Kirkko ja kaupunki 2020 12 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

30.7.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Usko muuttuu iän myötä s. 10 Ilkka Sipiläinen pulahtaa mereen hartaasti s. 21

Edenin pappi Riparielokuva vei Satu Tuuli Karhun nuoren virkaintoisen papin nahkoihin s. 16

Pääkirjoitus

Eilen

Kirkon kainalossa on ihmisen hyvä olla

Viisas ei pidä itseään esillä. Siksi hän loistaa. Hän ei ole olevinaan oikeassa. Siksi hän on huomattava. Hän ei kehu itseään. Siksi hän menestyy. Hän ei ylpeile. Siksi hän kestää. Koska hän ei kilpaile, ei kukaan maailmassa voi kilpailla hänen kanssaan.

TÄNÄ KESÄNÄ Helsinki on ollut taas hitusen muka vampi ja inhimillisempi kaupunki kuin vuosi sitten. Ei kä tilanne silloinkaan mitenkään paha ollut. Suomen pääkaupunki on erittäin kiva kesäkaupunki. Kun koronavirus on pitänyt lomalaiset kotimaassa, moni on ilokseen todennut, että viehkon kaupunki loman voi viettää lähellä omaa kotia. YKSI SYY siihen, että Helsinki on tänä kesänä ollut mu kavampi ja inhimillisempi kaupunki kuin viime kesä nä, löytyy Senaatintorilta. Helsingin kaupunki perusti nopealla aikataululla sinne valtavan kesäterassin paik kaamaan edes vähän ravintoloiden koronatappioita. Heinäkuun alusta elokuun loppuun auki olevalla Senaatintorin kesäterassilla on kuudentoista ravinto lan tyylikkäät terassipisteet, ja asiakkaat saavat nauttia hyvästä seurasta, ruoasta ja juo masta poikkeuksellisen kauniis sa ympäristössä. Terassikokonaisuuden yl le pingotettiin vieläpä viisitois ta kilometriä siimaa pitämään huolen siitä, että lokkiparat jou tuvat etsimään ruokansa josta kin muualta.

Idean soisi leviävän Suomen muihinkin suuriin kau punkeihin. Turku jo ehti mukaan samaa tahtia Helsin gin kanssa, siellä avattiin samantapaisella konseptilla Tuomiokirkon terassi niin ikään heinäkuun alussa. OMAN AIVAN ERITYISEN tunnelmansa sekä helsinki läisten että turkulaisten ison terassin miljööseen tuo se, että seurustelun sakramenttia saa niissä nauttia kauniin kirkon kainalossa. Jo pelkällä läsnäolollaan kirkko viestii turvasta, armosta, toivosta ja rakkaudes ta, jota poikkeusolot eivät horjuta. Kirkon läheisyy dessä on ihmisen hyvä olla. Tämä kaikki tuo esiin myös sen, kuinka perverssiä ja elämälle vierasta on nimittää jumalallisen rakkau den tyyssijaa tuomiokirkoksi. Tuo tuomiota uhkuva yhdyssana perustuu kömpelöön käännösvirheeseen, ja siitä olisi jo korkea aika pääs tä eroon.

TOIVOTTAVASTI Senaatintorin suurterassista tulee jatkuva käy täntö eikä se jää vain poikkeus aikojen erityisjärjestelyksi. Juu ri tällaista hyvän mielen kaunis ta kaupunkitilaa kansalaiset tar vitsevat.

Tänään Älykkyys ja viisaus ovat eri asioita. Voit olla hyvin älykäs, mutta moraaliton eli ajat kyvyilläsi vain omaa etuasi. Viisas katsoo kauemmaksi ja laajemmalle. Hän pohtii eri mahdollisuuksia, toimii myötätunnosta käsin ja ajattelee yhteistä hyvää.

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

PSYKOLOGIAN TOHTORI EEVA KALLIO HEINÄKUUN VOI HYVIN -LEHDESSÄ

Iankaikkisesti Hanki viisautta, se on aarteista kallein, hanki ymmärrystä, sijoita kaikki varasi siihen. Vaali sitä, niin se tuo sinulle arvostusta, se vie sinut kunniaan, jos otat sen vierellesi.

TOIVOTTAVASTI SENAATINTORIN

SUURTERASSISTA TULEE

SANANLASKUJEN KIRJA 4:7–8

JATKUVA KÄYTÄNTÖ.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Mietin, Jeesus, pää kipeänä sitä, mitä ikävän ihmisen kanssa piti tehdä. Opettamaasi en kykene. Posken kääntämisessä häviää ensin pää, lopulta koko ruumis. Ikuinen anteeksi antaminen ruokkii nautinnokseen alistavaa, ja oma henki hiipuu. Auta minua. Kynnys matoksi en rupea.

KIINALAINEN FILOSOFI LAOTSE (579–499 EKR.)

Kirkko ja kaupunki

12 30.7.2020

Seuraava lehti ilmestyy 13.8. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Pidämme eläimet mahdollisimman villeinä” Eläintenhoitaja Outi Hannikainen hoitaa Korkeasaaren petoryhmässä markhoreita eli kierteissarvivuohia.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

Outi Hannikainen, olet työskennellyt Korkeasaaressa 20 vuotta ja hoitanut tarhan kaikkia eläimiä peto-, märehtijä- ja linturyhmissä sekä troppisissa taloissa. Mikä tilanne on jäänyt mieleesi? – Kun tulin petoryhmään, laumassa oli iso, vanha urosleijona ja sen teini-ikäiset pojat. Talviaikana leikimme sisätiloissa niin, että pujotimme köyden oven alta ja pennut saivat pyydystää sitä. Pojat leikkivät köyden kanssa, kun isäleijona tuli sisälle. Se murahti, ja pojat tietysti väistivät ja lähtivät muualle. – Isäleijona jäi katsomaan köyttä. Se vilkaisi ympärilleen, hyökkäsi köyden kimppuun ja leikki sen kanssa kuin pieni kissa. Aina välillä se pysähtyi ja katseli taas ympärilleen kuin tarkistaakseen, ettei kukaan näe Suuren Leijonan leikkivän. Ajattelin, että kissa on kissa, oli koko mikä tahansa.

Onko eläintenhoitajan työ pelkkää kädestä syöttämistä ja silittelyä? – Tarkoituksena on pitää eläimet mahdollisimman villeinä. Siksi eläimiä kosketaan lähinnä vain eläinlääkinnällisten hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Korkeasaaren eläimistä ei tehdä lemmikkieläimiä. Vaikka kovasti tekisi mieli, emme ruoki eläimiä kädestä emmekä silittele niitä. – Eläimiä ei kesytetä kiima-ajan vuoksi. Silloin eläinten käytös on hyvin erilaista kuin tavallisesti ja tarvitaan molemminpuolista kunnioitusta. Jos eläimet eivät kunnioita hoitajia, niistä tulee kiima-aikana tosi arvaamattomia. Kun annamme eläinten olla rauhassa, ne antavat hoitajien tehdä työnsä rauhassa.

Eikö eläinten kuuluisi liikkua vapaana luonnossa eikä olla eläintarhassa vangittuina? – Nykyisin eläintarhoilla on suurempi tarkoitus kuin eläinten näyttely. Kun tiloja vapautuu, niitä annetaan uhanalaisille eläimille. Osa Korkeasaaren eläimistä kuuluu luontoonpalautusohjelmaan, ja siihen kuuluvia eläimiä tulee koko ajan lisää. Korkeasaaresta on lähtenyt alppivuohia Alpeille, Mongolian villihevosia Mongoliaan ja ilveksiä Saksaan. Tahtoisimme palauttaa

amurinleopardejakin takaisin luontoon, mutta ensin salametsästys pitäisi saada kuriin. – Meillä on myös eläimiä, joilla on hyvät kannat luonnossa. Ne ovat täällä muusta syystä. Esimerkiksi afrikanpikkuvuohia vierailijat saavat silittää päästäkseen tutustumaan eläimeen lähemmin. Pikkuvuohilla on opetuksellinen tarkoitus.

Mikä Korkeasaaren eläin tekee sinuun erityisen vaikutuksen? – Tykkään kovasti kotimaisista elämistä, ja ilves on yksi suosikeistani. Aina kun puhutaan isoista kissaeläimistä, puhutaan leijonista ja tiikereistä eikä muisteta, että meillä on Suomessa ihan oma kissaeläin. – Aikoinaan minulla oli pieni käärmekammo, mutta käärmeitäkin olen hoitanut. Silloin aloin ymmärtää, kuinka upeita ne ovat. Kaikkiin eläimiin kiintyy, kun niitä hoitaa.

Mikä sinulle on pyhää? – Luonto on minulle pyhä. Luonnossa voin rauhoittua ja saan siitä energiaa. Luonto on kokonaisuudessaan ihmeellinen systeemi. Korkeasaaren eläintarha on avoinna joka päivä ympäri vuoden, heinä- ja elokuussa klo 10–20. Liput 16/10 e. Suljettuina olleet eläintalot avataan 1.8. Lisätietoa korkeasaari.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

Kesäparta Parta peittää ja parta paljastaa. Kasvojen karvoitus kertoo jo antiikin aikaisista kulttuurieroista.

TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVA ISTOCK

esä on parrankasvatuksen aikaa, ja koronakesä varsinkin on ollut paitsi kuuma, myös karvainen. Kun sosiaaliset kontaktit ovat olleet vähissä, ei ole tarvinnut juuri välittää siitä mil-

tä näyttää. Loman aikana kasvatettava kesäparta merkitsee monelle miehelle näkyvää etäisyyden ottoa tavalliseen työarkeen. Parta viestii silti paljon muustakin kuin loman ja työn vaihtelusta. Partaa on vanhastaan pidetty miehekkyyden, arvovallan, viisauden, voiman ja seksuaalisen kyvykkyyden merkkinä.

PARRANKASVUN SAA AIKAAN miessukuhormoni testosteroni. Parta alkaa kasvaa yleensä teini-iässä, ja lopullisen voimansa parta saa 18–25 vuoden iässä. Ensimmäiset partahaituvat puhkeavat nenän alle, sillä ylähuulen alueen ihon karvatupet ovat muita herkempiä testosteronille. Vaikka testosteroni työntää partakarvat esiin, miehen heikko parrankasvu ei välttämättä kerro alhaisesta testosteronitasosta. Perintötekijät vaikuttavat parran tuuheuteen huomattavasti hormonitoimintaa enemmän. Mies saattaa olla oikea testosteronipakkaus, vaikka hänen leukansa sileänä pitämiseen riittäisi kevyt kynsisaksikäsittely kerran pari vuodessa. Läntisessä kulttuurissa parta jäi sadoiksi vuosiksi vain poikkeuksellisten miesten ja boheemien yksinoikeudeksi. 1960-luvulla miehelle radikaaliuteen riittivät parta ja samettihousut. Merimiehille parta suotiin ikään kuin normaalielämästä poissa olemisen merkkinä. Siinä mielessä pikkuvirkamiehen kesäparta on suolaisessa tuulessa tuleentuneen merimiesparran huonetta ja sukua. Vielä vuosituhannen vaihteessa vakavasti otettavien miesten kuului esiintyä sileäleukaisina, elleivät he sattuneet olemaan ortodoksipappeja. Sitten kaikki muuttui, ja Punavuoren hipsterit alkoivat näyttää Vanhan testamentin patriarkoilta. Paitsi että heidän partansa ovat siistimmin trimmatut ja huolellisemmin öljytyt kuin Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin parrat. Hipsterit saivat parran trendaamaan, eikä parta nykymuodin mukaan kerro kantajansa epäilyttävyydestä. Tosin television uutistenlukijoilla ei partaa näy edelleenkään. IKONEISSA Jeesuksen parta on aina siististi leikattu ja kammattu, kun taas Johannes

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

Kastajan parta rehottaa villinä kuin tuuli, joka puhaltaa missä tahtoo. Johannes oli erämaan profeetta, Jeesus taas kaupunkilaispoika. Jeesus ja Johannes kasvoivat kulttuurissa, jossa aikuisella miehellä kuului olla parta. Parta on vanhastaan jakanut itäisen ja läntisen kulttuuripiirin. Antiikin roomalaisen yläluokan miehet ajelivat partansa, kun taas idässä parta ilman muuta kuului miehen kasvoihin. Raamatussa parran leikkaaminen kielletään selvin sanoin: ”Älkää leikatko hiuksianne lyhyiksi ohimoilta älkääkä leikkaamalla turmelko partanne reunaa”, kielletään Kolmannessa Mooseksen kirjassa. Tämän raamatunkohdan mukainen hius- ja partamuoti on edelleen valttia ortodoksijuutalaisten parissa.

”

Pikkuvirkamiehen kesäparta on suolaisessa tuulessa tuleentuneen merimiesparran huonetta ja sukua. TOISIN KUIN RAAMATUSSA, Koraanissa ei ole parranhoito-ohjeita. Monet muslimimiehet antavat partansa kasvaa. Toiset värjäävät partansa hennalla punaiseksi. Perimätieto kertoo, että tämä muoti sai alkunsa itseltään profeetta Muhammadilta. Jo antiikin ajoilta periytyvä itäisen ja läntisen partamuodin ero näkyy edelleen, kun vertaa toisiinsa roomalaiskatolisia ja ortodoksisia pappeja: läntisen perinteen papit ovat lähes järjestään sileäleukaisia (parrakkaan poikkeuksen tekee fransiskaaniveljestö), kun taas idän kirkon papeilla on parta. Konstantinopolin patriarkan ja Rooman paavin karvoitukset ovat kovin erilaisia. Heidän kasvoissaan näkyvät Bysantti ja LänsiRooma. Mitä korkeammalla hierarkiassa ortodoksipapit ovat, sitä pitempi parta heillä on. Tämä on tuttua jo kreikkalaisten jumalien kasvoista: yhdelläkään jumalalla ei ole niin komeaa partaa kuin ylijumala Zeuksella. ■

Kirkko ja kaupunki verkossa KRISTIAN TERVO/KOKOOMUS, ANTTI AIMO-KOIVISTO/ LEHTIKUVA, ESKO JÄMSÄ, SANNA KROOK/KIRKON KUVAPANKKI, MUOKKAUS MARI AARNIO

Kun papit politikoivat Miksi pappi Árpád Kovács on anarkisti ja pappi Kristiina Kokko päätyi kokoomuksen puoluesihteeriksi? Miksi pappi Arto Luukkanen liittyi perussuomalaisiin ja pappi Katri Kuusikallio valitsi vihreät? Heidän tiestään politiikkaan voit lukea osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Entisaikojen papit olivat paljolti auktoriteetteja ja kansan opettajia. Nyky-yhteiskunnassa sellaiselle ei ole enää tilausta.” ELINA VAITTINEN VERKKOKOLUMNISSAAN

ISTOCK

Iltarukouskone saattelee unille Kirkko ja kaupungin iltarukousgeneraattori koostuu lukijoiden lähettämistä lyhyistä iltarukouksista. Sitä täydennetään jatkuvasti uusilla rukouksilla, joten sinäkin voit lähettää meille omasi. Paina nappia ja ota talteen itsellesi sopivia iltarukouksia osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/iltarukousgeneraattori. KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

SIGNE JA ANE GYLLENBERGIN SÄÄTIÖ / MATIAS UUSIKYLÄ

Kun luonto nukkuu, henki valvoo -teoksen maalasi Torsten Wasastjerna vuosina 1898–1899.

Salattua tietoa etsimässä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa esoteria oli muoti-ilmiö, josta hakivat vaikutteita ja elämänsisältöä myös monet nimekkäät suomalaistaiteilijat. VILLA GYLLENBERGIN kesänäyttely Salatun tiedon tie on kiinnostava kurkistus virtaukseen, joka vaikutti vahvasti suomalaisessa taidemaailmassa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa, vaikka sitä ei ole aina osattu nähdä tai tunnistaa. Esoteerisen henkisyyden vaikutus näkyy esimerkiksi Suomen taiteen kultakauden mestareiden Akseli Gallen-Kallelan ja Hugo Simbergin töissä. Heidänkin taidettaan Villa Gyllenbergissä on nyt esillä. Näyttelyn pääpaino on kuitenkin vähemmän tunnetuissa tekijöissä, joista moni on nainen. Esille pääsevät esimerkiksi Meri Genetz, Eva TörnwallCollin ja Ilona Harima. Näyttelyssä on sekä harvoin nähtyjä että sellaisiakin teoksia, jotka eivät koskaan aiemmin ole olleet julkisesti esillä. Näyttelyn kuraattori, taiteen- ja uskonnontutkija Nina Kokkinen kertoo etsineensä teok-

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

sia lainaan niin eri järjestöiltä kuin yksityiskokoelmistakin. Joskus apuun tuli myös onnekas sattuma, kuten Torsten Wasastjernan Kun luonto nukkuu, henki valvoo -triptyykin kohdalla. Triptyykin osat olivat joutuneet 1920-luvulla erilleen. Kokkinen törmäsi triptyykin enkelimaalauksiin vieraillessaan teosofien Ruusu-Ristin temppelissä Helsingissä. Sen jälkeen keskiosan maisema löytyi taiteilijan suvun hallusta. Nyt teos on koottu alkuperäiseen muotoonsa näyttelyä varten. ERI ESOTEERISILLE LIIKKEILLE on yhteistä ajatus korkeammasta, salatusta henkisestä tiedosta, jota suurin osa ihmisistä ei tunne. Initiaatio siihen tapahtuu riitin kautta, tiettyä polkua seuraamalla tai asteittain edeten, ja usein kokeneemman mestarin tai jopa henkioppaan avulla. Joillekin taiteilijoille taiteellinen

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

työskentely itsessään on osa henkistä kehittymistä. Villa Gyllenbergin näyttely on rakennettu kuvitteellisen initiaation muotoon, johon on lainattu ainekSIGNE JA ANE GYLLENBERGIN SÄÄTIÖ / MATIAS UUSIKYLÄ

sia eri esoteerisista perinteistä. Polku etenee itsetutkiskelusta kohti symbolista kuolemaa ja oman kuolevaisuuden kohtaamista ja lopulta valoon tai uudestisyntymiseen, jolloin sielu löytää oman jumalallisen alkuperänsä. Kullekin vaiheelle on näyttelyssä oma tilansa. Itsetutkiskelulle varatussa Minuuden labyrintissä on lähinnä taiteilijoiden omakuvia ja muotokuvia. Siellä kannattaa pysähtyä Meri Genetzin (1885–1943) omakuvien äärelle. Genetz on ehkä äärimmäinen esimerkki taiteilijasta, joka etsi kiihkeästi merkitystä ja totuutta – ilmeisesti löytämättä. Hän haki vuosikymmenten ajan vastauksia niin teosofiasta, astrologiasta, spiritismistä, kabbalasta, pitkistä paastoista, eri uskontojen meditaatioperinteistä kuin henkioppaaltakin. Jossakin vaiheessa hän päätti hankkia uudestisyntyneen minän kristittynä, mutta sekin jäi yhdeksi etapiksi hänen levottomalla tiellään. KUOLEMALLE OMISTETUSSA Kryptassa kuvamaailmaa tuntuvat hallitsevan pääkallot, joita taiteilijat maalasivat kuolevaisuudesta muistuttaviin asetelmiin. Huomion varastaa Oscar Parviaisen suurikokoinen ja tummanpuhuva teos Kapusiinimunkkien hautakammio, jossa pääkallot ja luut peittävät suurimman osan maalauksen pinta-alasta. Viimeistä, Valon temppeli -huonetta hallitsee näyttelyn tunnetuin teos, sielun uutta syntymää kuvaava Akseli Gallen-Kallelan Ad Astra. Siellä nähdään myös Magnus Enckellin luonnos Tampereen tuomiokirkon alttarimaalausta varten. Ylösnousemusta kuvaavan teoksen päätyminen esoteriaa käsittelevään näyttelyyn saattaa kummastuttaa, mutta näkemys kaikkien uskontojen yhteisestä alkujuuresta oli vuosisadan vaihteessa yleinen. Alttarimaalauksen haudoistaan nousseiden vaeltajien voi ajatella kulkevan kohti sitä samaa valoa ja ykseyttä, josta he ovat alun perin lähtöisinkin.

KAISA HALONEN

Meri Genetzin omakuva vuodelta 1938.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Salatun tiedon tie 11.10. asti Villa Gyllenbergissä Helsingissä, Kuusisaarenpolku 11.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Kolme kotimaista uutuus elokuvaa kertovat kukin omalla tavallaan rakkauteen liittyvistä ristiriidoista. Rakkaus ei katso ikää

Lauluja rakkaudesta elokuvateattereissa 7.8. VILJA HARALA / TUFFI FILMS

Eero Milonoff (vas.), Samuli Niittymäki, Paula Vesala, Paavo Kinnunen, Emmi Parviainen, Laura Birn, Christian Hillborg ja Iida-Maria Heinonen ajautuvat puimaan syntymäpäiväjuhlilla menneitä rakkaussuhteitaan.

Jotain pysyvää etsimässä

Jenni Toivoniemen käsikirjoittama ja ohjaama Seurapeli kuvaa yli kolmekymppistä kaveripo

rukkaa, joka järjestää mökillä yllätysjuhlat 35 vuotta täyttävälle Mitzille (Emmi Parviainen). Toisten tietämättä hän on kuitenkin juuri eronnut eikä haluaisi juhlia syntymäpäiväänsä. Viikonlopun aikana nähdään rajuja purkauksia, kun entiset rakastavaiset puivat humalapäis sään menneitä. Keskeistä elokuvassa on se, että nuoruus alkaa olla ohi ja pitäisi saada elämään jotain pysyvämpää, rakkautta ja kenties lapsiakin. Tähän voi varmaan moni kolme kymppinen samastua. Parviaisen lisäksi rooleissa nähdään muun muassa Laura Birn, Eero Milonoff ja Paula Vesala.

Pappi Sanna Marin ja pääministeri Sanna Marin.

Seurapeli elokuvateattereissa 21.8.

Arkkitehtien rakkaustarina

Dokumentti elokuva Aalto kertoo modernis min mestareista, arkkitehtiparis kunta Alvar ja Aino Aallosta. Siis ei pelkästään ulkomaita myöten arvostusta saaneesta Alvar Arkkitehtipariskunta Alvar Aallosta. Virpi ja Aino Aallon avioliitto oli Suutarin ohjaama välillä myrskyisä. elokuva kuvaa pariskunnan työtä sekä heidän suunnittelemi aan upeita teoksia, rakennuksia ja huonekaluja. Samalla se on kiehtova kuvaus heidän rakkau destaan. Avioliitto oli välillä myrskyisä Alvarin alkoholinkäytön ja naissuhteiden takia, mutta vaimon kuolema sai miehen murtumaan surusta. Myöhemmin hän löysi uuden rakkau den, Elissan, jonka kanssa hän teki myös työtä yhdessä.

AALLON PERHE

Kypsän iän rakkaus on aiheena Anu Kuivalaisen ohjaamassa ja käsikirjoittamassa doku menttielokuvassa Lauluja rakkaudesta. Siinä neljä iäkästä pariskuntaa ja kaksi yksin elävää naista kertovat elämästään ja ajatuksiaan rakkaudesta. Toinen naisista on Ritva Oksanen, jonka lauluja ja runoja kuullaan tarinoi den taustalla. Koskettavaa on nähdä, miten pariskunnat pitävät huolta toisistaan ja miten rakkauden kaipuu säilyy. Kuvausten aikana koetaan myös surua, kun yhden vanhan miehen muistisairas vaimo menehtyy.

SANNA MARININ ARKISTO JA MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

Rakkauden vaiheita

Pääministerin kuuloinen pappi Moni höristi korviaan, kun radion aamuhartauden piti Sanna Marin. ’’Pääministerin kesäduuni? Radion aamuhartauden piti juuri seurakuntapastori Sanna Marin Siilinjärveltä.’’ Näin ihmetteli työelämäprofessori Pekka Sauri Twitterissä 10. heinäkuuta. Ihan näin moneen paikkaan ei pääministerikään ehdi, vaan äänessä oli hänen täyskaimansa, Siilinjärven seurakunnan pappi Sanna Marin. Hän on saanut nimensä ansiosta hyväntahtoista huomiota. Marin kertoo seuraavansa pääministerikaimansa elämää median välityksellä kuten muutkin suomalaiset. Kahta Sanna Marinia yhdistää ainakin se, että he ovat lähes saman ikäisiä. – Olen kuullut seurakuntalaisilta, että meillä kummallakin on selkeä ulosanti, pappi-Marin kommentoi. HANNA ANTILA Seuraava Sanna Marinin aamu hartaus pe 21.8. Yle Radio 1:ssä.

Aalto elokuvateattereissa 4.9.

MARJO KYTÖHARJU

SAIJA MÄKI-NEVALA / BONSAIFILMS

Turvallinen koti tilapäiseen tarpeeseen

Hoivakoti Tilkantähdessä voi asua lyhytaikaisesti esim. kodin remontin tai sairaalasta kuntoutumisen ajan. Hoitaja on apuna päiväsaikaan, ilta- ja yöaikaan apua saa turvarannekkeella.

Kahdeksankymppiset Sirkka ja Yki löysivät toisensa joitakin vuosia sitten.

puh. 040 183 8716 | esperi.fi Mannerheimintie 164, Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

Ilman siskoa on puolikas olo Roihuvuoren seurakunnassa lastenohjaajina työskentelevät identtiset kaksoset ovat tehotiimi, joka tahtoo puhua erilaisuuden ja ilon puolesta. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILLE PALONEN

vuotta sitten odotettiin Ruot sissa vauvaa. Nuori pari oli muuttanut sinne Kainuus ta töiden perässä. Aina välil lä äidillä oli sellainen olo, et tä aivan kuin vauvoja olisi kaksi, mutta lääkäri ei ottanut huonosti ruotsia puhuvan nuoren nai sen aavisteluja vakavasti. Kun Margit ”Maaki” Pulkkinen sitten syntyi, äidin vatsasta kuuluivat yhä vauvan sydänäänet. Kuusi minuuttia myö hemmin syntyi Marika. – Äiti soitti isälle, että lapsia syntyikin kaksi. Isän piti juosta ympäri Norrköpingiä ja käydä os tamassa tuplasti kaikkea, lisää vaatteita ja kaksos rattaat, Marika kertoo. Perheen nelivuotias esikoinen taisi ainakin hieman järkyttyä kaksosista. – Hän oli sanonut, että yhtään siskoa hän ei ol lut halunnut, mutta saikin kaksi, joten jospa ote taan kotiin vain toinen. Kun kaksoset olivat puolitoistavuotiaita, per he muutti takaisin Suomeen, ensin Kuhmoon ja myöhemmin Kajaaniin. Siellä Margit ja Marika kasvoivat tiiviiksi kaksikoksi, jossa saivat tottua olemaan ”Pulkkisen kaksoset”, ”Pulkkisen tytöt” tai ytimekkäästi ”tytöt”. KUTEN MUILLEKIN IHMISILLE myös kaksosille on tärkeää, että heitä kohdellaan yksilöinä. Voi kui tenkin sanoa, että Marika ja Margit Pulkkinen ei vät ole tehneet siitä kovin helppoa: he näyttävät ja kuulostavat samalta, pukeutuvat samantyyli sesti, ovat opiskelleet yomerkonomeiksi ja las tenohjaajiksi yhtä aikaa ja heillä on yhteisiä har rastuksia, esimerkiksi karate. Viimeiset kahdek san vuotta he ovat olleet myös lastenohjaajia Roi huvuoren seurakunnassa, siis työpari. – Ulkopuolisten silmissä olemme helposti vain ”ne kaksoset”. He voivat ajatella, että olemme yksi ja sama. Perheessä meillä on kuitenkin ai na ollut omat roolit ja vahvuudet. Kun tutustum me ihmisiin, meille on tärkeää, että ihmiset oppi vat tuntemaan meidät kumpaisenkin ja tietävät, kumpi on kumpi, Margit kertoo. Identtiset kaksoset ovat toki samankaltaiset mutta eivät samanlaiset. Aloitetaan ulkoisista sei koista. – Värit ovat aina erottaneet meidät. Pukeu dumme samantyylisesti mutta eri väreihin. Maa killa on perinteisiä poikavärejä, vihreää ja sinis tä, minulla punasävyjä. Sama juttu sisustuksessa. Minulla on yltiöromanttinen tyyli, pitsiä ja roo saa, Maakilla selkeitä linjoja, vihreää ja sinistä, Marika selittää.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

Luonteissakin on eroja. Margit kirjoittaa runo ja, huomaa pienet kauniit asiat ja valokuvaa. Ma rika puolestaan ilmaisee tunteensa ja ajatuksensa puhumalla suoraan. Hänellä ei kärsivällisyys riitä kastepisaroiden ihasteluun. Margit moottoripyöräilee ja on se, joka auto matkoilla yleensä ajaa. Marika toimii mielummin navigaattorina. – Maaki on meistä se boheemimpi, ja minä olen tarkempi esimerkiksi siivouksessa. Hän saat taa todeta, että voihan pölykoirille antaa nimet, Marika paljastaa. – Kuten puolisoilla parisuhteessa myös kakso silla on tietyt roolit ja voimat. Marika on meistä se pomo, voimakastahtoisempi. Minä luovin siel lä mukana, Margit jatkaa. PUOLISOIDENSA KANSSA Margit ja Marika Pulk kinen ovat kumpikin olleet yli 25 vuotta ja heillä on kummallakin kaksi lasta. Kaksosuus vaikuttaa myös parisuhteisiin. – Puolisolta vaaditaan, että hän ymmärtää symbioottista kaksossuhdetta. Minun elämän kumppanini on sisko. Mies on puoliso muttei missään nimessä puolisko. On turha yrittää tun keutua minun ja kaksossiskoni väliin, mutta vie reen pääsee, Marika selittää. – Me ollaan ne, joilla on samanlaiset tuulipu vut. Marikan mies on varmasti myös ottanut ti lanteesta ilon irti. Hänen ei tarvitse käydä Mari kan kanssa teatterissa, leffassa tai lenkillä, koska minä käyn. Emme vaadi puolisolta täyttä sielun kumppanuutta, koska sitä varten on sisko. Ovat ko puolisot sitten päässeet vähemmällä vai jää neet vähemmälle, en tiedä, Margit pohtii. Perheet ovat tiivisti tekemisissä, mutta viikon loppuisin ja kesälomalla vietetään aikaa myös ydinperheen kesken. Pisimmillään Marika ja Margit ovat olleet eros sa toisistaan kolme kuukautta. Tämä tapahtui vä hän päälle parikymppisinä, kun Margit lähti au pairiksi Yhdysvaltoihin. Marika tuli perässä toi seen perheeseen viiden mailin päähän. Vuosi ul komailla oli ollut yhteinen unelma. – Se oli hauska vuosi, mutta kun olin aluksi yk sin Jenkeissä, tuntui, että Marika puuttuu. Vain silloin kun ollaan yhdessä, tuntuu kokonaiselta, Margit toteaa. MARGIT JA MARIKA PULKKISELLA tuntuu olevan hyvät suhteet Jumalaan. Heidän jutuissaan tois tuu se, että he ovat toivoneet ja rukoilleet jota kin ja niin on sitten käynytkin. Kaksoset itse ar velevat, että kyse on siitä, että rukoukset tulevat tuplateholla. – Seurakunnan kesäleirillä vuonna 1979 rukoil tiin, että koska täällä on ollut niin huippua, an na meistä tulla isona leiriohjaajia. Nyt me sitten työskentelemme myös leireillä, Margit kertoo. Samaan työpaikkaan päätyminenkin tuntui suorastaan johdatukselta. – Olimme yhtenä iltana sauvakävelemässä, ja Laajasalon kirkon kohdalla todettiin, että voi kun me päästäisiin joskus samaan paikkaan töihin, vaikka tuolle kirkolle. Kului jonkin aikaa, ja Päivi

Meriläinen Roihuvuoren seurakunnasta soitti, että heillä olisi kaksi lastenohjaajan paikkaa auki, Margit jatkaa. – Päivi on itsekin identtinen kaksosen ja ym märtää kaksosuutta. Hän lupasi, että tulevaisuu dessa voimme tehdä töitä työparina. Marika ja Margit Pulkkinen kokevat, että työ parina heidän ei tarvitse paljon neuvotella asiois ta, vaan kaikki sujuu lähes itsestään. Kun toisen tuntee hyvin, voi luottaa siihen, että siinä, missä toinen takeltelee, toinen tukee. Työyhteisössä Margit ja Marika arvelevat ole vansa aikamoinen voimakaksikko, hyvässä ja pahassa.

Margit ja Marika Pulkkinen sanovat, että heille sisarkateus on vieras asia. He ovat oppineet jakamaan kaiken.

– Kun me saadaan jokin uusi idea, me lietso taan toisiamme ja painetaan kumpikin lisää kaa sua. Työkavereiden tehtävä on jarrutella, Mari ka sanoo. Työkaverit ja perheet oppivat kyllä tunte maan kumpi on kumpi, erot ja yhtäläisyydet. Sekaannuksia tulee lähinnä sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa ollaan vähemmän teke misissä. – Kun toinen meistä on töissä vaikka rippilei rillä, hän sanoo aina esittäytymisen yhteydessä, että minulla on sitten identtinen kaksossisko, jo ten jos en moikkaa kaupungilla, olette ehkä moi kanneet siskoani, Marika kertoo.

”

Kuten puolisoilla parisuhteessa myös kaksosilla on tietyt roolit ja voimat. MARGIT PULKKINEN

Nuorempana Marika ja Margit pohtivat, ovat ko he liian räväköitä ja eläväisiä seurakuntatyö hön. Nyt he kokevat, että työ lasten parissa seu rakunnassa on juuri heidän juttunsa. Seurakun nassa saa olla luova, sillä raamit asettaa lähin nä kirkkovuosi. Ei tarvitse mennä tiukan rytmin mukaan kuten vaikka päiväkodissa. Margit ja Marika Pulkkinen tahtovat tuoda työyhteisöön iloa ja näyttää, että erilaisuus on rikkaus. – Kaksoset voivat olla maailmalle voimava ra. Mekin ollaan sellainen dynaaminen duo. Seu rakunta kaipaa naurua, iloa ja heittäytymistä, Margit kiteyttää. ■

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVITUS ANSSI RAUHALA KUVAT MARIANNA SIITONEN

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 12/2020

os kaikki on hyvin, elämä on ensin lämmintä mössöä. Sanotaan blöö, äy-väy-väy ja byää. Vähitellen aletaan sanoa myös äiti, isi ja hauva. Sitten jossain välissä, jos termi kuuluu perheen sanastoon, sanotaan Jumala. Pikkulasten uskonnollisuudessa fantasia ja todellisuus sekoittuvat iloisesti. Jumala saa piirteensä pitkälti vanhemmilta tai muilta tutuilta aikuisilta. Yhdysvaltalainen teologian professori James W. Fowler totesi, että ihminen astuu ensimmäiselle eli intuitiivis-projektiiviselle uskon tasolle yleensä parivuotiaana. Vuonna 2015 kuollut Fowler oli yksi uskontopsykologian isoja nimiä 1980-luvulta alkaen. Tuohon aikaan käytännöllisen teologian tutkijat perehtyivät innoissaan esimerkiksi sveitsiläisen psykologin Jean Piaget’n malliin lapsen kognitiivisen kehityksen vaiheista ja yhdysvaltalaisen psykologin Lawrence Kohlbergin malliin moraalisen arviointikyvyn kehityksestä. Piaget ja Kohlberg esittelivät selkeärajaiset tasot, jotka seurasivat järjestyksessä toisiaan ja joita pitkin ihminen kehittyi kohti korkeuksia. Yliopistoteologit olivat uteliaita, kehittyikö myös ihmisen uskonnollisuus samankaltaisten vaiheiden kautta. Olihan selvää, että nelivuotiaan usko erosi 14-vuotiaan uskosta. Myös useiden 40-vuotiaiden usko näytti eroavan teinien uskosta. Fowlerin mukaan uskon tasoja on kuusi. Intuitiivis-projektiiviselta ykköstasolta polku jatkuu näin: Kakkostaso on myyttis-kirjaimellinen, jolla ovat useimmat alakouluikäiset lapset. Vanhempien ja uskonyhteisöjen opetukset otetaan kirjaimellisesti eikä vertauskuvia välttämättä tajuta. Selkeys ja oikeudenmukaisuus ovat isoja juttuja. Kolmostaso on synteettis-konventionaalinen, jonka edustaja on esimerkiksi oikean uskon löytänyt seurakuntanuori. Yksilö omaksuu kaiken kattavan uskonjärjestelmän, jonka kautta hän arvioi maailmaa. Hän ei näe, että hänen oma näkökulmansa on vain yksi monien joukossa. Jotkut jäävät kolmostasolle, mutta toisilla pakka hajoaa. He jatkavat yksilöllis-reflektiiviselle nelostasolle, usein nuorina aikuisina. Omat uskomukset ja uskonnolliset auktoriteetit kyseenalaistetaan. Moni eroaa kirkosta, jotkut tutustuvat idän uskontoihin, toiset luopuvat uskonnosta tyystin. Moni jää nelostasolle, mutta toisten ajattelu avartuu entisestään, ja he kiipeävät viidennelle eli konjunktiiviselle tasolle. Siellä he näkevät, että kaikilla edellisillä tasoilla on oma viestinsä. Järjellä on kuitenkin rajansa. Elämä on paradoksaalista ja maailma mysteeri. Nuoruuden uskon symbolit ja kertomukset voivat alkaa taas puhutella, mutta joustavammin kuin ennen. Vielä on kuudes, universaalin uskon, taso, jolla katse siirtyy itsestä poispäin ja myötätunto murtaa kaikki muurit. Tähän guruluokkaan yltävät vain harvat, Fowlerin mukaan ehkäpä sellaiset ihmiset kuin Mahatma Gandhi, äiti Teresa ja Martin Luther King Jr.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

NOINKO SE tosiaan menee? – Noh, naurahtaa Helsingin yliopiston uskontokasvatuksen professori, teologisen tiedekunnan dekaani Antti Räsänen. 1980-luvun lopulla Räsänen tutki väitöskirjaansa varten James W. Fowlerin kanssa kilpailleen teoreetikon, sveitsiläisen Fritz Oserin, neliportaista kehitysmallia. Oserin perusajatus on sama kuin Fowlerilla: ihmisen uskonnollisuus kehittyy (siinä määrin kuin kehittyy) vaihe vaiheelta ja aina samassa järjestyksessä. Vaiheiden yli ei voi hypätä eikä aiempaan vaiheeseen palata. – Osallistuin jo ennen väitöskirjaani projektiin, jossa yritimme testata Oserin ja Fowlerin teorioita, Räsänen kertoo. – Jonkinlaisia trendejä oli nähtävissä, mutta ei mitään aukotonta. Eivät ne teoriat ole mitään universaaleja uskonnollisuuden kehityksen kuvaajia.

Suomalaisissa tutkimuksissa ilmeni, että jotkut pomppivat joidenkin uskonnollisuuden vaiheiden yli, kun taas toiset taantuivat aiempiin vaiheisiin. Räsäsen mukaan kolmessa vuosikymmenessä on tapahtunut iso muutos. Kehityspsykologisiin teorioihin suhtaudutaan nykyisin viileämmin kuin 1980-luvulla. – Kyllä ne esitellään opiskelijoille, mutta siinä hengessä, että nämä ovat vain yksiä selitysmalleja, Räsänen kertoo. – On niissä kuitenkin tietty kova ydin, josta on opittavaa. Tieteen lähtökohtana on oltava jokin malli, minkä mukaan tuloksia ainakin tietyllä todennäköisyydellä ennustetaan. Uskonnollisen kehityksen lopullinen teoria jäi joka tapauksessa löytämättä. Mitä tulee Fowlerin ja Oserin malleihin, ne kuvaavat Räsäsen mukaan kohtalaisesti useimpien ihmisten kehitystä jonnekin teini-iän kynnykselle. Sen jälkeen tutkijat joutuvat vaikeuksiin. TAPAHTUU KUIN haulikolla ammuttaessa: ensin kaikki haulit lentävät tiiviissä sumpussa. Mutta mitä pidemmälle mennään, sitä kauemmas yksilöt erkaantuvat toisistaan. Kirkon piireissä harmitellaan usein, että nuoret tykkäävät riparista ja hakeutuvat isosiksi, mutta aikuisille on vaikeampi järjestää ohjelmaa. Haulikkovertaus selittää asiaa osaltaan: mitä enemmän ihmisillä on erilaisia uskonnäkemyksiä, sitä vaikeampi heitä on puhutella. – Tämä on kirkon ydinkysymyksiä nykymaailmassa: miten nämä sirottuneet haulit, aikuiset ihmiset, voivat tulla samaan yhteisöön ja tuntea olevansa kotonaan? Antti Räsänen sanoo. James W. Fowlerin mukaan yksilöiden lisäksi myös yhteisöt kuuluvat uskonkehityksessä eri tasoille. Niinpä esimerkiksi selkeärajainen ja joustamaton kolmostason yhteisö ei siedä jäsenistössään sen enempää skeptisiä nelosia kuin avarakatseisia vitosia. – Yhteisö haluaa säädellä myös yksilöiden ajattelutapoja. Mitä ahdaskatseisempaa uskonyhteisöä katsoo, sitä paremmin tämä tuntuu pitävän paikkansa.

”On asioita, joista en ajattele enää samalla tavalla, mutta seurakuntanuoruus oli tärkeä vaihe” KARI KOPPERI 60-vuotias teologian tohtori, ekumeniikan dosentti, pappi ja Kirkon koulutuskeskuksen johtaja

apsuudenkodissani uskonnosta ei juuri puhuttu. Olin kerran vanhempieni kanssa joulukirkossa. Ainoa muistikuvani on, että siellä oli kauhean täyttä. Ajattelin Jumalaa hyvin vähän. Se ei ollut mitenkään olennaista. Tätini opetti nuoremmalle veljelleni iltarukouksen. Muistan olleeni kateellinen, kun minulle ei ollut opetettu sellaista. Olin varmaan kuusivuotias. Kävin rippikoulun vuonna 1975. Rippileirillä Vivamon leirikeskuksessa Lohjalla aloin miettiä, että ehkä tämä voisikin olla minun juttuni. Tulin leirillä uskoon. Voin sanoa ihan päivämäärän. Rippileirillä ei painostettu. Kyse oli enemmän viekoittelusta. Kun olin myöhemmin isosena, meille sanottiin, että Pyhä Henki lopettaa toimintansa illalla yhdeksältä. Se kuvasti tiettyä järkevyyttä. Kun palasin rippileiriltä kotiin Lahteen, mietin, että uskoontulo oli hyvä juttu, mutta en oikein tiennyt, mistä siinä oli kyse. Aloin käydä raamattupiireissä ja kotiseurakuntani toiminnassa. Nuoruuteni menikin sitten erilaisissa seurakunnallisissa riennoissa. Pikkuhiljaa keräsin vastauksia kysymyksiin, jotka pohdituttivat minua. Pohdinta ei päättynyt maisterin tutkintoon, pappisvihkimykseen eikä edes tohtorin tutkintoon. Joiltakin osin se jatkuu edelleen. Siihen aikaan ajatus henkilökohtaisesta jumalasuhteesta oli olennainen. Usko toi järkeä elämän kokonaisuuteen. Se antoi elämälle tulkintahorisontin. Omaan persoonaani liittyi kuitenkin sellainen, etten niellyt mitään purematta. Näin myös hyvin tiukkaa ja karismaattista viidesläisyyttä. Totesin, ettei se ollut minun juttuni. Armokeskeinen kristinuskon tulkinta viehätti minua jo nuorena. Kun menin opiskelemaan teologiaa, minulla oli jonkinlainen hämärä ajatus, että kai tuolta polulta papiksi päätyy. Yliopistolla tutustuin Martti Lutherin ristinteologiaan, ja se tuntui olevan jatkoa sille armokeskeiselle uskolle, joka minua puhutteli. On asioita, joista en ajattele enää samalla tavalla kuin nuorena, mut-

Kari Kopperin mielestä fiksuin tapa ymmärtää maailmankaikkeutta on ajatella, että on olemassa Jumala, joka on kaiken takana.

ta seurakuntanuoruus oli minulle tärkeä vaihe. Isoin kysymys, jossa ajatteluni on muuttunut, on varmaankin seksuaalietiikka. 1970- ja 1980-luvulla herätysliikkeiden piirissä oli tiukka linja, että ei ennen papin aamenta. Ajattelen nykyään myös aika lailla eri tavalla siitä, miten usko syntyy. Nykyään miellän niin, että ihminen on Jumalan puhuttelussa pidemmän aikaa. Ajattelen, että Pyhä Henki synnyttää ja pitää uskoa yllä salatulla tavalla. Omat tekemiseni miellän huomattavasti vähemmän tärkeiksi kuin nuorena. Myös sosiaalieettinen ja diakoninen ajattelu on minulle nykyään paljon tärkeämpää kuin tuolloin. En ollut nuorenakaan kovin ahdasmielinen, mutta kaksi asiaa voisin sanoa silloiselle itselleni. Ensinnäkin: katsele maailmaa avoimin silmin. Toiseksi: tuota lähimmäisen rakastamisen asiaa kannattaisi ajatella vähän enemmän. Miellän itseni umpiluterilaiseksi, mutta en ajattele, että Luther olisi sanonut kaikkeen viimeisen sanan. Ehtoollinen on minulle hirveän tärkeä. Se on minulle kristillisen elämän kohokohta, ja siksi tykkään käydä jumalanpalveluksessa. Minulle fiksuin tapa ymmärtää maailmankaikkeutta on ajatella, että on olemassa Jumala, joka on kaiken takana. Jumala on olemassaolon lähtökohta, jota on vaikea olla ajattelematta. Sitten herää kysymys, että jos Jumala on, minkälainen hän on. KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

”Kyse on jonkinlaisesta pyhyyden kokemuksesta tai mystiikasta” KATRIINA JÄRVINEN 57-vuotias valtiotieteiden lisensiaatti, kirjailija ja psykoterapeutti

aikara heitti minut perheeseen, jossa vanhemmilla oli lastensa suhteen vain yksi toive: että kulkisimme taivastietä emmekä menisi helvettiin. Kaikki elämässä kytkeytyi siihen. Asuimme Tampereella. Olimme helluntailaisia, ja se oli hyvin ärhäkkää silloin 1960- ja 70-luvuilla. Kolmivuotiaasta alkaen minun piti iltaisin katua syntejäni. Jeesus saattoi palata seuraavana yönä. Lapsuuteni usko oli kauhunsekaista. Vanhempani sanoivat minulle, että kun tulet aamulla keittiöön, saattaa olla, että äiti, isä ja sisarukset on temmattu taivaan kotiin, mutta sinä jäät yksin tänne syntiesi takia. Olen verrannut lapsuudenperhettäni maahanmuuttajaperheisiin, joissa ollaan koko ajan lähdössä takaisin kotimaahan ja ajatellaan, että Suomi on turmeltunut maa, jossa lapset menevät pilalle. Helluntailaisuudessa vaaditaan uskonratkaisua. Yhdeksänvuotiaana koin henkisen romahduksen, jonka seurauksena annoin elämäni Jeesukselle ja yritin tulla uskoon. Se ei kuitenkaan riittänyt. Minulle sanottiin, etten ole uskossani palava, jos en todista koulukavereilleni Jeesuksesta. Yritin pakolla pumpata itseeni uskoa, mutta se oli bluffia. Siinä meni koko teini-ikä. Olin ehkä 16, kun luin Martin Luther Kingin elämäkerran. Minulle tuli palo, että minäkin haluan auttaa niitä, jotka ovat heikoilla. Se oli avainkokemus, joka on vaikuttanut tekemisiini tähän asti. 19-vuotiaana erosin helluntaiseurakunnasta. Ajattelin, että mieluummin vaikka kuolen, mutta tässä valheessa en enää elä. Seuraavat vuodet olivat rankkoja. Asuin Ruotsissa ja työskentelin siivoojana. Kun jätin uskovaiset, minulla ei ollut ketään. Kaipasin rakkautta niin paljon, että riitti, kun joku lämmitti minua yhden yön. Nykysanoilla olin syrjäytynyt. Kuvailisin seuraavien vuosieni maailmankatsomustani uskonnottomaksi. En ollut missään vaiheessa ateisti, koska koin, että ateistit ovat usein yhtä kiihkeitä kuin helluntailaiset. Opiskelin Helsingissä kulttuuriantropologiaa ja ymmärsin, että Raamattu oli hieno kirja ja kulttuurimme perusteos, mutta minulta se oli pilattu.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

Katriina Järvinen ei missään vaiheessa mieltänyt itseään ateistiksi. Hänestä ateistit vaikuttivat usein yhtä kiihkeiltä kuin helluntailaiset.

Kun lapseni syntyivät, halusin, että heidät kastetaan. Heidän isänsä kuului kirkkoon, ja minulla oli positiivinen suhtautuminen luterilaista kirkkoa kohtaan. Ajattelin, että siellä ihmisiä ei pakoteta mihinkään. Olen sanonut lapsilleni, että elämässä on monenlaisia vaiheita. Joskus nämä jutut eivät kiinnosta yhtään ja joskus taas voivat kiinnostaa. On ihan okei tulla riparilla uskoon. On myös ihan okei, jos ei puolen vuoden päästä enää olekaan uskossa. On tärkeää, että jokainen etsii oman tiensä. Minun elämässäni uskonnolliset instituutiot on lopullisesti pilattu, mutta kymmenisen vuotta sitten totesin olevani hengellinen tai henkinen ihminen. Kyse on jonkinlaisesta pyhyyden kokemuksesta tai mystiikasta. Nappailen kirjoista, lehdistä ja radiosta eri traditioihin liittyviä ajatuksia. Jonkun mielestä ne saattavat olla ristiriidassa keskenään. Minua puhuttelee esimerkiksi juutalainen ajatus, että Jumalan kanssa voi riidellä, ja buddhalainen ajatus, että asiat hyväksytään sellaisina kuin ne ovat. Ajattelen, että minun opettajiani tämän maallisen vaelluksen aikana ovat kaikki ihmiset, jotka kohtaan. Minun jumalanpalvelukseni on sitä, että tapaan ihmisiä. Minulle tulee valtavan turvallinen olo, kun ajattelen, että en ymmärrä kaikkea. Ehkä jokin korkeampi voima yrittää näiden kummallisten elämänkokemusten kautta opettaa minulle jotain. Se ei mahdu ymmärrykseeni, mutta olen luottavainen. Minua ei ahdista yhtään, että en tiedä, mikä se taho on.

Tässä on päällimmäinen syy, miksi Räsänen tutkii nykyään mieluummin uskonnollisia yhteisöjä kuin yksilöiden uskoa. Yksilöitä on loputtomasti, mutta yhteisöt ohjaavat heitä samanlaisille urille. JO VÄITÖSKIRJAANSA tehdessään Antti Räsänen havaitsi, että lapset ja nuoret ovat usein kiinnostuneita uskonnosta, ja ripari-ikäisillä maailmankatsomuksen pohdintaan voi tulla vielä ylimääräinen buusti. Valtaosalla aikuisista kiinnostus kuitenkin hiipuu. – Hyvin pieni joukko väestöstä on enää aikuisena kiinnostunut uskonnollisista kysymyksistä. Usko jää elämässä katveeseen, Räsänen selittää. Mistä se johtuu? – Sitä on yritetty vuosikymmenet selvittää. Se onkin vaikea kysymys. Yksi syy voi olla se, että nuorten uskonnollinen kehitys kulkee käsi kädessä älyllisen kehityksen kanssa. Ihmisen älyllinen kehitys taas saavuttaa lakipisteensä aikuisuuden kynnyksellä. Voi olla, että sen jälkeen yksilön uskonnollisuuteen alkaakin vaikuttaa enemmän se kulttuuri, jossa hän elää. – Se voisi selittää jossain määrin, miksi uskonto jää monilla suomalaisilla sivuun, Räsänen sanoo. – Toki myös elämänvaiheet vaikuttavat, ja kuolemaa lähestyttäessä uskonto alkaa taas kiinnostaa useampia. Räsäsen mukaan ”voi myös olla ihan kylmästi niin”, että kaikki ihmiset eivät ole samalla tavalla herkkiä uskolle. – Kaikkien aivojen syövereissä ei ehkä ole suurta tarvetta tällaiselle pohdinnalle. YKSI HYVÄ KYSYMYS on vastaamatta: millä perusteella universaali ja liberaali usko olisi kehittyneempää kuin konservatiivinen usko? Paistavatko James W. Fowlerin mallissa läpi hänen omat ideaalinsa siitä, millaista on sopiva usko? – Varmasti paistavat, Antti Räsänen toteaa.

”Ajattelen, että äitini ja veljeni ovat päässeet kotiin” PETRI LAAKSONEN 57-vuotias muusikko, laulaja ja säveltäjä

– Uskon kehitystä kuvaavat mallit ovat aina teologisia kannan ottoja. Se, minkälainen usko on ihanteellista, on siis uskonasia. – Voi myös kysyä, onko uskonnollisen ajattelun kehitys ylipäänsä tavoittelemisen arvoinen asia, Räsänen tuumii. – Mielestäni oleellista on, miten ihminen tulee toimeen itsensä ja Jumalansa kanssa. Se riittää. Ei kenelläkään ole mitään pakkoa pyr kiä universaalisuuteen, jos on tyytyväinen muutenkin. Kun puhutaan siitä, millainen usko on hyvää, Antti Räsänen voi loppupeleissä puhua vain omasta puolestaan.

Hän sanookin, että hänen elämänsä vapauttavimpiin kokemuksiin kuuluu se, kun uskon ympyrä alkoi sulkeutua. – Se, mikä minulla oli joskus ollut ja minkä olin hylännyt, tulikin takaisin. Minun ei tarvitse hylätä vilpitöntä lapsenuskoa, mutta tul kitsen sitä nyt uudella tavalla. Kaikki tiedot, kokemukset ja petty mykset, jotka olivat kertyneet mukaani elämän matkan varrella, su lautuivat aikaisempaan ja muodostivat kokonaisuuden. Selvä konjunktiivinen viitosvaihe, myhäilee Fowlervainaa haudas saan. ■

apsuudenkotini Sauvossa ei ollut herätyskristillinen, mutta vanhempani arvostivat kunnollisuutta ja kirkkoa. Minulle opetettiin iltarukous: ”Taivaan isä siunaa pientä Petri-poikaa, aamen. Hyvää yötä.” Se oli rituaali, joka tuntui hyvältä. Kirkossa kävimme juhlapyhinä. Lisäksi kävimme pikkuveljeni kanssa seurakunnan pyhäkoulussa. Se tuntui joskus vähän pakkopullalta. Kesällä 1977 menin rippileirille Vivamon leirikeskukseen Lohjalle. Se tuntui seikkailulta, ja reissu olikin elämäni kannalta sangen merkittävä. Suosikkiaineitani koulussa olivat uskonto ja historia, ja riparin oppitunneilla imin tietoa. Myös gospellaulut menivät tunteisiin. Tunsin Jumalan kutsua. Vapaaehtoisen rukoushetken jälkeen annoin elämäni Herralle ja tulin uskoon. Se oli huumaava psykofyysinen kokemus. Kaikki murheet ja pelot poistuivat kertaheitolla. Seuraavana aamuna ihmettelin kauheasti, kun oloni olikin ihan samanlainen kuin ennen. Huuma ei kestänyt yön yli. Juttelin asiasta papin kanssa, ja silloin ymmärsin ensimmäistä kertaa, että uskossa ei ole ensisijaisesti kyse tunteista. Uskoontulo oli minulle merkittävä asia, mutta kotipaikkakunnallani pidin sen aluksi omana tietonani. Olin mukana perustamassa bändiä, enkä nousevana pop-tähtenä halunnut pilata mainettani menemällä seurakuntanuoriin. Olin niin cool. Elin nuorisoelämää diskoineen ja kaljoitteluineen. Nuoren uskovaisskenen näkökulmasta se oli paheellista. Menin kuitenkin isoseksi Vivamoon. Mieleni oli aika ailahtelevainen ja herkkä, ja rippileirillä minusta tulikin innokas käännyttäjä. Laskimme leirillä, kuinka moni oli tullut uskoon. Niitä tulikin paljon, minunkin ryhmäni viidestä pojasta kolme. Ajattelin, että olin tehnyt hyvän työn. Enää en lähtisi mukaan toisten ihmisten käännyttämiseen, mutta siihen aikaan se oli vilpitöntä. Minulla oli suuri sielunhätä muista ihmisistä. Minähän olin itse jo pelastunut taivaaseen. Alle parikymppisenä päädyin musisoimaan Paimion rovastikunnan nuortenkuoroon. Se ei ollut herätyskristillistä vaan hyvin kansankirkollista. Nii-

Petri Laaksosesta ei tunnu enää tärkeältä kysyä, mihin ihmiset uskovat. Tärkeämpää on kysyä, mitä usko saa ihmisessä aikaan.

hin aikoihin oma uskonnollisuuteni alkoi vakiintua. Kyllä minä edelleen sanoisin sen ajan Petrille, että kulje vain sitä tietä. Se on hyvä tie. Kun kaiken maailman viihdelehtien toimittajat haastattelevat minua, he aina toistelevat, että sinä olet uskovainen. Minä en ole kiinnostunut puhumaan uskostani. Minusta tuntuu, että nostan silloin itseäni jalustalle. Enää minusta ei tunnu relevantilta kysyä, mihin joku uskoo. Keskeisempää on, saako usko ihmisen ottamaan vastuuta maailmasta ja ymmärtämään toisten hätää. Elämän hauraudessa minua kantaa edelleen ajatus, että voin turvautua itseäni suurempaan voimaan. Lopulta kaikki ihmiset ovat pieniä hätäilijöitä, jotka eivät pärjää yksin. Kristinusko on olemassa heikkoja, pettyneitä, siipirikkoja ja epäonnistuneita varten. Eiväthän terveet tarvitse parantajaa. En enää juurikaan mieti, kuka pääsee taivaaseen. Sekä äitini että veljeni kuolivat muutama vuosi sitten, kumpikin aivan liian nuorena. Ajattelen, että he ovat saaneet rauhan. Kaikki psyykkiset ja fyysiset kärsimykset ovat ohi. Ajattelen myös, että he ovat päässeet kotiin. En tiedä, näkevätkö he toisiaan. Se olisi tietysti ihanaa. Ehkä niin on. Kyllä minäkin kaipaan heidän luokseen. KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 12/2020

Alba päällä Edenissä On seurakunnan nuorisotyön ansiota, että Satu Tuuli Karhusta tuli näyttelijä. Rippileirille sijoittuvassa Eden-elokuvassa hän esittää pappia.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

iina on valmistunut kutsumusammattiinsa ja suhtautuu työhönsä kunnianhimoisesti – niin kunnianhimoisesti, että joskus homma menee överiksi. 7. elokuuta ensi-iltansa saavassa Eden-elokuvassa nuorta pappia näyttelee 25-vuotias Satu Tuuli Karhu. Hän kuvailee roolihahmoaan rautakanki selässä -tyypiksi mutta toisaalta ymmärtää tätä. – Tiina on konservatiivinen, mutta hänellä on hyvä sydän ja hyvä tarkoitus. Hän on vielä epävarma ja yrittää kompensoida sitä kontrollilla ja jopa vallan väärinkäytöllä, Karhu analysoi. Eden-elokuvaa kuvattiin viime kesänä Espoon seurakuntien leirikeskuksessa Hvittorpissa. Rooleissa nähdään sekä nuoria amatöörinäyttelijöitä että pitkän linjan ammattilaisia kuten Tiinan työparia, avarakatseista ja rentoa Juhani-pappia esittävä Tommi Korpela. Tiiviit kuvauspäivät aidossa leirikeskuksessa luonnon keskellä loivat kuvauksiin riparinomaisen tunnelman. Satu Tuuli Karhulle elokuvan teko palautti mieleen myös omat riparikokemukset. PYHÄKOULU, LASTENLEIRIT, rippikoulu, isostoiminta sekä esiintymiset joulukirkoissa ja työttömille järjestetyissä ruokailuissa. Lapsuuden ja nuoruuden Kajaanissa seurakunta oli osa Satu Tuuli Karhun elämää. Vasta, kun hän muutti näyttelijäopintojen perässä Helsinkiin, hän huomasi, ettei näin jykevä kirkollinen tausta välttämättä ollut ikätoverien joukossa ihan valtavirtaa. Karhu on taustastaan kiitollinen. Erityisesti riparista jäivät hyvät muistot. – Se oli ihana ripari, jossa sain elinikäisiä ystäviä. Olimme Joutenlammen leirikeskuksessa keskellä Kainuun korpea, kirkasvetisen lammen rannalla. Minä olin kuin Eden-elokuvan Aliisa, riparilainen, joka oli koko ajan esittämässä papille kysymyksiä ja vaatimassa perusteluita. Hykerryttäviä muistoja on esimerkiksi leirihäistä. Satu Tuuli Karhu oli morsian ja aidosti ihastunut sulhasen rooliin valittuun poikaan. – Sain alttarilla ensisuudelmani. Tuon ikäiset eivät ole noita juttuja vielä harjoitelleet, mutta se suudelma kesti ja kesti. Romanttisuus oli yhtä aikaa läsnä ja ihan tosi kaukana, kun olimme siinä kaikkien edessä. Satu Tuuli Karhu ymmärtää hyvin, miksi ripari on otollinen tapahtumapaikka myös elokuvalle. Se on tunnistettava miljöö isolle osalle suomalaisista ja paikka, jossa erilaiset ihmiset viettävät aikaa yhdessä. Kristilliseen uskoon tutustuminen ja leirillä käydyt keskustelut ovat tärkeitä.

– Olitpa ateisti tai uskova, et voi välttää sitä, että uskonnoilla on iso rooli tässä maailmassa. Uskonnot ovat tuoneet paljon hyvää ja pahaa, ja niihin liittyviä kysymyksiä pitää käsitellä juuri siten, että keskustellaan ja yritetään ymmärtää toista. Rippileireillä toteutuu usein se, mitä uskonnolliset yhteisöt voivat parhaimmillaan tarjota. – Siellä oli turvallinen ja yhteisöllinen olo. Sai tavata uusia ihmisiä ja kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sai ajatuksia, muttei tuputettu eikä pakotettu mihinkään. KUVAUKSISSA Satu Tuuli Karhun piti pukea ylleen papin alba, kastaa ja jakaa ehtoollista. Hän sai neuvoja oikealta papilta ja nuorisotyönohjaajalta. – Siitä kaikesta tuli tosi outo fiilis! Kun puki päälleen alban, tuntui, että koko olemus muuttui. Esimerkiksi ehtoollisen jakaminen ei tuntunut samalta kuin vaikka kahvin kaataminen. Siihen suhtautui kunnioituksella.

”

Olen ihan hävennyt sitä, kuinka paljon mahdollisuuksia olen saanut. Karhu sai tuoda roolihahmoonsa myös jotakin omaa. Elokuvassa Tiina-pappi soittaa kannelta, aivan kuten Satu Tuuli Karhukin on tehnyt. – Kantele on jäänyt ihmisten mielikuvissa jonnekin Kalevalaan ja Lönnrotiin, siihen, että hauenleualla soitetaan itkuvirsiä, vaikka se on Suomen kansallissoitin ja yksi monipuolisimmista soittimista. Yhdessäkään suomalaiselokuvassa ei ole varmaan ennen nähty konserttikannelta. RIPARI-IKÄINEN Satu Tuuli Karhu ei haaveillut näyttelijän ammatista. Hän soitti, lauloi ja tanssi, mutta kiinnostui teatterista vasta, kun Kajaanin seurakunnan nuorisotyöntekijä Heimo Haverinen keksi pyytää häntä mukaan teatteriproduktioon, jonka seurakuntanuoret ja Kajaanin kaupunginteatteri toteuttivat yhdessä. – Seurakunnassa tehtiin tosi hienoja juttuja. Oli upeaa saada tehdä musiikkinäytelmä ammattilaisohjauksessa. Miten suuri voima tuollaisilla kokemuksilla voikaan olla! Lukion jälkeen Karhu haki opiskelemaan musiikkia, muttei päässyt. Sitten hän sai yllättävän puhelinsoiton. – Olin jo menossa muskariopettajan sijaiseksi, kun kaupunginteatterista soitettiin, että nuoren tytön rooliin tarvittaisiin joku, kun näyttelijä oli murtanut jalkansa.

Karhu sai roolin ja haki tutun ohjaajan ja koreografin kannustamana opiskelemaan näyttelijäksi. Hän pääsi Teatterikorkeakouluun ensiyrittämällä. SATU TUULI KARHU on vielä uransa alkuvaiheessa, mutta hän on saanut tehdä isoja rooleja. Hän esitti Juliaa Kansallisteatterin Julia&Romeossa ja teki Marian paratiisi -elokuvan pääroolin. Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja -elokuvan sivuosaroolistaan nuorena Sofiana hän sai Jussi-palkinnon. Tämä kaikki on herättänyt Karhussa ristiriitaisia tunteita. – Olen ihan hävennyt sitä, kuinka paljon mahdollisuuksia olen saanut. Olen miettinyt, mitä tämä tarkoittaa, kuolenko nuorena vai mitä tapahtuu. Ala on epäreilu, ja minulla on paljon ystäviä, joille toivon menestystä. Karhu on pyrkinyt monien läheisten ystäviensä kanssa samoihin rooleihin. Onneksi nuorten näyttelijöiden sukupolvi on tottunut puhumaan asioista avoimesti. – Puhumme kaikesta. Onneksi se on aina joku muu, joka tekee päätökset. Voi sanoa, että olisin niin halunnut tuon roolin, mutta ihanaa, että just sinä sait sen. Satu Tuuli Karhulle on tarjottu myös kiinnitystä teatteriin, mutta toistaiseksi hän on päättänyt pysyä freelancerina. – Vaikka kamppailen asian kanssa, luotan siihen, että asiat järjestyvät ja niillä on aina jokin tarkoitus. Ei voi kuin luottaa, että kyllä tämä tästä. Satu Tuuli kokee valmistuneensa alalle hyvään aikaan. Nuoret näyttelijät saavat tukea vanhemmilta kollegoilta muun muassa kumminäyttelijäjärjestelmän avulla, ja #metoo-keskustelu toi esiin epäkohtia, puhdisti ilmaa ja aloitti laajemman keskustelun alan työkulttuurista. – Rakastan näyttelijän työtä ja koen, että monessa asiassa ollaan menossa parempaan suuntaan. Suomen elokuvamaailmakin on monimuotoistunut tosi nopeasti. On upeaa, että meillä vihdoin tehdään elokuvia, joiden päärooleissa ovat kahdeksankymppiset naiset.■

Kuka?

Satu Tuuli Karhu, 25, on helsinkiläinen freelancer-näyttelijä. Vapaalla hän liikkuu monipuolisesti ja lukee.

Mitä?

Näyttelee 7.8. ensi-iltansa saavassa Eden-elokuvassa, jonka on ohjannut ja käsikirjoittanut Ulla Heikkilä.

Motto

Tee toiselle niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

Rakastan sinua

ja sinua

Perinteisen parisuhteen rinnalle nousee vaihtoehtoisia malleja. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA KAMIL ŚLUSARCZYK / UNSPLASH

onisuhteisuus tulee vastaan monessa paikassa. ”Se joku kolmas – Monet kokevat, ettei yksi ihminen voi täyttää ihmissuhteen kaikkia tarpeita” kertoi Nyt-liitteen kansijuttu 29.5. ”Avoin suhde lisää tyytyväisyyttä parisuhteessa – Ainakin jos on kiinnostunut kokeilemaan sitä”, otsikoi HS Tiede 20.5. ”Avoimet suhteet, polyamoria, sinkkuuden lisääntyminen… mikä on perinteisen parisuhteen tulevaisuus?” kysyttiin 13.5. julkaistun Me Naiset -lehden kansitekstissä. Helmikuussa ilmestyi toimittaja Riikka Suomisen romaani Suhteellisen vapaata, jossa avioseksin lopahtaminen ratkaistaan avaamalla liitto muillekin kumppaneille. Suominen on kertonut julkisuudessa omasta avoimesta avioliitostaan. Sellaisessa elää myös Ylen toimittaja ja seksuaalineuvoja Paula Tiessalo. Häneltä ja kehopsykoterapeutti Aune Karhumäeltä ilmestyi kesäkuussa tietokirja Parisuhdepäivitys – Uudet säädöt rakkaudelle (Atena). Kyse on ensimmäisestä kotimaisesta kirjasta, joka käsittelee monisuhteisuutta. Sen taustalla on muun muassa 129 vastausta nettikyselyyn sekä kahdeksan haastattelua, joihin osallistui yhdestä kolmeen monisuhteisesti elävää suomalaista. Kursivoidut lainaukset artikkelissa ovat peräisin Parisuhdepäivityksestä. – Kun asiat ovat kuplineet riittävän pitkään pinnan alla, ne tulevat pinnalle, Tiessalo arvioi. ENSIN JULKISEEN KESKUSTELUUN nousivat seksuaalivähemmistöt, sitten sukupuolivähemmistöt kuten muunsukupuoliset. Nyt puhutaan suhdevähemmistöistä. Yhdysvalloissa jopa 21 prosenttia ihmisistä on kertonut eläneensä joskus monisuhteisesti. Siellä elämäntapa on yleisin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä ja miehillä. On mahdotonta tietää, onko monen kanssa oleminen yleistynyt vai ainoastaan tullut esille, koska suomalaisilta ei ole koskaan kysytty laajasti monisuhteisuudesta. Tiessalo arvelee, että jos perinteinen parisuhde tökkii, aiempaa useampi miettii sille vaihtoehtoja. – Monisuhteisuudesta puhuminen ei käännytä pois perinteisestä parisuhteesta. Ei homouskaan johdu siitä, että on kuullut homoseksuaalisuudesta. En suosittele harrastamaan monisuhteisuutta sillä ajatuksella, että se on jotenkin trendikästä. Perinteisessä parisuhteessa eläminen on täysin hyvä asia, Tiessalo sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

Hänen mukaansa kaikille ei kuitenkaan sovi suljettu, kahdenvälinen suhde. Jotkut viihtyvät vaikkapa itsenäisesti elävinä soolopolyinä, jotka tapailevat useita kumppaneita yhtä aikaa. Perinteinen parisuhde ei ole aikoihin ollut itsestään selvä tavoite. Parhaassa perheenperustamisiässä olevista kolmikymppisistä suomalaismiehistä 42 prosenttia ja naisista 36 prosenttia elää ilman puolisoa. Puolisottomien osuus on kasvanut jo kymmenen vuotta, ja osalla kyse on tietoisesta valinnasta. Elämme vain kerran, ja seksuaalisuus ja ihmisten kohtaaminen ovat valtavan upeita ja mahdollisuuksia täynnä olevia asioita, 32-vuotias nainen kirjoittaa.

”

Lintuhäkin oven pitää olla auki. Jos kotona on hyvä ja onnellinen olla, ei ole mitään syytä lentää pois. ESPOON SEURAKUNTIEN PERHENEUVOJA, psykoterapeutti Iiris Koskinen kirjoitti huhtikuussa 2019 Rakkauden ammattilaiset -blogitekstin otsikolla ”Kolmas osapuoli parisuhteessa ei ole aina haavoittava”. Kirjoitus herätti kohua, koska jotkut kokivat, että kirkon työntekijä neuvoi piristämään pitkää suhdetta kolmannella osapuolella. Koskinen painottaa, että ei yllytä avoimeen suhteeseen. Hän on kuitenkin kohdannut monenlaisia suhdemuotoja työskennellessään yli 15 vuotta perheneuvojana ja huomannut, että osa parisuhteen ulkopuolisista suhteista tukee ja suojelee sitä. – Jos toisella puolisolla on etenevä sairaus kuten muistisairaus, jonka vuoksi molempia tyydyttävä seksielämä lakkaa olemasta mahdollinen, jotkut sopivat, että terve saa etsiä itselleen muun seksikumppanin. Tiedän tapauksia, joissa omaishoitajana toimiva puoliso rakastaa syvästi sairastunutta kumppaniaan, mutta kaipaa ja tarvitsee elämältään muutakin. Koskinen tuntee myös eri sukupuolta olevia puolisoita, joista toisella on voimakas kiinnostus myös omaa sukupuoltaan kohtaan. Joskus tilanne ratkaistaan toisella suhteella. Tämä on ollut Paula Tiessalon valinta.

– Olen biseksuaali ja koen tarvitsevani yhtä aikaa mies- ja naissuhteen. Olen ollut kaksikymmentä vuotta naimisissa, mistä yli viisi vuotta minulla ja aviomiehelläni on ollut mahdollisuus myös muihin suhteisiin, kunhan niistä neuvotellaan etukäteen kumppanin kanssa. Lintuhäkin oven pitää olla auki. Jos kotona on hyvä ja onnellinen olla, ei ole mitään syytä lentää pois, kirjoittaa 35-vuotias biseksuaali nainen. Uusimmassa Finsex-tutkimuksessa peräti 40 prosenttia alle 25-vuotiaista naisista ja 17 prosenttia nuorista miehistä ilmoittaa tuntevansa vetoa myös omaa sukupuoltaan kohtaan. Biseksuaalisuuden nousu näkyy muuallakin maailmassa. Se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita halua elää monessa suhteessa. KUN PARI VIHITÄÄN kirkossa avioliittoon, puolisot lupaavat tahtoa osoittaa toisilleen uskollisuutta ja rakkautta. Uskollisuus mainitaan vihkikaavassa ensin. Siviilivihkimisessä puhutaan sen sijaan rakkaudesta ja keskinäisestä luottamuksesta. Suomalaiset arvostavat korkealle uskollisuutta parisuhteessa. Se näkyy selvästi arvokyselyissä. Samaan aikaan noin joka kolmas kertoo pettäneensä joskus kumppaniaan. Paula Tiessalo ajattelee pettämisen ja eroamisen yleisyyden näyttävän, että kahden ihmisen suljettu liitto ”ei ole kauhean toimiva konsepti”. Avoin avioliitto tarkoittaa hänelle omannäköistä elämää, jossa on paljon vapautta ja iloa. – Ensisijainen parisuhteeni pysyy raikkaana, kun en lataa siihen kaikkia toiveitani. Avioliittoon virtaa happea. – Olen havainnut, että onnistuneesti polyamorisessa suhteessa elävät ovat poikkeuksellisen ajattelevia, avoimia ja rehellisiä sekä taitavia keskustelemaan tunteistaan. Polyamoria ei sovi joka jaanalle ja jampalle, mutta jotkut elävät niin tyytyväisinä. Kun kyse on tasaveroisten aikuisten neuvottelemasta suhteesta, niin mikä ettei, Iiris Koskinen sanoo. Koskinen huomauttaa, että hyvät rakkaussuhteet ovat mahdollisia ilmankin seksiä – myös monisuhteisuudessa. – Ymmärrän suhteen syvänä luottamuksena ja kiintymyksenä toiseen. Siinä kokee tulevansa hyväksytyksi ja rakastetuksi sellaisena kuin on. Suhde luo turvallisuudentunnetta ja antaa elämään merkityksellisyyttä. ENTÄ MONESSA SUHTEESSA elämisen ongelmat? Paula Tiessalon Parisuhdepäivityksessä nousee vahvasti esiin mustasukkaisuus. Tiessalon mielestä tunteesta ei tarvitse yrittää eroon. Sen sijaan kannattaa käsitellä mustasukkaisuuden taustalla olevia syviä tunteita kuten hylätyksi tulemisen pelkoa.

– Haluaisin olla mustasukkaisuuden ja kateu den yläpuolella, mutta kun puolisollani on kivaa toisen kumppaninsa kanssa ja minä istun yksin kotisohvalla, olo on ristiriitainen. Mustasukkai suuden tunnetta voi kuitenkin opetella käsittele mään. On kieroutunutta ajatella, että se oikeut taisi rajoittamaan kumppania, urkkimaan hänen viestejään ja pahimmassa tapauksessa käyttä mään väkivaltaa. Iiris Koskinen arvelee, että ”superturvallista pesäsuhdetta” kaipaava voi kärsiä, jos kumppani ei ole ikioma. – Tärkeässä rakkaussuhteessa aktivoituvat lap suuden kiintymyssuhdemallit. Lähisuhteet ovat ihmiselle erityisiä, ja turvallisuudentunne niis sä tosi keskeinen asia. Ihania ihmisiä tulee aina vastaan pitkässäkin parisuhteessa. On valinta tilanne, miten tilanteeseen suhtautuu, Koskinen sanoo. Tiessalon mukaan monisuhteiden toiseksi suurin haaste on ajankäyttö. 33vuotias avoimes sa polyamorisessa suhteessa elävä nainen kirjoit taa: Alkuviikosta tehdään jonkinlaiset kalenteri sulkeiset ja katsotaan, milloin on mahdollista tava ta ketäkin. Sekä Tiessalo että Koskinen tietävät ihmisiä, jotka ovat väsyneet monimutkaisen suhdeverkos ton ylläpitoon. Jo yhden hyvän intiimisuhteen hoitaminen vaatii paljon. Kahdeksan vuotta on pisin aika, jonka Tiessalo tietää usean ihmisen suhteen pysyneen kasassa. – Lyhyt suhde ei välttämättä ole huonompi kuin pitkä. Lyhyt suhde voi merkitä paljon vaik kapa oman identiteetin kehittymiselle, Tiessalo sanoo. EVANKELIS-LUTERILAISEN KIRKON opetus avio liitosta perustuu kahden väliseen, suljettuun suhteeseen. Iiris Koskinen ja Paula Tiessalo eivät ota kantaa kirkon linjaan. – Kaikennäköisiä kuvioita on ollut aina. Arvos tan sitä, että kirkko on mukana elämässä, jota ih miset oikeasti elävät. Toisten kirkasotsainen tuo mitseminen ei auta, Koskinen sanoo. Monisuhteisuudesta puhuminen on Koskises ta tärkeää, koska se ehkäisee kaikkea ”kähmäi syyttä” ilmiön ympärillä. – Olen liikuttunut ihmisten elämän monimuo toisuudesta ja inhimillisestä hauraudesta. Siinä on jotain koskettavaa, kuinka hakeudumme toi siamme kohti. Yhteyden etsiminen kuuluu ihmi sen perimmäisiin vaistoihin. ■

Sanat selviksi Avoin suhde: On sovittu, että toisella tai molemmilla osapuolilla on lupa intiimeihin suhteisiin muidenkin kuin puolison kanssa. Biseksuaali: Ihminen, joka tuntee vetoa eri sukupuolia edustaviin henkilöihin.

Metamuru: Kumppanin kumppani, joka ei ole oma kumppani. Monisuhde: Suhteessa on enemmän kuin kaksi osapuolta tai osapuolilla on rinnakkain useampia intiimejä suhteita. Suhteessa olevat ihmiset neuvottelevat yhdessä suhteiden rajat ja toteuttamistavat.

Pettäminen: Ihmissuhteessa voimassa olevia sopimuksia rikkova toiminta. Myös monisuhteessa voi pettää. Polyamoria: Intiimejä ihmissuhteita koskeva ajattelu- ja elämäntapa, joka sallii elämisen seksuaalisesti ja romanttisesti intiimissä suhteessa usean ihmisen kanssa yhtä aikaa niin, että osapuolet ovat tietoisia toisistaan ja päättäneet vapaasti olla mukana suhdeverkostossa.

Polysuhde: Sitoutumiseen ja rakkauteen perustuva monisuhde. Soolopoly: Polyamorinen ihminen, joka ei halua esimerkiksi yhteistä kotia tai muita isoja sitoumuksia kenenkään kumppaninsa kanssa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

Hyvää pyhää

2.8.

Sunnuntain aiheena kirkoissa on Totuus ja harha. Päivän tekstissä (Matt. 7:13–14) Jeesus kehottaa menemään ahtaasta portista tielle, joka vie elämään.

Lähde toisiin maisemiin Pääkaupunkiseudulla on monta paikkaa, jossa et ole koskaan käynyt, lähimmät luultavasti ihan kävelymatkan päässä kotioveltasi. Tänään valitse niistä koettavaksi ja nähtäväksi yksi: uimaranta, galleria, saari, kirkko, luontopolku tai vaikka kokonainen lähiö. Tutustu kohteeseesi turistin asenteella. Etsi kiinnostavia yksityiskohtia, googlaile taustatietoa, ota valokuvia, eksy. Lopuksi tutustu paikalliseen ruokakulttuuriin lähimmässä kahvilassa tai ravintolassa.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Kapeaa tietä kulkeva saa enemmän kuin kuvitteli

”

enkää sisään ahtaasta portista”. Jos jotkut, niin nämä Jeesuksen sanat on helppo ymmärtää, mutta tulkita täysin väärin. Siis että kristinusko on jotain vaikeaa, jotain, joka pakottaa luopumaan kivasta ja iloisesta. Ja että se muuttaa synkäksi ja olemukselta kuihtuneeksi kaiken sen vaatiman kieltäytymisen takia. Eivät Jeesuksen sanat ole ainoita, jotka helposti tulkitaan väärin. Usein oma kaipauksemme kätkeytyy meiltä. Ostamme uuden puhelimen, kun oikeastaan kaipaamme kuollaksemme sydämen yhteyttä. Syömme ravintoarvoltaan höttöistä ruokaa rakkauden nälkään, jota emme uskalla sanoa ääneen hylkäämisen pelossa. Etsimme uusia ihmissuhteita, kun emme saa sanottua tarpeitamme, koska mahdollinen torjunta ja pettymys sattuu liikaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

Sydämen kaipaus ei täyty ostamalla, sen sijaan maailma täyttyy tavaralla. Höttöruoka tekee pidemmän päälle sairaaksi ja vaihtuvat ihmissuhteet kyyniseksi. Tyhjyyttä täyttämään tarvitaan aina lisää, koska todellinen kaipaus on jotain ihan muuta. Portti on ahdas ja tie on kapea, mutta se vie elämään, sanoo Jeesus. Ahtaan ja kapean läpi uskaltautumisessa on riski haavoittua ja tulla torjutuksi, mutta myös mahdollisuus saada enemmän kuin osaa kuvitella. Yhteyden kaipaus voi täyttyä, rakkauden nälkä tulla ruokituksi ja ihmissuhteet parantua. Ahtaan portin läpi kulkeminen ei suinkaan takaa onnea, mutta se takaa todellisen yhteyden sisimpäämme ja muihin ihmisiin. Elämän täyteyden kokeminen ohjaa kiittämään elämän antajaa, Jumalaa, ja turvautumaan häneen kaiken kipeän keskellä.

KAISA KARIRANTA

Kaipaavan rukous Totuuden Jumala, oman mieleni luomassa harhassa on turvallista. Siksi pelkään pyytää tätä, mutta pyydän silti. Vie minut totuuden äärelle. Paljasta haavoittuvaisuuteni. Jos niin haluat ja parhaaksi näet, täytä kaipaukseni. Mutta jos tahtosi on toinen, ole kanssani, kun itken elämän mahdollisuuksia, jotka eivät kohdallani toteutuneet. Lohduta ja näytä minulle ne kaikki muut mahdollisuudet, joita kohdalleni olet varannut. Opeta minut kiittämään koko elämäni runsaudesta sinua, elävä Jumala.

Harras hetki

Ilkka Sipiläinen, 62, on kirkkohallituksen johtava asiantuntija, jonka alaa ovat yhteiskunta, kestävä kehitys ja ilmastonmuutos. Sipiläinen on kirjoittanut, kääntänyt ja koonnut luomakunnan pyhyydestä kertovan rukouskirjan Maailma on Jumalan ruumis. Kesäisellä iltauinnilla voi huokaista esimerkiksi näin: ”Katson vettä, iltaan tyyntynyttä. Vesi, ilman sinua ei ole elämää. Sinä olet kastanut minut Jumalan lapseksi.” Ekoteologiaa käsittelevä Sipiläisen artikkeli Jumala houkuttelee luotujaan iloon on julkaistu kirjassa Pyhän kosketus luonnossa.

Vesi on Jumalan syli Uidessaan meressä Ilkka Sipiläinen kokee kristinuskon kosmisen ja mystisen puolen. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

esi kannattelee Ilkka Sipiläistä, joka on juuri laskeutunut purjeve neen kannelta uimaan Laajasalon edustan suojaiseen merenlahteen. Sipiläinen maistaa suolaista vettä kielellään, kuten on tehnyt pienes tä pojasta saakka. Keho muistaa, miltä tuntui olla omien vanhempien kylvetettävänä. Tältä tuntuu olla Jumalan sylissä, hän ajat telee. Luterilaisen opetuksen mukaan Jumala lähes tyy ihmistä aineen kautta kasteen vedessä sekä ehtoollisen viinissä ja leivässä. Siihen on helppo uskoa, kun vesielementti ympäröi ruumiin. Kun Sipiläinen katsoo ajassa taaksepäin, hän näkee nelikymppisen papin, jolla oli tämänpuo leisiin asioihin keskittyvä ja hieman virkamies mäinen kristillinen usko.

Sisäinen muutos alkoi, kun Sipiläinen koki avioeron. PITKÄN PARISUHTEEN jälkeen arki rakentui uusis ta palikoista. Sipiläinen aloitti kuntosaliharjoitte lun ja kävi pitkän psykoanalyysin. Kolmas sopivaa aikaa odottanut asia oli ekoteologian lukeminen. Pari vuotta aikaisemmin Sipiläinen oli kuul lut puheen, jonka brasilialainen teologi ja filosofi Leonardo Boff piti Kirkkojen maailmanneuvos ton kokouksessa. Boff tunnettiin köyhien puolus tajana, joten Sipiläinen odotti poliittista puheen vuoroa. Boff puhui kuitenkin siitä, miten ihminen koostuu samoista aineksista kuin tähdet ja miten koko luomakunta lepää Jumalan sylissä. Sipiläi nen jäi miettimään, mitä puhe tarkoitti. Avioeron jälkeisinä kuukausina paras hetki lu kemiseen oli usein keskellä yötä. Herättyään unes ta Sipiläinen luki ekoteologiaa tunnin tai puolitois ta kynä kädessä, ennen kuin jatkoi uniaan. MUISTIINPANOT KÄÄNTYIVÄT uudenlaisiksi ru koussanoiksi. Niissä oli vaikutteita erityisesti Sallie McFaguen feministisestä ekoteologiasta. Sipiläinen kokeili, miltä tuntuu puhutella Juma

laa äidiksi, ystäväksi ja rakastajaksi. Hän etsi sa noja sille, että Jumalan läsnäolo läpäisee kaiken. Ekoteologian lukeminen herätti mielikuvi tuksen ja avasi mielen kristinuskon mystiselle, sakramentaaliselle ja kosmiselle puolelle.

”

SIPILÄINEN KOKEILI, MILTÄ TUNTUU PUHUTELLA JUMALAA ÄIDIKSI, YSTÄVÄKSI JA RAKASTAJAKSI.

Uskon syventyminen on vaikuttanut myös elä mäntapoihin. Sipiläinen pyöräilee ympäri vuo den, säästää vettä käymällä suihkussa aikaisem paa lyhyemmin ja syö kasvis ja kalapainotteis ta ruokaa. VETEEN LASKEUTUMINEN on jälleen vaatinut it sensä voittamista, mutta Sipiläinen viipyy me ren sylissä vielä hetken. Sitten hän kiipeää ta kaisin purjeveneeseen ja kääriytyy isoon pyyhkeeseen. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

Tilaisuuksia

Etsitään

Kiinteistövälitystä

Laupias samarialainen koskettav a mus iikki n äy tel m ä L o h jan Viva mo s s a

31.7. klo 14 1.8. klo 14 2.8. klo 14 7.8. klo 14 8.8. klo 14 Liput: aik. enn. 12/ovelta 14 €, lapsi 4–12v. enn. 8/ovelta 10 €, perhelippu 2 aik. ja 2 lasta 36 €.

9.8. klo 14 22.8. klo 14 23.8. klo 14 29.8. klo 14 30.8. klo 14

vivamonraamattukyla.fi Vivamontie 2, 08200 Lohja puh. 0207 681 760

Myymässä vai vuokraamassa?

Kun siirryt tuumasta toimeen – autamme markkinajohtajan ammattitaidolla. Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV-pätevyys 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Hautauspalveluja

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

Etsitään au pairia elo/syyskuu alkaen Englantiin. 30 minuuttia Lontooseen. Perheessä kaksi poikaa 6 ja 4 vuotiaat. Suomenruotsalainen äiti englantilainen isä. Molemmat käyvät töissä. Pojat ovat koulussa. Lisäinfoa: +447801195035 soita/tekstaa/ whatsappaa.

Vuokrata halutaan Kaksi nuorta naista, biologian opiskelija ja pianonsoiton opettaja etsivät kaksiota Helsingistä. Ystävysten toiv.sijainti akselilla Töölö-Kumpula. Ei tupakoida, ei eläimiä. 0400158670 Sibelius-Akatemian naispuolinen kirkkomusiikkiopiskelija etsii vuokra-asuntoa Helsingistä tai lähistöltä. Tiedust. Anni Santakari 044-280 6546 tai Martti Santakari 040-718 2964 Rauhallinen yrittäjänainen etsii väh. 30 m2. Max 30min Vallilaan. Max 830e. 0408345376 Kauppatieteiden opiskelija etsii viihtyisää vuokra-asuntoa Helsingistä. Aino p.0440501223

www.mrautanen.com

Ostetaan Ostetaan 1-2h, 25-35m² asunto. Esim. Vallila, Haaga, Munkkiniemi. Max. hp 240 000e. 0405966703

Ostetaan auto ja vene kohtuuhintaiset. Puh. 0400-463310

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

09 628 398 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

https://perhejaperinto.fi

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

hautakivityöt

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

Edunvalvontavaltuutukset, testamentit, avioehtosopimukset, ym. lakiasiat Marjatta Sidarous, p. 050 570 4642

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Siivouspalveluja Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907. Käytämme tarvittaessa maskia.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Hammashoitoa Erikoishammasteknikko

He i d i L e v a n d e r

• Uudet hammasproteesit ja korjaukset • NOUTO KOTIOVELTA • MYÖS KOTIKÄYNNIT • Turvallisesti ja luotettavasti ammattitaidolla • Valmistan proteesit itse alusta loppuun 040 7785212

Palveluja tarjotaan YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Rakennusala Historiantutkija Seppo Aallon mukaan ruton leviämistä ei pystytty estämään, kun kaupunki oli täynnä sotapakolaisia. JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Kaksi eläkkeellä olevaa rakennusalan ammattimiestä, teemme remonttityöt, harkkomuuraukset ja pihakivityöt. Myös kotitalousvähennys. puh: 0400 845 909 ja 045 634 7858

LVI-ASENNUKSET ja KVV- JA IV-TYÖNJOHTO. Vantaan LVI-Urakointi Puh:045-2573257

Rutto iski Helsinkiin Vuoden 1710 rutto tappoi kolmanneksen väestöstä. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ESKO JÄMSÄ

istoriantutkija Seppo Aalto nojaa Vanhan kirkkopuiston porttiin. Portissa on kyltti, jonka vuoksi puistosta käytetään myös nimeä

Ruttopuisto. Kyltissä on karu teksti: ”Tällä paikalla oli se hautausmaa, johon vuonna 1710 neljän kuukauden aikana haudattiin 1 185 Helsingin asukasta. Ulkoa tullut kauhea rutto surmasi silloin kaksi kolmannesta Helsingin asujaimistosta.” ”Tällä paikalla” ei ihan pidä paikkaansa. Ruttouhrit on haudattu joukkohautoihin nykyisen puiston ulkopuolelle, Annankadun kohdalle.

AJANKOHTA PITÄÄ paikkansa. Helsingin asukkaita kaikki ruttoon kuolleet eivät suinkaan olleet, sillä heitä kuoli ruttoon noin 650, kolmannes väestöstä. Loput olivat suuren Pohjan sodan pakolaisia.

”

Kuolleita oli jopa 20–30 päivässä. HISTORIANTUTKIJA SEPPO AALTO

Epidemian alkuvaiheista ei ole varmaa tietoa. Toivatko sen elokuun alussa Helsinkiin sotaa pakoon tulleet kaksi naista? Seppo Aalto ei usko tähän, koska elo- ja syyskuussa tautikuolemia kirjattiin vain kymmeniä.

Nykyisen Pietarin paikalla sijainneesta ruotsalaisesta Nevanlinnasta oli tullut pakolaisia jo vuonna 1700 alkaneen sodan alussa. Nyt Helsingissä oli pakolaisia myös Porvoosta, Viipurista, Narvasta ja Tallinnasta, josta ruton tiedetään levinneen Helsinkiin. TAUTIIN EI OLLUT parannuskeinoa, joten sen leviämistä yritettiin estää eristämällä sairastuneet. Väkeä oli kuitenkin liikaa ja olot ahtaat. Kuolleita makasi jopa kaduilla. – Ihmisiä kuoli lokakuussa yli 300. Marraskuussa ja joulukuussa sama tahti jatkui. Kuolleita oli jopa 20–30 päivässä, Seppo Aalto kertoo. Tauti oli melko tasa-arvoinen tappaja. Yksittäisiä hautajaisia ei pidetty, vaan ihmiset haudattiin joukkohautaan. Myös kirkkoherra Anders Ignatius sai tartunnan ja kuoli ruttoon. Auttoiko hän sairaita vai saiko taudin muusta syystä, sitä Aalto ei tiedä. ■ Lue lisää aiheesta Kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

KANOISTAAN KUULU

tukevia

RATKAISEVA ETU MITTARISSA

-paita

A S T E V Ä L I N A U L A

KUVITELMAA

U T O P I A

G R I L L A U S PÄÄHÄNPISTOJA ITALIAN SAAPPAANKÄRJESSÄ

O I K U T L

MANSEN ALUEELLA VILJAVARASTOJA VANKKUMATON

TÄHDEN

ARMON-

U L O S

A J O T

I T K U

A S T I A T

SUOPEA VÄYLÄN TEKOON

maagista REFORMISTIT

VOIMAKKAITA -KATTO

T A I K A

ILMAN KESKEYTYKSIÄ

LAULAJA SORAYA

M A T K A A

K I T T I

L A T I N O

KARKAAMISIA POIMITTAVIA

H P A

KELLOPOISPOTKITUT

H A M E

A S E E T O N

Moisio H M

A R R I NÄYTELLYT KIRSTI

RAPARTIS- D TI

RAKENSI ARKIN

VYÖTÄRÖ

"AHTISAARI" THO- M MAS

ISRAELISSA H HETI

KASVAA KANERVAA

R E A L

K Ä V Ä KUORIMISTA A

EEVAN POIKA ISOISIÄ

EEVAN POIKA K KAPEA

VAUVAN VAATE

A I N

I S A I L U

SAVUPIIPUISTA VAR- T MOJA KOMEDIALAJI

N U H A SAMULIN+ KAIMA

U P R U T

T I P P A -LEIPÄ TIETOYKSIKKÖJÄ

SAARNOILLA T

P E T T U

A A B E L

LÄNSILIITTO

T U R T I A I N E N

T U O K S U T

N U M M I

T O O S A

AVOSUO

A I F A

N O A K

AROMAATTISIA

MADRID

K E L A

U K E

M U R E N

E 75%O S I N

T I N Ä

A R A

SAUDIEN RAHA

J O U T A A

E T N A

J O U N I

T U U T U

OLKILUODOSSA

S I R U

Ä R J Y

KOVAA ÄÄNTÄ R Y PIISPA LAAJASALO ELO T LINGD TON HARMILE LINEN I PUU-

O R T O L A

A I T A

♪

HIPPUNEN VARTOMISTA

ENNÄTTÄÄ

A K A A T

N I S A

T A U O T O N N

VOI PALVELUS OLLA

TIIVISTE

U U D I S T A J A T I M U R I

väli-

JENNIFER LOPEZ MATTI MUUTTUMAT- V TOMIA

A U L I S

S A A R N A T A SUUNNISTUS

HALKOMITTA L

T E S O M A

A P U L I A I

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

NÄYTTELIJÄ HAVAS

R I S T I

S E I T I

isä T

KESÄLLÄ MONELLA SAUKKONEN HAKALA

L O M A L E A T

A A T T O

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

Testaa kirkkotietosi Kuinka hyvin tunnet pääkaupunkiseudun kirkkojen ja kappelien tarinat? Monet Herran huoneet ovat arkkitehtuurin aarteita, mutta niihin liittyy paljon muutakin kiinnostavaa. Oikeat vastaukset löydät sivun alalaidasta. Tarinoiden taustat voit lukea seuraavalta aukeamalta.

7. Rekolassa on Pyhän Andreaan kirkko. Kenen mukaan se on nimetty? a) Valistuspappi Anders Chydeniuksen b) Kaupunginvaltuutettu Antero Eerolan c) Apostoli Andreaan

TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI 1. Kuka on säveltänyt Kallion kirkon kellonsoiton sävelmän? a) Paleface b) Ahti Kuorikoski c) Jean Sibelius 2. Haloo Helsingin Joulun kanssas jaan – biisin video on kuvattu kirkossa. Mutta missä kirkossa? a) Jakomäen kirkossa b) Helsingin tuomiokirkossa c) Hietaniemen hautausmaan vanhassa kappelissa 3. Kuka on tehnyt Espoon Karakappelin alttarin taideteoksen? a) Sisäministeri Maria Ohisalon äiti b) Opetusministeri Li Anderssonin isä c) Pääministeri Sanna Marinin veli

4. Vantaan keski aikainen Pyhän Laurin kirkko on pääkaupunkiseudun vanhin rakennus. Kuka sen suunnitteli? a) Liedon mestari b) Pernajan mestari c) Backaksen mestari 5. John Irvingin romaanissa Kunnes löydän sinut seikkaillaan myös Helsingissä ja käydään kahdessakin kirkossa. Toisen helsinkiläiskirkon penkit tuovat päähenkilön mieleen erään suomalaisnaisen kainalokarvat. Mikä kirkko mahtaa olla kyseessä? a) Helsingin tuomiokirkko b) Johanneksenkirkko c) Temppeliaukion kirkko

6. Hannu Väisäsen maalaamassa Kontulan Mikaelinkirkon alttaritaulussa on tuotu vanhaa kristillistä symboliikkaa nykyaikaan. Miten? a) Mooses riisuu jaloistaan siniset Crocsit palavan pensaan juurella. b) Jeesus ja opetuslapset polttavat ruokasauhut viimeisen ehtoollisen jälkeen, ja Jeesus ojentaa Pietarille askin vihreää Marlboroa. c) Taivasten valtakunnan avain on suurikokoinen Abloy-avain.

8. Lauttasaaren kirkon ehtoolliskaluston suunnitteli modernin arkkitehtuurin edelläkävijänä pidetyn Mies van der Rohen toimistossa Chicagossa työskennellyt muotoilija. Eli kuka? a) Le Corbusier b) Ilmari Tapiovaara c) Tapio Wirkkala 9. Mihin Espoon tuomiokirkon urut myytiin vuonna 2009? a) Vanhoillislestadiolaisten päämajaan Ouluun. b) Helsingin Musiikkitaloon c) Finnvox-studiolle Pitäjänmäkeen 10. Puotilan kappeli on suosittu vihkikirkko. Mikä se oli alun perin? a) Puotilan kartanon sauna b) Ortodoksinen tsasouna c) Viljamakasiini

LEHTIKUVA / SARI GUSTAFSSON

11. Mitä tapahtui Eliel Saarisen vuonna 1920 suunnittelemalle Huopalahden kirkolle? a) Se jäi rakentamatta seurakunnan rahapulan takia. b) Se remontoitiin vuosina 2013-2014 sillä seurauksella, että kirkon sisäilman laatu heikkeni, ja kirkko jouduttiin purkamaan vuonna 2016. c) Se muutettiin nuorisoseurantaloksi vuonna 1947.

12. Mikä on Helsingin tuomiokirkon alkuperäinen nimi? a) Suurkirkko b) Nikolainkirkko c) Pyhän Marian katedraali 13. Vapaaehtoisvoimin rakennettu Perkkaan kappeli on Espoon toi seksi vanhin kirkkora kennus. Mistä sen ra kentamiseen käytetyt hirret ovat peräisin? a) Leppävaaran kartanon metsistä b) Velskolan kartanon metsistä c) Puretusta helsinkiläishotellista 14. Kenen mukaan on nimetty Auroran kappeli Espoon Lippajärvellä? a) Aurora Karamzinin b) Mikko Kuustosen c) Aurora Borealisin 15. Missä on Suomen suurin kirkonkello? a) Suomenlinnan kirkossa b) Honkanummen hautausmaan kappelissa c) Tapiolan kirkossa 16. Arkkitehtuuriltaan maailmankuulu, Heikki ja Kaija Sirenin suunnittelema Otaniemen kappeli valmistui vuonna 1957. Se rakennettiin uudestaan ja otettiin käyttöön taas vuonna 1978. Mitä kappelille siinä välissä tapahtui? a) Kappeli paloi tuhopolton seurauksena. b) Kappelin rakentamisessa käytetyt tiilet eivät kestäneet meri-ilmastoa, ja se piti purkaa. c) Syysmyrsky kaatoi puita kappelin päälle, ja koska kappelissa on niin paljon lasia, se piti käytännössä rakentaa kokonaan uusiksi.

17. Korson kirkon yhteydessä on tuhkahautausmaa. Siellä on kaksi kivistä muistomerkkiä. Mitkä niiden nimet ovat? a) Levolle lasken Luojani ja Murheellisten ilokivi b) Armias ole suojani ja Kaipauksen kivi c) Taivaaseen ota tykösi ja Tyhjän sylin muistokivi 18. Esplanadin puiston itäpäässä on ravintola Kappeli. Se on yksi Helsingin vanhimpia ravintoloita. Miksi sen nimi on Kappeli? a) Rakennus oli alun perin ruotsinkielisen metodistiseurakunnan kappeli. b) Ravintolan rakentamiseen käytettiin Helsingin tuomiokirkon rakentamisesta yli jääneitä rakennustarvikkeita. c) Ravintolan paikalla oli alun perin lehmien laidun ja koju, josta paimenpoika myi maitoa. Tätä paimenen kojua nimitettiin kappeliksi, ja nimi periytyi ravintolalle. 19. Kenen suomalaisen nyrkkeilijän patsas on Paavalinkirkon puistossa? a) Elis Askin b) Gunnar Bärlundin c) Sten Suvion 20. Tänä vuonna valmistuvan Tikkurilan kirkon perustuksiin piilotettiin aikakapseli. Mitä seuraavista ei laitettu aikakapseliin? a) Parkkikiekkoa b) Kirkko ja kaupunki -lehteä c) Piispa Teemu Laajasalon valokuvaa

Moni on nähty polvillaan Esplanadin kappelissa. Se ei silti välttämättä ole ollut osoitus heidän antautumisestaan hengellisyydelle.

Oikeat vastaukset: 1c, 2b, 3b, 4b, 5b, 6c, 7c, 8b, 9a, 10c, 11a, 12b, 13c, 14a, 15a, 16a, 17 c, 18c, 19b, 20c KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

Kirkkoknoppeja Kehä kolmosen sisältä Pääkaupunkiseudun vanhin rakennus, kahteen kertaan rakennettu teekkarikappeli ja nurin käännetty vokkipannu. Mitä jos tekisit kotiseutukierroksen ja kävisit katsomassa omin silmin, miltä lähipyhäköt näyttävät? TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI

1. Soita meille meidän jokapäiväinen Sibeliuksemme Kallion kirkon tornissa on seitsemän pronssista valettua kelloa. Sävelmä niihin tilattiin Jean Sibeliukselta. Vuonna 1912 valmistuneen sävellyksen nimi on Kellokoraali (Opus 65b). Ahti Kuorikoski (1939–2017) oli Kallion kirkon pitkäaikainen kanttori, joka tunnetaan myös säveltäjänä.

2. Haloo Helsinki feat. Cantores Minores

Haloo Helsingin Joulun kanssas jaan on kuvattu Helsingin tuomiokirkossa. Laulussa on mukana myös tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores.

3. Ministerin taiteilijaisä

Kuvataiteilija Jan-Erik Andersson teki Karakappeliin Kuningastie-nimisen taideteoksen, jossa on kuvattu Jeesuksen elämän tärkeimmät vaiheet kirkkosalin lattiaan, alttarikorokkeeseen ja alttariseinään. Taiteilija on ministeri Li Anderssonin isä.

4. Tuntematon saksalainen rakennusmestari

Pernajan mestari oli tuntematon keskiaikainen kirkonrakentaja. Hän oli ilmeisesti saksalainen rakennusmestari, joka suunnitteli Helsingin pitäjän kirkon eli Vantaan Pyhän Laurin kirkon lisäksi myös esimerkiksi Pernajan Pyhän Mikaelin kirkon, Porvoon tuomiokirkon ja Sipoon vanhan kirkon. Liedon mestari puolestaan oli Suomessa keskiajalla vaikuttanut kuvanveistäjä, jonka käsialaa ovat esimerkiksi Vanajan ja Hattulan kirkkojen madonnat. 1600-luvulla rakennettu Backaksen kartano Vantaan Pakkalassa sijaitsee lähellä Pyhän Laurin kirkkoa, mutta tiettävästi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

siihen ei liity ketään mestariksi nimettyä henkilöä – ellei sellaiseksi lasketa kartanon ratsumestaria, sillä Backaksen kartano oli Ruotsin vallan aikana säteri eli ratsutila.

5. Kainalokarvat ja vokkipannu

”Johanneksen kirkko oli suuri punatiilinen goottilaistyylinen kirkko, jossa oli kaksi tornia; niiden huiput loistivat vihreinä auringossa. Puiset penkit olivat vaaleaa puuta, joka toi Jackin mieleen Hannelen kainalokarvat”, kirjoittaa John Irving. Suomennos on Kristina Rikmanin. Uruilla on tuossa romaanissa merkittävä rooli, ja kirjassa käydään myös Temppeliaukion kirkossa, joka päähenkilön mielestä muistutti ”nurin käännettyä vokkipannua”.

6. Kontulan kohuavain

Avain herätti aikanaan pienimuotoisen kohun, vaikka kirkkomaalarit ovat aina käyttäneet oman aikansa esineitä kuvissaan. Hannu Väisänen kuvaa Mikaelinkirkon avaimesta syntynyttä kalabaliikkia romaanissaan Taivaanvartijat.

7. Anna Antti ahvenia!

Vuonna 1988 käyttöön vihitty Arkkitehtitoimisto Pirkko ja Pekka Piirtan suunnittelema Pyhän Andreaan kirkko Vantaan Rekolassa on nimetty apostoli Andreaan mukaan. Andreas ja hänen veljensä Pietari olivat kalastajia ja Jeesuksen ensimmäiset oppilaat. Nämä kalastajaveljekset elävät suomalaisessa kansanperinteessä onkijan loitsussa: ”Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja!” Legendan mukaan Andreas ristiinnaulittiin X:n muotoiselle ristille. Häntä pidetään Skotlannin suojeluspyhimyksenä, ja Skotlannin lipun vinoristi on Andreaan risti.

8. Opiskelija-asuntojen ja Herran huoneen sisustaja Erityisesti Domus Academican opiskelija-asuntolaan suunnittelemistaan Domus-tuoleista tunnettu Ilmari Tapiovaara työskenteli 1950-luvun alussa Mies van der Rohen toimistossa samalla, kun hän toimi sisustustaiteen osaston johtajana arvostetussa IIT:ssa eli Illinois Institute of Technologyssa. Lauttasaaren vuonna 1958 valmistuneen kirkkorakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Keijo ja Marja Perälä. Ilmari Tapiovaara taas suunnitteli kirkon sisustuksen, valaisimet ja ehtoolliskaluston.

”

HELSINGIN MUSIIKKITALOON VALMISTUU SYKSYLLÄ 2022 MAAILMAN SUURIMMAT KONSERTTISALIURUT.

9. Iloisesti Hammondilla

Espoon tuomiokirkon nykyiset 42-äänikertaiset urut valmistuivat vuonna 2012. Kirkon edelliset, vuodelta 1967 peräisin olevat 38-äänikertaiset urut myytiin ja siirrettiin Ouluun vanhoillislestadiolaisten Rauhanyhdistyksen toimitaloon. Helsingin Musiikkitaloon valmistuu syksyllä 2022 maailman suurimmat konserttisaliurut, joiden rakentamiseen säveltäjä Kaija Saariaho lahjoitti miljoonan euron alkupääoman. Äänikertoja Musiikkitalon urkuihin tulee 123. Finnvox-studiolla taas luotetaan legendaariseen Hammond-soundiin.

10. Rappiomakasiinista rakkauden temppeliksi

Vartiokylän seurakunnan käytössä oleva Puotilan kappeli oli alun perin Puotilan kartanon viljamakasiini. Helsingin seurakunnat ostivat rappiotilassa olleen makasiinin Helsingin kaupungilta vuonna 1959, ja arkkitehti Tarja Salmio-Toiviainen suunnitteli siitä kappelin. Kappeli valmistui vuonna 1963.

11. Nuorisoseurakuntatalo Huopalahden vuonna 1908 valmistunut punainen puukirkko oli alun perin nuorisoseurantalo. Siellä toimi myös alueen ensimmäinen suomenkielinen kansakoulu. Seurakunnalla ei ollut omaa kirkkoa, vaan jumalanpalvelukset pidettiin nuorisoseurantalon juhlasalissa. Kirkoksi talo vihittiin vuonna 1942. Seurakunta oli kyllä tilannut arkkitehti Eliel Saariselta suunnitelman Huopalahden kirkoksi jo vuonna 1920, mutta taloudellisista syistä suunnitelma jäi toteutumatta. Saarisen piirustukset ovat edelleen olemassa. Nykyisen Haagan seurakunnan alueella oli toinenkin kirkko, arkkitehti Eevi Ahon suunnittelema Hakavuoren kirkko, joka vihittiin käyttöön vuonna 1963. Hakavuoren kirkon talotekniikkaa uusittiin vuosina 2013-2016. Uusi tehokkaampi ilmanvaihto sai vipinää kirkon rakenteisiin pesiytyneisiin sädesieniin niin, että kirkko jouduttiin sulkemaan vuonna 2016.

12. Merenkulkijoiden suojeluspyhimyksen ja keisarin nimikkokirkko

Carl Ludvig Engelin suunnittelema Helsingin tuomiokirkko vihittiin käyttöönsä vuonna 1852. Suomi kuului silloin Venäjän keisarikuntaan. Kivenheiton päässä meren rannasta sijaitseva kirkko nimettiin merenkulkijoiden suojeluspyhimyksen pyhän Nikolauksen ja keisari Nikolai I:n mukaan Nikolainkirkoksi. Suomen itsenäistyessä vuonna 1917 kirkko nimettiin uudelleen, nyt Suurkirkoksi. Kun Helsingin hiippakunta perustettiin vuonna 1959, tuli Suurkirkosta katedraali eli hiippakunnan pääkirkko. Sen nimi vaihdettiin Helsingin tuomiokirkoksi. Sana ”tuomio” katedraalin nimessä perustuu käännösvirheeseen: se tulee latinan kotia ja taloa merkitsevästä sanasta domus.

13. Hotelli Helsingin edeltäjä

Hirret ja muuta puutavaraa Perkkaan kappelin rakentamiseen saatiin Helsingin Suomalaiselta Säästöpankilta. Pankki lahjoitti kirkkoa rakentavalle yhdistykselle hotellin, joka purettiin Kluuvikadun

ESKO JÄMSÄ

kirkko rapattiin harmaaksi vuonna 1929. Kello sai jäädä. Suomenlinnan kirkon Moskovassa valettu kello on Suomen suurin, se painaa 6,7 tonnia.

16. Kahteen kertaan rakennettu kappeli

Otaniemen kappeli joutui tuhopolttajan kohteeksi kesäkuussa 1976. Se rakennettiin uudestaan muuten alkuperäisillä piirustuksilla, mutta kappeliin lisättiin sakasti.

17. Korson yhteiset hautamuistomerkit

Korson kirkon hautausmaalla ei ole hautakiviä eikä yksittäisiä hautamuistomerkkejä. Vainajan nimilaatta voidaan kiinnittää hautausmaan yhteiseen nimiseinään. Hautausmaalla on kaksi yhteistä muistomerkkiä, joista Taivaaseen ota tykösi paljastettiin hautausmaan vihkimisen yhteydessä vuonna 2002 ja Tyhjän sylin muistokivi vuonna 2008.

18. Hyvän paimenen kappeli

Esplanadin Kappeli avattiin vuonna 1867. Aiemmin ravintolan paikalla oli lehmien laidun ja koju, josta paimen myi maitoa. Paimen on latinaksi pastor, ja paimenpojan kojua nimitettiin leikkisästi kappeliksi. Nimi jäi elämään, ja kun kojun paikalle myöhemmin rakennettiin ravintola, siihen haettiin jopa kappelimaista ulkonäköä.

19. Vallilan knekkaaja

Espoossa sijaitsevan Karakappelin alttalttariteoksessa on suuri punainen leivistä muodostuva sydän, jonka keskellä on pienistä puunoksista tehty krusifiksi.

ja Yliopistonkadun kulmasta nykyisen Hotelli Helsingin tieltä. Kierrätyshirsistä rakennettu Perkkaan kappeli vihittiin käyttöönsä ensimmäisenä adventtisunnuntaina vuonna 1929.

14. Oi Aurora!

Saaren kartanossa Ulvilassa aatelissukuun vuonna 1808 syntynyt ja Helsingissä vuonna 1902 kuollut Aurora Karamzin on suomalaisen sosiaali- ja diakoniatyön uranuurtaja. Hovineitinä Pietarin Talvipalatsissa työskennellyt Karamzin perusti pietarilaisten ja saksalaisten esikuvien innostama-

na Helsingin Diakonissalaitoksen vuonna 1867. Hän rahoitti myös naisten työtupia, kouluja, päiväkoteja ja orpokoteja. Jäätyään leskeksi ensimmäisestä avioliitostaan 31-vuotiaana vuonna 1840 Aurora Karamzin osti espoolaisen Träskändan kartanon. Siellä hän vietti kesänsä seuraavat 55 vuotta. Viimeiset elinvuotensa Aurora Karamzin asui omistamassaan Hakasalmen huvilassa Helsingissä. Entisillä Träskendan kartanon mailla sijaitsevan Auroran kappelin lisäksi Aurora Karamzinin mukaan on nimetty esimerkiksi Aurorankatu ja Auroran sairaala Helsingissä,

Karamzininkatu Helsingissä, Auroranportti ja Aurora Karamzinin puisto Espoossa sekä espoolainen lasten kulttuurikeskus Aurora.

15. Entinen ortodoksikirkko

Suomenlinnan kirkko rakennettiin ortodoksiseksi varuskuntakirkoksi tsaarin armeijan tarpeisiin. Pyhälle Aleksanteri Nevskille omistettu viisikupolinen kirkko vihittiin käyttöönsä vuonna 1854. Venäläisen varuskunnan jätettyä Suomenlinnan ortodoksinen kirkko muutettiin paremmin luterilaisiin silmiin sopivaksi: ikonit poistettiin, ortodoksiset kupolit purettiin ja

Paavalinkirkon puistossa lyö oikeaa suoraa Gunnar Bärlund (1911–1982). Vallilan asukkaat pystyttivät patsaan kaupunginosan oman pojan muistoksi vuonna 1991. Raskaan sarjan nyrkkeilijä Gunnar Bärlund edusti amatööriaikanaan Helsingin Jyryä. Ammattilaisena hän eteni parhaimmillaan maailmanmestari Joe Louisin toiseksi haastajaksi arvostetun The Ring -lehden ranking-listalla.

20. Viesti tulevaisuuteen

Uuden talon perustuksiin kätketään toisinaan aikakapseliksi kutsuttu kestävä säilytysastia, johon laitetaan esineitä ja viestejä talon rakentamisen aikakaudelta. Tarkoituksena on antaa tietoa tulevaisuuden historioitsijoille. Tikkurilan uuden kirkon aikakapseliin laitettiin muun muassa parkkikiekko, älypuhelin, Kirkko ja kaupunki -lehti, Tikkurilan lukion opiskelijan kirje tulevaisuuteen sekä tieto siitä, kuka oli rakennushetkellä Suomen presidenttinä ja kuka Helsingin hiippakunnan piispana. Piispan ja presidentin kuvia ei kapseliin laitettu. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2020

Mielipide Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

VIIME AIKOINA on putkahtanut esiin uudenlaisia suomalaisia. Mummeja ja lapsenlapsia, koululaisia, kesämökkiläisiä, kulttuurin kuluttajia, virtuaalikuorolaisia, kaupan ja kahvilan asiakkaita. Arkisia, tavallisia ja vähään tyytyviä. Aikaisemmin näkösällä oli vain palkoista ja etuuksista riiteleviä miehiä ja naisia, somessa rivouksia ja uhkauksia suoltavia kaikenikäisiä ja niitä, jotka kimmastuivat kaikesta vallitsevasta. Nykyiset kanssakulkijat ovat mukavampia. Älkää menkö piiloon, kun korona-aika on ohi!

Satu Postpischl Vantaa

Kirkkoherra huutoäänestyksellä? JUKKA TUOMINEN VAATI verkossa, että kirkkoherran valintaa ei tulisi antaa seurakuntaneuvostoille (kirkkojakaupunki.fi 3.7.2020). Perusteluna oli maallikoiden vastuun lisääminen seurakuntien toiminnassa. Kuitenkin seurakuntaneuvosto edustaa juuri sitä tahoa, jonka vaikutusmahdollisuuksia Tuominen perää. Seurakuntalaiset ovat seurakuntavaaleissa valinneet neuvoston jäsenet edustajikseen asioista päättämään. Yhdessä kirkkoherran kanssa seurakuntaneuvosto johtaa seurakuntaa. Neuvosto päättää muun muassa rahojen ja tilojen käytöstä, toiminnan painotuksista ja työntekijävalinnoista. Vuonna 2015 meillä Paavalin seurakunnassa kirkkoherran valitsi 14-jäseninen seurakuntaneuvosto kaikkien seurakuntalaisten sijaan. Vaalitavan valinnasta päättäessään neuvostomme katsoi, että kirkkoherran viran täytössä kyse on erittäin vaativasta rekrytoinnista. Perinteinen vaalitapa ei anna mahdollisuuksia punnita virassa vaadittavaa

MARTTA-KAISA VIRTA

Mukavat ihmiset ovat täällä

Maa on jo täytetty JUMALA SANOI IHMISILLE: ”Lisääntykää ja täyttäkää maa”. Maapallon liikakansoitus on vakava asia. Meitä on jo yli 7 miljardia, ja tätä tahtia muutaman vuosikymmenen päästä 11 miljardia. Luin 1980-luvulla Terho Pursiaisen kirjasta Sokea Äiti hätkähdyttävän ajatuksen: Kun ihminen sai toisen maailmansodan lopulla valmiiksi atomiaseen, jolla saisi tuhotuksi koko maapallon, Jumala luovutti ihmiselle vastuun maapallon tulevaisuudesta. Sen jälkeen ihminen on kehittänyt ja ottanut käyttöön Suomessakin uusia, tehokkaita keinoja syntyvyyden säännöstelemiseksi e-pillereistä ja ehkäisykierukoista alkaen. Olisiko mahdollista Sokean äidin ajattelumallin mukaan päätellä, että ihminen on tuolloin saanut tai ottanut itselleen vastuun maapallon väes-

moninaista osaamista. Riviseurakuntalaisen on vaikea arvioida, kenellä hakijoista on taitoa esimerkiksi henkilöstö- ja talousjohtamiseen. Kansanvaalissa valintakriteerit ovat toiset, kun ehdokkaat tekevät itseään tutuksi vaalisaarnoilla, erilaisissa kahvitilaisuuksissa ja vaalipaneeleissa sekä some- ja verkkokampanjoin. En voi kuin ihmetellä, että kirkkoherra rohjetaan vielä jossakin rekrytoida lähinnä huutoäänestykseksi tulkittavalla tavalla.

Eeva Vallisaari Helsinki

Neuvosto vei äänioikeuteni JUKKA TUOMINEN KIRJOITTI, että kirkkoherran vaalista on tehtä-

tönkasvusta? Ainakin Jeesuksen Kristuksen opetuksessa on keskeistä se, että hän jatkuvasti vastuuttaa meitä ihmisiä omasta toiminnastamme ja elämästämme. Me emme selvästikään tahtoisi sitä vastuuta ottaa. Mutta ei sitä kukaan muukaan meidän puolestamme ota. Katolinen kirkko ja sen jäljessä Raamattua kirjanoppineesti lukevat lahkot vastustavat ankarasti paitsi aborttia myös syntyvyyden säännöstelyä yleensäkin. Odottavatko ne nyt Jumalan ilmoittavan, että lisääntykää ja täyttäkää maa -kehotusta on toteltu eli että: ”Se on nyt täytetty, se maa”? Vai olisiko niin, että meidän on nyt itse oivallettava vastuumme maapallon ja kaikkien sen eliölajien tulevaisuudesta?

vä suora kansanvaali. Olen samaa mieltä. Kadehdin tässä asiassa pitäjänmäkeläisiä. Myös Helsingin hiippakunnan piispa on puolustanut kansanvaalia (kotimaa24.fi 23.2.2019). Välillisen vaalin tuominen suoran vaalin rinnalle toissijaiseksi vaihtoehdoksi 2014 oli omituinen päätös. Sen nojalla seurakuntaneuvoston jäsenet saavat päättää, valitsevatko he itse kirkkoherran vai tekevätkö valinnan kaikki seurakuntalaiset. Vallasta on ilmeisesti vaikea luopua, kun sen on kerran saanut. Sitä osoittanee, että välillisestä vaalista on tullut tapa Helsingissä. Viimeisimpänä joukkoon liittyi Munkkiniemen seurakunta. Seurakuntaneuvosto teki kaikessa hiljaisuudessa kesän alussa päätöksen vaalitavasta äänin 6–5.

Mauri Lehtovirta Helsinki

Ihmetystä herättää, että Helsingin tuomiokapituli on poikkeuksetta hyväksynyt seurakuntien hakemukset, vaikka onkin moittinut perustelujen vähäisyyttä. Ulkopuolisesta perustelut ovat lähinnä keksittyjä. Joko vedotaan neuvoston parempaan kykyyn arvioida hakijoita tai seurakunnan erityishaasteisiin. Mielipidettäni päätöksestä ei julkaistu seurakunnan sivuilla, koska ”verkkosivuillamme ei ole keskustelufoorumia, jonne kirjoitus sopisi”. Miksi ei ole? Palautteessa sain luottamushenkilöiden yhteystiedot. Huomioni kiinnitti se, että monelta puuttui yhteystieto, jolla seurakuntalaiset saisivat heihin yhteyden. Ketä he edustavat?

Tuija Holopainen Munkkiniemen seurakunta

30.7.2020 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Tästä se lähtee: koulu! Urho Immosen pitää nyt opetella heräämään aamulla aikaisemmin s. 2

Ripari merkitsi muun hyvän ohella myös irtiottoa koronaarjesta s. 4 Jaakko Löytty paljastaa laulunteon salat Jätkäsaaressa s. 7

Koulu alkaa, herätyskello soi Ekan luokan aloittava Urho Immonen on syönyt tulevassa koulussaan pullaa ja harrastanut parkouria. TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVA ESKO JÄMSÄ

ietenkin jännittää. Sekä Urho Immosta, 7, että hänen äitiään Emiliaa. Urho, perheen ainokainen, aloittaa ekan luokan syksyllä. – Sellaista asiaa mä mietin, että jos mä oon vähän myöhässä just ekana päivänä, Urho sanoo. Äiti lupaa, että vanhemmat yrittävät parhaansa ensimmäiset päivät, mutta naurusta päätellen huoli ei ole ihan tuulesta temmattu. – Itsekin pitää opetella heräämään aamuisin aikaisemmin, Emilia myöntää. Urhon kaksi kotia ovat vierekkäisissä rapuissa, joten koulumatka Maunulan ala-asteen kouluun on sama molemmista: puolisen kilometriä. – Osaisin kävellä sen itsekin, Urho sanoo. Ainakin aluksi vanhemmat kuitenkin saattavat. Tuleva koulu on Urho Immoselle jo tuttu paikka, vaikka koronatilanteen takia sinne ei tänä vuonna päässyt tutustumaan. Hän on käynyt siellä aiemmin eskarin kanssa ”pelaamassa pelejä ja tekemässä tehtäviä” ja lisäksi monta kertaa vanhempien kanssa kaupunginosatapahtumien merkeissä. Juhlasalissa on ollut hauskoja temppuratoja ja siellä on syöty pullaa. Hyviä muistoja siis!

Urho Immonen aloittaa ekan luokan ihan pian. Samaan kouluun tulee monta kaveria eskarista.

– Ja mun parkour on myös siellä, Urho kertoo. Eskarista tulee samaan kouluun monta kaveria, mutta muuten Urho arvelee koulun eroavan eskarista melko lailla.

– Kyllä siellä varmaan on vähän erilaista. Siellä opiskellaan enemmän kieliä eikä ole lepohetkiä. Tosiaan, kieliä. Jos ryhmä saadaan kasaan, Urho aloittaa ensimmäisenä kielenään ranskan.

Varjelusta päiväkotitaipaleelle Tulevien ekaluokkalaisten siunaamiset ovat muodostuneet seurakunnissa jo perinteeksi, mutta Pitäjänmäellä on tänä vuonna laajennettu konseptia: siellä järjestetään oma siunaaminen päiväkodin, kerhon ja eskarin aloittaville. – Kyllähän eskarin ja päiväkodinkin aloittaminen on iso muutos, joka voi jännittää. Jumalan siunaus ei voi olla paha asia, perustelee kappalai-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2020

nen Jukka Vanne Pitäjänmäen seurakunnasta uutta kokeilua. Kun koululaisten siunaus on kouluunmenoa edeltävänä iltana, päiväkotilaiset ja eskarilaiset otetaan vastaan edellisenä sunnuntaina. Myös vanhemmat tai lapsen muut lähiaikuiset ovat tervetulleita mukaan. – Heillekin tämä on viesti, että Jumala kulkee rinnalla, kun he joutuvat päästämään lapsesta irti ja anta-

maan hänet muiden hoteisiin, Vanne sanoo. Siunauksen jälkeen kirkon leikkipihalla on jäätelötarjoilu ja mahdollisuus vaihtaa ajatuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Päiväkotiin, kerhoon ja eskariin siunaaminen sunnuntaina 9.8. klo 18–18.30 Pitäjänmäen kirkolla (Turkismiehenkuja 4).

– En valinnut sitä, vaan mut pakotettiin, hän kommentoi. Äiti täsmentää vanhempien ajatelleen, että ranska olisi hyvä valinta. – Enkä mä tiedä, minkä muunkaan kielen olisin ottanut, Urho myöntää. Hän on hakenut iltapäiviksi HJK:n iltapäiväkerhoon koululle. Emilia kiittää korona-aikaa siitä, että etätyö on nyt hyväksytympää kuin ennen – Urhon yksinolo tuskin siis lisääntyy. – Voin varmasti olla usein kotona, kun Urho tulee koulusta, hän uskoo. ERITYISIÄ KOULUHANKINTOJA Urho Immonen ei ole vielä tehnyt. – Reppuja kyllä riittää. Ihan normihankintoja on, aion esimerkiksi hankkia Aku Ankkoja, hän sanoo. Kouluun menon lisäksi – ehkä vielä enemmän – kutkuttelee se, et-

maan!

Apua & tukea

F-Securen työntekijät kuljettavat apua työajalla Kotiin viety ruokakassi on ollut monelle pelastus korona-aikana. TEKSTI OUTI JAAKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

un Myllypuron ruokajakelu jouduttiin sulkemaan koronan takia, piti keksiä uusi tapa auttaa ruoka-apua tarvitsevia helsinkiläisiä. Ratkaisu löytyi valmiiksi pakatuista hävikkiruokakasseista, joita on keväästä asti sekä jonotettu jakopisteissä että viety ihmisille kotiin. Myllypurossa pakattuja hävikkiruokakasseja on tänä kesänä jaettu päivittäin Matteuksenkirkolla Itäkeskuksessa, kahdesti viikossa Malmilla ja kolmesti viikossa Hermannin seurakuntatalolla. Kaikki eivät ole pystyneet tulemaan kassijonoon. Myös huonosti liikkuvat vanhukset, sairastuneet, mielenterveyspotilaat tai monilapsiset yksinhuoltajaperheet tarvitsevat ruokaa. Kaikilla heillä ei ole

varaa tilata tai edes ostaa kaupasta ruokaa. Heitä on poimittu kaupungin sosiaalipalvelun asiakkaista ja ruokajonoista. Näille ihmisille on ruokakassit viety kotiovelle. Siinä ovat auttaneet monet vapaaehtoiset, järjestöt ja yritykset. YKSI NIISTÄ on tietoturvayhtiö FSecure, jonka toimitusjohtaja Samu Konttinen ja yhteyspäällikkö Rasmus Almqvist kurvaavat valkoisella pakettiautolla Matteuksenkirkon pihalle. He alkavat siirtää kasseja kylmäkontista autoon. Yrityksessä oli mietitty, missä olisi eniten tarvetta työajan ja yhtiön pakettiauton käyttöön. – Ruoka-avun perille kuljettaminen tuntui ajankohtaiselta. Kun tarjosimme työntekijöille mahdollisuutta auttaa, niin 50 nimeä ilmestyi saman tien vuorolistaan, Konttinen kertoo. F-Securen auto ja kaksi työntekijää ovat olleet käytössä tiistaista perjantaihin, mistä on ollut merkittävä apu jakelussa. Viikoittain viedään noin 150 kassia kotioville.

– Auttaminen on sisäänrakennettu meidän kulttuuriin, koska me taistellaan pahiksia eli verkkovihollisia vastaan. Monille yrityksille korona-aika on ollut vaikeaa, mutta me olemme onneksi selvinneet suhteellisen kuivin jaloin. Kyllä me yritetään kortemme kekoon kantaa, Konttinen ajattelee. MIESTEN KEIKKA kestää 5–6 tuntia ja sisältää parikymmentä osoitetta. He soittavat ovikelloa, jättävät ruokakassin ovelle ja toivottavat kassin saajalle turvavälin päästä hyvää päivän jatkoa. – Kun noin konkreettisesti pystyy auttamaan ja näkee ihmisten ilmeet, niin kyllähän siitä tulee hyvä mieli, Konttinen tuumii kierroksen jälkeen. Toista vuoroa ei Konttiselle ja Almqvistille ennätä enää tulla, sillä kassien kotiinkuljetus loppuu 14.8. Myllypuron elintarvikejakelu avaa jälleen ovensa 10.8. – Etsimme vastaisuudessakin meille sopivia auttamiskohteita, joten ei tämä tähän jää. ■

tä Urho aloittaa syksyllä myös Pop & Jazz Konservatorion soitinvalmennuksessa. – Pääsen soittamaan sähköbassoa. Myös vanha tuttu, Cantores Minores, vaihtuu nyt muskarista kuoroksi. – Koululta tulleessa tervetuloviestissä sanottiin, ettei kannattaisi koulun alkaessa ottaa muuta uutta. Mutta se tuli vähän myöhään, kun kaikkialle oli jo pitänyt hakea, Emilia toteaa. Harrastuksia tulee useammalle illalle viikossa, mutta hän uskoo, että Urho pärjää. – Koulun ja harrastusten myötä tulee varmasti enemmän isojen poikien juttuja. Hienolta tuntuu, että tähän asti on päästy. ■ Kouluun siunaaminen useimmissa Helsingin kirkoissa ke 12.8. klo 18. Katso ajat: helsinginseurakunnat.fi

F-Securen yhteyspäällikkö Rasmus Almqvist (vas.) ja toimitusjohtaja Samu Konttinen saivat hyvän mielen toimittaessaan ruokaapukasseja helsinkiläisten kotioville. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2020

Isonenkin voi olla epävarma uskostaan Koronariski otettiin huomioon Töölön seurakunnan riparilla Siuntion Korpirauhassa. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

ehellisyyden nimissä se on myönnettävä: rippileirillä on vaikea pitää turvavälejä. Koronaepidemia ei kuitenkaan ole ohi, ja Töölön seurakunnan riparilla Siuntion Korpirauhassa riski on otettu huomioon. – Jaoimme leirin kahteen opetusryhmään. Jos joku sairastuisi koronaan, tietäisimme, että koko leiri ei olisi ainakaan jatkuvasti ollut hänen kanssaan läheisesti tekemisissä, kertoo pappi Tuomas Meurman, joka on leirin turvallisuusvastaava ja yksi viidestä ohjaajasta. – Olemme myös painottaneet käsienpesua, mikä onkin nuorille tuttua. Vielä keväällä oli epäselvää, voivatko seurakunnat järjestää tänä kesänä lainkaan rippileirejä. Kun epidemia laantui ja hallitus salli ryhmien kokoontumiset, rippileiritkin saivat vihreää valoa. Ulkopuolisia leireille ei kuitenkaan oteta, ja tämäkin haastattelu tehtiin puhelimitse. KORPIRAUHAN RIPARILLA on 30 rippikoululaista ja 11 isosta, joista

yksi on Kim Karjalainen. Karjalaisen mukaan isosen tärkein tehtävä on porukan ryhmäyttäminen. – Se on isosena olemisessa ehkä myös vaikeinta. Rippikoulun tärkein tehtävä taas on opettaa leiriläisille, että Jeesus, joka on sekä ihminen että Jumala, kuoli ihmisten syntien tähden ja nousi kuolleista, ja että jokainen, joka uskoo tähän, pelastuu.

”

ILOITSEN, ETTÄ RIPPILEIRIEN KULTTUURI ON AVAUTUNUT. PAPPI TUOMAS MEURMAN

Mites on, uskooko isonen Karjalainen tähän? – Uskon ainakin siihen, että Jeesus on elänyt joskus. En ole ehkä muodostanut ihan täyttä käsitystä siitä, mihin kaikkeen uskon ja mihin en. Pitää vielä tutkia asioita. Karjalaisen mielestä ei ole

ESKO JÄMSÄ

Aliisa Lindbohm ja Johanna Tuviala mittaavat puun korkeutta hypsometrillä.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2020

vaikeaa olla isonen, vaikka oma maailmankatsomus on vielä auki. – Kaikki nuo asiat käydään täällä läpi. Ne ovat minulle kyllä tuttuja, vaikka en uskoisikaan kaikkeen. Tärkein asia, jonka Karjalainen toivoisi riparilaisten muistavan leiriltä, on hyvä fiilis. – Itse muistelen omaa leiriäni edelleen hyvällä. JOS ISOSEN tärkein tehtävä on ryhmäyttää riparilaisia, ohjaajien tärkein tehtävä on opettaa – siis kertoa se juttu Jeesuksesta, ylösnousemuksesta ja pelastuksesta. Pappi Tuomas Meurman ja nuorisotyöntekijä Nadia Lindfors, kai te uskotte tähän Jeesus-kuvioon? – Kyllä uskon, Lindfors vastaa. – Joo, uskon. Se on kaiken perusta, mutta rippikoulun tavoitteet aukeavat laajempana kirjona, Meurman vastaa. Meurman itse ajattelee, että usko Jumalaan on elämän mittainen polku, jonka varrelle mahtuu kaikenlaista. – Tavoitteeni ripariohjaajana on esitellä nuorille sitä kirjoa, millä tavalla erilaiset ihmiset uskovat ja jäsentävät uskoaan. Me kuljemme eteenpäin samalla tiellä, vaikka em-

Hautausmaa toimii hiilinieluna Neljä maatalous- ja metsätieteiden opiskelijaa selvittää kesätyönään, millainen hiilinielu Malmin hautausmaa on. He saavat palkkaa Helsingin seurakuntayhtymältä, jonka yhteistyökumppani ja tutkimushankkeen vetäjä on Luonnonvarakeskus Luke. Jokin aika sitten Malmin hautausmaan puutarhurit alkoivat kartoittaa vanhojen puukäytävien tilaa. Sitten ylipuutarhuri Paula Niemelä sai yhteydenoton Helsingin yliopistolta.

– He kysyivät, ryhtyisimmekö yhteistyöhön iTree-hankkeeseen, jonka tarkoitus on kartoittaa kaupunkipuiden hiilinielun suuruutta, hän kertoo. Yhteydenoton seurauksena Tommo Henttonen, Elina Kettunen, Aliisa Lindbohm ja Johanna Tuviala arvioivat ilmakuvaa apuna käyttäen, kuinka suuren osan koealasta puunlatvukset peittävät. Sitten he tutkivat kunkin puun yksitellen. He mittaavat puun läpimitan ja pituuden sekä selvittävät silmävaraisesti rungon ja lehvästön kunnon.

Malmin hautausmaalta on valittu satunnaisesti koealoja, jotka käydään tarkkaan läpi. Puiden lisäksi nelikko kartoittaa pensaat, vapaan istutusalan ynnä muuta. – Puut poistavat ilmakehästä kasvihuonekaasua, joka muuttuu hiileksi ja jää puiden runkoihin ja lehvästöön, Henttonen kertoo. Suomihan on täynnä metsiä. Mitä väliä sillä on, kuinka paljon 65 hehtaarin helsinkiläishautausmaa imee hiiltä? – Ajattelepa, jos tämä olisi hiekkakenttä. Luulen, että tä-

Isonen Kim Karjalainen (vasemmalla), pappi Tuomas Meurman, riparilainen Diana Kojonen, nuorisotyöntekijä Nadia Lindfors ja riparilainen Matti Elo kuvattiin rippileirin jälkeen Meilahden kirkolla.

me aina edes hirveän tarkasti tietäisi, mihin henkilökohtaisesti uskomme. Meurman on isosestaan Kim Karjalaisesta ylpeä. – Iloitsen, että rippileirien kulttuuri on avautunut. Isonen voi vastata rehellisesti tuohon hyvin suoraan kysymykseen, vaikka ripariohjaajat ovat läsnä. Nuorisotyöntekijä Lindfors toivoo, että nuorille jäisi riparista sellainen olo, että seurakunta on yhteisö, jossa on hyvä olla oma itsensä. – Lisäksi toivon, että kristinuskon perusasiat jäisivät mieleen: Jeesuksen merkitys ja se, että Jumala on hyvä ja turvallinen. Lindforsin mukaan 30 nuoren ryhmään mahtuu monenlaisia tyyppejä, mutta huomattavan moni on kiinnostunut uskonnosta ja hengellisistä kysymyksistä. – Kaikille viikon leiri ei edes riitä. Osa avautuu hitaammin. Osalla taas on enemmän tietoa kuin toisilla. MYÖS RIPARILAISET Diana Kojonen ja Matti Elo ovat sitä mieltä, että riparilla saa ajatella uskonasioista kuten haluaa. – Täällä ei painosteta mihinkään, Kojonen sanoo. Kojonen tuli riparille, koska konfirmaatio tuntuu tärkeältä jutulta. Elo ajattelee, että ripari kuuluu jokaisen kristityn nuoren elämään. Kumpaakaan nuorta ei koronaepidemiasta huolimatta jännittänyt lähteä leirille. – Mielestäni oli vain kiva päästä irtautumaan korona-arjesta, Elo naurahtaa. ■

mä on aika merkittävä hiilinielu. Näin iso puisto Kehä 1:n sisäpuolella, Niemelä toteaa. Henttonen lisää, että hiilen nieleminen ei ole kaupunkipuiden ainoa hyve. Puut myös puhdistavat ilmaa ja sitovat sadevettä.

Ruokajakelu palaa Myllypuroon Koronapandemian tuomat poikkeusjärjestelyt ruoka-avussa päättyvät ensi viikolla. Valmiiksi pakattuja akuuttikasseja jaetaan avunhakijoille ulkotiloissa vii-

meisen kerran perjantaina 7.8. Maanantaina 10.8. elintarvikeapua voi taas hakea Myllypuron Liikuntamyllyn päädystä. Jakelupäivät ovat maanantai, keskiviikko ja perjantai kello 11–13 niin kauan kuin tavaraa riittää. Myös Hurstin Apu palaa kesätauolta 5.8. ja jakaa ruoka-apua Helsinginkadulla keskiviikkoisin ja perjantaisin. Snellu Café Waste&Feast avaa ovensa Matteuksenkirkolla maanantaina 17.8. Hävikkiruokalounaan voi nauttia edullisesti maanantaista perjantaihin kello 11–13.

Sukuselvityksissä on ruuhkaa Perunkirjoituksia varten tarvittavien sukuselvitysmuotoisten virkatodistusten laatiminen on pahasti ruuhkautunut koko maassa. Pääkaupunkiseudulla vaikein tilanne on Espoossa, jossa sukuselvityksissä on jopa kahden kuukauden mittainen jono. Helsingissä ja Vantaalla jonotusaika on nyt noin neljä viikkoa. Muun muassa perukirjaa varten tarvittavia sukuselvityksiä on tähän saakka pitänyt tilata erik-

seen jokaisesta seurakunnasta, jossa vainaja on ollut kirjoilla. Kirkossa on valmisteltu siirtymistä yhden luukun järjestelmään, jossa omainen saisi sukuselvityksen yhdestä paikasta. Tällä hetkellä joudutaan käyttämään vielä rinnakkain uutta ja vanhaa järjestelmää muun muassa siksi, että kirkonkirjojen digitointia ei ole kaikkialla Suomessa vielä tehty. Tämä on johtanut palvelujen ruuhkautumiseen. Kaikkialla ei myöskään ole vielä uudistuksen vaatimaa osaamista. Myös kesäaika ja lomat vaikuttavat tilanteeseen.

Reppu koululaiselle Herttoniemen seurakunta kerää uusia tai käyttämättömiä koulureppuja. Seurakunnan diakoniatyöntekijät toimittavat reput perheisiin, joissa rahasta on tiukkaa. Reppuja otetaan vastaan keskiviikkoisin kello 10-14 seurakuntatoimistossa, Hitsaajankatu 4. Repun voi tuoda myös Myllypuron tai Kulosaaren kirkkoon tapahtumien yhteydessä. Kolmas vaihtoehto on viedä reppu Naapurikassikeräykseen K-Supermarket Hertan aulassa. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 31.7.–13.8.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12, 3. kerros avoinna ti klo 10–13, puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7 avoinna ma–pe klo 10–16, la–su klo 11–13

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Kesäolohuone to klo 10–14: Perhekerho to klo 10–12. Rukoushetki klo 12. Lounas klo 11–13, aikuiset 6 e ja yli 3-v. 2 e, koko perhe 10 e. Kesäillan musiikkia to 30.7. klo 18.30. Duo Joseida: Iida Alina Poijärvi, sello, ja Maria Kämppi, piano. Vapaa pääsy. Pappi päivystää ma–su klo 9–21 p. 09 2340 3245. Diakonian ajanvarauspäivystys ma klo 10–12 p. 050 476 7710. Ruokakassijakelu tarvitseville to 6.8. saakka klo 13–14 Vespertien puolella. Päiväkerhot 3–5-v. tied. ulla. leivo@evl.fi. Esirukouspiiri ke klo 10 Kivijalassa. Solmuja parisuhteessa -ryhmä syys-lokakuussa. Vertaisryhmässä voit pohtia rauhassa tilannetta. Mukaan otetaan haastattelujen kautta neljä paria. Hinta 300 e/ pari. Tied. ja ilm. 30.8. menn. diakoniatyönt. heli.salo@evl.fi, p. 050 380 2352, sofia.honkanen@ evl.fi, p.050 380 2356. Muskareissa lauletaan, leikitään ja soitetaan vanhemman kanssa. Ryhmiä on lapsille iältään 6 kk – 4 v. ma-iltapäivä ja ti-aamu. Tied. hanna.autio@evl.fi, p. 050 380 2474. Esikoisvauvakerhot äideille ja heidän alle vuoden ikäisille lapsilleen. Keskustellaan vauvaan ja äitiyteen liittyvistä aiheista ja tutustutaan samassa elämäntilan-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2020

Kannelmäen seurakunta Virasto: ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet, IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 11 messut vietetään yhdessä ulkoilmassa Malminkartanon kappelin pihalla. Tarkemmat tiedot kesän jumalanpalveluksista verkkosivuillamme.

TAPAHTUMIA Kouluun lähtevien siunaaminen ke 12.8. klo 18 Malminkartanon kappelin pihalla. Toivotamme ekaluokkalaiset perheineen tervetulleiksi Malminkartanon kappelin pihalle, jossa uudet koululaiset siunataan kouluvuoden alkajaisiksi. Mukana ovat pappi Nina Rajamäki, kanttori Sirkku Rintamäki ja lapsityönohjaaja Marjo Visa. Tunnisteet: #suuremmansuojassa, #kumminkaa. Kesän tapahtumista löydät tietoa verkkosivuiltamme. Rippikouluinfot ja nuorten jutut löydät osoitteesta kantsunurkka.fi. Ajanvaraus diakoneille puhelimitse ja sähköpostitse. Virasto palvelee arkisin puhelimitse ja sähköpostitse klo 9–14. Työntekijät tavoitettavissa nor-

maaliin tapaan puhelimitse ja sähköpostitse. Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus suljettu ilmastointiremontin vuoksi.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Palvelemme puhelimitse p. 09 2340 5100 to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi. Voit halutessasi varata ajan toimistolla asiointiin. Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messu su 2.8. klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Hannele Harju, Risto Kultala. Messu su 9.8. klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Tarja Frilander, Minna Lamminen.

Kirkkokahveja ei järjestetä toistaiseksi. Verkoston messut sunnuntaisin klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Messuun pääsee 100 ensimmäistä ilmoittautunutta. Ilmoittautuminen osoitteessa www.verkosto.net ja samassa osoitteessa voit seurata messua verkossa.

TAPAHTUMIA Kouluun lähtevien siunaus ke 12.8. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Frilander, Lamminen, lastenohjaajat. Noin puoli tuntia kestävän tilaisuuden jälkeen jäätelötarjoilu. Lasten ja perheiden kerhot käynnistyvät Munkkiniemen kirkon Taivastuvalla viikolla 35, jos koronaepidemiatilanne sallii. Muun viikkotoiminnan käynnistämisestä päätetään elokuun aikana. Keskusteluapua: Diakoniapäivystys: Mia Salmio p. 09 2340 5128, Heli Erkkilä p. 09 2340 5158, Heidi Karvinen p. 09 2340 5138. Päivystävä pappi p. 09 2340 5102 päivittäin klo 9–21.

ESKO JÄMSÄ

Messu su 2.8. klo 10. Muroma-Nikunen, Silin, Mönttinen. Su 9.8. klo 10. Kolari, Paananen, Kumpukallio, Mönttinen. Ehtoollinen ja kirkkokahvit. Turvavälit ja hygienia huomioidaan. Tervetuloa mukaan myös facebook-verkkolähetyksen kautta. Rukoushetki to klo 12. 30.7. Nenonen, 6.8. Paajanen, 13.8. Kumpukallio. Ekaluokkalaisten koulutielle siunaaminen ke 12.8. klo 18. Muroma-Nikunen, Mönttinen. Tervetuloa koko perhe, isovanhemmat ja kummit.

teessa oleviin haagalaisiin. Syksyn ryhmät: 1. ryhmä ma 17.8.–5.10. vauvat 0–6 kk. 2. ryhmä ke 19.8.– 7.10. vauvat 6–12 kk ja 3. ryhmä ma 19.10.–7.12. vauvat 0–8 kk. Tied. ja ilm. ulla.leivo@evl.fi, p. 050 355 4900. Facebook: haaganseurakunta, haaganseurakunnan lapset ja perheet Instagram: @haaganseurakunta, @haagantono, #haagansrk, #valaisetpimeän Twitter: @haagansrk Youtube: Haagan seurakunta

Menokasvo Korona-aika toi Tuomiokirkkoon kokeilujen kesän Helsingin Tuomiokirkossa koronakesä on erilainen. Ulkomaalaiset turistiryhmät puuttuvat, ja Senaatintorille on noussut ravintolapöytien ja aurinkovarjojen saaristo myyntikojuineen. Turistityön palvelupäällikkö Anni Roiha, miten Tuomiokirkkoseurakunta on vastannut muutokseen? – Keskitymme turistityössä kotimaan matkailijoiden palvelemiseen. Iso uudistus ovat maksuttomat suomenkieliset yleisöopastukset Tuomiokirkosta keskiviikkoisin. Myös Suomenlinnan kirkossa on nyt opas paikalla tiistaisin kello 12.30–15. – Kahvila on avoinna koko kesän, mikä palvelee myös helsinkiläisiä. Kirkon kesäkauppa toimii tapulirakennuksessa portaiden vieressä Onko kävijöitä riittänyt? – Kesäkuussa Tuomiokirkonmäki oli todella hiljainen paikka. Kirkossa kävi noin sata ihmistä päivässä, kun viime kesänä kävijöitä oli pari tuhatta päivässä. Mäki lähti vilkastumaan heinäkuun

Café Krypta toimii ainutlaatuisessa paikassa, näyttää seurakunnan turistityön palvelupäällikkö Anni Roiha.

alussa. Rajoituksia kevennettiin ja ihmisiä alkoi olla enemmän liikkeellä. Mitä muuta tarjoatte matkailijoille? – Seurakunnan toiminta jatkuu entisellään. Joka arkipäivä kello 12 kirkossa on joko urkuvartti, päivärukous tai viikkomessu. Lauantaina kello 18 on iltakirkko ja sunnuntaina kello 10 messu. Mikä on myymälän hittituote? – Tuomiokirkon omaa kahvia on kehut-

tu. Se on yhteistyössä Helsingin Kahvipaahtimon kanssa tehty oma kahvisekoitus, jota myydään mukeissa ja paketeissa sekä kahvilassa. Kahvin voi ottaa myös portaille mukaan. EIRA SERKKOLA Tuomiokirkko on avoinna ma–su klo 9–18, kesäkahvila Café Krypta, Kirkkokatu 18, ma-pe klo 11–17, ja kauppa ma–su klo 10–16.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 31.7.–13.8.

J. LEHTIKANGAS

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto ti, ke, pe klo 12–15, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 2.8. klo 10. Kekäläinen, Antturi, Ahola. Viikkomessu ke 5.8. klo 18. Kekäläinen. Puolisen tuntia kestävä palvelus sisältää muutaman yhteislaulun, rukousta, raamatunlukua ja lyhyen puheen. Messu su 9.8. klo 10. Kekäläinen, Vanne, Ahola.

TAPAHTUMIA Yhteisöruokailu tiistaisin klo 11.30 kirkolla. Hinta aikuisilta ja yli 12-vuotiailta 2 e ja 7–12-vuotiailta 1 e. Alle kouluikäiset aterioivat maksutta. Hinta sisältää lounasannoksen ja leivän. Yhteisöruokailu tarjoaa myös loistavan tilaisuuden tehdä hyvää. Voit tarjota lounaan vähävaraiselle ostamalla ylimääräisen ruokalipukkeen, joka jaetaan tarvitsevalle diakoniatyön kautta. Perheiden kesäpiha pe 7.8., 14.8., 21.8. ja 28.8. klo 10–12 kirkon yläpihalla. Alkuun yhteinen ohjelmahetki. Monenlaista kesäpuuhaa. Omia eväitä varten mikro, pöydät ja syöttötuolit käytössä. Päiväkotiin, kerhoon ja eskariin siunaaminen su 9.8. klo 18 kirkossa. Jäätelötarjoilu leikkipihalla. Kouluun lähtevien siunaaminen ke 12.8. klo 18 kirkossa. Jäätelötarjoilu leikkipihalla. Ilmoittautuminen kirkkomuskariin 5.–31.8. kotisivujen kautta. Ryhmiä on vauvoille ja taaperoille sekä perheryhmä 1–5-vuotiaille yhdessä oman aikuisen kanssa. Osallistumismaksu 50 e, sisaruksesta 25 e. Muskaria ohjaa musiikkileikkikoulunopettaja Kati Rantala. Syyskausi alkaa to 10.9. Lisätietoja toiminnasta osoitteissa www.helsinginseurakunnat.fi ja www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi

Jaakko Löytty kertoo musiikista Jätkäsaaren Hyvän toivon kappelissa, Länsisatamankatu 26, keskustellaan hengellisyyden sanoittamisesta Sanat ja Henki -keskustelusarjassa. Miten puhua siitä, mistä ei voi puhua? Miten puhua Jumalasta nykyihmisen kielellä? Ke 5.8. klo 18 Punainen kangas liehuu: villivirsiä. Vieraina kanttori, säveltäjä Sirkku Rintamäki ja kirjailija, toimittaja Kaisa Raittila. Ke 12.8. klo 18 Sanan jalkoja ja ajatuspolkuja. Keskustelemassa ja musisoimassa muusikko Jaakko Löytty ja kirjailija Kaija Pispa. Anu Rask ja Elsa Sihvola haastattelevat ja musisoivat mukana. Kaikki tilaisuudet äänitetään ja julkaistaan osoitteessa spreaker.com/show/hyvaen-toivon-kappeli.

helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa somessa: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa 16.8. alkaen, klo 14 Suomenlinnan kirkossa 6.9. alkaen, kesäinen Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa klo 19 jatkuen elokuun loppuun. Keskiviikkoisin klo 8 aamumessu Vanhassa kirkossa 5.8. alkaen. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Kokoontumisrajoitusten lieventyessä seurakunnan kokoavaa toimintaa järjestetään toistaiseksi turvavälit huomioiden ja tilakohtaisia osallistujamääräsuosituksia noudattaen. Ajankohtaiset tiedot löytyvät Tuomiokirkkoseurakunnan nettisivuilta. Tuomiokirkon sunnuntain messuun voi edelleen osallistua myös etänä, sillä messu lähetetään suorana YouTubessa ja seurakunnan Facebookissa. Kirkkoherranvirasto palvelee toistaiseksi puhelimitse ja sähköpostitse, yhteystiedot yllä. Päiväkonsertti Suomenlinnan kirkossa maanantaisin klo 12, Vanhassa kirkossa tiistaisin klo 12 sekä Tuomiokirkossa keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 12. Vapaa pääsy. Avoimet opastukset Tuomiokirkossa heinä-elokuussa keskiviikkoisin klo 13 sekä 19.8. ja 26.8. myös klo 17. Kierros alkaa kirkkosalin infopisteeltä klo 13 ja kestää n. 30 minuuttia. Mukaan mahtuu 15 ensimmäistä. Vapaa pääsy. Café Krypta tarjoaa keittolounasta Tuomiokirkon kryptassa arkisin klo 11-15 hintaan 8 e. Kaikki keitot ovat gluteenittomia, maidottomia ja vegaanisia. Tarjolla myös kahvia, teetä sekä makeita ja suolaisia kahvileipiä. Avoinna ma–pe klo

11–17 osoitteessa Kirkkokatu 18. Bertel Gardbergin elämäntyö esillä Tuomiokirkon kryptassa. Kryptan kesänäyttely tuo elokuun ajaksi 4.8.‒30.8. esille akateemikko, hopeaseppä Gardbergin töitä. Esillä töitä 1950-luvulta alkaen, mm. ajalta Irlannissa Kilkennyn Design-keskuksen johtajana, kirkkoihin suunniteltuja hopeaesineitä, koruja ja aterimia sekä valokuvia, piirustuksia, työkaluja ja huonekaluja sekä työvälineitä Gardbergin ateljee-verstaasta. Avoinna ma–la klo 11–17, su klo 12–17, Kirkkokatu 18. Vapaa pääsy. Sanat ja Henki -keskusteluja kesäillassa Hyvän toivon kappelissa. Ke 5.8. klo 18 Punainen kangas liehuu: villivirsiä. Vieraina kanttori, säveltäjä Sirkku Rintamäki ja kirjailija, toimittaja Kaisa Raittila. Ke 12.8. klo 18 Sanan jalkoja ja ajatuspolkuja. Keskustelemassa ja musisoimassa muusikko Jaakko Löytty ja kirjailija Kaija Pispa. Tilaisuudet äänitetään ja julkaistaan podcasteina osoitteessa spreaker.com/show/hyvaen-toivon-kappeli. Kouluun lähtevien siunaaminen su 9.8. Hyvän toivon kappelin messun yhteydessä klo 12 ja ke 12.8. klo 18 Vanhassa kirkossa sekä Suomenlinnan kirkossa. Mahdollisuus keskusteluun tai huolien jakamiseen joka päivä p. 09 2340 6102 klo 9–21. Puhelimeen vastaavat seurakunnan työntekijät, keskustelut ovat luottamuksellisia. Pappi on tavattavissa kahdesti viikossa elokuun loppuun asti Tuomiokirkonmäellä tiistaisin päivärukouksen jälkeen klo 13 saakka kirkkosalissa ja torstaisin viikkomessun jälkeen klo 13.30 saakka Cafe Kryptassa. Annankulman olohuone ja diakoniaruokailu kesätauolla, avautuminen syksyllä tilanteen mukaan. Diakoniavastaanotot toimivat normaalisti kesän ajan. Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annankatu 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteystiedot virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12– 17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2,

Diakonian päivystys 1.6.–31.8. ma, ti ja to klo 9–10 p.09 2340 3618. REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ti–ke klo 12 päivärukous, torstain päivämusiikki klo 12 jaksolla 25.6.– 27.8. Pappi tavattavissa ti–to klo 15–17. Iltamessu tiistaisin klo 18. 4.8. Viljamaa, 11.8. Enckell. Hiljainen rukouslaulumessu keskiviikkona 5.8. klo 18. Kotakorpi, Anima mea -ryhmä joht. Vuori. Kouluun lähtevien siunaus keskiviikkona 12.8. klo 17 ja 18.30. Ei messua. Viikkomessu torstaisin klo 18. 6.8. Enckell, kanttori Niskala, 13.8. Kotakorpi, kanttori Pyylampi. Messu sunnuntaisin klo 10. 2.8. Lindfors, kanttori Niskala. Voit katso messun suoratoistona Kallion seurakunnan Facebookista tai Youtubesta, 9.8. Kotakorpi, kanttori Pyylampi. Alppilassa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 2.8. Lindfors, kanttori Niskala, 9.8. Kotakorpi, kanttori Pyylampi.

TAPAHTUMIA Urkukesän päiväkonsertti to 6.8. klo 12 Kallion kirkossa. Sixten Enlund, urut. Vapaa pääsy. Kallion kirkossa on hyvin tilaa istua turvavälejä noudattaen. Urkukesän päiväkonsertti to 13.8. klo 12 Kallion kirkossa. Tommi Niskala, urut. Vapaa pääsy. Keskusteluapua ja tukea. Kallion seurakunnan päivystävä pappi on tavoitettavissa keskustelua varten arkisin klo 9–21 p. 09 2340 3602. Pappi on tavattavissa rippiä, sielunhoitoa ja keskustelua varten Kallion kirkossa ti, ke ja to klo 15–17. Kouluun lähtevien siunaus ke 12.8. klo 17 ja klo 18.30 Kallion kirkossa. Lindfors, Friberg, kanttori Niskala. Tulevat Kallion seurakunnan alueella asuvat ekaluokkalaiset saavat kutsun kotiin heinäkuun lopussa. Lämpimästi tervetulleita myös sellaiset lapset, jotka muuttavat kesän aikana tai eivät muusta syystä ole saaneet kutsua! Taivas ja maa ovat sinussa – Retriitti ekologisia kysymyksiä pohtiville la–su 5.–6.9. klo 9.45– 16. Luomakunnan ja ympäristön pohdintaa retriitin hiljaisuudessa kahden päivän ajan, merellisissä maisemissa. Yhteiset hetket, ateriat ja hiljaiset hetket rytmittävät päivää. Hinta 60 e/hlö. Retriitinohjaajina Lisa Enckell ja Nina Klemmt. Ilmoittautuminen www. helsinginseurakunnat.fi/kallionseurakunta/tapahtumat. Hääyö pe 18.9. Onko nyt aika sanoa tahdon? Juhlavasti, koskettavasti, mutta vaivattomasti naimiKIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 31.7.–13.8.

HELSINGIN SEURAKUNTIEN KUVA-ARKISTO

siin Kallion kirkossa. Vihkiaikoja tai avioliiton siunausaikoja voi varata klo 18 eteenpäin. Mukaan tarvitset vain puolisosi, sormukset, avioliiton esteettömyystodistuksen ja henkilöllisyystodistukset. Vihkimisen jälkeen tarjoamme kakkukahvit! Kysy lisää ja varaa aika: kirkkoherranvirasto palvelee ma, ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17 p. 09 2340 3600.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Larunkulma, Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2. Avoinna ma–pe klo 9–12 p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1 Larunkulma, Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2.

JUMALANPALVELUKSET Messu su 2.8. klo 11. Markkunen, Viljamaa. Viikkomessu ke 5.8. klo 19. Markkunen, Kosonen, Viljamaa. Messu su 9.8. klo 11. Markkunen, Viljamaa. Viikkomessu ke 12.8. klo 19. Markkunen, Kosonen, Viljamaa.

TAPAHTUMIA Ehtookellot ja iltasoitto lauantaisin klo 18 Lauttasaaren kirkon pihalla. Livestriimaus Lauttasaaren seurakunnan Facebookissa. Vaihtuvat esiintyjät. Krenatöörejä ja rämäpäitä – Lauttasaaren sotahistorian kävelykierros to 6.8. Lähtö klo 18 Purjeentekijänkujan päästä. llmoittautuminen 29.7. klo 21 alkaen lauttasaari. fi-osoitteessa. Kesäkerho kouluikäisille 3.–7.8. klo 8–17 Lauttasaaren kirkolla. Kesäkerhon hinta on 120 e /lapsi. Kerhomaksu sisältää lounaan, retket Lauttasaaressa, askartelumateriaalin sekä koko päivän ohjelman. Taloudellisesti tiukassa tilanteessa maksusta voi olla yhteydessä diakoniin p. 050 380 3532. Ilmoittautuminen seurakunnan nettisivuilla. Kouluun lähtevien siunaus ke 12.8. klo 18 Lauttasaaren kirkolla. Ensimmäisen luokan aloittavat siunataan koulutielle. Laru sjungaa med Helsinki la 29.8. klo 15 Kasinonrannalla Lauttasaaressa. Stadin upein yhteislaulutapahtuma. Tule kuuntelemaan, laulamaan ja nauttimaan tunnelmasta!

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2020

Tarinat elävät hautausmaalla Pappi ja kirjailija Kai Sadinmaan vetämät kävelyt Malmin hautausmaalla jatkuvat. Lähtö tapahtuu keskiviikkoisin Malmin hautausmaan kappeleilta klo 18. Kierros kestää noin 1,5 tuntia. Tarinat perustuvat Sadinmaan teokseen, Kuolleiden kirja. Ilmoittautuminen etukäteen osoitteeseen: kaisadinmaa(at)gmail.com. 5.8. klo 18. Halkaistut miehet ja kansakunnan selvänäkijä. Mikä yhdistää Mikko Niskasen Kahdeksan surmanluotien Pasia, Eugen Schaumania ja sotiemme legendaa Marokon Kauhua? 12.8. klo 18. Kohtalon tiet. Muistatko Monsieur Mossen, meikkimaailman Rembrandtin? Entä mikä oli ReissumiesTapsan menestyksen salaisuus? Miksi Laila Kinnunen menetti otteensa jo alle kolmikymppisenä?

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 2.8. klo 10. Pöysti, Valkeapää ja Hakkarainen. Puolen tunnin messu ke 5.8. klo 18. Pöysti ja Hakkarainen. Messu su 9.8. klo 10. Kanala, Rannanpää-Kortelainen ja Hakkarainen. Puolentunnin messu ke 12.8. klo 18. Rannanpää-Kortelainen ja Hakkarainen.

TAPAHTUMIA Yhteislauluilta Vallilan siirtolapuutarhalla to 6.8. klo 18. Lauluilta Kumpulan siirtolapuutarhan kerhotalolla to 13.8. klo 18. Pihakahvila 4.8. ja 11.8. klo 13–14.30 Paavalinkirkon sisäpihalla. PopPaavali 2020 21.–23.8. Paavalinkirkon sisäpihalla. Hallituksen ilmoittamien

tapahtumien kokoontumisrajoitusten puitteissa Paavalinkirkolla tullaan juhlimaan perjantaina ja lauantaina 21.–22.8. klo 18–22 ja sunnuntaina 23.8. klo 17–22 kauan kaivattujen pop-, rock-, punk-, surf- ja ska-keikkojen ja deejiiden tahdissa. Tapahtumassa soittaa tyrmäävä artistikavalkadi: Lasten Hautausmaa, Pelle Miljoona United, Pietarin Spektaakkeli, Wasted, Mary Ann Hawkins, Mikko Joensuu ja The Valkyrians. Erityistä huomiota kiinnitetään turvallisuuteen, viihtyvyyteen ja hygieniaan. Ulkoilmassa järjestettävään ilmaistapahtumaan ovat tervetulleita kaikenikäiset ja -kokoiset seurueet omin piknik-eväin varustautuneena. Seuraa somessa: Facebook: @Paavalinseurakunta Instagram: paavalinseurakunta Twitter: @PaavaliSrk

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B Avoinna 1.6.–30.8. ma klo 10–15 ja ke klo 13–17, pe suljettu Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, suljettu 1.6.–30.8. Puhelinpalvelu 09 2340 6300 ma–pe

klo 10–15, ke klo 13–17, toolo.srk@evl.fi Diakonia p. 09 2340 6318 Osoitteet Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko Messu 2.8. klo 10. Maisila, Klemi. Leena Tiitu laulu, Tapio Tiitu urut. Messu 9.8. klo 10. Kuusisto, Hersta, Jyrki ja Anja Markkanen. Daily Prayer, short prayer in English at 12 noon on Monday, Tuesday, Thursday and Friday. Töölön kirkko Sunnuntaimessut kesätauolla. Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18. Meilahden kirkko Konfimaatiomessu 2.8. klo 11. Lammila, Hersta, Severi Ollila. Messu 9.8. klo 11. Hietalahti, Leinonen, Marcus Kalliokoski.

TAPAHTUMIA Päivystävä pappi ma–su klo 9–21 p. 09 2340 6302. Temppeliaukion kirkko avoinna hiljentymistä, sielunhoitoa ja vierailuja varten ma–pe klo 10–18, su klo 12–18. Ajantasaiset tiedot temppeliaukionkirkko.fi. Afternoon Music on Wednesdays at 2 pm, Temppeliaukio Church. Iltapäivämusiikkia keskiviikkoisin klo 14 Temppeliaukion kirkossa 26.8. asti. Vierailumaksulla 4 e/maksuton Töölön seurakunnan jäsenille. Arki-illan ehtoollinen keskiviikkoisin klo 18 Fokuksessa. Torilla tavataan! Tule papin kanssa kahville ja juttusille Töölön torille elokuussa keskiviikkoisin klo 11–13. Kaisa ja Kulkurit musisoivat 5.8. Lisätiedot hilkka.niemisto@ evl.fi. Rukousetkot keskiviikkoisin 5.8. alkaen Töölön kirkolla klo 18. Rukoilemme yhteisten ja omien asioiden puolesta. Laulut ja vohvelit ke 5.8. klo 18 Fokuksessa. Tule laulamaan yhdessä kesäisiä toivelauluja ja nauttimaan herkullisista vohveleista. Hiroshima-ilta to 6.8. Oopperan amfiteatterilla klo 21. Puhujina ulkoministeri Pekka Haavisto ja yliopisto- ja kisapappi Leena Huovinen. Musiikkia Palefacelta ja Koitolta. Kynttilälyhdyt lasketaan mereen klo 22 Oopperatalon rannasta. Lisätiedot hilkka.niemisto@evl.fi. Kouluun lähtevien siunaaminen

ke 12.8. klo 18 Töölön kirkossa ja Meilahden kirkossa. Ihmisenä ihmiselle, vapaaehtoistoiminnan koulutus la 19.9. klo 10–14 Ruskeasuon Rastissa. Koulutus on tarkoitettu uusille ja jo mukana oleville seurakuntamme vapaaehtoisille, jotka toimivat ystävänä yksinäisille ja/tai ikääntyneille ihmisille. Maksuton koulutus sisältää vapaaehtoistoiminnan ja lähimmäispalvelun perusteet, toiminnallisen osion oman tehtävän tueksi sekä vapaaehtoistoiminnan tehtävät poikkeusaikoina. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 7.9. mennessä katri.kulmala@evl.fi tai p. 050 465 7793. Temppeliaukion kirkon kesäkahvila auki 31.8. asti joka päivä klo 10–18. Kuumia ja kylmiä juomia, kesäisiä herkkuja. Tapahtumia ja musiikkia. Fokuksen kahvila auki ma–la klo 10–16, su klo 12–16. Paikalla pappi tai muu seurakunnan työntekijä. Nuorten Fokus. Nuorisokahvila perjantaisin Fokuksessa 28.8. asti klo 18–21. Diakoniatyöntekijät ovat tavoitettavissa p. 09 2340 6318. Puistomuskarit Ratsaspuistossa tiistaina 4.8. ja 11.8. klo 10, Valpurinpuistossa keskiviikkona 5.8. ja 12.8. klo 10, Topeliuksenpuistossa torstaina 6.8. ja 13.8. klo 10. Ota mukaan oma lapio ja ämpäri! Rummutellaan niillä. Jenni Paaso ja Mia Malm paikalla noin klo 9.30–11. Seuraa somessa: Facebook @toolonseurakunta, @ fokustripla, @toololapset, @toolonseurakunnanvapaaehtoiset, @ temppeliaukionkirkko Instagram @toololapset, @toolonuoret, @temppeliaukionkirkko Twitter @Toolonsrk YouTube Töölön seurakunta, toololapset

Kampin kappeli Simonkatu 7. Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA Iltahartaus perjantaisin klo 18. Keskusteluapua ja palveluohjausta on saatavilla ajanvarauksetta ja kotikunnasta riippumatta joka päivä. Halutessasi voit myös varata ajan etukäteen soittamalla kappelin numeroon. Yhteistyössä Helsingin seurakuntayhtymä ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 31.7.–13.8.

Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Seuraa somessa: Facebook: Herttoniemen seurakunta YouTube: Herttoniemen seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10. Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. 2.8. Punkaharju 1 rippikoulun konfirmaatiomessu. Koronatilanteen vuoksi konfirmaatiot on tänä vuonna tarkoitettu vain rippikoululaisille ja heidän perheilleen. Voit osallistua jumalanpalvelukseen myös verkossa. Lisätietoja nettisivuillamme. Hiljainen iltamessu Laiturissa ke 5.8. klo 17.30.

TAPAHTUMIA

Mikaelin seurakunta Virasto: palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to, pe klo 10–14,

JUMALANPALVELUKSET Luomakunnan sunnuntain jumalanpalvelus su 2.8. klo 11. Sini Ikävalko, saarna, Tuula Stöckell, kanttori. Messu su 9.8. klo 11. Aimo Lankinen, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori. Kouluun lähtevien siunaus ke 12.8. klo 15–18. Voitte tulla paikalle silloin kun teille sopii. Kirkkosalissa tuleva koululainen saa siunauksen. Sen jälkeen tarjolla mehujäätä, lukujärjestyksen tuunausta tai voit ottaa enkelinsiipi-tatuoinnin! Tule moikkaamaan Mää-lammasta ja Mini-Mikaelia sekä kuulemaan koululaisten kivoista kerhoista. Ota mukaan puhelin ja nappaa selfie Mään ja Mini-Mikaelin kanssa. Lopuksi voit ottaa osaa yhteiseen ikkunataideteokseen: painetaan kädenjäljillä lehtiä puuhun. Kaikissa tilaisuuksissamme toimitaan turvamääräykset ja hygienia huomioiden.

TAPAHTUMIA Torstaitervehdys Seurakunnan työntekijä johdattelee itselle tärkeän teeman äärelle. Liity mukaan Facebook-sivuillamme torstaisin klo 13. To 6.8. Ikoni, ikkuna rukoukseen. Kurkistamme ikonimaalauksen maailmaan. Eva-Lisa Lindström. To 13.8. Vapaaehtoisena jumalanpalveluksessa. Mikaelinkirkon messuissa on paljon tehtäviä, joita hoitavat seurakuntalaiset. Löytyisikö sopivia tehtäviä minulle? Mia Iiskola. To 20.8. Suomalainen kaiho ja iskelmämusiikin hengellinen sointi. Sini Ikävalko. To 27.8. Rikos ja rangaistus – synti ja sovitus. Mielen liikkeitä ihmisen pahuuden ja pimeän puolen ympärillä. Tuomas Pitkänen. Päivystävä pappi Mietityttääkö maailmantilanne? Toivotko keskusteluapua tai yhteistä rukousta? Päivystävän papin kanssa voi keskustella kaikista mieltä painavista asioista maan ja taivaan väliltä. Keskustelu luotettavan henkilön kanssa voi helpottaa jakamaan taakkaa. Päivystävä pappi tavoitettavissa joka päivä klo 9–21 puhelimitse p. 09 2340 4802. Jos puhelu on varattu, soita uudestaan tai jätä viesti. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Diakoniapäivystykset keskitetään kesän ajaksi 1.6.–31.8. Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle puhelimitse ma klo 9–11 ja to 12–14 p. 09 2340 4818. Muina aikoina voi jättää viestin vastaajaan. Niitä kuunnellaan arkipäivisin. Puhelinnumero ei ole muuna aikana käytössä.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

TAPAHTUMIA Laajasalon kirkon Aulakahvio on auki arkisin ma–pe klo 10–14. Kahviossa muistamme turvavälit ja pyrimme olemaan mahdollisimman paljon kirkon pihalla, terassilla. Roihuvuoren kirkon kahvila Huili joka tiistai 11–14. Tule ottamaan kuppi kahvia ja rentoutumaan hyvässä seurassa. Laajarannan kesäillat sunnuntaisin klo 18 Laajarannan pihalla, Humalniementie 15. Sateisella säällä ilta peruuntuu, tarjoilu 2 e. 2.8. Kari Laaksonen, Päivi Niva-Vilkko. Vieraana Kirsti Kirjavainen. 9.8. Essi Lyytinen, Päivi Niva-Vilkko. Nuorten Chilli Grilli -ilta Laajarannassa to 30.7. klo 18. Koulutielle siunaaminen ke 12.8. kello 17 Roihuvuoren kirkossa ja klo 18 Laajasalon kirkossa. Tervetuloa kaikki koulutyötään aloittavat vanhempineen. Jäätelöpuikkotarjoilu! Diakoniatyön ajanvaraus: Laajasalo ark. p. 09 2340 5768, roihuvuori.diakonia@evl.fi. Roihuvuori ark. p. 09 2340 5758, roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Vartiokylän seurakunta Virasto: puhelimitse ma, ti, to ja pe klo 10–14, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 www.helsinginseurakunnat.fi/vartiokylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Puotilan kappelissa torstaisin ja sunnuntaisin klo 18. Kirkko on auki

Sunnuntain jumalanpalvelukset myös verkon kautta Itä-Helsingin kirkoista. Tarkemmat tiedot verkkokirkoista ja messujen toimittajista kotisivuiltamme. Pihaperhekerho Vartiokylän kirkon leikkipaikalla arkisin klo 9.30–14.30. Pihaleikit jatkuvat 7.8. asti. Varaa kahviin taskurahaa 1 e kuppi! Sisätiloissa mahdollisuus lämmittää omia eväitä ja käyttää WC-tiloja. Kouluun lähtevien siunaaminen ke 12.8. klo 14–17 välillä Vartiokylän kirkolla. Lapsille rastirata, joka sisältää koulun alkamiseen liittyvää tekemistä, pientä tarjoilua ja siunaamisen kirkkosalissa. Kaipaatko kuuntelijaa? Päivystävä työntekijämme vastaa numeroon arkisin klo 9–21. Soita p. 050 532 5445. Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus: Merja Korhonen p. 09 2340 6451, merja.a.korhonen@evl.fi tai Leena Nygård p. 09 2340 6450, leena.nygard@evl.fi. Kirkollisten toimitusten varaukset viraston numerosta. Muut asiat ja tiedustelut p. 09 2340 6422 tai vartiokyla.srk@evl.fi. Olemme somessa: FB: @vartsikanseurakunta Insta: @vartiokylänseurakunta, @ vartsikannuorisotyo, @vartsikanlapsiperheet

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 2.8. klo 10. Aalto, Salonen, Laaksonen, Niva-Vilkko. Maija Sihvola, viulu. Messu lähetetään suorana seurakunnan Facebooksivuille. Iltamessu ke 5.8. klo 18. Salonen. Messu su 9.8. klo 10. Laaksonen, Nurminen, Niva-Vilkko Laajasalon kirkossa: Messu su 2.8. klo 12. Aalto, Salonen, Laaksonen, Niva-Vilkko. Messu su 9.8. klo 12. Laaksonen, Nurminen, Malve.

omaa hiljentymistä varten arkisin 10–16.

TAPAHTUMIA

Tuomiokirkko tutuksi Tuomiokirkon avoimet yleisöopastukset jatkuvat vielä elokuun ajan. Maksuttomilla, suomenkielisillä kierroksilla tutustutaan Tuomiokirkon historiaan ja arkkitehtuuriin. Kierros alkaa kirkkosalin infopisteeltä keskiviikkoisin klo 13. Suosittu opastus järjestetään lisäksi keskiviikkoisin 12.8., 19.8. ja 26.8. klo 17. Kierroksen kesto on noin 30 minuuttia.

TOM JOHANSSON

Laulun siivin -kesäkahvila Laiturissa ke 5.8. klo 14. Kirsi Lemponen. Kesäkahvit Kulosaaren kellotapulilla to 6.8. klo 18. Outi Lantto. Kouluun lähtevien siunaaminen Myllypuron kirkolla ke 12.8. klo 18. Siunaamisen jälkeen jätskibaari seurakuntasalissa! Stina Huima, Marika Leino, Elisabeth Bäckman, Marika Sointula ja Anni Nikkanen. Diakonian ajanvaraus puhelimitse Herttoniemi: p. 050 433 7339 (Taina Saarela) Herttoniemenranta: p. 041 511 5464 (Heli Mattila) tai p. 050 433 7339 (Taina Saarela) Kulosaari: p. 041 511 5464 (Heli Mattila) Myllypuro: p. 050 347 8582 (Pilvi Juvonen) tai p. 050 3479515 (Kati Markkanen). Tavoitat diakoniatyöntekijät arkisin ma, ke ja pe klo 10–11 puhelinnumerosta 09 2340 3344. Muuna aikana voi jättää soittopyynnön ja yhteystiedot vastaajaan. Elintarvikejako toteutetaan poikkeusjärjestelyin koronaepidemian vuoksi. Katso ajankohtainen tilanne seurakunnan nettisivuilta tai kysy alueesi diakonilta. Lisätietoja internetistä: www. helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi.

p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

ESKO JÄMSÄ

ItäHelsinki

Vuosaaren seurakunta Toimisto: ma, ti, to 9–13, ke 14–17, p. 09 2340 6500 tai vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

JUMALANPALVELUKSET

Hiroshima-ilta Töölönlahdella Atomipommien uhrien muistolle sytytetään eläviä liekkejä torstaina 6.8. klo 21 alkaen, lähellä Oopperan Amfiteatteria. Mukana ulkoministeri Pekka Haavisto ja pappi Leena Huovinen. Musiikkia: Paleface ja osa Koiton Laulua. Lyhtyjä voi ostaa paikan päältä.

Jumalanpalvelus Vuosaaren kirkossa sunnuntaisin klo 11. 2.8. Heini Kontiainen. 9.8. Marketta Antola, Jussi Mäkelä, Eeva Jurmu. TV-jumalanpalvelus Vuosaaren kirkossa TV7-kanavalla sunnuntaisin klo 10 aina 30.8. saakka. Ohjelmien tallenteet löydät seurakunnan Facebook- ja nettisivuilta, sekä TV7:n ohjelma-arkistosta. Kesähartaus kirkossa torstaisin klo 14 heinä- ja elokuun ajan. Lasten Pyhis TV7-kanavalla sunnuntaisin klo 9.45 elokuun ajan.

TAPAHTUMIA Kouluun lähtevien siunaaminen koulutielle. Suojelusenkelien siipien havinaa kuullaan Vuosaaren kirkossa keskiviikkona 12.8. klo 18, kun ensimmäisen luokan aloittavat siunataan koulutielle. Tervetuloa KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 31.7.–13.8.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1, ma–pe klo 9–13, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Verkkosivut ja some: Www: helsinginseurakunnat.fi/malmi Facebook: @malminseurakunta Instagram: @malmin_seurakunta YouTube: Malmin seurakunta Nuorten FB, IG, YouTube: @talolla Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti,

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2020

Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Varustamo, Pekanraitti 16

JUMALANPALVELUKSET Tervetuloa kirkkoon! Seurakunnassa vietetään messua joka pyhäpäivä. Myös videokirkkoja ja -hartauksia on tarjolla seurakunnan nettisivuilla ja Facebookissa läpi kesän. Uudet videojulkaisut esitetään aina sunnuntaiaamuisin kymmeneltä. Elokuun toisesta päivästä lähtien jatkamme Pihlajamäen kirkossa messuja yhdessä Verkoston kanssa. Yleisesti messuista. Toivomme, että teet messusta turvallisen itsellesi ja muille noudattamalla seuraavia ohjeita: Tule messuun vain täysin terveenä. Jos kuulut riskiryhmään, vältä edelleen fyysistä kontaktia ja käytä osallistumiseen omaa harkintaasi. Huolehditaan käsihygieniasta. Kirkoissa noudatamme turvavälejä, jotka eivät tietenkään koske samassa taloudessa asuvia. Messun toimittajat opastavat ehtoolliskäytän-

tarjolla keittolounas. Kirkkoon voidaan ottaa enintään 100 henkilöä. Pihlajamäen kirkon messuun ennakkoilmoittaudutaan verkossa: www.verkosto.net/ilmoittaudumessuun/ Eläkkeellelähtökahvit Puistolan kirkossa su 9.8. messun jälkeen nautitaan kirkkokahvit suntioiden Sarita Sopasen ja Helena Meriläisen eläkkeellelähdön johdosta. Tule mukaan videokirkkoon! Videohartaus su 2.8. klo 10 vaellusrippileirimme tunnelmissa. Videokirkko Malmin kirkosta 9.8. klo 10. Verkoston videokirkko lähetetään 16.8. klo 10. Lähetyksiä voit seurata nettisivuilla: helsinginseurakunnat. fi/malmi sekä Facebookissa ja YouTubessa: Malmin seurakunta.

TAPAHTUMIA Kirkkoherranvirasto palvelee ma–ti ja to–pe klo 9–13, ke klo 13–17. Viraston p. 09 2340 4400. Jos perheessäsi on kasteen, häiden tai hautajaisten aika, ole yhteydessä palvelusihteeriin p. 09 2340 4402 viraston aukioloaikoina tai tilava-

PIXABAY

uudet ekaluokkalaiset perheineen, läheisineen ja kummeineen! Tilaisuus on kaikille avoin, eikä etukäteen tarvitse ilmoittautua. Muskari on musiikin iloa lapsille! Seurakunnan muskarissa lauletaan, soitetaan, kuunnellaan ja liikutaan musiikista nauttien hengellisyyttä unohtamatta. Ryhmässä kehittyvät myös lapsen sosiaaliset ja motoriset taidot ikäkauden huomioon ottaen. Muskariin voi ilmoittautua vielä 31.8. saakka. Lisätiedot ja ilmoittautumislinkki seurakunnan nettisivuilla. Sururyhmä aloittaa syksyllä Vuosaaressa. Ryhmä on tarkoitettu sinulle, joka olet toipumassa läheisen kuolemasta. Ryhmässä on mahdollista jakaa samassa elämäntilanteessa olevien kesken kokemuksia siitä mikä tuntuu raskaalta ja mikä auttaa eteenpäin. Ryhmässä jaksamisen kannalta olisi yleensä hyvä, että läheisen menettämisestä on kulunut jo vähintään muutama kuukausi. Ryhmä kokoontuu Valossa joka toinen keskiviikko syyskuusta marraskuuhun. Ilmoittaudu 31.8. mennessä seurakunnan toimistoon tai ohjaajille pia.nordlund@evl.fi, p. 09 2340 6542 ja marketta.antola@evl.fi, p. 09 2340 6519. Lisätietoja nettisivuilla. Seurakunnan toimisto palvelee kesällä puhelimitse 09 2340 6500 ja sähköpostilla vuosaari.srk@evl. fi. Avoinna ma, ti, to 9–13, ke 14–17, perjantaisin suljettu. Diakonian ajanvaraus puhelimitse 09 2340 6518 ma, ti, to 12–13, tai sähköpostilla vuosaari.diakonia@ evl.fi. Kirkollisten toimitusten varaukset p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17. Päivystävä pappi p. 09 2340 6503 joka päivä 9–21.

Keskiviikkona 5.8. pääsee iltamessuun Hiljaisen rukouslaulun messuja vietetään jälleen Kallion kirkossa. Meditatiivinen messu tarjoaa lepoa keskiaikaisissa gregoriaanisissa lauluissa ja psalmeissa. Messussa avustaa lauluryhmä Anima mea, jonka kaikille avoimet harjoitukset ovat kirkossa ennen messua klo 17 alkaen. Messu alkaa klo 18. Herttoniemen seurakuntatila Laiturissa, Hitsaajankatu 4, vietetään viikkomessua keskiviikkona 5.8. kello 16–17. Messun toimittaa pastori Outi Lantto, musiikissa kanttori Kirsi Lemponen. Lisäksi Roihuvuoren kirkossa on lyhyt iltamessu kello 18, samoin Pitäjänmäen kirkossa ja Paavalinkirkossa. Lauttasaaren kirkon viikkomessu alkaa kello 19.

nöistä paikan päällä. Messu Malmin, Puistolan ja Viikin kirkossa sunnuntaisin klo 10. Sään salliessa nautitaan kirkkokahvit ulkona. Pihlajamäen kirkon messu sunnuntaisin klo 11 on Verkoston ja Malmin seurakunnan yhteinen. Messun yhteydessä Pihlajamäessä käynnistyvät myös lasten pyhäkoulut kahdessa ryhmässä. Elokuun alusta aloittavat pyhäkouluryhmä Aarteet 3–6-vuotiaille ja Sankarit 7–12-vuotiaille. Messun jälkeen

raukset.malmisrk@evl.fi. Hautausmaakierrokset Pastori ja kirjailija Kai Sadinmaan vetämät suositut teemakävelyt Malmin hautausmaalla jatkuvat. Voivatko hautojen ihmiset opettaa meitä elämään viisaammin ja iloitsemaan elämästä enemmän ja lopulta kuolemaan hyvin? Entä mitä hautausmaan puut kertovat meille? Kävelyt perustuvat Sadinmaan teokseen Kuolleiden kirja. Ke 5.8. kävelykierroksen teemana on Halkaistut miehet ja kansakunnan

selvännäkijä. Kierroksella Sadinmaa paljastanee, mikä yhdistää Mikko Niskasen Kahdeksan surmanluotia -teoksen Pasia, Eugen Schaumania ja sotiemme legendaa, ”Marokon kauhua”. Entä miksi liki koko maa tuntui aikoinaan turvautuvan selvännäkijä Aino Kassiseen? Ke 12.8. kävelykierroksen teemana on Kohtalon tiet, jolloin selviää, miten sanonta ”Jäljet johtavat sylttytehtaalle” liittyy Malmin hautausmaahan, ja kuinka myös hautakivillä on oma hautausmaansa Suomen suurimmalla hautausmaalla. Ma 31.8. vuorossa on Vastarintakävely, jonka aikana pohditaan, mikä vakaumuksellisia idealisteja ajaa eteenpäin. Hautausmaakierroksia järjestetään myös syyskuussa Helsingin kävelyfestivaalin aikana. Kokoontuminen ja lähtö kaikille kierroksille Malmin hautausmaan kappeleilta klo 18, os. Malmin kalmistotie. Kierrokset kestävät noin 1,5 h. Ennakkoilmoittautuminen: kaisadinmaa@gmail.com. Ekaluokkalaisten kouluun siunaaminen ke 12.8. klo 18 Malmin, Pihlajamäen, Puistolan, Tapanilan ja Viikin kirkoissa. Lähikirkkoon on kutsuttu kaikki tänä vuonna 7-vuotiaat seurakunnan jäsenet. Ekaluokkalaisten siunaaminen ennen koulun alkamista on jo perinne Malmin seurakunnassa – ja monissa kirkoissa ympäri maan. Lapsi voi tulla paikalle yhdessä vanhemman, koko perheen tai muun läheisen, kummien, isovanhempien tai ystävien kanssa. Lyhyessä kirkkohetkessä lauletaan ja kuullaan Raamatun kertomus. Lapsi on tervetullut alttarille siunattavaksi tai voi halutessaan istua omalla paikallaan. Retki Särkänniemen huvipuistoon Tampereelle la 22.8. Retki on tarkoitettu ensisijaisesti Malmin seurakunnan alueella asuville lapsille ja nuorille. Yli 10-vuotiaat voivat lähteä retkelle ilman aikuista, alle 10-vuotiaat täysi-ikäisen seurassa. Myös perheet voivat osallistua. Retken toteutuminen on sidoksissa Särkänniemen koronarajoituksiin sekä epidemian sen hetkiseen tilanteeseen. Hinta 40 e/ hlö sisältää bussikuljetukset sekä Särkänniemi-rannekkeen. Ilmoittautuminen mukaan verkossa. Lisätiedot: riitta.koivisto@evl.fi. Malmin kanttoreiden ehtookellot soivat Facebookissa la 1.8. sekä 15.8. klo 18. Ruoka-apua. Ruoka-apukasseja jaetaan viimeisen kerran Malmin Varustamosta ti 4.8. ja ke 5.8. klo 13 lähtien. Lahjoitusleipää jaetaan jatkossa seuraavasti: maanantaisin Tapulin seurakuntakodilta klo 11, tiistaisin Pihlajamäen kirkolta klo 9 (18.8. alkaen), keskiviikkoisin Jakomäen kirkon pihalla klo 11 ja torstaisin Varustamosta klo 11. Tarkemmat tiedot netistä tai soita

p. 09 2340 4400. Waste and Feast pop up -kahvila torstaisin ja perjantaisin Malmin Varustamossa klo 10–14. ”Kokeilemme ainakin 12.8. saakka matalan kynnyksen kahvilaa, johon jokaisen on helppo tulla nauttimaan kahvilatunnelmasta”, kertoo suntio Sari Koljonen Varustamosta. Kahvilassa on myynnissä edullisia, hävikkiraaka-aineista valmistettuja, vaihtuvia kahvilatuotteita. Keskusteluapua. Soita meille, jos tarvitset luottamuksellista juttuseuraa p. 09 2340 4444 ma–su klo 9–21. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä ma–to klo 10–11.30, soita p. 09 2340 4481 tai jätä soittopyyntö. Otamme sinuun yhteyttä. Syksyn 2020 toiminta tarkentuu poikkeusolosuhteiden vuoksi elo-syyskuussa. Tuoreimmat tiedot seurakunnan tapahtumista löydät seurakunnan verkkosivuilta ja Facebook-sivuiltamme. Seurakunnan Youtube-kanavilla @malmin seurakunta sekä @talolla löytyy lapsille ja nuorille etäkerhoja, videoita ja pelaamista. Facebookin Malmin seurakunnan lapset ja perheet -sivulta, facebook.com/@ malminseurakunnanvarhaiskasvatus, löydät musiikkituokioita, vinkkejä vaikkapa lähiluontoretkeilyyn sekä tietoa ajankohtaisista tapahtumista.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla tai puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna 1.6.–9.8. ma–to 9–18, pe– su 9–15. 10.8. alkaen ma–to 8–20, pe–su 8–15. Maunulan ja Käpylän kirkot ovat avoinna tilaisuuksien yhteydessä. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla Kohdataan verkossa: FB: @oulunkylanseurakunta IG: @oulunkylanseurakunta @ogelinsrknuoret YouTube: Oulunkylän seurakunta SC: @ogelinsrknuoret

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu su 2.8. klo 10. Taija Kaipainen ja Maija Pesonen-Kareinen. Messu su 9.8. klo 10. Satu Suonperä ja Mikko Helenius. Käpylän kirkossa: Iltaehtoollinen su 2.8. klo 18. Taija Kaipainen ja Maija Pesonen-Kareinen. Iltaehtoollinen su 9.8. klo 18. Satu Suonperä ja Mikko Helenius.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 31.7.–13.8.

TAPAHTUMIA Oulunkylän kirkko on avoinna hiljentymistä varten ma–to 9–18, pe–su 9–15, 10.8. alkaen ma–to 8-20, pe–su 8–15. Maunulan ja Käpylän kirkot ovat avoinna vain tilaisuuksien yhteydessä. Vaikka vältämme fyysistä kontaktia emmekä kättele, työntekijät ovat työssä ja tukenasi. Tavoitat heidät puhelimitse ja sähköpostilla, yhteystiedot löydät seurakunnan nettisivuilta. Pappi tavattavissa Maunulan uurnalehdossa tiistaisin klo 12–14. Pappi päivystää joka päivä klo 9–21 numerossa 09 2340 5302. Diakoniatyön neuvonta ja ajanvaraus Oulunkylän kirkolla ti ja to klo 10–12. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla paikan päälle. Kohtaamisfillari Pasi Kohdataan kaduilla kesäkeskiviikkoisin klo 12–16! Seurakunnan työntekijät partioivat alueen kaduilla kuormapyörällä ja säävarauksella. Reitit: Ke 5.8.: Ogeli – Käpylän kirkon ympäristö – Karjalatalo – Hesevakoti. Ke 12.8.: Ogeli – Sofianlehto – Marjatanpuisto – Intianpuisto.

Pakilan seurakunta Virasto: Avoinna ma–to klo 9–12 asiointi sähköpostilla tai puhelimitse. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 Seuraa meitä verkkosivuilla ja so siaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 2.8. klo 11. Messun toimittavat Jouni Pirttijärvi, Emma Mönkkönen ja Pippa-Riina Tuhkalainen. Messu su 9.8. klo 11. Messun toimittavat Tiia Valve-Tuovinen, Paula von Koch ja Jussi Hirvonen.

TAPAHTUMIA Ekaluokkalaisten kouluunsiunaaminen ke 12.8. klo 18. Tervetuloa yhteiseen hetkeen Hyvän Paimenen kirkolle kaikki tulevat ekaluokkalaiset läheisineen. Pappi päivystää Maunulan uurnalehdossa kesä-elokuussa tiistaisin klo 12–14. Päivystys toteutetaan yhteistyössä Oulunkylän seurakunnan kanssa. Kesänuortenillat tiistaisin Kirkonkellarissa klo 18–21. Hengailua, pelailua ja muuta mukavaa yhdessäoloa hyvässä seurassa. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–21. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Marita Stenberg tapasi puistossa Oulunkylän seurakunnan papin Veli Pelkosen, joka oli liikkeellä Pasi-pyörällä.

Kohtaamisfillari Pasi vie jututtamaan oulunkyläläisiä Pyöräilykierroksella välittyi paikallisten kotiseuturakkaus. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILLE PALONEN

aatikkopyörä on lastattu kivennäisvedellä, välipalapatukoilla, tikkareilla, pillimehulla ja Kirkko ja kaupunki -lehdillä. On pappi Veli Pelkosen vuoro lähteä kiertelemään aluetta kohtaamisfillarilla, jonka Oulunkylän seurakunta sai käyttöönsä toukokuussa. Pyörän nimi on Pasi. Tarinan mukaan seurakunnan taukotilaan oli tullut joskus joku kysymään, että mitäs täällä juhlitaan. Koska aina löytyy syy juhlaan, joku oli vastannut, että ”Pasin päivää”. Yhtään Pasia ei silloin työporukassa vielä ollut, mutta nyt on. Pasi on liikenteessä keskiviikkoisin elokuun loppuun asti, ja sillä ajelevat papit, diakoniatyöntekijät ja kanttorit. KIERROS ALKAA puoliltapäivin Oulunkylän urheilupuistosta. Siellä on vielä hiljaista, joten matka jatkuu Oulunkylän vanhalle kirkolle. Anni Linkosal-

mi tulee kolmivuotiaan tyttärensä Alva Ylänteen kanssa noutamaan Veli Pelkoselta pillimehun ja tikkarin. Heidän kesänsä on sujunut lähinnä mökillä, vaikka ei kotikulmissakaan mitään vikaa ole, päinvastoin. – Olen oikeastaan tämän alueen paluumuuttaja. Asuin lapsena Veräjämäessä ja palasin sitten Oulunkylään. Tämä on tosi mukavaa aluetta, josta on hyvät kulkuyhteydet moneen suuntaan. Seuraava pysähdyspaikka on pieni puisto, jossa on Tapio Rautavaaran muistomerkki. Veli Pelkonen kyselee ihmisiltä, miten kesä on mennyt, ja kaivaa pyörän laatikosta sopivaa tarjottavaa. Ensimmäisenä puistossa kohdataan Marita Stenberg, joka kertoo viihtyneensä Oulunkylässä jo 53 vuotta. Nyt kaupunginosan ytimessä on tosin aikamoinen myllerrys, kun Raide-Jokeria rakennetaan. – Täytin hiljattain 80 vuotta, ja tavoitteena on elää 85-vuotiaaksi, jotta pääsen ajamaan ratikalla täällä. Stenberg saa Pasin varastoista pullon kuplavettä. Pyöräilevää seurakuntaa Stenberg pitää hyvänä ideana. – Eihän tästä puutu enää kuin ehtoollisen jako! Matka jatkuu taas lähtöpaikkaan Oulunkylän kirkolle. Meri Eerikäi-

nen on kirkon edessä ruokatauolla neljän kuukauden ikäisen tyttärensä Venlan kanssa. Vauvan nimi on paljastettu jo kaikille, mutta ristiäisiä vietetään koronatilanteen vuoksi vasta parin viikon kuluttua. Kesää perhe on viettänyt mökillä ja kaupungissa. Meri Eerikäinen odottaa sitä, että piirit vähitellen laajenevat ja syksyllä pääsisi vaikka muskariin. – Alkukevät oli aika tylsä koronatilanteen takia pienen vauvan kanssa. Toukokuun puolivälin jälkeen pääsi jo vähän näkemään ihmisiä. VELI PELKOSEN mukaan kohtaamiskierros osoittaa hyvin sen, keitä seurakunnan alueella asuu: iäkkäämpää väkeä, mutta myös lapsiperheitä, jotka tykkäävät kotikulmistaan. – Kun täällä liikkuu papin paidassa, vanhemmat ihmiset tulevat herkemmin juttelemaan. Toisaalta kasteiden kautta myös perheet tulevat tutuiksi. Ensimmäistä kertaa Pasi-pyörän kanssa kierroksella olleelle papille kokemus oli hyvä. Koronakevään jälkeen on mukava tavata ihmisiä kasvokkain. Pasinkin kanssa pärjää, kun muistaa ajella rauhallisesti ja huomioi pyörän mittasuhteet. Oulunkylän seurakunnan työntekijät ovat liikenteessä Pasipyörällä keskiviikkoisin klo 12–16 elokuun loppuun saakka. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 31.7.–13.8.

Musiikkia kirkoissa PIXABAY

PERJANTAINA 31.7. Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Hiski Wallenius, urut. Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 1.8. Ehtookellot ja iltasoitto klo 18 Lauttasaaren kirkon pihalla, Myllykallionrinne 1. Vapaa pääsy.

MAANANTAINA 3.8. Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Aurora Visa, kantele. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 13.8.

TIISTAINA 4.8. Pop-up-kesämuskari klo 10–10.30 Ratsaspuistossa, Ratsastie. Mukaan oma ämpäri ja lapio. Vetäjinä Jenni Paaso ja Mia Malm. Sateella Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastissa. Vapaa pääsy. Vastaava kesämuskari myös ti 11.8. Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Anna Pulli-Huomo, urut. Vapaa pääsy. Five O’Clock Organ klo 17 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Sixten Enlund, urut. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 5.8.

Lasten kanssa voi suunnata puolen tunnin Pop-up-kesämuskareihin kolmessa Töölön puistossa: ti 4. ja 11.8. Ratsaspuistossa, ke 5. ja 12.8. Valpurinpuistossa ja to 6. ja 13.8. Topeliuksenpuistossa klo 10. Oma ämpäri ja lapio mukaan. Raittila. Haastattelijana Elsa Sihvola. Musiikkiesityksiä, yhteislaulua. Vapaa pääsy. Musiikkia kesäillassa klo 18 Karunan museokirkossa, Seurasaaren ulkomuseo, Seurasaari. Kanteleduo Tikkursby: Kati Rantala ja Jenni Venäläinen, Saarijärven kantele ja laulu. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 6.8. Pop-up-kesämuskari klo 10–10.30 Topeliuksenpuistossa, Välskärinkatu 14. Mukaan oma ämpäri ja lapio. Vetäjinä Jenni Paaso ja Mia Malm. Sateella Töölön kirkolla. Vapaa pääsy. Vastaava kesämuskari myös to 13.8. Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Sixten Enlund, urut. Vapaa pääsy. Yhteislauluilta klo 18 Vallilan siirtolapuutarhan kerhotalolla, Elisabeth Kochin tie 1. Paavalin seurakunnan ja Vallilan siirtolapuutarhayhdistyksen järjestämä lauluilta, mukana kanttori ja pappi. Vapaa pääsy. Kesäkonsertti klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Helsinki Metropolitan Orchestra solistinaan urkuri Irina Niskala, johtaa Sasha Mäkilä. Madetoja: Elegia, Poulenc: Urkukonsertto, Vaughan Williams:

Fantasia Thomas Tallisin teemasta. Liput 15/10 e ja palvelumaksu osoitteesta metorchestra.tapahtumiin.fi.

neksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Sixten Enlund, urut. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 7.8.

Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Anna Pulli-Huomo, urut. Vapaa

Sommarkonsert – Kesäkonsertti klo 12 netissä ruotsinkielisen seurakunnan Matteus församlingin Facebook-sivulla Facebook.com/ matteus.forsamling. Seurakunnan nuoret esiintyvät. Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Anssi Pyykkönen, urut. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 12.8.

Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Tommi Niskala, urut. Vapaa pääsy. Yhteislauluilta klo 18 Kumpulan siirtolapuutarhassa, Kalervonkatu 1 a. Paavalin seurakunnan ja Kumpulan siirtolapuutarhayhdistyksen järjestämä lauluilta, mukana kanttori ja pappi. Vapaa pääsy. Huokausten virrassa klo 18 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Musiikkia ranskalaisen barokin kultakaudelta. FiBO Players: Anne Pekkala, viulu, Jani Sunnarborg, fagotti, Anna-Maaria Oramo, laulu ja cembalo. Ohjelmassa Couperin, Chabenceau de la Barre ja Clérambault. Liput 20 e ja toimitusmaksu 1 e Ticketmaster.fistä. Lippuja myynnissä vain 45 ja ainoastaan verkkokaupasta.

MONA SALMINEN

Pop-up-kesämuskari klo 10–10.30 Valpurinpuistossa, Valpurintie 6. Mukaan oma ämpäri ja lapio. Vetäjinä Jenni Paaso ja Mia Malm. Sateella Meilahden kirkolla. Vapaa pääsy. Vastaava kesämuskari myös ke 12.8. Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Anna Pulli-Huomo, urut. Vapaa pääsy. Laulun siivin -kesäkahvila klo 14 Seurakuntatila Laiturissa, Hitsaajankatu 4. Mukana Kirsi Lemponen. Yhteislaulua turvallisuus huomioiden. Vapaa pääsy. Afternoon Music klo 14 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Urkuri Henri Hersta soittaa musiikkia eri aikakausilta. Vierailumaksu 4 e. Yhteislaulua klo 18 Fokuksessa, Mall of Triplassa, Pasilan asemaaukio 1 A. Kesäisiä toivelauluja ja vohveleita. Vapaa pääsy. Punainen kangas liehuu – villivirsiä klo 18 Hyvän toivon kappelissa, Länsisatamankatu 26. Osa Sanat ja henki -keskustelusarjaa. Vieraina kanttori, säveltäjä Sirkku Rintamäki ja kirjailija, toimittaja Kaisa

pääsy. Afternoon Music klo 14 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Urkuri Henri Hersta soittaa musiikkia eri aikakausilta. Vierailumaksu 4 e. Sanan jalkoja ja ajatuspolkuja klo 18 Hyvän toivon kappelissa, Länsisatamankatu 26. Osa Sanat ja henki -keskustelusarjaa. Vieraina muusikko Jaakko Löytty ja kirjailija Kaija Pispa. Anu Rask ja Elsa Sihvola haastattelevat ja musisoivat Löytyn kanssa. Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 8.8. Ehtookellot ja iltasoitto klo 18 Lauttasaaren kirkon pihalla, Myllykallionrinne 1. Esiintymässä Jukka Harju. Vapaa pääsy.

MAANANTAINA 10.8. Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Aukusti Arjas, kitara. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 11.8. Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Atlan Korp, baritoni, Elke Unt, urut. Vapaa pääsy. Five O’Clock Organ klo 17 Johan-

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

Pastori Pike räppää Vantaalla Rap-artisti Pastori Pike esiintyy torstaina 6.8. klo 12 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Osa Laurin päiväkonsertit -sarjaa. Vapaa pääsy. Kirkossa saa olla korkeintaan 70 henkeä.