Kirkko ja kaupunki 2020 11 Espoo by Kirkko ja kaupunki

28.5.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Kotikanala alkoi seitsemästä munasta s. 6 Eero Junkkaala: Uskominen on järkevää, vaikkei se olekaan älyllinen suoritus s. 18

”Kuljeta ja johda…” Uutisankkuri Jussi‑Pekka Rantanen ja lukemattomat muut ovat laulaneet pienestä punakantisesta veisukirjasta s. 10

Pääkirjoitus

Eilen

Keskustelu, jota ei käyty SOSIAALISESSA MEDIASSA virisi oikeudenmukaista verotusta koskeva keskustelu, jossa ei keskusteltu verotuksesta eikä oikeudenmukaisuudesta vaan siitä, sopiiko kirkon järjestön, Suomen Lähetysseuran, olla mukana poliittisessa kampanjassa. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja kutsui Twitterissä 430 miljoonaa -kampanjaa ”laitavasemmiston” manööveriksi ja kehotti ihmisiä olemaan lahjoittamatta Lähetysseuralle ”mitään näihin poliittisiin kampanjoihin”. KIRKON JOHDOLLA olisi ollut helmipaikka joko kertoa selvästi, että kirkon mukanaolo verokampanjassa oli harkitsematon virhe tai sitten perustella, miksi kirkon kansainvälistä apua tekevä järjestö on siinä mukana. Keskustella siitä, mitä kristillinen etiikka on ja mitä se ei ole. Ja käydä tuota keskustelua siellä missä ihmiset sitä kävivät, Twitterissä. Sitä digiloikkaa ei kirkon vakiintunut valta ole vielä ottanut. Keskusteluihin ovat kirkon establishmentista osallistuneet Helsingin piispa Teemu Laajasalo, joka on myös Lähetysseuran hallituksen puheenjohtaja, Kuopion piispa Jari Jolkkonen sekä piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen. Arkkipiispa Tapio Luoma julkaisi asiaa koskevan tiedotteen. SILLE, JOKA KUVITTELEE, että kirkolla on jokin selkeä moraalinen viesti, tämä tviittailu on ol-

lut murheellista seurattavaa. Komulainen on yrittänyt perustella, että Lähetysseuran ratkaisut noudattavat yleistä kansainvälistä kirkkojen linjaa. Laajasalo taas ilmoitti, ettei tunne koko kampanjaa mutta että puoluepolitikointi ei käy laatuun ja että seuran hallitus palaa asiaan. Sitten hän vaikeni. Jolkkonen kyykytti ensin – keskustelematta – Komulaista ja siirsi sitten keskustelun kehittyvien maiden veroista kommunismin veriseen historiaan. Hän myös esti erään täysin asiallisen kysymyksen tehneen seurakuntalaisensa pääsyn Twitter-seinälleen. Ekskommunikaatio sujuu Kuopion piispalta paremmin kuin kommunikaatio. KAIKKEIN KUMMALLISIN oli silti arkkipiispan tiedote. Viisitoista riviä hurskaita sanankäänteitä, joiden asiasisällöstä ei ota pirukaan selvää. Tai ehkä juuri piru.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

KIRKON JOHDOLLA OLISI OLLUT

HELMIPAIKKA KERTOA,

Ja minä rukoilen, että saisin unohtaa tämän kaiken, mitä itseni kanssa liiaksi pohdin, liiaksi selitän, koska en toivo takaisin paluuta. KIRJAILIJA T. S. ELIOT (1888–1965) RUNOSSAAN KIIRASTORSTAIN AATTO

Tänään Se kertoo miehestä, jonka mennyt, sisäinen elämä muistoineen alkaa tunkea esiin ja järkyttää mielen nykyistä tasapainoa. Tämä on perin yleinen, inhimillinen prosessi, joka liittyy vanhenemiseen. KIRJAILIJA HILARY MANTEL HELSINGIN SANOMISSA 17.5.

Iankaikkisesti Mutta kuka huomaa kaikki erehdyksensä? Puhdista minut rikkomuksistani, niistäkin, joita en itse näe. PSALMI 19

MITÄ KRISTILLINEN ETIIKKA ON

JA MITÄ SE EI OLE.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Kirkko ja kaupunki

Pelottaa, osaanko elää enää normaalisti, jos ja kun sen aika koittaa. Osaanko kulkea ilman turvaväliä, koskettaa ja halata, avata oveni jopa tuntemattomalle. Sinä siellä jossakin, yritän luottaa siihen, että autat ja ohjaat tässäkin.

28.5.2020

Seuraava lehti ilmestyy Espoossa ja Kauniaisissa 18.6. Helsingissä ja Vantaalla 30.7. KANNEN KUVA: VILJA HARALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta Ympäristöystävällisiä teknologioita kehittävä VTT:n tutkija Ville Nikkanen, 31, tykkää seurata, mikä kasvaa ja mikä kuolee. Hänen kasvinsa joutuvat palstalla rääkkiin, joka tuo makuun potkua. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA VILJA HARALA

Puutarhaliiton mukaan alle 35-vuotiaat ovat kiinnostuneet viljelystä ja puutarhanhoidosta. Erityisesti nuorten miesten into kasvien kasvattamiseen on kasvanut. Miksi viljelet, tutkija Ville Nikkanen? – Haen Soukka-seuran palstalta vastapainoa työlleni synteettisen kemian parissa. Tykkään seurata, miten kasvit kasvavat. Elantoni ei ole kiinni viljelemisestä, joten käytän mahdollisimman vähän kemikaaleja, vaikka en muuten ole luomuintoilija. Viime kesänä perkasin uutta puolen aarin palstaa. Tulevana kesänä pääsen ensi kertaa kunnolla viljelemään sitä. – Aloitin viljelyharrastuksen neljä vuotta sitten sisätiloissa chileillä ja yrteillä. Olen huomannut nettikeskusteluissa, että chilien kasvattajat ovat usein miehiä. – Asuin vielä puolitoista vuotta sitten Saksassa, jossa sain limejä omasta pienestä puusta. Haaveilen trooppisten hedelmien kuten kiivien kasvattamisesta. Kasvilamput auttavat kasvejani pysymään kotona hengissä talvella, mutta Suomessa taitaa silti olla liian pimeää hedelmäpuille sisällä.

Mikä on parasta, mitä olet kokannut omista kasvateista? – Itse kasvatetuissa salaateissa, yrteissä ja muissa on voimakkaampi maku kuin kaupasta ostetuissa. Kasvit joutuvat kovempaan rääkkiin palstalla kuin kaupallisen kasvihuoneen optimoiduissa olosuhteissa. Tykkään, että kasviksissa on potkua.

– Olen saanut chilejä kasvattaessani niin ison habanerosadon, etten ikinä keksinyt, mitä niillä kaikilla tekisi. Laitoin chili con carnea ja tein habanerosuolaa. – Jotkut palstaviljelijät ovat selvästi hankkimassa ruokaa pöytään, kun istuttavat koko rivin perunoita. Itse ostan ne kaupasta. Olen alkanut arvostaa palstan myötä enemmän maanviljelijöitä. Jos olisin vastuussa oman ruokani tuottamisesta, nälkäkuolema uhkaisi äkkiä. Olen ruokkinut palstallani varmaan enemmän jäniksiä, peuroja ja myyriä kuin itseäni. Ei tässä tuntipalkoille pääse.

Mitä kuuluu toukotöihisi? – Olen käynyt emännän kanssa kuokkimassa ja kitkemässä rikkaruohoja. Hänkin on innostunut palstasta. Kuokkiminen on yllättävän raskasta: kun sitä tekee puoli tuntia, ei tarvitse erillistä lenkkiä päälle. Muutama rikkaruoho siellä täällä ei häiritse minua. Jos kitkeminen alkaisi rasittaa, palstan hoitaminen ei olisi enää hyvä harrastus. – Istutamme viimeiset taimet kesäkuun alussa. Lasitetulla parvekkeella kasvaa kurpitsaa, jalopenoa, herneitä,

tilliä, korianteria ja paria eri salaattia. Kurkut ja tomaatit pidän pitkään sisällä.

Onko jokin palstaviljelyssä yllättänyt? – Palstalla ollaan yllättävän sosiaalisia. Suomalaiset eivät yleensä pidä yllä small talkia, mutta siellä moikkaillaan, keskustellaan ja jaetaan satoa. Saimme viime syksynä kurpitsaa niin paljon kuin jaksoimme syödä, vaikka emme kasvattaneet sitä itse. – Palstalaisten keski-ikä on aika korkea, mutta näkyy siellä muitakin kolmekymppisiä pariskuntia.

Mikä sinulle on pyhää? – Perhe on pyhä.

”Sain limejä omasta puusta” KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

Jokapäiväinen peru Asialle omistautuneet papit vaikuttivat siihen, että perunasta tuli suomalaisten perusruokaa. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA LAURA RIIHELÄ

uinka juhlallinen hetki se onkaan, kun saa syödä kesän ensimmäiset uudet perunat. Tilli tuoksuu ja voi sulaa perunoiden päällä. Ennen kuin uusista perunoista tuli suomalaisten kesäherkku ja perunoista perusruokaa, ne kulkivat maantieteellisesti ja ajallisesti pitkän tien. Titicaca-järven rannoilla, nykyisessä Perussa ja Boliviassa, perunaa viljeltiin jo noin 10 000 vuotta sitten. Eurooppaan peruna saapui espanjalaisten valloitusretkien myötä. Kanariansaa-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

rilla, joilla espanjalaisten laivat pysähtyivät, perunaa alettiin viljellä vuonna 1562, ja Espanjassa muutama vuosi myöhemmin. SUOMEEN PERUNA saapui saksalaisten peltiseppien mukana 1730-luvulla. Perunan viljely yleistyi meillä Pommerin sodan jälkeen 1760-luvulla, kun sotaan osallistuneet suomalaiset olivat tutustuneet perunaan Saksassa. Osittain perunan yleistymisestä saa kiittää myös asialle omistautuneita pappeja. Muualla Euroopassa jotkut katoliset papit olivat suhtautuneet uuteen ruokaan ensin epäileväs-

ti, sillä perunaa ei mainita Raamatussa ja se kasvoi maan alla, ”lähellä paholaista”. SUOMESSA OLI TOISIN. Asikkalassa vaikuttanut pappi Axell Laurell alkoi puhua perunoista saarnoissaan, mikä oli tuohon aikaan tehokkain tapa tavoittaa ihmiset. Vuonna 1773 Laurell kirjoitti myös kirjasen nimeltä Lyhykäinen Kirjoitus Potatesten eli Maan-Päronain Wiljelemisestä, säilyttämisestä ja hyödytyxestä. Kirjasessa Laurell jakoi myös manteli-perunakakun reseptin, joka on todennäköisesti ensimmäisiä painettuja suomenkielisiä reseptejä. Maria Lehtonen Kotimaisten kielten keskuksesta on kirjoittanut blogitekstin perunan historiasta ja kääntänyt tämän reseptin nykysuomelle ja nykyisiä mittojamme vastaavaksi.

Mynämäen kirkkoherrana toimineen Antti Lizeliuksen kerrotaan myös pitäneen kirkossa jopa useamman tunnin perunasaarnoja. Suomenkieliset TietoSanomat -lehdessä hän neuvoi vuonna 1776, että ”maan-omenain eli päärynäin” lehdet kelpaavat myös toisenlaiseen hyötykäyttöön, tupakaksi. Iso merkitys perunan leviämiselle oli Suomen Talousseuralla, joka perustettiin vuonna 1797. Uusi viljelykasvi tuli tarpeeseen, sillä varsinkin talvella tuoretta ruokaa oli vähän. Moni kärsi C-vitamiinin puutteen aiheuttamasta keripukista. VÄHITELLEN PERUNA vakiinnutti asemansa suomalaisten perusruokana. Sen tulevaisuus on kuitenkin epävarma.

Suomalaisten perunankulutus on ollut laskussa jo pitkään: nykyään suomalaiset syövät henkilöä kohti noin 50 kiloa perunaa vuodessa, kun vielä 1960-luvulla tuo luku oli yli sata kiloa. Erityisesti tänä keväänä suomalaisten perunankulutus on ollut huolenaiheena, ja pastaan ja riisiin vaihtaneita suomalaisia on kannustettu perunatalkoisiin. Kun koronapandemia sulki laitoskeittiöitä ja ravintoloita, osa viime vuoden perunasadosta uhkasi päätyä roskiin.

Toisaalta monet muut trendit puhuvat perunan puolesta. Se on edullista, läheltä tulevaa, hyvin säilyvää ruokaa. Se on myös ilmastoystävällinen valinta: kuluttaahan perunakilon kasvattaminen vain pienen osan siitä vesimäärästä, minkä esimerkiksi riisikilon kasvattaminen vaatii. ■ Axell Laurellin manteliperunakakun ohjeen löydät tämän jutun verkkoversion lopusta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

VESA MÄKINEN

namme

Kirkko ja kaupunki verkossa

Bangkokin suomalaisten paimen Siirtolaispappi Jyrki Markkanen on pitänyt 23 vuoden ajan jumalanpalveluksia Thaimaassa. Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on normaalisti ulkomaankomennuksella pappeja 40 maassa. Nyt moni heistä on koronan vuoksi palannut kotimaahan. Markkanenkaan ei tiedä, voiko enää kesän jälkeen palata asemapaikkaansa. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Menestys ei johdu vain itsestä. Elämän kudelmassa on muitakin lankoja. Ympäristö, muut ihmiset, lähtö kohdat ja lukemattomien sattumien ketju.” KARI KUULA VERKKOKOLUMNISSAAN

ESKO JÄMSÄ

Erilainen radio-ohjelma Malmin kirkkoherran Heikki Arikan ja kyberturvallisuuden työelämäprofessorin Jarno Limnéllin uudessa keskusteluohjelmassa ei riidellä, kiusata eikä kehitellä maukasta draamaa vaan yritetään kunnioittaa toista. Kymmenen teesiä selviytymisestä -sarjan aiheita ovat mm. luottamus, armo ja toivo. Kuuntele Yle Areenassa ja keskiviikkoisin kello 12.10 Yle Radio 1:ssä. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

MARI AARNIO

Runoilijan rauha Shantih shantih shantih. Nämä sanskritinkieliset sanat tarkoittavat rauhaa, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi. Niihin loppuu T. S. Eliotin runoteos The Waste Land, lähes satavuotias klassikko, joka on juuri ilmestynyt Markus Jääskeläisen uutena suomennoksena Joutomaa (Kustannusliike Parkko). Teoksen taustalla on nähty ensimmäisen maailmansodan ja espanjantaudin kauhuja, mutta myös Eliotin oman sairastelun ja vaikean avioliiton herättämää ahdistusta. Joutomaa on moniääninen kudelma myyttejä, satunnaisia keskustelunpätkiä, kaupungin arkista elämää ja kuoleman ja hedelmättömyyden kuvia. Sen hälinästä saattaa tunnistaa kaikuja Vanhasta testamentista tai kirkkoisä Augustinukselta ja nähdä vilahduksen ylösnousseesta Jeesuksesta, joka liittyy kulkijoiden joukkoon. Ehkä Joutomaata voi lukea myös yrityksenä löytää sirpaleiden ja satunnaisuuksien keskeltä jonkinlaista pysyvyyttä ja rauhaa. Viisi vuotta sen ilmestymisen jälkeen Eliot kastettiin ja konfirmoitiin Englannin anglikaanisen kirkon jäseneksi. Eräälle ystävälleen hän kirjoitti, että kristinusko auttoi häntä, kun elämä muuten tuntui tyhjältä ja vastenmieliseltä. KAISA HALONEN EVERETT / LEHTIKUVA

T. S. Eliotin runojen taustalla on nähty sata vuotta sitten riehuneen espanjantaudin kauhuja.

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

raasta. Kukko ilmoittaa jopa sen, kun on aika mennä illalla nukkumaan. Tänä keväänä nuori kukko on pyrkinyt ottamaan valtaa vanhalta kukolta. Pärssinen aikoo siirtää ne eri asumuksiin, jos niiden välille uhkaa tulla tappelu. – Kanalassa huomaa kyllä, jos jotain on pielessä. Kanat nokkivat toisiaan esimerkiksi silloin, kun kanalassa on liian vähän virikkeitä tai liikaa porukkaa.

”

KUKKO ILMOITTAA JOPA SEN, KUN ON AIKA MENNÄ ILLALLA NUKKUMAAN.

Helka Pärssinen tykkää seurata seurallisten ja hauskojen kanojen touhuja.

Helsingin herra pitää huolta kanakatraasta

analasta astuu ulos Helsingin herraksi ristitty komea kukko. Sen perässä ulkotarhaan tepastelee kuusi eriväristä kanaa ja yksi

kukkopoika. Kyseessä on espoolaisen Helka Pärssisen kotikanala. Se sai alkunsa, kun Pärssinen kuutisen vuotta sitten osti lähikaupasta 12 luomumunaa ja laittoi ne hautumaan styroksilaatikkoon lampun alle. Jonkin ajan kuluttua seitsemästä munasta kuoriutui poikanen.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Kääpiökoch-rotua edustava Helsingin herra on kanalan vanhin. Lisäksi siellä kotkottaa kaksi silkkikanaa ja kaksi kääpiökochia sekä kolme uutena vuotena syntynyttä sekarotuista kanaa. KANAT OVAT Helka Pärssisen mukaan seurallisia ja hauskoja eläimiä. Ne ovat olleet vaikeinakin aikoina iso voimavara ja ilon lähde. – On kiinnostavaa seurata niiden touhuja ja sosiaalisia kuvioita. Kanoilla on tarkka arvojärjestys. Helsingin herra pitää huolta koko kat-

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

KOTIKANALAN pitäjän on noudatettava tarkkoja säädöksiä. Kanalan perustamisesta on ilmoitettava kunnan maaseutuviranomaiselle ja terveystarkastajalle. Tietoa saa valtion ruokaviraston nettisivuilta, joilta löytyy muistilista kesä- ja harrastekanojen pitäjille. Helka Pärssisen kanalassa on sisäja ulkotilat. Sisäasumus on vuorattu turpeella ja heinällä, ja ulkotarhan pohjana on heinää ja puuhaketta. Kanojen hoitaminen vaatii tietyt päivärutiinit. – Kanat tarvitsevat päivittäin vettä ja rehua. Välillä annan niille herkkuja kuten porkkanankuoria, leipäpaloja ja salaattia. Tällä hetkellä ainoastaan silkkikanat munivat, koska kääpiökocheilla on sulkasato, Pärssinen kertoo. – Tärkeää on, että kanalassa on siistiä ja raikasta. Kerran vuodessa se tyhjennetään ja pestään. Kanalan pehkusta saa uskomattoman hyvää lannoitetta kasvisten, hedelmien ja marjojen kasvattamiseen. Pärssisen kanat ovat olleet monena kesänä lapsiperheiden ilona Helsingin seurakuntien omistamassa Mustasaaren toimintakeskuksessa. Tänä vuonna Mustasaari on suljettu koronatilanteen vuoksi.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

MARJO KYTÖHARJU

Katso video kotikanalasta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

YLE KUVAPALVELU

Fabrizio Pietromarchi (Guido Caprino) hämmästelee itkevää madonnaa Ihme-sarjassa.

Paljon porua patsaista Ihme-sarjassa tapahtumat saavat alkunsa madonnapatsaan kyyneleistä. Tosielämässä vastaavat tapahtumat paljastuvat usein huijauksiksi. ITALIAN PÄÄMINISTERI saa tietää, että erään rikollispomon hallusta on löytynyt verta itkevä madonnapatsas. Armeijan tukikohdassa patsasta kokoontuu tutkailemaan pieni joukko ihmisiä ja pääministeri esittää papille kiperän kysymyksen: voiko ihmeitä tapahtua myös nykyaikana? Tästä alkaa italialais-ranskalainen Ihme (Il Miracolo) -sarja, jonka taustalla ovat samat tekijät kuin suuren suosion saaneessa Nuori Paavi (The Young Pope) -sarjassa.

”

KYYNELEITÄ OVAT VUODATTANEET KIPSISET, PRONSSISET, PUISET JA MUOVISET PATSAAT.

Verta itkevä Neitsyt Maria -patsas on herkullinen lähtökohta tv-sarjalle, sillä tarinoita itkevistä patsaista on kuultu ainakin 1600-luvulta näihin päiviin asti. Joidenkin tapausten taustalta on paljastunut huijaus. Jotkut ovat jääneet arvoituksiksi. Ainakin Italiassa tapauksia on tutkittu perinpohjaisesti ja käsitelty jopa oikeudessa. KYYNELEITÄ OVAT vuodattaneet kipsiset, pronssiset, puiset ja muoviset patsaat. Osa on vuodattanut jotakin veren näköistä ja osa kirkkaita

kyyneleitä, jotka myöhemmin ovat saattaneet paljastua oliiviöljyksi. Joillekin tapauksille on tarjottu luontaisia selityksiä: huokoinen materiaali voi elää ja alkaa tihuttaa nestettä. Itkeviä patsaita on ollut eri puolilla maailmaa, esimerkiksi Saksassa, Espanjassa, Israelissa, Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Japanissa. Patsaan äkillistä tunteenpurkausta on pidetty merkkinä lähestyvästä pahasta kuten tulvasta, taudeista tai maanjäristyksestä. Joskus patsaan on tulkittu itkevän alueen syntisyyden tähden. KATOLISEN KIRKON viralliset edustajat ovat yleensä suhtautuneet itkeviin patsaisiin vähintäänkin varauksellisesti. Tapaukset ovat kuitenkin saaneet paljon huomiota ja ihmiset liikkeelle. Itkeviä patsaita käsittelevillä YouTubevideoilla näkyy syvässä liikutuksen tilassa olevia ihmisiä, joilla on vankka halu uskoa ihmeisiin. Yksi pitkään seuratuista tosielämän itkevä madonna -tapauksista sijoittuu Italiaan, Civitavecchian kaupunkiin. Siellä Bosniasta tuotu pieni kipsimadonna alkoi vuodattaa kyyneleitä vuonna 1995 ja veti kaupunkiin väkeä ainakin viiden vuoden ajan. Tutkimuksissa patsaan kyyneleiden todettiin olevan miehen verta. Patsaan omistaja Fabio Gregori kieltäytyi menemästä DNA-testiin. HANNA ANTILA

Ihme 21.5. alkaen Yle TV1:ssä. Kaikki jaksot Areenassa 19.8. asti. KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

Rahvaan rakkaus oli joskus rikos 1650–1700-luvulla rahvaan rakkauselämää säätelivät kirkko ja oikeuslaitos. Aina ei elämä mennyt ihanteiden mukaan. TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS ANSSI RAUHALA

liko esivanhempiemme avioelämä 1600-luvulla vain pakon sanelemaan yhdessä kärvistelyä, vai oliko avioliitoissa myös romanttista rakkautta? Entä miksi ihmeessä pettämisestä saattoi seurata jopa kuolemanrangaistus? Muun muassa näistä kertoo Hanna Kietäväinen-Sirén tänä keväänä ilmestyneessä kirjassaan Rahvaan rakkaus – suomalaisen intohimon historia (Docendo). Kietäväinen-Sirén on tehnyt aiheesta myös vuonna 2015 tarkistetun väitöskirjan. Kietäväinen-Sirén keskittyy kirjassaan vuosiin 1650–1700, jolloin elettiin keskiajan päättymisen ja modernin yhteiskunnan syntymisen välissä. Suomi oli osa Ruotsia, ja valtio ja kirkko olivat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Tämä vaikutti myös ajan ihmissuhteisiin. Kirkko loi ihanteet ja raamit parisuhteelle ja perhe-elämälle, ja oikeuslaitos valvoi, että näissä raameissa pysyttiin. Satojen vuosien takaiseen rakkauselämään Kietäväinen-Sirén pääsi käsiksi oikeuspöytäkirjojen avulla. – Meillä ei ole tuolta ajalta tavallisten kansanihmisten päiväkirjoja tai kirjeitä. Aineistonani ovat siis tuomiokirjat peilattuina tutkimuskirjallisuuteen, Kietäväinen-Sirén kertoo. Oikeuspöytäkirjat antavat yllättävän tarkan kuvan siitä, miten silloin elettiin. – Todistajalausunnot kuvaavat, millaista elämää syytetyt olivat eläneet ennen kuin jokin oli mennyt pieleen. Ne kertovat, mitä ihmiset olivat nähneet ja miten he olivat asioita tulkinneet. 1600–1700-LUVULLA TAVALLISEN kansan eli rahvaan rakkausasiat olivat koko yhteisön, suvun ja perheen kiinnostuksen ja toisaalta myös kontrolloinnin kohteita. Se, ettei omaisuutta juuri ollut, antoi rahvaalle myös tietynlaista vapautta avioliittoasioissa. Aateliset sen sijaan eivät saaneet avioitua kuin toisten aatelisten kanssa. Puolison sai periaatteessa valita itse, kunhan pysyttiin säätyrajojen sisällä. Tieto potentiaalisista puolisoehdokkaista kulki usein läheisten kautta, ja vanhempien hyväksyntä oli tärkeä, olivathan suku ja perhe ihmisen perusturva. Ajatus romanttisesta rakkaudesta oli tuttu myös 1600–1700-luvun rahvaalle.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

– Ihmiset valitsivat puolisokseen sellaisen, johon tunsivat vetoa tai olivat jopa rakastuneet. Tai sitten heillä oli odotus siitä, että avioliitossa rakkaus syttyy. Toki puolison valinnassa oli muitakin kriteereitä, esimerkiksi työkyky, terveys ja luonne. Piti pystyä elättämään perhe, Hanna Kietäväinen-Sirén kertoo. AVIOLIITON PÄÄTARKOITUKSET olivat keskinäinen rakkaus, suvun jatkaminen ja ”seksuaalisen epäpuhtauden välttäminen”. – Kaikki perustui avioliittoon, niin perimysjärjestys, sosiaali- ja lastenhuolto kuin verotuskin. Aviopari oli yhteiskunnan perusyksikkö ja tuotantoyksikkö, joka tuotti esimerkiksi viljaa, Hanna Kietäväinen-Sirén kertoo. Avioliiton asema tarkoitti myös sitä, ettei sen ulkopuolisille suhteille tai sukupuolielämälle ennen avioliittoa ollut sijaa. Käytännössä suhteet ja sukupuolielämä saattoivat kuitenkin alkaa jo ennen avioliiton solmimista. Moni morsian oli raskaana häissään. Avioliitto-opetusta ja avioliittoneuvontaa antoivat papit. Heidän tukenaan olivat kuudennusmiehet eli sen ajan kirkolliset luottamushenkilöt. Kuudennusmiehet saattoivat paitsi sovitella aviokiistoja myös seurata muiden elämää ja raportoida epäilyttävästä toiminnasta. Jos avioparin epäsopu alkoi häiritä myös muita, apuun pyydettiin lähipiiri ja pappi. Pappi antoi sielunhoitoa ja ohjausta, ja jos nämä eivät tepsineet, niin varoituksia, uhkauksia ja lopulta ehtoolliskiellon. Ongelmaparit saatettiin myös lähettää piispan johtamaan tuomiokapituliin. TUON AJAN LAINSÄÄDÄNTÖ nojasi Vanhan testamentin kymmeneen käskyyn. Esimerkiksi puolison pettäminen eli huorinteko oli rikos, ei vain yleisesti paheksuttu asia. Lainsäädäntö tunsi myös sellaiset rikokset kuin kaksinnaiminen (avioituminen toisen kanssa naimisissa ollessa), salavuoteus (naimattoman miehen ja naisen välinen sukupuoliyhteys) ja sodomia (homoseksuaalisuus tai eläimeen sekaantuminen). Tällaisista teoista saattoi seurata kovat sakot, mutta myös ruumillisia rangaistuksia käytettiin. Kuolemanrangaistuskin oli mahdollinen.

– Silloin kyseessä oli jokin erityisen vakavana pidetty rikkomus kuten kaksinkertainen huoruus eli se, että kumpikin oli tahoillaan naimissa, eläimeen sekaantuminen tai insesti. Insestiksi saatettiin tulkita myös henkinen sukulaisuus kuten vaimon siskon kanssa makaaminen, Hanna Kietäväinen-Sirén kertoo. Rangaistuksen määräsi kihlakunnanoikeus, mutta jo ennen kuin tapaus oli edennyt oikeuteen, sopimattomasti eläneet saattoivat joutua kirkkoherran puhutteluun, piiskattavaksi tai jalkapuuhun. Häpeän uskottiin olevan tehokas rangaistus ja pelote muille. Siihen perustui myös julkinen kirkkorangaistus eli julkirippi. Esimerkiksi salavuoteudesta tuomittu saatettiin määrätä seisomaan kirkon ovelle tai ’’huorapallille’’ saarnan ajaksi, minkä jälkeen pappi julisti rikkomuksen, tuomion ja synninpäästön. Huorintehneet saattoivat joutua seisomaan keskellä kirkkoa kolmena sunnuntaina. Ankarat rangaistukset saattoivat tuntua tuon ajan ihmisen näkökulmasta perustelluilta. – Moraalikäsityksissä ei ollut kyse vain siitä, että saatiin kansa kuriin, vaan niihin liittyi myös taloudellisia ja poliittisia intressejä. Yhden ihmisen väärä teko uhkasi koko yhteiskuntajärjestystä. Ihmiset myös todella pelkäsivät synnin tekemistä, koska ajateltiin, että vääristä teoista saa kärsiä koko kansa esimerkiksi sodan tai sadon vievän hallan muodossa.

”

Ihmiset valitsivat puolisokseen sellaisen, johon tunsivat vetoa tai olivat jopa rakastuneet. AJATUS SUKUPUOLTEN välisestä tasa-arvosta oli 1600–1700-lukujen ihmisille vieras. Mies oli perheen pää. Avioliitossa pyrittiin kuitenkin keskinäiseen kunnioitukseen ja siihen, että kumpikin huolehtii perheestä ja hoitaa omat tehtävänsä. Suhtautuminen väkivaltaan oli erilaista kuin nyt. Vaimoa oli oikeutettua kurittaa, jos tämä oli tottelematon, laiska tai juoppo. Lyödä ei kuitenkaan saanut ”enemmän kuin kohtuullista”. Lähtökohtaisesti avioliitot solmittiin eliniäksi, mutta elinikä ei ollut yhtä pitkä kuin nykyään ja kuolemanvaara oli läsnä koko ajan – esimerkiksi silloin, kun nainen synnytti. – Leskeksi jääneet saattoivat mennä uudestaan naimisiin, esimerkiksi niissä tapauksissa, kun vaimo oli kuollut lapsivuoteeseen. Mies tarvitsi naista ja nainen miestä. Mahtoivatko tuon ajan parisuhteet ovat onnellisia, ja mistä avio-onni vuosisatoja sitten koostui? Kietäväinen-Sirén arvelee, että pitkälti samoista asioista kuin nykyään. – Uskon, että ihmiset olivat avioliitoissaan onnellisia ja onnettomia aivan kuten nykyäänkin. Onni muodostui paitsi parisuhteesta myös siitä, että oltiin terveitä, saatiin satoa ja lapset pysyivät hengissä. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

Jussi-Pekka Rantasen mielestä jotkut veisuista ovat ikivihreitä, kuten Oi Herra luoksein jää.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

Entisten nuorten punainen veisukirja toimii edelleen Aika moni muistaa rippileiriltä laulut. Neljä ex-rippikoululaista kertoo, mikä biisi jäi mieleen. TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT VILJA HARALA

Kuljeta ja johda Uutisjuontaja Jussi-Pekka Rantanen, 44, lauloi nuoren seurakunnan veisuja 1990-luvulla Porissa. ”Rippileirillä saimme käyttöömme niin sanotut riparivihkot, joista lauloimme. Käytännössä ne olivat yhteen nidottuja A4-monistenivaskoita. En silloin tiennyt, että monisteiden laulut olivat peräisin Nuoren seurakunnan veisukirja -nimisestä opuksesta. Samalle sivulle oli kopioitu monta veisukirjan laulua. Vihot olivat hyvin itsetehdyn näköisiä. Ensimmäisen kerran muistan nähneeni Punaisen veisukirjan vaimoni muuttolaatikossa, kun muutimme yhteen vuonna 2001. Rippileirin jälkeen menin isoskoulutukseen ja edelleen leiriavustajakoulutukseen. Olin leireillä ja muutenkin mukana seurakunnan toiminnassa, ja joka kesä tehtiin uusi lauluvihko. Syy saattoi olla taloudellinen. Seurakunnalla ei ehkä ollut varaa antaa veisukirjoja niin isolle joukolle. Mutta monistenivaskat olivat näppäriä käsitellä missä sitten lauloimmekin. Olin jo ennen rippikoulua soittanut pianoa ja käynyt soittotunneilla. Monistenivaskan kaikissa kappaleissa ei ollut nuotteja, vaan sanojen päälle oli kirjoitettu soinnut. Riparilla oli isonen, joka osasi soittaa pianoa soinnuilla. Se oli minulle uutta. Pyysin häntä näyttämään, miten se tehdään, ja soinnuilla säestäminen avautui minullekin. Rippikoulun jälkeen lauloimme veisuja nuortenilloissa. Veisujen laulaminen oli melko läpitunkeva juttu. Soittelin niitä kotona monia vuosia seurakuntanuorivaiheen jälkeenkin. Jotkut veisuista ovat ikivihreitä. Veisujen kautta avautui gospelmaailma, ja minulle niiden kautta avautui myös omien biisien tekemisen maailma. Innostuin kitaran soitosta ja aloin tehdä omia kappaleita. Hyvän lapsuudenystäväni kanssa kiersimme esittämässä biisejämme rippileireillä ja seurakunnan tilaisuuksissa. Olimme duo, kaksi kaveria ja kaksi kitaraa. Ensimmäi-

nen kirjoittamani kappale oli nimeltään Tunnen olevani yksin. En koskaan hirveästi tykännyt siitä, mutta kaverini tykkää siitä edelleen. Hän soittaa sitä vielä nykyään bändinsä kanssa – ja on jo ihan aikuinen mies, neljävitonen. Täydestä menee. Biisi oli sellainen tunnepurkaus. Moni varmaan samastui niihin tunteisiin silloin teinivuosina, kun etsi omaa paikkaansa ja koki olevansa yksin omien ajatustensa kanssa. Tekemämme kappaleet olivat gospelia, ne ekat jopa pikkasen julistavia. Kappaleet saivat enemmän sävyjä, kun taidot kehittyivät.

”

Ensimmäisen kerran muistan nähneeni veisukirjan vaimoni muuttolaatikossa. UUTISJUONTAJA JUSSI-PEKKA RANTANEN

Nuorena elämäni täyttyi koulusta, harrastuksista ja seurakuntatoiminnasta. Biisejä tekemällä purin ajatuksiani ja pohdin ihmisenä kasvamista, paikkaani maailmassa ja sitä, mihin kaikkeen uskonto liittyy. Minulla oli kova tarve löytää oma paikka ja suunta ja elämän tarkoitus. Kristinusko on täynnä mysteerejä, ristiriitaisuuksia ja erikoisuuksia, ja yritin sovittaa niitä mielessäni. Toivoin, että elämä menisi nätteihin muotteihin ja osaisin hahmottaa tätä maailmaa. Nuoruus oli suurten tunteiden aikaa monella tavalla. Vanhemmiten vasta hyväksyin sen, että vaikka kaiken tämän hahmottaminen on vaikeaa eikä kaikkea ymmärrä, se on ok.

Minulla on nyt kädessäni vaimoni siskon Nuoren seurakunnan veisukirja, joka on painettu vuonna 1985. Kun selaan tätä, huomaan, että täällä on paljon hienoja biisejä, joista tykkäsin. Oi Herra luoksein jää on numero 22. Se on tosi suuri suosikkini, mutta ei ehkä tyypillinen riparilaulu. Muistan, kuinka soitin kotona yksin pianoa, lauloin tätä ja itkin vuolaasti. Kappale avasi kaikki Niagaran lähteet. Myöhempinäkin vuosina olen laulanut sitä. Sehän on myös virsi, ja upea virsi onkin kaikessa lohduttavuudessaan ja sopii laulettavaksi läpi elämän kirjon. Onhan täällä veisukirjassa Pekka Simojoen Ensirakkauskin. Kun tätä laulettiin, rakkaus oli vain haaveissa. Lauloin kappaletta myös kotona, ja äiti herkistyi aina, koska sen sanoma on niin kaunis. Veisujen itsekseen laulamisella on terapeuttinen vaikutus. Ei tarvitse välittää, millä äänellä laulaa tai onko ääni auki. Tekniikka ei ole silloin pointti vaan se, että saa laulamisesta tunnekokemuksen. Minulla on kotona sähköpiano, johon kitarat nojailevat. Niihin pitää aina välillä tarttua. Nyt puhuttelee Pekka Ruuskan Kuljeta ja johda.”

Jumalan ihonväri

Näyttelijä Eija Vilpas, 62, lauloi nuoren seurakunnan veisuja 1970-luvulla Tuusulassa. ”Minulla on nuoruuden veisukirja edelleen tallessa, ja sitä en hukkaa. Osaan kyllä lauluja ulkoa ihan mielettömästi, koska olin oman riparini jälkeen isosena monena kesänä. Veisukirjahan on uusiutunut useasti. Minulla on se ensimmäinen vuodelta 1970. Kävin riparin vuonna 1972, ja samasta kirjasta laulettiin läpi isosvuosieni. Olin hirveän aktiivinen Tuusulan seurakunnassa. Toimin isosena lastenleireillä ja pidin tyttökerhoja. Palkka ei ollut iso, mutta se oli tärkeä, koska sen sai omasta työstä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

Eija Vilpas lauloi veisuja aikoinaan Kellokosken Seka ja Sora -lauluyhtyeessä.

Lopetin isosena toimimisen Tuusulan seurakunnassa, kun muutin Helsinkiin opiskelemaan. Ennen teatterikorkeakoulua opiskelin opettajankoulutuslaitoksessa. Illaksi menin aina Ylioppilasteatteriin, sillä minulla oli kova kaipuu näyttelijän työhön. Asuin Urheilukadulla ja kävin Meilahdessa ja Töölössä kirkossa niin kuin minulla oli ollut tapana, mutta tunsin itseni ulkopuoliseksi enkä tavoittanut niissä sitä seurakuntayhteyttä, johon olin tottunut. Mutta Käpylän kirkossa oli kotoisaa. Siellä oli kirkkoherrana Seppo Saaristo, joka oli entinen Tuusulan pappi ja rippiisäni ja ollut minulle läheinen koko seurakuntanuoriajan. Nuorena veisut olivat tosi tärkeitä. Voin heti sanoa yhden vanhan veisun, joka on kestänyt aikaa hyvin. Siinä lauletaan ’Millainen Jumala on väriltään? Mikä Jumala on väriltään?’ Laulu on yksinkertainen, mutta siinä on sellainen isompi ajatus ja hyvä sanoma. Laulu on nimeltään Jumalan ihonväri. Yksi kiva ja kaunis veisu on Tuli kirkkoon mies ja lapsi. Se on konkreettinen ja lohdullinen. Siinä yhdistyvät hengelllisyys ja arki. Minulla on nuoren seurakunnan veisuista myös nuottikirjat, sillä meillä oli Kellokosken kirkolla pieni lauluyhtye. Seppo-pappi antoi yhtyeelle nimen Kellokosken Seka ja Sora, joka ehkä jotenkin kuvaa tasoamme. Ahkerasti kuitenkin harjoiteltiin ja esiinnyttiin. Pikkulintu riemuissaan ei ole veisuissa, mutta sitä laulettiin pyhäkoulussa. Se on yksi lempilauluistani. Sitä laulettiin tyttökerhossakin, ja opetin sen omille kerholaisilleni. Olen yhä lapsuudenuskoinen niin kuin pikkulintu riemuissaan. Niin kauan kuin muistan, olen ajatellut, että Jumala on olemassa.”

Onneni on olla Herraa lähellä

Olin jopa seurakunnan nuorisotyötoimikunnassa. Se oli sitä 1970-lukua. Toimikuntaan kuului rovasti ja kirkkovaltuuston jäseniä, ja kokoukset olivat tosi virallisia. Toimikunnassa oli kaksi nuorten edustajaa, minä ja silloinen Elisa Raitala, nykyinen Vilpas, sillä hän meni myöhemmin naimisiin veljeni kanssa. Demokratia tuli silloin kirkkoon. Pohdittiin nuorten toimintaa ja maailman hädänalaisten auttamista. Seurakunnasta käytiin Kirkon nuorisotyön päivillä. Siellä kuultiin uusinta gospelmusiikkia Jaakko Löytyltä sekä Pekka Ruuskalta ja Livingstone-yhtyeeltä ja Pekka Simojoelta ja Exityhtyeeltä. Herättäjäjuhlillakin käytiin ja siellä laulettiin körttivirsiä. Silloin oli myös kaiken maailman hyvän tahdon seminaareja, ja niissäkin laulettiin

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

”

Osaan lauluja ulkoa ihan mielettömästi, koska olin isosena monena kesänä. NÄYTTELIJÄ EIJA VILPAS

veisuja. Myös virsiä osaan vieläkin ulkoa, koska nuorena käytiin pyhäisin kirkossa. Nykyisin olen ortodoksi, mutta käyn edelleen luterilaisessa kirkossa.

Runoilija Aura Nurmi, 32, lauloi nuoren seurakunnan veisuja 2000-luvulla Hangossa. ”Käsittelen tänä keväänä ilmestyneessä Leijonapatsailla-runokokoelmassani rippikouluikäisen tytön matkaa. Sitä varten luin nuoren seurakunnan veisuja ja muistelin omaa rippikouluaikaani. Kävin rippikouluni Hangon seurakunnassa. Äiti halusi minut kauniiseen kaupunkiin rippikouluun. Se oli hänen esteettinen valintansa. Olen helsinkiläinen ja jouduin yksin Hankoon. No, elämässä oli muutakin, ja rippikoulu Hangossa oli aika kiva valinta. Siellä oli hienot tilat. Sain viettää aikaa puuhuvilassa, jossa tutustuttiin katekismukseen ensin pehmeästi. Ei se ollut mikään katastrofi. Sieltä tuli kivoja kavereita. Olen oikeastaan ylpeä siitä, että minut on konfirmoitu kauniilla kukkulalla Hangon kirkossa. Minulla oli jo silloin vähän uskonnollista taustaa, sillä pienenä kävin hyvin pysäyttävän ja hienon pyhäkoulun. Hangossa halusin käydä myös yksityisillä katolisilla tunneilla erään nunnan luona. Rippikouluajan sävelmistä minulla on aika vähän muistoja. En osaa laulaa, mutta tykkäsin lauluista, varsinkin niistä, joissa puhuttiin armosta ja kasvamisesta. Ne ovat ruokkineet mielikuvitustani ja tehneet minulle poikkeuksellisen hyvää. Minusta on hienoa, että meillä on tällainen syvä, ikiaikainen sivistys, kuului sitten kirkkoon tai ei. Minä kuulun.

Erityisen ihanaa on, että maailmassa on kaiken keskellä pyhää ja että se pyhä on onnistuttu taltioimaan hienojen kirjoittajien kautta moniin lauluihin. Hyvin, hyvin mukavaa oli käyttää tätä aineistoa runokirjassani. Nuoren seurakunnan veisut ovat olleet taustalla rytmittämässä tekstiä. Olen hyödyntänyt kirjassa sekä rippikoulun henkeä että sitä hengellistä poljentoa, joka veisuissa on.

”

En osaa laulaa, mutta tykkäsin lauluista, joissa puhuttiin armosta ja kasvamisesta. RUNOILJA AURA NURMI

Yhdessä laulamisen traditio on hieno, mutta yhdessä lauletaan aivan liian vähän. On tavattoman hienoa, kun pääsee laulamaan jossakin kirkollisessa tilaisuudessa. Ihan liikutun, kun mietin sitä. Skeptisimmänkin ihmisen sydän heltyy tiettyjen tuttujen laulujen kohdalla.

Lempiveisuni on se klassisin, se maailmaa syleilevä veisu. Kuulin sen myös kummipoikani konfirmaatiotilaisuudessa. Olen kuullut sen ainakin viidessä kirkollisessa tilaisuudessa. Vaikka ei olisi syvästi uskova, niin ihminen liikuttuu, kun koulussa lauletaan keväisin Jo joutui armas aika. Kyyneleet nousevat silmiin välittömästi. Lempiveisuni on vähän samanlainen. Se on hyvin kaunis, armollinen, universaali ja ajaton. Veisu yhdistyy mielessäni hyvin voimakkaasti koulun kevätjuhlan tunnelmaan, siihen, että edessä on toiveikkuutta ja että jokainen meistä on ainutlaatuisesti rakastettu. Siinä veisussa on jotakin sellaista, mitä haluaisin Jumalan sanan olevan – että armahdetaan ja rakastetaan jokaista. Se on aivan käsittämättömän hieno ajatus. Lempiveisuni on Onneni on olla Herraa lähellä. Se julkaistiin vuonna 1985 Nuoren seurakunnan veisukirjassa, ja seuraavana vuonna se päätyi virsikirjaan. Lempikohtani on tämä: ’Herra kädelläsi iloita mä saan / se on rikas käsi antamaan / siellä armahdusta meille tarjotaan / eikä kadotusta milloinkaan.’ Rippikouluaika Hangossa oli tosi ihanaa. Sen jälkeen moni kaverini lähti mukaan seurakunnan isostoimintaan. Minä en lähtenyt, sillä asuin eri kaupungissa, siellä Helsingissä. Mutta nyt teen töitä nuorten parissa, joten sekin aukko nyt tietyllä tavalla täyttyy. Ekstroverttinä ihmisenä olisin kyllä ollut niin selvä isoskandidaatti.”

Vartiossa

Teekkari Matias Kari, 23, laulaa nuoren seurakunnan veisuja 2020-luvulla Espoon Leppävaarassa. ”Olin vähän aikaa sitten laulamassa Leppävaaran kirkossa jumalapalveluksen suorassa videolähetyksessä. Vedimme Liekki-bändimme laulajien ja kitaristi Make Perttilän kanssa Punaisen laulukirjan veisuja ja vähän virsiä. Liekissä on soittajia ja laulajia ripari-ikäisistä minuun. Olen tällä hetkellä vanhin jäsen, mutta onneksi ikäero muihin ei ole hirveän iso. Liekki on usein mukana jumalanpalveluksissa, joissa laulamme virsiä ja veisuja. Ollaan me vedetty muutama veisu myös järjestämissämme bändiilloissa. Niitä on pari kertaa vuodessa, ja soitamme siellä pääasiassa kevyttä musiikkia, mutta myös kaikkea funkista metalliin ja oopperaan. Opiskelen diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistossa. Bändissä laulamisen lisäksi toimin vapaaajalla Leppävaaran seurakunnassa rippileirien apuohjaajana ja apuohjaajakouluttajana. Liekki-bändiin liityin neljä vuotta sitten. Sitä vetävät pianisti ja kitaristi. Minä laulan ja suunnittelen stemmoja, ja jos joskus tarvitaan hyvin yksinkertaista kitaralisää, saatan säestää. Olen Punaisen laulukirjan avulla opetellut vähän rämpyttelemään kitaraa. Kirja on hirveän kätevä. Siinä on helppoja ja kivoja biisejä, joista aloittaa.

Veisujen sanat ovat ruokkineet Aura Nurmen mielikuvitusta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

Indigo Laurén (vas.), Matias Kari, Anna-Elena Vallivirta ja Iida Loukimo laulavat Leppävaaran seurakunnan Liekki-bändissä.

Meillä järjestetään myös riparimusapäiviä, jotka kuuluvat riparilaisten pakollisiin seurakuntaan tutustumisiin. Silloin riparilaiset kiertelevät kirkolla ja tutustuvat kirkkomusiikkiin. Kirkolla on kolme rastia, ja bändi hoitaa niistä yhtä. Esittelemme Punaisen laulukirjan biisejä. Bändin isoimpia tehtäviä on valmistella musiikki konfirmaatioihin. Niissä saattaa olla yksi urkubiisi jossain välissä, mutta kaikki muu musiikki on meiltä. Veisuista suosikkibiisini on – bändiläiset kyllä nauravat tälle – vuoden 2015 veisukirjasta numero 99 eli Pekka Ruuskan Vartiossa. Bändimme on pakko vetää se kaikkialla, koska se on niin hyvä. Minulle musiikissa oleellisin asia on tunnelma. Tykkään Vartiossa-biisin tunnelmasta. Se on kaunis fiilistelybiisi ja kertoo hiljaisuudesta. Vartiossa ei ole maailman yksinkertaisin sävelmä. Se on myös musiikillisesti mielenkiintoinen ja lopussa on pari siistiä sointua. Kappale on kiva ja rauhallinen, mutta siitä saa myös tosi hienon

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

ja mahtavan, jos haluaa. Olemme keksineet siihen bändin laulajien kanssa hyvän sovituksen. Tänä vuonna ilmestyneessä uudessa veisukirjassa Vartiossa-laulu ei ole. On hyvä, että veisukirjaan tulee tuoreita biisejä ja kokeillaan kaikkea uutta, mutta poisjätettävien kappaleiden valin-

”

Veikkaan, että Happoradion biisit ovat riparien uusia hittejä. TEEKKARI MATIAS KARI

ta on varmaan vaikeaa. Ei siinä välttämättä pysty ottamaan huomioon sitä, että jossakin seurakunnassa jostakin biisistä on tullut yleisön suosikki.

Niin kuin nyt tämä Vartiossa on meillä Leppävaarassa erityisen suuressa suosiossa. Tässä vaiheessa, kun on ollut jo monella riparilla, riparilaisten keskuudessa kaikkein suosituimmat kappaleet alkavat kuulostaa jo renkutuksilta. Tuo on vähän pahasti sanottu, mutta ne suosituimmat biisit ovat niin yksinkertaisia, niin kuin Tilkkutäkki, Evankeliumi, Sateenkaariunet ja erityisesti Sitkeä sydän. Eivät ne ole huonoja biisejä. Ne ovat hyviä ja käteviä – saadaan riparilaiset ylipäätään laulamaan. Sen jälkeen voidaan katsella vähän monipuolisempia lauluja. Nyt, kun on ilmestynyt uusi veisukirja, on tosi kiinnostavaa, mistä biisistä tulee tämän kesän suosikki. Minusta on kiva, että tässä vuoden 2020 veisukirjassa on jälleen Juha Tapion Mitä silmät ei nää -biisi. Se oli vuoden 2010 muttei vuoden 2015 veisukirjassa. Veikkaan kuitenkin, että Happoradion biisit Pelastaja ja Puhu äänellä jonka kuulen ovat riparien uusia hittejä. Jälkimmäinen on ollut bändimme ohjelmistossa jo muutaman vuoden.” ■

Viisikymppinen veisukirja on ollut aikansa kuva

Kuva: Heikki Nenonen

Jumalanpalvelusten lähettämistä verkossa jatketaan Helsingissä kesän yli. Keskustan ja Itä-Helsingin seurakuntien lähetykset löytyvät tästä, ja muissakin Helsingin kirkoissa ne jatkuvat. Jumalanpalveluksia Kirkko Helsingissä -YouTube-kanavalla ja seurakunnan omissa kanavissa

Keskusta-alueen jumalanpalvelukset:

Itä-Helsingin jumalanpalvelukset:

7.6. 14.6. 21.6. 28.6. 5.7. 12.7. 19.7. 26.7. 2.8.

7.6. 14.6. 20.6. 21.6. 28.6. 5.7. 12.7. 19.7. 26.7. 2.8.

Kallion kirkko klo 10 Paavalinkirkko klo 10 Temppeliaukion kirkko klo 10 Lauttasaaren kirkko klo 11 Tuomiokirkko klo 10 Paavalinkirkko klo 10 Temppeliaukion kirkko klo 10 Lauttasaaren kirkko klo 11 Kallion kirkko klo 10

Roihuvuoren kirkko klo 10 Kulosaaren kirkko klo 10 Mikaelinkirkko klo 11 Puotilan kappeli klo 18 Laajasalon kirkko klo 12 Puotilan kappeli klo 18 Puotilan kappeli klo 18 Laajasalon kirkko klo 12 Mikaelinkirkko klo 11 Roihuvuoren kirkko klo 10

Katso kaikki Helsingin kirkkojen verkosta löytyvät jumalanpalvelukset: helsinginseurakunnat.fi/nettikirkko

Sommaren är kort, men kanske hinner du titta också en gudstjänst på svenska? Vi strömmar varje söndag. Mera info på hemsidan helsingforsforsamlingar.fi/webbkyrkan

AHDISTUKSESTA

7.–9.8.2020

kohti vapautta

Kaikille avoin tapahtuma toipumisen teemoista Vivamossa Lohjalla. Mukana mm. Mirja Sinkkonen, Satu Lähteenkorva, Heikki Heinonen, Merja Lehtinen, Ulla Saunaluoma, Mika Lahtinen sekä Minna ja Jussi Pyysalo. Konferenssin osallistumismaksu 80 € Täysihoitohinta 151,50–179,50 €

Krito-ryhmänohjaajakoulutus 6.–7.8. Koulutuspäivien kurssimaksu 70 € Täysihoitohinta 80–94 €/hlö Ilmoittaudu puh. 0207 681 760 tai vivamo@sana.fi Yhteistyössä Agricola-opintokeskus Katso lisää: krito.fi

kansanraamattuseura.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

KUVA: YOAL DESURMONT

Katso video, jossa haastateltavat esittävät lempiveisunsa, osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Löydä tämän kesän suosikkikirkkosi – verkossa jumalanpalveluksiin on lyhyt matka

TNOMRUSED LAOY :AVUK

VIDEO VERKOSSA

Ensimmäinen Nuoren seurakunnan veisu kirja ilmestyi syksyllä 1970. Sen kokosi tuolloin 23-vuotias ”pitkätukkainen ja kitaraa rämpyttävä” teologian opiskelija, Nuorten keskuksen julkaisu- ja koulutussihteeri Kari Pekka Kinnunen. Myöhemmin hänestä tuli muun muassa Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pappi ja Korson seurakunnan kirkkoherra. Nuorten keskus ja Kirkon nuorisotyön keskus olivat julkaisseet A5-kokoisia lauluvihkoja, joista seurakunnissa otettiin kopioita. – Otin laulujen kokoamisen vähän niin kuin kesähommaksi. Ei ollut mitään työryhmää, vaan aloin koota lauluja, jotka tunsin, Kari Pekka Kinnunen kertoo. Nuoren seurakunnan veisukirjaan ei tehty varta vasten uusia lauluja, vaan ensimmäiseen painokseen valitut 108 laulua olivat jo olemassa. Sopivia löytyi jo julkaistuista lauluvihkoista sekä niin sanotuista henksuista, jotka olivat Lähetysseuran hengellisiä lauluja ja virsiä. Sieltä otettiin esimerkiksi Sua koh ti Herrani. Muutama laulu löytyi Lasse Mårtensonin Voiko sen sanoa toisinkin -levyltä, esimerkiksi Jumala rakastaa maailmaa. – Se oli myös folkin aikaa. Rippikouluissa laulettiin jo ennen veisukirjan julkaisua sellaisia lauluja kuin Tuulelta vastauksen saan ja We Shall Overcome. Lisäksi Kari Pekka Kinnunen kävi Musiikki-Fazerilla etsimässä sopivia negrospirituaaleja ja kansanlauluja. Laulujen piti sopia yhteislauluiksi. Lauluissa kuuluivat sen ajan ilmiöt kuten kansainvälistyminen ja sosiaalieettinen herääminen, johon vaikuttivat muun muassa mustien ihmisoikeustaistelut ja Biafran nälänhätä. – Veisukirjasta tuli mahdollisimman yleiskirkollinen, mutta selvästi uskonnollisyhteiskunnallinen, Kinnunen luonnehtii. Ensimmäinen 3 000 kappaleen painos myytiin nopeasti loppuun. Suosio oli kova myös seuraavilla painoksilla. – Ei silloin arvattu, että kirjasta tulisi instituutio. Ajateltiin, että tehdään tällainen laulukirja, ja saa nähdä, minkä verran sille tulee käyttöä. Nuoren seurakunnan veisukirja on uudistettu viiden vuoden välein. Uusin painos ilmestyi tammikuussa 2020. Vaikka laulut ovat vuosien varrella vaihtuneet, yksi on pysynyt: alusta alkaen veisukirja on ollut pieni ja punainen. Yksi seikka erottaa kuitenkin tuoreemmat painokset ensimmäisestä. – Ensimmäisessä ei ollut ollenkaan kitarasointuja tai nuotteja vaan pelkät sanat, Kinnunen kertoo. HANNA ANTILA

Aleksis Salusjärvi opettaa nuoria miehiä lukemaan ja pohtii, miten oma elämä pitäisi elää.

Alisuoriutujien sparraaja TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

un ihminen kokee, ettei kukaan ymmärrä häntä, hän elää akuutissa hätätilassa. Näin ajattelee Aleksis Salusjärvi, joka sai tammikuussa tunnustuspalkinnon lähes neljä vuotta jatkuneesta työstä poikien ja miesten lukutaidon hyväksi. Palkinnon perustelujen mukaan Salusjärvi on vahvistanut heikosta lukutaidosta kärsivien nuorten itsetuntoa, luovuutta ja sosiaalisia taitoja ja innostanut heitä runouden pariin. Salusjärvi vertaa omaa rooliaan dominokeksin välissä olevaan valkoiseen töhnään. Sen tarkoituksena on saada syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja heidän asioitaan hoitavat viranomaiset toimimaan yhdessä. Hän haluaa näyttää sekä viranomaisille että nuorille todellisuuden, jonka hän kohtaa kiertäessään ammatillisia oppilaitoksia, erityiskouluja ja vankiloita. – En törmää heikkolahjaisuuteen. Nuoret miehet, jotka ovat vetäneet elämässään lyhyen korren, eivät ole yksinkertaisia tai tyhmiä, vaikka heiltä puuttuu onnistumisen kokemuksia. Sen sijaan olen törmännyt valtavaan määrään lahjakkuutta, jota ei ole tunnistettu. Salusjärvi avaa tietokoneensa ja soittaa rapkappaleen, joka on tehty Sörnäisten vankilassa viime vuoden elokuussa. – Tämän teki yhteiskunnan silmissä luku- ja kirjoitustaidoton kaveri. Hän käyttää taitavasti tavuja ja säkeenylityksiä ja tavoittaa häkellyttävän tarkasti päihteistä vieroittautuvien lyhytaikaisvankien tilanteen. Systeemissä on jotain vikaa, kun osa parhaista runoilijoistamme kuuluu alisuoriutujiin. OMAN NUORUUTENSA Aleksis Salusjärvi vietti 1990-luvun Espoonlahdessa. Lähiön ilmapiiriä värittivät syvä lama ja katukuvaan ilmaantuneet Helvetin enkelit, jotka myivät alaikäisille kovia huumeita. Lukuvuoden päättyessä Kivenlahden rantakallioilla vietettiin kotitekoisia festareita, joiden pikkuporukoissa aineet liikkuivat. Salusjärvi näki kaduilla pahoinpitelyitä, joissa käytettiin sumeilematonta väkivaltaa. Hurjimmat tilanteet olivat kuin romahtaneesta yhteiskunnasta kertovassa Mad Max -elokuvassa. – En käyttänyt alikulkutunneleita, koska ne tuntuivat ansoilta. Veitsen kantaminen mukana antoi turvallisuudentunnetta. Salusjärven kavereita alkoi kuolla huumeisiin. Naapurin rivitaloperheen kumpikin poika ajautui huumepiireihin, ja toinen heistä menetti sillä tiellä henkensä. – Iltsu oli läheinen lapsuudenkaverini, jonka toinen kaverini tappoi. Tällaiset tapaukset vaikuttivat minuun tosi vahvasti. HYVÄ TUURI ja hyvät kaverit selittävät Salusjärven mukaan sen, että hänelle on käynyt elämässä hyvin. Lamavuodet eivät tuoneet professori-isän ja toimittajaäidin perheeseen taloudellista turvattomuutta. Luonteeltaan itseohjautuva poika osasi välttää väkivaltaisia tilanteita. 11-vuotiaana Salusjärvi löysi lukemisen. Kirjat avasivat väylän sellaiseen merkityksellisyyden nälkään, johon päämäärätön ajelehtimi-

nen ja päihteiden tarjoama painottomuuden kokemus eivät vastanneet. – Suhteeni kirjallisuuteen muodostui nopeasti tiiviiksi. 15-vuotiaana luin parvekkeella Dostojevskin Rikosta ja rangaistusta, kun ystäväni pelasivat fudista tai joivat kaljaa. Ei ollut puhettakaan siitä, että voisin laskea romaanin käsistäni, hän sanoo. Nopeasti kasvaneesta lähiöstä uupui mahdollisuuksia hyviin harrastuksiin. Partioryhmät olivat täynnä ja palloseuraan oli vuosien jono. Samoja virheitä toistetaan Salusjärven mielestä vieläkin uusien asuinalueiden kaavoituksessa, vaikka asia ymmärretään nyt paremmin kuin 1990-luvulla. Espoonlahdessa oli kuitenkin seurakunta, jonka isosena Salusjärvi osallistui leireille monena kesänä. Seurakunnasta löytyi turvallisia aikuisia, joiden kanssa nuori sai ihmetellä, kuka oikeastaan on ja mitä omasta elämästä voisi tulla. Siellä oli tilaa katsoa elämää muustakin kuin itsekeskeisestä näkökulmasta. – Kun ihminen on levännyt ja syönyt hyvin ja häntä on halattu ja rakastettu, hänellä on varaa kysyä, miten muilla menee. Sellaista seurakunta pystyi tuottamaan, ja se pelasti konkreettisesti ihmishenkiä.

”

Kun ihmistä on halattu ja rakastettu, hänellä on varaa kysyä, miten muilla menee. SYKSYLLÄ 2016 Salusjärvi ja Atomirottayhtyeen sanoittaja Mikko Sarjanen pitivät ensimmäisen Sanat haltuun –hankkeeseen liittyvän oppitunnin Vantaan Koivukylässä sijaitsevassa teknisen alan ammattioppilaitoksessa. Kahden seuraavan vuoden aikana kaksikko teki yhteensä sata kouluvierailua toisen asteen oppilaitoksissa eri puolilla Suomea. Sen jälkeen he alkoivat vierailla yläkoulujen erityisluokissa ja vankiloiden nuortenosastoilla. Työ erityisopetuksessa ja vankiloissa jatkuu Wihurin säätiön ja Koneen säätiön tuella tämän vuoden loppuun saakka. Salusjärvi pyrkii siihen, että nuorille syntyisi itsenäinen suhde lukemiseen. Hän ei kerro heille, että lukeminen on kivaa, sillä lukihäiriöstä tai päihdeongelmasta kärsivä tai levoton adhd-nuori ei yleensä nauti lukemisesta. – Yritän saada nuoret oivaltamaan, että lukutaito on eloonjäämistaito. Siinä on kyse kyvystä tehdä havaintoja ja ilmaista itseään. Yhteiskunnassa se, joka ei pysty puhumaan omasta puolestaan, ei ole olemassa. Oppitunneilla nuoret pureutuvat itselleen tärkeiden laulujen sanoituksiin. Salusjärven mukaan lähestymistapa toimii, koska se antaa nuorille aktiivisen roolin.

Moni haluaisi ratkaista nuorten syrjäytymisen jollain poliittisella yleislääkkeellä, mutta Salusjärven mukaan nuorten todellisuus on niin eriytynyttä, ettei sellaisista ole apua. – Osa näistä nuorista ei enää tule yöksi kotiin, koska kotona oleminen on pelottavaa. Toiset eivät poistu kotoaan, koska pelkäävät sosiaalisia tilanteita tai koulukiusaamista. Kumpaankin ryhmään kuuluvat nuoret ovat syrjäytyneitä, mutta heidän kanssaan pitäisi tehdä eri asioita. VUODET EIVÄT ole vähentäneet murrosiässä herännyttä merkityksellisyyden nälkää. Tänä vuonna 40 vuotta täyttävä Aleksis Salusjärvi pohtii yhä sitä, mihin oma elämä pitäisi käyttää. Vastaus on yksinkertainen, mutta samalla kaukana helposta. – Haluan saada aikaan enemmän plus- kuin miinusmerkkisiä asioita. Jos olemme rehellisiä itsellemme, tasapainoon pyrkiminen on ankara juttu. Länsimainen kuluttaja on itsekäs olento, joka elää tällä planeetalla jonkinlaisena loisena. Salusjärvi pohtii paljon myös suhdettaan kuolemaan. Kuoleman ajatteleminen on hänen mukaansa suomalaisessa kulttuurissa tabu. Välttelemme asiaa, koska koemme kuoleman henkilökohtaisena tappiona. Salusjärvi kokee kuoleman ajattelemisen pikemminkin puhdistavaksi ja rauhoittavaksi. – Ajattelen, että kuolema on jotakin, mikä täytyy ansaita. Minun täytyy elää niin, että sen jälkeen saan levätä. En tiedä, miten hengellinen ajatus tämä on. Onnellisia ihmisiä yhdistää Salusjärven mukaan se, että he saavat olla toisille hyödyksi. – Se ei mene niin, että ihminen päättää tehdä jotain, vaan meiltä pyydetään jotain. Siinä on koko juttu. Hiljattain Salusjärvi sai sähköpostia linnassa istuneelta mieheltä, joka pyysi häntä kuuntelemaan tekemänsä laulun. Se kertoi katumuksesta. Mies suri sitä, että oli tehnyt ihmisille pahaa ja ollut lapselleen huono isä. – Kuuntelin biisin ja annoin siitä palautetta. En tiedä, mikä olisi ollut arvokkaampaa ja missä voisin olla enemmän hyödyksi. Tuollaisen kokemuksen jälkeen koen, että olisin plussalla, vaikka jäisin tänään kuorma-auton alle. ■

Kuka?

Aleksis Salusjärvi, 39, on kirjallisuuskriitikko ja toimittaja, joka harrastaa pyöräilyä, kalastusta ja nyrkkeilyä. Salusjärvi elää Helsingin Maunulassa puolisonsa, runoilija Aura Nurmen kanssa.

Mitä?

Salusjärvi sai tammikuussa Kari Sajavaara -tunnustuspalkinnon työstään poikien ja miesten lukutaidon hyväksi.

Motto

Tärkeintä ihmisenä olemisessa on se, että tulee ymmärretyksi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

Järki ja Jumala sopivat yhteen Kristinuskon kovin argumentti on Eero Junkkaalan mukaan Jeesus. Pahuuden ongelma on vaikea.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JUSSI HELTTUNEN

”

sko ei edellytä aivotoiminnan sal paamista.” Näin kirjoittaa ympä ristömuutoksen professori Atte Korhola teologian tohtori Eero Junkkaalan tuoreen Onko mitään järkeä uskoa Jumalaan? -kirjan (Perussanoma 2020) takakannessa.

– Luomiskertomus kertoo, että Jumala on kaiken tämän takana. Sitä ei ole kuitenkaan tarkoitettu luonnontieteen oppikirjaksi, Eero Junkkaala sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

Kirkko ja kaupungin kolumnistin, teologian tohtori Kari Kuulan, mukaan yhä useampi etääntyy kirkosta, koska uskonto ei tunnu todel ta. Tarvitaan myös älyllisiä syitä uskoa. Junkkaala on samaa mieltä näistä kommen teista, vaikka ajatteleekin, että usko ei ole älylli nen suoritus. Se on Jumalan lahja. Kehitysvam

maisten rukoukset ja pieni lapsi ehtoollisella ker tovat siitä, mistä uskossa on pohjimmiltaan kyse: luottamuksesta. Esimerkiksi maailmankatsomustaan etsiville nuorille uskomisen esteeksi voi tulla se, että usko asetetaan vastakkain tieteellisen maailmankuvan kanssa. On kuitenkin arvostettuja tiedemiehiä, joilla uskonvakaumuksen löytymiseen on vaikut tanut juuri älyllinen pohdinta. Monille on tär keää, että usko on tolkullista. – Kristinusko on kohdannut länsimaissa aikai sempaa suuremman haasteen. Siihen liittyy ag gressiivista, vaikka argumenteiltaan usein kevyttä ja virheellistä uskontokritiikkiä, Junkkaala sanoo. Hän kertoo vierastavansa apologiaa eli uskon älyllistä puolustamista, vaikka onkin tehnyt si tä luentojensa ja kirjojensa sivutuotteena. Hän on esimerkiksi kertonut Israelissa tehtyjen arkeo logisten kaivausten tuomista todisteista, jotka osoittavat Raamatun ankkuroituvan lujasti histo riaan. Nyt Junkkaala halusi tehdä kirjan, jossa käy dään yleistajuisesti läpi asioita, joilla voidaan

puolustaa Jumalan olemassaoloa, ja asioita, joilla kristillistä uskoa on haastettu. Hän arvelee, että kirja voisi sopia myös nuorille. – Yksi tajunnan räjäyttävä haaste on se, että kyselytutkimuksen mukaan rippikoulun isosistakin vain runsas puolet uskoo Jumalan olemassaoloon. Mietin, missä mennään, jos kristinuskon perusasiat ovat niin hukassa, että kirkko näyttää satuolentoihin uskovalta laitokselta, Junkkaala pohtii. USKOSSA ON mysteeripuoli, jossa Jumala on salattu ja ihmisen tutkimattomissa. Lisäksi siinä on tiedollinen puoli. – Jos Jumala on luonut maailman ja ihmisen, jolla on aivot, niitä ei ole tarkoitettu kytkettäväksi pois päältä, Eero Junkkaala sanoo. – Kun kristinuskon mukaan Jumala on suurin viisaus, kaikkivaltias, kaiken tietävä ja kaiken luoja, kyllä hänen luomakunnassaankin pitää olla järkeä. Äly ja tieto, jolla maailmaa tutkitaan, kuuluu ihmisen olemukseen. Maailmaa pitää tutkia, eikä uskominenkaan voi olla järjetöntä.

Junkkaalan usein kuulema väite, ettei kukaan järkevä ihminen voi uskoa Jumalaan, sai hänet luettelemaan kirjassaan ison joukon kristittyjä tieteilijöitä. Koko yliopistolaitoksen historia on saanut alkunsa pitkälti kirkon tuella, joten heitä riittää. Vuosien 1500–1700 tieteellisen vallankumouksen 52 merkittävimmästä tieteilijästä arviolta 50 oli vakaumuksellisia kristittyjä. Myös nykypäivänä heitä on vaikka kuinka paljon. – Esimerkiksi ihmisen geenikarttaa selvittäneen Human Genome -projektin johtaja Francis S. Collins on kristitty. Hän oli nuorena ateisti. Lääkärinä hän kohtasi kristittyjä vanhuksia, joiden levollisuus kuoleman edessä puhutteli häntä. Sitten hän sai eräältä papilta luettavakseen C.S. Lewisin kirjoja. Ne auttoivat häntä lähestymään älyllisesti kristinuskoa. Jumalan luomistyöstä Collins kirjoittaa: ”Raamatun Jumala on myös genomin Jumala. Häntä voidaan palvoa sekä katedraalissa että laboratoriossa.” TÄSTÄ PÄÄSTÄÄNKIN toiseen argumenttiin Jumala-uskoa vastaan, nimittäin siihen, etteivät usko Jumalaan maailman luojana ja evoluutioon elämän kehitystä ohjaavana prosessina sovi samaan pakettiin. Eero Junkkaala on vankasti toista mieltä. Hän on kirjoittanut aiheesta niin uusimmassa kirjassaan kuin kirjassa Alussa Jumala loi … luomisusko ja tieteellinen maailmankuva. – Olin kerran eräässä lukiossa väittelemässä tästä aiheesta kreationistin ja ateistin kanssa. Olin kreationistin kanssa samaa mieltä siitä, että Jumala on luonut maailman, ja ateistin kanssa siitä, miten se on tapahtunut, Junkkaala kertoo nauraen. Hän korostaa, että Raamatun luomiskertomusta ei ole tarkoitettu luonnontieteen eikä historian oppikirjaksi. Se on kuvausta siitä, kuka on kaiken takana ja mikä on ihmisen paikka maailmassa. Sen perusteella ei pidä päätellä maailman ikää eikä sitä, miten elämä maapallolla kehittyy. Se on tieteen tehtävä. Junkkaala käy kirjassaan läpi uskonnonfilosofisia jumalatodistuksia, joita hän on aiemmin karttanut. Hänelle Jumalan olemassaolosta puhuvat sellaiset seikat kuin kosminen hienosäätö eli se, miten pienestä koko maailmankaikkeus ja elämä siellä on kiinni, ja se, että ihmisessä näyttää olevan sisäänrakennettuna moraalinen laki eli omatunto. Hän ymmärtää sen, että ateisti ja agnostikko ajattelevat toisin. Jumalan olemassaoloa tai olemattomuutta ei voida tieteellisesti todistaa, vaikka kumpaakin voidaan perustella järjellä. TÄSSÄ SOTIEN, luonnonkatastrofien ja kulkutautien maailmassa monille suurin kysymys on se, miten Jumala voi olla hyvä, kun maailmassa on niin paljon pahuutta ja kärsimystä. – Se on suuri ja vaikea asia, jota on pohdittu halki vuosituhansien. Tähän niin sanottuun teodikean ongelmaan meillä ei ole olemassa lopullista ja helppoa ratkaisua, Junkkaala sanoo. Hän uskoo, että Jumala on hyvä ja kaikkivaltias, vaikka maailmassa onkin Jumalan jostain syystä sallimana paljon pahaa. Hän kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, miten paljon hy-

vää maailmassa on, ja miettimään, mistä se johtuu. Mitä se kertoo Jumalasta? Youtubesta löytyy video, johon sijoitettu laskuri laskee, miten monta ihmistä on Raamatun mukaan tapettu Jumalan käskystä tai toimesta. Miten tällainen Jumala on yhdistettävissä siihen Jumalaan, jota kristinusko kuvaa sanalla rakkaus? Kertovatko nuo raamatunkohdat enemmän meistä ihmisistä kuin Jumalasta? – Ne vaivaavat minuakin aika tavalla, ja ajattelen, että ne kertovat enemmän ihmisen pahuudesta. Ne kertovat siitä samasta pahuudesta, joka tulee meitä vastaan joka päivä, kun avaamme television. Samalla ajattelen, että jollain meille käsittämättömällä tavalla Jumalan suuri suunnitelma näkyy noissakin kertomuksissa, vaikka ne sotivatkin oikeudentuntoamme vastaan. – Raamatun Vanhaa testamenttia pitää lukea Uuden testamentin läpi. Siellä meitä kristittyjä kehotetaan olemaan rauhantekijöitä ja rakastamaan lähimmäisiämme, Junkkaala korostaa. Kumpaa kristinusko on saanut enemmän aikaan, hyvää vai pahaa?

”

Olin kerran lukiossa väittelemässä kreationistin ja ateistin kanssa. Olin kreationistin kanssa samaa mieltä siitä, että Jumala on luonut maailman, ja ateistin kanssa siitä, miten se on tapahtunut. – En kiistä sitä, etteikö uskon nimissä olisi tehty paljon pahaa. Kun katsoo maailmaa ja sitä, miten kristinuskon vaikutus näkyy erilaisissa yhteiskunnissa ja miten paljon hyvää tehdään sen innoittamana, vastaukseni on, että kristinuskon nimissä on tehty paljon enemmän hyvää kuin pahaa. ENTÄ JEESUS? Miten hän liittyy kristilliseen uskoon ja sen järkevyyteen? – Aivan olennaisesti. Hän on kristinuskon kovin argumentti. Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen mukana kristinusko seisoo tai kaatuu. Jeesuksen historiallisuus on kiistaton tosiasia. Sen on tutkimus todistanut. Jos hän olisi ollut vain opettaja, joka kuoli ristillä, ei kristinuskoa enää olisi. Se, että Jeesus nousi kuolleista, on asia, jota emme voi tieteellisesti todistaa. Niin ovat miljardit ihmiset 2000 vuoden ajan uskoneet. – Kirjassani kerron myös siitä, miten ihmiset ovat olleet valmiit kärsimään pitääkseen tämän uskon. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

Hyvää pyhää

31.5.

Tänään on helluntai. Päivän tekstissä (Joh. 14: 15–21) Jeesus lupaa lähettää opetuslapsilleen Pyhän Hengen.

Aloita jotakin Helluntai on uusien alkujen pyhä. Ensimmäisenä helluntaina sai alkunsa kirkko. Kansansanonnan mukaan helluntai on ollut viimeinen hetki parisuhteen tai ainakin kesäromanssin alkamiselle. Kesän alkunakin helluntaita voi pitää. Aloita tänä helluntaina jotakin, mikä ei ihan heti valmistu: useam man tuhannen palan palapeli, tupakkalakko, remontti, tilkkutyö. Tai ala lukea Raamattua ihan rauhassa, muutaman jakeen päivävauhtia. Jos olet paksunahkainen tai rohkea, aloita uimakausi.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Mitä pitää tehdä ollakseen kristitty?

”

os rakastatte minua, noudatatte käskyjä ni”, Jeesus sanoo luvatessaan opetuslapsil le Pyhän Hengen. Lauseessa tiivistyy yksi kristinuskon vaikeista kysymyksistä. Jos kaikki on armoa ja usko lahjaa, mitä pitää tehdä ollakseen kristitty? Mikä on oikea kirkossa käyntien määrä? Missä kristillisyys näkyy, jos ei omista rippiristiä? Mitä käskyjä Jeesus sanoillaan tarkoittaa? Aina kin hän puhuu käskyistä monikkomuodossa. Hä nen opetustensa koko kokonaisuus löytyy Raama tusta. Se on hyvä syy tutkia tätä kristittyjen pyhää kirjaa. Yksi Jeesuksen käskyistä on: ”Rakastakaa toi sianne.” Rakastakaa toisianne, siis välittäkää toisis tanne myös silloin, kun se on vaikeaa tai kun toi sella on vaikeaa. Älkää loukatko, älkää arvostelko, vaan rakastakaa toisianne, Jeesus käskee. Sovelias ta kirkossa käyntien määrää Jeesus ei puheessaan ota esille. Miksi sitten rakastaa Jeesusta? Jeesusta ei tar vitse rakastaa väkipakolla vaan omissa elämänvai heissaan häneen tukeutuen. Jeesus ei ole kaukai nen taivaan hahmo, vaan hän eli ihmisen elämän ja koki, mitä ihmiset kokevat. Hän jakaa meidän kärsimyksemme ja surumme, ystävyyden hetket ja ilon ajat. Jeesus lupaa antaa Pyhän Hengen, joka on kans samme ikuisesti. Henki on se, missä usko tuntuu. Pyhän Hengen kyyneleiksi kutsutaan sitä, kun kau neus tai hyvyys saa silmät kostumaan. Hengen an siota ovat koko olemuksessamme tuntuvat lahjat: rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä.

KAISA KARIRANTA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

Vieraile verkkokirkossa Ensimmäisenä helluntaina Jeesuksen seuraajat saivat erikoisen kokemuksen. Heidän päänsä päälle laskeutui kuin tulenlieskoja, ja he puhuivat yhtäkkiä monia kieliä. Tänään kirkko on löytänyt uuden kielen puhua sanomastaan verkossa, kun kokoontua ei vielä voi. Tee onnittelukäynti! Vieraile kirkon syntymäpäivänä jossakin verkkokirkon lähetyksessä. Maistele opetuksia mielummin kunnioittavalla mielellä kuin arvostellen.

Harras hetki

Sonja HellénNieminen, 60, on Espoon Laurinlahdessa asuva motoristi. Energiayhtiön kehityspäällikön tehtävistä viime marraskuussa eläkkeelle jäänyt Hellén-Nieminen hankki ensimmäisen moottoripyöränsä vuonna 2002. Hellén-Nieminen on mukana kristillisessä Gospel Riders -moottoripyöräkerhossa. Lisätietoa osoitteessa www.gospelriders.fi.

Mutkaisilla maanteillä pääkoppa tyhjenee Kevään tullessa Sonja Hellén‑Niemistä kihelmöi ajatus siitä, että saa taas hypätä moottoripyörän selkään. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

äälle nelikymppisenä Sonja HellénNiemiseen iski ikäkriisi. Hänen lapsensa olivat jo teini-ikäisiä, ja hän halusi elämäänsä jotain uutta ja kiinnostavaa. Samoihin aikoihin jotkut HellénNiemisen kaverit olivat hankkineet moottoripyörän. Nämä houkuttelivat häntä kokeilemaan, eikä aikaakaan, kun hän hankki oman menopelin. Myös hänen miehensä innostui harrastuksesta. ENSIMMÄINEN KESÄ oli melkoisen tuskaisa, kun Sonja Hellén-Nieminen ei osannut käsitellä uutta ajokkiaan. Hän oli jo lähellä luovuttaa, kunnes sisu ja rukoileminen tuntuivat auttavan. Hellén-Nieminen onkin kuullut, että ensimmäiset tuhat kilometriä ovat motoristille vaikeimmat ja vaarallisimmat. Toisaalta hänestä tuntuu, että hankalan alun jälkeen hän osaa nyt

enemmän arvostaa harrastuksen tuomaa iloa ja nautintoa. Kevään tullessa Hellén-Niemistä suorastaan kihelmöi ajatus siitä, että saa taas hypätä moottoripyörän selkään. Hän kuvailee, että se on vähän samanlaista riemua kuin lapsen päästessä Lintsille. Varsinkin nyt korona-aikana on tuntunut todella virkistävältä päästä pois neljän seinän sisältä. Hellén-Nieminen kertoo, miten prätkällä ajaessa aistii ympäristön aivan eri tavalla. Erityisen hienoa ja vapauttavaa on huristella mutkaisilla maanteillä. Kun keskittyy ajamiseen, tyhjenee pääkoppa kaikesta muusta.

”

IKIMUISTOISIN REISSU ON OLLUT KUUKAUDEN PYHIINVAELLUSMATKA ISRAELIIN.

MOOTTORIPYÖRÄHARRASTUS toi Sonja HellénNiemiselle liki 18 vuotta sitten myös uuden yhteisön. Hän liittyi Gospel Riders -moottoripyöräkerhoon.

Hellén-Nieminen muistelee, miten lämpimästi hänet otettiin vastaan heti ensimmäisessä kerhoillassa. Kerhosta on tullut hyviä ystäviä, joiden kanssa on voinut jakaa iloja ja suruja ja kasvaa hengellisesti. Gospel Ridersilla on paljon toimintaa. Talvella se järjestää kerhoiltoja, kevät- ja kesäkaudella yhteisajeluja ja motoristikirkkoja sekä vierailuja rippikoululeireille. Koronavirustilanteen vuoksi yhteinen toiminta alkaa tänä vuonna näillä näkymin kesäkuun alussa. SONJA HELLÉN-NIEMINEN on ajanut kolme vuotta BMW F 800 GT -merkkisellä moottoripyörällä. Kevyt matkapyörä on jo hänen viides ajopelinsä. Matkapyörä sopii hänelle, koska perheen kesäiset lomareissut on viime vuosina tehty moottoripyöräillen Suomessa ja Keski-Euroopassa. Ikimuistoisin ajoreissu on ollut Gospel Ridersin kuukauden kestänyt pyhiinvaellusmatka Israeliin. Jerusalemissa 30 hengen seurue jopa sai luvan ajaa kierroksen vanhassa kaupungissa. Hellén-Niemisen tämän vuoden matkasuunnitelmat ovat vielä auki. Nähtäväksi jää, toteutuuko esimerkiksi elokuuksi suunnitteilla ollut ajomatka Ruotsiin Euroopan kristillisten moottoripyöräkerhojen kokoontumisajoihin. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

Hautauspalveluja

Tilaisuuksia HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan tyĂśt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistĂ¤mĂśltĂ¤ KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ostetaan TĂ&#x2013;Ă&#x2013;LĂ&#x2013;N HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

SiirtolapuutarhamĂśkki Marjaniemi Kaikenkuntoiset huomioidaan. Soita: Hanna / 040 8210 746

hautakivityĂśt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Hammashoitoa Ostetaan kuolinpesiĂ¤ ja koti-irtaimistoja. Asuntojen tyhjennyksiĂ¤ nopeasti ja ammattitaidolla. p. 044-979 2229

Erikoishammasteknikko

He i d i L e v a n d e r

â&#x20AC;˘ Uudet hammasproteesit ja korjaukset â&#x20AC;˘ NOUTO KOTIOVELTA â&#x20AC;˘ MYĂ&#x2013;S KOTIKĂ&#x201E;YNNIT â&#x20AC;˘ Turvallisesti ja luotettavasti ammattitaidolla â&#x20AC;˘ Valmistan proteesit itse alusta loppuun 040 7785212

KuolinpesĂ¤t, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiĂ¤. MyydessĂ¤si ota yhteyttĂ¤ luotettavaan, akateemiseen yhtiĂśĂśn. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila KĂ¤yntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

â&#x20AC;˘ katutasossa â&#x20AC;˘ esteetĂśn sisĂ¤Ă¤nkĂ¤ynti

WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 11/2020

Vuokrata halutaan Luot. siisti, rauh. vak. tyĂśssĂ¤ mies ets. yksiĂś/kaksio HKI kantak. En juo/polta. p.050-5996061

Haen edullista yksiĂśtĂ¤ 1.7. alkaen (esim. kĂ¤pylĂ¤, puistola, hertton.) tyĂśssĂ¤k. 0400469863/Hanna Etsin rauhallista, tervettĂ¤, maanlĂ¤heistĂ¤ sekĂ¤ rakkaudella pidettyĂ¤ kotia vuokralle uudeltamaalta. ~70-120m2 Saa tarjota erikoisempiakin. Olen raitis 34-vuotias mies. 0504131747

Savuton siisti oikeustieteen opisk. etsii asuntoa kantakaupungista 0400698694 / Johannes 20v Etsin vuokrattavaa kotia HelsingistĂ¤. Olen 40v. maksukykyinen mies. En tupakoi & arvostan rauhallisuutta. Antti p.0456516737 antti.hulkkonen@gmail.com

VANTAAN SEURAKUNNAT FĂ&#x2013;RSAMLINGARNA I VANDA

Vantaan seurakuntayhtymĂ¤n yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 2.6.2020 klo 18.00 kaupungintalon valtuustosalissa, Asematie 7, 01300 Vantaa. Esityslista on nĂ¤htĂ¤villĂ¤ seurakuntien ja seurakuntayhtymĂ¤n palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 20.5.2020 alkaen. Kokousta voi seurata vantaanseurakunnat.fi -sivuilla. Eve RĂ¤mĂś yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

HERĂ&#x201E;NNĂ&#x201E;ISSEURAT Verkkoseurat torstaisin 28.5 suorana klo 19 11.6 klo 19 lĂ¤htĂśseurat etĂ¤herĂ¤ttĂ¤juhlille. www.facebook.com/ herattaja Suoria verkkoseuroja ei ole tĂ¤mĂ¤n pĂ¤ivĂ¤n jĂ¤lkeen. Su 31.5 klo 19 Helluntain monikielinen virsihetki. Eng. SV. www. facebook.com/herattaja Su 7.6 klo 14 KivistĂśn kirkko, Laavatie 2. Vantaa Su 14. 6 klo 15 KytĂ¤jĂ¤n kirkko, Palkkisillantie 11, HyvinkĂ¤Ă¤ Ke 15.7 klo 12 Rautatienrakentajien hautausmaa, Sandelininkatu 13, HyvinkĂ¤Ă¤. Mini-herĂ¤ttĂ¤jĂ¤juhlat taivasalla. Verkkoseurat joka torstai suorana klo 19 www.facebookcom/herattaja sekĂ¤ tallenteena www.h-y.fi/ verkkoseurat, missĂ¤ myĂśs muuta materiaalia. 3-5.7 EtĂ¤herĂ¤ttĂ¤jĂ¤juhlat on 105, 8 MHz pĂ¤Ă¤kaupunkiseudulla.

Helsingin Rauhanyhdistys

MyrskylĂ¤ntie 22 Nettiseurat keskiviikkoisin klo 19:00, lauantaisin klo 18:00 ja sunnuntaisin klo 16:00 ja 18:00 HeinĂ¤kuussa su seurat klo 18. www.hry.fi

Palveluja halutaan Kaivataan puhelimen + tietokoneen peruskĂ¤ytĂśn opastusta. Opetus kotona. p. 0503457049

Palveluja tarjotaan LĂ¤hetĂ¤ surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

KAUPPAOSTOKSET PUOLESTASI KAUPPAOSTOKSETATERIAT PUOLESTASI RAVINTOLOISTA RAVINTOLOISTA Siivous, korjaus,ATERIAT TV, netti, puhelin Siivous, korjaus, TONTTU TV, netti, puhelin KOTIAPUMIES 044-2794646 KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Kaikenlaisten tilojen tyhjennykset. Nopea ja edullinen. P. 040 812 7070 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jĂ¤tekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekĂ¤ muutot. 35â&#x201A;Ź+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081 Juha Kurvinen, 040 541 5787 Ari Suominen, 040 3552340 etunimi.sukunimi@otava.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35â&#x201A;Ź+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

KAIPAATKO KUUNTELIJAA? LĂ¤snĂ¤oleva ja kannustava kuuntelija sinulle. 06001 5888, 1.93â&#x201A;Ź/min +ppm Kuulemisiin, Marjut

LisĂ¤tietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Kiinteistövälitystä

Lakipalveluja

Ikkunapesua/kotisiivousta 13 v. kokemuksella. Edullisesti, myös hankalat. Timo 0440691994 Halutessasi pidämme kasvomaskia.

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM Minna Korhonen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907. Käytämme tarvittaessa maskia.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

Myymässä vai vuokraamassa?

Kun siirryt tuumasta toimeen – autamme markkinajohtajan ammattitaidolla. Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV-pätevyys 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Kaksi eläkkeellä olevaa rakennusalan ammattimiestä, teemme remonttityöt, harkkomuuraukset ja pihakivityöt. Myös kotitalousvähennys. puh: 0400 845 909 ja 045 634 7858

Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Laki ja kiinteistö Moilanen Oy LKV

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Hämeentie 23, Helsinki p. (09) 773 2600

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari, kiinteistövälittäjä (LKV)

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Rakennusala LVI-ASENNUKSET ja KVV- JA IV-TYÖNJOHTO. Vantaan LVI-Urakointi Puh:045-2573257

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS 24 vuoden kokemuksella

Leikkaa talteen

Siivouspalveluja

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Hyvää kesää! Lehti ilmestyy seuraavan kerran Espoossa ja Kauniaisissa 18.6. ja Helsingissä ja Vantaalla 30.7. Verkossa läpi kesän.

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY

Luotettava ja osaava NAISSÄHKÖURAKOITSIJA. Kaikki sähkötyöt. Soita 0400 339 363! tarja.siuvatti@gmail.com KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

Testaa raamattutietosi Oletko kirjanoppinut fariseus vai kovakorvainen sanankuulija? Testaa, kuinka hyvin tunnet Raamatun kertomukset, ja hämmästy. Kysymyksiin liittyvät tarinat löydät seuraavalta aukeamalta. TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI 1. Mikä oli Aadamin ja Eevan kohtaloksi koitunut kielletty hedelmä? a) Viikuna b) Omena c) Kyseistä hedelmää ei määritellä Raamatussa sen tarkemmin. 2. Mistä puusta Nooa rakensi arkkinsa? a) Libanonin setristä b) Sypressistä c) Viikunapuusta 3. Kuka on Raamatun pitkäikäisin henkilö? a) Jered b) Vanha Aatami c) Metuselah 4. Miksi Saara nauroi? a) Kun Herra koitteli häntä. b) Koska Jumalan lähettiläs kertoi Saaran synnyttävän lapsen. c) Se oli salainen merkki häntä pelastamaan tulleelle agentille. 5. Missä Raamatun kirjassa ei mainita Jumalaa lainkaan? a) Saarnaajan kirjassa b) Ilmestyskirjassa c) Esterin kirjassa 6. Mikä oli Jaakobin poikien isän nimi? a) Israel b) Laban c) Iisak 7. Mikä oli Mooseksen vaimon nimi? a) Sippola b) Sippora c) Sapporo

8. Kerubit ovat enkeleitä. Miltä kerubit näyttävät? a) Niillä on neljä siipeä, neljät kädet ja neljät kasvot. Yhdet kasvot ovat ihmisen, yhdet leijonan, yhdet härän ja yhdet kotkan. Niiden jalat muistuttavat vasikan sorkkia. b) Ne ovat pullukoita kiharatukkaisia pikkupoikia, joilla on pieni pippeli ja pienet siivet. Usein niillä on myös pieni jousipyssy. c) Ne ovat miespuolisia soturienkeleitä, joilla on kauniit kasvot, kultainen rintapanssari, punainen viitta ja suurikokoiset, valkeat siivet. Aseenaan niillä on miekka. 9. Dodo esiintyy Raamatussa yhden kerran. Mikä se Raamatussa on? a) Suurikokoinen lintu b) Miehen nimi c) Jerusalemin temppelissä käytetty soitin 10. Mihin Laulujen laulun nuorukainen vertaa mielitiettynsä kauneutta? a) Faraon valjakon tammaan b) Basanin lehmään c) Juudan leijonaan 11. Jean Sibelius on säveltänyt musiikin Hjalmar Procopén näytelmään

Belsassarin pidot. Kuka oli tämä Belsassar? a) Babylonian elosteleva kuningas b) Kuningas Daavidin hovin kokki c) Jerikolainen tullimies, joka kutsui Jeesuksen kotiinsa illalliselle. 12. Job joutui suuriin kärsimyksiin. Mutta miksi? a) Hän oli tehnyt paljon syntiä. b) Saatana halusi testata Jobin nuhteettomuutta ja hurskautta, ja Jumala suostui. c) Jumala halusi testata Jobin nuhteettomuutta ja hurskautta ja pani Saatanan asialle. 13. Bileam-nimisellä miehellä oli erikoinen aasi. Mitä kummallista hänen aasissaan oli? a) Sillä oli kahdeksan korvaa ja neljät siivet. b) Sillä oli ihmisen pää. c) Se osasi puhua. 14. Miten kuuluu suomenkielisen Raamatun lyhin jae? a) ”Jeesus itki.” b) ”Älä tapa.” c) ”Sela.” 15. Kuka oli Syyrian käskynhaltija Jeesuksen syntymän aikoihin? a) Herodes b) Quirinius c) Pontius Pilatus

16. Minkä nimisiä olivat Jeesuksen veljet? a) Jaakob, Joosef, Simon ja Juudas b) Simon ja Garfunkel c) Ruuben, Simeon, Leevi ja Juuda 17. Mitä Paholainen houkutteli erämaassa paastoavaa Jeesusta tekemään? a) Muuttamaan vettä viiniksi. b) Muuttamaan leijonan ulostetta banaaneiksi. c) Muuttamaan kiviä leiviksi.

Tilaa esitteet Tutustu kauniiseen Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevaan palvelutaloomme turvallisesti omalta kotisohvaltasi - tilaa esitteet ja hakemus postitse, tai tutustu taloomme kotisivuillamme. Kiinnostuitko Saga Munkkiniemestä? Ota meihin yhteyttä! puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi www.sagacare.fi

Saga-palvelutalot Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki

18. Juudas Iskariotin kuoltua hänen seuraajakseen kahdenneksitoista apostoliksi nimettiin Mattias. Miten hänet valittiin? a) Jeesus kertoi asiasta Emmauksen tiellä kahdelle apostolille. b) Enkeli Gabriel ilmoitti asiasta Pietarille. c) Arpomalla 19. Kenelle kuolleista noussut Jeesus ilmestyi ensimmäisenä? a) Hauta-alueen puutarhurille b) Pietarille c) Magdalan Marialle 20. Kuinka paljon on väkeä helluntain epistolassa? a) 3 000 b) 30 000 c) 100 000

Turvallinen koti ikäihmisille ja muistisairaille Tarjoamme Itäkeskuksen Hoivakoti Vanhalinnassa ympärivuorokautista hoivaa niin vakituiseen kuin tilapäiseen tarpeeseen. Kysy lisää palveluistamme: Riitta Kolsi 050 572 1189 | esperi.fi

Oikeat vastaukset: 1a, 2b, 3c, 4b, 5c, 6a, 7b, 8a, 9b, 10a, 11a, 12b, 13c, 14b, 15b, 16a, 17c, 18c, 19c, 20a KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

Helluntain epistola kuuluu yleis sivistykseen – vai kuuluuko? Kuinka hyvin tunnet Raamatun kertomuksia? Taivaan portilla sitä ei kysellä, mutta näillä 20 knoppitiedolla voit ilahduttaa itseäsi ja ystäviäsi – ja pärjätä pubivisassa.

11. Punnittu ja kevyeksi havaittu

TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI

1. Kielletyksi hedelmäksi on epäilty myös aprikoosia, viinirypälettä ja sitruunaa

3. Raamatun vanhimmat vanhukset elivät lähes tuhatvuotiaiksi

Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan, että Aadam ja Eeva saivat vapaasti syödä kaikista muista paratiisin puista paitsi yhdestä. Sitä ei kertomuksessa kuitenkaan mainita, mikä hedelmäpuu oli kyseessä. Raamattu kertoo puun olleen hyvästä ja pahasta tiedon antava puu. Sen hedelmä kuvataan perinteisesti omenaksi, mutta omena ei kertomuksen syntyaikoina ollut vielä levinnyt Lähi-itään. Juutalaiset rabbit ovat selittäneet hedelmän voineen olla viikuna, granaattiomena, viinirypäle, aprikoosi tai sitruuna. Michelangelon maalaamissa Sikstuksen kappelin freskoissa hyvän- ja pahantiedon puu on viikunapuu. Kielletyn hedelmän kuvaaminen omenaksi johtuu todennäköisesti Raamatun latinankielisestä käännöksestä, sillä latinaksi sana malus tarkoittaa sekä pahaa että omenaa.

Nooan isän Metuselahin kerrotaan eläneen 969-vuotiaaksi. Hänen isoisänsä Jered hävisi ikäkisan seitsemällä vuodella ja eli vain 962-vuotiaaksi. Näistä seniorikansalaisista kerrotaan Ensimmäisen Mooseksen kirjan viidennessä luvussa. ”Vanha Aatami” on ihmisen itsekkääseen luontoon viittaava kielikuva, joka ei liity fyysiseen ikään mitenkään.

2. Jumala antoi Nooalle tarkat laivanrakennusohjeet

Persian kuninkaan hoviin sijoittuva Esterin kirja kertoo, kuinka juutalainen Ester hurmaa kuninkaan kauneudellaan ja onnistuu estämään juutalaisten joukkotuhon. Jumalaa tuossa kirjassa ei mainita. Esterin kirjassa kuvatut tapahtumat ovat juutalaisen purim-juhlan taustalla.

Ensimmäisen Mooseksen kirjan kuudennessa luvussa kerrotaan Jumalan Nooalle antamista rakennusohjeista. Arkki piti tehdä sypressistä ja tiivistää ”maapiellä” eli bitumilla. Vuoden 1776 raamatunsuomennoksessa Jumala tosin käskee Nooaa tekemään arkin hongasta ja tervaamaan sen sisältä ja ulkoa. Raamatussa usein mainitut Libanonin setrit ovat myös kuuluisia laivanrakennuspuita: foinikialaiset tekivät niistä mastoja kauppalaivoihinsa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

4. Oi Saara, Saara, miksi naurat?

Saara oli Abrahamin puoliso, joka kärsi lapsettomuudesta. Kun Jumalan lähettiläs lupasi Saaran tulevan vanhoilla päivillään raskaaksi, Saara nauroi moista viestiä. Vuotta myöhemmin hän synnytti Isakin, 90-vuotiaana. Tästä kerrotaan Ensimmäisen Mooseksen kirjan 18. luvussa.

5. Jumalaton kirja

6. Ja Jaakobin poikien isän nimi on…

Tämän vanhan kompakysymyksen helppo vastaus olisi tietysti Jaakob, mutta koska sitä ei ole vastausvaihtoehdoissa, täytyy keksiä toinen vastaus. Ja oikea vastaus on Israel. Jumala itse antoi sen Jaakobin nimeksi sen jälkeen, kun oli

kehuu kilvan toisiaan. Sulhanen vertaa rakastettuaan muun muassa faraon valjakon tammaan. Basanin lehmät taas kuuluvat profeetta Aamoksen sanavarastoon. Hän haukkui köyhien kurjuudesta piittaamattomia varakkaita rouvia ”uhkeiksi Basanin lehmiksi Samarian vuorella”. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan, kuinka vanha Jaakob siunaa lapsensa. Poikansa Juudan kohdalla hän sanoo: ”Juuda, sinä nuori leijona”. Sillä perusteella Juudan heimon tunnuksena on pidetty leijonaa.

ihmisen hahmossa paininut Jaakobin kanssa. Tästä kerrotaan Ensimmäisen Mooseksen kirjan 32. luvussa. Laban oli Jaakobin eno, ja Iisak oli Jaakobin isä.

7. Ei nimi vaimoa pahenna

Mooseksen vaimo oli midianilaisen papin tytär nimeltään Sippora. He tutustuivat, kun Mooses oli pakomatkalla tapettuaan heprealaista orjaa pahoinpidelleen egyptiläisen.

8. Ole minulle Rafaelin enkeli

Yksityiskohtaisin Raamatun kuvaus kerubeista on Hesekielin kirjan alussa – vaikka siinä ei suoraan sanotakaan, että nämä nelisiipiset ja nelikasvoiset olennot olisivat juuri kerubeja. Varsinkin renessanssin, barokin ja rokokoon kuvataiteessa esiintyviä pullukoita pikkuenkeleitä kutsutaan joskus kerubeiksi, vaikka oikeampi nimitys näistä hahmoista on putto. Sellaiset ovat kuvattuna esimerkiksi renessanssimaalari Rafaelin kuuluisan Sikstiiniläismadonnan alareunassa. Arkkienkeli Mikael taas kuvataan usein ikoneissa soturina, jolla on rintapanssari, viitta ja miekka, mutta Mikael ei ole kerubi.

9. Dodo, Pua ja Tola

Tuomarien kirjan 10. luvussa mainitaan Tola-niminen mies, joka oli Puan poika ja Dodon pojanpoika. Dodo eli drontti on kyllä sukupuuttoon kuollut kookas lintu, mutta sitä ei mainita Raamatussa.

10. Itämainen eroottinen runoelma

Laulujen laulu on vuoropuhelun muotoon kirjoitettu eroottinen runoelma, jossa rakastunut pari

Danielin kirjan viidennessä luvussa kerrotaan Babylonian kuninkaan Belsassarin järjestämistä tuhannen hengen juhlista, joissa syötiin ja juotiin Jerusalemin temppelistä ryöstetyistä kultaisista ja hopeisista astioista. Kesken juhlien palatsin seinään ilmestyi vieraskielinen teksti: ”Mene, mene, tekel u-farsin”. Profeetta Daniel haettiin paikalle selittämään teksti. Hän tulkitsi, että ”mene” merkitsee, että Jumala on laskenut Belsassarin kuninkuuden päivät ja tekee niistä lopun. ”Tekel” merkitsee: ”punnittu ja kevyeksi havaittu.” ”U-farsin” taas merkitsee, että Belsassarin valtakunta jaetaan ja annetaan meedialaisille ja persialaisille. Belsassar tapettiin heti seuraavana yönä, ja valtakunta annettiin meedialaiselle Dareiokselle.

12. Jumala löi vetoa Saatanan kanssa

Jumala kehui Saatanalle Jobin kunnollisuutta, ja Saatana sanoi, että helppohan Jobin on olla hurskas, kun Jumala on pitänyt hänestä niin hyvää huolta. Saatana oli sitä mieltä, että vastoinkäymisten keskellä Job hellittäisi hurskaudestaan ja kiroaisi Jumalan. Jumala ei uskonut. Hän antoi Saatanalle luvan kajota Jobiin, kunhan vain säästäisi hänen henkensä. Saatana tuhosi Jobin koko elämän, vei häneltä perheen ja omaisuuden. Job ei lopultakaan kironnut Jumalaa, vaikka vaatikin häneltä selitystä.

13. Ken aasilla ratsastaa

Neljännessä Mooseksen kirjassa (luku 22:21–35) kerrotaan, kuinka Jumala antoi tyhmän Bileamin viisaalle aasille puhekyvyn, kun Bileam ei ymmärtänyt aasinsa elekieltä.

14. Lyhyestä virsi kaunis

Kymmeneen käskyyn kuuluva tappamiskielto on suomenkielisen

KANSALLISGALLERIA / JENNI NURMINEN

Raamatussa mainita. Ruben, Simeon, Leevi ja Juuda ovat Jaakobin poikia, Simon & Garfunkel taas oli New Yorkin juutalaisten muusikoiden Paul Simonin ja Art Garfunkelin maailmankuulu duo.

17. Ihminen ei elä ainoastaan leivästä

Jeesuksen kiusauksista erämaassa kerrotaan samaan tapaan samoja lähteitä käyttäneissä synoptisiksi eli ”yhdessä katsoviksi” kutsutuissa evankeliumeissa eli Matteuksen (luku 4), Markuksen (luku 1) ja Luukkaan (luku 4) evankeliumissa. Nälkäinen Jeesus vastaa Paholaisen houkutukseen muuttaa kiviä leiviksi, että ”ei ihminen elä ainoastaan leivästä.” Johanneksen evankeliumissa kerrotaan Jeesuksen muuttaneen vettä viiniksi Kaanan häissä, mutta ei suinkaan Paholai sen houkuttelemana vaan äitinsä pyynnöstä.

18. Arpa on heitetty

Juudaksen tehtyä itsemurhan apostolijoukkoa täydennettiin. Apostolien tekojen ensimmäisessä luvussa kerrotaan, että noin 120 Jeesuksen seuraajaa asettivat ehdolle Mattias ja Justus –nimiset miehet. Seuraaja valittiin arpomal la, ja Mattias voitti. Virkojen täyttäminen arpomalla oli tavallista sekä antiikin Kreikassa että antiikin Roomassa.

19. Kivi on poissa

”

Hugo Simberg maalasi Aatami ja Eeva -teoksen 1890-luvulla. Kuvassa paratiisin portti on jo avattu, ja ensimmäiset ihmiset ovat astumassa ulos viattomuuden tilasta.

Raamatun lyhin jae. Se löytyy sekä Toisesta Mooseksen kirjasta (luku 20:13) että Viidennestä Mooseksen kirjasta (luku 5:17). ”Jeesus itki” on Uuden testamentin lyhin jae. Se löytyy Johanneksen evankeliumista (luku 11:35). Jeesus itki kuultuaan ystävänsä Lasaruksen kuolemasta. ”Sela” esiintyy irrallisena sanana psalmeissa, mutta ei itsenäisenä jakeena. Selan merkitystä ei tiedetä, se on luultavasti psalmien laulami seen liittyvä ohje.

15. Ja tapahtui niinä päivinä

Jouluevankeliumissa eli Luukkaan evankeliumin toisen luvun alku osassa mainitaan, että keisari Augustus määräsi verollepanon roomalaisen Quiriniuksen toimiessa

Vanha Aatami on ihmisen itsekkääseen luontoon viittaava kielikuva, joka ei liity fyysiseen ikään mitenkään.

Syyrian käskynhaltijana. Aiemmas sa raamatunkäännöksessä hänen nimensä oli Kyrenius. Hänen koko nimensä oli Publius Sulpicius Quirinius. Matteuksen evankeliu missa ei puhuta Syyrian käskynhal tijasta, mutta siellä mainitaan kuningas Herodes. Rooman keisari oli nimittänyt Herodeksen Juudean provinssin kuninkaaksi. Pontius Pilatus puolestaan toimi Juudean käskynhaltijana Jeesuksen kuole man aikoihin.

16. Hyvät sisaret ja veljet

Jeesuksen veljet mainitaan nimeltä Matteuksen (luku 14:55) ja Markuk sen (luku 6:3) evankeliumeissa. Siskojakin Jeesuksella kerrotaan olleen, mutta heidän nimiään ei

Johanneksen evankeliumin 20. luvussa kerrotaan, kuinka Magda lan Maria meni Jeesuksen haudalle ja huomasi, että kivi oli vieritetty pois haudan suulta. Hän juoksi kertomaan asiasta Pietarille ja Johannekselle, ja he palasivat kolmistaan kiireesti haudalle. Siellä Jeesus ilmestyi Marialle, joka tosin luuli häntä ensin puutarhu riksi.

20. Kirjeitä kirkkokansalle

Vanhan sanonnan mukaan kun jossakin on paljon ihmisiä, siellä ”on väkeä kuin helluntain epistolas sa.” Epistolaksi kutsutaan jumalan palveluksessa luettavaa Uuden testamentin lukukappaletta. Sana epistola tulee kreikan kielen kirjettä merkitsevästä sanasta. Helluntaipäi vän epistola on Apostolien tekojen toisessa luvussa. Siinä kerrotaan, kuinka ensimmäisenä helluntaina oli koolla paljon erikielisiä ihmisiä eri puolilta Rooman imperiumia. He kaikki kuulivat Jeesuksen seuraajien saarnat omalla äidinkielellään. Päivän päätteeksi seurakunnan jäseniksi kastettiin noin kolmetuhat ta ihmistä. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Kiitos ristikoista MIELESTÄNI Kirkko ja kaupunki -lehti on hyvin toimitettu, kiinnostava ja harvinaisen monipuolinen lehti. Innokkaana lukijana ja ristikkojen ratkojana haluan kiittää lehden uudesta lisästä eli ristikosta. Varsinkin nyt korona-aikana meidän ikäihmisten ja muiden karanteenissa olijoiden on tärkeää huolehtia niin omasta fyysisestä kuin psyykkisestä hyvinvoinnista. Esimerkiksi pienen ulkoilu- ja reippailuhetken jälkeen on mukavaa ratkoa ristikkoa. Aivot saavat sopivasti haastetta, aika kuluu nopeammin eikä yksinäisyyskään tunnu enää yhtä kipeältä. Olen aina hyvällä tuulella, kun olen saanut ristikon ratkottua!

Maja-Lisa Niinikoski Helsinki

Striimaus on suoratoistoa VIIME NUMEROSSA Pentti Viita kyseli, mitä striimaus on selkosuomeksi (K&k 14.5.). Striimaus tarkoittaa sitä, että tilaisuus lähetetään suorana verkossa eli suoratoistetaan. Näin välitettyä videokuvaa voi katsoa tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella tietyssä verkko-osoitteessa, esimerkiksi seurakunnan Facebook-sivuilla.

Toimitus

Miksi rippileirejä pidetään koronaepidemian aikana? LAPSENI KESÄKUINEN rippikoululeiri peruttiin koronaepidemian takia. Heinä– elokuun vaihteessa on uusi leirimahdollisuus. Miten seurakunta ajattelee koronatilanteen muuttuvan Suomessa tässä ajassa? Juuri nythän Suomi on jälleen avautumassa, ja tartunnat tulevat varmasti lisääntymään. Lapseni olisi ollut kiinnostunut rippikoululeiristä. Nyt kuitenkin tuntuu mahdottomalta ajatukselta, että papit, nuorisotyönohjaajat ja isoset pystyisivät jotenkin pitämään nuoria etäällä toisistaan 25–35 murrosikäisen ympärivuorokautisella leirillä. Miksi ei suoraan siirretä leirejä vuoden 2021 kesään? Kirkon pitäisi vastata nuoristaan ja heidän läheisistään ja jättää

leirit pitämättä vaarallisena epidemia-aikana. Kuka vastaa seurauksista, kun liian luottavaiset osallistuvat leirille? Jumala ei valitettavasti suojele jonkun sairaudelta tai kuolemalta, vaikka kyseessä olisi kirkon leiri. Pelko ikäluokan menettämisestä on moraaliton syy leirien pitämiseen epidemia-aikana. Rippikoulua ei ole välttämätöntä pitää joka vuosi. Toisin on monien muiden palvelujen laita.

Rippikoululaisen vanhempi Espoo

ESPOON SEURAKUNNAT VASTAA: Ymmärrän hyvin huolen leirimuotoisen rippikoulun toteutumisesta, elämmehän todella poikkeuksellista ja epävarmuuden täyt-

tämää kevättä. Joudumme tukeutumaan niihin viranomaisohjeisiin, joita meillä on käytössämme. Rippikoulun osalta piispat ovat ohjeistaneet, että leiririppikoulujen järjestäminen on 1.6. alkaen mahdollista. Me Espoossa aloitamme leirit juhannuksen jälkeen. Olemme ottaneet huomioon THL:n, aluehallintoviraston sekä Kirkkohallituksen ohjeet leiriturvallisuudesta. Teemme kaikkemme, jotta rippikoulut olisivat turvallisia nuorille ja ohjaajille. Jos kuitenkin leirimuotoinen rippikoulu mietityttää, rippikoulu on mahdollista käydä myös päiväriparina tai yksityisrippikouluna.

Johanna Hirsto kasvatuksen asiantuntija, Espoon seurakunnat

28.5.2020 kirkkojakaupunki.fi

Espoon kaupungin tuki loppuu. Mistä rahat perhe neuvontaan? s. 4 Suloista suvea! Kirkko ja kaupunki ilmestyy verkossa läpi kesän. Seuraava lehti kannetaan kotiin 18.6.

u u S ! e l l a m m a k u so a a l l i r ng e n i a i lä t l i r e u r T ä tt ni y u y o n J i sk ra t r o e n h o n Kirkk an kappeli rra suo s. 2 e H s Souk o J –

Nuotio syttyy Soukan kappelilla Moni tuttu seurakunnan kesätapahtuma on peruttu, mutta rajoitusten puitteissa pidetään messuja, kesätreffejä ja muita tilaisuuksia. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA SIRPA PÄIVINEN

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2020

HS. Jos Herra suo. Nämä kolme kirjainta liittyvät Espoonlahden seurakunnan kirkkoherran Jouni Turtiaisen mukaan vahvasti kaikkiin tämän kesän suunnitelmiin. – Jos Herra suo, kaikki toteutuu, mutta meillä on myös varasuunnitelma. Hieman sydän vavisten ja rukoillen katson, mitä tästä tulee, Turtiainen sanoo. Viime syksynä tehdyt kesän toimintasuunnitelmat menivät uusiksi sekä Espoonlahdessa että muissa seurakunnissa. Leirejä on jouduttu perumaan, samoin kerhoja, kesäkahveja, konserttisarjoja ja monia muita vakiintuneita toimintamuotoja. Samalla on mietitty, mitä voidaan järjestää turvallisesti kokoontumisrajoitusten puitteissa.

– Espoonlahdessa on luvassa matalan kynnyksen tapahtumia, kuten Soukan kappelin pihalla pidettäviä Yhteisen tulen äärellä -iltoja. Sinne voi tulla nyyttäriperiaatteella ja ottaa omat grillattavat mukaan, Jouni Turtiainen sanoo. Seurakuntalaisia varten tapahtumiin on varattu käsidesiä ja kertakäyttökäsineitä. Myös hengityssuojia on tarjolla. KIRKON OVET AVAUTUVAT seurakuntalaisille messuihin kesäkuun alussa rajoitetusti. Espoonlahden kirkkosaliin pääsee silloin istumaan turvavälein 45 messuvierasta joka toiselle penkkiriville vahtimestarin antamien ohjeiden mukaisesti. Seuraavat 45 ohjataan seurakuntasaliin samoin periaattein. Mikäli sekin tila täytyy, loput ohjataan seurakunta-

”

Jos Herra suo, kaikki toteutuu, mutta meillä on myös vara suunnitelma. KIRKKOHERRA JOUNI TURTIAINEN

kahvioon. Kummassakin lisätilassa voi seurata messua isolta näytöltä. Normaalitilanteessa messuun osallistuu noin 150 henkeä. – Ehtoollisen jakaminen sujuu alttarin ääressä pienissä ryhmissä ohja-

tusti. Ehtoollisen jakajat desinfioivat kätensä. He jakavat leivän pihdeillä ja viinin erillisistä pikareista. Kun kirkkosalissa olevat ovat nauttineet ehtoollisen, paikalle ohjataan seurakuntasalissa istuvat ja sitten kahviossa olijat, Jouni Turtiainen sanoo. Kirkkoherra Jouni Turtiainen on pahoillaan ikäihmisten puolesta, sillä heidän suositellaan edelleen pysyttelevän kotona. Hän kehottaa heitä kuuntelemaan ja katselemaan hengellisiä ohjelmia televisiosta ja radiosta. Digilaitteita käyttävät voivat seurata kotiseurakunnan messuja suoratoistona omalta tietokoneeltaan. ESPOON TUOMIOKIRKOSSA järjestettävä Urkuyö ja Aaria -festivaali on peruttu tältä kesältä. Esitteet olivat jo osittain postissa, kun kaikki jouduttiin perumaan. – Perumispäätöksen tekeminen otti yllättävän koville, mutta emme voi tälle tilanteelle mitään, festivaalijohtaja Erkki Korhonen sanoo. Iso osa konserteista onnistuttiin siirtämään sellaisenaan vuoteen 2021. Esimerkiksi kesän suurin produktio Fidelio-ooppera esitetään vuoden kuluttua suunnitellussa kokoonpanossa. Se on yhteistyöprojekti Tapiola Sinfoniettan ja Espoon kaupunginorkesterin kanssa. Ooppera on osa Helsingin juhlaviikkojen ohjelmaa. – Oopperan siirtäminen vuodella eteenpäin vaati monta puhelua, sähköpostia ja etäkokousta. Kaikki saatiin lopulta onnistumaan, Korhonen sanoo. Tänä vuonna on kuitenkin tarkoitus lähettää suorana verkossa yhteislauluilta Juhannusiltamat. Myös parin muun konsertin esittäminen suoratoistona on työn alla. URKUYÖ JA AARIA -festivaalin jatko ei ole vaarassa, vaikka kesän lipputulot jäävät saamatta. Päärahoittajat Espoon kaupunki, Espoon seurakunnat ja Taiteen keskustoimikunta eivät peri tämän vuoden avustuksia takaisin, vaan niiden turvin päästään suunnittelemaan tulevaa vuotta. Ne, jotka ovat ostaneet pääsylipun tämän kesän konserttiin, voivat käyttää sen vuoden kuluttua samassa konsertissa tai pyytää Lippupisteeltä lipun hinnan takaisin. ■

Omat makkarat tikkuun ja tulille. Kirkkoherra Jouni Turtiainen ja vastaava nuorisotyönohjaaja Stella Björkholm valmistautuvat Soukan kappelilla järjestettäviin Yhteisen tulen äärellä -iltoihin.

Kesämenoja paikan päällä Espoonlahden seurakunta – Messu sunnuntaisin kirkossa – Toivon rukoushetki arkiaamuisin kirkossa – Yhteisen tulen äärellä -illat 4.6., 2.7. ja 6.8. Soukan kappelilla – Yhteislaulua ja pullakahvit 6.6. kirkon pihalla ja 8.8. Soukan kappelin pihalla – Kesäkahvila 1.–17.6. kirkolla – Vauvakahvila 1.6., 8.6. ja 15.6. kirkolla – Yhteisvastuugolf elokuussa – Hääyö 28.8. Espoon tuomiokirkkoseurakunta – Messu sunnuntaisin kirkossa – Messu 7.6. kappeleissa – Rukouksen iltoja kesäkuussa Kalajärven kappelissa – Retkiperhekerhoja kesäkuussa leirikeskuksissa Leppävaaran seurakunta – Messu sunnuntaisin kirkossa – Perheiden ulkokesäkahvila ma–pe 1.–17.6. Perkkaan kappelin pihalla – Soiva kesäpäivä joka torstai kesä-, heinä- ja elokuussa kirkolla – Kouluikäisille kesäkerho Kilonristissä ja retkipäivät (täynnä)

– Juhannuskärry tarjoaa kahvia 16.6., 17.6. ja 18.6. Sellon ympäristössä – Virtuaalinen juhannusjuhla 18.6. – Naisten kesäsaunat 10.8. ja 24.8. Hvittorpissa Olarin seurakunta – Messu sunnuntaisin kirkossa. Tapiolan seurakunta – Messu sunnuntaisin Otaniemen kappelissa Kauniaisten suomalainen seurakunta – Messu tai sanajumalanpalvelus sunnuntaisin kirkossa – Kesätreffit keskiviikkoisin kesä-, heinä- ja elokuussa kirkonmäellä – Nuorten illat torstaisin kirkolla – Perheiden elopuisto elokuussa – Konsertteja ja musiikkitreffejä kesä-, heinä- ja elokuussa kirkossa Muuta – Suvisunnuntain iltamusiikki -sarja on peruttu. Muutama sarjan konsertti esitetään suoratoistona. Katso tarkemmat tiedot seurakuntien tapahtumissa s. 6–10. Lisätietoa: espoonseurakunnat.fi ja kauniaistenseurakunta.fi.

Kesämenoja verkossa Lapsille ja perheille – Etäkesäperhekerho: Laulua, loruttelua ja hartaus ke 3.6. ja 10.6. klo 10 Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet -sivulla Facebookissa. – Videoita, hartauksia, Hiirulin seikkailuja, toimintatuokioita, Päkän lauluja löytyy Facebookista: Olarin seurakunnan lapset ja perheet, Chapple Iso Omena sekä Instagramista: @olarin_perheet ja @chappleisoomena. – Kirkko Espoossa -YouTubekanavalla seikkailevat Taika-Petteri ja Jakke Jääkarhu useammallakin keväisellä videolla. Juhannus netissä – Urkuyö ja Aarian Juhannusiltamat to 18.6. klo 21 suoratoistetaan verkon kautta. Lisätiedot: www.urkuyofestival.fi. – Juhannusjuhla suorana verkkolähetyksenä Perkkaan kappelilta Leppävaaran seurakunnan Facebook-sivulla

juhannusaattona pe 19.6. klo 15. Juhannusaattona julkaistaan seurakunnan somessa myös irlantilaista kansanmusiikkia soittavan Muuan-trion musiikkivideo. Laula Suvivirsi – Kirkko Espoossa -YouTubekanavalla voit riemuita armaasta ajasta yhdessä Espoon seurakuntien oppilaitostyön tiimin ja Omnian Oodi-kuorolaisten kanssa: Suvivirsi 2020. Hartaasti kotisohvalla – Suuri osa messuista ja jumalanpalveluksista on kesäkuussa nähtävissä suoratoistona eri kanavilla. Katso tarkemmat tiedot seurakuntien omilta palstoilta. Myös musiikki- ja muiden tapahtumien suoria verkkolähetyksiä tulossa kesän aikana, seuraa www.espoonseurakunnat.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2020

Espoon perheneuvonta joutuu rahapulaan Kaupungin tuen loppuminen perheneuvonnalta saattoi seurakunnat vaikean valinnan eteen.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MAIJA SAARI

spoon seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksen vuodesta 1970 jatkunut yhteistyö Espoon kaupungin kanssa päättyy vuodenvaihteessa. Täksi vuodeksi neuvottelukeskus sai kaupungilta vielä siirtymäkauden tukea. Kaupungin maksuosuus on viime vuosina ollut 260 000 euroa. Kun perheneuvonnan kuluvan vuoden koko budjetti on 774 000 euroa, ensi vuoden toimintaan tarvittavista rahoista puuttuu kolmasosa. Perheneuvonnan tilannetta on käsitelty Espoon yhteisessä kirkkoneuvostossa. Yksimielistä näkemystä siitä, mitä pitäisi tehdä, ei ole. Jos rahaa koko summan kattamiseen ei löydy, valittavana on ikäviä vaihtoehtoja. – Jos toisessa vaakakupissa on asiakkaille tuleva omavastuuosuus ja toisessa palvelujen leikkaaminen neljän perheneuvojan viran verran, niin kumpi on pienempi paha? Jälkimmäinen tarkoittaisi, että jatkossa enää vain kolmannes apua tarvitsevista ihmisistä pääsisi palvelujen piiriin, asiaa valmisteleva yhteisen seurakuntatyön päällikkö Eero Jokela sanoo.

KAUPUNGIN perhe- ja sosiaalipalveluiden johtajan Mari Ahlströmin mukaan kaupunki ei enää voinut jatkaa ostopalvelusopimusta perheneuvonnasta, koska sopimus ei täyttänyt kuntalain, sosiaalihuoltolain eikä sosiaalihuollon asiakaslain määräyksiä.

Kaikki sielunhoidollinen auttaminen on ollut tähän asti maksutonta. EERO JOKELA

– Lain mukaan kunnallisen viranomaisen pitää arvioida kunkin asiakkaan tarve ja järjestää palvelu suunnitelman pohjalta. Palvelussa syntyneet asiakirjat kuuluvat Espoon sosiaalihuollon rekisteriin. Koska voimassa ollut sopimus ei täyttänyt ehtoja, sitä ei voitu jatkaa. Kysymyksessä oli iso, kokonai-

SAKARI HUKKA/ISTOCK

Jumalanpalveluksiin pääsee 1.6. alkaen tarkoin ehdoin.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2020

suudessaan kansallisen kynnysarvon ylittävä hankinta, joten sopimusta ei voitu jatkaa ilman kilpailutusta, Ahlström selvittää. Hänen mukaansa Espoon kaupunki on ollut tyytyväinen yhteistyöhön perheasiain neuvottelukeskuksen kanssa. Tuen loppuminen ei siis johdu siitä, etteikö toiminta olisi hyvää ja tarpeellista. – Espoon kaupungin toiveena on, että voisimme yhä jatkaa seurakuntien kanssa muilla tavoin yhteistyötä espoolaisten hyvinvoinnin tukemiseksi ja vahvistamiseksi, Ahlström sanoo. Voiko kaupunki jatkossa hankkia perheneuvonnalta myös joitakin palveluja kilpailutuksen kautta? – Kaupunki ei rajoita tarjouksen jättäviä palvelutarjoajia. Kilpailutuksessa määritellään perusteet, joilla palveluntarjoajat valitaan. Seurakunnan rooli julkisyhteisönä saattaa kuitenkin vaikuttaa kilpailutukseen. Arvioimme tämän tarkemmin, jos kilpailutamme palveluja, Ahlström sanoo. SEURAKUNNISSA POHDITAAN Eero Jokelan mukaan vaihtoehtoja perheneuvonnan rahoittamiseen. Päätöksiä tehdään syksyllä. Jotta toimintaa ei jouduta leikkaamaan,

Messuihin pääsee yli 50 henkeä Piispojen linjauksen mukaan jumalanpalveluksiin sekä kirkkotilassa tapahtuviin kirkollisiin toimituksiin – kuten vihkimiseen, kasteeseen ja siunaamiseen – voi kesäkuun alusta alkaen osallistua yli 50 henkilöä. Tämä on mahdollista, kun tilaisuuksissa noudatetaan viranomaisten ohjeita niiiden turvallisesta järjestämisestä ja huolehditaan hygieniasta. Piispojen mukaan oleellista on, että tilaisuuksien henkilö-

määrä suhteutetaan 1–2 metrin turvavälein tilaan sopivaksi. – Jumalanpalvelusten avautuminen on erittäin tärkeä asia. On hienoa, että seurakunta voi kokoontua jälleen samaan tilaan ja osallistua ehtoolliselle. Kaipuu siihen on ollut kova. Olen itsekin odottanut sitä, että pääsemme viettämään yhdessä messua samassa tilassa, Helsingin piispa Teemu Laajasalo kommentoi piispainkokouksen linjauksia Kirkko ja kaupungille. Piispat eivät ohjeessaan erikseen käsittele yli 70-vuotiaiden ja muiden riskiryhmiin kuuluvi-

en osallistumista jumalanpalveluksiin. Laajasalon mukaan moni ikäihminen on kaivannut kirkkoon pääsyä. – Kirkossa ei kysytä kenenkään papereita ovella. Jokainen on tervetullut. Kun on kyse ihmisen terveydestä, on harkinta viime kädessä jokaisella itsellään, Laajasalo sanoo. Pääkaupunkiseudun seurakunnat Espoossa, Kauniaisissa, Helsingissä ja Vantaalla noudattavat piispojen ohjeistusta niitä paikallisiin olosuhteisiin ja tiloihin soveltaen. Riskiryhmiin kuuluvat voivat halutessaan seu-

rahoitusaukko joudutaan paikkaamaan. Tällä hetkellä on valmisteltu muun muassa mallia, jossa on neljä elementtiä. Perheneuvonnan Leppävaaran vuokratilasta luopumisella saataisiin kiinteistökuluista toimintaan 60 000 euroa. Järjestöavustuk-

rata jumalanpalveluksia myös verkossa, sillä seurakunnat jatkavat niiden lähettämistä suoratoistona.

Seurakunnat antoivat tilojaan koululuokille Pääkaupunkiseudun seurakunnat antoivat tilojaan koululuokkien käyttöön lukuvuoden kahdeksi viimeiseksi viikoksi. Lisätiloille oli tarve, sillä oppilaiden väliset kontaktit pyritään tartuntariskin vuoksi minimoimaan. Koululaiset palasivat tors-

taina 14.5. lähiopetukseen pitkän tauon jälkeen. Espoossa Leppävaaran seurakunta antoi seurakuntakoti Uutun tilat koulun käyttöön. Tila oli kokoontumisrajoitusten vuoksi tyhjillään. – Kun Leppävaaran koululta tuli kysely, saavatko he Uutun tilat loppukevääksi opetuskäyttöön, vastasimme myöntävästi. – Haluamme olla omalta osaltamme tukemassa lapsia ja kouluja nyt haastavana keväänä, sanoo Leppävaaran seurakunnan pappi ja tiedottaja Laura Vähäsarja.

sista otettaisiin pois 70 000 ja nämä rahat budjetoitaisiin perheneuvontaan. Virkavapauksien sijaisuuksista voitaisiin säästää 30 000 euroa. Neljäs kohta on vaikein ja periaatteellisin, sillä se olisi kirkossa lähes ainutlaatuista. Perheneuvonnan tapaamisiin tulisi asiakkaille omavastuuosuus. Se voisi olla yksilötapaamisissa 20 euroa ja pariterapiassa 40 euroa henkilö. Vaikka omavastuusta voisi hakea maksuvapautusta,

Kauklahdessa alkoi Naapurikassikeräys Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja K-Supermarket Lasihytin kauppias Eki Zaiedman ovat aloittaneet Naapurikassikeräyksen. Kaupan aulaan pystytettiin torstaina 7.5. rullakko, johon ostoksilla kävijät voivat jättää hyvin säilyvää ruokaa sekä talousja hygieniatuotteita. Diakoniatyöntekijät välittävät tuotteet alueen vähävaraisille. – Seurakuntamme alueel-

muutos arveluttaa Jokelaa. – Omavastuumaksun periminen ei ole ihan pieni muutos kirkon sielunhoidon toimintaperiaatteisiin. Kaikki sielunhoidollinen auttaminen on ollut tähän asti maksutonta, Jokela sanoo. Kirkkohallituksessa perheneuvonnan maksullisuus herättää huolta. Kasvatuksen ja perheasioiden johtava asiantuntija Sari-Annika Pettinen epäilee, onko maksun periminen edes laillista. Ennen päätöksentekoa asiaa selvittelevät seurakuntien ja Kirkkohallituksen juristit. Kaupungilla on monenlaisia palveluja kriisitilanteessa oleville perheille. Ne ovat lakisääteisiä ja rajattuja lähinnä lapsiperheille, ja silloinkin niille, joilla on alle 13-vuotiaita lapsia. Tosin kaupunki Mari Ahlströmin mukaan tutkii perheneuvolan palveluiden ikärajan muuttamista ylemmäs. Espoon seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksen johtajan Aku Kauran mukaan seurakunnat antavat pariterapiaa myös lapsettomille pariskunnille ja ottavat asiakkaiksi myös yksilöitä, joiilla on elämän ja parisuhteen kriisejä. Näitä asiakasryhmiä ei palvella kaupungin perheneuvolassa. ■ Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

la asuva henkilö otti yhteyttä ja kysyi, olisiko meidän mahdollisuutta aloittaa keräys. Hän oli jo kysynyt kauppiaalta, ja kauppias oli suostunut, kertoo diakoniatyöntekijä Merja Lehtisalo. Keräys jatkuu K-Supermarket Lasihytin aulassa toistaiseksi.

Diakonia-ajan saa nyt myös netistä Espoon seurakunnat ovat avanneet diakonian ajanvarauksen netissä. Verkkoajanvarauksen kautta espoolaiset voivat vara-

ta ilmaisia soittoaikoja diakoniatyöntekijöille. – Haluamme laajentaa asiakaspalvelua. Erityisesti nuoret aikuiset ovat tottuneet digitaaliseen asiointiin. Heille voi olla helpompi varata aika netissä kuin soittamalla, kertoo Espoon seurakuntien diakonian asiantuntija Lilli Snellman. Diakoniatyöntekijälle voi yhä varata ajan myös puhelimella tai sähköpostilla. Tuomiokirkkoseurakunta ei ota vielä sähköistä ajanvarausta käyttöön, joten yhteyden saa puhelimitse, sähköpostitse tai yhteydenottolomakkeella.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.5.–18.6.

Tiesitkö?

Toimisto: Kirkkokatu 10, ma–pe klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi

Päivärippikoulu on leiri, jota käydään kotoa käsin

MUUTOKSIA TOIMINNASSA KORONAVIRUKSEN VUOKSI Valtioneuvoston ja kirkkomme piispojen antamien ohjeiden mukaan vietämme messuja 1.6. alkaen, hygienia- ja turvaetäisyysohjeita noudattaen. Yleiset ohjeet messuihin osallistumisesta löytyvät Yhteiset-palstalla. Tilakohtaiset ohjeet saa paikan päällä. Suositus yli 70-vuotiaille, riskiryhmiin kuuluville ja flunssaoireisille on edelleen pysyä kotona. Messuun voi osallistua Espoon tuomiokirkon Facebook-sivun kautta, rekisteröitymistä ei tarvita. Seurakunnan työntekijät ovat tavattavissa keskusteluja varten. Toimitukset järjestetään normaalisti ja diakoniatyö auttaa myös toimintatauon aikana. www. espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta

Pappi Kirsi-Marja Isotalo, johdat City 1 -päivärippikoulua kesäkuun alussa Suvelan kappelilla. Mitä tarkoittaa päivärippikoulu? – Päivärippikoulu on yksi tapa käydä rippikoulu. Se muistuttaa paljon perinteistä leiririppikoulua. Suurin ero on, että päivärippikoulusta mennään yöksi kotiin. – Päiväleirillä päivät ovat lyhyempiä, mutta niiden sisältö on pitkälti samankaltainen kuin muillakin rippileireillä. Päiviin kuuluu opetuksen lisäksi musisointia, hartaushetkiä, yhteisiä leikkejä, sketsejä ja rentoa yhdessäoloa. Leirillä on mukana isosia samalla tavalla kuin muillakin rippileireillä.

ESPOON TUOMIOKIRKKO, KIRKKOPUISTO 5 Espoon tuomiokirkko on avoinna tutustumista ja hiljentymistä varten joka päivä 10–17, ei kuitenkaan tilaisuuksien aikana. Messu su 31.5. klo 10 suoratoistetaan verkon kautta ilman läsnäolevaa seurakuntaa. Pappi Anita Kyönsaari, kanttori Anna-Liisa Haunio, urkuri Teemu Suominen. Seuraa messua Facebookissa: Espoon tuomiokirkko. Messu su 7.6. klo 10. Liturgi Raigo Liiman, avustava pappi Hannu Mäenpää. Seuraa messua Facebookissa: Espoon tuomiokirkko. Messu su 7.6. klo 18. Liturgi Antti Kujanpää. Messu su 14.6. klo 10. Liturgi Reetta Ikonen, avustava pappi Ari Kunnamo. Liity messun viettoon Facebookissa: Espoon tuomiokirkko, rekisteröitymistä ei tarvita. Juhannuspäivän messu la 20.6. klo 10. Liturgi Seppo Särkiniemi, avustava pappi Anita Kyönsaari. Messu su 21.6. klo 10. Liturgi Antti Kujanpää, avustava pappi Mari Mathlin.

URKUYÖ JA AARIA Festivaalin yleisökonsertit on peruttu tältä kesältä. To 18.6. klo 21 Juhannusiltamat ja myöhemmin kesällä kaksi konserttia suoratoistetaan verkon kautta. Lisätiedot: www.urkuyofestival.fi.

SUVISUNNUNTAIN ILTAMUSIIKKI Konsertit on peruttu perinteisinä yleisökonsertteina. Sen sijaan

JUSSI HELTTUNEN

Espoon tuomiokirkko seurakunta

Kenelle päivärippikoulu on tarkoitettu? – Se on tarkoitettu niille, jotka syystä tai toisesta eivät halua tai voi osallistua leirijaksolle, jolla yövytään. Osa

lähetetään joitakin konsertteja verkon kautta. Niistä tiedotetaan tässä lehdessä, www.espoonseurakunnat.fi ja Espoon tuomiokirkon Facebookissa.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Auroran kappeli on avoinna hiljentymistä varten to 28.5. klo 11–13. Messu su 7.6. klo 10. Pappi Hannu Mäenpää. Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Messu su 7.6. klo 16. Pappi Ari Kunnamo. Rukouksen ilta ke 3.6., 10.6., 17.6. klo 18.30. Ensimmäisen illan teema on rukous Israelin puolesta, lauletaan heprealaisia lauluja. Rukoillaan yhteisten asioiden puolesta. Mahdollisuus henkilökohtaiseen esirukoukseen. Illan alussa lauletaan ja tutkitaan Raamattua. Meillä on rukouksia kuuleva Jumala! Tiedustelut Pekka Vuorio, pekka.vuorio@gmail.com. Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Messu su 7.6. klo 18. Pappi Seppo Särkiniemi.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2020

– Kävin itsekin aikoinaan päivärippileirin ja tässä sitä ollaan, sanoo Kirsi-Marja Isotalo, joka toimii pappina Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa.

nuorista kokee, että päivärippikouluun on matalampi kynnys kuin leirimuotoiseen rippikouluun. – Osalla harrastus, kesätyö tai perheen aikataulut eivät mahdollista yönyli leirille osallistumista. Päivärippikoulussa on lisäksi usein pienempi ryhmäkoko, mikä mahdollistaa erilaisten oppijoiden huomioimisen perinteistä rippileiriä paremmin. Jokainen päivärippikoululeiri räätälöidään nuorten tarpeisiin,

Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Messu su 7.6. klo 15.

VILLASUKKATALKOOT Nyt on mahdollisuus ilahduttaa tänä vuonna syntyneitä vauvoja neulomalla heille villasukat. Seurakunnan puolesta toimitamme sukat vauvaperheisiin. Voit neuloa omista langoista, mutta lankoja ja sukkaohjeen saat myös meiltä. Laitathan valmiiden sukkien mukaan pesuohjeen. Tarvikkeita voi noutaa ja valmiita sukkia toimittaa: Suvelan kappeli, Kirstintie 24 tai Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10. Autamme mielellämme! Marja Malvaranta p. 040 531 1040, marja. malvaranta@evl.fi tai Aila Pihlajavesi p. 040 5251 216, aila.pihlajavesi@evl.fi.

RETKIPERHEKERHOT Tervetuloa ulkoilemaan, leikkimään ja laulamaan kauniissa maisemissa! Ota mukaan omat eväät ja säänmukainen vaatetus. Seurakunta tarjoaa retkeläisille yhteisen lauluhetken klo 10.30 ja mehut ja keksit klo 11.30. Tule omin

aivan kuten muutkin rippikoululeirit. Milloin City 1 -rippikoulun konfirmaatio pidetään? – Koronatilanteesta johtuen emme vielä tiedä. Seuraamme jatkuvasti tilanteen kehittymistä ja viranomaisten ohjeita. Järjestämme konfirmaation heti, kun se on konfirmoitaville ja heille tärkeille ihmisille turvallista. ULLA LÖTJÖNEN

kyydein. Ilmoittaudu etukäteen. Osallistujamäärä retkeä kohden 48 henkilöä. Ilmoittautumiset ja lisätiedot 1.6. alkaen: Anna Lahtinen p. 050 434 1063, anna.lahtinen@evl.fi. Retkikohteet: Ke 10.6. klo 10–13 Velskolan leirikeskus, jossa mahdollisuus omien makkaroitten paistoon. Ma 15.6. klo 10–13 Hvittorpin leirikeskus. Ti 16.6. klo 10–13 Träskändan puisto. Ke 17.6. klo 10–13 Velskolan leirikeskus, jossa mahdollisuus omien makkaroitten paistoon.

OLETKO AJATELLUT, ETTÄ AUTTAISIT? Pienikin summa auttaa! Keräämme rahaa auttaaksemme heitä, joiden taloudellinen tilanne on romahtanut koronakriisin vuoksi. Keräykseen www.kotimaanapu.fi -> Koronakeräys Espoossa lahjoitetut rahat ohjataan avuntarvitsijoille Espoon tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyön kautta. Lisätietoja Merja Lehtisalo 050 438 0176, merja.lehtisalo@evl.fi. Kiitos kun autat.

NAAPURIKASSI ON PAIKALLISTA RUOKAAPUA

Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Kauklahden K-supermarket Lasihytti käynnistivät yhteisen keräyksen kaupan yhteyteen. Paikallinen kauppias antaa keräyspisteen, johon kaupassa kävijät voivat ostaa kuivaruokaa, säilykkeitä sekä talousja hygieniatuotteita lahjoitettavaksi vähävaraisille perheille. Kauklahden diakoniatyö jakaa ruokalahjoitukset edelleen tarvitsijoille. Lisätiedot: www. espoonseurakunnat.fi -> Uutiset ja Facebook, Naapurikassi, Kauklahti.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lap-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.5.–18.6.

set ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk, @superdiakonia Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa

KESÄN KIRKKOHETKET Yleiset ohjeet messuista löydät Yhteiset-palstalta. Espoonlahden kirkon messut ja Toivon rukoushetket lähetetään edelleen myös suoratoistona Facebook-sivullemme.

KIRKKOHETKET KOTISOHVALLA TAI KIRKOSSA Verkkokirkot sivulla www.facebook.com/Espoonlahdenseurakunta: Toivon rukoushetki arkisin klo 8.50. Twitterjumis su klo 10 @Espoonlahdensrk.

ma klo 13–14 p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 p. 09 8050 6738. Heinäkuussa vain ma. Sähköinen ajanvaraus verkkosivujen oikeassa ylänurkassa. Kaikkien työntekijöiden yhteystiedot verkkosivuilta tai ma-pe klo 9–15 p. 09 8050 6000. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 kirkko, vuoronumerot klo 8.30. Jaamme valmiita kasseja alueellamme asuville. Kauppa-apu riskiryhmiin kuuluville ja koronakaranteenissa oleville. Toimitamme peruselintarvikkeet ja hygieniatuotteet alueellamme kotiovellesi lähipäivinä tilauksesta. Soita 050 476 2380 to 4.6. ja 11.6. klo 12–15. Tilauksen ottaa vastaan seurakunnan työntekijä, tarvikkeet maksuohjeineen toimittaa perille vapaaehtoinen. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä tekstiviestillä/ sähköpostilla eveliina.roznovski@

Kirjepyhäkouluun voi liittyä milloin vain! Lapsi saa maksutta n. 6–7 kertaa vuodessa pyhäkoulukirjeen, jossa raamatunkertomus, värityskuva ja askarteluideoita. Ilmoita lapsesi mukaan: maija. aapakari@evl.fi. Kerro viestissä vanhemman nimi, lapsen nimi, ikä ja osoite.

KOULUIKÄISET Etäkerho Nonparellin, Lennun ja Tinkan kanssa ti 2.6., 9.6. ja 16.6. klo 15 Facebook-sivulla Espoonlahden seurakunta. Tsekkaa myös aiemmat kerhot!

NUORET Pysy kuulolla kesän toiminnasta: www.sodesode.fi, @sodesta Nuortenillat kesäperjantaisin klo 17–22. Jatkis-leiri 21.–23.8. Ilm. nettisivuilla 1.7.–6.8.

RETKIPÄIVÄ Yksinhuoltajien retkipäivä la 22.8. klo 10–19.30 Hila. Rentoa yhdessäoloa, saunomista ja grillaamista. Lapsille myös omaa ohjelmaa, jolloin vanhemmilla mahdollisuus omaan aikaan. Haku 29.6.–20.7. Ilm. ja lisätiedot verkkosivuilla.

YHTEISVASTUU OPEN

Helluntain jumalanpalvelus ja seurakunnan 45-vuotisjuhla suorana verkkolähetyksenä Facebookissa su 31.5. klo 11. Saarna piispa Kaisamari Hintikka, Jouni Turtiainen, Tuula Olli, Kipparinmäen kvartetti. Messu su 7.6. klo 11. Turtiainen, Puukko. Messu su 14.6. klo 11. Turtiainen, Yli-Jaskari. Juhannuspäivän messu la 20.6. klo 11. Messu su 21.6. klo 11.

evl.fi, 041 518 1244.

ESPOONLAHDEN KIRKKO

KESÄKAHVILAT

Kirkko avoinna mm. hiljentymistä varten, os. Kipparinkatu 8. Aukioloajat verkkosivuilla.

Kahvila ma–to 1.–17.6. klo 9.30– 12.30 kirkko, Esbo svenskan päiväkerhotila ja terassi. Vauvakahvila ma 1.6., 8.6. ja 15.6. klo 13.30–15 kirkko.

RAAMATTU JA RUKOUS VERKOSSA Luemme yhdessä Raamattua ti 2.6., 9.6. ja 16.6. klo 17–18.30. Linkki: bit.ly/39zL43j. Kello viiden tee to 4.6., 11.6. ja 18.6. klo 17–18. Rupattelua ja hiukan hengellistä purtavaa. Linkki: bit.ly/2JvFkgl.

TUKEA JA APUA Pappi päivystää klo 9–21 p. 050 432 8496. Diakonian palveluajat kesäkuussa

OLLAAN YHDESSÄ ULKOSALLA Yhteisen tulen äärellä to 4.6. klo 17–20 Soukan kappeli. Tule viettämään aikaa, juttelemaan tai vaikka iltapalalle, ota omat grillimakkarat mukaan. Seuraavat tuli-illat to 2.7. ja 6.8. Yhteislaulua ja pullakahvit la 6.6. klo 17 kirkon piha ja la 8.8. klo 17 Soukan kappelin piha. Ota oma kahvimuki mukaan.

PIKKUVÄELLE Kivaa pikkuisille Facebook-sivulla Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet. Nallekerho ke 3.6. ja 10.6. klo 11. Katso kevään Nallekerhot sekä Sonjan muskarituokiot ja fiilistele mukana! Syksy saapuu! Ilmoittautumislinkit päiväkerhoon, koululaisten iltapäiväklubeihin ja muskareihin avoinna läpi kesän. Tark. tiedot verkkosivuilta.

Tehdään hyvää pelaamalla golfia! Golf-kilpailu pe 28.8. Gumböle Golf. Lue lisää nettisivulta www. espoonseurakunnat.fi/osallistu/ yhteisvastuu. Kisa on avoin kaikille Green Cardin suorittaneille. Tänä vuonna Yhteisvastuu tukee vanhemmuutta.

HÄÄYÖ Nyt on helppoa mennä naimisiin! Me on varattu kirkko ja kakkukahvit – tule paikalle tulevan puolisosi kanssa. Hääyö pe 28.8. klo 21–00, vihkiajat puolen tunnin välein. Vihkiparille ja n. 10 häävieraalle tarjotaan seremonian jälkeen kakkukahvit. Varaukset Espoon seurakuntien palvelukeskus ma-pe klo 9–15 p. 09 8050 2601.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaara seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipia@evl.fi

MESSUT JA HARTAUDET Leppävaaran kirkolla vietetään messua 7.6. alkaen joka su klo 11. Voit osallistua edelleen jumalanpalveluksiin myös turvallisesti verkon kautta. Seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTubessa julkaisKIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.5.–18.6.

– Yhteisömme on kuin iso perhe

kirkossa, juhlimme yhdessä, rukoilemme ja tuemme toisiamme surussa tai sairaudessa, Mirna Nadra sanoo.

Apua & tukea

Korona-aika vaatii kielitaitoa Pääkaupunkiseudun seurakuntien arabiankielisen työn tekijät ovat käytännön apuna poikkeustilan aikana.

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVAT ESKO JÄMSÄ

spoon seurakuntien arabiankielisen työn ohjaaja Mirna Nadra asettuu kameran ääreen ja tekee Facebookin Colourful Espoo -sivulle noin vartin mittaisen lähetyksen arabiaksi. Hän lukee Raamattua ja jakaa ajatuksiaan. Näin on tapahtunut joka torstai koko korona-ajan. – Arabiankieliset ovat yhteisöllistä väkeä, ja meille on vaikea olla yksin kotona tapaamatta ketään. Katsojia on ollut satoja, Nadra sanoo. Hän ja Herttoniemen seurakunnan arabiankielisen työn pastori Ramez Ansara pyrkivätkin koronasta huolimatta olemaan tukena esimerkiksi viemällä iäkkäämpien seurakuntalaisten kotioville kukkia ja arabialaista kahvia sisältäviä yllätyksiä. PÄÄKAUPUNKISEUDUN SEURAKUNNISSA arabiankielistä työtä tekee kolme ihmistä yhteisvoimin. Mirna Nadran ja Ramez Ansaran lisäksi arabiankielistä seurakuntatyötä tekee diakoni Hanna Videll. – Autan Kela-asioissa, maahanmuuttoviraston asioissa, yhteyksissä lakimiehiin ja työhakemusten teossa, Videll luettelee. Moni seurakuntalainen on työskennellyt ravintola-alalla tai siivoustöissä, ja työt ovat nyt loppuneet kuin seinään. Kun kohtaamiset ovat siirtyneet

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2020

puhelimen tai netin päähän, kielitaidon puutteista on tullut ongelma. – Autamme kaikkia, jotka vain hakevat meiltä apua, eikä uskontoa kysytä. Olemme olemassa, ettei kukaan jäisi yksin, Videll sanoo. Suuri osa noin 500 seurakuntalaisesta on tullut Suomeen vuonna 2015 Syyriasta tai Irakista. Tavallisissa oloissa perheille ja kristityiksi vastikään kääntyneille miehille on omat toimintamuotonsa. Nyt kaikille yhteinen messu lähetetään verkossa joka sunnuntai. MIRNA NADRA keskustelee seurakuntalaisten kanssa päivittäin puhelimitse ja WhatsAppissa. Heillä on paljon kysymyksiä koronaan ja uskoon liittyen: Miksi Jumala sallii tällaista? Miksi juuri minun perheeni kärsii? – On paljon sielunhoidollisia tarpeita, joihin pyrimme vastaamaan. Monissa asioissa on vaikea auttaa, mutta yritän kuunnella, hän sanoo. Kaivattu tuki on toisaalta hyvin käytännöllistä. Kun kirjastot ovat olleet kiinni, moni on tarvinnut tulostinta tai teknistä apua. – Olemme myös jakaneet arabian kielellä koronaan liittyviä faktoja. Niille on ollut arabien Facebook-ryhmissä ja vastaanottokeskuksissa iso tarve. Suomen-, englannin- ja arabiankieliset Rukous Lähi-idän rauhan puolesta -illat Suomenlinnan kirkossa 17.6. ja 15.7. kello 18. Tilaisuudet näytetään samannimisessä Facebook-ryhmässä.

taan lyhyt verkkokirkko joka su klo 11. Voit katsoa sen itsellesi sopivana hetkenä. Messu joka su klo 11 Leppävaaran kirkko, 7.6. alkaen. Vietämme messua hygieniasuositukset ja turvavälit huomioiden. Kirkossa voi olla paikalla 45 seurakuntalaista. Ovet aukeavat klo 10.30. Ohjaamme seurakuntalaiset kirkkosaliin turvavälit huomioiden. Ovet suljetaan, kun 45 on paikalla. Hygieniasyistä lastenpaikka ei ole käytössä eikä kirkkokahvit tarjolla. Mikäli sinulla on flunssaoireita, jääthän kotiin. Lue tarkemmat ohjeet messuun osallistumisesta Yhteisetpalstalta. Verkkokirkko joka su klo 11. Voit osallistua joka su myös Leppävaaran seurakunnan videoituun verkkokirkkoon YouTubessa tai Facebookissa. Verkkokirkko on noin 20 minuuttia kestävä videoitu hartaus. Se sisältää musiikkia, puhetta ja rukousta. Video vie meidät paitsi kirkkosaliin, myös muualle Leppävaaraan. Voit katsoa videon silloin, kun se sinulle sopii. Verkkohartaus: Raamatunlukua ääneen ma–pe klo 17 seurakunnan Facebook-sivu. Helluntain jumalanpalvelus su 31.5. klo 11 seurakunnan YouTube. Helluntaina vietämme koko kirkon synttäreitä. Tervetuloa mukaan verkon välityksellä. Venäjänkielinen iltakirkko Perkkaan kappeli su 7.6. kello 18. Juhannuspäivän ulkoilmajumalanpalvelus la 20.6. klo 11 Leppävaaran kirkon piha. Rakennamme solisevan suihkulähteen ympärille alttarin, tuomme penkkejä ja pihan kivetyksillä voi istua. Ulkonakin noudatamme turvavälejä. Liturgina Timo Salo, kanttorina Kullervo Latvanen. Sateen sattuessa jumalanpalvelus siirtyy kirkkosaliin (45 seurakuntalaista mahtuu mukaan). Leppävaaran kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 12–18.

PERHEIDEN ULKOKESÄKAHVILA Tule retkeilemään perheesi kanssa ulkokesäkahvilaan Perkkaan kappelin piha-alueelle. Kahvila on avoinna ma−pe klo 10−13 (1.−17.6.). Luvassa laulua, leikkiä, liikuntaa, loruilua ja luovaa taiteilua sekä erillinen hiljentymispaikka. Ota mukaan omat lelut, viltit ja muu tarvittava. Kahvia ja mehua tarjolla ulkona. Voit myös ottaa mukaan omia retkieväitä, mutta huomioithan, että kappelilla ei ole ruoan lämmitysmahdollisuutta. Sisätiloista vain WC-tilat käytössä.

SOIVA KESÄPÄIVÄ Ilahduttaa läpi kesän joka to klo 12 Leppävaaran kirkolla (4.6.−26.8.). Parittomina viikkoina konsertti kirkkosalissa ja parillisina viikkoina yhteislauluhetki kirkon

pihalla. Vapaa pääsy. 4.6. Konsertti: Näppäillen kesään ja uuteen normaaliin. Santeri Rautiainen, kitara. 11.6. Yhteislaulutuokio. 18.6. Konsertti: Bible Meditations – Seeli Toivio & Harri Kerko. 25.6. Yhteislaulutuokio. 2.7. Konsertti: Pianomusiikkia kesäpäivään. Emilia Granroth, piano. 9.7. Yhteislaulutuokio. 16.7. Konsertti: Urkuvieras Pietarista. Maria Väisä, urut. 23.7. Yhteislaulutuokio. 30.7. Konsertti: Bach to you. Jouni Somero, piano. 6.8. Yhteislaulutuokio. 13.8. Konsertti: Sydämeni laulu. Tiia Maria Saari, sopraano, Pauliina Hyry, urut, piano. 20.8. Yhteislaulutuokio. 27.8. Konsertti: Silloinpa kesä minulla. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, joht. Kullervo Latvanen. Tulethan konsertteihin ajoissa, sillä voimme ottaa vain 45 kuulijaa kirkkosaliin. Sateen sattuessa myös yhteislaulutuokiot siirtyvät pihalta kirkkosaliin.

KANSAINVÄLINEN KUORO Kansainvälinen TZ-kuoro kokoontuu tiistaisin alkaen 2.6. kello 18 Perkkaan kappeli (poikkeus: 9.6. Lasten kappeli Arkki).

JUHANNUSKÄRRY RAITILLA Bongaa kahvikärry juhannusviikolla! Seurakunnan kahvikärry puetaan juhannusasuun ja se kiertää Sellon ympäristössä ti 16.6. ja ke 17.6. klo 10−18 ja to 18.6. klo 10−12. Pysähdy kanssamme kahville. Jaossa myös juhannuspaketteja!

VERKOSSA: JUHANNUSOHJELMAA PERKKAAN KAPPELILTA Tervetuloa mukaan juhannusaaton juhlahumuun pe 19.6. klo 15 seurakunnan Facebook-sivulle. Mukana kanttori Kullervo Latvanen ja pastorit Timo Salo ja Terttu Laaksonen Perkkaan kappelilta. Juhannusaattona julkaistaan seurakunnan somessa myös irlantilaista kansanmusiikkia soittavan Muuantrion (Kirsi Vinkki, Samuli Karjalainen ja Rauno Junkkari) musiikkivideo.

NAISTEN KESÄSAUNAT Lämmin sauna, virkistävä vesi, hauska juttuseura, maukas ruoka ja hiljentyminen. Nämä kaikki koet ma 10.8. ja ma 24.8. klo 18−21 Hvittorpin rantasaunalla. Tule mukaan vaikka ystävän kanssa. Omat kyydit. Ilm. ensimmäiseen saunailtaan viim. 27.7. ja toiseen viim. 10.8.:Eliisa Lassila, 040 715 9250, eliisa.lassila@gmail.com.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.5.–18.6.

TYÖNTEKIJÄT TUKENASI Tavoitat papin joka päivä klo 9–21 p. 09 8050 5562. Diakonian palveluaika ma klo 10–12, 050 432 9318. Muina aikoina ota yhteyttä suoraan työntekijöihin puhelimitse tai sähköpostitse.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9−15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Kaikkiin jumalanpalveluksiin voi edelleen osallistua myös kotona.

espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/tyontekijat.

LAPSET JA PERHEET Videoita, hartauksia, Hiirulin seikkailuja, toimintatuokioita, Päkän lauluja löytyy Facebookista Olarin seurakunnan lapset ja perheet, Chapple Iso Omena sekä Instagramista @olarin_perheet ja @chappleisoomena. Kesäkuussa tehdään mm. perheille omatoimisia rastiratoja Olarin kirkolle ja järjestetään ulkoiluapua. Lisätietoja myös: espoonseurakunnat.fi/ olarin-seurakunta/lapset-ja-lapsiperheet.

KOULUIKÄISET JA NUORET Myös kouluikäisille ja nuorille on tarjontaa verkossa ja somessa. Tarkempia tietoja: Kouluikäiset: IG olarilurppa, nuoret: IG chapplenuoret.

hlöä. Sanajumalanpalvelus suora verkkolähetys su 7.6. klo 12 seurakunnan Facebook-sivulla (ei edellytä rekisteröitymistä). Messu su 7.6. klo 18 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8. Max. 25 hlöä. Messu su 14.6. klo 10.15 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8. Max. 25 hlöä. Sanajumalanpalvelus suora verkkolähetys su 14.6. klo 12 seurakunnan Facebook-sivulla (ei edellytä rekisteröitymistä). Messu su 14.6. klo 18 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8. Max. 25 hlöä.

KESKIPÄIVÄNRUKOUS Verkkolähetykset arkena klo 12 Tapiolan seurakunnan Facebooksivulla toukokuun loppuun saakka.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Papin puhelin joka päivä 09 8050 4900 joka päivä klo 9–21. Diakonian päivystys 09 8050 4400 arkisin klo 9–15. Keskusteluapua Maire Hellas 040 565 8300 ja Kristiina Larjava 050 358 1064.

ETÄKESÄPERHEKERHO Laulua, loruttelua ja hartaus ke 3.6. ja 10.6. klo 10 Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet -sivulla Facebookissa.

MITÄ TAPIOLAAN KUULUU?

Suoratoisto netissä: Youtube/ Olarin seurakunta (www.youtube. com/user/Olarinsrk). Kesäkuussa alkavissa Olarin kirkon messuissa noudatetaan koronapandemiaan liittyviä turvallisuusohjeita, jotka löytyvät tästä lehdestä Yhteiset-palstalta. Su 31.5. klo 10 Verkkokirkko: Helluntain sanajumalanpalvelus. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, Anna Pöyhönen, urkuri, Sanna Franssila, kanttori. Jumalanpalvelus toimitetaan ilman paikalla olevaa seurakuntaa Su 7.6. klo 11 messu Olarin kirkko (Huom! kesäaika). Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, avustava pappi Juha Virta, kanttori Sari Rautio. Su 14.6. 11 messu Olarin kirkko (Huom! kellonaika). Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Kimmo Ansamaa, kanttori Päivi Hakomäki.

TUKEA JA APUA Papin puhelin joka päivä klo 9–21 p. 040 547 1857. Diakonian ajanvaraus: Puhelimitse ti klo 10–11, p. 050 4329 368. Työntekijät ovat tavattavissa puhelimitse keskusteluja varten. Yhteystiedot: www.

Tapiolan seurakunta Toimisto: puhelimitse arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi. Twitter: Siunauksen sadetta @SSadetta. Facebook Tapiolan seurakunta, Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @tapiolansrk, @siunauksensadetta, @paheksuvakirahvi, @s.pihlaja, @ pantapaidassa Youtube: siunauksen sadetta, KirahviTV, Pastorific. Blogit siunauksensadetta.blogspot. com, kotimaa24.fi/blogit/pappisasessorinparahdus

MESSU Yleiset ohjeet messukävijöille Yhteiset ilmoitukset -palstalla. Sanajumalanpalvelus suora verkkolähetys su 31.5. klo 12 seurakunnan Facebook-sivulla (ei edellytä rekisteröitymistä). Messu su 7.6. klo 10.15. Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8. Max. 25

Kirjoita tervehdyksesi seurakuntalaisille tai meille työntekijöille. Luemme niitä ääneen Virsussa suorana verkkolähetyksenä Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla perjantaisin. Odotamme postiasi sähköisesti tai postilaatikkoon: merita.hietanen@evl.fi Virsu, Tapiontori 3 B Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 A 17 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8.

PERUSKORJAUS Tapiolan kirkon peruskorjaus on alkanut suunnitelman mukaan toukokuun alussa. Kesäkuun alussa alkavat maanrakennustyöt.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti ja to-pe klo 10–14, ke klo 12−14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

JUMALANPALVELUS Su 31.5. klo 10 suorana verkkolähetyksenä Kauniaisten kirkosta KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.5.–18.6.

seurakunnan Facebook-sivun kautta. Paikalla vain jumalanpalveluksen toimittajat.

KORONA-AJAN RAJOITUSTEN VAIHEITTAINEN PURKAMINEN Toteutetaan seurakunnassa 1.6. alkaen huomioiden, että kaikessa seurakunnan toiminnassa huolehditaan turvaetäisyyksistä ja annetaan ohjeita hygieniasta. Lisää yleisiä tietoja Yhteiset-palstalla.

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalveluksia ja messuja pidetään 1.6. alkaen kirkkotilassa läsnäolevan seurakunnan kanssa. Kaikki jumalanpalvelukset lähetetään myös suoratoistona ainakin kesäkuun loppuun. Kirkkokahveja ei toistaiseksi. Ajankohtaiset tiedot seurakunnan verkkosivuilta. Messu su 7.6. klo 10 kirkossa, saarna kesäteologi Hanna-Riikka Söderlund, liturgi Kari Kuula ja kanttorina Teija Palolahti. Jumalanpalvelus su 14.6. klo 10 kirkossa, Hanna-Riikka Söderlund ja kantt. Teija Palolahti.

SEURAKUNTA SOMESSA Kauniaisten suomalainen seurakunta -Facebook-sivulta löydät monenlaisia juttuja. Avoin sivusto, linkki myös srk:n kotisivuilla. Instagramissa @kauniaisten_seurakunta. Nuorisotyöllä @granutnuoret myös mm. live-lähetyksiä.

SEURAKUNTATOIMISTO Palvelut puhelimitse ja sähköisesti ma–ti, pe klo 10–14, ke klo 12–14. 4.6. alk. torstaisin toimisto on avoinna klo 10–14, muina aikoina palvelu puhelimitse ja sähköpostitse.

stanna hemma. Vi iakttar säkerhetsavstånd och följer hygienbestämmelserna. Dörrarna till Esbo domkyrka öppnas kl. 12.00, ingång endast från huvudingången. Inga kyrkkaffen ordnas under sommaren. Sö 7.6. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 10.30 och Esbo domkyrka kl. 12.15. Sö 14.6. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 10.30 och Esbo domkyrka kl. 12.15. Högmässorna i domkyrkan 7.6 och 14.6 direktsänds också på Facebook.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

GUDSTJÄNSTER

Ke 17.6. klo 14–14.30 kirkonmäellä, mukana Sanni Hackman ja Teija Palolahti.

Sö. 31.5 Pingstdagens gudstjänst kl. 12.15 direktsänds på www. facebook.com/www.esboforsamlingar.fi/, och kan ses också utan egen Facebookinloggning och efter sändningstidens slut.

NUORTEN ILTA

HÖGMÄSSOR

KESÄTREFFIT

DIAKONIN HJÄLPER Den öppna diakonimottagningen är stängd t.o.m. 31.8. Du når diakoniarbetarna per telefon och e-post: Nina Wallenius, 050 432 4323, nina.wallenius@evl.fi, AnnChristine Wiik, 050 597 3313, annchristine.wiik@evl.fi, Taina Sandberg, 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi Information om förändringar i verksamheten meddelas på esboforsamlingar.fi och sociala medier.

Grankulla svenska församling

MUSIIKKITREFFIT Ke 10.6. klo 14 kirkossa. Teija Palolahti, sopraano ja Anni Holma, piano. Musiikkihetki Raamatun tekstien ja Tiitiäisen satupuun parissa. Kesto n. 30 min. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu Suomen Lähetysseuralle. To 18.6. klo 13.30 kirkossa. Anne Hätönen & Markku Mäkinen, urut ja cembalo. Bach ja opetuslapset. Kesto n. 30 min. Vapaa pääsy, vap. eht. ohjelmamaksu Suomen Lähetysseuralle.

sociala medier. Du hittar alla kontaktuppgifter på esboforsamlingar. fi/kontakt Kundbetjäning endast per telefon och elektroniskt t.o.m. 31.8: Esbo svenska församlings kansli: 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi Esbo församlingars servicecentral, bokning av dop, vigsel och jordfästning: 09 8050 2601, varauspalvelut.espoo@evl.fi

Församlingen är välkommen till högmässorna fr.o.m. sö. 7.6. Deltagarantalet är begränsat till 45 pers.mm Personer som hör till en Leveys 224 riskgrupp rekommenderas att

To 18.6. klo 18–20 kirkon sisäpihalla tai kirkkosalissa. Yhdessäoloa turvavälein.

korkeus on 60 mm

Midsommardagen lö. 20.6. Esbo domkyrka kl. 12.15. Sö 21.6, 28.6, 5.7, 12.7, 19.7 och 26.7. Esbo domkyrka kl. 12.15.

KOCKIS- & SPORTISKLUBBAR FÖR BARN Köklax kapell ti. och fre. Sökö kapell må. och to. kl. 14–16. Klubbarna startar 18.8 och 20.8. För barn i åk 2 och 3, andra barn får delta om det finns plats. Mer info och elektronisk anmälning 19.5–7.6: esboforsamlingar.fi/ kom-med/barn-och-familj/barn-iskolaldern Platserna fördelas i anmälningsordning. Materialavgift för en dag/vecka 20 € och för två dagar/vecka 40 e för höstterminen.

VI FINNS HÄR FÖR DIG De anställda är anträffbara för samtal per telefon, e-post och

Församlingskansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi OBS! Endast betjäning per telefon eller e-post Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 31.5 Strömmad gudstjänst kl. 12. För närmare information se grankullaforsamling.fi Fr.o.m. söndagen 7.6 firar vi högmässa med nattvard med en närvarande församling varje söndag kl. 12.

p.g.a. coronakrisen.

SOMMARTRÄFF TO 11.6, 18.6, 25.6, 2.7, 9.7, 16.7, och 23.7 i Grankulla kyrka kl. 13.30.

Yhteiset

Messut alkavat kesäkuussa: Espoon kaikissa seurakunnissa vietetään kesäkuun alusta lähtien messua eli ehtoollisjumalanpalvelusta. Seurakuntien rivi-ilmoituksista näet tarkemmin, missä ja mihin aikaan messua vietetään. Kokoontumisrajoitusten takia kirkkoon tai kappeliin voi enimmillään kerralla tulla vain sen verran seurakuntalaisia, että 1–2 metrin turvavälien pitäminen on mahdollista. Messua vietettäessä noudatamme kaikkia annettuja ohjeita turvaväleistä ja hygieniasta niin kirkkotilassa istumisessa, virsien veisaamisessa, ehtoollisen viettämisessä kuin vaikkapa kolehdin keräämisessä. Tarkemmat ohjeet saat paikan päällä. Valtioneuvosto kehottaa edelleen ikäihmisiä, riskiryhmiin kuuluvia sekä flunssaoireisia pysymään kotona. Koska messua ei ole vietetty seurakunnissa pitkään aikaan, saattaa kirkoissa ja kappeleilla olla ruuhkaa ensimmäisinä pyhinä. Kirkkokahveja ei ole tarjolla. Jumalanpalveluksiin voi edelleen osallistua turvallisesti myös verkossa. Seurakuntien verkkolähetysten tiedot löydät rivi-ilmoituksista. Myös Ylen tv- ja radiojumalanpalvelukset jatkuvat sunnuntaisin.

International

Ajankohtaisimmat tiedot Espoon seurakuntien monikulttuurisesta toiminnasta löydät täältä: www. espoonseurakunnat.fi/osallistu/ colourful-espoo.

DIAKONIMOTTAGNING TO 28.5, 4.6, 11.6, 18.6, 25.6, 2.7, 9.7, 16.7, och 23.7 mat- och/eller brödutdelning i kyrkans aula kl. 10–11. Eventuella förändringar möjliga

Valtakunnallinen kummipäivä

31.5.

Muista kummilasta etänä! Vinkkejä yhteisiin hetkii » kumminkaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.5.–18.6.

Elämänkaari ESPOON TUOMIO KIRKKO SEURAKUNTA

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

Kastetut Taisto Eevertti Mäenpää. Avioliittoon aikovat Juha Markus Pesonen ja Riikka Susanne Rantaeskola. Hautaan siunatut Lauri Armas Nousiainen 92 v, Sirkku Aulikki Heinonen 91 v, Aili Anna-Liisa Relander 89 v, Veijo Rafael Stenius 88 v, Alpo Johannes Hännikäinen 84 v, Hellä Tuulikki Friman 82 v, Tarmo Kalervo Aleksi Kivimäki 81 v, Mirja Marjatta Tikkanen 80 v, Jouko Kalevi Nyyrölä 77 v, Rea Marita Ekfors 73 v, Seija Liisa Annikki Lattu 71 v, Alf Christer Kjellman 69 v, Jari Mikael Hållfast 57 v, Tero Arimo Puumalainen 41 v.

Kastetut Etta Ulla Sofia Ollaranta, Lenni Feliks Epie Reya. Avioliittoon aikovat Joni Petteri Aronen ja Mari Henriikka Pihamaa. Hautaan siunatut Birgitta Lehtonen 95 v, Leo Ensio Seppälä 92 v, Eeva Liisa Kaivonurmi 91 v, Sirkka Annikki Smedberg 91 v, Ulla Mairi Aaltonen 90 v, Erkki Ilmari Kantola 86 v, Eino Sakari Lahti 81 v, Jorma Johan Mikael Koskinen 80 v, Martti Kalevi Lehtinen 78 v, Raimo Toivo Olavi Niemelä 75 v, Marja Helena Nykänen 74 v, Martti Kalevi Miettinen 71 v, Pentti Juhani Halonen 70 v, Raila Annikki Grönroos 69 v, Heikki Tapio Virtanen 68 v, Mauri Niilo Juhani Kortepohja 67 v, Maarit Hillevi Meriluoto 62 v, Martti

Antero Kirjonen 61 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Hautaan siunatut Jorma Antero Pitkänen 85 v, Urpo Ensio Kaipio 75 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Veeti Kalevi Aartoaho, Eero Sulo Halme, Amanda Sofia Järvinen, Selma Helmi Helena Koivisto. Hautaan siunatut Toini Siviä Riikonen 90 v, Lauri Kalevi Tolonen 87 v, Leena Marjatta Lehtonen 81 v, Pirkko Marjatta Nurmi 81 v, Kaija Helinä Pohjola 78 v, Sirpa Anneli Rauhanen 66 v, Jukka Olavi Tarkkonen 56 v, Anni-Leena Emilia Airas 27 v, Jenna Maria Peltola 26 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Ronja Lempi Aario, Aida Aurora Ruotsalainen. Avioliittoon aikovat Ari Eemeli Heinonen ja Kaisa Kia Kristina Paatero. Hautaan siunatut Elvi Annikki Tervonen 95 v, Sonja Liisa Heino 93 v, Pentti Tapio Vanhala 81 v, Marja-Leena Lehto 78 v, Pirjo Kyllikki Suuntela 71 v, Jyrki Osmo Juhani Takala 70 v, Arto Kaleva Huttunen 61 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Viljami Eevert Ignatius, Tapio Juhani Koivupuro. Avioliittoon aikovat Harri Ilmari Kreus ja Mirka Riikka Sävele Råback.

Hautaan siunatut Eila Valborg Holopainen 99 v, Pia Marjatta Konttinen 96 v, Kerttu Eeva Satukangas 93 v, Martti Pesonen 90 v, Pentti Fredrik Pesonen 88 v, Ulla Kaarina Widing 87 v, Elsa Mirjam Torniainen 83 v, Aarne Ilmari Hupli 80 v, Paul Vihtori Salminen 78 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Avlidna/Hautaan siunatut Margit Helena Lindgren 95 år, Maire Linnea Holm 90 år, Göta Maria Wallendorff 89 år, Marita Katarina Grundström 86 år, Dorothea Ingeborg Hednäs 86 år, NilsErik Victor Gabriel Lindeman 83 år, Stig Alexander Hedlund 80 år, Christina Alexandra Pirklén 74 år, Rolf Arthur Henriksson 66 år.

Suvivirsi sai uuden säkeistön

antaankosken seurakunnan järjestämään Suvivirsikilpailuun tuli 62 vastausta. Piispa Teemu Laajasalo valitsi voittajan. Kirkkonummen Veikkolassa asuva Tuuli Charalambous yllättyi iloisesti Suvivirsikilpailun voitosta. Hän kertoo olleensa aina kiinnostunut laulujen sanoista, ja nyt oli hyvä tilaisuus kokeilla sanojen kirjoittamista kevätjuhlista tuttuun virteen. Voittosäkeistö kuuluu seuraavasti: Vaik alkais kesät, talvet toisiaan muistuttaa tai valon aikaa päästäis yhdes ei juhlimaan Sä anna meidän, Luoja, oppia luottamaan ett kirkkauttas pysty ei varjot voittamaan. 35-vuotias Charalambous tutustui sanoitusta tehdessään Suvivirren taustaan. Selvisi, että se oli käännetty ruotsista suomeksi 1600-luvun nälkävuosien jälkeen. Hänestä kilpailu onkin tavallaan kunnianosoitus virren historialle. – Suvivirsi kosketti nyt uudella tavalla. Virteen liittyy tietynlaista toivoa ja yhteisöllisyyttä. – Minulle tulivat säkeistöä kehitellessä mieleen nykyhetken ongelmat, ilmastonmuutos ja koronapandemiasta johtuva eristys. Säkeistöni taustalla on erityisesti ajatus siitä, miten valoa voi löytyä synkkinäkin aikoina. Piispa Teemu Laajasalon mukaan voittajasäkeis-

Suvivirsikisan voittaja Tuuli Charalambous nauttii keväästä kirsikkapuiden katveessa kotonaan Veikkolassa.

tö tavoittaa hyvin alkuperäisen Suvivirren sanoman – Ajankuva oli karmea 1600–1700-luvun taitteessa, kun Suvivirttä suomennettiin. Kolmasosa suomalaisista oli kuollut nälkään, tauteihin ja kurjuuteen. Sen keskellä Suvivirsi heijastaa toivoa tulevasta ja luottamusta Jumalaan. Kilpailun voittajasäkeistö liittyy hyvin tähän ajatukseen. Suvivirsi löytyy virsikirjasta numerolla 571. Vuodesta 1701 virsikirjassa mukana olleessa virressä on kuusi säkeistöä. Sen säveltäjää ei tunneta, eikä sanoittajastakaan ole täysin varmaa tietoa.

KILPAILUEHDOTUSTEN LISÄKSI Vantaankosken seurakuntaan tuli paljon palautetta kisasta. Jotkut olivat huolissaan, meneekö Suvivirsi nyt pilalle. Kilpailun järjestänyt Vantaankosken seurakunnan pappi Jere Hämäläinen sanoo, että kisassa oli mukana pientä leikkimieltä, eikä voittajasäkeistöä ole tarkoitus lisätä virsikirjaan. Voittaja saa palkinnoksi sadan euron lahjakortin Wanda’s Kitchen & Lounge -ravintolaan. Voittajasäkeistöllä täydennetty Suvivirsi esitettiin sunnuntaina 17.5. Vantaankosken seurakunnan nettisivuilla ja seurakunnan Facebook-sivuilla. Video on katsottavissa näissä kanavissa sekä YouTubessa nimellä Suurin Suvivirsi ikinä. Videolla kuullaan myös piispa Laajasalon perusteet valinnalleen, sanoittaja Tuuli Charalambousin puheenvuoro sekä Wanda’sin omistajan Tomi Puikkosen tervehdys. Vantaankosken seurakunnan työntekijät kokosivat kilpailuehdotusten joukosta myös kokonaan uuden kappaleen, Vantaankosken Suvivirren. Siinä on koottu seitsemän kilpailuun lähetettyä säkeistöä yhdeksi virreksi. Myös tämän version voi kuunnella Vantaankosken seurakunnan videolta. MARJO KYTÖHARJU

Voittajasäkeistöllä lisätyn Suvivirren voi kunnella verkossa: vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivut sekä YouTubessa nimellä Suurin Suvivirsi ikinä KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2020

Kun koronaepidemia alkoi, diakoniatyöntekijä Merja Lehtisalolle tuli kyselyjä, mille tilille voisi lahjoittaa rahaa.

Tällä kertaa kirkko on varautunut Espoon tuomiokirkkoseurakunta alkoi kerätä rahaa voidakseen auttaa perheitä, joiden talouden koronaepidemia on romahduttanut.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA VILJA HARALA

iime vuonna Espoon tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyöntekijä Merja Lehtisalo vietti joulua siskonsa kanssa. Lahdessa asuva sisko oli tullut perheineen Lehtisalon luokse Kirkkonummelle. Joulupäivän aamuna siskon puhelin soi. Soittaja oli poliisi, joka kertoi, että perheen omakotitalo paloi. Kaikki huonekalut ja kodinkoneet tuhoutuivat, eikä siskolla ollut irtaimistovakuutusta. – Minulle tuli ensimmäisenä mieleen, että nyt pitää järjestää keräys, Lehtisalo kertoo. Lehtisalo tiesi, että sellaisia keräyksiä voi järjestää Kotimaanavun kautta. Kotimaanapu on Kirkkopalvelut ry:n alainen hyväntekeväisyystoimija, jonka kautta ihmiset voivat maksaa hyväksi katsomansa osuuden vaikkapa työkyvyttömyyseläkkeellä olevan miehen pyykinpesukoneesta tai vähävaraisen opiskelijan tietokoneesta. Lehtisalon työpaikalla Espoon tuomiokirkko-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2020

seurakunnassa ei viime vuonna vielä käytetty Kotimaanavun palveluita. Lahdessa sen sijaan käytettiin, ja Lehtisalon siskolle laitettiin keräys pystyyn. Muutamassa päivässä kasaan saatiin 4 000 euroa, muutamassa viikossa 6 000. – Silloin ajattelin, että kun palaan töihin, marssin ensimmäiseksi kirkkoherran luokse ja sanon, että tämä on saatava meillekin. Niin Lehtisalo tekikin, ja ehdotukseen suostuttiin. OLI HELMIKUU 2020. Merja Lehtisalo ei vielä tiennyt, kuinka toisenlaiselta Suomi näyttäisi parin kuukauden päästä. ”Yllättävä korona-kriisi on ajanut monet ihmiset ahdinkoon.” ”Koronavirus koettelee monien taloutta yllättävilläkin tavoilla.” ”Koronakriisi lisää avuntarvetta monelle kuntalaiselle.” Suuri osa Kotimaanapu.fi-sivuston keräyksistä kohdistuu tällä hetkellä koronaviruksen runtelemiin perheisiin. Rahaa tarvitaan Sonkajärvellä, Joensuussa, Helsingin Kalliossa, Kangasalla, Mäntsälässä, Turussa ja Kaarinassa, Polvijärvellä Kiuruvedellä, siellä ja täällä – ja Espoossa. – Porukkaa on paljon lomautettuna. Pienituloiset perheet ovat joutuneet ruokkimaan lapsensa kotona, kun koulut ovat olleet suljettuina, Merja Lehtisalo selittää.

Monissa perheissä taloudellinen kriisi vasta kytee. Lehtisalo uskoo, että seuraavat vuodet tulevat olemaan kirkon diakoniatyölle haastavia. Espoon tuomiokirkkoseurakunta kerää nyt Kotimaanavun kautta rahaa varautuakseen tulevaan. – Kun epidemia alkoi, meille tuli monta kyselyä, että mille tilille voisi lahjoittaa rahaa. Taloushallinnon kannalta se ei toimi, että seurakunnan tileille tulee sieltä täältä rahaa ilman selkeitä viitteitä, Lehtisalo sanoo. Kotimaanavun kautta lahjoittaminen sen sijaan on helppoa. MERJA LEHTISALO aloitti työt diakoniatyöntekijänä Espoossa vuonna 1992, jolloin silloinen lama pani ihmisiä matalaksi. Tämänhetkinen tilanne muistuttaa Lehtisalon mukaan niitä aikoja. – Kumpikin kriisi alkoi äkillisesti ja arvaamatta. Nyt osaamme kuitenkin varautua paremmin, kun tiedämme, mitä taloudellinen kriisi tuo tullessaan, hän sanoo. – Lasten ja nuorten sukupolvihan tästä taas eniten tulee kärsimään. Tällä hetkellä noin puolet Lehtisalolle tulevista avunpyynnöistä tulee ihmisiltä, jotka eivät ole ennestään diakoniatyön asiakkaita. Katso lisää: kotimaanapu.fi > Koronakeräys Espoossa