Kirkko ja kaupunki 2020 13 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

13.8.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Mutta minä sanon teille Vuorisaarnassa kuuluu Jeesuksen oma ääni s. 10

Amissien tilkkutäkit ovat kärsivällisyyden taidetta s. 4

Kunnon irtiotto auttoi toipumaan uupumuksesta s. 16

Pääkirjoitus

Eilen

Kauan odotetut kirkkohäät

Jos ihminen kokee, että hänet on unohdettu ja ettei häntä rakasteta eikä hänestä huolehdita, hän on nälkäisempi ja köyhempi kuin sellainen, jolla ei ole mitään syötävää. ÄITI TERESSA 1910–1997

SAMAA SUKUPUOLTA OLEVAT parit saavat kirkkohäät. Se ei ole enää pelkkä haave tai tulevaisuudessa väijy vä uhkakuva vaan täyttä totta. Ei kylläkään ihan joka puolella ja joka seurakunnassa. Homoparit voivat astella häämarssin tahtiin altta rille, jossa pappi rukoilee heidän ja heidän avioliitton sa puolesta, pyytää heidän liitolleen ihmisiä rakasta van Jumalan siunausta, lahjoittaa pariskunnalle vihki raamatun heidän kotiseurakuntansa lahjana ja pyytää omaisia ja ystäviä muistamaan nuortaparia rukouksis saan. Täysin turvallisesti näin voi toimia, jos vihkipappi kuuluu Helsingin hiippakunnan papistoon. AIVAN KAIKKI EIVÄT tällaisesta menosta pidä. Eikä täs sä ole kysymys pelkästään tykkäämisestä, kysymys on siitä, mikä on oikein. ”Homoseksuaalisuus ei ole syn ti, sairaus tai häpeä, homojen syrjiminen sen sijaan on”, ki teytti Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo näke myksensä, jolla hän perusteli, miksi hänen piispallisessa kait sennassaan olevat papit voivat vihkiä samaa sukupuolta olevia puolisoita. Viime viikolla piispat antoi vat yhdessä lausunnon, jon ka mukaan osa piispoista pitää avioliittoa ehdottomasti vain naisen ja miehen välisenä, osa taas pitää samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä mah dollisena. Hieman kiertelevän

ja kaartelevan lausunnon mukaan enemmistö piis poista olisi silti valmis taipumaan sellaiseen vaihto ehtoon, että samaa sukupuolta olevat parit saisivat kirkollisen vihkimisen. PIISPAT OVAT siis erimielisiä samaa sukupuolta ole vien vihkimisestä. Laajasalo kertoo reilusti oman kan tansa ja ilmoittaa, että Helsingin tuomiokapituli ei rankaise pappeja, jotka vihkivät homopareja. Laajasa lo voi näin toimia, koska hänellä on näkemykselleen kapitulin tuki. Piispa ei voi päättää tuomiokapitulin sanktioista yksin, sillä hänellä on kapitulin äänestyk sissä vain yksi ääni. Myös Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hin tikka on julkisesti kertonut toivovansa, että kirkko voi si mahdollisimman pian vihkiä kaikkia kihlapareja, myös samaa sukupuolta olevia. Espoon kapituli ei kui tenkaan vielä ole valmis seuraa maan piispaansa vihkimisten tiellä. Toivottavasti kohta on.

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

SIMPLY HAPPY -BLOGIKIRJOITUS 29.7. LILY.FI

Iankaikkisesti Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali.

PIISPAT OVAT SIIS ERIMIELISIÄ SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN VIHKIMISESTÄ.

Kirkko ja kaupunki

13 13.8.2020

Seuraava lehti ilmestyy 27.8. KANNEN KUVA: PAULI SALMI

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2020

Oikeasti haluamme vain sen, että meistä välitetään ehdoitta. Ja kun ne muut välittävät, ehkä lopulta välitämme itsekin.

KIRJE KORINTTILAISILLE 13:1

Sinä, joka olet pyhä, näetkö minut? Kannan raskasta taakkaa. Selkäni on kipeä, enkä osaa luopua asioista, jotka painavat. Ota tämä lastini. Kanna sinä minua.

Tänään

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Metsässä en ikinä pitkästy tai koe oloani yksinäiseksi ” Vuosaaressa asuvalla Maarit Niemellä on tavoitteena tutustua joka vuosi yhteen uuteen sienilajiin.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

Montako korillista tatteja olet poiminut tänä vuonna? – Tänä kesänä en ole vielä päässyt sienimetsään. Mustikanpoimintareissulla löysin yhden herkkutatin, ja söin sen välittömästi – tai siis paistinpannun kautta. Olen sieneen menon kanssa vasta lähtökuopissa. Sienestämiseni painottuu syksyyn. Herkkutattien lisäksi kerään hyvänmakuisia suppilo- ja kosteikkovahveroita. Suppilovahveroita voi löytyä vielä marraskuussa. – Minulla on tavoitteena, että tutustun joka vuosi uuteen sieneen. Tatit ja vahverot tunnistan jo aika hyvin. En tunne esimerkiksi valmuskoja. Olisi aivan ihana löytää männyntuoksuvalmuskoja, niitä kuuluisia matsutake-sieniä. Ne ovat japanilaisten suurta herkkua.

Mikä sienestämisessä kiehtoo ja koukuttaa? – Käyn sienestämässä monissa eri paikoissa. Saalis ei ole minulle kuitenkaan tärkein. Metsään pääseminen on

ykkösjuttu. Sienestäminen on motiivi, jolla saan itseni liikkeelle. – Metsässä aika pysähtyy. Maailman pahuus ja ahdistus kaikkoavat hetkeksi. En ikinä pitkästy metsässä enkä koe oloani yksinäiseksi, vaikka useimmiten käyn sieniretkillä yksin. Metsä on turvapaikka, ja sieni on kiva tuliainen.

Voiko sieniä kerätä vain maaseudulla? – Syötäviä sieniä löytyy yllättävän paljon myös kaupunkiympäristöstä. Sieniä voi löytää vaikka kotinurmikolta. Jo keväällä nousee parhaita kolmen tähden ruokasieniä, esimerkiksi kevätkaunolakkeja, nurminahikkaita ja suomumustesieniä. – Kotiseudullani Vuosaaressa on hyviä sienipaikkoja, kuten Mustavuoren alue, ja Vuosaaren huipun liepeiltä alkavat Sipoon maastot. Sieniä löytyy myös Sipoonkorvesta, Nuuksios-

ta ja Kirkkonummelta. Kaikki metsäalueet, missä ei ole lähellä isoja teitä, ovat mahdollisia hyviä sienipaikkoja. Useimmiten vanhat metsät ovat parhaita.

Sienet maistuvat, mutta hirvikärpäset ahdistavat. Pitäisikö jättää sienet metsään? – Hirvikärpäset ovat ikäviä, mutta nehän vain listitään kärpänen kerrallaan. Kun sen ensimmäisen kerran listii, seuraava ei ole enää niin hirveä mörkö. – Kerran minulle kävi niin, että ollessani avustajana Tuomasmessussa hirvikärpänen käveli ohimollani kesken messun. Olin ollut päivällä sienimetsässä ja luulin nitistäneeni kaikki kärpäset iholtani ja vaateistani. Mietin siinä penkissä istuessani, että mitäs, jos tämä olisi tapahtunut silloin, kun joku oli edessäni siunattavana.

Mikä sinulle on pyhää? – Luontosuhde on pyhä. En halua levittää mitään panteismia, mutta luomakunta puhuu minulle vahvasti. Luonto on Jumalan suuri suu. Luonto ei tarvitse ihmistä, mutta me ihmiset tarvitsemme luontoa. – Luonnossa oleminen on minulle myös vahva esteettinen kokemus. En jaksa enää kauheasti innostua ihmisten tekeleistä. Ne eivät vain vedä vertoja ihmeelliselle luonnolle. ■ Sienten kasvuaika vaihtelee paljon. Nyt on kesäsienien keruuaika. Lisätietoja sienistä: ruokatieto.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2020

Amissin sängyssä Amissien perinnekäsitöissä näkyvät käytännöllisyys, yksinkertaisuus ja säästäväisyys. Yhden tilkkutäkin tikkaaminen saattaa kestää jopa 700 tuntia.

TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVA JOSEPH NETTIS / SCIENCE SOURCE

un amerikkalaisessa elokuvassa tai tv-sarjassa tarvitaan eksoottisia tyyppejä, käsikirjoittajan ei tarvitse edetä tietosanakirjassa aata pidemmälle, sillä sieltä tulevat jo vastaan amissit. Vanhoja hyviä aikoja ja yksinkertaista elämää arvostavat PohjoisAmerikan amissit kieltäytyvät sellaisista nykyajan kotkotuksista kuin sähkölaitteet, autot ja polkupyörät. ALUN PERIN AMISSIT ovat lähtöisin Sveitsistä. Samassa katolisen kirkon hajaannuksessa, jossa 1500-luvul-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2020

la syntyi luterilaisuus, syntyi myös joukko paljon puritaanisempia ja ehdottomampia protestanttiryhmiä. Jotkut näistä porukoista joutuivat niin ankariin kiistoihin toisten kristittyjen kanssa, että ottivat hatkat ja pakenivat, aluksi Saksaan, Hollantiin ja Ranskaan, sitten Atlantin yli Amerikkaan. Amissit ovat saaneet nimensä sveitsiläispastori Jakob Ammannin mukaan. Hänen ympärilleen muodostui 1600-luvun lopussa vanhoillisten kristittyjen yhteisö, joka rakasti omaa rauhaansa ja karttoi ulkopuolisen maailman pahuutta.

1700-luvun alussa amissit jättivät vanhan mantereen ja lähtivät etsimään rauhallisempaa elämää Amerikasta. He asettuivat Pennsylvaniaan, nykyisen Lancasterin seudulle, ja siellä heitä asustelee edelleenkin, jonkin verran myös Ohiossa, Indianassa ja Kanadan puolella Ontariossa. Tätä nykyä amisseja on reilut 300 000. He eivät tee lähetystyötä eivätkä käännytä. AMISSIT PYRKIVÄT ELÄMÄÄN elämäänsä samalla tavalla kuin 1600-luvun lopulla. He syövät samoja ruokia, pukeutuvat samanlaisiin vaatteisiin, käyttävät samoja työkaluja, laulavat samoja lauluja — ja puhuvat samaa kieltäkin kuin vanhalla mantereella. Amissien kieli, deitsch, on 1600-luvun yläsaksan murre, joka nykyään tunnetaan nimellä pennsylvaniansaksa.

Pääasiassa amissit elättävät itsensä maanviljelyksellä sekä huonekalujen ja tilkkutäkkien valmistuksella. Heidän old school -huonekaluistaan ja tekstiileistään on tullut sisustuslehtien lemmikkejä. Koristeelliset kodit eivät kuulu amissien yksinkertaiseen elämäntapaan. Seinillä ei roiku tauluja, eivätkä koriste-esineet häiritse asuntojen puritaanista selkeyttä. Ainoan poikkeuksen tekee makuuhuone: amissien vuoteita peittävät pikkutarkasti tikatut tilkkutäkit, joiden kolmion ja neliön muotoiset tilkut muodostavat vaikuttavia geometrisia kuvioita. Niiden teräviä linjoja pehmentävät pyöreälinjaiset tikkaukset. Ne muodostavat kauttaaltaan tikattuihin täkkeihin esimerkiksi kukista, lehvistä tai sydämistä koostuvan pinnan. Yhden peiton tikkauksessa saattaa olla kymmeniätuhansia pistoja.

Kirkko ja kaupunki verkossa

”

Tilkkutäkit edustavat samaa kiertotalouden kulttuuria kuin räsymatot. keminen on amissiyhteisöissä juuri naisten työtä. He tikkaavat täkkejä yhdessä. Peiton ympärillä ompelee samaan aikaan monta naista, ja jokainen pisto ommellaan käsin.

Tilkkutäkit edustavat samaa ikivanhaa jätteiden minimoimisen kiertotalouskulttuuria kuin räsymatot: pienetkin kangaskaitaleet otetaan talteen ja käytetään. Pois ei heitetä mitään, mitä voidaan vähänkin vielä käyttää. Vaikka monet asiat eivät amissien elämässä muutu vuosien vieriessä, heidän tilkkutäkeissään näkyy muodin muuttuminen. Keinokuitujen lisääntyminen 1950-luvulla vaikutti amissien tilkkutäkkien väreihin, ja myös kuviot alkoivat vapautua alkuperäisestä tiukasta yksinkertaisuudesta. Vanhemmista amissien tilkkutäkeistä on tullut keräilijöiden himoitsemia taideteoksia, joista maksetaan suuria summia. ■

ANTTI RINTALA

PARIVUOTEEN PEITTÄVÄN tilkkutäkin tikkaamiseen voi mennä jopa 700 naistyötuntia. Tilkkutäkkien te-

Poimi roska ja piristy Kun kävelijä huomaa maassa roskan, se poimitaan. Tämä on Roska päivässä -liikkeen periaate. Kirkko ja kaupunki kävi keräämässä roskia liikkeen perustajan, roskakonkari Tuula-Maria Ahosen kanssa. Poimiminen on yksinkertainen mutta merkittävä teko puhtaamman maailman puolesta. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Kun pitkästyminen uhkaa, työnnämme sitä kaikin voimin kauemmas. Ei kannattaisi, koska pitkästymisen takana lymyää kyky olla läsnä.” KATIANNA RUUSKANEN VERKKOKOLUMNISSAAN

MAIJA SAARI / RAJANZED.COM

Olut loukkaa luojajumalaa Yhdysvaltalainen hinduaktivisti Rajan Zed vaatii brasilialaisen Brahma-oluen nimen muuttamista. Hänen mukaansa oluen nimi, joka on sama kuin hindujen luojajumalalla, on loukannut hinduja jo 132 vuoden ajan. Jumalan nimi ei Zedin mukaan sovi oluelle. Uskonto näkyy myös monissa muissa oluissa. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2020

Kirjova kuningas

LENNART NILSSON

RUOTSIN KUNINGAS Kustaa V (1858– 1950) oli tunnettu erityisesti tennisharrastuksestaan. Tämä nykyisen kuninkaan Kaarle XVI Kustaan isoisän isä osallistui tenniskisoihin vielä 88-vuotiaana salanimellä Mr G. Sporttisella kuninkaalla oli myös toinen puolensa. Henkilääkäri oli suosittanut hänelle persoonallisempaa harrastusta, kirjontaa. Rauhallinen ja keskittymistä vaativa käsityö tyynnyttäisi kuninkaan stressivatsan. Kuningas erikoistui Missoni-henkiseen sahakuvioon. Sillä hän kirjoi erityisesti tyynynpäällisiä, jotka olivat arvostettuja lahjoja. Hän valmisti samalla tekniikalla myös suurempia töitä kuten aikanaan tärkeitä sisustuselementtejä, takansuojuksia. Erityisen kiinnostava on Kustaa V:n kirjoma alttaritekstiili, jonka hän lahjoitti oman kesäparatiisinsa Särön kirkolle vuonna 1944. Göteborgin lähellä sijaitseva Särö on perinteinen kylpyläpaikka, jonne myös kuninkaalliset lähtivät kotilinnoistaan Tukholmasta nauttimaan parantavista kesälysteistä. Kesäsunnuntaiset jumalanpalvelukset pidettiin taivasalla. Pohjoisessa suvessa siinä oli ongelmansa, joten innokkaana kirkossakävijänä Kustaa kannusti ryhtymään kirkon rakentamiseen. Särön kirkko vihittiin käyttöönsä 30.7.1922 kuninkaan läsnä ollessa.

SANNA-MARI HOVI

Nykyisen kuninkaan Kaarle XVI Kustaan isoisoisä, Kustaa V, rauhoittui brodeerauksensa parissa.

Mestarin kirkkohopeita Kesän ainoa näyttely Helsingin tuomiokirkon kryptassa on akateemikko, hopeaseppä Bertel Gardbergin mittavaa elämäntyötä esittelevä näyttely, joka oli esillä Fiskarsissa vuonna 2017. Bertel Gardberg (1916–2007) oli Suomen merkittävin hopeaseppä 1950-luvulta alkaen. Hopean lisäksi hän käytti taidekäsitöidensä materiaalina muun muassa kiveä, puuta, terästä, messinkiä ja tinaa. Hän suunnitteli uniikkiesineitä, teki tilaustöitä ja toimi teollisena muotoilijana.

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2020

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Näyttelyssä voi tutustua laajasti Gardbergin tuotantoon. Esillä on kirkkohopeita, aterimia ja koruja, valokuvia ja piirustuksia työuran varrelta sekä ateljee-verstaan työkaluja. Gardberg valmisti hopeaesineitä 15 helsinkiläiseen kirkkoon sekä Tapiolan ja Kauniaisten kirkkoihin. Näyttelyyn on saatu lainaksi alttarikalustoja Malmin, Herttoniemen, Kauniaisten ja Hyvinkään kirkoista sekä Kuopion tuomiokirkosta.

Malmin kirkon ehtoollisastioita.

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Bertel Gardbergin elämäntyö -näyttely 30.8. asti Helsingin tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18. Avoinna ma–la klo 11–17 ja su klo 12–17. Vapaa pääsy.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Nuoret aikuiset neuvovat teinien vanhempia: jos toimit näin, olet nolo nipottaja, jolle teini ei kerro mitään.

Kyttäät jatkuvasti teiniä Mitä tiukemmassa hihnassa yrität pitää nuoresi, sitä isompi tarve hänellä on kapinoida. Teinit kokeilevat kaikenlaista tyhmää, etkä sinä voi sitä estää. Kun vanhempi epäilee teiniään koko ajan pahoista teoista ja valehtelusta, teini vastaa kieroilemalla. Jos teini ei esimerkiksi huoli sinua kaverikseen Facebookissa, älä heti kiellä häntä käyttämästä sitä. Kun lapseen luottaa, hän huolehtii pa remmin itsestään ja oppii vastuullisuutta.

Huudat, jos teini jää kiinni tyhmyyksistä Hauku ja huuda vain, jos et halua tietää mitään nuoresi elämästä. Kuka avautuisi vapaaehtoisesti nipottaja vanhemmalle?

Rajoitat nuoren itseilmaisua Karseatkin ulkonäkökokeilut auttavat nuorta löytämään itsensä. Vanhemmasta voi tuntua naurettavalta, että teinin on pakko ostaa valmiiksi rikkinäiset farkut tai omistaa juuri tietyn lainen kynä. Teini saa kuitenkin itseilmai sustaan lisää itsevarmuutta. Tietynlainen ulkonäkö auttaa kuulumaan joukkoon ja saamaan kavereita. Anna teinillesi tilaa kasvaa omanlaisek seen.

Tuputat harrastuksiasi Vaikka olisit kiinnostunut esimer kiksi tietystä urheilulajista, se ei välttämättä ole lapsesi juttu. Kannusta teiniä harrastuksissa, jotka hän on itse valinnut.

Olet etäinen Jos teinistäsi tuntuu, että hänen asiansa eivät kiinnosta sinua, hän ei myöskään kerro niistä. Joskus on hyvä mennä koko perheen voimin mökille tai ulos syömään.

Tutustu nuoresi kavereihin. Silloin voit helposti soittaa heille ja tarkistaa, mikä meininki on, jos et saa omaa lastasi kiinni.

Nolaat teinin kaverien edessä Kun teinillä on kavereita kylässä, kysy lyhyesti kuulumiset ja poistu näkyvistä. Jos viet teinin kavereiden luokse, älä saata häntä ovelle asti. Älä korosta julkisilla paikoilla, että olem me yhtä perhettä, kun näköpiirissä on mui ta teinejä.

Järjestät jatkuvasti yhteistä tekemistä Omat menot kavereiden kanssa ovat teinille tärkeitä. Älä pakota häntä mukaan kaikkiin suvun rientoihin ja aktiviteettei hin, joita teitte yhdessä, kun hän oli vielä lapsi.

Oletat, että nuori on aina kotona Jos tiedät, missä lapsesi on, hän ei tarvitse minuutintarkkoja kotiintuloaikoja. Teinin ei ole pakko yöpyä aina kotona.

9 10

Unohdat kehua Kehuminen kasvattaa itsetuntoa, joka on teiniiässä koetuksella. Kehut tuntuvat aina hyvältä. Yrität esittää teiniä Et ole teini! Et tiedä, miten kuuluu puhua tai mitä musiikkia kuunnella. Älä edes yritä. Se on niin noloa. Pidä kiinni omasta tyylistäsi ja maustasi äläkä missään tapauksessa matki teiniäsi.

PIHLA TIIHONEN

Silja-Riikka, 20, Eemeli, 21 ja Sandra, 22, neuvovat nuorten vanhempia Tiina Hutun ja Kirsi Heikkisen tietokirjassa ”Pää kylmänä – Näin tuet teinin aivojen itsenäistymistä” WSOY 2020.

KALLERNA / WIKIMEDIA COMMONS

MO KA

Oikaisu Lauttasaaren kirkon suunnittelivat arkkitehdit Keijo ja Marja Petäjä, ei Perälä, kuten numeron 12 sivulla 26 kirjoitimme. Vuonna 1958 valmistunut Lauttasaaren kirkko on oikeastaan kirkkokompleksi, jossa toimivat sekä Lauttasaaren seurakunta että ruotsinkielinen Johannes församling. Kirkkotilojakin on kaksi. Lauttasaaren kirkko on suojeltu vuonna 2004 kirkolliskokouksen päätöksellä. Kirkossa on tänä syksynä käynnistymässä peruskorjaus, jonka on arvioitu kestävän puolitoista vuotta. Viimeinen messu ennen korjaustöiden alkamista pidetään sunnuntaina 23.8.

Tässä voisi olla sinun mainoksesi Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 taloutta pääkaupunkiseudulla. Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot. Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Anne Joukainen p. 050 3103081, Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Ari Suominen p. 040 355 2340, etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme.

HELSINGIN AIKUISOPISTO

OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS

ota aikaa itsellesi teetä ja japania balletone digitaide impro

muskarit seniorilattari

psykologia

vastuulliset lastenvaatteet

1000+ kurssia | helao.fi uusi opistotalo Runeberginkatu 22–24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2020

Kaikkivaltias pelissä Videopeleissä kehitellään uskontoja, jotka ammentavat jumalista, enkeleistä ja demoneista. TEKSTI MIIKA AUVINEN KUVITUS HANS EISKONEN

ope Simulator -pelin trailerissa ratkaistaan aseellisia konflikteja ja siunataan väkijoukkoja. Pelaaja voi paavina tehdä valintoja oman moraalinsa mukaisesti, ja myös kriisien lietsominen tai sivuuttaminen ovat vaihtoehtoja. Pelin on ilmoitettu ilmestyvän piakkoin Steam-peliverkkokaupassa. Paavisimulaattori on vain yksi esimerkki siitä, kuinka videopeleissä käsitellään uskontoa. Pinnallisimmillaan uskonto näkyy peleissä demonisina vihollisina tai pelimaailmojen arkkitehtuurissa esimerkiksi kirkoissa ja moskeijoissa. Usein uskonnolliset ilmiöt syventävät pelikokemusta, ja uskonto voi olla kiinteä osa sekä pelimaailmaa että pelihahmojen sielunmaisemaa. Taiteellisena matkantekopelinä tunnetussa Journeyssa musiikki, draaman rakentaminen ja visuaalinen suunnittelu auttavat luomaan tunnepitoisen pelikokemuksen. Uskontotieteen väitöskirjatutkija Heidi Rautalahden mukaan pelissä on itäaasialaisten katsomusperinteiden ja estetiikan mukaisia ajatuksia buddhalaisuudesta, valaistumisesta ja jälleensyntymästä. Journeyn tarina on kuin pyhiinvaellusmatka, jonka päätepiste on valaistuminen: mukana on syklisen elämänkierron symboliikkaa. – Pelaaja käyttää Journeyssä rukouslippuja ja tuulta edetäkseen matkalla ja suojellakseen itseään. Sama ajatus löytyy myös tiibetinbuddhalaisuudesta – tuuli ja liike lähettävät rukouslippuihin kirjatut hyvät toiveet maailmalle, Rautalahti kertoo. Buddhalaisuutta sivuaa myös Everything-peli. Se on täynnä erilaisia objekteja kuten roskapusseja, autoja ja eläviä olentoja. Mittakaava vaihtelee hiukkasista galakseihin. Jippona on, että pelaaja voi pelata melkein minä objektina vain haluaa: soluna, kuoriaisena tai vaikkapa planeettana. Peliä vievät eteenpäin otteet buddhalaisuutta popularisoineen Alan Wattsin luennoista. Kuvauksessa luvataan pelin antavan kokonaan uuden näkökulman elämään. MONISSA PELEISSÄ ON aivan oma uskonnollinen mytologiansa, ja joskus juonen läpikäyminen on

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2020

kuin lukisi pyhää kirjoitusta. Vuonna 1998 ilmestynyt japanilainen roolipeli Xenogears on malliesimerkki tästä. Pelin juoni on monimutkainen ja täynnä ihmiskunnan kohtaloa sivuavia tapahtumia. Pintatasolla kyseessä on tieteisfiktiota hyödyntävä saippuaooppera, jossa mäiskitään mechoilla eli eräänlaisilla ihmisen ohjaamilla jättiroboteilla. Pelissä on kuitenkin mukana lukuisia filosofisia, uskonnollisia ja psykologisia elementtejä. Juonikuvauksessa ihmiskunta löytää arkeologisissa kaivauksissa jumalan. Tuhansien vuosien kuluessa tiede kehittyy ja uusia uskonnollisia merkkihenkilöitä ilmestyy. Pelissä seurataan useamman historian avainhahmon kohtaloita.

”

Pelaaja roikkuu ristillä katsellen vierellään olevia ryöväreitä. Pelijuonen kantava voima voi olla myös päähenkilön ja uskonnollisen organisaation välinen konflikti. Heidi Rautalahti käyttää esimerkkinä Bioshock- ja Dishonored-pelisarjoja. Bioshockissa pelaajan vastustajana toimii libertaristinen kultti, jossa korkeimpia päämääriä ovat yksilönvapaus ja itsemäärämisoikeus. Dishonored-pelit taas ammentavat eurooppalaisista valtionuskonnoista. – Dishonored kritisoi voimakkaasti uskontoauktoriteettien vallankäyttöä ja sitä, kuinka vallankäyttö heikentää kansalaisten hyvinvointia. Peli kritisoi järjestäytyneitä ja hierarkkisia uskontoja sekä painottaa yksilön omaa vastuuta hyväntekemiseen. Vastakkainasettelu ja konflikti toimivat herkullisina draaman välineinä ja tarjoavat oivallisen sijan yhteiskuntasatiirille, Rautalahti analysoi. SYVEMMÄN POHDISKELUN SIJAAN uskonnollisilla teemoilla haetaan peleissä usein myös silkkaa eksotiikkaa. Länsimaisissa peleissä voi olla stereotyyppisiä kuvia itämaisista uskonnoista. Japanilaisissa peleissä taas käytetään usein kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin symboleja. Fiktiiviset uskonnot voivat hakea estetiikkan-

sa kreikkalaisen mytologian tapaisesta monijumalaisuudesta tai luonnonuskontojen animismista, jossa kaikilla luonnon olioilla ja paikoilla uskotaan olevan sielu. Uskontojen käyttäminen eksotiikan ja mysteerin luojana ei ole aina rakentavaa. On hankala vetää raja siihen, milloin uskontoa käsitellään kunnioittaen, milloin taas kyseessä on kulttuurinen omiminen. Heidi Rautalahden mielestä pelien tekijät ovat entistä valistuneempia siinä, mikä on kunnioittavaa ja sensitiivistä kulttuurin esittämistä. Aihetta voi käsitellä samaan aikaan rakentavasti ja kiinnostavasti. Yksi Rautalahden käyttämä esimerkki on Never Alone -videopeli, joka tehtiin yhteistyössä Alaskan inupiatit-alkuperäisväestön kanssa. Peli dokumentoi yhteisön kulttuuriperintöä. – Never Alonessa seikkaillaan kansanperinteen, uskomusten ja kansantarinoiden maailmassa. Peli on erinomainen esimerkki siitä, kuinka tarinan avulla voi esittää ja dokumentoida perinteitä ja uskomusmaailmaa, Rautalahti sanoo. MILTÄ TUNTUISI olla jumala? On olemassa jumalpelien lajityyppi, jossa pelaaja ohjaa pelihahmojen ja valtakuntien elämää jumalan ominaisuudessa. Esimerkiksi Spore-pelissä ohjaillaan evoluution kulkua, ja pelaaja voi vaikuttaa toinen toistaan hassumpien eläinlajien syntymiseen. Jumalan rooliin astutaan myös pian ilmestyvässä Jeesus-simulaattorissa. I Am Jesus Christ -pelissä pääsee suorittamaan ihmeitä messiaan roolissa. Trailerissa pelaaja toistaa Jeesuksen Raamatussa tekemiä ihmeitä. Videolla kohdataan demoneita ja kävellään järven pintaa pitkin. Maailmaa katsellaan Jeesuksen silmin, ja viimeinen näky on dramaattinen: video loppuu siihen, että pelaaja roikkuu ristillä katsellen vierellään olevia ryöväreitä. ■

Viihdettä, jossa on sanomaa Peliteollisuus on jo ohittanut suuruudeltaan elokuvateollisuuden. Vuoden 2018 Pelaajabarometrin mukaan 76,1 prosenttia suomalaisista pelaa digitaalisia pelejä ainakin joskus. Barometrin ovat toteuttaneet pelitutkijat Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistoista. Pelit ovat muun kulttuurin tavoin erilaisia: toiset ovat silkkaa viihdettä, toisissa käsitellään syviä yhteiskunnallisia teemoja. Virtuaalishakki ja suuren seikkailun tarjoava avoimen maailman roolipeli tarjoavat erilaisen pelikokemuksen. Usein pelit ovat samaan aikaan viihdyttäviä ja vaikuttavia. Pelien vaikuttavuutta on pohdittu viime vuosina lukuisissa julkaisuissa. Tänä keväänä ilmestyneessä Tuukka Hämäläisen ja Aleksandr Manzosin Pelien äärettömät maailmat -teoksessa käsitellään peleissä esille tuotuja yhteiskunnallisia ja sosiaalisia kysymyksiä. Pelien eri ulottuvuuksista voi keskustella somessa, esimerkiksi Pelikasvattajien verkosto -Facebook-ryhmässä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2020

Olkaa siis täydellisiä

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2020

Vuorisaarnan vaativa etiikka haastaa pohtimaan oman elämän arvojärjestystä. Jeesuksen käsky vihollisen rakastamiseen murtaa meidän ja muiden välisen rajan. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI

utuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen. Autuaita kärsivälliset: he perivät maan.” Vuoren rinteelle noussut Jeesus Nasaretilainen kääntyy katsomaan seuraajiaan. Sitten hän toivottaa köyhät ja vähäosaiset tervetulleiksi Jumalan valtakuntaan. Näin alkaa Matteuksen evankeliumin vuorisaarna, jota varhaisten vuosisatojen kristityt lukivat Jeesuksen autenttisena opetuksena. Tämän päivän kriittinen lukija pysähtyy kysymään, sanoiko Jeesus todella näin. Vuorisaarna ei ole tallenne autenttisesta puhetilaisuudesta. Matteuksen evankeliumin kirjoittaja on rakentanut Jeesuksen opetuksista kokonaisuuden ja lisännyt siihen teologisia ja hengellisiä painotuksia. Matteus käytti lähteenä samaa Jeesuksen puheiden kokoelmaa kuin Luukas, jonka versiossa Jeesus pitää vastaavan puheen vasta vuorelta laskeuduttuaan. Uuden testamentin eksegetiikasta väitöstutkimuksen tehnyt pappi ja kirkon ulkosuomalaistyön asiantuntija Päivi Vähäkangas pitää vuorisaarnaa yhtenä niistä teksteistä, joiden läpi kuultaa Jeesuksen persoona ja arvomaailma. – Jeesus asetti etusijalle marginaalissa olevat ja opetti, että varallisuus ja maine, joita ihmiset tavoittelevat, eivät ole Jumalan näkökulmasta tärkeitä. Käsky vihollisen rakastamiseen teki kaikista ihmisistä lähimmäisiä ja mursi meidän ja muiden välisen rajan, Vähäkangas sanoo. VUORISAARNAN PITÄÄ galilealainen profeetta, joka odottaa tämän maailman pikaista loppua. Eettiset opetukset ammentavat voimaa aivan kohta toteutuvan Jumalan valtakunnan odotuksesta. Siellä vallitsisivat nykyiselle maailmalle vastakkaiset arvot. Päivi Vähäkangas ottaa esimerkiksi vuorisaarnaan sisältyvät Jeesuksen kehotukset: ”Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin. Jos joku yrittää oikeutta käymällä viedä sinulta paidan, anna hänelle viittasikin.” – Tekstiä lukeva kristitty saattoi toimia näin, koska tällä maailmalla ei ollut hänelle merkitystä. Kirkon varhaisina vuosisatoina Jeesuksen kehotusta väkivallattomuuteen noudatettiinkin laajasti muun muassa kieltäytymällä aseista. KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2020

Vuorisaarnan ensimmäiset lukijat olivat juutalaiskristittyjä, jotka olivat paenneet Syyriaan roomalaisten tuhottua Jerusalemin vuonna 70 jKr. – Juutalaiskristityt elivät Syyriassa vähemmistön vähemmistönä. Vähemmistöidentiteetti ja vastakulttuuri kuultavat läpi monesta vuorisaarnan kohdasta, Vähäkangas sanoo. Myös tämä vähemmistöasema mahdollisti Vähäkankaan mukaan sen, että varhaiset kristityt pystyivät elämään vuorisaarnan vaativan etiikan mukaan.

”

Vähemmistö identiteetti ja vastakulttuuri kuultavat läpi monesta kohdasta. RAAMATUNTUTKIJA JA PAPPI PÄIVI VÄHÄKANGAS

KIRKON TILANNE MUUTTUI ratkaisevasti 300-luvulla jKr., kun keisari Konstantinus Suuri nosti kristinuskon Rooman valtakunnan pääuskonnoksi. – Vuorisaarnan etiikkaa ruvettiin tulkitsemaan uusilla tavoilla, kun kristityistä tulikin niitä, jotka käyttivät yhteiskunnassa valtaa ja kävivät sotia, Vähäkangas sanoo. Jeesuksen autuaaksi julistamiset alettiin tulkita sielun hengelliseksi matkaksi kohti Jumalaa. Yhden tulkintalinjan mukaan luostarielämälle omistautuneet kilvoittelijat noudattivat vuorisaarnan korkeita ihanteita toisten kristittyjen puolesta. 1500-luvulla reformaattori Martti Luther painotti sitä, että vuorisaarnan noudattamisen kuuluu jokaiselle kristitylle. Luther väisti vuorisaarnan radikaalin etiikan ja vallitsevien arvojen yhteentörmäyksen opettamalla, että nämä Jeesuksen ohjeet kuuluvat yksityiseen elämänpiiriin.

Vähäkankaan mukaan vuorisaarnan vaikutus näkyy suomalaisen hyvinvointivaltion arvopohjassa. – Jeesus ei varsinaisesti pyrkinyt muuttamaan ympäröivän yhteiskunnan rakenteita, mutta hän käänsi huomion ihmisiin, joita kohdeltiin epäoikeudenmukaisesti, ja osoitti heille arvostusta. Jos otamme vuorisaarnan noudattamisen tosissam-

me, se velvoittaa meidät asettamaan toisten ihmisten tarpeet omiemme edelle. Viime vuosisadalla intialainen ihmisoikeustaistelija Mahatma Gandhi tutki vuorisaarnaa tarkasti ennen kuin aloitti poliittisen toiminnan Ison-Britannian kolonialismia vastaan. Gandhi löysi vuorisaarnasta ohjeet väkivallattomaan vastarintaan sorrettujen puolesta.

”Hyvä elämä on suostumista elämään sellaisena kuin se on”

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2020

täkseen siitä itsekin osalliseksi. Autuaaksijulistamisten hengessä rikas ei ole se, joka omistaa paljon, vaan se, jolla on varaa luopua omastaan. Jeesuksen lauseet ovat Korpelan mukaan peili, jonka heijastamaa kuvaa ei ole helppo katsoa. Ne kääntävät katseen tilanteisiin, joissa minun tai meidän hyvä on ylittänyt toisen hyvän. Ne muistuttavat, että oikeassa oleminen ei ole niin tärkeää kuin rauhan rakentaminen, ja lupaavat, että toisia armahtavat armahdetaan.

– Autuaaksi julistukset esittävät vaatimuksia, joita en kykene täyttämään. Samalla ne näyttävät suunnan hengelliselle kasvulle sekä piirtävät esiin Jeesuksen hahmon ja polun, jonka hän kulki. Jumala ei ole löydettävissä korkeuksista vaan ihan läheltä toisesta ihmisestä ja siitä, mikä on mielestämme pientä, puutteellista ja vähäistä. Korpelan mukaan kaikki suuret uskonnot puhuvat siitä, miten ihmisen tulisi suhtautua elämän vastoinkäymisiin. Jeesuksen autuaaksi julistuksista kuu-

MARIANNA SIITONEN

Vantaan seurakuntien johtava kasvatustyön pappi Tarja Korpela luonnehtii Jeesuksen autuaaksi julistuksia jykeviksi ja kohti tuleviksi. Ne kääntävät nurin ajatuksemme siitä, mistä elämän onni, mieli ja merkitys löytyvät. Autuaaksi julistukset johdattavat Korpelan ajatukset kristinuskon syviin paradokseihin ja ristin teologiaan. Niissä on tiivistelmä hyvän elämän aineksista, jotka kätkeytyvät usein vastakohtiinsa. – Ihmisen mieli tavoittelee usein suurta ja arvokasta pääs-

Tarja Korpela löytää vuorisaarnan alusta hyvän elämän aineksien tiivistelmän.

luu syvä taju siitä, että elämä voi antaa myös pettymyksiä ja murheita. – Hyvä ja syvä elämä on suostumista elämään sellaisena kuin se on. Jos taistelemme pettymyksiä vastaan, koko elämämme värittyy niiden kautta. Hyväksyminen voi muuttaa pettymykset hyväksi maaperäksi, jonka kasvu ravitsee ja ruokkii meitä eläessämme Kristuksen seuraajina ja toistemme rinnalla.

VUORISAARNAN ETIIKKA velvoittaa kirkkoa torjumaan kutsun valtaan ja loistoon ja puolustamaan köyhiä ja haavoitetussa asemassa olevia, sanoo piispa emeritus Mikko Heikka. Heikan mukaan vuorisaarnassa kuuluu Jeesuksen autenttinen ääni. Kirkon uskossa ja opetuksessa se vaimeni pitkäksi aikaa, kun kristinuskosta tuli osa maallista valtakoneistoa.

”

Vuorisaarnan etiikka velvoittaa kirkkoa torjumaan kutsun valtaan ja loistoon. PIISPA EMERITUS MIKKO HEIKKA

Vähäkangas huomauttaa, että vuorisaarnassa väkivallattomuutta ei perustella poliittisella vaikuttamisella. Jeesus ei tunnu uskovan, että rakkaus syntyy taistelemalla. – Vuorisaarnan arvoituksellisuus syntyy osittain siitä, että Jeesus käskee meitä kohtelemaan toisia ihmisiä totutusta poikkeavalla tavalla, mutta ei perustele miksi, Vähäkangas sanoo.

Heikka alleviivaa kritiikkiään viittaamalla Matteuksen evankeliumin rakenteeseen. Vuorisaarnaa edeltävässä luvussa Paholainen vie Jeesuksen korkealle vuorelle ja näyttää hänelle maailman valtakuntien loiston. ”Kaiken tämän minä annan sinulle, jos polvistut eteeni ja kumarrat minua”, kiusaaja lupaa. – Jeesus oli itse köyhä, kuten enemmistö tuon ajan Palestiinassa elävistä ihmisistä. Hän samastui haavoitetussa asemassa oleviin ja esitti kovaa kritiikkiä ruhtinaita ja vallankäyttäjiä kohtaan. Tällä hetkellä nämä painotukset kuuluvat esimerkiksi paavi Franciscuksen, ekumeeninen patriarkka Bartolomeuksen sekä kansainvälisten kristillisten järjestöjen kannanotoissa. Heikka mainitsee Franciscuksen vierailun muurilla, jonka Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on rakennuttanut maan Meksikon vastaiselle rajalle. – Franciscuksen mukaan se, joka haluaa olla kristitty, rakentaa ihmisten välille siltoja, ei muureja. Vuorisaarnan ajankohtaisuus käy Mikko Heikan mukaan ilmeiseksi, kun luemme sitä ihmiskunnan nykyisestä tilanteesta käsin.

Heikan mukaan ahneus on ajanut ihmiskunnan noidankehään, jossa lajimme horjuttaa luonnon tasapainoa ja tuhoaa biodiversiteettiä. Tasapainon järkkymisestä johtuu sekin, että koronan kaltaisilla vaarallisilla viruksilla on mahdollisuus hypätä luonnosta ihmisten maailmaan. MIKKO HEIKKA VIIMEISTELEE parhaillaan tietokirjaa, joka käsittelee kristinuskon, talouselämän ja politiikan vuorovaikutusta. – Kirkon pitää pysyä rohkeana ja uskollisena omalle lähtökohdalleen, joka nousee kultaisesta säännöstä ja vuorisaarnasta. Rohkeuden lisäksi tarvitsemme nöyryyttä. Emme ole vielä löytäneet totuutta, vaan se on edessämme. Kun kirkko käy dialogia talouselämän ja poliittisen järjestelmän kanssa, Heikka näkee sen tehtäväksi puolustaa haavoitetussa asemassa olevien intressejä, puhua kohtuullisuuden puolesta ja muistuttaa, että ihmiskunta tarvitsee taloudellisen ahneuden sijasta epäitsekkyyttä. – Epäitsekkyyden ja kohtuuden noudattaminen on rationaalista ja hyödyttää kaikkia ihmisiä, koska niissä on avain ekologisen kriisin torjumiseen ja biodiversiteetin palauttamiseen. Heikka perustelee näkemystään neurotaloustieteen alaan kuuluvalla tutkimustiedolla. Tutkijat selvittivät aivokuvantamisen avulla, miten ihminen reagoi taloudelliseen toimintaan, jonka motiiveina ovat ahneuden ja itsekkyyden sijasta kohtuullisuus ja epäitsekkyys. – Epäitsekäs ja kohtuullisuuteen pyrkivä taloudellinen toiminta synnyttivät koehenkilöissä mielihyvän kokemuksia. Tämä kertoo siitä, että epäitsekkyys kuuluu ihmisen perusrakenteeseen. Vuorisaarnan puhe oikeudenmukaisuudesta, rauhan tekemisestä, nöyryydestä ja sävyisyydestä ei ole elämälle vierasta idealismia. ”AUTUAITA OVAT NE, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan. Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan.” Yksi vuorisaarnan varhaisia tutkijoita oli Gregorios Nyssalainen. Kappadokiassa nykyisen Turkin alueella elänyt Nyssalainen kuului tärkeisiin taustavaikuttajiin, kun kristinuskon keskeisen sisällön määrittävä Nikean uskontunnustus sai lopullisen muotonsa vuonna 381.

”Kultainen sääntö on koko elämän kestävä koan-harjoitus” egoa murjovat katastrofit voivat olla täynnä Jumalan taivaallista maailmaa. Virtaperko kiinnittää huomiota siihen, että vuorisaarna ei ole teoriaa. Jeesus asettaa mallin kokonaan uudenlaiselle ihmisyydelle ja etiikalle mutta ei selitä, miten se toteutetaan. Lukijalle ei kerrota, miten ahtaasta portista pääsee läpi tai kuinka eletään huolettomana kuin taivaan linnut. – Ainoaksi vaihtoehdoksi jää elää vuorisaarnaa todeksi kohta kohdalta: yrityksen ja erehdyksen kautta kysyä koko ajan, miten voin oikeasti ymmärtää ja tehdä tämän.

Vuorisaarnan loppupuolella Jeesus tiivistää Jumalan tahdon käskyyn, joka tunnetaan kultaisena sääntönä: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” Virtaperkon mukaan kyseessä on koan eli harjoitus, jonka hellittämätön tekeminen muuttaa käsityksemme todellisuudesta. Koanit ovat zen-perinteen opetustarinoita ja viisauksia, jotka ovat syntyneet mestareiden ja oppilaiden välisissä keskusteluissa. Koanit sisältävät jotakin loogiselle ajattelulle käsittämätöntä ja hämmentävää.

– Hämmennys kertoo buddhalaisen käsityksen mukaan siitä, että emme ymmärrä todelliESKO JÄMSÄ

Vuorisaarna on zenpappi Mitra Virtaperkolle läheinen teksti, joka on kulkenut hänen mukanaan jo pitkään. Virtaperkon mukaan ihmisellä on luontainen taipumus hengelliseen materialismiin eli itsekkäiden päämäärien tavoitteluun hengellisyyden avulla. Jeesus vastaa tähän julistamalla autuaiksi köyhät, murheelliset, kärsivälliset ja nälkäiset. – Jeesus ei helli itsekkäitä pyrkimyksiämme vaan asettaa esikuvaksi kärsivän ja rimpuilevan sielun, jonka elämässä asiat eivät mene kohdilleen. Ajatus on se, että arkipäivän vaiva ja huoli, vastoinkäymiset ja ihmisen

Zenpappi Mitra Virtaperkolle vuorisaarna on läheinen teksti.

suutta sellaisena kuin se on. Siksi reagoimme siihen tavalla, joka aiheuttaa meille kärsimystä, Virtaperko sanoo. Koan-harjoitus ajaa zenoppilaan umpikujaan, jossa tämä joutuu hyväksymään ymmärtämättömyytensä. Silloin oppilaan todellisuuskäsityksessä tapahtuu perustavanlaatuinen muutos. – Kristillisen mystiikan perinteessä sanotaan joskus, että sielu tulee niin lähelle Jumalaa, että kaikesta tulee Jumalan ilmentymää. Rakkauden käsky on koan, jota ihminen voi tehdä koko elämän ajan, Virtaperko sanoo. KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2020

Gregorios Nyssalainen tähdensi sitä, että vuorisaarnassa ilmenevä oikeudenmukainen ja Jumalan mielen mukainen elämä löytyy Jeesuksesta itsestään. Jeesus ei anna seuraajilleen vain esimerkkiä vaan tarjoaa opetuksensa ja itsensä heidän sisäiseksi ravinnokseen.

”

Vuorisaarnasta ei nouse moralismia virheen tehnyttä ihmistä kohtaan vaan äärimmäinen lempeys. EKUMENIAN JA TEOLOGIAN ASIANTUNTIJA ARI OJELL

Nyssalainen kiinnitti huomiota vuorisaarnan alkuun, jossa kansanjoukkojen seuraama Jeesus nousee vuorelle opettamaan. Tällä tavalla Matteus rakensi yhteyden Vanhan testamentin kertomukseen, jossa Mooses sai kymmenen käskyä vuorella. Nyssalainen näki vuorelle nousemisen sielun oppimisen ja kehittymisen vertauskuvana. – Vuorisaarnaa ei Nyssalaisen mukaan voi ymmärtää yhdellä kertaa, vaan siihen tarvitaan Jeesuksen seuraamista ja kuuntelemista, sanoo kirkkohallituksen ekumenian ja teologian asiantuntija Ari Ojell. Kuvatessaan vuorisaarnan autuaaksi julistuksia Nyssalainen kritisoi samalla oman aikan-

sa turhuuden tavoittelua. Kyytiä saivat varsinkin toisten yläpuolelle asettuvat ihmiset. – Nyssalaisen mielestä Jeesus on kaukana kaikista niistä, jotka uskottelevat olevansa jotakin ulkoisen asemansa vuoksi. Eihän kukaan voi olla toista enemmän tai vähemmän ihminen. Tästä näkökulmasta hän torjui esimerkiksi ajatuksen, jonka mukaan nainen olisi mieheen verrattuna vähempiarvoinen. EVANKELIUMIT KUVAAVAT Jeesuksen syntisten ystäväksi, mutta monessa vuorisaarnan kohdassa hän kuulostaa vaativalta ja jopa ehdottomalta. ”Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen”, Jeesus kehotti kuulijoitaan.

Nyssalaisen ajattelusta väitöstutkimuksen tehnyt Ari Ojell lähestyy vuorisaarnan vaativuutta myös toisesta suunnasta. Nyssalaisen tekstit voi nähdä myös askeettisena kilvoituskirjallisuutena, jossa ihmisen päämääränä on tulla Jumalan kaltaiseksi. Eli millaiseksi? – Vuorisaarnan noudattamisesta ei seuraa erinomaisen henkilön vaan toisten ihmisten palvelijan identiteetti. Jumalan täydellisyys ilmenee anteeksiantavaisuudessa. Jos tahdomme toimia Jumalan tavoin, anteeksiantaminen on siinä keskeinen elementti, Ojell sanoo. Ojell soveltaa Nyssalaisen periaatteita nykyaikaan nostamalla esiin tapauksen, jossa suomalainen nainen oli pettänyt kumppaniaan Temptation Island -ohjelmassa. Sosiaalisessa mediassa tv:n katsojat nimittelivät naista halventavasti ja julmasti. Ojellin mukaan vuorisaarnan mukaan elävä ei liittyisi tuomitsijoiden kuoroon, vaan vaatisi heitä lopettamaan kiusaamisen. – Vuorisaarnan mukaisesta elämäntavasta ei nouse moralistinen asenne virheen tehnyttä ihmistä kohtaan vaan äärimmäinen lempeys, jonka olen kohdannut monissa tuntemissani nykyajan kilvoittelijoissa. Heidän lähellään minulla on ollut erityisen hyvä olla. ■ Vuorisaarna löytyy Matteuksen evankeliumin luvuista 5–7 ja sen lyhyempi versio Luukkaan evankeliumin luvusta 6.

”Jeesus kehotti alistettua yllättämään alistajansa”

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2020

Che Guevaran kaltainen vallankumouksellinen. – Ajattelen, että Jumalan valtakunta manifestoitui Jeesuksessa itsessään. Jeesus antoi esimerkin itsensä likoon laittamisesta, mutta ei sortunut väkivaltaiseen vastarintaan, Sadinmaa sanoo. Sadinmaa lukee vastarinnan näkökulmasta erityisesti vuorisaarnan ohjeita vihamiehen rakastamisesta: ”Jos joku lyö sinua

oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin. Jos joku yrittää oikeutta käymällä viedä sinulta paidan, anna hänelle viittasikin. Jos joku vaatii sinut mukaansa virstan matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi.” Sadinmaan mukaan kehotusten taustalla näkyy Jeesuksen ajan yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus. Köyhä talonpoika saattoi joutua luovuttamaan viittansa velan vakuudek-

ESKO JÄMSÄ

Vuorisaarnassa Jeesus tuo ilmi Jumalan valtakunnan vaativan etiikan. Samalla vuorisaarna on poliittinen manifesti, joka kehottaa vastarintaan. Näin ajattelee helsinkiläinen pappi ja kirjailija Kai Sadinmaa. Sadinmaan mukaan Jeesuksen esimerkki velvoittaa kristittyjä asettumaan heikoimmassa asemassa olevien rinnalle ja osoittamaan heille solidaarisuutta. Jeesus ei kuitenkaan ollut

Kai Sadinmaan mukaan Jeesus ei ollut Che Guevaran kaltainen vallankumouksellinen.

si tai kantamaan legioonalaisten varusteita. Oikealle poskelle lyöminen oli ylempiarvoisen tapa osoittaa alistetulle halveksuntaa. – En näe Jeesuksen sanoissa niinkään kehotusta antautumiseen vaan väkivallattoman vastarinnan askelmerkit. Tällaisilla teoilla alistettu saattoi säilyttää itsekunnioituksensa ja samalla yllättää ja haastaa alistajansa, Sadinmaa sanoo.

Saattaa lyhentää nukahtamisaikaa suurimmalla osalla käyttäjistä* Paina nappia osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/iltarukousgeneraattori. *tutkimattomat ovat Herran tiet

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2020

Markku Aallon mielestä paras keino työuupumuksen selättämiseen oli ottaa kunnolla etäisyyttä työasioihin. Hän vietti neljä kuukautta vuorotteluvapaalla Espanjassa.

Kuka?

Markku Aalto, 50, on helsinkiläinen kirjailija ja kustannuspäällikkö. Hän on kirjoittanut työnsä ohessa yhdeksän runokokoelmaa.

Mitä?

Aallolta ilmestyi keväällä esikoisromaani Muistoa kunnioittaen (Aula & Co). Se sai alkunsa hänen työuupumukseen liittyvistä tuntemuksistaan.

Motto

Yrittänyt? Epäonnistunut? Mitä väliä. Yritä uudestaan. Epäonnistu uudestaan. Epäonnistu paremmin. (Samuel Beckett)

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2020

Tietokoneen päälle lysähtänyt mies Markku Aalto sai kiskotuksi itsensä työuupumuksen suonsilmästä. Se sysäsi hänet myös kirjoittamaan tragikoomisen esikoisromaanin. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

enkilöstöjohtaja Jorma Nieminen löydetään työpaikan wc:stä kuolleena. Tapahtuma saa työyhteisön sekaisin. Erityisesti Niemisen kuolema hämmentää hänen työkaveriaan Jeremiasta. Tämä alkaa pakkomielteisesti kelata omaa elämäänsä ja pohtia, miten vähäpätöiseltä ja surkealta se tuntuu verrattuna hänen ihailemansa ja vihaamansa Niemisen elämään. Markku Aalto sai idean Muistoa kunnioittaen -romaaniinsa havahduttuaan joulukuussa 2018 työpaikallaan tunteeseen, että hän saa varmaan kohta sydänkohtauksen. Jo jonkin aikaa työuupumusta potenut Aalto alkoi kuvitella, mitä siitä voisi seurata ja ryhtyi kirjoittamaan proosatekstiä. – Kirjoitin henkilöstöjohtaja Niemisen äkillisestä kuolemasta muutaman liuskan heti samana iltana. Se oli pelkkä kokeilu, mutta se vei mennessään. Romaanin ensimmäinen versio syntyi ryöpsähdyksenä vain kolmessa kuukaudessa. Aallon työuupumusta oli edeltänyt iso selkäleikkaus ja isän yllättävä kuolema. Kaivattu kesäloma oli kulunut isää surressa ja hautajaisten järjestämisessä. Lepo oli jäänyt vähiin. Loman jälkeen Aalto yritti tehdä kasaantuneita töitä pois nopealla aikataululla. Kun sitä oli jatkunut tarpeeksi pitkään, tilanne kärjistyi. Avattuaan eräänä aamuna tietokoneensa hän ei enää pystynyt tekemään töitä. TYÖUUPUMUKSEN AIHEUTTAMAN kurimuksen keskellä Markku Aalto alkoi miettiä entistä enemmän kuolemaa ja elämäänsä. – Kuolema oli tullut eri tavalla konkreettiseksi isän kuoleman ja minun siihen liittyvien tuntemusteni vuoksi. Aiemmin olin pohtinut näitä asioita lähinnä kirjallisuuden kautta, kertoo Tammen tietokirjallisuuden kustannuspäällikkönä työskentelevä Aalto. – Hyödynsin romaanini hahmoissa omia kokemuksiani. Jeremiaassa näkyvät työuupuneen merkit: hajalla oleminen, kriittinen itsetutkiskelu ja erilaiset fyysiset oireet kuten väsymys ja korvien tinnitus. Traagisia ja koomisia piirteitä sisältävässä Muistoa kunnioittaen -romaanissa on pohdiskelua paitsi elämästä ja kuolemasta myös suhteesta Jumalaan. Aalto toteaa, ettei hänellä ole varmuutta Jumalan olemassaolosta. Hän kuitenkin tiedostaa sen, että on sielultaan luterilainen.

– Myös luterilaisuuteen liittyvän syyllisyyden mekanismin osalta, Aalto sanoo. – Olen kyllä paininut Jumalan kanssa. Ajatusmaailmaani kuvaa romaanini päähenkilön Jeremiaan lause, että hän kokee itsensä kummalliseksi luojanluomaksi, joka melkein uskoo helvettiin mutta ei sentään pelastukseen. – Toisaalta koko Suomen kirjallinen kulttuuri on saanut alkunsa Raamatun suomennoksesta. Raamatusta on lähtöisin paljon kielellisiä fraaseja ja kulttuurisia arkkityyppejä, joiden mukaan hahmotamme maailmaa. Aalto sai lapsuudessa kosketuksen uskon maailmaan kanttorina toimineen isoisänsä kautta. Tuolloin hänestä oli luontevaa olla tietynlaisessa lapsen uskossa. Aalto jopa kirjoitti kymmenenvuotiaana Jumalasta riimirunon, josta isoisä vaikuttui niin, että teki siihen sävellyksen. – Olin 12-vuotias, kun isoisäni kuoli. Viimeinen muistoni hänestä on se, kun sairaalassa käydessäni nojasin sängyllä tyynyyn ja hän kertoi näkevänsä minussa enkelin siipineen. Siitä jäi hieman piinaava tunne, että minun pitäisi elää jatkossa kuin enkeli isoisän katsoessa sieltä pilvenreunalta.

”

Töiden keskellä voi helposti eksyä kuvittelemaan, ettei niitä pysty tekemään kukaan toinen. TIETYLLÄ TASOLLA Muistoa kunnioittaen kuvaa myös nykyistä työelämää farssimaiseen tyyliin. Jeremias on väsynyt ja kyllästynyt työpaikkansa kilpailun täyttämään ilmapiiriin. Samalla hän potee maailmantuskaa ilmastonmuutoksesta ja kuluttamisen helvetinmyllystä, ja etsii niihin syntipukkeja. Omien kokemuksiensa seurauksena Markku Aalto on tajunnut, ettei kukaan ole työpaikalla korvaamaton. – Töidensä keskellä voi helposti eksyä kuvittelemaan, ettei niitä pysty tekemään kukaan toinen. Työssä pitää kuitenkin olla suhteellisuudentajua, sillä asiat järjestyvät aina jotenkin. – Omalla työpaikallani loistavat kollegani hoitivat töitäni ollessani sairauslomalla ja myöhemmin vuorotteluvapaalla. Romaanin Jeremias on kokenut elämässään rankkoja asioita kuten avioeron ja lapsensa kuoleman. Hän on haudannut ne työssä puurtami-

sen alle, mutta työkaverin kuolema saa ne nousemaan pintaan. – Jeremias potee myös jonkinlaista huijarisyndroomaa. Hän tuntee esittäneensä osaavampaa työntekijää kuin oikeasti on. Itsensä vähättelyssä hän menee jopa niin pitkälle, että epäilee koko olemassaolonsa oikeutusta. Umpikujaan ajautuneeseen elämäänsä Jeremias hakee pelastusta työkaverinsa leskestä Janettesta. Hän kokee naisen tämän kokemien vastoinkäymisten vuoksi sielunkumppanikseen. MARKKU AALTO HAKI työuupumukseensa ammattiapua, kun ei enää pysynyt pystyssä tietokoneensa ääressä. – Se lysähtäminen tietokoneen päälle oli kirkas oivalluksenhetki, mutta minun olisi pitänyt havahtua tilaani jo paljon aiemmin. Kuvittelin myös, että kuukauden sairausloma riittäisi paranemiseen. Moni työuupumuksesta kärsivä saattaa pitkittää lääkäriin hakeutumista siksi, ettei siitä voi tehdä lääketieteellistä diagnoosia. Aallon tapauksessa diagnoosiksi tulivat akuutti stressireaktio ja keskivaikea masennus. – Työuupuneen on viime kädessä arvioitava tilansa itse. Lääkäri on sen varassa, mitä potilas sanoo ja kokee. – Itse huomasin, että lyhyt sairausloma ja psykoterapia eivät riittäneet, vaan oli tehtävä myös joitakin muutoksia elämässä. Oli tärkeää pysähtyä, tehdä selkeä irtiotto kaikesta ja saada fyysistä etäisyyttä asioihin, kertoo vuorotteluvapaalla neljä kuukautta Espanjan Fuengirolassa viettänyt Aalto. Hänen mukanaan Espanjaan viime marraskuussa lähtivät vaimo ja 12-vuotias poika. Aalto vietti siellä aikaa rauhallisissa merkeissä: hän kuntoili, luki ja viimeisteli romaaniaan. – Tein päivittäin pitkiä kävelyretkiä aurinkoista merenrantaa pitkin. Kilometrejä kertyi kaikkiaan 1 250. MAALISKUUN ALUSSA kotimaahan ja töihin palannut Markku Aalto sanoo olevansa nyt kuin eri mies. Yhtä hyvässä henkisessä ja fyysisessä kunnossa hän tuntee olleensa viimeksi kymmenen vuotta sitten. Samaa mieltä on perhe. – Eihän minusta ollut uupuneena työpäivän jälkeen mihinkään. Menin vain nukkumaan. Omaan itseensä ja jaksamiseensa käpertyminen kaatuu helposti läheisten niskaan. – Olenkin nykyisestä olotilastani täynnä ihmetystä. Tunnen itseni kuin paroni von Münchhauseniksi, joka veti itsensä omista hiuksistaan ylös suonsilmästä. Aallolla on jo tekeillä seuraavan romaanin käsikirjoitus. Se sisältää osittain samoja teemoja kuin Muistoa kunnioittaen – myös itsetutkiskelua henkisellä ja hengellisellä tasolla. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2020

Nyrkin ja Raamatun välissä Väkivaltaisessa parisuhteessa eletään pelon ja toivon kierteessä, josta irrottautuminen on vaikeaa. Erityisen vaikeaa se on silloin, jos uskonnollinen yhteisö vaatii uhrilta anteeksiantoa. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS ERKKI TOUKOLEHTO KUVA ANTTI RINTALA

”

ajuan, että en olisi tässä, jos olisin jäänyt siihen avioliittoon. Kyllä se niin rankkaa oli se väkivalta, henkisesti ennen kaikkea”, kirjoitti Päivi vuonna 2017, yli kaksikymmentä vuotta avioeronsa jälkeen. Toistuva fyysinen, seksuaalinen, henkinen ja hengellinen väkivalta väritti hänen avioliittoaan parinkymmenen vuoden ajan. Tilannetta vaikeutti vanhoillislestadiolainen yhteisö, joka ei hyväksynyt avioeroa ja jossa pariskunnan välejä yritettiin sovitella omin voimin. Päivin tarina on kerrottu väkivaltatutkija Satu Lidmanin kirjassa Taivas ja syli. Vaikka kuvatut asiat tuntuvat kauheilta ja käsittämättömiltä, Lidman näkee Päivin tarinassa lopulta myös toivoa: hän erosi miehestään, sai apua monelta taholta ja on pikkuhiljaa rakentanut elämänsä uudelleen. – Tällaisissa tarinoissa ei ole voittajia, mutta selviytyjiä ja toipujia voi olla. Mitä karmeimmista kokemuksista voi selvitä, ja todennäköisempää ja nopeampaa selviäminen on, jos siihen saa tukea ja apua, Lidman sanoo. – Minua kosketti se, että ihminen voi tuollaista läpikäytyään säilyttää uskonsa ihmisiin ja Jumalaan. Aika paljon hämmästyin sitä, etten löytänyt Päivistä juuri ollenkaan katkeruutta tapahtuneesta, Lidman kertoo. Monet Päivin kokemuksista noudattelevat tyypillisen parisuhdevä-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2020

kivallan kuviota. Lidmanin mukaan parisuhdeväkivallalle on tunnusomaista syklisyys. Väkivaltaa seuraa yleensä tyynempi ja toiveikkaampi vaihe, kunnes ilmapiiri alkaa jälleen kiristyä ja purkautuu uuteen väkivaltaan. – Väkivaltaisessa suhteessa toistuvat suvantovaiheet ja myrskyt. Välillä on rakastumisen kokemuksia, luottamusta kumppaniin ja toivoa siitä, että kaikki palaa ennalleen ja sitten taas väkivaltaa, pelkoa, ahdistusta ja epäluottamusta, Lidman kuvailee. – Siitä tulee kierre, josta on todella vaikea päästä pois, koska aina haluaa uskoa siihen, että kyllä tämä vielä hyväksi muuttuu. Mekanismi johtaa siihen, että on vaikea havahtua tilanteen vakavuuteen ja lähteä hakemaan apua. VÄKIVALTAISESTA SUHTEESTA irrottautuminen on vaikeaa kenelle tahansa, mutta konservatiiviseen uskonnolliseen tai kulttuuriseen yhteisöön kuuluminen voi tehdä irrottautumisesta vielä vaikeampaa. Päivin tapauksessa taustayhteisö oli vanhoillislestadiolainen. Satu Lidmanin mukaan varsinkin liikkeen opetus anteeksiantamisesta voi hankaloittaa uhrin tilannetta. Velvollisuus antaa anteeksi ikään kuin nollaa tapahtuneen väkivallan ja ylläpitää väkivallan sykliä. – Uhri on pakotetun anteeksiantamisen kierteessä. Anteeksiantamisen vaatimus mitätöi hänen kokemuksensa.

Lidman lisää, että joskus tietenkin anteeksianto ja sopiminen ovat perusteltuja ja mahdollisia, ja asiat voivat muuttua. Toisinaan taas tulee sellaisia pisteitä, joissa on pakko hyväksyä, että asiat eivät muutu, ja on alettava etsiä ratkaisuja. – Ihmisellä ei ole paljon harkinnanvaraa, jos hänen viiteryhmänsä ei salli avioeroa tai lähtee siitä, että hänen tehtävänsä elämässä on olla parisuhteessa, tapahtui siinä mitä tahansa. Myös avun hakemista yhteiskunnan auttavilta tahoilta voidaan pitää petturuutena omaa yhteisöä kohtaan. Yksilön oikeudet ja tarpeet on silloin alistettu yhteisen hyvän ja yhteisön maineen alle. Lidman lisää, että vaikka hän on tutkinut parisuhdeväkivaltaa vanhoillislestadiolaisen naisen kokemana, hän ei halua leimata yhtä uskonnollista yhteisöä. Hän toivoo, että epäkohdista puhuminen ei johtaisi yleistämiseen tai demonisointiin minkään vähemmistöryhmän kohdalla. Yhteisöjen sisällä on aina eri-

laisia ja keskenään ristiriitaisiakin näkemyksiä esimerkiksi siitä, pitäisikö väkivalta nähdä rikosasiana vai käsitellä yhteisön omassa piirissä. – Myös vanhoillislestadiolaisuudessa on viime vuosikymmeninä tapahtunut muutosta tässä asiassa. Liikkeen taholta on ulospäin selvästi lausuttu, että väkivalta on väärin ja rikosasia, eikä se saa jäädä perheen sisälle. Tietysti on mahdotonta sanoa, kuinka paljon tämä jää sanojen tasolle ja miten tämä käytännössä toteutuu. PARISUHDEVÄKIVALLASTA ei kenenkään ole helppoa kertoa ulkopuolisille, sillä Satu Lidmanin mukaan Suomessa elää edelleen vahvana käsitys siitä, että ”likapyykki pestään kotona”. – Tilanne on hiljalleen muuttumassa, ja sen eteen on tehty paljon töitä. On esimerkiksi muutettu lainsäädäntöä niin, että poliisilla on velvollisuus tutkia myös lähisuhteen pahoinpitelyepäilyt.

– Hengellisen väkivallan kytkeytymistä muuhun väkivaltaan voi maallistuneessa yhteiskunnassa olla vaikea tunnistaa tai ymmärtää, sanoo väkivaltatutkija Satu Lidman.

sällä on paljon ihmisiä, joilla ei ole vaikeuksia säilyttää omaa uskoaan ja kulttuuriaan ja samalla elää ihmisoikeuksia kunnioittaen. Vaikka vanhoillislestadiolainen avioliittokäsitys ja sukupuoliroolit saattavat nykypäivänä oudoksuttaa, ne ovat olleet joskus koko kirkon opetusta. – Minusta näyttää siltä, että vanhoillislestadiolaiset ovat yksi kristillinen vähemmistö, jossa tietyt historialliset rakenteet ovat jääneet voimaan samalla, kun muu yhteiskunta on kokenut murroksen ja muutoksen.

Väkivaltaan ei myöskään koskaan pitäisi suhtautua niin, että se kuuluu johonkin tiettyyn kulttuuriin tai uskontoon – on kyse sitten vaikkapa kunniaan liittyvästä väkivallasta maahanmuuttajataustaisissa yhteisöissä tai parisuhdeväkivallasta sellaisissa uskonyhteisöissä, joiden käsitys sukupuolten rooleista on konservatiivisempi kuin enemmistön. – Edelleen myös auttamistyössä on sellaista ajattelua, että ”sehän on heidän oma asiansa ja he tekevät niin, koska se kuuluu heidän kulttuuriinsa”. Uskonnollinen vakaumus ja kulttuuritausta ovat yksilön oikeuksia. Toisaalta ne eivät saisi vesittää hänen ihmisoikeuksiaan. Lidman havainnollistaa asiaa kehottamalla kuvittelemaan kaksi ympyrää. Toinen ympyrä on ihmisoikeudet, jotka kuuluvat kaikille taustasta ja vakaumuksesta riippumatta. Toinen ympyrä on esimerkiksi vanhoillislestadiolainen maailmankuva. Ihannetapauksessa nämä kaksi olisivat päällekkäisiä eikä ihmisoikeuk-

sien toteutumisen ja uskonnollisen vakaumuksen välillä olisi ristiriitaa. – Tällä hetkellä ne eivät mene täysin yhteen. Yksi ristiriitainen kysymys on suhtautuminen avioeroon. Suomessa jokaisella on siihen oikeus, eikä eroon enää vaadita selitystä tai syyllisiä. Kielteinen suhtautuminen avioeroon voi puolestaan johtaa väkivallan vähättelyyn ja jatkumiseen. Seksuaalisen itsemääräämisoikeuden tai fyysisen koskemattomuuden suhteen ei kuitenkaan ole neuvotteluvaraa. Ne kuuluvat samalla lailla kaikille, Lidman sanoo. – Ei voi ajatella niin, että yksilön oikeuksien kaventaminen vain nyt kuuluu johonkin kulttuuriin ja on ok. Esimerkiksi vanhoillislestadiolainen liike toimii kirkon sisällä, joten on kummallista, ettei kirkko ole väkevämmin puuttunut sen epäkohtiin. Lidman lisää, että samaan aikaan uskonyhteisöjen perinteissä on asioita, joita pitää voida vaalia ja jotka eivät ole ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa. Niin ikään yhteisöjen si-

”

Ikuisen elämän raameissa uhrin kokema väkivalta saattaa näyttäytyä niin mitättömänä, ettei hän edes halua tuoda sitä esiin. SATU LIDMAN

PÄIVIN AVIOLIITTOA käsiteltiin vanhoillislestadiolaisen uskonyhteisön sisällä 1970-luvun lopulta 1990-luvun alkuun niin kutsutuissa hoitokokouksissa. Päivi sai yhteisöstä myös tukea, mutta pitkälti hänen kokemansa väkivalta sivuutettiin. Hänen annettiin ymmärtää, ettei hänellä ollut oikeutta kieltäytyä seksistä ja että hänessä oli väärä henki,

josta hänen oli tehtävä parannusta. Kuuliaisen aviovaimon roolista tuli Päiville ikään kuin taivaspaikan hinta. – Kun parisuhdeväkivaltaan kytkeytyy hengellistä väkivaltaa, tilanne voi olla totaalisen lamaannuttava. Anteeksiantamisen vaatimus on usein kova, ja ikuisen elämän raameissa uhrin kokema väkivalta saattaa näyttäytyä niin mitättömänä, ettei hän edes halua tuoda sitä esiin, Satu Lidman kuvailee. Hengellisen väkivallan kytkeytyminen muuhun väkivaltaan on haaste myös auttajille, sillä maallistuneessa yhteiskunnassa sitä voi olla vaikea tunnistaa tai ymmärtää. Väkivaltaa kokenut saattaa myös vaieta uskonnollisesta taustastaan leimautumisen pelossa. – Meillä Suomessa puhutaan hirveän vähän hengellisyydestä ja uskonnosta. Maallistuminen on edennyt niin pitkälle, että omaa vakaumusta voi olla vaikea tuoda esiin. Olisi upeaa, jos hengellisyys osattaisiin nähdä myös voimavarana, eikä ihmisen tarvitsisi salata uskonnollista identiteettiään, Lidman sanoo. Kaikesta kokemastaan huolimatta Päivi ei ole menettänyt uskoaan. Lidman arvioi, että oman uskon jälleenrakentaminen hengellisen väkivallan jälkeen on kivulias ja pitkä prosessi. Kaikille se ei onnistu, eivätkä kaikki sitä edes halua. – Ehkä se voi tapahtua niin, että erottaa Jumalan ja ihmisten maailman. Löytää sydämen uskon ja vakaan luottamuksen Jumalaan ja luo siitä arkea ohjaavan elämän perustan. Ja erottaa siitä ihmisten säännöt, sillä ihminen on erehtyväinen ja taipuvainen käyttämään valtaa väärin. ■ Satu Lidman: Taivas ja syli. Kertomus parisuhdeväkivallasta vanhoillislestadio laisessa perheessä. Gaudeamus 2020. KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2020

Hyvää pyhää

16.8.

Sunnuntain aiheena on Etsikkoaikoja. Päivän tekstissä (Luuk. 4:23–30) Jeesus ajetaan pois kotikaupungistaan, jonne hän oli tullut opettamaan.

Kartoita unelmasi Kesän loppuessa on hyvä hetki kuulostella unelmia. Millaista elämä olisi, kun unelmat olisivat totta? Miten sitä voisi kuvailla sanoin tai kuvin? Miltä elämä silloin tuntuu tai näyttää? Tee unelmastasi taulu askartelemalla, piirtämällä tai maalaamalla. Tai kirjoita itsellesi kirje – tai vaikka vain muutama sana. Voit myös hankkia vihkon, johon teet karttoja aina silloin, kun elämäsi kaipaa päivittämistä. Talleta karttasi ja palaa niidern pariin silloin tällöin. Oletko kulkenut kohti unelmiasi, ovatko ne vielä ajankohtaisia?

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Etsikkoaikana elämä voi saada uuden suunnan

mme vain me etsi Jumalaa, vaan ennen muuta hän etsii meitä. Elämässä on aikoja ja hetkiä, jolloin Jumala erityisesti kutsuu meitä. Näitä aikoja sanotaan etsikkoajoiksi, elämän taitekohdiksi, joissa on mahdollisuus saada elämälle uusi suunta. Näissä hetkissä voi myös mullistua käsityksemme siitä, keitä varten Jumala on ja keitä hänen kutsunsa koskee. Nämä hetket voi myös hukata. Tästä kertoo dramaattinen kohtaus Nasaretin synagogassa, jonne Jeesus palasi ensimmäistä kertaa kasvuvuosiensa jälkeen. Maine hänen teoistaan ja puheistaan oli kiirinyt hänen edellään. Oman kylän pojan odotettiin tekevän jotain yhtä merkittävää myös kotikonnuillaan. Aluksi Jeesus sai kiitosta ja hänen puheittensa syvyyttä ihmeteltiin. Jeesus sanoi, että hänen tehtä-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2020

vänsä oli tuoda hyvää sanomaa erityisesti köyhille ja tehdä tilaa niille, joita kaikki pitivät Jumalan unohtamina. Kun Jeesus sitten esimerkein muistutti, että Jumala oli olemassa myös muukalaisia ja vihollisina pidettyjä varten, kuulijat raivostuivat. Oliko jonkin toisen kansan köyhä leskivaimo tärkeämpi kuin oman kansan köyhät lesket? Mitä varten Jumalan piti olla kiinnostunut jostakin tarttuvaan ihotautiin sairastuneesta syyrialaisesta? Ei köyhiä, kodittomia ja muukalaisia ajeta ulos. Niin Jeesus opetti. Niin kauan meillä on toivoa, kun meillä on uskallusta – uskallusta haastaa omat käsityksemme itsestämme ja siitä, kenellä on pääsy Jumalan seuraan.

LAURI MAARALA

Rukous armolliselle Jumalalle Sinun armosi on suuri ja kärsivällisyytesi ihmeellinen. Sinä katsot ja kutsut meitä rakkaudessasi, että näkisimme itsemme, lähimpämme ja heidät, jotka muuten karkotamme.

Harras hetki

Helsingin yliopiston uskontotieteen apu laisprofessori Titus Hjelm, 45, asuu Hel singissä. Hän on teh nyt väitöskirjan ai heesta Saatanan palvonta, media ja suomalainen yhteis kunta. Hjelm soittaa basso kitaraa 20 vuot ta sitten perustetus sa Thunderstone yhtyeessä. Melodis ta metallia esittävä yhtye on julkaissut kuusi levyä. Viimei sin niistä, Apocalypse again, ilmestyi vuon na 2016.

Titus Hjelm on soittanut yläasteelta lähtien eri bändeissä kitaraa tai bassoa.

Autuas basisti Bändissä soittaminen antaa Titus Hjelmille hienoja yhdessä tekemisen kokemuksia. Se on vastapainoa yksinäiselle tutkijantyölle. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

skontotieteilijä Titus Hjelm sai ensimmäisen kitaransa vanhemmiltaan 10-vuotiaana. Hän olisi halunnut rummut, mutta töölöläisessä kerrostalossa niiden soittaminen olisi aiheuttanut liikaa

meteliä. Hjelm kuunteli raskasta rockia ja metallimusiikkia ja opetteli soittamaan kappaleita korvakuulolta. Ensimmäisen bändinsä hän perusti yläasteella. Kunnollista kitaransoiton opetusta hän sai vasta Sibelius-lukiossa. Vielä parikymppisenä Hjelm mietti, ryhtyisikö hän muusikoksi. Hän meni kuitenkin opiskelemaan Helsingin yliopistoon uskontotiedettä.

Maisterintutkinnon jälkeen tutkimustyö vei hänet mennessään. Soittaminen jäi rakkaaksi harrastukseksi. Hjelm on soittanut pitkään bassokitaraa Thunderstone-bändissä. Ympäri maailmaa esiintyneen yhtyeen musiikki on melodista metallia. BÄNDISSÄ SOITTAMINEN on Titus Hjelmille nykyään henkireikä ja vastapainoa yksinäiselle tutkijantyölle. Hänestä on tärkeää päästä tekemään musiikkia yhdessä, soittamaan samaan tahtiin muiden kanssa. Perussoittotaitoa Hjelm treenaa päivittäin lukemalla samalla jotain työhön liittyvää kirjaa tai artikkelia. Keikalla, kun soitto kulkee ja yleisö nauttii musiikista, Hjelm kokee mahtavan autuuden tunteen: musiikin hurjan energisyyden ja fyysisyyden. Vastaavaa tunnetta ei Hjelmin mukaan saa koskaan akateemisesta työstä, vaikka se olisi kuinka haasteellista. THUNDERSTONEN SANOITUKSISSA ei kuulu metallimusiikkiin liitetty synkkyys vaan aiheet ovat enemmänkin yhteiskunnallisia. Titus Hjelm luonnehtiikin yhtyettä kiltiksi heavybändiksi. Koska lajiin kuitenkin liittyy tietynlainen kuolema-ai-

heinen kuvasto, on myös Thunderstonen levynkansissa näkynyt pääkalloja. Yhtyeellä on ollut pitkiäkin keikka- ja treenitaukoja muun muassa siksi, että Hjelm työskenteli yli 10 vuotta tutkijana ja luennoitsijana Lontoossa. Siellä hän soitti vähän aikaa kitaraa bluesbändissä.

”

VASTAAVAA TUNNETTA EI SAA KOSKAAN AKATEEMISESTA TYÖSTÄ, VAIKKA SE OLISI KUINKA HAASTEELLISTA.

Thunderstonessa soittaminen on kaikille bändin jäsenille sivutoimista. Johtoajatuksena on ollut, että yhtye jatkaa niin kauan kuin soittaminen on hauskaa. Thunderstonen seuraava keikka olisi ollut syyskuussa Sveitsissä. Se on kuitenkin peruttu koronapandemian aiheuttaman terveysriskin vuoksi. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2020

Kuolleita

Tilaisuuksia

Lakipalveluja

Timo Tapani Lonka

TURVAA LĂ&#x201E;HEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja PerintĂś J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen

s. 28.1.1962 k. 8.6.2020

SiellÂ´ kaunis kannel soi, veisaamme virttĂ¤ uutta, ei koskaan lopu se, ei vanhene. (virsi 632:4) Pidetyn kanttorimme muistoa siunaten ja pitkĂ¤aikaisesta sitoutuneesta palveluksesta kiittĂ¤en Espoonlahden seurakunta Tiukkis, meillĂ¤ on ikĂ¤vĂ¤ Sinua! JĂ¤lleennĂ¤kemisen toivossa, tyĂśtoverit

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnĂśnjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

Asianajotoimisto Kristiina KenttĂ¤ Perukirjat, perinnĂśnjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekĂ¤ myĂśs muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikĂ¤yntejĂ¤. HĂ¤meentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Kotisiivousta ja ikkunanpesua LĂ¤hihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila KĂ¤yntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

â&#x20AC;˘ katutasossa â&#x20AC;˘ esteetĂśn sisĂ¤Ă¤nkĂ¤ynti

perunkirjoitukset

hautakivityĂśt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan tyĂśt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI 22

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 13/2020

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistĂ¤mĂśltĂ¤ KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

Nyt on hyvĂ¤ aika uusia hammasproteesit EHT Sirkka MĂźller p. 040 157 4560

â&#x20AC;˘ Maksuton tarkastus ja suunnitelma â&#x20AC;˘ Puhtaat toimitilat ja asianmukainen suojaus â&#x20AC;˘ MyĂśs kotikĂ¤ynnit

Soita ja varaa aika

P. 020 730 7260

Siivouspalveluja Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Hammashoitoa

TĂ&#x2013;Ă&#x2013;LĂ&#x2013;N HAUTAUSTOIMISTO

ke 12.8. klo 18 seurat HyvinkĂ¤Ă¤n kirkon ylĂ¤sali, HĂ¤meenk.16. to 20.8. klo 18 Vantaan yht. seurat, KivistĂśn kko, Laavat.2, Vantaa. su 23.8. klo 10 kirkkopyhĂ¤ HĂ¤meenkylĂ¤n kko, Aurat.2, Vantaa. ke 26.8. klo 18 SeitsemĂ¤n srk:n kĂśrtti-ilta Hvittorpissa, Hvittorpint.245, K-nummi; iltakahvit ja seurustelua, seurat n klo 19. Tapahtumat ja tilaisuudet ajantasaisesti www.h-y.fi/tapahtumakalenteri. html

Testamentit, perukirjat, perintĂśasiat ym.

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintĂś-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Hautauspalveluja

HERĂ&#x201E;NNĂ&#x201E;ISSEURAT

Mannerheimintie 65, 00250 HKI RetkeilijĂ¤nkatu 7 B, 00980 HKI

Kotisiivoukset luotettavasti. MyĂśs seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myĂśs hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090 Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkĂ¤llĂ¤ kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Palveluja tarjotaan MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. PyĂśrĂ¤tuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jĂ¤tekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekĂ¤ muutot. 35â&#x201A;Ź+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35â&#x201A;Ź+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Ostetaan

OSTAMME KIRJOJA 050 362 6620 myynti@vantaanantikvariaatti.fi

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464 Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Ostetaan asunto Nuori aviopari etsii kolmiota Haagan alueelta. Kaupanteko joustavasti. 044 5431524 Marja

HALUTAAN OSTAA

4h+k Punavuoresta tai lähialueelta nelihenkiselle perheellemme. Koko n. 90-120m2 ja hinta max. 900 000 €. Inari 040-5470777

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY

Vuokrata halutaan Luotettava nuorimies etsii yliopistoopintojen alkaessa edullista asuntoa, josta hyvät yhteydet Otaniemeen. Puh 044 0808864

Kiinteistövälitystä

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Maailmalla koronapandemia on tehnyt kasvomaskeista jokapäiväisen vaatteen, jota käytetään myös identiteetin ilmaisemiseen.

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Markku Rautanen YKV, LKV

Kasvomaskeja saa myös uskonnollisilla symboleilla

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA TIINA TAIVAINEN/OSUUSKUNTA PYHÄVAATE

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Osuuskunta Pyhävaate tekee maskeja kirkollisilla väreillä. Vihreä on diakoniatyöntekijöiden virkapaidan väri.

aailmalla kasvomaskit kuuluvat nyt katukuvaan. Yli 130 maassa vähintäänkin suositellaan maskien käyttöä koronaviruksen ehkäisemiseksi. Kasvomaskeista on tullut myös tapa ilmaista identiteettiä – vaikkapa uskonnollista tai poliittista vakaumusta. Erityisesti tämä on nähtävissä Yhdysvalloissa. Verkosta löytyy useita kauppoja, joissa myydään uskonnollisella symbolilla tai tekstillä varustettuja kangasmaskeja. Esimerkiksi Amazon myy maskeja, joissa on kuva Jeesuksesta, rististä tai tyhjästä haudasta tai teksti, jonka mukaan Jeesuksen nimessä on voimaa. Niille, joille ei riitä pelkkä Jeesus, on tarjolla maski, jossa on sekä Jeesuksen että Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin nimi. Jeesuksen kerrotaan olevan maskin kantajan henkilökohtainen vapahtaja, Trumpin hänen presidenttinsä. KRISTILLISTÄ KUVASTOA löytyy myös Etsy.com-verkkokaupasta. Siellä maskeja koristaa esimerkiksi risti, rukoilevat kädet, kalasymboli tai vaikkapa teksti ”siunattu”, ”ei tänään saatana” tai ”rakastan Jeesusta, kahvia ja koiraani”. Erityisen isänmaallisil-

le amerikkalaisille on tarjolla maski, jossa kehotetaan kunnioittamaan Yhdysvaltoja ja sen lippua ja kumartamaan Jeesusta. Samasta kaupasta löytyy maskivaihtoehtoja myös muslimeille. Vakaumusta ilmaisevaa viestiä on tarjolla alkaen Allahista ja ramadanista ja päätyen poliittisiin vaihtoehtoihin kuten Pakistanin lippuun tai Turkin presidentin kasvokuvaan. Hindujumalilla koristeltuja maskeja on myös tarjolla. Buddha löytyy totta kai, ja juutalaisille on maskinsa. Esimerkki yhteen uskontokuntaan erikoistuneesta verkkokaupasta on uCatholic. Sen maskeissa on erilaisia ristejä, Neitsyt Maria, Pyhä Mikael ja malli Vatikaani. SUOMESSA EI ILMEISESTI ainakaan vielä ole myynnissä vastaavia uskonnollisella kuvastolla ryyditettyjä kasvomaskeja. Pappien perustama Osuuskunta Pyhävaate myy kirkon työntekijöille suunnattuja työvaatteita ja muita hengellisiä tuotteita. Maskejakin löytyy, mutta ei tekstillä tai symboleilla varustettuja. – Meillä on myynnissä vain yksivärisiä maskeja: sininen, musta, violetti ja vihreä. Värit on valittu niin, että ne sopivat seurakunnan työntekijöiden virkavaatteisiin. Toki maskeja voivat käyttää muutkin. Itse en ole seurakunnan töissä enkä piispa, mutta tykkään käyttää violettia maskia, sanoo Pyhävaatteen toimitusjohtaja Anna Matilainen. Hänen mukaansa maskeihin liitettävää symbolia on Pyhävaatteessa pohdittu. – Vielä emme ole keksineet, miten saisimme sen toimimaan kustannustehokkaasti. Lisäksi kuvion pitäisi kestää haalistumatta toistuvia pesuja 90 asteessa. Käytämme maskeissamme puuvillaa, joka kestää keittopesun, Matilainen selvittää. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2020

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

JUMALA

A A S A R U I S

RUOKALISTA

M E N U E R Ä S I

ROSKIKSEEN

PUOLI

DYNAMO

keitaita

T A H O

raketti ITALIAN KAUPUNKI +T

HARRASTELIJA

I P A N A

hallitsi U

SODAN- HYLLYT KYLÄS- VIDESÄ OINNIT

R A I T I S K U -AUTO NAURATTAJA

SÖÖTIT LÄHEMPÄNÄ LA;IAA

O M A T

T A S O T KUKASSA

-KRIISI

EI MARGARITA

KIELISOITIN

NOOAN POIKA

P E T S A M O

SUUNTAUKSIA

EPÄKUNTOISIA KONEMUSAA

R O M U T A T O M I

NEBRASKASSA MAUSTE

S E E M

PYYDETÄÄN

M E K A S T A A

AUTOIL- TIINA LE

N OSAVALTIO A

MÄTÄ

A L T T O V I U L U

Ö L J Y

E M I Ö

K U O R M A

ENNEN SUOMEA

O N N I S T U U K I N

PÄIVÄLLÄ JO LUETTU! I L T A S A N O M A T

K A A N I

M A R U N A

VAINIO A L I S A

SOSIKOH- EPÄHENKINEN AALIVAURIO TURVA TAUS SELVÄÄ

M E T S Ä

JOHTOASEMASSA

T A K E A W A Y

J Ä T E A

KAASU- PYSTYPOLJIN KORVA

TÄÄLLÄKIN KRYPTOJA!

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

TAR-VAARA JOILLAAN 2. KASARMILLA PERSOONA

BACKMAN

O S A T

100 m2

O M A H A

LAULAJA GRANBERG

DOLLARI

POSSU

R A V I S T A M A T O N

YHDYS- H A I M PUHELI- P I R I N Ä -KAL- T Ä R Y A A VO VALTAMESTA LAINEN YTIPOI- TUUYHTYE O MESSÄ S I S I N MIA LI I L M A V I R T A U S SALPAUKSIA

VIKMAN

V E T O

DI I N S S I

NATISTA

LÄHI-ITÄÄ I R A K

L M K O O T

KIRKKO JA KAUPUNKI N I M I

I N U A

KUROSAWAN A K I R A T KAIMAT

Tuukka

R A S K R

PELTOMÄKI

I N T O

AINA

T U K E TEKEE ZOKYN;I- LALLÖITÄ TA

JULMAKIN

FISHER

HEIKKI

U L I S H A S U E

RANTALA

P A R I I N

O S U A

I I V A N A

A L A T I

YSTÄVÄLLI- A NEN KALASTA- KULJILLA TA-

N A N A

K A H V I N

K U K S A

E K K U

LIIT- USA:N TO OSA

MULLAN ALLA

-KAUHU

R I M A

J U U R E T

I S L A

TAISTELU

S O T A

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2020

joitusta Teatterikorkeakoulun lopputyönään, sillä hänellä oli tuolloin viimeinen mahdollisuus tehdä loppuun maisterintutkintonsa. Sen jälkeen Pakarinen tarjosi käsikirjoitusta joihinkin teattereihin ja filmiyhtiöihin, mutta se ei saanut vastakaikua.

”

Teologia voi verrata taiteilijaan. Molemmat pyrkivät tarjoamaan ihmisten elämään sisältöä ja merkitystä. NÄYTTELIJÄ JA KÄSIKIRJOITTAJA KAIJA PAKARINEN

Ensimmäisen oman näytelmän saaminen näyttämölle on ollut Kaija Pakariselle iso askel uuteen suuntaan.

Kun reitti muuttuu Kaija Pakarisen näytelmässä metromatkustajat pohtivat elämänsä käännekohtia. Päähenkilö on omia valintojaan puntaroiva teologi Martta. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

eologian tohtoriksi väitellyt Martta aloittaa uuden tutkimustehtävän. Hän haastattelee metrossa matkustajia siitä, millaista yhteisöllisyyttä he kirkolta kaipaavat. Teatteri Avoimissa Ovissa nähtävän näytelmän käsikirjoittajan Kaija Pakarisen mukaan Martta lähtee tekemään tutkimustyötä innoissaan ja hyvillä mielin. Onhan hän tehnyt väitöskirjan yksinäisyyden teemasta. Siinä lähtökohtana on Jeesuksen Getsemanen puutarhassa viettämä yksinäinen ja tuskainen yö.

– Metrossa Martta tapaa monenlaisia ihmisiä. Haastateltavat pohtivat, milloin he ovat kokeneet yhteyttä johonkin suurempaan ja onko heidän elämässään ollut jokin käännekohta. Martta heijastaa omaa elämäänsä heidän kertomuksiinsa. Tämä johtaa siihen, että hän alkaa miettiä uudestaan omia valintojaan, Pakarinen kertoo. Samalla Martta kyseenalaistaa tutkimustyönsä ja luterilaisen kirkon modernit keinot lähestyä ihmisiä. Martta epäilee, että kirkko on kadottanut ytimensä, armon, ihmeen ja pyhyyden kokemuksen.

PITKÄN URAN näyttelijänä tehnyt Kaija Pakarinen ei oikein ymmärrä, miten päätyi ensimmäisessä käsikirjoituksessaan juuri tähän aihepiiriin. Joka tapauksessa Pakarinen halusi kirjoittaa näytelmän, jonka itse haluaisi nähdä, joka herättäisi ajatuksia ja jonka myötä jokainen voisi pohtia omaa elämäänsä. – Minusta teologia voi verrata taiteilijaan, koska molemmilla on tiettyjä eettisiä velvoitteita. Molemmat pyrkivät myös tarjoamaan ihmisten elämään sisältöä ja merkitystä. Pakarinen itse on saanut läpeensä luterilaisen kasvatuksen pyhä- ja rippikouluineen. – Olen kokenut saaneeni siitä paljon hyvää. Se on ollut koko elämän henkisenä perustana. Pakarinen kirjoitti Martan valinnan ensimmäisen version jo vuonna 2008. Tuloksena oli nippu monologeja. Hän päätti käyttää käsikir-

NÄYTELMÄ OLI pölyttynyt pitkän aikaa hyllyssä, kun Kaija Pakarinen havahtui luterilaisessa kirkossa käytävään homoavioliittokeskusteluun ja kirkon jäsenmäärän laskuun. – Martan valinta tuntui edelleen ajankohtaiselta. Dostojevskin Idiootin draamasovituksen tehtyäni löysin myös omaan näytelmääni uuden näkökulman ja kirjoitin sen uudestaan. – Siinä vaiheessa Martan valinta alkoi tuntua suorastaan sydämen asialta. Minusta tuntui, etten pääse taiteilijana eteenpäin, jos en saa sitä lavalle. Pakarinen ilahtui, kun Teatteri Avoimet Ovet otti näytelmän vierailuohjelmistoonsa. Koronapandemia toi kuitenkin omat haasteensa näytelmän harjoitusvaiheessa. Lisäksi toukokuulle merkitty ensi-ilta siirtyi elokuulle. - Talouden kanssa kamppaillaan edelleen. Puolet katsojapaikoista joudutaan jättämään pois. Lisäksi kaikki 11 anottua apurahaa on hylätty. Seitsemän esityskertaa saavan näytelmän pääroolissa nähdään Mirva Kuivalainen. Muissa rooleissa ovat Santeri Helinheimo-Mäntylä, Annu Valonen, Hennariikka Laaksola ja Valtteri Lehtinen. Pakarinen aikoo jatkaa kirjoittamista ja ohjaamista myös tulevaisuudessa, vaikka näyttelijäntöitäkin on ollut edelleen mukavasti tarjolla. Hän odottaa kiinnostuneena muun muassa Auli Mantilan ohjaaman Transporter-tv-sarjan kuvauksia. ■ Martan valinnan ensi-ilta ke 19.8. klo 19 Teatteri Avoimissa ovissa, Erottajankatu 5. KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2020

jeesus hengellinen kaupunki käyttänyt

kätevä

kiinnosta

lehti

kaunis

rehellinen

informatiivinen

verkossa hankala usk

tietoa nopea turhase

nykyaikainen luotettav kiva uutiset kiinnostava tunne helppo m nykyaikaa moderni hieno lukenut mukava kirkko tutust tapahtumat ajankohtainen tar saatavilla tuntematon hauska

käyttää käytä

minulle

ajankohtaiset

ilmoitukset

helppolukuinen

enkä

ihmisläheinen artikkelit

emt

kristinusko

ajankohtaista

luen

huono kristillinen

kirkollinen f

lue

laatu

käytännöllinen

hyvaa

iloinen

herättävä

kuvat

ekologinen

itse konse

kaukainen

avoin

lehden

ajatuksia

etäinen

info

ajantasalla

and

käynyt

kolumnit

hyödyllinen

jutut kokemusta mielenkiintoisia seurakunta

”Freesi näkökulma ki Joka kolmas lukija kertoo Kirkko ja kaupungin olevan ainoa tai lähes ainoa side seurakuntaan. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MARIANNA SIITONEN

irkko ja kaupungin lukijat pitävät lehteä nykyaikaisena, mielenkiintoisena ja luotettavana. Kun lukijoilta kysyttiin sanoja, joita heille tulee lehdestä mieleen, toistuivat myös sanat moderni, ajankohtainen, helppo ja selkeä. – Nämä ovat positiivisia sanoja, joita ei kovin usein kirkkoon liitetä, toteaa Kirkko ja kaupungin johtokunnan puheenjohtaja Heikki Saraste. Sarasteen mukaan lehden keväinen lukemistutkimus osoittaa, että lehti tavoittaa lukijat. – Olen aina pitänyt Kirkko ja kaupunkia tärkeänä yhdyssiteenä seurakuntalaisiin. Lukemistutkimuksen tulokset osoittavat, että lehti täyttää tehtävänsä juuri kuten toivottiin – tai jopa paremmin, Saraste sanoo. Pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteinen lehti aloitti vuonna 2017. Lehdelle perustettiin seurakuntien luottamushenkilöistä koostuva johtokunta. Espoolainen Saraste on ollut johtokunnassa alusta asti. Vuodesta 2019 hän on toiminut johtokunnan puheenjohtajana.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2020

Sarasteella on pitkä kokemus media-alan johtotehtävistä kaapelitelevision toimitusjohtajana ja monien aikakauslehtien ja sanomalehtien kustantajana. – Kun on mediatausta, koen olevani kirkolle parhaiten hyödyksi tässä tehtävässä, Saraste sanoo. INNOLINK OY:N tekemään lukemistutkimukseen haettiin vastaajia, jotka tuntevat painetun Kirkko ja kaupungin. Lehden verkkolukemisesta on tehty oma tutkimuksensa. Vastaajia oli yli 1500, joista 56 prosenttia oli Helsingistä, 21 prosenttia Vantaalta, 21 prosenttia Espoosta ja kolme prosenttia Kauniaisista. Vastaajista puolet oli naisia, 49 prosenttia miehiä ja vajaa prosentti muunsukupuolisia tai ei halunnut kertoa sukupuoltaan. Vastaajista 19 prosenttia oli alle 30-vuotiaita, 19 prosenttia 30–39-vuotiaita, 17 prosenttia 40–49-vuotiaita, 16 prosenttia 50–59-vuotiaita ja 28 prosenttia yli 60-vuotiaita. Vaikka Kirkko ja kaupunki postitetaan vain evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluville, kysely ja lehti

kiinnosti myös niitä, jotka eivät kuulu mihinkään uskontokuntaan. Heitä oli 22 prosenttia vastaajista. Lisäksi kolme prosenttia ilmoitti kuuluvansa johonkin muuhun kirkkokuntaan ja yksi prosentti muuhun uskontoon. Joku luterilaiseen kirkkoon kuulumattomista vastaajista kertoi lehden tulevan puolisolleen, toinen luki sitä äitinsä luona. Joka tapauksessa lehteen oli tartuttu. – Tämä kertoo siitä, että journalistisesti hyvin tehty lehti kiinnostaa monenlaisia lukijoita. Vaikka kirkkoon kuuluminen on vähentynyt,

uskonnollisuus ei ole hiipunut. Ehkä joku joskus palaa kirkon jäseneksi, Saraste pohtii. Saraste nostaa esille sen, että lukijatutkimuksen mukaan Kirkko ja kaupunki on kolmannekselle kyselyyn vastanneista ainoa tai lähes ainoa side seurakuntaan. – Lehden kannalta tulos on merkittävä ja kertoo sen tavoittavuudesta ja merkityksestä lukijoille. Vaikka kirkon kannalta tämä ei kerro kovin hyvää jäsensuhteesta, niin hyvä, että edes lehti pitää yllä kontaktia ihmisiin, Saraste sanoo.

Kirkko ja kaupungin johtokunnan puheenjohtajan Heikki Sarasteen mukaan lehti tavoittaa hyvin lukijansa.

Onko näin?

konnollinen

helppokäyttöinen elkeä uskonto ajantasainen va eos asiallinen

elle epti

kokeillut

erityistä

ihana

lehteä

antava

mielenkiintoinen

”Kristinuskossa on kyse siitä, että meidän tulee aina ja kaikessa ajatella niitä, jotka ovat heikoimmassa asemassa. Lukeehan Raamatussa, että kaiken, minkä teemme vähimmille veljillemme, teemme myös Jeesukselle – tai jätämme tekemättä. Intersektionaalinen feminismi auttaa kristittyjä tunnistamaan sellaisia vallan ja sorron muotoja, joita emme tule ajatelleeksi tai osaa hahmottaa. Se auttaa meitä näkemään, keitä itse sorramme tai ketkä sortavat meitä.

Globaalissa maailmassa on vaikea hahmottaa, ketkä käyttävät valtaa ja kuka riistää ja hyväksikäyttää ketä. Jo pelkästään t-paidan ostamiseen voi liittyä valtava määrä riistoa ja muita syntejä. Kun sorron rakenteita tuodaan J päivänvaloon, niihin on helpompi puuttua. Intersektionaalisen feminismin tarjoamat työkalut auttavat kilvoittelussa kohti maailmaa, jossa kristityt asettuvat aina heikomman puolelle.” ELLA LUOMA

Y S KÖ

Teologian maisteri, kirkolliskokousedustaja

AU K

KA N E N

mannes lukee lehden säännöllisesti. Kun lehteen tartutaan, 18 prosenttia lukee sen hyvin tarkasti. Selailu on Sarasteen mukaan varsin tavallinen tapa lukea lehtiä. – Nykyisin ihmisten saatavilla on niin paljon erilaisia viestejä, ettei enää voi olettaa, että lehdet luetaan kannesta kanteen, Saraste sanoo. Koska lukijat tarttuvat itseään kiinnostaviin aiheisiin, on Sarasteen mukaan tärkeää, että lehti on monipuolinen ja siellä on jokaiselle jo-

Kristillisen uskon mukaan jokaisella ihmisellä on ehdoton ja ääretön arvo ominaisuuksistaan ja asemastaan riippumatta. Kukaan meistä ei ole pelkästään väärinkäytösten uhri tai vallan vääS rinkäyttäjä. Olemme sekä että. Siksi Kristus uhrasi verensä ristillä sekä sortajan että sorretun puolesta. Armo ja anteeksiantamus kuuluvat kaikille.” SOILI HAVERINEN I RÖ

HEIKKI SARASTE

TUTKIMUKSESSA KYSYTTIIN myös Kirkko ja kaupungin merkitystä vastaajalle. 41 prosenttia piti lehteä tärkeänä tietolähteenä seurakunnan tapahtumista ja 35 prosenttia luotettavana kirkkomediana. Viisi prosenttia tutkimukseen vastanneista piti Kirkko ja kaupunkia liian maallisena ja yksitoista prosenttia liian hengellisenä. Sanallisissa palautteissa oli myös kriittisiä kommentteja lehdestä tai kirkosta ylipäänsä. Enemmän tuli kiitosta tyyliin ”antaa ennakkokäsityksistä poikkeavan ja freesin näkökulman kirkkoon” ja ”arvostan ja seuraan!” Kaksi kolmesta Kirkko ja kaupungin lukijasta haluaa lehtensä ehdottomasti tai mieluiten painettuna, vain pieni osa tyytyisi nettilehteen. Lehden verkkolukemisesta on tehty erillinen tutkimus, jonka kaikkia tuloksia ei ole vielä käytettävissä. Se tiedetään jo, että ajanjaksolla 30.4.–11.6. kirkkojakaupunki.fi-sivuilla oli 174 600 eri kävijää. Kävijäjoukosta suurin ryhmä, 39 prosenttia, on 16–34-vuotiaita. ■

”Intersektionaalinen feminismi tarkastelee ihmisen asemaan vaikuttavia tekijöitä aiempia feminismin muotoja monipuolisemmin. Se ei kuitenkaan onnistu tuomaan kärsiville mitään sellaista uutta hyvää, mitä ei olisi ollut kristillisessä uskossa vahvempana jo alusta asti, koska se kärsii samasta sekulaarin arvopohjan heikkoudesta kuin muukin feminismi. Pohjimmiltaan se elää niistä luokitteluista, joita sanoo vastustavansa.

”

Vaikka kirkkoon kuuluminen on vähentynyt, uskonnollisuus ei ole hiipunut.

takin. Kannen, otsikoiden ja kuvien merkitys korostuu. Lukijatutkimus tehtiin pian sen jälkeen, kun lehden sisältöä ja ulkoasua uudistettiin. Vain kaksi prosenttia piti muutosta huonona, 39 prosenttia parannuksena.

MITEN KIRKKO JA KAUPUNKIA sitten luetaan? Suurin osa printtilehden lukijoista kertoo olevansa selailija. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaiseen numeroon ei välttämättä tartuta ja jos lehteen tartutaan, se usein silmäillään läpi ja katsotaan itseä kiinnostavimmat asiat. Vajaa kol-

irkkoon”

Tutkimuksen mukaan lukijoille tulee Kirkko ja kaupungista mieleen tällaisia sanoja.

RNE OR

rpeellinen

I / AA

monipuolinen

K I R KO N ”Intersektionaalinen kee kastisyrjinnän lisäksi syrKU VA feminismi viittaa yhjintää myös kristittynä ja teiskunnalliseen naisena. Hän on siksi analyysiin, joka omassa yhteiskunnashuomioi yksilön saan ”kolminkertaiasemaan vaikutsesti” sorrettu. tavat monet teMinusta on huikijät, esimerkikmaa, että Jeesus kohsi sukupuolen, ettaa halveksitun samanisyyden ja tulotarialaisen naisen niin, että son. Kirkon toiminnan huomioi tämän sukupuotulee perustua ajantasailen, etnisyyden, uskonnon ja seen ajatteluun, joten interseksosiaalisen aseman. Tästä kertoo Jotionaalinen feminismi kuuluu kirkon hanneksen evankeliumi. Intersektiotyökalupakkiin. naalisuuden malli löytyy näin jo RaaItse omaksuin intersektionaalisuumatun sivuilta.” den idean opiskellessani Intiassa. KasJYRI KOMULAINEN tittomien dalit-teologia nosti esille Teologian tohtori, uskonnontutkija ja piispainkokouksen pääsihteeri sen, miten kastiton kristitty nainen ko-

jumala kirkon seurannut

”Kirkko ei kaipaa inter sektionaalista feminismiä” N PA

tunut

Tällä palstalla kolme asiantuntijaa ottaa kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.

Teologian maisteri ja kristitty feministi KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2020

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Kirkko ja kaupungin Mielipidepalsta julkaisee korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Sinikka Holma-Peets puheenjohtaja Saaran Tyttäret ry Vantaa

Kiitos sanaristikosta ON KIVA, että Kirkko ja kaupunki -lehdessä on nyt sanaristikko. Luen lehden luultavasti useammin sen vuoksi. Kaikkien vihjeiden ja kuvien ristikossa ei tarvitse olla kirkkoon, uskontoon ja uskomiseen liittyviä. Se tuntuisi vain pakkopullalta, ja jättäisin ristikon tekemättä. Kiitos teille, että sanaristikko tuli lehteen. Se on ilo.

Päivi Ruippo Helsinki

Apua yksinäisyyteen ja köyhyyteen NIMIMERKKI TURHAUTUNUT ja katkera kirjoitti kesän alussa (K&k 28.5.), että hän on sairas, köyhä ja yksinäinen. Näihin ongelmiin tulisi löytyä apuja. Meidän perustuslaissamme todetaan, että sairauteen tulee saada hoitoa. Kun rahat ovat loppumassa eli muut tuet tai eläke tai palkka eivät riitä elämiseen, ihminen voi olla oikeutettu saamaan toimeentulotukea Kelasta. Yksinäisyyttä voisi vähentää esimerkiksi menemällä johonkin maksuttomaan ryhmään. HelsinkiMissio järjestää tällaisia ryhmiä yksinäisille. Myös seurakunnissa on monenlaisia ryhmiä, joissa voi tavata muita ihmisiä. Ihminen voi muuttaa omaa elämäänsä. Toivottavasti sinä, Turhautunut ja katkera, löydät sisältöä omaan elämääsi ja uskoa tulevaisuuteen. Eri apukeinoja käyttäen elämä yleensä kohenee ja näin toivoni mukaan eläminen tuntuu paremmalta.

Mika Lille Helsinki

Vaara ei ole ohi HEINÄKUUSSA ALOIN ihmetellä, milloin koronapandemia oikeastaan päättyy. On vähän niin kuin uusi aalto olisi iskenyt jo, kun vieläkin saa kuulla ohjeita tartuntojen välttämiseksi. Olen kuullut huhuja siitä, etteivät jotkut ottaisi koronavirusta tosissaan. Pitäisikö heidät saattaa todellisuuteen? Heille itselleen voi tulla lähtö tuonpuoleiseen tämän viruksen takia. Ja kuinka moni on jo menettänyt läheisensä Covid-19-taudin vuoksi? Näille välinpitämättömille tahdon sanoa: Jos ette välitä itsestänne, miten teidän käy, niin välittäkää edes muista. Monille karanteeniaika neljän seinän sisällä oli raskas, myös minulle. Paikallaan oleminen yksin kotona oli turhauttavaa. Vaara ei ole vielä ohi. Jokaiselle kuuluu vastuu itsestään ja läheisistään. Ei pidä tartuttaa tautia vaan noudattaa ohjeita. Toivotan jokaiselle toivoa ja elämisen tahtoa!

Liisa Elomaa riskiryhmäläinen

Miksi kuolleille pyydetään siunausta? KUUNTELIN STUDIOKIRKON jumalanpalvelusta. Vaikka olen kymmeniä kertoja kuullut saman rukouksen, siunaa eläviä ja kuolleita, jäin miettimään: miksi kuolleille pyydetään siunausta. Hehän saavat viimeisen siunauksen saattotilaisuudessa. Onko tämä lohtupyyntö jälkeenjääneille vai miksi kuollutta siunataan jatkossakin? Toivon saavani tähän nykyhetkeen sopivan vastauksen.

Eija Saha Helsinki

Ei enää turhia tuomioita HIENOA, ETTÄ päätoimittaja Jaakko Heinimäki otti esille kirkollisessa traditiossa esiintyvän tuomiosanan, kuten sanassa tuomiokirk-

tasukkaisuuskin poistetaan asiaan kuulumattomana. Tulla rakastetuksi ja saada olla ja elää uskollisuuden ilmapiirissä, eli elää luottamuksessa toiseen, sitä me tarvitsemme. Kukaan ei ole täydellinen luottamuksessaan, mutta suostua epäluottamukseen ”rakkaudessa” on suurta petosta sekä itseään että toisia kohtaan. Kannattaisiko ”rakkaus siellä sun täällä ” -asianomaisten miettiä, onko kasvanut aikuiseksi naiseksi ja mieheksi, jos ja kun pitää saada kaikki mulle nyt ja heti, lapsenmielisen elämäntapansa mukaisesti? Tällaisten valheiden levittäminen tulee vielä maksamaan sekä alan toimijoille että koko yhteiskunnassamme tosi paljon.

ko (K&k 30.7.). Heinimäen mukaan on perverssiä nimittää jumalallisen rakkauden tyyssijaa tuomiokirkoksi. Olisi todella aika päästä tästä ilmaisusta.

Eeva Lindroos Espoo

Lupa pettää, kun siltä tuntuu? LUIN JUTUN Rakastan sinua ja sinua (K&k 30.7.). Mietin, onko enää millään mitään väliä, kun aikuiset ihmiset puhuvat uskottomuuden yhteydessä rakkaudesta nyt myös hengellisessä seurakuntalehdessä, jopa kirkon parisuhdeterapeuttina. Artikkelin viesti on, että sovittuna uskottomuus on hyväksyttävää ja hyvä asia. Sanonpa vain, että lopulta sekään ei tuota sitä tyydytystä, jota jokainen ihminen rakkausuhteissaan tarvitsee. Artikkelissa mus-

Tutkimustieto avuksi kirkon metsien hoitoon SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISELLA kirkolla on 167 000 hehtaaria metsää. Ei ole yhdentekevää, miten tätä merkittävää omaisuuserää hoidetaan. Jatkuva kasvatus esitetään usein parhaana tapana kasvattaa metsää − niin talouden, ilmaston kuin monimuotoisuuden näkökulmasta. Luontojärjestöt neuvovat seurakuntiakin näin. Tutkimus ei kuitenkaan anna mustavalkoisia vastauksia. Ilmaston osalta väitteelle löytyy tutkimuspohjaa tietyntyyppisillä turvemailla. Kivennäismailla, joita on valtaosa Suomen metsistä, tasaikäinen metsätalous tuottaa useimmiten enemmän ilmastohyötyä, kun puusto kasvaa nopeammin. Metsälajien uhanalaisuuden tärkein syy on vanhojen metsien ja lahopuun vähäinen määrä, ei tietty metsänkasvatustapa. Onnistuessaan jatkuva kasvatus voi tietyillä kasvupaikoilla olla taloudellinen ratkaisu, mutta käytännön kokemuksia jatkuvan kasvatuksen pitkän aikavälin kannattavuudesta ei ole. Metsänkasvatustapoja ei kuitenkaan ole syytä asettaa vastakkain. Esimerkiksi kasvupaikka ja olemassa oleva puusto vaikuttavat siihen, miten metsää on järkevää hoitaa. Valinnan lähtökohtana tulisi olla myös tutkimustieto ja maanomistajan tavoitteet. Sapluunaratkaisua metsien hoitoon ei valitettavasti ole.

Karoliina Niemi metsäjohtaja Metsäteollisuus ry

13.8.2020 kirkkojakaupunki.fi

Koro nakv a r tetti . s lauuldaaahdu u , p h a o a t s s s r o k r No k e i m h u a n l a l k i s o j s i a E i ka Katari i tuovat na Kopsa ja Helen musiik a Fyhr k i Why S a ja las o Myrt t si -tap enohjelmaa ahtum aa n s. 2

Pääotsikko Vainajan tuhkat meren aalloille s. 4 Tikkurilan uusi kirkko 3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 alkaa merkkiä /kpl ja loppuun hahmottua sivunumerotieto samaan s. 10 putkeen s. 4

Jeesus olisi voinut syntyä parkki halliin Why so Myrtsi -tapahtumaan osallistuva seurakunta järjestää parkkihallikonsertteja ja mahdottoman pitkän temppuradan. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

ilanne voisi harmittaa, mutta ei se oikeastaan enää harmita. – Koronaan on jo tottunut. Tämä on ollut vakiotilanne kohta puoli vuotta, tuumii Vantaankosken seurakunnan kanttori Katariina Kopsa. – Mutta kyllähän korona aiheuttaa haasteita. Olemme olleet epävarmoja kaikesta. Emmehän me edes tienneet, voimmeko järjestää mitään temppurataa. Huoli pois, Myyrmäen seudun lapsiperheet! Seurakunta osallistuu Why so Myrtsi -tapahtumaan, ja kyllä, seurakunnan väliaikaisissa tiloissa Virtatalossa pannaan pystyyn huikean pitkä temppurata. Why so Myrtsi on vantaalaislähiön vastine Taiteiden yölle. Tapahtuman takana on Myyrmäkiliike, ja alueella toimiva Vantaankosken seurakunta on osallistunut siihen alusta alkaen. Viime vuonna taidetta himoava kansa sai muun muassa laulaa Juice Leskisen hengelliseen vivahtavia lauluja. – Se veti talon täyteen, mutta ei sellaista voi tänä vuonna tehdä, Kopsa sanoo. Kyllä hän vähän harmistuneelta kuulostaa. KORONATILANTEESTA huolimatta seurakunta järjestää tänäkin vuonna musiikkishow’n. Esi-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 13/2020

Kanttori Katariina Kopsa ja varhaiskasvatuksen sihteeri Helena Fyhr järjestävät seurakunnan toimintaa Why so Myrtsi -tapahtumaan.

”

Mietimme, että voisimme järjestää parkkihallissa jotain, mihin muutkin voivat osallistua. KANTTORI KATARIINA KOPSA

MIKSI KIRKKO ON mukana Why so Myrtsi -tapahtumassa? Siksi, että seurakunta haluaa olla siellä, missä ihmisetkin ovat, vastaavat Katariina Kopsa ja lasten temppurataa puuhaava varhaiskasvatuksen sihteeri Helena Fyhr. – Olen työskennellyt täällä yli 30 vuotta. Meihin suhtaudutaan täällä myönteisesti, Fyhr sanoo. – Tietenkin aina on yksittäisiä henkilöitä, jotka loukkaantuvat kirkon läsnäolosta. Millä tavalla lasten temppurata sitten liittyy 2 000 vuotta sitten Lähi-idässä kulkeneeseen Jeesus Nasaretilaiseen? – Tietysti siten, että Jeesus sanoi, että sallikaa lasten tulla! Fyhr vastaa. Totisesti, Jeesus sanoi, että lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta. Entä mitä tekemistä parkkihallikonserteilla on Jeesuksen kanssa? – 2 000 vuotta sitten Jeesus syntyi eläinten talliin. Nykypäivänä Jeesus voisi hyvin syntyä myyrmäkeläiseen parkkihalliin, Kopsa tuumii. – Konserttimme sisältävät ajatonta kirkkomusiikkia. Tämä on mielestäni hyvä kuvaus siitä, että on aika mikä tahansa, yksi on, joka pysyy. ■ Why so Myrtsi -tapahtumaa vietetään torstaina 27.8.2020. Lasten temppurata järjestetään kello 17–20 seurakunnan väliaikaisissa tiloissa Virtatalossa osoitteessa Rajatorpantie 8. Virtakirkon seurakuntasalissa on tarjolla kahvia ja pientä purtavaa. Parkkihallikonsertit järjestetään osoitteessa Kilterinparkki A, mutta vieraat ohjataan parkkihalliin Virtatalon aulasta. Kari Jerkku soittaa erilaisia puhallinsoittimia kello 19 ja Koronakvartetti esittää renessanssimusiikkia kello 20. Konsertit kestävät korkeintaan puoli tuntia.

SIRPA PÄIVINEN

tyspaikka on epätavallinen: Virtatalon parkkihalli. – Idea tuli nuorisotyöntekijältämme Suvi Vanhakylältä. Hän oli käynyt hakemassa parkkihallista autoa ja kokeillut, miltä siellä tuntui laulaa. Parkkihallin akustiikka oli upea. Vanhakylä ja Kopsa keksivät joulun alla kuvata betoniseinien suojassa joulutervehdyksen. Parkkihallin lattialla oli seimi, jonka ääressä kaksikko lauloi. – Ihmiset vaikuttuivat videosta. Mietimme, että voisimme järjestää parkkihallissa jotain, mihin muutkin voivat osallistua. Why so Myrtsi -tapahtumassa seurakunta järjestää ainakin kaksi parkkihallikonserttia. Yhdessä seurakunnan entinen kanttori Kari Jerkku soittaa huiluja ja pillejä. Toisessa konsertissa Katariina Kopsa ja hänen kolme kanttorikollegaansa laulavat vanhoja virsiä ja Giovanni Pierluigi da Palestrinan renessanssimusiikkia. Lauluyhtyeen nimi henkii tummaa huumoria: Koronakvartetti. – Perustimme lauluyhtyeemme maaliskuussa. Tämä on ensimmäinen live-esiintymisemme.

Muskareista iloa syksyyn Seurakuntien muskarit palaavat korona- ja kesätauolta. Tarjontaa on vauvoille ja pikkulapsille eri puolilla Vantaata. Muskarissa musisoidaan niin uusia kuin tuttujakin lauluja liikkuen, leikkien ja lorutellen. Toimintaan saattaa tulla koronaepidemiatilanteesta johtuvia muutoksia. Hakunilan seurakunta Tikkurilan seurakunta Länsimäen kirkossa (Kerokuja 9) toimivat perjantaiaamupäivisin 4.9. alkaen omat muskarit 1–2-vuotiaille taaperoille sekä pienille ja isoille vauvoille. Muskareita ohjaa kanttori Laura Nurkka. Syksyn 2020 muskariryhmiin ilmoittautuminen on alkanut jo ma 3.8. sähköpostitse osoitteeseen eija.hyytiainen@evl.fi. Ryhmät täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Perjantaisin klo 10–10.30 järjestettävään avoimeen muskariin voi tulla mukaan ilman ilmoittautumista.

Korson seurakunta

Korson kirkossa (Merikotkantie 4) kokoontuu vauvamuskareita alle yksivuotiaille ja taaperomuskari 1–2-vuotiaille. Ryhmiä vetää seurakunnan lastenohjaaja Erja Lindholm. Muskarit järjestetään muutaman viikon perioideina. Taaperomuskarit alkavat 20.8., ja niihin ilmoittautuminen on alkanut ke 12.8. Alle vuoden ikäisille tarkoitetun vauvamuskarin ensimmäinen periodi alkaa 26.8., ja ilmoittautuminen siihen aukeaa ma 17.8. klo 9. Myöhemmin loka–marraskuussa on toinen vauvamuskari, johon ilmoittautuminen alkaa ma 28.9. Muskareihin ilmoittautuminen: asiointi.vantaanseurakunnat.fi

Ilmoittautuminen syksyn 2020 muskareihin on päättynyt, mutta vapaita paikkoja voi tiedustella paivi.romula@evl.fi. Ryhmät näkyvät Tikkurilan seurakunnan kotisivuilta. Tikkurilan seurakunnan muskarit toimivat Ilolan ja Tammiston seurakuntataloilla. Muskariopettajana toimii Kristiina Lainisalo. Muskareiden hinta on 50 e / kausi, seurakunnan jäseneltä 35 e / kausi.

Vantaankosken seurakunta

Vantaankosken seurakunta järjestää sylimuskareita vauvoille sekä perhemuskareita kaikenikäisille lapsille yhdessä oman aikuisen kanssa Myyrmäen alueella, Kivistössä, Martinlaaksossa ja Kaivokselassa. Muskarit kokoontuvat 15 kertaa viikoilla 34–49. Ajat ja paikat voi katsoa Vantaankosken seurakunnan kotisivuilta. Muskari maksaa 60 euroa kaudelta. Perhepäivähoitajille ilmainen. Muskariin voi ilmoittautua etukäteen tai paikan päällä, ja toimintaan voi käydä tutustumassa 2 kertaa ilmaiseksi. Maksuun voi hakea vapautusta tai alennusta taloudellisin perustein. Muskareita ohjaa lastanohjaaja Ritva-Leena Tuuli. Lisätietoja: kirkkovantaalla.fi KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 13/2020

Moni valitsee meren viimeiseksi leposijakseen Tuhkien sirottelu mereen kiinnostaa erityisesti niitä, joille meri on ollut osa työtä tai harrastuksia. TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ KARTTA MAIJA SAARI

ilvisenä perjantaipäivänä pieni saattojoukko on lähdössä toteuttamaan vainajan toiveen, sirottelemaan tuhkat mereen. Perheenjäsenet odottelevat Hakaniemenrannassa venettä, joka kuljettaa heidät Abrahaminluodon edustalle, noin puolen tunnin merimatkan päähän. Puheet on jo pidetty ja jäähyväisiä jätetty muistotilaisuudessa marraskuussa, mutta vielä muutama pieni ele tekee tästäkin muistohetkestä omannäköisen ja arvokkaan. Ennen kuin tuhkat lasketaan aaltojen vietäväksi, perhe aikoo kuunnella Armas Järnefeltin Kehtolaulun YouTubesta. Vainajan sisarella on sylissään kimppu aniliininpunaisia ruusuja, jotka ripotellaan aalloille tuhkien jälkeen. TUHKIEN SIROTTELU luontoon on kaunis ajatus, mutta vaatii omaisilta aina hieman paperityötä. Vaikka tuhkat sirottelisi mereen tai järveen, siihen on oltava vesialueen omistajan lupa. Kun lupa on saatu, alueelle voi mennä omalla veneellä, tai ostaa pal-

velun meritaksiyrittäjältä tai hautaustoimistosta. Yksi merituhkauspalvelua tarjoavista hautaustoimistoista on Helsingin Hautauspalvelu. Se vie omaiset laskemaan vainajan tuhkat Abrahaminluodolle, joka sijaitsee hieman Suomenlinnan eteläpuolella, tai Melkin saaren edustalle, joka on lähellä Lauttasaarta. Myös Espoossa on yksi merituhkauspaikka, Käärmeluoto. Merituhkaukset ovat viime vuosina hieman yleistyneet. Meri koetaan kauniiksi ja toisaalta neutraaliksi viimeiseksi leposijaksi ja muistelupaikaksi. Sen valinneissa on sekä uskonnottomia että uskonnollisten yhteisöjen ja kirkkojen jäseniä. Monilla merituhkauksen valinneilla on ollut harrastusten tai työn kautta side mereen tai rannikkoseutuun. – Vainajat ovat olleet kotoisin Helsingistä tai Helsingin ympäryskunnista, mutta myös muualta rannikkoseudulta kuten Turusta ja Vaasasta. Myös ulkomailla asuneita on ollut muun muassa Espanjasta, Englannista ja Saksasta, hautausurakoitsija Riitta Ovaska kertoo.

OOPEAA

Havainnekuva kirkosta ja kahvilasta kävelykadun varrella.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 13/2020

Kirkon kahvilaan haetaan yrittäjää Tikkurilan uuden kirkon kahvilaan haetaan yrittäjää. Hankintailmoituksen mukaan kahvilan toiminnan tulee tukea seurakuntien arvoja. Kahvilan toivotaan olevan urbaani ja omaleimainen ja siellä tarjottavien tuotteiden laadukkaita ja eettisesti kestäviä. Toimintaan pitää liittyä mahdollisuus hyvän tekemiseen. Kahvilan toivotaan tarjoavan työ- ja työharjoittelupaikkoja opiskelijoille ja vaikeasti työllistyville. Asiakas voisi osallistua

laivareitit

hieman ylimääräistä maksamalla erilaisiin hyväntekeväisyyskampanjoihin. Kahvilan toiminnassa pitää ottaa huomioon, että sen vieressä on lasten Pienten paikka. Koska kirkossa pidetään konsertteja, yrittäjällä tulisi olla mahdollisuus väliaikatarjoiluun, kuten viinilasilliseen. Kahvilan pitäisi olla auki mahdollisimman paljon viikon jokaisena päivänä. Kahvilassa on 37 asiakaspaikkaa ja 12 paikkaa terassilla. Aloitusaika on sidoksissa kirkon valmistumiseen. Sopimus on määräaikainen.

Yhteinen pöytä palaa arkeen Vantaan yhteinen pöytä on palaamassa vähitellen kohti normaalia arkea. Kesän aikanakin verkostoon kuuluvista noin 80 toimijasta kymmenkunta on jakanut ruokaa. Elokuun puolivälissä mukana on Yhteisen pöydän palveluesimies Hanna Kuisman mukaan arviolta 30–40 toimijaa. – Toivomme, että yhteisöruokailut ja muut yhteisölliset ruoka-avun jakotavat saadaan taas kunnolla käyntiin elokuussa ja

Uurnasta tuhkat ripotellaan mereen. Toinen vaihtoehto on hankkia uurna, joka uppoaa meren pohjaan.

Tähä tulee kartta

Helsingin Hautauspalvelun merituhkausmatkat tehdään veneellä, johon mahtuu noin kymmenen henkilöä miehistön lisäksi.

Karttalähde: Google maps

viimeistään syyskuun alussa koronatilanteen sallimin tavoin. Tavoitteemme on yhä kehittää monimuotoista ja yhteisöllistä ruoka-apua. Keväällä jouduimme keskittymään lähinnä ruokakassien jakeluun, Kuisma sanoo. Kotiin vietyjen hätäapukassien jakelulla pystyttiin auttamaan monia vantaalaisia tilanteessa, jossa yhteen kokoontuminen ei ollut mahdollista eikä kotoa päässyt pois. Kotiinvientipalvelu riskiryhmiin kuuluville ja hätäapua tarvitseville lopetettiin kesäkuussa. – Jos koronan toinen aalto is-

kee, Yhteisen pöydän hävikkiterminaalilla on valmius aloittaa kassitus ja kuljetus uudestaan. Se riippuu toki siitä, paljonko hävikkiruokaa saadaan ja mikä siinä tilanteessa katsotaan parhaaksi tavaksi auttaa vantaalaisia. Vantaan seurakuntien isot yhteisöruokailut eivät ole vielä alkaneet. Esimerkiksi Hämeenkylän seurakunta ilmoittaa verkkosivuillaan aloittavansa yhteisölounaat keskiviikkona 2.9., mikäli koronavirusepidemian tilanne sen sallii.

Piispat ovat yhä erimielisiä Luterilaisen kirkon piispat eivät päässeet yksimielisyyteen siitä, miten kirkon pitäisi suhtautua samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon. Kirkolliskokous antoi vuonna 2018 piispoille tehtäväksi ”edistää kunnioittavaa keskustelua ja selvittää vaihtoehtoja avioliittokäsityksestä vallitsevan erimielisyyden ratkaisemiseksi”. Piispainkokouksen viime viikon torstaina antamassa lausunnossa esitellään useita erilaisia

MERITUHKAUKSEN VOI toteuttaa kahdella eri tavalla, joko niin, että tuhka sirotellaan veteen tai niin, että veteen upotetaan koko uurna. – Tuhkan sirottelu on yleisempi tapa. Uppoava uurna on keramiikkaa, jota ei ole lasitettu. Siinä on ylhäällä ja alhaalla pienet reiät, joten se uppoaa varmasti. Merituhkauksia Riitta Ovaska luonnehtii juhlallisiksi ja kauniiksi tilaisuuksiksi. Joskus veneessä on mukana pappi, joskus vain omaiset. Veneessä voi pitää pienen puheen, kuunnella musiikkia tai vaikka esittää sellaista. – Musiikki on ollut merellistä. Ainakin Myrskyluodon Maija on kuunneltu useita kertoja sekä Tähti ja meripoika. Muutaman kerran on kuultu iltasoitto trumpetilla, Riitta Ovaska kertoo. Usein omaiset laskevat mereen myös kukkia. Pari kunniakierrostakin on mahdollista tehdä veneellä, sillä tuhka liikkuu vedessä hitaasti. Merituhkauksia tehdään toukokuun alusta syksyyn asti, silloin kun vedet ovat sulat ja olosuhteet muutenkin suotuisat. Kovalla tuulella ei lähdetä liikkeelle. Alkukesästä merituhkauksia on eniten, sillä silloin puretaan talvikauden sumaa. Suomen Hautaustoiminnan Keskusliiton tilastojen mukaan pääkaupunkiseudulla siroteltiin viime vuonna noin 340 vainajan tuhkat vesistöön. Riitta Ovaska uskoo, että merituhkaukset yleistyvät koko ajan. – Meren voi nähdä ikään kuin ikuisena hautapaikkana, jota ei tarvitse lunastaa 25 vuoden päästä. Meri on yhdistävä tekijä, jonka äärellä voi muistella toista, vaikka olisi missä. ■

malleja, kuinka kirkko voisi suhtautua samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen. Lausunnon mukaan osa piispoista pitää ainoana mahdollisena vaihtoehtona Suomen luterilaisen kirkon nykyistä virallista kantaa, jonka mukaan kirkko pitää avioliittoa vain miehen ja naisen välisenä ja vihkii vain eri sukupuolta olevia pareja. Osa piispoista taas olisi valmiita siihen, että kirkko muuttaisi käsitystään avioliitosta sukupuolineutraaliksi tai että kirkolla olisi kaksi virallista avioliittokäsitystä, joista toinen olisi ”perinteinen”

ja toinen sukupuolineutraali. Enemmistö piispoista pitää toiseksi parhaana ratkaisuna kompromissimallia. Siinä ”kirkko pitää avioliittoa miehen ja naisen välisenä ja vihkii tämän mukaisesti, mutta antaa mahdollisuuden kirkolliseen vihkimiseen myös samaa sukupuolta oleville pareille sallimalla papeille näiden parien vihkimisen avioliittoon”. Tätä kannattaa myös arkkipiispa Tapio Luoma. Helsingin piispa Teemu Laajasalon mukaan Helsingin hiippakunnan papit saavat vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 13/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.8.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09 8306 507. Diakoniapäivystys ma, ke, pe klo 9–11 p. 050 573 6277, 050 573 6313 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 09 830 6512 Kirkko on avoinna ma, ke ja to klo 9–14 sekä su klo 11–14. Messu ja Marttinen-riparin konfirmaatio su 16.8. klo 12 Tuomo Kahenvirta, Tuomas Heikkilä, Nina Häkkinen. Lepaani nuortenilta tiistaisin klo 18-20.30. Messu su 23.8. klo 12. Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä. Messuja voi seurata myös suorina lähetyksinä seurakunnan Facebook-sivulta sekä nettisivuilta. Tarkemmat tiedot messuista löytyvät nettisivujen tapahtumakalenterista (www.vantaanseurakunnat.fi/ tapahtumat). Kirkkoherranvirasto on avoinna ma-to klo 9–14. Paikan päälle voi tulla, mutta suosittelemme ottamaan yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla: 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. Päivystävä pappi on tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina papille voi soittaa p. 050 3547 648 (Harri Nurminen). Diakoniatyöntekijät tavoitat maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9-11 puhelinnumerosta 050 573 6277 tai 050 573 6313. Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla hakunilan.diakonia@evl.fi.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Messu su 16.8 klo 10. Hans Tuominen Laura Nurkka. Messu su 23.8. klo 10. Tiina Palmu, Laura Nurkka. Tarkemmat tiedot messuista löytyvät nettisivujen tapahtumakalenterista (www.vantaanseurakunnat.fi/ tapahtumat). Päivystävä pappi on puhelimitse tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina papille voi soittaa p. 050 3547 648 (Harri Nurminen). Diakoniatyöntekijät tavoitat maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9–11 puhelinnumerosta 050 573 6277 tai 050 573 6313.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 13/2020

MARIANNA SIITONEN

Hakunilan seurakunta

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla hakunilan.diakonia@evl.fi.

VERKOSSA Jumalanpalveluksiin ja kirkkohetkiin voi osallistua Hakunilan seurakunnan Facebook-sivulla sekä nettisivulla www.hakunilanseurakunta.fi. lltakirkko torstaisin klo 18. Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta perjantaisin klo 12. Messu sunnuntaisin klo 12. Luottamuksen rukoushetki maanantaisin klo 18. Päivämusiikki keskiviikkoisin klo 12. Kaikki kirkkohetket ovat tallenteina katsottavissa lähetysajasta alkaen toistaiseksi Facebookissa sekä seurakunnan YouTube-kanavalla. Ajantasaiset tiedot löytyvät nettisivujen tapahtumakalenterista (www.vantaanseurakunnat.fi/ tapahtumat).

MUUALLA Seurakunnan työntekijät tavoitat puhelimitse ja sähköpostilla. Yhteystiedot löytyvät seurakunnan nettisivuilta (www.hakunilanseurakunta.fi). Koliksen kesäperjantait Avoin nuortenilta Kolohongan nuortentilassa perjantaisin klo 17–21.30 yhteistyössä Vantaan NMKY:n kanssa. Ensivauvat on ryhmä ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa 10 viikon ajan. Syksyllä kaksi ryhmää: 1. ryhmä 1.9.–3.11., ja 2. ryhmä 17.11.–2.2. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: birgitta.tasavuori@ evl.fi.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3, avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, ensisijaisesti puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys puhelimitse elokuun ajan (ei avovastaanottoa) p. 09 830 6472 ti klo 9–11. Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia – apua ja tukea Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Lammenrantamessu su 16.8. klo 10 Lammaslammen rannassa minigolfkentän läheisyydessä. Liturgi Matti Hyry, saarna Jukka Nevala, kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Helsingin Palokunnan

Terhi Viljanen vihkii pariskuntia Pyhän Laurin kirkon Hääyö-tapahtumassa.

Menokasvo

Nyt ehtii vielä kosia! Pyhän Laurin kirkossa järjestetään syyskuussa Hääyö-tapahtuma. Kenelle se on tarkoitettu, Tikkurilan seurakunnan pappi Terhi Viljanen? – Kahdennentoista kerran järjestettävä Hääyö-tapahtuma on tarkoitettu pareille, jotka haluavat helpot ja yksinkertaiset mutta silti arvokkaat ja omannäköiset häät. Paikalla on useita pappeja, joten jokainen pari ehtii käydä papin kanssa vihkikeskustelun. – Hääyöhön ei ole ennakkoilmoittautumista, joten on kiinnostavaa nähdä, miten pitkä ilta on edessä. Noudatamme tilaisuudessa tarkasti viranomaisten koronavirusohjeistusta. Miten pariskunta voi valmistautua Hääyöhön? – Naimisiinmenoa varten on tilattava avioliiton esteettömyystodistus seurakunnasta, keskusrekisteristä tai osoitteesta esteidentutkinta.fi viimeistään viikkoa ennen toimitusta. Mukana on oltava myös henkilölli-

syystodistukset ja sormukset. Muuten vihille voi tulla sellaisissa vaatteissa ja sen kokoisella seurueella kuin haluaa. Jos pari haluaa mennä salaa naimisiin, vihkimisen todistajat löytyvät seurakunnan puolesta. Miten vihkitoimitus poikkeaa tavallisesta kirkkovihkimisestä? – Vihkitoimitus on melko samanlainen kuin perinteisissä häissä. Papin puhe kuitenkin on lyhyempi ja kanttori valitsee häämusiikin. – Tapahtuma alkaa Pyhän Laurin kappelilla etkoilla, jolloin alkaa vihkivuorojen jakaminen. Hääpareille on tuolloin tarjolla kahvia ja hääkakkua. Vihkimiset aloitetaan kello 19, ja sen jälkeen pareja vihitään niiden määrästä riippuen kirkossa noin 15 minuutin välein. Vihkimisiä toimitetaan myös kappelissa ja kirkon asehuoneessa. MARJO KYTÖHARJU Hääyö-tapahtuma pe 18.9. Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Tilaisuus alkaa klo 18 vihkiaikojen jakamisella Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Lisätiedot: www.hääyö.fi

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.8.

Soittokunta avustaa johtajana Esko Heikkinen. Leijonaklubi tarjoaa kirkkokahvit. Päivähartaus verkossa ke 19.8. klo 13. Kuultavissa kirkosta os. hameenkylanseurakunta.fi. Jarna Wikström. Kirkkomaajuhla ke 19.8. klo 18. Jukka Nevala, Hannu-Pekka Heikkilä. Kierros uurnalehdossa ja seurat seurakuntasalissa. Messu su 23.8. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Liturgia Jukka Nevala, saarna Jaakko Simojoki. Kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Kirkkokahvit ja siioninvirsiseurat su 23.8. klo 11. Jaakko Simojoki, Jukka Nevala, Matti Hyry, HannuPekka Heikkilä. Päivähartaus verkossa ke 26.8. klo 13, hameenkylanseurakunta.fi. Miika Koistinen. Pappi päivystää ma-pe klo 9–13 puhelimitse, kts. yllä. Mahdollisesta tapaamisesta tai tulosta kirkkoon hiljentymään sovitaan päivystävän papin kanssa.

TULOSSA Perhekerhot alkavat viikolla 35. Kerhopaikat ja aikataulut tarkemmin nettisivuillamme hameenkylanseurakunta.fi. Perheiden metsäseikkailu la 5.9. Ilmoittautua voi 28.8. asti Minna Rosendahlille. Lisätiedot nettisivuiltamme. Yhteisen pöydän ruokailut keskiviikkoisin pyritään aloittamaan syyskuun 2. päivästä alkaen.

VERKOSSA Messut suorina lähetyksinä kirkosta verkko-osoitteesta hameenkylanseurakunta.fi. Päivähartaudet keskiviikkoisin klo 13 samasta osoitteesta.

LAMMASKUJA 2A Cafe Pähkinä on suljettu toistaiseksi.

LAMMASKUJA 2B ”Luetaan yhdessä” ti 25.8. klo 10–12.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Vapaalan kohtaamispaikka to 27.8. klo 11–12. Varttuneen väen hengellinen kohtaamispaikka, Jaakko Kara. Piiri kokoontuu joka toinen viikko, vuoroviikoin Kenian lähetyspiirin kanssa.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Kirkollisten toimitusten tilavarauk-

set arkisin klo 9–14, p. 09 8306 333 Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, papin tapaamisen voi sopia päivystysnumerosta Diakoniatyön puhelinpäivystys elokuussa ti ja to klo 9–11, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on kesällä auki yksityistä hiljentymistä varten ma–pe klo 9–12. Kirkkoherranvirasto palvelee elokuussa puhelimitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen. Messu su 16.8. klo 10. Ilkka Luukka, Minttu Haapalainen, Jussi Salonen. Messu lähetetään suorana Korson seurakunnan YouTube-kanavan kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. Perhekerho ma 17.8. ja 24.8. klo 12–15 lasten tiloissa. Perhekerho pe 21.8. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Messu su 23.8. klo 10. Minttu Haapalainen, Elina Aro. Messu lähetetään suorana Korson seurakunnan YouTube-kanavan kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 20.8. ja 27.8. klo 9–11.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 18.8. ja 25.8. klo 9–11.30.

MUUALLA Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554. Papin tapaamisen voi sopia päivystysnumerosta. Diakoniatyön puhelinpäivystys ti ja to klo 9–11, p. 050 573 6376. Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystää keskiviikkoisin klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp).

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–14 puhelimitse 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Diakoniatyöntekijät: Puhelinpäivystys

Tikkurilan seurakunta

GALANTIT VILLIT -IMPROVISAATIOKONSERTTI pe 4.9. klo 20 Korson kirkossa Esa Pietilä saksofoni ja äänisuunnittelu Assi Karttunen cembalo ja äänisuunnittelu

L’AMANTE SEGRETO – BAROKIN NAISSÄVELTÄJIEN AARTEITA la 5.9. klo 18 Korson kirkossa Ombra Sonora Petra Schauman laulu Mirva Laine barokkiviulu Ritva Hautsalo viola da gamba ja lirone Päivi Vesalainen cembalo ja urut

ANKKABAROCKIN 5-VUOTISJUHLAKONSERTTI su 6.9. klo 18 Korson kirkossa Ensemble Nylandia, joht. Matias Häkkinen Tiia Maria Saari sopraano Katariina Kopsa sopraano Paula Patosalmi altto Jussi Salonen tenori Tuomas Heikkilä basso Vantaan kanttorien kuoro Konsertteihin on vapaa pääsy, ohjelma kuhunkin konserttiin 20/10 €.

ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706 katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Laura Maria Latikka 044 422 0405, Laura Leverin 050 467 2434, Ben Ahlroos 050 535 2450, Vappu Olsbo 050 414 5610, Katri Uutela 050 436 7712.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Syksyllä alkavasta toiminnastamme tiedotamme nettisivuilla ja somessa. Raamattuopetus to 13.8. klo 13. Danielin kirja 3, Päivi Peittola. Messu su 16.8. klo 10. Saarna Jarkko Korhonen. Messun jälkeen lähetystilaisuus, jossa Jarkko ja Pirita Korhonen kertovat lähetyslentotyöstä Tansaniassa ja kuulemme perheen tulevaisuudensuunnitelmista.

Silmukkasiskot jatkavat kokoontumistaan keskiviikkoisin klo 9.30–12. Avoin raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.30. Raamattu- ja rukouspiiri to 20.8. klo 13. Messu su 23.8. klo 10. Laura Maria Latikka, saarna Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi ja Tiia Maria Saari. Kirkkokahvilla rovasti Vappu Olsbon eläkkeellejäämisjuhla.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Savityöpaja ke 26.8. klo 12. Teemme pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 14e/ lukukausi. Lisätietoja Irene p. 050 573 6329. Asolan silmukkaryhmä to 27.8. klo 16. Neulotaan ja virkataan kahvikupposen ääressä. Lisätietoja Irene p. 050 573 6329.

MUUALLA Toivoa naisille Hanna-rukouspiiri ma 24.8. klo 18–19.30 Lampirannalla, Tertunkuja 4 B.

Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–14. p. 09 830 6333. Kastevaraus myös sähköisesti: asiointi.vantaanseurakunnat.fi/ baptism Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Keskusteluapua on saatavilla puhelimitse ark. ma–pe klo 9–13 puh. 09 830 6202 ja sekä päivittäin klo 13–18 numerosta 09 8306 699. Diakoniapäivystys Diakoniatyöltä neuvontaa ja ohjausta taloudellisesti haastaviin tilanteisiin p.050 439 9651 ma, ke, pe klo 9–11. diakonia.tikkurila@evl.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. 1.6. alkaen auki ma klo 12–18 ja ti – pe klo 11–19 Elokuussa Pyhän Laurin kirkossa pidetään sunnuntaisin konfirmaatiomessuja, joihin kutsutaan vain konfirmoitavia ja läheisiä. Laurin päiväkonsertti 13.8. klo 12 Susanna Haavisto, laulu & Mari Kätkä, harmonikka. Vapaa pääsy. Max 120 henkilöä alasalissa ja 30 parvella. Ei ennakkovarauksia. Laurin päiväkonsertti 20.8. klo 12 Jazztrio The Watercolors. Vapaa pääsy. Max 120 henkilöä alasalissa ja 30 parvella. Ei ennakkovarauksia. Laurin päiväkonsertti 27.8. klo 12 Johanna Almark laulu & Henrik Wikström, piano. Vapaa pääsy. Max 120 henkilöä alasalissa ja 30 parvella. Ei ennakkovarauksia.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223. Messu su 16.8. klo 10–11.30, Annaelina Mäkilampi, Raine Talvisto, Iina Katila. Messu su 23.8. klo 10–11.30, Terhi Viljanen, Jyrki Kaukanen, Samppa Laakso. Messussa istutaan turvavälein. Saliin mahtuu 25 osallistujaa ja aulaan toiset 25.

MUUALLA Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebook: Tiksin lapset ja perheet Tikkurilan seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen saat sähköpostitse http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 13/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.8.

VERKOSSA Messut suorina lähetyksinä kirkosta verkko-osoitteesta hameenkylanseurakunta.fi. Päivähartaudet keskiviikkoisin klo 13 samasta osoitteesta.

LAMMASKUJA 2A Cafe Pähkinä on suljettu toistaiseksi.

LAMMASKUJA 2B ”Luetaan yhdessä” ti 25.8. klo 10–12.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 20.8. ja 27.8. klo 9–11.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 18.8. ja 25.8. klo 9–11.30.

Tikkurilan seurakunta

GALANTIT VILLIT -IMPROVISAATIOKONSERTTI pe 4.9. klo 20 Korson kirkossa Esa Pietilä saksofoni ja äänisuunnittelu Assi Karttunen cembalo ja äänisuunnittelu

MUUALLA Toivoa naisille Hanna-rukouspiiri ma 24.8. klo 18–19.30 Lampirannalla, Tertunkuja 4 B.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.8.

Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, Vain puhelimitse tai sähköpostitse. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit(at)evl.fi. Diakoniapäivystys: Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Seuraa verkkosivujamme www.vantaankoskenseurakunta.fi.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Messu su 16.8. klo 10. Papit Hannu Pöntinen, Jere Hämäläinen, kanttori Ritva Holma. Messu su 23.8. klo 10. Papit Auli

Saarsalmi-Paalasmaa, Laura Sydänmaanlakka, kanttori Katariina Kopsa. Kristillisen meditaation ilta ma 24.8. klo 18. Hengähdetään ja rukoillaan kristillisen meditaatioperinteen hengessä, viivytään Jumalan läsnäolossa. Ilta sisältää johdattelun aiheeseen, virikepuheen, meditaation ja yhteisen jakamisen. Why so Myrtsi -ohjelmaa: lapsille temppurata to 27.8. klo 17–19. Kahvio avoinna klo 17–20.

Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Seuraa verkkosivujamme www. vantaankoskenseurakunta.fi ja www.kirkkovantaalla.fi. Seuraa sosiaalisen median kanaviamme Facebookissa (Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet), Instagramissa (Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko) ja Twitterissä (Vantaankosken seurakunta).

KIVISTÖN KIRKKO

Vanda svenska församling

Laavatie 2 Iltamessu su 23.8. klo 18. Papit Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Laura Sydänmaanlakka, kanttori Katariina Kopsa.

MUUALLA Parkkihalli soi kuin katedraali -konsertit to 27.8. klo 19 ja 20 Kilterinparkki A -parkkihallissa, käynti Kilterinkaaren kautta. Vanhaa musiikkia modernissa ympäristössä esittävät klo 19 Kari Jerkku & huilut, klo 20 Korona-kvartetti. Osa Why so Myrtsi -tapahtumaa. Kesto n. 20 min. Vapaa pääsy.

VERKOSSA Jumalanpalveluksia voi seurata seurakunnan verkkosivulla www. vantaankoskenseurakunta.fi ja

Elämänkaari HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Eleonora Aurora Urania Geroumos-Hakamäki, Hugo Matias Koivula, Ellen Maria Lahtinen, Oona Ilona Mustonen, Kerttu Selina Nousiainen, Aarni Olavi Relander, Amelia Viveca Siltala, Meea Elisa Ellen Vauhkonen. Avioliittoon kuulutettu Darryl Severight ja Salla Maaria Savolainen, Niko Juhani Wall ja Laura Maria Katariina Kukkonen. Hautaan siunattu Rut Elisabet Vikholm 94 v, Orvokki Väistö 79 v, Tarmo Juhani Hakavuori 76 v, Pekka Olavi Virtanen 73 v, Leila Tellervo Laaksonen 71 v, Klas Risto Sakari Hellén 69 v, Antti Niklas Mäntylä 29 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Julius Eemeli Mäkinen, Aada Elisabeth Kortelainen, Nella Sofia Amanda Sihvo, Armas Heikki Ilmari Parviainen, Arttu Ilmari Erkinpoika Turpeinen. Avioliittoon kuulutettu Jouni Juhani Vierimaa ja Pia Johanna Husu.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 13/2020

Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262. Sommaröppet ti-fr kl. 9–12, måndagar stängt vandasvenska@evl.fi. Diakonimottagning to kl. 10–11.30 (juni-aug)

HELSINGE KYRKA S:T LARS Högmässa sö 16.8 kl. 10 – Välsignelse i samband med skolstart. Högmässa sö 23.8 kl. 10 Våra högmässor från Helsinge kyrka S:t Lars kl. 10 strömmas också via vår Facebooksida https:// www.facebook.com/VandaSvenskaForsamling/ Helsinge kyrka S:t Lars  somma-

Hautaan siunattu Aimo Antero Nummi 89 v, Juhani Erik Kupias 79 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Väinö Edvard Johannes Taponen, Jere Juhani Niemelä, Niko Juhani Kukkola, Eemeli Manu Vihtori Pölkki, Havu Aatos Sievänen. Avioliittoon kuulutettu Tuomas Ville Juhani Kouvolainen ja Tessa Elisabet Härkönen, Jose Johannes Kangasluoma ja Essi Leena Suni. Hautaan siunattu Raimo Olavi Syrjälä, 76 v, Anna-Liisa Koskinen 75 v, Eija Kaarina Funck 75 v, Jouko Kalevi Lehtonen 63 v, Esa Juhani Parkkari 60 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Vincent Johannes Tapio Jensen, Marleena Karoliina Ilveskivi, Sofia Ilona Ilveskivi, Siiri Iona Katariina Kuutti, Oskari Tapio Viitanen, Anni Elina Amanda Salmi, Veronica Eva Adele Pitkänen, Mila Sofia Turunen, Julia Amanda Josefina Pohjonen, Ellen Livia Aurora Holopainen, Leo Kristian Johannes Siivola, Rafael Johan Välimäki, Gabriel Oswald Välimäki, Oliver Lauri

röppet i augusti må kl. 12–18, ti– fre kl. 11–19. Sommarguiden på plats må kl. 12–18, ti–fre kl. 11–18 och sö under evenemang. Gratis guidning reserveras i förväg via guiden tfn 050 466 4202 eller via Tikkurilan seurakunta 09 8306 717 (kl. 9–14). Begränsat antal besökare. Barnverksamhet: uppstart av församlingens dag- och pysselklubbar i medlet av augusti. Info: barnledare hanna-mari.hoglund@evl.fi, 050 341 4964 och vandasvenskaforsamling.fi

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE Keskusteluapua koronakriisin aikana: Kuurojendiakoni Seija Einola yhteydenotot ensisijaisesti tekstiviestillä / whatsapp -vidot 050 338 6212 tai skypellä. Vastanotot tiistaisin klo 9–11 Koskikeskus, Vernissakatu 4 ja parillisen

Juhani Gröhn, Jimi Juuso Mikael Kemppainen, Joa Axel Asser Tuoma, Kerttu Dagmar Tamminen, Toivo Armas Matias Pesonen. Avioliittoon kuulutettu Lauri Oskari Puranen ja Mari-Minnea Lehtomäki, Jaakko Kalevi Sippola ja Liisa Karoliina Saarilampi, Toni Arto Toivonen ja Riikka Tuulia Hatakka, Joni Niilo Tapani Kemppainen ja Fanni Mathilda Keskikiikonen, Janne Juhani Silvonen ja Saara-Emilia Orvokki Hellsten. Hautaan siunattu Pentti Olavi Juntunen 71 v, Dieu Minh Tan 65 v, Jenny Kaarin Soljava 98 v, Iida Maria Pesonen 88 v, Pekka Wälläri 76 v, Martti Ensio Korpinen 81 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Alda Helena Talvikki Kivinen, Emmi Olivia Kouvonen, Lumi Helmi Livia Nousiainen, Henri William Portaanpää, Lilja Emilia Valkeapää, Ronja Maija Margareta Österlund, Alvar Aukusti Hämäläinen, Jasse Jalmari Järviluoma, Jooa Johannes Järviluoma, Amanda Anelma Kivelä, Eely Koskinen, Juuli Johanna Mero. Hautaan siunattu Sirkka Annikki Avanne 94 v, Jouko Kalervo Rosenström 94 v, Iris Maria Kujansuu 92 v, Marianna Tarjomaa 91 v, Comfort Asante 58

viikon torstaina klo 14–16 Virtakirkossa, Rajatorpantie 8.

NÄKÖVAMMAISILLE Terhi Suonsivu, puhelinajat tiistaisin ja torstaisin klo 9–11 p. 09 830 6278, 050 381 8758 / soittopyyntö / tekstiviesti. Lomalla 3.–30.8.

KEHITYSVAMMAISILLE Keskusteluapua koronakriisin aikana: Kristiina Tuohimaa-Salminen, kehitysvammaistyön diakoni p. 050 433 4232. Mahdollisuus myös Whatsapp ja videopuheluihin.kristiina.tuohimaa-salminen@ evl.fi Sami Suhonen, diakoniapastori p. 044 422 0427 sami.p.suhonen@evl.fi. Voit jättää viestin tai soittopyynnön, jos emme heti vastaa

HILJAISUUDEN TAPAHTUMAT JA RETRIITIT Tutustu syksyn 2020 Vantaan seurakuntien järjestämiin hiljaisuuden tapahtumiin sivustollamme. Mukana uusia retriittipaikkoja ja ohjaajia https://www.vantaanseurakunnat.fi/tutki-uskoa/retriitit Lisätietoja laura.ohtonen@evl.fi ja tarja.korpela@evl.fi.

v, Leila Tuulikki Kouhio 86 v, Hannu Tapani Sauri 72 v, Erkki Oiva Virkkunen 77 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Arno Olavi Ali Kristian Sjöblom, Aatos Matti Mikael Pelkonen, Toni Akseli Alestalo, Adessa Maria Elisabeth Takkinen, Aaro Veikko Juhani Kulmala, Valto Oskari Ojares, Saimi Lumi Aurora Hofman, Emma Tuija Eveliina Sell, Eero Johannes Korkea-aho. Avioliittoon kuulutettu Perttu Veli Olavi Piispa ja Tia Maria Lohtander. Hautaan siunattu Erkki Armas Uljas 91 v, Eila Mirjami Hämäläinen 87 v, Timo Väinö Antero Jaakkola 84 v, Leena Marjatta Sjövall 74 v, Liisa Elsa Irmeli Sironen 69 v, Erkki Joonas Tapio Pasanen 58 v, Ari Tapani Hytönen 52 v, Jaana Susanna Turunen, Rauni Onerva Uljas.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döpta Eden Inga Eeva Häkkinen, Elias Julian Seppä, Thomas Eero Edvin Vähä-Savo. Döda Eevi Maire Åkerman 94 år.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA â&#x20AC;&#x201C; 13/2020

Uusi kirkko alkaa hahmottua Paljon on vielä tehtävää, mutta todennäköisesti Tikkurilan kirkko valmistuu aikataulussa. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA MARIANNA SIITONEN

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 13/2020

akennustelineitä peittävässä pressussa on ote psalmista 127: ’’Jos Herra ei taloa rakenna, turhaan näkevät rakentajat vaivaa’’. Herran ahkeruutta rakennustöissä on vaikea arvioida, mutta ainakin rakentajat näyttävät saaneen paljon aikaan. Tikkurilan uusi kirkko on vielä pitkälti piilossa telineiden ja pressujen alla, mutta alkaa hahmottua. Seinät ja katot ovat pystyssä. Ulkokattoon asennetaan keraamisia savitiiliä. Osa ulkoseinän tiiliverhoilusta näkyy jo kadulle ja näyttää sopivan yhteen vastapäisen rakennuksen,

Vantaan kaupungintalon keltaisen tiiliseinän kanssa. KIRKKOSALI ON vielä niin täynnä rakennustelineitä, että sen kuvitteleminen vaatii vähän enemmän mielikuvitusta, mutta ylemmistä kerroksista löytyy valmiimpiakin tiloja. Erityisesti ylimmässä eli neljännessä kerroksessa on jo tehty pintojakin valmiiksi, yhdessä huoneessa jo toimistokalusteitakin malliksi. Kirkosta tulee työpaikka noin 150:lle Tikkurilan seurakunnan, Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan ja Vantaan seurakuntien yhteisten palveluiden työntekijälle, mutta ennen kaikkea rakennus, jonka van-

taalaisten toivotaan ottavan omakseen. Tähän on pyritty erillisellä palvelumuotoiluhankkeella ja kysymällä vantaalaisten toiveita uutta kirkkoa varten. – Tästä tulee kirkko, jossa voi aina tulla pistäytymään, Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast lupaa. Ala-aulaan tulee infopiste, jossa on aina työntekijä paikalla. Alakerrasta löytyvät myös kahvilatila, johon etsitään parhaillaan yrittäjää, sekä lapsiperheitä varten tuleva Pienten paikka. – Palvelumuotoiluhankkeessa kävi ilmi, että perheet toivovat paikkaa, jossa voi käydä vessassa, läm-

arkkitehtitoimisto OOPEAA ovat olleet mukana alusta asti ja sitoutuneet siihen, että budjetti ja aikataulu pitävät. Tikkurilan kirkon peruskivi muurattiin huhtikuussa 2019. Valmista pitäisi olla ensimmäisenä adventtina. – Siihen pyritään ja nyt ollaan aikataulussa. Kuitenkin tärkeämpää kuin se, että pystytään avaamaan kirkko ensimmäisenä adventtina on se, että kaikki on silloin valmista, Janne Silvast sanoo. Työpäällikkö Tomi Varonen Lujatalo Oy:stä arvioi, että aikataulussa ei olla ihan sataprosenttisesti, mutta on varsin mahdollista, että Hoosianna päästään kajauttamaan uudessa kirkossa. – Suurimmat yllätykset ovat johtuneet koronatilanteesta. Poikkeustila aiheutti sen, että monet asiat työmaalla piti miettiä uudestaan, Varonen kertoo.

Kirkon näyttävä pääty on vielä piilossa ja kirkkosali rakennustelineiden peitossa. Toimistohuoneet ovat valmiimpia. Ovensuun taidetiilet ovat paikoillaan ja kirkkosalin seinässä on jo kastepuu, johon ripustetaan kastettujen nimiä.

”

Tästä tulee kirkko, jossa voi aina tulla pistäytymään. JANNE SILVAST

mittää ruokaa lapselle ja vaihtaa vaipan, Silvast kertoo. Uuden kirkon avainsana on monikäyttöisyys. Monia tiloja voi jakaa käyttötarpeen mukaan, eikä toimistotilojakaan rakenneta enää niin, että jokaisella olisi oma työhuone. Myös kirkkosali on muunneltava. Alttarin paikkakin voi vaihtua sen mukaan, millainen tilaisuus kirkkosalissa on ja paljonko siellä on väkeä. TIKKURILAN KIRKKOA rakennetaan niin sanotulla allianssimallilla, joka tarkoittaa sitä, että eri osapuolet eli rakennuttaja Vantaan seurakuntayhtymä, rakentaja Lujatalo ja

Vantaan seurakunnilla on ollut ongelmia kirkkorakennustensa kanssa: vuotavia kattoja, sisäilmaongelmia, kalliita korjaustoimenpiteitä. Tikkurilan kirkkoakin rakennetaan, koska 1950-luvulla rakennettu edeltäjä oli niin huonokuntoinen ja sisäilmaongelmainen, että se määrättiin käyttökieltoon vuonna 2013. Miten vastaavalta tilanteelta vältytään? – Aiemmista virheistä on otettu opiksi. Tähän kirkkoon ei esimerkiksi tule kellaria ja rakennuksessa on tuulettuva alapohja, Silvast sanoo. – Kirkkoon on valittu koeteltuja ja hyväksi havaittuja ratkaisuja. Runko on massiivinen, katoissa hyvät kallistukset ja kosteuden hallintaan on kiinnitetty aivan erityistä huomiota, Lujatalon Tomi Varonen kertoo. Miltä kirkkotyömaalla näyttää? Katso video osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

– On vaikea hyväksyä, jos kodittomia tulee omaan naapurustoon. Tiimimme pitää huolen siitä, että alue säilyy rauhallisena, Hirundon yksikönjohtaja Borislav Borisov vakuuttaa.

Hirundossa on selvitty ilman koronatartuntoja Päiväkeskus Hirundo ja sen yhteydessä oleva hätämajoitus auttavat Suomeen saapuneita Romanian ja Bulgarian romaneja koko pääkaupunkiseudulla. TEKSTI MIIKA AUVINEN KUVA VILLE PALONEN Diakonissalaitoksen Hirundo on päiväkeskus, jonka asiakkaita ovat pääosin Bulgarian ja Romanian romanit. Juuri Helsingin Vallilaan muuttaneen keskuksen yhteydessä tarjotaan myös hätämajoitusta liikkuvalle väestölle ja Euroopan ulkopuolelta tulleille paperittomille. Hirundo tarjoaa asiakkailleen yhden lämpimän aterian päivässä ja mahdollisuudet suihkuun sekä pyykinpesuun. Työntekijät neuvovat asiakkaita töiden etsimisessä, viranomaisten kanssa asioimisessa ja terveyskysymyksissä. Hirundon ja hätämajoituksen yksikönjohtaja Borislav Borisovin mukaan ennen korona-aikaa Helsingissä oli liikkuvaa väestöä noin 250, joista 200 palasi Bulgariaan ja Romaniaan pahimman kriisin ajaksi. Borisovin mukaan Hirundossa on ollut muutama koronaepäily. – Olemme testanneet oirehtivia, mutta testit ovat olleet negatiivisia. Aluksi asiakkaat nauroivat, kun desinfioimme ovia, painikkeita ja vessoja jatkuvasti. Nyt he tajuavat, että toiminta oli fiksua, Borisov sanoo. Suomeen palannut Hirundon asiakas Ion Stoica kertoo, ettei koronatilanne aiheuttanut hänelle ongelmia. Tilanne Romaniassa oli hallinnassa. Kymmenen vuotta Suomessa asunut

Stoica palasi Suomeen saadakseen pysyvän toimeentulon, sillä Romaniasta töitä ei ole löytynyt. – Olen todella tyytyväinen Hirundon palveluihin, ruokailuun, majoitukseen ja muuhun apuun. Olen kiitollinen, Stoica sanoo.

”

HALUAN SANOA KAIKILLE HELSINGISSÄ JA VALLILAN ALUEELLA, ETTEI MEITÄ TARVITSE PELÄTÄ.

BORISLAV BORISOV Hirundo ja hätämajoitus muuttivat elokuun alussa Kalliosta Vallilaan, Inarintielle. Borisovin mukaan entinen rakennus ei ollut kunnossa, ja ikääkin sillä oli. Keskuksen sijainti on tärkeä tekijä, sillä Hirundon asiakkailla ei ole varaa bussilippuihin. Matkakortti on heille liian kallis, eikä sellaista saa ilman henkilöllisyystodistusta. – Haluan sanoa kaikille Helsingissä ja Vallilan alueella, ettei meitä tarvitse pelätä. Meille voi sanoa, jos jokin hiertää mieltä, Borisov kertoo. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 13/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.8.

Kirkoissa soi TORSTAINA 13.8.

Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Esa Pietilä, saksofoni ja äänisuunnittelu, Assi Karttunen, cembalo ja äänisuunnittelu. Vapaa pääsy, ohjelma ovelta 20/10 e.

Susanna Haavisto, laulu & Mari Kätkä, harmonikka klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Vapaa pääsy. Max 120 henkilöä alasalissa ja 30 parvella. Ei ennakkovarauksia.

LAUANTAINA 5.9.

TIISTAINA 18.8.

Ankkabarock: L’Amante Segreto – Barokin naissäveltäjien aarteita klo 18 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Ombra Sonora, Petra Schauman, laulu, Mirva Laine, barokkiviulu, Ritva Hautsalo, viola da gamba ja lirone, Päivi Vesalainen, cembalo ja urut. Vapaa pääsy, ohjelma ovelta 20/10 e.

Vaskivuoren lukion musiikin lukiodiplomikonsertti klo 17 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3, Vapaa pääsy.

TORSTAINA 20.8. Jazztrio The Watercolors klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Vapaa pääsy. Max 120 henkilöä alasalissa ja 30 parvella. Ei ennakkovarauksia.

SUNNUNTAINA 6.9.

TORSTAINA 27.8. Johanna Almark, laulu ja viulu & Henrik Wikström, piano klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Vapaa pääsy. Max 120 henkilöä alasalissa ja 30 parvella. Ei ennakkovarauksia. Parkkihalli soi kuin katedraali -konsertit klo 19 ja 20 Kilterinparkki A -parkkihallissa, käynti Kilterin-

Johanna Almark (laulu, viulu) ja Henrik Wikström (piano) esiintyvät Pyhän Laurin kirkossa to 27.8.20 klo 12. kaaren kautta. Vanhaa musiikkia modernissa ympäristössä esittävät klo 19 Kari Jerkku & huilut, klo 20

Korona-kvartetti. Osa Why so Myrtsi -tapahtumaa. Kesto n. 20 min. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 4.9. Ankkabarock: Galantit villit – improvisaatiokonsertti klo 20

Ankkabarockin 5-vuotisjuhlakonsertti klo 18 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Ensemble Nylandia, joht. Matias Häkkinen, Tiia Maria Saari, sopraano, Katariina Kopsa, sopraano, Paula Patosalmi, altto, Jussi Salonen, tenori, Tuomas Heikkilä, basso, Vantaan kanttorien kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma ovelta 20/10 e.

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa IDA STRANDBERG

Sunnuntaina 16.8. Harppumusiikkia klo 11.30 Helsingissä Temppeliaukion kirkon kesäkahvilassa, Temppelikatu 16 C. Villa soittaa musiikkia menneiltä aikakausilta. Vapaa pääsy. Vastaava tilaisuus myös 23.8. Musiikillinen rukoushetki klo 14 Helsingissä Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Jukka ja Tove Leppilampi, Yrjö Ikonen. Vapaa pääsy. Salonkisonaatteja pianolle ja viululle klo 15 Helsingissä Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Annemarie Åström, viulu, Anna Kuvaja, piano. Kraus, Mozart, Gade. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Tiistaina 18.8.

Helsingin Urkukesän päiväkonsertteja pääsee kuuntelemaan vielä elokuun loppuun saakka. Ruotsinkielisen seurakunnan Johannes församlingin urkuri Sixten Enlund soittaa Five O’Clock Organ -konserteissa tiistaina 18. ja 25.8. kello 17 Johanneksenkirkossa. 26.8. hänen kanssaan esiintyy Dag-Ulrik Almqvist.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 13/2020

Kesäillan musiikkihetki ”Illalla”. Lauluyhtye Virta yhdessä soitinyhtyeen kanssa klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Tuttuja ja harvinaisia teoksia mm. J.S. Bachilta, Jean Sibeliukselta, Leevi Madetojalta ja Cyrillus Kreekiltä. Vapaa pääsy.

Keskiviikkona 19.8.

Sid Hillen pianokonsertti klo 10.15 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa,

Lutherinkatu 3. Meditatiivista improvisaatiomusiikkia. Vierailumaksu 4 e. Vastaava konsertti myös 26.8.

Torstaina 20.8.

Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Helsingissä Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Dag-Ulrik Almqvist, urut. Vapaa pääsy. Mozart, Mozart! klo 18 Helsingissä Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Huilukvartettoja ja oopperasovituksia. Pauliina Fred, huilu, Minna Kangas, viulu, Laura Kajander, alttoviulu, Louna Hosia, sello. Liput 20 e osoitteesta fibo. fi/kauppa. Myynnissä 45 lippua.

Perjantaina 21.8.

Two Moons klo 15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille ja vieraileva artisti. Kokeellista musiikkia. Vierailumaksu 4 e. PopPaavali klo 18–22 Helsingissä Paavalinkirkon sisäpihalla, Sammatintie 5. Klo 18.30–20 laulaja-lauluntekijä Mikko Joensuu, klo 20–22 Lasten Hautausmaa -yhtye. Tiskijukkina toimivat Njetche K. ja Pastori Kanalan pyhäkoulu. Ota mukaan piknik-viltti ja -eväät.

Vapaa pääsy.

Lauantaina 22.8.

PopPaavali klo 18–22 Helsingissä Paavalinkirkon sisäpihalla, Sammatintie 5. Klo 18.30–20 Pelle Miljoona United, klo 20–22 punkbändi Wasted. Tiskujukkana Tokemon. Ota mukaan piknik-viltti ja -eväät. Vapaa pääsy.

Sunnuntaina 23.8.

PopPaavali klo 17–22 Helsingissä Paavalinkirkon sisäpihalla, Sammatintie 5. Klo 17.30–18.30 surf rock -yhtye Mary Ann Hawkins, klo 18.45–20 orkesteri Pietarin Spektaakkeli, klo 20.15–22 ska-bändi The Valkyrians. Tiskijukkana Lord Fatty. Ota mukaan piknik-viltti ja -eväät. Vapaa pääsy.

Torstaina 27.8.

Soiva kesäpäivä -konsertti: Silloinpa kesä minulla klo 12 Espoossa Leppävaaran kirkossa. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, joht. Kullervo Latvanen. Kesäkonserttisarjan päätöskonsertissa soi suomalainen kuoromusiikki. Kirkkosaliin mahtuu 75 kuulijaa. Vapaa pääsy.