Kirkko ja kaupunki 2020 12 Espoo ja Kauniainen by Kirkko ja kaupunki

30.7.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Usko muuttuu iän myötä s. 10 Ilkka Sipiläinen pulahtaa mereen hartaasti s. 21

Edenin pappi Riparielokuva vei Satu Tuuli Karhun nuoren virkaintoisen papin nahkoihin s. 16

Pääkirjoitus

Eilen

Kirkon kainalossa on ihmisen hyvä olla

Viisas ei pidä itseään esillä. Siksi hän loistaa. Hän ei ole olevinaan oikeassa. Siksi hän on huomattava. Hän ei kehu itseään. Siksi hän menestyy. Hän ei ylpeile. Siksi hän kestää. Koska hän ei kilpaile, ei kukaan maailmassa voi kilpailla hänen kanssaan.

TÄNÄ KESÄNÄ Helsinki on ollut taas hitusen muka vampi ja inhimillisempi kaupunki kuin vuosi sitten. Ei kä tilanne silloinkaan mitenkään paha ollut. Suomen pääkaupunki on erittäin kiva kesäkaupunki. Kun koronavirus on pitänyt lomalaiset kotimaassa, moni on ilokseen todennut, että viehkon kaupunki loman voi viettää lähellä omaa kotia. YKSI SYY siihen, että Helsinki on tänä kesänä ollut mu kavampi ja inhimillisempi kaupunki kuin viime kesä nä, löytyy Senaatintorilta. Helsingin kaupunki perusti nopealla aikataululla sinne valtavan kesäterassin paik kaamaan edes vähän ravintoloiden koronatappioita. Heinäkuun alusta elokuun loppuun auki olevalla Senaatintorin kesäterassilla on kuudentoista ravinto lan tyylikkäät terassipisteet, ja asiakkaat saavat nauttia hyvästä seurasta, ruoasta ja juo masta poikkeuksellisen kauniis sa ympäristössä. Terassikokonaisuuden yl le pingotettiin vieläpä viisitois ta kilometriä siimaa pitämään huolen siitä, että lokkiparat jou tuvat etsimään ruokansa josta kin muualta.

Idean soisi leviävän Suomen muihinkin suuriin kau punkeihin. Turku jo ehti mukaan samaa tahtia Helsin gin kanssa, siellä avattiin samantapaisella konseptilla Tuomiokirkon terassi niin ikään heinäkuun alussa. OMAN AIVAN ERITYISEN tunnelmansa sekä helsinki läisten että turkulaisten ison terassin miljööseen tuo se, että seurustelun sakramenttia saa niissä nauttia kauniin kirkon kainalossa. Jo pelkällä läsnäolollaan kirkko viestii turvasta, armosta, toivosta ja rakkaudes ta, jota poikkeusolot eivät horjuta. Kirkon läheisyy dessä on ihmisen hyvä olla. Tämä kaikki tuo esiin myös sen, kuinka perverssiä ja elämälle vierasta on nimittää jumalallisen rakkau den tyyssijaa tuomiokirkoksi. Tuo tuomiota uhkuva yhdyssana perustuu kömpelöön käännösvirheeseen, ja siitä olisi jo korkea aika pääs tä eroon.

TOIVOTTAVASTI Senaatintorin suurterassista tulee jatkuva käy täntö eikä se jää vain poikkeus aikojen erityisjärjestelyksi. Juu ri tällaista hyvän mielen kaunis ta kaupunkitilaa kansalaiset tar vitsevat.

Tänään Älykkyys ja viisaus ovat eri asioita. Voit olla hyvin älykäs, mutta moraaliton eli ajat kyvyilläsi vain omaa etuasi. Viisas katsoo kauemmaksi ja laajemmalle. Hän pohtii eri mahdollisuuksia, toimii myötätunnosta käsin ja ajattelee yhteistä hyvää.

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

PSYKOLOGIAN TOHTORI EEVA KALLIO HEINÄKUUN VOI HYVIN -LEHDESSÄ

Iankaikkisesti Hanki viisautta, se on aarteista kallein, hanki ymmärrystä, sijoita kaikki varasi siihen. Vaali sitä, niin se tuo sinulle arvostusta, se vie sinut kunniaan, jos otat sen vierellesi.

TOIVOTTAVASTI SENAATINTORIN

SUURTERASSISTA TULEE

SANANLASKUJEN KIRJA 4:7–8

JATKUVA KÄYTÄNTÖ.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Mietin, Jeesus, pää kipeänä sitä, mitä ikävän ihmisen kanssa piti tehdä. Opettamaasi en kykene. Posken kääntämisessä häviää ensin pää, lopulta koko ruumis. Ikuinen anteeksi antaminen ruokkii nautinnokseen alistavaa, ja oma henki hiipuu. Auta minua. Kynnys matoksi en rupea.

KIINALAINEN FILOSOFI LAOTSE (579–499 EKR.)

Kirkko ja kaupunki

12 30.7.2020

Seuraava lehti ilmestyy 13.8. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Pidämme eläimet mahdollisimman villeinä” Eläintenhoitaja Outi Hannikainen hoitaa Korkeasaaren petoryhmässä markhoreita eli kierteissarvivuohia.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

Outi Hannikainen, olet työskennellyt Korkeasaaressa 20 vuotta ja hoitanut tarhan kaikkia eläimiä peto-, märehtijä- ja linturyhmissä sekä troppisissa taloissa. Mikä tilanne on jäänyt mieleesi? – Kun tulin petoryhmään, laumassa oli iso, vanha urosleijona ja sen teini-ikäiset pojat. Talviaikana leikimme sisätiloissa niin, että pujotimme köyden oven alta ja pennut saivat pyydystää sitä. Pojat leikkivät köyden kanssa, kun isäleijona tuli sisälle. Se murahti, ja pojat tietysti väistivät ja lähtivät muualle. – Isäleijona jäi katsomaan köyttä. Se vilkaisi ympärilleen, hyökkäsi köyden kimppuun ja leikki sen kanssa kuin pieni kissa. Aina välillä se pysähtyi ja katseli taas ympärilleen kuin tarkistaakseen, ettei kukaan näe Suuren Leijonan leikkivän. Ajattelin, että kissa on kissa, oli koko mikä tahansa.

Onko eläintenhoitajan työ pelkkää kädestä syöttämistä ja silittelyä? – Tarkoituksena on pitää eläimet mahdollisimman villeinä. Siksi eläimiä kosketaan lähinnä vain eläinlääkinnällisten hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Korkeasaaren eläimistä ei tehdä lemmikkieläimiä. Vaikka kovasti tekisi mieli, emme ruoki eläimiä kädestä emmekä silittele niitä. – Eläimiä ei kesytetä kiima-ajan vuoksi. Silloin eläinten käytös on hyvin erilaista kuin tavallisesti ja tarvitaan molemminpuolista kunnioitusta. Jos eläimet eivät kunnioita hoitajia, niistä tulee kiima-aikana tosi arvaamattomia. Kun annamme eläinten olla rauhassa, ne antavat hoitajien tehdä työnsä rauhassa.

Eikö eläinten kuuluisi liikkua vapaana luonnossa eikä olla eläintarhassa vangittuina? – Nykyisin eläintarhoilla on suurempi tarkoitus kuin eläinten näyttely. Kun tiloja vapautuu, niitä annetaan uhanalaisille eläimille. Osa Korkeasaaren eläimistä kuuluu luontoonpalautusohjelmaan, ja siihen kuuluvia eläimiä tulee koko ajan lisää. Korkeasaaresta on lähtenyt alppivuohia Alpeille, Mongolian villihevosia Mongoliaan ja ilveksiä Saksaan. Tahtoisimme palauttaa

amurinleopardejakin takaisin luontoon, mutta ensin salametsästys pitäisi saada kuriin. – Meillä on myös eläimiä, joilla on hyvät kannat luonnossa. Ne ovat täällä muusta syystä. Esimerkiksi afrikanpikkuvuohia vierailijat saavat silittää päästäkseen tutustumaan eläimeen lähemmin. Pikkuvuohilla on opetuksellinen tarkoitus.

Mikä Korkeasaaren eläin tekee sinuun erityisen vaikutuksen? – Tykkään kovasti kotimaisista elämistä, ja ilves on yksi suosikeistani. Aina kun puhutaan isoista kissaeläimistä, puhutaan leijonista ja tiikereistä eikä muisteta, että meillä on Suomessa ihan oma kissaeläin. – Aikoinaan minulla oli pieni käärmekammo, mutta käärmeitäkin olen hoitanut. Silloin aloin ymmärtää, kuinka upeita ne ovat. Kaikkiin eläimiin kiintyy, kun niitä hoitaa.

Mikä sinulle on pyhää? – Luonto on minulle pyhä. Luonnossa voin rauhoittua ja saan siitä energiaa. Luonto on kokonaisuudessaan ihmeellinen systeemi. Korkeasaaren eläintarha on avoinna joka päivä ympäri vuoden, heinä- ja elokuussa klo 10–20. Liput 16/10 e. Suljettuina olleet eläintalot avataan 1.8. Lisätietoa korkeasaari.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

Kesäparta Parta peittää ja parta paljastaa. Kasvojen karvoitus kertoo jo antiikin aikaisista kulttuurieroista.

TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVA ISTOCK

esä on parrankasvatuksen aikaa, ja koronakesä varsinkin on ollut paitsi kuuma, myös karvainen. Kun sosiaaliset kontaktit ovat olleet vähissä, ei ole tarvinnut juuri välittää siitä mil-

tä näyttää. Loman aikana kasvatettava kesäparta merkitsee monelle miehelle näkyvää etäisyyden ottoa tavalliseen työarkeen. Parta viestii silti paljon muustakin kuin loman ja työn vaihtelusta. Partaa on vanhastaan pidetty miehekkyyden, arvovallan, viisauden, voiman ja seksuaalisen kyvykkyyden merkkinä.

PARRANKASVUN SAA AIKAAN miessukuhormoni testosteroni. Parta alkaa kasvaa yleensä teini-iässä, ja lopullisen voimansa parta saa 18–25 vuoden iässä. Ensimmäiset partahaituvat puhkeavat nenän alle, sillä ylähuulen alueen ihon karvatupet ovat muita herkempiä testosteronille. Vaikka testosteroni työntää partakarvat esiin, miehen heikko parrankasvu ei välttämättä kerro alhaisesta testosteronitasosta. Perintötekijät vaikuttavat parran tuuheuteen huomattavasti hormonitoimintaa enemmän. Mies saattaa olla oikea testosteronipakkaus, vaikka hänen leukansa sileänä pitämiseen riittäisi kevyt kynsisaksikäsittely kerran pari vuodessa. Läntisessä kulttuurissa parta jäi sadoiksi vuosiksi vain poikkeuksellisten miesten ja boheemien yksinoikeudeksi. 1960-luvulla miehelle radikaaliuteen riittivät parta ja samettihousut. Merimiehille parta suotiin ikään kuin normaalielämästä poissa olemisen merkkinä. Siinä mielessä pikkuvirkamiehen kesäparta on suolaisessa tuulessa tuleentuneen merimiesparran huonetta ja sukua. Vielä vuosituhannen vaihteessa vakavasti otettavien miesten kuului esiintyä sileäleukaisina, elleivät he sattuneet olemaan ortodoksipappeja. Sitten kaikki muuttui, ja Punavuoren hipsterit alkoivat näyttää Vanhan testamentin patriarkoilta. Paitsi että heidän partansa ovat siistimmin trimmatut ja huolellisemmin öljytyt kuin Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin parrat. Hipsterit saivat parran trendaamaan, eikä parta nykymuodin mukaan kerro kantajansa epäilyttävyydestä. Tosin television uutistenlukijoilla ei partaa näy edelleenkään. IKONEISSA Jeesuksen parta on aina siististi leikattu ja kammattu, kun taas Johannes

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

Kastajan parta rehottaa villinä kuin tuuli, joka puhaltaa missä tahtoo. Johannes oli erämaan profeetta, Jeesus taas kaupunkilaispoika. Jeesus ja Johannes kasvoivat kulttuurissa, jossa aikuisella miehellä kuului olla parta. Parta on vanhastaan jakanut itäisen ja läntisen kulttuuripiirin. Antiikin roomalaisen yläluokan miehet ajelivat partansa, kun taas idässä parta ilman muuta kuului miehen kasvoihin. Raamatussa parran leikkaaminen kielletään selvin sanoin: ”Älkää leikatko hiuksianne lyhyiksi ohimoilta älkääkä leikkaamalla turmelko partanne reunaa”, kielletään Kolmannessa Mooseksen kirjassa. Tämän raamatunkohdan mukainen hius- ja partamuoti on edelleen valttia ortodoksijuutalaisten parissa.

”

Pikkuvirkamiehen kesäparta on suolaisessa tuulessa tuleentuneen merimiesparran huonetta ja sukua. TOISIN KUIN RAAMATUSSA, Koraanissa ei ole parranhoito-ohjeita. Monet muslimimiehet antavat partansa kasvaa. Toiset värjäävät partansa hennalla punaiseksi. Perimätieto kertoo, että tämä muoti sai alkunsa itseltään profeetta Muhammadilta. Jo antiikin ajoilta periytyvä itäisen ja läntisen partamuodin ero näkyy edelleen, kun vertaa toisiinsa roomalaiskatolisia ja ortodoksisia pappeja: läntisen perinteen papit ovat lähes järjestään sileäleukaisia (parrakkaan poikkeuksen tekee fransiskaaniveljestö), kun taas idän kirkon papeilla on parta. Konstantinopolin patriarkan ja Rooman paavin karvoitukset ovat kovin erilaisia. Heidän kasvoissaan näkyvät Bysantti ja LänsiRooma. Mitä korkeammalla hierarkiassa ortodoksipapit ovat, sitä pitempi parta heillä on. Tämä on tuttua jo kreikkalaisten jumalien kasvoista: yhdelläkään jumalalla ei ole niin komeaa partaa kuin ylijumala Zeuksella. ■

Kirkko ja kaupunki verkossa KRISTIAN TERVO/KOKOOMUS, ANTTI AIMO-KOIVISTO/ LEHTIKUVA, ESKO JÄMSÄ, SANNA KROOK/KIRKON KUVAPANKKI, MUOKKAUS MARI AARNIO

Kun papit politikoivat Miksi pappi Árpád Kovács on anarkisti ja pappi Kristiina Kokko päätyi kokoomuksen puoluesihteeriksi? Miksi pappi Arto Luukkanen liittyi perussuomalaisiin ja pappi Katri Kuusikallio valitsi vihreät? Heidän tiestään politiikkaan voit lukea osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Entisaikojen papit olivat paljolti auktoriteetteja ja kansan opettajia. Nyky-yhteiskunnassa sellaiselle ei ole enää tilausta.” ELINA VAITTINEN VERKKOKOLUMNISSAAN

ISTOCK

Iltarukouskone saattelee unille Kirkko ja kaupungin iltarukousgeneraattori koostuu lukijoiden lähettämistä lyhyistä iltarukouksista. Sitä täydennetään jatkuvasti uusilla rukouksilla, joten sinäkin voit lähettää meille omasi. Paina nappia ja ota talteen itsellesi sopivia iltarukouksia osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/iltarukousgeneraattori. KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

SIGNE JA ANE GYLLENBERGIN SÄÄTIÖ / MATIAS UUSIKYLÄ

Kun luonto nukkuu, henki valvoo -teoksen maalasi Torsten Wasastjerna vuosina 1898–1899.

Salattua tietoa etsimässä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa esoteria oli muoti-ilmiö, josta hakivat vaikutteita ja elämänsisältöä myös monet nimekkäät suomalaistaiteilijat. VILLA GYLLENBERGIN kesänäyttely Salatun tiedon tie on kiinnostava kurkistus virtaukseen, joka vaikutti vahvasti suomalaisessa taidemaailmassa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa, vaikka sitä ei ole aina osattu nähdä tai tunnistaa. Esoteerisen henkisyyden vaikutus näkyy esimerkiksi Suomen taiteen kultakauden mestareiden Akseli Gallen-Kallelan ja Hugo Simbergin töissä. Heidänkin taidettaan Villa Gyllenbergissä on nyt esillä. Näyttelyn pääpaino on kuitenkin vähemmän tunnetuissa tekijöissä, joista moni on nainen. Esille pääsevät esimerkiksi Meri Genetz, Eva TörnwallCollin ja Ilona Harima. Näyttelyssä on sekä harvoin nähtyjä että sellaisiakin teoksia, jotka eivät koskaan aiemmin ole olleet julkisesti esillä. Näyttelyn kuraattori, taiteen- ja uskonnontutkija Nina Kokkinen kertoo etsineensä teok-

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

sia lainaan niin eri järjestöiltä kuin yksityiskokoelmistakin. Joskus apuun tuli myös onnekas sattuma, kuten Torsten Wasastjernan Kun luonto nukkuu, henki valvoo -triptyykin kohdalla. Triptyykin osat olivat joutuneet 1920-luvulla erilleen. Kokkinen törmäsi triptyykin enkelimaalauksiin vieraillessaan teosofien Ruusu-Ristin temppelissä Helsingissä. Sen jälkeen keskiosan maisema löytyi taiteilijan suvun hallusta. Nyt teos on koottu alkuperäiseen muotoonsa näyttelyä varten. ERI ESOTEERISILLE LIIKKEILLE on yhteistä ajatus korkeammasta, salatusta henkisestä tiedosta, jota suurin osa ihmisistä ei tunne. Initiaatio siihen tapahtuu riitin kautta, tiettyä polkua seuraamalla tai asteittain edeten, ja usein kokeneemman mestarin tai jopa henkioppaan avulla. Joillekin taiteilijoille taiteellinen

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

työskentely itsessään on osa henkistä kehittymistä. Villa Gyllenbergin näyttely on rakennettu kuvitteellisen initiaation muotoon, johon on lainattu ainekSIGNE JA ANE GYLLENBERGIN SÄÄTIÖ / MATIAS UUSIKYLÄ

sia eri esoteerisista perinteistä. Polku etenee itsetutkiskelusta kohti symbolista kuolemaa ja oman kuolevaisuuden kohtaamista ja lopulta valoon tai uudestisyntymiseen, jolloin sielu löytää oman jumalallisen alkuperänsä. Kullekin vaiheelle on näyttelyssä oma tilansa. Itsetutkiskelulle varatussa Minuuden labyrintissä on lähinnä taiteilijoiden omakuvia ja muotokuvia. Siellä kannattaa pysähtyä Meri Genetzin (1885–1943) omakuvien äärelle. Genetz on ehkä äärimmäinen esimerkki taiteilijasta, joka etsi kiihkeästi merkitystä ja totuutta – ilmeisesti löytämättä. Hän haki vuosikymmenten ajan vastauksia niin teosofiasta, astrologiasta, spiritismistä, kabbalasta, pitkistä paastoista, eri uskontojen meditaatioperinteistä kuin henkioppaaltakin. Jossakin vaiheessa hän päätti hankkia uudestisyntyneen minän kristittynä, mutta sekin jäi yhdeksi etapiksi hänen levottomalla tiellään. KUOLEMALLE OMISTETUSSA Kryptassa kuvamaailmaa tuntuvat hallitsevan pääkallot, joita taiteilijat maalasivat kuolevaisuudesta muistuttaviin asetelmiin. Huomion varastaa Oscar Parviaisen suurikokoinen ja tummanpuhuva teos Kapusiinimunkkien hautakammio, jossa pääkallot ja luut peittävät suurimman osan maalauksen pinta-alasta. Viimeistä, Valon temppeli -huonetta hallitsee näyttelyn tunnetuin teos, sielun uutta syntymää kuvaava Akseli Gallen-Kallelan Ad Astra. Siellä nähdään myös Magnus Enckellin luonnos Tampereen tuomiokirkon alttarimaalausta varten. Ylösnousemusta kuvaavan teoksen päätyminen esoteriaa käsittelevään näyttelyyn saattaa kummastuttaa, mutta näkemys kaikkien uskontojen yhteisestä alkujuuresta oli vuosisadan vaihteessa yleinen. Alttarimaalauksen haudoistaan nousseiden vaeltajien voi ajatella kulkevan kohti sitä samaa valoa ja ykseyttä, josta he ovat alun perin lähtöisinkin.

KAISA HALONEN

Meri Genetzin omakuva vuodelta 1938.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Salatun tiedon tie 11.10. asti Villa Gyllenbergissä Helsingissä, Kuusisaarenpolku 11.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Kolme kotimaista uutuus elokuvaa kertovat kukin omalla tavallaan rakkauteen liittyvistä ristiriidoista. Rakkaus ei katso ikää

Lauluja rakkaudesta elokuvateattereissa 7.8. VILJA HARALA / TUFFI FILMS

Eero Milonoff (vas.), Samuli Niittymäki, Paula Vesala, Paavo Kinnunen, Emmi Parviainen, Laura Birn, Christian Hillborg ja Iida-Maria Heinonen ajautuvat puimaan syntymäpäiväjuhlilla menneitä rakkaussuhteitaan.

Jotain pysyvää etsimässä

Jenni Toivoniemen käsikirjoittama ja ohjaama Seurapeli kuvaa yli kolmekymppistä kaveripo

rukkaa, joka järjestää mökillä yllätysjuhlat 35 vuotta täyttävälle Mitzille (Emmi Parviainen). Toisten tietämättä hän on kuitenkin juuri eronnut eikä haluaisi juhlia syntymäpäiväänsä. Viikonlopun aikana nähdään rajuja purkauksia, kun entiset rakastavaiset puivat humalapäis sään menneitä. Keskeistä elokuvassa on se, että nuoruus alkaa olla ohi ja pitäisi saada elämään jotain pysyvämpää, rakkautta ja kenties lapsiakin. Tähän voi varmaan moni kolme kymppinen samastua. Parviaisen lisäksi rooleissa nähdään muun muassa Laura Birn, Eero Milonoff ja Paula Vesala.

Pappi Sanna Marin ja pääministeri Sanna Marin.

Seurapeli elokuvateattereissa 21.8.

Arkkitehtien rakkaustarina

Dokumentti elokuva Aalto kertoo modernis min mestareista, arkkitehtiparis kunta Alvar ja Aino Aallosta. Siis ei pelkästään ulkomaita myöten arvostusta saaneesta Alvar Arkkitehtipariskunta Alvar Aallosta. Virpi ja Aino Aallon avioliitto oli Suutarin ohjaama välillä myrskyisä. elokuva kuvaa pariskunnan työtä sekä heidän suunnittelemi aan upeita teoksia, rakennuksia ja huonekaluja. Samalla se on kiehtova kuvaus heidän rakkau destaan. Avioliitto oli välillä myrskyisä Alvarin alkoholinkäytön ja naissuhteiden takia, mutta vaimon kuolema sai miehen murtumaan surusta. Myöhemmin hän löysi uuden rakkau den, Elissan, jonka kanssa hän teki myös työtä yhdessä.

AALLON PERHE

Kypsän iän rakkaus on aiheena Anu Kuivalaisen ohjaamassa ja käsikirjoittamassa doku menttielokuvassa Lauluja rakkaudesta. Siinä neljä iäkästä pariskuntaa ja kaksi yksin elävää naista kertovat elämästään ja ajatuksiaan rakkaudesta. Toinen naisista on Ritva Oksanen, jonka lauluja ja runoja kuullaan tarinoi den taustalla. Koskettavaa on nähdä, miten pariskunnat pitävät huolta toisistaan ja miten rakkauden kaipuu säilyy. Kuvausten aikana koetaan myös surua, kun yhden vanhan miehen muistisairas vaimo menehtyy.

SANNA MARININ ARKISTO JA MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

Rakkauden vaiheita

Pääministerin kuuloinen pappi Moni höristi korviaan, kun radion aamuhartauden piti Sanna Marin. ’’Pääministerin kesäduuni? Radion aamuhartauden piti juuri seurakuntapastori Sanna Marin Siilinjärveltä.’’ Näin ihmetteli työelämäprofessori Pekka Sauri Twitterissä 10. heinäkuuta. Ihan näin moneen paikkaan ei pääministerikään ehdi, vaan äänessä oli hänen täyskaimansa, Siilinjärven seurakunnan pappi Sanna Marin. Hän on saanut nimensä ansiosta hyväntahtoista huomiota. Marin kertoo seuraavansa pääministerikaimansa elämää median välityksellä kuten muutkin suomalaiset. Kahta Sanna Marinia yhdistää ainakin se, että he ovat lähes saman ikäisiä. – Olen kuullut seurakuntalaisilta, että meillä kummallakin on selkeä ulosanti, pappi-Marin kommentoi. HANNA ANTILA Seuraava Sanna Marinin aamu hartaus pe 21.8. Yle Radio 1:ssä.

Aalto elokuvateattereissa 4.9.

MARJO KYTÖHARJU

SAIJA MÄKI-NEVALA / BONSAIFILMS

Turvallinen koti tilapäiseen tarpeeseen

Hoivakoti Tilkantähdessä voi asua lyhytaikaisesti esim. kodin remontin tai sairaalasta kuntoutumisen ajan. Hoitaja on apuna päiväsaikaan, ilta- ja yöaikaan apua saa turvarannekkeella.

Kahdeksankymppiset Sirkka ja Yki löysivät toisensa joitakin vuosia sitten.

puh. 040 183 8716 | esperi.fi Mannerheimintie 164, Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

Ilman siskoa on puolikas olo Roihuvuoren seurakunnassa lastenohjaajina työskentelevät identtiset kaksoset ovat tehotiimi, joka tahtoo puhua erilaisuuden ja ilon puolesta. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILLE PALONEN

vuotta sitten odotettiin Ruot sissa vauvaa. Nuori pari oli muuttanut sinne Kainuus ta töiden perässä. Aina välil lä äidillä oli sellainen olo, et tä aivan kuin vauvoja olisi kaksi, mutta lääkäri ei ottanut huonosti ruotsia puhuvan nuoren nai sen aavisteluja vakavasti. Kun Margit ”Maaki” Pulkkinen sitten syntyi, äidin vatsasta kuuluivat yhä vauvan sydänäänet. Kuusi minuuttia myö hemmin syntyi Marika. – Äiti soitti isälle, että lapsia syntyikin kaksi. Isän piti juosta ympäri Norrköpingiä ja käydä os tamassa tuplasti kaikkea, lisää vaatteita ja kaksos rattaat, Marika kertoo. Perheen nelivuotias esikoinen taisi ainakin hieman järkyttyä kaksosista. – Hän oli sanonut, että yhtään siskoa hän ei ol lut halunnut, mutta saikin kaksi, joten jospa ote taan kotiin vain toinen. Kun kaksoset olivat puolitoistavuotiaita, per he muutti takaisin Suomeen, ensin Kuhmoon ja myöhemmin Kajaaniin. Siellä Margit ja Marika kasvoivat tiiviiksi kaksikoksi, jossa saivat tottua olemaan ”Pulkkisen kaksoset”, ”Pulkkisen tytöt” tai ytimekkäästi ”tytöt”. KUTEN MUILLEKIN IHMISILLE myös kaksosille on tärkeää, että heitä kohdellaan yksilöinä. Voi kui tenkin sanoa, että Marika ja Margit Pulkkinen ei vät ole tehneet siitä kovin helppoa: he näyttävät ja kuulostavat samalta, pukeutuvat samantyyli sesti, ovat opiskelleet yomerkonomeiksi ja las tenohjaajiksi yhtä aikaa ja heillä on yhteisiä har rastuksia, esimerkiksi karate. Viimeiset kahdek san vuotta he ovat olleet myös lastenohjaajia Roi huvuoren seurakunnassa, siis työpari. – Ulkopuolisten silmissä olemme helposti vain ”ne kaksoset”. He voivat ajatella, että olemme yksi ja sama. Perheessä meillä on kuitenkin ai na ollut omat roolit ja vahvuudet. Kun tutustum me ihmisiin, meille on tärkeää, että ihmiset oppi vat tuntemaan meidät kumpaisenkin ja tietävät, kumpi on kumpi, Margit kertoo. Identtiset kaksoset ovat toki samankaltaiset mutta eivät samanlaiset. Aloitetaan ulkoisista sei koista. – Värit ovat aina erottaneet meidät. Pukeu dumme samantyylisesti mutta eri väreihin. Maa killa on perinteisiä poikavärejä, vihreää ja sinis tä, minulla punasävyjä. Sama juttu sisustuksessa. Minulla on yltiöromanttinen tyyli, pitsiä ja roo saa, Maakilla selkeitä linjoja, vihreää ja sinistä, Marika selittää.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

Luonteissakin on eroja. Margit kirjoittaa runo ja, huomaa pienet kauniit asiat ja valokuvaa. Ma rika puolestaan ilmaisee tunteensa ja ajatuksensa puhumalla suoraan. Hänellä ei kärsivällisyys riitä kastepisaroiden ihasteluun. Margit moottoripyöräilee ja on se, joka auto matkoilla yleensä ajaa. Marika toimii mielummin navigaattorina. – Maaki on meistä se boheemimpi, ja minä olen tarkempi esimerkiksi siivouksessa. Hän saat taa todeta, että voihan pölykoirille antaa nimet, Marika paljastaa. – Kuten puolisoilla parisuhteessa myös kakso silla on tietyt roolit ja voimat. Marika on meistä se pomo, voimakastahtoisempi. Minä luovin siel lä mukana, Margit jatkaa. PUOLISOIDENSA KANSSA Margit ja Marika Pulk kinen ovat kumpikin olleet yli 25 vuotta ja heillä on kummallakin kaksi lasta. Kaksosuus vaikuttaa myös parisuhteisiin. – Puolisolta vaaditaan, että hän ymmärtää symbioottista kaksossuhdetta. Minun elämän kumppanini on sisko. Mies on puoliso muttei missään nimessä puolisko. On turha yrittää tun keutua minun ja kaksossiskoni väliin, mutta vie reen pääsee, Marika selittää. – Me ollaan ne, joilla on samanlaiset tuulipu vut. Marikan mies on varmasti myös ottanut ti lanteesta ilon irti. Hänen ei tarvitse käydä Mari kan kanssa teatterissa, leffassa tai lenkillä, koska minä käyn. Emme vaadi puolisolta täyttä sielun kumppanuutta, koska sitä varten on sisko. Ovat ko puolisot sitten päässeet vähemmällä vai jää neet vähemmälle, en tiedä, Margit pohtii. Perheet ovat tiivisti tekemisissä, mutta viikon loppuisin ja kesälomalla vietetään aikaa myös ydinperheen kesken. Pisimmillään Marika ja Margit ovat olleet eros sa toisistaan kolme kuukautta. Tämä tapahtui vä hän päälle parikymppisinä, kun Margit lähti au pairiksi Yhdysvaltoihin. Marika tuli perässä toi seen perheeseen viiden mailin päähän. Vuosi ul komailla oli ollut yhteinen unelma. – Se oli hauska vuosi, mutta kun olin aluksi yk sin Jenkeissä, tuntui, että Marika puuttuu. Vain silloin kun ollaan yhdessä, tuntuu kokonaiselta, Margit toteaa. MARGIT JA MARIKA PULKKISELLA tuntuu olevan hyvät suhteet Jumalaan. Heidän jutuissaan tois tuu se, että he ovat toivoneet ja rukoilleet jota kin ja niin on sitten käynytkin. Kaksoset itse ar velevat, että kyse on siitä, että rukoukset tulevat tuplateholla. – Seurakunnan kesäleirillä vuonna 1979 rukoil tiin, että koska täällä on ollut niin huippua, an na meistä tulla isona leiriohjaajia. Nyt me sitten työskentelemme myös leireillä, Margit kertoo. Samaan työpaikkaan päätyminenkin tuntui suorastaan johdatukselta. – Olimme yhtenä iltana sauvakävelemässä, ja Laajasalon kirkon kohdalla todettiin, että voi kun me päästäisiin joskus samaan paikkaan töihin, vaikka tuolle kirkolle. Kului jonkin aikaa, ja Päivi

Meriläinen Roihuvuoren seurakunnasta soitti, että heillä olisi kaksi lastenohjaajan paikkaa auki, Margit jatkaa. – Päivi on itsekin identtinen kaksosen ja ym märtää kaksosuutta. Hän lupasi, että tulevaisuu dessa voimme tehdä töitä työparina. Marika ja Margit Pulkkinen kokevat, että työ parina heidän ei tarvitse paljon neuvotella asiois ta, vaan kaikki sujuu lähes itsestään. Kun toisen tuntee hyvin, voi luottaa siihen, että siinä, missä toinen takeltelee, toinen tukee. Työyhteisössä Margit ja Marika arvelevat ole vansa aikamoinen voimakaksikko, hyvässä ja pahassa.

Margit ja Marika Pulkkinen sanovat, että heille sisarkateus on vieras asia. He ovat oppineet jakamaan kaiken.

– Kun me saadaan jokin uusi idea, me lietso taan toisiamme ja painetaan kumpikin lisää kaa sua. Työkavereiden tehtävä on jarrutella, Mari ka sanoo. Työkaverit ja perheet oppivat kyllä tunte maan kumpi on kumpi, erot ja yhtäläisyydet. Sekaannuksia tulee lähinnä sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa ollaan vähemmän teke misissä. – Kun toinen meistä on töissä vaikka rippilei rillä, hän sanoo aina esittäytymisen yhteydessä, että minulla on sitten identtinen kaksossisko, jo ten jos en moikkaa kaupungilla, olette ehkä moi kanneet siskoani, Marika kertoo.

”

Kuten puolisoilla parisuhteessa myös kaksosilla on tietyt roolit ja voimat. MARGIT PULKKINEN

Nuorempana Marika ja Margit pohtivat, ovat ko he liian räväköitä ja eläväisiä seurakuntatyö hön. Nyt he kokevat, että työ lasten parissa seu rakunnassa on juuri heidän juttunsa. Seurakun nassa saa olla luova, sillä raamit asettaa lähin nä kirkkovuosi. Ei tarvitse mennä tiukan rytmin mukaan kuten vaikka päiväkodissa. Margit ja Marika Pulkkinen tahtovat tuoda työyhteisöön iloa ja näyttää, että erilaisuus on rikkaus. – Kaksoset voivat olla maailmalle voimava ra. Mekin ollaan sellainen dynaaminen duo. Seu rakunta kaipaa naurua, iloa ja heittäytymistä, Margit kiteyttää. ■

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVITUS ANSSI RAUHALA KUVAT MARIANNA SIITONEN

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 12/2020

os kaikki on hyvin, elämä on ensin lämmintä mössöä. Sanotaan blöö, äy-väy-väy ja byää. Vähitellen aletaan sanoa myös äiti, isi ja hauva. Sitten jossain välissä, jos termi kuuluu perheen sanastoon, sanotaan Jumala. Pikkulasten uskonnollisuudessa fantasia ja todellisuus sekoittuvat iloisesti. Jumala saa piirteensä pitkälti vanhemmilta tai muilta tutuilta aikuisilta. Yhdysvaltalainen teologian professori James W. Fowler totesi, että ihminen astuu ensimmäiselle eli intuitiivis-projektiiviselle uskon tasolle yleensä parivuotiaana. Vuonna 2015 kuollut Fowler oli yksi uskontopsykologian isoja nimiä 1980-luvulta alkaen. Tuohon aikaan käytännöllisen teologian tutkijat perehtyivät innoissaan esimerkiksi sveitsiläisen psykologin Jean Piaget’n malliin lapsen kognitiivisen kehityksen vaiheista ja yhdysvaltalaisen psykologin Lawrence Kohlbergin malliin moraalisen arviointikyvyn kehityksestä. Piaget ja Kohlberg esittelivät selkeärajaiset tasot, jotka seurasivat järjestyksessä toisiaan ja joita pitkin ihminen kehittyi kohti korkeuksia. Yliopistoteologit olivat uteliaita, kehittyikö myös ihmisen uskonnollisuus samankaltaisten vaiheiden kautta. Olihan selvää, että nelivuotiaan usko erosi 14-vuotiaan uskosta. Myös useiden 40-vuotiaiden usko näytti eroavan teinien uskosta. Fowlerin mukaan uskon tasoja on kuusi. Intuitiivis-projektiiviselta ykköstasolta polku jatkuu näin: Kakkostaso on myyttis-kirjaimellinen, jolla ovat useimmat alakouluikäiset lapset. Vanhempien ja uskonyhteisöjen opetukset otetaan kirjaimellisesti eikä vertauskuvia välttämättä tajuta. Selkeys ja oikeudenmukaisuus ovat isoja juttuja. Kolmostaso on synteettis-konventionaalinen, jonka edustaja on esimerkiksi oikean uskon löytänyt seurakuntanuori. Yksilö omaksuu kaiken kattavan uskonjärjestelmän, jonka kautta hän arvioi maailmaa. Hän ei näe, että hänen oma näkökulmansa on vain yksi monien joukossa. Jotkut jäävät kolmostasolle, mutta toisilla pakka hajoaa. He jatkavat yksilöllis-reflektiiviselle nelostasolle, usein nuorina aikuisina. Omat uskomukset ja uskonnolliset auktoriteetit kyseenalaistetaan. Moni eroaa kirkosta, jotkut tutustuvat idän uskontoihin, toiset luopuvat uskonnosta tyystin. Moni jää nelostasolle, mutta toisten ajattelu avartuu entisestään, ja he kiipeävät viidennelle eli konjunktiiviselle tasolle. Siellä he näkevät, että kaikilla edellisillä tasoilla on oma viestinsä. Järjellä on kuitenkin rajansa. Elämä on paradoksaalista ja maailma mysteeri. Nuoruuden uskon symbolit ja kertomukset voivat alkaa taas puhutella, mutta joustavammin kuin ennen. Vielä on kuudes, universaalin uskon, taso, jolla katse siirtyy itsestä poispäin ja myötätunto murtaa kaikki muurit. Tähän guruluokkaan yltävät vain harvat, Fowlerin mukaan ehkäpä sellaiset ihmiset kuin Mahatma Gandhi, äiti Teresa ja Martin Luther King Jr.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

NOINKO SE tosiaan menee? – Noh, naurahtaa Helsingin yliopiston uskontokasvatuksen professori, teologisen tiedekunnan dekaani Antti Räsänen. 1980-luvun lopulla Räsänen tutki väitöskirjaansa varten James W. Fowlerin kanssa kilpailleen teoreetikon, sveitsiläisen Fritz Oserin, neliportaista kehitysmallia. Oserin perusajatus on sama kuin Fowlerilla: ihmisen uskonnollisuus kehittyy (siinä määrin kuin kehittyy) vaihe vaiheelta ja aina samassa järjestyksessä. Vaiheiden yli ei voi hypätä eikä aiempaan vaiheeseen palata. – Osallistuin jo ennen väitöskirjaani projektiin, jossa yritimme testata Oserin ja Fowlerin teorioita, Räsänen kertoo. – Jonkinlaisia trendejä oli nähtävissä, mutta ei mitään aukotonta. Eivät ne teoriat ole mitään universaaleja uskonnollisuuden kehityksen kuvaajia.

Suomalaisissa tutkimuksissa ilmeni, että jotkut pomppivat joidenkin uskonnollisuuden vaiheiden yli, kun taas toiset taantuivat aiempiin vaiheisiin. Räsäsen mukaan kolmessa vuosikymmenessä on tapahtunut iso muutos. Kehityspsykologisiin teorioihin suhtaudutaan nykyisin viileämmin kuin 1980-luvulla. – Kyllä ne esitellään opiskelijoille, mutta siinä hengessä, että nämä ovat vain yksiä selitysmalleja, Räsänen kertoo. – On niissä kuitenkin tietty kova ydin, josta on opittavaa. Tieteen lähtökohtana on oltava jokin malli, minkä mukaan tuloksia ainakin tietyllä todennäköisyydellä ennustetaan. Uskonnollisen kehityksen lopullinen teoria jäi joka tapauksessa löytämättä. Mitä tulee Fowlerin ja Oserin malleihin, ne kuvaavat Räsäsen mukaan kohtalaisesti useimpien ihmisten kehitystä jonnekin teini-iän kynnykselle. Sen jälkeen tutkijat joutuvat vaikeuksiin. TAPAHTUU KUIN haulikolla ammuttaessa: ensin kaikki haulit lentävät tiiviissä sumpussa. Mutta mitä pidemmälle mennään, sitä kauemmas yksilöt erkaantuvat toisistaan. Kirkon piireissä harmitellaan usein, että nuoret tykkäävät riparista ja hakeutuvat isosiksi, mutta aikuisille on vaikeampi järjestää ohjelmaa. Haulikkovertaus selittää asiaa osaltaan: mitä enemmän ihmisillä on erilaisia uskonnäkemyksiä, sitä vaikeampi heitä on puhutella. – Tämä on kirkon ydinkysymyksiä nykymaailmassa: miten nämä sirottuneet haulit, aikuiset ihmiset, voivat tulla samaan yhteisöön ja tuntea olevansa kotonaan? Antti Räsänen sanoo. James W. Fowlerin mukaan yksilöiden lisäksi myös yhteisöt kuuluvat uskonkehityksessä eri tasoille. Niinpä esimerkiksi selkeärajainen ja joustamaton kolmostason yhteisö ei siedä jäsenistössään sen enempää skeptisiä nelosia kuin avarakatseisia vitosia. – Yhteisö haluaa säädellä myös yksilöiden ajattelutapoja. Mitä ahdaskatseisempaa uskonyhteisöä katsoo, sitä paremmin tämä tuntuu pitävän paikkansa.

”On asioita, joista en ajattele enää samalla tavalla, mutta seurakuntanuoruus oli tärkeä vaihe” KARI KOPPERI 60-vuotias teologian tohtori, ekumeniikan dosentti, pappi ja Kirkon koulutuskeskuksen johtaja

apsuudenkodissani uskonnosta ei juuri puhuttu. Olin kerran vanhempieni kanssa joulukirkossa. Ainoa muistikuvani on, että siellä oli kauhean täyttä. Ajattelin Jumalaa hyvin vähän. Se ei ollut mitenkään olennaista. Tätini opetti nuoremmalle veljelleni iltarukouksen. Muistan olleeni kateellinen, kun minulle ei ollut opetettu sellaista. Olin varmaan kuusivuotias. Kävin rippikoulun vuonna 1975. Rippileirillä Vivamon leirikeskuksessa Lohjalla aloin miettiä, että ehkä tämä voisikin olla minun juttuni. Tulin leirillä uskoon. Voin sanoa ihan päivämäärän. Rippileirillä ei painostettu. Kyse oli enemmän viekoittelusta. Kun olin myöhemmin isosena, meille sanottiin, että Pyhä Henki lopettaa toimintansa illalla yhdeksältä. Se kuvasti tiettyä järkevyyttä. Kun palasin rippileiriltä kotiin Lahteen, mietin, että uskoontulo oli hyvä juttu, mutta en oikein tiennyt, mistä siinä oli kyse. Aloin käydä raamattupiireissä ja kotiseurakuntani toiminnassa. Nuoruuteni menikin sitten erilaisissa seurakunnallisissa riennoissa. Pikkuhiljaa keräsin vastauksia kysymyksiin, jotka pohdituttivat minua. Pohdinta ei päättynyt maisterin tutkintoon, pappisvihkimykseen eikä edes tohtorin tutkintoon. Joiltakin osin se jatkuu edelleen. Siihen aikaan ajatus henkilökohtaisesta jumalasuhteesta oli olennainen. Usko toi järkeä elämän kokonaisuuteen. Se antoi elämälle tulkintahorisontin. Omaan persoonaani liittyi kuitenkin sellainen, etten niellyt mitään purematta. Näin myös hyvin tiukkaa ja karismaattista viidesläisyyttä. Totesin, ettei se ollut minun juttuni. Armokeskeinen kristinuskon tulkinta viehätti minua jo nuorena. Kun menin opiskelemaan teologiaa, minulla oli jonkinlainen hämärä ajatus, että kai tuolta polulta papiksi päätyy. Yliopistolla tutustuin Martti Lutherin ristinteologiaan, ja se tuntui olevan jatkoa sille armokeskeiselle uskolle, joka minua puhutteli. On asioita, joista en ajattele enää samalla tavalla kuin nuorena, mut-

Kari Kopperin mielestä fiksuin tapa ymmärtää maailmankaikkeutta on ajatella, että on olemassa Jumala, joka on kaiken takana.

ta seurakuntanuoruus oli minulle tärkeä vaihe. Isoin kysymys, jossa ajatteluni on muuttunut, on varmaankin seksuaalietiikka. 1970- ja 1980-luvulla herätysliikkeiden piirissä oli tiukka linja, että ei ennen papin aamenta. Ajattelen nykyään myös aika lailla eri tavalla siitä, miten usko syntyy. Nykyään miellän niin, että ihminen on Jumalan puhuttelussa pidemmän aikaa. Ajattelen, että Pyhä Henki synnyttää ja pitää uskoa yllä salatulla tavalla. Omat tekemiseni miellän huomattavasti vähemmän tärkeiksi kuin nuorena. Myös sosiaalieettinen ja diakoninen ajattelu on minulle nykyään paljon tärkeämpää kuin tuolloin. En ollut nuorenakaan kovin ahdasmielinen, mutta kaksi asiaa voisin sanoa silloiselle itselleni. Ensinnäkin: katsele maailmaa avoimin silmin. Toiseksi: tuota lähimmäisen rakastamisen asiaa kannattaisi ajatella vähän enemmän. Miellän itseni umpiluterilaiseksi, mutta en ajattele, että Luther olisi sanonut kaikkeen viimeisen sanan. Ehtoollinen on minulle hirveän tärkeä. Se on minulle kristillisen elämän kohokohta, ja siksi tykkään käydä jumalanpalveluksessa. Minulle fiksuin tapa ymmärtää maailmankaikkeutta on ajatella, että on olemassa Jumala, joka on kaiken takana. Jumala on olemassaolon lähtökohta, jota on vaikea olla ajattelematta. Sitten herää kysymys, että jos Jumala on, minkälainen hän on. KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

”Kyse on jonkinlaisesta pyhyyden kokemuksesta tai mystiikasta” KATRIINA JÄRVINEN 57-vuotias valtiotieteiden lisensiaatti, kirjailija ja psykoterapeutti

aikara heitti minut perheeseen, jossa vanhemmilla oli lastensa suhteen vain yksi toive: että kulkisimme taivastietä emmekä menisi helvettiin. Kaikki elämässä kytkeytyi siihen. Asuimme Tampereella. Olimme helluntailaisia, ja se oli hyvin ärhäkkää silloin 1960- ja 70-luvuilla. Kolmivuotiaasta alkaen minun piti iltaisin katua syntejäni. Jeesus saattoi palata seuraavana yönä. Lapsuuteni usko oli kauhunsekaista. Vanhempani sanoivat minulle, että kun tulet aamulla keittiöön, saattaa olla, että äiti, isä ja sisarukset on temmattu taivaan kotiin, mutta sinä jäät yksin tänne syntiesi takia. Olen verrannut lapsuudenperhettäni maahanmuuttajaperheisiin, joissa ollaan koko ajan lähdössä takaisin kotimaahan ja ajatellaan, että Suomi on turmeltunut maa, jossa lapset menevät pilalle. Helluntailaisuudessa vaaditaan uskonratkaisua. Yhdeksänvuotiaana koin henkisen romahduksen, jonka seurauksena annoin elämäni Jeesukselle ja yritin tulla uskoon. Se ei kuitenkaan riittänyt. Minulle sanottiin, etten ole uskossani palava, jos en todista koulukavereilleni Jeesuksesta. Yritin pakolla pumpata itseeni uskoa, mutta se oli bluffia. Siinä meni koko teini-ikä. Olin ehkä 16, kun luin Martin Luther Kingin elämäkerran. Minulle tuli palo, että minäkin haluan auttaa niitä, jotka ovat heikoilla. Se oli avainkokemus, joka on vaikuttanut tekemisiini tähän asti. 19-vuotiaana erosin helluntaiseurakunnasta. Ajattelin, että mieluummin vaikka kuolen, mutta tässä valheessa en enää elä. Seuraavat vuodet olivat rankkoja. Asuin Ruotsissa ja työskentelin siivoojana. Kun jätin uskovaiset, minulla ei ollut ketään. Kaipasin rakkautta niin paljon, että riitti, kun joku lämmitti minua yhden yön. Nykysanoilla olin syrjäytynyt. Kuvailisin seuraavien vuosieni maailmankatsomustani uskonnottomaksi. En ollut missään vaiheessa ateisti, koska koin, että ateistit ovat usein yhtä kiihkeitä kuin helluntailaiset. Opiskelin Helsingissä kulttuuriantropologiaa ja ymmärsin, että Raamattu oli hieno kirja ja kulttuurimme perusteos, mutta minulta se oli pilattu.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

Katriina Järvinen ei missään vaiheessa mieltänyt itseään ateistiksi. Hänestä ateistit vaikuttivat usein yhtä kiihkeiltä kuin helluntailaiset.

Kun lapseni syntyivät, halusin, että heidät kastetaan. Heidän isänsä kuului kirkkoon, ja minulla oli positiivinen suhtautuminen luterilaista kirkkoa kohtaan. Ajattelin, että siellä ihmisiä ei pakoteta mihinkään. Olen sanonut lapsilleni, että elämässä on monenlaisia vaiheita. Joskus nämä jutut eivät kiinnosta yhtään ja joskus taas voivat kiinnostaa. On ihan okei tulla riparilla uskoon. On myös ihan okei, jos ei puolen vuoden päästä enää olekaan uskossa. On tärkeää, että jokainen etsii oman tiensä. Minun elämässäni uskonnolliset instituutiot on lopullisesti pilattu, mutta kymmenisen vuotta sitten totesin olevani hengellinen tai henkinen ihminen. Kyse on jonkinlaisesta pyhyyden kokemuksesta tai mystiikasta. Nappailen kirjoista, lehdistä ja radiosta eri traditioihin liittyviä ajatuksia. Jonkun mielestä ne saattavat olla ristiriidassa keskenään. Minua puhuttelee esimerkiksi juutalainen ajatus, että Jumalan kanssa voi riidellä, ja buddhalainen ajatus, että asiat hyväksytään sellaisina kuin ne ovat. Ajattelen, että minun opettajiani tämän maallisen vaelluksen aikana ovat kaikki ihmiset, jotka kohtaan. Minun jumalanpalvelukseni on sitä, että tapaan ihmisiä. Minulle tulee valtavan turvallinen olo, kun ajattelen, että en ymmärrä kaikkea. Ehkä jokin korkeampi voima yrittää näiden kummallisten elämänkokemusten kautta opettaa minulle jotain. Se ei mahdu ymmärrykseeni, mutta olen luottavainen. Minua ei ahdista yhtään, että en tiedä, mikä se taho on.

Tässä on päällimmäinen syy, miksi Räsänen tutkii nykyään mieluummin uskonnollisia yhteisöjä kuin yksilöiden uskoa. Yksilöitä on loputtomasti, mutta yhteisöt ohjaavat heitä samanlaisille urille. JO VÄITÖSKIRJAANSA tehdessään Antti Räsänen havaitsi, että lapset ja nuoret ovat usein kiinnostuneita uskonnosta, ja ripari-ikäisillä maailmankatsomuksen pohdintaan voi tulla vielä ylimääräinen buusti. Valtaosalla aikuisista kiinnostus kuitenkin hiipuu. – Hyvin pieni joukko väestöstä on enää aikuisena kiinnostunut uskonnollisista kysymyksistä. Usko jää elämässä katveeseen, Räsänen selittää. Mistä se johtuu? – Sitä on yritetty vuosikymmenet selvittää. Se onkin vaikea kysymys. Yksi syy voi olla se, että nuorten uskonnollinen kehitys kulkee käsi kädessä älyllisen kehityksen kanssa. Ihmisen älyllinen kehitys taas saavuttaa lakipisteensä aikuisuuden kynnyksellä. Voi olla, että sen jälkeen yksilön uskonnollisuuteen alkaakin vaikuttaa enemmän se kulttuuri, jossa hän elää. – Se voisi selittää jossain määrin, miksi uskonto jää monilla suomalaisilla sivuun, Räsänen sanoo. – Toki myös elämänvaiheet vaikuttavat, ja kuolemaa lähestyttäessä uskonto alkaa taas kiinnostaa useampia. Räsäsen mukaan ”voi myös olla ihan kylmästi niin”, että kaikki ihmiset eivät ole samalla tavalla herkkiä uskolle. – Kaikkien aivojen syövereissä ei ehkä ole suurta tarvetta tällaiselle pohdinnalle. YKSI HYVÄ KYSYMYS on vastaamatta: millä perusteella universaali ja liberaali usko olisi kehittyneempää kuin konservatiivinen usko? Paistavatko James W. Fowlerin mallissa läpi hänen omat ideaalinsa siitä, millaista on sopiva usko? – Varmasti paistavat, Antti Räsänen toteaa.

”Ajattelen, että äitini ja veljeni ovat päässeet kotiin” PETRI LAAKSONEN 57-vuotias muusikko, laulaja ja säveltäjä

– Uskon kehitystä kuvaavat mallit ovat aina teologisia kannan ottoja. Se, minkälainen usko on ihanteellista, on siis uskonasia. – Voi myös kysyä, onko uskonnollisen ajattelun kehitys ylipäänsä tavoittelemisen arvoinen asia, Räsänen tuumii. – Mielestäni oleellista on, miten ihminen tulee toimeen itsensä ja Jumalansa kanssa. Se riittää. Ei kenelläkään ole mitään pakkoa pyr kiä universaalisuuteen, jos on tyytyväinen muutenkin. Kun puhutaan siitä, millainen usko on hyvää, Antti Räsänen voi loppupeleissä puhua vain omasta puolestaan.

Hän sanookin, että hänen elämänsä vapauttavimpiin kokemuksiin kuuluu se, kun uskon ympyrä alkoi sulkeutua. – Se, mikä minulla oli joskus ollut ja minkä olin hylännyt, tulikin takaisin. Minun ei tarvitse hylätä vilpitöntä lapsenuskoa, mutta tul kitsen sitä nyt uudella tavalla. Kaikki tiedot, kokemukset ja petty mykset, jotka olivat kertyneet mukaani elämän matkan varrella, su lautuivat aikaisempaan ja muodostivat kokonaisuuden. Selvä konjunktiivinen viitosvaihe, myhäilee Fowlervainaa haudas saan. ■

apsuudenkotini Sauvossa ei ollut herätyskristillinen, mutta vanhempani arvostivat kunnollisuutta ja kirkkoa. Minulle opetettiin iltarukous: ”Taivaan isä siunaa pientä Petri-poikaa, aamen. Hyvää yötä.” Se oli rituaali, joka tuntui hyvältä. Kirkossa kävimme juhlapyhinä. Lisäksi kävimme pikkuveljeni kanssa seurakunnan pyhäkoulussa. Se tuntui joskus vähän pakkopullalta. Kesällä 1977 menin rippileirille Vivamon leirikeskukseen Lohjalle. Se tuntui seikkailulta, ja reissu olikin elämäni kannalta sangen merkittävä. Suosikkiaineitani koulussa olivat uskonto ja historia, ja riparin oppitunneilla imin tietoa. Myös gospellaulut menivät tunteisiin. Tunsin Jumalan kutsua. Vapaaehtoisen rukoushetken jälkeen annoin elämäni Herralle ja tulin uskoon. Se oli huumaava psykofyysinen kokemus. Kaikki murheet ja pelot poistuivat kertaheitolla. Seuraavana aamuna ihmettelin kauheasti, kun oloni olikin ihan samanlainen kuin ennen. Huuma ei kestänyt yön yli. Juttelin asiasta papin kanssa, ja silloin ymmärsin ensimmäistä kertaa, että uskossa ei ole ensisijaisesti kyse tunteista. Uskoontulo oli minulle merkittävä asia, mutta kotipaikkakunnallani pidin sen aluksi omana tietonani. Olin mukana perustamassa bändiä, enkä nousevana pop-tähtenä halunnut pilata mainettani menemällä seurakuntanuoriin. Olin niin cool. Elin nuorisoelämää diskoineen ja kaljoitteluineen. Nuoren uskovaisskenen näkökulmasta se oli paheellista. Menin kuitenkin isoseksi Vivamoon. Mieleni oli aika ailahtelevainen ja herkkä, ja rippileirillä minusta tulikin innokas käännyttäjä. Laskimme leirillä, kuinka moni oli tullut uskoon. Niitä tulikin paljon, minunkin ryhmäni viidestä pojasta kolme. Ajattelin, että olin tehnyt hyvän työn. Enää en lähtisi mukaan toisten ihmisten käännyttämiseen, mutta siihen aikaan se oli vilpitöntä. Minulla oli suuri sielunhätä muista ihmisistä. Minähän olin itse jo pelastunut taivaaseen. Alle parikymppisenä päädyin musisoimaan Paimion rovastikunnan nuortenkuoroon. Se ei ollut herätyskristillistä vaan hyvin kansankirkollista. Nii-

Petri Laaksosesta ei tunnu enää tärkeältä kysyä, mihin ihmiset uskovat. Tärkeämpää on kysyä, mitä usko saa ihmisessä aikaan.

hin aikoihin oma uskonnollisuuteni alkoi vakiintua. Kyllä minä edelleen sanoisin sen ajan Petrille, että kulje vain sitä tietä. Se on hyvä tie. Kun kaiken maailman viihdelehtien toimittajat haastattelevat minua, he aina toistelevat, että sinä olet uskovainen. Minä en ole kiinnostunut puhumaan uskostani. Minusta tuntuu, että nostan silloin itseäni jalustalle. Enää minusta ei tunnu relevantilta kysyä, mihin joku uskoo. Keskeisempää on, saako usko ihmisen ottamaan vastuuta maailmasta ja ymmärtämään toisten hätää. Elämän hauraudessa minua kantaa edelleen ajatus, että voin turvautua itseäni suurempaan voimaan. Lopulta kaikki ihmiset ovat pieniä hätäilijöitä, jotka eivät pärjää yksin. Kristinusko on olemassa heikkoja, pettyneitä, siipirikkoja ja epäonnistuneita varten. Eiväthän terveet tarvitse parantajaa. En enää juurikaan mieti, kuka pääsee taivaaseen. Sekä äitini että veljeni kuolivat muutama vuosi sitten, kumpikin aivan liian nuorena. Ajattelen, että he ovat saaneet rauhan. Kaikki psyykkiset ja fyysiset kärsimykset ovat ohi. Ajattelen myös, että he ovat päässeet kotiin. En tiedä, näkevätkö he toisiaan. Se olisi tietysti ihanaa. Ehkä niin on. Kyllä minäkin kaipaan heidän luokseen. KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 12/2020

Alba päällä Edenissä On seurakunnan nuorisotyön ansiota, että Satu Tuuli Karhusta tuli näyttelijä. Rippileirille sijoittuvassa Eden-elokuvassa hän esittää pappia.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

iina on valmistunut kutsumusammattiinsa ja suhtautuu työhönsä kunnianhimoisesti – niin kunnianhimoisesti, että joskus homma menee överiksi. 7. elokuuta ensi-iltansa saavassa Eden-elokuvassa nuorta pappia näyttelee 25-vuotias Satu Tuuli Karhu. Hän kuvailee roolihahmoaan rautakanki selässä -tyypiksi mutta toisaalta ymmärtää tätä. – Tiina on konservatiivinen, mutta hänellä on hyvä sydän ja hyvä tarkoitus. Hän on vielä epävarma ja yrittää kompensoida sitä kontrollilla ja jopa vallan väärinkäytöllä, Karhu analysoi. Eden-elokuvaa kuvattiin viime kesänä Espoon seurakuntien leirikeskuksessa Hvittorpissa. Rooleissa nähdään sekä nuoria amatöörinäyttelijöitä että pitkän linjan ammattilaisia kuten Tiinan työparia, avarakatseista ja rentoa Juhani-pappia esittävä Tommi Korpela. Tiiviit kuvauspäivät aidossa leirikeskuksessa luonnon keskellä loivat kuvauksiin riparinomaisen tunnelman. Satu Tuuli Karhulle elokuvan teko palautti mieleen myös omat riparikokemukset. PYHÄKOULU, LASTENLEIRIT, rippikoulu, isostoiminta sekä esiintymiset joulukirkoissa ja työttömille järjestetyissä ruokailuissa. Lapsuuden ja nuoruuden Kajaanissa seurakunta oli osa Satu Tuuli Karhun elämää. Vasta, kun hän muutti näyttelijäopintojen perässä Helsinkiin, hän huomasi, ettei näin jykevä kirkollinen tausta välttämättä ollut ikätoverien joukossa ihan valtavirtaa. Karhu on taustastaan kiitollinen. Erityisesti riparista jäivät hyvät muistot. – Se oli ihana ripari, jossa sain elinikäisiä ystäviä. Olimme Joutenlammen leirikeskuksessa keskellä Kainuun korpea, kirkasvetisen lammen rannalla. Minä olin kuin Eden-elokuvan Aliisa, riparilainen, joka oli koko ajan esittämässä papille kysymyksiä ja vaatimassa perusteluita. Hykerryttäviä muistoja on esimerkiksi leirihäistä. Satu Tuuli Karhu oli morsian ja aidosti ihastunut sulhasen rooliin valittuun poikaan. – Sain alttarilla ensisuudelmani. Tuon ikäiset eivät ole noita juttuja vielä harjoitelleet, mutta se suudelma kesti ja kesti. Romanttisuus oli yhtä aikaa läsnä ja ihan tosi kaukana, kun olimme siinä kaikkien edessä. Satu Tuuli Karhu ymmärtää hyvin, miksi ripari on otollinen tapahtumapaikka myös elokuvalle. Se on tunnistettava miljöö isolle osalle suomalaisista ja paikka, jossa erilaiset ihmiset viettävät aikaa yhdessä. Kristilliseen uskoon tutustuminen ja leirillä käydyt keskustelut ovat tärkeitä.

– Olitpa ateisti tai uskova, et voi välttää sitä, että uskonnoilla on iso rooli tässä maailmassa. Uskonnot ovat tuoneet paljon hyvää ja pahaa, ja niihin liittyviä kysymyksiä pitää käsitellä juuri siten, että keskustellaan ja yritetään ymmärtää toista. Rippileireillä toteutuu usein se, mitä uskonnolliset yhteisöt voivat parhaimmillaan tarjota. – Siellä oli turvallinen ja yhteisöllinen olo. Sai tavata uusia ihmisiä ja kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sai ajatuksia, muttei tuputettu eikä pakotettu mihinkään. KUVAUKSISSA Satu Tuuli Karhun piti pukea ylleen papin alba, kastaa ja jakaa ehtoollista. Hän sai neuvoja oikealta papilta ja nuorisotyönohjaajalta. – Siitä kaikesta tuli tosi outo fiilis! Kun puki päälleen alban, tuntui, että koko olemus muuttui. Esimerkiksi ehtoollisen jakaminen ei tuntunut samalta kuin vaikka kahvin kaataminen. Siihen suhtautui kunnioituksella.

”

Olen ihan hävennyt sitä, kuinka paljon mahdollisuuksia olen saanut. Karhu sai tuoda roolihahmoonsa myös jotakin omaa. Elokuvassa Tiina-pappi soittaa kannelta, aivan kuten Satu Tuuli Karhukin on tehnyt. – Kantele on jäänyt ihmisten mielikuvissa jonnekin Kalevalaan ja Lönnrotiin, siihen, että hauenleualla soitetaan itkuvirsiä, vaikka se on Suomen kansallissoitin ja yksi monipuolisimmista soittimista. Yhdessäkään suomalaiselokuvassa ei ole varmaan ennen nähty konserttikannelta. RIPARI-IKÄINEN Satu Tuuli Karhu ei haaveillut näyttelijän ammatista. Hän soitti, lauloi ja tanssi, mutta kiinnostui teatterista vasta, kun Kajaanin seurakunnan nuorisotyöntekijä Heimo Haverinen keksi pyytää häntä mukaan teatteriproduktioon, jonka seurakuntanuoret ja Kajaanin kaupunginteatteri toteuttivat yhdessä. – Seurakunnassa tehtiin tosi hienoja juttuja. Oli upeaa saada tehdä musiikkinäytelmä ammattilaisohjauksessa. Miten suuri voima tuollaisilla kokemuksilla voikaan olla! Lukion jälkeen Karhu haki opiskelemaan musiikkia, muttei päässyt. Sitten hän sai yllättävän puhelinsoiton. – Olin jo menossa muskariopettajan sijaiseksi, kun kaupunginteatterista soitettiin, että nuoren tytön rooliin tarvittaisiin joku, kun näyttelijä oli murtanut jalkansa.

Karhu sai roolin ja haki tutun ohjaajan ja koreografin kannustamana opiskelemaan näyttelijäksi. Hän pääsi Teatterikorkeakouluun ensiyrittämällä. SATU TUULI KARHU on vielä uransa alkuvaiheessa, mutta hän on saanut tehdä isoja rooleja. Hän esitti Juliaa Kansallisteatterin Julia&Romeossa ja teki Marian paratiisi -elokuvan pääroolin. Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja -elokuvan sivuosaroolistaan nuorena Sofiana hän sai Jussi-palkinnon. Tämä kaikki on herättänyt Karhussa ristiriitaisia tunteita. – Olen ihan hävennyt sitä, kuinka paljon mahdollisuuksia olen saanut. Olen miettinyt, mitä tämä tarkoittaa, kuolenko nuorena vai mitä tapahtuu. Ala on epäreilu, ja minulla on paljon ystäviä, joille toivon menestystä. Karhu on pyrkinyt monien läheisten ystäviensä kanssa samoihin rooleihin. Onneksi nuorten näyttelijöiden sukupolvi on tottunut puhumaan asioista avoimesti. – Puhumme kaikesta. Onneksi se on aina joku muu, joka tekee päätökset. Voi sanoa, että olisin niin halunnut tuon roolin, mutta ihanaa, että just sinä sait sen. Satu Tuuli Karhulle on tarjottu myös kiinnitystä teatteriin, mutta toistaiseksi hän on päättänyt pysyä freelancerina. – Vaikka kamppailen asian kanssa, luotan siihen, että asiat järjestyvät ja niillä on aina jokin tarkoitus. Ei voi kuin luottaa, että kyllä tämä tästä. Satu Tuuli kokee valmistuneensa alalle hyvään aikaan. Nuoret näyttelijät saavat tukea vanhemmilta kollegoilta muun muassa kumminäyttelijäjärjestelmän avulla, ja #metoo-keskustelu toi esiin epäkohtia, puhdisti ilmaa ja aloitti laajemman keskustelun alan työkulttuurista. – Rakastan näyttelijän työtä ja koen, että monessa asiassa ollaan menossa parempaan suuntaan. Suomen elokuvamaailmakin on monimuotoistunut tosi nopeasti. On upeaa, että meillä vihdoin tehdään elokuvia, joiden päärooleissa ovat kahdeksankymppiset naiset.■

Kuka?

Satu Tuuli Karhu, 25, on helsinkiläinen freelancer-näyttelijä. Vapaalla hän liikkuu monipuolisesti ja lukee.

Mitä?

Näyttelee 7.8. ensi-iltansa saavassa Eden-elokuvassa, jonka on ohjannut ja käsikirjoittanut Ulla Heikkilä.

Motto

Tee toiselle niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

Rakastan sinua

ja sinua

Perinteisen parisuhteen rinnalle nousee vaihtoehtoisia malleja. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA KAMIL ŚLUSARCZYK / UNSPLASH

onisuhteisuus tulee vastaan monessa paikassa. ”Se joku kolmas – Monet kokevat, ettei yksi ihminen voi täyttää ihmissuhteen kaikkia tarpeita” kertoi Nyt-liitteen kansijuttu 29.5. ”Avoin suhde lisää tyytyväisyyttä parisuhteessa – Ainakin jos on kiinnostunut kokeilemaan sitä”, otsikoi HS Tiede 20.5. ”Avoimet suhteet, polyamoria, sinkkuuden lisääntyminen… mikä on perinteisen parisuhteen tulevaisuus?” kysyttiin 13.5. julkaistun Me Naiset -lehden kansitekstissä. Helmikuussa ilmestyi toimittaja Riikka Suomisen romaani Suhteellisen vapaata, jossa avioseksin lopahtaminen ratkaistaan avaamalla liitto muillekin kumppaneille. Suominen on kertonut julkisuudessa omasta avoimesta avioliitostaan. Sellaisessa elää myös Ylen toimittaja ja seksuaalineuvoja Paula Tiessalo. Häneltä ja kehopsykoterapeutti Aune Karhumäeltä ilmestyi kesäkuussa tietokirja Parisuhdepäivitys – Uudet säädöt rakkaudelle (Atena). Kyse on ensimmäisestä kotimaisesta kirjasta, joka käsittelee monisuhteisuutta. Sen taustalla on muun muassa 129 vastausta nettikyselyyn sekä kahdeksan haastattelua, joihin osallistui yhdestä kolmeen monisuhteisesti elävää suomalaista. Kursivoidut lainaukset artikkelissa ovat peräisin Parisuhdepäivityksestä. – Kun asiat ovat kuplineet riittävän pitkään pinnan alla, ne tulevat pinnalle, Tiessalo arvioi. ENSIN JULKISEEN KESKUSTELUUN nousivat seksuaalivähemmistöt, sitten sukupuolivähemmistöt kuten muunsukupuoliset. Nyt puhutaan suhdevähemmistöistä. Yhdysvalloissa jopa 21 prosenttia ihmisistä on kertonut eläneensä joskus monisuhteisesti. Siellä elämäntapa on yleisin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä ja miehillä. On mahdotonta tietää, onko monen kanssa oleminen yleistynyt vai ainoastaan tullut esille, koska suomalaisilta ei ole koskaan kysytty laajasti monisuhteisuudesta. Tiessalo arvelee, että jos perinteinen parisuhde tökkii, aiempaa useampi miettii sille vaihtoehtoja. – Monisuhteisuudesta puhuminen ei käännytä pois perinteisestä parisuhteesta. Ei homouskaan johdu siitä, että on kuullut homoseksuaalisuudesta. En suosittele harrastamaan monisuhteisuutta sillä ajatuksella, että se on jotenkin trendikästä. Perinteisessä parisuhteessa eläminen on täysin hyvä asia, Tiessalo sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

Hänen mukaansa kaikille ei kuitenkaan sovi suljettu, kahdenvälinen suhde. Jotkut viihtyvät vaikkapa itsenäisesti elävinä soolopolyinä, jotka tapailevat useita kumppaneita yhtä aikaa. Perinteinen parisuhde ei ole aikoihin ollut itsestään selvä tavoite. Parhaassa perheenperustamisiässä olevista kolmikymppisistä suomalaismiehistä 42 prosenttia ja naisista 36 prosenttia elää ilman puolisoa. Puolisottomien osuus on kasvanut jo kymmenen vuotta, ja osalla kyse on tietoisesta valinnasta. Elämme vain kerran, ja seksuaalisuus ja ihmisten kohtaaminen ovat valtavan upeita ja mahdollisuuksia täynnä olevia asioita, 32-vuotias nainen kirjoittaa.

”

Lintuhäkin oven pitää olla auki. Jos kotona on hyvä ja onnellinen olla, ei ole mitään syytä lentää pois. ESPOON SEURAKUNTIEN PERHENEUVOJA, psykoterapeutti Iiris Koskinen kirjoitti huhtikuussa 2019 Rakkauden ammattilaiset -blogitekstin otsikolla ”Kolmas osapuoli parisuhteessa ei ole aina haavoittava”. Kirjoitus herätti kohua, koska jotkut kokivat, että kirkon työntekijä neuvoi piristämään pitkää suhdetta kolmannella osapuolella. Koskinen painottaa, että ei yllytä avoimeen suhteeseen. Hän on kuitenkin kohdannut monenlaisia suhdemuotoja työskennellessään yli 15 vuotta perheneuvojana ja huomannut, että osa parisuhteen ulkopuolisista suhteista tukee ja suojelee sitä. – Jos toisella puolisolla on etenevä sairaus kuten muistisairaus, jonka vuoksi molempia tyydyttävä seksielämä lakkaa olemasta mahdollinen, jotkut sopivat, että terve saa etsiä itselleen muun seksikumppanin. Tiedän tapauksia, joissa omaishoitajana toimiva puoliso rakastaa syvästi sairastunutta kumppaniaan, mutta kaipaa ja tarvitsee elämältään muutakin. Koskinen tuntee myös eri sukupuolta olevia puolisoita, joista toisella on voimakas kiinnostus myös omaa sukupuoltaan kohtaan. Joskus tilanne ratkaistaan toisella suhteella. Tämä on ollut Paula Tiessalon valinta.

– Olen biseksuaali ja koen tarvitsevani yhtä aikaa mies- ja naissuhteen. Olen ollut kaksikymmentä vuotta naimisissa, mistä yli viisi vuotta minulla ja aviomiehelläni on ollut mahdollisuus myös muihin suhteisiin, kunhan niistä neuvotellaan etukäteen kumppanin kanssa. Lintuhäkin oven pitää olla auki. Jos kotona on hyvä ja onnellinen olla, ei ole mitään syytä lentää pois, kirjoittaa 35-vuotias biseksuaali nainen. Uusimmassa Finsex-tutkimuksessa peräti 40 prosenttia alle 25-vuotiaista naisista ja 17 prosenttia nuorista miehistä ilmoittaa tuntevansa vetoa myös omaa sukupuoltaan kohtaan. Biseksuaalisuuden nousu näkyy muuallakin maailmassa. Se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita halua elää monessa suhteessa. KUN PARI VIHITÄÄN kirkossa avioliittoon, puolisot lupaavat tahtoa osoittaa toisilleen uskollisuutta ja rakkautta. Uskollisuus mainitaan vihkikaavassa ensin. Siviilivihkimisessä puhutaan sen sijaan rakkaudesta ja keskinäisestä luottamuksesta. Suomalaiset arvostavat korkealle uskollisuutta parisuhteessa. Se näkyy selvästi arvokyselyissä. Samaan aikaan noin joka kolmas kertoo pettäneensä joskus kumppaniaan. Paula Tiessalo ajattelee pettämisen ja eroamisen yleisyyden näyttävän, että kahden ihmisen suljettu liitto ”ei ole kauhean toimiva konsepti”. Avoin avioliitto tarkoittaa hänelle omannäköistä elämää, jossa on paljon vapautta ja iloa. – Ensisijainen parisuhteeni pysyy raikkaana, kun en lataa siihen kaikkia toiveitani. Avioliittoon virtaa happea. – Olen havainnut, että onnistuneesti polyamorisessa suhteessa elävät ovat poikkeuksellisen ajattelevia, avoimia ja rehellisiä sekä taitavia keskustelemaan tunteistaan. Polyamoria ei sovi joka jaanalle ja jampalle, mutta jotkut elävät niin tyytyväisinä. Kun kyse on tasaveroisten aikuisten neuvottelemasta suhteesta, niin mikä ettei, Iiris Koskinen sanoo. Koskinen huomauttaa, että hyvät rakkaussuhteet ovat mahdollisia ilmankin seksiä – myös monisuhteisuudessa. – Ymmärrän suhteen syvänä luottamuksena ja kiintymyksenä toiseen. Siinä kokee tulevansa hyväksytyksi ja rakastetuksi sellaisena kuin on. Suhde luo turvallisuudentunnetta ja antaa elämään merkityksellisyyttä. ENTÄ MONESSA SUHTEESSA elämisen ongelmat? Paula Tiessalon Parisuhdepäivityksessä nousee vahvasti esiin mustasukkaisuus. Tiessalon mielestä tunteesta ei tarvitse yrittää eroon. Sen sijaan kannattaa käsitellä mustasukkaisuuden taustalla olevia syviä tunteita kuten hylätyksi tulemisen pelkoa.

– Haluaisin olla mustasukkaisuuden ja kateu den yläpuolella, mutta kun puolisollani on kivaa toisen kumppaninsa kanssa ja minä istun yksin kotisohvalla, olo on ristiriitainen. Mustasukkai suuden tunnetta voi kuitenkin opetella käsittele mään. On kieroutunutta ajatella, että se oikeut taisi rajoittamaan kumppania, urkkimaan hänen viestejään ja pahimmassa tapauksessa käyttä mään väkivaltaa. Iiris Koskinen arvelee, että ”superturvallista pesäsuhdetta” kaipaava voi kärsiä, jos kumppani ei ole ikioma. – Tärkeässä rakkaussuhteessa aktivoituvat lap suuden kiintymyssuhdemallit. Lähisuhteet ovat ihmiselle erityisiä, ja turvallisuudentunne niis sä tosi keskeinen asia. Ihania ihmisiä tulee aina vastaan pitkässäkin parisuhteessa. On valinta tilanne, miten tilanteeseen suhtautuu, Koskinen sanoo. Tiessalon mukaan monisuhteiden toiseksi suurin haaste on ajankäyttö. 33vuotias avoimes sa polyamorisessa suhteessa elävä nainen kirjoit taa: Alkuviikosta tehdään jonkinlaiset kalenteri sulkeiset ja katsotaan, milloin on mahdollista tava ta ketäkin. Sekä Tiessalo että Koskinen tietävät ihmisiä, jotka ovat väsyneet monimutkaisen suhdeverkos ton ylläpitoon. Jo yhden hyvän intiimisuhteen hoitaminen vaatii paljon. Kahdeksan vuotta on pisin aika, jonka Tiessalo tietää usean ihmisen suhteen pysyneen kasassa. – Lyhyt suhde ei välttämättä ole huonompi kuin pitkä. Lyhyt suhde voi merkitä paljon vaik kapa oman identiteetin kehittymiselle, Tiessalo sanoo. EVANKELIS-LUTERILAISEN KIRKON opetus avio liitosta perustuu kahden väliseen, suljettuun suhteeseen. Iiris Koskinen ja Paula Tiessalo eivät ota kantaa kirkon linjaan. – Kaikennäköisiä kuvioita on ollut aina. Arvos tan sitä, että kirkko on mukana elämässä, jota ih miset oikeasti elävät. Toisten kirkasotsainen tuo mitseminen ei auta, Koskinen sanoo. Monisuhteisuudesta puhuminen on Koskises ta tärkeää, koska se ehkäisee kaikkea ”kähmäi syyttä” ilmiön ympärillä. – Olen liikuttunut ihmisten elämän monimuo toisuudesta ja inhimillisestä hauraudesta. Siinä on jotain koskettavaa, kuinka hakeudumme toi siamme kohti. Yhteyden etsiminen kuuluu ihmi sen perimmäisiin vaistoihin. ■

Sanat selviksi Avoin suhde: On sovittu, että toisella tai molemmilla osapuolilla on lupa intiimeihin suhteisiin muidenkin kuin puolison kanssa. Biseksuaali: Ihminen, joka tuntee vetoa eri sukupuolia edustaviin henkilöihin.

Metamuru: Kumppanin kumppani, joka ei ole oma kumppani. Monisuhde: Suhteessa on enemmän kuin kaksi osapuolta tai osapuolilla on rinnakkain useampia intiimejä suhteita. Suhteessa olevat ihmiset neuvottelevat yhdessä suhteiden rajat ja toteuttamistavat.

Pettäminen: Ihmissuhteessa voimassa olevia sopimuksia rikkova toiminta. Myös monisuhteessa voi pettää. Polyamoria: Intiimejä ihmissuhteita koskeva ajattelu- ja elämäntapa, joka sallii elämisen seksuaalisesti ja romanttisesti intiimissä suhteessa usean ihmisen kanssa yhtä aikaa niin, että osapuolet ovat tietoisia toisistaan ja päättäneet vapaasti olla mukana suhdeverkostossa.

Polysuhde: Sitoutumiseen ja rakkauteen perustuva monisuhde. Soolopoly: Polyamorinen ihminen, joka ei halua esimerkiksi yhteistä kotia tai muita isoja sitoumuksia kenenkään kumppaninsa kanssa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

Hyvää pyhää

2.8.

Sunnuntain aiheena kirkoissa on Totuus ja harha. Päivän tekstissä (Matt. 7:13–14) Jeesus kehottaa menemään ahtaasta portista tielle, joka vie elämään.

Lähde toisiin maisemiin Pääkaupunkiseudulla on monta paikkaa, jossa et ole koskaan käynyt, lähimmät luultavasti ihan kävelymatkan päässä kotioveltasi. Tänään valitse niistä koettavaksi ja nähtäväksi yksi: uimaranta, galleria, saari, kirkko, luontopolku tai vaikka kokonainen lähiö. Tutustu kohteeseesi turistin asenteella. Etsi kiinnostavia yksityiskohtia, googlaile taustatietoa, ota valokuvia, eksy. Lopuksi tutustu paikalliseen ruokakulttuuriin lähimmässä kahvilassa tai ravintolassa.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Kapeaa tietä kulkeva saa enemmän kuin kuvitteli

”

enkää sisään ahtaasta portista”. Jos jotkut, niin nämä Jeesuksen sanat on helppo ymmärtää, mutta tulkita täysin väärin. Siis että kristinusko on jotain vaikeaa, jotain, joka pakottaa luopumaan kivasta ja iloisesta. Ja että se muuttaa synkäksi ja olemukselta kuihtuneeksi kaiken sen vaatiman kieltäytymisen takia. Eivät Jeesuksen sanat ole ainoita, jotka helposti tulkitaan väärin. Usein oma kaipauksemme kätkeytyy meiltä. Ostamme uuden puhelimen, kun oikeastaan kaipaamme kuollaksemme sydämen yhteyttä. Syömme ravintoarvoltaan höttöistä ruokaa rakkauden nälkään, jota emme uskalla sanoa ääneen hylkäämisen pelossa. Etsimme uusia ihmissuhteita, kun emme saa sanottua tarpeitamme, koska mahdollinen torjunta ja pettymys sattuu liikaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

Sydämen kaipaus ei täyty ostamalla, sen sijaan maailma täyttyy tavaralla. Höttöruoka tekee pidemmän päälle sairaaksi ja vaihtuvat ihmissuhteet kyyniseksi. Tyhjyyttä täyttämään tarvitaan aina lisää, koska todellinen kaipaus on jotain ihan muuta. Portti on ahdas ja tie on kapea, mutta se vie elämään, sanoo Jeesus. Ahtaan ja kapean läpi uskaltautumisessa on riski haavoittua ja tulla torjutuksi, mutta myös mahdollisuus saada enemmän kuin osaa kuvitella. Yhteyden kaipaus voi täyttyä, rakkauden nälkä tulla ruokituksi ja ihmissuhteet parantua. Ahtaan portin läpi kulkeminen ei suinkaan takaa onnea, mutta se takaa todellisen yhteyden sisimpäämme ja muihin ihmisiin. Elämän täyteyden kokeminen ohjaa kiittämään elämän antajaa, Jumalaa, ja turvautumaan häneen kaiken kipeän keskellä.

KAISA KARIRANTA

Kaipaavan rukous Totuuden Jumala, oman mieleni luomassa harhassa on turvallista. Siksi pelkään pyytää tätä, mutta pyydän silti. Vie minut totuuden äärelle. Paljasta haavoittuvaisuuteni. Jos niin haluat ja parhaaksi näet, täytä kaipaukseni. Mutta jos tahtosi on toinen, ole kanssani, kun itken elämän mahdollisuuksia, jotka eivät kohdallani toteutuneet. Lohduta ja näytä minulle ne kaikki muut mahdollisuudet, joita kohdalleni olet varannut. Opeta minut kiittämään koko elämäni runsaudesta sinua, elävä Jumala.

Harras hetki

Ilkka Sipiläinen, 62, on kirkkohallituksen johtava asiantuntija, jonka alaa ovat yhteiskunta, kestävä kehitys ja ilmastonmuutos. Sipiläinen on kirjoittanut, kääntänyt ja koonnut luomakunnan pyhyydestä kertovan rukouskirjan Maailma on Jumalan ruumis. Kesäisellä iltauinnilla voi huokaista esimerkiksi näin: ”Katson vettä, iltaan tyyntynyttä. Vesi, ilman sinua ei ole elämää. Sinä olet kastanut minut Jumalan lapseksi.” Ekoteologiaa käsittelevä Sipiläisen artikkeli Jumala houkuttelee luotujaan iloon on julkaistu kirjassa Pyhän kosketus luonnossa.

Vesi on Jumalan syli Uidessaan meressä Ilkka Sipiläinen kokee kristinuskon kosmisen ja mystisen puolen. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

esi kannattelee Ilkka Sipiläistä, joka on juuri laskeutunut purjeve neen kannelta uimaan Laajasalon edustan suojaiseen merenlahteen. Sipiläinen maistaa suolaista vettä kielellään, kuten on tehnyt pienes tä pojasta saakka. Keho muistaa, miltä tuntui olla omien vanhempien kylvetettävänä. Tältä tuntuu olla Jumalan sylissä, hän ajat telee. Luterilaisen opetuksen mukaan Jumala lähes tyy ihmistä aineen kautta kasteen vedessä sekä ehtoollisen viinissä ja leivässä. Siihen on helppo uskoa, kun vesielementti ympäröi ruumiin. Kun Sipiläinen katsoo ajassa taaksepäin, hän näkee nelikymppisen papin, jolla oli tämänpuo leisiin asioihin keskittyvä ja hieman virkamies mäinen kristillinen usko.

Sisäinen muutos alkoi, kun Sipiläinen koki avioeron. PITKÄN PARISUHTEEN jälkeen arki rakentui uusis ta palikoista. Sipiläinen aloitti kuntosaliharjoitte lun ja kävi pitkän psykoanalyysin. Kolmas sopivaa aikaa odottanut asia oli ekoteologian lukeminen. Pari vuotta aikaisemmin Sipiläinen oli kuul lut puheen, jonka brasilialainen teologi ja filosofi Leonardo Boff piti Kirkkojen maailmanneuvos ton kokouksessa. Boff tunnettiin köyhien puolus tajana, joten Sipiläinen odotti poliittista puheen vuoroa. Boff puhui kuitenkin siitä, miten ihminen koostuu samoista aineksista kuin tähdet ja miten koko luomakunta lepää Jumalan sylissä. Sipiläi nen jäi miettimään, mitä puhe tarkoitti. Avioeron jälkeisinä kuukausina paras hetki lu kemiseen oli usein keskellä yötä. Herättyään unes ta Sipiläinen luki ekoteologiaa tunnin tai puolitois ta kynä kädessä, ennen kuin jatkoi uniaan. MUISTIINPANOT KÄÄNTYIVÄT uudenlaisiksi ru koussanoiksi. Niissä oli vaikutteita erityisesti Sallie McFaguen feministisestä ekoteologiasta. Sipiläinen kokeili, miltä tuntuu puhutella Juma

laa äidiksi, ystäväksi ja rakastajaksi. Hän etsi sa noja sille, että Jumalan läsnäolo läpäisee kaiken. Ekoteologian lukeminen herätti mielikuvi tuksen ja avasi mielen kristinuskon mystiselle, sakramentaaliselle ja kosmiselle puolelle.

”

SIPILÄINEN KOKEILI, MILTÄ TUNTUU PUHUTELLA JUMALAA ÄIDIKSI, YSTÄVÄKSI JA RAKASTAJAKSI.

Uskon syventyminen on vaikuttanut myös elä mäntapoihin. Sipiläinen pyöräilee ympäri vuo den, säästää vettä käymällä suihkussa aikaisem paa lyhyemmin ja syö kasvis ja kalapainotteis ta ruokaa. VETEEN LASKEUTUMINEN on jälleen vaatinut it sensä voittamista, mutta Sipiläinen viipyy me ren sylissä vielä hetken. Sitten hän kiipeää ta kaisin purjeveneeseen ja kääriytyy isoon pyyhkeeseen. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

Tilaisuuksia

Etsitään

Kiinteistövälitystä

Laupias samarialainen koskettav a mus iikki n äy tel m ä L o h jan Viva mo s s a

31.7. klo 14 1.8. klo 14 2.8. klo 14 7.8. klo 14 8.8. klo 14 Liput: aik. enn. 12/ovelta 14 €, lapsi 4–12v. enn. 8/ovelta 10 €, perhelippu 2 aik. ja 2 lasta 36 €.

9.8. klo 14 22.8. klo 14 23.8. klo 14 29.8. klo 14 30.8. klo 14

vivamonraamattukyla.fi Vivamontie 2, 08200 Lohja puh. 0207 681 760

Myymässä vai vuokraamassa?

Kun siirryt tuumasta toimeen – autamme markkinajohtajan ammattitaidolla. Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV-pätevyys 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Hautauspalveluja

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

Etsitään au pairia elo/syyskuu alkaen Englantiin. 30 minuuttia Lontooseen. Perheessä kaksi poikaa 6 ja 4 vuotiaat. Suomenruotsalainen äiti englantilainen isä. Molemmat käyvät töissä. Pojat ovat koulussa. Lisäinfoa: +447801195035 soita/tekstaa/ whatsappaa.

Vuokrata halutaan Kaksi nuorta naista, biologian opiskelija ja pianonsoiton opettaja etsivät kaksiota Helsingistä. Ystävysten toiv.sijainti akselilla Töölö-Kumpula. Ei tupakoida, ei eläimiä. 0400158670 Sibelius-Akatemian naispuolinen kirkkomusiikkiopiskelija etsii vuokra-asuntoa Helsingistä tai lähistöltä. Tiedust. Anni Santakari 044-280 6546 tai Martti Santakari 040-718 2964 Rauhallinen yrittäjänainen etsii väh. 30 m2. Max 30min Vallilaan. Max 830e. 0408345376 Kauppatieteiden opiskelija etsii viihtyisää vuokra-asuntoa Helsingistä. Aino p.0440501223

www.mrautanen.com

Ostetaan Ostetaan 1-2h, 25-35m² asunto. Esim. Vallila, Haaga, Munkkiniemi. Max. hp 240 000e. 0405966703

Ostetaan auto ja vene kohtuuhintaiset. Puh. 0400-463310

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

09 628 398 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

https://perhejaperinto.fi

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

hautakivityöt

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

Edunvalvontavaltuutukset, testamentit, avioehtosopimukset, ym. lakiasiat Marjatta Sidarous, p. 050 570 4642

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Siivouspalveluja Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907. Käytämme tarvittaessa maskia.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Hammashoitoa Erikoishammasteknikko

He i d i L e v a n d e r

• Uudet hammasproteesit ja korjaukset • NOUTO KOTIOVELTA • MYÖS KOTIKÄYNNIT • Turvallisesti ja luotettavasti ammattitaidolla • Valmistan proteesit itse alusta loppuun 040 7785212

Palveluja tarjotaan YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Rakennusala Historiantutkija Seppo Aallon mukaan ruton leviämistä ei pystytty estämään, kun kaupunki oli täynnä sotapakolaisia. JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Kaksi eläkkeellä olevaa rakennusalan ammattimiestä, teemme remonttityöt, harkkomuuraukset ja pihakivityöt. Myös kotitalousvähennys. puh: 0400 845 909 ja 045 634 7858

LVI-ASENNUKSET ja KVV- JA IV-TYÖNJOHTO. Vantaan LVI-Urakointi Puh:045-2573257

Rutto iski Helsinkiin Vuoden 1710 rutto tappoi kolmanneksen väestöstä. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ESKO JÄMSÄ

istoriantutkija Seppo Aalto nojaa Vanhan kirkkopuiston porttiin. Portissa on kyltti, jonka vuoksi puistosta käytetään myös nimeä

Ruttopuisto. Kyltissä on karu teksti: ”Tällä paikalla oli se hautausmaa, johon vuonna 1710 neljän kuukauden aikana haudattiin 1 185 Helsingin asukasta. Ulkoa tullut kauhea rutto surmasi silloin kaksi kolmannesta Helsingin asujaimistosta.” ”Tällä paikalla” ei ihan pidä paikkaansa. Ruttouhrit on haudattu joukkohautoihin nykyisen puiston ulkopuolelle, Annankadun kohdalle.

AJANKOHTA PITÄÄ paikkansa. Helsingin asukkaita kaikki ruttoon kuolleet eivät suinkaan olleet, sillä heitä kuoli ruttoon noin 650, kolmannes väestöstä. Loput olivat suuren Pohjan sodan pakolaisia.

”

Kuolleita oli jopa 20–30 päivässä. HISTORIANTUTKIJA SEPPO AALTO

Epidemian alkuvaiheista ei ole varmaa tietoa. Toivatko sen elokuun alussa Helsinkiin sotaa pakoon tulleet kaksi naista? Seppo Aalto ei usko tähän, koska elo- ja syyskuussa tautikuolemia kirjattiin vain kymmeniä.

Nykyisen Pietarin paikalla sijainneesta ruotsalaisesta Nevanlinnasta oli tullut pakolaisia jo vuonna 1700 alkaneen sodan alussa. Nyt Helsingissä oli pakolaisia myös Porvoosta, Viipurista, Narvasta ja Tallinnasta, josta ruton tiedetään levinneen Helsinkiin. TAUTIIN EI OLLUT parannuskeinoa, joten sen leviämistä yritettiin estää eristämällä sairastuneet. Väkeä oli kuitenkin liikaa ja olot ahtaat. Kuolleita makasi jopa kaduilla. – Ihmisiä kuoli lokakuussa yli 300. Marraskuussa ja joulukuussa sama tahti jatkui. Kuolleita oli jopa 20–30 päivässä, Seppo Aalto kertoo. Tauti oli melko tasa-arvoinen tappaja. Yksittäisiä hautajaisia ei pidetty, vaan ihmiset haudattiin joukkohautaan. Myös kirkkoherra Anders Ignatius sai tartunnan ja kuoli ruttoon. Auttoiko hän sairaita vai saiko taudin muusta syystä, sitä Aalto ei tiedä. ■ Lue lisää aiheesta Kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

KANOISTAAN KUULU

tukevia

RATKAISEVA ETU MITTARISSA

-paita

A S T E V Ä L I N A U L A

KUVITELMAA

U T O P I A

G R I L L A U S PÄÄHÄNPISTOJA ITALIAN SAAPPAANKÄRJESSÄ

O I K U T L

MANSEN ALUEELLA VILJAVARASTOJA VANKKUMATON

TÄHDEN

ARMON-

U L O S

A J O T

I T K U

A S T I A T

SUOPEA VÄYLÄN TEKOON

maagista REFORMISTIT

VOIMAKKAITA -KATTO

T A I K A

ILMAN KESKEYTYKSIÄ

LAULAJA SORAYA

M A T K A A

K I T T I

L A T I N O

KARKAAMISIA POIMITTAVIA

H P A

KELLOPOISPOTKITUT

H A M E

A S E E T O N

Moisio H M

A R R I NÄYTELLYT KIRSTI

RAPARTIS- D TI

RAKENSI ARKIN

VYÖTÄRÖ

"AHTISAARI" THO- M MAS

ISRAELISSA H HETI

KASVAA KANERVAA

R E A L

K Ä V Ä KUORIMISTA A

EEVAN POIKA ISOISIÄ

EEVAN POIKA K KAPEA

VAUVAN VAATE

A I N

I S A I L U

SAVUPIIPUISTA VAR- T MOJA KOMEDIALAJI

N U H A SAMULIN+ KAIMA

U P R U T

T I P P A -LEIPÄ TIETOYKSIKKÖJÄ

SAARNOILLA T

P E T T U

A A B E L

LÄNSILIITTO

T U R T I A I N E N

T U O K S U T

N U M M I

T O O S A

AVOSUO

A I F A

N O A K

AROMAATTISIA

MADRID

K E L A

U K E

M U R E N

E 75%O S I N

T I N Ä

A R A

SAUDIEN RAHA

J O U T A A

E T N A

J O U N I

T U U T U

OLKILUODOSSA

S I R U

Ä R J Y

KOVAA ÄÄNTÄ R Y PIISPA LAAJASALO ELO T LINGD TON HARMILE LINEN I PUU-

O R T O L A

A I T A

♪

HIPPUNEN VARTOMISTA

ENNÄTTÄÄ

A K A A T

N I S A

T A U O T O N N

VOI PALVELUS OLLA

TIIVISTE

U U D I S T A J A T I M U R I

väli-

JENNIFER LOPEZ MATTI MUUTTUMAT- V TOMIA

A U L I S

S A A R N A T A SUUNNISTUS

HALKOMITTA L

T E S O M A

A P U L I A I

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

NÄYTTELIJÄ HAVAS

R I S T I

S E I T I

isä T

KESÄLLÄ MONELLA SAUKKONEN HAKALA

L O M A L E A T

A A T T O

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

Testaa kirkkotietosi Kuinka hyvin tunnet pääkaupunkiseudun kirkkojen ja kappelien tarinat? Monet Herran huoneet ovat arkkitehtuurin aarteita, mutta niihin liittyy paljon muutakin kiinnostavaa. Oikeat vastaukset löydät sivun alalaidasta. Tarinoiden taustat voit lukea seuraavalta aukeamalta.

7. Rekolassa on Pyhän Andreaan kirkko. Kenen mukaan se on nimetty? a) Valistuspappi Anders Chydeniuksen b) Kaupunginvaltuutettu Antero Eerolan c) Apostoli Andreaan

TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI 1. Kuka on säveltänyt Kallion kirkon kellonsoiton sävelmän? a) Paleface b) Ahti Kuorikoski c) Jean Sibelius 2. Haloo Helsingin Joulun kanssas jaan – biisin video on kuvattu kirkossa. Mutta missä kirkossa? a) Jakomäen kirkossa b) Helsingin tuomiokirkossa c) Hietaniemen hautausmaan vanhassa kappelissa 3. Kuka on tehnyt Espoon Karakappelin alttarin taideteoksen? a) Sisäministeri Maria Ohisalon äiti b) Opetusministeri Li Anderssonin isä c) Pääministeri Sanna Marinin veli

4. Vantaan keski aikainen Pyhän Laurin kirkko on pääkaupunkiseudun vanhin rakennus. Kuka sen suunnitteli? a) Liedon mestari b) Pernajan mestari c) Backaksen mestari 5. John Irvingin romaanissa Kunnes löydän sinut seikkaillaan myös Helsingissä ja käydään kahdessakin kirkossa. Toisen helsinkiläiskirkon penkit tuovat päähenkilön mieleen erään suomalaisnaisen kainalokarvat. Mikä kirkko mahtaa olla kyseessä? a) Helsingin tuomiokirkko b) Johanneksenkirkko c) Temppeliaukion kirkko

6. Hannu Väisäsen maalaamassa Kontulan Mikaelinkirkon alttaritaulussa on tuotu vanhaa kristillistä symboliikkaa nykyaikaan. Miten? a) Mooses riisuu jaloistaan siniset Crocsit palavan pensaan juurella. b) Jeesus ja opetuslapset polttavat ruokasauhut viimeisen ehtoollisen jälkeen, ja Jeesus ojentaa Pietarille askin vihreää Marlboroa. c) Taivasten valtakunnan avain on suurikokoinen Abloy-avain.

8. Lauttasaaren kirkon ehtoolliskaluston suunnitteli modernin arkkitehtuurin edelläkävijänä pidetyn Mies van der Rohen toimistossa Chicagossa työskennellyt muotoilija. Eli kuka? a) Le Corbusier b) Ilmari Tapiovaara c) Tapio Wirkkala 9. Mihin Espoon tuomiokirkon urut myytiin vuonna 2009? a) Vanhoillislestadiolaisten päämajaan Ouluun. b) Helsingin Musiikkitaloon c) Finnvox-studiolle Pitäjänmäkeen 10. Puotilan kappeli on suosittu vihkikirkko. Mikä se oli alun perin? a) Puotilan kartanon sauna b) Ortodoksinen tsasouna c) Viljamakasiini

LEHTIKUVA / SARI GUSTAFSSON

11. Mitä tapahtui Eliel Saarisen vuonna 1920 suunnittelemalle Huopalahden kirkolle? a) Se jäi rakentamatta seurakunnan rahapulan takia. b) Se remontoitiin vuosina 2013-2014 sillä seurauksella, että kirkon sisäilman laatu heikkeni, ja kirkko jouduttiin purkamaan vuonna 2016. c) Se muutettiin nuorisoseurantaloksi vuonna 1947.

12. Mikä on Helsingin tuomiokirkon alkuperäinen nimi? a) Suurkirkko b) Nikolainkirkko c) Pyhän Marian katedraali 13. Vapaaehtoisvoimin rakennettu Perkkaan kappeli on Espoon toi seksi vanhin kirkkora kennus. Mistä sen ra kentamiseen käytetyt hirret ovat peräisin? a) Leppävaaran kartanon metsistä b) Velskolan kartanon metsistä c) Puretusta helsinkiläishotellista 14. Kenen mukaan on nimetty Auroran kappeli Espoon Lippajärvellä? a) Aurora Karamzinin b) Mikko Kuustosen c) Aurora Borealisin 15. Missä on Suomen suurin kirkonkello? a) Suomenlinnan kirkossa b) Honkanummen hautausmaan kappelissa c) Tapiolan kirkossa 16. Arkkitehtuuriltaan maailmankuulu, Heikki ja Kaija Sirenin suunnittelema Otaniemen kappeli valmistui vuonna 1957. Se rakennettiin uudestaan ja otettiin käyttöön taas vuonna 1978. Mitä kappelille siinä välissä tapahtui? a) Kappeli paloi tuhopolton seurauksena. b) Kappelin rakentamisessa käytetyt tiilet eivät kestäneet meri-ilmastoa, ja se piti purkaa. c) Syysmyrsky kaatoi puita kappelin päälle, ja koska kappelissa on niin paljon lasia, se piti käytännössä rakentaa kokonaan uusiksi.

17. Korson kirkon yhteydessä on tuhkahautausmaa. Siellä on kaksi kivistä muistomerkkiä. Mitkä niiden nimet ovat? a) Levolle lasken Luojani ja Murheellisten ilokivi b) Armias ole suojani ja Kaipauksen kivi c) Taivaaseen ota tykösi ja Tyhjän sylin muistokivi 18. Esplanadin puiston itäpäässä on ravintola Kappeli. Se on yksi Helsingin vanhimpia ravintoloita. Miksi sen nimi on Kappeli? a) Rakennus oli alun perin ruotsinkielisen metodistiseurakunnan kappeli. b) Ravintolan rakentamiseen käytettiin Helsingin tuomiokirkon rakentamisesta yli jääneitä rakennustarvikkeita. c) Ravintolan paikalla oli alun perin lehmien laidun ja koju, josta paimenpoika myi maitoa. Tätä paimenen kojua nimitettiin kappeliksi, ja nimi periytyi ravintolalle. 19. Kenen suomalaisen nyrkkeilijän patsas on Paavalinkirkon puistossa? a) Elis Askin b) Gunnar Bärlundin c) Sten Suvion 20. Tänä vuonna valmistuvan Tikkurilan kirkon perustuksiin piilotettiin aikakapseli. Mitä seuraavista ei laitettu aikakapseliin? a) Parkkikiekkoa b) Kirkko ja kaupunki -lehteä c) Piispa Teemu Laajasalon valokuvaa

Moni on nähty polvillaan Esplanadin kappelissa. Se ei silti välttämättä ole ollut osoitus heidän antautumisestaan hengellisyydelle.

Oikeat vastaukset: 1c, 2b, 3b, 4b, 5b, 6c, 7c, 8b, 9a, 10c, 11a, 12b, 13c, 14a, 15a, 16a, 17 c, 18c, 19b, 20c KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

Kirkkoknoppeja Kehä kolmosen sisältä Pääkaupunkiseudun vanhin rakennus, kahteen kertaan rakennettu teekkarikappeli ja nurin käännetty vokkipannu. Mitä jos tekisit kotiseutukierroksen ja kävisit katsomassa omin silmin, miltä lähipyhäköt näyttävät? TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI

1. Soita meille meidän jokapäiväinen Sibeliuksemme Kallion kirkon tornissa on seitsemän pronssista valettua kelloa. Sävelmä niihin tilattiin Jean Sibeliukselta. Vuonna 1912 valmistuneen sävellyksen nimi on Kellokoraali (Opus 65b). Ahti Kuorikoski (1939–2017) oli Kallion kirkon pitkäaikainen kanttori, joka tunnetaan myös säveltäjänä.

2. Haloo Helsinki feat. Cantores Minores

Haloo Helsingin Joulun kanssas jaan on kuvattu Helsingin tuomiokirkossa. Laulussa on mukana myös tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores.

3. Ministerin taiteilijaisä

Kuvataiteilija Jan-Erik Andersson teki Karakappeliin Kuningastie-nimisen taideteoksen, jossa on kuvattu Jeesuksen elämän tärkeimmät vaiheet kirkkosalin lattiaan, alttarikorokkeeseen ja alttariseinään. Taiteilija on ministeri Li Anderssonin isä.

4. Tuntematon saksalainen rakennusmestari

Pernajan mestari oli tuntematon keskiaikainen kirkonrakentaja. Hän oli ilmeisesti saksalainen rakennusmestari, joka suunnitteli Helsingin pitäjän kirkon eli Vantaan Pyhän Laurin kirkon lisäksi myös esimerkiksi Pernajan Pyhän Mikaelin kirkon, Porvoon tuomiokirkon ja Sipoon vanhan kirkon. Liedon mestari puolestaan oli Suomessa keskiajalla vaikuttanut kuvanveistäjä, jonka käsialaa ovat esimerkiksi Vanajan ja Hattulan kirkkojen madonnat. 1600-luvulla rakennettu Backaksen kartano Vantaan Pakkalassa sijaitsee lähellä Pyhän Laurin kirkkoa, mutta tiettävästi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

siihen ei liity ketään mestariksi nimettyä henkilöä – ellei sellaiseksi lasketa kartanon ratsumestaria, sillä Backaksen kartano oli Ruotsin vallan aikana säteri eli ratsutila.

5. Kainalokarvat ja vokkipannu

”Johanneksen kirkko oli suuri punatiilinen goottilaistyylinen kirkko, jossa oli kaksi tornia; niiden huiput loistivat vihreinä auringossa. Puiset penkit olivat vaaleaa puuta, joka toi Jackin mieleen Hannelen kainalokarvat”, kirjoittaa John Irving. Suomennos on Kristina Rikmanin. Uruilla on tuossa romaanissa merkittävä rooli, ja kirjassa käydään myös Temppeliaukion kirkossa, joka päähenkilön mielestä muistutti ”nurin käännettyä vokkipannua”.

6. Kontulan kohuavain

Avain herätti aikanaan pienimuotoisen kohun, vaikka kirkkomaalarit ovat aina käyttäneet oman aikansa esineitä kuvissaan. Hannu Väisänen kuvaa Mikaelinkirkon avaimesta syntynyttä kalabaliikkia romaanissaan Taivaanvartijat.

7. Anna Antti ahvenia!

Vuonna 1988 käyttöön vihitty Arkkitehtitoimisto Pirkko ja Pekka Piirtan suunnittelema Pyhän Andreaan kirkko Vantaan Rekolassa on nimetty apostoli Andreaan mukaan. Andreas ja hänen veljensä Pietari olivat kalastajia ja Jeesuksen ensimmäiset oppilaat. Nämä kalastajaveljekset elävät suomalaisessa kansanperinteessä onkijan loitsussa: ”Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja!” Legendan mukaan Andreas ristiinnaulittiin X:n muotoiselle ristille. Häntä pidetään Skotlannin suojeluspyhimyksenä, ja Skotlannin lipun vinoristi on Andreaan risti.

8. Opiskelija-asuntojen ja Herran huoneen sisustaja Erityisesti Domus Academican opiskelija-asuntolaan suunnittelemistaan Domus-tuoleista tunnettu Ilmari Tapiovaara työskenteli 1950-luvun alussa Mies van der Rohen toimistossa samalla, kun hän toimi sisustustaiteen osaston johtajana arvostetussa IIT:ssa eli Illinois Institute of Technologyssa. Lauttasaaren vuonna 1958 valmistuneen kirkkorakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Keijo ja Marja Perälä. Ilmari Tapiovaara taas suunnitteli kirkon sisustuksen, valaisimet ja ehtoolliskaluston.

”

HELSINGIN MUSIIKKITALOON VALMISTUU SYKSYLLÄ 2022 MAAILMAN SUURIMMAT KONSERTTISALIURUT.

9. Iloisesti Hammondilla

Espoon tuomiokirkon nykyiset 42-äänikertaiset urut valmistuivat vuonna 2012. Kirkon edelliset, vuodelta 1967 peräisin olevat 38-äänikertaiset urut myytiin ja siirrettiin Ouluun vanhoillislestadiolaisten Rauhanyhdistyksen toimitaloon. Helsingin Musiikkitaloon valmistuu syksyllä 2022 maailman suurimmat konserttisaliurut, joiden rakentamiseen säveltäjä Kaija Saariaho lahjoitti miljoonan euron alkupääoman. Äänikertoja Musiikkitalon urkuihin tulee 123. Finnvox-studiolla taas luotetaan legendaariseen Hammond-soundiin.

10. Rappiomakasiinista rakkauden temppeliksi

Vartiokylän seurakunnan käytössä oleva Puotilan kappeli oli alun perin Puotilan kartanon viljamakasiini. Helsingin seurakunnat ostivat rappiotilassa olleen makasiinin Helsingin kaupungilta vuonna 1959, ja arkkitehti Tarja Salmio-Toiviainen suunnitteli siitä kappelin. Kappeli valmistui vuonna 1963.

11. Nuorisoseurakuntatalo Huopalahden vuonna 1908 valmistunut punainen puukirkko oli alun perin nuorisoseurantalo. Siellä toimi myös alueen ensimmäinen suomenkielinen kansakoulu. Seurakunnalla ei ollut omaa kirkkoa, vaan jumalanpalvelukset pidettiin nuorisoseurantalon juhlasalissa. Kirkoksi talo vihittiin vuonna 1942. Seurakunta oli kyllä tilannut arkkitehti Eliel Saariselta suunnitelman Huopalahden kirkoksi jo vuonna 1920, mutta taloudellisista syistä suunnitelma jäi toteutumatta. Saarisen piirustukset ovat edelleen olemassa. Nykyisen Haagan seurakunnan alueella oli toinenkin kirkko, arkkitehti Eevi Ahon suunnittelema Hakavuoren kirkko, joka vihittiin käyttöön vuonna 1963. Hakavuoren kirkon talotekniikkaa uusittiin vuosina 2013-2016. Uusi tehokkaampi ilmanvaihto sai vipinää kirkon rakenteisiin pesiytyneisiin sädesieniin niin, että kirkko jouduttiin sulkemaan vuonna 2016.

12. Merenkulkijoiden suojeluspyhimyksen ja keisarin nimikkokirkko

Carl Ludvig Engelin suunnittelema Helsingin tuomiokirkko vihittiin käyttöönsä vuonna 1852. Suomi kuului silloin Venäjän keisarikuntaan. Kivenheiton päässä meren rannasta sijaitseva kirkko nimettiin merenkulkijoiden suojeluspyhimyksen pyhän Nikolauksen ja keisari Nikolai I:n mukaan Nikolainkirkoksi. Suomen itsenäistyessä vuonna 1917 kirkko nimettiin uudelleen, nyt Suurkirkoksi. Kun Helsingin hiippakunta perustettiin vuonna 1959, tuli Suurkirkosta katedraali eli hiippakunnan pääkirkko. Sen nimi vaihdettiin Helsingin tuomiokirkoksi. Sana ”tuomio” katedraalin nimessä perustuu käännösvirheeseen: se tulee latinan kotia ja taloa merkitsevästä sanasta domus.

13. Hotelli Helsingin edeltäjä

Hirret ja muuta puutavaraa Perkkaan kappelin rakentamiseen saatiin Helsingin Suomalaiselta Säästöpankilta. Pankki lahjoitti kirkkoa rakentavalle yhdistykselle hotellin, joka purettiin Kluuvikadun

ESKO JÄMSÄ

kirkko rapattiin harmaaksi vuonna 1929. Kello sai jäädä. Suomenlinnan kirkon Moskovassa valettu kello on Suomen suurin, se painaa 6,7 tonnia.

16. Kahteen kertaan rakennettu kappeli

Otaniemen kappeli joutui tuhopolttajan kohteeksi kesäkuussa 1976. Se rakennettiin uudestaan muuten alkuperäisillä piirustuksilla, mutta kappeliin lisättiin sakasti.

17. Korson yhteiset hautamuistomerkit

Korson kirkon hautausmaalla ei ole hautakiviä eikä yksittäisiä hautamuistomerkkejä. Vainajan nimilaatta voidaan kiinnittää hautausmaan yhteiseen nimiseinään. Hautausmaalla on kaksi yhteistä muistomerkkiä, joista Taivaaseen ota tykösi paljastettiin hautausmaan vihkimisen yhteydessä vuonna 2002 ja Tyhjän sylin muistokivi vuonna 2008.

18. Hyvän paimenen kappeli

Esplanadin Kappeli avattiin vuonna 1867. Aiemmin ravintolan paikalla oli lehmien laidun ja koju, josta paimen myi maitoa. Paimen on latinaksi pastor, ja paimenpojan kojua nimitettiin leikkisästi kappeliksi. Nimi jäi elämään, ja kun kojun paikalle myöhemmin rakennettiin ravintola, siihen haettiin jopa kappelimaista ulkonäköä.

19. Vallilan knekkaaja

Espoossa sijaitsevan Karakappelin alttalttariteoksessa on suuri punainen leivistä muodostuva sydän, jonka keskellä on pienistä puunoksista tehty krusifiksi.

ja Yliopistonkadun kulmasta nykyisen Hotelli Helsingin tieltä. Kierrätyshirsistä rakennettu Perkkaan kappeli vihittiin käyttöönsä ensimmäisenä adventtisunnuntaina vuonna 1929.

14. Oi Aurora!

Saaren kartanossa Ulvilassa aatelissukuun vuonna 1808 syntynyt ja Helsingissä vuonna 1902 kuollut Aurora Karamzin on suomalaisen sosiaali- ja diakoniatyön uranuurtaja. Hovineitinä Pietarin Talvipalatsissa työskennellyt Karamzin perusti pietarilaisten ja saksalaisten esikuvien innostama-

na Helsingin Diakonissalaitoksen vuonna 1867. Hän rahoitti myös naisten työtupia, kouluja, päiväkoteja ja orpokoteja. Jäätyään leskeksi ensimmäisestä avioliitostaan 31-vuotiaana vuonna 1840 Aurora Karamzin osti espoolaisen Träskändan kartanon. Siellä hän vietti kesänsä seuraavat 55 vuotta. Viimeiset elinvuotensa Aurora Karamzin asui omistamassaan Hakasalmen huvilassa Helsingissä. Entisillä Träskendan kartanon mailla sijaitsevan Auroran kappelin lisäksi Aurora Karamzinin mukaan on nimetty esimerkiksi Aurorankatu ja Auroran sairaala Helsingissä,

Karamzininkatu Helsingissä, Auroranportti ja Aurora Karamzinin puisto Espoossa sekä espoolainen lasten kulttuurikeskus Aurora.

15. Entinen ortodoksikirkko

Suomenlinnan kirkko rakennettiin ortodoksiseksi varuskuntakirkoksi tsaarin armeijan tarpeisiin. Pyhälle Aleksanteri Nevskille omistettu viisikupolinen kirkko vihittiin käyttöönsä vuonna 1854. Venäläisen varuskunnan jätettyä Suomenlinnan ortodoksinen kirkko muutettiin paremmin luterilaisiin silmiin sopivaksi: ikonit poistettiin, ortodoksiset kupolit purettiin ja

Paavalinkirkon puistossa lyö oikeaa suoraa Gunnar Bärlund (1911–1982). Vallilan asukkaat pystyttivät patsaan kaupunginosan oman pojan muistoksi vuonna 1991. Raskaan sarjan nyrkkeilijä Gunnar Bärlund edusti amatööriaikanaan Helsingin Jyryä. Ammattilaisena hän eteni parhaimmillaan maailmanmestari Joe Louisin toiseksi haastajaksi arvostetun The Ring -lehden ranking-listalla.

20. Viesti tulevaisuuteen

Uuden talon perustuksiin kätketään toisinaan aikakapseliksi kutsuttu kestävä säilytysastia, johon laitetaan esineitä ja viestejä talon rakentamisen aikakaudelta. Tarkoituksena on antaa tietoa tulevaisuuden historioitsijoille. Tikkurilan uuden kirkon aikakapseliin laitettiin muun muassa parkkikiekko, älypuhelin, Kirkko ja kaupunki -lehti, Tikkurilan lukion opiskelijan kirje tulevaisuuteen sekä tieto siitä, kuka oli rakennushetkellä Suomen presidenttinä ja kuka Helsingin hiippakunnan piispana. Piispan ja presidentin kuvia ei kapseliin laitettu. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

Kirkkoherra huutoäänestyksellä?

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi

JUKKA TUOMINEN VAATI verkossa, että kirkkoherran valintaa ei tulisi antaa seurakuntaneuvostoille (kirkkojakaupunki.fi 3.7.2020). Perusteluna oli maallikoiden vastuun lisääminen seurakuntien toiminnassa. Kuitenkin seurakuntaneuvosto edustaa juuri sitä tahoa, jonka vaikutusmahdollisuuksia Tuominen perää. Seurakuntalaiset ovat seurakuntavaaleissa valinneet neuvoston jäsenet edustajikseen asioista päättämään. Yhdessä kirkkoherran kanssa seurakuntaneuvosto johtaa seurakuntaa. Neuvosto päättää muun muassa rahojen ja tilojen käytöstä, toiminnan painotuksista ja työntekijävalinnoista. Vuonna 2015 meillä Paavalin seurakunnassa kirkkoherran valitsi 14-jäseninen seurakuntaneuvosto kaikkien seurakuntalaisten sijaan. Vaalitavan valinnasta päättäessään neuvostomme katsoi, että kirkkoherran viran täytössä kyse on erittäin vaativasta rekrytoinnista. Perinteinen vaalitapa ei anna mahdollisuuksia punnita virassa vaadittavaa moninaista osaamista. Riviseurakuntalaisen on vaikea arvioida, kenellä hakijoista on taitoa esimerkiksi henkilöstö- ja talousjohtamiseen. Kansanvaalissa valintakriteerit ovat toiset, kun ehdokkaat tekevät itseään tutuksi vaalisaarnoilla, erilaisissa kahvitilaisuuksissa ja vaalipaneeleissa sekä some- ja verkkokampanjoin. En voi kuin ihmetellä, että kirkkoherra rohjetaan vielä jossakin rekrytoida lähinnä huutoäänestykseksi tulkittavalla tavalla.

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide

Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Kiroillessa syntyy kirosanoja LAURI KOSKINEN ja Leila Sihvonen kirjoittivat, että sanoja saatana ja perkele ei tulisi käyttää saarnoissa (K&k 30.4.) eikä lasten Raamatuissa (K&k 18.6.). Eikö näitä nimityksiä mielletä kirosanoiksi vain sen takia, että niitä on käytetty väärässä kontekstissa eli kiroamiseen? Mielestäni ”Saatana” on kirosana vain kiroillessa. Miksi sanaa ei saisi käyttää oikeassa asiayhteydessä Saatanasta puhuessa? Kutsuihan Jeesuskin häntä sillä nimellä. Ennen pitkää Jumalaakaan ei varmaan saa enää huutaa avuksi, sillä väännöstä ”jumalauta” lausutaan turhaan. Mielestäni on paljon hyödyllisempää opettaa lapsille, missä asiayhteyksissä sanoja voi käyttää, kuin kieltää sanojen käyttö niiden asiallisessa kontekstissa. Lapsille olisi hyvä opettaa, mihin sanat Saatana, Perkele ja helvetti todella viittaavat, ja että kiroilu on väärin.

Ella Anttila opiskelija, Espoo

Maa on jo täytetty JUMALA SANOI IHMISILLE: ”Lisääntykää ja täyttäkää maa”. Maapallon liikakansoitus on vakava asia. Meitä on jo yli 7 miljardia, ja tätä tahtia muutaman vuosikymmenen päästä 11 miljardia. Luin 1980-luvulla Terho Pursiaisen kirjasta Sokea Äiti hätkähdyttävän ajatuksen: Kun ihminen sai toisen maailmansodan lopulla valmiiksi atomiaseen, jolla saisi tuhotuksi koko maapallon, Jumala luovutti ihmiselle vastuun maapallon tulevaisuudesta. Sen jälkeen ihminen on kehittänyt ja ottanut käyttöön Suomessakin uusia, tehokkaita keinoja syntyvyyden säännöstelemiseksi e-pillereistä ja ehkäisykierukoista alkaen. Olisiko mahdollista Sokean äidin ajattelumallin mukaan päätellä, että ihminen on tuolloin saanut tai ottanut itselleen vastuun maapallon väestönkasvusta? Ainakin Jeesuksen Kristuksen opetuksessa on keskeistä se, että hän jatkuvasti vastuuttaa meitä ihmisiä omasta toiminnastamme ja elämästämme. Me emme selvästikään tahtoisi sitä vastuuta ottaa. Mutta ei sitä kukaan muukaan meidän puolestamme ota. Katolinen kirkko ja sen jäljessä Raamattua kirjanoppineesti lukevat lahkot vastustavat ankarasti paitsi aborttia myös syntyvyyden säännöstelyä yleensäkin. Odottavatko ne nyt Jumalan ilmoittavan, että lisääntykää ja täyttäkää maa -kehotusta on toteltu eli että: ”Se on nyt täytetty, se maa”? Vai olisiko niin, että meidän on nyt itse oivallettava vastuumme maapallon ja kaikkien sen eliölajien tulevaisuudesta?

Mauri Lehtovirta Helsinki

Eeva Vallisaari Helsinki

30.7.2020 kirkkojakaupunki.fi

Miron ja Samuelin eka koulupäivä Entiset eskarilaiset pitävät kouluun menoa ison ihmisen merkkinä s. 2 Riparikesä onnistui koronasta huolimatta s. 4

Pieni pyhiinvaellus lahjoittaa irtioton arjesta s. 6

Kaverukset aloittavat koulun yhdessä Tulevat ekaluokkalaiset Samuel Litmanen ja Miro Narciso arvelevat, että koulun erottaa eskarista paikallaan istumisen määrä. TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVA ESKO JÄMSÄ

ännittää. Ne jutut ja uudet opettajat ja uudet kaverit. Mutta luulen, että ne on ki voja, pohtii kuusivuotias Samuel Litmanen. Puhutaan koulun aloitta misesta, asianmukaisesti hänen tu levan koulunsa, Kuitinmäen kou lun, pihalla. Paikalla on myös naa puri ja eskarikaveri, seitsemän vuotias Miro Narciso, joka aloittaa

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2020

samalla luokalla. Lapset arvelevat, että koulussa on aika erilaista kuin päiväkodissa ja eskarissa on ollut. – Koulussa pitää tehdä enemmän tehtäviä, Miro miettii. – Ja pitää istua penkillä paikal laan, tietää Samuel. He uskovat, että koulua varten pitää ehkä hankkia kirja. Reput heil lä jo on. – Mulla on kaksikin reppua: Spi

derManreppu ja pöllöreppu. Ehkä mä vaihtelen niitä, Miro sanoo. – Mulla on Batmanreppu, paljas taa Samuel. KORONAN TAKIA kouluun tutustu mista ei tänä vuonna järjestetty, jo ten lapset eivät koskaan ole käyneet tulevassa koulussaan sisällä. Koulun piha on kuitenkin kiva, ja tuttu. Siel lä on käyty leikkimässä monet ker

rat. Suosikkileikkipaikka on korkea kiipeilyverkko. – Ihan ylös asti me ei vielä men nä, Miro kertoo. Samassa hän katoaa, sillä menos sa on taisteluleikki, jossa toista am mutaan sormista tehdyillä pyssyillä ja juostaan sitten karkuun. Kaikista kivoimpia leikkejä poi kien mielestä ovat kuitenkin video pelit. Niihin liittyy myös eräs tule vaisuuden haave. – Me voitais olla videopelin sisäl lä! Me oltais hahmoja siis. Ja sit mei tä ohjattaisiin, Miro keksii. Samuel palauttaa pohdinnan maan pinnalle. – Mut mitä, jos ne hahmot kuolis? Asiaa pitää vielä hiukan miettiä. TULEVIEN EKALUOKKALAISTEN äi dit luottavat siihen, että koulun aloi tus menee hyvin – mutta jännittävää

se on. Sekä Samuel että Miro ovat esikoisia, ja koronakevät hankaloit ti ensimmäiselle luokalle valmistau tumista.

”

Jännittää. Ne jutut ja uudet opettajat ja uudet kaverit. SAMUEL LITMANEN 6 V.

– Vähän hassulta tuntuu, kun ei tiedä mitään käytännön juttuja vie lä eikä sitäkään, miltä koulu näyttää sisältä, Miron äiti Virpi sanoo.

– Minä mietin luokkakokoja, vaik ka en tiedä kuinka isot ne täällä ovat. Paljonhan puhutaan siitä, et tä ehtiikö isossa luokassa opettaja huomioida kaikki lapset, Samuelin äiti Jonna pohtii. Koulupäivän jälkeen lapset me nevät oman koulun tiloissa järjestet tävään iltapäiväkerhoon. Molemmil le on hankittu kännykät, jotta van hemmat pysyvät selvillä ekaluokka laistensa liikkeistä. – Omaan kännykkään ei kyllä kään saa ladata pelejä, Miro tie tää. LAPSET OVAT sitä mieltä, että kou luun meno on ison ihmisen merk ki. Niinpä he jo odottavat sitä, että pääsevät kulkemaan koulumatkan kahdestaan. Koska he menevät lä hikouluun, se on aika pian mahdol listakin.

Miro odottaa myös sitä, että saa syksystä alkaen olla vähän aiempaa enemmän yksin kotona. Hänen äi tinsä arvelee, ettei aina ehdi kotiin vielä iltapäiväkerhon päättyessä. – Kun olen yksin, aion pelata ko ko ajan, Miro suunnittelee. Pelit ovat pojilla mielessä, mut ta ulkoakin löytyy välittömästi kiin nostavaa tekemistä. – Sun käsivarrella on tappajalep päkerttu, Miro huutaa, ja Samuel pinkaisee pakoon. Koulupihan hiekasta löytyy myös pienempiä ötököitä: Hämis, tuossa! Ja muurahainen! – Mut hei, voitaisko ottaa ne ku vat tuolla koulun katolla, Miro eh dottaa. Jäämme miettimään, miten sinne pääsisi. ■ Peruskoulun syyslukukausi alkaa Espoossa torstaina 13.8.

Siunausta koulutielle Ekaluokkalaiset siunataan koulutielle tänäkin kesänä. Koronatilanteen vuoksi kirkkohetkissä kiinnitetään erityistä huomiota turvalli suuteen. Jotta kirkkohetket toteutuvat väljästi, on tilaisuuksia lisätty ja osassa noudatetaan vierasmäärä rajoituksia. Leppävaaran ja Olarin siunauskirkkoihin ilmoittaudutaan ennak koon. Tapiolan seurakun nassa ekaluokkalaiset saavat puolestaan virtuaali sen siunauksen koulu taipaleelle.

Ekaluokkalaisten siunauskirkot:

Tuleville ekaluokkalaisille Miro Narcisolle (vas.) ja Samuel Litmaselle Kuitin mäen koulun piha on tuttu leikkipaikka.

Espoonlahden seurakunta: Espoonlahden kirkko ti 11.8. klo 18. Ekaluokkalaiset ja opettajat kouluilta: Eestinkallio, Latokaski, Maininki, Meritori, Nöykkiönlaakso ja Saunalahti. Espoonlahden kirkko ke 12.8. klo 18. Ekaluokkalaiset ja opettajat kouluilta: Iivisniemi, Kantokaski, Laurinlahti, Martinkallio, Koulu mäki ja Soukka. Molempien tilai suuksien lopuksi jäätelötarjoilu ja koululaiselle lahjaksi Lasten Raamattu. Ei ennakkoilmoittautu mista.

Espoon tuomiokirkko seurakunta: Koronatilanteen vuoksi tulijoiden toivotaan jakaantuvan kahteen ryhmään sukunimen alkukirjai men perusteella, jotta kappeleissa ja kirkossa on riittävän väljää. Ensimmäiseen tilaisuuteen AM ja toiseen tilaisuuteen NÖ. Kirkko hetken jälkeen ekaluokkalaisille jaetaan lahjaksi Lasten Raamattu ja nautitaan tarjoilusta. Ei ennak koilmoittaumista. Espoon tuomiokirkko ke 12.8. klo 17.15 (A–M) ja klo 18.45 (N–Ö). Auroran kappeli ke 12.8. klo 17 (A–M) ja klo 19 (N–Ö). Kauklahden kappeli ke 12.8. klo 17 (A–M) ja klo 19 (N–Ö). Kalajärven kappeli ke 12.8. klo 18 (A–M) ja to 13.8. klo 18 (N–Ö). Laaksolahden kappeli to 20.8. klo 17 (A–M) ja klo 19 (N–Ö). Leppävaaran seurakunta: Leppävaaran kirkko ke 12.8. klo 17, 18 ja 19. Tilaisuuksiin ilmoit taudutaan ennakkoon verkossa nuortensiipi.fi. Jokainen ekaluok kalainen saa postitse kutsun, jossa on ohjeet ilmoittautumiseen. Kirkkohetket täytetään ilmoittau tumisjärjestyksessä. Perheestä voi lapsen lisäksi osallistua yksi aikui nen. Ekaluokkalaiset saavat tilai suuden päätteeksi Lasten Raama tun. Jos 12.8. tilaisuudet täyttyvät kokonaan, järjestämme kirkkohet ken myös 11.8.

Olarin seurakunta: Olarin kirkko ma 10.8. klo 17, 18 ja 19. Tilaisuuksiin ilmoittaudutaan ennakkoon verkossa nuori.chapp le.fi/ekaluokkalaistensiunaus/. Kuhunkin tilaisuuteen mahtuu max. 25 ekaluokkalaista ja heille kaksi vierasta. Tapiolan seurakunta: Koululaisten siunaaminen virtuaalisesti ti 11.8. klo 18. Tilai suus lähetetään suorana Face booksivullamme Tapiolan seura kunnan lapset ja perheet (ei edel lytä rekisteröitymistä). Tilaisuu teen ei tarvitse ilmoittautua, vaan siihen osallistutaan kotoa käsin. Olemme varanneet pienen muista misen uusille koululaisille. Annam me ohjeet lahjan noutamisesta lähetyksen yhteydessä. Kauniaisten seurakunta: Kauniaisten kirkko to 13.8. klo 18.30. Esbo svenska församling: Esbo domkyrka må 24.8. kl. 18.00. Alla som börjar sin skolstig är välkomna till domkyrkan för att bli välsignade. Ingen förhandsanmä lan behövs! Vi bjuder på en liten kvällsbit i Förrättningskapellet invid domkyrkan efter kyrk stunden.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2020

Korona ei vienyt riparitunnelmaa Väentupa 2 -rippileiri järjestettiin kesä–heinäkuun vaihteessa Espoon Velskolassa. Kirkko ja kaupunki kysyi, kuinka koronatilanne näkyi järjestelyissä.

TEKSTI MIIKA AUVINEN KUVAT ANTTI RINTALA

spoon seurakunnat peruivat alkukesän rippikoululeirit koronaepidemian vuoksi. Kaikki juhannuksen jälkeiset leirit päätettiin pitää entisen mittaisina, ilman pilkkomista. Seurakunnat järjestävät heinä– elokuussa uusia leirejä peruttujen tilalle. Väentupa 2 oli yksi näistä juhannuksen jälkeisistä rippileireistä. Leirin järjesti Espoon tuomiokirkkoseurakunta 29.6.–6.7., ja se pidettiin Espoon Velskolassa. Larissa Riekki kertoo saaneensa Väentupa 2 -rippileiriltä uusia ystäviä. Hän kehuu leirillä vallinnutta yhteishenkeä. Leirin kautta rippikoululaiset saivat uusia näkökulmia elämän eri osa-alueisiin. Myös Velskolan leirikeskuksen ympäristö oli kiehtova. – On ollut mahtava leiri, ja aika on mennyt todella nopeasti, Riekki sanoo. Korona-aika vaikutti Riekin mukaan esimerkiksi ruokailujärjeste-

lyihin. Leirin alussa ruokalassa käytiin porrastetusti kahdessa ryhmässä, ja tuolit oli laitettu suuremman etäisyyden päähän toisistaan. Isoset ja rippikoulun vetäjät tarjoilivat annokset. Muuten Riekki ei koe korona-ajan suuremmin vaikuttaneen leirikokemukseensa.

”

KORONATILANNE VAIKUTTAA MYÖS KONFIRMAATIOON. VILPPU HUOMO

Koronasta puhuttiin leirillä jonkin verran. – Messuissa on rukoiltu sen puolesta, että koronatilanne menisi parempaan päin, ja että huoli sekä stressi vähenisivät, Riekki kertoo. Rippikoulussa Riekki oppi lisää kristinuskosta ja sai hengellistä nä-

EIJA HARJU

Gräsan uurnalehdon hautojen äärellä on arviolta 10 000 muistoesinettä.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2020

kökulmaa arjen tilanteisiin. Hän mainitsee kiehtovina osa-alueina esimerkiksi Jumalan kolminaisuuden sekä henkilökohtaisen Jumalasuhteen tutkiskelun. Erityisesti mieleen jäi Pyhä Henki ja se, kuinka jokainen kokee sen kosketuksen. SOFIA KANENILLE Väentupa 2 oli ensimmäinen rippileiri isosena. Hän kertoo rippileirin poikenneen jonkin verran omastaan. Kaikkia leikkejä ei voinut toteuttaa. Esimerkiksi solmuleikistä luovuttiin. Siinä nuoret pitävät toisiaan käsistä ja kuljettavat ihmisketjun solmuun samalla, kun toiset koettaselvittää solmua. Kanen kertoo ryhmähengen olleen hyvä ja riparilaisten liittyneen hyvin ryhmään. – Monet pysyttelivät omissa kaveriporukoissaan, mutta kaikki kuitenkin tutustuivat uusiinkin ihmisiin, ja ilmapiiri oli myönteinen, Kanen kertoo. Isosten suunnittelemissa raamattutunneissa oli tulevaisuuden, yksinäisyyden ja joukkoon kuulumisen

Muistoesineet talteen Gräsasta Olarissa sijaitsevaa Gräsan uurnalehtoa remontoidaan parhaillaan. Espoon seurakunnista vedotaan omaisiin ja hautapaikan haltijoihin, jotta he hakisivat muistoesineensä väliaikaissäilytykseen. Uurnalehdossa on noin 10 000 muistoesinettä. Tilaa säilömiselle ei juuri ole, ja muistoesineet siirretään hautojen luota Olarin kirkon puoleisen pääportin lähellä sijaitsevalle nurmialueelle.

– Keräämme esineet yhteen paikkaan, josta omaiset voivat noutaa omansa. Emme voi dokumentoida joka ikistä hautaa ja sitä, mitä niiden yhteydessä on ollut, VRJ Group Oy:n työnjohtaja Miika Pietilä kertoo. – Muistoesineet hävitetään, jos niitä ei noudeta. Seurakunnilla on rajalliset varastotilat, Pietilä jatkaa. Remontti alkoi kesäkuun alussa. Tarkoituksena on esimerkiksi lisätä kaiteita kulkemisen helpottamiseksi sekä rakentaa alueelle automaattinen kastelujärjestelmä. Remontin toteuttaa

viherrakentamiseen erikoistunut VRJ Group Oy. – Kastelujärjestelmien rakentelun aloitimme viikko sitten. Nyt olemme aloittaneet kiviasennukset. Kaivamme myös vanhoja käytäviä auki, Pietilä sanoo.

Sukuselvityksissä on ruuhkaa Perunkirjoituksia varten tarvittavien sukuselvitysmuotoisten virkatodistusten laatiminen on pahasti ruuhkautunut koko maassa.

Sofia Kanen aikoo jatkaa isostoiminnassa myös ensi vuonna.

Larissa Riekki uskoo saaneensa saman kokemuksen kuin aiempien vuosien riparilaiset.

– Ylivoimaisesti suurin

osa perheistä toivoi, että rippikoulut järjestetään kesällä, kertoo pastori Vilppu Huomo.

Pääkaupunkiseudulla vaikein tilanne on Espoossa, jossa sukuselvityksissä on jopa kahden kuukauden mittainen jono. Helsingissä ja Vantaalla käsitellään nyt kesäkuun lopussa tulleita pyyntöjä, joten jonotusaika on noin neljä viikkoa. Muun muassa perukirjaa varten tarvittavia sukuselvityksiä on tähän saakka pitänyt tilata erikseen jokaisesta seurakunnasta, jossa vainaja on ollut kirjoilla. Kirkossa on valmisteltu siirtymistä yhden luukun järjestelmään, jossa omainen saisi sukuselvityksen yhdestä paikasta.

Tällä hetkellä joudutaan käyttämään rinnakkain uutta ja vanhaa järjestelmää muun muassa siksi, että kirkonkirjojen digitointia ei ole kaikkialla Suomessa vielä tehty. Tämä on johtanut palvelujen ruuhkautumiseen. Kaikkialla ei myöskään ole vielä uudistuksen vaatimaa osaamista. Kesäaika ja lomat vaikuttavat myös tilanteeseen. Espoon seurakunnissa työmäärää on lisännyt se, että Kauniaisten, Nurmijärven ja Karkkilan seurakunnat liittyivät Espoon keskusrekisteriin.

Espoossa turvavälit säilyvät Koronaviruksesta johtuvia kokoontumisrajoituksia lievennetään elokuun alussa. Espoon seurakunnissa tilojen enimmäishenkilömäärät pysyvät kuitenkin ennallaan. Espoon seurakunnissa noudatetaan piispojen 6.7. antamaa ohjetta, jonka mukaan henkilömäärä suhteutetaan edelleen 1– 2 metrin turvavälein tilaan sopivaksi. Tämä koskee messuja, toimituksia ja muita seurakuntien tiloissa järjestettäviä tilaisuuksia.

kaltaisia aiheita. Korona ei raamattutunneissa Kanenin mukaan näkynyt. Yleisesti koronasta puhuttiin jonkin verran, mutta se ei ollut varsinaisesti keskustelun aiheena. Kanen kertoo, että ensimmäinen kerta isosena jännitti jonkin verran. Parasta olivat iltaohjelmat sekä leiriläisten kanssa yhdessä vietetty vapaaaika ja pelaaminen. Kanenille isostoiminta on harrastus. Hänellä on kesällä edessä vielä toinen leiri isosena. YKSI KONKREETTINEN koronan vaikutus Espoossa on se, että rippileirit eivät vastaanota kesällä vierailijoita, kertoo Espoon Tuomiokirkkoseurakunnan pappi Vilppu Huomo. Päätöksen vierailukiellosta teki Espoon seurakuntien valmiusryhmä. – Koronatilanne vaikuttaa myös konfirmaatioon. Espoon tuomiokirkossa pidettävään tilaisuuteen pääsee nuorten ja konfirmaation toimittajien lisäksi enintään 150 ihmistä. Tämä rajoittaa sitä, paljonko vieraita nuoret pystyvät kutsumaan, Huomo kertoo. – Hyvää palautetta on tullut siitä, että rippikoulut järjestetään kesällä ja normaalin mittaisina. Aiemmin keväällä perheiltä kysyttiin, mikä on heidän kannaltaan paras vaihtoehto, jos rippikouluja joudutaan koronan vuoksi perumaan. Ylivoimaisesti suurin osa toivoi, että rippikoulut järjestetään kesällä, Huomo jatkaa. Koronaepidemia vaikutti välillisesti myös rippileirin sisältöihin: tavallisesti sisältöä suunnitellaan yhdessä nuorten kanssa, mutta koska ryhmää ei voinut keväällä tavata normaalisti, ei yhteistä suunnittelua ollut niin paljoa kuin tavallisesti. ■

Kunkin tilan henkilömäärä on kerrottu seurakuntien verkkosivuilla. Kastekahvien ja muistotilaisuuksien järjestäminen seurakuntien tiloissa on jälleen mahdollista.

Espoon kaupungintaloa ei suojella Espoon keskuksessa sijaitsevaa vanhaa kaupungintaloa ei suojella. Ympäristöministeriö on hylännyt valituksen, joka koski Uudenmaan ELY-keskuksen hylkäävää päätöstä talon suojeluesityk-

seen. Lisäksi korkein hallinto-oikeus päätti marraskuussa 2019, että se ei myönnä valituslupaa talon purkamispäätökseen. Vuonna 1971 valmistunut kaupungintalo ehti olla tyhjillään vuodesta 2008 asti, jolloin tilojen käytöstä luovuttiin muun muassa rakennuksessa todettujen sisäilmaongelmien vuoksi. Kaupungintalon paikalle on suunniteltu Espoolaisten taloa noin 1 600 työntekijälle. Osa kokoustiloista voisi olla kaupunkilaisten käytössä ja taloon tulisi myös palvelutori.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.7.–13.8.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480, Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Tuomiokirkon tilaisuuksiin voi osallistua enintään 160 vierasta. Myös kappelikohtaiset kävijämäärärajoitukset ovat voimassa. Tarkemmat ohjeet mm. turvaväleihin liittyen annetaan paikan päällä. Suositus riskiryhmiin kuuluville ja flunssaoireisille on edelleen pysyä kotona. Seurakunnan työntekijät ovat tavattavissa keskusteluja varten, ja Espoon seurakuntien TukiChat auttaa arkisin klo 15–18. Kirkolliset toimitukset järjestetään normaalisti, mutta niihin voi osallistua tuomiokirkossa enintään 160 seurakuntalaista kerralla, muissa seurakunnan tiloissa ja muualla korkeintaan 50 henkeä. Diakoniatyö auttaa normaalisti. www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Espoon tuomiokirkko on avoinna tutustumista ja hiljentymistä varten joka päivä klo 10–17. Messu su 2.8. klo 10. ”Johdata, totuuden Henki!” Liturgia ja saarna Anita Kyönsaari, avustaa Vilppu Huomo, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Leena Talvio. Messu su 9.8. klo 10. ”Talenttia ja potentiaalia – tie lähteelle.” Liturgia ja saarna Kirsi Muurimäki, avustaa Hannu Mäenpää, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Sheldon Ylioja.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srk-talossa 9.8. alkaen. Pyhäkoulu. www.church.fi.

ESKO JÄMSÄ

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Ota irtiotto arjesta pyhiinvaelluksella Espoon Tuomiokirkkoseurakunta organisoi Nuuksiossa pieniä luontopyhiinvaelluksia. Suvelan kappelin seurakuntapastori Marja Malvaranta, mistä on kyse? – Korona-aikana mahdollisuudet kokoontua yhteen rukoilemaan vähenivät. Kesän tullessa pohdin, voisimmeko kokoontua ulkona. – Nuuksion pyhiinvaellusreitti on tähän tarkoitukseen hyvä. Se alkaa Haltian luontotalolta: reitit ja muut materiaalit voi joko lainata vihkona Haltiasta, ja niitä voi käyttää myös City Nomad -verkkosivulla tai -älypuhelinsovelluksella. Mitä Nuuksion pienellä pyhiinvaelluksella tehdään? – Nuuksion luontopyhiinvaelluksessa itse vaellusosuus on lyhyt. Ekoteologinakin tunnettu Panu Pihkala on laatinut tekstejä pysähtymispaikoille.

AURORAN KAPPELI Ikoniluento ja ikonien siunaaminen la 1.8. klo 12. Alarik Corander. Café Auroran kesäkahvila aukeaa 4.8.! Ti–ke klo 12–14. www.aurorankappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Kesäillat Suvelassa 5.8. ja 19.8. klo 18–20. Musiikkia, sanaa ja mukavaa yhdessäoloa suvi-illasta nauttien. Sään salliessa olemme kappelin sisäpihalla. Grillimakkara, salaatti ja iltatee 4 e. Perheiden kesäpäivä Suvelan kappelissa ti 11.8. klo 10–13. Laulua, leikkiä, askartelua ja hiljentymistä. Ohjelmaa ulkona ja sisällä. Ruokailu aikuiset 3 e, lapset 1,5 e; alle 2-v. maksutta. ILM. 3.8. mennessä Helille, heli.vesanen@evl.fi. Tapahtumaan voidaan ottaa 45 henkeä. www.suvelankappeli.fi

NUUKSION PIENI LUONTOPYHIINVAELLUS ke 12.8. klo 18–19. Lähtö Luontokeskus Haltian edestä, os. Nuuksiontie 84, Espoo. Vaellamme hiljaisuudessa pysähtyen seitse-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2020

Luontokokemus, rukoilu ja hiljentyminen ovat pyhiinvaelluksen tärkeitä osa-alueita, kertoo pappi Marja Malvaranta.

Näissä teksteissä ohjataan luonnon havainnoimiseen, mutta niissä on myös Raamatusta nousevia pohdinnan aiheita. Oletko itse kova pyhiinvaeltaja? – Ajattelen, että koko elämä on pyhiinvaellusta. Olen käynyt monissa tärkeissä paikoissa, esimerkiksi Israelissa ja Roomassa sekä kävellyt Lutherin ja-

mällä pysäkillä, joihin liittyy pieniä hengellisiä harjoituksia. Helppokulkuinen maasto, matkan pituus 2,3 km. Omat kyydit; bussi 245A kulkee Espoon keskuksesta Haltiaan. Ohjaajina Eeva Honkanummi ja Jaana Leppäkorpi. ILM. marja. malvaranta@evl.fi, 040 5311 040. Säävaraus.

PYHIINVAELLUKSEN VOI TEHDÄ MYÖS OMATOIMISESTI Ks. luontopyhiinvaellus.fi sekä Citynomadi-mobiilisovellus.

SIELUNHOIDOLLINEN RYHMÄ “Herra, Sinä tunnet minut” ryhmässä tarkastellaan omaa elämää Raamatun, rukouksen ja eri tunteiden valossa. 10 kokoontumista torstaisin klo 18–20 Kalajärven kappelissa 3.9.–19.11. Ohjaajana perhetyönohjaaja Outi Wenell. Tied. ja haku ryhmään viim. 15.8: p. 040 547 4146 tai outi.wenell@evl.fi.

HILJAISUUDEN RETRIITTI Hila 4.–6.9. ”Rakastakaamme toisiamme teoin ja totuudessa.”

lanjäljissä Saksassa. Monia innoittavat matkan päämäärät, paikat, joissa on vahvaa kristillistä historiaa. Moni pyhiinvaeltaja kuitenkin kokee, että itse matkan tekeminen on se pyhiinvaellus. Olen itsekin tällainen ihminen. MIIKA AUVINEN Nuuksion pieni luontopyhiinvaellus keskiviikkona 12.8. kello 18–19. Lähtö Luontokeskus Haltian edestä, Nuuksiontie 84, Espoo.

Ohjaajina Pirkko Nurminen, Margit Sinivirta ja Taina Latvala. ILM. 14.8 mennessä: pirkko.nurminen@evl.fi tai 040 567 4420.

muut 150 e/pari. ILM. 31.8. mennessä: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165.

PARISUHDEASIAA

Tule koko perheen voimin mukaan retkelle su 30.8. klo 11–16 Hvittorpin leirikeskukseen! Lounasta, lettuja, leikkejä, saunomista. Retken hinta on 5 e/hlö, yli kolmen hengen perheiltä 15 e. ILM. 10.8. mennessä nettisivuillamme. Tied. Aila Pihlajavesi, 040 525 1216, aila. pihlajavesi@evl.fi.

Toimiva perhe -vuorovaikutuskurssi Auroran kappelissa keskiviikkoisin 16.9., 23.9. ja 28.10. klo 17.30–19.30 sekä lauantaisin 12.9., 10.10. ja 24.10. klo 10–14. Vahvistetaan vanhempien ja lasten hyvinvointia sekä vuorovaikutustaitoja käytännön harjoituksin. Lastenhoito koko kurssin ajalta 10 e/lapsi (3-v. ja sitä vanhemmat lapset). Kurssimaksu 50 e/aik., sis. kurssimateriaalin, arkena iltapalan ja lauantaisin aamukahvin ja lounaan. ILM. 050 583 6886, miia.korttila@ evl.fi, ja 050 434 1063, anna.lahtinen@evl.fi. Parisuhteeen vuorovaikutuskurssi Villa Hvittorpissa 25.–27.9. Opettelemme puhumiseen, kuuntelemiseen ja ristiriitojen ratkaisemiseen liittyviä taitoja. Ohjaajina Parisuhdekeskus Kataja ry:n vertaisohjaajat Sirpa ja Reijo Tuori. Hinta Espoon tuomiokirkkoseurakunnan alueella asuville 130 e/pari,

PERHEIDEN RETKIPÄIVÄ

KOULUNSA ALOITTAVAT SIUNATAAN KOULUTIELLE Koronatilanteen vuoksi tulijoiden toivotaan jakaantuvan kahteen ryhmään sukunimen alkukirjaimen perusteella, jotta kappeleissa ja kirkossa on riittävän väljää. Kirkkohetken jälkeen ekaluokkalaisille jaetaan lahjaksi Lasten Raamattu ja nautitaan tarjoilusta. Espoon tuomiokirkko ke 12.8. klo 17.15 (sukunimet A–M). Espoon tuomiokirkko ke 12.8. klo 18.45 (sukunimet N–Ö). Auroran kappeli ke 12.8. klo 17 (sukunimet A–M).

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.7.–13.8.

Auroran kappeli ke 12.8. klo 19 (sukunimet N–Ö). Kauklahden kappeli ke 12.8. klo 17 (sukunimet A–M). Kauklahden kappeli ke 12.8. klo 19 (sukunimet N–Ö). Kalajärven kappeli ke 12.8. klo 18 (sukunimet A–M). Kalajärven kappeli to 13.8. klo 18. (sukunimet N–Ö). Laaksolahden kappeli to 20.8. klo 17 (sukunimet A–M). Laaksolahden kappeli to 20.8. klo 19 (sukunimet N–Ö).

KÄVELE NAISELLE AMMATTI Tapahtumaan 6.9. klo 12–14.45 Suvelan kappelilla voit ilmoittautua jo nyt. Mahdollisuus lounaaseen, ohjelmaa myös lapsiperheille. www.naistenpankki.fi/tulemukaan/kavele-naiselle-ammatti-2020/.

VILLASUKKATALKOOT Ilahduta tänä vuonna syntyneitä vauvoja neulomalla heille sukat! Tarvikkeet ja valmiiden sukkien toimitus: Suvelan kappeli, Kirstintie 24 tai Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10. Laita mukaan sukkien pesuohje. Tied. 040 531 1040, marja.malvaranta@evl.fi tai 040 5251 216, aila.pihlajavesi@evl.fi.

OLETKO AJATELLUT, ETTÄ AUTTAISIT? Pienikin summa auttaa! Keräämme rahaa auttaaksemme heitä, joiden taloudellinen tilanne on romahtanut koronakriisin vuoksi. Keräykseen www.kotimaanapu.fi -> Koronakeräys Espoossa lahjoitetut rahat ohjataan avuntarvitsijoille Espoon tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyön kautta. Lisätietoja: Merja Lehtisalo, 050 438 0176, merja.lehtisalo@evl.fi. Kiitos kun autat.

APUA JA TUKEA Diakonian ajanvaraus kesällä. Kaipaatko tukea tai apua vaikeassa elämäntilanteessa? 16.8. asti voit tiedustella päivystävän diakoniatyöntekijän yhteystiedot arkisin klo 9–14 numerosta 040 502 4838. Tukea opiskeluun. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa diakoniatyöstä voi hakea taloudellista tukea myös oppikirjoihin ja koulumateriaaleihin. Ota yhteyttä diakoniatyöntekijöihin. Parisuhteen ja perheen tukipalveluja. Tukea, keskusteluapua ja sielunhoitoa perheille, pareille, erotilanteessa eläville, lapsiin ja kasvatukseen sekä omiin voimavaroihin liittyvissä kysymyksissä. Soita, laita viestiä tai sähköpostia perhetyönohjaajille: Outi Wenell, outi.wenell@evl.fi, 040 5474 146, ja Kirsi Kanerva, kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165. Puhelut arkisin klo 9–19, viestejä ja sähköpostia voit laittaa kaikkina aikoina. Vastaam-

me niihin työpäivinä. Papin puhelin ma–pe klo 9–21, p. 09 8050 3501. TukiChatti arkisin klo 15–18, www. espoonseurakunnat.fi.

äärellä.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA!

TUKEA JA APUA

www.espoonseurakunnat.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ IG:@espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter:@EspooEtSrk

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk, @superdiakonia Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa

KESÄN KIRKKOHETKET Kirkon sunnuntaimessut ja Toivon rukoushetket lähetetään myös suorina verkkolähetyksinä sivulle facebook.com/Espoonlahdenseurakunta.

TWITTERJUMIS Su klo 10 @Espoonlahdensrk.

MESSU ESPOONLAHDEN KIRKOSSA Nuorten messu pe 31.7. klo 20 Sode. Heikki Lehti. Hila II -rippikoulun konfirmaatio la 1.8. klo 11 kirkko. Irene Erkko. Messu su 2.8. klo 11 kirkko. Asmo Sinervo, Leena Santaharju, Elja Puukko. Cityrippikoulun konfirmaatio su 2.8. klo 14 kirkko. Antti-Pekka Pesonen, Elja Puukko. Nuorten messu pe 7.8. klo 20 Sode. Jukka Lehti. Hila III -rippikoulun konfirmaatio la 8.8. klo 11 kirkko. Tuula Olli, Helena Yli-Jaskari. Messu su 9.8. klo 11 kirkko. AnttiPekka Pesonen, Tuula Olli, Helena Yli-Jaskari. Nuorten messu pe 14.8. klo 20 Sode. Jukka Lehti. Aholansaari-laskettelurippikoulun konfirmaatio la 15.8. klo 11 kirkko. Mira Kohijoki, Helena YliJaskari.

TOIVON RUKOUSHETKI Aina on toivoa! Rukoushetki arkisin klo 8.50 kirkko. Vietetään hetki Sanan, rukouksen ja virren

ESPOONLAHDEN KIRKKO Kirkko avoinna ma-pe klo 8–15 ja su klo 10–14. Pappi päivystää klo 9–21 p. 050 432 8496. Diakonian palveluajat 1.8. alkaen ma klo 9–10 p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 p. 09 8050 6738. Sähköinen ajanvaraus verkkosivujen oikeassa ylänurkassa. Kaikkien työntekijöiden yhteystiedot verkkosivuilta tai ma–pe klo 9–15 p. 09 8050 6000. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 kirkko, vuoronumerot klo 8.30. Jaamme valmiita kasseja alueellamme asuville. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä tekstiviestillä/ sähköpostilla inkeri.oinonen@evl. fi, 050 583 6883.

TOIVON TORI Kirpputorimme on avoinna torstaisin klo 12–18, os. Soukankaari 8 B. Kaikki kesävaatteet vain eurolla tai 50 sentillä 15.8. saakka. Ehditkö siivota kaappejasi kesän aikana? Meille voit lahjoittaa puhtaita vaatteita, ehjiä leluja ja käyttötavaroita sekä kirjoja, kenkiä ja urheiluvälineitä.

YHTEISEN TULEN ÄÄRELLÄ Tule viettämään aikaa, juttelemaan tai vaikka iltapalalle, ota omat grillimakkarat mukaan. Yhteisen tulen äärellä to 6.8. ja joka kuun 1. torstai klo 17–20 Soukan kappeli.

MUSIIKKIA Helsinki Metropolitan Orchestra pe 7.8. klo 19 kirkko, solistina Irina Niskala, urut, kapellimestarina Sasha Mäkilä. Säveltäjäniminä Leevi Madetoja, Francis Poulenc ja Ralph Vaughan Williams. Liput 15/10 e, ennakko metorchestra. tapahtumiin.fi.

LAULETAAN ULKOSALLA Yhteislaulua ja pullakahvit la 8.8. klo 17 Soukan kappelin piha, mukana kanttori Helena Yli-Jaskari. Ota oma muki mukaan.

LUETAAN YHDESSÄ Infotilaisuus suomen kielen opettamisesta kiinnostuneille ke 19.8. klo 18 kirkko. Tied. eveliina.roznovski@evl.fi, 041 518 1244.

PIKKUVÄELLE Kivaa pikkuisille Facebook-sivulla Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet. Katso Nallekerhot sekä Sonjan muskarituokiot ja fiilistele mukana! Kirjepyhäkouluun voi liittyä milloin vain! Lapsi saa maksutta n. 6–7 kertaa vuodessa pyhäkoulukirjeen, jossa on raamatunkertomus, KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.7.–13.8.

värityskuva ja askarteluideoita. Ilmoita lapsesi mukaan: maija. aapakari@evl.fi. Kerro viestissä vanhemman nimi, lapsen nimi, ikä ja osoite. Syksy saapuu! Ilmoittautumislinkit päiväkerhoon, koululaisten iltapäiväklubeihin ja muskareihin avoinna läpi kesän. Tark. tiedot verkkosivuilta.

SIUNATTUNA KOULUTIELLE

Meri Saloila ja muu Saapas-tiimi saa nuorilta yleensä ystävällisen vastaanoton.

Apua & tukea

Nuorten kaverina kaupungilla Saapas-ryhmä menee sinne, missä nuoret viettävät iltaa, mutta ei tungettele. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

ELOKUU ja koulujen alkaminen tarkoittaa sitä, että eri kaupunkien Saapasryhmät aktivoituivat. Saapas on seurakuntien tapa tehdä niin sanottua jalkautuvaa nuorisotyötä. Nuorisotyönohjaajista ja vapaaehtoisista koostuvat Saapas-ryhmät käyvät moikkaamassa nuoria paikoissa, joissa he viettävät aikaa. Liikkeellä ollaan yleensä perjantai-iltaisin ja esimerkiksi koulujen alkaessa ja päättyessä. ESPOOSSA NUORET kokoontuvat usein rannoille. Myös kauppakeskukset vetävät nuoria, erityisesti Iso Omena ja Sello. – Nuoret liikkuvat aika paljon. He saattavat olla jonkin aikaa jossain ja siirtyä sitten muualle, kertoo Leppävaaran seurakunnan erityisnuorisotyönohjaaja ja Espoon Saappaasta vastaava ohjaaja Meri Saloila. Myös skeittipaikoille ja koulujen pihoille kokoontuu nuoria. Näissäkin paikoissa käydään, mutta erityisesti tällöin Saapas-ryhmältä vaaditaan tilannetajua. – Jos nuoret haluavat olla paikassa, jossa ei ole aikuisia, siihen on yleensä jokin hyvä syy, Saloila sanoo. – Kun menemme nuorten reviirille, pyrimme antamaan heille tilaa. Jos nuoret eivät halua keskustella, emme tietenkään yritä väkisin. Jokainen murrosikäisen vanhempi tietää, ettei nuorten kanssa keskustelu

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2020

ole välttämättä helppoa. Meri Saloilan mukaan se ei aina ole helppoa saapaslaisillekaan, mutta hänen kokemuksensa mukaan aito kiinnostus välittyy. – Jo se helpottaa, että emme ole heidän vanhempiaan. Tyhjän kysymisessä ei ole koskaan järkeä, vaan nuoret kyllä aistivat, oletko aidosti kiinnostunut heidän kuulumisistaan. ESPOON SAAPPAASEEN kuuluu työntekijöitä Leppävaaran, Olarin, Espoonlahden ja Tapiolan seurakunnista. Vapaaehtoisia on kymmenkunta eri puolilta Espoota. – Lähdemme liikkeelle yleensä iltaseitsemältä joko Leppävaaran seurakunnan nuorten tilasta Siivestä, Espoonlahden nuorten tilasta Sodesta tai Olarin kirkolta. Teemme yhteistyötä kaupungin Nuorisotyö raiteilla -hankkeen kanssa. Uusia vapaaehtoisia Saapas kouluttaa noin kerran vuodessa. – Pitää olla sellainen elämäntilanne, että voi tulla mukaan ja sellainen fyysinen kunto, että jaksaa kulkea illan. Noin muuten vaatimuksena on vain täysi-ikäisyys ja se, että on kiinnostunut nuorista.■ Lisätietoa: www.espoonseurakunnat. fi/apua-ja-tukea/nuorelle/saapas Espoon Saapas vastaa päivystäessään numerosta 09 8050 5050. Lisätietoja myös Meri Saloila 040 720 1120 tai meri. saloila@evl.fi

Ekaluokkalaiset ja opettajat siunataan ti 11.8. ja ke 12.8. klo 18 kirkko. Pastori Jukka Lehti, kanttori Elja Puukko, seurakunnan nuorisotyönohjaajia ja lastenohjaajia sekä koulujen opettajia. Jäätelötarjoilu. Tervetuloa perheet, kummit ja muut läheiset. www.suuremmansuojassa.fi. Tiistain tilaisuuteen kutsutaan koulut: Eestinkallio, Latokaski, Maininki, Meritori, Nöykkiönlaakso ja Saunalahti. Keskiviikon tilaisuuteen kutsutaan koulut: Iivisniemi, Kantokaski, Laurinlahti, Martinkallio, Koulumäki ja Soukka.

KOULUIKÄISET Tsekkaa Nonparellin, Lennun ja Tinkan puuhakerhot Facebooksivulla Espoonlahden seurakunta.

NUORET Pysy kuulolla kesän toiminnasta: www.sodesode.fi, @sodesta Nuortenillat kesäperjantaisin klo 17–22. Kerhonohjaajaksi kouluikäisten lasten kerhoihin? Kerhorekry ti 11.8. klo 17 Sode. Jatkis-leiri 21.–23.8. Ilm. nettisivuilla 6.8. saakka.

YHTEISVASTUU OPEN Tehdään hyvää pelaamalla golfia! Golfkilpailu pe 28.8. Gumböle Golf. Lue lisää nettisivulta www. espoonseurakunnat.fi/osallistu/ yhteisvastuu. Kisa on avoin kaikille Green Cardin suorittaneille. Ilm. viim. 21.8. irene.erkko@evl.fi. Tänä vuonna Yhteisvastuukeräys tukee vanhemmuutta.

HÄÄYÖ Nyt on helppoa mennä naimisiin! Me on varattu kirkko ja kakkukahvit – tule paikalle tulevan puolisosi kanssa. Hääyö pe 28.8. klo 21–00, vihkiajat puolen tunnin välein. Vihkiparille ja n. 10 häävieraalle tarjotaan seremonian jälkeen kakkukahvit. Varaukset Espoon seurakuntien palvelukeskus ma–ti klo 9–15, ke–to klo 9–12 p. 09 8050 2601 (pe asiakaspalvelu suljettu).

TOIMIVA PERHE –KURSSI Käytännöllisiä ja konkreettisia ihmissuhdetaitoja perheen arjen pyöritykseen. Kurssi ti 15.9., 22.9., 29.9., 27.10., 3.11., 17.11. ja 24.11. klo 17.30–19.30 sekä la 10.10. ja 14.11.

klo 10–14 Soukan kappeli. Kurssilla työskennellään ryhmässä ja käsiteltäviä taitoja harjoitellaan pari- ja pienryhmätehtävin. Maksu 60 e/ osallistuja, lastenhoito 10 e. Ilmoittautuminen 1.–31.8., linkki sivulla bit.ly/2E2h46j. Tied. tanja.routama@evl.fi, 050 441 9154.

OLETKO MENETTÄNYT LÄHEISESI? Sururyhmä alkaa syyskuun lopussa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset pastori Asmo Sinervo 1.8. alkaen p. 040 828 6899, asmo.sinervo@evl.fi ja 25.8. alkaen diakoni Minna Maijanen p. 040 705 3358, minna. maijanen@evl.fi.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

MESSUT JA HARTAUDET Messu kirkossa su ja pyhäpäivisin klo 11. Leppävaaran kirkossa voi olla paikalla työtekijöiden lisäksi 75 seurakuntalaista. Ovet aukeavat klo 10.30. Seurakuntalaiset ohjataan kirkkosaliin ja messua vietetään hygieniasuositukset ja turvavälit huomioiden. Messu su 2.8. klo 11 Leppävaaran kirkko. Messu su 9.8. klo 11 Leppävaaran kirkko. Verkkokirkko joka su klo 11. Voit osallistua joka su myös Leppävaaran seurakunnan verkkokirkkoon YouTubessa tai Facebookissa. Verkkokirkko on n. 20 minuuttia kestävä videoitu hartaus. Se sisältää musiikkia, puhetta ja rukousta. Video vie meidät paitsi kirkkosaliin, myös muualle Leppävaaraan. Voit katsoa videon silloin, kun sinulle sopii. Verkkohartaus: Raamatunlukua ääneen ma–pe klo 17 seurakunnan Facebook-sivu. Leppävaaran kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 12–18.

SOIVA KESÄPÄIVÄ Ilahduttaa läpi kesän joka to klo 12 Leppävaaran kirkolla. Parittomina viikkoina konsertti kirkkosalissa ja parillisina viikkoina yhteislauluhetki kirkon pihalla. Vapaa pääsy. 30.7. Konsertti: Bach to you. Jouni Somero, piano. 6.8. Yhteislaulutuokio. 13.8. Konsertti: Sydämeni laulu. Tiia Maria Saari, sopraano, Pauliina Hyry, urut, piano. 20.8. Yhteislaulutuokio.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.7.–13.8.

27.8. Konsertti: Silloinpa kesä minulla. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, joht. Kullervo Latvanen. Tulethan konsertteihin ajoissa, sillä voimme ottaa vain 75 kuulijaa kirkkosaliin. Sateen sattuessa myös yhteislaulutuokiot siirtyvät pihalta kirkkosaliin.

LÄHETYSTERVEISIÄ Nimikkolähetit Siiri ja Marko Turunen tuovat lähetysterveisiä farsinkielisestä seurakuntaelämästä ja kertovat kuulumisia pakolaistyöstä Berliinistä to 6.8. klo 13 Leppävaaran kirkko.

KANSAINVÄLINEN KUORO TZ kokoontuu tiistaisin klo 18 Perkkaan kappelilla.

NAISTEN KESÄSAUNA Lämmin sauna, virkistävä vesi, hauska juttuseura, maukas ruoka ja hiljentyminen. Nämä kaikki koet ma 24.8. klo 18−21 Hvittorpin rantasaunalla. Tule mukaan vaikka ystävän kanssa. Omat kyydit. Ilm. viim. 10.8.: Eliisa Lassila, 040 715 9250, eliisa.lassila@gmail.com.

RUKOUSPUHELIN Haluatko, että puolestasi rukoillaan? Lähetä pyyntösi ja kiitosaiheesi tekstiviestinä numeroon 050 599 9956. Kannamme asioitasi kanssasi Jumalalle tiettäviksi. Past. JuhaPekka Rissanen ja diakoni Harriet Lohikari.

JUOKSUA LÄHETYKSEN HYVÄKSI Kiinnostaisiko sinua osallistua juoksutapahtumaan ja/tai tukea lähetystyötä juoksuhaastekampanjoiden avulla? Ota yhteyttä: JuhaPekka Rissanen, 050 529 4044. Ks. Facebook: Run for Missions -juoksuhaaste (R4M).

EKALUOKKALAISET SIUNATAAN KOULUTIELLE Kirkkohetki koulunsa aloittaville ekaluokkalaisille ke 12.8. klo 17, 18 ja 19. Korona-ajasta johtuen tilaisuuksiin on ennakkoilmoittautuminen. Jokainen ekaluokkalainen saa postitse kutsun, jossa on ohjeet ilmoittautumiseen. Kirkkohetket täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Perheestä voi lapsen lisäksi osallistua yksi aikuinen. Jos 12.8. tilaisuudet täyttyvät kokonaan, järjestämme kirkkohetken myös 11.8.

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄPARKIT Tule 2.–6.-luokkalaisten iltapäiväparkkiin suoraan koulusta. Uusia kavereita, leikkiä, pelejä, läksyjä, askartelua... Pidämme myös hartaushetken ja syömme välipalan. Parkeissa toimivat ohjaa-

jina nuorisotyönohjaajat. Syksyllä joudumme rajaamaan parkkien osallistujamäärää, koska noudatamme koronan vuoksi turvavälejä. Ilmoittaudu siis parkkeihin etukäteen 11.–19.8. nuortensiipi.fi. Myöhemminkin voi kysellä, onko vielä tilaa. Syyskausi alkaa 25.8.: Siivessä ti klo 13–16 (os. Alberganesplanadi 1), Uutussa to klo 13–16 (os. Lintukulma 2).

MUSIIKKIA LAPSILLE Laulaminen ja soittaminen on hauskaa, varsinkin porukalla! Ilmoittaudu mukaan kuoroon tai musakerhoon. Mukaan otetaan 15 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Musiikkitoiminta on maksutonta. Muskarikuoro Huiske (5–7-v.) to klo 16.45–17.30 Uuttu, alk. 27.8. Muskariope Essi, eeva-maria. nyyssonen@evl.fi, 040 559 1489. Ilm. espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/musiikki/ muskarit Musakerho Havina (2.–6.-lk) to klo 15.45–16.30 Uuttu. (3.9.–26.11.) Huom. voit osallistua suoraan iltapäiväparkista. Ohjaajana pitkän linjan bändimuusikko ja opettaja Taneli Helminen, taneli.helminen@ gmail.com. Tied. Outi-kanttori, outi.noponen@evl.fi, 040 513 0869. Leiri lapsiperheille Hyvän olon viikonloppu lapsiperheille – aikaa itselle, aikaa parisuhteelle, aikaa perheelle Velskolan kurssikeskuksessa pe–su 25.– 27.9.20. Kaikenlaista mukavaa yhteistä puuhaa, lisäksi aikuisille ja lapsille omaa ohjelmaa. Nautimme hyvästä ruuasta ja upeasta ympäristöstä. Leiri on tarkoitettu perheille, joissa on 0–14-vuotiaita lapsia. Etusijalla ovat Leppävaaran seurakunnan jäsenet ja uudet leiriläiset. Hinta: aikuinen 45 e, lapsi 3–14-v. 20 e. Alle 3-v. ilmaiseksi.

HYVÄN OLON VIIKONLOPPU LAPSIPERHEILLE Perheleiri Velskolan kurssikeskuksessa pe–su 25.–27.9. Lapsiperheiden leirillä kaikenlaista mukavaa yhteistä puuhaa, lisäksi aikuisille ja lapsille omaa ohjelmaa. Nautimme hyvästä ruuasta ja upeasta ympäristöstä. Leiri on tarkoitettu perheille, joissa on 0–14-v. lapsia. Etusijalla ovat Leppävaaran seurakunnan jäsenet ja uudet leiriläiset. Hinta: aikuinen 45 e, lapsi 3–14 v. 20 e, alle 3-v. ilmaiseksi.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Kaikkiin jumalanpalveluksiin voi edelleen osallistua kotona. Suoratoisto netissä: Youtube/Olarin seurakunta (www.youtube.com/ user/Olarinsrk). Olarin kirkon messuissa noudatetaan koronapandemiaan liittyviä turvallisuusohjeita. Kirkkosalissa voi olla yhteensä 80 henkilöä. Kesällä Olarin kirkon messu alkaa klo 11. Messu su 2.8. klo 11 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Raisa Jarkkola, avustava pappi Tapio Suontakanen, kanttori Sari Rautio. Hvittorp 3 A kansainvälisen rippikoulun konfirmaatiomessu la 8.8. klo 10. Liturgia ja saarna Anna Poutiainen, avustava pappi Raisa Jarkkola, kanttorit Sanna Franssila ja Sari Rautio. Musiikkiryhmä. Hvittorp 3 B kansainvälisen rippikoulun konfirmaatiomessu la 8.8. klo 14. Liturgia ja saarna Anna Poutiainen, avustava pappi Raisa Jarkkola, kanttorit Sanna Franssila ja Sari Rautio. Musiikkiryhmä. Kansainvälisen Hvittorpin rippikoulun konfirmaatiomessu. Liturgia ja saarna Anna Poutiainen, avustava pappi Raisa Jarkkola, kanttorit Sanna Franssila ja Sari Rautio. Musiikkiryhmä. Messu su 9.8. klo 11 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Maritta Hartikainen, kanttorit Sanna Franssila ja Sari Rautio.

TUKEA JA APUA Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 040 547 1857. Diakonian ajanvaraus: puhelimitse ti klo 10–11, 050 4329 368. Työntekijät ovat tavattavissa puhelimitse keskusteluja varten. Yhteystiedot: www. espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/tyontekijat.

TYÖNTEKIJÄT TUKENASI

LAPSET JA PERHEET

Tavoitat papin joka päivä klo 9–21, 09 8050 5562. Diakonian palveluaika ma klo 10–12, 050 432 9318. Muina aikoina ota yhteyttä suoraan työntekijöihin puhelimitse tai sähköpostitse.

Videoita, hartauksia, Hiirulin seikkailuja, toimintatuokioita, Päkän lauluja… löytyy Facebookista Olarin seurakunnan lapset ja perheet, Chapple Iso Omena sekä Instagramista @olarin_perheet ja @chappleisoomena. Lisätietoja myös: espoonseurakunnat.fi/ olarin-seurakunta/lapset-ja-lapsiperheet. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.7.–13.8. KOULUIKÄISET JA NUORET Tarjontaa verkossa ja somessa myös kouluikäisille ja nuorille. Tarkempia tietoja: Kouluikäiset: IG olarilurppa, nuoret: IG chapplenuoret.

EKALUOKKALAISET SIUNATAAN KOULUTIELLE Ekaluokkalaisten kouluun siunaaminen ma 10.8. klo 17, 18 ja 19 Olarin kirkko. Ennakkoilmoittautuminen: nuori.chapple.fi/ekaluokkalaisten-siunaus/. Kuhunkin tilaisuuteen mahtuu max 25 ekaluokkalaista ja heille kaksi vierasta.

EKUMEENINEN RISTISAATTO La 22.8. klo 9–15. Aloitus klo 9 karmeliittaluostari, Myllyjärventie 3. Klo 9 katolinen messu karmeliittaluostarissa. (4,2 km kävelyä) Klo 10.30 Oittaa, ortodoksinen vedenpyhitys. (3,8 km kävelyä) Klo 12.30 Ingaksen pappila, Ingaksentie 9. Hetkipalvelus. Kevyt lounas 5 e. (3,4 km kävelyä) Klo 15 Kauniaisten Metodistikirkko, Yhtiöntie 33. Rukoushetki. Järjestäjinä Espoon ekumeeninen toimikunta, Helsingin ortodoksinen seurakunta, Kauniaisten metodistiseurakunta, Studium Catholicum, Espoon hiippakunta sekä Espoon ja Kauniaisten luterilaiset seurakunnat. Sään mukainen varustus, vesipullo, vaellukseen sopivat jalkineet ja käteistä lounasta varten. Vaelluksen pituus: n. 12 km

SYKSYN TOIMINNAN KÄYNNISTYMINEN Syyskauden avoin toiminta eri toimipisteissä käynnistyy syyskuussa. Päiväkerhot ja musiikkileikkikouluryhmät käynnistyvät elokuun puolivälissä. Lisätietoja päiväkerhonohjaajilta ja muskariopettajalta.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Mankkaantie 2–4 A 17, avoinna arkisin puhelimitse klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSU Yleiset ohjeet messukävijöille Yhteiset ilmoitukset -palstalla. Otaniemen kappelin messuun mahtuu 25 seurakuntalaista. Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan verkkosivuilla. Messu su 2.8. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Aiheena Totuus ja harha. Liturgi Kari Airaksinen, saarnaaja

Päivi Linnoinen, kanttori Ruut Kiiski. Messu su 9.8. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Aiheena Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa. Liturgi Päivi Linnoinen, saarnaaja Heidi Zitting, kanttori Ruut Kiiski. Messu su 16.8. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Aiheena Etsikkoaikoja. Liturgi Marianne Tiihonen, saarnaaja Ossi Tervonen, kanttori Liisa Malkamäki.

EKALUOKKALAISET SIUNATAAN KOULUTIELLE Kouluun lähtevien siunaaminen järjestetään tänä vuonna virtuaalisesti ti 11.8. klo 18. Tilaisuus lähetetään suorana Facebook-sivullamme Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet (ei edellytä rekisteröitymistä). Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua, vaan siihen osallistutaan kotoa käsin. Olemme varanneet pienen muistamisen uusille koululaisille. Annamme ohjeet lahjan noutamisesta lähetyksen yhteydessä.

PYHÄPÄIVÄN TERVEHDYS Joka sunnuntai klo 12 seurakunnan Facebook-sivulla (ei edellytä rekisteröitymistä).

KESKIPÄIVÄNRUKOUS Verkkolähetykset arkena klo 12 Tapiolan seurakunnan Facebooksivulla.

EROSTA ETEENPÄIN Erosta eteenpäin -vertaistukiryhmä kokoontuu syyskaudella 5 kertaa joka toinen torstai alkaen to 24.9. klo 17.30–19 Tapiolan keskustassa, paikka varmistuu myöhemmin. Muut kokoontumiset ovat 8.10., 22.10., 5.11. ja 19.11. Ryhmään mahtuu 6–8 avo- tai avioeron läpikäynyttä. Vertaisryhmässä käsittelemme mm. eron aiheuttamaa kriisiä, tunteita ja muutosta. Ryhmä on maksuton. Ohjaajina psykoterapeutti Raija Krusius ja perhetyöntekijä Kristiina Larjava. Tied. ja ilm. viim. 11.9.: kristiina. larjava@evl.fi, p. 050 358 1064.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian päivystys arkisin klo 9–15, 09 8050 4400.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, avoinna ma-ke 10-14, to klo 10-16 ja pe palvelu puhelimitse 10-14 p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2020

KORONA-AJAN INFOA Kaikessa seurakunnan toiminnassa huolehditaan turvaetäisyyksistä ja annetaan ohjeita hygieniasta. Kauniaisten kirkkosalin tilaisuuksiin mahtuu turvaetäisyydet huomioiden max 70 hlöä. Kirkkokahveja ei toistaiseksi järjestetä. Päivitetyt tiedot ovat verkkosivuillamme. Joitakin messuja, jumalanpalveluksia ja konsertteja suoratoistetaan mahdollisuuksien mukaan seurakunnan Facebooksivuston kautta (seurakuntalaisia ei kuvata). Mahdollisesta verkkolähetyksestä mainitaan tilaisuuden kohdalla erikseen.

MESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10 Su 2.8. saarna Pauli Tuohioja, liturgia Mimosa Mäkinen ja kantt. Anna Marte. Su 9.8. Mimosa Mäkinen ja kantt. Teija Palolahti.

KESÄTREFFIT KESKIVIIKKOISIN Kauniaisten kirkonmäellä klo 14 kirkkosalissa ja sisäpihalla. Ohjelmahetki kestää noin 30 min. Ollaan turvallisesti etäällä toisista mutta silti yhdessä. Ke 5.8. mukana Pirjo Luoma ja Teija Palolahti ja ke 12.8. Tiro Rohkimainen ja Anna Marte.

MUSIIKKITREFFIT To 13.8. klo 13.30 Kauniaisten kirkossa. Heli Peitsalo, urut. Louis Vierne 150 vuotta. Kesto n. 30 min. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Suomen Lähetysseuralle. Mahd. myös verkkolähetyksenä srk:n Facebook-sivuston kautta.

PERHEIDEN ELOPUISTO Lapsille ja vanhemmille kirkon leikkipuistossa ti 11.8. ja ti 18.8. klo 10–12. Ei enn. ilmoittautumista.

EKALUOKKALAISTEN KOULUTIELLE SIUNAAMINEN To 13.8. klo 18.30 Kauniaisten kirkolla.

TUKEA JA APUA DIAKONIATYÖNTEKIJÖILTÄ Diakoniatyöntekijät, tuki ja apu arjen haasteissa ja iloissa. Ota rohkeasti yhteyttä, pirjo.luoma@ evl.fi, p. 050 301 7028, sonja.holkerinoja@evl.fi, p. 050 464 7001.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR I ESBO DOMKYRKA VARJE SÖ. KL. 12.15 2.8. Ertman, Brunell, E-L. Malm-

gren. 9.8. Ertman, Brunell, E-L. Malmgren. Församlingen är välkommen till högmässorna. Antalet deltagare i Esbo domkyrka är begränsat till 160 personer. Vi håller säkerhetsavstånd och följer hygienbestämmelserna. Dörrarna till Esbo domkyrka öppnas kl. 12, ingång endast från huvudingången. Inget kyrkkaffe under sommaren.

MUSIK I SOMMARKVÄLLEN I ESBO DOMKYRKA VARJE SÖ. KL. 19 2.8. Bälgatoner. Martina Brunell, accordeon; Mauriz Brunell, orgel. Walther, Mendelssohn, Rheinberger, Piazzolla, Högberg. 9.8. Barockwald. Barockensemble Tuohi: Kirsti Apajalahti, barockviolin; Pieta Mattila, barockcello; Kaisamaija Uljas, theorb. Mealli, Schmelzer, Matteis, Uccelini, Walther, Bertali, Bibern. Konsertserien fortsätter varje sö. kl. 19 t.o.m. 16.8. Fritt inträde. Max.160 personer.

ÖPPEN VERKSAMHET FÖR BARN OCH FAMILJER Olars kyrka, svenska sidan, och Esbo domkyrkas församlingsgård. Sång, andakt, lek & rörelse, samvaro. 3.8–7.8 kl. 9.30–11.30, må., on. & fre familjeklubb, ti. & to. öppen dagklubb för 3–6-åringar.10.8–13.8 kl. 9.30–11.30, må. & on. familjeklubb, ti. & to. öppen dagklubb. Öppen verksamhet för 7–11-åringar 3–7.8 och 10.8–13.8 kl. 12.30–14.30. OBS! Ingen verksamhet på fredag 14.8!

DIAKONIN HJÄLPER Den öppna diakonimottagningen är stängd t.o.m. 31.8, men du når diakoniarbetarna per telefon och e-post: Nina Wallenius, 050 432 4323, nina.wallenius@evl.fi, AnnChristine Wiik, 050 597 3313, annchristine.wiik@evl.fi, Taina Sandberg, 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi

VI FINNS HÄR FÖR DIG De anställda är anträffbara per telefon, e-post och sociala medier. Du hittar alla kontaktuppgifter på esboforsamlingar.fi/kontakt. Kundbetjäning endast per telefon och elektroniskt t.o.m. 31.8: Esbo svenska församlings kansli: 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi Esbo församlingars servicecentral, bokning av dop, vigsel och jordfästning: 09 8050 2601, varauspalvelut.espoo@evl.fi Förändringar i verksamheten meddelas på esboforsamlingar.fi och sociala medier.

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3. öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 2.8 Högmässa kl. 12. SÖ 9.8 Högmässa kl. 12.

DIAKONIMOTTAGNING TO 30.7 och 6.8 med mat- och/ eller brödutdelning i kyrkans aula kl. 10–11. Eventuella förändringar möjliga p.g.a. coronakrisen.

SOMMARTRÄFF TO 30.7 och 6.8 på kyrkans innergård kl. 13.30.

Yhteiset

Messut eli ehtoollisjumalanpalvelukset Espoon seurakunnissa korona-aikana: seurakuntien rivi-ilmoituksista näet tarkemmin, missä ja mihin aikaan messua vietetään. Kokoontumisrajoitusten takia kirkkoon tai kappeliin voi enimmillään kerrallaan tulla vain sen verran seurakuntalaisia, että 1–2 metrin turvavälien pitäminen on mahdollista. Messua vietettäessä noudatamme kaikkia annettuja ohjeita turvaväleistä ja hygieniasta niin kirkkotilassa istumisessa, virsien veisaamisessa, ehtoollisen viettämisessä kuin vaikkapa kolehdin keräämisessä. Tarkemmat ohjeet saat paikan päällä. Valtioneuvosto kehottaa edelleen ikäihmisiä, riskiryhmiin kuuluvia sekä flunssaoireisia pysymään kotona. Kirkkokahveja ei ole tarjolla. Jumalanpalveluksiin voi edelleen osallistua turvallisesti myös verkossa. Seurakuntien verkkolähetysten tiedot löydät rivi-ilmoituksista. Myös Ylen tv- ja radiojumalanpalvelukset jatkuvat sunnuntaisin. Hääyö: nyt on helppoa mennä naimisiin! Kirkko ja kakkukahvit on varattu – tule vain paikalle tulevan puolisosi kanssa. Hääyö pe 28.8. klo 21–00 Espoonlahden kirkolla, vihkiajat puolen tunnin välein. Vihkiparille ja n. 10 häävieraalle tarjotaan seremonian jälkeen kakkukahvit. Varaukset Espoon seurakuntien palvelukeskus ma–ti klo 9–15, ke–to klo 9–12, p. 09 8050 2601 (asiakaspalvelu suljettu pe).

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.7.–13.8.

Elämänkaari ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA Kastetut Emma Susanna Aarnikoivu, Leevi Evert Juhani Airaksinen, William Olavi Alenius, Oona Lyyli Marjatta Eloranta, Emma Mirjam Gangsøy, Nissa Aliviana Maria Ghulam, Selina Saga Sofia Haverinen, Matteo Urho Johannes Heikkilä, Aatos Emil Valfrid Holopainen, Elise Maria Huusko, Kasper Aleksi Jantunen, Saaga Linnea Jysmä, Nelli-Noora Emilia Karhu, Minttu Mette-Mimosa Kekki, Elias Oskari Kivistö, Veeti Oliver Koskela, Roosa Aurora Kukkonen, Onni Iivo Antero Kuukka, Maria Eveliina Lahdensivu, Eetu August Tapani Mallasto, Enni Saimi Elisabeth Melgin, Elias Väinö Tapio Mäkeläinen, Linne Lyydia Niiranen, Olli Elmeri Niittynen, Maya Aomora Ojanperä, Teo Valtteri Pasonen, Saara Mirjami Peltonen, Linnea Aurelia Pärssinen, Elias Olavi Rantasalo, Anni Emilia Rintala, Vili Aapeli Rouvari, Livia Elli Aleksandra Rönnholm, Rafael Veikko Sarén, Hilla Ida Inkeri Siiriäinen, Olivia Heidi Eleonoora Simola, Elias Heikki Johannes Simonen, Elian Mio Matias Soininen, Teemu Matias Soininen, Senja Aurora Suominen, Beata Elisabeth Svensson, Kerttu Mimosa Tarkiainen, Nooa Vilho Johannes Vinho. Avioliittoon aikovat Juho Oskari Kuusisto ja Niina Kaarin Lindholm, Victor Henrik Sebastian Thors ja Isabelle Helena Madeleine Lindholm. Hautaan siunatut Bertta Katariina Wellingk 95 v, Aune Kyllikki Hellström 92 v, Sirkka Kaija Lea Kivekäs 91 v, Eeva Liisa Lapinsalo 88 v, Arvo Untamo Lakovaara 86 v, Helli Kaarina Malli 85 v, Laina Raakel Linden 82 v, Rauha Anna Liisa Öhman 81 v, Arja Hellin Leinonen 78 v, Taito Terho Komulainen 75 v, Tuula Anneli Vattulainen 75 v, Ritva Säde Hellevi Vauhkonen 75 v, Sirkku Marketta Ilmonen 74 v, Tarja Alice Havu 73 v, Eija Orvokki Sjöblom 73 v, Tuula Anneli Vadell Gómez 72 v, Leila Hannele Laitila 68 v, Lasse Kalevi Harju 67 v, Pentti Johannes Huumo 66 v, Mikko Juhani Lehtikangas 64 v, Paavo Johannes Ahonen 54 v, Samuli Artur Felix Pikkarainen 25 v, Hilma Harriet Montonen 17 v, Nelli Ilona

Kotta 15 v, Egil Toivo Aleksis Holma 0 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Jami Johannes Kristian Helminen, Noel Olavi Huusari, Elea Julia Kallio, Nils Oliver Antero Karikoski, Minja Lumi Aino Lahtinen, Onni Aatos Alvar Lehto, Wilma Tuuli Esteri Luukkonen, Matias Veikko Tapani Merikallio, Elton Alvar Johannes Peltomäki, Sofia Tyyne Emilia Piironen, Minessa Kia Sinikka Pinosto, Bertta Pauliina Puotinen, Tessa Bea Olivia Pätäri, Oiva Martti Tapio Rantakokko, Livia Isabella Talving, Viola Maria Tuomisto, Elle Aurora Varonen, Aate Viljami Veikkola, Aksel Reino Olavi Villman, Viivi Sofia Wiklund. Hautaan siunatut Kaija Kyllikki Nurmela 93 v, Varpu Liisa Natunen 89 v, Hellä Sinikka Rundberg 89 v, Aimo Armas Metsälä 88 v, Jaakko Aaro Niemelä 88 v, Leo Viljo Kettunen 86 v, Olli Juhani Mäkelä 86 v, Raimo Olavi Virkkunen 85 v, Maija-Liisa Vesamaa 83 v, Irja Marjatta von Konow 83 v, Ulla Kristina Nurmi 81 v, Hilkka Marja Kirves 79 v, Markku Lauri Tapani Wennervirta 78 v, Kaarlo Allan Maaniemi 77 v, Leena Marketta Santalahti 77 v, Mikko Tapio Vuorinen 76 v, Tuula Kaarina Kajander 72 v, Jorma Antero Määttä 70 v, Marja-Kaarina Koivistoinen 68 v, Eeva Liisa Kiuru 67 v, Satu Susanna Kuokkanen 45 v.

Kastettu Eeli Ilmari Ilmoniemi. Hautaan siunattu Georg Jean Liemola 80 v.

Viktorina Kaisla, Levi Armas Kauppinen, Jare Juhani Kinnunen, Alex Mikael Eugen Koistinen, Konrad Noel Nestor Kupila, Edvin Eino Johannes Laine, Eino Antero Leppinen, Johannes Sulo Salomon Luoma, Melvin Mio Alexander Nissinaho, Paavo Valtteri Puljula, Saimi Elsi Helena Rinnevalli, Eero Olavi Saarnio, Eliott Johannes Salmela, Elsi Saimi Loviisa Sillman, Aada Siiri Sofia Tsutsunen, Nelli Anna Ilona Tsutsunen, Veera Liisa Emilia Vesterinen. Avioliittoon aikovat Joel Valdemar Grönqvist ja Karoliina Kati Maaria Taavitsainen, Jarno Juhani Halonen ja Ella Aurora Hämäläinen, Antti Akusti Lähteenmäki ja Niina Riitta Jouppi. Hautaan siunatut Hjördis Margaretha Ruokola 99 v, Sirkka Liisa Sarin 90 v, Kerttu Onerva Silvonen 90 v, Tyyne Elviira Suvi 89 v, Terho Antero Huikkonen 88 v, Aune Mirjam Kovanen 87 v, Anneli Ulriika Hyötylä 86 v, Irma Anneli Lappalainen 84 v, Kaarina Nurmi 82 v, Taisto Olavi Kauhanen 80 v, Mauno Arvi Kujala 80 v, Paula Eliina Kaski 74 v, Tuire Orvokki Miinalainen 74 v, Riitta Marjatta Teräsvuori 70 v, Seija Birgit Sohlman 69 v, Jorma Tapani Särkkä 63 v, Antti Juhani Mikola 32 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

OLARIN SEURAKUNTA

Kastetut Aino Ilona Afflekt, Oiva Mauri Armas Ahlroos, Eino Aatos Aho, Lumi Aurora Taika Tuuli Airaksinen, Oliver Aihe August Bastman, Anton Vilhelm Becker, Rasmus Mikonpoika Eskelinen, Lukas Oliver Eskelinen-Poikonen, Cecilia Lumi Forsberg, Väinö Otava Förell, Arne Juhani Govenius, Viljami Aapo Olavi Heikkilä, Inna Elli

Kastetut Alvar Ilmari Aavaranta, Viena Sofia Anttila, Linnea Amelie Aronen, Mimosa Alesia Jasmin Bollström, Lilli Sanelma Brandstack, Eino Ensio Heiskanen, Alex Edvin Eemeli Hynninen Nyberg, Friida Josefiina Juvonen, Noora Alexandra Laine, Liam Frans Tapio Lajunen, Tua Aurora Olivia Lamminpää, Aada Emilia Lehtisaari,

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

Takeo Lievonen, Anton Marcus Nikolai Lindén, Evelina Vera Emelie Mattsson, Kaarlo Vilppu Mikael Pajari, Minni Matilda Panula, Daniel Alvin Piipponen, Marcel Henry Larik Rinne, Roope Urho Oliver Saarinen, Elle Adele Saren, Edith Eloisa Elisabeth Soininen, Fiona Valoisa Aurelia Soininen, Venla Sofia Streng, Tilda Sylvi Edith Tyrväinen, Leevi Elias Ukkonen, Toivo Aarno Vasamies, Veeti Eero Ilmari Vuorio, Celina Varpu Ylimäki. Avioliittoon aikovat Leo Patrik Rafael Bäckman ja Anni Taru-Pauliina Toivanen, Teemu Olavi Helasharju ja Siru Anneli Rissanen, Ville Kari ja Laura Anna Maria Virtanen, Janne Jyrki Johannes Mäki ja Oona Amanda Kangas, Taavi Oskari Punsár ja Hanna-Sofia Elisa Korhonen. Hautaan siunatut Irma Hellin Ruuskanen-Sere 92 v, Sirkka Kaarina Suni 88 v, Pentti Johannes Pöllänen 86 v, Lahja Anneli Keränen 82 v, Toivo Kalevi Järvenpää 81 v, Seppo Kalervo Vihavainen 80 v, Riitta Liisa Hiltunen 78 v, Kalervo Juhani Kärkkäinen 75 v, Sirkka Kaarina Häggström 74 v, Kari Antero Virtanen 74 v, Jouko Kalevi Tervapuro 73 v, Markku Juhani Feldt 70 v, Kari Juhani Marjanen 69 v, Ilpo Heikki Salminen 69 v, Jyrki Petri Tapani Kosonen 64 v, Kauno Tapani Vainio 64 v, Asko Antero Mäkiranta 58 v, Juho Asgeir Emerik Tirkkonen 20 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Aini Ilona Kristiina Eronen, Ahti Alvar Kuutti Hiilamo, Säde Eleana Iisakka, Hilda Aamu Alisa Johansson, Urho Alarik Kivi, Milo Hugo Maximilian Kivimäki, Linnea Hilma Johanna Korkolainen, Peppi Aava Ilona Lindroth, Otso

Väinö Einar Martikainen, Elian Mio Oksa, Claudia Inga Lilian Pitkänen, Kasper Niklas Salo, Tilda Edith Adelina Saukkoriipi, Bea Lina Nguyen Seppälä, Teo Antero Silvonmäki, Oskari Lionel Tupola, Eetu Karl Johannes Viinikainen, Olli Jouni Oiva Väre. Avioliittoon aikovat Misamatti Tapani Koistinen ja Hanne Riikka Tuupainen, Teemu Ville Valtteri Uurinmäki ja Sanna Sofia Laitila. Hautaan siunatut Kerttu Kyllikki Anttila 95 v, Yrjö Mikael Suomijoki 94 v, Pekka Lehto 93 v, Anja Birgit Metsämäki 93 v, Helka Maija Pulkkinen 93 v, Maija Impi Maria Silvola 93 v, Maire Mirjam Fredriksson 92 v, Jorma Olavi Öystilä 91 v, Martti Kalervo Mäki 88 v, Ritva Kaija Anneli Tirronen 88 v, Maija Inkeri Kinnunen 85 v, Alpo Kalevi Toivio 83 v, Anna Maria Hyvämäki 82 v, Päivyt Aino Martta Autio 78 v, Erkki Olavi Räsänen 77 v, Timo Kristian Näsman 75 v, Kimmo Sakari Saravuo 75 v, Hanna Maarit Saarinen 68 v, Tuula Riitta Asikainen 67 v, Jari Mikael Rasanen 53 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Amos Oscar Ebeling, Charlie Edvin Eriksson, Karl Wilmer Holmström, Ellen Viola Lucander, Ellen Jade Victoria Nordgren, Chiara Leonora Carolina Nyström, Alice Rakel Johanna Peräsalo, Anton William Pesonen, Elliot Oskar Pesonen, Ebba Irene Louise Pihlström, Ellen Sofia Riekki, Madeleine Olivia Saari, Edvin Urho Sakari Salo, Lina Viola Uotila, Aron Eric Alexander Wikstedt, Lotte Leonora Övergaard. Avlidna/Hautaan siunatut Viola Maria Ehrnsten 101 år, Erik Rein 100 år, Nils Kristian Hackzell 95 år, Astrid Linnea Sofia Rostedt 91 år, Anita Augusta Sjöholm 91 år, Anna Lena Hakulin 88 år, Lea Sylvia Kauhanen 88 år, Tea Anita Lucander 87 år, Anja Marita Nyström 86 år, Carl Johan Pitkänen 80 år, Harriet Ingalill Irene Grönholm 75 år, Rita Elisabet Maunuvaara 75 år, Liisa Orvokki Grandell 74 år, Sven-Erik Rönnqvist 74 år, Egon Rainer Alexander Grönholm 69 år.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.7.–13.8.

Kirkoissa soi ALEKSANDRA PETROVA

TORSTAINA 30.7. Soiva kesäpäivä -konsertti: Bach to You. Jouni Somero, piano klo 12 Leppävaaran kirkossa. J.S. Bachin musiikkia. Vapaa pääsy. Urkuyö & Aaria -konsertti Linnunlaulua kesäyössä maksuttomana suoratoistona klo 19–20. Georg Friedrich Händelin luontoaiheista musiikkia. Sopraano Olga Heikkilä, urkuri Tomi Satomaa ja Espoon barokki. Ks. linkki suoratoistoon: urkuyofestival.fi.

TORSTAINA 13.8.

SUNNUNTAINA 2.8. Suvisunnuntain iltamusiikki: Soivat palkeet klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Martina Brunell, harmonikka; Mauriz Brunell, urut. Walther, Mendelssohn, Rheinberger, Piazzolla, Högberg. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu Espoon tuomiokirkon musiikkitoiminnan hyväksi.

TORSTAINA 6.8. Soiva kesäpäivä -yhteislaulutuokio klo 12 Leppävaaran kirkon pihalla. Kesälauluja pihalla sään salliessa, sateen sattuessa kokoonnumme kirkkosaliin. Koronaepidemian vuoksi noudatamme turvavälejä ja yleisömäärärajoituksia. Vapaa pääsy. Laulu & laulun tarina -konsertti

Barokkiwald klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Barokkiyhtye Tuohi: Kirsti Apajalahti, barokkiviulu; Pieta Mattila, barokkisello; Kaisamaija Uljas, teorbi. Mealli, Schmelzer, Matteis, Uccelini, Walther, Bertali, Bibern. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Espoon tuomiokirkon musiikkitoiminnan hyväksi.

Helsinki Metropolitan Orchestra esiintyy perjantaina 7.8. klo 19 Espoonlahden kirkossa solistinaan Irina Niskala, urut. Liput 15/10 e. Sama konsertti 5.8. klo 19 Keravan kirkossa ja 6.8. klo 19 Paavalinkirkossa Helsingissä. – Maija Folk: Divine Love, Bob Dylanin lauluja klo 18.30. Laaksolahden kappelissa. Musiikista ja laulusta keskusteleva konserttisarjamme jatkuu taas. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 7.8.

klo 19 Espoonlahden kirkossa. Solistina Irina Niskala, urut, kapellimestarina Sasha Mäkilä. Säveltäjäniminä Leevi Madetoja, Francis Poulenc ja Ralph Vaughan Williams. Liput 15/10 e, ennakko metorchestra.tapahtumiin.fi.

Helsinki Metropolitan Orchestra

LAUANTAINA 8.8. Yhteislaulua ja pullakahvit klo 17 Soukan kappelin pihassa. Säestäjänä seurakunnan kanttori. Ota oma kahvimuki mukaan!

SUNNUNTAINA 9.8.

Soiva kesäpäivä -konsertti: Sydämeni laulu klo 12 Leppävaaran kirkossa. Tiia Maria Saari, sopraano ja Pauliina Hyry, urut ja piano. Vapaa pääsy. Musiikkitreffit klo 13.30 Kauniaisten kirkossa. Heli Peitsalo, urut. Louis Vierne 150 vuotta. Kesto n. 30 min. Kirkkoon mahtuu turvaetäisyyksin max 70 hlöä. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu Suomen Lähetysseuralle. Mahdollisesti myös suoratoistetaan seurakunnan Facebook-sivuston kautta (yleisöä ei kuvata).

SUNNUNTAINA 16.8. Suvisunnuntain iltamusiikki: 16.8. Mozart & Bach klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Tiia Maria Saari, laulu & piano; Petri Koivusalo, urut. Bach, Mozart.

Suvisunnuntain iltamusiikki:

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Helsingin Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Hiski Wallenius, urut. Vapaa pääsy.

Maanantaina 3.8.

Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Helsingissä Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Aurora Visa, kantele. Vapaa pääsy.

Keskiviikkona 5.8.

Punainen kangas liehuu – villivirsiä klo 18 Helsingissä Hyvän toivon kappelissa, Länsisatamankatu 26. Osa Sanat ja henki -keskustelusarjaa. Vieraina kanttori, säveltäjä Sirkku Rintamäki ja kirjailija, toimittaja Kaisa Raittila. Haastattelijana Elsa Sihvola. Musiikkiesityksiä, yhteislaulua. Vapaa pääsy. Musiikkia kesäillassa klo 18 Helsingissä Karunan museokirkossa, Seurasaaren ulkomuseo, Seurasaari. Kanteleduo

Tikkursby: Kati Rantala ja Jenni Venäläinen, Saarijärven kantele ja laulu. Vapaa pääsy.

Torstaina 6.8.

Rap-artisti Pastori Pike klo 12 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Osa Laurin päiväkonsertit -sarjaa. Vapaa pääsy. Kirkossa saa olla korkeintaan 70 henkeä. Kesäkonsertti klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Helsinki Metropolitan Orchestra solistinaan urkuri Irina Niskala, johtaa Sasha Mäkilä. Madetoja: Elegia, Poulenc: Urkukonsertto, Vaughan Williams: Fantasia Thomas Tallisin teemasta. Liput 15/10 e ja palvelumaksu osoitteesta metorchestra.tapahtumiin.fi.

Keskiviikkona 12.8.

Afternoon Music klo 14 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2020

MONA SALMINEN

Perjantaina 31.7.

3. Urkuri Henri Hersta soittaa musiikkia eri aikakausilta. Vierailumaksu 4 e. Sanan jalkoja ja ajatuspolkuja klo 18 Helsingissä Hyvän toivon kappelissa, Länsisatamankatu 26. Osa Sanat ja henki -keskustelusarjaa. Vieraina muusikko Jaakko Löytty ja kirjailija Kaija Pispa. Anu Rask ja Elsa Sihvola haastattelevat ja musisoivat Löytyn kanssa. Vapaa pääsy.

Torstaina 13.8.

Huokausten virrassa klo 18 Helsingissä Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Musiikkia ranskalaisen barokin kultakaudelta. FiBO Players: Anne Pekkala, viulu, Jani Sunnarborg, fagotti, AnnaMaaria Oramo, laulu ja cembalo. Ohjelmassa Couperin, Chabenceau de la Barre ja Clérambault. Liput 20 e ja toimitusmaksu 1 e Ticketmaster.fistä. Lippuja myynnissä vain 45 ja ainoastaan verkkokaupasta.

Rap-artisti Pastori Pike esiintyy Vantaan Pyhän Laurin kirkossa torstaina 6.8. kello 12. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.