Kirkko ja kaupunki 2020 16 Espoo by Kirkko ja kaupunki

24.9.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Mitä elämä opetti? Kolmen viisaan vanhuksen kertomukset s. 10 Kohtaaminen valkohain kanssa auttoi kesyttämään arkiset pelot s. 21

Ratkaisematon Piru, Jumala ja Jeesus piipahtelevat Kari Hotakaisen romaaneissa. Uskon kysymykset kiinnostavat, koska ne jäävät auki s. 16

Pääkirjoitus

Eilen

Terhokoti pitää pelastaa

Tarkasteltaessa lähemmin paheksujien elämäntapoja huomataan, ettei kukaan ole paheeton.

KUOLEVIEN IHMISTEN saattohoitoon erikoistunut Terhokoti on vaikeuksissa. Viime viikolla ilmoitettiin koko henkilökuntaa koskevista yt-neuvotteluista. Vuonna 1987 perustettu Terhokoti on saattohoidon uranuurtaja Suomessa. Se on näyttänyt koko sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle mallia paitsi kuolemaa tekevien ihmisten kunnioittavasta, yksilöllisestä, kiireettömästä ja lääketieteellisesti korkealuokkaisesta hoidosta, myös heidän perheidensä ja läheistensä tukemisesta. TERHOKODIN TALOUDELLISET VAIKEUDET johtuvat ennen kaikkea siitä, että saattohoitoa on yhä enemmän saatavana muuallakin kuin Terhokodin kaltaisissa vaativan erikoistason yksiköissä. Sairaaloihin on perustettu saattohoito-osastoja, ja valmiutta kuolevien hoitoon on lisätty läpi koko terveydenhuollon. Suomalaisen saattohoidon osaamista tuettiin vuoden 2014 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla. Siinä projektissa tärkeänä asiantuntijana oli nyt jo eläkepäiviään viettävä Terhokodin johtaja, ylilääkäri Juha Hänninen. Hän kiinnitti tuolloin huomiota muun muassa siihen, että saattohoito pitäisi ottaa paremmin huomioon alueellisten terveyspalvelujen järjestämisessä. JOKAISEN SUOMALAISEN pitäisi saada tarvitessaan korkealuok-

kaista saattohoitoa, asuinpaikasta riippumatta. Ja jokaisen kuolevan ihmisen läheisen pitäisi saada tarvitsemaansa tukea paitsi valmistautuessaan omaisensa kuolemaan, myös sen aikana ja sen jälkeen. Joku voisi ajatella, että levittäessään osaamistaan auliisti koko maahan Terhokoti on tehnyt itsensä tarpeettomaksi. Voi kun se pitäisikin paikkansa. Niin ei kuitenkaan ole. Suomalaisen saattohoidon tila ei ole vielä lähelläkään edes säällistä. Niin paljon kuulee kauhistuttavia esimerkkejä epäonnistuneesta kuolevan hoidosta. Terhokodista kerrotut kokemukset taas ovat säännönmukaisen kiittäviä. VIELÄ TARVITAAN TERHOKOTIA –paitsi hoitamaan ja tukemaan kuolevia ihmisiä ja heidän läheisiään, myös saattohoidon tuotekehitysyksikkönä ja lippulaivana. Terhokodin pelastaminen on vain ja ainoastaan tahdon asia.

JAAKKO HEINIMÄKI

ROOMALAINEN VALTIOMIES JA KIRJAILIJA MARCUS PORCIUS CATO (234–148 EKR.)

Tänään Tässä ajassa tuomitaan hirveän helposti. Kaipaan takaisin ajatusta siitä, että joka ei ole väärin tehnyt, heittäköön ensimmäisen kiven. KIRJAILIJA TUOMAS KYRÖ MEIDÄN PERHE -LEHDESSÄ 9/2020

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Iankaikkisesti Joka ei toista armahda, saa itse armottoman tuomion, mutta joka armahtaa, saa tuomiosta riemuvoiton.

SUOMALAISEN SAATTOHOIDON TILA

JAAKOBIN KIRJE 2:13

EI OLE LÄHELLÄKÄÄN SÄÄLLISTÄ.

Kirkko ja kaupunki

Kesken porkkanan kuorinnan se iskee: kiitollisuus tavallisesta arjesta. Nakkisopasta, telkkarista ja sateesta, joka ropisee ikkunaan.

24.9.2020

Seuraava lehti ilmestyy 8.10. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN KUVITUS: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Haluan antaa luonnolle jotakin takaisin” Joulukuusiyrittäjä Timo Tammenaho, 39, istuttaa männyntaimia hiilinieluiksi, koska se on tehokas tapa hidastaa ilmaston lämpenemistä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Timo Tammenaho, miksi aloitit yrittäjäkumppanisi kanssa istutapuita.fi-ilmastoprojektin? – Joulukuusien kasvattajina halusimme antaa luonnolle jotakin takaisin. Kun mietimme, mikä olisi paras tapa siihen, päädyimme puiden istuttamiseen, sillä viimei simmän tutkimustiedon mukaan se on yksi tehokkaimmista keinoista hidastaa ilmaston lämpenemistä. – Tällaisista ilmastotalkoista kiinnostui useam pikin yritys, joten perustimme viime vuoden lopulla verkkopalvelun puiden istuttamisek si. Olemme saaneet toimintaamme neuvoja Luonnonvarakeskukselta.

2 3

Mitä puut merkitsevät maapallon kannalta? – Puut toimivat maapallon hiilinielui na, kun ne sitovat runkoonsa ja juuristoonsa hiilidioksidia. Puut ovat muutenkin tärkeä osa ekosysteemiäm me, sillä ne toimivat erilaisten eliöiden kasvu ympäristöinä ja yhteyttäjinä. Mikä on puiden merkitys ihmisen hyvinvoinnin kannalta? – On tutkittu, että metsässä liikkumi nen vähentää stressiä ja masennusta. Kaupunkiympäristössä puut ovat tärkeitä viherelementtejä. Ne lisäävät kaupunkilaisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä sekä auttavat vaimentamaan meteliä ja sitomaan liikenteen aiheuttamia saasteita. – Onhan puilla iso merkitys myös Suomen ta loudelle. Ne tarjoavat monelle suomalaiselle elin keinon ja työpaikan, mikä lisää osaltaan ihmisten hyvinvointia.

4 5

Mitä puita kannattaa istuttaa ja mihin? – Puita kannattaa istuttaa maaperän mukaan. Olemme itse ostaneet seitsemän hehtaaria vanhoja turve suonpohjia. Niille on nyt istutettu hiilinieluiksi noin 12 000 männyntaimea. Entisiä turvesoita on hyvä metsittää tällä tavalla, koska niille ei muuten kasva puustoa kovin nopeasti. Mikä sinulle on pyhää? – Minulle pyhää on perhe. Meille syntyi alkuvuodesta lapsi, joten olemme vaimoni kanssa uudessa elämänvaiheessa. Jään välillä ihmette lemään sitä, että tuo iloinen, leveästi hymyilevä olento on oikeasti olemassa ja että voin seurata uuden ihmiselämän alkutaivalta. ■ Puun päivää vietetään 27.9. Vesan nimipäivänä. Päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota puiden ja metsien merkitykseen ja suojeluun. Tuolloin myös kehotetaan istuttamaan puita.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Käsin kosketeltavan takana Enkelikokemus antaa vahvistuksen sille, että todellisuus ei rajoitu vain siihen, minkä voimme nähdä, sanoo Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pappi Mari Kanerva. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA LAURA RIIHELÄ

eriaatteessa evankelis-luterilainen kirkko uskoo enkeleihin, mutta käytännössä ne työnnetään usein syrjään. Papit eivät puhu enkeleistä, ja jumalanpalveluksissa ne ohitetaan vähin äänin mikkelinpäivän messua lukuun ottamatta. Kirkon seinien ulkopuolella enkeleiden ympärillä käy pöhinä. Lehtihaastatteluissa julkisuuden henkilöt kertovat enkelikokemuksistaan. Uushenkisyyden piirissä lukuisten nimeltä mainittujen enkeleiden kerrotaan auttavan ja parantavan ihmisiä. Pari vuotta sitten tällaiset havainnot pysäyttivät pappina työskentelevän Mari Kanervan. – Huomasin, että varsinkin eri-ikäiset naiset etsivät hengellisiä kokemuksia, jotka vastaisivat heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa toisella tavalla kuin kirkon pelkistetty, hygieeninen ja kaavojen mukainen hengellisyys. He ovat alkaneet aavistaa, että jokin suuri syvyys ympäröi meitä, Kanerva kertoo. POHTIESSAAN ASIAA Mari Kanerva joutui tunnustamaan itselleen, että häneltä puuttui enkeleistä puhumiseen tarvittavaa tietoa, kokemusta ja uskallusta. Enkeleiden ajatteleminen ja kirkon omaksumasta ”asialinjasta” poikkeaminen tuntui jollakin tavalla vaaralliselta, melkein synniltä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Kanerva päätti syventyä siihen, mitä evankelis-luterilaisen kirkon viralliset tekstit opettavat enkeleistä. Suomalaisessa kristillisyydessä vahva usko enkeleiden läsnäoloon ja varjelukseen näkyi Kanervan mukaan vielä nykyistä edeltäneiden sukupolvien kirjoittamissa rukouskirjoissa ja virsissä. Tärkein tietolähde on Raamattu, jossa enkelit mainitaan satoja kertoja. Raamattu kuvaa enkelit Jumalan sanansaattajiksi, jotka suojelevat, opastavat ja palvelevat ihmisiä. Kristillisistä enkeliteksteistä välittyy Kanervan mukaan ymmärrys ihmisen pienuudesta. – Uushenkisyydessä nöyryys usein unohtuu, kun ihminen uskoo saaneensa vallan kutsua haluamansa enkelin paikalle tai manifestoida itselleen sitä, mitä katsoo tarvitsevansa. MYÖS AJATUS suojelusenkelistä pohjautuu Raamattuun. Mari Kanerva mainitsee paavi Franciscuksen, joka kehotti vuonna 2014 kristittyjä kuuntelemaan suojelusenkelinsä ääntä. – Uskon, että jokaisen ihmisen lähellä on syntymästä kuolemaan saakka persoonallinen valo-olento, joka antaa meille voimaa ja lohtua, Kanerva sanoo. Vähitellen Kanerva rohkaistui ottamaan seuraavan askeleen: hän pyysi rukouksessa Jumalalta, että enkelit saisivat vaikuttaa hä-

”

Jokin suuri syvyys ympäröi meitä. PAPPI MARI KANERVA

nen elämässään, jos niin on tarkoitus. Kanerva kokee, että rukoukseen vastattiin. – Yksinäisillä juoksulenkeillä olen kokenut vahvasti, että pyhä on läsnä. Enkeli tai jokin on ikään kuin takanani. Tällainen kokemus antaa vahvistuksen sille, että elämä ei rajoitu vain konkreettiseen ja käsin kosketeltavaan tai omiin huoliini ja tulkintoihini. Koko todellisuus on täynnä suurta ihmettä, kauneutta ja rakkautta. ■ Mari Kanervan ja Milla Kiisken enkeliaiheisia Siivenisku-videoita Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan nettisivulla 1.10. alkaen.

Kirkko ja kaupunki verkossa KUVAKAAPPAUS MUSIIKKIVIDEOLTA

Lauletaan vihapuhe suohon Pappi ja kirkkomuusikko Leena Julin teki kirkkomusiikkia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistetusta vihapuheesta, jotta sen julmuus tulisi näkyväksi. Syntyi mykistäviä kappaleita, joissa yhdistellään vihapuhetta sekakuorolauluun, nuorten veisuihin ja liturgiseen lauluun. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Kaikki vaikeudet eivät ole voitettavissa ihmis voimin. On tarpeellista sallia itsensä ja toisen ihmisen olla heikko, vaikka tuo heikkous olisi pysyvä olotila.” ELINA VAITTINEN VERKKOKOLUMNISSAAN

ESKO JÄMSÄ

Onko diakoniatyöntekijöiden palkka kohdallaan? Kirkkoon kuuluvat arvostavat diakoniatyötä, mutta diakoniatyöntekijöiden palkoissa arvostus ja työn vaativuus ei näy. Espoossa he ansaitsevat vähemmän kuin Helsingissä ja Vantaalla. Espoonlahden seurakunnan diakoni Liisa Pohjonen ja muut diakoniatyöntekijät kertovat, millaisia vaikutuksia pienillä palkoilla on. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Herkullinen nimikiista Vaaleanpunaisella sokerimassakuorrutteella päällystetty munkki saa sormet tahmeiksi ja tunteet kuumiksi. Pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa leivonnainen tunnetaan berliininmunkkina, mutta Turussa ja sen lähistöllä leivonnaisen nimi on piispanmunkki. Siis mitä? Erään teorian mukaan turkulainen leipuri päätti 1900-luvun alkupuolella antaa munkille nimen piispanmunkki. Tuolloin kuorrute oli vielä valkoinen kuin piispan liperit. Arkkipiispan kaupungissa mielikuva oli ymmärrettävä. Berliininmunkki-nimen historia on pidempi. Ruotsissa ”berlinermunk” tunnettiin jo 1840-luvulla. Sinne leivonnainen saapui Saksasta, jossa sitä kutsuttiin ”Berliner Pfannkucheniksi”. Tällä nimellä on tosin kutsuttu sekä sokerimassalla päällystettyjä että sokerissa kieritettyjä munkkeja. Kutsuipa leivonnaista millä nimellä tahansa, uskonnollisesta sanastosta kumpuavalta nimeltä ei voi välttyä. Sana munkki tulee nimittäin siitä, että upporasvassa paistettu leivonnainen muistutti ruskeakaapuista munkkia. HANNA ANTILA

Oikaisu Toisin kuin saippuan historiaa käsitelleessä jutussa 15/2020 väitettiin, Pontius Pilatus ei pessyt käsiään Jeesuksen kuoleman jälkeen vaan silloin kun Jeesus tuomittiin ristiinnaulittavaksi ja Barabbas päätettiin armahtaa.

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

ISTOCK

Munkkien päällä oleva sokerikuorrutetta kutsutaan pomadaksi, mutta itse leivonnaista kutsutaan ainakin kahdella eri nimellä.

Kuolemasta pitäisi puhua enemmän KUOLEMA KOSKETTAA jokaista, ja siksi siitä pitäisi myös puhua. Tätä mieltä on Korson seurakunnan kirkkoherra Tuomas Antola, yksi Vantaalla järjestettävän Kuolemapajan vetäjistä. – Oman kuolevaisuuden käsittely antaa elämään syvyyttä ja merkityksellisyyden tunnetta. Tulee ymmärrys siitä, että jokainen päivä on kuin lahja, Antola sanoo. – Kuolema on kuitenkin tabuaihe, josta helposti vaietaan. Monesti omaiset saattavat kavahtaa, jos esimerkiksi vakavasti sairastunut haluaisi keskustella kuolemasta. Tuolloin sairas jää yksin ajatustensa ja pelkojensa kanssa. Tämän tabu-ulottuvuuden vuoksi ehkä hautajaisetkin ovat nykyään entistä pienimuotoisempia ja niissä näkee yhä harvemmin lapsia. Antolan mukaan kuoleman pohtiminen on ajankohtaista myös uuden vaarallisen kulkutaudin myötä.

”

Uurnan tekijä hyväksyy sen, että jossain vaiheessa hän kuolee.

– Kirkon täytyy keskittyä tänä aikana entistä enemmän ydintehtäväänsä, toivon, rakkauden ja luottamuksen lisäämiseen. Tähän sisältyy myös ajatus siitä, ettei kuolema ole päätepiste vaan alku jollekin uudelle.

muassa kuolemasta puhumista, surua, hyvää kuolemaa ja sitä, mitä on kuoleman jälkeen. Illat alkavat asiantuntijan alustuksella, joka lähetetään suoratoistona netissä. Näin kuka tahansa voi seurata sitä. Alustuksen jälkeen keskustellaan aiheesta ja tehdään työpajoissa uurnia ja taivassukkia. – Teemat ovat sen verran haastavia, että ajattelimme uurnien ja sukkien työstämisen auttavan niiden käsittelemisessä. Valmistan itsekin pajassa uurnan, Tuomas Antola kertoo. – Uurnatyöpaja on jo täynnä, mutta uurnan voi valmistaa myös omin päin kotona avoinna olevan verkkoyhteyden avulla. Kuolemapajan päätteeksi uurnat ja taivassukat siunataan pyhäinpäivän iltakirkossa.

KUOLEMAPAJA JÄRJESTETÄÄN samanaikaisesti kahdessa paikassa, Korson kirkossa ja Helsingin pitäjän pappilassa. Viisi kertaa järjestettävissä illoissa pureudutaan kuolemaan eri näkökulmista. Pajassa käsitellään muun

Kuolemapaja 6.–30.10. klo 18-20 (viimeinen kerta klo 16-18) Korson kirkossa (Merikotkantie 4) ja Helsingin pitäjän pappilassa (Kirkkotie 45). Ilmoittautumiset 30.9. mennessä: Korson kirkkoon p. 09 830 6550 ja Helsingin pitäjän pappilaan p. 09 830 6717.

Oman kuolevaisuuden käsittely antaa elämään syvyyttä ja merkityk sellisyyden tunnetta. KIRKKOHERRA TUOMAS ANTOLA

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

MARJO KYTÖHARJU

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Viisikon virsisuosikit Club for Five juhlistaa 20-vuotista taivaltaan julkaisemalla Virret-levyn. Sen kunniaksi yhtyeen jäsenet listasivat lempivirtensä.

Juha Viitala: Suvivirsi ”Lempivirteni on ehdottomasti Suvivirsi. Siihen sisältyy niin vahvasti lukuvuoden aherruksen loppu sekä kesän ja ennen kaikkea kesäloman alku. Minulla on vieläkin̈ lapsuudestani vahvasti muistissa koulun päättäjäiset, joissa äitini liikuttui kuullessaan Suvivirren. Samoin on käynyt minulle joka kerta, kun olen kuullut sen omien lasteni kevätjuhlissa. Uskon, että Suvivirsi on monille muillekin suomalaisille eniten nostalgisia muistoja ja tunteita herättävä virsi.” Tuukka Haapaniemi: Jumala loi auringon, kuun ”Yksi lempivirsistäni on Jumala loi auringon, kuun. Se on myös ensimmäisiä moniäänisiä lauluja, joita olen laulanut. Olimme kesäisin paljon mökillä, ja kävimme myös kylän kirkossa. Sat-

tui niin, että meitä oli isompi porukka sukulaisia samaan aikaan penkissä ja tämän virren aikana kertosäkeen stemma raikui lehtereillä, sanoisinko, aika vahvasti. Palveluksen jälkeen kesäkanttori tuli alas katsomaan, minkä näköinen seurakunta olikaan paikalla. Edelleen virsi tuo mieleen lapsuuden kesäisiä mielenmaisemia.” Jouni Kannisto: Suomalainen rukous ”Minulle oli iso juttu saada ikuistaa uudelle albumillemme oma sovitukseni virrestä Suomalainen rukous. Muistan jo lapsena koulun kuorossa laulaessani ihailleeni, kuinka luontevasti Taneli Kuusiston sävellys yhdistää keveyttä ja syvältä kouraisevaa. Uuno Kailaan lyriikat ovat voimakkaat. Vaikka isänmaallissävytteinen uskonnollinen teksti ei suoraan henkilöidy kirjoittajaan, olen nyt aikuisena tutustuttuani runoilijan traagiseen elämään löytänyt virrestä entistä suurempaa latausta.” Maija Sariola: Maan korvessa kulkevi lapsosen tie ”Rakkain virteni on Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. Olen laulanut sitä lapsesta saakka erilaisissa perhejuhlissa, niin ristiäisissä kuin hautajaisissakin. Virren sanat ovat koskettavat ja toiveikkaat. Nyt, kun olen itse äiti, sanat sisältävät minulle vielä läheisemmän sanoman.” MARJO KYTÖHARJU Club For Fiven Virret-levy julkaistaan 24.9. Yhtye konsertoi Kulttuuritalolla la 17.10. Lisätietoja: www.clubforfive.fi.

”Teos avaa 40-luvun Lapin ristiriitaisen maiseman kunnianhimoisesti ja kauniisti.” – HS

Valikoima vaihtelee myymälöittäin. Katso myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.

Susanna Lukkarinen: Oi katsohan lintua oksalla puun ”Varhaisimmat muistoni virsistä liittyvät mummuuni. Hän oli lempeä, huumorintajuinen ja uskovainen nainen, ja hän lauloi kauniilla äänellään meille lapsenlapsille virsiä ja muita lauluja. Mummulassa oli polkuharmoni, jonka päällä lepäsi kaksi Siionin virret -laulukirjaa. Kun pienenä pianistin alkuna soittelin niitä läpi, nousi lempivirrekseni Oi katsohan lintua oksalla puun. Virressä on kaunis melodia, ja sen sanat kuvaavat mummuni tapaa ajatella elämästä. Ei pidä murehtia vaan kannattaa olla kiitollinen jokaisesta hetkestä.”

Karunkaunis romaani Lapin sodan salaisuuksista

Tuhkaan piirretty maa PETRA RAUTIAINEN

Enontekiö, 1947. Toimittaja Inkeri Lindqvist muuttaa pohjoiseen kirjoittaakseen reportaasin sodasta toipuvasta Lapista ja selvittääkseen sodan aikana kadonneen aviomiehensä kohtaloa. Kun Inkeri kohtaa saksalaisten vankileireillä työskennelleen Olavin, alkavat salaisuudet keriytyä auki.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

”On hienoa olla välillä joku muu” Kaikki äidistäni -näytelmä korostaa jokaisen ihmisen arvoa, sanoo mediakohun aiheuttaneessa draamassa näyttelevä Katariina Kaitue. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

ansallisteatterin näyttämöllä vaihtuvat tunnetilat itkusta nauruun. Ensi-illassa on espanjalaisen Pedro Almodóvarin elokuvaan perustuva Kaikki äidistäni -näytelmässä. Samuel Adamsonin näyttämösovituksen yhtenä keskeisenä hahmona on Katariina Kaitueen esittämä vanheneva näyttelijädiiva Huma Rojo. Lesbosuhteessa olevan Human elämään tulee käänne, kun poikansa traagisesti menettänyt Manuela ilmestyy kuvioihin. Kaitueen mukaan Anne Rautiaisen ohjaama Kaikki äidistäni on naiseuden, intohimon ja inhimillisyyden ylistys. – Näytelmäversio 20 vuotta sitten tehdystä elokuvasta on ajankohtainen, sillä sen teemat, hyväksytyksi tuleminen, äitiys, rakkaus ja kuolema, ovat ikuisia. Se yksinkertaisesti kertoo elämästä. – Näyttämöllä kohtaavat ihmiset, joilla on erilaiset näkökulmat naiseuteen. Siellä on äitiä, nunnaa, lesboa, huoraa ja transvestiittia. On hurmaavaa, miten he keräävät ympärilleen omanlaisensa perheen. VÄHÄN ENNEN ensi-iltaa näytelmä joutui mediakohun keskelle. Ensiiltaa oltiin siirtämässä, kun ilmeni epäselvyyttä esityksen roolituksesta eli onko Janne Reinikaisen näyttelemä Agrado transvestiitti vai transihminen. Kaitue on iloinen siitä, että tilanne saatiin ratkaistua, varsinkin, kun korona-aika asetti näytelmän harjoittelulle ylimääräistä haastetta. – Roolitukseen liittyi väärinkäsityksiä sen vuoksi, että näytelmäver-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

sio on erilainen kuin elokuva, ja lisäksi teatterin antama informaatio esityksestä oli puutteellista. Tapaus kuitenkin avasi työryhmälle asiaan liittyvää problematiikkaa. Olemme kaikki oppineet tästä. – Haluan myös sanoa sen, että ketään ei ole haluttu loukata. Näytelmän sanomana nimenomaan on se, että kaikki ovat arvokkaita sellaisina kuin ovat. Katariina Kaitue pitää Anne Rautiaisen ohjaustyylistä, johon liittyy vahva visuaalinen näkemys. – Harvoin pääsee näyttelemään yhtä mahdotonta naista. Näyttämöllä nähdään ylipäätään fyysisiä, värikkäitä ja tuntevia hahmoja. Tärkeä osuus tässä on lavastajalla, puvustajalla, maskeeraajalla ja valaisijalla. KAIKKI ÄIDISTÄNI -NÄYTELMÄN teemat ovat tulleet yli viisikymppiselle Katariina Kaitueelle vuosien mittaan tutuiksi. – Elämässä on tähän ikään mennessä ehtinyt olla niin rakkautta kuin suruakin. Vanhetessa ikään ja elettyyn elämään on vain osattava suhtautua. Kaikkein huonoin vaihtoehto on jäädä jumiin nuoruuden kaipuuseen. Nuorille kollegoilleni olenkin sanonut, että eläkää nuoruutta nyt eikä joskus myöhemmin. Kaitueella on kaksi aikuista poikaa. Äitiyttä hän pitää yhtenä elämänsä tärkeimmistä asioista. – Äidin rakkaus on niin puhdasta ja suoraa. Olenkin pitänyt ohjenuoranani, että kohtele muita niin kuin toivoisit omia lapsiasi kohdeltavan. – Varmaan hirvein asia maailmassa olisi oman lapsen menettäminen,

kuten näytelmän Manuelalle tapahtuu. Se värjää näytelmän hetkittäin tummasävyiseksi. Kaitue kokee olleensa voimakastahtoinen mutta reilu äiti. Hankalista työajoista huolimatta hän pyrki olemaan läsnä poikiensa arjessa, esimerkiksi seuraamaan heidän koripalloharrastustaan. – Minulla oli aika tiukat rajat, joten kyllä meillä välillä käytettiin ääntä. Pidin kuitenkin huolta siitä, ettei nukkumaan menty vihaisina. Nyt vanhempi poika työskentelee luutnanttina merivoimissa ja nuorempi opiskelee Turun kauppakorkeakoulussa. – Elämähän on jatkuvaa luopumista. On kuitenkin ollut ihanaa katsoa, miten lapset ovat lähteneet maailmalle omiin kykyihinsä luottaen. NÄYTTELIJÄKSI RYHTYMINEN ei ollut Katariina Kaitueelle itsestään selvää, vaikka hänellä oli jo pienestä kosketus teatterin ja elokuvan

”

Olen pitänyt ohjenuoranani, että kohtele muita niin kuin toivoisit omia lapsiasi kohdeltavan. NÄYTTELIJÄ KATARIINA KAITUE

maailmaan. Onhan hänen äitinsä näyttelijä Liisamaija Laaksonen. Lukioikäisenä Kaitue mietti vakavissaan ala-asteen opettajan ammattia. Hän päätti silti hakea ensin Teat-

- Harvoin pääsen näyttelemään yhtä mahdotonta naista, kiittelee Katariina Kaitue ohjaaja Anne Rautiaisen ohjaustyyliä.

Polkuja

terikorkeakouluun, ja pääsikin sin ne heti ensi yrittämällä. – En ollut sitä ennen harrasta nut näyttelemistä kuin koulun näy telmäkerhossa. Olin myös joskus ol lut lapsiroolissa äitini produktiossa Ylen Televisioteatterissa. – Äiti on ollut työssä esikuvani. Hän on monipuolinen näyttelijä, ja lisäksi hän on kirjoittanut näytel miä ja lausunut runoja. Hänen an siostaan minulla oli myös jo varhain hyvin realistinen kuva tästä amma tista. KIINNITYKSEN Kansallisteatteriin Katariina Kaitue sai vuonna 1991 he ti Teatterikorkeakoulusta valmistu misensa jälkeen. Hänestä se on ol lut hyvä paikka kasvaa näyttelijänä. Vuosien varrella hän on saanut teh dä kiinnostavia rooleja klassikko draamoista aivan uusiin näytelmiin. Pitkälle iltaan venyvistä työpäi vistä huolimatta Kaitue sanoo ole vansa unelmaammatissa. Erityises

ti hän nauttii tarinoiden kertomi sesta ja erilaisten ihmiskohtaloiden tulkitsemisesta. Kaitueen mielestä näyttelijän työ kuuluu nykyisen kor kean teknologian aikana harvoihin käsityöläisammatteihin. – On mahtavaa työstää hienoja tekstejä koko sydämellään työtä te kevien kollegoiden kanssa. Ensemb len henki on tärkeä, ja sen luomi sessa ohjaajalla on suuri merkitys. Kaitueen mielestä työn hienoi hin puoliin kuuluu myös se, et tä saa olla joku muu ja usein vie lä aivan toisessa ajassa. Hänellä on tapana selvittää näytelmän taus toja, kuten ajan historiaa ja tapa kulttuuria. – Suurin osa näyttelijöistä te kee roolia varten taustatyötä. Mo nesti sitä luulee tietävänsä josta kin asiasta, mutta kun alkaa ottaa selvää, tajuaa, ettei tiedäkään sii tä juuri mitään. Taustatietojen sel vittäminen on erittäin antoisaa ja sivistävää. ■

Muistisairaan maailma LIISA SEPPÄNEN

Miltä muistisairaus tuntuu ja miten sen kanssa pärjää parhaiten? Lämminhenkisessä kirjassa eri-ikäiset Alzheimerin tautiin sairastuneet kertovat elämästään rehellisesti ja huumoriakaan kaihtamatta. Kokemuksiaan, kertomuksiaan ja vinkkejään jakavat myös muistisairaiden omaiset. Rohkaiseva teos punoo taitavasti yhteen tiedon ja tunteet ja avaa lukijalle uusia näkökulmia vaikeana ja pelottavanakin koettuun sairauteen.

Valikoima vaihtelee myymälöittäin. Katso myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.

muistisairaan sisäiseen maailmaan

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Aino Tukiainen kirjoittaa runoja ja kuuntelee Ville Valoa.

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 16/2020

Matkalla mukaan tarttunutta

Eläkeläiset Aino Tukiainen, Matti Tikkanen ja Sirkka Nykänen kertovat, mitä he ovat pitkän elämänsä aikana oppineet. TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

”Tunteisiin ei pidä jäädä vellomaan”

Aino Tukiainen, 84, rakastaa sanoja ja Vuosaarta. ”Minä en vanhene varmaan ikinä. Tahdon olla tässä elämässä kiinni niin kauan kuin pystyn. Onhan minulla tietysti kremppoja, sillä ne kuuluvat vanhuuteen. Lonkkaleikkauksen jälkeen sain kuin uuden elämän. Rakastan kaikista eniten Vuosaarta. Tämä on minun paikkani. Kun muutin Vuosaareen mieheni kuoleman jälkeen 17 vuotta sitten, minusta tuntui kuin olisin aina asunut täällä. Vuosaaressa on ihanat ihmiset, hyvät palvelut ja upeat maisemat. Terveyskeskus on aivan vieressä ja niin on kirkkokin, mutta täytyy tunnustaa, että olen aika huono kirkossa kävijä. Olen sanonutkin tutulle papille, että jos kirkonpenkistä kuuluu kuorsausta, se olen minä. SANAT OVAT minulle tärkeitä. Kirjoitan runoja ja tarinoita Facebookiin. Täytän myös ristikoita, luen paljon ja tapaan ystäviäni. Tykkään kuunnella biisejä ja niiden sanoituksia. Suosikkejani ovat Ville Valo, Edu Kettunen ja Juice Leskinen. Kirjoittaminen ja biisien kuuntelu ruokkivat minua samoin kuin avarakatseiset ihmiset. Kyllähän Facebookissa tulee joskus palautetta, että älä sinä Aino aina ole äänessä, mutta minäpä olen. Olen käynyt Helsingin työväenopiston luovan kirjoittamisen kurssilla ainakin kymmenen vuotta. En ole vieläkään mitenkään valmis runoilija, mutta olen saanut hyvää palautetta, että joka vuosi olen kehittynyt. Siellä on kiva porukka ja Hesarin kriitikko Jukka Koskelainen on mahtava vetäjä. Olen tehnyt kaksi runokirjaakin: Kuljen minne kuljen ja Hetken sivallus. TÖITÄ OLEN tehnyt niin monessa paikassa, etten enää muista kaikkia. 18-vuotiaana aloitin tehtaal-

ta Etelä-Pohjanmaalla. Menin avioon, mutta se epäonnistui, ja lähdin Ruotsiin siivoamaan ja tiskaamaan. Tapasin toisen mieheni, kun olin 26-vuotias. Lapsia minulle syntyi kaksi ja lapsenlapsia on kolme. Muutimme Ruotsista Helsinkiin. Olimme pitkään yrittäjiä, mutta viisi vuotta ennen eläkkeelle jäämistä menin Laakson sairaalaan sairaala-apulaiseksi. Hoidin mummoja ja pidin siitä, vaikka työ olikin pääasiassa mopin heiluttamista. Oli mukava tavata erilaisia ihmisiä. Oman elämän valitukset jäivät vähiin, kun sairaalassa näki kaikenlaista.

”

Paikoilleen jämähtämistä olen aina pelännyt. Siksi tahdon ottaa vastaan uusia haasteita. AINO TUKIAINEN

OLEN AIKA kova vellomaan tunteissa, mutta vanhemmiten olen oppinut, ettei voi vain velloa. Kun on pitkään tunteiden vietävänä, se alkaa jossakin vaiheessa olla vastenmielistä itsellekin. Silloin tartun kiinni arkisiin asioihin: tiskaan, siivoan tai istutan perunoita. En ole kovin materialistinen. Totta kai fyrkkaakin on hyvä olla, mutta olen aina ajatellut, että raha on laskujen maksamiseen. Osaansa ei voi valita. Haluan auttaa heikkoosaisia ja sanoa heille, että jalat kantavat, kun

rohkeasti vain yrittää mennä eteenpäin niillä eväillä, mitä on. Kukaan meistä ei ole täydellinen. Sanotaan, että me vanhukset olemme rupuporukkaa. Emme ole. Me olemme nostajia ja lipunkantajia. Rakastan ihmisiä, mutta valittajista en ole koskaan pitänyt. Totta kai jokainen saa tuoda tunteensa julki, mutta jos kokee, että siellä missä itse liikkuu on aina vain huonoa, silloin on parasta katsoa peiliin. Neljän seinän sisälle ei kannata jäädä. Silloin alkaa uuvuttava ruikutus, ettei minulle ikinä tapahdu mitään, ja odotetaan vain kuolemaa. Paikoilleen jämähtämistä olen aina pelännyt. Siksi tahdon ottaa vastaan uusia haasteita. Olin jo vanha, kun opin käyttämään älykännykkää ja tietokonetta. Totta kai aivojen toiminta hidastuu iän myötä, mutta jos aivoja käyttää, ne toimivat paremmin. KUOLEMAAN EI koskaan totu. Tosiasia on, että se tulee aikanaan meille jokaiselle. Meidän uskontomme on liian kylmä kuolemiselle. Kuolemasta pitäisi puhua enemmän positiivisesti. On uskontoja, joissa tanssitaan arkun ympärillä, koska vainaja on päässyt ikuiseen autuuteen. Olen miettinyt sitä, kun ihminen lähtee täältä. Kuuluu vain napsahdus, kun arkku pannaan kiinni – eikä sitä ihmistä enää ole. Kaikki työ, mitä ihminen on tehnyt, jää tänne. Ei sitä oteta mihinkään mukaan. Sen takia olisi hyvä, kun tajuaisi, ettei ota tätä elämää niin hirveän vakavasti. Pitää lähteä liikkeelle. Kannattaa hypätä tuntemattomaan eikä liikkua liian turvallisilla alueilla. Aina voi avautua uusia ovia.” KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Matti Tikkanen teki pitkän uran ravintolaalalla ja toimii nykyisin diakoniavapaaehtoisena.

”Jonkinlainen ohjaus tässä elämässä on, vaikkei sitä aina huomaa” Matti Tikkasen, 73, polku on kulkenut Imatralta Espooseen. ”Eläkkeelle jääminen oli minulle kova paikka. Tein töitä ravintola-alalla nelisenkymmentä vuotta. Aloitin piccolona kotipaikkakunnallani Imatran Valtionhotellissa. Vuosien mittaan olin ravintoloissa keittiöapulaisena ja kylmäkkönä sekä salissa tarjoilemassa. Pisimmän ajan olin ovella vahtimestarina. Jos joku työntekijä puuttui, minä tuurasin. Olin sen

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

luontoinen, että minut haluttiin pitää. Usein sanottiin, että ’kyllä Matti pärjää’. Minulla ei ollut vaikeuksia saada töitä, kun mainitsin Valtionhotellin. Viimeiset 30 vuotta työskentelin Näköalaravintola Haikaranpesässä Espoossa. Loppuaikoina olin pelkästään ovella. Työ oli aika helppoa, kun ravintola oli lähinnä ruokapaikka ja auki vain päivisin. Ei joutunut painimaan. 1970-LUVULLA LÄHDIN käymään Ruotsissa. Siihen aikaan vaihtoehtoina oli risusavotta tai Ruotsiin lähtö.

Olin Volvon tehtaalla töissä pari vuotta. Sitten tuli koti-ikävä. Göteborgissa oli aika erilaista kuin Imatralla. Sanotaan nyt näin, etten pärjännyt siellä. Meinasin sotkeutua ei-toivottuihin juttuihin. Mutta ei minua enää Imatrallekaan saanut – se meininki ei kiinnostanut enää. Tulin Helsinkiin, ja olin vähän aikaa rakennuksilla töissä. Olin muun muassa rakentamassa Myyrmäen ammattikoulua. Kun rakennusalan lakko tuli, ei auttanut muu kuin mennä Ravintola Vanhaan Maestroon tiskaamaan. Sieltä alkoi ravintolaurani pääkaupunkiseudulla.

OLIN NAIMISISSAKIN, mutta sitten avioliitossa tuli hässäkkää. Kaverini hänet vei. Luottamus ihmisiin meni. Uudelleen avioituminen ei ole ollut lähelläkään, eikä minulla ole lapsia. Työ kannatteli eteenpäin. Aikoinaan minulla meni lujaa. Olin melko leso viinan kanssa. Kaaduin pahasti humalapäissäni, mutta sen jälkeen jätin viinan, ja myöhemmin loppui myös tupakointi. Jouduin myös velkasaneeraukseen, mutta sain sen hoidettua kuudessa vuodessa. Jos saisin 40 vuotta takaisin, keksisin vapaa-ajalle toisenlaistakin tekemistä. Onneksi ihminen ei kuitenkaan ole täällä yksin – jonkinlainen ohjaus tässä elämässä on, vaikkei sitä aina huomaa. Asuin 25 vuotta Haukilahdessa firman asunnossa. Jouduin lähtemään sieltä, kun jäin eläkkeelle. Nyt asun Leppävaarassa. Paikka on ihan hyvä, mutta elämänmeno on muuttunut paljon. Tietysti laitapuolenkulkijatkin pitää asuttaa, mutta saatuja asuntoja pitäisi arvostaa. Enkä tiedä, mihin se johtaa, kun lapsiperheissäkin kumppanit vaihtuvat niin usein.

”

Pyytämättä ei apua tule. Täytyy osata itse pitää puolensa. MATTI TIKKANEN

OLEN OLLUT kymmenisen vuotta Leppävaaran seurakunnan diakoniavapaaehtoisena ja rippikouluissa leirivaarina. Heitin kerran kanttorille, että enkö pääsisi rippileirille kipinämikoksi. Pappi soitti seuraavalla viikolla ja kysyi, sopiiko lähtö kymmenes päivä. Rippikoululaisten kanssa olen pelannut lentopalloa ja jalkapalloa. Heidän kanssaan on kiva mekastaa. Nuoret ovat kyselleet, että miten minä olen tullut uskoon. Joka aamu ja ilta rukoilen, mutta en tiedä tuosta uskoon tulosta. Kyllä usko kotoa on lähtenyt. En tiedä, kuinka tosissaan nuoret sitä kysyvät. Enkä minä sillä tavalla osaa rukoilla, että ”auta hyvä Jumala”, jos hammasta koskee. Kyllä silloin pitää soittaa hammaslääkärille. Minun puolestanikin on rukoiltu, mutta en ole koskaan kysynyt, että miten. Laulan kahdessa kirkon kuorossa. Nyt kuorojen kokoontuminen niin kuin muutkin hommat ovat vähentyneet koronan takia. Ihan valtion taholta minut laitettiin riskiryhmään, olenhan yli seitsemänkymppinen. Nykypäivänä vanhuksia kyllä kuullaan ja autetaan, jos osaa vetää oikeista naruista. Pyytämättä apua ei tule. Täytyy osata itse pitää puolensa. Isäni neuvo oli, että ”lukekaa, lukekaa ja lukekaa”. Minulle on aina ollut tärkeää ottaa toiset ihmiset huomioon. Sen olen oppinut, ettei taakseen kannata kovin paljon katsella.”

Vanhuksilta voi oppia, mikä elämässä on arvokasta Sairaalapappi Merja Hållfast on tehnyt työtä vanhusten parissa yli 25 vuoden ajan. Hänen mielestään yhteiskunta on kadottanut vanhuuden arvon. Yli 25 vuotta vanhusten parissa työtä tehnyt sairaalapappi Merja Hållfast ihmettelee, mihin yhteiskunnasta on kadonnut vanhuuden arvostus. Ennen puhuttiin vanhuudesta ja viisaudesta. Nyt vanhuudesta puhutaan usein rasitteena yhteiskunnalle. Toki virkeät seniorit nähdään myös kuluttajina, ja maratonia juoksevia teräsvaareja nostetaan julkisuuteen. Sen sijaan ikäihmisten elämänkokemus ja vuosikymmenten tuoma hiljainen viisaus ei juuri kiinnosta. Hållfastin mukaan juuri sitä kannattaisi kuitenkin kuunnella. Merja Hållfast on toiminut koko pappisuransa ajan vanhusten parissa. Tällä hetkellä hän työskentelee Myllypuron seniorikeskuksessa ja Helsingin kotisairaalassa. Hän käy myös vanhusten kodeissa. Hållfast tekee töitä erityisesti muistisairaiden parissa, mutta hän kohtaa työssään monenlaisia vanhuksia. Potilaiden läheisissä on vanhuksia. Päiväkeskuksissa käy kotona asuvia vanhoja ihmisiä, paitsi nyt, kun ne on koronan takia suljettu. Aktiivisia eläkeläisiä toimii vapaaehtoisina. – Se, milloin ihminen kokee elävänsä vanhuutta, on hyvin henkilökohtainen asia. Ei vanhuutta voi rajata esimerkiksi iällä, sillä jotkut ovat jo varhain huonokuntoisia mutta toiset elävät vielä ysikymppisinä niin, etteivät tarvitse apua. – Usein vanhuuteen suhtaudutaan niin, ettei koko sanaa saisi käyttää, mutta ei sekään ole hyvä. Vanhus-sanan pitäisi olla kunnianimike eikä parasta ennen leima, Hållfast sanoo.

Vanhuuteen suhtautuminen kertoo Hållfastin mukaan paljon ihmisten arvomaailmasta. Esimerkiksi hyvässä hoitoyksikössä ymmärretään, että siellä olevilla vanhuksilla on yhteensä aivan valtavasti elämänkokemusta, ja heitä kunnioitetaan. – Olisi hyvä muistaa, että tämän päivän vanhukset ovat olleet rakentamassa hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa nyt elämme. Esimerkiksi nyt korona-aikana he osoittavat omalla elämällään, että monenlaisista vaikeista ajoista on voinut selvitä, Hållfast sanoo. Elämän isot perusasiat eivät muutu, Merja Hållfast muistuttaa. Niistä monella vanhuksella on paljon sanottavaa. Heiltä saa arkista elämänviisautta, jos vain malttaa pysähtyä kuuntelemaan. – Kun viereen pysähtyyy ja kysyy, millaista elämä on ollut, aukeaa usein varsinainen aarreaitta. Monet kuulemani tarinat kertovat siitä, että tärkeintä elämässä ei kuitenkaan ollut työ tai raha vaan läheisyys, rakkaus ja se, että kuuluu johonkin, Hållfast sanoo. – Vanhuksilta voi oppia suhteellisuudentajua ja pitkäjänteisyyttä, jota nykyelämästä usein puuttuu. Myös yhteisvastuullisuus korostuu. Asioita ei ole tehty yksin vaan yhdessä. Nykyään moni käyttää paljon aikaa rakentaakseen sosiaalisessa mediassa hyvää kuvaa itsestään ja saadakseeen näkyvyyttä. Kun vanha ihminen katsoo elämäänsä taaksepäin, ei tuollainen ole lainkaan tärkeää. – Parasta on ollut tavallinen, rauhallinen arki, Hållfast kiteyttää. Hän toivoo, että koronarajoitusten helpottaessa aletaan pitää enemmän yhteyttä yli sukupolvirajojen. Keski-ikäisille hän vinkkaa, että kannattaa jutella vanhempien ja isovanhempien kanssa heidän elämästään ja juuristaan niin kauan kuin siihen on mahdollisuus. PAULI JUUSELA

– Vanhus-sanan pitäisi olla kunnianimike eikä parasta ennen leima, Merja Hållfast sanoo. KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Sirkka Nykäsen aika kuluu puutarhan hoidossa ja brittisarjaa seuratessa.

”Turhista asioista ei kannata riidellä, sillä aina asiat järjestyvät” Sirkka Nykänen, 79, tilasi verkkokaupasta uudet laminaatit kotitalonsa lattiaan. ”Olen asunut vuodesta 1984 asti Vantaan Vapaalassa talossa, jonka mieheni kanssa rakensimme. Mieheni kuoli kymmenen vuotta sitten.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Hyvin olen pärjännyt yksinkin. Ajelen nurmikkoa, leikkelen sireeniaitaa ja istutan kukkia. Jos talossa on raskaita töitä, pojat tulevat auttamaan. Eläkkeellä olen ollut viisitoista vuotta. Tein töitä siivoojana Espoon-Vantaan teknillisessä ammattikorkeakoulussa Vantaan toimipisteessä. Nykyisin oppilaitos on Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Kun liikuin käytävillä siivouskärryni kanssa, oppilaat tulivat usein juttelemaan kanssani. Nuoret ovat reippaita ja sanavalmiita. MUUTIN HELSINKIIN vuonna 1957. Tulevan mieheni tapasin Kulttuuritalon tansseissa. Meidät vihittiin vuonna 1963 lapsuuteni kotitilalla Kärkölässä.

Muutimme Lauttasaareen ja ostimme sieltä kaksion. Kun pojat syntyivät, aloimme tarvita lisää tilaa. Myimme Lauttasaaren-asunnon ja muutimme Pähkinärinteeseen, josta saimme sillä rahalla kolme huonetta ja keittiön. Keksimme muuttaa Vantaalle, kun toinen pojistamme sairasti ainakin viisi kertaa keuhkokuumeen, ja lääkäri sanoi, että olisi parempi muuttaa pois Lauttasaaresta. Meri-ilma ei jostain syystä sopinut pojalle. Helsingin jälkeen Vantaa tuntui korpikylältä. Talo, johon muutimme, oli ensimmäinen kerrostalo ostoskeskuksen vieressä. Sieltä muutimme Vapaalaan. MAAILMANMENO ON muuttunut niistä ajoista. Nuoret eivät nykyään käy tansseissa niin kuin ennen. Meidän ikäisemme löysivät usein tanssipaikoilta elämänkumppanin. Nykyään tehdään töitä tietokoneilla, ja niiden kautta haetaan myös seuraa. Kun olin lapsi, naapurit ja sukulaiset kävivät meillä usein kylässä. Nykyisin elämä on paljon eristäytyneempää kuin ennen. Olen jo tottunut siihen, että kylässä ei enää paljoa käydä. En kuitenkaan koe oloani yksinäiseksi. Olen tyytyväinen ja viihdyn itseksenikin. Olen aina ollut sellainen. Meikäläinen pärjää vielä hyvin. Ei ole tarvinnut apua kysyä. Käyn kaupassa ja maksan laskut

tietokoneella. Voin vaikka tilata verkkokaupasta sen, mitä tarvitsen. Viimeksi tilasin laminaatit lattiaan, ja pojat laittoivat ne paikoilleen. Käyn korttelikerhossa ja sydänpiirissä. Myös tämän talon pidossa on aina pientä puuhaa. Sisareni ja ystäväni soittelevat kerran viikossa. Myös miniät soittelevat ja kyselevät, mitä mi-

”

Haluaisin elää vielä ja katsoa, mihin tämä maailma menee. SIRKKA NYKÄNEN

nulle kuuluu. Minulla on myös ystävä, jonka kanssa kahvittelemme silloin tällöin toistemme luona. Iltaisin katselen televisiota. Pidän luonto-ohjelmista ja seuraan Emmerdale-sarjaa. Big Brother -ohjelma alkoi taas, mutta nyt en sitä katso. Viime vuonna katsoin. Tänä vuonna mukana ei ole mielenkiintoisia henkilöitä. Vapaalan seurakuntatalolla olen käynyt sellaisessa kohtaamispaikassa. Siellä pappi puhuu,

lauletaan virsiä ja jutellaan eri aiheista. Pastori Jaakko Kara on myös näyttänyt meille, miten kreikkalaisia tansseja tanssitaan. MINUSTA TÄRKEÄÄ on olla ystävällinen toisille ihmisille ja auttaa tarvittaessa. Nykyisin voin jo sanoa, että autan, jos jaksan. Toisen kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä, ja oma mielipide pitää olla, mutta turhista asioista ei kannata riidellä. Kun on tämän ikäinen, huonoja asioita ei enää muista. En minä ainakaan. Hyvät asiat nousevat päällimmäisiksi. Elämästä ja terveydestä olen kiitollinen. Nuorempana suhtauduin kaikkeen paljon vakavammin. Kyllä vanhanakin asiat pitää hoitaa, mutta olen oppinut, että aina asiat järjestyvät. En pelkää kuolemaa, mutta toivon, etten joudu kovin kauaa makaamaan jossain sängyssä. Haluaisin elää vielä ja katsoa, mihin tämä maailma menee. Mieheni on haudattu Hämeenkylän kirkon hautausmaalle. En enää käy haudalla kovin usein, koska polkupyörällä ajo sinne ja takaisin on jo vähän raskasta. Toisinaan laitan kynttilän palamaan pihamaalle ja ajattelen, että tämä on teille kaikille: miehelleni ja sisaruksilleni.” ■ Vanhustenviikkoa vietetään 4.–11.10.

Uutuusteos vie kiehtovalle aikamatkalle Itämeren historiaan ja nykyisyyteen

MARJO T. NURMINEN

ITÄMEREN TARINA KARTTOJEN MATKASSA KESKIAJALTA NYKYAIKAAN ISBN: 9789529745852 OVH: 39,90 €

Kirjakaupat ja johnnurmisensaatio.fi/kauppa

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Jeesus tulee takaisin – hakemaan korvanappinsa Kari Hotakaisen uudessa romaanissa Jeesukselta jää korvanapit siivoojan eteiseen. Uskon asiat sopivat Hotakaisen mielestä kirjallisuuteen, koska ne ovat ratkaisemattomia. TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

ari Hotakainen saapui Helsingin rautatieasemalle Rautalammilta vuonna 1976. – Ostin asemahallista möttösen. Se maistui ihan samalta kuin kotikylän grillikioskin piirakka. Ajattelin, että kaikkialla on sama maailma. Helsinkiin saapumisestaan lähtien Hotakainen on miettinyt kaupungin olemusta. Tuoreessa romaanissaan Tarina hän käy osittain läpi omaa kaupungistumistaan. Maaseudusta on tehty virkistysalue, ja maalaiset pannaan kilpailemaan kaupungin asunnoista tarinoilla. TARINOITA HOTAKAINEN on kertonut työkseen sen jälkeen, kun hän jäi vapaaksi kirjailijaksi 25 vuotta sitten. Kun hän kirjoittaa tavallisesta Suomesta, tuloksena on surrealistisilla kärjistyksillä väritettyä proosaa, joka näyttää runolta mutta julkaistaan romaanina. Tarina ei julista olevansa ajankohtainen, mutta siitä löytää tuttuja teemoja. Esimerkiksi kaupungin ja maaseudun eriarvoisuuden. – Yhtenä päivänä tulin keskustaan ja huomasin, että Pohjoisesplanadi on lämmitetty. Se oli vahva viesti siitä, mikä on tärkeää. Ettei vain liukastuta kun tehdään ostoksia. Tarina-romaanissa pääkaupungin kauppakeskukset on lakkautettu ja muutettu asunnoiksi. Niihin pääsee kertomalla tarinan. – Sain idean seuratessani omien tyttärieni kulutuskäyttäytymistä. He ovat antikuluttajia eivätkä osta huvikseen mitään. Ja he huokailevat syvään, miksi tuli Tripla. Kauppakeskusten rakentaminen perustuu olettamukseen, että ihmiset valmistuvat aikuisina kuluttajiksi. Odotus on ristiriitainen, sillä kauppakeskuksessa oleilu vaatii rahaa. Sitä ei opiskelijoilla

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

usein ole. Ja mainontaa tehdään yhä nuoremmille, vaikka eniten rahaa on 55–75-vuotiailla. SHOPPAILU OLI neljäntuhannen asukkaan Rautalammilla haastavaa: rock-levyt piti tilata postimyynnistä ja lähin levykauppa oli Kuopiossa. – Maailma aukeni kuin viuhka, kun pääsin Helsingin yliopistoon ”töihin”. Silloin avautui kaikki, mistä olin haaveillut, levykaupat ja musiikkiklubit. Kun yliopistolta käveli kohti rautatieasemaa, vastaan tuli ravintola Pam Pam. Kun tentti oli mennyt läpi, mentiin sinne ja soitettiin jukeboksia, syötiin pizzat ja juotiin oluet, Hotakainen muistelee. Maalaispojalle oli tärkeää nähdä rock-tähtiä. Hän oli kuunnellut tarkasti Hurriganes-kitaristi Albert Järvisen soolot. – Äimistelin, kun se yhtäkkiä törötti Vanhan ylioppilastalon kuppilassa. Tähtien pöytään en uskaltanut mennä, sillä niitä ympäröi sellainen harso. OPISKELIJA IHMETTELI myös Helsingin lukemattomia baareja. Niitä oli varmaan 150. Enää 63-vuotiasta Hotakaista ei saa houkuteltua Pakilasta baareihin. Musiikki on silti tärkeä asia. – Ajattelen, että ikä on haitari. Ihminen on yhtä aikaa neljä-, kolmekymmentä- ja kuusikymmentävuotias. Vanhenemisessa oleellisinta on aivojen datakeskuksen surina, ja se ikähaitari olisi hyvä saada soimaan. – Joku asiantuntija on sanonut, että tärkeätä olisi yrittää oppia uutta. Miten olisi kitaransoitto? Meikäläinen ei voi sitä millään oppia, joten ajattelin hankkia kitaran. Halu oppia periytyy edesmenneeltä isältä, jota Hotakainen kuvailee sairaan uteliaaksi. – Kun lautasantennista uutisoitiin, niin isällä

oli sellainen seuraavana päivänä. Kerran kotona käydessä vessa oli täynnä post it -lappuja, joissa oli venäjän, ruotsin ja englannin epäsäännöllisiä verbejä. ”Älä enää osta kirjoja”, vaimo varottaa minua juuri niin kuin äiti isääni. Lapsuuden kotini oli täynnä kirjoja, ja niin on nykyinenkin. USKOON JA EPÄUSKOON liittyviä kysymyksiä Kari Hotakainen käsittelee melkein kaikissa kirjoissaan. Iisakin kirkossa 72-vuotias leskimies on suuttunut pojalleen, joka on restauroinut Iisakin kirkon kultauksia ja jonka levottomissa puheissa kuuluu ”uskon välähdys”. Huolimattomissa seksi on ottanut kultin aseman ja läheisyyden on korvannut pornografia. Jumalan sanassa liikutaan investointipankkiirin kyydissä matkalla Lapista Helsinkiin ja puhutaan Jumalan sanan korvanneista markkinavoimista. Syntisäkki kertoo mukaelman faustisesta tarinasta, jossa ihminen tekee sopimuksen paholaisen kanssa. ”Uskoin pienenä Jumalaan neljä vuotta”, kertoo mykkäelokuvien koomikko Buster Keaton Hotakaisen esikoisromaanissa Buster Keaton, elämä ja teot. – Uskon asioita käsittelen, koska ne ovat ratkaisemattomia, Hotakainen sanoo. Uskonto hiipii romaaneihin niin, että joku henkilö alkaa puhua kirjailijan kautta. Uusimmassa kirjassaan Hotakainen löysi päästään siivooja Mirjam Ennisen. Mirjam on vakuuttunut siitä, että Jeesus kävi hänen luonaan kylässä. Ulkopuoliset väittävät Mirjamin näkemystä harhaiseksi. Mirjam puolustaa uskoaan vertaamalla sitä markkinavoimiin. ”Niitäkään ei nähdä, mutta silti kaikki väittävät niiden olevan olemassa”, hän sanoo. Romaanissa Mirjam kertoo, että varmaan se Jeesus tulee takaisin, koska unohti korvanapit eteiseen. Hotakaista on aina huvittanut se, että Jumalan kaltaista näkymätöntä voimaa vastustamaan on pitänyt perustaa yhdistyksiä. – Miksi se ei riitä, että sanoo, ettei sitä ole? Hotakainen itse erosi kirkosta oltuaan rippikoululeirillä isosena.

– Minulla ja papilla oli isoja erimielisyyksiä, mutta ne liittyivät enemmän hänen persoonaansa kuin uskoon. Kimpaannuin hänelle ja päätin erota. Hotakainen muistuttaa, ettei instituutiosta eroaminen tarkoita, etteivätkö uskonnolliset asiat kiinnostaisi. KUN HOTAKAINEN JOUTUI yhdeksän vuotta sitten auto-onnettomuuteen, häntä ei pelastanut usko vaan 16-vuotias farmari-Volvo. – Se oli niin raskasta tekoa, että pelasti minut. Kaikki raajansa rikkonut Hotakainen oli kaksi ja puoli kuukautta liikkumatta ja opetteli sen jälkeen kävelemään. – Vasen jalka ei ole yhtä hyvä kuin oikea, mutta en syö kipulääkkeitä ja olen toipunut täysin. Radio Dein haastattelussa kirjailija vitsaili tuolloin, miten pientä oli luopua yksityisyydestä, kun sai tilalle elämän. – Olin vanhusten osastolla. Fysioterapeutti pystyi hyvin keskittymään minuun, joka olin matkalla kohti elämää. – Vanhusten osastolla toipuminen oli matka tulevaisuuteen. Vaipoissa on lähtötilanne ja vaipoissa on lopputilanne. Väliin mahtuu hienoa kaupunkilaista elämää. On lohdullista tajuta, että aikajana kulkee Tenasta Tenaan. Hotakaisen fyysinen olo oli hankala, mutta henkistä nostivat paikalla vierailleet kaverit, mustan huumorin ystävät. – Minulla oli myös hyvää tuuria, sillä totaalinen katastrofi oli hyvin lähellä. Molemmat jalat ja kädet menivät rikki, mutta päässä ja keskivartalossa ei ollut mitään vammoja. Eli jos onnettomuuteni olisi tarina, sillä olisi iloinen ja toiveikas loppu. ■

Kuka?

Kirjailija Kari Hotakainen, 63, asuu LänsiPakilassa Helsingissä. Hän on naimisissa ja kahden lapsen isä.

Mitä?

Uusin romaani Tarina ilmestyi tänä syksynä. Hotakaisen edellinen kirja Tuntematon Kimi Räikkönen ilmestyi vuonna 2018, ja sitä on myyty yli 200 000 kappaletta. Kirjallisuuden Finlandia-palkinnon Hotakainen sai vuonna 2002 romaanistaan Juoksuhaudantie, josta tehtiin myös elokuva. Vuonna 2013 Hotakainen sai Pro Finlandia -mitalin.

Motto

Aattelepa omalle kohallesi. (Jope Ruonansuu)

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Rajansa suorittamise Työssä ei voi aina antaa parastaan vaan joskus on hyvä tyytyä rutiinisuoritukseen, sanoo riittämättömyydestä kirjan kirjoittanut Aurora Airaskorpi. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

eskiverto riittää. Kahdeksikon suorituskin voi olla tarpeeksi hyvä. Siinä on Aurora Airaskorvella ollut opettelemista. Airaskorpi on kolmekymppinen viestinnän asiantuntija ja joogaopettaja. Muutama vuosi sitten koettu uupumus sai hänet katsomaan tarkemmin omia työtapojaan ja kriittisesti nykyistä työkulttuuria. Mistä oikein kumpuaa se riittämättömyyden kokemus, joka ajaa ihmiset suorittamaan yli voimiensa ja ahnehtimaan aina vain lisää? Ja miksi se tuntuu olevan juuri Airaskorven sukupolven ongelma? Pohdinnat synnyttivät kirjan Riittävän hyvä – Selviytymisopas työelämään. Omien kokemustensa lisäksi Airaskorpi hyödyntää siinä eri alojen ammattilaisten haastatteluja ja tutkimuskirjallisuutta. AURORA AIRASKORPI itse tunnustautuu ylisuorittajaksi, jonka on vaikea sietää sitä, että kaikki on vähän kesken eikä tehtävälista koskaan lopu. – Tekemistä keksii loputtomasti. Olen joutunut aika paljon harjoittelemaan riittävän hyvien tavoitteiden asettamista omalle työlle ja positiivisen palautteen antamista itselleni. Olen hyväksynyt sen, että aina ei voi antaa parastaan, että aika tai voimat eivät aina riitä, Airaskorpi kertoo. – Paljon riippuu myös työyhteisöstä. Jos ympärillä ollaan tosi vaativia ja jos itse on vaativa itselleen, mihin asettaa riman? Jos kollegalle kaiken pitää olla kymppi plus, pitääkö minunkin yltää hänen standardiinsa? Airaskorpi kertoo miettineensä, onko hänen sukupolvellaan, niin kutsutuilla millenniaaleilla, paine edetä jatkuvasti. Enää ei hakeudu-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Työuupumuksen kokenut Aurora Airaskorpi etsii tasapainoa kurinalaisuuden ja armollisuuden välillä.

ta eläkevirkaan, vaan etsitään uusia haasteita ja vaihdetaan työtehtäviä muutaman vuoden välein. Samaan aikaan moni perustaa perheen ja ottaa vanhemmuuden suorituksena. Harrastuksissakin asetetaan tavoitteita. Moni uupuu. – Elämä pitäisi nähdä kokonaisuutena ja yrittää tajuta, että joka saralla ei voi samaan aikaan yrittää itsensä ylittämistä. Jos yksityiselämässä on jotakin isoa meneillään – esimerkiksi kriisi tai pienet lapset – olisiko töissä parempi tyytyä rutiineihin?

Joogaa opettaessaan Airaskorpi on huomannut, että monet pystyvät tekemään siitäkin suorituksen: pitää oppia vaikein liike, käydä salilla monta kertaa viikossa ja kehittyä koko ajan. – Se ei ole joogan idea. Joogaan kuuluu kyllä kurinalaisuus, mutta samaan aikaan myös armollisuus. Juuri kurinalaisuuden ja armollisuuden tasapaino olisi tärkeää ihan kaikessa. Minulle on ollut iso kasvunpaikka se, että osaan sanoa itselleni, omalle kunnianhimolleni ja uteliaisuudelleni, ei. Rajansa innostumisellakin.

IHMISET REAGOIVAT riittämätömyyden kokemukseensa eri tavoin. Yhdellä se näkyy perfektionismina: kaiken voisi tehdä vielä paremmin ja aina voisi tehdä vähän enemmän. Toinen taas kokee huijaavansa: ettei hän oikeasti ole riittävän hyvä. – Perfektionisti ylisuorittaa. Huijari taas alisuorittaa. Hän saattaa ajatella, että en viitsi hakea tuota työpaikkaa tai ottaa tuota tehtävää, koska en kuitenkaan osaa tarpeeksi. Varmaan jokainen kokee joskus olevansa riittämätön. Kannattaa miettiä, aiheuttaako se haittaa, estääkö

llakin se jotain, uuvuttaako se, Aurora Airaskorpi sanoo. Hän muistuttaa, että riittämättömyyden tunne, joka pahimmillaan ajaa ihmisiä uupumukseen ja sairauslomakierteeseen, ei ole vain yksilön ongelma, vaikka usein se juontaakin juurensa kauas lapsuuteen.

”

Enää ei riitä, että tekee töitään, vaan jatkuvasti on oltava jahtaamassa jo seuraavaa työpaikkaa tai kouluttau tumassa lisää. AURORA AIRASKORPI

– Toki siihen voi vaikuttaa se, millaisen kasvatuksen on saanut, mitä perheessä on arvostettu ja miten menestystä on mitattu tai palkittu. Onko kehuttu vain saavutuksista vai siitä, että on hyvä tyyppi? – Yksilö voi kyllä opetella tunnistamaan omia arvojaan ja rajojaan, mutta keskustelua asiasta on käytävä myös työyhteisöissä ja yhteiskunnassa. Miten esimerkiksi työyhteisössä määritellään onnistuminen ja se, millainen on vaikka riittävän hyvä työn jälki missäkin tehtävässä? Yhteiskunnan tasolla olisi pohdittava, kuka on hyvä kansalainen tai hyvä ihminen, mitä työtä arvostetaan ja miten se näkyy palkoissa. Airaskorpi kritisoi esimerkiksi sitä, miten työuupumukseen usein suhtaudutaan. – Uupunut passitetaan sairauslomalle yksin parantumaan, eikä asiaa käsitellä. Sitten hän palaa sairauslomalta töihin ja ajatellaan, että hän hoiti sen pois. Mikään ei välttämättä muutu työnkuvassa tai työyhteisössä. Silloinhan ajatellaan, että uupumus on yksilön vika eikä yhteisön yhteinen asia. Etenkin esihenkilöiden olisi Airaskorven mielestä tärkeää tunnis-

taa itsessään mahdollinen taipumus perfektionismiin tai vaativuuteen. – Jos itse on taipuvainen tavoittelemaan täydellistä, se läikkyy myös muiden työpöydille ja siihen, mitä odottaa muilta tai miten arvottaa muiden tekemistä. Kannattaa miettiä, onko oikeasti pakko hioa jotain asiaa päivätolkulla. Joillakuilla on taipumusta mikromanageeraamiseen. He haluavat jättää kaikkeen oman kädenjälkensä. – Jos aina korjailee toisen työtä, toinen ei voi luottaa siihen, että hänen tekemisensä kelpaa ja riittää. Riittämättömyyttä kokeva ihminen helposti ajattelee, että tämä on vain minun päässäni, eikä hän sen takia uskalla sanoa, miltä hänestä tuntuu. On vaarallista, jos kymmenen ihmistä tiimissä kokee samalla

tavalla, mutta kukaan ei uskalla puhua siitä. EN VAIN MINÄ, vaan kaikki sukupolvessani, Aurora Airaskorpi huomasi miettiessään omaa uupumustaan. Ja työelämässä pitäisi jaksaa vielä nelisenkymmentä vuotta – eläkkeelle pääsee ehkä seitsemänkymppisenä, jos mitään eläkejärjestelmää silloin enää on. – Työelämässä on lisääntynyt samaan aikaan sekä epävarmuus että paine olla mahdollisimman tehokas. Ei ole mitään takeita siitä, että sinulla on työpaikka vielä muutaman vuoden päästä. Koko ajan on paine siitä, mitä pitää olla seuraavaksi ja mitä taitoja tulisi kehittää, jotta saa töitä tai työt jatkuvat tai että on mahdollista edetä. Enää ei riitä, että tekee töitään, vaan jatkuvasti on

oltava jahtaamassa jo seuraavaa työpaikkaa tai kouluttautumassa lisää. Jatkuvasti itseään kehittävät ja työtään täysillä tekevät työntekijät ovat Airaskorven mukaan työnantajan etu – ainakin hetken aikaa. Loputtomiin ei kenenkään mieli eikä ruumis sellaista tahtia jaksa. – Työnantajan pitäisi ymmärtää, että aina ei voi olla niin paljon annettavaa. Elämässä tulee erilaisia vaiheita. Jos työntekijällä on esimerkiksi pieniä lapsia tai vanhenevat vanhemmat, voisiko työyhteisö välillä kannatella häntä? Täytyisi löytää sellainen tasapaino, että välillä saa olla myös vähän heikompi. – Tai sitten ollaan pian semmoisessa burnout–takaisin–burnout–takaisin-kierteessä. Olisi toivottavaa, että se ei olisi se normi, jolla töitä tehdään. ■

Pidä huolta itsestäsi Elämäntaito-oppaat rohkaisevat armollisuuteen ja opastavat pitämään itsestä huolta. Suositun psykoterapeutin Maaret Kallion uusi kirja on kuin ihmisenä olemisen kertauskurssi. Kukaan meistä ei ole toivoton – eikä kukaan täydellinen. Elämää ei voi hallita. Avuttomuus, keskeneräisyys ja riittämättömyys kuuluvat ihmisyyteen, ja niiden tunnistaminen ja tunnustaminen antavat tilaa toivolle. Kallio muistuttaa, että ihminen on laumaeläin ja tarvitsee toisia. Hän rohkaisee pyytämään apua ja neuvoo myös, kuinka lohdutonta lohdutetaan. Välillä kannattaa tarkastella omaa elämää rehellisesti: ”Miksi toimit niin kuin toimit? Miksi valitset mitä valitset? Kuinka paljon toimintasi on kivun välttelemistä tai surujen pakoilua? Millainen ihminen haluat olla? Millaista elämää haluat muistella?” Maaret Kallio: Voimana toivo. WSOY 2020.

Stressitöntä elämää ei ole, mutta olemme erilaisia siinä, millaiset asiat aiheuttavat meille stressiä ja miten siitä selviydymme. Stressin kokemiseen vaikuttavat esimerkiksi synnynnäiset temperamenttipiirteet ja lapsuuden vuorovaikutussuhteet. Kun tuntee itseään, pystyy säätelemään stressaavien asioiden määrää elämässään. Kroonisen stressin tiedetään olevan yhteydessä moniin sairauksiin kuten sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään, dementiaan ja jopa osteoporoosiin. Stressitohtori-kirja opastaa hallitsemaan stressiä ja rauhoittumaan muun muassa tunnetyöskentelyn, tietoisuustaitojen, meditaation sekä hengitys- ja rentoutumisharjoitusten avulla ja olemaan myötätuntoinen itseä kohtaan. Sanna Leino: Stressitohtori. Kustantamo S & S 2020.

Uuden ajan muistikirja on runsas ja rönsyileväkin tietopaketti, joka esittelee aivotutkimuksen löytöjä kansantajuisesti ja käytännönläheisesti. Aiheet vaihtelevat oppimisesta ja työelämästä muistin huoltamiseen, iän tuomiin muutoksiin ja muistisairauksiin. Selviää, että simpanssin työmuisti on parempi kuin ihmisen. Ja että kahvin on oikeasti todettu virkistävän muistia ja päiväunien auttavan mieleenpainamista. Muististaan voi pitää huolta samoilla yksinkertaisilla asioilla, jotka edistävät muutakin terveyttä: nukkumalla hyvin, liikkumalla paljon sekä syömällä säännöllisesti ja kasvispainotteisesti. Kannattaa muistaa, että stressi on myös muistin kannalta huono juttu. Minna Huotilainen ja Leeni Peltonen: Uuden ajan muistikirja. Otava 2020.

KAISA HALONEN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Hyvää pyhää

4.10.

Tänään on mikkelinpäivä. Päivän tekstissä (Matt. 18:1–10) Jeesus varoittaa halveksimasta lapsia ja kehottaa nöyrtymään heidän kaltaisekseen.

Bongaa enkeli Mikkelinpäivä on enkelien päivä. Lähde sunnuntaikävelylle ja koeta nähdä enkeli. Takuuvarmoja paikkoja ovat hautausmaat, joissa kannattaa hautamuistomerkkien lisäksi tarkkailla haudoille ja muistelupaikoille tuotuja koriste-esineitä. Tai poikkea enkelinetsintäretkelläsi kirkkoon. Enkeli on ehkä alttarilla, katon korkeuksissa tai ikkunan lasimaalauksessa. Museovierailukin voi olla enkelihetki. Kokeile vaikka Ateneumia tai Villa Gyllenbergiä.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Katso myötätuntoisesti pientä ja suojatonta

eesus puhui aina erityisen kunnioittavasti lapsista. Kun hänen oppilaansa alkoivat kilpailla siitä, kuka heistä olisi korkeimmalla paikalla taivasten valtakunnassa, Jeesus palautti heidät maan pinnalle tekemällä jotain yllättävää. Hän kutsui heidän luokseen yhden ympärillään pyörivistä lapsista ja totesi: ”Ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan.” Kisa taivaspaikoista loppui sillä kertaa siihen. Jeesus ei sano: katsokaa, kuinka suloinen lapsi on, ja miten viaton ja vastaanottavainen hän on. Hän ei myöskään säälittele lasta. Jeesus näki pienet, suojattomat ja syrjään jääneet. Hän näki lapset ja heidän enkelinsä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Jeesuksen yksinkertainen teko kääntää ympäri vertailuun perustuvat elämänarvomme. Kiinnostavaa, saati olennaista, ei ole se, kuka ehtii ensin, saa aikaan eniten tai kiipeää korkeimmalle pallille. Jos tähtäyspisteemme on kilpailussa kaltaistemme kanssa, tärkeämmät asiat jäävät katveeseen. Lapsen viereen asettuminen ja hänen ottamisensa syliin tuo asioihin oikeaa perspektiiviä. Jeesus lapsi sylissään on pysäyttävä kuva siitä, mistä hänen opettamassaan uskossa on kyse ja kenellä on enkelinsä taivaassa. Se muistuttaa meitä katsomaan myötätuntoisesti pientä, idulla olevaa, haavoittuvaa ja suojatonta – sekä lähellämme että itsessämme.

LAURI MAARALA

Enkeleitä läheisille Kun illalla muistat läheisiäsi, olivat he sitten lapsia tai aikuisia, voit ajatella, että heillä kaikilla on enkelinsä. Sano jokaisen kohdalla hiljaa mielessäsi Jumalalle: ”Lähetä enkelisi sinne, missä hän nyt on, ja varjele häntä kaikelta pahalta.”

Harras hetki Valkohaisukellus toteutti Harri-Pekka Pietikäisen pitkäaikaisen unelman.

Harri-Pekka Pietikäinen, 40, työskentelee Bonfirebisnesmedian päätoimittajana. Hän on helsinkiläinen kahden lapsen isä, joka unelmoi sukeltamisesta valkohaiden kanssa ilman häkkiä. Toukokuussa julkaistiin Pietikäisen dokumenttiromaani Pinnan alla – elämäni valkohain kanssa. Kirja on rakkaudentunnustus ”valtamerten kauneimmalle pedolle”. Uhanalaisella lajilla on tärkeä tehtävä merten ekologiassa. Katso video Pietikäisen haisukelluksesta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Katse valkohain kitaan Kohdattuaan valkohain sen luontaisessa ympäristössä Harri‑Pekka Pietikäinen on pystynyt ylittämään myös arkisia pelkojaan. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA HARRI-PEKKA PIETIKÄINEN JA WHITE SHARK DIVING COMPANY

”

eidän oikealla puolellanne – nyt! Voi pojat, onneksi en ole häkissä juuri nyt.” White Shark -veneen miehistöön kuuluvan Mitchin sanat saavat Harri-Pekka Pietikäisessä aikaan voimakkaan adrenaliinipiikin. Pietikäinen ymmärtää, että häntä lähestyvä valkohai on iso. Pietikäinen on ahtautunut kolmen metrin korkuiseen ja neljän metrin levyiseen häkkiin yhdessä seitsemän muun ihmisen kanssa. Häkki on laskettu mereen niin, että hänen pitää työntää itsensä käsillä pinnan alle nähdäkseen, mitä siellä tapahtuu. KÖYTEEN KIINNITETTY tonnikalan pää kiitää ilmakuplien seassa suoraan kohti häkkiä. Sitä seuraa suuri tumma varjo. Sitten jokin jysähtää häkkiä vasten niin lujaa, että Pietikäisen ote kaiteesta irtoaa. Avatessaan silmänsä Pietikäinen katsoo suoraan vaaleaan kitaan, joka on vain 30 senttimet-

rin päässä hänen kasvoistaan. Hän voisi laskea hampaat. Törmääjä on Scarlett-niminen lähes viisimetrinen valkohai, joka painaa yli tuhat kiloa. Vedenalainen kolari on ilmeinen vahinko, sillä aikaisemmat saman yksilön lähiohitukset ovat sujuneet rauhallisesti. Käänteentekevä kohtaaminen tapahtui elokuussa 2017. Pietikäinen oli matkustanut yli 20 tuntia päästäkseen haiturismista elävään Gansbaai-nimiseen kalastajakylään Etelä-Afrikan eteläiseen kärkeen. Ensimmäisen valkohaisukelluksensa hän teki keväällä 2016. Sisäinen matka haihäkkiin alkoi kolme vuosikymmentä aikaisemmin, kun alakoulua käyvä Pietikäinen ja hänen kaverinsa katsoivat Steven Spielbergin Tappajahai-elokuvan VHS-kasetilta vanhempiensa tietämättä. MIELIKUVA HYÖKKÄÄVÄSTÄ merihirviöstä upposi syvälle alitajuntaan. Se muistuttaa olemassaolostaan edelleen silloin, kun Pietikäinen sukeltaa

uimahallin syvään päätyyn tai ui tummassa järvivedessä, jossa pinnan alle ei näe. Pelon rinnalla heräsi elämänmittainen kiinnostus kiehtovaa petokalaa kohtaan. Valkohai on osoittautunut vaikuttavaksi eläimeksi, jonka itsevarmat ja rauhalliset liikkeet herättävät Pietikäisessä syvää kunnioitusta. Se ei halua käyttää kiistatonta voimaansa, vaikka voisi repiä haihäkin

”

Jokin jysähti häkkiä vasten niin lujaa, että Pietikäisen ote irtosi. palasiksi. Pietikäinen pitää mahdollisena, että häkin luona toistuvasti vieraillut Scarlett tiedostaa rokkitähden asemansa. Valkohaisukellusten jälkeen Pietikäinen on uskaltanut kohdata myös arkisia pelkojaan. Hän harrastaa luolien tutkimista, vaikka kärsii ahtaan paikan pelosta. Työyhteisössään ja ihmissuhteissaan Pietikäinen ottaa aiempaa useammin riskin tulla nähdyksi ja kuulluksi. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Rakennusala

Hautauspalveluja KUULUTUS

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Espoon seurakuntayhtymän hautausmailla alla mainittujen sukuhautojen hoito on olennaisesti laiminlyöty. Kiinteistöjohtaja, yhteisen kirkkoneuvoston delegointipäätöksellä, velvoittaa kirkkolain 17 luvun 5 §:n perusteella kunkin mainitun haudan hautaoikeuden haltijaa vuoden määräajassa tämän kuulutuksen päivämäärästä lukien kunnostamaan haudan uhalla, että oikeus hautaan julistetaan menetetyksi.

Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY

Hoitovelvoitteen täyttämiseksi riittää, että haudan yleishoito (= haudan nurmi- tai sorapinnan hoito sekä tarvittaessa muistomerkin ja mahdollisten reunakivien oikaisu) on järjestetty. Pelkkä kukkien tuominen haudalle ei riitä hoitovelvoitteen täyttämiseksi. Kukkien istuttaminen ei ole pakollista.

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Haudan kunnostuksen ja hoidon osalta antavat pyydettäessä ohjeita hautaustoimen työnjohtajat, jotka ovat tavattavissa hautausmailla pääsääntöisesti arkipäivisin klo 7.30–14.30 lauantaita lukuunottamatta. Puhelimitse heidät tavoittaa numerosta 09 80 501, varmimmin klo 13–14.

Kaksi eläkkeellä olevaa rakennusalan ammattimiestä, teemme remonttityöt, harkkomuuraukset ja pihakivityöt. Myös kotitalousvähennys. puh: 0400 845 909 ja 045 634 7858

Espoon seurakuntayhtymän hautainhoitorahasto ottaa hautoja hoitaakseen ja lisätietoja saa hautatoimistosta, p. 09 8050 2200. Hautatoimisto on avoinna ma–ti klo 9–15 ja ke–to klo 9–12. Asiasta on tänä päivänä ilmoitettu myös ao. haudoille asetetulla kuulutuksella. KAPPELIN HAUTAUSMAALLA Osasto: hautanumero A: 55 B: 106 E: 79, 125, 131, 133 H: 77, 137, 150, 160, 179 I: 12, 39, 78 K: 77 L: 11, 25, 30, 55, 92, 116, 152, 155, 158 M: 50 O: 19 P: 85, 137 B1: 119 KIRKON HAUTAUSMAALLA Osasto: hautanumero A: 6, 27, 42, 57–58 D: 5, 14, 20, 78, 96, 193, 215, 224, 244, 268 F: 4, 5, 9, 44, 48, 70, 87, 111, 165, 174, 211, 213, 222 H: 8, 77 K: 4, 14 L: 9, 28, 41, 82 E: 22, 44, 51, 60, 84, 102, 119, 130, 144, 155, 195, 208, 222 G: 20, 36, 72, 108, 147, 166, 198, 274 I: 13, 22, 63, 73, 80, 100, 116 O: 5, 30, 71, 110 T: 23, 26, 33, 34, 35, 40, 45, 126, 130, 139 S: 34, 39 N: 5, 6, 67 P: 13, 26, 53, 116 U: 23, 24, 40, 60, 63, 79, 120, 122, 128, 135, 149, 217, 198, 200 V: 2, 15, 49, 94, 100, 143, 153, 154, 164, 176 W: 40, 42, 46, 99, 104, 121 Z: 19, 26, 100 X: 42, 59, 72, 75, 85, 157, 164 Y: 38, 63, 64, 88 Å: 1, 2, 3, 38, 46, 114, 140, 146, 159, Ä: 46, 57, 97, 132, 189, 207, 208, 215, 226, 239, 259, 260, 261, 262, 285, 295, 313, 339, 343, 352 Ö: 10, 22, 53, 70, 80, 85, 91 A1: 25 C1: 38 D1: 56 F1: 86 KELLONUMMEN HAUTAUSMAALLA Osasto: hautanumero C: 4.12 H: 7.16 H: 9.12 H: 10.4 H: 11.26 H: 13.19 Tähän kiinteistöjohtajan päätökseen saa se, jota asia koskee, tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa ja se on osoitettava Yhteiselle kirkkoneuvostolle, PL 200, 02771 Espoo. Oikaisuvaatimusta varten tarvittavan täydellisen pöytäkirjanotteen saa Espoon seurakuntayhtymän virastosta, p. 09 80 501. Espoossa 24.9.2020

Ostetaan OSTETAAN ASUNTO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Ei välityskuluja. Hyvä- tai huonokuntoinen. 0405797397 Elmer

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

OSTAMME KIRJOJA 050 362 6620 myynti@vantaanantikvariaatti.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Siivouspalveluja Kotisiivousta pääkaupunkiseudulla. 044 9562967

Palveluja tarjotaan MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38

hautakivityöt

Konetyöt Kaivinkone Bobcat kuormaaja, okt pohjatyöt, viemärit, salaojat ja sadevesijärjetelmät. Kuljetukset, murskeet ja mullat. Hyödynnä kotitalousvähennys. Tapani Heinonen Oy 0500-633 319 www.kuljetus-heinonen.com

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774

Vuokralle tarjotaan Munkkiniemi 2 h+alkovi+kk 42 m2 rauhallinen ja valoisa. Heti vapaa. hp. 850 €. P. 0500 488547

Edullisia, turvallisia varastoja Kalliossa. 044-980 4046

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Henkilöautojen talvisäilytystä. 24 km Helsingistä Soita 0500 717 225

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090

Läpitalon kaksio Puotilassa 47 m2. Valoisa ja avara. Puistomainen ympäristö, hyvät yhteydet. Vuokra 875 €/kk. P. 0407404488/Nina Olin.

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Vuokrata halutaan

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Luotettava ja tupakoimaton suunnittelijaparisk. etsii 2-3h Etelä-Hki. Max. 1000 €. P. 040 757 3969 / Ehrström

Lakipalveluja Asianajotoimisto Kristiina KenttĂ¤

Testamentit, perukirjat, perintĂśasiat ym.

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Perukirjat, perinnĂśnjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekĂ¤ myĂśs muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikĂ¤yntejĂ¤. HĂ¤meentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

HUONEISTOJEN, KIINTEISTĂ&#x2013;JEN MYYNTI JA VUOKRAUS 24 vuoden kokemuksella Laki ja kiinteistĂś Moilanen Oy LKV HĂ¤meentie 23, Helsinki p. (09) 773 2600

PROTEESITYĂ&#x2013;T

& HAMMASLĂ&#x201E;Ă&#x201E;KĂ&#x201E;RIPALVELUT Nopeasti ja miellyttĂ¤vĂ¤sti samasta osoitteesta! Olemme hankkineet myyntiin testattuja, AJANVARAUS: Type II -hengityssuojaimia. Ne ovat samoja kuin mitĂ¤ itsekin 09 774 5770 monipuolisia ja ekologisia. KysykĂ¤Ă¤ henkilĂśkunnaltamme lisĂ¤Ă¤! toimisto@dentalservices.fi kĂ¤ytĂ¤mme, Hinta 49 â&#x201A;Ź /kpl. tai tohtorille.fi

EHT Ossi Vallemaa HammaslĂ¤Ă¤kĂ¤ri050 - 553 3050 asemai HĂ¤meentie 7, Helsinki (katutaso) â&#x20AC;˘ www.albin.fi

HammaslĂ¤Ă¤kĂ¤ri Satu Aalto (09) 774 5770

Leikkaa talteen

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari, kiinteistĂśvĂ¤littĂ¤jĂ¤ (LKV)

Tilaisuuksia

Hammashoitoa

TURVAA LĂ&#x201E;HEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja PerintĂś J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen

Â Â?Â? Â? Â?

Â?Â?Â?Â Â Â&#x20AC; Â&#x201A;Â&#x192;

Â&#x201A; Â&#x20AC; Â Â&#x201E;

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnĂśnjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

Â&#x2020;Â&#x2020; Â&#x20AC;Â

Â&#x152; Â&#x201A;Â&#x201A; Â&#x2030; Â&#x17D;Â&#x201A; Â&#x2018;Â&#x2019; Â&#x201C; Â&#x152; Â&#x201A;Â&#x201A; Â&#x2020; Â&#x17D;Â&#x201A; Â&#x2018; Â&#x201D; Â&#x20AC; Â&#x201A; Â&#x201C;

KiinteistĂśvĂ¤litystĂ¤

EHT Antti Koskelo EHT Tero Roine

Â&#x20AC; Â&#x201A; Â&#x20AC;Â&#x2039; Â Â&#x20AC; Â&#x201A;Â&#x192;

Â&#x201A; Â&#x20AC; Â Â&#x201E;

Aika uusia hammasproteesit? EHT Sirkka MĂźller

P. 040 157 4560

â&#x20AC;˘ Maksuton tarkastus ja suunnitelma â&#x20AC;˘ Puhtaat toimitilat â&#x20AC;˘ Joustava palvelu

Soita ja varaa aika

P. 020 730 7260 MyymĂ¤ssĂ¤ tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistĂśnvĂ¤littĂ¤jĂ¤n yksilĂśllistĂ¤, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

MyymĂ¤ssĂ¤ vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin â&#x20AC;&#x201C; valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi KiinteistĂśmaailma OulunkylĂ¤ Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Markku KilpelĂ¤inen YrittĂ¤jĂ¤, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

MyrskylĂ¤ntie 22 pe 4.9. klo 19 seurat Mikaelin kirkko ti 8.9. klo 19 seurat Huopalahden kirkko

Seurat keskiviikkoisin klo 19:00, lauantaisin klo 18:00 ja sunnuntaisin klo 16:00 ja 18:00 Seuroihin ilmoittautuminen helsinginrauhanyhdistys.fi/ toimintakalenteri Seurat kuunneltavissa myĂśs www.hry.fi HERĂ&#x201E;NNĂ&#x201E;ISSEURAT

Â&#x2026; Â&#x2020;Â&#x2021;Â&#x2020; Â&#x2C6; Â&#x2030;Â&#x2030; Â&#x160;

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Helsingin Rauhanyhdistys

Mannerheimintie 65, 00250 HKI RetkeilijĂ¤nkatu 7 B, 00980 HKI

la 26.9. klo 14-20 E.-Suomen jatkis Virtakirkolla (MyyrmĂ¤ki), Vantaa; lisĂ¤tied. K.Airas/L.VĂ¤yrynen-Si. klo 18 seurat Mikaelin kko, EmĂ¤nnĂ¤np.1 (Kontula), Hki. su 27.9. klo 10 kirkkopyhĂ¤ Viikin kko, Agronomink.5, Hki. klo 10 kirkkopyhĂ¤ Tikkurilan Koskikeskus, Vernissak.4, Vantaa. klo 17 Pappilan veisuut, Vihdin kko, Kirkkot.1. la 3.10. Jaakko LĂśytyn konsertti PERUTTU; verkkokonsertti pe 23.10. klo 18 su 4.10. klo 16 seurat Paavolan srkkoti, Aittat.1, HyvinkĂ¤Ă¤. klo 17 Seuratuvan sunnuntai-ilta: MikkelinpĂ¤ivĂ¤n perheseurat, Autotalo, Hki. ti 6.10. klo 18 verkkoseurat www. facebook.com/herattaja. ke 7.10. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-vĂ¤istĂśtilat, HeikkilĂ¤nt.7, 4. krs., Hki. TARKISTA tiedot verkkosivuilta www.h-y.fi/tapahtumakalenteri.html ja/tai srk:n omat tiedot. Verkkoseurat tallenteena www.h-y.fi/ verkkoseurat.

ESIRUKOUSILTA ti 29.9 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6, Petrus fĂśrsamling Stig-Olof FernstrĂśm, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessĂ¤ tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30â&#x20AC;&#x201C;16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus fĂśrsamling, MetsĂ¤purontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. LĂ¤hetys: www. facebook.com/petrusforsamling

Erikoishammasteknikko

He i d i L e v a n d e r

â&#x20AC;˘ Uudet hammasproteesit ja korjaukset â&#x20AC;˘ NOUTO KOTIOVELTA â&#x20AC;˘ MYĂ&#x2013;S KOTIKĂ&#x201E;YNNIT â&#x20AC;˘ Turvallisesti ja luotettavasti ammattitaidolla â&#x20AC;˘ Valmistan proteesit itse alusta loppuun 040 7785212

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Ari Suominen, 040 3552340

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

LisĂ¤tietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

YksilĂślliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja VesamĂ¤ki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 16/2020

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

KOOSTUU OSTAJISTA

Yoshiko

MUSTAMARJAISENA MEHUAKIN MAUSTAVA KASVI

SAIRAALLOISIA KULUU KAUADENIN HUJA BASAAREISSA

T A S O VIRKAMIES VITSI TAKOMOISSA KANALLE

HALLITSI EGYPTISSÄ

F A R U K

A S E S S O R I P I L A

-MIKKO

B A A R I

P A J A H I I L E T

M U K A V A A KIRKOSSA -TEKIJÄ LAULAJA SIUNATTU WUORELA EN HYVÄKSY!

NEUVOKSI ELÄMÄLLE ALKUVIIKON PÄIVIÄ

kieli

E V Ä S

KELA

vahvis- L tava

LÄNTINEN KORPELA

HERÄTTÄÄ KUNNIOITUSTA

MONET LAITTEET

KASSILA

LAHJA USEIN NÄRPIÖN NAAPURI

AUTTAVAISIA PUUSEPPIÄ

SURMASI HENRIKIN

VASTARINTA

LIHALLEKIN RIKKI

SORTOA

ANTAA POIS

I T A R A

KASTEESSA

GLENN

KOOTA SIVU -MATO

N I M I

YSKIESSÄ IRTAUTUVAA

MIINUSLASKUSTA HITTIARTISTI BEHM

-1.

-SIENI REITTI

LÄHELLÄ LOUKKAA

PIENI VESIALUE

KENGISSÄ VÄLIMATKA

K O O T

PIHALLE

HIMALAJALLA

POIMIMISIIN ESIKUVA

SIOILLE

N E P A L PUUTTOMIA

A T U L A T A L U T

A S E M O I D A vir- J O K I

taa

VAPAUDETON

VÄLEJÄ

O R J A L

CEMBALON TAPAISIA

TOISAALLE SELLISSÄ

M Y R K K Y

MELKO

O T I N

E L S A T

A U R A

RANNATTOMIA

ERITTEITÄ

RAHKOLA

V A T I

-1.

E I L A T

KUMMI-

R E B E K A T

I T K U T

H U K K A

U R O S

JAAKOBIN ÄIDIN NIMISIÄ

P O I S

H O V I

SUUNNITTELIJA HAAPANIEMI

SILLÄ JEESUS RATSASTI

N A A N

I R I S

I V A S A N A

HÄVIKKI

A T T I L A

KUNINKAALLA

KURJISTAKIN

S U T I

L A M P I

I L T I T

L I K I

SAISIO TURAKAINEN

SIVELLIN SAMANLAISIA

O R A A T

E R O T U S R I T A

JURY

L U O P U A

L I E R I Ö L I M A

-1.

I Ä K Ä S

M Ä T Ä S I

R I I P U T U S

T E R Ä S

K A R I K K O

S A R A

A U L I I T

Ä K I

VAELTAJILLA

T A U T I

O V I V A L O T

lasket- M tava M

LAIVALLE PAHA HANKKEESTA

A N T A J A T

M I E L U I N E N

T E N A V A

SYLINTERI

OIREIN

LAHJOILLA -SUUNTA

N A S A

T E K N I S E T

Y Ö T E L

JULKAISEE KUVIA KAUKAA

A N S S I

T I I S T A I T

kestävää

L A U R A

P A H E K S U A

K O R I

OHJAAVAT KOTIINTULIJOITA

BIRN AINUTLAATUINEN

KULJETUK- O SIIN

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

orjan-

OHEINEN

T Ä M Ä

V I R T S A T

A A V A T

Ä I T I

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Vapaana kaunis 36,5 m2 yksiö!

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla

Itohan Okundaye asuu nyt Suomessa ja tahtoo kertoa kokemuksistaan ihmiskaupan uhrina, jotta ilmiö tulisi näkyväksi ja ihmiset tietäisivät, että kovista kokemuksista voi selvitä.

Kasvot ihmiskaupalle Prostituoiduksi Nigeriasta Italiaan alaikäisenä päätynyt Itohan Okundaye ei halua hävetä eikä katkeroitua.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ANNA KUOKKANEN

ällaisia tarinoita olemme tottuneet uutisista lukemaan: nuoret Afrikasta ovat lähteneet paremman elämän toivossa Eurooppaan, mutta päätyneet ihmiskaupan uhreiksi. Myös Itohan Okundayelle tapahtui näin, mutta siinä ei ollut kaikki. Hän pääsi pois prostituoidun elämästä Italiassa, saapui Suomeen ja kertoo nyt kokemastaan nimellään ja kasvoillaan. Okundayen elämäntarina on nyt luettavissa hänen ja Kristiina Markkasen juuri ilmestyneestä kirjasta Nimeni on Itohan. Vaikka Itohan Okundaye on kokenut paljon pahaa, hän ei halua painaa asioita unohduksiin eikä katkeroitua. – Jumala on auttanut minua niin monella tavalla. Haluan käyttää kokemaani johonkin hyvään tarkoitukseen, Okundaye sanoo. 15-VUOTIAANA Itohan Okundaye lähti Nigeriasta Italiaan. Sukulaisnainen lupasi hänelle töitä, eikä Okundaye aavistanut, mikä häntä todellisuudessa odotti. Italiassa selvisi, että Okundaye on naiselle 40 000 euroa velkaa ja rahat on ansaittava prostituutiolla. Italiassa Okundaye oli hyvin yksinäinen. Elämä oli vaarallista: kaduilla oli paljon päihteistä sekaisin olevia ihmisiä ja osa asiakkaista oli väkivaltaisia. – Välillä itkin, ettei tämä voi olla minun elämääni.

Lopulta eräs norjalaismies auttoi Itohan Okundayeta saamaan Italiassa vuokra-asunnon. Okundaye pystyi jättämään prostituution ja lähti tuttaviensa neuvosta Suomeen, jossa ihmiskaupan uhreja autetaan paremmin kuin Italiassa. Saapuessaan Helsinki-Vantaalle Okundaye oli seitsemännellä kuulla raskaana. – Toki tiesin, että minut voidaan myös käännyttää takaisin, mutta jotenkin uskoin, että nyt saan uuden alun elämälleni. Okundaye haki Suomesta turvapaikkaa, ja hän pääsi mukaan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään. Hän alkoi käydä seurakunnassa, lukea Raamattua ja saada ystäviä. – Löysin Jumalan uudestaan. Se alkoi muuttaa identiteettiäni.

”

Koti Saga Munkkiniemessä mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura ovat lähellä. Tutustu kauniiseen palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely! Kiinnostuitko? Tilaa esitteet tai varaa yksityinen esittely! puh. 050 463 5365 | www.sagacare.fi sanna.aksentjeff@sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Jumala on auttanut minua niin monella tavalla. ITOHAN OKUNDAYE

NYT ITOHAN OKUNDAYE on 30-vuotias ja hänen poikansa kuusivuotias. Okundaye opiskelee suomea ja toivoo pääsevänsä opiskelemaan ammattioppilaitokseen. – Minua kiinnostavat IT-ala, media ja yrittäjyys. Haluan myös jatkaa sitä, mitä olen jo tehnyt eli käydä puhumassa ihmisille kokemastani. ■ Ihmiskaupan varjoista vaikuttajaksi – Itohan Okundayen tarina. Anna Kuokkasen valokuvia 26.9. asti Caisa Galleriassa (Kaikukatu 4 B, Helsinki). Vapaa pääsy. KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Masennustutkimus

Haemme tutkittavia osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan erään tutkimuslääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitä lumelääkkeeseen, kun tutkimuslääkettä annetaan nykyisen masennushoitonne lisäksi. Voitte soveltua tutkimukseen, jos • olette iältänne 18-65 vuotias • Teillä on todettu masennus • ette ole saanut rittävää hoitovastetta nykyisellä masennuslääkkeellänne Tutkimus kestää enintään 13 viikkoa, siinä on 7 tutkimuskäyntiä ja yksi puhelu. Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat maksuttomia. Tutkimuksesta vastaava henkilö Suomessa on ylilääkäri Martti Heikkinen. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 24.9. klo 15-18 soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

Leena Huovinen ja Salli Ahtiainen-Helanne pitävät oppilaitospappien työtä erityisen tärkeänä nyt koronaeristyksen aikaan.

Opiskelijaelämä meni uusiksi Korona on lisännyt nuorten aikuisten huolta tulevaisuudesta ja läheisistä sekä ikävää toisten ihmisten luo. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JUSSI HELTTUNEN

Saattaa lyhentää nukahtamisaikaa suurimmalla osalla käyttäjistä* Paina nappia osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/ iltarukousgeneraattori. *tutkimattomat ovat Herran tiet

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

alli Ahtiainen-Helanne on fuksi eli ensimmäisen vuoden opiskelija jo toista kertaa. Aiemmin teologian maisteriksi valmistunut AhtiainenHelanne aloitti syksyllä sosiaalitieteiden ja sosiaalityön opinnot valtiotieteellisessä tiedekunnassa. – Verrattuna aiempaan nyt koronasyksynä opiskelijalta vaaditaan paljon enemmän itsekuria ja itsensä johtamista. Pienryhmäopinto-

ja on hyvin vähän ja luennot etänä, AhtiainenHelanne sanoo. Hänen mukaansa opinnot sujuvat näinkin, vaikka oppimisen kannalta olisi hedelmällistä tavata ihmisiä myös fyysisesti. Opiskelijoiden jaksamisessa toisten tapaaminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen on tärkeää. Ahtiainen-Helanne iloitseekin siitä, että haastattelua seuraavana päivänä hän on menossa ensi kertaa pitkään aikaan yliopiston kahvilaan tapaamaan ystäväänsä. – Sekä yliopisto että tutorit pyrkivät siihen, että koronarajoituksista huolimatta uudet opiskelijat pääsisivät osaksi yhteisöä. Myös oppilaitospappien työ on tärkeää, Ahtiainen-Helanne sanoo. Häntä itseään askarruttaa epävarmuus tulevasta ja siitä, millainen on uusi normaali, jos se joskus koittaa. Hän kertoo olevansa siinä onnellisessa asemassa, että hänellä on puoliso ja osa-

taneen koko koronan. Leena Huovinen sanoo, että hän olisi paljon enemmän huolissaan siitä, jos nuoret eivät haluaisi tavata toisiaan. Hänen mukaansa opiskelijat, opiskelijajärjestöt ja yliopistot ovat yleensä olleet hyvin vastuuntuntoisia. Monia sosiaalisia tilanteita on peruttu, rajattu tai järjestetty turvallisesti ulkona. – Opiskelijarientojen perumisessa on se varjopuoli, että kun juuri nämä riennot ovat olleet paikkoja saada uusi alku sosiaaliseen elämään, nyt ne menetetään. Myös oppilaitosten käytävillä ja kuppiloissa on voitu tavata, verkostoitua, rakastua. Ihmisillä on valtava ikävä toisten luo, myös fyysinen ikävä, jota netti ei korvaa, Leena Huovinen kertoo.

”

Ihmisillä on valtava ikävä toisten luo, myös fyysinen ikävä, jota netti ei korvaa. HELSINGIN YLIOPISTON PAPPI LEENA HUOVINEN

aikatöitä. Jos on muuttanut muualta eikä vielä tunne ketään ja rahatilannekin on tiukka, koronan rajaama arki voi tuntua paljon pahemmalta, Ahtiainen-Helanne arvioi. TAIDEYLIOPISTON PAPIN Hanna Similän ja Helsingin yliopiston johtavan oppilaitospapin Leena Huovisen mukaan Salli Ahtiainen-Helanne osuu arvioissaan oikeaan. On asioita, jotka sujuvat, ja toisia, jotka ahdistavat yleisesti. Ja on opiskelijoita, jotka pärjäävät ihan hyvin, ja toisia, joilla on vaikeampaa. Eniten pappeja askarruttaa se, miten apua tarvitsevat löytyvät sen. Kirkon tutkimuskeskus julkaisi keväällä tutkimuksen, jonka tulos yllätti. Eniten huolissaan koronasta olivat alle 30-vuotiaat. Heitä ahdisti toimeentulo, pelko omasta tai läheisen kuolemasta, työpaikan säilyminen ja yksinäisyys. Nämä asiat tulevat oppilaitospappien käymissä keskusteluissa vastaan myös nyt, vaikka yleisin puheenaihe, kuten aina, ovat ihmissuhteet. Eli joko se, että ystäviä ei ole, tai se, että esimerkiksi parisuhteessa on vaikeaa. – Vaikka emme vastaanotolla puhuisi sanaakaan koronasta vaan niistä tavallisen elämän asioista, niin usein niissä on koronakerroin, Hanna Similä kuvaa. Loppukesästä mediassa kerrottiin nuorista, jotka rajoitusten helpottaessa tuntuivat unoh-

OMA KUOLEMA tai vielä enemmän läheisten kuolema pelottaa monia ja saattaa nousta esille papin kanssa puhuttaessa. Näkymätön virus ahdistaa, ja omaa sairastumista enemmän pelätään sitä, että itse tartuttaisi muita. Papin kanssa puhutaan myös hengellisistä asioista ja kysellään elämän mieltä ja tarkoitusta. Leena Huovinen ja Hanna Similä rohkaisevat opiskelijoita ottamaan yhteyttä ja puhumaan asioistaan. Heidän mukaansa keväällä moni panttasi yhteydenottoa, koska uskoi toisten tarvitsevan apua enemmän ja ajatteli, että itse voisi olla ennemminkin auttaja. Nyt moni on havainnut, että asioita ei kannata pantata ja että tarvitseekin itse tukea. Esimerkiksi kesätyön peruuntuminen tai osa-aikatyön loppuminen on ajanut monen opiskelijan talouden tiukalle, ja se alkaa rassata henkistä kestokykyä. – Jopa hyvinvoivien opiskelupaikkana pidetyssä ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa Hankenissa on opiskelijoita, joille koulun oppilaitospapin järjestämä ruoka-apu on ollut tarpeen, Leena Huovinen kertoo. Toki elämä oppilaitoksissa jatkuu useimmilla kohtalaisen normaalisti, ja esimerkiksi etätyöskentelyyn on opittu aika hyvin. Opinnoissa korostuu nyt itsensä ohjaaminen. Se voi tuoda ongelmia myös menestyjille: yritetään liikaa ja uuvutaan. Oppilaitospappeihin saa yhteyden puhelimitse sekä netin ja erilaisten sosiaalisen median kanavien kautta. Similä tapaa opiskelijoita enimmäkseen etäyhteyksien kautta. Huovinen kertoo tavanneensa monia myös tilavissa sisätiloissa ja ulkona. Toisille verkkotapaaminen madaltaa kynnystä jutella henkilökohtaisista asioista, toisille yhdessä kävely avaa puhumisen padot. ■

Oma koti palvelukodissa

Turvallista elämää hyvien palveluiden parissa Tervetuloa tutustumaan meihin! Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051 Palvelukoti Kukkasrahasto

Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ  palvelukotikukkasrahasto.fi

Tässä voisi olla sinun mainoksesi Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 taloutta pääkaupunkiseudulla. Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot. Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Anne Joukainen p. 050 3103081, Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Ari Suominen p. 040 355 2340, etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Toivoin seurakunnalta muistamista – turhaan OLEN OLLUT Leppävaaran seurakunnan jäsen vuodesta 1994 alkaen. Täytin hiljattain 70 vuotta. Olisin toivonut seurakunnan muistavan minua jotenkin (onnittelukortti, puhelinsoitto seurakunnan työntekijältä taikka teologin käynti kotonani). Olisin toivonut, että seurakunta olisi toivottanut minulle Jumalan siunausta merkkipäivänäni. Sillä ihmisen elinpäivät ovat 60 vuotta taikka korkeintaan 70 vuotta ja aika, joka tulee tämän jälkeen, on lahja Herralta. Mieheni, joka on Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsen, täytti hiljattain 75 vuotta. Seurakunnasta tuli kirkkoherran allekirjoittama onnittelukortti, etuosassa kaunis ikoni, sisäsivulla toivotettiin Jumalan siunausta suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi. Lisäksi mieheni kutsuttiin myöhemmin syntymäpäiväjuhliin kirkkokahveineen. Eikö Espoon seurakunta voisi tulla lähemmäksi ihmisiä? Tällä vuosikymmenellä tarvitsisin päivä päi-

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide vältä enemmän Jumalan siunausta sekä lohdutusta ja tukea ympärillä olevilta.

Elvi Varis varatuomari, Espoo

SEURAKUNTA VASTAA: Kiitos tärkeästä palautteestanne. Pahoittelen, että olette nyt korona-aikana jäänyt ilman seurakunnan syntymäpäiväonnittelua. Meillä on ollut tapana lähettää syntymäpäiväkutsu kaikille 70, 75, 80 ja 85 vuotta tai enemmän täyttäville seurakuntalaisille. Nyt koronavirusaikana emme ole voineet järjestää isoja yhteissynttäreitä. Onnitteluasiaan on kuitenkin tulossa parannus. Syksyllä lähetämme merkkipäiviä viettäville postia. Onnittelukortin mukana on yhteydenottokortti, johon vastaamalla seurakunnan työntekijä soittaa sankarille. Yhteiset syntymäpäiväjuhlat järjestetään jälleen, kun virustilanne sallii. Sitä ennen olette lämpimästi tervetullut seurakuntamme varttuneen väen kerhoihin.

Kalervo Salo kirkkoherra, Leppävaaran seurakunta

Pysäköinnistä Hietaniemen hautausmaalla Kirkko ja kaupunki kertoi viime numerossaan (K&k 10.9.) kaupungin maaliskuussa 2020 tekemästä päätöksestä muuttaa Hietaniemenkadulla lähellä uutta kappelia sijaitsevat pysäköintipaikat maksullisiksi. Yleinen kunnioittava tapa Suomessa on, että hautausmaiden vierestä löytyy maksuttomia parkkipaikkoja. On kohtuutonta, että omaistansa viimeiselle matkalle saattamaan tulevat joutuvat pohtimaan parkkimaksua tai hautausmaakäynnin jälkeen voi ikkunassa odottaa sakko, jos unohtaa maksun. Sain asiasta palautetta kaupunkilaisilta ja tein sen pohjalta keväällä aloitteen kirkkovaltuustossa. Koska näyttää, ettei asia tätä kautta kaupungin näkemyksen takia etene, jätin syyskuun alussa kaupunginvaltuustoaloitteen. Ehdotan, että Hietaniemenkadulle järjestetään pysäköintikiekkopaikkoja tai pohditaan muu järjestely maksuttoman pysäköinnin järjestämiseksi hautausmaavieraille. Toivon, että aloite saa myönteisen vastaanoton ja epäkohta korjataan.

Ville Jalovaara Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen (sd.)

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi / www.kirkkojakaupunki.fi / Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

24.9.2020 kirkkojakaupunki.fi

Aikaa opiskelijalle Oppilaitospappeihin Jyri Hakalaan ja Anu Morikawaan voi saada yhteyden kotisohvalta tai kampukselta s. 2 Moni nuori yllättyy riparilla, kuinka hyvältä tuntuu olla hiljaa s. 4

Otaniemen opiskelijoille kerätään nyt ruokarahaa s. 8

Oppilaitos pappi kuuntelee ja tukee Ammatillisessa oppilaitoksessa moni tarvitsee tukea opiskeluun, yliopistossa taas ahdistavat tulevaisuuden näkymät. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

sean ammatillisen oppilaitoksen ja yliopiston tiloissa voi törmätä henkilöön, jolla on valkoinen sokeripalaa muistuttava kuvio mustan paidan kauluksessa. Monet tunnistavat, että kyse on papista. Mutta eivät kuitenkaan kaikki. – Jotkut tulevat kysymään, mikä tuo panta on, Aalto-yliopiston oppilaitospastori Anu Morikawa sanoo. – Kiertelemme toisen Aalto-papin Anna Poutiaisen kanssa paljon yliopistolla. Kahvilassa oleilu on tarpeellista, että näkyy ja tulee tutuksi. Viime keväänä ja alkusyksyllä meillä on ollut suurin haaste, miten pysymme mukana yhteisössä, kun opiskelu siirtyi etäyhteyksien päähän. Oppilaitospappien työ siirtyi keväällä pääosin verkkoon. Digiloikka mahdollisti etäkeskustelut Teams-sovelluksen kautta ja puhelimitse. Anu Morikawa sanoo, että muutos on madaltanut kynnystä lähestyä pappia. – Kotisohvalta on helppo soittaa tai lähettää sähköpostia papille ja sopia aika luottamukselliseen keskusteluun. Osa käydään verkkoyhteyden kautta kamera päällä, ja jotkut taas haluavat puhua ilman että omat kasvot näkyvät. Molemmat ovat hyviä vaihtoehtoja, Morikawa sanoo. ERILAISET IHMISYYTEEN ja elämään liittyvät teemat ovat esillä Aalto-pappien vastaanotoilla. Muutama vuosi sitten alkoi näkyä ahdistus ilmastoasioista. Oppilaitospapit järjestivät silloin yhdessä yliopiston opintopsykologin kanssa teemaan liittyvän ryhmämuotoisen kurssin. – Nuoret reagoivat herkästi globaaleihin teemoihin. Tulevaisuuden näkymät ja työelämään siirtyminen ahdistavat nyt etenkin pian valmistuvia opiskelijoita, Anu Morikawa sanoo. Papeilla ei ole tarjolla valmiita ratkaisuja nuorten ongelmiin. He voivat kuitenkin keskustella epävarmuuden sietämisestä ja antaa tukea nuoren omaan ajatteluun. – Voimme tarjota ikkunan aikuisuuteen. Opiskeluaika on monelle polku omaan itseen ja tu-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2020

levaisuuteen. Ulkopuolisen henkilön kanssa voi peilata omia pohdintoja, ja se saattaa auttaa ihmistä löytämään itse vastauksia, Morikawa sanoo. OPPILAITOSPASTORIN TYÖ ammatillisessa oppilaitoksessa, kuten Omniassa, poikkeaa joiltakin osin paljon korkeakoulupapin työstä. Jyri Hakala on toiminut vuodesta 2004 pappina Omniassa. – Olen nähnyt ammatillisen koulutuksen seitsemän lihavaa ja seitsemän laihaa vuotta. Koulutuksen uudistuminen ja siihen liittyvät epävarmuustekijät ovat vaatineet todella paljon sekä opiskelijoilta että henkilökunnalta, Jyri Hakala sanoo.

”

Opiskeluaika on monelle polku omaan itseen ja tulevaisuuteen. OPISKELIJAPASTORI ANU MORIKAWA

Menetys pysäyttää aina Suru voi saada ihmisen tuntemaan itsensä yksinäiseksi. Sururyhmä on vertaistukiryhmä, jossa kuolemaan ja suruun liittyviä kysymyksiä ja kokemuksia jaetaan keskustelemalla luottamuksellisesti yhdessä muiden läheisensä menettäneiden kanssa.

Syksyllä 2020 alkavat sururyhmät Espoon seurakunnissa: Espoon tuomiokirkkoseurakunnan sururyhmä kokoontuu lauantaisin 21.11. alkaen kahdeksan kertaa kello 10–11.30 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1. Viimeinen tapaaminen on lauantaina 17.4. Ohjaajana toimivat pappi Kirsi Muurimäki ja diakoniatyöntekijä Pauliina Alanko. Ilmoittautuminen viimeistään 9.11. puh. 050 438 0164, kirsi.muurimaki@evl.fi tai 040 531 1037, pauliina.alanko@evl.fi. Olarin seurakunnan sururyhmä kokoontuu 21.10., 28.10., 11.11., 18.11. ja 2.12. kello 17−19.30 Matinkappelilla os. Liisankuja 3. Ryhmää ohjaavat pastorit Jarmo Jussila ja Tuija Samila. Sururyhmään kannattaa tulla silloin, kun läheisen kuolemasta on kulunut vähintään muutama kuukausi. Ilmoittautumiset 12.10. seurakuntatoimistoon p. 09 8050 7000 (arkisin kello 9–15).

Anu Morikawa ja Jyri Hakala tapaavat opiskelijoita kouluilla ja kampuksilla. Oppilaitospapit kuvattiin Omnian rakennustyösalissa.

– Ammatilliset oppilaitokset panostavat valtavasti siihen, että kaikilla on mahdollisuus opiskella. Moni aloittaa opiskelun 16-vuotiaana, osa taas aikuisena. Välillä joku miettii, osaako tehdä yhtään mitään. Keskustelulle voi olla tarvetta välittömästi. Hakalan mukaan oppilaitoksissa on erityisopettajia ja hyvin organisoitunut opiskelijahuolto, sillä osa opiskelijoista kaipaa erityistukea. Myönteinen palaute ja hyväksyntä ovat tärkeitä. Omnian arkea on viime vuosina lisääntynyt kulttuurien rikkaus. Uskonnolliset teemat, kuten juhlakalenterit, ramadan ja pukeutuminen, nousevat entistä useammin esiin keskusteluissa. Tämä on hieman yllättänyt oppilaitospapin.

Jyri Hakala tapaa ihmisiä koululla työn ääressä ja ruokalassa. Keskusteluissa nousevat esiin etenkin mielenterveyteen liittyvät ongelmat, ahdistuneisuus ja masentuneisuus. – Tärkeintä on kuunnella ihmisten tarinoita, elää samaa arkea heidän kanssaan ja auttaa kriiseissä. Jo papin tunnukset paidan kauluksessani muistuttavat Jumalan olemassaolosta ja elämän ainutlaatuisuudesta, oppilaitospastori Jyri Hakala sanoo. ■ Espoon seurakuntien palveluksessa olevat kirkkomuusikko ja neljä oppilaitospappia työskentelevät Aalto-yliopiston ja Omnian lisäksi Kelloseppäkoululla, Laureassa, Metropoliassa ja ammattiopisto Livessä.

Tapiolan seurakunnan sururyhmä kokoontuu keskiviikkoisin 21.10–25.11. kello 17.30–19 Mankkaan seurakuntakodissa, Mankkaantie 2–4 B. Ohjaajina Anu Ristimäki ja Sanna Pihlaja. Ilmoittautuminen viimeistään tiistaina 13.10. Sanna Pihlajalle p. 050 452 2874 tai sanna.pihlaja@evl.fi. Ny sorgegrupp i Esbo svenska församling börjar 14.10. i Sökö kapell klockan 18– 19.30. Följande träffar 21.10, 28.10, 4.11 och 11.11. Avslutning med en Sjung sorgen -kväll 18.11. i Olars kyrka, svenska sidan, klockan 18.30 med artisterna Carita Holmström & Martina Roos, psykoterapeuten Benita Söderström och prästen Heidi Jäntti. Mer info: 040 531 1046, heidi.jantti@evl.fi. Sururyhmä lapsensa menettäneille. Ryhmä kokoontuu Leppävaarassa torstaisin 15.10.–26.11. ja 7.1.2021 klo 17.30−19.30. Suljettu ryhmä, joka on tarkoitettu kaikille espoolaisille lapsensa menettäneille. Tiedustelut ja ilmoittautumiset ryhmän ohjaajille: diakoni Riitta Türkmen, p. 040 546 5198, riitta.turkmen@evl.fi tai pastori Timo Salo 040 576 0181, timo.salo@evl.fi.

Lisätietoja verkossa espoonseurakunnat.fi/oppilaitoksessa sekä oppilaitosten verkkosivuilla. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2020

Erityisen tärkeä riparikesä Koronapandemia muistutti, että rippileirien järjestäminen ei ole itsestäänselvyys. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVITUS MAIJA SAARI

ämän kesän rippileireissä oli jotain erityistä, kertoo kasvatuksen asiantuntija Johanna Hirsto Espoon seurakuntayhtymästä. – Perheet ymmärsivät, että rippileirin toteutuminen ei ollut itsestään selvää. He tajusivat, että seurakunnat satsasivat leireihin paljon, hän sanoo. Vielä keväällä oli epävarmaa, voidaanko koronapandemian aikana järjestää rippileirejä. Lopulta valtaosa leireistä päätettiin toteuttaa erityisjärjestelyin – ja hyvä niin. – Nuorten itsearviointikyselyissä näkyy, että rippileirien merkitys on valtava, Hirsto sanoo. Hän kertoo, että kyselytutkimusten mukaan nimenomaan leirimuotoinen rippikoulu vaikuttaa myönteisesti nuorten sitoutumiseen kirkkoon ja asenteisiin kristinuskoa kohtaan. – Leirijakson merkitys näkyy kaikissa kysymyksissä. Päivärippikou-

lujen kohdalla samanlaista vaikutusta ei ole. Koko Suomessa vain yhdellä rippileirillä on kesän aikana ilmennyt koronavirustartunta. Kyseinen Lohjalla järjestetty leiri keskeytettiin. HELSINGIN SEURAKUNTA YHTYMÄN nuoriso- ja rippikoulutyön pastori Ilmari Syrjälä kertoo, että iso osa nuorista väsyi kevään aikana digitaalisiin etätapaamisiin. – Kasvokkaisten tapaamisten merkitys oli tänä kesänä erityisen suuri, oli kyse sitten leiri- tai kaupunkirippikoulusta, Syrjälä sanoo. Helsingin seurakunnat siirsivät kevään ja alkukesän rippileirejä syksyyn, ja toistakymmentä leiriä on vielä pitämättä. Monien rippikoululaisten itsearviointikyselyt ovat vielä täyttämättä, mutta alustavien tulos-

HÅVARD BJELLAND/NORJAN KIRKON ULKOMAANAPU

Beirutissa on pulaa muun muassa hygieniatarvikkeista.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2020

ten mukaan nuoret näyttävät jälleen kerran olleen tyytyväisiä ripareihin. Syrjälän mukaan osalla nuorista on ennakkoluuloja kirkkoa tai kristinuskoa kohtaan. – Mutta kenelläpä meistä ei olisi. Välillä kirkon julkisuuskuva on niin hörhö, että positiiviset jutut jäävät varjoon, Syrjälä toteaa. – Ripareiden työntekijät eivät kui-

Espoosta apua Libanoniin Espoon seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto myönsi 20 000 euroa katastrofiapua Libanonin pääkaupungissa Beirutissa elokuun alussa tapahtuneen räjähdysonnettomuuden uhreille. Apu toimitetaan perille Kirkon Ulkomaanavun ja sen kumppanijärjestöjen kautta. Beirutissa tapahtui 4. elokuuta räjähdys, jossa kuoli noin 200 ihmistä. Tuhansia loukkaantui, ja noin 300 000 ihmistä on menettänyt kotinsa.

Espoon seurakunnat ovat varanneet tämän vuoden talousarviossa 80 000 euroa katastrofiapuun. Sekä Kirkon Ulkomaanapu että Suomen Lähetysseura ovat myöntäneet aiemmin 50 000 euroa hätäapua Libanoniin.

KHO: Kirkko saa rangaista vihkimisestä Korkein hallinto-oikeus (KHO) on päättänyt, että luterilaisen kirkon tuomiokapituleilla on oikeus antaa varoitus papeille, jot-

ka ovat vihkineet samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon. KHO:n mukaan kaikilla uskonnollisilla yhdyskunnilla on itsenäinen oikeus päättää, vihkivätkö ne avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja. KHO perustelee päätöstään sillä, että avioliittolain muutoksen esitöissä korostettiin, ettei muutoksella ole tarkoitus puuttua uskonnollisten yhdyskuntien oikeuteen määrätä kirkollisen vihkimisen ehdoista. Oikeus perustuu perustuslaissa turvattuun uskonnolliseen yhdistymisvapauteen. Korkein hallinto-oikeus tote-

”

KASVOKKAISTEN TAPAAMISTEN MERKITYS OLI TÄNÄ KESÄNÄ ERITYISEN SUURI. PASTORI ILMARI SYRJÄLÄ

tenkaan myy omaa agendaansa tehotykityksellä, vaan hengellinen kasvu tapahtuu nuorten ehdoilla. Kasvatusasiain sihteeri Iris Sotamaa Vantaan seurakuntayhtymästä toteaa, että nuorten odotukset riparia kohtaan eivät useinkaan liity uskontoon. – Mutta moni nuori yllättyy, kun saakin riparilla hengellisiä kokemuksia. Palautteessa sanotaan usein, että esimerkiksi iltahartaudet ja yhdessä hiljaa oleminen koskettivat. Nuori ei osaa kaivata täl-

si, että ennen avioliittolain muutosta luterilaisen kirkon kanta oli, että avioliitto on miehen ja naisen välinen. ”Kirkkokäsikirjan avioliittoon vihkimistä koskevaa kaavaa, jonka sanamuoto viittaa vain miehen ja naisen väliseen avioliittoon, ei ollut avioliittolain muuttamisen jälkeen muutettu”, KHO:n päätöksessä todetaan. KHO viittasi myös piispainkokouksen näkemykseen, jonka mukana avioliittolain muutos ei anna papeille oikeutta vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja kirkolliseen avioliittoon.

Luterilaisen kirkon piispojen mukaan KHO:n ratkaisu selkeyttää oikeudellista tilannetta. ”KHO on nyt tehnyt päätöksen siitä, voiko samaa sukupuolta olevan parin vihkineelle papille koitua seuraamuksia. Kirkon avioliittokäsityksestä päättäminen kuuluu kirkon omille päätöksentekoelimille perustuslain turvaaman uskonnonvapauden piiriin kuuluvana asiana”, piispat toteavat lausunnossaan. KHO kumosi äänin 4–1 syntyneellä päätöksellään hallintooikeuden aiemman päätöksen, jonka mukaan tuomiokapituleil-

laisia asioita, mutta ne täyttävätkin hänessä jonkin tarpeen, Sotamaa kertoo. Hänen mukaansa nuoret odottivat leirejä tänä vuonna erityisesti, koska olivat olleet kevään etäopetuksessa koulusta. – Kun kerroimme, että leirit järjestetään, palaute oli, että ihanaa. Sotamaa painottaa, että ripareita kehitetään jatkuvasti. Joka vuosi mietitään, mitä voisi tehdä vielä paremmin. Jos riparilla ei olisi hyvä olla, näin valtava osuus 15-vuotiaista tuskin tulisi leireille. – Puskaradio on parasta markkinointiviestintää, Sotamaa sanoo. Vantaallakin on vielä muutama tämän kesän rippileiri pitämättä.

la ei ole oikeutta antaa papeille varoitusta samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä. Espoon piispan Kaisamari Hintikan mukaan oikeuden päätös merkitsee sitä, että kirkon päättäjien pitää itse ratkaista avioliittokysymys kirkon omista lähtökohdista käsin. – Meidän pitää löytää vastuullinen ratkaisu, joka ottaa huomioon monenlaiset ihmiset kirkossamme, avioliittokysymyksessä erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, Hintikka sanoo. Kysymykseen rangaistaanko

Koronapandemia on otettu huomioon leirien lisäksi konfirmaatiotilaisuuksissa, jotka on pidetty pienemmällä porukalla tai yksityisesti. 15-vuotiaat rakastavat ripareita ja 16-vuotiaat tulevat innolla isosiksi. Mistä sitten johtuu, että niin moni parikymppinen eroaa kirkosta? Se onkin hyvä kysymys. Sotamaa pohtii, että ripari-iässä monella nuorella on hyvä ja tiivis yhteys kotiseurakuntaansa. Kun riparivaihe on ohi, yhteys usein katkeaa. – Sen sijaan nuori aikuinen näkee kirkon, joka on suvaitsematon, byrokraattinen ja riitelevä, Sotamaa selittää. Hän toteaa myös, että monella nuorella ei ole esimerkkiä siitä, minkälaista on olla aikuinen kristitty. – Jos malli on äiti Teresa, matka on aika pitkä. KORONAPANDEMIA EI näytä vähentäneen rippileiriläisten määrää pääkaupunkiseudulla. Kaikissa kolmessa kaupungissa myös isosuudesta kiinnostuneita nuoria on vähintään yhtä paljon kuin edellisvuonna. – Monessa Espoon seurakunnassa isoskoulutukseen on ilmoittautunut enemmän nuoria kuin pitkään aikaan, kertoo Johanna Hirsto. – Veikkaan, että kiinnostus isostoimintaa kohtaan johtuu tarpeesta olla toisten nuorten kanssa. Korona-aikana turvalliselle yhteen tulemiselle on tarvetta. Ja tietenkin se kertoo myös onnistuneista rippikouluista. ■ Espoon vuoden 2021 rippikouluihin voi ilmoittautua 12.-31.10.2020. Seuraa ilmoittelua Kirkko ja kaupungista ja seurakuntien nettisivuilta. Kauniaisten vuoden 2021 rippikouluihin voi ilmoittautua nyt. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 31.10.2020. Lisätietoja: kauniaistenseurakunta.fi/ryhmat/rippikoulu

samaa sukupuolta olevia pappeja Espoon hiippakunnassa piispa vastaa, että hän ei tee tästä asiasta päätöstä yksin.

Kehitysvammaisille oma liikuntapassi Vantaan, Espoon ja Helsingin seurakunnat kannustavat kehitysvammaisia liikuntaan julkaisemalla heille tarkoitetun liikuntapassin. Passeja painetaan aluksi 500, ja niitä lähetetään kehitysvammaisten asumisyksiköihin pääkaupunkiseudulla. – Idea syntyi koronakevään

jälkeen, kun mietimme, mikä olisi mahdollisimman turvallinen tapa tavoittaa erilaisia seurakuntalaisia. Monella liikkuminen jäi keväällä vähemmälle, Vantaan seurakuntien kehitysvammaistyön diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen kertoo. Liikuntapassin toivotaan innostavan monipuoliseen liikuntaan. Lajiksi käy mikä vain. Täyden passin voi lähettää Espoon kehitysvammaistyön diakonille Minna Kovalaiselle. Sata ensimmäistä palkitaan yllätyslahjalla. Lisätietoa: minna.kovalainen@evl.fi ja puh. 040 513 0854.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.9.–8.10.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Vauvat saavat kuulua ja näkyä kirkossa Espoon seurakuntien kasvatuksen asiantuntija Tiina Hänninen, mitä kirkko haluaa nostaa esiin valtakunnallisena Vauvan päivänä 25.9.? – Haluamme korostaa vauvaystävällistä kirkkoa ja toimintaamme. Tahdomme puolustaa vauvojen oikeutta osallistua kaikkiin seurakuntien tilaisuuksiin. Vauvat saavat tulla ja kuulua. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja Jumalan luoma ihme. Miten vauvaystävällisyys näkyy kirkossa? – Seurakunnan tilat ovat pääsääntöisesti helposti saavutettavia. Vauvaperheiden on helppo tulla sinne, ja ennen kaikkea heidän on hyvä ja turvallinen olla. Monissa tiloissa on vauvalle hoitopaikka ja kirkoissa lapsinurkka. – Vauvaystävällisellä asenteella ja toiminnalla haluamme vtuoda toivoa, iloa, uskoa ja armollisuutta keskelle vauvaperheen todellisuutta. Useassa Espoon kirkossa tai kappelissa on kas-

Katso yleiset ohjeet messussa kävijöille Yhteiset-palstalta. Tuomiokirkon messuun mahtuu 160 seurakuntalaista, myös kappelikohtaiset kävijämäärärajoitukset ovat edelleen voimassa. Tarkemmat ohjeet annetaan paikan päällä. Messuun osallistujille suositellaan maskin käyttöä koko messun ajan ehtoollisen viettoa lukuun ottamatta. Ajantasaisimman tiedon löydät verkkosivuiltamme: espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Espoon tuomiokirkkoseurakunnan päämessu pidetään Viherlaakson kappelissa 27.9. klo 12 Tuomiokirkossa järjestettävän konfirmaatiomessun vuoksi. Sunnuntaimessuun tulijoita pyydetään osallistumaan Viherlaakson kappelin messuun. Pysäkkimessu ”Uskon tiellä” su 27.9. klo 18. Asemapäällikkö Leena Oikarinen, pappi Anita Kyönsaari ja ryhmä vapaaehtoisia. Musiikki: Titi Gävert viulu, Petri Kangas piano ja kanttori Anna-Liisa Haunio laulu ja urut. Messu su 4.10. klo 10. Liturgia ja saarna Sami Marte, avustaa Hannu Mäenpää, urkuri Teemu Suominen, kanttori Anna-Liisa Haunio. Espoon tuomiokirkko avoinna ti–pe klo 10–17 ja la–su klo 10–18.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 4.10. klo 12. Linervo, Talvio. Kirkkokahvit. Kalajärven kappeli Messu su 27.9. klo 16 ”Jeesus antaa elämän”. Muurimäki, Suominen. Aikuisrippikoululaisen konfirmoin-

ESKO JÄMSÄ

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

ti. Kirkkokahvit. Lasten alttari ja kirkkopussukat. Mikkelinpäivän messu su 4.10. klo 16. Kunnamo. Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 4.10. klo 12 ”Enkelien sunnuntai”. Mathlin, Koivusalo. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Suvelan kappeli Luottamuksen rukoushetki ma 28.9. klo 18.30. Malvaranta, Majuri. Perheiden ehtoolliskirkko pe 2.10. klo 10. Malvaranta, Haunio. Messu su 4.10. klo 15 ”Jumalan työtoveri”. Kyönsaari, Haunio. Kirkkokahvit. Hallelujamessu pe 9.10. klo 18. Majuri, Isotalo, Ylitolonen. Messupizza. Päivärukous ma ja to klo 13. Viherlaakson kappeli Messu su 27.9. klo 12. Liturgia ja saarna Tuija Kuusinen, kanttori Anna-Liisa Haunio. Seurakunnan päämessu Espoon tuomiokirkossa järjestettävän konfirmaatiomessun vuoksi. Pyhäillan messu su 4.10. klo 17. Marte. Ilta jatkuu Vaeltajan Majatalolla, ks. kappelin tiedot.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2020

Kasvatuksen asiantuntijan Tiina Hännisen mukaan 25.9. vietettävä Vauvan päivä on yhtä tärkeä kuin Lapsen oikeuksien päivä.

tepuu, johon vanhemmat tai koko perhe voi tulla kiinnittämään vauvan nimellä olevan kastelinnun tai kastelehden silloin, kun lapsen nimi luetaan kirkossa kasteen jälkeen. Mitä Espoon seurakunnat tarjoavat vauvaperheille? – Meillä on runsaasti vauvaperheille kohdennettua toimintaa ja erilaisia tukipalveluita, esimerkiksi vauvamuska-

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS HUOM! Ehtoollisjumalanpalvelus

joka kuukauden viimeisenä sunnuntaina klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. Pyhäkoulu. www.church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Perhekerho to 1.10. ja 8.10. klo 10.

AURORAN KAPPELI Aamustartti- rukoushetki ma klo 7.30. Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Alkuhartaus klo 11. Aik. 5 e, lapset 2–0,50 e. ”Matkalla avaraan uskoon”- Teologinen opintopiiri to 24.9. perusturvajohtaja Juha Metso: ”Kuka olen?” Opetusneuvos Kalevi Virtanen haastattelee. Kahvit klo 18.30. Ikonien ihmeellinen maailma -luentosarja alkaa la 26.9. klo 12. Ks. oma ilmoitus. Vammaisten klubi-ilta ke 30.9. klo 18. Toivoa naisille to 1.10. klo 17. Perhekerhot: pe ja ma klo 10.

rit, muskarikahvilat, vauvakirkot, ryhmät ensimmäisen lapsen vanhemmille, perhekerhot ja -kahvilat sekä messut. Lisäksi on erilaisia parisuhdekursseja ja -ryhmiä sekä perheneuvonnan palvelut myös vauvaperheiden käytössä. PAULA HUHTALA Vauvan päivän tapahtumat Espoossa löytyvät seurakuntien tapahtumatiedoista s. 6–11 ja verkossa espoonseurakunnat.fi /uutiset

Vauvat to klo 13. Iltaperhekerho ma 5.10. klo 17.30. Perhekahvilat ti klo 10–12.30 ja ke klo 9.30–11.30. Café Aurora ma–pe klo 10–14. www.aurorankappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

KALAJÄRVEN KAPPELI

Näkövammaisten raamattupiiri to 24.9. ja 8.10. klo 13. Diakonia- ja lähetyspiiri ma 28.9. klo 18. Kappelilounas ti 12–13.30. Alkuhartaus. Aik. 3 e, lapset 1,5 e. Jumalan valtakunnan salaisuudet to klo 18. Käsityö- ja askartelupiiri ti 6.10. klo 10–12. Pyhäkoulu su klo 15. Perhekerhot: ti klo 13, pe klo 10 (ei 25.9.), vauvat ma klo 13.30. Perheiden enkeliseikkailu ke 7.10. klo 17–19. ILM. ruokailuun (3 –1,50 e) 24.9. mennessä: heli.vesanen@ evl.fi. Isien ilta 4.11. ja Jouluaskartelua 2.12. Café Suvela ma ja to klo 13–15. www.suvelankappeli.fi

Rukouksen ilta ke klo 18.30. Perhekerhot: ke klo 9.30. Vauvat ma klo 13. Iltaperhekerho to 1.10. klo 17.30. Perhekahvila pe klo 9–12. www.kalajarvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Apostolien teot to 24.9. ja 8.10. klo 18. Kappelilounas ti klo 11–12.30. Alkuhartaus. Aik. 4 e, lapset 2–0,50 e. Rukouspiiri ke 30.9. klo 18. Radioraamattupiiri ti 6.10. klo 18.30. Perhekerhot: ti klo 10, Vauvat to klo 12, Iltaperhekerho ke 7.10. klo 17.30. Perhekahvila to klo 9–12. www.kauklahdenkappeli.fi

Lauluryhmä aikuisille ke 30.9. klo 18. Sami Asp: ”Rikkoa ja rakastaa” to 8.10. klo 18.30. Kahvit klo 18.

SUVELAN KAPPELI

VIHERLAAKSON KAPPELI Perhekahvila ma klo 10–12.

S. 7 SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.9.–8.10.

Kappelilounas ti klo 12–13. Alkuhartaus. Aik. 4 e, lapset 2–0,50 e. Radioraamattupiiri ti klo 18. Vaeltajan Majatalo su 4.10. klo 18–19.30. Messu klo 17, iltapalaa. Klo 18 Bibliodraama, Terhi MuiluTeinonen. Esirukousta. Lähetyspiiri ma 5.10. klo 14. Perhekerho to klo 10. Café Viheri ma ja ke klo 10–12. www.viherlaaksonkappeli.fi

IKONIEN IHMEELLINEN MAAILMA Ikoniluentosarja la klo 12–13 Auroran kappelissa. Luennoitsija Alarik Corander. 26.9. ”Puun palasesta pyhä kuva” - Ikonimaalari ihmeen edessä. 17.10. ”Suomalaiset ihmeitä tekevät ikonit” - Ikonit esirukousten välittäjinä. 7.11. ”Palkattaparantajat ikoneissa” - Varhaisen kirkon ihmeparantajat. 12.12. ”Joulun ihme ikoneissa” Iloa ja surua joulunajassa.

PIENI PYHIINVAELLUS La 26.9. klo 10–14: Lähtö Auroran kappeli; rukoushetki ja matkaan siunaus – Träskändan puisto – Bemböle – Fallåker – Kirkkojärvi – Suvelan kappeli; päätösrukous ja keittoateria (5 e). Matka n. 6 km. Osa matkasta kuljetaan hiljaisuudessa. Säänmukainen vaatetus, hyvät kengät, vesipullo ja välipala. Tied. ja ilm. 040 5311 040, marja. malvaranta@evl.fi.

POSITIIVISEN KASVATUKSEN ILTA Lempeyttä ja voimavaroja lapsiarkeen. Ti 29.9. klo 18–19.30 Suvelan kappeli. Kasvatusbloggaaja sekä ”Ilo olla yhdessä!” -kasvatusmenetelmän kehittäjä Tiia Trogen.

SYYSLOMAN PERHEPÄIVÄT Tarjolla kivaa tekemistä ja syötävää pienellä maksulla. ILM. tekstiviestillä 5.10. mennessä, paitsi Suvelan päivään ilm. 8.10. mennessä. Ma 12.10: Auroran kappeli klo 10–14. Ilm. 050 4380 179. Kalajärven kappeli klo 10–13. Ilm. 050 5110 336. Ti 13.10: Kauklahden kappeli klo 10–13. Ilm. 050 4329 315. Laaksolahden kappeli klo 10–13. Ilm. 050 4341 063, anna.lahtinen@evl.fi. Ke 14.10. Suvelan kappeli klo 10-13. Ilm. 8.10. heli.vesanen@evl.fi.

LIIKUNNALLINEN PERHELEIRI 2.–4.10. Velskola. Hinta: aik. 45 e, lapsi 25 e. Tied. 044 3406 634 tai miia.korttila@evl.fi.

ARKIYSTÄVÄKSI? Juttu- ja ulkoilukaveriksi vanhukselle, näkövammaiselle, maahanmuuttajalle muutamaksi tunniksi viikossa tai kahdessa.

Tutustu Arkiystävä-toimintaan ti 27.10. Klo 17–20 Auroran kappelissa. Iltapalaa tarjolla. ILM. 14.10. mennessä: 040 7636 599, tiina. hietaniemi@evl.fi ja 040 5465 198, riitta.turkmen@evl.fi.

KAIKILLE LAULUHALUISILLE! Chorus Gaudete aloittaa 8.10. klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Ks. myös: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/musiikki/ kuorot. www.espoonseurakunnat.fi/tulemukaan/musiikki/muskarit.

HILJAISUUDEN RETRIITTI Hiljaisuuden retriitti 23.–25.10. Hila. Ohj. Tuija Kuusinen ja Virpi Sutelainen. Hinta; espoolaiset 90 e, muut 140 e. ILM. 2.10. mennessä: 040 7369 315.

ETEENPÄIN -EROSEMINAARI 16.–18.10. Hila, Saarentie 50, Kirkkonummi. Seminaari eron kokeneille. Hinta on 60 e. Ohj. perhetyönohjaaja Outi Wenell ja pappi Marja Malvaranta. Tied. ja ILM. 28.9. mennessä: outi.wenell@ evl.fi tai 040 5474 146.

SURURYHMÄ Luottamuksellinen vertaistukiryhmä läheisensä menettäneille la klo 10–11.30 Kauklahden kappelissa, 21.11. alkaen. 8 kokoontumiskertaa, viimeinen tapaaminen la 17.4. Ohj. pappi Kirsi Muurimäki ja diakoniatyöntekijä Pauliina Alanko. ILM. 9.11. mennessä: 050 438 0164, kirsi.muurimaki@evl.fi, tai 040 531 1037, pauliina.alanko@evl.fi.

SIJAISEKSI LASTEN KERHOIHIN? Etsimme tarvittaessa tulevia työntekijöitä lasten (2–5 -v.) päivä- ja perhekerhoihin. Tied. aila. pihlajavesi@evl.fi., 040 5251216.

APUA JA TUKEA Tukea, keskusteluapua ja sielunhoitoa perhetyönohjaajilta: outi. wenell@evl.fi, 040 5474 146 tai kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165. Puhelut arkisin klo 9–19. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, p. 09 8050 3501. TukiChatti arkisin klo 15–18.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! www.espoonseurakunnat.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ IG:@espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter:@EspooEtSrk

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk, @superdiakonia Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Sode, Soukantie 13 Soukan kappeli, Soukankuja 3

KIRKKOHETKET MYÖS VERKOSSA Kirkon sunnuntaimessut ja arkiaamujen Toivon rukoushetket suoratoistona facebook.com/ Espoonlahdenseurakunta.

TWITTERJUMIS su klo 10 @Espoonlahdensrk.

MESSUT Leipämessu pe 25.9. klo 10 kirkko. J. Lehti, Kiiski, Siivonen. Nuorten messu pe 25.9. klo 20 Sode. Ylisuutari. Messu su 27.9. klo 11 kirkko. J. Lehti, Erkko, Kiiski. Kirkkokahvit. Tuomasmessu su 27.9. klo 17 Soukan kappeli. Erkko, Ojala. Kirkkokahvit. Nuorten messu pe 2.10. klo 20 Sode. Reinikainen. Mikkelinpäivän messu su 4.10. klo 11 kirkko. Turtiainen, Reinikainen, Kiiski. Kirkkokahvit. Messu su 4.10. klo 17 Soukan kappeli. Reinikainen, Yli-Jaskari. Kirkkokahvit. Viikkomessu ke 7.10. klo 14 kirkko. Sinervo, Yli-Jaskari. Nuorten messu pe 9.10. klo 20 Sode. J. Lehti.

RUKOUS JA RAAMATTU Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa su klo 11 messun jälkeen kirkko. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Toivon rukoushetki arkisin klo 8.50 kirkko. Tovi Sanan, rukouksen ja virren äärellä. Rukousta verkossa ke klo 6.30– 7.30. Linkki https://bit.ly/30TleFk. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä tekstiviestillä/ sähköpostilla inkeri.oinonen@evl. fi, 050 583 6883. Raamattu ja rukous -ilta pe 25.9. ja 9.10. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila, paritt. vkot. Miesten raamattupiiri to 1.10. klo KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.9.–8.10.

Opiskelijat joutuvat tarkoin laskemaan euronsa.

18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e. Toivoa naisille -rukoustapaaminen ke 7.10. klo 13 Soukan kappeli, paritt. vkot.

TUKEA JA APUA

Apua & tukea

Espoossa kerätään rahaa opiskelijoille, jotka menettivät kesätyötienestit koronan takia Vaikeinta on niillä, joilla vanhempien tulotaso vaikuttaa opintotuen suuruuteen, sanoo diakonissa Merita Hietanen. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVAT MARIA SBYTOVA / ISTOCK

MONELTA OPISKELIJALTA peruuntuivat kesätyöt koronaepidemian vuoksi. Tapiolan seurakunnan diakoniatyössä on huomattu, että Otaniemessä opiskelevilla nuorilla aikuisilla on ennakoimattomien tulonmenetysten takia edessä vaikea syksy. Sen vuoksi Tapiolan seurakunnan diakonissa Merita Hietanen käynnisti Kotimaanapu-sivuston kautta keräyksen alueen opiskelijoiden auttamiseksi. – Emme kokoa ruokakasseja, koska niiden varastointi ja säilyttäminen on vaikeaa varsinkin nyt, kun Tapiolan kirkko on remontissa. Niinpä keräyksen edetessä jalkaudumme itse oppilaitospappien kanssa Aalto-yliopiston kampukselle, Hietanen sanoo. – Kun diakoniatyön tämän vuoden budjettia laadittiin, siinä ei voitu aavistaa koronavirusta. Tämän takia opiskelijoiden auttamiseksi on hyödynnettävä Kotimaanavun keräystä, Hietanen perustelee. MERITA HIETASEN mukaan pääkaupunkiseudun opiskelijat ovat muuhun Suomeen nähden sikäli huonommassa ase-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2020

massa, että heidän tuloistaan huomattava osuus menee pelkkiin asumiskuluihin. – Asumisen lisäksi myös ruoan hinta on korkea, eikä opintotuki riitä kaikkiin menoihin. Kaikkein hankalinta on niillä, joiden vanhempien tulotaso vaikuttaa opintotuen suuruuteen. Kun vanhempien tulot eivät edes ole kovin suuret, ja silti opintotukea maksetaan vähemmän, on moni opiskelija lujilla, Hietanen toteaa. Hän korostaa, että seurakunnan diakoniatyössä ei koskaan kysytä, kuuluuko apua tarvitseva kirkkoon. – Tarveharkinnassa on kuitenkin otettava huomioon asuinosoite. Tapiolan seurakunnasta voidaan auttaa vain tämän seurakunnan alueella asuvia. Voi silti olla, että tähän keräykseen haluavat osallistua muutkin seurakunnat, Hietanen sanoo. Kotimaanavun kautta järjestettyä keräystä koordinoi Tapiolan seurakunnan diakonissa Merita Hietanen, ja siihen voi osallistua verkossa osoitteessa https://www.lahjoitaapua. fi/kohde/ruokakasseja_otaniemen_opiskelijoille

Diakonian palveluajat ma klo 9–10 p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 p. 09 8050 6738. Sähköinen ajanvaraus verkkosivujen oikeassa ylänurkassa. Diakonialounas ma ja to klo 12 kirkko (lipunmyynti 11.30–12.30) ja ti klo 11 Soukan kappeli (lipunmyynti 10.30–11.30), hinta 3 e/aik., 1 e/lapsi. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 kirkko, vuoronumerot klo 8.30. Aamupala ti klo 9–10 kirkko. Kultavilja 13.10. alk. ti klo 12–14 Soukan kappeli. Yksinäisille, kotona asuville, liikuntarajoitteisille vanhuksille. Lounas ja kahvit 5 e. Kuljetus tarvittaessa. Tied. ja ilm. Eija Siivonen, 041 534 1706. Vertaistukiryhmä muistihäiriöisille ja heidän omaisilleen yhteistyössä SPR:n vapaaehtoisten kanssa 16.10. alk. klo 10–12.30 Soukan kappeli, parill. vkot. Lounas ja kahvi 5 e. Tied. Eija Siivonen, 041 534 1706. Leskenlehdet – elämässä eteenpäin 16.10. alk. klo 12.30–14 Soukan kappeli, parill. vkot. Mahdollisuus ruokailuun klo 12, 5 e/henkilö. Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä to 24.9. klo 14–15.30 Meriemy, Merenkäynti 3, paritt. vkot.

ASIAA PAPILLE? Päivystävä pastori klo 9–21 p. 050 432 8496. OstariPastori to klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva.

TEE HYVÄÄ OSTAMALLA Kirpputorimme Toivon Tori to klo 12–18 ja la 11–15, os. Soukankaari 8 B.

YKSINHUOLTAJIEN OLOHUONE Tule hengähtämään hetkeksi! Olohuone to 24.9. klo 17.30–19.30 Soukan kappeli. Lastenhoito ja maksuton keittoruoka/iltapala. Tied. taija.harjokari@evl.fi, 050 511 0504. Muut kerrat to 8.10., 22.10., 5.11. ja 19.11.

KONSERTTEJA Espoon pelimannit ke 30.9. klo 18.30 Espoonlahden kirkko. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e (käteinen). Espoon pelimannit viettää 45-vuotisjuhlavuottaan. Orkesteri esittää mm. harvemmin kuultuja espoolaisia arkistosävelmiä orkesterin johtajan Pekka Pentikäisen uusina sovituksina. Syksyn säveliä ti 6.10 klo 13 kirkko, seurakuntamme kanttorit musisoivat. Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu tilanteen mukaan.

SUOMALAINEN USKO Tarinoita ja musiikkia suomalaisesta sielunmaisemasta to 8.10. klo 18.30 kirkko. Pastori Teemu Reinikainen ja pianisti Sonja Tissari. Syksyn muut illat 5.11. ja 19.11.

VIE VANHUS ULOS! Lähde ulkoilemaan iäkkään naapurin, ystävän tai sukulaisen kanssa pe 9.10. Tulkaa ulkoilun jälkeen yhdessä kakkukahveille klo 10–14 Espoonlahden kirkolle.

COLOURFUL ESPOO Espoonlahti Fellowship & Praise Party, kansainvälinen yhteysilta ja ylistysjuhla la 10.10. klo 17 Soukan kappeli. Kohdataan toisiamme rennosti yhteisen ruuan, musiikin, ylistyksen ja tanssin parissa. Syksyn illat 21.11. ja 12.12. klo 17. International evening of fellowship and praise with food, music, praise, dance. facebook.com/espoonlahtifellowship, instagram: praisepartyespoo

KOKEILE - TIEDÄ VAIKKA TYKKÄISIT! Posliininmaalausryhmä ma klo 12–15 Soukan kappeli. Kahviraha 1,5 e/kerta. Polttomaksu 20 e/ kausi. Tied. Päivi Sievinen 050 594 1115. Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Aikuisten sinkkujen ilta la 26.9. klo 18 kirkko, aiheena Tulevaisuus ja toivo. Yhteisen tulen äärellä to 1.10. klo 17–20 Soukan kappelin pihalla. Ota omat grillimakkarat mukaan, tarjoamme tulet ja mehut. Siioninvirsiseurat pe 2.10. klo 18.30 kirkon kahvio, mukana Helena Yli-Jaskari. Iltatee Herättäjäyhdistyksen hyväksi. Kankaanpainantatalkoot to 15.10. klo 12–16.30 kirkko. Valmistamme myytävää seurakunnan lähetystyön tukemiseen. Lukupiiri ti 20.10. klo 18 kirkko. Kirjana Johanna Venho, Ensimmäinen nainen (Finlandia-voittaja). Kirjailija vieraana lukupiirissä. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

ELOA JA ILOA ELÄMÄÄN Ikäihmisten kerhot viikoittain alk. 1.10. ma 5.10. klo 10–11.30 Espoonlahden kirkko ja klo 12.30–14 Kaskikappeli ti 6.10. klo 14–16 Mäntykappeli ke 7.10. klo 14.30–15.30 Puistokartanon palvelutalo. Poikkeuksellisesti vain talon asukkaille. to 1.10. klo 13–14.30 Soukan kappeli pe 2.10. klo 14–15 Hartaus- ja keskustelupiiri Merikartanon palvelutalo. Poikkeuksellisesti vain talon asukkaille.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.9.–8.10.

PIKKUVÄELLE Vauvanpäivä pe 25.9. Soukan kappeli klo 12–15. Keittolounas tarjolla klo 11.30–13, vapaaehtoinen ruokamaksu. Muskarihetkiä, vauvajumppaa, parisuhdeasiaa, äideille itsehoitovinkkejä yms. Lisäksi kuvaushuone! Vauvat saavat pienen käsintehdyn tervetuliaislahjan. Turvavälit huomioidaan. Synttärisafari – musiikkimatka ympäri maailman ti 6.10. klo 18 Espoonlahden kirkko. Zoopperataituri Jukka Salmisen uutta sisältöä lapsille ja lapsenmielisille. 5-vuotiaiden kutsutilaisuus, mutta avoin kaikille. Maksuton. Tarjoilu. Vauvakirkko su 11.10. klo 15 Soukan kappeli. Kohijoki, Puukko, Munter-Mäkeläinen, Järvinen, Heinonen. Kahvi- ja mehutarjoilu, piltit pikkuisille.

mukaan. Karakappeliin mahtuu turvavälit huomioiden 65 henkilöä. Kaikenikäisten perhemessu su 4.10. klo 11 Leppävaaran kirkko. Enkelit kulkevat kanssamme kaiken ikää. Vanhusten viikko alkaa. Yletyinen, Raiskio, Noponen, diakoni Rajala. Hengähdä hetki joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko. Verkkokirkko joka su klo 11 seurakunnan YouTube ja Facebook. N. 20 min. videoidussa hartaudessa musiikkia, puhetta ja rukousta.

TAAPEROKIRKKO Pe 2.10. klo 10 Lasten kappeli Arkki. ”Istutushommia”. Toiminnallinen kirkkohetki lapsiperheille. Mukana perhetoiminnanohjaaja Seija, muskariope Essi ja Kirstipappi.

NUORET

HILJAISUUDEN RETRIITTI

www.sodesode.fi, @sodesta Nuortenillat ti klo 19–21 Iltahartaus ig-livessä ti klo 21.30 Changemaker-ryhmä toimii paremman maailman puolesta, to 10.9. klo 17.30–19.30 Sode, paritt. vkot. Nuortenillat pe klo 17–22, messu klo 20. UUTTA! Nuorten Raamatturyhmä su 25.10., 22.11. ja 13.12. klo 14.30– 16.30 Sode. Seikkaillaan Raamatun henkilöiden matkassa monin eri tavoin. Ei ilmoittautumista.

Tule hiljaisuuteen keräämään voimia arkeen. Retriitti Hvittorpissa pe 16.10. klo 18–su 18.10. klo 13. Ilm. 30.9. saakka: espoonseurakunnat.fi -> sähköinen asiointi. Hinta 90 e espoolaiset, 140 e muut. Tied. terttu.laaksonen@evl.fi; p. 050 432 9370.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @leppavaara.varhaiskasvatus IG & YouTube @minisiipi

HUOMIO KORONATILANTEESSA Seurakunnan syystoiminta on alkanut. Noudatamme turvavälejä ja kiinnitämme turvallisuuteen ja hygieniaan erityistä huomiota. Toistaiseksi ei ole tarjoiluja. Toimintaan voi tulla yllättäviäkin muutoksia. Tarkista aina ajankohtaiset tiedot verkkosivuilta.

MESSUT JA HARTAUDET Messu kirkossa su ja pyhäpäivisin klo 11. Mukaan mahtuu 75 seurakuntalaista. Jumalanpalveluselämä Karakappelilla ja Perkkaan kappelilla jatkuu entiseen tapaan. Messu su 27.9. klo 11 Leppävaaran kirkko. Raunu, Nadra, Hyry. Karakallion kaiken väen messu su 27.9. klo 13 Karakappeli. Vallivirta, Hyry. Vietämme yhdessä messua pitkän tauon jälkeen. Tervetuloa

HILAISUUDEN JOOGA Alkaa ti 20.10. klo 16.30−18. Mankkaan srk-kodilla. Yht. 8 krt. Ohj. Ulla-Maija Kyrölä. Hinta 40 e. Ilm. viim. 9.10,: ullamaijakyrola@ hotmail.com tai tekstiviestillä p. 050-346 5348.

SIIONINVIRSISEURAT Anna Siionin virsien, sanan ja toisten seuran hoitaa sisimpääsi ma 5.10. klo 18.30 Leppävaaran kirkko. Illan isäntänä Anssi Siukosaari. Seurat kuukauden 1.maanantaina syys-joulukuussa. Ei kahvitarjoilua turvallisuuden takaamiseksi.

KRISTILLINEN KUVATAIDE − MITÄ SE KERTOO? Taidemaalari Annukka Laine vie kuulijat alttarimaalauksiensa symbolien taakse ke 14.10. klo 18 Leppävaaran kirkossa. Kuulemme myös enkelien merkityksestä Raamatussa. Illassa on mukana toisena keskustelukumppanina arkkitehti Antero Polso, joka alustaa aiheesta ”Taiteilija kristittynä”. Vapaa pääsy.

VARTTUNEEN VÄEN KERHOT Tule vaihtamaan kuulumisia alueen muiden asukkaiden kanssa. Kerhoissa on hartaus vaihtuvaa ohjelmaa. Ti klo 13 Karakappeli ja to klo 13 Perkkaan kappeli.

ARMOLAHJAT − KILON KRISTITYT Armolahjat aiheena to 1.10. klo 18, alustus: Kaija Rainio ja Reetta Suntinen. Keskustelua, laulua ja rukousta.

KUORO KAIKILLE Ääniverryttelyä juuri sinulle, wannabe-singer ke 7.10.klo 18−19.15 Leppävaaran kirkko. Joka toinen keskiviikko Leppävaaran kirkolla: 21.10., 4.11., 18.11, Ei laulutaitovaatimuksia, ei esiintymispakkoa ja harjoituksissa voi käydä silloin kuin arki antaa myöten.

ESPOON BAROKKIPÄIVIEN KONSERTTI ”Rauhan fantasioita” pe 25.9. klo 19 Leppävaaran kirkko. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

NAISTEN KESKEN Kerran kuussa kokoontuva ryhmä, ke 7.10. klo 18.30 Uuttu. Muut syksyn kokontumiset: 4.11. ja 2.12. Tule jakamaan elämää yhdessä toisten kanssa. Luemme Raamattua, rukoilemme ja keskustelemme. Kokoontumisen luonne on sielunhoidollinen. Tied Eija AlaVenna, 045 675 5321.

VASEMMAN KÄDEN MAALARIT Vasemman käden maalarit ja hiukan oikeankin! Tavoitteena rentoutua ja antaa erilaisille tunteille ja ajatuksille tilaa. Maalauskokemusta ei tarvita. Kokoonnumme 26.9., 31.10. ja 28.11. klo 12–17 KilonRistissä, os. Vanharaide 1. Ohjaajana Nina Purtonen. Vapaita paikkoja voi kysellä myöhemminkin. Maksu 15 e/kerta Naisten Pankin hyväksi. Ilm. joka maalauskertaan erikseen viim. viikkoa ennen: heli.siltakorpi@evl.fi, 040 537 6876.

DIAKONIALOUNAS Tule lounaalle yhteiseen pöytään Leppävaaran kirkolle. Lounaat katetaan joka tiistai ja torstai klo 11.30. Hinta 3 e. Lounas toteutetaan erityisjärjestelyin ja turvavälit huomioon ottaen. Varaudu odottamaan lounasvuoroasi.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta

Kaikessa toiminnassa noudatamme voimassa olevia koronapandemiaan liittyviä turvallisuusohjeita hygieniakäytäntöjen ja turvavälien suhteen. Kokoontumistiloille on määritelty enimmäisosallistujamäärä, jota ei voi ylittää. Kirkkokahveja ei toistaiseksi järjestetä, myös muita tarjoiluja vähennetään. Toimintaa voidaan joutua karsi-

maan, mikäli turvallisuusohjeet muuttuvat. Ajantasaiset tapahtumatiedot kannattaa aina tarkistaa verkkosivuilta https://www. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat ja Chapple-tilan verkkosivuilta http://chapple.fi.

MESSU Olarin kirkko: Kirkkosalissa voi olla yhteensä 80 henkilöä. Messu su 27.9. klo 10. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustavat papit Juha Virta ja Antti Malinen, kanttori Päivi Hakomäki. Messun yhteydessä uusien työntekijöiden tehtävään siunaaminen. La 3.10. klo 10 Hvittorp 1 A rippikoulun konfirmaatiomessu (vain rippikoululaisille ja vieraille). Liturgia ja saarna Raisa Jarkkola, avustavat papit Tapio Suontakanen, kanttori Sanna Franssila, kanttori Päivi Hakomäki. La 3.10. klo 10 Hvittorp 1 B rippikoulun konfirmaatiomessu (vain rippikoululaisille ja vieraille). Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, avustavat papit Kimmo Ansamaa ja Sasu Rauhala, kanttori Sanna Franssila, kanttori Päivi Hakomäki. Su 4.10. klo 10 Koivikon rippikoulun konfirmaatiomessu (vain rippikoululaisille ja vieraille). Liturgia Sasu Rauhala, saarna Kristiina Huotari avustavat papit Kimmo Ansamaa ja Jarmo Jussila, kanttori Mikko Niinikoski. Olars kyrka (Olarin kirkon vieressä) Su 4.10. klo 10 Olarin seurakunnan päiväjumalanpalvelus (muille messuun tulijoille) liturgia ja saarna Tapio Suontakanen. Mikkelinpäivän perhekirkko su 4.10. 16. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, kanttori Päivi Hakomäki. Kirkon jälkeen perhetapahtuma. Matinkappeli: Matinkappelin kappelisalissa voi olla enintään 30 hlöä. Messu su 27.9. klo 12. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, kanttori Sari Rautio. Christian Worship Service Matinmessu su 4.10. klo 17. Liturgia: Anna Poutiainen. Saarna: Tuija Samila, Musiikki: Sanna Franssila ja Colourful Espoo Band. Kaksikielinen messu. Bilingual (Finnish-English) colourful worship. Get ready for safety instructions and arrangements because of the coronavirus. Social distancing, washing hands etc. Olarin kappeli: Kappelisalissa voi olla enintään 28 hlöä. Messu su 27.9. klo 12. Liturgia ja saarna Sasu Rauhala, kanttori Päivi Hakomäki. Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin klo 19. Messussa on tilaa 35 osallistujalle. Lastenhoito. Toistaiseksi ei tarjoilua. Liturgia ja saarna: 24.9. Sasu Rauhala, 1.10. Raisa Jarkkola, 8.10. Raisa Jarkkola.

HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN Su 4.10. klo 12. Matinkappeli. Vapaaehtoisten seurakuntalaisten pitämä hartaushetki.

MIKKELINPÄIVÄN PERHE TAPAHTUMA SU 4.10. Aloitamme perhekirkolla klo 16. Tarjolla pientä purtavaa ulkona. Toimintapisteitä sisällä ja ulkona.

SURURYHMÄ Sururyhmä on vertaistukiryhmä, jossa kuolemaan ja suruun liittyviä kysymyksiä ja kokemuksia jaetaan keskustelemalla luottamuksellisesti yhdessä muiden läheisensä menettäneiden kanssa. Ryhmää ohjaavat pastorit Jarmo Jussila ja Tuija Samila. Olarin seurakunnan sururyhmä kokoontuu viisi kertaa ke klo 17–19.30: 21.10., 28.10., 11.11., 18.11. ja 2.12. Matinkappelilla. Sururyhmään kannattaa tulla silloin, kun läheisen kuolemasta on kulunut vähintään muutama kuukausi. Ilmoittautumiset 12.10. mennessä seurakuntatoimistoon p. 09 8050 7000 (ark. klo 9–15).

PERHELEIRI VELSKOLASSA Iloista yhdessäoloa ja mukavaa tekemistä koko perheelle 30.10.– 1.11. Ilmoittautumislinkki leirille auki nettisivuillamme 7.–30.9., espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/lapset-ja-lapsiperheet. Hinta aikuisilta 35 e, lapsilta 15 e ja alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Etusijalla Olarin seurakunnan alueella asuvilla perheillä. Lisätietoja: mia.silvola@evl.fi, 050 576 4891.

SYYSSEIKKAILUT KIRKONMÄELLÄ Syyspuuhia ulkona ja sisällä ke 14.10.– pe 16.10. klo 9.30–13 Olarin kirkko. Tarjolla pientä purtavaa ulkona, ota omat eväät mukaan.

MITÄ MINÄ ELÄKKEELLÄ? Tule pohtimaan uuteen elämänvaiheeseen liittyviä unelmia, arjen haasteita ja iloja, jos olet jäänyt vuoden sisällä eläkkeelle. Olarin kirkon kerhorakennuksessa ti klo 14–16, 6.10., 13.10., 20.10., 27.10., 3.11. ja 10.11. Ryhmään mahtuu 8 osallistujaa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset viimeistään ti 22.9.: Marja Jauhiainen, 040 531 1029, marja.jauhiainen@evl.fi.

AIKUISILLE Lukupiiri kerran kuussa to klo 18–20, Matinkappeli. 8.10. on kirjana Eeva Kilpi: Unta vain. Mukaan voi tulla, vaikka ei olisi lukenut kirjaa. Tiedustelut: Leena Lenkkeri 050 353 8398. 20–40-vuotiaiden raamattu- ja keskusteluryhmä joka toinen ke klo 18 Olarin kirkolla, seuraava 7.10. Käydään läpi Raamatun tekstejä raamatturyhmäoppaan avulla, keskustellaan ja rukoillaan. Lisätie-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.9.–8.10.

dot: ohjaaja Ville Koponen, koposenville(AT)gmail.com.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Mankkaantie 2–4 A 17, avoinna arkisin puhelimitse klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

HUOMIO KORONATILANTEESSA

MIESTEN RAAMATTUPIIRI Laajalahden kerhotilassa, Kirvun tie 18 C syyskaudella: ti 20.10., 3.11., 24.11., 1.12. ja 15.12. klo 18.30–20. Ohjaajana Harri Laurikainen.

LÄHETYKSEN NAISET Kirjallisuus- ja keskusteluryhmä Mankkaan srkkodissa to 24.9. klo 18. Ambomaan ensimmäisen lääkärin Selma Rainion elämäker taa avaamassa Namibian lähetti Marja Jääskeläinen. Emäntänä MarjaLeena Sarjala. Avoin ryhmä kaikenikäisille.

AVOIN KESKIVIIKKOKERHO

Tapiolan kirkon peruskorjaus etenee suunnitelmien mukaisesti. Perustoiminta käynnistyy väis tötiloissa vähitellen. Otaniemen kappelin mahtuu 25 ja Virsuun 40 seurakuntalaista kerralla. Kiinni tämme turvallisuuteen ja hygieni aan erityistä huomiota. Ajankohtai simmat tiedot löytyvät verkkosi vuiltamme espoonseurakunnat.fi. Tarkempia tietoja vahtimestareilta, p. 09 8050 4460, klo 9–15.

Mukana pastori Katja Hero. Kahvit klo 12.30, ohjelma klo 13, Virsu. Ke 30.9. Saha: työkalusta soittimeksi. Rovasti ja sahansoittaja Aarne Laasonen kertoo miksi, miten ja missä saha soi ja soittaa erikokoisilla soittimilla. Ke 7.10. Koivu, tähti ja hengellisiä yhteislauluja. Näyttelijä ja kulttuu rintuottaja Paula Kovanen lukee lukudraaman avulla Z. Topeliuksen ”Koivu ja tähti” kertomuksen. Kertomuksen yhteydessä lauletaan yhteislauluja.

MESSU

ÄITI TERESA -PIIRI

Messu su 27.9. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Messu su 27.9. klo 15 Virsu. Messu su 4.10. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Mikkelinpäivän messu su 4.10. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Heidi Zitting, Ossi Tervonen, Liisa Malka mäki. Lauluryhmä kamarikuorosta.

Virsussa tiistaisin klo 13−15. Teh dään yhdessä käsitöitä.

SIIONINVIRSISEURAT Su 27.9. klo 15 alkavan Virsun messun jälkeen pieni tauko ja n. klo 16 lyhyet seurat, joissa veisuu ja ”körttipastillin” mittaiset puheet vuorottelevat. Mukana mm. Ossi Tervonen ja Liisa Malkamäki.

ETÄKESKUSTELURYHMÄ Avoin etäkeskusteluryhmä päivän kuulumisista ja vaihtuvasta aihees ta Microsoft Teamsissa to 24.9. ja 8.10. klo 17−18. Ilm. sanna.pihlaja@ evl.fi samana päivänä klo 13 menn. Ilmoittautuessasi saat sähköpostiin kutsun Teamskokoukseen. Ryh mään mahtuu kuusi henkilöä ja se toteutuu, jos ilmoittautuneita on kaksi.

VAUVANPÄIVÄ

Arkipäivän hengähdyshetki verkossa, Päivärukous suorana verkkolähetyksenä Tapiolan seura kunnan Facebooksivulla maanan taisin, keskiviikkoisin ja perjantai sin.

Vauvalle tanssikengät jalkaan ja viettämään valtakunnallista vau vanpäivää Tapiolan asukaspuis toon, Louhenkuja 4. Pe 25.9. Klo 14 laulamme, tanssimme ja lorutte lemme päivänsankarien kanssa muskariope Liisan johdolla ja bändin säestyksellä. Tarjolla kahvit ja mehut.

ILTAKIRKKO

VIRSUN AVOIMET AAMUT

Koko seurakunnan yhteinen iltamessu, jonka toteutuksesta vastaavat ROKnuoret. Iltakirkkoa vietetään Virsussa klo 18−19, minkä jälkeen ilta jatkuu jatkojen merkeissä klo 20.30 asti .Syksyn Iltakirkot: 29.9., 27.10., 24.11.

Virsun ovet auki perheille ma, ti, to ja pe klo 9–12: Ma: Lauletaan, soitetaan, hiljenny tään ja leikitään Liisan, Miian ja Sarin kanssa. Ohjattu muskari tai muu toimintatuokio klo 10. Ti: Teematiistain tohinat. Yhteinen aamuhetki noin klo 10. Syyskuun teematiistaissa satujumpataan, To: Avoin olohuone perheille. Pe: Perhekerho. Yhteinen aamu hetki klo 9.30, yhteinen loppuhetki n. klo 11. Mukana Miia ja Jenna. Mahdollisuus syödä omia eväitä, myös mikro käytössä.

KESKIPÄIVÄN RUKOUS

RAAMATTULUENTO Ti 29.9. klo 18 Mankkaan seura kuntakoti. Jaakobin kirjeen 4.luku, Alustajana pastori Ilpo Kari. Raa mattuluennot jatkuvat syksyllä Mankkaan srkkodilla kerran kuussa.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2020

LÄKSYKLUBI ALAKOULUIKÄISILLE Koulun jälkeen tylsää? Tule Vir suun tekemään läksyjä ja puuhaile maan kaverien kanssa! Läksyklubi kokoontuu maanantaisin klo 13–15. Voit tulla kerran tai vaikka joka viikko! Jos haluat varmistaa paik kasi, koronaaikaan, ilm. etukäteen puhelimitse Millalle, 040 548 9437. Lisätiedot milla.mansukoskivier ros@evl.fi.

VIE VANHUS ULOS Lähde ulkoilemaan iäkkään naapurin, ystävän tai sukulaisen kanssa pe 9.10. klo 10−14 ja tule kävelyn päätteeksi Virsuun kahvil le. Yhteinen kimppakävely Silkkinii tylle lähtee Virsun edestä klo 11. Riksapyörän kyytiin on mahdollista päästä klo 11−13. Kahveillä mukana myös runoilija ja sahansoittaja Aarne Laasonen. Tied. Katja Karvi nen p. 040 593 7386 ja Merita Hietanen p. 040 531 1009. #vievan husulos #pyorallakaikenikaa

YHDEN ILLAN JUTTU Rohkeasti kokeilemaan seurakun nan toimintaa yhdeksi illaksi Vir suun! Kahvia ja teetä tarjolla klo 17.30 alkaen. Ke 30.9. klo 18 Tule kokemaan lattiakuva – Raamatun kertomus lattiakuvamenetelmällä. Lattiaku vien maailmaan johdattavat perhe työntekijät Marjukka ja Miia. Ke 7.10 Ilmasto ja kestävä elämäntapa. Tule kuulemaan Helena Marttilan alustusta kestävästä elämäntavasta ja keskustelemaan, miten sinä voit edistää luomakun nan hyvinvointia.

EROON AHDISTUKSESTA? Psykoterapetti, teologi Heikki Heinonen puhuu monia kosketta vasta aiheesta ma 5.10. klo 19 Virsu. Tietoa Kritoryhmästä ja mahdolli suus ilmoittautua ryhmään. Muka na myös pastori Katja Hero.

KRITO-RYHMÄ Haluatko käsitellä ahdistus-teemaa pienryhmässä? Kristillinen vertaisryhmä kokoontuu Mank kaan seurakuntakodissa torstaisin 22.10.−3.12.2020 klo 18–20. Ilm.: Aini Torkkeli, p. 040 529 4784 tai Anneli Johansson p.040 742 4232.

BEETHOVEN-ILTA Otaniemen kappelissa su 4.10. klo 18 Antti Vahtola, piano, Eero Vahto la, sello. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu Kirkon ulkomaa navulle. Avoin kenraaliharjoitus la 3.10. klo 18.

ALAKOULUIKÄISILLE Hilavitkutin-leiri Hvittorpissa syyslomaviikolla mato 12.−15.10. Osallistumismaksu 50 e sis. kulje tukset, majoituksen, ruokailut ja askartelutarvikkeet. Ilm.: www. paheksuvakirahvi.fi. Lisätiedot

milla.mansukoskivierros@evl.fi, 040 548 9437. ja jos mahtuu: Puuhapäivät Mankkaan seurakun takodilla mape 12. −15.10. päivit täin klo 9−15. Osallistumismaksu 30 e sis. lounaan, välipalan ja ohjelmatarvikkeet. Ilm. www. paheksuvakirahvi.fi. Lisätiedot ilkka.kalliokoski@evl.fi, 040 547 1888.

IKÄMIESKERHO Ikämieskerho kokoontuu torstai sin klo 14 Mankkaan seurakuntako dilla. Mukana rovasti Antti Rusama. Kokoontumiset 3.12. saakka. Syys lomaviikolla to 15.10. ei kokoontu mista.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 29.9. klo 13 kirkon yläsalissa. Onni on vanheta, Pirjo Luoma.

ILON RYHMÄ Mielenterveyteen vertaistukea tiistaisin klo 15−16 Sebastoksen toimitilassa. Järj. mol srk:t.

PERHEMESSU Su 4.10. klo 15 (huom. aika) kirkos sa, Kari Kuula, Lapsikuoro Singing Suns, Marte, Rohkimainen.

MARTAT JA MARIAT To 8.10. klo 12 kansainvälisen työn ja lähetyksen ryhmä kirkon yläsa lissa.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN

EHTOOKELLOJEN AIKAAN

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian päivystys arkisin klo 9–15, 09 8050 4400.

Kauniaisten kirkon sisäpihan ovi aukeaa muutamana lauantaina kuussa ehtookellojen aikaan, eli klo 17.55. Kellojen soitua eli noin klo 18 Kirkkosalissa lauletaan seuraavan päivän messun virret ja psalmi. Meditatiivisen yhteislaulu hetken jälkeen voit hiljentyä het ken Kirkkosalissa. Kirkkosaliin saavutaan ja sieltä poistutaan hiljaisuudessa. Yhteisen virsihetken jälkeen kanttori jatkaa sunnuntain messun valmisteluja. Seuraavat meditatiiviset yhteislauluhetket pidetään: 3.10. 10.10. ja 7.11.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10– 16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

Kaikessa seurakunnan toiminnassa huolehditaan turvaetäisyyk sistä ja annetaan ohjeita hygienias ta. Seurakunnan tilaisuuksia järjeste tään tilojen asettamin rajoituksin ts. turvavälit huomioiden: Kauni aisten kirkkoon mahtuu enintään 100 henkilöä (kirkkosali + alasali yht.). Päivitetyt tiedot ovat verkko sivuillamme.

KESKUSTELEVAT NAISET To 24.9. klo 14 Sebastoksen toimitilassa. Enn. ilmoittautumi nen srktstoon 050 500 9000. Ryhmää ohj. vapaaeht. seurakunta laiset.

MESSU Su 27.9. klo 10, saarna Laura Hatakka, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Teija Palolahti, kirk kokahvit.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja klo 13−15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

RUKOUSTA JA RAAMATUNLUKUA Ma 28.9. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Lö. 26.9. Alberga kyrka kl. 10. Konfirmation, Solvalla 5.* Sö. 27.9. Esbo domkyrka kl. 12.15. Lö. 3.10. Esbo domkyrka kl. 10. Konfirmation Solvalla 6.* Sö. 4.10. Esbo domkyrka kl. 12.15. Gudstjänst med små och stora på Mikaelidagen. Dagklubbarna medverkar. *P.g.a. coronavirusepidemin är antalet gäster begränsat vid konfir mationerna.

LÄGER FÖR VUXNA Hvittorp 23−25.10. Vi tankar energi inför den nalkande vintern och njuter av det vackra Hvittorp med dess underbara natur. Andakt och trevlig samvaro utlovas. Pris: 60 e för esbobor, 100 € för övriga. Möjlighet att få frikort, vänligen kontakta diakonin innan lägret börjar. Anmäl dig senast 14.10 till diakoni.esbosvenska@evl.fi eller AnnChristine Wiik, 050 597 3313.

SAMLINGAR FÖR DAGLEDIGA I ALLA ÅLDRAR Ti. 6.10 Träffdax i Köklax kapell. Ti 6.10 Olars kyrka, svenska sidan, kl.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.9.–8.10.

13.00–14.30. Höstens tema är ”Gud i vår vardag”. Både själen och kaffetanden blir omskötta, välkommen!

nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Ledarutbildning åk 1 Klubb 97.

SYMAMSELLERNA

FAMILJEKVÄLL

Ti. 29.9. Vita huset vid prästgården kl. 16–19.Välkommen med när Symamsellerna startar sin höstsäsong! Vi handarbetar för internationell diakoni och mission. Vi träffas varannan tisdag.

ON 7.10 i övre salen kl. 17.15.

DIAKONIN HJÄLPER Du når diakoniarbetarna per telefon och e-post: Nina Wallenius, 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Ann-Christine Wiik, 050 597 3313, ann-christine.wiik@evl.fi, Taina Sandberg, 040 547 1856, taina. sandberg@evl.fi Du kan också boka telefontid på webben: asiointi.espoonseurakunnat.fi/home

VI FINNS HÄR FÖR DIG De anställda är anträffbara per telefon, e-post och sociala medier. Du hittar alla kontaktuppgifter på esboforsamlingar.fi/ kontakt

MER INFORMATION esboforsamlingar.fi och sociala medier.

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3. Öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 27.9 Högmässa kl. 12. SÖ 4.10 Mikaelidagens radierade familjegudstjänst kl. 12. Kyrklunch.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 24.9 och 1.10 i övre brasummet kl. 10-11.

TISDAG 29.9 OCH 6.10 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.3010.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Ledarutbildning åk 2 i Klubb 97 kl. 16. Graziakören i kyrksalen kl. 18.

KYRKOSYFÖRENING ON 30.9 och 7.10 i övre salen kl. 14.

UNGA VUXNA

International

Worship Service in English on the last Sunday of each month at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school. www.church.fi. Kongolaisten piiri la 3.10. klo 16 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1.

Yhteiset

Messut eli ehtoollisjumalanpalvelukset Espoon seurakunnissa korona-aikana: seurakuntien palstoilta näet tarkemmin messujen ajat ja paikat. Kokoontumisrajoitusten takia kirkkoon tai kappeliin voi enimmillään kerrallaan tulla vain sen verran seurakuntalaisia, että 1–2 metrin turvavälien pitäminen on mahdollista. Noudatamme ohjeita turvaväleistä ja hygieniasta niin kirkkotilassa istumisessa, virsien veisaamisessa, ehtoollisen viettämisessä kuin vaikkapa kolehdin keräämisessä. Tarkemmat ohjeet saat paikan päällä. Ikäihmisiä, riskiryhmiin kuuluvia sekä flunssaoireisia kehotetaan pysymään kotona. Kirkkokahveja ei ole tarjolla. Jumalanpalveluksiin voi edelleen osallistua turvallisesti myös verkossa. Seurakuntien verkkolähetysten tiedot löydät rivi-ilmoituksista. Myös Ylen tv- ja radiojumalanpalvelukset jatkuvat sunnuntaisin.’ Sururyhmä lapsensa menettäneille. Ryhmä kokoontuu Leppävaarassa torstaisin 15.10. – 26.11. ja 7.1.2021 klo 17.30−19.30.Sururyhmä on vertaistukiryhmä, jossa on samantapaisia asioita kokeneita ihmisiä voivat olla jakamassa surua keskenään. Suljettu ryhmä, joka on tarkoitettu kaikille espoolaisille. Tied. ja ilm. ryhmän ohjaaville: diakoni Riitta Türkmen, p. 040 546 5198, riitta.turkmen@evl.fi tai pastori Timo Salo 040 576 0181, timo.salo@evl.fi.

Elämänkaari ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kastetut Ilona Astra Alexeeva, Lilja Sofia Hakola, Aaro Olavi Halinen, Pyry Valtteri Halmesvaara, Bea Juulia Hauhtonen, Kaapo Pekka Juhani Karttunen, Noa Erkki Alexander Laukkonen, Alex Jimi Aaron Luukkanen, Vilja Aili Aurora Mattila, Pilvi Iiris Aurora Nurmi, Oliver Eemil Pelkonen, Serena Olivia Salminen, Elle Aurora Suikkola, Lila Liisa Helena Teräväinen, Elmo Poju Kalervo Virtanen, Iisak Tuomaanpoika Vuokila, Elle Ingrid Vähäjylkkä, Aurora Anna Olivia Väyrynen, Isak Henry Rafael Öster. Avioliittoon vihityt Ismo Simo Ilmari Pohjonen ja Janna Johanna Paasonen. Hautaan siunatut Taina Pirkko Kyllikki Palenius 88 v, Raimo Antero Tanner 85 v, Ahti Aleksi Nyholm 83 v, Tuula Marjatta Flythström 80 v, Sisko Susanna Kangasniemi 80 v, Liisa Anneli Pajala 80 v, Pekka Juhani Sallinen 67 v, Pirkko Hanna Maija Myrberg 66 v, Berit Elisabeth Sofia Kalliomäki 62 v, Armi Maria Grönholm 60 v, Satu Maritta Suhonen 54 v, Laila Maria Muje 24 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Dan Aleksi Hirvonen, Claudia Else Matilda Jokipii, Siiri Matilda Kopola, Melissa Ava Alexandra Kullberg, Markus Uolevi Kaarle Kärkelä, Leevi Olavi Luukka, Oliver Johannes Nordström, Linnea Helmi Nukari, Jesper Janne Pekki, Iisa Saimi Matilda Pulkkinen, Ellen Olivia Somppi, Oliver Eerik Petteri Suomalainen, Aurora Odett Bertta-Aleksandra Ulenius, Helka Olivia Wahlman. Hautaan siunatut Seppo Antti Ilmari Koskenmaa 68 v, Leena Kristiina Rautakivi 64 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Hautaan siunattu Veikko Matias Kariniemi 83 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kastetut Stella Katriina Kokkonen, Eetu Johannes Kylliäinen, Vili Eemil Laihonen, Janni Emilia Mäkinen, Lilia Ingrid Mäntylä, Noa Amos Eliel Nyyssönen, Niilo Emil Pieniniemi, Kiia Elena Saarentola, Pihla Selina Sillanpää, Saaga Emilia Supinen, Ukko Vilho Varjo. Avioliittoon aikovat Niko Aleksi Ovaska ja Anna-Leena Lehtonen. Hautaan siunatut Tuomas Adolf Savolainen 92 v, Taimi Seliina Koivuniemi 91 v, Reino Antero Pellikka 89 v, Seppo Juhani Salmi 58 v.

Kastetut Linus Toivo Sakari Kavakka, Tessa Tuulikki Nuora, Peetu Aarre Ensio Pankka, Lili Olivia Pasila, Juuli Josefiina Seppänen, Luka Elias Oskari Snellman, Pihla Inkeri Säynäväjärvi. Avioliittoon aikovat Tuomas Ilkka Mattila ja AnnaEerika Ropponen. Hautaan siunatut Aate Päiviö Luukkonen 91 v, Pekka Veikko Virtanen 91 v, Kirsti Kaarina Muhonen 78 v, Timo Mikael Niemi 72 v.

OLARIN SEURAKUNTA

Döpta/Kastetut Elmer Viktor Ilvessalo, Felix Alexander Kallis, Eliel Leon Alexis Mustonen, Emil Markus Niila Thesslund-Liukkonen, Noah Wäinö Daniel Westerlund, Juni Elli Elisabeth Öhman. Avlidna/Hautaan siunatut Eija Irene Francke 100 v, Erkki Juhani Lassila 95 v, Arna Edin 91 v.

Kastetut Emil Elion Ademi, Ella Amalia Hannula, Vanessa Aleksandra Jansa, Lumi Saima Sofia Karlsson, Robin Tapani Koskinen, Oliver Olavi Linnonmaa, Alvar Johannes Syrjälä, Oliver Juhani Timonen, Tuulia Johanna Vaittinen, Lukas Alexander VärekoskiVuorinen. Avioliittoon aikovat Perttu Johannes Ristimella ja Pomeliina Jasmin Puumala. Hautaan siunatut Sirkka-Liisa Laamanen 94 v, Hemmo Ensio Venesjärvi 94 v, Jussi Pekka Topias Aijasaho 89 v, Liisa Pohjola 84 v, Sirpa Anneli Heikkola 79 v, Harri Veikko Johannes Taskula 79 v, Heikki Juhani Pellosniemi 74 v, Kalervo Teemu Robert Haapaniemi 73 v, Tiina Marja Petälä 54 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

FR 2.10 i Klubb 97 kl. 18.

TISDAG 6.10 Sångstund för pensionärer i KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.9.–8.10.

Kirkoissa soi PERJANTAINA 25.9.

Ulkomaanavulle. Avoin kenraaliharjoitus la 3.10. klo 18. Appassionata − Beethovenin juurilla klo 18 Kauniaisten kirkossa. Risto-Matti Marin, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavulle. Kirkkoon mahtuu max 100 hlöä turvavälein.

Espoon Barokkipäivien konsertti ”Rauhan fantasioita − Musiikkia luonnosta ja harmoniasta” pe 25.9. klo 19 Leppävaaran kirkossa. Barokkiyhtye Tuohi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SUNNUNTAINA 27.9. Kotiliesi ′68 -konsertti erityisesti senioreille su 27.9. klo 15 Suvelan kappelissa. Musiikkiopisto Avonia. Avonian rytmimusiikkilinjan laulajien säveltämä kokonaisuus on rakennettu Kotiliesi-lehdestä poimittujen artikkeleiden pohjalta ja se johdattelee kuulijansa 60-luvun perheen arkeen. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e lähetystyön hyväksi Suomen Lähetysseuran kautta. Kahvitarjoilu ennen konserttia 2,50 e seurakunta-alueen musiikkitoiminnan hyväksi. Kappeliin mahtuu max 90 hlöä. Syystunnelmia sellolla ja pianolla klo 18 Olarin kirkossa. Riitta Pesola, sello, Marita Viitasalo, piano. Sibelius − Sallinen − Brahms. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 29.9. Pepe Willberg: ”Niin vähän on aikaa” klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Laulu & laulun tarina -konsertti. Vapaa pääsy. Huom! Koronatilanteen vuoksi kirkkoon mahtuu max 150 hlöä ja konsertissa on maskisuositus. llmainen lippu on

TIISTAINA 6.10. Syksyn säveliä ti 6.10. klo 13 Espoonlahden kirkossa. Seurakunnan kanttorit musisoivat. Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu, jos se on koronatilanteen suhteen mahdollista.

TORSTAINA 8.10.

Barokkiyhtye Tuohi musisoi Espoon Barokkipäivien Rauhan fantasioita – Musiikkia luonnosta ja harmoniasta -konsertissa perjantaina 25.9. kello 19 Leppävaaran kirkossa. noudettava etukäteen Kirkonkympistä, Kirkkokatu 10 (ma−pe klo 9−14) tai Viherlaakson kappelilta, Viherkalliontie 2 (ma−ti klo 9−18, ke−to klo 9−15). Jäljelle jääneet liput ovelta.

vuottaan. Orkesteri esittää mm. harvemmin kuultuja espoolaisia arkistosävelmiä orkesterin johtajan Pekka Pentikäisen uusina sovituksina. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e (käteinen).

soittajien konsertti. Vapaa pääsy. Pieni iltasoitto klo 19.15 Kauniaisten kirkossa. Kauniaisten musiikkiopiston isompien jousien konsertti. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 30.9.

PERJANTAINA 2.10.

Espoon pelimannit klo 18.30 Espoonlahden kirkossa. Espoon pelimannit viettää 45-vuotisjuhla-

Pieni iltapäiväsoitto klo 17.30 Kauniaisten kirkossa Kauniaisten musiikkiopiston pienempien jousi-

Beethoven-ilta Otaniemen kappelissa klo 18. Antti Vahtola, piano, Eero Vahtola, sello. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu Kirkon

SUNNUNTAINA 4.10.

Sami Asp: ”Rikkoa ja rakastaa” klo 18.30 Laaksolahden kappelissa. Laulu & laulun tarina -konserttisarja. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan illan teemasta artistivieraamme kanssa. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 11.10. ”Siskot, veljet, laulakaa!” klo 15 Suvelan kappelissa. Suvelan lauluryhmän konsertti sekä yhteislaulua. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e lähetystyön hyväksi Suomen Lähetysseuran kautta. Kahvitarjoilu ennen konserttia 2,50 e seurakunta-alueen musiikkitoiminnan hyväksi.

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla Perjantaina 25.9.

Töölön kirkko 90 vuotta: Jaakko Löytty klo 19 Helsingissä Töölön kirkossa, Topeliuksenkatu 4. Lukuisia tuttuja virsiä ja hengellisiä lauluja julkaissut gospelmuusikko Jaakko Löytty esiintyy tunnelmallisessa soolokonsertissa. Ohjelmistossa on sekä ikivihreitä klassikoita että tuoretta tuotantoa. Tapahtuma on osa Töölön kirkon 90-vuotisjuhlavuoden tapahtumia. Vapaa pääsy.

Lauantaina 3.10.

Hiljaisuusmusiikkia klo 15 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Luutisti Eero Palviainen soittaa saksalaisen säveltäjä-luutisti Sylvius Leopold

Weissin teoksia. Koska teemana on hiljaisuus, pyydämme hiljaisuutta myös saapuvalta yleisöltä. Järjestäjinä Kirkko Helsingissä, Kannelmäen seurakunta ja FiBO (Suomalainen barokkiorkesteri). Vapaa pääsy, vapaaehtoinen tukimaksu FiBOlle. Syksyinen fokstrotti klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Sergei Sokolovin sävellyskonsertti. Sergei Sokolov, flyygeli, Joonas Tuuri, kontrabasso, Ville Luukkonen, rummut. Järjestää Venäläinen kulttuuridemokraattinen liitto r.y. Vapaa pääsy.

Maanantaina 5.10.

Kamarimusiikkikonsertti klo 19 Helsingissä Myllypuron kirkossa,

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2020

Neulapadontie 12. Helsingin kaupunginorkesterin muusikoita: Helmi Kuusi ja Eva Ballaz, viulu, Lotta Poijärvi, alttoviulu, Carmen Moggach, alttoviulu, Jaakko Rajamäki ja Inkeri Eirola, sello. Johannes Brahms: Jousisekstetto nro 1, Chris Hazell: Three Brass Cats sekä Kraken - Another Cat, Johann Sebastian Bach: Kolme koraalialkusoittoa. Vapaa pääsy.

Keskiviikkona 7.10.

Nina Åströmin konsertti klo 19 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Nina Åström ja yhtye. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Vantaan Pyhän Laurin kirkossa on 7.10. Nina Äströmin konsertti. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.