Kirkko ja kaupunki 2020 09 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

30.4.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Uusi testamentti sovittautuu kännykän ruutuun s. 10 Ihminen on aina pohtinut, miksi kärsimystä on s. 18

Simaa samppanjan sijaan Kotoinen juhlajuoma sopii kevään kekkereihin myös trendikkäästi raittiille s. 4 ja s. 8

Pääkirjoitus

Eilen

Suomi toimii ja kirkko auttaa

Menestys on sitä, että saa haluamansa. Onni on sitä, että haluaa saamansa.

PARI VIIKKOA SITTEN katsoin hieman hämmentyneenä tiedotustilaisuutta, jossa pääministeri Sanna Marin, presidentti Sauli Niinistö ja kolmen järjestön edustajat käynnistivät suorassa televisiolähetyksessä Suomi toimii -kampanjan. Hämmennykseen oli kolme syytä. Ensimmäinen oli hämmennyksensekainen ilo siitä, että tällainen yhteishenkeä, auttamishalua ja henkistä jaksamista koronapandemian keskellä tukeva kampanja oli saatu aikaan. Toinen hämmennyksen aihe oli se, että kysymysvuoron saaneita toimittajia tilaisuuden aihe ei juuri kiinnostanut. KOLMANNEKSI IHMETYTTI se, miksei kirkko ollut mukana, jos kerran haluttiin tukea henkistä kriisinkestävyyttä, vahvistaa luottamusta ja lujittaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja uskoa tulevaisuuteen. Nyt kirkko on jo mukana tässä kampanjassa, vaikkakin jälkijunassa. Todellisuudessa kirkko on ollut koko pandemian ajan auttamisen etujoukoissa. Pääkaupunkiseudun seurakunnista tulee niin paljon tietoa konkreettisesta avusta ja henkisestä tuesta, että hyvä kun ehdimme uutisoida edes tärkeimmät asiat. ”HELSINKI-APU ON ennennäkemättömän laaja apuohjelma. Siihen kuuluvat soitot kotiin, neuvontanumero, asiointiapu kauppaan ja

apteekkiin, henkistä ja hengellistä tukea sekä tuki yrityksiltä. Helsingissä on tuskin koskaan saatu alkuun mitään näin suurta näin nopeasti”, sanoi pormestari Jan Vapaavuori Helsinki-avun aloittaessa toimintansa. Kaupungin keskeinen kumppani kampanjassa ovat Helsingin seurakunnat. VANTAALLA SEURAKUNNAT ja kaupunki ovat myös käynnistäneet laajan auttamisohjelman, johon sisältyy hätäruokakasseja, asiointiapua, ikäihmisten tavoittamista puhelimitse ja tekstiviestein sekä monenlaista henkistä tukea. Espoossa kaupunki, seurakunnat ja järjestöt ovat samoin yhdessä asialla. Tämän lisäksi tarjolla on normaali diakonian ja perheneuvonnan tuki, tosin nyt enimmäkseen puhelimitse, eikä seurakuntien lapsi- ja nuorisotyökään ole lakannut toimimasta. ELI KYLLÄ VAIN, kirkko auttaa. Aivan erityisen hienoa on, että suomalaiset, joukossa lähes neljä miljoonaa kirkon jäsentä, auttavat toinen toistaan. Tämä kertoo siitä, että Suomi todellakin toimii.

ROOMALAINEN HISTORIOITSIJA TITUS LIVIUS (64 EKR.–17 JKR.)

Tänään Kaupoissa on yhä ruokkaa ja apteekeissa lääkkeitä. Hanasta tulee joka päivä puhdasta vettä, vessapaperi ei ole loppumassa. SUVI-ANNE SIIMES KANAVASSA 3/2020

Iankaikkisesti

PAULI JUUSELA

”

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin uutispäällikkö pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Meidän Herramme armo on ollut yltäkylläinen, samoin se usko ja rakkaus, jonka Kristus Jeesus saa aikaan. 1. KIRJE TIMOTEUKSELLE

KIRKKO ON OLLUT KOKO

AJAN AUTTAMISEN ETUJOUKOISSA.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Jumala, pidäthän erityistä huolta mummoista ja papoista, ikäihmisistä. He tarvitsevat sinua nyt eniten. Katsothan heitä niin, etteivät he ole missään yksin. He eivät ole riskejä vaan rakkaita.

Kirkko ja kaupunki

30.4.2020 Seuraava lehti ilmestyy 14.05. KANNEN KUVA: LAURA RIIHELÄ

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

Viisi vastausta

”Täytyyhän arjessakin olla jotain pyhää” 36-vuotias kauppatieteiden maisteri sekä 1-, 4- ja 7-vuotiaiden lasten äiti Hanna Härmä kirjoitti Äitikirjan, joka on voimakirja ruuhkavuosiin. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Mitä pidät äidin tärkeimpänä tehtävänä? – Äidin tehtävä on auttaa lasta kasvamaan sellaiseksi kuin hän aidosti on – eikä yrittää ohjata häntä johonkin sellaiseen, mitä äiti haluaisi lapsen olevan. – Tärkeintä on, että lapsi kokee olevansa rakastettu. Siinä on valtavan iso vastuu, ja maailman hienoin asia on se, että joku ihminen lupaa rakastaa kaikesta huolimatta, vaikka mitä tapahtuisi.

Miksi äidit rasittuvat pienten lasten kanssa ja puhutaan ruuhkavuosista? – Nyky-yhteiskunta ei tarjoa yhtä oikeaa tapaa olla äiti. Jokainen joutuu etsimään oman tapansa ja identiteettinsä äitinä. Tähän päivään kuuluvat yksilöllisyys ja täydellisyyden tavoittelu sekä työssä että vapaa-ajalla. Ne inspiroivat, mutta samalla myös uuvuttavat ja eristävät meitä toisistamme. – Meillä on enemmän vaihtoehtoja rakentaa arkeamme ja elämäämme kuin yhdelläkään sukupolvella ennen meitä. Se tarjoaa mahdollisuuksia, mutta lisää epävarmuutta. Liiallisen valinnan kirjon sekoittamana saattaa helposti unohtaa, mikä on tärkeintä.

Mistä ruuhkavuosiäiti saa voimia pitääkseen päänsä selkeänä? – Jokainen äiti voimaantuu eri tavalla. Haluan silti uskoa, että kun äiti saa toteuttaa itseään, riittämättömyyden tunne vähenee ja energian määrä lisääntyy. Todellista menestystä on saada toteuttaa sitä, mitä omassa elämässä pitää tärkeänä. Silloin äiti vahvistuu ja kykenee keskittymään olennaiseen sekä kokemaan onnistumisia. – Koronasta johtuvassa poikkeustilanteessa onkin hyvää aikaa miettiä, mitä omalta elämältään haluaa ja mitkä ovat itselle tärkeät arvot. Haluanko palata samanlaiseen arkeen, josta poikkeustilanteeseen tulin? Voinko tehdä joitakin muutoksia niin, että arkeni ja elämäntilanteeni näyttävät poikkeustilanteen jälkeen enemmän omalta?

Mikä äitiydessä ja ruuhka vuosissa on vain niin siistiä? – Ruuhkavuosissa ja äitiydessä saa toteuttaa ihmisyyden ydintä. Muita auttaessaan ja palvellessaan saa kokea merkityksellisyyttä ja onnea oli kyse sitten perhe-elämästä tai työelämästä. – Kun pitää itsestään huolta, jaksaa tehdä toisille hyvää. Hyvä palaa aina takaisin. Siinä syntyy hyvän tekemisen kehä. Uskon, että sillä tavoin ihminen voi olla aidosti tyytyväinen ja onnellinen. – Äitienpäivänä on hyvä tilaisuus kiittää itseään. Kiittää siitä, mitä on, ja kiittää siitä, että saa olla äiti. Äitienpäivänä äitien on myös hyvä kannustaa toisiaan. Jokainen äiti on suunnannäyttäjä lapsille, noille tulevaisuudentekijöille.

Mikä sinulle on pyhää? – Liitän pyhä-sanan vahvasti uskoon ja hiljaisuuteen. En heti osaa liittää sitä arkeen, mutta täytyyhän arjessakin jotain pyhää olla. Yhteyttä toisiin ihmisiin voi varmaan sanoa pyhäksi. Ihmisten välillä tärkeää on kohtaaminen, merkityksellisyys ja luottamus. Siihen oikeastaan kaikki rakentuu. ■ Äitienpäivää vietetään 10.5. Hanna Härmä: Äitikirja – voimakirja ruuhkavuosiin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

Valpurin voimajuoma Kauppiaanleski ja laivanvarustaja Valpuri Innamaa alkoi 1500-luvulla tuoda simaa Suomeen. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA LAURA RIIHELÄ

hkä on niitäkin, jotka ovat viime päivät seurailleet, kuinka rusinat simapulloissa pikkuhiljaa kohoavat kohti pintaa, ja jännittäneet, valmistuuko omatekoinen juhlajuoma ajoissa vappupöytään. Useammalle vappusima on kuitenkin tuontitavaraa lähikaupasta. Tuontitavaraa sima oli 1500-luvullakin, jolloin siihen Suomessa alun perin tutustuttiin. Silloin sitä tuotiin Riiasta ja Lyypekistä Turkuun. 1500-luvun simalla saisi aikaan melkoiset vappujuhlat, sillä se oli vahvuudeltaan jopa 17-prosenttista. – Tuossa simassa lienee ollut peruja hunajasta valmistetusta viikinkien voimajuomasta, joka innoitti heitä taisteluissa, arvioi simanvalmistukseen perehtynyt Seija Irmeli Kulmala. Kirjassaan Sima – juhlajuomaa luonnon antimista (Karisto 2018) Kulmala esittelee nelisenkymmentä erilaista simareseptiä. Hän on sitä mieltä, että simaa voi juoda muulloinkin kuin vappuna – ja että se kannattaa tehdä itse. – Uskon pienimuotoiseen omavaraisuuteen. Miksi ostaisi kaupallista tuotetta, jos voi itse valmistaa ihanan juoman, joka kuplii kauniisti ja on hyvän makuista? Mikä

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

kruunaisi häät, valmistujaiset tai syntymäpäivät paremmin kuin vaikkapa pinkki horsmankukkasima? Siman valmistuksessa vain mielikuvitus on rajana. Kulmalan mukaan siinä voi hyödyntää lähes kaikkia luonnosta löytyviä myrkyttömiä kasveja. Sitruunaa ei välttämättä tarvita, vaan hapokkuuden voi saada aikaan ihan kotoisella raparperillakin. – Olen valmistanut ihastuttavaa simaa vadelmanlehdistä, kurpitsankukista, pihlajanmarjoista ja jopa kurkusta. Myös voikukan kukinnot voi hyödyntää simaan. Maku on taivaallinen ja väri kuin suoraan auringosta, Kulmala kertoo. 1700-LUVULLA sima oli paremman väen juhlajuomaa. Sitä valmistettiin muun muassa pappiloissa aineksista, joita köyhän kansan ei ollut mahdollista hankkia – hunajasta, sitruunasta, sokerista ja hiivasta – eikä se ollut niin alkoholipitoista kuin parisataa vuotta aiemmin.

Koko kansan kesäjuomaa simasta tuli viime vuosisadalla. Seija Irmeli Kulmala arvioi, että siman suosiota edistivät vuosina 1919–32 voimassa ollut kieltolaki sekä sen jälkeinen raittiusliike, joka kannusti juomaan simaa samppanjan sijaan. – Hieman myöhemmin simasta tuli työväenliikkeen juhlajuoma ja se yhdistettiin vappuun, joka on työväenliikkeen juhlapäivä. Kulmalalla on myös vaihtoehtoinen selitys sille, miksi simaa juodaan juuri vappuna: Valpuri Eerikintytär Innamaa. Hän oli turkulainen kauppiaanleski ja laivanvarustaja, joka 1500-luvulla toi simaa Suomeen. – Hän on siis eräänlainen siman äiti. Ja Valpurin nimipäivähän on vapunpäivänä eli 1. toukokuuta. VALPURI- JA VAPPU-NIMET juontavat juurensa 700-luvulla eläneeseen pyhään Valburgiin. Hän oli vauraan englantilaisen perheen tytär, joka luostarikoulutuksen saatuaan

Kirkko ja kaupunki verkossa

Katso Seija Irmeli Kulmalan ohjeet voikukka- ja kuusenkerkkäsimaan osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”

Olen valmistanut ihastuttavaa simaa vadelmanlehdistä, kurpitsankukista, pihlajanmarjoista ja jopa kurkusta. SEIJA IRMELI KULMALA

KANSALLISKIRJASTO / ISTOCK / MARI AARNIO

päätyi kahden veljensä kanssa Saksaan lähetystyöhön. Valburg oli ilmeisen hyvä työssään, sillä hän eteni urallaan abbedissaksi eli johtajaksi vaikutusvaltaiseen Heidenheimin miesluostariin. Valburg kuoli vuonna 779, ja myöhemmin hänet julistettiin pyhimykseksi. 1. toukokuuta vuonna 870 Valburgin luut siirrettiin Eichstättin Pyhän ristin kirkkoon, ja päivää alettiin viettää hänen muistopäivänään. Keskiajalla Valburg oli suosittu pyhimys Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Vaikka hänen muistopäivänsä on sittemmin kadonnut katolisesta kalenterista, meillä Suomessa kevään juhla kantaa edelleen hänen nimeään. ■

Väärin rukoiltu? Viime numerossa kerroimme helsinkiläisperheestä, jossa oli otettu käyttöön isoisän opettama iltarukous. Tarkkasilmäinen lukijamme huomasi jutussa virheen. ”Iltarukouksen alku on: Levolle lasken, Luojani ( ei: laske)”, hän kirjoitti. Toimittajan oli mentävä itseensä ja selvitettävä, kumpi on alkuperäinen muoto. Kävi ilmi, ettei kumpikaan. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Ihmiskunta on herännyt krapulaaamuun. Siitä on kauan kun meidät synnyttänyt luonto on viimeksi laittanut meille rajoja.” AURA RAULO VERKKOKOLUMNISSAAN

SIRPA PÄIVINEN

Kirkkoherran koronakamppailu Koronavirukseen sairastunut Pitäjänmäen kirkkoherra Arto Antturi käskettiin sairaalaan, koska hän hengitti huonosti. Silloin Antturi tajusi, että saattaa kuolla sairauteen. ”En kokenut pakokauhua, mutta jollain tavalla luovutin. Tein tiliä asioistani.” Sairasvuoteella tuli mietittyä paljon uskoa. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

MARI AARNIO

5 + 1 vinkkiä: Kirjoja korville Äänikirja on ystävä niin perunoiden kuorijalle ja lenkkipolun kiertäjälle kuin unettomuudesta kärsivälle. Koronaviruseristyksessä saattaa iskeä yksinäinen haikeus. Tai toisinpäin: ahtaissa neliöissä on niin paljon hälinää, että pää halkeaa. Äänikirja antaa laajempia näkökulmia ja uutta ajateltavaa. Matti Rämö: Polkupyörällä Thaimaasta Vietnamiin Kirjoittaja polkee halki helteisten riisipeltojen ja ylös vuoristoteitä. Hän katselee museossa Pol Potin punakhmerien julmuuden jälkiä ja vierailee Angkor Watin temppelissä. Pyöräilyn vaivat lomittuvat maantieteen ja historian kertailun kanssa. Betty Järnefelt-Rauanheimo: Kovan-onnen Ville Novelli kertoo hyväuskoisen suomalaissiirtolaisen kohtalosta kanadalaisten työnantajien huijattavana. ”Vahingosta viisastuu, muttei rikastu.” Lukija Esko Salervo. Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä 1-8 Ranskalaisen kirjallisen modernistin ja juristin megapitkät, hitaasti polveilevat lauseet vievät Erja Mannon lukemina kuuntelijan menneeseen maailmaan ja raukean meditatiiviseen tilaan, jossa ajatus tyyntyy ja hengitys rauhoittuu. Raamattu Satu Silvon lukema Ensimmäinen Mooseksen kirja luomiskertomuksineen soljuu kauniisti kuin vesi purossa. Tommi Korpelan äänellä Jeesuksen vaiheet Johanneksen evankeliumissa elävät lähes käsin kosketeltavina. Teuvo Pakkala: Novellit Piispantikku, Mahtisana, Iikka raukka. Koskettavan tarkkanäköistä ihmiskuvausta Esko Salervon lukemana. +1: Naisdekkaristeja, mm. Agatha Christie Maailman kovimpien rikosnovellien kuunnelmasovituksia. 14 Timo Kanervan valitsemaa, kääntämää ja sovittamaa englanninkielisen naisdekkaristin novellia. PÄLVI AHOINPELTO Yle Äänikirjat osoitteessa areena.yle.fi.

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Virsi päivässä pitää yksinäisyyden loitolla HILKKA PACKALÉN, 90, ja Anna leena Händelin, 85, ovat olleet ystäviä vuosikymmenien ajan. Kun koronapandemia pakotti heidät pysyttelemään kotona, oli keksittävä uusia keinoja yhteydenpitoon. Händelin keksi, että he voisivat soitella toisilleen päivittäin ja laulaa yhdessä jonkin virren. – Yhteinen lauluhetki on tullut koko ajan merkittävämmäksi. Siitä on tullut oikein päivän kohokohta, Hilkka Packalén kertoo. Kumpikin saa vuorollaan ehdottaa virttä, mutta vinkkejä on otettu myös Sanan aika -hartauskirjasta. Monet virret ovat tuntuneet nyt erityisen puhuttelevilta. – Esimerkiksi Oi Herra, luoksein jää ja Kun on turva Jumalas-

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

sa. Pääsiäisen aikaan myös Aurinkomme ylösnousi tuntui hienolta, Packalén kertoo.

”

YHTEINEN LAULUHETKI ON TULLUT KOKO AJAN MERKITTÄVÄMMÄKSI. SIITÄ ON TULLUT OIKEIN PÄIVÄN KOHOKOHTA.

ALUKSI YHTEISLAULU puhelimitse oli vähän hankalaa. Packalén ja Händelin tunsivat laulavansa eri tahdissa eikä säestystäkään

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ollut. Koko ajan on kuitenkin mennyt paremmin. Hilkka Packalén asuu ihan Kauniaisten ja Espoon rajalla, Annaleena Händelin Kauniaisissa. He ovat tottuneet olemaan monessa mukana, tapaamaan ihmisiä ja harrastamaan. – Nyt sen oikein huomaa, kuinka tärkeää kaikki toiminta, ihmisten tapaaminen ja messu kirkossa ovat, Packalén sanoo. Kaveria ei kuitenkaan tässäkään tilanteessa jätetä. – Meillä on täällä Kauniaisissa joukko mummoja, jotka soittelemme toisillemme. Jos jollakulla on huono päivä, toisella voi olla parempi, Händelin sanoo.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

HANNA ANTILA

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

JAAKKO MARTIKAINEN

■

pipliakauppa.f i koodilla PIPLIAKEVÄT20

-20 %

Markus Leikola näyttää romaanissaan, miten samanlaisina ihmisyyden peruskysymykset ovat pysyneet kautta vuosisatojen.

Simpanssi Jeesuksena Markus Leikolan romaanissa karvainen messias pääsee todistamaan ihmisen pahuutta ja hyvyyttä historian eri aikakausina. 1. Mistä sait idean tuhatsivuisen Teidän edestänne annettu -romaanisi päähenkilöön, Hesus-simpanssiin? – Se on monen asian synteesi. Ensinnäkin kolme kertaa kirjailijaresidenssissä Israelissa ja pitkäaikainen perehtyminen Lähi-idän konflikteihin saivat miettimään alueen väkivaltaista historiaa. Pääsiäisen kertomus on myös osa sitä. Ja sitten luin toisesta, paljon tuoreemmasta, kuolemantuomioon päättyneestä oikeudenkäynnistä Jerusalemissa, natsi-Saksassa vallassa olleen Adolf Eichmannin tuomitsemisesta vuonna 1961. – Nämä panivat pohtimaan syviä syyllisyydestä, anteeksiannosta ja ihmisen hengen riistämisestä yhteiskunnan päätöksellä. Kumpikin oikeudenkäynti on myös vaikuttanut paljon käsitykseemme juutalaisista. Romaaniin tämä jalostui kysymyksiksi: voiko pahaa puolustaa samoin perustein kuin hyvää ja mitä ovat uhrautuminen ja uhriutuminen?

3. Mitä haluat kertoa ihmisestä Hesuksen seikkaillessa eri ajankohtina eri mantereilla? – Hesukselta pyydetään kirjassani vasta sivulla 400 ihmettä, herättämään eräs Lazar-niminen todella meidän aikanamme elänyt ihminen kuolleista. Siihen mennessä Hesus on jo joutunut näkemään läheltä Auschwitzin kauhut. Milloin siis pitää puuttua asioihin? Se riippuu paljon siitä, millaisena ihminen – tai simpanssin elämää elävä ihminen – itsensä näkee. Tilanteet, kielet, kulttuurit ja aikakaudet vaihtelevat, mutta ihmisyyden peruskysymykset ovat täsmälleen samat, kuten nyt koronankin aikana. – Tämän kiteyttämiseksi on vaikea kuvitella parempaa romaanihenkilöä kuin Jeesus. Oikeastaan hän on jo Uudessa testamentissakin melko ulkopuolinen hiippari. Olen omasta mielestäni vain tehnyt hänen marginaalisuutensa vielä näkyvämmäksi vaihtamalla hänelle toogan sijaan karvapalttoon.

2. Mitä Raamattu ja Jeesuksen tarina merkitsevät sinulle? – Länsimaisen kulttuurin perustaa. Mitä uskoon tulee, niin myös kysymystä: mihin uskomme, jos uskomme Jeesuksen tarinaan? Sukelsin syvälle siihen, mitä evankeliumeja on syrjäytetty virallisesta kerronnasta ja mistä syistä. Ja kun tarina alkoi kulkea läpi vuosisatojen, se näyttäytyi entistä enemmän myös sukupolvien ketjuna. – Ne synnyttivät vielä yhden kysymyksen: jos Jeesus on Jumalan poika, millainen voisi olla heidän isä–poika-suhteensa? Oma isäni on 82-vuotias ja tyttäreni 22-vuotias. Tässä vaiheessa minulla on siis jo itsellänikin perspektiiviä lasten ja vanhempien suhteiden kehitykseen ja moninaisuuteen.

4. Vahvistaako koronavirus kirjassasi esiintyvää näkemystä siitä, että ihminen on horjuttanut pahasti luonnon tasapainoa? – Ei oikeastaan. Lähtökohtana bakteerien roolille kirjassa on WHO:n näkemys yli kymmenen vuoden takaa, että meidän aikamme suurin uhka on antibioottiresistenssi. Tämä tarkoittaa bakteerin vastustuskykyä sellaista antibioottia vastaan, jolla pystyttiin aiemmin parantamaan kyseisen bakteerin aiheuttama tauti. Se on osatekijänä koronakuolemissa, mutta se ei poistu, kun tämä pandemia hiipuu. Kirjan lopussa annetaan kuitenkin toivoa, vinkki siitä, miten ihmisten tulisi toimia. Toivosta ei pidä koskaan luopua, mutta luonnon kuuntelun on pakko tulla ensin.

sairnväokas olet

Laadukas lahjaraamattutai virsikirja kultaisella nimipainatuksella

TILAUKSET

• pipliakauppa.fi

MARJO KYTÖHARJU

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

Selvästi utelias Oluet ja skumpat kuvittavat monen iloa ja surua, mutta vastatrendi kannustaa uteliaaseen raittiuteen. Toimittaja, tietokirjailija Ani Kellomäen mielestä jokaisen kannattaisi tarkastella suhdettaan alkoholiin. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA LAURA RIIHELÄ

oma alkoi, lonkeroa pöytään. Ystävät koolla, tässä sitä kilistellään skumpalla. Elämä murjoo – oispa kaljaa! Ainakin ennen kuin koronavirus pakotti ihmiset sosiaaliseen eristäytymiseen, alkoholi kuului moniin ilon ja murheen hetkiin sekä sosiaalisiin tilanteisiin. Samaan aikaan toiset kulkevat vastavirtaan ja käyttävät alkoholia vain vähän, jos ollenkaan. Raittiiseen elämäntapaan ei välttämättä liity uskonnollista vakaumusta, päihdeongelmaista historiaa tai sen suurempaa dramatiikkaa, se ei vain kuulu elämään. Iso-Britanniassa ihmiset saattavat sanoa olevansa sober curious, jolla tarkoitetaan uteliasta suhtautumista raittiuteen. Suhde alkoholiin voi olla joustava: ei tarvitse tehdä raittiuspäätöstä loppuelämäksi, mutta alkoholittomuutta voi kokeilla ja noudattaa ainakin noin enimmäkseen. Termin keksijä ja samannimisen kirjan kirjoittaja Ruby Warrington haluaa haastaa vallitsevaa alkoholikulttuuria ja kannustaa jokaista miettimään suhdettaan alkoholiin. Myös somessa drinkki- ja skumppakuvien vastapainoksi on alkanut ilmestyä raittiiseen elämäntapaan kannustavaa sisältöä. Sellainen on esimerkiksi nuorten naisten Sober girls society, jolla on Instagramissa 82 000 seuraajaa. TIETOKIRJAILIJA, toimittaja ja luennoitsija Ani Kellomäki on seurannut suomalaista alkoholikulttuuria ja -keskustelua tiiviisti ja kirjoittanut teemasta kaksi kirjaa, Tiedostavan siemailun taito (2019) sekä Kosteusvauriota – kasvukertomuksia pul-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

lon juurelta (2017), joka käsittelee kasvamista liikaa juovan vanhemman kanssa. Kellomäki on tehnyt myös alkoholikulttuuria käsittelevää Pullonpyörittäjä-podcastia. Yksi Kellomäen tekemistä päähavainnoista on, että vaikka yhtenäiskulttuuri murtuu, ikään kuin perusoletuksena on yhä se, että suomalainen aikuinen käyttää alkoholia. Kellomäen mukaan alkoholi on läsnä niin monessa, ettemme edes huomaa sitä. On työpaikan perjantaipulloarpajaiset, kosteat laivaseminaarit ja kaveriporukan peli-illat oluen ääressä. On alkoholiin liittyvät meemit ja kalsarikänniläpät. Lapsen opettajallekin on luontevaa antaa kiitokseksi viinipullo. Kun Kellomäki on luennoillaan pyytänyt ihmisiä vilkaisemaan sometilejään ja etsimään sieltä alkoholinkäyttöön liittyviä kuvia, he ovat aluksi hämmentyneitä. – Ensin he ajattelevat, ettei sellaisia ole. Lasi tai pullo on niin tuttu aihe kuvissa, ettemme edes huomaa niitä, Kellomäki sanoo. Mutta mitä pahaa siinä sitten on, jos juhlistan loman alkua kuoharilla ja jaan kuvan somessa? – Ei mitään. Eikä siinäkään, että skumppaa juodaan. Kyse on enemmänkin siitä, että tullaan tietoiseksi, kuinka paljon alkoholi on läsnä kulttuurissamme. Yksittäisistä somekuvista tulee massaa, ja alkoholille annetaan ikään kuin lupa kuvittaa tunteita. Sitä tarinaa kerromme myös tuleville sukupolville. Kellomäki painottaa, että alkoholikulttuuri ei ole vain jotakin, mitä viranomaiset, virkamiehet tai poliitikot luovat erilaisia säädöksillä, vaan jokainen luo sitä omalla toiminnallaan.

VAIKKA ALKOHOLI on läsnä niin monessa, siitä puhuminen on vaikeaa. Aihe menee tunteisiin. Helposti myös ajatellaan, että alkoholi on ikään kun palkinto, jonka on ansainnut, olipa takana sitten raskas päivä, viikko tai siivousurakka. Ani Kellomäen mukaan alkoholista keskustelemista vaikeuttaa se, että vertailukohdat etsitään ääripäis-

tä. Kun oma käytös ei muistuta Eppu Normaalin Murheellisten laulujen maata, jossa perhe ajetaan kirveen kanssa hankeen, alkoholista ei muka tarvitse edes keskustella. – Pitäisi ymmärtää, että alkoholiin liittyvät haitat ovat muutakin kuin alkoholismia. Olen yrittänyt tuoda keskusteluun kevyempiä termejä, puhua liikajuomisesta ja lä-

allisuuksiin menevä asia on yhtä haitallinen kuin päihteet, Ani Kellomäki toteaa. Alkoholinkäytön sukupolvierot ovat suuret. Nuorten, erityisesti alaikäisten, alkoholinkäyttö, on ollut laskusuunnassa jo pitkään. Tähän ovat vaikuttaneet esimerkiksi pelikulttuuri, sosiaalinen media ja monikulttuurisuus. On muitakin tapoja pitää yhteyttä kavereihin ja olla yhdessä kuin pussikaljan juominen. – On kuitenkin oleellista ymmärtää, ettei koko nuoriso ole raitistunut. Polarisaatio on jyrkkää. Osa juo edelleen paljon ja osittain kyse on siitä, että aloittaminen on myöhentynyt, Kellomäki sanoo. Iästä riippumatta alkoholinkäyttö liittyy monilla sosiaalisiin tilanteisiin. Juomalla kuulutaan joukkoon ja suoritetaan eräänlaisia riittejä: esimerkiksi tiettyihin juhliin nyt vain ikään kuin kuuluu alkoholi. Ajatus siitä, että joisi ginger alen, alkoholittoman oluen tai limsan voi tuntua vaikealta.

”

Pitäisi ymmärtää, että alkoholiin liittyvät haitat ovat muutakin kuin alkoholismia.

heisten kokemista kosteusvaurioista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan yli puoli miljoonaa suomalaista juo yli riskirajojen. Heistäkin 58 prosenttia pitää itseään kohtuukäyttäjinä. – Suurin osa alkoholin liikakäyttäjistä on työelämässä, he ovat tavallisia isiä ja äitejä. Jos keskustelu

rajataan niin, että joko ongelmaa ei ole tai on vain ääripään ongelmia, ei tarvitse koskaan miettiä, missä kohtaa asteikkoa itse on, Ani Kellomäki sanoo. OSITTAIN RAITTIUSTRENDI liittyy yleiseen hyvinvointitrendiin. Jos haluaa syödä hyvin, nukkua hyvin, liikkua ja huolehtia terveydestään,

alkoholittomuus ikään kuin tukee kaikkea muuta. Entä jos käy niin, että perjantaipullot vaan vaihtuvat pakonomaiseen treenaamiseen ja unenlaadun mittaamiseen? – Kaikessa voi tietysti mennä liiallisuuksiin, mutta jos ihminen korvaa alkoholin vaikka liikunnalla, niin hyvä. Överiksi ei liikuntaakaan kannata vetää, mutta aika harva lii-

– Yllättävän paljon ajattelemme, että toisilla olisi intressejä seurata juomistamme. Se on turhaa. Kaikki me olemme kiinnostuneita ennen kaikkea omista tekemisistämme. Kellomäki kannustaa ihmisiä kokeilemaan alkoholittomuutta pienissä erissä. – Siihen harjantuu. Samalla voi miettiä, mikä merkitys juomalla on. Kellomäki uskoo, että vaikkapa 20 vuoden päästä alkoholi kuuluu yhä monien suomalaisten elämään, mutta ehkä vähemmän. – Yksi kiinnostava asia on se, käykö alkoholille kuten tupakalle, jonka polttaminen on vähentynyt. Siihen on alettu suhtautua penseämmin. Erityisesti Kellomäki toivoo, että kenenkään ei tarvitsisi käyttää alkoholia enempää kuin oikeasti haluaa. – Mitä enemmän on porukkaa, joka keksii muitakin tapoja olla yhdessä kuin alkoholinkäyttö, sitä helpompaa se on muillekin. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

Vanhurskau Tutkijat Niko Huttunen ja Tuomas Juntunen kääntävät Uutta testamenttia suomeksi. Mutta miksi nykypäivän suomalaiset lukisivat mieluummin Raamattua kuin Harry Potteria? TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA KUVAT JOONAS BRANDT

uomen suuriruhtinaskunnan älykköpiireissä touhuili 1800-luvulla mies nimeltä Johan Ludvig Runeberg. Runeberg oli isänmaallinen romantikko ja runoniekka, jonka äidinkieli oli ruotsi. Hänen tunnetuin teoksensa on 35 runoa sisältävä Fänrik Ståls sägner. Teos alkaa runolla, jonka nimi on Vårt land. Sen 11. eli viimeinen säkeistö kuuluu näin: Din blomning, sluten än i knopp, skall mogna ur sitt tvång; se, ur vår kärlek skall gå opp ditt ljus, din glans, din fröjd, ditt hopp. Och högre klinga skall en gång vår fosterländska sång. Valtaosa 2000-luvun suomalaisista laulaa Maamme-laulun Paavo Cajanderin suomennoksena. Siis näin: Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa, viel lempemme saa nousemaan sun toivos, riemus loistossaan, ja kerran, laulus synnyinmaa korkeemman kaiun saa. Mutta katso! Eihän Cajanderin suomennos kerro lainkaan kaikkea, mitä Runeberg kynäili paperille. Suomenkieliset laulavat, että synnyinmaan kukoistus puhkeaa kuorestaan. Kielentutkija ja Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Niko Huttunen mietti pitkään, mistä ihmeen munankuoresta siinä on kyse. Sitten hän luki alkutekstin – jossa lauletaankin isänmaan kukinnasta, joka puhkeaa nupusta. Suomenkieliset laulavat, että synnyinmaan toivo ja riemu saavat lempemme nousemaan. Mutta ruotsinkielisessä tekstissä isänmaan valo, loisto, riemu ja toivo nousevat lemmestämme (ehkäpä samoin kuin kukka kasvaa maasta). Versioiden erot eivät typisty kukkaiskielen karsimiseen. – Monet alkukielen viittaussuhteet ja vivahteet ovat kadonneet. Suomessa ja ruotsissa sanat ei-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

vät rakennu samalla tavalla, eikä niistä tule samoja mielleyhtymiä, Huttunen sanoo. Cajanderin käännöstyötä vaikeutti se, että Maamme-laulu on mitallinen runo. Mutta sama kysymys tulee vastaan kaikessa kääntämisessä: milloin teksti alkaa olla ennemmin selitys kuin käännös? Huttunen on joutunut miettimään asiaa viime aikoina. Hän on itse juuri lopettelemassa erästä mittavaa käännösurakkaa. Suomentamisessa on syytä olla erityisen tarkka, kun työpöydällä on niinkin perustavanlaatuinen tekstikokoelma kuin Uusi testamentti.

FARISEUS, SEIMI tai irstailija – saati, huh, vanhurskas. Ne ovat sanoja, joita moni 2020-luvun parikymppinen ei ymmärrä. – Kieli muuttuu. Se on fakta, toteaa Pipliaseuran viestintä- ja varainhankintajohtaja Terhi Huovari. Pipliaseurassa aloitettiin pari vuotta sitten projekti nimeltä UT2020. Päätettiin kääntää Uusi testamentti vuoden 2020 loppuun mennessä. Huovari pitää hankkeen lankoja käsissään, ja käännöstyön hoitavat Niko Huttunen ja suomalaisen kirjallisuuden tutkija Tuomas Juntunen.

uden loppu

Kesän korvilla uusi käännös on puhkeamassa kuorestaan. Uusi testamentti on kristittyjen Raamatun jälkimmäinen osio, joka sisältää neljä Jeesuksen opetuksista ja ylösnousemuksesta kertovaa evankeliumia, evankeliumien jälkeisistä tapahtumista kertovan Apostolien teot, parikymmentä kirjettä ja Johanneksen ilmestyksen eli Ilmestyskirjan, joka on villi ja väkivaltainen ennustus Jeesuksen toisesta tulemisesta. Suomen luterilaisessa kirkossa käytetään raamatunkäännöstä, joka julkaistiin vuonna 1992. Eikö se kelpaa?

”

Kääntäjien täytyy huolehtia esimerkiksi siitä, että käännetyt lauseet mahtuvat kivasti kännykän näytölle.

– Ysikakkonen on ihan toimiva, Huovari sanoo. Vuodesta 1992 on kuitenkin pian kolme vuosikymmentä. Käännöstyö aloitettiin 1970-luvulla, yli 40 vuotta sitten. Huttunen ja Juntunen yrittävät saada aikaan tekstiä, jota parikymppiset suomalaiset ymmärtävät. Oletus on, että tämän hetken nuorten aikuisten arkikieli on tulevaisuuden yleiskieltä. Sitten vuoden 1992 maapallon yli on pyyhkinyt myös eräs mullistus: digitalisaatio. UT2020 julkaistaan ainakin aluksi pelkästään digitaalisena. – On erilaista lukea tekstiä kirjasta kuin kännykän ruudulta, Huovari selittää. Käytännössä kääntäjien täytyy huolehtia esimerkiksi siitä, että käännetyt lauseet ovat niin napakoita, että ne mahtuvat kivasti kännykän näytölle. Tekstin pitää soljua hyvin myös luettuna, koska UT2020 julkaistaan tekstin lisäksi ääneen luettuna. PARI TUHATTA VUOTTA sitten eli muuan juutalainen, jota on suomalaisessa puheessa tavattu kutsua Paavaliksi. Paavali oli teologi ja saarnamies, joka seurasi ylösnoussutta Kristusta. Hän oli historian ensimmäisiä kristittyjä ja kristinuskon tärkeimpiä opinmuotoilijoita. Nykyisen Turkin alueella sijaitsi tuolloin Kolossan kaupunki. Paavali kirjoitti kolossalaisille uskonveljilleen kreikankielisen kirjeen, jonka eräs kohta meni luultavasti jotakuinkin näin: Εὐχαριστοῦμεν τῷ θεῷ πατρὶ τοῦ κυρίου ἡμῶν Ἰησοῦ Χριστοῦ πάντοτε περὶ ὑμῶν προσευχόμενοι, ἀκούσαντες τὴν πίστιν ὑμῶν ἐν Χριστῷ Ἰησοῦ καὶ τὴν ἀγάπην ἣν ἔχετε εἰς πάντας τοὺς ἁγίους διὰ τὴν ἐλπίδα τὴν ἀποκειμένην ὑμῖν ἐν τοῖς οὐρανοῖς, ἣν KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

προηκούσατε ἐν τῷ λόγῳ τῆς ἀληθείας τοῦ εὐαγγελίου τοῦ παρόντος εἰς ὑμᾶς, καθὼς καὶ ἐν παντὶ τῷ κόσμῳ ἐστὶν καρποφορούμενον καὶ αὐξανόμενον καθὼς καὶ ἐν ὑμῖν, ἀφ’ ἧς ἡμέρας ἠκούσατε καὶ ἐπέγνωτε τὴν χάριν τοῦ θεοῦ ἐν ἀληθείᾳ. Kaksi vuosituhatta myöhemmin suomalainen yliopistoteologi Niko Huttunen istui tietokoneensa äärellä ja tuskaili, miten kankeaa kieltä tuo muinainen julistaja kirjoitti. – On aivan järjettömän pitkiä lauseita ja toistuvia partisiippirakenteita, jollaisia ei käytetä suomessa, Huttunen kertoo. Kyseinen Kolossalaiskirjeen kohta (joka tunnetaan myöhemmin kehitetyn jaottelumenetelmän mukaisesti kyseisen kirjeen ensimmäisen luvun jakeina 1–6) kääntyi Huttusen näytöllä tähän muotoon: 3 Kiitämme Jumalaa, meidän herramme Jeesuksen Kristuksen isää aina teistä rukoilevina, 4kuulevina teidän uskostanne Kristukseen Jeesukseen ja rakkaudestanne, joka teillä on kaikkiin pyhiin 5taivaisiin teille talletetun toivon kautta, josta te olette ennalta kuulleet evankeliumin totuuden sanassa 6 ollen läsnä teille, kuten myös koko maailmassa [se evankeliumi] on hedelmää tuottavana ja kasvavana niin kuin myös teissä siitä päivästä [alkaen], jolloin kuulitte ja opitte tuntemaan Jumalan armon ja totuuden. Se on tekstirypäs, josta harva suomalainen saa mitään tolkkua. Sen takia Pipliaseura ei maksa palkkaa vain Huttuselle. Tuomas Juntunen on kirjallisuudentutkija, jonka tehtävä hieroa Huttusen raakakäännökset vetreiksi, pilkkoa jättiläisvirkkeet sopiviksi suu-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

paloiksi, vaihtaa tönköt sanat toisiksi ja hioa kokonaisuus nätiksi. Juntusen käsittelyn jälkeen pätkä näytti tältä: 3 Kiitämme aina Jumalaa, Herramme Jeesuksen Kristuksen Isää, kun rukoilemme puolestanne. 4 Olemmehan kuulleet, että luotatte Kristukseen Jeesukseen ja rakastatte kaikkia pyhiä. 5Teille on talletettu taivaaseen toivo, josta olette kuulleet ilosanoman. 6Tämä totuuden sanoma kasvaa ja kantaa hedelmää kaikkialla maailmassa. Samoin se on tehnyt teissä siitä päivästä alkaen, jolloin kuulitte Jumalan hyvyydestä ja opitte tuntemaan sen. Yhdestä virkkeestä tuli viisi. – Usein kreikasta käännettyjä virkkeitä pitää pilkkoa lyhemmiksi, mutta siinä pitää varoa, ettei tyyli mene hakkaavaksi ja kömpelöksi, Juntunen kertoo. – Tarkoitus on tehdä helposti ymmärrettävää tekstiä, joka on rikasta suomen kieltä. Sisällöstäkään ei saa tinkiä. (Miten vuoden 1992 ja sitä edeltäneet suomennokset eroavat huttus-juntuslaisesta käännöksestä? Versioita voi vertailla esimerkiksi osoitteessa www.raamattu.fi.) Niin tai noin apostoli Paavali siis halusi sanoa kolossalaisille, tai ainakin jotenkin tuonnepäin. On kyse Runebergista tai Paavalista (tai Dostojevskista tai Hemingwaystä, joita niin ikään on suomennettu uudelleen 2000-luvulla), käännös on aina kääntäjän tulkinta alkutekstistä. Että jotenkin näin sen voisi sanoa. Ja onhan sitä Vårt landiakin tulkittu uudelleen, moneenkin kertaan. Juhani Lindholm käänsi tekstin vuonna 2007, ja mm-m, kukka pääsi mukaan!

Sun kukkasi, nyt ummullaan, pian kypsyy, aukeaa, ja rakkautemme valollaan sun toivos, riemus hehkuun saa, ja vielä laulus voimissaan soi kerran, synnyinmaa. Vaan mitä ihmeen voimia sillä laululla on? Ja onko toivolla ja riemulla siis valo, joka saa rakkautemme hehkuun?

Raamatuntutkija Niko Huttusen tehtävänä on ollut kääntää Uuden testamentin syntyajan kreikan kieltä nykysuomeksi. Parin vuoden urakka alkaa olla loppusuoralla.

Muslimit korostavat, että alkuperäistä arabiankielistä Koraania ei voi kääntää millekään muulle kielelle, vaan kaikki niin sanotut käännökset ovat vain tulkintoja. Tavallaan sama pätee jokaiseen tekstiin. Kreikan kielessä on sanoja, joiden merkitys oli selvä kaksituhatta vuotta sitten Välimeren rannoilla eläneille ihmisille, mutta jotka eivät käänny helposti suomeksi. Otetaan vaikka dikaiosyne.

Kyseessä on juuri se pahamaineinen sana, jonka Mikael Agricola päätti 1500-luvulla suomentaa vanhurskaudeksi. – Monet Agricolan keksimät sanat jäivät käyttöön, mutta vanhurskaus ei ole istunut kieleemme, Huttunen kertoo. Ruotsalaisten mielestä dikaiosyne tarkoittaa samaa kuin rättfärdighet. Saksalaiset sanoisivat Gerechtigkeit ja englantilaiset righteousness.

Kirjallisuudentutkija Tuomas Juntunen on hieronut raakakäännöstä vetreäksi: pilkkonut jättiläisvirkkeitä sopiviksi suupaloiksi ja vaihtanut tönkköjä sanoja toisiksi.

Pipliaseuran UT2020-hanketta vetävän Terhi Huovarin mukaan käännöksessä on pyritty suomen kieleen, jota parikymppisetkin ymmärtävät.

– Taustalla on siis oikeudenmukaisuus. Dikaiosyne on yksi vanhoista kardinaalihyveistä, ja se tunnetaan suomeksikin oikeudenmukaisuutena, Huttunen sanoo. Mutta Huttunen ja Juntunenpa antavat piut paut sellaiselle tiukalle sanaekvivalenssille, johon monissa raamatunkäännöksissä on pyritty. Yksi yhden kielen sana ei välttämättä vastaa joka tilanteessa mitään tiettyä toisen kielen sanaa. – Se on yleinen väärinkäsitys. Se on harhaa, Huttunen toteaa. Vanhurskaus ei tee comebackia UT2020-käännöksessä, eikä sitä korvata millään tietyllä sanalla. Välillä Huttunen ja Juntunen kääntävät dikaiosynen oikeudenmukaisuudeksi, toisaalla oikeamieliseksi, välillä taas kelvolliseksi, kunnolliseksi tai joksikin muuksi. Toinen jännä tapaus on kreikan sana logos. Se esiintyy esimerkiksi Johanneksen evankeliumin ensimmäisessä jakeessa: Ἐν ἀρχῇ ἦν ὁ λόγος, καὶ ὁ λόγος ἦν πρὸς τὸν θεόν, καὶ θεὸς ἦν ὁ λόγος. Eli Huttusen mukaan: Alussa oli sana ja sana oli Jumalan luona ja Jumala oli sana. Eli Juntusen mukaan: Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Juntunen seurasi ikivanhaa traditiota (ja vuoden 1992 suomennosta) ja päätti, että sana Sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Kristillisen maailmanymmärryksen mukaan Sana on yhtä kuin Jeesus Kristus. Huttunen taas seurasi ikivanhaa traditiota (ja vuoden 1992 suomennosta) ja päätti, että sana KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

logos käännetään juuri sanaksi – eikä vaikka järjeksi. Logos tarkoittaa kumpaakin. Esimerkiksi sana logiikka tulee samasta juuresta. – Johanneksen evankeliumin alku keskustelee sen antiikin maailman käsityksen kanssa, että maailmaa pitää yllä Jumalan asettama järki, Huttunen selittää. – Toisaalta kirjoittaja leikittelee juutalaisen luomiskertomuksen kanssa. Ensimmäisen Mooseksen kirjan alkujakeiden mukaanhan Jumala loi kaiken juuri sanoillaan. – Johanneksen evankeliumin kirjoittaja pelasi logos-sanan kahdella merkityksellä. Kääntäjän on sitten päätettävä, kumpis laitetaan.

”

On kyse Runebergista tai Paavalista käännös on aina kääntäjän tulkinta alkutekstistä. TARKKASILMÄISIMMÄT VARMAANKIN äkkäsivät, että UT2020:n versio Johanneksen evankeliumin alusta ei juuri eroa vuoden 1992 käännöksestä. Ei kai tässä nyt hiihdetä vain vanhoja latuja? Ei toki. Meille on esimerkiksi opetettu tällainen käännös:

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Mutta Niko Huttunen ja Tuomas Juntunen sanovat meille: Niihin aikoihin keisari Augustus määräsi, että kaikkien piti ilmoittautua veronmaksajiksi. Näin laadittiin ensimmäinen veroluettelo Quiriniuksen hallitessa Syyriaa. Vielä meille on opetettu tällainen käännös: Siinä [viittaa edellisen virkkeen sanaan evankeliumi] Jumalan vanhurskaus [!] ilmestyy uskosta uskoon. Onhan kirjoitettu: ”Uskosta vanhurskas [!!] saa elää.” Mutta Huttunen ja Juntunen sanovat meille: Jumalallinen oikeudenmukaisuus [!] ilmestyy ilosanomassa ja tulee vain uskosta ja johtaa vain uskoon. ”Oikeamielinen [!!] saa elää, kun hän uskoo.” Niinhän kirjoituksissa sanotaan. Erityistä päänvaivaa kääntäjäkaksikolle on aiheuttanut sanasto, joka saa hillityn kirkkokansan punastelemaan. – Kaikki seksuaalisanasto on osoittautunut hankalaksi kääntää, Juntunen sanoo. – Raamatun kreikankielinen teksti on tässä suhteessa monesti paljon värikkäämpää kuin se, mihin olemme suomennoksissa tottuneet. Vanhoissa käännöksissä puhutaan esimerkiksi portoista. Parikymppiset nykysuomalaiset ymmärtänevät sanan, mutta eivät kuunaan käytä sitä itse. – Onko se nykyään sitten huora? Prostituoitu ei oikein sovi Ilmestyskirjan tyyliin. Että pannaan Babylonin prostituoitua oikein kunnolla matalaksi, Juntunen miettii.

Nyt näyttää siltä, että mukaan ovat pääsemässä sekä huorat, maksulliset naiset että prostituoidut. VAJAALLA 400 000 EUROLLA voi ostaa perheasunnon Herttoniemestä, Tapiolasta tai Kartanonkoskelta. Samalla summalla voi ostaa ammattimaisen Uuden testamentin suomennoksen. UT2020-hankkeen rahoittavat luterilainen kirkko ja Pipliaseura, jotakuinkin puoliksi. Voi kysyä, onko tässä nyt käytetty verorahoja fiksusti. Miksi parikymppiset nuoret aikuiset lukisivat mieluummin Raamattua kuin A Game of Thronesia tai Harry Potteria? Niko Huttunen naurahtaa. – On ihan hyvä kysymys, miksi kukaan tarttuisi tähän tekstiin. Huttunen on paitsi yliopistoihminen myös luterilainen pappi. Niinpä hänen vastauksensa kuuluu näin: – Pastori Huttunen vastaa, että tämä on hengellisesti tärkeä teksti. Toinen vastaus on, että Raamattu on meille kulttuurisesti merkittävä teksti. Jälkimmäistä korostaa myös Tuomas Juntunen. – Raamattu on länsimaisen kulttuurin perusteksti, jonka varaan moni muu teksti rakentuu. Jos joku tykkää lukea Harry Pottereita tai Tarua sormusten herrasta, hän saa niistä paljon enemmän irti, jos tuntee myös Raamattua. Juntuselle henkilökohtaisesti Raamattu ei ole uskonnollisesti tärkeä teos. Raamattu on hänelle ennestään tuttu lähinnä kirjallisuudentutkimuksen kautta. Juntunen ajattelee, että niin on hyvä. – Uskon, että työnantajani halusi tähän juuri kaltaiseni tyypin. Vahvuuteni on tuore katse. Minun roolini on esittää hullujakin ehdotuksia, ja muut voivat sanoa, toimivatko ne. ■

Juuri sinä voit nyt osallistua raamatunkäännös työhön!

· ·

· · · · ·

Edellä esiteltyjä käännöskatkelmia ei ole lyöty lukkoon. UT2020-hanketta avustaa ohjausryhmä, johon kuuluvat luterilaisen kirkon edustajien lisäksi katolisen kirkon, ortodoksisen kirkon ja Suomen vapaakristillisen neuvoston edustajat. Ryhmät jäsenet lukevat kaikki käännetyt tekstit läpi ja voivat ehdottaa niihin muutoksia. Jokainen käännetty pätkä on testattu myös esimerkiksi lukiolaisilla, varusmiehillä tai yliopisto-opiskelijoilla. Nyt kommentteja kaivataan kaikilta, jotka vain haluavat kommentoida. 6.–20. toukokuuta Pipliaseura julkaisee käännösehdotukset Luukkaan evankeliumista, Roomalaiskirjeestä ja Ensimmäisestä Johanneksen kirjeestä osoitteessa www.raamattu.fi.

SENIORINEUVONTA NESTORI Apua yli 70-vuotiaille koronaepidemian aikana Tarvitsetko apua arjen asioihin, esimerkki ruokaostosten tekoon tai apteekissa käyntiin? Soita Seniorineuvonta Nestoriin, joka etsii ratkaisun pulmaasi. Avuksesi voit saada esimerkiksi vapaaehtoisen, joka käy ruokakaupassa puolestasi. Seniorineuvonta Nestori p. 09 816 33 333 arkisin klo 8–16 www.espoo.fi/nestori

Espoon terveysasemat Pitkäaikaissairaudet, kuten diabetes tai sydänsairaus, tulee hoitaa huolella myös poikkeustilanteessa. Terveysasemilla asiointi on turvallista. Infektiopotilaat hoidetaan Samarian terveysasemalla.

Tavoitat terveysasemat • koronaneuvonta- ja ajanvarausasioissa, p. 09 816 34600 ma–pe klo 7–18 • muissa, esim. perussairauksiin liittyvissä, neuvonta- ja ajanvarausasioissa, p. 09 816 34500 ma–pe klo 7–18

Nettisivulla kuka tahansa pääsee vastaamaan kysymyksiin, jotka koskevat käännöksiä. Koko pitkiä tekstejä ei tarvitse lukea, vaan kysymysten ohella esitetään lyhyitä tekstikatkelmia. Lopullinen UT2020-käännös lyödään lukkoon kesällä. Valmis käännös julkaistaan lokakuussa Piplia-sovelluksessa ja osoitteessa www.raamattu.fi.

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Tutustu kauniiseen Helsingin Oulunkylässä sijaitsevaan palvelutaloomme turvallisesti omalta kotisohvaltasi - tilaa esitteet ja hakemus postitse, tai tutustu taloomme kotisivuillamme. Kiinnostuitko Saga Käpylinnasta? Ota meihin yhteyttä ja tilaa esitteet! puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi www.sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

”Kaipaan messua niin,

Kuka?

Eija-Riitta Korhola, 60, on helsinkiläinen entinen europarlamentaarikko. Hänet valittiin helmikuussa kirkolliskokoukseen.

Mitä?

Korhola on väitellyt filosofian tohtoriksi ilmastopolitiikasta ja käsittelee uudessa kirjassaan Ilkeitä ongelmia – tarinoita politiikasta (Tammi 2020) muun muassa ilmastonmuutosta.

Motto

Kärsimystä ei voi ohittaa ja ilman kauneutta ei voi elää.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

että sattuu” Korona on ”ilkeä ongelma”, joka laittoi koko maailman uusiksi. Niin myös Eija‑Riitta Korholan mietteet ja suunnitelmat.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ANTTI RINTALA

ashington, Bryssel, Pariisi, Delhi, Amsterdam. Jossain vä lissä Kirkko ja kaupungin haas tattelu Helsingissä. Entisellä europarlamentaarikolla EijaRiitta Korholalla riitti helmi kuussa kysyntää ympäri maailmaa. Huhtikuus sa hänen elämänsä, kuten ihmisten elämä kaik kialla maailmassa, on rajautunut siihen, mikä on lähellä. – Kirkkoa ja messua kaipaan niin, että sattuu. Kun kävin pari viikkoa sitten istumassa yksin ko tikirkossani Temppeliaukiossa – sinnehän saa nytkin mennä – tuntui niin hyvältä, että itku pää si. Koska asun yksin, koronapandemiaan liittyy korostunutta yksinoloa, vähän liiankin kanssa. Onneksi pari lastani asuu lähellä, ja joskus näen heitä kävelyllä. Lastenlasteni näkemistä ja halaa mista kaipaan ihan hirveästi, Korhola kertoo. EIJA-RIITTA KORHOLAN vuosi sitten ilmestynyt kirja Kuolemaa nopeampi – lähikuvia elämästä al koi lauseella: ”Sain tänään puhelimessa tietää, että minussa on nopeasti leviävä aggressiivinen syöpä.” Kirjan ensimmäisen luvun hän kirjoitti samana päivänä, kun tieto syövästä tuli. Syöpä muutti Korholan aikakäsityksen. Se toi tajun, miten nopeasti aika kuluu. Tämän vuoden alussa ilmestynyt Ilkeitä ongelmia – tarinoita politiikasta on Korholan poliit tinen tilinpäätös. Hän käsittelee siinä erityises ti ilmastopolitiikkaa ja tuo esiin ajatuksia, joista kaikki eivät pidä. Hän kertoo myös asioista, jois ta hän on itse muuttanut mieltään – perustellusta syystä, faktojen muuttuessa, hintaa pelkäämättä. Kirjan alussa on lause: ”Poliitikon tärkein vas tuu on ajatella lahjomattoman vapaasti.” Kor hola korostaa, että poliitikon pitää ottaa asiois ta selvää ja sanoa se, mikä vetoaa hänen oikeus tajuunsa ja omaantuntoonsa, sillä siihen teh tävään hänet on äänestetty, ei siihen, että hän muokkaisi omia näkemyksiään kulloisenkin ylei sen mielipiteen mukaan. TÄMÄN KEVÄÄN AIKANA näiden teemojen mer kitys on vain korostunut. Koronapandemian ai heuttama yhteiskunnan sulkeutuminen ja välttä mättömyys minimoida kontaktit turruttavat ajan tajun, ja samalla koronaaika on muuttanut pal jon. Liian moni on myös joutunut vastatusten sen kanssa, miten ohut on elämämme lanka. Jotta tästä kriisistä selvitään, tarvitaan niin Suomessa kuin globaalisti entistäkin enemmän poliitikkoja, jotka ottavat asioista selvää ja teke vät päätöksiä, vaikka ne eivät kaikkia somessa

miellyttäisikään. Niitä, jotka uskaltavat ajatella vapaasti ja tuntevat vastuunsa. Heitä tarvitaan siksi, että niin ilmastonmuutos, josta vielä helmikuussa puhuttiin paljon, kuin ko ronakriisi, josta nyt puhutaan, eivät ole kesyjä ja helppoja asioita. Ne ovat ilkeitä ongelmia. Sellai sia, joihin ei ole yhtä yksinkertaista ratkaisua ja joissa muutos voi viedäkin ojasta allikkoon. – Ilkeän ongelman käsitteen esittelivät Horst Rittel ja Melwin Webber vuonna 1973. He kuva sivat sillä ongelmia, joihin ei ole olemassa hyvää ratkaisua vaan pelkästään enemmän tai vähem män huonoja. Näitä ratkaisuja on vaikea tunnis taa, koska asiat ovat monimutkaisessa vuorovaiku tussuhteessa toisiinsa ja yksi ratkaisu voikin luoda uuden ongelman, EijaRiitta Korhola selittää. – Korona vaikuttaa ilkeältä ongelmalta, vaikka sen alkusyy, virus, on helposti tunnistettavissa ja määriteltävissä. Emme esimerkiksi pysty enää ni meämään selkeää pistettä, jonka jälkeen korona ongelma olisi varmasti selätetty. Ratkaisuyrityk set synnyttävät koko ajan lisää ongelmia.

”

Tilanne on erikoinen: käperrymme, vaikkei näköpiirissä ole ratkaisuja ilman yhteistyötä. KORONAPANDEMIA on EijaRiitta Korholan mu kaan ongelma, jonka ratkaisu vaatii suurelta jou kolta ajattelutavan tai elämäntavan muutosta. Juuri se tekee siitä vaikean. Toisaalta eikö voi sa noa, että ongelma on sitten selätetty, kun koro naa vastaan on kehitetty tehokas rokote ja hoito? – Periaatteessa, jos virus katoaa maailmasta kuin isorokko aikanaan, voi ehkä sanoa, että pe rusongelma on voitettu. Koronapandemia on kui tenkin jo ehtinyt aiheuttaa kokonaisen seuraus ongelmien vyyhden. Ja onko korona voitettu, kun on tehty rokote? Vai silloin, kun on kehitetty hoito? Entä jos se on jollain tapaa tullut jäädäk seen ja joudumme elämään sen kanssa? Saadaan ko se varmasti häviämään kaikkialta maailmasta? Ongelma on ilkeä senkin takia, että sitä ei voi ratkaista vain yhdessä maassa. – Maailmankaupan riippuvuuksien tähden em me voisi muuttua saariksi, vaikka lopettaisim me matkustamisen kokonaan. Myös rokotteiden ja lääkkeiden kehittämisen vuoksi kansainväli nen yhteistyö on välttämätöntä, vaikkei se ole kaan ollut kansalle myytävien polittisten trendi en aallonharjalla. Elämänmuotomme on kuiten kin olennaisesti perustunut yhteistyöhön. Nyt tilanne on erikoinen: käperrymme, vaikkei näkö piirissä ole ratkaisuja ilman yhteistyötä.

– Tulemme koronan vuoksi näkemään isoja muutoksia. Emme palaa entiseen. Taloutemme saa tästä niin syvän notkahduksen, että siinä on suuren riskin aineksia mutta myös suuria mah dollisuuksia. Ainakin yksi positiivinen yhteiskun nallinen muutos on vastakkainasettelun ja iden titeettipolitiikan väheneminen, jopa sosiaalisessa mediassa. Jos edes osa tästä jää pysyväksi, se on hyvä muutos. Korhola uskoo, että koronaepidemia muuttaa myös keskustelua ilmastonmuutoksesta. – Veikkaan, että ilmastopolitiikassa otetaan takaaskeleita, mutta ympäristöpolitiikan kannal ta se ei ole välttämättä pelkästään huono juttu. Viime vuosina ilmastoon on keskitytty niin pal jon, että klassinen ympäristönsuojelu on kärsi nyt sen rinnalla. Korholan mukaan ilmastonmuutos on ilkeä ongelma, jota ratkottaessa on tehty luonnon ko konaistilannetta pahentaneita virheitä. Hän mai nitsee esimerkkeinä biopolttoaineiden laatuvaati musten unohtamisen alun innostuksessa, puun polton liiallisen suosimisen ja sen, että kehitys maille on ollut saastuttamisessa eri säännöt kuin länsimaille. KORONASTA JA YMPÄRISTÖPOLITIIKASTA Eija Riitta Korhola siirtyy toisenlaiseen globaaliin il miöön, kristinuskoon. Se on hänen oman elä mänsä perusta, josta hän löytää aina jotain uut ta. Nyt tuo uusi on Isä meidän rukouksen löytä minen entistä syvemmällä tavalla. – Kaiken tämän epävarmuuden keskellä mi nusta on turvallista rukoilla sen sanoin: ”Tapah tukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaissa.” Ajattelen, että Jumala tahtoo meille hyvää, Korhola sanoo. Hän on kuluneen kevään ajan blogannut tästä Jeesuksen opettamasta rukouksesta Radio Deissä. Hänen mielestään Jeesus tiivisti koko sano mansa Isä meidän rukoukseen – Tajusin blogia tehdessäni, että siinä ruko uksessa on todella sanottu kaikki olennainen. Järkytyin, miten isoja sanoja olen vuosikymme niä suussani pyörittänyt tajuamatta niistä paljo akaan. Kai se, että ihmiseksi tullut Jumala lah joitti tuon rukouksen ihmiskunnalle, antaa tur vaa tässä tilanteessa. Kun kristityt eri puolilla maailmaa rukoilevat sitä yhdessä, olemme ru koillessamme samalla kanavalla. Siihen paavi kin kehotti. Korhola on nyt myös kirkkopolitiikko sekä pai kallistasolla että valtakunnallisesti. Hänet valit tiin helmikuussa kirkolliskokoukseen, joka ko koontuu, kun koronatilanne sen sallii. Näillä nä kymin kirkolliskokouksen ensimmäinen istunto kausi pidetään 10.−14. elokuuta. – Lähden sinne ilman tiukkaa etukäteisagen daa. Avioliittokysymyksessä toivon kompromis sia. Minusta on tärkeää hyväksyä se, että kir kon ykseys ei tarkoita sitä, että kaikilla on asiois ta samat mielipiteet. Kuka siitä hyötyy, jos kirk ko hajoaa? ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

Ihminen vastaan julma Jumala Jobin kirja on kärsimys kirjallisuuden klassikko, jonka opetus on se, että kärsivä ihminen ei kaipaa selityksiä vaan kuuntelua. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS ERKKI TOUKOLEHTO

”

itä eniten pelkäsin, se kohtasi minut.” Näin sanoo Vanhan testamentin Job, joka menetti ensin koko mittavan omaisuutensa ja sitten kaikki kymmenen lastaan. Sen jälkeen Job sairastui ja tuli täyteen märkiviä paiseita. Hän istui jätekasassa tuskissaan ja hankasi syyhyäviä paiseitaan ruukunpalalla. Läheiset alkoivat kartella epäonnista miestä. ”Kiroa jo Jumala ja kuole pois!” sanoi hänen vaimonsakin. Jobin kolme ystävää yrittävät kukin vuorollaan lohduttaa Jobia ja etsiä selitystä tämän kärsimykselle. Jumala ei voi olla väärässä, eikä hän antaisi viattoman joutua tuhoon. Siispä Jobin on haettava syytä itsestään. Tai ehkä Jobin pojat olivat tehneet syntiä? Ja miten Job muka voisi käsittää Jumalan suuruuden ja tarkoitusperät? Tai vielä tylymmin: ehkä koettelemukset koituvatkin Jobin hyväksi – ”Hyvä on sen osa, jota Jumala ojentaa”. Job pitää ystäviään tekopyhinä ja vaatii Jumalaa vastaamaan. Lopulta Jumala vastaakin, mutta mitään selitystä Job ei kärsimyksilleen saa. Pikemminkin Jumala tekee tiettäväksi oman mahtinsa ja sen, ettei ihminen voi häntä ymmärtää tai vaatia häneltä mitään.

NOIN 300-LUVULLA eKr. kirjoitettu Jobin kirja on kärsimyskirjallisuuden klassikko. Kysymys siitä, miksi maailmassa on pahaa ja miksi Jumala sallii kärsimyksen, on luultavasti yhtä vanha kuin ihminen ja hänen uskonsa yliluonnollisiin voimiin. Yritys sovittaa yhteen maailmassa havaittu paha ja Jumalan kaikkivaltius, hyvyys ja oikeudenmukaisuus on vaivannut niin teologeja ja filoso-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

feja kuin uskonsa kanssa kamppaileviakin. Filosofiassa sitä kutsutaan teodikeaksi eli sananmukaisesti Jumalan oikeuttamiseksi. Teodikea on kiehtonut myös kirjailijoita. Jobin kirja on ollut eräänlainen pohjateksti monille teoksille Herman Melvillen Moby Dickistä Franz Kafkan Oikeusjuttuun. Näitä teoksia Tampereen yliopiston yleisen kirjallisuustieteen professori Sari Kivistö käsittelee juuri ilmestyneessä teoksessaan Jobista Orwelliin – Kärsimys kirjallisuudessa. – Ajattelen, että Jobin kirjan avoimeksi jäävä moraalinen pääongelma viattoman ihmisen kärsimyksen syistä on merkittävä syy sen suosioon. Raamatun tekstien joukossa Jobin kirja on poikkeus siksi, että sen päähenkilö kapinoi Jumalaa vastaan. Runoelman uudelleenkirjoituksissa on toistuvasti palattu sen esiin nostamaan kysymykseen, voiko ihminen olla oikeassa ja Jumala väärässä, Kivistö kertoo. Kivistö toteaa, että Jumala ei vastaa Jobin ”miksi?”- ja ”miksi juuri minä?” -kysymyksiin. Hän vain te-

kee tiettäväksi oman suuruutensa ja osoittaa ihmiselle tämän mitättömän paikan maailmankaikkeudessa. Samalla Jumala ikään kuin vahvistaa sen, että maailma on absurdi ja ihminen on väärässä olettaessaan maailman olevan rationaalinen. – Minusta Jobin kirja on parhaimmillaan moniäänisyydessään. Se vastustaa selkeitä opetuksia tai eettistä ohjailua. Jos runoelmassa tahtoo nähdä jonkin opetuksen, se voi olla puheenvuoro siitä, että kärsivää ihmistä pitää kuunnella. Ei pidä toimia niin kuin Jobin ystävät, joiden mielestä Job itse on syypää vastoinkäymisiinsä. SUURI OSA kaunokirjallisuudesta käsittelee Sari Kivistön mukaan tavalla tai toisella inhimillistä kärsimystä: sairauden ja menetysten lisäksi esimerkiksi sotia, yksinäisyyttä ja rakenteellista väkivaltaa. – Kirjallisuutta lukemalla ja kirjoittamalla ihmiset voivat käsitellä omaa haavoittuvuuttaan ja yrittää tulla toimeen oman rajallisuutensa kanssa. Kirjallisuus voi auttaa kat-

somaan asioita uhrin tai myös kärsimyksen aiheuttajan näkökulmasta ja ilmentää näin moraalisten tilanteiden monimutkaisuutta, Kivistö arvioi. Lukeminen voi myös lohduttaa silloin, kun oma elämä on raskasta. Kivistö toteaa, että kirjallisuus voi näyttää, millaisia valintatilanteita vaikeisiin elämänvaiheisiin voi sisältyä ja miten ihmiset ovat niistä selvinneet. Esimerkiksi monet Jobin kirjan uudelleenkirjoitukset kuvaavat tilanteita, joissa ihminen menettää kaiken, mutta elämä jatkuu. – Jobin kirjaa näyttää, miten muiden ihmisten tarjoama lohdutus voi olla myös vääränlaista. Hänen ystäviään kutsutaan runoelmassa tekopyhiksi lohduttajiksi, koska he eivät katso Jobin kärsimystä tämän omasta näkökulmasta. Jobin ystävät ovat selityksineen tyypillisiä teodikean edustajia, Jumalan puolustajia. Kivistö käsittelee kirjassaan myös antiteodikeaa, jonka perusajatus on, että viattoman ihmisen kärsimys on aina absurdia ja väärin.

Sari Kivistön lukuvinkit koronavirusaikaan

Albert Camus’n Rutto on yksi ilmeinen vertailukohta omaan tilanteeseemme. Siinä kuvataan 1940-luvulla Oranin kaupunkia, jonka valtaa ruttoepidemia. Kaupunki asetetaan karanteeniin, ja ihmiset, jotka ovat rakentaneet elämänsä tottumustensa varaan, joutuvat kohtaamaan eristyksen aiheuttaman nykyhetken, elämän yksitoikkoisuuden ja rutiinien rikkoutumisen. Camus’n teos on filosofinen romaani, joka kuvaa ihmisten – esimerkiksi lääkärin, papin ja lehtimiehen – erilaista suhtautumista poikkeustilanteeseen.

Philip Rothin Nemesiksessä Yhdysvaltain Newarkiin iskee lapsiperheitä koetteleva polioepidemia. Romaanin päähenkilö Bucky Cantor ponnistelee epidemian torjumiseksi ja lasten auttamiseksi, mutta polio jatkaa leviämistään. Lopulta paljastuu, että Cantor itse on tietämättään kantanut virusta. Hän muistuttaa Sofokleen traagista kuningas Oidipusta, joka on tietämättään syyllinen selvittämäänsä rikokseen.

Antiikin kreikkalainen historioitsija Thukydides kuvaa Ateenan ruttoa teoksessaan Peloponnesolaissota. Hänen näkemyksensä siitä, miten rutto vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, ovat eräänlainen klassikko psykologisista lainalaisuuksista.

Kristina Carlsonin Herra Darwinin puutarhuri uudelleenkirjoittaa Jobin kirjaa, mutta muuntaa vanhan kärsimysklassikon toiveikkuuden manifestiksi. Koko loppuluku on keväisen kasvun ylistystä ja romaanin runollinen kieli on lohdullista jo sellaisenaan.

Lohtua kaivatessaan tai sairaana voisi lukea myös runoja. Virginia Woolf sanoo esseessään sairastamisesta, että influenssapotilas ei jaksa lukea paksuja romaaneja, joiden juonen seuraaminen vaatii ponnisteluja, vaan sairas tarttuu runouteen, jonka säkeet avaavat mielen syvyyksiä.

– Antiteodikean mukaan kaikki yritykset selittää toisen ihmisen kärsimystä ovat eettisesti ongelmallisia, jos ne pyrkivät näkemään kärsimyksessä merkityksellisyyttä tai tarkoitusta, jota uhri itse ei siinä näe. Tämä on Jobin ja hänen ystäviensä näkökulmien pääeroavaisuus. SARI KIVISTÖLLÄ ei kirjaansa kirjoittaessaan ollut aavistustakaan, kuinka ajankohtainen siitä tulisi. Teodikean ja antiteodikean vastakkainasettelu sopii myös koronapandemian tarkasteluun – ja molempia näkökantoja on jo puheenvuoroissa kuultukin. – Tämänhetkisestä pandemiasta voisi saada teodikean tarkastelemalla sitä jollain tavalla hyödyllisenä, näkemällä hetkellisessä epäoikeudenmukaisuudessa tulevaisuuden yhteisöllisiä hyötyjä, joita emme ehkä tilanteen ollessa vielä päällä hahmota, Kivistö sanoo.

”

Lukeminen voi lohduttaa silloin, kun oma elämä on raskasta. – Näin välineellistäisimme joidenkin sairastuneiden tai kuolleiden kärsimyksen tarpeelliseksi tulevan hyvän kannalta. Antiteodikean näkökulmasta sellainen on aina väärin. Välineellistämisestä on kuitenkin todella vaikea päästä eroon, sillä nytkin toisten on helpompi suojautua virukselta kuin toisten, Kivistö pohtii. Koronapandemiasta voisi helposti kirjoittaa – ja todennäköisesti jotkut jo parhaillaan kirjoittavatkin – synkän tulevaisuuskuvan eli dystopian. Dystooppisia kirjoja ja elokuvia on tehty pandemioista paljon. Niissä suuri osa ihmiskunnasta tuhoutuu hallitsemattoman viruksen vuoksi, ja kerronta seuraa eloonjääneiden selviytymistä. Kivistö mainitsee esimerkiksi portugalilaisen José Saramagon romaanin Kertomus sokeudesta ja sen pohjalta tehdyn elokuvan Blindness. – Se on yksi kuvaus siitä, miten yhteiskunta eristää sairaat ja auttamisen sijasta sulkee heidät vankilamaisiin oloihin. Dystopioissa väkivalta on poliittisesti synnytettyä ja paljastaa sen, miten yhteisö kohtelee heikoimpia jäseniään. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

Hyvää pyhää

3.5.

Sunnuntain aiheena on Jumalan kansan koti-ikävä. Päivän teksti (Joh. 17:11–17) on katkelma Jeesuksen pitkästä jäähyväisrukouksesta.

Kartoita ikävä Puhelimessasi on luultavasti satoja, ehkä jopa tuhansia valoku via. Ne eivät muistuta vain lähimenneisyydestä vaan tuntuvat kertovan kokonaan toisesta ajasta. Ajasta, jolloin vielä matkus teltiin, vietettiin aikaa ystävien kanssa ja kokoonnuttiin suku juhliin. Tee ikävöintiä varten oma albumi. Siirrä siihen kuvia paikoista, joihin et nyt pääse, ja ihmisistä, joita ei ole tässä tilanteessa mahdollista tavata. Löydätkö kuvista iloa, jota nyt tuntuu vaikealta tavoittaa? Katso ja kaipaa.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Rukous on kuin suojaava kilpi

”

uojele heitä nimesi voimalla, sen nimen, jonka olet minulle antanut, jotta he olisi vat yhtä, niin kuin me olemme yhtä.” Siis mitä? Etäopetuslapsi on yrittänyt korvat höröllä ja silmä tarkkana lukea ja ymmär tää, mistä tässä Mestarin jäähyväisrukouk sessa on kysymys. Jeesuksen matkassa on kyllä saa nut tottua ihmettelyyn. Ei tämä ole ainoa kerta, kun etäopetuslapsi tuntee itsensä vähän hölmöksi. Yhteydessä on toki häiriöitä, kun lähettäjä on pa rin tuhannen vuoden takana, mutta etäopetuslap si on ihan varma, että totisesti olivat huuli pyöreänä nekin, jotka aikoinaan olivat paikalla. Kiitos etäyhteyden, tämä opetuslapsi aloittaa taas alusta, mutta ei enää vaadi itseään ymmärtämään. Silloin rukous tavoittaa hänen sydämensä. Hän lii kuttuu ymmärtäessään, että viimeiseksi jääneellä

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

ateriallaan Mestari ei rukoile itsensä vaan opetus lastensa ja tulevien etäopetuslastensa puolesta. Etäopetuslapsi kuuntelee lempeän Mestarin äänensävyjä ja huomaa, kuinka välittäviä hänen sanansa ovat. Hän muistaa, miten Jeesus on palauttanut seuraa jansa epätoivosta toivoon, pelosta rakkauteen ja kyy nisyydestä välittämiseen. Ja nyt Jeesus pyytää, et tä tämä porukka jatkaisi samaa, nostaisi kompastu neet, tukisi heikkona hetkenä ja välittäisi toinen toi sestaan. Etäopetuslapsi huomaa Jeesuksen realismin. Kris tityn nimen voima ei nosta vaikeuksilta suojattuun kuplaan, mutta suojakilpenä rukous toimii. Varje le pahalta ja pyhitä eläväksi tekevällä totuudellasi, rukoili Jeesus minunkin puolestani.

KAISA KARIRANTA

Rukoile muiden puolesta Jeesus rukoilee muiden puolesta. Rukoile sinäkin. Jos huolehdit täysi-ikäisten lasten pärjäämisestä, rukoile. Jos murehdit vanhojen vanhempien tilannetta, auta ja rukoile. Rukoile mieleen pulpahtaneen luokkakaverin ja kummilapsen puolesta. Jos et osaa rukoilla, sytytä kynttilä. Sekin on rukous.

Harras hetki

Green Care -toiminnan kehittäjä Tuomo Salovuori, 60, asuu Vantaalla. Hän on työskennellyt pitkään kuntouttavan luontotoiminnan parissa Sininauhaliiton Vihreä veräjä -hankkeessa. Tänä keväänä Salovuorelta on ilmestynyt kirja Luonnon lahjoja (Kirjapaja). Se antaa vinkkejä luontoyhteyden vahvistamiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen sitä kautta. Aikaisemmin häneltä on ilmestynyt puutarhapainotteinen kirja Vihreyden keskellä.

Luovuutta kädet mullassa Tuomo Salovuori nauttii siitä, että puutarhassa touhutessa näkee konkreettisesti käsiensä työn tuloksen. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

nglannin hiljaisuuden puutarhoissa 15 vuotta sitten kierrellyt Tuomo Salovuori ihastui näkemäänsä. Palattuaan matkalta puutarhurin koulutuksen saanut Salovuori ehdotti tällaisen puutarhan perustamista Lohjalla sijaitsevan Vivamon loma- ja kurssikeskuksen alueelle. Ehdotus meni läpi, ja Salovuori on hoitanut viiden aarin kokoista kukkivaa keidasta kahden muun vapaaehtoisen kanssa. Puutarha kuuluu kansainväliseen Quiet Garden -ketjuun. HILJAISUUDEN PUUTARHOISTA pyritään Tuomo Salovuoren mukaan luomaan psyykkistä hyvin-

vointia lisääviä, rauhallisia ja suojaisia lepopaikkoja. Vivamon puutarhasta löytyy kasvihuone ja rauhoittavia elementtejä kuten vesiaiheita, seesteisiä värejä, tauluja ja mindfulness-harjoitteita. Toisaalta puutarhassa on kiehtovaa rosoisuutta, sillä vapaaehtoiset puutarhurit eivät ehdi hoitaa sitä päivittäin. Kävijät ovatkin antaneet hyvää palautetta siitä, ettei paikka ole niin viimeisen päälle.

”

PUUTARHAHARRASTUS SYNNYTTÄÄ LEPUUTTAVAN LUONTOYHTEYDEN JA TARJOAA UUTTA LUOVAA FYYSISTÄ TEKEMISTÄ.

Erityisesti keväällä puutarha vaatii vapaaehtoisilta ison ponnistuksen, kun he istuttavat sinne uusia kasveja. Salovuoren kokemus on, että puutarhanhoidosta pystyy nauttimaan paremmin

myöhemmin kesällä. Silloin ehtii katsella rauhassa puutarhan kasvua, juomaan kahvit ja juttelemaan puutarhassa käyvien ihmisten kanssa. TUOMO SALOVUORELLE puutarhaharrastus merkitsee kokonaisvaltaista, hyvinvointia kannattelevaa voimaa. Se synnyttää lepuuttavan luontoyhteyden ja tarjoaa samalla uutta luovaa fyysistä tekemistä vuoden rytmin mukaan. Kun näkee käsiensä työn tulokset, se on hyvin palkitsevaa. Vivamon puutarhassa kukkivat keväisin sipulikasvit, krookukset, lumikellot ja narsissit. Toukokuussa maasto on sinisenä lemmikeistä. Silloin kukkivat myös omena- ja kirsikkapuut. Kesällä kukkaloistoa tuovat syreenit, perennat, ruusuorapihlajat ja pensasruusut. Salovuori kertoo, että puutarhassa on pyritty myös vaalimaan paikan lähes satavuotista historiaa aurinkokellon ja muiden vanhojen esineiden muodossa. Vivamon loma- ja kurssikeskus sai aikanaan alkunsa siitä, kun helsinkiläinen aatelisnainen Karin af Björkesten osti alueen ja perusti sinne pohjoismaisten naisten hengellisen yhteisön. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT Kevään tilaisuudet on PERUTTU. Joka torstai klo 19 verkkoseurat www.facebook.com/herattaja (livelähetys) kevään ajan (EI 21.5.). su 3.5. klo 17 Pekka Laukkarisen konsertti. ke 20.5. klo 19 helatorstaiaaton toiveveisuut su 31.5. klo 19 helluntain virsihetki eri kielillä. Lisäksi joka tiistai klo 21 virsihetki Oulusta. Tallenteet osoitteessa www.h-y.fi/ verkkoseurat. Liity jäseneksi: www.h-y.fi/yhdistys/ jasenyys/liity.html .

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Palveluja tarjotaan KAUPPAOSTOKSET PUOLESTASI Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. KAUPPAOSTOKSETATERIAT PUOLESTASI RAVINTOLOISTA Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. RAVINTOLOISTA Siivous, korjaus,ATERIAT TV, netti, puhelin Pia Matalalampi 0504315536 Siivous, korjaus, TONTTU TV, netti, puhelin KOTIAPUMIES 044-2794646 KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

OSTAMME JA TYHJENNÄMME kuolinpesiä, nopeat tyhjennykset vakituisten työntekijöiden voimin. Asiantuntevat arviot ovat maksuttomia. Teemme myös tuntiveloituksella vinttien, varastojen, toimistojen sekä muuttojäämistöjen tyhjennyksiä ja tavaraerien noutoja. www.helsinkisecondhand.fi Jan Lindroos 050-4329013

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Ari Suominen, 040 3552340

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

ESIRUKOUSILTA ti 12.5 klo 19 Digilähetyksenä: www.facebook. com/petrusforsamling/ Benjamin Sandell, Bengt Lassus, Peter Hilli. Löydät linkin facebookiin myös www.petrusforsamling. net kautta. Esirukousaiheet puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30 ja esirukousiltana 18–19, s-posti: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Viimeinen kerta tälle keväälle. Petrus församling

Helsingin Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22 Nettiseurat keskiviikkoisin klo 19:00, lauantaisin klo 18:00 ja sunnuntaisin klo 16:00 ja 18:00 www.hry.fi

Siivouspalveluja Ikkunapesua/kotisiivousta 13 v. kokemuksella. Edullisesti, myös hankalat. Timo 0440691994 Halutessasi pidämme kasvomaskia. Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907. Käytämme tarvittaessa maskia.

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM Minna Korhonen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS 24 vuoden kokemuksella Eeva-Liisa Moilanen varatuomari, kiinteistövälittäjä (LKV)

Laki ja kiinteistö Moilanen Oy LKV

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Hämeentie 23, Helsinki p. (09) 773 2600

Leikkaa talteen

Hautauspalveluja

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Ostetaan Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen, vintit, kellarit, loppusiiv. sop. muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht. astiat ym.

044-9268476, ONNI.

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Rakennusala Kanttori maalaa kattonne jo 12 vuoden maalauskokemuksella! Onko peltikattonne maali kulunut tai kasvaako sammal tiilikatollanne? Ota yhteyttä, niin annan ilmaisen arvion. Työ on kotitalousvähennyskelpoista. Kattokunto 0400592126

Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Konetyöt Kaivinkone Bobcat kuormaaja, okt pohjatyöt, viemärit, salaojat ja sadevesijärjetelmät. Kuljetukset, murskeet ja mullat. Hyödynnä kotitalousvähennys. Tapani Heinonen Oy 0500-633 319 www.kuljetus-heinonen.com

KiinteistĂśvĂ¤litystĂ¤

MyymĂ¤ssĂ¤ vai vuokraamassa?

Kun siirryt tuumasta toimeen â&#x20AC;&#x201C; autamme markkinajohtajan ammattitaidolla. Markku KilpelĂ¤inen YrittĂ¤jĂ¤, LKV-pĂ¤tevyys 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

KiinteistĂśmaailma OulunkylĂ¤ Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

â&#x20AC;?IhmisistĂ¤ tulee uskonnollisempia, kun katastrofi iskeeâ&#x20AC;? Rukous-sanan googlaus on noussut koronaviruspandemian aikana ennĂ¤tyslukemiin. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVITUS MARI AARNIO

M MyymĂ¤ssĂ¤ tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistĂśnvĂ¤littĂ¤jĂ¤n yksilĂśllistĂ¤, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Hammashoitoa HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila KĂ¤yntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

â&#x20AC;˘ katutasossa â&#x20AC;˘ esteetĂśn sisĂ¤Ă¤nkĂ¤ynti

WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

aaliskuun puolivĂ¤lissĂ¤ Maailman terveysjĂ¤rjestĂś totesi, ettĂ¤ koronavirus on levinnyt pandemiaksi. Pian sen jĂ¤lkeen Google-haut rukousta merkitsevillĂ¤ sanoilla lisĂ¤Ă¤ntyivĂ¤t ennĂ¤tyslukemiin. Googlen hakutiedot viiden vuoden ajalta ovat kaikkien luettavissa. Taloustieteen apulaisprofessori Jeanet Bentzen KĂśĂśpenhaminan yliopistosta selvitti, ettĂ¤ ihmiset hakevat internetistĂ¤ nyt enemmĂ¤n rukouksia kuin kertaakaan viimeisten viiden vuoden aikana. â&#x20AC;?Rukousaiheisten Google-hakujen mĂ¤Ă¤rĂ¤ nousi raketin lailla maaliskuussa 2020, kun koronavirus levisi globaalistiâ&#x20AC;?, Bentzen kirjoittaa aihetta kĂ¤sittelevĂ¤ssĂ¤ tutkimuksessaan. Bentzenin analyysi sisĂ¤lsi englannin sanan prayer lisĂ¤ksi vastaavia sanoja monilla kielillĂ¤. MyĂśs esimerkiksi coronavirus prayer ja pray for the world olivat yleisiĂ¤ hakuja. Bentzen tutki Google-hakuja 75 maasta kaikilta mantereilta. Joukossa oli sekĂ¤ vanhastaan kristillisiĂ¤ ettĂ¤ islamilaisia maita. â&#x20AC;&#x201C; Kyse ei ole ensisijaisesti siitĂ¤, ettĂ¤ eiuskovat kĂ¤Ă¤ntyisivĂ¤t uskonnon puoleen. Ennemminkin kyse on siitĂ¤, ettĂ¤ uskovaiset turvautuvat uskontoonsa intensiivisemmin, Bentzen kertoo Kirkko ja kaupungille.

Rukoushakujen lisĂ¤Ă¤ntyminen ei selity sillĂ¤, ettĂ¤ eristĂ¤ytyneet ihmiset kaiken kaikkiaan googlaavat enemmĂ¤n asioita. Googlen tilastojen mukaan rukousaiheiset haut ovat lisĂ¤Ă¤ntyneet nimenomaan suhteessa muihin hakuihin. Bentzenin mukaan pelkkĂ¤ Google-hakujen analysointi ei kerro koko totuutta koronapandemian vaikutuksesta ihmisten uskonnollisuuteen. Esimerkiksi vanhukset, jotka ovat COVID-19-viruksen suurin riskiryhmĂ¤, eivĂ¤t monesti kĂ¤ytĂ¤ internetiĂ¤.

JEANET BENTZENIN tutkimuksen mukaan rukousgooglauksen mĂ¤Ă¤rĂ¤ tuplaantuu keskimĂ¤Ă¤rin 80 000 uuden ilmoitetun koronavirustartunnan myĂśtĂ¤. Haut ovat lisĂ¤Ă¤ntyneet nimenomaan silloin, kun tartuntojen mĂ¤Ă¤rĂ¤t ovat kasvaneet. â&#x20AC;?Jopa Tanskassa, joka on yksi maailman vĂ¤hiten uskonnollisia maita, nĂ¤kyy systemaattinen kasvu rukousten internethauissaâ&#x20AC;?, Bentzen kirjoittaa tutkimuksessaan. MyĂśs esimerkiksi sanoja God, Allah ja Muhammad on haettu pandemian aikana aiempaa enemmĂ¤n.

â&#x20AC;&#x201C; IhmisistĂ¤ tulee uskonnollisempia, kun katastrofit iskevĂ¤t. Luonnonkatastrofien jĂ¤lkeen useammat ihmiset kertovat, ettĂ¤ Jumala on heille tĂ¤rkeĂ¤, ettĂ¤ he ovat uskonnollisia ja ettĂ¤ he lĂśytĂ¤vĂ¤t lohtua Jumalasta, Bentzen kertoo. Usein uskonnollisuus nousee huippuunsa joitain vuosia katastrofin jĂ¤lkeen. Sen jĂ¤lkeen se laskee, mutta ei aivan yhtĂ¤ matalalle kuin ennen katastrofia. â&#x20AC;&#x201C; Kasvaneesta uskonnollisuudesta jĂ¤Ă¤ jĂ¤Ă¤nne, jonka ihmiset vĂ¤littĂ¤vĂ¤t seuraaville sukupolville, Bentzen selittĂ¤Ă¤. â&#x2013;

LUONNONKATASTROFIT VOIVAT lisĂ¤tĂ¤ ihmisten uskonnollisuutta jopa useiden sukupolvien ajan. TĂ¤mĂ¤ on kĂ¤ynyt ilmi Jeanet Bentzenin aiemmissa tutkimuksissa.

â&#x20AC;?

LUONNONKATASTROFIEN JĂ&#x201E;LKEEN USEAMMAT IHMISET KERTOVAT, ETTĂ&#x201E; JUMALA ON HEILLE TĂ&#x201E;RKEĂ&#x201E;.

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 9/2020

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

-1.

IANKAIKKINEN RAUHA

kreivikunta

SUKUJUHLIIN KUTSUTTUJA

E L L I

K E L A

R U O K I E N I R T I KIIHDYTTÄÄ AUTOA

LAURA HUHTASAARI

Havas

pilkkoa "YKKÖSET"

VAIKUTTAVA

KUOHUTTI ITALIAN POLITIIKASSA

S T A L L E R

JUKOLASSA

A A P O

KIIREISIÄ ELÄMÄNVAIHEITA

FILOSOFI

TELIA ENNEN

S A K T

JOHTI JUGOSLAVIAA

PUUN SOLUKKOA

SUKUUN SAATUJA

N I L A V

SAUDIEN R RAHA JOHANNA KURKELA UNIVERSUMI

MAKEILEVIA PYHIMYKSISTÄ

AGILITYKENTILLÄ

VÄYLÄKIISTA

TAKTIIKKATAUKOJA

-KIRJOITUS

T I E R I I T A

A S T I A

U K S I

S Ä V E L E T O DANIELSEN

ARVOPAPERI

JAAKOBILLE

VASTATESSA SANOTTU

A S E A

KEKKOSEN "KAIMOJA"

VIESTIEN LÄHETTÄMISEEN ENNEN

SUUNTA

AUTO

T A H O

L A D A

K SUORA LÄHETYS

SELKEÄ SÄÄ LAAMA

BRITTIELIITILLE

S O S E

TEKSTISSÄ LÄHINNÄ REUNAA

M A N U E L

-1.

U S V A T O N

H A L O O

S O R S A

G A A D

V I L P P I

JAZZARTISTI DUNKEL

PURJEVENEEN KÖYSI

P R I N S E S S A U U L A

T O U R

A I K A L I S Ä T

R O I N A

-piiri

- DE FRANCE

K I T E E T Ä R

E L V I S

S U L O

L I P E V Ä T

I A L

P I A N

♪

VIEHKEYS

N I K O L A I

yhtään A

KIIREELLÄ

ABB

ROSAMUNDA

NAINEN ITALIASTA

P I E N E T

S I N G H

YHTEISELON MUOTO

TORJUNTA

- M O N A O L I O LISA

A U E T A

EPÄREHELLISTÄ

JUONTAJA TINO

KEISARI

N U R M I M A A

LAUKOO

-1.

S A A R

T I T O

MITÄTTÖMÄT MARTIN LUTHER

T O S I

VÄNRIKKI

K A N T

S A T A V A T

ESTELLE

SARVETON

P U K U

R U U H K A V U O D E T

patri- I arkka

LIUKASLANTEINEN PRESLEY ULLAKOLLE KERTYVÄÄ

-I

N O J A

K A A S U T T A A

-jää A H T O JUHLAASU LASKELMA

-TUOLI

LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN, SANARIS.FI

PIRTEÄ ARTISTI VIKMAN VALUVASTA VEDESTÄ

KELJUTTAA KISSALTA

TOTISESTI

RIIPPUVA KORISTE

A M E N

R I S O V A

R A A M I

KOKELAITA

A B I T

U R K I T

HOLGERSSON

N I L S

K A S S I K A U P A L L A

L A E T

T A U S

T E E T

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

Lakanoiden viikkaaminen ja elämän tarkoitus Miellyttämisen halu johtaa usein vääriin elämänvalintoihin, sanoo filosofi Frank Martela. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA VILJA HARALA

alto-yliopiston tutkijatohtori ja Filosofian Akatemia -yrityksen valmentaja Frank Martela on pitkään halunnut ratkaista kysymyksen elämän tarkoituksesta. Ihmisen olemassaolon tarkoitukseen liittyvistä pohdinnoista Martelaan on tehnyt vaikutuksen 1800–luvulla ja 1900-luvun alussa elänyt venäläinen kirjailija Leo Tolstoi. – Tolstoi on yksi niistä, jotka ovat onnistuneet avaamaan keskustelua elämän tarkoituksesta. Hänen romaaninsa Anna Karenina oli menestysteos, joka sai laajemmat kansanjoukot pohtimaan asiaa. Sitä ennen elämän tarkoitusta oli pohdittu pienissä akateemisissa piireissä, Martela kertoo.

”

Onni on elämässä sivutuote, ei tarkoitus.

lisuuttaan, koska ihmissuhteet ovat keskeisiä onnellisuuden lähteitä, Martela sanoo. FRANK MARTELA ei ihmettele, että joistakuista kysymys elämän tarkoituksesta voi tuntua abstraktilta ja vaikealta. Martela tuo elämän tarkoituksen lähemmäksi kysymällä: mikä tekee sinun elämästäsi merkityksellisen tuntuisen? Kokemuksen merkityksellisyydestä saa Martelan mukaan silloin, kun tuntee ja tietää, mitä elämässään haluaa tehdä. Kannattaa pohtia, tekeekö jotain siksi, että itse haluaa niin tehdä, vai tekeekö sen

miellyttääkseen esimerkiksi vanhempiaan tai työkavereitaan. – Miellyttämisen halu ja ”näin kuuluu tehdä” -meininki johtavat usein vääriin elämänvalintoihin, Martela sanoo. Merkityksellisyyttä elämään tuo Martelan mukaan myös se, että pääsee käyttämään osaamistaan ja erityistaitojaan. Kaiken kruunaa se, että lähellä on ihmisiä, jotka välittävät ja joista itse välittää. – Jos ihmisellä on ihmissuhteita, hän kokee elämän helpommin merkitykselliseksi kuin sellainen, joka on yksin. Yksinäisyys voi olla riskitekijä, mutta yksin oleva voi myös löytää merkityksen lähteitä muualta, Martela pohtii. VIELÄ YKSI asia. Frank Martelan mielestä ihminen tuntee itsensä tärkeäksi tehdessään hyvää toisil-

le. Elämä tuntuu tarkoitukselliselta, kun saa tehdä pieniä ja isoja asioita muiden hyväksi ja auttaa läheisiään. Martela kertoo esimerkin vanhainkodista, jossa vanhukset viikkasivat lakanoita osastolla. Se oli henkilökunnan tehtävä, mutta nämä vanhukset halusivat auttaa. He olivat innoissaan ja tyytyväisiä tekemisestään. Martelan mielestä mummojen lakanaepisodi liittyy siihen, että vanhainkodissa ei ole paljon mahdollisuuksia auttaa muita. Lakanoiden viikkaus oli askare, jossa he pystyivät edelleen olemaan hyödyllinen osa yhteisöä ja auttamaan työntekijöitä. – Elämän tarkoitus ei ole jotain kummallista ja kaukaista, vaan se on yllättävän lähellä meitä. Kyse on ihan arkisista asioista. ■ Frank Martela: Elämän tarkoitus. Suuntana merkityksellinen elämä. Gummerus 2020.

– Elämä tuntuu tarkoitukselliselta, kun saa tehdä pieniä ja isoja asioita muiden hyväksi, Frank Martela toteaa ja ottaa pojan pyörän kyytiin.

ELÄMÄN TARKOITUKSEN luullaan usein liittyvän onnellisuuteen. Natsien keskitysleiriltä selviytynyt psykiatri Viktor E. Frankl jo totesi onnen olevan elämässä sivutuote, ei tarkoitus. Frank Martela sanookin onnellisuuden olevan kehno tavoite, koska onnea tavoitellessaan ihminen ei osaa tyytyä nykyhetkeen eikä siihen, mitä hänellä jo on. Onni menee ohitse, kun ihminen tavoittelee ”vielä parempaa”, jota ei kuitenkaan koskaan tavoita. – Jos ihminen keskittyy liikaa omaan onnellisuuteensa, hän ei tee hyvää muille vaan laiminlyö ihmissuhteitaan. Pitkällä aikavälillä ihminen näin tuhoaa myös omaa onnelKIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

Koronapandemia vei jumalanpalvelukset nettiin kaikkialla maailmassa. Nyt kirkoissa pohditaan, mitä kristittynä eläminen tarkoittaa kriisin jälkeen. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN

orona on kirkolle ruumiista irtautumisen kokemus. Näin kiteyttää Uppsalan yliopiston kirkkotutkija Karin Rubenson Kyrkans tidning -lehden artikkelissa. Kirkkojen vastaus koronapandemiaan on ollut kaikkialla maailmassa samanlainen: Jumalanpalvelukset ja hartaudet on viety nettiin. Pappien puhelinpäivystyksiä on lisätty. Seurakunnat auttavat niitä, joiden elämään eristäytyminen on tuonut vaikeuksia. Digiloikasta huolimatta kirkko ei Rubensonin mukaan ole tällä hetkellä sitä, mitä sen pitäisi olla. Pandemian vuoksi kristityt eivät voi kokoontua viettämään ehtoollista. Toisin sanoen seurakunnat lakkasivat tekemästä sitä, mikä monien teologien mielestä muodostaa kristillisen kirkon ytimen. Kristuksen läsnäolon lisäksi ehtoollisleipä voisi nyt välittää vastaanottajalleen koronatartunnan. Myös toisia kristittyjä pitää varoa. Jos unohdamme pestä kädet, jopa oman kehomme läheisyys voi olla vaarallista. PIISPAINKOKOUKSEN pääsihteeri, dosentti Jyri Komulainen kuvaa tilannetta yhtä vahvoilla sanoilla kuin Rubenson. Pääsiäisen alla julkaistussa blogissaan Komulainen kysyy, onko nettiin siirtyminen ajanut kirkon tehohoidon kaltaiseen tilaan, jossa Kristuksen ruumiin elintoiminnot on hidastettu. Komulaisen mukaan monet koronan pintaan nostamat kysymykset ovat kirkon edessä myös kriisin väistyttyä. – Koronakriisi tekee näkyväksi todellisuuden, josta sosiologit ovat puhuneet jo pitkään. Kirkossa korostetaan voimakkaasti kristinuskon yhteisöllistä puolta. Työikäiset suomalaiset eivät kuitenkaan kaipaa yhteisöä vaan sellaista tapaa etsiä itseään, joka sopii heidän arkeensa, Komulainen sanoo. Komulaisen mukaan keskustelu tästä muutoksesta on ollut Suomessa vaikeaa. Henkinen jarrutus näkyy esimerkiksi siinä, että mo-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

Korona ajoi uskon kodin seinien sisälle ni suhtautuu torjuvasti koronatilanteen herättämään teologiseen pohdintaan ehtoollisen vietosta etäyhteyden avulla. Etäehtoollista on vietetty luterilaisissa sisarkirkoissa Tanskassa ja Yhdysvalloissa. Komulainen ei kannata etäehtoollisiin siirtymistä. Sen sijaan hän peräänkuuluttaa uusia kristittynä elämisen tapoja, jotka muistuttaisivat enemmän joogaa ja mindful-

nessia kuin sunnuntain jumalanpalvelusta. Aineksia niihin hän etsisi varhaiskirkon erämaaisiltä, luostariperinteestä, retriittiliikkeestä ja hengellisestä ohjauksesta. – Suomalaiseen kansankirkollisuuteen on aina mielletty kuuluvaksi hiljainen usko, joka on enemmän iltarukousta omassa kammiossa kuin viikoittaista kirkkoon menemistä, Komulainen muistuttaa.

JONKIN AIKAA voimme vetäytyä kotiimme hiljentymään, mutta ennen pitkää käy ilmeiseksi, että kristityt tarvitsevat toisiaan. Näin uskoo Åbo Akademin käytännöllisen teologian lehtori ja kirkolliskokousedustaja Patrik Hagman, jonka mielestä digiloikka voi vastata vain osaan ihmisten hengellisistä tarpeista. – Tarvitsemme sitä, että voimme tuntea itsemme tarpeellisiksi, tär-

la yhdessä kuten ihmisten kokoontumisia ulkona ja pienissä ryhmissä. Toivon, että löydämme sellaisia tapoja melko pian, sillä osallisuuden kokeminen voi pelkässä nettijumalanpalveluksessa jäädä laimeaksi. Kirkon suurimpana haasteena Hagman pitää varautumista koronapandemian jälkeiseen aikaan, jossa mikään ei palaa ennalleen. – Luterilainen perinne ei riitä. Tarvitsemme syventymistä kirkon koko perinteeseen kuten luostariyhteisöille omistautuneiden kristittyjen kokemuksiin. Meidän pitää oppia tulemaan uudella tavalla toistemme lähelle.

TÄYTTÄMÄÄN HENKISET

”Ehtoollisen voi poikkeus oloissa nauttia etänä” Ehtoollispöytä on pyöreä, mutta me näemme siitä vain puolikaaren. Toiselle puolelle polvistuvat taivaan joukot ja kaikki ne, jotka eivät ehtoolliselle fyysisesti pääse. Olemme oppineet, että ehtoollista on tarjolla useasti viikossa. Aina on ollut myös niitä, jotka eivät ole ehtoolliselle päässeet vaikkapa sairauden vuoksi. Nyt myös terveempi kirkkokansa on pakotettu pysy-

mään kotosalla. He liittyvät niiden arkeen, jotka eivät aikoihin ole ehtoolliselle päässeet. Kristus on siellä, missä ikinä ihminen elää omaa arkista elämäänsä. Poikkeustilanne ei kestä loESK O JÄ puttomiin. Vielä koittaa aika, jolloin pääsemme taas joukolla myös sen näkyvän puolikaaren ääreen. Siihen asti saamme polvistua ehtoolliselle yhdessä taivaan joukkojen kanssa.

Täyttä ehtoollista ei voi viettää etänä. Ehtoollisen sakramentissa leipä ja viini ovat tärkeitä. Ne kertovat, että Jumala ei ole idea tai virtuaaliN hahmo vaan hän sitoutuu NE TU aineeseen. Siksi hän sitoutuu myös meihin ruumiillisiin ihmisiin. Tarvitsemme kehoa vastaanottaaksemme Kristuksen leivässä ja viinissä. Television tai suoratoiston ääressä voi kokea ehtoollisesta jotain: kaivata Kristuksen läsnäoloa tai läheisyyden kokemusta ehtoollispöydässä. Ehtoollisen viettoa katsellessa voi

samalla nauttia leipää ja viiniä, mutta teologisessa mielessä se ei ole ehtoollinen. Jonkinlainen muistoateria se voi olla. Suoran verkkolähetyksen äärellä ei olla yksin. Kaipaavia kristittyjä on erilaisten laitteiden ääressä tänä keväänä kaikkialla maailmassa.

Kirkko on siellä, missä ”evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan”. Aika- ja kulttuurisidonnaiset tavat eiN vät vaikuta näihin kirNE TU kon tuntomerkkeihin. Jaan piispojen näkemyksen, että poikkeusolot eivät tuo mitään uutta siihen kirkon näkemykseen, että ehtoollinen on nautittava tilassa, jossa se asetetaan. Näin sakramentti toimitetaan oikein, vaikka sen inhimilliset muodot kuten papin vaatetus

tai liturginen laulu olisivat erilaiset eri kirkoissa. Ehtoollinen voidaan nauttia myös yksityiskodeissa – erityisesti siellä, missä on sairaita tai kuolemanvaarassa olevia. Silloinkin sakramentin asettava pappi on samassa tilassa kuin ehtoollista nauttiva seurakuntalainen. Ja heidän keskellään on Kristus.

SÄ

”

ANI HARVA MEISTÄ PYSTYY

Tällä palstalla kolme asiantuntijaa ottaa kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.

HELSINGIN VANHANKIRKON kappalainen Sirkka-Liisa Raunio vastaa puhelimeen iltapäivän nettihartauden jälkeen. Verkkolähetyksistä on tullut nopeasti osa hänen arkeaan.

Onko näin?

MARJA HELTELÄ Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra

J U SS

EL T

keiksi, nähdyiksi, kuulluiksi ja kannustetuiksi. Ani harva meistä pystyy täyttämään tällaiset tarpeet omassa kamarissaan edes netin avulla. Hagmanin mukaan nykyinen tilanne, jossa kristityt eivät voi kokoontua viettämään ehtoollista, ei ole kirkkohistoriassa uusi. Pakon edessä on ennenkin riittänyt se, että pieni kristittyjen joukko tai jopa yksittäinen pappi viettää ehtoollista seurakunnan puolesta. Hagman pitäisi palaamista pelkkiin sanajumalanpalveluksiin onnettomana sekä teologisesti että kirkossa käyvien ihmisten vuoksi. Hagman viittaa siihen, että ehtoollistilastot ovat niitä harvoja kirkon toimintaa kuvaavia käyriä, joiden suunta on ylöspäin. – Digitaalisten ratkaisujen rinnalle tarvitaan uudenlaisia tapoja ol-

– On ollut hämmästyttävää huomata, kuinka suuri osa ihmisten kanssa olemisella on ollut työssäni, Raunio sanoo. Raunion kokemuksen mukaan kristittyjen kokoontuminen yhteen ja yksilöllinen hengellinen elämä täydentävät toisiaan. Eristäytymisen aikana henkilökohtaisen hiljentymisen merkitys on kasvanut. Monelle on ollut apua hiljentymispaikan tekemisestä kotiin, kynttilän sytyttämisestä tai rukoushelmien käyttämisestä. Raamatun lukemisen vaihtoehtona voi käyttää hiljentymistä tukevaa nettisovellusta. Raunio mainitsee Helsingin seurakuntien Hiljainen tila -sivulta löytyvän kristillisen meditaation nettikurssin ja jesuiittojen englanninkielisen Pray as you go -nettisivun. Raunio neuvoo sitoutumaan yhteen hiljentymisen tapaan joksikin aikaa ja välttämään surffailua. On myös hyvä varautua siihen, että toisten ihmisten fyysistä läsnäoloa ei ole helppo korvata. – Moni on huomannut, että yksin rukoileminen tai meditoiminen tuntuu haastavalta. Retriitinohjaajana olen nähnyt, miten toisten hiljainen läsnäolo tukee omaa hiljentymistä. Vaikka retriitin osallistuja ei etsi kontaktia toisten kanssa, osallistujien välille syntyy erityinen yhteys. ■

TEOLOGI PATRIK HAGMAN

J U SS

KAMARISSAAN.

EL T

TARPEENSA OMASSA

TERHI PAANANEN Jumalanpalveluksen ja hengellisen elämän asiantuntija Kirkkohallituksessa

JOUNI TURTIAINEN Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Agricolan linnut, strutsi ja storkki LEHDESSÄ KERROTTIIN Mikael Agricolan antamista lintujen suomenkielisistä nimistä (K&k 2.4.). Jotta uskonpuhdistus olisi ylipäätään onnistunut, Agricola joutui kirjoittamaan ohjekirjoja ja kääntämään Raamattua papeille. Raamatun syntysijoilla eli ennen ajanlaskumme alkua suomalaisille vieraita eläinlajeja, joille täytyi keksiä suomenkielinen nimi. Agricola ei ollut eläintieteilijä saati ornitologi, mutta tuntemattomien lajien nimeämisessä hän onnistui. Vuosien 1551–1552 Vanhan testamentin käännösteksteissä saivat ensi kerran suomenkielisen kirjoitusasunsa haikara, pelikaani, strutsi ja storkki. Strutsin Agricola muotoili muinaiskreikan sanasta ”strouthion”. Muinaiskreikassa tunnettiin myös ”strouthiokamelos” ( Jesaja 13:21), jonka Martti Luther käänsi yksinkertaisesti strutsiksi. Tämä lajin pitempi nimi tuntuu viittaavan aikoinaan meillä käytettyyn kamelikurki-nimeen. Nykysuomalaisille vieraan storkin Agricola muokkasi Raamatun saksan- ja ruotsinkielisistä käännöksistä. Se oli hänen varhaisimmissa käännöksissään ”haicara”. Myöhemmin storkkia on Suomessa käyty kutsumaan kattohaikaraksi. Se on ollut erehdys. Kattohaikara ei ole varsinainen haikara, minkä Agricola siis kertoi jo yli 470 vuotta sitten. Kattohaikaran nimi pitäisikin muuttaa takaisin storkiksi.

Terho Poutanen Espoo

Kirosanat pois saarnoista PITKÄNPERJANTAIN radiojumalanpalveluksen saarnassa sanottiin kahdesti: saatana.

Psalmeista löytää vertaistukea OLI VIRKISTÄVÄÄ lukea ennakkoluulotonta kirjoitusta ns. uushenkisyydestä (K&k 2.4.). Herkille ihmisille voi varmasti tulla mielenterveysongelmia, jos yrittää liiaksi avata alitajuntaa ja uppoutuu täysillä kaikkeen, mitä uushenkisyyteen liittyy. Jos taas itsetunto ei ole maailman paras lapsena ja nuorena koettujen ongelmien vuoksi, uushenkisyys tarjoaa paljon itsetuntoa kohottavaa kirjallisuutta, jolla voi yrittää tsempata itseään. Vaikea tätäkään on nähdä täysin vääränä. Uushenkisyyteen liittyy laajaa bisnestä, ja siltä saralta voi löytää ihan mitä vain. Mielestäni suurin osa kursseista on turhaa rahastusta. Liian helppojen ratkaisujen tarjoamisen elämän ongelmiin pitäisi aina olla epäilyttävää. Ensin sanottiin paholainen, mutta piti vielä hekumoida lisäämällä perään: Saatana, isolla alkukirjaimella painottaen. Saatanaa ja perkelettä pidetään sopimattomina kuultavaksi lasten suusta. Toruttaisiin tai katsottaisiin pitkään kotikasvatuksen perään. Arkkipiispan on syytä antaa yleisohje, että kirkoissa käytetään yleiselle kielenkäytölle soveliaita sanoja: sielunvihollinen tai paholainen. Seuraavassa raamatunkäännöksessä on korvattava kuutisenkymmentä kirosanaa sanoilla, joilla lapsetkin voivat puhua.

Lauri Koskinen Helsinki

Asunnottomille apua kirkosta? ASUNNOTTOMAT OVAT jo valmiiksi erityisen haavoittuvassa asemassa. Nyt koronapandemian aikana olosuhteet ovat muuttuneet entistä epäinhimillisemmiksi soppakeittiöiden ja päiväoleskelupaikkojen suljettua ovensa ja monien ruoka-apupalvelujen supistuttua.

Oikeasti henkisyys ei maksa yhtään mitään. Raamattua voi lukea jokainen, mutta siinäkin pitää muistaa kohtuus. Harva puhuu Raamatusta ehkä siksi, että se koetaan vaikeana ja ristiriitaisena kirjana, mutta sieltä löytää kyllä helmiä ihan jokaiseen elämäntilanteeseen. Raamatun neuvot eivät tarjoa helppoja ratkaisuja, mutta pitkällä aikavälillä neuvot voivat osoittautua kullan arvoisiksi. Psalmeista esimerkiksi löytää helposti vertaistukea. Voi vain hämmästellä sitä, kuinka ajankohtaisia tuon ajan kirjoittajien tunnot ovat olleet. Jo tuhansia vuosia sitten on koettu sitä, mitä itse juuri nyt koen elämässäni. En ole yksin.

Päivi Kangas Espoo

Evankelis-luterilaisen kirkon tiloista osa on tyhjillään poikkeusoloissa. Ehdotan, että näihin tiloihin järjestetään päiväoleskelupaikkoja, ruokakassien jakoa – ja tarpeen mukaan yömajoitustakin – asunnottomille. Itse olisin mielelläni vapaaehtoispohjalta mukana tukemassa tällaista kirkon tehtävän ytimessä olevaa toimintaa virka-ajan ulkopuolella. Korona tekee suunnitelmasta haastavan, mutta ei mahdotonta. Eikä korona saa estää auttamistyötä, päinvastoin. Olen ylpeänä seurannut, miten kirkko auttaa lähimmäisiä koronaaikaan ja kerää yhteen vapaaehtoisia auttamaan muita. Asunnottomien tilanteeseen kaipaisin kuitenkin nykyistä suurempaa satsausta ja pian. Kirkolla on siihen varaa, työvoimaa, tiloja ja mielestäni moraalinen velvoite. Jos kotonaan eristyksissä oleva, nälkäinen ja yksinäinen ihminen tarvitsee korona-aikaan apua, niin entä sitten ne, joilla ei ole edes kotia, minne mennä?

Venla Leimu Helsinki

DIAKONIATYÖ VASTAA: Venla Leimun huoli on aiheellinen, ja tätä huolta myös me kirkon diakoniatyöntekijät kannamme. Pyrimme löytämään auttamiskeinoja hädänalaisimmille kokoontumisrajoitusten puitteissa. Helsingin seurakuntien erityisdiakonia Hermannin diakoniatalolla on normaalioloissa paikka, joka tarjoaa päiväkeskustoimintaa ja muun muassa mahdollisuuden pyykinpesuun ja suihkussa käymiseen. Talo on avoinna kaikille mutta erityisesti asunnottomille. Nyt poikkeusoloissa olemme olleet suljettuna valtioneuvoston päätösten mukaisesti. Olemme kuitenkin olleet mukana jokaisena arkipäivänä tapahtuvassa akuuttiruokakassien jakelussa. Sen lisäksi diakoniatyöntekijä päivystää päivittäin klo 9–13 numerossa 09 2340 2533. Vapaaehtoistehtäviä on tarjolla myös poikkeusaikana.

Kimmo Kajos vt. johtava diakoniatyöntekijä Hermannin diakoniatalo

30.4.2020 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e It-ammattilainen m u n Anssi Pehrsson kehitti a k o työkalun auttamisen j Eiorganisointiin s. 8 kai Rippileireistä osa saattaa siirtyä, tapaamisia on jo nyt verkossa s. 4

Pääotsikko Pura

tunteet paperille Eristäytyneen 3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 Sakari merkkiä /kpl ja loppuun Närväsen, 90, vinkit sivunumerotieto samaan poikkeusoloihin s. 2 putkeen s. 4

Näin helpotat koronaEläkepäiviään viettävä biokemisti Sakari Närvänen kannustaa koronakaranteenista kärsiviä purkamaan ajatuksiaan paperille. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

uomessa on vakavan koronavirustaudin vuoksi riskiryhmiin kuuluvia eriikäisiä ihmisiä yli miljoona. Epidemian torjumiseksi koko yhteiskunta on ollut viikkokausia pysähdyksissä, ja monissa ammateissa ihmiset ovat siirtyneet etätöihin. Myös vantaalainen eläkeläinen Sakari Närvänen elää tällä hetkellä karanteenielämää. Hänellä on omasta työelämästään jäänyt käyttöön yksi pieni vinkki, kuinka karanteenin aiheuttamia paineita voi purkaa: kannattaa ottaa kynä ja paperia ja kirjoittaa omia tuntemuksia paperille. – Kirjoittamisen etu on siinä, että kun aivoissa jylläävät ajatukset puretaan paperille, ne eivät enää samalla tavalla kuormita ja askarruta mieltä. Lastenklinikan sairaalakemistinä 35 vuotta kestäneen uran tehnyt biokemian tohtori Närvänen suosittelee ajatusten inventaariota muutenkin elämäntavaksi. – Aikoinaan työelämässä olin muutaman vuoden komennuksella Etiopiassa, ja sinä aikana kirjoitin 900 liuskaa omia tuntemuksiani. Se auttoi jaksamaan. Kirjoittaminen on joka tapauksessa hyödyllistä mielen virkeydelle, Närvänen sanoo.

”

KUN AIVOISSA JYLLÄÄVÄT AJATUKSET PURETAAN PAPERILLE, NE EIVÄT ENÄÄ SAMALLA TAVALLA ASKARRUTA MIELTÄ. SAKARI NÄRVÄNEN

SAKARI NÄRVÄNEN JÄI leskeksi seitsemän vuotta sitten, joten yksin elämisessä sinänsä ei ole mitään uutta. Korona ei ole muuttanut hiljattain 90 vuotta täyttäneen Närväsen tavanomaisia rutiineja. Tavallisimmin hän herää aamukuuden maissa ja kuuntelee radiosta aamuhartauden. Sitten hän keittää puuron. – Mitään lukujärjestystähän minulla ei ole, vaan elän aika lailla improvisoiden. Jossain kohtaa aamupäivällä ystäväni Jarmo sitten soittaa ja pyytää lenkille. Jarmo on viisas teologi, jonka kanssa pohdimme pitkillä lenkeillämme syntyjä syviä, Närvänen sanoo. Monilla pikkulapsiperheilläkin on noussut esiin huoli ruokakaupassa käymisestä. Ruokaketjujen kotiinkuljetuspalvelut ovat ruuhkautuneet pahasti. Närvänen on onnellisessa asemassa sikä-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 9/2020

Sakari Närvänen on kahdeksan lapsen isoisä, joka ulkoilee päivittäin.

-ahdistusta li, että mainittu ystävä Jarmo on kantanut ruokakasseja kotiovelle. – Tuossa lähellä on myös miellyttävä kiinalainen ravintola, josta olen hakenut ruokia. Olen myös käynyt itse ruokakaupassa aamuseitsemältä, jolloin asiakkaita on vähän, Närvänen sanoo. KORONA ON LAMAANNUTTANUT elinkeinoelämää, ja monilla on vakavia toimeentulohuolia. Kaikesta huolimatta koronassa on Sakari Närväsen mielestä myös jotakin hyvää. Se pakottaa laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen. – Suomi kuuluu vauraaseen maailmaan. Silti meillä on paljon stressiä, avioeroja, alkoholismia, masennusta ja työuupumusta, Närvänen luettelee. Yksi suuri huolenaihe on, ettei vanhemmilla ole aikaa olla lasten kanssa. Vaikka pandemia itsessään on äärimmäisen vakava, Närväsen mielestä se tarjoaa nyt äideille ja isille kaivatun tilaisuuden osoittaa vanhemmuutta. – Suomessa lasten suurin sairaus on turvallisen aikuisen nälkä. Kun äiti ja isä eivät olekaan poissa kotoa, lapsilla on koronan takia mahdollisuus kokea turvallinen äiti ja isä. ■

Kaipaatko kuuntelijaa? Ahdistaako korona? Oletko yksinäinen ja haluaisit jutella?

Vantaan seurakuntien työntekijöiden kanssa voi keskustella anonyymisti, avoimesti ja luottamuksellisesti. Päivystämme numerossa 09 830 6699 kaikkina päivinä klo 13–18.

Perheneuvonta päivystää

Poikkeusoloissa pinna saattaa kiristyä kotona. Vantaan seurakuntien perheneuvonnan puhelinpalvelusta saa apua perheiden ja parisuhteiden akuuteissa ongelmissa. Päivystämme numerossa 09 830 6799 ma–pe klo 13–15, paitsi vappupäivänä 1.5.

Perheiden puhelin

Lasten, nuorten ja perheiden auttamisen ammattilaiset vastaavat yhteydenottoosi poikkeustilanteen herättämissä kysymyksissä. Vastaajaringissä on kokeneita perhepalvelujen, opiskeluhuollon, Vantaan seurakuntien ja Mannerheimin lastensuojeluliiton ammattilaisia. Keskustella voi anonyymisti, avoimesti ja luottamuksellisesti. Apua saa numerosta 09 8395 0055 arkisin klo 10–18.

Papit ja diakoniatyöntekijät

Voit myös keskustella kirkon diakoniatyöntekijöiden ja pappien kanssa. Katso yhteystiedot tämän lehden sivuilta 6–7

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 9/2020

Rippikoulua käydään nyt etänä Pääkaupunkiseudun seurakunnissa halutaan yhä järjestää nuorille mahdollisuus rippileiriin. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

ippikoululla on vahva asema Suomessa. Sen kävi vuonna 2019 kaikista 15-vuotiaista 77,4 prosenttia ja kirkkoon kuuluvista nuorista 92

päätöksensä itsenäisesti, käytännössä kirkkoherrat pääkaupunkiseudun kaupungeissa keskustelevat ja linjaavat asioita yhdessä.

VANTAALLA KIRKKOHERRAT päättiprosenttia. vät, että ennen juhannusta pidettäNyt koronaepidemia ja maahan ju- väksi suunnitellut leirit siirretään tai listettu poikkeustila vaikuttavat rippi- toteutetaan etäopetuksena ja myökoulun järjestämiseen. hemmin järjestettävinä lyhyempinä Kesän rippikoulut toteutetaan kokoontumisina. poikkeusolojen jatkuessa siten, että – Juhannuksen jälkeisistä rippirippikoululeirien ja päivärippikoulu- koulusta päätetään 20.5. mennessä. jen lähiopetusta siirretään myöhem- Meillä Vantaankoskella konfirmaapään ajankohtaan. Näin päätti piis- tioita on jo päätetty siirtää kauempainkokous huhtimas, Vantaankoskuun puolivälissä. ken kirkkoherra Seurakunnissa Hannu Pöntinen seurataan tarkasti kertoo. hallituksen ja viranEspoossa valomaisten ohjeita. Ne mistaudutaan ainaratkaisevat, millä takin kesäkuun leiriTAVOITTEENA ON, ETTÄ valla ja milloin piisen siirtämiseen. JOKAINEN NUORI SANOITTAA pojen linjaus rippiHelsingissä kirkleireistä pystytään koherrat päättävät OMIA VAHVUUKSIAAN. toteuttamaan. leirien kohtalosta PAPPI MARGIT HELIN kokouksessaan 5. HALLITUS ON kieltätoukokuuta. Kauninyt yli 500 hengen aisissa on vain kaktilaisuudet ainakin heinäkuun lop- si leiriä ja ne pystyttäneen pitämään puun saakka. Rippikoulujen konfir- suunnitelmien mukaan. maatiomessuissa on satoja osallisVaihtoehtoisia leirijärjestelyjä tujia, joten joissakin seurakunnissa mietitään koko ajan. Kyseeseen voiharkitaan niiden siirtämistä syksym- vat tulla loppukesä, syysloma, muut mälle. Kun päätöksiä tehdään, niistä lomat ja mahdolliset pidennetyt viilähetään tietoa perheisiin. konloput. Yhteensä asia koskettaa Vaikka kukin seurakunta tekee pääkaupunkiseudulla tuhansia nuo-

”

MARIANNA SIITONEN

Pappi Elina Jokipaltio (oik.) ojentaa sielunhoivakassin lähihoitaja Mira Lauroselle Metsotien palvelutalon ovella.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 9/2020

Sielunhoivakassi hoitajien tueksi Kun lähihoitaja Mira Lauronen avasi Metsotien palvelutalon ulko-oven tutulle Korson seurakunnan papille Elina Jokipaltiolle, molemmilla oli yllään hengityssuojaimet. Toisin kuin normaalisti Jokipaltiolla ei nyt ollut pääsyä talon sisälle. Sen sijaan hänellä oli tuomisinaan sielunhoivakassi. – Monelle talon asukkaalle hengellisyys on tärkeää. Tämän kassin avulla pystymme juttelemaan niistä asioista heidän

kanssaan. Osa asukkaista halusi tutustua kassin sisältöön myös omatoimisesti. Eilen luimme iltarukouksen, jonka teksti löytyi kassista, Lauronen kertoo seuraavana päivänä. Sielunhoivakassista on Laurosen mukaan apua myös silloin, kun joku asukkaista kuolee. Talossa järjestetään aina yhteinen muistohetki, jossa muistellaan edesmennyttä asukasta. Sielunhoitokassissa on muistohetken runko, tilaisuuteen sopivia runoja ja psalmiteksti. Ajatuksen sielunhoivakassista keksi Korson diakoniapappi Eli-

na Jokipaltio, jonka työhön kuuluvat kuukausittaiset hartaushetket alueen hoivayksiköissä. Kassi sisältää ajatuksia siitä, mitä henkinen ja hengellinen tuki tarkoittaa. Sieltä löytyy iltarukouksia, musiikkivinkkejä, perustekstejä kuten Isä meidän -rukous, tekstit muistohetken viettämiseen osastolla, rukouksia saattohoitoon, hartaushetken pohja sekä kuvia. Kun ulkopuoliset eivät voi korona-aikana tulla laitoksiin, hoitajat voivat kassien avulla itse antaa asukkaille henkistä ja hengellistä tukea.

laisia välineitä, joista osa sopii henkilökohtaiseen tai pienryhmien yhteydenpitoon ja osa koko rippikouluryhmän tapaamisiin ja tehtäviin. – Esimerkiksi Google Docksin avulla rakennetaan ryhmien blogisivulle supersankarikollaasia. Tavoitteena on, että jokainen nuori saa siellä sanoittaa omia vahvuuksiaan sekä niitä hyviä ominaisuuksia, joita tuo ryhmään. Pääpaino ei ole nyt tiedollisissa tehtävissä, vaan nuoren vahvistamisessa, Helin kertoo.

Rippikoulutapaamisia on pääkaupunkiseudulla järjestetty etänä verkossa. Kallion seurakunnan vt. nuorisotyönohjaajan Elina Kaikkosen mukaan nuoret ovat hyvin perillä digitaalisista alustoista, ja heidän vinkkejään kannattaa kuunnella.

ria, niin rippikoululaisia kuin isosia. Samaan aikaan, kun seurakunnissa on pohdittu rippileirien siirtoa ja toteutustapoja, leiri- ja muita intensiivijaksoja edeltäviä rippikoulutapaamisia on järjestetty etänä verkossa. Tätä varten Kirkkohallitus on laatinut ohjekirjasen Suuri Ihme – Rippikoulua etänä. Yksi kirjasen tekijöistä on Espoon seurakuntien kasvatuksen asiantuntija Johanna Hirsto. Vantaankosken seurakunnan rippikoulutyöstä vastaava pappi Margit Helin sai muutama vuosi sitten nuorilta lempinimen ”rippimamma”. Hän kantaa nimeä ylpeänä ja kertoo tekevänsä seurakunnan upean nuorisotyön tiimin kanssa rippikoulua nyt verkon kautta. Käytössä on monen-

17 000 paninin lahjoitus Ruokapakasteiden myyntiin keskittyneellä vantaalaisella perheyrityksellä Rollfoodsilla oli ongelma. 17 000 paninisämpylää oli päätymässä ruokahävikiksi. Yritys alkoi etsiä kanavaa, jonka kautta sämpylät päätyisivät ruoaksi tarvitseville. – Me emme myy tuotteitamme suoraan kuluttajille vaan tukkujen kautta ammattikeittiöille. Paninit oli ajateltu kampanjatuotteeksi. Myyntipäällikkömme Juha Jukantupa alkoi etsiä

paikkaa, jossa niistä olisi ihmisille apua. Onneksi paikkoja löytyi, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Nina Andersson kertoo. Paninit sopivat hyvin Vantaan Yhteisen pöydän ja Helsingin ruoka-avun jaettavaksi. – Ne menevät seurakuntien hätäapukasseihin, Yhteisen pöydän hätäapunumeron kasseihin sekä muuhun jakeluverkostoomme, josta tällä hetkellä on auki jo 40 paikkaa eli puolet normaalista, Yhteisen pöydän palveluesimies Hanna Kuisma kertoo. Hätäapua varten tarvitaan runsaasti hävikkiruokaa. Yhtei-

sellä pöydällä on entuudestaan laaja lahjoittajaverkosto, johon kuuluu noin 50 tukkuliikettä ja tehdasta sekä päivittäin noin 25 kauppaa. Koronapandemian aikana lahjoittajia on tullut lisää.

Tekstiviestejä senioreille Vantaan seurakunnat tarjoavat tukea koronaepidemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Seurakunnat lähettävät tekstiviestin 70–79-vuotiaille seurakuntien jäsenille. Heitä on yhteensä noin 13 000, joista noin

TOINEN TEHTÄVÄ tehtiin Padletissa, joka toimii flappitaulun tapaan. Siellä jokainen nuori saa kertoa joitain asioita itsestään, sekä liittää mukaan meemin tai giffin, joka kuvaa häntä. – Tavoitteena on, että yksinäisestä työskentelystä huolimatta nuorilla olisi näkyvä muistutus siitä, että he ovat osa ripariryhmää. Jokainen on tärkeä omalla paikallaan, Margit Helin sanoo. Vantaankoskella on jatkettu myös isoskoulutusta verkon kautta. Isosnuoret ovat innovatiivisia ja heillä on sosiaalisen median osaamista. Näillä taidoilla on käyttöä rippikoulun suunnittelussa ja toteutuksessa niin Vantaankoskella kuin muuallakin pääkaupunkiseudulla. – Olimme suunnitelleet Nuorten talolle ja kirkolle ryhmäytymistä ja esimerkiksi diakoniarastipolun. Nyt isoset toteuttavat rastipolun videoiden avulla. Urkuesittely on myös tehty videolla. Näiden pohjalta sitten työskennellään, helsinkiläisen Kallion seurakunnan vt. nuorisonohjaaja Elina Kaikkonen kertoo. Kaikkialla pääkaupunkiseudulla niin nuoret kuin heidän vanhempansa ovat suhtautuneet hyvin ymmärtäväisesti siihen, että rippikoulussa tarvitaan nyt poikkeusjärjestelyjä. Henkilökohtaisia vanhempaintapaamisia on pidetty esimerkiksi videopuheluiden avulla. ■

60 prosentin puhelinnumerot on saatu numeropalvelusta. Tekstiviesti lähtee siis noin 8 000 numeroon. – Haluamme osoittaa tukemme poikkeusolojen rajoitusten kanssa eläville ja muistuttaa seurakunnan keskusteluavusta ja mahdollisuudesta seurakunnan työntekijän yhteydenottoon, kertoo yhteisen seurakuntatyön johtaja Kirsi Rantala. Vastaanottaja voi pyytää yhteydenottoa vastaamalla tekstiviestiin. Viestissä kerrotaan myös keskustelupäivystyksen puhelinnumero 09 830 6699, jo-

ka palvelee kaikkina päivinä kello 13–18.

Suvivirsikisan voittaja ratkeaa Vantaankosken seurakunnan kilpailussa on haettu uutta säkeistöä Suvivirteen. Kilpailuun lähetettiin 62 ehdotusta, joista kolme parasta on valittu jatkoon. Voittajan valitsee piispa Teemu Laajasalo 10.5.2020. Video valituista ehdokkaista löytyy seurakunnan verkkosivuilta, josta löytyy myös lisätietoa aiheesta. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 9/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.4.–14.5.

Hakunilan seurakunta

Elämänkaari HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Eveliina Kekkonen, Nikoletta Kekkonen, Aleksi Juhani Kekkonen. Hautaan siunattu Leo Armas Vastamäki 92 v, Hilkka Annikki Haverinen 91 v, Valma Annikki Koskela 79 v, Erkki Olavi Kymäläinen 78 v, Marja Terttu Riipi 73 v, Kari Tapani Kastepohja 73 v, Jarkko Pekka Ilmari Laaksonen 73 v, Kai Olavi Paulaharju 65 v, Jarmo Antero Samio 40 v, Jarkko Samuel Laakkonen 34 v, William Taisto Tapani Niittymäki 11 kk.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Edvin Aukusti Rentola. Hautaan siunattu Raija Annikki Veijo 98 v, Veikko Johannes Silventoinen 87 v, Paula Talvikki Suominen 83 v, Eevi Sinikka Karoma 80 v, Teuvo Uolevi Aura 69 v, Lari Olavi Nieminen 49 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Hilla Adelia Jalonen, Ilmari Aulis Iljin, Alex Sebastian Tikka, Julia Maria Christina Huovinen. Avioliittoon kuulutettu Olli Matti Vaajoensuu ja Sanna Marika Saari, Petteri Ahjoniemi ja Milla Carolina Puurtinen. Hautaan siunattu Matti Juhani Rantanen 81 v, Hilma Tellervo Hintikka 76 v, Erkki Juhani Heikkilä 72 v, Martti Olavi Suojoki 70 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

Kastettu Sini Wellamo Kouvo, Adessa Elina Mikaela Söderlund, Toivo Laanemets. Hautaan siunattu Ritva Helena Oravainen 72 v, Markku Jokinen 78 v.

Kastettu Konsta Johannes Ikonen, Ellen Valpuri Nauska, Enni Maria Nurminen, Tuomo Aukusti Tölli. Hautaan siunattu Aino Orelma Lahti 96 v, AnnaLiisa Rissanen 92 v, Eine Astrid Kiukas 90 v, Georg Sixten Illman 84 v, Helmer Johan Tammelin 64 v, Yvonne Hildegard Regina Backman 56 v, Toni Mikael Pitkänen 40 v, Rae Mirjam Pesonen 90 v, Jorma Kalervo Järvinen 77 v, Markku Juho Sillanpää 66 v, Anna Niiranen 94 v, Teuvo Heikki Aaltonen 83 v, Pekka Tapio Oikkonen 74 v, Anne Maarit Rintala 69 v, Pasi Petteri Kilpeläinen 51 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING

Kastettu Elma Fiona Kauppinen, Iiro Arvo Manuel Mäntylä, Aatos Jeremias Gërxhaliu, Samuel Lauri Johan-

Döda Bernt Holger Kreander 71 år, Anna Liisa Björkman 91 år.

REKOLAN SEURAKUNTA

nes Viljanen, Eino Sakari Kolehmainen, Nelli Ada Helmiina Reinikainen, Oona Inkeri Emilia Virtanen. Avioliittoon kuulutettu Hannu Markus Takala ja Kaisa Maria Silventoinen, Mika Petri Lätti ja Silja Tuuli Helena Kukkoaho, Roope Harry Wilhelm Kero ja Johanna Kristiina Sinkko, Teemu Juhani Lindström ja Petra Maria Kiiskinen, Aki Matti Riihimäki ja Julia Alexandra Litokorpi. Hautaan siunattu Pirkko Maija Kotilainen 91 v, Jaakko Eero Vesanen 88 v, Rauno Erik Lehtola 86 v, Raija Ritva Tuulikki Karvinen 78 v, Jussi Väinö Pekka Huttunen 60 v, Jari Pekka Kuivalahti 55 v, Paula Marika Hannele Antila 40 v, Yrjö Ilmari Kujanpää 87 v, Irja Anneli Sajari 77 v, Maila Mirjam Kollin 88 v, Raija Marja Esteri Leskinen 70 v, Kari Tapani Karvonen 56 v.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 9/2020

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09 8306 507 Diakoniapäivystys p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 09 830 6512 Kirkko on avoinna yksityistä hiljentymistä varten ma–ke klo 9–12 ja to klo 16–19 sekä su klo 13–14. Kirkossa ei voi olla yli 10 ihmistä samaan aikaan. Kirkkoherranvirasto on avoinna ma–to klo 9–14. Paikan päälle voi tulla, mutta suosittelemme ottamaan yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla: p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. Päivystävä pappi on tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina papille voi soittaa p. 050 3547 648. Diakoniatyöntekijät tavoitat ma– pe puhelimitse numerosta 050 573 6277 sekä sähköpostilla hakunilan. diakonia@evl.fi. Voit jättää soittopyynnön milloin vain.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Kirkko on avoinna yksityistä hiljentymistä varten pe klo 9–12. Kirkossa ei voi olla yli 10 ihmistä samaan aikaan. 1.5. kirkko ei ole auki. Diakoniatyöntekijät tavoitat ma– pe puhelimitse numerosta 050 573 6277 sekä sähköpostilla hakunilan. diakonia@evl.fi. Voit jättää soittopyynnön milloin vain.

MUUALLA Piispojen ohjeiden mukaisesti kirkkoihin ei voi jumalanpalveluksiin ja kirkkohetkiin tulla paikan päälle, mutta niihin voi osallistua Facebookin kautta Hakunilan seurakunnan sivulla sekä seurakunnan nettisivulla www.hakunilanseurakunta.fi. Iltakirkko torstaisin klo 18. Keskipäivän rukoushetki perjantaisin klo 12. Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Luottamuksen rukoushetki maanantaisin klo 18. Päivämusiikki keskiviikkoisin klo 12. Jumalanpalvelus su 3.5. klo 12. Afrikkalainen gospelmessu su 10.5. klo 12. Kaikki kirkkohetket ovat myös

tallenteina katsottavissa lähetysajasta alkaen toistaiseksi edellä mainituissa kanavissa. Ajantasaiset tiedot löytyvät nettisivujen tapahtumakalenterista (www.vantaanseurakunnat.fi/tapahtumat). Seurakunnan työntekijät tavoittaa puhelimitse ja sähköpostilla. Yhteystiedot löytyvät seurakunnan nettisivuilta (www.hakunilanseurakunta.fi). Ruoka-apua riskiryhmiin kuuluville Vantaalaisten ruoka-apupyyntöjä otetaan vastaan maanantaista perjantaihin klo 10–13 Vantaan seurakuntien verkkosivujen chatissa www.kirkkovantaalla.fi sekä puh. 09 8306 677.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455 Diakoniapäivystys puhelimitse (ei avovastaanottoa) ti ja to klo 9–12, p. 09 830 6472 Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia – apua ja tukea Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Hämeenkylän kirkon ovet ovat auki ma–ke klo 9–12 ja to klo 16–19. Ovet ovat auki myös sunnuntaisin klo 11 alkaen jumalanpalveluksen jälkeen. Mahdollisuus hiljentymiseen ja rukoukseen yksin tai seurakunnan työntekijän kanssa. Jumalanpalvelukset ja päivähartaudet kuultavissa pääsääntöisesti äänen osalta suoratoistona kirkosta osoitteesta hameenkylanseurakunta.fi sekä saarnat myöhemmin videoituna seurakunnan YouTubearkistosta. Papit päivystävät virastolla maanantaista perjantaihin klo 9–13. Riskiryhmiin kuuluvat olkaa yhteydessä puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniatyöntekijät Hämeenkylässä päivystävät puhelimitse ti ja to klo 9–12, p. 09 830 6472. Ei avovastaanottoa. Yhteisen pöydän lounasta ja diakonian yhteistä aamiaista Café Pähkinässä ei ole toistaiseksi tarjolla. Diakoniatyö ottaa päivystysaikoina vastaan varauksia hävikkiruokakasseista. Ne on tarkoitettu ennen muita riskiryhmiin tai muuten vaikeassa elämäntilanteessa oleville vantaalaisille. Vantaan seurakuntien yhteisestä päivystysnumerosta p. 09 830 6677 voi myös kysyä hävikkiruokaapua ma–pe klo 10–13.

Ruokakassit voi noutaa keskiviikkoisin joko Hämeenkylän kirkolta klo 10–11 tai Café Pähkinästä klo 12–13. Ruokakassit voidaan niin sovittaessa myös toimittaa koteihin.

MUUALLA Sanajumalanpalvelus su 3.5. klo 10. Liturgi Katja-Maaria Vilén, saarna Jaakko Kara, kanttori HP Heikkilä. Kuuntele suorana hameenkylanseurakunta.fi. Saarnavideo myöhemmin seurakunnan YouTube-arkistossa. Kirkon ovet ovat auki klo 11 jälkeen. Päivähartaus ke 6.5. klo 12–12.30. Matti Hyry. Kuultavissa äänistriimauksena hameenkylanseurakunta.fi Äitienpäivän sanajumalanpalvelus su 10.5. klo 10. Liturgi on Jaakko Kara, Matti Hyry saarnaa ja kanttorina on Hannu Lehtikangas. Äänistriimaus. Päivähartaus ke 13.5. klo 12. Jaakko Kara. Kuultavissa suorana lähetyksenä hameenkylanseurakunta.fi Usko ja oppi -raamattuilta to 14.5. klo 18–19.30. Iltaa voi seurata livelähetyksenä verkossa ja osallistua tekstiviesteillä WhatsApp-sovelluksen kautta. Linkki ryhmään ja ennakkotehtävät löytyvät seurakunnan kotisivuilta. Kysy lisää matti.hyry@evl.fi

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–14, p. 09 8306 333 Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniatyön puhelinpäivystys arkisin ma–pe klo 9–16, p. 050 573 6376 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Seurakunnan työntekijöitä on tavattavissa kirkolla arkisin ma–ke ja pe klo 9–12, to 16–19 sekä su klo 11–13. Diakoniatyön puhelinpäivystys on arkisin ma–pe klo 9–16, p. 050 573 6376, ja päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma– pe klo 10–14 numerosta 09 830 6554. Korson kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen.

MUUALLA Sanajumalanpalvelus verkossa su 3.5. klo 10. Jani Vanhala, Elina Jokipaltio, Ilkka Luukka, Jussi Salonen. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.4.–14.5.

Facebook-sivun kautta. Livemuskari verkossa ti 5.5. ja 12.5. klo 10. Korson seurakunnan Facebook-sivu. Perhekerhohetki verkossa pe 1.5. ja 8.5. klo 10. Korson seurakunnan Facebook-sivu. Sanajumalanpalvelus verkossa su 10.5. klo 10. Minttu Haapalainen, Minna Ruuttunen, Jussi Salonen. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebooksivun kautta. Nuortenkulma toteutuu Instagramissa nuortenkulma-tilillä: keskiviikkoisin klo 15 paljastuu päivän kisa, instalive klo 17 ja klo 19.45 hartaus. Sunnuntaisin Nuortenkulma kokoontuu Instagramissa klo 17–20. Voit myös ottaa yhteyttä nuorisotyönohjaajiin, Tomi Uimonen, p. 050 461 0568 ja Satu Mukala, p. 050 356 4838 tai nuoriso- ja rippikoulupappi Elina Aroon, p. 050 521 7462.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–14 puhelimitse 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Diakoniapäivystys: Soittopyynnöt p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi), keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Laura Maria Latikka 044 422 0405, Laura Leverin 050 467 2434, Ben Ahlroos 050 535 2450, Vappu Olsbo 050 414 5610, Katri Uutela 050 436 7712.

Kaikki ryhmätoimintamme on toistaiseksi tauolla, seuraa tiedotusta lehdestä, netistä ja Facebook-sivultamme.

MUUALLA Jumalanpalvelus su 3.5. klo 10. Vappu Olsbo, Marja Kyllönen. Tilaisuus striimataan Facebookin kautta. Äitienpäivän jumalanpalvelus su 10.5. klo 10. Katri Uutela, Sirkku-Liisa Niemi ja Tiia Maria Saari. Tilaisuus striimataan Facebookin kautta.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–14. p. 09 830 6333. Kastevaraus myös sähköisesti: asiointi.vantaanseurakunnat.fi/baptism Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717 tikkurilan.seurakunta@evl.fi

tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Kekusteluapua on saatavilla puhelimitse ark. ma–pe klo 9–16 puh. 09 830 6202 ja sekä päivittäin klo 13–18 numerosta 09 8306 699. Diakoniapäivystys Diakoniatyöltä neuvontaa ja ohjausta taloudellisesti haastaviin tilanteisiin p.050 439 9651 arkisin klo 9–16. diakonia.tikkurila@evl.fi

Kaipaatko kuuntelijaa? Kirkon työntekijät ovat sinua varten.

09 830 6699 ma–su klo 13–18

MUUALLA Jumalanpalvelus verkossa Pyhän Laurin kirkosta su 3.5. klo 12 Terhi Viljanen, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso. Jumalanpalvelus verkossa Pyhän Laurin kirkosta su 10.5. klo 12 Kristiina Kartano, Jyrki Kaukanen. Hyvän mielen -yhteislaulutilaisuus verkossa ti 5.5. klo 17.30 kanttori Terje Kukkin johdolla. Kanttori laulattaa Pyhän Laurin kirkosta käsin kotisohvilla olijoita tutuin keväisin sävelin. Nähtävissä Tikkurilan seurakunnan Facebooksivulla. Tikkurilan seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirje on tilattavissa sähköpostiisi osoitteesta http:// tikkurilan-seurakunta-lapsityo. mailpv.net. Muuten Lasten ja perheiden toimintaa löytyy nyt Facebook: Tiksin lapset ja perheet Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi. Senioripysäkkiryhmään ensi syksylle ilmoittaudutaan parhaillaan. Eläkkeelle jääminen, läheisen kuolema, yksinäisyys, oma tai läheisen sairastuminen ja ihmissuhteet ovat kaikki asioita, jotka voivat tulla ajankohtaisiksi ikääntyessä ja mietityttää. Niiden läpi käymisessä Senioripysäkki-ryhmä voi olla hyvä apu. Ryhmiä ohjaavat valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset, jotka ovat suorittaneet HelsinkiMission Senioripysäkki-ryhmänohjaajakoulutuksen. Jos haluat mukaan, ota yhteyttä vielä kevään aikana diakonissa Hanna Raunuun p. 050 3848481, hanna.raunu@evl.fi.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, Huom! Vain puhelimitse tai sähköpostitse.

050 464 5068. Diskussionshjälp Jarmo Juntumaa, 050 537 4221.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE

vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi ma–ke, pe klo 9–12, to klo 16–19, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Diakoniatyöntekijöille voi soittaa tai jättää soittopyynnön: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736.

MUUALLA Jumalanpalveluksia ja muita hartauksia voi seurata seurakunnan verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi ja Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Jumalanpalvelus su 3.5. klo 10. Pappi Kristiina Hyppölä, kanttori Eveliina Pulkkinen. Jumalanpalvelus su 10.5. klo 10. Pappi Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Iisakki Seppä. Vantaan seurakuntien ruoka-apu on tarkoitettu vantaalaisille, jotka ovat koronaviruksen riskiryhmässä tai haastavassa elämäntilanteessa, ja joilla ei ole rahaa ostaa ruokaa vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi. Ruoka-apua saadaksesi soita puh. 09 8306 677 tai chattaa osoitteessa www.kirkkovantaalla.fi. Yhteydenottoihin vastataan ma–pe klo 10–13. Muita seurakunnan työntekijöitä tavoitat puhelimitse. Yhteystiedot www.vantaankoskenseurakunta.fi. Seuraa verkkosivujamme www. vantaankoskenseurakunta.fi ja www.kirkkovantaalla.fi. Seuraa sosiaalisen median kanaviamme Facebookissa (Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet), Instagramissa (Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko) ja Twitterissä (Vantaankosken seurakunta).

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA S:T LARS Kyrkovägen 45 Gudstjänst sö 3.5, 10.5; kl. 10. Våra söndagsgudstjänster kl. 10 från Helsinge kyrka S:t Lars strömmas via vår Facebooksida facebook.com/VandaSvenskaForsamling

HELSINGGÅRD Konungsv. 2 Du som skall börja i ettan eller går i lågstadiet, välkommen med på barnläger! Dagläger 1–5.6, 8–12.6 och 15–18.6 kl. 8.30–16.30. Pris: 75 e / vecka, inkl. mat och program. Du kan delta 1, 2 eller 3 veckor. Info: barnledare hanna-mari. hoglund@evl.fi, 050 341 4964. Anmälan via hemsidorna.

ÖVRIGT Ungdomsverksamhet: AfterSchool Häng ti och to kl. 16–17.30. Fungerar via dator/telefon/pad/etc. Länk att joina i församlingens evenemangskalender. Mathjälp till dem som hör till riskgruppen eller ensamma åldringar Vanda församlingar organiserar matutdelning på följande sätt: Gemensamt bord sammanställer en matpåse av butikernas matsvinn. Tyvärr kan du inte själv påverka innehållet. Gemensamt bord delar ut glutenfria kassar till så många som möjligt. Mathjälp får du med att ringa 09 8306 677. Vanda svenska församling, diakon Heidi Salminen, 050 330 1828. Hjälp att uträtta ärenden (apotek & butik): diakonissa Annakatri Aho

Keskusteluapua koronakriisin aikana: Kuurojendiakoni Seija Einola, yhteydenotot ensisijaisesti tekstiviestillä / Whatsapp -videot 050 338 6212 tai Skypellä. Vastanotot tiistaisin klo 9–11 Koskikeskus, Vernissakatu 4 ja parillisen viikon torstaina klo 14–16 Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Virtakirkon vastaanotot: 30.4., 14.5., ja 28.5.

NÄKÖVAMMAISILLE Terhi Suonsivu, puhelinajat tiistaisin ja torstaisin klo 9–11, p. 09 830 6278, 050 381 8758, soittopyyntö/ tekstiviesti.

KEHITYSVAMMAISILLE Keskusteluapua koronakriisin aikana: Kristiina Tuohimaa-Salminen, kehitysvammaistyön diakoni p. 050 433 4232. Mahdollisuus myös Whatsapp- ja videopuheluihin, kristiina.tuohimaa-salminen@ evl.fi, Sami Suhonen, diakoniapastori p. 044 422 0427, sami.p.suhonen@evl.fi. Voit jättää viestin tai soittopyynnön, jos emme heti vastaa.

RUOKA-APU KORONAKRIISIN AIKANA MA–PE KLO 10–13 Ruoka-apu on tarkoitettu niille vantaalaisille, jotka kuuluvat riskiryhmiin ja joiden toivotaan välttävän kontakteja. Lisäksi ruoka-apua tarjotaan niille vantaalaisille, joiden taloudellinen tilanne sitä vaatii. Päivystysnumerot ruoka-apuun: 09 8306 677. Chattaa www.kirkkovantaalla.fi

KESKUSTELUAPUA KORONAN AIKAAN Ahdistaako korona? Painaako huoli omasta terveydestä tai läheisen tilanteesta? Arveluttaako talous? Keskusteluapumme on tarkoitettu kaikille vantaalaisille. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Arkisin klo 13–18 puh. 09 8306 699.

PERHEIDEN TUKIPUHELIN Vantaalaisille perheille koronaaikaan. Puh. 09 8306 799 klo 13–15 arkisin

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 9/2020

Anssi Pehrssonin koti on nyt myös työpaikka. – Koronakaranteenissa ei tule mentyä mihinkään. Auttamistyökin onnistuu neljän seinän sisältä.

Anssi Pehrsson löysi oman tapansa auttaa Sovelluskehittäjä Anssi Pehrsson koodasi vapaaehtoistyönä Vantaan seurakunnille ohjelman, jolla asiointi- ja ruoka-apu saadaan rullaamaan paremmin. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA VILLE PALONEN

nssi Pehrsson on nelikymppinen it-alan ammattilainen. Hän on rakentanut verkkopohjaisen järjestelmän, johon seurakuntayhtymän työntekijät voivat keskitetysti kirjata avuntarpeita, sekä puhelimitse että chatissa tulleita. Pehrssonilla on monta tuttua ja sukulaista, jotka työskentelevät terveydenhuollossa tai pelastustoimessa. – Itse en pysty mitenkään auttamaan koronasta kärsiviä ihmisiä suoraan. Ajattelin, että tämän sovelluksen kautta voisin kantaa pienen korren kekoon. Jospa näin saadaan autettua sitä, että seurakunnan työntekijät pääsevät keskittymään siihen, missä heitä tarvitaan ja missä he ovat hyviä, Pehrsson miettii.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 9/2020

Hän on koodannut ohjelmaa kolmisen viikkoa iltaisin ja viikonloppuisin, kun lapsiperheen arjessa on jäänyt aikaa. Ohjelma otetaan käyttöön testausvaiheen jälkeen ennen vappua. – Olen tehnyt parisenkymmentä vuotta erilaisia sovelluksia, joten tämä on minulle tuttua juttua, ja koodia syntyy suhteellisen helposti. Pehrsson on siis istunut viime viikot suunnilleen kellon ympäri koneen ääressä. Ennen koronakriisiä hän ei juuri työskennellyt etänä. – Kaikki on niin suhteellista. Jotkut painavat sairaalassa kellon ympäri virusmaskit kasvoilla. Jos tällä sovelluksella pystytään yhdenkin ihmisen oloa tekemään paremmaksi, työ on ollut sen istumisen väärti. UUDEN SOVELLUKSEN avulla avuntarvitsijat voivat soittaa Vantaalla yhteen yhteiseen puhelinnumeroon. Järjestelmä ohjaa ruoka- ja asiointiavunpyynnöt kunkin seurakunnan omalle alueelle, jossa ne toteutetaan. Siihen voidaan kirjata myös vapaaehtoisten avuntarjouksia. Sovellukseen kirjattavia perustietoja Pehrsson on miettinyt yhdessä Tikkurilan seurakunnan johtavan diakoniatyöntekijän Saara Huhanantin kanssa. Huhanantti on tuonut mukaan diakoniatyön käytännöistä nousevan näkökulman. On olennaista kysyä ruoka-avun hakijalta, min-

kä kokoinen hänen perheensä on ja tarvitseeko hän gluteenitonta ruokaa, kun taas avuntarjoajalta on syytä kysyä, voiko hän liikkua koko Vantaan alueella ja onko hänellä auto käytössään. – En ole avustustyön ammattilainen. Minun on helpompi ”vain” kirjoittaa se koodi, Pehrsson sanoo vaatimattomasti. – Kone validoi eli varmistaa tietoa, tuo lisää ominaisuuksia ja helpotusta työhön. Tällä saadaan inhimillisiä virheitä pois. Esimerkiksi hätäapukassien noutoaikoja kirjattaessa kone huolehtii, että kahta samaa noutoaikaa ei voi antaa. Kotioloissa arkinen puurtaminen jatkuu. Anssi Pehrsson odottaa poikkeusolojen loppumista, kuten kaikki suomalaiset. – Mitä nopeammin koronakriisistä päästään ohitse ja mitä pienemmin vaurioin, sen parempi. VANTAAN SEURAKUNTIEN diakoniatyössä on tehty koronakriisin aikana valtava digiloikka. Avunvälitys on siirretty nopeasti nettiin ja puhelimen päähän. Samalla avunpyynnöt ovat lisääntyneet hurjasti kaikilla kanavilla, sanoo diakoniatyöntekijä Kristiina Tuohimaa-Salminen. Uutta sovellusta voidaan hyödyntää digitaalisessa avunvälityksessä myös poikkeustilan jälkeen. Vantaan seurakuntien avunvälityspäivystys: ma–pe klo 10–13 p. 09 8306677