Kirkko ja kaupunki 2020 14 Espoo by Kirkko ja kaupunki

27.8.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Kannattaako mennä naimisiin? s. 8

Piruettien jälkeen Mila Kajas-Virtanen alkoi opiskella teologiaa ottaakseen selvää, mistä kaikessa on syvimmältään kyse s. 16

Yö riippu matossa Jumalan taivaan alla s. 21

Pääkirjoitus

Eilen

Demokratia on taivaan lahja

Minä itsekään en ole se, mikä kuvittelin olevani. Sen tietäminen on anteeksiantamista.

LUTERILAISEN KIRKON Katekismuksessa, joka on tii vistelmä kirkon opista, todetaan, että hyvä esivalta on Jumalan parhaita lahjoja. Esivallan tehtävänä on suo jella kaikkia kansalaisia ja huolehtia oikeuden toteu tumisesta. Kun katsoo uutisia maailmalta, tulee mieleen, että on hienoa elää maassa, jossa saamme itse olla valitse massa tuota esivaltaa. Vaikka demokratiassa on puut teensa, se on paras olemassa olevista järjestelmistä. Maissa, joissa demokratiaa ei ole, esivalta nimittää it se itsensä ja valta vaihtuu joko hallitsevan klikin si sällä tai vallankumousten kautta. Tai sitten se ei vaih du lainkaan, vaikka näennäisesti järjestetään vaaleja. Vaalin tulos on päätetty ennakolta, ja se varmistetaan hiljentämällä oppositio ja laskemalla äänet väärin. DEMOKRATIA ON taivaan lahja, josta on syytä kiittää joka päivä kädet ristis sä. Se on lahja, joka on maailmalla har vinaista herkkua, uhanalainen laji. De mokratian ja vapauden puolesta toi mivan yhdysvaltalaisen Freedom Housen tutkimusjohtajan Sa rah Rebuccin mukaan demo kratia ja moniarvoinen yh teiskunta ovat tällä hetkel lä hyökkäyksen kohteena. Järjestön mukaan maail massa on vain kolme maa ta, jotka ovat täysin vapai ta. Ne ovat Suomi, Ruotsi ja Norja. The Economist Intel ligence Unitin listauksen mu kaan täysiä demokratioita,

Taas samaa lenkkipolkua tai Netflixiltaa. On kuin kasvoilleni olisi painettu pysyvä maski. Auta minua hengittämään.

AIDOSSA DEMOKRATIASSA, toisin kuin esimerkik si ValkoVenäjällä, ihmiset saavat äänestää, vaalitulos lasketaan oikein ja tulos vaikuttaa yhteiskunnan suun taan. Aidossa demokratiassa kunnioitetaan toisin ajattelevia ja pidetään huolta sananvapaudesta – sekä käytetään vapauksia vastuullisesti niin, et tei toisten oikeuksia ja ihmisarvoa poljeta. Pidetään huolta siitä, että saamme jatkossa kin nauttia demokratian lahjasta. Se ei ole tullut ilmaiseksi eikä säily automaattisesti. PAULI JUUSELA

Uutispäällikkö pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

”

RANSKALAINEN FILOSOFI SIMONE WEIL (1909–1943) KIRJASSAAN PAINOVOIMA JA ARMO

Tänään Anteeksiannon on osoitettu yhdistyvän psykiatrisen oireilun ja stressin vähenemisen lisäksi hyvinvointiin ja elämäntyytyväisyyteen, itsearvostukseen, hyviin ihmissuhteisiin ja konfliktinratkaisutaitoihin. PSYKOLOGI ANNE HAIKOLA TIEDE-LEHDESSÄ 9/2020

Iankaikkisesti Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja lempeitä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on antanut teille anteeksi Kristuksen tähden. KIRJE EFESOLAISILLE 4:32

MAAILMASSA ON VAIN KOLME MAATA, JOTKA OVAT TÄYSIN VAPAITA.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

En jaksaisi näitä näkymättömyyden päiviä, jolloin olen olemassa tuskin itselleni.

joissa vaalit ovat vapaita ja rehellisiä, on vain 22, jou kossa Suomi. Arkkipiispa Tapio Luoma muistutti kirkolliskokouk sessa pitämässään puheessa, että yksi kirkon tärkeistä tehtävistä on toimia sen hyväksi, että ihmisten luotta mus toisiinsa ja yhteiskuntaa palveleviin instituutioi hin säilyisi ja vahvistuisi. Kun seuraamme politikkaa, siis meidän kaikkien yhteisten asioiden hoitamista, olemme kiinnostuneita siitä, miten hoidamme tätä Ju malan luomaa maailmaa ja otamme toiset huomioon.

Kirkko ja kaupunki

14 27.8.2020

Seuraava lehti ilmestyy 10.9. KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Ensimmäiset viikot kesätöissä jännitti” Lähihoitajaopiskelija Abdiaziz Halas Had, 22, tekee töitä vanhusten parissa, tuomaroi opiskelijoiden näytelmiä ja unelmoi astronautin ammatista. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA VILJA HARALA

1 2

Kuka olet ja mitä teet? – Olen syntynyt Somaliassa ja muutin Suomeen vuonna 2006. Olin silloin kahdeksanvuotias. Muistan muuton ja muutenkin lapsuudestani yllättävän paljon. Suomi on mukava paikka. Suurimman osan elämästäni olen elänyt täällä. Sanonkin Suomea toiseksi kotimaakseni. Tällä hetkellä opiskelen lähihoitajaksi Stadin ammattiopistossa. Miten kesä on sujunut? – Olen ollut kesätöissä Kontulan seniorikeskuksessa. Ensimmäiset viikot töissä jännitti, kun tajusin, että nyt ollaan oikeasti aikuisten maailmassa. Olen tehnyt kaikkia vuoroja: aamu-, väli-, ilta- ja yövuoroja. Mieluiten teen iltavuoroja. Yövuoroissa mietitytti se, että pitääkö silloin koko ajan juosta paikasta toiseen, mutta yöt ovat olleet rauhallisia.

Mikä on SAKUstars -tapahtuma ja miten se liittyy sinuun? – SAKUstars on ammattioppilaitosten välinen kulttuurikilpailu. Siinä kilpaillaan erilaisissa taidelajeissa, esimerkiksi näyttelemisessä, soittamisessa, laulamisessa ja valokuvaamisessa. Tai jos haluaa olla shakkimestari, tapahtumassa voi näyttää taitonsa myös shakissa. Vaikka SAKUstars on kilpailu, tärkeintä siinä on hauskanpito. – Olin ensimmäisen kerran mukana SAKUstarsissa kolme vuotta sitten.

Oppilaitospastori Sanna Uusitalo pyysi minut mukaan näytelmäryhmään, ja hän on ollut meidän ohjaajamme. Tänä vuonna en itse kilpaile vaan toimin tapahtumassa tuomarina. Nautin näyttelemisestä, mutta otin tuomarin homman vastaan ilomielin. Tämä on kuitenkin viimeinen vuoteni ammattiopistossa.

Minkälaisia unelmia sinulla on? – Haaveilen siitä, että olen joskus astronautti. Kun puhuin tästä isälleni toisen kerran, hän antoi unelmalleni siunauksen. Isä sanoi, että voin lähteä yrittämään astronautin uraa, mutta pitää olla myös varasuunnitelma. Niinpä haluan jatkaa opintoja lähihoitajasta sairaanhoitajaksi ja sitten lääkäriksi. Haaveissani minulla on jossakin vaiheessa kädessäni neurokirurgin paperit, ja sitten lähden opiskelemaan astronautiksi. – Maatilallamme Somaliassa tähdet ja kuu näkyivät ihanasti. Pienenä katselin tulen äärellä yötaivasta ja mietin, mitä kaikkea tähtien takana on. Olemmeko me yksin tässä maailmassa? Siitä lähti kosminen haaveiluni. Nyt minua kiinnostavat Nasan avaruusekspertit. He ovat lähettämässä ihmisiä Marsiin, ja siihen satsiin yritän joskus päästä mukaan. Uskon, että tästä galaksista löytyy jonkinlaista muutakin elämää. Ei voi olla, että meidän sininen planeettamme on ainoa.

Mikä sinulle on pyhää? – No nyt meni syvälle. Harvoin tulee mietittyä, mikä itselle on pyhää. – Minulle pyhää ovat perhe, kaverit ja oma henkinen hyvinvointi. ■ Abdiaziz Halas Had tuomaroi näytelmiä SAKUstars 2020 -kulttuurikilpailussa, joka järjestetään järjestetään Helsingissä 8.–10.9. Hybriditapahtuma kokoaa yhteen ammattiin opiskelevia taiteen harrastajia ympäri Suomen. Tapahtuma lähetetään verkossa suoratoistona, ja kisastudiosta voi seurata ohjelmaa, tuloksia, gaalalähetyksiä ja tunnelmaa. Lisätietoja: www.sakustars.fi/2020.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

Matka sisimpä Labyrintissä kulkeminen voi olla pyhiinvaellusta tai itsensä kuuntelemista. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA MARIANNA SIITONEN

ististä se alkaa – ja kahdesta tuhannen litran säkillisestä nyrkinkokoisia kiviä. Alvarinaukio Aalto-yliopiston kampuksella on tähän aikaan vuodesta tasaisen vihreä nurmikenttä, mutta elokuun viimeisenä lauantaina paikalla on kivistä rakennettu labyrintti. Pop up -henkeen toteutettava labyrintti on osa Tapiolan seurakunnan järjestämää Pientä pyhiinvaellusta. Labyrintti tehdään klassisen mallin mukaan: ensin maahan ladotaan ristikuvio ja sen ympärille lisätään kaarevia kehiä. SAMANTAPAINEN LABYRINTTIKUVIO löytyy Suomessa muutamien keskiaikaisten kivikirkkojen seinämaalauksista. Sipoon kirkossa labyrintin keskelle ristikuvion viereen on kuvattu ihmishahmo. Sitä on selitetty eri tavoin. Monien tutkijoiden mukaan maalaus kuvaa perinteistä leikkiä, jossa pojan kuului noutaa tyttö labyrintin keskeltä. Labyrintin keskellä seisovan hahmon voi nähdä myös perille päässeenä pyhiinvaeltajana, sillä labyrinttiä pidetään pyhiinvaelluksen symbolina. Keskiajan Euroopassa labyrintin kiertäminen oli pyhiinvaelluksen korvike niille, joilla ei ollut mahdollisuutta lähteä pitkälle ja vaativalle matkalle. Labyrinttikuvioita tehtiin kirkkojen lattioihin ja puutarhoihin, ja niiden läpi kuljettiin rukoillen, joskus polvillaan. Kuuluisa on esimerkiksi Ranskassa Chartresin katedraalin lattiassa oleva labyrintti. NYT KORONAEPIDEMIA rajoittaa matkustamista ulkomaille, ja monen haaveet ja suunnitelmat ovat jäissä. Alvarinaukiolla labyrintin paikkaa mittaileva pappi Kati Pirttimaa sanoo, että aina ei tarvitse lähteä kauas kokeakseen uutta. Labyrintissä voi tehdä erilaisen matkan. Eikä eksymistäkään tarvitse pelätä. Labyrintissä on vain yksi ainoa reitti kuvi-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

on keskelle ja sieltä pois. Ne rakennelmat, joissa taruissa ja elokuvissa harhaillaan, eivät ole labyrinttejä vaan sokkeloita. – Labyrintissä ei ole umpikujaa, koska Jumalan ohjaamassa elämässä ei ole umpikujaa, vaikka joskus siltä tuntuisikin, Pirttimaa sanoo. MUTTA MITÄ labyrintissä kulkiessa tapahtuu tai pitäisi tapahtua? – Perinteinen kristillinen tapa kulkea labyrintti on niin, että sisään mennessä keskitytään asioihin, joista halutaan luopua. Keskustassa

pysähdytään Jumalan läsnäoloon. Ulos kulkiessa mietitään, mihin suuntaan halutaan elämässä lähteä ja mihin Jumala kutsuu. Mutta labyrintin voi vaeltaa ihan mistä tahansa katsomuksesta käsin tai vain hiljentyäkseen. Voi pysähtyä kuuntelemaan, mitä itsessä tapahtuu ja kuinka jaksaa. Jokainen löytää itse oman tapansa ja tahtinsa kulkea, Pirttimaa tiivistää. – Niin kuin hengelliset harjoitukset usein ovat, myös labyrintti on simppeli mutta toimiva.

SANNI NURMI

än

Kirkko ja kaupunki verkossa

”

Sisään mennessä keskitytään asioihin, joista halutaan luopua, keskustassa pysähdytään ja ulos kulkiessa mietitään, mihin suuntaan halutaan elämässä lähteä. KATI PIRTTIMAA

Pieni Pyhiinvaellus la 29.8. Tapiolasta Otaniemeen. Lähtö klo 10 Virsusta, Tapiontori 3 B. Noin klo 10.15 hiljaisuuden joogaa Otsolahden rannassa. Noin klo 11.15 pyhiinvaelluslabyrintti Alvarin aukiolla. Noin klo 12.30 luomakunnan rukoushetki Otaniemen kappelissa, Jämeräntaival 8. Kappelilla keittolounas 5 e ja pullakahvit 2 e, tuotto Naisten Pankille.

Turun saaristoa myötäilevä Pyhän Olavin merireitti houkuttelee pyhiinvaeltajia. Reitin ehdottomia kohokohtia ovat kirkot ja luonto. Kirkko ja kaupunki testasi Norjan kansallispyhimyksen Pyhän Olavin (995–1030) Suomessa kulkemaa reittiä polkemalla Turusta Korppooseen. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Vanhemmuuden haasteiden keskellä on lohdullista, että nykyajankin lapset ovat kunnollisia ja kivoja.” ELINA VAITTINEN VERKKOKOLUMNISSAAN

SAKARI HUKKA

Seinämaalaus Sipoon vanhassa kirkossa, joka on rakennettu 1450-luvulla.

TAPIOLAN seurakunnan diakonissa Merita Hietanen innostui labyrintistä nähtyään sellaisen Edinburghin yliopiston kampuksella. Siellä se toimii opiskelijoille stressinhallinnan apuvälineenä. – Labyrinttiä voisi soveltaa monella tavalla, vaikkapa sururyhmissä. Sisäänpäin kulkiessa muistellaan menetettyä ja palatessa mietitään, miten elämä jatkuu tästä eteenpäin, Hietanen kertoo. Hietasen ja Pirttimaan mukaan labyrintti sopii hyvin myös kaikenlaisten huolten käsittelyyn. Mietteet jäsentyvät pikkuhiljaa keskustaa kohti kulkiessa, ja perillä ne saa jättää Jumalalle. Keskustasta palataan tähän hetkeen toivon kanssa. Alvarinaukion labyrintti puretaan Pienen pyhiinvaelluksen jälkeen. Sen kiville on kuitenkin luvassa pysyvä sijoituspaikka Velskolan kurssikeskuksessa, jonne rakennetaan pysyvä labyrintti. ■

Viikingin jalanjäljissä

Koitti muraalien aika Seinämaalauksia on nykyään muuallakin kuin kirkoissa. Upea muraali koristaa monen kaupunkitalon seinää. Kuvasimme kesän aikana Kirkko ja kaupungin Instagram-tilille kaikki pääkaupunkiseudun muraalit. Yleisön pyynnöstä ne on nyt koottu verkkosivuillemme kätevään karttaan, jota voi käyttää apuna muraalibongauksessa. Löydät jutun muraaleista ja kartan osoitteesta kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

Vihdoin oikea sukupuoli Anna Iivanainen sai sysäyksen Sinusta Minuksi -dokumenttiinsa seurattuaan läheisen ystävänsä sukupuolenkorjausprosessia. – Tiesin trans- ja muunsukupuolisten ihmisten oikeuksissa olevan puutteita, mutta ystäväni tilanne todella avasi silmäni. Aloitin niihin aikoihin myös seksuaalineuvojan opinnot, Iivanainen kertoo. Dokumenttielokuvan haastateltavat puhuvat lapsuudestaan ja korjausprosessistaan sekä yhteiskunnassa vallitsevan sukupuolittamisen vaikutuksista elämäänsä. Esille nousevat erityisesti nuorten vaikeudet. Espoossa diakoniatyöntekijänä toimivalle Iivanaiselle kuvaaminen on ollut jo pitkään tapa ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. – Sukupuolisuus on biologisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti paljon laajempi käsite kuin perinteinen voimassa oleva juridinen jako mies- ja naissukupuoleen. Moni transihminen on jo lapsena tajunnut, että hänellä on väärä sukupuoli, Iivanainen selvittää. Erityisen tärkeä identiteetin muodostumiselle on etunimi. – Kun ihminen kokee olevansa sisäisesti eri sukupuolta kuin mihin ulkoisesti on syntynyt, on hänellä yleensä ”väärä” nimi. Se muistuttaa, että minä en ole minä vaan tavallaan sinä. MARJO KYTÖHARJU Sinusta Minuksi -dokumentin ensi-ilta Helsingin Pride-viikolla 10.9. klo 16.15 Cinema Orionissa SIRPA PÄIVINEN

Anna Iivanainen ottaa kantaa kuvaamalla.

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

Hengen voimaa jumpasta Seurakunnissa on havahduttu siihen, että sielun lisäksi harjoitusta kaipaa myös keho. TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA

indfulnessia, pilatesta, gospellattareita, kävelylenkkejä ja kristillistä joogaa. Kauas on tultu niistä ajoista, jolloin seurakuntien tarjonta aikuisille oli lähinnä jumalanpalveluksia ja piirejä, joissa istutaan paikoillaan. Esimerkiksi Töölön seurakunnan Fokus-tilassa kauppakeskus Triplassa järjestetään tänä syksynä mindfulnessia ja pilatesta yhdistävä kurssi sekä kristillisen joogan kurssi. Kurssia vetävä joogaopettaja Rita Saari on juurruttanut kristillisen joogan perinnettä Suomeen ja tehnyt pitkään yhteistyötä seurakuntien kanssa. Hän ymmärtää hyvin, miksi hiljentymiselle ja kehon harjoittamiselle on kysyntää. – Kehossa tunnetaan tunteita, ja se on meidän instrumenttimme. Ajattelen, että keho on Pyhän Hengen temppeli, jossa asuu Jumalan henki, Saari kertoo. Jooga syntyi Intiassa. Saaren mukaan ei ole kuitenkaan ongelmallista sovittaa sitä kristilliseen perinteeseen. – Joogafilosofiassa puhutaan sielusta ja Jumalasta eri sanoin, mutta sen tavoite on yhteensopiva kristillisen hengellisen etsinnän kanssa. – Joogassa on aina korkeampi päämäärä. Harjoitukset johdattavat yhteyteen oman sielun ja Jumalan kanssa, Saari sanoo.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

JOOGAA VOI LÄHESTYÄ monesta näkökulmasta, ja sitä voi harrastaa eri syistä. Jokainen myös kokee harjoitukset ja joogan hyödyt omalla tavallaan. Jollekulle siitä voi tulla osa kokonaisvaltaista elämäntapaa, toinen saa siitä levollisemman mielen ja toimivamman kehon. Joillekuille se on ehkä vain liikunta- ja kehonhuoltomuoto siinä missä jokin muukin. Rita Saaren mukaan joogassa on kuitenkin erityispiirteensä muuhun liikuntaan verrattuna. – Joogassa tehdään asioita tietyllä tavalla. Joogatunti eroaa venyttelytunnista myös siten, että siinä keskitytään hengitykseen ja suunnataan mieli olemaan kehossa. ENTÄ MITÄ KOKENUT joogaopettaja haluaisi sanoa kaikille meille, jotka emme ole vielä löytäneet joogatun-

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

nilta mielenrauhaa emmekä yhteyttä Jumalaan, vaan vatsamakkarat, kireät takareidet ja ajatukset, jotka eksyvät työasioihin. – On olennainen osa ihmisyyttä, että käy noin. Joogassa oppii näkemään, kuinka oma mieli toimii ja kuinka se joskus pomppii ajatuksesta toiseen. Jokaisella on oma sisäinen maailmansa, ja olennaista on oppia ymmärtämään, että minä en ole pelkästään tämä keho ja ajatukseni vaan enemmän. Ei tarkoitus ole välttämättä se, että mieli hiljentyisi, vaan että ajatuksiin saisi etäisyyttä. ■ Hengen voima – kristillinen jooga ja meditaatio -kurssi 31.8.–14.12. klo 19–20.30 Töölön seurakunnan Fokus-tilassa kauppakeskus Triplassa. Kurssin hinta 50 e, opiskelijat ja työttömät 35 e. Ilmoittautumiset: seurakuntatoolo.fi.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Vampyyreja metsästävä Jeesus Jeesus-elokuvien lajityypit vaihtelevat b-luokan toimintaelokuvista musikaaleihin ja syviin draamoihin.

Jeesuksesta on tehty useampikin musikaalielokuva. Niistä tunnetuin on Tim Ricen ja Andrew Lloyd Webberin säveltämä rock-ooppera Jesus Christ Superstar. Elokuva kuvattiin vuonna 1973 Israelissa, mutta se ei ole autenttinen kuvaus ajasta ja paikasta, sillä rekvisiitoissa vilisee tuliaseita ja panssarivaunuja. Elokuva on yllättävän koskettava kuvaus Jeesuksen viimeisistä päivistä. Juudaksen ristiriita rakastavana oppilaana ja kavaltajana on mitä parhain draaman aihe. Kuolema pelottaa Jeesusta, ja hänen seuraajansa kiusoittelevat: mitä jos hänestä

Viime vuosien kohuelokuviin kuuluu kaksi brasilialaisen Porta dos Fundos -koomikkoryhmän komediaa: viimeisen ehtoollisillan jälkeisestä krapula-aamusta kertova Viimeinen kankkunen vuodelta 2018 ja Jeesuksen homoseksuaalina esittävä Kristuksen ensimmäinen kiusaus vuodelta 2019. Molemmissa Jeesus on paheellista elämää viettävä veijari. Elokuvia on syytetty rienauksesta, ja komediaryhmän tiloihin Rio de Janeirossa tehtiin polttopulloisku. Elokuvat ovat katsottavissa Netflix-suoratoistopalvelussa. B-luokan toimintaelokuvissa Jeesuksen paluu voi tapahtua vam-

pyyrintappajan tai supersankarin roolissa. Vuonna 2001 julkaistussa Jesus Christ Vampire Hunterissa Jeesus palaa maapallolle tyylillä. Tukka ja parta ajellaan pois, ja vaatteet vaihtuvat valkoisesta kaavusta astetta muodikkaampiin. Myös Jeesuksen kamppailutaidoille on tarvetta, sillä ihmiskuntaa uhkaa vampyyrien epäpyhä veljeskunta. Kaksi vuotta myöhemmin julkaisutussa Ultrachrist!-elokuvassa Jeesus palaa supersankarina. Vastassa on saatanan lähettämä pahuuden liiga, jonka jäseninä on Vlad Seivästäjän, Jim Morrisonin, Adolf Hitlerin ja Richard Nixonin kaltaisia historian hahmoja. Ultrachrist! ja Jesus Christ Vampire Hunter ovat b-luokan elokuvien helmiä, mutta niiden saaminen käsiinsä voi olla Suomessa hankalaa. Erikoisempia elokuvia fanittavien kannattaakin suunnata katseensa ulkomaiden tarjontaan. MIIKA AUVINEN RUUTUKAAPPAUS ELOKUVASTA

Jeesuksesta kertovissa kohudraamoissa Jeesusta kiusataan usein sillä, että hän ristikuoleman sijaan eläisikin normaalin elämän, rakastaisi perhettään ja olisi rakastettu. Esimerkiksi Martin Scorsesen ohjaamassa Kristuksen viimeisessä kiusauksessa kuvattu Jeesuksen sisäinen konflikti nähtiin joissain äärikristillisissä piireissä pyhäinhäväistyksenä. Elokuva kiellettiin monissa maissa, ja Ranskassa näytöksissä laukaistiin haju- ja kyynelkaasupommeja. Vuonna 1988 ensi-iltaan tullutta teosta pidetään modernina klassikkona. Sitä esitetään televisiossa tasaisin väliajoin, ja dvd-versiota elokuvasta myydään verkkokaupoissa.

tulisikin uuden maallisen valtakunnan perustaja ja kuningas? Biisit ovat tarttuvia. Harva Jeesus-elokuva koskettaa ja huvittaa samalla tavalla. Elokuva löytyy verkkokaupoista ja Helmet-kirjastojen kokoelmista dvd:nä.

Vapaana kaunis 41,5 m2 kaksio!

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Koti Saga Käpylinnassa mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura ovat lähellä. Tutustu kauniiseen palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely! Kiinnostuitko? Tilaa esitteet tai varaa yksityinen esittely! puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

Ota su

unnak si PEO !

ALKAVAT KOULUTUKSET Kriisiterapian ja sielunhoidon koulutus Kolmannen vuosituhannen evankelistakoulutus Häpeän kohtaaminen terapeu�sessa työskentelyssä KURSSIT JA SEMINAARIT Ÿ Elämän synty -viikonloppu Ÿ Viisikielisen kanteleen alkeiskurssi Ÿ Inhimillinen ja hengellinen kasvu -seminaari Ÿ Ÿ Ÿ

www.perheniemi.com / p. 05 7574 100 Jesus Christ Vampire Hunter -toimintaelokuvassa Jeesus käyttää kamppailutaitojaan vampyyreja vastaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

Tunnetta, turvaa ja Naimisiin meneminen ei ehkä mullista tavallista arkea, mutta on monille pareille merkittävä juttu. Juridiset vaikutukset tulevat esiin viimeistään silloin, kun liitto päättyy. TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS MARI AARNIO

ihän tähän papin aamenta tarvita, ajattelee moni. Suomalaisten solmimien avioliittojen määrä on ollut laskussa ainakin viimeiset kymmenen vuotta. Kuluva vuosi ei välttämättä ole sen parempi, sillä koronatilanteen vuoksi monet häät on peruttu tai siirretty myöhempään ajankohtaan. Toisenlaisiakin uutisia on kuulunut: monet tunnetut henkilöt ovat avioituneet, esimerkiksi pääministeri Sanna Marin. Mutta mikä merkitys avioliitolla sitten voi olla? Pyysimme asiantuntijoita kertomaan. Emmi ja Joona Alestalo, tuore aviopari: ”Menimme naimisiin 1. elokuuta kolmen ja puolen vuoden yhdessäolon jälkeen. Olemme helsinkiläisiä, mutta meidät vihittiin Mustion kirkossa ja hääjuhlaa vietettiin Mustion linnassa. Pitkään näytti siltä, ettemme ehkä pysty pitämään hääjuhlaa koronatilanteen vuoksi, mutta juhannuksen tienoilla alkoi näyttää paremmalta. Jouduimme kuitenkin karsimaan vierasmäärää. Häissä oli 90 vierasta ja poikkeusjärjestelyt. Käsidesiä oli esillä, ruoka tarjoiltiin pöytiin ja halaamisen ja kättelyn sijaan kilistimme vieraiden kanssa, kun otimme heidät vastaan. Olimme todella onnekkaita, kun kaikki järjestyi. Ei olisi voinut toivoa parempaa säätäkään. Keväällä ja alkukesästä ei ollut oikein mitään juhlia, eikä ollut juuri nähty ystäviä. Nyt kaikki oikein korostui. Hääpäivä meni humussa ja huumassa todella nopeasti. Se oli kaiken väärti. Avioituminen ei meidän elämässämme muuttanut juuri mitään, paitsi Emmin sukunimen. Meille kummallekin avioliitto oli ollut se, mitä elämältä toivoimme, jo ennen kuin olimme edes tavanneet toisiamme. Avioliitolla on symbolista arvoa, ja se on kaikissa kulttuureissa tunnettu. Sillä osoitetaan sitoutuneisuutta ja suhteen vakavuutta myös muille. Toki avioliittoon liittyy myös sopimusaspekti. Olemme sitoutuneet näkemään vaivaa suhteen eteen. Kun hankalampia hetkiä tulee, se tuo varmuutta ja turvaa. Myös esimerkin voima on tärkeä. Meidän kummankin vanhemmat ovat yhä naimisissa, ja avioliitto on arvostettu ja iloinen asia kummankin perheessä. Avioliitto on myös vakaa pohja perheen perustamiselle. Toinen meistä on 30 ja toinen 33, ja meille kummallekin on selkiyty-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

nyt, mitä haluamme elämältä. Kun kumpikin toivoi avioliittoa ja lapsia, meidän oli helppo sovittaa elämät yhteen.” Juhani Koskelin, Vantaan seurakuntien johtava perheneuvoja: ”Avioitumista pohditaan yleensä perheneuvojan kanssa silloin, kun ollaan oltu avoliitossa jo pidempään ja lapsi on tulossa, juuri syntynyt tai parin, kolmen vuoden ikäinen. Sellainen tilanne on harvinainen, että toinen haluaa naimisiin ja toinen ei. Tyypillisempää on se, että toinen haluaa naimisiin ja toinen vielä miettii, millaisen lisän se toisi suhteeseen.

Avioliitto luo vakautta ja turvaa kahden ihmisen väliseen suhteeseen. Erityisesti nyt, kun koronatilanne tekee maailmasta epävarman, kaivataan jotakin pysyvää. Avioitumisen ajatellaan olevan turvallisempi pohja suhteelle myös lasten kannalta. Osa haluaa mennä naimisiin ennen kuin lapsia tulee, osa sitten, kun lapsi on syntynyt. Pariskunnat tutustuvat vihkikaavaan ennen häitä. Siellä kysytään, tahdotko osoittaa uskollisuutta ja rakkautta myötä- ja vastoinkäymisissä. On kyse astetta suuremmasta sitoutumisesta, kun jotakin luvataan julkisesti joko kahden todistajan tai suuremman hääväen edessä. Siihen sisältyy vahva viesti tahtomisesta myös silloin, kun

lakipykäliä

”

ON KYSE ASTETTA SUUREMMASTA SITOUTUMISESTA, KUN JOTAKIN LUVATAAN JULKISESTI JOKO KAHDEN TODISTAJAN TAI SUUREMMAN HÄÄVÄEN EDESSÄ. PERHE NEUVOJA JUHANI KOSKELIN

menee huonosti tai tulee vastoinkäymisiä, sai rastumisia, lomautuksia, työttömyyttä. Se on tär keää paitsi pariskunnalle itselleen myös vanhem mille ja suvuille.” Sanna Svahn, juristi, asianajotoimisto Svahn: ”Olen avioliittoasioiden kanssa tekemisissä usein siinä vaiheessa, kun tulee mutkia matkaan. Laadin avioehtoja – useimmiten ennen avioliiton solmimista – ja toimin pesänjakajana silloin, kun asiat eivät suju sovitusti tai asioista ei vain saada sovittua. Avioliitossa puolisoilla on keskinäinen elatus velvollisuus. Se tarkoittaa, että puolisot ovat vel vollisia osallistumaan yhteiseen talouteen ja tois tensa elatukseen parhaan kykynsä mukaan. Avio liitossa on tarkoitus pelata yhteen pussiin ja tukea toista, jos toinen on vaikka työttömänä tai lasten kanssa kotona. Jos pari eroaa, on mietittävä, mikä on ollut elatusta, mikä perusteetonta etua. Avioehdossa tietty omaisuus suljetaan aviooi keuden ulkopuolelle, eli sitä ei oteta huomioon, kun omaisuus jaetaan erossa. Avioehdon voi laa tia joko ennen naimisiin menoa tai sen jälkeen, ja sitä voi aina muuttaa. Se, kannattaako tehdä avioehto, riippuu elämäntilanteesta. Yleensä sa non, että kannattaa, koska se on vähän kuin va kuutus. Silloin ajatellaan omaa varallisuutta ja sitä, miten se säilyy, jos on jo kertynyttä varal lisuutta, yritys tai vaikka sukumökki. Avioehto kannattaa varsinkin silloin, kun mennään toista kertaa naimisiin. Moni luulee, että avioliitossa kaikki omaisuus on yhteistä, mutta näin ei ole. Avioerossa yhtei nen omaisuus jaetaan ja vähävaraisempi voi saa da tasinkoa. Toki avoliitossakin voi tehdä kaikes ta kirjallisia sopimuksia. Kun avioliitto päättyy kuolemaan, leskellä on oikeus jäädä yhteiseen kotiin. Avoleskellä tämä oikeus on harkinnanvarainen, ja se myönnetään harvoin. Tämän vuoksi avolesken aseman tur vaaminen testamentilla on tärkeää. Avoleskellä ei myöskään ole perimysoikeutta. Testamenttia laatiessa kannattaa miettiä, mi tä haluaa ensisijaisesti turvata: puolisoa, lapsia vai omaisuutta. Jos puoliso kuolee, kun yhteiset lap set ovat vielä alaikäisiä, on parempi, että leski saa mahdollisimman paljon ja lapset vain lakiosan, sil lä se helpottaa omaisuuden hallintaa ja myyntiä. Vanhemmuuteen avioliitto ei vaikuta, mutta isyyttä ei tarvitse erikseen tunnustaa, jos pari on naimisissa. Avioliitto on myös taloudellinen liitto. Jos ei pysty puhumaan puolison kanssa taloudellisis ta asioista, tulee vaikeuksia. Onneksi nuorem mat sukupolvet ovat jo valveutuneempia näissä asioissa. Teet niin tai näin, ongelmia saattaa pa risuhteessa aina tulla, mutta avioliitto antaa aina heikommalle osapuolelle paremman turvan kuin avoliitto.” ■ Katso jutun verkkoversiosta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi, mihin muuhun siviilisääty vaikuttaa.

Turvallinen koti ikäihmisille ja muistisairaille Tarjoamme Itäkeskuksen Hoivakoti Vanhalinnassa ympärivuorokautista hoivaa niin vakituiseen kuin tilapäiseen tarpeeseen. Kysy lisää palveluistamme: Riitta Kolsi 050 572 1189 | esperi.fi

Saattaa lyhentää nukahtamisaikaa suurimmalla osalla käyttäjistä* Paina nappia osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/iltarukousgeneraattori. *tutkimattomat ovat Herran tiet

Tässä voisi olla sinun mainoksesi Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 taloutta pääkaupunkiseudulla. Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot. Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Anne Joukainen p. 050 3103081, Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Ari Suominen p. 040 355 2340, etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 14/2020

Mysteerin kaipuu Ortodoksiseen kirkkoon liittyneet entiset luterilaiset arvostavat rikkaita jumalanpalveluksia ja monia tapoja tuoda usko arkeen.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS ERKKI TOUKOLEHTO KUVAT SIRPA PÄIVINEN

ulin kotiin. Löysin hengellisen kotini. Näin kuvaa moni ortodoksiseen kirkkoon liittynyt tietään kirkon jäseneksi. Uskontotieteilijä Helena Kupari ei halua vähätellä kenenkään kokemusta, mutta tutkijana hän on kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka yleisesti tätä vertauskuvaa juuri ortodoksien piirissä käytetään. Jokin siinä ehkä kuvaa kirkkoon liittymisen prosessia – ja toisaalta sitä, kuinka käänteentekevä kokemus monelle on ensimmäinen vierailu ortodoksisessa jumalanpalveluksessa. Kupari on haastatellut ortodoksiseen kirkkoon liittyneitä kulttuurialan ihmisiä vielä keskeneräistä tutkimustaan varten. Moni heistä puhuu juuri jumalanpalveluselämän merkityksestä. Koska Suomi on niin luterilainen maa kuin on, moni ortodoksiseen kirkkoon liittynyt on entinen luterilainen. Heille ortodoksinen jumalanpalvelus näyttäytyy lähestulkoon luterilaisen vastakohtana. Esimerkiksi näin: Ortodoksisessa jumalanpalveluksessa painottuu rukouksellisuus. Se on puhetta Jumalalle siinä missä luterilaisen jumalanpalveluksen koetaan olevan saarnaa ja selittämistä ihmisten kesken. Ortodoksiset palvelukset ovat runsaita ja aistillisia, luterilaiset taas pelkistettyjä. Niissä lähinnä istutaan ja kuunnellaan. Ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksia ei muutella tämän tästä – toisin kuin luterilaisessa kirkossa, jossa uudistetaan milloin virsikirjaa, milloin jumalanpalveluskaavaa. – Ortodoksisuuden koettiin myös tarjoavan enemmän välineitä arkeen: on ikonit, paastoamisen käytännöt, rukousharjoitteet, suhde pyhiin

on myös ymmärtäväinen sen suhteen, että kaikki mokaavat. Myös mysteeriä korostettiin. Kuparin mukaan silloin hyväksytään, että ihminen ei voi tietää eikä ymmärtää kaikkea ja siksi asioista on mahdollista ajatella monella tavalla. Monille esimerkiksi oli tärkeää se, että kirkko ei heilu maailman tuulissa eikä muuta opetustaan, mutta he eivät kuitenkaan ajatelleet, että heidän omien arvojensa täytyisi täysin vastata kirkon arvoja.

O – Uskonnollisuus voi muuttua elämäntilanteen mukaan, ja itse kukin on oma auktoriteettinsa siinä, mikä hänelle toimii, ennustaa uskontotieteilijä Helena Kupari.

ihmisiin. Luterilaisuudessa uskonnon harjoittamisen muotojen etsiminen on ihmisen oman aktiivisuuden ja viitseliäisyyden varassa, Kupari sanoo. – Moni korosti ortodoksista ihmiskäsitystä, jonka lähtökohtana on, että kaikki ovat Jumalan kuvia ja meitä kutsutaan kasvamaan lähemmäs Jumalan kaltaisuutta ja tekemään yhteistyötä Jumalan kanssa. Tällainen näkemys antaa välineitä kehittyä, oppia uutta ja liikkua jotakin kohti. On mahdollista pyrkiä parempaan. Toisaalta kirkko

rtodoksisen kirkon löytäneet kulttuurialan julkkikset ovat viime vuosina saaneet paljon palstatilaa, mikä saattaa antaa yksipuolisen kuvan ortodoksiseen kirkkoon liittyvistä. Suuri osa liittyjistä kun on joko niitä, joilla on ortodoksista sukutaustaa, tai entisistä neuvostotasavalloista tulleita maahanmuuttajia. He eivät siis ole uuden kodin löytäjiä vaan pikemminkin kotiin palaajia. – Sotien jälkeen monet ortodoksievakot liittyivät luterilaiseen kirkkoon. He ajattelivat, että se helpottaisi elämää ja sopeutumista uudelle paikkakunnalle. Ortodokseihin suhtauduttiin joskus ennakkoluuloisesti ja ortodoksisuus yhdistettiin venäläisyyteen ja viholliseen. Siksi sitä hävettiin. Valtaosa evakoista myös avioitui luterilaisten kanssa ja lapset kastettiin luterilaisiksi, Helena Kupari kertoo. Kun sotien jälkeinen kriisi 1960-luvulla alkoi helpottaa, ortodoksisen kirkon arvostus alkoi kasvaa. Osa luterilaiseen kirkkoon liittyneistä palasi takaisin. 1970–80-lukujen taitteessa ortodoksiseen kirkkoon liittyvien määrä nousi suuremmaksi kuin siitä eroavien, ja tilanne säilyi samanlaisena 2010-luvulle asti. Viimeisen kahden vuoden ajan ortodoksiKIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

255 x 160 mm

sesta kirkosta eroavien määrä on ollut liittyvien määrää suurempi. – Eroamisen syyt ovat samoja kuin luterilaisesta kirkosta lähtevillä. Ei ortodoksinen kirkkokaan ole immuuni yleiselle uskonnolliselle kehitykselle. Instituutioihin kuulumisen merkitys vähenee. Jos uskoa ei koeta henkilökohtaisesti tärkeäksi, kirkosta on helppo erota. Nykyyhteiskunnassa painotetaan sitä, että ihmisillä on oikeus tehdä valintoja, ja pidetään tärkeänäkin sitä, että ihminen itse miettii asiat läpi eikä vain tavan tai suvun perinteen vuoksi pysyttele jonkin yhteisön jäsenenä, Kupari kertoo. Hänen mukaansa kirkkoon liittyvä tai siitä eroava on tyytymätön tai pettynyt senhetkiseen tilanteeseen. Moni on ollut sitä jo pidemmän aikaa. – Moni haastattelemistani ortodoksiseen kirkkoon liittyneistä kuvasi etääntyneensä luterilaisesta kirkosta. Joillakuilla jokin tapahtuma tai muutos elämäntilanteessa toi ratkaisun ajankohtaiseksi. He kokivat, että senhetkinen yhteisö ei tukenut heitä tai vastannut heidän tarpeisiinsa, että jotakin puuttui. – Kirkkoon liittyvällä taas on oltava aikaa ja tilaa tutustua ja opetella. Hän pohtii isoja kysymyksiä: Pystynkö sitoutumaan tähän? Mikä ylipäätään on minulle elämässä tärkeää? Auttaako tämä? Saanko vastauksia? Onko minun hyvä olla täällä? Moni miettii myös, miten muut asiaan suhtautuvat ja miten liittyminen vaikuttaa lähipiiriin. Samanlaisia pohdintoja käy läpi ihminen, joka harkitsee palaamista luterilaiseen kirkkoon.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

– Hänen elämässään jokin on ehkä muuttunut niin, että uskonnolliset kysymykset ovat tulleet ajankohtaisiksi. Kristillinen identiteetti voi vahvistua iän myötä, kun omat juuret ja johonkin kuuluminen tulevat tärkeämmiksi. Kun asioiden tärkeysjärjestys muuttuu, kirkkokin voi näyt-

”

Instituutioihin kuulumisen merkitys vähenee. Jos uskoa ei koeta henkilökohtaisesti tärkeäksi, kirkosta on helppo erota. USKONTOTIETEILIJÄ HELENA KUPARI

täytyä eri valossa kuin aikaisemmin. Ihminen voi pitää joitakin asioita kirkossa niin tärkeinä, että pystyy elämään niidenkin seikkojen kanssa, joista on eri mieltä. Tai sitten hänelle voi käydä niin, että hän muuttaa vaikka toiselle paikkakunnalle ja saa kontaktin erilaiseen luterilaisuuteen kuin aiemmin.

uonna 2000 noin 85 prosenttia suomalaisista kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Viime vuoden lopussa luterilaisen kirkon jäseniä oli enää noin 69 prosenttia väestöstä. Ortodoksiseen kirkkoon kuuluvien osuus on 1980-luvulta asti pysynyt hieman yli yhdessä prosentissa. Luterilainen kirkko on toiseen kansankirkkoomme verrattuna jättiläinen. Sitä kuvaa hyvin se, että pelkästään viime vuonna luterilaisesta kirkosta erosi melkein yhtä paljon ihmisiä kuin ortodoksisessa kirkossa on jäseniä. Vain pieni osa luterilaisesta kirkosta eronneista liittyy ortodoksiseen tai mihinkään muuhunkaan kirkkoon. Helena Kupari ennustaa, että koska kirkkoon kuulumiseen ei enää liity sosiaalista painetta vaan kyse on omasta valinnasta, kirkkojen jäsenmäärät jatkavat pienenemistään. Toisaalta ne, jotka jäävät tai liittyvät jäseniksi, ovat aiempaa sitoutuneempia. Perinteiset kirkot eivät ole ainoa vaihtoehto uskontoa tai henkisyyttä kaipaaville. Kirkon tutkimuskeskuksen ylläpitämässä Uskonnot Suomessa -tietokannassa on yli tuhat itsenäistä uskonnollista tai uskonnollistaustaista yhteisöä. – Uskonnollinen monimuotoisuus ja joustavuus ovat edelleen kasvussa, eivätkä tarjolla olevat vaihtoehdot varmasti vähene. Näyttää siltä, että entistä enemmän uskonnollisuus voi muuttua elämäntilanteen mukaan, ja itse kukin on oma auktoriteettinsa siinä, mikä hänelle toimii. Kirkkojen täytyy jollakin tavalla joko sopeutua siihen tai päättää, missä määrin ne sallivat jäsenilleen luovuutta ja erilaisia ratkaisuja. Mutta on-

han luterilainen kirkko tänä päivänä tosi salliva, Kupari sanoo. Kirkkojen vahvuus voisi Kuparin mukaan ol la se, että niillä on tarjottavana perinteitä, jatku vuutta ja vakiintuneet puitteet elämän siirtymille ja käännekohdille. – Tulevaisuuden entistä globaalimmassa maa ilmassa myös kiinnostus omiin juuriin ja halu kiinnittyä johonkin voivat tulla ihan uudella ta valla ajankohtaisiksi. Emmekä me edelleenkään ole ratkaisseet elämän ja ihmisen isoja kysy myksiä, joihin kirkoilla on tarjolla omat vastauk sensa.

elena Kupari itse pohti näitä kysymyksiä paljon lukioikäisenä ja nuorena aikuisena. Samaan aikaan hän epäili kaikkia tarjolla olevia vastauksia. – Tuntui siltä, että oli vaikea sitoutua mihin kään. Tämä kertoo jotakin nykytilanteesta: kun rinnakkaisia vaihtoehtoja on paljon, minkään yh teisön on vaikea uskottavasti esittää, että juuri sillä on ne lopulliset vastaukset. Silloin ratkaisu tehdään sillä perusteella, mikä tuntuu itselle toi mivalta. Kuparille se toimivin vaihtoehto ei ollut mi kään uskonnollinen yhteisö. Sen sijaan uskonto tieteen opinnot tuntuivat hyvältä ratkaisulta. – Olen aina ollut analyyttinen ja tiedeorientoi tunut. Sen sijaan, että minun täytyisi tehdä jo kin henkilökohtainen valinta, voin uskontotietei lijänä perehtyä siihen, miten eri aikoina ja eri us konnoissa näihin kysymyksiin on yritetty vastata. Sille tielle olen toistaiseksi jäänyt. Se on riittänyt minulle, sillä en ole uskonnollinen tai henkinen ihminen enkä myöskään kutsuisi itseäni hengelli seksi etsijäksi, Kupari sanoo. – Olen 42vuotias, enkä ole vielä kokenut elä mässäni mitään suuria mullistuksia tai menetyk siä. Joskus mietin, riittääkö tarkkailijan rooli mi nulle loppuun asti vai tuleeko jossain vaiheessa ti lanne, jossa kaipaisin oikeita vastauksiakin. Pidän sen mahdollisuuden avoinna. Kun Kupari tutkijana on kuunnellut ihmisten kertomuksia heidän hengellisistä poluistaan, hän on välillä pohtinut, puuttuuko hänen elämästään jotakin. Ja tullut siihen tulokseen, että ehkä ei. – Ei minulle esimerkiksi kokemus pyhästä ole millään tavalla vieras. Luontokokemukset ovat minulle sellaisia. Siinä mielessä olen tyypillinen suomalainen. ■

Viime vuonna evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului noin 3,8 miljoonaa suomalaista. Kirkosta erosi noin 56 000 ihmistä ja siihen liittyi noin 16 000. Ortodoksisessa kirkossa oli viime vuonna noin 59 000 jäsentä. Ortodoksisesta kirkosta erosi noin 1 000 ihmistä ja siihen liittyi noin 800. Uskontokuntiin kuulumattomia oli Suomessa vuonna 2019 noin 1,58 miljoonaa. Helluntaiseurakuntiin kuuluu noin 45 000 suomalaista. Muslimeita arvioidaan olevan noin 40 000.

Ortodoksiseen kirkkoon liityttyään Saila Keskiaho sukkuloi yksitoista vuotta kahden kirkon välillä, kunnes päätti palata luterilaiseen kirkkoon.

Kahdessa kirkossa hiertynyt Ortodoksiseen kirkkoon liittyneen Saila Keskiahon ulkopuolisuuden tunne ei koskaan kokonaan hellittänyt. TEKSTI SAILA KESKIAHO Minulla oli pitkään kaksi kotia. Oli hengellinen koti ortodoksisessa kirkossa, jossain Uspenskin katedraalin kivisen pylvään vierellä. Välillä siirryin hengelliseen kakkosasuntooni luterilaiseen kirkkoon, rakkaiden virsien poljentoon, vähempien vaatimusten keskelle. Sieltä saattoi sitten taas palata sinne, missä kauneus ja traditio vuoroin avasivat ovia, vuoroin sulkivat niitä. Yksitoista vuotta matkasin näiden kahden kodin väliä. Viime vuoden huhtikuussa tein sen, minkä monet muutkin kahden kodin omistajat: tein kakkosasunnosta oikean kodin. Lähdin ortodoksisesta kirkosta ja palasin luterilaiseen kirkkoon. Minut kastettiin luterilaisen kirkon jäseneksi. Kotitien toisella puolella asui rakas leikkikaveri, jonka kodin nurkassa näin ikoneita. Naapureiden olemisen tavassa oli jotain sellaista avoimuutta, jonka lapsikin tajusi ja joka tarttui. Syvemmälle luterilaisuuteen kasvoin seurakunnan kerhoissa ja iltaru-

kouslauluissa. Mummi luki minulle lastenraamattua, ja olin kerrasta koukussa kirjaan, joka on jotain ihan muuta kuin muut lukemani teokset. Pupu Tupunassa ei heitetä ketään kaivoon eikä synnytetä tallissa. Kerran luokkani teki retken paikalliseen ortodoksiseen kirkkoon. Osasin vastata kaikkiin papin kysymyksiin, tunsin tuohukset ja pyhät, mistä lienen sen kaiken imenyt. Pappi katsoi jotenkin uteliaasti, jännästi, ja sanoi, että minusta tulisi hyvä ortodoksi. Mutta minusta tuli kuitenkin luterilaisen seurakunnan aktiivi, koska sen kieli oli niin rakasta. Vaikka rippikoulu oli yksi yksinäisen teini-ikäni yksinäisimmistä hetkistä, halusin silti isoseksi. Lähdin Vienan Karjalaan Inkerin kirkon kesäleirille. Siellä pistäydyin Kalevalan kylän ortodoksisessa kirkossa. Menin suoraa päätä suutelemaan ikoneita, sen kummemmin ajattelematta. Se oli yhtä aikaa yllättävää ja täysin luontevaa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

Kajaanissa luterilaisen ja ortodoksisen kirkon välissä oli vain Kekkonen, tarkemmin ottaen hänen äkkiväärä patsaansa. Eräänä lauantai-iltana olin menossa nuorten messuun, mutta ilmeisesti olin sekoittanut päivät, sillä luterilainen kirkko oli pimeänä. Hetken mielijohteesta pujahdin Kekkosen ohi Kristuksen taivaaseenastumiselle pyhitettyyn kirkkoon. Siellä oli lauantaiillan vigiliapalvelus. Aistit saivat täyslaidallisen jo ovella. Tuoksut ja Petros Sasakin freskot pistivät jalat lyömään loukkua. Osasin mitenkuten tehdä ristinmerkin ja katsoin mallia muista. Kun kumarruimme maahan, kurkin jalkojen välistä, ovatko muut vielä kontallaan.

”

Kun ensimmäinen raskauteni päättyi keskenmenoon, avasin lapsuudesta tutun virsikirjan, vaikkei veisuusta mitään tullutkaan. Ensimmäisenä opiskelusyksynä Helsingissä minut pelasti elämälle Uspenskin katedraali. Laittauduin sinne joka lauantai-ilta. Sen valo todisti minulle, ettei pimeydellä ole viimeistä sanaa, minussakaan. Kesällä lähdin Lintulan luostariin talkoolaiseksi. Mankeloin, kitkin ja rukoilin. Samoihin aikoihin löysin Tuomasmessun ja Taizé-laulut. Sukkuloin eri perinteissä, kunnes eräänä kesäisenä iltapäivänä keräsin rohkeuteni ja lähetin viestin ortodoksisen kirkon papille, jonka tiesin avarakatseiseksi. Tapasimme kebabilla, ja pappi kirjoitti keltaiseen lautasliinaan lukuvinkkejä. Siitä hetkestä oli selvää, että minusta tulisi ortodoksi. Kebabista kului vain hetki, ja otsaani voideltiin kaukana Istanbulissa valmis-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

230 x 320mm

tettua kallista ainetta, sitä samaa, jota yksi tietäjistä toi Jeesus-vauvalle: mirhaa. Katselin paljaita varpaitani. Nekin oli voideltu. Nekin olivat ortodoksisen kirkon jäseniä. Ja taas kului vain hetki, kun istuin pitkillä harmailla seurapenkeillä Espoon herättäjäjuhlilla veisaamassa Siionin virsiä. Niiden ikävä, suru, realismi ihmisen edessä ja varovainen mutta sinnikäs toivonkaltainen odotus koskettivat niin paljon, että ajattelin, että jos en olisi juuri liittynyt ortodoksiseen kirkkoon, minun kävisi huonosti. Karkaisin takaisin luterilaiseen kirkkoon ja vähän vikkelään. Vaikka oikeastaan huonosti oli jo käynyt. Minut voideltiin ortodoksisen kirkon jäseneksi Suurena lauantaina eli päivänä, jolloin Kristus makaa haudassaan. Varsinaisena pääsiäisyönä olin liian väsynyt kaikesta juhliakseni myöhään. Siksi suuntasin askeleeni aamulla Tuomiokirkkoon. Siellä, luterilaisessa kirkossa, juhlistin ensimmäistä pääsiäistäni ortodoksina. Siitä lähtien mietin, teinkö oikean siirron. Silloin viimeistään valoin itselleni hengellisen kodin ja kakkosasunnon sokkelit. Ortodoksinen kirkko oli koko ajan koti, tavallaan. Seisoin palveluksessa muiden joukossa, opin rytmin ja tekniikan. Tapasin ihmisiä, joista tuli tärkeitä. Olin omasta mielestäni osa pitkää historiallista jatkumoa. Jo teini-ikäisenä olin tajunnut, että apostoli Paavalin ja Martin Lutherin välissä on rikas teologinen perinne, vaikka luterilainen uskonnonopetukseni ei sitä aina jaksanut esiin tuodakaan. Ortodoksina pääsin kiinnittymään juuriin, niin sen koin. Pian myös tajusin, miten kirkossa esitetty traditio on osittain kuviteltu menneisyys, valikoivan muistin tuote, niin kuin kenen tahansa elämäntarina. Silti terävimpien teologien oivallukset avasivat niin huikeita näköaloja, ettei niiden ääreltä malttanut siirtyä pois. Suurimpia hetkiä olivat kuitenkin ne, kun olin katumuksen sakramentissa puhunut sydämeni sysimustan auki, ja pappi peitteli pääni kuin armon suojiin, sanoi: ”Mene rauhassa”. Ja samaan aikaan jokin jatkuvasti harasi vastaan. Siitä oli mahdoton saada kiinni, se oli jonkinlaista ulkopuolisuutta, joka ei hellittänyt, vaikka kuinka menin mukaan. Se oli kuin lihaa pistelevä piikki, joka piti koti-ikävää yllä. Vaatimukset

paastosta, rukouksesta, liturgisesta tarkkuudesta ja hyvään elämään pyrkimisestä löivät välillä korville niin lujaa, ettei puhe armosta niitä peittänyt. Jos kerran Jumala on armollinen, miksi hänen lähellään elämisestä täytyy tehdä tällainen esterata, huusin pahimpina päivinä. Olin ajatellut, että teologisesti rikkaan perinteen ja elämän kylkiäisinä voisin ortodoksiseen kirkkoon liittyessäni muuttaa siihen lapsuuden leikkikaverin kodin avaruuteen, jonkinlaiseen menetettyyn Karjalaan. Evakko pääsisi viimein kotiin. Mutta paikka ei ollutkaan enää se, joksi sitä luulin. Kirkossa oleminen ei saanutkaan ikävää heltiämään. Pitkään ajattelin, että kahden kirkon välissä hiertyminen on jonkinlainen Jumalan valmistama huone, josta käsin minun on palveleminen. Sitten sattui isoja asioita.

”

Ei ortodoksinen kirkko minusta mihinkään lähde. Se on kuin avioliitto, joka on päättynyt eroon. Kun ensimmäinen raskauteni päättyi keskenmenoon, en hakeutunut kirkkoni papin puheille vaan avasin lapsuudesta tutun virsikirjan, vaikkei veisuusta mitään tullutkaan. Kun kaivattu pieni tyttö syntyi, iltahetkissä osasin vain virren: ”Mua siipeis suojaan kätke, oi Jeesus, Herrani”. Vastaus alkoi kasvaa sisälläni kuin lapsi ja täytti mieleni peloilla ja vastaväitteillä. Mitä jos teen virheen? Mitä jos vien rakkailta ihmisiltä jotain arvokasta pois? Mitä jos turhaudun luterilaiseenkin kirkkoon? Mitä jos minut on tähän kutsuttu ja potkin nyt vain turhaan tutkainta vastaan? Kun ensi kerran avasin suuni, sain kuulla rohkaisevia sanoja. ”Jos olet kerran itseäsi tällä jo vuosia kiduttanut, päästä itsesi pahasta”, sanoi rippi-isä. Kun lähei-

simmät yksi kerrallaan saivat kuulla ajatuksistani, taivas ei romahtanutkaan. En pettänytkään odotuksia. Kun vein paperit Haagan kirkkoherranvirastoon, suntio tarjosi kahvit. Eniten kaipaan ortodoksisesta kirkosta seurakunnan elävää, voimakasta pulssia. Että pienen ihmisen kanssa meidät puoliväkisin pakotettiin ehtoollisjonon kärkeen, että taaperon touhut herättivät vain ihastusta, eivät närkästystä. Että porukkaa tuli ja meni, osa lähinnä vaihtoi kuulumisia koko liturgian ajan ja silti kaikki olivat lopulta yhtä. Eikä ortodoksinen kirkko minusta mihinkään lähde. Se on kuin avioliitto, joka on päättynyt eroon. Ei toisen kanssa eletty elämä lakkaa olemasta. Ikonit eivät lähde kotini seiniltä. Ristinmerkkiä en varmaan koskaan opi tekemään toisinpäin. Kirkon syvä ajattelun virta on kaikille yhteinen eikä siitä ammentaminen vaadi kirkollisveron maksamista tietylle organisaatiolle. En eronnut ortodoksisesta kirkosta siksi, että se on joidenkuiden mielestä liian vanhoillinen. En palannut luterilaiseen kirkkoon vain siksi, että pappisvirka on naisillekin auki. En eronnut ortodoksisesta kirkosta siksi, että sen kirkkopolitiikka on vastenmielistä likaviemäriä täynnä löperöä hallintoa, työpaikkakiusaamista, verovarojen väärinkäyttöä ja kirkkojen välistä naurettavaa kissanhännänvetoa. En liittynyt luterilaiseen kirkkoon siksi, että sen millilleen segmentoidut jäsenkampanjat pyrkivät tavoittamaan mahdollisimman monia ihmisiä, mutta onnistuvat olemaan vain jotain vaivaannuttavan ja luotaantyöntävän väliltä. Liityin aikoinaan ortodoksiseen kirkkoon, koska se on Kristuksen kirkko. Samasta syystä palasin luterilaiseen kirkkoon. Lopulta luterilaisen kirkon muoto ja elämä ovat ne puitteet, joiden suojissa voin syvimmin ja täydellisimmin seurata Kristusta. Kun kirjoitan tätä, odotan pientä poikaa syntyväksi. Aikanaan laulan hänellekin kotoisaksi vanunutta iltavirttä. Siinä on kaikki, ei mitään liikaa: ”Suojaasi minut peitä, oi Jeesus, Herrani. Sinussa vain on turva, jos kuinka kävisi. Kaikeksi tule mulle, ja ole valona. Päivästä päivään elää suo yksin armosta.” ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

Luistimet jalassa kasvanut

Kuka?

Mila Kajas-Virtanen, 48, on Suomen Taitoluisteluliiton viestintä- ja markkinointipäällikkö, joka asuu Espoossa puolisonsa ja kahden tyttärensä kanssa. Taitoluistelijan urallaan hän voitti neljä Suomen mestaruutta ja edusti Suomea useissa arvokisoissa.

Mitä?

Mila Kajas-Virtanen aloittaa 26. elokuuta Kirkko ja kaupungin verkkokolumnistina. Kolumneissaan hän aikoo käsitellä muun muassa suvaitsevaisuutta ja elämänrohkeutta.

Motto

Häviäjä ei ole se joka kärsii tappion, vaan se joka antaa periksi. (Paolo Coelho)

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

Muutama vuosi sitten Mila KajasVirtanen pysähtyi pohtimaan, mikä kiinnostaisi häntä kaikkein eniten. Vastaus on ollut monelle yllätys. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

enkää muualle tekemään niitä piruettejanne! Koulupojan huudahdus on jäänyt lähtemättömästi Mila Kajas-Virtasen mieleen. Viisivuotias tyttö oli seurannut vanhempaa sisartaan lahtelaisen omakotitalon takapihalla sijaitsevalle vaatimattomalle kentälle, missä aloittelevat taitoluistelijat taistelivat tilasta jääkiekkoa pelaavien poikien kanssa. Innokas tyttö ei malttanut lähteä kotiin, vaikka varpaita palelsi luistimissa niin, että hän pidätteli itkua. Harjoittelu jatkui Lahden Taitoluistelijoissa, ja alakoululaisena hän harjoitteli jo kaksi kertaa päivässä. – Aamun harjoituksiin ehtiäkseni minun piti matkustaa kello 6.20 lähtevällä bussilla, missä jouduin tottumaan työmatkalaisten ihmetteleviin tuijotuksiin. Kymmenvuotiaana Kajas-Virtanen oli yksi Suomen Taitoluisteluliiton olympiavalmennettavista. Tuolloin asia ei vielä tuntunut tärkeältä, mutta 14-vuotiaana hän päätti, että alkaa harjoitella entistä määrätietoisemmin. Voitontahto oli herännyt kansainvälisissä kilpailuissa ja nuorten mestaruuskilpailuissa, joissa hän oli oman ikäluokkansa kärkeä. – Muutaman kerran mietin lopettamista, mutta onneksi en lopettanut. Taitoluistelu on tehnyt minusta sen, mitä olen. Noina vuosina rakentui pitkälti koko identiteettini ja se, mitä olen vielä tänä päivänä, Mila Kajas-Virtanen sanoo. TAITOLUISTELUVUODET OPETTIVAT Mila KajasVirtaselle taitoja, joista on ollut hyötyä myöhemmässä elämässä. Sitoutumisen, tavoitteiden asettamisen ja pitkäjänteisyyden lisäksi hän mainitsee epäonnistumisten käsittelyn, jolta yksikään nuori urheilija ei säästy. Kajas-Virtanen nostaa esiin erityisesti vuoden 1993, jolloin taitoluistelun EM-kilpailut järjestettiin Suomessa. Yksi edustuspaikoista oli varattu suomalaiselle naisluistelijalle. – Ajattelin, että otan sen paikan, mutta minua ei valittu. Se oli minulle tärkeä oppi, hyvin tärkeä. Olin liian ylpeä ja itsevarma, ja se kostautui, Kajas-Virtanen sanoo. Nykyisessä työssään Suomen Taitoluisteluliiton viestintä- ja markkinointipäällikkönä KajasVirtanen on nähnyt useita samanlaisia tilanteita. – Kun näen nuoren luistelijan itkevän pukuhuoneen käytävällä, menen lohduttamaan. Sanon, että kaikella tällä on tarkoitus ja sinä tarvitsit nyt tämän epäonnistumisen, vaikka tiedän puhuvani sillä hetkellä kuuroille korville. Epäonnistuminen EM-kisojen karsinnoissa sai Mila Kajas-Virtasen sisuuntumaan. Siitä lähtien jokainen harjoitus oli askel kohti suurta unelmaa eli seuraavana vuonna järjestettäviä Lillehamme-

rin olympialaisia. Kajas-Virtanen valittiin lopulta olympialaisiin, ja kisat olivat yksi hänen uransa huippukohdista. Hän sijoittui Lillehammerissa kahdenneksitoista. – Minun onneni on ollut sisäsyntyinen valoisa elämänasenne. En palaa pettymyksiin, vaan katson aina eteenpäin.

– Lasten ja murrosikäisten nuorten valmentaja on erittäin vaativassa kasvatusroolissa, jossa ei voi olla vain temppujen opettaja. Valmentajan tehtävänä on lisäksi tukea urheilijan henkistä kasvua ja varmistaa, että hän omalla toiminnallaan auttaa urheilijaa saavuttamaan tämän potentiaalin, Kajas-Virtanen sanoo.

MILA KAJAS-VIRTANEN LOPETTI kilpauransa 25-vuotiaana. Kehitys taitoluistelijana olisi vielä jatkunut, mutta voittamisen nälkä oli poissa. Seuraavan vuoden hän kiersi maailmaa taitoluistelun ammattilaisena, joka esiintyi jääshow’n pääroolissa. Sen jälkeen oli työelämän ja perheen vuoro. – Työelämässä minulle on ollut tärkeää, että pidän siitä, mitä teen. Suurimmaksi osaksi on tuntunut hyvältä lähteä aamulla töihin, hän sanoo. Jättäessään taitoluistelun Kajas-Virtanen lupasi itselleen, ettei koskaan hankkisi elantoaan lajin parissa. Elämä kuljetti kuitenkin toisella tavalla.

JÄTETTYÄÄN KILPAURHEILUN Mila Kajas-Virtanen pohti, mitä uusia tavoitteita hänellä voisi olla. Nuoruudessaan hän ei ollut pitänyt juoksemisesta, mutta nyt hän löysi maratonharjoittelun. Se toi juoksuun uutta näkökulmaa. – Luistelu-urani aikana itkin onnesta pari kertaa. Kolmannet onnen kyyneleet tirautin, kun juoksin maaliin ensimmäisellä maratonillani. Se oli minulle valtava itseni voittaminen. Viiden maratonin jälkeen systemaattinen juoksuharjoittelu on jäänyt. Varhaiset aamulenkit Espoon metsissä ja rantaviivalla jatkuvat pimeimpiä talvikuukausia lukuun ottamatta, mutta tavoitteellisuus ei tunnu enää tärkeältä. Kajas-Virtanen käy myös kuntosalilla ja joogaa. Kahden tyttären vartuttua murrosikäisiksi Kajas-Virtanen heräsi jälleen pohtimaan, millä tavalla voisi kehittää itseään. Hän etsi netistä erilaisia vaihtoehtoja ja kuulosteli, mikä kiinnostaisi niin paljon, että sitä jaksaisi opiskella työn ohessa. Pohdinta johti teologian perusopintojen suorittamiseen avoimessa yliopistossa, ja tänä syksynä Kajas-Virtanen aloittaa opinnot Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. – Olen aivan liekeissä. Teologian opiskelu on ollut juuri niin mielenkiintoista kuin olin ajatellut, hän sanoo.

”

Nyt teen ensimmäisen kerran jotakin sellaista, missä matka on tärkeämpi kuin se, mikä minusta tulee. MILA KAJAS-VIRTANEN

Kajas-Virtanen oli suorittanut markkinoinnin ja viestinnän opintoja luistelu-uransa aikana, ja pitkäaikainen työpaikka löytyi teleoperaattorin palveluksesta markkinoinnin asiantuntijana. Vuonna 2009 Kajas-Virtanen oli vanhempainvapaalla, kun Suomen Taitoluisteluliitto pyysi häntä auttamaan liiton tiedotuksessa ja vuoden 2009 Helsingin EM-kilpailujen viestinnässä. Viestinnän tarve oli kasvanut muun muassa Kiira Korven ja Laura Lepistön menestymisen myötä. Kajas-Virtanen otti tarjotun tuntityön vastaan, ja sen jälkeen työelämä on jatkunut kokopäiväisenä Taitoluisteluliiton palveluksessa. Nyt työhön kuuluu muun muassa kansainvälisten taitoluistelutapahtumien viestintää ja markkinointia, lajin tietoisuuden kasvattamista sekä Skatingfinland.fi-sivujen päätoimittajan tehtävä. TÄMÄN VUODEN ALUSSA Taitoluisteluliitto joutui keskelle kriisiä, kun luisteluseura HSK:n taitoluisteluvalmentaja Mirjami Penttisen epäeettisinä pidettyjä valmennusmenetelmiä puitiin julkisuudessa. Helsingin Sanomien mukaan Penttisen tapaus maksoi liitolle noin 240 000 euroa. Kajas-Virtanen ei kommentoi tapausta, mutta korostaa vuorovaikutustaitojen merkitystä lasten ja nuorten valmennuksessa. Kilpaluistelijana hän näki lajikulttuurin varjopuolia erityisesti Venäjälle, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan suuntautuneilla harjoitusmatkoillaan, mutta oman valmentajan kanssa suhde pysyi hyvänä.

KERTOESSAAN TEOLOGIAN OPINNOISTAAN tuttaville Mila Kajas-Virtanen on huomannut, että ihmisten mielikuvissa kyse ei ole mistä tahansa opinnoista. Moni ihmettelee, miksi hän valitsi juuri tämän alan. Kajas-Virtasella ei ole kysymykseen selkeää vastausta, mutta juuri se tuntuu nyt hyvältä. – Olen aina ollut elämässäni tavoitteellinen. Nyt teen ensimmäisen kerran jotakin sellaista, missä matka on tärkeämpi kuin se, mikä minusta tulee. Kajas-Virtanen ei ole kokenut uskonnollista herätystä, mutta eri uskonnot ja ihmisten uskominen ovat kiehtoneet häntä läpi elämän. Kouluvuosina uskonto oli englannin kielen ja liikunnan ohessa kiinnostavin oppiaine, ja ylioppilaskirjoitusten reaalikokeessa hän vastasi uskonnon kysymyksiin. Luisteluvuosina uskontoihin liittyvä pohdinta jäi taka-alalle, mutta viime vuosina se on tullut uudelleen tärkeäksi. Kajas-Virtanen uskoo kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, johon liittyy liikunnan ja itsensä tutkistelun lisäksi jokin syvempi ajatus siitä, mistä elämässä on pohjimmiltaan kysymys. – Huomaan tutustuneeni samoista asioista kiinnostuneisiin ihmisiin. Pintaa syvemmälle ulottuneet keskustelut näiden ystävien kanssa ovat muovanneet ajatusmaailmaani ja tehneet minut avoimeksi sille, että maailma saattaa olla muutakin kuin se, minkä näemme, KajasVirtanen sanoo. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

Rose-Marie Peake työskentelee Kokemuksen historian huippuyksikössä Tampereen yliopistossa. Hän on erikoistunut sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja uskontoon uuden ajan alun Euroopassa.

Hengellistä seksielämää Uskonnon harjoittaminen tarjosi 1600-luvun naisille eroottisia näkyjä ja mahdollisuuden kieltäytyä avioseksistä. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

vereitä, intiimejä ja outoja, luonnehtii historioitsija Rose-Marie Peake – ja nyt hän puhuu nunnien hengellisistä kokemuksista. Peake on tutkijatohtori, joka on erikoistunut barokkiajan Ranskaan ja erityisesti tuon ajan naisten hengelliseen elämään. Noita övereitä ja outoja, usein voimak-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

kaan eroottissävyisiä kokemuksia hän on löytänyt ursuliininunnien muistokirjoituksista. Kertomukset edustavat niin kutsuttua morsiusmystiikkaa, jossa tavoitellaan sielun yhtymistä sulhaseensa Kristukseen. 1600-luvulla nunnien hurmioituneille kertomuksille ei hihitelty eikä niitä piiloteltu pöytälaatikossa. Ei niitä ilmeisesti pidetty erityisen outoi-

nakaan, sillä niitä julkaistiin painettuina kirjoina ja lähetettiin sisaryhteisöihin esimerkiksi ja malliksi erityisen hurskaasta elämästä. – Nuo naiset elivät uskoaan todeksi tavallisesta poikkeavalla tavalla eli hyvin kehollisesti ja eroottisesti. Nekrologeissa on voimakkaita kuvauksia ekstaaseista, näyistä ja ilmestyksistä Kristuksen kanssa. Suhdetta Kristukseen kuvaillaan ja kuvitellaan hyvin mielenkiintoisilla ja shokeeraavillakin tavoilla, Peake kertoo. – Kristus esiintyy toisaalta valtavan hellänä ja rakastavana, toisaalta rankaisevana hahmona, joka osoittaa rakkauttaan jopa kiduttamalla. Tällaiset kuvaukset tuovat mieleen sadomasokismin, jossa nautinto saavutetaan kivun kautta. Nunnien ilmestysten eroottisuudesta ei ole Peaken mukaan epäilystäkään. – Totta kai ne ovat eroottisia, ja se on ollut ihan ok. Tässä on ehkä ero luterilaisten ja katolilaisten välillä. Katolilaisuudessa on ollut itsestään selvää, että seksuaalisuus seuraa ihmistä kehdosta hautaan ja on läsnä myös luostarissa. Se ei ole mikään tabu. Mutta toki on tärkeää, että tällaiset tunteet kohdistuvat nimenomaan Kristukseen. Tietenkin olisi ollut kiellettyä kokea vastaavaa vaikka nunnatoveria kohtaan.

Peaken mukaan ursuliininunnien tekstit ovat tärkeitä siksi, että tuon aikakauden naisten seksuaalisuudesta ei tiedetä juuri mitään. Ei ole lähteitä, joissa naiset itse kertoisivat, mistä he nauttivat, mitä he tekevät tai mitä heille on tehty. Ja jos joku tavallinen nainen olisikin kertonut vastaavanlaisista kokemuksista, sitä olisi pidetty täysin sopimattomana. URSULIININUNNIEN OMALAATUINEN morsiusmystiikka ei ollut yksittäinen ilmiö eikä noussut tyhjästä. Se jatkoi jo myöhäiskeskiajalla alkanutta uskonnollista virtausta, jossa ruumiillisuus ja kokemuksellisuus korostuvat. Siihen kuuluivat ruumiin kurittaminen esimerkiksi ankaralla paastolla ja ruoskimisella, sairastelu, kärsimys ja stigmojen ilmestyminen. – Ne ovat olleet varsinkin naisille tyypillisiä tapoja tavoitella pyhyyttä ja saada hengellistä auktoriteettia. Ainakin barokkiajan Ranskassa, jota itse olen tutkinut, kokemuksellisuus ja ruumiillisuus olivat selvästi naisten juttu, Rose-Marie Peake kertoo.

Louise de Marillacin vaiheita. Sisarkunta auttoi köyhiä, sairaita, orpoja ja vankeja varakkailta pariisilaisnaisilta saamiensa lahjoitusten turvin. Marillac joutui taistelemaan naisten oikeudesta aktiiviseen työhön, sillä kirkon johdon mielestä naisten paikka olisi ollut suljetuissa rukouselämää harjoittavissa yhteisöissä. 1600-luvun Ranskassa oli tavallista, että yläluokkaisten perheiden tytöistä puolet laitettiin luostariin – eivätkä kaikki suinkaan menneet sinne vapaaehtoisesti. Samaan aikaan naisten parissa oli valtavaa innostusta luostarilaitoksen uudistamiseen ja uudenlaisten luostareiden perustamiseen. Luostareiden lisäksi naiset perustivat auttamistyötä tekeviä sisarkuntia, joista Louise de Marillacin laupeudentyttäret oli yksi. – Varakkaammat naiset hakeutuivat suljettuihin luostareihin, ja jopa kuningatar kävi niissä retriiteissä. Sen sijaan esimerkiksi laupeuden-

tyttäriin hakeutui kaupunkien alemmista luokista naisia, joilla oli valtava palo auttamistyöhön. Työ oli fyysisesti raskasta, ja nälkä ja kulkutaudit koettelivat. Siksi monet näistä naisista kuolivat nuorina, Peake kertoo. Luostariin tai hengelliseen yhteisöön hakeutuminen ei 1600-luvulla ollut naisille ainoa tapa toteuttaa hengellistä kutsumustaan. Jos he olivat jo ehtineet perustaa perheen, heidän oli mahdollista elää myös niin kutsuttuina hengellisinä aviovaimoina eli pidättäytyä seksistä. Näin teki esimerkiksi Louise de Marillac avioliittonsa viimeiset vuodet miehensä kuolemaan asti. Hän oli jopa laatinut itselleen varsin ankaran säännön paastoineen ja rukoushetkineen. Nuorena hän oli pyrkinyt luostariin, mutta hänen terveyttään pidettiin liian heikkona. Kolmekymppisenä leskenä hän oli lopulta vapaa seuraamaan kutsumustaan. ■

ALAMY STOCK PHOTO

”

Barokin aikaa leimasivat suuret tunteet ja elämyksellisyys, joten miksi ne eivät olisi näkyneet myös hengellisessä elämässä. TUTKIJATOHTORI ROSE-MARIE PEAKE

– Ruumiin kurittaminen ei uudella ajalla kadonnut mihinkään, vaikka katolinen kirkko yrittikin sitä rajoittaa. Barokin aikaa ylipäätään leimasivat suuret tunteet, elämyksellisyys ja teatraalisuus, joten miksi ne eivät olisi näkyneet myös hengellisessä elämässä? 1600-luvun noitaoikeudenkäynneissä ja riivaajien karkottamisessa olikin Peaken mukaan pitkälti kyse siitä, että yritettiin vetää rajoja siihen, mikä oli hyväksyttävää uskonnon harjoittamista ja mikä ei. 1600-LUVUN NAISIA käsittelee myös viime syksynä ilmestynyt Rose-Marie Peaken ja RiikkaMaria Rosenbergin kirja Korsetti ja krusifiksi – vaikutusvaltaisia barokin ajan pariisittaria. Siinä kuvataan kolmen aikansa eliittiin kuuluneen pariisilaisnaisen – aatelisrouvan, kurtisaanin ja nunnan – elämää. Ne eivät olleet niin kaukana toisistaan kuin tänä päivänä helposti luulisi. 1600-luku oli Peaken mukaan Ranskassa vielä hyvin uskonnollista aikaa. Nunnia, munkkeja ja pappeja löytyi lähes jokaisesta suvusta, ja maallinenkin elämä oli läpikotaisin hengellistä. Ihmiset kävivät säännöllisesti messussa ja lukivat hengellistä kirjallisuutta. Monien yläluokan naisten koteihin kuului erityinen rukoushuone. Peake tutki kirjaa varten katolisen laupeudentyttärien sisarkunnan perustajan ja johtajan

Pyhä Katariina Sienalainen juo verta Kristuksen haavasta. Peter Horreen triptyykki on maalattu 1600-luvulla.

Seksuaalisista kiusauksista kärsivien suojelija Peter Horreen 1600-luvulla maalaama triptyykki kuvaa pyhän Katariina Sienalaisen (1347–1380) mystisiä kokemuksia: kihlausta Kristuksen kanssa, veren juomista Kristuksen haavasta ja stigmojen saamista. Katariina Sienalainen on yksi kuuluisimmista katolisista pyhimyksistä. Hän on myös yksi kokemuksellisen ja ruumiillisen mystiikan keskeisistä edustajista – ja sellaisena edelläkävijä esimerkik-

si kolmesataa vuotta myöhäisemmälle ursuliininunnien eroottiselle morsiusmystiikalle. Katariina tunsi voimakasta kutsumusta hengelliseen elämään jo lapsena ja päätti pysyä naimattomana vanhempiensa vastusteluista huolimatta. Hän ei kuitenkaan koskaan mennyt luostariin vaan eli maallikkosisarena auttaen köyhiä ja sairaita. Hän harjoitti ankaraa askeesia: söi tuskin mitään ja valvoi yöt rukoillen ja itseään

ruoskien. Hän myös koki säännöllisesti erilaisia ekstaattisia tiloja ja ilmestyksiä. Yhdessä niistä Kristus avasi Katariinan kyljen ja irrotti tämän sydämen – ja myöhemmässä näyssä antoi tilalle oman sydämensä. Nykyisin Katariina Sienalainen on yksi Euroopan suojeluspyhimyksistä. Hän on myös muun muassa seksuaalisista kiusauksista kärsivien suojeluspyhimys.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

Hyvää pyhää

30.8. Kirkoissa päivän aiheena on Jeesus, parantajamme. Päivän tekstissä (Matt. 12:33–37) Jeesus esittää vertauksen puusta ja hedelmistä.

Paranna ihmissuhteitasi Loman jälkeinen paluu arkeen tarkoittaa sitä, että olet tekemisissä ihmisten kanssa, joita et voi itse valita ja joista jotkut saattavat tuntua hankalilta. Siihenkin voi valmistautua. Istu alas, sulje silmät ja keskity hengitykseesi. Nimeä muutama asia, joita kaipaisit, esimerkiksi rakkaus, ilo, rauha. Keskity toivomaan niitä ensin itsellesi, sitten jollekulle läheisellesi, sitten jollekulle jota et henki lökohtaisesti tunne. Jatka toivomalla näitä hyviä asioita ihmiselle, jonka kanssa sinulla on vaikeuksia, ja lopuksi kaikille eläville olennoille.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Sanoilla voi lyödä tai siunata

edelmistään puu tunnetaan, totesi Jeesus aikanaan. Hän käytti puheissaan usein luontoon liittyviä vertauskuvia. Tässä puu viittaa ihmiseen ja hedelmät hänen tekoi hinsa ja puheisiinsa. Ne paljastavat, millai nen ihminen on kyseessä. Puhumisen psykologiaa Jeesus kuvasi näin yksinkertaises ti ja samalla syvästi: ”Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu.” Sanat, joita suustamme päästämme, kertovat sydämem me tilasta. Purkautuuko sieltä ulos pahoja sanoja, syyttäviä väitteitä ja herjauksia? Vai nouseeko sieltä kiitoksen sanoja, kannustusta ja välittämisen ilmaisuja? Sanoilla voi lyödä ja kirota. Niillä voi siunata ja parantaa. Sanoilla voi panna liikkeelle arvaamattomia asioita. Jeesus muistutti, että olemme vastuussa sanoistamme. Tämä ei tarkoita, että meidät pantaisiin tilille luonteen vilk kaudesta tai puheliaisuudesta, vaan Jeesus varoittaa meitä ”turhista sanoista” – rakkaudettomista, välinpitämättömis tä ja tyhjistä puheista.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

Miten huolehtisimme sisimmästämme niin, että löy täisimme hyviä ja parantavia sanoja? Kyse on siitä, millä sisintämme ruokimme. Kaikki läh tee kuuntelemisesta. Voimme hakeutua hyvien sanojen, ta rinoiden ja kertomusten seuraan. Parantava ja rakkautta ruokkiva sana voi löytyä sadusta, runosta, tutusta laulusta tai virren säkeestä. Raamatun psalmeissa on paljon kauniita, hyviä ja syviä sanoja. Niitä Jeesus oli kuunnellut lapsesta lähtien. Hänen omat parantavat sanansa ja tekonsa ovat maailmaa mullis tavia. Ystävää kannattaa kuunnella myös silloin, kun hänel lä on hyvää kerrottavaa. Voimaa tuova lause voi olla vies tissä, jonka joku lähettää juuri oikeaan aikaan. Tuntema ton saattaa antaa sinulle hyvän sanan, jos maltat ottaa sen vastaan. Kun ruokimme näillä sisintämme, ne putkahtavat esiin mielemme kätköistä, kun niitä tarvitsemme.

LAURI MAARALA

Rukous Jumala, sinä, joka tunnet sydämeni, varjele sisintäni. Hiljennä minusta pahat sanat ja ajatukset. Anna minun löytää suuhuni hyvät sanat.

Harras hetki

Espoonlahden seurakunnan kappalainen Jukka Lehti asuu Helsingissä. Perheeseen kuuluuvat vaimo ja kaksi lasta. Lehti yöpyy ulkona vähintään kerran kuukaudessa ympäri vuoden. Useimmiten hän nukkuu ulkona Nuuksiossa. Harrastus sai alkunsa Facebookin Riippumattoretkeilijät-ryhmän haasteesta. Suomen Latu järjestää Nuku yö ulkona -tapahtuman 29.8. Suomen luonnon päivän kunniaksi. Lisätietoja: suomenlatu.fi.

Tuulessa riippumatto keinuu kuin kehto Jukka Lehti tekee riippumatosta itselleen majatalon metsään. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

apaapäivänään Jukka Lehti lähtee perheen kanssa syödyn päivällisen jälkeen metsään. Mukanaan hänellä on oliivinvihreä riippumatto, jossa on hyttysverkko. Siinä Lehti lepää tulevan yön. Lehdestä on kiva nukkua ulkona. Ympärillä on raitista ilmaa. Tuulessa riippumatto keinuu kuin kehto. Lehti käy hakemassa Jumalan luomasta luonnosta voimia arkeen. VUODENAJAN MUKAAN Jukka Lehti vaeltaa joko pimeässä tai valoisassa metsässä. Hän etsii riippumatolle sopivat puut, ellei mene suoraan jo vanhaan tuttuun paikkaan. Jos näyttää siltä, että taivaalta voi tulla vettä, Lehti ripustaa ensin tarpin eli laavukankaan. Sen alle hän virittää riippumaton. Koko majatalon, niin kuin Lehti yöpymispaikkaansa kutsuu. Pystytykseen menee parikymmentä minuuttia. Kun majatalo on valmis, Lehti syö iltapalan. Sen jälkeen hän heittäytyy riippariin lukemaan

kirjaa. Lehti on valinnut kirjoja, joita hän lukee vain riippumatossa metsässä. Nyt vuorossa on Ronja ryövärintytär. Myös Muumi-kirjat sopivat Lehden mukaan riippumattoon. ENSIMMÄISET YÖT Jukka Lehti nukkui riippumatossa viitisen vuotta sitten. Silloin hänellä oli tavallinen makuualusta, ja hän paleli. Asia korjaantui, kun hän löysi under blanketin eli aluspeitteen, joka laitetaan riippumaton alle roikkumaan. Se koteloi lämpimän ilmamassan selän alle. Sen jälkeen Lehdestä on tuntunut, että riippumatossa nukkuu melkein paremmin kuin omassa sängyssä. Mutta omassa sängyssä nukkuminen ja riippumatossa nukkuminen ovat Lehden mielestä kaksi eri maailmaa. Kotona – vaikka ihanan rouvan vieressä – ollaan betoniseinien sisällä, eikä siellä pääse kontaktiin luonnon kanssa niin kuin taivasalla. RIIPPUMATTOILLESSA Jukka Lehti menee aikaisin nukkumaan. Kotona illat venyvät välillä myöhään kaikenlaista puuhaillessa, mutta riippumatossa silmät rupeavat menemään kiinni iltayhdeksältä. Yöasuna metsässä toimivat hiihtokerrasto ja villasukat. Tosin sukat Lehti potkii usein pois, kun tulee kuuma. Niin kylmässä hän ei vielä ole

nukkunut, että makuupussiin olisi tarvinnut ottaa kaveriksi kuumavesipullo. Luettuaan kirjaa Lehti makoilee ja kuuntelee ympäröivää luontoa. Tuuli suhisee puissa ja laineet liplattavat. Ajatukset saavat harhailla ja liikkua sinne tänne. Niistä ei tarvitse ottaa kiinni. Se

”

Yöasuna metsässä toimivat hiihtokerrasto ja villasukat. on Lehden mielestä hyvä hetki. Hänelle riippumattoilu on nollaamista ja lataamista, meditaatiota ja hengellisen hyvinvoinnin kohottamista. AAMULLA KUUDEN AIKOIHIN silmät aukeavat. Jukka Lehti tekee hissukseen aamupalan, pakkaa ja lähtee kotiin. Harvoin hän enää aamulla jää paikoilleen pitkäksi aikaa. Aikaisin on mielenkiintoista olla liikkeellä. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

Tilaisuuksia

Lakipalveluja

HERÄNNÄISSEURAT

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari, kiinteistövälittäjä (LKV)

Myrskyläntie 22 pe 4.9. klo 19 seurat Mikaelin kirkko ti 8.9. klo 19 seurat Huopalahden kirkko

www.ukkonen.com

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS 24 vuoden kokemuksella Laki ja kiinteistö Moilanen Oy LKV Hämeentie 23, Helsinki p. (09) 773 2600

ti 1.9. klo 12.30 lähetyspiiri Seuratuvalla. klo 18 verkkoseurat, www.facebook.com/herattaja. ke 2.9. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-tiloissa, Heikkilänt.7, Hki. pe 4.9. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. la 5.9. klo 14 seurat Toimintakesk. Jenny, Beckerint.9 (Malminkart.), Hki. su 6.9. klo 10 kirkkopyhä Vihdin kko, Kirkkot.1. messu+seurat. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8, Vantaa. klo 17 Seuratuvan sunnuntai-illassa mm. Lauri Grünthal. ma 7.9. klo 18.30 seurat Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. ke 9.9. klo 19 Körttikodin seurat. Tapahtumat www.h-y.fi/tapahtumakalenteri.html ja srk:ien kotisivut. Tilaisuuksissa noudatetaan turvavälejä ja hygieniaohjeita.

Helsingin Rauhanyhdistys

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

Leikkaa talteen

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

Seurat keskiviikkoisin klo 19:00, lauantaisin klo 18:00 ja sunnuntaisin klo 16:00 ja 18:00 Seuroihin ilmoittautuminen helsinginrauhanyhdistys.fi/ toimintakalenteri Seurat kuunneltavissa myös www.hry.fi

Ostetaan

OSTAMME KIRJOJA 050 362 6620 myynti@vantaanantikvariaatti.fi

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Ari Suominen, 040 3552340

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

Myydään asunto Myytävänä seniori-ikäiselle ihastuttava ylimmän kerroksen asunto 39,5m2 (1h+tupakeittiö) lasitetulla parvekkeella Palvelukoti Sofiassa, Laajasalossa. Tarkemmat tiedot asunnosta https://www.palvelukotisofia.fi ja Maria Strandberg puh. 040-7469486

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Palveluja tarjotaan

Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Eläkkeellä oleva sairaanhoitaja avustajaksi esim. vanhukselle max. 3 pv. viikossa klo 20-08 P. 0440566934 Anja Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38 MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Siivouspalveluja Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090 Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Vuokrata halutaan

Vuokralle tarjotaan

23v. töissä käyvä oikeustieteen opiskelija etsii asuntoa Helsingistä tai Espoosta 0503624658

Munkkiniemi 2 h+alkovi+kk 42 m2 rauhallinen ja valoisa. Vap. 1.9. hp. 850 €. P. 0500 488547

Kiinteistövälitystä

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

ANTTI RINTALA

Hautauspalveluja

– Kirkoissa ulkoinen hiljaisuus sallii myös sisäisen hiljaisuuden, sanoo tutkija Hannele Kauppinen-Räisänen.

Matkailija löytää kirkosta ylellisen hiljaisuuden H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Hammashoitoa

PROTEESITYÖT

& HAMMASLÄÄKÄRIPALVELUT Nopeasti ja miellyttävästi samasta osoitteesta! Olemme hankkineet myyntiin testattuja, AJANVARAUS: Type II -hengityssuojaimia. Ne ovat samoja kuin mitä itsekin 09 774 5770 monipuolisia ja ekologisia. Kysykää henkilökunnaltamme lisää! toimisto@dentalservices.fi käytämme, Hinta 49 € /kpl. tai tohtorille.fi

EHT Ossi Vallemaa Hammaslääkäri050 - 553 3050 asemai Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) • www.albin.fi

Hammaslääkäri Satu Aalto (09) 774 5770

Nyt on hyvä aika uusia hammasproteesit EHT Sirkka Müller p. 040 157 4560

• Maksuton tarkastus ja suunnitelma • Puhtaat toimitilat ja asianmukainen suojaus • Myös kotikäynnit

Soita ja varaa aika

P. 020 730 7260

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

ämähän on ihana, ja ratikalla pääsee ihan viereen, huokaisee Hannele KauppinenRäisänen Kallion kirkon ovella. Kauppinen-Räisänen opettaa markkinointia Vaasan yliopistossa ja on tutkinut hiljaisuuden merkitystä turismille. Esimerkiksi Kallion kirkko, joka on avoinna joka päivä, voisi hänen mukaansa olla löytö hiljaisuuden kokemusta etsivälle matkailijalle. Viime vuonna Kauppinen-Räisänen selvitti kahden ulkomaalaisen kollegansa kanssa sitä, miten turistit kokevat kirkkojen hiljaisuuden. Tutkimukseen haastateltiin matkailijoita Nizzan Notre Damen basilikassa ja Lontoossa Westminsterin katedraalissa. – Olen usein miettinyt, miksi niin monet menevät matkoilla kirkkoon – nekin, jotka kotimaassaan eivät koskaan sitä tee, Kauppinen-Räisänen sanoo. Hänen mukaansa taide, arkkitehtuuri ja historia eivät pelkästään riitä selittämään kirkkojen suosiota nähtävyyksinä. Ei myöskään uskonnon harjoitus. – Minulla on pitkään ollut tunne, että on vielä jokin muukin syy. Se syy on hiljaisuus. KIRKOT OVAT jo lähtökohtaisesti hiljentymisen paikkoja. – Meillä kaikilla on ikään kuin DNA:ssa sääntö, että kirkoissa ollaan hiljaa. Matkoilla voi ottaa breikin kaikesta tekemisestä ja ympäröivästä hälinästä menemällä kirkkoon. Siellä on ihanaa vain istua ja olla hiljaa, Kauppinen-Räisänen kuvailee. Hän huomauttaa, että hiljaisuuden merkitys hyvinvoinnille on osoitettu monissa tutkimuksissa. Se esimerkiksi laskee verenpainetta ja vähentää stressiä. Suurissa kaupungeissa hiljaisia paikkoja voi olla

vaikea löytää – niistä on tullut ylellisyyttä. Joidenkin arjessa hiljaisuus on niin harvinaista, että siitä on tullut elämys, jota haetaan matkoilla. Monet haastatellut kuvailivat hiljaisuuden voimaannuttavaa vaikutusta. – Kukaan ei vaadi mitään. Saa vain olla ja pystyy miettimään asioita. – Monille hiljaisuuteen liittyi myös hengellinen tai uskonnollinen ulottuvuus. Kirkko tilana toi tunteen, että siellä haluaa rukoilla tai meditoida hetken, KauppinenRäisänen kertoo.

”

KIRKKOJA VOISI MARKKINOIDA HILJAISUUDEN PAIKKOINA, JOTKA OVAT AVOINNA KAIKILLE. HANNELE KAUPPINEN- RÄISÄNEN

NIZZAN NOTRE DAME, jossa puolet haastatteluista tehtiin, on Hannele KauppinenRäisäselle tuttu kirkko, sillä hän on työskennellyt Monacossa. – Kävin siellä usein istumassa. Kirkko tuntui jotenkin aidolta verrattuna kauppoihin ja ravintoloihin. Kun liikkuu kaupungilla, menee virran mukana ja katoaa sinne. Kirkossa löytää hetkellisesti itsensä. Kauppinen-Räisänen harmittelee sitä, ettei Suomessa ole oikein osattu katsoa kirkkoja turismin näkökulmasta. – Mikä paremmin kertoisi suomalaisuudesta ja kulttuuristamme kuin kirkko? Monet kirkoistamme ovat aika pelkistettyjä – ja juuri sellaisina ne antavat tilaa hiljentymiselle. Niitä voisi markkinoida hiljaisuuden paikkoina, jotka ovat avoinna kaikille uskonnosta riippumatta.

KAISA HALONEN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

O T U S

S T O P

T U L E V A A S O L U KERMAKARKKI

O M A R SUUNNANNÄYTTÄJÄ

ilkeä illan tullen H

JEESUS KÄVELEE VEDEN PÄÄLLÄ

SATA-

S Ä V Y

H Ä M E

Ä M Y

oivallinen

-KAIHDIN

PUHALTAA RIEMUT

TYPERYKSIÄ KIEHTOVAA

-KAIVO KIRKOTKIN

TIEDOTTAVAA

HAVAINNOLLISTAVA

PUUN SUOJAKSI

HALLITSEMATTOMIA

ERITTÄÄ

MAKSAESSA MUKAVA KIELLETTY

I T Ä T U U L I O S A T

-NAVETTA PIRKANMAALLA LOHDUTON

MARTTI

P I H A T T O A K A A

EIVÄT MUIDEN

PROFESSORI KARI

AFRIKASSA

KAPOINEN

ETUJA

SAUNAJUOMIA

HAVAIJILLA

KUORO-

K A H L O

VETELYKSIÄ YKSIÄÄNISTÄ

UUDELLAMAALLA

KATALIN

ARTISTI GIRS

MYTOL. MERENNEITOMAINEN

K A S K O

AUTOJA YLIOPISTO

K I A T

Y A N

KÄSITTELEE RAAKAMALMIA

YHTYMÄ

BERNER

K E R A V A BOWIEN LESKI

I M A N

I L K E I N

NEVANLINNA

A R N E

PAINOTYÖLLE

KORJATAAN

T I L A T E O S ISKELMÄTÄHTI LASSE

S A L L I

MÄÄRÄMITTAISIA

M O T I T O

EDELMANN

U N I S O N O

PSYKOLOGI SAARI

L I E M O L A

L A I S K A T

U T A R E

P O T A T

NÄYTTELIJÄ HARVEY

L A U L U

I roiskuvia O A H U

S K O O L

LYPSYKONEESEEN

A R I

E T I O P I A

I O N T A

KARI

-air R

A I K A J A N A

SUOMALAI- K NEN

-VAKUUTUS

O M A T

E T N A H I F I

I T S E

TAITEELLINEN

E D I S

T A S A R A H A

T O I M E N K U V A T

PANKKI

ROUHETTA

L A H O N E S T O T

L I K A

Ä Ä L I Ö T

K E L P O

ham- O paille EX-

TATLI

A H T E R I

I R T O S O R A

V Ä S Ä I L Y

VIRKAAN -OSASLIITTYVÄT TO TEHTÄVÄT

Frida

RALLIKUSKIN RIESANA

N O E T

Ä K E Ä T

KORKEATASOINEN

MAIDOSTA KAHVIIN

VANHUUDENHEIKKO

A S E T T I

VÄRKKÄÄMISTÄ

PERÄ LEMMEN ASIALLA

V I K A

O S A T A

P Ä I N A

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

iso kivi

-kunta KERAAMIKON TYÖSTÄMIÄ -koira -1.

EPÄILLYT APOSTOLI

HENKILÖTUNNUS OSAVALTIO

T I H U T A YÖN HENGETÄR

U N E T A R

R A K E N N E T T A V A

T R I T O N I

SANKKOJA

T I U H A T

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

Toiveikkuus kantaa vaikeiden aikojen läpi Toivon vahvistaminen auttaa esimerkiksi opskeluvaikeuksien selättämisessä, sanoo psykologi Pirjo Säisä-Winter. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS ANTTI VALTA

siat on hyvä konkreti soida. Näin ajatte lee ammattikorkea koulussa psykologiaa opettava Pirjo SäisäWinter, jonka tieto kirja Toivossa on hyvä elää ilmestyy elokuun lopussa. SäisäWinter on toiminut aiemmin psykoterapeut tina ja työnohjaajana. – Toivo on tärkeä henkinen voimavara. Harva kuitenkaan py sähtyy kysymään, mitä toivo on ja miten sitä edistetään, hän sa noo. Kirjan yhtenä lähtökohtana on positiivinen psykologia, jonka avain käsitteitä ovat minäpystyvyys, moti vaatio ja optimismi. – Positiivinen psykologia on löy tänyt kaikkiaan 24 henkistä vah vuutta tai hyvettä, jotka ovat yhtei siä eri kulttuureille. Niihin kuuluvat muun muassa viisaus, rohkeus, in

himillisyys, oikeudenmukaisuus ja itsehillintä. Positiivinen psykologia auttaa tunnistamaan vahvuuksia sekä pur kamaan haitallisia uskomuksia, jot ka hankaloittavat elämää monel la tavalla. Ne voivat esimerkiksi vai keuttaa opiskelua ja aiheuttaa terve ysongelmia. MUUTOS PAREMPAAN alkaa Pirjo SäisäWinterin mukaan siitä, että ih minen tulee tietoiseksi ajatuksis taan. Haitallisia negatiivisia ajatuk sia ovat esimerkiksi ”muut pääsevät tenteistä läpi, mutta en minä”, ”en ole rakastamisen arvoinen” tai ”tu levaisuudella ei ole minulle myön teistä annettavaa”. Omia uskomuksia ja ajatuksia sii tä, miten elämän tulisi sujua, voi tutkia esimerkiksi läheisten kans sa, opintojen ohjauksessa tai tera piassa. Kouluissa ja yliopistoissa hy

viä tuloksia on saatu soveltamalla amerikkalaisen psykologin Charles Snyderin toivoteoriaa. Snyder määrittelee toivon myön teiseksi tilaksi, päämäärään suun tautuvaksi energiaksi ja kyvyksi ta voitteiden saavuttamiseen. Sny derin teoriaan perustuvan mallin avulla koululaiset ja opiskelijat ovat harjoitelleet tavoitteiden asettamis ta, reitin löytämistä niiden saavut tamiseksi ja esteiden ylittämistä.

”

MITÄ ENEMMÄN EPÄVARMUUTTA SIEDÄMME, SITÄ ENEMMÄN UUTTA PYSTYMME LUOMAAN. PIRJO SÄISÄ- WINTER

– Opintomenestystä parantavat esimerkiksi toiveikkaiden kaverei den seura, perehtyminen toiveikkai den henkilöiden elämäntarinoihin ja kohottavan tarinan kertominen it sestä, SäisäWinter kertoo.

Kielteinen itsearviointi liittyy taas tyypillisesti siihen, pitääkö ih minen itseään rakastettavana. – Itsensä rakastamisen lähtökoh tana on, että ihminen näkee itsensä hyväksyttynä puutteistaan ja epä onnistumisistaan huolimatta. TOIVOTTOMUUS OIREILEE Pirjo Säisä Winterin mukaan hetkissä, joissa elä mä ei maistu miltään. Takki tuntuu tyhjältä, oma elämä ja työ tuntuvat merkityksettömiltä eikä maailmassa tunnu olevan mieltä. Tyhjyyden het kiin voi liittyä voimakasta ahdistunei suutta. Tyhjyyden tunne ja ahdistus ovat luonnollisia tunteita, mutta pitkäai kaisina ne voivat olla masennuksen oireita. SäisäWinterin mukaan tyh jyyden kokemuksilla on tärkeä teh tävä: ne saavat ihmisen kyseenalais tamaan asioita ja siivoamaan elä mästä sellaista, minkä aika on ohi. – Ahdistus voi olla luopumisen ja irti päästämisen tuskaa, joka kertoo siitä, että ihminen on menossa koh ti uutta vaihetta, mutta ei pysty vie lä näkemään sitä. Mitä enemmän epävarmuutta siedämme, sitä enem män uutta pystymme luomaan. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

”Koti on pyhä paikka ja turva Vantaalaiset Annamari ja Tero Ruusu halusivat, että heidän kotinsa siunataan kuopuksen kastejuhlan yhteydessä. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

odin siunaaminen on kirkollinen toimitus, jota vain harva kirkon jäsen osaa seurakun naltaan pyytää. Viime vuonna koko maassa toimitettiin vain 470 kodin siunaus ta, joista Helsingissä 26, Espoossa 19 ja Vantaalla 11. Sopiva hetki siunata koti on esi merkiksi kasteen yhteydessä, avio liiton vuosipäivää juhlittaessa tai vaikka uuden kodin tupaantuli aisten yhteydessä. Miksi kodin siunauksia järjestetään niin vähän? – Ihmiset eivät tunne toimitus ta tai se ei välttämättä tule mieleen. Joskus olen ottanut kodinsiunauk sen puheeksi kastekeskustelussa, ja useimmat perheet ovat ottaneet sen mielellään mukaan kasteen yhtey teen, kertoo Tikkurilan seurakun nan pappi Päivi Helén. TERO JA ANNAMARI RUUSU tiesivät kodin siunaamisesta ja ehdottivat sitä Hélenille, josta on tullut heidän perhepappinsa. Hélen, joka on vih kinyt pariskunnan ja kastanut hei dän yhteiset lapsensa Walentinin ja Wanessan, tarttui tilaisuuteen mielellään. Niinpä kauniina elokuisena lauantaina Ruusujen perheen pihal le kokoontui sukulaisia ja ystäviä jatkamaan siitä, mikä koronakevää nä jäi kesken. Kodin siunaamisen yhteydessä vietettiin huhtikuussa kastetun Wanessan kastejuhlaa kak kukahveineen. Kummit, jotka olivat osallistu neet kastetilaisuuteen keväällä ko ronatilanteen vuoksi vain etänä, pääsivät nyt laittamaan siunaavat kätensä Wanessan ylle. – Tiesimme, että tällainen mah dollisuus on olemassa, sillä veljeni pojan ristiäisissä myös heidän ko tinsa siunattiin. Lisäksi vanhemmil lani on Sipoossa maatila, jossa on siunattu niin pellot kuin sato, Anna mari Ruusu kertoo. Ruusujen perheeseen kuuluu kahden yhteisen lapsen lisäk si Teron poika Benjamin, 16. Kun Tero osti talon vuonna 2013, he muuttivat siihen kahdestaan pojan kanssa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

– Äitini ihmetteli, eikö pienempi asunto olisi riittänyt, mutta asioilla on näemmä tarkoituksensa. Tapasin Annamarin keväällä 2014. Vuoden päästä hän muutti Ylästöön. Tam mikuussa 2017 syntyi Walentin, ja talolle alkoi kummasti olla käyttöä. Naimisiin menimme samana kesänä Sipoon kirkossa, Tero Ruusu kertoo.

”

LASTEN MYÖTÄ KODIN MERKITYS ON KOROSTUNUT. ANNAMARI RUUSU

RUUSUILLE ON OLLUT itsestään sel vää, että lapset kastetaan. Korona rajoitukset vaikuttivat Wanessan kastamiseen ainoastaan niin, et tä Pyhän Laurin kirkossa pidettyyn kastetilaisuuteen osallistuivat oman perheen lisäksi vain pappi ja Wa nessan kummisetä Jari Lindholm. Kaikki muut juhlaan kutsutut 40 henkeä osallistuivat tapahtumaan suorassa videolähetyksessä, jonka kummisetä hoiti. – Meille oli tärkeää, että poik keusaikanakin Wanessa saisi kas teen ja nimen sen yhteydessä. Em me halunneet vain ilmoittaa nimeä maistraattiin, Annamari sanoo. Ruusut arvostavat kirkon jäse nyyttä. Heidän elämäänsä kuulu vat kirkolliset perhejuhlat ja esimer kiksi joulukirkko sekä lapsiperheille suunnatut tapahtumat. Wanessan kaste perheen keskiai kaisessa kotikirkossa oli vuorovai kutteinen. Etänä juhlaan osallistu neet kummit lukivat raamatunteks tin. Wanessan pikkuserkku Julia Luotamo lauloi kotoaan Anna Puun kappaleen Mestaripiirros. Juhlaväki oli pukeutunut parhaimpiinsa. Kah vit juotiin itse kunkin kotona. Vaikka kummit myös siunasivat vauvan etäyhteyden kautta, tuntui kummi Riikka Lindholmista hy vältä kokoontua nyt isolla porukal la yhteen ja siunata vielä niin ko ti kuin Wanessakin. Isovanhempi en tehtävänä kodin siunauksessa oli

Wanessa Ruusu kastettiin keväällä, jolloin suurin osa ristiäisvieraista osallistui tilaisuuteen etänä. Elokuussa pidetyssä juhlassa kummit pääsivät siunaamaan kummityttönsä. Samassa juhlassa pappi Päivi Helén siunasi myös perheen kodin.

lukea tilaisuuteen valitut raamatun tekstit. MIKSI HALUSITTE, että kotinne siu nataan? – Koti on pyhä paikka ja turvasa tama. Siunauksessa annetaan kodil le suojaa ja turvaa, toivotetaan kaik kea hyvää, Tero Ruusu pohtii. Ruusujen mukaan kodista teke vät kodin sen ihmiset ja ilmapii ri. Koti on heille turvapaikka, jos

sa voi olla juuri oma itsensä ja jon ne on helppo tulla vaikeankin päi vän jälkeen. – Lasten myötä kodin merki tys on korostunut. Meistä on iha naa, kun kolmivuotias Walentin ker too, kuinka hän rakastaa omaa kotia ja että siellä on parasta olla. Silloin tuntuu, että olemme onnistuneet luomaan kodista myös hänelle sel laisen paikan kuin olemme halun neet, Annamari Ruusu sanoo.

satama”

Onko näin? Tällä palstalla kolme asiantuntijaa ottaa kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.

Tämä kirkolliskokous ratkaisee avioliittokiistan

”Konservatiivit ja liberaalit ovat aika lailla samankokoisia ryhmittymiä. On vaikea ajatella, että kirkolliskokous kolmen neljäsosan enemmistöllä muuttaisi kirkkolakia. Toinen kysymys on, tullaanko kirkon piirissä noudattamaan yhtenäisiä käytäntöjä. Hallinto-oikeuden päätös ratkaisee sen, voiko papin omasta ratkaisusta nuhdella. Se ei poista velvollisuutta noudattaa kirkkolakia ja Raamatun opetusta.

Piispojen kirje kuvailee kuusi ratkaisumallia eli porrasta. Ykkönen ja kakkonen ovat nykytilanne, portaalla kuusi ei enää olisi lainkaan tilaa yksinomaiselle opetukselle miehen ja naisesta liitosta. Näyttää siis siltä, että uuden sielunhoidollisen ja teologisen kokonaisuuden luominen on mahdottoman tuulisen tien takana.” JOUKO JÄÄSKELÄINEN

”Kirkolliskokouksen jäsenten kanta samaa sukupuolta olevien pariskuntien avioliittoon vaihtelee. Minä niin kuin moni muukin edustaja toivon, että he saisivat koko maassa yhdenvertaisen kohtelun ja kaikissa kirkoissa ja seurakunnissa voitaisiin vihkiä kaikki avioliiton edellytykset täyttävät parit avioliittoon. Avioliittokiista ratkeaa monilta osin, kun korkein hallinto-oikeus päättää loppuvuodesta, saako samaa sukupuolta olevan parin vihki-

nyt pappi vihkimisestä rangaistuksen. Sen päätöksen mukaan tulee kirkossa toimia. Toivoisin, että selkeyden vuoksi kirkolliskokous voisi aikanaan erikseen päätJ tää kolmen neljäosan määräenemmistöllä, että kaikki kirkolliseen vihkimiseen oikeutetut parit voidaan vihkiä kirkossa ja että papeilla säilyisi omantunnon vapaus.” PÄIVI LINNOINEN

RON

kirkolliskokousedustaja, perheneuvoja, psykoterapeutti ja pappi

kirkolliskokousedustaja, valtiotieteen tohtori

AU K

KA N E N

Kotiin kuuluu myös se, että kaikki ei aina suju käsikirjoituksen mukaan. Se, että kolmivuotiasta juhlat väsyttävät ja hän rauhoittuu kuvaan vasta, kun saa ilmapallon, tai että kukkamaljakko kaatuu, on elämää, joka tekee kodista kodin. – Suosittelemme kodin siu nausta muillekin. Se on kaunis ti laisuus, jossa maailman tärkein paikka saa siunauksen, Ruusut sanovat. ■

mistö pitää jo samaa sukupuolta olevien vihkimistä periaatteessa mahdollisena. Vaikeutena on päätökseen mahdollisesti tarvittava kolme nejäsosan enemmistö. Kirkon ykseyden tuekU si säädetty määräenemmistövaatimus kääntyy tässä ykseyttä vastaan. Uskon kuitenkin, että nykyinen kirkolliskokous kykenee tekemään jonkinlaisen päätöksen asiassa.” KIRSI HIILAMO ZI

Samat asiat nousivat esille pappi Päivi Hélenin puheessa. Hän muis tutti, että elämän kaikkein tärkeim mät asiat ovat pohjimmiltaan lah jaa. Vaikka puoliso on oma valinta, hän ja parin keskinäinen rakkaus ovat lahjaa. Jokainen lapsi on ihme. – Lasten koti on vanhempien vä linen suhde. Kodin paras sisustus ovat siellä asuvat ihmiset ja heidän välisensä rakkaus, Helén sanoi pu heessaan.

”Samaa sukupuolta olevat parit tarvitsevat kirkollisen vihkimisen siinä missä muutkin. Uskon, että asia etenee kirkossa kahdella raiteella. Ensinnäkin yhä useammat papit vihkivät kaikki parit. Helsingin hiippakunnan lisäksi vihkiminen tulee sallituksi muissakin hiippakunnissa, virallisesti tai epävirallisesti. Toiseksi kirkolliskokous saa jossakin vaiheessa aloitteen asian ratkaisusta. Sekä piispainkokouksen että ilmeisesti myös kirkolliskokouksen enem-

kirkolliskokousedustaja, Tapiolan kirkkoherra KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

Mielipide

Menneisyydelle raivoaminen ei auta

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi

ELÄMME PAITSI suuren yleisen epä varmuuden myös armottomuuden ja suoranaisen kostonhalun leimaa maa aikaa. Koska eräänä kiukun kohteena on menneisyys, vastapai noksi kaikkien olisi suotavaa tiedos taa, että myös kaikki kullakin nykyhet kellä olemassa oleva hyvä on perittyä. Elämäkin on lahjaksi saatu ja armosta ylläpidetty. Jokainen sukupolvi tekee toki pal jon virheitä. Menneiden sukupolvien tekemien virheiden seurauksista ir ti pääseminen on eräs edellytys so vulle tulevaisuudessa. Edesmen neiden sukupolvien mahdollinen tuomitseminen on kuitenkin yk sin Korkeimman kädessä. Koska ihminen ei saa tuo miolle edesmenneitä sukupol via eivätkä he voi pyytää elävil tä anteeksi, heille raivoaminen ei auta. Se ei vapauta vanhojen virheiden henkisistä kahleista, vaan tekee niistä entistäkin vah vemmat. Ainoaksi mahdollisuudeksi jää anteeksianto. Anteeksi antamista hel pottaa ihmistuntemuksen tuoma ymmär rys siitä, miksi ihmiset ovat toimineet niin kuin ovat.

Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko tuomitsee jälleen rakkauden

SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISELLA kirkolla on 167 000 hehtaa ria metsää. Ei ole yhdentekevää, miten tätä merkittävää omaisuus erää hoidetaan. Jatkuva kasvatus esitetään usein parhaana tapana kasvattaa met sää − niin talouden, ilmaston kuin monimuotoisuuden näkökulmas ta. Luontojärjestöt neuvovat seu rakuntiakin näin. Tutkimus ei kui tenkaan anna mustavalkoisia vas tauksia. Ilmaston osalta väitteelle löy tyy tutkimuspohjaa tietyntyyppi sillä turvemailla. Kivennäismailla, joita on valtaosa Suomen metsis tä, tasaikäinen metsätalous tuottaa useimmiten enemmän ilmastohyö tyä, kun puusto kasvaa nopeam min. Metsälajien uhanalaisuuden tär kein syy on vanhojen metsien ja la hopuun vähäinen määrä, ei tiet ty metsänkasvatustapa. Onnistu essaan jatkuva kasvatus voi tietyil lä kasvupaikoilla olla taloudellinen ratkaisu, mutta käytännön koke muksia jatkuvan kasvatuksen pit Mikko Heikkilä kän aikavälin kannattavuudesta ei filosofian tohtori, Tampere ole. Metsänkasvatustapoja ei kuiten kaan ole syytä asettaa vastakkain. Esimerkiksi kasvupaikka ja ole massa oleva puusto vaikuttavat sii Muistisairaan ihmisen rakastavaan aa ensimmäinen Johanneksen kirje, hen, miten metsää on järkevää hoi omaishoitajaan? mutta niin kauan kuin tuomitseva lin taa. En ole koskaan törmännyt moni ja suhteessa rakkauteen jatkuu, joutu Valinnan lähtökohtana tulisi ol suhteiseen henkilöön, joka ykskan nee päätoimittaja Jaakko Heinimäki la myös tutkimustieto ja maanomis taan tuomitsisi monogamian, joten kin tyytymään siihen, että Senaatin tajan tavoitteet. Sapluunaratkai samaa ymmärtäväisyyttä sopisi toi torin laidalla seisova käännösvirhe on sua metsien hoitoon ei valitettavas voa myös toiseen suuntaan. nimensä ansainnut (K&k 30.7.). ti ole. Kirkko on kuitenkin hitaasti kään Arttu Haglund Karoliina Niemi tyvä laiva. ”Jumala on rakkaus”, tote elokuvaohjaaja, Helsinki metsäjohtaja, Metsäteollisuus ry MARTTA-KAISA VIRTA

KIITOS TÄRKEÄSTÄ artikkelista Rakastan sinua ja sinua (K&k 30.7.). Inhimillinen, rakkauden eri muoto ja avarakatseisesti ja lempeästi kä sittelevä juttu edustaa juuri sitä mo niäänisyyttä, jota kirkkoon kaiva taan. Kirkko ja kaupunki onkin jo pitkään määrätietoisesti kulkenut tätä arvokasta polkua ja näyttänyt julkaisijalleen esimerkkiä. Lähimmäisenrakkaus, kristin uskon perimmäisin arvo, loistaa kuitenkin poissaolollaan paitsi kir kon kannanotoissa, myös perin teistä parisuhdetta puolustavan Sinikka HolmaPeetsin mielipi teessä (K&k 13.8.). Siinä kaikuu ha pan haluttomuus ymmärtää luke maansa. Jos ihmissuhdejärjestelystä on so vittu kaikkien osapuolten kesken, millainen se onkaan, silloinhan ko konaisuudessa nimenomaan vallit see HolmaPeetsin peräänkuulutta ma luottamus. Ja kun hän kritisoi ju tun henkilöitä ”kaikki mulle heti ja nyt” asenteesta, kehen hän viittaa?

Tutkimustieto avuksi kirkon metsien hoitoon

27.8.2020 kirkkojakaupunki.fi

Kuuntele lasta

MIIA KORTTILA JA ANNA LAHTINEN OPETTAVAT VANHEMMILLE RAKENTAVAA VUOROVAIKUTUSTA S. 2 Espoossa kastetaan nyt koronakevään vauvoja s. 4

Seurakuntien syyskausi starttaa. Lue vinkit tästä lehdestä.

Kohti parempaa yhdessä Toimiva perhe -kurssilla opetellaan ihmissuhdetaitoja, jotta lapsiperheen elämä sujuisi helpommin. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA SIRPA PÄIVINEN

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 14/2020

uorovaikutuksen onnistuminen lapsiperheen arjessa ei ole mikään pikkujuttu. Ymmärränkö, mitä lapsi yrittää sanoa? Millä äänensävyllä kuuntelen häntä – vai kuuntelenko ylipäätään? Entä tunnenko lapseni tarpeet, joita hän yrittää ilmaista? Tunnistanko, mitä itse tarvitsen? Onneksi kaikkea ei tarvitse itse keksiä. Keinoja selvitä arjen pulmatilanteista voi löytää esimerkiksi Toi-

miva perhe -kurssilta, joka perustuu amerikkalaisen psykoterapeutin Thomas Gordonin luomaan menetelmään, jossa perehdytään vuorovaikutustaitojen edistämiseen. – Toimiva perhe -kurssilla keskitymme vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen parantamiseen. Kuudella kokoontumiskerralla käymme läpi kahdeksan eri teemaa, Anna Lahtinen sanoo. Hän on toinen Espoon tuomiokirkkoseurakunnan järjestämän kurssin ohjaajista.

Toinen kurssin ohjaaja on Miia Korttila. Lahtinen ja Korttila ovat Espoon tuomiokirkkoseurakunnan lapsityönohjaajia. Ryhmässä käsitellään omia viestejä ja puhumisen taitoja, toisen viestejä ja kuuntelemisen taitoja, ongelmiin tarttumista ja kuuntelulle vaihtamista, tarveristiriitojen ratkaisemista, arvoristiriitojen käsittelytaitoja, auttamistaitoja ja välittäjänä toimimista. – Kokoontumisissa käymme asiat läpi tiiviisti, harjoittelemme

Anna Lahtinen ja Miia Korttila toimivat syyskuussa alkavan Toimiva perhe -kurssin ohjaajina. Heidät kuvattiin Kirkonkymppivirastotalon pihassa, jossa Aikojen saatto -teoksen patsaat kulkevat kohti Espoon tuomiokirkkoa. Teos on kuvanveistäjä on Tilla Kekin käsialaa.

man apua omien tarpeidensa tunnistamisessa ja sanoittamisessa, Anna Lahtinen sanoo. ARVORISTIRIITOJA NOUSEE esiin usein lasten kasvaessa. Silloin vanhempi joutuu pohtimaan omia arvojaan, asenteitaan ja ajatuksiaan. Vanhemman on hyödytöntä määrätä murrosikäiselle, mitkä ovat nuoren arvot. – Siinä tilanteessa vanhempi voi pukea sanoiksi omaa näkemystään, kuunnella nuoren ajatuksia ja lopuksi yhdessä keskustella niistä. Kunnioitusta puolin ja toisin, Miia Korttila sanoo. Toimiva perhe -kurssilla esitellään esimerkiksi molemmat voittavat -menetelmä, jossa sekä aikuisen että lapsen tarpeet tulevat tunnistetuiksi ja sanoitetuiksi. Niiden pohjalta lähdetään purkamaan tilannet-

”

Ymmärränkö, mitä lapsi yrittää sanoa? Millä äänensävyllä kuuntelen häntä? ta, jonka lopputuloksena kumpikin voittaa hieman ja on tyytyväinen ratkaisuun.

oloa tilanteita pienissä ryhmissä ja jätämme aikaa keskustelulle. Edellisiltä kursseilta saadun palautteen mukaan moni on kokenut tärkeäksi sen, että saa jakaa omaa arkeaan toisten kanssa ja kuulee muiden kokemuksia, Miia Korttila sanoo. – Aktiivisen kuuntelun taitojen kehittäminen auttaa vanhempia ymmärtämään lapsen tarpeita, toiveita, ajatuksia ja tunteita. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä enemmän hän tarvitsee vanhem-

LAHTINEN JA KORTTILA ovat ohjanneet Toimiva perhe -kursseja muutaman vuoden ajan. Osallistujat ovat olleet useimmiten alle kouluikäisten tai hieman sitä vanhempien lasten vanhempia. Jotkut tulevat kurssille puolison kanssa, osa taas yksin. Kurssille otetaan 16 osallistujaa. Toimiva perhe -kurssit alkavat syyskuussa Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa, jossa kokoontumiskertoja on kuusi, ja Espoonlahden seurakunnassa, jossa niitä on yhdeksän. Toimiva perhe -kurssi on kaikille avointa toimintaa, jossa ei ole uskonnollista sisältöä. – Tarkoituksemme on palvella kaikkia ihmisiä. Kuka tahansa voi tulla kurssille asuinpaikasta ja vakaumuksesta riippumatta, Miia Korttila sanoo. ■ Toimiva perhe -kurssi Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa 9.9.–28.10. ja Espoonlahden seurakunnassa 15.9.–24.11. Katso tarkemmat tiedot viereiseltä palstalta.

Tukea pari suhteeseen ja erotilanteisiin Espoon seurakunnat tukevat pariskuntia raskaan koronakevään jälkeen. Tarjolla on parisuhdekursseja ja -neuvontaa. Parisuhdekurssit ja -leirit ovat avoimia kaikille espoolaisille. Kunkin seurakunnan toiminnassa ovat etusijalla kyseisen seurakunnan alueella asuvat. Tarjolla keskusteluapua Seurakuntien perhetyön ammattilaiset tarjoavat keskusteluapua parisuhteen, eron ja kasvatuksen kysymyksissä. Keskustelut voidaan käydä puhelimitse tai kasvokkain. Ajanvaraukset: Espoon tuomiokirkkoseurakunta, perhetyönohjaajat Outi Wenell, 040 5474 146, outi.wenell@evl.fi tai Kirsi Kanerva, 050 511 0165, kirsi.kanerva@evl.fi. Olarin seurakunta, perhetyöntekijä Paula Bruce-Haatainen, 040 503 7622, paula.bruce-haatainen@evl.fi. Espoonlahden seurakunta, perhetyönohjaaja Taija Harjokari, 050 511 0504, taija.harjokari@evl.fi. Tapiolan seurakunta, perhetyöntekijät Maire Hellas, 040 565 8300, maire.hellas@evl.fi tai Kristiina Larjava, 050 358 1064, kristiina.larjava@evl.fi.

Solmuja parisuhteessa -neuvonta Solmuneuvonta on tarkoitettu erityisesti ristiriidoista kärsiville, kriisissä oleville tai eroa harkitseville pareille. Solmuneuvonnassa perhetyönohjaaja tapaa paria 8–10 kertaa. Hinta 100 e / pari sisältää kurssimateriaalin, Solmuja parisuhteessa -kirjat sekä ohjauksen. Neuvonnasta on mahdollista anoa maksuvapautusta. Ilmoittautuminen: Espoon tuomiokirkkoseurakunta, Outi Wenell, 040 5474 146, outi.wenell@evl.fi tai Kirsi Kanerva, 050 5110 165, kirsi.kanerva@evl.fi. Tapiolan seurakunta, Kristiina Larjava, 050 358 1064, kristiina.larjava@evl.fi.

Parisuhteen vuorovaikutuskurssi Parisuhteen vuorovaikutuskurssi pidetään Kirkkonummella Villa Hvittorpissa 25.–27.9. Kurssilla opetellaan puhumiseen, kuuntelemiseen ja ristiriitojen ratkaisemiseen liittyviä taitoja. Kurssin aikana majoitutaan historiallisessa Villas-

sa. Ohjaajina toimivat Parisuhdekeskus Kataja ry:n vertaisohjaajat Sirpa ja Reijo Tuori. Kurssin järjestää Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja se on tarkoitettu ensisijaisesti Tuomiokirkkoseurakunnan jäsenille. Hinta: Espoon tuomiokirkkoseurakunnan alueella asuville 140 e / pari ja muille 160 e / pari, sisältäen yöpymiset, ruokailut, kurssimateriaalit ja liinavaatteet. Kurssille otetaan kuusi paria. Ilmoittautuminen viimeistään 31.8. Kirsi Kanervalle, 050 5110 165, kirsi.kanerva@evl.fi.

Toimiva perhe -vuorovaikutuskurssit Toimiva perhe -kurssit alkavat syyskuussa Soukan ja Auroran kappeleilla. Kursseilla vahvistetaan vanhempien ja lasten hyvinvointia sekä vuorovaikutustaitoja käytännön harjoituksin. Harjoittelemme muun muassa kertomaan tarpeista, tunteista ja arvoista rakentavasti, antamaan kasvua tukevaa palautetta lapselle ja nuorelle ja ratkaisemaan ristiriitoja yhteistyössä lapsen kanssa. Työskentelytapoina on vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen pareittain ja pienryhmissä, kokemusten jakaminen sekä lyhyet alustukset kurssin teemoista. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Toimiva perhe -kurssi: keskiviikkoisin 9.9., 23.9., 7.10. ja 28.10. klo 17.30–19.30 ja lauantaisin 19.9. ja 24.10. klo 10–14 Auroran kappelilla. Hinta 50 e / aikuinen sisältää kurssimateriaalin, arkena iltapalan ja lauantaisin aamukahvin ja lounaan. Lastenhoito koko kurssin ajalta 10 e / lapsi. Ilmoittautuminen: Mia Korttila, 050 5836 886, miia.korttila@evl.fi tai Anna Lahtinen, 050 4341 063, anna.lahtinen@evl.fi. Espoonlahden seurakunnan Toimiva perhe -kurssi: tiistaisin 15.9., 22.9., 29.9., 27.10., 3.11., 17.11. ja 24.11. klo 17.30–19.30 sekä lauantaisin 10.10. ja 14.11. klo 10–14 Soukan kappelilla. Hinta 60 e / osallistuja, lastenhoito 10 e. Ilmoittautuminen verkossa viimeistään 31.8. Tiedustelut: Tanja Routama, tanja.routama@evl.fi, 050 441 9154.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 14/2020

Koronakevään vauvoja kastetaan nyt Kasteiden määrä romahti keväällä. Kesällä tilanne on muuttunut täysin päinvastaiseksi. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MAIJA SAARI

un poikkeustila hiljensi Suomen, moni perhe siirsi iloisia perhejuhliaan eteenpäin. Vaikka kasteita ja häitä vietettiin jonkin verran pienemmällä porukalla ja etänä, näyttävät pääkaupunkiseudun seurakuntien loppukevään kaste- ja vihkitilastot synkiltä. Helsingissä kasteiden määrä jäi huhti–toukokuussa kolmannekseen normaalista. Kun viime vuonna noina kahtena kuukautena kastettiin 374 alle yksivuotiasta lasta, tänä vuonna kastettiin vain 127. Kevään tilanne näyttää samanlaiselta Espoossa ja Vantaalla. NYT TILANNE on tyystin toinen: käynnissä on varsinainen kastebuumi. Sekä tilastot että pappien saama palaute kertovat, että useimmat perheet haluavat kastattaa lapsensa. – Korona-aika on näyttänyt, että kasteella on monille iso merkitys. Espoossa oli heinäkuussa kasteita noin 20 prosenttia tavallista enemmän ja elokuussa varauksia on jopa 65 prosenttia tavanomaista elokuuta enemmän, Espoonlahden seurakunnan pappi Heikki Lehti kertoo.

Seurakunnissa lapsikasteiksi tilastoidaan vanhastaan kasteet, joissa lapset merkitään myös väestörekisteriin seurakuntien kautta. Tämä tapahtuu lain mukaan alle kolmekuukautisena. Jos lapsi kastetaan myöhemmin, vauvan nimi on kirjattu ensin väestörekisteriin. Kaste ja seurakuntaan liittäminen on kirjattu aikuiskasteeksi.

”

KORONA-AIKA ON NÄYTTÄNYT, ETTÄ KASTEELLA ON MONILLE ISO MERKITYS. HEIKKI LEHTI

OIKEAMPI VAUVANA kastettujen luku saadaan, kun mukaan otetaan myös ne lapset, jotka on liitetty ensin väestörekisteriin ja kastettu sen jälkeen alle yksivuotiaana. Syy moiseen menettelyyn voi olla vaikka passin hakeminen tai perheen ja suvun aikataulut.

AARNE ORMIO/KIRKON KUVAPANKKI

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko vieraili kirkolliskokouksessa Turussa 12.8. Kuvassa oikealla on arkkipiispa Tapio Luoma.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 14/2020

Normaalisti enin osa lapsista kastetaan aivan pienenä. Tänä kesänä on kastettu tavanomaista enemmän vanhempia vauvoja – niitä, jotka jäivät keväällä kastamatta. Helsingissä on tämän vuoksi ollut tänä kesänä yli sata kastetta viime kesää enemmän. Vantaalla puolestaan oli tämän vuoden heinäkuussa yhteensä 126 kastetta, kun niitä oli viime vuoden heinäkuussa vain 66. Kasvu johtuu pääasiassa siitä, että nyt kastettiin peräti 54 sellaista lasta, jotka oli ensin merkitty väestörekisteriin. – Olen itsekin pohtinut monen perheen kanssa, uskaltaako koronaaikana kastaa. Nyt kasteita on ollut tavallista enemmän. Toki edelleen korostan sitä, että kasteessa on syytä noudattaa hygieniaohjeita, eikä tilaisuuden tunnelmaa latista, vaikka olisi maski kasvoilla, Vantaan Rekolan seurakunnan pappi Laura Leverin kertoo. Niin Espoossa, Helsingissä kuin Vantaalla koko vuoden kasteiden määrä on toki yhä edellisvuotta hieman alemmalla tasolla. Esimerkiksi Espoossa on tammi–heinäkuussa kastettu 657 vauvaa, kun edellisvuonna kasteita oli tähän mennessä ollut 790.

Ministeri kiitti kirkkoa Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko vieraili Turussa koolla olleessa kirkolliskokouksessa. Saarikko kiitti kirkkoa koronavirusepidemian aikaisesta työstä. – Evankelis-luterilainen kirkko on perinteisesti ollut maassamme tärkeä henkisen tasapainon ja hyvinvoinnin vahvistaja ja osallistunut laajasti myös kriisityöhön. Kirkko on auttanut menetyksen, surun ja epävarmuuden käsittelyssä ja tuonut toivoa

Mitään pysyvää romahdusta korona ei näytä kasteisiin tuoneen. Espoon seurakunnat on kerännyt kasteista systemaattisesti palautetta noin 150 perheeltä. Heikki Lehden mukaan palaute osoittaa, että ne jotka haluavat, että lapsi kastetaan, kokevat tilanteen merkitykselliseksi ja antavat siitä positiivista palautetta, huippuarvosanoja.

sinne, missä se on ollut kadoksissa, Saarikko sanoi puheessaan. – Apua on tarjottu kaikille, eikä kirkon jäsenyys ole ollut avun saannin edellytys. Koronavirus pakotti ihmiset eristäytymään fyysisesti, mutta kirkko keksi keinonsa jatkaakseen toimintaansa poikkeustilanteessa. Saarikko mainitsi muun muassa lisääntyneet puhelin- ja verkkokeskustelut sekä etäjumalanpalvelukset. Hän totesi myös, että kirkon diakoniatyö on yhteistyössä kun-

tien kanssa kehittänyt nopeassa tahdissa konkreettisia auttamiskeinoja. Saarikko ennusti, että vaikka koronakriisi taittuisi, seurakuntien antaman tuen tarve ei vähene. Siksi opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt luterilaisen kirkon diakoniatoiminnan tukemiseen 4,4 miljoonan euron erityisavustuksen. – 1990-luvun laman oppien perusteella tiedämme, että diakoniatoiminnan tarve tulee edelleen kasvamaan, Saarikko sanoi.

Vantaa Kesä–heinäkuu 2019

181

JOS KASTEISSA on palattu normaaliin, niin vihkimisten suhteen tilanne on toinen – erityisesti kirkollisten vihkimisten. Vihkimisten määrä on kaiken kaikkiaan laskenut viimevuotiseen verrattuna, esimerkiksi Helsingissä 18,6 prosenttia. Siviilivihkimisiä selvästi suurempi muutos on tapahtunut kirkollisissa vihkimisissä kaikkialla pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi Vantaalla ja Kauniaisissa enemmistö alkuvuonna vihityistä kirkon jäsenistä valitsi viime vuonna kirkkohäät. Tänä vuonna suunta kääntyi: yhä useampi kirkon jäsen vihittiin maistraatissa. Voi olla, että seurakuntien hääyötapahtumat hieman korjaavat tilannetta, ja avioliiton siunauksia saattaa olla syksyllä, vaikka vielä niitä on ollut vähän. Syitä kirkkohäiden kartteluun voi olla monia. Moni ajattelee, että kirkkohäät ovat suuret häät ja maistraatissa riittää pienempi joukko. Todellisuudessa pappi ja pari todistajaa riittää, ja papin saa minne vain. Voi myös olla, että ne isot häät pidetään myöhemmin. – Niistä pareista, joiden kanssa itse olen jutellut, muutama perui häät, koska he haluavat järjestää isot kirkkohäät. Sellaiset, joihin voivat kutsua niin mummit, kummit kuin kaikki omat kaverit. Toki voisi toimia myös niin, että pidetään häät kirkossa pienemmällä väellä, ja järjestetään isot juhlat myöhemmin, vinkkaa Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pappi Maija Kuoppala. ■

Kesä–heinäkuu 2020

232

Espoo Kesä–heinäkuu 2019

266

Kesä–heinäkuu 2020

266

Kesä–heinäkuu 2019

Kastettujen määrät kaupunkikohtaisesti Lähteet: seurakuntien tilastot

Espoossa syksy käynnistyy korona-ohjein Espoon seurakuntien syystoiminta käynnistyy turvaohjeistuksia noudattaen. Kokoontumisissa noudatetaan tilakohtaisia kävijöiden enimmäismääriä ja 1–2 metrin turvavälejä. Osallistujat voivat halutessaan käyttää myös maskeja. Espoon tuomiokirkkoseurakunta suosittelee maskin käyttämistä messuissa. Messut jatkuvat kesän käytäntöjen mukaan. Kirkkoon tai kappeliin voi kerrallaan tulla

Helsinki

411

Kesä–heinäkuu 2020

518

vain sen verran seurakuntalaisia, että turvavälien pitäminen on mahdollista. Muu toiminta käynnistyy lähes normaalissa laajuudessa. Ryhmien osallistujamääriä on voitu pienentää, ja osaan avoimesta toiminnasta tullaan jatkossa ilmoittautumaan. Poikkeuksia on lähinnä seniori- ja perhekerhotoiminnassa. Kaikki seniorien kuorot ovat tauolla syyskauden. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ja Esbo svenska församlingin eläkeläiskerhojen käynnistyminen siirtyy. Päiväkerhot, vauvaperheker-

hot ja muskarit toimivat kaikissa seurakunnissa. Leppävaaran perhekerhoissa on otettu käyttöön ilmoittautuminen. Avoimet perhekerhot sekä perhe- ja muskarikahvilat ovat toistaiseksi tauolla Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa. Muskarikahvilat ovat tauolla myös Olarin seurakunnassa, samoin Matinkappelin Leipäkahvila ja Kirkonmäen kahvila. Diakonia- ja kappelilounaat käynnistyvät kunkin seurakunnan oman aikataulun mukaan. Tapiolassa ei ole lounasta kirkon remontin vuoksi.

Yksityiskohtaiset tiedot kunkin seurakunnan toiminnasta ja sen muutoksista löydät tapahtumakalenterista ja seurakuntien verkkosivuilta.

Heikki Sorvari kirkkohallitukseen Espoon seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Heikki Sorvari valittiin jälleen Kirkkohallituksen maallikkojäseneksi vuosiksi 2020–2024. Sorvari on ollut Kirkkohallituksessa myös kuluvalla toimikaudella. Maallikkojäseniä on yh-

deksän, yksi kustakin hiippakunnasta. Kirkolliskokous valitsi myös sille asioita valmistelevat valiokunnat. Espoolaisista pappisedustajista Tapiolan kirkkoherra Päivi Linnoinen on käsikirjavaliokunnassa ja Tapiolan seurakunnan pappi Heidi Zitting perustevaliokunnassa. Kauniaisten kirkkoherra Mimosa Mäkinen istuu lakivaliokunnassa. Maallikkoedustajista Sorvari päätyi talousvaliokuntaan, Iida Rotko tulevaisuusvaliokuntaan ja Päivi Raunu oppia käsittelevään perustevaliokuntaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 14/2020

Iida Rotko on ensimmäisen kauden kirkolliskokousedustaja. 24-vuotiaana hän on porukan nuorin.

Ei ole ihme, että ihmiset loukkaantuvat kirkolle Espoolainen kirkolliskokousedustaja Iida Rotko pitää piispojen avioliittolausuntoa ristiriitaisena. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA AARNE ORMIO / KIRKON VIESTINTÄ

uomattava osa kirkkoa koskevista uutisista on jo vuosia käsitellyt samaa sukupuolta olevien ihmisten avioliittoa. Kirkolliskokousedustaja Iida Rotko ei ihmettele sitä. – Ihmiset kokevat ihmisarvoa loukkaavaksi, että osa ihmisistä suljetaan lokeroihin, joissa heil-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 14/2020

lä ei ole täysiä oikeuksia, Rotko sanoo. – Jos puhumme jatkuvasti, että opetuksemme ytimessä on lähimmäisenrakkaus, mutta samalla rajaamme ihmisten oikeuksia seksuaalisen suuntautumisen perusteella, niin loukkaahan se. Rotko on ensimmäisen kauden kirkolliskokousedustaja Espoosta. Alkuvuodesta valittu kirkolliskokous

kokoontui elokuussa ensimmäiselle istuntoviikolleen Turun kristillisellä opistolla. Koronavirustilanteen vuoksi paikalle ei otettu toimittajia, ja Rotko antoi haastattelun puhelimessa. Rotko haluaa vaikuttaa kirkolliskokouksessa etenkin yhdenvertaisuusasioihin. Tällä hetkellä se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, miten kirkko suhtautuu samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon. Luterilaisen kirkon piispat julkaisivat 6. elokuuta lausunnon kirkon suhtautumisesta samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen. Lausunnon ydinpointti oli, että piis-

pat eivät päässeet asiasta yksimielisyyteen. Iida Rotko olisi toivonut, että piispoilta olisi tullut selkeä kannanotto. – Onhan piispojen lausunto ristiriitainen. Paperissa korostetaan, että ihminen on mittaamattoman arvokas Jumalan kuva, mutta samalla evätään joiltain kirkon jäseniltä oikeus avioliittoon, Rotko sanoo. Rotko on piispojen lausunnon kanssa samoilla linjoilla siitä, että avioliittoasiassa ei päästä eteenpäin, ellei näkemysten moninaisuutta hyväksytä. Hän toivoisi, että kirkko alkaisi vihkiä myös samaa sukupuolta olevia pareja, mutta jättäisi papeil-

le omantunnonvapauden olla vihkimättä. IIDA ROTKO on siinä mielessä harvinainen 24-vuotias espoolainen, että hän toimii aktiivisesti kotiseurakunnassaan, Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa. – Oma seurakuntani on minulle tärkeä. Olen siellä paljon vapaaehtoisena, Rotko sanoo. – Kirkko on minulle Jumalan perheväen yhteisö. Rotkon mielestä kirkon tärkein tehtävä on pitää esillä evankeliumia ja Jumalan rakkautta. Samaan pakettiin kuuluvat lähimmäisenrakkaus ja heikoista huolehtiminen.

”

Kirkko on minulle Jumalan perheväen yhteisö. KIRKOLLISKOKOUSEDUSTAJA IIDA ROTKO

Rotko on tällä hetkellä kirkolliskokouksen nuorin edustaja. Se on yksi syy siihen, miksi hän halusi ensisijaisesti tulevaisuusvaliokuntaan. Valiokunnat ovat oleellinen osa kirkolliskokouksen toimintaa. Niissä valmistellaan aloitteet täysistunnon käsiteltäviksi, ja niiden jäsenet pääsevät vaikuttamaan siihen, minkälaisina paketteina aloitteet tuodaan istuntosaliin. Tulevaisuusvaliokunta käsittelee nimensä mukaisesti kirkon tulevaisuutta ja pitkän aikavälin tavoitteita. – Ajattelen, että olen kirkolliskokouksen nuorimpana edustajana siellä oikeassa paikassa, Rotko sanoo. Rotko toivoo, että erilaiset ihmisryhmät olisivat tulevaisuudessa paremmin edustettuna kirkon päätöksenteossa. – Kirkolliskokouksessa on edustajina aika yksipuolinen joukko kirkon jäseniä. Iällisesti edustajat painottuvat tiettyyn suuntaan. Moni on aika korkeasti koulutettu, Rotko selittää. – Nuoret ja nuoret aikuiset ovat heikosti edustettuja kirkon päätöksenteossa, ja minä haluan olla osaltani muuttamassa tilannetta. Toivon, että joku nuori voisi katsoa, että jos Iida pärjää tuolla, minäkin uskallan asettua ehdolle. ■

”Saako kirkossa opettaa, että minun rakkauteni on synti?” Piispa Kaisamari Hintikan mukaan Espoossa ei ole tilaa opetukselle, jossa samaa sukupuolta olevien parien rakkaus leimataan synniksi. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA AARNE ORMIO / KIRKON VIESTINTÄ Kirkolliskokous keskusteli elokuussa piispainkokouksen lausunnosta, joka koski kirkon suhtautumista samaa sukupuolta olevien ihmisten avioliittoon. Piispat eivät päässeet lausunnossaan yksimielisyyteen. He korostivat, että vaikka asiasta ollaan eri mieltä, kirkon ykseyden vaaliminen on tärkeää. Helsingin kirkolliskokousedustaja Hanna Mithiku kritisoi piispojen näkemystä, joka painottaa kirkon ykseyden tärkeyttä. – Minulle seksuaalivähemmistöön kuuluvana tässä asiassa ei ole kysymys ykseydestä, erimielisyydestä tai mielipiteestä. On kyse elämästä, oikeudesta rakastaa ja halusta olla osa tätä yhteisöä, kirkkoa, Mithiku sanoi. Mithiku pyysi piispoja vastaamaan kahteen kysymykseen: saako kirkossa edelleen opettaa, että homoseksuaalinen rakkaus on ”synti ja Jumalan luomistyötä rikkova voima” ja pitääkö sellaista pappia rangaista, joka vihkii samaa sukupuolta olevia pareja. Kansanlähetysopiston rehtori, kirkolliskokousedustaja Niilo Räsänen sanoi omassa puheenvuorossaan jääneensä kaipaamaan piispojen lausuntoon sen korostamista, että kirkon tulee kunnioittaa Jumalan sanaa, Raamattua. – Kirkko on ollut 2 000 vuotta täysin yksimielinen siitä, että avioliiton muodostavat yksi mies ja yksi nainen. Tämä yksimielisyys johtuu siitä, että jokaiselle kirkkokunnalle Raamattu on ollut ylin auktoriteetti. Ja koska Raamattu on tässä asiassa niin selkeä kirja, yksimielisyys on ollut luonnollinen seuraus. Myös vanhoillislestadiolaista herätysliikkettä edustava kirkolliskokousedustaja Matti Taskila toivoi, että kirkon päätöksenteossa pitäydyttäisiin Raamatun sanassa. – Minulle keskustelu avioliitosta ei ole tasa-arvo- tai ihmisarvokysymys. Kysymys on uskollisuudesta Jumalan sanalle, Taskila tiivisti näkemyksensä. Helsingin tuomiorovasti, kirkolliskokousedustaja Marja Heltelä totesi, että ihmisten raamatuntulkinta on muuttunut ennenkin. Kun Nikolaus Kopernikus ymmärsi maan kiertävän aurinkoa eikä auringon maata, tämän aikalainen Martti Luther torjui näkemyksen vedoten Raamattuun ja kirkon oppiin. – Tänään kenenkään meidän raamattunäkemyksemme ei horju sen

vuoksi, että maapallo kiertää aurinkoa. Silloin elettiin uuden maailmankuvan aikaa. Nyt me elämme uuden ihmiskuvan aikaa, Heltelä sanoi. Heltelä painotti, että Raamattu ei ole biologian oppikirja eikä lakikirja. – Raamattu on kirja, joka kertoo meille Jumalan pohjattomasta rakkaudesta.

”

JOS ITSE KUKIN PIDÄMME OMASTA LINJASTAMME TÄYSIN KIINNI, VALITSEMME KIRKON HAJOAMISEN TIEN. HELSINGIN PIISPA TEEMU LAAJASALO Helsingin piispa Teemu Laajasalo ilmoitti jo edellisviikolla julkaisemassaan tiedotteessa, että Helsingin hiippakunnan papit voivat vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja ilman pelkoa rangaistuksesta. Kirkolliskokouksessa Laajasalo totesi, että kummankin puolen kannattajat voivat sanoa, että mikä tahansa kompromissi on jumalaton tai moraaliton. Kirkolla on hänen mukaansa kuitenkin tasan kaksi vaihtoehtoa: joko se hajoaa tai ei hajoa. – Jos itse kukin pidämme omasta linjastamme täysin kiinni, valitsemme näistä kirkon hajoamisen tien.

Espoon piispa Kaisamari Hintikka lainasi omassa puheenvuorossaan Jeesuksen kertomusta palvelijasta, jonka isäntä antoi tälle käyttöön rahaa. Sen sijaan, että palvelija olisi laittanut rahan tuottamaan, hän kätki sen maahan. – Tämän päätöksen palvelija teki pelosta, ja me olemme kirkkona tällä hetkellä elämää tukahduttavan pelon vankeina. Tämän salin tehtävän on löytää tie ulos siitä tilanteesta, Hintikka sanoi. Hintikka vastasi ensimmäiseen edustaja Hanna Mithikun edellispäivänä piispoille esittämistä kysymyksistä: – On selvää, että seksuaalivähemmistöjen ja samaa sukupuolta olevien parien rakkauden leimaaminen synniksi rikkoo sekä Kristuksen ruumiin ykseyttä että Jumalan luomistyötä vastaan. Espoon hiippakunnassa ei ole tilaa tämänkaltaiselle opetukselle. Hintikka ei kommentoinut, rangaistaanko Espoon hiippakunnassa pappeja, jotka vihkivät samaa sukupuolta olevia pareja. Arkkipiispa Tapio Luoma ja Porvoon piispa Bo-Göran Åstrand kertoivat kannattavansa sitä, että kirkon sisällä mahdollistetaan myös samaa sukupuolta olevien vihkiminen. Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala vastasi Mithikulle, ettei tämän rakkaus ole synti, väärin eikä luomistyötä tuhoava voima. Muut viisi piispaa eivät kommentoineet asiaa kirkolliskokouksen täysistunnossa.

Arkkipiispa Tapio Luoma piti kirkolliskokouksen avajaisistunnon puheessaan kasvomaskia. Kirkolliskokoukseen osallistuneita pyydettiin pitämään maskia niissä tilanteissa, joissa turvaväleistä ei ole mahdollista huolehtia. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 14/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.8.–10.9.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Syksyn toiminta käynnistyy pää osin. Tuomiokirkon tilaisuuksiin voi osallistua enintään 160 vierasta, myös kappelikohtaiset kävijämää rärajoitukset ovat voimassa edel leen. THL:n linjauksiin liittyen annamme tuomiokirkkoseurakun nan kaikkia messuja koskevan suosituksen, että osallistujat käyt täisivät maskeja koko messun ajan ehtoollisen viettoa lukuun ottamat ta. Tarkemmat ohjeet mm. turva väleihin liittyen annetaan paikan päällä. Suositus riskiryhmiin kuulu ville ja flunssaoireisille on edelleen pysyä kotona. Kirkolliset toimitukset järjestetään normaalisti, mutta niihin voi osal listua tuomiokirkossa enintään 160 seurakuntalaista kerralla, muissa seurakunnan tiloissa ja muualla korkeintaan 50 henkeä. Diakonia työ auttaa normaalisti. Ajantasai simman tiedon löydät nettisivuil tamme: www.espoonseurakunnat. fi/tuomiokirkkoseurakunta.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Tuomiokirkkoseurakunnan pää messu pidetään poikkeuksellisesti Kauklahden kappelissa 6.9. klo 12. Koronatilanteesta johtuvien osal listujarajoitusten vuoksi sunnuntai messuun tulijoita pyydetään osal listumaan Kauklahden messuun. Espoon tuomiokirkko on avoinna tutustumista ja hiljentymistä varten joka päivä klo 10–17. Messu su 30.8. klo 10. Liturgia ja saarna Hannu Mäenpää, avustaa Kirsi Muurimäki, urkuri Leena Talvio, kanttori MarjaLiisa Talja.

ESKO JÄMSÄ

Espoon tuomiokirkko -seurakunta

Neulepuikot heilumaan ja tekemään sukkia vauvoille Espoo tuomiokirkkoseurakunnan lapsityönohjaaja Aila Pihlajavesi, teillä neulotaan vauvasukkia talkoilla. Miten talkoisiin voi osallistua? – Talkoisiin ei tarvitse ilmoittautua. Ku ka tahansa voi ruveta neulomaan vau vasukkia. Valmiit tuotteet neuloja vie joko Suvelan kappelille tai Kirkon kymppiin vahtimestarille. Sukkien mu kana pitää olla mukana pesuohje. Miten vauvasukkia tulisi tehdä? – Niitä voi tehdä omista langoista tai hakea seurakunnan hankkimaa lan kaa Suvelan kappelin tai Kirkonkympin vahtimestarilta. Samalla saa junasuk kien neulontaohjeen. Sukkia voi neu loa muillakin ohjeilla. Jos käyttää omaa lankaa, kannattaa valita sellai nen, jossa on runsaasti villaa. Mihin tarkoitukseen sukat menevät? – Ne postitetaan seurakuntamme per heille, joihin on jo syntynyt tai syntyy tänä vuonna vauva. Tarvitsemme sitä

Messu su 6.9. klo 12. Mäenpää. Kirkkokahvit. Kalajärven kappeli Messu su 6.9. klo 16. Kunnamo. Kauklahden kappeli Messu su 6.9. klo 12 ”Luomakun nan sunnuntai”. Liturgia ja saarna Raigo Liiman, avustaa Oiva Huja nen, kanttori Sheldon Ylioja. Tämä on poikkeuksellisesti seurakuntam me sunnuntain päämessu. Kirkko kahvit. Suvelan kappeli Messu su 6.9. klo 15. Malvaranta, Salonen, Haunio. Päivärukous ma ja to klo 13, 3.9. alkaen. Viherlaakson kappeli Pyhäillan messu su 6.9. klo 17. Marte. Ilta jatkuu Vaeltajan Majata lolla, ks. kappelin tiedot.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srktalossa. Pyhä koulu. www.church.fi.

Aila Pihlajavesi esittelee vapaaehtoisten neulomia vauvasukkia, jotka toimitetaan Espoon tuomiokirkkoseurakunnan vauvaperheille.

varten noin 300 paria vauvasukkia. En simmäiset paketit lähtevät postiin lähi viikkoina. Mitä seurakunnan lahjoittamilla sukilla halutaan viestiä? – Tänä poikkeuksellisena aikana uusille vauvaperheille on ollut tarjolla tavallis ta vähemmän tukea vanhemmaksi kas vamiseen ja vauvan kanssa elämiseen. Sukkalahjalla ja siihen liitetyllä viestillä

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Exodus- kuoro aloitus to 3.9. klo 18. Uudet laulajat tervetuloa! Ei koelaulua. Tied. AnnaLiisa Haunio, 040 765 2160 tai annaliisa.haunio@evl.fi.

AURORAN KAPPELI

KAUKLAHDEN KAPPELI

Aamustartti- rukoushetki ma klo 7.30. Kappelilounas ma ja to klo 11–13, 3.9. alkaen. Alkuhartaus klo 11. Aik. 5 e, lapset 2–0,50 e. Runopiiri ti 1.9. klo 14.30. Rauhanyhdistyksen seurat ke 2.9. klo 19. ”Matkalla avaraan uskoon” Teo logisen opintopiirin aloitus to 10.9. klo 19. Piispa emerita Irja Askola: ”Mistä tulen?” Opetusneuvos Kalevi Virtanen haastattelee. Kahvit klo 18.30. Vauvaperhekerho to klo 13–14.30. Café Aurora ma–pe klo 10–14, 31.8. alkaen. www.aurorankappeli.fi

Rukouspiiri ke 2.9. klo 18. Vauvaperhekerho to klo 12. Chorus Domus -sekakuoron harjoitus to 3.9. klo 18–20. Ohjel mistossa monipuolista kirkkomu siikkia, myös uudet laulajat terve tuloa! Tied. kanttori MarjaLiisa Talja, 040 546 5192. Kappelilounas ti 8.9. klo 11–12.30. Alkuhartaus. Aik. 4 e, lapset 2–0,50 e. Radioraamattupiiri ti 8.9. klo 18.30. Apostolien teot to 10.9. klo 18. Seppo Särkiniemi. www.kauklahdenkappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI

Auroran kappeli

Matalan kynnyksen tanssitunnit

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 14/2020

Vauvasukat toimitetaan Suvelan kappelin, Kirstintie 24, tai Kirkonkympin, Kirkkokatu 10, vahtimestarille. Samoista paikoista saa lankoja ja neuleohjeita.

maanantaisin 31.8. alkaen: Gospel dance klo 17 ja Gospel lattarit klo 18 Hiirisuon asukaspuisto, os. Pohjoi sentie 1. 5 e. Rukouksen ilta ke klo 18.30. Vauvaperhekerho ma klo 13–14.30. www.kalajarvenkappeli.fi

MESSUT KAPPELEILLA

haluamme toivottaa uuden pienen ih misen lämpimästi tervetulleeksi maa ilmaan. – Samalla haluamme muistuttaa vanhempia siitä, että he eivät ole elä mäntilanteessaan yksin. PAULA HUHTALA

SUVELAN KAPPELI Kävele naiselle ammatti -tapahtuma su 6.9. klo 12–14.45. Voit kävellä yksin, kaksin tai pienis

sä ryhmissä Keskuspuistossa tai opastetun kaupunkilenkin. Ilm. ja lahjoita etukäteen: www.naisten pankki.fi/tulemukaan/kavelenai selleammatti2020/ Espoo/Suvela tai lahjoita paikan päällä lippaa seen. Mahdollisuus lounaaseen, ohjelmaa myös lapsiperheille. Pyhäkoulu su 6.9. klo 15. Vauvaperhekerho Maanantain Mainiot ma klo 13.30–15. Suvelan lauluryhmä ma 7.9. klo 16–17.30. Tervetuloa myös uudet soittajat ja laulajat! Tied. Salla Kostamo, 050 4066 801. Käsityö -ja askartelupiiri ti 8.9. klo 10–12. Lähetystyön hyväksi. Näkövammaisten raamattupiiri to 10.9. klo 13. Suvelan Basaari la 12.9. klo 12–16 Suvelan asukaspuiston ympäristös sä ja kappelilla. Ohjelmassa mm. esityksiä, mahdollisuus ostaa ruokaa tai grillata itse. Järj. paikal lisia järjestöjä sekä kaupunki ja seurakunta. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Kappelilounas ti klo 12–13, 1.9.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.8.–10.9.

alkaen. Aik. 4 e, lapset 2–0,50 e. Avoin Raamattupiiri ti 1.9. klo 18. Vaeltajan Majatalo su 6.9. klo 18–19.30. Messu klo 17, iltapala. Esirukousta. Lähetyspiiri ma 7.9. klo 14. Café Viheri ma 7.9. ja ke 9.9. klo 10–12. www.viherlaaksonkappeli.fi

ELÄKELÄISKERHOT Eläkeläiskerhojen syyskauden aloitus siirtyy vallitsevan koronatilanteen vuoksi. Jatkosta tiedotetaan myöhemmin.

PERHEKERHOT JA -KAHVILAT Perhekerho ja -kahvilatoiminta pyritään alkuperäisestä tiedosta poiketen avaamaan myöhemmin syksyllä. Poikkeuksena vauvaperhekerhot, jotka käynnistyvät normaalisti. Seuraa nettisivujamme!

SYYSMATIN MARKKINAT VERKOSSA! Tänä syksynä 19.–20.9. vain Facebookissa ja verkkosivuilla: syysmatinmarkkinat.fi. Käy tutustumassa!

AURORAN KAPPELIN TEOLOGINEN OPINTOPIIRI Matkalla avaraan uskoon -sarja torstaisin klo 19 Auroran kappelissa. Opetusneuvos Kalevi Virtanen haastattelee. 10.9. Piispa emerita Irja Askola, Mistä tulen? 24.9. Perusturvajohtaja Juha Metso, Kuka olen? 15.10. FT Eija-Riitta Korhola, Mihin kuulun? 29.10. Kirkkoherra Antti Kujanpää, Mikä on elämäni tarkoitus? Kahvitarjoilu klo 18.30.

TULE HILJAISUUTEEN Lauantairetriitti ”Lepoa ja rauhaa” 3.10. klo 10–18.30 Kauklahden kappelissa. Ohj. Mari Mathlin ja Pirkko Nurminen. Brunssi, päiväkahvi ja keitto. Hinta 15 e. ILM. 25.9. mennessä: 050 4380 182, mari.mathlin@evl.fi. Hiljaisuuden retriitti 23.–25.10. Hila. Ohj. Tuija Kuusinen ja Virpi Sutelainen. Ilm. 2.10. mennessä: 040 7369 315, Sutelainen.

TOIMIVA PERHE Toimiva perhe -vuorovaikutuskurssi Auroran kappelissa ke 9.9., 23.9., 7.10. ja 28.10. klo 17.30-19.30 sekä la 19.9. ja 24.10. klo 10-14. Vahvistetaan vanhempien ja lasten hyvinvointia sekä vuorovaikutustaitoja. Lastenhoito 10 e/lapsi (3-v. alkaen). Hinta 50 e/aik., sis. kurssimateriaalin, arkena iltapalan ja la aamukahvin ja lounaan. ILM. 050 5836 886, miia.korttila@evl.fi, tai 050 4341 063, anna.lahtinen@evl.fi.

ETEENPÄIN -EROSEMINAARI 16.–18.10. Hila, Saarentie 50, Kirkkonummi. Seminaari eron kokeneille. Eroon liittyvät tunteet ja voimavaralähtöiset selviytymistavat. Hinta on 60 e. Omat kyydit. Ohj. perhetyönohjaaja Outi Wenell ja pappi Marja Malvaranta. Tied. ja ILM. 28.9. mennessä: outi.wenell@ evl.fi tai 040 5474 146.

VILLASUKKATALKOOT Ilahduta tänä vuonna syntyneitä vauvoja neulomalla heille sukat! Tarvikkeet ja valmiiden sukkien toimitus: Suvelan kappeli, Kirstintie 24, tai Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10. Laita mukaan sukkien pesuohje. Tied. 040 5311040, marja.malvaranta@evl.fi, tai 040 5251 216, aila.pihlajavesi@evl.fi.

KUOROT JA MUSKARIT ALOITTELEVAT TOIMINTAANSA Aikuisten kuorot aloittavat harjoituskautensa syyskuun alussa. Ks. lisää: www.espoonseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta/musiikki/ kuorot Lapsikuoro Tuike (6–8-v.) ja Välkekuoro (9–15-v.) harjoitukset torstaisin klo 17.30-18.15 Auroran kappelissa. ILM. sähköisellä lomakkeella: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/musiikki/ kuorot Muskariryhmät ovat alkaneet, katso vapaita paikkoja: www. espoonseurakunnat .fi/tulemukaan/musiikki/muskarit

APUA JA TUKEA Parisuhteen ja perheen tukipalveluja. Tukea, keskusteluapua ja sielunhoitoa perheille, pareille, erotilanteessa eläville, lapsiin ja kasvatukseen sekä omiin voimavaroihin liittyvissä kysymyksissä. Soita, laita viestiä tai sähköpostia perhetyönohjaajille: Outi Wenell, outi.wenell@evl.fi, 040 5474 146, tai Kirsi Kanerva, kirsi.kanerva@ evl.fi, 050 5110 165. Puhelut arkisin klo 9–19, viestejä ja sähköpostia voit laittaa kaikkina aikoina. Vastaamme niihin työpäivinä. Papin puhelin ma–pe klo 9–21, p. 09 8050 3501. TukiChatti arkisin klo 15–18.

DIAKONIAPÄIVYSTYS Voit ottaa yhteyttä suoraan alueesi diakoniatyöntekijään. Diakonian puhelinnumerot alueittain: Auroran alue: 040 763 6599. Espoon keskus ja Suvelan alue: 040 531 1037 (Tuomarila, Suna, Ymmersta) 040 547 1861 (Suvelan kappelin ympäristö) 040 547 1861 (aseman seutu, Kirkkojärvi, Kulovalkea, Kiltakallio, Kaupunginkallio) Länsi-Espoon alue: 050 438 0176 (Kauklahden keskus-

ta, Vanttila, Nissinmäki, Lasilaakso) 050 438 0176 (Muurala, Mikkelä, Hirvisuo, Karhusuo, Nupuri, Nuuksio, Vesirattaanmäki) Pohjois-Espoon alue: (Kalajärvi) 040 736 9315 Viherlaaksolahden alue (Laaksolahti ja Viherlaakso): 040 572 5344.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! www.espoonseurakunnat.fi. facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/. facebook.com/ Espoontuomiokirkko/. IG:@ espoontuomiokirkkoseurakunta. Twitter:@EspooEtSrk.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk, @superdiakonia Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa

TOIMIPISTEET Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Sode, nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27

KIRKKOHETKET MYÖS VERKOSSA Kirkon sunnuntaimessut ja arkiaamujen Toivon rukoushetket striimataan sivulle facebook.com/ Espoonlahdenseurakunta.

TWITTERJUMIS su klo 10 @Espoonlahdensrk.

MESSUT Leipämessu pe 28.8. klo 10 kirkko. Ylisuutari, Puukko, Moilanen. Kahvitarjoilu ulkosalla. Nuorten messu pe 28.8. klo 20 Sode. H. Lehti. Messu ja kanttori Timo Longan muistojumalanpalvelus su 30.8. klo 11 kirkko. J. Lehti, Sinervo, Yli-Jaskari, Kirkkokuoro. Muistojuhla messun jälkeen. Nuorten messu pe 4.9. klo 20 Sode. Ylisuutari. Messu ja aikuisrippikoulun konfirmaatio su 6.9. klo 11 kirkko. Ylisuutari, Turtiainen, Puukko. Kirkkokahvit. Pyhäkoulukausi alkaa. Cityrippikoulun konfirmaatio su 6.9. klo 14 kirkko. Sinervo, Ojala. Messu su 6.9. klo 17 Soukan kappeli. J. Lehti, Turtiainen, Ojala. KirkKIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 14/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.8.–10.9.

Sari Vikström-Kivioja keskustelee nuorten kanssa Sekasinchatissa.

Apua & tukea

Sekasin-chat tarjoaa keskusteluapua nuorille Sekasin-chatissa voi keskustella mieltä askarruttavista kysymyksistä nimettömänä. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVAT ESKO JÄMSÄ

MIELI RY:N ja Suomen Punaisen Ristin koordinoima chat on suunnattu 12–29-vuotiaille. Verkostomaisesti toimivaa palvelua toteuttaa yli 60 yksikköä ympäri maata. Muun muassa joukko Espoon seurakuntien nuorisotyön ammattilaisia toimii chat-päivystäjinä. Yksi heistä on Espoon tuomiokirkkoseurakunnan erityisnuorisotyön ohjaaja Sari Vikström-Kivioja. Sekasin-chatiin otetaan yhteyttä hyvin monenlaisissa ongelmissa. Yleisin aihe on paha olo. Se on neljäsosalla läpi päässeistä. Seuraavaksi tulevat ihmissuhdeongelmat, halu kertoa kuulumiset sekä arjen selviytymiseen liittyvät ongelmat. – Yhdistävä tekijä keskusteluissa on se, että ihminen kaipaa toista ihmistä, jonka kanssa saa pohtia tai jolle voi kertoa mieltä painavan asian, Sari Vikström-Kivioja sanoo. KESKUSTELU CHATISSA alkaa yleensä sillä, että Sari Vikström-Kivioja sanoo moi ja että nyt on 45 minuuttia aikaa jutella juuri siitä, mistä nuori haluaa ja mikä häntä mietityttää. Hän kertoo aikarajan siksi, että keskustellessa se tulee yllättävän pian täyteen. – Kun nuori kertoo asiansa, ryhdym-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 14/2020

me yhdessä miettimään sitä. Otteeni on voimauttava ja auttamiskeskeinen. Usein lähdemme pilkkomaan sitä, mikä se haaste on. Monesti nuorelta itseltään löytyy ratkaisun avaimia. Tarvittaessa ohjaan hänet eteenpäin auttamistahon luokse antamalla puhelinnumeroita, Vikström-Kivioja sanoo. VUONNA 2016 perustettu chat-verkkopalvelu on ollut koko olemassaolonsa ajan hyvin ruuhkainen, ja vain pieni osa on päässyt läpi. Tämän vuoden tammi–kesäkuun välisenä aikana yhteydenottojen määrä kasvoi kolmanneksella edellisvuoden vastaavan aikaan verrattuna. Yhteydenottoja oli reilut 86 000 kappaletta ja keskusteluja käytiin noin 20 000. – Varmasti kevään poikkeuksellisuus vaikutti yhteydenottojen määrän suureen kasvuun, Mieli ry:n verkkokriisityön päällikkö Satu Sutelainen sanoo. Päivystäjinä toimii monien alojen ammattilaisia ja koulutettuja vapaaehtoisia. Yhteensä heitä on noin 1 300. Sekasin-chat verkossa osoitteessa sekasin.fi sekä monien toimijoiden omilla verkkosivuilla, Facebookissa facebook.com/sekasin, Instagramissa sekasinchat ja Twitterissä @chatsekasin. Avoinna ma–pe klo 9–24 sekä la–su 15–24.

kokahvit. Nuorten messu pe 11.9. klo 20 Sode. Reinikainen. Pöyhölä 2 -rippikoulun konfirmaatio la 12.9. klo 11 kirkko. Kohijoki, Puukko. Messu su 13.9. klo 11 kirkko. Turtiainen, Pesonen, Puukko. Kirkkokahvit. Vierumäki-rippikoulun konfirmaatio su 13.9. klo 14 kirkko. H. Lehti, Ojala. Kohtaamispaikka-messu su 13.9. klo 17 Soukan kappeli. Pesonen, Ojala & bändi. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

041 534 1706. Leskenlehdet – elämässä eteenpäin 4.9. alkaen pe klo 12.30–14 Soukan kappeli, parill. vkot. Mahdollisuus ruokailuun klo 12 (5 e/ henkilö). Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä 10.9. alkaen to klo 14–15.30 Meriemy, Merenkäynti 3, paritt. vkot.

SEURAKUNTAKIRJASTO

TOIVON TORI

Lukukokemuksia seurakuntakirjastosta kirkon seurakuntasalissa su 6.9. klo 11 messun jälkeen, myös musiikki-cdt, äänikirjat ja dvd-elokuvat.

Kirpputori to klo 12–18 ja la klo 11–15, os. Soukankaari 8 B.

RUKOILLAAN

KONSERTTI

Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa su 6.9. klo 11 messun jälkeen kirkko. Avoin rukouspiiri su 6.9. messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30– 13 kirkko. Toivon rukoushetki arkisin klo 8.50 kirkko. Vietetään hetki Sanan, rukouksen ja virren äärellä. Aamurukous verkossa ke klo 6.30–7.30. Linkki https://bit. ly/30TleFk. Rukouksesta kiinnostuneiden tapaaminen ke 9.9. klo 18.30 kirkko. Iltatee ja vapaaehtoinen maksu lähetystyölle. Mukana Teemu Reinikainen ja Eveliina Rožnovski. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä tekstiviestillä/ sähköpostilla inkeri.oinonen@evl. fi, 050 583 6883.

Bluegrass-musiikkia: Jussi Syren And The Groundbreakers ke 9.9. klo 19 Soukan kappeli. Jussi Syren, mandoliini ja laulu; J.P. Putkonen, kitara; Tauri Oksala, banjo ja Tero Mäenpää, basso. Liput ovelta 10 e.

TUKEA JA APUA Diakonian palveluajat ma klo 9–10 p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 p. 09 8050 6738. Sähköinen ajanvaraus verkkosivujen oikeassa ylänurkassa. Diakonialounaat 7.9. alk. ma ja to klo 12 kirkko (lipunmyynti 11.30– 12.30) ja ti klo 11 Soukan kappeli (lipunmyynti 10.30–11.30), hinta 3 e/aik., 1 e/lapsi. Ti 8.9. ja to 10.9. lounaat ovat hävikkilounaita. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 kirkko, vuoronumerot klo 8.30. Aamupala 8.9. alk. ti klo 9–10 kirkko. Kultavilja 8.9. alk. ti klo 12–14 Soukan kappeli. Yksinäisille, kotona asuville, liikuntarajoitteisille vanhuksille. Lounas ja kahvit 5 e. Kuljetus tarvittaessa. Tied. ja ilm. Eija Siivonen, 041 534 1706. Vertaistukiryhmä muistihäiriöisille ja heidän omaisilleen yhteistyössä SPR:n vapaaehtoisten kanssa 4.9. alk. pe klo 10–12.30 Soukan kappeli, parill. vkot. Lounas ja kahvi 5 e. Tied. Eija Siivonen,

PAPPI PÄIVYSTÄÄ Pastori tavattavissa klo 9–21 p. 050 432 8496. OstariPastori torstaisin klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva.

SIIONINVIRSISEURAT pe 4.9. klo 18.30 kirkko.

YKSINHUOLTAJIEN OLOHUONE Tule hengähtämään hetkeksi! Olohuone to 10.9. klo 17.30–19.30 Soukan kappeli. Lastenhoito ja maksuton keittoruoka/iltapala. Tied. taija.harjokari@evl.fi, 050 511 0504. Muut kerrat to 24.9., 8.10., 22.10., 5.11. ja 19.11.

COLOURFUL ESPOO Espoonlahti Fellowship & Praise Party, kansainvälinen yhteysilta ja ylistysjuhla la 12.9. klo 18.30 Soukan kappeli. Kohdataan toisiamme rennosti yhteisen ruuan, musiikin, ylistyksen ja tanssin parissa. Syksyn illat 10.10., 21.11. ja 12.12. klo 17. International evening of fellowship and praise with food, music, praise, dance. facebook.com/ espoonlahtifellowship, instagram: praisepartyespoo

NELJÄ JEESUKSEN VERTAUSTA Sukellamme tuttuihin vertauksiin Jeesuksen aikalaisten silmin ja korvin ke 16.9. klo 18.30 kirkko. Sarjan muut illat ke 28.10., 11.11. ja 25.11. Jouni Turtiainen ja Eveliina Rožnovski. Iltatee ja vapaaehtoinen kolehti lähetystyölle.

TULE MUKAAN! Diakonia- ja lähetyspiiri ti 1.9. klo 13 kirkko, parill. vkot. Teresa-piiri ti 1.9. klo 18 kirkko. Tehdään käsitöitä ja tuetaan Naisten Pankkia. Lahjoituslankoja otetaan vastaan. Tied. teija.moilanen@evl.fi tai 040 728 7478. Seurakuntakahvila ke 2.9. ja 9.9. klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.8.–10.9.

Yhteisen tulen äärellä to 3.9. klo 17–20, Soukan kappeli, Elja Puukko. Miesten raamattupiiri to 3.9. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e. Käsityökerho ma 7.9. klo 12.30– 14.30 Soukan kappeli. Voit tuoda oman käsityön mukanasi. Israel-rukouspiiri ti 8.9. klo 18.30, kk:n 2. ti kirkko. Toivoa naisille -rukoustapaaminen ke 9.9. klo 13 Soukan kappeli, paritt. vkot. Raamattu ja rukous -ilta pe 28.8. ja 11.9. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila, paritt. vkot. Posliininmaalausryhmä ma 14.9. klo 12–15 Soukan kappeli. Kahviraha 1,5 e/kerta. Polttomaksu 20 e/ kausi. Tied. Päivi Sievinen 050 594 1115. Lukupiiri ti 15.9. klo 18 kirkko. Kirjana Elizabeth Strout, Nimeni on Lucy Barton. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388. Kipparin lähetyspiiri to 17.9. klo 14–16 kirkko. Mitä kuuluu seurakuntamme läheteille?

KUOROT Kamarikuoro Navichorus ti 1.9 klo 18.15 kirkkosali. Tied. elja.puukko@ evl.fi, 0400 505 562. Nuorten aikuisten Okra-kuoro ke 2.9. klo 18.30 Soukan kappeli, tied. helena.yli-jaskari@evl.fi, 040 572 3676.

ELOA JA ILOA ELÄMÄÄN Ikäihmisten kerhot viikoittain: ma 7.9. klo 10–11.30 kirkko ja klo 12.30–14 Kaskikappeli ti 8.9. klo 14–16 Mäntykappeli ke 9.9. klo 14.30–15.30 Puistokartanon palvelutalo to 3.9. klo 13–14.30 Soukan kappeli pe 11.9. klo 14–15 Hartaus- ja keskustelupiiri Merikartanon palvelutalo

PIKKUVÄELLE Perhekerhot pyörivät jo! Katso tarkempi aikataulu ja paikkatiedot verkosta. Maksuton lapsiparkki ma klo 13–16 kirkko. Ilmoita 2–6-v. lapsesi mukaan tekstiviestillä viim. ed. pe numeroon 041 535 6190 (kerro lapsen nimi, ikä ja huoltajan nimi). Päiväkerhoissa vielä joitain vapaita paikkoja, esim. Espoonlahden kirkon pienten tenavien päiväkerhoryhmä (ti ja to klo 9.00–11.30). Jätä hakemus verkossa! Muskarit ovat alkaneet. Joitain paikkoja vielä vapaana, esim. 3–6 kk vauvaryhmiin mahtuu vielä: Soukan kappeli ma klo 9.40–10.10, Kaskikappeli to klo 11.40–12.10. Ilmoittaudu verkon kautta. Tied. sonja.munter-makelainen@evl.fi. Kirjepyhäkouluun voi liittyä milloin vain! Lapsi saa maksutta n. 6–7 kertaa vuodessa pyhäkoulukirjeen, jossa raamatunkertomus, värityskuva ja askarteluideoita. Ilmoita lapsesi mukaan: maija.

aapakari@evl.fi. Kerro viestissä vanhemman nimi, lapsen nimi, ikä ja osoite.

NUORET www.sodesode.fi, @sodesta Nuortenillat pe klo 17–22, messu klo 20.

LEIRIELÄMÄÄ Isovanhempien ja lastenlasten leiri 26.–27.9. Hvittorp. Iloista ohjattua yhdessäoloa. Hinta 30 e/ aik., 15 e/yli 3-v. lapset. Ilm. viim. 6.9. leena.jarvinen@evl.fi, 041 535 6190.

TOIMIVA PERHE -KURSSI Käytännöllisiä ja konkreettisia ihmissuhdetaitoja perheen arjen pyöritykseen. Kurssi ti 15.9., 22.9., 29.9., 27.10., 3.11., 17.11. ja 24.11. klo 17.30–19.30 sekä la 10.10. ja 14.11. klo 10–14 Soukan kappeli. Kurssilla työskennellään ryhmässä ja käsiteltäviä taitoja harjoitellaan pari- ja pienryhmätehtävin. Maksu 60 e/ osallistuja, lastenhoito 10 e. Ilmoittautumislinkki sivulla https://bit. ly/2E2h46j. Tied. tanja.routama@ evl.fi, 050 441 9154.

OLETKO MENETTÄNYT LÄHEISESI? Sururyhmä alkaa syyskuun lopussa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset pastori Asmo Sinervo 040 828 6899 asmo.sinervo@evl.fi tai diakoni Minna Maijanen 040 705 3358, minna.maijanen@evl.fi.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

HUOMIO KORONATILANTEESSA Syystoiminta alkaa 1.9. Noudatamme toiminnassa turvavälejä ja kiinnitämme turvallisuuteen ja hygieniaan erityistä huomiota. Toistaiseksi ei ole tarjoiluja. Toimintaan voi tulla yllättäviäkin muutoksia. Tarkista aina ajankohtaiset tiedot verkkosivuilta.

MESSUT JA HARTAUDET Messu kirkossa su ja pyhäpäivisin klo 11. Mukaan mahtuu 75 seurakuntalaista. Jumalanpalveluselämä Karakappelilla ja Perkkaan kappelilla alkaa su 13.9. pienimuotoisemmin. Tarkempaa tietoa luettavissa verkkosivuilta ja lehden seuraavasta numerosta. Messu su 30.8. klo 11 Leppävaaran kirkko. Pöyri, Koskela, Hyry.

Hengähdä hetki joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko, alk. 1.9. Hiljainen aamurukous ja ehtoollinen pe 4.9. klo 8.15 KilonRisti. Luomakunnan sunnuntain messu su 6.9. klo 11 Leppävaaran kirkko. Luomakunnan sunnuntaina avaamme syksyn toimintakauden ja siunaamme vapaaehtoiset tehtäviinsä. Pöyri, Laaksonen, Latvanen. Verkkokirkko joka su klo 11 seurakunnan YouTube ja Facebook. N. 20 min. videoidussa hartaudessa musiikkia, puhetta ja rukousta. Katso silloin, kun sinulle sopii. Hiljainen aamurukous pe 4.9. klo 8.15 KilonRisti.

CLUB FOR FIVE STRIIMATTU KONSERTTI Espoo-päivän kunniaksi ihan kaikille! Lauluyhtye Club for Fiven keikka suorana lähetyksenä Leppävaaran kirkosta pe 28.8. klo 18. Seuraa konserttia seurakunnan YouTube-kanavalla. Yhtyeen sovittamaa akustista ohjelmistoa, mm. suomalaisille tuttuja virsiä ja hengellisiä lauluja.

SOIVA KESÄPÄIVÄ Konsertti: Silloinpa kesä minulla to 27.8. klo 12 Leppävaaran kirkko. Esiintyjiä Leppävaaran Kirkon Kamarikuorosta, joht. Kullervo Latvanen. Sarjan päätöskonsertissa soi suomalainen kuoromusiikki. Vapaa pääsy. Max. 75 hlöä.

LAPSILLE JA PERHEILLE Lapsiperheiden toiminta alkaa 1.9. Vauvakerhoihin ilm. erikseen verkossa. Tietoa ja ilmoittautumiset: www.espoonseurakunnat.fi/ leppavaaran-seurakunta/lapsilleja-lapsiperheille. Perhekahvila Leppävaaran kirkolla alk. 8.9. ma klo 9–11, ilm. verkkosivulla. Vauvakerho Tutustu muihin vanhempiin ja jaa kokemuksia vauvaarjesta. Luvassa myös loruttelua ja leikkiä vauvojen kanssa. Ma klo 13–15 Lasten kappeli Arkki, ti klo 13–15 Uuttu ja to klo 13–15 Karakappeli (1.9.–8.12.) Ilm. verkkosivulla. Uutta! Isäkahvila avointen ovien paikka tulla ja mennä, lapsen kanssa tai ilman. Lapsille on leikkipaikka. Yhteistyössä MLL:n kanssa. Ma klo 17–19 Lasten kappeli Arkki. (7.9.–7.12.) Taaperokirkko ”Alkupolku” pe 4.9. klo 10 Lasten kappeli Arkki. Kesä jää taakse ja nyt aloitellaan uutta. Kipuamme kaverikalliolle ja päädymme perhosniityn kautta toivomuslähteelle. Mitä tältä syksyn alkupolulta löytyykään? Toiminnallinen kirkkohetki lapsiperheille. Mukana perhetoiminnanohjaaja Seija, muskariope Essi ja Kirsti-pappi.

KOULULAISTEN KERHOT Uuden harrastuksen aika? MakKIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 14/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.8.–10.9.

suttomia kerhoja, kokkailusta koodaukseen, 7–14-vuotiaille. Ilm. mukaan nuortensiipi.fi. Kerhot alk. 7.9. Musiikkiryhmät alkavat jo to 3.9.

SIIONINVIRSISEURAT

Espoo-päivänä pe 28.8. klo 18 Leppävaaran kirkosta

konsertti julkaistaan Leppävaaran seurakunnan -kanavalla

Anna siioninvirsien, sanan ja toisten seuran hoitaa sisimpääsi ma 7.9. klo 18.30 Leppävaaran kirkon kirkkosali. Illan isäntänä Anssi Siukosaari. Puhujina Olli Nuosmaa, Erkki Koivusalo ja Timo Salo. Ei kahvitarjoilua.

RAITTIKARNEVAALIT JA SUURMARKKINAT 2020 Kaiken kansan tapahtumassa la 12.9. klo 9–18 Leppävaaran raitilla paljon erilaisia kojuja, myytävää, nähtävää ja koettavaa. Seurakunta on mukana karnevaalien sykkeessä aiheena ”Lähetys ja kansainvälisyys”. Videoita nimikkoläheteistä ja heidän työstään ulkomailla, jaamme lähetystyön pieniä lahjoja ja tietovisailemme. Lasten teltassa kuullaan innostavia tarinoita.

AIKUISTEN RYHMÄT Pienryhmät alkavat syyskuussa. Äiti Teresa -piiri alk. to 3.9. klo 11 Karakappeli, Kuoro kaikille joka toinen ke klo 18–19.15 Leppävaaran kirkolla alk. 23.9. Mukaan ilman ilmoittautumista. Laulamme turvavälein. Tied. verkkosivuilta tai outi.noponen@ evl.fi Lähetyspiiri ti klo 13 Leppävaaran kirkko, alk. 1.9. Sley:n Raamattu- ja lähetyspiiri to 10.9. klo 13 Leppävaaran kirkko. Kerran kuukaudessa. Raamattu- ja rukousryhmä alk. ke 2.9 klo 18 Perkkaan kappeli. Tied. Anni Katajisto, 0405660963. Naisten kesken kerran kuukaudessa ke klo 18.30 Uuttu. 2.9, 7.10., 4.11. ja 2.12. Luemme Raamattua, rukoilemme ja keskustelemme. Kokoontuminen on sielunhoidollinen. Tied Eija Ala-Venna, 045 6755321. Raamattupiiri alk. ma 7.9. ma klo 18 Leppävaaran kirkon Pienryhmäpäädyssä. Ohjaajina Simo Salminen ja Irma Kallamäki. Raamattupiirit alk. ma 14.9. klo 18.15 Uuttu, Ensin yhdessä ja sitten jakautuen miesten ja naisten ryhmiin, joissa keskustelemme päivän aiheesta. Ohjaajina Hilkka Stigell, 040 718 2302 ja Tuomas Valmari 040 547 2016. NäppärätNäpit-käsityöpiiri ti ja to klo 10–13 Leppävaaran kirkko, alk. 10.9. Käsityöpiirissä tehdään kaikenlaisia käsitöitä. Riitta Türkmen, 040 546 5198 Runopiiri joka toinen ti klo 18 Karakappeli, alk. 8.9. Tule kokemaan kanssa runon iloa ja kauneutta. Lahjamarjatta Korhonen, 044 523 6574. Raamattu-, rukous- ja ylistyspiiri ke 18.30 Karakappeli, alk. 9.9. Irmeli Vaittinen, 040 828 5898.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 14/2020

PäiväRaamattupiiri alk. to 10.9. klo 14 Karakappeli, Karita Salminen, 040 536 7066. Heprealaiset tanssit to klo 18 Perkkaan kappeli, alk. 10.9. Pyörähdellään heprealaisten tanssien tahdissa. Ohjaajana Joel Yliluoma. Maksu 3–4 e/kerta. Sisäkengät ja vesipullo mukaan. Tied. arja.i.heiskanen@gmail.com. Musaryhmä KilonRistissä vapaamuotoista musisointia varten joka 2. ke klo 18.30–20, alk. 2.9. Kilon kristittyjen avoimet illat KilonRistissä joka 2. vko (paril. viikot), alk 3.9. klo 18–20. Ens. kerralla kuulumisten vaihtoa ja rukousta. KässäMartat KilonRistissä kolmesti syksyllä -20, alk. ti 15.9. klo 13–15. Neulotaan mm. junasukkia.

VARTTUNEEN VÄEN KERHOT Tule vaihtamaan kuulumisia alueen muiden asukkaiden kanssa. Kerhoissa on hartaus vaihtuvaa ohjelmaa. Ti klo 13 Karakappeli ja to klo 13 Perkkaan kappeli, alk. 1.9.

DIAKONIALOUNAS Tule lounaalle yhteiseen pöytään alk. to 3.9. klo 11.30, Leppävaaran kirkko. Lounaat katetaan joka tiistai ja torstai klo 11.30. Hinta 3 e. Lounas toteutetaan erityisjärjestelyin ja turvavälit huomioon ottaen. Varaudu odottamaan lounasvuoroasi.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta

Seurakunnan viikkotoiminta alkaa syyskuun kuluessa. Kaikessa toiminnassa noudatamme voimassa olevia koronapandemiaan liittyviä turvallisuusohjeita hygieniakäytäntöjen ja turvavälien suhteen. Jokaiselle kokoontumistilalle on määritelty enimmäisosallistujamäärä, jota ei voi ylittää. Kirkkokahveja ei toistaiseksi järjestetä, myös muita tarjoiluja vähennetään. Toimintaa voidaan joutua karsimaan, mikäli turvallisuusohjeet muuttuvat. Koska muutoksia voi tulla nopeallakin aikataululla tilanteen niin vaatiessa, ajantasaiset tapahtumatiedot kannattaa aina tarkistaa verkkosivuilta https://www. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat ja Chapple-tilan verkkosivuilta http://chapple.fi.

olla yhteensä 80 henkilöä. Messu su 30.8. klo 11. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, avustava pappi Jarmo Jussila, kanttori Päivi Hakomäki. Suoratoisto netissä: Youtube/Olarin seurakunta (www.youtube.com/user/Olarinsrk). Luomakunnan sunnuntain jumalanpalvelus su 6.9. klo 10 (Huom! normaali alkamisaika!) Liturgia ja saarna Raisa Jarkkola, avustava pappi Tuija Samila, kanttori Mikko Niinikoski. Matinkappeli: Matinkappelin kappelisalissa voi olla enintään 30 hlöä. Messu su 6.9. klo 12. Liturgia ja saarna Juha Virta, kanttori Sanna Franssila. Matinmessu alkaa myöhemmin syksyllä. Tankkismessu ti 8.9. klo 12 Liturgia ja saarna Jarmo Jussila. Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin klo 19. Messussa on tilaa 35 osallistujalle. Lastenhoito. Toistaiseksi ei tarjoilua. Risteys to 3.9. 19. Liturgia ja saarna Raisa Jarkkola. Risteys to 10.9. 19. Liturgia ja saarna Raisa Jarkkola.

TUKEA JA APUA Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 040 547 1857. Diakonian ajanvaraus: puhelimitse ti klo 10–11, 050 4329 368. Työntekijät ovat tavattavissa puhelimitse keskusteluja varten. Yhteystiedot: www. espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/tyontekijat.

DIAKONIALOUNAAT alkavat viikolla 38. Osallistujamäärä joudutaan rajoittamaan tilan mukaan. Tarkemmin seuraavassa lehdessä.

PERHEKERHO Matinkappelilla 4.9. alkaen pe klo 9.30–11. Perhekerhossa lauletaan, leikitään ja keskustellaan päivän aiheesta. Leikkihuone käytössä. Ei tarjoilua. Chapple, Iso Omena: 1.9. alkaen perhekahvila ma–pe klo 9.30–12, Esikko-vauvaryhmät ma ja ti klo 13–14.30, yksinhuoltajaperheiden iltaperhekahvila ma klo 17.30–19.30 ja iltaperhekahvila ti klo 17.30– 19.30. Ei tarjoilua, mahdollisuus lämmittää omia eväitä.

PYHÄKOULU Matinkappelissa su klo 12 messun aikaan (kerran kuussa on messun tilalla hartaus) 6.9. alkaen. Voit tulla pyhäkouluun yhdessä pienen lapsesi kanssa tai isompi lapsi voi jäädä yksinään pyhäkouluun. Pyhäkoulua ohjaajat vapaaehtoiset Pirjo ja Viktoria Lounela. Tiedustelut: pirjo.lounela@gmail.com tai 040 052 2023.

JUMALANPALVELUKSET

TARINATAKKA

Olarin kirkko: Kirkkosalissa voi

Tarinateatteria ja bibliodraamaa

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.8.–10.9.

lauantaisin 19.9., 10.10., 7.11.ja 5.12. klo 10–16 Matinkappelin takkahuoneella, Liisankuja 3. Jokaisen matka ja tarina on tärkeä. Tiedustelut ja ilmoittautuminen raili. ruotsalainen@evl.fi, 050 576 6305.

AIKUISTEN TOIMINTAA Piireissä ja ryhmissä ei ole tarjoilua Diakonian työpajassa ti klo 9 kudotaan tilkkupeittoja katastrofialueille. Peitot toimittaa perille Suomen Punainen Risti. Työpajassa voi myös kutoa lohtuhuiveja, villasukkia ja tehdä muita käsitöitä. Tule kivaan porukkaan mukaan tekemään hyvää! Lisätietoja Aapo Rikala p. 050 4380238. 20–40- vuotiaiden raamatturyhmä ke klo 18–19.30, joka toinen vko, alkaa 9.9. Seniorikerho to klo 13–14.30, alkaa 3.9. Tiedustelut: Marja Jauhiainen, vapaaehtoistyönohjaaja, marja. jauhiainen@evl.fi tai 040 531 1029. Naisten raamattupiiri pe klo 14.30– 16, alkaa 4.9. Tiedustelut: Seija -Sisko Rautio, 044 591 2008. Matinkappeli: Seniorikerho ma klo 13–14.30, alkaa 7.9. Tiedustelut: Marja Jauhiainen, vapaaehtoistyönohjaaja, marja.jauhiainen@ evl.fi tai 040 531 1029. Rukouspiiri ma klo 14.30–16.30, alkaa 7.9. Tiedustelut: Elvi Hiltunen, 041 548 0668. Raamattupiiri ma klo 18–20, alkaa 7.9. Tiedustelut: Seija Talonen, 050 357 3851. Raamattupiiri ti klo 12.30–14, alkaa 1.9. Pirjo Aunimo, 040 587 4635. Sanan ympärillä ryhmä ti 12.30–14, alkaa 1.9. Tarja Valtonen, 050 040 3852. Hiljaisen rukouksen ja jakamisen hetki ke klo 10.45–13, alkaa 2.9. Tiedustelut: Virve Soini, 050 549 8695. Raamattupiiri joka toinen vko ke klo 18.30–20, alkaa 2.9. Kari Siltanen 040 720 8391. Lähetyspiiri Matinkappeli To klo 15 3.9.alkaen. Tiedustelut: Eila Laaksolahti p. 040 0900698 tai tytti. kohonen@evl.fi. Lukupiiri kerran kuussa to klo 18–20. 10.9 kirja Elif Shafak: Eevan kolme tytärtä. 8.10. on kirjana Eeva Kilpi: Unta vain. Mukaan voi tulla, vaikka ei olisi lukenut kirjaa. Tiedustelut: Leena Lenkkeri 050 353 8398. Aamurukoushetki pe klo 8.30–9.30, alkaa 4.9. Tiedustelut Hannele Selesvuo, 050 553 2330. Olarin kappeli: Akvarelliryhmä ti klo 18–20, alkaa 1.9. Ryhmää ohjaa Tytti Seppälä. Tiedustelut: vapaaehtoistyönohjaaja Marja Jauhiainen, marja.jauhiainen@evl.fi tai 0405311029. Seniorikerho ke klo 13–14.30, alkaa 2.9. Tiedustelut: Marja Jauhiainen, vapaaehtoistyönohjaaja, marja. jauhiainen@evl.fi tai 040 531 1029. Chapple, Iso Omena: Miestenvuoro ma klo 13, alkaa 7.9. Keskustellaan

ajankohtaisista asioista Ma klo 13 Neulekahvila: Käsitöitä, keskustelua ja hersyvää elämän riemua. Alkaa 7.9. Ota mukaan oma käsityösi ja virkisty hyvässä seurassa. Neulekahvilassa on käytössä myös ns. jämälaari, josta voit halutessasi ottaa lankoja käyttöösi.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Mankkaantie 2–4 A 17, avoinna arkisin puhelimitse klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

HUOMIO KORONATILANTEESSA Tapiolan seurakunnan peruskorjaus etenee suunnitelmien mukaisesti. Perustoiminta käynnistyy väistötiloissa vähitellen syyskuun alusta alkaen. Otaniemen kappelin mahtuu 25 ja Virsuun 40 seurakuntalaista kerralla. Kiinnitämme turvallisuuteen ja hygieniaan erityistä huomiota. Ajankohtaisimmat tiedot löytyvät verkkosivuiltamme espoonseurakunnat.fi. Tarkempia tietoja vahtimestareilta, p. 09 8050 4460, klo 9–15.

MESSU Messu su 30.8. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Jeesus parantajamme. Liturgi Katja Hero, saarnaaja Jussi Koivisto, kanttorina Elina Jokivuori. Viikkomessu ke 2.9. klo 8 Virsu. Messu su 6.9. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Liturgi Heidi Zitting, saarnaaja Marianne Tiihonen, kanttorina Hannu Jurmu. Messu su 6.9. klo 15 Virsu. Viikkomessu ke 9.9. klo 8 Virsu.

PIENI PYHIINVAELLUS ESPOO-PÄIVÄNÄ Lähtö Virsusta la 29.8. klo 10. Hiljaisuuden jooga -harjoitus Otsolahden rannassa n. klo 10.15. Ota mukaan jokin istuinalusta. Ulla-Maija Kyrölä, kesto 30 min. Otaniemen Alvar aukio, Pyhiinvaelluslabyrintti n. klo 11.15–12.15, Kati Pirttimaa. Otaniemen kappeli n. 12.30, Luomakunnan rukoushetki. Striimataan Facebookiin. Kappelilla keittolounas 5 e ja pullakahvit 2 e. Ulkoilmatilaisuus. Reitti on n. 4 km. Tuotto #kävelenaiselleammatti, Naisten Pankille. Päättyy noin klo 13. Tied. Merita Hietanen, merita. hietanen@evl.fi.

AVOIN KESKIVIIKKOKERHO Korona-ajan opetukset ke 9.9 rovasti Antti Rusama. Mukana pastori Katja Hero. Kahvit klo 12.30,

ohjelma klo 13, Virsu.

VIRSUUN VAUVASI KANSSA Sylivauvaryhmät on tarkoitettu pienimmille (4/2020 tai sen jälk. syntyneet) ja heidän vanhemmilleen. Vanhemmuus vahvistuu eri teemojen äärellä käytävien keskustelujen sekä yhteisen ihmettelyn kautta. Musiikkihetkessä (15–20 min.) loruillaan, lauletaan, tanssitaan ja soitetaan. Virsussa iltapäivisin alk. to 10.9. yht. 12 krt. Tied. ja ilm. marjukka.luoma@evl.fi.

TULE IDEOIMAAN ja toteuttamaan perhetoimintaa Virsuun. Ota yhteyttä: miia.raninen@evl.fi.

KUOROT Muskarikuoro Laulusimpukat 4–6-v.ma klo 17–17.45 Mankkaan seurakuntakoti. Lapsikuoro harjoitukset alk. ma 7.9. klo 17–17.45 Virsu. Nuorten lauluyhtye Dulcis harjoitukset alk. 7.9. ma klo 18–18.45 Virsu. Kuoro kaikille on syksyn tauolla. Harjoitukset jatkuvat tammikuussa, mikäli koronatilanne sallii. Tied. edellisiin: elina.jokivuori@evl. fi, 040 5130845. Kamarikuoro alk. to 3.9. klo 18 Virsu. Tarvittaessa kuoro jakaantuu ryhmiin. Tied. Liisa Malkamäki, 046 920 9017.

KERHOT JA PIIRIT Kristillinen meditaatio alk. ma 7.9. klo 19.30, Mankkaan seurakuntakoti. Tied. magdaleena.vanne@gmail. com. Lähetyspiiri alk. ti 15.9. klo 13 paril. viikot, Mankkaan seurakuntakoti. Israel -rukouspiiri alk. to 17.9. klo 13 Tapiolan palvelukeskus, Länsituuli 1 A, 3 krs. Hanna-piiri alk. ma 21.9. klo 18, parit. viikot, Tapiolan palvelukeskus. Lähetyksen naiset -kirjallisuus- ja keskustelupiiri to 24.9. klo 18. Mankkaan srk-kodissa. Ambomaan ensimmäisen lääkärin Selma Rainion elämäntehtävä; Namibian lähetti Marja Jääskeläinen. Emäntänä Marja-Leena Sarjala. Miesten raamattupiiri Laajalahden kerhotilassa, Kirvuntie 18 C, ti 1.9., 15.9., 6.10., 20.10., 3.11., 24.11., 1.12. ja 15.12. klo 18.30–20. Rukouksen huone alk. pe 4.9. 18.30 Mankkaan seurakuntakoti.

RAAMATTULUENTO Kerran kuussa ti 22.9. klo 18 Mankkaan seurakuntakoti. Alustus Ilpo Kari. Jaakobin kirjeen 4.luku.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian päivystys arkisin klo 9–15, 09 8050 4400.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 14/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.8.–10.9. ELÄMÄNTARINARYHMÄ LESKILLE Muisteluryhmä yli 60-v. leskille alk. ma 7.9. klo 11 Chapple, Kauppakeskus Iso Omena, Suomenlahdentie 1, uuden puolen 2. krs. Käymme omaa elämää läpi valokuvien avulla ja tutkimme tulevaa. 7 krt joka toinen viikko. Max. 8 hlö. Olarin ja Tapiolan seurakunta. Ilm.ja tied. viim. ma 31.8. minna.martiskainen@evl.fi, 050 3307129, tai katja. karvinen@evl.fi, 040 5937386.

KÄSITÖITÄ OMAAN TAHTIIN Ompele kangasmaskeja jaamme valmiit maskit vanhuksille ja vähävaraisille. Ohje: https://www.martat.fi/marttakoulu/kasityoohjeet/ Neulo nuttu etiopialaiselle vauvalle. Ohje: www.nuttu.info/nuttu. Tuo valmiit maskit ja nutut Virsuun, 09 8050 4460.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000

kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

SEURAKUNNAN TOIMINTA PANDEMIA-AIKANA Kaikessa seurakunnan toiminnassa huolehditaan turvaetäisyyksistä ja annetaan ohjeita hygieniasta. Seurakunnan tilaisuuksia järjestetään tilojen asettamin rajoituksin ts. turvavälit huomioiden: Kauniaisten kirkkoon mahtuu enintään 100 henkilöä (kirkkosali + alasali yht.), kirkon seurakuntasaliin (esim. muistotilaisuudet, kastekahvit) enintään 50 henkilöä ja seurakuntien toimitilaan Sebastokseen enintään 22 henkilöä (monitoimitila) sekä Sebastoksen toimitilan kappeliin 15 hlöä. Seuraamme pandemiatilannetta ja viranomaisohjeita sekä tarvittaessa teemme muutoksia toimintaamme lyhyelläkin varoajalla. Päivitetyt tiedot ovat verkkosivuillamme sekä seuraavassa lehdessä.

KONFRIMAATIOT JA MESSUT KIRKOSSA Su 30.8. klo 10 ryhmä 1 konfirmaatio messun yhteydessä ja ryhmä 2

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 14/2020

konfirmaatio su 30.8. klo 14. Kirkossa on rajoitettu määrä paikkoja konfirmaatiovieraille. Su 6.9. klo 10 kaksikielinen messu: Mimosa Mäkinen, Ulrik Sandell, Anna Marte. Suntio Seppo Romppasen läksiäisjuhla ja suntio-vahtimestari Johanna Ahosen tehtävään siunaaminen, kirkkokahvit.

RUKOUSTA JA RAAMATUNLUKUA Ma 31.8. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Syyskauden aloitus ti 1.9. klo 13 kirkon yläsalissa.

MARTAT JA MARIAT Kansainvälisen työn ja lähetyksen ryhmä to 3.9. klo 12 kirkon yläsalissa.

PERHEKERHO JA NALLEKERHO Ma 7.9. alkaen klo 9.30 – 11.00 Sebastoksen toimitilassa. Kerhon väkimäärä on rajoitettu ja kerhoon ilmoitt. etukäteen susan.hackman@evl.fi (os. nimet, lasten ikä,

puh.nro + mahd. ruokavalio). Ilmoitt. on voim. syyskauden. Yli 1 v. voivat jäädä Nalle-kerhoon lastenohj. hoitoon vanhempien keskusteluhetken ajaksi.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Ma klo 12.45 hartaus ja klo 13-15 kahvila Sebastoksen toimitilassa, alkaa 7.9.

ILON RYHMÄ Mielenterveyteen vertaistukea kaksikielisesti alk. ti 8.9. klo 15 -16 Sebastoksen toimitilassa (Kauniaistentie 11). Lisätietoja: sonja.holkerinoja@evl.fi

MUSIIIKKITYÖ Kirkkokuoron toiminnan käynnistämisen linjauksia pohditaan vielä. Jos olet kiinnostunut lauluharrastuksesta pienryhmässä, tai haluat olla mukana messumusiikin toteutuksessa, ota Anna-kanttoriin yhteyttä. Lapsikuoro aloittaa kautensa ti 1.9. klo 15 -16 Kauniaisten kirkon alasalissa. Naiskuoro AccaBella kokoontuu projektiluonteisesti Teija Palolahden johdolla. Tied. ja enn.ilmoittautumiset: kantt, Anna Marte, anna.marte@

evl.fi (050 3557 398).

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13, tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Sö. 30.8. Hvittorps kapell kl. 10.30 mässa med små och stora tillsammans med familjelägret. Esbo domkyrka kl. 12.15 konfirmation av Vällskog-gruppen. Lö. 5.9. Olars kyrka, finska sidan, kl. 10 konfirmation av Solvalla 2-gruppen. Sö. 6.9. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 10.30. Esbo domkyrka kl. 12.15 konfirmation av City-gruppen. Antalet gäster är begränsat vid högmässorna med konfirmation.

SAMLINGARNA FÖR DAGLEDIGA & SYMAMSELLERNA Vi håller paus tills vidare.

VI FINNS HÄR FÖR DIG De anställda är anträffbara för

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.8.–10.9.

samtal per telefon, e-post och sociala medier. Du hittar alla kontaktuppgifter på esboforsamlingar.fi/kontakt. Kundbetjäning endast per telefon och elektroniskt: Esbo svenska församlings kansli: 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi. Esbo församlingars servicecentral, bokning av dop, vigsel och jordfästning: 09 8050 2601, varauspalvelut.espoo@ evl.fi.

MER INFORMATION esboforsamlingar.fi och sociala medier.

DIAKONIN HJÄLPER Den öppna mottagningen är inhiberad tills vidare. Du når diakoniarbetarna per telefon och e-post: Nina Wallenius, 050 432 4323, nina.wallenius@evl.fi, AnnChristine Wiik, 050 597 3313, annchristine.wiik@evl.fi, Taina Sandberg, 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi Det går också bra att boka samtalstid elektroniskt: https://asiointi.espoonseurakunnat.fi/home

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3. öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA LÖ 22.8 Augustiskriftskolans konfirmationer kl. 11, 13 och 15. SÖ 23.8 Juniskriftskolans konfirmationer kl. 12 och 13.45. SÖ 30.8 Kvällsmässa kl. 18. SÖ 6.9 Tvåspråkig gudstjänst kl. 10.

DIAKONIMOTTAGNING TO 27.8 mat eller brödutdelning i kyrkans aula kl. 10-11. Eventuella förändringar möjliga p.g.a. coronakrisen.

DIAKONIMOTTAGNING TI 1.9 och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30-10.30.

FAMILJELYKTAN TI 25.8 och 1.9 i Sebastos kl. 9.30.

UNGA VUXNA LÖ 29.8 i Klubb 97 kl. 18-20.

GRAZIAKÖREN TI 1.9 och 8.9 i kyrksalen kl. 18.

TISDAG 8.9 Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Yhteiset Messut eli ehtoollisjumalanpalvelukset Espoon seurakunnissa korona-aikana: rivi-ilmoituksista näet tarkemmin, missä ja mihin aikaan messua vietetään. Kokoontumisrajoitusten takia kirkkoon tai kappeliin voi enimmillään kerrallaan tulla vain sen verran seurakuntalaisia, että 1–2 metrin turvavälien pitäminen on mahdollista. Noudatamme kaikkia annettuja ohjeita turvaväleistä ja hygieniasta niin kirkkotilassa istumisessa, virsien veisaamisessa, ehtoollisen viettämisessä kuin vaikkapa kolehdin keräämisessä. Tarkemmat ohjeet saat paikan päällä. Halutessasi voit myös käyttää maskia. Tuomiokirkkoseurakunta suosittelee maskin käyttämistä jumalanpalveluksissaan. Ethän tule paikalle sairaana. Jumalanpalveluksiin voi edelleen osallistua turvallisesti myös verkossa. Seurakuntien verkkolähetysten tiedot löydät rivi-ilmoituksista.

HILJAISUUDEN RETRIITTI Tule hiljaisuuteen keräämään voimia arkeen 16.–18.10. Hvittorpissa. Rukoushetkiä ja mahdollisuus ulkoiluun. Sitova ilm.: espoonseurakunnat.fi viim. ke 30.9. Hinta 90 e espoolaisille, 140 e muille. Tied. Terttu Laaksonen, terttu.laaksonen@evl.fi, 050 432937.

International Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school. www.church.fi. Arabiankielinen raamattupiiri alk. ke 2.9. klo 11–12.30 KilonRisti. Opiskellaan Raamattua arabiaksi yhdessä! Tied. mirna.nadra@evl.fi, 050 4729780. Chinese Family Fellowship Fri 11th Sept at 5 pm at Uuttu. Join to Chinese Family Fellowship great time with children, tea and the Bible. Ask for more: Kenny Ding, 0503875192. Finnish language course every Wed at 2 pm at Sello Library, Akseli tai Mauri-Sali, starting Wed 9.9. Come to learn Finnish for free! Ask more: martta.nurmi@evl.fi. Arabiankielinen Rauhan kuoro joka toinen pe klo 18.30–20 Perkkaan kappeli, alk. 4.9. Tied. mirna. nadra@evl.fi. Arabiankielinen naisten ryhmä joka toinen alk. 11.9. pe klo 18.30 KilonRisti. Mukana arabiankielisen työn ohjaaja Mirna Nadra. Lapsille on oma tila.

Elämänkaari ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA Kastetut Alvin Samuel Ahlgren, Vilma Elisabet Aho, Edvin Kaile Olavi Arva, Levi Leigh Ilmari Christie, Ameliina Mariama Diallo, Aatu Kari Matti Eskola, Minttu Matilda Amanda Haanperä, Miiko Tauno Johannes Heinilä, Mila Olivia Jalonen, Elsa Adelina Kivisoja, Jere Daniel Kuikka, Julius Onni Alexander Kuusisto, Eero Johannes Laherto, Jani Luukas Daniel Lampela, Lukas Veikko Sakari Majanen, Tyyne-Aurora Mikontytär Mäenpää, Eino Oscar Salmela, Minea Anna Isabel Sovero, Nelli Maria Upla, Leo Oula Elia Vapaniemi, Oskar Aleksanteri Voivalin. Avioliittoon aikovat Tuomo Antti Leikas ja Lena Karin Marjatta Melkko, Esko Juhani Räisänen ja Eini Vilhelmiina Perttilä, Michael Johan Heinrich Schmidt ja Olga Helena Kylmälä. Hautaan siunatut Leena Marjatta Hallman-Avellan 68 v, Sirja Anita Lindgren 84 v, Timo Ilmari Ojanen 85 v, Erkki Pääkkö 86 v, Eevi Kyllikki Salokannel 92 v, Ahti Erkki Sormunen 85 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Inka Lila Adele Järvinen, Joel Olavi Mikael Kaukomaa, Elle Enni Linnea Lampi, Nella Josefiina Lehmusvyöry, Julius Leo Oliver Lehtola, Eetu Artturi Eemeli Venho, Väinö Alfred Wakkola. Hautaan siunatut Pentti Leo Juhani Kouti 94 v, Mia-Mirri Marika Lang 53 v, Pertti Veli Taisto Neiglick 76 v, Ahti Juhani Pekanpalo 83 v, Kati Johanna Salminen 57 v, Mikko Antero Sävikari 80 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu Madeleine Ellen Emilia Salo. Hautaan siunattu Lea Salli Lönngrén 96 v, Mirja Leena Salminen 95 v, Arja Kirsti Rauste 87 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kastetut Inna Maria Harjunpää, Johannes Nikolai Hassinen, Elmo Matti Mikael Juvonen, Sohvi Elsa Matilda Nuotto, Sylvi Aino Loviisa Nuotto, Eetu Santeri Ojanen, Justian Aatos Popescu, Nooa Sakari Poutanen, Kerttu Mirjam Olivia Siivinen, Enna Lotta Helena Suomalainen, Alvar Sulo Sakari Tolvanen, Aarni Unto Vihtori Tuominen, Joel Viljami Vähämaa, Kevin Kalevi Vänttinen. Avioliittoon aikovat Henri Markku Mikael Hirvelä ja Janina Anneli Kuutti, Anssi Sakari Ollila ja Paula Aune Simonen. Hautaan siunatut Esko Juhani Airola 70 v, Antti Kalervo Harju 70 v, Henry Juhani Matikka 76 v, Eila Kyllikki Niittylä 76 v, Vieno Elina Ruuskanen 100 v, Hannu Tapani Smalin 59 v.

Kastetut Aatos Karl Ivar Hirvonen, Joel Benjamin Karjalainen, Oliver Alex Karjalainen, Sylvia Karoliina Ingrid Koponen, Venla Johanna Lehtinen. Avioliittoon aikovat Matti Perttu Tapani Väisänen ja Laura Anna Vilhelmiina Honkasalo, Esa Sakari Yli-Vainio ja Maarit Helena Alkula. Hautaan siunatut Osmo Juhani Gabriel Anttila 85 v, Lea Marjatta Kerttula 86 v, Outi Eva Helena Lepäntalo 72 v, Jukka Sakari Viljami Peltola 73 v, Markku Kaarlo Reinonpoika Siirala 75 v, Kari Heikki Vepsäläinen 84 v, Alf Carl Wager 93 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Eira Hilja Katariina Jurvala, Kasper Niko Viljami Kapanen, Aino Maria Mäki, Hertta Inkeri Närhi, Magnus Viljami Rosenberg, Minea Isabel Skorin, Edwin Albert Sundström, Ville Markku Juhani Vahteri-Niinikoski, Roosa Elina Varakas. Hautaan siunatut Kurt Robert Alander 86 v, Timo Heikki Haapala 59 v, Antti Jukka Holma 72 v, Riitta Sinikka Elisabet Immonen 68 v, Inkeri Marjatta Lehto 86 v, Päivi Rita Malmström 57 v, Osmo Pekka Olavi Metso 75 v, Kasper Topi Johannes Painilainen 23 v, Salla-Mari Palmio 52 v, Ahti Einar Vajola 74 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Ellinor Charlotte Hartman, Rasmus Vilhelm Pääkkö, Dean Erik Alexander Räihä. Avlidna/Hautaan siunatut Ester Solveig Matomaa 92 v, Angela Lilly Linnea Peltonen 86 v, Lise-Maj Rodas 98 v, Els-Maj Johanna Svenskberg 91 v.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 14/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.8.–10.9.

Kirkoissa soi NUMI NUMMELIN

TORSTAI 27.8. Soiva kesäpäivä -konsertti: Silloinpa kesä minulla klo 12 Leppävaaran kirkko. Esiintyjiä Leppävaaran Kirkon Kamarikuorosta, joht. Kullervo Latvanen. Sarjan päätöskonsertissa soi suomalainen kuoromusiikki. Vapaa pääsy. Max. 75 hlöä.

Walther ym. Kirsti Apajalahti, viulu; Pieta Mattila, sello ja Kaisamaija Uljas, teorbi. Konsertti on osa Espoon barokkipäivät -festivaalia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Max. 75 hlöä.

SUNNUNTAI 27.9. Syystunnelmia sellolla ja pianolla klo 18 Olarin kirkko, Olarinluoma 4, Espoo. Riitta Pesola, sello ja Marita Viitasalo, piano. Brahms – Sibelius, ohjelma 10 e.

PERJANTAI 28.8. Espoo-päivän kunniaksi espoolaisille ja ihan kaikille! Lauluyhtye Club for Fiven keikka lähetetään suorana lähetyksenä Leppävaaran kirkosta klo 18. Seuraa konserttia seurakunnan YouTube-kanavalla. Luvassa yhtyeen sovittamaa akustista ohjelmistoa, joka sisältää mm. suomalaisille tuttuja virsiä ja hengellisiä lauluja.

SUNNUNTAI 20.9. Konsertti Missa Papae Marcelli – Palestrinaa ja kontrabassoimprovisointia. Klo 18 Kauniaisten kirkossa esiintyvät Lauluyhtye Versio ja kontrabasisti Ahti Lassila. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e Kirkon ulkomaanavulle (Beirut).

PERJANTAI 25.9.

Lauluyhtye Club for Fiven keikka lähetetään suorana lähetyksenä Leppävaaran kirkosta pe 28.8. klo 18. Seuraa konserttia Leppävaaran seurakunnan YouTubekanavalla.

Rauhan fantasioita, musiikkia luonnosta ja harmoniasta. Klo 19 Leppävaaran kirkko. Tuohi-yhtye esittää varhaisbarokin teoksia säveltäjiltä Matteis, Uccellini,

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla Lauantaina 5.9.

Sunnuntaina 6.9.

Kesäillan gregoriaaniset kaiut klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Sibelius-Akatemian kuoro, johtaa Jaan-Eik Tulve. Sibelius-Akatemian kansainväliseen vierailijaohjelmaan kutsuttu kuoronjohtaja Tulve vie gregoriaanisen kirkkolaulun maailmaan. Vapaa pääsy.

Beatles-messu klo 11 Helsingissä Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Messussa esiintyvät Ringer Star (USA), Javier Parisi (ARG), Jay Goeppner (USA) ja The Flaming Shakers (ESP). Mukana pastori Mari Mattsson ja kanttori Tommi Niskala. Vapaa pääsy. Ankkabarock: L’Amante Segreto – Barokin naissäveltäjien aarteita klo 18 Vantaalla Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Ombra Sonora, Petra Schauman, laulu, Mirva Laine, barokkiviulu, Ritva Hautsalo, viola da gamba ja lirone, Päivi Vesalainen, cembalo ja urut. Vapaa pääsy, ohjelma ovelta 20/10 e.

Pop-messu klo 17 Helsingissä Töölön kirkossa, Topeliuksenkatu 4. Artistivieraana Meri Vahtera. Tuomas Meurman, liturgia ja saarna, Mikko Saari, messuisäntä. Vapaa pääsy. Ankkabarockin viisivuotisjuhlakonsertti klo 18 Vantaalla Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Ensemble Nylandia, joht. Matias Häkkinen, Tiia Maria Saari, sopraano, Katariina Kopsa, sopraano, Paula Patosalmi, altto, Jussi Salonen, tenori, Tuomas Heikkilä, basso, Vantaan kanttorien kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma ovelta 20/10 e.

Perjantaina 4.9.

Ankkabarock: Galantit villit -improvisaatiokonsertti klo 20 Vantaalla Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Esa Pietilä, saksofoni ja äänisuunnittelu, Assi Karttunen, cembalo ja äänisuunnittelu. Vapaa pääsy, ohjelma ovelta 20/10 e.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 14/2020

Maanantaina 7.9.

Kamarimusiikkikonsertti klo

KARI KOHVAKKA

Lauantaina 29.8.

Ensemble Nylandia esiintyy Ankkabarockin viisivuotiskonsertissa su 6.9. klo 18 Vantaalla Korson kirkossa.

19 Helsingissä Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Helsingin kaupunginorkesterin pienyhtye. Ohjelmassa mm. Väinö Han-

nikainen: Kalevalainen rapsodia ja Panula: Parttenkoliaaset (eteläpohojalaanen elojuhula) jousikvartetille. Vapaa pääsy.