Kirkko ja kaupunki 2020 17 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

8.10.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Pyhä

kala Kala symboloi myös hengen ravintoa s. 4

Pääkaupunkiseudun kirkoissa pidetään tavallisena sunnuntaina noin 70 messua – kävimme niistä kahdessa s. 10

Salaliittoteoria QAnon yhdistää vanhoja myyttejä politiikkaan ja digiaikaan s. 26

Pääkirjoitus

Eilen

Kirkolla on päässä vikaa KARI MÄKINEN jäi eläkkeelle arkkipiispan virasta reilut kaksi vuotta sitten. Tuoreessa Kotimaa-lehden haastattelussa hän kertoo huomanneensa, miten sisäänpäin kääntyneitä kirkon sisäpiirit ovat. ”Kirkossa ollaan kovin paljon kiinnostuneita kirkosta, vähemmän ihmisistä ja elämästä. Puhutaan omassa maailmassa omalla kielellä omista asioista”, Mäkinen arvioi eläkkeeltä käsin. Myös Helsingin edellinen piispa Irja Askola on eläkkeelle jäätyään kertonut samaa. Hän on kuvannut kirkon kokouskulttuuria laahustavaksi ja sisäpiirejä suosivaksi.

TÄMÄ ON ERITYISESTI kirkon ylärakenteen ongelma. Kirkolla on päässä vikaa: loputtomasti päällekkäistä hallintoa, suuria luuloja omasta merkityksestään ja sinnikästä oman tärkeytensä ympärillä pyörimistä. Aivan kuin kirkko olisi itsetarkoitus. Ei se ole. Jumalan rakkaus on itsetarkoitus. Kun tähän hallinnolliseen pöhöön lisätään sellainen hengellinen pöyhkeys, jossa jotkut seurakuntalaisista katsovat olevansa seurakuntalaisempia kuin jotkut toiset, kirkko on vaarassa eltaantua sellaiseksi, joka ei avaudu maailmaan vaan käpertyy oman tunkkaisen itseriittoisuutensa ympärille.

JOMPIKUMPI ON VÄÄRÄSSÄ. Joko nämä kaksi eläkepiispaa tai kirkko. Veikkaan jälkimmäistä. Kirkko on vähän pallo hukassa maailmassa, josta yhtenäiskulttuuri otti ja lähti. Kirkko ei vielä (eikä enää) osaa elää todellisuudessa, jossa sillä ei ole katsomusten markkinoilla monopolia. Kirkolla on kyllä edelleen annettavaa tälle maailmalle ja täällä ainutkertaista elämäänsä eläville ihmisille, mutta mitä enemmän kirkko on huolissaan omasta olemassaolostaan ja yhteiskunnallisesta asemastaan, sitä vähemmän sillä on mistä ammentaa. Ja sitä enemmän sen toimet vaikuttavat lähinnä taktikoinnilta. Eikä kukaan ihminen kaipaa rinnalleen taktikoivaa kirkkoa.

JOS KIRKOLLA ONKIN päässä vikaa, onneksi pään alapuolella on tervettä elämää. Jumalan rakkaus tulee arkisella tavalla todeksi ihmisten elämässä, kysykää vaikkapa diakonian jengiltä tai seurakuntien varhaiskasvattajilta.

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

PSYKIATRI CARL JUNG VUONNA 1932

Tänään Ajattelen, että fundamentalismin vastakohta on ajatus siitä, että totuudella on mysteeriluonne. Fundamentalistit ovat surkeita rationalisteja, jotka eivät ole ymmärtäneet, että totuus on aina sellainen, jonka kohdalla joudumme nöyrtymään ja pienentymään. EIJA-RIITTA KORHOLA JARI SARASVUON PODCASTISSA KASSANDRAN HUUTO

Iankaikkisesti Ei Jumalan valtakunta tule niin, että sen tulemista voidaan tarkkailla. Eikä voida sanoa: ”Se on täällä”, tai: ”Se on tuolla.” Katsokaa: Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.

KIRKKO EI OLE ITSETARKOITUS.

JEESUS LUUKKAAN EVANKELIUMISSA 17:20–21

JUMALAN RAKKAUS ON.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Jumalani, sinä annoit Mooseksen kumppaneineen harhailla autiomaassa neljäkymmentä vuotta. Minun vaellukseni ei ole kestänyt yhtä pitkään, mutta alan väsyä. Tulisitko jo vastaan?

Kaikkien niiden asiakkaideni joukossa, jotka ovat elämänsä toisella puoliskolla eli yli 35-vuotiaita, ei ole ollut yhtäkään, jonka ongelmassa ei pohjimmiltaan olisi ollut kyse uskonnollisen näkökulman löytämisestä elämään.

Kirkko ja kaupunki

17 8.10.2020

Seuraava lehti ilmestyy 22.10. KANNEN KUVA: LAURA RIIHELÄ

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Vanhemmiten olen alkanut tykätä syksystä” Ida Aulaskoski, 15, viettää syyslomaa trampoliinilla Espoossa.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA VILJA HARALA

Ysiluokkalainen Ida Aulaskoski, miltä tuntuu koulunkäynti Ruusutorpan koulussa Espoossa? – Tykkään käydä koulua. Aion opiskella varmaan tosi kauan, koska haluaisin valmistua lääkäriksi. Olen ehdottomasti menossa lukioon, ja biologia on lempiaineeni. Matikasta olen aina tykännyt, ja yläkoulussa se on ollut vielä kivempaa kuin ala koulussa. – Nyt olemme olleet koulussa, mut ta keväällä olimme etäkoulussa ko tona. Voi olla, että menemme piankin taas etäopetukseen, kun koronatartuntojen määrä on noussut. Etäopiskelu korona pandemian takia opetti pal jon siitä, minkälainen olen opiskelijana, kun ku kaan ei pakottanut, et tä tee tämä ja tuo. Pi ti ottaa itse enemmän vastuuta. Etäkoulus sa oppi myös käyttä mään erilaisia tie tokoneen järjes telmiä.

3 4

Minkälaisia muistoja sinulla on perheen kanssa vietetyistä syyslomista? – Olemme olleet lomilla joskus mökillä ja joskus ulkomailla. Muistan sen, kun olimme VaaraSuomessa mökillä ja siellä sai kiipeillä puissa.

Tarvitsevatko koululaiset syyslomaa? – Kyllä loma tekee hyvää, sillä juuri ennen sitä meillä on koeputki. Ei meillä ole sellaista koeviikkoa kuin lukiossa, mutta usein eri aineiden opettajat järjestävät kokeita samoihin aikoihin lukuvuotta. – Vaikka vasta oli kesäloma, olen päässyt jo koulunkäynnin tunnelmaan. Syksy on kuiten kin aika pitkä ja harmaa, ja olisi aika järkyttävää olla koko syyslukukausi koulussa. Syyslomalla voi levätä. Ennen en pitänyt siitä, että on pime ää, sateista ja kylmää. Mutta nyt vanhemmiten olen alkanut tykätä syksystä, kun voi olla koto na ja katsoa ikkunasta sadetta. Se on tosi ren touttavaa.

Mitä teet syyslomalla tänä vuonna? – Toimin Espoon Voimisteluseura Boucessa ohjaajana, ja järjestämme syyslomaleirin lapsille. Harrastan trampoliinivoimistelua kuudetta vuotta, ja ryhmiä ohjaan toista vuotta. Meillä on syyslomaviikolla myös koulutusta ja yhteiset treenit. Niissä menee ainakin arkipäivät. Käyn varmaan myös Olgakoiramme kanssa lenkillä. – Ohjaaminen on ihan sikakivaa ja tykkään ol la lasten kanssa. Ohjaan pääasiassa 6–14vuotiai ta. Olen tosi iloinen, että saan tehdä sitä. Olin en nen rytmisessä voimistelussa, mutta en tykän nyt kisata. Trampoliinivoimistelussa en kisaa ol lenkaan.

Mikä sinulle on pyhää? – Aika hyvä kysymys. Minusta pyhää on se, että osaa arvostaa niitä asioita, mitä itsellä on. Pyhää on esimerkiksi se, että jos on perusterve eikä ole vakavia sairauksia, osaa olla tietoinen ja kiitollinen siitä. ■ Koulujen syyslomaa vietetään 12.–16.10.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Silakan ydin Tärkeää saaliskalaa juhlitaan Stadin Silakkamarkkinoilla. Kala oli Raamatun ajan ihmisten arkiruokaa.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA LAURA RIIHELÄ

e on Itämeren oma kala. Sillä on mittaa useimmiten 15–20 senttiä, tumma selkä ja hopeakyljet, jot ka vaalenevat vatsan lähellä viher täviksi. Syksyllä se ui etäälle pääkaupun kiseudun rannoilta, yhä syvemmälle meren vii leään hämärään. Sieltä kalastajat pyytävät si tä Stadin Silakkamarkkinoille, jotka pidetään Kauppatorilla 4.–10. lokakuuta niin kuin on ol lut tapana vuodesta 1743. Ennen myyntiä se saatetaan maustaa suolal la ja vaikkapa pihlajanmarjoilla. Ammattikalastajien tärkein saaliskala Suo messa on silakka. Jos Luonnonvarakeskus saisi päättää, niin suomalaiset söisivät terveellistä ja ympäristöystävällistä silakkaa enemmän kuin lihaa. Tästä ollaan kuitenkin kaukana.

runsaasti vai ei ollenkaan. Sama pätee kristin uskon sanoman levittämiseen. Pelkistetyllä kalan kuvalla kerrotaan omas ta kristillisyydestä, kun kalasymboli kiinnite tään auton perään tai sitä kannetaan koruna. Kreikan kielen sanojen ”Jeesus Kristus Jumalan Poika Pelastaja” alkukirjaimet muodostavat yh dessä sanan iktys, kala. Vainojen aikana kristi tyt tunnistivat toisensa piirtämällä kalan vaik kapa hiekkaan tai seinälle. – Minulla on parikin korua, joissa on iktys symboli. Asun Espanjassa, jossa symbolia nä kee EteläAmerikasta muuttaneilla helluntai laisilla, kun taas paikalliset katolilaiset käyt tävät koruina mieluummin krusifikseja. Myös Suomessa kalasymbolia käyttävät erityises ti karismaattisten kristittyjen ryhmät, Väisä nen sanoo.

RAAMATUN AJAN ihmisille oli selviö, että ka la kuuluu arkiruokaan ja liha on harvinaisem paa herkkua. Symbolitutkija Liisa Väisänen kertoo, et tä koska kala ui vedessä, se viittaa puhtauteen. Lisäksi se symboloi ravintoa. Raamatussa Jee sus ruokkii ison väkijoukon viidellä leivällä ja kahdella kalalla. – Kala merkitsee puhdasta ruokaa ja sym boloi myös hengen ravintoa. Jeesuksen opetuslapset olivat ammatiltaan kalastajia, ja toinen tunnettu vertaus rinnas taakin kalat uskoviin. Kun kalastaja heittää ver kot vesille, ei koskaan tiedä, tuleeko saalista

SAISIKO OLLA pastorin tasku? Kalamestari Heikki Leskinen on esitellyt sellaisia Helsin gin keskustan Food Market Herkussa. Kysees sä on Leskisen keksintö, jossa lohifile leikataan niskapuolelta auki, täytetään, maustetaan ja savustetaan. Makuvaihtoehtoja on puolen tusi naa, joista mestari itse suosii homejuustolla ja päärynähillolla täytettyä lohta. Leskisestä piti tulla Suomen evankelislute rilaisen kirkon pappi, mutta tulikin kalapasto ri. Työkaverit kutsuvat häntä sillä nimellä. Kun Leskinen valmistui vuonna 2014 Helsin gin yliopistosta teologian maisteriksi, hän tunsi vahvan pappiskutsumuksen ja haki noin 80:aa

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

papinpaikkaa, mutta pääsi vain pariin haastat teluun. – Puolessatoista vuodessa tajusin, että pa piksi pääseminen ei ole omissa käsissäni. Hakeuduin töihin kauppaan. Minusta piti tul la ihmisten kalastaja, mutta tulikin kalakauppias. Leskinen sanoo haluavansa koh data asiakkaat kokonaisina ihmisi nä, ei pelkästään myydä heille. – Pääsen silloin tällöin teke mään kalatiskillä sielunhoitoa. Tutustun vakkariasiakkaisiin, jotka kertovat murheistaan ja iloistaan. Vähän aikaa sitten Leskinen sai tiskilleen myyntiin pietarinkalaa, jota ei Suomessa usein näe. Legendan mu kaan sen kyljissä olevat mustat pis teet ovat apostoli Pietarin sormen jälkiä. – Kerroin uskonnollista myyttiä kalatiskillä ihmisille. Entä miten kalamestari suh tautuu maan yleisimpään saa liskalaan, jota juhlistetaan Stadin Silakkamarkkinoilla? – Suhteeni silakkaan on puhtaasti ammatillinen. Omassa ruokapöydässäni suosin muita kaloja. ■ Stadin Silakkamarkkinat 10.10. asti Kauppatorilla.

Kirkko ja kaupunki verkossa JUSSI HELTTUNEN

Poistuvien pappi

”

Minusta piti tulla ihmisten kalastaja, mutta tulikin kalakauppias. KALAPASTORI HEIKKI LESKINEN

Saattohoitoa tarjoavan Terhokodin vahvuus on siinä, että siellä voi elää hyvää elämää ennen kuolemaa, sanoo Terhokodin sairaalapappi Maarit Nissinen. Hänen käymissään keskusteluissa on läsnä myös toivo. Se ei kohdistu enää paranemiseen vaan pieniin, arkisiin asioihin. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Jumalanpalvelus koskettaa, kun se on yhdessä tehty kokoontuminen, jossa on elämän sykettä ja rosoa eikä virheitä pelkäävää virastokristillisyyttä.” ELINA VAITTINEN VERKKOKOLUMNISSAAN

VILJA HARALA

Ketään ei jätetä Diakoniatyö auttaa vakaumuksesta riippumatta jokaista apua tarvitsevaa. Siksi kirkon diakoniatyöntekijöiden on hyvä ymmärtää monenlaista uskonnollisuutta ja hengellisyyttä. Suuri osa heistä pitääkin uskontolukutaitoaan hyvänä, sanoo aiheesta tuoreeseen diakoniabarometriin kirjoittanut Anni Nikkanen. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Jonas Bonnier: Lahkomurhat. Tammi 2020.

Kastetilaisuuden jälkeen pappi toivotti heipat ja poistui juhlas ta. Kastetun neli vuotias isosisko kyräili nurkkia ja kuiskasi epäluuloisena: ”Minne se tietäjä meni?” LUKIJOILTA SAATUJA LASTEN TOKAISUJA

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Tomi Alatalon esittämä Harhama haluaa kirjoittaa menestysteoksen, mutta joutuukin keskelle kuohuvan maailman melskettä ja epävarmuutta.

TAMMI

On uskonnollisia yhteisöjä, joissa kaikki menee hirvittävällä tavalla vikaan. Jumalan tahto ja hengellisen johtajan halut ja valtapyrkimykset menevät sekaisin. Ihmiset, jotka ovat hakeneet turvaa, välittämistä ja yhteisöllisyyttä karismaattisen johtajan liepeiltä, alistuvat kontrolliin ja ovat manipuloitavissa mukaan yhä epäterveempään toimintaan. Jonas Bonnierin Lahkomurhat-kirjassa kuvatuista tapahtumista uutisoitiin vuonna 2004 Suomessakin. Tuolloin Ruotsin Knutbyssä tehtiin murha ja murhayritys. Kirjailijan ei ole tarvinnut keksiä karismaattista naispastoria, joka sai ”tietää” olevansa Kristuksen morsian ja hallitsi sen varjolla seurakuntalaistensa yksityiselämää ja vaati itselleen seksuaalisia palveluksia. Murhan takaa puolestaan paljastui pappi, jolle Jumala ”oli ilmoittanut” haluavansa ottaa luokseen tämän hankalan vaimon. Vaikka juoni on ennalta tiedossa, kirja pitää otteessaan – niin raadollisen tarkasti Bonnier kuvaa henkilöidensä omituista mielenmaisemaa ja kiihtyvää luisua kohti puistattavaa loppua. KAISA HALONEN

STEFAN BREMER/ESPOON KAUPUNGINTEATTERI

Lahkon loppu

Suuresta unelmasta tulikin show Juha Hurmeen dramatisoima ja ohjaama esitys Harhama on mukaansatempaava, hämmentävä ja oudon kiehtova tarina Harhama-nimisestä miehestä, jolla on suuri unelma. Hän päättää kirjoittaa suurteoksen, jossa selitetään elämän syvin merkitys ja osoitetaan Jumala harhaksi. Kirjaansa varten hän heittäytyy innolla tutkimaan elämää ja innostuu erilaisista aatteista. Häntä askarruttavat kristinuskon Jumalan lisäksi Perkele, maailman kurjuus, prostituutio, sosialistiset teoriat ja kapitalismin nousu sekä ihmiskunnan menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Kirjallisista kyvyistään itsevarma kirjailija uskoo, että häntä odottaa loistava

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

tulevaisuus. Ongelmana vain on, miten saisi ajatukset selviksi ja tekstiä paperille. Hän puhuu kirjoittamisesta enemmän kuin saa kirjoitetuksi. Kaaosmainen elämän melske uhkaa viedä miehen kokonaan sivuraiteelle. Harhaman ympärillä pyörii monenlaisia hahmoja paholaisesta pappiin ja noitaan. Välillä lauletaan ja pannaan porukalla tanssiksi. Kuusi näyttelijää esittää reilusti yli kahtakymmentä hahmoa. Suuret luulot omista kyvyistä karisevat hiljalleen Harhaman matkan jatkuessa Pietarin loistosta Hämeeseen tutustumaan perunan viljelyyn. Naisasiatkaan eivät suju ongelmitta. Lopulta Harhama jopa myy sielun-

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

sa Perkeleelle saadakseen kirjansa valmiiksi. Espoon kaupunginteatterin esitys perustuu Irmari Rantamalan kirjoittamaan yli tuhatsivuiseen omaelämäkerralliseen Harhama-teokseen, joka ilmestyi vuonna 1909. Rantamala tunnetaan myös nimellä Algot Untola ja Maiju Lassila. Miten Harhaman unelmalle lopulta kävi? Saiko hän himoitsemaansa mainetta ja kunniaa kaiken selittävällä suurteoksellaan? Vai jäikö koko kirja pelkäksi suunnitelmaksi? Ainakin Espoon kaupungiteatterissa kaikesta tuli viihdyttävä show, joka jättää katsojalle mietittävää. PAULA HUHTALA Harhama Espoon kaupunginteatterissa.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Taivaallista saksofonilla

uusikko Joonatan Raution jokainen viikko on erilainen. – Minulla on omia projekteja, mutta pääosin teen freelance-hommia. Tämä sopii minulle hyvin. Saksofoni on Raution ykkössoitin, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana pianokeikat ovat lisääntyneet. Rautio soittaa pianoa muun muassa Exodus-kuoron, Helsinki Gospel -kuoron ja Higher Ground -kuoron sekä laulaja-evankelista Jipun kanssa. – Saksofonilla harjoittelen aina, kun ehdin, ja pianoa soittelen aina, kun tarvitsee, Rautio sanoo.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNNAN freelance-muusikkona Joonatan Rautio on toiminut jo yksitoista vuotta. Hän soittaa pääosin konfirmaatiomessuissa ja rippikoulujen aloituskirkoissa. Keikkoja on ollut 25–30 kesässä. Konfirmaatiomessuissa Rautio soittaa saksofonia ja pianoa yhdessä akustista kitaraa soittavan Markku Penttilän ja kontrabassoa soittavan Teemu Keräsen kanssa. Trio syntyi kymmenen vuotta sitten, kun Espoon tuomiokirkko oli remontissa. Silloin seurakunnan tilaisuuksia järjestettiin kirkkoa lähellä olevan Ammattioppilaitos Omnian tiloissa. – Kirkkoherra Antti Kujanpää halusi sinne yhtyeen soittamaan konfirmaatiomessuihin, ja me saimme pestin. Siitä tuli niin paljon kiitosta, että remontin jälkeen soittamisemme jatkui kirkossa, vaikka aluksi jotkut papit ja kanttorit olivat sitä mieltä, ettei saksofoni sovi kirkkotilaan.

KOULUTUKSELTAAN Joonatan Rautio on jazzmuusikko, ja sitä hän sanoo olevansa vahvasti myös hengeltään. – Soittaminen on hetkessä elämistä ja kommunikointia toisten soittajien kanssa, Rautio kuvailee. Häntä ei kyllästytä soittaa vuodesta toiseen konfirmaatiomessuissa. Hän toteaa nykyisen Helsingin Pop & Jazz Konservatorion perustajan Klaus Järvisen sanoin: ”Soittaminen ei voi koskaan olla työtä.”

– Soittamisesta täytyy nauttia. Jos se alkaa maistua pelkältä työltä, kyseessä on lopun alku. Silloin pitää ruveta miettimään jotain muuta tekemistä. Soittamisella täytyy olla itselle vahva sisäinen merkitys, sillä ei sitä muuten jaksa – oli estradi mikä tahansa. Raution mielen pitää virkeänä se, että hänellä on menossa koko ajan erilaisia projekteja. – On kehittävää ja kaiken lisäksi hauskaa soittaa monenlaista musiikkia.

NINA RIUTTA

Pop-messu su 11.10. klo 17 Töölön kirkossa, Topeliuksenkatu 4. Artistivieraana Joonatan Rautio. Taivaan leipää -konsertti su 18.10. klo 16 Triplan Fokuksessa, Fredikanterassi 1. Joonatan Rautio & Mikael Svarvar Duo.

ANTTI RINTALA JA ISTOCK

KRISTILLINEN USKO on aina ollut tärkeä osa Joonatan Raution elämää. Hän kuuluu helluntaiseurakuntaan, mutta jo opiskeluaikoina hän soitti esimerkiksi Tuomasmessussa. – Vuosien varrella kristillisen kentän muusikot ovat tulleet tutuiksi, hän toteaa. Viimeisin Raution oma levy Taivaan leipää ilmestyi vuoden 2019 lopussa. Sen hän teki pianisti Mikael Svarvarin kanssa. Levyllä on hengellisiä lauluja ja virsiä sekä muutama Raution oma sävellys. – Meillä piti olla keväällä Triplassa konsertti levyn tiimoilta, mutta kaikki kevään keikat ovat olleet jäissä koronan vuoksi, ja niitä on siirretty syksyyn, Rautio kertoo. – Keväällä olimme pulassa taloudellisesti ja nyt syksyllä olemme pulassa aikataulujen kanssa.

Konfirmaatiomessuissa trio säestää virret ja soittaa taustamusiikkia ehtoollisen aikana.

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Wilhelmiinan viihtyisissä ja avarissa ryhmäkodeissa saat tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan arvokkaaseen ikääntymiseen. Tavoitteenamme on asukkaidemme toimintakyvyn tukeminen ja hyvä elämänlaatu. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Salakuljettajien saari YKSITYISKOKOELMA

Eestiluodon kautta tuotiin Suomeen luvatta satoja ihmisiä ja tuhansia litroja pirtua. ”Hämäräperäisiä katoamisia, gangsterisotia ja juoppoutta”, kuvaa tietokirjailija Eero Haapanen aikakautta. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT PAKO YLI SUOMENLAHDEN -KIRJA, KANSALLISARKISTO JA YKSITYISKOKOELMA

elsingin Vuosaaren edustalla, kaukana selällä, meri tyrskyää Eestiluotoa ympäröivässä karikossa. Pääsaari käsittää 25 hehtaaria sileää kalliota, männikköjä ja reheviä niittyjä. Se on suunnilleen saman kokoinen kuin retkeilijöiden suosima Helsingin Pihlajasaari. Kesäisin Eestiluodon rauhoitetuilla rantaniityillä kiertelee uhanalaisia perhosia harvinaisten keltamataran ja kenttäorakon kukissa. Taivaalla partioi toisinaan merikotka. – Eestiluoto on oma valtakuntansa ulkomeren laidalla. Sen luonto on viehättävää, ja kalastajien yli satavuotiaat talot ovat säilyneet sellaisinaan, kertoo tietokirjailija Eero Haapanen. Pohjoisrannalla asui ennen tunnettu pirtumies Oskar Åberg. Valkean talon kaakeliuunit ja tapetit muistuttavat pikemminkin kartanoelämästä kuin tavallisesta kalastajamökistä. Åbergin navetassa oli salaseinä pirtun säilytystä varten, ja väkijuomaa piilotettiin myös pihapiirin kiviaitaan tehtyyn onkaloon. Pirtukanistereita upotettiin Eestiluodon rantavesiin, joista tulli takavarikoi sitä toisinaan tuhansia litroja kerrallaan. – Kalastajat tekivät myös mustan pörssin elintarvikekauppaa. Juuttisäkki on niin tiivis, että kun jauhot upotti siinä mereen, niistä kostui vain pinta. Virosta on salakuljetettu Eestiluodon kautta Suomeen lisäksi omenoita, kuparia ja kankaita, Haapanen sanoo. ALKUJAAN EESTILUOTO oli kalastajien ja hylkeenpyytäjien tukikohta. 1800-luvulla saarelle syntyi pysyvä asutus. Sipoon saaristoon kuuluvalla Eestiluodolla eli kieltolain aikaan kolme kalastajaperhettä, joihin kuului kolmisenkymmentä ihmistä, kun piiat ja rengit lasketaan mukaan. Taloilla oli etäisyyttä vain muutama sata metriä, ja niiden asukkaat olivat avioliiton kautta sukua toisilleen. Saarella puhuttiin ruotsia ja viroa, sillä moni kalastaja haki vuosien mittaan morsiamen Virosta. Hämäräbisneksiä harrastettiin monessa saaressa. – Kalastajien vaimot äänestivät Suomen rannikkoseuduilla vuonna 1931 kieltolain kumoamisen puolesta, koska halusivat eroon pirtun sala-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Pirtutrokareita ja ”kympin pyttyjä” eli 10 litran pirtukanistereita. YKSITYISKOKOELMA

kuljetuksesta. Siihen liittyi hämäräperäisiä katoamisia, gangsterisotia ja juoppoutta, Eero Haapanen sanoo. Oskar Åbergin tyttärentytär Eva-Mi Sederlöf kertoo, että isoisä oli kausijuoppo. – Äiti pruukkasi sanoa, että kun morfarilla meni överiksi, hän heitti tämän olalleen, vei veneelle ja kuskasi katkolle. Oskar oli katkon kanta-asiakas, eikä suvulla ole hänestä kaunista sanottavaa. Sederlöf huomauttaa, että isoisällä oli kunnioitettaviakin puolia. Hän kustansi pirturahoilla kolmen tyttärensä ja kolmen poikansa koulutuksen. Lisäksi hän rakasti eläimiä. – Oskar tykkäsi, ettei vesilintuja saa räiskiä koska vain vaan ainoastaan syksyisin ja keväisin. Hän haki Alkosta puulaatikoita ja teki niistä linnuille koteja, joita on saaressa vieläkin. Hän myös piti lemmikkinä neljää pässiä, jotka kävelivät hänen mukanaan ympäri saarta. Oskar taisi olla aika pässi itsekin. TOISESSA MAAILMANSODASSA ihmisten salakuljettamisesta tuli monen entisen pirtumiehen uusi bisnes. Oskar Åberg ei kuitenkaan lähtenyt

Oskar Åberg 1920-luvun alussa.

ihmiskuljetuksiin mukaan. Hän oli tuolloin yli kuusikymppinen. Naapuri Eino Liljeberg sen sijaan salakuljetti sekä pirtua että ihmisiä. Samat avofiskarit, joilla oli kuljetettu spriitä, ottivat nyt lastikseen pakolaisia. Heitä salakuljetettiin Suomeen kaikkiaan noin viisituhatta. Eero Haapasen mukaan salakuljetusta pyöritettiin pääasiassa Suomesta eikä Virosta käsin, kuten aiemmin luultiin. Hän kertoo öisistä merimatkoista kirjassaan Pako yli Suomenlahden – Ihmissalakuljetus Virosta Suomeen 1940–1944.

”

Ihmissalakuljetus oli moraalisesti paljon hirmuisempi juttu kuin pirtun kuskaaminen. TIETOKIRJAILIJA EERO HAAPANEN

Haapanen kirjoittaa: ”Kaikkina aikoina kalatoreilla ja satamissa on ollut päivystäviä tietotoimistoja, jotka ottavat vastaan kyselyitä mistä tahansa kuljetuspalvelusta. Kun kysyntää oli paljon, pakolaisten kuljetukseen erikoistuneista ’veneyhtiöistä’ tuli isoja toimijoita. Ihmissalakuljettajat tekivät venematkoja ammatikseen ja ottivat siitä rahaa.” – Ihmissalakuljetus oli moraalisesti paljon hirmuisempi juttu kuin pirtun kuskaaminen. Siinä auttoi, jos oli kylmästi laskelmoiva mieli ja taskussa pistooli, jota myös käytti kiinni jäämisen uhatessa, Haapanen sanoo. Viro joutui vuoroin Neuvostoliiton ja natsiSaksan miehittämäksi. Moni virolaismies pakeni mieluummin maasta kuin liittyi valloittajan armeijaan. Suomeen saapuneista virolaisista nuoret miehet ilmoittautuivat yleensä vapaaehtoisina armeijan ”Suomen-pojiksi”. Naiset ja vanhemmat miehet saattoivat jäädä Sipoon saaristoon kalastajiksi. Jotkut päätyivät töihin Tikkurilan Väritehtaisiin tai jatkoivat vaikkapa keskeytyneitä yliopisto-opintojaan.

Reinhold ”Eino” Liljeberg poliisin henkilökortissa salakuljetusmatkan jälkeen.

Haapasen mukaan yli kolmesataa pakolaista saapui Suomeen Eestiluodon kautta. Se oli yksi ensimmäisistä vastaan tulevista saarista Virosta lähtiessä. Porvoon Pirttisaaren ja Sipoon Trutlandetin kautta kulki vielä enemmän pakolaisia. Jollaksen kartanossa Itä-Helsingissä oli pakolaisleiri. IHMISTEN SALAKULJETTAMINEN oli rikos, josta saattoi joutua pitkiin poliisikuulusteluihin. Siitä huolimatta Suomen armeija suhtautui suopeasti uusien virolaisten vapaaehtoisten saapumiseen. Eestiluodossa palveli keväällä 1943 parikymmentä sotilasta, jotka ottivat vastaan pakolaisia ja toimittivat heidät eteenpäin Jollaksen pakolaiskeskukseen. Eero Haapanen kuvaa kirjassaan, kuinka vasta saapuneet pakolaiset voitelivat suhteita sotilaisiin konjakilla. Pienillä veneillä Suomenlahden ylittäneet ihmissalakuljettajat olivat taitavia merenkävijöitä, vaikka eräskin oli vasta ”16-vuotias kalastajanpoika”. Haapasen tietojen mukaan kuljetusten aikana menehtyi alle kymmenen pakolaista. ”Paleltuminen oli todellinen uhka. Kovia pakkasia ei ollut, mutta veneessä istuminen pahimmillaan kellon ympäri ja pitempäänkin ei ollut leikkiä. 7. tammikuuta 1944 Eestiluotoon tuli vene, jossa oli sotapäiväkirjan mukaan 15 ’erittäin huonokuntoista’ virolaista, jotka ’saivat olla seuraavaan päivään, lääkittiin, saunotettiin, ruokittiin ja majoitettiin’. Konerikon vuoksi he olivat joutuneet ajelehtimaan merellä 45 tuntia”, Haapanen kirjoittaa.

NYKYÄÄN EESTILUOTO on Helsingin kaupungin virkistyssaari, jonka eteläpuolella sijaitsevalla Kutuhälletin luodolla saa telttailla. Kutuhälletillä on keittokatos, ja saarelta löytyy myös käymälä. Retkeilijöitä siellä käy harvakseltaan. – Kun telttailin vuosi sitten Eestiluodossa, rantavedessä kellui kuollut harmaahylje, Eero Haapanen kertoo. Saareen ei kulje reittivenettä, eikä siellä ole vierasvenelaituria. Veneilijöiden on osattava suunnistaa rantakarikoiden läpi ja kiinnityttävä itä- ja pohjoisrannan kiinnitysrenkaisiin. Osa saaresta on rauhoitettua, osa yksityiskäytössä. Oskar Åbergin tyttärentytär Eva-Mi Sederlöf omistaa pirtusalakuljettajan entisen talon. KANSALLISARKISTO – Eestiluoto on minulle rakas sukusaari. Menemme sinne heti, kun jäät lähtevät, ja marraskuussa pidetään viimeiset juhlat. Porukka on tosi sitoutunut saareen. Lapset ovat perustaneet sukellusseuran ja etsineet rannasta miinoja, joita merivartiosto käy sitten poksauttelemassa. Sederlöf ei ole asunut Eestiluodolla ympärivuotisesti, mutta on viettänyt siellä kaikki kesänsä. Saari on pysynyt hänen 69-vuotisen elämänsä aikana hyvin samanlaisena. – Lähinnä luonto muuttuu. Koivut olivat ennen pieniä, nyt niistä tehdään saunavastoja. ■

Vapaana kaunis 36,5 m2 yksiö!

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Koti Saga Tammilinnassa mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura ovat lähellä. Tutustu kauniiseen palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely! Kiinnostuitko? Tilaa esitteet tai varaa yksityinen esittely! puh. 050 5215 139 | www.sagacare.fi ranja.kontturi@sagacare.fi Saga Tammilinna Neilikkatie 11 A 01300 Vantaa

Vapaaehtoisia ikäihmisille Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta välittää keikkaluontoista maksutonta vapaaehtoisapua helsinkiläisten kotona asuvien ikääntyneiden tueksi. Vapaaehtoiset toimivat • kertaluonteisena ulkoiluapuna • saattaja-apuna lääkärikäynnillä • asiointiapuna yhdessä ikäihmisen kanssa

Vapaaehtoisvälitys päivystää TI klo 9-12 ja TO klo 12-15

puh. 09 3508 6044

Vapaaehtoispyynnöt tulisi jättää mielellään viikkoa ennen avun tarvitsemista. Säännöllisen ystäväpyynnön voit jättää myös netissä vtkl.fi/vapaaehtoistoiminta tai vapaaehtoisvälityksen puhelinnumeroon.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

”Ihanaa porukkaa” TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT JOONAS BRANDT

Pääkaupunkiseudulla pidetään sunnuntaisin seitsemisenkymmentä messua. Länsimäen kirkolla se alkaa harmonikan soitolla. Verkosto-yhteisön messusta Munkkiniemestä lähdetään jatkoille pizzeriaan.

oin varttia vaille kymmenen sunnuntaiaamuna pappi Harri Nurminen tulee Länsimäen kirkon sakastista kirkon eteiseen. Muutamia seurakuntalaisiakin on jo paikalla. Kopsautetaan kyynärpäitä yhteen tervehdykseksi ja vaihdetaan kuulumisia. Lisää väkeä tulee ovista tipoitellen, ja Nurminen puhuttelee melkein jokaista etunimeltä. Lyhyt juttutuokio, käsidesiä, takki naulakkoon. Kanttori Laura Nurkka odottaa harmonikan kanssa messun alkua. Etukäteen Nurminen on varoittanut tai luvannut, että Länsimäen messussa on sitten aika rento meininki eikä siellä olla turhan korkeakirkollisia. Länsimäki sijaitsee Hakunilan seurakunnan ja koko Vantaan kaakkoisnurkassa. Se on käytännössä samaa lähiötä kuin Mellunmäki Helsingin puolella. Messuun kokoontuu siellä Nurmisen mukaan uskollinen kirkossakävijöiden joukko – noin 30–40 henkeä joka sunnuntai. – Suuri osa on iäkkäämpää väkeä, ja miehiä on huomattavan paljon. Kirkon naapurissa on kehitysvammaisten palvelutalo, josta käy porukkaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Jonkin verran käy myös maahanmuuttajataustaisia, sillä heitä asuu Länsimäessä paljon. Lapsiperheitä ei juuri näy, Nurminen kuvailee seurakuntaa. – Ihanaa porukkaa. Normaalioloissa juodaan joka sunnuntai kirkkokahvit, joille Mari Laukkanen on yleensä leiponut pullat. Seurakuntasali on täynnä kahvittelijoita. Se on kuin pieni kyläyhteisö. Sanat ”normaalioloissa” ja ”normaalisti” toistuvat Nurmisen ja muidenkin tähän juttuun haastateltujen puheessa tämän tästä. Vaikka messuja on voitu viettää taas kesäkuusta alkaen, kaikki ei ole entisellään. Ei kätellä, saati halata. Joissakin paikoissa joudutaan rajoittamaan kävijämääriä. Turvalliset etäisyydet pitää ottaa huomioon niin istumajärjestelyissä kuin ehtoollisen vietossakin. Kolehtihaavi ei kierrä kirkossa vaan odottaa eteisessä. Käsidesipulloista on tullut kirkkojen vakiosisustusta. Länsimäessä sellainen on alttarillakin kukkalaitteen takana. KIRKKOVUODESSA 6. SYYSKUUTA on lähimmäisen sunnuntai. Päivän teksti on Matteuksen evankeliumista, Vuorisaarnana tunnetusta Jeesuksen opetuspuheesta. Siinä Jeesus käskee rakasta-

maan vihamiehiä ja rukoilemaan vainoojien puolesta – ja lopuksi vielä olemaan täydellinen. – Jeesuksen opetus on aivan kristallinkirkas: meidän tehtävämme on rakastaa jokaista lähimmäistä, auttaa ja palvella, Harri Nurminen johdattaa seurakuntaa synnintunnustukseen. – Olen ollut itsekäs ja käteni on ollut hidas auttamaan, seurakunta lausuu. Saarnassaan Nurminen toteaa, että talouden mittareilla arvioituna Hakunilan seurakunta on köyhää aluetta. On työttömyyttä, vähävaraisuutta ja sosiaalisia ongelmia. – Mutta meillä on kuulkaas täällä paljon välittämistä, huolenpitoa, yhteishenkeä ja rakkautta. Jumala toimii täällä vahvasti. Te olette siitä elävä esimerkki. Ehtoolliselle alttarikaiteen ääreen saa nyt korona-aikaan tulla neljä ihmistä kerrallaan. Kymmenen vuotta pappina työskennelleelle Harri Nurmiselle juuri tämä on messun tärkein ja koskettavin hetki. – Ehtoollinen on vaikuttava kokemus joka kerta. Kristuksen ruumis ja veri – siinä on jotain niin konkreettista. Ja ihmisten kasvoilta näkee, kuin-

Taisto Kotomäki käy kirkossa melkein joka sunnuntai.

– Messu on kuin ruokailua sielulleni, sanoo Natalia Karjalainen.

Pappi Harri Nurminen toivottaa Mari Laukkasen tervetulleeksi messuun Länsimäen kirkkoon.

Eveliina Hienonen ehtoollisella.

Ehtoollinen on pappi Harri Nurmiselle messun koskettavin hetki.

Kanttori Laura Nurkka säestää veisuuta harmonikalla.

ka paljon se heille merkitsee. Siinä on käsittämätön pyhyyden tuntu, hän kuvailee. UKRAINALAISSYNTYINEN Natalia Karjalainen muutti Länsimäkeen vuonna 2018 ja alkoi käydä kirkolla messussa noin puolitoista vuotta sitten. Hän tulee messuun aina, kun se on mahdollista, voimien ja terveyden mukaan. – Messu on kuin ruokailua sielulleni. Joka kerta messussa on jotain koskettavaa: teksti, virsi, yhteinen rukous, jokin asia saarnassa tai ehtoollinen. Tällä kertaa ne olivat papin sanat rakkaudesta ja siitä, että se on tekoja. – Kuulun kirkkoon. Se on minulle perhe. Minulle on tärkeää kuulla Jumalan sanaa, rukoilla muiden kanssa, tavata ihmisiä ja kuunnella suomen kieltä, Karjalainen kertoo. Hän on huomannut, että messussa käyvät joka kerta melkein samat ihmiset. Kasvot ovat tulleet tutuiksi, mutta ystäviä hän ei ole vielä saanut. Suomalaiset eivät lähesty helposti. SAARNAA JÄI MIETTIMÄÄN myös Taisto Koto mäki.

– Se on tämän päivän ongelma meille itse kullekin, että osaisi suhtautua lähimmäiseen Jeesuksen tarkoittamalla tavalla. Tämä oikein pani miettimään omiakin asioita, että miten hoidan lähimmäissuhteet. Tuli mieleen korjattavia asioita.

”

Tämä oikein pani miettimään omiakin asioita, että miten hoidan lähimmäissuhteet. TAISTO KOTOMÄKI

Kotomäki asuu läheisessä Rajakylässä. Hän käy kirkossa melkein joka sunnuntai ja on joka arkipäivä mukana jossain seurakunnan toiminnas-

sa. Erityisen tärkeä hänelle on miestenpiiri, jonka hän perusti yli kolmekymmentä vuotta sitten. Länsimäen messun miesvaltaisuuskin selittyy sillä, että miestenpiiriläiset käyvät siellä aktiivisesti. Nyt Kotomäki oli Länsimäen messussa pitkästä aikaa, sillä hän on viettänyt kesän maalla. – Huomasin, miten kiva on istua seurakunnan kanssa kirkossa. Kun kirkot olivat koronan vuoksi keväällä suljettuina, Kotomäki seurasi netistä suoratoistettuja jumalanpalveluksia eri puolilta Suomea ja tuli myös vertailleeksi eri seurakuntia keskenään. – Täytyy sanoa, että meillä Hakunilan seurakunnassa on erinomaiset kanttorit ja helposti lähestyttävät papit. LÄHIMMÄISEN SUNNUNTAINA pääkaupunkiseudun kirkoissa kuullaan ehtoollisen asetussanat seitsemisenkymmentä kertaa. Suurin osa messuista alkaa aamukymmeneltä niin kuin Länsimäessä, mutta messuja on myös puolilta päivin, iltapäivällä ja alkuillasta. Sunnuntaimessujen kävijämäärät ovat Suomessa laskeneet tasaisen hitaasti. ViiKIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Riikka Hartikainen opettaa, Marko Huhtala kuuntelee.

Ville Kuusjärvi on yksi Verkoston lukuisista vapaaehtoisista.

Verkoston messuun Munkkiniemen kirkkoon voidaan korona-aikaan ottaa sata osanottajaa.

me vuonna koko Suomessa kävijöitä oli keskimäärin 81 messua kohden, edellisvuonna 82 ja sitä edellisenä 84. Pääkaupunkiseudulla, jossa kirkkoonkuulumisprosentit ovat maan alhaisimpia, messuihin osallistutaan kuitenkin aktiivisemmin kuin Suomessa keskimäärin. Viime vuonna Espoossa oli keskimäärin 126 kävijää messua kohden, Vantaalla 111 ja Helsingissäkin 94. Lisäksi kävijämäärät kaikissa kolmessa kaupungissa nousivat edellisvuodesta. – Minun tulkintani on, että pääkaupunkiseudulla on helppo mennä kirkkoon. On julkinen liikenne, kirkkoja tiheästi ja messuja eri aikoihin ja eri päivinä niin, että voi valita itselleen mieluisan ja juurtua sinne. Ehkä täällä ihmiset ovat myös yksinäisempiä ja löytävät messusta itselleen yhteisön, arvioi pappi ja jumalanpalveluksen asiantuntija Terhi Paananen Kirkkohallituksesta. Paananen itse on innokas kirkossakävijä, joka osallistuu messuun lähes joka pyhä. Kirkon penkissä ja kirkkokahveilla istuminen on tarjonnut hänelle myös mahdollisuuden havainnoida messua ja siellä kävijöitä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

– Jokaisessa messussa kokoontuu yhteisö. Tavallisessa paikallisseurakunnassa messussa on yleensä kaikenikäisiä, mutta enemmistö on yli 50-vuotiaita. Lapsia on tavallisena sunnuntaina mukana muutama. Pyhäpäivästä toiseen messus-

”

Tässä maailman tilanteessa ihmiset eivät kaipaa lisää informaatiota vaan rauhaa ja tilaa olla. TERHI PAANANEN

sa näkee samoja ihmisiä. Noin kolmannes on sellaisia, jotka käyvät harvakseltaan tai tulevat satunnaisesti, Paananen kertoo.

MONESTI KUULEE sanottavan, että varsinkin satunnaisille kävijöille messu tuntuu monimutkaiselta ja vaikealta ymmärtää. Että vaikka sattuisikin tulemaan kerran, ei siksi ehkä tule toiste. Terhi Paananen näkee asian toisin. – Tässä maailmantilanteessa ihmiset eivät jaksa ottaa asioita vastaan ymmärtämällä. Sen sijaan he jaksavat istua rauhassa ja vain olla. Ihmiset eivät kaipaa lisää informaatiota vaan rauhaa ja tilaa olla. Messua voisi hyvin mainostaa ruutuvapaana aikana. – Ratkaisevaa on, onko ilmapiiri messussa avoin, kutsuva ja tervetulleeksi toivottava. Ennen oli aika vahva sellainen kulttuuri, että pelättiin virheiden tekemistä. Nykyisin ajatellaan ennemmin, että moka on lahja. Kun jokin ei mene niin kuin odotetaan, se herättää ihmiset pois rutiininomaisesta olemisesta sellaiseen, mikä on totta ja koskettavaa, Paananen sanoo. Hän on tehnyt yhdessä Titti Kallion kanssa kyselytutkimuksen, jossa kartoitettiin sitä, millaisia tunteita ihmiset kokevat messun aikana. Vastauksissa erottui kaksi selvää huippukohtaa. Ei ole vaikea arvata, että toinen niistä oli ehtoolli-

– Tänne oli helppo tulla. Minut ja puolisoni otettiin hirveän hyvin vastaan. Sekin puhutteli, että täällä on kaiken ikäisiä – se on se, mitä seurakunnalta toivoinkin, Kuusjärvi kertoo. – Verkoston messuissa näkyy se, että näitä on iso porukka tekemässä. Selvin ero tavalliseen luterilaiseen messuun on yhdessä tekemisen tuntu. Tästä saa paljon: rohkaisua omaan hengelliseen elämään, yhteyttä Jumalaan ja yhteyttä ihmisiin.

Sakari Heikkilä, Kati Lappeteläinen ja Tinja Halunen vastaavat messun musiikista.

Lasse Lepojärvi isänsä Kosti Lepojärven sylissä saa siunauksen Marko Huhtalalta.

nen. Toinen kuitenkin yllätti tutkimuksen tekijät: se oli kirkkoon saapuminen. – Kirkkoon tullessa tervehditään ja tavataan toisia. Silläkin on merkitystä, että vapaaehtoinen tai työntekijä on ovella vastassa ja toivottaa tervetulleeksi. Kerran messun alkua odottaessani havahduin siihen, että kirkkosalissa oli hirveä pulina. Papit, jotka odottavat sakastissa messun alkua, eivät tiedä siitä mitään, Paananen kertoo. JOS MESSUUN osallistuvien määrä laskee jatkuvasti, milloin päädytään nollaan? Onko messulla tulevaisuutta? Terhi Paanasen mukaan on. – Kirkko on olemukseltaan yhteisö, ja messu on sen yhteisön kaikille avoin kokoontuminen. Niin kauan kuin on kirkko, on messu. Messua vietetään siksi, että Kristus on siellä ihmisten keskellä kaikkein konkreettisimmin läsnä. Messu on niiden ihmisten kokoontuminen, jotka kaipaavat tätä läsnäoloa, ja minun on vaikea kuvitella, että ihmiset lakkaisivat sitä kaipaamasta. Kirkko voi kyllä muuttaa muotoaan ja seurakunnat organisoitua toisin, hän sanoo.

– Jumala ei meidän messujamme tarvitse, mutta me ihmiset tarvitsemme paikkoja, joissa voimme jättää kaiken muun ja avautua sille, että Jumala on läsnä. Kun messusta yritetään tehdä kiva, unohdetaan joskus, että ihminen tulee messuun hengellisen kaipauksen vuoksi. Jumalan läsnäoloa voi olla vaikea kokea kotisohvalla. Auttaa, kun kulkee pienen matkan ja istuu tunniksi epämukavaan penkkiin. KOLMEN AIKOIHIN sunnuntai-iltapäivällä Munkkiniemen kirkon ovet ovat jo auki. Bändi harjoittelee hämärässä kirkkosalissa. Joukko Verkoston vapaaehtoisia valmistelee illan messua. Yksi heistä, Ville Kuusjärvi, on jakanut penkkeihin kortteja, joilla voi ilmoittautua mukaan erilaisiin vapaaehtoistehtäviin. – Koetan myös illan aikana bongailla täältä opiskelijoita ja jututtaa heitä. Tarkoitus on mennä yhdessä jatkoille pizzeriaan, Kuusjärvi kertoo. Verkosto on luterilaisen kirkon piirissä toimiva seurakuntayhteisö. Teologian opintojaan viimeistelevä Kuusjärvi on ollut mukana sen toiminnassa reilut viisi vuotta.

VERKOSTON TOIMINNANJOHTAJA ja yksi sen neljästä papista Marko Huhtala harmittelee sitä, että koronan vuoksi kirkkoon voidaan päästää vain sata ennakkoon ilmoittautunutta osanottajaa. Muut saavat seurata messua livelähetyksenä Facebookissa. Normaalioloissa Munkkiniemen kirkolle kokoontui joka sunnuntai kolmisensataa verkostolaista. Viime vuonna 20 vuotta täyttänyt Verkosto perustettiin Huhtalan mukaan siksi, että kaivattiin tiiviimpää yhteisöllisyyttä ja etsittiin tapaa elää kristillisyyttä todeksi tässä ajassa. Huhtala sanoo, että Verkoston kristillisyyttä voisi kutsua tavoitteellisen matalakirkolliseksi. Messussa se kuuluu ja näkyy esimerkiksi niin, että vaikka virsiäkin lauletaan, ne on sovitettu bändille. Messun toimittajat eivät pukeudu liturgisiin vaatteisiin. Saarnan sijasta puhutaan opetuksesta, ja siinä, kuten rukouksissakin, pyritään puhekieleen. – Yksi iso asia on tiivis yhteisöllisyys. Ihmiset tuntevat toisensa ja kokoontuvat viikollakin pienryhmiin. Pyrimme jakamaan yhdessä elämää. Varmaan perinteinen kirkkokin sitä haluaisi, mutta sellainen kulttuuri on vain kadonnut jonnekin. Pappina koen olevani osa perhettä. Elän näiden ihmisten kanssa ja jaan heidän ilojaan ja surujaan, Huhtala kertoo. Verkoston toiminta ja sen kahdeksan työntekijän palkat kustannetaan lahjoitusvaroin. Vuosibudjetti on vähän yli 300 000 euroa. Yhteisöön kuuluu noin 900 henkeä, joista noin puolet osallistuu joka viikko toimintaan. Munkkiniemen lisäksi toimintaa on myös Pihlajamäen kirkolla. – Meillä on hyvin pieni byrokratia, mutta sillä pyöritetään aika massiivista koneistoa. Ei tämä ole ainoa oikea tapa toimia, mutta me palvelemme tätä ryhmää ja heidän hengellisiä tarpeitaan, Huhtala sanoo. Samanlaista otetta hän kaipaisi muuallekin kirkkoon. Kirkon tulevaisuus voisi hänen mukaansa olla hyvä, jos paikallisseurakuntien sisällä sallittaisiin monenlaisia yhteisöjä. – Ja jos otettaisiin kirkkolain pykälät vähän rennommin. Meillä käy maahanmuuttajia eri puolilta maailmaa, useampaan kertaan eri yhteisöissä kastettuja, uskoon tulleita entisiä vankeja – ja kaikki he haluavat tehdä matkaa yhdessä ja olla mukana seurakunnassa. Vaikea siinä olisi ruveta pykälien perusteella tulkitsemaan esimerkiksi sitä, kenelle ehtoollispöytä on avoin. Meillä ei myöskään korosteta jotain tiettyä tapaa tulla uskoon. Jumalan armo kuuluu kaikille, tervetuloa. ENNEN MESSUN alkua ehditään vielä jutella hetki Juhan kanssa. Juha ei halua sukunimeään tai kuvaansa lehteen, mutta tarinansa hän on valmis kertomaan. Hän on viettänyt elämästään yhteensä kaksitoista vuotta vankilassa kahdeksan eri tuomion takia. KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Olisiko joku näistä sinun messusi? Kotikaupunkisi seurakuntien messut löytyvät tämän lehden B-osasta. Tähän on poimittu muutama esimerkki koko pääkaupunkiseudun tarjonnasta.

Espoo HalleLuja-messu Nuorten ja nuorten aikuisten valmistelema messu joka kolmas perjantai klo 18 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24 (seuraava 9.10.) Pysäkkimessu Meditatiivinen messu 1–2 kertaa kuukaudessa sunnuntaisin klo 18 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5 (seuraava 11.10.) Risteysmessu Moderni yhteisöllinen messu torstaisin klo 19 Chapplessa, kauppakeskus Isossa Omenassa, Suomenlahdentie 1.

Helsinki Agricolamessu Urbaani messu rockkeikan tyyliin keskiviikkoisin klo 19 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23.

Papit Riikka Hartikainen ja Marko Huhtala jakavat ehtoollista.

Sateenkaarimessu Erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnattu messu noin kerran kuukaudessa Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2 (seuraava lauantaina 24.10. klo 17) Tuomasmessu Vaihtoehtoisten messujen klassikko sunnuntaisin klo 18 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23.

Vantaa Kivistömessu Seurakuntalaisten yhdessä tekemä rento messu joka toinen maanantai klo 19 Kivistön kirkossa, Laavatie 2 (seuraava 19.10.)

– Viimeiset puoli vuotta vankilassa olin tosi pohjalla. Ajattelin, että en halua olla tällainen. En halua enää käyttää päihteitä enkä vapauduttuani joutua uudelleen vankilaan. Rupesin rukoilemaan joka ilta. Ne olivat tökeröitä rukouksia, joissa pyysin itselleni kaikkea. Aloin saada niitä asioita, joita pyysin. Huomasin, että vitsi, tämähän toimii. Vähän myöhemmin Juhan silmiin osui ilmoitus vankilassa järjestettävästä Alfa-kurssista. Se on herätyskristillisyyden piirissä suosittu kristinuskon perusteita käsittelevä kurssi, jota Suomessa koordinoi Verkosto. Verkoston vapaaehtoiset vetävät kursseja myös Helsingin vankilassa. – Kurssilla oli tosi kiva tiimi, joka hymyili, halasi ja kätteli. Heidän silmänsä loistivat rauhaa. Ensimmäinen ajatukseni oli, että mitähän nuo ovat vetäneet. Juha vapautui vankilasta tämän vuoden tammikuussa parin kuukauden koevapauden jälkeen. Silloin hänellä oli vain kaksi kassillista vaatteita. Nyt hänellä on työpaikka vertaisohjaajana, asunto ja parisuhde. Verkoston messuissa hän alkoi käydä jo koevapautensa aikana.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

”

Minulla on aina vankilasta vapauduttuani ollut olo, ettei minua haluta mihinkään. Tähän yhteisöön minut jotenkin rakastettiin sisään. JUHA

– Minulla on aina aiemmin vankilasta vapauduttuani ollut sellainen olo, ettei minua haluta mihinkään, koska minulla on tällainen tausta. Tä-

Ystävämessu Lämminhenkinen monikulttuurinen messu kerran kuukaudessa sunnuntaisin klo 16 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8 (seuraava 18.10.) ja kerran kuukaudessa sunnuntaisin klo 16 Asolan seurakuntatalossa, Asolanväylä 6 (seuraava 1.11.)

hän yhteisöön minut jotenkin rakastettiin sisään, ja niin ei ole ennen käynyt. Se on antanut toivoa ja mahdollistanut kaiken muutoksen. KIRKKOSALISSA JOKA toinen penkkirivi on jätetty tyhjäksi. – Pidä meidät kaikki turvassa ja varjele, ettei meille tulisi mitään tartuntoja täällä, Marko Huhtala rukoilee alkuvirren jälkeen. Sitten ruvetaan ylistämään. Tänään se on sitä, että lauletaan kolme laulua. Osa seurakunnasta seisoo, siellä täällä näkee kohotettuja käsiä. Tämä on kai sitä, mitä Huhtala kutsuu maltilliseksi karismaattisuudeksi: Ylistetään, mutta ei mennä ylettömyyksiin. Ei kaadeta ihmisiä ja eikä luvata ihmeitä. Ehtoolliselle jonotettaessa pidetään turvavälit. Ensin desinfioidaan kädet, sitten otetaan leipä ja viini, jotka Huhtala ja hänen kollegansa Riikka Hartikainen jakavat maskit kasvoillaan. Kun seurakunta laulaa ”puhdista mut kokonaan, ei vain päältä, vaan sisältä kokonaan”, koronan varjo tuntuu antavan sille uuden merkityksen. ■

DETRIA ARBUTIN COUPEROSA –TUTKIMUS

DETRIA ARBUTIN ANTI AGING –TUTKIMUS

Testiryhmässä couperosan voimakkuusaste pieneni 90 %:lla ja kahden kuukauden hoitojakson jälkeen 35 %:lla oireet hävisivät kokonaan.

Iho kirkastui ja heleytyi 95 %:lla ja ilmejuonteet vähenivät 80 %:lla tutkimukseen osallistuneista.

Luonnon arbutiinia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että sianpuolukan lehdestä eristetty arbutiini on tehokas melaniinituotannon estäjä ja että sitä voidaan käyttää ihoa vaalentavana ainesosana.

Suvaitsevuus voi olla nöyryyttävää Sairastuttuaan syöpään Tapio Pajunen tajusi omakohtaisesti, miten vaikea meidän on ymmärtää toistemme todellisuutta. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

amassa 1990-luvulla yritykset kaatuivat ja seurasi suurtyöttömyys. – Nyt on vaarana, että palaamme koronapandemian seurauksena lamatodellisuuteen, sanoo Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja Tapio Pajunen. Kun lama tuli vuonna 1990, Pajunen oli 32-vuotias Keravan seurakunnan päihde- ja kriminaalityön erityisdiakoni. – Kohtasin työssäni perheitä, joilla oli satojen tuhansien markkojen lainat uudesta omakotitalosta, ja sitten yhtäkkinen työttömyys tai konkurssi. Vielä senkin jälkeen, kun pankki oli vienyt talon, eräälle asiakkaalleni jäi satojen tuhansien velat. Tämä perheenisä päätyi hirttämään itsensä, Pajunen kertoo. Tämä on perspektiivi, josta Pajunen on seurannut keskusteluja siitä, missä määrin kirkko voi sekaantua politiikkaan. Pajunen on siitä harvinainen mies, että hän tapaa työssään jatkuvasti niin suomalaista poliittista eliittiä kuin kaikkein huonoimpaan osaan joutuneita. Viime vuonna tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Pajuselle sosiaalineuvoksen arvonimen. Pajunen itse pitää huomionosoitusta merkkinä siitä, että yhteiskunta arvostaa kirkon diakoniatyötä. Yhteisvastuukeräys ei ole pelkkä rahankeräys, vaan se tuo aina esiin myös ongelmia, joihin on etsittävä poliittisia ratkaisuja. – Kun Jeesukselta kysyttiin, mikä on suurin käsky, hän sanoi, että suurin on tämä: rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, yli kaiken. Sitten hän piti pienen taidepaussin ja jatkoi, että toinen aivan yhtä tärkeä on tämä: rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, Pajunen sanoo. Hän korostaa, että molemmat puolet asiassa ovat meille kristityille yhtä tärkeitä. – Kirkon tehtävä on huolehtia Jumalan sanasta, ja sen rinnalla aivan yhtä tärkeää on rakastaa lähimmäistä. Kirkon luovuttamaton tehtävä on olla äänenä niille, joiden ääntä poliittiset päättäjät eivät kuule. Kirkon tehtävä on tuoda esiin piilossa oleva hätä, Pajunen sanoo. 1990-luvulla kirkko reagoi, koska se ei voinut katsoa sivusta, kun ihmiset kärsivät. – Köyhien ja sorrettujen puolustaminen ei voi milloinkaan olla väärin, eikä se koskaan ole keneltäkään pois. Emmekö julista Jumalan sanaa, jos sanomme, että jokaisella Jumalan kuvalla on oikeus ihmisarvoiseen elämään? Pajunen kysyy. TAPIO PAJUNEN oli yksitoistavuotias, kun hänen isänsä kuoli. – Yksinhuoltajaperheessä lapset joutuivat ottamaan paljon vastuuta arjesta, Pajunen kertoo. – Äitivainaa antoi vahvan arvopohjan. Hän opetti, että me olemme täällä toisiamme varten. Ja kotonahan meidän kaikkien pitikin olla toisiamme varten, jotta elämä pyörätuolia käyttävän yksinhuoltajaäidin perheessä saatiin rullaamaan, Pajunen sanoo. Arki oli niukkaa, mutta Pajusella oli myös henkireikä: hän oppi lukemaan viisivuotiaana. – Olen koko elämäni ollut kirjaston superkäyttäjä. Koulussa olin keskiverto-oppilas, mutta satsasin kunnolla aineisiin, jotka kiinnostivat minua. Historian suhteen minulla oli aivan valtava tiedonjano. Kodissa oli vahva arvokasvatus, mutta se ei ollut millään tavalla hengellinen. Silti Pajunen teini-iässä liittyi seurakuntanuoriin.

Suomessa oli jatkosodan jälkeen levinnyt voimakas herätys, jota erotuksena neljästä edellisestä ruvettiin kutsumaan viidenneksi herätysliikkeeksi eli viidesläisyydeksi. Siinä vaadittiin henkilökohtaista uskonratkaisua, ja siihen Pajunenkin lähti mukaan. – Meillä oli Porvoossa iso ja tiivis porukka, jonka opetus oli hyvin lakihenkistä. Opin kyllä paljon Jumalasta, ihmisestä ja elämästä, mutta muutaman vuoden kuluttua aloin kyseenalaistaa ryhmän tulkintoja, Pajunen sanoo. Hän oli innokas rockmusiikin harrastaja, ja pian kavereita tuli muusikkopiireistä. Rockmusiikin yhdistävä voima on ollut pysyvä elementti Pajusen elämässä. Kun hän joitain vuosia sitten keksi järjestää Tampereella Beatles-messuja, soittajat löytyivät helposti. Messussa virret korvattiin neljän moppitukan monitulkintaisilla lauluilla. Joku voi kysyä, miten sellainen sopii jumalanpalvelukseen, mutta Pajunen tietää. – Esimerkiksi synninpäästö: Mikä sopisi paremmin kuin Let It Be? Esirukouksessa Jumalan eteen puolestaan kannetaan tärkeitä asioita ja muistoja omista rakkaista kappaleen In My Life sanoilla, Pajunen luettelee. – Kerran eräs eläkeläinen tuli kertomaan, että Beatlesin takia hän oli tullut ehtoolliselle ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen.

Kuka?

Tapio Pajunen, 62, on Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja, neljän lapsen isä ja tuore isoisä.

Mitä?

Vuonna 2009 Pajunen palkittiin saattohoidon edistämisestä. Vuonna 2019 hänestä tuli sosiaalineuvos.

Motto

Maapallolla asiat rullaavat niin kauan kuin hyviä on enemmän kuin pahoja.

SEURAKUNTANUORUUDEN JÄLKEEN Pajunen oli valokuvaaja ja satamajätkä, kunnes hän vuonna 1985 päätti opiskella diakoniksi. Jo opiskeluaikana kirkko näytti kovat kasvonsa siinä, että työntekijää ei kuunnella, jollei hän ole pappi. Niinpä Pajunen luki työn ohessa papiksi. Ensimmäinen papin paikka oli Lontoon merimieskirkko. Sen naapurissa oli paikallinen anglikaanikirkko, jota johti isä Richard. – Seurakunnassa oli 11 000 jäsentä, mutta papin lisäksi ei ollut muita palkattuja työntekijöitä kuin kerran viikossa tunniksi kanslisti, Pajunen kertoo. – Kerran eräät suomalaiset vierailijat utelivat isä Richardilta, että hänellä varmaankin on valtavasti vapaaehtoisia. Isä Richard vastasi, että ei ole. On vain valtava joukko kristittyjä seurakuntalaisia, jotka tahtovat palvella Jumalaa ja lähimmistään. Tällaistahan sen Suomessakin pitäisi olla – ja Pajusen mukaan tuleekin olemaan sitä mukaa kuin kirkon rahat hupenevat. Mutta voisiko seurakunnista muodostua Suomessa tiiviitä yhteisöjä, kun ihmiset tuntuvat elävän niin erimielisissä kuplissa? Pajusen mukaan kirkossa on erittäin vaikea esittää eriäviä mielipiteitä.

– Tämä oikeastaan nousee kirkon opillisesta perinteestä, jossa asioista on vain yksi totuus, hän sanoo. Niinpä itseään hyvinkin suvaitsevina pitävät ihmiset voivat käyttäytyä yllättävän fundamentalistisesti. Tämä näkyy siinä, miten kirkossa keskustellaan sukupuoliasioista tai mitä mieltä saa olla vaikkapa maahanmuutosta. KÖYHIEN PUOLUSTAJAN on kyettävä keskustelemaan repivistäkin asioista siksi, että viime vuosina nimenomaan populistipuolueet ovat saaneet kannatusta juuri huono-osaisissa kansanryhmissä. Jos kirkko haluaa auttaa näitä ihmisiä, sen on voitava asettua heidän asemaansa. – Ymmärrän kirkossa vallitsevan pelon, että kirkon oppi vääristyy tai keventyy, jos annetaan tilaa oppiin nähden vastakkaisille kannoille. Mutta tässäkin on pohdittava, mikä kuuluu kirkon muuttumattomaan uskoon, josta ei anneta tuumaakaan periksi, ja mikä taas kuuluu muuttuvan elämäntilanteen piiriin, Tapio Pajunen sanoo. – On valitettavaa, että suvaitsevuus on kadottanut todellisen merkityksensä. Nykyään suvaitsevuus ymmärretään niin, että ollaan valmiita tukemaan toisen ihmisen elämäntapaa ja ideologiaa. Todellinen suvaitsevuus ei ole kuitenkaan sitä, vaan sitä, että annetaan toiselle ihmiselle tilaisuus tulla kuulluksi ja sen jälkeen tehdään itse johtopäätökset ja ratkaisut, Pajunen sanoo. – Nykyajan suvaitsevuus on myös nöyryyttävää. Siinä minä parempana ja ylempiarvoisena ihmisenä voin suvaita sinua ja elämäntapaasi. Suvaitsija pidättää aina itsellään oikeuden suvaita tai olla suvaitsematta. Sellainen suvaitsevuus ei kuulu aitoon yhdenvertaisuuteen. Pajusella on myös tuore omakohtainen kokemus siitä, miten vaikea meidän on ymmärtää toistemme todellisuutta ja asettua toistemme asemaan. – Olen yli kymmenen vuoden ajan kouluttanut saattohoidon ammattilaisia kuolevien ihmisten tukemiseen. Olen tässä kouluttajan roolissa kuvitellut, että minä tiedän, mitä se kohtaaminen on ja millaisessa todellisuudessa kuoleva elää. Mutta olin väärässä, Pajunen sanoo. LÄÄKÄRI KERTOI puolitoista vuotta sitten, että Pajusella on syöpä. – Vasta siinä kohtaa tajusin, miltä oikeasti tuntuu saada diagnoosi sairaudesta, joka voi johtaa kuolemaan. Silloin ymmärsin, että tämä on maailma, jota kukaan toinen ei voi ymmärtää. On tietyt perusasiat, jotka toinen saman läpikäynyt ymmärtää, mutta hänkin katsoo sitä eri perspektiivistä, oman historiansa kautta. Pajusen mukaan hänen syöpänsä ei ole salaisuus, muttei hän siitä ole myöskään puhunut. – Itse asiassa tänä kesänä sairastuin toiseen syöpään. Tällä syövällä ei ole mitään tekemistä edellisen kanssa, vaan nämä ovat itsenäisiä sairauksia. Syöpä operoitiin juhannuksen jälkeen. – Sairauden myötä olen konkreettisesti saanut tuntea vertaistuen merkityksen sekä sen, miten perhe ja ystävät kantavat vaikeissa hetkissä. Tällä hetkellä tilanteeni on se, että sairaus on hallinnassa ja nautin elämästäni ja työstäni, johon olen jo palannut. Näiden kokemusten kautta elämän merkitys on vahvistunut hurjan paljon. Sairaudet eivät tällä hetkellä vaikuta arkeeni, mutta ne ovat lisänneet armeliaisuuttani. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Mainettaan parempi Hyvyys on pahaa suurempi voima, väittää historioitsija Rutger Bregman. Mitä sanovat oikeuspsykiatri Hannu Lauerma ja pappi ja psykoterapeutti Leila Valtonen? TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA

istoria, uutisotsikot ja sosiaalisen median keskustelut kertovat usein ihmisen pahuudesta. Filosofi Thomas Hobbes katsoi, että pahuuden kahlitsemiseksi tarvitsemme Leviathanin, rajoittamatonta valtaa käyttävän vallanpitäjän. Kirkko opettaa, että syntiinlankeemuksen seurauksena meihin vaikuttaa perisynti, taipumus pahaan. Vaan onko paha sittenkään vallitseva ominaisuus ihmisessä? Jos näin olisi, miten sujuisi jokapäiväinen elämämme? Se, jossa ihmiset osoittautuvat yleensä luottamuksen arvoisiksi. Pitäisikö historiaa katsoa uusin silmin? Jos paha johtaa pahaan, niin myös hyvä johtaa hyvään. Kumpaa haluamme vahvistaa? HOLLANTILAINEN HISTORIOITSIJA Rutger Bregman kyseenalaistaa käsityksen ihmisestä olemukseltaan pahana. Hän katsoo ihmisen toimintaa uudesta näkökulmasta. Bregmanin teos Hyvän historia – Ihmiskunta uudessa valossa on myyntitilastojen kärjessä monessa maassa. Eikä syyttä, sillä näkökulma on virkistävä: Bregman väittää, että useimmat ihmiset ovat kunnollisia. Eivät kaikki eivätkä aina. Bregman ei ole naiivi. Hän ei kiellä pahaa, vaikka uskookin hyvän olevan pahaa suurempi voima. Kirjassaan hän perustelee, miksi hän ajattelee niin. William Goldingin romaanissa Kärpästen herra autiolle saarelle haaksirikkoutuneet koulupojat päätyvät tappamaan toisiaan. Rutger Bregman nostaa esille tositarinan

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

ihminen koulupojista, jotka karkasivat seik kailuretkelle kristillisestä koulusta. He viettivät autiolla ja karulla saarel la yli vuoden. Pojat aloittivat jokai sen päivänsä laululla ja rukouksella, pystyivät sovittelemaan riitansa ja selvisivät hengissä yhteistyöllä. IHMINEN ON ELÄIN, joka on me nestynyt muita paremmin siksi, et tä luonnonvalinta on suosinut ihmi sen sosiaalisuutta, Bregman väittää. Olemme ystävällisiä eläimiä, jotka oppivat toisiltaan matkimalla. Väki valta on useimmille ihmisille luon taisesti vastenmielistä. Esimerkik si toisessa maailmansodassa suu rin osa sotilasta ampui tarkoituksel la ohi. Totta kai on olemassa pahuutta ja pahoja ihmisiä. He ovat usein niitä, jotka raivaavat häikäilemättömästi tiensä valtaan. He manipuloivat, va lehtelevat ja käyttävät hyväkseen se kä ihmisten hyväntahtoisuutta että ryhmähenkeä, joka pitää ensisijai sesti lähimpien puolta. Bregman osoittaa, että psykolo gian historiassa kuuluisa sähköisku koe, jossa ihmiset olivat valmiita an tamaan koehenkilöille kuolettavia sähköiskuja, perustui siihen, että ih miset uskoivat kokeen ohjaajan sa naan. Holokaustin keskeisenä orga nisaattorina teloitettu Adolf Eichmann puolestaan oli fanaatikko, jo ka teki pahaa, koska uskoi tekevänsä hyvää. PSYKIATRISEN VANKISAIRAALAN vastaava ylilääkäri, dosentti Hannu Lauerma, on työssään paljon teke misissä pahuuden kanssa. Hän on tehnyt aiheesta myös kirjoja. Hän ei ole vielä lukenut Rutger Bregmanin kirjaa, mutta kertoo laittavansa sen heti lukulistalle. – Näkökulma on virkistävä ja oleel linen. Sellaiset asiat kuin kyky yhteis työhön, anteeksiantoon, suvaitsevai suuteen, rakkauteen ja altruismiin ovat meille yhtä luonteenomaisia kuin aggressio ja kilpaileminen. Ne ovat mahtavia vastavoimia aggressi olle. Tarvitsemme noita hyviä asioita pystyäksemme lisääntymään, ollak semme osa yhteisöä ja pysyäksemme hengissä, Lauerma sanoo. Hänen mukaansa eri ominaisuuk sien vaihteluväli ihmislajin sisällä on huomattava. Ääripäässä ovat psyko paatit, jotka eivät kykene tuntemaan myötätuntoa ja aitoa rakkautta.

Oma koti palvelukodissa Ihmisen epäsosiaalisuudesta ja väkivaltaisuudesta puolet selittyy nykytutkimuksen mukaan geeni perimällä. Lauerma muistuttaa, et tä ihminen ei silti ole geeniensä ar moilla, sillä toinen puoli määrit tyy ympäristöstä. Toisaalta, jos elää koko lapsuutensa perhehelvetissä, sieltä voi olla hankala nousta. – Ihminen, samoin kuin lähisuku laisemme kädelliset ja isot apinat, on kilpailullinen laji. Koko ihmis kuntaa ei olisi ilman tappamalla saa listamista, Lauerma sanoo. Hänen mukaansa ihmisessä on sisäänrakennettuna kyky sekä hy vään että pahaan ja meidän kannat taa yleensä, olematta naiiveja, luot taa hyvään. Esimerkiksi liikentees sä mikään ei sujuisi, jollemme voisi luottaa siihen, että liikennevaloilla on merkitystä. PAPPI JA PSYKOTERAPEUTTI Leila Valtonen on Rutger Bregmanin kir jasta innoissaan. Hän nostaa esil le Bregmanin havainnon, ettei kul tainen sääntö ”tee toiselle niin kuin haluat itsellesi tehtävän” riitä, sil lä silloin katsomme helposti asioita vain omasta näkökulmastamme. Pitää kysyä, mikä toiselle on hy vää ja mikä pahaa. Valtosen mu kaan vain kysymällä näitä huo maamme myös sellaisia rakenteelli sia asioita, jotka aiheuttavat esimer kiksi syrjintää. – Oleellisempaa kuin kysyä, onko ihminen perusolemukseltaan hyvä vai paha, on pohtia, onko oma toi mintani juuri nyt hyvää vai pahaa. Rakennanko ihmisten välistä luotta musta ja oikeudenmukaisuutta? Toi siin kannattaa suhtautua lähtökoh taisen myönteisesti, koska sillä on suuri vaikutus. Siitä Bregman ker too paljon hyviä esimerkkejä ja tut kimustuloksia. Entä perisynti – onko se hyödylli nen käsite kuvaamaan ihmistä? – Ajattelen, että perisiunaus on ollut ensin ja on tärkeämpi. Ensin oli luominen. Jumala loi kaiken hy väksi. Vaikka asiat ovat menneet pieleen, ei se tyhjennä sitä, että ih minen on luotu Jumalan kuvaksi. Jos pitää käyttää sanaa perisyn ti, ajattelen sitä jonkinlaisena ih miskunnan yhteisenä syyllisyyte nä. Väärä toiminta tuottaa murheen ja kärsimyksen aaltoja, joskus hy vinkin laajasti ja pitkään, Valtonen pohtii. ■

Antoisaa elämää hyvien palveluiden parissa Tervetuloa tutustumaan meihin! Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051 Palvelukoti Kukkasrahasto

Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ  palvelukotikukkasrahasto.fi

Tässä voisi olla sinun mainoksesi Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 taloutta pääkaupunkiseudulla. Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot. Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Anne Joukainen p. 050 3103081, Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Ari Suominen p. 040 355 2340, etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Hyvää pyhää

11.10.

Kirkoissa tämän päivän aiheena on Rakkauden kaksoiskäsky. Päivän tekstissä (Mark. 12:28–34) Jeesus vastaa lainopettajalle, mikä on kaikkein tärkein käsky.

Anna aikaa ANNA AIKAA TÄRKEIMMILLESI. Käy tapaamassa vanhempiasi. Laske kännykkä kädestä ja ole lastesi käytettävissä. Tapaa ystävääsi, jota et ole ehtinyt nähdä. Anna aikaa Jumalalle. Lue vaikka Raamattua siltä kohtaa, mistä se aukeaa. Anna aikaa myös itsellesi. Ole tekemättä mitään.

MATTI PIKKUJÄM SÄ

Sydämiin kirjoitettu käsky

uinka vaikuttavasti sinä, Jeesus, sanoitat melkein kaikkien uskontojen ytimessä olevan lain. Kehotat rakastamaan Jumalaa koko sydämestä, sielusta ja mielestä ja koko voimalla, ja muistutat rakastamaan lähimmäistä

kuin itseä. Ajattelen, että tämä rakkauden kaksoiskäsky on kirjoitettu luomisen hetkellä kaikkien ihmisten sydämeen. Me oikeastaan tiedämme, miten meidän olisi paras toistemme kanssa täällä elää, vaikka toteutus usein ontuu. Luulin pitkään, että rakkauden kaksoiskäskyssä on vaikeinta ymmärtää, mitä tarkoittaa ”rakastaa Jumalaa yli kaiken”. On vaikea kohdistaa rakkauden tunteita hahmottomaan. Mutta, Mestarini, sanojesi äärellä havahdun, että ehkä vaikeinta onkin ymmärtää, mitä rakastaminen on.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Onneksi, Opettaja, ohjaat tässä kaiken lain ytimessä havainnoimaan omia kokemuksia suhteessa lähimmäiseen. Tiedän, että tunnen oloni rakastetuksi, kun ajatukseni ja mielipiteeni kiinnostavat. Luulen silti, että koen tärkeimpänä rakkauden osoituksena ajan antamisen. Aika kertoo tärkeysjärjestyksemme. Ehkä Jumalan rakastaminen on samanlaista. Kiinnostusta Luojan mielipiteisiin ja ajatuksiin, jotka hän Raamatussa ja luomakunnassaan ilmaisee. Yllättymistä ja iloa elämän ihmeistä, joita rakastava Jumala kohdalleni tarjoaa. Ennen kaikkea ajan antamista rukouksen ja ehtoollisen sakramentin tarjoamalle yhteydelle vaikka vähän omista tarpeista tinkien. On huikeaa, Jeesus, millaisen lupauksen annat lainopettajalle, joka keskustelee kanssasi. Kun näin elän, en ole tälläkään hetkellä kaukana Jumalan valtakunnasta.

KAISA KARIRANTA

Rukous luonnossa Ajan ja ikuisuuden Jumala. En ehkä tiedä, miten sinua rakastetaan, mutta rakastan aamukastetta, suon tuoksua ja sileitä kallioita, joiden painaumat suojaavat tuulilta. Auta minua näkemään kaikessa luodussa kätesi jälki ja iloitsemaan siitä.

Harras hetki

Pertti Salolainen on entinen kansanedustaja ja ministeri, joka asuu Helsingissä. Hän johti Suomen EUjäsenyysneuvotteluja. Salolainen täyttää lokakuussa 80 vuotta. Salolainen on Maailman luonnonsäätiön (WWF) Suomen rahaston kunniaperustaja. Hän oli aloittamassa säätiön toimintaa Suomessa vuonna 1972. Hän on aktiivinen luontoharrastaja ja luontokuvaaja. Kokoomuksessa Salolaista pidettiin alkuun hänen omien sanojensa mukaan ”viherpiipertäjänä”. Nyt hänen työtään luonnon puolesta osataan jo arvostaa.

Lintujen lähtöön liittyy haikeutta Pertti Salolainen tuntee nöyryyttä luonnon kierron ja kauneuden keskellä. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JUSSI HELTTUNEN

iikonloppuna Pertti Salolainen matkustaa pääkaupunkiseudulta mökilleen Kustaviin. Siellä, meren rannalla, hän seuraa lintujen syysmuuttoa, upeaa luonnonnäytelmää. Hanhi- ja joutsenparvien sekä kurkiaurojen lisäksi kokenut retkeilijä ja luontokuvaaja näkee asioita, joita moni ei tule huomanneeksi, kuten öisin muuttavat punakylkirastaat, jotka pitävät lentäessään kovaa meteliä. LINTUJEN KEVÄTMUUTTO on Pertti Salolaiselle täynnä toivoa. Syysmuuton tunnelma on haikea: yksi aikakausi luonnon kierrossa on jälleen päättymässä. Vaikka syksyllä Salolaisen mielessä on häivähdys surua, se on hänestä kaunis vuodenaika. Ilma on silloin erityisen raikas. Salolainen seuraa luontoa monessa paikassa. Korona-aikana hän on kiertänyt Uudenmaan

luontokohteita. Helsingin Vanhankaupunginlahti on hänelle jo nuoruudesta rakas paikka. Silloin se kuhisi elämää. TÄNÄ KESÄNÄ Pertti Salolainen sai nähdä Vanhankaupunginlahdella suuren ihmeen: pesivän metrikotkaparin. Merikotkalla on Salolaiselle erityinen merkitys, sillä hän oli Maailman luonnonsäätiössä pelastamassa merikotkaa. Kun työ alkoi vuonna 1972, koko Suomessa kuoriutui vain neljä poikasta. Nyt poikasia tulee viitisensataa. Merikotkan pelastuminen oli menestystarina. Salolainen kuitenkin pelkää, että ihmiskunta tuhoaa luonnon. Ilmastonmuutos ja lajikato etenevät. Suomen vanhat aarnimetsät on tuhottu ja suot raiskattu. Ihmiskunta on matkalla itse luomaansa helvettiin, vaikka tekeekin sen ensimmäisessä luokassa, Salolainen sanoo. Vaikka Salolainen on pessimistinen, hänestä ei ole syytä luovuttaa vaan taistella – ja katsoa peiliin. Hän tunnustaa olevansa mökkeineen, autoineen ja kuvausreissuineen syntisäkki muiden joukossa. Vastapainoksi hän on perustanut pienen luonnonsuojelualueen haapametsikköön Hämeessä ja toivoo perustavansa vielä toisen. Siitä tulee hänen 80-vuotislahjansa Suomen luonnolle.

Kirkkoon Pertti Salolainen kuuluu, vaikka luokittelee itsensä enemmän panteistiksi kuin perinteiseksi kirkkouskovaiseksi. Koko ympäristö, luonnon kokonaisuus tai luomakunta, mitä sanoja siitä sitten käytetäänkin, on hänen uskonsa kohde.

”

IHMISKUNTA ON MATKALLA ITSE LUOMAANSA HELVETTIIN, VAIKKA TEKEEKIN SEN ENSIMMÄISESSÄ LUOKASSA. PERTTI SALOLAINEN

MEITÄ YMPÄRÖIVÄ luonnon mysteeri tekee Pertti Salolaisen nöyräksi. Lintujen syysmuuton seuraaminen saa hänet haukkomaan henkeä kaiken kauneuden ja tarkoituksenmukaisuuden edessä. Tuota kauneutta kuvatessaan Salolainen lainaa nauraen ”entistä sosialidemokraattia”, joka totesi meren ulappaa katsoessaan, että ”tämä ei kyllä ole heidän kunnallisjärjestönsä aikaansaannosta”. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Ostetaan

Tilaisuuksia

Naistenpäivät 23.–25.10. Vivamossa Nainen, suorita vähemmän ja elä enemmän Naistenpäivillä saat levähtää hetken ja antaa aikaa itsellesi. Se on syksyn keidashetki, joka katkaisee syksyn kiireet. Päivillä etsitään voimavarkaita ja voiman tuojia, pohditaan millä nujertaa suorittamisen pakko ja löydetään enemmän aikaa elämiseen. Lauantaina aukeaa kirpputori ja Basaari, jossa myynnissä kaikkea kaunista. Rukouspalvelu ja siunauskirkko. Mukana työpsykologi Outi Reinola, toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma, Vivamon johtaja Terhi Rajala, ohjelmavastaava Marika Viljamaa, viestinnän asiantuntija Raija Kumpula, sekä musiikissa Virpi Nyman. Kurssimaksu 35 €, vain la 25 € Täysihoito 159,50–179,50 €

Tervetuloa! Ilmoittautuminen viim. 16.10. puh. 0207 681 760 Vivamontie 2, 08200 Lohja vivamo@sana.fi, vivamo.fi

kansanraamattuseura.fi

ESIRUKOUSILTA ti 13.10 klo 19 Munkkiniemen kirkossa Tiilipolku 6 Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousillat joka toinen viikko. Petrus församling

pe 9.10. klo 15 seurat Columbuksen Katukappeli (Vuosaari), Hki. su 11.10. klo 10 kirkkopyhä Virtakirkko (Myyrmäki), Vantaa. klo 15 etäh-juhlien kiitosseurat Seuratuvalla; suorana www.facebook.com/herattaja. klo 18 seurat Oliivi-Sali (Vanha kko), Järvenpää. ke 14.10. klo 19 Körttikodin seurat. to 15.10. klo 18 seurat L-Pasilan srkkoti, Maistraatink.5, Hki. su 18.10. klo 10 kirkkopyhä Tuusulan kko; messu ja seurat; mm. K.P.Kinnunen. klo 11 kirkkopyhä Meilahden kko, Hki; messu ja seurat, mm. S.Korkalainen. klo 12 kirkkopyhä Myllypuron kko, Hki; messu ja syysveisuut; S.Molina. klo 17 Seuratuvan sunnuntai-ilta: Vastuuviikosta Iida Silfverhuth: ”Ihmisoikeudet ja ilmastoteot”; suorana www.facebook. com/herattaja. TARKISTA tiedot aina www.h-y.fi/ tapahtumakalenteri.html ja/tai srk:n verkkosivut.

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

www.mrautanen.com

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

Henkilöautojen talvisäilytystä. 24 km Helsingistä Soita 0500 717 225

[A] LKV M. Rautanen Oy

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

HERÄNNÄISSEURAT

Vuokralle tarjotaan

Markku Rautanen YKV, LKV

myynti@vantaanantikvariaatti.fi

Espoon rauhanyhdistyksen seurat pe 23.10. klo 18.30 Nupurin kappeli, os. Brobackantie 1-3.

Kiinteistövälitystä

Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

OSTAMME KIRJOJA 050 362 6620

Kalustettu 4h+k Lauttasaaresta määräajaksi. Hyvin varusteltu, metron vieressä. p. 0505810251

Vuokrata halutaan 29 v. kasv.tiet. maist. etsii edull. 1h+k H:gin kantakaup. 1.11 alk. Rauhallinen, savuton, luottotiedot ok. Puh 041 449 3591

Myydään Myytävänä seniori-ikäiselle ihastuttava ylimmän kerroksen asunto 39,5m2 (1h+tupakeittiö) lasitetulla parvekkeella Palvelukoti Sofiassa, Laajasalossa. Tarkemmat tiedot asunnosta https://www.palvelukotisofia.fi ja Maria Strandberg puh. 040-7469486

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Rakennusala Konetyöt Kaivinkone Bobcat kuormaaja, okt pohjatyöt, viemärit, salaojat ja sadevesijärjetelmät. Kuljetukset, murskeet ja mullat. Hyödynnä kotitalousvähennys. Tapani Heinonen Oy 0500-633 319 www.kuljetus-heinonen.com

Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Palveluja tarjotaan

Tutkimuksia

LĂ¤hetĂ¤ surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

KuolinpesĂ¤t, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. PyĂśrĂ¤tuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Siivouspalveluja PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jĂ¤tekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekĂ¤ muutot. 35â&#x201A;Ź+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35â&#x201A;Ź+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Ikkunanpesut, ym. siivoustyĂśt vuosien kokemuksella. Kotital.vĂ¤h. kelp. P. 0417203363

Kotisiivousta ja ikkunanpesua LĂ¤hihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Hautauspalveluja TĂ&#x2013;Ă&#x2013;LĂ&#x2013;N HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityĂśt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistĂ¤mĂśltĂ¤ KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan tyĂśt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

Kotisiivoukset luotettavasti. MyĂśs seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myĂśs hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Masennustutkimus

Haemme tutkittavia osallistumaan kansainvĂ¤liseen kliiniseen lĂ¤Ă¤ketutkimukseen, jossa arvioidaan erĂ¤Ă¤n tutkimuslĂ¤Ă¤kkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitĂ¤ lumelĂ¤Ă¤kkeeseen, kun tutkimuslĂ¤Ă¤kettĂ¤ annetaan nykyisen masennushoitonne lisĂ¤ksi. Voitte soveltua tutkimukseen, jos â&#x20AC;˘ olette iĂ¤ltĂ¤nne 18-65 vuotias â&#x20AC;˘ TeillĂ¤ on todettu masennus â&#x20AC;˘ ette ole saanut rittĂ¤vĂ¤Ă¤ hoitovastetta nykyisellĂ¤ masennuslĂ¤Ă¤kkeellĂ¤nne Tutkimus kestĂ¤Ă¤ enintĂ¤Ă¤n 13 viikkoa, siinĂ¤ on 7 tutkimuskĂ¤yntiĂ¤ ja yksi puhelu. TutkimuskĂ¤ynnit ja -lĂ¤Ă¤kkeet ovat maksuttomia. Tutkimuksesta vastaava henkilĂś Suomessa on ylilĂ¤Ă¤kĂ¤ri Martti Heikkinen. HelsingissĂ¤ tutkijalĂ¤Ă¤kĂ¤reinĂ¤ toimivat psykiatrian erikoislĂ¤Ă¤kĂ¤rit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, LĂ¤Ă¤kĂ¤rikeskus MehilĂ¤inen TĂśĂślĂś. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttĂ¤: to 8.10. klo 15-18 soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllĂ¤ olevaan sĂ¤hkĂśpostiin.

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkĂ¤llĂ¤ kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

BREMERIN KIVI

Hammashoitoa Aika uusia hammasproteesit? EHT Sirkka MĂźller

YksilĂślliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja VesamĂ¤ki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

P. 040 157 4560

Â Â?Â? Â? Â?

Â&#x2026; Â&#x2020;Â&#x2021;Â&#x2020; Â&#x2C6; Â&#x2030;Â&#x2030; Â&#x160;

â&#x20AC;˘ Maksuton tarkastus ja suunnitelma â&#x20AC;˘ Puhtaat toimitilat â&#x20AC;˘ Joustava palvelu

Soita ja varaa aika

P. 020 730 7260

Mannerheimintie 65, 00250 HKI RetkeilijĂ¤nkatu 7 B, 00980 HKI

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Â?Â?Â?Â Â Â&#x20AC; Â&#x201A;Â&#x192;

Â&#x201A; Â&#x20AC; Â Â&#x201E;

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

Â&#x152; Â&#x201A;Â&#x201A; Â&#x2030; Â&#x17D;Â&#x201A; Â&#x2018;Â&#x2019; Â&#x201C;

(09) 753 11 56

Â&#x2020;Â&#x2020; Â&#x20AC;Â

Â&#x152; Â&#x201A;Â&#x201A; Â&#x2020; Â&#x17D;Â&#x201A; Â&#x2018; Â&#x201D; Â&#x20AC; Â&#x201A; Â&#x201C;

Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila KĂ¤yntiosoite: Kielotie 2b

EHT Antti Koskelo EHT Tero Roine

Â&#x20AC; Â&#x201A; Â&#x20AC;Â&#x2039; Â Â&#x20AC; Â&#x201A;Â&#x192;

Â&#x201A; Â&#x20AC; Â Â&#x201E;

www.jyrkisaarimaa.fi

â&#x20AC;˘ katutasossa â&#x20AC;˘ esteetĂśn sisĂ¤Ă¤nkĂ¤ynti

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081 Juha Kurvinen, 040 541 5787 Ari Suominen, 040 3552340 etunimi.sukunimi@otava.fi LisĂ¤tietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 17/2020

LAKIASIANTOIMISTO

Hyvät aikeet eivät riitä Auttaminen kuuluu tiukasti ihmisyyteen, mutta miksi autamme ja mitä siitä seuraa?

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA SAMPO KIVINIEMI

apaaehtoisturistit hoivaavat Laosissa työnorsuja ja leikittävät nepalilaisessa orpokodissa lapsia. He myös maksavat mat-

kansa itse. Beninissä sadat suomalaiset stipendiaatit ovat olleet mukana erilaisissa epävirallisissa kehitysyhteistyöhankkeissa. Viipurissa vapaaehtoiset omistavat kaiken vapaa-aikansa hylättyjen koirien hoitamiseen. Vaikein rasti on kuitenkin Suomessa pääkaupunkiseudun kadun-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

kulmassa pahvikuppeineen kerjäävä romani. Annanko rahaa vai en, autanko häntä kolikolla oikeasti vai en, ja miksi hänen näkemisensä ärsyttää joka kerta? Helsingin Sanomien toimittaja Mari Manninen sukeltaa hyväntekeväisyyshankkeisiin ja auttajan tunne-elämään kirjassaan Hyvät aikeet. Miksi autamme ja mitä siitä seuraa? Kirjaa tehdessään Manninen vietti pari kuukautta Beninissä, jossa hän tutustui suomalais-beniniläisiin apuprojekteihin ja beniniläiseen auttamisverkostoon.

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.

Suomalaiset matkalaiset päästävät mereen etelänbastardikilpikonnan poikasia Grand Popon rannalla Beninissä. Paikallisessa hankkeessa kilpikonnia yritetään suojella pedoilta ja muoviroskalta.

JO AUTTAMISEN VALTAVA kirjo kertoo, että meissä suomalaisissa on runsaasti hyvää tahtoa ja auttamisen halua. Kirjassaan Manninen halusi tutkia tarkemmin auttamisen syitä ja seurauksia. Saako hyvän tekemisestä tulla hyvä olo? Entä jos motivaatio syntyy säälistä tai auttamiseen liittyy valtakuvioita? – En saarnaa puhdasta pyyteetöntä auttamista. Kun tutkistelin itseäni, huomasin esimerkiksi, että halusin näyttäytyä muiden silmissä hyvänä ihmisenä, Manninen kertoo. – Se, että auttamisesta saa hyvät kiksit, ei haittaa, kunhan ymmärtää, ettei auta ennen kaikkea ilahduttaakseen itseään, vaan pääpaino on siinä, miten voisi oikeasti auttaa hädässä olevaa ja parantaa hänen asemaansa. JOSKUS INNOSTUNUT AUTTAJA voi unohtaa ottaa selvää tekojensa seurauksista. Varoittavia esimerkkejä tarjoaa viime aikoina laajentunut vapaaehtoisturismi. Vaarallisinta on orpokotiturismi. Auttajien hyvät aikeet eivät useinkaan ole parantaneet köyhi-

en maiden orpolasten hyvinvointia, päinvastoin. Monet lapset eivät ole lainkaan orpoja vaan heidän avullaan ansaitaan rahaa. Arkipohdinnassa tällainen bisnesidea ei kuitenkaan tule lapsirakkaalle länsimaalaiselle turistille mieleenkään. Orpokoti ei herätä epäilyksiä. RAHAA ANTAVAA AUTTAJAA riivaa kysymys, meneekö hänen rahansa varmasti perille. Mari Manninen on tullut omissa pohdinnoissaan siihen tulokseen, että riittää, jos yhdeksän kertaa kymmenestä apu auttaa oikeasti. Ani harvoin löytyy sellaista auttamistapaa, jossa ei olisi mitään epävarmuutta tai ristiriitaa, koska maailma ei ole valmis. – Sitä on opittava sietämään. Maailma ja auttaminen ovat niin monimutkaisia asioita. Aina on esimerkiksi valtasuhteita auttajien ja autettavien välillä. Sataprosenttisesti hyvää tekoa on vaikea löytää. Manninen suosittelee vahvasti auttamaan ammattitaitoisten avustusjärjestöjen kautta. Hänen oma auttamismotiivinsa on selkeä ja jämäkkä: Autan, koska se on oikein. En auta säälistä. ■

Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

Viihtyisää ja turvallista palveluasumista Vapaita asuntoja Kontulan ja Myllypuron Helykodeissa sekä Kettutien palvelutalossa Herttoniemessä. Tiedustelut ja hakemukset: asiakasneuvoja Sanna Berg p. 050 3211 809 sanna.berg@helykodit.fi Tutustu kotisivuihimme: www.helykodit.fi, www.kettutie.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Someajan salaliittoteoria Maailmaa hallitsee salaliitto, äärimmäinen pahuus. Pandemia on osa salaliittoa. Ei hätää: pelastaja on tulossa. Onko kertomus Raamatun Ilmestyskirjasta? Ei, vaan salaliittoteoria QAnonista.

TEKSTI PAULI JUUSELA

”

n täysin selvää, että nyt on käynnissä historiallinen operaatio ihmiskunnan tulevaisuudesta, valon taistelusta pimeyttä

vastaan.” Tämä kommentti on QAnonin suomalaiselta Facebook-sivulta. QAnon on digitaalisen ajan salaliittoteoria, joka toimii sosiaalisessa mediassa ja vetää puoleensa ihmisiä, jotka suhtautuvat epäluuloisesti vallanpitäjiin ja journalistiseen mediaan. Se on verkosto, liike, virtaus ja yhteisö, johon liittyy monenlaisiin vaihtoehtoisiin maailmanselityksiin uskovia. QAnonin mukaan maailmaa hallitsee pedofiilien satanistinen verkosto, ja sitä vastaan taistelee ja sen lopulta kukistaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Siksi QAnonin kannattajat odottavat Yhdysvaltain vaalien jälkeistä päivää 4.11. kuin kuuta nousevaa. Vastapuolella ovat suomalaisella QAnon-sivustolla julkaistun kommentin mukaan ”clintonit, bidenit, macronit, merkelit, gatesit, CIAt, mossadit, think tankit, sorokset, satanistit, keskuspankkiirit, YLEt, WHOt… jotka haluavat KONTROLLOIDA sinua”. KORONAPANDEMIA ON QAnoniin uskovien mukaan osa tätä salaliittoa: se on muka pantu tarkoituksella liikkeelle horjuttamaan Trumpin kannatusta. Toisaalta koronaan ei QAnonin mukaan kuole juuri kukaan, vaan luvut koronavirukseen kuolleista ovat hämäystä tai liioiteltuja. Testaukset, rajojen sulkemiset, kasvomaskit ja puhelinsovellukset on QAnonin mukaan tarkoitettu ihmisten kontrollointiin, ei sairauden torjuntaan. Rokotusten varjolla ihmisiin väitetään istutettavan mikro-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

siru. Myös Suomen Facebook-ryhmässä on runsaasti rokotevastaista ja viranomaisten toimia arvostelevaa aineistoa. QAnon on nimennyt valta- eli valemediaksi kaikki, jotka ovat sen kanssa eri mieltä. Ihmisiä kehotetaan niiden sijaan tutkimaan QAnonin aineistoja ja salaperäisen Q:n jakamia droppeja eli leivänmuruja. Näin pääsee mukaan etujoukkoon, niihin, jotka tietävät. QAnon on itse kuin virus, joka hyödyntää ihmisten pelkoja ja ennakkoluuloja ja saa heidät radikalisoitumaan. Jos välit läheisiin katkeavat, tilalla on uusi QAnon-perhe. Suomalaisella QAnon-sivustolla on noin 2 600 seuraajaa, osa uteliaisuuttaan, osa ehkä vitsinä, mutta suuri osa täysin vakavissaan. Euroopassa QAnonilla arvioidaan olevan lähes puoli miljoonaa kannattajaa, Yhdysvalloissa miljoonia. Kirkko ja kaupunki tutustui QAnonin sivuihin ja aiheeseen liittyvään media-aineistoon Suomessa ja maailmalla sekä haastatteli kolmea asiantuntijaa. Heistä Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan apulaisprofessori Katja Valaskivi on uskontoon ja digitaaliseen maailmaan erikoistunut mediatutkija ja Salaliittoteorioiden politiikka -nimisen tutkimushankkeen toinen vetäjä. Jussi Sohlberg on uskontotieteilijä Kirkon tutkimuskeskuksesta. Janne ”Rysky” Riiheläinen on tietokirjailija, Ylen kolumnisti ja turvallisuuspolitiikasta keskustelija. ALKUNSA QANON SAI lokakuussa 2017 netin 4Chan-kuvalaudalle lähetetystä viestistä. Siinä käyttäjänimi ”Q Clearance Patriot” väitti, että kohta Hillary Clinton vangittaisiin. Ennustus ei toteutunut, mutta Q jatkoi viestittelyään. Q:n seuraajat arvelevat hänen olevan korkea-arvoinen Yhdysval-

tain hallinnon tai tiedustelupalvelun työntekijä, joka pääsee käsiksi korkeimman turvaluokituksen asioihin. Hän on kannattajilleen kuin profeetta, joka kertoo viestiä Q+:sta eli Donald Trumpista. Vähitellen QAnon alkoi herättää kiinnostusta Yhdysvaltain jännitteisessä ilmapiirissä. Nykyisen laajuiseen kannatukseen tarvittiin kuitenkin koronapandemia. – Korona räjäytti salaliittoteorioiden pankin. Monissa niistä virus tulkitaan merkiksi aikojen lopusta ja uuden ajan alusta, Katja Valaskivi sanoo. – QAnonissa huolestuttaa viruksen valjastaminen propagandan käyttöön ja poliittisten vastustajien demonisointi. Populistinen oikeisto pyrkii salaliittoteoreettista sisältöä kierrättämällä rapauttamaan yhteiskunnallista keskustelua ja luottamusta instituutioihin, Valaskivi sanoo. Rysky Riiheläisen mukaan QAnonin avulla on vahvistettu erityisesti Trumpin asemaa. Jos Trump häviää vaalit, mihin tätä voimaa käytetään? Vaikka osa kannattajista jättäisi liikkeen, kun sen ennustukset eivät toteudu, osa jäisi, Rysky Riiheläinen arvioi. Trump olisi milloin vain voinut vetää QAnonilta pohjan pois tekemällä siihen pesäeron. Tätä hän ei ole tehnyt vaan on sen sijaan jakanut twiiteissään liikkeeseen liittyvää materiaalia ja onnitellut republikaanipuolueen kongressiehdokkaiksi päätyneitä QAnonin kannattajia.

QANON ON KEITOS, jossa Katja Valaskiven mukaan on ”jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä kuin morsiuspuvussa”. – Erilaisten ainesten kierrättäminen ja yhdistäminen sekä uskonnollisten myyttien uusiokäyttö ovat yhteisiä monille salaliittoteorioille, Jussi Sohlberg sanoo. Sohlbergin mukaan on ainakin kolmenlaisia salaliittoteorioita. Ensinnäkin on sellaisia, jotka liittyvät

johonkin tapahtumaan, kuten John F. Kennedyn murhaan tai 11.9.2001 tehtyihin WTC-terrori-iskuihin. Sitten on niitä, joissa jokin aate tai järjestö uhkaa yhteiskuntaa tai koko maailmaa. Ja kolmanneksi on niitä, jois-

sa uhka on kosminen tai yliluonnollinen. – Nämä viimeksi mainitut ammentavat aika usein uskonnoista, kuten kristillisestä apokalyptiikasta tai esoteerisesti värittyneestä new age -henkisyydestä. EsimerkikR I C K LO O si uushenkisyydestä käyvät esimerMIS/L EHTI KU V kiksi David Icken väitteet maailA/G ETT man johtajista ulkoavaruudesta tulY IM AG leina liskorodun edustajina, SohlES /A FP berg mainitsee. ,M V/ Raamatun viimeisessä kirSU LU jassa Johanneksen ilmestyksessä puhutaan siitä, että ennen Kristuksen paluuta maailman ottaa valtaansa Antikristus, joka vaatii ihmisiä ottamaan itselleen pedon merkin. Tämäntapainen idea on suoraan tai muunneltuna napattu moniin salaliittoteorioihin. Niissä Antikristuksen hallintoa vastaavina järjestelminä on pidetty muun muassa Yhdistyneitä Kansakuntia, Euroopan Unionia, vapaamuurareita, jesuiittoja, 1700-luvulla Baijerissa vaikuttanutta Illuminati-salaseuraa sekä vaikutusvaltaisten poliitikkojen ja yritysjohtajien Bilderbergryhmää. – Yhteinen perusajatus hyvin verkottuneesta maailmanhallituksesta, uudesta maailmanjärjestyksestä, joka käyttää todellista valtaa ja edustaa äärimmäistä pahaa alkoi rakentua jo 1700-luvun lopulla, ja se ES

/ PA

I KU

VA ,

E LI

JAH

NOU

VELAG

E /R E U T E R

S/ L E H T I KU VA , ST E P H E N M AT U R E

N/GE

TY I MA

S /A

FP /L

IK U

I KU

Salaliittoteoria QAnonin kannattajat ovat olleet näkyvästi esillä mielenosoituksissa, Donald Trumpin vaalitilaisuuksissa ja ennen kaikkea sosiaalisessa mediassa.

on ollut helposti muunnettavissa eri tilanteisiin, Sohlberg sanoo. Joidenkin kristillisten liikkeiden, kuten Yhdysvaltain evankelikaalien, julistuksessa spekuloidaan Antikristuksen ajalla ja maailmanlopulla. Aikojen merkkejä tarkkaillaan myös Suomen uuskarismaattisissa, helluntailaisissa ja muissakin herätyskristillisissä piireissä. Tällaisessa julistuksessa on varoitettu esimerkiksi viivakoodeista ja mikrosiruista.

”

QAnon toimii ympäristössä, jota ohjaavat algoritmit on rakennettu erityisesti ihmisten heikkouksien varaan. APULAISPROFESSORI KATJA VALASKIVI

QAnon vetoaa joihinkuihin ihmeitä, merkkejä ja hengellistä sodankäyntiä korostaviin uuskarismaattisiin kristittyihin ja henkilökohtaista uskoa ja perinteisiä arvoja korostaviin konservatiivisiin kristittyihin. Yhdysvalloista löytyy jo kirkko, jossa luetaan rinnakkain Raamattua ja Q:n viestejä ja haetaan niistä yhtäläisyyksiä. Toisaalta myös Yhdysvaltain kristillisessä oikeistossa moni näkee liikkeen vaarat. Esimerkiksi evankelikaalinen Christianity Today -lehti varoitti artikkelissaan QAnonista harhaoppina ja kehotti kristittyjä olemaan lankeamatta sen pauloihin. KUTEN MAAILMANLOPPUA korostavissa kristillisissä liikkeissä yleensä myös QAnonissa on ajatus lopullisesta taistelusta tai välienselvittelystä hyvien ja pahojen välillä. – Se, millainen tila tämä tuleva onnela on, jää epäselväksi. Toisille se on sitä, että keskuspankit kaatuvat ja velat saadaan anteeksi. Jotkut QAnonin kannattajat puolestaan valmistautuvat Kristuksen toiseen tulemiseen, Katja Valaskivi sanoo. Jussi Solhberg lisää, että QAnonin kaltaisiin salaliittoteorioihin liittyy usein ajatus salatusta tiedosta, jonka valtavirtakulttuuri ja -tiede torju-

vat. Tällainen ajattelu on esoteerisesta henkisyydestä tuttua, samoin kuin näkemys, että tieto avautuu vain asioihin vihkiytyneille. – Rokotevastaisuus ja virallisen lääketieteen epäily vetoavat puolestaan uushenkisyydestä ja vaihtoehtohoidoista kiinnostuneisiin ja tuovat näiden salaliittoajatusten piiriin myös ajatusmaailmaltaan liberaalia joukkoa, Jussi Sohlberg sanoo. Hyvien kansallismielisten ihmisten vastavoimana niin QAnonissa kuin monessa muussakin salaliittoteoriassa ovat globalistit, joihin liitetään erityisesti taustaltaan juutalaiset liikemiehet, mediavaikuttajat ja pankkiirisuvut. QAnon hyödyntää antisemitismiä. – Salaliittoteorioissa juutalaisuuden ajatellaan niveltyvän vallan tavoitteluun, Sohlberg sanoo ja muistuttaa, miten hirveitä seurauksia antisemitismistä on ollut historian aikana. VANHOJEN SALALIITTOTEORIOIDEN joukosta QAnon erottuu digiajan tuotteena. Rysky Riiheläisen mukaan se on keinotekoisesti luotu digitalisaation, osallisuuden ja lähetystyön yhdistelmä. Katja Valaskiven mukaan QAnon käyttää hyväkseen sitä, että sosiaalinen media ja perinteinen valtavirtamedia toimivat samassa teknologisessa ympäristössä ja ruokkivat toisiaan. – Tätä ympäristöä ohjaavat algoritmit on rakennettu ihmisten tiettyjen psykologisten ominaisuuksien, erityisesti heidän heikkouksiensa, varaan, hän sanoo. Valaskiven mukaan Q:n antamat vihjeet pelillistävät salaliittoteorian. Seuraajat pyrkivät tulkitsemaan näitä vihjeitä ennustuksina ja tuovat esille myös omia näkemyksiään siitä, miten nämä ennustukset mahdollisesti toteutuvat ja näkyvät maailmassa. Yksi keskeinen tekijä QAnonin vetovoimassa on se äärimmäinen pahuus, jota se sanoo vastustavansa. Kuka nyt ei haluaisi, että pedofiilien verkosto jäisi kiinni? QAnonissa tuon pedofiiliverkoston sanotaan pitävän vankinaan satojatuhansia, jopa miljoonia lapsia. Moni lapsista huolestunut jakaa aineistoa eteenpäin tietämättään. Osa lähtee hakemaan lisäinformaatiota, ja löytää hurjia videoita, joita QAnon aiheesta levittää, ja jää koukkuun. – Kollektiivinen tarpeemme suojella lapsia on QAnonin toiminnassa valjastettu poliittiseen käyttöön, Valaskivi kiteyttää. ■ Lue perusteellisempi versio jutusta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Kiitos kastepapille

Saarnatkaa kohtuullisuudesta ja armollisuudesta

LAPSENLAPSENI KASTETTIIN Helsingin Malmin kirkossa sunnun taina 27.9. Suuret kiitokset pappi Markku Arolalle! Teit pikku Ilpon kastetilaisuudesta kauniin ja läm minhenkisen.

HYVÄ HANNU IHALAINEN, kirjoititte, ettette voi hyväksyä Helsingin piispan linjauksia homo parien vihkimisestä (K&k 10.9.). Tämä niin sa nomanne synti ei kohdistu teihin eikä teidän tarvitse tätä syntiä harjoittaa, ei myöskään seurustella näiden ”syntisten” kanssa. Voitte varjella omaa taivaspaikkaanne teille sopival la tavalla... Kummastuttaa, ettei ihmisiä kirkossa huo leta ylensyöminen, ahneus, oman edun ta voittelu, anteeksiantamattomuus ja muut kuolemansynnit, joita Raamattukin luettelee. Nämä arvot ovat minusta kulutusyhteiskun nassa aika pinnalla. Näihin viittasi myös Noo ra Mattila samalla mielipidesivulla (K&k 10.9.).

Hannele Kuronen Helsinki

Miksi Mustasaari oli kiinni koko kesän? TOISSA KESÄNÄ olin raskaassa elä mäntilanteessa, surullinen ja ahdis tunut. Lähdin Mustasaareen tar koituksenani löytää lohtua ja roh kaisua. Pelkkä ympäristö saaressa on voimaannuttava, koruton kappe li kaunis ja kahvilassa ihania leivon naisia, joita voi nautiskella ulkoil massa. Lisäksi paikalla ollut nais puolinen pastori lohdutti minua ja rukoili puolestani. Koronakeväänä odotin kovasti vie railuja Mustasaareen. Alkukesästä au kenivat kapakat, terassit ja kahvilat, mutta Mustasaari pysyi suljettuna. Hätävarjelun puolelle taisi men nä saaren sulkeminen koko kesäksi. Kyllähän ihmiset hajaantuvat hyvin isoon saareen. Kahvilaankin mah tuu isolle terassille ilman ruuhkaa.

Mustasaaren löytänyt

KIITOS KOSKETTAVASTA kirjoituk sesta. Mustasaari on hyvin merkit tävä paikka monelle ihmiselle, ja oli ikävää tuottaa heille pettymys. Hel singin seurakuntayhtymän johtajis to joutui päättämään kiinniolosta hyvissä ajoin keväällä kaiken sen vii sauden ja tiedon perusteella, mitä sillä hetkellä oli käytettävissä. Koronarajoitukset lievenivät ke säkuun loppupuolella. Valitettavas ti emme kuitenkaan pystyneet avaa maan saarta ja kahvilatoimintaa vain reilun kuukauden ajaksi.

Uskoen ja luottaen tulevaan sekä uusia kohtaamisia odottaen

Leena Miettinen toiminnanjohtaja, Mustasaari

Koskettavia artikkeleita ONNITTELEN LEHDEN toimitusta erittäin onnistuneesta numerosta 16! Olen lukenut jokaisen artikkelin mielenkiinnolla, ja ne ovat kosket taneet minua. Erityisesti juttu Kari Hotakaisesta ja kolmen eläkeläisen kertomukset oli hyvin tehty. Kiitos!

Kirsti Lukkarinen Espoo

Nyt olisi korkea aika kirkon ryhtyä saarnaa maan kohtuullisuuden, anteliaisuuden ja ar mollisuuden puolesta. Seksuaalisuus on lopul ta vain yksi ihmisenä olon osaalue. Toisten ihmisten ja maailman kohtelemi nen kaltoin tai rakkaudella on kaikki, mitä on. Meiltä alkaa loppua aika tämän ympäristön säilyttämiseksi. WWF:n uusimpien raporttien mukaan kaikki lajit ovat taantuneet ja maapal lo on hätää kärsimässä.

Milla Niini rivijäsen, keskiikäinen, aviossa oleva perheenäiti, FM, sosionomi

Sähköiset kokoukset pian käyttöön EDUSKUNTA JÄTTI viime kevää nä kirkkolain uudelleen muokatta vaksi, ja samalla katosi käytöstä yk si tärkeä ehdotettu elementti: kir kon sähköiset päätöskokoukset. Nä mä olivat mahdollisia poikkeustilan aikana, mutta nyt pandemian jopa levitessä ne eivät ole mahdollisia il man mainintaa kirkkolaissa. Tämä vaikeuttaa edustukselli suuden toteuttamista, koska varttu neempi väki on varsin varovainen koronan suhteen ja välttää tapaami sia. Tilanne voi olla vaikea myös vi

ranhaltijoille, joilla on velvollisuus olla paikalla. Vetoammekin nyt kirkkohallituk seen. Kirkkolakia valmisteltaessa tu lee pitää sähköiset kokoukset muka na nykyisen lain muutoslistalla. Ko konaisuudistus etenee ja toteutuu ajallaan, mutta sähköiset kokoukset eivät voi odottaa.

Paula Lehmuskallio seurakuntaneuvos, kirkkovaltuuston jäsen ja Tikkurilan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Jouko Jääskeläinen valt. tri, Vantaankosken seurakunta neuvoston jäsen ja kirkollis kokouksen jäsen

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi / www.kirkkojakaupunki.fi / Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

8.10.2020 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI Elokapina-aktivisti Sanna Jetsonen: Myös tulevat sukupolvet ovat lähimmäisiämme s. 4 Tölikä-dallaus vie katsomaan Stadin mestoja ennen ja nyt s. 8

Kahden vanhana kasteelle Jasmin Lehdon tytär Adessa vietti juhlapäivää Alppilan kirkon kastepäivässä s. 2

Jasmin Lehdon tytär Adessa (oik.) on yksi kolmesta lapsesta, jotka saivat kasteen Alppilan kirkon kastepäivässä viime lauantaina. Isosisko Isabella on kastettu aikaisemmin.

Kirkosta löytyi rauhan Kastepäivässä kastetaan vauvoja, taaperoita ja isompia lapsia rippikouluikään asti. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA MARIANNA SIITONEN

ikkuinen Adessa Lehto täyttää pian kaksi vuotta. Ennen syntymäpäiviä hän on saanut kuitenkin viettää toista juhlaa: Adessa kastettiin Alppilan kirkon kastepäivässä viime lauantaina. – Tässä on nyt ollut hurjasti elämänmuutoksia. Avioeron jälkeen olen ollut yksin tyttöjen kanssa, ja Adessan kastaminen vähän jäi. Se oli nyt prioriteetti, jonka halusin hoitaa, kertoo Adessan äiti Jasmin Lehto. Hänen vanhempi tyttärensä Isabella, pian kolme vuotta, on kastettu vauvana. Eikä äidin omasta kasteestakaan kovin kauan ole. – Minut on kasvatettu muslimina ja olen käynyt paljon moskeijoissa. En kuitenkaan täysiikäisenä uskonut enää mihinkään. Opiskelin sil-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 17/2020

loin mielenterveys- ja päihdetyötä ja työskentelin alalla, Jasmin Lehto kertoo Alppilan kirkon avarassa aulakahvilassa. Psykiatrisen osaston potilaat halusivat mennä kirkkoon. Kun kukaan ei ehtinyt lähteä heidän kanssaan sinne, Jasmin lupasi mennä. Ensimmäiset kuukaudet hän vain istui penkissä ajatellen, että ”tosi mielenkiintoista, mutta ei tämä sano minulle mitään”. – Sen jälkeen tapahtui jotain. Sain kirkosta hyvää fiilistä. Laitoin puhelimeeni muistiin, mitä teen ja minne menen. Esimerkiksi Kallion kirkon iltamessuihin ehdin hyvin, ja sunnuntainakin oli tärkeää mennä messuun, Jasmin kertoo nopeasti ja eloisasti, täydellisellä suomen kielellä. Lastensa kanssa hän puhuu kurdin kieltä. ”Hyvä fiilis” syveni. Se tarkoitti rauhaa ja lohtua. Sitä, että huolet, surut ja itsesyytökset sai tuoda Herralle, jättää jonkun käsiin. Vähitellen kirkossa käyminen johti siihen, että Jasmin Lehdosta tuli kristitty 24-vuotiaana. LASTEN SAAMINEN myllersi arjen uusiksi, ja ero teki sen toisen kerran. Nykyisin takaisin Kallioon

muuttanut Jasmin käy tyttöjen kanssa usein Alppilan kirkolla, esimerkiksi perhekerhossa ja lasten perjantaissa. Edelleen hän kokee paikan lohduttavana ja vapauttavana. Hän haluaa rohkaista varsinkin kirkkoon kuuluvia mutta kirkon kaukaa kiertäviä astumaan kynnyksen yli.

Kolme kastepäivää tulossa Kastepäivänä voi tuoda alle 15-vuotiaan lapsensa kastettavaksi kirkkoon. Helsinkiläinen voi mennä muuhunkin seurakuntaan kuin omaansa. Lapsi tarvitsee kaksi kummia ja kummankin vanhemman suostumuksen kasteeseen. Kastejuhlaan voi kutsua vieraita. Katso lisää osoitteesta www.kastepaiva.fi. Huopalahden kirkolla la 17.10. klo 13–16. Ilmoittautuminen: Sari Kajan p. 050 380 2321 Mikaelinkirkolla la 7.11. klo 13 ja 14. Ilmoittautuminen: jenni.kahenvirta@evl.fi Laajasalon kirkolla la 14.11. klo 15–18. Ilmoittautuminen:essi.aalto@evl.fi

Apua & tukea

Kissojen ulkoiluttaminen tuo ruksin Liikuntapassiin Kehitysvammaisten liikuntapassi haastaa liikkumaan omassa arjessa enemmän, juuri itselle sopivalla tavalla.

TEKSTI ELLA LUOMA KUVA ANTTI RINTALA

”

Jos päässäsi on hirveä meteli, Herrahan ei tule huutamaan siihen päälle. JASMIN LEHTO

paikka – Miksi et tulisi tänne hetkeksi istumaan ja rauhoittumaan, vaikka 20 minuutiksi kerran viikossa? Nyt korona-aikana varsinkin moni jää yksin kotiin. Mutta asioita ei tarvitse yksin miettiä. Lohtua ja välittäviä ihmisiä voi löytyä yllättävän läheltä. – Jos päässäsi on hirveä meteli, Herrahan ei tule huutamaan siihen päälle. Sinun täytyy itse rauhoittua, Jasmin kuvaa kokemaansa. Kurdikulttuuri on yhteisöllistä, eikä uskontokaan ole niin yksityinen asia kuin perinteisesti Suomessa on ollut. Mitä perhe ja suku sanoivat, kun liityit evankelis-luterilaiseen kirkkoon? – Perhe otti asian neutraalisti. He huomasivat, että minusta on tullut parempi ihminen. Aloin kohdata ongelmani rauhallisemmin, Jasmin kertaa kuuden vuoden takaisia tapahtumia. Hän sanoo, että kuusi vuotta tässä on tutkittu, kuunneltu ja opittu. Ja matka jatkuu. Adessan kastejuhlaan oli kutsuttu tädit, mummo, kummitädit ja ystäviä. – Onneksi he suhtautuvat asiaan avomielisesti. Iso juhla olisi ollut ihana, mutta koronatilanne piti ottaa huomioon. Itse kaste on kuitenkin tärkein! ■

oronan vuoksi kirkon kehitysvammaistyössä on mietitty uusia, turvallisia tapoja tavoittaa seurakuntalaisia. Yksi niistä on Helsingin, Vantaan ja Espoon seurakuntien yhdessä lanseeraama liikuntapassi, johon voi ruksia omat liikuntasuorituksensa ja saada sitä kautta uutta motivaatiota liikkumiseen. Vammaistyön pappi Kati Koskinen tuo passit Koskelassa sijaitsevan Rentolan ryhmäkodin asukkaille. Ensimmäinen ruksi kerätään osallistumalla jumppahetkeen ryhmäkodin takapihalla.

Hän ja Erkki Ailanne ovat käyneet aikaisemmin kuntosalilla. Sekin on ollut koronan vuoksi tauolla, samoin kuin monet ryhmäliikuntatunnit ja muutkin yhteiset tapahtumat, joita ryhmäkodeissa on vietetty. Liikuntapassin toivotaan innostavan seurakuntalaisia taas urheilun pariin. – Liikuntapassin idea on haastaa ihmisiä liikkumaan omassa arjessa enemmän, itselle sopivalla tavalla, Kati Koskinen sanoo. – Mutta tästäkään ei pidä ottaa mitään ylimääräistä stressiä. Jos rukseja ei kerry, se ei haittaa.

EELIS ORRELL tulee paikalle suoraan kartingradalta. Hän kertoo harrastavansa myös lintujen bongailua ja ongintaa. Muutkin innostuvat kertomaan liikuntaharrastuksistaan. – Minä vien kissoja ulos, Lenita Lehtonen kertoo. Hän käy myös ohjatusti jumpalla. – Liikuntapassin suoritukseksi kelpuutetaan mikä tahansa liikunta ulkona tai sisällä, Kati Koskinen sanoo. – Vaikkapa juuri se, että on käynyt kissojen kanssa lenkillä. Sitten voi laittaa ruksin passiin. Irmeli Pänttönen kertoo käyvänsä joka päivä lenkillä. – Paitsi jos sää on ihan kamala, hän lisää. – Minä olen käynyt sauvakävelemässä, kertoo Kaarina Särkiluoto.

VAMMAISTYÖSSÄ SEURAKUNTALAISTEN tavoittaminen on ollut korona-aikana haastavaa, koska sisätiloissa kohtaamista on yritetty välttää. Yksi tapa olisi lähteä yhdessä lenkille tai pitää jumppahetkiä ulkona. Koskinen on ajatellut, että voisi vetää ohjattua liikuntaa ryhmäkotien pihoilla. Nyt ryhmä innostuneita jumppaajia kerääntyy Rentolan ryhmäkodin takapihalle pyörittelemään lantiota, varjonyrkkeilemään, tekemään uintiliikkeitä ilmassa ja tietenkin venyttelemään. ■ Liikuntapassin voi tulostaa verkko sivuilta: www.helsinginseurakunnat.fi/ artikkelit/kehitysvammaisille. Sieltä voi myös lukea lisää liikuntahaasteesta.

Rentolan ryhmäkodin asukkaat kokoontuivat yhteiseen jumppa hetkeen takapihalle ja saivat ensim mäisen ruksin liikuntapassiin.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 17/2020

Ympäristökriisi on valtava, mutta Jumala vielä suurempi Temppeliaukion kirkossa järjestetään ilmastomessu, koska seurakunnan tehtävä on kertoa toivosta.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA VILJA HARALA

un koronapandemia iski Suomeen, hallitus julisti maahan poikkeustilan. Samalla tavalla Suomeen pitäisi julistaa hätätila ilmastonmuutoksen takia, sanoo Elokapina-aktivisti Sanna Jetsonen. – Ilmastonmuutos on menossa sietämätöntä vauhtia pahempaan suuntaan, eikä se ole pysähtymässä. Suomen hallitus puhuu kauniisti ilmastosta, mutta iki-ihana raha menee ohi. Jetsonen on teologian opiskelija, joka vaikuttaa Elokapina-liikkeen kristillisessä siivessä. Kristityt elokapinalliset ovat mukana toteuttamassa Temppeliaukion kirkossa sunnuntaina 25.10. kello 10 järjestettävää ilmastomessua. – Raamatun mukaan meidän tehtävämme on viljellä ja varjella, mutta jälkimmäinen puoli on pahasti unohtunut, Jetsonen sanoo. – Meidän pitäisi myös rakastaa lähimmäistämme niin kuin itseämme, ja tulevat sukupolvet ovat myös lä-

himmäisiämme. Tällä hetkellä me olemme pilaamassa koko maailman. Jetsonen on järkyttynyt siitä, miten ilmastonmuutos näkyy jo Suomessa. Hänen lapsuudessaan lumikinokset nousivat korvien tasolle. Nykyään moni talvi on märkä ja pimeä. JOKIN AIKA SITTEN eräs nuori tuli juttelemaan Töölön seurakunnan papille Hilkka Niemistölle. Nuori kysyi, onko ihmisillä mitään toivoa, kun eläinlajit kuolevat sukupuuttoon ja ilmasto tuhoutuu. – Minä ajattelin, että tähän pitää reagoida. Seurakunnan tehtävä on kertoa toivosta, Niemistö sanoo. Syntyi ajatus ilmastomessusta. Töölön ensimmäinen ilmastomessu järjestettiin keväällä, jolloin yhteistyökumppanina oli Suomen Lähetysseura. – Pelkät kauniit puheet ja hyvät aikomukset eivät enää riitä, vaan tarvitsemme tekoja. Ilmastomessussa haastetaan itse kunkin asenteita ja toimintamalleja, Niemistö selittää.

JANI LAUKKANEN

Kati Pirttimaa aloittaa työn Tuomasyhteisön toiminnanjohtajana ja Tuomasmessujen pappina joulukuun alussa.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 17/2020

Oleellinen asia on myös toivon herättäminen. – Jumala on kanssamme tämänkin kriisin keskellä. Hän on luvannut meille tulevaisuuden ja toivon, ja sitä näköalaa haluamme tuoda esille. Niemistöllä itsellään on kolme lasta. Häntä mietityttää, minkälaisen maailman me olemme jättämässä tuleville polville. Luonto ei kestä, jos ihmiset tavoittelevat aina vain

Tuomasyhteisö saa uuden papin Pappi ja kanttori Kati Pirttimaa on valittu Tuomasyhteisön toiminnanjohtajaksi ja Helsingin Agricolan kirkolla järjestettävien Tuomasmessujen papiksi. Pirttimaa on aiemmin toiminut muun muassa jumalanpalveluselämän ja spiritualiteetin asiantuntijana Espoon tuomiokapitulissa ja kanttorina Helsingin Kallion seurakunnassa. Hän toimii luterilaisen kirkon lisäksi myös anglikaanisen kirkon pappina Helsingissä.

suurempaa talouskasvua. – Me elämme kulutuskulttuurissa, jonka kasvatti minäkin olen. Meidän on luovuttava monista asioista ja opittava elämään kohtuullisemmin. Se on ajatus, joka kuuluu myös kristilliseen perinteeseen. ELOKAPINA ON KANSAINVÄLISEN Extinction Rebellion -liikkeen suomalainen siipi. Sanna Jetsosen mukaan liike ajaa asiaansa väkivallat-

Vuonna 1988 aloitettu Tuomasmessu on yksi Helsingin suosituimmista messuista. Tuomasmessun nettisivuilla messua kuvaillaan avaran hengellisyyden luterilainen messuksi, jossa arkiseen elämään liittyvät kysymykset yhdistyvät vanhan kirkon traditioon ja joka rohkaisee avaraan ja armahtavaan uskoon. Pirttimaa toivottaa messuun tervetulleeksi myös epäilijät ja hengelliset evakot. Niille, jotka haluaisivat uskoa, mutta eivät pysty, Pirttimaa suosittelee armollisuutta itseä kohtaan. – Uskomisessa keskeistä ei

ole se, pidänkö joitain oppilauseita tosina vai en. Keskeisintä on se, luotanko minä armolliseen Jumalaan. Jos Jumala on kadoksissa, etsiminen on jo askel kohti Jumalaa, Pirttimaa sanoo. Hän aloittaa työnsä joulukuussa. Toiminnanjohtaja Pirjo Kantala jää eläkkeelle vuodenvaihteessa.

Asunnottomia on nyt 4 600 Asunnottomien yötä vietetään jälleen 17.10., YK:n köyhyyden ja

Töölön seurakunnan pappi Hilkka Niemistö järjesti ensimmäisen ilmastomessun keväällä. Tällä kertaa mukana on Elokapina-liikkeessä toimiva Sanna Jetsonen.

voitteen. Uuden ilmastostrategian mukaan kirkon tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Jetsosen mielestä kirkolla on kestänyt liian kauan ilmastokriisiin heräämisessä. Nyt kirkko on kuitenkin korjaamassa suuntaansa. – Pahin moka on ollut se, että kirkko on pelännyt ottaa kantaa poliittisiin kysymyksiin. Kirkko ei ole käyttänyt vahvaa ääntään, jota moni ihminen kuuntelee. Pappi Hilkka Niemistö toivoo, että ilmastokysymykset otettaisiin huomioon kaikilla kirkon päätöksenteon tasoilla. Hänkin huomauttaa, että kristityillä on Raamatusta nouseva velvoite suojella ympäristöä ja toimia niiden ihmisten hyväksi, joita ilmastonmuutos eniten koskettaa.

”

KIRKKO EI OLE KÄYTTÄNYT VAHVAA ÄÄNTÄÄN, JOTA MONI IHMINEN KUUNTELEE. ELOKAPINA-AKTIVISTI SANNA JETSONEN

syrjäytymisen vastaisena päivänä. Koronan vuoksi päätapahtuma on vain verkossa. Lisäksi järjestetään pieniä tapahtumia. Linkki päätapahtumaan löytyy tapahtumapäivänä osoitteesta asunnottomienyo.fi. Asunnottomien yön yhteistyökumppanina toimii tänä vuonna Kansallismuseo. – Helsingin päätilaisuus pidetään virtuaalitapahtumana, koska riski ison yleisötapahtuman järjestämisessä olisi koronan takia täällä liian suuri, järjestösuunnittelija ja Asunnottomien yön koordinaattori Tiina Aitta

toman kansalaistottelemattomuuden keinoin. – Se on historiassa ollut menestyksekäs tapa saavuttaa laajoja yhteiskunnallisia muutoksia, Jetsonen toteaa. Liikkeen aktivistit ovat muun muassa pysäyttäneet liikennettä Helsingin keskustassa ja istuneet julkisessa nälkälakossa. 3. lokakuuta aktivistit sulkivat Kaisaniemenkadun liikenteen. Otsikoihin nousivat etenkin

Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksestä kertoo. Aitan mukaan Suomessa on tällä hetkellä ainakin 4 600 asunnotonta, joista 740 nukkuu ulkona kaduilla. Asunnottomista suurin osa elää pääkaupunkiseudulla. – Asunnottomien tilanne oli varsinkin keväällä järkyttävä, koska yhteiskunta sulkeutui koronan vuoksi. Tällöin myös monet asunnottomien palvelut ja paikat sulkeutuivat. Onneksi eri tahot lisäsivät jalkautumista kaduille, ja hätämajoitusta pystyttiin järjestämään.

poliisin toimet mielenilmauksessa, sillä poliisi suihkutti aktivisteja kaasusumutteella. ILMASTOHÄTÄTILAN julistamisen lisäksi elokapinalliset vaativat, että Suomen on oltava hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi olisi luotava sitova lainsäädäntö. Luterilainen kirkko on asettanut itselleen samansuuntaisen ta-

Vaikka asunnottomista moni kuuluu riskiryhmiin, myönteistä on se, ettei koronasta tullut laajaa epidemiaa heidän parissaan. Tänä syksynä tilanne on jo parempi: jalkautuvaa työtä on jatkettu. Asunnottomille on tarjolla päivä- ja yöpaikkoja, mutta hätämajoituspaikkoja on yhä liian vähän. Myllypuron kirkolla järjestetään Asunnottomien yön tapahtuma pienimuotoisena. Tapahtuma alkaa grillailulla kello 17, ja ulkotulet sytytetään kello 19. Kirkolla on tarjolla palveluohjausta ja vaatejakoa. Kymmenelle asun-

ILMASTOMESSUSSA TEEMA on esillä kaikessa: rukouksissa, musiikissa ja saarnassa. Kirkkokahveilla Elokapinan väki kertoo liikkeen toiminnasta. – Toivottavasti he saavat lisää aktiivisia jäseniä. On tärkeää, että Elokapinassa kuuluu nuorten ääni. Ilmastonmuutos koskettaa ennen kaikkea nuoria, Hilkka Niemistö sanoo. Sanna Jetsonen ajattelee, että kirkolla on hyvät mahdollisuudet vastata ihmisten epätoivoon. Ympäristökriisi on valtava, mutta Jumala on vielä suurempi. Jetsosen mukaan monilla nuorilla on syyllinen olo siitä, että he kiihdyttävät osaltaan ilmastokriisiä. – Messussa me tunnustamme yhdessä, että olemme tehneet väärin. Armollinen Jumala antaa sen anteeksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että saamme tehdä saman typeryyden uudelleen. ■

nottomalle voidaan tarjota yösija. Varaus tehdään diakoniatyöntekijältä 050 347 8582 tai paikan päällä kello 19 mennessä.

Seurakunnissa on maskisuositus Helsingin hiippakunta suosittelee, että seurakunnissa käytetään kasvomaskeja tilanteissa, joissa on lähikontakteja. Lähtökohtaisesti seurakuntalaiset huolehtivat itse kasvomaskien hankinnasta. Niitä tulee hiippakunnan mukaan kuitenkin olla seurakunnis-

sa tarjolla seurakuntalaisille, joille maskien kustannukset nousevat kohtuuttomiksi. THL:n kasvomaskisuositus koskee kaikkia yli 15-vuotiaita.

Lähde mukaan rauhankävelylle Helsingissä järjestetään jälleen uskontojen yhteinen rauhankävely. USKOT-foorumin organisoima tapahtuma on 22. lokakuuta kello 15. Kävelylle yhteiskuntarauhan puolesta lähdetään Helsingin juutalaisen seurakunnan synagogan edustalta. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 17/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–22.10.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17, la klo 11–17, su klo 9–17

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Raamattuluentosarja su 11.10. klo 18. Näkökulmia Vanhaan testamenttiin. Alussa kaikki oli hyvää, teol.tri Jukka Palola. Iltamusiikkia to 15.10. klo 19. Santeri Rautiainen, kitara. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmaraha. Meille tulee vauva ma 19.10. klo 17.30 Lämpiössä, Näyttelijäntie 14. Varhainen vuorovaikutus, Reetta Kiminko. Lähde sauvakävelemään ke 21.10. klo 11 Lämpiöltä, Pohjois-Haagan ostarilta. Käsityökerho ma 12.10. klo 18. Aikuisten pelikerho la 17.10. klo 12. Lähde-kuoro ma klo 19.30. Psalmilaulajat to klo 18. Esirukouspiiri ke klo 10. Teematorstai klo 13. Lounas 6 e klo 12 alkaen. 8.10. Ajankohtaista Piplia-seurasta, Ulla Oinonen. 22.10. Reilun kaupan -viikko, Sanna Laiho. Hyvän mielen keidas to klo 15. Hävikkiruoka-ateria 2 e. Hartaus, seuraa ja leivän jakoa. Diakoniatyöntekijä tavattavissa. Rajoitettu ruokailijoiden määrä. Diakonian ajanvarauspäivystys ma ja to klo 10–12, p. 050 476 7710. Kamalat äidit® -ryhmä. Vertaistu-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 17/2020

Kannelmäen seurakunta Virasto: p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6, Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja

perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Iltaehtoollinen kirkossa ke 14.10. ja 21.10. klo 19. Ruskahartaus la 10.10. klo 15 kirkon pihalla. Hartauden jälkeen mahdollisuus lähteä yhteiselle lenkille syksyiseen luontoon.

TAPAHTUMIA Santeri Rautiaisen kitarakonsertti la 17.10. klo 15 kirkossa. Konsertissa pysähdytään kitarakirjallisuuden kulmakivien äärelle. Säveltäjänimiä Luys de Narvaez, J.S. Bach, Eduardo Lopez-Chavarri, François de Fossa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Helsingin kaupunginorkesterin kamarimusiikkikonsertti to 22.10. klo 19 kirkossa. Krista Rosenberg, viulu, Petteri Poijärvi, alttoviulu, Lauri Kankkunen, sello, Niamh McKenna, huilu, Anna-Maija Korsimaa, klarinetti,

Mika Paajanen, käyrätorvi, Ossi Tanner, piano. Ohjelmassa Felix Mendelssohn: Pianotrio d-molli op. 49 (säveltäjän versio huilutriolle) ja Erno Dohnányi: Sekstetto C-duuri op. 37. Vapaa pääsy. Ilmoittautuminen rippikouluun on käynnissä 31.10. asti. Ilmoittautumislinkki on kantsunurkka. fi-sivuilla. Lapsille ja lapsiperheille lokakuussa muun muassa Musakerhot Malminkartanon kappelin pihalla maanantaisin klo 10 ja tiistaisin klo 17.30 sekä Perhekerho kirkon pihalla keskiviikkoisin klo 9.30. Tarkemmat tiedot muustakin ulkotoiminnasta löydät netistä ja Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet -Facebook-sivulta. Ajanvaraus diakoneille puhelimitse ja sähköpostitse.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3.

Palvelemme puhelimitse p. 09 2340 5100 to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi. Voit halutessasi varata ajan toimistolla asiointiin. Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6 Olemme myös Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa!

JUMALANPALVELUKSET Messut sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Su 11.10. ekumeeninen lähetyspyhä. Saarnaa Erja Kalpio Evankelisesta Lähetysyhdistyksestä, liturgina Hartikainen, kanttorina Valtonen. Su 18.10. Kuusisalo, Lamminen. Verkoston messut su klo 17 Munkkiniemen kirkossa 100 ensimmäiselle ilmoittautuneelle. Ilmoittautuminen ja messu verkossa www. verkosto.net.

TAPAHTUMIA Säveliä syysiltaan -konsertti ti 20.10. klo 18 Munkki-

VILLE PALONEN

Pienten kirkko la 10.10. klo 15. Muroma-Nikunen, Autio. Laulua, loruttelua vauvojen kanssa. Kastepuun nimilehtien jako. Messu su 11.10. klo 10. Kumpukallio, Paananen, Muroma-Nikunen, Autio. Yleinen kastepäivä la 17.10. klo 13–16 Huopalahden kirkossa. Yhteiset kakkukahvit. Jos lapsesi on jäänyt kastamatta, ota yhteyttä virastoon p. 050 380 2321. Messu su 18.10. klo 10. Paananen, Silin, Mönttinen. Messut myös verkkolähetyksenä Haagan srk:n facebook-sivulla. Päivärukous to klo 12. Laudes ke klo 7.30–8. Silin. Kontemplatiivinen rukous ja kristillinen meditaatio ke 21.10. klo 19. Silin.

kea murrosikäisten äideille, minna. rosenborg@evl.fi. Perheliikuntaa ti klo 18–19 Pohjois-Haagan yhteiskoulun pihalla, P. Hannikaisen tie 6. Perhekerhot to klo 10 kirkolla, pe klo 10 Lämpiössä, Näyttelijäntie 14, ma klo 17.30 iltaperhekerho Tönöllä. Lokakuu on enkelikuukausi. Sydäntalven hiljaisuuden retriitti 15.–17.1.2021 Sääksin leirikeskuksessa Nurmijärvellä. Hinta 150 e. Tied. sofia.honkanen@evl.fi.

Menokasvo

Vastuuviikolla puhutaan eri vähemmistöjen ihmisoikeuksista Projektipäälliköiden valmentaja Mertsi ”Medi” Ärling, olet yksi Vastuuviikon ihmisoikeuspuolustajista. Missä tilaisuuksissa olet mukana puhumassa romanien ihmisoikeuksista? – Olen Paavalinkirkon messussa sunnuntaina 25.10. ja työpaikkani Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijamessussa. Vastuuviikolla puhutaan monien vähemmistöjen kuten saamelaisten, maahanmuuttajien ja vammaisten ihmisoikeuksista. Miksi romanien ihmisoikeuksista on syytä puhua Vastuuviikolla? – Romanit ovat yksi maailman syrjityimmistä vähemmistöistä. Suomessakin romanien yhdenvertaisuudessa on isoja puutteita. Ne nousivat esiin Diakin Työnimi-kampanjassa. – Vedin tätä 16 osatoteuttajan yhteistä kampanjaa. Siinä suomalaiset julkkikset Jari Sarasvuosta alkaen ha-

Ongelmista huolimatta Suomi on romanipolitiikan ykkösmaa, arvioi Diakoniaammattikorkeakoulun asiantuntija Mertsi Ärling.

kivat töitä omilla ansioillaan ja romaninimellä eivätkä päässeet edes haastatteluun. – Suurin ongelma on se, että meitä romaneita ei nähdä yksilöinä, vaan isona joukkona. Yksilön teot kohdistuvat koko yhteisöön. Lähes jokainen romani kokee viikoittain syrjinnän kaikkia muotoja rasismiin asti. Onko romanien asemassa tapahtu-

nut edistystä? – Paljon hyvääkin on tapahtunut. Romanit ovat päässeet kohderyhmästä toimijoiksi. Koulutus on vahvistunut ja aito koulutusmyönteisyys kasvanut. EIRA SERKKOLA Ekumeenista eli kirkkojen yhteistä Vastuuviikkoa vietetään 18.-25.10. YK:n päivänä la 24.10. klo 12 monessa kirkossa soivat #ihmisoikeuskellot. Katso Vastuuviikon tapahtumat ja teemat: vastuuviikko.fi.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–22.10.

niemen kirkossa. Klassisen musiikin helmistä musikaalisävelmiin. Minna Lamminen, laulu, Senni Valtonen, piano, Hannu Seljänperä, kitara. Hiljaisuuden kutsu ke 21.10. klo 19 Munkkivuoren kirkossa. Lepohetki sinulle. Päivän teemaan liittyviä tekstejä, taustalla elävää musiikkia. Munkkivuoren kirkko auki ti ja to klo 10.30–13.30. Ensilapsikerho ensimmäistä kertaa vanhemmaksi tulleille tai esikoista odottaville Munkkiniemen kirkolla ma klo 15–16.30. Avoin päiväkerho kaikenikäisille lapsille aikuisen seurassa Munkkiniemen kirkolla ma klo 9.30–11.30 ja to klo 15–16.30. LuontoPäiväkerho yli 2-vuotiaille Munkkiniemen kirkolla ti, ke, to klo 9–12. Ennakkoilmoittautuminen, kysy vapaita paikkoja rauna.mannermaa@evl.fi. Juttuhetki vanhemmille perheelämän kirjosta Leenan kanssa Munkkiniemen kirkolla. Tiedustele ja varaa aika leena.eronen@evl.fi. Seuraa myös: Kirkkoherran vaihtumisen ajankohtaissivusto: munkinkirkkoherra.wordpress.com.

kirkolla, klo 19 Riukutie 3:n kerhohuoneella. Kirkon olkkari – kaikenikäisten avoin olohuone keskiviikkoisin klo 15–18.30 kirkolla ja yläpihalla. Syyskaudella toiminta omin eväin, lämmitysmahdollisuus. Lähetyspiiri parillisen viikon keskiviikkoisin klo 14 Pajamäessä. Hartaus, kahvit, keskusteluja lähetystyön ajankohtaisista aiheista. Lastenvaatteiden vaihtotapahtuma ke 21.10. klo 15–18.30 kirkolla ja yläpihalla. Odotuksen sävyt -iltoja lasta odottaville ke 4.11. alkaen. Tied. Sanna, p. 040 519 0402. Ekavauvaryhmä – vertaisryhmä alle 8 kk ikäisten esikoisvauvojen äideille ja vauvojen eka kaveriporukka alk. to 5.11. klo 13.30. Ilmoittaudu kotisivujen kautta.

Pitäjänmäen seurakunta

Virasto: Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa somessa: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo

Toimisto ti ja pe klo 12–15, ke klo 14-18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14 Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 11.10. klo 10. Vanne, Vuori, Pilvi Listo. Messu ja luontomuskari-pyhäkoulu su 18.10. klo 10. Vuori, Kekäläinen, Ahola.

TAPAHTUMIA Perhekerho alle kouluikäisille vanhempineen tai hoitajineen maanantaisin klo 9.30–11.30 kirkolla, perjantaisin klo 10–12 Kauppakeskus Ristikossa. Raamattupiiri parittoman viikon maanantaisin klo 18.30 kirkolla. Aiheena Pietarin kirjeet. Yhteisöruokailu toistaiseksi noutolounaana. Annoksia voi ostaa kirkolta tiistaisin klo 11.30–13. Hinta 2 e. Päivärukous ja leivänjako tiistaisin klo 12 kirkolla. Perheiden kohtaamispaikka tiistaisin klo 14–16 Kauppakeskus Ristikossa. Rukouspiiri keskiviikkoisin klo 13

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, lähetetään suorana YouTubessa ja seurakunnan Facebookissa, klo 10 Vanhassa kirkossa, klo 10 Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa ja lapsille pyhäkoulu, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai,

Toivon dialogit Tuomiokirkko seurakunnassa Syksyn mittaan Tuomiokirkkoseurakunnassa järjestetään Teams-alustalla neljä Toivon dialogia, joissa pohditaan koronan vaikutuksia eri näkökulmista. Torstaina 22.10. kello 18.30 aiheena on rukous. Miten korona on vaikuttanut yhteyteen Jumalan kanssa, hengellisyyteen ja rukoilemiseen? Ilmoittaudu mukaan: anna-maija.viljanen-pihkala@evl. fi. Osallistujille lähetetään linkki, jolla pääsee mukaan noin puolentoista tunnin keskusteluun.

klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 aamumessu Vanhassa kirkossa, klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Luottamuksen messu pe 9.10. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Liturgina Sari Rajala, musiikista vastaa Satu-Maija Aalto. Seniorifoorumilla jihadismista ja uskon ja tieteen tasapainosta. Ke 14.10. Jihadistejako Suomessa? Kysymykseen vastaamassa tietokirjailija Atte Kaleva. Ke 21.10. Tasapainossa usko ja tieto. Aiheesta luennoi teol. tri ja kirjailija Eero Junkkaala. Luennot keskiviikkoisin klo 13 Mikael Agricolan kirkossa. Musiikillinen rukoushetki su 18.10. klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Jukka ja Tove Leppilampi. Populus Dei – Kristillinen oikeistopopulismi tänään. Maan suolassa Tuomiokirkon kryptassa keskustellaan ke 21.10. klo 17.30 alkaen kristillisestä oikeistopopulismista. Keskustelijoina professori Risto Saarinen ja tutkijatohtori Niko Pyrhönen. Tarjolla klo 17 kasviskeittoa. Toivon dialogissa puhutaan rukouksesta. Miten korona on vaikuttanut yhteyteen Jumalan kanssa, hengellisyyteen, rukoilemiseen? To 22.10. klo 18.30 aiheena rukous. Luottamukselliseen keskusteluun mahtuu noin kahdeksan henkilöä, ja se käydään Teams-

Tarkista verkkosivuilta

onko tapahtumia peruttu koronan vuoksi.

Ethän osallistu

jos sinulla on yskää tai flunssan oireita.

alustalla. Ilm. Maikki-papille annamaija.viljanen-pihkala@evl.fi, jolta saat myös lisätietoja sekä linkin keskusteluun. Minun kipuni – matkalla ahdistuksesta kohti toipumista. Kritoryhmästä tukea omien kipukohtien kanssa työskentelemiseen. Koulutetut ohjaajat. Kokoontumisia ma 16.11., 23.11., 30.11. klo 18–20 verkossa. Sitouduttava koko prosessin ajaksi, voimia ryhmätyöskentelyyn ja halua toimia netissä toimivan pilottiryhmän jäsenenä. Ilm. 9.11. menn. diakonissa Sadulle p. 050 569 1126. Pyhäinpäivän taideretriitti. Hyvän toivon kappelissa vietetään kehollista taideretriittiä la 31.10. klo 10–18. Tule hoitamaan koko olemustasi meditatiivisen olemisen ja ilmaisun äärelle! Ohj. sosionomikuvataiteilija Lilli Kinnunen, tanssija-teologi Tiina Sara-aho ja yhteisömuusikko-teologi Elsa Sihvola. Meditatiivista pyhää tanssia, kuvallista ja sanallista työskentelyä sekä hiljentymistä ja musiikkia. Tilaa 15 osall., paikkoja vielä vapaana. Ilm. 15.10. menn. elsa.sihvola@evl.fi. Kirkkoherranvirasto palvelee toistaiseksi puhelimitse ja sähköpostitse, yhteyst. yllä. Pappi on tavattavissa ti klo 12.15– 13, ke klo 16–18, to klo 12.30–13. Mahdollisuus keskusteluun joka päivä p. 09 2340 6102 klo 9–21. Keskustelut luottamuksellisia. Annankulman olohuone avoinna to klo 11–12 ja 13–14, pe klo 9–10 ja 11–12. Rajoitettu osallistujamäärä 20 hlöä/tunti. Keskiviikot peruttu. Diakoniaruokailu Mikael Agricolan kirkon kryptassa klo 12. Aterian hinta 1 e. Yhteisöruokailu ma klo 17 Hyvän toivon kappelissa. Ateria 1 e aikuiset, alaikäiset maksutta. Tarjolla hävikkileipää. Rajattu osallistujamäärä. Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annankatu 14 D

varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/ puhelimitse diakoniatyöntekijöille. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, Diakonian ajanvaraus ma, ti klo 9–10 ja to klo 12–13 p. 09 2340 3618 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17. Iltamessu maanantaisin klo 18. 12.10. ja 19.10. Partti. Iltamessu tiistaisin klo 18. 13.10. Hurmerinta, 20.10. Viljamaa. Hiljaisen rukouslaulun messu keskiviikkoisin klo 18. 14.10. Partti ja Vuori, 21.10. Kotakorpi ja Vuori. Kivimessu torstaisin klo 18. 8.10. Mattsson, kanttori Niskala, 15.10. Enckell, kanttori Niskala, 22.10. Mattsson, kanttori Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 9.10, 16.10. ja 23.10. Hynninen. Messu sunnuntaisin klo 10. 11.10. Hurmerinta, kanttori Niskala, suora lähetys myös Facebookissa ja Kirkko Helsingissä Youtube -kanavalla, 18.10. Enckell, urkuri Pyylampi, kanttori Oksanen. Alppilassa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 11.10. Hurmerinta, 18.10. Enckell. Hiljainen ehtoolliskirkko la 10.10. klo 17 Alppilan kirkossa. Lempeästi ohjatun tunnin hiljaisuuden aikana kuullaan raamatuntekstejä, meditoidaan, tehdään kirkkosalissa rukouskävely, vietetään ehtoollista ja rukoillaan. Pappina Lisa Enckell, diakoni ja retriitinohjaaja Nina Klemmt. Kiinankielinen jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 13. Vironkielinen jumalanpalvelus kuukauden kolmas sunnuntai klo 11. Unkarinkielinen jumalanpalvelus kuukauden ensimmäinen sunnuntai klo 11.

TAPAHTUMIA Oopperakonsertti – Richard Wagnerin musiikin matkassa KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 17/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–22.10.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Heikkiläntie 7, kerros 4. Avoinna ma–pe klo 9–12, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoitteet: Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen aikainen väistötila Heikkiläntie 7, kerros 4

3514. Iltalastenhoitoa yli 2-vuotiaille lapsille keskiviikkoisin klo 17.30– 19.30. Ilmoittautuminen tiistaisin klo 9–16 numeroon 050 380 3514. Torstaipiiri 8.10. ja parittomien viikkojen torstaisin klo 13–14.30. Ohjelmassa muun muassa keskustelua eri teemoista, jumppaa ja retkiä. Kahvitarjoilu. Ohjaajina Kyllikki Tikkanen ja diakoniatyön työntekijä Niina Marjanen. Käsityöpiiri 12.10. ja parillisten viikkojen maanantaisin klo 13–14.30. Töppösryhmä tiistaisin 13.10.,10.11. ja 08.12. klo 11–12.30. Neulomme vauvaikäisten junasukkia, lisätiedot Maria-papilta p. 050 441 6266. Alfa-keskusteluryhmä aikuisille

Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 11.10. klo 10. Ekumeeninen lähetyspyhä. Saarna TT Niko Huttunen, liturgia Petri Flinck, kanttori Olli Pyylampi, Helsinki Metropolitan Orchestran soitinyhtye. Käsitöitä myynnissä lähetystyön hyväksi. Puolen tunnin messu ke 14.10. klo 18. Valkeapää ja Hakkarainen. Messu su 18.10. klo 10. Kanttori Seppo Välimäen läksiäismessu. Barokkiorkesteri Galantina Timo Kiiskisen johdolla. Liturgina Kari Kanala, avustavana pappina Arja Rannanpää Kortelainen ja kanttori-

HELSINGIN SEURAKUNNAT

ma 12.10. klo 19 Kallion kirkon kappelisalissa. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Vapaa pääsy. Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 8.10. näyttelijät Markku Huhtamo ja Jukka Laitala Päivi Istalan haastattelussa, 15.10. vahvistuu myöhemmin, 22.10. Mirja Pyykkö, Raisa Rauhamaa haastattelee. Raamatun moninaisuus ja uskon syvyydet – luentoja keskustelusarja torstaisin klo 19–20.30 8.10.– 12.11. Kallion kirkossa. 8.10. Katja Kujanpää: Valtaa ja arvovaltaa: Mikä tekee tekstistä pyhän? 15.10. Juha Pakkala: Raamattu ja muukalaiset: Miten Raamatussa suhtaudutaan pakolaisiin, vierasmaalaisiin ja toisuskoisiin? Tule mukaan syventämään Raamatun tuntemustasi ja keskustelemaan yhdessä muiden kanssa. Tiistairuokailu ja toiminta 13.10. ja 20.10. Tervetuloa Alppilan alaaulaan syömään hyvässä seurassa yhdessä tai yksin. Ruokailu klo 12–13. Ruoan hinta 2,50 e. Ennen ruokaa jumppahetki liikuntasalissa. Ruokailussa on rentofiilis, hyvä ruoka ja mahdollisuus keskustella työntekijän kanssa. Lämpimästi tervetuloa!

Tölika-dallaus juhlistaa 90-vuotiasta Töölön kirkkoa Töölön kirkko täyttää 90 vuotta, ja sen kunniaksi järjestetään perjantaina 16.10. kello 16 kävelytapahtuma Tölika-dallaus Stadin Slangi ry:n johdolla. Lähtö on Töölön kirjastolta. Reitti kulkee puistojen kautta Töölön kirkolle, jossa tutustutaan Stadin mestat ennen ja nyt -valokuvanäyttelyyn. Tapahtuma on osa Töölön kirkon 90-vuotisjuhlavuoden tapahtumia.

JUMALANPALVELUKSET Messu su 11.10. klo 11. Kiviniemi, Viljamaa. Pyhäkoulu. Viikkomessu ke 14.10. klo 19. Heusala. Messu su 18.10. klo 11. Markkunen, Valojärvi. Pyhäkoulu. Viikkomessu ke 21.10. klo 19. Markkunen, Valojärvi.

TAPAHTUMIA Avoin perhekerho ma, ti ja pe klo 9–11. Kohtaamispaikka lapsille ja vanhemmille tai hoitajille kahvikupposen ääressä. Aino-kanttorin muskari maanantaisin klo 10 perhekerhon yhteydessä. Metsäkerho yli 2-vuotiaille lapsille ma–pe klo 9–11. Kerhossa ulkoillaan, leikitään, lauletaan ja syödään omat pienet eväät. Lähtö kirkon portaiden alapuolelta. Kotikäynnit lapsiperheisiin ti–to klo 9–11. Lastenohjaajan voi soittaa lastenhoitoavuksi kotiin, soittoaika ma klo 9–16 numeroon 050 380

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 17/2020

Jalavatie 6 b. Avoinna ti ja to klo 10–15 Puhelinpalvelu 09 2340 6300 ma–pe klo 10–15, ke klo 13–17, toolo.srk@ evl.fi Diakonia p. 09 2340 6318 Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko Messu 11.10. klo 10. Kaleva, Ronimus, Tiitu, Hersta. Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat, joht. Riku Laurikka. Messu 18.10. klo 10. Alanen, Meurman, Hersta. Armaan Madar piano. Daily Prayer, short prayer in English at 12 noon on Monday, Tuesday, Thursday and Friday. Töölön kirkko Pop-messu 11.10. klo 17. Klemi, Hakkarainen, Saari, Maija Kiiveri, Make Perttilä. Artistivieras Joonatan Rautio. Messu 18.10. klo 12. Valkama, Naukkarinen, Karjalainen. Suomen Laulun kvartetti. Ehtoollishetki ke klo 18. Meilahden kirkko Messu 11.10. klo 11. Kokonaisvaltainen hyvinvointi. Hietalahti, Vuorio, keskustelusaarna Jaakonaho, Kumpukallio, Enckell. Fanny Söderström piano. Messu 18.10. klo 11. Herättäjän kirkkopyhä. Leinonen, Samuli Korkalainen. Kirkkokahvin jälkeen Siionin virsi -seurat.

TAPAHTUMIA klo 17.30–19.30 torstaisin. Keskustelemme elämän tarkoituksesta ja mielekkyydestä kristillisen uskon näkökulmista. Tarjolla pientä purtavaa. Ystäväpiiri-ryhmä maanantaisin klo 17–19. Ryhmään mahtuu kahdeksan ihmistä. Ystäväpiiri-ryhmät ovat Vanhustyön keskusliiton kehittämää toimintaa, joka on suunnattu ikääntyneille ihmisille. Jos koet itsesi yksinäiseksi, lähde rohkeasti mukaan tämän syksyn Ystäväpiiri-ryhmään. Ota rohkeasti yhteyttä: Elina p. 050 571 3024.

na Sanna-Maarit Hakkarainen. Puolen tunnin messu ke 21.10. klo 18. Pöysti ja Hakkarainen.

Paavalin seurakunta

Töölön seurakunta

Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi

Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ma ja pe klo 10–15 ja ke klo 13–17 Meilahden kirkon seurakuntatoimisto,

TAPAHTUMIA Ruokajakelu tiistaisin klo 12. Ystävyydenkahvila tiistaisin klo 13–14.30. Ti 13.10 ruokailu, 20.10. vierailemassa teologi Saija Kainulainen ekumeenisen neuvoston yhdenvertaisuusjaostosta. Lempeää liikuntaa tiistaisin klo 13.45–14.30. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846.

Syyslomaviikolla perhekerhot, iltaperhekerho ja yksinhuoltajien olohuone eivät kokoonnu. Jazzia, gospelia ja puhetta Jumalasta to 8.10. klo 18 Ruskeasuon Rastissa. Kahvit klo 17.30, päätteeksi ehtoollinen. Two Moons pe 9.10. klo 15 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille ja vieraileva artisti. Vierailumaksu 4 e, vapaa pääsy Töölön seurakunnan jäsenille. Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii? la 10.10. klo 14, Fokus. Esko Vepsä bamlaa aiheena Etu-Töölö, Töölön kylän synty ja kasvu kaupungiksi. Yhteistyö Stadin Slangi ry. Laula, leiki yhdessä -muskarikonsertti ma 12.10. klo 10 ja 11 Mall of Triplan 4. kerroksen tapahtumalavalla. Urkumusiikkia ke 14.10. ja 21.10. klo 14.15 Temppeliaukion kirkossa. Musiikkia eri

aikakausilta, Henri Hersta. Vierailumaksu 4 e, vapaa pääsy Töölön seurakunnan jäsenille. Ajatteleva ihminen ja kirkon traditio to 15.10. klo 18, Fokus. Historian Jeesus ja Galilean köyhät, Sakari Häkkinen. Fokuksen 1-vuotissynttärit pe 16.10. klo 11–16, Fokus. DJ-musiikkia, kahvia, lapsille askartelua. Kirjallisuusilta la 17.10. klo 18, Fokus. Joel Haahtela, Adelen tarina. Piia Klemi haastattelee. Taivaan leipää Genom tid och rum su 18.10. klo 16, Fokus. Joonatan Rautio, saksofoni, ja Mikael Svarvar, piano ja laulu. Vapaa pääsy. Naisten Forum ti 20.10. klo 15–17 Meilahden kirkossa. Bulevardilta Metropolitaniin, muistikuvia Suomen Kansallisoopperan taipaleelta, Leena Nivanka. Aamupäiväkonsertti ke 21.10. klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille piano. Vierailumaksu 4 e, vapaa pääsy Töölön seurakunnan jäsenille. Hyvänmielen ulkoilu Tapanilan asemalta ti klo 13. Ulkoilijoille pieni välipala. Keskustelua hyvän mielen teemoista diakonien kanssa. Torstaikerho to 13 Meilahden kirkossa. Voimaannuttavaa ohjelmaa ikäihmisille. Lounas Ruskeasuon Rastilla pe klo 11.30–12.15 ja klo 12.30–13.15. Otamme kuhunkin kattaukseen 20 ensimmäistä ruokailijaa. Hinta 3 e, lapset 1 e, tasaraha, ei pöytävarauksia. Jouluavustukset ruokaan ja lasten lahjoihin. Kirjallinen hakemus diakoniatyöntekijältä, toimipisteistämme ja seurakuntatoolo. fi. Hakemus perillä viim. pe 30.10. diakonia.toolo@evl.fi tai postitse. Temppeliaukion kirkko avoinna vierailijoille, aukioloajat temppeliaukionkirkko.fi. Opastus suomeksi arkisin klo 14 Temppeliaukion kirkolla. 15 min. katsaus arkkitehtuuriin ja historiaan. Poikkeukset temppeliaukionkirkko.fi. Vierailumaksu 4 e, vapaa pääsy Töölön seurakunnan jäsenille.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko poissa käytöstä. Kulosaaren kirkko,

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–22.10.

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10. Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. 11.10. Kansainvälinen messu, International Service. 18.10. Herättäjä-pyhä, saarnaa Seija Molina. Hiljainen iltamessu keskiviikkoisin Seurakuntatila Laiturissa keskiviikkoisin klo 17.30. Huomaathan: THL:n maskisuositus koskee myös meidän tilojamme.

TAPAHTUMIA

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Ehtoollinen joka torstai loka-marraskuussa klo 13. Mahdollisuus hiljentymiseen ja levähdykseen sakramentin äärellä kesken viikon aherruksen. Tilaisuuden jälkeen kokoonnumme viettämään Torstain päiväkahveja. Ekumeenisen lähetyspyhän messu su 11.10. klo 11. Anne Granström, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori. Ikäihmisten kirkkopyhän messu su 18.10. klo 11. Marja Lehtinen, saarna, Jari Jakoleff, kanttori. Iltaehtoollinen Östersundomin kirkossa sunnuntaisin klo 17. Kaikissa tilaisuuksissamme toimitaan turvamääräykset ja hygienia huomioiden.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Hyviä uskonkysymyksiä – Kari Kuulan luentoja keskustelusarja uskosta ja teologiasta keskiviikkoisin klo 18. Luennot lähetetään myös suorana FB-sivullamme. 21.10. ”Eeva antoi ja minä söin” – lankeemuskertomuksen ja syntiopin tulkintoja, 28.10. Neitsyt Maria, Jumalansynnyttäjä. Jeesuksen äiti historian, teologian ja hengellisyyden näkökulmasta, 4.11. Taivaan voimat. Enkelit kristillisessä ajattelussa, 11.11. Esirukouksen arvoitus: Miksi pyydämme kaikkitietävää auttamaan?, 18.11. Danten matka helvettiin. Mahtavin matka-

Tarkista verkkosivuilta

onko tapahtumia peruttu koronan vuoksi.

Ethän osallistu

jos sinulla on yskää tai flunssan oireita.

kertomus ikinä, Danten Inferno. Osa 1, 25.11. Dante helvetin alakaupungissa. Matkakertomuksen loppuhuipennus. Osa 2. Ruokaillaan yhdessä Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 17.15. Ruokailun jälkeen on mahdollista jäädä tutkimaan ja keskustelemaan Raamatusta kirkkovuoden teeman mukaan. Raamattupiiri alkaa klo 18, kestää noin tunnin ja on suunniteltu kaikenikäisille sopivilla tavoilla. Liveraamis Facebook-sivuilla joka toinen torstai (8.10., 22.10.) klo 18. Papit johdattelevat tulevan pyhän Raamatun teksteihin. Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan! Torstain päiväkahvit, aloitamme yhteisellä ehtoollishetkellä kirkkosalissa klo 13, jonka jälkeen kokoonnumme kahvikupin ja päivän aiheiden äärelle: 15.10. Kännykkä turvana ja kännykän monet mahdollisuudet, opastajana Lea Grönlund, 22.10. Ehtoollishetki ja yhteiset kirkkokahvit sekä kuulumisten vaihtoa ja keskustelua ajankohtaisista aiheista, Marja, Armi ja Tuula. Kastepäivä la 7.11. klo 13 ja 14. Kastepäivässä iloinen juhla on tehty mahdollisimman mukavaksi ja helpoksi. Voit tuoda kastettavaksi pienen vauvan tai vähän isomman lapsen. Seurakunta tarjoaa kauniit puitteet ja kakkukahvit sekä muistoksi valokuvaajan ottamia kuvia. Lisätied. ja ilm. to 29.10. mennessä Jenni Kahenvirta p. 050 414 7273 tai jenni.kahenvirta@evl.fi tai verkkosivujemme kautta. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea. Päivystävä pappi, yhteydenotot toistaiseksi puhelimitse ma–ti ja to–pe klo 10–14 p. 09 2340 4802.

Aikuisten nuortenilta Kerhiksellä Joka toinen torstai aikuis ten nuortenilloissa käsitel lään elämän eri ilmiöitä rennosti kristillisestä näkö kulmasta. Nuorisotila Ker hikselle (vanhan Auto komppanian sisäpihalla), Mechelininkatu 32 a C, ko koonnutaan kello 19 tors taina 8.10. ja 22.10. Iltojen vetäjinä vuorottelevat Töö lön seurakuntapastori Santeri Kaleva ja nuorisotyön ohjaaja Mikko Saari.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: vain puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10– 13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Arkkikirkko ke 7.10. klo 18. Essi Lyytinen, Essi Aalto, Tuuli Malve. Messu su 11.10. klo 10. Essi Aalto, Arja Vaulas, Hannele Filppula, Päivi Niva-Vilkko. Messu su 18.10. klo 10. Timo Pekka Kaskinen, Essi Aalto, Petri Tiainen. Iltamessu keskiviikkoisin klo 18. Laajasalon kirkossa: Gospelmessu su 11.10. klo 12. Essi Lyytinen, Arja Vaulas sekä Houseband Tuuli Malven johdolla. Messu striimataan seurakunnan Face-

book-sivuille. Messu su 18.10 klo 12. Essi Aalto, Timo Pekka Kaskinen. Kanttori Petri Tiainen. Messun jälkeen Tammisalon kirkossa: Hiljaisuuden kirkko ti 13.10. klo 18. Arja Vaulas, Hannele Filppula. Lauluryhmä.

TAPAHTUMIA

PIXABAY

Kaipauksesta ja ilosta – puhuttuja, laulettuja ja soitettuja tarinoita Myllypuron kirkolla pe 9.10. klo 18 ja Kulosaaren seurakuntasalissa su 11.10. klo 18. Eilakaija Sippo ja Sanni Sihvonen, lausunta, Kaisa Valve, laulanta, Marika Sointula, soitanta. Kolehti Kansan Raamattuseuran perustaman ja ylläpitämän lastenkodin hyväksi Intiassa, Andhra Pradeshin osavaltiossa. Sinun Sanasi -raamattuilta Kulosaaren seurakuntasalissa to 15.10. klo 17.30–19. Keskustelemme seuraavan sunnuntain teksteistä. Iltoja vetää Jenni Kallio. Mukaan oma Raamattu. Valtakunnallinen asunnottomien yö Myllypuron kirkolla la 17.10. klo 16 alkaen: Saunamahdollisuus ja ruokailu. Hartaus ja ehtoollinen klo 19. Yöpymismahdollisuus. Lisätietoja Pilvi Juvonen, p. 050 347 8582. Eero Junkkaalan luento Myllypuron kirkolla ti 20.10. klo 18.30. Onko järkevää uskoa Jumalaan? Osa 2. Jumalanpalveluskurssin osa 2/3 Laiturissa ke 21.10. klo 18. Haluaisitko ymmärtää syvemmin, mitä jumalanpalveluksessa tapahtuu, mitä eri osat merkitsevät, mikä messussa on luovuttamatonta ja mitä voidaan tehdä eri tavoin? Kolmen kokoontumisen kurssilla tutustutaan keskustellen jumalanpalveluksen rakenteeseen ja sisältöön. Outi Lantto. Diakonian ajanvaraus puhelimitse Herttoniemen alue: p. 050 433 7339 (Taina Saarela) Herttoniemenrannan alue: p. 041 511 5464 (Heli Mattila) tai p. 050 433 7339 (Taina Saarela) Kulosaaren alue: p. 041 511 5464 (Heli Mattila) Myllypuron alue: p. 050 347 8582 (Pilvi Juvonen) tai p. 050 3479515

(Kati Markkanen) Ajan voi varata myös paikan päällä maanantaisin klo 13–14 Myllypuron kirkolla tai Laiturissa. Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 11–13, niin kauan kuin tavaraa riittää, Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Sinikka Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry). Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

PIXABAY

Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4 A

Hiljainen ehtoollis kirkko Alppilassa Hiljaista ehtoolliskirkkoa vietetään lauantaina 10.10. kello 17 Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2. Lempeästi ohjatun tunnin hiljaisuu den aikana kuullaan raa matuntekstejä, meditoi daan, tehdään kirkkosalis sa rukouskävely, vietetään ehtoollista ja rukoillaan. Mukana pappi Lisa Enckell ja diakoni, retriitinohjaaja Nina Klemmt.

Roihuvuoren kuorofestivaali – Sibelius-Akatemia ja Roihuvuoren seurakunta yhteistyössä. Tule nauttimaan upeasta musiikista ja taitavista esiintyjistä Roihuvuoren kirkkoon. Pe 9.10. klo 19 Akademiska Sångföreningen, Arena Collis Ensemble joht. Mathias Sandell. La 10.10. klo 14 Vox Examinis, joht. Joska Vähäjylkkä. La 10.10. klo 19.30 Vihdin kamarikuoro ja Hiiden Laulu, joht. AinoMaria Ollikainen. La 10.10. klo 20.30 Tapiolan Kamarikuoro ja Ensemble Undina, joht. Anna-Elina Norjanen. Su 11.10. klo 14 Lempi Kuoro ja Somnium Ensemble, joht. Iida Nummela. Konsertteihin on vapaa pääsy. Suosittelemme kasvomaskin käyttöä. Kirjallisuuspiiri ke 14.10. klo 18 Laajasalon kirkossa. Sanan ja rukouksen ilta su 18.10. klo 17.15 Laajasalon kirkossa. Illassa mukana kirkkoherra TimoPekka Kaskinen ja Ylistyskuoro. Esirukousmahdollisuus. Nuoren aivomyrsky – luento teini-ikäisten vanhemmille to 22.10. klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Teinien aivoissa on käynnissä valtava myräkkä, josta on käytetty jopa nimitystä aivomyrsky. Pään sisällä tapahtuu valtavasti asioita, vaikka ulospäin voikin vaikuttaa siltä, että he ovat laittaneet aivonsa narikkaan. Luennoitsija Elina Marjamäki Mieli Ry:stä käy läpi niitä monia muutoksia ja uusia mahdollisuuksia, joita nuorten aivoissa tapahtuva myrsky pitää sisällään ja myös, mitä nuoret tarvitsevat. Kahvitarjoilu. Diakoniatyön ajanvaraus: Laajasalo ma klo 10–11 (muuna aikana soittopyyntö), p. 09 2340 5768, roihuvuori.diakonia@evl.fi. Roihuvuori ti klo 10–11 (muuna aikana soittopyyntö), p. 09 2340 5758, roihuvuori.diakonia@evl.fi. Ole hyvä -palvelu jää tauolle koronavirustilanteen takia toistaiseksi. Ilmoitamme heti kun toimintaa on mahdollista turvallisesti jatkaa.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Herttoniemen seurakuntatila Laiturissa, Hitsaajankatu 4, 00810 Helsinki. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 17/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–22.10.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14. p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet:   Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3 www.helsinginseurakunnat.fi/vartiokylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa.   Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa.   Keskipäivän messu pe klo 12 Matteuksenkirkossa.   Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 17/2020

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelus su 11.10. klo 11, kirkko. Ahonen, Vanhanen, Kantola. Pyhä tanssi Tiina Sara-aho. Koronatilanteen salliessa myyjäistuotteita medialähetystyön hyväksi, käteismaksu. Jumalanpalvelus su 18.10. klo 11, kirkko. Antti Pesonen, Veli-Matti Hynninen. Iltapäiväkirkko torstaisin klo 14, kirkko.

Ilmoittaudu Pyhän tanssin iltapäivään. Pyhää tanssia Merirastikappelissa la 24.10. ja Marielundissa su 25.10. klo 14–15. Seurakuntalaisia kutsutaan harjoitusoppilaiksi pyhän tanssin ohjaajakoulutuksen tunneille. Erityistä tanssitaitoa ei tarvita, varusteiksi riittävät mukava vaatetus ja sisätossut tai villasukat. Musiikki ja liike kuljettavat osallistujat yhteisölliseen rukoushiljaisuuteen. Helpot askeleet ohjataan jokaisen tanssin yhteydessä. Kouluttaja Tiina Sara-aho, tanssipedagogi, TM. Ilmoittaudu saraaho@ gmail.com tai p. 050 490 6014. Vapaaehtoinen rahalahja lähetyskynttelikön lippaaseen. Löytöretkiä Raamattuun ja hiljai-

PIXABAY

Vartiokylän kirkolla: Kirkko avoinna ark. 9–15. Lastentupa ma klo 9–11.30. Tuo yli 1-vuotias lapsesi aamupäiväksi hoitoon ja hengähdä hetki arjen kiireestä. Varaa maksuton paikka lastenohjaajilta p. 050 380 1961. Neuleklubi ma klo 11.30. Vauvaperhekerho ke klo 9.30– 11.30. Luontokerho to klo 9.30–11.30 yli 2-vuotiaille lapsille. Retkeilemme lähialueilla. Ilmoittautuminen netissä! Perhekerho pe klo 9.30–11.30. Puotilan kappelissa: Puotilan kappeli avoinna to 13–19. Olohuone ti 13.10. klo 18. Aulikki Ahonen: Aleksis Kivi tänään. Puhetta, lausuntaa ja laulua. Vanhustenviikon ulkoilutapahtuma to 8.10. klo 13–15. Rasteja Juorumäen maastossa, riksa-ajelua ja mehutarjoilu. Startti Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3. Pihakahvit Matteuksenkirkolla la 17.10. klo 12.30 alkaen. Pilkeporukka to klo 9 Itäkeskuksen palvelukeskuksessa, Voikukantie 6. Ryhmä päihteitä käyttäville tai niitä käyttäneille 60+ ihmisille. Mielekästä tekemistä mukavassa porukassa. Perjantailenkki, kävelyseuraa perjantaisin. Lähtö klo 13 Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3. Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus: Merja Korhonen p. 09 2340 6451, merja.a.korhonen@evl.fi tai Leena Nygård p. 09 2340 6450, leena.nygard@evl.fi. Perheretki Tampereelle la 7.11. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 25.10. asti srk:n nettisivuilla.

Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

keskustelua, inkeriläisten kokoontuminen. Rippikouluihin 2021 ilmoittautuminen. Aivan pian on alkamassa jotain ainutkertaista – ripari! Vuosaaren seurakunnan ripareille 2021 ilmoittaudutaan lokakuun aikana. Lisätietoa ja ilmoittautumislinkki nettisivuillamme. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to 12–13, p. 09 2340 6518, vuosaari. diakonia@evl.fi. Toimitusvaraukset, päivystävä pappi p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17. Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta

Saako kirkossa käyttää aivojaan? Ajatteleva ihminen ja kirkon traditio -luentosarja jatkuu Fokuksessa, ostoskeskus Triplassa, joka toinen torstai kello 18– 20. 15.10. Historian Jeesus ja Galilean köyhät. Miltä Jeesus näytti, entä hänen perheensä? Teologian tohtori, hiippakuntadekaani Sakari Häkkinen luennoi. 29.10. Kristinuskon suurimmat älylliset ongelmat ja yritykset ratkaista niitä. Uskon esteitä ajattelevalle ihmiselle. Teologian tohtori, kirjailija Kari Kuula luennoi.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 16.10. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Ylistys Hannele Ahtinen & Hadassa. Perhekahvila Valossa pe 9.10. klo 9.30–11.30. Rento kokoontumispaikka perheille. Mukavaa yhdessäoloa, pientä ohjattua toimintaa ja aamupala, vapaaehtoinen maksu. Nuorten aikuisten ilta to 8.10. klo 17–21 Valossa tai sään salliessa retkeillen. Leppoisaa yhdessäoloa, pientä purtavaa ja elämän ihmettelyä. Mukaan toimintaan voit tulla sinä kalenterivuonna kun täytät 18.

suuteen. Kiinnostaako elämänkysymysten pohdinta tai Raamatun tulkinta? Haluatko hiljentyä hetkeksi? Tule mukaan yhteiselle löytöretkelle: iloitse, hämmästy ja oivalla. Hiljainen tila kirkossa torstaisin klo 18, raamattumietiskelyä ja rukoushiljaisuutta. Avoin keskusteluja raamattupiiri kirkolla torstaisin klo 18. Miestenpiiri kirkolla tiistaisin klo 18, yhteistä raamatunlukua ja miehistä puhetta. Miesten keskustelupiiri Myrskylinnussa to 8.10. klo 18. Iltaruskopiiri Merirasti-kappelissa maanantaisin klo 13, raamatun tutkistelua ja

Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 13–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Tervetuloa kirkkoon! Seurakunnassa vietetään messua Malmin, Puistolan ja Viikin kirkossa joka sunnuntai klo 10. Messun jälkeen kirkkokahvit, sään salliessa ulkona. Pihlajamäen kirkon messu sunnuntaisin klo 11 on Malmin seurakunnan ja Verkoston yhteinen. Verkosto on luterilainen seurakuntayhteisö, jonka toiminta perustuu suurelta osin vapaaehtoisten aktiivisuuteen. Mukana messubändi. Pyhäkoulu 3–6-vuotiaille ja 7–12-vuotiaille lapsille. Messun jälkeen nautitaan maksuton keittolounas. Kirkkoon voidaan ottaa enintään 100 henkilöä. Ennakkoilmoittautuminen netissä: www. verkosto.net/ilmoittaudu-messuun/ tai soittamalla kirkkoherranvirastoon perjantaihin klo 13 mennessä, p. 09 2340 4400. Bilingual Service – Kaksikielinen messu Viikin kirkossa su 18.10. klo 10. Messussa käytetään suomea ja englantia tasapuolisesti. Molemmilla kielillä rukoillaan, lauletaan ja luetaan tekstejä. / We use a balanced mix of English and Finnish, and we pray, sing and read in

both languages, so that nobody needs to feel excluded. Hans Krause, pastor for ministry in English for the Metropolitan Area, leads and preaches in cooperation with the Malmi parish. Valon messu ja pyhäkoulu Tapanilan kirkossa su 11.10. klo 17. Valon messu on pitkälti vapaaehtoisten toteuttama messu, jossa on paljon iloista musiikkia ja rento meininki. Voit levähtää rauhassa ja saada voimaa koko viikoksi. Lopuksi nautitaan vapaaehtoisten valmistama iltapala. Viikkomessu koko perheelle Viikin kirkossa ke klo 18. Lorut, kertomukset ja leikit lomittuvat rukouksen ja ehtoollisen kanssa. Mahdollisuus osallistua iltaruokaan klo 17 alkaen. Tarjolla kasvissoppaa eurolla. Viikkomessu Siltamäen seurakuntakodilla ti 20.10. klo 13. Lähetyskahvila. Pyhäkoulut. Pyhäkoulu messun aikana Viikissä ja Malmilla su 11.10. ja 18.10. klo 10, Tapanilassa Valon messussa su 11.10. klo 17 ja Pihlajamäessä joka sunnuntai klo 11. Raamattukerho koululaisille Puistolan kirkolla messun yhteydessä su 11.10. klo 10. Tutustutaan Raamatun kertomuksiin piirtäen, leikkien ja askarrellen. Vetäjänä Miro Vatajaniemi.

TAPAHTUMIA Syysloman koululaisten maksuttomat toimintapäivät 1.–3.-luokkalaisille Puistolan ja Viikin kirkoilla 12.–16.10. klo 9–14. Tehdään retkiä lähialueille, liikutaan luonnossa ja pihalla sekä harjoitetaan kädentaitoja ulkona. Seurakunta tarjoaa lounaan. Toimintapäivien vetäjinä toimivat seurakunnan kasvatuksen ammattilaiset. Kysy vapaita paikkoja, Puistola: paivi. ahmaoja@evl.fi, p. 050 577 0650, Viikki: anne.ridell@evl.fi, p. 050 380 3768. Ilmoittaudu rippikouluun 2021. Talvilomaripari, kesäripari, purjehdusripari, vaellusripari vai city-rippikoulu? Malmin seurakunnassa järjestetään ensi vuonna 25 erilaista rippikoulua. Ripareille ovat tervetulleita kaikki vuonna 2006 syntyneet ja sitä vanhemmat nuoret. Sen voi käydä, vaikka ei kuuluisi kirkkoon. Rippikouluvastaavien kanssa voi keskustella juuri omalle nuorelle sopivimmasta tavasta suorittaa rippikoulu. Myös maksuun voi saada avustusta. Ilmoittautuminen on auki koko lokakuun, leiripaikat jaetaan vasta marraskuussa, joten kaikki lokakuun aikana ilmoittautuneet ovat samanarvoisessa asemassa valinnoissa. Ks. lisää nettisivuiltamme. Perhekahvila Jakis to klo 9.30–11 Jakomäen sydämen pihassa. Aamupala 2 e/perhe. Toiminta on tänä syksynä ulkotiloissa, joten pukeutuminen sään mukaan.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–22.10.

Yhteistyössä leikkipuisto Kankarepuiston kanssa. Huom! Ei syyslomaviikolla 15.10. Friendship Cafe – Ystävyyskahvila. Would you like to meet new people and make some friends? Or maybe you want to speak and learn some Finnish? Welcome to drop by or spend time together informally. On Thursdays at 6–8 pm at Pihlajamäki Church./ Haluatko tutustua uusiin ihmisiin ja erilaisiin kulttuureihin? Haluatko oppia puhumaan suomea tai jutella kieltä opiskelevan kanssa? Tule mukaan Pihlajamäen kirkolle torstaisin klo 18–20. Nuoret kokoontuvat keskiviikkoisin Tapanilan kirkolle kahvilailtaan, jonka yhteydessä vietetään hartautta tai messua. Perjantaisin järjestetään nuorten ideoimaa pop up -toimintaa. Nuorten toiminnan ajankohtaisen infon löydät somesta @talolla-kanavista. Waste and Feast -ravintola Malmin Varustamossa. Tarjolla hävikkiraaka-aineista valmistettua maukasta lounasta arkisin klo 11–13 edulliseen 3–6 euron hintaan. Seurakunnan diakoniatyöntekijä on tavattavissa lounaalla torstaisin klo 11–13. Olotilakahvilat. Olohuone Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11–13, Porttikahvila Pukinmäen Portissa ma klo 12–14.30, Ostarin Onni -kahvila Pihlajamäen kirkolla ti klo 9–11 ja Korttelitupa Siltamäen seurakuntakodilla to klo 11.30– 14.30. Yhteisöruokailut. Tapulin seurakuntakodilla soppakirkko 12.10. klo 11.15 ja 11.45. Pihlajamäen kirkolla Ruoka-aika kerran viikossa to klo 12, hinta 2 e. Siltamäen seurakuntakodilla soppakirkko 13.10. klo 12. Lahjoitusleipää jaetaan Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11, Pihlajamäen kirkolla ti klo 9, Jakomäen kirkon pihalla ke klo 11 ja Malmin Varustamolla to klo 11. Varustamon leivänjaon yhteydessä diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten klo 11–13. Älä jää yksin – keskusteluapua. Papin pöytä torstaisin klo 12–14 Plaza Moccassa, Malmin Prisman aulassa (2. krs.). Älä arkaile nykäistä hihasta, kun kohtaat papin asuinalueesi raitilla tai hautausmaalla. Tapaamisen voi sopia myös seurakunnan tiloihin. Katso yhteystiedot nettisivuilta tai kysy neuvoa virastosta, p. 09 2340 4400. Voit myös soittaa meille, jos tarvitset luottamuksellista juttuseuraa: Pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–21, p. 09 2340 4444. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä. Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481 tai jätä muulloin soittopyyntö. Otamme sinuun yhteyttä. Diakonian jouluavustuksia haetaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa kirjallisesti. Hakuaika on

Mystiikan akatemia syventyy spiritualiteettiin Mystiikan akatemiassa kuullaan luentoja mystiikasta ja spiritualiteetista kerran kuussa lauantaisin kello 9.30–13 Fokuksessa ostoskeskus Triplassa. 10.10. pastori ja hengellinen ohjaaja Henri Järvinen esittelee Ignatius Loyolan hengellisten harjoitusten kristillistä taustaa sekä harjoitusten liittymäkohtia itäisten perinteiden kuten jooga- ja zen-filosofioiden kanssa. 7.11. tutkija Anna-Riina Hakala kertoo Bernhard Clairvauxlaisesta mystiikan opettajana. Clairvauxlaiselle kristillisyys oli enemmän sydämen kuin järjen asia. Jumalan selittämistä tärkeämpää on Jumalan rakastaminen ja kokeminen. 12.12. teologian tohtori Sini Mikkola puhuu aiheesta Niin kuin morsian – reformaatio ja mystiikka. Luennossa tutustutaan reformaattoreiden ja erityisesti Martin Lutherin ajatteluun mystiikasta ja sen merkityksestä. Pääsymaksu 12 euroa (sisältää kahvin ja teen). Luennot voi myös katsoa jälkikäteen netissä 10 eurolla: www.hiljainentila.fi

2.–19.11. Tarkemmat hakuohjeet ja hakulomake saatavilla lokakuun lopussa, viikolla 44, Malmin seurakunnan nettisivuilla sekä seurakunnan toimipisteissä. Seuraa ilmoittelua.

Käpylän kirkossa: Iltaehtoollinen su 11.10. klo 18. Kaisa Heininen, Maija PesonenKareinen ja Reeta Järvinen, laulu. Iltaehtoollinen su 18.10. klo 18. Taija Kaipainen ja Katja Mäkiö.

TAPAHTUMIA

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla tai puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15. Avoinna to klo 8–18, su klo 11–14.30. Käpylän kirkko, Metsolantie 14, on avoinna tilaisuuksien yhteydessä. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu su 11.10. klo 10. Veli Pelkonen ja Katja Mäkiö. Messu su 18.10. klo 10. Ulla Kosonen ja Mikko Helenius. Maunulan kirkossa: Messu su 11.10. klo 12. Veli Pelkonen ja Katja Mäkiö. Messu su 18.10. klo 12. Ulla Kosonen ja Mikko Helenius.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–12 Oulunkylän kirkolla. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla paikan päälle. Vuoden 2021 rippikoulujen ilmoittautuminen on käynnissä 1.–31.10.2020. Ole yhteydessä rippikoulutyösihteeriin sähköpostitse mirja.kietavainen@evl.fi saadaksesi ilmoittautumisohjeet. Hiljaisuuden retriitti pyhäinpäivänä la 31.10. klo 11–17.30 Käpylän kirkolla. Kaipaatko hiljaisuutta, lepoa ja pysähtymistä elämääsi? Ohjaajina Pirkko Alho, Taina Latvala ja Marianne Vanhanen. Hinta 10 e, sis. keittolounaan. Ilm. 26.10. mennessä: pirkko.e.alho@gmail. com. Sururyhmä keskiviikkoisin klo 18–19.30 Oulunkylän kirkolla. Ei syyslomaviikolla 42. Rukousryhmä to 8.10. kello 18–20 Oulunkylän kirkon takkahuoneella. Maunulan torstaikerho torstaisin klo 13–14.30 Maunulan kirkolla. Ei syyslomaviikolla 42. Yksinhuoltajien olohuone joka

Tarkista verkkosivuilta

onko tapahtumia peruttu koronan vuoksi.

Ethän osallistu

jos sinulla on yskää tai flunssan oireita.

toinen tiistai 1.9. alkaen klo 17–19 Oulunkylän kirkolla. Olkkarissa käytetään kasvomaskia. Kehitysvammaisten Meidän Kerho joka toinen maanantai 14.9. alkaen klo 17–18.30 Voudintien kerhohuoneella, Voudintie 4 B. Lasten muskarit Maunulan kirkolla torstaisin. Klo 9.30 2–5-v., klo 10.05 1–2-v. ja klo 10.40 0–1-v. ja vauvat. Ei syyslomaviikolla. Perhekerho maanantaisin klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla. Ei syyslomaviikolla. Isät hoi! -iltamuskari tiistaisin Käpylän kirkolla ikäryhmittäin: 0–1-v. klo 17.30, 1–2-v. klo 18.05, 2–5-v. klo 18.40. Ilmoittautuminen: mia.mod@evl.fi. Ei syyslomaviikolla. Perheiden tanssituokiot perjantaisin Käpylän kirkolla ikäryhmittäin: 3–5-v. klo 9.30, 1–2-v. klo 10.15, 0–1-v. klo 11. Ei syyslomaviikolla. Matalan Majan nuorten ilta to 22.10. klo 17–21 Kakkosella, Pohjolankatu 2. Maanantaipuuro maanantaisin klo 9–12 Oulunkylän kirkolla. Käpylän iltaruoka keskiviikkoiin klo 16–17.45 Käpylän kirkolla. Yhteisöravintola Salaam torstaisin klo 12–15 Oulunkylän kirkolla. Kattaukset klo 12 ja 13.30 erikoisjärjestelyin, 40 henkeä kerralla.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12 asiointi sähköpostilla tai puhelimitse. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 Seuraa meitä verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Vanhustenviikon messu su 11.10. klo 11. Onni on vanheta. Marita Toivonen, Anna-Kaisa Jussila ja Jussi Hirvonen Messu su 18.10. klo 11. Tiia ValveTuovinen, Jouni Pirttijärvi ja Ari Häyrinen.

TAPAHTUMIA Vanhustenviikko – Onni on vanheta: Eläkeikäisten kerho, ohjelmassa mm. virsilevyraati to 8.10. klo 12.30 ja 14. Pakilan Martat ti 13.10. klo 18. Osteoporoosiyhdistyksen puheenjohtaja kertoo osteoporoosista. Wagnerin sankarittarien matkassa la 17.10. klo 18.30. Jutta Holmberg, sopraano, Riitta Tingelin, piano. Vapaa pääsy. Pikku Paimenet -ulkoilukerho kirkon pihalla tiistaisin klo 9.30–11. Sateen sattuessa sisällä.

Kippo & Kulho keskiviikkoisin klo 11–13. Hinnat 3 e ja 5 e. Perhekerhot Kirkonkellarissa ti ja ke klo 9–11.30 sekä to klo 17–19. Kerhot ovat yhteisiä hetkiä lapsen ja aikuisen kanssa. Niissä on tarjolla kahvia, aamu/iltapalaa, vaihtuvaa tekemistä, rentoa yhdessäoloa ja lyhyt hartaus. Nuorten kahvila parillisten viikkojen keskiviikkoisin klo 18–21 Kirkonkellarissa. Kutomakerho keskiviikkoisin klo 19. Kutomakerho kokoontuu kirkolla. Raamattupiiri kaikille parittomien viikkojen torstaisin klo 17.30. Jatkamme Apostolien tekojen lukemista. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat lukijat! Raamatturyhmä ensikertalaisille parittomien viikkojen torstaisin klo 19. Tule mukaan, jos Raamatun sisältö ja sen pohtiminen kiinnostavat sinua, mutta et ole vielä juurikaan lukenut Raamattua. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Erityis ryhmille KEHITYSVAMMAISTYÖ Iltamessu su 1.11. klo 18, Käpylän kirkko, Metsolantie 14. Klubi-ilta to 5.11. klo 18–19.30, Pekanraitti 16.

KUUROJENTYÖ Viittomakielinen perhekerho, pe 9.10. ja 23.10. klo 9.30–12. Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, Espoo. Pk-seudun yht. Viittomakielinen päiväpiiri, pe 16.10. klo 13-14.30, Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3. Kannelmäen raamattupiiri, ti 20.10. klo 15–16.30. Viittomakielinen messu, su 1.11. klo 13.00, Korson kirkko, Merikotkantie 4. Pk-seudun yht.

NÄKÖVAMMAISTYÖ Lähetyspiiri perjantaisin klo 17–19.30, Seurakuntien talo, Kolmas linja 22 B. Ohj. Leena Siponkoski. Pakaritupa, ystäviä ja kahvia ke 21.10. ja 4.11. klo 12.30–15, Kuriiritie 1, Vantaa. Näkövammaistyön messu su 25.10. klo 10, Korson kirkko, Merikotkantie 4. Pk-seudun yht.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 17/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–22.10.

Musiikkia kirkoissa JARI FLINCK

PERJANTAINA 9.10. Two Moons klo 15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille, piano, Petri Puolitaival, saksofoni ja huilu. Kokeellista musiikkia. Vierailumaksu 4 e. The Heart's Reflection klo 19 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Akademiska Sångföreningen, Arena Collis, johtaa Mathias Sandell. Sibelius, Madetoja, Poulenc, Milhaud, Buxtehude, Harris, Elder, Kuula. Sibelius-Akatemian kuorofestivaali. Vapaa pääsy. Kasvomaskisuositus.

TORSTAINA 22.10.

LAUANTAINA 10.10. Kuoromusiikkia tunteella klo 14 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Vox examinis, johtaa Joska Vähäjylkkä. Byrd, Buxtehude, Purcell, Mendelssohn Bartholdy, Gjeilo. Sibelius-Akatemian kuorofestivaali. Vapaa pääsy. Kasvomaskisuositus. Aleksin syyssoitto klo 16 Merimieskirkossa, Provianttikatu 4. Kansanmusiikki Sibbo Spelmanslag ja Helsingin Pelimannit. Sävellyksiä A. Kiven runoihin. Liput 10 e. Tuotto Lastenklinikan Kummien kautta lasten syöpähoitoihin. Missa brevis klo 19.30 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Vihdin kamarikuoro ja Hiiden Laulu, johtaa Aino-Maria Ollikainen. Monteverdi, Buxtehude, Nystedt, Pärt. Sibelius-Akatemian kuorofestivaali. Vapaa pääsy. Kasvomaskisuositus. Abendlied klo 20.30 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Ensemble Undina ja Tapiolan Kamarikuoro, johtaa Anna-Elina Norjanen, Laura Renvall ja Tuula Stöckell, viulu, Topias Kiiskinen, fagotti, Hiski Wallenius, urut. Rautavaara, Pärt, Palestrina, Mendelssohn, Buxtehude, Rheinberger. Sibelius-Akatemian kuorofestivaali. Vapaa pääsy. Kasvomaskisuositus.

SUNNUNTAINA 11.10. Kantaattijumalanpalvelus klo 11 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Rosenmüller: Also hat Gott die Welt geliebt. Saksalaisen seurakunnan vokaaliyhtye ja FiBOn soittajia. Helsinki Early Music Festival. Vapaa pääsy. Rakkaudesta yöhön klo 14 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Lempi-kuoro ja Somnium Ensemble, johtaa Iida Nummela. Elgar, Finzi, Palmgren, Sariola. Sibelius-

katu 3. Meditatiivista improvisaatiomusiikkia. Vierailumaksu 4 e. Aino Acktén kamarifestivaalin konsertti klo 19 Café Sonckissa Kallion kirkolla, Itäinen papinkatu 2. Anna Inginmaa, laulu, Arto Ikävalko, piano. Vokaalijazzia. Liput 20 e ovelta.

Kallion kirkolla sijaitsevassa Café Sonckissa kuullaan sielukasta flamencomusiikkia to 15.10. klo 19. Anna Murtola laulaa ja Joonas Widenius soittaa flamencokitaraa. Konsertti on osa Aino Acktén kamarifestivaalia.

Akatemian kuorofestivaali. Vapaa pääsy. Kasvomaskisuositus. Tanssiva Eurooppa klo 18 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Helsinki Early Music Festivalin päätöskonsertti. Roman Schatz, kertoja, Suomalainen barokkiorkesteri, Georg Kallweit, viulu. Purcell, Schmelzer, Lully, Telemann, Vivaldi, Rebel. Liput 30/20 e fibo.fi/kauppa.

MAANANTAINA 12.10. Laula, leiki yhdessä -muskarikonsertti klo 10 ja 11 Little Manhattanin tapahtumalavalla, Mall of Triplan 4. krs, Pasilan Asema-aukio 1 A. Mukana muskariopettaja Jenni, kanttori Risto ja lastenohjaaja Mia. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 14.10.

2. Anna Murtola, flamencolaulu, Joonas Widenius, flamencokitara. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 20 e ovelta. Iltamusiikkia klo 19 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Santeri Rautiainen, kitara. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 21.10. Sid Hillen pianokonsertti klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherin-

LAUANTAINA 17.10. Santeri Rautiaisen kitarakonsertti klo 15 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Ohjelmassa de Narvaez, J.S. Bach, Lopez-Chavarri, de Fossa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Sonaatteja 1820-luvulta 1920-luvulle klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Jaakko Luoma, fagotti, Kirill Kozlovski, piano. Schubert, Potter, Röntgen, Saint-Saëns. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

It fell on a Summer's day klo 19 Café Sonckissa Kallion kirkolla, Itäinen papinkatu 2. Anna Villberg, sopraano, Pentti Hildén, renessanssiluuttu ja laulu. Dowland, Campion, Jones, Moorley, Danyel. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 20 e ovelta.

SUNNUNTAINA 18.10.

TORSTAINA 15.10.

Säveliä syysiltaan klo 18 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Minna Lamminen, laulu, Senni Valtonen, piano, Hannu Seljänperä,

Del Alma – sielukasta flamencomusiikkia klo 19 Café Sonckissa Kallion kirkolla, Itäinen papinkatu

kitara. Klassisen musiikin helmistä musikaalisävelmiin. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Lasten muskarit klo 9.30, 10.05 ja 10.40 Maunulan kirkolla, Metsäpurontie 15. Tervetuloa musisoimaan torstaisin 3.12. asti. 2–5-vuotiaat klo 9.30, 1–2-vuotiaat klo 10.05 ja 0–1-vuotiaat klo 10.40. Lauluja, leikkejä, musiikkiliikuntaa, soittamista. Perhekahvio ja lasten leikkitila. Ohjaajana Maija PesonenKareinen. Vapaa pääsy. Aino Acktén kamarifestivaalin konsertti klo 19 Café Sonckissa Kallion kirkolla, Itäinen papinkatu 2. Helsinki Baroque & Classic Ensemble esittää barokkiaikakauden helmiä. Liput 20 e ovelta. Kamarimusiikkikonsertti klo 19 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Helsingin kaupunginorkesterin muusikoita: Niamh McKenna, huilu, Krista Rosenberg, viulu, Petteri Poijärvi, alttoviulu, Lauri Kankkunen, sello, Anna-Maija Korsimaa, klarinetti, Mika Paajanen, käyrätorvi, Ossi Tanner, piano. Mendelssohn, Dohnányi. Vapaa pääsy.

Taivaan leipää – Genom tid och rum klo 16 Fokuksessa, Mall of Tripla, Pasilan Asema-aukio 1 A. Joonatan Rautio, saksofoni, Mikael Svarvar, piano ja laulu. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 20.10.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

Laura Maddalena -musiikkidraama Vantaalla Musiikkiteatterinäytös Laura Maddalena keskiviikkona 21.10. klo 17.30 (kantaesitys) ja klo 20 (toinen esitys). Vantaan Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Musiikkidraama venetsialaisista orpokodeista kertoo kolmen eri aikakautena eläneen naisen tarinat, jotka näyttelevä cembalotaiteilija Elina Mustonen herättää eloon. Musikaalisten nuorten naisten vapautumistarina on jatkoa Elina Mustosen menestyksekkäälle musiikkia ja draamaa yhdistäneelle Shakespeare-esitykselle Her infinite variety sekä Molière-esitykselle Jouez! Elina Mustonen, cembalisti ja näyttelijä. Musiikki ja teksti: Eero Hämeenniemi. Lisäksi esitys sisältää musiikkia Luigi Rossilta, Barbara Strozzilta, Domenico Scarlattilta, Baldassare Galuppilta ja Ferdinando Bertonilta. Ohjaaja Johanna Freundlich, visualisti Nina Mansikka. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e (vain korttimaksu). Pyhän Laurin kappelissa saa olla max. 50 henkeä. Ennakkoilmoittautuminen 9.10. alkaen www.brq.fi. Esitys on osa BRQ Vantaa Festivalin ohjelmaa.