Kirkko ja kaupunki 2020 15 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

10.9.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Kotelo vaiheessa Ihminen on kuin hyönteisen toukka, sanoo kirjailija Selja Ahava s. 16

Late Mäntylä on seksuaalija sukupuolivähemmistöjen pappi s. 10

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa uskonto on valjastettu vaaliaseeksi s. 26

Pääkirjoitus

Eilen

Karitsan sateenkaarihäät

Ihminen pettää sairautta, sairaus pettää ihmistä.

PRIDE-VIIKKOA VIETETÄÄN totuttuun tapaan, vaikkakaan ei koronan vuoksi aivan totutulla tavalla. Tuttua on myös se, että pääkaupunkiseudun luterilaiset seurakunnat ovat vahvasti mukana tässä ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtumassa. Keskustelu samaa sukupuolta olevien kirkkohäistä kuplii edelleen voimakkaana, eikä kirkon tervetulotoivotus seksuaalivähemmistöihin kuuluville ihmisille ikävä kyllä ole erityisen selkeä eikä yksituumainen. Kirkko ja kaupungin levikkialueen piispat Kaisamari Hintikka ja Teemu Laajasalo tosin ovat suorin sanoin toivottaneet kaikki parit tervetulleiksi alttarille. Arvostan. HÄÄT OVAT TÄRKEÄ rituaali. Avioliittoon vihkiminen ei ole vain tylsä hallinnollinen toimenpide, vaan sillä on suuri symbolinen arvo. Juuri siksi kysymys siitä, mitä edellytyksiä kirkko asettaa vihittäville pariskunnille, herättää niin paljon intohimoja. Kirkon pitäisi pikemminkin innostaa ihmisiä kirkkohäihin kuin torjua tulijoita. Vaatimus siitä, että kummankin puolison tulee olla kirkon jäsen, on täysin turhanaikainen. Hyvin riittäisi, että toinen vihittävistä kuuluu kirkkoon. Kirkolta oli alun alkaen tosi tyhmää ryhtyä tarjoamaan homoille joitakin light-rukoushetkiä kirkkohäiden sijaan. Sellainen ei tunnu vastaantulolta vaan torjunnalta.

KIINALAINEN SANANLASKU

TAIVAAN ILOISTA voi puhua vain vertauksin ja kuvin. Yksi raamatullinen kuva taivaasta on hääjuhla. Eivätkä ne ole mitkä tahansa häät vaan Karitsan häät. Tuo Karitsa isolla koolla on Jeesus, Jumalan karitsa. Hänen morsiamensa on seurakunta. Koko sekalainen seurakunta. Karitsan häät ovat siis varsinaiset sateenkaarihäät – paitsi sen takia, että Raamatussa sateenkaari on merkki Jumalan pelastavasta liitosta, myös siksi, että morsiamen sukupuolella ei ole mitään merkitystä. Jumalan suurta ja armorikasta huumorintajua osoittaa kauniisti se, että kun kiivainkin homoliittojen vastustajamies kuoltuaan astuu taivaan portista sisään, häntä on siellä vastassa sulhanen, joka katsoo häntä rakastavin silmin kasvoista kasvoihin.

Tänään ”Ei kai minulle mitään tautia tule. Tai ajattelen, että jos tulee, niin on tullakseen.” JAAKKO JÄRVINEN, HS 30.8.2020

Iankaikkisesti

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Et pelkää yön kauhuja etkä päivällä lentävää nuolta, et ruttoa, joka liikkuu pimeässä, et tautia, joka riehuu keskellä päivää. PSALMI 91:5-6

KIRKOLTA OLI ALUN

ALKAEN TYHMÄÄ RYHTYÄ TARJOAMAAN HOMOILLE LIGHT-

RUKOUSHETKIÄ.

Jumitan menneessä. Kaipailen ja haikailen. Jumala, auta minua ymmärtämään tämä: Asioiden merkitys syntyy niiden väliaikaisuudesta. Kesä ja rakkaus lämmittävät rajatun hetken kerrallaan.

Kirkko ja kaupunki

15 10.9.2020

Seuraava lehti ilmestyy 24.9. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta Katukuvaaja Juha Kahilan, 36, Helsinki-valokuvissa ei kukaan poseeraa.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Minkälaisia valokuvia otat ja laitat Instagramiin? – Vuosien varrella tyylini on muuttunut. Jossain vaiheessa ihmiset jäivät kuvistani pois. Minulla on tapana käydä kuvaamassa viikonloppuisin viiden aikoihin aamulla. Helsingin kadut ovat silloin melko tyhjiä. – Haluan näyttää katuja paljaina. Minusta ne ovat silloin kauneimmillaan. Kerran seisoin puolitoista tuntia paikoillani, kun halusin saada päärautatieaseman sisäänkäynnistä ihmisettömän kuvan. Olin tosi aikaisin liikkeellä, mutta ihmisiä riitti.

2 3

Miksi valokuvaat? – Valokuvaaminen on minulle tapa rentoutua. Kaikki muu unohtuu, kun katselee tyhjiä katuja ja pyrkii ottamaan niistä omantyylisiä kuvia. Toiset saavat työasiat pois päästään pelaamalla golfia. Minä tyhjennän päätäni valokuvaamalla. Kuinka usein Instagram-tililläsi voi nähdä uusia kuvia? – Pyrkimys on, että sinne ilmestyisi uusi kuva joka aamu. Instagramin algoritmit pakottavat siihen, että kuvia kannattaa julkaista päivittäin. Harvemmalla rytmillä voi käydä niin, että suurin osa seuraajista ei saakaan kuvaa omaan feediinsä. – Minulla on nyt 8 352 seuraajaa. Seuraajamäärä ei ole minulle tärkeintä, vaan se, mitä ihmiset saavat kuvistani. Jollekulle Helsingistä pois muuttaneelle kuvani ovat tuoneet muistoja vanhoilta kotikulmilta. Eräs masentunut oli saanut kuvistani voimaa niin, että hän lähti katsomaan livenä kuvaamiani paikkoja. Aikamoinen palaute. Onhan se ihan mieletöntä, että joku saa kuvistani jeesiä.

Helsingin tuomiokirkko vilahtelee Insta-tililläsi useasti. Oletko kirkkofani? – Se on ainoa rakennus, josta tulee Insta-tililleni kuvia tasaisin väliajoin. Pyrin laittamaan Tuomiokirkosta kuvan kerran kuussa aina eri kulmasta, eri säässä tai eri kellonaikaan, koska se on Helsingin hienoin rakennus. – Minulla on aika paljon ulkomaalaisia seuraajia. Kun heiltä kysyy, minkä paikan he tietävät Helsingissä, moni sanoo muistavansa Tuomiokirkon: ”Yes, I remember the Church.” Työpaikallani Y-säätiössä käy usein ulkomaalaisia vieraita tutustumassa täällä tehtävään asunnottomuustyöhön. Samalla reissulla he käyvät yleensä katsomassa Tuomiokirkon. Se on ohittamaton osa Helsinkiä.

Mikä sinulle on pyhää? – Aitous. Kun on oma itsensä, se riittää. Se on pyhä asia. Ei kannata pyrkiä olemaan sitä, mitä ei ole, vain miellyttääkseen muita. ■

Juha Kahilan ottamia Helsinki-kuvia voi käydä katsomassa hänen Instagram-tilillään lifeofjou.

”Kadut ovat kauneimmillaan paljaina” KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Liukas pelastaja Saippua on suojannut monelta taudilta ja kuolemalta.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA LAURA RIIHELÄ

uhdasta vettä ja saippuaa – koronakevät opetti, kuinka itsestäänselvyyksiä voi al kaa arvostaa, varsinkin jos joutui kaup pareissulla tuijottamaan tyhjää saippua hyllyä. Saippua syntyy, kun rasvoja tai öljyjä keitetään emästen kanssa. Sen teho perustuu siihen, että saippua koteloi molekyylitasolla lian ja virukset ja vesi huuhtoo ne iholta viemäriin. Käsidesin sisältä mä alkoholi puolestaan rikkoo viruksen, mutta ei vie likaa pois ihon pinnalta yhtä tehokkaasti kuin käsien pesu saippualla. Ensimmäinen saippua valmistettiin todennäköi sesti noin 2800 eKr Mesopotamiassa, nykyisen Irakin alueella. Erään teorian mukaan saippua syntyi ikään kuin vahingossa, kun jumalille uhrattiin eläimiä ja nii den rasvaan sekoittui tuhkaa. Ennen saippua keksi mistä pesu oli hoitunut pelkällä vedellä, tai jos sitä kään ei ollut, hiekalla tai virtsalla. Nimensä saippua sai kelteiltä. He kutsuivat tuotetta nimellä saipo. Vanhassa testamentissa on paljon erilaisia puhta ussäännöksiä, mutta monet niistä liittyvät johon kin muuhun kuin itsensä pesemiseen. Jeremiaan kirjassa saippua mainitaan, mutta todennäköi sesti sillä tarkoitetaan potaskaa, tuhkasta saa tavaa emästä. Useamman kerran Raamatussa mainitaan lipeä eli natriumhydroksi di, vahva emäs. Maailman kuuluisimpia käsien pesijä on Pontius Pilatus, joka pesi kätensä julkisesti Jeesuksen kuo leman jälkeen osoittaakseen, että on syytön tämän kuolemaan. Tarina ei kerro, oliko Pilatuksella käytössään saippuaa, mutta tuskin. Eurooppassa saippuaa alettiin val mistaa 600luvulla. Siitä tuli tärkeä tuote kylpylöissään viihtyneille rooma laisille. Saippuantuotannossa kunnostau tuivat erityisesti Italian Savonna ja Ranskan Marseille. Ruskeat ja vihertävät oliiviöljypoh

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Kirkko ja kaupunki verkossa

Kirjoituksessa on käytetty lähteenä mm. Rauno Lahtisen kirjaa Saippuaa! Puhtauden ja kauneuden historiaa mainoksissa (Otava 2006).

”

VILJA HARALA

jaiset marseillesaippuat tunnetaan eri puolilla maailmaa yhä. Teollinen saippuatuotanto alkoi 1600-luvulla. Ison harppauksen saippuateollisuus otti 1700-luvulla, kun ranskalainen kirurgi Nicolas Leblanc keksi, kuinka saippuan valmistuksessa voitaisiin käyttää teollisesti tuotettua soodaa eli natriumkarbonaattia. 1700-luvulla alettiin myös ymmärtää, että lialla ja sairauksilla on yhteys. Monissa maissa saippua oli kuitenkin vielä pitkään ylellisyystuote, jota verotettiin ankarasti. Suomessa ensimmäiset maininnat saippuasta ovat 1500-luvulta. Sitä käytettiin ainakin Juhana-herttuan hovissa Turun linnassa. Mikael Agricola käytti saippua-sanaa raamatunkäännöksessään. Maan ensimmäinen saippuatehdas aloitti toimintansa Säkkijärvellä vuonna 1820. Saippuateollisuus laajeni nopeasti, mutta pitkään suomalaiset valmistivat saippuaa myös kotona. Se oli helppoa: meillä ei ollut oliiviöljyä, mutta eläinrasvaa maatalousyhteiskunnassa riitti. Nykyään suurin osa suomalaisista pesee kätensä nestemäisellä saippualla, mutta myös palasaippuat ovat tehneet uutta tulemista. Ne ovat riittoisia, eikä pakkausjätettä synny juurikaan. Ilmavasti säilytettynä palasaippua on myös hygieeninen: se on niin emäksistä, että se ei ole hyvä kasvualusta homeille, bakteereille eikä viruksille. On vaikea sanoa, moneltako kuolemalta ja tautitartunnalta saippua on ihmiset säästänyt, mutta sen merkitys on kiistatta suuri. Onpa se tainnut siistiä myös kielenkäyttöä: ainakin vanhempi sukupolvi muistaa hyvin, kuinka tehokas oli uhkaus suun pesemisestä saippualla.

Twitterin päivystävä teologi Siellä missä uskontoja koskeva keskustelu, siellä dosentti Jyri Komulainen. ”Twitterissä voin tehdä kansanvalistustyötä. Haluan oikaista virheitä ja stereotypioita”, hän sanoo. Komulaisen mielestä Suomen kristityillä olisi paljon opittavaa intialaisilta uskonsisaruksiltaan. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Älä aseta lapsesi harrastamiselle mitään tavoitetta. Anna hänen asettaa ne itse, sillä ulkoa liimatut unelmat eivät johda mihinkään hyvään.” MILA KAJAS VERKKOKOLUMNISSAAN

MARI AARNIO

Saippuateollisuus laajeni nopeasti, mutta pitkään suomalaiset valmistivat saippuaa myös kotona.

Hups, ei mennyt niin kuin Strömsössä Kaaduitko alttarilla, putosiko pappi hautamonttuun, nauroiko isoäiti väärässä kohdassa? Keräämme tarinoita hauskoista sattumuksista kirkossa tai kirkollisen juhlan yhteydessä. Kerro kommelluksesi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi ja osallistu kangasmaskien arvontaan! KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Jännät nunnat Esittelyssä kolme hengennaista, joista ei kerrottu historiantunneilla. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT HISTORIAN JÄNNÄT NAISET -KIRJA / ATENA

aisten tarinat ovat jääneet historiankirjoissa suurmiesten varjoon. Maria Pettersson esittelee tietokirjassaan Histo rian jännät naiset (Atena 2020) yli sata kiinnostavan elämän elänyttä voimanaista. Edesmenneiden vaikuttajanaisten joukossa on myös hengennaisia. Esittelemme heistä kolme. LAPSIÄLYKKÖ Maria Gaetana Agnesi syntyi vuonna 1718 rikkaaseen italialaisperheeseen, mutta oli kiinnostuneempi luostari- kuin seurapiirielämästä. Silkkikauppias-isä käytti tytärtään kutsujensa vetonaulana tämän vastusteluista huolimatta. Yhdeksänvuotiaana tyttö piti tiedemiehille latinaksi tunnin puheen naisten oikeudesta opiskeluun. 11-vuotiaana hän osasi seitsemää kieltä. Isä antoi Agnesille luvan laupeudentyöhön sillä ehdolla, että tytär myös opiskelisi matematiikkaa. Agnesi kirjoittikin ensimmäisen systemaattisen esityksen aikansa matematiikasta. Siitä tuli yliopistojen oppikirja, jonka ansiosta paavi Benedictus XIV nimitti Agnesin matematiikan ja luonnonfilosofian kunniaprofessoriksi. Eräs kolmannen asteen käyrä tunnetaan hänen mukaansa ”Agnesin noitana”. Kun Agnesi oli 47-vuotias, hänen isänsä menehtyi. Nainen teki vihdoin mitä tahtoi: luopui omaisuudestaan ja ryhtyi kerjäläisnunnaksi.

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

NIMI ANI PACHEN tarkoittaa hyvin rohkeaa nunnaa. Tämä nunna syntyi noin vuonna 1933 Tiibetissä kyläpäällikön ainokaiseksi. 17-vuotiaana hän karkasi buddhalaiseen luostariin, koska halusi mietiskellä eikä olla vaimo. Samana vuonna Kiina aloitti sodan liittääkseen Tiibetin itseensä, ja Pachen opetteli ampumaan. 25-vuotiaana Pachen nousi sotaneuvoston päälliköksi ja johti 600 ratsumiestä hyökkäykseen päin Kiinan panssarivaunuja. Soturinunna jäi kiinni, ja häntä kidutettiin ankarasti. Pachen kieltäytyi antamasta ketään ilmi, ja hän joutui yli kahdeksikymmeneksi vuodeksi vankilaan. Siellä hän meditoi ankarasti päästäkseen irti vihastaan kiinalaisia valloittajia kohtaan.

Tiibetiläinen soturinunna Ani Pachen johti 600 ratsumiestä päin panssarivaunuja.

Vapautumisensa jälkeen Pachen jatkoi taistelua Tiibetin itsenäisyyden puolesta kuolemaansa asti. UKRAINALAISEN AATELISTYTÖN Jelizaveta Pilenkon, myöhemmin Maria Pariisilaisen, vaiheikas elämä alkoi vuonna 1891 viinitilalla Mustanmeren rannalla. Isän kuoleman jälkeen perhe muutti Pietariin, jossa Pilenkosta tuli pappeja kouluttavan akatemian ensimmäinen naisopiskelija. 19-vuotiaana hän kuitenkin jätti kristinuskon, nai bolševikin ja

Maria Gaetana Agnesi ja Maria Pariisilainen syntyivät varakkaisiin perheisiin ja luopuivat paljosta vähäosaisten vuoksi.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

seurusteli vallankumouksellisten kanssa. Kolmen vuoden päästä Pilenko pani taas kaiken uusiksi: jätti miehensä, liittyi sosiaalivallankumoukselliseen puolueeseen ja päätyi kotikonnuilleen kaupunginjohtajaksi. Pilenko solmi toisen avioliiton entisen kasakkapäällikön kanssa, ja pari pakeni Venäjältä juuri ennen rajojen sulkeutumista. Ulkomailla Pilenko löysi uskonnon uudelleen. Hän tutki Venäjän vallankumouksen jälkeen uutta muotoa hakevaa ortodoksisuutta ja Jumalan äitiä. 35-vuotiaana Pilenko asui Pariisissa. Hän oli surun murtama, koska yksi hänen kolmesta lapsestaan oli juuri kuollut. Pilenko päätti jättää miehensä ja omistautua hyväntekeväisyystyölle. Nelikymppisenä hän ryhtyi nunnaksi ja alkoi auttaa perheettömiä naisia, taiteilijoita, seksityöläisiä ja asunnottomia. Maria Pariisilainen oli syntynyt. Toisen maailmansodan aikana Maria Pariisilainen auttoi juutalaisia. Kerran hän salakuljetti kolme lasta roskaämpärissä turvaan keskitysleirikyyditykseltä. Lopulta hän joutui itse keskitysleirille, jossa hänet kaasutettiin 53-vuotiaana. Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti julisti hänet pyhäksi vuonna 2004. ■

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Keskiaikainen legenda kertoo Pyhästä Kristoforoksesta. Kristityksi kääntynyt suurikokoinen ja väkivahva Kristoforos halusi palvella Kristusta auttamalla matkalaisia vaarallisen joen yli. Kerran hän sai kannettavakseen pienen pojan, joka oli niin painava, että Kristoforos vain vaivoin sai vietyä hänet vastarannalle. Kun Kristoforos ihmetteli, kuinka lapsi voi painaa enemmän kuin koko maailma, lapsi vastasi: ”Harteillasi ei ollut vain koko maailma vaan hän, joka teki sen.” Vanhan taiteen Kristus-lasta hartioillaan kantavat Kristoforos-hahmot tulevat mieleen, kun katsoo australialaisen taiteilijan Patricia Piccininin Taimi-nimistä teosta. Siinä miehen taakkana ja hoivattavana on jonkinlainen kasvin ja ihmisen risteytymä. Erikoinen taimilapsi on kuin ennustus tämän maailman tulevaisuudesta. Mekö tämän olemme tehneet? Piccinini luo teoksissaan eräänlaista vaihtoehtoista todellisuutta tai tulevaisuutta, jossa tuntemiemme olentojen rinnalle on kehittynyt kimairoita eli eri lajien sulaumia ja hybridejä, joissa elollinen ja eloton maailma yhdistyvät. Elävän oloiset ja hätkähdyttävät silikoniveistokset konkretisoivat esimerkiksi sitä, kuinka lähellä ihmiset ja apinat ovat toisiaan – ja kuinka jälkeläisten hoivaaminen, keskinäinen hellyys tai seksuaalinen halu eivät ole ominaisia pelkästään ihmislajille. KAISA HALONEN

Pääseekö pohjalaispitäjästä pakoon muualle kuin meren syliin?

Patricia Piccinini: Valon ja varjon välissä 25.10. asti Helsingin taidehallissa.

Ankaran pappiskodin tytär Evalina rakastuu nuoreen kalastajaan ja karkaa tämän mukaan kaukaiselle luodolle. Luonnonvoimat eivät tahdo pahaa, mutta armoa ne eivät anna. Riittääkö Evalinan rakkaus, kun myrsky lyö yli luodon ja mies viipyy merellä? Koskettava historiallinen romaani kirjailijalta, jonka esikoisteos Nopeasti piirretyt pilvet lumosi niin lukijat kuin kriitikotkin.

TAIDEHALLI

Patricia Piccininin tänä vuonna valmistunut teos Taimi on ensimmäistä kertaa esillä Helsingin Taidehallissa.

Valikoima vaihtelee myymälöittäin. Katso myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.

Silikoni veistosten hellyyttä

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Anna tyttäresi tehdä omat valintansa Kun tytär lähtee maailmalle, äiti voi joutua kriisiin. Helena Sinervo kuvaa äiti–tytär-suhdetta osittain omakohtaisessa romaanissaan Tytön huone. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

omaani sai alkunsa muistosta, jossa nuori nainen joutuu taistelemaan hengestään Pariisissa. Muisto nousi kirjailija Helena Sinervon omasta nuoruudesta. Keväällä ilmestynyt Tytön huone kuvaa äidin mietteitä yhden päivän aikana tyttären valmistautuessa innoissaan lähtöönsä ulkomaille opiskelemaan. Erityisen vahvoina äidin mieleen nousevat muistot väkivallasta, jota hän oli kokenut nuorena aikuisena. Hän pohtii, voisiko kertoa niistä varoittavana esimerkkinä tyttärelleen pilaamatta tämän lähtötunnelmaa. – Taustalla on luottavaisen, toiveikkaan ja viattoman nuoren neidon arkkityyppi. Vastakohtana on jo monenlaista elämässään kokeneen keskiikäisen naisen arkkityyppi. Sinervo pitää nuoren ihmisen innostusta valloittavana asiana. – Vanhemman pitäisi ottaa mallia tästä heittäytymisestä ja löytää uutta merkitystä elämäänsä, hän sanoo. – Toisaalta myös se, että vanhempi kertoo lapselleen omia ikäviäkin kokemuksiaan, saattaa olla hyväksi. Se voi vahvistaa lapsen kykyä selvitä elämän eri tilanteissa. TYTTÄREN LÄHTEMINEN ulkomaille aiheuttaa romaanin äidille kriisin, vaikka hän ymmärtääkin asian väistämättömyyden. Myös tämä tilanne on Helena Sinervolle omakohtainen, sillä hänen poikansa aloitti kirjan kirjoittamisen aikoihin opiskelun Tampereella. Sateenkaareva pesä ei silti tyhjennyt täysin. Kotona asuu vielä säännöllisin välein 12-vuotias tytär. – Lapsen muutto ei ollut minulle yhtä iso kriisi kuin romaanin äidille. Se vei minut kuitenkin pohtimaan omaa vanhenemistani. Enää ei jaksa kilpailla yhtä paljon kuin ennen, ja samalla alkaa kokea itsensä ympäristölle näkymättömäksi. Romaanin äiti on nimeltään Saara. Sillä Sinervo viittaa Vanhan testamentin Saaraan, joka sai lapsen vielä vanhoilla päivillään. Päähenki-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

lö pohtii hieman pilaillen, että se taitaa olla kertomus menopaussin ohittaneen naisen luovasta potentiaalista. Sinervo on sitä mieltä, että äidin ja tyttären välinen suhde on aivan erityinen. Tyttärestä eriytyminen saattaa olla äidille vaikeaa niin tämän vauvavaiheessa kuin myöhemmissäkin ikävaiheissa. – Kun olen jutellut ystävieni kanssa, olen huomannut, että harvassa ovat naiset, joille äitisuhde olisi ongelmaton. Silti välit voivat sinänsä olla aivan hyvät. – Sukupolvien väliset naisten ketjut ovat usein eräänlaisia kelaamisketjuja. Nainen reflektoi omaa suhdettaan äitiinsä ja tämä taas omaan äitiinsä. Naisille on muutenkin yleisempää tunnesuhteiden miettiminen ja jakaminen, Sinervo pohtii.

”

Olen huomannut, että harvassa ovat naiset, joille äitisuhde olisi ongelmaton. KIRJAILIJA HELENA SINERVO

YHTEYDEN PITÄMISESSÄ aikuiseen tyttäreen on Helena Sinervon mielestä tärkeää säilyttää toisen kunnioittaminen. – Ei kannata tehdä valintoja tyttären puolesta. Antaa hänen valita oma verhokankaansa, omannäköisensä elämä. – Lapsen on saatava toteuttaa unelmiaan. Aikuisen tehtävä on tukea lastaan, vaikka tämän unelmat ja ratkaisut tuntuisivat oudoilta. Seurauksena voi olla pettymyksiä, mutta ne vahvis-

Lapsen lähtö kotoa sai Helena Sinervon pohtimaan omaa vanhenemistaan.

tavat omaksi itseksi kasvamista, joka on meillä koko elämän jatkuva prosessi. Nykyään yhteydenpito on helppoa sähköisten välineiden avulla. Toisaalta sosiaalinen media tekee mahdolliseksi myös toisen kyttäämisen. – Eräs Suomessa asuva tuttavani on luvannut puhua joka sunnuntai Skypessa saksalaisen äitinsä kanssa. Nykytekniikan avulla äiti voi siis roikkua lapsessaan myös tällä tavalla. Nykyisin äidit osallistuvat lastensa elämään alusta lähtien intensiivisesti. Sinervon mukaan se johtuu siitä, että lapsia on vähemmän ja niistä vähistä pidetään tarkempaa huolta. – Erilaisia uhkiakin on enemmän. Pientä lasta ei jätetä yksin kotiin eikä päästetä omin päin kauppaostoksille. Myös tunneasioita pohditaan paljon. Ennen siihen ei ollut aikaa eikä valmiuksia. Tytön huone -romaanin äiti toimii pianonsoitonopettajana. Se on myös kirjailijan aiempi ammatti. Sinervo vaihtoi musiikin kirjallisuuteen, koska hänestä oli tärkeää antaa ääni omille ajatuksilleen ja kokemuksilleen. – Minulla kirjoittaminen lähtee aina rakenteesta. Tytön huoneen rakenteeksi tuli yksi päivä, aamukuudesta iltaan, jolloin tytär lähtee laivalle. ■

”Tällaista linjaa ei oo aiemmin ollut…kyllä tää puhelu virkisti!”

maanantaisin ja tiistaisin klo 13–15 lokakuun alusta myös sunnuntaisin Vanhustyön keskusliiton Vahvikelinja tarjoaa ikääntyneille virkistävää tekemistä. Puheluiden aikana ratkotaan aivopähkinöitä, visaillaan, muistellaan mukavia, keskustellaan tai jumpataan. Soittaja valitsee puhelun sisällön. Puhelimeen vastaavat koulutetut vapaaehtoiset. Numero kuuluu tavallisten operaattoreiden puhepaketteihin, joten soittamisesta ei koidu ylimääräisiä kuluja. Ikääntyneen luvalla hänen puolestaan voi myös jättää yhteydenottopyynnön, jolloin Vahvikelinjasta soitetaan hänelle. Uusia perusdigitaidot hallitsevia vapaaehtoisia etsitään myös mukaan puhelinpäivystykseen. Lisätietoja 050 5145711, senioritoiminta@vtkl.fi tai vtkl.fi/vahvikelinja

Vapaana kaunis 41,5 m2 kaksio!

Äidin ja tyttären kimurantti suhde Psykoterapeutti, perheneuvoja Kirsi Hiilamo on huomannut työs sään, miten tärkeä ihminen äiti on. Erityisesti monen naisasiakkaan kanssa, vaikka tämä on alun perin hakenut apua parisuhteen tai työ yhteisön ongelmiin, puhe kääntyy jossakin vaiheessa hankalaan äiti suhteeseen. Saman on havainnut Hiilamon kollega Heli Pruuki. Nyt he ovat tehneet yhdessä kirjan Aina tytär, aina äiti – aikuisen naisen suhde äitiin. Elämän peruskivi lasketaan lap suudessa. Erityisen tärkeä on Hii lamon mukaan vauvaaika, jolloin lapsi kasvaa omaksi persoonakseen. – Vauva peilaa itseään ja arvo aan hoitajansa silmistä. Turvallinen kiintymyssuhde syntyy läsnäolosta ja hyväksymisestä. – Äidin ja tyttären suhde on sii tä erityinen, että äiti antaa naisen

mallin. Suhde saa särön, jos äiti on jotenkin vaurioitunut: narsistinen, valtaapitävä tai ylihuolehtiva. Jos tytär ei tunnista näitä piirteitä, hän voi jatkaa äidiltä saamaansa käyt täytymismallia, mikä taas vaikuttaa hänen omiin ihmissuhteisiinsa, Hii lamo sanoo. Jotkut äidit pyrkivät hallitse maan tyttärensä elämää vielä tä män aikuistuessa. He saattavat moittia tätä kaikesta, määrätä am matinvalinnassa ja tulla omilla avai milla sisään tyttären asuntoon. – Tuolloin eriytyminen äidistä on vaikeaa. Myös tytär itse saattaa unohtaa aikuisen käytöksen. Kaik kea ei tarvitse sietää, mutta riito ja voi yrittää säädellä ja silti laittaa äidille päättäväisesti rajoja, Hiila mo neuvoo. On myös hyvä tiedostaa, että äiti on muutakin kuin äiti ja että hänel lä on oma taustansa.

– Jokaisen aikuisen sisältä löytyy lapsi, johon on vaikuttanut se, miten häntä on kohdeltu. Jos tämän pystyy ottamaan huomioon, suhde äitiin voi parantua, Hiilamo sanoo. Vaikka varhaislapsuudessa ei olisi kehittynyt kiintymyssuhdet ta äitiin ja suhde olisi ollut aikuise na hankala, ei se Hiilamon mukaan tarkoita automaattisesti sitä, että koko elämä olisi pilalla. – Vanhempi tulee lapselle aina ykkösenä, mutta empatiaa ja tukea voi saada muiltakin lähipiirin ihmi siltä kuten isovanhemmilta. – Vaikeaa äitisuhdetta olisi sil ti tärkeää käsitellä jossakin vaihees sa. Olisi hyvä päästä irti ylenmää räisestä vihasta ja katkeruudesta, ja samalla eteenpäin elämässä. Kun omaa äitisuhdettaan on valmis kä sittelemään, siitä voi löytää eri puo lia ja se voi myös muuttua pää omaksi elämässä.

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Koti Saga Käpylinnassa mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura ovat lähellä. Tutustu kauniiseen palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely! Kiinnostuitko? Tilaa esitteet tai varaa yksityinen esittely! puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Tärkeintä on saada olla turvassa Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen papin Late Mäntylän mukaan kirkossa sallitaan hengellinen väkivalta vakaumuksen nimissä. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA VILJA HARALA

nhan koko ajan menty eteenpäin, Helsingin ylipiston seksuaalija sukupuolivähemmistöjen pappi Late Mäntylä tuumii. Yhä suurempi osa kirkon ihmisistä suhtautuu kunnioittavasti ja yhdenvertaisesti seksuaalija sukupuolivähemmistöihin. Yhä useammat papit vihkivät avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja. Enää ei tarvitse ihan niin usein pelätä, että sinulle nauretaan, että sinut sivuutetaan tai että sinua ei oteta todesta. – Mutta jos asiaa katsoo sellaisen sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluvan ihmisen näkökulmasta, jolle kristinusko on jotenkin merkityksellinen, tilanne on edelleen surullinen. Hän ei voi luottaa siihen, että hän on kirkossa turvassa, Mäntylä selittää. – Ikävä kyllä meillä on edelleen se tilanne, että kirkossa sallitaan hengellinen väkivalta vakaumuksen nimissä. Vuonna 2020 Suomen luterilaisen kirkon papit voivat saada hiippakuntansa tuomiokapitulilta rangaistuksen, jos vihkivät avioliittoon samaa sukupuolta olevan pariskunnan. Sen sijaan yksikään pappi ei saa rangaistusta, jos hän opettaa, että homoseksi on syntiä tai että homoparien avioituminen on Jumalan silmissä kauheaa.

vihkiminen on oikein, ja niihin, joiden mielestä se on väärin. Helsingin piispa Teemu Laaja salo on ainoana piispana ilmoittanut, että hänen hiippakuntansa tuomiokapituli ei rankaise vihkiviä pappeja. Espoon, Oulun ja Lapuan hiippakuntien tuomiokapitulit ovat antaneet papeille asiasta kirjallisia varoituksia. Late Mäntylää väsyttää keskustelu siitä, rangaistaanko pappeja. – Se on aivan toissijainen kysymys. Tässä on kyse seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvista ihmisistä, ei papeista. Mäntylän neuvo papeille on, että jos vihit, vihi pystyssä päin ja jätä voivottelut pois. – Nämä ihmiset ovat saaneet kantaa elämässään riittävästi taakkoja. Ei ole oikein, että heidän pitäisi vielä kannatella pelokasta pappia. Mäntylä ymmärtää myös niitä, joita kirkon totuttujen opetusten muuttaminen pelottaa. Se on pelottanut häntäkin. Parikymppisenä Mäntylä koki kuitenkin mullistuksen, jota hän kutsuu armoontuloksi. Hän oli aina uskonut Jumalaan, mutta tuolloin hän alkoi ensimmäistä kertaa kokea, että Jumalalle ei tarvitse suorittaa mitään. – Pyhä Henki kosketti minua sillä tavalla, että oivalsin jotain. Sain uudenlaista rakkautta ja armollisuutta siihen, miten katsoin toisia ihmisiä. On paljon pidempi prosessi oppia katsomaan itseään yhtä armollisesti.

SUOMEN AVIOLIITTOLAKI muuttui maaliskuussa 2017 niin, että siinä ei enää otettu kantaa vihittävien sukupuoleen. Samalla luterilaisen kirkon papeille tuli juridinen mahdollisuus vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. Siitä lähtien kirkko on jakautunut kahtia: niihin, joiden mielestä

LATE MÄNTYLÄ on sitä mieltä, että kirkossa ei tulisi sallia sellaista opetusta, jossa homoutta kutsutaan synniksi. Hänen mukaansa kaikki eivät ymmärrä, kuinka vahingollista sellainen opetus on. – Etelä-Afrikassa apartheidin aikana monet valkoiset kristityt se-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

littivät aivan pokkana Raamatulla, miksi rotuerottelu on oikein, Mäntylä vertaa. Raamattu on kristillisen uskon ydindokumentti. Samaa sukupuolta olevien parien suhteita vastustavat kristityt vetoavat esimerkiksi Paavaliin, joka opetti, että miesten kanssa makaavat miehet eivät peri Jumalan valtakuntaa. Mäntylä toteaa, että Raamattu on oman aikansa tuote. Hänen mukaansa 2 000 vuotta sitten eläneet ihmiset eivät ymmärtäneet, mistä homoseksuaalisuudessa on kyse. – Raamattu on myös järkyttävän patriarkaalinen kirja. Siihen aikaan nainen oli miehen omaisuutta, mutta sellaisista käsityksistä me olemme jo luopuneet. Mäntylä ei näe asiakseen syyttää niitä kristittyjä, joilla on homovastaisia näkemyksiä. He ajattelevat kuten heille on opetettu, ja kirkossa on opetettu käytännössä aina, ettei homoseksuaalisuus ole hyväksyttävää. – Tilanne on yleissurullinen, Mäntylä sanoo.

”

Oletetaan, että olen joku seksihurjastelija, joka menee himojensa vallassa ja julistaa sellaista muillekin. Se on aivan muuta kuin mitä minä olen. PAPPI LATE MÄNTYLÄ

Tulisiko kirkon sitten lainkaan ottaa kantaa siihen, miten ihmiset toteuttavat seksuaalisuuttaan? Kyllä, Mäntylä vastaa. Hyviä ohjenuoria kirkon seksuaaliopetukselle ovat hänen mielestään esimerkiksi Immanuel Kantin kategorinen imperatiivi ”toimi aina niin, että toimintasi kelpaisi yleispäteväksi säännöksi” ja Jeesuksen opettama rakkauden kaksoiskäsky ”rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”. VUONNA 2009 Late Mäntylä kertoi julkisesti olevansa lesbo. Siitä lähtien hän on saanut kuulla konservatii-

visilta uskonsisaruksiltaan, että yhtälö ei sovi. Kristityn – saati papin – ei tulisi elää homoseksuaalisessa parisuhteessa. Raamatulla mättämiseen Mäntylä on turtunut, mutta hän kokee yhä, että joutuu olemaan kirkon piirissä varpaillaan. – Ikävintä on se, että koen, että minun täytyy todistella olevani kristitty, Mäntylä sanoo ja hiljenee. Hän istuu puutarhasohvalla kotinsa takapihalla. Puussa kiipeää orava. Mäntylä itkee.

Conchita Wurst voitti Euroviisut. Wurst näytti muuten naiselta, mutta hänellä oli siisti tumma parta. Mäntylä ihmetteli, miten kukaan voi olla noin vetävän näköinen. Samaan aikaan Mäntylä kävi Sexpon seksuaalineuvojakoulutusta, jossa puhuttiin sukupuolen moninaisuudesta. Palikat tuntuivat loksahtavan kohdalleen, ja Mäntylä totesi olevansa muunsukupuolinen. – Se tarkoittaa, että en ole nainen enkä mies. Olen jotain muuta, Mäntylä selittää. – On tärkeää, että meille opetetaan sukupuolen moninaisuuteen liittyviä termejä. Jos en olisi kuullut muunsukupuolisuudesta, minulla ei olisi ollut nimeä sille, mitä olen ollut koko ikäni. Olisin jatkanut elämääni naiseksi nimitettynä, vaikka en tunne naiseutta omakseni ja tunnen siitä ahdistusta. Samoihin aikoihin eräs Mäntylän ystävä alkoi kutsua Lauraa Lateksi. Mäntylä menee ulkonäkönsä puolesta naisesta, ja hän koki, että maskuliiniselta kalskahtava nimi tasapainotti asiaa. Hän otti nimen omakseen.

– Nytkin, kun valmistauduin haastatteluun, mietin, että muistanhan puhua tarpeeksi Jeesuksesta ja Raamatusta. Että muuten ne pääsevät taas sanomaan, että eihän se ole mikään oikea uskova. – Oletetaan, että olen joku seksihurjastelija, joka menee himojensa vallassa ja julistaa sellaista muillekin. Se on aivan muuta kuin mitä minä olen. Vähän yli nelikymppisenä Mäntylä todella oivalsi, mitä on. Vuonna 2014 itävaltalainen drag-artisti

Late Mäntylä ajattelee, että kirkko on sekä hyvässä että pahassa perinteen säilyttäjä. Labradorinnoutaja Gounis pohtii muita juttuja.

HELSINKI PRIDE -tapahtuma on tänä syksynä erilainen. Koronapandemian vuoksi kulkuetta ei järjestetä, vaan tapahtuma on hajautettu sinne tänne. Kuten edellisinäkin vuosina, luterilainen kirkko osallistuu tapahtumaan. Late Mäntylä on mukana järjestämässä muun muassa sukupuolivähemmistöjen kristillistä tapaamista sekä uskontodialogiseminaaria, jossa keskustelevat kristityt, muslimit ja juutalaiset. – Minulle on suuri merkki Jumalan ihmeellisyydestä, että niin moni seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva tunnustautuu edelleen kristityksi ja haluaa kuulua kirkkoon, Mäntylä sanoo. Miten Mäntylä neuvoisi sellaista vähemmistöön kuuluvaa kirkon jäsentä, joka on väsynyt huonoon kohteluun ja harkitsee kirkon jättämistä? – Sanoisin ensin, että tärkeintä on se, että olet turvassa, Mäntylä vastaa. – Jos tiedostat itsessäsi tarpeen hengellisyyteen etkä koe olevasi turvassa kirkossa, seuraava kysymys on, mistä voisit löytää itsellesi turvallisen hengellisen yhteisön. Mäntylä itse ei koskaan harkinnut kirkon jättämistä. – En ole missään vaiheessa kokenut tarvetta syyttää Jumalaa. ■

Tule tueksi ja iloksi helsinkiläisille kotona asuville iäkkäille ihmisille

VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSI Vapaaehtoisena voit itse valita sinulle sopivan toimintamuodon sekä paljonko aikaasi haluat antaa! Kurssi sisältää neljä iltaa, joiden aikana saat perehdytyksen vapaaehtoisena toimimiseen ja valmiuksia ikäihmisen kohtaamiseen. 5.10. klo 17.00–19.30 8.10. klo 17.00–19.00 12.10. klo 17.00−19.00 15.10. klo 17.00−19.30 Sijainti: Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen. Edellytämme 18 v. ikää ja sujuvaa suomen kielen taitoa. Mukaan mahtuu 20 osallistujaa. Voisitko ryhtyä vapaaehtoiseksi, joka toimii parin viikon välein ulkoiluseurana ja keskustelukaverina? Ilmoittaudu 25.9.2020 mennessä: 050 5722 829 / 050 5722 830 tai senioritoiminta@vtkl.fi Lisätietoja soittamalla tai www.vtkl.fi

Helsinki Pride 7.-13.9. Katso seurakuntien ohjelma osoitteessa helsinginseurakunnat.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 15/2020

Itsensä hyväksyminen on sitä vaikeampaa, mitä kovemmalla äänellä sisäinen moittija huutaa. Keskeneräisyys on kuitenkin juuri se, mikä rakentaa sillan ihmisestä toiseen. TEKSTI KAISA RAITTILA KUVITUS PAULI SALMI

iittämättömyyden tunne ja halu tulla hyväksytyksi vievät voimat. Näyttelijä, juontaja ja henkinen valmentaja Lorenz Backman tietää omasta kokemuksestaan niiden hinnan. Yhden on pakko saada aina kymppi. Toinen oppii pysyttelemään poissa jaloista. Kolmas auttaa toisia vaikka viimeisin voimin. Mutta jos hyväksyntää etsii itsensä ulkopuolelta, sen perässä juokseminen ei lopu koskaan. Yliminä vaatii aina lisää. Jollakulla on aina enemmän. – Kun näyttelin, en koskaan tyytynyt siihen, että joku tuli kiittämään, miten hyvä olin ollut. Kysyin aina, mihin pitäisi keskittyä, mitä muuttaa. Halusin olla vielä parempi. Juontokeikoilla ja luennoidessa oli tärkeää, miten voisi kehittää konseptia vielä lisää. Se tuotti jatkuvan huonouden tilan. TIETO LISÄÄ riittämättömyyden tuskaa. Viihde ja media syöttävät koko ajan uusia ideaaleja. – Törmään tähän työssäni jatkuvasti. Kaiken pitäisi olla viimeisen päälle. Omat vaatimukseni tuntuvat monesti kohtuuttomilta, Lorenz Backman kertoo. Itseään ei voi hyväksyä hyväksymättä itseään. Backman puhuu paikoilleen jähmettyneistä alkuasetuksista. Vanhemmilla on suuri vastuu siitä, mitä lapsi oppii itsestään ajattelemaan. Myös aivot asettavat rajoituksensa. – Aivojen tapa järjestellä asioita on mustavalkoinen ja yksinkertaistava. Kun jonkun elämä näyttää ulkoapäin mahtavalta, luulen, että hänen elämänsä on mahtavaa. Menestyvät ihmiset tekevät kuitenkin valtavasti uhrauksia. Viisaiden puheiden takana voi olla paljon inhimillistä kärsimystä. MEDIA VIIHTEELLISTYY ja tekee meistä helpommin ohjailtavia, mutta samaan aikaan esitämme itsellemme suuria kysymyksiä ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Lorenz Backmanin mielestä itsensä tutkiminen on pelottavin matka maailmassa. Hän itse lähti tuolle matkalle uuvuttuaan työssään. Liian moni jättää kuitenkin lähtemättä ja elää elämänsä loppuun uskaltamatta koskaan sanoa ”ei” tai selvittämättä, mitä sisimmässään pelkää ja tuntee. Monet sinnittelevät sitten kun -todellisuudessa. – Kun erilaisia ideaalejaan laittaa yhteen, alkaa ajatella, että kunhan tämä ja tämä toteutuu, olen onnellinen. Tutkitusti kuitenkin tiedetään, etKIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

tä lottovoitto tuottaa onnellisuutta vain kahdeksi viikoksi. Samanlaisen pikalaastarin saa Ikeasta: kärry täynnä tavaraa ja näin halvalla. Huomenna se ilo on jo ohi. – MITÄ SYVEMMÄLLE sukeltaa, sitä pitempään kestää nousta pintaan, Lorenz Backman sanoo. Hän kuitenkin sukelsi, nousi ja tajusi, että vain omien kipupisteiden kohtaaminen voi auttaa meitä vapautumaan harha-askelista ja kiertoteistä, joille elämässä usein eksymme. Backman oivalsi myös, että juuri keskeneräisyys luo siltoja ihmisten välille. Siksikin ideaalien tavoittelu tuntuu niin järjettömältä. – Menestyminen ja guruttelu lisäävät yksinäisyyttä. Toista on keramiikan crackle-tekniikka. Siinä lasitettu esine laitetaan kylmään veteen ennen lasituksen kuivumista, ja pinta halkeilee, Backman kuvailee. – Kun ihmiset kohtaavat toisensa cracklena, jotakin suurta syntyy. Syntyy yhteys. Ja sitähän me juuri kaikella yrittämisellä haemme. Sitä, että meidät hyväksyttäisiin sellaisina kuin olemme. AIKAISEMMIN LORENZ BACKMAN ajatteli olevansa kuin sipuli, josta ongelmia kuorimalla löytyisi jokin autenttinen minä. Mutta niin se ei ollut. Sipuli tuottaa aina uusia kerroksia. Siksi Backman päätti yrittää keskittyä ongelmien sijaan siihen, missä on hyvä. – Joka keikan jälkeen kirjasin onnistumiset ylös, tarjosin itselleni hyvän ruuan ravintolassa ja taputin olkapäätäni, että vitsi, Lore, tosi hyvä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Vaikka Lorenz Backman edelleen saarnaa, että ole paras versio itsestäsi, sitä ei pidä ymmärtää väärin. Slogan voisi yhtä hyvin olla: Olet paras versio itsestäsi. – Kyse on siitä, että on luovuttava tyytymättömyydestä ja lakattava yrittämästä. Avauduttava sille, mitä on ja mitä osaa. Miten hullua, että pätemisen tarve ja jännittäminen kutistavat meidät murto-osaksi siitä, mitä me oikeasti olemme.

”

Yksittäiseen elämän etappiin ei pitäisi panna liikaa painoa. Se on vain osa kokonaisuudesta. FILOSOFI JA PROFESSORI LEILA HAAPARANTA

MILLAISISTA AINEKSISTA tämä jäytävä keskeneräisyyden tunteemme on tehty? Filosofi, professori Leila Haaparanta arvelee yhdeksi osatekijäksi muuttunutta ihmiskäsitystä. – Stressiä on varmasti ollut aina, ja valmiiksi saaminen on tuottanut iloa. Nykyisessä ja menneessä ihmiskäsityksessä on kuitenkin suuri ero. Aristotelinen käsitys ihmisen olemuksesta murtui modernin individualismin myötä. Ei ajatel-

tu enää, että olisi yksi ihmisen malli, vaan jokaisella oli oma itsenäinen ihmisyytensä, Haaparanta sanoo. Ilman yhteisen ihmisyyden ihanteen turvaa meidät on siis heitetty maailmaan ominaislaatuamme etsimään. Ennen kylän suutarille riitti se, että hän oli hyvä suutari. – Sen kielteinen puoli oli tietenkin se, ettei hän saanutkaan olla muuta. Suutari pysyköön lestissään, sanottiin. Hyvä puoli oli kuitenkin se, ettei hänen tarvinnut kyetä muuhun, Haaparanta huomauttaa. NYT MAHDOLLISUUTEMME ovat moninkertaistuneet. Toisin kuin aiemmin eläneillä meillä on resursseja, sekä aikaa että rahaa. Se johtaa Leila Haaparannan mukaan siihen, että pyrimme eteenpäin väsyttävän monessa asiassa. – Kun on mahdollista tehdä sitä ja tätä, keskeneräisiä asioita on yksinkertaisesti liikaa, vaikka yksittäinen projekti voisi olla kuinka innostava. Ennen hyvän elämän areenana oli kyläyhteisö tai kortteli. Nyt internet ja sosiaalinen media räjäyttävät pihamme maailman kokoiseksi. Ei riitä, että on oman yhteisönsä kaunein ja paras. Pitää olla kaunein ja paras koko maailmassa. – Sosiaalisessa mediassa joutuu vertaamaan itseään ihmisiin, joiden ei aikaisemmin tiennyt edes olevan olemassa, Haaparanta sanoo. – Erityisen vaikeaa se on nuorille, jotka joutuvat jo todella nuorina päättämään, missä olla paras. Monet orastavat alut ja vaihtoehdot kuihtuvat pois vain siksi, ettei niiden kypsymiselle ole aikaa.

Myös hän tunnistaa muutoksen suhteessa ideaaliin. – Aikaisemmin toisen paremmuus ei välttämättä herättänyt toimintatarvetta. Nyt toisen paremmuuden nostattamista vaikeista tunteista pyritään eroon tavoittelemalla samaa ideaalia sen sijaan, että jokainen työstäisi omaa erityistä ominaislaatuaan. Liian vaativa yliminä on kekseliäs ja kohtuuton. – Terve aikuinen tuskin ajattelee, että minun pitäisi olla maailman kaunein tai rikkain, Mutta helposti hän vaatii itseltään, että työssä pitäisi jaksaa tappiin asti tai vanhempana ja puolisona olla täydellinen, Räntilä ihmettelee.

MYÖS TYÖELÄMÄ on muuttunut, Leila Haaparanta muistuttaa. Ammatti-identiteeteistä on tullut liukuvia, ja tehtävästä toiseen pitää kyetä siirtymään joustavasti. Työn ja vapaa-ajan ero ei ole selkeä. – Monesta työstä on tullut myös esiintymisammatti. Enää ei riitä, että osaa asiansa. Pitää myös näyttää ja kuulostaa hyvältä. Valmistautuminen, kropan treenaaminen ja itsensä laittaminen tapahtuvat kaiken lisäksi usein vapaa-ajalla, Haaparanta sanoo. – Ulkopuolelta omaksuttujen esikuvien ja vaatimusten keskellä on pidettävä yllä sekä ruumiillisia että henkisiä projekteja. Ei ihme, jos siinä menettää otteen omaan minäänsä. Jossakin projektissa onnistuminen voi kasvaa vuoren korkuiseksi. – Yksittäiseen elämän etappiin ei pitäisi panna liikaa painoa. Se on vain osa kokonaisuudesta. Elämäni teos jatkuu niin kauan kuin elän. Se ei tule koskaan valmiiksi, ja toisaalta jokainen pieni kaistale on osa sitä. Keskeneräisyyden pitäisi tuottaa iloa: minulla on vielä opittavaa. Ja eikö ihminen lopulta nauti asioista, jotka ovat tekeillä? Hän innostuu siitä, että lankoja on kutomatta, tapetteja vaihtamatta, nuotteja säveltämättä. – Ihminen haluaa, että hänellä on mitä odottaa. Elämäntaitoa on se, että löytää tasapainon mahdollisuuksiensa ja tavoitteidensa välillä, Haaparanta kiteyttää. KESKENERÄISYYS ON IHMISEN perustila, vahvistaa psykoterapeutti, hengellinen ohjaaja Jaana Räntilä. – Jos olisimme valmiita, ei olisi intoa eikä pyrkimystä mihinkään. Kaikki kasvu ja kehitys lähtee puutteesta, tyytymättömyydestä.

Mutta täydellisyys, se on fantasia. Psykoanalyyttinen psykoterapia näkee sen lapsuuden varhaisen symbioosin ja myyttisen paratiisin kaipauksena. – Ihmisellä on illuusio täydestä tyydytyksestä, vaikka eihän sellaista koe kuin ohimennen, rakastellessa tai rakastuessa, Räntilä sanoo.

”

Mustavalkoinen uskonkäsitys vie harhaan, sillä ei Jumala halkaise elämäämme hyvään ja pahaan. Hän kantaa elämämme pahan. PSYKOTERAPEUTTI JA HENGELLINEN OHJAAJA JAANA RÄNTILÄ

JOS ELÄMÄÄ RAKENNETAAN ulkoisen kautta, voi luulla, että siitä tulee jonakin päivänä valmis, mutta nykyään status ja materia eivät enää tuota tyydytystä. Ihmisestä itsestään on tullut hyvän elämän mitta. – Ja sitten olemme pulassa, kun yritämme kasvaa ihmisinä yksin, self help -oppaita lukien. Terve identiteetti rakentuu vain suhteessa toiseen, Jaana Räntilä sanoo.

JOKAISEN EGOLLA on vaatimuksensa. Mutta mitä hyväksytympi ihminen on saanut lapsena olla ja mitä paremmin vanhemmat ovat osanneet peilata hänen tunteitaan, sitä vähemmän hänellä on sisäisiä vaatijoita. Jos varhaislapsuuden vuorovaikutuksessa on ollut puutteita, jää ihmisen egoon ideaali, jonka vanhemmat ovat meihin alitajuisesti siirtäneet. Kun vanhempi ei ole osannut kannatella lapsen minuutta eikä peilata, mitä lapsi tuntee ja tarvitsee, tälle jää kokemus, ettei ole hyväksytty sellaisena kuin on. Tällöin avuksi voi tulla terapia. – Terapia yrittää vaientaa ja pienentää sisäistä moittijaa ja päästää minuuden vapaaksi patologisesta itsensä väheksymisen ansasta, Jaana Räntilä selvittää. Keskeneräisyydessä häntä hämmentää sen aiheuttama häpeä. – Asiahan on niin, että mitä enemmän yhteisön jäsenet paljastavat omia haavojaan, sitä enemmän he kokevat yhteyttä toisiinsa. Pärjäävien ja osaavien kesken taas täytyy aina yrittää olla se parempi versio itsestään. Elämässä on Räntilän mukaan kyse siitä, miten tulemme toimeen sisäisen pahan olon ja puutteen kokemuksemme kanssa ja miten selviämme tyytymättömyytemme synnyttämästä aggressiosta. – Kristinuskossa tässä kohdassa astuu näyttämölle Jeesus. Hän kesti romahtamatta aggression, otti itseensä koko maailman pahan olon, ei pelännyt edes kuolemaa vaan voitti sen, Räntilä sanoo. HENGELLISENÄ OHJAAJANA Jaana Räntilä näkee, että armoa on vaikea ottaa vastaan, jos pyrkii täydellisyyteen. Jumalakuva on tärkeä. – Omaa epätäydellisyyttään on vaikea hyväksyä, jos ei näe Jumalaa myötätuntoisena. Ihmisen osa on kuitenkin olla ihminen, keskeneräinen. Ilman hyväksyntää, siis armoa, keskeneräisyys on aina moite tai vaade. Mutta jos keskeneräisyys saa olla osa minua, se muuttuu siedettäväksi. – Paha olo ei poistu kieltämällä tai tuomitsemalla vaan kantamalla, Räntilä sanoo. – Mustavalkoinen uskonkäsitys vie harhaan, kun se puhuu Jumalasta halkojana, pahan poispyyhkijänä. Ei Jumala halkaise elämäämme hyvään ja pahaan. Hän kantaa elämämme pahan. Sovitus on sitä, että hän sovittaa sen yhteen hyvän kanssa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Kuka?

Selja Ahava on kirjailija ja käsikirjoittaja. Hänen perheeseensä kuuluu kaksi lasta sekä puoliso, kirjailija ja kääntäjä Stefan Moster. Ahava asuu Porvoossa, mutta viettää säännöllisesti aikaa myös Berliinissä, jossa puolison koti sijaitsee.

Mitä?

Selja Ahavalta on ilmestynyt neljä romaania: Nainen joka rakasti hyönteisiä (2020), Ennen kuin mieheni katoaa (2017), Taivaalta tippuvat asiat (2015) ja Eksyneen muistikirja (2010). Ahava on saanut kirjoistaan useita palkintoja, ja hänen teostensa käännösoikeudet on myyty 25 maahan.

Motto

Nyt on tällainen vaihe.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Hyönteisten Jumala Selja Ahavan romaanissa Jumala joutuu ahtaalle. Hänen erityisesti rakastamistaan hyönteisistä tulee samalla katoavaa biomassaa. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

J ”

umala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää. Minä iloitsen näistä sanoista, ja sydämeni rakastaa hyönteisiä niin kuin se rakastaa Jumalaa. Kun maalaan hyönteisiä, ajattelen Jumalaa, ja kun tutkin perhosen siipiä, Jumala puhuu minulle.” Maria tarkkailee perhosentoukkia ja muita hyönteisiä selvittääkseen, mistä ne syntyvät ja miten kehittyvät. Hän varttui noitavainojen aikana, jolloin uskottiin, että kirput sikiävät liasta. Hänen kouluja käymätön esikuvansa Maria Sibylla Merian (1647–1717) jäi historiaan, koska hän kuvasi ensimmäisenä muodonmuutoksen munasta toukaksi, koteloksi ja perhoseksi. Maria on päähenkilö Selja Ahavan neljännessä romaanissa Nainen joka rakasti hyönteisiä, josta artikkelin lainaukset on otettu. Fiktiivinen Maria irrottautuu historiallisesta esikuvastaan ja elää kokonaiset 370 vuotta. Romaani kuljettaa lukijaa 1600-luvulta evoluutioteorian kehittäjän Charles Darwinin 1800-luvun kautta nykypäivään. Jumala ajetaan luonnontieteen ja arjen keskeltä hiljaiseksi ääneksi, jonka ihminen voi kuulla korkeintaan mielessään. Samalla naisen asema muuttuu. Maria on kasvatettu ajattelemaan, että Jumalan läsnäolo näkyy lähimmäisten toiveissa, joita naisen on noudatettava. Hän murtautuu silti ulos epätyydyttävästä vaimon ja perheenäidin roolistaan tutkimusmatkailijaksi, hyönteisten tutkijaksi ja piirtäjäksi. Hyönteiset eivät ole suosittu tutkimuskohde vieläkään, ja todellisen Maria Sibylla Merianin elinaikana niiden tarkkailua pidettiin häpeällisenä. Hän jatkoi silti. – Ajattelen, että yksilön intohimot on sisäänkirjoitettu häneen, vaikken tiedä missä ja kenen toimesta. Minua koskettavat tarinat, joissa ihminen uskaltaa ottaa askelia, joita häneltä ei odoteta, Ahava sanoo. Kirjassa Maria seuraa erinäköisiä siivekkäitä, jotka kuoriutuvat koteloistaan, sekä niitä koteloita, jotka kuivettuvat kokoon. Hän pohtii: ”Onko niin, että me kaikki kannamme mukanamme monia eri mahdollisuuksia, ja Jumala säätelee olosuhteet, joissa ne sitten toteutuvat yhdellä tai toisella tavalla?” ”IHMINEN ON ENKELIN toukka-aste.” Selja Ahavan romaani alkaa intohimoisen perhosharrastajan Vladimir Nabokovin (1899–1977) lainauksella. – Minusta on hauska ajatuksellinen vinksautus, että luomakunnan kruunu on vain ryömivä kehitysvaihe kohti enkeliä, Ahava sanoo.

Nainen joka rakasti hyönteisiä kertoo monella tasolla metamorfoosista, muodonmuutoksesta. Ahava kiinnostui Maria Sibylla Merianista, koska tämä rakasti muutosta ja näki sen elämän ytimenä. – Se oli radikaalia hänen elinaikanaan ja on sitä yhä. Jos joku toinen tekee ison muutoksen elämässään, se uhkaa myös minun elämääni, koska teko näyttää, että myös minulla olisi mahdollisuus valita toisin. Sama mahdollisuus on myös lähi-ihmisilläni. Havainto kaivertaa turvallisuudentunnetta. Ahavan omista kokemuksista ammentava edellinen romaani Ennen kuin mieheni katoaa käsittelee elämänmuutosta, joka alkaa aviomiehen kertoessa, että hän on aina halunnut olla nainen. Mikä yksilössä ylipäätään on pysyvää? – Hyönteisten muodonmuutos panee meidät tuon kysymyksen eteen. Kun toukka koteloituu, sille ei pelkästään kasva siipiä selkään, vaan se hajoaa solunesteeksi ja järjestäytyy kokonaan uudestaan kiinteäksi olennoksi. Romaanissa Maria pohtii hyönteisten äärellä, missä ihmisen olemus syntyy. Syntymähetkellä vai jo aiemmin kohdussa?

”

Ihminen on enkelin toukka-aste. KIRJAILIJA VLADIMIR NABOKOV

Mielensä muuttanut ihminen saatetaan leimata julkisuudessa takinkääntäjäksi. Ahava näkee syytöksessä kaipauksen selkeään aristoteliseen tarinaan: sankarin kuuluu tavoitella yhtä asiaa, jota kohti hän suoraviivaisesti pyrkii vastoinkäymisistään huolimatta. – Kun ihmiset ovat fiksanneet käsityksensä jostain henkilöstä, heidän on vaikea sietää sitä, että hän lähtee kokonaan uuteen suuntaan. Maria pohtii: ”Mutta muodonmuutos on Jumalan kielioppia. Kristus itse eli ihmisenä ja kuoli kuten verta sykkivä ihminen kuolee ja siirtyi sitten kuoleman maille. Mutta hän palasi eloon uudessa muodossa, ylösnousseena Jumalan poikana, silti tunnistettavana.” PERHOSTEN SYMMETRINEN KAUNEUS ihastuttaa Mariaa: ”En koskaan lakkaa hämmästelemästä, miten monia kuvioita ja yksityiskohtia Luoja on piirtänyt, miten paljon Hän tuhlailee kauneutta kaikkeen sellaiseenkin, mitä emme ehdi edes huomata.” – Hyönteiset eivät ole koskaan viehättäneet minua, mutta Mariasta kirjoitettuani suhtaudun niihin armeliaammin. Hyönteiset ovat esimerkki pienestä eikä kovin tärkeänä pidetystä asiasta, jolla onkin valtava merkitys elämän jatkumiselle maapallolla, Selja Ahava sanoo. Hyönteisiä myrkytettiin pitkään surutta. Niiden kohtalo on kiinnostanut ihmisiä laajemmin

vasta viime vuosina. Vuonna 2017 julkaistu tutkimus kertoo, että yli 75 prosenttia lentävistä hyönteisistä katosi Saksasta alle 30 vuodessa. Viime vuodelta oleva tutkimus arvioi, että hyönteisten biomassa maapallolla on huvennut 80 prosentilla viimeisten 25–30 vuoden aikana. – Emme tiedä, mitä kaikkia lajeja on kadonnut, emmekä sitäkään, mihin kaikkeen se vaikuttaa. On hämmästyttävää ja kammottavaa, miten vähän hyönteisiä edelleen tunnetaan. Hiukan mittakaavaa saa tiedosta, että tunnettuja hyönteislajeja arvioidaan olevan yli miljoona, ja tuntemattomia ehkä vielä enemmän. Nisäkäslajeja on maailmassa noin 6 400. Sukupuutot vähentävät lajikirjoa jatkuvasti. – Ihminen irrotettiin 1800-luvulla luonnosta ja asetettiin hallitsemaan ja hyväksikäyttämään sitä. Nyt näemme, millaiset seuraukset sillä on ollut. En tiedä, kuinka optimistinen olen ihmisen jatkon suhteen, mutta uskon, että luonto selviytyy aina, Ahava sanoo. Jumala puhuttelee romaanin lopussa Mariaa koko ihmiskunnan edustajana: ”Katso kaikkia niitä olentoja, jotka olen maailmaan luonut ja joille olen antanut oman erityisen muotonsa, ja näet että olen rakastanut hyönteisiä aivan erityisesti. Niiden yksityiskohdat ja ihmeet eivät ole loppuneet vieläkään. Mutta tyttöni, sinä himmenet. Ihminen, sinä epäonnistuit. Minä annoin sinulle kuusituhatta vuotta, mutta mitä sinä olet saanut aikaan?” ”MIETIN JUMALAA, joka ei sopinut enää selittämään paljon mitään, ei elämän alkua eikä luonnon ihmeitä, mikä Hänen paikkansa ja mittakaavansa oli maailmassa, josta ihmeet ja sattumat oli myrkytetty pois niin kuin rikkaruohot ja hyönteiset maissirivistöjen välistä? Oliko enää kysymyksiä, joihin Hän olisi voinut tarjota vastauksen?” Selja Ahava pohtii, että nykyihminen kääntyy herkimmin Jumalan puoleen kohdatessaan suuren menestyksen kuten kuoleman tai vaikean sairauden. Jumalan käsittely oli Ahavalle romaanin kirjoittamisessa vaikeinta. Häntä ei voinut kiertää, koska Maria Sibylla Merian syntyi kaiken läpitunkevan uskonnollisuuden keskelle. – Kun kirja siirtyi tähän aikaan, tuntui nololta kirjoittaa Jumalasta ja uskonnollisesta kokemuksesta. Ne eivät kuulu nykyään suosittuihin aiheisiin. Ahava etsi muiden nykykirjailijoiden tekstejä Jumalasta. Kirjailija Kari Hotakainen esimerkiksi kertoo arkisesta kohtaamisesta Jumalan kanssa Teboililla. Omassa arjessaan Ahava ajattelee harvoin uskonasioita. – Myönnän kuitenkin, etten tiedä kaikkea. Haluan jättää Jumalalle mahdollisuuden. Luonnossa ja kauneuden edessä mittasuhteet voivat avautua tavalla, joka saa oman elämän näyttämään hyvin pieneltä. ”Ehkä Jumala oli vain pieni särö, pieni epäilyksen kuiskaus maailmassa, tässä olemassaolon kaikkeudessa, jonka ihminen muutoin osasi selittää.” ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

LSD ja liian kirkas valo Papiksi haluava Tommi Vehmas vakuuttui huumetripillään, että Jumala on olemassa. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVAT ESKO JÄMSÄ

un Rod Dreher kirjoitti toukokuussa 2018 uutta blogikirjoitusta The American Conservative -sivustolle, hän arvasi, että osa hänen lukijoistaan vetäisi aamukahvit väärään kurkkuun. Dreher on yhdysvaltalainen konservatiivikristitty, kirjailija ja kulttuurikommentaattori. Hänen blogitekstinsä A Christian Approach To Psychedelics käsitteli psykedeelien vaikutusta ihmisen mieleen ja hengellisyyteen. Psykedeelit, kuten LSD ja niin sanottujen taikasienien sisältämä psilosybiini, ovat käytännössä kaikkialla maailmassa laittomia huumeita. Viime vuosina monien aivotutkijoiden ja psykiatrien asenne niitä kohtaan on kuitenkin muuttunut. Eri puolilla maailmaa tehtyjen lääketieteellisten kokeiden valossa näyttää siltä, että psykedeelit saattavat toimia hämmästyttävän tehokkaina masennuslääkkeinä. LSD ja psilosybiini ovat siinä mielessä turvallisia aineita, että fyysisen yliannostuksen tai riippuvuuden riskiä ei juuri ole. Vaarattomia ne eivät kuitenkaan ole: etenkin epävakaassa mielentilassa ja turvattomassa ympäristössä käytettyinä psykedeelien aiheuttamat kokemukset voivat olla järkyttäviä, jopa traumatisoivia. Psykedeelien käyttäminen saattaa myös laukaista piileviä mielenterveyden häiriöitä kuten skitsofrenian. Rod Dreher hehkuttaa blogissaan Harvardin yliopiston tietokirjallisuuden professorin Michael Pollanin kirjaa How to Change Your Mind, joka käsittelee psykedeelien uusinta lääketieteellistä tutkimusta. Vaikuttaa siltä, että psykedeelit murtavat ihmisen masennuksen vain, jos ne saavat aikaan mystisen tai hengellisen kokemuksen. Se kiinnostaa Dreheriä. Hän muistelee omakohtaista tapausta: ”Tunsin lukiossa miehen, joka oli kärsinyt masennuksesta kaksi vuotta ja joka ryyppäsi rankasti. Kun hän käytti ensimmäistä kertaa LSD:tä, kokemus muutti hänen elämänsä. Myöhemmin hän kuvaili ymmärtäneensä, että hänen eristäytymisen ja itsevihan tunteensa olivat illuusioita ja että maailma oli täynnä kauneutta, elämää ja rakkautta. Se vakuutti hänet siitä, että Jumala on totta.” ON IHAILTAVAA, että Rod Dreher ottaa asian noin vakavasti, tuumii Tommi Vehmas. – Hän on selvästi miettinyt asioita pitkälle. Vehmas on viimeistä vuotta vaille valmis teologian maisteri, ja jos Luoja ja Suomen luterilainen kirkko suovat, sen jälkeen pappi. Vehmas pelkää, että kun hän nyt avaa suunsa, hän saa heittää hyvästit pappishaaveilleen. – Mutta ajattelen, että ihmisen pitää olla totuudellinen.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Tommi Vehmas vakuuttui psykedeelitripillään, että Jumala on totta ja että maailma on luotu.

Syy siihen, miksi Vehmas hakeutui opiskelemaan teologiaa ja miksi hän haluaa papiksi, on sarja mystisiä kokemuksia vuosien takaa. Viimeisimmän ja mullistavimman niistä hän koki käytettyään LSD:tä. – Siitä on aikaa niin monta vuotta, että rikos on vanhentunut. Korostan myös, että en kannusta ketään käyttämään psykedeelejä.

Kävi siis näin. Vehmas otti yksin kotonaan Espoossa 240 mikrogrammaa LSD:tä, jonka oli saanut tuttavaltaan. Hän kävi kävelyllä metsässä, palasi kotiin ja meni parvekkeelle. Jonkin ajan kuluttua Vehmas tunsi, että hänen mielensä nousi. – Olin harjoittanut vuosia meditaatiota, ja hengittelin siinä rauhassa. Ajattelin, että en lähde an-

tamaan tälle kokemukselle mitään sisältöä tai nimeämään sitä. Kohta Vehmas näki ihmeellisen valon, mutta ennen kaikkea hän koki itse tulleensa nähdyksi. – Aivan kaikki, mitä olin, olin ollut ja voisin vielä olla, oli paljaana sen valon edessä. Se oli helvetin pelottavaa, mutta tunsin myös suurta hämmästystä ja kunnioitusta. Ajattelin, miten kaikki on riippuvaista siitä jostain, joka on jollain tavalla persoonallinen. Minäkin riipun armon rihmastossa. Ymmärsin myös, että en voi mennä enää lähemmäs sitä valoa, Vehmas kertoo. – Tajusin myös, että jos se jokin niin päättäisi, se voisi tuhota kaiken. Se ei vaatisi siltä mitään eikä vaikuttaisi siihen itseensä mitenkään. Mutta jos teologisella kielellä sanotaan, että Jumala on rakkaus, se jokin oli puhtaasti sitä. Se läpäisi minut ja kaiken muunkin. Se oli mullistava kokemus. KOKEMUKSEN JÄLKEEN moni asia Tommi Vehmaksen elämässä muuttui. Hän kertoo olleensa aiemmin sisäänpäin kääntynyt ja vihainen ihminen, mutta vihaisuus katosi. Samoin hävisi selkäydintä ravistellut pelko olemassaolon luonteesta. Ennen kaikkea Vehmas vakuuttui siitä, että Jumala on totta ja että maailma on luotu. – On olemassa persoonallinen Jumala, joka rakastaa meitä. En tietenkään voi osoittaa, että se on objektiivisesti totta, mutta minun ei itse enää tarvitse rimpuilla asian kanssa, Vehmas selittää. – Kokemuksen voi tietenkin torjua sanomalla, että sinähän olit vetänyt huumeita. Mutta ei se poista kokemuksellista varmuutta. Vehmas ajattelee, että hänen kokemukseensa vaikutti se, että hän on kasvanut kristillisessä kulttuurissa. Esimerkiksi Imperial College London -yliopiston psykedeelitutkimuskeskuksen johtaja Robin Carhart-Harris kuvailee, että monen ihmisen psykedeelioivallukset vievät kohti buddhalaista ajattelua. Jotkut psykedeelitrippi on saanut luopumaan uskonnollisesta uskostaan. Vaikka kokemusten sanalliset selitykset ja kulttuuriset tulkinnat eroavat, Vehmas uskoo, että hänen kokemuksensa kumpusi jostain sellaisesta, mikä on kaikissa ihmisissä myötäsyntyisesti. – Minä koen, että minulle ilmestyi nimenomaan se Jumala, josta kristinusko puhuu. Ei minulla ole sille parempaakaan termiä. JOS IHMINEN VETÄÄ LSD:tä, kokee Jumalan läsnäolon ja alkaa uskoa tuonpuoleiseen, eikö kyseessä ole ilmiselvä harha? Ei välttämättä, toteaa Rod Dreher blogissaan. Hän siteeraa professori Michael Pollania: ”On yllättävää, että suurin osa ihmisistä, joilla on ollut tällaisia kokemuksia, ei koe asiaa niin. Jopa jotkut kaikkein maallistuneimmista palaavat matkoiltaan vakuuttuneina siitä, että on olemassa jotain, mikä ylittää materialistisen käsityksen todellisuudesta: jonkinlainen tuonpuoleinen.” Dreher viittaa myös psykiatri Bill Richardsiin, joka painottaa, että uskonnollisten mystikkojen ja psykedeelitrippaajien kokemuksia yhdistää vakuuttuminen siitä, että koettu hengellinen todellisuus ei ole mielikuvituksen tuotetta. ”Kun menet tarpeeksi syvälle ja pitkälle tietoisuuteen, törmäät pyhään. Se ei ole jotain, minkä me ihmiset itse kehitämme; se on jotain, mikä odottaa löytämistä.” Kokemuksesta on kuitenkin vaikea sanoa paljon sen enempää. Toinen asia, joka yhdistää

mystisiä kokemuksia, on niiden turhauttava taipumus paeta sanallisia kuvailuja. Tommi Vehmas esittää kysymyksen. Ajatellaan, että yhtäällä on raskaan sarjan kristitty kilvoittelija, joka on 15 vuotta lukenut polvet ruvella Jeesuksen rukousta. Hän saa yllättäen mystisen kokemuksen Jumalan läsnäolosta, mikä muuttaa häntä pysyvästi. Toisaalla on kaveri, joka vetää

minkä Jumala saattaa lahjoittaa ihmiselle, jos niin haluaa. Jos taas ihminen käyttää LSD:tä, hän on itse päätöksentekijä – ja kokemuksen lahjoittaa molekyyli. Eikö mystisten kokemusten tavoitteleminen psykedeelien avulla tunnu tirkistelyltä? – Ei se mene niin, Vehmas sanoo. – Riippumatta siitä, miten mystisen kokemuksen saa aikaan, ihminen on siinä tilassa passiivinen vastaanottaja. Me voimme luoda olosuhteita, joissa on todennäköisempää saada kokemus pyhästä, mutta sitä ei voi käskyttää.

Koen, että minulle ilmestyi nimenomaan se Jumala, josta kristinusko puhuu. Ei minulla ole sille parempaakaan termiä.

MIKÄLI PSYKEDEELIT TULEVAT lähivuosina psykiatrien käyttöön, on todennäköistä, että yhä useammilla ihmisillä tulee olemaan syvällisiä hengellisiä kokemuksia. Tommi Vehmas ajattelee, että kirkon olisi syytä varautua siihen. – Jos kirkolla ei ole siinä kohtaa asiasta mitään sanottavaa, tilanne ei ole hyvä. Ei kai ole toivottavaa, että psykedeeliterapian läpi käyneet ihmiset ajautuvat toisten uskontojen piiriin vain, koska kirkko ei kykene selittämään heidän kokemuksiaan omalla kielellään? Mitä kirkko sitten voisi tehdä? Kysymys on vaikea, mutta Vehmaksella on ainakin yksi vinkki. Pappien kannattaisi perehtyä kristikunnan ikivanhaan ja valtavan syvään mystiseen perinteeseen. – Meillä on kirkon kahdentuhannen vuoden historiassa kertomuksia tyypeistä, jotka ovat tavoitelleet mystistä yhteyttä Jumalaan ja kokeneet näitä asioita. Heillä on suoria ohjeita, miten näihin tiloihin kannatta suhtautua. ■

”

TOMMI VEHMAS

pussillisen taikasieniä ja saa käytännössä samanlaisen kokemuksen. – Jos molemmat päätyvät siihen, että on olemassa rakastava Jumala, miten me voimme sanoa, että toinen näistä on oikein ja toinen väärin? Vehmas kysyy. Kirkon näkökulmasta tapauksissa tuntuisi kuitenkin olevan ero. Kristinuskon piirissä on totuttu ajattelemaan, että pyhän kokemus on jotain,

”Kirkossa on tarpeellista keskustella psykedeelien aiheuttamista hengellisistä kokemuksista” Retriitinohjaaja Pekka Y. Hiltunen ajattelee, että ihmisten mystiset kokemukset – ovat ne sitten mietiskelyn tai aineiden aikaansaamia – ovat psykologisessa mielessä samantapaisia kautta maailman. Siinä, mitä kokemuksista seuraa ja miten ne tulkitaan, on kuitenkin eroja. Hiltunen jäi muutama vuosi sitten eläkkeelle Kirkkohallituksen uskontodialogin asiantuntijan työstä. Hän on vuosikymmenten ajan perehtynyt erilaisiin hengellisen harjoittamisen muotoihin, mm. työskennellessään vuosina 1986–2007 useaan otteeseen lähetystyöntekijänä Thaimaassa. Hiltunen tuntee monia, jotka ovat käyttäneet psykedeelisiä aineita. Hän osti itsekin LSD:tä villissä hippinuoruudessaan, mutta ei lopulta uskaltanut kokeilla sitä. – Niistä tuntemistani kavereista, jotka käyttivät näitä aineita, osa

Pekka Y. Hiltunen pitää mahdol lisena, että ihminen voi kohdata psykedeelin vaikutuksen alaisena Jumalan.

joutui pitkäkestoiseen psykoosiin, jotkut sairastuivat pysyvästi mieleltään. Yksi tuttavani taas koki, että kaiken takana on myötätunto, ja päätyi lopulta buddhalaiseksi. Ajattelen kyllä, että hänen kokemuksessaan oli jotain aitoa, Hiltunen sanoo.

Hän uskoo, että on mahdollista, että ihminen todella kohtaa psykedeelin vaikutuksen alaisena Jumalan. – Jos Jumala on sellainen kuin me ajattelemme, hän läpäisee olevaisuuden. Jos ihminen vielä kokee tarvitsevansa sovitusta kohtaamansa Jumalan edessä, alkaa olla kyse kristillisestä kokemuksesta. Keskeistä on se, miten ihminen tulkitsee kokemuksensa. – Useissa uskontotraditioissa ajatellaan, että tuonpuoleisessakin on tasoja. Ihminen voi näin ajatellen olla yhteydessä fysikaaliseen maailmaan, alempiin tai korkeampiin henkiolentoihin tai kaiken takaa löytyvään perimmäisyyteen, Jumalaan. Niin tai näin, Hiltunen ei suosittele psykedeelikokeiluja niille, jotka kaipaavat uskonnollisia kokemuksia. Kukaan ei voi taata, mihin silloin päätyy.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Hyvää pyhää

13.9.

Kirkoissa tämän päivän aiheena on kiitollisuus. Päivän tekstissä (Joh. 5:1–15) Jeesus parantaa liikuntakyvyttömän miehen.

Kiitä ruuasta Tänään päättyy hävikkiviikko. Sen kunniaksi rakennetaan sunnuntaibrunssi, jonka pääraakaaineiksi käytetään sitä, mitä jääkaapin tai pakastimen perältä sattuu löytymään. Viimekesäisistä pakastemarjoista ja nahistuneista hedelmistä pyöräytetään smoothie. Ruuantähteet ja kuivahtaneet juuston kannat uppoavat munakkaaseen. Pannukakku tai rieskataikinaan kelpaavat maitotuotteet, joiden viimeinen käyttöpäivä on käsillä. Kaikki nautitaan kauniisti katetun pöydän ääressä, kiitollisella mielellä, yksin tai yhdessä.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Koskaan ei ole myöhäistä

aksituhatta vuotta sitten Betesdan al taalla makasi mies, joka ei pystynyt kunnolla liikkumaan. Kolmenkymme nenkahdeksan sairastamisvuoden jäl keen hän oli asettunut toivomaan pa ranemisen ihmettä. Sellaisia tapahtui Lammasportin lähellä. Veden kuohahtaessa ensim mäinen sinne astuva tuli terveeksi. Mikä miehellä tarkalleen ottaen oli, sitä Raamat tu ei kerro, mutta hidas oli hänen kulkunsa. Hän ei pärjännyt nopeuskilpailussa, jota ihmeparaneminen vaati. Sitten Jeesus tuli, kysyi mieheltä, tahtoiko tä mä parantua, ja lähetti tämän matkoihinsa täydessä kävelykunnossa. Betesdan altaalla ei nykyisin ehkä olisi ruuhkaa terveydellisistä syistä, sillä monet vaivat hoituvat tä nä päivänä lääketieteen keinoin. Eri syistä halvaan

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

tuneita siellä varmasti olisi tänäänkin. Riippuvuuk sien sitomia ihmisiä. jotka ovat vuosikymmenten ku luessa uupuneet addiktion kanssa kamppailuun. Iki suorittajia, jotka eivät kykene lopettamaan voimat varastavaa elämäntapaa, vaikka tietävät, että näky mättömyyden haava ei tekemällä parane. Niitä, jotka epäluottamus on lukinnut läheisten tarkoitusperiä epäilevien ajatusten kehään. Vaikka paranemisen toive olisi vuosien kulues sa hautautunut syvälle sisimpään, Jeesus kysyy, tah dotko parantua. Muutosta kaipaavien luo Jeesus tu lee ja sanoo, ettei ole myöhäistä, vaikket ollut en simmäisten joukossa. Niin suurta solmua ei elämäs tään voi tehdä, etteikö Jumalan ihmeellinen armo siihen ulottuisi. Saat koska tahansa parantua ja aloittaa alusta.

KAISA KARIRANTA

Auta avun luokse Jeesus auttoi Betesdan altaalle tullutta liikuntakyvytöntä, sillä tällä ei ollut ystäviä apuna veteen menoa vauhdittamaan. Jumalan kädet maailmassa olemme me ihmiset. Älä tuomitse ketään toivottomuuteen vaan auta ihmisiä avun luokse. Me tarvitsemme toisiamme.

Harras hetki

Ronja Karjalainen, 17, asuu Häme vaarassa Vantaalla. Perheeseen kuuluvat isä, äiti, pikkusisko ja kissa. Karjalainen opiskelee toista vuotta Kallion lukiossa Helsingissä. Instagramtilillä roniadraws_ on Karjalaisen tekemiä piirroksia.

Piirtäessä katoaa ajantaju Lukiolainen Ronja Karjalainen piirtää tietokoneella ja kuuntelee samalla klassista tai elokuvamusiikkia. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA MARIANNA SIITONEN

un Ronja Karjalainen tarvitsee omaa rauhaa, hän menee kama riinsa kotitalon perälle ja ryhtyy piirtämään. Karjalainen laittaa musiikin soi maan ja on heti hyvässä vireessä. Hän piirtää kannettavalla tietokoneella digitaa lisesti. Hänen mielestään se käy helpoiten pöy dän ääressä istuen tai sängyllä vatsallaan maa ten. Kone pitää saada käden ja selän kannal ta hyvään kohtaan niin, ettei tarvitse koko ajan pyristellä. Läppärissä on kynä ja kosketusnäyttö. Karjalai nen piirtää kynällä ja kääntelee kuvaa sormilla. Karjalainen piirtää ihmisiä. Kuvan rakentami nen lähtee hahmon asennosta. Sen jälkeen hän miettii, minkälaisen asun hän tekee ja minkälai nen on kuvan tunnelma.

PIIRTÄESSÄÄN Ronja Karjalainen keskittyy oikeastaan enemmän musiikkiin kuin piirtämi seen. Piirtäminen käy häneltä niin luonnostaan, ettei sitä tarvitse edes ajatella. Kuulokkeissa soi instrumentaalimusiikki: klas sinen tai elokuvasävelet. Jos musiikissa on sanat, hän alkaa helposti laulaa mukana, ja silloin piir täminen kärsii. Karjalaisella ei ole mielessään valmista aihet ta, vaan hän piirtää sitä, mitä tulee. Hänen töis sään on vaikutteita mangasta eli japanilaisesta sarjakuvasta. Paperille piirtäminen on Karjalaiselle tuttua jo lapsuudesta. Digitaalinen piirtäminen alkoi kiin nostaa häntä, koska siinä voi käyttää rajattomas ti värejä. Välillä hän joutuukin miettimään pit kään, mikä monesta sävystä näyttää parhaalta. Siinä mielessä paperille piirtäminen on Karjalai sen mielestä helpompaa, sillä tusseja on aina ra jallinen määrä. Piirtäessään Karjalainen voi pitää välillä paus seja. Hän hakee evästä ja jatkaa piirtämistä – eikä huomaa, kuinka aika kuluu. Joskus hän huomaa viettäneensä kuvan teossa neljäkin tuntia. ISOSKOULUTUKSESSA Ronja Karjalainen piir si Hämeenkylän seurakunnan tapahtumaesittee seen pääsiäiseen liittyvän kuvan.

Ensimmäisenä hänen mieleensä tuli Jeesuksen ristiinnaulitseminen, mutta mietittyään tar kemmin hän hylkäsi ajatuksen, koska kuvaan oli si tullut liikaa verta, ja esitettä jaettiin myös lapsi perheille.

”

Digitaalinen piirtäminen alkoi kiinnostaa, koska siinä voi käyttää rajattomasti värejä. Karjalainen päätyi piirtämään viimeisen eh toollisen. Hänestä oli kiinnostavaa piirtää siihen täysin erilaisia vaatteita kuin hän oli aiemmin piirtänyt. Jeesuksen hän piirsi ensimmäisen kerran ihan tosissaan, eikä siihen liittynyt mitään erityistä tunnekokemusta. Samalla tavalla se meni kuin opetuslasten piirtäminen. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Tilaisuuksia

Hammashoitoa

PROTEESITYĂ&#x2013;T

& HAMMASLĂ&#x201E;Ă&#x201E;KĂ&#x201E;RIPALVELUT Nopeasti ja miellyttĂ¤vĂ¤sti samasta osoitteesta! Olemme hankkineet myyntiin testattuja, AJANVARAUS: Type II -hengityssuojaimia. Ne ovat samoja kuin mitĂ¤ itsekin 09 774 5770 monipuolisia ja ekologisia. KysykĂ¤Ă¤ henkilĂśkunnaltamme lisĂ¤Ă¤! toimisto@dentalservices.fi kĂ¤ytĂ¤mme, Hinta 49 â&#x201A;Ź /kpl. tai tohtorille.fi

EHT Ossi Vallemaa HammaslĂ¤Ă¤kĂ¤ri050 - 553 3050 asemai HĂ¤meentie 7, Helsinki (katutaso) â&#x20AC;˘ www.albin.fi

HammaslĂ¤Ă¤kĂ¤ri Satu Aalto (09) 774 5770

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

Erikoishammasteknikko

He i d i L e v a n d e r

â&#x20AC;˘ Uudet hammasproteesit ja korjaukset â&#x20AC;˘ NOUTO KOTIOVELTA â&#x20AC;˘ MYĂ&#x2013;S KOTIKĂ&#x201E;YNNIT â&#x20AC;˘ Turvallisesti ja luotettavasti ammattitaidolla â&#x20AC;˘ Valmistan proteesit itse alusta loppuun 040 7785212 YksilĂślliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja VesamĂ¤ki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila KĂ¤yntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

Rakennusala

â&#x20AC;˘ katutasossa â&#x20AC;˘ esteetĂśn sisĂ¤Ă¤nkĂ¤ynti

Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistĂśremontit. SisĂ¤- ja ulkomaalaustyĂśt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiĂśĂśn ovet, tasot. MyĂśs pikkutyĂśt. P. 0401895682, myĂśs iltaisin ja vkl.

WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

Aika uusia hammasproteesit?

Kaksi elĂ¤kkeellĂ¤ olevaa rakennusalan ammattimiestĂ¤, teemme remonttityĂśt, harkkomuuraukset ja pihakivityĂśt. MyĂśs kotitalousvĂ¤hennys. puh: 0400 845 909 ja 045 634 7858

VANTAAN SEURAKUNNAT FĂ&#x2013;RSAMLINGARNA I VANDA

Vantaan seurakuntayhtymĂ¤n yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 22.9.2020 klo 18.00 kaupungintalon valtuustosalissa, Asematie 7, 01300 Vantaa. Esityslista on nĂ¤htĂ¤villĂ¤ seurakuntien ja seurakuntayhtymĂ¤n palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 14.9.2020 alkaen. Kokousta voi seurata vantaanseurakunnat.fi -sivuilla. Eve RĂ¤mĂś yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

HERĂ&#x201E;NNĂ&#x201E;ISSEURAT su 13.9. klo 17 sateenkaariseurat Seuratuvalla, Autotalo; syrjinnĂ¤stĂ¤ vapaa tila; mm. Liisa Tuovinen, Aiska Elonheimo, Samuli Korkalainen. Suora lĂ¤hetys www.facebook.com/ herattaja. su 13.9. klo 18 seurat JĂ¤rvenpĂ¤Ă¤n Vanha kko Oliivi-Sali, Kirkkot.2. su 20.9. klo 10 kirkkopyhĂ¤ Paavalin kko, Sammatint.5 (Vallila), Hki; saarna S.Korkalainen; seurat Alasali. klo 12 kirkkopyhĂ¤ Sammatin kko, LĂśnnrotint.19, messu ja seurat. klo 17 Seuratuvan sunnuntai-ilta, Salomonk.17D, 2.krs, Hki. ke 23.9. klo 19 KĂśrttikodin seurat. TARKISTA www.h-y.fi/tapahtumakalenteri.html ja/tai srk-kotisivut. Tilaisuuksissa noudatetaan turvaohjeita: turvavĂ¤lit, kasvomaskit/-visiirit suositeltavia, hygienia. OsallistujamĂ¤Ă¤rĂ¤Ă¤ ja/tai tarjoiluja voidaan rajoittaa.

ESIRUKOUSILTA ti 15.9 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. UUSI PAIKKA! Tuomas MetsĂ¤ranta, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessĂ¤ tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30â&#x20AC;&#x201C;16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus fĂśrsamling, MetsĂ¤purontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousillat joka toinen viikko 8.12 asti. Petrus fĂśrsamling

Lakipalveluja TURVAA LĂ&#x201E;HEISESI ASIANTUNTEVASTI

EHT Sirkka MĂźller

P. 040 157 4560

â&#x20AC;˘ Maksuton tarkastus ja suunnitelma â&#x20AC;˘ Puhtaat toimitilat â&#x20AC;˘ Joustava palvelu

Soita ja varaa aika

P. 020 730 7260

Mannerheimintie 65, 00250 HKI RetkeilijĂ¤nkatu 7 B, 00980 HKI

Hautauspalveluja HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan tyĂśt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistĂ¤mĂśltĂ¤ KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

TĂ&#x2013;Ă&#x2013;LĂ&#x2013;N HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. PyĂśrĂ¤tuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jĂ¤tekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekĂ¤ muutot. 35â&#x201A;Ź+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35â&#x201A;Ź+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

hautakivityĂśt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 15/2020

Palveluja tarjotaan

KuolinpesĂ¤t, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

BREMERIN KIVI

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvĂ¤hennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

PyhĂ¤n tanssin ohjaajakoulutus. Tied: saraaho@gmail.com

Perhe ja PerintĂś J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnĂśnjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

Asianajotoimisto Kristiina KenttĂ¤ Perukirjat, perinnĂśnjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekĂ¤ myĂśs muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikĂ¤yntejĂ¤. HĂ¤meentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintĂś-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Testamentit, perukirjat, perintĂśasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Ostetaan

OSTAMME KIRJOJA 050 362 6620 myynti@vantaanantikvariaatti.fi

Ostetaan siirtolapuutarhamökki Herttoniemestä. Kaikenkuntoiset huomioidaan. p. 0505203607 / Pauliina

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

Siivouspalveluja Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Vuokralle tarjotaan Edullisia, turvallisia varastoja Kalliossa. 044-980 4046

Etu-Töölö, rauhallinen, sisäpihan 1. krs. yksiö (25m2, 1h, kk, kph) Vapaa 1.10. Hp. 820€. P.050 5430707

Kiinteistövälitystä

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Laura Kallatsa toivoo, että hänen tutkimuksensa auttaisi eri tavoin ajattelevia ymmärtämään paremmin toisiaan.

Kannattajat ja vastustajat vetoavat Jumalan tahtoon Papit perustelevat kantojaan samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon teologialla, mutta eri tavoin. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA JAMI IVANOFF

aura Kallatsa tutki tuoreessa käytännöllisen teologian väitöskirjassaan, millä tavalla Suomen luterilaisen kirkon papit perustelevat näkemyksiään samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä. Kyselytutkimukseen vastasi 534 pappia eri puolilta Suomea. Heistä noin puolet kannatti samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä ja 40 prosenttia vastusti. PAPPIEN ARGUMENTIT Kallatsa jaotteli neljään lokeroon. Kummallakin puolella vedotaan eniten teologisiin perusteisiin. – Sekä kannattajat että vastustajat kysyvät, mikä on Jumalan tahto, Kallatsa sanoo. Vastustajien mukaan homoseksuaalisuus ei ole Jumalan luoma ominaisuus ihmisessä vaan syntiinlankeemuksen tulosta. Kannattajien mukaan homoseksuaalisuus on yksi ominaisuus ihmisessä siinä missä mikä tahansa muukin. Toiseen lokeroon Kallatsa luokitteli juridiset argumentit. Niihin vetoavat ainoastaan vihkioikeutta kannattavat papit. Heidän mukaansa kirkon tulisi seurata käytännössään Suomen lakia, jossa avioliiton osapuolten sukupuolta ei määritellä. – Näissä perusteluissa vedotaan usein ihmisoikeuksiin. Papit tuovat esille, että ihmisoikeudet nousevat nimenomaan kristinuskosta, jossa jokainen ihminen

on tasa-arvoinen Jumalan edessä, Kallatsa sanoo. AVIOLIITON OLEMUKSEEN liittyvät argumentit muodostavat kolmannen lokeron. Niihin vetoavat lähestulkoon pelkästään vihkimistä vastustavat papit. – He sanovat, että avioliitto käsitteenä tarkoittaa nimenomaan miehen ja naisen välistä liittoa. Osa on sitä mieltä, että on ihan hyvä, että homoseksuaalit vakituistavat suhteensa, mutta kyse ei voi olla avioliitosta. Neljänteen lokeroon Kallatsa luokitteli sellaiset argumentit, joissa papit vetoavat kirkon päätöksiin ja papin työn luonteeseen. Näitä argumentteja käytetään kummallakin puolella. – Vastustajat vetoavat, että papin täytyy kunnioittaa esimiestään ja kirkon virallisia päätöksiä. Jos kirkolliskokous jotain päättää, sen mukaan on mentävä. – Kannattajat taas vetoavat pappiskutsumukseensa, johon kuuluu palvella jokaista kirkon jäsentä: eivät he voi päättää, keitä palvelevat ja keitä eivät, Kallatsa sanoo. VIHKIMISEN KANNATTAJIEN ja vastustajien taustat eroavat selvästi toisistaan. Helsingin hiippakunnan papit suhtautuvat vihkimiseen keskimäärin muuta Suomea myönteisemmin. Espoon hiippakunta tulee toisena heti Helsingin jälkeen. Oulun hiippakunnan papisto taas on kaikkein kriittisintä. Naiset suhtautuvat vihkimiseen keskimäärin miehiä myönteisemmin. – Monissa kansainvälisissä tutkimuksissa on tullut ilmi, että nuoremmat papit suhtautuvat vihkimiseen hyväksyvämmin, mutta minun tutkimuksessani iällä ei näytä olevan hirveästi merkitystä, Laura Kallatsa sanoo. ■ Lue jutun pidempi versio osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

ROSOTONTA

ONNISTUU YYTERISSÄKIN TYTTÖ JA KANAVA

UNIKLUBIN LAULAJA JUSSI

Rinne haave

T A S A I S U U S E L I N

KUVOTTAA

E T O A

R A N T A L O M A A V A T

NEUVOVA -TUOLI

O P A S

P A P I N LISÄÄN- HUOTYMIS- NOMKYVY- MUUS TÖN

HUIPPUUSEIN UTOPISTINEN MALLI KATE OLOJEN KOHENTAJA

PASANEN PANTSU

TÖRKY

KARI

VOI KYVYN PIENI

KANUUNALLA VARUSTETTU

O M A T A

M A A I L M A N P A R A N T A J A

maalaji

A L A I

S O R A

KUHNIMATTA

H E T I In- H A R S O

S I I R T O M A A

SUUNNITTELI EDUSKUNTATALON

RANKAISEVIA

A S S A M

T A K U

PIENIÄ MÄÄRIÄ ARMAS

NYLKYRI

K I S K U R I

S I R E N

VALITTAVIA

E N I T E N T

-SÄTEILY VIERELLÄ

S E I S

elimiä TULISIJOJA

O K U L I

TAKOJA

SUUNTA NAPA- TOTKIN TUMUS

A L A T

A M E N

A P A T I A T

S E P P Ä

S I T A A T I T T

MUUSIKKO SIITONEN

P U P U I S A R N

-kylpy K ROIHUTA

TASOITTAMISEEN EERO

LOIKOA

A I T O

-1.

-RATSU

KÄÄNTÖPUOLI

T A U S

PETTERI

O R P O

T U O J A T DEL REY

L A N A L

ERIPURA

SUVUN MIEHIÄ

I T S E

M O R S I A N PYHIÄ LAULAJA GIRS

ENNUSTET- R TAVIA

-SANA

K I R O

S A P A T I T

M E T S Ä

OSA RAAMATTUA

P A L A A

KESKISUOMESSA

I T Ä L A U K A A

O R A V A

HEDELMÄ

L I T U

S U O R I T E T A A N

O P I T

ALKUPERÄINEN

K A R A H K A T

M I S O

EHTOOLLISASTIOITA

IMPORTOIJAT NOOAN POIKA

T A H O KRIISEISSÄ JULISTETTUJA

K A S A

A L A N

T A K A T

G A M M A TOIMIHAARAT

RICKMAN

PUUROUTUMIA

H I V E N E T

L A U D E

T A T T I S

L A K K A

omaa R lomaa

VIRTAA TIROLISTA TONAVAAN RAAMATUSTA ELÄMÄLLE

SUISSA

A T U L A T

LAINOJA

VAINIO

VUOKRALAISET

I T K U S U U

RAKAS

-KEITTO

KUULU KURRE

tiaa

KIITOS! KUIVAA SEUTUA

YLÄNKÖÄ

AFRIKAN VALTIOISTA MONI HIUSAIEMMIN POHJAN VAIVA

-liina

OHUT KANGAS

O J A T

E T A N A

VÄLTELTÄVÄ PUHEENAIHE

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

hoito

JUURET GOSPELISSA

S O U L

K O T O N A

T A B U

O T U S

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

puu oli kartanon ja sen väen pyhä puu, jonka juurelle tuotiin uhrilahjoja. Pyhiä puita on Suomessa muitakin, mutta pääkaupunkiseudulla ei tiettävästi ole säilynyt kuin tämä yksi.

Yliskylän haltiamänty kasvaa parkkipaikan ja rakennustyömaan välissä.

Pyhä puu Laajasalon kauppakeskuksen kupeessa kasvava mänty muistuttaa ajasta, jolloin puilla ajateltiin olevan sielu.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILLE PALONEN

elsingin Laajasalossa, kauppakeskus Saaren kupeessa olevalla pienellä pläntillä, seisoo pyhä puu. Näin uskoivat ainakin seudun asukkaat ennen ja kävivät tuomassa puun juurelle uhrilahjoja. Mänty näyttää kieltämättä erikoiselta, sillä sen runko on ikään kuin haljennut keskeltä. Ympäristö on rujo. Puun vieressä on parkkipaikka ja rakennustyömaa eikä mitään aitaa tai kylttiä kertomassa puun erityislaatuisuudesta.

AINAKIN JOTKUT paikalliset sentään vielä tietävät puun tarinan. Vuonna 2006 puun luona järjestettiin jopa seremonia, jossa puu sai uuden pyhityksen. Helsingin Sanomien mukaan seremonian järjestäjänä oli muun muassa Laajasalo-seura ja tilaisuudessa esiintyi tanssitaiteilija Reijo Kela. Itse pyhityksen toimittivat isä Mitro Repo ja Roihuvuoren seurakunnan silloinen kirkkoherra Matti Malmi vaara. Aikoinaan paikka kuului Yliskylän kartanolle. Yliskylän haltiamännyksi kutsuttu

ENNEN KUIN kristinusko vakiinnutti paikkansa Suomessa, monet uskoivat, että kaikella luonnossa oli sielu, myös puilla, kertoo uskontotieteilijä ja pappi Risto Pulkkinen. Hän on perehtynyt suomalaiseen muinais- ja kansanuskoon ja kirjoittanut kirjan Suomalainen muinaisusko – samaaneista saunatonttuihin. – Kun puuta lähdettiin kaatamaan, oli tapana kopauttaa kirveen hamaralla puun kylkeä, jotta sen sielu ehtii poistua, Pulkkinen kertoo. Viemällä puulle uhrilahja varmistettiin puolestaan hyvän onnen jatkuminen. Vaikka käsitys uhripuista oli laajalle levinnyt, uhrilahjan antajalla ei välttämättä ollut vankkaa näkemystä siitä, kenelle lahja oikeastaan vietiin ja miksi. – Kun tapa oli aloitettu, sitä ei helposti uskallettu lopettaa, ettei siitä seuraisi onnettomuuksia, Pulkkinen sanoo. Yliskylän männylle on viety tiettävästi ainakin uuden sadon viljaa. – Puille vietiin sitä, mikä oli uutta. Keväällä, kun lehmät alkoivat taas lypsää, vietiin ensimmäiset maidot. Syksyllä, kun eläimiä teurastettiin, vietiin lihaa. Uhrilahjoja käytiin viemässä myös silloin, kun elämässä oli vastoinkäymisiä kuten sairautta. ■

Masennustutkimus

Haemme tutkittavia osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan erään tutkimuslääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitä lumelääkkeeseen, kun tutkimuslääkettä annetaan nykyisen masennushoitonne lisäksi. Voitte soveltua tutkimukseen, jos • olette iältänne 18-65 vuotias • Teillä on todettu masennus • ette ole saanut rittävää hoitovastetta nykyisellä masennuslääkkeellänne Tutkimus kestää enintään 13 viikkoa, siinä on 7 tutkimuskäyntiä ja yksi puhelu. Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat maksuttomia. Tutkimuksesta vastaava henkilö Suomessa on ylilääkäri Martti Heikkinen. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 10.9. klo 15-18 soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

Lue jutun pidempi versio osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Ratkaiseeko uskonto Yhdysva Konservatiivisten evankelikaalien tuki Donald Trumpille horjuu tai ainakin siihen on tullut särö. Katolilainen Joe Biden lupaa yhdistää kansakunnan ja päättää ”pimeyden aikakauden”. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT AFP / AP / LEHTIKUVA

”

ykyinen presidentti on kietonut Yhdysvallat jo liian pitkään pimeyteen. Annan teille sanani: jos uskotte presidenttiyden minulle, ammennan meidän parhaista puolistamme, en huonoimmista. Olen valon, en pimeyden liittolainen.” Demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden lupasi linjapuheessaan yhdistää kansan ja tuoda toivoa ja oikeudenmukaisuutta. Hänen mukaansa nyt käydään kamppailua Amerikan sielusta, siitä, millainen Yhdysvallat pohjimmiltaan on. Myös presidentti Donald Trumpin puheissa on kuultu vahvaa retoriikkaa ja uskonnollissävytteisiä termejä. Niillä ja Yhdysvaltain ainutlaatuisuutta korostamalla Trump pyrkii vetoamaan erityisesti omiin ydinkannattajiinsa. TULEVAN VAALITULOKSEN kannalta keskeisiä Donald Trumpin kannattajia ovat valkoihoiset henkilökohtaista uskonratkaisua korostavat yleensä oikeistolaiset konservatiivikristityt. Heistä käytetään Yhdysvalloissa nimitystä evangelicals eli evankelikaalit. Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosentin Markku Ruotsilan mukaan suurin yksittäinen Trumpia äänestäneiden ryhmä koostui viime vaaleissa kristillisen oikeiston kannattajista. Heitä oli noin kolmannes Trumpin äänestäjistä. Nyt evankelikaalien tuki horjuu, ja myös moni Trumpia edellisissä vaaleissa kannattanut konservatiivinen katolilainen saattaa äänestää Joe Bidenia, joka viimeaikaisten mielipidetutkimusten mukaan on nyt suositumpi kuin Trump. Trumpille läheinen Fox News julkaisi kyselytutkimuksen, jonka mu-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Donald Trump ja Mike Pence ovat kaksikko, joka vetoaa valkoihoisiin konservatiivikristittyihin.

kaan 28 prosenttia valkoisista evankelikaaleista aikoo äänestää Bidenia. Jos tämä pitää paikkansa, siirtymä on merkittävä, kenties jopa ratkaiseva. Toisaalta Pew Research Centerin mukaan Trumpin tuki evankelikaalien piirissä on yhä vahvaa. Tähän vaikuttavat hänen konkreettiset toimensa kuten abortin vastustaminen, uskonnollisten järjestöjen aseman tukeminen, korkeimman oikeuden tuomarinimitykset ja tuki Israelille. Israelin ja Arabiemiraattien tuore sopimus diplomaattisuhteista on asia, jota Trump mielellään korostaa kannattajilleen. Trump on väittänyt myös, että Biden on Jumalaa ja aseita vastaan ja että Jumala on kertonut Trumpille, että hän rakentaa Yhdysvalloista kaikkien aikojen suurimman talouden. Trumpin oppi-isä on menestysteologi Norman Vincent Peale. Hän kehitti positiivisen ajattelun teologian. Kirkko ja kaupungin haastattelussa joulukuussa 2017 Markku Ruotsila arvioi, että positiivisen ajat-

telun teologiaan ei kuulu juuri muita perinteisen kristinuskon teemoja kuin se, että usko voimaannuttaa. Se, että usko tuo menestystä maan päällä, sopii hyvin liikemies Trumpin ajatteluun.

”

Kirkossakäynnit ja uskonnollisten äänestäjien kalastelu kuuluvat Yhdysvaltain vaaleihin. TRUMPIN VASTAEHDOKAS Joe Biden on katolilainen. Jos hänet valitaan presidentiksi, hän olisi John F.

Kennedyn jälkeen vasta toinen katolilainen presidentti Yhdysvaltain historiansa. Kennedy sai aikanaan vastaansa saarnaaja Billy Grahamin ja muiden johtavien evankelikaalien epäilyn siitä, että presidentti ottaisi katolilaisena vastaan määräyksiä paavilta. Kennedy kiisti tämän ja kertoi ajavansa maansa asiaa. Vaikka Biden on tavannut sekä nykyisen paavin että kaksi tämän edeltäjää, hän ei kohtaa samanlaisia epäilyjä. Bidenin uskonvakaumusta arvostavat myös monet evankelikaalit. Esimerkiksi Fullerin teologisen seminaarin professori Richard Mouw kertoi evankelikaaliselle Christianity Today -lehdelle, että Bidenin usko vaikuttaa aidolta. Nyt Bidenin kampanjatiimi pyrkii lähestymään erityisesti evankelikaalisia naisia ja nuoria, joita huolettaa ilmastonmuutos ja arveluttaa Trumpin käytös. Biden on syntyisin katolisesta perheestä ja opiskellut katolisessa koulussa. Hän käy itsekseen kirkossa rukoilemassa ja kantaa muka-

altain vaalit? on juutalainen. Koko lapsuutensa ajan Harris kävi sekä hindutemppelissä että läheisessä mustien kirkossa. Nyt hänen kotikirkkonsa on San Franciscon Third Baptist Church. Kampanjassaan Harris on siteerannut Raamattua puhuessaan lähimmäisenrakkauden merkityksestä.

Joe Biden on katolilainen, Kamala Harris kristitty moniuskontoisesta perheestä.

naan rukousnauhaa. Hän on sanonut, ettei yritä käännyttää ketään, mutta hänelle itselleen usko tuo elämään toivoa ja merkitystä. Osa konservatiivisista katolilaisista ja myös jotkut piispat vastustavat Bidenia, koska hän ei vastusta aborttia ja suhtautuu myönteisesti seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin. Katolisen kirkon virallinen opetus ei salli raskauden keskeytystä eikä samaa sukupuolta olevien avioliittoa. Silti enemmistö Yhdysvaltain katolilaisista hyväksyy ne ja on siis samalla kannalla Bidenin kanssa. BIDEN ON SUOSITTU erityisesti tummaihoisten ja latinojen keskuudessa, eikä tätä suosiota ainakaan laske se, että hän valitsi varapresidenttiehdokkaakseen Kamala Harrisin. Jamaikalaissyntyisen isän ja intialaistaustaisen äidin tytär on ensimmäinen rodullistettu nainen Yhdysvaltain varapresidenttiehdokkaana. Harris on syntyisin monikulttuurisesta perheestä. Hänen äitinsä oli hindu ja isänsä kristitty. Harris itse on kristitty, ja hänen miehensä

KAKSI KOLMESTA amerikkalaisesta ei Pew Research Internationalin mukaan pidä Donald Trumpia uskonnollisena. Merkittävän poikkeuksen tekevät valkoiset evankelikaalit, joista kaksi kolmasosaa ajattelee, että hän on ainakin jonkin verran uskonnollinen. Trumpin varapresidenttiehdokkaan Mike Pencen uskoa sen sijaan ei kyseenalaisteta. Pence on syntyisen katolisesta perheestä. Hän harkitsi papiksi ryhtymistä ja oli alun perin demokraatti. Pence kertoo antaneensa elämänsä Jeesukselle kristillisillä musiikkifestivaaleilla ja on sittemmin käynyt vaimonsa kanssa aktiivisesti evankelikaalien megakirkoissa. Markku Ruotsila pitää Penceä evankelikaalien edustajana Valkoisessa talossa: ei ollut sattumaa, että Pence seisoi Trumpin takana, kun tämä ilmoitti Yhdysvaltain tunnustavan Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi. Pence on ilmoittanut olevansa ”kristitty, konservatiivi, republikaani, tässä järjestyksessä”. Pence vastustaa aborttia ja seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. USKONTO JA VALTIO on Yhdysvalloissa periaatteessa erotettu tiukasti toisistaan. Silti juuri Yhdysvalloissa uskonto on mitä suurimmassa määrin osa politiikkaa ja päinvastoin. Kun Joe Biden osallistui samaa sukupuolta olevan parin häihin vuonna 2016, kolme katolista piispaa teki hänelle selväksi, ettei sellainen sovi katolisen kirkon opetukseen. Ja kun Donald Trump käveli Raamattu kädessä Valkoisen talon vieressä olevan kirkon portaille, paikallinen piispa Michael Curry moitti tämän tehneen kirkosta ja Raamatusta poliittisia välineitä. Yksikään ehdokas ei voi jättää uskonnon ja politiikan kytköstä huomiotta, ja kirkossakäynnit ja uskonnollisten äänestäjien kalastelu kuuluvat kaikkiin vaaleihin. Näissä vaaleissa uskonto saattaa jopa ratkaista sen, kenestä tulee seuraava Yhdysvaltain presidentti. ■

OLETKO TÄYTTÄNYT 65 VUOTTA? Vastaa pankkipalvelukyselyymme – vaikuta siihen, että ikäihmisten tarpeet huomioidaan! Selvitämme ikäihmisten kokemuksia ja tarpeita pankkipalveluihin liittyen. Kyselyyn vastaaminen ei vie kauan, vastauksia käsitellään anonyymisti eikä raportissa voi tunnistaa yksittäisiä vastaajia. Voit vastata kyselyyn ✓ VALLIn verkkosivuilla osoitteessa valli.fi, etusivulla on linkki kyselyyn ✓ Voit tilata kyselylomakkeen ja vastauskuoren (postimaksu maksettu) sähköpostilla kati.nikola@valli.fi tai soittamalla Katille puh. 040 717 7737 Kysely on auki syyskuun loppuun saakka. Kyselylomake on saatavana myös ruotsinkielisenä. Kiitos vastaamisesta! Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry Ikäteknologiakeskus Hämeentie 58–60 A 52, 00500 HELSINKI

HAEMME LASTENHOITAJIA PILKE LASTENHOITOON PK-SEUDULLE! TARJOAMME PERHEILLE LASTEN KOTIHOITOA SEKÄ SAIRAAN LAPSEN KOTIHOITOA JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUA.

OLE YHTEYDESSÄ, KERROMME MIELELLÄMME LISÄÄ:

TARJOAMME JOUSTAVIA TYÖAIKOJA SEKÄ TYÖTUNTEJA. TYÖ SOPII ESIM. ELÄKELÄISELLE TAI OPISKELIJALLE LISÄANSIOKSI TAI IHAN KOKOAIKATYÖKSI. HAE NYT!

p. 020 768 9777 asiakaspalvelu@pilkelastenhoito.fi pilkelast en h oit o.fi

Saattaa lyhentää nukahtamisaikaa suurimmalla osalla käyttäjistä* Paina nappia osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/ iltarukousgeneraattori. *tutkimattomat ovat Herran tiet

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Avoin kirje piispa Teemu Laajasalolle KIRKOLLISKOKOUS LIENEE virallisesti kirkon ylin päättävä elin. Näyttää kuitenkin siltä, että onkin useampia luterilaisia kirkkoja (hiippakunnat). Helsingin kirkko on johdollanne päättänyt kävellä kirkolliskokouksen yli ja muuttaa avioliitto-oppia, sillä sitä kirkolliskokouksessa pitämänne puhe ja linjaus merkitsevät. Jos perustelette arkkipiispan tavoin, että oppi pysyy muuttumattomana, mutta sitä voidaan ajan hengessä tai ainakin humaaneista syistä ( Jumala kun ei näitä aina tunnu ymmärtävän) selittää toisinkin tai ainakin toimia toisin, ilman että alkuperäinen menettää merkityksensä, se on hengellistä epärehellisyyttä ja kaksinaismoralismia. Ihmiset ja yhteiskunnat tosin tekevät niin kuin tahtovat, mutta millään kirkolla ei ole sellaista mandaattia. Riippumatta siitä, kuinka syviä tai voimakkaita inhimilliset tunteet ovat, ne eivät muuta Jumalan asetuksia. Eikä Hän tee kompromisseja. Toiveenne, ettei kirkko hajoaisi avioliittokysymykseen, on hurskas mutta vailla totuuspohjaa, koska tämä keskeinen kysymys jakaa jo kirkon, ja linjauksellanne sen vahvistitte. Kirkko ei voi opettaa yhtä ja toista, tai opettaa yhtä ja tehdä toista. Jos kirkko hajoaa siksi, että se pitää kiinni Raamatun selvistä sanoista, opistaan ja tunnustuksestaan, niin opetuksessa kuin toiminnassaankin, se saakin hajota. Pitkään harkittu johtopäätökseni on: En voi enkä halua jatkaa jäsenenä linjauksenne tapaisessa kirkossa. Onneksi Kristus on sama eilen, tänään ja huomenna.

Hannu Ihalainen seurakuntaneuvoston jäsen Mikaelin seurakunta, Helsinki

Muinaisuuden peittäminen jatkuu ARTIKKELI LABYRINTEISTÄ jätti autuaasti mainitsematta niiden pitkän, kristinuskoa edeltävän historian, joka oli voimakkaimmillaan pronssikaudella (K&k 27.8.). Labyrinttiä voidaan pitää yhtenä kaikkien kulttuurien käytetyimmistä symboleista kautta koko historian. Labyrintin rajaaminen kristilliseksi symboliksi on toki samaa mitä kaikelle muinaiselle symboliikalle on kirkon piirissä tehty: jollei sitä ole saatu tuhottua, se on omittu. Kirkon esikristillistä aikaa kohtaan osoittama ylenkatse voisi jo loppua. Olisi varmasti elähdyttävää myös uskon itsensä kannalta perata kristinuskon juonteita ja juuria näkyviin eikä lähes sensuroida niitä.

Kalle Talonen Helsinki

Kirkon ja nuorten aikuisten ongelmat ovat eri maailmasta NUORET AIKUISET ovat sekä yhteiskunnallisen että kirkollisen keskustelun anomalia, poikkeus säännöstä. Yhteiskunnassa meitä millenniaaleja eli vuosina 1980–95 syntyneitä vastuutetaan romahtavasta huoltosuhteesta. Kirkossa ollaan huolestuneita siitä, että nuoret aikuiset eivät ole sitoutuneita kirkkoon ja jättävät lapsensa kastamatta. Millenniaalien sukupolvikokemuksia ovat ilmastonmuutoksen uhka, jatkuva talouden poikkeustila, työelämän murros ja pätkätyöt sekä mielenterveysongelmat. Koronapandemia on vain lisännyt elämän epävarmuutta. Samaan aikaan kirkossa on tapeltu vuosikymmen siitä, kenen kanssa aikuiset ihmiset saavat mennä naimisiin. Rivikristityille rallatellaan kirkon kvartaalin olevan 25 vuotta. Kaiken vatuloinnin seurauksena kirkko näyttää julkisuudessa valtionkirkon raunioille rakennetulta muutosvastarinnan linnakkeelta. Nuorten aikuisten ja kirkon ongelmat ovat kuin kahdesta eri maailmasta, joten onko edes ihme, että instituutioon sitoutuminen ei nuoria aikuisia kiinnosta. Kannattaisi kysyä, miten kirkko saataisiin sitoutumaan millenniaaleihin ja ottamaan heidän maailmantuskansa vakavasti. Kun viimeksi tarkistin, eksistentiaaliset kysymykset ja toivosta viestiminen kuuluivat kirkon ydinosaamiseen.

Noora Mattila millenniaali ja teologian maisteri, Vantaa

Piispa Laajasalo vastaa KIITOS KIRJOITUKSESTANNE. Ymmärrän perustelunne, vaikka en ole niistä samaa mieltä. Kirkon avioliittokäsitys ja seksuaalietiikka ovat muuttuneet moneen kertaan. Katson, että samaa sukupuolta olevien vihkimisen mahdollistaminen on sekä sorretun vähemmistön että kirkon ykseyden kannalta oikein ja välttämätöntä. Kirkkomme on sallinut aiemmin erilaisia tulkintoja ja käytäntöjä mo-

nissa kysymyksissä. Voittaaksemme tehokkaasti ihmisiä Kristukselle ja toteuttaaksemme laupeuden ohjetta, meidän on varottava sisällissotia ja pysyttävä jakavista kysymyksistä huolimatta yhdessä kaikkein tärkeimpien asioiden vuoksi. Toivon, että harkitsisitte yhä kirkossa ja luottamustehtävässänne pysymistä. Kirkon pitää olla myös perinteisellä avioliittokannalla olevien kotipaikka.

Teemu Laajasalo Helsingin hiippakunnan piispa

Valtakunnansyyttäjä tehköön työnsä VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Raija Toiviainen on esittänyt aktiivisesti syytevaatimuksia kansanedustajien puheista. Miksi valtakunnansyyttäjä ei ole halunnut nostaa syytteitä tupakkateollisuutta vastaan eikä määrätä esitutkintaa suoritettavaksi? Tupakkateollisuus on vuosia huijannut ihmisiä kevytsavukkeilla tappavin seurauksin. Oikeustieteen professori Erkki Aurejärvi on esittänyt näytöt, joiden mukaan tupakkakauppiaat ovat Suomessa syyllistyneet törkeään terveyden vaarantamiseen, törkeisiin pahoinpitelyihin ja jopa murhiin. Samaa mieltä on ollut suuri joukko maamme parhaista asiantuntijoista. Mikä ihme estää valtakunnansyyttäjää tekemästä työtään?

Antti Vuorela diplomi-insinööri Tapanila, Helsinki

Sopiva artikkeli ARTIKKELI VUORISAARNASTA oli mielenkiintoinen (K&k 13.8.). Luin sen paikka paikoin moneen kertaan, ja se laittoi pohdiskelemaan, miten yksinkertaisista asioista hyvä elämä koostuu. Emerituspiispa Heikan lausunto vuorisaarnan etiikasta pisti ajattelemaan yhteiskunnan valtarakenteita ja kaikenlaisia epätasa-arvoisuuksia. Maallikon on miellyttävää lukea tutkimukseen perustuvaa tietoa uskontohistoriasta, kun se ei ole liian tieteellistä.

Martta Korhonen

10.9.2020 kirkkojakaupunki.fi

Myös kuollut lapsi kuuluu perheeseen s. 3 Noin 600 lasta käy seura kunnan ilta päiväkerhoa Helsingissä s. 4

HELSINKI Hyvän mielen ruokaa Sara Lamni ja Amun Egeh työskentelevät Malmilla ravintolassa, jossa syömällä voi pelastaa maailman s. 2

Syö hyvin ja pelasta maailma Kirkko avasi kuudennen Waste & Feast -hävikkiruokaravintolansa Malmille. Ravintoloihin palkataan ihmisiä, joiden on vaikea työllistyä. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVAT JOONAS BRANDT

rojektipäällikkö Mare Kinasella on aika hyvä peruste sille, miksi ihmisten kannattaisi syödä Waste & Feast -ravintoloissa. – Sillä tavalla voi pelastaa maailman. Johan nyt. Luterilainen kirkko pyörittää tällä hetkellä kuutta Waste & Feast -ravintolaa tai -kahvilaa ympäri Helsinkiä. Osassa on kumppanina Helsingin kaupunki. RAVINTOLOIDEN TAUSTALLA on kaksi periaatetta. Ensinnäkin ruoka valmistetaan mahdollisimman pitkälti kauppojen lahjoittamista hävikkiraaka-aineista. Toisekseen ravintoloihin palkataan ihmisiä, joiden on vaikea työllistyä. Tiskin takana ja keittiössä työskentelevät muun muassa koevapaudessa olevat vangit, mielenterveyskuntoutujat ja nuoret , joilla ei ole koulutusta. Osa työntekijöistä on tullut Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Työraiteet-hankkeen kautta. – Syömällä meillä saat ravintoa nälkääsi, ehkäiset ruokahävikkiä ja autat heikossa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä saamaan töitä ja löytämään merkitystä elämäänsä, toimintaa koordinoiva Kinanen selittää. – Nämä ovat oikeasti isoja asioita. En tiedä eettisesti kestävämpää tapaa syödä ravintolassa. Tavoitteena on, että kolme neljäsosaa kaikista ravintoloissa käytetyistä raaka-aineista olisi hävikkiruokaa. Kinanen arvioi, että tavoite toteutuu jotakuinkin. – Kaikkia raaka-aineita emme saa hävikkinä, ja jonkin verran joudumme ostamaan. Kaupoista tulee pääasiassa vihanneksia ja juureksia. Noin 20 prosenttia saamistamme lahjoituksista on liha-, maito- tai kalatuotteita. Linssi-kookoskeittoa, itse tehtyä hedelmäsalaattia, lämmintä pesto-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2020

Emma Rossander ojentaa asiakkaalle lämmintä pestoleipää. Koronapandemian vuoksi työtekijät tarjoilevat lounaan tiskin takaa.

Malmin Waste & Feast -ravintola sijaitsee Malmitalon ja Malmin uimahallin välissä, osoitteessa Pekanraitti 16. Lounasta tarjoillaan maanantaista torstaihin kello 11– 13. Kahvio on auki kello 10–15. Katso muiden Waste & Feast -ravintoloiden ja -kahviloiden tiedot netistä osoitteesta www.wastefeast.eu. Dan Manninen työskentelee keittiön puolella.

Sara Lamni (vasemmalla) ja Amun Egeh löysivät Malmin Waste & Feast -ravintolan työpaikkailmoituksen netistä. Koronariski ei pelota kumpaakaan. ”Pidämme hyvää huolta hygieniasta”, Egeh sanoo.

Tiina Wall on työskennellyt 27 vuotta työpajakouluttajana. ”Nuoret opettelevat työtä tekemällä. Täällä pätevät oikeat työelämän säännöt”, hän sanoo.

leipää, vihersalaattia tilpehööreineen, banaani, kokonaisia herneenpalkoja ja kahvi. Hinta on kuusi euroa. Jos rahat ovat tiukilla, hinta on kolme euroa. WASTE & FEAST -ketjun uusin ravintola avattiin elokuun lopulla lähelle Malmin juna-asemaa. Alkujaan avajaisten piti olla helmikuussa, mutta koronapandemia sotki suunnitelmat. Koronan vuoksi ruokailijat eivät edelleenkään pääse itse annostelemaan lounastaan, vaan tiskin takana olevat työntekijät täyttävät lautaset ja kulhot asiakkaan toiveiden mukaan. Kun ruokailijat lähtevät, työntekijät desinfioivat ruokapöydät.

”

Pidämme yllä eettisiä arvoja ja kannustamme ihmisiä elämään niiden mukaan. PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ MARE KINANEN

Helsingin seurakuntayhtymä ja Helsingin kaupunki pyörittävät Malmin ravintolaa kimpassa. Ravintolassa on työkokeilussa joukko nuoria aikuisia, jotka Stadin ammattiopiston ja kirkon väki ovat rekrytoineet työvoimatoimiston kautta. Työkokeilu voi kestää puoli vuotta, ja sen aikana työntekijä saa työmarkkinatukea. – Tällainen toiminta tarjoaa ponnahduslaudan työelämään etenkin sellaisille nuorille, joille opiskelu ei maistu. Nuoret opettelevat työtä tekemällä. Täällä pätevät oikeat työelämän säännöt, kertoo kaupungin palkkalistalla oleva työpajakouluttaja Tiina Wall. Voiko Waste & Feast -ravintoloissa syömällä tosiaan pelastaa maailman? Mare Kinanen myöntää, että muutama hävikkiruokaa tarjoava helsinkiläisravintola on pisara valtameressä. – Mutta tässä on kyse myös siitä, että pidämme yllä eettisiä arvoja ja kannustamme ihmisiä elämään niiden mukaan, Kinanen sanoo. – Me kaikki voimme vaikuttaa siihen, että hävikkiä tulee vähemmän. ■

Apua & tukea

Aina Aarnin vanhemmat Johanna ja Janne ovat esikoisensa kuoltua löytäneet paikkoja, joissa suru ja muistelu sallitaan.

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVA ESKO JÄMSÄ

os Aarni olisi elossa, hän olisi täyttänyt elokuun lopussa neljä vuotta. Tänäkin vuonna hänen vanhempansa ja kaksivuotias pikkusiskonsa veivät syntymäpäiväkukat haudalle. Aarni kuoli toukokuussa 2017 kahdeksan kuukauden ikäisenä. – Sairaalaan lähdettiin flunssan takia, Janne-isä kertoo. Löytyi kuitenkin harvinainen geneettinen immuunipuutossairaus, jonka vuoksi Aarni joutui pian tehoosastolle. Puolitoista kuukautta myöhemmin Jannesta ja Johannasta tuli lapsikuolemaperhe. – Me olimme yhä vanhemmat, mutta meillä ei ollut elävää lasta. Kaikki tuki läheisiltä ja ammattilaisilta oli siinä tilanteessa tarpeen. SUKULAISET JA YSTÄVÄT kiiruhtivatkin apuun. He laittoivat ruokaa ja kuuntelivat. – Meillä on ihana lähipiiri. He uskalsivat tulla surukotiin, vaikkei se varmaankaan ollut helppoa, Johanna sanoo. Aarnin sairauden aikana vanhempia olivat kannatelleet Lastenklinikan sairaalapastori ja psykologi. – Kävimme heidän luonaan yhdessä, mikä auttoi meitä pysymään kartalla toistemmekin tunteista.

Niille ei välttämättä iltaisin sairaalasta palatessa ollut jaksamista, Janne muistaa. Sairaalapastori oli läsnä myös Aarnin kuolinpäivänä ja siunasi tämän hautaan. Puolitoista vuotta myöhemmin sama pappi kastoi Aarnin pikkusiskon. – Hänestä tuli läheinen, koska hän oli läsnä elämämme rankimmalla hetkellä, Johanna sanoo. SURUN KESKELLÄ Johannalle ja Jannelle oli tärkeää tajuta, että he eivät ole ainoita ihmisiä maailmassa, joiden lapsi on kuollut. – Vertaistukiverkostoista löysimme itsellemme nimen: olemme lapsikuolemaperhe. Tämä identiteetti ei muutu, vaikka perheeseen syntyy lisää lapsia, Johanna sanoo. Oma viiteryhmä on tärkeä, koska sen kanssa Aarnista voi huoletta puhua. – Jos missä vain normaalissa kahvipöytäkeskustelussa käy ilmi, että lapseni on kuollut, tunnelma muuttuu helposti tosi raskaaksi, Janne toteaa. – Se, että vanhempi haluaa puhua lapsestaan, ei kuitenkaan muutu kuoleman mukana. Olen yhä Aarnin äiti, Johanna huomauttaa. Perhe on käynyt jo useampana vuonna Lapsensa menettäneiden messussa. Se on yksi niistä paikoista, joissa kenestäkään perheenjäsenestä puhumista ei tarvitse vältellä. – Siellä on tilaa surulle, joka aina on olemassa, vaikka arki vie helposti mennessään. Messussa saa muistella Aarnia rauhassa, Janne sanoo. ■ Lapsensa menettäneiden messu Helsingin tuomio kirkon kryptassa (Kirkkokatu 18) 23.9.2020 kello 18.

Johannan ja Jannen perhe käy usein Aarnin haudalla. Se on tärkeä muistelupaikka.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2020

Iltapäivätoiminnan järjestäminen vaihtelee pääkaupunkiseudulla Yhteensä lähes 900 lasta käy seurakuntien iltapäiväkerhoissa Helsingissä ja Vantaalla. Espoossa ei aivan vastaavaa toimintaa ole.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT ESKO JÄMSÄ

ienten koululaisten iltapäivätoiminta on lakisääteinen palvelu, ja kaupunki ostaa sitä seurakunnilta, järjestöiltä ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Haku iltapäiväkerhoihin tapahtuu kaupungin kautta, ja kaupunki myös jakaa kerhopaikat. Kirkon jäsenyydellä ei ole merkitystä. Kerhomaksu on 100–130 euroa kuussa. Helsingin seurakuntayhtymän ryhmissä on tänä syksynä noin 600 lasta. Viime lukuvuonna kerhoissa oli 738 paikkaa. Vähennys johtuu siitä, että viisi ip-kerhoa on lopetettu. – Kaikkiaan perusopetuksen iltapäivätoiminnan piirissä on Helsingissä yli 8 000 lasta. He ovat eka- ja tokaluokkalaisia sekä erityisen tuen oppilaita muiltakin luokka-asteilta. Järjestöt, yhdistykset, urheiluseurat ja muut yksityiset palveluntuottajat tuottavat suurimman osan palvelusta, kertoo pedagoginen asiantuntija Sami Eriksson Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta. Vantaalla toimii 57 iltapäiväkerhoa, joissa käy noin 2 400 lasta.

Suurimmat palveluntuottajat ovat seurakunnat ja Nano Lasten ja nuorten kerhotoiminta Oy, joilla molemmilla on 284 kerhopaikkaa. Nanolla on ip-kerhoja sekä Vantaan että Helsingin kouluissa. Seuraavaksi suurimmat ovat Pilke Päiväkodit Oy ja Vantaan Lastenliitto.

” JOKAINEN

SEURAKUNTA PÄÄTTÄÄ ILTAPÄIVÄTOIMINNASTA ITSE. PAULI SYRJÖ

Espoon kuusi seurakuntaa eivät järjestä lainkaan iltapäiväkerhoja. Resurssit suunnattiin toisin 2010-luvulla, koska palveluntuottajia oli tarjolla riittävästi. Muutamassa seurakunnassa on parkki tai läksykerho, useimmiten kerran viikossa. KOULULAISTEN iltapäivätoiminta tuli perusopetuslakiin vuonna 2004.

TIMO LAHTINEN

Sähköauton latauksesta kilahtaa rahaa Yhteisvastuukeräykseen.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2020

Helsingin kaupungissa toiminnassa oli vuonna 2006 mukana 3 400 lasta, nyt yli kaksi kertaa enemmän. Leikkipuistojen ip-toiminta ei ole mukana luvussa. Helsingissä melkein kaikki seurakunnat ovat aikanaan järjestäneet iltapäiväkerhoja. Nyt iltapäivätoimintaa järjestää 13 seurakuntaa 20:stä. Ip-toiminnan asiakaskyselyissä vanhemmat ovat olleet hyvin tyytyväisiä seurakunnan kerhoihin. Miksi sitten kerhoja on lakkautettu? – Jokainen seurakunta päättää iltapäivätoiminnasta itse. Kerhojen lopettamiseen on erilaisia syitä, esimerkiksi avainhenkilön eläkkeelle siirtyminen. Paavalin seurakunta joutui luopumaan yhdestä sopivasta tilasta, ja kun Kallion ala-aste meni remonttiin, seurakunta lopetti siellä toimivan kerhon, kertoo seurakuntayhtymän nuorisotyön sihteeri Pauli Syrjö. Roihuvuoren seurakunta lopetti Laajasalon ja Tammisalon kirkkojen ip-kerhot strategisista syistä. Miksi päätitte näin, kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen? – Laajasalo on kasvualuetta. Siellä on toista tuhatta alakoululaista. Ei vaikuttanut enää tarkoituksenmukaiselta, että seurakunta sitoo kaksi lapsityöntekijää ja kerhotilat palvelemaan vain 25:tä lasta koko lukuvuodeksi viitenä päivänä viikossa. – Kerhossa on tehty hyvää työtä,

Latauksella rahaa hyvään Malmin seurakunnan parkkipaikalle asennettu sähköauton latausasema on ensimmäinen, joka sijoittuu kirkon kylkeen. Jokaisesta latauksesta saa lahjoituksen Yhteisvastuukeräys. – Toteutimme yhteistyössä Malmin seurakunnan kanssa kirkon parkkipaikalle julkisen latausaseman, jossa on kaksi latauspistettä. Lahjoitamme pilottikokeiluna näiden pisteiden jokaisesta latauksesta 0,5 senttiä kilowattitunnilta Yhteisvastuuke-

ja kaupunki osti palvelun. Mutta seurakunnan pitäisi palvella kaikkia jäseniään. Mietimme, voisimmeko näillä resursseilla järjestää useita eri kerhoja isommalle joukolle lapsia? Nyt seurakunta on perustanut useita uusia harrastekerhoja alakoululaisille, ja linjaus tuntuu toimivalta. Kaupungin palveluntuottajana toimiminen toi seurakunnalle uusia velvoitteita. Lakisääteisen ip-toiminnan on oltava uskonnollisesti sitoutumatonta. Joskus syntyi erikoisia rajanvetotilanteita. Kun ekaluokkalaisten askartelemia avaimenperiä myytiin seurakunnan myyjäisissä botswanalaisen lastentarhan hyväksi, eräs vanhempi närkästyi siitä, että lapset on pantu tekemään töitä kirkon hankkeiden hyväksi. Seurakunnassa taas tätä ei koettu uskontokasvatukseksi. VANTAALLA SEURAKUNNAN iltapäiväkerhoja on yhteensä 16. Esimerkiksi Vantaankosken seurakunnassa

räykseen, kertoo asiakkuuspäällikkö Jori Malmi Helen Oy:stä. – Aina kun lataat, lahjoitat samalla Yhteisvastuukeräykselle. Ympäristö kiittää, ihmiset saavat apua ja hyvä kiertää. Haluamme seurakuntana olla edelläkävijöitä ja toivomme, että muutkin seurakunnat harkitsevat asiaa, Malmin seurakunnan kirkkoherra Heikki Arikka kertoo. Lataus maksaa 25 senttiä kilowattitunnilta. Siitä menee 0,5 senttiä Yhteisvastuukeräykseen. Kolmen tunnin latauksen jälkeen Helen veloittaa lisäksi euron tunnilta. Sadan kilowattitun-

nin tankkaus merkitsee 50 sentin lahjoitusta.

Parkkimaksut haittaavat Hietaniemessä Helsingin kaupungin päätös muuttaa Hietaniemen hautausmaan kupeen parkkipaikat maksullisiksi aiheuttaa harmia hautausmaalla ja siunauskappelissa vieraileville. Saattoväki pystyi aiemmin jättämään autonsa kiekkopaikoille Hietaniemenkadulle kappelin viereen, mutta maaliskuun puolivälissä paikat muut-

Isla, Annabella ja Nathalie viihtyvät sisäleikeissäkin koulun jälkeen. Kerhon tutut aikuiset ovat lastenohjaajat Jenny Nikkanen (vas.) ja Satu Karonen.

Ulkoilu kuuluu ip-kerhoon. Jimi, Veerti ja Iines leikkivät Kivistön kirkon pihalla Vantaalla.

tuivat maksullisiksi. – Parkkipaikkaongelmasta on tullut palautetta sekä meille että kaupungille. Olemme toivoneet kiekkopysäköintiä kahdeksi tunniksi. Se riittäisi hautajaisvieraille, kertoo Hietaniemen hautausmaan ylipuutarhuri Marja Varjoniemi. Hietaniemen hautausmaalla on vielä kolme maksutonta parkkipaikkaa, kaksi Mechelininkadulla ja kolmas Kaartin hautausmaalla Lapinlahdentien puolella. – Jos liikkuminen on vaikeaa, voimme ohjata Uudelle kappelil-

le saapuvia omaisia ajamaan autolla pääkäytävää pitkin, Varjoniemi sanoo. Eteläisen alueen tiimipäällikkö Inga Valjakka Helsingin kaupungin liikenne- ja katusuunnittelupalvelusta arvioi, että kaupunki ei enää kumoa päätöstään. Parkkipaikkaongelmasta on tehty valtuustoaloite Helsingin seurakuntien yhteiselle kirkkovaltuustolle. Aloitteen tekijä, kirkkovaltuutettu Ville Jalovaara toivoo seurakuntayhtymän vielä yrittävän neuvotella kaupungin kanssa asiasta.

Sivuista saavutettavat Pääkaupunkiseudun seurakunnissa on tehty töitä, jotta niiden verkkosivut täyttäisivät EU:n saavutettavuusdirektiivin vaatimukset. Direktiivi ja siihen liittyvä laki vaativat viranomaisia huolehtimaan siitä, että niiden digitaaliset palvelut ovat saavutettavia 23.9. mennessä. Saavutettavuusdirektiivin tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta. Seurakuntien verkkosivut täyttävät vaatimukset tekniikaltaan, mutta myös niin tekstisisäl-

toimii neljä kerhoa. Miten seurakunta näkee ip-toiminnan merkityksen? Se ei ole perinteistä kristillistä lasten toimintaa. – Näen tämän palvelutehtävänä. Lapsi saa turvallisen iltapäivän, ja näin mahdollistuu aikuisten työssäkäynti ja opiskelu, sanoo Vantaankosken seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaaja Johanna Jansik. – Ip-toiminta on arjen kristillisyyttä. Keskeiset teemat ovat samoja kuin koulussakin: miten toisten kanssa ollaan, miten ollaan kiusaamatta, miten pyydetään ja annetaan anteeksi. Jansik on huomannut, että jotkut vanhemmat haluavat lapsensa nimenomaan kirkon kerhoon, toisten mielestä järjestäjällä ei ole niin väliä, ja toisinaan joku kieltäytyy ip-paikasta kirkon kerhossa. Seurakunnan valtti on se, että kerhoryhmät ovat pienempiä ja työntekijät ovat kokoaikaisia. Aamupäivisin lastenohjaajat työskentelevät esimerkiksi perhe- ja päiväkerhoissa. Vaikka läheskään kaikki pääkaupunkiseudun seurakunnat eivät enää järjestä ip-toimintaa kaupungin palveluntuottajana, kaikki järjestävät alakoululaisille monenlaisia harrastekerhoja. ■

lön kuin esimerkiksi otsikoiden pitää olla mahdollisimman selkeitä ja havaittavia. Lisäksi kuvissa pitää olla tekstikuvailu, joka näkyy, kun hiiren asettaa kuvan päälle. Tätä tekstiä osaavat lukea näkövammaisten lukuohjelmat. Pysyvästi käyttöön jääville verkkosivuille ja sosiaalisen median kanaville tuleviin videoihin pitää jatkossa tehdä tekstitys. Myös suoratoistettuihin videoihin pitää lisätä tekstitys, jos ne pidetään esillä kauemmin kuin kaksi viikkoa. Niihin videoihin, jotka on julkaistu ennen di-

rektiivin voimaantuloa, ei tekstitystä tarvitse lisätä. Koska jumalanpalvelusten suoratoistoja ei yleensä tekstitetä, niitä pidetään esillä vain rajoitettu aika.

Heikki Arikka ehdolla piispaksi Malmin kirkkoherra Heikki Arikka on virallisesti asettunut ehdolle Turun arkkihiippakunnan piispanvaaliin. Tällä hetkellä ehdokkaita on neljä. Ehdokasasettelu päättyy 7.9. Nykyinen piispa Kaarlo Kalliala siirtyy eläkkeelle tammikuussa. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 11.–24.9.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7 Avoinna ma–pe klo 9–17, la klo 11–17, su klo 9–17

JUMALANPALVELUKSET Messu su 13.9. klo 10. MuromaNikunen, Silin, Autio. Messu 20.9. klo 10. Paananen, Kolari, Mönttinen. Myös verkkolähetyksenä Haagan srk:n facebooksivulla. Päivärukous to klo 12. Laudes ke klo 7.30–8. Silin. Kontemplatiivinen rukous ja kristillinen meditaatio ke 23.9. klo 19.

nen@evl.fi. Perhekerhot to klo 10 kirkolla, pe klo 10 Lämpiössä, Näyttelijäntie 14, ma klo 17.30 iltaperhekerho Tönöllä. Välipalakurssi 1–3 lk ma 21.9.–2.11. klo 17.30–19. Tied. tiia.hamalainen@evl.fi. Junnutönö alakouluikäisille ti ja pe klo 13–16. Tönöilta nuorille ti ja pe klo 18–21/22. Lähde-kuoro ma klo 19.30. Psalmilaulajat to klo 18. Esirukouspiiri ke klo 10.

Kannelmäen seurakunta Virasto: p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6, Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa:

FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet, IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Iltaehtoollinen kirkossa 16.9. alkaen keskiviikkoisin klo 19.

TAPAHTUMIA Aikuisten piirien ja lasten kerhojen aloitus siirtyy. Viikkotoimintaa aloitellaan, kun koronatilanne ja voimassa olevat ohjeistukset sallivat turvallisen kokoontumisen. Ajantasaiset tiedot tulevat nettisivuillemme. Sinfoni-harmonikkakonsertti to 17.9. klo 18 kirkossa. Musiikkiopisto Juvenalian Kalle Välimaan harmonikkaopiskelijat esiintyvät. Sinfoniamusiikkia menneiltä vuosisadoilta ja uutta musiikkia. Vapaa pääsy. Helsingin kaupunginorkesterin kamarimusiikkikonsertti ma 21.9. klo 19 kirkossa. Pekka Kauppinen, viulu, Eva Ballasz, viulu, Lotta

Poijärvi, alttoviulu, Lauri Kankkunen, sello, Adrian Rigopoulos, kontrabasso, Osmo Linkola, klarinetti, Mikko-Pekka Svala, fagotti, ja Ville Hiilivirta, käyrätorvi. Ohjelmassa on Franz Schubertin Oktetto F-duuri D.803 (1824). Teos on romantiikan ajan kamarimusiikkia kauneimmillaan. Hyväntuulisena helmeilevä laajamittainen teos on kirjoitettu jousikvartetille, kontrabassolle, klarinetille, fagotille ja käyrätorvelle. Vapaa pääsy. Ajanvaraus diakoneille puhelimitse ja sähköpostitse. Kasvomaskeja vähävaraisille Jennystä, Beckerintie 9, ma klo 14–15 ja pe klo 15.30–16.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja

seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6 Olemme myös Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa!

JUMALANPALVELUKSET Messut sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Su 13.9. konfirmaatiomessu (Tieva) klo 11. Pitkänen, Valtonen. Su 20.9. luomakunnan sunnuntai ja vapaaehtoisten siunaaminen klo 11. Hartikainen, Hassinen, Valtonen. Verkoston messut su klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Mukaan pääsee 100 ensimmäistä ilmoittautunutta. Ilmoittautuminen ja messu verkossa www.verkosto.net.

TAPAHTUMIA Hiljaisuuden kutsu, elävää musiikkia ja mietiskelytekstejä Munkkivuoren kirkossa ke 16.9. klo 19–20. Voit ottaa mukaan joogamaton tai tyynyn. Frilander, Valtonen. Munkkivuoren kirkko auki ti ja to klo 10.30–13.30. Ensilapsikerho ensimmäistä kertaa vanhemmaksi tulleille tai

Kirkkoherran iltatee ma 21.9. klo 18–19 Pohjois-Haagan Lämpiössä, Näyttelijäntie 14. Käsityökerho ma 14.9. klo 18. Tietokonekerho ti 15.9. klo 12.30. Aikuisten pelikerho la 19.9. klo 12. Iltamusiikkia to 10.9. klo 19 Maria ja Matti Turunen sekä Olli Tuovinen ja Ari Hosio, laulu, sekä Armaan Mador, piano. Ooppera-aarioita ja kohtauksia Mozartin Don Giovannista. Vapaa pääsy. Kirkkomusiikkiviikon konsertti to 17.9. klo 19. Barbora Xu, kiinalainen guzheng. Vapaa pääsy. Raamattuluentosarja – Näkökulmia Vanhaan testamenttiin alkaa su 13.9. klo 18. Onko Vanha testamentti vanhentunut?, rehtori Jukka Palola. Teematorstai klo 13. Lounas (6 e) klo 12 alkaen. 10.9. Näyttelijän työstä, Marja Packalén. 17.9. Kotimaa-lehden historia, Mari Teinilä. 24.9. ”Seitsemän veljeksen rippikoulu”, TM ja VTT Riitta Kuparinen. Hyvän mielen keidas to klo 15–16.30. Hävikkiruoka-ateria 2 e. Hartaus, seuraa ja leivän jakoa. Diakoniatyöntekijä tavattavissa. Rajoitettu ruokailijoiden määrä. Diakonian ajanvarauspäivystys ma ja to klo 10–12, p. 050 476 7710. Naisten kasvuryhmä 16.9. alkaen. Hinta 50 e. Tied. ja ilm. sipilaheli@ gmail.com. Meille tulee vauva, avoin vertaisryhmä ensi kertaa vanhemmiksi tuleville ma 21.9. klo 17.30 Lämpiössä. Vapaaehtoisille koulutusta la 24.10. klo 10–14. Tied. pyry.paana-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2020

SIRPA PÄIVINEN

TAPAHTUMIA

Menokasvo

Kahvia, englantia ja uusia ystäviä Mitä Pihlajamäen kirkon Friendship Caféssa tapahtuu, kansainvälisen työn sihteeri Minna-Sisko Mäkinen Malmin seurakunnasta? – Ajatus on tavoittaa maahanmuuttajia, jotka haluavat tutustua toisiinsa tai suomalaisiin ja saada ystäviä. Se on vapaamuotoinen oleskelupaikka, jossa ei ole erityistä ohjelmaa. Puhumme englantia ja suomea. Meillä on kahvia, teetä ja pientä purtavaa. Lopuksi lauletaan kristillinen iltalaulu.

Ystävyyskahvila on auki torstai-iltaisin Pihlajamäen kirkon takkahuoneessa, kertoo Minna-Sisko Mäkinen.

Ehditte kokoontua kolmesti ennen koronarajoituksia. Kaipasivatko kävijät kahvilaan enemmän ohjelmaa? – Ei, he tykkäsivät tästä. Takkahuoneessa kuului iloinen puheensorina. Minun ei tarvitse tutustuttaa ihmisiä toisiinsa, vaan seurakunta mahdollistaa sen antamalla tilan käyttöön. – Ulkomaalaistaustaiset ihmiset tulevat usein yhteisöllisistä kulttuureista. Heille yhdessä kahvittelu tai syöminen on ystävyyden ja yhteyden merkki.

Malmin alueella asuu paljon muualta tulleita. Millaista kansainvälistä toimintaa tässä suuressa seurakunnassa on? – Monella alueella 15–20 prosenttia asukkaista on muualta tulleita. He ovat muuttaneet Suomeen työn, avioliiton, opiskelun tai turvapaikan vuoksi. – Meillä on kerran kuussa kaksikielinen messu (suomi-englanti) Viikissä, jossa asuu paljon opiskelijoita. Olem-

me järjestäneet suomen kielen ryhmiä, kansainvälisiä nyyttäreitä ja perheiden kesäretkiä ja -leirejä. Raamattupiirimme Bible Group on korona-aikana toiminut etänä. EIRA SERKKOLA Friendship Café torstaisin klo 18–20 Pihlajamäen kirkolla, Liusketie 1. Seuraava kaksikielinen messu Viikin kirkossa su 20.9. klo 10.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 11.–24.9.

esikoista odottaville Munkkiniemen kirkolla maanantaisin klo 15–16.30. Avoin päiväkerho kaikenikäisille aikuisen seurassa Munkkiniemen kirkolla maanantaisin klo 9.30– 11.30 ja torstaisin klo 15–16.30. LuontoPäiväkerho yli 2-vuotiaille Munkkiniemen kirkolla ti, ke, to klo 9–12. Ennakkoilmoittautuminen, kysy vapaita paikkoja rauna.mannermaa@evl.fi. Juttuhetki vanhemmille perheelämän kirjosta Leenan kanssa Munkkiniemen kirkolla torstaisin 3.9.–19.11. klo 9–12. Myös muita aikoja voi kysellä. Varaa aika leena. eronen@evl.fi. Huomaa myös: Ympäristöaiheinen hartaussarja 13.–20.9. verkkosivuilla ja somessa. Musiikkimessu Munkkiniemen kirkosta su 20.9. klo 10 Yle Radio Ykkönen. Seurakuntapastori Tuomas Meurman, muusikot Tero Pajunen, Sirkku Rintamäki, Senni Valtonen.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: ti ja pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4. Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14 Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Konfirmaatiomessu su 13.9. klo 10. Maika Vuori, Petri Tikka, Tuula Nurminen, Vili Itäpelto ja bändi. Pihapyhäkoulu sunnuntaisin 13.–27.9. klo 10 kirkon leikkipihalla. Messu ja diakonien työhön siunaaminen su 20.9. klo 10. Maika Vuori ja Kylli Ahola. Diakonit Pia Saarela ja Olga Nurminen siunataan työhön.

TAPAHTUMIA Diakonit tavattavissa torstaisin klo 14–16 Kauppakeskus Ristikon asukastilassa. Päivärukous ja leivänjako tiistaisin klo 12 kirkolla. Nuorten ilta tiistaisin klo 18–20 kirkolla. Rukouspiiri keskiviikkoisin klo 13 kirkolla, klo 19 Riukutie 3:n kerhohuoneella. Kirkon olkkari – kaikenikäisten avoin olohuone keskiviikkoisin alk. 17.9. klo 15–18.30 kirkolla ja yläpihalla. Välipalaa, leluja ja pelejä, askartelupiste, mahdollisuus ompelukoneen käyttöön, klo 16 lastenlauluhetki, klo 17 päivällinen, jonka hinta 2 e aikuisilta. Vaihtuvaa pop up -ohjelmaa.

Avoin perhekerho alle kouluikäisille vanhempineen tai hoitajineen maanantaisin klo 9.30–11.30 kirkolla. Lisäksi Kauppakeskus Ristikossa tiistaisin klo 14–16 ja perjantaisin klo 10–12. Hartaus- ja laululeikkihetki, askartelua ja vaihtuvaa ohjelmaa toiveiden pohjalta. Maksutonta lakineuvontaa ke 23.9. klo 16–17.30 kirkolla. Lakimies Matti Siitonen antaa yleisluonteisia neuvoja lakiasioiden hoitamisessa. Vastaanotto saapumisjärjestyksessä.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa somessa: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo.

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, lähetetään suorana YouTubessa ja seurakunnan Facebookissa, klo 10 Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, Tuomasmessu klo 18 Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 aamumessu Vanhassa kirkossa, klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Musiikkitoiminta Tuomiokirkkoseurakunnassa. Covid-19-tautitilanteen vuoksi joudumme siirtämään Wannabe Singers -laulukoulukuoron periodin vuodelle 2021. Tuomiokirkkoseurakunnan kuorotoiminta jatkuu tiukennetuin ohjeistuksin.

Mitä tehdä ikä syrjinnälle työelämässä? Moni yli viisikymppinen on saanut karvaasti huomata, että työnhaku tyssää ikään. Miksei yhdenvertaisuus toteudu suomalaisessa työelämässä? Mitä tehdään ikäsyrjinnälle? Malmin Varustamossa, Pekanraitti 16, puidaan ajankohtaista ja kipeääkin aihetta monelta kantilta maanantaina 21.9. kello 15–18. Paneelikeskustelu on klo 16–17. Tilaisuus striimataan. Valtakunnanpolitiikan veteraani ja pastori Timo Laaninen on itsekin vaihtanut uraa seniori-ikäisenä. Hän luotsaa paneelikeskustelua, jossa vieraina ovat kaupunginvaltuutettu (sd.) Ville Jalovaara, Malmintorin ja Tikkurilan Prisman johtaja Jari Kättö ja SAK:n työllisyys- ja koulutusasioiden päällikkö Mikko Heinikoski sekä kokemusasiantuntijat Jaana Saikkonen ViisNollaTuki ry:stä ja Markku Kontio. Tapahtumaan paikan päällä voi osallistua rajallinen määrä. Varmista paikkasi ilmoittautumalla veera.wallenius@evl. fi viimeistään 20.9.

Yhteisöruokailuun haetaan vapaaehtoisia. Jätkäsaaressa Hyvän toivon kappelissa järjestetään maanantaisin klo 17 Yhteisöruokailu. Nyt etsimme innostuneita tekijöitä ja osaavia käsiä avuksi ruokailun järjestämiseen. Vapaaehtoiset auttavat erilaisissa tehtävissä, kuten tulijoiden vastaanottamisessa ja ruokailun valmistamisessa. Jos tämä kuulostaa sinun jutultasi, kysy lisätietoja ja ilmoittaudu mukaan – odotamme sinua. Eija Hoikkala, eija.hoikkala@evl.fi, p. 050 434 9779. Luottamuksen messu pe 11.9. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Helsinki Pride -viikon hartaus la 12.9. klo 10.30 Tuomiokirkossa. Mukana ovat mm. emerituspiispa Irja Askola ja saksofonisti Ukko Heinonen. Lopuksi kahvia ja pullaa Kryptassa. Hartaus myös lähetetään verkossa. Lisät. tapahtumaviikolla. Seniorifoorumi keskiviikkoisin klo 13 Mikael Agricolan kirkossa. Aiheena ke 16.9. Apua univaikeuksiin, psykologi Soili Kajaste, ja ke 23.9. Näkö menee – mitä jää?, psykoterapeutti Tarja Huttunen. Muistimessu su 20.9. klo 10 Tuomiokirkossa. Musiikillinen rukoushetki su 20.9. klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Mukana Jukka ja Tove Leppilampi. Lapsensa menettäneiden messu ke 23.9. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Liturgina Monica HeikelNyberg ja Maikki Viljanen-Pihkala, saarnaa Eva-Riitta Siitonen. Ehtoollisavustajien koulutusilta ke 23.9. klo 17–19.30 Hyvän toivon kappelissa. Tarjoilua, ehtoollishetki, alustus, keskustelua pienryhmissä ja yhdessä ja ehtoollisvuorojen varaaminen. Koronan takia tilaisuuksissa noudatetaan turvavälejä ja tilakohtaisia osallistujamäärärajoi-

tuksia, jotka löytyvät helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. Kirkkoherranvirasto palvelee toistaiseksi puhelimitse ja sähköpostitse, yhteyst. yllä. Pappi on tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. 14.9. alkaen ti klo 12.15–13 päivärukouksen jälkeen, ke klo 16–18, to klo 12.30– 13 viikkomessun jälkeen. Mahdollisuus keskusteluun tai huolien jakamiseen joka päivä p. 09 2340 6102 klo 9–21. Puhelimeen vastaavat seurakunnan työntekijät. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Diakoniaruokailu Mikael Agricolan kirkon kryptassa ti 22.9.–8.12. klo 12. Aterian hinta 1 e. Yhteisöruokailu ma klo 17–18.30 Hyvän toivon kappelissa. Kasviskeittoateria 1 e aikuiset, alaikäiset maksutta. Tarjolla hävikkileipää. Koronan takia osallistujamäärä rajattu ja toimintaa erikoisjärjestelyin. Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annankatu 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/ puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo

9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, Diakonian ajanvaraus ma, ti klo 9–10 ja to klo 12–13 p. 09-2340 3618 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 12 päivärukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17. Iltamessu maanantaisin klo 18. 14.9. Mattsson, 21.9. Partti. Iltamessu tiistaisin klo 18. 15.9. Lindfors, 22.9. Hurmerinta. Hiljaisen rukouslaulun messu keskiviikkoisin klo 18. 16.9. Kotakorpi ja Vuori, 23.9. Kelttimessu, Kotakorpi ja Korhonen. Kivimessu torstaisin klo 18. 10.9. Mattsson, kanttori Niskala, 17.9. Mattsson, kanttori Niskala, 24.9. Enckell, kanttori Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 18.9. Hynninen. Sateenkaarimessu perjantaina 11.9. klo 18. Enckell, Sami Suhonen, Tarja Pyykkö, Sateenkaarimessukuoro Ääniset. Tuomasmessun ehtookellot lauantaina 19.9. klo 17. Messu sunnuntaisin klo 10. 13.9. Lindfors, kanttori Oksanen, 20.9. Kotakorpi, urkuri Pyylampi. Alppilassa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 13.9. Viljamaa, kanttori Oksanen, 20.9. Viljamaa. Kiinankielinen jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 13. Vironkielinen jumalanpalvelus kuukauden kolmas sunnuntai klo 11.

TAPAHTUMIA Kirkko ja Kaupunki-lehdessä nro 14 on tieto urkukonsertista 10.9. Kallion kirkossa, joka kuitenkin on jouduttu perumaan matkustusrajoitusten vuoksi. Pahoittelemme asiaa. Musikaalikonsertti Farewell 13.9. klo 18 Kallion kirkon kappelisalissa. Elias Husgafvel, piano ja laulu. Vapaa pääsy. Pekka Toivonen Piano Week -avajaiskonsertti ma 14.9. klo 19 Kallion kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Pekka Toivonen Piano Week -konsertti to 17.9. klo 19 Alppilan kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Erään muusikon muotokuva su 20.9. klo 17 Kallion kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu. Lasten perjantai Alppilan kirkolla klo 10–12. Toimintaa eri teemoilla alle kouluikäisille lapsille yhdessä aikuisen kanssa Alppilan kirkon sisäpihalla ja kirkon ympäristössä. Hiljaisen rukouslaulun jatkokurssi 15.9., 22.9., 29.9. ja 6.10. Enkelten gregoriaaniset klo 17.30–20 Diakonissalaitoksen kirkossa. Ohj. Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52 e. Ilmoittaudu kurssille kallio.srk@ KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 11.–24.9.

evl.fi. Päivä Pokemonia la 19.9. klo 10–16 Uutelassa Vuosaaressa. Koko päivä Pokemonien metsästystä. Koko perhe voi tulla mukaan. Omat eväät, bussikortti (A–B) ja sään mukaiset varusteet. Kokoontuminen Ympyrätalon katoksessa olevan pallon luona klo 10. Kristuksen rukous – tuntiretriittiryhmä kerran kuussa 21.9., 19.10., 16.11. ja 14.12. klo 18–19.30 Helsingin kristillisen työväenyhdistyksen tiloissa Torkkelinkatu 11 a 3. Kaupunkiretriittiryhmä on avoin ja sopii kaikille retriiteistä kiinnostuneille. Kysy lisää diakoni ja retriitinohjaaja Nina Klemmtiltä, p. 09 2340 3634.

Syyskausi alkaa ulkoilun merkeissä, lähtö Heikkiläntien väistötilasta. Ohjelmassa mm. keskustelua eri teemoista, jumppaa ja retkiä. Kahvitarjoilu. Ohjaajina Kyllikki Tikkanen ja diakoniatyön työntekijä Niina Marjanen. Käsityöpiiri parillisten viikkojen maanantaisin 28.9. alkaen klo 13–14.30.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet:

sopraano, Tuuli Lindeberg, sopraano, Monica Groop, mezzosopraano, Hugo Hymas, tenori, Aarne Pelkonen, baritoni, Helsingin Barokkiorkesteri, johtaa Aapo Häkkinen. Konsertti järjestetään ilman väliaikaa. Arvioitu kokonaiskesto 1 h. Liput 40–48 e. Konsertti järjestetään viranomaismääräysten mukaisesti noudattaen turvavälejä, tehostettua hygieniaa ja maksimihenkilömäärää. Spiraali la 18.9. klo 19. Liikkeellinen konsertti persiankielisen runouden suosituimpiin klassikoihin kuuluvan Jalal ad-Din Muhammad Rumin (k. 1273) runoista. Kieltentutkija-resitoija Mikko Viitamäki, muusikko Kari Ikonen ja tanssija

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Heikkiläntie 7, kerros 4. Avoinna ma–pe klo 9–12, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoitteet: Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen aikainen väistötila Heikkiläntie 7, kerros 4. Larunkulma, Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2. Larunkulma on auki syyskuun loppuun saakka.

JUMALANPALVELUKSET Messu su 13.9. klo 11. Heusala, Valojärvi. Pyhäkoulu. Viikkomessu ke 16.9. klo 19. Kuusniemi, Valojärvi. Messu su 20.9. klo 11. Markkunen, Viljamaa. Pyhäkoulu. Viikkomessu ke 23.9. klo 19. Markkunen, Valojärvi. Pikkukirkko pe 25.9. klo 9.30– 9.45. Lasten oma kirkkohetki, mukana lastenohjaajia, pappi ja kanttori.

TAPAHTUMIA Avoin perhekerho ma, ti ja pe klo 9–11. Kohtaamispaikka lapsille ja vanhemmille tai hoitajille kahvikupposen ääressä. Metsäkerho yli 2-vuotiaille lapsille ma–pe klo 9–11. Kerhossa ulkoillaan, leikitään, lauletaan ja syödään omat pienet eväät. Lähtö Heikkiläntie 7 pääovien edestä. Kotikäynnit lapsiperheisiin ti–to klo 9–11. Lastenohjaajan voi soittaa lastenhoitoavuksi kotiin, soittoaika ma klo 9–16 numeroon 050 380 3514. Iltalastenhoitoa yli 2-vuotiaille lapsille keskiviikkoisin klo 17.30– 19.30. Ilmoittautuminen tiistaisin klo 9–16 numeroon 050 380 3514. Aino-kanttorin muskari keskiviikkoisin 16.9. alkaen klo 10 väistötilassa. Torstaipiiri 24.9. ja parittomien viikkojen torstaisin klo 13–14.30.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2020

Musiikkiaiheisia elokuvia Sacred Music -festivaalilla Sacred Music -festivaalilla esitetään musiikkiaiheisia elokuvia kulttuurikeskus Caisan auditoriossa, Kaikukatu 4 B. Elokuviin on vapaa pääsy, ja näytöksiin on 30 paikkaa. Torstaina 17.9. klo 18 esitetään Amazing Grace, jossa nähdään soulin kuningattaren Aretha Franklinin konsertti New Temple Missionary Baptist -kirkossa Los Angelesissa tammikuulta 1972. Perjantaina 18.9. klo 17 esitetään The Song of the Tree -musiikkidraama kirgisialaisesta paimentolaiskylästä. Visuaalisesti vaikuttava, musikaalin keinoja hyödyntävä elokuva kysyy vilpittömän rakkauden, pyhyyden, syyllisyyden ja anteeksiannon kysymyksiä. Englanninkielinen tekstitys. Lauantaina 19.9. klo 17 on vuorossa Hibridos, the Spirits of Brasil. Dokumenttielokuva sukeltaa Brasilian monimuotoiseen uskonnollisuuteen. Uskonnollisuus välittyy rinnakkain musiikissa, transsissa ja ekstaasissa. Sunnuntaina 20.9. klo 15 esitetään 24 Preludes for a Fugue, joka on herkkä kuvaus syvästi musiikissa elävästä virolaisesta säveltäjä Arvo Pärtistä.

Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 13.9. klo 10. Valkeapää, Flinck ja Hakkarainen. Puolen tunnin messu ke 16.9. klo 18. Valkeapää ja Hakkarainen. Messu su 20.9. klo 10. HerättäjäYhdistyksen kirkkopyhä, Kanala, Valkeapää ja Hakkarainen. Samuli Korkalainen, saarna, Matteus Pentti ja Samuli Korkalainen, laulu. Messun jälkeen seurat Alasalissa. Puolen tunnin messu ke 23.9. klo 18. Pöysti ja Hakkarainen.

TAPAHTUMIA Bach, Charpentier la 12.9. klo 19. Kajsa Dahlbäck,

Panu Varstala luovat ainutlaatuisen yhdistelmän muinaista persialaista runoutta, arabialaissävyistä pianomusiikkia ja levollista liikettä. Ensiesitys. Vapaa pääsy, liput 10 e. Elintarvikejakelu tiistaisin klo 12. Oma kassi mukaan. Ystävyydenkahvila tiistaisin klo 13–14.30 (15.9. ruokailu), vapaaehtoinen maksu. Lempeää liikuntaa tiistaisin klo 13.45–14.30, maksuton. Kirjallisuusterapeuttinen Kasvuryhmä 6.10.–8.12. klo 18–20.30 Paavalinkirkolla. Tied., ilm. ja puh. haastattelut Tuula Paasivirta p. 040 556 9079 tai ext-tuula.paasivirta@ evl.fi. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846. Voit jättää

myös soittopyynnön vastaajaan, niin olemme yhteydessä. Tavoitettavissa puhelimitse ja sähköpostilla sielunhoidollisissa ja taloudellisissa asioissa. Seuraa somessa: Facebook: @Paavalinseurakunta Instagram: paavalinseurakunta Twitter: @PaavaliSrk

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ma ja pe klo 10–15 ja ke klo 13–17. Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ti ja to klo 10– 15. Puhelinpalvelu 09 2340 6300, ma– pe klo 10–15, ke klo 13–17, toolo.srk@ evl.fi Diakonia p. 09 2340 6318 Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko Messu su 13.9. klo 10. Maisila, Kaleva, Tiitu, Tapio Tiitu. Maria Turunen sopraano, Armaan Madar piano. Merisunnuntain messu su 20.9. klo 10. Klemi, Naukkarinen, Tiitu, Hersta. Otto Tolonen kitara. Daily Prayer, short prayer in English at 12 noon on Monday, Tuesday, Thursday and Friday. Töölön kirkko Messu su 13.9. klo 12. Hakkarainen, Lehtimäki, Karjalainen. Ahjo Ensemble. Rukousmessu su 20.9. klo 17. Voit kirjoittaa omat rukousaiheesi. Ehtoollishetki ke klo 18. Meilahden kirkko Konfirmaatiomessu su 13.9. klo 11. Lammila, Vuorio. Messu su 20.9. klo 11. Kuusisto, Alanen, Vuorio. Valon ja ilon messu to 24.9. klo 18 Tuomaansalissa. Maija-Karoliina musiikki, Jan Cedercreutz saarna.

TAPAHTUMIA Peruttu remontin vuoksi LänsiPasilan seurakuntakodilla Kohtaamispaikka ja kahvila ma 14.9. ja Siionin virsi -seurat to 17.9. Töölön ja Meilahden kirkon lounaat peruttu syyskaudelta koronatilanteen vuoksi. Hetkipalvelus, yhteinen rukoushetki joka päivä klo 12 Fokuksessa. Muskarihetket ma klo 10 ja 12

Fokuksessa. Äiti Teresa -piiri ma klo 13 Ruskeasuon Rastilla. Tehdään Äiti Teresa -peittoja ja muita käsitöitä. Lisätiedot pirjo.t.kosunen@gmail.com. Yhteislaulut ma klo 13 Fokuksessa. Yhteinen lauluhetki kanttorin johdolla. Jumpparyhmä ikäihmisille ti klo 10.30 Temppeliaukion kirkolla. Hyvänmielen ulkoilu Tapanilan asemalta ti klo 13. Ulkoilijoille pieni välipala. Tule keskustelemaan hyvän mielen teemoista diakonien kanssa. Lähti lapasesta -neulekahvila ke klo 13 Fokuksessa. Waste&Feast Café Töölö ke klo 14 Töölön kirkolla. Yhteinen iltaruoka ke klo 17 Fokuksessa. Hinta aikuisille 3 e, lapsille 1 e. Lasten kirkkohetki ke klo 18 Fokuksessa. Torstaikerho Meilahden kirkolla to 13. Voimaannuttavaa ohjelmaa ikäihmisille. Lounas Ruskeasuon Rastilla pe klo 11.30–12.15 ja klo 12.30–13.15. Otamme kuhunkin kattaukseen 20 ensimmäistä ruokailijaa. Hinta 3 e aikuisille, 1 e lapsille, tasaraha, ei pöytävarauksia. Hopeapiiri Töölön kirkolla pe 13.30 Tuula Sysimiehen vetämänä. Yksinhuoltajien olohuone to 10.9. klo 17–18.30 Fokuksessa. Tule keskustelemaan ja kohtaamaan. Lasten lauantai 12.9. klo 10–16 Fokuksessa lapsille ja koko perheelle. Raamattu ja arkeologia ma 14.9. klo 17 Fokuksessa. Eero Junkkaala. Naisten Forum ti 15.9. klo 15 Meilahden kirkolla. Pentti Alanko, Luonnon monimuotoisuuden merkitys tulevaisuuden kannalta. Ajatteleva ihminen ja kirkon traditio to 17.9. klo 18 Fokuksessa. Usko, kehitys ja globaali terveys, Ville Päivänsalo. Kirjallisuusilta la 19.9. klo 18 Fokuksessa. Olli Valtonen, Miksi teen mitä teen? Vaivauksia su 20.9. klo 16 Fokuksessa. Antti Vuori, saksofonit ja kitara, Mikko Helenius, piano, haitari ja bandoneon. Vapaa pääsy. Tasauspäivä ti 22.9. Fokuksessa. Ilmastovalintatalo klo 11, tietoisku klo 13, korttitalkoot klo 13. Yhteistyö Suomen Lähetysseuran kanssa. Yhteislaulutilaisuus ke 23.9. klo 18 Töölön kirjastossa. Kaisa ja Kulkurit. Jouluavustukset ruokaan ja lasten lahjoihin kirjallisella hakemuksella, joita saa diakoniatyöntekijältä, toimipisteistämme ja seurakuntatoolo.fi. Hakemuksen oltava perillä viim. pe 30.10. diakonia.toolo@evl.fi tai Diakoniatyö, Töölön seurakunta, Mechelininkatu 32 a B, 00260 Helsinki.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 11.–24.9.

Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Hitsaajankatu 4 A Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko poissa käytöstä. Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4 A

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10. 20.9. Tuttujen virsien messu. Kirkkokahveilla Kulosaaren Marttojen historiikin julkaisutilaisuus. Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. 13.9. Diakoniatyön pyhä. Hiljainen iltamessu keskiviikkoisin Laiturissa keskiviikkoisin klo 17.30.

TAPAHTUMIA

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Messu su 13.9. klo 11. Marja Lehtinen, saarna, Jari Jakoleff, kanttori. Hartaus Kontulan seniorikeskuksen pihalla pe 18.9. klo 13.30. Konfirmaatiomessu la 19.9. klo 11 ja 14. Kellokosken rippikoulu. Marjaana Faugel, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori. Konfirmaatiomessu su 20.9. klo 11 ja 14. Särkisaaren rippikoulu. Eva-Lisa Lindström, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori. Iltaehtoollinen Östersundomin kirkossa sunnuntaisin klo 17. Kaikissa tilaisuuksissamme toimitaan turvamääräykset ja hygienia huomioiden. Turvallisuusohjeiden puitteissa toivomme, että konfirmaatiomessuissa riittää paikkoja ensisijaisesti konfirmoitavien läheisille.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Mikaelin Laulajat -mieskuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 17.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. Jukka Okkonen p. 050 539 6690. Iloinen Kanttorin Kööri on kaikille laulamisesta innostuneille avoin kuoro. Syksyn aikataulusta ilmoitetaan lokakuun alussa. Lauluryhmä Melisma koostuu innokkaista ja ennakkoluulottomista musiikin harrastajista sekä musiikin opiskelijoista. Harjoittelut sovitaan erikseen. Tied. Kirsi Hon-

kanen-Punkari p. 050 307 4259. iLOPISARAT lapsi- ja nuorisokuoro yli 5-vuotiaille juniorilaulajille. Nuotteja tai kirjaimia ei tarvitse osata, mutta kuoroon tullaan ilman vanhempia. Laulut opitaan loruttelun ja kaikulaulun avulla. Esiinnymme erilaisissa tilaisuuksissa kuten perhemessuissa. Harjoitukset keskiviikkoisin klo 18. Tied. Kirsi Honkanen-Punkari. Ruokaillaan yhdessä Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 17.15. Ruokailun jälkeen on mahdollista jäädä tutkimaan ja keskustelemaan Raamatusta kirkkovuoden teeman mukaan. Raamattupiiri alkaa klo 18, kestää noin tunnin ja on suunniteltu kaikenikäisille sopivilla tavoilla. Reippautta ja rentoutta -liikuntaryhmä naisille keskiviikkoisin klo 11. Aloitamme ulkoliikunnalla. Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13. To 17.9. Koti, uskonto ja presidentti. Armi Määttä. To 24.9. Rakkain leipomukseni, ota resepti mukaan. Marja Lehtinen. Liveraamis Facebook-sivuilla joka toinen torstai 10.9. alk. klo 18. Papit johdattelevat tulevan pyhän Raamatun teksteihin. Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan! Semi-aikuiset joka toinen sunnuntai klo 17 alkaen 13.9. kokoaa joukkoihinsa niitä, jotka kokevat kasvaneensa ulos seurakuntanuoren kengistä, mutta joiden olo on liian nuori aikuisten toimintaan. Tapaamme keskustelujen ja kahvittelun merkeissä. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea. Päivystävä pappi, yhteydenotot toistaiseksi puhelimitse ma–ti ja to–pe klo 10–14 p. 09 2340 4802.

Olli Valtonen kirjallisuusillan vieraana Suositut kirjallisuusillat jatkuvat. Haastattelijana toimii triplan oma pappi Piia Klemi. Lauantaina 19.9. klo 18 Olli Valtonen: Miksi teen mitä teen? Johdanto vanhaan itsetuntemuksen välineeseen nimeltä enneagrammi. Se on persoonallisuustyyppien luokittelu, joka on luotu tukemaan mm. itsetutkiskelua ja lisäämään suvaitsevaisuutta.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 13.9. klo 10. Arja Vaulas, Hannele Filppula, Anja Nurminen. Saarnaa Petteri Mannermaa. Iltamessu ke 5.8. klo 18. Messu su 20.9 klo 10. Aalto, Vaittinen, Niva-Vilkko. Laajasalon kirkossa: Messu su 13.9. klo 12. Vaulas, Filppula, Vaittinen. Saarnaa Petteri Mannermaa. Kirkkokahvilla Anu ja Petteri Mannermaan tulojuhla, jossa kerrotaan raamatunkäännöstyöstä Venäjällä. Mukana Wycliffen raamatunkääntäjien toiminnanjoh-

taja Hannu Sorsamo. Gospelmessu su 20.9. klo 12. Kaskinen, Lyytinen, Malve. Messu striimataan seurakunnan fb-sivuille. Muskarikirkko su 20.9. klo 16. Pienille vauvoille ja taaperoille ja heidän vanhemmilleen muskarillinen kirkkohetki Laajasalon kirkossa. Päivärukoushetki joka torstai klo 12–12.15. Tammisalon kirkossa: Hiljaisuuden kirkko ti 15.9. klo 18. Hiljaisuutta, Taizé-lauluja, raamatunlukua ja ehtoollinen.

TAPAHTUMIA

PIXABAY

Puistoparkki 2.–3.-luokkalaisille tiistaisin Myllypuron kirkon läheisyydessä klo 12–14 ja Tiistaibändi alakoululaisille tiistaisin klo 14–16. Ilmoittautuminen: elisabeth.backman@evl.fi. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuudet peruttu syys- ja lokakuulta. Sinun Sanasi -raamattuilta Kulosaaren seurakuntasalissa to 17.9. klo 17.30–19. Keskustelemme seuraavan sunnuntain teksteistä. Jenni Kallio. Hiljaisuuden päivä ”Ankkuroituna Jumalaan” diakonian asiakkaille Myllypuron kirkolla ke 23.9. klo 10–15.45. Ilmoittaudu Heli Mattilalle p. 041 511 5464 ke 15.9. mennessä. Hiljaisuutta, rukousta, mahdollisuus kahdenkeskiseen keskusteluun ja esirukoukseen. Jumalanpalveluskurssin osa 1/3 Laiturissa ke 23.9. klo 18. Kolmen kokoontumisen kurssilla tutustutaan keskustellen jumalanpalveluksen rakenteeseen ja sisältöön. Outi Lantto. Sururyhmä läheisen ihmisen menettäneille Matteuksen kirkolla torstaisin 24.9.–29.10. ja 26.11. klo 18–19.30. Ryhmä on suljettu vertaistukiryhmä. Ilmoittautuminen viimeistään 18.9. Sarille p. 09 2340 3352, sari.oikarinen@evl.fi. Kastepäivä Kulosaaren kirkolla la 26.9. klo 12–17. Voit tuoda kastettavaksi vauvan, taaperon tai isomman, alle 15-vuotiaan lapsen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset pastori Outi Lantto, outi.lantto@ evl.fi, p. 050 476 1791. Diakonian ajanvaraus puhelimitse

Herttoniemen alue: p. 050 433 7339 (Taina Saarela). Herttoniemenrannan alue: p. 041 511 5464 (Heli Mattila) tai p. 050 433 7339 (Taina Saarela) Kulosaaren alue: p. 041 511 5464 (Heli Mattila). Myllypuron alue: p. 050 347 8582 (Pilvi Juvonen) tai p. 050 3479515 (Kati Markkanen). Ajan voi varata myös tulemalla paikan päälle maanantaisin klo 13–14 Myllypuron kirkolla tai Laiturissa. Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 11–13, niin kauan kuin tavaraa riittää, Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja Sinikka Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry). Lisätietoja toiminnasta internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/ herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

ESKO JÄMSÄ

ItäHelsinki

Raamatun kreikkaa pikakurssilla Paavalinkirkolla, Sammatintie 5, opetellaan Uuden testamentin alkukieltä eli kreikkaa kolmena sunnuntaina 20.9., 27.9. ja 4.10. klo 11.45–13. Ohjaaja Eljona Spaho. Opetus englanniksi.Maksuton kurssi. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon.

Laajasalon kirkon Aulakahvio arkisin ma–pe klo 10–14. Kahviossa muistamme turvavälit ja pyrimme olemaan mahdollisimman paljon kirkon pihalla, terassilla. Roihuvuoren kirkon kahvila Huili joka tiistai, keskiviikko ja torstai klo 11–14. Tule ottamaan kuppi kahvia ja rentoutumaan hyvässä seurassa. Mannermaiden tulojuhla su 13.9. klo 13.30–16.30, Laajasalon kirkko. Sanan ja rukouksen ilta su 13.9. klo 18, Laajasalon kirkko. Heidi Koskela, Arja Vaulas. Ylistyskuoro Arja Suorsa-Rannanmäen johdolla. Esirukouspalvelua. Eläkeläiskerho ma 14.9. klo 13 Laajasalon kirkolla. Arja Vaulas. Päiväkonsertti to 17.9. klo 14–15, Roihuvuoren kirkko. Schubertin Oktetto Helsingin Kaupunginorkesterin solistit. Vapaa pääsy. Pulssi – taidemaalari Katja-Maaria Vilénin näyttely Roihuvuoren kirkolla avautuu 16.9. alkaen. Taiteen voima – Ulla Korpelan taidenäyttely Laajasalon kirkon aulassa kirkon aukioloaikoina. Diakoniatyö: Laajasalo ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, roihuvuori.diakonia@evl.fi Roihuvuori ti 10–11, p. 09 2340 5758, roihuvuori.diakonia@evl.fi Muina aikoina jätä soittopyyntö, vastaamme niin nopeasti kuin mahdollista. Päivystävä pappi joka päivä klo 9–21 p. 09 2340 5702

Vartiokylän seurakunta Virasto: Herttoniemen seurakuntatila Laiturissa, Hitsaajankatu 4, 00810 Helsinki. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 10-14. p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3 www.helsinginseurakunnat.fi/vartiokylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa. Kappelimessu to klo 18 Puotilan KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 11.–24.9.

kappelissa. Keskipäivän messu pe klo 12 Matteuksenkirkossa. Lisätiedot nettisivuilta.

ki, Virtanen, Kantola. Iltapäiväkirkko torstaisin klo 14, kirkko.

TAPAHTUMIA

Kuningas saapuu -levyn julkaisukonsertti kirkossa su 13.9. klo 17. Hannele Ahtinen & Hadassa, Olli Helenius. Raamatusta nousevaa rohkaisua ja lohdutusta. Kuninkaan ilta kirkolla pe 18.9. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Hengen tie -työpaja käynnistää kolmivuotisen työskentelyn, joka evästää ryhmänohjaukseen ja opastaa elämään entistä läheisemmin suhteessa Jumalaan ja seurakuntaan ja palvelemaan

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 11, kirkko. 13.9. Antola, Mäkelä, Meriranta. Kirkon 40-v. historiikki, Anja Hinkkanen. 20.9. Huhdanmä-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2020

Tuntiretriitti pysäyttää kiireen hetkeksi

JUMALANPALVELUKSET

PIXABAY

Vartiokylän kirkko: Avoinna ark. 9–15. Lastentupa ma klo 9–11.30. Tuo yli 1-vuotias lapsesi aamupäiväksi hoitoon ja hengähdä hetki. Varaa maksuton paikka p. 050 380 1961. Neuleklubi ma klo 11.30. Vauvaperhekerho ke klo 9.30– 11.30. Soppakirkko ti 22.09. klo 12. Tervetuloa Marttojen valmistamalle keitolle! Luontokerho to klo 9.30–11.30 yli 2-vuotiaille lapsille. Luontokerho retkeilee lähialueilla. Ilmoittaudu netissä! Perhekerho pe klo 9.30–11.30. Puotilan kappeli: Avoinna to klo 13–19. Maestoso, misterioso su 13.9. klo 15. Emilia Karhi, huilut ja Matilda Bergman, konserttikantele. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Olohuone ti 22.9. klo 14. Lääkärinä Afganistanissa, Leena Kaartinen. Pilkeporukka to klo 9 Itäkeskuksen palvelukeskuksessa, Voikukantie 6. Ryhmä päihteitä käyttäville tai niitä käyttäneille 60+ ihmisille. Maksuton aamiainen, tekemistä ja olemista. Perjantailenkki, kävelyseuraa perjantaisin. Lähtö klo 13 Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3. Sururyhmä läheisen menettäneille Matteuksenkirkolla viikoittain alk. to 24.9. klo 18–19.30. Tied. ja ilm. Leena, leena.nygard@evl.fi tai Sari p. 09 2340 3354, sari.oikarinen@evl.fi. Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus: Merja Korhonen p. 09 2340 6451, merja.a.korhonen@evl.fi tai Leena Nygård p. 09 2340 6450, leena.nygard@evl.fi.

TAPAHTUMIA

p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

toinen maksu 2 e. Perhekahvila Valossa pe 11.9. ja 18.9. klo 9.30–11.30. Aamupala, mukavaa yhdessäoloa ja pientä ohjattua toimintaa. Iltaperhekerho ja kotiruokaa kirkolla ti 15.9. klo 16.30–18.30. Leikitään, syödään ja vietetään aikaa yhdessä. Vapaaehtoinen ruokamaksu. Junnutoiminnassa tapahtuu syksyllä kivoja juttuja: kerhoja, retkiä ja muuta toimintaa. Lisätiedot nettisivuillamme. Junnukahvila Valossa maanantaisin klo 16–18. Kouluikäisten avoin kerho. Pelataan, syödään ja vietetään aikaa yhdessä. Nuortenkahvila Valossa tiistaisin klo 17–21. Rentoa menoa, pelejä,

Tuntiretriittiryhmä sopii myös sinulle, joka et ehdi pidempiin retriitteihin. Torkkelinkatu 11. Kokoontumiset ovat syksyllä maanantaisin kerran kuukaudessa: 21.9., 19.10., 16.11. ja 14.12. klo 18–19.30, Helsingin kristillisen työväenyhdistyksen tiloissa, Torkkelinkatu 11. Ryhmä sopii kaikille retriiteistä kiinnostuneille. Ilta alkaa lyhyellä puheella tai psalmitekstillä, jonka jälkeen rukoillaan ja aterioidaan hiljaisuudessa. Lopuksi lyhyt keskustelu.

lähimmäisiä. Luotsaajana hengellinen ohjaaja, pastori Henri Järvinen. Vuosaaren kirkko su 13.9. klo 12.30–15. Hiljainen tila kirkossa torstaisin klo 18. Raamattumietiskelyä ja rukoushiljaisuutta. Pyhän tanssin iltapäivä Merirastikappelissa la 12.9. ja Marielundissa su 13.9. klo 14–15. Tanssitaitoa ei tarvita, varusteiksi mukavat vaatteet ja sisätossut tai villasukat. Ilm. saraaho@gmail.com, p. 050 490 6014. Valon aamu maanantaisin klo 9–11 Valossa. Rento ja avoin kohtaamispaikka kaiken ikäisille. Aamupala, vapaaehtoinen maksu. Iltapäiväpiiri ikäihmisille kirkolla ma 21.9. klo 12. Anja Hinkkanen, Vuosaaren kirkko 40-v. Lauletaan yhdessä Valossa ke 23.9. klo 13–14 ajankohtaisia virsiä, hengellisiä lauluja ja kansanlauluja Anja Hinkkasen johdolla. Yhteinen lounas kirkolla torstaisin klo 11, alk. 17.9. Lämmintä ruokaa ja seuraa, lounashartaus. Vapaaeh-

bilis ja ilmakiekko. Ilmainen kahvi ja tee, joskus ruokaa. Nuorten aikuisten ilta Valossa tai sään salliessa retkeillen to 10.9. klo 17. Info whatsapp-ryhmässä, pääset mukaan laittamalla viestiä Laurille p. 050 414 5361. Diakoniatyön ajanvaraus ma, ti, to klo 12–13., p. 09 2340 6518, tai sähköpostilla vuosaari.diakonia@ evl.fi. Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15, ke klo 13–17,

Tervetuloa kirkkoon! Seurakunnassa vietetään messua Malmin, Puistolan ja Viikin kirkoissa joka sunnuntai klo 10. Messun jälkeen kirkkokahvit, sään salliessa ulkona. Pihlajamäen kirkon messu sunnuntaisin klo 11 toteutetaan yhdessä Verkoston kanssa. Messu Malmin kirkossa su 13.9. klo 10. Laura Elina Koivisto. Messu Puistolan kirkossa su 13.9. klo 10. Esa Järvinen. Konfirmaatiomessu Viikin kirkossa su 13.9. klo 10. Paikkoja rajoitetusti. Messu Malmin kirkossa su 20.9. klo 10. Esa Järvinen. Messu Puistolan kirkossa su 20.9. klo 10. Aleksi Vainikka. Bilingual Service, kaksikielinen messu Viikin kirkossa su 20.9. klo 10. Hans Krause. Pihlajamäen kirkon messu sunnuntaisin klo 11 on Malmin seurakunnan ja Verkoston yhteinen. Verkosto eli Kotiryhmäverkosto ry on luterilainen seurakuntayhteisö, jonka toiminta perustuu suurelta osin vapaaehtoiseen aktiivisuuteen. Messun yhteydessä pyhäkoulu 3–6-vuotiaille ja 7–12-vuotiaille lapsille. Messun jälkeen nautitaan keittolounasta yhdessä. Kirkkoon voidaan ottaa enintään 100 henkilöä. Ennakkoilmoittautuminen netissä: www.verkosto.net/ilmoittaudu-messuun/ tai soittamalla virastoon perjantaihin klo 13 mennessä, p. 09 2340 4400. Viikkomessu Viikin kirkossa keskiviikkoisin klo 18. Tämän syksyn viikkomessut soveltuvat koko perheelle. Lorut, kertomukset ja leikit lomittuvat rukouksen ja ehtoollisen kanssa. Viikkomessun yhteydessä mahdollisuus osallistua iltaruokaan klo 17–19.

TAPAHTUMIA Työtä ja toivoa yli viisikymppiselle – Mahdoton tehtävä? Ma 21.9. klo 15–18, Varustamo, Pekanraitti 16, ja striimattuna Malmin srk:n FBsivuilla. Miksei yhdenvertaisuus toteudu suomalaisessa työelämässä? Timo Laaninen luotsaa keskustelua, jossa vieraina ovat kaupunginvaltuutettu (sd.) Ville Jalovaara, Malmintorin ja Tikkurilan Prisman johtaja Jari Kättö, SAK:n työllisyysja koulutusasioiden päällikkö Mikko Heinikoski sekä kokemus-

asiantuntijat Jaana Saikkonen ViisNollaTuki ry:stä ja Markku Kontio. Mukana myös Tarinateatteri Hyvä Kätilö. Tilaisuuteen voidaan poikkeustilanteessa ottaa vain rajallinen määrä osallistujia, ilmoittaudu mukaan veera.wallenius@ evl.fi viimeistään 20.9. mennessä. Tilaisuudessa on huomioitu THL:n ohjeistus. Waste and Feast -ravintola Malmin Varustamo, Pekanraitti 16. Tarjolla hävikkiraaka-aineista valmistettua lounasta arkisin klo 11–13 edulliseen 3–10 euron hintaan. Muutokset mahdollisia. Seurakunnan diakoniatyöntekijä on tavattavissa Varustamolla torstaisin klo 11–13. Ruoka-apua. Lahjoitusleipää jaetaan Tapulin seurakuntakodilla maanantaisin klo 11, Pihlajamäen kirkolla tiistaisin klo 9, Jakomäen kirkon pihalla keskiviikkoisin klo 11 ja Varustamolla torstaisin klo 11. Tarkemmat tiedot netistä tai soita p. 09 2340 4400. Olotilakahvilat. Porttikahvila Pukinmäen Portissa maanantaisin klo 12–14.30. Korttelitupa Siltamäen seurakuntakodilla torstaisin klo 11.30–14.30. Olohuone Tapulin seurakuntakodilla maanantaisin klo 11–13. Ostarin Onni -kahvila Pihlajamäen kirkolla tiistaisin klo 9–11. Friendship Cafe. Have you moved to Finland? Would you like to meet new people and make friends? Or maybe you want to speak some Finnish? Welcome to drop by or spend time together informally. We serve coffee, tea and snacks. Everyone welcome! Every Thursday at 6–8 pm, Pihlajamäki Lutheran Church, Liusketie 1. Oletko muuttanut Suomeen? Haluaisitko tavata uusia ihmisiä? Tai ehkä haluat puhua vähän suomea? Tervetuloa pistäytymään tai viettämään aikaa. Joka torstai klo 18–20 Pihlajamäen kirkolla. Yhteisöruokailut kutsuvat syömään yhdessä Jakomäen kirkon pihalle (soppatykki), Tapulin olohuoneeseen ja Siltamäen seurakuntakodille kerran kuussa. Pihlajamäen kirkon Ruoka-aika on kerran viikossa to klo 12, hinta 2 e. Viikin kirkolla iltaruoka keskiviikkoisin klo 17–19. Tarkemmat tiedot löydät ilmoitustauluiltamme, nettisivuiltamme ja Facebooksivuiltamme. Soppakirkko Tapulin seurakuntakodilla ma 21.9. Olohuoneen yhteydessä. Ruokailut kahdessa erässä klo 11.15 ja 11.45. Mukaan mahtuu turvaväleillä enintään 35 ruokailijaa kerrallaan. Papin pöytä. Poikkea kahvikupposelle! Papin pöytä torstaisin klo 12–14 Plaza Moccassa, Malmin Prisman aula (2. krs.). Esikoisvauvakerho torstaisin 12–13.30 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Yhdessäoloa,

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 11.–24.9.

PIXABAY

ulkoilua ja säänmukaista ohjelmaa 10.9.–8.10. Lisätiedot Mervi Öhman, p. 050 526 7499. Perhekerho torstaisin Viikin kirkon pihalla klo 9.30–11. Ohjelmassa hartaus, pientä tarjoilua, yhdessäoloa, toimintaa lapsille. 17.9. kanttori Mari Torri-Tuominen laulattamassa kerholaisia. Ilon ja toivon portaat Pihlajamäen kirkon pihalla tiistaisin 8.9.–6.10. Aamuhetkissä klo 9.20 ja klo 10 mm. kanttori laulattamassa lapsia. Raamattukerho kouluikäisille Puistolan kirkolla su 6.9., 13.9. ja 20.9. klo 10. Tutustutaan Raamatun kertomuksiin piirtäen, leikkien ja askarrellen. Perhekahvila Jakis yhteistyössä Leikkipuisto Kankarepuiston kanssa torstaisin klo 9–11, toteutetaan ulkotiloissa. Nuorille. Nuoret kokoontuvat keskiviikkoisin Tapanilan kirkolle kahvilailtaan, jonka yhteydessä vietetään hartautta tai messua. Perjantaisin järjestetään pop up -toimintaa mahdollisuuksien mukaan. Nuorten toiminnan ajankohtaisen infon löydät Instagramista @talolla. Nuorten sateenkaarimessu pe 11.9. klo 19 Tapanilan kirkossa. Netissä Seurakunnan Youtubekanavilla @malmin seurakunta sekä @talolla löytyy lapsille ja nuorille etäkerhoja, videoita ja pelaamista. Facebookin Malmin seurakunnan lapset ja perheet -sivulta (facebook.com/@malminseurakunnanvarhaiskasvatus) ja Instagramista löydät musiikkituokioita, vinkkejä vaikkapa lähiluontoretkeilyyn sekä tietoa ajankohtaisista tapahtumista. Pappi tavattavissa. Malmin seurakunnassa työskentelee jalkautuvia pappeja. Älä arkaile nykäistä hihasta, kun kohtaat papin asuinalueesi raitilla, hautausmaalla tai lähiössä. Tapaamisen papin kanssa voi sopia myös Malmin kirkolle. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä. Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481 tai jätä muulloin soittopyyntö. Otamme sinuun yhteyttä. Keskusteluapua. Soita meille, jos tarvitset luottamuksellista juttuseuraa p. 09 2340 4444 ma–su klo 9–21. Kirkkoherranvirasto palvelee ma, ti, to ja pe 9–15, ke 13–17. Viraston p. 09 2340 4400. Jos perheessäsi on kasteen, häiden tai hautajaisten aika, ole yhteydessä palvelusihteeriin p. 09 2340 4402 viraston aukioloaikoina tai tilavaraukset.malmisrk@evl.fi. Tuoreimmat tiedot seurakunnan tapahtumista löydät seurakunnan verkkosivuilta ja Facebook-sivuiltamme.

Koronan Turvasatama -tukiryhmässä puhutaan peloista Ahdistaako korona tai siihen liittyvä keskustelu ja uutisointi? Oletko itse sairastanut koronan ja haluat keskustella kokemuksistasi luotettavassa ja vaitiolovelvollisessa ryhmässä? Koronan Turvasatama on ryhmä, jossa voit purkaa ajatuksiasi ja saada turvaa tilanteeseen jakamalla muiden kanssa tuntojasi. Tarvitset vain puhelimen tai tietokoneen, jossa on Teams-toiminto. Ryhmää ohjaa Paavalin seurakunnan pastori Elina Pöysti. Hän toimii myös HeHu:ssa (Kirkon henkinen huolto), joka on erikoistunut kriisitilanteiden henkiseen huoltoon. Pöystillä on tukiryhmän ohjaajakoulutus. Tukiryhmä kokoontuu syksyllä torstaisin 17.9., 1. ja 15.10. sekä 12.11. klo 14–15. Voit osallistua yksittäisiin kertoihin tai halutessasi vaikka kaikkiin kertoihin. Ilmoittautuminen tapahtuu kaksi päivää ennen kokoontumiskertaa laittamalla sähköpostia elina.poysti@evl.fi.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla tai puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15. Avoinna to 8–18, su 11–14.30. Käpylän kirkko, Metsolantie 14, on avoinna tilaisuuksien yhteydessä. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu su 13.9. klo 10. Raivo Savik ja Maija Pesonen-Kareinen. Messu su 20.9 klo 10. Kaisa Heininen ja Katja Mäkiö. Maunulan kirkossa: Messu su 13.9. klo 12. Raivo Savik ja Maija Pesonen-Kareinen. Messu su 20.9. klo 12. Kaisa Heininen ja Katja Mäkiö. Käpylän kirkossa: Iltaehtoollinen su 13.9. klo 18. Johanna Elo ja Mikko Helenius.

Iltaehtoollinen su 20.9. klo 18. Taija Kaipainen ja Mikko Helenius.

TAPAHTUMIA Pappi päivystää joka päivä klo 9–21 numerossa 09 2340 5302. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–12 Oulunkylän kirkolla. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla paikan päälle. Pekka Toivonen Piano Week -konsertti 16.9. klo 19 Käpylän kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Erämaa iloitsee – heprealaisia ja hengellisiä lauluja to 17.9. klo 13 Maunulan kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Rytmin sykettä - musiikin iloa la 26.9. klo 13–16 Maunula-talolla. Elämyksellinen musisointi-iltapäivä, ohjaajina musiikkipedagogit Elina Simes, Elin Bergdal sekä Maija Pesonen-Kareinen. Klo 13 n. 0–3-v. lapset vanhempineen, klo 14 yli 3-v. lapset vanhempineen. Nuoret ja aikuiset klo 15. Vapaa pääsy. Sururyhmä keskiviikkoisin klo 18–19.30 Oulunkylän kirkolla. Rukousryhmä torstaisin 10.9.,

8.10. ja 12.11. kello 18–20 Oulunkylän kirkon takkahuoneella. Maunulan torstaikerho torstaisin klo 13–14.30 Maunulan kirkolla. Yksinhuoltajien olohuone joka toinen tiistai 1.9. alkaen klo 17–19 Oulunkylän kirkolla. Kehitysvammaisten Meidän Kerho joka toinen maanantai 14.9. alkaen klo 17–18.30 Voudintien kerhohuoneella, Voudintie 4 B. Lasten muskarit Maunulan kirkolla torstaisin 24.9. alkaen. Klo 9.30 2–5-v., klo 10.05 1–2-v. ja klo 10.40 0–1-v. ja vauvat. Perhekerho maanantaisin klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla. Isät hoi! -iltamuskari tiistaisin Käpylän kirkolla ikäryhmittäin: 0–1-v. klo 17.30, 1–2-v. klo 18.05, 2–5-v. klo 18.40. Ilmoittautuminen: mia.mod@evl.fi Perheiden tanssituokiot perjantaisin Käpylän kirkolla ikäryhmittäin: 3–5-v. klo 9.30, 1–2-v. klo 10.15, 0–1-v. klo 11. Kaikissa ruokailuissamme on otettu huomioon turvavälit ja hygieniaohjeet. Maanantaipuuro maanantaisin klo 9–12 Oulunkylän kirkolla. Käpylän iltaruoka keskiviikkoiin klo 16–17.45 Käpylän kirkolla. Yhteisöravintola Salaam torstaisin klo 12–15 Oulunkylän kirkolla. Kattaukset klo 12 ja 13.30 erikoisjärjestelyin, 40 henkeä kerralla.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12 asiointi sähköpostilla tai puhelimitse. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 Seuraa meitä verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Iltamessu la 12.9. klo 18. Yhteistyössä Esikoiset ry:n kanssa. Jouni Pirttijärvi ja Suvi Häme. Messu su 13.9. klo 11. Tiia ValveTuovinen, Jouni Pirttijärvi ja Ari Häyrinen. Konfirmaatiomessu su 13.9. klo 13. Rautavaaran ripari. Mikael Tammilehto, Emma Mönkkönen, Heli Sjöberg ja Ari Häyrinen. Messu su 20.9. klo 11. Marita Toivonen, Satu-Elina Ansas ja Jussi Hirvonen.

TAPAHTUMIA Kirkkomusiikin päivä pe 11.9. Klo 13 ja 14 kanttori Ari Häyrinen esittelee cembaloa, flyygeliä ja urkuja kirkkosalissa. Yleisöllä on mahdollisuus myös soitinten kokeiluun. Paloheinä Soi -konsertti pe 18.9. klo 19. Mikael Kontti-

nen: On hetki – kevyen musiikin klassikoita kotikirkossa. Liput käsittelykuluineen 17,50 e www.ticketmaster.fi. Tormaystävien vuosikokous ti 22.9. klo 18. Kippo & Kulho ke 22.9. klo 11–13. Perhekerhot Kirkonkellarissa ti ja ke klo 9–11.30 sekä to klo 17–19. Kerhot ovat yhteisiä hetkiä lapsen ja aikuisen kanssa. Niissä on tarjolla kahvia, aamu/iltapalaa, vaihtuvaa tekemistä, rentoa yhdessäoloa ja lyhyt hartaus. Nuorten kahvila joka toinen ke klo 18–21 Kirkonkellarissa. Kutomakerho keskiviikkoisin klo 19 kirkolla. Akvarelliryhmän aloittaa to 17.9. klo 17.30 Pikku Paimenessa, kirkolla. Lisätietoja Marita Toivonen p. 09 2340 5535. Raamattupiiri kaikille parittomien viikkojen torstaisin klo 17.30. Raamatturyhmä ensikertalaisille parittomien viikkojen torstaisin klo 19. Tule mukaan, jos Raamatun sisältö ja sen pohtiminen kiinnostavat sinua, mutta et ole vielä juurikaan lukenut Raamattua. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–21. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Erityis ryhmille Kehitysvammaisten Klubi-ilta to 1.10. klo 18–19.30, Pekanraitti 16. Mukavaa yhdessäoloa. Pysy ajan tasalla ja tilaa uutiskirje: https:// www.helsinginseurakunnat.fi/ kehitysvammaisille. Kuulovammaistyö: Seuraa tekstitv:n s. 558 ja fb:ssa viittova srk.

NÄKÖVAMMAISTYÖ Ehtookellot Tuomaiden tapaan la 19.9. klo 17–18, Kallion kirkko, It. Papinkatu 2. Oppaat / työntekijä paikalla klo 16.30 lähtien. Pakaritupa. Tervetuloa ystävien ja kahvikupin äärelle ke 23.9. ja ke 7.10. klo 12.30–15, Kuriiritie 1, Vantaa. Mahdollisuus yhteisulkoiluun. Palvelutoiminnan olohuonepäivä pe 2.10. klo 13–15, Iiris-keskus, Marjaniementie 74. Marja Leena mukana. Lähetyspiiri su 4.9. alk. viikoittain klo 17–19.30, Seurakuntien talo, Kolmas linja 22 B. Ohj. Leena Siponkoski. Lähetyspiiri tukee SLS:n työtä Nepalissa.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 11.–24.9.

Musiikkia kirkoissa LAUANTAINA 12.9. Bach, Charpentier klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Laulusolisteina Kajsa Dahlbäck, Tuuli Lindeberg, Monica Groop, Hugo Hymas ja Aarne Pelkonen, Helsingin Barokkiorkesteri. Liput 40–48 e Ticketmasterista.

SUNNUNTAINA 13.9. Maestoso, misterioso klo 15 Puotilan kappelissa, Puotilantie 5. Emilia Karhi, huilut, Matilda Bergman, konserttikantele. Suomalaista nykymusiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Kuningas saapuu -levyn julkaisukonsertti klo 17 Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7. Hannele Ahtinen, Hadassa, Olli Helenius. Vapaa pääsy.

MAANANTAINA 14.9. Alku klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Aarioita muun muassa Kilven runoihin perustuen. Pekka Toivonen, piano, Mari Hautaniemi ja Matias Haakana, laulu, Antti Mattila, urut, Suomalainen sekakuoro. Pekka Toivonen Piano Week. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. SPR:n keräys.

TIISTAINA 15.9. Ensimmäisiä syysiltoja klo 19 Café Sonckissa Kallion kirkolla, Itäinen papinkatu 2. Sestra-kvartetti: Noora Ylönen, piano, Siiri Alanko, viulu, Saara Kurki, alttoviulu, Anna Westerlund, sello. Mahler, Fauré, Cras. Aino Acktén konserttisarjaa. Liput 20 e.

KESKIVIIKKONA 16.9. Toivo klo 19 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Poikkitaiteellinen konsertti. Pekka Toivonen, piano, Yrjänä Sauros, kerronta, huuliharppu ja saurofoni. Pekka Toivonen Piano Week. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. SPR:n keräys.

TORSTAINA 17.9. Erämaa iloitsee, heprealaisia ja hengellisiä lauluja klo 13 Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15. Suvi Lehtonen-Gräsbeck, sopraano, Folke Gräsbeck, piano. Myös Sibelius: Belsazarin pidot. Sacred Music Festival. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Schubertin Oktetto F-duuri D.803 klo 14 Roihuvuoren kirkos-

Resitoija Mikko Viitamäki, muusikko Kari Ikonen ja tanssija Panu Varstala luovat ainutlaatuisen yhdistelmän muinaista persialaista runoutta, arabialaissävyistä pianomusiikkia ja levollista liikettä Spiraali-konsertissa pe 18.9. klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Konsertti on osa pyhään musiikkiin keskittyvää Sacred Music Helsinki -festivaalia.

sa, Tulisuontie 2. Helsingin kaupunginorkesterin muusikoita: Pekka Kauppinen ja Eva Ballaz, viulu, Lotta Poijärvi, alttoviulu, Lauri Kankkunen, sello, Adrian Rigopulos, kontrabasso, Osmo Linkola, klarinetti, Mikko-Pekka Svala, fagotti, Ville Hiilivirta, käyrätorvi. Vapaa pääsy. Sinfoni-harmonikkakonsertti klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Kalle Välimaan harmonikkaopiskelijat Musiikkiopisto Juvenaliasta. Sinfoniamusiikkia ja muun muassa Välimaan sävellyksiä. Vapaa pääsy. Vapaus klo 19 Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2. Free that jazz! Improvisoitu konsertti. Olli Piipon maalauksia sekä Mika Hannulan tekstejä projisoituna piirtoheittimillä. Pekka Toivonen, piano, Miia Reko, trumpetti ja flyygelitorvi, Johannes Sarjasto, alttosaksofoni ja nokkahuilu, Olli Piippo, lyömäsoittimet. Pekka Toivonen Piano

Week. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. SPR:n keräys.

PERJANTAINA 18.9. Two Moons klo 15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille, piano, Herbert Könighofer, saksofoni ja puhallinsoittimet. Kokeellista musiikkia. Vierailumaksu 4 e. Spiraali klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Liikkeellinen konsertti persiankielisen runouden klassikoihin kuuluvan Jalal ad-Din Muhammad Rumin runoista. Kieltentutkija-resitoija Mikko Viitamäki, muusikko Kari Ikonen ja tanssija Panu Varstala. Ensiesitys. Sacred Music Festival. Liput 10 e Lippupisteestä. Loppu klo 19 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Pekka Toivonen, piano, Miina Järvi, viulu, Satu-Maija Aalto, viulu ja altto, Yonatan Quamado, viulu ja altto, Tatu Ahola, sello, Mikko Supponen, kitara. Muun muassa Toivosen

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

Requiemin toisen osan kantaesitys. Pekka Toivonen Piano Week. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. SPR:n keräys.

piano. Vapaa pääsy.

MAANANTAINA 21.9.

Ulla Pirttijärvi ja Áššu klo 19 Caisan salissa, Kaikukatu 4 B. Saamelais-norjalainen kokoonpano Áššu: Ulla Pirttijärvi, joiku, Olav Torget ja Harald Skullerud, kielisoittimet ja perkussiot. Sacred Music Festival. Liput 15/10 e Lippupisteestä.

Schubertin Oktetto F-duuri D.803 klo 19 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Helsingin kaupunginorkesterin muusikoita: Pekka Kauppinen ja Eva Ballaz, viulu, Lotta Poijärvi, alttoviulu, Lauri Kankkunen, sello, Adrian Rigopulos, kontrabasso, Osmo Linkola, klarinetti, Mikko-Pekka Svala, fagotti, Ville Hiilivirta, käyrätorvi. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 20.9.

TIISTAINA 22.9.

Vaivauksia klo 16 Fokuksessa Mall of Triplassa, Pasilan Asema-aukio 1 A. Antti Vuori, saksofonit ja kitara, Mikko Helenius, piano, haitari ja bandoneon. Vapaa pääsy. Kahvia ja musiikkia klo 16 Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastissa, Tenholantie 6. Trio Kaiunsäde: Helena Taskila, panhuilu, Joose Ojala, harmonikka, Tuukka Ojala,

Maurice Ravel -ilta klo 19.30 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Niamh McKenna, huilu, Olli Leppäniemi, klarinetti, Petri Aarnio ja Taija Angervo, viulu, Ilari Angervo, alttoviulu, Tuomas Lehto, sello, Naoko Shibayama, piano, Sivan Magen, harppu. Aino Acktén konserttisarjaa. Liput 25 e.

LAUANTAINA 19.9.