Kirkko ja kaupunki 2020 11 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

28.5.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Kotikanala alkoi seitsemästä munasta s. 6 Eero Junkkaala: Uskominen on järkevää, vaikkei se olekaan älyllinen suoritus s. 18

”Kuljeta ja johda…” Uutisankkuri Jussi‑Pekka Rantanen ja lukemattomat muut ovat laulaneet pienestä punakantisesta veisukirjasta s. 10

Pääkirjoitus

Eilen

Keskustelu, jota ei käyty SOSIAALISESSA MEDIASSA virisi oikeudenmukaista verotusta koskeva keskustelu, jossa ei keskusteltu verotuksesta eikä oikeudenmukaisuudesta vaan siitä, sopiiko kirkon järjestön, Suomen Lähetysseuran, olla mukana poliittisessa kampanjassa. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja kutsui Twitterissä 430 miljoonaa -kampanjaa ”laitavasemmiston” manööveriksi ja kehotti ihmisiä olemaan lahjoittamatta Lähetysseuralle ”mitään näihin poliittisiin kampanjoihin”. KIRKON JOHDOLLA olisi ollut helmipaikka joko kertoa selvästi, että kirkon mukanaolo verokampanjassa oli harkitsematon virhe tai sitten perustella, miksi kirkon kansainvälistä apua tekevä järjestö on siinä mukana. Keskustella siitä, mitä kristillinen etiikka on ja mitä se ei ole. Ja käydä tuota keskustelua siellä missä ihmiset sitä kävivät, Twitterissä. Sitä digiloikkaa ei kirkon vakiintunut valta ole vielä ottanut. Keskusteluihin ovat kirkon establishmentista osallistuneet Helsingin piispa Teemu Laajasalo, joka on myös Lähetysseuran hallituksen puheenjohtaja, Kuopion piispa Jari Jolkkonen sekä piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen. Arkkipiispa Tapio Luoma julkaisi asiaa koskevan tiedotteen. SILLE, JOKA KUVITTELEE, että kirkolla on jokin selkeä moraalinen viesti, tämä tviittailu on ol-

lut murheellista seurattavaa. Komulainen on yrittänyt perustella, että Lähetysseuran ratkaisut noudattavat yleistä kansainvälistä kirkkojen linjaa. Laajasalo taas ilmoitti, ettei tunne koko kampanjaa mutta että puoluepolitikointi ei käy laatuun ja että seuran hallitus palaa asiaan. Sitten hän vaikeni. Jolkkonen kyykytti ensin – keskustelematta – Komulaista ja siirsi sitten keskustelun kehittyvien maiden veroista kommunismin veriseen historiaan. Hän myös esti erään täysin asiallisen kysymyksen tehneen seurakuntalaisensa pääsyn Twitter-seinälleen. Ekskommunikaatio sujuu Kuopion piispalta paremmin kuin kommunikaatio. KAIKKEIN KUMMALLISIN oli silti arkkipiispan tiedote. Viisitoista riviä hurskaita sanankäänteitä, joiden asiasisällöstä ei ota pirukaan selvää. Tai ehkä juuri piru.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

KIRKON JOHDOLLA OLISI OLLUT

HELMIPAIKKA KERTOA,

Ja minä rukoilen, että saisin unohtaa tämän kaiken, mitä itseni kanssa liiaksi pohdin, liiaksi selitän, koska en toivo takaisin paluuta. KIRJAILIJA T. S. ELIOT (1888–1965) RUNOSSAAN KIIRASTORSTAIN AATTO

Tänään Se kertoo miehestä, jonka mennyt, sisäinen elämä muistoineen alkaa tunkea esiin ja järkyttää mielen nykyistä tasapainoa. Tämä on perin yleinen, inhimillinen prosessi, joka liittyy vanhenemiseen. KIRJAILIJA HILARY MANTEL HELSINGIN SANOMISSA 17.5.

Iankaikkisesti Mutta kuka huomaa kaikki erehdyksensä? Puhdista minut rikkomuksistani, niistäkin, joita en itse näe. PSALMI 19

MITÄ KRISTILLINEN ETIIKKA ON

JA MITÄ SE EI OLE.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Kirkko ja kaupunki

Pelottaa, osaanko elää enää normaalisti, jos ja kun sen aika koittaa. Osaanko kulkea ilman turvaväliä, koskettaa ja halata, avata oveni jopa tuntemattomalle. Sinä siellä jossakin, yritän luottaa siihen, että autat ja ohjaat tässäkin.

28.5.2020

Seuraava lehti ilmestyy Espoossa ja Kauniaisissa 18.6. Helsingissä ja Vantaalla 30.7. KANNEN KUVA: VILJA HARALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta Ympäristöystävällisiä teknologioita kehittävä VTT:n tutkija Ville Nikkanen, 31, tykkää seurata, mikä kasvaa ja mikä kuolee. Hänen kasvinsa joutuvat palstalla rääkkiin, joka tuo makuun potkua. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA VILJA HARALA

Puutarhaliiton mukaan alle 35-vuotiaat ovat kiinnostuneet viljelystä ja puutarhanhoidosta. Erityisesti nuorten miesten into kasvien kasvattamiseen on kasvanut. Miksi viljelet, tutkija Ville Nikkanen? – Haen Soukka-seuran palstalta vastapainoa työlleni synteettisen kemian parissa. Tykkään seurata, miten kasvit kasvavat. Elantoni ei ole kiinni viljelemisestä, joten käytän mahdollisimman vähän kemikaaleja, vaikka en muuten ole luomuintoilija. Viime kesänä perkasin uutta puolen aarin palstaa. Tulevana kesänä pääsen ensi kertaa kunnolla viljelemään sitä. – Aloitin viljelyharrastuksen neljä vuotta sitten sisätiloissa chileillä ja yrteillä. Olen huomannut nettikeskusteluissa, että chilien kasvattajat ovat usein miehiä. – Asuin vielä puolitoista vuotta sitten Saksassa, jossa sain limejä omasta pienestä puusta. Haaveilen trooppisten hedelmien kuten kiivien kasvattamisesta. Kasvilamput auttavat kasvejani pysymään kotona hengissä talvella, mutta Suomessa taitaa silti olla liian pimeää hedelmäpuille sisällä.

Mikä on parasta, mitä olet kokannut omista kasvateista? – Itse kasvatetuissa salaateissa, yrteissä ja muissa on voimakkaampi maku kuin kaupasta ostetuissa. Kasvit joutuvat kovempaan rääkkiin palstalla kuin kaupallisen kasvihuoneen optimoiduissa olosuhteissa. Tykkään, että kasviksissa on potkua.

– Olen saanut chilejä kasvattaessani niin ison habanerosadon, etten ikinä keksinyt, mitä niillä kaikilla tekisi. Laitoin chili con carnea ja tein habanerosuolaa. – Jotkut palstaviljelijät ovat selvästi hankkimassa ruokaa pöytään, kun istuttavat koko rivin perunoita. Itse ostan ne kaupasta. Olen alkanut arvostaa palstan myötä enemmän maanviljelijöitä. Jos olisin vastuussa oman ruokani tuottamisesta, nälkäkuolema uhkaisi äkkiä. Olen ruokkinut palstallani varmaan enemmän jäniksiä, peuroja ja myyriä kuin itseäni. Ei tässä tuntipalkoille pääse.

Mitä kuuluu toukotöihisi? – Olen käynyt emännän kanssa kuokkimassa ja kitkemässä rikkaruohoja. Hänkin on innostunut palstasta. Kuokkiminen on yllättävän raskasta: kun sitä tekee puoli tuntia, ei tarvitse erillistä lenkkiä päälle. Muutama rikkaruoho siellä täällä ei häiritse minua. Jos kitkeminen alkaisi rasittaa, palstan hoitaminen ei olisi enää hyvä harrastus. – Istutamme viimeiset taimet kesäkuun alussa. Lasitetulla parvekkeella kasvaa kurpitsaa, jalopenoa, herneitä,

tilliä, korianteria ja paria eri salaattia. Kurkut ja tomaatit pidän pitkään sisällä.

Onko jokin palstaviljelyssä yllättänyt? – Palstalla ollaan yllättävän sosiaalisia. Suomalaiset eivät yleensä pidä yllä small talkia, mutta siellä moikkaillaan, keskustellaan ja jaetaan satoa. Saimme viime syksynä kurpitsaa niin paljon kuin jaksoimme syödä, vaikka emme kasvattaneet sitä itse. – Palstalaisten keski-ikä on aika korkea, mutta näkyy siellä muitakin kolmekymppisiä pariskuntia.

Mikä sinulle on pyhää? – Perhe on pyhä.

”Sain limejä omasta puusta” KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

Jokapäiväinen peru Asialle omistautuneet papit vaikuttivat siihen, että perunasta tuli suomalaisten perusruokaa. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA LAURA RIIHELÄ

uinka juhlallinen hetki se onkaan, kun saa syödä kesän ensimmäiset uudet perunat. Tilli tuoksuu ja voi sulaa perunoiden päällä. Ennen kuin uusista perunoista tuli suomalaisten kesäherkku ja perunoista perusruokaa, ne kulkivat maantieteellisesti ja ajallisesti pitkän tien. Titicaca-järven rannoilla, nykyisessä Perussa ja Boliviassa, perunaa viljeltiin jo noin 10 000 vuotta sitten. Eurooppaan peruna saapui espanjalaisten valloitusretkien myötä. Kanariansaa-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

rilla, joilla espanjalaisten laivat pysähtyivät, perunaa alettiin viljellä vuonna 1562, ja Espanjassa muutama vuosi myöhemmin. SUOMEEN PERUNA saapui saksalaisten peltiseppien mukana 1730-luvulla. Perunan viljely yleistyi meillä Pommerin sodan jälkeen 1760-luvulla, kun sotaan osallistuneet suomalaiset olivat tutustuneet perunaan Saksassa. Osittain perunan yleistymisestä saa kiittää myös asialle omistautuneita pappeja. Muualla Euroopassa jotkut katoliset papit olivat suhtautuneet uuteen ruokaan ensin epäileväs-

ti, sillä perunaa ei mainita Raamatussa ja se kasvoi maan alla, ”lähellä paholaista”. SUOMESSA OLI TOISIN. Asikkalassa vaikuttanut pappi Axell Laurell alkoi puhua perunoista saarnoissaan, mikä oli tuohon aikaan tehokkain tapa tavoittaa ihmiset. Vuonna 1773 Laurell kirjoitti myös kirjasen nimeltä Lyhykäinen Kirjoitus Potatesten eli Maan-Päronain Wiljelemisestä, säilyttämisestä ja hyödytyxestä. Kirjasessa Laurell jakoi myös manteli-perunakakun reseptin, joka on todennäköisesti ensimmäisiä painettuja suomenkielisiä reseptejä. Maria Lehtonen Kotimaisten kielten keskuksesta on kirjoittanut blogitekstin perunan historiasta ja kääntänyt tämän reseptin nykysuomelle ja nykyisiä mittojamme vastaavaksi.

Mynämäen kirkkoherrana toimineen Antti Lizeliuksen kerrotaan myös pitäneen kirkossa jopa useamman tunnin perunasaarnoja. Suomenkieliset TietoSanomat -lehdessä hän neuvoi vuonna 1776, että ”maan-omenain eli päärynäin” lehdet kelpaavat myös toisenlaiseen hyötykäyttöön, tupakaksi. Iso merkitys perunan leviämiselle oli Suomen Talousseuralla, joka perustettiin vuonna 1797. Uusi viljelykasvi tuli tarpeeseen, sillä varsinkin talvella tuoretta ruokaa oli vähän. Moni kärsi C-vitamiinin puutteen aiheuttamasta keripukista. VÄHITELLEN PERUNA vakiinnutti asemansa suomalaisten perusruokana. Sen tulevaisuus on kuitenkin epävarma.

Suomalaisten perunankulutus on ollut laskussa jo pitkään: nykyään suomalaiset syövät henkilöä kohti noin 50 kiloa perunaa vuodessa, kun vielä 1960-luvulla tuo luku oli yli sata kiloa. Erityisesti tänä keväänä suomalaisten perunankulutus on ollut huolenaiheena, ja pastaan ja riisiin vaihtaneita suomalaisia on kannustettu perunatalkoisiin. Kun koronapandemia sulki laitoskeittiöitä ja ravintoloita, osa viime vuoden perunasadosta uhkasi päätyä roskiin.

Toisaalta monet muut trendit puhuvat perunan puolesta. Se on edullista, läheltä tulevaa, hyvin säilyvää ruokaa. Se on myös ilmastoystävällinen valinta: kuluttaahan perunakilon kasvattaminen vain pienen osan siitä vesimäärästä, minkä esimerkiksi riisikilon kasvattaminen vaatii. ■ Axell Laurellin manteliperunakakun ohjeen löydät tämän jutun verkkoversion lopusta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

VESA MÄKINEN

namme

Kirkko ja kaupunki verkossa

Bangkokin suomalaisten paimen Siirtolaispappi Jyrki Markkanen on pitänyt 23 vuoden ajan jumalanpalveluksia Thaimaassa. Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on normaalisti ulkomaankomennuksella pappeja 40 maassa. Nyt moni heistä on koronan vuoksi palannut kotimaahan. Markkanenkaan ei tiedä, voiko enää kesän jälkeen palata asemapaikkaansa. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Menestys ei johdu vain itsestä. Elämän kudelmassa on muitakin lankoja. Ympäristö, muut ihmiset, lähtö kohdat ja lukemattomien sattumien ketju.” KARI KUULA VERKKOKOLUMNISSAAN

ESKO JÄMSÄ

Erilainen radio-ohjelma Malmin kirkkoherran Heikki Arikan ja kyberturvallisuuden työelämäprofessorin Jarno Limnéllin uudessa keskusteluohjelmassa ei riidellä, kiusata eikä kehitellä maukasta draamaa vaan yritetään kunnioittaa toista. Kymmenen teesiä selviytymisestä -sarjan aiheita ovat mm. luottamus, armo ja toivo. Kuuntele Yle Areenassa ja keskiviikkoisin kello 12.10 Yle Radio 1:ssä. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

MARI AARNIO

Runoilijan rauha Shantih shantih shantih. Nämä sanskritinkieliset sanat tarkoittavat rauhaa, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi. Niihin loppuu T. S. Eliotin runoteos The Waste Land, lähes satavuotias klassikko, joka on juuri ilmestynyt Markus Jääskeläisen uutena suomennoksena Joutomaa (Kustannusliike Parkko). Teoksen taustalla on nähty ensimmäisen maailmansodan ja espanjantaudin kauhuja, mutta myös Eliotin oman sairastelun ja vaikean avioliiton herättämää ahdistusta. Joutomaa on moniääninen kudelma myyttejä, satunnaisia keskustelunpätkiä, kaupungin arkista elämää ja kuoleman ja hedelmättömyyden kuvia. Sen hälinästä saattaa tunnistaa kaikuja Vanhasta testamentista tai kirkkoisä Augustinukselta ja nähdä vilahduksen ylösnousseesta Jeesuksesta, joka liittyy kulkijoiden joukkoon. Ehkä Joutomaata voi lukea myös yrityksenä löytää sirpaleiden ja satunnaisuuksien keskeltä jonkinlaista pysyvyyttä ja rauhaa. Viisi vuotta sen ilmestymisen jälkeen Eliot kastettiin ja konfirmoitiin Englannin anglikaanisen kirkon jäseneksi. Eräälle ystävälleen hän kirjoitti, että kristinusko auttoi häntä, kun elämä muuten tuntui tyhjältä ja vastenmieliseltä. KAISA HALONEN EVERETT / LEHTIKUVA

T. S. Eliotin runojen taustalla on nähty sata vuotta sitten riehuneen espanjantaudin kauhuja.

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

raasta. Kukko ilmoittaa jopa sen, kun on aika mennä illalla nukkumaan. Tänä keväänä nuori kukko on pyrkinyt ottamaan valtaa vanhalta kukolta. Pärssinen aikoo siirtää ne eri asumuksiin, jos niiden välille uhkaa tulla tappelu. – Kanalassa huomaa kyllä, jos jotain on pielessä. Kanat nokkivat toisiaan esimerkiksi silloin, kun kanalassa on liian vähän virikkeitä tai liikaa porukkaa.

”

KUKKO ILMOITTAA JOPA SEN, KUN ON AIKA MENNÄ ILLALLA NUKKUMAAN.

Helka Pärssinen tykkää seurata seurallisten ja hauskojen kanojen touhuja.

Helsingin herra pitää huolta kanakatraasta

analasta astuu ulos Helsingin herraksi ristitty komea kukko. Sen perässä ulkotarhaan tepastelee kuusi eriväristä kanaa ja yksi

kukkopoika. Kyseessä on espoolaisen Helka Pärssisen kotikanala. Se sai alkunsa, kun Pärssinen kuutisen vuotta sitten osti lähikaupasta 12 luomumunaa ja laittoi ne hautumaan styroksilaatikkoon lampun alle. Jonkin ajan kuluttua seitsemästä munasta kuoriutui poikanen.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Kääpiökoch-rotua edustava Helsingin herra on kanalan vanhin. Lisäksi siellä kotkottaa kaksi silkkikanaa ja kaksi kääpiökochia sekä kolme uutena vuotena syntynyttä sekarotuista kanaa. KANAT OVAT Helka Pärssisen mukaan seurallisia ja hauskoja eläimiä. Ne ovat olleet vaikeinakin aikoina iso voimavara ja ilon lähde. – On kiinnostavaa seurata niiden touhuja ja sosiaalisia kuvioita. Kanoilla on tarkka arvojärjestys. Helsingin herra pitää huolta koko kat-

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

KOTIKANALAN pitäjän on noudatettava tarkkoja säädöksiä. Kanalan perustamisesta on ilmoitettava kunnan maaseutuviranomaiselle ja terveystarkastajalle. Tietoa saa valtion ruokaviraston nettisivuilta, joilta löytyy muistilista kesä- ja harrastekanojen pitäjille. Helka Pärssisen kanalassa on sisäja ulkotilat. Sisäasumus on vuorattu turpeella ja heinällä, ja ulkotarhan pohjana on heinää ja puuhaketta. Kanojen hoitaminen vaatii tietyt päivärutiinit. – Kanat tarvitsevat päivittäin vettä ja rehua. Välillä annan niille herkkuja kuten porkkanankuoria, leipäpaloja ja salaattia. Tällä hetkellä ainoastaan silkkikanat munivat, koska kääpiökocheilla on sulkasato, Pärssinen kertoo. – Tärkeää on, että kanalassa on siistiä ja raikasta. Kerran vuodessa se tyhjennetään ja pestään. Kanalan pehkusta saa uskomattoman hyvää lannoitetta kasvisten, hedelmien ja marjojen kasvattamiseen. Pärssisen kanat ovat olleet monena kesänä lapsiperheiden ilona Helsingin seurakuntien omistamassa Mustasaaren toimintakeskuksessa. Tänä vuonna Mustasaari on suljettu koronatilanteen vuoksi.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

MARJO KYTÖHARJU

Katso video kotikanalasta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

YLE KUVAPALVELU

Fabrizio Pietromarchi (Guido Caprino) hämmästelee itkevää madonnaa Ihme-sarjassa.

Paljon porua patsaista Ihme-sarjassa tapahtumat saavat alkunsa madonnapatsaan kyyneleistä. Tosielämässä vastaavat tapahtumat paljastuvat usein huijauksiksi. ITALIAN PÄÄMINISTERI saa tietää, että erään rikollispomon hallusta on löytynyt verta itkevä madonnapatsas. Armeijan tukikohdassa patsasta kokoontuu tutkailemaan pieni joukko ihmisiä ja pääministeri esittää papille kiperän kysymyksen: voiko ihmeitä tapahtua myös nykyaikana? Tästä alkaa italialais-ranskalainen Ihme (Il Miracolo) -sarja, jonka taustalla ovat samat tekijät kuin suuren suosion saaneessa Nuori Paavi (The Young Pope) -sarjassa.

”

KYYNELEITÄ OVAT VUODATTANEET KIPSISET, PRONSSISET, PUISET JA MUOVISET PATSAAT.

Verta itkevä Neitsyt Maria -patsas on herkullinen lähtökohta tv-sarjalle, sillä tarinoita itkevistä patsaista on kuultu ainakin 1600-luvulta näihin päiviin asti. Joidenkin tapausten taustalta on paljastunut huijaus. Jotkut ovat jääneet arvoituksiksi. Ainakin Italiassa tapauksia on tutkittu perinpohjaisesti ja käsitelty jopa oikeudessa. KYYNELEITÄ OVAT vuodattaneet kipsiset, pronssiset, puiset ja muoviset patsaat. Osa on vuodattanut jotakin veren näköistä ja osa kirkkaita

kyyneleitä, jotka myöhemmin ovat saattaneet paljastua oliiviöljyksi. Joillekin tapauksille on tarjottu luontaisia selityksiä: huokoinen materiaali voi elää ja alkaa tihuttaa nestettä. Itkeviä patsaita on ollut eri puolilla maailmaa, esimerkiksi Saksassa, Espanjassa, Israelissa, Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Japanissa. Patsaan äkillistä tunteenpurkausta on pidetty merkkinä lähestyvästä pahasta kuten tulvasta, taudeista tai maanjäristyksestä. Joskus patsaan on tulkittu itkevän alueen syntisyyden tähden. KATOLISEN KIRKON viralliset edustajat ovat yleensä suhtautuneet itkeviin patsaisiin vähintäänkin varauksellisesti. Tapaukset ovat kuitenkin saaneet paljon huomiota ja ihmiset liikkeelle. Itkeviä patsaita käsittelevillä YouTubevideoilla näkyy syvässä liikutuksen tilassa olevia ihmisiä, joilla on vankka halu uskoa ihmeisiin. Yksi pitkään seuratuista tosielämän itkevä madonna -tapauksista sijoittuu Italiaan, Civitavecchian kaupunkiin. Siellä Bosniasta tuotu pieni kipsimadonna alkoi vuodattaa kyyneleitä vuonna 1995 ja veti kaupunkiin väkeä ainakin viiden vuoden ajan. Tutkimuksissa patsaan kyyneleiden todettiin olevan miehen verta. Patsaan omistaja Fabio Gregori kieltäytyi menemästä DNA-testiin. HANNA ANTILA

Ihme 21.5. alkaen Yle TV1:ssä. Kaikki jaksot Areenassa 19.8. asti. KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

Rahvaan rakkaus oli joskus rikos 1650–1700-luvulla rahvaan rakkauselämää säätelivät kirkko ja oikeuslaitos. Aina ei elämä mennyt ihanteiden mukaan. TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS ANSSI RAUHALA

liko esivanhempiemme avioelämä 1600-luvulla vain pakon sanelemaan yhdessä kärvistelyä, vai oliko avioliitoissa myös romanttista rakkautta? Entä miksi ihmeessä pettämisestä saattoi seurata jopa kuolemanrangaistus? Muun muassa näistä kertoo Hanna Kietäväinen-Sirén tänä keväänä ilmestyneessä kirjassaan Rahvaan rakkaus – suomalaisen intohimon historia (Docendo). Kietäväinen-Sirén on tehnyt aiheesta myös vuonna 2015 tarkistetun väitöskirjan. Kietäväinen-Sirén keskittyy kirjassaan vuosiin 1650–1700, jolloin elettiin keskiajan päättymisen ja modernin yhteiskunnan syntymisen välissä. Suomi oli osa Ruotsia, ja valtio ja kirkko olivat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Tämä vaikutti myös ajan ihmissuhteisiin. Kirkko loi ihanteet ja raamit parisuhteelle ja perhe-elämälle, ja oikeuslaitos valvoi, että näissä raameissa pysyttiin. Satojen vuosien takaiseen rakkauselämään Kietäväinen-Sirén pääsi käsiksi oikeuspöytäkirjojen avulla. – Meillä ei ole tuolta ajalta tavallisten kansanihmisten päiväkirjoja tai kirjeitä. Aineistonani ovat siis tuomiokirjat peilattuina tutkimuskirjallisuuteen, Kietäväinen-Sirén kertoo. Oikeuspöytäkirjat antavat yllättävän tarkan kuvan siitä, miten silloin elettiin. – Todistajalausunnot kuvaavat, millaista elämää syytetyt olivat eläneet ennen kuin jokin oli mennyt pieleen. Ne kertovat, mitä ihmiset olivat nähneet ja miten he olivat asioita tulkinneet. 1600–1700-LUVULLA TAVALLISEN kansan eli rahvaan rakkausasiat olivat koko yhteisön, suvun ja perheen kiinnostuksen ja toisaalta myös kontrolloinnin kohteita. Se, ettei omaisuutta juuri ollut, antoi rahvaalle myös tietynlaista vapautta avioliittoasioissa. Aateliset sen sijaan eivät saaneet avioitua kuin toisten aatelisten kanssa. Puolison sai periaatteessa valita itse, kunhan pysyttiin säätyrajojen sisällä. Tieto potentiaalisista puolisoehdokkaista kulki usein läheisten kautta, ja vanhempien hyväksyntä oli tärkeä, olivathan suku ja perhe ihmisen perusturva. Ajatus romanttisesta rakkaudesta oli tuttu myös 1600–1700-luvun rahvaalle.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

– Ihmiset valitsivat puolisokseen sellaisen, johon tunsivat vetoa tai olivat jopa rakastuneet. Tai sitten heillä oli odotus siitä, että avioliitossa rakkaus syttyy. Toki puolison valinnassa oli muitakin kriteereitä, esimerkiksi työkyky, terveys ja luonne. Piti pystyä elättämään perhe, Hanna Kietäväinen-Sirén kertoo. AVIOLIITON PÄÄTARKOITUKSET olivat keskinäinen rakkaus, suvun jatkaminen ja ”seksuaalisen epäpuhtauden välttäminen”. – Kaikki perustui avioliittoon, niin perimysjärjestys, sosiaali- ja lastenhuolto kuin verotuskin. Aviopari oli yhteiskunnan perusyksikkö ja tuotantoyksikkö, joka tuotti esimerkiksi viljaa, Hanna Kietäväinen-Sirén kertoo. Avioliiton asema tarkoitti myös sitä, ettei sen ulkopuolisille suhteille tai sukupuolielämälle ennen avioliittoa ollut sijaa. Käytännössä suhteet ja sukupuolielämä saattoivat kuitenkin alkaa jo ennen avioliiton solmimista. Moni morsian oli raskaana häissään. Avioliitto-opetusta ja avioliittoneuvontaa antoivat papit. Heidän tukenaan olivat kuudennusmiehet eli sen ajan kirkolliset luottamushenkilöt. Kuudennusmiehet saattoivat paitsi sovitella aviokiistoja myös seurata muiden elämää ja raportoida epäilyttävästä toiminnasta. Jos avioparin epäsopu alkoi häiritä myös muita, apuun pyydettiin lähipiiri ja pappi. Pappi antoi sielunhoitoa ja ohjausta, ja jos nämä eivät tepsineet, niin varoituksia, uhkauksia ja lopulta ehtoolliskiellon. Ongelmaparit saatettiin myös lähettää piispan johtamaan tuomiokapituliin. TUON AJAN LAINSÄÄDÄNTÖ nojasi Vanhan testamentin kymmeneen käskyyn. Esimerkiksi puolison pettäminen eli huorinteko oli rikos, ei vain yleisesti paheksuttu asia. Lainsäädäntö tunsi myös sellaiset rikokset kuin kaksinnaiminen (avioituminen toisen kanssa naimisissa ollessa), salavuoteus (naimattoman miehen ja naisen välinen sukupuoliyhteys) ja sodomia (homoseksuaalisuus tai eläimeen sekaantuminen). Tällaisista teoista saattoi seurata kovat sakot, mutta myös ruumillisia rangaistuksia käytettiin. Kuolemanrangaistuskin oli mahdollinen.

– Silloin kyseessä oli jokin erityisen vakavana pidetty rikkomus kuten kaksinkertainen huoruus eli se, että kumpikin oli tahoillaan naimissa, eläimeen sekaantuminen tai insesti. Insestiksi saatettiin tulkita myös henkinen sukulaisuus kuten vaimon siskon kanssa makaaminen, Hanna Kietäväinen-Sirén kertoo. Rangaistuksen määräsi kihlakunnanoikeus, mutta jo ennen kuin tapaus oli edennyt oikeuteen, sopimattomasti eläneet saattoivat joutua kirkkoherran puhutteluun, piiskattavaksi tai jalkapuuhun. Häpeän uskottiin olevan tehokas rangaistus ja pelote muille. Siihen perustui myös julkinen kirkkorangaistus eli julkirippi. Esimerkiksi salavuoteudesta tuomittu saatettiin määrätä seisomaan kirkon ovelle tai ’’huorapallille’’ saarnan ajaksi, minkä jälkeen pappi julisti rikkomuksen, tuomion ja synninpäästön. Huorintehneet saattoivat joutua seisomaan keskellä kirkkoa kolmena sunnuntaina. Ankarat rangaistukset saattoivat tuntua tuon ajan ihmisen näkökulmasta perustelluilta. – Moraalikäsityksissä ei ollut kyse vain siitä, että saatiin kansa kuriin, vaan niihin liittyi myös taloudellisia ja poliittisia intressejä. Yhden ihmisen väärä teko uhkasi koko yhteiskuntajärjestystä. Ihmiset myös todella pelkäsivät synnin tekemistä, koska ajateltiin, että vääristä teoista saa kärsiä koko kansa esimerkiksi sodan tai sadon vievän hallan muodossa.

”

Ihmiset valitsivat puolisokseen sellaisen, johon tunsivat vetoa tai olivat jopa rakastuneet. AJATUS SUKUPUOLTEN välisestä tasa-arvosta oli 1600–1700-lukujen ihmisille vieras. Mies oli perheen pää. Avioliitossa pyrittiin kuitenkin keskinäiseen kunnioitukseen ja siihen, että kumpikin huolehtii perheestä ja hoitaa omat tehtävänsä. Suhtautuminen väkivaltaan oli erilaista kuin nyt. Vaimoa oli oikeutettua kurittaa, jos tämä oli tottelematon, laiska tai juoppo. Lyödä ei kuitenkaan saanut ”enemmän kuin kohtuullista”. Lähtökohtaisesti avioliitot solmittiin eliniäksi, mutta elinikä ei ollut yhtä pitkä kuin nykyään ja kuolemanvaara oli läsnä koko ajan – esimerkiksi silloin, kun nainen synnytti. – Leskeksi jääneet saattoivat mennä uudestaan naimisiin, esimerkiksi niissä tapauksissa, kun vaimo oli kuollut lapsivuoteeseen. Mies tarvitsi naista ja nainen miestä. Mahtoivatko tuon ajan parisuhteet ovat onnellisia, ja mistä avio-onni vuosisatoja sitten koostui? Kietäväinen-Sirén arvelee, että pitkälti samoista asioista kuin nykyään. – Uskon, että ihmiset olivat avioliitoissaan onnellisia ja onnettomia aivan kuten nykyäänkin. Onni muodostui paitsi parisuhteesta myös siitä, että oltiin terveitä, saatiin satoa ja lapset pysyivät hengissä. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

Jussi-Pekka Rantasen mielestä jotkut veisuista ovat ikivihreitä, kuten Oi Herra luoksein jää.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

Entisten nuorten punainen veisukirja toimii edelleen Aika moni muistaa rippileiriltä laulut. Neljä ex-rippikoululaista kertoo, mikä biisi jäi mieleen. TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT VILJA HARALA

Kuljeta ja johda Uutisjuontaja Jussi-Pekka Rantanen, 44, lauloi nuoren seurakunnan veisuja 1990-luvulla Porissa. ”Rippileirillä saimme käyttöömme niin sanotut riparivihkot, joista lauloimme. Käytännössä ne olivat yhteen nidottuja A4-monistenivaskoita. En silloin tiennyt, että monisteiden laulut olivat peräisin Nuoren seurakunnan veisukirja -nimisestä opuksesta. Samalle sivulle oli kopioitu monta veisukirjan laulua. Vihot olivat hyvin itsetehdyn näköisiä. Ensimmäisen kerran muistan nähneeni Punaisen veisukirjan vaimoni muuttolaatikossa, kun muutimme yhteen vuonna 2001. Rippileirin jälkeen menin isoskoulutukseen ja edelleen leiriavustajakoulutukseen. Olin leireillä ja muutenkin mukana seurakunnan toiminnassa, ja joka kesä tehtiin uusi lauluvihko. Syy saattoi olla taloudellinen. Seurakunnalla ei ehkä ollut varaa antaa veisukirjoja niin isolle joukolle. Mutta monistenivaskat olivat näppäriä käsitellä missä sitten lauloimmekin. Olin jo ennen rippikoulua soittanut pianoa ja käynyt soittotunneilla. Monistenivaskan kaikissa kappaleissa ei ollut nuotteja, vaan sanojen päälle oli kirjoitettu soinnut. Riparilla oli isonen, joka osasi soittaa pianoa soinnuilla. Se oli minulle uutta. Pyysin häntä näyttämään, miten se tehdään, ja soinnuilla säestäminen avautui minullekin. Rippikoulun jälkeen lauloimme veisuja nuortenilloissa. Veisujen laulaminen oli melko läpitunkeva juttu. Soittelin niitä kotona monia vuosia seurakuntanuorivaiheen jälkeenkin. Jotkut veisuista ovat ikivihreitä. Veisujen kautta avautui gospelmaailma, ja minulle niiden kautta avautui myös omien biisien tekemisen maailma. Innostuin kitaran soitosta ja aloin tehdä omia kappaleita. Hyvän lapsuudenystäväni kanssa kiersimme esittämässä biisejämme rippileireillä ja seurakunnan tilaisuuksissa. Olimme duo, kaksi kaveria ja kaksi kitaraa. Ensimmäi-

nen kirjoittamani kappale oli nimeltään Tunnen olevani yksin. En koskaan hirveästi tykännyt siitä, mutta kaverini tykkää siitä edelleen. Hän soittaa sitä vielä nykyään bändinsä kanssa – ja on jo ihan aikuinen mies, neljävitonen. Täydestä menee. Biisi oli sellainen tunnepurkaus. Moni varmaan samastui niihin tunteisiin silloin teinivuosina, kun etsi omaa paikkaansa ja koki olevansa yksin omien ajatustensa kanssa. Tekemämme kappaleet olivat gospelia, ne ekat jopa pikkasen julistavia. Kappaleet saivat enemmän sävyjä, kun taidot kehittyivät.

”

Ensimmäisen kerran muistan nähneeni veisukirjan vaimoni muuttolaatikossa. UUTISJUONTAJA JUSSI-PEKKA RANTANEN

Nuorena elämäni täyttyi koulusta, harrastuksista ja seurakuntatoiminnasta. Biisejä tekemällä purin ajatuksiani ja pohdin ihmisenä kasvamista, paikkaani maailmassa ja sitä, mihin kaikkeen uskonto liittyy. Minulla oli kova tarve löytää oma paikka ja suunta ja elämän tarkoitus. Kristinusko on täynnä mysteerejä, ristiriitaisuuksia ja erikoisuuksia, ja yritin sovittaa niitä mielessäni. Toivoin, että elämä menisi nätteihin muotteihin ja osaisin hahmottaa tätä maailmaa. Nuoruus oli suurten tunteiden aikaa monella tavalla. Vanhemmiten vasta hyväksyin sen, että vaikka kaiken tämän hahmottaminen on vaikeaa eikä kaikkea ymmärrä, se on ok.

Minulla on nyt kädessäni vaimoni siskon Nuoren seurakunnan veisukirja, joka on painettu vuonna 1985. Kun selaan tätä, huomaan, että täällä on paljon hienoja biisejä, joista tykkäsin. Oi Herra luoksein jää on numero 22. Se on tosi suuri suosikkini, mutta ei ehkä tyypillinen riparilaulu. Muistan, kuinka soitin kotona yksin pianoa, lauloin tätä ja itkin vuolaasti. Kappale avasi kaikki Niagaran lähteet. Myöhempinäkin vuosina olen laulanut sitä. Sehän on myös virsi, ja upea virsi onkin kaikessa lohduttavuudessaan ja sopii laulettavaksi läpi elämän kirjon. Onhan täällä veisukirjassa Pekka Simojoen Ensirakkauskin. Kun tätä laulettiin, rakkaus oli vain haaveissa. Lauloin kappaletta myös kotona, ja äiti herkistyi aina, koska sen sanoma on niin kaunis. Veisujen itsekseen laulamisella on terapeuttinen vaikutus. Ei tarvitse välittää, millä äänellä laulaa tai onko ääni auki. Tekniikka ei ole silloin pointti vaan se, että saa laulamisesta tunnekokemuksen. Minulla on kotona sähköpiano, johon kitarat nojailevat. Niihin pitää aina välillä tarttua. Nyt puhuttelee Pekka Ruuskan Kuljeta ja johda.”

Jumalan ihonväri

Näyttelijä Eija Vilpas, 62, lauloi nuoren seurakunnan veisuja 1970-luvulla Tuusulassa. ”Minulla on nuoruuden veisukirja edelleen tallessa, ja sitä en hukkaa. Osaan kyllä lauluja ulkoa ihan mielettömästi, koska olin oman riparini jälkeen isosena monena kesänä. Veisukirjahan on uusiutunut useasti. Minulla on se ensimmäinen vuodelta 1970. Kävin riparin vuonna 1972, ja samasta kirjasta laulettiin läpi isosvuosieni. Olin hirveän aktiivinen Tuusulan seurakunnassa. Toimin isosena lastenleireillä ja pidin tyttökerhoja. Palkka ei ollut iso, mutta se oli tärkeä, koska sen sai omasta työstä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

Eija Vilpas lauloi veisuja aikoinaan Kellokosken Seka ja Sora -lauluyhtyeessä.

Lopetin isosena toimimisen Tuusulan seurakunnassa, kun muutin Helsinkiin opiskelemaan. Ennen teatterikorkeakoulua opiskelin opettajankoulutuslaitoksessa. Illaksi menin aina Ylioppilasteatteriin, sillä minulla oli kova kaipuu näyttelijän työhön. Asuin Urheilukadulla ja kävin Meilahdessa ja Töölössä kirkossa niin kuin minulla oli ollut tapana, mutta tunsin itseni ulkopuoliseksi enkä tavoittanut niissä sitä seurakuntayhteyttä, johon olin tottunut. Mutta Käpylän kirkossa oli kotoisaa. Siellä oli kirkkoherrana Seppo Saaristo, joka oli entinen Tuusulan pappi ja rippiisäni ja ollut minulle läheinen koko seurakuntanuoriajan. Nuorena veisut olivat tosi tärkeitä. Voin heti sanoa yhden vanhan veisun, joka on kestänyt aikaa hyvin. Siinä lauletaan ’Millainen Jumala on väriltään? Mikä Jumala on väriltään?’ Laulu on yksinkertainen, mutta siinä on sellainen isompi ajatus ja hyvä sanoma. Laulu on nimeltään Jumalan ihonväri. Yksi kiva ja kaunis veisu on Tuli kirkkoon mies ja lapsi. Se on konkreettinen ja lohdullinen. Siinä yhdistyvät hengelllisyys ja arki. Minulla on nuoren seurakunnan veisuista myös nuottikirjat, sillä meillä oli Kellokosken kirkolla pieni lauluyhtye. Seppo-pappi antoi yhtyeelle nimen Kellokosken Seka ja Sora, joka ehkä jotenkin kuvaa tasoamme. Ahkerasti kuitenkin harjoiteltiin ja esiinnyttiin. Pikkulintu riemuissaan ei ole veisuissa, mutta sitä laulettiin pyhäkoulussa. Se on yksi lempilauluistani. Sitä laulettiin tyttökerhossakin, ja opetin sen omille kerholaisilleni. Olen yhä lapsuudenuskoinen niin kuin pikkulintu riemuissaan. Niin kauan kuin muistan, olen ajatellut, että Jumala on olemassa.”

Onneni on olla Herraa lähellä

Olin jopa seurakunnan nuorisotyötoimikunnassa. Se oli sitä 1970-lukua. Toimikuntaan kuului rovasti ja kirkkovaltuuston jäseniä, ja kokoukset olivat tosi virallisia. Toimikunnassa oli kaksi nuorten edustajaa, minä ja silloinen Elisa Raitala, nykyinen Vilpas, sillä hän meni myöhemmin naimisiin veljeni kanssa. Demokratia tuli silloin kirkkoon. Pohdittiin nuorten toimintaa ja maailman hädänalaisten auttamista. Seurakunnasta käytiin Kirkon nuorisotyön päivillä. Siellä kuultiin uusinta gospelmusiikkia Jaakko Löytyltä sekä Pekka Ruuskalta ja Livingstone-yhtyeeltä ja Pekka Simojoelta ja Exityhtyeeltä. Herättäjäjuhlillakin käytiin ja siellä laulettiin körttivirsiä. Silloin oli myös kaiken maailman hyvän tahdon seminaareja, ja niissäkin laulettiin

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

”

Osaan lauluja ulkoa ihan mielettömästi, koska olin isosena monena kesänä. NÄYTTELIJÄ EIJA VILPAS

veisuja. Myös virsiä osaan vieläkin ulkoa, koska nuorena käytiin pyhäisin kirkossa. Nykyisin olen ortodoksi, mutta käyn edelleen luterilaisessa kirkossa.

Runoilija Aura Nurmi, 32, lauloi nuoren seurakunnan veisuja 2000-luvulla Hangossa. ”Käsittelen tänä keväänä ilmestyneessä Leijonapatsailla-runokokoelmassani rippikouluikäisen tytön matkaa. Sitä varten luin nuoren seurakunnan veisuja ja muistelin omaa rippikouluaikaani. Kävin rippikouluni Hangon seurakunnassa. Äiti halusi minut kauniiseen kaupunkiin rippikouluun. Se oli hänen esteettinen valintansa. Olen helsinkiläinen ja jouduin yksin Hankoon. No, elämässä oli muutakin, ja rippikoulu Hangossa oli aika kiva valinta. Siellä oli hienot tilat. Sain viettää aikaa puuhuvilassa, jossa tutustuttiin katekismukseen ensin pehmeästi. Ei se ollut mikään katastrofi. Sieltä tuli kivoja kavereita. Olen oikeastaan ylpeä siitä, että minut on konfirmoitu kauniilla kukkulalla Hangon kirkossa. Minulla oli jo silloin vähän uskonnollista taustaa, sillä pienenä kävin hyvin pysäyttävän ja hienon pyhäkoulun. Hangossa halusin käydä myös yksityisillä katolisilla tunneilla erään nunnan luona. Rippikouluajan sävelmistä minulla on aika vähän muistoja. En osaa laulaa, mutta tykkäsin lauluista, varsinkin niistä, joissa puhuttiin armosta ja kasvamisesta. Ne ovat ruokkineet mielikuvitustani ja tehneet minulle poikkeuksellisen hyvää. Minusta on hienoa, että meillä on tällainen syvä, ikiaikainen sivistys, kuului sitten kirkkoon tai ei. Minä kuulun.

Erityisen ihanaa on, että maailmassa on kaiken keskellä pyhää ja että se pyhä on onnistuttu taltioimaan hienojen kirjoittajien kautta moniin lauluihin. Hyvin, hyvin mukavaa oli käyttää tätä aineistoa runokirjassani. Nuoren seurakunnan veisut ovat olleet taustalla rytmittämässä tekstiä. Olen hyödyntänyt kirjassa sekä rippikoulun henkeä että sitä hengellistä poljentoa, joka veisuissa on.

”

En osaa laulaa, mutta tykkäsin lauluista, joissa puhuttiin armosta ja kasvamisesta. RUNOILJA AURA NURMI

Yhdessä laulamisen traditio on hieno, mutta yhdessä lauletaan aivan liian vähän. On tavattoman hienoa, kun pääsee laulamaan jossakin kirkollisessa tilaisuudessa. Ihan liikutun, kun mietin sitä. Skeptisimmänkin ihmisen sydän heltyy tiettyjen tuttujen laulujen kohdalla.

Lempiveisuni on se klassisin, se maailmaa syleilevä veisu. Kuulin sen myös kummipoikani konfirmaatiotilaisuudessa. Olen kuullut sen ainakin viidessä kirkollisessa tilaisuudessa. Vaikka ei olisi syvästi uskova, niin ihminen liikuttuu, kun koulussa lauletaan keväisin Jo joutui armas aika. Kyyneleet nousevat silmiin välittömästi. Lempiveisuni on vähän samanlainen. Se on hyvin kaunis, armollinen, universaali ja ajaton. Veisu yhdistyy mielessäni hyvin voimakkaasti koulun kevätjuhlan tunnelmaan, siihen, että edessä on toiveikkuutta ja että jokainen meistä on ainutlaatuisesti rakastettu. Siinä veisussa on jotakin sellaista, mitä haluaisin Jumalan sanan olevan – että armahdetaan ja rakastetaan jokaista. Se on aivan käsittämättömän hieno ajatus. Lempiveisuni on Onneni on olla Herraa lähellä. Se julkaistiin vuonna 1985 Nuoren seurakunnan veisukirjassa, ja seuraavana vuonna se päätyi virsikirjaan. Lempikohtani on tämä: ’Herra kädelläsi iloita mä saan / se on rikas käsi antamaan / siellä armahdusta meille tarjotaan / eikä kadotusta milloinkaan.’ Rippikouluaika Hangossa oli tosi ihanaa. Sen jälkeen moni kaverini lähti mukaan seurakunnan isostoimintaan. Minä en lähtenyt, sillä asuin eri kaupungissa, siellä Helsingissä. Mutta nyt teen töitä nuorten parissa, joten sekin aukko nyt tietyllä tavalla täyttyy. Ekstroverttinä ihmisenä olisin kyllä ollut niin selvä isoskandidaatti.”

Vartiossa

Teekkari Matias Kari, 23, laulaa nuoren seurakunnan veisuja 2020-luvulla Espoon Leppävaarassa. ”Olin vähän aikaa sitten laulamassa Leppävaaran kirkossa jumalapalveluksen suorassa videolähetyksessä. Vedimme Liekki-bändimme laulajien ja kitaristi Make Perttilän kanssa Punaisen laulukirjan veisuja ja vähän virsiä. Liekissä on soittajia ja laulajia ripari-ikäisistä minuun. Olen tällä hetkellä vanhin jäsen, mutta onneksi ikäero muihin ei ole hirveän iso. Liekki on usein mukana jumalanpalveluksissa, joissa laulamme virsiä ja veisuja. Ollaan me vedetty muutama veisu myös järjestämissämme bändiilloissa. Niitä on pari kertaa vuodessa, ja soitamme siellä pääasiassa kevyttä musiikkia, mutta myös kaikkea funkista metalliin ja oopperaan. Opiskelen diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistossa. Bändissä laulamisen lisäksi toimin vapaaajalla Leppävaaran seurakunnassa rippileirien apuohjaajana ja apuohjaajakouluttajana. Liekki-bändiin liityin neljä vuotta sitten. Sitä vetävät pianisti ja kitaristi. Minä laulan ja suunnittelen stemmoja, ja jos joskus tarvitaan hyvin yksinkertaista kitaralisää, saatan säestää. Olen Punaisen laulukirjan avulla opetellut vähän rämpyttelemään kitaraa. Kirja on hirveän kätevä. Siinä on helppoja ja kivoja biisejä, joista aloittaa.

Veisujen sanat ovat ruokkineet Aura Nurmen mielikuvitusta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

Indigo Laurén (vas.), Matias Kari, Anna-Elena Vallivirta ja Iida Loukimo laulavat Leppävaaran seurakunnan Liekki-bändissä.

Meillä järjestetään myös riparimusapäiviä, jotka kuuluvat riparilaisten pakollisiin seurakuntaan tutustumisiin. Silloin riparilaiset kiertelevät kirkolla ja tutustuvat kirkkomusiikkiin. Kirkolla on kolme rastia, ja bändi hoitaa niistä yhtä. Esittelemme Punaisen laulukirjan biisejä. Bändin isoimpia tehtäviä on valmistella musiikki konfirmaatioihin. Niissä saattaa olla yksi urkubiisi jossain välissä, mutta kaikki muu musiikki on meiltä. Veisuista suosikkibiisini on – bändiläiset kyllä nauravat tälle – vuoden 2015 veisukirjasta numero 99 eli Pekka Ruuskan Vartiossa. Bändimme on pakko vetää se kaikkialla, koska se on niin hyvä. Minulle musiikissa oleellisin asia on tunnelma. Tykkään Vartiossa-biisin tunnelmasta. Se on kaunis fiilistelybiisi ja kertoo hiljaisuudesta. Vartiossa ei ole maailman yksinkertaisin sävelmä. Se on myös musiikillisesti mielenkiintoinen ja lopussa on pari siistiä sointua. Kappale on kiva ja rauhallinen, mutta siitä saa myös tosi hienon

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

ja mahtavan, jos haluaa. Olemme keksineet siihen bändin laulajien kanssa hyvän sovituksen. Tänä vuonna ilmestyneessä uudessa veisukirjassa Vartiossa-laulu ei ole. On hyvä, että veisukirjaan tulee tuoreita biisejä ja kokeillaan kaikkea uutta, mutta poisjätettävien kappaleiden valin-

”

Veikkaan, että Happoradion biisit ovat riparien uusia hittejä. TEEKKARI MATIAS KARI

ta on varmaan vaikeaa. Ei siinä välttämättä pysty ottamaan huomioon sitä, että jossakin seurakunnassa jostakin biisistä on tullut yleisön suosikki.

Niin kuin nyt tämä Vartiossa on meillä Leppävaarassa erityisen suuressa suosiossa. Tässä vaiheessa, kun on ollut jo monella riparilla, riparilaisten keskuudessa kaikkein suosituimmat kappaleet alkavat kuulostaa jo renkutuksilta. Tuo on vähän pahasti sanottu, mutta ne suosituimmat biisit ovat niin yksinkertaisia, niin kuin Tilkkutäkki, Evankeliumi, Sateenkaariunet ja erityisesti Sitkeä sydän. Eivät ne ole huonoja biisejä. Ne ovat hyviä ja käteviä – saadaan riparilaiset ylipäätään laulamaan. Sen jälkeen voidaan katsella vähän monipuolisempia lauluja. Nyt, kun on ilmestynyt uusi veisukirja, on tosi kiinnostavaa, mistä biisistä tulee tämän kesän suosikki. Minusta on kiva, että tässä vuoden 2020 veisukirjassa on jälleen Juha Tapion Mitä silmät ei nää -biisi. Se oli vuoden 2010 muttei vuoden 2015 veisukirjassa. Veikkaan kuitenkin, että Happoradion biisit Pelastaja ja Puhu äänellä jonka kuulen ovat riparien uusia hittejä. Jälkimmäinen on ollut bändimme ohjelmistossa jo muutaman vuoden.” ■

Viisikymppinen veisukirja on ollut aikansa kuva

Kuva: Heikki Nenonen

Jumalanpalvelusten lähettämistä verkossa jatketaan Helsingissä kesän yli. Keskustan ja Itä-Helsingin seurakuntien lähetykset löytyvät tästä, ja muissakin Helsingin kirkoissa ne jatkuvat. Jumalanpalveluksia Kirkko Helsingissä -YouTube-kanavalla ja seurakunnan omissa kanavissa

Keskusta-alueen jumalanpalvelukset:

Itä-Helsingin jumalanpalvelukset:

7.6. 14.6. 21.6. 28.6. 5.7. 12.7. 19.7. 26.7. 2.8.

7.6. 14.6. 20.6. 21.6. 28.6. 5.7. 12.7. 19.7. 26.7. 2.8.

Kallion kirkko klo 10 Paavalinkirkko klo 10 Temppeliaukion kirkko klo 10 Lauttasaaren kirkko klo 11 Tuomiokirkko klo 10 Paavalinkirkko klo 10 Temppeliaukion kirkko klo 10 Lauttasaaren kirkko klo 11 Kallion kirkko klo 10

Roihuvuoren kirkko klo 10 Kulosaaren kirkko klo 10 Mikaelinkirkko klo 11 Puotilan kappeli klo 18 Laajasalon kirkko klo 12 Puotilan kappeli klo 18 Puotilan kappeli klo 18 Laajasalon kirkko klo 12 Mikaelinkirkko klo 11 Roihuvuoren kirkko klo 10

Katso kaikki Helsingin kirkkojen verkosta löytyvät jumalanpalvelukset: helsinginseurakunnat.fi/nettikirkko

Sommaren är kort, men kanske hinner du titta också en gudstjänst på svenska? Vi strömmar varje söndag. Mera info på hemsidan helsingforsforsamlingar.fi/webbkyrkan

AHDISTUKSESTA

7.–9.8.2020

kohti vapautta

Kaikille avoin tapahtuma toipumisen teemoista Vivamossa Lohjalla. Mukana mm. Mirja Sinkkonen, Satu Lähteenkorva, Heikki Heinonen, Merja Lehtinen, Ulla Saunaluoma, Mika Lahtinen sekä Minna ja Jussi Pyysalo. Konferenssin osallistumismaksu 80 € Täysihoitohinta 151,50–179,50 €

Krito-ryhmänohjaajakoulutus 6.–7.8. Koulutuspäivien kurssimaksu 70 € Täysihoitohinta 80–94 €/hlö Ilmoittaudu puh. 0207 681 760 tai vivamo@sana.fi Yhteistyössä Agricola-opintokeskus Katso lisää: krito.fi

kansanraamattuseura.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

KUVA: YOAL DESURMONT

Katso video, jossa haastateltavat esittävät lempiveisunsa, osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Löydä tämän kesän suosikkikirkkosi – verkossa jumalanpalveluksiin on lyhyt matka

TNOMRUSED LAOY :AVUK

VIDEO VERKOSSA

Ensimmäinen Nuoren seurakunnan veisu kirja ilmestyi syksyllä 1970. Sen kokosi tuolloin 23-vuotias ”pitkätukkainen ja kitaraa rämpyttävä” teologian opiskelija, Nuorten keskuksen julkaisu- ja koulutussihteeri Kari Pekka Kinnunen. Myöhemmin hänestä tuli muun muassa Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pappi ja Korson seurakunnan kirkkoherra. Nuorten keskus ja Kirkon nuorisotyön keskus olivat julkaisseet A5-kokoisia lauluvihkoja, joista seurakunnissa otettiin kopioita. – Otin laulujen kokoamisen vähän niin kuin kesähommaksi. Ei ollut mitään työryhmää, vaan aloin koota lauluja, jotka tunsin, Kari Pekka Kinnunen kertoo. Nuoren seurakunnan veisukirjaan ei tehty varta vasten uusia lauluja, vaan ensimmäiseen painokseen valitut 108 laulua olivat jo olemassa. Sopivia löytyi jo julkaistuista lauluvihkoista sekä niin sanotuista henksuista, jotka olivat Lähetysseuran hengellisiä lauluja ja virsiä. Sieltä otettiin esimerkiksi Sua koh ti Herrani. Muutama laulu löytyi Lasse Mårtensonin Voiko sen sanoa toisinkin -levyltä, esimerkiksi Jumala rakastaa maailmaa. – Se oli myös folkin aikaa. Rippikouluissa laulettiin jo ennen veisukirjan julkaisua sellaisia lauluja kuin Tuulelta vastauksen saan ja We Shall Overcome. Lisäksi Kari Pekka Kinnunen kävi Musiikki-Fazerilla etsimässä sopivia negrospirituaaleja ja kansanlauluja. Laulujen piti sopia yhteislauluiksi. Lauluissa kuuluivat sen ajan ilmiöt kuten kansainvälistyminen ja sosiaalieettinen herääminen, johon vaikuttivat muun muassa mustien ihmisoikeustaistelut ja Biafran nälänhätä. – Veisukirjasta tuli mahdollisimman yleiskirkollinen, mutta selvästi uskonnollisyhteiskunnallinen, Kinnunen luonnehtii. Ensimmäinen 3 000 kappaleen painos myytiin nopeasti loppuun. Suosio oli kova myös seuraavilla painoksilla. – Ei silloin arvattu, että kirjasta tulisi instituutio. Ajateltiin, että tehdään tällainen laulukirja, ja saa nähdä, minkä verran sille tulee käyttöä. Nuoren seurakunnan veisukirja on uudistettu viiden vuoden välein. Uusin painos ilmestyi tammikuussa 2020. Vaikka laulut ovat vuosien varrella vaihtuneet, yksi on pysynyt: alusta alkaen veisukirja on ollut pieni ja punainen. Yksi seikka erottaa kuitenkin tuoreemmat painokset ensimmäisestä. – Ensimmäisessä ei ollut ollenkaan kitarasointuja tai nuotteja vaan pelkät sanat, Kinnunen kertoo. HANNA ANTILA

Aleksis Salusjärvi opettaa nuoria miehiä lukemaan ja pohtii, miten oma elämä pitäisi elää.

Alisuoriutujien sparraaja TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

un ihminen kokee, ettei kukaan ymmärrä häntä, hän elää akuutissa hätätilassa. Näin ajattelee Aleksis Salusjärvi, joka sai tammikuussa tunnustuspalkinnon lähes neljä vuotta jatkuneesta työstä poikien ja miesten lukutaidon hyväksi. Palkinnon perustelujen mukaan Salusjärvi on vahvistanut heikosta lukutaidosta kärsivien nuorten itsetuntoa, luovuutta ja sosiaalisia taitoja ja innostanut heitä runouden pariin. Salusjärvi vertaa omaa rooliaan dominokeksin välissä olevaan valkoiseen töhnään. Sen tarkoituksena on saada syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja heidän asioitaan hoitavat viranomaiset toimimaan yhdessä. Hän haluaa näyttää sekä viranomaisille että nuorille todellisuuden, jonka hän kohtaa kiertäessään ammatillisia oppilaitoksia, erityiskouluja ja vankiloita. – En törmää heikkolahjaisuuteen. Nuoret miehet, jotka ovat vetäneet elämässään lyhyen korren, eivät ole yksinkertaisia tai tyhmiä, vaikka heiltä puuttuu onnistumisen kokemuksia. Sen sijaan olen törmännyt valtavaan määrään lahjakkuutta, jota ei ole tunnistettu. Salusjärvi avaa tietokoneensa ja soittaa rapkappaleen, joka on tehty Sörnäisten vankilassa viime vuoden elokuussa. – Tämän teki yhteiskunnan silmissä luku- ja kirjoitustaidoton kaveri. Hän käyttää taitavasti tavuja ja säkeenylityksiä ja tavoittaa häkellyttävän tarkasti päihteistä vieroittautuvien lyhytaikaisvankien tilanteen. Systeemissä on jotain vikaa, kun osa parhaista runoilijoistamme kuuluu alisuoriutujiin. OMAN NUORUUTENSA Aleksis Salusjärvi vietti 1990-luvun Espoonlahdessa. Lähiön ilmapiiriä värittivät syvä lama ja katukuvaan ilmaantuneet Helvetin enkelit, jotka myivät alaikäisille kovia huumeita. Lukuvuoden päättyessä Kivenlahden rantakallioilla vietettiin kotitekoisia festareita, joiden pikkuporukoissa aineet liikkuivat. Salusjärvi näki kaduilla pahoinpitelyitä, joissa käytettiin sumeilematonta väkivaltaa. Hurjimmat tilanteet olivat kuin romahtaneesta yhteiskunnasta kertovassa Mad Max -elokuvassa. – En käyttänyt alikulkutunneleita, koska ne tuntuivat ansoilta. Veitsen kantaminen mukana antoi turvallisuudentunnetta. Salusjärven kavereita alkoi kuolla huumeisiin. Naapurin rivitaloperheen kumpikin poika ajautui huumepiireihin, ja toinen heistä menetti sillä tiellä henkensä. – Iltsu oli läheinen lapsuudenkaverini, jonka toinen kaverini tappoi. Tällaiset tapaukset vaikuttivat minuun tosi vahvasti. HYVÄ TUURI ja hyvät kaverit selittävät Salusjärven mukaan sen, että hänelle on käynyt elämässä hyvin. Lamavuodet eivät tuoneet professori-isän ja toimittajaäidin perheeseen taloudellista turvattomuutta. Luonteeltaan itseohjautuva poika osasi välttää väkivaltaisia tilanteita. 11-vuotiaana Salusjärvi löysi lukemisen. Kirjat avasivat väylän sellaiseen merkityksellisyyden nälkään, johon päämäärätön ajelehtimi-

nen ja päihteiden tarjoama painottomuuden kokemus eivät vastanneet. – Suhteeni kirjallisuuteen muodostui nopeasti tiiviiksi. 15-vuotiaana luin parvekkeella Dostojevskin Rikosta ja rangaistusta, kun ystäväni pelasivat fudista tai joivat kaljaa. Ei ollut puhettakaan siitä, että voisin laskea romaanin käsistäni, hän sanoo. Nopeasti kasvaneesta lähiöstä uupui mahdollisuuksia hyviin harrastuksiin. Partioryhmät olivat täynnä ja palloseuraan oli vuosien jono. Samoja virheitä toistetaan Salusjärven mielestä vieläkin uusien asuinalueiden kaavoituksessa, vaikka asia ymmärretään nyt paremmin kuin 1990-luvulla. Espoonlahdessa oli kuitenkin seurakunta, jonka isosena Salusjärvi osallistui leireille monena kesänä. Seurakunnasta löytyi turvallisia aikuisia, joiden kanssa nuori sai ihmetellä, kuka oikeastaan on ja mitä omasta elämästä voisi tulla. Siellä oli tilaa katsoa elämää muustakin kuin itsekeskeisestä näkökulmasta. – Kun ihminen on levännyt ja syönyt hyvin ja häntä on halattu ja rakastettu, hänellä on varaa kysyä, miten muilla menee. Sellaista seurakunta pystyi tuottamaan, ja se pelasti konkreettisesti ihmishenkiä.

”

Kun ihmistä on halattu ja rakastettu, hänellä on varaa kysyä, miten muilla menee. SYKSYLLÄ 2016 Salusjärvi ja Atomirottayhtyeen sanoittaja Mikko Sarjanen pitivät ensimmäisen Sanat haltuun –hankkeeseen liittyvän oppitunnin Vantaan Koivukylässä sijaitsevassa teknisen alan ammattioppilaitoksessa. Kahden seuraavan vuoden aikana kaksikko teki yhteensä sata kouluvierailua toisen asteen oppilaitoksissa eri puolilla Suomea. Sen jälkeen he alkoivat vierailla yläkoulujen erityisluokissa ja vankiloiden nuortenosastoilla. Työ erityisopetuksessa ja vankiloissa jatkuu Wihurin säätiön ja Koneen säätiön tuella tämän vuoden loppuun saakka. Salusjärvi pyrkii siihen, että nuorille syntyisi itsenäinen suhde lukemiseen. Hän ei kerro heille, että lukeminen on kivaa, sillä lukihäiriöstä tai päihdeongelmasta kärsivä tai levoton adhd-nuori ei yleensä nauti lukemisesta. – Yritän saada nuoret oivaltamaan, että lukutaito on eloonjäämistaito. Siinä on kyse kyvystä tehdä havaintoja ja ilmaista itseään. Yhteiskunnassa se, joka ei pysty puhumaan omasta puolestaan, ei ole olemassa. Oppitunneilla nuoret pureutuvat itselleen tärkeiden laulujen sanoituksiin. Salusjärven mukaan lähestymistapa toimii, koska se antaa nuorille aktiivisen roolin.

Moni haluaisi ratkaista nuorten syrjäytymisen jollain poliittisella yleislääkkeellä, mutta Salusjärven mukaan nuorten todellisuus on niin eriytynyttä, ettei sellaisista ole apua. – Osa näistä nuorista ei enää tule yöksi kotiin, koska kotona oleminen on pelottavaa. Toiset eivät poistu kotoaan, koska pelkäävät sosiaalisia tilanteita tai koulukiusaamista. Kumpaankin ryhmään kuuluvat nuoret ovat syrjäytyneitä, mutta heidän kanssaan pitäisi tehdä eri asioita. VUODET EIVÄT ole vähentäneet murrosiässä herännyttä merkityksellisyyden nälkää. Tänä vuonna 40 vuotta täyttävä Aleksis Salusjärvi pohtii yhä sitä, mihin oma elämä pitäisi käyttää. Vastaus on yksinkertainen, mutta samalla kaukana helposta. – Haluan saada aikaan enemmän plus- kuin miinusmerkkisiä asioita. Jos olemme rehellisiä itsellemme, tasapainoon pyrkiminen on ankara juttu. Länsimainen kuluttaja on itsekäs olento, joka elää tällä planeetalla jonkinlaisena loisena. Salusjärvi pohtii paljon myös suhdettaan kuolemaan. Kuoleman ajatteleminen on hänen mukaansa suomalaisessa kulttuurissa tabu. Välttelemme asiaa, koska koemme kuoleman henkilökohtaisena tappiona. Salusjärvi kokee kuoleman ajattelemisen pikemminkin puhdistavaksi ja rauhoittavaksi. – Ajattelen, että kuolema on jotakin, mikä täytyy ansaita. Minun täytyy elää niin, että sen jälkeen saan levätä. En tiedä, miten hengellinen ajatus tämä on. Onnellisia ihmisiä yhdistää Salusjärven mukaan se, että he saavat olla toisille hyödyksi. – Se ei mene niin, että ihminen päättää tehdä jotain, vaan meiltä pyydetään jotain. Siinä on koko juttu. Hiljattain Salusjärvi sai sähköpostia linnassa istuneelta mieheltä, joka pyysi häntä kuuntelemaan tekemänsä laulun. Se kertoi katumuksesta. Mies suri sitä, että oli tehnyt ihmisille pahaa ja ollut lapselleen huono isä. – Kuuntelin biisin ja annoin siitä palautetta. En tiedä, mikä olisi ollut arvokkaampaa ja missä voisin olla enemmän hyödyksi. Tuollaisen kokemuksen jälkeen koen, että olisin plussalla, vaikka jäisin tänään kuorma-auton alle. ■

Kuka?

Aleksis Salusjärvi, 39, on kirjallisuuskriitikko ja toimittaja, joka harrastaa pyöräilyä, kalastusta ja nyrkkeilyä. Salusjärvi elää Helsingin Maunulassa puolisonsa, runoilija Aura Nurmen kanssa.

Mitä?

Salusjärvi sai tammikuussa Kari Sajavaara -tunnustuspalkinnon työstään poikien ja miesten lukutaidon hyväksi.

Motto

Tärkeintä ihmisenä olemisessa on se, että tulee ymmärretyksi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

Järki ja Jumala sopivat yhteen Kristinuskon kovin argumentti on Eero Junkkaalan mukaan Jeesus. Pahuuden ongelma on vaikea.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JUSSI HELTTUNEN

”

sko ei edellytä aivotoiminnan sal paamista.” Näin kirjoittaa ympä ristömuutoksen professori Atte Korhola teologian tohtori Eero Junkkaalan tuoreen Onko mitään järkeä uskoa Jumalaan? -kirjan (Perussanoma 2020) takakannessa.

– Luomiskertomus kertoo, että Jumala on kaiken tämän takana. Sitä ei ole kuitenkaan tarkoitettu luonnontieteen oppikirjaksi, Eero Junkkaala sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

Kirkko ja kaupungin kolumnistin, teologian tohtori Kari Kuulan, mukaan yhä useampi etääntyy kirkosta, koska uskonto ei tunnu todel ta. Tarvitaan myös älyllisiä syitä uskoa. Junkkaala on samaa mieltä näistä kommen teista, vaikka ajatteleekin, että usko ei ole älylli nen suoritus. Se on Jumalan lahja. Kehitysvam

maisten rukoukset ja pieni lapsi ehtoollisella ker tovat siitä, mistä uskossa on pohjimmiltaan kyse: luottamuksesta. Esimerkiksi maailmankatsomustaan etsiville nuorille uskomisen esteeksi voi tulla se, että usko asetetaan vastakkain tieteellisen maailmankuvan kanssa. On kuitenkin arvostettuja tiedemiehiä, joilla uskonvakaumuksen löytymiseen on vaikut tanut juuri älyllinen pohdinta. Monille on tär keää, että usko on tolkullista. – Kristinusko on kohdannut länsimaissa aikai sempaa suuremman haasteen. Siihen liittyy ag gressiivista, vaikka argumenteiltaan usein kevyttä ja virheellistä uskontokritiikkiä, Junkkaala sanoo. Hän kertoo vierastavansa apologiaa eli uskon älyllistä puolustamista, vaikka onkin tehnyt si tä luentojensa ja kirjojensa sivutuotteena. Hän on esimerkiksi kertonut Israelissa tehtyjen arkeo logisten kaivausten tuomista todisteista, jotka osoittavat Raamatun ankkuroituvan lujasti histo riaan. Nyt Junkkaala halusi tehdä kirjan, jossa käy dään yleistajuisesti läpi asioita, joilla voidaan

puolustaa Jumalan olemassaoloa, ja asioita, joilla kristillistä uskoa on haastettu. Hän arvelee, että kirja voisi sopia myös nuorille. – Yksi tajunnan räjäyttävä haaste on se, että kyselytutkimuksen mukaan rippikoulun isosistakin vain runsas puolet uskoo Jumalan olemassaoloon. Mietin, missä mennään, jos kristinuskon perusasiat ovat niin hukassa, että kirkko näyttää satuolentoihin uskovalta laitokselta, Junkkaala pohtii. USKOSSA ON mysteeripuoli, jossa Jumala on salattu ja ihmisen tutkimattomissa. Lisäksi siinä on tiedollinen puoli. – Jos Jumala on luonut maailman ja ihmisen, jolla on aivot, niitä ei ole tarkoitettu kytkettäväksi pois päältä, Eero Junkkaala sanoo. – Kun kristinuskon mukaan Jumala on suurin viisaus, kaikkivaltias, kaiken tietävä ja kaiken luoja, kyllä hänen luomakunnassaankin pitää olla järkeä. Äly ja tieto, jolla maailmaa tutkitaan, kuuluu ihmisen olemukseen. Maailmaa pitää tutkia, eikä uskominenkaan voi olla järjetöntä.

Junkkaalan usein kuulema väite, ettei kukaan järkevä ihminen voi uskoa Jumalaan, sai hänet luettelemaan kirjassaan ison joukon kristittyjä tieteilijöitä. Koko yliopistolaitoksen historia on saanut alkunsa pitkälti kirkon tuella, joten heitä riittää. Vuosien 1500–1700 tieteellisen vallankumouksen 52 merkittävimmästä tieteilijästä arviolta 50 oli vakaumuksellisia kristittyjä. Myös nykypäivänä heitä on vaikka kuinka paljon. – Esimerkiksi ihmisen geenikarttaa selvittäneen Human Genome -projektin johtaja Francis S. Collins on kristitty. Hän oli nuorena ateisti. Lääkärinä hän kohtasi kristittyjä vanhuksia, joiden levollisuus kuoleman edessä puhutteli häntä. Sitten hän sai eräältä papilta luettavakseen C.S. Lewisin kirjoja. Ne auttoivat häntä lähestymään älyllisesti kristinuskoa. Jumalan luomistyöstä Collins kirjoittaa: ”Raamatun Jumala on myös genomin Jumala. Häntä voidaan palvoa sekä katedraalissa että laboratoriossa.” TÄSTÄ PÄÄSTÄÄNKIN toiseen argumenttiin Jumala-uskoa vastaan, nimittäin siihen, etteivät usko Jumalaan maailman luojana ja evoluutioon elämän kehitystä ohjaavana prosessina sovi samaan pakettiin. Eero Junkkaala on vankasti toista mieltä. Hän on kirjoittanut aiheesta niin uusimmassa kirjassaan kuin kirjassa Alussa Jumala loi … luomisusko ja tieteellinen maailmankuva. – Olin kerran eräässä lukiossa väittelemässä tästä aiheesta kreationistin ja ateistin kanssa. Olin kreationistin kanssa samaa mieltä siitä, että Jumala on luonut maailman, ja ateistin kanssa siitä, miten se on tapahtunut, Junkkaala kertoo nauraen. Hän korostaa, että Raamatun luomiskertomusta ei ole tarkoitettu luonnontieteen eikä historian oppikirjaksi. Se on kuvausta siitä, kuka on kaiken takana ja mikä on ihmisen paikka maailmassa. Sen perusteella ei pidä päätellä maailman ikää eikä sitä, miten elämä maapallolla kehittyy. Se on tieteen tehtävä. Junkkaala käy kirjassaan läpi uskonnonfilosofisia jumalatodistuksia, joita hän on aiemmin karttanut. Hänelle Jumalan olemassaolosta puhuvat sellaiset seikat kuin kosminen hienosäätö eli se, miten pienestä koko maailmankaikkeus ja elämä siellä on kiinni, ja se, että ihmisessä näyttää olevan sisäänrakennettuna moraalinen laki eli omatunto. Hän ymmärtää sen, että ateisti ja agnostikko ajattelevat toisin. Jumalan olemassaoloa tai olemattomuutta ei voida tieteellisesti todistaa, vaikka kumpaakin voidaan perustella järjellä. TÄSSÄ SOTIEN, luonnonkatastrofien ja kulkutautien maailmassa monille suurin kysymys on se, miten Jumala voi olla hyvä, kun maailmassa on niin paljon pahuutta ja kärsimystä. – Se on suuri ja vaikea asia, jota on pohdittu halki vuosituhansien. Tähän niin sanottuun teodikean ongelmaan meillä ei ole olemassa lopullista ja helppoa ratkaisua, Junkkaala sanoo. Hän uskoo, että Jumala on hyvä ja kaikkivaltias, vaikka maailmassa onkin Jumalan jostain syystä sallimana paljon pahaa. Hän kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, miten paljon hy-

vää maailmassa on, ja miettimään, mistä se johtuu. Mitä se kertoo Jumalasta? Youtubesta löytyy video, johon sijoitettu laskuri laskee, miten monta ihmistä on Raamatun mukaan tapettu Jumalan käskystä tai toimesta. Miten tällainen Jumala on yhdistettävissä siihen Jumalaan, jota kristinusko kuvaa sanalla rakkaus? Kertovatko nuo raamatunkohdat enemmän meistä ihmisistä kuin Jumalasta? – Ne vaivaavat minuakin aika tavalla, ja ajattelen, että ne kertovat enemmän ihmisen pahuudesta. Ne kertovat siitä samasta pahuudesta, joka tulee meitä vastaan joka päivä, kun avaamme television. Samalla ajattelen, että jollain meille käsittämättömällä tavalla Jumalan suuri suunnitelma näkyy noissakin kertomuksissa, vaikka ne sotivatkin oikeudentuntoamme vastaan. – Raamatun Vanhaa testamenttia pitää lukea Uuden testamentin läpi. Siellä meitä kristittyjä kehotetaan olemaan rauhantekijöitä ja rakastamaan lähimmäisiämme, Junkkaala korostaa. Kumpaa kristinusko on saanut enemmän aikaan, hyvää vai pahaa?

”

Olin kerran lukiossa väittelemässä kreationistin ja ateistin kanssa. Olin kreationistin kanssa samaa mieltä siitä, että Jumala on luonut maailman, ja ateistin kanssa siitä, miten se on tapahtunut. – En kiistä sitä, etteikö uskon nimissä olisi tehty paljon pahaa. Kun katsoo maailmaa ja sitä, miten kristinuskon vaikutus näkyy erilaisissa yhteiskunnissa ja miten paljon hyvää tehdään sen innoittamana, vastaukseni on, että kristinuskon nimissä on tehty paljon enemmän hyvää kuin pahaa. ENTÄ JEESUS? Miten hän liittyy kristilliseen uskoon ja sen järkevyyteen? – Aivan olennaisesti. Hän on kristinuskon kovin argumentti. Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen mukana kristinusko seisoo tai kaatuu. Jeesuksen historiallisuus on kiistaton tosiasia. Sen on tutkimus todistanut. Jos hän olisi ollut vain opettaja, joka kuoli ristillä, ei kristinuskoa enää olisi. Se, että Jeesus nousi kuolleista, on asia, jota emme voi tieteellisesti todistaa. Niin ovat miljardit ihmiset 2000 vuoden ajan uskoneet. – Kirjassani kerron myös siitä, miten ihmiset ovat olleet valmiit kärsimään pitääkseen tämän uskon. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

Hyvää pyhää

31.5.

Tänään on helluntai. Päivän tekstissä (Joh. 14: 15–21) Jeesus lupaa lähettää opetuslapsilleen Pyhän Hengen.

Aloita jotakin Helluntai on uusien alkujen pyhä. Ensimmäisenä helluntaina sai alkunsa kirkko. Kansansanonnan mukaan helluntai on ollut viimeinen hetki parisuhteen tai ainakin kesäromanssin alkamiselle. Kesän alkunakin helluntaita voi pitää. Aloita tänä helluntaina jotakin, mikä ei ihan heti valmistu: useam man tuhannen palan palapeli, tupakkalakko, remontti, tilkkutyö. Tai ala lukea Raamattua ihan rauhassa, muutaman jakeen päivävauhtia. Jos olet paksunahkainen tai rohkea, aloita uimakausi.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Mitä pitää tehdä ollakseen kristitty?

”

os rakastatte minua, noudatatte käskyjä ni”, Jeesus sanoo luvatessaan opetuslapsil le Pyhän Hengen. Lauseessa tiivistyy yksi kristinuskon vaikeista kysymyksistä. Jos kaikki on armoa ja usko lahjaa, mitä pitää tehdä ollakseen kristitty? Mikä on oikea kirkossa käyntien määrä? Missä kristillisyys näkyy, jos ei omista rippiristiä? Mitä käskyjä Jeesus sanoillaan tarkoittaa? Aina kin hän puhuu käskyistä monikkomuodossa. Hä nen opetustensa koko kokonaisuus löytyy Raama tusta. Se on hyvä syy tutkia tätä kristittyjen pyhää kirjaa. Yksi Jeesuksen käskyistä on: ”Rakastakaa toi sianne.” Rakastakaa toisianne, siis välittäkää toisis tanne myös silloin, kun se on vaikeaa tai kun toi sella on vaikeaa. Älkää loukatko, älkää arvostelko, vaan rakastakaa toisianne, Jeesus käskee. Sovelias ta kirkossa käyntien määrää Jeesus ei puheessaan ota esille. Miksi sitten rakastaa Jeesusta? Jeesusta ei tar vitse rakastaa väkipakolla vaan omissa elämänvai heissaan häneen tukeutuen. Jeesus ei ole kaukai nen taivaan hahmo, vaan hän eli ihmisen elämän ja koki, mitä ihmiset kokevat. Hän jakaa meidän kärsimyksemme ja surumme, ystävyyden hetket ja ilon ajat. Jeesus lupaa antaa Pyhän Hengen, joka on kans samme ikuisesti. Henki on se, missä usko tuntuu. Pyhän Hengen kyyneleiksi kutsutaan sitä, kun kau neus tai hyvyys saa silmät kostumaan. Hengen an siota ovat koko olemuksessamme tuntuvat lahjat: rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä.

KAISA KARIRANTA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

Vieraile verkkokirkossa Ensimmäisenä helluntaina Jeesuksen seuraajat saivat erikoisen kokemuksen. Heidän päänsä päälle laskeutui kuin tulenlieskoja, ja he puhuivat yhtäkkiä monia kieliä. Tänään kirkko on löytänyt uuden kielen puhua sanomastaan verkossa, kun kokoontua ei vielä voi. Tee onnittelukäynti! Vieraile kirkon syntymäpäivänä jossakin verkkokirkon lähetyksessä. Maistele opetuksia mielummin kunnioittavalla mielellä kuin arvostellen.

Harras hetki

Sonja HellénNieminen, 60, on Espoon Laurinlahdessa asuva motoristi. Energiayhtiön kehityspäällikön tehtävistä viime marraskuussa eläkkeelle jäänyt Hellén-Nieminen hankki ensimmäisen moottoripyöränsä vuonna 2002. Hellén-Nieminen on mukana kristillisessä Gospel Riders -moottoripyöräkerhossa. Lisätietoa osoitteessa www.gospelriders.fi.

Mutkaisilla maanteillä pääkoppa tyhjenee Kevään tullessa Sonja Hellén‑Niemistä kihelmöi ajatus siitä, että saa taas hypätä moottoripyörän selkään. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

äälle nelikymppisenä Sonja HellénNiemiseen iski ikäkriisi. Hänen lapsensa olivat jo teini-ikäisiä, ja hän halusi elämäänsä jotain uutta ja kiinnostavaa. Samoihin aikoihin jotkut HellénNiemisen kaverit olivat hankkineet moottoripyörän. Nämä houkuttelivat häntä kokeilemaan, eikä aikaakaan, kun hän hankki oman menopelin. Myös hänen miehensä innostui harrastuksesta. ENSIMMÄINEN KESÄ oli melkoisen tuskaisa, kun Sonja Hellén-Nieminen ei osannut käsitellä uutta ajokkiaan. Hän oli jo lähellä luovuttaa, kunnes sisu ja rukoileminen tuntuivat auttavan. Hellén-Nieminen onkin kuullut, että ensimmäiset tuhat kilometriä ovat motoristille vaikeimmat ja vaarallisimmat. Toisaalta hänestä tuntuu, että hankalan alun jälkeen hän osaa nyt

enemmän arvostaa harrastuksen tuomaa iloa ja nautintoa. Kevään tullessa Hellén-Niemistä suorastaan kihelmöi ajatus siitä, että saa taas hypätä moottoripyörän selkään. Hän kuvailee, että se on vähän samanlaista riemua kuin lapsen päästessä Lintsille. Varsinkin nyt korona-aikana on tuntunut todella virkistävältä päästä pois neljän seinän sisältä. Hellén-Nieminen kertoo, miten prätkällä ajaessa aistii ympäristön aivan eri tavalla. Erityisen hienoa ja vapauttavaa on huristella mutkaisilla maanteillä. Kun keskittyy ajamiseen, tyhjenee pääkoppa kaikesta muusta.

”

IKIMUISTOISIN REISSU ON OLLUT KUUKAUDEN PYHIINVAELLUSMATKA ISRAELIIN.

MOOTTORIPYÖRÄHARRASTUS toi Sonja HellénNiemiselle liki 18 vuotta sitten myös uuden yhteisön. Hän liittyi Gospel Riders -moottoripyöräkerhoon.

Hellén-Nieminen muistelee, miten lämpimästi hänet otettiin vastaan heti ensimmäisessä kerhoillassa. Kerhosta on tullut hyviä ystäviä, joiden kanssa on voinut jakaa iloja ja suruja ja kasvaa hengellisesti. Gospel Ridersilla on paljon toimintaa. Talvella se järjestää kerhoiltoja, kevät- ja kesäkaudella yhteisajeluja ja motoristikirkkoja sekä vierailuja rippikoululeireille. Koronavirustilanteen vuoksi yhteinen toiminta alkaa tänä vuonna näillä näkymin kesäkuun alussa. SONJA HELLÉN-NIEMINEN on ajanut kolme vuotta BMW F 800 GT -merkkisellä moottoripyörällä. Kevyt matkapyörä on jo hänen viides ajopelinsä. Matkapyörä sopii hänelle, koska perheen kesäiset lomareissut on viime vuosina tehty moottoripyöräillen Suomessa ja Keski-Euroopassa. Ikimuistoisin ajoreissu on ollut Gospel Ridersin kuukauden kestänyt pyhiinvaellusmatka Israeliin. Jerusalemissa 30 hengen seurue jopa sai luvan ajaa kierroksen vanhassa kaupungissa. Hellén-Niemisen tämän vuoden matkasuunnitelmat ovat vielä auki. Nähtäväksi jää, toteutuuko esimerkiksi elokuuksi suunnitteilla ollut ajomatka Ruotsiin Euroopan kristillisten moottoripyöräkerhojen kokoontumisajoihin. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

Hautauspalveluja

Tilaisuuksia HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan tyĂśt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistĂ¤mĂśltĂ¤ KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ostetaan TĂ&#x2013;Ă&#x2013;LĂ&#x2013;N HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

SiirtolapuutarhamĂśkki Marjaniemi Kaikenkuntoiset huomioidaan. Soita: Hanna / 040 8210 746

hautakivityĂśt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Hammashoitoa Ostetaan kuolinpesiĂ¤ ja koti-irtaimistoja. Asuntojen tyhjennyksiĂ¤ nopeasti ja ammattitaidolla. p. 044-979 2229

Erikoishammasteknikko

He i d i L e v a n d e r

â&#x20AC;˘ Uudet hammasproteesit ja korjaukset â&#x20AC;˘ NOUTO KOTIOVELTA â&#x20AC;˘ MYĂ&#x2013;S KOTIKĂ&#x201E;YNNIT â&#x20AC;˘ Turvallisesti ja luotettavasti ammattitaidolla â&#x20AC;˘ Valmistan proteesit itse alusta loppuun 040 7785212

KuolinpesĂ¤t, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiĂ¤. MyydessĂ¤si ota yhteyttĂ¤ luotettavaan, akateemiseen yhtiĂśĂśn. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila KĂ¤yntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

â&#x20AC;˘ katutasossa â&#x20AC;˘ esteetĂśn sisĂ¤Ă¤nkĂ¤ynti

WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 11/2020

Vuokrata halutaan Luot. siisti, rauh. vak. tyĂśssĂ¤ mies ets. yksiĂś/kaksio HKI kantak. En juo/polta. p.050-5996061

Haen edullista yksiĂśtĂ¤ 1.7. alkaen (esim. kĂ¤pylĂ¤, puistola, hertton.) tyĂśssĂ¤k. 0400469863/Hanna Etsin rauhallista, tervettĂ¤, maanlĂ¤heistĂ¤ sekĂ¤ rakkaudella pidettyĂ¤ kotia vuokralle uudeltamaalta. ~70-120m2 Saa tarjota erikoisempiakin. Olen raitis 34-vuotias mies. 0504131747

Savuton siisti oikeustieteen opisk. etsii asuntoa kantakaupungista 0400698694 / Johannes 20v Etsin vuokrattavaa kotia HelsingistĂ¤. Olen 40v. maksukykyinen mies. En tupakoi & arvostan rauhallisuutta. Antti p.0456516737 antti.hulkkonen@gmail.com

VANTAAN SEURAKUNNAT FĂ&#x2013;RSAMLINGARNA I VANDA

Vantaan seurakuntayhtymĂ¤n yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 2.6.2020 klo 18.00 kaupungintalon valtuustosalissa, Asematie 7, 01300 Vantaa. Esityslista on nĂ¤htĂ¤villĂ¤ seurakuntien ja seurakuntayhtymĂ¤n palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 20.5.2020 alkaen. Kokousta voi seurata vantaanseurakunnat.fi -sivuilla. Eve RĂ¤mĂś yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

HERĂ&#x201E;NNĂ&#x201E;ISSEURAT Verkkoseurat torstaisin 28.5 suorana klo 19 11.6 klo 19 lĂ¤htĂśseurat etĂ¤herĂ¤ttĂ¤juhlille. www.facebook.com/ herattaja Suoria verkkoseuroja ei ole tĂ¤mĂ¤n pĂ¤ivĂ¤n jĂ¤lkeen. Su 31.5 klo 19 Helluntain monikielinen virsihetki. Eng. SV. www. facebook.com/herattaja Su 7.6 klo 14 KivistĂśn kirkko, Laavatie 2. Vantaa Su 14. 6 klo 15 KytĂ¤jĂ¤n kirkko, Palkkisillantie 11, HyvinkĂ¤Ă¤ Ke 15.7 klo 12 Rautatienrakentajien hautausmaa, Sandelininkatu 13, HyvinkĂ¤Ă¤. Mini-herĂ¤ttĂ¤jĂ¤juhlat taivasalla. Verkkoseurat joka torstai suorana klo 19 www.facebookcom/herattaja sekĂ¤ tallenteena www.h-y.fi/ verkkoseurat, missĂ¤ myĂśs muuta materiaalia. 3-5.7 EtĂ¤herĂ¤ttĂ¤jĂ¤juhlat on 105, 8 MHz pĂ¤Ă¤kaupunkiseudulla.

Helsingin Rauhanyhdistys

MyrskylĂ¤ntie 22 Nettiseurat keskiviikkoisin klo 19:00, lauantaisin klo 18:00 ja sunnuntaisin klo 16:00 ja 18:00 HeinĂ¤kuussa su seurat klo 18. www.hry.fi

Palveluja halutaan Kaivataan puhelimen + tietokoneen peruskĂ¤ytĂśn opastusta. Opetus kotona. p. 0503457049

Palveluja tarjotaan LĂ¤hetĂ¤ surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

KAUPPAOSTOKSET PUOLESTASI KAUPPAOSTOKSETATERIAT PUOLESTASI RAVINTOLOISTA RAVINTOLOISTA Siivous, korjaus,ATERIAT TV, netti, puhelin Siivous, korjaus, TONTTU TV, netti, puhelin KOTIAPUMIES 044-2794646 KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Kaikenlaisten tilojen tyhjennykset. Nopea ja edullinen. P. 040 812 7070 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jĂ¤tekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekĂ¤ muutot. 35â&#x201A;Ź+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081 Juha Kurvinen, 040 541 5787 Ari Suominen, 040 3552340 etunimi.sukunimi@otava.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35â&#x201A;Ź+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

KAIPAATKO KUUNTELIJAA? LĂ¤snĂ¤oleva ja kannustava kuuntelija sinulle. 06001 5888, 1.93â&#x201A;Ź/min +ppm Kuulemisiin, Marjut

LisĂ¤tietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Kiinteistövälitystä

Lakipalveluja

Ikkunapesua/kotisiivousta 13 v. kokemuksella. Edullisesti, myös hankalat. Timo 0440691994 Halutessasi pidämme kasvomaskia.

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM Minna Korhonen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907. Käytämme tarvittaessa maskia.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

Myymässä vai vuokraamassa?

Kun siirryt tuumasta toimeen – autamme markkinajohtajan ammattitaidolla. Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV-pätevyys 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Kaksi eläkkeellä olevaa rakennusalan ammattimiestä, teemme remonttityöt, harkkomuuraukset ja pihakivityöt. Myös kotitalousvähennys. puh: 0400 845 909 ja 045 634 7858

Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Laki ja kiinteistö Moilanen Oy LKV

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Hämeentie 23, Helsinki p. (09) 773 2600

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari, kiinteistövälittäjä (LKV)

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Rakennusala LVI-ASENNUKSET ja KVV- JA IV-TYÖNJOHTO. Vantaan LVI-Urakointi Puh:045-2573257

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS 24 vuoden kokemuksella

Leikkaa talteen

Siivouspalveluja

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Hyvää kesää! Lehti ilmestyy seuraavan kerran Espoossa ja Kauniaisissa 18.6. ja Helsingissä ja Vantaalla 30.7. Verkossa läpi kesän.

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY

Luotettava ja osaava NAISSÄHKÖURAKOITSIJA. Kaikki sähkötyöt. Soita 0400 339 363! tarja.siuvatti@gmail.com KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

Testaa raamattutietosi Oletko kirjanoppinut fariseus vai kovakorvainen sanankuulija? Testaa, kuinka hyvin tunnet Raamatun kertomukset, ja hämmästy. Kysymyksiin liittyvät tarinat löydät seuraavalta aukeamalta. TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI 1. Mikä oli Aadamin ja Eevan kohtaloksi koitunut kielletty hedelmä? a) Viikuna b) Omena c) Kyseistä hedelmää ei määritellä Raamatussa sen tarkemmin. 2. Mistä puusta Nooa rakensi arkkinsa? a) Libanonin setristä b) Sypressistä c) Viikunapuusta 3. Kuka on Raamatun pitkäikäisin henkilö? a) Jered b) Vanha Aatami c) Metuselah 4. Miksi Saara nauroi? a) Kun Herra koitteli häntä. b) Koska Jumalan lähettiläs kertoi Saaran synnyttävän lapsen. c) Se oli salainen merkki häntä pelastamaan tulleelle agentille. 5. Missä Raamatun kirjassa ei mainita Jumalaa lainkaan? a) Saarnaajan kirjassa b) Ilmestyskirjassa c) Esterin kirjassa 6. Mikä oli Jaakobin poikien isän nimi? a) Israel b) Laban c) Iisak 7. Mikä oli Mooseksen vaimon nimi? a) Sippola b) Sippora c) Sapporo

8. Kerubit ovat enkeleitä. Miltä kerubit näyttävät? a) Niillä on neljä siipeä, neljät kädet ja neljät kasvot. Yhdet kasvot ovat ihmisen, yhdet leijonan, yhdet härän ja yhdet kotkan. Niiden jalat muistuttavat vasikan sorkkia. b) Ne ovat pullukoita kiharatukkaisia pikkupoikia, joilla on pieni pippeli ja pienet siivet. Usein niillä on myös pieni jousipyssy. c) Ne ovat miespuolisia soturienkeleitä, joilla on kauniit kasvot, kultainen rintapanssari, punainen viitta ja suurikokoiset, valkeat siivet. Aseenaan niillä on miekka. 9. Dodo esiintyy Raamatussa yhden kerran. Mikä se Raamatussa on? a) Suurikokoinen lintu b) Miehen nimi c) Jerusalemin temppelissä käytetty soitin 10. Mihin Laulujen laulun nuorukainen vertaa mielitiettynsä kauneutta? a) Faraon valjakon tammaan b) Basanin lehmään c) Juudan leijonaan 11. Jean Sibelius on säveltänyt musiikin Hjalmar Procopén näytelmään

Belsassarin pidot. Kuka oli tämä Belsassar? a) Babylonian elosteleva kuningas b) Kuningas Daavidin hovin kokki c) Jerikolainen tullimies, joka kutsui Jeesuksen kotiinsa illalliselle. 12. Job joutui suuriin kärsimyksiin. Mutta miksi? a) Hän oli tehnyt paljon syntiä. b) Saatana halusi testata Jobin nuhteettomuutta ja hurskautta, ja Jumala suostui. c) Jumala halusi testata Jobin nuhteettomuutta ja hurskautta ja pani Saatanan asialle. 13. Bileam-nimisellä miehellä oli erikoinen aasi. Mitä kummallista hänen aasissaan oli? a) Sillä oli kahdeksan korvaa ja neljät siivet. b) Sillä oli ihmisen pää. c) Se osasi puhua. 14. Miten kuuluu suomenkielisen Raamatun lyhin jae? a) ”Jeesus itki.” b) ”Älä tapa.” c) ”Sela.” 15. Kuka oli Syyrian käskynhaltija Jeesuksen syntymän aikoihin? a) Herodes b) Quirinius c) Pontius Pilatus

16. Minkä nimisiä olivat Jeesuksen veljet? a) Jaakob, Joosef, Simon ja Juudas b) Simon ja Garfunkel c) Ruuben, Simeon, Leevi ja Juuda 17. Mitä Paholainen houkutteli erämaassa paastoavaa Jeesusta tekemään? a) Muuttamaan vettä viiniksi. b) Muuttamaan leijonan ulostetta banaaneiksi. c) Muuttamaan kiviä leiviksi.

Tilaa esitteet Tutustu kauniiseen Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevaan palvelutaloomme turvallisesti omalta kotisohvaltasi - tilaa esitteet ja hakemus postitse, tai tutustu taloomme kotisivuillamme. Kiinnostuitko Saga Munkkiniemestä? Ota meihin yhteyttä! puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi www.sagacare.fi

Saga-palvelutalot Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki

18. Juudas Iskariotin kuoltua hänen seuraajakseen kahdenneksitoista apostoliksi nimettiin Mattias. Miten hänet valittiin? a) Jeesus kertoi asiasta Emmauksen tiellä kahdelle apostolille. b) Enkeli Gabriel ilmoitti asiasta Pietarille. c) Arpomalla 19. Kenelle kuolleista noussut Jeesus ilmestyi ensimmäisenä? a) Hauta-alueen puutarhurille b) Pietarille c) Magdalan Marialle 20. Kuinka paljon on väkeä helluntain epistolassa? a) 3 000 b) 30 000 c) 100 000

Turvallinen koti ikäihmisille ja muistisairaille Tarjoamme Itäkeskuksen Hoivakoti Vanhalinnassa ympärivuorokautista hoivaa niin vakituiseen kuin tilapäiseen tarpeeseen. Kysy lisää palveluistamme: Riitta Kolsi 050 572 1189 | esperi.fi

Oikeat vastaukset: 1a, 2b, 3c, 4b, 5c, 6a, 7b, 8a, 9b, 10a, 11a, 12b, 13c, 14b, 15b, 16a, 17c, 18c, 19c, 20a KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

Helluntain epistola kuuluu yleis sivistykseen – vai kuuluuko? Kuinka hyvin tunnet Raamatun kertomuksia? Taivaan portilla sitä ei kysellä, mutta näillä 20 knoppitiedolla voit ilahduttaa itseäsi ja ystäviäsi – ja pärjätä pubivisassa.

11. Punnittu ja kevyeksi havaittu

TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI

1. Kielletyksi hedelmäksi on epäilty myös aprikoosia, viinirypälettä ja sitruunaa

3. Raamatun vanhimmat vanhukset elivät lähes tuhatvuotiaiksi

Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan, että Aadam ja Eeva saivat vapaasti syödä kaikista muista paratiisin puista paitsi yhdestä. Sitä ei kertomuksessa kuitenkaan mainita, mikä hedelmäpuu oli kyseessä. Raamattu kertoo puun olleen hyvästä ja pahasta tiedon antava puu. Sen hedelmä kuvataan perinteisesti omenaksi, mutta omena ei kertomuksen syntyaikoina ollut vielä levinnyt Lähi-itään. Juutalaiset rabbit ovat selittäneet hedelmän voineen olla viikuna, granaattiomena, viinirypäle, aprikoosi tai sitruuna. Michelangelon maalaamissa Sikstuksen kappelin freskoissa hyvän- ja pahantiedon puu on viikunapuu. Kielletyn hedelmän kuvaaminen omenaksi johtuu todennäköisesti Raamatun latinankielisestä käännöksestä, sillä latinaksi sana malus tarkoittaa sekä pahaa että omenaa.

Nooan isän Metuselahin kerrotaan eläneen 969-vuotiaaksi. Hänen isoisänsä Jered hävisi ikäkisan seitsemällä vuodella ja eli vain 962-vuotiaaksi. Näistä seniorikansalaisista kerrotaan Ensimmäisen Mooseksen kirjan viidennessä luvussa. ”Vanha Aatami” on ihmisen itsekkääseen luontoon viittaava kielikuva, joka ei liity fyysiseen ikään mitenkään.

2. Jumala antoi Nooalle tarkat laivanrakennusohjeet

Persian kuninkaan hoviin sijoittuva Esterin kirja kertoo, kuinka juutalainen Ester hurmaa kuninkaan kauneudellaan ja onnistuu estämään juutalaisten joukkotuhon. Jumalaa tuossa kirjassa ei mainita. Esterin kirjassa kuvatut tapahtumat ovat juutalaisen purim-juhlan taustalla.

Ensimmäisen Mooseksen kirjan kuudennessa luvussa kerrotaan Jumalan Nooalle antamista rakennusohjeista. Arkki piti tehdä sypressistä ja tiivistää ”maapiellä” eli bitumilla. Vuoden 1776 raamatunsuomennoksessa Jumala tosin käskee Nooaa tekemään arkin hongasta ja tervaamaan sen sisältä ja ulkoa. Raamatussa usein mainitut Libanonin setrit ovat myös kuuluisia laivanrakennuspuita: foinikialaiset tekivät niistä mastoja kauppalaivoihinsa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

4. Oi Saara, Saara, miksi naurat?

Saara oli Abrahamin puoliso, joka kärsi lapsettomuudesta. Kun Jumalan lähettiläs lupasi Saaran tulevan vanhoilla päivillään raskaaksi, Saara nauroi moista viestiä. Vuotta myöhemmin hän synnytti Isakin, 90-vuotiaana. Tästä kerrotaan Ensimmäisen Mooseksen kirjan 18. luvussa.

5. Jumalaton kirja

6. Ja Jaakobin poikien isän nimi on…

Tämän vanhan kompakysymyksen helppo vastaus olisi tietysti Jaakob, mutta koska sitä ei ole vastausvaihtoehdoissa, täytyy keksiä toinen vastaus. Ja oikea vastaus on Israel. Jumala itse antoi sen Jaakobin nimeksi sen jälkeen, kun oli

kehuu kilvan toisiaan. Sulhanen vertaa rakastettuaan muun muassa faraon valjakon tammaan. Basanin lehmät taas kuuluvat profeetta Aamoksen sanavarastoon. Hän haukkui köyhien kurjuudesta piittaamattomia varakkaita rouvia ”uhkeiksi Basanin lehmiksi Samarian vuorella”. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan, kuinka vanha Jaakob siunaa lapsensa. Poikansa Juudan kohdalla hän sanoo: ”Juuda, sinä nuori leijona”. Sillä perusteella Juudan heimon tunnuksena on pidetty leijonaa.

ihmisen hahmossa paininut Jaakobin kanssa. Tästä kerrotaan Ensimmäisen Mooseksen kirjan 32. luvussa. Laban oli Jaakobin eno, ja Iisak oli Jaakobin isä.

7. Ei nimi vaimoa pahenna

Mooseksen vaimo oli midianilaisen papin tytär nimeltään Sippora. He tutustuivat, kun Mooses oli pakomatkalla tapettuaan heprealaista orjaa pahoinpidelleen egyptiläisen.

8. Ole minulle Rafaelin enkeli

Yksityiskohtaisin Raamatun kuvaus kerubeista on Hesekielin kirjan alussa – vaikka siinä ei suoraan sanotakaan, että nämä nelisiipiset ja nelikasvoiset olennot olisivat juuri kerubeja. Varsinkin renessanssin, barokin ja rokokoon kuvataiteessa esiintyviä pullukoita pikkuenkeleitä kutsutaan joskus kerubeiksi, vaikka oikeampi nimitys näistä hahmoista on putto. Sellaiset ovat kuvattuna esimerkiksi renessanssimaalari Rafaelin kuuluisan Sikstiiniläismadonnan alareunassa. Arkkienkeli Mikael taas kuvataan usein ikoneissa soturina, jolla on rintapanssari, viitta ja miekka, mutta Mikael ei ole kerubi.

9. Dodo, Pua ja Tola

Tuomarien kirjan 10. luvussa mainitaan Tola-niminen mies, joka oli Puan poika ja Dodon pojanpoika. Dodo eli drontti on kyllä sukupuuttoon kuollut kookas lintu, mutta sitä ei mainita Raamatussa.

10. Itämainen eroottinen runoelma

Laulujen laulu on vuoropuhelun muotoon kirjoitettu eroottinen runoelma, jossa rakastunut pari

Danielin kirjan viidennessä luvussa kerrotaan Babylonian kuninkaan Belsassarin järjestämistä tuhannen hengen juhlista, joissa syötiin ja juotiin Jerusalemin temppelistä ryöstetyistä kultaisista ja hopeisista astioista. Kesken juhlien palatsin seinään ilmestyi vieraskielinen teksti: ”Mene, mene, tekel u-farsin”. Profeetta Daniel haettiin paikalle selittämään teksti. Hän tulkitsi, että ”mene” merkitsee, että Jumala on laskenut Belsassarin kuninkuuden päivät ja tekee niistä lopun. ”Tekel” merkitsee: ”punnittu ja kevyeksi havaittu.” ”U-farsin” taas merkitsee, että Belsassarin valtakunta jaetaan ja annetaan meedialaisille ja persialaisille. Belsassar tapettiin heti seuraavana yönä, ja valtakunta annettiin meedialaiselle Dareiokselle.

12. Jumala löi vetoa Saatanan kanssa

Jumala kehui Saatanalle Jobin kunnollisuutta, ja Saatana sanoi, että helppohan Jobin on olla hurskas, kun Jumala on pitänyt hänestä niin hyvää huolta. Saatana oli sitä mieltä, että vastoinkäymisten keskellä Job hellittäisi hurskaudestaan ja kiroaisi Jumalan. Jumala ei uskonut. Hän antoi Saatanalle luvan kajota Jobiin, kunhan vain säästäisi hänen henkensä. Saatana tuhosi Jobin koko elämän, vei häneltä perheen ja omaisuuden. Job ei lopultakaan kironnut Jumalaa, vaikka vaatikin häneltä selitystä.

13. Ken aasilla ratsastaa

Neljännessä Mooseksen kirjassa (luku 22:21–35) kerrotaan, kuinka Jumala antoi tyhmän Bileamin viisaalle aasille puhekyvyn, kun Bileam ei ymmärtänyt aasinsa elekieltä.

14. Lyhyestä virsi kaunis

Kymmeneen käskyyn kuuluva tappamiskielto on suomenkielisen

KANSALLISGALLERIA / JENNI NURMINEN

Raamatussa mainita. Ruben, Simeon, Leevi ja Juuda ovat Jaakobin poikia, Simon & Garfunkel taas oli New Yorkin juutalaisten muusikoiden Paul Simonin ja Art Garfunkelin maailmankuulu duo.

17. Ihminen ei elä ainoastaan leivästä

Jeesuksen kiusauksista erämaassa kerrotaan samaan tapaan samoja lähteitä käyttäneissä synoptisiksi eli ”yhdessä katsoviksi” kutsutuissa evankeliumeissa eli Matteuksen (luku 4), Markuksen (luku 1) ja Luukkaan (luku 4) evankeliumissa. Nälkäinen Jeesus vastaa Paholaisen houkutukseen muuttaa kiviä leiviksi, että ”ei ihminen elä ainoastaan leivästä.” Johanneksen evankeliumissa kerrotaan Jeesuksen muuttaneen vettä viiniksi Kaanan häissä, mutta ei suinkaan Paholai sen houkuttelemana vaan äitinsä pyynnöstä.

18. Arpa on heitetty

Juudaksen tehtyä itsemurhan apostolijoukkoa täydennettiin. Apostolien tekojen ensimmäisessä luvussa kerrotaan, että noin 120 Jeesuksen seuraajaa asettivat ehdolle Mattias ja Justus –nimiset miehet. Seuraaja valittiin arpomal la, ja Mattias voitti. Virkojen täyttäminen arpomalla oli tavallista sekä antiikin Kreikassa että antiikin Roomassa.

19. Kivi on poissa

”

Hugo Simberg maalasi Aatami ja Eeva -teoksen 1890-luvulla. Kuvassa paratiisin portti on jo avattu, ja ensimmäiset ihmiset ovat astumassa ulos viattomuuden tilasta.

Raamatun lyhin jae. Se löytyy sekä Toisesta Mooseksen kirjasta (luku 20:13) että Viidennestä Mooseksen kirjasta (luku 5:17). ”Jeesus itki” on Uuden testamentin lyhin jae. Se löytyy Johanneksen evankeliumista (luku 11:35). Jeesus itki kuultuaan ystävänsä Lasaruksen kuolemasta. ”Sela” esiintyy irrallisena sanana psalmeissa, mutta ei itsenäisenä jakeena. Selan merkitystä ei tiedetä, se on luultavasti psalmien laulami seen liittyvä ohje.

15. Ja tapahtui niinä päivinä

Jouluevankeliumissa eli Luukkaan evankeliumin toisen luvun alku osassa mainitaan, että keisari Augustus määräsi verollepanon roomalaisen Quiriniuksen toimiessa

Vanha Aatami on ihmisen itsekkääseen luontoon viittaava kielikuva, joka ei liity fyysiseen ikään mitenkään.

Syyrian käskynhaltijana. Aiemmas sa raamatunkäännöksessä hänen nimensä oli Kyrenius. Hänen koko nimensä oli Publius Sulpicius Quirinius. Matteuksen evankeliu missa ei puhuta Syyrian käskynhal tijasta, mutta siellä mainitaan kuningas Herodes. Rooman keisari oli nimittänyt Herodeksen Juudean provinssin kuninkaaksi. Pontius Pilatus puolestaan toimi Juudean käskynhaltijana Jeesuksen kuole man aikoihin.

16. Hyvät sisaret ja veljet

Jeesuksen veljet mainitaan nimeltä Matteuksen (luku 14:55) ja Markuk sen (luku 6:3) evankeliumeissa. Siskojakin Jeesuksella kerrotaan olleen, mutta heidän nimiään ei

Johanneksen evankeliumin 20. luvussa kerrotaan, kuinka Magda lan Maria meni Jeesuksen haudalle ja huomasi, että kivi oli vieritetty pois haudan suulta. Hän juoksi kertomaan asiasta Pietarille ja Johannekselle, ja he palasivat kolmistaan kiireesti haudalle. Siellä Jeesus ilmestyi Marialle, joka tosin luuli häntä ensin puutarhu riksi.

20. Kirjeitä kirkkokansalle

Vanhan sanonnan mukaan kun jossakin on paljon ihmisiä, siellä ”on väkeä kuin helluntain epistolas sa.” Epistolaksi kutsutaan jumalan palveluksessa luettavaa Uuden testamentin lukukappaletta. Sana epistola tulee kreikan kielen kirjettä merkitsevästä sanasta. Helluntaipäi vän epistola on Apostolien tekojen toisessa luvussa. Siinä kerrotaan, kuinka ensimmäisenä helluntaina oli koolla paljon erikielisiä ihmisiä eri puolilta Rooman imperiumia. He kaikki kuulivat Jeesuksen seuraajien saarnat omalla äidinkielellään. Päivän päätteeksi seurakunnan jäseniksi kastettiin noin kolmetuhat ta ihmistä. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2020

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Kiitos ristikoista MIELESTÄNI Kirkko ja kaupunki -lehti on hyvin toimitettu, kiinnostava ja harvinaisen monipuolinen lehti. Innokkaana lukijana ja ristikkojen ratkojana haluan kiittää lehden uudesta lisästä eli ristikosta. Varsinkin nyt korona-aikana meidän ikäihmisten ja muiden karanteenissa olijoiden on tärkeää huolehtia niin omasta fyysisestä kuin psyykkisestä hyvinvoinnista. Esimerkiksi pienen ulkoilu- ja reippailuhetken jälkeen on mukavaa ratkoa ristikkoa. Aivot saavat sopivasti haastetta, aika kuluu nopeammin eikä yksinäisyyskään tunnu enää yhtä kipeältä. Olen aina hyvällä tuulella, kun olen saanut ristikon ratkottua!

Maja-Lisa Niinikoski Helsinki

Minut tuomittiin nimikristityksi MENIN KIRKKOON erääseen yhteiskristillisenä mainostettuun tilaisuuteen. Minut otettiin ystävällisesti vastaan, mutta myöhemmin annettiinkin ymmärtää, ettei asia ollut niin yksinkertainen kuin minulle oli rippikoulussa opetettu. Uskoni olikin tilaisuuden järjestäjien mielestä aivan väärää uskoa, ja heillä oli se ainoa oikea. Ihmettelin, kuinka kirkossa voidaan opettaa niin monella tavalla. Myöhemmin minulle selvisi, että tässä liikkeessä oli ”viidesläinen” meininki. Viidennessä herätysliikkeessä on voimakas amerikkalaisen fundamentalismin painotus. Siinä ihmisen tekemä ratkaisu on kaiken mitta. Olinkin nyt vain nimikristitty ja menossa helvettiin. Oliko tämä sitä paljon puhuttua kirkon moniäänisyyttä? Omantuntoni mukaan hyväksyn vähemmistöjen rekisteröityjen parisuhteiden kirkollisen siunaamisen,

Miksi rippileirejä pidetään koronaepidemian aikana? LAPSENI KESÄKUINEN rippikoululeiri peruttiin koronaepidemian takia. Heinä–elokuun vaihteessa on uusi leirimahdollisuus. Miten seurakunta ajattelee koronatilanteen muuttuvan Suomessa tässä ajassa? Juuri nythän Suomi on jälleen avautumassa, ja tartunnat tulevat varmasti lisääntymään. Lapseni olisi ollut kiinnostunut rippikoululeiristä. Nyt kuitenkin tuntuu mahdottomalta ajatukselta, että papit, nuorisotyönohjaajat ja isoset pystyisivät jotenkin pitämään nuoria etäällä toisistaan 25– 35 murrosikäisen ympärivuorokautisella leirillä. Miksi ei suoraan siirretä leirejä vuoden 2021 kesään? Kirkon pitäisi vastata nuoristaan ja heidän läheisistään ja jättää leirit pitämät-

myös avioliiton, ja sukupuolten välisen tasa-arvon kirkon virkakysymyksissä. Hyväksyn myös luonnontieteiden näkemyksen maailmasta ja ihmisen alkuperästä sekä teologisessa tiedekunnassa opetettavan historiallis-kriittisen raamatuntutkimuksen. Käsitykseni mukaan yleissivistys kuuluu myös kristitylle. Silti joissakin seurakunnissa aikuisen ihmisen kriittisyyttä voidaan pitää jopa syntinä. Psyykkisesti sairaiden huijaamista eheytymishömpällä sielunhoidon nimissä ja muuta manipulatiivista

tä vaarallisena epidemia-aikana. Kuka vastaa seurauksista, kun liian luottavaiset osallistuvat leirille? Jumala ei valitettavasti suojele jonkun sairaudelta tai kuolemalta, vaikka kyseessä olisi kirkon leiri. Pelko ikäluokan menettämisestä on moraaliton syy leirien pitämiseen epidemia-aikana. Rippikoulua ei ole välttämätöntä pitää joka vuosi. Toisin on monien muiden palvelujen laita.

Rippikoululaisen vanhempi Espoo

ESPOON SEURAKUNNAT VASTAA: Ymmärrän hyvin huolen leirimuotoisen rippikoulun toteutumisesta, elämmehän todella poikkeuksellista ja epävarmuuden täyttämää kevättä. Joudumme tukeutu-

parantamistoimintaa pidän erittäin vastuuttomana.

Timo Teinikivi Turku

Striimaus on suoratoistoa VIIME NUMEROSSA Pentti Viita kyseli, mitä striimaus on selkosuomeksi (K&k 14.5.). Striimaus tarkoittaa sitä, että tilaisuus lähetetään suorana verkossa eli suoratoistetaan. Näin välitettyä videokuvaa voi katsoa tietokoneella, tabletilla tai älypuheli-

maan niihin viranomaisohjeisiin, joita meillä on käytössämme. Rippikoulun osalta piispat ovat ohjeistaneet, että leiririppikoulujen järjestäminen on 1.6. alkaen mahdollista. Me Espoossa aloitamme leirit juhannuksen jälkeen. Olemme ottaneet huomioon THL:n, aluehallintoviraston sekä Kirkkohallituksen ohjeet leiriturvallisuudesta. Teemme kaikkemme, jotta rippikoulut olisivat turvallisia nuorille ja ohjaajille. Jos kuitenkin leirimuotoinen rippikoulu mietityttää, rippikoulu on mahdollista käydä myös päiväriparina tai yksityisrippikouluna.

Johanna Hirsto kasvatuksen asiantuntija, Espoon seurakunnat

mella tietyssä verkko-osoitteessa, esimerkiksi seurakunnan Facebooksivuilla.

Toimitus

Kesätauko alkaa KIRKKO JA KAUPUNKI ilmestyy seuraavan kerran 30.7. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot. Verkossa on tarjolla tuoreita uutisia, kolumneja, haastatteluja, videoklippejä ja paljon muuta pitkin kesää.

28.5.2020 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai

Reppu selkään ja menoksi

Pääotsikko

Vantaan vanhalla kirkkotiellä voi tehdä mukavan päivävaelluksen. Reitti seurailee Kuninkaantietä s. 2

Mitä kuuluu? Suloista suvea! Kirkko ja Seurakunnista on kaupunki ilmestyy verkossa 3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 soitettu jo 10 000 läpi kesän. Seuraava lehti merkkiä /kpl ja loppuun ikäihmiselle s. 4 kannetaan kotiin 30.7. sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

Urbaani päivä vaellus Vantaan vanhan kirkkotien seitsemän etappia johdattavat valkovuokkometsistä koskenrantaan ja kartanolta ison autotien viereen. Reitti seurailee 15,5 kilometriä historiallista Kuninkaantietä.

1. Hämeenkylän keskuspuisto

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT ANTTI RINTALA

1. Linnaisten kartano (karttahakuun Ainontie 33) Punaisia taloja valkeilla ikkunapielillä. Ylväät takorautaportit ja englantilaistyylinen patsaspuisto niiden takana. Linnaisten kartanoalueella tuntuu kuin olisi syvällä maaseudulla menneessä ajassa. Kartanon päärakennus rakennettiin 1800-luvun alussa. Tästä alkaa Vantaan vanha kirkkotie, joka seurailee Turun ja Viipurin väliin rakennettua historiallista Kuninkaantietä. Kirkkotie kulkee ohi eläinaitausten, uusien koristeellisten rautaporttien ja kellastuneiden kylttien. Yksi kertoo, että täällä vartioi tanskandoggi ja toinen, että Jeesus rakastaa. Hänen otsaansa on piirretty hakaristi. Rusakko tuijottaa pellolta. Kirkkotietä on vaivattominta edetä kävellen tai pyöräillen hakemalla Google Mapsista reitti seuraavalle etapille. Välillä kannattaa poiketa hieman sivuun. Hämeenkylän keskuspuistossa voi evästellä kirsikankukkien aikaan vaaleanpunaisten puiden, keltaisten narsissien ja pienten puisten kaarisiltojen keskellä. Rentukat loistavat puron varrella. Samassa puistossa on lasten leikkipaikka kiipeilytelineineen ja karuselleineen.

2. Hämeenkylän kirkko (Auratie 3)

Hämeenkylän kirkko vuodelta 1992 on mintunvärinen kuin hammastahna. Moderni pyhättö aloittaa seuraavan osuuden, joka vie ohi supermarketin, hampurilaisbaarin ja huoltoaseman ennen kuin erkanee autotiestä ja sukeltaa valkovuokkometsään. Varistonniityn frisbeegolfradalla riittää hyvällä säällä heittelijöitä. Lammen rannalla on piknikpöytiä. Rusakko loikkii kiireettömästi Saga Congress Centerin parkkipaikan poikki. Reitti vie teollisuusalueen ohi kaksijakoiseen maisemaan: oikealla avautuu pelto valkean koivurivin takana, vasemmalla näkyvät jo kaukaa Vantaan Energian Martinlaakson voimalaitoksen piiput. Lyhtypylvääseen voimalaitoksen eteen

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2020

3. Vantaankosken ranta

2. Hämeenkylän kirkko

4. Tuupakan keto

on kiinnitetty mainoskyltti: ”Sielunlatauspiste – Kirkko Vantaalla”. Kävelijälle on tarjolla niukasti virikkeitä, mutta sileää asfalttia olisi joutuisa pyöräillä.

Maalaismaisema jatkuu kosken jälkeen. On punavalkeita taloja, peltoa, läpinäkymätöntä kuusiaitaa.

3. Vantaankosken ranta (Kuninkaantie 32)

Keväällä paikka näyttää kulottuneelta heinikolta, mutta kesällä tässä kasvaa kukkaketo. Tien oikealla puolella kiemurtaa Vantaanjoki. Viljelypalstoilla ahkeroidaan toukotöissä. Pysähtymispisteet tunnistaa violeteista kylteistä, joissa lukee Vantaan vanha kirkkotie. Jos lukee älypuhelimella kyltin QR-koodin, saa tietää paikasta lisää.

Pyöräilijän kannattaa parkkeerata menopelinsä tienvarteen tai kantaa se kainalossa: puuportaat ja pitkokset houkuttavat kulttuurihistoriallisesti merkittävän Vantaankosken rantaan. Laakeilta rantakiviltä voi katsella kuohuja ja perhokalastajia. Läheisen Viilatehtaan niemen kärjessä on piknikpöytiä ja -penkkejä. Kosken luona on harrastettu teollisen kaltaista tuotantoa jo vuosisatoja. Entisen Dahlforsin viilatehtaan tiloissa toimii nyt ravintola Kuninkaan Lohet.

4. Tuupakan keto (Hommaksenkuja)

5. Kirkkokallio (Kuninkaantie 7)

Kirkkokallion päällä Voutilassa tuulee. Kun

6. Tolkinkylän pelto

7. Pyhän Laurin kirkko

Seuraa ohjeita verkosta

Kun Vantaan vanha kirkkotie perustettiin vuonna 2012, reitin seitsemään etappiin vietiin opaskyltit, joista voi lukea lisätietoa skannaamalla QR-koodin älypuhelimella. Osa tienvarsikylteistä on nyt nuhjaantunut, mutta niitä ei olla uusimassa. Reitti on silti helppo kulkea, koska täydelliset tiedot siitä on koottu verkkosivustolle www.vantaanvanhakirkkotie.fi. Vantaan seurakuntien hankesuunnittelija Anna Äystö kertoo, että seurakuntien verkkosivustolle valmistuu uusi reittipalvelu ensi keväänä. Sielun latauspisteet luonnossa -työnimellä kulkevaan palveluun tuodaan myös 15,5 kilometriä pitkä Vantaan vanha kirkkotie niin, että se näytetään Google Maps -reittinä. Sen varrelta avautuu materiaalia, jonka on tarkoitus syventää kulkijan luontokokemusta ja antaa virikkeitä omille pohdinnoille. Sielun latauspisteet luonnossa tulevat sisältämään myös muita reittejä Vantaalla. – Olemme suunnitelleet, että uusi reittipalvelu toimisi pelkästään verkossa, eikä maastoon tulisi opasteita.

5. Ylästöntie

ensimmäisen vantaalaiset tulivat, he asettuivat ensimmäiseksi näille korkeille paikoille. 56 metrin korkeudelta merenpinnasta avautuu näkymä joelle ja omakotitalojen pihoille. Pyykkinarulla kuivuu vaatteita. Kauempana nousevat kerrostalot. Kirkkokallion on kerrottu saaneen nimensä siitä, että täältä on joskus näkynyt Pyhän Laurin kirkolle saakka. Matka jatkuu pitkään Ylästöntietä. Kevyenliikenteenväylää pitkin pyöräilee kypäräpäisiä lapsia ja pikakiitäjiä trikoissaan. Vieressä kulkevat bussit ja autot. Jos kymmenkunta kilometriä alkaa painaa kävelijän jaloissa, tästä saa kyydin eteenpäin. Omakotitaloja, teollisuusrakennuksia, peltoja. Vierekkäisistä bussikatoksista on tehty kaksi hymysuista tyyppiä, jotka pitävät toisiaan kädestä.

6. Tolkinkylän pelto (Ruutintie) Ylästöntien ja Ruutintien risteys tarjoaa peltonäkymää ja urbaania kaupunkia. Töyhtöhyypät ja varikset kiertelevät peltojen yllä. Jos pieni lisämutka kiinnostaa, kannattaa käydä Ruutintien päässä Ruutinkoskella. Suositun kalastuspaikan ympäristö on suojeltua, rehevää joenvarsilehtoa. Matka kirkkotien viimeiselle etapille jatkuu pitkin Ylästöntietä. Vaihtoehtoisesti voi kulkea Backaksen kartanon kautta. Siellä palvelee normaalisti kartanoravintola. Kartanonkoski on nätti kuin karkkipussi. Kirkkaanväristen talojen pihoilla on trampoliineja ja pieniä koiria, puusillat kaartuvat purojen yli. Täällä on kuvattu Risto Räppääjä -elokuvia. Vielä koukkaus Tammiston kauppatiellä, jo-

ka on täynnä supermyymälöitä, ja määränpää häämöttää.

7. Pyhän Laurin kirkko

Vantaan vanha kirkkotie päättyy Pyhän Laurin kirkon luokse. Kirkon hautausmaalla näkyy havujen päälle aseteltuja tuoreita kukkalaitteita. Noin vuonna 1452 valmistunut keskiaikainen harmaakivikirkko on Suomen suosituimpia vihkikirkkoja. Kun kirkkoa peruskorjattiin, sen mailta löytyi vauvojen salahautoja, lehmän kallo ja muita yllätyksiä. Alueelle oli kätketty myös jäniksenkäpälä, sammakon reisiluu ja lepakon siipiluu luultavasti loitsimistarkoituksessa. Pääkaupunkiseudun vanhimman rakennuksen juurella on hyvä levätä. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2020

Kirkon väki tarttui puhelimeen Kymmenen tuhatta ikäihmistä on Vantaalla saanut jo soiton tai viestin. Nyt soiton saa vielä 1 700 yli 85-vuotiasta.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MARIANNA SIITONEN

han ensimmäiseksi piti koronapandemian vuoksi peruuttaa 70- ja 75-vuotiaille Vantaankosken seurakunnan jäsenille suunnitellut syntymäpäiväjuhlat. Tai ei peruuttaa, vaan siirtää juhlat syksyyn toivoen, että juhla olisi silloin mahdollinen. Seurakunnan yhteisö- ja verkostotyön koordinaattori Iisa Lehtinen alkoi soittaa juhliin kutsutuille ja kyseli samalla kuulumiset. Koska seurakunnan normaali aikuis- ja seniorityö oli jäänyt tauolle eikä tapahtumia enää ollut, Lehtisen työ meni uusiksi. Hän alkoi soitella muillekin kuin syntymäpäiväjuhliin kutsutuille ja kysellä heidän kuulumisiaan. IISA LEHTINEN on yksi niistä seurakunnan ja kaupungin työntekijöistä, jotka ovat organisoineet asiointiapua vanhuksille. Hän on järjestänyt apteekkiapua tarvitseville. Hän on myös ottanut yhteyttä niihin 70-79-vuotiaisiin, jotka ovat vastanneet seurakunnan lähettämään tekstiviestiin ja toivoneet yhteydenottoa. – On ihanaa, että on voinut konkreettisesti auttaa ihmisiä tai olla

vain kuuntelevana korvana. Olen monelle sanonut, että kyllä meille saa soittaa, vaikka ei mitään suurempaa hätää olisikaan. Osa senioreista on kysellyt, milloin seurakunta avaa ovensa. Joillakuilla on ollut jokin akuutti tilanne. Joku on ollut yksinäinen, Lehtinen kertoo.

”

ON IHANAA, ETTÄ ON VOINUT KONKREETTISESTI AUTTAA IHMISIÄ.

IISA LEHTINEN

VANTAAN SEURAKUNNAT ovat koronakevään aikana soittaneet yli kahdelle tuhannelle 80–84-vuotiaalle seurakuntalaiselle ja lähettäneet tekstiviestin lähes kahdeksalle tuhannelle 70–79-vuotiaalle. Tämän lisäksi seurakunnat ja kaupunki ovat

SAKARI HUKKA/ISTOCK

Jumalanpalveluksiin pääsee 1.6. alkaen tarkoin ehdoin.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2020

yhdessä järjestäneet asiointiapua ja hätäruoka-apua. Seurakunnista aiotaan soittaa vielä noin 1 700 puhelua ennen juhannusta. – Soitamme kaikille 85-vuotiaille ja sitä vanhemmille seurakuntalaisille. Tätä ovat monet erikseen toivoneet, kun kaupungin työntekijät ovat kevään mittaan soittaneet tuolle ikäryhmälle, Vantaan seurakuntien hankesuunnittelija Anna Äystö kertoo. Korson kirkkoherra Tuomas Antola kertoo seurakunnan saamasta palautteesta. Hän on itsekin soittanut iäkkäille seurakuntalaisilleen. Antolan mukaan vastaajat ovat pääsääntöisesti olleet myönteisesti yllättyneitä ja otettuja siitä, että heille soitetaan ja heidän voinnistaan ollaan kiinnostuneita. – Sellainen tuntuma minulla on, että yleisesti ottaen seniorit voivat aika hyvin, varsinkin jos on puoliso rinnalla. Osassa puheluita on käsitelty yksinäisyyttä ja ahdistusta siitä, kuinka kauan tämä kestää. Aktiiviset seurakuntalaiset ovat kaivanneet sitä, että pääsisivät kirkolle. Yllättävän moni on joko itse tai

Messuihin pääsee yli 50 henkeä Piispojen linjauksen mukaan jumalanpalveluksiin sekä kirkkotilassa tapahtuviin kirkollisiin toimituksiin – vihkimiseen, kasteeseen ja siunaamiseen – voi kesäkuun alusta alkaen osallistua yli 50 henkilöä. Tämä on mahdollista, kun tilaisuuksissa noudatetaan viranomaisten ohjeita niiiden turvallisesta järjestämisestä ja huolehditaan hygieniasta. Piispojen mukaan oleellista on, että tilaisuuksien henkilö-

määrä suhteutetaan 1–2 metrin turvavälein tilaan sopivaksi. – Jumalanpalvelusten avautuminen on erittäin tärkeä asia. On hienoa, että seurakunta voi kokoontua jälleen samaan tilaan ja osallistua ehtoolliselle. Kaipuu siihen on ollut kova. Olen itsekin odottanut sitä, että pääsemme viettämään yhdessä messua samassa tilassa, Helsingin piispa Teemu Laajasalo kommentoi piispainkokouksen linjauksia Kirkko ja kaupungille. Piispat eivät ohjeessaan erikseen käsittele yli 70-vuotiaiden ja muiden riskiryhmiin kuuluvi-

en osallistumista jumalanpalveluksiin. Laajasalon mukaan moni ikäihminen on kaivannut kirkkoon pääsyä. – Kirkossa ei kysytä kenenkään papereita ovella. Jokainen on tervetullut. Kun on kyse ihmisen terveydestä, on harkinta viime kädessä jokaisella itsellään, Laajasalo sanoo. Pääkaupunkiseudun seurakunnat Espoossa, Kauniaisissa, Helsingissä ja Vantaalla noudattavat piispojen ohjeistusta niitä paikallisiin olosuhteisiin ja tiloihin soveltaen. Riskiryhmiin kuuluvat voivat

– On myös niitä, joilla on

ollut jokin akuutti tilanne tai yksinäisyyttä, jonka vuoksi on toivottu soittoa, Iisa Lehtinen kertoo.

omaisten tuella seurannut jumalanpalveluksia netistä, Antola sanoo. Hänen mielestään seurakuntien kannattaisi jatkossa olla aiempaa aktiivisemmin yhteydessä seurakuntalaisiin. Monelle jäsenelle merkitsee paljon, että hänen mietteistään ollaan kiinnostuneita. Vantaankoskelainen Sinikka Jario, 78, vastasi seurakuntansa lähettämään tekstiviestiin ja toivoi yhteydenottoa. – Minusta on hyvä, että ollaan yhteydessä. Tämä on aikamoinen mullistus koko maailmalle ja voi olla, ettei tämä virus tule koskaan kokonaan häviämään maapallolta, Jario sanoo. – Itse yritän elää nyt päivän kerrallaan, kuten laulussakin sanotaan. Täytyy olla tarkkana siitä, mitä tekee ja minne menee. Kaupassa käyn aamuaikaisin, jos täytyy. Sellainen iloinen muutos tässä on onneksi tapahtunut, että ihmiset ulkona tervehtivät hymyillen toisiaan, ihan tuntemattomiakin, Jario sanoo. – Pitää uskoa, että vielä se aurinko meille paistaa, hän lisää. Tuota uskoa Jario, joka normaaliaikoina on hyvin aktiivisesti mukana seurakunnan senioritoiminnassa, on pitänyt yllä myös muissa. Hän on soitellut ikätovereilleen ja kysellyt kuulumisia. Hänestä on tärkeää, että ihmiset pitävät huolta toisistaan. Omiin lapsenlapsiinsa hän on ollut yhteydessä puhelimitse. Seurakunnan toimintaa hän kaipaa. – Seurakunnan tilaisuuksissa on ollut mukava käydä. Aina on jotain kiinnostavaa ohjelmaa ja kahvit. Parasta on jutella ja kuunnella ihmisten elämäntarinoita, Jario sanoo. ■

halutessaan seurata jumalanpalveluksia myös verkossa, sillä seurakunnat jatkavat niiden lähettämistä suoratoistona.

Kirkkohäät voi varata netissä Uusin askel digipalveluissa on Vantaalla se, että kirkkohäitä suunnittelevat Vantaan seurakuntien jäsenet voivat nyt hoitaa kirkon, papin ja kanttorin varaamisen verkossa. Papin voi varata nimellä lähikuukausien ajalle. Uuden nettivarausjärjestel-

män kautta voi varata avioliittoon vihkimisen tai jo maistraatissa solmitun avioliiton siunaamisen. Verkkopalvelussa varauksen voi tehdä Vantaan kirkkoihin. Tällä hetkellä palvelusta ovat varattavissa suosituimpien vihkipäivien eli lauantaiden kaikki vihkiajat. Jos vihkimisen haluaa jollekin muulle päivälle, se hoituu puhelinpalvelun kautta. Samoin puhelimen kautta varataan pappi niihin vihkimisiin, jotka ovat kirkossa Vantaan ulkopuolella tai vaikka juhlapaikalla Verkkopalvelussa voi tehdä

varauksen enintään vuoden päähän. Vuoden päähän tehtävään varaukseen voi lisätietoihin kirjoittaa, jos toivoo tuttua pappia vihkimään. Kirkollisen vihkimisen voi varata, jos molemmat puolisot kuuluvat kirkkoon. Jos toinen tai kumpikaan ei kuulu kirkkoon, parilla on ensin siviilivihkiminen, mutta heidän avioliittonsa voidaan siunata kirkossa. Vihkimisten nettivarausjärjestelmä on tällä hetkellä käytössä Vantaan suomenkielisissä seurakunnissa. Ruotsinkielisen seurakunnan

jäsenten varaukset hoidetaan edelleen vain puhelimitse.

Seurakunnista saa apua kesällä Seurakuntien diakoniatyöstä saa henkistä, hengellistä tai pienimuotoista taloudellistakin apua monenlaisissa elämän kriisitilanteissa. Diakonian puhelinpäivystysnumerot löytyvät seurakuntien nettisivuilta. Keskusteluavun puhelinnumero toimii koko kesän arkisin kello 13–18 numerossa

08 830 6699. Vantaan seurakuntien työntekijöiden kanssa voi keskustella anonyymisti, avoimesti ja luottamuksellisesti. Perheneuvojan kanssa voi nyt keskustella chatissa. Chat mahdollistaa nopean yhteydenoton, mistä on hyötyä erityisesti akuuteissa tapauksissa. Chat on yleensä auki arkisin kello 9–15 perheneuvonnan sivulla www.vantaanseurakunnat. fi/apua-ja-tukea/perheneuvonta. Jos chat ei ole avoinna, sivulla voi jättää viestin perheneuvojille. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.5.–30.7.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma, ke ja to klo 9–14, su klo 11–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Diakoniapäivystys p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

Turvallinen osallistujamäärä arvioidaan tilakohtaisesti. Joihinkin tiloihin mahtuu yli 50 henkilöä. Lisätietoja seurakunnasta.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 09 830 6512 Messu sunnuntaisin klo 12, juhannuspäivänä 20.6. myös lauantaina. Kirkossa istutaan turvavälein ja noudatetaan 50 hengen enimmäismäärää, ellei kirkkotila ole niin suuri, että enemmänkin voi tulla ja turvavälit säilyä. Messuja voi seurata myös suorina lähetyksinä seurakunnan Facebook-sivulta sekä nettisivuilta. Tarkemmat tiedot messuista löytyvät nettisivujen tapahtumakalenterista www. vantaanseurakunnat.fi/tapahtumat. Kirkko on avoinna ma, ke ja to klo 9–14 sekä su klo 11–14. Kirkkoherranvirasto on avoinna ma–to klo 9–14. Paikan päälle voi tulla, mutta suosittelemme ottamaan yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla: 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. Päivystävä pappi on tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina papille voi soittaa p. 050 3547 648 (Harri Nurminen). Diakoniatyöntekijät tavoitat kesäkuun ajan maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9–11 puhelinnumeroista 050 573 6277 ja 050 573 6313 ja heinäkuussa tiistaisin klo 9–11 numerosta 050 573 6277. Muina aikoina voit jättää viestin. Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla hakunilan. diakonia@evl.fi.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Kirkko on avoinna 19.6. asti perjantaisin klo 9–12. Päivystävä pappi on puhelimitse tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina papille voi soittaa p. 050 3547 648 (Harri Nurminen). Diakoniatyöntekijät tavoitat kesäkuun ajan maanantaisin,

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2020

MARIANNA SIITONEN

Hakunilan seurakunta

keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9–11 puhelinnumeroista 050 573 6277 ja 050 573 6313 ja heinäkuussa tiistaisin klo 9–11 numerosta 050 573 6277. Muina aikoina voit jättää viestin. Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla hakunilan. diakonia@evl.fi.

VERKOSSA Jumalanpalveluksiin ja kirkkohetkiin voi osallistua Hakunilan seurakunnan Facebook-sivulla sekä nettisivulla www.hakunilanseurakunta.fi. Iltakirkko torstaisin klo 18. Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta perjantaisin klo 12. Messu sunnuntaisin klo 12. Luottamuksen rukoushetki maanantaisin klo 18. Päivämusiikki keskiviikkoisin klo 12. Kaikki kirkkohetket ovat myös tallenteina katsottavissa lähetysajasta alkaen toistaiseksi Facebookissa sekä seurakunnan YouTubekanavalla. Ajantasaiset tiedot löytyvät nettisivujen tapahtumakalenterista (www.vantaanseurakunnat.fi/tapahtumat).

MUUALLA Seurakunnan työntekijät tavoitat puhelimitse ja sähköpostilla. Yhteystiedot löytyvät seurakunnan nettisivuilta www.hakunilanseurakunta.fi.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, ensisijaisesti p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys puhelimitse (ei avovastaanottoa) p. 09 830 6472 ti ja to klo 9–11 (kesäkuu) ja ti klo 9-11 (heinäkuu). Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia – apua ja tukea Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Turvallinen osallistujamäärä arvioidaan tilakohtaisesti. Joihinkin tiloihin mahtuu yli 50 henkilöä. Lisätietoja seurakunnasta.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Jumalanpalvelukset sekä keskiviikkojen päivähartaudet suorina lähetyksinä kotisivuillamme hameenkylanseurakunta.fi. Osa kesän saarnoista tulee videotallenteina seurakunnan YouTube-arkistoon. Kirkossa istutaan turvavälein

Pappi Kristiina Hyppölä viihtyy Kivistön kirkossa.

Menokasvo

Koko Suomi seurakuntana Pappi Kristiina Hyppölä, toimit liturgina Kivistön kirkosta nauhoitetussa jumalanpalveluksessa, joka esitetään Yle Radio 1:ssä 7.6. kello 10. Miten radiojumalanpalvelus eroaa tavallisesta? – Tämä jumalanpalvelus nauhoitettiin toukokuussa poikkeusoloissa. Siksi kirkkosali oli silloin tyhjä. Radiojumalanpalveluksessa koko Suomi on seurakuntana, jota johdattelen yhteiseen rukoukseen. – Kellotan etukäteen jumalanpalveluksen puheosuudet, ja kanttori ja kuoro ovat kellottaneet musiikkiin kuuluvat ajat. Radiojumalanpalveluksen nauhoittaja tarvitsee tarkat tiedot siitä, mitä tapahtuu ja milloin. Entä jos aikataulussa ei pysytä? – Jos jumalanpalvelus kestää liian pitkään, puhe tai musiikki hiljennetään kesken ja päälle soitetaan erikseen nauhoitettu Herran siunaus. Systeemi on minulle tut-

tu, koska olen tehnyt aiemminkin tv-jumalanpalveluksia. Mistä radiojumalanpalveluksessa puhutaan? – Pyhän aiheena on salattu Jumala, jonka olemys ylittää ihmisen käsityskyvyn. Ihminen ei pysty määrittelemään eikä lokeroimaan Jumalaa, joka on ilmoittanut itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. – Evankeliumitekstissä Jeesus sanoo, että minä olen viinipuu ja isäni on viinitarhuri. Jeesus puhuu seuraajilleen siitä, miten merkityksellinen yhteys on. On tärkeää, että voimme kokoontua radio- ja tv-jumalanpalvelusten ääreen. PIHLA TIIHONEN Kivistön kirkossa nauhoitettu radiojumalanpalvelus kuullaan Yle Radio 1:ssä 7.6. kello 10.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.5.–30.7.

ja noudatetaan 50 hengen enimmäismäärää, ellei kirkkotila ole niin suuri, että enemmänkin voi tulla ja turvavälit säilyä. Pihaseurat keskiviikkoiltaisin (ks. alla) Hämeenkylän kirkon edustalla tai sateella sisätiloissa riittävin turvavälein. Tarjoilua. Papit päivystävät koko kesän ajan ma–pe klo 9–13 lähtökohtaisesti puhelimitse. Kirkkoon voi mennä hiljentymään päivystyksen kautta. Vantaan seurakuntien yhteinen korona-ajan päivystysnumero ma–su (joka päivä) klo 13–18 on 09 830 6699. Diakoniatyöntekijät Hämeenkylässä päivystävät puhelimitse kesäkuussa tiistaisin ja torstaisin klo 9–11, heinäkuussa vain tiistaisin samaan kellonaikaan. Hävikkiruokakasseja voi kysyä 29.5. saakka Vantaan seurakuntien yhteisestä päivystysnumerosta, p. 09 830 6677 ma–pe klo 10–13, ja sen jälkeen oman seurakunnan diakoniapäivystyksestä. Ne voi noutaa keskiviikkoisin Hämeenkylän kirkolta klo 10–12. Ruokakassit voidaan myös toimittaa erityisryhmiin kuuluville. Heinäkuussa kahden viikon tauko. Seuraa seurakunnan sähköistä viestintää. Helluntain sanajumalanpalvelus su 31.5. klo 10. Liturgi Miika Koistinen, saarna Jarna Wikström, kanttori HP Heikkilä. Pihaseurat ke 3.6. klo 18. Jarna Wikström ja Jukka Nevala. Messu su 7.6. klo 10. Pyhän kolminaisuuden päivän messun liturgi on Jaakko Kara ja saarnaaja Jarna Wikström. Pihaseurat ke 10.6. klo 18. Jukka Nevala ja Jaakko Kara. Messu su 14.6. klo 10. Jaakko Kara ja Jukka Nevala. Pihaseurat ke 17.6. klo 18. Matti Hyry ja Jaakko Kara. Usko ja oppi -raamattuilta to 18.6. klo 18–19.30. Iltaa voi seurata livelähetyksenä Hämeenkylän kirkolta, osallistua tekstiviesteillä WhatsApp-sovelluksen kautta. Myös kirkkoon voi tulla seuraamaan tilaisuutta. Linkki ryhmään ja ennakkotehtävät löytyvät seurakunnan kotisivuilta. Kysy lisää matti.hyry@evl.fi. Sanajumalanpalvelus la 20.6. klo 10. Juhannuspäivä. Palvelus järjestetään ulkosalla kirkon edustalla. Liturgi Jarkko Vähäsarja, saarna Matti Hyry. Kanttori Hannu Lehtikangas. Messu su 21.6. klo 10. Liturgi Matti Hyry, saarna Jarkko Vähäsarja. Kanttori Hannu Lehtikangas. Pihaseurat ke 24.6. klo 18. KatjaMaaria Vilén ja Matti Hyry. Miesten kirjallisuuspiiri ke 24.6. klo 18. Patrik Svensson: Ankeriaan testamentti. Voit tulla paikan päälle kirkolle tai osallistua etänä WhatsAppin kautta. Messu su 28.6. klo 10. Liturgi Jarna Wikström, saarna Jaakko Kara.

Pihaseurat ke 1.7. klo 18. Jaakko Kara ja Jarna Wikström. Messu su 5.7. klo 10. Liturgi Matti Hyry, saarna Jarna Wikström. Pihaseurat ke 8.7. klo 18. Jarna Wikström. Messu su 12.7. klo 10. Liturgi Matti Hyry, saarna Katja-Maaria Vilén. Pihaseurat ke 15.7. klo 18. Matti Hyry ja Jouko Siirilä Messu su 19.7. klo 10. Saarna Matti Hyry. Pihaseurat ke 22.7. klo 18. Jukka Nevala ja Jaakko Kara. Messu 26.7. klo 10. Liturgi Jaakko Kara, saarna Miika Koistinen. Pihaseurat ke 29.7. klo 18. Jaakko Kara.

VERKOSSA Päivähartaus kesä–heinäkuussa joka keskiviikko 3.6. klo 12. Suora lähetys kirkolta Internetissä osoitteessa hameenkylanseurakunta.fi. Työntekijät vuorottelevat.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, suljettu pe 19.6., p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–14, p. 09 8306 333 Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, papin tapaamisen voi sopia päivystysnumerosta Diakoniatyön puhelinpäivystys kesä–elokuussa ti ja to klo 9–11, p. 050 573 6376 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

Turvallinen osallistujamäärä arvioidaan tilakohtaisesti. Joihinkin tiloihin mahtuu yli 50 henkilöä. Lisätietoja seurakunnasta.

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on kesällä auki yksityistä hiljentymistä varten ma–pe klo 9–12. Kirkkoherranvirasto palvelee kesä–elokuussa puhelimitse ma– pe klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen. Diakoniatyön puhelinpäivystys on kesä–elokuussa tiistaisin ja torstaisin klo 9–11, p. 050 573 6376. Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, papin tapaamisen voi sopia päivystysnumerosta. Kirkonkulma on suljettu kesä– heinäkuussa. Messu sunnuntaisin klo 10 Korson kirkossa su 7.6. alkaen. Messu lähetetään myös suorana Korson

seurakunnan Facebook-sivun kautta. Tilaisuus on lisäksi katsottavissa tallenteena suoran lähetyksen päätyttyä. Kirkossa istutaan turvavälein ja noudatetaan 50 hengen enimmäismäärää, ellei kirkkotila ole niin suuri, että enemmänkin voi tulla ja turvavälit säilyä.

VERKOSSA Perhekerhohetki verkossa pe 29.5. klo 10. Satu Kurvinen, Erja Lindholm. Katsottavissa Korson seurakunnan Facebook-sivulla, jonne video jää katsottavaksi myös perhekerhon jälkeen. Sanajumalanpalvelus verkossa su 31.5. klo 10. Elina Jokipaltio, Minna Ruuttunen, Jussi Salonen. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebooksivun kautta. Tilaisuus on katsottavissa myös tallenteena suoran lähetyksen päätyttyä. Livemuskari verkossa ti 2.6. ja 9.6. klo 10. Satu Kurvinen, Erja Lindholm. Muskariin pääsee osallistumaan Korson seurakunnan Facebook-sivulla, josta se on katsottavissa myös livehetken jälkeen. Nuortenkulman kesätoiminnasta saat viimeisimmän tiedon seuraamalla Instagramissa nuortenkulma-kanavaa, jossa infotaan kesänuortenkulmista sekä siitä, tapahtuvatko ne somessa etänä vai livenä. Infoa saat myös Nuortenkulman WhatsApp-ryhmästä, johon pääsee pyytämällä kutsulinkin nuorisotyön väeltä. Voit myös ottaa yhteyttä nuorisotyönohjaajiin, Tomi Uimonen, p. 050 461 0568 ja

Satu Mukala, p. 050 356 4838 tai nuoriso- ja rippikoulupappi Elina Aroon, p. 050 521 7462.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–14 puhelimitse 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Diakoniatyöntekijät: Puhelinpäivystys 1.6. alkaen ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706 katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Laura Maria Latikka 044 422 0405, Laura Leverin 050 467 2434, Ben Ahlroos 050 535 2450, Vappu Olsbo 050 414 5610, Katri Uutela 050 436 7712.

Turvallinen osallistujamäärä arvioidaan tilakohtaisesti. Joihinkin tiloihin mahtuu yli 50 henkilöä. Lisätietoja seurakunnasta.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708.

Messu su 31.5. klo 10. Ben Ahlroos, Sirkku-Liisa Niemi ja Tiia Maria Saari. Tilaisuus lähetetään suorana seurakunnan Facebook-sivulla, siihen ei vaadita tunnuksia. Avoin raamattupiiri keskiviikkoisin 3.6. alk. klo 18.30. Raamattuopetus to 4.6. klo 13. Danielin kirja 1. Päivi Peittola. Päivärippikoulun konfirmaatio su 7.6. klo 10. Laura Maria Latikka, Sanna Tirkkonen, Tiia Maria Saari. Tilaisuus lähetetään suorana seurakunnan Facebook-sivulta. Kirkkoon saa kokoontumisrajoituksen takia tulla vain konfirmoitavien nuorten läheisiä. Konfirmaatiomessu Piispala 1 la 13.6. klo 13 ja 14.30. Katri Uutela, Maarit Kettunen, Vilma Kaartinen, Tiia Maria Saari. Tilaisuus lähetetään suorana seurakunnan Facebook-sivulla. Kirkkoon saa kokoontumisrajoituksen takia tulla vain konfirmoitavien nuorten läheisiä. Konfirmaatiomessu Piispala 2 ja päivärippikoulu su 14.6. klo 10 ja 11.30 Ben Ahlroos, Vilma Kaartinen, Tiia Maria Saari. Ja klo 13 Laura Leverin. Tilaisuus lähetetään suorana seurakunnan Facebooksivulla. Kirkkoon saa kokoontumisrajoituksen takia tulla vain konfirmoitavien nuorten läheisiä. Esikoiset ry:n seurat su 14.6. klo 17. Raamattuopetus to 18.6. klo 13. Danielin kirja 2. Päivi Peittola. Juhannuspäivän jumalanpalvelus la 20.6. klo 12. Vappu Olsbo, Tiia Maria Saari. Tilaisuus lähetetään suorana seurakunnan Facebook-sivulla. Kirkkoon saa kokoontumisrajoituksen takia tulla enintään 50 henkeä. Messu su 21.6. klo 10. Katri Uutela, Tiia Maria Saari. Tilaisuus lähetetään suorana seurakunnan Facebook-sivulla. Kirkossa istutaan turvavälein ja noudatetaan 50 hengen enimmäismäärää, ellei kirkkotila ole niin suuri, että enemmänkin voi tulla ja turvavälit säilyä. Messu su 28.6. klo 10. Vappu Olsbo, Tiia Maria Saari. Tilaisuus lähetetään suorana seurakunnan Facebook-sivulla. Kirkossa istutaan turvavälein ja noudatetaan 50 hengen enimmäismäärää, ellei kirkkotila ole niin suuri, että enemmänkin voi tulla ja turvavälit säilyä. Raamattuopetus to 2.7. klo 13. Habakuk 1, Kaisa Koivula. Konfirmaatiomessu Piispala 3 su 5.7. klo 10 ja 11.30. Ben Ahlroos, Sirkku-Liisa Niemi. Tilaisuus lähetetään suorana seurakunnan Facebook-sivulla. Kirkkoon saa kokoontumisrajoituksen takia tulla vain konfirmoitavien nuorten läheisiä. Esikoiset ry:n seurat su 5.7. klo 16. Messu su 12.7. klo 10. Vappu Olsbo ja Sirkku-Liisa Niemi. Tilaisuus lähetetään suorana seurakunnan Facebook-sivulta. Kirkossa istutaan turvavälein ja noudatetaan 50 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.5.–30.7.

Elämänkaari

HAKUNILAN SEURAKUNTA

TIKKURILAN SEURAKUNTA

Avioliittoon kuulutettu Ismo Ari Antero Kiverä ja Anna Maria Emilia Yijälä. Hautaan siunattu Aarno Veli Antero Savolainen 80 v, Anssi Mikael Yli-Hakala 59 v, Jarno Antero Suvanto.

Kastettu Olivia Laura Aurora Pylkkönen, Aaron Alexander Antero Katila. Hautaan siunattu Eva Airi Annikki Oivo 93 v, Pentti Vihtori Lukumies 91 v, Aatos Antti Simola 88 v, Leena Ester Vähämäki 88 v, Eeli Armas Ahto Mäntymäki 84 v, Hilja Tellervo Simola 83 v, Kaija Johanna Komsi 82 v, Arvo Jouppi 82 v, Erkki Juhani Turunen 75 v, Katja Tuija Marianne Halmevaara 73 v, Jari Jukka Lampinen 68 v, Jukka Kalevi Seppänen 66 v, Harry Erik Nordman 66 v, Heli Johanna Sinkkonen 52 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Susanna Solveig Salomaa. Hautaan siunattu Kauko Kalevi Tanskanen 85 v, Arja Tuulikki Aarne 73 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Lily May Katariina McManus, Emil Juhani Järvinen. Hautaan siunattu Lempi Vilhelmiina Hänninen 91 v, Kalervo Feliks Mikael Männistö 90 v, Eila Anneli Häggman 87 v, Toini Mirjami Pohjola 86 v, Irma Annikki Ropponen 84 v, Maija Annikki Pirhonen 83 v, Timo Heikki Ryynänen 72 v, Eero Augusti Salminen 67 v, Martti Juhani Ahola 61 v, Aarno Pekka Nissi 59 v, Henna Marina Virtanen 31 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Avioliittoon kuulutettu Mikko Petteri Mäkinen ja Kati Johanna Hölsä. Hautaan siunattu Hilkka Liisa Tuulikki Anttila 85 v, Hilja Katri Puhakka 93 v, Sami Matti Salo 51 v, Esko Erkki Ilmari Laakso 89 v.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2020

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Viveka Emilia Priidel, Jemi Luca Mikael Salento, Aaro Eelis Aleksi Kyllijoki, Aatos Juhani Räkköläinen.

Hautaan siunattu Aira Helena Viertola, 90 v, Lasse Aksel Narvankoski 87 v, Annikki Haapanen 86 v, Pentti Mikko Märsylä 85 v, Kauko Jaakko Henrik Sillanpää 85 v, Tuula Marjatta Jämsén 76 v, Kirsti Helena Tanskanen 95 v, Helvi Marjatta Jaakonsaari 92 v, Terttu Orvokki Isoaho 91 v, Unto Kullervo Korhonen 88 v, Pertti Antero Pulkkinen 74 v, Jukka Jarmo Kataja 67 v, Matti Pusa 93 v, Ossi Oiva Olavi Nousiainen 86 v, Kaj Göran Markkula 85 v, Aino Kyllikki Nissinen 84 v, Raija Orvokki Kalliomäki 80 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döpta Ove Nestor Toivanen. Döda Carl-Erik Flinck 75 år, Marja Terttu Grönlund 81 år, Allan Gustav Rafael Karlsson 85 år.

hengen enimmäismäärää, ellei kirkkotila ole niin suuri, että enemmänkin voi tulla ja turvavälit säilyä. Raamattuopetus to 16.7. klo 13. Habakuk 2, Kaisa Koivula. Messu su 19.7. klo 10. Mikko Matikainen, Tiia Maria Saari. Tilaisuus lähetetään suorana seurakunnan Facebook-sivulta. Kirkossa istutaan turvavälein ja noudatetaan 50 hengen enimmäismäärää, ellei kirkkotila ole niin suuri, että enemmänkin voi tulla ja turvavälit säilyä. Esikoiset ry:n seurat su 19.7. klo 16. Messu su 26.7. klo 10. Laura Maria Latikka, Sirkku-Liisa Niemi. Tilaisuus lähetetään suorana seurakunnan Facebook-sivulla. Kirkossa istutaan turvavälein ja noudatetaan 50 hengen enimmäismäärää, ellei kirkkotila ole niin suuri, että enemmänkin voi tulla ja turvavälit säilyä. Raamattuopetus to 30.7. klo 13. Habakuk 3, Kaisa Koivula. Kerhonohjaajaksi ilmoittautuminen su 9.8. mennessä kirsi.jokinen@evl.fi. Katso lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet seurakunnan nettisivuilta (Rekolan srk -kouluikäiset – kerhonohjaajaksi).

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–14. p. 09 830 6333. Kastevaraus myös sähköisesti: asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Keskusteluapua on saatavilla puhelimitse ark. ma–pe klo 9–13 puh. 09 830 6202 ja sekä päivittäin klo 13–18 numerosta 09 8306 699. Diakoniapäivystys Diakoniatyöltä neuvontaa ja ohjausta taloudellisesti haastaviin tilanteisiin p. 050 439 9651 ma, ke, pe klo 9–11. diakonia.tikkurila@evl.fi

Turvallinen osallistujamäärä arvioidaan tilakohtaisesti. Joihinkin tiloihin mahtuu yli 50 henkilöä. Lisätietoja seurakunnasta.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. 1.6. alkaen auki ma klo 12–18 ja ti–pe klo 11–19. Kesäopas paikalla kirkossa 8.6. alkaen ma klo 12–18 ja ti–pe klo 11–18. Messu kesäkuussa sunnuntaisin klo 12 alkaen 7.6. Messu on katsottavissa myös verkon kautta. Heinäkuussa kirkossa pidetään sunnuntaisin konfirmaatiomessuja, joihin kutsutaan vain konfirmoitavia ja läheisiä.

Messu juhannuspäivänä la 20.6. klo 12. Kirkossa istutaan turvavälein ja noudatetaan 50 hengen enimmäismäärää, ellei kirkkotila ole niin suuri, että enemmänkin voi tulla ja turvavälit säilyä.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223. Messu sunnuntaisin klo 10 su 28.6. alkaen. Messu Koskikeskuksesta on katsottavissa 5.7. alkaen myös verkossa. Kirkossa istutaan turvavälein ja noudatetaan 50 hengen enimmäismäärää, ellei kirkkotila ole niin suuri, että enemmänkin voi tulla ja turvavälit säilyä. Yhteislauluhetki ti 7.7. ja ti 28.7. klo 17.30. Tilaisuus on nähtävissä verkossa. Noudatamme kokoontumisissa voimassa olevia rajoituksia.

MUUALLA Laurin päiväkonsertit -kesäkonserttisarja ei voi koronavirustilanteen vuoksi tänä kesänä toteutua kuten edellisinä kesinä. Suunnitelmassa on kuitenkin toteuttaa puolet konserteista verkon kautta lähetettyinä. Tarkennuksista tiedotetaan Vantaan seurakuntien nettisivuilla ja Pyhän Laurin kirkon sekä Tikkurilan seurakunnan somekanavissa. Kymppisynttäreille voi ilmoittautua ke 1.7. asti. Synttärit pidetään 19.8. klo 18–20 Pyhän Laurin kirkolla. Vuonna 2010 syntyneet sankarit ovat tervetulleita juhlimaan juhlavuottaan yhdessä kummin tai lapselle läheisen aikuisen kanssa. Ilmoittautuminen sivuilla www. tikkurilanseurakunta.fi tapahtumakalenterin kautta. Lisätietoja: Julia Sundvik, p. 050 5269 401, julia. sundvik@evl.fi. Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi. Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät poikkeusaikana Facebookista: Tiksin lapset ja perheet. Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, Vain puhelimitse tai sähköpostitse. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.5.–30.7.

ma–ke, pe klo 9–12, to klo 16–19, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Diakoniatyöntekijöille voi soittaa tai jättää soittopyynnön: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736. Huom! Kesä voi tuoda poikkeuksia päivystyksiin. Seuraa tarkempia tietoja verkkosivuillamme www.vantaankoskenseurakunta.fi.

gar stängt vandasvenska@evl.fi. Diakonimottagning to kl. 10–11.30 (juni–aug)

Turvallinen osallistujamäärä arvioidaan tilakohtaisesti. Joihinkin tiloihin mahtuu yli 50 henkilöä. Lisätietoja seurakunnasta.

Gudstjänst sö 31.5 kl. 10 från Helsinge kyrka S:t Lars. Strömmas via vår Facebooksida. Fadderdagen sö 31.5. Mera info på www.fadder.fi.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO

HELSINGE KYRKA S:T LARS

Rajatorpantie 8 Messu 7.6. alkaen sunnuntaisin klo 10. Kirkossa istutaan turvavälein ja noudatetaan 50 hengen enimmäismäärää, ellei kirkkotila ole niin suuri, että enemmänkin voi tulla ja turvavälit säilyä. Ystäväjumalanpalvelus – Friendship Service su 21.6. klo 16. Sisäänkulku Kilterinkaaren A-ovesta.

Fr.o.m. 7.6 högmässan max. 50 deltagare i kyrkan. Högmässa sö 7.6, 14.6, 21.6, 28.6, 5.7, 12.7, 19.7, 26.7; kl. 10. Midsommardagens högmässa lö 20.6 kl. 10. Våra gudstjänster/högmässor från Helsinge kyrka S:t Lars kl. 10 strömmas via vår Facebooksida: https:// www.facebook.com/VandaSvenskaForsamling/ Strömningen fortsätter under hela sommaren. Sommarmusik to 9.7 kl 19 Heidi Åberg, violin. Sommarmusik to 23.7 kl 19 Duo Joseida: Iida-Alina Poijärvi, cello, Maria Kämppi, piano. Helsinge kyrka S:t Lars sommaröppet fr.o.m. 1.6 må kl. 12–18, ti–fr kl. 11–19. Guide på plats fr.o.m. 8.6 må kl. 12–18, ti–fr kl. 11–18. Gruppguidning (max. 50 deltagare) reserveras i förväg. Mera info på hemsidan.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Siioninvirsiseurat su 7.6. klo 14. Iltamessu su 7.6. klo 18. Juhannuspäivän messu la 20.6. klo 12. Iltamessu su 28.6. klo 18. Iltamessu su 26.7. klo 18.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Messu su 14.6. klo 18. Kirkossa istutaan turvavälein ja noudatetaan 50 hengen enimmäismäärää, ellei kirkkotila ole niin suuri, että enemmänkin voi tulla ja turvavälit säilyä. Messu su 12.7. klo 18. Kirkossa istutaan turvavälein ja noudatetaan 50 hengen enimmäismäärää, ellei kirkkotila ole niin suuri, että enemmänkin voi tulla ja turvavälit säilyä.

VERKOSSA

Ett tryggt antal deltagare bestäms enligt utrymme. Vissa lokaler rymmer flere än 50 deltagare. Tilläggsinformation fås från församlingen.

PÅ NÄTET

BAGARSTUGAN Sommarsamling on 10.6, 15.7 kl. 14. Diakoniarbetarna medverkar. Kafferservering, program och andakt.

ÖVRIGT

Jumalanpalveluksia ja muita hartauksia voi seurata seurakunnan verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi ja Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Seuraa verkkosivujamme www. vantaankoskenseurakunta.fi ja www.kirkkovantaalla.fi. Seuraa sosiaalisen median kanaviamme Facebookissa (Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet), Instagramissa (Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko) ja Twitterissä (Vantaankosken seurakunta).

Skriftskola: För aktuell information om skriftskolan och hur den ordnas i undantagstillstånd se www.vandasvenskaforsamling.fi/grupper/skriftskola. Ungdomsverksamhet: After-School Häng ti och to kl. 16–17.30 under skolans läsår. Fungerar via dator/telefon/pad/etc. Länk att joina i församlingens evenemangskalender. Pastorskansliet sommaröppet juni–augusti ti–fr kl. 9–12, må stängt. Diakonimottagning torsdagar kl. 10–11.30 under sommarmånaderna. Andra tider enligt överenskommelse.

Vanda svenska församling

Apua ja tukea

Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262. Sommaröppet ti–fr kl. 9–12, månda-

Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17

Perheneuvonta suljettuna 13.–24.7. Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE Keskusteluapua koronakriisin aikana: Kuurojendiakoni Seija Einola yhteydenotot ensisijaisesti tekstiviestillä / Whatsapp-videot 050 3386 212 tai Skypellä. Vastaanotot tiistaisin klo 9–11 Koskikeskus, Vernissakatu 4 ja parillisen viikon torstaina klo 14–16 Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Virtakirkon vastaanotto 28.5. Huom. Lomalla 22.6.–19.7.

Kaipaatko kuuntelijaa? Kirkon työntekijät ovat sinua varten.

09 830 6699 ma–su klo 13–18

NÄKÖVAMMAISILLE Terhi Suonsivu, puhelinajat tiistaisin ja torstaisin klo 9–11 p. 09 830 6278, 050 381 8758 / soittopyyntö / tekstiviesti. Lomalla 16.–28.6. ja 3.8.–30.8.

KEHITYSVAMMAISILLE Keskusteluapua koronakriisin aikana: Kristiina Tuohimaa-Salminen, kehitysvammaistyön diakoni p. 050 433 4232. Mahdollisuus myös Whatsapp- ja videopuheluihin. kristiina.tuohimaa-salminen@ evl.fi. Sami Suhonen, diakoniapastori p. 044 422 0427 sami.p.suhonen@evl.fi. Voit jättää viestin tai soittopyynnön, jos emme heti vastaa.

KESKUSTELUAPUA KORONAN AIKAAN Ahdistaako korona? Painaako huoli omasta terveydestä tai läheisen tilanteesta? Arveluttaako talous? Keskusteluapumme on tarkoitettu kaikille vantaalaisille. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Arkisin klo 13–18 puh. 09 8306 699.

PERHENEUVONNAN CHAT Vantaan seurakuntien perheneuvojan kanssa voi nyt keskustella chatissa. Palvelussa voi kysellä neuvoja tai varata tapaamisajan keskusteluun perheneuvojan kanssa. Chat on auki tavallisesti ma–pe klo 9–15. Jos chat ei ole avoinna, sivulla voi jättää viestin perheneuvojille. www.vantaanseurakunnat.fi/ apua-ja-tukea/perheneuvonta.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.5.–30.7.

Musiikkia Helsingin kirkoissa VILLE PAUL PAASIMAA

SUNNUNTAINA 31.5. Keväinen toivevirsi-ilta klo 18 verkossa. Voit laulaa mukana tai vain kuunnella. Virsitoiveet on kerätty jo huhtikuussa. Liity mukaan Malmin seurakunnan Facebook-sivulla facebook.com/ malminseurakunta.

TIISTAINA 23.6. Five O’Clock Organ klo 17 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Anna Maria Böckerman ja Sixten Enlund soittavat uruilla. Vapaa pääsy. Five O’Clock Organ -sarja jatkuu tiistaisin 25.8. saakka. Urkuja soittavat 30.6. Dag-Ulrik Almqvist, 7.7. Santeri Siimes, 14. ja 21.7. Dag-Ulrik Almqvist ja 28.7. Santeri Siimes.

TIISTAINA 2.6. Päivämusiikkia klo 12 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Matti Vaakanainen, urut. Vapaa pääsy. Päivämusiikit jatkuvat joka tiistai koko kesän ajan. Musisoimassa 9.6. Sabine Nieminen, 16.6. Sixten Enlund, 23.6. Pekka Suikkanen, 30.6. Santeri Siimes, 7.7. Dag-Ulrik Almqvist, 14.7. Heidi KorhonenBjörkman, 21.7. Dag-Ulrik Almqvist sekä 28.7. Perttu Nurkka, saksofoni, ja Laura Nurkka, urut.

TORSTAINA 25.6. Päivämusiikki klo 12 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Anna Maria Böckerman, urut. Vapaa pääsy. Päivämusiikkisarja jatkuu torstaisin 27.8. saakka. Urkureina soittavat 2.7. Olli Pyylampi, 9.7. Dag-Ulrik Almqvist, 16.7. Vivika Oksanen, 23.7. Dag-Ulrik Almqvist ja 30.7. Julia Tamminen. Kesäillan musiikkia klo 18.30 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Hannakaisa Nyrönen, laulu, Laura Kivikoski, piano, Kaisamari Hiltunen, viulu. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 3.6. Meditatiivista pianomusiikkia klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille improvisoi pianolla. Vierailumaksu 4 e. Vastaavat konsertit myös ke 10. ja 17.6. sekä ti 23.6. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Vapaa pääsy. Urkuvartit jatkuvat joka keskiviikko koko kesän ajan. Afternoon Music klo 14 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Vapaa pääsy. Iltapäivämusiikit jatkuvat keskiviikkoisin 26.8. saakka. Laulun siivin -ilta klo 18 Myllypuron kirkolla, Neulapadontie 12. Mukana Juha-Matti Tikkanen ja Kirsi Lemponen. Mahdollisuuksien mukaan yhteislaulua turvallisuus huomioiden. Vapaa pääsy. Laulun siivin -illat myös seuraavina keskiviikkoina: 17.6. mukana Sari Oikarinen ja Kirsi Lemponen, 1.7. mukana Outi Lantto ja Marika Leino, 15.7. mukana Juha-Matti Tikkanen ja 29.7. mukana Markku Rautiainen ja Kirsi Lemponen.

TORSTAINA 4.6.

PERJANTAINA 26.6. Two Moons klo 15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Pianisti Sid Hille ja vieraileva muusikko. Vierailumaksu 4 e.

KESKIVIIKKONA 8.7. Kesäkonsertti klo 18 Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65. Huilu-kitaraduo Martta & Taavi esittää kauneinta musiikkia huilulle ja kitaralle. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Helsingin Vanhankirkon tiistaiset Päivämusiikit pyörähtävät taas käyntiin. Kesän ensimmäisessä tiistaina 2.6. kello 12 urkuja soittaa Vanhankirkon oma urkuri Matti Vaakanainen.

Unioninkatu 29. Vapaa pääsy. Urkuvartit jatkuvat joka perjantai koko kesän ajan.

KESKIVIIKKONA 10.6.

Lauletaan yhdessä! klo 13–13.30 verkossa. Ota mukava asento omalla sohvalla ja tule laulamaan yhdessä tuttuja maakuntalauluja internetin välityksellä. Liity mukaan Mikaelin seurakunnan Facebook-sivulla facebook.com/ mikaelinseurakunta.

Laulun siivin -kesäkahvila klo 14 Seurakuntatila Laiturissa, Hitsaajankatu 4. Mukana Kirsi Lemponen. Mahdollisuuksien mukaan yhteislaulua turvallisuus huomioiden. Vapaa pääsy. Laulun siivin -kesäkahvila myös 24.6., mukana Kirsi Lemponen, sekä 8. ja 22.7., mukana Marika Leino.

PERJANTAINA 5.6.

PERJANTAINA 12.6.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa,

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2020

Myllynen, kantele. 13.7. Saaramaija Zórawski, huilu ja saksofoni. 20.7. Jaana Soronen, sopraano, Anu Pulkkinen, mezzosopraano, Juha Hurskainen, piano. 27.7. Krista Pellikka, mezzosopraano, Inka Kinnunen, sopraano ja piano.

Kaipauksesta ja ilosta – puhuttuja

ja laulettuja tarinoita klo 17 ja 18.30 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Eilakaija Sippo ja Sanni Sihvonen, lausunta, Kaisa Valve, laulu, Marika Sointula, soitanta. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Tuotto Kansan Raamattuseuran ylläpitämän lastenkodin hyväksi Intiassa.

KESKIVIIKKONA 17.6. Kesäisiä yhteislauluja turvavälit huomioiden klo 13 Hyvän Paimenen kirkon pihalla, Palosuontie 1. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 21.6. Musiikillinen rukoushetki klo 14

Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Hiljentymistä musiikin ja rukouksen äärellä. Mukana Jukka ja Tove Leppilampi sekä pastori Yrjö Ikonen. Lopuksi pientä tarjoilua Kryptassa. Vapaa pääsy.

MAANANTAINA 22.6. Päiväkonsertti klo 12 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Olga Sidorova, viulu, Juha Hurskainen, piano. Vapaa pääsy. Päiväkonserttisarja jatkuu maanantaisin 10.8. saakka. 29.6. Natalia Murzina, sopraano ja piano, Aleksandr Murzin, baritoni, Perttu Pannula, piano ja saksofoni. 6.7. Emma

TORSTAINA 9.7. Kesäisiä yhteislauluja ja urkumusiikkia klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Ari Häyrinen säestää ja soittaa urkuja. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 23.7 Kesäillan musiikkia klo 18 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Tuula Stöckell, viulu ja urut, Nea Meriranta, piano ja urut. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 30.7. Kesäillan musiikkia klo 18.30 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Duo Joseida: Iida Alina Poijärvi, sello, Maria Kämppi, piano. Vapaa pääsy.

Suvivirsikisan voittaja Tuuli Charalambous nauttii keväästä kirsikkapuiden katveessa kotonaan Veikkolassa.

Suvivirsi sai uuden säkeistön Vantaankosken seurakunnan järjestämään Suvivirsikilpailuun tuli 62 vastausta. Piispa Teemu Laajasalo valitsi voittajan. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

irkkonummen Veikkolassa asuva Tuuli Charalambous yllättyi iloisesti Suvivirsikilpailun voitosta. Hän kertoo olleensa aina kiinnostunut laulujen sanoista, ja nyt oli hyvä tilaisuus kokeilla sanojen kirjoittamista kevätjuhlista tuttuun virteen. Charalambousin voittosäkeistö kuuluu seuraavasti: Vaik alkais kesät, talvet toisiaan muistuttaa tai valon aikaa päästäis yhdes ei juhlimaan Sä anna meidän, Luoja, oppia luottamaan ett kirkkauttas pysty ei varjot voittamaan.

35-vuotias Charalambous tutustui sanoitusta tehdessään Suvivirren taustaan. Selvisi, että se oli käännetty ruotsista suomeksi 1600-luvun nälkävuosien jälkeen. Hänestä kilpailu onkin tavallaan kunnianosoitus virren historialle. – Suvivirsi kosketti nyt uudella tavalla. Virteen liittyy tietynlaista toivoa ja yhteisöllisyyttä. – Minulle tulivat säkeistöä kehitellessä mieleen nykyhetken ongelmat, ilmastonmuutos ja koronapandemiasta johtuva eristys. Säkeistöni taustalla on erityisesti ajatus siitä, miten valoa voi löytyä synkkinäkin aikoina. Piispa Teemu Laajasalon mukaan voittajasäkeistö tavoittaa hyvin alkuperäisen Suvivirren sanoman – Ajankuva oli karmea 1600–1700-luvun taitteessa, kun Suvivirttä suomennettiin. Kolmasosa suomalaisista oli kuollut nälkään, tauteihin ja kurjuuteen. Sen keskellä Suvivirsi heijastaa toivoa tulevasta ja luottamusta Jumalaan. Kilpailun voittajasäkeistö liittyy hyvin tähän ajatukseen. Suvivirsi löytyy virsikirjasta numerolla 571. Vuodesta 1701 virsikirjassa mukana olleessa virressä on kuusi säkeistöä. Sen säveltäjää ei tunneta, eikä sanoittajastakaan ole täysin varmaa tietoa. KILPAILUEHDOTUSTEN LISÄKSI Vantaankosken seurakuntaan tuli paljon palautetta kisasta. Jotkut

olivat huolissaan, meneekö Suvivirsi nyt pilalle. Kilpailun järjestänyt Vantaankosken seurakunnan pappi Jere Hämäläinen sanoo, että kisassa oli mukana pientä leikkimieltä, eikä voittajasäkeistöä ole tarkoitus lisätä virsikirjaan. Voittaja saa palkinnoksi sadan euron lahjakortin Wanda’s Kitchen & Lounge -ravintolaan. Voittajasäkeistöllä täydennetty Suvivirsi esitettiin sunnuntaina 17.5. Vantaankosken seurakunnan nettisivuilla ja seurakunnan Facebook-sivuilla. Video on katsottavissa näissä kanavissa sekä YouTubessa nimellä Suurin Suvivirsi ikinä. Videolla kuullaan myös piispa Laajasalon perusteet valinnalleen, sanoittaja Tuuli Charalambousin puheenvuoro sekä Wanda’sin omistajan Tomi Puikkosen tervehdys. Vantaankosken seurakunnan työntekijät kokosivat kilpailuehdotusten joukosta myös kokonaan uuden kappaleen, Vantaankosken Suvivirren. Siinä on koottu seitsemän kilpailuun lähetettyä säkeistöä yhdeksi virreksi. Myös tämän version voi kuunnella Vantaankosken seurakunnan videolta. Voittajasäkeistöllä lisätyn Suvivirren voi kunnella verkossa: vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivut sekä YouTubessa nimellä Suurin Suvivirsi ikinä KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2020

– Högberget on puhutteleva kallio. Voin kuvitella, miten meri on lainehtinut tuhat vuotta sitten alhaalla, missä avautuu nyt peltoaukea, laulaja Hannu Holma sanoo. Oikealla veisaa kirkkoherra Hans Tuominen.

Nyt metsä kirkkoni olla saa Sipoonkorvessa vietetään joka viikko päivärukoushetki vuosisatoja vanhan mallin mukaan. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA MARIANNA SIITONEN

lussa ovat suo, virsikirja ja laulaja Hannu Holma. Joskus suon tilalla on niitty, puronreuna tai jylhä Högbergetin kallio. Aina ollaan Sipoonkorven kansallispuistossa. Kuvaan astuu pian myös Hakunilan kirkkoherra Hans Tuominen. Hän kyselee Holmalta ympäröivästä luonnosta ja vetää sitten keskipäivän rukoushetken eli ad sextamin kaavalla, joka kehiteltiin luostareissa satoja vuosia sitten. Kun miehet veisaavat virttä, linnut säestävät taustalla, ja välillä kuuluu tuuli. Tällaisia musiikillisia rukoushetkiä Holma ja Tuominen aikovat lähettää Hakunilan seurakunnan Facebook-sivuilla perjantaisin kello 12 koko kesän ajan. Ensimmäinen jakso tuli ulos maaliskuussa. Jokainen metsärukoushetki on kerännyt 600– 1 000 osallistujaa. Kirkkoherra kannustaa känny-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2020

köillään ja kotikoneillaan nauhoitusta katsovia ihmisiä yhtymään lauluun. – Itseäni koskettavat eniten karanteenissa olevat ikäihmiset. Moni on kertonut, että tuntuu hienolta osallistua hartauteen ja nähdä samalla luontoa, jonka keskelle ei itse pääse, Tuominen kertoo. PARINA–KOLMENA AAMUNA viikossa Hannu Holma lähtee kyytiin, kun vaimo autoilee Kuusijärvelle, jossa tämä käy uimassa talvellakin. Holma sen sijaan lähtee kävelemään vaihtelevia reittejä ja kauriinpolkuja pitkin Sipoonkorven halki kotiin Länsimäkeen. Matkaa kertyy 10–14 kilometriä. – Samoilen vapaasti pari–kolme tuntia. Lataan itseni fyysisesti ja psyykkisesti metsässä ennen kuin aloitan työni laulunopettajana. Kuten Anssi Kela laulaa Nummelassa: Mun täytyy kävellä näin. – Luonto on monille aisteille rikkaampi paikka kuin steriili kaupunkiympäristö. Metsässä on kaunista katsottavaa, ja sitä voi myös haistaa, maistaa ja kuunnella. – Vastustuskykykin vahvistuu metsän mikrobien ansiosta. Holman periaatteena on, että metsään ei mennä kiireellä. Hän syö lounaansa usein ulkona tulilla. Holma on paistanut kalaa tai lettuja ystävän-

sä Hans Tuomisen kanssa myös päivärukoushetken yhteydessä. Hannu Holmalla on missio: saada mahdollisimman moni kulkemaan luonnossa. Hän on ideoinut Agricola-kävelyn, joka alkaa Mikael Agricolan synnyinpitäjästä Pernajasta ja päättyy hänen piispanvirkapaikkaansa Turkuun. Reitille osuvat myös Vantaan Pyhän Laurin kirkko ja Espoon tuomiokirkko. – Teen vapaa-aikanani metsähartauksia, koska Hans Tuominen pyysi. Esittelen mielelläni Sipoonkorpea. Kansallispuistossa uskaltaa kyllä kävellä. Siellä liikkuu sen verran väkeä, että vaikka eksyisi, niin aina joku auttaa, Holma sanoo. KÄVELEMISESSÄ ON Hannu Holmalle myös hengellinen ulottuvuus. – Keho on Pyhän Hengen temppeli, joka kaipaa määräaikaishuoltoa. Oma selkäni menee huonoon kuntoon, jos vietän liikaa sisäelämää. Lisäksi pitkään kävellessä voi joutua tilaan, jossa kohtaa jotain, minkä voi kokea pyhäksi. Evankelis-luterilaisen papin poikana ja parinkin papin veljenä Holma kokee kirkon läheiseksi. Hän vaihtoi aikanaan lauluopintoihin kesken kanttoriksi opiskelun, mutta on keikkaillut 32 vuotta Helsingin tuomiokirkon kanttorina.