Kirkko ja kaupunki 2020 16 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

24.9.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Mitä elämä opetti? Kolmen viisaan vanhuksen kertomukset s. 10 Kohtaaminen valkohain kanssa auttoi kesyttämään arkiset pelot s. 21

Ratkaisematon Piru, Jumala ja Jeesus piipahtelevat Kari Hotakaisen romaaneissa. Uskon kysymykset kiinnostavat, koska ne jäävät auki s. 16

Pääkirjoitus

Eilen

Terhokoti pitää pelastaa

Tarkasteltaessa lähemmin paheksujien elämäntapoja huomataan, ettei kukaan ole paheeton.

KUOLEVIEN IHMISTEN saattohoitoon erikoistunut Terhokoti on vaikeuksissa. Viime viikolla ilmoitettiin koko henkilökuntaa koskevista yt-neuvotteluista. Vuonna 1987 perustettu Terhokoti on saattohoidon uranuurtaja Suomessa. Se on näyttänyt koko sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle mallia paitsi kuolemaa tekevien ihmisten kunnioittavasta, yksilöllisestä, kiireettömästä ja lääketieteellisesti korkealuokkaisesta hoidosta, myös heidän perheidensä ja läheistensä tukemisesta. TERHOKODIN TALOUDELLISET VAIKEUDET johtuvat ennen kaikkea siitä, että saattohoitoa on yhä enemmän saatavana muuallakin kuin Terhokodin kaltaisissa vaativan erikoistason yksiköissä. Sairaaloihin on perustettu saattohoito-osastoja, ja valmiutta kuolevien hoitoon on lisätty läpi koko terveydenhuollon. Suomalaisen saattohoidon osaamista tuettiin vuoden 2014 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla. Siinä projektissa tärkeänä asiantuntijana oli nyt jo eläkepäiviään viettävä Terhokodin johtaja, ylilääkäri Juha Hänninen. Hän kiinnitti tuolloin huomiota muun muassa siihen, että saattohoito pitäisi ottaa paremmin huomioon alueellisten terveyspalvelujen järjestämisessä. JOKAISEN SUOMALAISEN pitäisi saada tarvitessaan korkealuok-

kaista saattohoitoa, asuinpaikasta riippumatta. Ja jokaisen kuolevan ihmisen läheisen pitäisi saada tarvitsemaansa tukea paitsi valmistautuessaan omaisensa kuolemaan, myös sen aikana ja sen jälkeen. Joku voisi ajatella, että levittäessään osaamistaan auliisti koko maahan Terhokoti on tehnyt itsensä tarpeettomaksi. Voi kun se pitäisikin paikkansa. Niin ei kuitenkaan ole. Suomalaisen saattohoidon tila ei ole vielä lähelläkään edes säällistä. Niin paljon kuulee kauhistuttavia esimerkkejä epäonnistuneesta kuolevan hoidosta. Terhokodista kerrotut kokemukset taas ovat säännönmukaisen kiittäviä. VIELÄ TARVITAAN TERHOKOTIA –paitsi hoitamaan ja tukemaan kuolevia ihmisiä ja heidän läheisiään, myös saattohoidon tuotekehitysyksikkönä ja lippulaivana. Terhokodin pelastaminen on vain ja ainoastaan tahdon asia.

JAAKKO HEINIMÄKI

ROOMALAINEN VALTIOMIES JA KIRJAILIJA MARCUS PORCIUS CATO (234–148 EKR.)

Tänään Tässä ajassa tuomitaan hirveän helposti. Kaipaan takaisin ajatusta siitä, että joka ei ole väärin tehnyt, heittäköön ensimmäisen kiven. KIRJAILIJA TUOMAS KYRÖ MEIDÄN PERHE -LEHDESSÄ 9/2020

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Iankaikkisesti Joka ei toista armahda, saa itse armottoman tuomion, mutta joka armahtaa, saa tuomiosta riemuvoiton.

SUOMALAISEN SAATTOHOIDON TILA

JAAKOBIN KIRJE 2:13

EI OLE LÄHELLÄKÄÄN SÄÄLLISTÄ.

Kirkko ja kaupunki

Kesken porkkanan kuorinnan se iskee: kiitollisuus tavallisesta arjesta. Nakkisopasta, telkkarista ja sateesta, joka ropisee ikkunaan.

24.9.2020

Seuraava lehti ilmestyy 8.10. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN KUVITUS: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Haluan antaa luonnolle jotakin takaisin” Joulukuusiyrittäjä Timo Tammenaho, 39, istuttaa männyntaimia hiilinieluiksi, koska se on tehokas tapa hidastaa ilmaston lämpenemistä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Timo Tammenaho, miksi aloitit yrittäjäkumppanisi kanssa istutapuita.fi-ilmastoprojektin? – Joulukuusien kasvattajina halusimme antaa luonnolle jotakin takaisin. Kun mietimme, mikä olisi paras tapa siihen, päädyimme puiden istuttamiseen, sillä viimei simmän tutkimustiedon mukaan se on yksi tehokkaimmista keinoista hidastaa ilmaston lämpenemistä. – Tällaisista ilmastotalkoista kiinnostui useam pikin yritys, joten perustimme viime vuoden lopulla verkkopalvelun puiden istuttamisek si. Olemme saaneet toimintaamme neuvoja Luonnonvarakeskukselta.

2 3

Mitä puut merkitsevät maapallon kannalta? – Puut toimivat maapallon hiilinielui na, kun ne sitovat runkoonsa ja juuristoonsa hiilidioksidia. Puut ovat muutenkin tärkeä osa ekosysteemiäm me, sillä ne toimivat erilaisten eliöiden kasvu ympäristöinä ja yhteyttäjinä. Mikä on puiden merkitys ihmisen hyvinvoinnin kannalta? – On tutkittu, että metsässä liikkumi nen vähentää stressiä ja masennusta. Kaupunkiympäristössä puut ovat tärkeitä viherelementtejä. Ne lisäävät kaupunkilaisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä sekä auttavat vaimentamaan meteliä ja sitomaan liikenteen aiheuttamia saasteita. – Onhan puilla iso merkitys myös Suomen ta loudelle. Ne tarjoavat monelle suomalaiselle elin keinon ja työpaikan, mikä lisää osaltaan ihmisten hyvinvointia.

4 5

Mitä puita kannattaa istuttaa ja mihin? – Puita kannattaa istuttaa maaperän mukaan. Olemme itse ostaneet seitsemän hehtaaria vanhoja turve suonpohjia. Niille on nyt istutettu hiilinieluiksi noin 12 000 männyntaimea. Entisiä turvesoita on hyvä metsittää tällä tavalla, koska niille ei muuten kasva puustoa kovin nopeasti. Mikä sinulle on pyhää? – Minulle pyhää on perhe. Meille syntyi alkuvuodesta lapsi, joten olemme vaimoni kanssa uudessa elämänvaiheessa. Jään välillä ihmette lemään sitä, että tuo iloinen, leveästi hymyilevä olento on oikeasti olemassa ja että voin seurata uuden ihmiselämän alkutaivalta. ■ Puun päivää vietetään 27.9. Vesan nimipäivänä. Päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota puiden ja metsien merkitykseen ja suojeluun. Tuolloin myös kehotetaan istuttamaan puita.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Käsin kosketeltavan takana Enkelikokemus antaa vahvistuksen sille, että todellisuus ei rajoitu vain siihen, minkä voimme nähdä, sanoo Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pappi Mari Kanerva. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA LAURA RIIHELÄ

eriaatteessa evankelis-luterilainen kirkko uskoo enkeleihin, mutta käytännössä ne työnnetään usein syrjään. Papit eivät puhu enkeleistä, ja jumalanpalveluksissa ne ohitetaan vähin äänin mikkelinpäivän messua lukuun ottamatta. Kirkon seinien ulkopuolella enkeleiden ympärillä käy pöhinä. Lehtihaastatteluissa julkisuuden henkilöt kertovat enkelikokemuksistaan. Uushenkisyyden piirissä lukuisten nimeltä mainittujen enkeleiden kerrotaan auttavan ja parantavan ihmisiä. Pari vuotta sitten tällaiset havainnot pysäyttivät pappina työskentelevän Mari Kanervan. – Huomasin, että varsinkin eri-ikäiset naiset etsivät hengellisiä kokemuksia, jotka vastaisivat heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa toisella tavalla kuin kirkon pelkistetty, hygieeninen ja kaavojen mukainen hengellisyys. He ovat alkaneet aavistaa, että jokin suuri syvyys ympäröi meitä, Kanerva kertoo. POHTIESSAAN ASIAA Mari Kanerva joutui tunnustamaan itselleen, että häneltä puuttui enkeleistä puhumiseen tarvittavaa tietoa, kokemusta ja uskallusta. Enkeleiden ajatteleminen ja kirkon omaksumasta ”asialinjasta” poikkeaminen tuntui jollakin tavalla vaaralliselta, melkein synniltä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Kanerva päätti syventyä siihen, mitä evankelis-luterilaisen kirkon viralliset tekstit opettavat enkeleistä. Suomalaisessa kristillisyydessä vahva usko enkeleiden läsnäoloon ja varjelukseen näkyi Kanervan mukaan vielä nykyistä edeltäneiden sukupolvien kirjoittamissa rukouskirjoissa ja virsissä. Tärkein tietolähde on Raamattu, jossa enkelit mainitaan satoja kertoja. Raamattu kuvaa enkelit Jumalan sanansaattajiksi, jotka suojelevat, opastavat ja palvelevat ihmisiä. Kristillisistä enkeliteksteistä välittyy Kanervan mukaan ymmärrys ihmisen pienuudesta. – Uushenkisyydessä nöyryys usein unohtuu, kun ihminen uskoo saaneensa vallan kutsua haluamansa enkelin paikalle tai manifestoida itselleen sitä, mitä katsoo tarvitsevansa. MYÖS AJATUS suojelusenkelistä pohjautuu Raamattuun. Mari Kanerva mainitsee paavi Franciscuksen, joka kehotti vuonna 2014 kristittyjä kuuntelemaan suojelusenkelinsä ääntä. – Uskon, että jokaisen ihmisen lähellä on syntymästä kuolemaan saakka persoonallinen valo-olento, joka antaa meille voimaa ja lohtua, Kanerva sanoo. Vähitellen Kanerva rohkaistui ottamaan seuraavan askeleen: hän pyysi rukouksessa Jumalalta, että enkelit saisivat vaikuttaa hä-

”

Jokin suuri syvyys ympäröi meitä. PAPPI MARI KANERVA

nen elämässään, jos niin on tarkoitus. Kanerva kokee, että rukoukseen vastattiin. – Yksinäisillä juoksulenkeillä olen kokenut vahvasti, että pyhä on läsnä. Enkeli tai jokin on ikään kuin takanani. Tällainen kokemus antaa vahvistuksen sille, että elämä ei rajoitu vain konkreettiseen ja käsin kosketeltavaan tai omiin huoliini ja tulkintoihini. Koko todellisuus on täynnä suurta ihmettä, kauneutta ja rakkautta. ■ Mari Kanervan ja Milla Kiisken enkeliaiheisia Siivenisku-videoita Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan nettisivulla 1.10. alkaen.

Kirkko ja kaupunki verkossa KUVAKAAPPAUS MUSIIKKIVIDEOLTA

Lauletaan vihapuhe suohon Pappi ja kirkkomuusikko Leena Julin teki kirkkomusiikkia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistetusta vihapuheesta, jotta sen julmuus tulisi näkyväksi. Syntyi mykistäviä kappaleita, joissa yhdistellään vihapuhetta sekakuorolauluun, nuorten veisuihin ja liturgiseen lauluun. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Kaikki vaikeudet eivät ole voitettavissa ihmis voimin. On tarpeellista sallia itsensä ja toisen ihmisen olla heikko, vaikka tuo heikkous olisi pysyvä olotila.” ELINA VAITTINEN VERKKOKOLUMNISSAAN

ESKO JÄMSÄ

Onko diakoniatyöntekijöiden palkka kohdallaan? Kirkkoon kuuluvat arvostavat diakoniatyötä, mutta diakoniatyöntekijöiden palkoissa arvostus ja työn vaativuus ei näy. Espoossa he ansaitsevat vähemmän kuin Helsingissä ja Vantaalla. Espoonlahden seurakunnan diakoni Liisa Pohjonen ja muut diakoniatyöntekijät kertovat, millaisia vaikutuksia pienillä palkoilla on. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Herkullinen nimikiista Vaaleanpunaisella sokerimassakuorrutteella päällystetty munkki saa sormet tahmeiksi ja tunteet kuumiksi. Pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa leivonnainen tunnetaan berliininmunkkina, mutta Turussa ja sen lähistöllä leivonnaisen nimi on piispanmunkki. Siis mitä? Erään teorian mukaan turkulainen leipuri päätti 1900-luvun alkupuolella antaa munkille nimen piispanmunkki. Tuolloin kuorrute oli vielä valkoinen kuin piispan liperit. Arkkipiispan kaupungissa mielikuva oli ymmärrettävä. Berliininmunkki-nimen historia on pidempi. Ruotsissa ”berlinermunk” tunnettiin jo 1840-luvulla. Sinne leivonnainen saapui Saksasta, jossa sitä kutsuttiin ”Berliner Pfannkucheniksi”. Tällä nimellä on tosin kutsuttu sekä sokerimassalla päällystettyjä että sokerissa kieritettyjä munkkeja. Kutsuipa leivonnaista millä nimellä tahansa, uskonnollisesta sanastosta kumpuavalta nimeltä ei voi välttyä. Sana munkki tulee nimittäin siitä, että upporasvassa paistettu leivonnainen muistutti ruskeakaapuista munkkia. HANNA ANTILA

Oikaisu Toisin kuin saippuan historiaa käsitelleessä jutussa 15/2020 väitettiin, Pontius Pilatus ei pessyt käsiään Jeesuksen kuoleman jälkeen vaan silloin kun Jeesus tuomittiin ristiinnaulittavaksi ja Barabbas päätettiin armahtaa.

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

ISTOCK

Munkkien päällä oleva sokerikuorrutetta kutsutaan pomadaksi, mutta itse leivonnaista kutsutaan ainakin kahdella eri nimellä.

Kuolemasta pitäisi puhua enemmän KUOLEMA KOSKETTAA jokaista, ja siksi siitä pitäisi myös puhua. Tätä mieltä on Korson seurakunnan kirkkoherra Tuomas Antola, yksi Vantaalla järjestettävän Kuolemapajan vetäjistä. – Oman kuolevaisuuden käsittely antaa elämään syvyyttä ja merkityksellisyyden tunnetta. Tulee ymmärrys siitä, että jokainen päivä on kuin lahja, Antola sanoo. – Kuolema on kuitenkin tabuaihe, josta helposti vaietaan. Monesti omaiset saattavat kavahtaa, jos esimerkiksi vakavasti sairastunut haluaisi keskustella kuolemasta. Tuolloin sairas jää yksin ajatustensa ja pelkojensa kanssa. Tämän tabu-ulottuvuuden vuoksi ehkä hautajaisetkin ovat nykyään entistä pienimuotoisempia ja niissä näkee yhä harvemmin lapsia. Antolan mukaan kuoleman pohtiminen on ajankohtaista myös uuden vaarallisen kulkutaudin myötä.

”

Uurnan tekijä hyväksyy sen, että jossain vaiheessa hän kuolee.

– Kirkon täytyy keskittyä tänä aikana entistä enemmän ydintehtäväänsä, toivon, rakkauden ja luottamuksen lisäämiseen. Tähän sisältyy myös ajatus siitä, ettei kuolema ole päätepiste vaan alku jollekin uudelle.

muassa kuolemasta puhumista, surua, hyvää kuolemaa ja sitä, mitä on kuoleman jälkeen. Illat alkavat asiantuntijan alustuksella, joka lähetetään suoratoistona netissä. Näin kuka tahansa voi seurata sitä. Alustuksen jälkeen keskustellaan aiheesta ja tehdään työpajoissa uurnia ja taivassukkia. – Teemat ovat sen verran haastavia, että ajattelimme uurnien ja sukkien työstämisen auttavan niiden käsittelemisessä. Valmistan itsekin pajassa uurnan, Tuomas Antola kertoo. – Uurnatyöpaja on jo täynnä, mutta uurnan voi valmistaa myös omin päin kotona avoinna olevan verkkoyhteyden avulla. Kuolemapajan päätteeksi uurnat ja taivassukat siunataan pyhäinpäivän iltakirkossa.

KUOLEMAPAJA JÄRJESTETÄÄN samanaikaisesti kahdessa paikassa, Korson kirkossa ja Helsingin pitäjän pappilassa. Viisi kertaa järjestettävissä illoissa pureudutaan kuolemaan eri näkökulmista. Pajassa käsitellään muun

Kuolemapaja 6.–30.10. klo 18-20 (viimeinen kerta klo 16-18) Korson kirkossa (Merikotkantie 4) ja Helsingin pitäjän pappilassa (Kirkkotie 45). Ilmoittautumiset 30.9. mennessä: Korson kirkkoon p. 09 830 6550 ja Helsingin pitäjän pappilaan p. 09 830 6717.

Oman kuolevaisuuden käsittely antaa elämään syvyyttä ja merkityk sellisyyden tunnetta. KIRKKOHERRA TUOMAS ANTOLA

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

MARJO KYTÖHARJU

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Viisikon virsisuosikit Club for Five juhlistaa 20-vuotista taivaltaan julkaisemalla Virret-levyn. Sen kunniaksi yhtyeen jäsenet listasivat lempivirtensä.

Juha Viitala: Suvivirsi ”Lempivirteni on ehdottomasti Suvivirsi. Siihen sisältyy niin vahvasti lukuvuoden aherruksen loppu sekä kesän ja ennen kaikkea kesäloman alku. Minulla on vieläkin̈ lapsuudestani vahvasti muistissa koulun päättäjäiset, joissa äitini liikuttui kuullessaan Suvivirren. Samoin on käynyt minulle joka kerta, kun olen kuullut sen omien lasteni kevätjuhlissa. Uskon, että Suvivirsi on monille muillekin suomalaisille eniten nostalgisia muistoja ja tunteita herättävä virsi.” Tuukka Haapaniemi: Jumala loi auringon, kuun ”Yksi lempivirsistäni on Jumala loi auringon, kuun. Se on myös ensimmäisiä moniäänisiä lauluja, joita olen laulanut. Olimme kesäisin paljon mökillä, ja kävimme myös kylän kirkossa. Sat-

tui niin, että meitä oli isompi porukka sukulaisia samaan aikaan penkissä ja tämän virren aikana kertosäkeen stemma raikui lehtereillä, sanoisinko, aika vahvasti. Palveluksen jälkeen kesäkanttori tuli alas katsomaan, minkä näköinen seurakunta olikaan paikalla. Edelleen virsi tuo mieleen lapsuuden kesäisiä mielenmaisemia.” Jouni Kannisto: Suomalainen rukous ”Minulle oli iso juttu saada ikuistaa uudelle albumillemme oma sovitukseni virrestä Suomalainen rukous. Muistan jo lapsena koulun kuorossa laulaessani ihailleeni, kuinka luontevasti Taneli Kuusiston sävellys yhdistää keveyttä ja syvältä kouraisevaa. Uuno Kailaan lyriikat ovat voimakkaat. Vaikka isänmaallissävytteinen uskonnollinen teksti ei suoraan henkilöidy kirjoittajaan, olen nyt aikuisena tutustuttuani runoilijan traagiseen elämään löytänyt virrestä entistä suurempaa latausta.” Maija Sariola: Maan korvessa kulkevi lapsosen tie ”Rakkain virteni on Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. Olen laulanut sitä lapsesta saakka erilaisissa perhejuhlissa, niin ristiäisissä kuin hautajaisissakin. Virren sanat ovat koskettavat ja toiveikkaat. Nyt, kun olen itse äiti, sanat sisältävät minulle vielä läheisemmän sanoman.” MARJO KYTÖHARJU Club For Fiven Virret-levy julkaistaan 24.9. Yhtye konsertoi Kulttuuritalolla la 17.10. Lisätietoja: www.clubforfive.fi.

”Teos avaa 40-luvun Lapin ristiriitaisen maiseman kunnianhimoisesti ja kauniisti.” – HS

Valikoima vaihtelee myymälöittäin. Katso myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.

Susanna Lukkarinen: Oi katsohan lintua oksalla puun ”Varhaisimmat muistoni virsistä liittyvät mummuuni. Hän oli lempeä, huumorintajuinen ja uskovainen nainen, ja hän lauloi kauniilla äänellään meille lapsenlapsille virsiä ja muita lauluja. Mummulassa oli polkuharmoni, jonka päällä lepäsi kaksi Siionin virret -laulukirjaa. Kun pienenä pianistin alkuna soittelin niitä läpi, nousi lempivirrekseni Oi katsohan lintua oksalla puun. Virressä on kaunis melodia, ja sen sanat kuvaavat mummuni tapaa ajatella elämästä. Ei pidä murehtia vaan kannattaa olla kiitollinen jokaisesta hetkestä.”

Karunkaunis romaani Lapin sodan salaisuuksista

Tuhkaan piirretty maa PETRA RAUTIAINEN

Enontekiö, 1947. Toimittaja Inkeri Lindqvist muuttaa pohjoiseen kirjoittaakseen reportaasin sodasta toipuvasta Lapista ja selvittääkseen sodan aikana kadonneen aviomiehensä kohtaloa. Kun Inkeri kohtaa saksalaisten vankileireillä työskennelleen Olavin, alkavat salaisuudet keriytyä auki.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

”On hienoa olla välillä joku muu” Kaikki äidistäni -näytelmä korostaa jokaisen ihmisen arvoa, sanoo mediakohun aiheuttaneessa draamassa näyttelevä Katariina Kaitue. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

ansallisteatterin näyttämöllä vaihtuvat tunnetilat itkusta nauruun. Ensi-illassa on espanjalaisen Pedro Almodóvarin elokuvaan perustuva Kaikki äidistäni -näytelmässä. Samuel Adamsonin näyttämösovituksen yhtenä keskeisenä hahmona on Katariina Kaitueen esittämä vanheneva näyttelijädiiva Huma Rojo. Lesbosuhteessa olevan Human elämään tulee käänne, kun poikansa traagisesti menettänyt Manuela ilmestyy kuvioihin. Kaitueen mukaan Anne Rautiaisen ohjaama Kaikki äidistäni on naiseuden, intohimon ja inhimillisyyden ylistys. – Näytelmäversio 20 vuotta sitten tehdystä elokuvasta on ajankohtainen, sillä sen teemat, hyväksytyksi tuleminen, äitiys, rakkaus ja kuolema, ovat ikuisia. Se yksinkertaisesti kertoo elämästä. – Näyttämöllä kohtaavat ihmiset, joilla on erilaiset näkökulmat naiseuteen. Siellä on äitiä, nunnaa, lesboa, huoraa ja transvestiittia. On hurmaavaa, miten he keräävät ympärilleen omanlaisensa perheen. VÄHÄN ENNEN ensi-iltaa näytelmä joutui mediakohun keskelle. Ensiiltaa oltiin siirtämässä, kun ilmeni epäselvyyttä esityksen roolituksesta eli onko Janne Reinikaisen näyttelemä Agrado transvestiitti vai transihminen. Kaitue on iloinen siitä, että tilanne saatiin ratkaistua, varsinkin, kun korona-aika asetti näytelmän harjoittelulle ylimääräistä haastetta. – Roolitukseen liittyi väärinkäsityksiä sen vuoksi, että näytelmäver-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

sio on erilainen kuin elokuva, ja lisäksi teatterin antama informaatio esityksestä oli puutteellista. Tapaus kuitenkin avasi työryhmälle asiaan liittyvää problematiikkaa. Olemme kaikki oppineet tästä. – Haluan myös sanoa sen, että ketään ei ole haluttu loukata. Näytelmän sanomana nimenomaan on se, että kaikki ovat arvokkaita sellaisina kuin ovat. Katariina Kaitue pitää Anne Rautiaisen ohjaustyylistä, johon liittyy vahva visuaalinen näkemys. – Harvoin pääsee näyttelemään yhtä mahdotonta naista. Näyttämöllä nähdään ylipäätään fyysisiä, värikkäitä ja tuntevia hahmoja. Tärkeä osuus tässä on lavastajalla, puvustajalla, maskeeraajalla ja valaisijalla. KAIKKI ÄIDISTÄNI -NÄYTELMÄN teemat ovat tulleet yli viisikymppiselle Katariina Kaitueelle vuosien mittaan tutuiksi. – Elämässä on tähän ikään mennessä ehtinyt olla niin rakkautta kuin suruakin. Vanhetessa ikään ja elettyyn elämään on vain osattava suhtautua. Kaikkein huonoin vaihtoehto on jäädä jumiin nuoruuden kaipuuseen. Nuorille kollegoilleni olenkin sanonut, että eläkää nuoruutta nyt eikä joskus myöhemmin. Kaitueella on kaksi aikuista poikaa. Äitiyttä hän pitää yhtenä elämänsä tärkeimmistä asioista. – Äidin rakkaus on niin puhdasta ja suoraa. Olenkin pitänyt ohjenuoranani, että kohtele muita niin kuin toivoisit omia lapsiasi kohdeltavan. – Varmaan hirvein asia maailmassa olisi oman lapsen menettäminen,

kuten näytelmän Manuelalle tapahtuu. Se värjää näytelmän hetkittäin tummasävyiseksi. Kaitue kokee olleensa voimakastahtoinen mutta reilu äiti. Hankalista työajoista huolimatta hän pyrki olemaan läsnä poikiensa arjessa, esimerkiksi seuraamaan heidän koripalloharrastustaan. – Minulla oli aika tiukat rajat, joten kyllä meillä välillä käytettiin ääntä. Pidin kuitenkin huolta siitä, ettei nukkumaan menty vihaisina. Nyt vanhempi poika työskentelee luutnanttina merivoimissa ja nuorempi opiskelee Turun kauppakorkeakoulussa. – Elämähän on jatkuvaa luopumista. On kuitenkin ollut ihanaa katsoa, miten lapset ovat lähteneet maailmalle omiin kykyihinsä luottaen. NÄYTTELIJÄKSI RYHTYMINEN ei ollut Katariina Kaitueelle itsestään selvää, vaikka hänellä oli jo pienestä kosketus teatterin ja elokuvan

”

Olen pitänyt ohjenuoranani, että kohtele muita niin kuin toivoisit omia lapsiasi kohdeltavan. NÄYTTELIJÄ KATARIINA KAITUE

maailmaan. Onhan hänen äitinsä näyttelijä Liisamaija Laaksonen. Lukioikäisenä Kaitue mietti vakavissaan ala-asteen opettajan ammattia. Hän päätti silti hakea ensin Teat-

- Harvoin pääsen näyttelemään yhtä mahdotonta naista, kiittelee Katariina Kaitue ohjaaja Anne Rautiaisen ohjaustyyliä.

Polkuja

terikorkeakouluun, ja pääsikin sin ne heti ensi yrittämällä. – En ollut sitä ennen harrasta nut näyttelemistä kuin koulun näy telmäkerhossa. Olin myös joskus ol lut lapsiroolissa äitini produktiossa Ylen Televisioteatterissa. – Äiti on ollut työssä esikuvani. Hän on monipuolinen näyttelijä, ja lisäksi hän on kirjoittanut näytel miä ja lausunut runoja. Hänen an siostaan minulla oli myös jo varhain hyvin realistinen kuva tästä amma tista. KIINNITYKSEN Kansallisteatteriin Katariina Kaitue sai vuonna 1991 he ti Teatterikorkeakoulusta valmistu misensa jälkeen. Hänestä se on ol lut hyvä paikka kasvaa näyttelijänä. Vuosien varrella hän on saanut teh dä kiinnostavia rooleja klassikko draamoista aivan uusiin näytelmiin. Pitkälle iltaan venyvistä työpäi vistä huolimatta Kaitue sanoo ole vansa unelmaammatissa. Erityises

ti hän nauttii tarinoiden kertomi sesta ja erilaisten ihmiskohtaloiden tulkitsemisesta. Kaitueen mielestä näyttelijän työ kuuluu nykyisen kor kean teknologian aikana harvoihin käsityöläisammatteihin. – On mahtavaa työstää hienoja tekstejä koko sydämellään työtä te kevien kollegoiden kanssa. Ensemb len henki on tärkeä, ja sen luomi sessa ohjaajalla on suuri merkitys. Kaitueen mielestä työn hienoi hin puoliin kuuluu myös se, et tä saa olla joku muu ja usein vie lä aivan toisessa ajassa. Hänellä on tapana selvittää näytelmän taus toja, kuten ajan historiaa ja tapa kulttuuria. – Suurin osa näyttelijöistä te kee roolia varten taustatyötä. Mo nesti sitä luulee tietävänsä josta kin asiasta, mutta kun alkaa ottaa selvää, tajuaa, ettei tiedäkään sii tä juuri mitään. Taustatietojen sel vittäminen on erittäin antoisaa ja sivistävää. ■

Muistisairaan maailma LIISA SEPPÄNEN

Miltä muistisairaus tuntuu ja miten sen kanssa pärjää parhaiten? Lämminhenkisessä kirjassa eri-ikäiset Alzheimerin tautiin sairastuneet kertovat elämästään rehellisesti ja huumoriakaan kaihtamatta. Kokemuksiaan, kertomuksiaan ja vinkkejään jakavat myös muistisairaiden omaiset. Rohkaiseva teos punoo taitavasti yhteen tiedon ja tunteet ja avaa lukijalle uusia näkökulmia vaikeana ja pelottavanakin koettuun sairauteen.

Valikoima vaihtelee myymälöittäin. Katso myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.

muistisairaan sisäiseen maailmaan

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Aino Tukiainen kirjoittaa runoja ja kuuntelee Ville Valoa.

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 16/2020

Matkalla mukaan tarttunutta

Eläkeläiset Aino Tukiainen, Matti Tikkanen ja Sirkka Nykänen kertovat, mitä he ovat pitkän elämänsä aikana oppineet. TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

”Tunteisiin ei pidä jäädä vellomaan”

Aino Tukiainen, 84, rakastaa sanoja ja Vuosaarta. ”Minä en vanhene varmaan ikinä. Tahdon olla tässä elämässä kiinni niin kauan kuin pystyn. Onhan minulla tietysti kremppoja, sillä ne kuuluvat vanhuuteen. Lonkkaleikkauksen jälkeen sain kuin uuden elämän. Rakastan kaikista eniten Vuosaarta. Tämä on minun paikkani. Kun muutin Vuosaareen mieheni kuoleman jälkeen 17 vuotta sitten, minusta tuntui kuin olisin aina asunut täällä. Vuosaaressa on ihanat ihmiset, hyvät palvelut ja upeat maisemat. Terveyskeskus on aivan vieressä ja niin on kirkkokin, mutta täytyy tunnustaa, että olen aika huono kirkossa kävijä. Olen sanonutkin tutulle papille, että jos kirkonpenkistä kuuluu kuorsausta, se olen minä. SANAT OVAT minulle tärkeitä. Kirjoitan runoja ja tarinoita Facebookiin. Täytän myös ristikoita, luen paljon ja tapaan ystäviäni. Tykkään kuunnella biisejä ja niiden sanoituksia. Suosikkejani ovat Ville Valo, Edu Kettunen ja Juice Leskinen. Kirjoittaminen ja biisien kuuntelu ruokkivat minua samoin kuin avarakatseiset ihmiset. Kyllähän Facebookissa tulee joskus palautetta, että älä sinä Aino aina ole äänessä, mutta minäpä olen. Olen käynyt Helsingin työväenopiston luovan kirjoittamisen kurssilla ainakin kymmenen vuotta. En ole vieläkään mitenkään valmis runoilija, mutta olen saanut hyvää palautetta, että joka vuosi olen kehittynyt. Siellä on kiva porukka ja Hesarin kriitikko Jukka Koskelainen on mahtava vetäjä. Olen tehnyt kaksi runokirjaakin: Kuljen minne kuljen ja Hetken sivallus. TÖITÄ OLEN tehnyt niin monessa paikassa, etten enää muista kaikkia. 18-vuotiaana aloitin tehtaal-

ta Etelä-Pohjanmaalla. Menin avioon, mutta se epäonnistui, ja lähdin Ruotsiin siivoamaan ja tiskaamaan. Tapasin toisen mieheni, kun olin 26-vuotias. Lapsia minulle syntyi kaksi ja lapsenlapsia on kolme. Muutimme Ruotsista Helsinkiin. Olimme pitkään yrittäjiä, mutta viisi vuotta ennen eläkkeelle jäämistä menin Laakson sairaalaan sairaala-apulaiseksi. Hoidin mummoja ja pidin siitä, vaikka työ olikin pääasiassa mopin heiluttamista. Oli mukava tavata erilaisia ihmisiä. Oman elämän valitukset jäivät vähiin, kun sairaalassa näki kaikenlaista.

”

Paikoilleen jämähtämistä olen aina pelännyt. Siksi tahdon ottaa vastaan uusia haasteita. AINO TUKIAINEN

OLEN AIKA kova vellomaan tunteissa, mutta vanhemmiten olen oppinut, ettei voi vain velloa. Kun on pitkään tunteiden vietävänä, se alkaa jossakin vaiheessa olla vastenmielistä itsellekin. Silloin tartun kiinni arkisiin asioihin: tiskaan, siivoan tai istutan perunoita. En ole kovin materialistinen. Totta kai fyrkkaakin on hyvä olla, mutta olen aina ajatellut, että raha on laskujen maksamiseen. Osaansa ei voi valita. Haluan auttaa heikkoosaisia ja sanoa heille, että jalat kantavat, kun

rohkeasti vain yrittää mennä eteenpäin niillä eväillä, mitä on. Kukaan meistä ei ole täydellinen. Sanotaan, että me vanhukset olemme rupuporukkaa. Emme ole. Me olemme nostajia ja lipunkantajia. Rakastan ihmisiä, mutta valittajista en ole koskaan pitänyt. Totta kai jokainen saa tuoda tunteensa julki, mutta jos kokee, että siellä missä itse liikkuu on aina vain huonoa, silloin on parasta katsoa peiliin. Neljän seinän sisälle ei kannata jäädä. Silloin alkaa uuvuttava ruikutus, ettei minulle ikinä tapahdu mitään, ja odotetaan vain kuolemaa. Paikoilleen jämähtämistä olen aina pelännyt. Siksi tahdon ottaa vastaan uusia haasteita. Olin jo vanha, kun opin käyttämään älykännykkää ja tietokonetta. Totta kai aivojen toiminta hidastuu iän myötä, mutta jos aivoja käyttää, ne toimivat paremmin. KUOLEMAAN EI koskaan totu. Tosiasia on, että se tulee aikanaan meille jokaiselle. Meidän uskontomme on liian kylmä kuolemiselle. Kuolemasta pitäisi puhua enemmän positiivisesti. On uskontoja, joissa tanssitaan arkun ympärillä, koska vainaja on päässyt ikuiseen autuuteen. Olen miettinyt sitä, kun ihminen lähtee täältä. Kuuluu vain napsahdus, kun arkku pannaan kiinni – eikä sitä ihmistä enää ole. Kaikki työ, mitä ihminen on tehnyt, jää tänne. Ei sitä oteta mihinkään mukaan. Sen takia olisi hyvä, kun tajuaisi, ettei ota tätä elämää niin hirveän vakavasti. Pitää lähteä liikkeelle. Kannattaa hypätä tuntemattomaan eikä liikkua liian turvallisilla alueilla. Aina voi avautua uusia ovia.” KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Matti Tikkanen teki pitkän uran ravintolaalalla ja toimii nykyisin diakoniavapaaehtoisena.

”Jonkinlainen ohjaus tässä elämässä on, vaikkei sitä aina huomaa” Matti Tikkasen, 73, polku on kulkenut Imatralta Espooseen. ”Eläkkeelle jääminen oli minulle kova paikka. Tein töitä ravintola-alalla nelisenkymmentä vuotta. Aloitin piccolona kotipaikkakunnallani Imatran Valtionhotellissa. Vuosien mittaan olin ravintoloissa keittiöapulaisena ja kylmäkkönä sekä salissa tarjoilemassa. Pisimmän ajan olin ovella vahtimestarina. Jos joku työntekijä puuttui, minä tuurasin. Olin sen

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

luontoinen, että minut haluttiin pitää. Usein sanottiin, että ’kyllä Matti pärjää’. Minulla ei ollut vaikeuksia saada töitä, kun mainitsin Valtionhotellin. Viimeiset 30 vuotta työskentelin Näköalaravintola Haikaranpesässä Espoossa. Loppuaikoina olin pelkästään ovella. Työ oli aika helppoa, kun ravintola oli lähinnä ruokapaikka ja auki vain päivisin. Ei joutunut painimaan. 1970-LUVULLA LÄHDIN käymään Ruotsissa. Siihen aikaan vaihtoehtoina oli risusavotta tai Ruotsiin lähtö.

Olin Volvon tehtaalla töissä pari vuotta. Sitten tuli koti-ikävä. Göteborgissa oli aika erilaista kuin Imatralla. Sanotaan nyt näin, etten pärjännyt siellä. Meinasin sotkeutua ei-toivottuihin juttuihin. Mutta ei minua enää Imatrallekaan saanut – se meininki ei kiinnostanut enää. Tulin Helsinkiin, ja olin vähän aikaa rakennuksilla töissä. Olin muun muassa rakentamassa Myyrmäen ammattikoulua. Kun rakennusalan lakko tuli, ei auttanut muu kuin mennä Ravintola Vanhaan Maestroon tiskaamaan. Sieltä alkoi ravintolaurani pääkaupunkiseudulla.

OLIN NAIMISISSAKIN, mutta sitten avioliitossa tuli hässäkkää. Kaverini hänet vei. Luottamus ihmisiin meni. Uudelleen avioituminen ei ole ollut lähelläkään, eikä minulla ole lapsia. Työ kannatteli eteenpäin. Aikoinaan minulla meni lujaa. Olin melko leso viinan kanssa. Kaaduin pahasti humalapäissäni, mutta sen jälkeen jätin viinan, ja myöhemmin loppui myös tupakointi. Jouduin myös velkasaneeraukseen, mutta sain sen hoidettua kuudessa vuodessa. Jos saisin 40 vuotta takaisin, keksisin vapaa-ajalle toisenlaistakin tekemistä. Onneksi ihminen ei kuitenkaan ole täällä yksin – jonkinlainen ohjaus tässä elämässä on, vaikkei sitä aina huomaa. Asuin 25 vuotta Haukilahdessa firman asunnossa. Jouduin lähtemään sieltä, kun jäin eläkkeelle. Nyt asun Leppävaarassa. Paikka on ihan hyvä, mutta elämänmeno on muuttunut paljon. Tietysti laitapuolenkulkijatkin pitää asuttaa, mutta saatuja asuntoja pitäisi arvostaa. Enkä tiedä, mihin se johtaa, kun lapsiperheissäkin kumppanit vaihtuvat niin usein.

”

Pyytämättä ei apua tule. Täytyy osata itse pitää puolensa. MATTI TIKKANEN

OLEN OLLUT kymmenisen vuotta Leppävaaran seurakunnan diakoniavapaaehtoisena ja rippikouluissa leirivaarina. Heitin kerran kanttorille, että enkö pääsisi rippileirille kipinämikoksi. Pappi soitti seuraavalla viikolla ja kysyi, sopiiko lähtö kymmenes päivä. Rippikoululaisten kanssa olen pelannut lentopalloa ja jalkapalloa. Heidän kanssaan on kiva mekastaa. Nuoret ovat kyselleet, että miten minä olen tullut uskoon. Joka aamu ja ilta rukoilen, mutta en tiedä tuosta uskoon tulosta. Kyllä usko kotoa on lähtenyt. En tiedä, kuinka tosissaan nuoret sitä kysyvät. Enkä minä sillä tavalla osaa rukoilla, että ”auta hyvä Jumala”, jos hammasta koskee. Kyllä silloin pitää soittaa hammaslääkärille. Minun puolestanikin on rukoiltu, mutta en ole koskaan kysynyt, että miten. Laulan kahdessa kirkon kuorossa. Nyt kuorojen kokoontuminen niin kuin muutkin hommat ovat vähentyneet koronan takia. Ihan valtion taholta minut laitettiin riskiryhmään, olenhan yli seitsemänkymppinen. Nykypäivänä vanhuksia kyllä kuullaan ja autetaan, jos osaa vetää oikeista naruista. Pyytämättä apua ei tule. Täytyy osata itse pitää puolensa. Isäni neuvo oli, että ”lukekaa, lukekaa ja lukekaa”. Minulle on aina ollut tärkeää ottaa toiset ihmiset huomioon. Sen olen oppinut, ettei taakseen kannata kovin paljon katsella.”

Vanhuksilta voi oppia, mikä elämässä on arvokasta Sairaalapappi Merja Hållfast on tehnyt työtä vanhusten parissa yli 25 vuoden ajan. Hänen mielestään yhteiskunta on kadottanut vanhuuden arvon. Yli 25 vuotta vanhusten parissa työtä tehnyt sairaalapappi Merja Hållfast ihmettelee, mihin yhteiskunnasta on kadonnut vanhuuden arvostus. Ennen puhuttiin vanhuudesta ja viisaudesta. Nyt vanhuudesta puhutaan usein rasitteena yhteiskunnalle. Toki virkeät seniorit nähdään myös kuluttajina, ja maratonia juoksevia teräsvaareja nostetaan julkisuuteen. Sen sijaan ikäihmisten elämänkokemus ja vuosikymmenten tuoma hiljainen viisaus ei juuri kiinnosta. Hållfastin mukaan juuri sitä kannattaisi kuitenkin kuunnella. Merja Hållfast on toiminut koko pappisuransa ajan vanhusten parissa. Tällä hetkellä hän työskentelee Myllypuron seniorikeskuksessa ja Helsingin kotisairaalassa. Hän käy myös vanhusten kodeissa. Hållfast tekee töitä erityisesti muistisairaiden parissa, mutta hän kohtaa työssään monenlaisia vanhuksia. Potilaiden läheisissä on vanhuksia. Päiväkeskuksissa käy kotona asuvia vanhoja ihmisiä, paitsi nyt, kun ne on koronan takia suljettu. Aktiivisia eläkeläisiä toimii vapaaehtoisina. – Se, milloin ihminen kokee elävänsä vanhuutta, on hyvin henkilökohtainen asia. Ei vanhuutta voi rajata esimerkiksi iällä, sillä jotkut ovat jo varhain huonokuntoisia mutta toiset elävät vielä ysikymppisinä niin, etteivät tarvitse apua. – Usein vanhuuteen suhtaudutaan niin, ettei koko sanaa saisi käyttää, mutta ei sekään ole hyvä. Vanhus-sanan pitäisi olla kunnianimike eikä parasta ennen leima, Hållfast sanoo.

Vanhuuteen suhtautuminen kertoo Hållfastin mukaan paljon ihmisten arvomaailmasta. Esimerkiksi hyvässä hoitoyksikössä ymmärretään, että siellä olevilla vanhuksilla on yhteensä aivan valtavasti elämänkokemusta, ja heitä kunnioitetaan. – Olisi hyvä muistaa, että tämän päivän vanhukset ovat olleet rakentamassa hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa nyt elämme. Esimerkiksi nyt korona-aikana he osoittavat omalla elämällään, että monenlaisista vaikeista ajoista on voinut selvitä, Hållfast sanoo. Elämän isot perusasiat eivät muutu, Merja Hållfast muistuttaa. Niistä monella vanhuksella on paljon sanottavaa. Heiltä saa arkista elämänviisautta, jos vain malttaa pysähtyä kuuntelemaan. – Kun viereen pysähtyyy ja kysyy, millaista elämä on ollut, aukeaa usein varsinainen aarreaitta. Monet kuulemani tarinat kertovat siitä, että tärkeintä elämässä ei kuitenkaan ollut työ tai raha vaan läheisyys, rakkaus ja se, että kuuluu johonkin, Hållfast sanoo. – Vanhuksilta voi oppia suhteellisuudentajua ja pitkäjänteisyyttä, jota nykyelämästä usein puuttuu. Myös yhteisvastuullisuus korostuu. Asioita ei ole tehty yksin vaan yhdessä. Nykyään moni käyttää paljon aikaa rakentaakseen sosiaalisessa mediassa hyvää kuvaa itsestään ja saadakseeen näkyvyyttä. Kun vanha ihminen katsoo elämäänsä taaksepäin, ei tuollainen ole lainkaan tärkeää. – Parasta on ollut tavallinen, rauhallinen arki, Hållfast kiteyttää. Hän toivoo, että koronarajoitusten helpottaessa aletaan pitää enemmän yhteyttä yli sukupolvirajojen. Keski-ikäisille hän vinkkaa, että kannattaa jutella vanhempien ja isovanhempien kanssa heidän elämästään ja juuristaan niin kauan kuin siihen on mahdollisuus. PAULI JUUSELA

– Vanhus-sanan pitäisi olla kunnianimike eikä parasta ennen leima, Merja Hållfast sanoo. KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Sirkka Nykäsen aika kuluu puutarhan hoidossa ja brittisarjaa seuratessa.

”Turhista asioista ei kannata riidellä, sillä aina asiat järjestyvät” Sirkka Nykänen, 79, tilasi verkkokaupasta uudet laminaatit kotitalonsa lattiaan. ”Olen asunut vuodesta 1984 asti Vantaan Vapaalassa talossa, jonka mieheni kanssa rakensimme. Mieheni kuoli kymmenen vuotta sitten.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Hyvin olen pärjännyt yksinkin. Ajelen nurmikkoa, leikkelen sireeniaitaa ja istutan kukkia. Jos talossa on raskaita töitä, pojat tulevat auttamaan. Eläkkeellä olen ollut viisitoista vuotta. Tein töitä siivoojana Espoon-Vantaan teknillisessä ammattikorkeakoulussa Vantaan toimipisteessä. Nykyisin oppilaitos on Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Kun liikuin käytävillä siivouskärryni kanssa, oppilaat tulivat usein juttelemaan kanssani. Nuoret ovat reippaita ja sanavalmiita. MUUTIN HELSINKIIN vuonna 1957. Tulevan mieheni tapasin Kulttuuritalon tansseissa. Meidät vihittiin vuonna 1963 lapsuuteni kotitilalla Kärkölässä.

Muutimme Lauttasaareen ja ostimme sieltä kaksion. Kun pojat syntyivät, aloimme tarvita lisää tilaa. Myimme Lauttasaaren-asunnon ja muutimme Pähkinärinteeseen, josta saimme sillä rahalla kolme huonetta ja keittiön. Keksimme muuttaa Vantaalle, kun toinen pojistamme sairasti ainakin viisi kertaa keuhkokuumeen, ja lääkäri sanoi, että olisi parempi muuttaa pois Lauttasaaresta. Meri-ilma ei jostain syystä sopinut pojalle. Helsingin jälkeen Vantaa tuntui korpikylältä. Talo, johon muutimme, oli ensimmäinen kerrostalo ostoskeskuksen vieressä. Sieltä muutimme Vapaalaan. MAAILMANMENO ON muuttunut niistä ajoista. Nuoret eivät nykyään käy tansseissa niin kuin ennen. Meidän ikäisemme löysivät usein tanssipaikoilta elämänkumppanin. Nykyään tehdään töitä tietokoneilla, ja niiden kautta haetaan myös seuraa. Kun olin lapsi, naapurit ja sukulaiset kävivät meillä usein kylässä. Nykyisin elämä on paljon eristäytyneempää kuin ennen. Olen jo tottunut siihen, että kylässä ei enää paljoa käydä. En kuitenkaan koe oloani yksinäiseksi. Olen tyytyväinen ja viihdyn itseksenikin. Olen aina ollut sellainen. Meikäläinen pärjää vielä hyvin. Ei ole tarvinnut apua kysyä. Käyn kaupassa ja maksan laskut

tietokoneella. Voin vaikka tilata verkkokaupasta sen, mitä tarvitsen. Viimeksi tilasin laminaatit lattiaan, ja pojat laittoivat ne paikoilleen. Käyn korttelikerhossa ja sydänpiirissä. Myös tämän talon pidossa on aina pientä puuhaa. Sisareni ja ystäväni soittelevat kerran viikossa. Myös miniät soittelevat ja kyselevät, mitä mi-

”

Haluaisin elää vielä ja katsoa, mihin tämä maailma menee. SIRKKA NYKÄNEN

nulle kuuluu. Minulla on myös ystävä, jonka kanssa kahvittelemme silloin tällöin toistemme luona. Iltaisin katselen televisiota. Pidän luonto-ohjelmista ja seuraan Emmerdale-sarjaa. Big Brother -ohjelma alkoi taas, mutta nyt en sitä katso. Viime vuonna katsoin. Tänä vuonna mukana ei ole mielenkiintoisia henkilöitä. Vapaalan seurakuntatalolla olen käynyt sellaisessa kohtaamispaikassa. Siellä pappi puhuu,

lauletaan virsiä ja jutellaan eri aiheista. Pastori Jaakko Kara on myös näyttänyt meille, miten kreikkalaisia tansseja tanssitaan. MINUSTA TÄRKEÄÄ on olla ystävällinen toisille ihmisille ja auttaa tarvittaessa. Nykyisin voin jo sanoa, että autan, jos jaksan. Toisen kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä, ja oma mielipide pitää olla, mutta turhista asioista ei kannata riidellä. Kun on tämän ikäinen, huonoja asioita ei enää muista. En minä ainakaan. Hyvät asiat nousevat päällimmäisiksi. Elämästä ja terveydestä olen kiitollinen. Nuorempana suhtauduin kaikkeen paljon vakavammin. Kyllä vanhanakin asiat pitää hoitaa, mutta olen oppinut, että aina asiat järjestyvät. En pelkää kuolemaa, mutta toivon, etten joudu kovin kauaa makaamaan jossain sängyssä. Haluaisin elää vielä ja katsoa, mihin tämä maailma menee. Mieheni on haudattu Hämeenkylän kirkon hautausmaalle. En enää käy haudalla kovin usein, koska polkupyörällä ajo sinne ja takaisin on jo vähän raskasta. Toisinaan laitan kynttilän palamaan pihamaalle ja ajattelen, että tämä on teille kaikille: miehelleni ja sisaruksilleni.” ■ Vanhustenviikkoa vietetään 4.–11.10.

Uutuusteos vie kiehtovalle aikamatkalle Itämeren historiaan ja nykyisyyteen

MARJO T. NURMINEN

ITÄMEREN TARINA KARTTOJEN MATKASSA KESKIAJALTA NYKYAIKAAN ISBN: 9789529745852 OVH: 39,90 €

Kirjakaupat ja johnnurmisensaatio.fi/kauppa

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Jeesus tulee takaisin – hakemaan korvanappinsa Kari Hotakaisen uudessa romaanissa Jeesukselta jää korvanapit siivoojan eteiseen. Uskon asiat sopivat Hotakaisen mielestä kirjallisuuteen, koska ne ovat ratkaisemattomia. TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

ari Hotakainen saapui Helsingin rautatieasemalle Rautalammilta vuonna 1976. – Ostin asemahallista möttösen. Se maistui ihan samalta kuin kotikylän grillikioskin piirakka. Ajattelin, että kaikkialla on sama maailma. Helsinkiin saapumisestaan lähtien Hotakainen on miettinyt kaupungin olemusta. Tuoreessa romaanissaan Tarina hän käy osittain läpi omaa kaupungistumistaan. Maaseudusta on tehty virkistysalue, ja maalaiset pannaan kilpailemaan kaupungin asunnoista tarinoilla. TARINOITA HOTAKAINEN on kertonut työkseen sen jälkeen, kun hän jäi vapaaksi kirjailijaksi 25 vuotta sitten. Kun hän kirjoittaa tavallisesta Suomesta, tuloksena on surrealistisilla kärjistyksillä väritettyä proosaa, joka näyttää runolta mutta julkaistaan romaanina. Tarina ei julista olevansa ajankohtainen, mutta siitä löytää tuttuja teemoja. Esimerkiksi kaupungin ja maaseudun eriarvoisuuden. – Yhtenä päivänä tulin keskustaan ja huomasin, että Pohjoisesplanadi on lämmitetty. Se oli vahva viesti siitä, mikä on tärkeää. Ettei vain liukastuta kun tehdään ostoksia. Tarina-romaanissa pääkaupungin kauppakeskukset on lakkautettu ja muutettu asunnoiksi. Niihin pääsee kertomalla tarinan. – Sain idean seuratessani omien tyttärieni kulutuskäyttäytymistä. He ovat antikuluttajia eivätkä osta huvikseen mitään. Ja he huokailevat syvään, miksi tuli Tripla. Kauppakeskusten rakentaminen perustuu olettamukseen, että ihmiset valmistuvat aikuisina kuluttajiksi. Odotus on ristiriitainen, sillä kauppakeskuksessa oleilu vaatii rahaa. Sitä ei opiskelijoilla

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

usein ole. Ja mainontaa tehdään yhä nuoremmille, vaikka eniten rahaa on 55–75-vuotiailla. SHOPPAILU OLI neljäntuhannen asukkaan Rautalammilla haastavaa: rock-levyt piti tilata postimyynnistä ja lähin levykauppa oli Kuopiossa. – Maailma aukeni kuin viuhka, kun pääsin Helsingin yliopistoon ”töihin”. Silloin avautui kaikki, mistä olin haaveillut, levykaupat ja musiikkiklubit. Kun yliopistolta käveli kohti rautatieasemaa, vastaan tuli ravintola Pam Pam. Kun tentti oli mennyt läpi, mentiin sinne ja soitettiin jukeboksia, syötiin pizzat ja juotiin oluet, Hotakainen muistelee. Maalaispojalle oli tärkeää nähdä rock-tähtiä. Hän oli kuunnellut tarkasti Hurriganes-kitaristi Albert Järvisen soolot. – Äimistelin, kun se yhtäkkiä törötti Vanhan ylioppilastalon kuppilassa. Tähtien pöytään en uskaltanut mennä, sillä niitä ympäröi sellainen harso. OPISKELIJA IHMETTELI myös Helsingin lukemattomia baareja. Niitä oli varmaan 150. Enää 63-vuotiasta Hotakaista ei saa houkuteltua Pakilasta baareihin. Musiikki on silti tärkeä asia. – Ajattelen, että ikä on haitari. Ihminen on yhtä aikaa neljä-, kolmekymmentä- ja kuusikymmentävuotias. Vanhenemisessa oleellisinta on aivojen datakeskuksen surina, ja se ikähaitari olisi hyvä saada soimaan. – Joku asiantuntija on sanonut, että tärkeätä olisi yrittää oppia uutta. Miten olisi kitaransoitto? Meikäläinen ei voi sitä millään oppia, joten ajattelin hankkia kitaran. Halu oppia periytyy edesmenneeltä isältä, jota Hotakainen kuvailee sairaan uteliaaksi. – Kun lautasantennista uutisoitiin, niin isällä

oli sellainen seuraavana päivänä. Kerran kotona käydessä vessa oli täynnä post it -lappuja, joissa oli venäjän, ruotsin ja englannin epäsäännöllisiä verbejä. ”Älä enää osta kirjoja”, vaimo varottaa minua juuri niin kuin äiti isääni. Lapsuuden kotini oli täynnä kirjoja, ja niin on nykyinenkin. USKOON JA EPÄUSKOON liittyviä kysymyksiä Kari Hotakainen käsittelee melkein kaikissa kirjoissaan. Iisakin kirkossa 72-vuotias leskimies on suuttunut pojalleen, joka on restauroinut Iisakin kirkon kultauksia ja jonka levottomissa puheissa kuuluu ”uskon välähdys”. Huolimattomissa seksi on ottanut kultin aseman ja läheisyyden on korvannut pornografia. Jumalan sanassa liikutaan investointipankkiirin kyydissä matkalla Lapista Helsinkiin ja puhutaan Jumalan sanan korvanneista markkinavoimista. Syntisäkki kertoo mukaelman faustisesta tarinasta, jossa ihminen tekee sopimuksen paholaisen kanssa. ”Uskoin pienenä Jumalaan neljä vuotta”, kertoo mykkäelokuvien koomikko Buster Keaton Hotakaisen esikoisromaanissa Buster Keaton, elämä ja teot. – Uskon asioita käsittelen, koska ne ovat ratkaisemattomia, Hotakainen sanoo. Uskonto hiipii romaaneihin niin, että joku henkilö alkaa puhua kirjailijan kautta. Uusimmassa kirjassaan Hotakainen löysi päästään siivooja Mirjam Ennisen. Mirjam on vakuuttunut siitä, että Jeesus kävi hänen luonaan kylässä. Ulkopuoliset väittävät Mirjamin näkemystä harhaiseksi. Mirjam puolustaa uskoaan vertaamalla sitä markkinavoimiin. ”Niitäkään ei nähdä, mutta silti kaikki väittävät niiden olevan olemassa”, hän sanoo. Romaanissa Mirjam kertoo, että varmaan se Jeesus tulee takaisin, koska unohti korvanapit eteiseen. Hotakaista on aina huvittanut se, että Jumalan kaltaista näkymätöntä voimaa vastustamaan on pitänyt perustaa yhdistyksiä. – Miksi se ei riitä, että sanoo, ettei sitä ole? Hotakainen itse erosi kirkosta oltuaan rippikoululeirillä isosena.

– Minulla ja papilla oli isoja erimielisyyksiä, mutta ne liittyivät enemmän hänen persoonaansa kuin uskoon. Kimpaannuin hänelle ja päätin erota. Hotakainen muistuttaa, ettei instituutiosta eroaminen tarkoita, etteivätkö uskonnolliset asiat kiinnostaisi. KUN HOTAKAINEN JOUTUI yhdeksän vuotta sitten auto-onnettomuuteen, häntä ei pelastanut usko vaan 16-vuotias farmari-Volvo. – Se oli niin raskasta tekoa, että pelasti minut. Kaikki raajansa rikkonut Hotakainen oli kaksi ja puoli kuukautta liikkumatta ja opetteli sen jälkeen kävelemään. – Vasen jalka ei ole yhtä hyvä kuin oikea, mutta en syö kipulääkkeitä ja olen toipunut täysin. Radio Dein haastattelussa kirjailija vitsaili tuolloin, miten pientä oli luopua yksityisyydestä, kun sai tilalle elämän. – Olin vanhusten osastolla. Fysioterapeutti pystyi hyvin keskittymään minuun, joka olin matkalla kohti elämää. – Vanhusten osastolla toipuminen oli matka tulevaisuuteen. Vaipoissa on lähtötilanne ja vaipoissa on lopputilanne. Väliin mahtuu hienoa kaupunkilaista elämää. On lohdullista tajuta, että aikajana kulkee Tenasta Tenaan. Hotakaisen fyysinen olo oli hankala, mutta henkistä nostivat paikalla vierailleet kaverit, mustan huumorin ystävät. – Minulla oli myös hyvää tuuria, sillä totaalinen katastrofi oli hyvin lähellä. Molemmat jalat ja kädet menivät rikki, mutta päässä ja keskivartalossa ei ollut mitään vammoja. Eli jos onnettomuuteni olisi tarina, sillä olisi iloinen ja toiveikas loppu. ■

Kuka?

Kirjailija Kari Hotakainen, 63, asuu LänsiPakilassa Helsingissä. Hän on naimisissa ja kahden lapsen isä.

Mitä?

Uusin romaani Tarina ilmestyi tänä syksynä. Hotakaisen edellinen kirja Tuntematon Kimi Räikkönen ilmestyi vuonna 2018, ja sitä on myyty yli 200 000 kappaletta. Kirjallisuuden Finlandia-palkinnon Hotakainen sai vuonna 2002 romaanistaan Juoksuhaudantie, josta tehtiin myös elokuva. Vuonna 2013 Hotakainen sai Pro Finlandia -mitalin.

Motto

Aattelepa omalle kohallesi. (Jope Ruonansuu)

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Rajansa suorittamise Työssä ei voi aina antaa parastaan vaan joskus on hyvä tyytyä rutiinisuoritukseen, sanoo riittämättömyydestä kirjan kirjoittanut Aurora Airaskorpi. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

eskiverto riittää. Kahdeksikon suorituskin voi olla tarpeeksi hyvä. Siinä on Aurora Airaskorvella ollut opettelemista. Airaskorpi on kolmekymppinen viestinnän asiantuntija ja joogaopettaja. Muutama vuosi sitten koettu uupumus sai hänet katsomaan tarkemmin omia työtapojaan ja kriittisesti nykyistä työkulttuuria. Mistä oikein kumpuaa se riittämättömyyden kokemus, joka ajaa ihmiset suorittamaan yli voimiensa ja ahnehtimaan aina vain lisää? Ja miksi se tuntuu olevan juuri Airaskorven sukupolven ongelma? Pohdinnat synnyttivät kirjan Riittävän hyvä – Selviytymisopas työelämään. Omien kokemustensa lisäksi Airaskorpi hyödyntää siinä eri alojen ammattilaisten haastatteluja ja tutkimuskirjallisuutta. AURORA AIRASKORPI itse tunnustautuu ylisuorittajaksi, jonka on vaikea sietää sitä, että kaikki on vähän kesken eikä tehtävälista koskaan lopu. – Tekemistä keksii loputtomasti. Olen joutunut aika paljon harjoittelemaan riittävän hyvien tavoitteiden asettamista omalle työlle ja positiivisen palautteen antamista itselleni. Olen hyväksynyt sen, että aina ei voi antaa parastaan, että aika tai voimat eivät aina riitä, Airaskorpi kertoo. – Paljon riippuu myös työyhteisöstä. Jos ympärillä ollaan tosi vaativia ja jos itse on vaativa itselleen, mihin asettaa riman? Jos kollegalle kaiken pitää olla kymppi plus, pitääkö minunkin yltää hänen standardiinsa? Airaskorpi kertoo miettineensä, onko hänen sukupolvellaan, niin kutsutuilla millenniaaleilla, paine edetä jatkuvasti. Enää ei hakeudu-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Työuupumuksen kokenut Aurora Airaskorpi etsii tasapainoa kurinalaisuuden ja armollisuuden välillä.

ta eläkevirkaan, vaan etsitään uusia haasteita ja vaihdetaan työtehtäviä muutaman vuoden välein. Samaan aikaan moni perustaa perheen ja ottaa vanhemmuuden suorituksena. Harrastuksissakin asetetaan tavoitteita. Moni uupuu. – Elämä pitäisi nähdä kokonaisuutena ja yrittää tajuta, että joka saralla ei voi samaan aikaan yrittää itsensä ylittämistä. Jos yksityiselämässä on jotakin isoa meneillään – esimerkiksi kriisi tai pienet lapset – olisiko töissä parempi tyytyä rutiineihin?

Joogaa opettaessaan Airaskorpi on huomannut, että monet pystyvät tekemään siitäkin suorituksen: pitää oppia vaikein liike, käydä salilla monta kertaa viikossa ja kehittyä koko ajan. – Se ei ole joogan idea. Joogaan kuuluu kyllä kurinalaisuus, mutta samaan aikaan myös armollisuus. Juuri kurinalaisuuden ja armollisuuden tasapaino olisi tärkeää ihan kaikessa. Minulle on ollut iso kasvunpaikka se, että osaan sanoa itselleni, omalle kunnianhimolleni ja uteliaisuudelleni, ei. Rajansa innostumisellakin.

IHMISET REAGOIVAT riittämätömyyden kokemukseensa eri tavoin. Yhdellä se näkyy perfektionismina: kaiken voisi tehdä vielä paremmin ja aina voisi tehdä vähän enemmän. Toinen taas kokee huijaavansa: ettei hän oikeasti ole riittävän hyvä. – Perfektionisti ylisuorittaa. Huijari taas alisuorittaa. Hän saattaa ajatella, että en viitsi hakea tuota työpaikkaa tai ottaa tuota tehtävää, koska en kuitenkaan osaa tarpeeksi. Varmaan jokainen kokee joskus olevansa riittämätön. Kannattaa miettiä, aiheuttaako se haittaa, estääkö

llakin se jotain, uuvuttaako se, Aurora Airaskorpi sanoo. Hän muistuttaa, että riittämättömyyden tunne, joka pahimmillaan ajaa ihmisiä uupumukseen ja sairauslomakierteeseen, ei ole vain yksilön ongelma, vaikka usein se juontaakin juurensa kauas lapsuuteen.

”

Enää ei riitä, että tekee töitään, vaan jatkuvasti on oltava jahtaamassa jo seuraavaa työpaikkaa tai kouluttau tumassa lisää. AURORA AIRASKORPI

– Toki siihen voi vaikuttaa se, millaisen kasvatuksen on saanut, mitä perheessä on arvostettu ja miten menestystä on mitattu tai palkittu. Onko kehuttu vain saavutuksista vai siitä, että on hyvä tyyppi? – Yksilö voi kyllä opetella tunnistamaan omia arvojaan ja rajojaan, mutta keskustelua asiasta on käytävä myös työyhteisöissä ja yhteiskunnassa. Miten esimerkiksi työyhteisössä määritellään onnistuminen ja se, millainen on vaikka riittävän hyvä työn jälki missäkin tehtävässä? Yhteiskunnan tasolla olisi pohdittava, kuka on hyvä kansalainen tai hyvä ihminen, mitä työtä arvostetaan ja miten se näkyy palkoissa. Airaskorpi kritisoi esimerkiksi sitä, miten työuupumukseen usein suhtaudutaan. – Uupunut passitetaan sairauslomalle yksin parantumaan, eikä asiaa käsitellä. Sitten hän palaa sairauslomalta töihin ja ajatellaan, että hän hoiti sen pois. Mikään ei välttämättä muutu työnkuvassa tai työyhteisössä. Silloinhan ajatellaan, että uupumus on yksilön vika eikä yhteisön yhteinen asia. Etenkin esihenkilöiden olisi Airaskorven mielestä tärkeää tunnis-

taa itsessään mahdollinen taipumus perfektionismiin tai vaativuuteen. – Jos itse on taipuvainen tavoittelemaan täydellistä, se läikkyy myös muiden työpöydille ja siihen, mitä odottaa muilta tai miten arvottaa muiden tekemistä. Kannattaa miettiä, onko oikeasti pakko hioa jotain asiaa päivätolkulla. Joillakuilla on taipumusta mikromanageeraamiseen. He haluavat jättää kaikkeen oman kädenjälkensä. – Jos aina korjailee toisen työtä, toinen ei voi luottaa siihen, että hänen tekemisensä kelpaa ja riittää. Riittämättömyyttä kokeva ihminen helposti ajattelee, että tämä on vain minun päässäni, eikä hän sen takia uskalla sanoa, miltä hänestä tuntuu. On vaarallista, jos kymmenen ihmistä tiimissä kokee samalla

tavalla, mutta kukaan ei uskalla puhua siitä. EN VAIN MINÄ, vaan kaikki sukupolvessani, Aurora Airaskorpi huomasi miettiessään omaa uupumustaan. Ja työelämässä pitäisi jaksaa vielä nelisenkymmentä vuotta – eläkkeelle pääsee ehkä seitsemänkymppisenä, jos mitään eläkejärjestelmää silloin enää on. – Työelämässä on lisääntynyt samaan aikaan sekä epävarmuus että paine olla mahdollisimman tehokas. Ei ole mitään takeita siitä, että sinulla on työpaikka vielä muutaman vuoden päästä. Koko ajan on paine siitä, mitä pitää olla seuraavaksi ja mitä taitoja tulisi kehittää, jotta saa töitä tai työt jatkuvat tai että on mahdollista edetä. Enää ei riitä, että tekee töitään, vaan jatkuvasti on

oltava jahtaamassa jo seuraavaa työpaikkaa tai kouluttautumassa lisää. Jatkuvasti itseään kehittävät ja työtään täysillä tekevät työntekijät ovat Airaskorven mukaan työnantajan etu – ainakin hetken aikaa. Loputtomiin ei kenenkään mieli eikä ruumis sellaista tahtia jaksa. – Työnantajan pitäisi ymmärtää, että aina ei voi olla niin paljon annettavaa. Elämässä tulee erilaisia vaiheita. Jos työntekijällä on esimerkiksi pieniä lapsia tai vanhenevat vanhemmat, voisiko työyhteisö välillä kannatella häntä? Täytyisi löytää sellainen tasapaino, että välillä saa olla myös vähän heikompi. – Tai sitten ollaan pian semmoisessa burnout–takaisin–burnout–takaisin-kierteessä. Olisi toivottavaa, että se ei olisi se normi, jolla töitä tehdään. ■

Pidä huolta itsestäsi Elämäntaito-oppaat rohkaisevat armollisuuteen ja opastavat pitämään itsestä huolta. Suositun psykoterapeutin Maaret Kallion uusi kirja on kuin ihmisenä olemisen kertauskurssi. Kukaan meistä ei ole toivoton – eikä kukaan täydellinen. Elämää ei voi hallita. Avuttomuus, keskeneräisyys ja riittämättömyys kuuluvat ihmisyyteen, ja niiden tunnistaminen ja tunnustaminen antavat tilaa toivolle. Kallio muistuttaa, että ihminen on laumaeläin ja tarvitsee toisia. Hän rohkaisee pyytämään apua ja neuvoo myös, kuinka lohdutonta lohdutetaan. Välillä kannattaa tarkastella omaa elämää rehellisesti: ”Miksi toimit niin kuin toimit? Miksi valitset mitä valitset? Kuinka paljon toimintasi on kivun välttelemistä tai surujen pakoilua? Millainen ihminen haluat olla? Millaista elämää haluat muistella?” Maaret Kallio: Voimana toivo. WSOY 2020.

Stressitöntä elämää ei ole, mutta olemme erilaisia siinä, millaiset asiat aiheuttavat meille stressiä ja miten siitä selviydymme. Stressin kokemiseen vaikuttavat esimerkiksi synnynnäiset temperamenttipiirteet ja lapsuuden vuorovaikutussuhteet. Kun tuntee itseään, pystyy säätelemään stressaavien asioiden määrää elämässään. Kroonisen stressin tiedetään olevan yhteydessä moniin sairauksiin kuten sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään, dementiaan ja jopa osteoporoosiin. Stressitohtori-kirja opastaa hallitsemaan stressiä ja rauhoittumaan muun muassa tunnetyöskentelyn, tietoisuustaitojen, meditaation sekä hengitys- ja rentoutumisharjoitusten avulla ja olemaan myötätuntoinen itseä kohtaan. Sanna Leino: Stressitohtori. Kustantamo S & S 2020.

Uuden ajan muistikirja on runsas ja rönsyileväkin tietopaketti, joka esittelee aivotutkimuksen löytöjä kansantajuisesti ja käytännönläheisesti. Aiheet vaihtelevat oppimisesta ja työelämästä muistin huoltamiseen, iän tuomiin muutoksiin ja muistisairauksiin. Selviää, että simpanssin työmuisti on parempi kuin ihmisen. Ja että kahvin on oikeasti todettu virkistävän muistia ja päiväunien auttavan mieleenpainamista. Muististaan voi pitää huolta samoilla yksinkertaisilla asioilla, jotka edistävät muutakin terveyttä: nukkumalla hyvin, liikkumalla paljon sekä syömällä säännöllisesti ja kasvispainotteisesti. Kannattaa muistaa, että stressi on myös muistin kannalta huono juttu. Minna Huotilainen ja Leeni Peltonen: Uuden ajan muistikirja. Otava 2020.

KAISA HALONEN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Hyvää pyhää

4.10.

Tänään on mikkelinpäivä. Päivän tekstissä (Matt. 18:1–10) Jeesus varoittaa halveksimasta lapsia ja kehottaa nöyrtymään heidän kaltaisekseen.

Bongaa enkeli Mikkelinpäivä on enkelien päivä. Lähde sunnuntaikävelylle ja koeta nähdä enkeli. Takuuvarmoja paikkoja ovat hautausmaat, joissa kannattaa hautamuistomerkkien lisäksi tarkkailla haudoille ja muistelupaikoille tuotuja koriste-esineitä. Tai poikkea enkelinetsintäretkelläsi kirkkoon. Enkeli on ehkä alttarilla, katon korkeuksissa tai ikkunan lasimaalauksessa. Museovierailukin voi olla enkelihetki. Kokeile vaikka Ateneumia tai Villa Gyllenbergiä.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Katso myötätuntoisesti pientä ja suojatonta

eesus puhui aina erityisen kunnioittavasti lapsista. Kun hänen oppilaansa alkoivat kilpailla siitä, kuka heistä olisi korkeimmalla paikalla taivasten valtakunnassa, Jeesus palautti heidät maan pinnalle tekemällä jotain yllättävää. Hän kutsui heidän luokseen yhden ympärillään pyörivistä lapsista ja totesi: ”Ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan.” Kisa taivaspaikoista loppui sillä kertaa siihen. Jeesus ei sano: katsokaa, kuinka suloinen lapsi on, ja miten viaton ja vastaanottavainen hän on. Hän ei myöskään säälittele lasta. Jeesus näki pienet, suojattomat ja syrjään jääneet. Hän näki lapset ja heidän enkelinsä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Jeesuksen yksinkertainen teko kääntää ympäri vertailuun perustuvat elämänarvomme. Kiinnostavaa, saati olennaista, ei ole se, kuka ehtii ensin, saa aikaan eniten tai kiipeää korkeimmalle pallille. Jos tähtäyspisteemme on kilpailussa kaltaistemme kanssa, tärkeämmät asiat jäävät katveeseen. Lapsen viereen asettuminen ja hänen ottamisensa syliin tuo asioihin oikeaa perspektiiviä. Jeesus lapsi sylissään on pysäyttävä kuva siitä, mistä hänen opettamassaan uskossa on kyse ja kenellä on enkelinsä taivaassa. Se muistuttaa meitä katsomaan myötätuntoisesti pientä, idulla olevaa, haavoittuvaa ja suojatonta – sekä lähellämme että itsessämme.

LAURI MAARALA

Enkeleitä läheisille Kun illalla muistat läheisiäsi, olivat he sitten lapsia tai aikuisia, voit ajatella, että heillä kaikilla on enkelinsä. Sano jokaisen kohdalla hiljaa mielessäsi Jumalalle: ”Lähetä enkelisi sinne, missä hän nyt on, ja varjele häntä kaikelta pahalta.”

Harras hetki Valkohaisukellus toteutti Harri-Pekka Pietikäisen pitkäaikaisen unelman.

Harri-Pekka Pietikäinen, 40, työskentelee Bonfirebisnesmedian päätoimittajana. Hän on helsinkiläinen kahden lapsen isä, joka unelmoi sukeltamisesta valkohaiden kanssa ilman häkkiä. Toukokuussa julkaistiin Pietikäisen dokumenttiromaani Pinnan alla – elämäni valkohain kanssa. Kirja on rakkaudentunnustus ”valtamerten kauneimmalle pedolle”. Uhanalaisella lajilla on tärkeä tehtävä merten ekologiassa. Katso video Pietikäisen haisukelluksesta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Katse valkohain kitaan Kohdattuaan valkohain sen luontaisessa ympäristössä Harri‑Pekka Pietikäinen on pystynyt ylittämään myös arkisia pelkojaan. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA HARRI-PEKKA PIETIKÄINEN JA WHITE SHARK DIVING COMPANY

”

eidän oikealla puolellanne – nyt! Voi pojat, onneksi en ole häkissä juuri nyt.” White Shark -veneen miehistöön kuuluvan Mitchin sanat saavat Harri-Pekka Pietikäisessä aikaan voimakkaan adrenaliinipiikin. Pietikäinen ymmärtää, että häntä lähestyvä valkohai on iso. Pietikäinen on ahtautunut kolmen metrin korkuiseen ja neljän metrin levyiseen häkkiin yhdessä seitsemän muun ihmisen kanssa. Häkki on laskettu mereen niin, että hänen pitää työntää itsensä käsillä pinnan alle nähdäkseen, mitä siellä tapahtuu. KÖYTEEN KIINNITETTY tonnikalan pää kiitää ilmakuplien seassa suoraan kohti häkkiä. Sitä seuraa suuri tumma varjo. Sitten jokin jysähtää häkkiä vasten niin lujaa, että Pietikäisen ote kaiteesta irtoaa. Avatessaan silmänsä Pietikäinen katsoo suoraan vaaleaan kitaan, joka on vain 30 senttimet-

rin päässä hänen kasvoistaan. Hän voisi laskea hampaat. Törmääjä on Scarlett-niminen lähes viisimetrinen valkohai, joka painaa yli tuhat kiloa. Vedenalainen kolari on ilmeinen vahinko, sillä aikaisemmat saman yksilön lähiohitukset ovat sujuneet rauhallisesti. Käänteentekevä kohtaaminen tapahtui elokuussa 2017. Pietikäinen oli matkustanut yli 20 tuntia päästäkseen haiturismista elävään Gansbaai-nimiseen kalastajakylään Etelä-Afrikan eteläiseen kärkeen. Ensimmäisen valkohaisukelluksensa hän teki keväällä 2016. Sisäinen matka haihäkkiin alkoi kolme vuosikymmentä aikaisemmin, kun alakoulua käyvä Pietikäinen ja hänen kaverinsa katsoivat Steven Spielbergin Tappajahai-elokuvan VHS-kasetilta vanhempiensa tietämättä. MIELIKUVA HYÖKKÄÄVÄSTÄ merihirviöstä upposi syvälle alitajuntaan. Se muistuttaa olemassaolostaan edelleen silloin, kun Pietikäinen sukeltaa

uimahallin syvään päätyyn tai ui tummassa järvivedessä, jossa pinnan alle ei näe. Pelon rinnalla heräsi elämänmittainen kiinnostus kiehtovaa petokalaa kohtaan. Valkohai on osoittautunut vaikuttavaksi eläimeksi, jonka itsevarmat ja rauhalliset liikkeet herättävät Pietikäisessä syvää kunnioitusta. Se ei halua käyttää kiistatonta voimaansa, vaikka voisi repiä haihäkin

”

Jokin jysähti häkkiä vasten niin lujaa, että Pietikäisen ote irtosi. palasiksi. Pietikäinen pitää mahdollisena, että häkin luona toistuvasti vieraillut Scarlett tiedostaa rokkitähden asemansa. Valkohaisukellusten jälkeen Pietikäinen on uskaltanut kohdata myös arkisia pelkojaan. Hän harrastaa luolien tutkimista, vaikka kärsii ahtaan paikan pelosta. Työyhteisössään ja ihmissuhteissaan Pietikäinen ottaa aiempaa useammin riskin tulla nähdyksi ja kuulluksi. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Rakennusala

Hautauspalveluja KUULUTUS

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Espoon seurakuntayhtymän hautausmailla alla mainittujen sukuhautojen hoito on olennaisesti laiminlyöty. Kiinteistöjohtaja, yhteisen kirkkoneuvoston delegointipäätöksellä, velvoittaa kirkkolain 17 luvun 5 §:n perusteella kunkin mainitun haudan hautaoikeuden haltijaa vuoden määräajassa tämän kuulutuksen päivämäärästä lukien kunnostamaan haudan uhalla, että oikeus hautaan julistetaan menetetyksi.

Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY

Hoitovelvoitteen täyttämiseksi riittää, että haudan yleishoito (= haudan nurmi- tai sorapinnan hoito sekä tarvittaessa muistomerkin ja mahdollisten reunakivien oikaisu) on järjestetty. Pelkkä kukkien tuominen haudalle ei riitä hoitovelvoitteen täyttämiseksi. Kukkien istuttaminen ei ole pakollista.

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Haudan kunnostuksen ja hoidon osalta antavat pyydettäessä ohjeita hautaustoimen työnjohtajat, jotka ovat tavattavissa hautausmailla pääsääntöisesti arkipäivisin klo 7.30–14.30 lauantaita lukuunottamatta. Puhelimitse heidät tavoittaa numerosta 09 80 501, varmimmin klo 13–14.

Kaksi eläkkeellä olevaa rakennusalan ammattimiestä, teemme remonttityöt, harkkomuuraukset ja pihakivityöt. Myös kotitalousvähennys. puh: 0400 845 909 ja 045 634 7858

Espoon seurakuntayhtymän hautainhoitorahasto ottaa hautoja hoitaakseen ja lisätietoja saa hautatoimistosta, p. 09 8050 2200. Hautatoimisto on avoinna ma–ti klo 9–15 ja ke–to klo 9–12. Asiasta on tänä päivänä ilmoitettu myös ao. haudoille asetetulla kuulutuksella. KAPPELIN HAUTAUSMAALLA Osasto: hautanumero A: 55 B: 106 E: 79, 125, 131, 133 H: 77, 137, 150, 160, 179 I: 12, 39, 78 K: 77 L: 11, 25, 30, 55, 92, 116, 152, 155, 158 M: 50 O: 19 P: 85, 137 B1: 119 KIRKON HAUTAUSMAALLA Osasto: hautanumero A: 6, 27, 42, 57–58 D: 5, 14, 20, 78, 96, 193, 215, 224, 244, 268 F: 4, 5, 9, 44, 48, 70, 87, 111, 165, 174, 211, 213, 222 H: 8, 77 K: 4, 14 L: 9, 28, 41, 82 E: 22, 44, 51, 60, 84, 102, 119, 130, 144, 155, 195, 208, 222 G: 20, 36, 72, 108, 147, 166, 198, 274 I: 13, 22, 63, 73, 80, 100, 116 O: 5, 30, 71, 110 T: 23, 26, 33, 34, 35, 40, 45, 126, 130, 139 S: 34, 39 N: 5, 6, 67 P: 13, 26, 53, 116 U: 23, 24, 40, 60, 63, 79, 120, 122, 128, 135, 149, 217, 198, 200 V: 2, 15, 49, 94, 100, 143, 153, 154, 164, 176 W: 40, 42, 46, 99, 104, 121 Z: 19, 26, 100 X: 42, 59, 72, 75, 85, 157, 164 Y: 38, 63, 64, 88 Å: 1, 2, 3, 38, 46, 114, 140, 146, 159, Ä: 46, 57, 97, 132, 189, 207, 208, 215, 226, 239, 259, 260, 261, 262, 285, 295, 313, 339, 343, 352 Ö: 10, 22, 53, 70, 80, 85, 91 A1: 25 C1: 38 D1: 56 F1: 86 KELLONUMMEN HAUTAUSMAALLA Osasto: hautanumero C: 4.12 H: 7.16 H: 9.12 H: 10.4 H: 11.26 H: 13.19 Tähän kiinteistöjohtajan päätökseen saa se, jota asia koskee, tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa ja se on osoitettava Yhteiselle kirkkoneuvostolle, PL 200, 02771 Espoo. Oikaisuvaatimusta varten tarvittavan täydellisen pöytäkirjanotteen saa Espoon seurakuntayhtymän virastosta, p. 09 80 501. Espoossa 24.9.2020

Ostetaan OSTETAAN ASUNTO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Ei välityskuluja. Hyvä- tai huonokuntoinen. 0405797397 Elmer

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

OSTAMME KIRJOJA 050 362 6620 myynti@vantaanantikvariaatti.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Siivouspalveluja Kotisiivousta pääkaupunkiseudulla. 044 9562967

Palveluja tarjotaan MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38

hautakivityöt

Konetyöt Kaivinkone Bobcat kuormaaja, okt pohjatyöt, viemärit, salaojat ja sadevesijärjetelmät. Kuljetukset, murskeet ja mullat. Hyödynnä kotitalousvähennys. Tapani Heinonen Oy 0500-633 319 www.kuljetus-heinonen.com

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774

Vuokralle tarjotaan Munkkiniemi 2 h+alkovi+kk 42 m2 rauhallinen ja valoisa. Heti vapaa. hp. 850 €. P. 0500 488547

Edullisia, turvallisia varastoja Kalliossa. 044-980 4046

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Henkilöautojen talvisäilytystä. 24 km Helsingistä Soita 0500 717 225

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090

Läpitalon kaksio Puotilassa 47 m2. Valoisa ja avara. Puistomainen ympäristö, hyvät yhteydet. Vuokra 875 €/kk. P. 0407404488/Nina Olin.

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Vuokrata halutaan

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Luotettava ja tupakoimaton suunnittelijaparisk. etsii 2-3h Etelä-Hki. Max. 1000 €. P. 040 757 3969 / Ehrström

Lakipalveluja Asianajotoimisto Kristiina KenttĂ¤

Testamentit, perukirjat, perintĂśasiat ym.

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Perukirjat, perinnĂśnjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekĂ¤ myĂśs muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikĂ¤yntejĂ¤. HĂ¤meentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

HUONEISTOJEN, KIINTEISTĂ&#x2013;JEN MYYNTI JA VUOKRAUS 24 vuoden kokemuksella Laki ja kiinteistĂś Moilanen Oy LKV HĂ¤meentie 23, Helsinki p. (09) 773 2600

PROTEESITYĂ&#x2013;T

& HAMMASLĂ&#x201E;Ă&#x201E;KĂ&#x201E;RIPALVELUT Nopeasti ja miellyttĂ¤vĂ¤sti samasta osoitteesta! Olemme hankkineet myyntiin testattuja, AJANVARAUS: Type II -hengityssuojaimia. Ne ovat samoja kuin mitĂ¤ itsekin 09 774 5770 monipuolisia ja ekologisia. KysykĂ¤Ă¤ henkilĂśkunnaltamme lisĂ¤Ă¤! toimisto@dentalservices.fi kĂ¤ytĂ¤mme, Hinta 49 â&#x201A;Ź /kpl. tai tohtorille.fi

EHT Ossi Vallemaa HammaslĂ¤Ă¤kĂ¤ri050 - 553 3050 asemai HĂ¤meentie 7, Helsinki (katutaso) â&#x20AC;˘ www.albin.fi

HammaslĂ¤Ă¤kĂ¤ri Satu Aalto (09) 774 5770

Leikkaa talteen

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari, kiinteistĂśvĂ¤littĂ¤jĂ¤ (LKV)

Tilaisuuksia

Hammashoitoa

TURVAA LĂ&#x201E;HEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja PerintĂś J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen

Â Â?Â? Â? Â?

Â?Â?Â?Â Â Â&#x20AC; Â&#x201A;Â&#x192;

Â&#x201A; Â&#x20AC; Â Â&#x201E;

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnĂśnjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

Â&#x2020;Â&#x2020; Â&#x20AC;Â

Â&#x152; Â&#x201A;Â&#x201A; Â&#x2030; Â&#x17D;Â&#x201A; Â&#x2018;Â&#x2019; Â&#x201C; Â&#x152; Â&#x201A;Â&#x201A; Â&#x2020; Â&#x17D;Â&#x201A; Â&#x2018; Â&#x201D; Â&#x20AC; Â&#x201A; Â&#x201C;

KiinteistĂśvĂ¤litystĂ¤

EHT Antti Koskelo EHT Tero Roine

Â&#x20AC; Â&#x201A; Â&#x20AC;Â&#x2039; Â Â&#x20AC; Â&#x201A;Â&#x192;

Â&#x201A; Â&#x20AC; Â Â&#x201E;

Aika uusia hammasproteesit? EHT Sirkka MĂźller

P. 040 157 4560

â&#x20AC;˘ Maksuton tarkastus ja suunnitelma â&#x20AC;˘ Puhtaat toimitilat â&#x20AC;˘ Joustava palvelu

Soita ja varaa aika

P. 020 730 7260 MyymĂ¤ssĂ¤ tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistĂśnvĂ¤littĂ¤jĂ¤n yksilĂśllistĂ¤, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

MyymĂ¤ssĂ¤ vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin â&#x20AC;&#x201C; valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi KiinteistĂśmaailma OulunkylĂ¤ Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Markku KilpelĂ¤inen YrittĂ¤jĂ¤, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

MyrskylĂ¤ntie 22 pe 4.9. klo 19 seurat Mikaelin kirkko ti 8.9. klo 19 seurat Huopalahden kirkko

Seurat keskiviikkoisin klo 19:00, lauantaisin klo 18:00 ja sunnuntaisin klo 16:00 ja 18:00 Seuroihin ilmoittautuminen helsinginrauhanyhdistys.fi/ toimintakalenteri Seurat kuunneltavissa myĂśs www.hry.fi HERĂ&#x201E;NNĂ&#x201E;ISSEURAT

Â&#x2026; Â&#x2020;Â&#x2021;Â&#x2020; Â&#x2C6; Â&#x2030;Â&#x2030; Â&#x160;

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Helsingin Rauhanyhdistys

Mannerheimintie 65, 00250 HKI RetkeilijĂ¤nkatu 7 B, 00980 HKI

la 26.9. klo 14-20 E.-Suomen jatkis Virtakirkolla (MyyrmĂ¤ki), Vantaa; lisĂ¤tied. K.Airas/L.VĂ¤yrynen-Si. klo 18 seurat Mikaelin kko, EmĂ¤nnĂ¤np.1 (Kontula), Hki. su 27.9. klo 10 kirkkopyhĂ¤ Viikin kko, Agronomink.5, Hki. klo 10 kirkkopyhĂ¤ Tikkurilan Koskikeskus, Vernissak.4, Vantaa. klo 17 Pappilan veisuut, Vihdin kko, Kirkkot.1. la 3.10. Jaakko LĂśytyn konsertti PERUTTU; verkkokonsertti pe 23.10. klo 18 su 4.10. klo 16 seurat Paavolan srkkoti, Aittat.1, HyvinkĂ¤Ă¤. klo 17 Seuratuvan sunnuntai-ilta: MikkelinpĂ¤ivĂ¤n perheseurat, Autotalo, Hki. ti 6.10. klo 18 verkkoseurat www. facebook.com/herattaja. ke 7.10. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-vĂ¤istĂśtilat, HeikkilĂ¤nt.7, 4. krs., Hki. TARKISTA tiedot verkkosivuilta www.h-y.fi/tapahtumakalenteri.html ja/tai srk:n omat tiedot. Verkkoseurat tallenteena www.h-y.fi/ verkkoseurat.

ESIRUKOUSILTA ti 29.9 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6, Petrus fĂśrsamling Stig-Olof FernstrĂśm, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessĂ¤ tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30â&#x20AC;&#x201C;16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus fĂśrsamling, MetsĂ¤purontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. LĂ¤hetys: www. facebook.com/petrusforsamling

Erikoishammasteknikko

He i d i L e v a n d e r

â&#x20AC;˘ Uudet hammasproteesit ja korjaukset â&#x20AC;˘ NOUTO KOTIOVELTA â&#x20AC;˘ MYĂ&#x2013;S KOTIKĂ&#x201E;YNNIT â&#x20AC;˘ Turvallisesti ja luotettavasti ammattitaidolla â&#x20AC;˘ Valmistan proteesit itse alusta loppuun 040 7785212

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Ari Suominen, 040 3552340

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

LisĂ¤tietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

YksilĂślliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja VesamĂ¤ki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 16/2020

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

KOOSTUU OSTAJISTA

Yoshiko

MUSTAMARJAISENA MEHUAKIN MAUSTAVA KASVI

SAIRAALLOISIA KULUU KAUADENIN HUJA BASAAREISSA

T A S O VIRKAMIES VITSI TAKOMOISSA KANALLE

HALLITSI EGYPTISSÄ

F A R U K

A S E S S O R I P I L A

-MIKKO

B A A R I

P A J A H I I L E T

M U K A V A A KIRKOSSA -TEKIJÄ LAULAJA SIUNATTU WUORELA EN HYVÄKSY!

NEUVOKSI ELÄMÄLLE ALKUVIIKON PÄIVIÄ

kieli

E V Ä S

KELA

vahvis- L tava

LÄNTINEN KORPELA

HERÄTTÄÄ KUNNIOITUSTA

MONET LAITTEET

KASSILA

LAHJA USEIN NÄRPIÖN NAAPURI

AUTTAVAISIA PUUSEPPIÄ

SURMASI HENRIKIN

VASTARINTA

LIHALLEKIN RIKKI

SORTOA

ANTAA POIS

I T A R A

KASTEESSA

GLENN

KOOTA SIVU -MATO

N I M I

YSKIESSÄ IRTAUTUVAA

MIINUSLASKUSTA HITTIARTISTI BEHM

-1.

-SIENI REITTI

LÄHELLÄ LOUKKAA

PIENI VESIALUE

KENGISSÄ VÄLIMATKA

K O O T

PIHALLE

HIMALAJALLA

POIMIMISIIN ESIKUVA

SIOILLE

N E P A L PUUTTOMIA

A T U L A T A L U T

A S E M O I D A vir- J O K I

taa

VAPAUDETON

VÄLEJÄ

O R J A L

CEMBALON TAPAISIA

TOISAALLE SELLISSÄ

M Y R K K Y

MELKO

O T I N

E L S A T

A U R A

RANNATTOMIA

ERITTEITÄ

RAHKOLA

V A T I

-1.

E I L A T

KUMMI-

R E B E K A T

I T K U T

H U K K A

U R O S

JAAKOBIN ÄIDIN NIMISIÄ

P O I S

H O V I

SUUNNITTELIJA HAAPANIEMI

SILLÄ JEESUS RATSASTI

N A A N

I R I S

I V A S A N A

HÄVIKKI

A T T I L A

KUNINKAALLA

KURJISTAKIN

S U T I

L A M P I

I L T I T

L I K I

SAISIO TURAKAINEN

SIVELLIN SAMANLAISIA

O R A A T

E R O T U S R I T A

JURY

L U O P U A

L I E R I Ö L I M A

-1.

I Ä K Ä S

M Ä T Ä S I

R I I P U T U S

T E R Ä S

K A R I K K O

S A R A

A U L I I T

Ä K I

VAELTAJILLA

T A U T I

O V I V A L O T

lasket- M tava M

LAIVALLE PAHA HANKKEESTA

A N T A J A T

M I E L U I N E N

T E N A V A

SYLINTERI

OIREIN

LAHJOILLA -SUUNTA

N A S A

T E K N I S E T

Y Ö T E L

JULKAISEE KUVIA KAUKAA

A N S S I

T I I S T A I T

kestävää

L A U R A

P A H E K S U A

K O R I

OHJAAVAT KOTIINTULIJOITA

BIRN AINUTLAATUINEN

KULJETUK- O SIIN

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

orjan-

OHEINEN

T Ä M Ä

V I R T S A T

A A V A T

Ä I T I

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Vapaana kaunis 36,5 m2 yksiö!

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla

Itohan Okundaye asuu nyt Suomessa ja tahtoo kertoa kokemuksistaan ihmiskaupan uhrina, jotta ilmiö tulisi näkyväksi ja ihmiset tietäisivät, että kovista kokemuksista voi selvitä.

Kasvot ihmiskaupalle Prostituoiduksi Nigeriasta Italiaan alaikäisenä päätynyt Itohan Okundaye ei halua hävetä eikä katkeroitua.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ANNA KUOKKANEN

ällaisia tarinoita olemme tottuneet uutisista lukemaan: nuoret Afrikasta ovat lähteneet paremman elämän toivossa Eurooppaan, mutta päätyneet ihmiskaupan uhreiksi. Myös Itohan Okundayelle tapahtui näin, mutta siinä ei ollut kaikki. Hän pääsi pois prostituoidun elämästä Italiassa, saapui Suomeen ja kertoo nyt kokemastaan nimellään ja kasvoillaan. Okundayen elämäntarina on nyt luettavissa hänen ja Kristiina Markkasen juuri ilmestyneestä kirjasta Nimeni on Itohan. Vaikka Itohan Okundaye on kokenut paljon pahaa, hän ei halua painaa asioita unohduksiin eikä katkeroitua. – Jumala on auttanut minua niin monella tavalla. Haluan käyttää kokemaani johonkin hyvään tarkoitukseen, Okundaye sanoo. 15-VUOTIAANA Itohan Okundaye lähti Nigeriasta Italiaan. Sukulaisnainen lupasi hänelle töitä, eikä Okundaye aavistanut, mikä häntä todellisuudessa odotti. Italiassa selvisi, että Okundaye on naiselle 40 000 euroa velkaa ja rahat on ansaittava prostituutiolla. Italiassa Okundaye oli hyvin yksinäinen. Elämä oli vaarallista: kaduilla oli paljon päihteistä sekaisin olevia ihmisiä ja osa asiakkaista oli väkivaltaisia. – Välillä itkin, ettei tämä voi olla minun elämääni.

Lopulta eräs norjalaismies auttoi Itohan Okundayeta saamaan Italiassa vuokra-asunnon. Okundaye pystyi jättämään prostituution ja lähti tuttaviensa neuvosta Suomeen, jossa ihmiskaupan uhreja autetaan paremmin kuin Italiassa. Saapuessaan Helsinki-Vantaalle Okundaye oli seitsemännellä kuulla raskaana. – Toki tiesin, että minut voidaan myös käännyttää takaisin, mutta jotenkin uskoin, että nyt saan uuden alun elämälleni. Okundaye haki Suomesta turvapaikkaa, ja hän pääsi mukaan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään. Hän alkoi käydä seurakunnassa, lukea Raamattua ja saada ystäviä. – Löysin Jumalan uudestaan. Se alkoi muuttaa identiteettiäni.

”

Koti Saga Munkkiniemessä mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura ovat lähellä. Tutustu kauniiseen palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely! Kiinnostuitko? Tilaa esitteet tai varaa yksityinen esittely! puh. 050 463 5365 | www.sagacare.fi sanna.aksentjeff@sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Jumala on auttanut minua niin monella tavalla. ITOHAN OKUNDAYE

NYT ITOHAN OKUNDAYE on 30-vuotias ja hänen poikansa kuusivuotias. Okundaye opiskelee suomea ja toivoo pääsevänsä opiskelemaan ammattioppilaitokseen. – Minua kiinnostavat IT-ala, media ja yrittäjyys. Haluan myös jatkaa sitä, mitä olen jo tehnyt eli käydä puhumassa ihmisille kokemastani. ■ Ihmiskaupan varjoista vaikuttajaksi – Itohan Okundayen tarina. Anna Kuokkasen valokuvia 26.9. asti Caisa Galleriassa (Kaikukatu 4 B, Helsinki). Vapaa pääsy. KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Masennustutkimus

Haemme tutkittavia osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan erään tutkimuslääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitä lumelääkkeeseen, kun tutkimuslääkettä annetaan nykyisen masennushoitonne lisäksi. Voitte soveltua tutkimukseen, jos • olette iältänne 18-65 vuotias • Teillä on todettu masennus • ette ole saanut rittävää hoitovastetta nykyisellä masennuslääkkeellänne Tutkimus kestää enintään 13 viikkoa, siinä on 7 tutkimuskäyntiä ja yksi puhelu. Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat maksuttomia. Tutkimuksesta vastaava henkilö Suomessa on ylilääkäri Martti Heikkinen. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 24.9. klo 15-18 soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

Leena Huovinen ja Salli Ahtiainen-Helanne pitävät oppilaitospappien työtä erityisen tärkeänä nyt koronaeristyksen aikaan.

Opiskelijaelämä meni uusiksi Korona on lisännyt nuorten aikuisten huolta tulevaisuudesta ja läheisistä sekä ikävää toisten ihmisten luo. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JUSSI HELTTUNEN

Saattaa lyhentää nukahtamisaikaa suurimmalla osalla käyttäjistä* Paina nappia osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/ iltarukousgeneraattori. *tutkimattomat ovat Herran tiet

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

alli Ahtiainen-Helanne on fuksi eli ensimmäisen vuoden opiskelija jo toista kertaa. Aiemmin teologian maisteriksi valmistunut AhtiainenHelanne aloitti syksyllä sosiaalitieteiden ja sosiaalityön opinnot valtiotieteellisessä tiedekunnassa. – Verrattuna aiempaan nyt koronasyksynä opiskelijalta vaaditaan paljon enemmän itsekuria ja itsensä johtamista. Pienryhmäopinto-

ja on hyvin vähän ja luennot etänä, AhtiainenHelanne sanoo. Hänen mukaansa opinnot sujuvat näinkin, vaikka oppimisen kannalta olisi hedelmällistä tavata ihmisiä myös fyysisesti. Opiskelijoiden jaksamisessa toisten tapaaminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen on tärkeää. Ahtiainen-Helanne iloitseekin siitä, että haastattelua seuraavana päivänä hän on menossa ensi kertaa pitkään aikaan yliopiston kahvilaan tapaamaan ystäväänsä. – Sekä yliopisto että tutorit pyrkivät siihen, että koronarajoituksista huolimatta uudet opiskelijat pääsisivät osaksi yhteisöä. Myös oppilaitospappien työ on tärkeää, Ahtiainen-Helanne sanoo. Häntä itseään askarruttaa epävarmuus tulevasta ja siitä, millainen on uusi normaali, jos se joskus koittaa. Hän kertoo olevansa siinä onnellisessa asemassa, että hänellä on puoliso ja osa-

taneen koko koronan. Leena Huovinen sanoo, että hän olisi paljon enemmän huolissaan siitä, jos nuoret eivät haluaisi tavata toisiaan. Hänen mukaansa opiskelijat, opiskelijajärjestöt ja yliopistot ovat yleensä olleet hyvin vastuuntuntoisia. Monia sosiaalisia tilanteita on peruttu, rajattu tai järjestetty turvallisesti ulkona. – Opiskelijarientojen perumisessa on se varjopuoli, että kun juuri nämä riennot ovat olleet paikkoja saada uusi alku sosiaaliseen elämään, nyt ne menetetään. Myös oppilaitosten käytävillä ja kuppiloissa on voitu tavata, verkostoitua, rakastua. Ihmisillä on valtava ikävä toisten luo, myös fyysinen ikävä, jota netti ei korvaa, Leena Huovinen kertoo.

”

Ihmisillä on valtava ikävä toisten luo, myös fyysinen ikävä, jota netti ei korvaa. HELSINGIN YLIOPISTON PAPPI LEENA HUOVINEN

aikatöitä. Jos on muuttanut muualta eikä vielä tunne ketään ja rahatilannekin on tiukka, koronan rajaama arki voi tuntua paljon pahemmalta, Ahtiainen-Helanne arvioi. TAIDEYLIOPISTON PAPIN Hanna Similän ja Helsingin yliopiston johtavan oppilaitospapin Leena Huovisen mukaan Salli Ahtiainen-Helanne osuu arvioissaan oikeaan. On asioita, jotka sujuvat, ja toisia, jotka ahdistavat yleisesti. Ja on opiskelijoita, jotka pärjäävät ihan hyvin, ja toisia, joilla on vaikeampaa. Eniten pappeja askarruttaa se, miten apua tarvitsevat löytyvät sen. Kirkon tutkimuskeskus julkaisi keväällä tutkimuksen, jonka tulos yllätti. Eniten huolissaan koronasta olivat alle 30-vuotiaat. Heitä ahdisti toimeentulo, pelko omasta tai läheisen kuolemasta, työpaikan säilyminen ja yksinäisyys. Nämä asiat tulevat oppilaitospappien käymissä keskusteluissa vastaan myös nyt, vaikka yleisin puheenaihe, kuten aina, ovat ihmissuhteet. Eli joko se, että ystäviä ei ole, tai se, että esimerkiksi parisuhteessa on vaikeaa. – Vaikka emme vastaanotolla puhuisi sanaakaan koronasta vaan niistä tavallisen elämän asioista, niin usein niissä on koronakerroin, Hanna Similä kuvaa. Loppukesästä mediassa kerrottiin nuorista, jotka rajoitusten helpottaessa tuntuivat unoh-

OMA KUOLEMA tai vielä enemmän läheisten kuolema pelottaa monia ja saattaa nousta esille papin kanssa puhuttaessa. Näkymätön virus ahdistaa, ja omaa sairastumista enemmän pelätään sitä, että itse tartuttaisi muita. Papin kanssa puhutaan myös hengellisistä asioista ja kysellään elämän mieltä ja tarkoitusta. Leena Huovinen ja Hanna Similä rohkaisevat opiskelijoita ottamaan yhteyttä ja puhumaan asioistaan. Heidän mukaansa keväällä moni panttasi yhteydenottoa, koska uskoi toisten tarvitsevan apua enemmän ja ajatteli, että itse voisi olla ennemminkin auttaja. Nyt moni on havainnut, että asioita ei kannata pantata ja että tarvitseekin itse tukea. Esimerkiksi kesätyön peruuntuminen tai osa-aikatyön loppuminen on ajanut monen opiskelijan talouden tiukalle, ja se alkaa rassata henkistä kestokykyä. – Jopa hyvinvoivien opiskelupaikkana pidetyssä ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa Hankenissa on opiskelijoita, joille koulun oppilaitospapin järjestämä ruoka-apu on ollut tarpeen, Leena Huovinen kertoo. Toki elämä oppilaitoksissa jatkuu useimmilla kohtalaisen normaalisti, ja esimerkiksi etätyöskentelyyn on opittu aika hyvin. Opinnoissa korostuu nyt itsensä ohjaaminen. Se voi tuoda ongelmia myös menestyjille: yritetään liikaa ja uuvutaan. Oppilaitospappeihin saa yhteyden puhelimitse sekä netin ja erilaisten sosiaalisen median kanavien kautta. Similä tapaa opiskelijoita enimmäkseen etäyhteyksien kautta. Huovinen kertoo tavanneensa monia myös tilavissa sisätiloissa ja ulkona. Toisille verkkotapaaminen madaltaa kynnystä jutella henkilökohtaisista asioista, toisille yhdessä kävely avaa puhumisen padot. ■

Oma koti palvelukodissa

Turvallista elämää hyvien palveluiden parissa Tervetuloa tutustumaan meihin! Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051 Palvelukoti Kukkasrahasto

Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ  palvelukotikukkasrahasto.fi

Tässä voisi olla sinun mainoksesi Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 taloutta pääkaupunkiseudulla. Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot. Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Anne Joukainen p. 050 3103081, Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Ari Suominen p. 040 355 2340, etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Mielipide

KAROLIINA NIEMI SANOO kirkon metsistä, että ”ei ole yhdentekevää, miten tätä merkittävää omaisuuserää hoidetaan”. (K&k 13.8.) Kirjoituksen sanamuoto kuvaa mielestäni vallitsevaa maailmankuvaamme, koska tällä tavoin muotoiltuna se kehystää kaiken jatkossa sanotun alisteiseksi ajatukselle, että metsät, eliöiden koti ja monimuotoisuuden kehto, nähdään omaisuutena. Tässä ajattelussa piilee ihmiskunnan suurin haaste: muun luonnon välineellistäminen ilman itseisarvoa. Meidän täytyy saavuttaa yhteinen ymmärrys siitä, että emme ole muusta luonnosta erillisiä ja että meillä on velvollisuus ja vastuu pitää huolta ympäristöstämme. Emme ole tässä velvollisuudessamme onnistuneet. Ihmisen asettuminen muun luonnon yläpuolelle ja sen hallitsijaksi on johtanut huolestuttavaan kehitykseen. Tuoreen raportin mukaan eliöiden uhanalaisuuskehitys on jatkunut 1970-luvulta lähtien. Suomi muiden maiden ohella ei ole pystynyt pysäyttämään lajikatoa kansainvälisistä sopimuksista huolimatta. Suomen metsissä elävistä lajeista yli 800 on uhanalaisia. Sellaisetkin tutut lintulajit, jotka olivat lapsuudessani tavallisia, ovat harvinaistuneet. Näkökulman kokonaisvaltainen vaihto on elintärkeää, jotta rikas ja hämmästyttävä luontomme säilyy myös jälkipolville.

Iina Soininen

Korona ja hautojen hoito TÄNÄKÄÄN VUONNA Malmin hautausmaalla ei siistitä hautakivien edestä ja ympäriltä nii-

tä hautoja, joille ei ole maksettu haudanhoitosopimusta. Huolehdin kolmesta läheisen haudasta. Hämmästyin suuresti, kun tavallistakin laajempi alue ja hautakivien välit oli jätetty ajamatta leikkurilla ja näky oli varsin ruokoton heinän ja rikkojen huojuessa korkeina. Me hautoja hoitavat olemme valtaosin iäkkäitä ja riskiryhmiin kuuluvia. Näin poikkeusoloissa olisi ollut lämmin kädenojennus meille seurakuntalaisille hoitaa edes se nurmialue siistiksi. Tehokkaita työvälineitä on hankala kuljettaa paikalle. Tilanteessa tuli surullinen ja hämmentynyt olo erityisesti tällaisena poikkeuskesänä. Voisiko tuota nurmikon leikkausta myös sopimuksettomilta haudoilta harkita tästä eteenpäin? Haudanhoitosopimukset ovat kalliita eikä kaikilla ei ole varaa käyttää taksia hautaa hoitaessa. Nurmikon ajamatta jättäminen on suurempi haitta työn tekijälle kuin sen ajaminen ilman mutkittelua.

Hämmentynyt leski

HAUTAUSTOIMI VASTAA: Voimassa olevan kirkkolain mukaan haudan hoidosta vastaa aina hautaoikeuden haltija. Hautaoikeuden voi myös halutessaan tehdä määräaikaisen haudanhoitosopimuksen hautainhoitorahaston tai muun haudanhoitoja tarjoavan yrityksen kanssa. Omaiset voivat kuolemantapauksen yhteydessä valita hautapaikan useista eri vaihtoehdoista. Helsingin seurakuntayhtymällä on tarjota hautapaikkoja, joiden hoidosta omaiset vastaavat itse sekä hautapaikkoja, joiden lunastuksen yhteydessä maksetaan haudan perushoitomaksu koko lunastusajalle. Hautausmaiden yleisilmeen takia hautausmailla leikataan kaksi kertaa

MARTTA-KAISA VIRTA

Luonnolla on itseisarvo

Pysäköinnistä Hietaniemen hautausmaalla Kirkko ja kaupunki kertoi viime numerossaan (K&k 10.9.) kaupungin maaliskuussa 2020 tekemästä päätöksestä muuttaa Hietaniemenkadulla lähellä uutta kappelia sijaitsevat pysäköintipaikat maksullisiksi. Yleinen kunnioittava tapa Suomessa on, että hautausmaiden vierestä löytyy maksuttomia parkkipaikkoja. On kohtuutonta, että omaistansa viimeiselle matkalle saattamaan tulevat joutuvat pohtimaan parkkimaksua tai hautausmaakäynnin jälkeen voi ikkunassa odottaa sakko, jos unohtaa maksun. Sain asiasta palautetta kaupunkilaisilta ja tein sen pohjalta keväällä aloitteen kirkkovaltuustossa. Koska näyttää, ettei asia tätä kautta kaupungin näkemyksen takia etene, jätin syyskuun alussa kaupunginvaltuustoaloitteen. Ehdotan, että Hietaniemenkadulle järjestetään pysäköintikiekkopaikkoja tai pohditaan muu järjestely maksuttoman pysäköinnin järjestämiseksi hautausmaavieraille. Toivon, että aloite saa myönteisen vastaanoton ja epäkohta korjataan.

Ville Jalovaara Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen (sd.)

vuodessa myös niiden hautojen nurmikot, joilla ei ole hoitosopimusta, kesä–heinäkuun taitteessa ja syyskuun alussa. Yksittäisten omaisten hallussa olevien hautojen hoitoon ei saa käyttää seurakunnan jäsenten maksamia kirkollisverovaroja. Tämä yleisilmeeseen liittyvä nurmikon leikkaus koko hautausmaan alueelta kaksi kertaa vuodessa tulee jatkumaan myös tulevina vuosina. Kuluvana vuonna nurmikoiden kasvuolosuhteet ovat olleet erin-

omaiset. Nurmikot ovat kasvaneet ja rehottaneet ja myös lisänneet hoitosopimusten piirissä olleiden hautojen hoitokustannuksia. Hautausmaiden ja hautojen intensiivisempi yleishoito edellyttäisi lisää tekeviä käsiä, henkilökuntaa ja määrärahoja. Seurakuntayhtymän tämän hetken ja tulevien vuosien talousnäkymät eivät tähän anna mahdollisuuksia.

Risto Lehto Hautaustoimen päällikkö Puutarhaneuvos

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi / www.kirkkojakaupunki.fi / Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

24.9.2020 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Kolme kaverusta Linh Hoang sai Arto Rummukaisesta ja Hanna Viinamäestä itselleen ystävät s. 2

Moni nuori yllättyy riparilla, kuinka hyvältä tuntuu olla hiljaa s. 4

Kontulan Mikaelinkirkolla juhlitaan Mikaelia ja muita enkeleitä s. 6

Wanted: Ystävä ulkomaalaiselle opiskelij Suomalaiset haluaisivat tutustua ulkomailta tulleisiin opiskelijoihin, mutta sopivaa foorumia ei ole ollut tarjolla. Friends-ystävätoiminta korjaa puutteen. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

inh Hoang oli 18-vuotias, kun hän syksyllä 2016 tuli Suomeen opiskelijaksi. Ensimmäinen vuosi meni Kajaanissa, jossa aurinko marraskuun lopussa laskee kahden jälkeen iltapäivällä. Alku oli yksinäistä. – Oli pimeää ja kylmää. Olen kotoisin Vietnamin pääkaupungista Hanoista, jonka väkiluku on kahdeksan miljoonaa. Siksi tuntui myös niin oudolta, miten vähän Kajaanissa oli ihmisiä, Hoang sanoo. Mutta kun Hoang kerran oli päättänyt opiskella Suomessa, ei paluu Vietnamiin tullut kysymykseen. Hän muutti Helsinkiin. – Täälläkään en oppinut tuntemaan kuin ulkomaalaisia opiskelijoita. Halusin kuitenkin Suomeen, koska koulutusmahdollisuudet täällä ovat niin hyvät, Hoang sanoo. Tilanne on tuttu monelle ulkomaalaiselle opiskelijalle. Päivät kuluvat englanninkielisessä opetuksessa, illat soluasunnossa. Suomea voi harjoitella Alepan kassalla: Kiitos, moi moi. Yhtenä päivänä syksyllä 2019 Hoangin sähköpostiin kilahti mainos Friends-ohjelmasta. Se on Helsingin oppilaitospappien kehittämä ohjelma, jossa ulkomaalaiset opiskelijat voivat ystävystyä kantasuomalaisten kanssa. Kun Hoang kuuli tästä, hän ei empinyt hetkeäkään. – Kirjoitin ilmoituskaavakkeeseen, että haluan mieluiten tutustua johonkin perheeseen, koska baari-iltojen sijaan halusin tutustua suomalaiseen kulttuuriin, Hoang kertoo. PELKÄSTÄÄN HELSINGIN alueen ammattikorkeakouluissa on tuhansia ulkomaalaisopiskelijoita. Metropolian ja Haaga-Helian oppilaitospappien Tiina Kaaresvirran ja Kaisa Iso-Herttuan mukaan opiskelijoita tulee ympäri maailmaa. – Olemme huomanneet, että kantasuomalaiset ovat uteliaita ja halukkaita tutustumaan ulkomailta tulleisiin opiskelijoihin. Heillä ei vain ollut ennen Friends program -ystävätoimintaa foorumia, jossa uusiin ihmisiin olisi voinut tutustua, Kaaresvirta sanoo. Kun ensimmäinen Friends-kausi vuosi sitten alkoi, siihen tuli yhteensä 80 osallistujaa. Kaaresvirta ja Iso-Herttua kävivät läpi ilmoittautuneiden toiveita ja rakensivat niin perustella sopivia ystäväpareja eli matcheja. – Katsoimme, mitä kukin oli ilmoittanut kiin-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2020

Pitkän koronatauon jälkeen Hanna Viinamäki, Linh Hoang ja Arto Rummukainen pääsivät vihdoin syyskuussa vaihtamaan kuulumisiaan kasvotusten.

nostuksen kohteeksi, esimerkiksi ruuanlaitto, baarissa tai kahvilassa käyminen. Katsoimme kokonaisuuksia ja yritimme tehdä parhaat matchit. Iso-Herttua sanoo. Kynnys on siis matala. – Ainoana vaatimuksena on englannin kieli ja valmius ladata jokin helppokäyttöinen, ilmainen verkkoalusta kuten Zoom. Viime vuonna meillä oli osallistujia kaikista ikäryhmistä eläkeläisiin asti, Iso-Herttua sanoo. KUN Hanna Viinamäki vuosi sitten luki Kirkko ja kaupungista, että pian on aika ilmoittautua Friends-ohjelmaan, hän suostutteli heti miehensä Arto Rummukaisen mukaan.

– Olen itse asunut ulkomailla muun muassa Saksassa, ja tiedän, miten tärkeää on saada paikallisen ihmisen tukea. Halusin tarjota samaa, mitä itse ulkomailla ollessani aikoinaan olin kokenut, Viinamäki sanoo. Pariskunta Viinamäki ja Rummukainen ystävystyivät heti Linh Hoangin kanssa. Kun Hoang toivoi, että tutustuttaisiin suomalaiseen kulttuuriin ja historiaan, Arto Rummukainen koki, että hänen itsensäkin oli tutustuttava Suomeen uusista näkökulmista. – Samalla kun Linh kertoo meille Vietnamista, hänen kysymyksensä Suomesta pakottavat meitä syventämään ymmärrystämme tästä kulttuurista, Rummukainen sanoo.

Tiesitkö?

alle

Uusi opiskelija kaipaa kotoisaa kaveriporukkaa Helsinkiin muuttanut Ilona Rantala uskoo, että Löydä yhteisö! -viikko auttaa häntä löytämään porukan, johon voi kiinnittyä.

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVA ESKO JÄMSÄ

lin tosi iloinen, kun huomasin, että kaikki yhden viikon nuoril le aikuisille sopivat tapahtumat on koottu yhteen, sanoo Ilona Rantala, 20. Hän puhuu Helsingin kes kustan alueen seurakuntien järjestämästä, lokakuun alkuun sijoittuvasta Löydä yhtei sö! viikosta, jonka hän bongasi Facebookis ta. Se kerää yhteen kaikki sellaiset keskus tan seurakuntien tapahtumat, joiden voi si ajatella kiinnostavan kaupunkiin muutta nutta tai muuten tekemistä etsivää nuorta aikuista. Ilona Rantala aloitti tänä syksynä politii kan ja viestinnän opinnot Helsingin yliopistos sa. Hän muutti Turusta Helsinkiin vuosi sitten, mutta seurakuntayhteisöä ei pääkaupungista ole vielä löytynyt. – Kovasti olen yrittänyt, mutta netistä on vai kea seuloa nuorille aikuisille suunnattuja tapah tumia, hän harmittelee. MONENLAISISSA MESSUISSA Ilona Rantala on Helsingissä käynyt, mutta ihan omaa juttua ei sitä kautta ole löytynyt.

– Messun konsepti on sellainen, etten osaa siellä tutustua keneenkään. Menen kaverin kanssa ja lähden saman kaverin kanssa pois, hän kuvaa. Erityisesti paneelikeskustelut, teemaillat ja workshoptyyppiset tapahtumat kutsuisivat Rantalaa. – Sen lisäksi voisin kokeilla nuorten aikuisten iltaa, jollaiseen en ole koskaan osallistunut. Rantala on vasta muuttanut Kumpulaan, jo ten keskustan alueen tapahtumat kiinnostavat häntä. – Minulle ei ole väliä, minkä seurakunnan alueella kiinnostava juttu on, kunhan nyt tosi kauas ei tarvitse mennä. OMALLE IKÄRYHMÄLLE osoitetut tapahtumat ovat Ilona Rantalan mielestä tärkeitä, koska nii hin mennessään voi luottaa siihen, että osallis tujilla on edes jotakin yhteistä. – Se tuo tietynlaista turvaa. Uskaltaa ehkä pa remmin olla oma itsensä ja sanoa mielipiteen sä, eikä koko ajan saa vain kuulla olevansa tosi nuori ja siksi jotenkin poikkeuksellinen. Löydä yhteisö! viikon hyviin puoliin hän lu kee sen, että siihen osallistuvien voi olettaa et sivän elämäänsä jotakin. Ei tarvitse pelätä, että kaikilla muilla on jo kaveripiirit valmiina. – Toivon löytäväni kotoisen porukan, jos sa voisin ensin olla vähän sivustaseurailija mut ta myöhemmin ottaa itsekin vastuuta. Ja tietysti olisi kiva löytää uusia ystäviä, Rantala sanoo. ■ Löydä yhteisö! -viikko Helsingin keskustan seurakuntien alueella 4.–11.10.2020. Katso lisää: helsinginseurakunnat.fi

Paras yhteisö on Ilona Rantalan mielestä sellainen, joka toivottaa tervetulleeksi mutta ei sitouta liikaa.

Ennen kuin korona hiljensi Suomen, kolmikko ehti käydä taidenäyttelyissä ja museoissa. Keit tiön puolella he taas vaihtoivat omien ruokakult tuuriensa makuja. – Minusta oli mahtava oppia tuntemaan ihmi siä, joihin saattoi luottaa. Se lisäsi kuuluvuuttani Suomeen, Hoang kertoo. ■ Ilmoittaudu mukaan Friends Programiin viimeistään 30.10. Katso lisää: www.helsinginseurakunnat.fi/friends Kyselytunnit Zoomissa: Torstaina 21. lokakuuta 2020 kello 8.30–9.15, https://haaga-helia.zoom.us/j/62364136067 Perjantaina 22. lokakuuta 2020 kello 17.30–18.15, https://haaga-helia.zoom.us/j/65954570771 Voit kysyä lisätietoa myös osoitteesta friends.helsinki@evl.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2020

Erityisen tärkeä riparikesä Koronapandemia muistutti, että rippileirien järjestäminen ei ole itsestäänselvyys. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVITUS MAIJA SAARI

ämän kesän rippileireissä oli jotain erityistä, kertoo kasvatuksen asiantuntija Johanna Hirsto Espoon seurakuntayhtymästä. – Perheet ymmärsivät, että rippileirin toteutuminen ei ollut itsestään selvää. He tajusivat, että seurakunnat satsasivat leireihin paljon, hän sanoo. Vielä keväällä oli epävarmaa, voidaanko koronapandemian aikana järjestää rippileirejä. Lopulta valtaosa leireistä päätettiin toteuttaa erityisjärjestelyin – ja hyvä niin. – Nuorten itsearviointikyselyissä näkyy, että rippileirien merkitys on valtava, Hirsto sanoo. Hän kertoo, että kyselytutkimusten mukaan nimenomaan leirimuotoinen rippikoulu vaikuttaa myönteisesti nuorten sitoutumiseen kirkkoon ja asenteisiin kristinuskoa kohtaan. – Leirijakson merkitys näkyy kai-

kissa kysymyksissä. Päivärippikoulujen kohdalla samanlaista vaikutusta ei ole. Koko Suomessa vain yhdellä rippileirillä on kesän aikana ilmennyt koronavirustartunta. Kyseinen Lohjalla järjestetty leiri keskeytettiin. HELSINGIN SEURAKUNTA YHTYMÄN nuoriso- ja rippikoulutyön pastori Ilmari Syrjälä kertoo, että iso osa nuorista väsyi kevään aikana digitaalisiin etätapaamisiin. – Kasvokkaisten tapaamisten merkitys oli tänä kesänä erityisen suuri, oli kyse sitten leiri- tai kaupunkirippikoulusta, Syrjälä sanoo. Helsingin seurakunnat siirsivät kevään ja alkukesän rippileirejä syksyyn, ja toistakymmentä leiriä on vielä pitämättä. Monien rippikoululaisten itsearviointikyselyt

JUSSI HELTTUNEN

Helsingin hiippakunta on jo ehtinyt linjata, että se ei aio rangaista pappeja, jotka vihkivät samaa sukupuolta olevia pareja.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2020

ovat vielä täyttämättä, mutta alustavien tulosten mukaan nuoret näyttävät jälleen kerran olleen tyytyväisiä ripareihin. Syrjälän mukaan osalla nuorista on ennakkoluuloja kirkkoa tai kristinuskoa kohtaan. – Mutta kenelläpä meistä ei olisi. Välillä kirkon julkisuuskuva on niin hörhö, että positiiviset jutut jäävät varjoon, Syrjälä toteaa.

KHO: Kirkko saa rangaista vihkimisestä Korkein hallinto-oikeus (KHO) on päättänyt, että luterilaisen kirkon tuomiokapituleilla on oikeus antaa varoitus papeille, jotka ovat vihkineet samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon. KHO:n mukaan kaikilla uskonnollisilla yhdyskunnilla on itsenäinen oikeus päättää, vihkivätkö ne avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja. KHO perustelee päätöstään sillä, että avioliittolain muutok-

sen esitöissä korostettiin, ettei muutoksella ole tarkoitus puuttua uskonnollisten yhdyskuntien oikeuteen määrätä kirkollisen vihkimisen ehdoista. Oikeus perustuu perustuslaissa turvattuun uskonnolliseen yhdistymisvapauteen. Korkein hallinto-oikeus totesi, että ennen avioliittolain muutosta luterilaisen kirkon kanta oli, että avioliitto on miehen ja naisen välinen. ”Kirkkokäsikirjan avioliittoon vihkimistä koskevaa kaavaa, jonka sanamuoto viittaa vain miehen ja naisen väliseen avioliit-

toon, ei ollut avioliittolain muuttamisen jälkeen muutettu”, KHO:n päätöksessä todetaan. KHO viittasi myös piispainkokouksen näkemykseen, jonka mukaan avioliittolain muutos ei anna papeille oikeutta vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja kirkolliseen avioliittoon. Luterilaisen kirkon piispojen mukaan KHO:n ratkaisu selkeyttää oikeudellista tilannetta. ”KHO on nyt tehnyt päätöksen siitä, voiko samaa sukupuolta olevan parin vihkineelle papille koitua seuraamuksia. Kirkon avioliittokäsityksestä päättämi-

”

KASVOKKAISTEN TAPAAMISTEN MERKITYS OLI TÄNÄ KESÄNÄ ERITYISEN SUURI. PASTORI ILMARI SYRJÄLÄ

– Ripareiden työntekijät eivät kuitenkaan myy omaa agendaansa tehotykityksellä, vaan hengellinen kasvu tapahtuu nuorten ehdoilla. Kasvatusasiain sihteeri Iris Sotamaa Vantaan seurakuntayhtymästä toteaa, että nuorten odotukset riparia kohtaan eivät useinkaan liity uskontoon. – Mutta moni nuori yllättyy, kun saakin riparilla hengellisiä kokemuksia. Palautteessa sanotaan

nen kuuluu kirkon omille päätöksentekoelimille perustuslain turvaaman uskonnonvapauden piiriin kuuluvana asiana”, piispat toteavat lausunnossaan. KHO kumosi äänin 4–1 syntyneellä päätöksellään hallintooikeuden aiemman päätöksen, jonka mukaan tuomiokapituleilla ei ole oikeutta antaa papeille varoitusta samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä. Helsingin piispa Teemu Laajasalo sanoo omassa tiedotteessaan, että juridinen epäselvyys avioliittokysymyksestä näyttää poistuneen. ”Tulen joka tapa-

uksessa työskentelemään sen eteen, että koko kirkon yhtenäinen samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen mahdollistava päätös saadaan aikaiseksi”, Laajasalo kirjoittaa tiedotteessaan. Piispainkokous käsittelee asiaa 21. lokakuuta.

Pitäjänmäen kirkkoherraksi kahdeksan hakijaa Kahdeksan henkilöä hakee Pitäjänmäen kirkkoherraksi. Hakijat ovat Tuomas Hynynen, Paula Kallio, Harri Kekäläinen,

usein, että esimerkiksi iltahartaudet ja yhdessä hiljaa oleminen koskettivat. Nuori ei osaa kaivata tällaisia asioita, mutta ne täyttävätkin hänessä jonkin tarpeen, Sotamaa kertoo. Hänen mukaansa nuoret odottivat leirejä tänä vuonna erityisesti, koska olivat olleet kevään etäopetuksessa koulusta. – Kun kerroimme, että leirit järjestetään, palaute oli, että ihanaa. Sotamaa painottaa, että ripareita kehitetään jatkuvasti. Joka vuosi mietitään, mitä voisi tehdä vielä paremmin. Jos riparilla ei olisi hyvä olla, näin valtava osuus 15-vuotiaista tuskin tulisi leireille.

Hilkka Niemistö, Tuomas Pitkänen, Johannes Tikka, Petri Tikka ja Maika Vuori. Tuomiokapituli valitsee hakijoista kolme, joista Pitäjänmäen seurakunnan täysi-ikäiset jäsenet äänestävät uuden kirkkoherran. Tuomiokapituli päättää vaalien tarkemmasta ajankohdasta myöhemmin. Pitäjänmäen vaalit ovat vuoden 2014 jälkeen Helsingin hiippakunnan ensimmäiset vaalit, joissa seurakuntalaiset saavat äänestää kirkkoherran. Edellinen kirkkoherra Arto Antturi siirtyi syyskuussa Medialähetys Sanan-

– Puskaradio on parasta markkinointiviestintää, Sotamaa sanoo. Vantaallakin on vielä muutama tämän kesän rippileiri pitämättä. Koronapandemia on otettu huomioon leirien lisäksi konfirmaatiotilaisuuksissa, jotka on pidetty pienemmällä porukalla tai yksityisesti. 15-vuotiaat rakastavat ripareita ja 16-vuotiaat tulevat innolla isosiksi. Mistä sitten johtuu, että niin moni parikymppinen eroaa kirkosta? Se onkin hyvä kysymys. Sotamaa pohtii, että ripari-iässä monella nuorella on hyvä ja tiivis yhteys kotiseurakuntaansa. Kun riparivaihe on ohi, yhteys usein katkeaa. – Sen sijaan nuori aikuinen näkee kirkon, joka on suvaitsematon, byrokraattinen ja riitelevä, Sotamaa selittää. Hän toteaa myös, että monella nuorella ei ole esimerkkiä siitä, minkälaista on olla aikuinen kristitty. – Jos malli on äiti Teresa, matka on aika pitkä. KORONAPANDEMIA EI näytä vähentäneen rippileiriläisten määrää pääkaupunkiseudulla. Kaikissa kolmessa kaupungissa myös isosuudesta kiinnostuneita nuoria on vähintään yhtä paljon kuin edellisvuonna. – Monessa Espoon seurakunnassa isoskoulutukseen on ilmoittautunut enemmän nuoria kuin pitkään aikaan, kertoo Johanna Hirsto. – Veikkaan, että kiinnostus isostoimintaa kohtaan johtuu tarpeesta olla toisten nuorten kanssa. Korona-aikana turvalliselle yhteen tulemiselle on tarvetta. Ja tietenkin se kertoo myös onnistuneista rippikouluista. ■

saattajien toiminnanjohtajaksi.

Kehitysvammaisille oma liikuntapassi Vantaan, Espoon ja Helsingin seurakunnat kannustavat kehitysvammaisia liikuntaharrastusten pariin julkaisemalla erityisesti heille tarkoitetun liikuntapassin. Passeja painetaan aluksi 500, ja niitä lähetetään kehitysvammaisten asumisyksiköihin pääkaupunkiseudulla. Liikuntapassin toivotaan innostavan monipuoliseen liikuntaan. Lajiksi kelpaa mikä vain ul-

Helsingin vuoden 2021 rippikouluihin voi ilmoittautua 1.–31.10. 2020. Lisätietoja: helsinginseurakunnat.fi

koilu tai vaikka tanssi. Helsingissä asuvat voivat lähettää täyden passin tai kuvan siitä vammaistyön papille Kati Koskiselle. Sata ensimmäistä passin täyteen saanutta palkitaan yllätyslahjalla. Lisätietoa: kati.koskinen@evl. fi ja 050 380 1060.

Oikaisu Toisin kuin viime numerossa kerrottiin, Malmin Waste & Feast -ravintolassa tarjoillaan lounasta maanantaista perjantaihin kello 11–13. Kahvilaa ei ole vielä avattu. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.9.–8.10.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7 Avoinna ma–pe klo 9–17, la klo 11–17, su klo 9–17

JUMALANPALVELUKSET Messu su 27.9. klo 10. Silin, Kumpukallio, Autio. Mikkelinpäivän perhemessu su 4.10. klo 10. Muroma-Nikunen, Nenonen, Autio. Myös verkkolähetyksenä Haagan srk:n facebooksivulla. Päivärukous to klo 12. Laudes ke klo 7.30–8. Silin. Kontemplatiivinen rukous ja kristillinen meditaatio ke 7.10. klo 19. Silin.

16.10. menn. ja tied. pyry.paananen@evl.fi. Sydäntalven hiljaisuuden retriitti 15.–17.1.2021 Sääksin leirikeskuksessa Nurmijärvellä. Kokonaishinta 150 e. Tied. sofia.honkanen@evl.fi. Aikuisten talvileiri 25.–28.1.2021 Siikaniemessä Lahdessa. Kokonaishinta 140 e. Tied. sanna. laiho@evl.fi.

JUMALANPALVELUKSET

Kannelmäen seurakunta

TAPAHTUMIA

Virasto: p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6, Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet, IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Iltaehtoollinen kirkossa ke 30.9. klo 19. Enkelien sunnuntain perhemessu 4.10. klo 10 kirkossa. Tervetuloa kaikenikäiset! Luottamuksen messu ke 7.10. klo 19 kirkossa. Taizé-lauluja, saarnan tilalla noin 10 minuutin hiljaisuus. Hiljaisuusmusiikkia la 3.10. klo 15 kirkossa. Luutisti Eero Palviainen soittaa saksalaisen säveltäjä-luutisti Sylvius Leopold Weissin teoksia. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen tukimaksu Suomalaiselle barokkiorkesterille. Nuorten toiminnasta löydät tiedot kantsunurkka.fi-sivuilta. Lapsille ja lapsiperheille järjestämme ulkotoimintaa, muun muassa vaunulenkkejä ja leikkitreffejä. Tarkemmat tiedot nettisivuiltamme ja Facebookissa Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet -sivulta.

Ajanvaraus diakoneille puhelimitse ja sähköpostitse.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6 Olemme myös Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa

JUMALANPALVELUKSET Messut sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Su 27.9. Kuusisalo, Lamminen. Su 4.10. enkelien sunnuntai, Jumalan perheväen messu. Sään salliessa ulkona. Frilander, Lamminen. Messun jälkeen eläinten siunaaminen kirkon pihamaalla n. klo 12.15. Tilaisuuden päätteeksi tarjolla vegaanista hernekeittoa.

Levollisuuden messu la 3.10. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Verkoston messut su klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Mukaan pääsee 100 ensimmäistä ilmoittautunutta. Ilmoittautuminen ja messu verkossa www.verkosto.net.

TAPAHTUMIA Munkkivuoren kirkko auki ti ja to klo 10.30–13.30. Ilta tulilla to 24.9. klo 18–20 Munkkivuoren kirkon pihalla. Omat paistettavat mukaan. Vauvojen iltasoitto pe 25.9. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Ennakkoilmoittautuminen: leena.eronen@ evl.fi. Ensilapsikerho ensimmäistä kertaa vanhemmaksi tulleille tai esikoista odottaville Munkkiniemen kirkolla maanantaisin klo 15–16.30. Avoin päiväkerho kaikenikäisille lapsille aikuisen seurassa Munkkiniemen kirkolla maanantaisin klo 9.30–11.30 ja torstaisin klo 15–16.30. LuontoPäiväkerho yli 2-vuotiaille Munkkiniemen kirkolla ti, ke, to klo

ESKO JÄMSÄ

TAPAHTUMIA Käsityökerho ti 29.9. klo 18. Toivon tiistai 29.9. klo 18. Paananen, Kaipainen, Lähde-kuoro. Aikuisten pelikerho la 3.10. klo 12. Lähde-kuoro ma klo 19.30. Psalmilaulajat to klo 18. Esirukouspiiri ke klo 10. Teematorstai klo 13. Lounas (6 e) klo 12 alkaen. 24.9. ”Seitsemän veljeksen rippikoulu”, TM ja VTT Riitta Kuparinen. 1.10. avoin. 8.10. Ajankohtaista Piplia-seurasta, sidosryhmäpäällikkö Ulla Oinonen. Hyvän mielen keidas to klo 15. Hävikkiruoka-ateria 2 e. Hartaus, seuraa ja leivän jakoa. Diakoniatyöntekijä tavattavissa. Rajoitettu ruokailijoiden määrä. Diakonian ajanvarauspäivystys ma ja to klo 10–12, p. 050 476 7710. Meille tulee vauva, avoin vertaisryhmä ensi kertaa vanhemmiksi tuleville ma 19.10. klo 17.30 Lämpiössä. Varhainen vuorovaikutus vauvan kanssa, imetysneuvoja ja vyöhyketerapeutti Reetta Kiminko. Kamalat äidit® -ryhmä. Vertaistukea murrosikäisten äideille. Tied. minna.rosenborg@evl.fi. Perheliikuntaa ti klo 18–19 Pohjois-Haagan yhteiskoulun pihalla, Pietari Hannikaisen tie 6. Perhekerhot to klo 10 kirkolla, pe klo 10 Lämpiössä, Näyttelijäntie 14, ma klo 17.30 iltaperhekerho Tönöllä. Syyskuussa ihastellaan syksyn värejä, lokakuu on enkelikuukausi. Junnutönö alakouluikäisille ti ja pe klo 13–16. Tönöilta nuorille ti ja pe 18–21/22. Vapaaehtoisille koulutusta la 24.10. klo 10–14. Aiheena laitoshartaudet ja päivän rukoushetket. Ilm.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2020

Menokasvo

Lähde enkelien sunnuntaina perhemessuun Mikkelinpäivä eli enkelien sunnuntai on tavallaan Mikaelin seurakunnan nimikkopyhä. Miten vietätte mikkelinpäivää kirkolla, pastori Jenni Kahenvirta? – Tämä on aina ollut meille tärkeä päivä. Nyt poikkeusaikana toimintaa käynnistellään uudelleen ja perhemessua vietetään jälleen, toki turvallisuusohjeita noudattaen. Kirkkoon ihmisten joukkoon voi tulla vain terveenä. – Messun jälkeen on puuhapäivä sisällä ja ulkona eli toimintapisteitä lapsille. On paikat rauhoittumiselle, vauhdille, leikille ja luovuudelle. Enkeliteema on kaikessa mukana. Kirkolla on enkelirata ja rauhoittumispiste ”enkelin siipien suojassa”. Lapset voivat sitoa leikkisiivet selkäänsä. Mitä tavallisen seurakuntalaisen olisi hyvä tietää enkeleistä? – Raamatussa enkelit kuvataan vahvoina ja voimakkaina hahmoina. Enkelei-

(Jenni Kahenvirta, Mää-lammas ja Mini-Mikael)

den viesti on kuitenkin turvallinen: Älä pelkää. Enkelit ovat viestintuojia. Heihin liittyy ajatus suojasta ja turvasta. Ovatko enkelit vain lasten asia? – Eivät. Raamatun kuvaamat enkelit ilmestyivät aikuisille. Enkelit olivat vahvasti läsnä aikuisten elämässä. – Esimerkiksi suojelusenkelivirsi Maan korvessa kulkevi lapsosen tie mielletään helposti lasten virreksi. Sy-

vempi merkitys on se, että elämän polulla tarvitsemme aikuisinakin tukea ja kokemusta siitä, että emme kulje yksin. EIRA SERKKOLA Vauhtia siivissä -perhemessu ja puuhapäivä 4.10. klo 11–14 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Mikkelinpäivän perhemessu myös muun muassa Huopalahden, Kulosaaren, Kannelmäen, Oulunkylän, Viikin ja Vuosaaren kirkoissa. Tarkista kellonajat näiltä sivuilta.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.9.–8.10.

FREEIMAGES

9–12. Ennakkoilmoittautuminen. Kysy vapaita paikkoja rauna.mannermaa@evl.fi. Juttuhetki vanhemmille perheelämän kirjosta Leenan kanssa Munkkiniemen kirkolla. Tiedustele ja varaa aika leena.eronen@evl.fi. Seuraa myös kirkkoherran vaihtumisen ajankohtaissivustoa munkinkirkkoherra.wordpress.com.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: ti ja pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4. Pajamäen seurakuntakoti, Paja mäentie 14 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 27.9. klo 10. Vanne, Kekäläinen, Ahola. Lapsille pihapyhäkoulu. Enkelien sunnuntain perhemessu ja perhetapahtuma su 4.10. klo 10. Toimintapisteitä ja ruokamyyntiä lähetyksen hyväksi. Viikkomessu ke 7.10. klo 18. Vuori. Ehtoollinen, yhteislaulua, rukousta, raamatunlukua ja lyhyt puhe.

TAPAHTUMIA Yhteisöruokailu toistaiseksi noutolounaana. Annoksia voi ostaa kirkolta tiistaisin klo 11.30–13. Hinta 2 e. Päivärukous ja leivänjako tiistaisin klo 12 kirkolla. Maksutonta lastenhoitoapua kotiin tiistaisin ja torstaisin. Varaukset maanantaisin klo 13–16 Sarile, p. 09 2340 5643. Pieni teologinen keskustelupiiri verkossa ma 28.9. klo 18.30–20 jatkuen parillisen viikon maanantaisin. Ilm. Maika Vuori, p. 040 720 388. Lähetyspiiri ke 30.9. klo 14 Pajamäessä jatkuen parillisen viikon keskiviikkoisin. Hartaus, kahvit, keskusteluja lähetystyön ajankohtaisista aiheista. Mukana vierailijoita lähetysjärjestöistä. Kirkon olkkari – kaikenikäisten avoin olohuone keskiviikkoisin klo 15–18.30 kirkolla ja yläpihalla, ei 7.10. Syyskaudella toiminta omin eväin, lämmitysmahdollisuus. Lapsi tai vanhempi toipilaana tai karanteenissa? Varaa videopuhelu varhaiskasvattajalta piristämään kotona olemista. Laululeikkejä tai muuta toiveiden pohjalta. Voit toivoa lapselle tutuinta lastenohjaajaa, jos sellainen on. Varaukset Sannalle, p. 040 519 0402.

Yötä kirkossa Puuhaperjantai ja Kirkkoyö lasten tapahtuma Pakilassa alkaa kirkolla 2.10. klo 17 ruokailulla. Kotiin voi lähteä klo 20–21, jos ei halua jäädä yöksi. Luvassa leipomista, askartelua, musiikkia, leffaa, leikkejä, pelejä ja muuta mukavaa yhdessäoloa. Yöksi jääville tarjotaan ilta- ja aamupala. Lauantaina kotiinlähtö klo 10. Mukaan mahtuu 25 ensimmäistä ilmoittautunutta. Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1. Tapahtumamaksu 10 e, yöksi jääville 15 e. Ilmoittautuminen 1.10. klo 10 mennessä Pakilan seurakunnan verkkosivulla. Lisätiedot: saija.mantynen@evl.fi ja puh. 050 3379367.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa somessa: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuo-

miokirkossa, lähetetään suorana YouTubessa ja seurakunnan Facebookissa, klo 10 Vanhassa kirkossa, klo 10 Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 aamumessu Vanhassa kirkossa, klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Pyhäkoulu Hyvän toivon kappelissa sunnuntaisin messun aikana n. klo 12–13. Vetäjänä teol. yo. Heli Malassu. Seniorifoorumi keskiviikkoisin klo 13 Mikael Agricolan kirkossa. Ke 30.9. aiheena Seniorin tukirankaongelmista, lääk. tri, ortopedi Esko Kaartinen. Ke 7.10. Nauru pidentää ikää, psykologi Pirkko Lahti. Enkelien sunnuntaina (mikkelinpäivänä) 4.10. klo 10 perhemessu Vanhassa kirkossa. Lapset huomioitu saarnassa. Klo 10 messu Tuo-

Tarkista verkkosivuilta

onko tapahtumia peruttu koronan vuoksi.

Ethän osallistu

jos sinulla on yskää tai flunssan oireita.

miokirkossa. Klo 12 messu Mikael Agricolan kirkossa. Klo 12 messu Hyvän toivon kappelissa, pyhäkoulu lapsille messun aikana. Raamattupiireistä toivoa ja matkaa apostolien kyydissä. Ma klo 14 Bulevardin kerhohuoneessa, Bulevardi 16 sisäpiha. Aiheena Toivo Raamatussa, vetäjinä teologian opiskelijat. Ma 5.10., 2.11. ja 7.12. klo 15 Krista-kodissa, Kristianinkatu 19. Aiheena kirkkovuoden raamatuntekstit, vetäjänä Heli Savolainen. Miesten raamattupiiri ma klo 18 Bulevardin kerhohuoneessa. Aiheena Juudaksen ja Jaakobin kirje, vetäjänä Rainer Falenius. Raamattu- ja rukouspiiri to klo 16.30 Vanhan kirkon kryptassa. Vetäjinä Jyrki Halonen ja Pertti Husu. Virtuaalinen raamattupiiri, jossa luetaan Apostolien tekoja pastori Joona Salmisen kanssa. Uusi jakso torstaisin seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta. Avointa ulkoliikuntaa syyskuun ajan ma klo 9 ja klo 10. Kävelylenkki ja venyttelyä puistossa. Ulkoilua yhdessä ma 5.10. ja 12.10. klo 10. Kävelylenkki ja venyttelyä Tervasaaressa. Lähtö Tuomiokirkon kryptan ovelta. Soveltuu kaikille. Säänmukainen varustus ja vesipullo mukaan. Ei ennakkoilm. Tuolijumppaa loka-marraskuun ajan ke 7.10. alk. klo 9.30–10 Tuomiokirkon kryptassa. Yksinhuoltajien olohuone ti 6.10. klo 17 Hyvän toivon kappelissa. Kirjallisuusilta ke 7.10. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Illan kirjana Tommi Kinnunen: Pintti. Kolmenpäivänromaani, alustaa Riitta Virkkunen. Teetä tarjolla klo 17.30. Koronan takia tilaisuuksissa noudatetaan turvavälejä ja tilakohtaisia osallistujamäärärajoituksia, jotka löytyvät helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. Kirkkoherranvirasto palvelee toistaiseksi puhelimitse ja sähköpostitse, yhteyst. yllä. Pappi on tavattavissa ti klo 12.15– 13, ke klo 16–18, to klo 12.30–13. Mahdollisuus keskusteluun joka päivä p. 09 2340 6102 klo 9–21. Puhelimeen vastaavat seurakunnan työntekijät. Keskustelut luottamuksellisia. Diakoniaruokailu Mikael Agricolan kirkon kryptassa 8.12. asti klo 12. Aterian hinta 1 e. Yhteisöruokailu ma klo 17–18.30 Hyvän toivon kappelissa. Kasviskeittoateria 1 e aikuiset, alaikäiset maksutta. Tarjolla hävikkileipää. Rajattu osallistujamäärä. Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annankatu 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/ puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340

6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2. Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, Diakonian ajanvaraus ma, ti klo 9–10 ja to klo 12–13 p. 09 2340 3618 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17. Iltamessu maanantaisin klo 18. 28.9. ja 5.10. Partti. Iltamessu tiistaisin klo 18. 29.9. Viljamaa, 6.10. Hurmerinta. Hiljaisen rukouslaulun messu keskiviikkoisin klo 18. 30.9. Partti ja Vuori, 7.10. Kotakorpi ja Korhonen. Kivimessu torstaisin klo 18. 24.9. Enckell, kanttori Niskala, 1.10. Mattsson, kanttori Niskala, 8.10. Mattsson, kanttori Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 25.9. Hynninen. Syksyn pääsiäisen ranskalainen iltamessu perjantaina 2.10. klo 18 Kallion kirkossa. Anna Pulli-Huomo, urut, Kallion Kantaattikuoro, joht. Tommi Niskala, Kati Pirttimaa, liturgia Marcel Duprén ja CharlesMarie Widorin musiikkia. Messu sunnuntaisin klo 10. 27.9. Mattsson, kanttori Niskala, 4.10. Kotakorpi, urkuri Pyylampi. Alppilassa: Sateenkaariperhemessu la 26.9. klo 17. Partti. Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 27.9. Mattsson, 4.10. Viljamaa. Kaikenikäisten messu keskiviikkona 7.10. klo 17.45. Enkelikirkko, Lindfors, Karu, kanttori Oksanen. Kiinankielinen jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 13. Vironkielinen jumalanpalvelus kuukauden kolmas sunnuntai klo 11. Unkarinkielinen jumalanpalvelus kuukauden ensimmäinen sunnuntai klo 11.

TAPAHTUMIA Matkalla 10 vuotta -konsertti, Trio Jusslin–Sivonen– Teerijoki la 3.10. klo 17 Alppilan kirkossa. Heikki Sivonen, huilu, Ilkka Teerijoki, klarinetti, Anne Jusslin, kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.9.–8.10.

klo 9–16 numeroon 050 380 3514. Aino-kanttorin muskari keskiviikkoisin klo 10. Nuorten aikuisten Saarikuoro keskiviikkoisin 16.9. alkaen klo 17.45–18.30. Johtaa Aino Valojärvi. Aurinkokuoro maanantaisin klo 15–15.45. 6-vuotiaille ja alakouluikäisille. Johtaa Aino Valojärvi. Torstaipiiri 8.10. ja parittomien viikkojen torstaisin klo 13–14.30. Ohjelmassa mm. keskustelua eri teemoista, jumppaa ja retkiä. Kahvitarjoilu. Ohjaajina Kyllikki Tikkanen ja diakoniatyön työntekijä Niina Marjanen. Käsityöpiiri ma 12.10. ja parillisten viikkojen maanantaisin klo 13–14.30. Käsityöpiirin yhteydessä kokoontuu Töppösryhmä kerran

to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 27.9. klo 10. Kanala, Flinck. Puolen tunnin messu ke 30.9. klo 18. Koivisto ja Hakkarainen. Messu su 4.10. klo 10. Toivonen, Aitolehti ja Hakkarainen. Puolen tunnin messu ke 7.10. klo 18. Flinck ja Hakkarainen.

TAPAHTUMIA Sortavala-säätiön konsertti su 4.10. klo 16. Cantores Minores, johtaa Hannu

JUSSI HELTTUNEN

Lähde elämään -ilta su 27.9. klo 17. Luottaen. Kerran kuukaudessa viivähdetään Kallion kirkossa saamassa voimaa ja virkistystä. Vaihtuvia teemoja ja vierailijoita. Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 1.10. Näyttelijä Heidi Herala nousukiidossa, Päivi Istala haastattelee. 8.10. Äiti ja tytär – tuomiorovasti Marja Heltelä ja näyttelijä Iida-Maria Heinonen. Kastepäivä Alppilan kirkolla lauantaina 3.10. klo 12–15. Jos kaste on jäänyt jostain syystä hoitamatta, tämä on matalan kynnyksen mahdollisuus tulla kastattamaan lapsi. Ilmoittaudu etukäteen pauliina. lindfors@evl.fi. Sururyhmä klo 18 Kallion kirkon vihreässä salissa torstaisin 1.10., 15.10., 29.10., 12.11. ja 26.11. Ilm. anne-maki.kokkila@evl.fi tai p. 050 380 3282. Raamatun moninaisuus ja uskon syvyydet – luento- ja keskustelusarja torstaisin klo 19–20.30 8.10.– 12.11. Kallion kirkossa. 8.10. Katja Kujanpää: Valtaa ja arvovaltaa: Mikä tekee tekstistä pyhän? Tule mukaan syventämään Raamatun tuntemustasi ja keskustelemaan yhdessä muiden kanssa.

Töölön seurakunta

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Heikkiläntie 7, kerros 4. Avoinna ma–pe klo 9–12, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoitteet: Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen aikainen väistötila Heikkiläntie 7, kerros 4.

JUMALANPALVELUKSET Messu su 4.10. klo 11. Markkunen, Valojärvi. Pyhäkoulu. Viikkomessu ke 7.10. klo 19. Messu su 11.10. klo 11. Kiviniemi. Pyhäkoulu. Viikkomessu ke 14.10. klo 19. Heusala.

TAPAHTUMIA Avoin perhekerho ma, ti ja pe klo 9–11. Kohtaamispaikka lapsille ja vanhemmille tai hoitajille kahvikupposen ääressä. Metsäkerho yli 2-vuotiaille lapsille ma–pe klo 9–11. Kerhossa ulkoillaan, leikitään, lauletaan ja syödään omat pienet eväät. Lähtö osoitteesta Heikkiläntie 7, pääovien edestä. Kotikäynnit lapsiperheisiin ti–to klo 9–11. Lastenohjaajan voi soittaa lastenhoitoavuksi kotiin. Soittoaika ma klo 9–16 numeroon 050 380 3514. Iltalastenhoitoa yli 2-vuotiaille lapsille keskiviikkoisin klo 17.30– 19.30. Ilmoittautuminen tiistaisin

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2020

Mukaan mahtuu vielä! Maksuton. Tiedustelut ja ilmoittautumiset tuija.heinonen@evl.fi. Tosikko-kerho Paavalinkirkolla maanantaisin klo 10–11.30. Mukaan mahtuu vielä! Toisen tai jo useamman lapsen saaneiden äideille tarkoitettu vertaisryhmä. Maksuton. Tiedustelut ja ilmoittautumiset tuija.heinonen@evl.fi. Vesakko-kerho Paavalinkirkolla maanantaisin klo 10–11.30 päiväkerhotilassa. Kerhossa on vielä vapaita paikkoja! 2,5–5-vuotiaille tarkoitettu kerho, jossa leikitään, lauletaan, syödään eväitä ja pidetään pieni hiljentymishetki. Avoin kaikille. Maksuton. Tiedustelut ja ilmoittautumiset tuija.heinonen@ evl.fi. Huom. Kerhot eivät kokoonnu syyslomaviikolla 42 (12.–18.10.). Elintarvikejakelu tiistaisin klo 12. Oma kassi mukaan Ystävyydenkahvila tiistaisin klo 13–14.30. Vapaaehtoinen maksu. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846.

Onko uskossa mitään järkeä? Pappi, teologian tohtori Eero Junkkaala luennoi tuoreen Onko mitään järkeä uskoa Jumalaan -kirjansa pohjalta kahdesti. Voidaanko Jumalan olemassaoloa enää puolustaa järkisyillä? Onko kristinuskon aika ohi? Johtaako tiede vääjäämättömästi siihen, että nykyaikainen ihminen ei enää tarvitse Jumalaa? Miten kristitty kohtaa nämä haasteet? Ensimmäinen luento ti 6.10. klo 18.30 Myllypuron kirkolla, Neulapadontie 12.

kuussa, lisätiedot Maria Kiviniemeltä p. 050 441 6266. Nuorten aikuisten ilta ke 7.10. klo 18–20. Tutustumme uusiin tiloihin, musisoidaan ja keskustellaan. Tarjolla myös pientä purtavaa sekä osallistutaan viikkomessuun klo 19–19.30. Tiedustelut varpu.koivunen@evl.fi tai annette.markkunen@evl.fi. Alfa-keskusteluryhmä aikuisille klo 17.30–19.30 torstaisin 1.10.– 19.11. Tarjolla pientä purtavaa.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17,

Norjanen, Aarne Pelkonen, baritoni, Juho Ala-Kärppä, pianisti. Vapaa pääsy. Keski-Helsingin musiikkiopiston jousiorkesterien konsertti ti 6.10. klo 18.30. Orkesterit Tutti Frutti ja Da Capo. Konsertin johtavat Ahti Valtonen ja Vuokko Juutilainen. Vapaa pääsy. Ensimmäistä lastaan odottavien äitien ryhmä Paavalinkirkolla torstaisin klo 17–18.30. Mukaan mahtuu vielä! Kokoontumiskerrat 24.9., 8.10., 22.10., 5.11., 19.11., 3.12., 10.12. Maksuton. Tiedustelut ja ilmoittautumiset tuija.heinonen@ evl.fi. Sylivauvat-vertaisryhmä ensimmäisen vauvan saaneille Paavalinkirkolla tiistaisin klo 10.00–11.30.

Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ma ja pe klo 10–15 ja ke klo 13–17. Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ti ja to klo 10– 15. Puhelinpalvelu 09 2340 6300, ma– pe klo 10–15, ke klo 13–17, toolo.srk@ evl.fi Diakonia p. 09 2340 6318 Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko Messu su 27.9. klo 10. Krans, Klemi, Hersta. Martin Malmgren, piano. Messu su 4.10. klo 10. Alanen, Kaleva, Tiitu, Hersta. Iida-Maria Kuronen, kantele. Daily Prayer, short prayer in English at 12 noon on Monday, Tuesday, Thursday and Friday. Töölön kirkko Messu su 27.9. klo 12. Leinonen, Kaleva, Hersta. Kamarikuoro Addictio, joht. Riku Laurikka. Lasten juhlamessu, kastepuun käyttöönotto su 4.10. klo 12. Meurman, Hakkarainen, Karjalainen. Brunssi peruttu, take away -kirkkokahvi. Ehtoollishetki ke klo 18.

Meilahden kirkko Valon ja ilon messu to 24.9. klo 18. Maija-Karoliina musiikki, Jan Cedercreutz saarna. Messu su 27.9. klo 11. Meurman, Hietalahti. Mukana myös isoskoulutettavat. Puuhamessu su 4.10. klo 11. Krans, Kuusisto, Malm, Paaso, muskarilaisia. Kutsuvieraina vuoden aikana kastetut vauvat perheineen ja kummeineen.

TAPAHTUMIA Opastus suomeksi arkisin klo 14 Temppeliaukion kirkolla. 15 min. katsaus arkkitehtuuriin ja historiaan. Poikkeukset temppeliaukionkirkko.fi. Vierailumaksu 4 e, vapaa pääsy Töölön seurakunnan jäsenille. Temppeliaukion kirkko avoinna vierailijoille, aukiolotiedot temppeliaukionkirkko.fi. Two Moons. Sid Hille ja vieraileva artisti Temppeliaukion kirkossa pe 25.9. klo 15. Vierailumaksu 4 e, vapaa pääsy Töölön seurakunnan jäsenille. Jaakko Löytty pe 25.9. klo 19 Töölön kirkossa. Osa Töölön kirkko 90 vuotta – tapahtumasarjaa. Vapaa pääsy. Otamme 70 konserttivierasta. Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii? la 26.9. klo 14 Fokuksessa. Esko Vepsä bamlaa Pasilan mestoista ja stadin historiasta. Helppi-ryhmä su 27.9. klo 16–17.30 Pikku Huopalahden nuorisotalolla. Monikulttuurinen ryhmä tukee maahanmuuttajalapsia ja aikuisia läksyjen teossa. Kulttuuriklubi ti 29.9. klo 18 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa. Ekologinen kriisi ja kristinusko. Kai Henttonen, Riikka Kaihovaara, Jouni Kylmälä. Aamupäiväkonsertit Temppeliaukion kirkossa ke 30.9. ja 7.10. klo 10.15. Sid Hille, piano. Vierailumaksu 4 e, vapaa pääsy Töölön seurakunnan jäsenille. Ajatteleva ihminen ja kirkon traditio to 1.10. klo 18 Fokuksessa. Kristinusko ja antisemitismi. Toistaako historia itseään? Matti Myllykoski. Miesten maanantaiseura ma 5.10. klo 13–15 Meilahden kirkolla. Ilari Rantakari. Rastin Kielikahvila ti klo 13–14.30 Ruskeasuon Rastissa. Monikulttuurisessa kahvilassa maahanmuuttajat ja suomalaiset kohtaavat. Naisten Forum ti 6.10. klo 15–17 Meilahden kirkolla. Vuoden 2021 suunnittelua. Yhteinen iltaruoka ke klo 17 Fokuksessa, hinta 3/1 e kortilla tai käteisellä. Kasvis- tai kalaruokaa. Klo 18 arki-illan ehtoollinen ja lasten kirkkohetki. Pikkiksen Kielikahvila to klo 16–17.30 Pikku Huopalahden asukastalolla, Tilkantori 12. Moni-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.9.–8.10.

kirkossa klo 10. 4.10. Taimi-perhemessu. Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. 27.9. Lähetyspyhä. Vieraana Katriina Mäkelä Suomen Lähetysseurasta. 4.10. Taimi-perhemessu. Hiljainen iltamessu Seurakuntatila Laiturissa keskiviikkoisin klo 17.30.

TAPAHTUMIA Armon ilta Myllypuron kirkolla pe 25.9. klo 18. Vierailijana Johanna Sandberg. Puheenvuoroja, rukousta ja ylistystä. Musiikissa Johannes

Tarkista verkkosivuilta

onko tapahtumia peruttu koronan vuoksi.

Ethän osallistu

jos sinulla on yskää tai flunssan oireita.

Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 11–13, niin kauan kuin tavaraa riittää, Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Sinikka Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry). Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET

Kampin kappeli Simonkatu 7. Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 10– 18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko poissa käytöstä. Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4 A

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren

Messu su 27.9. klo 11. Anne Granström, saarna, Jari Jakoleff, kanttori. Vauhtia siivissä – perhemessu ja puuhapäivä su 4.10. klo 11. Laita enkelipuku päälle tai omat siivet selkään. Perhemessussa etsitään enkelin jättämiä sulkia, lorutellaan ja lauletaan. Messun jälkeen keittolounas ja puuhaa perheille ulkona ja sisällä klo 12–14. Tuunaa itsellesi vauhtisiivet, seikkaile enkeliradalla ja levähdä enkelin siipien suojassa. Iltaehtoollinen Östersundomin kirkossa sunnuntaisin klo 17. Kaikissa tilaisuuksissamme toimitaan turvamääräykset ja hygienia huomioiden.

Temppeliaukion kirkko vartissa Tarjolla on 15 minuutin suomenkielinen opastus turistien suosikkikirkon arkkitehtuurista ja historiasta useimpina arkipäivinä klo 14. Kirkko sijaitsee osoitteessa Lutherinkatu 3.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Anteeksi saaneina – hiljaisuuden retriitti Hollolassa 6.–8.11. Yhteiset ruokailut ja rukoushetket rytmittävät viikonloppua, jonka aikana jokaisen on mahdollisuus vetäytyä yksityiseen rauhaansa, levätä, lueskella, tehdä kävelyretkiä pikkuhiljaa talveen valmistautuvaan luontoon ja ylipäätään kuulostella rauhassa omaa oloaan. Osallistujat sitoutuvat täydelliseen keskinäiseen puhumattomuuteen. Hinta 120 e oman srk:n jäseniltä, muilta 150 e. Ohj. Eva-Lisa Lindström ja Sari Viljakainen. Lisätied. ja ilm. 1.–20.10. verkkosivujemme kautta tai p. 050 448 5435 to 1.10. klo 15–17 ja ti 6.10. klo 15–18. 1.–6.-luokkalaisten syysleiri Korpirauhassa 2.–4.10. Hinta 40 e. Tied. Venla p. 050 911 0459, ilm. 23.9. mennessä verkkovisujemme kautta. Ilmoittautuminen vuoden 2021 rippikouluihin alkaa 1.10. klo 9. Riparille ovat tervetulleita kaikki vuonna 2006 syntyneet ja sitä vanhemmat nuoret. Tutustu ja ilmoittaudu Mikaelin seurakunnan ripareihin verkkosivuillamme.

Semi-aikuiset su 27.9. klo 17. Osallistumme Östersundomin kirkon iltaehtoolliseen, jonka jälkeen jatkot Mikaelinkirkolla. Herännäisseurat la 26.9. klo 18. Jaakko Saari, Tapio Suontakanen, Martti Häkkänen. Omaishoitajien vertaistukiryhmä Länsimäen kirkolla ma 5.10. klo 10.30. Kaarikerho inkerinsuomalaisille ma 5.10. klo 14.30. Ruokaillaan yhdessä Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 17.15. Ruokailun jälkeen on mahdollista jäädä Raamattupiiriin. Aloitamme klo 18, kesto noin tunti ja on suunniteltu kaikenikäisille sopivilla tavoilla. Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13. To 1.10. Kansainvälisentyön kuulumisia, Sari Viljakainen. To 8.10. Tuonentupa: Mitä on kuoleman jälkeen luterilaisessa opetuksessa, Marja Lehtinen. Tuonentupa on keskustelukerho, jossa käsitellään avoimesti kuolemaa. Tuonentupa ei ole sururyhmä, vaan avoin keskustelufoorumi meitä jokaista koskettavasta asiasta. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea. Päivystävä pappi, yhteydenotot toistaiseksi puhelimitse ma–ti ja to–pe klo 10–14 p. 09 2340 4802.

Roihuvuoren seurakunta HENRIK SCHÜTT

Iltahartaus perjantaisin klo 18. Musiikkiopisto Juvenalian sinfoniasarjan päätöskonsertti ke 30.9. klo 18. Harmonikkaluokka opettaja Kalle Välimaan johdolla vierailee Kampin kappelissa. Konsertissa kuullaan musiikkia säveltäjiltä Haydn, Gräsbeck, Hindemith, Shishakov, Välimaa ja Pachelbel. Vapaa pääsy. Yhteismeditaatio ke 7.10. klo 18. Eri uskontokunnat yhdessä. Tied. tommi.siivola@gmail.com.

Österlund. Tilaisuuden jälkeen mahdollisuus esirukoukseen sekä yhteinen iltatee. Kastepäivä Kulosaaren kirkolla lauantaina 26.9. klo 12–17. Voit tuoda kastettavaksi vauvan, taaperon tai isomman, alle 15-vuotiaan lapsen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset pastori Outi Lantto, outi. lantto@evl.fi, p. 050 476 1791. Kamarimusiikkikonsertti Kulosaaren kirkossa su 27.9. klo 18. Jani Lehtonen, viulu ja Jorma Härkönen, kitara, Pekka Korhonen, kontrabasso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Lasten ja perheiden oleiluilta Kulosaaren seurakuntasalissa to 1.10. klo 17–19. Rakennetaan soittimia! Mukana Jenni Kallio ja Reetta Väisänen. Yhteinen iltahetki ja iltapala. Syksyinen perhepäivä Myllypuron kirkossa su 4.10. klo 12–16. Taimiperhemessu klo 12. Messun jälkeen yhteinen ruokailu, kukkasipuleiden istutusta ja muuta syksyistä ohjelmaa. Mukana Sari Oikarinen, Marika Leino, Elisabeth Bäckman, Marika Sointula ja Anni Nikkanen. Helsingin kaupunginorkesterin kamarimusiikkikonsertti Myllypuron kirkossa ma 5.10. klo 19. Vapaa pääsy. Eero Junkkaalan luento Myllypuron kirkolla ti 6.10. klo 18.30. Onko järkevää uskoa Jumalaan? Osa 1. Huomaa osa 2 ti 20.10. klo 18.30. Diakonian ajanvaraus puhelimitse Herttoniemen alue: p. 050 433 7339 (Taina Saarela) Herttoniemenrannan alue: p. 041 511 5464 (Heli Mattila) tai p. 050 433 7339 (Taina Saarela) Kulosaaren alue: p. 041 511 5464 (Heli Mattila) Myllypuron alue: p. 050 347 8582 (Pilvi Juvonen) tai p. 050 3479515 (Kati Markkanen) Ajan voi varata myös paikan päällä maanantaisin klo 13–14 Myllypuron kirkolla tai Laiturissa.

KIRKON KUVAPANKKI/PENTTI MANSUKOSKI

kulttuurisessa kahvilassa maahanmuuttajat ja suomalaiset kohtaavat. Lounas Ruskeasuon Rastilla pe klo 11.30–12.15 ja klo 12.30–13.15. Otamme kuhunkin kattaukseen 20 ensimmäistä ruokailijaa. Hinta 3 e aikuinen, 1 e lapsi, tasaraha, ei pöytävarauksia. Jouluavustukset ruokaan ja lasten lahjoihin. Kirjallinen hakemus diakoniatyöntekijältä, toimipisteistämme ja seurakuntatoolo.fi. Hakemuksen oltava perillä viim. pe 30.10. diakonia.toolo@evl.fi tai postitse.

Seurakuntatoimisto: palvelee puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2

JUMALANPALVELUKSET

Nousukiidossa Torstai-iltapäivällä keskustelutilaisuudessa uskonto, politiikka, kulttuuri ja päivän polttavat kysymykset kohtaavat. Tällä kertaa näyttelijä Heidi Herala on Päivi Istalan haastattelussa 1.10. klo 13 Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2.

Roihuvuoren kirkossa: Messu su 27.9. klo 10. Kari Laaksonen, Essi Aalto, Hannele Filppula, Sini Saarinen, laulu ja piano, Petri Kaasinen, laulu ja kitara. Soppakirkko ti 29.9. klo 13. Anja Nurminen, Hannele Filppula, Kaisa Moilanen. Perhemessu su 4.10. klo 10 Timo Pekka Kaskinen, Essi Lyytinen, Hannele Filppula, Sonórus ja Tuuli Malve, Kipinä. Roihuvuoren kirkon kastepuu otetaan käyttöön. Iltamessu keskiviikkoisin klo 18. Laajasalon kirkossa: Taizé-laulujen messu su 27.9. klo 12 ja diakoni Kristiina Selinin eläkkeellejäämisjuhla. Arja Vaulas, Kari Laaksonen ja muita Kristiina Selinin työtovereita. Musiikissa Heikki Varis ja Variksenpojat-yhtye, Päivi Niva-Vilkko lauluryhmän kanssa. Perhekirkko su 4.10. klo 12. Keittolounas perhekirkon jälkeen.

TAPAHTUMIA Eläkeläisten kerho ma 5.10. klo KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.9.–8.10.

13–14.30 Laajasalon kirkolla. Mukana Päivi Niva-Vilkko. Puikot heilumaan ma 5.10. klo 18–20, Laajasalon kirkko, Ryhmähuone 1. Roihuvuoren kutomakerho ry:n vuosikokous ke 30.9. klo 12 Roihuvuoren kirkolla. Diakoniatyön ajanvaraus: Laajasalo ma klo 10–11 (muuna aikana soittopyyntö), p. 09 2340 5768, roihuvuori.diakonia@evl.fi. Roihuvuori ti klo 10–11 (muuna aikana soittopyyntö), p. 09 2340 5758, roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Vartiokylän seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa. 4.10. Mikkelinpäivän perhemessu. Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa. Keskipäivän messu pe klo 12 Matteuksenkirkossa. Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Kirkko avoinna ark. klo 9–15. Lastentupa ma klo 9–11.30. Tuo yli 1-vuotias lapsesi aamupäiväksi hoitoon ja hengähdä hetki arjen kiireestä. Varaa maksuton paikka p. 050 380 1961. Neuleklubi ma klo 11.30. Vauvaperhekerho ke klo 9.30– 11.30. Luontokerho to klo 9.30–11.30 yli 2-vuotiaille lapsille. Luontokerho retkeilee lähialueilla. Ilmoittaudu netissä! Perhekerho pe klo 9.30–11.30. Syksyinen perhepäivä la 26.9. klo 10–13. Vietämme aamupäivän perheiden kanssa ulkona. Toimintapisteitä kirkon lähiympäristössä (koulun piha, Riskupuisto, kirkon takapiha). Kirkon etupihalla grilli kuumana, vain korttimaksu. Puotilan kappeli avoinna to klo 13–19. Pilkeporukka to klo 9 Itäkeskuksen palvelukeskuksessa, Voikukantie 6. Ryhmä päihteitä käyttäville tai niitä käyttäneille 60+ ihmisille. Maksuton aamiainen, mielekästä tekemistä ja yhdessä olemista. Perjantailenkki, kävelyseuraa perjantaisin. Lähtö klo 13 Omako-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2020

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

tunlukua ja keskustelua elämänkysymyksistä. Miestenpiiri kirkolla tiistaisin klo 18, yhteistä raamatunlukua ja miehistä puhetta sen äärellä. Lasten ja perheiden iltaperhekerho ja kotiruokaa kirkolla tiistaina 29.9. klo 16.30. Leikitään, syödään maittavaa kotiruokaa ja vietetään aikaa yhdessä. Vapaaehtoinen ruokamaksu. Perhekahvila Valossa perjantaisin klo 9.30–11.30. Mukavaa yhdessäoloa ja aamupala, joskus myös pientä ohjattua toimintaa. Vapaaehtoinen aamupalamaksu. Junnukerhoissa on vielä tilaa! Kouluikäisten harrastekerhoissa kerhoillaan kokki-, puuha- ja näytelmäkerhoissa. Lisätietoa nettisivuilla tai anni.laurila@evl.fi. Junnukahvila maanantaisin klo 16–18 Valossa 1.–6.-luokkalaisille. Mukavaa tekemistä ja seuraa, pieni välipala. Tule pelaamaan biljardia,

Helposti kasteelle Alppilassa

PIXABAY

Virasto: Herttoniemen seurakuntatila Laiturissa, Hitsaajankatu 4, 00810 Helsinki. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14. p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet:   Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3 www.helsinginseurakunnat.fi/vartiokylanseurakunta

tisäätiöltä, Puotilantie 3. Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus: Merja Korhonen p. 09 2340 6451, merja.a.korhonen@evl.fi tai Leena Nygård p. 09 2340 6450, leena.nygard@evl.fi.

Jos kaste on jäänyt jostain syystä väliin, nyt on mutkaton mahdollisuus tuoda lapsi kasteelle. Matalan kynnyksen kastepäivä pidetään 3.10. kello 12–15 Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2. Ilmoittaudu Kastepäivään ennakkoon: pauliina.lindfors@evl.fi.

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelus su 27.9. klo 11, kirkko. Paananen, Huhdanmäki, Kantola. Perhekirkko ja lounas su 4.10. klo 11, kirkko. Holma, Kantola, lastenohjaajia. Iltapäiväkirkko torstaisin klo 14, kirkko.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 2.10. klo 18. Puhe Kaisa Tuikkanen, ylistys Kaisa ja Timo Tuikkanen. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Löytöretkiä Raamattuun ja elämänkysymyksiin. Kiinnostaako sinua elämänkysymysten pohdinta, raamatuntulkinta, hiljaisuuden kuuntelu tai ajatusten vaihto? Tule mukaan löytöretkelle: iloitse, hämmästy ja oivalla! Hiljainen tila kirkossa torstaisin klo 18, raamattumietiskelyä, rukoushiljaisuutta ja kuuntelevaa jakamista. Avoin keskusteluja raamattupiiri kirkolla torstaisin klo 18, yhteistä raama-

ilmakiekkoa tai lautapelejä, ja viettämään yhdessä aikaa kavereiden kanssa. Junnukahvila on turvallinen ja kiva paikka kouluikäisille! Kahvila on avoin, etukäteen ei tarvitse ilmoittautua. Neulekerho kirkolla keskiviikkoisin klo 18. Kudo, neulo tai virkkaa – tule mukaan neulekerhoon! Opi ja opeta, innostu ja innosta, yhdessä oleminen ja tekeminen on mukavaa. Ryhmään voi tulla, vaikkei vielä osaisi neuloa, me opetamme kyllä. Teemme lämpimiä lahjoja kasteperheisiin ja eri tavalla vähäosaisille. Tule mukaan mukavaan porukkaan! Iltapäiväpiiri ikäihmisille kirkolla ma 5.10. klo 12–13.30. Kahvitellaan, nautitaan hyvästä seurasta ja vaihtelevasta ohjelmasta. Alussa hartaus ja pieni jumppa. Vapaaehtoinen kahvimaksu. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to 12–13, p. 09 2340 6518, vuosaari. diakonia@evl.fi. Toimitusvaraukset, päivystävä

pappi 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17. Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 13–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Tervetuloa kirkkoon! Seurakunnassa vietetään messua Malmin, Puistolan ja Viikin kirkossa joka sunnuntai klo 10. Messun jälkeen kirkkokahvit, sään salliessa ulkona. Herättäjä-Yhdistyksen pyhä Viikin kirkossa su 27.9. klo 10. Saarna Kari-Pekka Kinnunen, musiikkiavustajana Ulla Tuovinen, nokkahuilu ja laulu. Messun jälkeen siioninvirsiseurat. Mikkelinpäivän perhemessu Puistolan ja Viikin kirkossa su 4.10. klo 10. Puistolassa edellisvuoden aikana kastetut perheineen kutsutaan noutamaan nimisydän kastepuusta. Messun jälkeen askartelutuokio. Pihlajamäen kirkon messu sunnuntaisin klo 11 on Malmin seurakunnan ja Verkoston yhteinen. Verkosto on luterilainen seurakuntayhteisö, jonka toiminta perustuu suurelta osin vapaaehtoisten aktiivisuuteen. Mukana messubändi. Pyhäkoulu 3–6-vuotiaille ja 7–12-vuotiaille lapsille. Messun jälkeen nautitaan maksuton keittolounas. Kirkkoon voidaan ottaa enintään 100 henkilöä. Ennakkoilmoittautuminen netissä: www. verkosto.net/ilmoittaudu-messuun/ tai soittamalla kirkkoherranvirastoon perjantaihin klo 13 mennessä, p. 09 2340 4400. Valon messu Puistolan kirkossa su 27.9. klo 17. Valon messu on pitkälti vapaaehtoisten toteuttama messu, jossa on paljon iloista musiikkia ja rento meininki. Voit levähtää rauhassa ja saada voimaa koko viikoksi. Lopuksi nautitaan vapaaehtoisten valmistama iltapala.

Viikkomessu Viikin kirkossa koko perheelle ke klo 18. Lorut, kertomukset ja leikit lomittuvat rukouksen ja ehtoollisen kanssa. Mahdollisuus osallistua iltaruokaan klo 17 alkaen. Tarjolla kasvissoppaa eurolla. Viikkomessu Siltamäen seurakuntakodilla ti 29.9. klo 13. Lähetyskahvila. Musiikkiehtoollinen Tapanilan kirkossa nuorten kahvilan yhteydessä ke 30.9 klo 18. Vapautuksen messu Viikin kirkossa ma 5.10. klo 18. “Vapautuksen messu on avoin kaikille, erityisesti etsijöille ja kyselijöille, heille, jotka ovat vieraantuneet kirkosta ja kristinuskosta, mutta joilla on kaipaus hengellisyyteen ja yhteyteen. Messu vapauttaa meidät dogmaattisen ja ulossulkevan kristillisyyden pakkopaidasta. Uskontunnustuksia ei vaadita, ei oikeassa olemista, ei totuuden omistamista.”, kertoo pappi Kai Sadinmaa. Pyhäkoulut. Pyhäkoulu messun aikana Viikissä su 27.9. ja 11.10. klo 10, Malmilla su 27.9. ja 4.10. klo 10, Puistolan Valon messussa su 27.9. klo 17 ja Pihlajamäessä joka sunnuntai klo 11.

TAPAHTUMIA Waste and Feast -ravintola Malmin Varustamossa. Tarjolla hävikkiraaka-aineista valmistettua maukasta lounasta arkisin klo 11–13 edulliseen 3–6 euron hintaan. Seurakunnan diakoniatyöntekijä on tavattavissa lounaalla torstaisin klo 11–13. Säännöllinen viikkotoiminta. Koronaepidemian vuoksi kirkoilla kokoontuvien piirien, kuorojen ja harrastusryhmien toiminta on tauolla seurakunnan toimitiloissa 18.10. asti. Kerhot ja kurssit koululaisille alkavat viikolla 40 eri puolilla seurakuntaa. Lyhyet 3–5 kerran kurssit ovat maksuttomia ja tarkoitettu alakoululaisille eri ikäryhmissä. Ulkotoiminta- ja liikuntaleikkikerhoissa leikitään ja puuhaillaan ulkona, Trangia-kokkikurssilla harjoitellaan helppojen retkiruokien tekemistä ja Huispaus-kurssilla tutustutaan Harry Potterista-kirjoista tuttuun urheilulajiin. Kepparikerhossa ratsastetaan koulu-, este- ja maastoratsastusta. Kerhot kokoontuvat ulkona, joten kannattaa varautua sään mukaisella vaatetuksella. Kurssien vetäjinä toimivat vapaaehtoiset, koulutetut kerhonohjaajat ja kasvatuksen ammattilaiset. Ilmoittaudu mukaan nettisivuilla. Huom. Kursseja ei järjestetä viikolla 42. Syysloman koululaisten maksuttomat toimintapäivät 1.–3.-luokkalaisille Puistolan ja Viikin kirkoilla 12.–16.10. klo 9–14. Ilmoittautua voi koko viikoksi tai osaksi aikaa. Tehdään retkiä lähialueille, liiku-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.9.–8.10.

PIXABAY

taan luonnossa ja pihalla sekä harjoitetaan kädentaitoja ulkona. Seurakunta tarjoaa lounaan. Toimintapäivien vetäjinä toimivat seurakunnan kasvatuksen ammattilaiset. Paikkoja ryhmissä rajoitetusti. Ilmoittautuminen avoinna nettisivuillamme. Ilon ja toivon portaat lapsiperheille Pihlajamäen kirkon pihalla ti klo 9.20 tai 10.Tervetuloa koristelemaan Pihlajamäen kirkon portaita, maistamaan makkaraa ja laulamaan iloisia muskarilauluja yhdessä alueen päiväkotiryhmien kanssa. Esikoisvauvakerho to klo 12–13.30 Malmin Varustamolla 8.10. asti. Omakustanteinen lounas Varustamon Waste and Feast -hävikkiravintolassa. Hinta maksukyvyn mukaan 3–6 euroa. Yhdessäoloa, ulkoilua ja sään mukaista ohjelmaa. Viikin perhekerho to klo 9.30–11. Yhdessäoloa, minihartaus ja toimintaa lapsille Viikin kirkon pihalla. Perhekahvila Jakis to klo 9.30–11 Jakomäen sydämen pihassa. Aamupala 2 e/perhe. Yhteistyössä leikkipuisto Kankaren kanssa. Friendship Cafe – Ystävyyskahvila. Would you like to meet people and make some friends? Or maybe you want to speak and learn some Finnish? Welcome to drop by or spend time together informally. On Thursdays at 6-8 pm at Pihlajamäki Church. / Haluatko tutustua uusiin ihmisiin ja erilaisiin kulttuureihin? Haluatko oppia puhumaan suomea tai jutella kieltä opiskelevan kanssa? Tule mukaan Pihlajamäen kirkolle torstaina klo 18–20. Nuoret kokoontuvat keskiviikkoisin Tapanilan kirkolle kahvilailtaan, jonka yhteydessä vietetään hartautta tai messua. Perjantaisin järjestetään nuorten ideoimaa pop up-toimintaa. Nuorten toiminnan ajankohtaisen infon löydät somesta @talolla. Olotilakahvilat. Olohuone Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11–13 (puuropäivä 5.10.), Porttikahvila Pukinmäen Portissa ma klo 12–14.30, Ostarin Onni -kahvila Pihlajamäen kirkolla ti klo 9–11 ja Korttelitupa Siltamäen seurakuntakodilla to klo 11.30–14.30. Yhteisöruokailut. Olohuone Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11–13, missä myös puuropäivä ma 5.10., Porttikahvila Pukinmäen Portissa ma klo 12–14.30, Ostarin Onni -kahvila Pihlajamäen kirkolla ti klo 9–11 ja Korttelitupa Siltamäen seurakuntakodilla to klo 11.30– 14.30. Älä jää yksin – Keskusteluapua. Papin pöytä torstaisin klo 12–14 Plaza Moccassa, Malmin Prisman aula (2. krs.). Älä arkaile nykäistä hihasta, kun kohtaat papin asuinalueesi raitilla tai hautausmaalla. Tapaamisen voi sopia myös lähikirkolle. Katso yhteystiedot netti-

Meditoi urkuparvella Kristillinen meditaatiohetki Paavalinkirkon urkuparvella. Sydämen hiljaiseen rukoukseen kuljettava meditaatio on eri uskontojen yhteistä viisautta. Ryhmä perustuu kansainväliseen benediktiinimunkki John Mainin elvyttämään erämaaisien harjoitukseen. Ohjattu meditaatio sisältää lyhyen virikepuheen ja yhteisen meditaatiojakson. Ryhmää ohjaa Risto Lehtinen. Ryhmä on avoin, ei ilmoittautumista. Tervetuloa kuuntelemaan hiljaista ääntä sisälläsi ke 30.9. kello 17.10–17.50 Paavalinkirkko, Sammatintie 5. Lisätiedot: arja.rannanpaa-kortelainen@evl.fi ja puh. 050 377 4024.

sivuilta tai kysy neuvoa virastosta, p. 09 2340 4400. Voit myös soittaa meille, jos tarvitset luottamuksellista juttuseuraa: Pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–21, p. 09 2340 4444. Ruoka-apua. Lahjoitusleipää jaetaan Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11, Pihlajamäen kirkolla ti klo 9, Jakomäen kirkon pihalla ke klo 11 ja Malmin Varustamolla to klo 11. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä. Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481 tai jätä muulloin soittopyyntö. Otamme sinuun yhteyttä.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla tai puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet:

Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15. Avoinna to 8–18, su 11–14.30. Käpylän kirkko, Metsolantie 14, on avoinna tilaisuuksien yhteydessä. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu su 27.9. klo 10. Pelkonen ja Mäkiö. Perhemessu su 4.10. klo 10. Enkelien sunnuntain perhemessu ja 4-vuotiaiden syntymäpäivät. Handolin, Herala ja Helenius. Synttäritarjoilu. Toivomme, että perheestä osallistuu enintään neljä henkilöä. Maunulan kirkossa: Messu su 27.9. klo 12. Pelkonen ja Mäkiö. Maunulan kirkon 40-vuotisjuhlamessu su 4.10 klo 12. Björk, Savik, Heininen ja Kosonen. Messu toteutetaan kaksikielisenä ja suoratoistetaan molempien seurakuntien

Tarkista verkkosivuilta

onko tapahtumia peruttu koronan vuoksi.

Ethän osallistu

jos sinulla on yskää tai flunssan oireita.

nettisivuille. Juhlakahvit. Käpylän kirkossa: Iltaehtoollinen su 27.9. klo 18. Elo, Helenius ja isoset. Iltaehtoollinen su 4.10. klo 18. Kaipainen ja Helenius.

tie 1 Seuraa meitä verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

TAPAHTUMAT

Messu su 27.9. klo 11. Mikael Tammilehto, Jouni Pirttijärvi ja Ari Häyrinen. Enkelien sunnuntain perhemessu su 4.10. klo 11. Jouni Pirttijärvi, Tiia Valve-Tuovinen ja Ari Häyrinen.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–12 Oulunkylän kirkolla. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla paikan päälle. Vuoden 2021 rippikoulujen ilmoittautuminen on käynnissä 1.–31.10.2020. Ole yhteydessä rippikoulutyösihteeriin sähköpostitse mirja.kietavainen@evl.fi saadaksesi ilmoittautumisohjeet. Rytmin sykettä - musiikin iloa lauantaina 26.9. klo 13–16 Maunulatalolla. Ohjaajina musiikkipedagogit Elina Simes, Elin Bergdal sekä Maija Pesonen-Kareinen. Klo 13 n. 0–3-v. lapset vanhempineen, klo 14 n. 3-v. lapset vanhempineen. Nuoret ja aikuiset klo 15. Vapaa pääsy. Sururyhmä keskiviikkoisin klo 18–19.30 Oulunkylän kirkolla. Rukousryhmä torstaisin 10.9., 8.10. ja 12.11. klo 18–20 Oulunkylän kirkon takkahuoneella. Maunulan torstaikerho torstaisin klo 13–14.30 Maunulan kirkolla. Yksinhuoltajien olohuone joka toinen tiistai 1.9. alkaen klo 17–19 Oulunkylän kirkolla. Kehitysvammaisten Meidän Kerho joka toinen maanantai 14.9. alkaen klo 17–18.30 Voudintien kerhohuoneella, Voudintie 4 B. Lasten muskarit Maunulan kirkolla torstaisin 24.9. alkaen. Klo 9.30 2–5-v., klo 10.05 1–2-v. ja klo 10.40 0–1-v. ja vauvat. Perhekerho maanantaisin klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla. Isät hoi! -iltamuskari tiistaisin Käpylän kirkolla: 0–1-v. klo 17.30, 1–2-v. klo 18.05, 2–5-v. klo 18.40. Ilmoittautuminen: erika.herala@ evl.fi Perheiden tanssituokiot perjantaisin Käpylän kirkolla: 3–5-v. klo 9.30, 1–2-v. klo 10.15, 0–1-v. klo 11. Family Thursday joka kuun viimeinen torstai klo 17–19 Maunulan kirkolla 24.9. alkaen. Maanantaipuuro maanantaisin klo 9–12 Oulunkylän Kirkolla. Käpylän iltaruoka keskiviikkoiin klo 16–17.45 Käpylän kirkolla. Yhteisöravintola Salaam torstaisin Oulunkylän kirkolla, kattaukset klo 12 ja 13.30.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12 asiointi sähköpostilla tai puhelimitse. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuon-

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Syksyinen fokstrotti la 3.10. klo 19. Pianisti ja säveltäjä Sergei Sokolovin sävellyskonsertti. Sergei Sokolov, flyygeli, Joonas Tuuri, kontrabasso, Ville Luukkonen, rummut. Liput 17,50 e www. ticketmaster.fi. Enkelien sunnuntain brunssi 4.10. klo 12–13.30 Hinta 10 e aikuiset, 3 e lapset 3–14-v. ja 0 e alle 3-vuotiaat. Lapsille onnenpyörä. Ilmoittautuminen ja erityisruokavaliot viimeistään 28.9. heli.sjöberg@evl.fi. Tulethan vain terveenä ja ilmoitat, jos joudut perumaan osallistumisen sairastumisen vuoksi. Pikku Paimenet -ulkoilukerho kirkon pihalla tiistaisin 9.30–11. Sateen sattuessa sisällä. Kippo & Kulho keskiviikkoisin klo 11–13. Hinnat 3 e ja 6 e. Perhekerhot Kirkonkellarissa ti ja ke klo 9–11.30 sekä to klo 17–19. Kerhot ovat yhteisiä hetkiä lapsen ja aikuisen kanssa. Niissä on tarjolla kahvia, aamu/iltapalaa, vaihtuvaa tekemistä, rentoa yhdessäoloa ja lyhyt hartaus. Kutomakerho keskiviikkoisin klo 19. Kutomakerho kokoontuu kirkolla. Raamattupiiri kaikille parittomien viikkojen torstaisin klo 17.30. Raamatturyhmä ensikertalaisille parittomien viikkojen torstaisin klo 19. Tule mukaan, jos Raamatun sisältö ja sen pohtiminen kiinnostavat sinua, mutta et ole vielä juurikaan lukenut Raamattua. Vanhustenviikko – Onni on vanheta: Kippo & Kulho -lounas ke 7.10. klo 11–13. Hinta 3/6 e. Tuolijumppa ke 7.10. klo 13 ja 13.40, vetäjänä diakoniopiskelija Leila Lukander-Pajula. Eläkeikäisten kerho, ohjelmassa mm. virsilevyraati to 8.10. klo 12.30 ja 14. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–21. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.9.–8.10.

Musiikkia kirkoissa MIKA NUORVA

PERJANTAINA 25.9. Two Moons klo 15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille, piano, ja Mark Alban Lotz, puhallinsoittimet, esittävät kokeellista musiikkia. Vierailumaksu 4 e. Töölön kirkko 90 vuotta: Jaakko Löytty klo 19 Töölön kirkossa, Topeliuksenkatu 4. Lukuisia tuttuja virsiä ja hengellisiä lauluja julkaissut gospelmuusikko Jaakko Löytty esiintyy tunnelmallisessa soolokonsertissa. Ohjelmistossa on sekä ikivihreitä klassikoita että tuoretta tuotantoa. Tapahtuma on osa Töölön kirkon 90-vuotisjuhlavuoden tapahtumia. Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 26.9. Rytmin sykettä – musiikin iloa klo 13–16 Maunulatalossa, Metsäpurontie 4. Elämyksellinen musisointi-iltapäivä lapsille ja aikuisille. Soitamme ja liikumme yhdessä sekä kuuntelemme, kuinka musiikki ja rytmi soivat pienten tarinoiden siivittämänä. Ohjaajina musiikkipedagogit Elina Simes ja Elin Bergdal sekä kanttori Maija Pesonen-Kareinen. Klo 13–13.40 musisoivat 0–3-vuotiaat lapset vanhempineen, klo 14–14.45 noin 3-vuotiaat ja sitä vanhemmat lapset vanhempineen ja klo 15–16 nuoret ja aikuiset. Sessioiden välissä pientä tarjoilua. Järjestäjinä Oulunkylän seurakunta ja Maunulatalo. Vapaa pääsy. Musiikkihartaus klo 18–18.30 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Leevi Lipponen, urut. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 27.9. Kamarimusiikkikonsertti klo 18 Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Jani Lehtonen, viulu, Jorma Härkönen, kitara, Pekka Korhonen, kontrabasso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TIISTAINA 29.9. Päivämusiikkia klo 12–12.30 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 30.9. Sid Hillen pianokonsertti klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Meditatiivista improvisaatiomusiikkia. Vierailumaksu 4 e. Urkuvartti klo 12–12.15 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Urkurina Hiski Wallenius. Vapaa pääsy. Sinfoni-konsertti klo 18 Kampin

Lukuisia virsiä ja hengellisiä lauluja julkaissut gospelmuusikko Jaakko Löytty esiintyy tunnelmallisessa soolokonsertissa perjantaina 25.9. klo 19 Töölön kirkossa. Konsertti on osa Töölön kirkon 90-vuotisjuhlavuoden tapahtumia.

kappelissa, Simonkatu 7, Narinkkatori. Musiikkiopisto Juvenalian sinfoniasarjan päätöskonsertti. Musiikkiopisto Juvenalian harmonikkaluokka opettajanaan Kalle Välimaa. Musiikkia säveltäjiltä Joseph Haydn, Manfred Gräsbeck, Paul Hindemith, Yuri Shishakov, Kalle Välimaa ja Johann Pachelbel. Vapaa pääsy. Huom! Tulethan ajoissa paikalle. Kappelin herkän akustiikan vuoksi emme päästä ketään sisälle konsertin alettua.

LAUANTAINA 3.10. Hiljaisuusmusiikkia klo 15 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Luutisti Eero Palviainen soittaa saksalaisen säveltäjä-luutisti Sylvius Leopold Weissin teoksia. Koska teemana on hiljaisuus, pyydämme hiljaisuutta myös saapuvalta yleisöltä. Järjestäjinä Kirkko Helsingissä, Kannelmäen seurakunta ja FiBO (Suomalainen barokkiorkesteri). Vapaa pääsy, vapaaehtoinen tukimaksu FiBOlle. Musiikkihartaus klo 18–18.30 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Olli Saari, urut. Vapaa pääsy. Syksyinen fokstrotti klo 19 Hyvän

Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Sergei Sokolovin sävellyskonsertti. Sergei Sokolov, flyygeli, Joonas Tuuri, kontrabasso, Ville Luukkonen, rummut. Järjestää Venäläinen kulttuuridemokraattinen liitto r.y. Vapaa pääsy.

katu 3. Meditatiivista improvisaatiomusiikkia. Vierailumaksu 4 e. Urkuvartti klo 12–12.15 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Urkurina Veera Surkka. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 8.10. Jazzia, gospelia ja puhetta Jumalasta klo 18 Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastissa, Tenholantie 6. Kahvit klo 17.30 alkaen. Illan päätteeksi ehtoollinen. Vapaa pääsy.

MAANANTAINA 5.10. Kamarimusiikkikonsertti klo 19 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Helsingin kaupunginorkesterin muusikoita: Helmi Kuusi ja Eva Ballaz, viulu, Lotta Poijärvi, alttoviulu, Carmen Moggach, alttoviulu, Jaakko Rajamäki ja Inkeri Eirola, sello. Johannes Brahms: Jousisekstetto nro 1, Chris Hazell: Three Brass Cats sekä Kraken - Another Cat, Johann Sebastian Bach: Kolme koraalialkusoittoa. Varataan oikeudet muutoksiin. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 6.10. Päivämusiikkia klo 12–12.30 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 7.10. Sid Hillen pianokonsertti klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherin-

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

Nina Åström konsertoi Vantaalla Keskiviikkona 7.10. kello 19 Nina Åströmin konsertti Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.