Kirkko ja kaupunki 2020 17 Espoo by Kirkko ja kaupunki

8.10.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Pyhä

kala Kala symboloi myös hengen ravintoa s. 4

Pääkaupunkiseudun kirkoissa pidetään tavallisena sunnuntaina noin 70 messua – kävimme niistä kahdessa s. 10

Salaliittoteoria QAnon yhdistää vanhoja myyttejä politiikkaan ja digiaikaan s. 26

Pääkirjoitus

Eilen

Kirkolla on päässä vikaa KARI MÄKINEN jäi eläkkeelle arkkipiispan virasta reilut kaksi vuotta sitten. Tuoreessa Kotimaa-lehden haastattelussa hän kertoo huomanneensa, miten sisäänpäin kääntyneitä kirkon sisäpiirit ovat. ”Kirkossa ollaan kovin paljon kiinnostuneita kirkosta, vähemmän ihmisistä ja elämästä. Puhutaan omassa maailmassa omalla kielellä omista asioista”, Mäkinen arvioi eläkkeeltä käsin. Myös Helsingin edellinen piispa Irja Askola on eläkkeelle jäätyään kertonut samaa. Hän on kuvannut kirkon kokouskulttuuria laahustavaksi ja sisäpiirejä suosivaksi.

TÄMÄ ON ERITYISESTI kirkon ylärakenteen ongelma. Kirkolla on päässä vikaa: loputtomasti päällekkäistä hallintoa, suuria luuloja omasta merkityksestään ja sinnikästä oman tärkeytensä ympärillä pyörimistä. Aivan kuin kirkko olisi itsetarkoitus. Ei se ole. Jumalan rakkaus on itsetarkoitus. Kun tähän hallinnolliseen pöhöön lisätään sellainen hengellinen pöyhkeys, jossa jotkut seurakuntalaisista katsovat olevansa seurakuntalaisempia kuin jotkut toiset, kirkko on vaarassa eltaantua sellaiseksi, joka ei avaudu maailmaan vaan käpertyy oman tunkkaisen itseriittoisuutensa ympärille.

JOMPIKUMPI ON VÄÄRÄSSÄ. Joko nämä kaksi eläkepiispaa tai kirkko. Veikkaan jälkimmäistä. Kirkko on vähän pallo hukassa maailmassa, josta yhtenäiskulttuuri otti ja lähti. Kirkko ei vielä (eikä enää) osaa elää todellisuudessa, jossa sillä ei ole katsomusten markkinoilla monopolia. Kirkolla on kyllä edelleen annettavaa tälle maailmalle ja täällä ainutkertaista elämäänsä eläville ihmisille, mutta mitä enemmän kirkko on huolissaan omasta olemassaolostaan ja yhteiskunnallisesta asemastaan, sitä vähemmän sillä on mistä ammentaa. Ja sitä enemmän sen toimet vaikuttavat lähinnä taktikoinnilta. Eikä kukaan ihminen kaipaa rinnalleen taktikoivaa kirkkoa.

JOS KIRKOLLA ONKIN päässä vikaa, onneksi pään alapuolella on tervettä elämää. Jumalan rakkaus tulee arkisella tavalla todeksi ihmisten elämässä, kysykää vaikkapa diakonian jengiltä tai seurakuntien varhaiskasvattajilta.

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

PSYKIATRI CARL JUNG VUONNA 1932

Tänään Ajattelen, että fundamentalismin vastakohta on ajatus siitä, että totuudella on mysteeriluonne. Fundamentalistit ovat surkeita rationalisteja, jotka eivät ole ymmärtäneet, että totuus on aina sellainen, jonka kohdalla joudumme nöyrtymään ja pienentymään. EIJA-RIITTA KORHOLA JARI SARASVUON PODCASTISSA KASSANDRAN HUUTO

Iankaikkisesti Ei Jumalan valtakunta tule niin, että sen tulemista voidaan tarkkailla. Eikä voida sanoa: ”Se on täällä”, tai: ”Se on tuolla.” Katsokaa: Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.

KIRKKO EI OLE ITSETARKOITUS.

JEESUS LUUKKAAN EVANKELIUMISSA 17:20–21

JUMALAN RAKKAUS ON.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Jumalani, sinä annoit Mooseksen kumppaneineen harhailla autiomaassa neljäkymmentä vuotta. Minun vaellukseni ei ole kestänyt yhtä pitkään, mutta alan väsyä. Tulisitko jo vastaan?

Kaikkien niiden asiakkaideni joukossa, jotka ovat elämänsä toisella puoliskolla eli yli 35-vuotiaita, ei ole ollut yhtäkään, jonka ongelmassa ei pohjimmiltaan olisi ollut kyse uskonnollisen näkökulman löytämisestä elämään.

Kirkko ja kaupunki

17 8.10.2020

Seuraava lehti ilmestyy 22.10. KANNEN KUVA: LAURA RIIHELÄ

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Vanhemmiten olen alkanut tykätä syksystä” Ida Aulaskoski, 15, viettää syyslomaa trampoliinilla Espoossa.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA VILJA HARALA

Ysiluokkalainen Ida Aulaskoski, miltä tuntuu koulunkäynti Ruusutorpan koulussa Espoossa? – Tykkään käydä koulua. Aion opiskella varmaan tosi kauan, koska haluaisin valmistua lääkäriksi. Olen ehdottomasti menossa lukioon, ja biologia on lempiaineeni. Matikasta olen aina tykännyt, ja yläkoulussa se on ollut vielä kivempaa kuin ala koulussa. – Nyt olemme olleet koulussa, mut ta keväällä olimme etäkoulussa ko tona. Voi olla, että menemme piankin taas etäopetukseen, kun koronatartuntojen määrä on noussut. Etäopiskelu korona pandemian takia opetti pal jon siitä, minkälainen olen opiskelijana, kun ku kaan ei pakottanut, et tä tee tämä ja tuo. Pi ti ottaa itse enemmän vastuuta. Etäkoulus sa oppi myös käyttä mään erilaisia tie tokoneen järjes telmiä.

3 4

Minkälaisia muistoja sinulla on perheen kanssa vietetyistä syyslomista? – Olemme olleet lomilla joskus mökillä ja joskus ulkomailla. Muistan sen, kun olimme VaaraSuomessa mökillä ja siellä sai kiipeillä puissa.

Tarvitsevatko koululaiset syyslomaa? – Kyllä loma tekee hyvää, sillä juuri ennen sitä meillä on koeputki. Ei meillä ole sellaista koeviikkoa kuin lukiossa, mutta usein eri aineiden opettajat järjestävät kokeita samoihin aikoihin lukuvuotta. – Vaikka vasta oli kesäloma, olen päässyt jo koulunkäynnin tunnelmaan. Syksy on kuiten kin aika pitkä ja harmaa, ja olisi aika järkyttävää olla koko syyslukukausi koulussa. Syyslomalla voi levätä. Ennen en pitänyt siitä, että on pime ää, sateista ja kylmää. Mutta nyt vanhemmiten olen alkanut tykätä syksystä, kun voi olla koto na ja katsoa ikkunasta sadetta. Se on tosi ren touttavaa.

Mitä teet syyslomalla tänä vuonna? – Toimin Espoon Voimisteluseura Boucessa ohjaajana, ja järjestämme syyslomaleirin lapsille. Harrastan trampoliinivoimistelua kuudetta vuotta, ja ryhmiä ohjaan toista vuotta. Meillä on syyslomaviikolla myös koulutusta ja yhteiset treenit. Niissä menee ainakin arkipäivät. Käyn varmaan myös Olgakoiramme kanssa lenkillä. – Ohjaaminen on ihan sikakivaa ja tykkään ol la lasten kanssa. Ohjaan pääasiassa 6–14vuotiai ta. Olen tosi iloinen, että saan tehdä sitä. Olin en nen rytmisessä voimistelussa, mutta en tykän nyt kisata. Trampoliinivoimistelussa en kisaa ol lenkaan.

Mikä sinulle on pyhää? – Aika hyvä kysymys. Minusta pyhää on se, että osaa arvostaa niitä asioita, mitä itsellä on. Pyhää on esimerkiksi se, että jos on perusterve eikä ole vakavia sairauksia, osaa olla tietoinen ja kiitollinen siitä. ■ Koulujen syyslomaa vietetään 12.–16.10.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Silakan ydin Tärkeää saaliskalaa juhlitaan Stadin Silakkamarkkinoilla. Kala oli Raamatun ajan ihmisten arkiruokaa.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA LAURA RIIHELÄ

e on Itämeren oma kala. Sillä on mittaa useimmiten 15–20 senttiä, tumma selkä ja hopeakyljet, jot ka vaalenevat vatsan lähellä viher täviksi. Syksyllä se ui etäälle pääkaupun kiseudun rannoilta, yhä syvemmälle meren vii leään hämärään. Sieltä kalastajat pyytävät si tä Stadin Silakkamarkkinoille, jotka pidetään Kauppatorilla 4.–10. lokakuuta niin kuin on ol lut tapana vuodesta 1743. Ennen myyntiä se saatetaan maustaa suolal la ja vaikkapa pihlajanmarjoilla. Ammattikalastajien tärkein saaliskala Suo messa on silakka. Jos Luonnonvarakeskus saisi päättää, niin suomalaiset söisivät terveellistä ja ympäristöystävällistä silakkaa enemmän kuin lihaa. Tästä ollaan kuitenkin kaukana.

runsaasti vai ei ollenkaan. Sama pätee kristin uskon sanoman levittämiseen. Pelkistetyllä kalan kuvalla kerrotaan omas ta kristillisyydestä, kun kalasymboli kiinnite tään auton perään tai sitä kannetaan koruna. Kreikan kielen sanojen ”Jeesus Kristus Jumalan Poika Pelastaja” alkukirjaimet muodostavat yh dessä sanan iktys, kala. Vainojen aikana kristi tyt tunnistivat toisensa piirtämällä kalan vaik kapa hiekkaan tai seinälle. – Minulla on parikin korua, joissa on iktys symboli. Asun Espanjassa, jossa symbolia nä kee EteläAmerikasta muuttaneilla helluntai laisilla, kun taas paikalliset katolilaiset käyt tävät koruina mieluummin krusifikseja. Myös Suomessa kalasymbolia käyttävät erityises ti karismaattisten kristittyjen ryhmät, Väisä nen sanoo.

RAAMATUN AJAN ihmisille oli selviö, että ka la kuuluu arkiruokaan ja liha on harvinaisem paa herkkua. Symbolitutkija Liisa Väisänen kertoo, et tä koska kala ui vedessä, se viittaa puhtauteen. Lisäksi se symboloi ravintoa. Raamatussa Jee sus ruokkii ison väkijoukon viidellä leivällä ja kahdella kalalla. – Kala merkitsee puhdasta ruokaa ja sym boloi myös hengen ravintoa. Jeesuksen opetuslapset olivat ammatiltaan kalastajia, ja toinen tunnettu vertaus rinnas taakin kalat uskoviin. Kun kalastaja heittää ver kot vesille, ei koskaan tiedä, tuleeko saalista

SAISIKO OLLA pastorin tasku? Kalamestari Heikki Leskinen on esitellyt sellaisia Helsin gin keskustan Food Market Herkussa. Kysees sä on Leskisen keksintö, jossa lohifile leikataan niskapuolelta auki, täytetään, maustetaan ja savustetaan. Makuvaihtoehtoja on puolen tusi naa, joista mestari itse suosii homejuustolla ja päärynähillolla täytettyä lohta. Leskisestä piti tulla Suomen evankelislute rilaisen kirkon pappi, mutta tulikin kalapasto ri. Työkaverit kutsuvat häntä sillä nimellä. Kun Leskinen valmistui vuonna 2014 Helsin gin yliopistosta teologian maisteriksi, hän tunsi vahvan pappiskutsumuksen ja haki noin 80:aa

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

papinpaikkaa, mutta pääsi vain pariin haastat teluun. – Puolessatoista vuodessa tajusin, että pa piksi pääseminen ei ole omissa käsissäni. Hakeuduin töihin kauppaan. Minusta piti tul la ihmisten kalastaja, mutta tulikin kalakauppias. Leskinen sanoo haluavansa koh data asiakkaat kokonaisina ihmisi nä, ei pelkästään myydä heille. – Pääsen silloin tällöin teke mään kalatiskillä sielunhoitoa. Tutustun vakkariasiakkaisiin, jotka kertovat murheistaan ja iloistaan. Vähän aikaa sitten Leskinen sai tiskilleen myyntiin pietarinkalaa, jota ei Suomessa usein näe. Legendan mu kaan sen kyljissä olevat mustat pis teet ovat apostoli Pietarin sormen jälkiä. – Kerroin uskonnollista myyttiä kalatiskillä ihmisille. Entä miten kalamestari suh tautuu maan yleisimpään saa liskalaan, jota juhlistetaan Stadin Silakkamarkkinoilla? – Suhteeni silakkaan on puhtaasti ammatillinen. Omassa ruokapöydässäni suosin muita kaloja. ■ Stadin Silakkamarkkinat 10.10. asti Kauppatorilla.

Kirkko ja kaupunki verkossa JUSSI HELTTUNEN

Poistuvien pappi

”

Minusta piti tulla ihmisten kalastaja, mutta tulikin kalakauppias. KALAPASTORI HEIKKI LESKINEN

Saattohoitoa tarjoavan Terhokodin vahvuus on siinä, että siellä voi elää hyvää elämää ennen kuolemaa, sanoo Terhokodin sairaalapappi Maarit Nissinen. Hänen käymissään keskusteluissa on läsnä myös toivo. Se ei kohdistu enää paranemiseen vaan pieniin, arkisiin asioihin. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Jumalanpalvelus koskettaa, kun se on yhdessä tehty kokoontuminen, jossa on elämän sykettä ja rosoa eikä virheitä pelkäävää virastokristillisyyttä.” ELINA VAITTINEN VERKKOKOLUMNISSAAN

VILJA HARALA

Ketään ei jätetä Diakoniatyö auttaa vakaumuksesta riippumatta jokaista apua tarvitsevaa. Siksi kirkon diakoniatyöntekijöiden on hyvä ymmärtää monenlaista uskonnollisuutta ja hengellisyyttä. Suuri osa heistä pitääkin uskontolukutaitoaan hyvänä, sanoo aiheesta tuoreeseen diakoniabarometriin kirjoittanut Anni Nikkanen. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Jonas Bonnier: Lahkomurhat. Tammi 2020.

Kastetilaisuuden jälkeen pappi toivotti heipat ja poistui juhlas ta. Kastetun neli vuotias isosisko kyräili nurkkia ja kuiskasi epäluuloisena: ”Minne se tietäjä meni?” LUKIJOILTA SAATUJA LASTEN TOKAISUJA

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Tomi Alatalon esittämä Harhama haluaa kirjoittaa menestysteoksen, mutta joutuukin keskelle kuohuvan maailman melskettä ja epävarmuutta.

TAMMI

On uskonnollisia yhteisöjä, joissa kaikki menee hirvittävällä tavalla vikaan. Jumalan tahto ja hengellisen johtajan halut ja valtapyrkimykset menevät sekaisin. Ihmiset, jotka ovat hakeneet turvaa, välittämistä ja yhteisöllisyyttä karismaattisen johtajan liepeiltä, alistuvat kontrolliin ja ovat manipuloitavissa mukaan yhä epäterveempään toimintaan. Jonas Bonnierin Lahkomurhat-kirjassa kuvatuista tapahtumista uutisoitiin vuonna 2004 Suomessakin. Tuolloin Ruotsin Knutbyssä tehtiin murha ja murhayritys. Kirjailijan ei ole tarvinnut keksiä karismaattista naispastoria, joka sai ”tietää” olevansa Kristuksen morsian ja hallitsi sen varjolla seurakuntalaistensa yksityiselämää ja vaati itselleen seksuaalisia palveluksia. Murhan takaa puolestaan paljastui pappi, jolle Jumala ”oli ilmoittanut” haluavansa ottaa luokseen tämän hankalan vaimon. Vaikka juoni on ennalta tiedossa, kirja pitää otteessaan – niin raadollisen tarkasti Bonnier kuvaa henkilöidensä omituista mielenmaisemaa ja kiihtyvää luisua kohti puistattavaa loppua. KAISA HALONEN

STEFAN BREMER/ESPOON KAUPUNGINTEATTERI

Lahkon loppu

Suuresta unelmasta tulikin show Juha Hurmeen dramatisoima ja ohjaama esitys Harhama on mukaansatempaava, hämmentävä ja oudon kiehtova tarina Harhama-nimisestä miehestä, jolla on suuri unelma. Hän päättää kirjoittaa suurteoksen, jossa selitetään elämän syvin merkitys ja osoitetaan Jumala harhaksi. Kirjaansa varten hän heittäytyy innolla tutkimaan elämää ja innostuu erilaisista aatteista. Häntä askarruttavat kristinuskon Jumalan lisäksi Perkele, maailman kurjuus, prostituutio, sosialistiset teoriat ja kapitalismin nousu sekä ihmiskunnan menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Kirjallisista kyvyistään itsevarma kirjailija uskoo, että häntä odottaa loistava

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

tulevaisuus. Ongelmana vain on, miten saisi ajatukset selviksi ja tekstiä paperille. Hän puhuu kirjoittamisesta enemmän kuin saa kirjoitetuksi. Kaaosmainen elämän melske uhkaa viedä miehen kokonaan sivuraiteelle. Harhaman ympärillä pyörii monenlaisia hahmoja paholaisesta pappiin ja noitaan. Välillä lauletaan ja pannaan porukalla tanssiksi. Kuusi näyttelijää esittää reilusti yli kahtakymmentä hahmoa. Suuret luulot omista kyvyistä karisevat hiljalleen Harhaman matkan jatkuessa Pietarin loistosta Hämeeseen tutustumaan perunan viljelyyn. Naisasiatkaan eivät suju ongelmitta. Lopulta Harhama jopa myy sielun-

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

sa Perkeleelle saadakseen kirjansa valmiiksi. Espoon kaupunginteatterin esitys perustuu Irmari Rantamalan kirjoittamaan yli tuhatsivuiseen omaelämäkerralliseen Harhama-teokseen, joka ilmestyi vuonna 1909. Rantamala tunnetaan myös nimellä Algot Untola ja Maiju Lassila. Miten Harhaman unelmalle lopulta kävi? Saiko hän himoitsemaansa mainetta ja kunniaa kaiken selittävällä suurteoksellaan? Vai jäikö koko kirja pelkäksi suunnitelmaksi? Ainakin Espoon kaupungiteatterissa kaikesta tuli viihdyttävä show, joka jättää katsojalle mietittävää. PAULA HUHTALA Harhama Espoon kaupunginteatterissa.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Taivaallista saksofonilla

uusikko Joonatan Raution jokainen viikko on erilainen. – Minulla on omia projekteja, mutta pääosin teen freelance-hommia. Tämä sopii minulle hyvin. Saksofoni on Raution ykkössoitin, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana pianokeikat ovat lisääntyneet. Rautio soittaa pianoa muun muassa Exodus-kuoron, Helsinki Gospel -kuoron ja Higher Ground -kuoron sekä laulaja-evankelista Jipun kanssa. – Saksofonilla harjoittelen aina, kun ehdin, ja pianoa soittelen aina, kun tarvitsee, Rautio sanoo.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNNAN freelance-muusikkona Joonatan Rautio on toiminut jo yksitoista vuotta. Hän soittaa pääosin konfirmaatiomessuissa ja rippikoulujen aloituskirkoissa. Keikkoja on ollut 25–30 kesässä. Konfirmaatiomessuissa Rautio soittaa saksofonia ja pianoa yhdessä akustista kitaraa soittavan Markku Penttilän ja kontrabassoa soittavan Teemu Keräsen kanssa. Trio syntyi kymmenen vuotta sitten, kun Espoon tuomiokirkko oli remontissa. Silloin seurakunnan tilaisuuksia järjestettiin kirkkoa lähellä olevan Ammattioppilaitos Omnian tiloissa. – Kirkkoherra Antti Kujanpää halusi sinne yhtyeen soittamaan konfirmaatiomessuihin, ja me saimme pestin. Siitä tuli niin paljon kiitosta, että remontin jälkeen soittamisemme jatkui kirkossa, vaikka aluksi jotkut papit ja kanttorit olivat sitä mieltä, ettei saksofoni sovi kirkkotilaan.

KOULUTUKSELTAAN Joonatan Rautio on jazzmuusikko, ja sitä hän sanoo olevansa vahvasti myös hengeltään. – Soittaminen on hetkessä elämistä ja kommunikointia toisten soittajien kanssa, Rautio kuvailee. Häntä ei kyllästytä soittaa vuodesta toiseen konfirmaatiomessuissa. Hän toteaa nykyisen Helsingin Pop & Jazz Konservatorion perustajan Klaus Järvisen sanoin: ”Soittaminen ei voi koskaan olla työtä.”

– Soittamisesta täytyy nauttia. Jos se alkaa maistua pelkältä työltä, kyseessä on lopun alku. Silloin pitää ruveta miettimään jotain muuta tekemistä. Soittamisella täytyy olla itselle vahva sisäinen merkitys, sillä ei sitä muuten jaksa – oli estradi mikä tahansa. Raution mielen pitää virkeänä se, että hänellä on menossa koko ajan erilaisia projekteja. – On kehittävää ja kaiken lisäksi hauskaa soittaa monenlaista musiikkia.

NINA RIUTTA

Pop-messu su 11.10. klo 17 Töölön kirkossa, Topeliuksenkatu 4. Artistivieraana Joonatan Rautio. Taivaan leipää -konsertti su 18.10. klo 16 Triplan Fokuksessa, Fredikanterassi 1. Joonatan Rautio & Mikael Svarvar Duo.

ANTTI RINTALA JA ISTOCK

KRISTILLINEN USKO on aina ollut tärkeä osa Joonatan Raution elämää. Hän kuuluu helluntaiseurakuntaan, mutta jo opiskeluaikoina hän soitti esimerkiksi Tuomasmessussa. – Vuosien varrella kristillisen kentän muusikot ovat tulleet tutuiksi, hän toteaa. Viimeisin Raution oma levy Taivaan leipää ilmestyi vuoden 2019 lopussa. Sen hän teki pianisti Mikael Svarvarin kanssa. Levyllä on hengellisiä lauluja ja virsiä sekä muutama Raution oma sävellys. – Meillä piti olla keväällä Triplassa konsertti levyn tiimoilta, mutta kaikki kevään keikat ovat olleet jäissä koronan vuoksi, ja niitä on siirretty syksyyn, Rautio kertoo. – Keväällä olimme pulassa taloudellisesti ja nyt syksyllä olemme pulassa aikataulujen kanssa.

Konfirmaatiomessuissa trio säestää virret ja soittaa taustamusiikkia ehtoollisen aikana.

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Wilhelmiinan viihtyisissä ja avarissa ryhmäkodeissa saat tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan arvokkaaseen ikääntymiseen. Tavoitteenamme on asukkaidemme toimintakyvyn tukeminen ja hyvä elämänlaatu. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Salakuljettajien saari YKSITYISKOKOELMA

Eestiluodon kautta tuotiin Suomeen luvatta satoja ihmisiä ja tuhansia litroja pirtua. ”Hämäräperäisiä katoamisia, gangsterisotia ja juoppoutta”, kuvaa tietokirjailija Eero Haapanen aikakautta. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT PAKO YLI SUOMENLAHDEN -KIRJA, KANSALLISARKISTO JA YKSITYISKOKOELMA

elsingin Vuosaaren edustalla, kaukana selällä, meri tyrskyää Eestiluotoa ympäröivässä karikossa. Pääsaari käsittää 25 hehtaaria sileää kalliota, männikköjä ja reheviä niittyjä. Se on suunnilleen saman kokoinen kuin retkeilijöiden suosima Helsingin Pihlajasaari. Kesäisin Eestiluodon rauhoitetuilla rantaniityillä kiertelee uhanalaisia perhosia harvinaisten keltamataran ja kenttäorakon kukissa. Taivaalla partioi toisinaan merikotka. – Eestiluoto on oma valtakuntansa ulkomeren laidalla. Sen luonto on viehättävää, ja kalastajien yli satavuotiaat talot ovat säilyneet sellaisinaan, kertoo tietokirjailija Eero Haapanen. Pohjoisrannalla asui ennen tunnettu pirtumies Oskar Åberg. Valkean talon kaakeliuunit ja tapetit muistuttavat pikemminkin kartanoelämästä kuin tavallisesta kalastajamökistä. Åbergin navetassa oli salaseinä pirtun säilytystä varten, ja väkijuomaa piilotettiin myös pihapiirin kiviaitaan tehtyyn onkaloon. Pirtukanistereita upotettiin Eestiluodon rantavesiin, joista tulli takavarikoi sitä toisinaan tuhansia litroja kerrallaan. – Kalastajat tekivät myös mustan pörssin elintarvikekauppaa. Juuttisäkki on niin tiivis, että kun jauhot upotti siinä mereen, niistä kostui vain pinta. Virosta on salakuljetettu Eestiluodon kautta Suomeen lisäksi omenoita, kuparia ja kankaita, Haapanen sanoo. ALKUJAAN EESTILUOTO oli kalastajien ja hylkeenpyytäjien tukikohta. 1800-luvulla saarelle syntyi pysyvä asutus. Sipoon saaristoon kuuluvalla Eestiluodolla eli kieltolain aikaan kolme kalastajaperhettä, joihin kuului kolmisenkymmentä ihmistä, kun piiat ja rengit lasketaan mukaan. Taloilla oli etäisyyttä vain muutama sata metriä, ja niiden asukkaat olivat avioliiton kautta sukua toisilleen. Saarella puhuttiin ruotsia ja viroa, sillä moni kalastaja haki vuosien mittaan morsiamen Virosta. Hämäräbisneksiä harrastettiin monessa saaressa. – Kalastajien vaimot äänestivät Suomen rannikkoseuduilla vuonna 1931 kieltolain kumoamisen puolesta, koska halusivat eroon pirtun sala-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Pirtutrokareita ja ”kympin pyttyjä” eli 10 litran pirtukanistereita. YKSITYISKOKOELMA

kuljetuksesta. Siihen liittyi hämäräperäisiä katoamisia, gangsterisotia ja juoppoutta, Eero Haapanen sanoo. Oskar Åbergin tyttärentytär Eva-Mi Sederlöf kertoo, että isoisä oli kausijuoppo. – Äiti pruukkasi sanoa, että kun morfarilla meni överiksi, hän heitti tämän olalleen, vei veneelle ja kuskasi katkolle. Oskar oli katkon kanta-asiakas, eikä suvulla ole hänestä kaunista sanottavaa. Sederlöf huomauttaa, että isoisällä oli kunnioitettaviakin puolia. Hän kustansi pirturahoilla kolmen tyttärensä ja kolmen poikansa koulutuksen. Lisäksi hän rakasti eläimiä. – Oskar tykkäsi, ettei vesilintuja saa räiskiä koska vain vaan ainoastaan syksyisin ja keväisin. Hän haki Alkosta puulaatikoita ja teki niistä linnuille koteja, joita on saaressa vieläkin. Hän myös piti lemmikkinä neljää pässiä, jotka kävelivät hänen mukanaan ympäri saarta. Oskar taisi olla aika pässi itsekin. TOISESSA MAAILMANSODASSA ihmisten salakuljettamisesta tuli monen entisen pirtumiehen uusi bisnes. Oskar Åberg ei kuitenkaan lähtenyt

Oskar Åberg 1920-luvun alussa.

ihmiskuljetuksiin mukaan. Hän oli tuolloin yli kuusikymppinen. Naapuri Eino Liljeberg sen sijaan salakuljetti sekä pirtua että ihmisiä. Samat avofiskarit, joilla oli kuljetettu spriitä, ottivat nyt lastikseen pakolaisia. Heitä salakuljetettiin Suomeen kaikkiaan noin viisituhatta. Eero Haapasen mukaan salakuljetusta pyöritettiin pääasiassa Suomesta eikä Virosta käsin, kuten aiemmin luultiin. Hän kertoo öisistä merimatkoista kirjassaan Pako yli Suomenlahden – Ihmissalakuljetus Virosta Suomeen 1940–1944.

”

Ihmissalakuljetus oli moraalisesti paljon hirmuisempi juttu kuin pirtun kuskaaminen. TIETOKIRJAILIJA EERO HAAPANEN

Haapanen kirjoittaa: ”Kaikkina aikoina kalatoreilla ja satamissa on ollut päivystäviä tietotoimistoja, jotka ottavat vastaan kyselyitä mistä tahansa kuljetuspalvelusta. Kun kysyntää oli paljon, pakolaisten kuljetukseen erikoistuneista ’veneyhtiöistä’ tuli isoja toimijoita. Ihmissalakuljettajat tekivät venematkoja ammatikseen ja ottivat siitä rahaa.” – Ihmissalakuljetus oli moraalisesti paljon hirmuisempi juttu kuin pirtun kuskaaminen. Siinä auttoi, jos oli kylmästi laskelmoiva mieli ja taskussa pistooli, jota myös käytti kiinni jäämisen uhatessa, Haapanen sanoo. Viro joutui vuoroin Neuvostoliiton ja natsiSaksan miehittämäksi. Moni virolaismies pakeni mieluummin maasta kuin liittyi valloittajan armeijaan. Suomeen saapuneista virolaisista nuoret miehet ilmoittautuivat yleensä vapaaehtoisina armeijan ”Suomen-pojiksi”. Naiset ja vanhemmat miehet saattoivat jäädä Sipoon saaristoon kalastajiksi. Jotkut päätyivät töihin Tikkurilan Väritehtaisiin tai jatkoivat vaikkapa keskeytyneitä yliopisto-opintojaan.

Reinhold ”Eino” Liljeberg poliisin henkilökortissa salakuljetusmatkan jälkeen.

Haapasen mukaan yli kolmesataa pakolaista saapui Suomeen Eestiluodon kautta. Se oli yksi ensimmäisistä vastaan tulevista saarista Virosta lähtiessä. Porvoon Pirttisaaren ja Sipoon Trutlandetin kautta kulki vielä enemmän pakolaisia. Jollaksen kartanossa Itä-Helsingissä oli pakolaisleiri. IHMISTEN SALAKULJETTAMINEN oli rikos, josta saattoi joutua pitkiin poliisikuulusteluihin. Siitä huolimatta Suomen armeija suhtautui suopeasti uusien virolaisten vapaaehtoisten saapumiseen. Eestiluodossa palveli keväällä 1943 parikymmentä sotilasta, jotka ottivat vastaan pakolaisia ja toimittivat heidät eteenpäin Jollaksen pakolaiskeskukseen. Eero Haapanen kuvaa kirjassaan, kuinka vasta saapuneet pakolaiset voitelivat suhteita sotilaisiin konjakilla. Pienillä veneillä Suomenlahden ylittäneet ihmissalakuljettajat olivat taitavia merenkävijöitä, vaikka eräskin oli vasta ”16-vuotias kalastajanpoika”. Haapasen tietojen mukaan kuljetusten aikana menehtyi alle kymmenen pakolaista. ”Paleltuminen oli todellinen uhka. Kovia pakkasia ei ollut, mutta veneessä istuminen pahimmillaan kellon ympäri ja pitempäänkin ei ollut leikkiä. 7. tammikuuta 1944 Eestiluotoon tuli vene, jossa oli sotapäiväkirjan mukaan 15 ’erittäin huonokuntoista’ virolaista, jotka ’saivat olla seuraavaan päivään, lääkittiin, saunotettiin, ruokittiin ja majoitettiin’. Konerikon vuoksi he olivat joutuneet ajelehtimaan merellä 45 tuntia”, Haapanen kirjoittaa.

NYKYÄÄN EESTILUOTO on Helsingin kaupungin virkistyssaari, jonka eteläpuolella sijaitsevalla Kutuhälletin luodolla saa telttailla. Kutuhälletillä on keittokatos, ja saarelta löytyy myös käymälä. Retkeilijöitä siellä käy harvakseltaan. – Kun telttailin vuosi sitten Eestiluodossa, rantavedessä kellui kuollut harmaahylje, Eero Haapanen kertoo. Saareen ei kulje reittivenettä, eikä siellä ole vierasvenelaituria. Veneilijöiden on osattava suunnistaa rantakarikoiden läpi ja kiinnityttävä itä- ja pohjoisrannan kiinnitysrenkaisiin. Osa saaresta on rauhoitettua, osa yksityiskäytössä. Oskar Åbergin tyttärentytär Eva-Mi Sederlöf omistaa pirtusalakuljettajan entisen talon. KANSALLISARKISTO – Eestiluoto on minulle rakas sukusaari. Menemme sinne heti, kun jäät lähtevät, ja marraskuussa pidetään viimeiset juhlat. Porukka on tosi sitoutunut saareen. Lapset ovat perustaneet sukellusseuran ja etsineet rannasta miinoja, joita merivartiosto käy sitten poksauttelemassa. Sederlöf ei ole asunut Eestiluodolla ympärivuotisesti, mutta on viettänyt siellä kaikki kesänsä. Saari on pysynyt hänen 69-vuotisen elämänsä aikana hyvin samanlaisena. – Lähinnä luonto muuttuu. Koivut olivat ennen pieniä, nyt niistä tehdään saunavastoja. ■

Vapaana kaunis 36,5 m2 yksiö!

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Koti Saga Tammilinnassa mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura ovat lähellä. Tutustu kauniiseen palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely! Kiinnostuitko? Tilaa esitteet tai varaa yksityinen esittely! puh. 050 5215 139 | www.sagacare.fi ranja.kontturi@sagacare.fi Saga Tammilinna Neilikkatie 11 A 01300 Vantaa

Vapaaehtoisia ikäihmisille Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta välittää keikkaluontoista maksutonta vapaaehtoisapua helsinkiläisten kotona asuvien ikääntyneiden tueksi. Vapaaehtoiset toimivat • kertaluonteisena ulkoiluapuna • saattaja-apuna lääkärikäynnillä • asiointiapuna yhdessä ikäihmisen kanssa

Vapaaehtoisvälitys päivystää TI klo 9-12 ja TO klo 12-15

puh. 09 3508 6044

Vapaaehtoispyynnöt tulisi jättää mielellään viikkoa ennen avun tarvitsemista. Säännöllisen ystäväpyynnön voit jättää myös netissä vtkl.fi/vapaaehtoistoiminta tai vapaaehtoisvälityksen puhelinnumeroon.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

”Ihanaa porukkaa” TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT JOONAS BRANDT

Pääkaupunkiseudulla pidetään sunnuntaisin seitsemisenkymmentä messua. Länsimäen kirkolla se alkaa harmonikan soitolla. Verkosto-yhteisön messusta Munkkiniemestä lähdetään jatkoille pizzeriaan.

oin varttia vaille kymmenen sunnuntaiaamuna pappi Harri Nurminen tulee Länsimäen kirkon sakastista kirkon eteiseen. Muutamia seurakuntalaisiakin on jo paikalla. Kopsautetaan kyynärpäitä yhteen tervehdykseksi ja vaihdetaan kuulumisia. Lisää väkeä tulee ovista tipoitellen, ja Nurminen puhuttelee melkein jokaista etunimeltä. Lyhyt juttutuokio, käsidesiä, takki naulakkoon. Kanttori Laura Nurkka odottaa harmonikan kanssa messun alkua. Etukäteen Nurminen on varoittanut tai luvannut, että Länsimäen messussa on sitten aika rento meininki eikä siellä olla turhan korkeakirkollisia. Länsimäki sijaitsee Hakunilan seurakunnan ja koko Vantaan kaakkoisnurkassa. Se on käytännössä samaa lähiötä kuin Mellunmäki Helsingin puolella. Messuun kokoontuu siellä Nurmisen mukaan uskollinen kirkossakävijöiden joukko – noin 30–40 henkeä joka sunnuntai. – Suuri osa on iäkkäämpää väkeä, ja miehiä on huomattavan paljon. Kirkon naapurissa on kehitysvammaisten palvelutalo, josta käy porukkaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Jonkin verran käy myös maahanmuuttajataustaisia, sillä heitä asuu Länsimäessä paljon. Lapsiperheitä ei juuri näy, Nurminen kuvailee seurakuntaa. – Ihanaa porukkaa. Normaalioloissa juodaan joka sunnuntai kirkkokahvit, joille Mari Laukkanen on yleensä leiponut pullat. Seurakuntasali on täynnä kahvittelijoita. Se on kuin pieni kyläyhteisö. Sanat ”normaalioloissa” ja ”normaalisti” toistuvat Nurmisen ja muidenkin tähän juttuun haastateltujen puheessa tämän tästä. Vaikka messuja on voitu viettää taas kesäkuusta alkaen, kaikki ei ole entisellään. Ei kätellä, saati halata. Joissakin paikoissa joudutaan rajoittamaan kävijämääriä. Turvalliset etäisyydet pitää ottaa huomioon niin istumajärjestelyissä kuin ehtoollisen vietossakin. Kolehtihaavi ei kierrä kirkossa vaan odottaa eteisessä. Käsidesipulloista on tullut kirkkojen vakiosisustusta. Länsimäessä sellainen on alttarillakin kukkalaitteen takana. KIRKKOVUODESSA 6. SYYSKUUTA on lähimmäisen sunnuntai. Päivän teksti on Matteuksen evankeliumista, Vuorisaarnana tunnetusta Jeesuksen opetuspuheesta. Siinä Jeesus käskee rakasta-

maan vihamiehiä ja rukoilemaan vainoojien puolesta – ja lopuksi vielä olemaan täydellinen. – Jeesuksen opetus on aivan kristallinkirkas: meidän tehtävämme on rakastaa jokaista lähimmäistä, auttaa ja palvella, Harri Nurminen johdattaa seurakuntaa synnintunnustukseen. – Olen ollut itsekäs ja käteni on ollut hidas auttamaan, seurakunta lausuu. Saarnassaan Nurminen toteaa, että talouden mittareilla arvioituna Hakunilan seurakunta on köyhää aluetta. On työttömyyttä, vähävaraisuutta ja sosiaalisia ongelmia. – Mutta meillä on kuulkaas täällä paljon välittämistä, huolenpitoa, yhteishenkeä ja rakkautta. Jumala toimii täällä vahvasti. Te olette siitä elävä esimerkki. Ehtoolliselle alttarikaiteen ääreen saa nyt korona-aikaan tulla neljä ihmistä kerrallaan. Kymmenen vuotta pappina työskennelleelle Harri Nurmiselle juuri tämä on messun tärkein ja koskettavin hetki. – Ehtoollinen on vaikuttava kokemus joka kerta. Kristuksen ruumis ja veri – siinä on jotain niin konkreettista. Ja ihmisten kasvoilta näkee, kuin-

Taisto Kotomäki käy kirkossa melkein joka sunnuntai.

– Messu on kuin ruokailua sielulleni, sanoo Natalia Karjalainen.

Pappi Harri Nurminen toivottaa Mari Laukkasen tervetulleeksi messuun Länsimäen kirkkoon.

Eveliina Hienonen ehtoollisella.

Ehtoollinen on pappi Harri Nurmiselle messun koskettavin hetki.

Kanttori Laura Nurkka säestää veisuuta harmonikalla.

ka paljon se heille merkitsee. Siinä on käsittämätön pyhyyden tuntu, hän kuvailee. UKRAINALAISSYNTYINEN Natalia Karjalainen muutti Länsimäkeen vuonna 2018 ja alkoi käydä kirkolla messussa noin puolitoista vuotta sitten. Hän tulee messuun aina, kun se on mahdollista, voimien ja terveyden mukaan. – Messu on kuin ruokailua sielulleni. Joka kerta messussa on jotain koskettavaa: teksti, virsi, yhteinen rukous, jokin asia saarnassa tai ehtoollinen. Tällä kertaa ne olivat papin sanat rakkaudesta ja siitä, että se on tekoja. – Kuulun kirkkoon. Se on minulle perhe. Minulle on tärkeää kuulla Jumalan sanaa, rukoilla muiden kanssa, tavata ihmisiä ja kuunnella suomen kieltä, Karjalainen kertoo. Hän on huomannut, että messussa käyvät joka kerta melkein samat ihmiset. Kasvot ovat tulleet tutuiksi, mutta ystäviä hän ei ole vielä saanut. Suomalaiset eivät lähesty helposti. SAARNAA JÄI MIETTIMÄÄN myös Taisto Koto mäki.

– Se on tämän päivän ongelma meille itse kullekin, että osaisi suhtautua lähimmäiseen Jeesuksen tarkoittamalla tavalla. Tämä oikein pani miettimään omiakin asioita, että miten hoidan lähimmäissuhteet. Tuli mieleen korjattavia asioita.

”

Tämä oikein pani miettimään omiakin asioita, että miten hoidan lähimmäissuhteet. TAISTO KOTOMÄKI

Kotomäki asuu läheisessä Rajakylässä. Hän käy kirkossa melkein joka sunnuntai ja on joka arkipäivä mukana jossain seurakunnan toiminnas-

sa. Erityisen tärkeä hänelle on miestenpiiri, jonka hän perusti yli kolmekymmentä vuotta sitten. Länsimäen messun miesvaltaisuuskin selittyy sillä, että miestenpiiriläiset käyvät siellä aktiivisesti. Nyt Kotomäki oli Länsimäen messussa pitkästä aikaa, sillä hän on viettänyt kesän maalla. – Huomasin, miten kiva on istua seurakunnan kanssa kirkossa. Kun kirkot olivat koronan vuoksi keväällä suljettuina, Kotomäki seurasi netistä suoratoistettuja jumalanpalveluksia eri puolilta Suomea ja tuli myös vertailleeksi eri seurakuntia keskenään. – Täytyy sanoa, että meillä Hakunilan seurakunnassa on erinomaiset kanttorit ja helposti lähestyttävät papit. LÄHIMMÄISEN SUNNUNTAINA pääkaupunkiseudun kirkoissa kuullaan ehtoollisen asetussanat seitsemisenkymmentä kertaa. Suurin osa messuista alkaa aamukymmeneltä niin kuin Länsimäessä, mutta messuja on myös puolilta päivin, iltapäivällä ja alkuillasta. Sunnuntaimessujen kävijämäärät ovat Suomessa laskeneet tasaisen hitaasti. ViiKIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Riikka Hartikainen opettaa, Marko Huhtala kuuntelee.

Ville Kuusjärvi on yksi Verkoston lukuisista vapaaehtoisista.

Verkoston messuun Munkkiniemen kirkkoon voidaan korona-aikaan ottaa sata osanottajaa.

me vuonna koko Suomessa kävijöitä oli keskimäärin 81 messua kohden, edellisvuonna 82 ja sitä edellisenä 84. Pääkaupunkiseudulla, jossa kirkkoonkuulumisprosentit ovat maan alhaisimpia, messuihin osallistutaan kuitenkin aktiivisemmin kuin Suomessa keskimäärin. Viime vuonna Espoossa oli keskimäärin 126 kävijää messua kohden, Vantaalla 111 ja Helsingissäkin 94. Lisäksi kävijämäärät kaikissa kolmessa kaupungissa nousivat edellisvuodesta. – Minun tulkintani on, että pääkaupunkiseudulla on helppo mennä kirkkoon. On julkinen liikenne, kirkkoja tiheästi ja messuja eri aikoihin ja eri päivinä niin, että voi valita itselleen mieluisan ja juurtua sinne. Ehkä täällä ihmiset ovat myös yksinäisempiä ja löytävät messusta itselleen yhteisön, arvioi pappi ja jumalanpalveluksen asiantuntija Terhi Paananen Kirkkohallituksesta. Paananen itse on innokas kirkossakävijä, joka osallistuu messuun lähes joka pyhä. Kirkon penkissä ja kirkkokahveilla istuminen on tarjonnut hänelle myös mahdollisuuden havainnoida messua ja siellä kävijöitä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

– Jokaisessa messussa kokoontuu yhteisö. Tavallisessa paikallisseurakunnassa messussa on yleensä kaikenikäisiä, mutta enemmistö on yli 50-vuotiaita. Lapsia on tavallisena sunnuntaina mukana muutama. Pyhäpäivästä toiseen messus-

”

Tässä maailman tilanteessa ihmiset eivät kaipaa lisää informaatiota vaan rauhaa ja tilaa olla. TERHI PAANANEN

sa näkee samoja ihmisiä. Noin kolmannes on sellaisia, jotka käyvät harvakseltaan tai tulevat satunnaisesti, Paananen kertoo.

MONESTI KUULEE sanottavan, että varsinkin satunnaisille kävijöille messu tuntuu monimutkaiselta ja vaikealta ymmärtää. Että vaikka sattuisikin tulemaan kerran, ei siksi ehkä tule toiste. Terhi Paananen näkee asian toisin. – Tässä maailmantilanteessa ihmiset eivät jaksa ottaa asioita vastaan ymmärtämällä. Sen sijaan he jaksavat istua rauhassa ja vain olla. Ihmiset eivät kaipaa lisää informaatiota vaan rauhaa ja tilaa olla. Messua voisi hyvin mainostaa ruutuvapaana aikana. – Ratkaisevaa on, onko ilmapiiri messussa avoin, kutsuva ja tervetulleeksi toivottava. Ennen oli aika vahva sellainen kulttuuri, että pelättiin virheiden tekemistä. Nykyisin ajatellaan ennemmin, että moka on lahja. Kun jokin ei mene niin kuin odotetaan, se herättää ihmiset pois rutiininomaisesta olemisesta sellaiseen, mikä on totta ja koskettavaa, Paananen sanoo. Hän on tehnyt yhdessä Titti Kallion kanssa kyselytutkimuksen, jossa kartoitettiin sitä, millaisia tunteita ihmiset kokevat messun aikana. Vastauksissa erottui kaksi selvää huippukohtaa. Ei ole vaikea arvata, että toinen niistä oli ehtoolli-

– Tänne oli helppo tulla. Minut ja puolisoni otettiin hirveän hyvin vastaan. Sekin puhutteli, että täällä on kaiken ikäisiä – se on se, mitä seurakunnalta toivoinkin, Kuusjärvi kertoo. – Verkoston messuissa näkyy se, että näitä on iso porukka tekemässä. Selvin ero tavalliseen luterilaiseen messuun on yhdessä tekemisen tuntu. Tästä saa paljon: rohkaisua omaan hengelliseen elämään, yhteyttä Jumalaan ja yhteyttä ihmisiin.

Sakari Heikkilä, Kati Lappeteläinen ja Tinja Halunen vastaavat messun musiikista.

Lasse Lepojärvi isänsä Kosti Lepojärven sylissä saa siunauksen Marko Huhtalalta.

nen. Toinen kuitenkin yllätti tutkimuksen tekijät: se oli kirkkoon saapuminen. – Kirkkoon tullessa tervehditään ja tavataan toisia. Silläkin on merkitystä, että vapaaehtoinen tai työntekijä on ovella vastassa ja toivottaa tervetulleeksi. Kerran messun alkua odottaessani havahduin siihen, että kirkkosalissa oli hirveä pulina. Papit, jotka odottavat sakastissa messun alkua, eivät tiedä siitä mitään, Paananen kertoo. JOS MESSUUN osallistuvien määrä laskee jatkuvasti, milloin päädytään nollaan? Onko messulla tulevaisuutta? Terhi Paanasen mukaan on. – Kirkko on olemukseltaan yhteisö, ja messu on sen yhteisön kaikille avoin kokoontuminen. Niin kauan kuin on kirkko, on messu. Messua vietetään siksi, että Kristus on siellä ihmisten keskellä kaikkein konkreettisimmin läsnä. Messu on niiden ihmisten kokoontuminen, jotka kaipaavat tätä läsnäoloa, ja minun on vaikea kuvitella, että ihmiset lakkaisivat sitä kaipaamasta. Kirkko voi kyllä muuttaa muotoaan ja seurakunnat organisoitua toisin, hän sanoo.

– Jumala ei meidän messujamme tarvitse, mutta me ihmiset tarvitsemme paikkoja, joissa voimme jättää kaiken muun ja avautua sille, että Jumala on läsnä. Kun messusta yritetään tehdä kiva, unohdetaan joskus, että ihminen tulee messuun hengellisen kaipauksen vuoksi. Jumalan läsnäoloa voi olla vaikea kokea kotisohvalla. Auttaa, kun kulkee pienen matkan ja istuu tunniksi epämukavaan penkkiin. KOLMEN AIKOIHIN sunnuntai-iltapäivällä Munkkiniemen kirkon ovet ovat jo auki. Bändi harjoittelee hämärässä kirkkosalissa. Joukko Verkoston vapaaehtoisia valmistelee illan messua. Yksi heistä, Ville Kuusjärvi, on jakanut penkkeihin kortteja, joilla voi ilmoittautua mukaan erilaisiin vapaaehtoistehtäviin. – Koetan myös illan aikana bongailla täältä opiskelijoita ja jututtaa heitä. Tarkoitus on mennä yhdessä jatkoille pizzeriaan, Kuusjärvi kertoo. Verkosto on luterilaisen kirkon piirissä toimiva seurakuntayhteisö. Teologian opintojaan viimeistelevä Kuusjärvi on ollut mukana sen toiminnassa reilut viisi vuotta.

VERKOSTON TOIMINNANJOHTAJA ja yksi sen neljästä papista Marko Huhtala harmittelee sitä, että koronan vuoksi kirkkoon voidaan päästää vain sata ennakkoon ilmoittautunutta osanottajaa. Muut saavat seurata messua livelähetyksenä Facebookissa. Normaalioloissa Munkkiniemen kirkolle kokoontui joka sunnuntai kolmisensataa verkostolaista. Viime vuonna 20 vuotta täyttänyt Verkosto perustettiin Huhtalan mukaan siksi, että kaivattiin tiiviimpää yhteisöllisyyttä ja etsittiin tapaa elää kristillisyyttä todeksi tässä ajassa. Huhtala sanoo, että Verkoston kristillisyyttä voisi kutsua tavoitteellisen matalakirkolliseksi. Messussa se kuuluu ja näkyy esimerkiksi niin, että vaikka virsiäkin lauletaan, ne on sovitettu bändille. Messun toimittajat eivät pukeudu liturgisiin vaatteisiin. Saarnan sijasta puhutaan opetuksesta, ja siinä, kuten rukouksissakin, pyritään puhekieleen. – Yksi iso asia on tiivis yhteisöllisyys. Ihmiset tuntevat toisensa ja kokoontuvat viikollakin pienryhmiin. Pyrimme jakamaan yhdessä elämää. Varmaan perinteinen kirkkokin sitä haluaisi, mutta sellainen kulttuuri on vain kadonnut jonnekin. Pappina koen olevani osa perhettä. Elän näiden ihmisten kanssa ja jaan heidän ilojaan ja surujaan, Huhtala kertoo. Verkoston toiminta ja sen kahdeksan työntekijän palkat kustannetaan lahjoitusvaroin. Vuosibudjetti on vähän yli 300 000 euroa. Yhteisöön kuuluu noin 900 henkeä, joista noin puolet osallistuu joka viikko toimintaan. Munkkiniemen lisäksi toimintaa on myös Pihlajamäen kirkolla. – Meillä on hyvin pieni byrokratia, mutta sillä pyöritetään aika massiivista koneistoa. Ei tämä ole ainoa oikea tapa toimia, mutta me palvelemme tätä ryhmää ja heidän hengellisiä tarpeitaan, Huhtala sanoo. Samanlaista otetta hän kaipaisi muuallekin kirkkoon. Kirkon tulevaisuus voisi hänen mukaansa olla hyvä, jos paikallisseurakuntien sisällä sallittaisiin monenlaisia yhteisöjä. – Ja jos otettaisiin kirkkolain pykälät vähän rennommin. Meillä käy maahanmuuttajia eri puolilta maailmaa, useampaan kertaan eri yhteisöissä kastettuja, uskoon tulleita entisiä vankeja – ja kaikki he haluavat tehdä matkaa yhdessä ja olla mukana seurakunnassa. Vaikea siinä olisi ruveta pykälien perusteella tulkitsemaan esimerkiksi sitä, kenelle ehtoollispöytä on avoin. Meillä ei myöskään korosteta jotain tiettyä tapaa tulla uskoon. Jumalan armo kuuluu kaikille, tervetuloa. ENNEN MESSUN alkua ehditään vielä jutella hetki Juhan kanssa. Juha ei halua sukunimeään tai kuvaansa lehteen, mutta tarinansa hän on valmis kertomaan. Hän on viettänyt elämästään yhteensä kaksitoista vuotta vankilassa kahdeksan eri tuomion takia. KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Olisiko joku näistä sinun messusi? Kotikaupunkisi seurakuntien messut löytyvät tämän lehden B-osasta. Tähän on poimittu muutama esimerkki koko pääkaupunkiseudun tarjonnasta.

Espoo HalleLuja-messu Nuorten ja nuorten aikuisten valmistelema messu joka kolmas perjantai klo 18 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24 (seuraava 9.10.) Pysäkkimessu Meditatiivinen messu 1–2 kertaa kuukaudessa sunnuntaisin klo 18 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5 (seuraava 11.10.) Risteysmessu Moderni yhteisöllinen messu torstaisin klo 19 Chapplessa, kauppakeskus Isossa Omenassa, Suomenlahdentie 1.

Helsinki Agricolamessu Urbaani messu rockkeikan tyyliin keskiviikkoisin klo 19 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23.

Papit Riikka Hartikainen ja Marko Huhtala jakavat ehtoollista.

Sateenkaarimessu Erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnattu messu noin kerran kuukaudessa Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2 (seuraava lauantaina 24.10. klo 17) Tuomasmessu Vaihtoehtoisten messujen klassikko sunnuntaisin klo 18 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23.

Vantaa Kivistömessu Seurakuntalaisten yhdessä tekemä rento messu joka toinen maanantai klo 19 Kivistön kirkossa, Laavatie 2 (seuraava 19.10.)

– Viimeiset puoli vuotta vankilassa olin tosi pohjalla. Ajattelin, että en halua olla tällainen. En halua enää käyttää päihteitä enkä vapauduttuani joutua uudelleen vankilaan. Rupesin rukoilemaan joka ilta. Ne olivat tökeröitä rukouksia, joissa pyysin itselleni kaikkea. Aloin saada niitä asioita, joita pyysin. Huomasin, että vitsi, tämähän toimii. Vähän myöhemmin Juhan silmiin osui ilmoitus vankilassa järjestettävästä Alfa-kurssista. Se on herätyskristillisyyden piirissä suosittu kristinuskon perusteita käsittelevä kurssi, jota Suomessa koordinoi Verkosto. Verkoston vapaaehtoiset vetävät kursseja myös Helsingin vankilassa. – Kurssilla oli tosi kiva tiimi, joka hymyili, halasi ja kätteli. Heidän silmänsä loistivat rauhaa. Ensimmäinen ajatukseni oli, että mitähän nuo ovat vetäneet. Juha vapautui vankilasta tämän vuoden tammikuussa parin kuukauden koevapauden jälkeen. Silloin hänellä oli vain kaksi kassillista vaatteita. Nyt hänellä on työpaikka vertaisohjaajana, asunto ja parisuhde. Verkoston messuissa hän alkoi käydä jo koevapautensa aikana.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

”

Minulla on aina vankilasta vapauduttuani ollut olo, ettei minua haluta mihinkään. Tähän yhteisöön minut jotenkin rakastettiin sisään. JUHA

– Minulla on aina aiemmin vankilasta vapauduttuani ollut sellainen olo, ettei minua haluta mihinkään, koska minulla on tällainen tausta. Tä-

Ystävämessu Lämminhenkinen monikulttuurinen messu kerran kuukaudessa sunnuntaisin klo 16 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8 (seuraava 18.10.) ja kerran kuukaudessa sunnuntaisin klo 16 Asolan seurakuntatalossa, Asolanväylä 6 (seuraava 1.11.)

hän yhteisöön minut jotenkin rakastettiin sisään, ja niin ei ole ennen käynyt. Se on antanut toivoa ja mahdollistanut kaiken muutoksen. KIRKKOSALISSA JOKA toinen penkkirivi on jätetty tyhjäksi. – Pidä meidät kaikki turvassa ja varjele, ettei meille tulisi mitään tartuntoja täällä, Marko Huhtala rukoilee alkuvirren jälkeen. Sitten ruvetaan ylistämään. Tänään se on sitä, että lauletaan kolme laulua. Osa seurakunnasta seisoo, siellä täällä näkee kohotettuja käsiä. Tämä on kai sitä, mitä Huhtala kutsuu maltilliseksi karismaattisuudeksi: Ylistetään, mutta ei mennä ylettömyyksiin. Ei kaadeta ihmisiä ja eikä luvata ihmeitä. Ehtoolliselle jonotettaessa pidetään turvavälit. Ensin desinfioidaan kädet, sitten otetaan leipä ja viini, jotka Huhtala ja hänen kollegansa Riikka Hartikainen jakavat maskit kasvoillaan. Kun seurakunta laulaa ”puhdista mut kokonaan, ei vain päältä, vaan sisältä kokonaan”, koronan varjo tuntuu antavan sille uuden merkityksen. ■

DETRIA ARBUTIN COUPEROSA –TUTKIMUS

DETRIA ARBUTIN ANTI AGING –TUTKIMUS

Testiryhmässä couperosan voimakkuusaste pieneni 90 %:lla ja kahden kuukauden hoitojakson jälkeen 35 %:lla oireet hävisivät kokonaan.

Iho kirkastui ja heleytyi 95 %:lla ja ilmejuonteet vähenivät 80 %:lla tutkimukseen osallistuneista.

Luonnon arbutiinia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että sianpuolukan lehdestä eristetty arbutiini on tehokas melaniinituotannon estäjä ja että sitä voidaan käyttää ihoa vaalentavana ainesosana.

Suvaitsevuus voi olla nöyryyttävää Sairastuttuaan syöpään Tapio Pajunen tajusi omakohtaisesti, miten vaikea meidän on ymmärtää toistemme todellisuutta. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

amassa 1990-luvulla yritykset kaatuivat ja seurasi suurtyöttömyys. – Nyt on vaarana, että palaamme koronapandemian seurauksena lamatodellisuuteen, sanoo Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja Tapio Pajunen. Kun lama tuli vuonna 1990, Pajunen oli 32-vuotias Keravan seurakunnan päihde- ja kriminaalityön erityisdiakoni. – Kohtasin työssäni perheitä, joilla oli satojen tuhansien markkojen lainat uudesta omakotitalosta, ja sitten yhtäkkinen työttömyys tai konkurssi. Vielä senkin jälkeen, kun pankki oli vienyt talon, eräälle asiakkaalleni jäi satojen tuhansien velat. Tämä perheenisä päätyi hirttämään itsensä, Pajunen kertoo. Tämä on perspektiivi, josta Pajunen on seurannut keskusteluja siitä, missä määrin kirkko voi sekaantua politiikkaan. Pajunen on siitä harvinainen mies, että hän tapaa työssään jatkuvasti niin suomalaista poliittista eliittiä kuin kaikkein huonoimpaan osaan joutuneita. Viime vuonna tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Pajuselle sosiaalineuvoksen arvonimen. Pajunen itse pitää huomionosoitusta merkkinä siitä, että yhteiskunta arvostaa kirkon diakoniatyötä. Yhteisvastuukeräys ei ole pelkkä rahankeräys, vaan se tuo aina esiin myös ongelmia, joihin on etsittävä poliittisia ratkaisuja. – Kun Jeesukselta kysyttiin, mikä on suurin käsky, hän sanoi, että suurin on tämä: rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, yli kaiken. Sitten hän piti pienen taidepaussin ja jatkoi, että toinen aivan yhtä tärkeä on tämä: rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, Pajunen sanoo. Hän korostaa, että molemmat puolet asiassa ovat meille kristityille yhtä tärkeitä. – Kirkon tehtävä on huolehtia Jumalan sanasta, ja sen rinnalla aivan yhtä tärkeää on rakastaa lähimmäistä. Kirkon luovuttamaton tehtävä on olla äänenä niille, joiden ääntä poliittiset päättäjät eivät kuule. Kirkon tehtävä on tuoda esiin piilossa oleva hätä, Pajunen sanoo. 1990-luvulla kirkko reagoi, koska se ei voinut katsoa sivusta, kun ihmiset kärsivät. – Köyhien ja sorrettujen puolustaminen ei voi milloinkaan olla väärin, eikä se koskaan ole keneltäkään pois. Emmekö julista Jumalan sanaa, jos sanomme, että jokaisella Jumalan kuvalla on oikeus ihmisarvoiseen elämään? Pajunen kysyy. TAPIO PAJUNEN oli yksitoistavuotias, kun hänen isänsä kuoli. – Yksinhuoltajaperheessä lapset joutuivat ottamaan paljon vastuuta arjesta, Pajunen kertoo. – Äitivainaa antoi vahvan arvopohjan. Hän opetti, että me olemme täällä toisiamme varten. Ja kotonahan meidän kaikkien pitikin olla toisiamme varten, jotta elämä pyörätuolia käyttävän yksinhuoltajaäidin perheessä saatiin rullaamaan, Pajunen sanoo. Arki oli niukkaa, mutta Pajusella oli myös henkireikä: hän oppi lukemaan viisivuotiaana. – Olen koko elämäni ollut kirjaston superkäyttäjä. Koulussa olin keskiverto-oppilas, mutta satsasin kunnolla aineisiin, jotka kiinnostivat minua. Historian suhteen minulla oli aivan valtava tiedonjano. Kodissa oli vahva arvokasvatus, mutta se ei ollut millään tavalla hengellinen. Silti Pajunen teini-iässä liittyi seurakuntanuoriin.

Suomessa oli jatkosodan jälkeen levinnyt voimakas herätys, jota erotuksena neljästä edellisestä ruvettiin kutsumaan viidenneksi herätysliikkeeksi eli viidesläisyydeksi. Siinä vaadittiin henkilökohtaista uskonratkaisua, ja siihen Pajunenkin lähti mukaan. – Meillä oli Porvoossa iso ja tiivis porukka, jonka opetus oli hyvin lakihenkistä. Opin kyllä paljon Jumalasta, ihmisestä ja elämästä, mutta muutaman vuoden kuluttua aloin kyseenalaistaa ryhmän tulkintoja, Pajunen sanoo. Hän oli innokas rockmusiikin harrastaja, ja pian kavereita tuli muusikkopiireistä. Rockmusiikin yhdistävä voima on ollut pysyvä elementti Pajusen elämässä. Kun hän joitain vuosia sitten keksi järjestää Tampereella Beatles-messuja, soittajat löytyivät helposti. Messussa virret korvattiin neljän moppitukan monitulkintaisilla lauluilla. Joku voi kysyä, miten sellainen sopii jumalanpalvelukseen, mutta Pajunen tietää. – Esimerkiksi synninpäästö: Mikä sopisi paremmin kuin Let It Be? Esirukouksessa Jumalan eteen puolestaan kannetaan tärkeitä asioita ja muistoja omista rakkaista kappaleen In My Life sanoilla, Pajunen luettelee. – Kerran eräs eläkeläinen tuli kertomaan, että Beatlesin takia hän oli tullut ehtoolliselle ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen.

Kuka?

Tapio Pajunen, 62, on Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja, neljän lapsen isä ja tuore isoisä.

Mitä?

Vuonna 2009 Pajunen palkittiin saattohoidon edistämisestä. Vuonna 2019 hänestä tuli sosiaalineuvos.

Motto

Maapallolla asiat rullaavat niin kauan kuin hyviä on enemmän kuin pahoja.

SEURAKUNTANUORUUDEN JÄLKEEN Pajunen oli valokuvaaja ja satamajätkä, kunnes hän vuonna 1985 päätti opiskella diakoniksi. Jo opiskeluaikana kirkko näytti kovat kasvonsa siinä, että työntekijää ei kuunnella, jollei hän ole pappi. Niinpä Pajunen luki työn ohessa papiksi. Ensimmäinen papin paikka oli Lontoon merimieskirkko. Sen naapurissa oli paikallinen anglikaanikirkko, jota johti isä Richard. – Seurakunnassa oli 11 000 jäsentä, mutta papin lisäksi ei ollut muita palkattuja työntekijöitä kuin kerran viikossa tunniksi kanslisti, Pajunen kertoo. – Kerran eräät suomalaiset vierailijat utelivat isä Richardilta, että hänellä varmaankin on valtavasti vapaaehtoisia. Isä Richard vastasi, että ei ole. On vain valtava joukko kristittyjä seurakuntalaisia, jotka tahtovat palvella Jumalaa ja lähimmistään. Tällaistahan sen Suomessakin pitäisi olla – ja Pajusen mukaan tuleekin olemaan sitä mukaa kuin kirkon rahat hupenevat. Mutta voisiko seurakunnista muodostua Suomessa tiiviitä yhteisöjä, kun ihmiset tuntuvat elävän niin erimielisissä kuplissa? Pajusen mukaan kirkossa on erittäin vaikea esittää eriäviä mielipiteitä.

– Tämä oikeastaan nousee kirkon opillisesta perinteestä, jossa asioista on vain yksi totuus, hän sanoo. Niinpä itseään hyvinkin suvaitsevina pitävät ihmiset voivat käyttäytyä yllättävän fundamentalistisesti. Tämä näkyy siinä, miten kirkossa keskustellaan sukupuoliasioista tai mitä mieltä saa olla vaikkapa maahanmuutosta. KÖYHIEN PUOLUSTAJAN on kyettävä keskustelemaan repivistäkin asioista siksi, että viime vuosina nimenomaan populistipuolueet ovat saaneet kannatusta juuri huono-osaisissa kansanryhmissä. Jos kirkko haluaa auttaa näitä ihmisiä, sen on voitava asettua heidän asemaansa. – Ymmärrän kirkossa vallitsevan pelon, että kirkon oppi vääristyy tai keventyy, jos annetaan tilaa oppiin nähden vastakkaisille kannoille. Mutta tässäkin on pohdittava, mikä kuuluu kirkon muuttumattomaan uskoon, josta ei anneta tuumaakaan periksi, ja mikä taas kuuluu muuttuvan elämäntilanteen piiriin, Tapio Pajunen sanoo. – On valitettavaa, että suvaitsevuus on kadottanut todellisen merkityksensä. Nykyään suvaitsevuus ymmärretään niin, että ollaan valmiita tukemaan toisen ihmisen elämäntapaa ja ideologiaa. Todellinen suvaitsevuus ei ole kuitenkaan sitä, vaan sitä, että annetaan toiselle ihmiselle tilaisuus tulla kuulluksi ja sen jälkeen tehdään itse johtopäätökset ja ratkaisut, Pajunen sanoo. – Nykyajan suvaitsevuus on myös nöyryyttävää. Siinä minä parempana ja ylempiarvoisena ihmisenä voin suvaita sinua ja elämäntapaasi. Suvaitsija pidättää aina itsellään oikeuden suvaita tai olla suvaitsematta. Sellainen suvaitsevuus ei kuulu aitoon yhdenvertaisuuteen. Pajusella on myös tuore omakohtainen kokemus siitä, miten vaikea meidän on ymmärtää toistemme todellisuutta ja asettua toistemme asemaan. – Olen yli kymmenen vuoden ajan kouluttanut saattohoidon ammattilaisia kuolevien ihmisten tukemiseen. Olen tässä kouluttajan roolissa kuvitellut, että minä tiedän, mitä se kohtaaminen on ja millaisessa todellisuudessa kuoleva elää. Mutta olin väärässä, Pajunen sanoo. LÄÄKÄRI KERTOI puolitoista vuotta sitten, että Pajusella on syöpä. – Vasta siinä kohtaa tajusin, miltä oikeasti tuntuu saada diagnoosi sairaudesta, joka voi johtaa kuolemaan. Silloin ymmärsin, että tämä on maailma, jota kukaan toinen ei voi ymmärtää. On tietyt perusasiat, jotka toinen saman läpikäynyt ymmärtää, mutta hänkin katsoo sitä eri perspektiivistä, oman historiansa kautta. Pajusen mukaan hänen syöpänsä ei ole salaisuus, muttei hän siitä ole myöskään puhunut. – Itse asiassa tänä kesänä sairastuin toiseen syöpään. Tällä syövällä ei ole mitään tekemistä edellisen kanssa, vaan nämä ovat itsenäisiä sairauksia. Syöpä operoitiin juhannuksen jälkeen. – Sairauden myötä olen konkreettisesti saanut tuntea vertaistuen merkityksen sekä sen, miten perhe ja ystävät kantavat vaikeissa hetkissä. Tällä hetkellä tilanteeni on se, että sairaus on hallinnassa ja nautin elämästäni ja työstäni, johon olen jo palannut. Näiden kokemusten kautta elämän merkitys on vahvistunut hurjan paljon. Sairaudet eivät tällä hetkellä vaikuta arkeeni, mutta ne ovat lisänneet armeliaisuuttani. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Mainettaan parempi Hyvyys on pahaa suurempi voima, väittää historioitsija Rutger Bregman. Mitä sanovat oikeuspsykiatri Hannu Lauerma ja pappi ja psykoterapeutti Leila Valtonen? TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA

istoria, uutisotsikot ja sosiaalisen median keskustelut kertovat usein ihmisen pahuudesta. Filosofi Thomas Hobbes katsoi, että pahuuden kahlitsemiseksi tarvitsemme Leviathanin, rajoittamatonta valtaa käyttävän vallanpitäjän. Kirkko opettaa, että syntiinlankeemuksen seurauksena meihin vaikuttaa perisynti, taipumus pahaan. Vaan onko paha sittenkään vallitseva ominaisuus ihmisessä? Jos näin olisi, miten sujuisi jokapäiväinen elämämme? Se, jossa ihmiset osoittautuvat yleensä luottamuksen arvoisiksi. Pitäisikö historiaa katsoa uusin silmin? Jos paha johtaa pahaan, niin myös hyvä johtaa hyvään. Kumpaa haluamme vahvistaa? HOLLANTILAINEN HISTORIOITSIJA Rutger Bregman kyseenalaistaa käsityksen ihmisestä olemukseltaan pahana. Hän katsoo ihmisen toimintaa uudesta näkökulmasta. Bregmanin teos Hyvän historia – Ihmiskunta uudessa valossa on myyntitilastojen kärjessä monessa maassa. Eikä syyttä, sillä näkökulma on virkistävä: Bregman väittää, että useimmat ihmiset ovat kunnollisia. Eivät kaikki eivätkä aina. Bregman ei ole naiivi. Hän ei kiellä pahaa, vaikka uskookin hyvän olevan pahaa suurempi voima. Kirjassaan hän perustelee, miksi hän ajattelee niin. William Goldingin romaanissa Kärpästen herra autiolle saarelle haaksirikkoutuneet koulupojat päätyvät tappamaan toisiaan. Rutger Bregman nostaa esille tositarinan

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

ihminen koulupojista, jotka karkasivat seik kailuretkelle kristillisestä koulusta. He viettivät autiolla ja karulla saarel la yli vuoden. Pojat aloittivat jokai sen päivänsä laululla ja rukouksella, pystyivät sovittelemaan riitansa ja selvisivät hengissä yhteistyöllä. IHMINEN ON ELÄIN, joka on me nestynyt muita paremmin siksi, et tä luonnonvalinta on suosinut ihmi sen sosiaalisuutta, Bregman väittää. Olemme ystävällisiä eläimiä, jotka oppivat toisiltaan matkimalla. Väki valta on useimmille ihmisille luon taisesti vastenmielistä. Esimerkik si toisessa maailmansodassa suu rin osa sotilasta ampui tarkoituksel la ohi. Totta kai on olemassa pahuutta ja pahoja ihmisiä. He ovat usein niitä, jotka raivaavat häikäilemättömästi tiensä valtaan. He manipuloivat, va lehtelevat ja käyttävät hyväkseen se kä ihmisten hyväntahtoisuutta että ryhmähenkeä, joka pitää ensisijai sesti lähimpien puolta. Bregman osoittaa, että psykolo gian historiassa kuuluisa sähköisku koe, jossa ihmiset olivat valmiita an tamaan koehenkilöille kuolettavia sähköiskuja, perustui siihen, että ih miset uskoivat kokeen ohjaajan sa naan. Holokaustin keskeisenä orga nisaattorina teloitettu Adolf Eichmann puolestaan oli fanaatikko, jo ka teki pahaa, koska uskoi tekevänsä hyvää. PSYKIATRISEN VANKISAIRAALAN vastaava ylilääkäri, dosentti Hannu Lauerma, on työssään paljon teke misissä pahuuden kanssa. Hän on tehnyt aiheesta myös kirjoja. Hän ei ole vielä lukenut Rutger Bregmanin kirjaa, mutta kertoo laittavansa sen heti lukulistalle. – Näkökulma on virkistävä ja oleel linen. Sellaiset asiat kuin kyky yhteis työhön, anteeksiantoon, suvaitsevai suuteen, rakkauteen ja altruismiin ovat meille yhtä luonteenomaisia kuin aggressio ja kilpaileminen. Ne ovat mahtavia vastavoimia aggressi olle. Tarvitsemme noita hyviä asioita pystyäksemme lisääntymään, ollak semme osa yhteisöä ja pysyäksemme hengissä, Lauerma sanoo. Hänen mukaansa eri ominaisuuk sien vaihteluväli ihmislajin sisällä on huomattava. Ääripäässä ovat psyko paatit, jotka eivät kykene tuntemaan myötätuntoa ja aitoa rakkautta.

Oma koti palvelukodissa Ihmisen epäsosiaalisuudesta ja väkivaltaisuudesta puolet selittyy nykytutkimuksen mukaan geeni perimällä. Lauerma muistuttaa, et tä ihminen ei silti ole geeniensä ar moilla, sillä toinen puoli määrit tyy ympäristöstä. Toisaalta, jos elää koko lapsuutensa perhehelvetissä, sieltä voi olla hankala nousta. – Ihminen, samoin kuin lähisuku laisemme kädelliset ja isot apinat, on kilpailullinen laji. Koko ihmis kuntaa ei olisi ilman tappamalla saa listamista, Lauerma sanoo. Hänen mukaansa ihmisessä on sisäänrakennettuna kyky sekä hy vään että pahaan ja meidän kannat taa yleensä, olematta naiiveja, luot taa hyvään. Esimerkiksi liikentees sä mikään ei sujuisi, jollemme voisi luottaa siihen, että liikennevaloilla on merkitystä. PAPPI JA PSYKOTERAPEUTTI Leila Valtonen on Rutger Bregmanin kir jasta innoissaan. Hän nostaa esil le Bregmanin havainnon, ettei kul tainen sääntö ”tee toiselle niin kuin haluat itsellesi tehtävän” riitä, sil lä silloin katsomme helposti asioita vain omasta näkökulmastamme. Pitää kysyä, mikä toiselle on hy vää ja mikä pahaa. Valtosen mu kaan vain kysymällä näitä huo maamme myös sellaisia rakenteelli sia asioita, jotka aiheuttavat esimer kiksi syrjintää. – Oleellisempaa kuin kysyä, onko ihminen perusolemukseltaan hyvä vai paha, on pohtia, onko oma toi mintani juuri nyt hyvää vai pahaa. Rakennanko ihmisten välistä luotta musta ja oikeudenmukaisuutta? Toi siin kannattaa suhtautua lähtökoh taisen myönteisesti, koska sillä on suuri vaikutus. Siitä Bregman ker too paljon hyviä esimerkkejä ja tut kimustuloksia. Entä perisynti – onko se hyödylli nen käsite kuvaamaan ihmistä? – Ajattelen, että perisiunaus on ollut ensin ja on tärkeämpi. Ensin oli luominen. Jumala loi kaiken hy väksi. Vaikka asiat ovat menneet pieleen, ei se tyhjennä sitä, että ih minen on luotu Jumalan kuvaksi. Jos pitää käyttää sanaa perisyn ti, ajattelen sitä jonkinlaisena ih miskunnan yhteisenä syyllisyyte nä. Väärä toiminta tuottaa murheen ja kärsimyksen aaltoja, joskus hy vinkin laajasti ja pitkään, Valtonen pohtii. ■

Antoisaa elämää hyvien palveluiden parissa Tervetuloa tutustumaan meihin! Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051 Palvelukoti Kukkasrahasto

Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ  palvelukotikukkasrahasto.fi

Tässä voisi olla sinun mainoksesi Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 taloutta pääkaupunkiseudulla. Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot. Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Anne Joukainen p. 050 3103081, Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Ari Suominen p. 040 355 2340, etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Hyvää pyhää

11.10.

Kirkoissa tämän päivän aiheena on Rakkauden kaksoiskäsky. Päivän tekstissä (Mark. 12:28–34) Jeesus vastaa lainopettajalle, mikä on kaikkein tärkein käsky.

Anna aikaa ANNA AIKAA TÄRKEIMMILLESI. Käy tapaamassa vanhempiasi. Laske kännykkä kädestä ja ole lastesi käytettävissä. Tapaa ystävääsi, jota et ole ehtinyt nähdä. Anna aikaa Jumalalle. Lue vaikka Raamattua siltä kohtaa, mistä se aukeaa. Anna aikaa myös itsellesi. Ole tekemättä mitään.

MATTI PIKKUJÄM SÄ

Sydämiin kirjoitettu käsky

uinka vaikuttavasti sinä, Jeesus, sanoitat melkein kaikkien uskontojen ytimessä olevan lain. Kehotat rakastamaan Jumalaa koko sydämestä, sielusta ja mielestä ja koko voimalla, ja muistutat rakastamaan lähimmäistä

kuin itseä. Ajattelen, että tämä rakkauden kaksoiskäsky on kirjoitettu luomisen hetkellä kaikkien ihmisten sydämeen. Me oikeastaan tiedämme, miten meidän olisi paras toistemme kanssa täällä elää, vaikka toteutus usein ontuu. Luulin pitkään, että rakkauden kaksoiskäskyssä on vaikeinta ymmärtää, mitä tarkoittaa ”rakastaa Jumalaa yli kaiken”. On vaikea kohdistaa rakkauden tunteita hahmottomaan. Mutta, Mestarini, sanojesi äärellä havahdun, että ehkä vaikeinta onkin ymmärtää, mitä rakastaminen on.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Onneksi, Opettaja, ohjaat tässä kaiken lain ytimessä havainnoimaan omia kokemuksia suhteessa lähimmäiseen. Tiedän, että tunnen oloni rakastetuksi, kun ajatukseni ja mielipiteeni kiinnostavat. Luulen silti, että koen tärkeimpänä rakkauden osoituksena ajan antamisen. Aika kertoo tärkeysjärjestyksemme. Ehkä Jumalan rakastaminen on samanlaista. Kiinnostusta Luojan mielipiteisiin ja ajatuksiin, jotka hän Raamatussa ja luomakunnassaan ilmaisee. Yllättymistä ja iloa elämän ihmeistä, joita rakastava Jumala kohdalleni tarjoaa. Ennen kaikkea ajan antamista rukouksen ja ehtoollisen sakramentin tarjoamalle yhteydelle vaikka vähän omista tarpeista tinkien. On huikeaa, Jeesus, millaisen lupauksen annat lainopettajalle, joka keskustelee kanssasi. Kun näin elän, en ole tälläkään hetkellä kaukana Jumalan valtakunnasta.

KAISA KARIRANTA

Rukous luonnossa Ajan ja ikuisuuden Jumala. En ehkä tiedä, miten sinua rakastetaan, mutta rakastan aamukastetta, suon tuoksua ja sileitä kallioita, joiden painaumat suojaavat tuulilta. Auta minua näkemään kaikessa luodussa kätesi jälki ja iloitsemaan siitä.

Harras hetki

Pertti Salolainen on entinen kansanedustaja ja ministeri, joka asuu Helsingissä. Hän johti Suomen EUjäsenyysneuvotteluja. Salolainen täyttää lokakuussa 80 vuotta. Salolainen on Maailman luonnonsäätiön (WWF) Suomen rahaston kunniaperustaja. Hän oli aloittamassa säätiön toimintaa Suomessa vuonna 1972. Hän on aktiivinen luontoharrastaja ja luontokuvaaja. Kokoomuksessa Salolaista pidettiin alkuun hänen omien sanojensa mukaan ”viherpiipertäjänä”. Nyt hänen työtään luonnon puolesta osataan jo arvostaa.

Lintujen lähtöön liittyy haikeutta Pertti Salolainen tuntee nöyryyttä luonnon kierron ja kauneuden keskellä. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JUSSI HELTTUNEN

iikonloppuna Pertti Salolainen matkustaa pääkaupunkiseudulta mökilleen Kustaviin. Siellä, meren rannalla, hän seuraa lintujen syysmuuttoa, upeaa luonnonnäytelmää. Hanhi- ja joutsenparvien sekä kurkiaurojen lisäksi kokenut retkeilijä ja luontokuvaaja näkee asioita, joita moni ei tule huomanneeksi, kuten öisin muuttavat punakylkirastaat, jotka pitävät lentäessään kovaa meteliä. LINTUJEN KEVÄTMUUTTO on Pertti Salolaiselle täynnä toivoa. Syysmuuton tunnelma on haikea: yksi aikakausi luonnon kierrossa on jälleen päättymässä. Vaikka syksyllä Salolaisen mielessä on häivähdys surua, se on hänestä kaunis vuodenaika. Ilma on silloin erityisen raikas. Salolainen seuraa luontoa monessa paikassa. Korona-aikana hän on kiertänyt Uudenmaan

luontokohteita. Helsingin Vanhankaupunginlahti on hänelle jo nuoruudesta rakas paikka. Silloin se kuhisi elämää. TÄNÄ KESÄNÄ Pertti Salolainen sai nähdä Vanhankaupunginlahdella suuren ihmeen: pesivän metrikotkaparin. Merikotkalla on Salolaiselle erityinen merkitys, sillä hän oli Maailman luonnonsäätiössä pelastamassa merikotkaa. Kun työ alkoi vuonna 1972, koko Suomessa kuoriutui vain neljä poikasta. Nyt poikasia tulee viitisensataa. Merikotkan pelastuminen oli menestystarina. Salolainen kuitenkin pelkää, että ihmiskunta tuhoaa luonnon. Ilmastonmuutos ja lajikato etenevät. Suomen vanhat aarnimetsät on tuhottu ja suot raiskattu. Ihmiskunta on matkalla itse luomaansa helvettiin, vaikka tekeekin sen ensimmäisessä luokassa, Salolainen sanoo. Vaikka Salolainen on pessimistinen, hänestä ei ole syytä luovuttaa vaan taistella – ja katsoa peiliin. Hän tunnustaa olevansa mökkeineen, autoineen ja kuvausreissuineen syntisäkki muiden joukossa. Vastapainoksi hän on perustanut pienen luonnonsuojelualueen haapametsikköön Hämeessä ja toivoo perustavansa vielä toisen. Siitä tulee hänen 80-vuotislahjansa Suomen luonnolle.

Kirkkoon Pertti Salolainen kuuluu, vaikka luokittelee itsensä enemmän panteistiksi kuin perinteiseksi kirkkouskovaiseksi. Koko ympäristö, luonnon kokonaisuus tai luomakunta, mitä sanoja siitä sitten käytetäänkin, on hänen uskonsa kohde.

”

IHMISKUNTA ON MATKALLA ITSE LUOMAANSA HELVETTIIN, VAIKKA TEKEEKIN SEN ENSIMMÄISESSÄ LUOKASSA. PERTTI SALOLAINEN

MEITÄ YMPÄRÖIVÄ luonnon mysteeri tekee Pertti Salolaisen nöyräksi. Lintujen syysmuuton seuraaminen saa hänet haukkomaan henkeä kaiken kauneuden ja tarkoituksenmukaisuuden edessä. Tuota kauneutta kuvatessaan Salolainen lainaa nauraen ”entistä sosialidemokraattia”, joka totesi meren ulappaa katsoessaan, että ”tämä ei kyllä ole heidän kunnallisjärjestönsä aikaansaannosta”. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Ostetaan

Tilaisuuksia

Naistenpäivät 23.–25.10. Vivamossa Nainen, suorita vähemmän ja elä enemmän Naistenpäivillä saat levähtää hetken ja antaa aikaa itsellesi. Se on syksyn keidashetki, joka katkaisee syksyn kiireet. Päivillä etsitään voimavarkaita ja voiman tuojia, pohditaan millä nujertaa suorittamisen pakko ja löydetään enemmän aikaa elämiseen. Lauantaina aukeaa kirpputori ja Basaari, jossa myynnissä kaikkea kaunista. Rukouspalvelu ja siunauskirkko. Mukana työpsykologi Outi Reinola, toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma, Vivamon johtaja Terhi Rajala, ohjelmavastaava Marika Viljamaa, viestinnän asiantuntija Raija Kumpula, sekä musiikissa Virpi Nyman. Kurssimaksu 35 €, vain la 25 € Täysihoito 159,50–179,50 €

Tervetuloa! Ilmoittautuminen viim. 16.10. puh. 0207 681 760 Vivamontie 2, 08200 Lohja vivamo@sana.fi, vivamo.fi

kansanraamattuseura.fi

ESIRUKOUSILTA ti 13.10 klo 19 Munkkiniemen kirkossa Tiilipolku 6 Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousillat joka toinen viikko. Petrus församling

pe 9.10. klo 15 seurat Columbuksen Katukappeli (Vuosaari), Hki. su 11.10. klo 10 kirkkopyhä Virtakirkko (Myyrmäki), Vantaa. klo 15 etäh-juhlien kiitosseurat Seuratuvalla; suorana www.facebook.com/herattaja. klo 18 seurat Oliivi-Sali (Vanha kko), Järvenpää. ke 14.10. klo 19 Körttikodin seurat. to 15.10. klo 18 seurat L-Pasilan srkkoti, Maistraatink.5, Hki. su 18.10. klo 10 kirkkopyhä Tuusulan kko; messu ja seurat; mm. K.P.Kinnunen. klo 11 kirkkopyhä Meilahden kko, Hki; messu ja seurat, mm. S.Korkalainen. klo 12 kirkkopyhä Myllypuron kko, Hki; messu ja syysveisuut; S.Molina. klo 17 Seuratuvan sunnuntai-ilta: Vastuuviikosta Iida Silfverhuth: ”Ihmisoikeudet ja ilmastoteot”; suorana www.facebook. com/herattaja. TARKISTA tiedot aina www.h-y.fi/ tapahtumakalenteri.html ja/tai srk:n verkkosivut.

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

www.mrautanen.com

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

Henkilöautojen talvisäilytystä. 24 km Helsingistä Soita 0500 717 225

[A] LKV M. Rautanen Oy

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

HERÄNNÄISSEURAT

Vuokralle tarjotaan

Markku Rautanen YKV, LKV

myynti@vantaanantikvariaatti.fi

Espoon rauhanyhdistyksen seurat pe 23.10. klo 18.30 Nupurin kappeli, os. Brobackantie 1-3.

Kiinteistövälitystä

Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

OSTAMME KIRJOJA 050 362 6620

Kalustettu 4h+k Lauttasaaresta määräajaksi. Hyvin varusteltu, metron vieressä. p. 0505810251

Vuokrata halutaan 29 v. kasv.tiet. maist. etsii edull. 1h+k H:gin kantakaup. 1.11 alk. Rauhallinen, savuton, luottotiedot ok. Puh 041 449 3591

Myydään Myytävänä seniori-ikäiselle ihastuttava ylimmän kerroksen asunto 39,5m2 (1h+tupakeittiö) lasitetulla parvekkeella Palvelukoti Sofiassa, Laajasalossa. Tarkemmat tiedot asunnosta https://www.palvelukotisofia.fi ja Maria Strandberg puh. 040-7469486

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Rakennusala Konetyöt Kaivinkone Bobcat kuormaaja, okt pohjatyöt, viemärit, salaojat ja sadevesijärjetelmät. Kuljetukset, murskeet ja mullat. Hyödynnä kotitalousvähennys. Tapani Heinonen Oy 0500-633 319 www.kuljetus-heinonen.com

Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Palveluja tarjotaan

Tutkimuksia

LĂ¤hetĂ¤ surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

KuolinpesĂ¤t, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. PyĂśrĂ¤tuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Siivouspalveluja PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jĂ¤tekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekĂ¤ muutot. 35â&#x201A;Ź+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35â&#x201A;Ź+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Ikkunanpesut, ym. siivoustyĂśt vuosien kokemuksella. Kotital.vĂ¤h. kelp. P. 0417203363

Kotisiivousta ja ikkunanpesua LĂ¤hihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Hautauspalveluja TĂ&#x2013;Ă&#x2013;LĂ&#x2013;N HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityĂśt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistĂ¤mĂśltĂ¤ KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan tyĂśt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

Kotisiivoukset luotettavasti. MyĂśs seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myĂśs hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Masennustutkimus

Haemme tutkittavia osallistumaan kansainvĂ¤liseen kliiniseen lĂ¤Ă¤ketutkimukseen, jossa arvioidaan erĂ¤Ă¤n tutkimuslĂ¤Ă¤kkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitĂ¤ lumelĂ¤Ă¤kkeeseen, kun tutkimuslĂ¤Ă¤kettĂ¤ annetaan nykyisen masennushoitonne lisĂ¤ksi. Voitte soveltua tutkimukseen, jos â&#x20AC;˘ olette iĂ¤ltĂ¤nne 18-65 vuotias â&#x20AC;˘ TeillĂ¤ on todettu masennus â&#x20AC;˘ ette ole saanut rittĂ¤vĂ¤Ă¤ hoitovastetta nykyisellĂ¤ masennuslĂ¤Ă¤kkeellĂ¤nne Tutkimus kestĂ¤Ă¤ enintĂ¤Ă¤n 13 viikkoa, siinĂ¤ on 7 tutkimuskĂ¤yntiĂ¤ ja yksi puhelu. TutkimuskĂ¤ynnit ja -lĂ¤Ă¤kkeet ovat maksuttomia. Tutkimuksesta vastaava henkilĂś Suomessa on ylilĂ¤Ă¤kĂ¤ri Martti Heikkinen. HelsingissĂ¤ tutkijalĂ¤Ă¤kĂ¤reinĂ¤ toimivat psykiatrian erikoislĂ¤Ă¤kĂ¤rit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, LĂ¤Ă¤kĂ¤rikeskus MehilĂ¤inen TĂśĂślĂś. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttĂ¤: to 8.10. klo 15-18 soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllĂ¤ olevaan sĂ¤hkĂśpostiin.

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkĂ¤llĂ¤ kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

BREMERIN KIVI

Hammashoitoa Aika uusia hammasproteesit? EHT Sirkka MĂźller

YksilĂślliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja VesamĂ¤ki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

P. 040 157 4560

Â Â?Â? Â? Â?

Â&#x2026; Â&#x2020;Â&#x2021;Â&#x2020; Â&#x2C6; Â&#x2030;Â&#x2030; Â&#x160;

â&#x20AC;˘ Maksuton tarkastus ja suunnitelma â&#x20AC;˘ Puhtaat toimitilat â&#x20AC;˘ Joustava palvelu

Soita ja varaa aika

P. 020 730 7260

Mannerheimintie 65, 00250 HKI RetkeilijĂ¤nkatu 7 B, 00980 HKI

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Â?Â?Â?Â Â Â&#x20AC; Â&#x201A;Â&#x192;

Â&#x201A; Â&#x20AC; Â Â&#x201E;

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

Â&#x152; Â&#x201A;Â&#x201A; Â&#x2030; Â&#x17D;Â&#x201A; Â&#x2018;Â&#x2019; Â&#x201C;

(09) 753 11 56

Â&#x2020;Â&#x2020; Â&#x20AC;Â

Â&#x152; Â&#x201A;Â&#x201A; Â&#x2020; Â&#x17D;Â&#x201A; Â&#x2018; Â&#x201D; Â&#x20AC; Â&#x201A; Â&#x201C;

Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila KĂ¤yntiosoite: Kielotie 2b

EHT Antti Koskelo EHT Tero Roine

Â&#x20AC; Â&#x201A; Â&#x20AC;Â&#x2039; Â Â&#x20AC; Â&#x201A;Â&#x192;

Â&#x201A; Â&#x20AC; Â Â&#x201E;

www.jyrkisaarimaa.fi

â&#x20AC;˘ katutasossa â&#x20AC;˘ esteetĂśn sisĂ¤Ă¤nkĂ¤ynti

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081 Juha Kurvinen, 040 541 5787 Ari Suominen, 040 3552340 etunimi.sukunimi@otava.fi LisĂ¤tietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 17/2020

LAKIASIANTOIMISTO

Hyvät aikeet eivät riitä Auttaminen kuuluu tiukasti ihmisyyteen, mutta miksi autamme ja mitä siitä seuraa?

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA SAMPO KIVINIEMI

apaaehtoisturistit hoivaavat Laosissa työnorsuja ja leikittävät nepalilaisessa orpokodissa lapsia. He myös maksavat mat-

kansa itse. Beninissä sadat suomalaiset stipendiaatit ovat olleet mukana erilaisissa epävirallisissa kehitysyhteistyöhankkeissa. Viipurissa vapaaehtoiset omistavat kaiken vapaa-aikansa hylättyjen koirien hoitamiseen. Vaikein rasti on kuitenkin Suomessa pääkaupunkiseudun kadun-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

kulmassa pahvikuppeineen kerjäävä romani. Annanko rahaa vai en, autanko häntä kolikolla oikeasti vai en, ja miksi hänen näkemisensä ärsyttää joka kerta? Helsingin Sanomien toimittaja Mari Manninen sukeltaa hyväntekeväisyyshankkeisiin ja auttajan tunne-elämään kirjassaan Hyvät aikeet. Miksi autamme ja mitä siitä seuraa? Kirjaa tehdessään Manninen vietti pari kuukautta Beninissä, jossa hän tutustui suomalais-beniniläisiin apuprojekteihin ja beniniläiseen auttamisverkostoon.

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.

Suomalaiset matkalaiset päästävät mereen etelänbastardikilpikonnan poikasia Grand Popon rannalla Beninissä. Paikallisessa hankkeessa kilpikonnia yritetään suojella pedoilta ja muoviroskalta.

JO AUTTAMISEN VALTAVA kirjo kertoo, että meissä suomalaisissa on runsaasti hyvää tahtoa ja auttamisen halua. Kirjassaan Manninen halusi tutkia tarkemmin auttamisen syitä ja seurauksia. Saako hyvän tekemisestä tulla hyvä olo? Entä jos motivaatio syntyy säälistä tai auttamiseen liittyy valtakuvioita? – En saarnaa puhdasta pyyteetöntä auttamista. Kun tutkistelin itseäni, huomasin esimerkiksi, että halusin näyttäytyä muiden silmissä hyvänä ihmisenä, Manninen kertoo. – Se, että auttamisesta saa hyvät kiksit, ei haittaa, kunhan ymmärtää, ettei auta ennen kaikkea ilahduttaakseen itseään, vaan pääpaino on siinä, miten voisi oikeasti auttaa hädässä olevaa ja parantaa hänen asemaansa. JOSKUS INNOSTUNUT AUTTAJA voi unohtaa ottaa selvää tekojensa seurauksista. Varoittavia esimerkkejä tarjoaa viime aikoina laajentunut vapaaehtoisturismi. Vaarallisinta on orpokotiturismi. Auttajien hyvät aikeet eivät useinkaan ole parantaneet köyhi-

en maiden orpolasten hyvinvointia, päinvastoin. Monet lapset eivät ole lainkaan orpoja vaan heidän avullaan ansaitaan rahaa. Arkipohdinnassa tällainen bisnesidea ei kuitenkaan tule lapsirakkaalle länsimaalaiselle turistille mieleenkään. Orpokoti ei herätä epäilyksiä. RAHAA ANTAVAA AUTTAJAA riivaa kysymys, meneekö hänen rahansa varmasti perille. Mari Manninen on tullut omissa pohdinnoissaan siihen tulokseen, että riittää, jos yhdeksän kertaa kymmenestä apu auttaa oikeasti. Ani harvoin löytyy sellaista auttamistapaa, jossa ei olisi mitään epävarmuutta tai ristiriitaa, koska maailma ei ole valmis. – Sitä on opittava sietämään. Maailma ja auttaminen ovat niin monimutkaisia asioita. Aina on esimerkiksi valtasuhteita auttajien ja autettavien välillä. Sataprosenttisesti hyvää tekoa on vaikea löytää. Manninen suosittelee vahvasti auttamaan ammattitaitoisten avustusjärjestöjen kautta. Hänen oma auttamismotiivinsa on selkeä ja jämäkkä: Autan, koska se on oikein. En auta säälistä. ■

Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

Viihtyisää ja turvallista palveluasumista Vapaita asuntoja Kontulan ja Myllypuron Helykodeissa sekä Kettutien palvelutalossa Herttoniemessä. Tiedustelut ja hakemukset: asiakasneuvoja Sanna Berg p. 050 3211 809 sanna.berg@helykodit.fi Tutustu kotisivuihimme: www.helykodit.fi, www.kettutie.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Someajan salaliittoteoria Maailmaa hallitsee salaliitto, äärimmäinen pahuus. Pandemia on osa salaliittoa. Ei hätää: pelastaja on tulossa. Onko kertomus Raamatun Ilmestyskirjasta? Ei, vaan salaliittoteoria QAnonista.

TEKSTI PAULI JUUSELA

”

n täysin selvää, että nyt on käynnissä historiallinen operaatio ihmiskunnan tulevaisuudesta, valon taistelusta pimeyttä

vastaan.” Tämä kommentti on QAnonin suomalaiselta Facebook-sivulta. QAnon on digitaalisen ajan salaliittoteoria, joka toimii sosiaalisessa mediassa ja vetää puoleensa ihmisiä, jotka suhtautuvat epäluuloisesti vallanpitäjiin ja journalistiseen mediaan. Se on verkosto, liike, virtaus ja yhteisö, johon liittyy monenlaisiin vaihtoehtoisiin maailmanselityksiin uskovia. QAnonin mukaan maailmaa hallitsee pedofiilien satanistinen verkosto, ja sitä vastaan taistelee ja sen lopulta kukistaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Siksi QAnonin kannattajat odottavat Yhdysvaltain vaalien jälkeistä päivää 4.11. kuin kuuta nousevaa. Vastapuolella ovat suomalaisella QAnon-sivustolla julkaistun kommentin mukaan ”clintonit, bidenit, macronit, merkelit, gatesit, CIAt, mossadit, think tankit, sorokset, satanistit, keskuspankkiirit, YLEt, WHOt… jotka haluavat KONTROLLOIDA sinua”. KORONAPANDEMIA ON QAnoniin uskovien mukaan osa tätä salaliittoa: se on muka pantu tarkoituksella liikkeelle horjuttamaan Trumpin kannatusta. Toisaalta koronaan ei QAnonin mukaan kuole juuri kukaan, vaan luvut koronavirukseen kuolleista ovat hämäystä tai liioiteltuja. Testaukset, rajojen sulkemiset, kasvomaskit ja puhelinsovellukset on QAnonin mukaan tarkoitettu ihmisten kontrollointiin, ei sairauden torjuntaan. Rokotusten varjolla ihmisiin väitetään istutettavan mikro-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

siru. Myös Suomen Facebook-ryhmässä on runsaasti rokotevastaista ja viranomaisten toimia arvostelevaa aineistoa. QAnon on nimennyt valta- eli valemediaksi kaikki, jotka ovat sen kanssa eri mieltä. Ihmisiä kehotetaan niiden sijaan tutkimaan QAnonin aineistoja ja salaperäisen Q:n jakamia droppeja eli leivänmuruja. Näin pääsee mukaan etujoukkoon, niihin, jotka tietävät. QAnon on itse kuin virus, joka hyödyntää ihmisten pelkoja ja ennakkoluuloja ja saa heidät radikalisoitumaan. Jos välit läheisiin katkeavat, tilalla on uusi QAnon-perhe. Suomalaisella QAnon-sivustolla on noin 2 600 seuraajaa, osa uteliaisuuttaan, osa ehkä vitsinä, mutta suuri osa täysin vakavissaan. Euroopassa QAnonilla arvioidaan olevan lähes puoli miljoonaa kannattajaa, Yhdysvalloissa miljoonia. Kirkko ja kaupunki tutustui QAnonin sivuihin ja aiheeseen liittyvään media-aineistoon Suomessa ja maailmalla sekä haastatteli kolmea asiantuntijaa. Heistä Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan apulaisprofessori Katja Valaskivi on uskontoon ja digitaaliseen maailmaan erikoistunut mediatutkija ja Salaliittoteorioiden politiikka -nimisen tutkimushankkeen toinen vetäjä. Jussi Sohlberg on uskontotieteilijä Kirkon tutkimuskeskuksesta. Janne ”Rysky” Riiheläinen on tietokirjailija, Ylen kolumnisti ja turvallisuuspolitiikasta keskustelija. ALKUNSA QANON SAI lokakuussa 2017 netin 4Chan-kuvalaudalle lähetetystä viestistä. Siinä käyttäjänimi ”Q Clearance Patriot” väitti, että kohta Hillary Clinton vangittaisiin. Ennustus ei toteutunut, mutta Q jatkoi viestittelyään. Q:n seuraajat arvelevat hänen olevan korkea-arvoinen Yhdysval-

tain hallinnon tai tiedustelupalvelun työntekijä, joka pääsee käsiksi korkeimman turvaluokituksen asioihin. Hän on kannattajilleen kuin profeetta, joka kertoo viestiä Q+:sta eli Donald Trumpista. Vähitellen QAnon alkoi herättää kiinnostusta Yhdysvaltain jännitteisessä ilmapiirissä. Nykyisen laajuiseen kannatukseen tarvittiin kuitenkin koronapandemia. – Korona räjäytti salaliittoteorioiden pankin. Monissa niistä virus tulkitaan merkiksi aikojen lopusta ja uuden ajan alusta, Katja Valaskivi sanoo. – QAnonissa huolestuttaa viruksen valjastaminen propagandan käyttöön ja poliittisten vastustajien demonisointi. Populistinen oikeisto pyrkii salaliittoteoreettista sisältöä kierrättämällä rapauttamaan yhteiskunnallista keskustelua ja luottamusta instituutioihin, Valaskivi sanoo. Rysky Riiheläisen mukaan QAnonin avulla on vahvistettu erityisesti Trumpin asemaa. Jos Trump häviää vaalit, mihin tätä voimaa käytetään? Vaikka osa kannattajista jättäisi liikkeen, kun sen ennustukset eivät toteudu, osa jäisi, Rysky Riiheläinen arvioi. Trump olisi milloin vain voinut vetää QAnonilta pohjan pois tekemällä siihen pesäeron. Tätä hän ei ole tehnyt vaan on sen sijaan jakanut twiiteissään liikkeeseen liittyvää materiaalia ja onnitellut republikaanipuolueen kongressiehdokkaiksi päätyneitä QAnonin kannattajia.

QANON ON KEITOS, jossa Katja Valaskiven mukaan on ”jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä kuin morsiuspuvussa”. – Erilaisten ainesten kierrättäminen ja yhdistäminen sekä uskonnollisten myyttien uusiokäyttö ovat yhteisiä monille salaliittoteorioille, Jussi Sohlberg sanoo. Sohlbergin mukaan on ainakin kolmenlaisia salaliittoteorioita. Ensinnäkin on sellaisia, jotka liittyvät

johonkin tapahtumaan, kuten John F. Kennedyn murhaan tai 11.9.2001 tehtyihin WTC-terrori-iskuihin. Sitten on niitä, joissa jokin aate tai järjestö uhkaa yhteiskuntaa tai koko maailmaa. Ja kolmanneksi on niitä, jois-

sa uhka on kosminen tai yliluonnollinen. – Nämä viimeksi mainitut ammentavat aika usein uskonnoista, kuten kristillisestä apokalyptiikasta tai esoteerisesti värittyneestä new age -henkisyydestä. EsimerkikR I C K LO O si uushenkisyydestä käyvät esimerMIS/L EHTI KU V kiksi David Icken väitteet maailA/G ETT man johtajista ulkoavaruudesta tulY IM AG leina liskorodun edustajina, SohlES /A FP berg mainitsee. ,M V/ Raamatun viimeisessä kirSU LU jassa Johanneksen ilmestyksessä puhutaan siitä, että ennen Kristuksen paluuta maailman ottaa valtaansa Antikristus, joka vaatii ihmisiä ottamaan itselleen pedon merkin. Tämäntapainen idea on suoraan tai muunneltuna napattu moniin salaliittoteorioihin. Niissä Antikristuksen hallintoa vastaavina järjestelminä on pidetty muun muassa Yhdistyneitä Kansakuntia, Euroopan Unionia, vapaamuurareita, jesuiittoja, 1700-luvulla Baijerissa vaikuttanutta Illuminati-salaseuraa sekä vaikutusvaltaisten poliitikkojen ja yritysjohtajien Bilderbergryhmää. – Yhteinen perusajatus hyvin verkottuneesta maailmanhallituksesta, uudesta maailmanjärjestyksestä, joka käyttää todellista valtaa ja edustaa äärimmäistä pahaa alkoi rakentua jo 1700-luvun lopulla, ja se ES

/ PA

I KU

VA ,

E LI

JAH

NOU

VELAG

E /R E U T E R

S/ L E H T I KU VA , ST E P H E N M AT U R E

N/GE

TY I MA

S /A

FP /L

IK U

I KU

Salaliittoteoria QAnonin kannattajat ovat olleet näkyvästi esillä mielenosoituksissa, Donald Trumpin vaalitilaisuuksissa ja ennen kaikkea sosiaalisessa mediassa.

on ollut helposti muunnettavissa eri tilanteisiin, Sohlberg sanoo. Joidenkin kristillisten liikkeiden, kuten Yhdysvaltain evankelikaalien, julistuksessa spekuloidaan Antikristuksen ajalla ja maailmanlopulla. Aikojen merkkejä tarkkaillaan myös Suomen uuskarismaattisissa, helluntailaisissa ja muissakin herätyskristillisissä piireissä. Tällaisessa julistuksessa on varoitettu esimerkiksi viivakoodeista ja mikrosiruista.

”

QAnon toimii ympäristössä, jota ohjaavat algoritmit on rakennettu erityisesti ihmisten heikkouksien varaan. APULAISPROFESSORI KATJA VALASKIVI

QAnon vetoaa joihinkuihin ihmeitä, merkkejä ja hengellistä sodankäyntiä korostaviin uuskarismaattisiin kristittyihin ja henkilökohtaista uskoa ja perinteisiä arvoja korostaviin konservatiivisiin kristittyihin. Yhdysvalloista löytyy jo kirkko, jossa luetaan rinnakkain Raamattua ja Q:n viestejä ja haetaan niistä yhtäläisyyksiä. Toisaalta myös Yhdysvaltain kristillisessä oikeistossa moni näkee liikkeen vaarat. Esimerkiksi evankelikaalinen Christianity Today -lehti varoitti artikkelissaan QAnonista harhaoppina ja kehotti kristittyjä olemaan lankeamatta sen pauloihin. KUTEN MAAILMANLOPPUA korostavissa kristillisissä liikkeissä yleensä myös QAnonissa on ajatus lopullisesta taistelusta tai välienselvittelystä hyvien ja pahojen välillä. – Se, millainen tila tämä tuleva onnela on, jää epäselväksi. Toisille se on sitä, että keskuspankit kaatuvat ja velat saadaan anteeksi. Jotkut QAnonin kannattajat puolestaan valmistautuvat Kristuksen toiseen tulemiseen, Katja Valaskivi sanoo. Jussi Solhberg lisää, että QAnonin kaltaisiin salaliittoteorioihin liittyy usein ajatus salatusta tiedosta, jonka valtavirtakulttuuri ja -tiede torju-

vat. Tällainen ajattelu on esoteerisesta henkisyydestä tuttua, samoin kuin näkemys, että tieto avautuu vain asioihin vihkiytyneille. – Rokotevastaisuus ja virallisen lääketieteen epäily vetoavat puolestaan uushenkisyydestä ja vaihtoehtohoidoista kiinnostuneisiin ja tuovat näiden salaliittoajatusten piiriin myös ajatusmaailmaltaan liberaalia joukkoa, Jussi Sohlberg sanoo. Hyvien kansallismielisten ihmisten vastavoimana niin QAnonissa kuin monessa muussakin salaliittoteoriassa ovat globalistit, joihin liitetään erityisesti taustaltaan juutalaiset liikemiehet, mediavaikuttajat ja pankkiirisuvut. QAnon hyödyntää antisemitismiä. – Salaliittoteorioissa juutalaisuuden ajatellaan niveltyvän vallan tavoitteluun, Sohlberg sanoo ja muistuttaa, miten hirveitä seurauksia antisemitismistä on ollut historian aikana. VANHOJEN SALALIITTOTEORIOIDEN joukosta QAnon erottuu digiajan tuotteena. Rysky Riiheläisen mukaan se on keinotekoisesti luotu digitalisaation, osallisuuden ja lähetystyön yhdistelmä. Katja Valaskiven mukaan QAnon käyttää hyväkseen sitä, että sosiaalinen media ja perinteinen valtavirtamedia toimivat samassa teknologisessa ympäristössä ja ruokkivat toisiaan. – Tätä ympäristöä ohjaavat algoritmit on rakennettu ihmisten tiettyjen psykologisten ominaisuuksien, erityisesti heidän heikkouksiensa, varaan, hän sanoo. Valaskiven mukaan Q:n antamat vihjeet pelillistävät salaliittoteorian. Seuraajat pyrkivät tulkitsemaan näitä vihjeitä ennustuksina ja tuovat esille myös omia näkemyksiään siitä, miten nämä ennustukset mahdollisesti toteutuvat ja näkyvät maailmassa. Yksi keskeinen tekijä QAnonin vetovoimassa on se äärimmäinen pahuus, jota se sanoo vastustavansa. Kuka nyt ei haluaisi, että pedofiilien verkosto jäisi kiinni? QAnonissa tuon pedofiiliverkoston sanotaan pitävän vankinaan satojatuhansia, jopa miljoonia lapsia. Moni lapsista huolestunut jakaa aineistoa eteenpäin tietämättään. Osa lähtee hakemaan lisäinformaatiota, ja löytää hurjia videoita, joita QAnon aiheesta levittää, ja jää koukkuun. – Kollektiivinen tarpeemme suojella lapsia on QAnonin toiminnassa valjastettu poliittiseen käyttöön, Valaskivi kiteyttää. ■ Lue perusteellisempi versio jutusta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Mielipide Koskettavia artikkeleita ONNITTELEN LEHDEN toimitusta erittäin onnistuneesta numerosta 16! Olen lukenut jokaisen artikkelin mielenkiinnolla, ja ne ovat koskettaneet minua. Erityisesti juttu Kari Hotakaisesta ja kolmen eläkeläisen kertomukset oli hyvin tehty. Kiitos!

Kirsti Lukkarinen Espoo

Sähköiset kokoukset pian käyttöön EDUSKUNTA JÄTTI viime keväänä kirkkolain uudelleen muokattavaksi, ja samalla katosi käytöstä yksi tärkeä ehdotettu elementti: kirkon sähköiset päätöskokoukset. Nämä olivat mahdollisia poikkeustilan aikana, mutta nyt pandemian jopa levitessä ne eivät ole mahdollisia ilman mainintaa kirkkolaissa. Tämä vaikeuttaa edustuksellisuuden toteuttamista, koska varttuneempi väki on varsin varovainen koronan suhteen ja välttää tapaamisia. Tilanne voi olla vaikea myös vi-

ranhaltijoille, joilla on velvollisuus olla paikalla. Vetoammekin nyt kirkkohallitukseen. Kirkkolakia valmisteltaessa tulee pitää sähköiset kokoukset mukana nykyisen lain muutoslistalla. Kokonaisuudistus etenee ja toteutuu ajallaan, mutta sähköiset kokoukset eivät voi odottaa.

Paula Lehmuskallio seurakuntaneuvos, kirkkovaltuuston jäsen ja Tikkurilan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Jouko Jääskeläinen valt. tri, Vantaankosken seurakunta neuvoston jäsen ja kirkollis kokouksen jäsen

HYVÄ HANNU IHALAINEN, kirjoititte, ettette voi hyväksyä Helsingin piispan linjauksia homoparien vihkimisestä (K&k 10.9.). Tämä niin sanomanne synti ei kohdistu teihin eikä teidän tarvitse tätä syntiä harjoittaa, ei myöskään seurustella näiden ”syntisten” kanssa. Voitte varjella omaa taivaspaikkaanne teille sopivalla tavalla... Kummastuttaa, ettei ihmisiä kirkossa huoleta ylensyöminen, ahneus, oman edun tavoittelu, anteeksiantamattomuus ja muut kuolemansynnit, joita Raamattukin luettelee. Nämä arvot ovat minusta kulutusyhteiskunnassa aika pinnalla. Näihin viittasi myös

MARTTA-KAISA VIRTA

Saarnatkaa kohtuullisuudesta ja armollisuudesta

Noora Mattila samalla mielipidesivulla (K&k 10.9.). Nyt olisi korkea aika kirkon ryhtyä saarnaamaan kohtuullisuuden, anteliaisuuden ja armollisuuden puolesta. Seksuaalisuus on lopulta vain yksi ihmisenä olon osa-alue. Toisten ihmisten ja maailman kohteleminen kaltoin tai rakkaudella on kaikki, mitä on. Meiltä alkaa loppua aika tämän ympäristön säilyttämiseksi. WWF:n uusimpien raporttien mukaan kaikki lajit ovat taantuneet ja maapallo on hätää kärsimässä.

Milla Niini rivijäsen, keskiikäinen, aviossa oleva perheenäiti, FM, sosionomi

Luonto virkistää ja herättää kysymyksiä LUONTO ON ANNETTU ihmiselle iloksi, ihmeteltäväksi ja mielenrauhaksi. Pienessä hetkessä voi huomata paljon, ja silloin jo tapamasentunutkin haluaa elää mieluummin kuin valittaa elämän surkeutta. Tulee kaipuu johonkin, mitä ei pysty sanoin kertomaan ja kuvaamaan.

Jotain suurempaa on kuin ihminen, mutta nykyihmiselle uushenkisyys on ehkä sen takia helpompaa, että siinä ei tarvitse nöyrtyä ”lapsen kaltaiseksi”. Kuka nyt lapsi haluaisi olla? Kuitenkin ihmiselle olisi jossain

määrin ihan hyväksi havaita oma pienuutensa. Turhaan emme myöhään syksyllä katsele tähtitaivasta ja kysele, mikä on tämä valtava maailmankaikkeus.

Päivi Kangas Espoo

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi / www.kirkkojakaupunki.fi / Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

8.10.2020 kirkkojakaupunki.fi

Herkkua kerhossa Dani Törmi ja Adi Gupta tekivät seurakunnan kokkikerhossa mokkapaloja s. 2

Espoon tuomiokirkon yli 500-vuotias kattoristikko on kestävän rakentamisen taidonnäyte s. 4 Arkiystävä voi karkoittaa toisen yksinäisyyttä tarjoamalla vaikka kävelyseuraa s. 6

Tänään tehdään mokka Seurakunnan kokki kerhoissa leivotaan yhdessä, ja uunituoreet herkut syödään saman tien. Leppävaaran kirkon kerhotilassa tehtiin mokkapaloja. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

eittiön pöydällä odot tavat mokkapalojen re septi, ainekset ja työ välineet. Kokkiker ho voi alkaa. Kerhon ohjaajat Lumi Renvall (15 v), Tara Lankinen (14 v.) ja Sanelma Rautionmaa (14 v.) havait sevat, että tällä kertaa paikalla on vain kaksi kerholaista: Dani Törmi (8 v.) ja Adi Gupta (8 v.). Pojat tun tevat toisensa hyvin, sillä he ovat sa malla luokalla. Lumi Renvall kiinnittää vispilät sähkövatkaimeen ja kysyy pojilta, ovatko he käyttäneet aiemmin vat kainta. Adi Gupta nostaa heti käten sä pystyyn. Mokkapalojen tekeminen on mo lemmille kerholaisille tuttua. Gup ta kertoo leiponeensa niitä mum molassa. Ensimmäiseksi rikotaan kanan munat vatkausastiaan. Pojat rikko vat munat yksi kerrallaan rauhalli sesti kolauttamalla kuoren varovasti kulhon reunaa vasten. Kun oikea määrä sokeria on lisät ty joukkoon, Dani Törmi saa käyn nistää sähkövatkaimen. Hetken ku luttua Lumi pyytää sammuttamaan sen ja tarkistaa, onko seos jo riittä vän kuohkeaa. Ei ole. Sitten on Adi Guptan vuoro jatkaa vatkaamista vielä hetkisen. SEURAAVAKSI TAIKINAAN lisätään puolitoista desilitraa rasvaa. Dani Törmi puristaa pullosta nestemäis tä rasvaa pienen mittakupin täy teen. Se kumotaan taikinaastiaan ja kaadetaan lisää vielä puoli mital lista. Poikien yhteistyö sujuu saumat tomasti ilman sanoja ja kiistelyä. Kun toinen tarttuu rasvapulloon, toinen ottaa vispilän käteensä se koittaakseen taikinaa. Pian vaihde taan rooleja. Näin kumpikin saa teh dä kaikkia työvaiheita.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2020

Lumi Renvall, Tara Lankinen ja Sanelma Rautionmaa ohjaavat Adi Guptan, Dani Törmän ja muut kokkikerholaiset leipomaan pitsaa seuraavalla kerralla.

Kerhonohjaajat lukevat resep tistä, että kuivat aineet sekoitetaan keskenään. He tuovat sitä varten toisen kulhon, vehnäjauhopussin, kaakaojauhetta, leivinjauhetta ja va niljasokeria. Jauhoja tarvitaan viisi desilit raa. Adi Gupta ottaa lusikalla jauho ja pussista, tasaa erikseen jokaisen jauholusikallisen pieneen mittaas tiaan, ottaa uuden lusikallisen ja lo puksi kaataa täyttyneen mittakupin tyhjään kulhoon. Vuoro vaihtuu, ja Dani Törmi jakaa urakkaa. Taikinaan lisätään nyt kerhon ohjaajien keittämä kahvi, jonka po

”

Dani Törmi nostaa pellin varovasti kuumaan uuniin. jat vuorotellen mittaavat tarkasti. Seuraavaksi taikinaan lisätään kui vat aineet siivilän läpi. Lumi Ren

vall näyttää ensin, miten siivilää käytetään. Lopuksi pojat sekoitta vat vuorotellen taikinan tasaiseksi massaksi. Taikina kaadetaan leivinpaperil la vuoratulle uunipellille. Dani Tör mi tarttuu pellin reunoihin ja nos taa sen varovasti kuumaan uuniin. Muut katselevat vieressä. KUN MOKKAPALAT otetaan 15 mi nuutin kuluttua pois uunista, on aika tehdä kuorrutus. Siihen tulee kaaka ojauhetta, tomusokeria ja kahvia. Hetken kuluttua nonparelleilla koristeltu leivonnainen on valmiita

paloja

Vie vanhus ulkoilemaan

Mokkapalat Pohja 3 munaa 3 dl sokeria 150 g voita sulatettuna tai 1,5 dl juoksevaa rasvaa 5 dl vehnäjauhoja 3 rkl tummaa kaakaojauhetta 2 tl leivinjauhetta 1 tl vaniljasokeria 2 dl kahvia Kuorrutus 5 rkl kuumaa kahvia 60 g voita sulatettuna tai 5 rkl juoksevaa rasvaa 4 dl tomusokeria 2 tl vaniljasokeria 3 rkl tummaa kaakaojauhetta Valmistus 1. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää joukkoon sulatettu, hieman jäähtynyt rasva. 2. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää ne siivilän läpi vuorotellen kahvin kanssa. Vältä turhaa sekoittamista. 3. Levitä taikina leivinpaperin päälle uuni pellille ja paista uunin alatasolla 200 asteessa noin 15 minuuttia. 4. Lisää rasva kuuman kahvin joukkoon. Lisää tomusokeri ja vaniljasokeri sekä kaakaojauhe. Levitä pehmeä kuorrute jäähty neelle piirakkapohjalle. Koristele heti koriste rakeilla. Anna kuorrutteen jähmettyä ja leikkaa paloiksi.

Leppävaaran seurakunta

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Ajankohtaiset tiedot Olarin senioritoi minnasta: www.espoonseurakunnat.fi/ olarin-seurakunta/seniorit

Varttuneen väen kerhot: tule vaihta maan kuulumisia alueen muiden asuk kaiden kanssa. Kerhoissa on hartaus ja vaihtuvaa ohjelmaa. Ti klo 13 Karakap peli, Karakalliontie 12 ja to klo 13 Perk kaan kappeli, Upseerinkatu 5.

Olarin seurakunta

Eläkeläiskerhot alkavat tauon jälkeen: Kalajärven kappeli: ma 12.10. klo 13, Ruskaniitty 3. Laaksolahden kappeli: ma 12.10 klo 13, Ylänkötie 16. Suvelan kappeli: Hopeapiiri to 8.10. ja 22.10. klo 13. Teräskukat to 15.10. klo 13, Kirstintie 24. Viherlaakson kappeli: ke 21.10. klo 13, Viherkalliontie 2.

Tapiolan seurakunta

Lähde ulkoilemaan iäkkään naapurin, ystävän tai sukulaisen kanssa pe 9.10. klo 10−14 ja tule kävelyn päätteeksi Vir suun kahville, Tapiontori 3 B. Yhteinen kimppakävely Silkkiniitylle lähtee Virsun edestä klo 11. Riksapyörän kyytiin on mahdollis ta päästä klo 11−13. Kahveilla muka na myös runoilija ja sahansoittaja Aarne Laasonen. Tiedustelut: Katja Karvinen, p. 040 593 7386 ja Merita Hietanen, p. 040 531 1009. #vievanhusulos #pyorallakaikenikaa.

Sodan varjot luento su 25.10. klo 13 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Marja Klefström: Miten vanhempiemme so takokemukset ovat vaikuttaneet kasvu historiaamme?

Espoonlahden seurakunta

Lähde ulkoilemaan iäkkään naapurin, ystävän tai sukulaisen kanssa pe 9.10. Tulkaa ulkoilun jälkeen yhdessä kakku kahveille klo 10–14 Espoonlahden kirkol le, Kipparinkatu 8.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Senioreiden kirkkopyhä su 11.10. klo 10 Kauniaisten kirkossa. Messussa saarna Mimosa Mäkinen, liturgi Kari Kuula, kanttorina Anna Marte, kirkkokahvit.

Avoin keskiviikkokerho Virsussa, Ta piontori 3 B. Kahvit klo 12.30, ohjelma klo 13: Ke 14.10. Usko ja epäily. Diplo miinsinööri, kotiseurakuntalainen Eero Suominen kertoo ajatuksia uskosta ja epäilystä. Ke 21.10. Kirkkolaivat. FM Maijaliisa Kaistila kertoo kirkkolaivoista. Mukana pastori Katja Hero. Lisää tietoa seniorien ryhmistä ja kerhoista: www.espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/seniorit ja www.kauniaistenseurakunta.fi.

ISTOCK

paloiteltavaksi ja syötäväksi. Sitä ennen kerholaisilla on mieluinen tehtävä: viimeisten taikinajämien syöminen kulhosta ja vispilän nuoleminen. Sekä kerholaiset että kerhonohjaajat istuvat pöydän ääreen herkuttelemaan vielä lämpimillä mokkapaloilla. – Hyvää, kuuluu monesta suusta. Pöydän ääressä suunnitellaan samalla seuraavan keskiviikkoillan kerhoa. Silloin tehdään pitsaa. Lumi Renvall kyselee pojilta toiveita täytteistä. Toivelistaan hän kirjaa katkaravut, ananaksen ja mozzarellan.

Vanhustenviikkoa vietetään 4.–11.10. teemalla ”Onni on vanheta”. Viikolla voi osallistua vaikkapa Vie vanhus ulos kampanjaan. Katso tästä poimintoja vanhusten viikon ja muista ikäihmisten tapahtu mista ja toiminnasta Espoossa ja Kau niaisissa.

Vielä ennen kotiinlähtöä kerhonohjaajat pitävät hartaushetken. Siihen he valitsevat valmiin tekstin Kerhonohjaajan käsikirjasta, jossa on paljon vinkkejä kerhon toimintaan. Lumi Renvall, Tara Lankinen ja Sanelma Rautionmaa aloittivat kokkikerhon ohjaajina tänä syksynä. Kaikki kolme ovat entisiä seurakunnan kerholaisia ja leireillä kävijöitä. He kävivät kerhonohjaajakoulutuksen vuosi sitten. ■ Eri puolilla Espoota seurakunnilla on yli 30 lasten kokkikerhoa. Tarkemmat tiedot kouluikäisten kerhotoiminnasta verkko-osoitteessa espoonseurakunnat.fi/kouluikaiset KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2020

Yli 500-vuotias kattoristikko yllätti tutkijan Espoon tuomiokirkon kirveellä veistetty kattoristikko on yksi Suomen vanhimmista yhä kunnossa olevista puurakenteista.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVAT MARIANNA SIITONEN

apea lankkusilta natisee mutta tuntuu silti turvalliselta astua. Kaide sen sijaan tuntuu yhtäkkiä epämiellyttävän likaiselta. Se johtuu siitä, että Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessori Panu Savolainen alkaa puhua naakankakasta. – Sitä on kirkkojen ullakoilla yleensä missä tahansa, mihin kädel-

lä tarttuu. Siihen nähden tämä Espoon tuomiokirkon ullakko on verrattain siisti, Savolainen sanoo. Ullakolle kiivetään alttarin takaa mentävästä matalasta luukusta, jonka vahtimestari avaa. Portaat kiertyvät jyrkästi. Savolainen on tottunut tällaisiin paikkoihin, sillä hän vetää Kattoristikoiden ratkojat -tutkimusryhmää, joka tutkii Suomen vanhimpia yhä pystyssä olevia puurakenteita. Usein ikiaikaista, yhä käy-

JANI LAUKKANEN

Kati Pirttimaa aloittaa työn Tuomasyhteisön toiminnanjohtajana ja Tuomasmessujen pappina joulukuun alussa.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2020

tössä olevaa puutavaraa löytyy, kun kiipeää keskiaikaisen kivikirkon ullakolle. Espoossa kulkua helpottavat 1980-luvulla lankuista rakennetut sillat. Savolaisen vetämä ryhmä on erittäin tieteidenvälinen: siihen kuuluu muun muassa arkeologian, insinööritieteiden ja osteologian eli luututkimuksen asiantuntijoita. Taustalla on myös arkkitehtitoimisto Livadyn tekemä pitkä

Tuomasyhteisö saa uuden papin Pappi ja kanttori Kati Pirttimaa on valittu Tuomasyhteisön toiminnanjohtajaksi ja Helsingin Agricolan kirkolla järjestettävien Tuomasmessujen papiksi. Pirttimaa on aiemmin toiminut muun muassa jumalanpalveluselämän ja spiritualiteetin asiantuntijana Espoon tuomiokapitulissa ja kanttorina Helsingin Kallion seurakunnassa. Hän toimii luterilaisen kirkon lisäksi myös anglikaanisen kirkon pappina Helsingissä.

tutkimustyö näiden rakenteiden parissa. – Espoon tuomiokirkon kattorakenne koostuu 1480-luvun lopun alkuperäisistä osista. 1820-luvulla kirkko muutettiin ristikirkoksi, ja osa kattorakenteista on veistetty silloin, Savolainen sanoo. – Sahaa näissä ei ole käytetty lainkaan, vaan kaikki on veistetty sepän takomalla kirveellä. Puusta veistetyt vesikattorakenteet eivät

Vuonna 1988 aloitettu Tuomasmessu on yksi Helsingin suosituimmista messuista. Tuomasmessun nettisivuilla messua kuvaillaan avaran hengellisyyden luterilainen messuksi, jossa arkiseen elämään liittyvät kysymykset yhdistyvät vanhan kirkon traditioon ja joka rohkaisee avaraan ja armahtavaan uskoon. Pirttimaa toivottaa messuun tervetulleeksi myös epäilijät ja hengelliset evakot. Niille, jotka haluaisivat uskoa, mutta eivät pysty, Pirttimaa suosittelee armollisuutta itseä kohtaan. – Uskomisessa keskeistä ei

ole se, pidänkö joitain oppilauseita tosina vai en. Keskeisintä on se, luotanko minä armolliseen Jumalaan. Jos Jumala on kadoksissa, etsiminen on jo askel kohti Jumalaa, Pirttimaa sanoo. Pirttimaa aloittaa työt joulukuussa. Toiminnanjohtaja Pirjo Kantala jää eläkkeelle vuodenvaihteessa.

Asunnottomia on nyt 4 600 Asunnottomien yötä vietetään jälleen 17. lokakuuta, YK:n köy-

1. Espoon tuomiokirkon kattoristikkoon on kaiverrettu pentagrammi. Keskiajalla symbolilla saatettiin viitata Kristuksen viiteen haavaan Golgatan ristillä. 2. Apulaisprofessori Panu Savolaisen johtama tutkijaryhmä selvittää Suomen keskiaikaisten kivikirkkojen puisten kattorakenteiden arvoituksia. 3. Panu Savolaisen mielestä Espoon tuomiokirkon ullakko poikkeaa muista keskiajan kivikirkoista helppokulkuisuudellaan. 1980-luvulla ullakolle rakennettiin remontin yhteydessä kätevät kulkusillat.

näy ulospäin, mutta ne ovat kestävän rakentamisen taidonnäytteitä. Moniko vuonna 2020 valmistuvista rakennuksista on pystyssä vielä 2600-luvulla? KUN ENNEN vanhaan laki määräsi, että seurakunnan pitää itse rakentaa oma kirkko, työvoimana olivat tavalliset seurakuntalaiset. – Ei tiedetä, kuinka paljon työntekijöitä oli tällaisen kirkon raken-

hyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä. Suomessa on tällä hetkellä ainakin 4 600 asunnotonta, joista 740 nukkuu ulkona kaduilla. Asunnottomista suurin osa elää pääkaupunkiseudulla. Espoossa oli marraskuussa 2018 asunnottomia yhteensä 547. Viime vuoden marraskuussa pelkästään yksin eläviä asunnottomia oli 457. Espoon Edistia eli Espoon diakoniasäätiö on mukana koordinoimassa sekä kaupungissa toimivaa ruoka-apuverkostoa että Asunnottomien yötä.

tamisessa, mutta eri työvaiheita ovat johtaneet ammattirakennusmestarit, Panu Savolainen arvioi. – Monimutkaisempien ja suurten rakenteiden rakennustaitoa on harvoin keksitty paikan päällä. Suomessakin kirkkojen kattorakenteiden rakennustapa ja ratkaisut juontavat erityisesti Ranskaan, josta ne ovat rakentajien liikkeiden myötä kulkeutuneet tänne keskiajan Euroopan pohjoisille laidoille, hän sanoo.

Edistialla on myös tukiasuntoja. Edistian kehittämispäällikkö Jyrki Myllärniemi kertoo, että korona-aika on tuonut ylimääräisiä ongelmia asunnottomille myös Espoossa. – Korona-aika on ollut Espoon asunnottomille samalla tavalla vaikeaa kuin muuallakin pääkaupunkiseudulla. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa julkisten ja matalan kynnyksen tilojen rajoitukset ja sulkemiset. Asumisen ongelmat ovat hiukan lisääntyneet, mutta koronan vaikutusta siihen ei vielä tiedetä, hän selvittää.

Suomen keskiaikaiset kivikirkot on myös rakennettu yhden mallipohjakaavan mukaan, ja vain yksityiskohdat erottavat ne toisistaan. – Muihin pohjoismaisiin kivikirkkoihin nähden Suomen keskiaikaiset kivikirkot ovat keskimäärin hyvin suuria. Tämä johtuu siitä, että ne rakennettiin melko myöhään, vasta 1400-luvulla. Toisena syynä on ollut, että meillä on seurakuntia harvakseltaan ja seurakuntien väki-

Espoossa järjestetään asunnottomien yön verkkotapahtuma, joka pidetään 12.–26.10. osoitteessa espoonasunnottomienyo.fi. Verkkotapahtumassa on nauhoitettu paneelikeskustelu 15.10. lukien, chatti-palvelu 12.–16.10. kello 13–15, blogikirjoituksia, valokuvanäyttely Mankkaan suon yhteisöstä, infosivu ja asunnottomuuteen liittyvä peli. Sivuilla halutaan nostaa näkyväksi myös digiosallisuus tai -osattomuus. Lisäksi ohjelmassa on pieniä popup-tyylisiä tapahtumia eri puolilla kaupunkia.

määrä on ollut suuri. Siksi on tarvittu suurempia kirkkoja. SUOMEN KESKIAIKAISET kivikirkot ovat myös sikäli poikkeuksellisia, että tavanomaista suuremman kokonsa vuoksi niiden kattorakenteet ovat vaatineet erityistä ammattitaitoa. – Näin suurien kattojen rakentaminen on ollut keskiajan Suomessa uusi asia. On tarvittu poikkeuksellisen pitkiä ja järeitä rakennuspuita ja ennen kaikkea rakenteellisia innovaatioita, tietoa ja taitoa, sillä katettava jänneväli oli suurempi kuin missään aiemmissa rakennuksissa, Panu Savolainen sanoo. Suomessa aloitettiin keskiajalla 104 kivikirkon rakennustyöt, joista osa jäi kesken. Kirkoista on pystyssä yhä 80. – Noin kahdessakymmenessä Suomen kivikirkossa ovat säilyneet osin tai kokonaan alkuperäiset vesikattorakenteet, ja niitä on löytynyt lisää Kattoristikoiden ratkojat -hankkeen aikana, Savolainen sanoo. Esimerkiksi Espoon tuomiokirkon länsiseinän telinepuut on kierrätetty aiemmista rakennuksista. – Näiden aiempien rakennusten käyttötarkoituksesta ei ole täyttä varmuutta, mutta ei näitä puita myöskään ole tuotu tänne mistään kaukaa. Täällä on ollut jokin 1300-luvun rakennus, jonka puita on hyödynnetty tässä, Savolainen arvioi. – Nämä puurakenteet ovat laadultaan todella vahvaa, ja tällaista näin hidaskasvuista, pitkää puuta Suomessa ei enää metsästä kaatamalla saa juuri mistään. Vähitellen kivikirkkojen rakentamisesta luovuttiin, ja tilalle tuli puurakentaminen. – Kysymys oli muun muassa kustannuksista ja ehkä myös muodin muutoksista sekä työvoiman saatavuudesta. Asiaan vaikutti myös se, mitä keskushallinto määräsi, Savolainen sanoo. ■

Kirkollisvero säilyy ennallaan

Seurakunnissa on maskisuositus

Espoossa, kuten muuallakin pääkaupunkiseudulla, on myös jatkossa maan matalin kirkollisvero. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti, että veroprosentti on tasan yksi. Kirkollisveroprosentti pysyi ennallaan, vaikka koronapandemian seuraukset rasittavat seurakuntien taloutta. Kirkollisverokertymä oli heinäkuussa 2020 noin 1,4 prosenttia eli 400 000 euroa pienempi kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 24.9. antaman ohjeen mukaisesti Espoon seurakunnissa suositellaan, että seurakuntien tilaisuuksissa käytetään kasvomaskeja. Tilakohtaisilla enimmäiskävijämäärillä seurakunnissa halutaan turvata riittävät turvavälit. Lisäksi seurakuntalaisia muistutetaan hyvästä käsihygieniasta. Toisten ihmisten ja etenkin riskiryhmiin kuuluvien suojaamiseksi kirkkoon ei pidä tulla sairaana.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–22.10.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Espoon seurakunnissa kirkkojen ja muiden tilojen kävijämäärä on tiukasti rajoitettu, jotta voimme huolehtia riittävistä turvaväleistä. Suosittelemme käyttämään tilaisuuksissa mukanasi tuomaa kasvomaskia. Lisäksi on tärkeää huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Ethän tule paikalle sairaana tai jos sinulla on hengitystieoireita. Näin suojaamme yhdessä toisiamme ja etenkin riskiryhmiin kuuluvia. Ajantasaisimman tiedon löydät verkkosivuiltamme: espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 11.10. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kujanpää, avustaa Reetta Ikonen, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Sheldon Ylioja. Pysäkkimessu su 11.10. klo 18 ”Sinusta kiittäen”. Asemapäällikkö Miia Pekkarinen, papit Pirkko Nurminen ja Pilvi Keravuori, ryhmä vapaaehtoisia. Musiikki: kanttori Marja-Liisa Talja, Laura Airola, viulu ja Aki Hauru, kitara. Messu su 18.10. klo 10. Liturgia ja saarna Reetta Ikonen, avustaa Oiva Hujanen, urkuri Markus Malmgren, kanttori Sheldon Ylioja. Espoon tuomiokirkko avoinna ti–pe klo 10–17 ja la–su klo 10–18.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 18.10. klo 12. Isotalo, Talvio. Kirkkokahvit. Kalajärven kappeli Messu su 11.10. klo 16. Kunnamo, Koivusalo. Kirkkokahvit. Nojatuolimessu su 18.10. klo 16. Muurimäki, Pekka Vuorio piano, haastateltavana Sami Mustakallio.

SIRPA PÄIVINEN

Espoon tuomiokirkko -seurakunta

Ryhdy Arkiystäväksi lähimmäiselle Espoossa on ollut Arkiystävä-toimintaa jo 50 vuotta. Mitä Arkiystävä tekee, diakonissa Tiina Hietaniemi Espoon tuomiokirkkoseurakunnasta? – Hän on vapaaehtoinen henkilö, joka tapaa hänelle nimettyä lähimmäistä. Tapaamisia voi olla kerran tai kaksi kuukaudessa tai vaikka joka viikko. Hän voi viedä lähimmäisen kävelylle, lukea ääneen kirjaa, keskustella tai tehdä jotakin muuta, mitä lähimmäinen toivoo. Toiminta tunnettiin aiemmin Lähimmäispalveluna. Kuka sopii Arkiystäväksi? – Kuka tahansa ulospäin suuntautunut ja ihmisistä innostunut henkilö, joka haluaa antaa aikaansa toisille. Kyse ei ole muutamasta tapaamisesta, vaan pidemmästä luottamuksellisesta ihmissuhteesta. – Allekirjoitamme Arkiystävän ja lähimmäisen kanssa sopimuksen, jossa määritellään suhteen pelisäännöt. Siihen eivät kuulu esimerkiksi siivous ei-

Lasten alttari ja kirkkopussukat. Kirkkokahvit. Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 18.10. klo 12 ”Usko ja epäusko”. Särkiniemi, Ylioja. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 15.10. klo 19. Kuusinen. Nupurin kappeli Messu su 11.10. klo 12. Särkiniemi, Ylioja. Kirkkokahvit. Suvelan kappeli Hallelujamessu pe 9.10. klo 18. Majuri, Isotalo, Ylitolonen. Messupizza. Messu su 18.10. klo 15. Majuri, Talvio. Suvelan Samoojat. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Esirukousta. Päivärukous ma ja to klo 13. Viherlaakson kappeli Pyhäillan messu su 18.10. klo 17. Ikonen. Ilta jatkuu Vaeltajan Majatalolla, ks. kappelin tiedot.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS HUOM! Ehtoollisjumalanpalvelus

joka kuukauden viimeisenä sunnuntaina klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. Pyhä-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2020

Tiina Hietaniemen mukaan Arkiystävä-toiminta on merkityksellistä, sillä Espoossa on paljon yksinäisyyttä.

vätkä muut arjen askareet. Miten toimintaan pääsee mukaan? – Ottamalla yhteyttä oman seurakunnan diakoniaan. Me tarjoamme vapaaehtoisille säännöllisesti koulutusta, tapaamisia ja tukea. Meille tulee tietoa Arkiystävää kaipaavista henkilöistä usein heidän läheisiltään, naapureiltaan tai kaupungin kotipalvelusta. Pyrimme löytämään toisilleen sopivat

henkilöt mieluiten samalta alueelta. – Toiminta on merkityksellistä, sillä Espoossa on paljon yksinäisyyttä. PAULA HUHTALA Tutustu Arkiystävä-toimintaan ti 27.10. klo 17–20 Auroran kappelissa, Heiniemenpolku 1. Iltapala. Ilmoittautuminen 14.10. mennessä Tiina Hietaniemi p. 040 763 6599, tiina. hietaniemi@evl.fi tai Riitta Türkmen p. 040 546 5198, riitta.turkmen@evl.fi.

koulu. www.church.fi.

www.aurorankappeli.fi

Perhekerho ke 21.10. klo 10.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO

KALAJÄRVEN KAPPELI

SUVELAN KAPPELI

Eläkeläiskerho ma 12.10. klo 13. Gospel dance ma klo 17 ja Gospel lattarit ma klo 18 Hiirisuon asukaspuisto, os. Pohjoisentie 1. 5 e. Varmista paikkasi viestillä: mia. blomstedt@evl.fi, max 10 hlöä. Rukouksen ilta ke klo 18.30. Perhekerhot: ke 21.10. klo 9.30. Vauvat ma 19.10. klo 13. Perhekahvila pe 23.10. klo 9–12. www.kalajarvenkappeli.fi

Näkövammaisten raamattupiiri to 8.10. ja 22.10. klo 13. Eläkeläiskerhot: Hopeapiiri to 8.10. ja 22.10. klo 13. Teräskukat to 15.10. klo 13. Jumalan valtakunnan salaisuudet to klo 18. Kanervapiiri inkerinsuomalaisille ja virolaisille ma klo 13. Suvelan lauluryhmä ma klo 16. Kappelilounas ti 12–13.30. Alkuhartaus. Aik. 3 e, lapset 1,5 e. Israel-raamattupiiri ke 14.10. 17.30. Käsityöryhmät ti 20.10. klo 10.30– 12 ja klo 13-15. Israel-rukouspiiri ke 21.10. 16.30. Perhekerhot: ti 20.10. klo 13, pe 23.10. klo 10, vauvat ma 19.10. klo 13.30. Pyhäkoulu su klo 15. Café Suvela ma ja to klo 13–15. Sodan varjot su 25.10. klo 13. Marja Klefström: ”Miten vanhempiemme sotakokemukset ovat vaikuttaneet kasvuhistoriaamme?” www.suvelankappeli.fi

Perhekerho to 22.10. klo 10.

AURORAN KAPPELI Aamustartti-rukoushetki ma klo 7.30. Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Alkuhartaus klo 11. Aik. 5 e, lapset 2–0,50 e. ”Matkalla avaraan uskoon”- Teologinen opintopiiri to 15.10. klo 19. FT Eija-Riitta Korhola: ”Mihin kuulun?” Opetusneuvos Kalevi Virtanen haastattelee. Kahvit klo 18.30. Suomalaiset ihmeitä tekevät ikonit – Ikonit esirukousten välittäjinä la 17.10. klo 12. Ikoniluento, Alarik Corander. Gospel Riders ti 20.10. klo 18. Vammaisten klubi-ilta ke 21.10. klo 18. Perhekerhot: ma 19.10. ja pe 23.10. klo 10. Vauvat to 22.10. klo 13. Iltaperhekerho ma 19.10. klo 17.30. Perhekahvilat ti 20.10. klo 10–12.30 ja ke 21.10. klo 9.30–11.30. Café Aurora ma–pe klo 10–14.

KAUKLAHDEN KAPPELI Kappelilounas ti klo 11–12.30. Alkuhartaus. Aik. 4 e, lapset 2–0,50 e. Viron kielen piiri ma 12.10. klo 18. Apostolien teot ti 13.10. klo 18. Rukouspiiri ke 14.10. klo 18. Radioraamattupiiri ti 20.10. klo 18.30. Perhekerhot ti 20.10. klo 10, Vauvat to 22.10. klo 12, Iltaperhekerho ke 21.10. klo 17.30. Perhekahvila to 22.10. klo 9–12. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 12.10 klo 13.

S. 7 SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–22.10.

VIHERLAAKSON KAPPELI

SURURYHMÄ

Perhekahvila ma klo 10–12. Kappelilounas ti klo 12–13. Alkuhartaus. Aik. 4 e, lapset 2–0,50 e. Radioraamattupiiri ti klo 18. Avoin rukouspiiri pe klo 18.30. Vaeltajan Majatalo su 18.10. klo 18–19.30. Messu klo 17, iltapala. Klo 18 Päivi Lavonen ja Heikki Arponen: ”Matkalla”. Esirukousta. Lähetyspiiri ma 19.10. klo 14. Eläkeläiskerho ke 21.10. klo 13. Perhekerho to 22.10. klo 10. Café Viheri ma ja ke klo 10–12. www.viherlaaksonkappeli.fi

Luottamuksellinen vertaistukiryhmä läheisensä menettäneille la klo 10–11.30 Kauklahden kappelissa, 21.11. alkaen. 8 kokoontumiskertaa, viimeinen tapaaminen la 17.4. Ohj. pappi Kirsi Muurimäki ja diakoniatyöntekijä Pauliina Alanko. ILM. 9.11. mennessä: 050 438 0164, kirsi.muurimaki@evl.fi, tai 040 531 1037, pauliina.alanko@evl.fi.

PARISTA PERHEEKSI ILLAT Ensimmäistä lastaan odottaville klo 17–18.30 Kirkonkympissä, Kirkkokatu 10. Valinnaiset päivät: 15.10., 19.11. ja 10.12. Mahdollisuus kasteinfoon. Järj. yhdessä Espoon kaupungin kanssa. Tied. omasta neuvolasta tai perhetyönohjaajilta: Kirsi Kanerva 050 511 0165, Outi Wenell 040 547 4146.

ARKIYSTÄVÄKSI? Juttu- ja ulkoilukaveriksi vanhukselle, näkövammaiselle, maahanmuuttajalle muutamaksi tunniksi viikossa tai kahdessa. Tutustu Arkiystävä-toimintaan ti 27.10. Klo 17–20 Auroran kappelissa. Iltapalaa tarjolla. ILM. 14.10. mennessä: 040 7636 599, tiina. hietaniemi@evl.fi ja 040 5465 198, riitta.turkmen@evl.fi.

ASUNNOTTOMIEN YÖ Asunnottomien yö järjestetään verkkotapahtumana osoitteessa www.espoonasunnottomienyö.fi. Sivusto aukeaa 12.10.

PARISUHTEEN PARHAAKSI ”Näe minut, kuule minua – parisuhteen vuorovaikutus ja rakentava riitely”. Parisuhteen pysäkki: ti 27.10. klo 18–19.30 Espoon kirkon srk-talo. Tied. 040 547 4146, outi. wenell@evl.fi. Solmuja parisuhteessa -neuvonta. Ohjausta ja neuvontaa riitoihin, kriisissä oleville tai eroa harkitseville pareille. 8–10 tapaamiskertaa oman parin ja ohjaajan kanssa. Hinta 100 e/pari. Maksuvapautus tuloperustein mahdollinen. Tied. outi.wenell@evl.fi, 040 547 4146 tai kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165. Parisuhdeporinoita nuorille aikuisille verkossa ke 11.11. ja 9.12. klo 18–19. Keskustelua ja vertaistukea. Tied. ja pyydä linkki verkkotapahtumaan outi.wenell@evl.fi, 040 547 4146.

KAHDEN KAAMOKSEEN Pikadeittitapahtuma su 22.11. klo 18–20 Kalajärven kappelissa. Tule tutustumaan muihin 40–60-vuotiaisiin sinkkuihin! Emäntinä Virpi Sutelainen ja Outi Wenell. Tied. ja ilm. 17.11. mennessä: outi.wenell@ evl.fi, 040 5474 146.

ISOVANHEMMAT– LAPSENLAPSET-LEIRI 28.–29.11. Hvittorpissa. Hinta 45 e/aik. ja 20 e/3–14 -v. lapsi, sis. ruoat, ohjelman ja majoituksen. Omat liinavaatteet ja kuljetus. Ilm. ja tied. 8.11. mennessä: 050 511 0165 tai kirsi.kanerva@evl.fi.

SIJAISEKSI LASTEN KERHOIHIN? Etsimme tarvittaessa tulevia työntekijöitä lasten (2–5-v.) päiväja perhekerhoihin. Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi., 040 525 1216.

LAPSIPERHEIDEN KIRKONKIRJE Tilaa s-postiisi: lapsetjaperheet. espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi.

SYNTYMÄ PÄIVÄ JUHLAT PERUTTU 2020 Yhä vaikeutuvan epidemiatilanteen vuoksi seurakunnassamme on pahoitellen päädytty siihen, että vanhimpien seurakuntalaistemme syntymäpäiväjuhlia ei voida tänä vuonna turvallisuussyistä järjestää. Tämä koskee myös niitä tilaisuuksia, joiden kutsut on jo ehditty lähettää. Jos haluatte, että seurakunnan työntekijä ottaa yhteyttä, voitte ilmoittaa pyynnön tanja. tervo@evl.fi, p. 09 8050 3503. Jumalan runsasta siunausta.

APUA JA TUKEA Tukea, keskusteluapua ja sielunhoitoa perhetyönohjaajilta: outi. wenell@evl.fi, 040 547 4146 tai kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165. Puhelut arkisin klo 9–19. Silta – huojenna huoliasi. Keskusteluapua haastavissa elämäntilanteissa. Ajanvaraus. 050 511 0165, kirsi.kanerva@evl.fi. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, p. 09 8050 3501. TukiChatti arkisin klo 15–18.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! www.espoonseurakunnat.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ IG:@espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter:@EspooEtSrk

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk, @superdiakonia Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Sode, Soukantie 13 Soukan kappeli, Soukankuja 3

Tavataan turvallisesti! THL:n 24.9. antaman ohjeen mukaan suosittelemme, että tilaisuuksissamme käytetään kasvomaskeja. Otathan oman maskin mukaan.

KIRKKOHETKET MYÖS VERKOSSA Kirkon sunnuntaimessut ja arkiaamujen Toivon rukoushetket suoratoistona: facebook.com/ Espoonlahdenseurakunta.

TWITTERJUMIS Su klo 10 @Espoonlahdensrk.

MESSUT Nuorten messu pe 9.10. klo 20 Sode. J. Lehti. Messu su 11.10. klo 11 kirkko. Ylisuutari, Olli, Yli-Jaskari. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Messu su 11.10. klo 17 Soukan kappeli. Olli, Kiiski. Kirkkokahvit. Nuorten messu pe 16.10. klo 20 Sode. Erkko. Messu su 18.10. klo 11 kirkko. Erkko, J. Lehti, Puukko. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Kiipulan syyslomarippikoulun konfirmaatio su 18.10. klo 14 kirkko. Ylisuutari, Puukko. Messu su 18.10. klo 17 Soukan kappeli. J. Lehti, Yli-Jaskari. Kirkkokahvit. Nuorten messu pe 23.10. klo 20 Sode. H. Lehti. Messu su 25.10. klo 11 kirkko. Sinervo, Reinikainen, Kiiski. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Kohtaamispaikka-messu su 25.10. klo 17 Soukan kappeli. Reinikainen, Ojala ja bändi. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Nuorten messu pe 30.10. klo 20 Sode. H. Lehti. Pyhäinpäivän messu la 31.10. klo 11 kirkko. Sinervo, Turtiainen, Puukko. Luetaan vuoden aikana edesmenneiden seurakuntalaisten nimet. Kirkkokahvit.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–22.10.

SEURAKUNTAKIRJASTO

SUOMALAINEN USKO

Lukukokemuksia kirkon seurakuntasalissa su klo 11 messun jälkeen, myös musiikki-cd:t, äänikirjat ja dvd-elokuvat.

Tarinoita ja musiikkia suomalaisesta sielunmaisemasta to 8.10. klo 18.30 kirkko. Pastori Teemu Reinikainen ja pianisti Sonja Tissari. Syksyn muut illat 5.11. ja 19.11.

RUKOUS JA RAAMATTU

Kaija Heikkilä opettaa Luetaan yhdessä -verkoston suomen kielen ryhmää viikoittain Zoomissa.

Apua & tukea

Suomea naurussa suin Kaija Heikkilä opettaa maahan muuttaneille suomea etäyhteyden voimin. Vapaaehtoistyötä riittäisi muillekin. TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVAT SIRPA PÄIVINEN

aksi iranilaista, yksi filippiiniläinen ja yksi ghanalainen opiskelija, Kaija Heikkilä luettelee edellisiltana verkossa kokoontuneen Luetaan yhdessä -pienryhmänsä osallistujia. He olivat koolla ensimmäistä kertaa: harjoittelivat esittäytymistä ja keskustelivat opiskelijoiden tavoitteista. – Tänä syksynä keskustelemme joka kerta jostakin uutisesta, ensi kerralla Selkosanomien jutusta suomalaisista marjoista, Heikkilä valottaa. Hän on toiminut valtakunnallisen Luetaan yhdessä -verkoston vapaaehtoisena opettajana jo viiden vuoden ajan. Opetuksen tavoite on tukea maahan muuttaneiden, erityisesti naisten, kielitaitoa ja kotoutumista. ESPOOSSA YKSI verkoston kumppaneista on Espoonlahden seurakunta, ja Kaija Heikkilä on opettanut Espoonlahden kirkolla kokoontuvaa ryhmää. Koronatilanteen vuoksi tapaamiset on siirretty etäkokousohjelmisto Zoomiin. – Me vapaaehtoiset saimme hyvän koulutuksen ohjelmiston käyttöön, ja monet opiskelijat ovat jo valmiiksi taitavia tekniikan kanssa, Heikkilä kertoo. Luetaan yhdessä -ryhmät ovat avoimia kaikille. Jotkut ovat jo suomalaisessa työelämässä, toiset ovat vasta saapu-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2020

neet maahan. – Emme koskaan tiedä, keitä ryhmään tulee. Yllätyksellisyys on homman hauskuus. VAPAAEHTOISIA OPETTAJIA kaivataan ryhmiin lisää. Ensimmäisellä etäkerralla Heikkilän ja kahden muun opettajan vetämään ryhmään löysi 12 opiskelijaa, jotka jaettiin neljän hengen pienryhmiin. – Tämä alkaa olla Zoomissa jo maksimimäärä, jotta vuorovaikutuksellisuus säilyy, Kaija Heikkilä arvelee. Hän on eläkkeelle jäänyt opettaja, mutta vapaaehtoiseksi voi ryhtyä myös ilman opettajan pätevyyttä. Ryhmässä keskitytään käytännön kielitaitoon. – Keskeistä on opiskelijan kunnioittaminen. Jokainen saa kommunikoida omalla taitotasollaan turvallisessa ilmapiirissä. Tavoitteemme on, että jokaisella kerralla myös naurattaa. Heikkilää pitää verkostossa mukana hyvä henki ja uuden oppimisen mahdollisuus. – Omakin maailmankuvani tässä laajenee. Me kaikki, sekä opiskelijat että vapaaehtoiset, toivottavasti opimme toinen toisiltamme. Lisätietoja ja ilmoittautumiset etäryhmän vapaaehtoiseksi opettajaksi: iina-ruusa. pyykkonen@luetaanyhdessa.fi. Tällä hetkellä toimivat ryhmät löytyvät osoitteesta luetaanyhdessa.fi/tule-mukaan/etaopetusryhmat

Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa su klo 11 messun jälkeen kirkossa. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Toivon rukoushetki arkisin klo 8.50 kirkko. Rukousta verkossa ke klo 6.30– 7.30. Linkki: bit.ly/30TleFk. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä tekstiviestillä/ sähköpostilla inkeri.oinonen@evl. fi, 050 583 6883. Raamattu ja rukous -ilta pe 9.10. ja 23.10. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila, paritt. vkot. Israel-rukouspiiri ti 13.10. klo 18.30 kirkko. Miesten raamattupiiri to 15.10. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e. Toivoa naisille -rukoustapaaminen ke 21.10. klo 13 Soukan kappeli, paritt. vkot.

TUKEA JA APUA Diakonian palveluajat ma klo 9–10 p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 p. 09 8050 6738. Diakonialounaat ma ja to klo 12 kirkko (lipunmyynti 11.30–12.30) ja ti klo 11 Soukan kappeli (lipunmyynti 10.30–11.30), hinta 3 e/aik., 1 e/lapsi. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 kirkko, vuoronumerot klo 8.30. Aamupala ti klo 9–10 kirkko. Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä to 8.10. klo 14–15.30 Meriemy, Merenkäynti 3, paritt. vkot.

PUHELINYSTÄVÄKSI Kaipaamme lisää vapaaehtoisia! PuhelinYstävä soittaa vuorollaan kerran viikossa soittolistassa oleville ihmisille. Käytössä ovat seurakunnan puhelimet ja työtilat. Tehtävään perehdytetään. Lisätietoja diakoni minna.maijanen@evl.fi, 040 705 3358.

ASIAA PAPILLE? Päivystävä pastori klo 9–21 p. 050 432 8496. OstariPastori to klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva.

TEE HYVÄÄ OSTAMALLA Kirpputorimme Toivon Tori to klo 12–18 ja la 11–15, os. Soukankaari 8 B.

YKSINHUOLTAJIEN OLOHUONE Tule hengähtämään hetkeksi! Olohuone to 8.10. klo 17.30–19.30 Soukan kappeli. Lastenhoito ja maksuton keittoruoka/iltapala. Tied. taija.harjokari@evl.fi, 050 511 0504. Muut kerrat to 22.10., 5.11. ja 19.11.

VIE VANHUS ULOS! Lähde ulkoilemaan iäkkään naapurin, ystävän tai sukulaisen kanssa pe 9.10. Tulkaa ulkoilun jälkeen yhdessä kakkukahveille klo 10–14 Espoonlahden kirkolle.

COLOURFUL ESPOO Espoonlahti Fellowship & Praise Party, kansainvälinen yhteysilta ja ylistysjuhla la 10.10. klo 17 Soukan kappeli. Kohdataan toisiamme rennosti yhteisen ruuan, musiikin, ylistyksen ja tanssin parissa. Syksyn illat 21.11. ja 12.12. klo 17. International evening of fellowship and praise with food, music, praise, dance. facebook.com/espoonlahtifellowship, instagram: praisepartyespoo.

VARAUDU VANHUUTEEN Teematilaisuus to 15.10. klo 13 Soukan kappeli. Aiheesta kertoo hankepäällikkö Katja Helo Vanhustyön Keskusliitosta. Hartaus ja kahvit 1,5 e.

ASUNNOTTOMIEN YÖ Musiikkia, grillausta, kahvittelua, puheenvuoroja ja mukavaa yhdessäoloa Kivenlahden ostarilla la 17.10. klo 13–15. Loppuhartaus Kahvi-Kaisan pihalla.

PIIRIT PYÖRIVÄT – HYPPÄÄ MUKAAN! Posliininmaalausryhmä ma klo 12–15 Soukan kappeli. Kahviraha 1,5 e/kerta. Polttomaksu 20 e/kausi. Tied. Päivi Sievinen 050 594 1115. Teresa-piiri ti 13.10. klo 18 kirkko. Tehdään käsitöitä ja tuetaan Naisten Pankkia, parill. vkot. Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Kankaanpainantatalkoot to 15.10. klo 12–16.30 kirkko. Valmistelemme myytävää seurakunnan lähetystyön tukemiseen. Lukupiiri ti 20.10. klo 18 kirkko, kirjana Johanna Venho, Ensimmäinen nainen (Finlandia-ehdokas). Kirjailija vieraana! Tied. Maisa Tervo 050 592 8388. Aikuiset sinkut la 24.10. klo 18 kirkko. Mitä lapsena leikit? Yksinäisten, leskeksi jääneiden tai muuten seuraa kaipaavien ilta. Voit tuoda mukanasi pientä purtavaa.

ELOA JA ILOA ELÄMÄÄN Ikäihmisten kerhoissa jutellaan ja kahvitellaan viikoittain: ma klo 10–11.30 kirkko ja klo 12.30– 14 Kaskikappeli ti klo 14–16 Mäntykappeli to klo 13–14.30 Soukan kappeli

S. 9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–22.10.

PIKKUVÄELLE Vauvakirkko su 11.10. klo 15 Soukan kappeli. Kohijoki, Kiiski, Munter-Mäkeläinen, Järvinen, Heinonen. Kahvi- ja mehutarjoilu, piltit pikkuisille. Perhekerhoissa ja perhekahviloissa syysloma to–pe 15.–16.10. Kerhot pyörivät jälleen ma 19.10. lähtien!

KAIKKIEN AIKOJEN YÖKYLÄILY Tule nukkumaan kirkkoon! Kirkkoyö 31.10.–1.11. esi.– 7.-lk. lapsille. Yhteinen kiva vuorokausi, joka päättyy sunnuntaimessuun.

NUORET www.sodesode.fi, @sodesta Nuortenillat ti klo 19–21 Iltahartaus ig-livessä ti klo 21.30 Changemaker-ryhmä toimii paremman maailman puolesta, to 8.10. klo 17.30–19.30 Sode, paritt. vkot. Nuortenillat pe klo 17–22, messu klo 20. Syyslomalla Sodeen: ti 13.10. klo 14–21 ja pe 16.10. nuortenilta klo 17–22. UUTTA! Nuorten Raamatturyhmä su 25.10., 22.11. ja 13.12. klo 14.30– 16.30 Sode. Seikkaillaan Raamatun henkilöiden matkassa monin eri tavoin. Ei erillistä ilmoittautumista.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @leppavaara.varhaiskasvatus IG & YouTube @minisiipi

HUOMIO KORONATILANTEESSA Noudatamme kaikissa tilaisuuksissa turvavälejä ja kiinnitämme turvallisuuteen ja hygieniaan erityistä huomiota. Toistaiseksi ei ole tarjoiluja. Suosittelemme kasvomaskin käyttöä. Toimintaan voi tulla yllättäviäkin muutoksia. Tarkista aina ajankohtaiset tiedot verkkosivuilta.

MESSUT JA HARTAUDET Messu kirkossa su ja pyhäpäivisin klo 11. Mukaan mahtuu 75 seurakuntalaista. Jumalanpalveluselämä Karakappelilla ja Perkkaan kappelilla jatkuu entiseen tapaan. Messu su 11.10. klo 11 Leppävaaran kirkko. Messun musiikkina osia J.S.Bachin kantaatista BWV 96 ja urkukoraali BWV 601 Herr Christ, der einge Gottessohn. Kamarikuoron kvartetti, Pauliina Hyry, urut. Kaiken väen messu su 11.10. klo 13

Karakappeli. Rakastamisesta ja rakkaudesta. Karakappelin alttaritaulun hehkuvanpunaista sydäntä katsellessa on hyvä pohtia rakkauden kaksoiskäskyä. Pöyri, Latvanen. Messu su 18.10. klo 11 Leppävaaran kirkko Uusia näkymiä? Johanneksen evankeliumin äärellä, irlantilaisvaikutteisin sävelin. Raunu, Vallivirta, Latvanen. Kappelimessu su 18.10. klo 16 Perkkaan kappeli. Messussa käytetään skotlantilaisen Iona-yhteisön rukoustekstejä, jotka ammentavat kelttiläisestä perinteestä. Koskela, Noponen. Hengähdä hetki joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko. Verkkokirkko joka su klo 11 seurakunnan YouTube ja Facebook. N. 20 min. videoidussa hartaudessa musiikkia, puhetta ja rukousta.

LECTIO DIVINA -RAAMATTUMIETISKELY Aamupäivän hetki to 15.10. klo 10–12.30 Karakappelissa. Etsimme hiljaisuutta ja rauhoittumista, luemme ja pohdiskelemme hiljaisuudessa seuraavan sunnuntain evankeliumia. Lopuksi ajatusten jakamista. Avoin ryhmä, voit tulla mukaan silloin kun sopii. Tiedustelut Heli Siltakorpi, p. 040 537 6876.

EKUMEENINEN RUKOUSPÄIVÄ Ekumeenisen rukouspäivän tilaisuus la 24.10. klo 16 Leppävaaran kirkko. Puhujana Diakonissalaitoksen Movat-hankkeen valmentaja ja Haneen Suomi -kuoron johtaja Fardoos Helal, joka kertoo maahanmuuttajien työllistymiseen ja integraatioon liittyvistä haasteista Suomessa.

ARKIN PAJA ”Sydämessä on tilaa” la 10.10. klo 10–13 Lasten kappeli Arkki. Elämyksellinen kirkkohetki n. 11.30. Lattiakuva rakkaudesta. Askarteluna huovutettu sydän, paperimosaiikkityö ja syksyn lehtiä.

ISÄKAHVILA – DAD CAFÉ Isät hoi, tulkaa kahville ma 19.10. ja 26.10. klo 17–19 Lasten kappeli Arkkiin! Isäkahvila on avointen ovien paikka tulla ja mennä, lapsen kanssa tai ilman lasta. Lapsille leikkipaikka. Tarjolla kahvia, teetä ja mehua.

KRISTILLINEN KUVATAIDE − MITÄ SE KERTOO? Taidemaalari Annukka Laine vie kuulijat alttarimaalauksiensa symbolien taakse ke 14.10. klo 18 Leppävaaran kirkossa. Kuulemme myös enkelien merkityksestä Raamatussa. Illassa on mukana toisena keskustelukumppanina arkkitehti Antero Polso, joka alustaa aiheesta ”Taiteilija kristittynä”. Vapaa pääsy.

RUNOPIIRI Runoja sydämen palolla! Runopiiri kokoontuu joka toinen ti Karakappelissa klo 18: 20.10., 3.11., 17.11., 1.12. ja 15.12. Yhteistyössä SSKS:n kanssa. Tied. Lahjamarjatta Korhonen, p. 044 523 6574.

ARKIYSTÄVÄ-KOULUTUS Haluatko tulla vanhukselle, näkövammaiselle, maahanmuuttajalle tai muulle ArkiYstävää tarvitsevalle juttukaveriksi, asiointikaveriksi tai ulkoilukaveriksi? ArkiYstävä-kurssi ti 27.10. klo 17–20 Auroran kappelissa. Kurssilla tarjotaan iltapala. Ilm. viim. 14.10.: diakonissa Tiina Hietaniemi, p. 040 763 6599, tiina.hietaniemi@evl.fi tai diakoni Riitta Türkmen, p. 040 546 5198, riitta. turkmen@evl.fi.

KUORO KAIKILLE Ääniverryttelyä juuri sinulle, wannabe-singer! Joka toinen keskiviikko Leppävaaran kirkolla klo 18−19.15: 21.10., 4.11., 18.11. Ei laulutaitovaatimuksia, ei esiintymispakkoa. Harjoituksissa voi käydä silloin kuin arki antaa myöten.

PÄIVÄSOITTO Marjukka Andersson, urut su 18.10. klo 14 Leppävaaran kirkko. Urkumusiikkia vanhasta Euroopasta säveltäjiltä Couperin, Zipoli, Bach, Mendelssohn. Vapaa pääsy.

VASEMMAN KÄDEN MAALARIT Vasemman käden maalarit ja hiukan oikeankin! Tavoitteena rentoutua ja antaa erilaisille tunteille ja ajatuksille tilaa. Maalauskokemusta ei tarvita. 31.10. ja 28.11. klo 12–17 KilonRistissä, os. Vanharaide 1. Ohjaajana Nina Purtonen. Maksu 15 e/kerta Naisten Pankin hyväksi. Ilm. joka maalauskertaan erikseen viim. viikkoa ennen: heli. siltakorpi@evl.fi, 040 537 6876. Vapaita paikkoja voi kysellä myöhemminkin.

DIAKONIALOUNAS Tule lounaalle yhteiseen pöytään Leppävaaran kirkolle. Lounaat katetaan joka tiistai ja torstai klo 11.30. Hinta 3 e. Lounas toteutetaan erityisjärjestelyin ja turvavälit huomioon ottaen. Varaudu odottamaan lounasvuoroasi.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta

Kaikessa toiminnassa noudatam-

me voimassa olevia koronapandemiaan liittyviä turvallisuusohjeita hygieniakäytäntöjen ja turvavälien suhteen. Suosittelemme käyttämään seurakuntien tilaisuuksissa mukanasi tuomaa kasvomaskia. Kokoontumistiloille on määritelty enimmäisosallistujamäärä, jota ei voi ylittää. Kirkkokahveja ei toistaiseksi järjestetä, myös muita tarjoiluja vähennetään. Ajantasaiset tapahtumatiedot kannattaa aina tarkistaa verkkosivuilta www. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat ja Chapple-tilan verkkosivuilta chapple.fi.

MESSU Olarin kirkko: Kirkkosalissa voi olla yhteensä 80 henkilöä. Kiipula 2A -rippikoulun konfirmaatiomessu la 10.10. klo 10. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustavat papit Raisa Jarkkola ja Tuija Samila, kanttori Sanna Franssila, Tuukka Dunkelin yhtye. Kiipula 2B -rippikoulun konfirmaatiomessu la 10.10. klo 14. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustavat papit Raisa Jarkkola ja Tuija Samila, kanttori Sanna Franssila, Tuukka Dunkelin yhtye. Messu su 11.10. klo 10. Liturgia ja saarna Tuija Samila, avustava pappi Raisa Jarkkola, kanttori Sari Rautio. Anja Markkanen Suomen Lähetysseurasta kertoo nimikkokohteestamme Thaimaan Lutherseminaarista. Kiipula 3A -seikkailurippikoulun konfirmaatiomessu la 17.10. klo 10. Liturgia ja saarna Jussi Koski, avustavat papit Raisa Jarkkola ja

Sasu Rauhala, kanttori Sanna Franssila, Iisakki Sepän yhtye. Kiipula 3B -seikkailurippikoulun konfirmaatio la 17.10. klo 14. Liturgia ja saarna Raisa Jarkkola, avustavat papit Jussi Koski ja Sasu Rauhala, kanttori Sanna Franssila, Iisakki Sepän yhtye. Hvittorp 2A -rippikoulun konfirmaatiomessu su 18.10. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustavat papit Sasu Rauhala ja Tapio Suontakanen, kanttori Mikko Niinikoski, Iisakki Sepän yhtye. Tarkoitettu ensi sijassa rippikoululaisille ja heidän vierailleen. Olarin seurakunnan päiväjumalanpalvelus on 18.10. Matinkappelissa. Toivomme, että seurakuntalaiset osallistuvat messuun siellä. Hvittorp 2B -rippikoulun konfirmaatiomessu su 18.10. klo 14. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustavat papit Sasu Rauhala ja Tapio Suontakanen, kanttori Mikko Niinikoski, Iisakki Sepän yhtye. Tarkoitettu ensi sijassa rippikoululaisille ja heidän läheisilleen. Matinkappeli: Kappelisalissa voi olla enintään 30 hlöä. Messu su 11.10. klo 12. Liturgia ja saarna Raisa Jarkkola, kanttori Sanna Franssila. Diakoninen tankkismessu ti 13.10. klo 12. Liturgia ja saarna Raisa Jarkkola. Olarin seurakunnan päiväjumalanpalvelus su 18.10. klo 12. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, avustaja Tytti Kohonen, kanttori Päivi Hakomäki. Tämä messu toimitetaan Olarin kirkon normaalin päiväjumalanpalveluksen kaavan

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–22.10.

mukaan ja siinä luetaan myös kirkolliset ilmoitukset. Messun yhteydessä siunataan tehtäväänsä nimikkolähettimme Kirsi Malmi. Olarin kappeli: Kappelisalissa voi olla enintään 28 hlöä. Messu su 11.10. klo 12. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, kanttori Sari Rautio. Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin klo 19. Messussa on tilaa 35 osallistujalle. Lastenhoito. Toistaiseksi ei tarjoilua. Liturgia ja saarna: 8.10. Raisa Jarkkola, 15.10. Sasu Rauhala, 22.10. Sasu Rauhala.

SYYSSEIKKAILUT KIRKONMÄELLÄ Syyspuuhia ulkona ja sisällä ke 14.10.–pe 16.10. klo 9.30–13 Olarin kirkko. Tarjolla pientä purtavaa ulkona, ota omat eväät mukaan.

HÄPEÄSTÄ KOHTI RAUHAA -SEURAKUNTAILTA Ilta häpeästä, sen ilmenemismuodoista ja mm. siitä, miten sen kanssa voi päästä eteenpäin. Olarin kirkon seurakuntasalissa pe 23.10. klo 18–20. Asian tarkastelua psykoanalyyttisen teorian pohjalta käyttäen apuna mm. ”Kätketty ja vaiettu – suomalainen hengellinen häpeä” -kirjaa. Luento ja keskustelua pastori, logoterapiaohjaaja Maritta Hartikaisen johdolla. Alussa hartaus.

AIKUISILLE Lukupiiri kerran kuussa to klo 18–20, Matinkappeli. 8.10. on kirjana Eeva Kilpi: Unta vain. Mukaan voi tulla, vaikka ei olisi lukenut kirjaa. Seuraava piiri 5.11. Kirjana: Heidi Köngäs: Hertta. Tiedustelut: Leena Lenkkeri 050 353 8398.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Mankkaantie 2–4 A 17, avoinna arkisin puhelimitse klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

HUOMIO KORONATILANTEESSA Kiinnitämme kaikessa toiminnassa turvallisuuteen ja hygieniaan erityistä huomiota. Otaniemen kappelin mahtuu 25 ja Virsuun 40 seurakuntalaista kerralla. Ajankohtaisimmat tiedot löytyvät verkkosivuiltamme espoonseurakunnat.fi. Lisäohjeita Yhteiset-palstalla. Tarkempia tietoja vahtimestareilta, p. 09 8050 4460, klo 9–15.

MESSU Messu su 11.10. klo 10.15 Otaniemen

kappeli. Messu su 11.10. klo 15 Virsu. Messu su 18.10. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Messu su 18.10. klo 15 Virsu.

KESKIPÄIVÄN RUKOUS Arkipäivän hengähdyshetki verkossa. Päivärukous suorana verkkolähetyksenä Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin.

RAAMATTULUENTO Aiheena Jaakob 5 ti 20.10.klo 18 Mankkaan srk-kodilla. Syksyn muut luennot 17.11. ja 15.12. Alustajana pastori Ilpo Kari.

MIESTEN RAAMATTUPIIRI Laajalahden kerhotilassa, Kirvuntie 18 C syyskaudella: ti 20.10., 3.11., 24.11., 1.12. ja 15.12. klo 18.30–20. Ohjaajana Harri Laurikainen.

LÄHETYSTÄ Lähetyksen naiset – kirjallisuus- ja keskusteluryhmä to 22.10. klo 18. Mankkaan srk-koti. Hilkka Armisen kirjan ”Sydämen kieli” äärellä raamatunkäännöskonsultti Liisa Berghäll. Emäntänä Marja-Leena Sarjala. Avoin ryhmä kaikenikäisille! Lähetyspiirissä ti 13.10. Tarja Ikäheimonen kertoo avustustyöstä Saksan turvapaikanhakijoiden parissa klo 13 Mankkaan seurakuntakodilla. Toivoa naisille -ryhmä (ent. Hanna-piiri) ma 19.10. klo 18, kokoontuu parittomilla viikoilla. Kysy lisää lähetyssihteeriltä, p. 040 533 9553.

AVOIN KESKIVIIKKOKERHO Mukana pastori Katja Hero. Kahvit klo 12.30, ohjelma klo 13, Virsu. Ke 14.10. Usko ja epäily. Diplomiinsinööri, kotiseurakuntalainen Eero Suominen kertoo ajatuksia uskosta ja epäilystä. Ke 21.10. Kirkkolaivat. FM Maijaliisa Kaistila kertoo kirkkolaivoista.

VIRSUN AVOIMET AAMUT Virsun ovet auki perheille ma, ti, to ja pe klo 9–12: Ma: Lauletaan, soitetaan, hiljennytään ja leikitään Liisan, Miian ja Sarin kanssa. Ohjattu muskari- tai muu toimintatuokio klo 10. Ti: Teematiistain tohinat. Yhteinen aamuhetki noin klo 10. To: Avoin olohuone perheille. Pe: Perhekerho. Yhteinen aamuhetki klo 9.30, yhteinen loppuhetki n. klo 11. Mukana Miia ja Jenna. Mahdollisuus syödä omia eväitä, myös mikro käytössä.

p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

RUKOUSTA JA RAAMATUNLUKUA

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO

Lähde ulkoilemaan iäkkään naapurin, ystävän tai sukulaisen kanssa pe 9.10. klo 10−14 ja tule kävelyn päätteeksi Virsuun kahville. Yhteinen kimppakävely Silkkiniitylle lähtee Virsun edestä klo 11. Riksapyörän kyytiin on mahdollista päästä klo 11−13. Kahveillä mukana myös runoilija ja sahansoittaja Aarne Laasonen. Tied. Katja Karvinen p. 040 593 7386 ja Merita Hietanen p. 040 531 1009. #vievanhusulos #pyorallakaikenikaa

Kauniaisten kirkon ja Sebastoksen toimitilan kävijämäärä on rajoitettu, jotta voimme huolehtia riittävistä turvaväleistä. Ota mukaan oma kasvomaski tilaisuuksiin tullessasi. Seurakunnan tiloissa saa myös pyydettäessä maskin, jos se unohtuu matkasta. Edelleen on tärkeää huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Ethän tule paikalle sairaana tai jos sinulla on hengitystieoireita. Seuraamme pandemiatilannetta ja viranomaisohjeita ja teemme tarvittaessa muutoksia toimintaamme lyhyelläkin varoajalla. Päivitetyt tiedot ovat verkkosivuillamme.

YHDEN ILLAN JUTTU

MARTAT JA MARIAT

Rohkeasti kokeilemaan seurakunnan toimintaa yhdeksi illaksi Virsuun! Kahvia ja teetä tarjolla klo 17.30 alkaen. Ke 14.10. klo 18 Kaunis kertomus ihmisestä. Johdatus paratiisikertomuksen ymmärtämiseen TT Kari Kuulan johdolla. Miten luomiskertomusta pitäisi tulkita? Mukana Ossi Tervonen. Ke 21.10. klo 18 Kristillinen meditaatio. Tule mukaan hiljentymään. Ohjaajana Leena Vanne.

Kansainvälisen työn ja lähetyksen ryhmä to 8.10. klo 12 kirkon yläsalissa.

kokoontuu maanantaisin klo 13–15. Voit tulla kerran tai vaikka joka viikko! Jos haluat varmistaa paikkasi, korona-aikaan, ilm. etukäteen puhelimitse Millalle, 040 548 9437. Lisätiedot milla.mansukoski-vierros@evl.fi.

VIE VANHUS ULOS

KRITO-RYHMÄ Haluatko käsitellä ahdistus-teemaa pienryhmässä? Kristillinen vertaisryhmä kokoontuu Mankkaan seurakuntakodissa torstaisin 22.10.−3.12. klo 18–20. Ilm.: Aini Torkkeli, p. 040 529 4784 tai Anneli Johansson p.040 742 4232.

SURURYHMÄ Oletko menettänyt läheisen? Sururyhmässä on mahdollista jakaa luottamuksellisesti surussa nousevia tunteita ja ajatuksia. Tapiolan seurakunnan sururyhmä kokoontuu keskiviikkoisin 21.10.– 25.11 klo 17.30–19 Mankkaan seurakuntakodilla, Mankkaantie 2–4. Ilm. viim. 16.10.: p. 050 452 2874 tai sanna.pihlaja@evl.fi

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–15, p. 09 8050 4400. Reilun kaupan kahvihetki ti 20.10. klo 13–15 Virsun edessä. Tule tutustumaan Tapiolan seurakunnan diakoniatyöntekijöihin.

LÄKSYKLUBI ALAKOULUIKÄISILLE

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Koulun jälkeen tylsää? Tule Virsuun tekemään läksyjä ja puuhailemaan kaverien kanssa! Läksyklubi

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10– 16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2020

EHTOOKELLOJEN AIKAAN La 10.10. klo 17.55 Kauniaisten kirkon sisäpihan ovesta käynti kirkkosaliin, jossa kellojen soitua eli noin klo 18 lauletaan seuraavan päivän messun virret ja psalmi. Meditatiivisen yhteislauluhetken jälkeen voit hiljentyä hetken kirkkosalissa, jonne saavutaan ja poistutaan hiljaisuudessa.

MESSUT KIRKOSSA KLO 10 JA KIRKKOKAHVIT Su 11.10. saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Kari Kuula, kanttorina Anna Marte. Senioreiden kirkkopyhä. Hele-kuoro avustaa, joht. Raisa Rangell. Su 18.10. saarna Laura Hatakka, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Teija Palolahti. Nimikkolähetit Upu ja Jan-Eerik Leppänen vierailevat.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja klo 13-15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

ILON RYHMÄ Mielenterveyteen vertaistukea tiistaisin klo 15–16 Sebastoksen toimitilassa. (Järj. mol srk:t).

KRISTINUSKON SUURET NIMET JA VOIMAT Luento ja keskustelusarja Kauniaisten kirkolla klo 18. Ma 12.10. Neitsyt Maria, johdatus mariologiaan. Kari Kuula. Ma 19.10. Enkelit, taivaan hyvät voimat. Laura Hatakka. Ma 26.10. Perkele eli paholainen joukkoineen. Mimosa Mäkinen. Ma 2.11. Pietari ylösnousseen todistaja ja alkukirkon johtaja. Kari Kuula.

Ma 12.10. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

Ti 13.10. klo 13 kirkon yläsalissa. Paavalin testamentti: kirje roomalaisille, Kari Kuula.

RAUHAN RUKOUS Ke 21.10. klo 18.30 Kauniaisten kirkossa ekumeeninen YK:n päivään liittyvä rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukousilta. Rukoillaan ja lauletaan yhdessä, kynttilät syttyvät eri maiden ja maanosien rukousten merkiksi. Järj. Grankulla svenska metodistförsamling, Kauniaisten suomalainen seurakunta ja Grankulla svenska församling.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost: tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Lö. 10.10. Esbo domkyrka kl. 10. Konfirmation, Houtskär. Sö. 11.10. Esbo domkyrka kl. 12.15. En sånggrupp från EsVoces medverkar. Sö. 18.10. Olars kyrka kl. 10.30. Esbo domkyrka kl. 12.15 Konfirmation, Solvalla 7.* *Antalet gäster är begränsat vid konfirmationerna.

VECKOMÄSSA On. 21.10. Södrik kapell kl. 12.

KONFIRMANDVERKSAMHET 2021 Alla medlemmar i Esbo svenska församling som är födda år 2006 har fått ett brev hem. Mer information och elektronisk anmälning 12–31.10.2020: esboforsamlingar.fi/ kom-med/skriftskola.

FAMILJEKLUBBAR Sång och lek i Sökö kapell varje ti., Esbo domkyrkas församlingsgård varje on., Imse-Vimseklubben i Mattby kapell varje to., Köklax kapell varje fre, kl. 9.30–11.30.

LÄGER FÖR VUXNA Hvittorp 23–25.10. Pris: 60 e/ esbobor, 100 e/övriga. Anmälning senast 14.10: diakoni.esbosvenska@evl.fi eller Ann-Christine Wiik, 050 597 3313.

NY SORGEGRUPP On. 14.10. Sökö kapell kl. 18.30. Välkommen att bearbeta din sorg efter en älskad människa! Följande

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–22.10.

träffar 21.10, 28.10, 4.11 och 11.11. Avslutning med en “Sjung sorgen”kväll on 18.11 kl. 18.30 i Olars kyrka, svenska sidan. Mer info: 040 531 1046, heidi.jantti@evl.fi.

KUNDBETJÄNING T.o.m. 31.12.2020 betjänar vi endast per telefon och elektroniskt. Mer info: esboforsamlingar.fi och sociala medier.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt: Ann-Christine Wiik, 050 597 3313, ann-christine.wiik@ evl.fi, Taina Sandberg, 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi, Nina Wallenius, 050 432 4323, nina. wallenius@evl.fi. Du kan också boka telefontid på webben: asiointi.espoonseurakunnat.fi/home. Vänligen notera att den öppna mottagningen är stängd t.o.m. 31.12.2020.

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3. öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 11.10 och 18.10 Högmässa kl. 12.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 8.10 och 15.10 i övre brasrummet kl. 10–11.

UNGDOMSKVÄLL FR 9.10 i Klubb 97 kl. 19.

MÅLA UR BIBELN MÅ 12.10 i övre brasrummet kl. 18-18.30. Bildskapande utgående från ett bibelställe. Kl. 18.30 Kvällste. Kl.18.45-20.00 Bibelstudium kring samma tema.

TISDAG 13.10 OCH 20.10 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30– 10.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i kyrksalen kl. 18.

KYRKOSYFÖRENING ON 14.10 och 21.10 i övre salen kl. 14.

TISDAG 20.10 Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

EKUMENISK OCH MÅNGSPRÅKIG BÖNEKVÄLL FÖR FRED ON 21.10 i Grankulla kyrka kl. 18.30– 19.30.

Yhteiset

Messut eli ehtoollisjumalanpalvelukset Espoon seurakunnissa korona-aikana: seurakuntien palstoilta näet tarkemmin messujen ajat ja paikat. Kokoontumisrajoitusten takia kirkkoon tai kappeliin voi enimmillään kerrallaan tulla vain sen verran seurakuntalaisia, että 1–2 metrin turvavälien pitäminen on mahdollista. Suosittelemme käyttämään seurakuntien tilaisuuksissa mukanasi tuomaa kasvomaskia. Lisäksi on tärkeää huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Ethän tule paikalle sairaana tai jos sinulla on hengitystieoireita. Näin suojaamme yhdessä toisiamme ja etenkin riskiryhmiin kuuluvia. Jumalanpalveluksiin voi edelleen osallistua turvallisesti myös verkossa. Verkkolähetysten tiedot löydät rivi-ilmoituksista. Myös Ylen tv- ja radiojumalanpalvelukset jatkuvat sunnuntaisin. ArkiYstävä-koulutus: haluatko tulla vanhukselle, näkövammaiselle, maahanmuuttajalle tai muulle ArkiYstävää tarvitsevalle juttukaveriksi, asiointikaveriksi tai ulkoilukaveriksi? ArkiYstävä-kurssi ti 27.10. klo 17–20 Auroran kappelissa. Kurssilla tarjotaan iltapala. Ilm. viim. 14.10.: diakonissa Tiina Hietaniemi, p. 040 763 6599, tiina.hietaniemi@evl.fi tai diakoni Riitta Türkmen, p. 040 546 5198, riitta. turkmen@evl.fi.

International

Worship Service in English on the last Sunday of each month at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school. www.church.fi. Chinese Family Fellowship, Uuttu on Fri 9th Oct. at 5pm. Great time with children, tea and the Bible. Info: Kenny Ding, 050 387 5192. Venäjänkielinen raamattupiiri to 8.10. ja 22.10. klo 18 Perkkaan kappeli. Luetaan Raamattua venäjäksi. Ohjaajana Vadim Rozhnvoskiy, vadim.rozhnovskiy@evl.fi; 050 563 5905. Arabiankielinen Rauhan kuoro Perkkaan kappelissa pe 16.10. klo 18.30. Arabiankielinen naisten ryhmä pe 9.10. ja 23.10. klo 18.30 Kilon Risti. Joka toinen pe klo 18.30, mukana arabiankielisen työn ohjaaja Mirna Nadra. Lapsille on oma tila.

Elämänkaari ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kastetut Selja Ilona Alaranta, Linnea Lilja Aurora Autio, Mikael Leevi Oskari Autio, Sophia Jane Broddell, Mette Charlotte Helena Färm, Elsa Olivia Huuhka, Livia Eira Elisabeth Huunanmaa, Hilla Marikki Juvonen, Julia Katariina Karjalainen, Manu Urho Antero Kasper, Aarne Samuli Kesäläinen, Vea Elvira Kyykkä, Sylvia Lehikoinen, Viljami Evert Marttunen, Mikael Aarni Juhana Matero, Vili Anton Olavi Musto, Ronja Linnea Nurmi, Aatos Eerik Elmeri Palonen, Rafael Johannes Peltonen, Ida Alexandra Pietarinen, Vili Armas Rajala, Ammon Leimu Velimies Salmevaara, Nico Antero Turunen, Nuutti Otso Antero Ylikulju. Hautaan siunatut Leo Ilmari Salovaara 94 v, Sanelma Vappu Reiman 92 v, Pirkko Annikki Kauppinen 86 v, Lilja Irma Hellevi Johansson 85 v, Matti Antero Vilander 85 v, Taina Tellervo Räikkönen 84 v, Gunilla Christina Järvinen 76 v, Kari Antero Viita 61 v, Keijo Juhani Koivunen 53 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Iiris Säde Sylvia Arola, Markus Elias Hedman, Venla Anniina Hyppönen, Iiris Enni Vellamo Kosonen, Emil Alexander Stenberg-Pukkila. Hautaan siunatut Leena Sainio 80 v, Aila Anita Irmeli Lappi 79 v, Pirjo Tuulikki Rönkä 78 v, Kauko Armas Lyytikäinen 73 v, Risto Juhani Riikonen 72 v, Esa Juhani Marttinen 68 v, Eija Sirpa Helena Gerkman 65 v, Tiina Harriet Elomaa 62 v, Iiris Margit Auvinen 60 v, Ulf Mikael Smeds 46 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastetut Iris Elisabet Yli-Ristaniemi, Amanda Maria Vanhanen, Eemil Sulo Sakari Paavonen, Alisa Emilia Aleksandra Penttilä. Hautaan siunatut Timo Jussi Ravila 78 v, Riitta

Hautaan siunatut Liisa Hagelberg 100 v, Liisa Tellervo Heikonen 75 v, Ilkka Juhani Nurmi 65 v.

Heleena Ryhänen 76 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Saimi Vilma Annikki Arbelius, Vilho Eemi Haapio, Iisa Irene Kaarina Hakala, Väinö Tuukka Kalevi Kostiainen, Manu Olavi Oinonen, Aini-Sofie Orvokki Parkkasaari, Venni Eino Esko Poutiainen, Emma Laelia Maria Ryynänen, Olivia Eedit Aurora Ryynänen, Viljam Toivo Olavi Vihavainen. Avioliittoon aikovat Jori Juhani Dubrovin ja Heidi Maria Henriikka Eloranta, Sami Matias Harjula ja Anne Jenita Lessig-Lajanne, Jani-Petri Antero Pitkänen ja Maarit Johanna Koivunen. Hautaan siunatut Helena Huopainen 98 v, Timo Matti Johannes Petäjä 92 v, Aili Tyyne Vähämäki 91 v, Juhani Viljami Oskari Kuusisto 83 v, Kalervo Evert Hämäläinen 81 v, Birgitta Marianne Tiittanen 74 v, Kaija Leena Hassinen 66 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Rinessa Victoria Tuovi Barkho, Aila Mona Viola Hyyrynen, Kerttu Aino Amanda Häyrynen, Loviisa Alma Elina Jukkala, Iines Elina Kihlakaski, Emil Otto Sand Kirk, Eeli Matti Murtoniemi, Alvin Toivo Möttönen, Eino Kalevi Pääkkö, Lydia Ava Liliana Romppanen, Edvin Frans Alexander Saarnio, Santiago Juha Luca Salo, Silja Olivia Fredrika Suhonen, Levi Untamo Johannes Valkama. Avioliittoon aikovat Sami Petteri Aalto ja Disa Iinestiina Kontio.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Iisa Anneli Helander, Elsi Margareeta Kaskinen, Christian Alexander Ojala, Riia Auroora Ojala, Kaapo Martti Kaiku Rautanen, Amanda Charlotta Stitzing. Hautaan siunatut Inkeri Marjatta Huttunen 96 v, Erkki Olavi Rikkonen 94 v, Aino Elina Kelaranta 90 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Alexander Tapani Andler, Ida Ellen Alice Brantberg, Oscar Erik Tapio Heinonen, Philip Winston Jankes, Astrid Vera Alexandra Malm, Kida-Lilia Adele Patama, Alexander Oscar Sirén, Lilian Maria Sirén, Vanessa Isabel Soinio. Avlidna/Hautaan siunatut Thelma Disa Margaretha Sandell 97 v, Karin Inga-Lill Westerlund 90 v, Rose-Marie Kristina Nyberg 81 v.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–22.10.

Kirkoissa soi ELLA KIVINIEMI

TORSTAINA 8.10. Sami Asp: ”Rikkoa ja rakastaa” klo 18.30 Laaksolahden kappeli. Laulu & laulun tarina -konserttisarja. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan illan teemasta artistivieraamme kanssa. Vapaa pääsy. Kahvit klo 18.

LAUANTAINA 24.10. Kohti pyhäinpäivää -konsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko. Candomino-kuoro, joht. Esko Kallio, soitinosuudet Esboon barokin yhtye. Konsertissa kuullaan musiikkia mm. J. S. Bachilta, Heinrich Schützilta ja Arvo Pärtiltä. Lisäksi ohjelma sisältää osia Alex Freemanin Missa Breviksestä (2020). Liput 20/15 e Candominon verkkokaupasta. www.candomino.fi.

SUNNUNTAINA 11.10. ”Siskot, veljet, laulakaa!” klo 15 Suvelan kappeli. Suvelan lauluryhmä, joht. Salla Kostamo, Kipinäkuoro. Kuorojen esityksen lisäksi myös yhteislaulua. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e lähetystyön hyväksi. Kahvit ennen konserttia 2,50 e seurakunta-alueen musiikkitoiminnan hyväksi.

SUNNUNTAINA 25.10.

SUNNUNTAINA 18.10. Päiväsoitto: Marjukka Andersson, urut klo 14 Leppävaaran kirkko. Urkumusiikkia vanhasta Euroopasta säveltäjiltä Couperin, Zipoli, Bach, Mendelssohn. Vapaa pääsy. Nymfit ja paimenet klo 18 Espoon tuomiokirkko. VocalEspoo-festivaalin konsertti. Konsertti vie aikamatkalle 1600-luvun alun Venetsiaan. Oopperan pioneerin Claudio Monteverdin madrigaaleissa elää ooppe-

lähetystyön hyväksi. Kahvit ennen konserttia 2,50 e seurakuntaalueen musiikkitoiminnan hyväksi.

VocalEspoo-festivaalin Nymfit ja paimenet -konsertti su 18.10. klo 18 Espoon tuomiokirkossa vie aikamatkalle 1600-luvun alun Venetsiaan. Liput lippu.fi. YLE radioi konsertin. ran henki: VocalEspoon lauluyhtye: Tuuli Lindeberg, sopraano, Elli Vallinoja, mezzosopraano, Simo Mäkinen, tenori, Juho Punkeri, tenori ja Sampo Haapaniemi, bari-

toni. Ensemble Nylandian soitinyhtye: Anna Pulakka, Matias Häkkinen ja Olli Hyyrynen. Liput: 15–25 e + toimitusmaksut lippu.fi. YLE radioi konsertin. www.vocalespoo.fi

KESKIVIIKKONA 21.10.

Matkamusiikkia-konsertti klo 15 Suvelan kappeli. Le Musiciste in Viaggio. Musiikkia kaukana kotoa ja matkan varrelta. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e lähetystyön hyväksi. Kahvit 2,50 e seurakunta-alueen musiikkitoiminnan hyväksi. Espoon puhallinorkesterin konsertti klo 16 Leppävaaran kirkko. Vapaa pääsy.

Laulu ja piano -konsertti klo 18 Suvelan kappeli. Seeli Toivio, mezzosopraano, Collin Hansen, piano. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla The Heart's Reflection klo 19 Helsingissä Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Akademiska Sångföreningen, Arena Collis, johtaa Mathias Sandell. Sibelius, Madetoja, Poulenc, Milhaud, Buxtehude, Harris, Elder, Kuula. Sibelius-Akatemian kuorofestivaali. Vapaa pääsy. Kasvomaskisuositus.

Lauantaina 10.10.

Kuoromusiikkia tunteella klo 14 Helsingissä Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Vox examinis, johtaa Joska Vähäjylkkä. Byrd, Buxtehude, Purcell, Mendelssohn Bartholdy, Gjeilo. Sibelius-Akatemian kuorofestivaali. Vapaa pääsy. Kasvomaskisuositus. Aleksin syyssoitto klo 16 Helsingissä Merimieskirkossa, Provianttikatu 4. Kansanmusiikki Sibbo Spelmanslag ja Helsingin Pelimannit. Sävellyksiä A. Kiven runoihin. Liput 10 e. Tuotto Lastenklinikan Kummien kautta las-

ten syöpähoitoihin. Abendlied klo 20.30 Helsingissä Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Ensemble Undina ja Tapiolan Kamarikuoro, johtaa Anna-Elina Norjanen, Laura Renvall ja Tuula Stöckell, viulu, Topias Kiiskinen, fagotti, Hiski Wallenius, urut. Rautavaara, Pärt, Palestrina, Mendelssohn, Buxtehude, Rheinberger. Sibelius-Akatemian kuorofestivaali. Vapaa pääsy. Kasvomaskisuositus.

Sunnuntaina 11.10.

Tanssiva Eurooppa klo 18 Helsingissä Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Helsinki Early Music Festivalin päätöskonsertti. Roman Schatz, kertoja, Suomalainen barokkiorkesteri, Georg Kallweit, viulu. Purcell, Schmelzer, Lully, Telemann, Vivaldi, Rebel. Liput 30/20 e fibo.fi/kauppa.

Torstaina 15.10.

Del Alma – sielukasta flamencomusiikkia klo 19 Helsingissä Café

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2020

Sonckissa Kallion kirkolla, Itäinen papinkatu 2. Anna Murtola, flamencolaulu, Joonas Widenius, flamencokitara. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 20 e ovelta.

JARI FLINCK

Perjantaina 9.10.

Keskiviikkona 21.10.

Musiikkiteatterinäytös Laura Maddalena klo 17.30 (kantaesitys) ja klo 20 (toinen esitys). Vantaan Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Musiikkidraama venetsialaisista orpokodeista kertoo kolmen eri aikakautena eläneen naisen tarinat, jotka näyttelevä cembalotaiteilija Elina Mustonen herättää eloon. Elina Mustonen, cembalisti ja näyttelijä. Musiikki ja teksti: Eero Hämeenniemi. Lisäksi esitys sisältää musiikkia Luigi Rossilta, Barbara Strozzilta, Domenico Scarlattilta, Baldassare Galuppilta ja Ferdinando Bertonilta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e (vain korttimaksu). Pyhän Laurin kappelissa saa olla max. 50 henkeä. Ennakkoilmoittautuminen 9.10. alkaen www.brq.fi.

Kallion kirkolla Helsingissä sijaitsevassa Café Sonckissa kuullaan sielukasta flamencomusiikkia to 15.10. klo 19. Anna Murtola laulaa ja Joonas Widenius soittaa flamencokitaraa. Konsertti on osa Aino Acktén kamarifestivaalia.