Kirkko ja kaupunki 2020 15 Espoo by Kirkko ja kaupunki

10.9.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Kotelo vaiheessa Ihminen on kuin hyönteisen toukka, sanoo kirjailija Selja Ahava s. 16

Late Mäntylä on seksuaalija sukupuolivähemmistöjen pappi s. 10

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa uskonto on valjastettu vaaliaseeksi s. 26

Pääkirjoitus

Eilen

Karitsan sateenkaarihäät

Ihminen pettää sairautta, sairaus pettää ihmistä.

PRIDE-VIIKKOA VIETETÄÄN totuttuun tapaan, vaikkakaan ei koronan vuoksi aivan totutulla tavalla. Tuttua on myös se, että pääkaupunkiseudun luterilaiset seurakunnat ovat vahvasti mukana tässä ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtumassa. Keskustelu samaa sukupuolta olevien kirkkohäistä kuplii edelleen voimakkaana, eikä kirkon tervetulotoivotus seksuaalivähemmistöihin kuuluville ihmisille ikävä kyllä ole erityisen selkeä eikä yksituumainen. Kirkko ja kaupungin levikkialueen piispat Kaisamari Hintikka ja Teemu Laajasalo tosin ovat suorin sanoin toivottaneet kaikki parit tervetulleiksi alttarille. Arvostan. HÄÄT OVAT TÄRKEÄ rituaali. Avioliittoon vihkiminen ei ole vain tylsä hallinnollinen toimenpide, vaan sillä on suuri symbolinen arvo. Juuri siksi kysymys siitä, mitä edellytyksiä kirkko asettaa vihittäville pariskunnille, herättää niin paljon intohimoja. Kirkon pitäisi pikemminkin innostaa ihmisiä kirkkohäihin kuin torjua tulijoita. Vaatimus siitä, että kummankin puolison tulee olla kirkon jäsen, on täysin turhanaikainen. Hyvin riittäisi, että toinen vihittävistä kuuluu kirkkoon. Kirkolta oli alun alkaen tosi tyhmää ryhtyä tarjoamaan homoille joitakin light-rukoushetkiä kirkkohäiden sijaan. Sellainen ei tunnu vastaantulolta vaan torjunnalta.

KIINALAINEN SANANLASKU

TAIVAAN ILOISTA voi puhua vain vertauksin ja kuvin. Yksi raamatullinen kuva taivaasta on hääjuhla. Eivätkä ne ole mitkä tahansa häät vaan Karitsan häät. Tuo Karitsa isolla koolla on Jeesus, Jumalan karitsa. Hänen morsiamensa on seurakunta. Koko sekalainen seurakunta. Karitsan häät ovat siis varsinaiset sateenkaarihäät – paitsi sen takia, että Raamatussa sateenkaari on merkki Jumalan pelastavasta liitosta, myös siksi, että morsiamen sukupuolella ei ole mitään merkitystä. Jumalan suurta ja armorikasta huumorintajua osoittaa kauniisti se, että kun kiivainkin homoliittojen vastustajamies kuoltuaan astuu taivaan portista sisään, häntä on siellä vastassa sulhanen, joka katsoo häntä rakastavin silmin kasvoista kasvoihin.

Tänään ”Ei kai minulle mitään tautia tule. Tai ajattelen, että jos tulee, niin on tullakseen.” JAAKKO JÄRVINEN, HS 30.8.2020

Iankaikkisesti

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Et pelkää yön kauhuja etkä päivällä lentävää nuolta, et ruttoa, joka liikkuu pimeässä, et tautia, joka riehuu keskellä päivää. PSALMI 91:5-6

KIRKOLTA OLI ALUN

ALKAEN TYHMÄÄ RYHTYÄ TARJOAMAAN HOMOILLE LIGHT-

RUKOUSHETKIÄ.

Jumitan menneessä. Kaipailen ja haikailen. Jumala, auta minua ymmärtämään tämä: Asioiden merkitys syntyy niiden väliaikaisuudesta. Kesä ja rakkaus lämmittävät rajatun hetken kerrallaan.

Kirkko ja kaupunki

15 10.9.2020

Seuraava lehti ilmestyy 24.9. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta Katukuvaaja Juha Kahilan, 36, Helsinki-valokuvissa ei kukaan poseeraa.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Minkälaisia valokuvia otat ja laitat Instagramiin? – Vuosien varrella tyylini on muuttunut. Jossain vaiheessa ihmiset jäivät kuvistani pois. Minulla on tapana käydä kuvaamassa viikonloppuisin viiden aikoihin aamulla. Helsingin kadut ovat silloin melko tyhjiä. – Haluan näyttää katuja paljaina. Minusta ne ovat silloin kauneimmillaan. Kerran seisoin puolitoista tuntia paikoillani, kun halusin saada päärautatieaseman sisäänkäynnistä ihmisettömän kuvan. Olin tosi aikaisin liikkeellä, mutta ihmisiä riitti.

2 3

Miksi valokuvaat? – Valokuvaaminen on minulle tapa rentoutua. Kaikki muu unohtuu, kun katselee tyhjiä katuja ja pyrkii ottamaan niistä omantyylisiä kuvia. Toiset saavat työasiat pois päästään pelaamalla golfia. Minä tyhjennän päätäni valokuvaamalla. Kuinka usein Instagram-tililläsi voi nähdä uusia kuvia? – Pyrkimys on, että sinne ilmestyisi uusi kuva joka aamu. Instagramin algoritmit pakottavat siihen, että kuvia kannattaa julkaista päivittäin. Harvemmalla rytmillä voi käydä niin, että suurin osa seuraajista ei saakaan kuvaa omaan feediinsä. – Minulla on nyt 8 352 seuraajaa. Seuraajamäärä ei ole minulle tärkeintä, vaan se, mitä ihmiset saavat kuvistani. Jollekulle Helsingistä pois muuttaneelle kuvani ovat tuoneet muistoja vanhoilta kotikulmilta. Eräs masentunut oli saanut kuvistani voimaa niin, että hän lähti katsomaan livenä kuvaamiani paikkoja. Aikamoinen palaute. Onhan se ihan mieletöntä, että joku saa kuvistani jeesiä.

Helsingin tuomiokirkko vilahtelee Insta-tililläsi useasti. Oletko kirkkofani? – Se on ainoa rakennus, josta tulee Insta-tililleni kuvia tasaisin väliajoin. Pyrin laittamaan Tuomiokirkosta kuvan kerran kuussa aina eri kulmasta, eri säässä tai eri kellonaikaan, koska se on Helsingin hienoin rakennus. – Minulla on aika paljon ulkomaalaisia seuraajia. Kun heiltä kysyy, minkä paikan he tietävät Helsingissä, moni sanoo muistavansa Tuomiokirkon: ”Yes, I remember the Church.” Työpaikallani Y-säätiössä käy usein ulkomaalaisia vieraita tutustumassa täällä tehtävään asunnottomuustyöhön. Samalla reissulla he käyvät yleensä katsomassa Tuomiokirkon. Se on ohittamaton osa Helsinkiä.

Mikä sinulle on pyhää? – Aitous. Kun on oma itsensä, se riittää. Se on pyhä asia. Ei kannata pyrkiä olemaan sitä, mitä ei ole, vain miellyttääkseen muita. ■

Juha Kahilan ottamia Helsinki-kuvia voi käydä katsomassa hänen Instagram-tilillään lifeofjou.

”Kadut ovat kauneimmillaan paljaina” KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Liukas pelastaja Saippua on suojannut monelta taudilta ja kuolemalta.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA LAURA RIIHELÄ

uhdasta vettä ja saippuaa – koronakevät opetti, kuinka itsestäänselvyyksiä voi al kaa arvostaa, varsinkin jos joutui kaup pareissulla tuijottamaan tyhjää saippua hyllyä. Saippua syntyy, kun rasvoja tai öljyjä keitetään emästen kanssa. Sen teho perustuu siihen, että saippua koteloi molekyylitasolla lian ja virukset ja vesi huuhtoo ne iholta viemäriin. Käsidesin sisältä mä alkoholi puolestaan rikkoo viruksen, mutta ei vie likaa pois ihon pinnalta yhtä tehokkaasti kuin käsien pesu saippualla. Ensimmäinen saippua valmistettiin todennäköi sesti noin 2800 eKr Mesopotamiassa, nykyisen Irakin alueella. Erään teorian mukaan saippua syntyi ikään kuin vahingossa, kun jumalille uhrattiin eläimiä ja nii den rasvaan sekoittui tuhkaa. Ennen saippua keksi mistä pesu oli hoitunut pelkällä vedellä, tai jos sitä kään ei ollut, hiekalla tai virtsalla. Nimensä saippua sai kelteiltä. He kutsuivat tuotetta nimellä saipo. Vanhassa testamentissa on paljon erilaisia puhta ussäännöksiä, mutta monet niistä liittyvät johon kin muuhun kuin itsensä pesemiseen. Jeremiaan kirjassa saippua mainitaan, mutta todennäköi sesti sillä tarkoitetaan potaskaa, tuhkasta saa tavaa emästä. Useamman kerran Raamatussa mainitaan lipeä eli natriumhydroksi di, vahva emäs. Maailman kuuluisimpia käsien pesijä on Pontius Pilatus, joka pesi kätensä julkisesti Jeesuksen kuo leman jälkeen osoittaakseen, että on syytön tämän kuolemaan. Tarina ei kerro, oliko Pilatuksella käytössään saippuaa, mutta tuskin. Eurooppassa saippuaa alettiin val mistaa 600luvulla. Siitä tuli tärkeä tuote kylpylöissään viihtyneille rooma laisille. Saippuantuotannossa kunnostau tuivat erityisesti Italian Savonna ja Ranskan Marseille. Ruskeat ja vihertävät oliiviöljypoh

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Kirkko ja kaupunki verkossa

Kirjoituksessa on käytetty lähteenä mm. Rauno Lahtisen kirjaa Saippuaa! Puhtauden ja kauneuden historiaa mainoksissa (Otava 2006).

”

VILJA HARALA

jaiset marseillesaippuat tunnetaan eri puolilla maailmaa yhä. Teollinen saippuatuotanto alkoi 1600-luvulla. Ison harppauksen saippuateollisuus otti 1700-luvulla, kun ranskalainen kirurgi Nicolas Leblanc keksi, kuinka saippuan valmistuksessa voitaisiin käyttää teollisesti tuotettua soodaa eli natriumkarbonaattia. 1700-luvulla alettiin myös ymmärtää, että lialla ja sairauksilla on yhteys. Monissa maissa saippua oli kuitenkin vielä pitkään ylellisyystuote, jota verotettiin ankarasti. Suomessa ensimmäiset maininnat saippuasta ovat 1500-luvulta. Sitä käytettiin ainakin Juhana-herttuan hovissa Turun linnassa. Mikael Agricola käytti saippua-sanaa raamatunkäännöksessään. Maan ensimmäinen saippuatehdas aloitti toimintansa Säkkijärvellä vuonna 1820. Saippuateollisuus laajeni nopeasti, mutta pitkään suomalaiset valmistivat saippuaa myös kotona. Se oli helppoa: meillä ei ollut oliiviöljyä, mutta eläinrasvaa maatalousyhteiskunnassa riitti. Nykyään suurin osa suomalaisista pesee kätensä nestemäisellä saippualla, mutta myös palasaippuat ovat tehneet uutta tulemista. Ne ovat riittoisia, eikä pakkausjätettä synny juurikaan. Ilmavasti säilytettynä palasaippua on myös hygieeninen: se on niin emäksistä, että se ei ole hyvä kasvualusta homeille, bakteereille eikä viruksille. On vaikea sanoa, moneltako kuolemalta ja tautitartunnalta saippua on ihmiset säästänyt, mutta sen merkitys on kiistatta suuri. Onpa se tainnut siistiä myös kielenkäyttöä: ainakin vanhempi sukupolvi muistaa hyvin, kuinka tehokas oli uhkaus suun pesemisestä saippualla.

Twitterin päivystävä teologi Siellä missä uskontoja koskeva keskustelu, siellä dosentti Jyri Komulainen. ”Twitterissä voin tehdä kansanvalistustyötä. Haluan oikaista virheitä ja stereotypioita”, hän sanoo. Komulaisen mielestä Suomen kristityillä olisi paljon opittavaa intialaisilta uskonsisaruksiltaan. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Älä aseta lapsesi harrastamiselle mitään tavoitetta. Anna hänen asettaa ne itse, sillä ulkoa liimatut unelmat eivät johda mihinkään hyvään.” MILA KAJAS VERKKOKOLUMNISSAAN

MARI AARNIO

Saippuateollisuus laajeni nopeasti, mutta pitkään suomalaiset valmistivat saippuaa myös kotona.

Hups, ei mennyt niin kuin Strömsössä Kaaduitko alttarilla, putosiko pappi hautamonttuun, nauroiko isoäiti väärässä kohdassa? Keräämme tarinoita hauskoista sattumuksista kirkossa tai kirkollisen juhlan yhteydessä. Kerro kommelluksesi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi ja osallistu kangasmaskien arvontaan! KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Jännät nunnat Esittelyssä kolme hengennaista, joista ei kerrottu historiantunneilla. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT HISTORIAN JÄNNÄT NAISET -KIRJA / ATENA

aisten tarinat ovat jääneet historiankirjoissa suurmiesten varjoon. Maria Pettersson esittelee tietokirjassaan Histo rian jännät naiset (Atena 2020) yli sata kiinnostavan elämän elänyttä voimanaista. Edesmenneiden vaikuttajanaisten joukossa on myös hengennaisia. Esittelemme heistä kolme. LAPSIÄLYKKÖ Maria Gaetana Agnesi syntyi vuonna 1718 rikkaaseen italialaisperheeseen, mutta oli kiinnostuneempi luostari- kuin seurapiirielämästä. Silkkikauppias-isä käytti tytärtään kutsujensa vetonaulana tämän vastusteluista huolimatta. Yhdeksänvuotiaana tyttö piti tiedemiehille latinaksi tunnin puheen naisten oikeudesta opiskeluun. 11-vuotiaana hän osasi seitsemää kieltä. Isä antoi Agnesille luvan laupeudentyöhön sillä ehdolla, että tytär myös opiskelisi matematiikkaa. Agnesi kirjoittikin ensimmäisen systemaattisen esityksen aikansa matematiikasta. Siitä tuli yliopistojen oppikirja, jonka ansiosta paavi Benedictus XIV nimitti Agnesin matematiikan ja luonnonfilosofian kunniaprofessoriksi. Eräs kolmannen asteen käyrä tunnetaan hänen mukaansa ”Agnesin noitana”. Kun Agnesi oli 47-vuotias, hänen isänsä menehtyi. Nainen teki vihdoin mitä tahtoi: luopui omaisuudestaan ja ryhtyi kerjäläisnunnaksi.

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

NIMI ANI PACHEN tarkoittaa hyvin rohkeaa nunnaa. Tämä nunna syntyi noin vuonna 1933 Tiibetissä kyläpäällikön ainokaiseksi. 17-vuotiaana hän karkasi buddhalaiseen luostariin, koska halusi mietiskellä eikä olla vaimo. Samana vuonna Kiina aloitti sodan liittääkseen Tiibetin itseensä, ja Pachen opetteli ampumaan. 25-vuotiaana Pachen nousi sotaneuvoston päälliköksi ja johti 600 ratsumiestä hyökkäykseen päin Kiinan panssarivaunuja. Soturinunna jäi kiinni, ja häntä kidutettiin ankarasti. Pachen kieltäytyi antamasta ketään ilmi, ja hän joutui yli kahdeksikymmeneksi vuodeksi vankilaan. Siellä hän meditoi ankarasti päästäkseen irti vihastaan kiinalaisia valloittajia kohtaan.

Tiibetiläinen soturinunna Ani Pachen johti 600 ratsumiestä päin panssarivaunuja.

Vapautumisensa jälkeen Pachen jatkoi taistelua Tiibetin itsenäisyyden puolesta kuolemaansa asti. UKRAINALAISEN AATELISTYTÖN Jelizaveta Pilenkon, myöhemmin Maria Pariisilaisen, vaiheikas elämä alkoi vuonna 1891 viinitilalla Mustanmeren rannalla. Isän kuoleman jälkeen perhe muutti Pietariin, jossa Pilenkosta tuli pappeja kouluttavan akatemian ensimmäinen naisopiskelija. 19-vuotiaana hän kuitenkin jätti kristinuskon, nai bolševikin ja

Maria Gaetana Agnesi ja Maria Pariisilainen syntyivät varakkaisiin perheisiin ja luopuivat paljosta vähäosaisten vuoksi.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

seurusteli vallankumouksellisten kanssa. Kolmen vuoden päästä Pilenko pani taas kaiken uusiksi: jätti miehensä, liittyi sosiaalivallankumoukselliseen puolueeseen ja päätyi kotikonnuilleen kaupunginjohtajaksi. Pilenko solmi toisen avioliiton entisen kasakkapäällikön kanssa, ja pari pakeni Venäjältä juuri ennen rajojen sulkeutumista. Ulkomailla Pilenko löysi uskonnon uudelleen. Hän tutki Venäjän vallankumouksen jälkeen uutta muotoa hakevaa ortodoksisuutta ja Jumalan äitiä. 35-vuotiaana Pilenko asui Pariisissa. Hän oli surun murtama, koska yksi hänen kolmesta lapsestaan oli juuri kuollut. Pilenko päätti jättää miehensä ja omistautua hyväntekeväisyystyölle. Nelikymppisenä hän ryhtyi nunnaksi ja alkoi auttaa perheettömiä naisia, taiteilijoita, seksityöläisiä ja asunnottomia. Maria Pariisilainen oli syntynyt. Toisen maailmansodan aikana Maria Pariisilainen auttoi juutalaisia. Kerran hän salakuljetti kolme lasta roskaämpärissä turvaan keskitysleirikyyditykseltä. Lopulta hän joutui itse keskitysleirille, jossa hänet kaasutettiin 53-vuotiaana. Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti julisti hänet pyhäksi vuonna 2004. ■

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Keskiaikainen legenda kertoo Pyhästä Kristoforoksesta. Kristityksi kääntynyt suurikokoinen ja väkivahva Kristoforos halusi palvella Kristusta auttamalla matkalaisia vaarallisen joen yli. Kerran hän sai kannettavakseen pienen pojan, joka oli niin painava, että Kristoforos vain vaivoin sai vietyä hänet vastarannalle. Kun Kristoforos ihmetteli, kuinka lapsi voi painaa enemmän kuin koko maailma, lapsi vastasi: ”Harteillasi ei ollut vain koko maailma vaan hän, joka teki sen.” Vanhan taiteen Kristus-lasta hartioillaan kantavat Kristoforos-hahmot tulevat mieleen, kun katsoo australialaisen taiteilijan Patricia Piccininin Taimi-nimistä teosta. Siinä miehen taakkana ja hoivattavana on jonkinlainen kasvin ja ihmisen risteytymä. Erikoinen taimilapsi on kuin ennustus tämän maailman tulevaisuudesta. Mekö tämän olemme tehneet? Piccinini luo teoksissaan eräänlaista vaihtoehtoista todellisuutta tai tulevaisuutta, jossa tuntemiemme olentojen rinnalle on kehittynyt kimairoita eli eri lajien sulaumia ja hybridejä, joissa elollinen ja eloton maailma yhdistyvät. Elävän oloiset ja hätkähdyttävät silikoniveistokset konkretisoivat esimerkiksi sitä, kuinka lähellä ihmiset ja apinat ovat toisiaan – ja kuinka jälkeläisten hoivaaminen, keskinäinen hellyys tai seksuaalinen halu eivät ole ominaisia pelkästään ihmislajille. KAISA HALONEN

Pääseekö pohjalaispitäjästä pakoon muualle kuin meren syliin?

Patricia Piccinini: Valon ja varjon välissä 25.10. asti Helsingin taidehallissa.

Ankaran pappiskodin tytär Evalina rakastuu nuoreen kalastajaan ja karkaa tämän mukaan kaukaiselle luodolle. Luonnonvoimat eivät tahdo pahaa, mutta armoa ne eivät anna. Riittääkö Evalinan rakkaus, kun myrsky lyö yli luodon ja mies viipyy merellä? Koskettava historiallinen romaani kirjailijalta, jonka esikoisteos Nopeasti piirretyt pilvet lumosi niin lukijat kuin kriitikotkin.

TAIDEHALLI

Patricia Piccininin tänä vuonna valmistunut teos Taimi on ensimmäistä kertaa esillä Helsingin Taidehallissa.

Valikoima vaihtelee myymälöittäin. Katso myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.

Silikoni veistosten hellyyttä

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Anna tyttäresi tehdä omat valintansa Kun tytär lähtee maailmalle, äiti voi joutua kriisiin. Helena Sinervo kuvaa äiti–tytär-suhdetta osittain omakohtaisessa romaanissaan Tytön huone. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

omaani sai alkunsa muistosta, jossa nuori nainen joutuu taistelemaan hengestään Pariisissa. Muisto nousi kirjailija Helena Sinervon omasta nuoruudesta. Keväällä ilmestynyt Tytön huone kuvaa äidin mietteitä yhden päivän aikana tyttären valmistautuessa innoissaan lähtöönsä ulkomaille opiskelemaan. Erityisen vahvoina äidin mieleen nousevat muistot väkivallasta, jota hän oli kokenut nuorena aikuisena. Hän pohtii, voisiko kertoa niistä varoittavana esimerkkinä tyttärelleen pilaamatta tämän lähtötunnelmaa. – Taustalla on luottavaisen, toiveikkaan ja viattoman nuoren neidon arkkityyppi. Vastakohtana on jo monenlaista elämässään kokeneen keskiikäisen naisen arkkityyppi. Sinervo pitää nuoren ihmisen innostusta valloittavana asiana. – Vanhemman pitäisi ottaa mallia tästä heittäytymisestä ja löytää uutta merkitystä elämäänsä, hän sanoo. – Toisaalta myös se, että vanhempi kertoo lapselleen omia ikäviäkin kokemuksiaan, saattaa olla hyväksi. Se voi vahvistaa lapsen kykyä selvitä elämän eri tilanteissa. TYTTÄREN LÄHTEMINEN ulkomaille aiheuttaa romaanin äidille kriisin, vaikka hän ymmärtääkin asian väistämättömyyden. Myös tämä tilanne on Helena Sinervolle omakohtainen, sillä hänen poikansa aloitti kirjan kirjoittamisen aikoihin opiskelun Tampereella. Sateenkaareva pesä ei silti tyhjennyt täysin. Kotona asuu vielä säännöllisin välein 12-vuotias tytär. – Lapsen muutto ei ollut minulle yhtä iso kriisi kuin romaanin äidille. Se vei minut kuitenkin pohtimaan omaa vanhenemistani. Enää ei jaksa kilpailla yhtä paljon kuin ennen, ja samalla alkaa kokea itsensä ympäristölle näkymättömäksi. Romaanin äiti on nimeltään Saara. Sillä Sinervo viittaa Vanhan testamentin Saaraan, joka sai lapsen vielä vanhoilla päivillään. Päähenki-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

lö pohtii hieman pilaillen, että se taitaa olla kertomus menopaussin ohittaneen naisen luovasta potentiaalista. Sinervo on sitä mieltä, että äidin ja tyttären välinen suhde on aivan erityinen. Tyttärestä eriytyminen saattaa olla äidille vaikeaa niin tämän vauvavaiheessa kuin myöhemmissäkin ikävaiheissa. – Kun olen jutellut ystävieni kanssa, olen huomannut, että harvassa ovat naiset, joille äitisuhde olisi ongelmaton. Silti välit voivat sinänsä olla aivan hyvät. – Sukupolvien väliset naisten ketjut ovat usein eräänlaisia kelaamisketjuja. Nainen reflektoi omaa suhdettaan äitiinsä ja tämä taas omaan äitiinsä. Naisille on muutenkin yleisempää tunnesuhteiden miettiminen ja jakaminen, Sinervo pohtii.

”

Olen huomannut, että harvassa ovat naiset, joille äitisuhde olisi ongelmaton. KIRJAILIJA HELENA SINERVO

YHTEYDEN PITÄMISESSÄ aikuiseen tyttäreen on Helena Sinervon mielestä tärkeää säilyttää toisen kunnioittaminen. – Ei kannata tehdä valintoja tyttären puolesta. Antaa hänen valita oma verhokankaansa, omannäköisensä elämä. – Lapsen on saatava toteuttaa unelmiaan. Aikuisen tehtävä on tukea lastaan, vaikka tämän unelmat ja ratkaisut tuntuisivat oudoilta. Seurauksena voi olla pettymyksiä, mutta ne vahvis-

Lapsen lähtö kotoa sai Helena Sinervon pohtimaan omaa vanhenemistaan.

tavat omaksi itseksi kasvamista, joka on meillä koko elämän jatkuva prosessi. Nykyään yhteydenpito on helppoa sähköisten välineiden avulla. Toisaalta sosiaalinen media tekee mahdolliseksi myös toisen kyttäämisen. – Eräs Suomessa asuva tuttavani on luvannut puhua joka sunnuntai Skypessa saksalaisen äitinsä kanssa. Nykytekniikan avulla äiti voi siis roikkua lapsessaan myös tällä tavalla. Nykyisin äidit osallistuvat lastensa elämään alusta lähtien intensiivisesti. Sinervon mukaan se johtuu siitä, että lapsia on vähemmän ja niistä vähistä pidetään tarkempaa huolta. – Erilaisia uhkiakin on enemmän. Pientä lasta ei jätetä yksin kotiin eikä päästetä omin päin kauppaostoksille. Myös tunneasioita pohditaan paljon. Ennen siihen ei ollut aikaa eikä valmiuksia. Tytön huone -romaanin äiti toimii pianonsoitonopettajana. Se on myös kirjailijan aiempi ammatti. Sinervo vaihtoi musiikin kirjallisuuteen, koska hänestä oli tärkeää antaa ääni omille ajatuksilleen ja kokemuksilleen. – Minulla kirjoittaminen lähtee aina rakenteesta. Tytön huoneen rakenteeksi tuli yksi päivä, aamukuudesta iltaan, jolloin tytär lähtee laivalle. ■

”Tällaista linjaa ei oo aiemmin ollut…kyllä tää puhelu virkisti!”

maanantaisin ja tiistaisin klo 13–15 lokakuun alusta myös sunnuntaisin Vanhustyön keskusliiton Vahvikelinja tarjoaa ikääntyneille virkistävää tekemistä. Puheluiden aikana ratkotaan aivopähkinöitä, visaillaan, muistellaan mukavia, keskustellaan tai jumpataan. Soittaja valitsee puhelun sisällön. Puhelimeen vastaavat koulutetut vapaaehtoiset. Numero kuuluu tavallisten operaattoreiden puhepaketteihin, joten soittamisesta ei koidu ylimääräisiä kuluja. Ikääntyneen luvalla hänen puolestaan voi myös jättää yhteydenottopyynnön, jolloin Vahvikelinjasta soitetaan hänelle. Uusia perusdigitaidot hallitsevia vapaaehtoisia etsitään myös mukaan puhelinpäivystykseen. Lisätietoja 050 5145711, senioritoiminta@vtkl.fi tai vtkl.fi/vahvikelinja

Vapaana kaunis 41,5 m2 kaksio!

Äidin ja tyttären kimurantti suhde Psykoterapeutti, perheneuvoja Kirsi Hiilamo on huomannut työs sään, miten tärkeä ihminen äiti on. Erityisesti monen naisasiakkaan kanssa, vaikka tämä on alun perin hakenut apua parisuhteen tai työ yhteisön ongelmiin, puhe kääntyy jossakin vaiheessa hankalaan äiti suhteeseen. Saman on havainnut Hiilamon kollega Heli Pruuki. Nyt he ovat tehneet yhdessä kirjan Aina tytär, aina äiti – aikuisen naisen suhde äitiin. Elämän peruskivi lasketaan lap suudessa. Erityisen tärkeä on Hii lamon mukaan vauvaaika, jolloin lapsi kasvaa omaksi persoonakseen. – Vauva peilaa itseään ja arvo aan hoitajansa silmistä. Turvallinen kiintymyssuhde syntyy läsnäolosta ja hyväksymisestä. – Äidin ja tyttären suhde on sii tä erityinen, että äiti antaa naisen

mallin. Suhde saa särön, jos äiti on jotenkin vaurioitunut: narsistinen, valtaapitävä tai ylihuolehtiva. Jos tytär ei tunnista näitä piirteitä, hän voi jatkaa äidiltä saamaansa käyt täytymismallia, mikä taas vaikuttaa hänen omiin ihmissuhteisiinsa, Hii lamo sanoo. Jotkut äidit pyrkivät hallitse maan tyttärensä elämää vielä tä män aikuistuessa. He saattavat moittia tätä kaikesta, määrätä am matinvalinnassa ja tulla omilla avai milla sisään tyttären asuntoon. – Tuolloin eriytyminen äidistä on vaikeaa. Myös tytär itse saattaa unohtaa aikuisen käytöksen. Kaik kea ei tarvitse sietää, mutta riito ja voi yrittää säädellä ja silti laittaa äidille päättäväisesti rajoja, Hiila mo neuvoo. On myös hyvä tiedostaa, että äiti on muutakin kuin äiti ja että hänel lä on oma taustansa.

– Jokaisen aikuisen sisältä löytyy lapsi, johon on vaikuttanut se, miten häntä on kohdeltu. Jos tämän pystyy ottamaan huomioon, suhde äitiin voi parantua, Hiilamo sanoo. Vaikka varhaislapsuudessa ei olisi kehittynyt kiintymyssuhdet ta äitiin ja suhde olisi ollut aikuise na hankala, ei se Hiilamon mukaan tarkoita automaattisesti sitä, että koko elämä olisi pilalla. – Vanhempi tulee lapselle aina ykkösenä, mutta empatiaa ja tukea voi saada muiltakin lähipiirin ihmi siltä kuten isovanhemmilta. – Vaikeaa äitisuhdetta olisi sil ti tärkeää käsitellä jossakin vaihees sa. Olisi hyvä päästä irti ylenmää räisestä vihasta ja katkeruudesta, ja samalla eteenpäin elämässä. Kun omaa äitisuhdettaan on valmis kä sittelemään, siitä voi löytää eri puo lia ja se voi myös muuttua pää omaksi elämässä.

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Koti Saga Käpylinnassa mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura ovat lähellä. Tutustu kauniiseen palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely! Kiinnostuitko? Tilaa esitteet tai varaa yksityinen esittely! puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Tärkeintä on saada olla turvassa Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen papin Late Mäntylän mukaan kirkossa sallitaan hengellinen väkivalta vakaumuksen nimissä. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA VILJA HARALA

nhan koko ajan menty eteenpäin, Helsingin ylipiston seksuaalija sukupuolivähemmistöjen pappi Late Mäntylä tuumii. Yhä suurempi osa kirkon ihmisistä suhtautuu kunnioittavasti ja yhdenvertaisesti seksuaalija sukupuolivähemmistöihin. Yhä useammat papit vihkivät avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja. Enää ei tarvitse ihan niin usein pelätä, että sinulle nauretaan, että sinut sivuutetaan tai että sinua ei oteta todesta. – Mutta jos asiaa katsoo sellaisen sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluvan ihmisen näkökulmasta, jolle kristinusko on jotenkin merkityksellinen, tilanne on edelleen surullinen. Hän ei voi luottaa siihen, että hän on kirkossa turvassa, Mäntylä selittää. – Ikävä kyllä meillä on edelleen se tilanne, että kirkossa sallitaan hengellinen väkivalta vakaumuksen nimissä. Vuonna 2020 Suomen luterilaisen kirkon papit voivat saada hiippakuntansa tuomiokapitulilta rangaistuksen, jos vihkivät avioliittoon samaa sukupuolta olevan pariskunnan. Sen sijaan yksikään pappi ei saa rangaistusta, jos hän opettaa, että homoseksi on syntiä tai että homoparien avioituminen on Jumalan silmissä kauheaa.

vihkiminen on oikein, ja niihin, joiden mielestä se on väärin. Helsingin piispa Teemu Laaja salo on ainoana piispana ilmoittanut, että hänen hiippakuntansa tuomiokapituli ei rankaise vihkiviä pappeja. Espoon, Oulun ja Lapuan hiippakuntien tuomiokapitulit ovat antaneet papeille asiasta kirjallisia varoituksia. Late Mäntylää väsyttää keskustelu siitä, rangaistaanko pappeja. – Se on aivan toissijainen kysymys. Tässä on kyse seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvista ihmisistä, ei papeista. Mäntylän neuvo papeille on, että jos vihit, vihi pystyssä päin ja jätä voivottelut pois. – Nämä ihmiset ovat saaneet kantaa elämässään riittävästi taakkoja. Ei ole oikein, että heidän pitäisi vielä kannatella pelokasta pappia. Mäntylä ymmärtää myös niitä, joita kirkon totuttujen opetusten muuttaminen pelottaa. Se on pelottanut häntäkin. Parikymppisenä Mäntylä koki kuitenkin mullistuksen, jota hän kutsuu armoontuloksi. Hän oli aina uskonut Jumalaan, mutta tuolloin hän alkoi ensimmäistä kertaa kokea, että Jumalalle ei tarvitse suorittaa mitään. – Pyhä Henki kosketti minua sillä tavalla, että oivalsin jotain. Sain uudenlaista rakkautta ja armollisuutta siihen, miten katsoin toisia ihmisiä. On paljon pidempi prosessi oppia katsomaan itseään yhtä armollisesti.

SUOMEN AVIOLIITTOLAKI muuttui maaliskuussa 2017 niin, että siinä ei enää otettu kantaa vihittävien sukupuoleen. Samalla luterilaisen kirkon papeille tuli juridinen mahdollisuus vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. Siitä lähtien kirkko on jakautunut kahtia: niihin, joiden mielestä

LATE MÄNTYLÄ on sitä mieltä, että kirkossa ei tulisi sallia sellaista opetusta, jossa homoutta kutsutaan synniksi. Hänen mukaansa kaikki eivät ymmärrä, kuinka vahingollista sellainen opetus on. – Etelä-Afrikassa apartheidin aikana monet valkoiset kristityt se-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

littivät aivan pokkana Raamatulla, miksi rotuerottelu on oikein, Mäntylä vertaa. Raamattu on kristillisen uskon ydindokumentti. Samaa sukupuolta olevien parien suhteita vastustavat kristityt vetoavat esimerkiksi Paavaliin, joka opetti, että miesten kanssa makaavat miehet eivät peri Jumalan valtakuntaa. Mäntylä toteaa, että Raamattu on oman aikansa tuote. Hänen mukaansa 2 000 vuotta sitten eläneet ihmiset eivät ymmärtäneet, mistä homoseksuaalisuudessa on kyse. – Raamattu on myös järkyttävän patriarkaalinen kirja. Siihen aikaan nainen oli miehen omaisuutta, mutta sellaisista käsityksistä me olemme jo luopuneet. Mäntylä ei näe asiakseen syyttää niitä kristittyjä, joilla on homovastaisia näkemyksiä. He ajattelevat kuten heille on opetettu, ja kirkossa on opetettu käytännössä aina, ettei homoseksuaalisuus ole hyväksyttävää. – Tilanne on yleissurullinen, Mäntylä sanoo.

”

Oletetaan, että olen joku seksihurjastelija, joka menee himojensa vallassa ja julistaa sellaista muillekin. Se on aivan muuta kuin mitä minä olen. PAPPI LATE MÄNTYLÄ

Tulisiko kirkon sitten lainkaan ottaa kantaa siihen, miten ihmiset toteuttavat seksuaalisuuttaan? Kyllä, Mäntylä vastaa. Hyviä ohjenuoria kirkon seksuaaliopetukselle ovat hänen mielestään esimerkiksi Immanuel Kantin kategorinen imperatiivi ”toimi aina niin, että toimintasi kelpaisi yleispäteväksi säännöksi” ja Jeesuksen opettama rakkauden kaksoiskäsky ”rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”. VUONNA 2009 Late Mäntylä kertoi julkisesti olevansa lesbo. Siitä lähtien hän on saanut kuulla konservatii-

visilta uskonsisaruksiltaan, että yhtälö ei sovi. Kristityn – saati papin – ei tulisi elää homoseksuaalisessa parisuhteessa. Raamatulla mättämiseen Mäntylä on turtunut, mutta hän kokee yhä, että joutuu olemaan kirkon piirissä varpaillaan. – Ikävintä on se, että koen, että minun täytyy todistella olevani kristitty, Mäntylä sanoo ja hiljenee. Hän istuu puutarhasohvalla kotinsa takapihalla. Puussa kiipeää orava. Mäntylä itkee.

Conchita Wurst voitti Euroviisut. Wurst näytti muuten naiselta, mutta hänellä oli siisti tumma parta. Mäntylä ihmetteli, miten kukaan voi olla noin vetävän näköinen. Samaan aikaan Mäntylä kävi Sexpon seksuaalineuvojakoulutusta, jossa puhuttiin sukupuolen moninaisuudesta. Palikat tuntuivat loksahtavan kohdalleen, ja Mäntylä totesi olevansa muunsukupuolinen. – Se tarkoittaa, että en ole nainen enkä mies. Olen jotain muuta, Mäntylä selittää. – On tärkeää, että meille opetetaan sukupuolen moninaisuuteen liittyviä termejä. Jos en olisi kuullut muunsukupuolisuudesta, minulla ei olisi ollut nimeä sille, mitä olen ollut koko ikäni. Olisin jatkanut elämääni naiseksi nimitettynä, vaikka en tunne naiseutta omakseni ja tunnen siitä ahdistusta. Samoihin aikoihin eräs Mäntylän ystävä alkoi kutsua Lauraa Lateksi. Mäntylä menee ulkonäkönsä puolesta naisesta, ja hän koki, että maskuliiniselta kalskahtava nimi tasapainotti asiaa. Hän otti nimen omakseen.

– Nytkin, kun valmistauduin haastatteluun, mietin, että muistanhan puhua tarpeeksi Jeesuksesta ja Raamatusta. Että muuten ne pääsevät taas sanomaan, että eihän se ole mikään oikea uskova. – Oletetaan, että olen joku seksihurjastelija, joka menee himojensa vallassa ja julistaa sellaista muillekin. Se on aivan muuta kuin mitä minä olen. Vähän yli nelikymppisenä Mäntylä todella oivalsi, mitä on. Vuonna 2014 itävaltalainen drag-artisti

Late Mäntylä ajattelee, että kirkko on sekä hyvässä että pahassa perinteen säilyttäjä. Labradorinnoutaja Gounis pohtii muita juttuja.

HELSINKI PRIDE -tapahtuma on tänä syksynä erilainen. Koronapandemian vuoksi kulkuetta ei järjestetä, vaan tapahtuma on hajautettu sinne tänne. Kuten edellisinäkin vuosina, luterilainen kirkko osallistuu tapahtumaan. Late Mäntylä on mukana järjestämässä muun muassa sukupuolivähemmistöjen kristillistä tapaamista sekä uskontodialogiseminaaria, jossa keskustelevat kristityt, muslimit ja juutalaiset. – Minulle on suuri merkki Jumalan ihmeellisyydestä, että niin moni seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva tunnustautuu edelleen kristityksi ja haluaa kuulua kirkkoon, Mäntylä sanoo. Miten Mäntylä neuvoisi sellaista vähemmistöön kuuluvaa kirkon jäsentä, joka on väsynyt huonoon kohteluun ja harkitsee kirkon jättämistä? – Sanoisin ensin, että tärkeintä on se, että olet turvassa, Mäntylä vastaa. – Jos tiedostat itsessäsi tarpeen hengellisyyteen etkä koe olevasi turvassa kirkossa, seuraava kysymys on, mistä voisit löytää itsellesi turvallisen hengellisen yhteisön. Mäntylä itse ei koskaan harkinnut kirkon jättämistä. – En ole missään vaiheessa kokenut tarvetta syyttää Jumalaa. ■

Tule tueksi ja iloksi helsinkiläisille kotona asuville iäkkäille ihmisille

VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSI Vapaaehtoisena voit itse valita sinulle sopivan toimintamuodon sekä paljonko aikaasi haluat antaa! Kurssi sisältää neljä iltaa, joiden aikana saat perehdytyksen vapaaehtoisena toimimiseen ja valmiuksia ikäihmisen kohtaamiseen. 5.10. klo 17.00–19.30 8.10. klo 17.00–19.00 12.10. klo 17.00−19.00 15.10. klo 17.00−19.30 Sijainti: Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen. Edellytämme 18 v. ikää ja sujuvaa suomen kielen taitoa. Mukaan mahtuu 20 osallistujaa. Voisitko ryhtyä vapaaehtoiseksi, joka toimii parin viikon välein ulkoiluseurana ja keskustelukaverina? Ilmoittaudu 25.9.2020 mennessä: 050 5722 829 / 050 5722 830 tai senioritoiminta@vtkl.fi Lisätietoja soittamalla tai www.vtkl.fi

Helsinki Pride 7.-13.9. Katso seurakuntien ohjelma osoitteessa helsinginseurakunnat.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 15/2020

Itsensä hyväksyminen on sitä vaikeampaa, mitä kovemmalla äänellä sisäinen moittija huutaa. Keskeneräisyys on kuitenkin juuri se, mikä rakentaa sillan ihmisestä toiseen. TEKSTI KAISA RAITTILA KUVITUS PAULI SALMI

iittämättömyyden tunne ja halu tulla hyväksytyksi vievät voimat. Näyttelijä, juontaja ja henkinen valmentaja Lorenz Backman tietää omasta kokemuksestaan niiden hinnan. Yhden on pakko saada aina kymppi. Toinen oppii pysyttelemään poissa jaloista. Kolmas auttaa toisia vaikka viimeisin voimin. Mutta jos hyväksyntää etsii itsensä ulkopuolelta, sen perässä juokseminen ei lopu koskaan. Yliminä vaatii aina lisää. Jollakulla on aina enemmän. – Kun näyttelin, en koskaan tyytynyt siihen, että joku tuli kiittämään, miten hyvä olin ollut. Kysyin aina, mihin pitäisi keskittyä, mitä muuttaa. Halusin olla vielä parempi. Juontokeikoilla ja luennoidessa oli tärkeää, miten voisi kehittää konseptia vielä lisää. Se tuotti jatkuvan huonouden tilan. TIETO LISÄÄ riittämättömyyden tuskaa. Viihde ja media syöttävät koko ajan uusia ideaaleja. – Törmään tähän työssäni jatkuvasti. Kaiken pitäisi olla viimeisen päälle. Omat vaatimukseni tuntuvat monesti kohtuuttomilta, Lorenz Backman kertoo. Itseään ei voi hyväksyä hyväksymättä itseään. Backman puhuu paikoilleen jähmettyneistä alkuasetuksista. Vanhemmilla on suuri vastuu siitä, mitä lapsi oppii itsestään ajattelemaan. Myös aivot asettavat rajoituksensa. – Aivojen tapa järjestellä asioita on mustavalkoinen ja yksinkertaistava. Kun jonkun elämä näyttää ulkoapäin mahtavalta, luulen, että hänen elämänsä on mahtavaa. Menestyvät ihmiset tekevät kuitenkin valtavasti uhrauksia. Viisaiden puheiden takana voi olla paljon inhimillistä kärsimystä. MEDIA VIIHTEELLISTYY ja tekee meistä helpommin ohjailtavia, mutta samaan aikaan esitämme itsellemme suuria kysymyksiä ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Lorenz Backmanin mielestä itsensä tutkiminen on pelottavin matka maailmassa. Hän itse lähti tuolle matkalle uuvuttuaan työssään. Liian moni jättää kuitenkin lähtemättä ja elää elämänsä loppuun uskaltamatta koskaan sanoa ”ei” tai selvittämättä, mitä sisimmässään pelkää ja tuntee. Monet sinnittelevät sitten kun -todellisuudessa. – Kun erilaisia ideaalejaan laittaa yhteen, alkaa ajatella, että kunhan tämä ja tämä toteutuu, olen onnellinen. Tutkitusti kuitenkin tiedetään, etKIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

tä lottovoitto tuottaa onnellisuutta vain kahdeksi viikoksi. Samanlaisen pikalaastarin saa Ikeasta: kärry täynnä tavaraa ja näin halvalla. Huomenna se ilo on jo ohi. – MITÄ SYVEMMÄLLE sukeltaa, sitä pitempään kestää nousta pintaan, Lorenz Backman sanoo. Hän kuitenkin sukelsi, nousi ja tajusi, että vain omien kipupisteiden kohtaaminen voi auttaa meitä vapautumaan harha-askelista ja kiertoteistä, joille elämässä usein eksymme. Backman oivalsi myös, että juuri keskeneräisyys luo siltoja ihmisten välille. Siksikin ideaalien tavoittelu tuntuu niin järjettömältä. – Menestyminen ja guruttelu lisäävät yksinäisyyttä. Toista on keramiikan crackle-tekniikka. Siinä lasitettu esine laitetaan kylmään veteen ennen lasituksen kuivumista, ja pinta halkeilee, Backman kuvailee. – Kun ihmiset kohtaavat toisensa cracklena, jotakin suurta syntyy. Syntyy yhteys. Ja sitähän me juuri kaikella yrittämisellä haemme. Sitä, että meidät hyväksyttäisiin sellaisina kuin olemme. AIKAISEMMIN LORENZ BACKMAN ajatteli olevansa kuin sipuli, josta ongelmia kuorimalla löytyisi jokin autenttinen minä. Mutta niin se ei ollut. Sipuli tuottaa aina uusia kerroksia. Siksi Backman päätti yrittää keskittyä ongelmien sijaan siihen, missä on hyvä. – Joka keikan jälkeen kirjasin onnistumiset ylös, tarjosin itselleni hyvän ruuan ravintolassa ja taputin olkapäätäni, että vitsi, Lore, tosi hyvä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Vaikka Lorenz Backman edelleen saarnaa, että ole paras versio itsestäsi, sitä ei pidä ymmärtää väärin. Slogan voisi yhtä hyvin olla: Olet paras versio itsestäsi. – Kyse on siitä, että on luovuttava tyytymättömyydestä ja lakattava yrittämästä. Avauduttava sille, mitä on ja mitä osaa. Miten hullua, että pätemisen tarve ja jännittäminen kutistavat meidät murto-osaksi siitä, mitä me oikeasti olemme.

”

Yksittäiseen elämän etappiin ei pitäisi panna liikaa painoa. Se on vain osa kokonaisuudesta. FILOSOFI JA PROFESSORI LEILA HAAPARANTA

MILLAISISTA AINEKSISTA tämä jäytävä keskeneräisyyden tunteemme on tehty? Filosofi, professori Leila Haaparanta arvelee yhdeksi osatekijäksi muuttunutta ihmiskäsitystä. – Stressiä on varmasti ollut aina, ja valmiiksi saaminen on tuottanut iloa. Nykyisessä ja menneessä ihmiskäsityksessä on kuitenkin suuri ero. Aristotelinen käsitys ihmisen olemuksesta murtui modernin individualismin myötä. Ei ajatel-

tu enää, että olisi yksi ihmisen malli, vaan jokaisella oli oma itsenäinen ihmisyytensä, Haaparanta sanoo. Ilman yhteisen ihmisyyden ihanteen turvaa meidät on siis heitetty maailmaan ominaislaatuamme etsimään. Ennen kylän suutarille riitti se, että hän oli hyvä suutari. – Sen kielteinen puoli oli tietenkin se, ettei hän saanutkaan olla muuta. Suutari pysyköön lestissään, sanottiin. Hyvä puoli oli kuitenkin se, ettei hänen tarvinnut kyetä muuhun, Haaparanta huomauttaa. NYT MAHDOLLISUUTEMME ovat moninkertaistuneet. Toisin kuin aiemmin eläneillä meillä on resursseja, sekä aikaa että rahaa. Se johtaa Leila Haaparannan mukaan siihen, että pyrimme eteenpäin väsyttävän monessa asiassa. – Kun on mahdollista tehdä sitä ja tätä, keskeneräisiä asioita on yksinkertaisesti liikaa, vaikka yksittäinen projekti voisi olla kuinka innostava. Ennen hyvän elämän areenana oli kyläyhteisö tai kortteli. Nyt internet ja sosiaalinen media räjäyttävät pihamme maailman kokoiseksi. Ei riitä, että on oman yhteisönsä kaunein ja paras. Pitää olla kaunein ja paras koko maailmassa. – Sosiaalisessa mediassa joutuu vertaamaan itseään ihmisiin, joiden ei aikaisemmin tiennyt edes olevan olemassa, Haaparanta sanoo. – Erityisen vaikeaa se on nuorille, jotka joutuvat jo todella nuorina päättämään, missä olla paras. Monet orastavat alut ja vaihtoehdot kuihtuvat pois vain siksi, ettei niiden kypsymiselle ole aikaa.

Myös hän tunnistaa muutoksen suhteessa ideaaliin. – Aikaisemmin toisen paremmuus ei välttämättä herättänyt toimintatarvetta. Nyt toisen paremmuuden nostattamista vaikeista tunteista pyritään eroon tavoittelemalla samaa ideaalia sen sijaan, että jokainen työstäisi omaa erityistä ominaislaatuaan. Liian vaativa yliminä on kekseliäs ja kohtuuton. – Terve aikuinen tuskin ajattelee, että minun pitäisi olla maailman kaunein tai rikkain, Mutta helposti hän vaatii itseltään, että työssä pitäisi jaksaa tappiin asti tai vanhempana ja puolisona olla täydellinen, Räntilä ihmettelee.

MYÖS TYÖELÄMÄ on muuttunut, Leila Haaparanta muistuttaa. Ammatti-identiteeteistä on tullut liukuvia, ja tehtävästä toiseen pitää kyetä siirtymään joustavasti. Työn ja vapaa-ajan ero ei ole selkeä. – Monesta työstä on tullut myös esiintymisammatti. Enää ei riitä, että osaa asiansa. Pitää myös näyttää ja kuulostaa hyvältä. Valmistautuminen, kropan treenaaminen ja itsensä laittaminen tapahtuvat kaiken lisäksi usein vapaa-ajalla, Haaparanta sanoo. – Ulkopuolelta omaksuttujen esikuvien ja vaatimusten keskellä on pidettävä yllä sekä ruumiillisia että henkisiä projekteja. Ei ihme, jos siinä menettää otteen omaan minäänsä. Jossakin projektissa onnistuminen voi kasvaa vuoren korkuiseksi. – Yksittäiseen elämän etappiin ei pitäisi panna liikaa painoa. Se on vain osa kokonaisuudesta. Elämäni teos jatkuu niin kauan kuin elän. Se ei tule koskaan valmiiksi, ja toisaalta jokainen pieni kaistale on osa sitä. Keskeneräisyyden pitäisi tuottaa iloa: minulla on vielä opittavaa. Ja eikö ihminen lopulta nauti asioista, jotka ovat tekeillä? Hän innostuu siitä, että lankoja on kutomatta, tapetteja vaihtamatta, nuotteja säveltämättä. – Ihminen haluaa, että hänellä on mitä odottaa. Elämäntaitoa on se, että löytää tasapainon mahdollisuuksiensa ja tavoitteidensa välillä, Haaparanta kiteyttää. KESKENERÄISYYS ON IHMISEN perustila, vahvistaa psykoterapeutti, hengellinen ohjaaja Jaana Räntilä. – Jos olisimme valmiita, ei olisi intoa eikä pyrkimystä mihinkään. Kaikki kasvu ja kehitys lähtee puutteesta, tyytymättömyydestä.

Mutta täydellisyys, se on fantasia. Psykoanalyyttinen psykoterapia näkee sen lapsuuden varhaisen symbioosin ja myyttisen paratiisin kaipauksena. – Ihmisellä on illuusio täydestä tyydytyksestä, vaikka eihän sellaista koe kuin ohimennen, rakastellessa tai rakastuessa, Räntilä sanoo.

”

Mustavalkoinen uskonkäsitys vie harhaan, sillä ei Jumala halkaise elämäämme hyvään ja pahaan. Hän kantaa elämämme pahan. PSYKOTERAPEUTTI JA HENGELLINEN OHJAAJA JAANA RÄNTILÄ

JOS ELÄMÄÄ RAKENNETAAN ulkoisen kautta, voi luulla, että siitä tulee jonakin päivänä valmis, mutta nykyään status ja materia eivät enää tuota tyydytystä. Ihmisestä itsestään on tullut hyvän elämän mitta. – Ja sitten olemme pulassa, kun yritämme kasvaa ihmisinä yksin, self help -oppaita lukien. Terve identiteetti rakentuu vain suhteessa toiseen, Jaana Räntilä sanoo.

JOKAISEN EGOLLA on vaatimuksensa. Mutta mitä hyväksytympi ihminen on saanut lapsena olla ja mitä paremmin vanhemmat ovat osanneet peilata hänen tunteitaan, sitä vähemmän hänellä on sisäisiä vaatijoita. Jos varhaislapsuuden vuorovaikutuksessa on ollut puutteita, jää ihmisen egoon ideaali, jonka vanhemmat ovat meihin alitajuisesti siirtäneet. Kun vanhempi ei ole osannut kannatella lapsen minuutta eikä peilata, mitä lapsi tuntee ja tarvitsee, tälle jää kokemus, ettei ole hyväksytty sellaisena kuin on. Tällöin avuksi voi tulla terapia. – Terapia yrittää vaientaa ja pienentää sisäistä moittijaa ja päästää minuuden vapaaksi patologisesta itsensä väheksymisen ansasta, Jaana Räntilä selvittää. Keskeneräisyydessä häntä hämmentää sen aiheuttama häpeä. – Asiahan on niin, että mitä enemmän yhteisön jäsenet paljastavat omia haavojaan, sitä enemmän he kokevat yhteyttä toisiinsa. Pärjäävien ja osaavien kesken taas täytyy aina yrittää olla se parempi versio itsestään. Elämässä on Räntilän mukaan kyse siitä, miten tulemme toimeen sisäisen pahan olon ja puutteen kokemuksemme kanssa ja miten selviämme tyytymättömyytemme synnyttämästä aggressiosta. – Kristinuskossa tässä kohdassa astuu näyttämölle Jeesus. Hän kesti romahtamatta aggression, otti itseensä koko maailman pahan olon, ei pelännyt edes kuolemaa vaan voitti sen, Räntilä sanoo. HENGELLISENÄ OHJAAJANA Jaana Räntilä näkee, että armoa on vaikea ottaa vastaan, jos pyrkii täydellisyyteen. Jumalakuva on tärkeä. – Omaa epätäydellisyyttään on vaikea hyväksyä, jos ei näe Jumalaa myötätuntoisena. Ihmisen osa on kuitenkin olla ihminen, keskeneräinen. Ilman hyväksyntää, siis armoa, keskeneräisyys on aina moite tai vaade. Mutta jos keskeneräisyys saa olla osa minua, se muuttuu siedettäväksi. – Paha olo ei poistu kieltämällä tai tuomitsemalla vaan kantamalla, Räntilä sanoo. – Mustavalkoinen uskonkäsitys vie harhaan, kun se puhuu Jumalasta halkojana, pahan poispyyhkijänä. Ei Jumala halkaise elämäämme hyvään ja pahaan. Hän kantaa elämämme pahan. Sovitus on sitä, että hän sovittaa sen yhteen hyvän kanssa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Kuka?

Selja Ahava on kirjailija ja käsikirjoittaja. Hänen perheeseensä kuuluu kaksi lasta sekä puoliso, kirjailija ja kääntäjä Stefan Moster. Ahava asuu Porvoossa, mutta viettää säännöllisesti aikaa myös Berliinissä, jossa puolison koti sijaitsee.

Mitä?

Selja Ahavalta on ilmestynyt neljä romaania: Nainen joka rakasti hyönteisiä (2020), Ennen kuin mieheni katoaa (2017), Taivaalta tippuvat asiat (2015) ja Eksyneen muistikirja (2010). Ahava on saanut kirjoistaan useita palkintoja, ja hänen teostensa käännösoikeudet on myyty 25 maahan.

Motto

Nyt on tällainen vaihe.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Hyönteisten Jumala Selja Ahavan romaanissa Jumala joutuu ahtaalle. Hänen erityisesti rakastamistaan hyönteisistä tulee samalla katoavaa biomassaa. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

J ”

umala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää. Minä iloitsen näistä sanoista, ja sydämeni rakastaa hyönteisiä niin kuin se rakastaa Jumalaa. Kun maalaan hyönteisiä, ajattelen Jumalaa, ja kun tutkin perhosen siipiä, Jumala puhuu minulle.” Maria tarkkailee perhosentoukkia ja muita hyönteisiä selvittääkseen, mistä ne syntyvät ja miten kehittyvät. Hän varttui noitavainojen aikana, jolloin uskottiin, että kirput sikiävät liasta. Hänen kouluja käymätön esikuvansa Maria Sibylla Merian (1647–1717) jäi historiaan, koska hän kuvasi ensimmäisenä muodonmuutoksen munasta toukaksi, koteloksi ja perhoseksi. Maria on päähenkilö Selja Ahavan neljännessä romaanissa Nainen joka rakasti hyönteisiä, josta artikkelin lainaukset on otettu. Fiktiivinen Maria irrottautuu historiallisesta esikuvastaan ja elää kokonaiset 370 vuotta. Romaani kuljettaa lukijaa 1600-luvulta evoluutioteorian kehittäjän Charles Darwinin 1800-luvun kautta nykypäivään. Jumala ajetaan luonnontieteen ja arjen keskeltä hiljaiseksi ääneksi, jonka ihminen voi kuulla korkeintaan mielessään. Samalla naisen asema muuttuu. Maria on kasvatettu ajattelemaan, että Jumalan läsnäolo näkyy lähimmäisten toiveissa, joita naisen on noudatettava. Hän murtautuu silti ulos epätyydyttävästä vaimon ja perheenäidin roolistaan tutkimusmatkailijaksi, hyönteisten tutkijaksi ja piirtäjäksi. Hyönteiset eivät ole suosittu tutkimuskohde vieläkään, ja todellisen Maria Sibylla Merianin elinaikana niiden tarkkailua pidettiin häpeällisenä. Hän jatkoi silti. – Ajattelen, että yksilön intohimot on sisäänkirjoitettu häneen, vaikken tiedä missä ja kenen toimesta. Minua koskettavat tarinat, joissa ihminen uskaltaa ottaa askelia, joita häneltä ei odoteta, Ahava sanoo. Kirjassa Maria seuraa erinäköisiä siivekkäitä, jotka kuoriutuvat koteloistaan, sekä niitä koteloita, jotka kuivettuvat kokoon. Hän pohtii: ”Onko niin, että me kaikki kannamme mukanamme monia eri mahdollisuuksia, ja Jumala säätelee olosuhteet, joissa ne sitten toteutuvat yhdellä tai toisella tavalla?” ”IHMINEN ON ENKELIN toukka-aste.” Selja Ahavan romaani alkaa intohimoisen perhosharrastajan Vladimir Nabokovin (1899–1977) lainauksella. – Minusta on hauska ajatuksellinen vinksautus, että luomakunnan kruunu on vain ryömivä kehitysvaihe kohti enkeliä, Ahava sanoo.

Nainen joka rakasti hyönteisiä kertoo monella tasolla metamorfoosista, muodonmuutoksesta. Ahava kiinnostui Maria Sibylla Merianista, koska tämä rakasti muutosta ja näki sen elämän ytimenä. – Se oli radikaalia hänen elinaikanaan ja on sitä yhä. Jos joku toinen tekee ison muutoksen elämässään, se uhkaa myös minun elämääni, koska teko näyttää, että myös minulla olisi mahdollisuus valita toisin. Sama mahdollisuus on myös lähi-ihmisilläni. Havainto kaivertaa turvallisuudentunnetta. Ahavan omista kokemuksista ammentava edellinen romaani Ennen kuin mieheni katoaa käsittelee elämänmuutosta, joka alkaa aviomiehen kertoessa, että hän on aina halunnut olla nainen. Mikä yksilössä ylipäätään on pysyvää? – Hyönteisten muodonmuutos panee meidät tuon kysymyksen eteen. Kun toukka koteloituu, sille ei pelkästään kasva siipiä selkään, vaan se hajoaa solunesteeksi ja järjestäytyy kokonaan uudestaan kiinteäksi olennoksi. Romaanissa Maria pohtii hyönteisten äärellä, missä ihmisen olemus syntyy. Syntymähetkellä vai jo aiemmin kohdussa?

”

Ihminen on enkelin toukka-aste. KIRJAILIJA VLADIMIR NABOKOV

Mielensä muuttanut ihminen saatetaan leimata julkisuudessa takinkääntäjäksi. Ahava näkee syytöksessä kaipauksen selkeään aristoteliseen tarinaan: sankarin kuuluu tavoitella yhtä asiaa, jota kohti hän suoraviivaisesti pyrkii vastoinkäymisistään huolimatta. – Kun ihmiset ovat fiksanneet käsityksensä jostain henkilöstä, heidän on vaikea sietää sitä, että hän lähtee kokonaan uuteen suuntaan. Maria pohtii: ”Mutta muodonmuutos on Jumalan kielioppia. Kristus itse eli ihmisenä ja kuoli kuten verta sykkivä ihminen kuolee ja siirtyi sitten kuoleman maille. Mutta hän palasi eloon uudessa muodossa, ylösnousseena Jumalan poikana, silti tunnistettavana.” PERHOSTEN SYMMETRINEN KAUNEUS ihastuttaa Mariaa: ”En koskaan lakkaa hämmästelemästä, miten monia kuvioita ja yksityiskohtia Luoja on piirtänyt, miten paljon Hän tuhlailee kauneutta kaikkeen sellaiseenkin, mitä emme ehdi edes huomata.” – Hyönteiset eivät ole koskaan viehättäneet minua, mutta Mariasta kirjoitettuani suhtaudun niihin armeliaammin. Hyönteiset ovat esimerkki pienestä eikä kovin tärkeänä pidetystä asiasta, jolla onkin valtava merkitys elämän jatkumiselle maapallolla, Selja Ahava sanoo. Hyönteisiä myrkytettiin pitkään surutta. Niiden kohtalo on kiinnostanut ihmisiä laajemmin

vasta viime vuosina. Vuonna 2017 julkaistu tutkimus kertoo, että yli 75 prosenttia lentävistä hyönteisistä katosi Saksasta alle 30 vuodessa. Viime vuodelta oleva tutkimus arvioi, että hyönteisten biomassa maapallolla on huvennut 80 prosentilla viimeisten 25–30 vuoden aikana. – Emme tiedä, mitä kaikkia lajeja on kadonnut, emmekä sitäkään, mihin kaikkeen se vaikuttaa. On hämmästyttävää ja kammottavaa, miten vähän hyönteisiä edelleen tunnetaan. Hiukan mittakaavaa saa tiedosta, että tunnettuja hyönteislajeja arvioidaan olevan yli miljoona, ja tuntemattomia ehkä vielä enemmän. Nisäkäslajeja on maailmassa noin 6 400. Sukupuutot vähentävät lajikirjoa jatkuvasti. – Ihminen irrotettiin 1800-luvulla luonnosta ja asetettiin hallitsemaan ja hyväksikäyttämään sitä. Nyt näemme, millaiset seuraukset sillä on ollut. En tiedä, kuinka optimistinen olen ihmisen jatkon suhteen, mutta uskon, että luonto selviytyy aina, Ahava sanoo. Jumala puhuttelee romaanin lopussa Mariaa koko ihmiskunnan edustajana: ”Katso kaikkia niitä olentoja, jotka olen maailmaan luonut ja joille olen antanut oman erityisen muotonsa, ja näet että olen rakastanut hyönteisiä aivan erityisesti. Niiden yksityiskohdat ja ihmeet eivät ole loppuneet vieläkään. Mutta tyttöni, sinä himmenet. Ihminen, sinä epäonnistuit. Minä annoin sinulle kuusituhatta vuotta, mutta mitä sinä olet saanut aikaan?” ”MIETIN JUMALAA, joka ei sopinut enää selittämään paljon mitään, ei elämän alkua eikä luonnon ihmeitä, mikä Hänen paikkansa ja mittakaavansa oli maailmassa, josta ihmeet ja sattumat oli myrkytetty pois niin kuin rikkaruohot ja hyönteiset maissirivistöjen välistä? Oliko enää kysymyksiä, joihin Hän olisi voinut tarjota vastauksen?” Selja Ahava pohtii, että nykyihminen kääntyy herkimmin Jumalan puoleen kohdatessaan suuren menestyksen kuten kuoleman tai vaikean sairauden. Jumalan käsittely oli Ahavalle romaanin kirjoittamisessa vaikeinta. Häntä ei voinut kiertää, koska Maria Sibylla Merian syntyi kaiken läpitunkevan uskonnollisuuden keskelle. – Kun kirja siirtyi tähän aikaan, tuntui nololta kirjoittaa Jumalasta ja uskonnollisesta kokemuksesta. Ne eivät kuulu nykyään suosittuihin aiheisiin. Ahava etsi muiden nykykirjailijoiden tekstejä Jumalasta. Kirjailija Kari Hotakainen esimerkiksi kertoo arkisesta kohtaamisesta Jumalan kanssa Teboililla. Omassa arjessaan Ahava ajattelee harvoin uskonasioita. – Myönnän kuitenkin, etten tiedä kaikkea. Haluan jättää Jumalalle mahdollisuuden. Luonnossa ja kauneuden edessä mittasuhteet voivat avautua tavalla, joka saa oman elämän näyttämään hyvin pieneltä. ”Ehkä Jumala oli vain pieni särö, pieni epäilyksen kuiskaus maailmassa, tässä olemassaolon kaikkeudessa, jonka ihminen muutoin osasi selittää.” ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

LSD ja liian kirkas valo Papiksi haluava Tommi Vehmas vakuuttui huumetripillään, että Jumala on olemassa. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVAT ESKO JÄMSÄ

un Rod Dreher kirjoitti toukokuussa 2018 uutta blogikirjoitusta The American Conservative -sivustolle, hän arvasi, että osa hänen lukijoistaan vetäisi aamukahvit väärään kurkkuun. Dreher on yhdysvaltalainen konservatiivikristitty, kirjailija ja kulttuurikommentaattori. Hänen blogitekstinsä A Christian Approach To Psychedelics käsitteli psykedeelien vaikutusta ihmisen mieleen ja hengellisyyteen. Psykedeelit, kuten LSD ja niin sanottujen taikasienien sisältämä psilosybiini, ovat käytännössä kaikkialla maailmassa laittomia huumeita. Viime vuosina monien aivotutkijoiden ja psykiatrien asenne niitä kohtaan on kuitenkin muuttunut. Eri puolilla maailmaa tehtyjen lääketieteellisten kokeiden valossa näyttää siltä, että psykedeelit saattavat toimia hämmästyttävän tehokkaina masennuslääkkeinä. LSD ja psilosybiini ovat siinä mielessä turvallisia aineita, että fyysisen yliannostuksen tai riippuvuuden riskiä ei juuri ole. Vaarattomia ne eivät kuitenkaan ole: etenkin epävakaassa mielentilassa ja turvattomassa ympäristössä käytettyinä psykedeelien aiheuttamat kokemukset voivat olla järkyttäviä, jopa traumatisoivia. Psykedeelien käyttäminen saattaa myös laukaista piileviä mielenterveyden häiriöitä kuten skitsofrenian. Rod Dreher hehkuttaa blogissaan Harvardin yliopiston tietokirjallisuuden professorin Michael Pollanin kirjaa How to Change Your Mind, joka käsittelee psykedeelien uusinta lääketieteellistä tutkimusta. Vaikuttaa siltä, että psykedeelit murtavat ihmisen masennuksen vain, jos ne saavat aikaan mystisen tai hengellisen kokemuksen. Se kiinnostaa Dreheriä. Hän muistelee omakohtaista tapausta: ”Tunsin lukiossa miehen, joka oli kärsinyt masennuksesta kaksi vuotta ja joka ryyppäsi rankasti. Kun hän käytti ensimmäistä kertaa LSD:tä, kokemus muutti hänen elämänsä. Myöhemmin hän kuvaili ymmärtäneensä, että hänen eristäytymisen ja itsevihan tunteensa olivat illuusioita ja että maailma oli täynnä kauneutta, elämää ja rakkautta. Se vakuutti hänet siitä, että Jumala on totta.” ON IHAILTAVAA, että Rod Dreher ottaa asian noin vakavasti, tuumii Tommi Vehmas. – Hän on selvästi miettinyt asioita pitkälle. Vehmas on viimeistä vuotta vaille valmis teologian maisteri, ja jos Luoja ja Suomen luterilainen kirkko suovat, sen jälkeen pappi. Vehmas pelkää, että kun hän nyt avaa suunsa, hän saa heittää hyvästit pappishaaveilleen. – Mutta ajattelen, että ihmisen pitää olla totuudellinen.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Tommi Vehmas vakuuttui psykedeelitripillään, että Jumala on totta ja että maailma on luotu.

Syy siihen, miksi Vehmas hakeutui opiskelemaan teologiaa ja miksi hän haluaa papiksi, on sarja mystisiä kokemuksia vuosien takaa. Viimeisimmän ja mullistavimman niistä hän koki käytettyään LSD:tä. – Siitä on aikaa niin monta vuotta, että rikos on vanhentunut. Korostan myös, että en kannusta ketään käyttämään psykedeelejä.

Kävi siis näin. Vehmas otti yksin kotonaan Espoossa 240 mikrogrammaa LSD:tä, jonka oli saanut tuttavaltaan. Hän kävi kävelyllä metsässä, palasi kotiin ja meni parvekkeelle. Jonkin ajan kuluttua Vehmas tunsi, että hänen mielensä nousi. – Olin harjoittanut vuosia meditaatiota, ja hengittelin siinä rauhassa. Ajattelin, että en lähde an-

tamaan tälle kokemukselle mitään sisältöä tai nimeämään sitä. Kohta Vehmas näki ihmeellisen valon, mutta ennen kaikkea hän koki itse tulleensa nähdyksi. – Aivan kaikki, mitä olin, olin ollut ja voisin vielä olla, oli paljaana sen valon edessä. Se oli helvetin pelottavaa, mutta tunsin myös suurta hämmästystä ja kunnioitusta. Ajattelin, miten kaikki on riippuvaista siitä jostain, joka on jollain tavalla persoonallinen. Minäkin riipun armon rihmastossa. Ymmärsin myös, että en voi mennä enää lähemmäs sitä valoa, Vehmas kertoo. – Tajusin myös, että jos se jokin niin päättäisi, se voisi tuhota kaiken. Se ei vaatisi siltä mitään eikä vaikuttaisi siihen itseensä mitenkään. Mutta jos teologisella kielellä sanotaan, että Jumala on rakkaus, se jokin oli puhtaasti sitä. Se läpäisi minut ja kaiken muunkin. Se oli mullistava kokemus. KOKEMUKSEN JÄLKEEN moni asia Tommi Vehmaksen elämässä muuttui. Hän kertoo olleensa aiemmin sisäänpäin kääntynyt ja vihainen ihminen, mutta vihaisuus katosi. Samoin hävisi selkäydintä ravistellut pelko olemassaolon luonteesta. Ennen kaikkea Vehmas vakuuttui siitä, että Jumala on totta ja että maailma on luotu. – On olemassa persoonallinen Jumala, joka rakastaa meitä. En tietenkään voi osoittaa, että se on objektiivisesti totta, mutta minun ei itse enää tarvitse rimpuilla asian kanssa, Vehmas selittää. – Kokemuksen voi tietenkin torjua sanomalla, että sinähän olit vetänyt huumeita. Mutta ei se poista kokemuksellista varmuutta. Vehmas ajattelee, että hänen kokemukseensa vaikutti se, että hän on kasvanut kristillisessä kulttuurissa. Esimerkiksi Imperial College London -yliopiston psykedeelitutkimuskeskuksen johtaja Robin Carhart-Harris kuvailee, että monen ihmisen psykedeelioivallukset vievät kohti buddhalaista ajattelua. Jotkut psykedeelitrippi on saanut luopumaan uskonnollisesta uskostaan. Vaikka kokemusten sanalliset selitykset ja kulttuuriset tulkinnat eroavat, Vehmas uskoo, että hänen kokemuksensa kumpusi jostain sellaisesta, mikä on kaikissa ihmisissä myötäsyntyisesti. – Minä koen, että minulle ilmestyi nimenomaan se Jumala, josta kristinusko puhuu. Ei minulla ole sille parempaakaan termiä. JOS IHMINEN VETÄÄ LSD:tä, kokee Jumalan läsnäolon ja alkaa uskoa tuonpuoleiseen, eikö kyseessä ole ilmiselvä harha? Ei välttämättä, toteaa Rod Dreher blogissaan. Hän siteeraa professori Michael Pollania: ”On yllättävää, että suurin osa ihmisistä, joilla on ollut tällaisia kokemuksia, ei koe asiaa niin. Jopa jotkut kaikkein maallistuneimmista palaavat matkoiltaan vakuuttuneina siitä, että on olemassa jotain, mikä ylittää materialistisen käsityksen todellisuudesta: jonkinlainen tuonpuoleinen.” Dreher viittaa myös psykiatri Bill Richardsiin, joka painottaa, että uskonnollisten mystikkojen ja psykedeelitrippaajien kokemuksia yhdistää vakuuttuminen siitä, että koettu hengellinen todellisuus ei ole mielikuvituksen tuotetta. ”Kun menet tarpeeksi syvälle ja pitkälle tietoisuuteen, törmäät pyhään. Se ei ole jotain, minkä me ihmiset itse kehitämme; se on jotain, mikä odottaa löytämistä.” Kokemuksesta on kuitenkin vaikea sanoa paljon sen enempää. Toinen asia, joka yhdistää

mystisiä kokemuksia, on niiden turhauttava taipumus paeta sanallisia kuvailuja. Tommi Vehmas esittää kysymyksen. Ajatellaan, että yhtäällä on raskaan sarjan kristitty kilvoittelija, joka on 15 vuotta lukenut polvet ruvella Jeesuksen rukousta. Hän saa yllättäen mystisen kokemuksen Jumalan läsnäolosta, mikä muuttaa häntä pysyvästi. Toisaalla on kaveri, joka vetää

minkä Jumala saattaa lahjoittaa ihmiselle, jos niin haluaa. Jos taas ihminen käyttää LSD:tä, hän on itse päätöksentekijä – ja kokemuksen lahjoittaa molekyyli. Eikö mystisten kokemusten tavoitteleminen psykedeelien avulla tunnu tirkistelyltä? – Ei se mene niin, Vehmas sanoo. – Riippumatta siitä, miten mystisen kokemuksen saa aikaan, ihminen on siinä tilassa passiivinen vastaanottaja. Me voimme luoda olosuhteita, joissa on todennäköisempää saada kokemus pyhästä, mutta sitä ei voi käskyttää.

Koen, että minulle ilmestyi nimenomaan se Jumala, josta kristinusko puhuu. Ei minulla ole sille parempaakaan termiä.

MIKÄLI PSYKEDEELIT TULEVAT lähivuosina psykiatrien käyttöön, on todennäköistä, että yhä useammilla ihmisillä tulee olemaan syvällisiä hengellisiä kokemuksia. Tommi Vehmas ajattelee, että kirkon olisi syytä varautua siihen. – Jos kirkolla ei ole siinä kohtaa asiasta mitään sanottavaa, tilanne ei ole hyvä. Ei kai ole toivottavaa, että psykedeeliterapian läpi käyneet ihmiset ajautuvat toisten uskontojen piiriin vain, koska kirkko ei kykene selittämään heidän kokemuksiaan omalla kielellään? Mitä kirkko sitten voisi tehdä? Kysymys on vaikea, mutta Vehmaksella on ainakin yksi vinkki. Pappien kannattaisi perehtyä kristikunnan ikivanhaan ja valtavan syvään mystiseen perinteeseen. – Meillä on kirkon kahdentuhannen vuoden historiassa kertomuksia tyypeistä, jotka ovat tavoitelleet mystistä yhteyttä Jumalaan ja kokeneet näitä asioita. Heillä on suoria ohjeita, miten näihin tiloihin kannatta suhtautua. ■

”

TOMMI VEHMAS

pussillisen taikasieniä ja saa käytännössä samanlaisen kokemuksen. – Jos molemmat päätyvät siihen, että on olemassa rakastava Jumala, miten me voimme sanoa, että toinen näistä on oikein ja toinen väärin? Vehmas kysyy. Kirkon näkökulmasta tapauksissa tuntuisi kuitenkin olevan ero. Kristinuskon piirissä on totuttu ajattelemaan, että pyhän kokemus on jotain,

”Kirkossa on tarpeellista keskustella psykedeelien aiheuttamista hengellisistä kokemuksista” Retriitinohjaaja Pekka Y. Hiltunen ajattelee, että ihmisten mystiset kokemukset – ovat ne sitten mietiskelyn tai aineiden aikaansaamia – ovat psykologisessa mielessä samantapaisia kautta maailman. Siinä, mitä kokemuksista seuraa ja miten ne tulkitaan, on kuitenkin eroja. Hiltunen jäi muutama vuosi sitten eläkkeelle Kirkkohallituksen uskontodialogin asiantuntijan työstä. Hän on vuosikymmenten ajan perehtynyt erilaisiin hengellisen harjoittamisen muotoihin, mm. työskennellessään vuosina 1986–2007 useaan otteeseen lähetystyöntekijänä Thaimaassa. Hiltunen tuntee monia, jotka ovat käyttäneet psykedeelisiä aineita. Hän osti itsekin LSD:tä villissä hippinuoruudessaan, mutta ei lopulta uskaltanut kokeilla sitä. – Niistä tuntemistani kavereista, jotka käyttivät näitä aineita, osa

Pekka Y. Hiltunen pitää mahdol lisena, että ihminen voi kohdata psykedeelin vaikutuksen alaisena Jumalan.

joutui pitkäkestoiseen psykoosiin, jotkut sairastuivat pysyvästi mieleltään. Yksi tuttavani taas koki, että kaiken takana on myötätunto, ja päätyi lopulta buddhalaiseksi. Ajattelen kyllä, että hänen kokemuksessaan oli jotain aitoa, Hiltunen sanoo.

Hän uskoo, että on mahdollista, että ihminen todella kohtaa psykedeelin vaikutuksen alaisena Jumalan. – Jos Jumala on sellainen kuin me ajattelemme, hän läpäisee olevaisuuden. Jos ihminen vielä kokee tarvitsevansa sovitusta kohtaamansa Jumalan edessä, alkaa olla kyse kristillisestä kokemuksesta. Keskeistä on se, miten ihminen tulkitsee kokemuksensa. – Useissa uskontotraditioissa ajatellaan, että tuonpuoleisessakin on tasoja. Ihminen voi näin ajatellen olla yhteydessä fysikaaliseen maailmaan, alempiin tai korkeampiin henkiolentoihin tai kaiken takaa löytyvään perimmäisyyteen, Jumalaan. Niin tai näin, Hiltunen ei suosittele psykedeelikokeiluja niille, jotka kaipaavat uskonnollisia kokemuksia. Kukaan ei voi taata, mihin silloin päätyy.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Hyvää pyhää

13.9.

Kirkoissa tämän päivän aiheena on kiitollisuus. Päivän tekstissä (Joh. 5:1–15) Jeesus parantaa liikuntakyvyttömän miehen.

Kiitä ruuasta Tänään päättyy hävikkiviikko. Sen kunniaksi rakennetaan sunnuntaibrunssi, jonka pääraakaaineiksi käytetään sitä, mitä jääkaapin tai pakastimen perältä sattuu löytymään. Viimekesäisistä pakastemarjoista ja nahistuneista hedelmistä pyöräytetään smoothie. Ruuantähteet ja kuivahtaneet juuston kannat uppoavat munakkaaseen. Pannukakku tai rieskataikinaan kelpaavat maitotuotteet, joiden viimeinen käyttöpäivä on käsillä. Kaikki nautitaan kauniisti katetun pöydän ääressä, kiitollisella mielellä, yksin tai yhdessä.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Koskaan ei ole myöhäistä

aksituhatta vuotta sitten Betesdan al taalla makasi mies, joka ei pystynyt kunnolla liikkumaan. Kolmenkymme nenkahdeksan sairastamisvuoden jäl keen hän oli asettunut toivomaan pa ranemisen ihmettä. Sellaisia tapahtui Lammasportin lähellä. Veden kuohahtaessa ensim mäinen sinne astuva tuli terveeksi. Mikä miehellä tarkalleen ottaen oli, sitä Raamat tu ei kerro, mutta hidas oli hänen kulkunsa. Hän ei pärjännyt nopeuskilpailussa, jota ihmeparaneminen vaati. Sitten Jeesus tuli, kysyi mieheltä, tahtoiko tä mä parantua, ja lähetti tämän matkoihinsa täydessä kävelykunnossa. Betesdan altaalla ei nykyisin ehkä olisi ruuhkaa terveydellisistä syistä, sillä monet vaivat hoituvat tä nä päivänä lääketieteen keinoin. Eri syistä halvaan

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

tuneita siellä varmasti olisi tänäänkin. Riippuvuuk sien sitomia ihmisiä. jotka ovat vuosikymmenten ku luessa uupuneet addiktion kanssa kamppailuun. Iki suorittajia, jotka eivät kykene lopettamaan voimat varastavaa elämäntapaa, vaikka tietävät, että näky mättömyyden haava ei tekemällä parane. Niitä, jotka epäluottamus on lukinnut läheisten tarkoitusperiä epäilevien ajatusten kehään. Vaikka paranemisen toive olisi vuosien kulues sa hautautunut syvälle sisimpään, Jeesus kysyy, tah dotko parantua. Muutosta kaipaavien luo Jeesus tu lee ja sanoo, ettei ole myöhäistä, vaikket ollut en simmäisten joukossa. Niin suurta solmua ei elämäs tään voi tehdä, etteikö Jumalan ihmeellinen armo siihen ulottuisi. Saat koska tahansa parantua ja aloittaa alusta.

KAISA KARIRANTA

Auta avun luokse Jeesus auttoi Betesdan altaalle tullutta liikuntakyvytöntä, sillä tällä ei ollut ystäviä apuna veteen menoa vauhdittamaan. Jumalan kädet maailmassa olemme me ihmiset. Älä tuomitse ketään toivottomuuteen vaan auta ihmisiä avun luokse. Me tarvitsemme toisiamme.

Harras hetki

Ronja Karjalainen, 17, asuu Häme vaarassa Vantaalla. Perheeseen kuuluvat isä, äiti, pikkusisko ja kissa. Karjalainen opiskelee toista vuotta Kallion lukiossa Helsingissä. Instagramtilillä roniadraws_ on Karjalaisen tekemiä piirroksia.

Piirtäessä katoaa ajantaju Lukiolainen Ronja Karjalainen piirtää tietokoneella ja kuuntelee samalla klassista tai elokuvamusiikkia. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA MARIANNA SIITONEN

un Ronja Karjalainen tarvitsee omaa rauhaa, hän menee kama riinsa kotitalon perälle ja ryhtyy piirtämään. Karjalainen laittaa musiikin soi maan ja on heti hyvässä vireessä. Hän piirtää kannettavalla tietokoneella digitaa lisesti. Hänen mielestään se käy helpoiten pöy dän ääressä istuen tai sängyllä vatsallaan maa ten. Kone pitää saada käden ja selän kannal ta hyvään kohtaan niin, ettei tarvitse koko ajan pyristellä. Läppärissä on kynä ja kosketusnäyttö. Karjalai nen piirtää kynällä ja kääntelee kuvaa sormilla. Karjalainen piirtää ihmisiä. Kuvan rakentami nen lähtee hahmon asennosta. Sen jälkeen hän miettii, minkälaisen asun hän tekee ja minkälai nen on kuvan tunnelma.

PIIRTÄESSÄÄN Ronja Karjalainen keskittyy oikeastaan enemmän musiikkiin kuin piirtämi seen. Piirtäminen käy häneltä niin luonnostaan, ettei sitä tarvitse edes ajatella. Kuulokkeissa soi instrumentaalimusiikki: klas sinen tai elokuvasävelet. Jos musiikissa on sanat, hän alkaa helposti laulaa mukana, ja silloin piir täminen kärsii. Karjalaisella ei ole mielessään valmista aihet ta, vaan hän piirtää sitä, mitä tulee. Hänen töis sään on vaikutteita mangasta eli japanilaisesta sarjakuvasta. Paperille piirtäminen on Karjalaiselle tuttua jo lapsuudesta. Digitaalinen piirtäminen alkoi kiin nostaa häntä, koska siinä voi käyttää rajattomas ti värejä. Välillä hän joutuukin miettimään pit kään, mikä monesta sävystä näyttää parhaalta. Siinä mielessä paperille piirtäminen on Karjalai sen mielestä helpompaa, sillä tusseja on aina ra jallinen määrä. Piirtäessään Karjalainen voi pitää välillä paus seja. Hän hakee evästä ja jatkaa piirtämistä – eikä huomaa, kuinka aika kuluu. Joskus hän huomaa viettäneensä kuvan teossa neljäkin tuntia. ISOSKOULUTUKSESSA Ronja Karjalainen piir si Hämeenkylän seurakunnan tapahtumaesittee seen pääsiäiseen liittyvän kuvan.

Ensimmäisenä hänen mieleensä tuli Jeesuksen ristiinnaulitseminen, mutta mietittyään tar kemmin hän hylkäsi ajatuksen, koska kuvaan oli si tullut liikaa verta, ja esitettä jaettiin myös lapsi perheille.

”

Digitaalinen piirtäminen alkoi kiinnostaa, koska siinä voi käyttää rajattomasti värejä. Karjalainen päätyi piirtämään viimeisen eh toollisen. Hänestä oli kiinnostavaa piirtää siihen täysin erilaisia vaatteita kuin hän oli aiemmin piirtänyt. Jeesuksen hän piirsi ensimmäisen kerran ihan tosissaan, eikä siihen liittynyt mitään erityistä tunnekokemusta. Samalla tavalla se meni kuin opetuslasten piirtäminen. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Tilaisuuksia

Hammashoitoa

PROTEESITYĂ&#x2013;T

& HAMMASLĂ&#x201E;Ă&#x201E;KĂ&#x201E;RIPALVELUT Nopeasti ja miellyttĂ¤vĂ¤sti samasta osoitteesta! Olemme hankkineet myyntiin testattuja, AJANVARAUS: Type II -hengityssuojaimia. Ne ovat samoja kuin mitĂ¤ itsekin 09 774 5770 monipuolisia ja ekologisia. KysykĂ¤Ă¤ henkilĂśkunnaltamme lisĂ¤Ă¤! toimisto@dentalservices.fi kĂ¤ytĂ¤mme, Hinta 49 â&#x201A;Ź /kpl. tai tohtorille.fi

EHT Ossi Vallemaa HammaslĂ¤Ă¤kĂ¤ri050 - 553 3050 asemai HĂ¤meentie 7, Helsinki (katutaso) â&#x20AC;˘ www.albin.fi

HammaslĂ¤Ă¤kĂ¤ri Satu Aalto (09) 774 5770

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

Erikoishammasteknikko

He i d i L e v a n d e r

â&#x20AC;˘ Uudet hammasproteesit ja korjaukset â&#x20AC;˘ NOUTO KOTIOVELTA â&#x20AC;˘ MYĂ&#x2013;S KOTIKĂ&#x201E;YNNIT â&#x20AC;˘ Turvallisesti ja luotettavasti ammattitaidolla â&#x20AC;˘ Valmistan proteesit itse alusta loppuun 040 7785212 YksilĂślliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja VesamĂ¤ki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila KĂ¤yntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

Rakennusala

â&#x20AC;˘ katutasossa â&#x20AC;˘ esteetĂśn sisĂ¤Ă¤nkĂ¤ynti

Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistĂśremontit. SisĂ¤- ja ulkomaalaustyĂśt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiĂśĂśn ovet, tasot. MyĂśs pikkutyĂśt. P. 0401895682, myĂśs iltaisin ja vkl.

WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

Aika uusia hammasproteesit?

Kaksi elĂ¤kkeellĂ¤ olevaa rakennusalan ammattimiestĂ¤, teemme remonttityĂśt, harkkomuuraukset ja pihakivityĂśt. MyĂśs kotitalousvĂ¤hennys. puh: 0400 845 909 ja 045 634 7858

VANTAAN SEURAKUNNAT FĂ&#x2013;RSAMLINGARNA I VANDA

Vantaan seurakuntayhtymĂ¤n yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 22.9.2020 klo 18.00 kaupungintalon valtuustosalissa, Asematie 7, 01300 Vantaa. Esityslista on nĂ¤htĂ¤villĂ¤ seurakuntien ja seurakuntayhtymĂ¤n palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 14.9.2020 alkaen. Kokousta voi seurata vantaanseurakunnat.fi -sivuilla. Eve RĂ¤mĂś yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

HERĂ&#x201E;NNĂ&#x201E;ISSEURAT su 13.9. klo 17 sateenkaariseurat Seuratuvalla, Autotalo; syrjinnĂ¤stĂ¤ vapaa tila; mm. Liisa Tuovinen, Aiska Elonheimo, Samuli Korkalainen. Suora lĂ¤hetys www.facebook.com/ herattaja. su 13.9. klo 18 seurat JĂ¤rvenpĂ¤Ă¤n Vanha kko Oliivi-Sali, Kirkkot.2. su 20.9. klo 10 kirkkopyhĂ¤ Paavalin kko, Sammatint.5 (Vallila), Hki; saarna S.Korkalainen; seurat Alasali. klo 12 kirkkopyhĂ¤ Sammatin kko, LĂśnnrotint.19, messu ja seurat. klo 17 Seuratuvan sunnuntai-ilta, Salomonk.17D, 2.krs, Hki. ke 23.9. klo 19 KĂśrttikodin seurat. TARKISTA www.h-y.fi/tapahtumakalenteri.html ja/tai srk-kotisivut. Tilaisuuksissa noudatetaan turvaohjeita: turvavĂ¤lit, kasvomaskit/-visiirit suositeltavia, hygienia. OsallistujamĂ¤Ă¤rĂ¤Ă¤ ja/tai tarjoiluja voidaan rajoittaa.

ESIRUKOUSILTA ti 15.9 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. UUSI PAIKKA! Tuomas MetsĂ¤ranta, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessĂ¤ tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30â&#x20AC;&#x201C;16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus fĂśrsamling, MetsĂ¤purontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousillat joka toinen viikko 8.12 asti. Petrus fĂśrsamling

Lakipalveluja TURVAA LĂ&#x201E;HEISESI ASIANTUNTEVASTI

EHT Sirkka MĂźller

P. 040 157 4560

â&#x20AC;˘ Maksuton tarkastus ja suunnitelma â&#x20AC;˘ Puhtaat toimitilat â&#x20AC;˘ Joustava palvelu

Soita ja varaa aika

P. 020 730 7260

Mannerheimintie 65, 00250 HKI RetkeilijĂ¤nkatu 7 B, 00980 HKI

Hautauspalveluja HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan tyĂśt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistĂ¤mĂśltĂ¤ KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

TĂ&#x2013;Ă&#x2013;LĂ&#x2013;N HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. PyĂśrĂ¤tuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jĂ¤tekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekĂ¤ muutot. 35â&#x201A;Ź+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35â&#x201A;Ź+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

hautakivityĂśt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 15/2020

Palveluja tarjotaan

KuolinpesĂ¤t, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

BREMERIN KIVI

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvĂ¤hennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

PyhĂ¤n tanssin ohjaajakoulutus. Tied: saraaho@gmail.com

Perhe ja PerintĂś J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnĂśnjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

Asianajotoimisto Kristiina KenttĂ¤ Perukirjat, perinnĂśnjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekĂ¤ myĂśs muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikĂ¤yntejĂ¤. HĂ¤meentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintĂś-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Testamentit, perukirjat, perintĂśasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Ostetaan

OSTAMME KIRJOJA 050 362 6620 myynti@vantaanantikvariaatti.fi

Ostetaan siirtolapuutarhamökki Herttoniemestä. Kaikenkuntoiset huomioidaan. p. 0505203607 / Pauliina

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

Siivouspalveluja Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Vuokralle tarjotaan Edullisia, turvallisia varastoja Kalliossa. 044-980 4046

Etu-Töölö, rauhallinen, sisäpihan 1. krs. yksiö (25m2, 1h, kk, kph) Vapaa 1.10. Hp. 820€. P.050 5430707

Kiinteistövälitystä

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Laura Kallatsa toivoo, että hänen tutkimuksensa auttaisi eri tavoin ajattelevia ymmärtämään paremmin toisiaan.

Kannattajat ja vastustajat vetoavat Jumalan tahtoon Papit perustelevat kantojaan samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon teologialla, mutta eri tavoin. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA JAMI IVANOFF

aura Kallatsa tutki tuoreessa käytännöllisen teologian väitöskirjassaan, millä tavalla Suomen luterilaisen kirkon papit perustelevat näkemyksiään samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä. Kyselytutkimukseen vastasi 534 pappia eri puolilta Suomea. Heistä noin puolet kannatti samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä ja 40 prosenttia vastusti. PAPPIEN ARGUMENTIT Kallatsa jaotteli neljään lokeroon. Kummallakin puolella vedotaan eniten teologisiin perusteisiin. – Sekä kannattajat että vastustajat kysyvät, mikä on Jumalan tahto, Kallatsa sanoo. Vastustajien mukaan homoseksuaalisuus ei ole Jumalan luoma ominaisuus ihmisessä vaan syntiinlankeemuksen tulosta. Kannattajien mukaan homoseksuaalisuus on yksi ominaisuus ihmisessä siinä missä mikä tahansa muukin. Toiseen lokeroon Kallatsa luokitteli juridiset argumentit. Niihin vetoavat ainoastaan vihkioikeutta kannattavat papit. Heidän mukaansa kirkon tulisi seurata käytännössään Suomen lakia, jossa avioliiton osapuolten sukupuolta ei määritellä. – Näissä perusteluissa vedotaan usein ihmisoikeuksiin. Papit tuovat esille, että ihmisoikeudet nousevat nimenomaan kristinuskosta, jossa jokainen ihminen

on tasa-arvoinen Jumalan edessä, Kallatsa sanoo. AVIOLIITON OLEMUKSEEN liittyvät argumentit muodostavat kolmannen lokeron. Niihin vetoavat lähestulkoon pelkästään vihkimistä vastustavat papit. – He sanovat, että avioliitto käsitteenä tarkoittaa nimenomaan miehen ja naisen välistä liittoa. Osa on sitä mieltä, että on ihan hyvä, että homoseksuaalit vakituistavat suhteensa, mutta kyse ei voi olla avioliitosta. Neljänteen lokeroon Kallatsa luokitteli sellaiset argumentit, joissa papit vetoavat kirkon päätöksiin ja papin työn luonteeseen. Näitä argumentteja käytetään kummallakin puolella. – Vastustajat vetoavat, että papin täytyy kunnioittaa esimiestään ja kirkon virallisia päätöksiä. Jos kirkolliskokous jotain päättää, sen mukaan on mentävä. – Kannattajat taas vetoavat pappiskutsumukseensa, johon kuuluu palvella jokaista kirkon jäsentä: eivät he voi päättää, keitä palvelevat ja keitä eivät, Kallatsa sanoo. VIHKIMISEN KANNATTAJIEN ja vastustajien taustat eroavat selvästi toisistaan. Helsingin hiippakunnan papit suhtautuvat vihkimiseen keskimäärin muuta Suomea myönteisemmin. Espoon hiippakunta tulee toisena heti Helsingin jälkeen. Oulun hiippakunnan papisto taas on kaikkein kriittisintä. Naiset suhtautuvat vihkimiseen keskimäärin miehiä myönteisemmin. – Monissa kansainvälisissä tutkimuksissa on tullut ilmi, että nuoremmat papit suhtautuvat vihkimiseen hyväksyvämmin, mutta minun tutkimuksessani iällä ei näytä olevan hirveästi merkitystä, Laura Kallatsa sanoo. ■ Lue jutun pidempi versio osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

ROSOTONTA

ONNISTUU YYTERISSÄKIN TYTTÖ JA KANAVA

UNIKLUBIN LAULAJA JUSSI

Rinne haave

T A S A I S U U S E L I N

KUVOTTAA

E T O A

R A N T A L O M A A V A T

NEUVOVA -TUOLI

O P A S

P A P I N LISÄÄN- HUOTYMIS- NOMKYVY- MUUS TÖN

HUIPPUUSEIN UTOPISTINEN MALLI KATE OLOJEN KOHENTAJA

PASANEN PANTSU

TÖRKY

KARI

VOI KYVYN PIENI

KANUUNALLA VARUSTETTU

O M A T A

M A A I L M A N P A R A N T A J A

maalaji

A L A I

S O R A

KUHNIMATTA

H E T I In- H A R S O

S I I R T O M A A

SUUNNITTELI EDUSKUNTATALON

RANKAISEVIA

A S S A M

T A K U

PIENIÄ MÄÄRIÄ ARMAS

NYLKYRI

K I S K U R I

S I R E N

VALITTAVIA

E N I T E N T

-SÄTEILY VIERELLÄ

S E I S

elimiä TULISIJOJA

O K U L I

TAKOJA

SUUNTA NAPA- TOTKIN TUMUS

A L A T

A M E N

A P A T I A T

S E P P Ä

S I T A A T I T T

MUUSIKKO SIITONEN

P U P U I S A R N

-kylpy K ROIHUTA

TASOITTAMISEEN EERO

LOIKOA

A I T O

-1.

-RATSU

KÄÄNTÖPUOLI

T A U S

PETTERI

O R P O

T U O J A T DEL REY

L A N A L

ERIPURA

SUVUN MIEHIÄ

I T S E

M O R S I A N PYHIÄ LAULAJA GIRS

ENNUSTET- R TAVIA

-SANA

K I R O

S A P A T I T

M E T S Ä

OSA RAAMATTUA

P A L A A

KESKISUOMESSA

I T Ä L A U K A A

O R A V A

HEDELMÄ

L I T U

S U O R I T E T A A N

O P I T

ALKUPERÄINEN

K A R A H K A T

M I S O

EHTOOLLISASTIOITA

IMPORTOIJAT NOOAN POIKA

T A H O KRIISEISSÄ JULISTETTUJA

K A S A

A L A N

T A K A T

G A M M A TOIMIHAARAT

RICKMAN

PUUROUTUMIA

H I V E N E T

L A U D E

T A T T I S

L A K K A

omaa R lomaa

VIRTAA TIROLISTA TONAVAAN RAAMATUSTA ELÄMÄLLE

SUISSA

A T U L A T

LAINOJA

VAINIO

VUOKRALAISET

I T K U S U U

RAKAS

-KEITTO

KUULU KURRE

tiaa

KIITOS! KUIVAA SEUTUA

YLÄNKÖÄ

AFRIKAN VALTIOISTA MONI HIUSAIEMMIN POHJAN VAIVA

-liina

OHUT KANGAS

O J A T

E T A N A

VÄLTELTÄVÄ PUHEENAIHE

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

hoito

JUURET GOSPELISSA

S O U L

K O T O N A

T A B U

O T U S

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

puu oli kartanon ja sen väen pyhä puu, jonka juurelle tuotiin uhrilahjoja. Pyhiä puita on Suomessa muitakin, mutta pääkaupunkiseudulla ei tiettävästi ole säilynyt kuin tämä yksi.

Yliskylän haltiamänty kasvaa parkkipaikan ja rakennustyömaan välissä.

Pyhä puu Laajasalon kauppakeskuksen kupeessa kasvava mänty muistuttaa ajasta, jolloin puilla ajateltiin olevan sielu.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILLE PALONEN

elsingin Laajasalossa, kauppakeskus Saaren kupeessa olevalla pienellä pläntillä, seisoo pyhä puu. Näin uskoivat ainakin seudun asukkaat ennen ja kävivät tuomassa puun juurelle uhrilahjoja. Mänty näyttää kieltämättä erikoiselta, sillä sen runko on ikään kuin haljennut keskeltä. Ympäristö on rujo. Puun vieressä on parkkipaikka ja rakennustyömaa eikä mitään aitaa tai kylttiä kertomassa puun erityislaatuisuudesta.

AINAKIN JOTKUT paikalliset sentään vielä tietävät puun tarinan. Vuonna 2006 puun luona järjestettiin jopa seremonia, jossa puu sai uuden pyhityksen. Helsingin Sanomien mukaan seremonian järjestäjänä oli muun muassa Laajasalo-seura ja tilaisuudessa esiintyi tanssitaiteilija Reijo Kela. Itse pyhityksen toimittivat isä Mitro Repo ja Roihuvuoren seurakunnan silloinen kirkkoherra Matti Malmi vaara. Aikoinaan paikka kuului Yliskylän kartanolle. Yliskylän haltiamännyksi kutsuttu

ENNEN KUIN kristinusko vakiinnutti paikkansa Suomessa, monet uskoivat, että kaikella luonnossa oli sielu, myös puilla, kertoo uskontotieteilijä ja pappi Risto Pulkkinen. Hän on perehtynyt suomalaiseen muinais- ja kansanuskoon ja kirjoittanut kirjan Suomalainen muinaisusko – samaaneista saunatonttuihin. – Kun puuta lähdettiin kaatamaan, oli tapana kopauttaa kirveen hamaralla puun kylkeä, jotta sen sielu ehtii poistua, Pulkkinen kertoo. Viemällä puulle uhrilahja varmistettiin puolestaan hyvän onnen jatkuminen. Vaikka käsitys uhripuista oli laajalle levinnyt, uhrilahjan antajalla ei välttämättä ollut vankkaa näkemystä siitä, kenelle lahja oikeastaan vietiin ja miksi. – Kun tapa oli aloitettu, sitä ei helposti uskallettu lopettaa, ettei siitä seuraisi onnettomuuksia, Pulkkinen sanoo. Yliskylän männylle on viety tiettävästi ainakin uuden sadon viljaa. – Puille vietiin sitä, mikä oli uutta. Keväällä, kun lehmät alkoivat taas lypsää, vietiin ensimmäiset maidot. Syksyllä, kun eläimiä teurastettiin, vietiin lihaa. Uhrilahjoja käytiin viemässä myös silloin, kun elämässä oli vastoinkäymisiä kuten sairautta. ■

Masennustutkimus

Haemme tutkittavia osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan erään tutkimuslääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitä lumelääkkeeseen, kun tutkimuslääkettä annetaan nykyisen masennushoitonne lisäksi. Voitte soveltua tutkimukseen, jos • olette iältänne 18-65 vuotias • Teillä on todettu masennus • ette ole saanut rittävää hoitovastetta nykyisellä masennuslääkkeellänne Tutkimus kestää enintään 13 viikkoa, siinä on 7 tutkimuskäyntiä ja yksi puhelu. Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat maksuttomia. Tutkimuksesta vastaava henkilö Suomessa on ylilääkäri Martti Heikkinen. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 10.9. klo 15-18 soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

Lue jutun pidempi versio osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Ratkaiseeko uskonto Yhdysva Konservatiivisten evankelikaalien tuki Donald Trumpille horjuu tai ainakin siihen on tullut särö. Katolilainen Joe Biden lupaa yhdistää kansakunnan ja päättää ”pimeyden aikakauden”. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT AFP / AP / LEHTIKUVA

”

ykyinen presidentti on kietonut Yhdysvallat jo liian pitkään pimeyteen. Annan teille sanani: jos uskotte presidenttiyden minulle, ammennan meidän parhaista puolistamme, en huonoimmista. Olen valon, en pimeyden liittolainen.” Demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden lupasi linjapuheessaan yhdistää kansan ja tuoda toivoa ja oikeudenmukaisuutta. Hänen mukaansa nyt käydään kamppailua Amerikan sielusta, siitä, millainen Yhdysvallat pohjimmiltaan on. Myös presidentti Donald Trumpin puheissa on kuultu vahvaa retoriikkaa ja uskonnollissävytteisiä termejä. Niillä ja Yhdysvaltain ainutlaatuisuutta korostamalla Trump pyrkii vetoamaan erityisesti omiin ydinkannattajiinsa. TULEVAN VAALITULOKSEN kannalta keskeisiä Donald Trumpin kannattajia ovat valkoihoiset henkilökohtaista uskonratkaisua korostavat yleensä oikeistolaiset konservatiivikristityt. Heistä käytetään Yhdysvalloissa nimitystä evangelicals eli evankelikaalit. Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosentin Markku Ruotsilan mukaan suurin yksittäinen Trumpia äänestäneiden ryhmä koostui viime vaaleissa kristillisen oikeiston kannattajista. Heitä oli noin kolmannes Trumpin äänestäjistä. Nyt evankelikaalien tuki horjuu, ja myös moni Trumpia edellisissä vaaleissa kannattanut konservatiivinen katolilainen saattaa äänestää Joe Bidenia, joka viimeaikaisten mielipidetutkimusten mukaan on nyt suositumpi kuin Trump. Trumpille läheinen Fox News julkaisi kyselytutkimuksen, jonka mu-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Donald Trump ja Mike Pence ovat kaksikko, joka vetoaa valkoihoisiin konservatiivikristittyihin.

kaan 28 prosenttia valkoisista evankelikaaleista aikoo äänestää Bidenia. Jos tämä pitää paikkansa, siirtymä on merkittävä, kenties jopa ratkaiseva. Toisaalta Pew Research Centerin mukaan Trumpin tuki evankelikaalien piirissä on yhä vahvaa. Tähän vaikuttavat hänen konkreettiset toimensa kuten abortin vastustaminen, uskonnollisten järjestöjen aseman tukeminen, korkeimman oikeuden tuomarinimitykset ja tuki Israelille. Israelin ja Arabiemiraattien tuore sopimus diplomaattisuhteista on asia, jota Trump mielellään korostaa kannattajilleen. Trump on väittänyt myös, että Biden on Jumalaa ja aseita vastaan ja että Jumala on kertonut Trumpille, että hän rakentaa Yhdysvalloista kaikkien aikojen suurimman talouden. Trumpin oppi-isä on menestysteologi Norman Vincent Peale. Hän kehitti positiivisen ajattelun teologian. Kirkko ja kaupungin haastattelussa joulukuussa 2017 Markku Ruotsila arvioi, että positiivisen ajat-

telun teologiaan ei kuulu juuri muita perinteisen kristinuskon teemoja kuin se, että usko voimaannuttaa. Se, että usko tuo menestystä maan päällä, sopii hyvin liikemies Trumpin ajatteluun.

”

Kirkossakäynnit ja uskonnollisten äänestäjien kalastelu kuuluvat Yhdysvaltain vaaleihin. TRUMPIN VASTAEHDOKAS Joe Biden on katolilainen. Jos hänet valitaan presidentiksi, hän olisi John F.

Kennedyn jälkeen vasta toinen katolilainen presidentti Yhdysvaltain historiansa. Kennedy sai aikanaan vastaansa saarnaaja Billy Grahamin ja muiden johtavien evankelikaalien epäilyn siitä, että presidentti ottaisi katolilaisena vastaan määräyksiä paavilta. Kennedy kiisti tämän ja kertoi ajavansa maansa asiaa. Vaikka Biden on tavannut sekä nykyisen paavin että kaksi tämän edeltäjää, hän ei kohtaa samanlaisia epäilyjä. Bidenin uskonvakaumusta arvostavat myös monet evankelikaalit. Esimerkiksi Fullerin teologisen seminaarin professori Richard Mouw kertoi evankelikaaliselle Christianity Today -lehdelle, että Bidenin usko vaikuttaa aidolta. Nyt Bidenin kampanjatiimi pyrkii lähestymään erityisesti evankelikaalisia naisia ja nuoria, joita huolettaa ilmastonmuutos ja arveluttaa Trumpin käytös. Biden on syntyisin katolisesta perheestä ja opiskellut katolisessa koulussa. Hän käy itsekseen kirkossa rukoilemassa ja kantaa muka-

altain vaalit? on juutalainen. Koko lapsuutensa ajan Harris kävi sekä hindutemppelissä että läheisessä mustien kirkossa. Nyt hänen kotikirkkonsa on San Franciscon Third Baptist Church. Kampanjassaan Harris on siteerannut Raamattua puhuessaan lähimmäisenrakkauden merkityksestä.

Joe Biden on katolilainen, Kamala Harris kristitty moniuskontoisesta perheestä.

naan rukousnauhaa. Hän on sanonut, ettei yritä käännyttää ketään, mutta hänelle itselleen usko tuo elämään toivoa ja merkitystä. Osa konservatiivisista katolilaisista ja myös jotkut piispat vastustavat Bidenia, koska hän ei vastusta aborttia ja suhtautuu myönteisesti seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin. Katolisen kirkon virallinen opetus ei salli raskauden keskeytystä eikä samaa sukupuolta olevien avioliittoa. Silti enemmistö Yhdysvaltain katolilaisista hyväksyy ne ja on siis samalla kannalla Bidenin kanssa. BIDEN ON SUOSITTU erityisesti tummaihoisten ja latinojen keskuudessa, eikä tätä suosiota ainakaan laske se, että hän valitsi varapresidenttiehdokkaakseen Kamala Harrisin. Jamaikalaissyntyisen isän ja intialaistaustaisen äidin tytär on ensimmäinen rodullistettu nainen Yhdysvaltain varapresidenttiehdokkaana. Harris on syntyisin monikulttuurisesta perheestä. Hänen äitinsä oli hindu ja isänsä kristitty. Harris itse on kristitty, ja hänen miehensä

KAKSI KOLMESTA amerikkalaisesta ei Pew Research Internationalin mukaan pidä Donald Trumpia uskonnollisena. Merkittävän poikkeuksen tekevät valkoiset evankelikaalit, joista kaksi kolmasosaa ajattelee, että hän on ainakin jonkin verran uskonnollinen. Trumpin varapresidenttiehdokkaan Mike Pencen uskoa sen sijaan ei kyseenalaisteta. Pence on syntyisen katolisesta perheestä. Hän harkitsi papiksi ryhtymistä ja oli alun perin demokraatti. Pence kertoo antaneensa elämänsä Jeesukselle kristillisillä musiikkifestivaaleilla ja on sittemmin käynyt vaimonsa kanssa aktiivisesti evankelikaalien megakirkoissa. Markku Ruotsila pitää Penceä evankelikaalien edustajana Valkoisessa talossa: ei ollut sattumaa, että Pence seisoi Trumpin takana, kun tämä ilmoitti Yhdysvaltain tunnustavan Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi. Pence on ilmoittanut olevansa ”kristitty, konservatiivi, republikaani, tässä järjestyksessä”. Pence vastustaa aborttia ja seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. USKONTO JA VALTIO on Yhdysvalloissa periaatteessa erotettu tiukasti toisistaan. Silti juuri Yhdysvalloissa uskonto on mitä suurimmassa määrin osa politiikkaa ja päinvastoin. Kun Joe Biden osallistui samaa sukupuolta olevan parin häihin vuonna 2016, kolme katolista piispaa teki hänelle selväksi, ettei sellainen sovi katolisen kirkon opetukseen. Ja kun Donald Trump käveli Raamattu kädessä Valkoisen talon vieressä olevan kirkon portaille, paikallinen piispa Michael Curry moitti tämän tehneen kirkosta ja Raamatusta poliittisia välineitä. Yksikään ehdokas ei voi jättää uskonnon ja politiikan kytköstä huomiotta, ja kirkossakäynnit ja uskonnollisten äänestäjien kalastelu kuuluvat kaikkiin vaaleihin. Näissä vaaleissa uskonto saattaa jopa ratkaista sen, kenestä tulee seuraava Yhdysvaltain presidentti. ■

OLETKO TÄYTTÄNYT 65 VUOTTA? Vastaa pankkipalvelukyselyymme – vaikuta siihen, että ikäihmisten tarpeet huomioidaan! Selvitämme ikäihmisten kokemuksia ja tarpeita pankkipalveluihin liittyen. Kyselyyn vastaaminen ei vie kauan, vastauksia käsitellään anonyymisti eikä raportissa voi tunnistaa yksittäisiä vastaajia. Voit vastata kyselyyn ✓ VALLIn verkkosivuilla osoitteessa valli.fi, etusivulla on linkki kyselyyn ✓ Voit tilata kyselylomakkeen ja vastauskuoren (postimaksu maksettu) sähköpostilla kati.nikola@valli.fi tai soittamalla Katille puh. 040 717 7737 Kysely on auki syyskuun loppuun saakka. Kyselylomake on saatavana myös ruotsinkielisenä. Kiitos vastaamisesta! Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry Ikäteknologiakeskus Hämeentie 58–60 A 52, 00500 HELSINKI

HAEMME LASTENHOITAJIA PILKE LASTENHOITOON PK-SEUDULLE! TARJOAMME PERHEILLE LASTEN KOTIHOITOA SEKÄ SAIRAAN LAPSEN KOTIHOITOA JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUA.

OLE YHTEYDESSÄ, KERROMME MIELELLÄMME LISÄÄ:

TARJOAMME JOUSTAVIA TYÖAIKOJA SEKÄ TYÖTUNTEJA. TYÖ SOPII ESIM. ELÄKELÄISELLE TAI OPISKELIJALLE LISÄANSIOKSI TAI IHAN KOKOAIKATYÖKSI. HAE NYT!

p. 020 768 9777 asiakaspalvelu@pilkelastenhoito.fi pilkelast en h oit o.fi

Saattaa lyhentää nukahtamisaikaa suurimmalla osalla käyttäjistä* Paina nappia osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/ iltarukousgeneraattori. *tutkimattomat ovat Herran tiet

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Mielipide Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Avoin kysymys piispa Hintikalle PIISPA KAISAMARI HINTIKKA piti kirkolliskokouksen täysistunnossa 14.8.2020 puheenvuoron, joka on aiheuttanut Espoon hiippakunnassa ja laajemminkin vakavaa huolta. Millä valtuudella piispa sanoutuu irti Raamatun sanasta ja kirkkomme virallisesta avioliittokäsityksestä ja vaatii muitakin toimimaan näiden vastaisesti? Mitä sellaista uutta tiede on meille avannut, että se vaikuttaisi Jumalan tahdon muuttumisen tässä kysymyksessä? Syntiinlankeemuksen todellisuus unohtuu, vaikka se koskee myös meidän kaikkien seksuaalisuutta ja sen harjoittamista. ”Kaikki se mikä kyseenalaistaa Jumalan kuvan toisessa ihmisessä tai asettaa sen toteuttamiselle tai toteutumiselle ehtoja, kyseenalaistaa Jumalan luomistyön”, piispa totesi puheessaan. Jokainen ihminen on Jumalan luomana yhtä arvokas erilaisista ominaisuuksistaan riippumatta. Silti syntiinlankeemus on totta tänään-

SyysMatin MARKKINAT

kin. Jokainen Raamatun käsky määrittää osaltaan rajaa, jonka sisällä ihminen voi luomislahjaansa toteuttaa. Piispan puheenvuoron jälkeen on kysyttävä, mitä synnistä voi enää opettaa. Luterilainen kirkko on aina ajatellut, että Jumalan kymmenen käskyä ja Raamatun eettinen opetus on tarkoitettu ihmisen suojaksi. Piispa Hintikan lausuma siitä, millaiselle opetukselle Espoon hiippakunnassa ei ole tilaa, pakottaa kysymään näkemykselle perusteita ja jatkamaan keskustelua aiheesta. Toisen ihmisen persoonaa tulee aina kunnioittaa, mutta asioista tulee voida keskustella avoimesti. Hiljentäminen tai asioiden ajaminen pakkokeinoin ei ole kristillisen kirkon arvon mukaista. On muistettava, että seurakunta on velvoitettu arvioimaan saamaansa opetusta ja pitämään kaikki oikea ja hyvä, mutta hylkäämään väärä. Uskon, opin ja elämän mittarina luterilaisessa kirkossa on aina Jumalan sana. (KL 1, KJ 1)

Jaakko Rahja Juha Vähäsarja ja yhdeksän muuta kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustoedustajaa

Piispa Hintikka vastaa KIRKOLLISKOKOUKSESSA 14.8.2020 pitämäni puhe on herättänyt teissä kysymyksiä ja huolta. Korjaan tässä yhteydessä muutaman ilmeisen väärinkäsityksen. Mikäli kysymyksiä tämän jälkeen vielä jää, voimme palata niihin, kun tapaamme kasvokkain. Kysytte, mitä sellaista uutta tiede on meille opettanut, joka muuttaisi Jumalan tahdon. Kyse ei ole Jumalan tahdon muuttamisesta vaan siitä, miten meitä kutsutaan kuulemaan hänen tahtoaan samalla, kun ymmärryksemme luodusta todelli-

suudesta laajenee ja syvenee uusimman tieteen valossa. Tähän kirkkomme piispat ovat rohkaisseet alkuvuodesta julkaistussa Tieteiden lahja -puheenvuorossaan, jossa todetaan muun muassa: ”… kristillinen teologia pyrkii olemaan mahdollisimman avoin tieteen tuloksille. Sen tulee kriittisesti arvioida omaa, vanhoista maailmankuvista johtuvaa perintöään nykytieteen valossa. Tieteen tulokset voivat puhdistaa kristillistä teologiaa ja auttaa tulkitsemaan jumalallista ilmoitusta uudella tavalla.” (s. 19). Elokuun alussa julkaistu piispainkokouksen vastaus kirkolliskokouksen kysymykseen viittaa kirkolliskokouksen perustevaliokunnan mietintöön 1/2018 ja toteaa, että kysymyksessä samaa sukupuolta olevien parisuhteista ja avioliitosta ”voidaan perustellusti päätyä erilaisiin johtopäätöksiin” (s. 10). Tämä kirkossamme vallitseva erimielisyys on siis jo tunnistettu ja tunnustettu. Keskustelua täytyy sen vuoksi voida käydä turvallisen tilan periaatteita noudattaen. Turvallinen tila ei toteudu, jos ihminen joutuu pelkäämään luotujen ominaisuuksiensa saarnaamista synniksi. Haluan myös korjata syntyneen väärän käsityksen siitä, että olisin pyrkinyt kirkolliskokouksen puheenvuorollani tukahduttamaan keskustelua kirkkomme avioliittokäsityksestä tai käsityksestämme synnistä. Edelliseen olemme kirkkona paneutuneet viime vuosina kiitettävästi, mutta emme lopultakaan riittävästi. Jälkimmäiseen meidän olisi mitä ilmeisimmin syytä paneutua nykyistä enemmän. Jatkamme tätä keskustelua Espoon hiippakunnassa sekä teidän kanssanne että tarvittaessa laajemminkin.

Kaisamari Hintikka Espoon hiippakunnan piispa

Kirkon ja nuorten aikuisten ongelmat ovat eri maailmasta NUORET AIKUISET ovat sekä yhteiskunnallisen että kirkollisen keskustelun anomalia, poikkeus säännöstä. Yhteiskunnassa meitä millenniaaleja eli vuosina 1980–95 syntyneitä vastuutetaan romahtavasta huoltosuhteesta. Kirkossa ollaan huolestuneita siitä, että nuoret aikuiset eivät ole sitoutuneita kirkkoon ja jättävät lapsensa kastamatta. Millenniaalien sukupolvikokemuksia ovat ilmastonmuutoksen uhka, jatkuva talouden poikkeustila, työelämän murros ja pätkätyöt sekä mielenterveysongelmat. Koronapandemia on vain lisännyt elämän epävarmuutta. Samaan aikaan kirkossa on tapeltu vuosikymmen siitä, kenen kanssa aikuiset ihmiset saavat mennä naimisiin. Rivikristityille rallatellaan kirkon kvartaalin olevan 25 vuotta. Kaiken vatuloinnin seurauksena kirkko näyttää julkisuudessa valtionkirkon raunioille rakennetulta muutosvastarinnan linnakkeelta. Nuorten aikuisten ja kirkon ongelmat ovat kuin kahdesta eri maailmasta, joten onko edes ihme, että instituutioon sitoutuminen ei nuoria aikuisia kiinnosta. Kannattaisi kysyä, miten kirkko saataisiin sitoutumaan millenniaaleihin ja ottamaan heidän maailmantuskansa vakavasti. Kun viimeksi tarkistin, eksistentiaaliset kysymykset ja toivosta viestiminen kuuluivat kirkon ydinosaamiseen.

Noora Mattila millenniaali ja teologian maisteri, Vantaa

10.9.2020 kirkkojakaupunki.fi

Selvemmille vesille Eron jälkeen auttaa, jos pääsee kertomaan omista kokemuksistaan, sanoo Paula Ruotsalainen s. 2

Kalevi Virtanen etsii avaraa uskoa Auroran kappelilla s. 6 Myös kuollut lapsi kuuluu perheeseen s. 8

Eroryhmästä saa elämän jatkamis Erosta toipumiseen auttaa siihen liittyvien tunteiden käsitteleminen, sanoo Espoossa aloittavan eroryhmän ohjaaja Paula Ruotsalainen. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA MARIANNA SIITONEN

un pariskunta eroaa, ero aiheuttaa useimmiten molemmille osapuolille surua ja ahdistusta. Varsinkin jätetylle osapuolelle ero voi olla melkoinen shokki. Koko elämä tuntuu olevan murskana, ja tulevaisuus näyttää synkältä. – Tärkeän ihmisen menettäminen voi aiheuttaa suuren surun. Sitä on hyvä käsitellä, muuten se saattaa tulla vastaan rankempana myöhemmässä elämänvaiheessa, sanoo Espoon seurakuntayhtymän perheneuvoja Paula Ruotsalainen. – Tällainen iso kriisivaihe herättää monenlaisia tunteita. Niitä ei kannata kieltää ja ohittaa aloittamalla esimerkiksi nopeasti uutta suhdetta. On toki onnellista löytää uusi kumppani, mutta voi olla huono asia, jos näin hoidetaan erossa kolhiintunutta itsetuntoa. Ajautumalla suhteeseen, jolla ei ole tulevaisuutta, saattaa satuttaa itseään uudelleen. Ruotsalaisen mukaan puolisosta eroaminen ei ole helppoa senkään vuoksi, että siihen sisältyy usein muitakin menetyksiä. Pahimmillaan eron vuoksi saattaa menettää kotinsa ja ystäväpiirinsä, ja lomien ja juhlapyhien viettäminen menee uusiksi. Eronnut voi kokea olevansa kaiken keskellä totaalisen yksin. – On yllättävän paljon ihmisiä, joilla ei ole ystäväpiirissä eronneita ja jotka eivät pysty tämän vuoksi kovin paljon käsittelemään tilannetta ystäviensä kanssa. Osa taas ei halua jatkuvasti kuormittaa muita ihmisiä omilla ongelmillaan. ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄ haluaa auttaa ihmisiä eroprosessissa. Syyskuun loppupuolella aloittaa perheasiain neuvottelukeskuksen järjestämä maksuton vertaistukiryhmä, joka on tarkoitettu erosta toipumiseen ja elämän uudelleen rakentamiseen. Paula Ruotsalaisen ohella ryhmän ohjaajana toimii perheneuvoja ja taideterapeutti Iiris Koskinen. Ryhmässä käsitellään aina ennen yleistä keskustelua jotakin eroon liittyvää teemaa. Tärkeä-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2020

nä teemana ovat eroon liittyvät tunteet, joita ovat muun muassa suru, viha, syyllisyys ja kaipaus. – Ryhmän suurinta antia on kuitenkin se, että ihmiset kertovat omista kokemuksistaan. Jokaisen eronneen tarina on tietysti erilainen, mutta kaikista tapauksista löytyy tuttuja yhtymäkohtia. Niihin voi samastua ja ajatella, että tiedän, miltä tuo tuntuu, Ruotsalainen selvittää. – Keskusteluissa käsitellään myös selviytymiskeinoja, jotka ovat auttaneet jaksamaan raskaassa elämänvaiheessa. Yhdessä pohditaan, millaista elämä on nyt ja miten tästä jatketaan eteenpäin. Eroryhmä on avoin kaikille, myös sateenkaareville. Myös miesten toivotaan tulevan rohkeasti mukaan. Ruotsalainen korostaa, että keskustelu halutaan pitää toista kunnioittavana ja kuuntelevana. – On tärkeää luoda ryhmään turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri. On hyvä ymmärtää, että jokaisella on omat haavansa ja jokainen puhuu omista kokemuksistaan, ajatuksistaan ja tunteistaan.

”

JOKAISEN ERONNEEN TARINA ON ERILAINEN, MUTTA KAIKISTA TAPAUKSISTA LÖYTYY TUTTUJA YHTYMÄKOHTIA. PERHENEUVOJA PAULA RUOTSALAINEN

Koronatilanteen takia ei vielä tiedetä, kokoontuuko eroryhmä jossain tilassa kasvokkain vai etänä Teams-yhteyden kautta. Ryhmään ilmoittautuvat haastatellaan etukäteen. Haastattelun avulla selvitetään, missä vaiheessa eroprosessi on, esimerkiksi jaksaako eronnut kuunnella muita samassa tilanteessa olevia vai olisiko yksilökeskusteluista enemmän hyötyä. Tavoitteena on, että vertaistukiryhmä auttaisi jäseniään jatkamaan elämäänsä valoisemmissa merkeissä. – Minulle on tullut hyvää palautetta aiemmista eroryhmistä. Ihmiset ovat olleet tyytyväisiä, kun ovat voineet jakaa kokemuksiaan ja tutustua muihin eronneisiin. ■ Espoon perheasiain neuvottelukeskuksen eroryhmä 23.9. lähtien keskiviikkoisin klo 16–17.30. Ilmoittautumiset 18.9. mennessä: paula.ruotsalainen@evl.fi, 050 4324091.

Paula Ruotsalaisen mukaan eroryhmään pyritään luomaan toista kunnioittava ja kuunteleva ilmapiiri.

tukea een

Syödään yhdessä Lounaat kirkoilla ja kappeleilla on tarkoitettu kaikille, joilla on taloudellisia ongelmia tai jotka kaipaavat juttuseuraa. Espoon seurakuntien kirkoilla ja kappeleilla tarjotaan diakonia- ja kappelilounaita. Diakonialounas on edullinen ja maukas ateria, jonka yhteydessä on usein pienimuotoinen hartaus tai muuten mahdollisuus hiljentymiseen. Seurakunnissa huolehditaan korona-ajan erityisjärjestelyin ruokailijoiden turvallisuudesta.

Espoonlahden seurakunta

Diakonialounaat ma ja to klo 12 Espoonlahden kirkko (lipunmyynti 11.30–12.30) ja ti klo 11 Soukan kappeli (lipun myynti 10.30–11.30), hinta 3 e/aik., 1 e/lapsi. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 Espoonlahden kirkko, vuoronumerot klo 8.30. Aamupala ti klo 9–10 Espoon lahden kirkko.

Leppävaaran seurakunta Tule lounaalle yhteiseen pöytään Leppävaaran kirkolle. Diakonialounaat katetaan joka ti ja to klo 11.30. Hinta 3 e. Lounas toteutetaan erityisjärjestelyin ja turvavälit huomioon ottaen. Varaudu odottamaan lounas vuoroasi.

Olarin seurakunta Diakonialounaan maukasta ruokaa ja mukavaa seuraa on tervetullut nauttimaan jokainen, jolla on taloudellisia vaikeuksia, tai joka kaipaa juttuseuraa. Matinkappeli 22.9. alkaen ti klo 13. Hinta 3 e. Olarin kirkko 24.9. alkaen to klo 11.30–13. Valmistautukaa moniin koronaviruksen aiheutta miin turvallisuusjärjestelyihin! Tilaan voidaan ottaa rajallinen määrä ihmisiä, ja siksi Matinkap pelilla on kaksi eri lipunmyyntiä,

klo 12.45–13.30. sekä 13.45–14. Kirkolla lipunmyyntiaika on klo 11.15–11.30. Varaa mukaan tasaraha. Pöytiin tarjoilu merki tyillä paikoilla. Community lunch with a deli cious food is offered to everyone who have financial troubles or who feels lonely wanting to meet new people to chat with. Tuesdays in Matinkappeli 13 and at Olari church on Thursdays 11.30. Fee: 3 e. We will have a lot of safety instructions based on the restrictions how many people can be together in the same space. Matinkappeli has two timeslots when we sell tickets: 12.45–13.30 and 13.4514. At Olari church ticket sale is 11.15–11.30. Please use the exact 3 e amount while purchas ing the ticket. You will be directed to sit and served in the table.

Espoon tuomio kirkkoseura kunta Auroran kappeli, Heiniemen polku 1. Kappelilounas ma ja to klo 11–13 . Alkuhartaus klo 11. Aik. 5 e, lapset 2–0,50 e. Kauklahden kappeli, Kauppa mäki 1. Kappelilounas ti klo 11–12.30. Alkuhartaus. Aik. 4 e, lapset 2–0,50 e. Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Kappelilounas ti klo 12–13.30 Alkuhartaus. Aik. 3 e, lapset 1,5 e. Viherlaakson kappeli, Viherkal liontie 2. Kappelilounas ti klo 12–13 Alkuhartaus. Aik. 4 e, lapset 2–0,50 e.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2020

Iltapäivätoiminnan järjestäminen vaihtelee pääkaupunkiseudulla Yhteensä lähes 900 lasta käy seurakuntien iltapäiväkerhoissa Helsingissä ja Vantaalla. Espoossa ei aivan vastaavaa toimintaa ole.

– Järjestöt, yhdistykset, urheiluseurat ja muut yksityiset palveluntuottajat tuottavat suurimman osan palvelusta, kertoo pedagoginen asiantuntija Sami Eriksson Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

ienten koululaisten iltapäivätoiminta on lakisääteinen palvelu, ja kaupunki ostaa sitä seurakunnilta, järjestöiltä ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Haku iltapäiväkerhoihin tapahtuu kaupungin kautta, ja kaupunki myös jakaa kerhopaikat. Kirkon jäsenyydellä ei ole merkitystä. Kerhomaksu on 100–130 euroa kuussa. VANTAALLA TOIMII 57 iltapäiväkerhoa, joissa käy noin 2 400 lasta. Suurimmat palveluntuottajat ovat seurakunnat sekä Nano Lasten ja nuorten kerhotoiminta Oy, joilla molemmilla on 284 kerhopaikkaa. Nanolla on ip-kerhoja sekä Vantaan että Helsingin kouluissa. Seuraavaksi suurimmat ovat Pilke Päiväkodit Oy ja Vantaan Lastenliitto. Espoon kuusi seurakuntaa eivät järjestä lainkaan iltapäiväkerhoja. Muutamassa seurakunnassa on

parkki tai läksykerho, useimmiten kerran viikossa. Helsingin seurakuntayhtymän ryhmissä on tänä syksynä noin 600 lasta. Viime lukuvuonna kerhoissa oli 738 paikkaa. Vähennys johtuu siitä, että viisi ip-kerhoa on lopetettu.

” JOKAINEN

SEURAKUNTA PÄÄTTÄÄ ILTAPÄIVÄTOIMINNASTA ITSE. PAULI SYRJÖ

Perusopetuksen iltapäivätoiminnan piirissä on Helsingissä yli 8 000 lasta. He ovat eka- ja tokaluokkalaisia sekä erityisen tuen oppilaita muiltakin luokka-asteilta.

ERKKI TALVILA

Esko Hyvärisen suunnittelema Rinnekappeli otettiin käyttöön 1972.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2020

KOULULAISTEN iltapäivätoiminta tuli perusopetuslakiin vuonna 2004. Helsingin kaupungissa toiminnassa oli vuonna 2006 mukana 3 400 lasta, nyt yli kaksi kertaa enemmän. Leikkipuistojen ip-toiminta ei ole mukana luvussa. Helsingissä melkein kaikki seurakunnat ovat aikanaan järjestäneet iltapäiväkerhoja. Nyt iltapäivätoimintaa järjestää 13 seurakuntaa 20:stä. Ip-toiminnan asiakaskyselyissä vanhemmat ovat olleet hyvin tyytyväisiä seurakunnan kerhoihin. Miksi sitten kerhoja on lakkautettu? – Jokainen seurakunta päättää iltapäivätoiminnasta itse. Kerhojen lopettamiseen on erilaisia syitä, esimerkiksi avainhenkilön eläkkeelle siirtyminen. Paavalin seurakunta joutui luopumaan yhdestä sopivasta tilasta, ja kun Kallion ala-aste meni remonttiin, seurakunta lopetti siellä toimivan kerhon, kertoo Helsingin seurakuntayhtymän nuorisotyön sihteeri Pauli Syrjö.

Rinnekappeli puretaan Rinnekoti-säätiön yhteydessä toimiva Rinnekappeli Espoon Lakistossa on päätetty purkaa. Kehitysvammaisten sosiaalipalveluita tuottavan Rinnekodin kappeli rakennettiin vuonna 1972, ja nyt se vaatisi mittavaa peruskorjausta. Kappelin omistaa Espoon seurakuntayhtymä. Viime vuosina Rinnekappeli on jäänyt vähäiselle käytölle, koska Rinnekodin toiminta on vuosien myötä muuttunut niin, että alueella on aiempaan ver-

Roihuvuoren seurakunta lopetti Laajasalon ja Tammisalon kirkkojen ip-kerhot ”strategisista syistä”. Miksi päätitte näin, kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen? – Laajasalo on kasvualuetta. Siellä on toista tuhatta alakoululaista. Ei vaikuttanut enää tarkoituksenmukaiselta, että seurakunta

rattuna vähemmän asukkaita. – Päätös on toki siinä mielessä surullinen, että Rinnekappeliin liittyy hyvin monella ihmisellä tärkeitä muistoja. Jumalanpalveluskäyttöön vihitty kirkkotila on aina erityinen, pyhä paikka, ja kun sellainen rakennus puretaan, se koskettaa, sanoo Espoon seurakuntien johtava sairaalapastori Markku Elo. Hänen mukaansa taloudelliset näkökohdat ovat kuitenkin ymmärrettäviä. – Seurakunnan toiminnalle kuten messuille on Rinnekodissa osoitettu korvaavat tilat, eikä

toiminta tule vähenemään, päinvastoin, Elo kertoo. Rinnekappelissa ja sen pihamaalla vietetään sunnuntaina 20. syyskuuta kiitosmessua ja juodaan juhlakahvit. Messua on mahdollisuus seurata myös Espoon seurakuntien verkkosivujen kautta.

Nettisivuista saavutettavia Pääkaupunkiseudun seurakunnissa on tehty töitä, jotta niiden verkkosivut täyttäisivät EU:n saavutettavuusdirektiivin vaa-

Läksyjen teko kuuluu koululaisten iltapäivään. Tänä syksynä Olarin seurakunnalla on läksykerho ja avoimet ovet joka iltapäivä Ison Omenan Chapple-tilassa. Kuvassa Vantaan Kivistön ip-kerholaiset Tinka (vas.) ja Emma tekevät läksyjä lastenohjaaja Satu Karosen neuvoessa.

tuksen ohjaaja Johanna Jansik. – Ip-toiminta on arjen kristillisyyttä. Keskeiset teemat ovat samoja kuin koulussakin: miten toisten kanssa ollaan, miten ollaan kiusaamatta, miten pyydetään ja annetaan anteeksi.

sitoo kaksi lapsityöntekijää ja kerhotilat palvelemaan vain 25:tä lasta koko lukuvuodeksi viitenä päivänä viikossa, Kaskinen taustoittaa. – Kerhossa on tehty hyvää työtä, ja kaupunki osti palvelun. Mutta seurakunnan pitäisi palvella kaikkia jäseniään. Voisimmeko näillä resursseilla järjestää useita eri ker-

timukset. Direktiivi ja siihen liittyvä laki vaativat viranomaisia huolehtimaan siitä, että niiden digitaaliset palvelut ovat saavutettavia 23.9. mennessä. Saavutettavuusdirektiivin tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta. Seurakuntien verkkosivut täyttävät vaatimukset tekniikaltaan, mutta myös niin tekstisisällön kuin esimerkiksi otsikoiden pitää olla mahdollisimman selkeitä ja havaittavia. Lisäksi kuvissa pitää olla tekstikuvailu, joka näkyy, kun hiiren asettaa kuvan päälle. Tätä tekstiä osaavat lukea näkövammaisten lukuohjelmat.

hoja isommalle joukolle lapsia? Nyt seurakunta on perustanut useita uusia harrastekerhoja alakoululaisille, ja linjaus tuntuu toimivalta. VANTAALLA SEURAKUNNAN iltapäiväkerhoja on yhteensä 16. Esimerkiksi Vantaankosken seurakunnas-

Pysyvästi käyttöön jääville verkkosivuille ja sosiaalisen median kanaville tuleviin videoihin pitää jatkossa tehdä tekstitys. Myös suoratoistettuihin videoihin pitää lisätä tekstitys, jos ne pidetään esillä kauemmin kuin kaksi viikkoa. Niihin videoihin, jotka on julkaistu ennen direktiivin voimaantuloa, ei tekstitystä tarvitse lisätä. Koska jumalanpalvelusten suoratoistoja ei yleensä tekstitetä, niitä pidetään esillä vain rajoitettu aika. Espoossa Leppävaaran seurakunnan viikoittai-

sa toimii neljä kerhoa. Miten seurakunta näkee ip-toiminnan merkityksen? Se ei ole perinteistä kristillistä lasten toimintaa. – Näen tämän palvelutehtävänä. Lapsi saa turvallisen iltapäivän, ja näin mahdollistuu aikuisten työssäkäynti ja opiskelu, sanoo Vantaankosken seurakunnan varhaiskasva-

nen verkkokirkko tehdään videona ja tekstitetään valmiiksi. Nettisivuilla julkaistaan saavutettavuusseloste

Haaveleiri sai TASSU-palkinnon Espoon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan myöntämän Espoon kaupungin TASSU-palkinnon kolmannen sektorin toimijoiden sarjassa sai nuorille suunnattu Haaveleiri. Haaveleiri on sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ja sukupuoltaan pohtivien nuorten vertaistukileiri.

ESPOON SEURAKUNNISSA oli aktiivista iltapäiväkerhotoimintaa koululaisille 1990-luvun lopulta alkaen. – Aluksi kerhoja pidettiin seurakuntien omana toimintana. Myöhemmin ainakin Tapiola ja Olari toimivat palveluntuottajina, joilta Espoon kaupunki osti palvelun. Palveluntuottajat kilpailutettiin säännöllisesti, kertoo Olarin seurakunnan kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja. Seurakunnat luopuivat ip-kerhoista vähitellen 2010-luvulla, koska muita palveluntuottajia oli tarjolla riittävästi. Seurakunnat siirsivät resursseja muuhun varhaiskasvatukseen ja kouluikäisten toimintaan. Tänä syksynä Olarin seurakunnalla on läksykerho ja muuta avointen ovien toimintaa joka arkipäivä kauppakeskus Isossa Omenassa sijaitsevassa toimitila Chapplessa. Espoonlahden seurakunta järjestää koululaisille klubeja pari kertaa viikossa sekä avoimen iltapäiväkerhon tiistaisin. Tapiolan seurakunta on käynnistämässä läksyparkkia. Vaikka läheskään kaikki pääkaupunkiseudun seurakunnat eivät enää järjestä ip-toimintaa kaupungin palveluntuottajana, kaikki järjestävät alakoululaisille monenlaisia harrastekerhoja. ■

Sen järjestävät yhdessä Espoon seurakunnat, Helsingin seurakuntien erityisnuorisotyö Snellu, Kirkkonummen suomalainen seurakunta, Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus ja Helsingin Pride-yhteisö.

Sari Anetjärvi hallintopäälliköksi Oikeustieteiden kandidaatti Sari Anetjärvi on valittu Espoon seurakuntayhtymän hallintopäällikön virkaan. Hallintopäällikkö johtaa Espoon seurakuntayhtymän viraston palvelukes-

kusta ja toimii aluekeskusrekisterin johtajana. Hallintopäällikön tehtäviin kuuluu hoitaa seurakuntayhtymän lainopillisia asioita, huolehtia henkilöstöjohtokunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten täytäntöönpanosta. Hän toimii myös seurakuntayhtymän työsuojelupäällikkönä ja palkkaasiamiehenä. Anetjärvi toimii Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin lakimiesasessorina. Aiemmin hän on toiminut Espoon seurakuntayhtymän hallintopäällikkönä.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.9.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Kuuntele mietteitä avarasta uskosta Auroran kappelissa järjestetään syys–lokakuussa keskustelusarja Matkalla avaraan uskoon. Mistä idea sarjaan tuli, opetusneuvos Kalevi Virtanen? – Meitä on monia, jotka etsimme avaraa uskoa, tilaa, jossa voin olla oma itseni Jumalan edessä. Hämmentävän monelle uskonto on haava, ei lääke. Erityisen paljon näin kokevia näyttää olevan 1960–70-lukujen tiukan uskonnollisuuden piirissä varttuneissa. – Itse olen penkonut hengellisen tien polkuja ja etsinyt avaraa uskoa kirjassani Vapaa pudotus armoon, joka kertoo ihmiseksi kasvamisesta.

Katso yleiset ohjeet messussa kävijöille Yhteiset-palstalta. Tuomiokirkon messuun mahtuu 160 seurakuntalaista, myös kappelikohtaiset kävijämäärärajoitukset ovat edelleen voimassa. Tarkemmat ohjeet annetaan paikan päällä. Messuun osallistujille suositellaan maskin käyttöä koko messun ajan, ehtoollisen viettoa lukuunottamatta. Ajantasaisimman tiedon löydät verkkosivuiltamme: espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta.

Keitä keskustelusarjassa on mukana ja mitä aiheita siinä käsitellään? – Mukaan on pyydetty ajatuksiltaan ja elämänhistorialtaan kiinnostavia henkilöitä, kuten emeritapiispa Irja Askola, filosofian tohtori Eija-Riitta Korhola, perusturvajohtaja Juha Metso ja kirkkoherra Antti Kujanpää. Puhumme

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Espoon tuomiokirkkoseurakunnan päämessu pidetään poikkeuksellisesti Kauklahden kappelissa 13.9. klo 12. Sunnuntaimessuun tulijoita pyydetään osallistumaan Kauklahden messuun. Espoon tuomiokirkko avoinna ti–pe 10–17, la–su 10–18. Keskiaikaista rukouslaulua la 19.9. klo 16. Kyönsaari. Iloinen musiikillinen perhemessu su 20.9. klo 10. Linervo, Ikonen, Talja, Talvio. Mukana lapsikuorolaiset, joht. Heli Vapaakallio, Taija karppinen, huilu. Seuraa verkossa: facebook.com/SyysMatinMarkkinat sekä www.syysmatinmarkkinat.fi.

MESSUT KAPPELEILLA Kalajärven kappeli Messu su 13.9. klo 16. Kunnamo, Talja. Nojatuolimessu su 20.9. klo 16. Muurimäki, Jani Häggblom piano. Haastattelusaarnassa KTM, teol.yo Anu Suikkanen. Kauklahden kappeli Messu su 13.9. klo 12 ”Mistä tänään kiittäisin?” Mathlin, Mäenpää, Talja. Kirkkokahvit.

MARIANNA SIITONEN

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Kyläkirkko su 20.9. klo 12 ”Jumalan huolenpito”. Pyhäkoulu. Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä ehtoollishartaus to 17.9. klo 19. Nupurin kappeli Messu su 13.9. klo 12 ”Jumalan armo kestää ikuisesti”. Nurminen, Koivusalo. Rinnekappeli Rinnekappelin Kiitosmessu su 20.9. klo 13. Mikkola, Muurimäki, Talja, musiikkiterapeutti Heikki Raine kitara ja trumpetti. Kirkkokahvit. Seuraa verkossa Espoon seurakuntien Youtuben kautta: Kirkko Espoossa Youtubessa. Suvelan kappeli Hallelujamessu pe 18.9. klo 18. Ylitolonen. Messu su 20.9. klo 15. Majuri, Talvio. Pyhäkoulu. Päivärukous ma ja to klo 13. Viherlaakson kappeli Pyhäillan messu su 20.9. klo 17. Ilta jatkuu Vaeltajan Majatalolla, ks. kappelin tiedot.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2020

Kalevi Virtanen johdattaa vieraansa ihmiselämän syvien kysymysten äärelle keskustelusarjassaan Auroran kappelilla.

lapsuuden merkityksestä, minäkuvan muuttumisesta, yhteisöihin kuulumisesta ja elämän tarkoituksesta. – Tämän osuuden jälkeen yleisö voi kertoa uskostaan ja omista elämänkokemuksistaan. Etsimme yhdessä avaraa uskoa. Tarkoitus olisi, että keskustelu olisi viipyilevää ja siinä saisi oman puheenvuoronsa myös hiljaisuus. Mikä sinun mielestäsi on elämän tarkoitus?

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. Pyhäkoulu. www.church.fi.

AURORAN KAPPELI Aamustartti- rukoushetki ma klo 7.30. Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Alkuhartaus klo 11. Aik. 5 e, lapset 2–0,50 e. ”Matkalla avaraan uskoon” - Teologinen opintopiiri to 10.9. klo 19. Piispa emerita Irja Askola: ”Mistä tulen?” To 24.9. Perusturvajohtaja Juha Metso: ”Kuka olen?” Opetusneuvos Kalevi Virtanen haastattelee. Kahvit klo 18.30. Toivoa naisille to 17.9. klo 17. Perhekerhot: pe ja ma klo 10. Vauvat to klo 13. Iltaperhekerho ma 21.9. klo 17.30. Café Aurora ma–pe klo 10–14. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Rukouksen ilta ke klo 18.30. Perhekerhot: ke klo 9.30. Vauvat ma klo 13. Iltaperhekerho to 17.9.

– Minulla elämän tarkoitus liittyy väistämättä rakkauteen. Siihen sisältyy Raamatun rakkauden käsky: Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. MARJO KYTÖHARJU Matkalla avaraan uskoon -keskustelusarja torstaisin klo 19 Auroran kappelissa, Heiniemenpolku 1. Kahvi klo 18.30. Sarjassa 10.9. Irja Askola, 24.9. Juha Metso, 15.10. Eija-Riitta Korhola ja 29.10. Antti Kujanpää.

klo 17.30. Perhekahvila pe klo 9–12. www.kalajarvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Apostolien teot to 10.9. ja 24.9. klo 18. Vironkielenpiiri ma 14.9. klo 18. Kappelilounas ti klo 11–12.30. Alkuhartaus. Aik. 4 e, lapset 2–0,50 e. Rukouspiiri ke 16.9. klo 18. Perhekerhot: Vauvat to klo 12. Iltaperhekerho ke 16.9. klo 17.30. Radioraamattupiiri ti 22.9. klo 18.30. www.kauklahdenkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Suvelan Basaari la 12.9. klo 12–16 Suvelan asukaspuistossa. Ohjelmassa mm. musiikkia, esityksiä, työpajoja, vilttikirppis, mahdollisuus ostaa ruokaa tai grillata itse. Lapsille mm. Lastenorkesteri Pellekaija Pum, Taikuri Luttinen ja pomppuliukumäki. Valoteos klo 20. Vapaa pääsy. Järj. paikallisia järjestöjä sekä kaupunki ja seurakunta. Pyhäkoulu su klo 15. Vauvaperhekerho ma klo 13.30.

Kappelilounas ti 12–13.30. Alkuhartaus. Aik. 3 e, lapset 1,5 e. Israel-raamattupiiri ke 16.9. klo 17.30. Jumalan valtakunnan salaisuudet to klo 18, alk. 17.9. Käsityöryhmät ti 22.9. klo 10 ja 13. Israel-rukpouspiiri ke 23.9. klo 16.30. Näkövammaisten raamattupiiri to 10.9. ja 24.9. klo 13. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Perhekahvila ma klo 10–12. Kappelilounas ti klo 12–13. Alkuhartaus. Aik. 4 e, lapset 2–0,50 e. Radioraamattupiiri ti klo 18. Vaeltajan Majatalo su 20.9. klo 18–19.30. Messu klo 17, iltapala. Esirukousta. Lähetyspiiri ma 21.9. klo 14. Café Viheri ma ja ke klo 10–12. www.viherlaaksonkappeli.fi

SYYSMATIN MARKKINAT VERKOSSA! Tänä vuonna emme kokoonnu sankoin joukoin Kirkonmäelle kahdeksi päiväksi, vaan vietäm-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.9. S. 7 me SyysMatin markkinaviikonloppua 19.–20.9. verkossa. Videoiden ja suoratoiston välityk sellä pääsee tutustumaan markki naeläimiin, kanoihin, kukkoon, haliberniin sekä poneihin ja niiden kotitalliin. Ohjelmassa on mm. Tuomiokirkon ja hautausmaan esit tely, Pyhiinvaellus, Kollipolku, ikoninäyttely sekä kirkon holvi maalausten ja ikonimaalauksen esittely. Myös osa perinteisistä käsityöläisistä esittäytyy verkkosi vujemme linkkien kautta. Ohjelma: La 19.9. klo 10 Avajaiset, klo 11 Enkelikierros, klo 13 Tuomio kirkon esittely, klo 14 Ikonimaa lauksen esittely, klo 15 Tuomiokir kon urut, klo 16 Keskiaikaista rukouslaulua. Su 20.9. klo 10 Iloinen musiikillinen perhemessu, klo 11 Kirkkokahveilla, klo 12 Hau tausmaakierros, klo 13 Tuomiokir kon holvimaalaukset, klo 14 Ikoni näyttelyn esittely, klo 15 Pyhiinvael lus, Kollipolku, klo 16 Päättäjäiset. facebook.com/SyysMatinMarkkinat, www.syysmatinmarkkinat. fi.

Seminaari eron kokeneille. Hinta on 60 e. Ohj. perhetyönohjaaja Outi Wenell ja pappi Marja Malva ranta. Tied. ja ILM. viim. 28.9.: outi. wenell@evl.fi tai 040 547 4146.

SURURYHMÄ

KIRKKOHETKET MYÖS VERKOSSA

21.11. lähtien la klo 10–11.30 Kauklahden kappelissa. Viimei nen tapaaminen la 17.4.2021. ILM. 050 438 0164, kirsi.muurimaki@ evl.fi, tai 040 531 1037, pauliina. alanko@evl.fi.

Kirkon sunnuntaimessut ja Toi von rukoushetket suoratoistona sivulla facebook.com/Espoonlah denseurakunta Twitterjumis su klo 10 @Espoon lahdensrk.

APUA JA TUKEA

MESSUT

Tukea, keskusteluapua ja sielunhoitoa perhetyönohjaajilta: outi. wenell@evl.fi, 040 5474 146 tai kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165. Puhelut arkisin klo 9–19. Papin puhelin ma–pe klo 9–21, p. 09 8050 3501. TukiChatti arkisin klo 15–18.

Nuorten messu pe 11.9. klo 20 Sode. H. Lehti. Pöyhölä 2 -rippikoulun konfirmaatio la 12.9. klo 11 kirkko. Kohi joki, Puukko. Messu su 13.9. klo 11 kirkko. Turtiai nen, Pesonen, Puukko. Messussa ja kirkkokahveilla mukana lähetys lentäjä Roy Rissanen MAF:sta. Vierumäki-rippikoulun konfirmaatio su 13.9. klo 14. H. Lehti, Ojala. Kohtaamispaikka-messu su 13.9. klo 17 Soukan kappeli. Pesonen, Ojala & bändi. Pyhäkoulu. Kirkko kahvit. Nuorten messu pe 18.9. klo 20 Sode. H. Lehti. Hotelli Nuuksio -rippikoulun konfirmaatio la 19.9. klo 11 kirkko. Reinikainen, YliJaskari. Kiipula IV -rippikoulun konfirmaatio la 19.9. klo 14 kirkko. Peso nen, YliJaskari. Messu ja vapaaehtoisten siunaaminen su 20.9. klo 11 kirkko. Reini kainen, Kohijoki, YliJaskari. Kirk kokahvit. Messu toteutetaan ”spon taanilla vapaaehtoisuudella” = messun tehtäviä on jaossa kirkon aulassa ennen messua klo 10.30. Opastusta on saatavilla. Hila I -rippikoulun konfirmaatio su 20.9. klo 14 kirkko. Ylisuutari, YliJaskari. Muskarimessu su 20.9. klo 15 Soukan kappeli. Kohioja, Santahar ju, MunterMäkeläinen, Kiiski. Messu su 20.9. klo 17 Soukan kappeli. Ylisuutari, Kiiski. Kirkko kahvit.

DIAKONIAPÄIVYSTYS

Ti klo 18–19.30 Espoon kirkon srktalolla (Kirkkoranta 2) ja verkos sa: 22.9. Hyvinvoiva parisuhde 27.10. Parempaan vuorovaikutuk seen 24.11. Tunteet ja tunnetaidot suhteen voimavara 1.12. Seksuaalisuus ja läheisyys (pelkästään verkkotapahtuma). Pyydä linkki tapahtumaan: anna. iivanainen@evl.fi. Tied. 040 547 4146, outi.wenell@evl.fi.

Auroran alue: 040 763 6599. Espoon keskus ja Suvelan alue: 040 531 1037 (Tuomarila, Suna, Ymmersta) 050 438 0189 (Suvelan kappelin ympäristö) 040 547 1861 (Aseman seutu, Kirkkojärvi, Kulovalkea, Kiltakallio, Kaupunginkallio) Länsi-Espoon alue: 050 438 0176 (Kauklahden keskus ta, Vanttila, Nissinmäki, Lasilaakso) 040 513 0862 (Muurala, Mikkelä, Hirvisuo, Karhusuo, Nupuri, Nuuk sio, Vesirattaanmäki) Pohjois-Espoon alue: (Kalajärvi) 040 736 9315 Viherlaaksolahden alue (Laakso lahti ja Viherlaakso): 040 572 5344

PARISUHDEPORINOITA NUORILLE AIKUISILLE

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA!

Verkossa ke klo 18–19. Keskuste lua ja vertaistukea. 16.9. Toimiva parisuhde 11.11. Sovitaan asioista: esim. kotityöt, talous jne. 9.12. Yhteinen aika – oma aika Pyydä linkki verkkotapahtumaan: outi.wenell@evl.fi. Tied. 040 5474 146, outi.wenell@evl.fi.

www.espoonseurakunnat.fi facebook.com/EspoonTuomiokirk koseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirk ko/ IG:@espoontuomiokirkkoseura kunta Twitter:@EspooEtSrk

KUOROT JA MUSKARIT

Espoonlahden seurakunta

PARISUHTEEN PYSÄKIT

espoonseurakunnat.fi/tuomiokirk koseurakunta/musiikki/kuorot. espoonseurakunnat.fi/tule mukaan/musiikki/muskarit.

HILJAISUUDEN RETRIITIT Lauantairetriitti 3.10. klo 10–18.30 Kauklahden kappeli. Hinta 15 e. ILM. 25.9. mennessä: 050 438 0182, mari.mathlin@evl.fi. Hiljaisuuden retriitti 23.–25.10. Hila. Ohj. Tuija Kuusinen ja Virpi Sutelainen. Hinta; espoolaiset 90 e, muut 140 e. ILM. 2.10. mennessä: 040 736 9315.

ETEENPÄIN – EROSEMINAARI 16.–18.10. Hilan kurssikeskus.

8, Kaskikappeli, Kaskipiha 5, Mäntykappeli, Mäntyt. 27, Sode, Soukant. 13, Soukan kappeli, Soukankj. 3.

Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk, @superdiakonia Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa

TOIMIPISTEET Espoonlahden kirkko, Kipparink.

RUKOILLAAN Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kans sa su klo 11 messun jälkeen kirkko. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Toivon rukoushetki arkisin klo 8.50 kirkko. Hetki Sanan, rukouk sen ja virren äärellä. Rukousta verkossa ke klo 6.30– 7.30. Linkki: bit.ly/32DlMQE. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä tekstiviestillä/ sähköpostilla inkeri.oinonen@evl. fi, 050 583 6883.

ELOA JA ILOA ELÄMÄÄN Ikäihmisten kerhot 1.10. alkaen vii koittain:

ma 5.10. klo 10–11.30 kirkko ja klo 12.30–14 Kaskikappeli ti 6.10. klo 14–16 Mäntykappeli ke 7.10. klo 14.30–15.30 Puistokar tanon palvelutalo. Poikkeukselli sesti vain talon asukkaille. to 1.10. klo 13–14.30 Soukan kappe li pe 2.10. klo 14–15 Hartaus ja keskustelupiiri Merikartanon palve lutalo. Poikkeuksellisesti vain talon asukkaille.

TUKEA JA APUA Kultavilja 13.10. alkaen ti klo 12–14 Soukan kappeli. Yksinäisille, koto na asuville, liikuntarajoitteisille vanhuksille. Lounas ja kahvit 5 e. Kuljetus tarvittaessa. Tied. ja ilm. Eija Siivonen, 041 534 1706. Vertaistukiryhmä muistihäiriöisille ja heidän omaisilleen yhteis työssä SPR:n vapaaehtoisten kans sa 16.10. alkaen klo 10–12.30 Sou kan kappeli, parill. vkot. Lounas ja kahvi 5 e. Tied. Eija Siivonen, 041 534 1706. Meren ja taivaan välillä keskuste luryhmä to 10.9. klo 14–15.30 Merie my, Merenkäynti 3, paritt. vkot.

PAPPI PÄIVYSTÄÄ Pastori tavattavissa klo 9–21 p. 050 432 8496. OstariPastori to klo 13–15 kauppa keskus Pikkulaiva.

TOIVON TORI Kirpputori to klo 12–18 ja la 11–15, os. Soukankaari 8 B.

YKSINHUOLTAJIEN OLOHUONE Tule hengähtämään hetkeksi! Olohuone to 10.9. klo 17.30–19.30 Soukan kappeli. Lastenhoito ja maksuton keittoruoka/iltapala. Tied. taija.harjokari@evl.fi, 050 511 0504. Seuraava to 24.9.

KIRKKOMUSIIKKIPÄIVÄ Okra-kuoro laulaa ja laulattaa Helena YliJaskarin johdolla pe 11.9. klo 18 Soukan kappelilla.

COLOURFUL ESPOO Espoonlahti Fellowship & Praise Party, kansainvälinen yhteysilta ja ylistysjuhla la 12.9. klo 18.30 Sou kan kappeli. Kohdataan toisiamme rennosti yhteisen ruuan, musiikin, ylistyksen ja tanssin parissa. Syksyn

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.9.

illat 10.10., 21.11. ja 12.12. klo 17. International evening of fellowship and praise with food, music, praise, dance. facebook.com/espoonlahtifellowship, instagram: praisepartyespoo

NELJÄ JEESUKSEN VERTAUSTA Sukellamme tuttuihin vertauksiin Jeesuksen aikalaisten silmin ja korvin ke 16.9. klo 18.30 kirkko. Sarjan muut illat ke 28.10., 11.11. ja 25.11. Jouni Turtiainen ja Eveliina Rožnovski. Iltatee ja vapaaehtoinen kolehti lähetystyölle. Johannan ja Jannen perhe käy usein Aarnin haudalla. Se on tärkeä muistelupaikka.

Apua & tukea

Aina Aarnin vanhemmat Johanna ja Janne ovat esikoisensa kuoltua löytäneet paikkoja, joissa suru ja muistelu sallitaan.

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVA ESKO JÄMSÄ

os Aarni olisi elossa, hän olisi täyttänyt elokuun lopussa neljä vuotta. Tänäkin vuonna hänen vanhempansa ja kaksivuotias pikkusiskonsa veivät syntymäpäiväkukat haudalle. Aarni kuoli toukokuussa 2017 kahdeksan kuukauden ikäisenä. – Sairaalaan lähdettiin flunssan takia, Janne-isä kertoo. Löytyi kuitenkin harvinainen geneettinen immuunipuutossairaus, jonka vuoksi Aarni joutui pian tehoosastolle. Puolitoista kuukautta myöhemmin Jannesta ja Johannasta tuli lapsikuolemaperhe. – Me olimme yhä vanhemmat, mutta meillä ei ollut elävää lasta. Kaikki tuki läheisiltä ja ammattilaisilta oli siinä tilanteessa tarpeen. SUKULAISET JA YSTÄVÄT kiiruhtivatkin apuun. He laittoivat ruokaa ja kuuntelivat. – Meillä on ihana lähipiiri. He uskalsivat tulla surukotiin, vaikkei se varmaankaan ollut helppoa, Johanna sanoo. Aarnin sairauden aikana vanhempia olivat kannatelleet Lastenklinikan sairaalapastori ja psykologi. – Kävimme heidän luonaan yhdessä, mikä auttoi meitä pysymään kartalla toistemmekin tunteista. Niille ei välttämättä iltaisin sairaalasta palatessa ollut jaksamista, Janne muistaa. Sairaalapastori oli läsnä myös Aar-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2020

nin kuolinpäivänä ja siunasi tämän hautaan. Puolitoista vuotta myöhemmin sama pappi kastoi Aarnin pikkusiskon. SURUN KESKELLÄ Johannalle ja Jannelle oli tärkeää tajuta, että he eivät ole ainoita ihmisiä maailmassa, joiden lapsi on kuollut. – Vertaistukiverkostoista löysimme itsellemme nimen: olemme lapsikuolemaperhe. Tämä identiteetti ei muutu, vaikka perheeseen syntyy lisää lapsia, Johanna sanoo. Oma viiteryhmä on tärkeä, koska sen kanssa Aarnista voi huoletta puhua. – Jos missä vain normaalissa kahvipöytäkeskustelussa käy ilmi, että lapseni on kuollut, tunnelma muuttuu helposti tosi raskaaksi, Janne toteaa. – Se, että vanhempi haluaa puhua lapsestaan, ei kuitenkaan muutu kuoleman mukana. Olen yhä Aarnin äiti, Johanna huomauttaa. Perhe on käynyt jo useampana vuonna Lapsensa menettäneiden messussa. Se on yksi niistä paikoista, joissa kenestäkään perheenjäsenestä puhumista ei tarvitse vältellä. – Siellä on tilaa surulle, joka aina on olemassa, vaikka arki vie helposti mennessään. Messussa saa muistella Aarnia rauhassa, Janne sanoo. ■ Lapsensa menettäneiden messu ke 23.9. klo 18 Helsingin tuomio kirkon kryptassa, Kirkkokatu 18.

TULE MUKAAN! Diakonia- ja lähetyspiiri ti 15.9. klo 13 kirkko. Teresa-piiri ti 15.9. klo 18 kirkko. Tehdään käsitöitä ja tuetaan Naisten Pankkia. Lahjoituslankoja otetaan vastaan. Tied. teija.moilanen@evl.fi tai 040 728 7478. Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille Miesten raamattupiiri to 17.9. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e. Käsityökerho ma klo 12.30–14.30 Soukan kappeli. Voit tuoda oman käsityön mukanasi. Toivoa naisille -rukoustapaaminen ke 23.9. klo 13 Soukan kappeli, paritt. vkot. Raamattu ja rukous -ilta pe 11.9. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila, paritt. vkot. Posliininmaalausryhmä ma klo 12–15 Soukan kappeli. Kahviraha 1,5 e/kerta. Polttomaksu 20 e/ kausi. Tied. Päivi Sievinen 050 594 1115. Lukupiiri ti 15.9. klo 18 kirkko. Kirjana Elizabeth Strout, Nimeni on Lucy Barton. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388. Kipparin lähetyspiiri to 17.9. klo 14–16 kirkko. Mitä kuuluu seurakuntamme läheteille? Aikuisten sinkkujen ilta la 26.9. klo 18 kirkko, aiheena Tulevaisuus ja toivo.

KUOROT Kamarikuoro Navichorus ti klo 18.15 kirkkosali. Tied. elja.puukko@ evl.fi, 0400 505 562. Nuorten aikuisten Okra-kuoro ke klo 18.30 Soukan kappeli, tied. helena.yli-jaskari@evl.fi, 040 572 3676. Gospelryhmä Nardus – rytmikkäästi laulava kuoro. Tarkemmat tiedustelut kanttori Heli Ojala, heli.k.ojala@evl.fi, 050 438 0174

PIKKUVÄELLE Perhekerhot pyörivät jo! Katso tarkempi aikataulu ja paikkatiedot verkosta. Maksuton lapsiparkki ma klo 13–16 kirkko. Ilmoita 2–6-v. lapsesi mukaan tekstiviestillä viim. ed. pe numeroon 041 535 6190 (kerro lapsen nimi, ikä ja huoltajan nimi).

Muskarimessu su 20.9. klo 15 Soukan kappeli. Vauvanpäivä pe 25.9. Soukan kappeli klo 12–15. Keittolounas klo 11.30–13, vapaaehtoinen ruokamaksu. Muskarihetkiä, vauvajumppaa, parisuhdeasiaa, äideille itsehoitovinkkejä yms. Lisäksi kuvaushuone! Vauvat saavat pienen käsintehdyn tervetuliaislahjan. Turvavälit huomioidaan.

EI MITÄÄN TEKEMISTÄ? Kouluikäisten kerhoissa on vielä tilaa! Lue lisää www.sodesode.fi

NUORET www.sodesode.fi, @sodesta Nuortenillat pe klo 17–22. SateenkaariSiipi to 10.9., 8.10., 12.11. ja 10.12. klo 17–20 Siivessä, Alberganesplanadi 1. Nuortenilta seksuaalija sukupuolivähemmistöille. Välipala ja hyvää seuraa. ROK -ryhmänohjaajakoulutus uusille kerhonohjaajille ja tuleville isosille, vielä ehdit mukaan! Ryhmät ti klo 17–19 tai la kerran kk klo 12–16 Sode. Lisätiedot Ulla 040 558 7855. Jatkokurssi 2. vuoden isosille su 13.9., 25.10., 22.11. ja 13.12. klo 12.30–16.30 Sode. ROKin ja Jatkokurssin yhteinen leiri 2.–4.10. Ilm. sodesode.fi viim. 20.9. UUTTA! Nuorten Raamatturyhmä: tutkaillaan Raamatun kertomuksia yhdessä monin eri tavoin. Su 13.9., 25.10., 22.11. ja 13.12. klo 14.30–16.30 Sode. Changemaker-ryhmä toimii paremman maailman puolesta, to 10.9. klo 17.30–19.30 Sode, paritt. vkot.

OLETKO MENETTÄNYT LÄHEISESI? Sururyhmä alkaa syyskuun lopussa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset pastori Asmo Sinervo 040 828 6899 asmo.sinervo@evl.fi ja diakoni Minna Maijanen 040 705 3358, minna.maijanen@evl.fi.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

HUOMIO KORONATILANTEESSA Seurakunnan syystoiminta on alkanut. Noudatamme turvavälejä ja kiinnitämme turvallisuuteen ja hygieniaan erityistä huomiota. Toistaiseksi ei ole tarjoiluja. Toimintaan voi tulla yllättäviäkin

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.9. S. 9 muutoksia. Tarkista aina ajankohtaiset tiedot verkkosivuilta.

MESSUT JA HARTAUDET Messu kirkossa su ja pyhäpäivisin klo 11. Mukaan mahtuu 75 seurakuntalaista. Jumalanpalveluselämä Karakappelilla ja Perkkaan kappelilla alkaa pienimuotoisemmin. Messu su 13.9. klo 11 Leppävaaran kirkko. Yletyinen, Raiskio, Noponen. Kirkkohetki kaikenikäisille su 13.9. 13 Karakappeli. Mukana Kirsti-pappi, Outi-kanttori ja perhetoiminnan ohjaaja Eira. Kirkkohetki on mietitty niin, että myös pienen kirkkovieraan on helppoa ymmärtää ja osallistua. Messu su 20.9. klo 11 Leppävaaran kirkko. T. Salo, Pöyri, Hyry. Kappelimessu su 20.9. klo 16 Perkkaan kappeli. Tule levähtämään ja saamaan voimia alkavaan viikkoon! Messu kestää reilut puoli tuntia. Raunu, Hyry. Hengähdä hetki joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko. Verkkokirkko joka su klo 11 seurakunnan YouTube ja Facebook. Noin 20 min. videoidussa hartaudessa musiikkia, puhetta ja rukousta.

HILJAISUUDEN RETRIITTI Tule hiljaisuuteen keräämään voimia arkeen. Retriitti Hvittorpissa pe 16.10. klo 18 – su 18.10. klo 13. Ilm. 30.9. saakka: espoonseurakunnat.fi -> sähköinen asiointi. Hinta 90 e espoolaiset, 140 e muut. Tied. terttu.laaksonen@evl.fi; p. 050 432 9370.

LAPSILLE JA PERHEILLE www.espoonseurakunnat.fi/ leppavaaran-seurakunta/lapsilleja-lapsiperheille. Huom. osa ryhmistä täynnä. Uutta! Isäkahvila avointen ovien paikka tulla ja mennä, lapsen kanssa tai ilman. Lapsille on leikkipaikka. Yhteistyössä MLL Uudenmaan piirin kanssa. Ma klo 17–19 Lasten kappeli Arkki. Isien iltavuoro Zoomissa joka toinen ti klo 21–22. Tule mukaan missä päin sitten asutkin! Päivämäärät: 15.9., 29.9., 13.10., 27.10., 10.11., 24.11. ja 8.12. Millainen on perheissä korona-ajan uusi normaali? Miltä on tuntunut paluu töiden, päiväkodin ja koulun arkeen. Lisätied. ja linkki Zoomiin: espoonseurakunnat.fi/leppavaara/ lapset

RAITTIKARNEVAALIT JA SUURMARKKINAT 2020 Kaiken kansan tapahtumassa la 12.9. klo 9–18 Leppävaaran raitilla paljon erilaisia kojuja, myytävää, nähtävää ja koettavaa. Seurakunta on mukana karnevaalien sykkeessä, teemana ”Olemme sinua varten”.

AIKUISTEN RYHMIÄ

Äiti Teresa -piiri to klo 11−13 Karakappeli. Kuoro kaikille joka toinen ke klo 18–19.15 Leppävaaran kirkolla alk. 23.9. Mukaan ilman ilmoittautumista. Laulamme turvavälein. Tied. verkkosivuilta tai outi.noponen@ evl.fi Naisten kesken kerran kuukaudessa ke klo 18.30 Uuttu, seuraava 7.10. Luemme Raamattua, rukoilemme ja keskustelemme. Kokoontuminen on sielunhoidollinen. Tied. Eija Ala-Venna, 045 675 5321. Raamattupiirit alk. ma 14.9. klo 18.15 Uuttu, Ensin yhdessä ja sitten jakautuen miesten ja naisten ryhmiin, joissa keskustelemme päivän aiheesta. Ohjaajina Hilkka Stigell, 040 718 2302 ja Tuomas Valmari 040 547 2016. NäppärätNäpit-käsityöpiiri ti ja to klo 10–13 Leppävaaran kirkko, alk. 10.9. Käsityöpiirissä tehdään kaikenlaisia käsitöitä. Riitta Türkmen, 040 546 5198 Runopiiri joka toinen ti klo 18 Karakappeli, seuraava 22.9. Tule kokemaan runon iloa ja kauneutta. Lahjamarjatta Korhonen, 044 523 6574. Heprealaiset tanssit to klo 18 Perkkaan kappeli, alk. 10.9. Pyörähdellään heprealaisten tanssien tahdissa. Ohjaajana Joel Yliluoma. Maksu 3–4 e/kerta. Sisäkengät ja vesipullo mukaan. Tied. arja.i.heiskanen@gmail.com. Musaryhmä KilonRistissä vapaamuotoista musisointia varten joka 2. ke klo 18.30–20, seuraava 16.9. Kilon kristittyjen avoimet illat KilonRistissä joka toinen to (parill. viikot), klo 18–20, seuraava 17.9.

VARTTUNEEN VÄEN KERHOT Tule vaihtamaan kuulumisia alueen muiden asukkaiden kanssa. Kerhoissa on hartaus vaihtuvaa ohjelmaa. Ti klo 13 Karakappeli ja to klo 13 Perkkaan kappeli.

VASEMMAN KÄDEN MAALARIT Vasemman käden maalarit ja hiukan oikeankin! Tavoitteena rentoutua ja antaa erilaisille tunteille ja ajatuksille tilaa. Maalauskokemusta ei tarvita. Kokoonnumme 26.9., 31.10. ja 28.11. klo 12–17 KilonRistissä, os. Vanharaide 1. Ohjaajana Nina Purtonen. Vapaita paikkoja voi kysellä myöhemminkin. Maksu 15 e/kerta Naisten Pankin hyväksi. Ilm. joka maalauskertaan erikseen viim. viikkoa ennen: heli.siltakorpi@evl.fi, 040 537 6876.

RIPARILAULUJA JA ILTAVIRSIÄ Tätä on toivottu! Riparilaulujen ilta pe 11.9. klo 19 Leppävaaran kirkon pihalla. Iltavirsiä illan pimetessä samana

iltana klo 20.30 kirkon pihalla. Sateen sattuessa kirkkosalissa. Voit liittyä mukaan myös kotoa käsin Leppävaaran seurakunnan Facebook-sivun kautta.

Verkossa!

DIAKONIALOUNAS Tule lounaalle yhteiseen pöytään Leppävaaran kirkolle. Lounaat katetaan joka tiistai ja torstai klo 11.30. Hinta 3 e. Lounas toteutetaan erityisjärjestelyin ja turvavälit huomioon ottaen. Varaudu odottamaan lounasvuoroasi.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta

Viikkotoiminta alkaa syyskuun kuluessa. Noudatamme koronapandemiaan liittyviä turvallisuusohjeita, lisätietoa Yhteiset-palstalla. Toimintaa voidaan joutua karsimaan, mikäli turvallisuusohjeet muuttuvat. Tarkista ajantasaiset tapahtumatiedot verkkosivuilta: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat ja Chapple-tilan verkkosivuilta: chapple.fi.

MESSU Olarin kirkko: Kirkkosalissa voi olla yhteensä 80 henkilöä. Messu su 13.9. klo 10. Kruus, Rauhala, Rautio. La 19.9. klo 10 Laskettelurippikoulun konfirmaatiomessu. Röytiö, Jussila, Rauhala, Franssila. Messu su 20.9. klo 10. Jussila, Kruus Rautio. Matinkappeli: Matinkappelin kappelisalissa voi olla enintään 30 hlöä. Messu su 13.9. klo 12. Rauhala, Franssila. Messu su 20.9. klo 12. Samila, Franssila. Olarin kappeli: Kappelisalissa voi olla enintään 28 hlöä. Messu su 13.9. klo 12. Hartikainen, Rautio. Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin klo 19. Messussa on tilaa 35 osallistujalle. Lastenhoito. Toistaiseksi ei tarjoilua. Liturgia ja saarna: 10.9. Jarkkola, 17.9. Malinen, 24.9. Rajala.

TUKEA JA APUA Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 040 547 1857. Diakonian ajanvaraus: puhelimitse ti klo 10–11, 050 432 9368. Työntekijät ovat tavattavissa puhelimitse keskusteluja varten. Yhteystiedot: espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/

tyontekijat.

DIAKONIALOUNAS, COMMUNITY LUNCH Maukasta ruokaa ja mukavaa seuraa on tervetullut nauttimaan jokainen, jolla on taloudellisia vaikeuksia tai joka kaipaa juttuseuraa. Matinkappeli 22.9. alkaen ti klo 13. Hinta 3 e. Olarin kirkko: 24.9. alkaen to klo 11.30–13. Koronavirus aiheuttaa turvallisuusjärjestelyjä. Tilaan voidaan ottaa rajallinen määrä ihmisiä, siksi Matinkappelilla on kaksi eri lipunmyyntiä klo 12.45–13.30 ja 13.45–14. Kirkolla lipunmyyntiaika on klo 11.15–11.30. Varaa tasaraha. Pöytiintarjoilu merkityillä paikoilla. Our community lunch with delicious food is offered to everyone who have financial troubles or who feels lonely and wants to meet new people to chat with. Tuesdays in Matinkappeli at 1 pm and in Olari church on Thursdays at 11.30 am. Fee: 3 euros. We have safety instructions based on the restrictions on how many people can be together in the same space. Matinkappeli has two timeslots

when we sell lunch tickets: 12.45– 13.30 and 13.45-14. In Olari church the ticket sale is from 11.15 to 11.30. Please use the exact 3 e amount when purchasing the ticket. You will be directed to sit and served at the table.

PERHELEIRI VELSKOLASSA Iloista yhdessäoloa ja mukavaa tekemistä koko perheelle 30.10.– 1.11. Ilmoittautumislinkki leirille auki nettisivuillamme 7.–30.9. Hinta aikuisilta 35 e, lapsilta 15 e, alle 3-v. ilmaiseksi. Etusija Olarin seurakunnan alueella asuvilla perheillä. Lisätietoja: mia.silvola@ evl.fi, 050 576 4891.

MITÄ MINÄ ELÄKKEELLÄ? Tule pohtimaan muiden kanssa uuteen elämänvaiheeseen liittyviä unelmia, arjen haasteita ja iloja, jos olet jäänyt vuoden sisällä eläkkeelle. 6 kertaa tiistaisin klo 14–16 ti 6.10. alkaen Olarin kirkon kerhorakennuksessa., 13.10., 20.10., 27.10., 3.11. ja 10.11. Ryhmään mahtuu 8 osallistujaa. Ohjaajana sosionomi, työnohjaaja Anneli Manninen-Landin. Anneli tapaa osallistujat etukä-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.9.

teen syyskuussa ja keskustelee odotuksista. Toivomme sinun osallistuvan kaikkiin kokoontumisiin. Lisätietoja ja ilm. viim. ti 22.9.: marja.jauhiainen@evl.fi tai p. 040 531 1029.

KUOROT JA LAULURYHMÄT Koko perheen iltamusat Olarin kappelilla ke klo 17.30–19.30. Laulua sekä leikkiä. Lasten kuorot: Mini-kuoro n. 4–6-vuotiaille Matinkappelilla to klo 17.15–17.45 Satakielet n. 6–12-vuotiaille Matinkappelilla to klo 18–18.45. Kamarikuoro aloittaa syyskauden to 3.9. klo 18 Olarin kirkolla. Kuorossa on vapaita paikkoja muutamalle tenorille. Myös muista äänistä voi tiedustella. Sovi koelaulusta kuoronjohtaja Mikko Niinikosken kanssa, 040 506 3779.

AIKUISILLE Tarinatakka, tarinateatteria ja bibliodraamaa la 19.9., 10.10., 7.11. ja 5.12. klo 10–16 Matinkappelin takkahuoneella, Liisankuja 3. Jokaisen matka ja tarina on tärkeä. Tied. ja ilm.: raili.ruotsalainen@evl. fi, 050 576 6305. Lukupiiri kerran kuussa to klo 18–20, Matinkappeli. 10.9. kirja Elif Shafak: Eevan kolme tytärtä. 8.10. Eeva Kilpi: Unta vain. Mukaan voi tulla, vaikka ei olisi lukenut kirjaa. Tiedustelut: Leena Lenkkeri 050 353 8398. Elämäntarina-ryhmä leskille: yli 60-v. leskille tarkoitettu muisteluryhmä alkaa 21.9. Tarkemmat tiedot Tapiolan seurakunnan palstalla.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Mankkaantie 2–4 A 17, avoinna arkisin puhelimitse klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

HUOMIO KORONATILANTEESSA Tapiolan kirkon peruskorjaus etenee suunnitelmien mukaisesti. Perustoiminta on käynnistymässä väistötiloissa vähitellen. Otaniemen kappelin mahtuu 25 ja Virsuun 40 seurakuntalaista kerralla. Kiinnitämme turvallisuuteen ja hygieniaan erityistä huomiota. Ajankohtaisimmat tiedot löytyvät verkkosivuiltamme espoonseurakunnat.fi. Tarkempia tietoja vahtimestareilta, p. 09 8050 4460, klo 9–15.

MESSU

Messu su 13.9. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Hero, Linnoinen, Malkamäki. Messu su 13.9. klo 15 Virsu. Liturgina Hero, Linnoinen, Malkamäki. Aamumessu ke16.9. klo 8 Virsu, aiheena kiitollisuus. Hero, Jokivuori. Messu su 20.9. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Messu su 20.9. klo 15 Virsu. Aamumessu ke 23.9. klo 8 Virsu.

AVOIN KESKIVIIKKOKERHO Mukana pastori Katja Hero. Kahvit klo 12.30, ohjelma klo 13, Virsu. Ke 16.9. Kriisit osana elämää, teologi ja lääkäri Heikki Heinonen. Ke 23.9. Runotarina. Maamerkkejä. Kierteitä ja kulmia sodan jälkeen syntyneen tytön elämän varrelta. Esiintyjänä Maire Pentti, ohjaus Eero Enqvist.

LAPSET JA PERHEET Sylivauvaryhmät on tarkoitettu pienimmille (4/2020 tai sen jälk. syntyneet) ja heidän vanhemmilleen. Virsussa iltapäivisin alk. to 10.9. yht. 12 krt. Tied. ja ilm. marjukka.luoma@evl.fi. Vauvalle tanssikengät jalkaan ja tervetuloa viettämään valtakunnallista vauvapäivää Tapiolan asukaspuistoon, Louhenkuja 4, pe 25.9. Klo 14 laulamme, tanssimme ja loruttelemme päivänsankarien kanssa muskariope Liisan johdolla ja bändin säestyksellä. Tarjolla kahvit ja mehut. Perheilta Mankkaan seurakuntakodilla ke 16.9. klo 17.30–19 Perheilloissa puuhataan illan teeman ympärillä ja hiljennytään iltahartauteen. Tarjolla pientä purtavaa.

VIRSUN AVOIMET AAMUT Virsun ovet auki perheille ma, ti, to ja pe klo 9–12: Ma: Lauletaan, soitetaan, hiljennytään ja leikitään Liisan, Miian ja Sarin kanssa. Ohjattu muskari- tai muu toimintatuokio klo 10. Ti: Teematiistain tohinat. Yhteinen aamuhetki noin klo 10. Syyskuun teematiistaissa satujumpataan, To: Avoin olohuone perheille. Pe: Perhekerho. Yhteinen aamuhetki klo 9.30, yhteinen loppuhetki n. klo 11. Mukana Miia ja Jenna. Mahdollisuus syödä omia eväitä, myös mikro käytössä. Tule ideoimaan ja toteuttamaan perhetoimintaa Virsuun. Ota yhteyttä: miia.raninen@evl.fi.

KUOROT Muskarikuoro Laulusimpukat 4–6-v. ma klo 16.20–17 Virsu. Lapsikuoro harjoitukset ma klo 17–17.45 Virsu. Nuorten lauluyhtye Dulcis harjoitukset ma klo 18–18.45 Virsu. Kuoro kaikille on syksyn tauolla. Jatkuu tammikuussa, mikäli koro-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2020

natilanne sallii. Tied. edellisiin: elina.jokivuori@ evl.fi, 040 5130845. Kamarikuoro alk. to klo 18 Virsu. Tarvittaessa kuoro jakaantuu ryhmiin. Tied. Liisa Malkamäki, 046 920 9017.

IKÄMIESKERHO

YHDEN ILLAN JUTTU

ÄLÄ JÄÄ YKSIN

Rohkeasti kokeilemaan seurakunnan toimintaa yhdeksi illaksi! Kahvia ja teetä tarjolla klo 17.30 alkaen. Ukulelea ummikoille ke 16.9. klo 18 Virsu. Leppoisan napakka johdatus ukulelen soiton alkeisiin kaikille vekarasta vaariin. Oma ukulele mukaan, jos on. Opettamassa ja kannustamassa kanttori Elina ja nuorisotyönohjaaja Milla. Tied. elina.jokivuori@evl.fi, p. 040 513 0845. Lattareita ja kehonhuoltoa ke 23.9. klo 18 Virsu. Latinalaistanssien askeleita ja huoltavaa venyttelyä gospelmusiikin tahtiin. Aikaisempaa tanssitaustaa ei tarvita, kaikki ovat tervetulleita! Päälle joustavat vaatteet. Oma jumppamatto mukaan, jos mahdollista. Tied. milla.mansukoski@evl.fi, 040 548 9437.

ALAKOULUIKÄISTEN SYYSLEIRI Hilassa pe 2.–su 4.10. Osallistumismaksu 35 e sis. kuljetukset, majoituksen, ruokailut ja askartelutarvikkeet. ILMOITTAUTUMINEN: www.paheksuvakirahvi.fi. Lisätietoja: ilkka.kalliokoski@evl.fi, 040 547 1888.

PIENI PYHIINVAELLUS Kaupunkiluonnon pieni pyhiinvaellus la 19.9. klo 13 Tapiolan kirkon uurnalehdosta Mankkaan kautta Otaniemeen. Vaelluksen pituus n. 10 km. Ei ilmoittautumista.

RYHMIÄ VIRSUSSA Lukupiiri ke klo 10–12, ohj. Riitta Linnapuomi. Käsityöpiiri ke klo 10–12, ohj. Helena Tynnilä.

ELÄMÄNTARINA-RYHMÄ LESKILLE Ryhmä on yli 60-v. leskille tarkoitettu muisteluryhmä, jossa omaa elämää käydään läpi valokuvien avulla ja tutkitaan tulevaa. Ryhmä alkaa, jos koronatilanne sen sallii ma 21.9. klo 11 ja kokoontuu 7 krt joka toinen viikko Matinkappelissa, Liisankuja 3. Ryhmään otetaan max 8 hlöä. Järj. Olarin ja Tapiolan seurakunta. Ilm. ja tied. viim. ma 14.9.: diakonissa Minna Martiskainen p. 050 330 7129, minna.martiskainen@evl.fi tai diakoni Katja Karvinen p. 040 593 7386, katja. karvinen@evl.fi.

Ikämieskerho alkaa Mankkaan srk-kodissa to 17.9. klo 14. Mukana rovasti Antti Rusama. Kokoontumiset torstaisin 3.12. saakka. Syyslomaviikolla to 15.10. ei kokoontumista. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta arkisin klo 9–15, p.09 8050 4400. Sielunhoitoterapeutti, Solmuparineuvoja Kristiina Larjava p. 050 358 1064.

KÄSITÖITÄ OMAAN TAHTIIN Ompele kangasmaskeja. Jaamme valmiit maskit vanhuksille ja vähävaraisille. Ohje: www.martat.fi/ marttakoulu/kasityoohjeet/ Neulo nuttu etiopialaiselle vauvalle. Ohje: www.nuttu.info/nuttu. Tuo valmiit maskit ja nutut Virsuun, p. 09 8050 4460.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10– 16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

Toiminnassa huolehditaan turvaetäisyyksistä ja annetaan ohjeita hygieniasta. Seurakunnan tilaisuudet järjestetään turvavälit huomioiden: Kauniaisten kirkkoon mahtuu enintään 100 hlöä. Ajantasaiset tiedot verkkosivuilla.

MESSU JA KIRKKOKAHVIT KLO 10 KIRKOSSA Su 13.9 Hatakka, Kuula, Marte. Su 20.9. Kuula, Hatakka, Marte.

NUORTEN GRANUT-MESSU To 17.9. klo 18 kirkon nuortentiloissa .

EHTOOKELLOJEN AIKAAN Kauniaisten kirkon sisäpihan ovi aukeaa muutamana lauantaina kuussa ehtookellojen aikaan, eli klo 17.55. Kellojen soitua eli noin klo 18 Kirkkosalissa lauletaan seuraavan päivän messun virret ja psalmi. Meditatiivisen yhteislauluhetken jälkeen voit hiljentyä hetken Kirkkosalissa. La 12.9. 19.9., 3.10. 10.10. ja 7.11.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS

RAAMATTULUENTO

Ma klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

Kerran kuussa ti 22.9. klo 18 Mankkaan seurakuntakoti. Alustus Ilpo Kari. Jaakobin kirjeen 4.luku.

ILON RYHMÄ Mielenterveyteen vertaistukea

tiistaisin klo 15–16 Sebastoksen toimitilassa. (järj. mol srk:t)

RUKOUSTA JA RAAMATUNLUKUA Ma 14.9. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 15.9. klo 13 kirkon yläsalissa. Uusia ja vanhempia veisuja, Tiro Rohkimainen.

KONSERTTI Missa Papae Marcelli – Palestrinaa ja kontrabassoimprovisointia. Su 20.9. klo 18 Kauniaisten kirkossa esiintyvät Lauluyhtye Versio ja kontrabasisti Ahti Lassila. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e Kirkon ulkomaanavulle (Beirut). Max väkimäärä tässä kirkkokonsertissa 75.

KESKUSTELEVAT NAISET To 24.9. klo 14 Sebastoksen toimitilassa. Hengitä ja hengästy, liikunnanohjaaja Helena Pirvola-Nykänen. Enn. ilmoittautuminen srktstoon 050 500 9000. Ryhmää ohj. vapaaeht. seurakuntalaiset.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Lö. 12.9. Alberga kyrka kl. 10. Konfirmation, Solvalla 3B. Sö. 13.9. Karabacka kapell kl. 10. Lätt mässa för alla. Esbo domkyrka kl. 12.15. Konfirmation, Solvalla1/Hvittorp. Sö 20.9. Olars kyrka, finska sidan, kl. 15. Konfirmation, Solvalla 4. Esbo domkyrka kl. 16.30. OBS tiden!

UNGDOMSMÄSSA On. 16.9. Olars kyrka, finska sidan, kl. 19. OBS platsen!

VECKOMÄSSA On. 23.9. Södrik kapell kl. 12.

FAMILJEKLUBBAR Olars kyrka, svenska sidan, må. kl. 14–16. OBS tiden! Ny grupp! Köklax kapell fre. kl. 9.30–11.30. Sång och lek, Sökö kapell ti. 9.30–11-30. Esbo domkyrkas församlingsgård, on. 9.30–11.30. Imse-Vimseklubben, Mattby kapell, to. 9.30–11.30.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta modigt kontakt per telefon eller e-post: Ann-Christine Wiik,

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.9.

050 597 3313, ann-christine.wiik@ evl.fi, Taina Sandberg, 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi, Nina Wallenius, 050 432 4323, nina. wallenius@evl.fi. Du kan också boka telefontid på webben: asiointi.espoonseurakunnat.fi/home

VILL DU VARA MED I VÅR KAFFERING? Vi ringer dig följande tisdagar kl. 10: 15.9, 22.9 och 29.9. Anmäl ditt intresse till Taina Sandberg, 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi

LÄGER FÖR VUXNA Reservera redan nu veckoslutet 23–25.10 för läger på Hvittorp. Då kan du njuta av sköna och trevliga dagar tillsammans med våra glada diakoner. Närmare information senare.

VI FINNS HÄR FÖR DIG De anställda är anträffbara för samtal per telefon, e-post och sociala medier. Du hittar alla kontaktuppgifter på esboforsamlingar. fi/kontakt.

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3 öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 13.9 och 20.9 Högmässa kl. 12.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 10.9 och 17.9 i övre brasummet kl. 10-11.

UNGDOMSKVÄLL FR 11.9 i Klubb 97 kl. 18.

BIBELSTUDIUM MÅ 14.9 Måla ur Bibeln i övre brasrummet kl. 18-18.30.Kvällste kl. 18.30. Bibelstudium och samtal kring samma tema kl. 18.45-20 med kyrkoherde Ulrik Sandell.

TISDAG 15.9 OCH 22.9. Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30– 10.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i kyrksalen kl. 18.

KYRKOSYFÖRENING ON 16.9 och 23.9 i övre salen kl. 14.

TISDAG 22.9 Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

Yhteiset Messut eli ehtoollisjumalanpalvelukset Espoon seurakunnissa korona-aikana: seurakuntien palstoilta näet tarkemmin messujen ajat ja paikat. Kokoontumisrajoitusten takia kirkkoon tai kappeliin voi enimmillään kerrallaan tulla vain sen verran seurakuntalaisia, että 1–2 metrin turvavälien pitäminen on mahdollista. Noudatamme annettuja ohjeita turvaväleistä ja hygieniasta niin kirkkotilassa istumisessa, virsien veisaamisessa, ehtoollisen viettämisessä kuin vaikkapa kolehdin keräämisessä. Tarkemmat ohjeet saat paikan päällä. Ikäihmisiä, riskiryhmiin kuuluvia sekä flunssaoireisia kehotetaan pysymään kotona. Kirkkokahveja ei ole tarjolla. Jumalanpalveluksiin voi edelleen osallistua turvallisesti myös verkossa. Seurakuntien verkkolähetysten tiedot löydät rivi-ilmoituksista. Myös Ylen tv- ja radiojumalanpalvelukset jatkuvat sunnuntaisin. Kerhoja autismin kirjon lapsille ja nuorille Leppävaaran seurakunnan nuortentila Siivessä: su 20.9. klo 13–15 Nippanappa-kerho alakouluikäisille autismin kirjon lapsille ja klo 15.30 Smile-kerho yläkouluikäisille autismin kirjon nuorille. Kerhot kokoontuvat kerran kuussa sunnuntaisin. Yhteistyössä pääkaupunkiseudun autismin kirjon yhdistysten kanssa. Kerhon hinta Autismi- ja Aspergerliiton jäsenyhdistyksen jäsenille 30 e/kausi ja muille 50 e/kausi. Kauden ensimmäisessä tapaamisessa suunnittelemme, mitä teemme yhdessä milläkin kerhokerralla. Sururyhmä päihteisiin kuolleiden läheisille. Ryhmää ohjaavat Espoon seurakunnilta pastori Irene Erkko ja diakoni Ritva Aarnio. Tied. ja ilm. viim. 11.9.: ritva.aarnio@evl. fi tai p. 040 734 7715. Sateenkaarimessu Pride-viikolla pe 11.9. klo 18 Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2, Helsinki Sateenkaarimessu on osa Helsinki Pride 2020 -viikon ohjelmaa. Kirkkokahvit. Diakonian retkipäivä Hilan kurssikeskuksessa Kirkkonummella to 1.10. Yhdessäoloa ja messu. Retki maksaa 15 e. Olemme ottaneet huomioon turvallisuuden ja otamme retkelle normaalia vähemmän osallistujia. Huolehdimme hyvästä käsihygieniasta ja halukkaille on kasvomaskeja. Ilm. Tapiolan seurakunta, diakonissa Sanna Pihlaja p. 050 452 2874 ma 21.9. klo 9–14. ja ti 22.9. klo 9.30–12.

Elämänkaari ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kastetut Alpi Eelis Salomo Aalto, Aleksandra Anna Maria Ahokas, Ria Alma Helena Autio, Ruben Martti Johannes Hakoila, Saimi Fanni Matilda Huttunen, Benjamin Eemi Kaljala, Sampo Tarmo Juhani Keinänen, Aamos Veikka Viljami Lehti, Seela Viliina Lehtinen, Oskari Aatos Lepistö, Lucas Esko Veikko Luoti, Eea Lilja Aurora Moisisto, Kerttu Livia Mustonen, Eliel Juhana Pekkarinen, Emilia Anja Sofia Peltola, Iina Aurora Piironen, Vilho Eemil Porola, Zephy Andreas Obera Raduma, Vanessa Isabel Soinio, Helmi Maria Florence Turpeinen, Tuukka Ilmari Tähtinen. Avioliittoon aikovat Eetu Eemil Höyden ja Kaisa Maria Korpela. Hautaan siunatut Arno Viktor Gustaf Hannus 99 v, Anna Maija Hamara 88 v, Ingrid Henriette Wilhelmine Saarikallio 87 v, Touko Päiviö Talasterä 78 v, Liisa Tuulikki Kiviaho 71 v, Leena Kyllikki Salin 61 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Leon William Janhonen, Pihla Linda Olivia Kinnunen, Devin Cameron Naate Nartey, Anna Kristiina Numminen, Liam Henry Samuel Solanki, Onni Joni Viljami Suominen, Sisu Armas Suominen, Joa Olof Oliver Valkonen, Mathias Kristian Viinamäki, Samuel Ahti Virta. Hautaan siunatut Leena Kyllikki Tenkanen 88 v, Urpo Johannes Vento 84 v, Raija Maria Hienola 83 v, Kalevi Johannes Mustonen 73 v, Urho Juhani Heikura 71 v, Yrjö Kalevi Riekkinen 71 v, Virpi Helena Pylkkänen 70 v, Pasi Juhani Käyhkö 66 v, Jorma Pekka Kärkkäinen 62 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastetut Oiva Olavi Melkko, Oliver Iikka Tuomas Hellstedt. Hautaan siunatut Leena Tuulikki Ääri 82 v, Markku Juhani Mäkinen 68 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kastetut Usva Jaana Maria Ampiala, Kerttu Esme Illusia Hakala, Hilla Kristiina Aurora Hotari, Seela Lilja Vivian Jalonen, Meea Saimi Sofia Kinnunen, Viola Erja Elisabet Kivioja, Minttu Elena Kääriäinen, Sisu Julius Mikael Leivo, Emma Christina Lyra, Selena Vanamo Miettinen, Minea Aada Sofia Männistö, Lumi Bianca Nummela, Juuli Aino Alissa Parikka, Selma Malla Aurelia Parjanne, Olavi Ahti Otava Pesonen, Enni Juliaana Pihlajamäki, Aarni Johannes Roponen, Aaro Tatu Eerik Sankari, Tuure Elias Turunen, Hugo Toivo Juhani Volanen. Hautaan siunatut Arto Gunnar Johannes Valovirta 74 v.

Kastetut Astrid Senja Emilia Hagström, Aleksi Ilmari Halavaara, Akseli Oskari Järvinen, Emil Alarik Oksanen, Myy Maria Oksanen, Isla Aino Sillanmäki. Avioliittoon aikovat Samu Petteri Purovirta ja Eveliina Sofia Alexandra Palmroos. Hautaan siunatut Saara Inkeri Peltola 94 v, Veikko Ilmari Kettunen 91 v, Seppo Ilmari Aulilo 80 v, Pentti Albert Jämsä 80 v, Marja-Liisa Wasenius 73 v, Kirsi Hannele Rousi 43 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Ben Albert Asunmaa, Iisak Arvo Oliver Autio, Meea Aada Mianna Hannonen, Matilda Roosa Lucia Kansikas, Elsa Vilhelmiina Lehtonen, Mark Louko Rodríguez, Linnea Lilja Mauno, Alisa Ilmi Elisabeth Sirkkanen, Ellen Maria Ståhl, Elli Sofia Suominen, Eeli Oliver Vainio, Lila Elise Virtala, Sofia Emma Amanda Vuolle. Hautaan siunatut Matti Arvo Into Pyykkö 95 v, Kaija Liisa Markkanen 88 v, Birgit Ines Anita Haajanen 87 v, Jaakko Viljam Poikonen 86 v, Irma Margit Maria Metsola 82 v, Ritva Tuulikki Lindqvist 73 v, Osmo Juhani Riikonen 70 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Stella Anna Sofia Auer, Alve Theodor Ekström, Ellen Serafina Forsman, Mikael Henrik Kairenius, Line Linnea Korhonen, Robin Mikael Mitsui, Amelie Ava Linnèa Sorsanen. Avlidna/Hautaan siunatut Rainer Karl Gustaf Moberg 80 v, Kaj Kristian Ludvig Nyholm 79 v.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.9.

Kirkoissa soi PIXABAY

LAUANTAINA 12.9. Musiikkiopisto Avonian jousisoittajien konsertti klo 13 Suvelan kappelissa. Konsertti on osa Suvelan Basaari -tapahtumaa, ks. Tuomiokirkkoseurakunnan sivu/Suvelan kappeli. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 13.9. Sadepisaroiden paino -konsertti klo 15 Suvelan kappelissa. Runoja ja lauluja rakkaudesta ja surusta. Omaa tuotantoaan esittää Mirja Lassila. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e lähetystyön hyväksi Suomen Lähetysseuran kautta. Kahvit 2,50 e seurakunta-alueen musiikkitoiminnan hyväksi.

SUNNUNTAINA 20.9. Missa Papae Marcelli – Palestrinaa ja kontrabassoimprovisointia klo 18 Kauniaisten kirkossa. Lauluyhtye Versio ja kontrabasisti Ahti Lassila. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e Kirkon ulkomaanavulle (Beirut). Max kuulijamäärä tässä kirkkokonsertissa 75 henkilöä.

PERJANTAINA 25.9. Rauhan fantasioita – Musiikkia luonnosta ja harmoniasta, Espoon Barokkipäivien konsertti klo 19 Leppävaaran kirkossa. Barokkiyhtye Tuohi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Musiikkiopisto Avonian jousisoittajien konsertti on la 12.9. klo 13 Suvelan kappelissa. Konsertti on osa Suvelan Basaari -tapahtumaa.

SUNNUNTAINA 27.9. Kotiliesi 68 -konsertti erityisesti senioreille klo 15 Suvelan kappelissa. Musiikkiopisto Avonia. Avonian rytmimusiikkilinjan laulajien säveltämä kokonaisuus on rakennettu Kotiliesi-lehdestä poimittu-

jen artikkeleiden pohjalta ja se johdattelee kuulijansa 60-luvun perheen arkeen. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e lähetystyön hyväksi Suomen Lähetysseuran kautta. Kahvitarjoilu ennen konserttia 2,50 e seurakunta-alueen musiikkitoi-

minnan hyväksi. Syystunnelmia sellolla ja pianolla klo 18 Olarin kirkossa. Riitta Pesola, sello, Marita Viitasalo, piano. Sibelius – Sallinen – Brahms. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 4.10. Appassionata – Beethovenin juurilla klo 18 Kauniaisten kirkossa. Risto-Matti Marin, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavulle. Max 100 henkilöä turvavälein mahtuu kirkkoon.

Musiikkia Helsingissä Lauantaina 12.9.

Bach, Charpentier klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Laulusolisteina Kajsa Dahlbäck, Tuuli Lindeberg, Monica Groop, Hugo Hymas ja Aarne Pelkonen, Helsingin Barokkiorkesteri. Liput 40–48 e Ticketmasterista.

Maanantaina 14.9.

Alku klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Aarioita muun muassa Kilven runoihin perustuen. Pekka Toivonen, piano, Mari Hautaniemi ja Matias Haakana, laulu, Antti Mattila, urut, Suomalainen sekakuoro. Pekka Toivonen Piano Week. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. SPR:n keräys.

Tiistaina 15.9.

Ensimmäisiä syysiltoja klo 19 Café

Sonckissa Kallion kirkolla, Itäinen papinkatu 2. Sestra-kvartetti: Noora Ylönen, piano, Siiri Alanko, viulu, Saara Kurki, alttoviulu, Anna Westerlund, sello. Mahler, Fauré, Cras. Aino Acktén konserttisarjaa. Liput 20 e.

Torstaina 17.9.

Schubertin Oktetto F-duuri D.803 klo 14 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Helsingin kaupunginorkesterin muusikoita: Pekka Kauppinen ja Eva Ballaz, viulu, Lotta Poijärvi, alttoviulu, Lauri Kankkunen, sello, Adrian Rigopulos, kontrabasso, Osmo Linkola, klarinetti, Mikko-Pekka Svala, fagotti, Ville Hiilivirta, käyrätorvi. Vapaa pääsy. Vapaus klo 19 Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2. Free that jazz! Improvisoitu konsertti. Olli Piipon maalauk-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2020

sia sekä Mika Hannulan tekstejä projisoituna piirtoheittimillä. Pekka Toivonen, piano, Miia Reko, trumpetti ja flyygelitorvi, Johannes Sarjasto, alttosaksofoni ja nokkahuilu, Olli Piippo, lyömäsoittimet. Pekka Toivonen Piano Week. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. SPR:n keräys.

Perjantaina 18.9.

Spiraali klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Liikkeellinen konsertti persiankielisen runouden klassikoihin kuuluvan Jalal ad-Din Muhammad Rumin runoista. Kieltentutkija-resitoija Mikko Viitamäki, muusikko Kari Ikonen ja tanssija Panu Varstala. Ensiesitys. Sacred Music Festival. Liput 10 e Lippupisteestä.

Spiraali-konsertin ohjelmassa on muinaista persialaista runoutta, arabialaissävyistä pianomusiikkia ja levollista liikettä pe 18.9. klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5.