Kirkko ja kaupunki 2020 14 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

27.8.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Kannattaako mennä naimisiin? s. 8

Piruettien jälkeen Mila Kajas-Virtanen alkoi opiskella teologiaa ottaakseen selvää, mistä kaikessa on syvimmältään kyse s. 16

Yö riippu matossa Jumalan taivaan alla s. 21

Pääkirjoitus

Eilen

Demokratia on taivaan lahja

Minä itsekään en ole se, mikä kuvittelin olevani. Sen tietäminen on anteeksiantamista.

LUTERILAISEN KIRKON Katekismuksessa, joka on tii vistelmä kirkon opista, todetaan, että hyvä esivalta on Jumalan parhaita lahjoja. Esivallan tehtävänä on suo jella kaikkia kansalaisia ja huolehtia oikeuden toteu tumisesta. Kun katsoo uutisia maailmalta, tulee mieleen, että on hienoa elää maassa, jossa saamme itse olla valitse massa tuota esivaltaa. Vaikka demokratiassa on puut teensa, se on paras olemassa olevista järjestelmistä. Maissa, joissa demokratiaa ei ole, esivalta nimittää it se itsensä ja valta vaihtuu joko hallitsevan klikin si sällä tai vallankumousten kautta. Tai sitten se ei vaih du lainkaan, vaikka näennäisesti järjestetään vaaleja. Vaalin tulos on päätetty ennakolta, ja se varmistetaan hiljentämällä oppositio ja laskemalla äänet väärin. DEMOKRATIA ON taivaan lahja, josta on syytä kiittää joka päivä kädet ristis sä. Se on lahja, joka on maailmalla har vinaista herkkua, uhanalainen laji. De mokratian ja vapauden puolesta toi mivan yhdysvaltalaisen Freedom Housen tutkimusjohtajan Sa rah Rebuccin mukaan demo kratia ja moniarvoinen yh teiskunta ovat tällä hetkel lä hyökkäyksen kohteena. Järjestön mukaan maail massa on vain kolme maa ta, jotka ovat täysin vapai ta. Ne ovat Suomi, Ruotsi ja Norja. The Economist Intel ligence Unitin listauksen mu kaan täysiä demokratioita,

Taas samaa lenkkipolkua tai Netflixiltaa. On kuin kasvoilleni olisi painettu pysyvä maski. Auta minua hengittämään.

AIDOSSA DEMOKRATIASSA, toisin kuin esimerkik si ValkoVenäjällä, ihmiset saavat äänestää, vaalitulos lasketaan oikein ja tulos vaikuttaa yhteiskunnan suun taan. Aidossa demokratiassa kunnioitetaan toisin ajattelevia ja pidetään huolta sananvapaudesta – sekä käytetään vapauksia vastuullisesti niin, et tei toisten oikeuksia ja ihmisarvoa poljeta. Pidetään huolta siitä, että saamme jatkossa kin nauttia demokratian lahjasta. Se ei ole tullut ilmaiseksi eikä säily automaattisesti. PAULI JUUSELA

Uutispäällikkö pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

”

RANSKALAINEN FILOSOFI SIMONE WEIL (1909–1943) KIRJASSAAN PAINOVOIMA JA ARMO

Tänään Anteeksiannon on osoitettu yhdistyvän psykiatrisen oireilun ja stressin vähenemisen lisäksi hyvinvointiin ja elämäntyytyväisyyteen, itsearvostukseen, hyviin ihmissuhteisiin ja konfliktinratkaisutaitoihin. PSYKOLOGI ANNE HAIKOLA TIEDE-LEHDESSÄ 9/2020

Iankaikkisesti Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja lempeitä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on antanut teille anteeksi Kristuksen tähden. KIRJE EFESOLAISILLE 4:32

MAAILMASSA ON VAIN KOLME MAATA, JOTKA OVAT TÄYSIN VAPAITA.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

En jaksaisi näitä näkymättömyyden päiviä, jolloin olen olemassa tuskin itselleni.

joissa vaalit ovat vapaita ja rehellisiä, on vain 22, jou kossa Suomi. Arkkipiispa Tapio Luoma muistutti kirkolliskokouk sessa pitämässään puheessa, että yksi kirkon tärkeistä tehtävistä on toimia sen hyväksi, että ihmisten luotta mus toisiinsa ja yhteiskuntaa palveleviin instituutioi hin säilyisi ja vahvistuisi. Kun seuraamme politikkaa, siis meidän kaikkien yhteisten asioiden hoitamista, olemme kiinnostuneita siitä, miten hoidamme tätä Ju malan luomaa maailmaa ja otamme toiset huomioon.

Kirkko ja kaupunki

14 27.8.2020

Seuraava lehti ilmestyy 10.9. KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Ensimmäiset viikot kesätöissä jännitti” Lähihoitajaopiskelija Abdiaziz Halas Had, 22, tekee töitä vanhusten parissa, tuomaroi opiskelijoiden näytelmiä ja unelmoi astronautin ammatista. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA VILJA HARALA

1 2

Kuka olet ja mitä teet? – Olen syntynyt Somaliassa ja muutin Suomeen vuonna 2006. Olin silloin kahdeksanvuotias. Muistan muuton ja muutenkin lapsuudestani yllättävän paljon. Suomi on mukava paikka. Suurimman osan elämästäni olen elänyt täällä. Sanonkin Suomea toiseksi kotimaakseni. Tällä hetkellä opiskelen lähihoitajaksi Stadin ammattiopistossa. Miten kesä on sujunut? – Olen ollut kesätöissä Kontulan seniorikeskuksessa. Ensimmäiset viikot töissä jännitti, kun tajusin, että nyt ollaan oikeasti aikuisten maailmassa. Olen tehnyt kaikkia vuoroja: aamu-, väli-, ilta- ja yövuoroja. Mieluiten teen iltavuoroja. Yövuoroissa mietitytti se, että pitääkö silloin koko ajan juosta paikasta toiseen, mutta yöt ovat olleet rauhallisia.

Mikä on SAKUstars -tapahtuma ja miten se liittyy sinuun? – SAKUstars on ammattioppilaitosten välinen kulttuurikilpailu. Siinä kilpaillaan erilaisissa taidelajeissa, esimerkiksi näyttelemisessä, soittamisessa, laulamisessa ja valokuvaamisessa. Tai jos haluaa olla shakkimestari, tapahtumassa voi näyttää taitonsa myös shakissa. Vaikka SAKUstars on kilpailu, tärkeintä siinä on hauskanpito. – Olin ensimmäisen kerran mukana SAKUstarsissa kolme vuotta sitten.

Oppilaitospastori Sanna Uusitalo pyysi minut mukaan näytelmäryhmään, ja hän on ollut meidän ohjaajamme. Tänä vuonna en itse kilpaile vaan toimin tapahtumassa tuomarina. Nautin näyttelemisestä, mutta otin tuomarin homman vastaan ilomielin. Tämä on kuitenkin viimeinen vuoteni ammattiopistossa.

Minkälaisia unelmia sinulla on? – Haaveilen siitä, että olen joskus astronautti. Kun puhuin tästä isälleni toisen kerran, hän antoi unelmalleni siunauksen. Isä sanoi, että voin lähteä yrittämään astronautin uraa, mutta pitää olla myös varasuunnitelma. Niinpä haluan jatkaa opintoja lähihoitajasta sairaanhoitajaksi ja sitten lääkäriksi. Haaveissani minulla on jossakin vaiheessa kädessäni neurokirurgin paperit, ja sitten lähden opiskelemaan astronautiksi. – Maatilallamme Somaliassa tähdet ja kuu näkyivät ihanasti. Pienenä katselin tulen äärellä yötaivasta ja mietin, mitä kaikkea tähtien takana on. Olemmeko me yksin tässä maailmassa? Siitä lähti kosminen haaveiluni. Nyt minua kiinnostavat Nasan avaruusekspertit. He ovat lähettämässä ihmisiä Marsiin, ja siihen satsiin yritän joskus päästä mukaan. Uskon, että tästä galaksista löytyy jonkinlaista muutakin elämää. Ei voi olla, että meidän sininen planeettamme on ainoa.

Mikä sinulle on pyhää? – No nyt meni syvälle. Harvoin tulee mietittyä, mikä itselle on pyhää. – Minulle pyhää ovat perhe, kaverit ja oma henkinen hyvinvointi. ■ Abdiaziz Halas Had tuomaroi näytelmiä SAKUstars 2020 -kulttuurikilpailussa, joka järjestetään järjestetään Helsingissä 8.–10.9. Hybriditapahtuma kokoaa yhteen ammattiin opiskelevia taiteen harrastajia ympäri Suomen. Tapahtuma lähetetään verkossa suoratoistona, ja kisastudiosta voi seurata ohjelmaa, tuloksia, gaalalähetyksiä ja tunnelmaa. Lisätietoja: www.sakustars.fi/2020.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

Matka sisimpä Labyrintissä kulkeminen voi olla pyhiinvaellusta tai itsensä kuuntelemista. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA MARIANNA SIITONEN

ististä se alkaa – ja kahdesta tuhannen litran säkillisestä nyrkinkokoisia kiviä. Alvarinaukio Aalto-yliopiston kampuksella on tähän aikaan vuodesta tasaisen vihreä nurmikenttä, mutta elokuun viimeisenä lauantaina paikalla on kivistä rakennettu labyrintti. Pop up -henkeen toteutettava labyrintti on osa Tapiolan seurakunnan järjestämää Pientä pyhiinvaellusta. Labyrintti tehdään klassisen mallin mukaan: ensin maahan ladotaan ristikuvio ja sen ympärille lisätään kaarevia kehiä. SAMANTAPAINEN LABYRINTTIKUVIO löytyy Suomessa muutamien keskiaikaisten kivikirkkojen seinämaalauksista. Sipoon kirkossa labyrintin keskelle ristikuvion viereen on kuvattu ihmishahmo. Sitä on selitetty eri tavoin. Monien tutkijoiden mukaan maalaus kuvaa perinteistä leikkiä, jossa pojan kuului noutaa tyttö labyrintin keskeltä. Labyrintin keskellä seisovan hahmon voi nähdä myös perille päässeenä pyhiinvaeltajana, sillä labyrinttiä pidetään pyhiinvaelluksen symbolina. Keskiajan Euroopassa labyrintin kiertäminen oli pyhiinvaelluksen korvike niille, joilla ei ollut mahdollisuutta lähteä pitkälle ja vaativalle matkalle. Labyrinttikuvioita tehtiin kirkkojen lattioihin ja puutarhoihin, ja niiden läpi kuljettiin rukoillen, joskus polvillaan. Kuuluisa on esimerkiksi Ranskassa Chartresin katedraalin lattiassa oleva labyrintti. NYT KORONAEPIDEMIA rajoittaa matkustamista ulkomaille, ja monen haaveet ja suunnitelmat ovat jäissä. Alvarinaukiolla labyrintin paikkaa mittaileva pappi Kati Pirttimaa sanoo, että aina ei tarvitse lähteä kauas kokeakseen uutta. Labyrintissä voi tehdä erilaisen matkan. Eikä eksymistäkään tarvitse pelätä. Labyrintissä on vain yksi ainoa reitti kuvi-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

on keskelle ja sieltä pois. Ne rakennelmat, joissa taruissa ja elokuvissa harhaillaan, eivät ole labyrinttejä vaan sokkeloita. – Labyrintissä ei ole umpikujaa, koska Jumalan ohjaamassa elämässä ei ole umpikujaa, vaikka joskus siltä tuntuisikin, Pirttimaa sanoo. MUTTA MITÄ labyrintissä kulkiessa tapahtuu tai pitäisi tapahtua? – Perinteinen kristillinen tapa kulkea labyrintti on niin, että sisään mennessä keskitytään asioihin, joista halutaan luopua. Keskustassa

pysähdytään Jumalan läsnäoloon. Ulos kulkiessa mietitään, mihin suuntaan halutaan elämässä lähteä ja mihin Jumala kutsuu. Mutta labyrintin voi vaeltaa ihan mistä tahansa katsomuksesta käsin tai vain hiljentyäkseen. Voi pysähtyä kuuntelemaan, mitä itsessä tapahtuu ja kuinka jaksaa. Jokainen löytää itse oman tapansa ja tahtinsa kulkea, Pirttimaa tiivistää. – Niin kuin hengelliset harjoitukset usein ovat, myös labyrintti on simppeli mutta toimiva.

SANNI NURMI

än

Kirkko ja kaupunki verkossa

”

Sisään mennessä keskitytään asioihin, joista halutaan luopua, keskustassa pysähdytään ja ulos kulkiessa mietitään, mihin suuntaan halutaan elämässä lähteä. KATI PIRTTIMAA

Pieni Pyhiinvaellus la 29.8. Tapiolasta Otaniemeen. Lähtö klo 10 Virsusta, Tapiontori 3 B. Noin klo 10.15 hiljaisuuden joogaa Otsolahden rannassa. Noin klo 11.15 pyhiinvaelluslabyrintti Alvarin aukiolla. Noin klo 12.30 luomakunnan rukoushetki Otaniemen kappelissa, Jämeräntaival 8. Kappelilla keittolounas 5 e ja pullakahvit 2 e, tuotto Naisten Pankille.

Turun saaristoa myötäilevä Pyhän Olavin merireitti houkuttelee pyhiinvaeltajia. Reitin ehdottomia kohokohtia ovat kirkot ja luonto. Kirkko ja kaupunki testasi Norjan kansallispyhimyksen Pyhän Olavin (995–1030) Suomessa kulkemaa reittiä polkemalla Turusta Korppooseen. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Vanhemmuuden haasteiden keskellä on lohdullista, että nykyajankin lapset ovat kunnollisia ja kivoja.” ELINA VAITTINEN VERKKOKOLUMNISSAAN

SAKARI HUKKA

Seinämaalaus Sipoon vanhassa kirkossa, joka on rakennettu 1450-luvulla.

TAPIOLAN seurakunnan diakonissa Merita Hietanen innostui labyrintistä nähtyään sellaisen Edinburghin yliopiston kampuksella. Siellä se toimii opiskelijoille stressinhallinnan apuvälineenä. – Labyrinttiä voisi soveltaa monella tavalla, vaikkapa sururyhmissä. Sisäänpäin kulkiessa muistellaan menetettyä ja palatessa mietitään, miten elämä jatkuu tästä eteenpäin, Hietanen kertoo. Hietasen ja Pirttimaan mukaan labyrintti sopii hyvin myös kaikenlaisten huolten käsittelyyn. Mietteet jäsentyvät pikkuhiljaa keskustaa kohti kulkiessa, ja perillä ne saa jättää Jumalalle. Keskustasta palataan tähän hetkeen toivon kanssa. Alvarinaukion labyrintti puretaan Pienen pyhiinvaelluksen jälkeen. Sen kiville on kuitenkin luvassa pysyvä sijoituspaikka Velskolan kurssikeskuksessa, jonne rakennetaan pysyvä labyrintti. ■

Viikingin jalanjäljissä

Koitti muraalien aika Seinämaalauksia on nykyään muuallakin kuin kirkoissa. Upea muraali koristaa monen kaupunkitalon seinää. Kuvasimme kesän aikana Kirkko ja kaupungin Instagram-tilille kaikki pääkaupunkiseudun muraalit. Yleisön pyynnöstä ne on nyt koottu verkkosivuillemme kätevään karttaan, jota voi käyttää apuna muraalibongauksessa. Löydät jutun muraaleista ja kartan osoitteesta kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

Vihdoin oikea sukupuoli Anna Iivanainen sai sysäyksen Sinusta Minuksi -dokumenttiinsa seurattuaan läheisen ystävänsä sukupuolenkorjausprosessia. – Tiesin trans- ja muunsukupuolisten ihmisten oikeuksissa olevan puutteita, mutta ystäväni tilanne todella avasi silmäni. Aloitin niihin aikoihin myös seksuaalineuvojan opinnot, Iivanainen kertoo. Dokumenttielokuvan haastateltavat puhuvat lapsuudestaan ja korjausprosessistaan sekä yhteiskunnassa vallitsevan sukupuolittamisen vaikutuksista elämäänsä. Esille nousevat erityisesti nuorten vaikeudet. Espoossa diakoniatyöntekijänä toimivalle Iivanaiselle kuvaaminen on ollut jo pitkään tapa ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. – Sukupuolisuus on biologisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti paljon laajempi käsite kuin perinteinen voimassa oleva juridinen jako mies- ja naissukupuoleen. Moni transihminen on jo lapsena tajunnut, että hänellä on väärä sukupuoli, Iivanainen selvittää. Erityisen tärkeä identiteetin muodostumiselle on etunimi. – Kun ihminen kokee olevansa sisäisesti eri sukupuolta kuin mihin ulkoisesti on syntynyt, on hänellä yleensä ”väärä” nimi. Se muistuttaa, että minä en ole minä vaan tavallaan sinä. MARJO KYTÖHARJU Sinusta Minuksi -dokumentin ensi-ilta Helsingin Pride-viikolla 10.9. klo 16.15 Cinema Orionissa SIRPA PÄIVINEN

Anna Iivanainen ottaa kantaa kuvaamalla.

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

Hengen voimaa jumpasta Seurakunnissa on havahduttu siihen, että sielun lisäksi harjoitusta kaipaa myös keho. TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA

indfulnessia, pilatesta, gospellattareita, kävelylenkkejä ja kristillistä joogaa. Kauas on tultu niistä ajoista, jolloin seurakuntien tarjonta aikuisille oli lähinnä jumalanpalveluksia ja piirejä, joissa istutaan paikoillaan. Esimerkiksi Töölön seurakunnan Fokus-tilassa kauppakeskus Triplassa järjestetään tänä syksynä mindfulnessia ja pilatesta yhdistävä kurssi sekä kristillisen joogan kurssi. Kurssia vetävä joogaopettaja Rita Saari on juurruttanut kristillisen joogan perinnettä Suomeen ja tehnyt pitkään yhteistyötä seurakuntien kanssa. Hän ymmärtää hyvin, miksi hiljentymiselle ja kehon harjoittamiselle on kysyntää. – Kehossa tunnetaan tunteita, ja se on meidän instrumenttimme. Ajattelen, että keho on Pyhän Hengen temppeli, jossa asuu Jumalan henki, Saari kertoo. Jooga syntyi Intiassa. Saaren mukaan ei ole kuitenkaan ongelmallista sovittaa sitä kristilliseen perinteeseen. – Joogafilosofiassa puhutaan sielusta ja Jumalasta eri sanoin, mutta sen tavoite on yhteensopiva kristillisen hengellisen etsinnän kanssa. – Joogassa on aina korkeampi päämäärä. Harjoitukset johdattavat yhteyteen oman sielun ja Jumalan kanssa, Saari sanoo.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

JOOGAA VOI LÄHESTYÄ monesta näkökulmasta, ja sitä voi harrastaa eri syistä. Jokainen myös kokee harjoitukset ja joogan hyödyt omalla tavallaan. Jollekulle siitä voi tulla osa kokonaisvaltaista elämäntapaa, toinen saa siitä levollisemman mielen ja toimivamman kehon. Joillekuille se on ehkä vain liikunta- ja kehonhuoltomuoto siinä missä jokin muukin. Rita Saaren mukaan joogassa on kuitenkin erityispiirteensä muuhun liikuntaan verrattuna. – Joogassa tehdään asioita tietyllä tavalla. Joogatunti eroaa venyttelytunnista myös siten, että siinä keskitytään hengitykseen ja suunnataan mieli olemaan kehossa. ENTÄ MITÄ KOKENUT joogaopettaja haluaisi sanoa kaikille meille, jotka emme ole vielä löytäneet joogatun-

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

nilta mielenrauhaa emmekä yhteyttä Jumalaan, vaan vatsamakkarat, kireät takareidet ja ajatukset, jotka eksyvät työasioihin. – On olennainen osa ihmisyyttä, että käy noin. Joogassa oppii näkemään, kuinka oma mieli toimii ja kuinka se joskus pomppii ajatuksesta toiseen. Jokaisella on oma sisäinen maailmansa, ja olennaista on oppia ymmärtämään, että minä en ole pelkästään tämä keho ja ajatukseni vaan enemmän. Ei tarkoitus ole välttämättä se, että mieli hiljentyisi, vaan että ajatuksiin saisi etäisyyttä. ■ Hengen voima – kristillinen jooga ja meditaatio -kurssi 31.8.–14.12. klo 19–20.30 Töölön seurakunnan Fokus-tilassa kauppakeskus Triplassa. Kurssin hinta 50 e, opiskelijat ja työttömät 35 e. Ilmoittautumiset: seurakuntatoolo.fi.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Vampyyreja metsästävä Jeesus Jeesus-elokuvien lajityypit vaihtelevat b-luokan toimintaelokuvista musikaaleihin ja syviin draamoihin.

Jeesuksesta on tehty useampikin musikaalielokuva. Niistä tunnetuin on Tim Ricen ja Andrew Lloyd Webberin säveltämä rock-ooppera Jesus Christ Superstar. Elokuva kuvattiin vuonna 1973 Israelissa, mutta se ei ole autenttinen kuvaus ajasta ja paikasta, sillä rekvisiitoissa vilisee tuliaseita ja panssarivaunuja. Elokuva on yllättävän koskettava kuvaus Jeesuksen viimeisistä päivistä. Juudaksen ristiriita rakastavana oppilaana ja kavaltajana on mitä parhain draaman aihe. Kuolema pelottaa Jeesusta, ja hänen seuraajansa kiusoittelevat: mitä jos hänestä

Viime vuosien kohuelokuviin kuuluu kaksi brasilialaisen Porta dos Fundos -koomikkoryhmän komediaa: viimeisen ehtoollisillan jälkeisestä krapula-aamusta kertova Viimeinen kankkunen vuodelta 2018 ja Jeesuksen homoseksuaalina esittävä Kristuksen ensimmäinen kiusaus vuodelta 2019. Molemmissa Jeesus on paheellista elämää viettävä veijari. Elokuvia on syytetty rienauksesta, ja komediaryhmän tiloihin Rio de Janeirossa tehtiin polttopulloisku. Elokuvat ovat katsottavissa Netflix-suoratoistopalvelussa. B-luokan toimintaelokuvissa Jeesuksen paluu voi tapahtua vam-

pyyrintappajan tai supersankarin roolissa. Vuonna 2001 julkaistussa Jesus Christ Vampire Hunterissa Jeesus palaa maapallolle tyylillä. Tukka ja parta ajellaan pois, ja vaatteet vaihtuvat valkoisesta kaavusta astetta muodikkaampiin. Myös Jeesuksen kamppailutaidoille on tarvetta, sillä ihmiskuntaa uhkaa vampyyrien epäpyhä veljeskunta. Kaksi vuotta myöhemmin julkaisutussa Ultrachrist!-elokuvassa Jeesus palaa supersankarina. Vastassa on saatanan lähettämä pahuuden liiga, jonka jäseninä on Vlad Seivästäjän, Jim Morrisonin, Adolf Hitlerin ja Richard Nixonin kaltaisia historian hahmoja. Ultrachrist! ja Jesus Christ Vampire Hunter ovat b-luokan elokuvien helmiä, mutta niiden saaminen käsiinsä voi olla Suomessa hankalaa. Erikoisempia elokuvia fanittavien kannattaakin suunnata katseensa ulkomaiden tarjontaan. MIIKA AUVINEN RUUTUKAAPPAUS ELOKUVASTA

Jeesuksesta kertovissa kohudraamoissa Jeesusta kiusataan usein sillä, että hän ristikuoleman sijaan eläisikin normaalin elämän, rakastaisi perhettään ja olisi rakastettu. Esimerkiksi Martin Scorsesen ohjaamassa Kristuksen viimeisessä kiusauksessa kuvattu Jeesuksen sisäinen konflikti nähtiin joissain äärikristillisissä piireissä pyhäinhäväistyksenä. Elokuva kiellettiin monissa maissa, ja Ranskassa näytöksissä laukaistiin haju- ja kyynelkaasupommeja. Vuonna 1988 ensi-iltaan tullutta teosta pidetään modernina klassikkona. Sitä esitetään televisiossa tasaisin väliajoin, ja dvd-versiota elokuvasta myydään verkkokaupoissa.

tulisikin uuden maallisen valtakunnan perustaja ja kuningas? Biisit ovat tarttuvia. Harva Jeesus-elokuva koskettaa ja huvittaa samalla tavalla. Elokuva löytyy verkkokaupoista ja Helmet-kirjastojen kokoelmista dvd:nä.

Vapaana kaunis 41,5 m2 kaksio!

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Koti Saga Käpylinnassa mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura ovat lähellä. Tutustu kauniiseen palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely! Kiinnostuitko? Tilaa esitteet tai varaa yksityinen esittely! puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

Ota su

unnak si PEO !

ALKAVAT KOULUTUKSET Kriisiterapian ja sielunhoidon koulutus Kolmannen vuosituhannen evankelistakoulutus Häpeän kohtaaminen terapeu�sessa työskentelyssä KURSSIT JA SEMINAARIT Ÿ Elämän synty -viikonloppu Ÿ Viisikielisen kanteleen alkeiskurssi Ÿ Inhimillinen ja hengellinen kasvu -seminaari Ÿ Ÿ Ÿ

www.perheniemi.com / p. 05 7574 100 Jesus Christ Vampire Hunter -toimintaelokuvassa Jeesus käyttää kamppailutaitojaan vampyyreja vastaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

Tunnetta, turvaa ja Naimisiin meneminen ei ehkä mullista tavallista arkea, mutta on monille pareille merkittävä juttu. Juridiset vaikutukset tulevat esiin viimeistään silloin, kun liitto päättyy. TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS MARI AARNIO

ihän tähän papin aamenta tarvita, ajattelee moni. Suomalaisten solmimien avioliittojen määrä on ollut laskussa ainakin viimeiset kymmenen vuotta. Kuluva vuosi ei välttämättä ole sen parempi, sillä koronatilanteen vuoksi monet häät on peruttu tai siirretty myöhempään ajankohtaan. Toisenlaisiakin uutisia on kuulunut: monet tunnetut henkilöt ovat avioituneet, esimerkiksi pääministeri Sanna Marin. Mutta mikä merkitys avioliitolla sitten voi olla? Pyysimme asiantuntijoita kertomaan. Emmi ja Joona Alestalo, tuore aviopari: ”Menimme naimisiin 1. elokuuta kolmen ja puolen vuoden yhdessäolon jälkeen. Olemme helsinkiläisiä, mutta meidät vihittiin Mustion kirkossa ja hääjuhlaa vietettiin Mustion linnassa. Pitkään näytti siltä, ettemme ehkä pysty pitämään hääjuhlaa koronatilanteen vuoksi, mutta juhannuksen tienoilla alkoi näyttää paremmalta. Jouduimme kuitenkin karsimaan vierasmäärää. Häissä oli 90 vierasta ja poikkeusjärjestelyt. Käsidesiä oli esillä, ruoka tarjoiltiin pöytiin ja halaamisen ja kättelyn sijaan kilistimme vieraiden kanssa, kun otimme heidät vastaan. Olimme todella onnekkaita, kun kaikki järjestyi. Ei olisi voinut toivoa parempaa säätäkään. Keväällä ja alkukesästä ei ollut oikein mitään juhlia, eikä ollut juuri nähty ystäviä. Nyt kaikki oikein korostui. Hääpäivä meni humussa ja huumassa todella nopeasti. Se oli kaiken väärti. Avioituminen ei meidän elämässämme muuttanut juuri mitään, paitsi Emmin sukunimen. Meille kummallekin avioliitto oli ollut se, mitä elämältä toivoimme, jo ennen kuin olimme edes tavanneet toisiamme. Avioliitolla on symbolista arvoa, ja se on kaikissa kulttuureissa tunnettu. Sillä osoitetaan sitoutuneisuutta ja suhteen vakavuutta myös muille. Toki avioliittoon liittyy myös sopimusaspekti. Olemme sitoutuneet näkemään vaivaa suhteen eteen. Kun hankalampia hetkiä tulee, se tuo varmuutta ja turvaa. Myös esimerkin voima on tärkeä. Meidän kummankin vanhemmat ovat yhä naimisissa, ja avioliitto on arvostettu ja iloinen asia kummankin perheessä. Avioliitto on myös vakaa pohja perheen perustamiselle. Toinen meistä on 30 ja toinen 33, ja meille kummallekin on selkiyty-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

nyt, mitä haluamme elämältä. Kun kumpikin toivoi avioliittoa ja lapsia, meidän oli helppo sovittaa elämät yhteen.” Juhani Koskelin, Vantaan seurakuntien johtava perheneuvoja: ”Avioitumista pohditaan yleensä perheneuvojan kanssa silloin, kun ollaan oltu avoliitossa jo pidempään ja lapsi on tulossa, juuri syntynyt tai parin, kolmen vuoden ikäinen. Sellainen tilanne on harvinainen, että toinen haluaa naimisiin ja toinen ei. Tyypillisempää on se, että toinen haluaa naimisiin ja toinen vielä miettii, millaisen lisän se toisi suhteeseen.

Avioliitto luo vakautta ja turvaa kahden ihmisen väliseen suhteeseen. Erityisesti nyt, kun koronatilanne tekee maailmasta epävarman, kaivataan jotakin pysyvää. Avioitumisen ajatellaan olevan turvallisempi pohja suhteelle myös lasten kannalta. Osa haluaa mennä naimisiin ennen kuin lapsia tulee, osa sitten, kun lapsi on syntynyt. Pariskunnat tutustuvat vihkikaavaan ennen häitä. Siellä kysytään, tahdotko osoittaa uskollisuutta ja rakkautta myötä- ja vastoinkäymisissä. On kyse astetta suuremmasta sitoutumisesta, kun jotakin luvataan julkisesti joko kahden todistajan tai suuremman hääväen edessä. Siihen sisältyy vahva viesti tahtomisesta myös silloin, kun

lakipykäliä

”

ON KYSE ASTETTA SUUREMMASTA SITOUTUMISESTA, KUN JOTAKIN LUVATAAN JULKISESTI JOKO KAHDEN TODISTAJAN TAI SUUREMMAN HÄÄVÄEN EDESSÄ. PERHE NEUVOJA JUHANI KOSKELIN

menee huonosti tai tulee vastoinkäymisiä, sai rastumisia, lomautuksia, työttömyyttä. Se on tär keää paitsi pariskunnalle itselleen myös vanhem mille ja suvuille.” Sanna Svahn, juristi, asianajotoimisto Svahn: ”Olen avioliittoasioiden kanssa tekemisissä usein siinä vaiheessa, kun tulee mutkia matkaan. Laadin avioehtoja – useimmiten ennen avioliiton solmimista – ja toimin pesänjakajana silloin, kun asiat eivät suju sovitusti tai asioista ei vain saada sovittua. Avioliitossa puolisoilla on keskinäinen elatus velvollisuus. Se tarkoittaa, että puolisot ovat vel vollisia osallistumaan yhteiseen talouteen ja tois tensa elatukseen parhaan kykynsä mukaan. Avio liitossa on tarkoitus pelata yhteen pussiin ja tukea toista, jos toinen on vaikka työttömänä tai lasten kanssa kotona. Jos pari eroaa, on mietittävä, mikä on ollut elatusta, mikä perusteetonta etua. Avioehdossa tietty omaisuus suljetaan aviooi keuden ulkopuolelle, eli sitä ei oteta huomioon, kun omaisuus jaetaan erossa. Avioehdon voi laa tia joko ennen naimisiin menoa tai sen jälkeen, ja sitä voi aina muuttaa. Se, kannattaako tehdä avioehto, riippuu elämäntilanteesta. Yleensä sa non, että kannattaa, koska se on vähän kuin va kuutus. Silloin ajatellaan omaa varallisuutta ja sitä, miten se säilyy, jos on jo kertynyttä varal lisuutta, yritys tai vaikka sukumökki. Avioehto kannattaa varsinkin silloin, kun mennään toista kertaa naimisiin. Moni luulee, että avioliitossa kaikki omaisuus on yhteistä, mutta näin ei ole. Avioerossa yhtei nen omaisuus jaetaan ja vähävaraisempi voi saa da tasinkoa. Toki avoliitossakin voi tehdä kaikes ta kirjallisia sopimuksia. Kun avioliitto päättyy kuolemaan, leskellä on oikeus jäädä yhteiseen kotiin. Avoleskellä tämä oikeus on harkinnanvarainen, ja se myönnetään harvoin. Tämän vuoksi avolesken aseman tur vaaminen testamentilla on tärkeää. Avoleskellä ei myöskään ole perimysoikeutta. Testamenttia laatiessa kannattaa miettiä, mi tä haluaa ensisijaisesti turvata: puolisoa, lapsia vai omaisuutta. Jos puoliso kuolee, kun yhteiset lap set ovat vielä alaikäisiä, on parempi, että leski saa mahdollisimman paljon ja lapset vain lakiosan, sil lä se helpottaa omaisuuden hallintaa ja myyntiä. Vanhemmuuteen avioliitto ei vaikuta, mutta isyyttä ei tarvitse erikseen tunnustaa, jos pari on naimisissa. Avioliitto on myös taloudellinen liitto. Jos ei pysty puhumaan puolison kanssa taloudellisis ta asioista, tulee vaikeuksia. Onneksi nuorem mat sukupolvet ovat jo valveutuneempia näissä asioissa. Teet niin tai näin, ongelmia saattaa pa risuhteessa aina tulla, mutta avioliitto antaa aina heikommalle osapuolelle paremman turvan kuin avoliitto.” ■ Katso jutun verkkoversiosta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi, mihin muuhun siviilisääty vaikuttaa.

Turvallinen koti ikäihmisille ja muistisairaille Tarjoamme Itäkeskuksen Hoivakoti Vanhalinnassa ympärivuorokautista hoivaa niin vakituiseen kuin tilapäiseen tarpeeseen. Kysy lisää palveluistamme: Riitta Kolsi 050 572 1189 | esperi.fi

Saattaa lyhentää nukahtamisaikaa suurimmalla osalla käyttäjistä* Paina nappia osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/iltarukousgeneraattori. *tutkimattomat ovat Herran tiet

Tässä voisi olla sinun mainoksesi Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 taloutta pääkaupunkiseudulla. Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot. Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Anne Joukainen p. 050 3103081, Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Ari Suominen p. 040 355 2340, etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 14/2020

Mysteerin kaipuu Ortodoksiseen kirkkoon liittyneet entiset luterilaiset arvostavat rikkaita jumalanpalveluksia ja monia tapoja tuoda usko arkeen.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS ERKKI TOUKOLEHTO KUVAT SIRPA PÄIVINEN

ulin kotiin. Löysin hengellisen kotini. Näin kuvaa moni ortodoksiseen kirkkoon liittynyt tietään kirkon jäseneksi. Uskontotieteilijä Helena Kupari ei halua vähätellä kenenkään kokemusta, mutta tutkijana hän on kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka yleisesti tätä vertauskuvaa juuri ortodoksien piirissä käytetään. Jokin siinä ehkä kuvaa kirkkoon liittymisen prosessia – ja toisaalta sitä, kuinka käänteentekevä kokemus monelle on ensimmäinen vierailu ortodoksisessa jumalanpalveluksessa. Kupari on haastatellut ortodoksiseen kirkkoon liittyneitä kulttuurialan ihmisiä vielä keskeneräistä tutkimustaan varten. Moni heistä puhuu juuri jumalanpalveluselämän merkityksestä. Koska Suomi on niin luterilainen maa kuin on, moni ortodoksiseen kirkkoon liittynyt on entinen luterilainen. Heille ortodoksinen jumalanpalvelus näyttäytyy lähestulkoon luterilaisen vastakohtana. Esimerkiksi näin: Ortodoksisessa jumalanpalveluksessa painottuu rukouksellisuus. Se on puhetta Jumalalle siinä missä luterilaisen jumalanpalveluksen koetaan olevan saarnaa ja selittämistä ihmisten kesken. Ortodoksiset palvelukset ovat runsaita ja aistillisia, luterilaiset taas pelkistettyjä. Niissä lähinnä istutaan ja kuunnellaan. Ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksia ei muutella tämän tästä – toisin kuin luterilaisessa kirkossa, jossa uudistetaan milloin virsikirjaa, milloin jumalanpalveluskaavaa. – Ortodoksisuuden koettiin myös tarjoavan enemmän välineitä arkeen: on ikonit, paastoamisen käytännöt, rukousharjoitteet, suhde pyhiin

on myös ymmärtäväinen sen suhteen, että kaikki mokaavat. Myös mysteeriä korostettiin. Kuparin mukaan silloin hyväksytään, että ihminen ei voi tietää eikä ymmärtää kaikkea ja siksi asioista on mahdollista ajatella monella tavalla. Monille esimerkiksi oli tärkeää se, että kirkko ei heilu maailman tuulissa eikä muuta opetustaan, mutta he eivät kuitenkaan ajatelleet, että heidän omien arvojensa täytyisi täysin vastata kirkon arvoja.

O – Uskonnollisuus voi muuttua elämäntilanteen mukaan, ja itse kukin on oma auktoriteettinsa siinä, mikä hänelle toimii, ennustaa uskontotieteilijä Helena Kupari.

ihmisiin. Luterilaisuudessa uskonnon harjoittamisen muotojen etsiminen on ihmisen oman aktiivisuuden ja viitseliäisyyden varassa, Kupari sanoo. – Moni korosti ortodoksista ihmiskäsitystä, jonka lähtökohtana on, että kaikki ovat Jumalan kuvia ja meitä kutsutaan kasvamaan lähemmäs Jumalan kaltaisuutta ja tekemään yhteistyötä Jumalan kanssa. Tällainen näkemys antaa välineitä kehittyä, oppia uutta ja liikkua jotakin kohti. On mahdollista pyrkiä parempaan. Toisaalta kirkko

rtodoksisen kirkon löytäneet kulttuurialan julkkikset ovat viime vuosina saaneet paljon palstatilaa, mikä saattaa antaa yksipuolisen kuvan ortodoksiseen kirkkoon liittyvistä. Suuri osa liittyjistä kun on joko niitä, joilla on ortodoksista sukutaustaa, tai entisistä neuvostotasavalloista tulleita maahanmuuttajia. He eivät siis ole uuden kodin löytäjiä vaan pikemminkin kotiin palaajia. – Sotien jälkeen monet ortodoksievakot liittyivät luterilaiseen kirkkoon. He ajattelivat, että se helpottaisi elämää ja sopeutumista uudelle paikkakunnalle. Ortodokseihin suhtauduttiin joskus ennakkoluuloisesti ja ortodoksisuus yhdistettiin venäläisyyteen ja viholliseen. Siksi sitä hävettiin. Valtaosa evakoista myös avioitui luterilaisten kanssa ja lapset kastettiin luterilaisiksi, Helena Kupari kertoo. Kun sotien jälkeinen kriisi 1960-luvulla alkoi helpottaa, ortodoksisen kirkon arvostus alkoi kasvaa. Osa luterilaiseen kirkkoon liittyneistä palasi takaisin. 1970–80-lukujen taitteessa ortodoksiseen kirkkoon liittyvien määrä nousi suuremmaksi kuin siitä eroavien, ja tilanne säilyi samanlaisena 2010-luvulle asti. Viimeisen kahden vuoden ajan ortodoksiKIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

255 x 160 mm

sesta kirkosta eroavien määrä on ollut liittyvien määrää suurempi. – Eroamisen syyt ovat samoja kuin luterilaisesta kirkosta lähtevillä. Ei ortodoksinen kirkkokaan ole immuuni yleiselle uskonnolliselle kehitykselle. Instituutioihin kuulumisen merkitys vähenee. Jos uskoa ei koeta henkilökohtaisesti tärkeäksi, kirkosta on helppo erota. Nykyyhteiskunnassa painotetaan sitä, että ihmisillä on oikeus tehdä valintoja, ja pidetään tärkeänäkin sitä, että ihminen itse miettii asiat läpi eikä vain tavan tai suvun perinteen vuoksi pysyttele jonkin yhteisön jäsenenä, Kupari kertoo. Hänen mukaansa kirkkoon liittyvä tai siitä eroava on tyytymätön tai pettynyt senhetkiseen tilanteeseen. Moni on ollut sitä jo pidemmän aikaa. – Moni haastattelemistani ortodoksiseen kirkkoon liittyneistä kuvasi etääntyneensä luterilaisesta kirkosta. Joillakuilla jokin tapahtuma tai muutos elämäntilanteessa toi ratkaisun ajankohtaiseksi. He kokivat, että senhetkinen yhteisö ei tukenut heitä tai vastannut heidän tarpeisiinsa, että jotakin puuttui. – Kirkkoon liittyvällä taas on oltava aikaa ja tilaa tutustua ja opetella. Hän pohtii isoja kysymyksiä: Pystynkö sitoutumaan tähän? Mikä ylipäätään on minulle elämässä tärkeää? Auttaako tämä? Saanko vastauksia? Onko minun hyvä olla täällä? Moni miettii myös, miten muut asiaan suhtautuvat ja miten liittyminen vaikuttaa lähipiiriin. Samanlaisia pohdintoja käy läpi ihminen, joka harkitsee palaamista luterilaiseen kirkkoon.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

– Hänen elämässään jokin on ehkä muuttunut niin, että uskonnolliset kysymykset ovat tulleet ajankohtaisiksi. Kristillinen identiteetti voi vahvistua iän myötä, kun omat juuret ja johonkin kuuluminen tulevat tärkeämmiksi. Kun asioiden tärkeysjärjestys muuttuu, kirkkokin voi näyt-

”

Instituutioihin kuulumisen merkitys vähenee. Jos uskoa ei koeta henkilökohtaisesti tärkeäksi, kirkosta on helppo erota. USKONTOTIETEILIJÄ HELENA KUPARI

täytyä eri valossa kuin aikaisemmin. Ihminen voi pitää joitakin asioita kirkossa niin tärkeinä, että pystyy elämään niidenkin seikkojen kanssa, joista on eri mieltä. Tai sitten hänelle voi käydä niin, että hän muuttaa vaikka toiselle paikkakunnalle ja saa kontaktin erilaiseen luterilaisuuteen kuin aiemmin.

uonna 2000 noin 85 prosenttia suomalaisista kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Viime vuoden lopussa luterilaisen kirkon jäseniä oli enää noin 69 prosenttia väestöstä. Ortodoksiseen kirkkoon kuuluvien osuus on 1980-luvulta asti pysynyt hieman yli yhdessä prosentissa. Luterilainen kirkko on toiseen kansankirkkoomme verrattuna jättiläinen. Sitä kuvaa hyvin se, että pelkästään viime vuonna luterilaisesta kirkosta erosi melkein yhtä paljon ihmisiä kuin ortodoksisessa kirkossa on jäseniä. Vain pieni osa luterilaisesta kirkosta eronneista liittyy ortodoksiseen tai mihinkään muuhunkaan kirkkoon. Helena Kupari ennustaa, että koska kirkkoon kuulumiseen ei enää liity sosiaalista painetta vaan kyse on omasta valinnasta, kirkkojen jäsenmäärät jatkavat pienenemistään. Toisaalta ne, jotka jäävät tai liittyvät jäseniksi, ovat aiempaa sitoutuneempia. Perinteiset kirkot eivät ole ainoa vaihtoehto uskontoa tai henkisyyttä kaipaaville. Kirkon tutkimuskeskuksen ylläpitämässä Uskonnot Suomessa -tietokannassa on yli tuhat itsenäistä uskonnollista tai uskonnollistaustaista yhteisöä. – Uskonnollinen monimuotoisuus ja joustavuus ovat edelleen kasvussa, eivätkä tarjolla olevat vaihtoehdot varmasti vähene. Näyttää siltä, että entistä enemmän uskonnollisuus voi muuttua elämäntilanteen mukaan, ja itse kukin on oma auktoriteettinsa siinä, mikä hänelle toimii. Kirkkojen täytyy jollakin tavalla joko sopeutua siihen tai päättää, missä määrin ne sallivat jäsenilleen luovuutta ja erilaisia ratkaisuja. Mutta on-

han luterilainen kirkko tänä päivänä tosi salliva, Kupari sanoo. Kirkkojen vahvuus voisi Kuparin mukaan ol la se, että niillä on tarjottavana perinteitä, jatku vuutta ja vakiintuneet puitteet elämän siirtymille ja käännekohdille. – Tulevaisuuden entistä globaalimmassa maa ilmassa myös kiinnostus omiin juuriin ja halu kiinnittyä johonkin voivat tulla ihan uudella ta valla ajankohtaisiksi. Emmekä me edelleenkään ole ratkaisseet elämän ja ihmisen isoja kysy myksiä, joihin kirkoilla on tarjolla omat vastauk sensa.

elena Kupari itse pohti näitä kysymyksiä paljon lukioikäisenä ja nuorena aikuisena. Samaan aikaan hän epäili kaikkia tarjolla olevia vastauksia. – Tuntui siltä, että oli vaikea sitoutua mihin kään. Tämä kertoo jotakin nykytilanteesta: kun rinnakkaisia vaihtoehtoja on paljon, minkään yh teisön on vaikea uskottavasti esittää, että juuri sillä on ne lopulliset vastaukset. Silloin ratkaisu tehdään sillä perusteella, mikä tuntuu itselle toi mivalta. Kuparille se toimivin vaihtoehto ei ollut mi kään uskonnollinen yhteisö. Sen sijaan uskonto tieteen opinnot tuntuivat hyvältä ratkaisulta. – Olen aina ollut analyyttinen ja tiedeorientoi tunut. Sen sijaan, että minun täytyisi tehdä jo kin henkilökohtainen valinta, voin uskontotietei lijänä perehtyä siihen, miten eri aikoina ja eri us konnoissa näihin kysymyksiin on yritetty vastata. Sille tielle olen toistaiseksi jäänyt. Se on riittänyt minulle, sillä en ole uskonnollinen tai henkinen ihminen enkä myöskään kutsuisi itseäni hengelli seksi etsijäksi, Kupari sanoo. – Olen 42vuotias, enkä ole vielä kokenut elä mässäni mitään suuria mullistuksia tai menetyk siä. Joskus mietin, riittääkö tarkkailijan rooli mi nulle loppuun asti vai tuleeko jossain vaiheessa ti lanne, jossa kaipaisin oikeita vastauksiakin. Pidän sen mahdollisuuden avoinna. Kun Kupari tutkijana on kuunnellut ihmisten kertomuksia heidän hengellisistä poluistaan, hän on välillä pohtinut, puuttuuko hänen elämästään jotakin. Ja tullut siihen tulokseen, että ehkä ei. – Ei minulle esimerkiksi kokemus pyhästä ole millään tavalla vieras. Luontokokemukset ovat minulle sellaisia. Siinä mielessä olen tyypillinen suomalainen. ■

Viime vuonna evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului noin 3,8 miljoonaa suomalaista. Kirkosta erosi noin 56 000 ihmistä ja siihen liittyi noin 16 000. Ortodoksisessa kirkossa oli viime vuonna noin 59 000 jäsentä. Ortodoksisesta kirkosta erosi noin 1 000 ihmistä ja siihen liittyi noin 800. Uskontokuntiin kuulumattomia oli Suomessa vuonna 2019 noin 1,58 miljoonaa. Helluntaiseurakuntiin kuuluu noin 45 000 suomalaista. Muslimeita arvioidaan olevan noin 40 000.

Ortodoksiseen kirkkoon liityttyään Saila Keskiaho sukkuloi yksitoista vuotta kahden kirkon välillä, kunnes päätti palata luterilaiseen kirkkoon.

Kahdessa kirkossa hiertynyt Ortodoksiseen kirkkoon liittyneen Saila Keskiahon ulkopuolisuuden tunne ei koskaan kokonaan hellittänyt. TEKSTI SAILA KESKIAHO Minulla oli pitkään kaksi kotia. Oli hengellinen koti ortodoksisessa kirkossa, jossain Uspenskin katedraalin kivisen pylvään vierellä. Välillä siirryin hengelliseen kakkosasuntooni luterilaiseen kirkkoon, rakkaiden virsien poljentoon, vähempien vaatimusten keskelle. Sieltä saattoi sitten taas palata sinne, missä kauneus ja traditio vuoroin avasivat ovia, vuoroin sulkivat niitä. Yksitoista vuotta matkasin näiden kahden kodin väliä. Viime vuoden huhtikuussa tein sen, minkä monet muutkin kahden kodin omistajat: tein kakkosasunnosta oikean kodin. Lähdin ortodoksisesta kirkosta ja palasin luterilaiseen kirkkoon. Minut kastettiin luterilaisen kirkon jäseneksi. Kotitien toisella puolella asui rakas leikkikaveri, jonka kodin nurkassa näin ikoneita. Naapureiden olemisen tavassa oli jotain sellaista avoimuutta, jonka lapsikin tajusi ja joka tarttui. Syvemmälle luterilaisuuteen kasvoin seurakunnan kerhoissa ja iltaru-

kouslauluissa. Mummi luki minulle lastenraamattua, ja olin kerrasta koukussa kirjaan, joka on jotain ihan muuta kuin muut lukemani teokset. Pupu Tupunassa ei heitetä ketään kaivoon eikä synnytetä tallissa. Kerran luokkani teki retken paikalliseen ortodoksiseen kirkkoon. Osasin vastata kaikkiin papin kysymyksiin, tunsin tuohukset ja pyhät, mistä lienen sen kaiken imenyt. Pappi katsoi jotenkin uteliaasti, jännästi, ja sanoi, että minusta tulisi hyvä ortodoksi. Mutta minusta tuli kuitenkin luterilaisen seurakunnan aktiivi, koska sen kieli oli niin rakasta. Vaikka rippikoulu oli yksi yksinäisen teini-ikäni yksinäisimmistä hetkistä, halusin silti isoseksi. Lähdin Vienan Karjalaan Inkerin kirkon kesäleirille. Siellä pistäydyin Kalevalan kylän ortodoksisessa kirkossa. Menin suoraa päätä suutelemaan ikoneita, sen kummemmin ajattelematta. Se oli yhtä aikaa yllättävää ja täysin luontevaa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

Kajaanissa luterilaisen ja ortodoksisen kirkon välissä oli vain Kekkonen, tarkemmin ottaen hänen äkkiväärä patsaansa. Eräänä lauantai-iltana olin menossa nuorten messuun, mutta ilmeisesti olin sekoittanut päivät, sillä luterilainen kirkko oli pimeänä. Hetken mielijohteesta pujahdin Kekkosen ohi Kristuksen taivaaseenastumiselle pyhitettyyn kirkkoon. Siellä oli lauantaiillan vigiliapalvelus. Aistit saivat täyslaidallisen jo ovella. Tuoksut ja Petros Sasakin freskot pistivät jalat lyömään loukkua. Osasin mitenkuten tehdä ristinmerkin ja katsoin mallia muista. Kun kumarruimme maahan, kurkin jalkojen välistä, ovatko muut vielä kontallaan.

”

Kun ensimmäinen raskauteni päättyi keskenmenoon, avasin lapsuudesta tutun virsikirjan, vaikkei veisuusta mitään tullutkaan. Ensimmäisenä opiskelusyksynä Helsingissä minut pelasti elämälle Uspenskin katedraali. Laittauduin sinne joka lauantai-ilta. Sen valo todisti minulle, ettei pimeydellä ole viimeistä sanaa, minussakaan. Kesällä lähdin Lintulan luostariin talkoolaiseksi. Mankeloin, kitkin ja rukoilin. Samoihin aikoihin löysin Tuomasmessun ja Taizé-laulut. Sukkuloin eri perinteissä, kunnes eräänä kesäisenä iltapäivänä keräsin rohkeuteni ja lähetin viestin ortodoksisen kirkon papille, jonka tiesin avarakatseiseksi. Tapasimme kebabilla, ja pappi kirjoitti keltaiseen lautasliinaan lukuvinkkejä. Siitä hetkestä oli selvää, että minusta tulisi ortodoksi. Kebabista kului vain hetki, ja otsaani voideltiin kaukana Istanbulissa valmis-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

230 x 320mm

tettua kallista ainetta, sitä samaa, jota yksi tietäjistä toi Jeesus-vauvalle: mirhaa. Katselin paljaita varpaitani. Nekin oli voideltu. Nekin olivat ortodoksisen kirkon jäseniä. Ja taas kului vain hetki, kun istuin pitkillä harmailla seurapenkeillä Espoon herättäjäjuhlilla veisaamassa Siionin virsiä. Niiden ikävä, suru, realismi ihmisen edessä ja varovainen mutta sinnikäs toivonkaltainen odotus koskettivat niin paljon, että ajattelin, että jos en olisi juuri liittynyt ortodoksiseen kirkkoon, minun kävisi huonosti. Karkaisin takaisin luterilaiseen kirkkoon ja vähän vikkelään. Vaikka oikeastaan huonosti oli jo käynyt. Minut voideltiin ortodoksisen kirkon jäseneksi Suurena lauantaina eli päivänä, jolloin Kristus makaa haudassaan. Varsinaisena pääsiäisyönä olin liian väsynyt kaikesta juhliakseni myöhään. Siksi suuntasin askeleeni aamulla Tuomiokirkkoon. Siellä, luterilaisessa kirkossa, juhlistin ensimmäistä pääsiäistäni ortodoksina. Siitä lähtien mietin, teinkö oikean siirron. Silloin viimeistään valoin itselleni hengellisen kodin ja kakkosasunnon sokkelit. Ortodoksinen kirkko oli koko ajan koti, tavallaan. Seisoin palveluksessa muiden joukossa, opin rytmin ja tekniikan. Tapasin ihmisiä, joista tuli tärkeitä. Olin omasta mielestäni osa pitkää historiallista jatkumoa. Jo teini-ikäisenä olin tajunnut, että apostoli Paavalin ja Martin Lutherin välissä on rikas teologinen perinne, vaikka luterilainen uskonnonopetukseni ei sitä aina jaksanut esiin tuodakaan. Ortodoksina pääsin kiinnittymään juuriin, niin sen koin. Pian myös tajusin, miten kirkossa esitetty traditio on osittain kuviteltu menneisyys, valikoivan muistin tuote, niin kuin kenen tahansa elämäntarina. Silti terävimpien teologien oivallukset avasivat niin huikeita näköaloja, ettei niiden ääreltä malttanut siirtyä pois. Suurimpia hetkiä olivat kuitenkin ne, kun olin katumuksen sakramentissa puhunut sydämeni sysimustan auki, ja pappi peitteli pääni kuin armon suojiin, sanoi: ”Mene rauhassa”. Ja samaan aikaan jokin jatkuvasti harasi vastaan. Siitä oli mahdoton saada kiinni, se oli jonkinlaista ulkopuolisuutta, joka ei hellittänyt, vaikka kuinka menin mukaan. Se oli kuin lihaa pistelevä piikki, joka piti koti-ikävää yllä. Vaatimukset

paastosta, rukouksesta, liturgisesta tarkkuudesta ja hyvään elämään pyrkimisestä löivät välillä korville niin lujaa, ettei puhe armosta niitä peittänyt. Jos kerran Jumala on armollinen, miksi hänen lähellään elämisestä täytyy tehdä tällainen esterata, huusin pahimpina päivinä. Olin ajatellut, että teologisesti rikkaan perinteen ja elämän kylkiäisinä voisin ortodoksiseen kirkkoon liittyessäni muuttaa siihen lapsuuden leikkikaverin kodin avaruuteen, jonkinlaiseen menetettyyn Karjalaan. Evakko pääsisi viimein kotiin. Mutta paikka ei ollutkaan enää se, joksi sitä luulin. Kirkossa oleminen ei saanutkaan ikävää heltiämään. Pitkään ajattelin, että kahden kirkon välissä hiertyminen on jonkinlainen Jumalan valmistama huone, josta käsin minun on palveleminen. Sitten sattui isoja asioita.

”

Ei ortodoksinen kirkko minusta mihinkään lähde. Se on kuin avioliitto, joka on päättynyt eroon. Kun ensimmäinen raskauteni päättyi keskenmenoon, en hakeutunut kirkkoni papin puheille vaan avasin lapsuudesta tutun virsikirjan, vaikkei veisuusta mitään tullutkaan. Kun kaivattu pieni tyttö syntyi, iltahetkissä osasin vain virren: ”Mua siipeis suojaan kätke, oi Jeesus, Herrani”. Vastaus alkoi kasvaa sisälläni kuin lapsi ja täytti mieleni peloilla ja vastaväitteillä. Mitä jos teen virheen? Mitä jos vien rakkailta ihmisiltä jotain arvokasta pois? Mitä jos turhaudun luterilaiseenkin kirkkoon? Mitä jos minut on tähän kutsuttu ja potkin nyt vain turhaan tutkainta vastaan? Kun ensi kerran avasin suuni, sain kuulla rohkaisevia sanoja. ”Jos olet kerran itseäsi tällä jo vuosia kiduttanut, päästä itsesi pahasta”, sanoi rippi-isä. Kun lähei-

simmät yksi kerrallaan saivat kuulla ajatuksistani, taivas ei romahtanutkaan. En pettänytkään odotuksia. Kun vein paperit Haagan kirkkoherranvirastoon, suntio tarjosi kahvit. Eniten kaipaan ortodoksisesta kirkosta seurakunnan elävää, voimakasta pulssia. Että pienen ihmisen kanssa meidät puoliväkisin pakotettiin ehtoollisjonon kärkeen, että taaperon touhut herättivät vain ihastusta, eivät närkästystä. Että porukkaa tuli ja meni, osa lähinnä vaihtoi kuulumisia koko liturgian ajan ja silti kaikki olivat lopulta yhtä. Eikä ortodoksinen kirkko minusta mihinkään lähde. Se on kuin avioliitto, joka on päättynyt eroon. Ei toisen kanssa eletty elämä lakkaa olemasta. Ikonit eivät lähde kotini seiniltä. Ristinmerkkiä en varmaan koskaan opi tekemään toisinpäin. Kirkon syvä ajattelun virta on kaikille yhteinen eikä siitä ammentaminen vaadi kirkollisveron maksamista tietylle organisaatiolle. En eronnut ortodoksisesta kirkosta siksi, että se on joidenkuiden mielestä liian vanhoillinen. En palannut luterilaiseen kirkkoon vain siksi, että pappisvirka on naisillekin auki. En eronnut ortodoksisesta kirkosta siksi, että sen kirkkopolitiikka on vastenmielistä likaviemäriä täynnä löperöä hallintoa, työpaikkakiusaamista, verovarojen väärinkäyttöä ja kirkkojen välistä naurettavaa kissanhännänvetoa. En liittynyt luterilaiseen kirkkoon siksi, että sen millilleen segmentoidut jäsenkampanjat pyrkivät tavoittamaan mahdollisimman monia ihmisiä, mutta onnistuvat olemaan vain jotain vaivaannuttavan ja luotaantyöntävän väliltä. Liityin aikoinaan ortodoksiseen kirkkoon, koska se on Kristuksen kirkko. Samasta syystä palasin luterilaiseen kirkkoon. Lopulta luterilaisen kirkon muoto ja elämä ovat ne puitteet, joiden suojissa voin syvimmin ja täydellisimmin seurata Kristusta. Kun kirjoitan tätä, odotan pientä poikaa syntyväksi. Aikanaan laulan hänellekin kotoisaksi vanunutta iltavirttä. Siinä on kaikki, ei mitään liikaa: ”Suojaasi minut peitä, oi Jeesus, Herrani. Sinussa vain on turva, jos kuinka kävisi. Kaikeksi tule mulle, ja ole valona. Päivästä päivään elää suo yksin armosta.” ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

Luistimet jalassa kasvanut

Kuka?

Mila Kajas-Virtanen, 48, on Suomen Taitoluisteluliiton viestintä- ja markkinointipäällikkö, joka asuu Espoossa puolisonsa ja kahden tyttärensä kanssa. Taitoluistelijan urallaan hän voitti neljä Suomen mestaruutta ja edusti Suomea useissa arvokisoissa.

Mitä?

Mila Kajas-Virtanen aloittaa 26. elokuuta Kirkko ja kaupungin verkkokolumnistina. Kolumneissaan hän aikoo käsitellä muun muassa suvaitsevaisuutta ja elämänrohkeutta.

Motto

Häviäjä ei ole se joka kärsii tappion, vaan se joka antaa periksi. (Paolo Coelho)

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

Muutama vuosi sitten Mila KajasVirtanen pysähtyi pohtimaan, mikä kiinnostaisi häntä kaikkein eniten. Vastaus on ollut monelle yllätys. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

enkää muualle tekemään niitä piruettejanne! Koulupojan huudahdus on jäänyt lähtemättömästi Mila Kajas-Virtasen mieleen. Viisivuotias tyttö oli seurannut vanhempaa sisartaan lahtelaisen omakotitalon takapihalla sijaitsevalle vaatimattomalle kentälle, missä aloittelevat taitoluistelijat taistelivat tilasta jääkiekkoa pelaavien poikien kanssa. Innokas tyttö ei malttanut lähteä kotiin, vaikka varpaita palelsi luistimissa niin, että hän pidätteli itkua. Harjoittelu jatkui Lahden Taitoluistelijoissa, ja alakoululaisena hän harjoitteli jo kaksi kertaa päivässä. – Aamun harjoituksiin ehtiäkseni minun piti matkustaa kello 6.20 lähtevällä bussilla, missä jouduin tottumaan työmatkalaisten ihmetteleviin tuijotuksiin. Kymmenvuotiaana Kajas-Virtanen oli yksi Suomen Taitoluisteluliiton olympiavalmennettavista. Tuolloin asia ei vielä tuntunut tärkeältä, mutta 14-vuotiaana hän päätti, että alkaa harjoitella entistä määrätietoisemmin. Voitontahto oli herännyt kansainvälisissä kilpailuissa ja nuorten mestaruuskilpailuissa, joissa hän oli oman ikäluokkansa kärkeä. – Muutaman kerran mietin lopettamista, mutta onneksi en lopettanut. Taitoluistelu on tehnyt minusta sen, mitä olen. Noina vuosina rakentui pitkälti koko identiteettini ja se, mitä olen vielä tänä päivänä, Mila Kajas-Virtanen sanoo. TAITOLUISTELUVUODET OPETTIVAT Mila KajasVirtaselle taitoja, joista on ollut hyötyä myöhemmässä elämässä. Sitoutumisen, tavoitteiden asettamisen ja pitkäjänteisyyden lisäksi hän mainitsee epäonnistumisten käsittelyn, jolta yksikään nuori urheilija ei säästy. Kajas-Virtanen nostaa esiin erityisesti vuoden 1993, jolloin taitoluistelun EM-kilpailut järjestettiin Suomessa. Yksi edustuspaikoista oli varattu suomalaiselle naisluistelijalle. – Ajattelin, että otan sen paikan, mutta minua ei valittu. Se oli minulle tärkeä oppi, hyvin tärkeä. Olin liian ylpeä ja itsevarma, ja se kostautui, Kajas-Virtanen sanoo. Nykyisessä työssään Suomen Taitoluisteluliiton viestintä- ja markkinointipäällikkönä KajasVirtanen on nähnyt useita samanlaisia tilanteita. – Kun näen nuoren luistelijan itkevän pukuhuoneen käytävällä, menen lohduttamaan. Sanon, että kaikella tällä on tarkoitus ja sinä tarvitsit nyt tämän epäonnistumisen, vaikka tiedän puhuvani sillä hetkellä kuuroille korville. Epäonnistuminen EM-kisojen karsinnoissa sai Mila Kajas-Virtasen sisuuntumaan. Siitä lähtien jokainen harjoitus oli askel kohti suurta unelmaa eli seuraavana vuonna järjestettäviä Lillehamme-

rin olympialaisia. Kajas-Virtanen valittiin lopulta olympialaisiin, ja kisat olivat yksi hänen uransa huippukohdista. Hän sijoittui Lillehammerissa kahdenneksitoista. – Minun onneni on ollut sisäsyntyinen valoisa elämänasenne. En palaa pettymyksiin, vaan katson aina eteenpäin.

– Lasten ja murrosikäisten nuorten valmentaja on erittäin vaativassa kasvatusroolissa, jossa ei voi olla vain temppujen opettaja. Valmentajan tehtävänä on lisäksi tukea urheilijan henkistä kasvua ja varmistaa, että hän omalla toiminnallaan auttaa urheilijaa saavuttamaan tämän potentiaalin, Kajas-Virtanen sanoo.

MILA KAJAS-VIRTANEN LOPETTI kilpauransa 25-vuotiaana. Kehitys taitoluistelijana olisi vielä jatkunut, mutta voittamisen nälkä oli poissa. Seuraavan vuoden hän kiersi maailmaa taitoluistelun ammattilaisena, joka esiintyi jääshow’n pääroolissa. Sen jälkeen oli työelämän ja perheen vuoro. – Työelämässä minulle on ollut tärkeää, että pidän siitä, mitä teen. Suurimmaksi osaksi on tuntunut hyvältä lähteä aamulla töihin, hän sanoo. Jättäessään taitoluistelun Kajas-Virtanen lupasi itselleen, ettei koskaan hankkisi elantoaan lajin parissa. Elämä kuljetti kuitenkin toisella tavalla.

JÄTETTYÄÄN KILPAURHEILUN Mila Kajas-Virtanen pohti, mitä uusia tavoitteita hänellä voisi olla. Nuoruudessaan hän ei ollut pitänyt juoksemisesta, mutta nyt hän löysi maratonharjoittelun. Se toi juoksuun uutta näkökulmaa. – Luistelu-urani aikana itkin onnesta pari kertaa. Kolmannet onnen kyyneleet tirautin, kun juoksin maaliin ensimmäisellä maratonillani. Se oli minulle valtava itseni voittaminen. Viiden maratonin jälkeen systemaattinen juoksuharjoittelu on jäänyt. Varhaiset aamulenkit Espoon metsissä ja rantaviivalla jatkuvat pimeimpiä talvikuukausia lukuun ottamatta, mutta tavoitteellisuus ei tunnu enää tärkeältä. Kajas-Virtanen käy myös kuntosalilla ja joogaa. Kahden tyttären vartuttua murrosikäisiksi Kajas-Virtanen heräsi jälleen pohtimaan, millä tavalla voisi kehittää itseään. Hän etsi netistä erilaisia vaihtoehtoja ja kuulosteli, mikä kiinnostaisi niin paljon, että sitä jaksaisi opiskella työn ohessa. Pohdinta johti teologian perusopintojen suorittamiseen avoimessa yliopistossa, ja tänä syksynä Kajas-Virtanen aloittaa opinnot Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. – Olen aivan liekeissä. Teologian opiskelu on ollut juuri niin mielenkiintoista kuin olin ajatellut, hän sanoo.

”

Nyt teen ensimmäisen kerran jotakin sellaista, missä matka on tärkeämpi kuin se, mikä minusta tulee. MILA KAJAS-VIRTANEN

Kajas-Virtanen oli suorittanut markkinoinnin ja viestinnän opintoja luistelu-uransa aikana, ja pitkäaikainen työpaikka löytyi teleoperaattorin palveluksesta markkinoinnin asiantuntijana. Vuonna 2009 Kajas-Virtanen oli vanhempainvapaalla, kun Suomen Taitoluisteluliitto pyysi häntä auttamaan liiton tiedotuksessa ja vuoden 2009 Helsingin EM-kilpailujen viestinnässä. Viestinnän tarve oli kasvanut muun muassa Kiira Korven ja Laura Lepistön menestymisen myötä. Kajas-Virtanen otti tarjotun tuntityön vastaan, ja sen jälkeen työelämä on jatkunut kokopäiväisenä Taitoluisteluliiton palveluksessa. Nyt työhön kuuluu muun muassa kansainvälisten taitoluistelutapahtumien viestintää ja markkinointia, lajin tietoisuuden kasvattamista sekä Skatingfinland.fi-sivujen päätoimittajan tehtävä. TÄMÄN VUODEN ALUSSA Taitoluisteluliitto joutui keskelle kriisiä, kun luisteluseura HSK:n taitoluisteluvalmentaja Mirjami Penttisen epäeettisinä pidettyjä valmennusmenetelmiä puitiin julkisuudessa. Helsingin Sanomien mukaan Penttisen tapaus maksoi liitolle noin 240 000 euroa. Kajas-Virtanen ei kommentoi tapausta, mutta korostaa vuorovaikutustaitojen merkitystä lasten ja nuorten valmennuksessa. Kilpaluistelijana hän näki lajikulttuurin varjopuolia erityisesti Venäjälle, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan suuntautuneilla harjoitusmatkoillaan, mutta oman valmentajan kanssa suhde pysyi hyvänä.

KERTOESSAAN TEOLOGIAN OPINNOISTAAN tuttaville Mila Kajas-Virtanen on huomannut, että ihmisten mielikuvissa kyse ei ole mistä tahansa opinnoista. Moni ihmettelee, miksi hän valitsi juuri tämän alan. Kajas-Virtasella ei ole kysymykseen selkeää vastausta, mutta juuri se tuntuu nyt hyvältä. – Olen aina ollut elämässäni tavoitteellinen. Nyt teen ensimmäisen kerran jotakin sellaista, missä matka on tärkeämpi kuin se, mikä minusta tulee. Kajas-Virtanen ei ole kokenut uskonnollista herätystä, mutta eri uskonnot ja ihmisten uskominen ovat kiehtoneet häntä läpi elämän. Kouluvuosina uskonto oli englannin kielen ja liikunnan ohessa kiinnostavin oppiaine, ja ylioppilaskirjoitusten reaalikokeessa hän vastasi uskonnon kysymyksiin. Luisteluvuosina uskontoihin liittyvä pohdinta jäi taka-alalle, mutta viime vuosina se on tullut uudelleen tärkeäksi. Kajas-Virtanen uskoo kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, johon liittyy liikunnan ja itsensä tutkistelun lisäksi jokin syvempi ajatus siitä, mistä elämässä on pohjimmiltaan kysymys. – Huomaan tutustuneeni samoista asioista kiinnostuneisiin ihmisiin. Pintaa syvemmälle ulottuneet keskustelut näiden ystävien kanssa ovat muovanneet ajatusmaailmaani ja tehneet minut avoimeksi sille, että maailma saattaa olla muutakin kuin se, minkä näemme, KajasVirtanen sanoo. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

Rose-Marie Peake työskentelee Kokemuksen historian huippuyksikössä Tampereen yliopistossa. Hän on erikoistunut sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja uskontoon uuden ajan alun Euroopassa.

Hengellistä seksielämää Uskonnon harjoittaminen tarjosi 1600-luvun naisille eroottisia näkyjä ja mahdollisuuden kieltäytyä avioseksistä. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

vereitä, intiimejä ja outoja, luonnehtii historioitsija Rose-Marie Peake – ja nyt hän puhuu nunnien hengellisistä kokemuksista. Peake on tutkijatohtori, joka on erikoistunut barokkiajan Ranskaan ja erityisesti tuon ajan naisten hengelliseen elämään. Noita övereitä ja outoja, usein voimak-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

kaan eroottissävyisiä kokemuksia hän on löytänyt ursuliininunnien muistokirjoituksista. Kertomukset edustavat niin kutsuttua morsiusmystiikkaa, jossa tavoitellaan sielun yhtymistä sulhaseensa Kristukseen. 1600-luvulla nunnien hurmioituneille kertomuksille ei hihitelty eikä niitä piiloteltu pöytälaatikossa. Ei niitä ilmeisesti pidetty erityisen outoi-

nakaan, sillä niitä julkaistiin painettuina kirjoina ja lähetettiin sisaryhteisöihin esimerkiksi ja malliksi erityisen hurskaasta elämästä. – Nuo naiset elivät uskoaan todeksi tavallisesta poikkeavalla tavalla eli hyvin kehollisesti ja eroottisesti. Nekrologeissa on voimakkaita kuvauksia ekstaaseista, näyistä ja ilmestyksistä Kristuksen kanssa. Suhdetta Kristukseen kuvaillaan ja kuvitellaan hyvin mielenkiintoisilla ja shokeeraavillakin tavoilla, Peake kertoo. – Kristus esiintyy toisaalta valtavan hellänä ja rakastavana, toisaalta rankaisevana hahmona, joka osoittaa rakkauttaan jopa kiduttamalla. Tällaiset kuvaukset tuovat mieleen sadomasokismin, jossa nautinto saavutetaan kivun kautta. Nunnien ilmestysten eroottisuudesta ei ole Peaken mukaan epäilystäkään. – Totta kai ne ovat eroottisia, ja se on ollut ihan ok. Tässä on ehkä ero luterilaisten ja katolilaisten välillä. Katolilaisuudessa on ollut itsestään selvää, että seksuaalisuus seuraa ihmistä kehdosta hautaan ja on läsnä myös luostarissa. Se ei ole mikään tabu. Mutta toki on tärkeää, että tällaiset tunteet kohdistuvat nimenomaan Kristukseen. Tietenkin olisi ollut kiellettyä kokea vastaavaa vaikka nunnatoveria kohtaan.

Peaken mukaan ursuliininunnien tekstit ovat tärkeitä siksi, että tuon aikakauden naisten seksuaalisuudesta ei tiedetä juuri mitään. Ei ole lähteitä, joissa naiset itse kertoisivat, mistä he nauttivat, mitä he tekevät tai mitä heille on tehty. Ja jos joku tavallinen nainen olisikin kertonut vastaavanlaisista kokemuksista, sitä olisi pidetty täysin sopimattomana. URSULIININUNNIEN OMALAATUINEN morsiusmystiikka ei ollut yksittäinen ilmiö eikä noussut tyhjästä. Se jatkoi jo myöhäiskeskiajalla alkanutta uskonnollista virtausta, jossa ruumiillisuus ja kokemuksellisuus korostuvat. Siihen kuuluivat ruumiin kurittaminen esimerkiksi ankaralla paastolla ja ruoskimisella, sairastelu, kärsimys ja stigmojen ilmestyminen. – Ne ovat olleet varsinkin naisille tyypillisiä tapoja tavoitella pyhyyttä ja saada hengellistä auktoriteettia. Ainakin barokkiajan Ranskassa, jota itse olen tutkinut, kokemuksellisuus ja ruumiillisuus olivat selvästi naisten juttu, Rose-Marie Peake kertoo.

Louise de Marillacin vaiheita. Sisarkunta auttoi köyhiä, sairaita, orpoja ja vankeja varakkailta pariisilaisnaisilta saamiensa lahjoitusten turvin. Marillac joutui taistelemaan naisten oikeudesta aktiiviseen työhön, sillä kirkon johdon mielestä naisten paikka olisi ollut suljetuissa rukouselämää harjoittavissa yhteisöissä. 1600-luvun Ranskassa oli tavallista, että yläluokkaisten perheiden tytöistä puolet laitettiin luostariin – eivätkä kaikki suinkaan menneet sinne vapaaehtoisesti. Samaan aikaan naisten parissa oli valtavaa innostusta luostarilaitoksen uudistamiseen ja uudenlaisten luostareiden perustamiseen. Luostareiden lisäksi naiset perustivat auttamistyötä tekeviä sisarkuntia, joista Louise de Marillacin laupeudentyttäret oli yksi. – Varakkaammat naiset hakeutuivat suljettuihin luostareihin, ja jopa kuningatar kävi niissä retriiteissä. Sen sijaan esimerkiksi laupeuden-

tyttäriin hakeutui kaupunkien alemmista luokista naisia, joilla oli valtava palo auttamistyöhön. Työ oli fyysisesti raskasta, ja nälkä ja kulkutaudit koettelivat. Siksi monet näistä naisista kuolivat nuorina, Peake kertoo. Luostariin tai hengelliseen yhteisöön hakeutuminen ei 1600-luvulla ollut naisille ainoa tapa toteuttaa hengellistä kutsumustaan. Jos he olivat jo ehtineet perustaa perheen, heidän oli mahdollista elää myös niin kutsuttuina hengellisinä aviovaimoina eli pidättäytyä seksistä. Näin teki esimerkiksi Louise de Marillac avioliittonsa viimeiset vuodet miehensä kuolemaan asti. Hän oli jopa laatinut itselleen varsin ankaran säännön paastoineen ja rukoushetkineen. Nuorena hän oli pyrkinyt luostariin, mutta hänen terveyttään pidettiin liian heikkona. Kolmekymppisenä leskenä hän oli lopulta vapaa seuraamaan kutsumustaan. ■

ALAMY STOCK PHOTO

”

Barokin aikaa leimasivat suuret tunteet ja elämyksellisyys, joten miksi ne eivät olisi näkyneet myös hengellisessä elämässä. TUTKIJATOHTORI ROSE-MARIE PEAKE

– Ruumiin kurittaminen ei uudella ajalla kadonnut mihinkään, vaikka katolinen kirkko yrittikin sitä rajoittaa. Barokin aikaa ylipäätään leimasivat suuret tunteet, elämyksellisyys ja teatraalisuus, joten miksi ne eivät olisi näkyneet myös hengellisessä elämässä? 1600-luvun noitaoikeudenkäynneissä ja riivaajien karkottamisessa olikin Peaken mukaan pitkälti kyse siitä, että yritettiin vetää rajoja siihen, mikä oli hyväksyttävää uskonnon harjoittamista ja mikä ei. 1600-LUVUN NAISIA käsittelee myös viime syksynä ilmestynyt Rose-Marie Peaken ja RiikkaMaria Rosenbergin kirja Korsetti ja krusifiksi – vaikutusvaltaisia barokin ajan pariisittaria. Siinä kuvataan kolmen aikansa eliittiin kuuluneen pariisilaisnaisen – aatelisrouvan, kurtisaanin ja nunnan – elämää. Ne eivät olleet niin kaukana toisistaan kuin tänä päivänä helposti luulisi. 1600-luku oli Peaken mukaan Ranskassa vielä hyvin uskonnollista aikaa. Nunnia, munkkeja ja pappeja löytyi lähes jokaisesta suvusta, ja maallinenkin elämä oli läpikotaisin hengellistä. Ihmiset kävivät säännöllisesti messussa ja lukivat hengellistä kirjallisuutta. Monien yläluokan naisten koteihin kuului erityinen rukoushuone. Peake tutki kirjaa varten katolisen laupeudentyttärien sisarkunnan perustajan ja johtajan

Pyhä Katariina Sienalainen juo verta Kristuksen haavasta. Peter Horreen triptyykki on maalattu 1600-luvulla.

Seksuaalisista kiusauksista kärsivien suojelija Peter Horreen 1600-luvulla maalaama triptyykki kuvaa pyhän Katariina Sienalaisen (1347–1380) mystisiä kokemuksia: kihlausta Kristuksen kanssa, veren juomista Kristuksen haavasta ja stigmojen saamista. Katariina Sienalainen on yksi kuuluisimmista katolisista pyhimyksistä. Hän on myös yksi kokemuksellisen ja ruumiillisen mystiikan keskeisistä edustajista – ja sellaisena edelläkävijä esimerkik-

si kolmesataa vuotta myöhäisemmälle ursuliininunnien eroottiselle morsiusmystiikalle. Katariina tunsi voimakasta kutsumusta hengelliseen elämään jo lapsena ja päätti pysyä naimattomana vanhempiensa vastusteluista huolimatta. Hän ei kuitenkaan koskaan mennyt luostariin vaan eli maallikkosisarena auttaen köyhiä ja sairaita. Hän harjoitti ankaraa askeesia: söi tuskin mitään ja valvoi yöt rukoillen ja itseään

ruoskien. Hän myös koki säännöllisesti erilaisia ekstaattisia tiloja ja ilmestyksiä. Yhdessä niistä Kristus avasi Katariinan kyljen ja irrotti tämän sydämen – ja myöhemmässä näyssä antoi tilalle oman sydämensä. Nykyisin Katariina Sienalainen on yksi Euroopan suojeluspyhimyksistä. Hän on myös muun muassa seksuaalisista kiusauksista kärsivien suojeluspyhimys.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

Hyvää pyhää

30.8. Kirkoissa päivän aiheena on Jeesus, parantajamme. Päivän tekstissä (Matt. 12:33–37) Jeesus esittää vertauksen puusta ja hedelmistä.

Paranna ihmissuhteitasi Loman jälkeinen paluu arkeen tarkoittaa sitä, että olet tekemisissä ihmisten kanssa, joita et voi itse valita ja joista jotkut saattavat tuntua hankalilta. Siihenkin voi valmistautua. Istu alas, sulje silmät ja keskity hengitykseesi. Nimeä muutama asia, joita kaipaisit, esimerkiksi rakkaus, ilo, rauha. Keskity toivomaan niitä ensin itsellesi, sitten jollekulle läheisellesi, sitten jollekulle jota et henki lökohtaisesti tunne. Jatka toivomalla näitä hyviä asioita ihmiselle, jonka kanssa sinulla on vaikeuksia, ja lopuksi kaikille eläville olennoille.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Sanoilla voi lyödä tai siunata

edelmistään puu tunnetaan, totesi Jeesus aikanaan. Hän käytti puheissaan usein luontoon liittyviä vertauskuvia. Tässä puu viittaa ihmiseen ja hedelmät hänen tekoi hinsa ja puheisiinsa. Ne paljastavat, millai nen ihminen on kyseessä. Puhumisen psykologiaa Jeesus kuvasi näin yksinkertaises ti ja samalla syvästi: ”Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu.” Sanat, joita suustamme päästämme, kertovat sydämem me tilasta. Purkautuuko sieltä ulos pahoja sanoja, syyttäviä väitteitä ja herjauksia? Vai nouseeko sieltä kiitoksen sanoja, kannustusta ja välittämisen ilmaisuja? Sanoilla voi lyödä ja kirota. Niillä voi siunata ja parantaa. Sanoilla voi panna liikkeelle arvaamattomia asioita. Jeesus muistutti, että olemme vastuussa sanoistamme. Tämä ei tarkoita, että meidät pantaisiin tilille luonteen vilk kaudesta tai puheliaisuudesta, vaan Jeesus varoittaa meitä ”turhista sanoista” – rakkaudettomista, välinpitämättömis tä ja tyhjistä puheista.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

Miten huolehtisimme sisimmästämme niin, että löy täisimme hyviä ja parantavia sanoja? Kyse on siitä, millä sisintämme ruokimme. Kaikki läh tee kuuntelemisesta. Voimme hakeutua hyvien sanojen, ta rinoiden ja kertomusten seuraan. Parantava ja rakkautta ruokkiva sana voi löytyä sadusta, runosta, tutusta laulusta tai virren säkeestä. Raamatun psalmeissa on paljon kauniita, hyviä ja syviä sanoja. Niitä Jeesus oli kuunnellut lapsesta lähtien. Hänen omat parantavat sanansa ja tekonsa ovat maailmaa mullis tavia. Ystävää kannattaa kuunnella myös silloin, kun hänel lä on hyvää kerrottavaa. Voimaa tuova lause voi olla vies tissä, jonka joku lähettää juuri oikeaan aikaan. Tuntema ton saattaa antaa sinulle hyvän sanan, jos maltat ottaa sen vastaan. Kun ruokimme näillä sisintämme, ne putkahtavat esiin mielemme kätköistä, kun niitä tarvitsemme.

LAURI MAARALA

Rukous Jumala, sinä, joka tunnet sydämeni, varjele sisintäni. Hiljennä minusta pahat sanat ja ajatukset. Anna minun löytää suuhuni hyvät sanat.

Harras hetki

Espoonlahden seurakunnan kappalainen Jukka Lehti asuu Helsingissä. Perheeseen kuuluuvat vaimo ja kaksi lasta. Lehti yöpyy ulkona vähintään kerran kuukaudessa ympäri vuoden. Useimmiten hän nukkuu ulkona Nuuksiossa. Harrastus sai alkunsa Facebookin Riippumattoretkeilijät-ryhmän haasteesta. Suomen Latu järjestää Nuku yö ulkona -tapahtuman 29.8. Suomen luonnon päivän kunniaksi. Lisätietoja: suomenlatu.fi.

Tuulessa riippumatto keinuu kuin kehto Jukka Lehti tekee riippumatosta itselleen majatalon metsään. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

apaapäivänään Jukka Lehti lähtee perheen kanssa syödyn päivällisen jälkeen metsään. Mukanaan hänellä on oliivinvihreä riippumatto, jossa on hyttysverkko. Siinä Lehti lepää tulevan yön. Lehdestä on kiva nukkua ulkona. Ympärillä on raitista ilmaa. Tuulessa riippumatto keinuu kuin kehto. Lehti käy hakemassa Jumalan luomasta luonnosta voimia arkeen. VUODENAJAN MUKAAN Jukka Lehti vaeltaa joko pimeässä tai valoisassa metsässä. Hän etsii riippumatolle sopivat puut, ellei mene suoraan jo vanhaan tuttuun paikkaan. Jos näyttää siltä, että taivaalta voi tulla vettä, Lehti ripustaa ensin tarpin eli laavukankaan. Sen alle hän virittää riippumaton. Koko majatalon, niin kuin Lehti yöpymispaikkaansa kutsuu. Pystytykseen menee parikymmentä minuuttia. Kun majatalo on valmis, Lehti syö iltapalan. Sen jälkeen hän heittäytyy riippariin lukemaan

kirjaa. Lehti on valinnut kirjoja, joita hän lukee vain riippumatossa metsässä. Nyt vuorossa on Ronja ryövärintytär. Myös Muumi-kirjat sopivat Lehden mukaan riippumattoon. ENSIMMÄISET YÖT Jukka Lehti nukkui riippumatossa viitisen vuotta sitten. Silloin hänellä oli tavallinen makuualusta, ja hän paleli. Asia korjaantui, kun hän löysi under blanketin eli aluspeitteen, joka laitetaan riippumaton alle roikkumaan. Se koteloi lämpimän ilmamassan selän alle. Sen jälkeen Lehdestä on tuntunut, että riippumatossa nukkuu melkein paremmin kuin omassa sängyssä. Mutta omassa sängyssä nukkuminen ja riippumatossa nukkuminen ovat Lehden mielestä kaksi eri maailmaa. Kotona – vaikka ihanan rouvan vieressä – ollaan betoniseinien sisällä, eikä siellä pääse kontaktiin luonnon kanssa niin kuin taivasalla. RIIPPUMATTOILLESSA Jukka Lehti menee aikaisin nukkumaan. Kotona illat venyvät välillä myöhään kaikenlaista puuhaillessa, mutta riippumatossa silmät rupeavat menemään kiinni iltayhdeksältä. Yöasuna metsässä toimivat hiihtokerrasto ja villasukat. Tosin sukat Lehti potkii usein pois, kun tulee kuuma. Niin kylmässä hän ei vielä ole

nukkunut, että makuupussiin olisi tarvinnut ottaa kaveriksi kuumavesipullo. Luettuaan kirjaa Lehti makoilee ja kuuntelee ympäröivää luontoa. Tuuli suhisee puissa ja laineet liplattavat. Ajatukset saavat harhailla ja liikkua sinne tänne. Niistä ei tarvitse ottaa kiinni. Se

”

Yöasuna metsässä toimivat hiihtokerrasto ja villasukat. on Lehden mielestä hyvä hetki. Hänelle riippumattoilu on nollaamista ja lataamista, meditaatiota ja hengellisen hyvinvoinnin kohottamista. AAMULLA KUUDEN AIKOIHIN silmät aukeavat. Jukka Lehti tekee hissukseen aamupalan, pakkaa ja lähtee kotiin. Harvoin hän enää aamulla jää paikoilleen pitkäksi aikaa. Aikaisin on mielenkiintoista olla liikkeellä. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

Tilaisuuksia

Lakipalveluja

HERÄNNÄISSEURAT

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari, kiinteistövälittäjä (LKV)

Myrskyläntie 22 pe 4.9. klo 19 seurat Mikaelin kirkko ti 8.9. klo 19 seurat Huopalahden kirkko

www.ukkonen.com

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS 24 vuoden kokemuksella Laki ja kiinteistö Moilanen Oy LKV Hämeentie 23, Helsinki p. (09) 773 2600

ti 1.9. klo 12.30 lähetyspiiri Seuratuvalla. klo 18 verkkoseurat, www.facebook.com/herattaja. ke 2.9. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-tiloissa, Heikkilänt.7, Hki. pe 4.9. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. la 5.9. klo 14 seurat Toimintakesk. Jenny, Beckerint.9 (Malminkart.), Hki. su 6.9. klo 10 kirkkopyhä Vihdin kko, Kirkkot.1. messu+seurat. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8, Vantaa. klo 17 Seuratuvan sunnuntai-illassa mm. Lauri Grünthal. ma 7.9. klo 18.30 seurat Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. ke 9.9. klo 19 Körttikodin seurat. Tapahtumat www.h-y.fi/tapahtumakalenteri.html ja srk:ien kotisivut. Tilaisuuksissa noudatetaan turvavälejä ja hygieniaohjeita.

Helsingin Rauhanyhdistys

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

Leikkaa talteen

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

Seurat keskiviikkoisin klo 19:00, lauantaisin klo 18:00 ja sunnuntaisin klo 16:00 ja 18:00 Seuroihin ilmoittautuminen helsinginrauhanyhdistys.fi/ toimintakalenteri Seurat kuunneltavissa myös www.hry.fi

Ostetaan

OSTAMME KIRJOJA 050 362 6620 myynti@vantaanantikvariaatti.fi

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Ari Suominen, 040 3552340

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

Myydään asunto Myytävänä seniori-ikäiselle ihastuttava ylimmän kerroksen asunto 39,5m2 (1h+tupakeittiö) lasitetulla parvekkeella Palvelukoti Sofiassa, Laajasalossa. Tarkemmat tiedot asunnosta https://www.palvelukotisofia.fi ja Maria Strandberg puh. 040-7469486

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Palveluja tarjotaan

Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Eläkkeellä oleva sairaanhoitaja avustajaksi esim. vanhukselle max. 3 pv. viikossa klo 20-08 P. 0440566934 Anja Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38 MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Siivouspalveluja Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090 Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Vuokrata halutaan

Vuokralle tarjotaan

23v. töissä käyvä oikeustieteen opiskelija etsii asuntoa Helsingistä tai Espoosta 0503624658

Munkkiniemi 2 h+alkovi+kk 42 m2 rauhallinen ja valoisa. Vap. 1.9. hp. 850 €. P. 0500 488547

Kiinteistövälitystä

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

ANTTI RINTALA

Hautauspalveluja

– Kirkoissa ulkoinen hiljaisuus sallii myös sisäisen hiljaisuuden, sanoo tutkija Hannele Kauppinen-Räisänen.

Matkailija löytää kirkosta ylellisen hiljaisuuden H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Hammashoitoa

PROTEESITYÖT

& HAMMASLÄÄKÄRIPALVELUT Nopeasti ja miellyttävästi samasta osoitteesta! Olemme hankkineet myyntiin testattuja, AJANVARAUS: Type II -hengityssuojaimia. Ne ovat samoja kuin mitä itsekin 09 774 5770 monipuolisia ja ekologisia. Kysykää henkilökunnaltamme lisää! toimisto@dentalservices.fi käytämme, Hinta 49 € /kpl. tai tohtorille.fi

EHT Ossi Vallemaa Hammaslääkäri050 - 553 3050 asemai Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) • www.albin.fi

Hammaslääkäri Satu Aalto (09) 774 5770

Nyt on hyvä aika uusia hammasproteesit EHT Sirkka Müller p. 040 157 4560

• Maksuton tarkastus ja suunnitelma • Puhtaat toimitilat ja asianmukainen suojaus • Myös kotikäynnit

Soita ja varaa aika

P. 020 730 7260

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

ämähän on ihana, ja ratikalla pääsee ihan viereen, huokaisee Hannele KauppinenRäisänen Kallion kirkon ovella. Kauppinen-Räisänen opettaa markkinointia Vaasan yliopistossa ja on tutkinut hiljaisuuden merkitystä turismille. Esimerkiksi Kallion kirkko, joka on avoinna joka päivä, voisi hänen mukaansa olla löytö hiljaisuuden kokemusta etsivälle matkailijalle. Viime vuonna Kauppinen-Räisänen selvitti kahden ulkomaalaisen kollegansa kanssa sitä, miten turistit kokevat kirkkojen hiljaisuuden. Tutkimukseen haastateltiin matkailijoita Nizzan Notre Damen basilikassa ja Lontoossa Westminsterin katedraalissa. – Olen usein miettinyt, miksi niin monet menevät matkoilla kirkkoon – nekin, jotka kotimaassaan eivät koskaan sitä tee, Kauppinen-Räisänen sanoo. Hänen mukaansa taide, arkkitehtuuri ja historia eivät pelkästään riitä selittämään kirkkojen suosiota nähtävyyksinä. Ei myöskään uskonnon harjoitus. – Minulla on pitkään ollut tunne, että on vielä jokin muukin syy. Se syy on hiljaisuus. KIRKOT OVAT jo lähtökohtaisesti hiljentymisen paikkoja. – Meillä kaikilla on ikään kuin DNA:ssa sääntö, että kirkoissa ollaan hiljaa. Matkoilla voi ottaa breikin kaikesta tekemisestä ja ympäröivästä hälinästä menemällä kirkkoon. Siellä on ihanaa vain istua ja olla hiljaa, Kauppinen-Räisänen kuvailee. Hän huomauttaa, että hiljaisuuden merkitys hyvinvoinnille on osoitettu monissa tutkimuksissa. Se esimerkiksi laskee verenpainetta ja vähentää stressiä. Suurissa kaupungeissa hiljaisia paikkoja voi olla

vaikea löytää – niistä on tullut ylellisyyttä. Joidenkin arjessa hiljaisuus on niin harvinaista, että siitä on tullut elämys, jota haetaan matkoilla. Monet haastatellut kuvailivat hiljaisuuden voimaannuttavaa vaikutusta. – Kukaan ei vaadi mitään. Saa vain olla ja pystyy miettimään asioita. – Monille hiljaisuuteen liittyi myös hengellinen tai uskonnollinen ulottuvuus. Kirkko tilana toi tunteen, että siellä haluaa rukoilla tai meditoida hetken, KauppinenRäisänen kertoo.

”

KIRKKOJA VOISI MARKKINOIDA HILJAISUUDEN PAIKKOINA, JOTKA OVAT AVOINNA KAIKILLE. HANNELE KAUPPINEN- RÄISÄNEN

NIZZAN NOTRE DAME, jossa puolet haastatteluista tehtiin, on Hannele KauppinenRäisäselle tuttu kirkko, sillä hän on työskennellyt Monacossa. – Kävin siellä usein istumassa. Kirkko tuntui jotenkin aidolta verrattuna kauppoihin ja ravintoloihin. Kun liikkuu kaupungilla, menee virran mukana ja katoaa sinne. Kirkossa löytää hetkellisesti itsensä. Kauppinen-Räisänen harmittelee sitä, ettei Suomessa ole oikein osattu katsoa kirkkoja turismin näkökulmasta. – Mikä paremmin kertoisi suomalaisuudesta ja kulttuuristamme kuin kirkko? Monet kirkoistamme ovat aika pelkistettyjä – ja juuri sellaisina ne antavat tilaa hiljentymiselle. Niitä voisi markkinoida hiljaisuuden paikkoina, jotka ovat avoinna kaikille uskonnosta riippumatta.

KAISA HALONEN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

O T U S

S T O P

T U L E V A A S O L U KERMAKARKKI

O M A R SUUNNANNÄYTTÄJÄ

ilkeä illan tullen H

JEESUS KÄVELEE VEDEN PÄÄLLÄ

SATA-

S Ä V Y

H Ä M E

Ä M Y

oivallinen

-KAIHDIN

PUHALTAA RIEMUT

TYPERYKSIÄ KIEHTOVAA

-KAIVO KIRKOTKIN

TIEDOTTAVAA

HAVAINNOLLISTAVA

PUUN SUOJAKSI

HALLITSEMATTOMIA

ERITTÄÄ

MAKSAESSA MUKAVA KIELLETTY

I T Ä T U U L I O S A T

-NAVETTA PIRKANMAALLA LOHDUTON

MARTTI

P I H A T T O A K A A

EIVÄT MUIDEN

PROFESSORI KARI

AFRIKASSA

KAPOINEN

ETUJA

SAUNAJUOMIA

HAVAIJILLA

KUORO-

K A H L O

VETELYKSIÄ YKSIÄÄNISTÄ

UUDELLAMAALLA

KATALIN

ARTISTI GIRS

MYTOL. MERENNEITOMAINEN

K A S K O

AUTOJA YLIOPISTO

K I A T

Y A N

KÄSITTELEE RAAKAMALMIA

YHTYMÄ

BERNER

K E R A V A BOWIEN LESKI

I M A N

I L K E I N

NEVANLINNA

A R N E

PAINOTYÖLLE

KORJATAAN

T I L A T E O S ISKELMÄTÄHTI LASSE

S A L L I

MÄÄRÄMITTAISIA

M O T I T O

EDELMANN

U N I S O N O

PSYKOLOGI SAARI

L I E M O L A

L A I S K A T

U T A R E

P O T A T

NÄYTTELIJÄ HARVEY

L A U L U

I roiskuvia O A H U

S K O O L

LYPSYKONEESEEN

A R I

E T I O P I A

I O N T A

KARI

-air R

A I K A J A N A

SUOMALAI- K NEN

-VAKUUTUS

O M A T

E T N A H I F I

I T S E

TAITEELLINEN

E D I S

T A S A R A H A

T O I M E N K U V A T

PANKKI

ROUHETTA

L A H O N E S T O T

L I K A

Ä Ä L I Ö T

K E L P O

ham- O paille EX-

TATLI

A H T E R I

I R T O S O R A

V Ä S Ä I L Y

VIRKAAN -OSASLIITTYVÄT TO TEHTÄVÄT

Frida

RALLIKUSKIN RIESANA

N O E T

Ä K E Ä T

KORKEATASOINEN

MAIDOSTA KAHVIIN

VANHUUDENHEIKKO

A S E T T I

VÄRKKÄÄMISTÄ

PERÄ LEMMEN ASIALLA

V I K A

O S A T A

P Ä I N A

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

iso kivi

-kunta KERAAMIKON TYÖSTÄMIÄ -koira -1.

EPÄILLYT APOSTOLI

HENKILÖTUNNUS OSAVALTIO

T I H U T A YÖN HENGETÄR

U N E T A R

R A K E N N E T T A V A

T R I T O N I

SANKKOJA

T I U H A T

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

Toiveikkuus kantaa vaikeiden aikojen läpi Toivon vahvistaminen auttaa esimerkiksi opskeluvaikeuksien selättämisessä, sanoo psykologi Pirjo Säisä-Winter. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS ANTTI VALTA

siat on hyvä konkreti soida. Näin ajatte lee ammattikorkea koulussa psykologiaa opettava Pirjo SäisäWinter, jonka tieto kirja Toivossa on hyvä elää ilmestyy elokuun lopussa. SäisäWinter on toiminut aiemmin psykoterapeut tina ja työnohjaajana. – Toivo on tärkeä henkinen voimavara. Harva kuitenkaan py sähtyy kysymään, mitä toivo on ja miten sitä edistetään, hän sa noo. Kirjan yhtenä lähtökohtana on positiivinen psykologia, jonka avain käsitteitä ovat minäpystyvyys, moti vaatio ja optimismi. – Positiivinen psykologia on löy tänyt kaikkiaan 24 henkistä vah vuutta tai hyvettä, jotka ovat yhtei siä eri kulttuureille. Niihin kuuluvat muun muassa viisaus, rohkeus, in

himillisyys, oikeudenmukaisuus ja itsehillintä. Positiivinen psykologia auttaa tunnistamaan vahvuuksia sekä pur kamaan haitallisia uskomuksia, jot ka hankaloittavat elämää monel la tavalla. Ne voivat esimerkiksi vai keuttaa opiskelua ja aiheuttaa terve ysongelmia. MUUTOS PAREMPAAN alkaa Pirjo SäisäWinterin mukaan siitä, että ih minen tulee tietoiseksi ajatuksis taan. Haitallisia negatiivisia ajatuk sia ovat esimerkiksi ”muut pääsevät tenteistä läpi, mutta en minä”, ”en ole rakastamisen arvoinen” tai ”tu levaisuudella ei ole minulle myön teistä annettavaa”. Omia uskomuksia ja ajatuksia sii tä, miten elämän tulisi sujua, voi tutkia esimerkiksi läheisten kans sa, opintojen ohjauksessa tai tera piassa. Kouluissa ja yliopistoissa hy

viä tuloksia on saatu soveltamalla amerikkalaisen psykologin Charles Snyderin toivoteoriaa. Snyder määrittelee toivon myön teiseksi tilaksi, päämäärään suun tautuvaksi energiaksi ja kyvyksi ta voitteiden saavuttamiseen. Sny derin teoriaan perustuvan mallin avulla koululaiset ja opiskelijat ovat harjoitelleet tavoitteiden asettamis ta, reitin löytämistä niiden saavut tamiseksi ja esteiden ylittämistä.

”

MITÄ ENEMMÄN EPÄVARMUUTTA SIEDÄMME, SITÄ ENEMMÄN UUTTA PYSTYMME LUOMAAN. PIRJO SÄISÄ- WINTER

– Opintomenestystä parantavat esimerkiksi toiveikkaiden kaverei den seura, perehtyminen toiveikkai den henkilöiden elämäntarinoihin ja kohottavan tarinan kertominen it sestä, SäisäWinter kertoo.

Kielteinen itsearviointi liittyy taas tyypillisesti siihen, pitääkö ih minen itseään rakastettavana. – Itsensä rakastamisen lähtökoh tana on, että ihminen näkee itsensä hyväksyttynä puutteistaan ja epä onnistumisistaan huolimatta. TOIVOTTOMUUS OIREILEE Pirjo Säisä Winterin mukaan hetkissä, joissa elä mä ei maistu miltään. Takki tuntuu tyhjältä, oma elämä ja työ tuntuvat merkityksettömiltä eikä maailmassa tunnu olevan mieltä. Tyhjyyden het kiin voi liittyä voimakasta ahdistunei suutta. Tyhjyyden tunne ja ahdistus ovat luonnollisia tunteita, mutta pitkäai kaisina ne voivat olla masennuksen oireita. SäisäWinterin mukaan tyh jyyden kokemuksilla on tärkeä teh tävä: ne saavat ihmisen kyseenalais tamaan asioita ja siivoamaan elä mästä sellaista, minkä aika on ohi. – Ahdistus voi olla luopumisen ja irti päästämisen tuskaa, joka kertoo siitä, että ihminen on menossa koh ti uutta vaihetta, mutta ei pysty vie lä näkemään sitä. Mitä enemmän epävarmuutta siedämme, sitä enem män uutta pystymme luomaan. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

”Koti on pyhä paikka ja turva Vantaalaiset Annamari ja Tero Ruusu halusivat, että heidän kotinsa siunataan kuopuksen kastejuhlan yhteydessä. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

odin siunaaminen on kirkollinen toimitus, jota vain harva kirkon jäsen osaa seurakun naltaan pyytää. Viime vuonna koko maassa toimitettiin vain 470 kodin siunaus ta, joista Helsingissä 26, Espoossa 19 ja Vantaalla 11. Sopiva hetki siunata koti on esi merkiksi kasteen yhteydessä, avio liiton vuosipäivää juhlittaessa tai vaikka uuden kodin tupaantuli aisten yhteydessä. Miksi kodin siunauksia järjestetään niin vähän? – Ihmiset eivät tunne toimitus ta tai se ei välttämättä tule mieleen. Joskus olen ottanut kodinsiunauk sen puheeksi kastekeskustelussa, ja useimmat perheet ovat ottaneet sen mielellään mukaan kasteen yhtey teen, kertoo Tikkurilan seurakun nan pappi Päivi Helén. TERO JA ANNAMARI RUUSU tiesivät kodin siunaamisesta ja ehdottivat sitä Hélenille, josta on tullut heidän perhepappinsa. Hélen, joka on vih kinyt pariskunnan ja kastanut hei dän yhteiset lapsensa Walentinin ja Wanessan, tarttui tilaisuuteen mielellään. Niinpä kauniina elokuisena lauantaina Ruusujen perheen pihal le kokoontui sukulaisia ja ystäviä jatkamaan siitä, mikä koronakevää nä jäi kesken. Kodin siunaamisen yhteydessä vietettiin huhtikuussa kastetun Wanessan kastejuhlaa kak kukahveineen. Kummit, jotka olivat osallistu neet kastetilaisuuteen keväällä ko ronatilanteen vuoksi vain etänä, pääsivät nyt laittamaan siunaavat kätensä Wanessan ylle. – Tiesimme, että tällainen mah dollisuus on olemassa, sillä veljeni pojan ristiäisissä myös heidän ko tinsa siunattiin. Lisäksi vanhemmil lani on Sipoossa maatila, jossa on siunattu niin pellot kuin sato, Anna mari Ruusu kertoo. Ruusujen perheeseen kuuluu kahden yhteisen lapsen lisäk si Teron poika Benjamin, 16. Kun Tero osti talon vuonna 2013, he muuttivat siihen kahdestaan pojan kanssa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

– Äitini ihmetteli, eikö pienempi asunto olisi riittänyt, mutta asioilla on näemmä tarkoituksensa. Tapasin Annamarin keväällä 2014. Vuoden päästä hän muutti Ylästöön. Tam mikuussa 2017 syntyi Walentin, ja talolle alkoi kummasti olla käyttöä. Naimisiin menimme samana kesänä Sipoon kirkossa, Tero Ruusu kertoo.

”

LASTEN MYÖTÄ KODIN MERKITYS ON KOROSTUNUT. ANNAMARI RUUSU

RUUSUILLE ON OLLUT itsestään sel vää, että lapset kastetaan. Korona rajoitukset vaikuttivat Wanessan kastamiseen ainoastaan niin, et tä Pyhän Laurin kirkossa pidettyyn kastetilaisuuteen osallistuivat oman perheen lisäksi vain pappi ja Wa nessan kummisetä Jari Lindholm. Kaikki muut juhlaan kutsutut 40 henkeä osallistuivat tapahtumaan suorassa videolähetyksessä, jonka kummisetä hoiti. – Meille oli tärkeää, että poik keusaikanakin Wanessa saisi kas teen ja nimen sen yhteydessä. Em me halunneet vain ilmoittaa nimeä maistraattiin, Annamari sanoo. Ruusut arvostavat kirkon jäse nyyttä. Heidän elämäänsä kuulu vat kirkolliset perhejuhlat ja esimer kiksi joulukirkko sekä lapsiperheille suunnatut tapahtumat. Wanessan kaste perheen keskiai kaisessa kotikirkossa oli vuorovai kutteinen. Etänä juhlaan osallistu neet kummit lukivat raamatunteks tin. Wanessan pikkuserkku Julia Luotamo lauloi kotoaan Anna Puun kappaleen Mestaripiirros. Juhlaväki oli pukeutunut parhaimpiinsa. Kah vit juotiin itse kunkin kotona. Vaikka kummit myös siunasivat vauvan etäyhteyden kautta, tuntui kummi Riikka Lindholmista hy vältä kokoontua nyt isolla porukal la yhteen ja siunata vielä niin ko ti kuin Wanessakin. Isovanhempi en tehtävänä kodin siunauksessa oli

Wanessa Ruusu kastettiin keväällä, jolloin suurin osa ristiäisvieraista osallistui tilaisuuteen etänä. Elokuussa pidetyssä juhlassa kummit pääsivät siunaamaan kummityttönsä. Samassa juhlassa pappi Päivi Helén siunasi myös perheen kodin.

lukea tilaisuuteen valitut raamatun tekstit. MIKSI HALUSITTE, että kotinne siu nataan? – Koti on pyhä paikka ja turvasa tama. Siunauksessa annetaan kodil le suojaa ja turvaa, toivotetaan kaik kea hyvää, Tero Ruusu pohtii. Ruusujen mukaan kodista teke vät kodin sen ihmiset ja ilmapii ri. Koti on heille turvapaikka, jos

sa voi olla juuri oma itsensä ja jon ne on helppo tulla vaikeankin päi vän jälkeen. – Lasten myötä kodin merki tys on korostunut. Meistä on iha naa, kun kolmivuotias Walentin ker too, kuinka hän rakastaa omaa kotia ja että siellä on parasta olla. Silloin tuntuu, että olemme onnistuneet luomaan kodista myös hänelle sel laisen paikan kuin olemme halun neet, Annamari Ruusu sanoo.

satama”

Onko näin? Tällä palstalla kolme asiantuntijaa ottaa kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.

Tämä kirkolliskokous ratkaisee avioliittokiistan

”Konservatiivit ja liberaalit ovat aika lailla samankokoisia ryhmittymiä. On vaikea ajatella, että kirkolliskokous kolmen neljäsosan enemmistöllä muuttaisi kirkkolakia. Toinen kysymys on, tullaanko kirkon piirissä noudattamaan yhtenäisiä käytäntöjä. Hallinto-oikeuden päätös ratkaisee sen, voiko papin omasta ratkaisusta nuhdella. Se ei poista velvollisuutta noudattaa kirkkolakia ja Raamatun opetusta.

Piispojen kirje kuvailee kuusi ratkaisumallia eli porrasta. Ykkönen ja kakkonen ovat nykytilanne, portaalla kuusi ei enää olisi lainkaan tilaa yksinomaiselle opetukselle miehen ja naisesta liitosta. Näyttää siis siltä, että uuden sielunhoidollisen ja teologisen kokonaisuuden luominen on mahdottoman tuulisen tien takana.” JOUKO JÄÄSKELÄINEN

”Kirkolliskokouksen jäsenten kanta samaa sukupuolta olevien pariskuntien avioliittoon vaihtelee. Minä niin kuin moni muukin edustaja toivon, että he saisivat koko maassa yhdenvertaisen kohtelun ja kaikissa kirkoissa ja seurakunnissa voitaisiin vihkiä kaikki avioliiton edellytykset täyttävät parit avioliittoon. Avioliittokiista ratkeaa monilta osin, kun korkein hallinto-oikeus päättää loppuvuodesta, saako samaa sukupuolta olevan parin vihki-

nyt pappi vihkimisestä rangaistuksen. Sen päätöksen mukaan tulee kirkossa toimia. Toivoisin, että selkeyden vuoksi kirkolliskokous voisi aikanaan erikseen päätJ tää kolmen neljäosan määräenemmistöllä, että kaikki kirkolliseen vihkimiseen oikeutetut parit voidaan vihkiä kirkossa ja että papeilla säilyisi omantunnon vapaus.” PÄIVI LINNOINEN

RON

kirkolliskokousedustaja, perheneuvoja, psykoterapeutti ja pappi

kirkolliskokousedustaja, valtiotieteen tohtori

AU K

KA N E N

Kotiin kuuluu myös se, että kaikki ei aina suju käsikirjoituksen mukaan. Se, että kolmivuotiasta juhlat väsyttävät ja hän rauhoittuu kuvaan vasta, kun saa ilmapallon, tai että kukkamaljakko kaatuu, on elämää, joka tekee kodista kodin. – Suosittelemme kodin siu nausta muillekin. Se on kaunis ti laisuus, jossa maailman tärkein paikka saa siunauksen, Ruusut sanovat. ■

mistö pitää jo samaa sukupuolta olevien vihkimistä periaatteessa mahdollisena. Vaikeutena on päätökseen mahdollisesti tarvittava kolme nejäsosan enemmistö. Kirkon ykseyden tuekU si säädetty määräenemmistövaatimus kääntyy tässä ykseyttä vastaan. Uskon kuitenkin, että nykyinen kirkolliskokous kykenee tekemään jonkinlaisen päätöksen asiassa.” KIRSI HIILAMO ZI

Samat asiat nousivat esille pappi Päivi Hélenin puheessa. Hän muis tutti, että elämän kaikkein tärkeim mät asiat ovat pohjimmiltaan lah jaa. Vaikka puoliso on oma valinta, hän ja parin keskinäinen rakkaus ovat lahjaa. Jokainen lapsi on ihme. – Lasten koti on vanhempien vä linen suhde. Kodin paras sisustus ovat siellä asuvat ihmiset ja heidän välisensä rakkaus, Helén sanoi pu heessaan.

”Samaa sukupuolta olevat parit tarvitsevat kirkollisen vihkimisen siinä missä muutkin. Uskon, että asia etenee kirkossa kahdella raiteella. Ensinnäkin yhä useammat papit vihkivät kaikki parit. Helsingin hiippakunnan lisäksi vihkiminen tulee sallituksi muissakin hiippakunnissa, virallisesti tai epävirallisesti. Toiseksi kirkolliskokous saa jossakin vaiheessa aloitteen asian ratkaisusta. Sekä piispainkokouksen että ilmeisesti myös kirkolliskokouksen enem-

kirkolliskokousedustaja, Tapiolan kirkkoherra KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2020

Mielipide Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Iltapäiväkerhoista ei saa luopua VIISI VUOTTA sitten kaikki Helsingin suomenkieliset seurakunnat olivat mukana järjestämässä 1–2-luokkalaisille lapsille iltapäiväkerhotoimintaa. Nyt kerhojen määrä on pudonnut tuntuvasti. Seurakuntien pyörittämä ip-toiminta on osa kaupungin palveluverkkoa. Taloudellisesti toiminta on kannattavaa, koska kaupunki tukee sitä. Onkin outoa, että seurakunnat ehdoin tahdoin luopuvat osasta varhaiskasvatustyötään, ip-kerhoista. Samaan aikaan kirkollisverotettavien määrä on laskenut huimasti, ja rakennuskanta vaatii kalliita korjauksia. Kirkossa on oltu hyvin huolestuneita jäsenkadosta. Eikö seurakunnissa nähdä lapsityön merkitystä pitkäjännitteisenä yhdessä kulkemisena? Vaikka iltapäiväkerhoissa ei olekaan kysymys mistään pyhäkoulusta, luotettava aikuissuhde ja iloinen, puuhakas yhdessä tekeminen ovat luonteva polku myös yhteisiin messuihin ja muuhun seurakunnalliseen toimintaan.

Menneisyydelle raivoaminen ei auta ELÄMME PAITSI suuren yleisen epävarmuuden myös armottomuuden ja suoranaisen kostonhalun leimaamaa aikaa. Koska eräänä kiukun kohteena on menneisyys, vastapainoksi kaikkien olisi suotavaa tiedostaa, että myös kaikki kullakin nykyhetkellä olemassa oleva hyvä on perittyä. Elämäkin on lahjaksi saatu ja armosta ylläpidetty. Jokainen sukupolvi tekee toki paljon virheitä. Menneiden sukupolvien tekemien virheiden seurauksista irti pääseminen on eräs edellytys sovulle tulevaisuudessa. Edesmenneiden sukupolvien mahdollinen tuomitseminen on kuitenkin yksin Korkeimman kädessä. Koska ihminen ei saa tuomiolle edesmenneitä sukupolvia eivätkä he voi pyytää eläviltä anteeksi, heille raivoaminen ei auta. Se ei vapauta vanhojen virheiden henkisistä kahleista, vaan tekee niistä entistäkin vahvemmat. Ainoaksi mahdollisuudeksi jää anteeksianto. Anteeksi antamista helpottaa ihmistuntemuksen tuoma ymmärrys siitä, miksi ihmiset ovat toimineet niin kuin ovat.

Arttu Haglund elokuvaohjaaja, Helsinki

Lehti on parantunut MIELESTÄNI UUSIUTUMINEN on tehnyt hyvää lehdelle, niin sisällölle kuin ulkoasullekin. Sisältö on monipuolista ja kiinnostavaa. Erilaiset näkökannat asioista pääsevät hyvin esille, eikä tiukkapipoisuutta näy. Nykyisessä koossaan lehteä on helpompi käsitellä ja lukea, jopa halutessaan säilyttää. Myös värikuvat piristävät. Kiitokset lehden toimituskunnalle!

Mirja Räbinä Helsinki

Olin nimikristitty

Mikko Heikkilä filosofian tohtori, Tampere

MARTTA-KAISA VIRTA

Matti Kykyri seurakuntalainen, Helsinki

Kirkko tuomitsee jälleen rakkauden KIITOS TÄRKEÄSTÄ artikkelista Rakastan sinua ja sinua (K&k 30.7.). Inhimillinen, rakkauden eri muotoja avarakatseisesti ja lempeästi käsittelevä juttu edustaa juuri sitä moniäänisyyttä, jota kirkkoon kaivataan. Kirkko ja kaupunki onkin jo pitkään määrätietoisesti kulkenut tätä arvokasta polkua ja näyttänyt julkaisijalleen esimerkkiä. Lähimmäisenrakkaus, kristinuskon perimmäisin arvo, loistaa kuitenkin poissaolollaan paitsi kirkon kannanotoissa, myös perinteistä parisuhdetta puolustavan Sinikka

Kirkko on kuitenkin hitaasti kääntyvä laiva. ”Jumala on rakkaus”, toteaa ensimmäinen Johanneksen kirje, mutta niin kauan kuin tuomitseva linja suhteessa rakkauteen jatkuu, joutunee päätoimittaja Jaakko Heinimäkikin tyytymään siihen, että Senaatintorin laidalla seisova käännösvirhe on nimensä ansainnut (K&k 30.7.).

Holma-Peetsin mielipiteessä (K&k 13.8.). Siinä kaikuu hapan haluttomuus ymmärtää lukemaansa. Jos ihmissuhdejärjestelystä on sovittu kaikkien osapuolten kesken, millainen se onkaan, silloinhan kokonaisuudessa nimenomaan vallitsee Holma-Peetsin peräänkuuluttama luottamus. Ja kun hän kritisoi ju-

tun henkilöitä ”kaikki mulle heti ja nyt” -asenteesta, kehen hän viittaa? Muistisairaan ihmisen rakastavaan omaishoitajaan? En ole koskaan törmännyt monisuhteiseen henkilöön, joka ykskantaan tuomitsisi monogamian, joten samaa ymmärtäväisyyttä sopisi toivoa myös toiseen suuntaan.

TIMO TEINIKIVEN kirjoitus herätti ajatuksia (K&k 28.5.). Olin nuorempana nimikristitty. Minulta puuttui elävä usko. En pitänyt Raamattua Jumalan inspiroimana kirjana ja kuvittelin, että järkevän ihmisen pitää uskoa naturalistisiin teorioihin esimerkiksi elämän synnystä. Kristillinen usko ja teologia eivät voi perustua mihinkään muuhun kuin Raamattuun. Kristitty, joka ei usko Raamattuun, on vastaavanlainen otus kuin ateisti, joka uskoo Jumalaan: looginen mahdottomuus. Blaise Pascalia lainaten: ”Jos he eivät voi olla kristittyjä, olkoot edes rehellisiä”. Liberaali teologia taas on susi lammasten vaatteissa. Se perustuu naturalistiseen filosofiaan; se olettaa, että Raamatun ihmeet eivät olleet historiallisia tapahtumia. Mutta jos näin on, kristinusko ei yksinkertaisesti ole totta, ja liberaali teologia sahaa omaa oksaansa. Apostolit kirjoittivat ja saarnasivat siitä, mitä olivat nähneet Jeesuksen sanovan ja tekevän. Apostoleja vainottiin väkivaltaisesti, ja useimmat heistä kuolivat marttyyreina. Siksi on mieletöntä ajatella, että he olisivat keksineet tarinoita omasta päästään. Omatunto on petollinen moraalinen ohjenuora. Laki annettiin Moosekselle siksikin, että ihmiset lakkaisivat tekemästä kuten itse oikeaksi katsovat (5. Moos. 12:8).

Riku Koivusalo Vantaa

27.8.2020 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI Helsingissä on meneillään kastebuumi s. 4 Seurakuntien syyskausi starttaa. Lue vinkit tästä lehdestä.

! n u u s s e m p o P ssa o k r i k n ö l ö Tö .2 s a a ä l t u s ä la m a r ä l e e t ah en s V i i p r e p M m y k e kolm

Elämänmakuisia tarinoita Töölön kirkon Pop-messuissa on kuultu hyvin erilaisia ja yllättäviäkin artistivieraita. Syyskauden avaa Vahtera.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

uoden mittaan radioaalloilla on soinut tiuhaan herkkä ja tarttuva kappale Kingston Wallin paita. Sen esittää Voice of Finlandista tuttu artisti Vahtera. Nyt Vahtera saapuu artistivieraaksi syksyn ensimmäiseen Pop-messuun Töölön kirkkoon.

Meri Vahtera on syksyn ensimmäisen Popmessun solistivieras. Nuorisotyönohjaaja Mikko Saari on järjestänyt ”Poppareita” Töölön kirkkoon jo 15 vuoden ajan.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 14/2020

Pop-messuja jo 15 vuotta järjestänyt nuorisotyönohjaaja Mikko Saari kertoo, että järjestelyihin liittyy hieno detalji. – Sen päivän aamuna, kun aloin miettiä, kukahan tulisi esiintymään syksyn ensimmäiseen Pop-messuun, vedin sattumalta päälleni Kingston Wall -yhtyeen t-paidan. Minulla on tosi paljon bändipaitoja, enkä vielä tiennyt ohjelmasta mitään.

Meri Vahtera otti kutsun innolla vastaan. Hänen esikoislevynsä Vahtera ilmestyi 13.3. mutta levynjulkistuskeikka 14.3. oli pakko perua koronarajoitusten vuoksi. Nyt hän pääsee taas laulamaan. Pitkän tauon aikana on tosin riittänyt tekemistä, koska loppukeväästä perheeseen syntyi vauva. Vahtera on laulanut ennenkin kirkossa, nimittäin piispa Teemu

Laajasalon kahdessa Myötätuntoillassa viime vuonna. – Kirkossa on hieno akustiikka ja miljöö, ainutlaatuinen. Huomasin sen myös Kallion kirkossa Reino Nordinin konsertissa. Suosittu psykedeelisen ja progressiivisen rockin bändi Kingston Wall liittyy myös Meri Vahteran nuoruuteen. Kappale syntyi bändileirillä yhdessä biisinkirjoittaja Saara Törmän kanssa, ja tarina nuoruudenrakkaudesta ”hipoo totuutta”. Valitettavan totta on se, että Kingston Wallin perustaja teki vuonna 1995 itsemurhan hyppäämällä Töölön kirkon tornista. POP-MESSUN SUNNUNTAIKSI 6.9. osuu Meri Vahteralle läheinen aihe. Silloin vietetään Lähimmäisen sunnuntaita. – Oman musiikkini ydinsanomaa on juuri myötätunto ja myötäeläminen. Lähimmäisenrakkaus on lauluissa läsnä, Vahtera miettii. Mikko Saaren mielestä lähimmäisyys on ”näppärä teema”. Toisinaan taas artistille tärähtää sellainen tee-

ma kuin ”Kristus, Jumalan kirkkauden säteily”. Pop-messu on kirkkokäsikirjan mukainen messu. Artisti pääsee ääneen saarnan jälkeen, kohdassa ”virsi tai muuta musiikkia”. Silloin Saari esittelee vieraan lyhyessä juttutuokiossa, ja tämä esittää valintansa mukaan kolme kappaletta joko omasta tuotannosta tai covereina, tai vaikkapa omia sovituksia virsistä. Make Perttilän johtama houseband säestää. – Useimmat solistivieraat ovat kiitelleet ammattitaitoista bändiä. Artisti tuo laput eli nuotit yhteisiin harjoituksiin pari tuntia ennen messua, ja sillä mennään. Muu musiikki on virsiä. Pop-messun alkuperäinen idea oli tuoda virret messuun bändille sovitettuina.

”

Oman musiikkini ydinsanomaa on juuri myötätunto. LAULAJA MERI VAHTERA

ARTISTIVALINNOISSA yksi kriteeri on yllätyksellisyys. Moni valituista ei ole koskaan laulanut kirkossa. Jotkut ilahtuvat kutsusta, toiset kieltäytyvät kohteliaasti. Mikko Saaren mukaan palkkio on niin pieni, että rahan takia tuskin kukaan tulee messuun esiintymään. Vuosien mittaan Pop-messun artisteista on kertynyt vaikuttava lista, muun muassa Edu Kettunen, Jarkko Martikainen, Janna Hur merinta, Kaija Kärkinen, Reeta Vestman, Kärtsy Hatakka ja Marjo Leinonen. Nuorisotyönohjaaja Saari ei kuitenkaan kuvittele tekevänsä ensisijaisesti nuorisotyötä Pop-messuissa. – Pop-musiikkihan on keski-ikäistä ja kitararokki jo setäosastoa. Popmessu heilahtaa aikuisväestön puoleen, vaikka nuoria onkin usein mukana toteuttamassa messua pastori Tuomas Meurmanin kanssa. Entä jos koronatilanne kiristyy ja messua ei voida pitää? Muutamaa viikkoa ennen h-hetkeä Mikko Saari on toiveikas realisti. – Parempi on suunnitella kuin olla suunnittelematta. Keväällä jouduimme perumaan vain toukokuun messun. Huhtikuun messu striimattiin, ja kyllä se niinkin toimi. Messu sai verkossa satoja osallistujia. ■ Pop-messu Töölön kirkossa, Topeliuksenkatu 4, su 6.9. klo 17.

– Oppilaitospapin työ on mun juttu. Tarvittaessa voin toimia myös opiskelijoiden ja henkilökunnan perhepappina, kertoo Sanna Uusitalo.

Apua & tukea

Oppilaitospappi kuuntelee opiskelijoiden iloja ja suruja Vaikeuksista selviää ja epävarmuudenkin kanssa voi elää, kun tulee kuulluksi. TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA ESKO JÄMSÄ

nsimmäiset opiskelijat aloittivat syysopinnot Stadin ammatti- ja aikuisopistossa jo elokuun alussa. – Teen työtä kaikkiaan viidellä kampuksella. Se ei ole niin hankalaa kuin voisi luulla, oppilaitospappi Sanna Uusi talo kertoo työstään kuuden vuoden kokemuksella. – Työ on yhteisöllistä. En tee työtä yksin vaan moniammatillisissa tiimeissä. Myös kuraattorit ja psykologit vaihtelevat kouluja. Hyvinvointitoimijoiden lisäksi yhteistyöhön osallistuvat myös oppilaskunnat ja tutorit. Uusitalon työtä ovat opiskelijoiden ilot ja surut, kuunteleminen ja keskusteleminen. Kevään etäkaudella keskusteltiin puhelimessa. Tehtiin myös sielunhoitokävelyitä. – Verkkoon ja etänä toimimiseen siirryttiin ketterästi. Osaamista oli, kun oppilaitos on muutenkin suuntaamassa kohti verkko-opetusta, Uusitalo toteaa. Pappi löytyy puhelimen lisäksi vaikka Whatsappilla tai Instagramissa. Uusitalon mukaan korona toi opiskelijoille monenlaisia huolia.

– Saattoi olla epävarmuutta ja stressiä siitä, löytyykö enää tulevaisuudessa töitä omalta opiskelualalta, matkailusta tai ravintola-alalta. Lähihoitajaopiskelija voi pelätä oman terveytensä puolesta. Kun rutiineja ei ollut, etenkin vieraalle paikkakunnalle muuttaneita saattoi vaivata syvä yksinäisyys. Jos lisäksi opiskelija, joka oli vasta oppinut suomen kielen, ei päässyt puhumaan kenenkään kanssa, hän alkoi epäillä, että työmahdollisuudet menevät ohitse. KORONAKEVÄÄN OPETUKSENA Sanna Uusitalo korostaa puhumisen tärkeyttä. Arkiasioista voi ja kannattaa puhua. Papillekin voi soittaa, vaikkei mielessä olisi mitään erityistä. – Yksinäisyys ei ole häpeä vaan monen kokemus jossain elämänvaiheessa. Vaikeuksista selviää, ja epävarmuuden ja pelkojenkin kanssa voi elää, kun tulee kuulluksi. Voin olla se, jolle kertoa tunteistaan. Syksy on monille uusi alku. Kukaan ei tiedä, millainen koronasyksystä tulee. – Sille, jonka opinnot alkavat, onneksi olkoon! Uuden edessä voi olla jännitystä ja pelkoa, mutta myös iloa, mahdollisuus oppia ja kehittää itseään. Otetaan yksi hetki ja yksi peruna kerrallaan. ■ Kaikkiaan Helsingissä on seitsemän oppilaitospappia. Heidät löydät googlaamalla ”kirkko ja kampus”. Sanna Uusitalo löytyy Instagramista @stadinamispappi. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 14/2020

Koronakevään vauvoja kastetaan nyt Kasteiden määrä romahti keväällä. Kesällä tilanne on muuttunut täysin päinvastaiseksi. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MAIJA SAARI

un poikkeustila hiljensi Suomen, moni perhe siirsi iloisia perhejuhliaan eteenpäin. Vaikka kasteita ja häitä vietettiin jonkin verran pienemmällä porukalla ja etänä, näyttävät pääkaupunkiseudun seurakuntien loppukevään kaste- ja vihkitilastot synkiltä. Helsingissä kasteiden määrä jäi huhti–toukokuussa kolmannekseen normaalista. Kun viime vuonna noina kahtena kuukautena kastettiin 374 alle yksivuotiasta lasta, tänä vuonna kastettiin vain 127. Kevään tilanne näyttää samanlaiselta Espoossa ja Vantaalla. NYT TILANNE on tyystin toinen: käynnissä on varsinainen kastebuumi. Sekä tilastot että pappien saama palaute kertovat, että useimmat perheet haluavat kastattaa lapsensa. – Korona-aika on näyttänyt, että kasteella on monille iso merkitys. Espoossa oli heinäkuussa kasteita noin 20 prosenttia tavallista enemmän ja elokuussa varauksia on jopa 65 prosenttia tavanomaista elokuuta enemmän, Espoonlahden seurakunnan pappi Heikki Lehti kertoo.

Seurakunnissa lapsikasteiksi tilastoidaan vanhastaan kasteet, joissa lapset merkitään myös väestörekisteriin seurakuntien kautta. Tämä tapahtuu lain mukaan alle kolmekuukautisena. Jos lapsi kastetaan myöhemmin, vauvan nimi on kirjattu ensin väestörekisteriin. Kaste ja seurakuntaan liittäminen on kirjattu aikuiskasteeksi.

”

KORONA-AIKA ON NÄYTTÄNYT, ETTÄ KASTEELLA ON MONILLE ISO MERKITYS. HEIKKI LEHTI

OIKEAMPI VAUVANA kastettujen luku saadaan, kun mukaan otetaan myös ne lapset, jotka on liitetty ensin väestörekisteriin ja kastettu sen jälkeen alle yksivuotiaana. Syy moiseen menettelyyn voi olla vaikka passin hakeminen tai perheen ja suvun aikataulut.

JUSSI HELTTUNEN

Anni Tsokkinen piipahti kauppakeskus Triplassa, jossa sijaitsee Töölön seurakunnan Fokus-tila.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 14/2020

Normaalisti enin osa lapsista kastetaan aivan pienenä. Tänä kesänä on kastettu tavanomaista enemmän vanhempia vauvoja – niitä, jotka jäivät keväällä kastamatta. Helsingissä on tämän vuoksi ollut tänä kesänä yli sata kastetta viime kesää enemmän. Vantaalla puolestaan oli tämän vuoden heinäkuussa yhteensä 126 kastetta, kun niitä oli viime vuoden heinäkuussa vain 66. Kasvu johtuu pääasiassa siitä, että nyt kastettiin peräti 54 sellaista lasta, jotka oli ensin merkitty väestörekisteriin. – Olen itsekin pohtinut monen perheen kanssa, uskaltaako koronaaikana kastaa. Nyt kasteita on ollut tavallista enemmän. Toki edelleen korostan sitä, että kasteessa on syytä noudattaa hygieniaohjeita, eikä tilaisuuden tunnelmaa latista, vaikka olisi maski kasvoilla, Vantaan Rekolan seurakunnan pappi Laura Leverin kertoo. Niin Espoossa, Helsingissä kuin Vantaalla koko vuoden kasteiden määrä on toki yhä edellisvuotta hieman alemmalla tasolla. Esimerkiksi Espoossa on tammi–heinäkuussa kastettu 657 vauvaa, kun edellisvuonna kasteita oli tähän mennessä ollut 790.

Kirkko sopii kauppakeskukseen Seurakunnat ovat onnistuneet siinä, että ne ovat olleet tervetulleita toimijoita kauppakeskukseen. Tämä on ensimmäinen ajatus, joka Anni Tsokkiselle tulee mieleen vastauksena kysymykseen, missä kauppakeskustoiminnassa on onnistuttu. Tsokkinen on pappi ja Diakonia-ammattikorkeakoulun entinen lehtori, joka teki yhdessä lehtori Jouko Porkan kanssa Helsingin seurakunnille raportin Kirkko keskellä ihmisiä. Se kä-

Mitään pysyvää romahdusta korona ei näytä kasteisiin tuoneen. Espoon seurakunnat on kerännyt kasteista systemaattisesti palautetta noin 150 perheeltä. Heikki Lehden mukaan palaute osoittaa, että ne jotka haluavat, että lapsi kastetaan, kokevat tilanteen merkitykselliseksi ja antavat siitä positiivista palautetta, huippuarvosanoja.

sittelee seurakuntien toimintaa kauppakeskuksissa. Helsingin seurakunnilla on viisi kauppakeskustilaa: Vuosaaren Columbuksen Katukappeli, yhteisöolohuone Olkkari Arabiassa, Paikka Kaaressa, Silta kauppakeskus Redissä ja uusimpana Triplan Fokus. – Kauppakeskusten johto suhtautuu toimintaan positiivisesti; toivoo yhteistyötä ja antaa jopa ehdotuksia toiminnan kehittämiseen. Myös suurin osa kyselyyn vastanneista asiakkaista katsoi, että kirkon tila sopii kauppakeskukseen, Tsokkinen kertoo.

– Varmaan keskeisin haaste on miettiä, mitä varten kauppakeskuksessa ollaan ja kenelle toiminta on erityisesti suunnattu. Hyviä lisäkysymyksiä ovat, ketkä toimintaa tekevät ja millä resursseilla, ja miten pidetään huolta siitä, ettei into lopahda, Tsokkinen pohtii.

Onko rakkaus syntiä? Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja, kirkolliskokousedustaja Hanna Mithiku, joka itse kuuluu seksuaalivä-

Vantaa Kesä–heinäkuu 2019

181

JOS KASTEISSA on palattu normaaliin, niin vihkimisten suhteen tilanne on toinen – erityisesti kirkollisten vihkimisten. Vihkimisten määrä on kaiken kaikkiaan laskenut viimevuotiseen verrattuna, esimerkiksi Helsingissä 18,6 prosenttia. Siviilivihkimisiä selvästi suurempi muutos on tapahtunut kirkollisissa vihkimisissä kaikkialla pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi Vantaalla ja Kauniaisissa enemmistö alkuvuonna vihityistä kirkon jäsenistä valitsi viime vuonna kirkkohäät. Tänä vuonna suunta kääntyi: yhä useampi kirkon jäsen vihittiin maistraatissa. Voi olla, että seurakuntien hääyötapahtumat hieman korjaavat tilannetta, ja avioliiton siunauksia saattaa olla syksyllä, vaikka vielä niitä on ollut vähän. Syitä kirkkohäiden kartteluun voi olla monia. Moni ajattelee, että kirkkohäät ovat suuret häät ja maistraatissa riittää pienempi joukko. Todellisuudessa pappi ja pari todistajaa riittää, ja papin saa minne vain. Voi myös olla, että ne isot häät pidetään myöhemmin. – Niistä pareista, joiden kanssa itse olen jutellut, muutama perui häät, koska he haluavat järjestää isot kirkkohäät. Sellaiset, joihin voivat kutsua niin mummit, kummit kuin kaikki omat kaverit. Toki voisi toimia myös niin, että pidetään häät kirkossa pienemmällä väellä, ja järjestetään isot juhlat myöhemmin, vinkkaa Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pappi Maija Kuoppala. ■

Kesä–heinäkuu 2020

232

Espoo Kesä–heinäkuu 2019

266

Kesä–heinäkuu 2020

266

Kesä–heinäkuu 2019

Kastettujen määrät kaupunkikohtaisesti Lähteet: seurakuntien tilastot

hemmistöön, pyysi kirkolliskokouksen täysistunnossa piispoja vastaamaan kahteen kysymykseen: saako kirkossa edelleen opettaa, että homoseksuaalinen rakkaus on ”synti ja Jumalan luomistyötä rikkova voima” ja pitääkö sellaista pappia rangaista, joka vihkii samaa sukupuolta olevia pareja. Espoon piispa Kaisamari Hintikka totesi, että samaa sukupuolta olevien parien rakkauden leimaaminen synniksi rikkoo sekä Kristuksen ruumiin ykseyttä että Jumalan luomistyötä vastaan. Espoon hiippakunnas-

Helsinki

411

Kesä–heinäkuu 2020

518

sa ei ole tilaa tämänkaltaiselle opetukselle, Hintikka sanoi. Helsingin piispa Teemu Laajasalo totesi jo aiemmin tiedotteessa, että hänen hiippakuntansa papit saavat vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja ilman pelkoa seuraamuksista. Laajasalon mukaan ”homoseksuaalisuus ei ole synti, sairaus tai häpeä, homojen syrjiminen sen sijaan on”. Arkkipiispa Tapio Luoma ja Porvoon piispa Bo-Göran Åstrand kertoivat kannattavansa sitä, että kirkon sisällä mahdollistetaan samaa sukupuolta ole-

vien vihkiminen. Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala vastasi Mithikulle, ettei tämän rakkaus ole synti, väärin eikä luomistyötä tuhoava voima. Muut piispat eivät vastanneet kysymykseen.

Syksyllä valitaan kirkkoherroja Pitäjänmäen ja Munkkiniemen seurakuntiin valitaan tänä vuonna uudet kirkkoherrat. Pitäjänmäen kirkkoherra valitaan välittömillä vaaleilla, joissa kaik-

ki seurakunnan jäsenet voivat äänestää. Nykyinen kirkkoherra Arto Antturi siirtyy syyskuussa Medialähetys Sanansaattajien toiminnanjohtajaksi. Hakuaika kirkkoherraksi päättyy 11. syyskuuta. Munkkiniemen seurakuntaneuvosto on pyytänyt Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulilta välillistä vaalia eli sitä, että seurakuntaneuvosto valitsisi kirkkoherran. Kapituli ei ole vielä tehnyt asiasta päätöstä. Nykyinen kirkkoherra Leo Glad jää eläkkeelle ensi helmikuussa.

Maskeja jaossa vähävaraisille Helsingin kaupunki on aloittamassa kasvomaskien jakelun vähävaraisille yhteistyössä Helsingin seurakuntien ja järjestöjen kanssa. Seurakunnat jakavat kaupungin kustantamia maskeja haavoittuvimmassa asemassa oleville useammassa jakopaikassa muun toiminnan yhteydessä. Maskeja on jaossa rajallinen määrä/kävijä. Ajantasaista tietoa jakelupisteistä löytyy kaupungin ja Helsingin seurakuntien verkkosivuilta. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 14/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.8.–10.9.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto:Vespertie12 Avoinnatiklo10–13sekäpuhelimitse majatoklo10–13, p.0923403200,haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahdenkirkko,Vespertie12/ Kauppalankuja7 Avoinnama–peklo10–16,la–suklo 11–13,1.9.alkaenma–peklo9–17, laklo11–17,suklo9–17

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Kesäolohuone to 27.8. klo 10–14. Perhekerho klo 10–12, päivärukous klo 12, lounas klo 12–14, aik. 6 e, yli 3-v. 2 e, perhe 10 e. Käsityökerho ti 1.9. klo 17.30, Kivijalka. Aikuisten pelikerho la 5.9. klo 12, Kivijalka. Kesäillan musiikkia to 27.8. klo 18.30. Helisevät kielet – vanhaa musiikkia kahdella cembalolla, Päivi Vesalainen ja Laura Vihreäpuu. Vapaa pääsy. Vauhtia ja virsiä -ulkoilmakonsertti su 6.9. klo 12.30 kirkonmäellä. Jukka Perko, saksofoni, Miikka Lehtoaho, piano. Vapaa pääsy. Iltamusiikkia to 10.9. Maria ja Matti Turunen, laulu, Armaan Mador, piano. Vapaa pääsy. Perjantaikahvit kaupalla 11.9. klo 14–16 Pohjois-Haagan K-supermarketilla, Eliel Saarisen tie. Mukana Mari Silin.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 14/2020

taivaan välillä, musiikkia. Ohjaajana Sofia Honkanen.

LAPSILLE JA PERHEILLE Päiväkerhot ja esikoisvauvakerhot, tied. ulla.leivo@evl.fi. Muskarit, tied. hanna.autio@evl.fi. Vauvakirkko la 29.8. klo 15. Muroma-Nikunen, Autio. Perhekerho to 3.9. lähtien klo 10 yläsalissa. Iltaperhekerho ma 7.9. lähtien klo 17.30. Junnutönö alakouluikäisille ti ja pe klo 13–16. Tönöilta nuorille ti ja pe 18–21/22.

rakunnan lapset ja perheet IG: @haaganseurakunta, @haagantono, #haagansrk, #valaisetpimeän Twitter: @haagansrk Youtube: Haagan seurakunta

Kannelmäen seurakunta

Lähde-kuoro ma 31.8. klo 18. Tied. hannakaisa.nyronen@gmail.com. Psalmilaulajat ke 3.9. klo 18. Tied. olli.monttinen@evl.fi.

Virasto:p.0923403800, ma–peklo9–14, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäenkirkko,Vanhaistentie6 Malminkartanonkappeli, Vellikellonpolku8 Seuraa somessa: FB-sivut:Kannelmäenseurakunta, Kannelmäenseurakunnanlapsetja perheet IG:@kannelmakisrk,@kantsunurkka

RUKOUS- JA RAAMATTUPIIRIT

JUMALANPALVELUKSET

KUOROT

Esirukouspiiri ke klo 10.

SEURAA SOMESSA FB: haaganseurakunta, haaganseu-

Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Lohirannan riparin konfirmaatiomessu su 6.9. klo 10.

TOIMINTA Syksyn viikkotoiminnasta ja tapahtumista löydät tietoa verkkosivuiltamme ja 10.9. ilmestyvästä lehdestä. Lasten ja perheiden kerhoista voi lisäksi kysyä lapsityönohjaaja Marjo Visalta, p. 09 2340 3803. Aikuisten piireistä voi kysyä virastosta. Ajanvaraus diakoneille puhelimitse ja sähköpostitse. Työntekijät tavoitettavissa normaaliin tapaan puhelimitse ja sähköpostitse. Virasto palvelee arkisin puhelimitse ja sähköpostitse klo 9–14.

Munkkiniemen seurakunta Virasto:Raumantie3 Avoinnati,tojapeklo9–13, keklo14–17, p.0923405100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuorenkirkkoja seurakuntatalo,Raumantie3

VILLE PALONEN

Messu su 30.8. klo 10. Kolari, Kumpukallio, Mönttinen. Myös verkkolähetyksenä Haagan srk:n facebook-sivulla. Sunnuntai kirkonmäellä 6.9. klo 10–14. Messussa Nenonen, Paananen, Kumpukallio, Mönttinen, Psalmilaulajat, Heikki Sivonen, huilu. Heikki Nenosen 40-vuotissynttärit. Soppatykki, kirkkokahvit, diakoni tavattavissa, lapsille omaa ohjelmaa. Vauhtia ja virsiä -ulkoilmakonsertti klo 12.30–13.30. Jukka Perko, saksofoni, Miikka Lehtoaho, piano. Vapaa pääsy. Hygienia- ja turvamääräykset huomioidaan! Myös verkkolähetyksenä Haagan srk:n facebook-sivulla. Päivärukous to klo 12. Laudes ke 2.9. ja 9.9. klo 7.30–8. Silin. Ehtoolliskirkko ke 2.9. klo 15 palvelukeskus, Hopeatie 14. Silin, Mönttinen. Kontemplatiivinen rukous ja kristillinen meditaatio ke 9.9. klo 19–19.45.

Teematorstai 3.9. klo 13. Lounas (6 e) klo 12 alkaen. 3.9. Helander-koti, 10.9. Näyttelijän työstä, Marja Packalén. Hyvän mielen keidas to klo 15–16.30. Ateria 2 e. Pappi päivystää ma–su klo 9–21 p. 09 2340 3245. Diakonian ajanvarauspäivystys ma klo 10–12 p. 050 476 7710. Solmuja parisuhteessa -ryhmä syys-lokakuussa. Mukaan otetaan haastattelujen kautta neljä paria. Hinta 300 e/pari. Tied. ja ilm. 30.8. menn. heli.salo@evl.fi, p. 050 380 2352, sofia.honkanen@evl.fi, p.050 380 2356. Naisten kasvuryhmä syys-marraskuussa. Hinta 50 e. Tied. ja ilm. psykodraamaohjaaja sipilaheli@ gmail.com. Tulossa vapaaehtoisille koulutusta la 3.10. klo 10–13 sekä la 24.10. klo 10–14. Tied. pyry.paananen@ evl.fi. Taivaskanava-keskusteluryhmä alk. ti 15.9. klo 12.30–14 Tukiyhdistys Majakassa, Teuvo Pakkalan tie 1A. Pohdintaa asioista maan ja

Menokasvo

Poliittinen murha Bulevardilla Historian opiskelija Ilari Korpikoski, vedät opastettuja kävelykierroksia Hietaniemen hautausmaalla Helsingin kävelyfestivaalilla syyskuun alussa. Mikä on kierrosten teema? – Suomalaisuuden herättäjät, aktivistit ja poliittiset toimijat 1800- ja 1900-luvuilla. Miten olet tutustunut hautausmaahan? – Olin täällä kesätöissä hautausmaatyöntekijänä. Kun pääsin opiskelemaan historiaa Helsingin yliopistoon, pomoni pyysi minua pitämään esittelykierroksen työporukalle. Siitä tuli aika suosittu mutta myös pitkä, kolmituntinen. Viime kesänä vedin opaskierroksen Helsinki Walksin kautta. Karsimme sen yhdessä puolitoistatuntiseksi. Keistä vaikuttajista kerrot opaskierroksella? – Heitä ovat esimerkiksi suomalaisia talonpoikia tutkinut senaattori Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen sekä venäläisten

– Kaikilla kävelykierrokseni henkilöillä on ollut oma kuvansa siitä, millainen Suomen pitäisi olla ja miten siihen päästään, sanoo Ilari Korpikoski.

sortokaudella poliittisen murhan tehnyt Lennart Hohenthal, moni presidenttimme sekä ministeri Väinö Tanner ja poliitikko, näytelmäkirjailija Hella Wuolijoki. Käymme myös marsalkka Mannerheimin ja hänen sisarensa Eva Mannerheimin haudalla. Kuinka hyvin pitää tuntea Suomen historiaa pysyäkseen kärryillä tällä kierroksella?

– Ei tarvita ihmeempää tuntemusta. Minun tehtäväni on selittää lyhyesti nämä historian kuviot. EIRA SERKKOLA www.helsinginkavelyfestivaali.fi 31.8.–13.9.Kymmenittäinerilaisiaopastettujakävelykierroksia,yksinHietaniemen hautausmaalla18kertaa,teemoinamm. Taiteilijakukkulajaenkelit.Liput12e. IlariKorpikoskenkävelykierroksetke2.9. jama7.9.klo17,la5.9.jasu13.9.klo15.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.8.–10.9.

JUMALANPALVELUKSET Messut sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Su 30.8. Huikon riparin konfirmaatiomessu. Hartikainen, Lamminen. Su 6.9. Frilander, Valtonen. Levollisuuden messu la 5.9. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Frilander, Valtonen. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja. Saarnan tilalla on mietiskelyhiljaisuus. Verkoston messut su klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Messuun on ennakkoilmoittautuminen, 100 ensimmäistä pääsee mukaan. Ilmoittautuminen ja messu verkossa www.verkosto.net.

TAPAHTUMIA Ilta tulilla. Nuotiotunnelmaa Munkkivuoren kirkon pihalla to 27.8. klo 18–20. Omat paistettavat mukaan. Nuortenillat keskiviikkoisin 2.9. alkaen klo 18 Munkkivuoren Karikerhotilassa. Hetu Saarisen eläkejuhla Munkkiniemen kirkolla la 5.9. klo 13–16. Munkkivuoren kirkko auki ti ja to klo 10.30–13.30. Kirkkokuoron alkamisesta tiedotetaan myöhemmin.

LAPSILLE JA PERHEILLE Ensilapsikerho ensimmäistä kertaa vanhemmaksi tulleille tai esikoista odottaville Munkkiniemen kirkolla maanantaisin klo 15–16.30. Avoin päiväkerho kaiken ikäisille lapsille aikuisen seurassa Munkkiniemen kirkolla maanantaisin klo 9.30–11.30 ja torstaisin klo 15–16.30. Luontopäiväkerho yli 2-vuotiaille Munkkiniemen kirkolla ti, ke, to klo 9–12. Kerhossa leikitään, lauletaan, tutustutaan Raamatun kertomuksiin ja tehdään retkiä lähiluontoon. Kerhoon on ennakkoilmoittautuminen. Vapaita paikkoja voi kysyä rauna.mannermaa@evl.fi. Juttuhetki vanhemmille Leenan kanssa Munkkiniemen kirkolla torstaisin 3.9.–19.11. klo 9–12. Varaa aika ja tule juttelemaan perhe-elämän iloista ja haasteista: leena. eronen@evl.fi. Perhemuskari ke 9.9., 23.9. ja 7.10. klo 17–17.30 Munkkivuoren kirkossa. Mukaan mahtuu max. 10 perhettä. Vietetään yhdessä mukava puolituntinen, jossa lauletaan sekä lasten hengellisiä lauluja että muita lastenlauluja, soitetaan, leikitään ja liikutaan musiikin mukaan. Vetäjinä kanttori Minna Lamminen ja lastenohjaaja Leena Eronen. Ilmoittautumiset pe 4.9. mennessä minna.lamminen@evl.fi tai p. 050 411 9161. Huomioimme toiminnassamme koronavirusepidemian: käytämme

TOM JOHANSSON

Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6 Olemme myös Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa!

turvavarusteita, huolehdimme turvaväleistä ja mahdollisuuksien mukaan kerhot kokoontuvat ulkona.

Pitäjänmäen seurakunta Seurakuntatoimisto: Turkismiehenkuja 4 Avoinna 1.9. alkaen ti ja pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4. Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14 Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu ja kirkkoherran lähtöjuhla su 30.8. klo 10. Maika Vuori, Arto Antturi, lähtösaarna, Pia Saarela, Olga Nurminen, Juha Auvinen, avustajat, Kylli Ahola, piano ja urut, Mária Záborszky, sopraano, Anna Záborszky-Teppo, sello, Katariina Záborszky, viulu. Konfirmaatiomessu su 6.9. klo 10. Erika Herala, Maika Vuori, Jukka Vanne, Vili Itäpelto.

TAPAHTUMIA Diakonit tavattavissa torstaisin klo 14–16 Kauppakeskus Ristikon asukastilassa. Perheiden kesäpiha pe 28.8. klo 10–12 kirkon yläpihalla. Alkuun yhteinen ohjelmahetki. Monenlaista kesäpuuhaa. Omia eväitä varten mikro, pöydät ja syöttötuolit käytössä. Avoin perhekerho alle kouluikäisille vanhempineen tai hoitajineen maanantaisin alkaen 31.8. klo 9.30–11.30 kirkolla. Lisäksi Kauppakeskus Ristikossa tiistaisin 1.9. alkaen klo 14–16 ja perjantaisin klo 10–12. Hartaus- ja laululeikkihetki, askartelua ja vaihtuvaa ohjelmaa toiveiden pohjalta. Maksutonta lastenhoitoapua kotiin tiistaisin ja torstaisin. Ajanvaraus maanantaisin klo 13–16 Sari Lippojoelta, p. 09 2340 5643. Yhteisöruokailu tiistaisin klo 11.30 kirkolla. Hinta aikuisilta ja yli 12-vuotiailta 2 e ja 7–12-vuotiailta 1 e. Hinta sisältää lounasannoksen ja leivän. Päivärukous ja leivänjako tiistaisin klo 12 kirkolla. Lähetyspiiri parillisen viikon keskiviikkoisin Pajamäessä alk. 2.9. klo 14. Hartaus, kahvit, lauluja ja keskusteluja lähetystyön ajankohtaisista aiheista. Mukana vierailijoita lähetysjärjestöistä. Raamattupiiri parittoman viikon maanantaisin kirkolla alk. 7.9. klo

kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 aamumessu Vanhassa kirkossa, klo 19 Agricolamessu 2.9. alk. Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA

Kirkko mukana Pride-viikolla Poimintoja seurakuntien ohjelmasta Helsinki Pride -tapahtumassa. Ma 7.9. klo 17 Vertaistukitapaaminen sukupuoleltaan moninaisille ja sukupuoltaan pohtiville nuorille Alppilan kirkon yläkerrassa, Kotkankatu 2. Pe 11.9. klo 15.30 Haasteita suvun kanssa. Keskustelua johdattelevat pastori Late Mäntylä ja paripsykoterapeutti Terhi Väisänen. Kokoushuone Silvennoinen, Seurakuntien talo, Kolmas linja 22b, 4.krs. Pe 11.9. klo 18 Sateenkaarimessu Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Saarna: Sami Suhonen. La 12.9. klo 10.30 Pride-hartaus Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Su 13.9. klo 12–18 Hiljainen hartauspolku sateenkaaren väreissä Kallion Karhupuistossa. Su 13.9. klo 17 Syrjinnästä vapaat Siionin virsien sateenkaariseurat Herättäjä-Yhdistyksen seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, 2. krs.

18.30 Jukka Tuomisen johdolla.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, avoinna päivittäin klo 9–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23

Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa somessa: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo.

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, lähetetään suorana YouTubessa ja seurakunnan Facebookissa, klo 10 Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, Tuomasmessu klo 18 (1.9. alkaen) Mikael Agricolan

Tarkista verkkosivulta Jos tapahtumia perutaan koronan vuoksi, siitä ilmoitetaan verkkosivuilla.

Luottamuksen messu su 30.8. klo 12 Hyvän toivon kappelissa. Messu Taizé-hengessä. Vapaaehtoisten ilta ma 31.8. klo 17 Hyvän toivon kappelissa. Suunnitellaan yhdessä porukalla yhteisöruokailun turvallista toteuttamista ja kappelin aukioloa. Messu ja Herättäjä-Yhdistyksen kirkkopyhä su 6.9. klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Saarna Veli-Matti Hynninen. Kirkkokahvit Kryptassa ja seurat kirkkosalissa. Krito-viikonloppu Suomenlinnan kirkolla 12.–13.9. klo 10–16. Pienryhmästä tukea omien kipukohtiesi kanssa työskentelemiseen. Osall. edellyttää sitoutumista koko prosessin ajaksi. Hinta 10 e, sis. ohj., materiaali, lounas ja kahvi. Tilaa 10 hlölle. Ilm. 2.9. menn. Ahoselle, p. 09 2340 6201. Kirkkoherranvirasto palvelee toistaiseksi puhelimitse ja sähköpostitse, yhteystiedot yllä. Pappi on tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annankatu 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

LAPSILLE JA PERHEILLE Perhekerho maanantaisin klo 9.30 Hyvän toivon kappelissa, tiistaisin klo 9.30 Hyvän toivon kappelissa, torstaisin klo 15 Meritullin seurakuntatalolla, perjantaisin klo 9.30 Mikael Agricolan kirkolla. Esikoisvauvakerho tiistaisin klo 13 Hyvän toivon kappelissa. Yksinhuoltajien olohuone ti 1.9. klo 17 Hyvän toivon kappelissa. Järj. yhteistyössä Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry:n kanssa. Perhekahvila perjantaisin klo 10 Katajanokan seurakuntakodilla. Isiryhmästä vertaistukea. Keskustellaan ja jaetaan kokemuksia isyydestä Hyvän toivon kappelissa keskiviikkoisin 16.9., 30.9., 7.10., 28.10., 18.11., 2.12. klo 17–18.30. Maksuton, edellyttää ilmoittautumista. Mukaan enint. 10 hlöä. Ilm. 9.9. menn. vetäjälle juhana.kuusniemi@evl.fi tai p. 050 575 9553.

KOULULAISILLE Koululaisten olkkari tiistaisin klo 14 Suomenlinnan kirkon kryptassa. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 14/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.8.–10.9.

Avoin iltapäivätoiminta kouluikäisille, jossa leivotaan, askarrellaan ja tehdään yhdessä. Kuorokerho Vanhan kirkon Varpuset keskiviikkoisin klo 14.30 Vanhassa kirkossa. 6–12-vuotiaiden kuorokerhossa lauletaan, leikitään ja muutenkin musisoidaan. Ohjaa kouluikäisten pappi Yke ja nuorisotyönohjaaja Nana. Ilm. nana. honkasalo@evl.fi. Isojen olkkari torstaisin klo 16.30 Suomenlinnan kirkon kryptassa. Avoin iltapäivätoiminta 6.–9.-luokkalaisille, jossa mm. leivotaan ja ollaan yhdessä.

rukoushetki ma 7.9. alk. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Avoin meditaatio to 10.9. alk. klo 17 Hyvän toivon kappelissa. Hiljaisuudesta voimaa elämään ja apua stressiin. Ohj. Elsa Sihvola.

RAAMATTUPIIRIT Avoin Raamattupiiri to 3.9. alk. klo 16.30 Vanhan kirkon kryptassa. Raamattupiiri ma 7.9. alk. klo 14 Bulevardin pihasalissa, Bulevardi 16B sisäpihalla. Aiheena Toivo Raamatussa. Miesten raamattupiiri ma 7.9. alk.

eikä su) klo 11–17. Tarjolla kahvia, leivonnaisia, keittolounas, pikaarpajaiset ja pieni lähetysnäyttely. Tuotto SAT7 farsinkieliseen medialähetystyöhön Sanansaattajien kautta. Lisät. ja kahvitusvuorovaraukset natasha.vaalgamaa@evl.fi, p.050 383 5513. Yhteisöruokailu ma 7.9. alk. klo 17–18.30 Hyvän toivon kappelissa. Kasviskeittoateria 1 e aikuiset, alaikäiset maksutta. Tarjolla hävikkileipää. Koronan takia osallistujamäärä rajattu ja toimintaa erikoisjärjestelyin. FREEIMAGES

KOHTAAMISPAIKKOJA Puhutaan suomea -keskusteluryhmä, Let´s speak Finnish discussion group maanantaisin klo 16. Avoin, matalankynnyksen ilmainen keskusteluryhmä kaikille suomen kieltä opiskeleville, jotka osaavat jo suomen kielen alkeet hyvin. Myös natiivipuhujat tervetulleita mukaan. Tapaamiset Helsingin keskustan kahviloissa, lisät. Natasha Vaalgamaa p. 050 383 5513. Kappelikahvila tiistaisin klo 14 Hyvän toivon kappelissa. Avoin olohuone ja kohtaamispaikka tuttujen tapaamiselle. Diakoniatyöntekijä myös paikalla. Hartaus, kahvittelua ja mahdollista muuta ohjelmaa. Kaikille avoimet keskiviikkokahvit klo 14 Suomenlinnan kirkon kryptassa. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan kuulumisia kahvikupin äärelle. Annankulman olohuone avaa ovensa to 10.9. Avoinna syyskuussa to klo 11–12 ja 13–14 ja pe klo 9–10 ja 11–12. Sisään voidaan ottaa 20 hlöä to klo 11 ja uudet 20 hlöä klo 13. Pe sisään otetaan 20 hlöä klo 9 ja uudet 20 hlöä klo 11. Välitauon aikana paikka siivotaan. Koronatilanteen takia Olohuoneen toimintaa järjestetään toistaiseksi poikkeusjärjestelyin. Olohuone avoinna ke 7.10. alk. klo 11–13. Mahdollisista rajoituksista ilmoitetaan myöhemmin lisää.

KESKUSTELU TILAISUUKSIA Seniorifoorumi keskiviikkoisin klo 13 Mikael Agricolan kirkossa. Ke 9.9. Seniorin terveyden kulmakivet, lääk.tri, professori Timo Strandberg. Ke 16.9. Apua univaikeuksiin, psykologi Soili Kajaste. Kirjallisuusilta kerran kuussa. Kauden aloitus ke 2.9. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Kirjana Kari Hotakainen: Jumalan sana, alustaa Raila Leppäkoski. Teetä klo 17.30.

RUKOUSTA JA HILJENTYMISTÄ Päivärukous ma, ti ja pe klo 12 Tuomiokirkossa. Ekumeeninen aamurukous to 3.9. alk. klo 8.30 Tuomiokirkon kappelissa, aamukahvit alasalissa. Ekumeeninen luottamuksen

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 14/2020

Tutustu itseesi! Enneagrammi on vanha itsetuntemustyökalu. Kurssilla tutustutaan kaikkiin yhdeksään persoonallisuustyyppiin ja pyritään löytämään oma niiden joukosta. Tiedon ja dialogin myötä opimme ymmärtämään omaa ja toisten käyttäytymistä paremmin. Keskiviikkoisin 2.–30.9. klo 17.30 Seurakuntien talo, Kolmas linja 22b. Ohjaajana Johanna Linner Matikka. Lisätiedot: hiljainentila.fi

klo 18 Bulevardin kerhohuoneessa, Bulevardi 16B sisäpihalla.

MUSIIKKIA Päivämusiikkia tiistaisin klo 12 Vanhassa kirkossa. Vapaa pääsy. Urkuvartti keskiviikkoisin klo 12 Tuomiokirkossa. Vapaa pääsy. Vanhankirkon kuoro harjoittelee ti 1.9. alk. klo 18–20 ja Vanhankirkon Laulupiiri to 3.9. alk. klo 14.30– 16 Bulevardin srk-salissa. Lisät. risto.pulkamo@evl.fi, p. 09 2340 6184.

LIIKUNTAA Avoimet ulkoliikuntaryhmät maanantaisin klo 9–9.45 ja klo 10–10.45 syyskuun ajan. Lähtö ja paluu Tuomiokirkon kryptan ovelta, Kirkkokatu 18. Kävelylenkki ja venyttelyä puistossa. Säänmukainen varustus ja vesipullo mukaan. Ei ennakkoilm. Lisät. Natasha Vaalgamaa, p. 050 383 55132.

KAHVIA JA RUOKAILUJA Lähetyksen tukiryhmä kahvittaa Kryptassa to 3.9.–to 10.9. (ei la

Diakoniaruokailu Mikael Agricolan kirkon kryptassa ti 22.9.–8.12. klo 12. Aterian hinta 1 e.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, Diakonian ajanvaraus ma, ti klo 9–10 ja to klo 12–13 p. 09-2340 3618 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ti–ke klo 12 päivärukous. Torstaina klo 12 päivämusiikki 25.6.–27.8.

Torstain klo 12 päivärukous jatkuu 3.9. alkaen. Pappi tavattavissa ti–to klo 15–17. Iltamessu maanantaisin klo 18. 7.9. Partti. Iltamessu tiistaisin klo 18. 1.9. ja 8.9. Viljamaa. Hiljaisen rukouslaulun messu keskiviikkoisin klo 18. 2.9. Partti ja Vuori, 9.9. Kotakorpi ja Vuori. Kivimessu torstaisin klo 18. 27.8. Partti, kanttori Niskala, 3.9. Enckell, kanttori Niskala, 10.9. Mattsson, kanttori Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 4.9. Hynninen. Messu sunnuntaisin klo 10. 30.8. Hurmerinta, kanttori Oksanen, 6.9. Kallion kirkon 108- vuotisjuhlamessu, Partti, kanttori Niskala. Alppilassa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 30.8. Hurmerinta, kanttori Oksanen, 6.9. Partti, kanttori Oksanen. Sateenkaarimessu la 29.8. klo 17. Jaakko Hyttinen. Kaikenikäisten messu ke 2.9. Enkelikirkko klo 17.45 Alppilan kirkon kappelissa. Poikkea samalla yhteisöruokailuun syömään kirkon ala-aulaan klo 17 alkaen. Kiinankielinen jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 13. Vironkielinen jumalanpalvelus kuukauden kolmas sunnuntai klo 11. Unkarinkielinen jumalanpalvelus kuukauden ensimmäinen sunnuntai klo 11. 6.9. alkaen.

TAPAHTUMIA Urkukesän päivämusiikit torstaisin klo 12 Kallion kirkossa. 27.8. Agnes Goerke. Vapaa pääsy. Konsertti to 10.9. klo 19.30 Kallion kirkossa. Sven Verner Olsen, urut. Bachin ja Widorin musiikkia. Konsertin pääteoksena on harvoin soitettu upea Widorin 8. urkusinfonia. Vapaa pääsy. Musikaalikonsertti su 13.9. klo 18 Kallion kirkon kappelisalissa. Elias Husgafvel, piano ja laulu. Vapaa pääsy. Sateenkaarimessukuoro Ääniset harjoittelee torstaisin Alppilan kirkon kappelissa klo 17–19. Kuoroa johtaa Kimmo Puunenä p. 040 590 0820. Tervetuloa mukaan laulamaan! Maahanmuuttaja-ilta la 29.8. klo 17–21 Alppilan kirkolla. Tervetuloa viettämään lauantai-iltaa Alppilan kirkolle pelailun, tutustumisen, iltapalan ja yhdessäolon merkeissä. Mahdollisuus pelata koripalloa ja lentopalloa ja käyttää kuntosalia ilmaiseksi. Jos haluat hikoilla, ota mukaan sisäpelikengät ja pyyhe. Lisätiedot maarit.vansanten@evl.fi tai p. 09 2340 2525. Muskarit klo 10 ja 10.30 Alppilan kirkolla tiistaisin 1.9.–15.12. Lapsi osallistuu muskariin yhdessä oman aikuisen kanssa. Lauletaan tuttuja

lastenlauluja ja opetellaan kivoja laululeikkejä ja viihdytään yhdessä. Muskareiden jälkeen perhekerho klo 13 asti. Kangaspuukerho Alppilan kirkolla tiistaisin 8.9., 13.10., 10.11. ja 8.12. klo 18. Uudet kutojat ovat tervetulleita. Kokoonnumme joka kuukauden toinen tiistai klo 18 Alppilan kirkon ala-aulassa kahvikupposen kera. Yht. Anne-Mari Liljaniemi p. 050 343 9590. Sururyhmä Alppilan kirkolla keskiviikkoisin 9.9., 16.9., 23.9. ja 30.9. klo 18. Ryhmää ohjaavat pappi Pauliina Lindfors ja diakoni Nina Klemmt. Ilm. Pauliina Lindfors p. 050 462 0987. Hiljaisen rukouslaulun jatkokurssi 15.9., 22.9., 29.9. ja 6.10. Enkelten gregoriaaniset klo 17.30–20 Diakonissalaitoksen kirkossa. Ohj. Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52 e. Ilmoittaudu kurssille kallio.srk@ evl.fi. Lähetyksen Raamattu- ja rukousryhmä tiistaisin klo 16.30–17.30 15.9. alkaen Kallion kirkon vihreässä salissa. Raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18 16.9. alkaen Helsingin Kristillisen Työväenyhdistyksen tiloissa, Torkkelinkatu 11. Vetäjänä Kari Kurka. Päivä Pokemonia la 19.9. klo 10–16 Uutelassa Vuosaaressa. Koko päivä Pokemonien metsästystä. Koko perhe voi tulla mukaan. Omat eväät, bussikortti (A–B) ja sään mukaiset varusteet. Kokoontuminen Ympyrätalon katoksessa olevan pallon luona klo 10. Sukkapiiri Punainen lanka ke 23.9. alkaen klo 17–20 Teatteri Kallion takahuoneessa. Tule kutomaan villavaatteita pienituloisille. Kokoonnumme joka toinen keskiviikko. Anna puikkojen heilua mukavassa seurassa. Tied. Nina Klemmt p. 09 2340 2624. Global Action. Tasausmessu-yhteisön Global Action -ryhmän syksyn toiminta keskittyy Suomen Lähetysseuran Nepalin hankkeen ”Vuoristoyhteisöjen naiset kehityksen moottoreina” ympärille. Ryhmässä perehdytään hankkeeseen liittyviin teemoihin ja kerätään sille varoja yhdessä liikkuen, ruokaa laittaen ja leipoen sekä käsitöitä tehden. Kokoontumisajat sovitaan yhdessä joustavasti. Tervetuloa ideoimaan ja toteuttamaan toimintaa – tekemään yhdessä hyvää! Tied. eevaliisa.hurmerinta@evl.fi, p. 050 380 3267.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Heikkiläntie 7, kerros 4 Avoinna ma–pe klo 9–12, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoitteet:

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.8.–10.9.

JUMALANPALVELUKSET Messu Myllykalliolla su 30.8. Heusala. Opastus kirkon pihalta. Seurat Heikkiläntien väistötilassa ke 2.9. klo 19. Puhujina Veli-Matti Hynninen ja Tiia Orpana, sekä Annette Markkunen. Väistötilan käyttöönsiunausmessu su 6.9. klo 11. Rintamäki, Kiviniemi, Viljamaa. Viikkomessu ke 9.9. klo 19. Hannula, Valojärvi.

TAPAHTUMIA Väistötilan avoimet ovet lauantaina 5.9. klo 10–14. Tervetuloa tutustumaan seurakunnan uuteen tilaan!

LAPSIPERHEILLE Pyhäkoulu sunnuntaisin messun yhteydessä klo 11–12 jaksolla 6.9.–29.11. Pyhäkoulu sopii kaiken ikäisille lapsille. Pienimmillä on hyvä olla vanhempi mukana. Pyhäkoulussa tutustutaan Raamatun kertomuksiin, lauletaan, jutel-

Aino-kanttorin muskari keskiviikkoisin 16.9. alkaen klo 10 väistötilassa. Aurinkokuoro maanantaisin 21.9. alkaen klo 15–15.45 väistötilassa. 6-vuotiaille ja alakouluikäisille. Johtaa Aino Valojärvi. Nuorten aikuisten Saarikuoro keskiviikkoisin 16.9. alkaen klo 17.45–18.30 väistötilassa. Johtaa Aino Valojärvi.

Kerhot alkavat Paavalinkirkolla. Vielä ehtii ilmoittautua! Tiedustelut tuija.heinonen@evl.fi. Tosikkokerho toisen lapsen saaneiden äideille alkaen ma 31.8. klo 10–11.30. Vesakkokerho 2,5–5-vuotiaille alkaen ma 31.8. klo 10–11.30. Sylivauvat ensimmäisen lapsen saaneille ti klo 10–11.30. Odottavat äidit alkaen to 3.9. klo 17–18.30.

AIKUISILLE

NUORILLE

Käsityöpiiri parillisten viikkojen maanantaisin 28.9. alkaen klo 13–14.30 osoitteessa Heikkiläntie 7, 4. krs. Tervetuloa tekemään yhdessä käsitöitä! Into tekemiseen on taitoa tärkeämpää. Ota mukaan omat kutomisvälineet tai tule oleskelemaan muuten vaan. Kahvitarjoilu. Torstaipiiri parittomien viikkojen torstaisin alkaen 10.9. klo 13–14.30. Syyskausi alkaa ulkoilun merkeissä, lähtö Heikkiläntien väistötilasta. Ohjelmassa mm. keskustelua eri teemoista, jumppaa ja retkiä. Kahvitarjoilu. Ohjaajina Kyllikki Tikkanen ja diakoniatyön työntekijä Niina Marjanen.

Nuorten toiminta on tarkoitettu 7-luokkalaisille ja sitä vanhemmille nuorille. Nuorten Talon syyskausi alkaa ma 31.8. osoitteessa Toinen linja 8. Talo on auki arkipäivisin klo 16–21. Siellä on nuorten lisäksi nuorisotyöntekijöitä eri seurakunnista. Tule kahville ja tuo kaverit mukanasi! Seuraa myös @talolle.fi-instatiliä, josta löydät ajantasaisimman tiedon kaikesta, mitä Talolla tapahtuu. Syysstartti ma 7.9. Paavalinkirkossa. Klo 17.30 yhteiset messuvalmistelut, klo 18.15 nuortenmessu. Messun jälkeen jatkot alasalissa. Tervetuloa tutustumaan yksin tai yhdessä kaverin kanssa. Lisätietoja: nuorisotyönohjaaja Ann-Marie Ahlsten, p. 050 375 8604, annmarie.ahlsten@evl.fi.

KUOROT

Tarkista verkkosivulta Jos tapahtumia perutaan koronan vuoksi, siitä ilmoitetaan verkkosivuilla.

laan, askarrellaan ja tutustutaan kotikirkon jumalanpalveluselämään. Pikkukirkot pidetään väistötilassa perjantaisin 25.9., 23.10. ja 27.11. klo 9.30–9.45. Pikkukirkot ovat lasten omia kirkkohetkiä, joissa kirkkovuosi tulee tutuksi, laulamme lasten virsiä ja tutustumme kotikirkkoon. Mukana ovat lastenohjaajia, pappi ja kanttori. Kysy lisää: annette.markkunen@evl.fi. Avoin perhekerho 7.9. alkaen ma, ti ja pe klo 9–11 väistötilassa. Kohtaamispaikka lapsille ja vanhemmille tai hoitajille kahvikupposen ääressä. Metsäkerho yli 2-vuotiaille lapsille ma–pe klo 9–11 alkaen 7.9. Kerhossa ulkoillaan, leikitään, lauletaan ja syödään omat pienet eväät. Lähtö Heikkiläntie 7 pääovien edestä. Kotikäynnit lapsiperheisiin ti–to klo 9–11 alkaen 8.9. Lastenohjaajan voi soittaa lastenhoitoavuksi kotiin, soittoaika ma klo 9–16 numeroon 050 380 3514. Iltalastenhoitoa yli 2-vuotiaille lapsille keskiviikkoisin klo 17.30– 19.30 alkaen 9.9. väistötilassa. Ilmoittautuminen tiistaisin klo 9–16 numeroon 050 380 3514.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Paavalin seurakunta Virasto ja Paavalinkirkko: Sammatintie 5 Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Muut osoitteet: Redin Silta, Hermannin rantatie 5 www.helsinginseurakunnat.fi/paavali

JUMALANPALVELUKSET Messu su 30.8. klo 10. Pastori Tuija Samila, kanttori Sanna-Maarit Hakkarainen. Puolen tunnin messu ke 2.9. klo 18. Kanttori Sanna-Maarit Hakkarainen. Messu su 6.9. klo 10. Pastori Tuuli Aitolehti, kanttori Sanna-Maarit Hakkarainen. Puolen tunnin messu ke 9.9. klo 18. Kanttori Sanna-Maarit Hakkarainen.

TAPAHTUMIA Kesäillan gregoriaaniset kaiut la 29.8. klo 19. Sibelius-Akatemian kuoro, joht. Jaan-Eik Tulve.

VEIKKO SOMERPURO

Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen aikainen väistötila Heikkiläntie 7, kerros 4 Larunkulma, Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2

SEURAA SOMESSA Facebook: @Paavalinseurakunta Instagram: paavalinseurakunta Twitter: @PaavaliSrk

Töölön seurakunta Pyhää vihapuhetta? Sisältääkö Raamattu vihapuhetta? Keskustelua raamatuntulkinnasta ja sananvapaudesta. Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Outi Lehtipuu luennoi Ajatteleva ihminen ja kirkon traditio -sarjassa to 3.9. kello 18 Mall of Triplan Fokuksessa (5. krs)

VAPAAEHTOISTOIMINTA Kokemus-somettaja! Uusi mahdollisuus vapaaehtoisille: ajatuksena on koota ryhmä ihmisiä, jotka haluavat elää mukana seurakunnan arkea ja juhlaa niin, että he kertovat näkemästään, kokemuksistaan ja ajatuksistaan Paavalin somekanavilla. Sinun ei tarvitse olla valmiiksi some- ja digitaitoinen. Sen sijaan kiinnostus ihmisiä ja ilmiöitä kohtaan on tarpeen! Ota yhteyttä tuuli.aitolehti@evl.fi.

MUUTA Elintarvikejakelu 8.9. alkaen ti klo 12. Omat kassit mukaan. Ystävyydenkahvila ti klo 13–14.30. Lempeää liikuntaa 8.9. alkaen ti klo 13.45–14.30. Maksuton. Kristillinen meditaatio Paavalinkirkon urkuparvella ke klo 17.10– 17.50 ajalla 2.9.–25.11. Sydämen hiljaiseen rukoukseen kuljettava meditaatio on eri uskontojen yhteistä viisautta. Meditaatio sisältää lyhyen virikepuheen ja yhteisen meditaation Risto Lehtisen ohjaamana. Lisätiedot Arja Rannanpää-Kortelainen p. 050 377 4024, arja.rannanpaa-kortelainen@evl.fi. Ryhmä on avoin, ei ilmoittautumista. Meditatiivinen tanssi Paavalinkirkon yläsalissa. 1. jakso ma 7.9.,14.9. ja 21.9. klo 17.15–18.15. Hinta 5 e/krt. Maksu käteisellä ohjaajalle. Ilmoittautuminen ohjaajalle, maks. 10 hlöä. Voit tulla tutustumaan myös

kertakäynnille. Ohjaajana tanssipedagogi, TM Tiina Sara-aho, p. 050 490 6014 tai saraaho@gmail.com. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846. Voit jättää myös soittopyynnön, niin olemme yhteydessä. Tavoitettavissa puhelimitse ja sähköpostilla sielunhoidollisissa ja taloudellisissa asioissa.

Virasto: Mechelininkatu 32 a B Avoinna 1.6.–30.8. ma klo 10–15 ja ke klo 13–17, pe suljettu Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, suljettu 1.6.–30.8., Puhelinpalvelu 09 2340 6300 ma–pe klo 10–15, ke klo 13–17, toolo.srk@evl.fi, Diakonia p. 09 2340 6318 Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET

Waste and Feast avautuu Malmilla Hävikkiruokaravintola Waste and Feast avautuu ma 24.8. klo 11 Malmin Varustamossa, Pekanraitti 16. Stadin ammattiopiston nuorten työpajojen työkokeilijat valmistavat ja tarjoilevat lounaan. Kannattaa tulla ajoissa, lounasta on tarjolla siihen asti kun ruokaa riittää. Hinta 3–9 e maksukyvyn mukaan.

Temppeliaukion kirkko Messu 30.8. klo 10. Lammila, Krans, Tiitu, Hersta. Perhemessu su 6.9. klo 10 sanoin, sävelin ja visualisoiden. Mukana Emilia, Sirpa, Satu, Hanna ja Leena. Messu sopii kaikenikäisille. Daily Prayer, short prayer in English at 12 noon on Monday, Tuesday, Thursday and Friday. Töölön kirkko Messu 30.8. klo 12. Kaleva, Valkama, Karjalainen. Pop-messu 6.9. klo 17. Meurman, Saari, Make Perttilä, Maija Lehtinen. Artistivieraana Vahtera. Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18. Meilahden kirkko Messu 30.8. klo 11. Kuusisto, Hietalahti, Loviisa Tuomisto. Slangimessu su 6.9. klo 11. Lammila, Ronimus, Karjalainen. Fokus Arki-illan ehtoollinen keskiviikkoisin klo 18.

TAPAHTUMIA Temppeliaukion kirkko on avoinna vierailijoille. Tarkista aukiolo temppeliaukionkirkko.fi. Aikuisten nuortenillat Kerhiksellä parittomien viikkojen to 27.8.–17.12. klo 18.30–21. Kuulumiskierros, illan KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 14/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.8.–10.9.

LAPSILLE JA PERHEILLE Koululaisten leivontakerho 7–12-vuotiaille ti 1.9.–3.11. klo 14–15.30. Ilmoittautuminen nettisivujemme kautta 21.8. Hinta 10 e. Perhekerho ti klo 10–11.30 Meilahden kirkolla, pe klo 10–11.45 Töölön kirkolla tai Kerhiksellä ja pe klo 10–11.30 Ruskeasuon Rastissa. Perjantain kerhojen jälkeen yhteinen lounas 3/1 e. Kerhot kokoontuvat 7.9.–11.12. Katso ajantasaiset tiedot nettisivultamme seurakuntatoolo.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 14/2020

Lähtöjuhla kirkkoherralle Pitäjämäen kirkkoherra Arto Antturi siirtyy syyskuun alussa Medialähetys Sanansaattajien toiminnanjohtajaksi. Antturin lähtöjuhla alkaa messulla. Kolehti kerätään Sanansaattajien kautta tukemaan Mikael Tunérin työtä tv-ohjaajana kristillisen televisioyhtiön SAT-7:n farsin- eli persiankielisellä osastolla. Tilaisuus jatkuu kahvittelulla messun jälkeen. Pitäjänmäen kirkko su 30.8. klo 10, Turkismiehenkuja 4.

Oma talous kuntoon Opi, miten saada rahat riittämään paremmin. Luvassa myös vinkkejä edullisen ruoanvalmistuksen raaka-aineisiin ja niiden ostamiseen. Kuulet, mitä kaikkea voi saada edullisemmin kierrätettynä, kilpailuttaen, lainaten tai vaihtaen. Neuvoja ylivelkaantumistilanteeseen. Ilmainen Sentinvenytyskurssi viitenä torstaina alkaen 3.9. sekä 19.11. klo 17 Pitäjänmäen kirkolla, Turkismiehenkuja 4. Opettajana KM Merja Korpisaari. Tarvittaessa kurssi järjestetään etänä.

SIRPA PÄIVINEN

keskusteluteeman käsittelyä, vapaata hengailua ja iltahartaus. Noudatamme turvallisen tilan periaatteita. Voimaannuttava Mindful Pilates -miniretriitti la 29.8. klo 10–13 Fokuksessa. Ilmoittautuminen nettisivujemme kautta. Hinta 20 e. Opastus suomeksi Temppeliaukion kirkolla alkaen 1.9. Noin 15 minuutin opastus kirkon arkkitehtuuriin ja historiaan arkisin klo 16. Mahdolliset poikkeukset temppeliaukionkirkko.fi. Osallistuminen vierailumaksulla 4 e, vapaa pääsy Töölön seurakunnan jäsenille. Death Cafe ti 1.9. klo 18 Fokuksessa. Kuolema tuli olohuoneisiimme. Keskustelua ja ajatusten vaihtoa kahvikupposen äärellä. Illan juontaa Tiina Merikanto. Järjestäjinä Diak, Terhokoti, Kirkkohallitus ja Töölön seurakunta. Downshiftaajat to 3.9.–26.11. klo 12–15 Töölön kirkon isossa neuvotteluhuoneessa. Ajatteleva ihminen ja kirkon traditio -luentosarja 3.9. klo 18 Fokuksessa. Sisältääkö Raamattu vihapuhetta? TT, dosentti Outi Lehtipuu. Meilahti-päivän yrittäjätapahtuma Meilahden kirkolla la 5.9. klo 11–14. Kaisa ja Kulkurit soittaa patiolla klo 11–13. Kirkon torni auki klo 12–14. Yhteislaulua. Alueen yrittäjätapahtuma Meilahden kirkon patiolla, Pihlajatie 16, ja Valpurinpuistossa, Valpurintie 6, missä vilttikirppiksen lisäksi mm. Meilahden vanhempainyhdistyksen grilli-kahvila sekä livemusiikkia. Kitaran ja ukulelen soiton opetusta ma 7.9.–14.12. klo 16–21 Temppeliaukion kirkon kerhotiloissa. Aloitus 7.9. klo 17. Tiedustelut Jari Leinonen p. 050 538 2251. Torilla tavataan! Töölön torilla toripappi tavattavissa ke klo 11–13. Kaisa ja Kulkurit musisoivat 9.9., slangihartaus 16.9. Äiti Teresa-piiri ma 7.9.–7.12. klo 13–15 Ruskeasuon Rastissa. Merimieskirkkopiiri ma 7.9.–30.11. klo 16.30 parittomina viikkoina Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa. Mindful Pilates -tiiviskurssi neljänä sunnuntaina 8.–20.9. klo 18–19 30 Fokuksessa. Hinta 50 e. Ilmoittautuminen nettisivujemme kautta.

la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA Iltahartaus perjantaisin klo 18. Keskusteluapua ja palveluohjausta on saatavilla ilman ajanvarausta ja kotikunnasta riippumatta joka päivä. Halutessasi voit myös varata ajan etukäteen soittamalla kappelin numeroon. Yhteistyössä Helsingin seurakuntayhtymä ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko poissa käytöstä. Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4 A

JUMALANPALVELUKSET Lasten kerhot Fokuksessa alkavat viikolla 37. Avoin muskari ja perhekerho ma klo 9.30–11.30. Vauvakerho ti klo 13.30. Kaiken ikäisille lapsille sopiva Iltaperhekerho ti klo 17–19. Yksinhuoltajien olohuone torstaisin parittomina viikkoina alkaen 10.9. klo 17 Fokuksessa. Lasten lauantai 12.9. klo 10–16 Fokuksessa. Monenlaista kivaa ohjelmaa lapsille ja koko perheelle, muskarihetket klo 10 ja 12.

RUOKAILUT JA KAHVILAT Rastin Kielikahvila ti 18.8.–15.12. klo 13–14.30 Ruskeasuon Rastissa. Pikkiksen Kielikahvila to 20.8– 3.12. klo 16–17.30 Pikku Huopalahden asukastalossa. Äijäkuppila ke 2.9.–2.12. klo 13–15 Ruskeasuon Rastissa. Yhteinen iltaruoka ke 9.9. alkaen klo 17 Fokuksessa. Hinta 3/1 e. Lähti lapasesta -neulekahvila ke 9.9. alkaen klo 13 Fokuksessa. Kohtaamisen kahvila to 10.9.– 10.12. klo 13–15 Ruskeasuon Rastissa.

RUKOUS- JA RAAMATTUPIIRIT Rukousetkot ke klo 17–18 Töölön kirkon pienessä neuvotteluhuoneessa. Open Doors to 27.8.–17.12. klo 17–19 parittomina viikkoina Töölön

kirkon Pärinäpirtissä. Raamattua kuunnellen pe 4.9.– 18.12. klo 17–18.30 Temppeliaukion kirkon takkahuoneessa. Helsingin Raamattukoulun luennot ti 8.9.–8.12. klo 13 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa.

KANSAINVÄLISYYS Hanna-ryhmä ti 18.8.–22.12. parillisina viikkoina klo 18–20 Töölön kirkon seurakuntasalissa. Helppi-ryhmä su klo 16–17.30 alkaen 23.8. Pikku Huopalahden nuorisotalolla. Monikulttuurinen Helppi-ryhmä tukee maahanmuuttajalapsia koululäksyjen tekemisessä. Kokoontuu sovitusti sunnuntaisin. Tied. Jukka Isokangas p. 050 303 3743. Kansainvälisen diakonian vapaaehtoisryhmä kokoontuu ti 1.9., 6.10., 3.11. ja 1.12. klo 17–19 Meilahden kirkolla. Lähetyspiiri ti 8.9.–8.12. klo 13.30– 15 Töölön kirkon seurakuntasalissa.

Kampin kappeli Simonkatu 7. Avoinna ma–pe klo 8–20,

Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10. 6.9. Gospelmessu. Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. 30.8. Virren voimaa -yhteislaulutilaisuus kirkkokahvilla. 6.9. Lähetyspyhä. Vieraina Upu ja Jan-Eerik Leppänen, Suomen Lähetysseura, Hong Kong. Hiljainen iltamessu keskiviikkoisin klo 17.30 Laiturissa 2.9. alkaen.

TAPAHTUMIA Kamarimusiikkikonsertti Kulosaaren kirkossa su 30.8. klo 18. Helmikvintet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kirjallisuuspiiri Laiturissa ti 1.9. klo 14. Kirjana Michelle Obaman Minun tarinani. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus Laiturissa ke 2.9. klo 14, kahvit alkaen 13.30. Kirsi Lemponen. Lasten ja perheiden oleiluilta Kulosaaren seurakuntasalissa to 3.9. klo 17–19. Peli-ilta! Askartele oma peli tai pelaile yhdessä toisten kanssa. Jenni Kallio ja Reetta Väisänen. Yhteinen iltahetki ja iltapala. Iltaruoka Myllypuron kirkolla torstaisin klo 16–17.40 alkaen 3.9. Aterian hinta 2 e, lapset 1 e. Ohessa lastenohjelmaa. Messuryhmä Myllypuron kirkolla su 6.9. klo 12 alkavan messun jälkeen. Messuryhmässä ideoidaan messuja ja sovitaan avustavista tehtävistä. Kirsi Lemponen.

Helsingin kaupunginorkesterin kamarimusiikkikonsertti Myllypuron kirkossa ma 7.9. klo 19. Vapaa pääsy.

LAPSET JA PERHEET Koululaisten liikunta- ja luontokerho Herttoniemessä tiistaisin klo 14.30–16. Tapaaminen Herttoniemen kirkon edessä. Perhemuskari Laivalahdenkaari 12:n kerhohuoneessa tiistaisin klo 17.30–19. Perhekerho Kulosaaren seurakuntatalolla torstaisin klo 9.30–11.30. Alkaen 3.9. Perhekerho Laiturissa torstaisin klo 13-15. Alkaen 3.9. Perhekerho KehoLataamon tiloissa, Hiihtomäentie 39 B, perjantaisin klo 9.30–11.30. Sählykerho Herttoniemenrannan koululla perjantaisin 1.–3.-luokkalaisille klo 14.15–15 ja 3.–6.-luokkalaisille klo 15–16. Alkaen 4.9. Myllypuron kirkolla: Perhekerho maanantaisin klo 9.30–11.30. Koululaisen liikunta- ja leikkikerho maanantaisin klo 13–15. Tapaaminen kirkon takana päiväkerhon ovella. Koululaisten bändikerho maanantaisin klo 15–16.30. Kansainvälinen perhekerho, International Familyclub keskiviikkoisin klo 10.30–12.30. Koululaisten teemakerho keskiviikkoisin klo 13–15. Katso vaihtuvat teemat netistä! Nuottiavaimet-lapsikuoro keskiviikkoisin klo 16–17. Perheiden urkumuskari keskiviikkoisin klo 16–17. Koululaisten välipalakerho perjantaisin klo 13–15.

MUSIIKKIRYHMÄT Kirkkokuorojen harjoitukset Myllypuron kirkolla keskiviikkoisin klo 18–19.30. Alkaen 2.9. Joht. kanttori Kirsi Lemponen. Kamarikuoro Oran harjoitukset Myllypuron kirkolla torstaisin klo 19–20.30 alkaen 3.9. Joht. Kirsi Lemponen.

AIKUISTEN PIIRIT JA KESKUSTELURYHMÄT Rukouspiiri Kulosaaren kirkolla torstaisin klo 10 kirkossa. Alkaen 3.9. Myllypuron kirkolla: Inkeri-kerho joka toinen ma klo 12. Parilliset viikot 14.9. alkaen. Oloneuvokset joka toinen ti klo 14. Parittomat viikot alkaen 8.9. Kohtaamispaikka eläkeläisille. Miesten raamattupiiri tiistaisin klo 18.30. Alkaen 15.9. Lähetyspiiri joka toinen ke klo 14. Parittomat viikot alkaen 9.9. Neulontakerho Töppöset torstaisin klo 12 alkaen 10.9. Torstaikerho eläkeläisille torstaisin klo 14 alkaen 10.9. Laiturissa:

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.8.–10.9.

ELÄKELÄISKAHVILAT Eläkeläisten torstaikahvila Kulosaaren seurakuntasalissa torstaisin klo 13–14.30 alkaen 3.9. Seniorisumpit Myllypuron kirkolla perjantaisin klo 13 alkaen 4.9.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Messu su 30.8. klo 11. Mia Iiskola, saarna, Jari Jakoleff, kanttori. Konfirmaatiomessu la 5.9. klo 11 ja 14. Lapin vaellusrippikoulu. Kati Vento, saarna, Tuula Stöckell, kanttori. Ehtoollishetki to 3.9. klo 13. Yhteiset kirkkokahvit. Messu su 6.9. klo 11. Tuomas Pitkänen, saarna, Jari Jakoleff, kanttori. Konfirmaatiomessu su 6.9. klo 14. Kesän cityrippikoulu. Mia Iiskola, saarna, Jari Jakoleff, kanttori. Iltaehtoollinen Östersundomin kirkossa sunnuntaisin klo 17. Syyskausi 16.8.–25.10. Kaikissa tilaisuuksissamme toimitaan turvamääräykset ja hygienia huomioiden.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Torstaitervehdys Facebook-sivuillamme torstaisin klo 13. Seurakunnan työntekijä johdattelee itselle tärkeän teeman äärelle: 27.8. Rikos ja rangaistus – synti ja sovitus, Tuomas Pitkänen. Käsityökerho maanantaisin 31.8. alkaen klo 9. Neulomme tossuja vauvoille, villasukkia vanhuksille sekä muuhun hyväntekeväisyyteen. Otamme vastaan myös lankalahjoituksia sukkien neulomista varten! Pienituloisten ruokailu maanantaisin 7.9. alkaen klo 11. Vapaaehtoisten valmistama lounas, voileivät ja jälkiruokakahvit sekä lahjoitusleipää kotiin viemisiksi. Lounaan hinta 1 e. Aluksi yhteinen hartaus. Ruokaa ja Raamattua tiistaisin 1.9. alkaen klo 17.30. Tänä syksynä ei

FREEIMAGES

Henkireikä -miesten ilta joka toinen ma klo 18. Parittomat viikot 7.9. alkaen. Laiturin raamattupiiri joka toinen ti klo 12. Parittomat viikot 8.9. alkaen. Taidepiiri keskiviikkoisin klo 14 alkaen 2.9. Työikäisten raamattupiiri joka toinen to klo 18.30. Parilliset viikot 3.9. alkaen.

Kristittyjen yhteisjuhla Kirkot pihalla on Helsingin ekumeenisen toimikunnan järjestämä perinteinen ekumeeninen tapahtuma. Helsinkiläiset seurakunnat ja yhteisöt järjestävät maailman ja luonnon puolesta rukoustapahtuman, jossa muistetaan myös koronatilanteen koskettamia ihmisiä ja yhteisöjä. Ohjelmassa mm. kristillisten kirkkojen ja seurakuntien yhteistä rukousta luomakunnan puolesta ja sadosta kiittämisen rukoushetki, kahvitarjoilua ja musiikkia. Tapahtuma järjestetään to 3.9. klo 17.30 Fredrikintorilla, Punavuorenkatu 2.

tarvitse huolehtia mitä perheelle ruuaksi, tai mitä kivaa illalla tehtäisiin. Tervetuloa ruokailemaan yhdessä. Ruokailun jälkeen on mahdollista jäädä tutkimaan ja keskustelemaan Raamatusta kirkkovuoden teeman mukaan. Raamattutyöskentely alkaa klo 18, kestää noin tunnin ja on suunniteltu kaikenikäisille sopivilla tavoilla. Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13. To 3.9. Ehtoollishetki ja yhteiset kirkkokahvit. To 10.9. Tuonentupa: Koronavirus ja koronakuolema, Marja Lehtinen. To 17.9. Koti, uskonto ja presidentti, alustaa Armi Määttä. Tuonentupa on keskustelukerho, jossa käsitellään avoimesti kuolemaa. Tuonentupa ei ole sururyhmä, vaan avoin keskustelufoorumi meitä jokaista koskettavasta asiasta. Omaishoitajien vertaistukiryhmä ma 7.9., 5.10., 2.11., ja 7.12. klo 10.30 Länsimäen kirkolla, Kerokuja 9, Vantaa. Kaarikerho inkerinsuomalaisille kerran kuussa maanantaisin klo 14.30: 7.9., 5.10., 2.11., 14.12. Mikaelin miehet -keskusteluryhmä kerran kuussa maanantaisin klo 18: 31.8., 5.10., 2.11. ja 7.12. Vapaata rupattelua ja Sanaa miesten kesken. Liveraamis Facebook-sivuilla joka toinen torstai 10.9. alkaen klo 18. Papit johdattelevat tulevan pyhän Raamatun teksteihin. Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan! Rukouspiiri perjantaisin 4.9. alkaen klo 10. Rukoilemme toinen toistemme ja yhteisten asioiden puolesta ja luemme Raamattua.

Kirjallisuuspiiri kerran kuussa maanantaisin klo 18 alkaen 31.8. Valitaan yhdessä kuukauden kirja. Voit tulla mukaan, vaikket olisi ehtinyt lukea. Tarinatupa-kirjoittajapiiri joka toinen keskiviikko klo 16 alkaen 2.9. Kirjoita itsellesi tärkeä kertomus, tarina, tee harjoituksia, keskustele ryhmässä, kehitä itseäsi kirjoittajana tai tarinan kertojana. Eläkejumpparit – liikuntaryhmä miehille torstaisin klo 10 alkaen 10.9. Helppoa ja tehokasta voimistelua musiikin tahdissa oman kunnon mukaan. Ei ennakkoilmoittautumista. Aloitamme ulkoliikunnalla. Alakouluikäisten harrastekerhot alkavat viikolla 36. Lisätied. ja ilm. nettisivuillamme. Nuorten toiminta löytyy IG:stä mikaelin_nuoret Seurakuntatoimisto palvelee toistaiseksi puhelimitse ja sähköpostitse: p. 09 2340 4800 ma–ti, to–pe klo 10–14 tai helsinginmikael. srk@evl.fi. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea. Päivystävä pappi seurakuntatoimistossa keskusteluja varten ma–ti ja to–pe klo 10–14, p. 09 2340 4802.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16.

Tarkista verkkosivulta Jos tapahtumia perutaan koronan vuoksi, siitä ilmoitetaan verkkosivuilla.

p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 30.8. klo 10. Roihuvuoren kirkko, Hannele Filppula, Timo Pekka Kaskinen, Anja Nurminen. LaLaLadys. Messu su 6.9. klo 10. Hannele Filppula, Timo Pekka Kaskinen, Emriikka Salonen. Iltamessu keskiviikkoisin klo 18. Laajasalon kirkossa: Messu su 30.8. klo 12, Laajasalon kirkko. Päivi Niva-Vilkko, Timo Kaskinen, Anja Nurminen. Arkkikirkko 2.9. klo 18. Roihuvuoren kirkko. Messu su 6.9. klo 12. Päivi NivaVilkko, Timo Pekka Kaskinen, Kari Laaksonen. Seeli Toivio, Laulu.

TAPAHTUMAT Laajasalon kirkon Aulakahvio on auki arkisin ma–pe klo 10–14. Kahviossa muistamme turvavälit ja pyrimme olemaan mahdollisimman paljon kirkon pihalla, terassilla. Keskiviikkoisin klo 10–11 ohjattua toimintaa myös lapsille (2.9. alkaen). Roihuvuoren kirkon kahvila Huili joka tiistai 11–14. Tule ottamaan kuppi kahvia hyvässä seurassa. Lumous – P.S.-duon konsertti su 6.9. klo 16 Laajasalon kirkossa. Sini Saarinen, piano, laulu, kitara Petri Kaasinen, kitara, laulu. Vapaa pääsy. Askartelumuskarit ti 1.9 klo 10–11.30 ja ma 7.9 10–11.30 Kruunuparkki 5, Koirasaarentie 48. Tervetuloa alueen asukkaat askartelemaan, laulamaan ja leikkimään yhdessä. Taiteen voima näyttely Laajasalon kirkon aulassa. Avoinna kirkon aukioloaikoina. Päivystävä pappi joka päivä klo 9–21 p. 09 2340 5702.

PIIRIT Laajasalon kirkolla: Aamurukous kirkkosalissa keskiviikkoisin 6.30–7.30, alkaen 2.9. 20. Lisätiedot Viljanen, p. 040 539 0055. SLS:n lähetyspiiri ke 23.9. klo 13. Tied. Kirsti Kosonen p. 040 508 6743. Naisten raamattupiiri parittomat keskiviikot alkaen ke 9.9. klo 18. Perheiden raamattupiiri parittomat perjantait alkaen 11.9. klo 18. Lectio Divina meditatiivinen raamattupiiri parittomat maanantait 14.9. klo 18. Miesten raamattupiiri parilliset tiistait klo 18. Kirjallisuuspiiri ke 16.9. 14.10. 18.11. ja 16.12. klo 18. Radiolähetyspiiri keskiviikkoisin 2.9. alkaen kello 13. Tied. Raimo

Vanninen p. 044 574 6790. Laajarannassa: Luova joukko torstaisin 24.9. alkaen klo 12–15. Tervetuloa niin entiset kuin uudetkin tekijät avoimin mielin luovan maalauksen/ piirtämisen pariin. Omat välineet mukaan. Roihuvuoren kirkolla: Lähetyksen iltapäivä joka toinen tiistai klo 12–13.30 alkaa 1.9. Iltapäivässä kuulumisia kirkoista eri puolilla maailmaa. Lisätiedot: Nurminen p. 050 409 3036. Rukouksen ja ylistyksen ilta joka toinen tiistai klo 18–20 Roihuvuoren kirkon kappelissa, alkaa 8.9. Yhteyshenkilö Sirkka Mykrä. Naiset Raamatun äärellä keskiviikkona 16.9. Kokoontuminen joka toinen viikko. Klo 16–16.30 kuulumisia teekupin äärellä, klo 16.30– 17.45 raamatunkohdan käsittelyä. Kysy lisää Marja Heimala-Pelkoselta p. 050 363 3900. Evästä elämään -raamatturyhmä aloittaa torstaina 24.9. klo 18–19.30. Kokoontumiset pääsääntöisesti torstaisin kahden viikon välein. Ryhmässä keskustellaan ennalta luetuista raamatunteksteistä luottamuksellisessa ja erilaisia näkemyksiä kunnioittavassa hengessä. Uusilta jäseniltä ennakkoilmoittautuminen. Tiedustelut Lauri Kopponen, p. 045 678 1357, lauri.kopponen@gmail.com. Puurokahvila Tervetuloa aamupuurolle 31.8. alkaen joka maanantai klo 10–11. Tammisalon kirkolla: Miesten raamattupiiri joka toinen maanantai klo 18, alkaa 21.9. Yhteyshenkilö Esa Vainio. Hiljaisuuden kirkko ti 15.9., 13.10., ja 10.11. klo 18. Taizé-lauluja, raamatunlukua, rukousta, hiljaisuutta ja ehtoollisen vietto. Lopuksi siirrymme seurakuntasaliin iltateelle.

KUOROT Lapsi- ja Nuorisokuoro Sonórus maanantaisin 31.8. alkaen klo 16–17, Roihuvuoren kirkko. Kuoro Kipinä 2–6-luokkalaisille maanantaisin 24.8. alkaen klo 15–16, Laajasalon kirkko.

VARHAISNUORILLE 31.8. ALKAEN Sählykerho. Katso lisätiedot laajaranta.fi Kokkikerho Laajarannassa maanantaisin klo 16–17.30 ja torstaisin klo 16.30–18. VarkkaTupa maanantaisin klo 14–16 Laajasalon kirkolla, tiistaisin klo 14–16 Tammisalon kirkolla. Kaakaoklubi keskiviikkoisin klo 15.30–17 Roihuvuoren kirkolla. Askartelukerho Graftis torstaisin klo 14–16 Tammisalon kirkolla.

LAPSILLE Päiväkerho ti ja to Laajasalon kirkolla klo 9–12 (2015–2017 syntyKIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 14/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.8.–10.9.

PIXABAY

neille). Muskariperhekerho Tammisalon kirkolla 3.9. alkaen torstaisin klo 9.30–11. Iltaperhekerho Roihuvuoren kirkolla klo 18–19.30 tiistaisin 20.10. alkaen. Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 13–14.30 23.9. alkaen. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: taini.nurmesviita@evl.fi

Vartiokylän seurakunta Virasto: Herttoniemen seurakuntatila Laiturissa, Hitsaajankatu 4, 00810 Helsinki. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14. p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3 www.helsinginseurakunnat.fi/vartiokylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa.  Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa.  Keskipäivän messu pe klo 12 Matteuksenkirkossa.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkko avoinna ark. klo 9–15. Neuleklubi ma klo 11.30 Vartiokylän kirkolla. Alkaa 7.9. Lasten ja perheiden kerhoja suunnitellaan syksyksi, seuraa ilmoituksia netissä ja FB:ssa! Puotilan kappeli avoinna to klo 13–19. Pyhiinvaellus la 5.9. klo 14 Puotilan kappelilta Östersundomin kirkolle. Matka n. 10 km, perheille sopiva matka on esim. Vartiovuorelle asti. Lisätietoja: kaisa.kariranta@evl.fi. Kirkot pihalla – ekumeeninen rukous maailman ja luonnon puolesta to 3.9. klo 17.30–19. Kahvia ja musiikkia. Fredrikintori, Punavuorenkatu 2. Pilkeporukka to klo 9 Itäkeskuksen palvelukeskuksessa, Voikukantie 6, alk. 3.9. Ryhmä päihteitä käyttäville tai niitä käyttäneille 60+ ihmisille. Maksuton aamiainen, mielekästä tekemistä ja yhdessä olemista. Perjantailenkki, kävelyseuraa perjantaisin. Lähtö klo 13 Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3. Kouluikäisten kerhot alkavat viikolla 36. Lisätietoja seurakunnan nettisivuilta. Kuorojen toiminnasta saat tietoa kanttoreilta. Itä-Sointu ja Cantus Novus: katri.vanhamaki@evl.fi, p. 09 2340 6440. Lapsikuoro Kristallit: hanna.kakkonen@evl.fi, p. 09 2340 6441. Sururyhmä läheisen ihmisen menettäneille Matteuksenkirkolla

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 14/2020

Kuolema olohuoneissamme Kevään aikana kuolema tuli tietoisuuteemme ennennäkemättömällä tavalla. Millaisia tunteita se sinussa herätti? Tule keskustelemaan ja jakamaan ajatuksiasi kahvikupposen äärellä. Aluksi asiantuntijapuheenvuoro. Death Cafe tiistaina 1.9. klo 18 Mall of Triplan Fokus-tila (5. krs). Illan juontaa Tiina Merikanto. Järjestäjät Diak, Terhokoti, Kirkkohallitus ja Töölön seurakunta.

viikottain alk. to 24.9. klo 18–19.30. Tied. ja ilm. Leena p. 09 2340 6450, leena.nygard@evl.fi tai Sari p. 09 2340 3354, sari.oikarinen@evl.fi. Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus: Merja Korhonen p. 09 2340 6451, merja.a.korhonen@evl.fi tai Leena Nygård p. 09 2340 6450, leena.nygard@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Colum bus, Vuotie 45 Merirastikappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 11, kirkko. 30.8. Antola, Vanhanen. Iltapäiväkirkko torstaisin klo 14, kirkko.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 4.9. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Pyhän tanssin iltapäivä Merirastikappelissa la 12.9. sekä Marielun-

dissa su 13.9. Musiikki ja liike kuljettavat osallistujat yhteisölliseen rukoushiljaisuuteen. Erityistä tanssitaitoa ei tarvita. Lisätiedot ja ilm. saraaho@gmail.com, p. 050 490 6014.

HENGELLISIÄ LÖYTÖRETKIÄ Hiljainen tila kirkossa to klo 18–20. Raamattumietiskelyä, rukoushiljaisuutta ja kuuntelevaa jakamista. Avoin keskusteluja raamattupiiri kirkolla to klo 18, alk. 24.9. Luemme Raamattua ja keskustelemme myös elämänkysymyksistä. Miesten keskustelupiiri Myrskylinnussa joka toinen to klo 18, alk. 24.9. Miestenpiiri kirkolla ti klo 18, alk. 15.9. Yhteistä raamatunlukua ja miehistä puhetta sen äärellä. Iltaruskopiiri Merirasti-kappelilla ma klo 13, alk. 7.9. Raamatun tutkistelua ja keskustelua, inkeriläisten kokoontuminen.

KOHTAAMISPAIKKOJA Yhteinen lounas kirkolla torstaisin klo 11, alk. 17.9. Lämmintä ruokaa ja lounasseuraa. Vapaaehtoinen ruokamaksu 2 e. Valon aamu maanantaisin Valossa klo 9–11, alk. 9.9. Rento ja avoin kohtaamispaikka kaikenikäisille, aamupala, vapaaehtoinen maksu. Iltapäiväpiiri ikäihmisille kirkolla joka toinen ma klo 12, alk. 7.9. Kahvia, seuraa ja ohjelmaa. Neulekerho kirkolla ke klo 18, alk. 16.9. Teemme lämpimiä lahjoja

kasteperheisiin ja vähäosaisille. Medialähetyspiiri Näppärät Myrskylinnussa klo 18 keskiviikkoina 16.9., 14.10. ja 11.11. Avoin ryhmä, jossa tehdään käsitöitä ja valmistellaan myyjäisiä medialähetystyön hyväksi. Askeleita Suomeen -opintopiiri Merirasti-kappelissa ti klo 14, alk. 15.9. Keskustelua suomeksi ja venäjäksi. Tule vapaaehtoiseksi! Meillä on mukavaa toimintaa, ja olet tervetullut myös itse tekemään ja toimimaan – aina saa ideoita myös uutta! Lisätiedot: p. 09 2340 6541, heidi.viita-virtanen@evl.fi.

MUSIIKIN ILOA Lauletaan yhdessä Valossa joka toinen ke klo 13, alk. 23.9. Ajankohtaisia virsiä, hengellisiä lauluja ja kansanlauluja Anja Hinkkasen johdolla. Kuorot. Lastenkuoro Katukappelissa to klo 16, alk. 3.9. Valon ääni Valossa to klo 18, alk. 10.9. Vuosaari-kuoro kirkolla to klo 17, alk. 3.9. Gaudium kirkolla ke klo 17.30, alk. 2.9. Uusi laulu Merirasti-kappelilla ke klo 18.30, alk. 9.9.

LAPSILLE JA PERHEILLE Iltaperhekerho ja kotiruokaa kirkolla joka toinen ti klo 16.30, alk. 1.9. Leikitään, syödään ja vietetään aikaa yhdessä. Vapaaehtoinen ruokamaksu. Perhekahvila Valossa pe klo 9.30, alk. 28.8. Yhdessäoloa, pientä ohjattua toimintaa ja aamupala, vapaaehtoinen maksu. Muskari on musiikin iloa lapsille! Ryhmät Marielundissa ti ja pe. Lisätietoa nettisivuilla. Vapaiden paikkojen tiedustelut p. 050 345 4550, paivi.lindberg@evl.fi. Päiväkerho 2–5-vuotiaille Valossa ma ja to klo 8.30–11.30. Vapaiden kerhopaikkojen tiedustelut p. 050 322 070, kirsi.satosalmi@evl.fi. Koululaisten iltapäiväkerho 1–2-luokkalaisille kirkolla ja Myrskylinnussa. Vapaiden paikkojen tiedustelut p. 050 322 070, kirsi. satosalmi@evl.fi.

JUNNUT JA NUORET Junnutoiminnassa tapahtuu syksyllä kivoja juttuja: kahvila, kerhoja, retkiä ja muuta. Lisää tietoa netissä. Junnukahvila maanantaisin Valossa klo 16–18. Nuortenkahvila tiistaisin Valossa klo 17–21. Nuorten aikuisten ilta retkeillen Vuosaaressa torstaisin klo 17–21, alk. 10.9.

MUUTA Seurakunnan toimisto palvelee puhelimitse 09 2340 6500 ja sähköpostilla vuosaari.srk@evl.fi. Avoinna ma, ti, to, pe 9–13, ke 14–17. Diakonian ajanvaraus puhelimitse 09 2340 6518 ma, ti, to 12–13, tai

sähköpostilla vuosaari.diakonia@ evl.fi. Toimitusvaraukset p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17. Lisää tietoa netissä helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Tervetuloa kirkkoon! Seurakunnassa vietetään messua Malmin, Puistolan ja Viikin kirkossa joka sunnuntai klo 10. Messun jälkeen kirkkokahvit, sään salliessa ulkona. Pihlajamäen kirkon messu sunnuntaisin klo 11 toteutetaan yhdessä Kotiryhmäverkosto ry:n eli Verkoston kanssa. Messu Malmin kirkossa su 30.8. klo 10. Rosa Kostamo. Messu Puistolan kirkossa su 30.8. klo 10. Markku Arola. Messu Viikin kirkossa su 30.8. klo 10. Niina Pihlajamaa. Messu Malmin kirkossa su 6.9. klo 10. Anni Paukkala-Toivonen. Messu Puistolan kirkossa su 6.9. klo 10. Timo Ahoinpelto. Messu Viikin kirkossa su 6.9. klo 10. Sofia Tuomenvirta. Pihlajamäen kirkon messu sunnuntaisin klo 11 on Malmin seurakunnan ja Verkoston yhteinen. Verkosto on luterilainen seurakuntayhteisö, jonka toiminta perustuu suurelta osin vapaaehtoiseen aktiivisuuteen. Messun musiikista vastaa muusikoista ja lauluntekijöistä koostuva bändi. Messun yhteydessä pidetään pyhäkoulua 3–6-vuotiaille ja 7–12-vuotiaille lapsille. Messun jälkeen nautitaan keittolounasta yhdessä. Kirkkoon voidaan ottaa enintään 100 henkilöä. Ennakkoilmoittautuminen netissä: www.verkosto.net/ilmoittaudu-messuun/ tai soittamalla virastoon perjantaihin klo 13 mennessä, p. 09 2340 4400. Valon messu Tapanilan kirkossa su

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.8.–10.9.

FREEIMAGES

6.9. klo 17. Valon messu on paljolti kaupunkilaisten toteuttama messu, jossa on paljon iloista musiikkia ja rento meininki! Voit levähtää rauhassa ja saat voimaa koko viikoksi. Viikkomessu Viikin kirkossa ke 9.9. klo 18. Elina Perttilä ja Mari TorriTuominen. Tämän syksyn viikkomessut soveltuvat koko perheelle. Lorut, kertomukset ja leikit lomittuvat rukouksen ja ehtoollisen kanssa.

TAPAHTUMIA Hautausmaakierrokset Vielä keskiviikkona 31.8. ehtii pastori ja kirjailija Kai Sadinmaan vetämälle suositulle teemakävelylle Malmin hautausmaalle. Tuolloin teemana on vastarinta. Mikä vakaumuksellisia idealisteja ajaa ja polttaa? Mistä kumpuaa heidän kuolemaa uhmaava tinkimättömyytensä? Kokoontuminen ja lähtö kierrokselle Malmin hautausmaan kappelilta klo 18, os. Malmin kalmistotie. Kierros kestää noin 1,5 h. Ennakkoilmoittautuminen: kaisadinmaa@gmail.com. Sadinmaan vetämät hautausmaakierrokset jatkuvat syyskuussa osana Kävelyfestivaalit-ohjelmaa. Ks. lisää http://www.helsinginkavelyfestivaali.fi/ Pieni pyhiinvaellus lauantaina 5.9. Kokoontuminen klo 13 Viikin kirkolla. 16 kilometrin kirkkovaellusreittiä kuljetaan noin viisi tuntia. Vaelluksen varrelle osuu kaksi hautausmaata ja kuusi kirkkoa. Ideana on yhdistää liikunta ja mietiskely. Vaellus päättyy Tapanilan kirkon pihalle, jossa nautitaan retken päätteeksi yhteinen ateria, keittoa ja sämpylää. Varaa matkaan omat eväät ja vesipullo ja muki. Kirkoilla ei koronatartuntavaaran vuoksi ole tarjoilla aikaisempien vuosien tapaan välipalaa, mutta wc ja sen vesipiste ovat käytettävissä. Tapanilan virsi- ja viiniseura vastaa matkan varrella virvoittavasta hanasta. Kaikki ovat tervetulleita mukaan vaellukselle, eikä ennakkoilmoittautumista vaadita. Lisätiedot: Kaisa Raittila p. 0400 606 979. Sururyhmä etänä alkaa ke 9.9. klo 17–19 ja ryhmä kokoontuu viikoittain Google meet -sovelluksen kautta viiden kerran ajan 7.10. saakka sekä kerran yhdessä sovittuna ajankohtana syksyllä 2020. Ilmoittautuminen 17.8.–28.8. välisenä aikana ryhmän vetäjille. Verkkokokoontumiseen osallistuminen on helppoa. Neuvomme sinua tarvittaessa. Ota yhteyttä sururyhmän vetäjiin ja kysy lisää: pastori Markus Kopperoinen, p. 050 3803 569 tai diakoniatyöntekijä Anna Ryhänen, p. 09 2340 4524 tai sähköpostitse: etunimi.sukunimi@evl.fi. Sururyhmiä on suunnitteilla myös tapaamisina, turvaohjeet huomioiden. Muskarit ja kuorot ovat Malmin seurakunnassa tämän syksyn tauolla koronatilanteen vuoksi. Osa kuoroista saattaa harjoitella kuiten-

Isät yhdessä Isien ilmaisessa vertaistukiryhmässä jaetaan kokemuksia isyydestä. Mukaan ovat tervetulleita eri perhetilanteissa elävät isät. Joissakin illoissa keskustelua käydään alustajan vetämänä, ja toisinaan sovitaan sisällöt yhdessä. Ryhmä kokoontuu noin joka toinen keskiviikko klo 17–18.30 kuusi kertaa: 16. ja 30.9., 7. ja 28.10., 18.11 ja 2.12. Jätkäsaaressa Hyvän toivon kappelissa, Länsisatamankatu 26. Ryhmään mahtuu enintään 10 osallistujaa. Ilmoittautuminen vetäjälle Juhana Kuusniemelle 9.9. mennessä. Tekstiviestillä tai Whatsappilla: 050 575 9553, sähköpostitse: juhana.kuusniemi@evl.fi

kin etäyhteyksien yli. Tarkasta ajantasainen tilanne verkkosivuilta tai kuoron vetäjältä. Papin pöytä Poikkea kahvikupposelle! Papin pöytä torstaisin klo 12–14 Plaza Moccassa, Malmin Prisman aula, 2. krs. Pappi tavattavissa Malmin seurakunnassa työskentelee jalkautuvia pappeja. Älä arkaile nykäistä hihasta, kun kohtaat papin asuinalueesi raitilla, hautausmaalla tai lähiössä. Pappi tavattavissa myös Malmin kirkolla. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä. Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481 tai jätä muulloin soittopyyntö. Otamme sinuun yhteyttä. Keskusteluapua Soita meille, jos tarvitset luottamuksellista juttuseuraa p. 09 2340 4444 ma–su klo 9–21. Kirkkoherranvirasto palvelee elokuussa ma–ti ja to–pe klo 9–13, ke klo 13–17. 1.9. alkaen aukioloajat ovat ma, ti, to ja pe 9–15, ke 13–17. Viraston p. 09 2340 4400. Jos perheessäsi on kasteen, häiden tai hautajaisten aika, ole yhteydessä

palvelusihteeriin p. 09 2340 4402 viraston aukioloaikoina tai tilavaraukset.malmisrk@evl.fi. Huom! Toimisto on suljettu 31.8. Tuoreimmat tiedot seurakunnan tapahtumista löydät seurakunnan verkkosivuilta ja Facebook-sivuiltamme.

OLOTILAKAHVILAT JA RUOKAILUT Malmin seurakunnan olotilakahvilat aloittavat toimintansa syyskuussa, jos pystymme järjestämään ne kävijöille ja vapaaehtoisille vastuunkantajille turvallisella tavalla. Seuraa ilmoittelua sivuillamme sekä Facebookissa. Porttikahvila Pukinmäen Portissa maanantaisin klo 12–14.30. Korttelitupa eläkeläisille Siltamäen seurakuntakodilla torstaisin klo 11.30–14.30. Alk.10.9. Olotilakahvila Olohuone Tapulin seurakuntakodilla maanantaisin klo 11–13. Ostarin Onni -kahvila Pihlajamäen kirkolla tiistaisin klo 9–11. Kansainvälinen Friendship café Pihlajamäen kirkolla to klo 18–20.

Tarkista verkkosivulta Jos tapahtumia perutaan koronan vuoksi, siitä ilmoitetaan verkkosivuilla.

Alk. 10.9. Yhteisöruokailut kutsuvat syömään yhdessä Jakomäen kirkon pihalle (soppatykki), Tapulin olohuoneeseen ja Siltamäen seurakuntakodille kerran kuussa. Pihlajamäen kirkon Ruoka-aika on kerran viikossa to klo 12, hinta 2 e, alk. 10.9. Tarkemmat ajankohdat löydät ilmoitustauluiltamme, nettisivuiltamme ja Facebook-sivuiltamme. Waste and Feast -ravintola Malmin Varustamossa, os. Pekanraitti 16. Tarjolla hävikkiraaka-aineista valmistettua lounasta arkisin klo 11–13 edulliseen 3–9 euron hintaan. Muutokset mahdollisia. Ruoka-apua. Lahjoitusleipää jaetaan Tapulin seurakuntakodilla maanantaisin klo 11, Pihlajamäen kirkolla tiistaisin klo 9, Jakomäen kirkon pihalla keskiviikkoisin klo 11 ja Varustamolla torstaisin klo 11. Tarkemmat tiedot netistä tai soita p. 09 2340 4400. Huomioithan, että koronakesän akuuttiruoka-apukassien jakelu Varustamossa on päättynyt.

LAPSET JA PERHEET Lapsiperheille ulkotoimintaa ja pihatreffejä. Tarkempia tietoja syyskuussa seurakunnan verkkosivuilla. Seurakunta on alueellasi sinua varten. Nuorisotyössä Nuoret kokoontuvat keskiviikkoisin Tapanilan kirkolle kahvilailtaan, jonka yhteydessä vietetään hartautta tai messua. Perjantaisin järjestetään pop up -toimintaa mahdollisuuksien mukaan. Nuorten toiminnan ajankohtaisen infon löydät Instagramista @talolla Netissä Seurakunnan Youtubekanavilla @malmin seurakunta sekä @talolla löytyy lapsille ja nuorille etäkerhoja, videoita ja pelaamista. Facebookin Malmin seurakunnan lapset ja perheet -sivulta (facebook.com/@malminseurakunnanvarhaiskasvatus) ja Instagramista löydät musiikkituokioita, vinkkejä vaikkapa lähiluontoretkeilyyn sekä tietoa ajankohtaisista tapahtumista.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla tai puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to 8–20, pe–su 8–15. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14. Maunulan ja Käpylän kirkot ovat avoinna tilaisuuksien yhteydessä. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla Kohdataan verkossa: FB: @oulunkylanseurakunta IG: @oulunkylanseurakunta @ogelinsrknuoret

YouTube: Oulunkylän seurakunta SC: @ogelinsrknuoret

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu su 30.8. klo 10. Kukka Handolin ja Maija Pesonen-Kareinen. Messu su 6.9. klo 10. Ulla Kosonen ja Katja Mäkiö. Maunulan kirkossa: Messu su 6.9. klo 12. Ulla Kosonen ja Katja Mäkiö. Käpylän kirkossa: Messu su 30.8. klo 18. Kukka Handolin ja Maija Pesonen-Kareinen. Messu su 6.9. klo 18. Taija Kaipainen ja Maija Pesonen-Kareinen.

TAPAHTUMAT

Pappi päivystää joka päivä klo 9–21 numerossa 09 2340 5302. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus Oulunkylän kirkolla ti ja to klo 10–12. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla paikan päälle. Taas yhteislaulu soikoon -musiikkimatinea torstaina 3.9. klo 14–15 Maunulan kirkossa. Laulamme yhdessä tuttuja lauluja muistellen kesää ja iloiten alkavasta syksystä. Mukana Maija Pesonen-Kareinen ja Raivo Savik sekä ohjelmaryhmä. Vapaa pääsy. Kuvitteleva kitara -livekonsertti perjantaina 4.9. klo 19 Käpylän kirkossa. Kitaristi Santeri Rautiaisen konsertissa pysähdytään kitarakirjallisuuden kulmakivien äärelle. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Muskarit Maunulan kirkolla torstaisin 24.9. lähtien. Klo 9.30 2–5-vuotiaat, klo 10.05 1–2-v. ja klo 10.40 0–1-v. ja vauvat. Ei syyslomaviikolla 42. Perhekahvio ja lasten leikkitila avoinna muskareiden ajan. Ohjaajana Maija PesonenKareinen. Vapaa pääsy, ei etukäteisilmoittautumista. Perhekerho maanantaisin 31.8.– 30.11. (ei syyslomalla 12.10.) klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla. Isät hoi! -iltamuskari tiistaisin 1.9.–27.10. (ei syyslomalla 13.10.) Käpylän kirkolla ikäryhmittäin: 0–1-vuotiaat klo 17.30–18, 1–2-v. klo 18.05–18.35, 2–5-v. klo 18.40–19.10. Ohjaaja: Alex Hyvärinen. Ilmoittautuminen sähköpostilla: mia.mod@ evl.fi (max. 7 perhettä). Family Thursday joka kuun viimeinen torstai 29.10., 26.11. ja 17.12. klo 17–19 Maunulan kirkolla. Perheiden tanssituokiot perjantaisin 4.9.–27.11. (ei syyslomalla 16.10.) Käpylän kirkolla ikäryhmittäin: 3–5-v. klo 9.30–10, 1–2-v. klo 10.15–10.45, 0–1-v. klo 11–11.30. Ohjaaja: Salla Kaitokari. Yhteyshenkilö: Linnea Korhola, linnea.korhola@evl.fi.

RUOKAILUT Kaikissa ruokailuissamme on KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 14/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.8.–10.9.

FREEIMAGES

otettu huomioon turvavälit ja hygieniaohjeet. Maanantaipuuro maanantaisin 7.9. alkaen klo 9–12 Oulunkylän kirkolla. Vapaaehtoinen maksu. Käpylän iltaruoka keskiviikkoiin 9.9. alkaen klo 16–17.45 Käpylän kirkolla. Hinta 1 e. Yhteisöravintola Salaam torstaisin 10.9. alkaen klo 12–15 Oulunkylän kirkolla. Vapaaehtoinen maksu.

KUOROT

Chorus Sine Nomine. Oulunkylän kirkon kuoro harjoittelee keskiviikkoisin 2.9. lähtien klo 18–20 Oulunkylän kirkolla kanttori, musiikkipedagogi Katja Mäkiön johdolla. Jos nautit monipuolisesta kirkkomusiikista, omaat nuotinlukutaidon sekä haluat kehittyä laulajana ja toimia seurakunnan musiikkielämän hyväksi, olet tervetullut kuoroomme! Lisätietoja: https://csn.fi

AIKUISTEN RYHMÄT

Sururyhmä keskiviikkoisin 30.9. lähtien klo 18–19.30 Oulunkylän kirkolla. Ohjaaja: Anu Karlsson, p. 050 567 9730. Rukousryhmä torstaisin 10.9., 8.10. ja 12.11. klo 18–20 Oulunkylän kirkon takkahuoneella. Lisätietoja: Maija Kiviranta, p. 09 2340 2244 Yksinhuoltajien olohuone joka toinen tiistai 1.9. alkaen klo 17–19 Oulunkylän kirkon takkahuoneella. Tarjolla iltapala ja lastenhoito. Lisätietoja: diakoni Anna Hiekkataipale. Kehitysvammaisten Meidän Kerho joka toinen maanantai 14.9. alkaen klo 17–18.30 Voudintien kerhohuoneella, Voudintie 4 B. Ohjaaja Kirsti Kajos, p. 050 060 0297. Maunulan torstaikerho torstaisin 17.9.alkaen klo 13–14.30 Maunulan kirkolla. Lisätietoja: diakonissa Elisa Hapuli.

Pakilan seurakunta Virasto: asiointi sähköpostilla tai puhelimitse ma–to klo 9–12. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 Seuraa meitä verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 30.8. klo 11. Jouni Pirttijärvi, Marita Toivonen ja Jussi Hirvonen. Syyskauden avausmessu su 6.9. klo 11. Syksy on toivoa täynnä! Messussa liturgina Tiia Valve-Tuovinen, saarna Risto Saarinen, Jouni Pirttijärvi avustaa ja Ari Häyrinen toimii kanttorina.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 14/2020

Vertaistuella elämässä eteenpäin Haluatko pienryhmästä tukea kipukohtiesi työstämiseen? Suomenlinnan kirkolla järjestettävä Kristillinen toipumisviikonloppu tarjoaa vertaistukea. Krito-ryhmässä voit käydä läpi vaikeita kokemuksiasi koulutettujen ohjaajien johdolla. Tuoreiden kriisien selvittelyyn ryhmä ei välttämättä sovi. Edellytyksenä sitoutuminen koko ajaksi ja sopeutuminen ryhmätyöskentelyn. Kokoontumiset 12.–13.9. klo 10–16. Hinta 10 e sisältää ohjelman, materiaalin, keittolounaan ja kahvin. Mukaan mahtuu 10 henkilöä. Ilmoittautuminen puhelinhaastattelulla 28.8. mennessä diakonissa Satu Ahoselle, p. 050 569 1126.

TAPAHTUMIA Perhekerhot Kirkonkellarissa ti ja ke klo 9–11.30 sekä to klo 17–19. Kerhot ovat yhteisiä hetkiä lapsen ja aikuisen kanssa. Niissä on tarjolla kahvia, aamu/iltapalaa, vaihtuvaa tekemistä, rentoa yhdessäoloa ja lyhyt hartaus. Lisätietoja moona. seppa@evl.fi, p. 050 4766 652. Syyskausi alkaa 1.9. Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18 kirkolla. Kuoroa johtaa kanttori Ari Häyrinen. Syyskausi alkaa 2.9. Nuorten kahvila joka toinen keskiviikko klo 18–21 Kirkonkellarissa. Syyskausi alkaa 2.9. Kutomakerho keskiviikkoisin klo 19. Kutomakerho kokoontuu nykyään kirkon päiväkerhosiivessä. Syyskausi alkaa 2.9. Vauvatreffit torstaisin klo 13–15 kirkolla. Vetäjänä Sanna Torpparinmäen perhetalolta. Raamattupiiri klo 17.30 ja raamattupiiri ensikertalaisille klo 19 joka toinen torstai Yläsalissa. Mukana pastori Marita Toivonen. Syyskausi alkaa 10.9. Tiedoksi: Kaikki tämän vuoden yhteiset syntymäpäiväjuhlat on siirretty ensi vuoden puolelle koronatilanteen takia. Ajankohdasta tiedotetaan verkkosivuilla ja Kirkko ja kaupunki -lehdessä. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–21. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Erityis ryhmille Kuurojentyön viittomakielinen messu ja juhla su 6.9. klo 13, Hermannin diakoniatalo, Hämeent. 73. Juhlakahvit. Seuraa tied. teksti-tv:n s. 558. Kehitysvammaistyön toiminta käynnistyy lokakuun alussa. Seuraa ilmoittelua. Seuraamme viranomaisohjeita.

NÄKÖVAMMAISTYÖ Pakarituvalla yhdessä ke klo 12.30–15, Kuriiritie 1, Vantaa. Ensimmäinen kerta ke 9.9. Mahdollisuus kävellä Pyhän Laurin kirkon maisemissa. 2,5 km reitillä hiljentymishetkiä.  Mukana Marja Leena ja Terhi. Bussi 571 Pyhän Laurin kirkolle Tikkurilan ja Myyrmäen juna-asemilta. Palvelutoiminta. Helsingin ja Uudenmaan näkövammaiset ry. toimii Iiris-keskuksessa, Marjaniementie 74, p. 044 066 2248. Iiriksessä perjantaisin olohuonepäivät klo 13–15. Marja Leena paikalla kuukausittain. Ensimmäinen tapaaminen pe 4.9.

Kallion h Kallion kirkon ovet ovat auki kaikille, myös vessaa tarvitseville asunnottomille. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JUSSI HELTTUNEN

allio on yksi niistä helsinkiläisseurakunnista, joissa kirkkoon kuuluu alle puolet alueen väestöstä. Tällä hetkellä luku on 45,2 pro-

senttia. – Toisin kuin muutamassa muussa Helsingin seurakunnassa, täällä Kalliossa alhaista jäsenyysprosenttia ei kovin suuresti selitä maahanmuuttajaväestön osuuden suhteellinen kasvu alueen väestöstä – vaikka toki silläkin on merkitystä. Ei, syyt ovat muualla. – Väitän, että kirkkoon kuulumi-

Riikka Reina toivoo, että Jeesus näkyy Kalliossa seurakuntalaisten toiminnan kautta. Kirkossa on myös messu joka päivä.

hyvä maine velvoittaa nen on Kalliossa tietoisempi päätös kuin missään muualla Suomessa. Ihmiset tekevät arvovalinnan. Kun valinta on kirkkoon liittyminen, tar tun puhelimeen ja toivotan jokaisen liittyjän tervetulleeksi. Tein näin vii meksi tänään, Kallion kirkkoherra Riikka Reina kertoo. Reinan mukaan seurakunta te kee parhaansa, että mahdollisim man moni tuntisi sen omakseen. Seurakunta ei aio tyytyä siihen, et tä laskeva kehitys on väistämätöntä. Päinvastoin Reina uskoo, että suun ta jossain vaiheessa vielä kääntyy. – Se harmittaa, että koronake vään aikana jäi kastamatta yli 50 seurakunnan jäsenten lasta. Lähe timme koteihin kirjeen, jossa ker roimme, että kastaa voidaan myö hemminkin ja että se voidaan tehdä turvallisesti pienemmällä joukolla. Syksylle onkin varattu runsaasti kas teita, Reina iloitsee. ARMO, ROHKEUS ja yhdenvertai suus. Siinä on kolme sanaa, joi

hin Kallion seurakunta kiteyttää al kuvuodesta valmistuneessa strate giassaan omat arvonsa. Seurakun talaiset ovat poimineet kolme sanaa strategiaan. – Jos seurakunta toimii noiden arvojen mukaisesti, sillä on merki tystä. Mielipiteensä arvoista sekä täl lä hetkellä olennaisista ilmiöistä ja seurakunnan toiminnasta kertoi ky selyssä runsaat sata seurakuntalais ta. Kyselyä käytettiin hyväksi, kun seurakuntaneuvosto laati seurakun nan toimintaa ohjaavan uuden stra tegian. Se tehtiin yhdessä, yksimie lisesti ja luottamushenkilöiden kir joittamana, Riikka Reina korostaa. Mihin seurakunta tarvitsee stra tegiaa? Eikö Raamattu riitä? – Raamattu näkyy rivien välissä vähän joka lauseessa, mutta tarvi taan sanoitus siitä, miten seurakun ta sen mukaan toimii 2020luvulla. Armo on kirkon ja kristinuskon perusjuttu, syy, miksi se on olemas sa. Entä rohkeus ja yhdenvertai

suus? Miten ne liittyvät Kallion seu rakuntaan? – Rohkeuteen kuuluu ennakko luulottomuus, edelläkävijyys ja ha lu uudistua. Siihen sisältyy uskal lus avata suu, puhua epäkohdista ja antaa tarvittaessa ääni hiljaisille. Meidän täytyy olla erityisen rohkei ta sanomaan asioita ääneen silloin, kun kukaan muu ei puhu ja katvee seen jää unohdettuja ihmisiä, joita kukaan ei kuule, Reina sanoo. Kun seurakunta ottaa tiukasti kantaa, voi olla, että kaikki eivät sii tä tykkää. Kesäkuussa Kallion seu rakunta sai uhkauksia, kun se soitti kirkonkelloja Yhdysvalloissa surma tun George Floydin muistolle. – Tästä seurasi, että jouduin maa litusyrityksen kohteeksi somessa, vaan sellaista se elämä joskus on. Ei kritiikin pelossa pidä olla hiljaa. YHDENVERTAISUUS ON arvo, jonka moni liittää vahvasti Kallion seura kuntaan. Seurakunta järjestää Alp pilan kirkossa sateenkaarimessuja,

ja seurakunnan pappi Jaana Partti sai viime vuonna piispa Teemu Laajasalon antaman myötätunto palkinnon. Hyvä maine on Reinan mukaan asia, joka on samalla vel voite toimia sen mukaisesti. – Ajattelen, että koska meillä on tällainen maine, meiltä myös vaadi taan tavallista enemmän. Yhdenvertaisuus liittyy kaikkeen toimintaan. Reinan mukaan Kallios sa katsotaan peiliin ja kysytään, ket kä eivät uskalla tulla kirkkoon ja mi tä seurakunta voisi tehdä toisin, että he tulisivat. Tavoitteeksi on asetettu se, että seurakunta olisi entistäkin turvallisempi paikka. – Miksi joku kokee, ettei voi liit tyä kirkkoon? Ovatko kaikki tilam me saavutettavia? Millaisia ennak koluuloja itse kullakin on? Voivatko lapset olla vapaasti kirkossa? Voiko asunnoton käyttää vessaa messun aikana? Helsingissä on huutava pu la julkisista vessoista, ja kun talvel la asunnottomat talvella lähtevät yö majasta, moni tulee Kallion kirk koon lämmittelemään, Riika Reina kertoo. Ihmisiltä kysymällä ja tutkimus tietoa käyttämällä Kalliossa on mie titty, millaiset asiat seurakunnan toimintaan juuri nyt eniten vaikut tavat. Reina nostaa esimerkiksi näistä ilmiöistä yhteisöllisyyden ja yksinäi syyden. Kalliossa ovat molemmat asiat vahvasti läsnä. – Yksinäisyys on täällä iso ongel ma, ehkä jopa kaikkein polttavin. Se koskettaa niin nuoria kuin vanhuk sia ja myös perheitä, jotka muuttavat tänne ja ovat usein ilman turvaverk koja. Pyrimme vastaamaan tähän muun muassa yhteisöruokailuilla

”

MEILTÄ MYÖS VAADITAAN TAVALLISTA ENEMMÄN.

Alppilan kirkossa ja keskustaaluetta palvelevassa nuorten diakoniatalos sa. Ne käynnistyvät syksyllä. – Yksinäisyyden lisäksi toinen suuri ongelma alueella ovat päih teet ja niiden julkinen näkyminen. Teemme osamme, annamme pal veluohjausta eteenpäin, ja kirkolla on paikka, jonne voi jättää käytetyt ruiskut. Oleellista on, että niin tässä kuin monessa muussakin asiassa et simme yhteistyökumppaneita, joilla on meitä enemmän osaamista. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 14/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.8.–10.9.

Musiikkia kirkoissa MAARIT KYTÖHARJU

PERJANTAINA 28.8. Urkukesän päiväkonsertti klo 12–12.30 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Sini Huopaniemi, urut. Vapaa pääsy. Two Moons klo 15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille ja vieraileva artisti esittävät kokeellista musiikkia. Vierailumaksu 4 e.

LAUANTAINA 29.8. Musiikkihartaus klo 18–18.30 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Anni Nousiainen, urut. Vapaa pääsy. Kesäillan gregoriaaniset kaiut klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Sibelius-Akatemian kuoro, johtaa Jaan-Eik Tulve. SibeliusAkatemian kansainväliseen vierailijaohjelmaan kutsuttu kuoronjohtaja Tulve vie gregoriaanisen kirkkolaulun maailmaan. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 8.9. Päivämusiikkia klo 12–12.30 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Santeri Siimes, urut. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 9.9.

SUNNUNTAINA 30.8. Harppumusiikkia klo 11.30 Temppeliaukion kirkon kesäkahvilassa, Temppelikatu 16 C. Nuori harpisti Villa soittaa musiikkia menneiltä aikakausilta. Vapaa pääsy. Kamarimusiikkisarjan aloituskonsertti klo 18 Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Helmikvintet: Aapo Järvinen, huilu, Antti Turtiainen, oboe, Helmi Malmgren, klarinetti, Topias Kiiskinen, fagotti, ja Jonathan Nikkinen, käyrätorvi. Ligetin, Tarkiaisen, Szervanszkyn ja Dvorakin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Sid Hillen pianokonsertti klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Meditatiivista improvisaatiomusiikkia. Vierailumaksu 4 e. Päivämusiikkia klo 12–12.30 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Pekka Suikkanen, urut. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 2.9. Sid Hillen pianokonsertti klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Meditatiivista improvisaatiomusiikkia. Vierailumaksu 4 e. Urkuvartti klo 12–12.15 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Urkutaiteilija ilahduttaa pienellä musiikkihetkellä kirkossa vierailevia. Vapaa pääsy. Laulun siivin -kesäkahvila klo 14 Seurakuntatila Laiturissa, Hitsaajankatu 4. Mukana Kirsi Lemponen. Yhteislaulua mahdollisuuksien

Helmikvintet aloittaa kamarimusiikkisarjansa su 30.8. klo 18 Kulosaaren kirkossa. Yhtyeen jäsenet työskentelevät orkesterimuusikkoina eri puolilla Suomea. Idea kvintettisoittoon lähti halusta viettää aikaa yhdessä ja soittaa rennolla, mutta tavoitteellisella otteella puhallinmusiikin helmiä. Mukana kulkee lähes aina myös pizzakivi. Sarjan muut konsertit pidetään 27.9. ja 25.10. Kulosaaren kirkossa.

Sid Hillen pianokonsertti klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Meditatiivista improvisaatiomusiikkia. Vierailumaksu 4 e. Urkuvartti klo 12–12.15 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Urkutaiteilija ilahduttaa pienellä musiikkihetkellä kirkossa vierailevia. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 10.9. mukaan. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 3.9. Taas yhteislaulu soikoon -musiikkimatinea klo 14 Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15. Kaikenikäiset tervetuloa laulamaan yhdessä tuttuja lauluja muistellen kesää ja iloiten alkavasta syksystä. Ohjelmassa myös musiikkikappaleita viululla ja uruilla. Mukana kanttori Maija Pesonen-Kareinen, Raivo Savik, viulu, sekä ohjelmaryhmä. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 4.9. Two Moons klo 15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille ja vieraileva artisti esittävät kokeellista musiikkia. Vierailumaksu 4 e. Kuvitteleva kitara klo 19 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Kitaristi Santeri Rautiainen soittaa musiikkia renessanssin, romantiikan ja impressionismin aikakaudelta. Lisäksi hiljennytään J.S. Bachin tuotannon äärelle. Teoksia säveltäjiltä Narvaez, De Fossa, J.S. Bach, Lopez-Chavarri. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LAUANTAINA 5.9. Beatles-messu klo 11 Kallion

kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Messussa esiintyvät Ringer Star (USA), Javier Parisi (ARG), Jay Goeppner (USA) ja The Flaming Shakers (ESP). Mukana pastori Mari Mattsson ja kanttori Tommi Niskala. Vapaa pääsy.

Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Helsingin kaupunginorkesterin pienyhtye: Päivi Korhonen, huilu, Anni Kuusimäki, harppu ja kantele, Martti Rautio, piano, Anna-Leena Haikola ja Elina Viita-

Jazzia, gospelia ja puhetta Jumalasta klo 18 Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastissa, Tenholantie 6. Illan päätteeksi ehtoollinen. Kahvit klo 17.30. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 6.9. Pop-messu klo 17 Töölön kirkossa, Topeliuksenkatu 4. Bändivetoinen messu, esilaulajana Maija Lehtinen ja kapellimestarina Make Perttilä. Artistivieraana Meri Vahtera, joka on muun muassa sijoittunut 2016 Voice of Finlandissa kolmanneksi. Tuomas Meurman, liturgia ja saarna, Mikko Saari, messuisäntä. Mukana seurakunnan nuoria. Vapaa pääsy. Jatkot seurakuntasalissa, jossa on myös pientä tarjoilua.

KARI KOHVAKKA

TIISTAINA 1.9.

saari, viulu, Tiila Kangas, alttoviulu, Tuomas Ylinen, sello. Ohjelmassa Kajanus: Reverie, Väinö Hannikainen: Kalevalainen rapsodia, Sibelius: Kehtolaulu, Ranta: Piece Orientale, Ann-Elise Hannikainen: Chachara, Pingoud: Tango Oriental, Kaski: Dance Orientale, E.J. Rautavaara: The Last Runo, Panula: Parttenkoliaaset (eteläpohojalaanen elojuhula) jousikvartetille, Launis: Suite Orientale, osat 4 ja 5, Sibelius: Malinconia. Vapaa pääsy.

MAANANTAINA 7.9. Yhteislaulut klo 13 Töölön seurakunnan monitoimitila Fokuksessa kauppakeskus Mall of Triplassa, Pasilan Asema-aukio 1 A. Yhteinen lauluhetki Fokuksen kanttorin johdolla vaihtuvilla teemoilla maanantaisin 7.9.–7.12. Vapaa pääsy. Kamarimusiikkikonsertti klo 19

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

Ankkabarock soi Vantaalla Barokkifestivaali Korson kirkossa, Merikotkantie 4: Pe 4.9. klo 20 Galantit villit -improvisaatiokonsertti. La 5.9. klo 18 L’Amante Segreto – Barokin naissäveltäjien aarteita. Su 6.9. Ankkabarockin 5-vuotisjuhlakonsertti. Konsertteihin on vapaa pääsy, ohjelma 20/10 e. Lisätietoja verkossa ankkabarock.fi