Kirkko ja kaupunki 2020 16 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

24.9.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Mitä elämä opetti? Kolmen viisaan vanhuksen kertomukset s. 10 Kohtaaminen valkohain kanssa auttoi kesyttämään arkiset pelot s. 21

Ratkaisematon Piru, Jumala ja Jeesus piipahtelevat Kari Hotakaisen romaaneissa. Uskon kysymykset kiinnostavat, koska ne jäävät auki s. 16

Pääkirjoitus

Eilen

Terhokoti pitää pelastaa

Tarkasteltaessa lähemmin paheksujien elämäntapoja huomataan, ettei kukaan ole paheeton.

KUOLEVIEN IHMISTEN saattohoitoon erikoistunut Terhokoti on vaikeuksissa. Viime viikolla ilmoitettiin koko henkilökuntaa koskevista yt-neuvotteluista. Vuonna 1987 perustettu Terhokoti on saattohoidon uranuurtaja Suomessa. Se on näyttänyt koko sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle mallia paitsi kuolemaa tekevien ihmisten kunnioittavasta, yksilöllisestä, kiireettömästä ja lääketieteellisesti korkealuokkaisesta hoidosta, myös heidän perheidensä ja läheistensä tukemisesta. TERHOKODIN TALOUDELLISET VAIKEUDET johtuvat ennen kaikkea siitä, että saattohoitoa on yhä enemmän saatavana muuallakin kuin Terhokodin kaltaisissa vaativan erikoistason yksiköissä. Sairaaloihin on perustettu saattohoito-osastoja, ja valmiutta kuolevien hoitoon on lisätty läpi koko terveydenhuollon. Suomalaisen saattohoidon osaamista tuettiin vuoden 2014 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla. Siinä projektissa tärkeänä asiantuntijana oli nyt jo eläkepäiviään viettävä Terhokodin johtaja, ylilääkäri Juha Hänninen. Hän kiinnitti tuolloin huomiota muun muassa siihen, että saattohoito pitäisi ottaa paremmin huomioon alueellisten terveyspalvelujen järjestämisessä. JOKAISEN SUOMALAISEN pitäisi saada tarvitessaan korkealuok-

kaista saattohoitoa, asuinpaikasta riippumatta. Ja jokaisen kuolevan ihmisen läheisen pitäisi saada tarvitsemaansa tukea paitsi valmistautuessaan omaisensa kuolemaan, myös sen aikana ja sen jälkeen. Joku voisi ajatella, että levittäessään osaamistaan auliisti koko maahan Terhokoti on tehnyt itsensä tarpeettomaksi. Voi kun se pitäisikin paikkansa. Niin ei kuitenkaan ole. Suomalaisen saattohoidon tila ei ole vielä lähelläkään edes säällistä. Niin paljon kuulee kauhistuttavia esimerkkejä epäonnistuneesta kuolevan hoidosta. Terhokodista kerrotut kokemukset taas ovat säännönmukaisen kiittäviä. VIELÄ TARVITAAN TERHOKOTIA –paitsi hoitamaan ja tukemaan kuolevia ihmisiä ja heidän läheisiään, myös saattohoidon tuotekehitysyksikkönä ja lippulaivana. Terhokodin pelastaminen on vain ja ainoastaan tahdon asia.

JAAKKO HEINIMÄKI

ROOMALAINEN VALTIOMIES JA KIRJAILIJA MARCUS PORCIUS CATO (234–148 EKR.)

Tänään Tässä ajassa tuomitaan hirveän helposti. Kaipaan takaisin ajatusta siitä, että joka ei ole väärin tehnyt, heittäköön ensimmäisen kiven. KIRJAILIJA TUOMAS KYRÖ MEIDÄN PERHE -LEHDESSÄ 9/2020

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Iankaikkisesti Joka ei toista armahda, saa itse armottoman tuomion, mutta joka armahtaa, saa tuomiosta riemuvoiton.

SUOMALAISEN SAATTOHOIDON TILA

JAAKOBIN KIRJE 2:13

EI OLE LÄHELLÄKÄÄN SÄÄLLISTÄ.

Kirkko ja kaupunki

Kesken porkkanan kuorinnan se iskee: kiitollisuus tavallisesta arjesta. Nakkisopasta, telkkarista ja sateesta, joka ropisee ikkunaan.

24.9.2020

Seuraava lehti ilmestyy 8.10. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN KUVITUS: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Haluan antaa luonnolle jotakin takaisin” Joulukuusiyrittäjä Timo Tammenaho, 39, istuttaa männyntaimia hiilinieluiksi, koska se on tehokas tapa hidastaa ilmaston lämpenemistä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Timo Tammenaho, miksi aloitit yrittäjäkumppanisi kanssa istutapuita.fi-ilmastoprojektin? – Joulukuusien kasvattajina halusimme antaa luonnolle jotakin takaisin. Kun mietimme, mikä olisi paras tapa siihen, päädyimme puiden istuttamiseen, sillä viimei simmän tutkimustiedon mukaan se on yksi tehokkaimmista keinoista hidastaa ilmaston lämpenemistä. – Tällaisista ilmastotalkoista kiinnostui useam pikin yritys, joten perustimme viime vuoden lopulla verkkopalvelun puiden istuttamisek si. Olemme saaneet toimintaamme neuvoja Luonnonvarakeskukselta.

2 3

Mitä puut merkitsevät maapallon kannalta? – Puut toimivat maapallon hiilinielui na, kun ne sitovat runkoonsa ja juuristoonsa hiilidioksidia. Puut ovat muutenkin tärkeä osa ekosysteemiäm me, sillä ne toimivat erilaisten eliöiden kasvu ympäristöinä ja yhteyttäjinä. Mikä on puiden merkitys ihmisen hyvinvoinnin kannalta? – On tutkittu, että metsässä liikkumi nen vähentää stressiä ja masennusta. Kaupunkiympäristössä puut ovat tärkeitä viherelementtejä. Ne lisäävät kaupunkilaisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä sekä auttavat vaimentamaan meteliä ja sitomaan liikenteen aiheuttamia saasteita. – Onhan puilla iso merkitys myös Suomen ta loudelle. Ne tarjoavat monelle suomalaiselle elin keinon ja työpaikan, mikä lisää osaltaan ihmisten hyvinvointia.

4 5

Mitä puita kannattaa istuttaa ja mihin? – Puita kannattaa istuttaa maaperän mukaan. Olemme itse ostaneet seitsemän hehtaaria vanhoja turve suonpohjia. Niille on nyt istutettu hiilinieluiksi noin 12 000 männyntaimea. Entisiä turvesoita on hyvä metsittää tällä tavalla, koska niille ei muuten kasva puustoa kovin nopeasti. Mikä sinulle on pyhää? – Minulle pyhää on perhe. Meille syntyi alkuvuodesta lapsi, joten olemme vaimoni kanssa uudessa elämänvaiheessa. Jään välillä ihmette lemään sitä, että tuo iloinen, leveästi hymyilevä olento on oikeasti olemassa ja että voin seurata uuden ihmiselämän alkutaivalta. ■ Puun päivää vietetään 27.9. Vesan nimipäivänä. Päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota puiden ja metsien merkitykseen ja suojeluun. Tuolloin myös kehotetaan istuttamaan puita.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Käsin kosketeltavan takana Enkelikokemus antaa vahvistuksen sille, että todellisuus ei rajoitu vain siihen, minkä voimme nähdä, sanoo Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pappi Mari Kanerva. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA LAURA RIIHELÄ

eriaatteessa evankelis-luterilainen kirkko uskoo enkeleihin, mutta käytännössä ne työnnetään usein syrjään. Papit eivät puhu enkeleistä, ja jumalanpalveluksissa ne ohitetaan vähin äänin mikkelinpäivän messua lukuun ottamatta. Kirkon seinien ulkopuolella enkeleiden ympärillä käy pöhinä. Lehtihaastatteluissa julkisuuden henkilöt kertovat enkelikokemuksistaan. Uushenkisyyden piirissä lukuisten nimeltä mainittujen enkeleiden kerrotaan auttavan ja parantavan ihmisiä. Pari vuotta sitten tällaiset havainnot pysäyttivät pappina työskentelevän Mari Kanervan. – Huomasin, että varsinkin eri-ikäiset naiset etsivät hengellisiä kokemuksia, jotka vastaisivat heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa toisella tavalla kuin kirkon pelkistetty, hygieeninen ja kaavojen mukainen hengellisyys. He ovat alkaneet aavistaa, että jokin suuri syvyys ympäröi meitä, Kanerva kertoo. POHTIESSAAN ASIAA Mari Kanerva joutui tunnustamaan itselleen, että häneltä puuttui enkeleistä puhumiseen tarvittavaa tietoa, kokemusta ja uskallusta. Enkeleiden ajatteleminen ja kirkon omaksumasta ”asialinjasta” poikkeaminen tuntui jollakin tavalla vaaralliselta, melkein synniltä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Kanerva päätti syventyä siihen, mitä evankelis-luterilaisen kirkon viralliset tekstit opettavat enkeleistä. Suomalaisessa kristillisyydessä vahva usko enkeleiden läsnäoloon ja varjelukseen näkyi Kanervan mukaan vielä nykyistä edeltäneiden sukupolvien kirjoittamissa rukouskirjoissa ja virsissä. Tärkein tietolähde on Raamattu, jossa enkelit mainitaan satoja kertoja. Raamattu kuvaa enkelit Jumalan sanansaattajiksi, jotka suojelevat, opastavat ja palvelevat ihmisiä. Kristillisistä enkeliteksteistä välittyy Kanervan mukaan ymmärrys ihmisen pienuudesta. – Uushenkisyydessä nöyryys usein unohtuu, kun ihminen uskoo saaneensa vallan kutsua haluamansa enkelin paikalle tai manifestoida itselleen sitä, mitä katsoo tarvitsevansa. MYÖS AJATUS suojelusenkelistä pohjautuu Raamattuun. Mari Kanerva mainitsee paavi Franciscuksen, joka kehotti vuonna 2014 kristittyjä kuuntelemaan suojelusenkelinsä ääntä. – Uskon, että jokaisen ihmisen lähellä on syntymästä kuolemaan saakka persoonallinen valo-olento, joka antaa meille voimaa ja lohtua, Kanerva sanoo. Vähitellen Kanerva rohkaistui ottamaan seuraavan askeleen: hän pyysi rukouksessa Jumalalta, että enkelit saisivat vaikuttaa hä-

”

Jokin suuri syvyys ympäröi meitä. PAPPI MARI KANERVA

nen elämässään, jos niin on tarkoitus. Kanerva kokee, että rukoukseen vastattiin. – Yksinäisillä juoksulenkeillä olen kokenut vahvasti, että pyhä on läsnä. Enkeli tai jokin on ikään kuin takanani. Tällainen kokemus antaa vahvistuksen sille, että elämä ei rajoitu vain konkreettiseen ja käsin kosketeltavaan tai omiin huoliini ja tulkintoihini. Koko todellisuus on täynnä suurta ihmettä, kauneutta ja rakkautta. ■ Mari Kanervan ja Milla Kiisken enkeliaiheisia Siivenisku-videoita Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan nettisivulla 1.10. alkaen.

Kirkko ja kaupunki verkossa KUVAKAAPPAUS MUSIIKKIVIDEOLTA

Lauletaan vihapuhe suohon Pappi ja kirkkomuusikko Leena Julin teki kirkkomusiikkia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistetusta vihapuheesta, jotta sen julmuus tulisi näkyväksi. Syntyi mykistäviä kappaleita, joissa yhdistellään vihapuhetta sekakuorolauluun, nuorten veisuihin ja liturgiseen lauluun. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Kaikki vaikeudet eivät ole voitettavissa ihmis voimin. On tarpeellista sallia itsensä ja toisen ihmisen olla heikko, vaikka tuo heikkous olisi pysyvä olotila.” ELINA VAITTINEN VERKKOKOLUMNISSAAN

ESKO JÄMSÄ

Onko diakoniatyöntekijöiden palkka kohdallaan? Kirkkoon kuuluvat arvostavat diakoniatyötä, mutta diakoniatyöntekijöiden palkoissa arvostus ja työn vaativuus ei näy. Espoossa he ansaitsevat vähemmän kuin Helsingissä ja Vantaalla. Espoonlahden seurakunnan diakoni Liisa Pohjonen ja muut diakoniatyöntekijät kertovat, millaisia vaikutuksia pienillä palkoilla on. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Herkullinen nimikiista Vaaleanpunaisella sokerimassakuorrutteella päällystetty munkki saa sormet tahmeiksi ja tunteet kuumiksi. Pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa leivonnainen tunnetaan berliininmunkkina, mutta Turussa ja sen lähistöllä leivonnaisen nimi on piispanmunkki. Siis mitä? Erään teorian mukaan turkulainen leipuri päätti 1900-luvun alkupuolella antaa munkille nimen piispanmunkki. Tuolloin kuorrute oli vielä valkoinen kuin piispan liperit. Arkkipiispan kaupungissa mielikuva oli ymmärrettävä. Berliininmunkki-nimen historia on pidempi. Ruotsissa ”berlinermunk” tunnettiin jo 1840-luvulla. Sinne leivonnainen saapui Saksasta, jossa sitä kutsuttiin ”Berliner Pfannkucheniksi”. Tällä nimellä on tosin kutsuttu sekä sokerimassalla päällystettyjä että sokerissa kieritettyjä munkkeja. Kutsuipa leivonnaista millä nimellä tahansa, uskonnollisesta sanastosta kumpuavalta nimeltä ei voi välttyä. Sana munkki tulee nimittäin siitä, että upporasvassa paistettu leivonnainen muistutti ruskeakaapuista munkkia. HANNA ANTILA

Oikaisu Toisin kuin saippuan historiaa käsitelleessä jutussa 15/2020 väitettiin, Pontius Pilatus ei pessyt käsiään Jeesuksen kuoleman jälkeen vaan silloin kun Jeesus tuomittiin ristiinnaulittavaksi ja Barabbas päätettiin armahtaa.

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

ISTOCK

Munkkien päällä oleva sokerikuorrutetta kutsutaan pomadaksi, mutta itse leivonnaista kutsutaan ainakin kahdella eri nimellä.

Kuolemasta pitäisi puhua enemmän KUOLEMA KOSKETTAA jokaista, ja siksi siitä pitäisi myös puhua. Tätä mieltä on Korson seurakunnan kirkkoherra Tuomas Antola, yksi Vantaalla järjestettävän Kuolemapajan vetäjistä. – Oman kuolevaisuuden käsittely antaa elämään syvyyttä ja merkityksellisyyden tunnetta. Tulee ymmärrys siitä, että jokainen päivä on kuin lahja, Antola sanoo. – Kuolema on kuitenkin tabuaihe, josta helposti vaietaan. Monesti omaiset saattavat kavahtaa, jos esimerkiksi vakavasti sairastunut haluaisi keskustella kuolemasta. Tuolloin sairas jää yksin ajatustensa ja pelkojensa kanssa. Tämän tabu-ulottuvuuden vuoksi ehkä hautajaisetkin ovat nykyään entistä pienimuotoisempia ja niissä näkee yhä harvemmin lapsia. Antolan mukaan kuoleman pohtiminen on ajankohtaista myös uuden vaarallisen kulkutaudin myötä.

”

Uurnan tekijä hyväksyy sen, että jossain vaiheessa hän kuolee.

– Kirkon täytyy keskittyä tänä aikana entistä enemmän ydintehtäväänsä, toivon, rakkauden ja luottamuksen lisäämiseen. Tähän sisältyy myös ajatus siitä, ettei kuolema ole päätepiste vaan alku jollekin uudelle.

muassa kuolemasta puhumista, surua, hyvää kuolemaa ja sitä, mitä on kuoleman jälkeen. Illat alkavat asiantuntijan alustuksella, joka lähetetään suoratoistona netissä. Näin kuka tahansa voi seurata sitä. Alustuksen jälkeen keskustellaan aiheesta ja tehdään työpajoissa uurnia ja taivassukkia. – Teemat ovat sen verran haastavia, että ajattelimme uurnien ja sukkien työstämisen auttavan niiden käsittelemisessä. Valmistan itsekin pajassa uurnan, Tuomas Antola kertoo. – Uurnatyöpaja on jo täynnä, mutta uurnan voi valmistaa myös omin päin kotona avoinna olevan verkkoyhteyden avulla. Kuolemapajan päätteeksi uurnat ja taivassukat siunataan pyhäinpäivän iltakirkossa.

KUOLEMAPAJA JÄRJESTETÄÄN samanaikaisesti kahdessa paikassa, Korson kirkossa ja Helsingin pitäjän pappilassa. Viisi kertaa järjestettävissä illoissa pureudutaan kuolemaan eri näkökulmista. Pajassa käsitellään muun

Kuolemapaja 6.–30.10. klo 18-20 (viimeinen kerta klo 16-18) Korson kirkossa (Merikotkantie 4) ja Helsingin pitäjän pappilassa (Kirkkotie 45). Ilmoittautumiset 30.9. mennessä: Korson kirkkoon p. 09 830 6550 ja Helsingin pitäjän pappilaan p. 09 830 6717.

Oman kuolevaisuuden käsittely antaa elämään syvyyttä ja merkityk sellisyyden tunnetta. KIRKKOHERRA TUOMAS ANTOLA

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

MARJO KYTÖHARJU

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Viisikon virsisuosikit Club for Five juhlistaa 20-vuotista taivaltaan julkaisemalla Virret-levyn. Sen kunniaksi yhtyeen jäsenet listasivat lempivirtensä.

Juha Viitala: Suvivirsi ”Lempivirteni on ehdottomasti Suvivirsi. Siihen sisältyy niin vahvasti lukuvuoden aherruksen loppu sekä kesän ja ennen kaikkea kesäloman alku. Minulla on vieläkin̈ lapsuudestani vahvasti muistissa koulun päättäjäiset, joissa äitini liikuttui kuullessaan Suvivirren. Samoin on käynyt minulle joka kerta, kun olen kuullut sen omien lasteni kevätjuhlissa. Uskon, että Suvivirsi on monille muillekin suomalaisille eniten nostalgisia muistoja ja tunteita herättävä virsi.” Tuukka Haapaniemi: Jumala loi auringon, kuun ”Yksi lempivirsistäni on Jumala loi auringon, kuun. Se on myös ensimmäisiä moniäänisiä lauluja, joita olen laulanut. Olimme kesäisin paljon mökillä, ja kävimme myös kylän kirkossa. Sat-

tui niin, että meitä oli isompi porukka sukulaisia samaan aikaan penkissä ja tämän virren aikana kertosäkeen stemma raikui lehtereillä, sanoisinko, aika vahvasti. Palveluksen jälkeen kesäkanttori tuli alas katsomaan, minkä näköinen seurakunta olikaan paikalla. Edelleen virsi tuo mieleen lapsuuden kesäisiä mielenmaisemia.” Jouni Kannisto: Suomalainen rukous ”Minulle oli iso juttu saada ikuistaa uudelle albumillemme oma sovitukseni virrestä Suomalainen rukous. Muistan jo lapsena koulun kuorossa laulaessani ihailleeni, kuinka luontevasti Taneli Kuusiston sävellys yhdistää keveyttä ja syvältä kouraisevaa. Uuno Kailaan lyriikat ovat voimakkaat. Vaikka isänmaallissävytteinen uskonnollinen teksti ei suoraan henkilöidy kirjoittajaan, olen nyt aikuisena tutustuttuani runoilijan traagiseen elämään löytänyt virrestä entistä suurempaa latausta.” Maija Sariola: Maan korvessa kulkevi lapsosen tie ”Rakkain virteni on Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. Olen laulanut sitä lapsesta saakka erilaisissa perhejuhlissa, niin ristiäisissä kuin hautajaisissakin. Virren sanat ovat koskettavat ja toiveikkaat. Nyt, kun olen itse äiti, sanat sisältävät minulle vielä läheisemmän sanoman.” MARJO KYTÖHARJU Club For Fiven Virret-levy julkaistaan 24.9. Yhtye konsertoi Kulttuuritalolla la 17.10. Lisätietoja: www.clubforfive.fi.

”Teos avaa 40-luvun Lapin ristiriitaisen maiseman kunnianhimoisesti ja kauniisti.” – HS

Valikoima vaihtelee myymälöittäin. Katso myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.

Susanna Lukkarinen: Oi katsohan lintua oksalla puun ”Varhaisimmat muistoni virsistä liittyvät mummuuni. Hän oli lempeä, huumorintajuinen ja uskovainen nainen, ja hän lauloi kauniilla äänellään meille lapsenlapsille virsiä ja muita lauluja. Mummulassa oli polkuharmoni, jonka päällä lepäsi kaksi Siionin virret -laulukirjaa. Kun pienenä pianistin alkuna soittelin niitä läpi, nousi lempivirrekseni Oi katsohan lintua oksalla puun. Virressä on kaunis melodia, ja sen sanat kuvaavat mummuni tapaa ajatella elämästä. Ei pidä murehtia vaan kannattaa olla kiitollinen jokaisesta hetkestä.”

Karunkaunis romaani Lapin sodan salaisuuksista

Tuhkaan piirretty maa PETRA RAUTIAINEN

Enontekiö, 1947. Toimittaja Inkeri Lindqvist muuttaa pohjoiseen kirjoittaakseen reportaasin sodasta toipuvasta Lapista ja selvittääkseen sodan aikana kadonneen aviomiehensä kohtaloa. Kun Inkeri kohtaa saksalaisten vankileireillä työskennelleen Olavin, alkavat salaisuudet keriytyä auki.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

”On hienoa olla välillä joku muu” Kaikki äidistäni -näytelmä korostaa jokaisen ihmisen arvoa, sanoo mediakohun aiheuttaneessa draamassa näyttelevä Katariina Kaitue. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

ansallisteatterin näyttämöllä vaihtuvat tunnetilat itkusta nauruun. Ensi-illassa on espanjalaisen Pedro Almodóvarin elokuvaan perustuva Kaikki äidistäni -näytelmässä. Samuel Adamsonin näyttämösovituksen yhtenä keskeisenä hahmona on Katariina Kaitueen esittämä vanheneva näyttelijädiiva Huma Rojo. Lesbosuhteessa olevan Human elämään tulee käänne, kun poikansa traagisesti menettänyt Manuela ilmestyy kuvioihin. Kaitueen mukaan Anne Rautiaisen ohjaama Kaikki äidistäni on naiseuden, intohimon ja inhimillisyyden ylistys. – Näytelmäversio 20 vuotta sitten tehdystä elokuvasta on ajankohtainen, sillä sen teemat, hyväksytyksi tuleminen, äitiys, rakkaus ja kuolema, ovat ikuisia. Se yksinkertaisesti kertoo elämästä. – Näyttämöllä kohtaavat ihmiset, joilla on erilaiset näkökulmat naiseuteen. Siellä on äitiä, nunnaa, lesboa, huoraa ja transvestiittia. On hurmaavaa, miten he keräävät ympärilleen omanlaisensa perheen. VÄHÄN ENNEN ensi-iltaa näytelmä joutui mediakohun keskelle. Ensiiltaa oltiin siirtämässä, kun ilmeni epäselvyyttä esityksen roolituksesta eli onko Janne Reinikaisen näyttelemä Agrado transvestiitti vai transihminen. Kaitue on iloinen siitä, että tilanne saatiin ratkaistua, varsinkin, kun korona-aika asetti näytelmän harjoittelulle ylimääräistä haastetta. – Roolitukseen liittyi väärinkäsityksiä sen vuoksi, että näytelmäver-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

sio on erilainen kuin elokuva, ja lisäksi teatterin antama informaatio esityksestä oli puutteellista. Tapaus kuitenkin avasi työryhmälle asiaan liittyvää problematiikkaa. Olemme kaikki oppineet tästä. – Haluan myös sanoa sen, että ketään ei ole haluttu loukata. Näytelmän sanomana nimenomaan on se, että kaikki ovat arvokkaita sellaisina kuin ovat. Katariina Kaitue pitää Anne Rautiaisen ohjaustyylistä, johon liittyy vahva visuaalinen näkemys. – Harvoin pääsee näyttelemään yhtä mahdotonta naista. Näyttämöllä nähdään ylipäätään fyysisiä, värikkäitä ja tuntevia hahmoja. Tärkeä osuus tässä on lavastajalla, puvustajalla, maskeeraajalla ja valaisijalla. KAIKKI ÄIDISTÄNI -NÄYTELMÄN teemat ovat tulleet yli viisikymppiselle Katariina Kaitueelle vuosien mittaan tutuiksi. – Elämässä on tähän ikään mennessä ehtinyt olla niin rakkautta kuin suruakin. Vanhetessa ikään ja elettyyn elämään on vain osattava suhtautua. Kaikkein huonoin vaihtoehto on jäädä jumiin nuoruuden kaipuuseen. Nuorille kollegoilleni olenkin sanonut, että eläkää nuoruutta nyt eikä joskus myöhemmin. Kaitueella on kaksi aikuista poikaa. Äitiyttä hän pitää yhtenä elämänsä tärkeimmistä asioista. – Äidin rakkaus on niin puhdasta ja suoraa. Olenkin pitänyt ohjenuoranani, että kohtele muita niin kuin toivoisit omia lapsiasi kohdeltavan. – Varmaan hirvein asia maailmassa olisi oman lapsen menettäminen,

kuten näytelmän Manuelalle tapahtuu. Se värjää näytelmän hetkittäin tummasävyiseksi. Kaitue kokee olleensa voimakastahtoinen mutta reilu äiti. Hankalista työajoista huolimatta hän pyrki olemaan läsnä poikiensa arjessa, esimerkiksi seuraamaan heidän koripalloharrastustaan. – Minulla oli aika tiukat rajat, joten kyllä meillä välillä käytettiin ääntä. Pidin kuitenkin huolta siitä, ettei nukkumaan menty vihaisina. Nyt vanhempi poika työskentelee luutnanttina merivoimissa ja nuorempi opiskelee Turun kauppakorkeakoulussa. – Elämähän on jatkuvaa luopumista. On kuitenkin ollut ihanaa katsoa, miten lapset ovat lähteneet maailmalle omiin kykyihinsä luottaen. NÄYTTELIJÄKSI RYHTYMINEN ei ollut Katariina Kaitueelle itsestään selvää, vaikka hänellä oli jo pienestä kosketus teatterin ja elokuvan

”

Olen pitänyt ohjenuoranani, että kohtele muita niin kuin toivoisit omia lapsiasi kohdeltavan. NÄYTTELIJÄ KATARIINA KAITUE

maailmaan. Onhan hänen äitinsä näyttelijä Liisamaija Laaksonen. Lukioikäisenä Kaitue mietti vakavissaan ala-asteen opettajan ammattia. Hän päätti silti hakea ensin Teat-

- Harvoin pääsen näyttelemään yhtä mahdotonta naista, kiittelee Katariina Kaitue ohjaaja Anne Rautiaisen ohjaustyyliä.

Polkuja

terikorkeakouluun, ja pääsikin sin ne heti ensi yrittämällä. – En ollut sitä ennen harrasta nut näyttelemistä kuin koulun näy telmäkerhossa. Olin myös joskus ol lut lapsiroolissa äitini produktiossa Ylen Televisioteatterissa. – Äiti on ollut työssä esikuvani. Hän on monipuolinen näyttelijä, ja lisäksi hän on kirjoittanut näytel miä ja lausunut runoja. Hänen an siostaan minulla oli myös jo varhain hyvin realistinen kuva tästä amma tista. KIINNITYKSEN Kansallisteatteriin Katariina Kaitue sai vuonna 1991 he ti Teatterikorkeakoulusta valmistu misensa jälkeen. Hänestä se on ol lut hyvä paikka kasvaa näyttelijänä. Vuosien varrella hän on saanut teh dä kiinnostavia rooleja klassikko draamoista aivan uusiin näytelmiin. Pitkälle iltaan venyvistä työpäi vistä huolimatta Kaitue sanoo ole vansa unelmaammatissa. Erityises

ti hän nauttii tarinoiden kertomi sesta ja erilaisten ihmiskohtaloiden tulkitsemisesta. Kaitueen mielestä näyttelijän työ kuuluu nykyisen kor kean teknologian aikana harvoihin käsityöläisammatteihin. – On mahtavaa työstää hienoja tekstejä koko sydämellään työtä te kevien kollegoiden kanssa. Ensemb len henki on tärkeä, ja sen luomi sessa ohjaajalla on suuri merkitys. Kaitueen mielestä työn hienoi hin puoliin kuuluu myös se, et tä saa olla joku muu ja usein vie lä aivan toisessa ajassa. Hänellä on tapana selvittää näytelmän taus toja, kuten ajan historiaa ja tapa kulttuuria. – Suurin osa näyttelijöistä te kee roolia varten taustatyötä. Mo nesti sitä luulee tietävänsä josta kin asiasta, mutta kun alkaa ottaa selvää, tajuaa, ettei tiedäkään sii tä juuri mitään. Taustatietojen sel vittäminen on erittäin antoisaa ja sivistävää. ■

Muistisairaan maailma LIISA SEPPÄNEN

Miltä muistisairaus tuntuu ja miten sen kanssa pärjää parhaiten? Lämminhenkisessä kirjassa eri-ikäiset Alzheimerin tautiin sairastuneet kertovat elämästään rehellisesti ja huumoriakaan kaihtamatta. Kokemuksiaan, kertomuksiaan ja vinkkejään jakavat myös muistisairaiden omaiset. Rohkaiseva teos punoo taitavasti yhteen tiedon ja tunteet ja avaa lukijalle uusia näkökulmia vaikeana ja pelottavanakin koettuun sairauteen.

Valikoima vaihtelee myymälöittäin. Katso myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.

muistisairaan sisäiseen maailmaan

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Aino Tukiainen kirjoittaa runoja ja kuuntelee Ville Valoa.

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 16/2020

Matkalla mukaan tarttunutta

Eläkeläiset Aino Tukiainen, Matti Tikkanen ja Sirkka Nykänen kertovat, mitä he ovat pitkän elämänsä aikana oppineet. TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

”Tunteisiin ei pidä jäädä vellomaan”

Aino Tukiainen, 84, rakastaa sanoja ja Vuosaarta. ”Minä en vanhene varmaan ikinä. Tahdon olla tässä elämässä kiinni niin kauan kuin pystyn. Onhan minulla tietysti kremppoja, sillä ne kuuluvat vanhuuteen. Lonkkaleikkauksen jälkeen sain kuin uuden elämän. Rakastan kaikista eniten Vuosaarta. Tämä on minun paikkani. Kun muutin Vuosaareen mieheni kuoleman jälkeen 17 vuotta sitten, minusta tuntui kuin olisin aina asunut täällä. Vuosaaressa on ihanat ihmiset, hyvät palvelut ja upeat maisemat. Terveyskeskus on aivan vieressä ja niin on kirkkokin, mutta täytyy tunnustaa, että olen aika huono kirkossa kävijä. Olen sanonutkin tutulle papille, että jos kirkonpenkistä kuuluu kuorsausta, se olen minä. SANAT OVAT minulle tärkeitä. Kirjoitan runoja ja tarinoita Facebookiin. Täytän myös ristikoita, luen paljon ja tapaan ystäviäni. Tykkään kuunnella biisejä ja niiden sanoituksia. Suosikkejani ovat Ville Valo, Edu Kettunen ja Juice Leskinen. Kirjoittaminen ja biisien kuuntelu ruokkivat minua samoin kuin avarakatseiset ihmiset. Kyllähän Facebookissa tulee joskus palautetta, että älä sinä Aino aina ole äänessä, mutta minäpä olen. Olen käynyt Helsingin työväenopiston luovan kirjoittamisen kurssilla ainakin kymmenen vuotta. En ole vieläkään mitenkään valmis runoilija, mutta olen saanut hyvää palautetta, että joka vuosi olen kehittynyt. Siellä on kiva porukka ja Hesarin kriitikko Jukka Koskelainen on mahtava vetäjä. Olen tehnyt kaksi runokirjaakin: Kuljen minne kuljen ja Hetken sivallus. TÖITÄ OLEN tehnyt niin monessa paikassa, etten enää muista kaikkia. 18-vuotiaana aloitin tehtaal-

ta Etelä-Pohjanmaalla. Menin avioon, mutta se epäonnistui, ja lähdin Ruotsiin siivoamaan ja tiskaamaan. Tapasin toisen mieheni, kun olin 26-vuotias. Lapsia minulle syntyi kaksi ja lapsenlapsia on kolme. Muutimme Ruotsista Helsinkiin. Olimme pitkään yrittäjiä, mutta viisi vuotta ennen eläkkeelle jäämistä menin Laakson sairaalaan sairaala-apulaiseksi. Hoidin mummoja ja pidin siitä, vaikka työ olikin pääasiassa mopin heiluttamista. Oli mukava tavata erilaisia ihmisiä. Oman elämän valitukset jäivät vähiin, kun sairaalassa näki kaikenlaista.

”

Paikoilleen jämähtämistä olen aina pelännyt. Siksi tahdon ottaa vastaan uusia haasteita. AINO TUKIAINEN

OLEN AIKA kova vellomaan tunteissa, mutta vanhemmiten olen oppinut, ettei voi vain velloa. Kun on pitkään tunteiden vietävänä, se alkaa jossakin vaiheessa olla vastenmielistä itsellekin. Silloin tartun kiinni arkisiin asioihin: tiskaan, siivoan tai istutan perunoita. En ole kovin materialistinen. Totta kai fyrkkaakin on hyvä olla, mutta olen aina ajatellut, että raha on laskujen maksamiseen. Osaansa ei voi valita. Haluan auttaa heikkoosaisia ja sanoa heille, että jalat kantavat, kun

rohkeasti vain yrittää mennä eteenpäin niillä eväillä, mitä on. Kukaan meistä ei ole täydellinen. Sanotaan, että me vanhukset olemme rupuporukkaa. Emme ole. Me olemme nostajia ja lipunkantajia. Rakastan ihmisiä, mutta valittajista en ole koskaan pitänyt. Totta kai jokainen saa tuoda tunteensa julki, mutta jos kokee, että siellä missä itse liikkuu on aina vain huonoa, silloin on parasta katsoa peiliin. Neljän seinän sisälle ei kannata jäädä. Silloin alkaa uuvuttava ruikutus, ettei minulle ikinä tapahdu mitään, ja odotetaan vain kuolemaa. Paikoilleen jämähtämistä olen aina pelännyt. Siksi tahdon ottaa vastaan uusia haasteita. Olin jo vanha, kun opin käyttämään älykännykkää ja tietokonetta. Totta kai aivojen toiminta hidastuu iän myötä, mutta jos aivoja käyttää, ne toimivat paremmin. KUOLEMAAN EI koskaan totu. Tosiasia on, että se tulee aikanaan meille jokaiselle. Meidän uskontomme on liian kylmä kuolemiselle. Kuolemasta pitäisi puhua enemmän positiivisesti. On uskontoja, joissa tanssitaan arkun ympärillä, koska vainaja on päässyt ikuiseen autuuteen. Olen miettinyt sitä, kun ihminen lähtee täältä. Kuuluu vain napsahdus, kun arkku pannaan kiinni – eikä sitä ihmistä enää ole. Kaikki työ, mitä ihminen on tehnyt, jää tänne. Ei sitä oteta mihinkään mukaan. Sen takia olisi hyvä, kun tajuaisi, ettei ota tätä elämää niin hirveän vakavasti. Pitää lähteä liikkeelle. Kannattaa hypätä tuntemattomaan eikä liikkua liian turvallisilla alueilla. Aina voi avautua uusia ovia.” KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Matti Tikkanen teki pitkän uran ravintolaalalla ja toimii nykyisin diakoniavapaaehtoisena.

”Jonkinlainen ohjaus tässä elämässä on, vaikkei sitä aina huomaa” Matti Tikkasen, 73, polku on kulkenut Imatralta Espooseen. ”Eläkkeelle jääminen oli minulle kova paikka. Tein töitä ravintola-alalla nelisenkymmentä vuotta. Aloitin piccolona kotipaikkakunnallani Imatran Valtionhotellissa. Vuosien mittaan olin ravintoloissa keittiöapulaisena ja kylmäkkönä sekä salissa tarjoilemassa. Pisimmän ajan olin ovella vahtimestarina. Jos joku työntekijä puuttui, minä tuurasin. Olin sen

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

luontoinen, että minut haluttiin pitää. Usein sanottiin, että ’kyllä Matti pärjää’. Minulla ei ollut vaikeuksia saada töitä, kun mainitsin Valtionhotellin. Viimeiset 30 vuotta työskentelin Näköalaravintola Haikaranpesässä Espoossa. Loppuaikoina olin pelkästään ovella. Työ oli aika helppoa, kun ravintola oli lähinnä ruokapaikka ja auki vain päivisin. Ei joutunut painimaan. 1970-LUVULLA LÄHDIN käymään Ruotsissa. Siihen aikaan vaihtoehtoina oli risusavotta tai Ruotsiin lähtö.

Olin Volvon tehtaalla töissä pari vuotta. Sitten tuli koti-ikävä. Göteborgissa oli aika erilaista kuin Imatralla. Sanotaan nyt näin, etten pärjännyt siellä. Meinasin sotkeutua ei-toivottuihin juttuihin. Mutta ei minua enää Imatrallekaan saanut – se meininki ei kiinnostanut enää. Tulin Helsinkiin, ja olin vähän aikaa rakennuksilla töissä. Olin muun muassa rakentamassa Myyrmäen ammattikoulua. Kun rakennusalan lakko tuli, ei auttanut muu kuin mennä Ravintola Vanhaan Maestroon tiskaamaan. Sieltä alkoi ravintolaurani pääkaupunkiseudulla.

OLIN NAIMISISSAKIN, mutta sitten avioliitossa tuli hässäkkää. Kaverini hänet vei. Luottamus ihmisiin meni. Uudelleen avioituminen ei ole ollut lähelläkään, eikä minulla ole lapsia. Työ kannatteli eteenpäin. Aikoinaan minulla meni lujaa. Olin melko leso viinan kanssa. Kaaduin pahasti humalapäissäni, mutta sen jälkeen jätin viinan, ja myöhemmin loppui myös tupakointi. Jouduin myös velkasaneeraukseen, mutta sain sen hoidettua kuudessa vuodessa. Jos saisin 40 vuotta takaisin, keksisin vapaa-ajalle toisenlaistakin tekemistä. Onneksi ihminen ei kuitenkaan ole täällä yksin – jonkinlainen ohjaus tässä elämässä on, vaikkei sitä aina huomaa. Asuin 25 vuotta Haukilahdessa firman asunnossa. Jouduin lähtemään sieltä, kun jäin eläkkeelle. Nyt asun Leppävaarassa. Paikka on ihan hyvä, mutta elämänmeno on muuttunut paljon. Tietysti laitapuolenkulkijatkin pitää asuttaa, mutta saatuja asuntoja pitäisi arvostaa. Enkä tiedä, mihin se johtaa, kun lapsiperheissäkin kumppanit vaihtuvat niin usein.

”

Pyytämättä ei apua tule. Täytyy osata itse pitää puolensa. MATTI TIKKANEN

OLEN OLLUT kymmenisen vuotta Leppävaaran seurakunnan diakoniavapaaehtoisena ja rippikouluissa leirivaarina. Heitin kerran kanttorille, että enkö pääsisi rippileirille kipinämikoksi. Pappi soitti seuraavalla viikolla ja kysyi, sopiiko lähtö kymmenes päivä. Rippikoululaisten kanssa olen pelannut lentopalloa ja jalkapalloa. Heidän kanssaan on kiva mekastaa. Nuoret ovat kyselleet, että miten minä olen tullut uskoon. Joka aamu ja ilta rukoilen, mutta en tiedä tuosta uskoon tulosta. Kyllä usko kotoa on lähtenyt. En tiedä, kuinka tosissaan nuoret sitä kysyvät. Enkä minä sillä tavalla osaa rukoilla, että ”auta hyvä Jumala”, jos hammasta koskee. Kyllä silloin pitää soittaa hammaslääkärille. Minun puolestanikin on rukoiltu, mutta en ole koskaan kysynyt, että miten. Laulan kahdessa kirkon kuorossa. Nyt kuorojen kokoontuminen niin kuin muutkin hommat ovat vähentyneet koronan takia. Ihan valtion taholta minut laitettiin riskiryhmään, olenhan yli seitsemänkymppinen. Nykypäivänä vanhuksia kyllä kuullaan ja autetaan, jos osaa vetää oikeista naruista. Pyytämättä apua ei tule. Täytyy osata itse pitää puolensa. Isäni neuvo oli, että ”lukekaa, lukekaa ja lukekaa”. Minulle on aina ollut tärkeää ottaa toiset ihmiset huomioon. Sen olen oppinut, ettei taakseen kannata kovin paljon katsella.”

Vanhuksilta voi oppia, mikä elämässä on arvokasta Sairaalapappi Merja Hållfast on tehnyt työtä vanhusten parissa yli 25 vuoden ajan. Hänen mielestään yhteiskunta on kadottanut vanhuuden arvon. Yli 25 vuotta vanhusten parissa työtä tehnyt sairaalapappi Merja Hållfast ihmettelee, mihin yhteiskunnasta on kadonnut vanhuuden arvostus. Ennen puhuttiin vanhuudesta ja viisaudesta. Nyt vanhuudesta puhutaan usein rasitteena yhteiskunnalle. Toki virkeät seniorit nähdään myös kuluttajina, ja maratonia juoksevia teräsvaareja nostetaan julkisuuteen. Sen sijaan ikäihmisten elämänkokemus ja vuosikymmenten tuoma hiljainen viisaus ei juuri kiinnosta. Hållfastin mukaan juuri sitä kannattaisi kuitenkin kuunnella. Merja Hållfast on toiminut koko pappisuransa ajan vanhusten parissa. Tällä hetkellä hän työskentelee Myllypuron seniorikeskuksessa ja Helsingin kotisairaalassa. Hän käy myös vanhusten kodeissa. Hållfast tekee töitä erityisesti muistisairaiden parissa, mutta hän kohtaa työssään monenlaisia vanhuksia. Potilaiden läheisissä on vanhuksia. Päiväkeskuksissa käy kotona asuvia vanhoja ihmisiä, paitsi nyt, kun ne on koronan takia suljettu. Aktiivisia eläkeläisiä toimii vapaaehtoisina. – Se, milloin ihminen kokee elävänsä vanhuutta, on hyvin henkilökohtainen asia. Ei vanhuutta voi rajata esimerkiksi iällä, sillä jotkut ovat jo varhain huonokuntoisia mutta toiset elävät vielä ysikymppisinä niin, etteivät tarvitse apua. – Usein vanhuuteen suhtaudutaan niin, ettei koko sanaa saisi käyttää, mutta ei sekään ole hyvä. Vanhus-sanan pitäisi olla kunnianimike eikä parasta ennen leima, Hållfast sanoo.

Vanhuuteen suhtautuminen kertoo Hållfastin mukaan paljon ihmisten arvomaailmasta. Esimerkiksi hyvässä hoitoyksikössä ymmärretään, että siellä olevilla vanhuksilla on yhteensä aivan valtavasti elämänkokemusta, ja heitä kunnioitetaan. – Olisi hyvä muistaa, että tämän päivän vanhukset ovat olleet rakentamassa hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa nyt elämme. Esimerkiksi nyt korona-aikana he osoittavat omalla elämällään, että monenlaisista vaikeista ajoista on voinut selvitä, Hållfast sanoo. Elämän isot perusasiat eivät muutu, Merja Hållfast muistuttaa. Niistä monella vanhuksella on paljon sanottavaa. Heiltä saa arkista elämänviisautta, jos vain malttaa pysähtyä kuuntelemaan. – Kun viereen pysähtyyy ja kysyy, millaista elämä on ollut, aukeaa usein varsinainen aarreaitta. Monet kuulemani tarinat kertovat siitä, että tärkeintä elämässä ei kuitenkaan ollut työ tai raha vaan läheisyys, rakkaus ja se, että kuuluu johonkin, Hållfast sanoo. – Vanhuksilta voi oppia suhteellisuudentajua ja pitkäjänteisyyttä, jota nykyelämästä usein puuttuu. Myös yhteisvastuullisuus korostuu. Asioita ei ole tehty yksin vaan yhdessä. Nykyään moni käyttää paljon aikaa rakentaakseen sosiaalisessa mediassa hyvää kuvaa itsestään ja saadakseeen näkyvyyttä. Kun vanha ihminen katsoo elämäänsä taaksepäin, ei tuollainen ole lainkaan tärkeää. – Parasta on ollut tavallinen, rauhallinen arki, Hållfast kiteyttää. Hän toivoo, että koronarajoitusten helpottaessa aletaan pitää enemmän yhteyttä yli sukupolvirajojen. Keski-ikäisille hän vinkkaa, että kannattaa jutella vanhempien ja isovanhempien kanssa heidän elämästään ja juuristaan niin kauan kuin siihen on mahdollisuus. PAULI JUUSELA

– Vanhus-sanan pitäisi olla kunnianimike eikä parasta ennen leima, Merja Hållfast sanoo. KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Sirkka Nykäsen aika kuluu puutarhan hoidossa ja brittisarjaa seuratessa.

”Turhista asioista ei kannata riidellä, sillä aina asiat järjestyvät” Sirkka Nykänen, 79, tilasi verkkokaupasta uudet laminaatit kotitalonsa lattiaan. ”Olen asunut vuodesta 1984 asti Vantaan Vapaalassa talossa, jonka mieheni kanssa rakensimme. Mieheni kuoli kymmenen vuotta sitten.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Hyvin olen pärjännyt yksinkin. Ajelen nurmikkoa, leikkelen sireeniaitaa ja istutan kukkia. Jos talossa on raskaita töitä, pojat tulevat auttamaan. Eläkkeellä olen ollut viisitoista vuotta. Tein töitä siivoojana Espoon-Vantaan teknillisessä ammattikorkeakoulussa Vantaan toimipisteessä. Nykyisin oppilaitos on Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Kun liikuin käytävillä siivouskärryni kanssa, oppilaat tulivat usein juttelemaan kanssani. Nuoret ovat reippaita ja sanavalmiita. MUUTIN HELSINKIIN vuonna 1957. Tulevan mieheni tapasin Kulttuuritalon tansseissa. Meidät vihittiin vuonna 1963 lapsuuteni kotitilalla Kärkölässä.

Muutimme Lauttasaareen ja ostimme sieltä kaksion. Kun pojat syntyivät, aloimme tarvita lisää tilaa. Myimme Lauttasaaren-asunnon ja muutimme Pähkinärinteeseen, josta saimme sillä rahalla kolme huonetta ja keittiön. Keksimme muuttaa Vantaalle, kun toinen pojistamme sairasti ainakin viisi kertaa keuhkokuumeen, ja lääkäri sanoi, että olisi parempi muuttaa pois Lauttasaaresta. Meri-ilma ei jostain syystä sopinut pojalle. Helsingin jälkeen Vantaa tuntui korpikylältä. Talo, johon muutimme, oli ensimmäinen kerrostalo ostoskeskuksen vieressä. Sieltä muutimme Vapaalaan. MAAILMANMENO ON muuttunut niistä ajoista. Nuoret eivät nykyään käy tansseissa niin kuin ennen. Meidän ikäisemme löysivät usein tanssipaikoilta elämänkumppanin. Nykyään tehdään töitä tietokoneilla, ja niiden kautta haetaan myös seuraa. Kun olin lapsi, naapurit ja sukulaiset kävivät meillä usein kylässä. Nykyisin elämä on paljon eristäytyneempää kuin ennen. Olen jo tottunut siihen, että kylässä ei enää paljoa käydä. En kuitenkaan koe oloani yksinäiseksi. Olen tyytyväinen ja viihdyn itseksenikin. Olen aina ollut sellainen. Meikäläinen pärjää vielä hyvin. Ei ole tarvinnut apua kysyä. Käyn kaupassa ja maksan laskut

tietokoneella. Voin vaikka tilata verkkokaupasta sen, mitä tarvitsen. Viimeksi tilasin laminaatit lattiaan, ja pojat laittoivat ne paikoilleen. Käyn korttelikerhossa ja sydänpiirissä. Myös tämän talon pidossa on aina pientä puuhaa. Sisareni ja ystäväni soittelevat kerran viikossa. Myös miniät soittelevat ja kyselevät, mitä mi-

”

Haluaisin elää vielä ja katsoa, mihin tämä maailma menee. SIRKKA NYKÄNEN

nulle kuuluu. Minulla on myös ystävä, jonka kanssa kahvittelemme silloin tällöin toistemme luona. Iltaisin katselen televisiota. Pidän luonto-ohjelmista ja seuraan Emmerdale-sarjaa. Big Brother -ohjelma alkoi taas, mutta nyt en sitä katso. Viime vuonna katsoin. Tänä vuonna mukana ei ole mielenkiintoisia henkilöitä. Vapaalan seurakuntatalolla olen käynyt sellaisessa kohtaamispaikassa. Siellä pappi puhuu,

lauletaan virsiä ja jutellaan eri aiheista. Pastori Jaakko Kara on myös näyttänyt meille, miten kreikkalaisia tansseja tanssitaan. MINUSTA TÄRKEÄÄ on olla ystävällinen toisille ihmisille ja auttaa tarvittaessa. Nykyisin voin jo sanoa, että autan, jos jaksan. Toisen kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä, ja oma mielipide pitää olla, mutta turhista asioista ei kannata riidellä. Kun on tämän ikäinen, huonoja asioita ei enää muista. En minä ainakaan. Hyvät asiat nousevat päällimmäisiksi. Elämästä ja terveydestä olen kiitollinen. Nuorempana suhtauduin kaikkeen paljon vakavammin. Kyllä vanhanakin asiat pitää hoitaa, mutta olen oppinut, että aina asiat järjestyvät. En pelkää kuolemaa, mutta toivon, etten joudu kovin kauaa makaamaan jossain sängyssä. Haluaisin elää vielä ja katsoa, mihin tämä maailma menee. Mieheni on haudattu Hämeenkylän kirkon hautausmaalle. En enää käy haudalla kovin usein, koska polkupyörällä ajo sinne ja takaisin on jo vähän raskasta. Toisinaan laitan kynttilän palamaan pihamaalle ja ajattelen, että tämä on teille kaikille: miehelleni ja sisaruksilleni.” ■ Vanhustenviikkoa vietetään 4.–11.10.

Uutuusteos vie kiehtovalle aikamatkalle Itämeren historiaan ja nykyisyyteen

MARJO T. NURMINEN

ITÄMEREN TARINA KARTTOJEN MATKASSA KESKIAJALTA NYKYAIKAAN ISBN: 9789529745852 OVH: 39,90 €

Kirjakaupat ja johnnurmisensaatio.fi/kauppa

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Jeesus tulee takaisin – hakemaan korvanappinsa Kari Hotakaisen uudessa romaanissa Jeesukselta jää korvanapit siivoojan eteiseen. Uskon asiat sopivat Hotakaisen mielestä kirjallisuuteen, koska ne ovat ratkaisemattomia. TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

ari Hotakainen saapui Helsingin rautatieasemalle Rautalammilta vuonna 1976. – Ostin asemahallista möttösen. Se maistui ihan samalta kuin kotikylän grillikioskin piirakka. Ajattelin, että kaikkialla on sama maailma. Helsinkiin saapumisestaan lähtien Hotakainen on miettinyt kaupungin olemusta. Tuoreessa romaanissaan Tarina hän käy osittain läpi omaa kaupungistumistaan. Maaseudusta on tehty virkistysalue, ja maalaiset pannaan kilpailemaan kaupungin asunnoista tarinoilla. TARINOITA HOTAKAINEN on kertonut työkseen sen jälkeen, kun hän jäi vapaaksi kirjailijaksi 25 vuotta sitten. Kun hän kirjoittaa tavallisesta Suomesta, tuloksena on surrealistisilla kärjistyksillä väritettyä proosaa, joka näyttää runolta mutta julkaistaan romaanina. Tarina ei julista olevansa ajankohtainen, mutta siitä löytää tuttuja teemoja. Esimerkiksi kaupungin ja maaseudun eriarvoisuuden. – Yhtenä päivänä tulin keskustaan ja huomasin, että Pohjoisesplanadi on lämmitetty. Se oli vahva viesti siitä, mikä on tärkeää. Ettei vain liukastuta kun tehdään ostoksia. Tarina-romaanissa pääkaupungin kauppakeskukset on lakkautettu ja muutettu asunnoiksi. Niihin pääsee kertomalla tarinan. – Sain idean seuratessani omien tyttärieni kulutuskäyttäytymistä. He ovat antikuluttajia eivätkä osta huvikseen mitään. Ja he huokailevat syvään, miksi tuli Tripla. Kauppakeskusten rakentaminen perustuu olettamukseen, että ihmiset valmistuvat aikuisina kuluttajiksi. Odotus on ristiriitainen, sillä kauppakeskuksessa oleilu vaatii rahaa. Sitä ei opiskelijoilla

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

usein ole. Ja mainontaa tehdään yhä nuoremmille, vaikka eniten rahaa on 55–75-vuotiailla. SHOPPAILU OLI neljäntuhannen asukkaan Rautalammilla haastavaa: rock-levyt piti tilata postimyynnistä ja lähin levykauppa oli Kuopiossa. – Maailma aukeni kuin viuhka, kun pääsin Helsingin yliopistoon ”töihin”. Silloin avautui kaikki, mistä olin haaveillut, levykaupat ja musiikkiklubit. Kun yliopistolta käveli kohti rautatieasemaa, vastaan tuli ravintola Pam Pam. Kun tentti oli mennyt läpi, mentiin sinne ja soitettiin jukeboksia, syötiin pizzat ja juotiin oluet, Hotakainen muistelee. Maalaispojalle oli tärkeää nähdä rock-tähtiä. Hän oli kuunnellut tarkasti Hurriganes-kitaristi Albert Järvisen soolot. – Äimistelin, kun se yhtäkkiä törötti Vanhan ylioppilastalon kuppilassa. Tähtien pöytään en uskaltanut mennä, sillä niitä ympäröi sellainen harso. OPISKELIJA IHMETTELI myös Helsingin lukemattomia baareja. Niitä oli varmaan 150. Enää 63-vuotiasta Hotakaista ei saa houkuteltua Pakilasta baareihin. Musiikki on silti tärkeä asia. – Ajattelen, että ikä on haitari. Ihminen on yhtä aikaa neljä-, kolmekymmentä- ja kuusikymmentävuotias. Vanhenemisessa oleellisinta on aivojen datakeskuksen surina, ja se ikähaitari olisi hyvä saada soimaan. – Joku asiantuntija on sanonut, että tärkeätä olisi yrittää oppia uutta. Miten olisi kitaransoitto? Meikäläinen ei voi sitä millään oppia, joten ajattelin hankkia kitaran. Halu oppia periytyy edesmenneeltä isältä, jota Hotakainen kuvailee sairaan uteliaaksi. – Kun lautasantennista uutisoitiin, niin isällä

oli sellainen seuraavana päivänä. Kerran kotona käydessä vessa oli täynnä post it -lappuja, joissa oli venäjän, ruotsin ja englannin epäsäännöllisiä verbejä. ”Älä enää osta kirjoja”, vaimo varottaa minua juuri niin kuin äiti isääni. Lapsuuden kotini oli täynnä kirjoja, ja niin on nykyinenkin. USKOON JA EPÄUSKOON liittyviä kysymyksiä Kari Hotakainen käsittelee melkein kaikissa kirjoissaan. Iisakin kirkossa 72-vuotias leskimies on suuttunut pojalleen, joka on restauroinut Iisakin kirkon kultauksia ja jonka levottomissa puheissa kuuluu ”uskon välähdys”. Huolimattomissa seksi on ottanut kultin aseman ja läheisyyden on korvannut pornografia. Jumalan sanassa liikutaan investointipankkiirin kyydissä matkalla Lapista Helsinkiin ja puhutaan Jumalan sanan korvanneista markkinavoimista. Syntisäkki kertoo mukaelman faustisesta tarinasta, jossa ihminen tekee sopimuksen paholaisen kanssa. ”Uskoin pienenä Jumalaan neljä vuotta”, kertoo mykkäelokuvien koomikko Buster Keaton Hotakaisen esikoisromaanissa Buster Keaton, elämä ja teot. – Uskon asioita käsittelen, koska ne ovat ratkaisemattomia, Hotakainen sanoo. Uskonto hiipii romaaneihin niin, että joku henkilö alkaa puhua kirjailijan kautta. Uusimmassa kirjassaan Hotakainen löysi päästään siivooja Mirjam Ennisen. Mirjam on vakuuttunut siitä, että Jeesus kävi hänen luonaan kylässä. Ulkopuoliset väittävät Mirjamin näkemystä harhaiseksi. Mirjam puolustaa uskoaan vertaamalla sitä markkinavoimiin. ”Niitäkään ei nähdä, mutta silti kaikki väittävät niiden olevan olemassa”, hän sanoo. Romaanissa Mirjam kertoo, että varmaan se Jeesus tulee takaisin, koska unohti korvanapit eteiseen. Hotakaista on aina huvittanut se, että Jumalan kaltaista näkymätöntä voimaa vastustamaan on pitänyt perustaa yhdistyksiä. – Miksi se ei riitä, että sanoo, ettei sitä ole? Hotakainen itse erosi kirkosta oltuaan rippikoululeirillä isosena.

– Minulla ja papilla oli isoja erimielisyyksiä, mutta ne liittyivät enemmän hänen persoonaansa kuin uskoon. Kimpaannuin hänelle ja päätin erota. Hotakainen muistuttaa, ettei instituutiosta eroaminen tarkoita, etteivätkö uskonnolliset asiat kiinnostaisi. KUN HOTAKAINEN JOUTUI yhdeksän vuotta sitten auto-onnettomuuteen, häntä ei pelastanut usko vaan 16-vuotias farmari-Volvo. – Se oli niin raskasta tekoa, että pelasti minut. Kaikki raajansa rikkonut Hotakainen oli kaksi ja puoli kuukautta liikkumatta ja opetteli sen jälkeen kävelemään. – Vasen jalka ei ole yhtä hyvä kuin oikea, mutta en syö kipulääkkeitä ja olen toipunut täysin. Radio Dein haastattelussa kirjailija vitsaili tuolloin, miten pientä oli luopua yksityisyydestä, kun sai tilalle elämän. – Olin vanhusten osastolla. Fysioterapeutti pystyi hyvin keskittymään minuun, joka olin matkalla kohti elämää. – Vanhusten osastolla toipuminen oli matka tulevaisuuteen. Vaipoissa on lähtötilanne ja vaipoissa on lopputilanne. Väliin mahtuu hienoa kaupunkilaista elämää. On lohdullista tajuta, että aikajana kulkee Tenasta Tenaan. Hotakaisen fyysinen olo oli hankala, mutta henkistä nostivat paikalla vierailleet kaverit, mustan huumorin ystävät. – Minulla oli myös hyvää tuuria, sillä totaalinen katastrofi oli hyvin lähellä. Molemmat jalat ja kädet menivät rikki, mutta päässä ja keskivartalossa ei ollut mitään vammoja. Eli jos onnettomuuteni olisi tarina, sillä olisi iloinen ja toiveikas loppu. ■

Kuka?

Kirjailija Kari Hotakainen, 63, asuu LänsiPakilassa Helsingissä. Hän on naimisissa ja kahden lapsen isä.

Mitä?

Uusin romaani Tarina ilmestyi tänä syksynä. Hotakaisen edellinen kirja Tuntematon Kimi Räikkönen ilmestyi vuonna 2018, ja sitä on myyty yli 200 000 kappaletta. Kirjallisuuden Finlandia-palkinnon Hotakainen sai vuonna 2002 romaanistaan Juoksuhaudantie, josta tehtiin myös elokuva. Vuonna 2013 Hotakainen sai Pro Finlandia -mitalin.

Motto

Aattelepa omalle kohallesi. (Jope Ruonansuu)

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Rajansa suorittamise Työssä ei voi aina antaa parastaan vaan joskus on hyvä tyytyä rutiinisuoritukseen, sanoo riittämättömyydestä kirjan kirjoittanut Aurora Airaskorpi. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

eskiverto riittää. Kahdeksikon suorituskin voi olla tarpeeksi hyvä. Siinä on Aurora Airaskorvella ollut opettelemista. Airaskorpi on kolmekymppinen viestinnän asiantuntija ja joogaopettaja. Muutama vuosi sitten koettu uupumus sai hänet katsomaan tarkemmin omia työtapojaan ja kriittisesti nykyistä työkulttuuria. Mistä oikein kumpuaa se riittämättömyyden kokemus, joka ajaa ihmiset suorittamaan yli voimiensa ja ahnehtimaan aina vain lisää? Ja miksi se tuntuu olevan juuri Airaskorven sukupolven ongelma? Pohdinnat synnyttivät kirjan Riittävän hyvä – Selviytymisopas työelämään. Omien kokemustensa lisäksi Airaskorpi hyödyntää siinä eri alojen ammattilaisten haastatteluja ja tutkimuskirjallisuutta. AURORA AIRASKORPI itse tunnustautuu ylisuorittajaksi, jonka on vaikea sietää sitä, että kaikki on vähän kesken eikä tehtävälista koskaan lopu. – Tekemistä keksii loputtomasti. Olen joutunut aika paljon harjoittelemaan riittävän hyvien tavoitteiden asettamista omalle työlle ja positiivisen palautteen antamista itselleni. Olen hyväksynyt sen, että aina ei voi antaa parastaan, että aika tai voimat eivät aina riitä, Airaskorpi kertoo. – Paljon riippuu myös työyhteisöstä. Jos ympärillä ollaan tosi vaativia ja jos itse on vaativa itselleen, mihin asettaa riman? Jos kollegalle kaiken pitää olla kymppi plus, pitääkö minunkin yltää hänen standardiinsa? Airaskorpi kertoo miettineensä, onko hänen sukupolvellaan, niin kutsutuilla millenniaaleilla, paine edetä jatkuvasti. Enää ei hakeudu-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Työuupumuksen kokenut Aurora Airaskorpi etsii tasapainoa kurinalaisuuden ja armollisuuden välillä.

ta eläkevirkaan, vaan etsitään uusia haasteita ja vaihdetaan työtehtäviä muutaman vuoden välein. Samaan aikaan moni perustaa perheen ja ottaa vanhemmuuden suorituksena. Harrastuksissakin asetetaan tavoitteita. Moni uupuu. – Elämä pitäisi nähdä kokonaisuutena ja yrittää tajuta, että joka saralla ei voi samaan aikaan yrittää itsensä ylittämistä. Jos yksityiselämässä on jotakin isoa meneillään – esimerkiksi kriisi tai pienet lapset – olisiko töissä parempi tyytyä rutiineihin?

Joogaa opettaessaan Airaskorpi on huomannut, että monet pystyvät tekemään siitäkin suorituksen: pitää oppia vaikein liike, käydä salilla monta kertaa viikossa ja kehittyä koko ajan. – Se ei ole joogan idea. Joogaan kuuluu kyllä kurinalaisuus, mutta samaan aikaan myös armollisuus. Juuri kurinalaisuuden ja armollisuuden tasapaino olisi tärkeää ihan kaikessa. Minulle on ollut iso kasvunpaikka se, että osaan sanoa itselleni, omalle kunnianhimolleni ja uteliaisuudelleni, ei. Rajansa innostumisellakin.

IHMISET REAGOIVAT riittämätömyyden kokemukseensa eri tavoin. Yhdellä se näkyy perfektionismina: kaiken voisi tehdä vielä paremmin ja aina voisi tehdä vähän enemmän. Toinen taas kokee huijaavansa: ettei hän oikeasti ole riittävän hyvä. – Perfektionisti ylisuorittaa. Huijari taas alisuorittaa. Hän saattaa ajatella, että en viitsi hakea tuota työpaikkaa tai ottaa tuota tehtävää, koska en kuitenkaan osaa tarpeeksi. Varmaan jokainen kokee joskus olevansa riittämätön. Kannattaa miettiä, aiheuttaako se haittaa, estääkö

llakin se jotain, uuvuttaako se, Aurora Airaskorpi sanoo. Hän muistuttaa, että riittämättömyyden tunne, joka pahimmillaan ajaa ihmisiä uupumukseen ja sairauslomakierteeseen, ei ole vain yksilön ongelma, vaikka usein se juontaakin juurensa kauas lapsuuteen.

”

Enää ei riitä, että tekee töitään, vaan jatkuvasti on oltava jahtaamassa jo seuraavaa työpaikkaa tai kouluttau tumassa lisää. AURORA AIRASKORPI

– Toki siihen voi vaikuttaa se, millaisen kasvatuksen on saanut, mitä perheessä on arvostettu ja miten menestystä on mitattu tai palkittu. Onko kehuttu vain saavutuksista vai siitä, että on hyvä tyyppi? – Yksilö voi kyllä opetella tunnistamaan omia arvojaan ja rajojaan, mutta keskustelua asiasta on käytävä myös työyhteisöissä ja yhteiskunnassa. Miten esimerkiksi työyhteisössä määritellään onnistuminen ja se, millainen on vaikka riittävän hyvä työn jälki missäkin tehtävässä? Yhteiskunnan tasolla olisi pohdittava, kuka on hyvä kansalainen tai hyvä ihminen, mitä työtä arvostetaan ja miten se näkyy palkoissa. Airaskorpi kritisoi esimerkiksi sitä, miten työuupumukseen usein suhtaudutaan. – Uupunut passitetaan sairauslomalle yksin parantumaan, eikä asiaa käsitellä. Sitten hän palaa sairauslomalta töihin ja ajatellaan, että hän hoiti sen pois. Mikään ei välttämättä muutu työnkuvassa tai työyhteisössä. Silloinhan ajatellaan, että uupumus on yksilön vika eikä yhteisön yhteinen asia. Etenkin esihenkilöiden olisi Airaskorven mielestä tärkeää tunnis-

taa itsessään mahdollinen taipumus perfektionismiin tai vaativuuteen. – Jos itse on taipuvainen tavoittelemaan täydellistä, se läikkyy myös muiden työpöydille ja siihen, mitä odottaa muilta tai miten arvottaa muiden tekemistä. Kannattaa miettiä, onko oikeasti pakko hioa jotain asiaa päivätolkulla. Joillakuilla on taipumusta mikromanageeraamiseen. He haluavat jättää kaikkeen oman kädenjälkensä. – Jos aina korjailee toisen työtä, toinen ei voi luottaa siihen, että hänen tekemisensä kelpaa ja riittää. Riittämättömyyttä kokeva ihminen helposti ajattelee, että tämä on vain minun päässäni, eikä hän sen takia uskalla sanoa, miltä hänestä tuntuu. On vaarallista, jos kymmenen ihmistä tiimissä kokee samalla

tavalla, mutta kukaan ei uskalla puhua siitä. EN VAIN MINÄ, vaan kaikki sukupolvessani, Aurora Airaskorpi huomasi miettiessään omaa uupumustaan. Ja työelämässä pitäisi jaksaa vielä nelisenkymmentä vuotta – eläkkeelle pääsee ehkä seitsemänkymppisenä, jos mitään eläkejärjestelmää silloin enää on. – Työelämässä on lisääntynyt samaan aikaan sekä epävarmuus että paine olla mahdollisimman tehokas. Ei ole mitään takeita siitä, että sinulla on työpaikka vielä muutaman vuoden päästä. Koko ajan on paine siitä, mitä pitää olla seuraavaksi ja mitä taitoja tulisi kehittää, jotta saa töitä tai työt jatkuvat tai että on mahdollista edetä. Enää ei riitä, että tekee töitään, vaan jatkuvasti on

oltava jahtaamassa jo seuraavaa työpaikkaa tai kouluttautumassa lisää. Jatkuvasti itseään kehittävät ja työtään täysillä tekevät työntekijät ovat Airaskorven mukaan työnantajan etu – ainakin hetken aikaa. Loputtomiin ei kenenkään mieli eikä ruumis sellaista tahtia jaksa. – Työnantajan pitäisi ymmärtää, että aina ei voi olla niin paljon annettavaa. Elämässä tulee erilaisia vaiheita. Jos työntekijällä on esimerkiksi pieniä lapsia tai vanhenevat vanhemmat, voisiko työyhteisö välillä kannatella häntä? Täytyisi löytää sellainen tasapaino, että välillä saa olla myös vähän heikompi. – Tai sitten ollaan pian semmoisessa burnout–takaisin–burnout–takaisin-kierteessä. Olisi toivottavaa, että se ei olisi se normi, jolla töitä tehdään. ■

Pidä huolta itsestäsi Elämäntaito-oppaat rohkaisevat armollisuuteen ja opastavat pitämään itsestä huolta. Suositun psykoterapeutin Maaret Kallion uusi kirja on kuin ihmisenä olemisen kertauskurssi. Kukaan meistä ei ole toivoton – eikä kukaan täydellinen. Elämää ei voi hallita. Avuttomuus, keskeneräisyys ja riittämättömyys kuuluvat ihmisyyteen, ja niiden tunnistaminen ja tunnustaminen antavat tilaa toivolle. Kallio muistuttaa, että ihminen on laumaeläin ja tarvitsee toisia. Hän rohkaisee pyytämään apua ja neuvoo myös, kuinka lohdutonta lohdutetaan. Välillä kannattaa tarkastella omaa elämää rehellisesti: ”Miksi toimit niin kuin toimit? Miksi valitset mitä valitset? Kuinka paljon toimintasi on kivun välttelemistä tai surujen pakoilua? Millainen ihminen haluat olla? Millaista elämää haluat muistella?” Maaret Kallio: Voimana toivo. WSOY 2020.

Stressitöntä elämää ei ole, mutta olemme erilaisia siinä, millaiset asiat aiheuttavat meille stressiä ja miten siitä selviydymme. Stressin kokemiseen vaikuttavat esimerkiksi synnynnäiset temperamenttipiirteet ja lapsuuden vuorovaikutussuhteet. Kun tuntee itseään, pystyy säätelemään stressaavien asioiden määrää elämässään. Kroonisen stressin tiedetään olevan yhteydessä moniin sairauksiin kuten sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään, dementiaan ja jopa osteoporoosiin. Stressitohtori-kirja opastaa hallitsemaan stressiä ja rauhoittumaan muun muassa tunnetyöskentelyn, tietoisuustaitojen, meditaation sekä hengitys- ja rentoutumisharjoitusten avulla ja olemaan myötätuntoinen itseä kohtaan. Sanna Leino: Stressitohtori. Kustantamo S & S 2020.

Uuden ajan muistikirja on runsas ja rönsyileväkin tietopaketti, joka esittelee aivotutkimuksen löytöjä kansantajuisesti ja käytännönläheisesti. Aiheet vaihtelevat oppimisesta ja työelämästä muistin huoltamiseen, iän tuomiin muutoksiin ja muistisairauksiin. Selviää, että simpanssin työmuisti on parempi kuin ihmisen. Ja että kahvin on oikeasti todettu virkistävän muistia ja päiväunien auttavan mieleenpainamista. Muististaan voi pitää huolta samoilla yksinkertaisilla asioilla, jotka edistävät muutakin terveyttä: nukkumalla hyvin, liikkumalla paljon sekä syömällä säännöllisesti ja kasvispainotteisesti. Kannattaa muistaa, että stressi on myös muistin kannalta huono juttu. Minna Huotilainen ja Leeni Peltonen: Uuden ajan muistikirja. Otava 2020.

KAISA HALONEN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Hyvää pyhää

4.10.

Tänään on mikkelinpäivä. Päivän tekstissä (Matt. 18:1–10) Jeesus varoittaa halveksimasta lapsia ja kehottaa nöyrtymään heidän kaltaisekseen.

Bongaa enkeli Mikkelinpäivä on enkelien päivä. Lähde sunnuntaikävelylle ja koeta nähdä enkeli. Takuuvarmoja paikkoja ovat hautausmaat, joissa kannattaa hautamuistomerkkien lisäksi tarkkailla haudoille ja muistelupaikoille tuotuja koriste-esineitä. Tai poikkea enkelinetsintäretkelläsi kirkkoon. Enkeli on ehkä alttarilla, katon korkeuksissa tai ikkunan lasimaalauksessa. Museovierailukin voi olla enkelihetki. Kokeile vaikka Ateneumia tai Villa Gyllenbergiä.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Katso myötätuntoisesti pientä ja suojatonta

eesus puhui aina erityisen kunnioittavasti lapsista. Kun hänen oppilaansa alkoivat kilpailla siitä, kuka heistä olisi korkeimmalla paikalla taivasten valtakunnassa, Jeesus palautti heidät maan pinnalle tekemällä jotain yllättävää. Hän kutsui heidän luokseen yhden ympärillään pyörivistä lapsista ja totesi: ”Ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan.” Kisa taivaspaikoista loppui sillä kertaa siihen. Jeesus ei sano: katsokaa, kuinka suloinen lapsi on, ja miten viaton ja vastaanottavainen hän on. Hän ei myöskään säälittele lasta. Jeesus näki pienet, suojattomat ja syrjään jääneet. Hän näki lapset ja heidän enkelinsä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Jeesuksen yksinkertainen teko kääntää ympäri vertailuun perustuvat elämänarvomme. Kiinnostavaa, saati olennaista, ei ole se, kuka ehtii ensin, saa aikaan eniten tai kiipeää korkeimmalle pallille. Jos tähtäyspisteemme on kilpailussa kaltaistemme kanssa, tärkeämmät asiat jäävät katveeseen. Lapsen viereen asettuminen ja hänen ottamisensa syliin tuo asioihin oikeaa perspektiiviä. Jeesus lapsi sylissään on pysäyttävä kuva siitä, mistä hänen opettamassaan uskossa on kyse ja kenellä on enkelinsä taivaassa. Se muistuttaa meitä katsomaan myötätuntoisesti pientä, idulla olevaa, haavoittuvaa ja suojatonta – sekä lähellämme että itsessämme.

LAURI MAARALA

Enkeleitä läheisille Kun illalla muistat läheisiäsi, olivat he sitten lapsia tai aikuisia, voit ajatella, että heillä kaikilla on enkelinsä. Sano jokaisen kohdalla hiljaa mielessäsi Jumalalle: ”Lähetä enkelisi sinne, missä hän nyt on, ja varjele häntä kaikelta pahalta.”

Harras hetki Valkohaisukellus toteutti Harri-Pekka Pietikäisen pitkäaikaisen unelman.

Harri-Pekka Pietikäinen, 40, työskentelee Bonfirebisnesmedian päätoimittajana. Hän on helsinkiläinen kahden lapsen isä, joka unelmoi sukeltamisesta valkohaiden kanssa ilman häkkiä. Toukokuussa julkaistiin Pietikäisen dokumenttiromaani Pinnan alla – elämäni valkohain kanssa. Kirja on rakkaudentunnustus ”valtamerten kauneimmalle pedolle”. Uhanalaisella lajilla on tärkeä tehtävä merten ekologiassa. Katso video Pietikäisen haisukelluksesta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Katse valkohain kitaan Kohdattuaan valkohain sen luontaisessa ympäristössä Harri‑Pekka Pietikäinen on pystynyt ylittämään myös arkisia pelkojaan. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA HARRI-PEKKA PIETIKÄINEN JA WHITE SHARK DIVING COMPANY

”

eidän oikealla puolellanne – nyt! Voi pojat, onneksi en ole häkissä juuri nyt.” White Shark -veneen miehistöön kuuluvan Mitchin sanat saavat Harri-Pekka Pietikäisessä aikaan voimakkaan adrenaliinipiikin. Pietikäinen ymmärtää, että häntä lähestyvä valkohai on iso. Pietikäinen on ahtautunut kolmen metrin korkuiseen ja neljän metrin levyiseen häkkiin yhdessä seitsemän muun ihmisen kanssa. Häkki on laskettu mereen niin, että hänen pitää työntää itsensä käsillä pinnan alle nähdäkseen, mitä siellä tapahtuu. KÖYTEEN KIINNITETTY tonnikalan pää kiitää ilmakuplien seassa suoraan kohti häkkiä. Sitä seuraa suuri tumma varjo. Sitten jokin jysähtää häkkiä vasten niin lujaa, että Pietikäisen ote kaiteesta irtoaa. Avatessaan silmänsä Pietikäinen katsoo suoraan vaaleaan kitaan, joka on vain 30 senttimet-

rin päässä hänen kasvoistaan. Hän voisi laskea hampaat. Törmääjä on Scarlett-niminen lähes viisimetrinen valkohai, joka painaa yli tuhat kiloa. Vedenalainen kolari on ilmeinen vahinko, sillä aikaisemmat saman yksilön lähiohitukset ovat sujuneet rauhallisesti. Käänteentekevä kohtaaminen tapahtui elokuussa 2017. Pietikäinen oli matkustanut yli 20 tuntia päästäkseen haiturismista elävään Gansbaai-nimiseen kalastajakylään Etelä-Afrikan eteläiseen kärkeen. Ensimmäisen valkohaisukelluksensa hän teki keväällä 2016. Sisäinen matka haihäkkiin alkoi kolme vuosikymmentä aikaisemmin, kun alakoulua käyvä Pietikäinen ja hänen kaverinsa katsoivat Steven Spielbergin Tappajahai-elokuvan VHS-kasetilta vanhempiensa tietämättä. MIELIKUVA HYÖKKÄÄVÄSTÄ merihirviöstä upposi syvälle alitajuntaan. Se muistuttaa olemassaolostaan edelleen silloin, kun Pietikäinen sukeltaa

uimahallin syvään päätyyn tai ui tummassa järvivedessä, jossa pinnan alle ei näe. Pelon rinnalla heräsi elämänmittainen kiinnostus kiehtovaa petokalaa kohtaan. Valkohai on osoittautunut vaikuttavaksi eläimeksi, jonka itsevarmat ja rauhalliset liikkeet herättävät Pietikäisessä syvää kunnioitusta. Se ei halua käyttää kiistatonta voimaansa, vaikka voisi repiä haihäkin

”

Jokin jysähti häkkiä vasten niin lujaa, että Pietikäisen ote irtosi. palasiksi. Pietikäinen pitää mahdollisena, että häkin luona toistuvasti vieraillut Scarlett tiedostaa rokkitähden asemansa. Valkohaisukellusten jälkeen Pietikäinen on uskaltanut kohdata myös arkisia pelkojaan. Hän harrastaa luolien tutkimista, vaikka kärsii ahtaan paikan pelosta. Työyhteisössään ja ihmissuhteissaan Pietikäinen ottaa aiempaa useammin riskin tulla nähdyksi ja kuulluksi. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Rakennusala

Hautauspalveluja KUULUTUS

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Espoon seurakuntayhtymän hautausmailla alla mainittujen sukuhautojen hoito on olennaisesti laiminlyöty. Kiinteistöjohtaja, yhteisen kirkkoneuvoston delegointipäätöksellä, velvoittaa kirkkolain 17 luvun 5 §:n perusteella kunkin mainitun haudan hautaoikeuden haltijaa vuoden määräajassa tämän kuulutuksen päivämäärästä lukien kunnostamaan haudan uhalla, että oikeus hautaan julistetaan menetetyksi.

Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY

Hoitovelvoitteen täyttämiseksi riittää, että haudan yleishoito (= haudan nurmi- tai sorapinnan hoito sekä tarvittaessa muistomerkin ja mahdollisten reunakivien oikaisu) on järjestetty. Pelkkä kukkien tuominen haudalle ei riitä hoitovelvoitteen täyttämiseksi. Kukkien istuttaminen ei ole pakollista.

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Haudan kunnostuksen ja hoidon osalta antavat pyydettäessä ohjeita hautaustoimen työnjohtajat, jotka ovat tavattavissa hautausmailla pääsääntöisesti arkipäivisin klo 7.30–14.30 lauantaita lukuunottamatta. Puhelimitse heidät tavoittaa numerosta 09 80 501, varmimmin klo 13–14.

Kaksi eläkkeellä olevaa rakennusalan ammattimiestä, teemme remonttityöt, harkkomuuraukset ja pihakivityöt. Myös kotitalousvähennys. puh: 0400 845 909 ja 045 634 7858

Espoon seurakuntayhtymän hautainhoitorahasto ottaa hautoja hoitaakseen ja lisätietoja saa hautatoimistosta, p. 09 8050 2200. Hautatoimisto on avoinna ma–ti klo 9–15 ja ke–to klo 9–12. Asiasta on tänä päivänä ilmoitettu myös ao. haudoille asetetulla kuulutuksella. KAPPELIN HAUTAUSMAALLA Osasto: hautanumero A: 55 B: 106 E: 79, 125, 131, 133 H: 77, 137, 150, 160, 179 I: 12, 39, 78 K: 77 L: 11, 25, 30, 55, 92, 116, 152, 155, 158 M: 50 O: 19 P: 85, 137 B1: 119 KIRKON HAUTAUSMAALLA Osasto: hautanumero A: 6, 27, 42, 57–58 D: 5, 14, 20, 78, 96, 193, 215, 224, 244, 268 F: 4, 5, 9, 44, 48, 70, 87, 111, 165, 174, 211, 213, 222 H: 8, 77 K: 4, 14 L: 9, 28, 41, 82 E: 22, 44, 51, 60, 84, 102, 119, 130, 144, 155, 195, 208, 222 G: 20, 36, 72, 108, 147, 166, 198, 274 I: 13, 22, 63, 73, 80, 100, 116 O: 5, 30, 71, 110 T: 23, 26, 33, 34, 35, 40, 45, 126, 130, 139 S: 34, 39 N: 5, 6, 67 P: 13, 26, 53, 116 U: 23, 24, 40, 60, 63, 79, 120, 122, 128, 135, 149, 217, 198, 200 V: 2, 15, 49, 94, 100, 143, 153, 154, 164, 176 W: 40, 42, 46, 99, 104, 121 Z: 19, 26, 100 X: 42, 59, 72, 75, 85, 157, 164 Y: 38, 63, 64, 88 Å: 1, 2, 3, 38, 46, 114, 140, 146, 159, Ä: 46, 57, 97, 132, 189, 207, 208, 215, 226, 239, 259, 260, 261, 262, 285, 295, 313, 339, 343, 352 Ö: 10, 22, 53, 70, 80, 85, 91 A1: 25 C1: 38 D1: 56 F1: 86 KELLONUMMEN HAUTAUSMAALLA Osasto: hautanumero C: 4.12 H: 7.16 H: 9.12 H: 10.4 H: 11.26 H: 13.19 Tähän kiinteistöjohtajan päätökseen saa se, jota asia koskee, tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa ja se on osoitettava Yhteiselle kirkkoneuvostolle, PL 200, 02771 Espoo. Oikaisuvaatimusta varten tarvittavan täydellisen pöytäkirjanotteen saa Espoon seurakuntayhtymän virastosta, p. 09 80 501. Espoossa 24.9.2020

Ostetaan OSTETAAN ASUNTO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Ei välityskuluja. Hyvä- tai huonokuntoinen. 0405797397 Elmer

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

OSTAMME KIRJOJA 050 362 6620 myynti@vantaanantikvariaatti.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Siivouspalveluja Kotisiivousta pääkaupunkiseudulla. 044 9562967

Palveluja tarjotaan MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38

hautakivityöt

Konetyöt Kaivinkone Bobcat kuormaaja, okt pohjatyöt, viemärit, salaojat ja sadevesijärjetelmät. Kuljetukset, murskeet ja mullat. Hyödynnä kotitalousvähennys. Tapani Heinonen Oy 0500-633 319 www.kuljetus-heinonen.com

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774

Vuokralle tarjotaan Munkkiniemi 2 h+alkovi+kk 42 m2 rauhallinen ja valoisa. Heti vapaa. hp. 850 €. P. 0500 488547

Edullisia, turvallisia varastoja Kalliossa. 044-980 4046

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Henkilöautojen talvisäilytystä. 24 km Helsingistä Soita 0500 717 225

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090

Läpitalon kaksio Puotilassa 47 m2. Valoisa ja avara. Puistomainen ympäristö, hyvät yhteydet. Vuokra 875 €/kk. P. 0407404488/Nina Olin.

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Vuokrata halutaan

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Luotettava ja tupakoimaton suunnittelijaparisk. etsii 2-3h Etelä-Hki. Max. 1000 €. P. 040 757 3969 / Ehrström

Lakipalveluja Asianajotoimisto Kristiina KenttĂ¤

Testamentit, perukirjat, perintĂśasiat ym.

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Perukirjat, perinnĂśnjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekĂ¤ myĂśs muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikĂ¤yntejĂ¤. HĂ¤meentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

HUONEISTOJEN, KIINTEISTĂ&#x2013;JEN MYYNTI JA VUOKRAUS 24 vuoden kokemuksella Laki ja kiinteistĂś Moilanen Oy LKV HĂ¤meentie 23, Helsinki p. (09) 773 2600

PROTEESITYĂ&#x2013;T

& HAMMASLĂ&#x201E;Ă&#x201E;KĂ&#x201E;RIPALVELUT Nopeasti ja miellyttĂ¤vĂ¤sti samasta osoitteesta! Olemme hankkineet myyntiin testattuja, AJANVARAUS: Type II -hengityssuojaimia. Ne ovat samoja kuin mitĂ¤ itsekin 09 774 5770 monipuolisia ja ekologisia. KysykĂ¤Ă¤ henkilĂśkunnaltamme lisĂ¤Ă¤! toimisto@dentalservices.fi kĂ¤ytĂ¤mme, Hinta 49 â&#x201A;Ź /kpl. tai tohtorille.fi

EHT Ossi Vallemaa HammaslĂ¤Ă¤kĂ¤ri050 - 553 3050 asemai HĂ¤meentie 7, Helsinki (katutaso) â&#x20AC;˘ www.albin.fi

HammaslĂ¤Ă¤kĂ¤ri Satu Aalto (09) 774 5770

Leikkaa talteen

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari, kiinteistĂśvĂ¤littĂ¤jĂ¤ (LKV)

Tilaisuuksia

Hammashoitoa

TURVAA LĂ&#x201E;HEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja PerintĂś J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen

Â Â?Â? Â? Â?

Â?Â?Â?Â Â Â&#x20AC; Â&#x201A;Â&#x192;

Â&#x201A; Â&#x20AC; Â Â&#x201E;

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnĂśnjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

Â&#x2020;Â&#x2020; Â&#x20AC;Â

Â&#x152; Â&#x201A;Â&#x201A; Â&#x2030; Â&#x17D;Â&#x201A; Â&#x2018;Â&#x2019; Â&#x201C; Â&#x152; Â&#x201A;Â&#x201A; Â&#x2020; Â&#x17D;Â&#x201A; Â&#x2018; Â&#x201D; Â&#x20AC; Â&#x201A; Â&#x201C;

KiinteistĂśvĂ¤litystĂ¤

EHT Antti Koskelo EHT Tero Roine

Â&#x20AC; Â&#x201A; Â&#x20AC;Â&#x2039; Â Â&#x20AC; Â&#x201A;Â&#x192;

Â&#x201A; Â&#x20AC; Â Â&#x201E;

Aika uusia hammasproteesit? EHT Sirkka MĂźller

P. 040 157 4560

â&#x20AC;˘ Maksuton tarkastus ja suunnitelma â&#x20AC;˘ Puhtaat toimitilat â&#x20AC;˘ Joustava palvelu

Soita ja varaa aika

P. 020 730 7260 MyymĂ¤ssĂ¤ tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistĂśnvĂ¤littĂ¤jĂ¤n yksilĂśllistĂ¤, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

MyymĂ¤ssĂ¤ vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin â&#x20AC;&#x201C; valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi KiinteistĂśmaailma OulunkylĂ¤ Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Markku KilpelĂ¤inen YrittĂ¤jĂ¤, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

MyrskylĂ¤ntie 22 pe 4.9. klo 19 seurat Mikaelin kirkko ti 8.9. klo 19 seurat Huopalahden kirkko

Seurat keskiviikkoisin klo 19:00, lauantaisin klo 18:00 ja sunnuntaisin klo 16:00 ja 18:00 Seuroihin ilmoittautuminen helsinginrauhanyhdistys.fi/ toimintakalenteri Seurat kuunneltavissa myĂśs www.hry.fi HERĂ&#x201E;NNĂ&#x201E;ISSEURAT

Â&#x2026; Â&#x2020;Â&#x2021;Â&#x2020; Â&#x2C6; Â&#x2030;Â&#x2030; Â&#x160;

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Helsingin Rauhanyhdistys

Mannerheimintie 65, 00250 HKI RetkeilijĂ¤nkatu 7 B, 00980 HKI

la 26.9. klo 14-20 E.-Suomen jatkis Virtakirkolla (MyyrmĂ¤ki), Vantaa; lisĂ¤tied. K.Airas/L.VĂ¤yrynen-Si. klo 18 seurat Mikaelin kko, EmĂ¤nnĂ¤np.1 (Kontula), Hki. su 27.9. klo 10 kirkkopyhĂ¤ Viikin kko, Agronomink.5, Hki. klo 10 kirkkopyhĂ¤ Tikkurilan Koskikeskus, Vernissak.4, Vantaa. klo 17 Pappilan veisuut, Vihdin kko, Kirkkot.1. la 3.10. Jaakko LĂśytyn konsertti PERUTTU; verkkokonsertti pe 23.10. klo 18 su 4.10. klo 16 seurat Paavolan srkkoti, Aittat.1, HyvinkĂ¤Ă¤. klo 17 Seuratuvan sunnuntai-ilta: MikkelinpĂ¤ivĂ¤n perheseurat, Autotalo, Hki. ti 6.10. klo 18 verkkoseurat www. facebook.com/herattaja. ke 7.10. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-vĂ¤istĂśtilat, HeikkilĂ¤nt.7, 4. krs., Hki. TARKISTA tiedot verkkosivuilta www.h-y.fi/tapahtumakalenteri.html ja/tai srk:n omat tiedot. Verkkoseurat tallenteena www.h-y.fi/ verkkoseurat.

ESIRUKOUSILTA ti 29.9 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6, Petrus fĂśrsamling Stig-Olof FernstrĂśm, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessĂ¤ tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30â&#x20AC;&#x201C;16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus fĂśrsamling, MetsĂ¤purontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. LĂ¤hetys: www. facebook.com/petrusforsamling

Erikoishammasteknikko

He i d i L e v a n d e r

â&#x20AC;˘ Uudet hammasproteesit ja korjaukset â&#x20AC;˘ NOUTO KOTIOVELTA â&#x20AC;˘ MYĂ&#x2013;S KOTIKĂ&#x201E;YNNIT â&#x20AC;˘ Turvallisesti ja luotettavasti ammattitaidolla â&#x20AC;˘ Valmistan proteesit itse alusta loppuun 040 7785212

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Ari Suominen, 040 3552340

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

LisĂ¤tietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

YksilĂślliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja VesamĂ¤ki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 16/2020

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

KOOSTUU OSTAJISTA

Yoshiko

MUSTAMARJAISENA MEHUAKIN MAUSTAVA KASVI

SAIRAALLOISIA KULUU KAUADENIN HUJA BASAAREISSA

T A S O VIRKAMIES VITSI TAKOMOISSA KANALLE

HALLITSI EGYPTISSÄ

F A R U K

A S E S S O R I P I L A

-MIKKO

B A A R I

P A J A H I I L E T

M U K A V A A KIRKOSSA -TEKIJÄ LAULAJA SIUNATTU WUORELA EN HYVÄKSY!

NEUVOKSI ELÄMÄLLE ALKUVIIKON PÄIVIÄ

kieli

E V Ä S

KELA

vahvis- L tava

LÄNTINEN KORPELA

HERÄTTÄÄ KUNNIOITUSTA

MONET LAITTEET

KASSILA

LAHJA USEIN NÄRPIÖN NAAPURI

AUTTAVAISIA PUUSEPPIÄ

SURMASI HENRIKIN

VASTARINTA

LIHALLEKIN RIKKI

SORTOA

ANTAA POIS

I T A R A

KASTEESSA

GLENN

KOOTA SIVU -MATO

N I M I

YSKIESSÄ IRTAUTUVAA

MIINUSLASKUSTA HITTIARTISTI BEHM

-1.

-SIENI REITTI

LÄHELLÄ LOUKKAA

PIENI VESIALUE

KENGISSÄ VÄLIMATKA

K O O T

PIHALLE

HIMALAJALLA

POIMIMISIIN ESIKUVA

SIOILLE

N E P A L PUUTTOMIA

A T U L A T A L U T

A S E M O I D A vir- J O K I

taa

VAPAUDETON

VÄLEJÄ

O R J A L

CEMBALON TAPAISIA

TOISAALLE SELLISSÄ

M Y R K K Y

MELKO

O T I N

E L S A T

A U R A

RANNATTOMIA

ERITTEITÄ

RAHKOLA

V A T I

-1.

E I L A T

KUMMI-

R E B E K A T

I T K U T

H U K K A

U R O S

JAAKOBIN ÄIDIN NIMISIÄ

P O I S

H O V I

SUUNNITTELIJA HAAPANIEMI

SILLÄ JEESUS RATSASTI

N A A N

I R I S

I V A S A N A

HÄVIKKI

A T T I L A

KUNINKAALLA

KURJISTAKIN

S U T I

L A M P I

I L T I T

L I K I

SAISIO TURAKAINEN

SIVELLIN SAMANLAISIA

O R A A T

E R O T U S R I T A

JURY

L U O P U A

L I E R I Ö L I M A

-1.

I Ä K Ä S

M Ä T Ä S I

R I I P U T U S

T E R Ä S

K A R I K K O

S A R A

A U L I I T

Ä K I

VAELTAJILLA

T A U T I

O V I V A L O T

lasket- M tava M

LAIVALLE PAHA HANKKEESTA

A N T A J A T

M I E L U I N E N

T E N A V A

SYLINTERI

OIREIN

LAHJOILLA -SUUNTA

N A S A

T E K N I S E T

Y Ö T E L

JULKAISEE KUVIA KAUKAA

A N S S I

T I I S T A I T

kestävää

L A U R A

P A H E K S U A

K O R I

OHJAAVAT KOTIINTULIJOITA

BIRN AINUTLAATUINEN

KULJETUK- O SIIN

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

orjan-

OHEINEN

T Ä M Ä

V I R T S A T

A A V A T

Ä I T I

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Vapaana kaunis 36,5 m2 yksiö!

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla

Itohan Okundaye asuu nyt Suomessa ja tahtoo kertoa kokemuksistaan ihmiskaupan uhrina, jotta ilmiö tulisi näkyväksi ja ihmiset tietäisivät, että kovista kokemuksista voi selvitä.

Kasvot ihmiskaupalle Prostituoiduksi Nigeriasta Italiaan alaikäisenä päätynyt Itohan Okundaye ei halua hävetä eikä katkeroitua.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ANNA KUOKKANEN

ällaisia tarinoita olemme tottuneet uutisista lukemaan: nuoret Afrikasta ovat lähteneet paremman elämän toivossa Eurooppaan, mutta päätyneet ihmiskaupan uhreiksi. Myös Itohan Okundayelle tapahtui näin, mutta siinä ei ollut kaikki. Hän pääsi pois prostituoidun elämästä Italiassa, saapui Suomeen ja kertoo nyt kokemastaan nimellään ja kasvoillaan. Okundayen elämäntarina on nyt luettavissa hänen ja Kristiina Markkasen juuri ilmestyneestä kirjasta Nimeni on Itohan. Vaikka Itohan Okundaye on kokenut paljon pahaa, hän ei halua painaa asioita unohduksiin eikä katkeroitua. – Jumala on auttanut minua niin monella tavalla. Haluan käyttää kokemaani johonkin hyvään tarkoitukseen, Okundaye sanoo. 15-VUOTIAANA Itohan Okundaye lähti Nigeriasta Italiaan. Sukulaisnainen lupasi hänelle töitä, eikä Okundaye aavistanut, mikä häntä todellisuudessa odotti. Italiassa selvisi, että Okundaye on naiselle 40 000 euroa velkaa ja rahat on ansaittava prostituutiolla. Italiassa Okundaye oli hyvin yksinäinen. Elämä oli vaarallista: kaduilla oli paljon päihteistä sekaisin olevia ihmisiä ja osa asiakkaista oli väkivaltaisia. – Välillä itkin, ettei tämä voi olla minun elämääni.

Lopulta eräs norjalaismies auttoi Itohan Okundayeta saamaan Italiassa vuokra-asunnon. Okundaye pystyi jättämään prostituution ja lähti tuttaviensa neuvosta Suomeen, jossa ihmiskaupan uhreja autetaan paremmin kuin Italiassa. Saapuessaan Helsinki-Vantaalle Okundaye oli seitsemännellä kuulla raskaana. – Toki tiesin, että minut voidaan myös käännyttää takaisin, mutta jotenkin uskoin, että nyt saan uuden alun elämälleni. Okundaye haki Suomesta turvapaikkaa, ja hän pääsi mukaan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään. Hän alkoi käydä seurakunnassa, lukea Raamattua ja saada ystäviä. – Löysin Jumalan uudestaan. Se alkoi muuttaa identiteettiäni.

”

Koti Saga Munkkiniemessä mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura ovat lähellä. Tutustu kauniiseen palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely! Kiinnostuitko? Tilaa esitteet tai varaa yksityinen esittely! puh. 050 463 5365 | www.sagacare.fi sanna.aksentjeff@sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Jumala on auttanut minua niin monella tavalla. ITOHAN OKUNDAYE

NYT ITOHAN OKUNDAYE on 30-vuotias ja hänen poikansa kuusivuotias. Okundaye opiskelee suomea ja toivoo pääsevänsä opiskelemaan ammattioppilaitokseen. – Minua kiinnostavat IT-ala, media ja yrittäjyys. Haluan myös jatkaa sitä, mitä olen jo tehnyt eli käydä puhumassa ihmisille kokemastani. ■ Ihmiskaupan varjoista vaikuttajaksi – Itohan Okundayen tarina. Anna Kuokkasen valokuvia 26.9. asti Caisa Galleriassa (Kaikukatu 4 B, Helsinki). Vapaa pääsy. KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Masennustutkimus

Haemme tutkittavia osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan erään tutkimuslääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitä lumelääkkeeseen, kun tutkimuslääkettä annetaan nykyisen masennushoitonne lisäksi. Voitte soveltua tutkimukseen, jos • olette iältänne 18-65 vuotias • Teillä on todettu masennus • ette ole saanut rittävää hoitovastetta nykyisellä masennuslääkkeellänne Tutkimus kestää enintään 13 viikkoa, siinä on 7 tutkimuskäyntiä ja yksi puhelu. Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat maksuttomia. Tutkimuksesta vastaava henkilö Suomessa on ylilääkäri Martti Heikkinen. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 24.9. klo 15-18 soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

Leena Huovinen ja Salli Ahtiainen-Helanne pitävät oppilaitospappien työtä erityisen tärkeänä nyt koronaeristyksen aikaan.

Opiskelijaelämä meni uusiksi Korona on lisännyt nuorten aikuisten huolta tulevaisuudesta ja läheisistä sekä ikävää toisten ihmisten luo. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JUSSI HELTTUNEN

Saattaa lyhentää nukahtamisaikaa suurimmalla osalla käyttäjistä* Paina nappia osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/ iltarukousgeneraattori. *tutkimattomat ovat Herran tiet

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

alli Ahtiainen-Helanne on fuksi eli ensimmäisen vuoden opiskelija jo toista kertaa. Aiemmin teologian maisteriksi valmistunut AhtiainenHelanne aloitti syksyllä sosiaalitieteiden ja sosiaalityön opinnot valtiotieteellisessä tiedekunnassa. – Verrattuna aiempaan nyt koronasyksynä opiskelijalta vaaditaan paljon enemmän itsekuria ja itsensä johtamista. Pienryhmäopinto-

ja on hyvin vähän ja luennot etänä, AhtiainenHelanne sanoo. Hänen mukaansa opinnot sujuvat näinkin, vaikka oppimisen kannalta olisi hedelmällistä tavata ihmisiä myös fyysisesti. Opiskelijoiden jaksamisessa toisten tapaaminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen on tärkeää. Ahtiainen-Helanne iloitseekin siitä, että haastattelua seuraavana päivänä hän on menossa ensi kertaa pitkään aikaan yliopiston kahvilaan tapaamaan ystäväänsä. – Sekä yliopisto että tutorit pyrkivät siihen, että koronarajoituksista huolimatta uudet opiskelijat pääsisivät osaksi yhteisöä. Myös oppilaitospappien työ on tärkeää, Ahtiainen-Helanne sanoo. Häntä itseään askarruttaa epävarmuus tulevasta ja siitä, millainen on uusi normaali, jos se joskus koittaa. Hän kertoo olevansa siinä onnellisessa asemassa, että hänellä on puoliso ja osa-

taneen koko koronan. Leena Huovinen sanoo, että hän olisi paljon enemmän huolissaan siitä, jos nuoret eivät haluaisi tavata toisiaan. Hänen mukaansa opiskelijat, opiskelijajärjestöt ja yliopistot ovat yleensä olleet hyvin vastuuntuntoisia. Monia sosiaalisia tilanteita on peruttu, rajattu tai järjestetty turvallisesti ulkona. – Opiskelijarientojen perumisessa on se varjopuoli, että kun juuri nämä riennot ovat olleet paikkoja saada uusi alku sosiaaliseen elämään, nyt ne menetetään. Myös oppilaitosten käytävillä ja kuppiloissa on voitu tavata, verkostoitua, rakastua. Ihmisillä on valtava ikävä toisten luo, myös fyysinen ikävä, jota netti ei korvaa, Leena Huovinen kertoo.

”

Ihmisillä on valtava ikävä toisten luo, myös fyysinen ikävä, jota netti ei korvaa. HELSINGIN YLIOPISTON PAPPI LEENA HUOVINEN

aikatöitä. Jos on muuttanut muualta eikä vielä tunne ketään ja rahatilannekin on tiukka, koronan rajaama arki voi tuntua paljon pahemmalta, Ahtiainen-Helanne arvioi. TAIDEYLIOPISTON PAPIN Hanna Similän ja Helsingin yliopiston johtavan oppilaitospapin Leena Huovisen mukaan Salli Ahtiainen-Helanne osuu arvioissaan oikeaan. On asioita, jotka sujuvat, ja toisia, jotka ahdistavat yleisesti. Ja on opiskelijoita, jotka pärjäävät ihan hyvin, ja toisia, joilla on vaikeampaa. Eniten pappeja askarruttaa se, miten apua tarvitsevat löytyvät sen. Kirkon tutkimuskeskus julkaisi keväällä tutkimuksen, jonka tulos yllätti. Eniten huolissaan koronasta olivat alle 30-vuotiaat. Heitä ahdisti toimeentulo, pelko omasta tai läheisen kuolemasta, työpaikan säilyminen ja yksinäisyys. Nämä asiat tulevat oppilaitospappien käymissä keskusteluissa vastaan myös nyt, vaikka yleisin puheenaihe, kuten aina, ovat ihmissuhteet. Eli joko se, että ystäviä ei ole, tai se, että esimerkiksi parisuhteessa on vaikeaa. – Vaikka emme vastaanotolla puhuisi sanaakaan koronasta vaan niistä tavallisen elämän asioista, niin usein niissä on koronakerroin, Hanna Similä kuvaa. Loppukesästä mediassa kerrottiin nuorista, jotka rajoitusten helpottaessa tuntuivat unoh-

OMA KUOLEMA tai vielä enemmän läheisten kuolema pelottaa monia ja saattaa nousta esille papin kanssa puhuttaessa. Näkymätön virus ahdistaa, ja omaa sairastumista enemmän pelätään sitä, että itse tartuttaisi muita. Papin kanssa puhutaan myös hengellisistä asioista ja kysellään elämän mieltä ja tarkoitusta. Leena Huovinen ja Hanna Similä rohkaisevat opiskelijoita ottamaan yhteyttä ja puhumaan asioistaan. Heidän mukaansa keväällä moni panttasi yhteydenottoa, koska uskoi toisten tarvitsevan apua enemmän ja ajatteli, että itse voisi olla ennemminkin auttaja. Nyt moni on havainnut, että asioita ei kannata pantata ja että tarvitseekin itse tukea. Esimerkiksi kesätyön peruuntuminen tai osa-aikatyön loppuminen on ajanut monen opiskelijan talouden tiukalle, ja se alkaa rassata henkistä kestokykyä. – Jopa hyvinvoivien opiskelupaikkana pidetyssä ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa Hankenissa on opiskelijoita, joille koulun oppilaitospapin järjestämä ruoka-apu on ollut tarpeen, Leena Huovinen kertoo. Toki elämä oppilaitoksissa jatkuu useimmilla kohtalaisen normaalisti, ja esimerkiksi etätyöskentelyyn on opittu aika hyvin. Opinnoissa korostuu nyt itsensä ohjaaminen. Se voi tuoda ongelmia myös menestyjille: yritetään liikaa ja uuvutaan. Oppilaitospappeihin saa yhteyden puhelimitse sekä netin ja erilaisten sosiaalisen median kanavien kautta. Similä tapaa opiskelijoita enimmäkseen etäyhteyksien kautta. Huovinen kertoo tavanneensa monia myös tilavissa sisätiloissa ja ulkona. Toisille verkkotapaaminen madaltaa kynnystä jutella henkilökohtaisista asioista, toisille yhdessä kävely avaa puhumisen padot. ■

Oma koti palvelukodissa

Turvallista elämää hyvien palveluiden parissa Tervetuloa tutustumaan meihin! Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051 Palvelukoti Kukkasrahasto

Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ  palvelukotikukkasrahasto.fi

Tässä voisi olla sinun mainoksesi Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 taloutta pääkaupunkiseudulla. Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot. Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Anne Joukainen p. 050 3103081, Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Ari Suominen p. 040 355 2340, etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2020

Mielipide

KAROLIINA NIEMI SANOO kirkon metsistä, että ”ei ole yhdentekevää, miten tätä merkittävää omaisuuserää hoidetaan”. (K&k 13.8.) Kirjoituksen sanamuoto kuvaa mielestäni vallitsevaa maailmankuvaamme, koska tällä tavoin muotoiltuna se kehystää kaiken jatkossa sanotun alisteiseksi ajatukselle, että metsät, eliöiden koti ja monimuotoisuuden kehto, nähdään omaisuutena. Tässä ajattelussa piilee ihmiskunnan suurin haaste: muun luonnon välineellistäminen ilman itseisarvoa. Meidän täytyy saavuttaa yhteinen ymmärrys siitä, että emme ole muusta luonnosta erillisiä ja että meillä on velvollisuus ja vastuu pitää huolta ympäristöstämme. Emme ole tässä velvollisuudessamme onnistuneet. Ihmisen asettuminen muun luonnon yläpuolelle ja sen hallitsijaksi on johtanut huolestuttavaan kehitykseen. Tuoreen raportin mukaan eliöiden uhanalaisuuskehitys on jatkunut 1970-luvulta lähtien. Suomi muiden maiden ohella ei ole pystynyt pysäyttämään lajikatoa kansainvälisistä sopimuksista huolimatta. Suomen metsissä elävistä lajeista yli 800 on uhanalaisia. Sellaisetkin tutut lintulajit, jotka olivat lapsuudessani tavallisia, ovat harvinaistuneet. Näkökulman kokonaisvaltainen vaihto on elintärkeää, jotta rikas ja hämmästyttävä luontomme säilyy myös jälkipolville.

Iina Soininen

Korona ja hautojen hoito TÄNÄKÄÄN VUONNA Malmin hautausmaalla ei siistitä hautakivien edestä ja ympäriltä nii-

tä hautoja, joille ei ole maksettu haudanhoitosopimusta. Huolehdin kolmesta läheisen haudasta. Hämmästyin suuresti, kun tavallistakin laajempi alue ja hautakivien välit oli jätetty ajamatta leikkurilla ja näky oli varsin ruokoton heinän ja rikkojen huojuessa korkeina. Me hautoja hoitavat olemme valtaosin iäkkäitä ja riskiryhmiin kuuluvia. Näin poikkeusoloissa olisi ollut lämmin kädenojennus meille seurakuntalaisille hoitaa edes se nurmialue siistiksi. Tehokkaita työvälineitä on hankala kuljettaa paikalle. Tilanteessa tuli surullinen ja hämmentynyt olo erityisesti tällaisena poikkeuskesänä. Voisiko tuota nurmikon leikkausta myös sopimuksettomilta haudoilta harkita tästä eteenpäin? Haudanhoitosopimukset ovat kalliita eikä kaikilla ei ole varaa käyttää taksia hautaa hoitaessa. Nurmikon ajamatta jättäminen on suurempi haitta työn tekijälle kuin sen ajaminen ilman mutkittelua.

Hämmentynyt leski

HAUTAUSTOIMI VASTAA: Voimassa olevan kirkkolain mukaan haudan hoidosta vastaa aina hautaoikeuden haltija. Hautaoikeuden voi myös halutessaan tehdä määräaikaisen haudanhoitosopimuksen hautainhoitorahaston tai muun haudanhoitoja tarjoavan yrityksen kanssa. Omaiset voivat kuolemantapauksen yhteydessä valita hautapaikan useista eri vaihtoehdoista. Helsingin seurakuntayhtymällä on tarjota hautapaikkoja, joiden hoidosta omaiset vastaavat itse sekä hautapaikkoja, joiden lunastuksen yhteydessä maksetaan haudan perushoitomaksu koko lunastusajalle. Hautausmaiden yleisilmeen takia hautausmailla leikataan kaksi kertaa

MARTTA-KAISA VIRTA

Luonnolla on itseisarvo

Pysäköinnistä Hietaniemen hautausmaalla Kirkko ja kaupunki kertoi viime numerossaan (K&k 10.9.) kaupungin maaliskuussa 2020 tekemästä päätöksestä muuttaa Hietaniemenkadulla lähellä uutta kappelia sijaitsevat pysäköintipaikat maksullisiksi. Yleinen kunnioittava tapa Suomessa on, että hautausmaiden vierestä löytyy maksuttomia parkkipaikkoja. On kohtuutonta, että omaistansa viimeiselle matkalle saattamaan tulevat joutuvat pohtimaan parkkimaksua tai hautausmaakäynnin jälkeen voi ikkunassa odottaa sakko, jos unohtaa maksun. Sain asiasta palautetta kaupunkilaisilta ja tein sen pohjalta keväällä aloitteen kirkkovaltuustossa. Koska näyttää, ettei asia tätä kautta kaupungin näkemyksen takia etene, jätin syyskuun alussa kaupunginvaltuustoaloitteen. Ehdotan, että Hietaniemenkadulle järjestetään pysäköintikiekkopaikkoja tai pohditaan muu järjestely maksuttoman pysäköinnin järjestämiseksi hautausmaavieraille. Toivon, että aloite saa myönteisen vastaanoton ja epäkohta korjataan.

Ville Jalovaara Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen (sd.)

vuodessa myös niiden hautojen nurmikot, joilla ei ole hoitosopimusta, kesä–heinäkuun taitteessa ja syyskuun alussa. Yksittäisten omaisten hallussa olevien hautojen hoitoon ei saa käyttää seurakunnan jäsenten maksamia kirkollisverovaroja. Tämä yleisilmeeseen liittyvä nurmikon leikkaus koko hautausmaan alueelta kaksi kertaa vuodessa tulee jatkumaan myös tulevina vuosina. Kuluvana vuonna nurmikoiden kasvuolosuhteet ovat olleet erin-

omaiset. Nurmikot ovat kasvaneet ja rehottaneet ja myös lisänneet hoitosopimusten piirissä olleiden hautojen hoitokustannuksia. Hautausmaiden ja hautojen intensiivisempi yleishoito edellyttäisi lisää tekeviä käsiä, henkilökuntaa ja määrärahoja. Seurakuntayhtymän tämän hetken ja tulevien vuosien talousnäkymät eivät tähän anna mahdollisuuksia.

Risto Lehto Hautaustoimen päällikkö Puutarhaneuvos

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi / www.kirkkojakaupunki.fi / Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

24.9.2020 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai

Pelkkänä Pääotsikko korvana Oppilaitosdiakoni Pekka Siutila kyselee kuulumisia ja ehtii kuunnella myös vastaukset s. 2

3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 merkkiä /kpl ja loppuun sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

Moni nuori yllättyy riparilla, kuinka hyvältä tuntuu olla hiljaa s. 4 Eronneen tulee sallia kaikenlaiset tunteet, sanoo eroasiantuntija Marika Rosenborg s. 6

Aina aikaa opiskelijoille Oppilaitosdiakoni kannustaa nuoria huolehtimaan kavereista, jotta kenellekään ei tulisi sellainen tunne, että on yhdentekevä.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA MARIANNA SIITONEN

aikilla tässä maailmassa tuntuu olevan kiire. Siksi onkin virkistävää tavata ihminen, joka kertoo, että hänen tehtävänsä on näyttää siltä, että hänellä on aikaa. Lähes aina se on jopa ihan totta. – Työpäiväni rakentuvat läsnäolosta. Se on homman ydin, olla läs-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2020

nä nuorten ja opettajien arjessa. Ei riitä, että vain kysyy, mitä kuuluu. Pitää olla myös aikaa kuunnella vastaus, sanoo oppilaitosdiakoni Pekka Siutila. Siutila on yksi Vantaan seurakuntien neljästä oppilaitosdiakonista. He ovat nuorisotyön ammattilaisia, jotka ovat opiskelijoiden ja henkilökunnan tukena oppilaitoksissa.

Diakoni-nimike on hämäävä ainakin Siutilan tapauksessa, sillä oikeastaan hän on koulutukseltaan erityisnuorisotyöntekijä. Pekka Siutila viettää eniten aikaa ammattioppilaitos Varian Myyrmäen yksikössä ja kauppaoppilaitos Mercuriassa, mutta käy tarvittaessa muissakin oppilaitoksissa. Hänellä ei ole omaa työhuonetta, vaan hän on siellä missä opiskelijatkin, käytävillä, luokissa tai vaikka ruokalassa. – Opiskelijoiden kanssa keskustelu lähtee usein siitä, että kysyn, kuinka opinnot etenevät. Tuo kysymys on tärkeä varsinkin uusille opiskelijoille.

– Opiskelija vastaa tai ei vastaa – tässä työssä ei pidä olla allerginen sille, että tulee tyrmätyksi. Useimmiten saan kuitenkin kohteliaan vastauksen. Tarvittaessa oppilaitosdiakonin kanssa voi jutella kahden kesken jossakin rauhallisessa paikassa. Hän voi myös ohjata eteenpäin, vaikka oppilaitoksen psykologille, opintoohjaajalle tai kuraattorille. TÄNÄÄN PEKKA SIUTILA on ammattioppilaitos Varian Myyrmäen yksikössä, jossa opiskellaan turvallisuus-, matkailu- ja sähkö sekä tietoja viestintäalaa tai leipuri-kondiit-

Pekka Siutilalla ei ole omaa työhuonetta, vaan hän viettää aikaa siellä missä opiskelijat ja oppilaitosten henkilökuntakin.

toriksi. Opiskelijat eivät pelkästään opi uusia taitoja vaan kasvavat ammattilaisuuteen. – Kun tapaan uusia opiskelijoita, sanon aina, että onneksi olkoon opiskelupaikasta. Tämä avaa sinulle monia portteja. Kun tulet amikseen, se ei todellakaan ole joutumista. Opintoihin kuuluu myös työharjoittelujaksoja, jotka totuttavat opiskelijat työelämän vaatimuksiin. Pekka Siutila on huomannut, että monilla aloilla imu työelämään on kova. – Tekijämiehille ja -naisille löytyy aina töitä. Jos hoidat hommasi särmästi ja luotettavasti, se huomataan.

”

Jos hoidat hommasi särmästi ja luotettavasti, se huomataan. PEKKA SIUTILA

Läsnä monessa oppilaitoksessa

Vantaan seurakunnilla on neljä oppilaitosdiakonia ja kolme oppilaitospappia. He työskentelevät ammattioppilaitos Varian eri yksiköissä, kauppaoppilaitos Mercuriassa, Metropolia Ammattikorkeakoulun Myyrmäen yksikössä sekä Laurea-ammattikorkeakoulun Tikkurilan yksikössä. Heille voi jutella vaikkapa opiskeluun, toimeentuloon tai tulevaisuuteen liittyvistä huolista. Oppilaitosdiakonit ja -papit ovat myös oppilaitosten henkilökunnan tukena. Katso lisää: kirkkovantaalla.fi/ oppilaitoksessa.

JOILLAKIN OPINNOT eivät syystä tai toisesta etene. Voi olla vaikeuksia kotona tai oppimisessa, ala ei tunnu omalta tai elämässä on muuta murhetta. Oppilaitosdiakonille voi jutella, mutta hän ei soittele perään, jos opiskelijaa ei näy koulussa. Sen sijaan Pekka Siutila tahtoo kasvattaa nuoria yhteisvastuullisuuteen. – Täällä on oppilashuollon ammattilaisia, jotka voivat ottaa nuoreen yhteyttä, jos häntä ei näy, mutta nuorella ei pidä olla sellaista käsitystä, että on kaikille ihan sama, ilmestyykö hän kouluun vaiko ei. Kuten seurakunnan työntekijälle hyvin sopii, kannustan nuoria olemaan toisilleen lähimmäisiä: olemaan sellaisia kavereita, joita kiinnostaa, miten toinen jaksaa. Monet nuoret toimivatkin näin, osa jopa liiankin hyvin. – Jonkin verran on vertaisuupumista eli on nuoria, jotka ottavat kompostin roolin. Jos yhdelle tulee liikaa kuormaa toisten auttajana, hänen pitäisi osata ehdottaa kaverille, että pitäisikö sinun jutella vaikka ammattilaiselle. Kirkon työntekijänä Pekka Siutila haluaa valaa nuoriin toivoa. Vaikka juuri nyt tuntuisi siltä, että ala on aivan väärä tai että jokin ongelma on ylitsepääsemätön, asiaan löytyy aina ratkaisu. ■

Voimaa hiljaisuudesta Kun kiire menee menojaan, voi hiljaisuus yllättää. Retriitti saattaa olla myönteinen mykkäkoulu. Retriiteissä ja hiljaisuuden tapahtumissa vetäydytään hetkeksi kiireisestä elämänrytmistä, kuormittavista vaatimuksista ja ympäröivästä hälystä. Voit ottaa tauon itseäsi varten ja kysyä, mitä sinulle kuuluu. Varsinaisissa retriiteissä ei keskustella muiden osallistujien kanssa, vaan rentoudutaan hiljaisuudessa.

Hiljaisuuden joogaa Korsossa

Hiljaisuuden joogassa yhdistyvät lempeä kehollinen harjoitus, mielen rauhoittuminen ja hengellisyys. Varaa mukaasi joogamatto ja pyyhe, jota voit käyttää harjoituksessa korokkeena. Hiljaisuuden joogaa on tarjolla ti 6.10., 20.10. ja 3.11. klo 14 Korson kirkossa. Ilmoittautumiset kullekin kerralle tekstiviestinä, p. 050 322 6560.

Syksyinen vaellus Nuuksion kansallispuistossa

Lauantaina 10.10. klo 9–17 vaelletaan Nuuksion kansallispuiston vähemmän ruuhkaisilla reiteillä ruskan värejä ja hiljenevän luonnon tuoksuja hengittäen. Vaelluksen ohjaa eräopas Simo Ellilä, mukana myös aikuistyön pastori Tarja Korpela. Osa matkasta kuljetaan hiljaisuudessa. Ryhmän koko 15 henkilöä, jotta osallistujien turvallisuus voidaan huomioida. Yhteiskuljetus Tikkurilan ja Myyrmäen kautta maskeja käyttäen. Huomioithan sään mukaiset varusteet ja sen, että osallistut vaellukselle vain täysin terveenä. Vaelluksen hinta 20 e sisältää opastuksen ja kuljetuksen. Ilmoittautuminen 25.9 mennessä https://webropol.com/ep/syysvaellus.

Pyhän yllättäminä hiljaisuudessa ja levossa Pyhäinpäiväviikonloppuna 30.10.–1.11. järjestetään kehoa ja mieltä hellivä hiljaisuuden retriitti Sääksin leirikeskuksessa Nurmijärvellä. Hiljaiset kappelihetket, pyhäinpäivän

kynttilät, rauhalliset ateriat, metsäluonto ja rantasaunan lempeät löylyt antavat mahdollisuuden pysähtyä ja virkistyä. Jokaisella osallistujalla on oma huone, ja ruokailut järjestetään porrastetusti turvaväleistä huolehtien. Retriitin ohjaavat pastori, fysioterapeutti Hanna Vuollo ja pastori Sami Suhonen. Ohjelmassa on mukana kehollisia harjoitteita. Retriitin yhteishinta 160 e sisältää täysihoidon ja kuljetuksen kohteeseen.

Nuorten aikuisten ja opiskelijoiden retriitti

Kesijärven leirikeskus Lopella kutsuu nuoria aikuisia ja opiskelijoita vetäytymään kirjapinojen takaa ja työtaakkojen äärestä myönteiseen mykkäkouluun 30.10.–1.11. Ohjaajina toimivat papit Jukka-Mikko Karjalainen ja Riikka Wikström. Retriitin hinta on 50 euroa, ja siihen sisältyy täysihoito ja kuljetus.

Arkisia retriittihetkiä joka päivälle

Vantaankosken seurakunta järjestää arkiretriitin, johon sisältyy viikoittainen ryhmätapaaminen sekä jokapäiväinen itsenäinen rukousmietiskely Raamatun tekstin äärellä. Ryhmä kokoontuu sunnuntaisin 25.10.–29.11. klo 12–13.30 Myyrmäen Virtakirkossa. Arkiretriitti on mahdollisuus saada hengellistä ohjausta, keventää askelta, tarkistaa omaa suuntaansa ja löytää iloa ja syvyyttä elämään. Ilmoittautumiset: laura.sydanmaanlakka@evl.fi, p. 050 381 6353.

Rukouksen polulla Seutulan kappelissa

Retriittiä vietetään maalaismaiseman keskellä tunnelmallisella Seutulan kappelilla la 21.11. klo 13 alkaen. Hidasta lauantaiiltapäivän verran oman elämäsi äärelle. Lisätietoja antaa Laura Sydänmaanlakka, laura.sydanmaanlakka@evl.fi. Lisäätapahtumiajalisätietoa: kirkkovantaalla.fi

ISTOCK

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2020

Erityisen tärkeä riparikesä Koronapandemia muistutti, että rippileirien järjestäminen ei ole itsestäänselvyys.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVITUS MAIJA SAARI

ämän kesän rippileireissä oli jotain erityistä, kertoo kasvatuksen asiantuntija Johanna Hirsto Espoon seurakuntayhtymästä. – Perheet ymmärsivät, että rippileirin toteutuminen ei ollut itsestään selvää. He tajusivat, että seurakunnat satsasivat leireihin paljon, hän sanoo. Vielä keväällä oli epävarmaa, voidaanko koronapandemian aikana järjestää rippileirejä. Lopulta valtaosa leireistä päätettiin toteuttaa erityisjärjestelyin – ja hyvä niin. – Nuorten itsearviointikyselyissä näkyy, että rippileirien merkitys on valtava, Hirsto sanoo. Hän kertoo, että kyselytutkimusten mukaan nimenomaan leirimuotoinen rippikoulu vaikuttaa myönteisesti nuorten sitoutumiseen kirkkoon ja asenteisiin kristinuskoa kohtaan. – Leirijakson merkitys näkyy kaikissa kysymyksissä. Päivärippikoulujen kohdalla samanlaista vaikutusta

ei ole. Koko Suomessa vain yhdellä rippileirillä on kesän aikana ilmennyt koronavirustartunta. Kyseinen Lohjalla järjestetty leiri keskeytettiin. HELSINGIN SEURAKUNTA YHTYMÄN nuoriso- ja rippikoulutyön pastori Ilmari Syrjälä kertoo, että iso osa nuorista väsyi kevään aikana digitaalisiin etätapaamisiin. – Kasvokkaisten tapaamisten merkitys oli tänä kesänä erityisen suuri, oli kyse sitten leiri- tai kaupunkirippikoulusta, Syrjälä sanoo. Helsingin seurakunnat siirsivät kevään ja alkukesän rippileirejä syksyyn, ja toistakymmentä leiriä on vielä pitämättä. Monien rippikoululaisten itsearviointikyselyt ovat vielä täyttämättä, mutta alustavien tulosten mukaan nuoret näyttävät jälleen kerran olleen tyytyväisiä ripareihin.

ISTOCK JA PK-SEURAKUNNAT

Liikuntapassin palauttaneille on luvassa yllätyspalkintoja.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2020

Syrjälän mukaan osalla nuorista on ennakkoluuloja kirkkoa tai kristinuskoa kohtaan. – Mutta kenelläpä meistä ei olisi. Välillä kirkon julkisuuskuva on niin hörhö, että positiiviset jutut jäävät varjoon, Syrjälä toteaa. – Ripareiden työntekijät eivät kuitenkaan myy omaa agendaansa tehotykityksellä, vaan hengellinen kasvu tapahtuu nuorten ehdoilla.

Kehitysvammaisille oma liikuntapassi Vantaan, Espoon ja Helsingin seurakunnat kannustavat kehitysvammaisia liikuntaharrastusten pariin julkaisemalla erityisesti heille tarkoitetun liikuntapassin. Passeja painetaan aluksi 500, ja niitä lähetetään kehitysvammaisten asumisyksiköihin pääkaupunkiseudulla. Passista on tulossa myös tulostettava versio Vantaan seurakuntien nettisivuille. – Idea syntyi koronakevään jälkeen, kun mietimme, mikä oli-

si mahdollisimman turvallinen tapa tavoittaa erilaisia seurakuntalaisia. Monella liikkuminen jäi keväällä vähemmälle. Minuakin seurakuntalaiset pyysivät kävelykaveriksi, kertoo Vantaan seurakuntien kehitysvammaistyön diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen. Liikuntapassin toivotaan innostavan monipuoliseen liikuntaan. Lajiksi kelpaa mikä vain: ulkoilu tai vaikka tanssi. – Kun passi on täynnä, sen voi toimittaa minulle. Sata ensimmäistä passin täyteen saanutta palkitaan yllätyslahjalla, Tuohi-

maa-Salminen kertoo. Liikuntapassi on osa Vantaan seurakuntien Liikkuva seurakunta -hanketta. Vantaalla kehitysvammaistyö järjestää syksyn aikana ystäväkävelyjä, joihin voivat osallistua kaikki. Myös seurakunnan ystäväkävelyistä voi saada liikuntapassiin suorituksen. Liikuntapassi julkaistaan 25.9. kello 17.30 alkavassa Liikutaan kirkossa -tilaisuudessa Korson kirkossa. Tilaisuutta voi seurata netin välityksellä. Lisätietoja: kristiina.tuohimaa-salminen@evl.fi ja p. 050 4334232

”

KASVOKKAISTEN TAPAAMISTEN MERKITYS OLI TÄNÄ KESÄNÄ ERITYISEN SUURI. PASTORI ILMARI SYRJÄLÄ

Kasvatusasiain sihteeri Iris Sotamaa Vantaan seurakuntayhtymästä toteaa, että nuorten odotukset riparia kohtaan eivät useinkaan liity uskontoon. – Mutta moni nuori yllättyy, kun saakin riparilla hengellisiä kokemuksia. Palautteessa sanotaan usein, että esimerkiksi iltahartaudet ja yhdessä hiljaa oleminen koskettivat. Nuori ei osaa kaivata tällaisia

KHO: vihkimisestä saa rangaista Korkein hallinto-oikeus (KHO) on päättänyt, että luterilaisen kirkon tuomiokapituleilla on oikeus antaa varoitus papeille, jotka ovat vihkineet samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon. KHO:n mukaan kaikilla uskonnollisilla yhdyskunnilla on itsenäinen oikeus päättää, vihkivätkö ne avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja. KHO perustelee päätöstään sillä, että avioliittolain muutoksen esitöissä korostettiin, ettei

muutoksella ole tarkoitus puuttua uskonnollisten yhdyskuntien oikeuteen määrätä kirkollisen vihkimisen ehdoista. Oikeus perustuu perustuslaissa turvattuun uskonnolliseen yhdistymisvapauteen. KHO totesi, että ennen avioliittolain muutosta kirkon kanta oli, että avioliitto on miehen ja naisen välinen. “Kirkkokäsikirjan avioliittoon vihkimistä koskevaa kaavaa, jonka sanamuoto viittaa vain miehen ja naisen väliseen avioliittoon, ei ollut avioliittolain muuttamisen jälkeen muutettu”, KHO toteaa.

asioita, mutta ne täyttävätkin hänessä jonkin tarpeen, Sotamaa kertoo. Hänen mukaansa nuoret odottivat leirejä tänä vuonna erityisesti, koska olivat olleet kevään etäopetuksessa koulusta. – Kun kerroimme, että leirit järjestetään, palaute oli, että ihanaa. Sotamaa painottaa, että ripareita kehitetään jatkuvasti. Joka vuosi mietitään, mitä voisi tehdä vielä paremmin. Jos riparilla ei olisi hyvä olla, näin valtava osuus 15-vuotiaista tuskin tulisi leireille. – Puskaradio on parasta markki-

KHO viittasi myös piispainkokouksen kantaan, jonka mukaan avioliittolain muutos ei anna papeille oikeutta vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja kirkolliseen avioliittoon. Luterilaisen kirkon piispojen mukaan KHO:n ratkaisu selkeyttää oikeudellista tilannetta. ”KHO on nyt tehnyt päätöksen siitä, voiko samaa sukupuolta olevan parin vihkineelle papille koitua seuraamuksia. Kirkon avioliittokäsityksestä päättäminen kuuluu kirkon omille päätöksentekoelimille perustuslain turvaaman uskonnonvapauden

nointiviestintää, Sotamaa sanoo. Vantaallakin on vielä muutama tämän kesän rippileiri pitämättä. Koronapandemia on otettu huomioon leirien lisäksi konfirmaatiotilaisuuksissa, jotka on pidetty pienemmällä porukalla tai yksityisesti. 15-vuotiaat rakastavat ripareita ja 16-vuotiaat tulevat innolla isosiksi. Mistä sitten johtuu, että niin moni parikymppinen eroaa kirkosta? Se onkin hyvä kysymys. Sotamaa pohtii, että ripari-iässä monella nuorella on hyvä ja tiivis yhteys kotiseurakuntaansa. Kun riparivaihe on ohi, yhteys usein katkeaa. – Sen sijaan nuori aikuinen näkee kirkon, joka on suvaitsematon, byrokraattinen ja riitelevä, Sotamaa selittää. Hän toteaa myös, että monella nuorella ei ole esimerkkiä siitä, minkälaista on olla aikuinen kristitty. – Jos malli on äiti Teresa, matka on aika pitkä. KORONAPANDEMIA EI näytä vähentäneen rippileiriläisten määrää pääkaupunkiseudulla. Kaikissa kolmessa kaupungissa myös isosuudesta kiinnostuneita nuoria on vähintään yhtä paljon kuin edellisvuonna. – Monessa Espoon seurakunnassa isoskoulutukseen on ilmoittautunut enemmän nuoria kuin pitkään aikaan, kertoo Johanna Hirsto. – Veikkaan, että kiinnostus isostoimintaa kohtaan johtuu tarpeesta olla toisten nuorten kanssa. Korona-aikana turvalliselle yhteen tulemiselle on tarvetta. Ja tietenkin se kertoo myös onnistuneista rippikouluista. ■

piiriin kuuluvana asiana”, piispat toteavat lausunnossaan. KHO kumosi äänin 4–1 syntyneellä päätöksellään hallintooikeuden aiemman päätöksen, jonka mukaan tuomiokapituleilla ei ole oikeutta antaa papeille varoitusta samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä. Helsingin piispa Teemu Laajasalo sanoo, että juridinen epäselvyys asiassa näyttää poistuneen. ”Tulen joka tapauksessa työskentelemään sen eteen, että koko kirkon yhtenäinen samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen mahdollistava päätös saa-

Vantaan vuoden 2021 rippikouluihin voi ilmoittautua 28.9.–11.10.2020. Lisätietoja osoitteesta: vantaanseurakunnat.fi/vantaanriparit

daan aikaiseksi”, Laajasalo kirjoittaa tiedotteessaan.

Tv-kirkkoja joka sunnuntai Koronapandemian iskiessä tehtiin päätös siitä, että tv-jumalanpalvelukset lähetetään joka sunnuntai. Normaalisti niitä on vuodessa 34–37 kappaletta. – Yli 200 000 katsojan lähetyksiä on ollut useampia, Kirkon viestinnän ohjelmapäällikkö Kimmo Saares iloitsee. Viikoittaisia televisiojumalanpalveluksia jatketaan vuoden loppuun. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.9.–8.10.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09 8306 507 Diakoniapäivystys puhelimitse p. 050 573 6313 ja p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Kirkko on avoinna ma, ke ja to klo 9–14 sekä su klo 11–14. Päiväkävely torstaisin, lähtö kirkon edestä klo 10. Kävelyvauhti on kävelijöiden kunnon mukainen. Sään mukainen varustus ja oma vesipullo mukaan. Viikkomessu torstaisin klo 18. Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–19.45. Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14. Hengailua vauvojen ehdoilla. Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki. Maanantain yhteisöruokailu on tauolla toistaiseksi. Sen sijaan voit noutaa pakatun yhden hengen lounasannoksen kirkon pääovelta maanantaisin klo 13–14. Luottamuksen rukoushetki maanantaisin klo 18. Hiljaisuutta ja Taizé-lauluja. Lepaani nuortenilta tiistaisin klo 18–20.30. Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/hoitajille. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Lähetyspiiri to 24.9. klo 18–19.30. Vieraana Pekka Palosaari. Messu su 27.9. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Sari Kokkonen, Tuomas Heikkilä. Ilosanomapiiri ti 29.9. klo 12–13.30. Raamattuluento ke 30.9. klo 18.30–20 Rukiista leipää Raamatusta. Apostoli Tuomas: Epäilijästä Kristuksen lähettilääksi Intiaan. Samuel Yrjölä. Mikkelinpäivän perhemessu su 4.10. klo 12. Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Laura Nurkka. Raamattuluento ke 7.10. klo 18.30– 20. Rukiista leipää Raamatusta. Kyproslainen Barnabas: Rohkaisijoita tarvitaan. Seppo Suokunnas. Vanhusten viikon konsertti to 8.10. klo 11. Itä-Hakkilan eläkkeen-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2020

SIRPA PÄIVINEN

Hakunilan seurakunta

saajien järjestämä konsertti. Matti Pasanen, Klaus Pennanen ja Esa Aapro.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9–12. Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/huoltajille. Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30. Alle 6-vuotiaille aikuisen seurassa Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12. Päiväkahvit tiistaisin klo 12.30–14. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21. Naiset Raamatun äärellä tiistaisin 19–21. Päiväkävely perjantaisin, lähtö kirkon edestä klo 10. Kävelyvauhti on kävelijöiden kunnon mukainen. Sään mukainen varustus ja oma vesipullo mukaan. Messu su 27.9. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Laura Nurkka. Messu su 4.10. klo 10. Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä. Kohtaamispaikka-ilta su 4.10. klo 17–20. Harri Nurminen, Jari Araneva. Miehet keittiössä ti 6.10. klo 10–12.30. Venäjänkielinen raamattupiiri ke 7.10. klo 18–20. Anna Lewing. Lähetyspiiri to 8.10. klo 18–20. Vieraana Eva Wikström puolisoineen.

VERKOSSA Jumalanpalveluksiin ja kirkkohetkiin voi osallistua Hakunilan seurakunnan Facebook-sivulla sekä nettisivulla www.hakunilanseurakunta.fi. lltakirkko torstaisin klo 18. Messu sunnuntaisin klo 12. Luottamuksen rukoushetki ma 5.10. klo 18. Kirkkohetket ovat tallenteina katsottavissa Facebookissa sekä seurakunnan YouTube-kanavalla.

MUUALLA Ehtoollishartaus Pyhän Annan lastenkirkon pihalla to 24.9. klo 18. Koulutie 11. Harri Nurminen, Laura Nurkka. Kolis-ilta Kolohongan nuorisotalolla perjantaisin klo 17–21.30 yhteistyössä Vantaan NMKY:n kanssa. Seiskaluokkalaisille ja sitä vanhemmille nuorille. Kuunloiste-kuoro harjoittelee keskiviikkoisin klo 15–15.45 ItäHakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kuorossa musisoivat 6–12-vuotiaat laulajat. Aurinkotanssi-kuoro on 11–15-vuotiaiden oma kuoro. Se harjoittelee keskiviikkoisin klo 15.45–16.30 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kuoroja ohjaa kanttori Laura Nurkka, p. 050 533 0756, laura.nurkka@ evl.fi. Uudet laulajat, tervetuloa

Eron jälkeen on tärkeää sallia itselleen kaikenlaiset tunteet ja miettiä, mistä ne nousevat, Marika Rosenborg ajattelee.

Menokasvo

Ero on yhden aikakauden loppu ja uuden alku Olet terapeutti, seksuaalineuvoja, kirjailija ja vetänyt pitkään eroseminaareja. Mikä on isoin juttu, jonka olet oppinut eroamisesta, Marika Rosenborg? – Ehkä se suurin viisaus on se, että ero ei ole kaiken loppu, vaan uuden mahdollisuus. Olen saanut todistaa, että juuri se, mikä tuntui lopettavan kaiken, avasikin uudenlaisen mahdollisuuden. Millaisia kysymyksiä olisi hyvä esittää itselleen eron jälkeen? – Esimerkiksi sitä, että kenen elämää elin ja mikä määritteli ratkaisujani suhteessa. Jos toteaa, ettei ole elänyt sellaista elämää kuin olisi halunnut, voi miettiä, mikä siihen vaikutti. – Voi myös kysyä itseltään, teinkö parhaani suhteen eteen. Saattaa olla myös rakkauspohdinnan paikka. Mitä rakkaus merkitsee ja onko sen olemus muuttunut?

Puhut Vantaalla eron käsittelemisen työkaluista. Mitä ne ovat? – Eronneella menee usein ainakin vuosi asian prosessointiin. Tärkein työkalu on se, että sallii itselleen kaikenlaiset tunteet. – On kysyttävä itseltään, mitä tämä tunne kertoo. Jos on surullinen tai vihainen, miettii,mistä tarpeesta tunne nousee. – Myötätunto itseä kohtaan on tärkeää. On sallittava itselleen hyviä asioita. Myös vertaistuki on tärkeää. Se on kaikista hoitavinta missä tahansa elämänkriisissä. HANNA ANTILA ”Sinä selviät kyllä – ilta erosta” Pyhän Laurin kirkossa ke 30.9. klo 18. Seksuaaliterapeutti, eroasiantuntija Marika Rosenborg puhuu erosta tarjoten vahvistavia työkaluja sen käsittelemiseen. Musiikkivieraina Ninni Poijärvi ja Tommi Kalenius. Iltaa voi seurata myös Tikkurilan seurakunnan Facebook-tilin kautta.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.9.–8.10.

mukaan! Harrastus on maksuton. Astan kotipyhis Tiedustelut birgitta.tasavuori@evl.fi Ensivauvat on ryhmä ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa 10 viikon ajan. Syksyn toinen ryhmä 17.11.–2.2. Lisätietoja: birgitta.tasavuori@evl.fi. Digilähetyspiiri Tilaa lähetyskirje sähköpostiisi! Lähetä viesti: sari. paananen@evl.fi.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13 ensisijaisesti puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys puhelimitse tiistaisin ja torstaisin klo 9–11 p. 09 8306 472. Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Konfirmaatiomessu su 27.9. klo 10. Liturgi ja saarna Miika Koistinen, kanttori Hannu Lehtikangas. Pyhäkoulu su 27.9. klo 10 kirkon kerhotiloissa. Sauvakävelypiiri miehille su 27.9. klo 18. Joka toinen sunnuntai parittomilla viikoilla. Lähtö Hämeenkylän kirkon parkkipaikalta. Kierretään Lammaslampi. Omat sauvat mukaan. Nuorten avoimet su 27.9. klo 18–20.30. Kirkon nuortentila. Junnu Avoimet ti 29.9. ja 6.10. klo 14–16.15. Viides- ja kuudesluokkalaiset tervetulleita tiistaisin koulun jälkeen kirkon nuorten tilaan. Lopuksi yhteinen hartaushetki. Yhteisen pöydän keittolounas ke 30.9. klo 11–12.00. Ruokailuun sukunimen aakkosjärjestyksen mukaan kolmessa ryhmässä seuraavasti: klo 11 (A-K), klo 11.20 (L-P), klo 11.40 (R-Ö). Ohjaus kirkon aulassa. Ruokakassijakelu ke 30.9. klo 11–12.30 kirkon yläpihalta, nuorisotilan edustalta. Ennakkovarausta ei tarvita. Päivähartaus ke 30.9. klo 12. Suorakuuntelu kirkosta seurakunnan internetsivujen kautta. Mikkelinpäivän perhemessu su 4.10. klo 10. Liturgina Matti Hyry, saarnaaja Jarna Wikström, kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Kastepuu tyhjennetään siihen vuoden aikana kertyneistä nimistä. Messussa mukana vapaaehtoisia. Ei pyhäkoulua perhemessun yhteydessä.

Messun jälkeen kirkkokahvit ja ohjelmaa lapsille. Lautapeli-iltapäivä su 4.10. klo 16–18 nuorille aikuisille nuortentilassa. Päiväkahvin aikaan ma 5.10. klo 14–16. Vierailuesitys Vantaan kartanoista. Erityisesti esillä Hämeenkylän kartanon historia. Pia Vuorikoski. Seniorien hyvinvointipäivä ti 6.10. klo 9–14. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 29.9. mennessä, p. 09 830 6450. Seurakunta järjestää ohjelman ennakkotiedoista poiketen itse. Seuraa nettisivujamme ja Facebook-ilmoittelua (Hämeenkylän seurakunta). Yhteyshenkilö Jaakko Kara, jaakko.kara@evl.fi. Hämeenkylän kirkon kuoro ti 6.10. klo 17.30–19. Harjoitukset joka toinen tiistai samaan aikaan. Uusia laulajia otetaan mukaan. Kuoroa johtaa Hanna Perkola–Musikka. Yhteisen pöydän keittolounas ke 7.10. klo 11–12.00. Ruokailuun sukunimen aakkosjärjestyksen mukaan kolmessa ryhmässä seuraavasti: klo 11 (A-K), klo 11.20 (L-P), klo 11.40 (R-Ö). Ohjaus kirkon aulassa. Päivähartaus ke 7.10. klo 12. Suorakuuntelu kirkosta nettiosoitteessa hameenkylanseurakunta.fi. Iisimessu ke 7.10. klo 19. Rento ja nuorekas messu bändisäestyksellä. Jatkot kirkolla. Miika Koistinen. ”Voiko kuolemasta puhua?” to 8.10. klo 18. Ilta on ensimmäinen osa sarjassa ”Kerran kuollaan”. Neljä iltaa Hämeenkylän kirkossa keskustellen, kutoen taivassukat tai tehden yksinkertaista uurnaa. Muut illat 15.10., 20.10. ja 29.10.

LAMMASKUJA 2A/ CAFÉ PÄHKINÄ Café Pähkinän kahvila on jälleen auki. Uudet ajat: ma ja pe klo 8–12, ke klo 17–20 ja to klo 10–14. Naisten kerho ke 30.9. klo 17.30. Kaiken ikäiset naiset mukaan Café Pähkinän ladyt -toimintaan. Joka toinen keskiviikko parilliset viikot. Miesten juttutupa to 24.9. ja 1.10. klo 11–13. Kokoontuminen joka torstai samaan aikaan Café Pähkinässä. Tarjolla pientä purtavaa ja toverillista jutustelua. Matti Veikkolainen. Sydänpähkinä-työpaja la 3.10. klo 10. Café Pähkinän alttarikaapin verhoilukankaan työstäminen. Tekstiilitaiteilija, opettaja Annukka Mikkola. Ryhmä täynnä mutta tule tutustumaan. Uusia hankkeita suunnitteilla. Yhteislauluhetki to 8.10. klo 13. Joka kuukauden toinen torstai. Aamupala Café Pähkinässä maanantaisin ja perjantaisin klo 8-10. Hinta 5 e. Diakonian asiakkaat voivat kysyä aamiaiskortteja diakoniatyöntekijöiltä Yhteisen pöydän keittolounaan ja ruokakassijakelun yhteydessä Hämeenkylän kirkolla joka ke klo 11–12.30 tai

Kiitos! Rekolan seurakunnan pastori Vappu Olsbo kiittää kaikenlaisesta muistamisesta eläkkeellejäämisensä yhteydessä. Lahjoitukset Sansan sosiaalisten ohjelmien tuottamiseen Aasiassa tuottivat 910 euroa Rekolan seurakunnan lähetyskannatukseen. Lämmin kiitos jokaiselle!

soittamalla päivystysaikoina. ”Oikeastaan ihminen”. Sinella Saaren grafiikkaa esillä pe 25.9. saakka Café Pähkinän aukioloaikoina. Sururyhmä alkaa 3.11. klo 18–19.30. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: diakoniatyöntekijä Anne Puumala.

LAMMASKUJA 2B Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 30.9. klo 18. Jarkko Vähäsarja. ”Luetaan yhdessä” ti 29.9. ja 6.10. klo 10–12. Maahanmuuttajanaiset ja -tytöt. Nettikerho ikäihmisille ke 30.9. klo 14–16. ”SeniorSurf tutuksi”. Parillisten viikkojen keskiviikkoina. Informaatikko Riitta Sivenius.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 24.9. ja 8.10. klo 10–11. Tutkitaan seuraavan sunnuntain teemaa. Käsityö- ja palvelupiiri HAIK ke 7.10. klo 10–11.30. Kokoontuu parittomien viikkojen keskiviikkoina. Piirissä tehdään käsitöitä, joiden tuotto menee Kirkon Ulkomaanavulle (KUA).

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Vapaalan kohtaamispaikka to 24.9. ja 8.10. klo 11–12. Varttuneen väen hengellinen kohtaamispaikka. Jouko Siirilä, Jaakko Kara. Piiri kokoontuu torstaisin vuoroviikoin Kenian-lähetyksen piirin kanssa. Lähetyksen Kenian-piiri to 1.10. klo 11–12. Vaihtuvia vieraita.

VERKOSSA Messut suorina lähetyksinä kirkosta verkko-osoitteessa hameenkylanseurakunta.fi. Päivähartaudet keskiviikkoisin klo 12 samasta osoitteesta. Usko ja oppi -raamattuillat torstaisin kerran kuukaudessa. Seuraa-

vat kerrat 29.10., 12.11. ja 15.12.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Kirkollisten toimitusten tilava raukset arkisin klo 9–14, p. 09 8306 333 Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, papin tapaamisen voi sopia päivystysnumerosta Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhe lin yli 75vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–pe klo 9–12. Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen. Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Iltarukouspiiri to 24.9., 1.10. ja 8.10. klo 18 kokoustilassa. Korso-messu to 24.9., 1.10. ja 8.10. klo 19. Messun yhteydessä ei toistaiseksi järjestetä etkoja ja jatkoja. Perhekerho pe 25.9. ja 2.10. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Messu su 27.9. klo 10. Minttu Haapalainen, Jani Vanhala, Jussi Salonen. Messun jälkeen myynnissä sukkia ja leivonnaisia Tasaus-

keräyksen hyväksi. Messu lähetetään suorana Korson seurakunnan YouTube-kanavan kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. Kirkon aamupuuro ma 28.9. ja 5.10. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Perhekerho ma 28.9. ja 5.10. klo 12–15 lasten tiloissa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 28.9. ja 5.10. klo 18 kirkon kappelissa. English Through Bible ma 28.9. ja 5.10. klo 18.30 kokoustilassa. Lähetyspiiri ke 30.9. ja 7.10. klo 13 kokoustilassa. Diakonissan päivystys to 1.10. klo 10–11 diakoniatoimistolla. Haluatko keskustella terveydentilaasi liittyvistä asioista, mittauttaa verenpaineesi tai verensokerin? Voit tulla ilman ajanvarausta. Seurakunnan seniorit to 1.10. klo 13 seurakuntasalissa. Perhemessu su 4.10. klo 10. Minna Ruuttunen, Minttu Haapalainen, Airi Saloniemi ja lastenohjaajia. Messun jälkeen keittolounas. Messu lähetetään suorana Korson seurakunnan YouTube-kanavan kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. Nuorten aikuisten ilta su 4.10. klo 15–18 Kotkansiivessä. Naisten raamattupiiri ma 5.10. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Hiljaisuuden jooga ti 6.10. klo 14 kirkkosali 2:ssa. Kuolemapaja – sururyhmä ilman surua kokoontuu Korson kirkossa ti 6.10., 13.10., 20.10., 27.10. ja 31.10. Kullakin kerralla kuullaan asiantuntijan alustus ja tehdään käsityönä uurna (uurnapaja täynnä) tai taivassukat. Kuolemapajaan voi osallistua myös etänä verkossa. Ilmoittautuminen viim. 30.9. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550. Katulähetyksen yhteisölounaan toteutumista koskeva ajantasainen tieto löytyy seurakunnan nettisivuilta ja Katulähetyksen Facebook-sivulta. Iltaperhekerho ke 7.10. klo 18–20 lasten tiloissa. Avoimessa iltaperhekerhossa leikitään, lauletaan, jutellaan ja syödään yhdessä iltapuuro klo 19.30.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa, käynti Korsonpolulta Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 24.9., 1.10. ja 8.10. klo 9–11.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 29.9. ja 6.10. klo 9–11.30. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.9.–8.10.

Seurakunnan seniorit ke 7.10. klo 10.

MUUALLA Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554. Papin tapaamisen voi sopia päivystysnumerosta. Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376. Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystää keskiviikkoisin klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp). Kuuntelemme ja tarjoamme keskusteluapua mm. silloin, kun haluat jutella, olet huolissasi jostain asiasta, tunnet olosi ahdistuneeksi tai yksinäiseksi. Ilmoittautuminen vauvamuskareihin alkaa ma 28.9. klo 9. Alle yksivuotiaan hoivahetkiin sopivia lauluja liikkuen, leikkien ja lorutellen 8.10.–26.11. Muskareihin ilmoittaudutaan sähköisesti osoitteessa korsonseurakunta.fi/lapset-ja-perheet/muskaritoiminta. 0–6 kuukauden ikäisten ryhmä kokoontuu torstaisin klo 12.30–13 ja 6 kk– 1-vuotiaiden ryhmä klo 13.30–14 seurakuntakeskuksessa lasten tiloissa.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–14 puhelimitse 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Diakoniatyöntekijät: Puhelinpäivystys ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706 katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Laura Maria Latikka 044 422 0405, Ben Ahlroos 050 535 2450, Katri Uutela 050 436 7712, Laura Leverin 050 467 2434

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Perheolkkari vauvoille to 24.9. ja 8.10. klo 9. Ohjelma vauvoille suunnattua. Sisarukset tervetulleita mukaan. Kirkon uusi päiväkuoro torstaisin klo 11, väljin turvavälein kirkkosalissa. Tiia Maria Saari. Raamattu– ja rukouspiiri torstaisin klo 13 kirkkosalissa. Messu su 27.9. klo 10. Katri Uutela, Tiia Maria Saari.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2020

Pyhäkoulu, lasten oma kirkkohetki sunnuntaisin klo 10. Perheolkkari kirkolla maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12, Avoin perhekerhotoiminta, tule leikkimään. Aikuisille kahvia. Yläovet auki maanantaisin klo 16–18. Maksuton iltapala. Toistaiseksi emme voi tarjota saunomismahdollisuutta. Aloitamme lyhyellä hartaudella kirkossa. Yhteistyössä Yhteisen Pöydän kanssa. Kysele lisää 050 342 6155 / Siru. Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30–11.30. Tehdään yhdessä yhteiseksi hyväksi: kastetossuja, sukkia, kortteja jne. kahvikupin ääressä. Kaikenlaiset, taitavat ja taitamattomat mahtuvat mukaan! Avoin raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.30. Pohdintaa ja keskustelua. Iltamessu ke 30.9. klo 20. Ben Ahlroos ja nuorisotiimi. Mikkelinpäivän perhemessu su 4.10. klo 10. Laura Leverin, kanttoribändi Sirkku-Liisa Niemi ja Tiia Maria Saari. Messun jälkeen on 5–6-vuotiaille Lasten kekkerit, jonne ilmoittaudutaan: petri. piirainen@evl.fi, p. 050 573 6328 / Petri.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Päiväkerho Lasten oma kerho 3–5-vuotiaille 3x/vk. Ilm. 050 573 6328 / Petri. Asolan silmukkaryhmä torstaisin klo 17–19. Huom! Uusi kellonaika. Neulotaan ja virkataan kahvikupposen ääressä. Lisätietoja p. 050 573 6329 / Irene. Jumalan suuret teot -raamattupiiri torstaisin klo 18–20. Käymme Raamatun tekstejä yhdessä läpi. Ohjaajina Juha Kaunismaa (p. 045 1209212) ja Päivi Lee. Perheolkkari Asolassa tiistaisin klo 9–12. Avoin perhekerhotoiminta, tule leikkimään. Aikuisille kahvia. Kipuryhmä ti 29.9. klo 15. Ohj. J. Kuusijärvi. Aihe: Ystävä vai tuttava? Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12. Teemme pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 14 e / lukukausi. Lisätietoja p. 050 573 6329 / Irene. Asolan Ankkurit torstaisin 1.10. alk. klo 9–11. Tervetuloa maksuttomalle aamupalalle. Yhteistyössä Yhteisen Pöydän kanssa. Ystävämessu / Friendship Mass su 4.10. klo 16 Worship service in Finnish and English, Sunday school for kids in Finnish. Kaksikielinen messu, lapsille pyhäkoulu. Järj. Rekolan, Korson ja Tikkurilan srk:t. Seniorikahvila ma 5.10. klo 13. Lisätietoja p. 050 573 6329 / Irene.

MUUALLA Messu Foibekartanossa su 27.9. klo 14. Sairaalakatu 7 Foibekartano. Katri Uutela, Tiia Maria Saari.

Toivoa naisille Hanna-rukouspiiri ma 5.10. klo 18–19.30 Lampirannalla, Tertunkuja 4 B. Yhteiskristillinen iltapäiväpiiri maanantaisin klo 13–15. Rautkalliontie 4 kerhohuone. Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin 19–21 Rautkalliontie 4 kerhohuone. Alakouluikäisten kerhot alkavat viikolla 40. Kerhotiedot ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan seurakunnan verkkosivuilla ja Facebooksivulla viikon 38 aikana.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–14. p. 09 830 6333. Kastevaraus myös sähköisesti: https://asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Keskusteluapua on saatavilla puhelimitse ark. ma–pe klo 9–13 puh. 09 830 6202 Diakoniapäivystys Diakoniatyöltä neuvontaa ja ohjausta taloudellisesti haastaviin tilanteisiin p.050 439 9651 ma, ke, pe klo 9–11. diakonia.tikkurila@evl.fi Piirien, kerhojen, ryhmien, kuorojen yms. kokoontumistiedot ryhmien vetäjiltä ja lähempänä tapahtumien ajankohtia osoitteesta www.tikkurilanseurakunta.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Auki ti–pe klo 12–16, la–su tilauksen mukaan. Kirkon alasalissa saa olla kerralla enintään 90, parvilla 20 henkilöä. Kari Ikonen, piano: levynjulkistuskonsertti to 24.9. klo 19. Suomen arvostetuimpiin jazzmuusikoihin lukeutuvan Ikosen Impressions, Improvisations & Compositions -soolopianolevyn musiikki koostuu Ikosen sävellyksistä ja improvisaatioista. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Messu su 27.9. klo 12. Jyrki Kaukanen, Terhi Viljanen, Samppa Laakso. Laurin ilta: Sinä selviät kyllä ke 30.9. klo 18. Marika Rosenborg, Ninni Poijärvi & Tommi Kalenius. Musiikillisessa illassa aiheena erosta selviytyminen. Laurin illat on keskustelusarja elämän säröistä. Vapaa pääsy. Mikkelinpäivän messu su 4.10. klo 12. Päivi Helén, Jyrki Kaukanen, Samppa Laakso. Eläkeläiskerholaisten tapaaminen ma 5.10. klo 13–14.30. Muistiohjaaja Tanja Varpalahti puhuu

aiheesta: Muisti ja sen huolto. Bussikuljetus: klo 12.30 Vernissakatu 4, klo 12.45 Uusiniityntie 7. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 6.10. klo 17.30. Nina Åströmin konsertti ke 7.10. klo 19. Nina Åström ja yhtye. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223. Pienten Paikka auki perjantaisin klo 9–15. ja tiistaisin klo 9–11. Keskiviikkoisin klo 16–19. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä. Ajankohtaiset tiedot tapahtumakalenterissa osoitteessa www.tikkurilanseurakunta.fi Kamalat äidit pe 25.9. ja 8.10. klo 18. Pienten paikka. Naisten rukouspiiri pe 25.9. ja 2.10. klo 18. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 26.9. ja 3.10. klo 15. Messu su 27.9. klo 10. Jaakko Hyttinen, Sanna Heikurinen, Terje Kukk. Lastenkirkko messun yhteydessä, ks. alla. Kirkkokahvit. Noudatamme turvavälejä. Saliin mahtuu 25 osallistujaa ja aulaan toiset 25. Lastenkirkko su 27.9 klo 10. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan ja piirretään. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun ja lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Siioninvirsiseurat su 27.9. klo 11.45. Jaakko Hyttinen. Tikkurilan perhekerho ma 28.9. ja 5.10. klo 9.30–11.30. Pienten paikka. Alussa perhemuskari. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä. Raamatunlukupiiri: Kaikki Raamatun henkilöt 28.9. klo 18. Oppaana Jaakko Hyttinen. Sukkelat sukankutojat ti 29.9. klo 10–12. Neulotaan yhdessä sukkia diakoniatyön ja Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Voit myös neuloa kotona, ja tuoda neulomuksesi tapaamiseen. Seurakunta tarjoaa langat. Lähetyksen päiväpiiri ti 29.9. ja 6.10. klo 13. Sanaa, keskustelua ja rukousta. Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyölle. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 30.9. klo 13. Taidekerho 7–14-vuotiaille ke 30.9. ja 7.10. klo 17.30–19. Ilmoittautuminen Julialle: puh. 050 526 9401. Kerho on maksuton. Venäjänkielinen raamattupiiri ke 30.9. ja ke 7.10. klo 18. Senioripysäkki to 1.10. ja 8.10. klo 13–15. Global Action to 1.10. klo 18. Suomen Lähetysseuran kehittämä Global Action on vapaaehtoistoi-

minnan muoto, joka tuo auttamisen lähelle ihmisten omaa arkea. Tehdään pienillä teoilla maailmasta kaikille oikeudenmukaisempaa, turvallisempaa ja parempaa paikkaa elää. Tarkoitettu kaikille. Voimasiskot to 1.10. klo 18. Paikkoja jäljellä, ennakkoilmoittautuminen Julialle: puh. 050 526 9401. Mikkelinpäivän perhemessu su 4.10. klo 10. Kristiina Kartano, Iina Katila. Noudatamme turvavälejä. Saliin mahtuu 25 osallistujaa ja aulaan toiset 25. Pienten paikka on auki leikkimistä varten jo klo 9 sekä messun jälkeen klo 12 asti. Tikkurilan eläkeläiskerho. Korona-tilanteen vuoksi eläkeläiskerhot korvataan tilaisuuksilla Pyhän Laurin kirkossa. Tapaaminen ma 5.10. Klo 13. Ks. Pyhän Laurin kirkko. Israel-piiri ma 5.10. klo 18.30. Ajankohtaisia asioita Israelista, sanaa, rukousta ja yhteislaulua. Kuolemapaja – taivassukat ja puhetta kuolemasta ti 6.10. klo 18. Annaelina Mäkilampi. Aamurukouspiiri ke 7.10. klo 8.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Kerho isille ja lapsille ti 29.9. ja 6.10. klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa, leikkiä, askartelua, musisointia. Iltapala 3 e/perhe. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä. Rukouspiiri ke 30.9. ja 7.10. klo 18. Miesten saunailta ma 5.10. klo 17.30–21. Oma pyyhe mukaan. Iltapala 5 e. Naisten lenkkisauna to 8.10. klo 18.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Lähetyspiiri to 24.9. ja 8.10. klo 18.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Kerho kaikenikäisille aikuisille ke 7.10. klo 14. Perhekerho ti 29.9. ja 6.10. klo 9.30–11.30. Muskari perhekerhon lopussa. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 28.9. ja 5.10. klo 9.30–11.30. Lopussa perhemuskari. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 29.9. ja 6.10. klo 9.30–11.30. Perhemuskari kerhon alussa. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.9.–8.10.

MUUALLA Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi. Syyslinturetki Viikkiin pe 25.9. Lähtö julkisilla Vernissakatu 4:n edestä klo 15.10. Viikistä mukaan voi liittyä klo 16, Hakalantie 2. Tarvitset oman liikennelipun (BC). Paluu Tikkurilaan ennen klo 19. Jaakko Hyttinen, Markku AaltoSetälä. Gospel-lattarit Teamsissä ke 30.9. alkaen. Tanssitunti kaikille ikään ja taitoon katsomatta. Gospel-lattarit on tervettä itsetuntoa vahvistava liikuntamuoto, jossa rytmikkääseen latinalaiseen musiikkiin yhdistyy liikkumisen ilo ja Jumalan armollisuus. Tunnit toteutetaan Teams-sovelluksessa keskiviikkoisin 30.9., 14.10., 28.10., 11,11., ja 25.11. klo 19.30. Tanssitunnille voit osallistua katsomalla suoraa striimausta tietokoneella tai puhelimella. Linkin ja tarkemmat ohjeet saat lähettämällä sähköpostiosoitteesi Annaelina-ohjaajalle. Annaelina Mäkilampi: annaelina.makilampi@evl.fi tai puh. 050 523 6308. Malminniityn eläkeläiskerho. Korona-tilanteen vuoksi eläkeläiskerhot korvataan tilaisuuksilla Pyhän Laurin kirkossa. Tapaaminen ma 5.10. Klo 13. Ks. Pyhän Laurin kirkko. Hertta kirkonrotta Jumbossa ke 7.10. klo 9.30–10. Kauppakeskus Jumbo, leikkipaikalla Robert’s Coffeen takana.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi, Rajatorpantie 8. Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: dia-

konia.vantaankoski@evl.fi. Seuraa verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Messu su 27.9. klo 10. Papit Tiina László, Mark Saba, kanttori Ritva Holma. Pipliaseuran kirkkopyhä. Raamattupiiri ma 28.9. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 28.9. klo 17.30. Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13. Ke 7.10. nimikkolähetti EevaLiisa Rantasuomela: Arjen kokemuksia Angolasta. Raamatun ja lähetyksen äärellä ke 30.9. klo 17.30–20. Pastori Kai Lappalainen: Evankeliumi Virossa eilen ja tänään. Tarjoilu klo 17.30, ohjelma klo 18. Yhteistyössä Kansanlähetyksen kanssa. Yhteinen seniorikerho to 1.10. klo 13.30–15. Risto Pottonen: Luterilainen neitsyt Maria. Kahvitarjoilu. Noudatamme korona-ajan turvallisuusohjeita. Perhemessu su 4.10. klo 10. Papit Antti Isopahkala, Margit Helin, kanttori Katariina Kopsa. Friends’ Cafe su 4.10. klo 15–18. Lähetystyöntekijät Eeva-Liisa ja Rauno Rantasuomela: Enkeleitä ja herkkuja – Terveisiä Angolasta. Suomeksi ja englanniksi. Lastenhoito järjestetty. Toivoa naisille ma 5.10. klo 13. Nimikkolähetti Eeva-Liisa Rantasuomela: Angolan terveisiä. Rukouspiiri tukee Sansan medialähetystyötä. Israel-piiri ti 6.10. klo 18. Tukee Felm-keskusta Jerusalemissa Suomen Lähetysseuran kautta. Miesten raamattupiiri ti 6.10. klo 18.30. Mission Possible -ilta ke 7.10. klo 17.30. Holokaustiasiantuntija, filosofian tohtori Susanna Kokkonen: Kertomuksia historiasta: rohkeutta ja rakkautta. Ilm. 1.10. menn.: maria.jarviniitty@evl.fi, p. 050 512 1168.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Vauvakerho perjantaisin klo 9–11. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11. Rukouspiiri ti 29.9. klo 17.30. Raamattupiiri ti 29.9. klo 18.30. Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Lasten lauluryhmä Kastehelmi keskiviikkoisin klo 17.15–18 5–9-vuotiaiden ryhmä, klo 18–19 yli 9-vuotiaiden ryhmä. Ilmoittautumiset paikan päällä. Maksuton. Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi

YOU

Tule tapahtumiimme vain terveenä (nuha, köhä, käheys ja muu huonovointisuus ovat hyviä syitä jäädä kotiin) Pese ja desinfioi käsiäsi Huolehdi 1–2 metrin turvavälistä Käytä maskia, kun lähikontaktia ei voi välttää Olemme rajoittaneet tilaisuuksien osallistujamääriä, jotta turvallisuudesta voidaan huolehtia

käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Pieni pyhiinvaellus la 3.10. klo 9–12 Kivistön kirkolta Seutulan kappelille. Lähtö Kivistöstä klo 9. Ikivanhaa perinnettä uuteen aikaan. Rukous johdattaa vaeltajat matkaan. Puolessa välissä evästauolla matkarukous virvoittaa ja vie askeleet kohti kappelia. Perillä kahvit ja pientä purtavaa. Kuljemme osittain hiljaisuudessa ja luonnosta nauttien. Käveleminen ja lähiluonto tarjoavat yhdessä liikkumista ja luontohengellisyyttä. Mukaan reppu, omat eväät, mukavat kengät/lenkkarit, sään mukainen vaatetus. Matka n. 7 km. Matkakumppaneina kirkkoherra Hannu Pöntinen ja pastori Laura Sydänmaanlakka. Ei ilmoittautumista. Tied. Laura Sydänmaanlakka, p. 050 381 6353. Kivistö-messu ma 5.10. klo 18.

SEUTULAN KAPPELI

15–16.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Olotila-kahvila maanantaisin klo 11–13. Miestenpiiri ma 28.9. klo 18.30. Iiro Salminen: Mestari Eckhart. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Martinlaakson lähetyspiiri ti 29.9. klo 19. Raamatunkäännöstyön helmiä, Riikka Halme-Berneking. Tukee oman seurakunnan nimettyjä kohteita Suomen Lähetysseuran kautta. Raamattupiiri ti 6.10. klo 13. Lukupiiri ke 7.10. klo 17.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

VANTAANLAAKSON KERHOTILA

Solbackantie 6 Tanssillinen messu su 27.9. klo 12. Pappi Laura Sydanmaanlakka, kanttori Katariina Kopsa, liturginen tanssi Tiina Sara-aho. Mahdollisuus osallistua Pyhän tanssin hetkeen klo 13.30–14.30.

Naapurinkuja 2 Perhekahvila perjantaisin klo 9.30–11. Raamattupiiri ti 29.9. klo 17.30. Yksinhuoltajien olohuone ke 30.9. klo 17.30–19.30.

MARTINRISTI

Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 14.30–16 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Perhemuskari maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Kansainvälinen perhemuskari tiistaisin klo 9.30–11 Myyrmäen

Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7.15. Perheraamis torstaisin klo 9.30– 11.30. Raamatun tutkiskelua äideille ja isille. Oma Raamattu mukaan. Lapset ovat mukana raamiksessa ja heillä on mahdollisuus leikkiin. Perhemuskari torstaisin klo

MUUALLA

kirkon pihakontti, Uomatie 1. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Ritva-Leenan lauluhetki la 5.10. klo 10.15 Vihertien asukaspuisto, Vihertie 56 d. Lastenlauluja perheille. Kotiraamattupiiri ke 7.10. klo 15–16 Halmeilla, Louhelantie 1 G 93.

VERKOSSA Vanhempien riparistartti to 24.9. klo 17–18 www.vantaankoskenseurakunta.fi. Katsottavissa myös tallenteena. Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi, www.kirkkovantaalla.fi. Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA S:T LARS Högmässa sö 27.9 kl. 10. Högmässa sö 4.10 kl. 10 – Pensionärernas kyrksöndag och de gamla psalmernas högmässa. Välkommen efter högmässan på kyrkkaffe i Prostgården. Högmässor från Helsinge kyrka S:t Lars kl. 10 strömmas via församlingens YouTube kanal.

VIRTA-KYRKAN Råtorpsv. 8 Mässa i Taizéanda i Pikku-Kuohu sö 27.9 kl. 12. Seniorernas Må bra dag ti 6.10  kl. 10–14. Mera info Annakatri Aho 050 4645068.  Deltagaravgift 5 e kontant till förmån för Kyrkans Utlandshjälp. Max. 15 deltagare. Anmälning senast 29.9 före kl. 12 till pastorskansliet, 09 8306 262.

BARNVERKSAMHET I KLUBBUTRYMMET Strömfårav. 13, Myrbacka Dagklubb må, to, fre kl. 9-12. Mammabarngrupp ti kl. 9-12. Pysselklubb ti-on kl. 13-16. Förhandsanm. Mera info HannaMari Höglund, 050 3414964.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.9.–8.10.

HÅKANSBÖLE KYRKA Håkansbölev. 48 Sottungsby–Håkansböle pensionärskrets to 24.9; kl. 13.

Elämänkaari

BAGARSTUGAN Kurirv. 1 Ungdomskväll onsdagar kl. 18.

ÖVRIGT Skribaanmälningen (för 2006 födda eller tidigare) är öppen vecka 41–42 på www.vantaanriparit.fi. Mera info: jona.granlund@evl.fi.

Apua ja tukea VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

HAKUNILAN SEURAKUNTA

REKOLAN SEURAKUNTA

Kastettu Veera Vanessa Daniela Havas, Bea Elisabeth Jogems, Iana Adelia Oravisjärvi, Topias Leevi Elmeri Pöysti, Kasper Aksel Armas Sikstus, Max Lionel Valtanen. Hautaan siunattu Kaisu Marjatta Ranta, 82 v, Toini Ireene Hillevi Partti, 77 v, Ilkka Erkki Ilari Nikkinen, 68 v, Helena Tuulikki Pöyry, 65 v.

Kastettu Inari Sofia Ansamäki, Liana Eleonora Saartoala. Avioliittoon kuulutettu Kristian Juhani Pyykölä ja Tiia Cecilia Parkkima, Ville Johannes Oinas ja Hanne Annukka Pantsar, Niko Petteri Lauronen ja Mira Kirsi Marita Lauronen. Hautaan siunattu Matti Toivo Tapio Saarinen 71 v, Esa Tapio Ryynänen 54 v, Varpu Annikki Sarkki 70 v, Kimmo Tapani Jukkala 54 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Carl-Marten Järv, Rasmus Kari Sivonen, Neela Johanna Marjatta Manninen, Kerttu Ethel Mäntylä. Hautaan siunattu Rakel Sinikka Peltonen 84 v, Pertti Juhani Jalava 81 v, Ilkka Pellervo Hjelt 72 v, Veli-Matti Kivelä 61 v, Hanna Kaarina Pekkarinen 48 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Nuuti Reemus Helmeri Sundholm, Sandra Kaisa Sofia Kiis, Eetu Olavi Tapio Laitinen, Noa Juhana Sandell, Aino Olivia Järnefelt, Elvi Lyylia Aitto-oja. Hautaan siunattu Pekka Kaarlo Juhani Leikas 75 v, Reijo Henrik Karvinen 72 v, Veli Juhani Salovaara 70 v, Juha Kalervo Aaltonen 68 v.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2020

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Tony Allan Anthony Hedman, Edvin Lauri Olavi Kauranen, Markus Onni Ilmari Leppiaho, Nooa Akseli Sihvonen, Lilia Anna-Maija Rautanen, Matilda Minttu Sofia Hanhinen, Aada Ellen Maria Hakala, Saara Lumi Susanna Lauhde, Tommi Sakari Jeskanen. Avioliittoon kuulutettu Samuli Johannes Björkbacka ja Susanna Maria Emilia Koskinen. Hautaan siunattu Arto Uolevi Salminen 84 v, Anneli Maj-Lis Lindström 83 v, Kerttu Marjatta Hänninen 75 v, Tarmo Veli Juhani Viitaluoma 67 v, Timo Antero Ilvesniemi 58 v, Terhi Niina Aulikki Heikonen 50 v.

Kastettu Emmi Helena Annikki Rikkonen, Noel Joakim Munne, Kaapo Veikko Kaipainen, Bea Vadelma Olivia Piispa, Elias Juhani Antero Parttimaa, Ilona Ruusu Kristiina Redsven, Leevi Heikki Olavi Tuovinen, Hilla Aurora Rantala, Markku Johannes Peuhkuri, Sylvi Eliina Pelkonen, Elias Christian Kinos, Lukas Johannes Kinos, Noel Olavi Uusikoski, Miro Matti Alexander Nevalainen. Avioliittoon kuulutettu Jan Hans Särkiniemi ja Paula Katariina Manninen. Hautaan siunattu Aino Anneli Kariluoto 84 v, Paavo Armas Helimaa 82 v, Marja Anneli Heino 77 v, Jorma Matti Kekki 75 v, Jorma Tapio Juntunen 72 v, Hannu Mikael Launiala 72 v, Heljä Kyllikki Saunanoja 100 v, Leena Annikki Kuparinen 91 v, Aimo Lauri Helminen 83 v, Kirsi Marja Anneli Ojainmaa 68 v, Börje Olavi Simonen 61 v.

Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

ja Rauha Malkki. Kahvitarjoilu. Miesten saunaillat 1.10., 5.11., 3.12. klo 18–21 Länsimäen kirkon takkahuoneessa, Kerokuja 9, Vantaa. Sauna, tarjoilua. voileipiä ja kahvia ja teetä yms. Ota oma pyyhe mukaan. Illan isäntänä Pentti Ahonen p. 041 544 07 64. Puhelinryhmä pe 18.9.–18.12. klo 13–14.30.Osallistuaksesi ryhmään tarvitset vain tavallisen kännykän. Ritva soittaa kaikille ilmoittautuneille ryhmäläisille parillisilla ja Terhi parittomilla viikoilla ja yhdistää puhelut ryhmäpuheluksi. Sitten voimme keskustella niin kuin olisimme samassa huoneessa. Ilm. ryhmään aina edellisenä päivänä, parill. vko to Ritvalle puh. 040 734 7715 tai ritva.aarnio@evl.fi ja parit. vko to Terhille puh. 050 381 87 58 tai terhi.suonsivu@evl.fi Lähetyspiiri 25.9., 2.10., 9.10., 16.10., 23.10., 6.11., 13.11., 20.11., 27.11., 4.12., 11.12. klo 17–19.30, Kolmas linja 22 B, Helsinki 4. krs. Ohj. Leena Siponkoski, p. 040 585 85 10.

VIITTOMAKIELISILLE

KEHITYSVAMMAISILLE

Viittomakielinen perhekerho pe 25.9. klo 9.30–11.30 Lastenkappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. kerros. Lastenhoito. Kahvihuoneessa max. 10 hlöä. Koronan takia ilmoittautuminen etukäteen Seijalle txt. 050 338 6212. Lähetyslounas ja messu Hvittorpissa su 4.10.2020. Lounas klo 12, messu klo 13. Messun jälkeen lähetystilaisuus. Vieraat Mirva Kulmala ja Jaana Keski-Levijoki. Kahvi klo 15. Sään salliessa kävelykierros leirikeskuksen ympäristössä. Lähtö klo 10.30 Kiasman ja Postitalon edestä, klo 11.00 Hotelli Gardenia. Paluu: klo 16 lähtö Hvittorpista Tapiolan kautta Helsinki Hinta 10 e (lounas+bussi) Ilm. viim. 25.9 sähköpostiin marita.kantola@ evl.fi (ruokavaliot) Viittomakielinen kohtaamispaikka Myyringissä, Liesitori 1, 3. kerros ti 6.10. klo 12–14. Lounas klo 12 Cafe Popolossa. Kotiruokaa, hinta 7 e. Viva-vapaaehtoinen paikalla. Tervetuloa viittomaan lounaan äärelle!

Erilaisten ystävien etäkahvit verkossa ti-iltaisin 8.9.–29.9. Osallistumiseen tarvitset nettiyhteyden. Klikkaa itsesi mukaan osoitteessa https://meet.jit.si/ Erilaistenystavienetakahvit

NÄKÖVAMMAISILLE Näkökulma Vertaisryhmä 5.10., 2.11., 7.12. klo 13-15, Kirkkokatu 1, Espoo. Ryhmä on tarkoitettu sekä vähän aikaa että pitkään näkövammansa kanssa eläneille. HUOM! Ilm. Ritvalle ennakkoon. Pakarituvalla yhdessä  ke 7.10., 21.10., 4.11., 18.11. klo 12.30–15,  Kuriiritie 1, Vantaa. Kävelyä ja kahvit. Mukana Marja Leena ja Terhi. Liikenneyhteydet tuvalle: Tikkurilan ja Myyrmäen juna-asemalta kulkee bussi nro 571, jonka pysäkki on kirkon kohdalla. Myyrmäen kerho 13.10., 10.11., 8.12. klo 13–15,  Martinristi, Martinpolku 2 C, 01620 Vantaa. Ohj. Sini Siiriäinen

International Events in other language than Finnish or Swedish.

English Through Bible Mon 28 Sep and 5 Oct at 6.30 pm, Korso Church, Merikotkantie 4. Musical Kids Club Tuesdays 9.30– 11 AM temporary building at church yard, Uomatie 1. For children accompanied by parent. Season 60 euro, twice you can check out the Club for free. Friends’ Cafe Sun 4th October 3–6 PM Myyrmäki Virta-church, Rajatorpantie 8. Talking about Angels and delicious offering. Greetings from Angola, missionaries Eeva-Liisa and Rauno Rantasuomela visiting. Childcare available. Ystävämessu / Friendship Mass Sun 4th Oct 4 PM, Asolan seurakuntatalo, Asolantie 6. Worship service in Finnish and English, Sunday school for kids in Finnish.Organised by Rekola, Korso and Tikkurila parishes. Русскоязычная библейская группа в Вантаа cреда 7.10.18–20. В церкви Länsimäki (Kerokuja 9), каждую вторую среду, 18–20, с 9 сентября начинает свою работу новая группа по изучению Библии и духовных вопросов на русском языке. Приглашаем всех интересующихся! Дополнительная информация: пастор Анна Левинг 050 380 1175.

Laurinkodin johtaja Reija Lindh ja erikoissosiaaliohjaaja Lotte Savola iloitsevat siitä, että Ferjaana Chowdhury (keskellä) voi nyt paremmin kuin taloon muuttaessaan.

”Laurinkoti antoi minulle elämän” Seurakuntien asumispalveluyksikössä vaikeuksiin ajautuneet ihmiset pääsevät jaloilleen. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MARIANNA SIITONEN

os kevyen tuen yksikössä on näin monenlaisia asiakkaita, mitä on raskas tuki? Tämä kysymys tulee mieleen, kun tutustuu Vantaan Asolassa sijaitsevan Laurinkodin toimintaan. Kevyt tuki tarkoittaa sitä, että Laurinkodin kolme työntekijää tukevat asumispalveluyksikössä asuvia virkaaikaan. Sinä aikana he tekevät kaikkensa, jotta asukkaat pystyisivät jatkossa itsenäiseen elämään. Näin on kohta käymässä yli kymmenen vuotta sitten Bangladeshista Suomeen muuttaneelle Ferjana Chowdhurylle. Hän on Suomen kansalainen ja hänellä on vakituinen työpaikka siivoojana lentoasemalla. – Muutin tänne viime syksynä, kos-

ka minulla oli vaikeita ongelmia mieheni kanssa ja piti saada heti asunto. Olin hyvin masentunut. Minulla on myös fyysisiä sairauksia, joita ei hoidettu. Laurinkoti antoi minulle elämän, Chowdhury kertoo. Hän on saanut Laurinkodin työntekijöiltä apua monenlaisissa asioissa. Chowdhury nostaa esiin esimerkiksi tuen ihmissuhteiden hoitamisessa. Nyt hän odottaa muuttoa omaan kotiinsa. Hän tietää selviävänsä jo itse, vaikka samalla ”sydän sattuu”, koska Laurinkodissa on ollut niin hyvä olla. LAURINKOTI SAI alkunsa Vantaan seurakuntien ideasta tehdä jotain hyvää riemuvuoden 2000 kunniaksi. Laurinkoti rakennettiin seurakuntien tontille ja se aloitti toimintansa vuonna 2004. Seurakuntayhtymä tarjoaa tilat ja maksaa sen kolmen työntekijät palkat. Kaupunki ostaa palvelun. Kun toiminta alkoi, idea oli auttaa erityisesti tuen tarpeessa olevia nuoria yksinhuoltajaäitejä. Välillä toimintaa rukattiin niin, että Laurinkotiin sijoitettiin myös mielenterveyskuntoutujia. Nyt neljääntoista asuntoon

otetaan hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, joita yhdistää tuetun asumisen tarve. – Täällä on lastensuojeluperheitä, aikuissosiaalityön asiakkaita ja mielenterveyskuntoutujia. Nytkin yli puolet asiakkaista on maahanmuuttajataustaisia, Laurinkodin johtaja Reija Lindh kertoo. Asukkaiden tulee sitoutua heille tarjottuun tukeen. Jokaiselle tehdään tavoitteellinen palvelusuunnitelma, jota tarkistetaan määräajoin. Laurinkodissa asutaan muutamasta kuukaudesta jopa kolmeen vuoteen. TALOSSA ON NYT neljätoista lasta, ja vanhin asukas on yli viisikymppinen. Asukkaiden taustoista löytyy päihde- ja mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä ja monenlaisia elämänhallinnan vaikeuksia. Myös asioiminen viranomaisten kanssa on usein hankalaa. Voi olla niin, että puoliso on hoitanut kaiken ja kun tulee ero, jää tyhjän päälle. – Autamme asiakkaitamme byrokratia-asioissa, seuraamme lasten ja vanhempien vuorovaikutusta, muis-

tutamme vuorokausirytmistä, neuvomme siivouksessa, olemme tukena terveydenhuollossa, neuvolassa ja koulu- ja päiväkotipalavereissa. Ohjaamme asukkaita myös hakemaan töitä ja koulutusta, neuvomme heitä heille kuuluvien palveluiden piiriin ja tuemme oikeusasioissa, Reija Lindh listaa. Erityissosiaaliohjaaja Lotte Savola lisää, että Laurinkodin sopimukseen on kirjattu, että sen tehtävänä on puuttua myös yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Tästä esimerkkinä Lindh nostaa esille samassa elämäntilanteessa olleet maahanmuuttaja-asukkaat, joita kohdeltiin Kelassa hyvin eri tavoin. Työntekijät neuvoivat asukasta kantelemaan lainvastaisesta ja epäoikeudenmukaisesta kohtelusta eduskunnan oikeusasiamiehelle asti. – Pyrimme kaikessa toiminnassamme avoimuuteen ja suoruuteen. Hankalia ja yllättäviä tilanteita tulee, mutta ne hoidetaan. Tärkeää on myös yhteisöllisyys. Sitä tuemme yhteisellä viikoittaisella aamupalalla ja kokkikerholla, Savola mainitsee. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.9.–8.10.

Kirkoissa soi TORSTAINA 24.9. Kari Ikonen, piano, levynjulkistuskiertueen konsertti klo 19 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Suomen arvostetuimpiin jazzmuusikoihin lukeutuvan Ikosen Impressions, Improvisations & Compositions -soolopianolevyn musiikki koostuu Ikosen sävellyksistä ja improvisaatioista, joissa on vaikutteita arabimusiikista ja japanilaisesta koto-musiikista. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

KESKIVIIKKONA 7.10. Nina Åströmin konsertti klo 19 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Nina Åström ja yhtye. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

TORSTAINA 8.10. Vanhusten viikon konsertti klo 11 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Itä-Hakkilan eläkkeensaajien järjestämä konsertti. Konsertissa esiintyvät Matti Pasanen, Klaus Pennanen ja Esa Aapro.

Vantaan Pyhän Laurin kirkossa on Nina Åströmin konsertti keskiviikkona 7.10. Konserttiin vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa Lauantaina 3.10.

Töölön kirkko 90 vuotta: Jaakko Löytty klo 19 Helsingissä Töölön kirkossa, Topeliuksenkatu 4. Lukuisia tuttuja virsiä ja hengellisiä lauluja julkaissut gospelmuusikko Jaakko Löytty esiintyy tunnelmallisessa soolokonsertissa. Ohjelmistossa on sekä ikivihreitä klassikoita että tuoretta tuotantoa. Tapahtuma on osa Töölön kirkon 90-vuotisjuhlavuoden tapahtumia. Vapaa pääsy. Espoon Barokkipäivien konsertti ”Rauhan fantasioita − Musiikkia luonnosta ja harmoniasta” klo 19 Espoossa Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Barokkiyhtye Tuohi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Hiljaisuusmusiikkia klo 15 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Luutisti Eero Palviainen soittaa saksalaisen säveltäjäluutisti Sylvius Leopold Weissin teoksia. Koska teemana on hiljaisuus, pyydämme hiljaisuutta myös saapuvalta yleisöltä. Järjestäjinä Kirkko Helsingissä, Kannelmäen seurakunta ja FiBO (Suomalainen barokkiorkesteri). Vapaa pääsy, vapaaehtoinen tukimaksu FiBOlle.

Tiistaina 29.9.

Pepe Willberg: ”Niin vähän on aikaa” klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Laulu & laulun tarina -konsertti. Vapaa pääsy. Huom! Koronatilanteen vuoksi kirkkoon mahtuu max 150 hlöä ja konsertissa on maskisuositus. llmainen lippu on noudettava etukäteen Kirkonkympistä, Kirkkokatu 10 (ma−pe klo 9−14) tai Viherlaakson kappelilta, Viherkalliontie 2 (ma−ti klo 9−18, ke−to klo 9−15). Jäljelle jääneet liput ovelta.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2020

MIKA NUORVA

Perjantaina 25.9.

Sunnuntaina 4.10.

Beethoven-ilta Espoossa Otaniemen kappelissa, Jämeräntaival 8, klo 18. Antti Vahtola, piano, Eero Vahtola, sello. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle. Avoin kenraaliharjoitus la 3.10. klo 18.

Maanantaina 5.10.

Kamarimusiikkikonsertti klo 19 Helsingissä Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Helsingin kaupunginorkesterin muusikoita: Helmi Kuusi ja Eva Ballaz, viulu, Lotta Poijärvi, alttoviulu, Carmen Moggach, alttoviulu, Jaakko Rajamäki ja Inkeri Eirola, sello. Johannes Brahms: Jousisekstetto nro 1, Chris Hazell: Three Brass Cats sekä Kraken - Another Cat, Johann Sebastian Bach: Kolme koraalialkusoittoa. Vapaa pääsy.

Lukuisia virsiä ja hengellisiä lauluja julkaissut gospelmuusikko Jaakko Löytty esiintyy tunnelmallisessa soolokonsertissa perjantaina 25.9. klo 19 Töölön kirkossa Helsingissä.