Kirkko ja kaupunki 2020 18 Espoo by Kirkko ja kaupunki

22.10.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Pyhäinpäivänä filosofi Leena Vilkka käy lapsensa haudalla s. 12

Kauhea, kaunis suru Näin minusta tuli nunna s. 18 Näyttelijä Krista Kosonen luki Uuden testamentin äänikirjaksi s. 26

Pääkirjoitus

Eilen

Taivas on Taunuksen takapenkillä

Ratsastaja ei tunne kävelijän vaivoja.

JOS ARMO KÄY oikeudesta, me pääsemme kuoltuamme taivaaseen. Kuolemanjälkeisestä autuudesta voi puhua vain vertauksin ja kuvin, sillä se ylittää ymmärryksen. Ja silti sen voi ymmärtää. Taivaan ihanuus tulee täällä maan päällä ymmärrettäväksi maanpäällisen autuuden kautta. KRISTINOPIN MUKAAN Jeesus oli kokonaan Jumala ja kokonaan ihminen. Tämä uskon totuus merkitsee maallisen ja hengellisen yhtymistä niin, että toista ei voi erottaa toisesta. Kristuksen syntyminen ihmisvauvaksi eläinten oljille kuroi umpeen taivaan ja maan välisen kuilun. Se jumalallisti maallistumisen. Siksi taivaan ihanuus ei tule pelkästään ymmärretyksi maanpäällisen autuuden avulla, vaan maanpäällinen autuus on taivasta maan päällä. LAULUNTEKIJÄT OVAT tienneet tämän jo pitkään. Leevi and the Leavingsin laulussa taivas on Taunuksen tyhjä takapenkki, jonne ”kahden saatais salaa pujahtaa”. Rakkaan ihmisen läheisyys ja hänen hyväksyvä katseensa ovat taivas. ”Niin on paljon turhaa joka vaan hajoaa tuulessa / meillä on se, josta sanotaan: maan päällä niin kuin taivaassa”, laulaa Johanna Kurkela ja siteeraa samalla maailman tunnetuinta rukousta. Virsikirjassakin tämä ajatus taivaasta maan päällä tunnetaan.

Ehtoollisvirressä lauletaan: ”Ja taivasta jo päällä maan on hetki hänen seurassaan.” PYHÄINPÄIVÄNÄ KATSE KÄÄNTYY maanpäällisestä autuudesta kohti tulevan maailman elämää, sitä taivasta, jonka portti on meille maan päällä eläville vielä vasta raollaan. Siihen katseeseen liittyy usein kaipausta ja ikävää. Läheinen ihminen on kuollut, ja hänen paikkansa on tyhjä. Joku taas kaipaa jo itse kovasti sinne, missä ei ole kipua eikä sairautta. KRISTILLINEN YLÖSNOUSEMUSUSKO on uskoa siihen, että kuolemalla ei ole viimeistä sanaa. Viimeisen sanan lausuu ihmisiä rakastava Jumala. Hän kutsuu meidät – Raamatun kielikuvia käyttääkseni – taivaan kotiin, juhliin. Sielläkin taivas on rakkaiden läheisyyttä ja itsensä Jumalan hyväksyviin silmiin katsomista.

Ole sinä minulle avara paikka, jota pyyhkii suuri tuuli. Ole kuin aallokko, joka huuhtoo maisemani.

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Tänään Olin yrittänyt pärjätä veljeni kuoleman aiheuttaman surun läpi samoin kuin olin pärjännyt muussakin elämässäni. Olin puhunut vaikeista tunteista ystävieni kanssa, mutta surun ja vihan hyväksyminen oli minulle ylivoimaisen vaikeaa. LIINA LÄNSILUOTO ANNA-LEHDESSÄ 40/2020

Iankaikkisesti Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee. 1. KIRJE KORINTTILAISILLE 13:12

KUOLEMALLA EI OLE VIIMEISTÄ SANAA.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Hyvä Jumala, kaipaan tyyneyttä ja rauhaa.

Ole minulle.

KIINALAINEN SANANLASKU

Kirkko ja kaupunki

18 22.10.2020

Seuraava lehti ilmestyy 5.11. KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Kekri vai kepponen?” Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkija Juha Nirkko on perehtynyt pyhäinpäivän, kekrin ja halloweenin viettoon. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA VILJA HARALA

Juha Nirkko, mistä lokakuun lopussa vietettävät pyhäinpäivä ja halloween ovat alun perin lähtöisin? – Varhaiskeskiajalla oli kristittyjä pyhimyksiä kertynyt jo niin paljon, ettei kaikille riittänyt omaa muistopäivää. Sen vuoksi otettiin käyttöön kaikkien pyhien päivä 1.11. ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä eli sielujenpäivä 2.11. – Halloweenin taustalla taas ovat kristinuskoa vanhemmat sadonkorjuun ja vuodenvaihteen juhlat, etenkin kelttien samhain. Samhain siirtyi irlantilaisten ja skotlantilaisten siirtolaisten mukana Amerikkaan, jossa se sai 1800-luvulla nykyisen muotonsa. – Kristinuskon opettamista ja omaksumista auttoi se, että juhlapäiviä sijoiteltiin ajankohtiin, joissa jo ennestäänkin oli juhlintaa. Näissä kahdessa juhlassa oli jopa saman tyyppistä sisältöä, vainajien kunnioitusta.

Miten suomalainen satokauden loppua juhlistava kekri liittyy pyhäinpäivään ja halloweeniin? – Kekriä vietettiin Suomessa jo ennen kristinuskon tuloa, ja sen jälkeenkin se oli jopa joulua suurempi juhla. 1800-luvulla kekrin ja pyhäinpäivän vietto sulautuivat yhteen. Kekri on hyvin samanlainen juhla kuin kelttien samhain. Naamioituneet kulkijat pyysivät taloista kestitystä ja uhkasivat kaataa uunin. Ovella kysyttiin: ”Kekriä vai uunia?” Se oli sen ajan ”Karkki vai kepponen?”. – Kekrin viettäminen hiipui kaupungistumisen myötä. Keskustapuolue ja Kalevalaseura ovat pitäneet perinnettä yllä, ja nykyään kekrijuhlia vietetään taas jonkin verran.

4 5

Onko tavallista, että perinteet muokkautuvat ja yhdistyvät? – Perinteen elinehto on, että se mukautuu ajan, paikan ja tilanteen mukaan. Perinne elää, jos se toimii eli hengittää luontevasti yhteisössä. Tekohengityskin voi toimia, mutta sillä on huonompi ennuste. Mikä sinulle on pyhää? – Ihmisten yhdenvertaisuus ja tasapuolinen kohtelu. ■ Pyhäinpäivää, halloweenia ja kekriä vietetään la 31.10.

Milloin pyhäinpäivää ja halloweenia alettiin viettää Suomessa? – Kristinusko vakiintui Ruotsissa 1100-luvulla ja ulottui pikkuhiljaa tänne itäiseen periferiaankin ristiretkien mukana. Pyhäinpäivä tuli juhlapyhäksi tätä kautta. Nykyinen lauantaipyhä pyhäinpäivästä tuli vuonna 1955. – Halloween tuli Suomessa tunnetuksi populaarikulttuurin, esimerkiksi Tenavat-sarjakuvien, ansiosta jo 1960-luvulla. Sen viettoa aloiteltiin täällä 1980-luvun lopussa. Juhla hakee meillä edelleen tapojaan, tarkkaa ajankohtaansa ja jopa nimeään. Sillä on jo perinteitä päiväkodeissa, kouluissa ja ravintoloissa. Kurpitsalyhty on suosittu rekvisiitta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Kodikas hauta Kuolleiden muistaminen on muuttunut: hautausmaa oli ennen tiukan arvokas paikka, mutta nyt läheisen hautaa saattaa koristaa koiralamppu tai pinkki My Little Pony. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JOONAS BRANDT

ammenterhot napsahtelevat päähän ja hautakiviin Espoon keskiaikaisen kivikirkon ympärillä. Siimaleikkurin kireä ääni sekoittuu lehtipuhaltimen pörinään, kun työntekijät puhdistavat hau-

tausmaata. Hautapaikoilla näkyy kivien ja kynttilälyhtyjen lisäksi omaisten tuomia muistoesineitä. 83-vuotiaana menehtyneen Beritin hautakiveä koristaa ystävällisen näköinen koira, jolla on suuret lamppusilmät. – Ehkä vainajalla oli koira? Moni suree, kun ei pääse samaan hautaan rakkaan lemmikkinsä kanssa. Puolisollani on dobermannia muistuttava pehmolelu ja patsas muistoina edesmenneestä koirastaan, sanoo kuolemantutkija Ilona Pajari. Pajari arvioi, että muistoesineiden tuominen hautausmaalle on Suomessa 2000-luvun muistelukulttuuria. Aiemmin hautausmaa oli tiukasti säännelty paikka, jonka ar-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

vokasta tunnelmaa ei sopinut häiritä omaperäisillä koristeilla tai edes kovaäänisellä puheella. Saako haudalle sitten nykyään tuoda mitä vain? – Emme tee rajanvetoa sen suhteen, miten ihmiset saavat surra. Siirrämme tavaroita sivuun vain, jos ne haittaavat haudan hoi-

toa, linjaa Espoon seurakuntayhtymän ylipuutarhuri Miina Renqvist. SIILEJÄ, PUPUJA, ORAVIA ja kruunupäinen sammakko. Kirkon hautausmaalla Espoossa, Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä ja Honkanummen hautausmaalla Vantaalla näkyy koriste-esineinä eläimiä, joita ei ole tavattu liittää kuolemaan tai kristinuskoon. – Luulen, että siilit, puput ja oravat edustavat haudoilla söpöjä elämiä, joita on katseltu ja ehkä ruokittukin yhdessä. Näitä eläimiä kulkee kaupunkilaisten kotipihoilla, joten niiden avulla haudalle luodaan kodikkuutta ja yhteisen elämän tunnelmaa, Ilona Pajari sanoo. Jotkut valitsevat itselleen eläessään oman toteemi- tai henkieläimen. Pajari epäilee, etteivät hautojen koriste-eläimet kuitenkaan esitä vainajaa. Jos hautakiven kylkeen olisi tuotu susia, karhuja tai muuta uljasta, tilanne olisi toinen.

Kirkko ja kaupunki verkossa

LASTEN MUISTOLEHTO Honkanummen hautausmaalla on kukkuroillaan muistoesineitä. Sinivalkokultainen Transformers-muovinukke seisoo kivipaadella kynttilän ja kanervan takana. On nalleja, palloja, My Little Pony -hahmoja. Pensaan suojiin on rakennettu vaaleanpunasävyinen minimaailma muovitaloineen, nukkeineen ja Hello Kitty -kissoineen. Uskontotieteilijä Maija Butters sanoo, että muistolehdon lelupaljous voi tuoda lohtua. Lapsen menettänyt vanhempi näkee, että hänellä on surussaan kohtalotovereita. – Lelut näyttävät, että menehtyneet lapset ovat ikään kuin liittyneet lasten yhteisöön tuonpuoleisessa. Vaikka vanhempi ei varsinaisesti uskoisi tuonpuoleiseen, siitä tehdään mahdollinen maailma rituaalien avulla.

MARI AARNIO

Hietaniemen Kuusilehdon sirottelualueella hymyilee kirkasvärinen puutarhatonttu. – Uskoisin, että kotipihaa laajennetaan puutarhatontulla hautausmaalle. Tuskin tonttupatsaaseen liittyy haltiauskoa, Pajari pohtii. Eniten haudoilla näkyy koriste-enkeleitä ja -lintuja, joita kaiverretaan hautakiviinkin. – Lintu symboloi vainajaa ja hänen sielunsa vapautta lentää taivaalle. Se on vanha kristillinen symboli.

Kuoleman rituaaleja tutkinut Butters kertoo, että ihmisillä on tarve käsitellä suuria menetyksiä käytännön tekojen kautta. Hänen mukaansa luterilainen kirkko ei ole perinteisesti tarjonnut seurakuntalaisille kovinkaan paljon mahdollisuuksia osallistua rituaaleihin.

”

Kotipihaa laajennetaan puutarhatontulla hautausmaalle. KUOLEMANTUTKIJA ILONA PAJARI

– Muistoesineiden tuominen haudalle on rituaali, jolla surua kanavoidaan. Jos haudalle vie lapsen rakastaman Transformers-lelun, sillä on valtavasti suurempi merkitys kuin anonyymillä enkelillä. ■ Minkälaisia muistoesineitä haudoille tuodaan? Katso erikoisartikkeli osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Hassuja sattumuksia kirkossa ”Saisipa nyt ison lasillisen kylmää viinaa!” huusi mummo kirkossa. Kysyimme lukijoilta hauskoja tapauksia, joita on sattunut kirkollisissa tilaisuuksissa. Myös papille voi käydä hassusti: eräs huomasi kesken vainajan siunaamista, että oli unohtanut poistaa punaiselle ja vihreällä ponnarilla sitomansa ohimohiusten kohotussaparot. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Maapallosta on tullut ultrarikkaiden leikkikenttä, ja sen seurauksena maapallo on tulessa.” MATIAS UUSISILTA VERKKOKOLUMNISSAAN

SIRPA PÄIVINEN

Itkuvirsien aika ei ole ohi Kansanmuusikko Emmi Kuittinen on tehnyt korona-aikaan liittyviä itkuvirsiä. Yhden nimi on Itku koronahuolista ja toisen Itku ystävien ikävästä. Kuittinen kuvaa itkuvirsiä ikuisen ikävän runoudeksi, jossa pääosassa ovat suru ja murhe. ”Vuosien mittaan ymmärrykseni itkuvirsien tunnepuolesta on syventynyt”, Kuittinen sanoo. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

MAIJA SAARI

Suuren enemmistön tarinoita Koska luet tätä, kuulut elossa olevien ihmisten pieneen vähemmistöön. Suurin osa maailmassa eläneistä ihmisistä on nimittäin kuollut. Arviot siitä, kuinka monta nykymuotoista ihmistä maapallolla on kautta aikojen elänyt, vaihtelevat noin 50 miljardista reilusti yli 100 miljardiin. Joka tapauksessa nykyiset 7,6 miljardia sykkivää sydäntä ovat kuolleeseen enemmistöön verrattuna aika pieni porukka. Maailman vainajista pieni osa, noin 200 000 henkeä, on haudattu Malmin hautausmaalle Helsinkiin. Se on Suomen suurin hautausmaa, ja sinne ovat päätyneet elokuvaohjaaja Mikko Niskanen, laulaja Armi Aavikko, näyttelijä Matti Pellonpää ja moni muu. Malmin hautausmaalla on viettänyt paljon aikaa myös elossa oleva pappi ja kirjailija Kai Sadinmaa. Nyt hän kertoo sinne haudattujen kiehtovia tarinoita uudessa podcastissa. TUURE HURME

Murhia ja osuvaa lestadiolaiskuvausta SUOSITUN Kaikki synnit -rikossarjan ensimmäinen kausi kuvasi murhatutkintaa kuvitteellisessa Varjakan kunnassa Oulun seudulla. Iso osa kunnan asukkaista ja kaikkien murhien uhrit olivat vanhoillislestadiolaisia, joten herätysliikkeestä tuli väkisinkin yksi sarjan teemoista. Helsinkiläinen viestintäyrittäjä, toimittaja Kaarle Hurtig luonnehti sarjaa Instagramissa ”parhaaksi lestadiolaiskuvaukseksi valtamediassa ehkä koskaan”. Hurtig kasvoi lestadiolaisperheessä Torniossa ja tutustui Oulun seudulta kotoisin oleviin esimerkiksi skeittauspiireissä. – Faktat, kulttuuriset narratiivit ja sanavalinnat sarjassa ovat tosi oikein. Yhden käden sormilla ovat laskettavissa ne kohdat, jolloin ajattelin, että lestadiolainen ei sanoisi noin. Kaikki synnit -sarja kuvaa Hurtigin mielestä lestadiolaisuutta sellaisena kuin se näyttäytyy pienillä paikkakunnilla Pohjois-Pohjanmaalla.

– Se ei anna todenmukaista kuvaa siitä, mitä lestadiolaisuus on modernissa kaupunkiympäristössä, muttei valehtele missään lestadiolaiseen teologiaan ja maailmankuvaan liittyvässä, Hurtig tiivistää. Sarjassa vanhoillislestadiolaisuuteen liitetään vaikenemisen kulttuuri. Monista asioista on vaikea puhua, ja ongelmia käsitellään mielellään yhteisön sisällä. – Kun puhutaan anteeksiannon syvästä merestä, johon synnit upotetaan, tuota uskoa voidaan niin haluttaessa käyttää myös väkivallan ja vaientamisen kehikkona. Voidaan sanoa, että asia on Jumalan edessä hoidettu. Johannes Holopaisen esittämä KRP:n rikostutkija Lauri Räihä on Varjakasta kotoisin, mutta side omaan vanhoillislestadiolaiseen perheeseen ja paikkakunnalle on katkennut. Näinkö se menee, jos liikkeestä irtautuu?

– Tuo on perhekohtaista. Lestadiolaisuus antaa edellytykset sil-

”

Voidaan sanoa, että asia on Jumalan edessä hoidettu. le, että se voi mennä noinkin. Olen kuullut noita tarinoita, Kaarle Hurtig sanoo. ■

HANNA ANTILA

Kaikki synnit -sarjan 1. kausi Yle TV2:ssa ja Yle Areenassa. Sarjan toinen kausi alkaa Elisa Viihteessä 22.10. Sarjan toinen kausi tulee myös elokuvateatterilevitykseen.

YLE KUVAPALVELU

Kuuntele Kuolleiden podcastia Soundcloudissa, Spotifyssa, Apple podcasteissa tai osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/kuolleidenpodcast.

Olimme muistotilaisuudessa ja nelivuotias lapsenlapseni kysyi ruokajonossa, kun pappi oli vainajan tyttären kanssa ottamassa ruokaa, että syökö tuo aamenkin. Oli meillä naurussa pitelemistä. LUKIJOILTA SAATUJA LASTEN TOKAISUJA

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Kaikki synnit -sarjan ensimmäisellä kaudella Lauri Räihä (Johannes Holopainen) ja Sanna Tervo (Maria Sid) saapuvat selvittämään lestadiolaismiesten murhia kuvitteelliseen Varjakan kuntaan.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

ESKO JÄMSÄ

Muistokirja tallettaa ikävän Muistelukirjaan voi laittaa valokuvia ja kirjoittaa vaikka musiikkikappaleista, jotka tuovat kuolleen rakkaan mieleen.

Musiikkia hautajaisiin

Muistokirjassa on paikkoja valokuville ja tilaa ajatuksille sekä täytettäviä kohtia, vähän niin kuin monille tutuissa vauvakirjoissa. Niihin voi kirjoittaa esimerkiksi muistot kuolinpäivästä, hautajaispäivästä, kuolleeseen liittyvistä unista, hänestä muistuttavasta musiikista, mahdollisista vihan ja syyllisyyden tunteista sekä siitä, mitä haluaisi sanoa rakkalleen, jos voisi vielä kerran kohdata hänet. Kirjassa on myös Elolan omia tekstejä ja Sofia Amberlan maalauksia. – Kirja on tehty niin, että se sopii ihan kaikenikäisille ja kaikenlaisille sureville, Elola sanoo. – Kirjoittaminen oli ainakin minulle asia, joka vei synkkinä hetkinä eteenpäin. Elola suosittelee kirjoittamista muillekin: se on hyödyllistä, vaikka teksteihin ei palaisikaan enää koskaan ja säilyttäisi tekstit vain itsellään.

HANNA ANTILA

SOFIA AMBERLA

HAUTAJAISET OVAT erityinen juhla, joTsaikovskin Joutsenlampi ja toisissa Ishon liittyy suuria tunteita. Sen vuokmo Alangon Tuulen selkään. Näiden säsi siunaustilaisuuden musiikilla on iso velmien nuotit kuitenkin löytyivät kirjasmerkitys. tosta, joten kanttori pystyi sovittamaan Tämän tietää helsinkiläisen Malmin ne uruille ja täyttämään omaisten toiveet. seurakunnan johtava kanttori Kaisu Rauhamaan mukaan yksi eniten soiRauhamaa, joka soitti ensimmäisen tetuista hautajaisvirsistä on virsi 30, kerran hautajaisissa jo ylioppilaskesäMaa on niin kaunis. Se on alkujaan sleenään vuonna 1979. Silloin soitettiin Rausialainen kansanlaulu. Virsikirjaan tämä hamaan mukaan melko varsinkin jouluaikaan samoja kappaleita kuin paljon laulettu sävelmä nykyään. Toki uusia otettiin vuonna 1986. Kaisu Rauhamaan suosikkeja on tullut vuoKlassisen musiikin lista soitetuimmista sien varrella. puolella ikisuosikkeihin hautajaissävelmistä – Tietyt klassiset säkuuluu Tomaso Albi1. Maa on niin kaunis velmät ovat pysyneet. nonin Adagio. 2. Tomaso Albinonin Hautajaiset ovat kuiten– Kyseessä on kuiAdagio kin muuttuneet luontenkin italialaisen Reteeltaan entistä henkilömo Giazotton sävellys, 3. Kari Rydmanin kohtaisemmiksi, jolloin Rauhamaa toteaa. Niin kaunis on maa musiikkitoiveistakin on Giazotto on selittänyt 4. Petri Laaksosen tullut yksilöllisempiä, Adagion pohjautuvan Ota hänet vastaan enemmän vainajan perAlbinonin sävellyksen 5. Kappaleet, joilla on soonaan liittyviä. basso-osaan, joka löyliittymäkohta vainajan Kuoleman kohdatestyi kirjaston raunioista elämään, esimerkiksi sa vainajan omaiset ovat Dresdenistä toisen maaLasse Mårtensonin ensin yhteydessä papin ilmansodan pommitusMyrskyluodon Maija. kanssa. Pappi välittää ten jälkeen. sitten heidän musiikErittäin suosittu säkitoiveensa kanttorilvelmä hautajaisissa on le. Erityisempien toiveiden kohdalla on jo pitkään ollut Kari Rydmanin Niin hyvä, jos omaiset ovat yhteydessä myös kaunis on maa. suoraan kanttoriin. – Rydman sävelsi sen auto-onnetto– Pyrimme noudattamaan omaisten muudessa 10-vuotiaana kuolleen oppitoiveita. Kanttorilla ei kuitenkaan ole laansa muistoksi. Kappaleessa ei mainita välttämättä kyseisen kappaleen nuotJumalaa, mutta se kertoo elämän katoateja. Toinen kysymys on se, soveltuuko vaisuudesta, Rauhamaa kertoo. kappale soitettavaksi uruilla. Kanttoreil– Uudempaa hengellistä musiikkia la on myös erilaisia musiikillisia profiile- puolestaan edustaa Petri Laaksosen ja: jotkut ovat lahjakkaampia laulamises- Ota hänet vastaan. Sitä on alettu toivoa sa ja jotkut soittavat hyvin urkuja. yhä enemmän. Rauhamaalle muistuu mieleen paMARJO KYTÖHARJU ri haastavaa tilannetta. Toisissa hautajaiKuuntele Kaisu Rauhamaan lista Kirkko ja kaupungin Spotify-tililtä. sissa häntä pyydettiin soittamaan Pjotr

SURUN KESKELLÄ sanat tuntuvat takertuvan kurkkuun. Silloin kirjoittaminen voi olla puhumista helpompi tapa purkaa mieltään ja tallettaa asioita. Elämä läheisen kuoleman jälkeen voi nimittäin myöhemmin näyttäytyä hyvin sumuisena aikana, jonka yksityiskohdat ovat unohtuneet. Vuonna 2014 Johanna Elola menetti 12-vuotiaan poikansa Villen tapaturmassa. Suru oli niin musertava, että Elola alkoi kirjoittaa tunteitaan paperille. Hän kirjoitti kaiken, mitä mieleen tuli. Myöhemmin Elolasta tuli lapsensa menettäneitä perheitä tukevan Käpy ry:n tukihenkilö sekä vertaisryhmän ohjaaja ja Surevan kohtaaminen -hankkeen kokemuskouluttaja. Elolan Sanoita surusi – täytettävä muistokirja ilmestyi juuri. – Sen julkaisupäivä oli 14. lokakuuta, jolloin Ville olisi täyttänyt 18 vuotta, Elola kertoo.

Sofia Amberlan kuvitusta Johanna Elolan surukirjaan. KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Talo, jossa asuu luterilainen kissa Suomalaiset eivät tajua, kuinka paljon hyvää luterilaisuus on saanut aikaan, sanoo arvotutkija Anneli Portman. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVITUS PAULI SALMI

hdysvaltain presidentin George W. Bushin johtama sotilasliittouma miehitti Irakin vuonna 2003. Kuvitelkaamme, että Bush olisi pitänyt paikalliselle väestölle puheen, jossa hän olisi ylistänyt, kuinka hyviä muslimeja nämä ovat ja kuinka hienosti nämä noudattavat Koraanin ohjeita. Jotensakin näin ortodoksisen Venäjän tsaarit suhtautuivat luterilaiseen Suomeen niinä vuosina, kun Suomi oli osa Venäjän imperiumia. – Tsaarit viittasivat puheissaan jatkuvasti suomalaisten luterilaisuuteen. Että tehkää ja uskokaa, kuten isännekin ovat tehneet ja uskoneet, kertoo sosiaalipsykologi ja arvotutkija Anneli Portman. Luterilaisuuden tukeminen oli tietenkin politiikkaa, ja fiksua sellaista. Tsaarien näkökulmasta olennaista oli se, että maassa oli rauha ja yhteiskunta pelitti. Luterilaisesta eetoksesta tuntuukin kumpuavan toimivia ja rauhanomaisia yhteiskuntia. Portman tutki vuonna 2014 valmistunutta väitöskirjaansa varten, minkälaisia arvoja Suomen hallitsijat kannattivat poliittisissa puheissaan vuodesta 1809 alkaen. Hän ällistyi, kuinka paljon luterilaisuuden perinne kuului puheissa. – Poliittisissa puheissa toistuivat luterilaisuuteen liitetyt hyveet, kuten ahkeruus ja rehellisyys. Jäin miettimään, mistä tässä oikein on kyse. Miten luterilaisuus vaikuttaa meihin vieläkin? Portman kokosi kielitieteen apulaisprofessorin Kaius Sinnemäen kanssa porukan eri tieteenalojen asiantuntijoita. Joukko alkoi selvittää, miten Suomen luterilai-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

set juuret näkyvät nykyään suomalaisten ajattelussa ja kulttuurissa. Vastaus on, että paljon enemmän kuin moni arvaisi. Tänä syksynä ilmestyneen kansantajuisen kirjan nimi kuvaa tilannetta hyvin: Kaappiluterilainen kansa (Käsitekirjat, 2020).

Tällä palstalla kolme asiantuntijaa ottaa kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.

”Ihmisoikeuksien on mentävä Raamatun edelle” Jumala on luonut ihmisen kuvakseen ja työtoverikseen. Tästä nousee jokaisen ihmisen loukkaamaton ihmisarvo, joka on ihmisoikeuksien perusta. Hahmotan niin, että länsimainen käsitys ihmisoikeuksista nousee kristinuskon ja Raamatun sanomasta. Ihmisoikeudet eivät voi mennä Raamatun edelle tai tulla sen jäljessä. Raamattu ja ihmisoikeudet eivät ole ristiriidassa keske-

nään, eivätkä ne ole vaihtoehtoja. Kristityn tehtävä on aina ja kaikkialla puolustaa jakamattomia ihmisoikeuksia ja A vastustaa voimia, jotka riistävät ihmiseltä hänen arvonsa. Näin seuraamme Jeesusta, joka omalla esimerkillään palautti oman aikansa yhteiskunnassa arvottomille heidän ihmisarvonsa. SATU KANTOLA

Raamatun ja ihmisoikeuksien asettaminen vastakkain kertoo usein siitä, ettei lueta Raamattua kristillisen uskonymmärryksen läpi. YK:n ihmisoikeuksien julistus painottaa fyysistä koskemattomuutta, oikeutta perustoimeentuloon, sanan- ja kokoontumisvapautta, yhdenvertaisuutta lain edessä, omantunnon ja uskonnon vapautta sekä oikeutta opetukseen. Näitä Raamattu ajaa. Ennen kristinuskon voittoa Euroopassa pedofilia

oli sallittua, neljännes ihmisistä eli orjina, kaikki verot maksatettiin köyhillä ja yhdeksän ihmistä kymmenestä oli lukutaidottomia. Kristinusko lähestyy Raamattua alhaalta päin, Jumalan puheena ihmisille. Väite ”Ihmisoikeuksien on mentävä Raamatun edelle” tulee ylhäältä päin, ihmispuheena. Suosittelen luottamaan Raamattuun. LAURI VARTIAINEN

Raamattua on käytetty sekä ihmisoikeuksien puolustamiseen että vastustamiseen. Ihonväriin perustuvaa syrjintää ja orjuutta on vastustettu raamatullisin perustein: Jumala on luonut kaikki ihmiset tasavertaisiksi ja rasismi on syntiä. Myös naisten äänioikeutta ja muita oikeuksia on vaadittu vetoamalla Raamattuun. Kyse ei siis ole siitä, että maallinen ajattelu olisi tuonut kristinuskolle vieraiksi katsotut ihmisoikeudet kirkkoihin. Kyse on

siitä, miten kristillinen ihmiskäsitys ymmärretään kirkkojen sisällä. Modernilla ihmisoikeusajattelulla on pitkälti kristillinen perusta. Selitysvelka on niillä, jotka katsovat, että nykyinen demokraattisten yhteiskuntien käsitys ihmisoikeuksista olisi Raamatun vastainen. ELINA VUOLA

TIK

AIN

Suomen Lähetysseuran varatoiminnanjohtaja

YHTEISKUNNALLINEN ROOLI EI RIIPPUNUT SYNTYMÄSTÄ VAAN KOULUTUKSESTA, OLI VALLANKUMOUKSELLISTA.

Suomen Raamattuopiston Säätiön toiminnanjohtaja

IKK

O S OM E R P U R

Lue pitempi versio jutusta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

A RT I A I N E N

REHELLISYYDEN ARVOSTAMINEN on Anneli Portmanin mukaan myös luterilaisuuden peruja. Rehellisyys taas on johtanut siihen, että Pohjoismaissa ihmiset luottavat toisiinsa ja yhteiskunnallisiin instituutioihin kuten poliisiin. Portman uskoo, että rehellisyysihanteen taustalla on reformaattoreiden ajatus siitä, että ihminen vastaa teoistaan suoraan Jumalalle. – Luterilaisuudessa ihmiset eivät tunnusta syntejään papeille, jotka antavat katumusharjoituksia. Sen sijaan jokainen vastaa itse synneistään Jumalalle, joka puhuu ihmiselle omantunnon kautta. Siitä syntyy sisäinen rehellisyyden vaatimus, Portman selittää. – Oleellinen kysymys ei ole, jäänkö minä teostani kiinni. ■

IK V

Niinpä suomalaisessa modernissa kansanmytologiassa kerrotaan, että mistä vain torpasta voi nousta sellaisia suuruuksia kuin Mikael Agricola tai Urho Kekkonen. – Meillä on hyvin epäelitistinen kertomus siitä, keitä me olemme. Lutherin mukaan oli tärkeää, että tytötkin käyvät koulua, koska heistä tulee myöhemmin äitejä, ja tyhmät äidit kasvattavat tyhmiä lapsia.

SUOMESSA LUTERILAISEN puun hedelmiä ovat esimerkiksi tasa-arvon ja koulutuksen arvostaminen. – Tasa-arvo on Suomessa lähes normatiivinen lähestymistapa mihin tahansa asiaan, Anneli Portman sanoo. Hän ottaa esimerkiksi lapsilisät. Vaikkapa Saksassa ja Italiassa niitä jaetaan sen mukaan, miten

”

SE, ETTÄ TÄRKEÄ

Onko näin?

LUTERILAISET POHJOISMAAT erottuvat Anneli Portmanin mukaan monissa tilastoissa ja yhteiskunnallisissa tutkimuksissa omaksi ryppääkseen. – Pohjoismaat ovat kuin luterilainen perhe, jossa on monta lasta, jotka ovat kaikki vähän erilaisia, Portman selittää. Portman vertaa luterilaisuutta ja pohjoismaisia yhteiskuntia kissankarvoihin ja villakankaiseen nojatuoliin. Kun kissa on kiehnännyt tuolissa tarpeeksi pitkään, sen karvoja ei saa enää siitä irti. Vaikuttaa siltä, että luterilainen historia tuottaa vakaita yhteiskuntia, joissa ihmisillä on hyvä olla. Miksi olisi syytä olettaa, että Pohjoismaiden erityispiirteet johtuvat juuri luterilaisuudesta? Portman kehottaa tutkimaan yhteiskuntien historiaa kuin ruokareseptejä. – Katsomme, missä aikajärjestyksessä ainesosat lisätään. Luterilaisuus on aineksena vanhempi kuin esimerkiksi valistus tai sosiaalidemokratia. – Tietenkin tällaisissa jättiläismäisissä trendeissä on mahdotonta osoittaa tiukkoja syyn ja seurauksen suhteita, mutta katsoo asiaa miten tahansa, lopputulos näyttää samanlaiselta. Sosiaalipsykologian emeritusprofessori Klaus Helkama kertoo Kaappiluterilaisen kansan saatesanoissa törmänneensä vuonna 2012 tutkimukseen, jonka mukaan protestanttinen lähetystyö on ollut yhteydessä liberaaliin demokratiaan, kansalaisten väliseen tasa-arvoon, suvaitsevaisuuteen ja sananvapauteen. Helkaman ensimmäinen reaktio oli epäusko. ”Hohhoijaa, kaikkea sitä yritetään todistella, lähetystyö muka vaikuttaisi noin paljon.” Sitten hän perehtyi tutkimukseen ja yllättyi: ”Todistusaineisto oli vastaansanomaton.”

perheet tulevat toimeen. Suomessa sen sijaan jokainen saa tasan saman summan. – Jos joku kyseenalaistaa, tarvitsevatko kaikki lapsilisiä, siitä nousee hirveä äläkkä. Miten tasa-arvo sitten liittyy luterilaisuuteen? Reformaattori Martti Luther korosti, että jokainen ihminen on Jumalan edessä tasaveroinen ja vastaa omista teoistaan. – Yksi luterilaisuuden kuningasajatus oli, että pappeus ei riipu ihmisten sukutaustasta vaan koulutuksesta, Portman sanoo. – Papit ovat kaikissa yhteiskunnissa supertärkeitä. Se, että näin keskeinen yhteiskunnallinen rooli ei riippunut syntymästä vaan koulutuksesta, oli vallankumouksellista. Se antoi siemenen ajatukselle, että kenestä tahansa voi tulla mitä vain.

Globaalin kristinuskon ja uskontodialogian professori KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

MAAILMANTUSKAN

VETERAANI

”

uuri tuollainen klassisen omahyväinen omassa ’hyveellisyydessään’ marinoituvan mulkvistin perikuva.” Matias Uusisilta on nostanut Twitter-tilinsä pääkuvaksi lauseen, jolla häntä on kuvailtu sosiaalisessa mediassa. Uusisilta twiittaa aktiivisesti esimerkiksi valkoposkihanhien suojelun, Puolustusvoimien lakkauttamisen ja kotinsa lähellä Laajasalossa sijaitsevan Stansvikin aarnimetsän säästämisen puolesta. Tatuoitu männynkäpy koristaa Uusisillan oikeaa käsivartta. Sen vieressä on valas. Kuvat ovat muistoja luontoherätyksestä, jonka hän sai vuonna 2004 nähdessään elokuvan The Day After Tomorrow. Ihmisten aiheuttamat rajut luonnonilmiöt uhkaavat elokuvassa ihmiskuntaa. – Huolestuin 11-vuotiaana siitä, että jäätiköt sulavat, jääkarhut kuolevat ja Golf-virta sammuu. Kuljin vanhempieni perässä sammuttamassa valoja ja yritin saada

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Matias Uusisilta, 27, ahdistui vääryyksistä luontoa ja vähäosaisia kohtaan jo lapsena. Nyt Kirkko ja kaupungin uusi verkkokolumnisti parantaa maailmaa työkseen eikä enää vaadi itseltään pyhimyksen elämää. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA VILJA HARALA

heidät pyöräilemään töihin autoilun sijaan. Uusisilta rymysi isoveljensä kanssa metsässä ja keräsi hyönteisiä terraarioihin tarkkailtaviksi. – Lukiossa heräsin rasismiin, joka tuntui väärältä. Kotikaupungissani Kouvolassa ei ollut juurikaan maahanmuuttajia, mutta puhuin silti heidän puolestaan yhteiskuntaopin tunneilla. Kun Suomeen sitten saapui vuonna 2015 ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, sosionomiksi valmistunut Uusisilta työskenteli alaikäisinä maahan tulleiden parissa. – Tuntui todella epäreilulta, miten nuorista turvapaikanhakijoista puhuttiin ja kuinka joitakin nuoria kohdeltiin kaupungilla. Uusisilta yritti vuosia tehdä kaiken oikein: keräsi nimiä vetoomuksiin sekä osallistui mielenosoituksiin ja kansalaistottelemattomuuteen, jolla suljettiin hetkeksi hiilikaivoksen toiminta Saksassa. Yksityiselämässään hän vahti tarkasti kulutustaan, söi vegaanises-

ti ja hankki kaikki vaatteensa kierrätettyinä. – Kun tarvitsin uudet housut, minulta saattoi mennä koko päivä istuvien pöksyjen etsimiseen kirpputoreilta. Housujen ostaminen vaatekaupasta ahdisti neuroottisuuteen asti. KOMMUUNIN olohuoneessa Laajasalossa on sininen samettisohva, ruskea retrokukkainen pöytäliina, kämppisten maalaamia öljyväritöitä ja kuivuvia yrttejä roikkumassa katosta. Matias Uusisilta kaataa kotimaista kaurajuomaa kahviinsa paritalon puolikkaassa, jonka jakaa kolmen muun asukkaan kanssa. Uusitalo muutti ensimmäistä kertaa elämässään Helsinkiin alkukesästä, koska sai työpaikan Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkostosta. Rastapää leikkasi myös pitkät dreadlock-patukkansa pois ja parkkeerasi auton uuden kotinsa pihaan. – Moni ihmettelee, miten voin yksityisautoilla. Kuljen töihin julki-

silla, mutta vapaapäivinä tykkään mennä metsään, ja pääsen retkikohteisiin autolla. Nykyään ajattelen, ettei minun tarvitse elää kuin pyhimys. Uusisillalla on kokemusta uupumuksesta. Hän opetteli sen jälkeen huolehtimaan maailman lisäksi myös itsestään. – Aloitin viime kesänä lintujen bongaamisen, mikä on todella rentouttavaa. Lisäksi juoksen, luen kaunokirjallisuutta ja soitan monia instrumentteja. On tärkeää tehdä myös asioita, jotka eivät liity maailmanparantamiseen. Käännekohta oli tutustuminen amerikkalaiseen anarkistiin. Hän ihmetteli, miksi pohjoismaiset aktivistit keskittyvät niin paljon yksilön kulutusvalintoihin, kun isoilla rakenteellisilla asioilla on paljon suurempi merkitys. – Olen alkanut ymmärtää harmaan eri sävyjä. Pyrin kestävään elämäntapaan, ja kommuunissamme kierrätetään, mutta kukaan ei vahdi, mitä naapuri syö.

– Kirkko koettaa miellyttää yhtä aikaa Helsingin yliopiston feministiteologeja ja Pohjanmaan lestadiolaisia. He ovat niin kaukana toisistaan, että loppujen lopuksi kukaan ei ole tyytyväinen. Uusisilta erosi viime vuonna kirkosta pitkän sisäisen kamppailun päätteeksi. Viimeisen sysäyksen antoi turhautuminen siihen, ettei kirkko vieläkään yksiselitteisesti vihi samaa sukupuolta olevia pareja. Uusisilta on kouluttautunut kirkon nuorisotyönohjaajaksi ja uskontotieteen maisteriksi, joten ratkaisu kavensi merkittävästi omia työmahdollisuuksia.

SEURAKUNNAN nuorten iltoja, veisuja ja keskusteluja hengellisyydestä. Matias Uusisilta kasvoi evankelis-luterilaisena seurakuntanuorena, joka hengaili paljon myös vapaaseurakunnan ja helluntailaisten kanssa. Uusisilta kertoo olleensa 18–22-vuotiaana uskonnolliselta ajattelultaan konservatiivinen ja vanhoillinen: hän epäili evoluutioteoriaa ja vastusti samaa sukupuolta olevien avioliittoja. – Olen muuttanut linjani täysin. Minuun vaikuttivat kohtaamiset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien kristittyjen kanssa. Sen jälkeen oli vaikea sanoa toisen kristityn olevan vääränlainen. Uusisilta käyttää kristillistä ja vasemmistolaista kieltä, joihin kasvoi lapsena. Hänen varatuomariisänsä tunsi vetoa kommunismiin ja kävi rauhanmarsseilla. – Riistokapitalismi on yksi synnin ilmentymä. Jos ei elä täysin omavaraisesti, on mahdotonta olla tukematta jotain riistoa. Synnin turmelemassa maailmassa jokapäiväiset elintarvikkeet tuotetaan kaukomailla ja käytännössä orjatyöllä. Uusisilta puhuu rauhallisesti, ja ääni on lempeä. – Raamatussa sanotaan, että maailma turmelee ihmisen. Jeesus puhui taivasten valtakunnasta, jonka puolesta pitää työskennellä tämän elämän aikana. Luomakunta ja ihmiselämä ovat Uusisillalle pyhiä asioita. Hänestä kirkon pitäisi ottaa poliittisesti rohkeammin kantaa.

MATIAS UUSISILTA

”

Riistokapitalismi on yksi synnin ilmentymä. KAUPPATORIN kupeessa Etelärannassa, yhdessä Helsingin paraatipaikoista, tehdään töitä köyhimpien ihmisten hyväksi. Siellä toimii Suomen suurin kansainvälisen avun järjestö Kirkon Ulkomaanapu, jonka Changemaker-verkoston koordinaattorina Matias Uusisilta työskentelee. Changemaker on valtakunnallinen verkosto, joka auttaa nuoria ja nuoria aikuisia vaikuttamaan. Tavoitteena on puuttua köyhyyden ja epäoikeudenmukaisuuden rakenteellisiin syihin. – Pääsen kanavoimaan omaa ja nuorten maailmantuskaa. Uusisilta käy nuorten kanssa esimerkiksi ilmastomarsseilla ja rasismin vastaisissa mielenosoituksissa, tekee vetoomuksia ministereille ja tapaa kansanedustajia, jotka kuuntelevat Changemakerin perusteluja kehitysavun kasvattamisen puolesta. Uusisilta pitää kiinni toivosta. Hän haluaa välittää sitä myös Kirkko ja kaupungin verkkokolumneissaan. – Uskon, että ihminen on pohjimmiltaan hyvä ja kykenee muuttumaan. Uskon, että yhä useampi herää siihen, ettemme voi jatkaa kuten ennen. Kyllä me tästä selviämme. Ammattiaktivistin hupparin selässä lukee The Storm Will Pass: myrsky menee vielä ohi. ■ Lue Matias Uusisillan ensimmäinen kolumni osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Vapaana kaunis 36,5 m2 yksiö ja avara 43,5 m2 kaksio!

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Tutustu kauniiseen Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevaan palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely!

Saga Munkkiniemi tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille. Saatavilla on hoiva-, turva-, ruoka- ja siivouspalveluita vakituiseen ja tilapäiseen tarpeeseen. Talossa on lisäksi omanikäistä seuraa sekä monipuolista harrastus- ja kulttuuritoimintaa. Tilaa esitteet tai varaa yksityinen esittely puh. 050 463 5365 | sanna.aksentjeff@sagacare.fi www.sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 | 00330 Helsinki

Viihtyisää ja turvallista palveluasumista Vapaita asuntoja Kontulan ja Myllypuron Helykodeissa sekä Kettutien palvelutalossa Herttoniemessä. Tiedustelut ja hakemukset: asiakasneuvoja Sanna Berg p. 050 3211 809 sanna.berg@helykodit.fi Tutustu kotisivuihimme: www.helykodit.fi, www.kettutie.fi

Saattaa lyhentää nukahtamisaikaa suurimmalla osalla käyttäjistä* Paina nappia osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/iltarukousgeneraattori. *tutkimattomat ovat Herran tiet

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 18/2020

Pyhän metsän suojassa Ympäristöfilosofi Leena Vilkalla oli jo lapsena vahva kuolematietoisuus. Oman tyttären kuolema vuonna 2006 näytti, että tuskallisimpiin ja järkyttävimpiinkin kokemuksiin voi kätkeytyä poikkeuksellista kauneutta. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ

M Edesmenneelle Tekla-tyttärelle aikanaan hankittu perhoskoira Vimpula on Leena Vilkan uskollinen seuralainen metsälenkeillä.

etsä alkoi heti ympäristöfilosofi Leena Vilkan, 56, lapsuudenkodin vierestä. Nelivuotiaasta lähtien hän aloitti metsän salaisuuksien tutkimisen yhdessä perheeseen tulleen Susa-

koiran kanssa. Kulkiessaan metsässä hän samastui niin vahvasti lemmikkinsä tapaan liikkua ja havainnoida luontoa, että koki itsekin olevansa koira. Kun parivaljakko pysähtyi katsomaan kyykäärmettä tai vastaan kävellyttä hirveä, tyttö ja koira näkivät ja ymmärsivät saman. Vilkka pyrki liikkumaan metsässä niin, ettei astunut pienenkään eläimen päälle eikä tallonut sammalta rikki. Metsän siimeksestä löytyi tärkeä paikka, jonka hän nimesi Kirkkokiveksi. Kolmion muotoinen, suunnilleen ihmisen korkuinen kivi oli lapsen silmissä toisinto Hyvinkään kirkosta. Kirkkokiven luona Vilkka rukoili ja Jumala puhui hänelle. Kallioiden, purojen ja metsäniittyjen keskellä Vilkka koki syvää haltioitumista, jossa kauneuden ja pyhyyden kokeminen yhdistyi äärimmäiseen luonnon kunnioitukseen. Jollakin tavalla luonto oli samaa kuin Jumala. – Pystyn vieläkin palauttamaan itseni tuohon kokemukseen. Minussa oli jo silloin sama perussielu kuin nyt, Vilkka sanoo.

AJATUS JUMALASTA oli lähtöisin kotoa. Leena Vilkan äidin Kaisu Vilkan juuret olivat Pohjanmaan körttiperinteessä. Äiti antoi tyttärelleen mallin elävästä ja vakaasta uskonnollisuudesta, joka välittyi lapselle luontevasti virsien ja rukousten kautta. – Olen rukoillut koko tietoisen elämäni ajan, aina siitä lähtien, kun opin puhumaan ja kävelemään, Vilkka sanoo. Vilkan isä Risto Vilkka oli maailmankatsomukseltaan epäilevä Tuomas, joka horjui uskon ja epäuskon välillä. Välillä isä kielsi Jumalan olemassaolon voimakkaasti, mutta tuli taas toisiin ajatuksiin. Helsingissä kasvanut isä oli intohimoinen Lapin erämaiden kulkija, joka koki retkillään voimakkaita haltioitumisen ja pyhyyden hetkiä. Isä työskenteli kunnan sosiaalijohtajana ja äiti lastensuojelun sosiaalityöntekijänä. Vilkan mukaan hänen vanhempansa olivat umpirakastuneita elämänsä loppuun saakka. Lapsuuden muistoissa kodin ilmapiiri näyttäytyy turvallisena. – Äiti inspiroi isää tavattomasti. Ruokapöydän ympärillä käytiin paljon yhteiskuntaa, uskontoa ja filosofiaa käsitteleviä keskusteluita, joihin myös me lapset osallistuimme. Turvallisesta kodista huolimatta Vilkan kasvuvuosia leimasi vahva kuolematietoisuus. Vilkan isä oli sotainvalidi, joka oli vammautunut loppuiäkseen koko KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

muun komppanian surmanneessa pommituksessa. Kuoleman todellisuus oli läsnä myös sen kautta, että Vilkan äiti oli isän toinen puoliso. Vilkan kolmen vanhimman sisaruksen äiti oli menehtynyt rintasyöpään. Varhaisista vuosistaan lähtien Vilkka oli vakuuttunut siitä, että ei eläisi aikuiseksi. – Ajatus oli järjenvastainen, sillä olen ollut terve lapsi. Vielä parikymppisenä minulla oli kova kiire, koska halusin elää mahdollisimman paljon ennen kuolemaani. Mutta se olikin oma lapseni, joka kuoli nuorena. TEINI-IKÄISENÄ Leena Vilkka jätti rippikoulun käymättä, koska metsässä kulkeminen tuntui tärkeämmältä. Asia ei kuitenkaan jäänyt siihen. Hän tapasi sattumalta seurakunnan nuorisopapin, joka otti rippikoulun puheeksi. – Sanoin papille, että voisin käydä rippikoulun, jos saisin ottaa koiran mukaan. Pappi järjesti asian, ja niin Susa kävi kanssani rippikoulun vanhoilla päivillään, Vilkka sanoo. Täytettyään kahdeksantoista vuotta Vilkka erosi kirkosta, vaikka kristinuskon sisältö ei aiheuttanut maailmankatsomuksellisia ongelmia. Kirkko ei tuntunut tärkeältä, koska elävä kontakti seurakuntaan puuttui. Kirkosta eroamista seurasi viidentoista vuoden elämänjakso, jonka aikana hän otti etäisyyttä lapsuutensa hengellisyyteen ja uskonnollisuuteen. Hän suoritti metsätalousteknikon tutkinnon voidakseen jatkaa metsissä kulkemista. Opiskeluvuosina hän osallistui vihreän liikkeen perustamiskokouksiin. – Joku voisi ajatella, että metsäalan opetusohjelmaan sisältyvät hakkuujaksot ja hirvenmetsästys johtivat ristiriitaan lapsena omaksumani äärimmäisen elämän kunnioituksen kanssa. Olin kuitenkin ylpeä koulutuksestani. Ajattelin, että Suomi elää metsästä. Myöhemmin Vilkka päätti hakea teoreettisen filosofian opiskelupaikkaa Helsingin yliopistosta. Filosofian opintojen lopputyö käsitteli eläinten tietoisuutta ja oikeuksia. Valmistumisensa jälkeen hän jatkoi ympäristöfilosofian tutkimusta Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa ja toimi eläinsuojelujärjestö Animalian puheenjohtajana. Vuonna 1995 valmistunut väitöstutkimus käsitteli luonnon itseisarvoja. Filosofinen työskentely antoi sanoja lapsuuden syville luontokokemuksille. Samalla Vilkka suuntautui ajattelussaan kohti ateismia ja vieraili vapaa-ajattelijoiden järjestämillä Prometheus-leireillä luennoimassa luontoarvoista. Uskonnollisuuden karttaminen johtui pelosta, jota hän tunsi yliluonnollisia kokemuksia kohtaan. Vilkka halusi päästä eroon kummituksista. – Varhaisesta lapsuudesta lähtien olen nähnyt kuolleita sukulaisia, jotka olivat eläneet ennen minua. Jossain vaiheessa aloin tiedostaa, ettei heitä ollut enää olemassa. HERÄTESSÄÄN KESKELLÄ YÖTÄ Leena Vilkka saattoi nähdä ympärillään todellisilta vaikuttavia kasvoja, jotka keskustelivat keskenään. Joskus lapsuuden kotitalo oli täynnä muille näkymättömiä vieraita. Hahmot eivät vaikuttaneet uhkaavilta, mutta toisinaan Vilkka hakeutui metsään saadakseen olla niiltä rauhassa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Vilkka uskoo, että kyse on perinnöllisestä herkkyydestä. Äidin suvussa kerrottiin yliluonnollisista kokemuksista ja niihin suhtauduttiin myönteisesti. Lähestyessään aikuisuutta Vilkka alkoi kuitenkin pelätä, että näkyjen näkeminen oli skitsofrenian tai muun mielenterveysongelman oire. – Tein selkeän ja tietoisen valinnan, että hankkiutuisin näyistä eroon, hän sanoo. Epätavallisen kokemusmaailman taltuttaminen onnistui Vilkan mukaan täydellisesti. Opiskelun ja akateemisen tutkimuksen aktiivisina vuosina näkyjen näkeminen loppui kokonaan.

”

Olen rukoillut koko elämäni ajan, aina siitä lähtien, kun opin puhumaan ja kävelemään. YMPÄRISTÖFILOSOFI LEENA VILKKA

LAPSENA OPITTUA rukoilemista Leena Vilkka ei kuitenkaan lopettanut. Akateemisina vuosinaan hän rukoili usein sen puolesta, että ihmisen aiheuttama eläinten kärsimys loppuisi. Toinen hiljaisten rukousten kestoaihe oli omakohtainen. Vilkka pyysi Jumalalta äidiksi tulemista. – Halusin kokea sen ihmeen, että tulisin raskaaksi ja saisin luoda ja kehittää elämää sisälläni, Vilkka sanoo. Rukouksiin vastattiin palmusunnuntain vastaisena yönä 16. huhtikuuta 2000, kun Leena Vilkan ja hänen puolisonsa Arin tytär Tekla syntyi. Tyttären nimi on muunnos Jumalan kunniaa tai ylistystä tarkoittavista kreikan kielen sanoista. Vilkka oli luvannut vanhemmilleen, että lapsi kastetaan. Se tarkoitti palaamista kirkon jäseneksi. Pian Vilkka huomasi, että aikaisemmin etäiseltä tuntuneella kirkolla oli paljon lapsiperheille suunnattua toimintaa. Vilkka ja hänen puolisonsa osallistuivat ensimmäisen lapsen saaneille suunnattuun ryhmään ja kouluttautuivat ryhmänohjaajiksi. Tutuiksi tulivat myös seurakunnan perhekahvila, kerho, viikonlopputapahtumat, retkipäivät ja talviriehat. ÄIDIKSI TULEMISEN jälkeen Vilkka tunsi astuneensa valon ja ilon maailmaan ja löytäneensä oman elämänsä tarkoituksen. Onni ei kuitenkaan ollut pysyvää. Maailman sortuminen alkoi tavallisena arkiaamuna Teklan viidennen syntymäpäivän alla. Aamulla Tekla valitti nilkkakipua, joten Vilkka soitti terveyskeskukseen ja sai peruutusajan samalla kun teki lapselleen aamupalaa. Terveyskeskuksessa lääkäri pyysi Teklaa kävelemään viivaa pitkin ja huomasi, että tytön tasapaino horjui. Tekla sai kiireisen lähetteen Hyvinkään aluesairaalaan neurologisiin tutkimuksiin. Siel-

tä tytär ja äiti saivat ambulanssikyydin Meilahden sairaalaan, missä kammottava totuus selvisi. Teklan aivorungossa oli syöpäkasvain, jollaisesta yksikään ihminen ei ollut selviytynyt hengissä. Elinaikaa olisi jäljellä kaksi tai kolme kuukautta. – Tieto tuli täysin puskista. Vielä aamulla meillä oli terve lapsi, mutta saman päivän iltana hän oli kuolemaantuomittu, Vilkka sanoo. Kokeellisen syöpähoidon avulla kasvaimen leviämistä saatiin tukahdutettua niin, että Tekla sai elää vielä reilun vuoden. Se oli vauhdikas vuosi, jonka aikana kolmilapsiseksi kasvanut perhe eli täyttä elämää päivä kerrallaan. Käänne huonompaan oli kuitenkin väistämätön, ja lopulta Tekla menehtyi äitinsä syliin 20. toukokuuta 2006. KYYNELEET TULEVAT, kun Leena Vilkka palaa Teklan viimeisiin päiviin. Lapsen kuolema on niin musertava kokemus, että kysymys omasta selviytymisestä saa hänet pudistamaan päätään.

Pieni Tekla menehtyi äitinsä syliin 20. toukokuuta 2006.

Oma lapsi on osa itseä, eikä lapsen menettämisestä voi eikä tarvitsekaan selvitä. – Meillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa elämää. Kun Tekla kuoli, perheeseemme jäi kaksi tytärtä, joista nuorempi oli vasta kaksivuotias. He tarvitsivat joka päivä hoitoa ja hoivaa, Vilkka sanoo. Tyttären kuoleman jälkeisinä vuosina Leena Vilkka käsitteli suruaan kirjoittamalla kaksi viiltävän henkilökohtaista kirjaa. Viimeinen vuosi kertoo Teklan saattohoidosta ja elämästä syöpäpotilaana. Suruvuosi vie lukijan keskelle lapsensa menettäneen äidin tuskaa. – Läheisten ihmisten apu ja tuki on välttämätöntä silloin, kun perhettä kohtaa äärimmäinen onnettomuus. Moni oman lapsensa menettänyt vanhempi päätyy itsemurhaan, alkoholisoituu tai sairastuu psyykkisesti. Vilkka löysi apua ja tukea lapsensa menettäneiden vanhempien vertaistukiryhmästä. Tällä hetkellä hän toimii ohjaajana vertaisryhmässä, joka kokoontuu Hyvinkään hautausmaan kap-

”

Oman lapsen kuolema oli tuskallisinta, mitä elämässäni saattoi tapahtua. Samalla nuo päivät olivat kauneinta, mitä voi olla. LEENA VILKKA

pelissa. Vilkka on myös lapsikuolemaperheiden vertaistukiyhdistys KÄPY ry:n puheenjohtaja. Äärimmäisen tuskan hetkinä Vilkkaa on kannatellut kokemus äärimmäisestä kauneudesta. Tyttären kuoleman jälkeen äiti tunsi elävänsä jossakin taivaan ja maan välimaastossa. – Teklan kuolema oli ehdottomasti tuskallisinta ja kauheinta, mitä elämässäni saattoi tapahtua. Menetys oli ääretön ja täysin kohtuuton. Samalla nuo päivät olivat kauneinta, mitä voi olla. LAPSEN KUOLINPÄIVÄNÄ Vilkan kotitalo oli täynnä vieraita, kun Teklan läheiset ja ystävät tulivat hyvästelemään häntä. Vilkka keitti vieraille kahvia ja katsoi tytärtään, joka näytti kaiken keskellä kauniilta kuin Prinsessa Ruusunen. Teklan kuolema palautti Vilkan viisitoista vuotta hiljaisena pysyneen kokemusmaailman takaisin. Kuolinpäivänä kotitalo täyttyi enkeleistä, jotka lauloivat uskomattoman kauniisti. Enkeleitä Vilkka ei ollut nähnyt koskaan aikaisemmin. KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Leena Vilkka kulkee päivittäin metsässä. Siellä hän tuntee olevansa kotona.

– Se oli ääretöntä kauneutta, jota on järjen tasolla mahdotonta yhdistää samaan hetkeen. Tuo päivä oli minulle hyvin uskonnollinen, Vilkka sanoo. Myös Vilkan muistot hautajaispäivästä ovat kauniita. Autenttiselta tuntuvassa muistikuvassa Vilkan huomio kiinnittyi siunauskappelin käytävällä juokseviin lapsiin. Tekla juoksi sisartensa ja toisten lasten mukana. Hautajaisten jälkeen Vilkka näki tyttärensä vielä kolme kertaa. Kokemuksista viimeisin tapahtui Hyvinkään hautausmaalla talvisena iltana, kun Teklan kuolemasta oli kulunut jo useampi vuosi. Tyttären kuolemaan liittyvät kokemukset muuttivat Vilkan suhtautumisen yliluonnollisiin kokemuksiin. – En enää yritä torjua tai peitellä omaa hengellisyyttäni. Uskon, että jokin korkeampi voima säätelee asioita, eikä todellisuus rajoitu vain näkyvään maailmaan. Suhtaudun hengen ilmiöihin uteliaan kunnioittavasti, mutta en ole näissä asioissa lähetyssaarnaaja, Vilkka sanoo. TÄLLÄ HETKELLÄ poikkeuksellisten kokemusten kanava on Leena Vilkan mukaan kiinni, eikä hän

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

koe elämässään tavallisesta poikkeavia asioita. Vilkka tuntee olevansa täysin sinut itsensä, Jumalan ja hengellisen todellisuuden kanssa.

”

En enää yritä torjua tai peitellä omaa hengellisyyttäni. Uskon, että jokin korkeampi voima säätelee asioita. LEENA VILKKA

Luontevalta ja merkitykselliseltä tuntuu myös vuonna 2015 alkanut työ HNNKY:n eli Helsingin Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen toiminnanjohtajana. Yhdistys tekee ennaltaehkäisevää työtä haavoittuvassa asemassa olevien perhei-

den parissa. Laaja-alainen kerhotoiminta on perheiden ulottuvilla vanhempien tulotasosta riippumatta. – Tämä on ensimmäinen työpaikkani, jossa voin tuoda esiin omaa hengellisyyttäni, Vilkka sanoo. Kuten lapsuudessaan, Leena Vilkka kulkee päivittäin metsässä. Siellä hän tuntee olevansa täysin kotona. Kesäkuussa julkaistussa Ylen verkkokolumnissa Vilkka kirjoitti, että hän haluaisi kuolla metsään, ”nukahtaa suuren kuusen alimpien oksien suojaan, maatua siinä maaksi, yhteensulautua luonnon kanssa”. Tavallisesti Vilkka viipyy metsäkävelyillään noin tunnin, mutta haastattelua edeltävänä päivänä syksyinen retki venyi, kun hän jäi istumaan kannon päälle. Metsäisen hetken jakoi Vimpula-niminen perhoskoira, jonka Vilkka ja hänen puolisonsa hankkivat Teklalle tämän sairastuttua. – Koen, että kun Vimpulasta aika jättää, koiran kautta muodostunut suora yhteys Teklaan katkeaa. Tämän koiran menetyksestä tulee siis hyvin erityisellä tavalla murheellista. Eräällä tavalla koira on viimeinen elävä siteemme Teklaan. ■

Ankaran pappiskodin tytär Evalina rakastuu nuoreen kalastajaan ja karkaa tämän mukaan kaukaiselle luodolle. Luonnonvoimat eivät tahdo pahaa, mutta armoa ne eivät anna. Riittääkö Evalinan rakkaus, kun myrsky lyö yli luodon ja mies viipyy merellä? Koskettava historiallinen romaani kirjailijalta, jonka esikoisteos Nopeasti piirretyt pilvet lumosi niin lukijat kuin kriitikotkin.

Valikoima vaihtelee myymälöittäin. Katso myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Pääseekö pohjalaispitäjästä pakoon muualle kuin meren syliin?

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Tieni nunnaksi

– Tulin kotiin, pakkasin kimpsuni ja kampsuni ja lähdin Vuosaaren Kallvikiin. Minähän olen nopeiden päätösten ihminen. Liisa asui Kallvikissa ja jatkoi lääkärin töitään Sörnäisissä. – Vuonna 2012 Ambrosius vihki minut nunnaksi, ja minusta tuli nunna Elisabet. Tarkoituksena oli, että Kallvikiin olisi tullut luostariyhteisö, mutta ortodoksien kirkollishallitus katsoi hankkeen olevan liian epävakaalla pohjalla. Elisabet muutti takaisin omaan kotiinsa Helsingin keskustaan. Hänestä tuli kaupunkinunna. Hän vuokrasi kotitalostaan toimistotilan, josta tuli kappeli. Siellä hän järjestää rukouspalveluksia,

Liisa Toppilasta tuli nunna Elisabet, koska Jumala veti häntä niin voimakkaasti puoleensa. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

nsin oli ei. Ei, ei ja ei. Vaikka takana oli pitkä aika luostareihin ja niiden elämään tutustumista, nainen sanoi ei, kun hän kuuli kutsun: mitähän jos sinusta tulisi nunna? – Elämässä sattuu kaikennäköistä, sanoo nunna Elisabet nyt ja hymyilee. LIISA TOPPILA syntyi tavalliseen luterilaiseen perheeseen ja kävi rippikoulun. Lukion jälkeen hän halusi lähteä ulkomaille opiskelemaan ja päätyi opiskelemaan lääketiedettä katoliseen yliopistoon Ranskaan. Yliopistossa hän tapasi lääkäreiksi ja sairaanhoitajiksi opiskelevia nunnia ja munkkeja, jotka olivat olleet Afrikassa lähetystyössä. Työ kehitysmaissa alkoi kiehtoa Liisaa. – Siinä vaiheessa tuli jo vähän esimakua tulevasta, sillä joskus nunnien kanssa keskustellessani mielessäni kävi, että voisikohan samankaltainen elämä olla myös minua varten. Liisa opiskeli ja osallistui katolisen kirkon toimintaan. Kaiken keskellä hän rakastui ja meni naimisiin. Mies oli juutalainen ja kotoisin Amerikasta. Avioliitto kariutui nopeasti, ja Liisa palasi Suomeen. MUTTA SUOMESSA oli tylsää, märkää ja ikävää. Niinpä lääkäriksi valmistunut Liisa Toppila lähti Punaisen Ristin töihin Malesiaan. Elettiin vuotta 1984. Välillä hän teki töitä myös Suomessa. Niihin aikoihin Liisan isä yllättäen kuoli, ja äiti oli lohduton. Kerran päivystyksessä Liisa jutteli sairaanhoitajan kansssa perheiden joulu- ja pääsiäistraditioista. Sairaanhoitaja kertoi menevänsä ortodoksimiehensä kanssa pääsiäiseksi Valamon luostariin. – Totesin ajattelematta sen enempää, että me tulemme äidin kanssa pääsiäisenä myös Valamoon. Liisa ilmoitti asian äidilleen ja katsoi kartasta, miten Valamoon mennään. Hänen ainoa ”syvällinen tietonsa” ortodoksisuudesta oli, että naiset käyttävät jumalanpalveluksissa huivia. Luostarissa Liisa ja hänen äitinsä ihmettelivät kaikkea silmät ymmyrkäisinä. – Mutta jokin siellä vain veti puoleensa. LUOSTARIKEIKAN JÄLKEEN Liisa Toppila alkoi käydä Helsingissä ortodoksisessa Kolminaisuuden kirkossa. – Pidin kuitenkin tiukasti ulko-oven pielestä kiinni, että pääsen äkkiä karkuun. Ajattelin, et-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

tä kun odotan aikani, kirkon vetovoima menee ohi. Liisa tutustui pikku hiljaa ortodoksiseen uskoon, ja neljän vuoden jälkeen hän marssi ortodoksisen kirkon kirkkoherranvirastoon. – Ihan viime vaiheessa ennen ortodoksiseen kirkkoon liittymistä lähestyin vielä luterilaista kirkkoa, että jos se kuitenkin olisi paikkani. Eikä siinä mitään vikaa ollut, enkä voi sanoa luterilaisesta kirkosta mitään negatiivista, mutta se ei vain ollut oma. VUODET KULUIVAT töitä tehden. Lisäksi Liisa Toppila hoiti äitiään, joka asui viimeiset elinvuotensa tyttärensä luona. 2000-luvun alussa äidin kuoleman jälkeen Liisan mielessä kävi, että nyt hän voisi ryhtyä nunnaksi, mutta hän otaksui olevansa siihen 53-vuotiaana jo liian vanha. Ei se mennytkään niin. – Sisäistä kutsua voi yrittää vaimentaa, mutta se pysyy, kunnes ymmärtää, että jos siihen ei vastaa, ei ole oma itsensä eikä elämässä ole mieltä. Jumala veti minua puoleensa niin paljon, että halusin antaa hänelle kaiken. Liisa kävi keskustelemassa rippi-isänsä ja metropoliitta Ambrosiuksen kanssa. Hänelle selvisi, että ortodoksisessa kirkossa oli ollut jo pitkään suunnitteilla luostarin perustaminen pääkaupunkiseudulle. Liisalta kysyttiin, että jos Kallvikiin perustettaisiin luostariyhteisö, liittyisikö hän siihen. Hän vastasi kyllä.

Kuka? Nunna Elisabet, 67, asuu Helsingin keskustassa omassa kodissaan muutaman kymmenen metrin päässä syntymäkodistaan.

Mitä? Liisa Toppilasta tuli nunna Elisabet vuonna 2012. Suomessa on viisi ortodoksista luostarin ulkopuolella asuvaa nunnaa ja munkkia.

Motto Kaiken muun saatte viedä, mutta rukousta ette saa minulta pois.

avoimen olohuoneen toimintaa ja keskustelutapaamisia. MONELLA VOI olla luostarielämästä aika romanttinen näkemys. Nunna Elisabet sanoo, ettei siinä ole mitään romantiikkaa. – Nunnaksi vihkimisen jälkeen ei valitettavasti käy niin, että ihmisestä tulee hyvä, hurskas ja kaikella tavalla pyhä. Vihkimisen jälkeen työ oman itsensä kanssa vasta alkaa. Nunnien elämässä on rajoituksensa, mutta niin on normielämässäkin. Ei kukaan voi tehdä ihan mitä haluaa: perhe, työ ja yhteiskunnan säännöt rajoittavat myös tavallista kulkijaa.

”

On kaksi asiaa, joihin elämässä voi keskittyä: siihen, mitä ei saa, tai siihen, mitä saa.

Elisabet ei ole katunut valintaansa. – On kaksi asiaa, joihin elämässä voi keskittyä: siihen, mitä ei saa, tai siihen, mitä saa. – Päätehtäväni on nyt rukoileminen. Tämä elämä tarjoaa minulle niin paljon. Se on niin rikasta, että olisin hullu, jos etsisin jotain muuta. Nunnaksi aikovalla pitää Elisabetin mukaan olla kutsumus, terve järki ja hyvä huumorintaju. Luostarielämässä pitää myös kestää yksinäisyyttä. – Vaikka minua näkee aika paljon kaupungilla siellä sun täällä, elämääni kuuluvat yksinäisyys ja hiljaisuus. Nunnan ja munkin elämä on yksineläjän elämää. ■

Nunna Elisabet on vuokrannut kotitalostaan Helsingissä toimistotilan, josta tuli kappeli. Siellä hän järjestää muun muassa rukouspalveluksia.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 18/2020

Surun jälkeen rakkaus Vaikeinta surussa on omien tunteiden sietäminen ja kestäminen, sanoo pappi ja tietokirjailija Miia Moisio. Kun suru on tehnyt työnsä, jäljelle jää puhdas rakkaus. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN

nnemmin tai myöhemmin jokainen joutuu kohtaamaan surun. Se voi alkaa rajusti ja yhtäkkisesti: saamme tiedon läheisen kuolemasta tai tapahtuu jotakin peruuttamatonta. Suru voi myös hiipiä elämään pitkän ajan kuluessa. – Joskus suruaika alkaa harkitusta surupäätöksestä. Sitä on edeltänyt vaihe, jossa ihminen on tunnustellut surua kuin kylmää vettä ja pohtinut, uskaltaako tuonne mennä, sanoo pappi, tietokirjailija ja skeematerapeutti Miia Moisio. Moision mukaan on yllättävän tavallista, ettemme tavoita johonkin elämänkokemukseen liittyvää surua. Tästä vaikeudesta kertoo hänen syksyllä 2019 ilmestyneen kirjansa nimi Lupa surra. – Suomalainen suru on monesti häpeään sidottua. Herkästi kysellään, onko oma suru lapsellista ja valitanko turhasta. Sellaisessa tilanteessa tarvitaan toinen ihminen, joka sanoo, että tuo, mitä sinulle on tapahtunut, on oikeasti surullista. Moisio nostaa esimerkiksi lapsuuden vaille jäämisen kokemukset, jotka nousevat toistuvasti esiin hänen terapiatyössään. Eri sukupolviin kuuluvat suomalaiset kantavat sisimmässään kokemusta siitä, että heidät on jätetty lapsena selviytymään yksin tai he ovat jääneet ilman syliä. – Usein tällaiset ihmiset eivät osaa turvautua toisiin, vaan tuntevat, että heidän pitää pärjätä yksin. He saattavat olla kilttejä vastuunkantajia, jotka huolehtivat enemmän toisten kuin omista tarpeistaan. ”MIELI TAKERTUU vanhaan eikä jaksa luottaa siihen, että luopuminen ja se, että antaa asioiden kuolla, jos ne ovat kuollakseen, on luonnollista ja hyvää. Enkä puhu nyt ihmisen kuolemista vaan toimimattomien olosuhteiden kuolemisesta. Toki joskus joutuu tekemään senkin kivuliaan päätöksen, että antaa kuolevalle ikään kuin luvan mennä”, Miia Moisio kirjoittaa Lupa surra -kirjassaan. Suru on hänen mukaansa aina sydänsurua, joka avaa ihmisen sisintä. – Ihminen on rakastanut jotakin, mistä hän joutuu luopumaan, tai jäänyt vaille jotakin tärkeää. Sureva ihminen on jollakin tavalla auki, ja siihen liittyy kauneutta ja haavoittuvuutta. Joskus surua on Moision mukaan vaikea tunnistaa. Se voi piiloutua syyllisyyden, häpeän, kat-

keruuden, vihan tai jonkin muun tunteen alle. Surun on erityisen vaikea päästä pintaan, jos menetykseen liittyy jotakin traumaattista. Silloin trauman käsittely on erityisen tärkeää. Moisio toteaa, että vihan tunne ja itku ovat usein lähellä toisiaan. Viha voi olla suojatunne, joka varjelee ihmistä pettymyksen, turhautumisen ja avuttomuuden kokemukselta. – Viha on vahva, energinen tunne, joka voi pitää surun poissa. Samalla viha on kuluttava tunne, joka tarvitsee bensaa pysyäkseen käynnissä. Aikaisemmassa kirjassaan Toivon kirja masennuksesta Moisio toteaa, että masennus ja suru saattavat kietoutua toisiinsa. Masennuksen taustalla on usein surematonta surua. – On tärkeää erottaa suru ja masennus toisistaan. Suru lähtee suremalla, mutta masennuksesta selviytyminen saattaa vaatia esimerkiksi omien ajatusmallien ja tunnelukkojen työstämistä, Moisio sanoo.

”

Tunnen ihmisiä, jotka ovat jumpanneet, kävelleet, tanssineet tai lenkkeilleet surunsa läpi. MIIA MOISIO

SUURI MENETYS järkyttää mieltä ja vie voimia. Parisuhteen päättymiseen voi liittyä useita järkytyksiä kuten lapsettoman arjen kohtaaminen, luopuminen kesämökistä tai tieto entisen puolison uudesta kumppanista. Terapiatyössään Miia Moisio kuuntelee paljon parisuhteiden sisällä koettua surua. Moni huonossa parisuhteessa elävä pitää viimeiseen saakka kiinni toivon rippusesta, koska pelkää eroon liittyvää kipua. Pappina ja eroryhmien vetäjänä Moisio on huomannut, että erosurun tuskallinen alkuvaihe

kestää tavallisesti enintään kaksi kuukautta. Ensimmäisen myrskyn laannuttua ihminen alkaa löytää omia selviytymiskeinojaan. – Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että surusta olisi selvitty. On hyvä varautua siihen, että uudet tunnemylläkät aiheuttavat taka-askelia. On sanottu, että erosuru kestää puolet siitä ajasta, minkä suhde on kestänyt. Vaikeinta surussa on Moision mukaan omien tunteiden sietäminen. Siinä on avuksi, jos sureva pystyy tunnistamaan tunteensa ja antaa sen tuntua. Lopuksi on tärkeää päästää tunteesta irti. – Usein toimimme juuri päinvastoin: yritämme päästä tunteesta pois ja välttyä siltä, että se tulee uudestaan. Sillä tavalla kuitenkin takerrumme tunteeseen. Tunteiden välttely kuluttaa tiedostamattomasti ihmisen energiaa ja elinvoimaa. KEHO TIETÄÄ Miia Moision mukaan ensimmäisenä, mitä ihmiselle kuuluu. Kehon viestit voivat auttaa piilevän surun tunnistamisessa. Kehoa kuuntelemalla voi myös löytyä itselle sopiva tapa purkaa surua. Suru voi tuntua kehossa väsymyksenä ja syvänä voimattomuutena. Usein sureva ei saa nukutuksi tai nukkuu liikaa. Kehossa saattaa olla kipuja, tai se tuntuu raskaalta. Suru voi tulla kehosta ulos myös sairauden muodossa. Moni on saanut liikunnasta avun esimerkiksi suruun liittyvien vihan tunteiden purkamiseen. Moisio muistuttaa kuitenkin, että suru on aina stressitila, jossa kehon voimakas rasittaminen ei välttämättä ole hyväksi. – Tunnen ihmisiä, jotka ovat jumpanneet, kävelleet, tanssineet tai lenkkeilleet surunsa läpi. Myös lämmin suihku tai hieronta voi olla avuksi. Kaikki sellainen auttaa, mikä saa surun virtaamaan sen sijaan, että sisimpämme jää jumiin. ON VIISASTA antaa itselleen aikaa ja hyväksyä se, että suruaika voi kestää vuosia, Miia Moisio neuvoo. Suruun ei kannata suhtautua suorituksena tai prosessina, jolla on alku ja loppu. Moisio puhuu mieluummin siitä, että suru tekee työtään ihmisessä. – Usein sureva etsii vertaista, jonka kanssa voisi kulkea edessä olevan matkan. Ystävän lisäksi sellainen voi löytyä vertaisryhmästä tai kirjasta. Moni löytää surun ilmaisemiseen luovan kanavan kuten kirjoittamisen tai maalaaminen. Suru vie mielen epätasapainoon, joka voi kestää pitkään tai sävyttää jopa koko loppuelämää. Moision mukaan on kuitenkin yleisempää, että sureva kokee jossakin vaiheessa selvinneensä pahimmasta ja hyväksyneensä tapahtuneen. – Läheisen menetyksissä surevat kyselevät paljon, miksi näin kävi. Suru voi pitkittyä, jos ihminen ei löydä selitystä, miksi puoliso lähti tai läheinen kuoli. Surua voi helpottaa sen hyväksyminen, että asia jää vaille selitystä. Moision kokemuksen mukaan suru möyhentää ja muokkaa ihmisen sisintä, kunnes menetyksen aiheuttama kipu puhdistuu ja muuttuu pitkän ajan kuluessa rakkaudeksi. On kuin surumatka olisi polttanut kaiken muun pois. Katkeruuden tai syyllisyyden vangiksi jäänyttä hän neuvoo hakemaan apua. – Kaikki se, mikä ei ole muuttunut rakkaudeksi ja hyväksynnäksi, kannattaa katsoa vielä kerran, Moisio sanoo. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

JÄLLEEN

MAAGINEN

ETUJÄRJESTÖ

SORSAN SUKU

T A A S TIUHA T A A J A sävy V A L K O H A I N J US-

KALLIO-

VUO KONTO I S L A M RILLA I D A H O

V A I V A K A S A T TUR RIÄ M KIN A N T A L Y A ”6”

NIE-

”kipeä”

-BÄNDI TUO TRAMPOKOR- TAUDIN LIINISSA VATTUA

LOMAKOHDE SUIS TOMAATA EARTHA

JOEN H TUOMAA I syyhy K A P I PIDOSTA PARVIAINEN

KIRJAN-

VIEH-

VUOKEY- RISTO D E L T A U R A L DET

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

Verdiltä

H Y P P E L Y OPPI K E M I A S A U V A T AINE

lainaamista V

KIRKOSSA

E L I Ö U K S I LEVÄL M E S S U S O T A LÄÄN

nousta JOHTI JUGOSLAVIAA

ANTIIKIN

KYYHKYNEN HENKIKIN

KORSKEA PÖPERÖ

I T I Ö L I N T U E K O P P A V A MATE LEVIA

hidas

ROOMAN HUONO I P P A U S KANNU T A I T E ”8” L K S AATELINEN

HALPA-

PII-

HINY PUIS P I N O K A M M A T TAISIA A L E T SA

LEGENDA

JONOSSA ITSEKÄSTÄ

K Ö N T Y S K I I L A U S T A R U ETANA

KUULU

ÄITI Y O LYHYT H I D A S KROOK M A R I A R R HETKI

RAS-

-MAJA

HIIHPEJA Y L E T Ä RAAT T O M U V I I L A T TÄÄ K PIHASIA KIIHKOILLA KÄPÄLÄLAUTA

IKUI-

T I T O U H O T A HOIDET S I R U SESTI NAA- I Ä T I TAVA PURIN LAIMAMMA < TOJA SIELU H KASTA V A S E N -RIKKO R E U N A T KIRK S V E A KOL A S I N E N N I L K A T V I I N I PÄÄTYY

SITKEÄ

KOPIO-

EGO-

TA JÄÄ TÄVÄ

M O N I S T E

KO- A E ISTI- T N E LÖÖP O PERÄ S I N N I K Ä S NEES NEN PÄÄ PIIN

K U U T A M O

halli

V A T I SUUNTA

A U L A P A H E T A H O E T E E N SÄÄDET TÄVÄ

viemärissä L NÖYRÄÄ PYYTÄMISTÄ

ASTIA SEI PÄILLE

TUTTU PAIK KA

K -LUMI I

HETEMÄKI KUMMI-

E L S I Y KES-

SIT-

JUHLA TILA

SATUN NAINEN

S R

JUMALAN ILMOITUS

KEN E KEYS I K A V E S I S I S U E R Ä S

A N O M I N E N

TYÖPÄIVÄÄ SYÖTY

L O U N A S K O V A

K E T U T T Ä T Ä P E L K Ä Ä V Ä N EXMAAHERRA RISTO

TASA-

ARVON I N I S I J Ä T T A I N I O ASIALLA S E T A Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

MARTTA-KAISA VIRTA

seään kutsuvien ahtaita raameja ja toisten tuomitsemista. Puolisolle tuleva lehti piti minut kiinni kirkossa ja näytti sen toisen puolen. Palasin kirkon jäseneksi, ja vielä tänäkin päivänä tämä lehti muistuttaa, ettei uskon tarvitse olla poissulkevaa ja itsensä ja arvojensa kohottamista toisten yläpuolelle.

Marjo Pihlajaniemi

Työsyrjintä vähenisi anonyymillä haulla

Mielipide Kumpi on pahempi, korona vai yksinäisyys? OLEN HUOLESTUNUT yksinäisistä ihmisistä ja erityisesti niistä, joita sosiaalinen media ei tavoita. Miten tuemme niitä, jotka jäävät kirkon toiminnan ulkopuolelle, kun ymmärrettävästi koronatilanteen vuoksi toimintaa on karsittu? En voi olla myöskään pohtimatta, kumpi on haitallisempaa, korona vai yksinäisyys. Mitä olisi tehtävissä, ettei ihmisten tarvitsisi jäädä marginaaliin ja kirkon ulkopuolelle? Mielestäni kokoontumiset kirkon tiloissa olisivat nyt turvallisempi vaihtoehto kuin ahtautuminen pieniin koteihin. Kirkon toiminnassa lähtökohtana tulisi olla ihminen, hänen kohtaamisensa ja kuulemisensa.

Tuulikki Vuorinen Malmin seurakuntaneuvoston jäsen kirkkovaltuutettu, Helsinki

Liput salkoihin kirkkojenkin pihoilla SISÄMINISTERIÖ ON kuluvana vuonna suosittanut yleistä liputusta esimerkiksi Helene Schjerfbeckin päivänä (10.7.), Tove Janssonin päivänä (9.8.), Suomen luonnon päivänä (elokuun viimeinen lauantai) ja Miina Sillanpään päivänä (1.10.). Ainakaan Pitäjänmäen kirkolla Suomen lippu ei ole liehunut noina päivinä, vaan vain virallisina liputuspäivinä. Seurakunnan kiinteistöjen hoito lienee keskitettyä Helsingin seu-

Avohakkuu ei ole metsänhoitoa TÄLLÄ PALSTALLA on keskusteltu seurakuntien metsien hoidosta (K&k 13.8. ja 24.9.). Metsä on paikka, jossa kasvaa puita eikä esimerkiksi vain vattua, horsmaa, heiniä ja pieniä puun taimia. Siten avoala ei ole metsää, mutta se voi olla entistä metsää. Myöskään metsän avohakkaaminen ei ole sen hoitoa vaan hävitystä. Puun taimien istutuskaan ei ole metsän hoitoa vaan niiden kasvattamista avoalalla eli ikään kuin kaalipellolla. Aitoa luonnon monimuotoista metsää ja puupeltoa ei pitäisi sekoittaa keskenään. Metsälain perusteluissa ja Metsäkeskuksen ohjeissa määritellään jatkuva kasvatus aivan eri tavalla kuin menetelmän kehittäjät ja sitä 40 vuotta tutkineet tiedemiehet sen määrittelevät. Määritelmä on seuraava: ”Jatkuvalla kasvatuksella metsä säilytetään jatkuvasti puustoisena eikä avohakkuuta tehdä. Hakkuita ovat muun muassa yläharvennus, ylispuuhakkuu sekä erirakenteishakkuu. Joitakin isoimpia puita säästetään maiseman, monimuotoisuuden ja puuston rakenteen säilyttämiseksi sekä geenipankiksi ja poronhoitoalueella luppopuiksi. Lahopuita ei poisteta eikä maata muokata eikä ojiteta.” Suomen Metsäyhdistyksen käyttämä menetelmä voisi olla nimeltään vaikkapa puuston sekakasvatus.

Erkki Lähde metsämaatieteen ja metsänhoidon emeritusprofessori

rakuntayhtymän alueella, joten yksittäistä seurakuntaa ei käy syyttäminen asiasta. Toisaalta kiinteistönhuoltoyritykset laskuttavat aina kaikesta ylimääräisestä, jota ei ole kirjattu sopimuksiin. Ilmeisesti siis suositeltujen liputuspäivien liputuksesta ei ole erikseen sovittu seurakuntayhtymän tasolla. Näkisin mieluusti, että evankelisluterilainen kirkko voisi liputtamalla näyttää esimerkkiä ja kannustaa kansalaisia liputtamaan myös näinä uudempina liputuspäivinä – ja tokihan se olisi kohteliastakin. Pitäjänmäkeläisenä vanhanajan talonmie-

henä olen itse pyrkinyt näyttämään tätä esimerkkiä jo pidemmän aikaa.

Jussi-Petteri Lappi postinjakaja, talonmies, seurakunta neuvoston jäsen, Helsinki

Lehti edustaa arvojani HALUAN KIITTÄÄ Kirkko ja kaupunki -lehteä. Olen yksi niistä tuhansista suomalaisista, joille kristinusko ei ole kiihkeitä mielipiteitä siitä, mikä on oikein ja uskon mukaista, vaan enemmän etiikkaa arjen takana. Erosin jo kerran kirkosta, koska en voinut hyväksyä uskovaisiksi it-

TYÖSYRJINTÄÄ KOETAAN paitsi työnhakutilanteissa, myös työpaikalla. Syrjinnän syynä voi olla ikä, etninen alkuperä, sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuminen. EU:n perusoikeusviraston toteuttaman laajan kyselytutkimuksen mukaan erityisesti transihmisistä 21 prosenttia on kokenut työsyrjintää työnhakutilanteissa ja 26 prosenttia työpaikalla. Työpaikoilla tapahtuva työsyrjintä on verrattavissa työpaikkakiusaamiseen, jota ei tule missään muodossa hyväksyä. Tunnemme yrittäjiä, joiden tilaukset ovat vähentyneet, kun heidän seksuaalinen suuntautumisensa tai sukupuolenkorjausprosessinsa on tullut esille. Työntekijän kelpoisuutta tulee arvioida vain pätevyyden, työkokemuksen, työhön liittyvien opintojen ja tehdyn työn laadun perusteella. Kannatamme anonyymin rekrytoinnin yleistymistä.

Tiina Tuomela lastentautien erikoislääkäri Sari Kumin erityisopettaja

Vielä nurmikonajosta HÄMMENTYNYT LESKI arvosteli Malmin hautausmaan tapaa jättää nurmikko ajamatta hautakivien väleistä ja edustoilta (K&k 24.9.). Sama tilanne on nyt Östersundomin hautausmaalla. Vain seurakunnan hoidossa olevien hautojen hautakivien vierustat siistitään. Kaikilla ei ole varaa maksaa hoidosta, ja toisaalta moni haluaa hoitaa haudan itse. Kukkien vaaliminen on keino pitää yhteyttä vainajaan, mutta nurmialueen pitäminen siistinä hautakiviyksiköittäin on yksinkertaisesti mahdotonta. Vain Helsingissä hautakivien välit ja kukkaistutusalaa ympäröivä nurmi luetaan haudan alaan ja jätetään kirkkolain perusteella leikkaamatta.

Tiina Nieminen kasviekologian dosentti

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Siivouspalveluja

Hautauspalveluja KUULUTUS

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

Espoon seurakuntayhtymän hautausmailla ei alla mainittuja sukuhautoja ole hoidettu yhteisen kirkkoneuvoston antamasta hoitokehotuksesta huolimatta. Tästä kunnostuskehotuksesta on tiedotettu kirjeellä tai niiden osalta, joita ei ole tavoitettu kirjeitse, kuulutuksella sanomalehdissä 26.9.2019 ja ao. haudoille asetetulla ilmoituksella. Kiinteistöjohtaja on yhteisen kirkkoneuvoston tekemän delegointipäätöksen mukaisesti 21.9.2020 päättänyt julistaa hautapaikkaoikeuden alla mainittuihin hautoihin menetetyksi, joten haudat palautuvat seurakuntayhtymän hallintaan.

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398

KAPPELIN HAUTAUSMAALLA Osasto: hauta B: 61, 152 C: 12, 160 D: 80, 94 E: 12 G: 14, 73, 148 H: 17, 23, 47, 116, 164 I: 42, 90, 103 A1: rivi 2, hauta 8 KIRKON HAUTAUSMAALLA Osasto: hauta D: 7, 121, 179, 209 E: 133 F: 83, 84, 117, 156, 169 G: 90, 150, 222, 245 H: 69 I: 54, 111 N: 91 U: 36, 74, 207 V: 51 W: 81, 97, 120 X: 18, 102, 106, 127, 130 Y: 24, 129 Z: 91 Å: 164 Ä: 16, 139, 272, 275, 299 Ö: 69, 83, 129 B1: 74, 394 C1: 15, 17, 31, 32, 39 F1: 88 G1: 48 I1: 25, 41, 67

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Lakipalveluja

Asiasta on tänä päivänä ilmoitettu myös ao. haudoille asetetulla kuulutuksella.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Myös perinnönjaot, testamentit, kauppa- ja lahjakirjat, edunvalvontavaltuutukset www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen

https://perhejaperinto.fi

Laki ja kiinteistö Moilanen Oy LKV

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Hämeentie 23, Helsinki p. (09) 773 2600

Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38 Leikkaa talteen

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari, kiinteistövälittäjä (LKV)

Kaipaatko juttuseuraa? Apua kodinhoitoon, kaupassa käyntiin ja ulkoiluun?

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS 24 vuoden kokemuksella

Palveluja tarjotaan

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Espoossa 22.10.2020

Ikkunanpesut, ym. siivoustyöt vuosien kokemuksella. Kotital.väh. kelp. P. 0417203363

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090

Osasto: hauta A: 6.11 B: 15.7 J3: 11.16

Tähän kiinteistöjohtajan päätökseen saa se, jota asia koskee, tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa ja se on osoitettava Espoon yhteiselle kirkkoneuvostolle, PL 200, 02771 Espoo. Oikaisuvaatimusta varten tarvittavan täydellisen pöytäkirjanotteen saa Espoon seurakuntayhtymän virastosta, p. 09 80 501.

Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

KELLONUMMEN HAUTAUSMAALLA

Samalla kiinteistöjohtaja ilmoittaa, että haudalla olevat muistomerkit tai muut rakennelmat ja irtonaiset esineet siirtyvät hautaustoimilain 14 §:n nojalla seurakunnalle ilman vastiketta, jollei hautaoikeuden haltija ole kuuden kuukauden kuluttua hautaoikeuden päättymisestä vienyt niitä pois. Ennen muistomerkin poistamista on kuitenkin varmistettava Espoon seurakuntayhtymän hautatoimistosta, ettei muistomerkkiä ole määrätty säilytettäväksi, jolloin sen poistaminen ei ole sallittua.

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla.

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Tilaisuuksia

Hammashoitoa Aika uusia hammasproteesit? EHT Sirkka Müller

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

P. 040 157 4560

• Maksuton tarkastus ja suunnitelma • Puhtaat toimitilat • Joustava palvelu

Soita ja varaa aika

P. 020 730 7260

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Kiinteistövälitystä

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Vuokralle tarjotaan Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Meilahdessa hyväkuntoinen, 20 m2 yksiö, 4 krs.(hissi) 1.11. alkaen. P. 044 5050752 / vastaaja.

Markku Rautanen YKV, LKV

Munkkiniemi 2h+alkovi+kk 42 m2 rauhallinen, valoisa, vapaa. Keskeinen sijainti. hp. 800 € p. 0500488547

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

Seurat keskiviikkoisin klo 19:00, lauantaisin klo 18:00 ja sunnuntaisin klo 16:00 ja 18:00 Seuroihin ilmoittautuminen helsinginrauhanyhdistys.fi/ toimintakalenteri Seurat kuunneltavissa myös www.hry.fi

Naiskuoro Pihlajan kannatusyhdistys ry:n vuosikokous Myllypuron kirkolla, Neulapadontie 12, 00920 Helsinki, 26.10.2020 kello 18. Esityslistalla sääntömääräiset asiat ja sääntömuutoksia. Naiskuoro Pihlajan kannatusyhdistys ry:n hallitus.

HERÄNNÄISSEURAT pe 23.10. klo 19 Jaakko Löytyn livestream-konsertti, liput www.tiketti.fi, Senegalin kko koulutyön hyväksi. la 24.10. klo 12 #ihmisoikeuskellot; veisataan Sv 176 Rauhan, ihmisoikeuksien ja kv-vastuun rukouspv. klo 14 The Hymns of Sion – a Christian Meeting in English and Finnish, Toim.-kesk.Jenny, Beckerint.9 (Malminkartano), Hki. su 25.10. klo 12 kirkkopyhä Hakunilan kko, Hakunilant.48, Vantaa (vain messu). klo 17 Pappilan veisuut, Vihdin kko, Kirkkot.1. klo 18 seurat Nurmijärven srk-keskus, Kirstaant.5. ke 28.10. klo 19 Körttikodin seurat. la 31.10. klo 10 kirkkopyhä Otaniemen kpli, Jämeräntaival 8, Espoo; messu, kahvit ja seurat. su 1.11. klo 10 kirkkopyhä Roihuvuoren kko, Tulisuont.2, Hki; messu, soppa ja seurat; saarna T.Roiha. klo 10 kirkkopyhä Hyvinkään kko, Hämeenk.16; messu ja seurat; saarna K.P.Kinnunen. klo 10 kirkkopyhä Pornaisten kko, Kirkkot.140; messu, kahvit ja seurat; saarna L.Väyrynen-Si. klo 14 seurat Virtakirkolla, Rajatorpant.8/Kilterinkaari 1A, Myymäki, Vantaa. klo 17 keskustelu ”Tasa-arvon kirkko” Seuratuvalla; S.Ranta, P.Vähäkangas, M.Mannert, S.Huhanantti; palkittuun kirjaan Taantuvan tasa-arvon kirkko perustuvan podcastin tekijätiimi, Salomonk.17D; striimaus www.facebook.com/herattaja. ti 3.11. klo 18 verkkoseurat, www. facebook.com/herattaja. ke 4.11. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-väistötilat, Heikkilänt.7. Seuratuvan Lähetyspiiriä ei järjestetä tänä syksynä.

Henkilöautojen talvisäilytystä. 24 km Helsingistä Soita 0500 717 225

Ostetaan asuntoja HALUTAAN OSTAA luotettavasti 3-4h+k Munkkiniemestä, Munkkivuoresta tai lähialueilta. Myös huonokuntoinen käy. Vapautuminen voidaan sopia joustavasti. Merja 040 5367571

ESIRUKOUSILTA ti 27.10 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6 Petrus församling Daniel Björk, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Lähetys: www. facebook.com/petrusforsamling

Etsimme Etu-Töölöstä 100-120 m2 kotia. Yst. yhteydenotot: M. Jokiranta, 0400-363810

Ostetaan

OSTAMME KIRJOJA 050 362 6620 myynti@vantaanantikvariaatti.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Perustuu pappi Kai Sadinmaan Kuolleiden kirjaan.

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

muutot tyhjennyksineen, vintit, kellarit, loppusiiv. sop. muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht. astiat ym.

044-9268476, ONNI.

kirkkojakaupunki.ﬁ/kuolleidenpodcast KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Harras hetki

Krista Kosonen, 37, on näyttelijä, joka tunnetaan muun muassa rooleistaan elokuvissa Kätilö, Puhdistus, Miami ja Tove sekä tv-sarjoissa Putous ja Kingi. Hän on voittanut useita Jussi- ja Kultainen Venla -palkintoja. Kosonen on juuri lukenut äänikirjaksi Uuden testamentin uusimman suomennoksen. Suomen Pipliaseuran teettämä UT2020 ilmestyy teksti- ja äänikirjana 22.10. Pipliaseuran kännykkäsovelluksessa ja osoitteessa www.raamattu.fi. Tekstin pääasialliset kääntäjät olivat Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Niko Huttunen ja suomalaisen kirjallisuuden tutkija Tuomas Juntunen.

Meditatiivinen lukukokemus Uuden testamentin lukeminen äänikirjaksi oli Krista Kososelle yksi kaikkien aikojen lempitöitä. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA KATRI SAARELA

luksi Krista Kosonen ajatteli, että onpas mielenkiintoista. Hän oli lukenut äänikirjoja aiemminkin, mutta ei koskaan mitään näin massiivista. Huhtikuussa Kosonen lähetti Suomen Pipliaseuralle viisi ääninäytettä, joissa hän luki vastikään uudelleen käännettyä Uutta testamenttia. Pian hänelle kerrottiin, että hänet oli valittu lukijaksi, jos työ yhä kiinnosti. Kyllä se kiinnosti. Kososelle ei tullut mieleen toista luku-urakkaa, joka olisi yhtä kiehtova, yhtä sivistävä ja yhtä vaikea. Nyt jälkeenpäin Kosonen ajattelee, että Uuden testamentin lukeminen nauhalle oli yksi hänen kaikkien aikojen lempitöitään. UUSI TESTAMENTTI on monille suomalaisille tuttu ja tärkeä. Krista Kosonen mietti tarkkaan, mikä on oikea tapa lukea teksti nauhalle.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Kun on kyse äänikirjasta, Kosonen ei halunnut näytellä – sellainen kuuluu kuunnelmiin. Hän etsi neutraalia sävyä. Hän ajatteli, että hänen tehtävänsä ei ole välittää mielipiteitä suuntaan tai toiseen. Hänen tehtävänsä oli välittää teksti. Parin viikon luku-urakka oli Kososelle tärkeä kokemus. Lukeminen oli rauhoittavaa, jopa meditatiivista. Jeesuksen vertaukset ovat hänestä hienoja. Monet Uuden testamentin tarinat ovat koskettavia ja yleismaailmallisia. Ainoastaan joidenkin Paavalin kirjeiden kanssa Kososelle alkoi tulla olo, että kylläpäs näitä piisaa.

kaus, armo, anteeksianto ja heikoimpien puolella oleminen. Uudessa käännöksessä Kososta puhutteli etenkin se, miten Jeesus kutsui ihmisiä teeskentelijöiksi. Mitkä ovat todella ihmisten motiivit tehdä hyvää? Onko kyse vilpittömästä lähimmäisenrakkaudesta vai siitä, että ihminen kultaa omaa kuortaan?

KRISTA KOSONEN on papin tytär, ja Raamatun kertomukset ovat hänelle lapsuudesta tuttuja. Aikuisena hän on lukenut Raamattua lähinnä vihkitilaisuuksissa ja joulukirkossa, ja oma vihkiraamattu on jäänyt muiden kirjojen sekaan ikkunalaudalle. Uudessa testamentissa on monia kohtia, joista Kosonen ei ole itse lainkaan samaa mieltä. Yksittäisiä lauseita poimimalla sieltä voi löytää vahvistuksen vaikka minkälaisille aatteille. Hänestä on tärkeää ymmärtää, että tekstit ovat oman aikansa tuotteita. Kirjakokoelman ydinsanoma on Kososen mielestä kuitenkin tärkeä: lähimmäisenrak-

Joidenkin Paavalin kirjeiden kanssa alkoi tulla olo, että kylläpäs näitä piisaa.

”

Uuden testamentin uusi käännös on Kososen mielestä hienoa tekstiä. Hän kokee hyvän tekstin lukemisen fyysisenä kokemuksena, joka resonoi koko kehossa. Parhaimmillaan se tuntuu siltä kuin joku hieroisi sisältäpäin. ■

Hyvää pyhää

31.10.

Hiljenny muistamaan

Lähde iltakävelylle hautausmaalle. Sytytä kynttilät edesmenneiden läheistesi haudoille tai muualle haudattujen muistelupaikalle. Tai vietä hiljainen hetki kotona illan hämärissä. Sytytä kynttilä ja katso elävää liekkiä. Mieti, keitä kaipaat ja keille olet kiitollinen saamastasi ystävyydestä, rakkaudesta, tuesta ja hyväksynnästä.

KAISA HALONEN

Tänään on pyhäinpäivä. Päivän evankeliumissa (Matt. 5:1–12) Jeesus julistaa autuaiksi muun muassa kärsivälliset ja rauhantekijät.

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Saat olla kaikkea vailla

uorisaarnassaan Jeesus onnitteli ihmisiä, jotka vähiten sitä odottivat. Hän lupasi hyvän osan taivasten valtakunnassa niille, jotka nyt olivat köyhiä, murheellisia ja nälkäisiä. Heidän osansa muuttuisi. Eikä tämä hyvä toteutuisi vain jossakin kaukaisessa tulevaisuudessa tai tämän elämän jälkeen vaan tässä elämässä. Jeesus käänsi ympäri koko vallitsevan arvojärjestyksen. Hänen mukaansa lähimpänä Jumalaa olivat ne, joilla ei ollut mitään omia ansioita. Lähimpänä Luojaansa olivat ne, joilla ei ollut mitään, mitä tuoda hänen eteensä, muuta kuin juuri tuo ”ei mitään”. Silloin, kun olet riisuttu kaikesta eikä sinulla ei ole enää mitään annettavaa, olet lähinnä Jumalaa.

Näin Jeesus opetti. Silloin et odota toisilta etkä itseltäsi sitä, mitä Jumala yksin voi antaa: ehdotonta oikeudenmukaisuutta, rajatonta rakkautta, armollista anteeksiantoa ja järkkymätöntä rauhaa. Elämä, jossa sinun pitää olla aina parempi tai muuta kuin mitä syvimmältäsi olet, on uuvuttavaa. Sen keskellä on hankala käsittää, mistä Jeesus vuorisaarnassaan puhuu. On vapauttavaa ymmärtää, ettei sinun tarvitse esittää Jumalalle mitään. Saat unohtaa kaikki esittelykansiot – jopa sen, jossa sanot, miten viheliäinen olet. Saat olla kaikesta tyhjä, kaikkea vailla. Hengessäsi köyhänä saat jättää kaiken Jumalalle, odottaa kaikkea häneltä ja ikävöidä sitä, mitä hän on ja mitä hän antaa. Yksin hän näkee sisimpääsi, ja hän armahtaa.

LAURI MAARALA

Millä tavalla onnellinen olet? Vuorisaarnansa alussa Jeesus luettelee, ketkä ovat autuaita. Mikä tässä listassa puhuttelee sinua juuri nyt? ”Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen. Autuaita kärsivälliset: he perivät maan. Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan. Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan. Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan. Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen.” KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Mielipiteet muuttivat lehden sivulle 23.

22.10.2020 kirkkojakaupunki.fi

Puhu lapselle surusta Ilman surua ihminen ei voi siirtyä uuteen arkeen s. 2

Pikkulasten vanhemmat pääsevät perheneuvontaan muita pareja nopeammin s. 4

Vaietut sotakokemukset kaihertavat mieltä s. 6

Espoon seurakunnat järjestävät leirin, jossa lapset ja nuoret voivat saada suruunsa vertaistukea.

Näin puhut lapselle kuolemasta Jos perheessä kaikki tunteet ovat sallittuja, lapset itse eivät aseta rajoja surun käsittelemiselle, sanoo perheterapeutti Eija Tuukkanen.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA KATRI SAARELA

ieni poika kulki päiväkodissa tutun kaverin luota toiselle. Jokaisen kohdalla hän toisti saman lauseen: ”Minulla on iti kuollut.” – Pojan kaverit vastasivat siihen, että minulla taas on uusi auto. He eivät käsittäneet, mitä poika oli sanonut. Pojalla oli kova tarve puhua asiasta, ja hän etsi paikkaa, jossa

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 18/2020

saisi sanoa, että isä on kuollut, kertoo Terhokodin perheterapeutti Eija Tuukkanen. Vaikka aikuisen ja lapsen tavassa surra menetystä on Tuukkasen mukaan paljon samaa, lapsen kyky hahmottaa todellisuutta ei vielä yllä aikuisen tasolle. – Noin 2–3-vuotias lapsi ei välttämättä sisäistä, mitä on tapahtunut. Se ei silti tarkoita, etteikö lapsi osai-

si surra. Lapsikin osaa ikävöidä ja kaivata perheenjäsentä, jota ei enää ole, Tuukkanen sanoo. Lapsen tukeminen surussa on Tuukkasen mukaan tärkeää siksi, että kaikissa ikävaiheissa juuri surun tunne konkretisoi sen, mikä on totta. Ilman surua ihminen ei voi siirtyä uuteen arkeen. – Suru on tunne, joka auttaa luopumaan menetetystä läheisestä. Siten suru toimii siltana vanhan ja uuden arjen välillä. Itse suru ei missään elämänvaiheessa häviä kokonaan, vaan se muuttaa aina muotoaan, Tuukkanen sanoo. KUN LÄHEINEN ON KUOLLUT, aikuisiltakin kestää usein kuukausia, että

arkeen syntyy normaali rutiini. Uuden arjen muotoutuessa suruunkin tulee uusia puolia, ja edesmenneestä rakkaasta puhuminen ei enää lamaannuta. JUURI TÄLLAISIA tilanteita varten Espoon seurakunnat järjestävät joka toinen vuosi perheiden suruleirin. Seuraava tällainen leiri järjestetään huhtikuussa 2021. – Nämä leirit perustuvat vertaistukeen, jossa oman surun jakaminen toisten samantyyppisessä elämäntilanteessa olevien ihmisten kanssa antaa voimaa, sanoo Espoonlahden seurakunnan nuorisodiakoni Hanne Malkki. – Leirillä aikuiset ja lapset ko-

koontuvat omissa ryhmissään. Aikuisten ryhmissä pääpaino on siinä, miten lasta tuetaan tämän suruprosessissa, Malkki sanoo. Lasten ja nuorten omissa pienryhmissä surua käsitellään keskustelujen lisäksi muun muassa taiteen ja erilaisten leikkien avulla.

EIJA TUUKKANEN

– Useimmiten leireille osallistuvissa perheissä varsinaisesta kuolemantapauksesta on kulunut aikaa muutamia kuukausia tai jopa vuosia. Olisi hyvä, jos leirille osallistuvan suru ei olisi aivan tuore, Malkki sanoo.

Näillä paikoilla voi sytyttää kynttilän läheisen muistoksi:

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kynttilän voi sytyttää muistopaikalla: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5, pääoven edessä olevan muurin päälle. Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1, sisäpihan muistelupaikalle. Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3, pihassa olevan ristin juurelle. Pyhäinpäivän kahvila klo 11–18 Espoon tuomiokirkon srk-talo, Kirkkoranta 2. Mahdollisuus papin tapaamiseen.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

Espoon tuomiokirkon muurille voi sytyttää kynttilän pyhäinpäivänä.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

koniatyöntekijä on tavattavissa kirkonmäellä. Hautakynttilöitä myydään kirkolla lähetyksen hyväksi.

Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8, voi läheisen muistoksi sytyttää tuikkukynttilän kynttiläseinälle 31.10. klo 11 alkavan pyhäinpäivän messun yhteydessä.

Leppävaaran kirkolla, Veräjäkallionkatu 2, muistokynttilän voi sytyttää kirkon sisäpihan suihkulähteen reunalle.

OLARIN SEURAKUNTA

Olarin kirkolla, Olarinluoma 4, muistokynttilän voi sytyttää kirkon sisäpihan kivien ympärille. Klo 12–18 pappi tai dia-

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Tapiolan kirkon peruskorjauksen vuoksi kirkon etupihan muistelupaikka ei ole tällä hetkellä käytössä. Muistokynttilän voi sytyttää uurnalehdossa, Kirkkopolku 4. Kuumaa mehua tarjolla muistopaikalla vieraileville klo 15−18.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Allhelgonacafé i Esbo domkyrkas församlingsgård, Kyrkstranden 2, kl. är öppet kl. 11−18. Esbo svenska församlings präster och diakoner är på plats för samtal kl. 13−18.

Kauniaisten seurakunta

Kauniaisten hautausmaalla, Bembölentie 34, on muistelupaikka, jossa voi käydä sytyttämässä kynttilän.

MARIANNA SIITONEN

EIJA TUUKKANEN on ollut useita kertoja perheiden suruleireillä. – Pieni poika, josta kerroin, pääsi lopulta perheiden suruleirille. Hänelle sanottiin, että myös tuolta, tuolta ja tuolta lapselta on kuollut isä. Silloin se poika sai jonkinlaisen rauhan. Joku muu oli kokenut ihan saman, Tuukkanen kertoo. Kaikki lapset eivät tietenkään reagoi samalla tavalla. – Varsinkin surun alkuvaiheessa saatetaan päiväkodista ja koulusta kuulla terveiset, ettei kuolema näy päälle päin mitenkään. Se voi olla viesti siitä, ettei aika ole vielä kypsä surun käsittelylle. Joskus lapsi ja nuori voi raivota hyvin voimakkaasti, ja kun asiasta sitten keskustellaan, voi siellä pohjalla olla suru, Tuukkanen sanoo. Hänen mielestään olennaista on, että surusta voidaan puhua avoimesti. – Jos perheessä on sellainen ilmapiiri, että kaikille tunteille on tilaa, lapset itse eivät aseta esteitä surun käsittelylle. Kerrankin oli yksi perhe, jossa äiti oli kuollut. Silloin lapsi saattoi muistuttaa, että nyt on hääpäivä, eikö silloin muistettaisi äitiä. ■

Pyhäinpäivänä, lauantaina 31.10., viedään haudoille kynttilöitä ja kukkia. Edesmenneitä läheisiä voi muistella myös Espoon seurakuntien kirkoilla ja kappeleilla. MARIANNA SIITONEN

”

Suru toimii siltana vanhan ja uuden arjen välillä.

Sytytä kynttilä pyhäinpäivänä

Lapsiperheiden suruleiri 23.–25.4.2021 Hvittorpissa, Kirkkonummella. Ilmoittautumiset alkuvuodesta 2021, jolloin myös varmistuu leirin hinta. Lisätietoja leiristä antaa Pirkko Nurminen 040 567 4420. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 18/2020

Pikkulasten vanhemmat

ensin

Espoon seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksessa työskentelee 13 perheneuvojaa, jotka opettavat ihmisiä auttamaan itseään. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

hmiset ovat monenlaisia. Se näkyy esimerkiksi siinä, miten koronaepidemia on vaikuttanut suomalaisten hyvinvointiin. – Osalle korona on tuonut lisää stressiä. Näin on etenkin perheissä, joissa on pieniä lapsia. Monien vanhempien on täytynyt huolehtia kotikoulusta samaan aikaan, kun he tekevät itse etätöitä, kertoo Espoon seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Aku Kaura. Mutta Kaura on kuullut toisenlaisiakin tarinoita. – Sellaisia, että korona on hidastanut elämää ja mahdollistanut sen, että ihmiset ovat enemmän rauhassa perheensä kanssa. Elämän rytmi on rauhoittunut, mikä on vaikuttanut myönteisesti parisuhteisiinkin. Niin tai näin, korona kuuluu lähestulkoon jokaisen perheneuvontaan tulevan ihmisen puheissa. Ja tulijoita riittää. Aku Kaura ja Espoon perheasiain neuvottelukeskuksen 13 muuta perheneuvojaa ta-

pasivat viime vuonna noin 800 ihmistä. Perheneuvojat ehtivät ottaa asiakkaikseen vain vähän yli puolet kaikista niistä, jotka pyytävät apua. – Priorisoimme etenkin lapsiperheiden vanhempia. Siinä on isot panokset. Vanhempien hyvinvointi ja mahdollinen ero vaikuttavat lasten hyvinvointiin ja kehitykseen, Kaura sanoo. Perheneuvojat pyrkivät ottamaan asiakkaikseen myös ne pariskunnat, joilla ei ole varaa mennä keskustelemaan maksullisille palveluntarjoajille. Perheasiain neuvottelukeskuksen tarjoama keskusteluapu on ilmaista. Tulijoiden ei tarvitse olla kirkon jäseniä. VALTAOSA PERHENEUVONTAAN tulevista pariskunnista on juuri pienten lasten vanhempia. Aku Kauran mukaan kyseessä on elämänvaihe, joka on hedelmällinen monenlaisille kriisinjuurille. – Kun parille tulee lapsia, jaksamiseen ja aikatauluihin liittyvät ongelmat lisääntyvät. Lapset herättä-

ESKO JÄMSÄ

Tuomiorovasti Antti Kujanpää jää vajaan vuoden päästä eläkkeelle.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 18/2020

vät myös muistoja oman lapsuudenperheen malleista ja vaikeuksista, Kaura sanoo. Samaan aikaan työelämän paineet voivat aiheuttaa stressiä. Jos kattilaan lisätään vielä uskottomuutta, soppa alkaa olla aika väkevää. Useat pariskunnat kertovat ensin, että heillä on vuorovaikutusongelmia. – Voi olla kokemus, että ei ymmärrä toista eikä tule ymmärretyksi. Voi olla vaikea saada hyvää oloa parisuhteesta, Kaura selittää. – Mutta kun asiaa rupeaa rapsuttamaan, esiin tulevat usein nämä elämäntilanteeseen liittyvät tekijät. AKU KAURA suosittelee, että pariskunnat hakisivat ongelmiinsa apua etukenossa. Yleensä on niin, että mitä kauemmin vaikeudet ovat jatkuneet, sitä kauemmin niiden purkaminen kestää. – Toisaalta haluan ajatella, että aina on oikea aika hakea apua. On parempi tulla myöhään kuin ei milloinkaan. Miten perheneuvojat sitten voi-

Tuomiorovastin paikka aukeaa Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa valmistaudutaan kirkkoherranvaaliin. Seurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti Antti Kujanpää on jäämässä eläkkeelle. Espoon hiippakunnan tuomiokapituli julistanee viran haettavaksi marraskuun istunnossaan. – Olen ollut tuomiorovastina alkuvuodesta 2009 eli 12 vuotta ehtii täyttyä ennen kuin jään eläkkeelle 1.10. 2021. Tätä ennen toimin Olarin kirkkoherrana vuo-

vat auttaa? Ensimmäinen tehtävä on selvittää, mistä ongelmasta todella on kyse. – Asiakas voi vain kokea, että on paha olla tai että voimavarat ovat vähissä. Me autamme häntä pysähtymään ja ymmärtämään itse, mikä hänen ongelmansa on ja miten hän voi muuttaa elämäänsä. Perheneuvoja ei tarjoa valmiita pakettiratkaisuja vaan ohjaa asiakasta löytämään omat ratkaisunsa. Parasta on, kun ihminen oppii itse auttamaan itseään. Kaura arvioi, että noin 80 prosenttia kävijöistä saa perheneuvonnasta ainakin jonkinlaista apua. – Vaikka kaikkia ongelmia ei voida ratkaista, niistä puhuminen auttaa miettimään, miten ongelmien kanssa voi elää. Se auttaa jo paljon. ■ Perheneuvojien espoolaiset asiakkaat ovat pääosin hyvin toimeentulevia ja korkeasti koulutettuja. ”Jos asiakas on työläistaustainen ihminen, ongelmat voivat olla samanlaisia, mutta näkymät niihin voivat olla erilaisia”, Aku Kaura sanoo.

desta 1995 vuoteen 2009. Alkaa olla 25 vuotta kirkkoherrakokemusta, Kujanpää kertoo. Uusi kirkkoherra voidaan valita perinteiseen tapaan joko jäsenäänestyksellä tai välillisellä vaalilla, jonka suorittaa Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto. Päätöksen kirkkoherran vaalitavasta tekee Espoon hiippakunnan tuomiokapituli, jolle seurakuntaneuvosto tekee esityksen. Viime aikoina pääkaupunkiseudun kirkkoherranvaalit ovat yhtä lukuun ottamatta olleet välillisiä vaaleja.

Mikäli tuomiokapituli julistaa viran haettavaksi 16.11. istunnossaan, Kujanpää arvioi ehdokkaiden olevan selvillä ennen joulua. Silloin vaali olisi keväällä. Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherralta eli tuomiorovastilta edellytetään muita kirkkoherroja laajempaa pastoraalitutkintoa, sillä hän toimii uomiokapitulin varapuheenjohtajana ja on tarvittaessa piispan sijainen. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan alue kattaa noin puolet Espoosta. Seurakunta on Suomen viidenneksi suurin. Sillä on jäseniä noin 46 500.

Rahoitusongelma lykkääntyi Viime vuonna Espoon seurakuntien perheasiain neuvottelukeskus joutui ongelmiin. Espoon kaupunki oli ostanut neuvottelukeskukselta perheneuvontapalveluita, mutta ilmoitti lopettavansa yhteistyön vuoden 2019 loppuun mennessä. Kaupungin vetäytyminen yhteistyöstä tarkoitti 260 000 euron lovea neuvottelukeskuksen budjettiin. Perheasiain neuvottelukeskuksessa on 10 perheneuvojan virkaa, mutta koska osa työskentelee osa-aikaisena, neuvojia on johtajan lisäksi 13. – Mietimme viime vuonna perheneuvonnan muuttamista maksulliseksi, omavastuuosuuden lisäämistä tai sitä, vähentäisimmekö neljä perheneuvojaa, neuvottelukeskuksen johtaja Aku Kaura kertoo. Mihinkään näistä ei ainakaan vielä ole tarvinnut ryhtyä. Kaupunki myönsi neuvottelukeskukselle 200 000 euron siirtymäavustuksen tälle vuodelle. Ensi vuonna Espoon seurakuntayhtymä järjestää puuttuvat rahat. Neuvottelukeskuksen toiminta on turvattu vuoden 2021 loppuun asti. Aku Kaura on toiveikas, että rahoitus järjestyy senkin jälkeen. – Tämä on yksi kirkon arvostetuimmista työmuodoista. Ihmiset kokevat perheneuvonnan hyödylliseksi ja haluavat kirkon järjestävän sitä.

Tapiolan kirkon ympäristössä kaivetaan Tapiolan kirkon peruskorjaus etenee suunnitellusti. Toukokuussa alkaneessa laajassa peruskorjauksessa uusitaan ja kunnostetaan niin rakenteita, kiinteistötekniikkaa kuin kirkon aluettakin. Kirkon säilyvät rakenteet kuten kirkkosali ja ympäristö sekä pihan puut ja muurit on suojattu remontin ajaksi. Pihamaalla tehdään parhaillaan isoja maanrakennustöitä, kun taloteknii-

kan runkoputkia asennetaan. Espoon seurakuntayhtymä pahoittelee kaivuutöistä aiheutuvaa häiriötä. Kirkkorakennuksen ulkosivu on suojeltu asemakaavalla, samoin valtaosa sisätiloista. Museovirastoa kuullaan jatkuvasti hankkeen suunnittelussa. Sisätilojen korjaukset tehdään pääosin palauttavana työnä eli kaikki se kunnostetaan, mitä voidaan. Myös uudet rakenteet toteutetaan niin, että lopputulos kunnioittaa alkuperäisen suunnitelman henkeä. Suurimmat muutokset teh-

dään 1990-luvulla rakennetussa toimistosiivessä, jonka käyttötarkoitus muuttuu remontin myötä. Nykyisten toimistojen tilalle tulee seurakuntakahvila ja nykyistä pienempi monitilatoimisto. Kirkkosalin ja seurakuntasalin muutokset pidetään mahdollisimman vähäisinä. Peruskorjaus alkoi toukokuussa 2020, ja sen on määrä valmistua jouluna 2021. Enimmäiskustannukset ovat 17,3 miljoonaa euroa. Tapiolan seurakunnalla on peruskorjauksen aikana käytössä toimitila nimeltä Virsu Tapiolan keskustassa.

Seurakunnat suosittelevat kasvomaskeja Suomen hallitus antoi 15.10. suosituksia koronaviruspandemian hillitsemiseksi. Espoon seurakunnissa toimitaan suositusten mukaisesti. Monet toimintalinjaukset on tehty jo aiemmin pandemian aikana. Kaikkiin Espoon seurakuntien tiloihin on määritelty enimmäishenkilömäärät, joilla voidaan taata 1– 2 metrin turvavälit. Rajoitukset ovat yleisesti ottaen tiukemmat kuin nyt annetussa

suosituksessa puolittaa henkilömäärät. Esimerkiksi Espoon tuomiokirkkoon mahtuu normaalisti 560 henkeä, mutta nyt enimmäishenkilömäärä on 160. Espoon seurakunnat suosittelevat myös vahvasti, että lapsia lukuun ottamatta kaikki käyttävät kasvomaskeja. Myös kasteissa, häissä ja hautaan siunaamistilaisuuksissa suositellaan maskeja. Koska seurakuntien tilat ovat väljiä, niissä voidaan taata turvavälit. Kotikasteisissa suositellaan, että tilaisuuteen osallistuisi papin lisäksi enintään 15 henkeä.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 18/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.10.–5.11.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Espoon tuomiokirkon ja muiden tilojen kävijämäärä on tiukasti rajoitettu, jotta voimme huolehtia riittävistä turvaväleistä. Suositte lemme käyttämään tilaisuuksissa mukanasi tuomaa kasvomaskia. Lisäksi on tärkeää huolehtia hyväs tä käsihygieniasta. Ethän tule paikalle sairaana tai jos sinulla on hengitystieoireita. Näin suojaam me yhdessä toisiamme ja etenkin riskiryhmiin kuuluvia. Ks. ohjeet myös Yhteisetpalstalta. Ajantasai simman tiedon löydät verkkosivuil tamme: espoonseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Rukouspäivän rukoushetki la 24.10. klo 12. Anita Kyönsaari. Messu su 25.10. klo 10. Sairaalasie lunhoidon kirkkopyhä. Liturgia Anita Kyönsaari, saarna Markku Elo, Espoon sairaalapapit avusta vat, urkuri MarjaLiisa Talja, kantto ri Katja Kangas. Pysäkkimessu su 25.10. klo 18 ”Rakkaus ei koskaan katoa”. Ase mapäällikkö Satu Hellsten, pappi KirsiMarja Koski, vapaaehtoiset. Musiikki: AnnaLiisa Haunio, Petri Kangas, piano. Tuomiokapitulin avausmessu ke 28.10. klo 9. Liturgia ja saarna piispa Kaisamari Hintikka, avustaa asiantuntija Sirpa Tirri, kanttori Leena Talvio. Kutsuttuna kirkon työhön valmennus. Pyhäinpäivän messu la 31.10. klo 10. Liturgia ja saarna Päivi Linervo, avustaa Sami Marte, urkuri Shel don Ylioja, kanttori AnnaLiisa Haunio. Lauluryhmä Tapiolan kuorosta, joht. Anna MatvejeffHaa paniemi.

ESKO JÄMSÄ

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Sodan rankoista kokemuksista kannattaa puhua Monet suvelalaiset muistanevat perhetyöntekijä Marja Klefströmin, joka toimi vuosia alueella perhetyönohjaajana. Mistä aiot puhua sunnuntaiiltapäivän luennossasi? – Puhun siitä, miten vanhempiemme sotakokemukset vaikuttavat kasvu historiaamme. Olen karjalainen, mut ta meillä kotona ei sodan jälkeen pu huttu menneestä mitään. Se oli liian ki peä asia. Olet kirjoittanut sukusi kokemuksiin pohjautuen useita kirjoja. Wiipurin pelon ja toivon kevät 1918 -kirjallasi voitit Päätalo-instituutin järjestämän kirjoituskilpailun. Miten aloit kirjoittaa sota-ajoista? – Eräs lapsuudenystäväni sanoi, että si nun äitisi oli aina niin surullisen näköi nen, miksi? Siitä kommentista se lähti. Selvitin äitini elämää kansalaissotaan saakka. Miksi vanhempani olivat sellai

Pyhäinpäivän kahvila la 31.10. klo 11–18 Espoon tuomiokirkon seura kuntatalossa. Mahdollisuus papin tapaamiseen. Pyhäinpäivän muistojumalanpalvelukset la 31.10. Kynttilät syttyvät viime pyhäinpäivän jälkeen kuollei den seurakuntalaisten muistoksi. Omaisille järjestetään Tuomiokir kossa kaksi erillistä muistohetkeä, joissa vainajia muistellaan esiruko uksessa. Klo 14.30 tilaisuuteen kutsutaan omaiset, joiden läheinen on kuollut 2.11.19–30.4.20 välisenä aikana. Klo 16 tilaisuuteen kutsu taan omaiset, joiden läheinen on kuollut 1.5.–31.10.20 välisenä aika na. Tilaisuuden toimittavat papit Ari Kunnamo ja Hannu Mäenpää sekä kanttori Petri Koivusalo. Pyhäinpäivän iltakonsertti la 31.10. klo 20. Tapiolan kamarikuo ro, joht. Hannu Norjanen. Palestri na, Sandström, Rheinberger. Vapaa pääsy. Messu su 1.11. klo 10. Liturgia ja saarna Oiva Hujanen, avustaa Mari Mathlin, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Tiia Maria Saari. Tyhjän sylin kirkkohetki su 1.11.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 18/2020

– Toivon, että saan ihmiset puhumaan kokemuksistaan Sodan varjot -luennollani, sanoo Marja Klefström, kirjailija ja eläkkeellä oleva perhetyöntekijä.

sia kuin olivat, ja miksi he eivät jaksa neet arkeaan? – Äitini kotitalo paloi hänen silmien sä edessä. Myöhemmin vanhempa ni menettivät kaksi lasta. Äitini oli ma sentunut, mutta siihen aikaan puhut tiin vain saamattomuudesta, että joku ei vain saa mitään aikaan. Miehet taas menivät sodan jälkeen joko puhumat tomiksi tai alkoholisoituivat.

klo 18. Papit Pirkko Nurminen, Heidi Jäntti, kanttorit EevaLiisa Malmgren ja AnnaLiisa Haunio.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 1.11. klo 12. Linervo, Haunio. Kalajärven kappeli Messu su 25.10. klo 16 ”Rauha tälle talolle”. Muurimäki, Talja, vapaaeh toiset. Uskonpuhdistuksen muistopäivän messu su 1.11. klo 16. Kunna mo. Muskarimessu Ilo pe 6.11. klo 10. Muurimäki, Tarvainen, Blomstedt, Westerlund. Kirkkopuurot ja mehut. Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 1.11. klo 12 ”Jumala on turvamme”. Nurminen, Ylioja. Pyhäkoulu. Muskarimessu Ilo pe 6.11. klo 10. Maripappi, muskariope Taija, huilu ja Risto, kitara. Keitto ja pullakah vit; aik. 3 e, lapset 3–7 v. 1,50 e. Suvelan kappeli Hallelujamessu pe 30.10. klo 18. Majuri, Kalmari, Koski, Ylitolonen.

Pystyitkö itse lapsena puhumaan kotiasioista ikätoveriesi kanssa? – Kouluaikana niistä ei puhuttu mitään. Nyt, eläkeläisinä, me puhumme, ja mi nulle on valjennut, että jokaisella oli jo kin sodan luoma vamma perheessä. EIRA SERKKOLA Sodan varjot -luento su 25.10. kello 13 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24.

Messupizza. Messu su 1.11. klo 15. Hujanen, Koivusalo. Pyhäkoulu. Muskarimessu ma 2.11. klo 10. Malvaranta, Kanerva, Karppinen. Luottamuksen rukoushetki ma 2.11. klo 18.30. Kyönsaari. Päivärukous ma ja to klo 13. Viherlaakson kappeli Messu su 25.10. klo 12. Marte, Koivusalo. Pyhäillan messu su 1.11. klo 17. Marte. Ilta jatkuu Vaeltajan Majata lolla, ks. kappelin tiedot.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS HUOM! Ehtoollisjumalanpalvelus

joka kuukauden viimeisenä sunnuntaina klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srktalossa. Pyhä koulu. www.church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Perhekerho to klo 10.

AURORAN KAPPELI Aamustartti- rukoushetki ma klo 7.30.

Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Alkuhartaus klo 11. Aik. 5 e, lapset 2–0,50 e. ”Matkalla avaraan uskoon”− Teologinen opintopiiri to 29.10. klo 19. Kirkkoherra Antti Kujanpää: ”Mikä on elämäni tarkoitus?” Opetusneuvos Kalevi Virtanen haastattelee. Kahvit klo 18.30. Gospel riders ti 3.11. klo 18. Perhekerhot: pe ja ma klo 10. Vauvat to klo 13. Iltaperhekerho ma 2.11. klo 17.30. Kahvila ti klo 10–12.30 ja ke klo 9.30–11.30. Café Aurora ma–pe klo 10–14. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Messuavustajakoulutus su 25.10. klo 14.30–15.45. Tied. Kirsi Muuri mäki 050 4380 164. Eläkeläiskerho ma 26.10. klo 13. Rukouksen ilta ke klo 18.30. Perhekerhot: ke klo 9.30, to 29.10. klo 17.30–19. Vauvat ma klo 13. Kahvila pe klo 9–12. www.kalajarvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Kappelilounas ti klo 11–12.30. Alku

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.10.–5.11. S. 7

hartaus. Aik. 4 e, lapset 2–0,50 e. Rukouspiiri ke 28.10. klo 18. Eläkeläiskerho ma 2.11. klo 13. Radioraamattupiiri ti 3.11. klo 18.30. Perhekerhot: ti klo 10, Vauvat to klo 12, ke 4.11. klo 17.30. Kahvila to klo 9–12. www.kauklahdenkappeli.fi

ehditty lähettää. Jos haluatte, että seurakunnan työntekijä ottaa yhteyttä, niin laittakaa pyyntö: tanja.tervo@evl.fi, p. 09 8050 3503. Toivotamme vuosia täyttäville Jumalan runsasta siunausta!

NÄE MINUT, KUULE MINUA

Perhekerho ma klo 10, ke 28.10. klo 17.30–19. Kahvila pe klo 9–11.30

Parisuhteen vuorovaikutus ja rakentava riitely Parisuhteen pysäkillä ti 27.10. klo 18–19.30 Espoon kirkon srk-talo. Tied. 040 5474 146, outi.wenell@evl.fi. Solmuja parisuhteessa -neuvonta. Tied. outi.wenell@evl.fi, 040 5474 146 tai kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165.

SUVELAN KAPPELI

KAHDEN KAAMOKSEEN

Näkövammaisten raamattupiiri to 22.10. ja 5.11. klo 13. Eläkeläiskerhot to klo 13. Jumalan valtakunnan salaisuudet to klo 18. Sodan varjot su 25.10. klo 13. Marja Klefström: ”Vanhempiemme sotakokemusten vaikutus kasvuhistoriaamme”. Diakonia- ja lähetyspiiri ma 26.10. klo 18. Heidi Tohmola: ”Anteeksiantaminen”. Kappelilounas ti 12–13.30. Alkuhartaus. Aik. 3 e, lapset 1,5 e. Käsityöryhmät ti 3.11. klo 10.30–12 ja klo 13-15. Perhekerhot: ti klo 13, pe klo 10, vauvat ma klo 13.30. Pyhäkoulu su klo 15. Café Suvela ma ja to klo 13–15. www.suvelankappeli.fi

Pikadeittitapahtuma 40–60-vuotiaille sinkuille su 22.11. klo 18–20 Kalajärven kappelissa. Emäntinä Virpi Sutelainen ja Outi Wenell. Tied. ja ILM. 17.11. mennessä: outi. wenell@evl.fi, 040 5474 146.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Perhekerho ke klo 10. Eläkeläiskerho ma 26.10. klo 13.

NUPURIN KAPPELI

VIHERLAAKSON KAPPELI Kappelilounas ti klo 12–13. Alkuhartaus. Aik. 4 e, lapset 2–0,50 e. Radioraamattupiiri ti klo 18. Vaeltajan Majatalo su 1.11. klo 18–19.30. Messu klo 17, iltapala. Kristiina Tanhua-Laiho laulaa ”Rakkauden ja rohkaisun sanoja Raamatusta”. Esirukousta. Lähetyspiiri ma 2.11. klo 14. Eläkeläiskerho ke 4.11. klo 13. Avoin rukouspiiri pe klo 18.30. Perhekerho to klo 10. Kahvila ma klo 10–12. Café Viheri ma ja ke klo 10–12. www.viherlaaksonkappeli.fi

SURURYHMÄ Luottamuksellinen vertaistukiryhmä läheisensä menettäneille alkaa la 21.11. klo 10–11.30 Kauklahden kappelissa. Ohj. pappi Kirsi Muurimäki ja diakoniatyöntekijä Pauliina Alanko. ILM. 9.11. mennessä: 050 438 0164, kirsi.muurimaki@ evl.fi, tai 040 531 1037, pauliina. alanko@evl.fi.

ISOVANHEMMAT – LAPSENLAPSET -LEIRI 28.–29.11. Hvittorpissa. Hinta 45 e / aik. ja 20 e / 3–14 -v. lapsi. ILM. ja tied. 8.11. mennessä: 050 5110 165 tai kirsi.kanerva@evl.fi.

APUA JA TUKEA Tukea, keskusteluapua ja sielunhoitoa perhetyönohjaajilta: outi. wenell@evl.fi, 040 5474 146 tai kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165. Puhelut arkisin klo 9–19. Silta – huojenna huoliasi. Keskusteluapua haastavissa elämäntilanteissa. Ajanvaraus. 050 511 0165, kirsi.kanerva@evl.fi. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, p. 09 8050 3501. TukiChatti arkisin klo 15–18.

SYNTYMÄPÄIVÄJUHLAT PERUTTU 2020

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA!

Yhä vaikeutuvan epidemiatilanteen vuoksi seurakunnassamme on pahoitellen päädytty siihen, ettei vanhimpien seurakuntalaistemme syntymäpäiväjuhlia voida tänä vuonna turvallisuussyistä järjestää. Tämä koskee myös niitä tilaisuuksia, joiden kutsut on jo

www.espoonseurakunnat.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ IG:@espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter:@EspooEtSrk

Tarkista verkkosivuilta

onko tapahtumia peruttu koronan vuoksi.

Ethän osallistu

jos sinulla on yskää tai flunssan oireita.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Sode, Soukantie 13 Soukan kappeli, Soukankuja 3

TAVATAAN TURVALLISESTI! THL:n 24.9. antaman ohjeen mukaan suosittelemme, että tilaisuuksissamme käytetään kasvomaskeja. Otathan oman maskin mukaan.

KIRKKOHETKET MYÖS VERKOSSA Kirkon sunnuntaimessu ja arkiaamujen Toivon rukoushetki striimataan sivulle facebook.com/Espoonlahdenseurakunta.

TWITTERJUMIS su klo 10 @Espoonlahdensrk.

MESSUT Nuorten messu pe 23.10. klo 20 Sode. H. Lehti. Messu su 25.10. klo 11 kirkko. Sinervo, Reinikainen, Kiiski. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Kohtaamispaikka-messu su 25.10. klo 17 Soukan kappeli. Reinikainen, Ojala ja bändi. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Leipämessu pe 30.10. klo 10 kirkko. Erkko, Ojala, Pohjonen. Keittolounas. Nuorten messu pe 30.10. klo 20 Sode. H. Lehti. Pyhäinpäivän messu la 31.10. klo 11 kirkko. Sinervo, Turtiainen, Puukko, Maijanen, Siivonen. Luetaan vuoden aikana edesmenneiden seurakuntalaisten nimet. Kirkkokahvit. Messu suoratoistetaan Facebook-sivullemme. Messu su 1.11. klo 11 kirkko. H. Lehti, Olli, Ojala. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu. Tuomasmessu su 1.11. klo 17 Soukan kappeli. Sinervo, Ojala. Kirkkokahvit. Nuorten messu pe 6.11. klo 20 Sode. H. Lehti.

SEURAKUNTAKIRJASTO Lukukokemuksia seurakuntakirjastosta kirkon seurakuntasalissa su 6.9. klo 11 messun jälkeen, myös musiikki-cdt, äänikirjat ja KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 18/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.10.–5.11.

Sairaala- tai hoivakotipappiin saa yhteyden henkilökunnan kautta tai soittamalla, sanoo Markku Elo.

Apua & tukea

Markku Elo: Sairaalapappi tarjoaa keskusteluapua Espoon sairaaloissa ja hoivakodeissa on ollut sairaalapappeja puolen vuosisadan ajan.

TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA ESKO JÄMSÄ

un potilas tai hoivakodin asukas kaipaa pappia, ei kirkon jäsenyyttä kysellä. Etenkin sairaaloissa pyyntöihin vastataan mahdollisimman nopeasti. – Tilanteet ovat akuutteja. Jorvin sairaalassa hoitoajat ovat lyhyitä. Jos potilaalle on ilmoitettu vakavasta sairaudesta, hänellä voi olla monenlaisia huolia, pelkoja ja suruja, sanoo Espoon seurakuntien johtava sairaalapappi Markku Elo. Sairaalapappeja on Espoossa kuusi. Heidän työpaikkansa ovat eri yksiköissä, sairaaloiden lisäksi ”entisissä vanhainkodeissa”. Sen sijaan uudet yksityiset hoivakodit ovat paikallisseurakuntien vastuulla. Markku Elo tekee työtään hoivakodissa, seniorikeskuksessa ja muistipalvelukeskuksessa. Tavallisesti hän on voinut kierrellä hoivakodin osastoilla ja tutustua asukkaisiin. – Nyt korona-aikana niin ei ole voinut tehdä. Tällä hetkellä voidaan käydä keskusteluja pyyntöjen mukaan. TARVE TULLA kuulluksi ja kohdatuksi on Markku Elon mukaan korostunut korona-aikana, kun kontakteja on jouduttu muuten karsimaan. Papin kanssa

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 18/2020

voi puhua siitä, mikä on mielen päällä. – Voi olla huoli ihmissuhteista, läheisistä, lapsista tai puolisosta. Moni puhuu sairaudesta, omasta elämäntilanteestaan, kuolemanpelosta ja toivon löytämisestä, Elo luonnehtii. – Jotkut puhuvat hengellisistä asioista tai pyytävät rukoilemaan puolestaan, ja niin me teemme. Voimme myös järjestää rukous- tai ehtoollishetken tai huolehtia paikalle potilaan oman kirkkokunnan papin. Sairaalapappi voi käydä keskusteluja myös omaisten ja henkilökunnan kanssa. KIRKON TYÖNTEKIJÄT ovat aina käyneet sairaiden luona. Tuohon perinteeseen ovat Espoossa viidenkymmenen vuoden ajan liittyneet evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän palkkaamat sairaalapapit. Toiminta perustuu yhteistyösopimukseen. Sairaala tarjoaa tilan, työhuoneen ja puhelimen. – Kirkko lupaa ammattitaitoiset, sairaalasielunhoidon erityiskoulutuksen saaneet papit, Markku Elo kertoo. Työ haastaa jatkuvaan opiskeluun. Jotkut papeista ovat hankkineet työnohjaus- tai terapiakoulutuksen ja voivat antaa myös tätä osaamistaan sairaalan käyttöön.

dvd-elokuvat.

fi, 050 511 0504.

RUKOUS JA RAAMATTU

SUOMALAINEN USKO

Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa su klo 11 messun jälkeen kirkossa. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Toivon rukoushetki arkisin klo 8.50 kirkko. Vietetään hetki Sanan, rukouksen ja virren äärellä. Rukousta verkossa ke klo 6.30– 7.30. Linkki tapahtumakalenterissa. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä tekstiviestillä/ sähköpostilla inkeri.oinonen@evl. fi, 050 583 6883. Raamattu ja rukous -ilta pe 23.10. ja 6.11. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila, paritt. vkot. Neljä Jeesuksen vertausta ke 28.10., 11.11. ja 25.11. klo 18.30 kirkko, Eveliina Rožnovski, Jouni Turtiainen. Miesten raamattupiiri to 29.10. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e. Toivoa naisille -rukoustapaaminen ke 4.11. klo 13 Soukan kappeli, paritt. vkot.

Tarinoita ja musiikkia suomalaisesta sielunmaisemasta to 5.11. ja 19.11. klo 18.30 kirkko. Pastori Teemu Reinikainen ja pianisti Sonja Tissari.

TUKEA JA APUA Diakonian palveluajat ma klo 9–10 p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 p. 09 8050 6738. Sähköinen ajanvaraus verkkosivujen oikeassa ylänurkassa. Diakonialounaat ma ja to klo 12 kirkko (lipunmyynti 11.30–12.30) ja ti klo 11 Soukan kappeli (lipunmyynti 10.30–11.30), hinta 3 e/aik., 1 e/lapsi. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 kirkko, vuoronumerot klo 8.30. Aamupala ti klo 9–10 kirkko.

PUHELINYSTÄVÄKSI?

MUSIIKKIA Soiva Marraskuu pe 6.11. klo 18 kirkko. Espoon Barokki ry: Georg Friedrich Händelin ja Johan Helmich Romanin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Espoon musiikkiopiston nuorten pianistien konsertti ma 9.11. klo 19 kirkko. Säveltäjäniminä Bach, Beethoven, Scarlatti, Chopin, Liszt ja Rahmaninov. Vapaa pääsy.

TULE MUKAAN! Posliininmaalausryhmä ma klo 12–15 Soukan kappeli. Kahviraha 1,5 e/kerta. Polttomaksu 20 e/ kausi. Tied. Päivi Sievinen 050 594 1115. Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Aikuiset sinkut la 24.10. klo 18 kirkko. Mitä lapsena leikit? Yksinäisten, leskeksi jääneiden tai muuten seuraa kaipaavien ilta. Voit tuoda mukanasi pientä purtavaa. Yhteisen tulen äärellä to 5.11. klo 17–20 Soukan kappeli. Ota omat makkarat mukaan, me tarjoamme tulet ja mehut. Tuli-ilta joka kuun 1. torstai. Siioninvirsiseurat pe 6.11. klo 18.30 kirkko, mukana Helena Yli-Jaskari. Iltatee Herättäjä-yhdistyksen hyväksi. Lukupiiri ti 17.11. klo 18 kirkko. Kirjana Cristina Sandu, Valas nimeltä Goliat. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

Kaipaamme lisää vapaaehtoisia! PuhelinYstävä soittaa vuorollaan kerran viikossa soittolistassa oleville ihmisille. Käytössä ovat seurakunnan puhelimet ja työtilat. Soittovuorossa on kaksi vapaaehtoista kerrallaan. Tehtävään perehdytetään. Lisätietoja diakoni minna.maijanen@evl.fi, 040 705 3358.

VAUVAKERHO

ASIAA PAPILLE? Päivystävä pastori klo 9–21 p. 050 432 8496. OstariPastori to klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva.

Haluatko nukkua kirkossa? Kirkkoyö 31.10.–1.11. esi.–7.-lk. lapsille. Yhteinen kiva vuorokausi, joka päättyy sunnuntaimessuun. Ilmoittaudu www.sodesode.fi.

TEE HYVÄÄ OSTAMALLA

MURKKU KOTONA?

Kirpputorimme Toivon Tori to klo 12–18 ja la 11–15, os. Soukankaari 8 B.

Keskusteluryhmä murrosikäisten lasten vanhemmille to 29.10., 5.11. ja 12.11. klo 17.30–19.30 Soukan kappeli, mukana Tanja Routama. Kahvitarjoilu.

YKSINHUOLTAJIEN OLOHUONE Tule hengähtämään hetkeksi! Olohuone to 22.10., 5.11. ja 19.11. klo 17.30–19.30 Soukan kappeli. Lastenhoito ja maksuton keittoruoka/ iltapala. Tied. taija.harjokari@evl.

Tule tutustumaan muihin vanhempiin ja jakamaan kokemuksia vauva-arjesta. Vauvakerhot klo 13–14.30: ma Kaskikappeli, ti Espoonlahden kirkko, to Soukan kappeli.

KAIKKIEN AIKOJEN YÖKYLÄILY

RIPPIKOULUT Joululomaripari, kesäripari, taideripari, cityripari vai joku muu? Ilmoittautuminen vuoden 2021 rippikouluihin on käynnissä, muis-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.10.–5.11.

ta hakea 31.10. mennessä! Ilm. ja lisätiedot: espoonriparit.fi

Tarkista verkkosivuilta

onko tapahtumia peruttu koronan vuoksi.

NUORET www.sodesode.fi, @sodesta Nuortenillat ti klo 19–21 Iltahartaus ig-livessä ti klo 21.30 Changemaker-ryhmä toimii paremman maailman puolesta, to 22.10. klo 17.30–19.30 Sode, paritt. vkot. Nuortenillat pe klo 17–22, messu klo 20. UUTTA! Nuorten Raamatturyhmä su 25.10., 22.11. ja 13.12. klo 14.30– 16.30 Sode. Seikkaillaan Raamatun henkilöiden matkassa monin eri tavoin. Ei erillistä ilmoittautumista.

JOULUN ILOA LAPSELLE Operaatio Joulun Lapsi on keräys Romanian, Moldovan ja Viron lapsille. Kenkälaatikkolahjan ihmeellinen matka alkaa sinusta. Tuo joulun iloa köyhyydessä eläville lapsille! Ohjeet laatikon sisällöstä ja laatikkoaihion saa Espoonlahden kirkolta ja Soukan kappelista. Tuo valmis paketti 16.–22.11. kirkolle tai Soukan kappelille. Tied. leena.jarvinen@evl.fi, 041 535 6190.

TÄÄLLÄ RAKASTAN MINÄ Valokuvanäyttely kirkolla 11.– 25.11., avajaiset ke 11.11. klo 17–20. Lisätiedot Yhteiset-palstalla.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @leppavaara.varhaiskasvatus IG & YouTube @minisiipi

HUOMIO KORONATILANTEESSA Noudatamme kaikissa tilaisuuksissa turvavälejä ja kiinnitämme turvallisuuteen ja hygieniaan erityistä huomiota. Suosittelemme kasvomaskin käyttöä. Toimintaan voi tulla yllättäviäkin muutoksia. Tarkista aina ajankohtaiset tiedot verkkosivuilta.

MESSUT JA HARTAUDET Messu kirkossa su ja pyhäpäivisin klo 11. Mukaan mahtuu 75 seurakuntalaista. Jumalanpalveluselämä Karakappelilla ja Perkkaan kappelilla jatkuu entiseen tapaan. Messu su 25.10. klo 11 Leppävaaran kirkko ”Jeesuksen lähettiläät”. Ekumeeninen rukousviikko päättyy. Vierailevana saarnaajana Miika Auvinen Open Doors -järjestöstä. Rissanen, T. Salo, Noponen. Mukana laulajia Lauluyhtye Kuis-

Ethän osallistu

jos sinulla on yskää tai flunssan oireita.

keesta.. Kaiken väen messu su 25.10. klo 13 Karakappeli. Pyhäinpäivän messu la 31.10. klo 11 Leppävaaran kirkko ”Pyhien yhteys”. Koskela, Yletyinen, Hyry. Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 31.10. klo 17 Leppävaaran kirkko. Koronatilanteesta johtuvien kokoontumisrajoitusten vuoks, kynttiläkirkko on varattu vain kuluneen vuoden aikana läheisensä menettäneiden omaisille. Kynttiläkirkkoa voi seurata netissä Leppävaaran seurakunnan Youtubekanavalla. Messu su 1.11. klo 11 Leppävaaran kirkko Vallivirta, Yletyinen, Noponen, Linnakoski. Hengähdä hetki joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko. Verkkokirkko joka su klo 11 seurakunnan YouTube ja Facebook. N. 20 min. videoidussa hartaudessa musiikkia, puhetta ja rukousta.

SIIONINVIRSISEURAT Ma 2.11. klo 18.30 Leppävaaran kirkko. Anna Siionin virsien, sanan ja toisten seuran hoitaa sisimpääsi. Isäntänä Anssi Siukosaari. Seurat kuukauden 1. ma syys−joulukuussa. Koronavirustilanteen vuoksi ei kahvitarjoilua.

TAAPEROKIRKKO ”Pentuja ja poikasia” pe 6.11. klo 10 Lasten kappeli Arkki. Morri-koira pohtii, kuinka voisi olla hyvä isä poikaselleen ja päätyy suureen oivallukseen. Mukana perhetoiminnanohjaaja Seija ja muskariope Essi. Olethan paikalla ajoissa, sillä suljemme ulko-oven klo 10.00, jolloin hartaus alkaa.

LECTIO DIVINA -RAAMATTUMIETISKELY Aamupäivän hetki to 29.10. klo 10–12.30 Karakappelissa. Etsimme hiljaisuutta ja rauhoittumista, luemme ja pohdiskelemme hiljaisuudessa seuraavan sunnuntain evankeliumia. Lopuksi ajatusten jakamista. Tied. Heli Siltakorpi, p. 040 537 6876.

KILON KRISTITYT Kansainvälisen vastuun ilta ”Ihmisoikeuteni ja -arvoni” to 29.10. klo 18. Alustus Raisa Sell.

EKUMEENINEN RUKOUSPÄIVÄ Ekumeenisen rukouspäivän tilaisuus la 24.10. klo 16 Leppävaaran kirkko. Puhujana Diakonissalaitoksen Movat-hankkeen valmenta-

ja ja Haneen Suomi -kuoron johtaja Fardoos Helal, joka kertoo maahanmuuttajien työllistymiseen ja integraatioon liittyvistä haasteista Suomessa.

ISÄKAHVILA – DAD CAFÉ Isät kahville ma 26.10. ja 2.11. klo 17–19 Lasten kappeli Arkkiin! Isäkahvila on avointen ovien paikka tulla ja mennä, lapsen kanssa tai ilman lasta. Lapsille leikkipaikka. Tarjolla kahvia, teetä ja mehua.

KUORO KAIKILLE Ääniverryttelyä juuri sinulle, wannabe-singer! Leppävaaran kirkolla ke-iltana klo 18−19.15: 4.11., 18.11. Ei laulutaitovaatimuksia, ei esiintymispakkoa.

TOIVO JOULURUNOA! Kauneimmat ja toivotuimmat joulurunot lausutaan pe 18.12. kello 18 Karakappelissa. Runotoiveesi voit jättää viim. 29.11. Karakappelin joulurunotoivelaatikkoon tilaisuuksien yhteydessä, kappelin postilaatikkoon tai sähköpostilla: riitta.turkmen@evl.fi.

TEE OVIKRANSSI Ovikranssin tekemistä ja tuunausta ti 3.11. ja 10.11. klo 17 Leppävaaran kirkko. Voit tehdä ovikranssin joko itsellesi tai myytäväksi Naisten Pankin hyväksi. Käytämme luonnonmateriaaleja. Tarvittavat materiaalit saat paikan päältä. Teemme kranssien pohjat 3.11. ja jatkamme koristeluin 10.11. Aloitamme klo 17, mutta mukaan voi tulla joustavasti illan kuluessa.

VASEMMAN KÄDEN MAALARIT Vasemman käden maalarit ja hiukan oikeankin! Tavoitteena rentoutua ja antaa erilaisille tunteille ja ajatuksille tilaa. Maalauskokemusta ei tarvita. 31.10. ja 28.11. klo 12–17 KilonRistissä, os. Vanharaide 1. Ohjaajana Nina Purtonen. Maksu 15 e/kerta Naisten Pankin hyväksi. Ilm. joka maalauskertaan erikseen viim. viikkoa ennen: heli. siltakorpi@evl.fi, 040 537 6876. Vapaita paikkoja voi kysellä myöhemminkin.

DIAKONIALOUNAS Tule lounaalle yhteiseen pöytään Leppävaaran kirkolle. Lounaat katetaan joka tiistai ja torstai klo 11.30. Hinta 3 e. Lounas toteutetaan erityisjärjestelyin ja turvavälit huomioon ottaen. Varaudu odottamaan lounasvuoroasi.

MUSIIKKIA KYNTTILLÄN VALOSSA Musiikkia kynttilän valossa -konserttisarja alkaa taas. Ti 3.11. klo 19 Ranskalaista, S`il vous plait! Leppävaaran kirkko. Romantiikkaa ranskalaisilta naissäveltäjiltä. Hellevi Lassfolk, huilu ja Outi Vainiomäki, piano. Ti 10.11. Leppävaaran kirkko: Beethoven-ilta. Joonas Pohjonen, piano, Panu Luosto, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta

Kaikessa toiminnassa noudatamme voimassa olevia koronapandemiaan liittyviä turvallisuusohjeita hygieniakäytäntöjen ja turvavälien suhteen. Vetoamme jokaiseen osallistujaan, että kaikki käyttäisivät seurakunnan tiloihin ja tilaisuuksiin tullessaan kasvomaskia toinen toisemme suojelemiseksi. Kokoontumistiloille on määritelty enimmäisosallistujamäärä, jota ei voi ylittää. Kirkkokahveja ei toistaiseksi järjestetä, myös muita tarjoiluja vähennetään. Ajantasaiset tapahtumatiedot kannattaa aina tarkistaa verkkosivuilta espoonseurakunnat.fi/tapahtumat ja Chapple-tilan verkkosivuilta chapple.fi.

MESSU Olarin kirkko: Kirkkosalissa voi olla yhteensä 80 henkilöä. Hvittorp 4A-rippikoulun konfirmaatiomessu la 24.10. klo 10. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, avustavat papit Tapio Suontakanen ja Raisa Jarkkola, kanttori Sanna Franssila, Iisakki Sepän yhtye. Tarkoitettu ensi sijassa rippikoululaisille ja heidän läheisilleen. Hvittorp 4B-rippikoulun konfirmaatiomessu la 24.10. klo 14. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, avustavat papit Kimmo Ansamaa ja Raisa Jarkkola, kanttori Sanna Franssila, Iisakki Sepän yhtye. Tarkoitettu ensi sijassa rippikoululaisille ja heidän läheisilleen. Messu su 25.10. klo 10. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Sari Rautio Pyhäinpäivän juhlamessu la 31.10. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Malinen, avustava pappi Maritta Hartikainen, kanttori Päivi Hakomäki. Pyhäinpäivän iltakirkko la 31.10. klo 18. Liturgia ja saarna SallaMaria Viitapohja, avustavat papit

Antti Malinen ja Tuija Samila, kanttori Sari Rautio. Pyhäinpäivän iltakirkossa luetaan edellisen pyhäinpäivän jälkeen hautaan siunattujen seurakuntalaisten nimet ja sytytetään rukouskynttilä jokaisen muistoksi. Tilaisuuteen voi kokoontumisrajoitusten takia tulla yhteensä vain noin 110 henkeä. (Tämä tieto saattaa muuttua, mikäli uusia rajoituksia tulee.) Cityrippikoulun konfirmaatiomessu su 1.11. klo 10. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustavat papit Antti Malinen ja Maritta Hartikainen, kanttori Päivi Hakomäki, Tuukka Dunkelin yhtye. Tarkoitettu ensi sijassa rippikoululaisille ja heidän läheisilleen. Muut seurakuntalaiset voivat osallistua päiväjumalanpalvelukseen Esbo svenskan puolella klo 10. Päiväjumalanpalvelus su 1.11. klo 10 Olars kyrka. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen kanttori Sanna Franssila. Matinkappeli: Kappelisalissa voi olla enintään 30 hlöä. Messu su 25.10. klo 12. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, kanttori Sanna Franssila. Colourful Christian Worship Matinmessu su 1.11. klo 17. Kaksikielinen messu kaikenikäisille. Saarna Hans Krause, Liturgia Tuija Samila. Musiikki: Sanna Franssila ja Colourful Espoo Band. Bilingual (Finnish-English) colourful worship. Olarin kappeli: Kappelisalissa voi olla enintään 28 hlöä. Messu su 25.10. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Sari Rautio. Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin klo 19. Messussa on tilaa 35 osallistujalle. Lastenhoito. Toistaiseksi ei tarjoilua. Liturgia ja saarna: 22.10. Sasu Rauhala, 29.10. Sasu Rauhala, 5.11. Sasu Rauhala.

HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN Seurakuntalaisten pitämä hartaushetki su 1.11. 12 Matinkappeli.

SYTYTÄ MUISTOKYNTTILÄ PYHÄINPÄIVÄNÄ Muistokynttilän voi pyhäinpäivänä 31.10. sytyttää myös Olarin kirkon sisäpihan kivien ympärille. Klo 12–18 pappi/diakoniatyöntekijä tavattavissa kirkonmäellä. Hautakynttilöitä myydään kirkolla lähetyksen hyväksi.

PÄIHTEISIIN KUOLLEIDEN MUISTOHETKI Olarin kirkossa pysähdytään pe 6.11. klo 18 muistelemaan niitä läheisiä ja omaisia, jotka ovat kuolleet päihteisiin tai päihteiden käytön seurauksiin. Jumalanpalveluksen aikana kirkossa on mahdollisuus hiljentyä ja sytyttää kynttilä edesmenneen muistoksi.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 18/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.10.–5.11. HÄPEÄSTÄ KOHTI RAUHAA -SEURAKUNTAILTA Ilta häpeästä, sen ilmenemismuodoista ja mm. siitä, miten sen kanssa voi päästä eteenpäin. Olarin kirkon seurakuntasalissa pe 23.10. klo 18–20. Asian tarkastelua psykoanalyyttisen teorian pohjalta käyttäen apuna mm. ”Kätketty ja vaiettu – suomalainen hengellinen häpeä” -kirjaa. Luento ja keskustelua pastori, logoterapiaohjaaja Maritta Hartikaisen johdolla. Alussa hartaus.

AIKUISILLE Lukupiiri kerran kuussa to klo 18–20, Matinkappeli. 5.11. kirjana: Heidi Köngäs: Hertta. Mukaan voi tulla, vaikka ei olisi lukenut kirjaa. Tiedustelut: Leena Lenkkeri 050 353 8398.

KONSERTTI ”Tulet virvojen viriää” su 8.11. klo 16, Olarin kirkko. Markus Suihkonen, basso, Marita Viitasalo, piano. Brahms - Kuula – Musorgski. Vapaa pääsy, konsertti striimataan suorana verkkoon.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Mankkaantie 2–4 A 17, avoinna arkisin puhelimitse klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

HUOMIO KORONATILANTEESSA Kiinnitämme kaikessa toiminnassa turvallisuuteen ja hygieniaan erityistä huomiota. Suosittelemme kasvomaskin käyttöä kaikissa seurakunnan tilaisuuksissa. Otaniemen kappelin mahtuu 25 ja Virsuun 40 seurakuntalaista kerralla. Muutoksia saattaa tulla nopeastikin. Ajankohtaisimmat tiedot löytyvät verkkosivuiltamme espoonseurakunnat.fi. Tarkempia tietoja vahtimestareilta, p. 09 8050 4460, klo 9–15.

MESSU Messu su 25.10. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Messu su 25.10. klo 15 Virsu. Pyhäinpäivän messu ”Pyhien yhteys” la 31.10. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Liturgi Ossi Tervonen, saarna Päivi Linnoinen, kanttori Liisa Malkamäki. Messu su 1.11. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Messu su 1.11. klo 15 Virsu.

Tarkista verkkosivuilta

onko tapahtumia peruttu koronan vuoksi.

Ethän osallistu

jos sinulla on yskää tai flunssan oireita.

PYHÄINPÄIVÄN SIIONINVIRSISEURAT Perinteiset Tapiolan seurakunnan järjestämät pyhäinpäivän siioninvirsiseurat la 31.10. Otaniemen kappelissa. Seurat alkavat klo 10.15 alkavan messun ja sen jälkeisen pienen tauon jälkeen noin klo 11.30. Max henkilömäärä on 25. Mukana mm kanttori Liisa Malkamäki.

PYHÄINPÄIVÄN ILTAPALVELUS Iltapalvelus lähetetään Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla la 31.10. klo 18. Iltapalveluksessa luetaan edellisen pyhäinpäivän jälkeen hautaan siunattujen seurakunnan jäsenten nimet. Muistokynttilät palavat kappelissa. Päivi Linnoinen ja Ossi Tervonen, musiikki Liisa Malkamäki.

ILTAKIRKKO Iltakirkko: Elämä ti 27.10. klo 18 Virsu. Jumalanpalvelusta valmistelevat seurakunnan nuoret.

KESKIPÄIVÄN RUKOUS Arkipäivän hengähdyshetki verkossa. Päivärukous suorana verkkolähetyksenä Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin.

VIRSUN LUKUPIIRI Virsussa kokoontuva lukupiirin aika muuttuu: 22.10. lähtien kokoonnutaan torstaisin klo 10−12.

MIESTEN RAAMATTUPIIRI Laajalahden kerhotilassa, Kirvuntie 18 C syyskaudella: 3.11., 24.11., 1.12. ja 15.12. klo 18.30–20.

LÄHETYSTÄ Lähetyksen naiset – kirjallisuus- ja keskusteluryhmä to 22.10. klo 18. Mankkaan srk-koti. Hilkka Armisen kirjan ”Sydämen kieli” äärellä raamatunkäännöskonsultti Liisa Berghäll. Emäntänä Marja-Leena Sarjala. Lähetyspiirissä ti 27.10. klo 13 Mankkaan seurakuntakodilla Saara ja Tomas Bengtsson Bangladeshista kertomassa suomalaisten tekemästä avustustyöstä. Toivoa naisille -ryhmä ma klo 18 parittomilla viikoilla. Kysy lisää lähetyssihteeriltä, p. 040 533 9553.

AVOIN KESKIVIIKKOKERHO Mukana pastori Katja Hero. Kahvit

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 18/2020

klo 12.30, ohjelma klo 13, Virsu. Ke 28.10. Espoon Diakoniasäätiön historia ja merkitys. Miten säätiön menneisyys liittyy Tapiolan seurakuntaan? Miten säätiö auttoi alkoholisteja, asunnottomia ja vankilasta vapautuneita. Diakonissa, TK Merita Hietanen. Ke 4.11. Ihmeitä etsimässä. Tietokirjailija, pastori Kaisa Kariranta.

VIRSUN AVOIMET AAMUT Virsun ovet auki perheille ma, ti, to ja pe klo 9–12:

LÄKSYKLUBI ALAKOULUIKÄISILLE Koulun jälkeen tylsää? Tule Virsuun tekemään läksyjä ja puuhailemaan kaverien kanssa maanantaisin klo 13–15! Voit tulla kerran tai vaikka joka viikko. Jos haluat varmistaa paikkasi korona-aikaan, ilm. etukäteen p. 040 548 9437. Lisätiedot: milla.mansukoski-vierros@evl.fi.

YHDEN ILLAN JUTTU Tule kokeilemaan seurakunnan toimintaa yhdeksi illaksi Virsuun! Kahvia ja teetä tarjolla klo 17.30 alkaen. Ke 28.10. klo 18 ”Rytmeissä riemuiten” rumpupaja. Tutustumme yhdessä erilaisiin lyömä- ja rytmisoittimiin sekä rytmien maailman yhdessä soittaen. Ota oma rytmisoittimesi mukaan yhteiseksi iloksi. Lisätietoja: ilkka.kalliokoski@evl.fi, 040 5471 888. Ke 4.11. klo 18 Neuleretriitti. Hengähdä hetkeksi oman käsityön, hiljaisuuden, hartauden ja teekupin äärelle. Tarjolla myös lankoja Äiti Teresa -tilkkujen tekemiseen. Omat puikot mukaan. Mukana perhetyöntekijä Marjukka ja Erikapappi.

RUNOTARINA Kierteitä, kulmia, ajatuksia sodan jälkeen syntyneen tytön elämän varrelta pe 30.10. klo 14 Virsu. Runoharrastaja Soukasta, Suomen lausujain liiton jäsen Maire Pentti. Ohjaus Eero Enqvist.

KRITO-RYHMÄ Haluatko käsitellä ahdistus-teemaa pienryhmässä? Kristillinen vertaisryhmä kokoontuu Mankkaan seurakuntakodissa torstaisin 22.10.−3.12.2020 klo 18–20. Ilm.: Aini Torkkeli, p. 040 529 4784 tai Anneli Johansson p.040 742 4232.

SURURYHMÄ Oletko menettänyt läheisen?

Tapiolan seurakunnan sururyhmä kokoontuu keskiviikkoisin 21.10.– 25.11 klo 17.30–19 Mankkaan seurakuntakodilla, Mankkaantie 2–4. Ilm. p. 050 452 2874 tai sanna. pihlaja@evl.fi

Kuula.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN

RUKOUSTA JA RAAMATUNLUKUA

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–15, p. 09 8050 4400.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10– 16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

Kauniaisten kirkon ja Sebastoksen toimitilan kävijämäärä on rajoitettu, jotta voimme huolehtia riittävistä turvaväleistä. Teemme parhaamme voidaksemme tavata kirkon tiloissa mahdollisimman turvallisesti turvavälit ja hygieniakysymykset huomioiden. Suosittelemme käyttämään seurakunnan tilaisuuksissa kasvomaskia. Ethän tule paikalle sairaana tai jos sinulla on hengitystieoireita. Muutoksia toimintaamme voi tulla lyhyelläkin varoajalla. Päivitetyt tiedot ovat verkkosivuillamme.

MESSUT KIRKOSSA KLO 10 JA KIRKKOKAHVIT Su 25.10. saarna Kari Kuula, liturgi Laura Hatakka, kantt. Anna Marte. Pyhäinpäivänä la 31.10. saarna Kari Kuula, liturgi Mimosa Mäkinen, kantt. Anna Marte ja Perhekvartetti Varonen (kaksi selloa, oboe ja viulu). Messussa luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilät heidän muistolleen. Su 1.11. kaksikielinen musiikkijumalanpalvelus, Laura Hatakka ja Ulrik Sandell, kantt. Heli Peitsalo. Rebecca Roozeman, viulu, Amanda Ernesaks,viulu.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

KRISTINUSKON SUURET NIMET JA VOIMAT Luento ja -keskustelusarja Kauniaisten kirkolla. Ma 26.10. klo 18. Perkele eli paholainen joukkoineen. Diabologia = oppi pahasta ja paholaisesta. Mitä ajatella langenneista enkeleistä? Mimosa Mäkinen. Ma 2.11. klo 18. Pietari – ensimmäinen kristitty Ylösnousseen todistaja ja alkukirkon johtaja. Kari

ILON RYHMÄ Mielenterveyteen vertaistukea tiistaisin klo 15–16 Sebastoksen toimitilassa. (Järj. mol srk:t)

Ma 26.10. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 27.10. klo 13 kirkon yläsalissa. Kuvia kukkakävelyltä, Tage Lampén.

KESKUSTELEVAT NAISET To 29.10. klo 14 Sebastoksen toimitilassa. Hengitä ja hengästy, liikunnanohjaaja Helena Pirvola-Nykänen. Ryhmää ohj. vapaaeht. seurakuntalaiset.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och e-post: tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

VI TRÄFFAS TRYGGT Vi följer THL:s rekommendationer om att använda ansiktsskydd. Ta med egen ansiktsmask när du kommer till gudstjänster och samlingar. Kom ihåg handhygienen och säkerhetsavstånden. Stanna hemma om du är sjuk!

HÖGMÄSSOR I ESBO DOMKYRKA Sö 25.10 kl. 12.15. Skördemässa. Lö 31.10 kl. 12.15 Högmässa på alla helgons dag. Namnen på de församlingsmedlemmar som avlidit och jordfästs sedan senaste alla helgons dag läses upp och ljus tänds. Sö 1.11 kl. 12.15.

MUSIK FÖR OROLIGA SJÄLAR Fre 30.10. Esbo domkyrka kl. 19. En stund för vila, meditation och lugn inför allhelgonahelgen .Meditativt program med tvärkonstnärliga inslag Åsa Dalkarl-Gustavsson, flöjt och diktläsning, Jacintha Damström, sång och fysisk teater, Johan von Schantz, piano. Andakt Heidi Jäntti, Nina Kronlund, orgel. Inträdet är fritt. Kollekt för Kyrkans Utlandshjälp.

SKRIFTSKOLAN 2021 Mer information och elektronisk anmälning t.o.m. 31.10.2020, esboforsamlingar.fi/kom-med/ skriftskola.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.10.–5.11. DEN TOMMA FAMNENS ANDAKT

och 3.12 i Sebastos kl. 9.30-12.

Sö. 1.11. Esbo domkyrka kl. 18, Tvåspråkig andakt för dig som känner sorg och saknad efter ett barn som du har mist eller som du aldrig fått i din famn. Kvällen fortsätter med en testund i förrättningskapellet vid domkyrkan tillsammans med kantorerna Anna-Liisa Haunio och Eeva-Liisa Malmgren samt prästerna Heidi Jäntti och Pirkko Nurminen.

UNGDOMSKVÄLL

SORGEGRUPPEN

KYRKOSYFÖRENING

On 28.10 och 4.11 Sökö kapell kl. 18.30

ON 28.10 och 4.11 i övre salen kl. 14.

KUNDBETJÄNING

Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

T.o.m. 31.12. betjänar vi endast per telefon och elektroniskt. Esbo sv. förs. kansli, 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi, må–fre kl. 9–13. Esbo regioncentralregister, 09 050 2600, keskusrekisteri. espoo@evl.fi, bokningstjänster, 09 8050 2601, varauspalvelut.espoo@ evl.fi, begravningstjänster, 09 8050 2200, hautatoimisto.espoo@evl. fi,må–ti kl. 9–15, on–to kl. 9-12, fre stängt. Förändringar i verksamheten kan förekomma. Mer info: esboforsamlingar.fi och sociala medier.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt: Ann-Christine Wiik, 050 597 3313, ann-christine.wiik@evl.fi, Taina Sandberg, 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi, Nina Wallenius, 050 432 4323, nina.wallenius@evl.fi. Du kan också boka telefontid på webben: https:// asiointi.espoonseurakunnat.fi/ home. Vänligen notera att den öppna mottagningen är stängd t.o.m. 31.12.2020.

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3. Öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.frs@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 25.10 Högmässa kl. 12. LÖ 31.10 Allhelgonadagens högmässa kl. 12. SÖ 1.11 Tvåspråkig musikgudstjänst kl. 10.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 22.10 och 29.10 i övre brasummet kl. 10-11.

FAMILJELYKTAN Varannan torsdag 22.10. 5.11, 19.11

Elämänkaari

FR 23.10 i Klubb 97 kl. 19.

TISDAG 27.10 OCH 3.11 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.3010.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i kyrksalen kl. 18.

TISDAG 3.11

FAMILJEKVÄLL ON 4.11 i Grankulla kyrka med matservering, program och andakt kl. 17.15-19.30.

Yhteiset

Kokoontumisrajoitusten takia kirkkoon tai kappeliin voi enimmillään kerrallaan tulla vain sen verran seurakuntalaisia, että 1–2 metrin turvavälien pitäminen on mahdollista. Suosittelemme käyttämään seurakuntien tilaisuuksissa mukanasi tuomaa kasvomaskia. Lisäksi on tärkeää huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Ethän tule paikalle sairaana tai jos sinulla on hengitystieoireita. Näin suojaamme yhdessä toisiamme ja etenkin riskiryhmiin kuuluvia. Jumalanpalveluksiin voi edelleen osallistua turvallisesti myös verkossa. Verkkolähetysten tiedot löydät vi-ilmoituksista. Myös Ylen tv- ja radiojumalanpalvelukset jatkuvat sunnuntaisin. Täällä rakastan minä -valokuvanäyttely Espoonlahden kirkolla 11.−25.11. Koe dokumentaarinen katse tämän päivän Epooseen. Palkittu valokuvaaja Touko Hujanen kiersi syyskuussa ympäri Espoota ja kuvasi ihmisiä arjen keskellä. Näyttelyn avajaiset ke 11.11. klo 17−20 . Vapaa pääsy. Avoinna ma–to klo 8–21 ja pe klo 7–16 sekä viikonloppuisin. Espoonlahden kirkon osoite on Kipparinkatu 8. Tyhjän sylin kirkkohetki su 1.11. klo 18 Espoon tuomiokirkko. Kaipaatko lastasi, jonka olet menettänyt tai jota et koskaan saanut syliisi? Kirkkohetken jälkeen jatkamme yhdessä iltaa teehetkessä viereisessä toimituskappelissa. Kanssasi kanttorit Anna-Liisa Haunio ja Eeva-Liisa Malmgren sekä papit Heidi Jäntti ja Pirkko Nurminen.

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA Kastetut Emma Gabriella Berglund, Yolanda Cathrine Christine Buckley, Sara Anette Huttunen, Unto Ilmari Hyytinen, Oliver Nicholas Joensuu, Lily Emilia Jokinen, Viola Victoria Kalliola, Väinö Mikael Korvenoja, Viivi Amanda Kunelius, Janna Maria Mirjam Laine, Elle Amilia Lundberg, Sanni Olivia Mäntysaari, Niklas Martin Nissinen, Helmi Beatrice Gweth Omondi, Milo Moritz Sebastien Seppälä, Viola Isabel Sibakov, Vivian Josefina Syrjälä, Eemeli Heikki Tapio Tanskanen, Milo Benjamin Toivonen. Hautaan siunatut Anneli Marjatta Helve 90 v, Erkki Uolevi Kolmisoppi 85 v, Teuvo Armas Virtanen 85 v, Antti Antero Björk 82 v, Jouko Uolevi Kivimäki 75 v, Seija Terttu Irmeli Tähtinen 75 v, Matti Juhani Riihelä 73 v, Ritva Kaarina Koljonen 70 v, Jukka Matti Palander 64 v, Timo Tuomas Juhani Pohjalainen 59 v, Jari Terho Tapio Kolehmainen 56 v, Jari Tapani Savolainen 55 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Kasperi Valo Artonpoika Friman, Venla Maria Halonen, Aino Kerttu Kaarina Hytönen, Daniel Patrik Kangasniemi, Astrid Lotta Sofia Kettunen, Amalia Freea Helena Knappers, Kaius Otto Eliel Kupiainen, Joel Emil Ilmari Kämpe, Liam Elias Lehmusto, Helvi Aurora Luhtio, Elias Ilmari Lyytikäinen, Olivia Saaga Maria Oksanen, Ruben Alvar Puroila, Samuel Viljo Elias Toivonen. Avioliittoon aikovat Sami Antero Ruuskanen ja Outi Hannele Juntunen. Hautaan siunatut Vieno Sylvia Nelke 92 v, Airi Annikki Hildén 90 v, Kirsti Ilona Kemppi 89 v, Eeva Liisa LessigLajanne 88 v, Marja-Terttu Koskinen 85 v, Teuvo Johannes Kankkunen 81 v, Taisto Tapani Hietanen 75 v, Esa Sakari Suhonen 51 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastetut Oiva Eino Olavi Jutila, Kai Jalmari Janhunen. Hautaan siunatut Saara Tuulikki Kallio 89 v, Päivikki Irja Lydia Vienonen 84 v, Henri Markus Miettinen 47 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Amanda Iiris Aurelia Asuintupa, Iida Lilja Aliina Asuintupa, Aida Martine Danjo, Viena Iris Ottilia Kellokoski, Vilma Olivia Kortelainen, Saimi Lyydia Landén, Rasmus Julius Juhani Liimatainen, Jenna Elena Mäkelä-Virtanen, Noora Emilia Pankasalo, Inkeri Aino Lyydia Pärnänen, Viljami Toivo Aleksi Riipinen, Konsta Robin Salonen. Hautaan siunatut Bertta Magdalena Koivisto 99 v, Niilo Lennart Kurttila 94 v, Elsa Annikki Pukki 94 v, Onni Aulis Kärkäs 91 v, Eila Annikki Juntula 87 v, Ahti Ilmari Mustonen 79 v.

OLARIN SEURAKUNTA

Kastetut Edvin Feeliks Hahko, Vilma Olivia Kopra, Toivo Alvar Ensio Kuusisto, Inka Sofia Likander, Pihla Amanda Likander, Leo Multia, Sofie Anna Karina Porras, Jaakko Elias Tuovinen. Hautaan siunatut Elvi Maria Kauppinen 91 v, Aila Eila Marjatta Loisa-Kannisto 89 v, Pentti Olavi Reunanen 89 v, Viljo Kalevi Ronkainen 84 v, Mauri Eemeli Ilola 80 v, Marja-Liisa Sutinen 79 v, Erkki Aleksi Peltola 72 v, Jari Mauri Mikael Pokki 71 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Wictor Adam Viking Kimanen, Eddie Alexander Kit Rönnqvist, Emily Mary Mirjam Strömberg, Jasper Liam Söderström, Isabel Selma Törmänen. Avlidna/Hautaan siunatut Cay Gerald Alfred Degerth 94 år, Anita Linnea Sjöberg 88 år, Eskil Johannes Valtonen 87 år, Paul Ove Niemimäki 72 år, Sointu Tuulikki Myrberg 69 år, Elvi Maj-Len Andersson 59 år.

Kastetut Tomi Viljami Honkanen, Elias Onni Ilmari Humalainen, Leena Lydia Huttunen, Stella Sofia Höglund, Anssi Euan Porter, Emma Eevi Linnea Valakari. Hautaan siunatut Inga Margareta Kettunen 98 v, Elvi Maria Asikainen 91 v, Tarmo Hannes Uitos 91 v, Eila Annikki Takkula 89 v, Ritva Anneli Dorothea Pippuri 88 v, Kaarina Unelma Saarentalo 86 v, Aarre Kalevi Oksanen 77 v.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 18/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.10.–5.11.

Kirkoissa soi LAURI LAUKKANEN

TORSTAINA 22.10. Laulu & laulun tarinat: Anne-Mari Kivimäki & Palomylly klo 18.30 Laaksolahden kappeli. ”Arkistojen aarteet”. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan illan teemasta artistivieraidemme kanssa. Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 24.10. Kohti pyhäinpäivää -konsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko. Candomino-kuoro, joht. Esko Kallio, soitinosuudet Esboon barokin yhtye. J. S. Bach, Heinrich Schütz, Arvo Pärt. Osia Alex Freemanin Missa Breviksestä (2020). Liput 20/15 e Candominon verkkokaupasta. www. candomino.fi.

Kahvit 2,50 e seurakunta-alueen musiikkitoiminnan hyväksi. Pyhäinpäivän iltakonsertti klo 20 Espoon tuomiokirkko. Tapiolan kamarikuoro, joht. Hannu Norjanen. Palestrina, Sandström, Rheinberger. Valoa pimenevään syksyyn Palestrinan rakastetuin sävelin. Konsertissa kuullaan myös Sandströmin ja Rheinbergerin lämmittäviä teoksia. Vapaa pääsy.

kerrallaan 80 hlöä. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu seurakunnan musiikkitoiminnan hyväksi. Huom! Mikäli koronatilanne pahenee, saatamme joutua rajoittamaan kävijämäärää. Seuraa ilmoittelua verkossa: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Tilaisuus suoratoistetaan Facebookin kautta: facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta.

SUNNUNTAINA 1.11.

SUNNUNTAINA 8.11.

”Rakkauden ja rohkaisun sanoja Raamatusta” klo 18 Viherlaakson kappeli. Esittäjänä Kristiina Tanhua-Laiho. Vapaa pääsy. Esitys on osa Vaeltajan Majatalon ohjelmaa, ks. Tuomiokirkkoseurakunnan sivu.

”Tulet virvojen viriää” klo 16 Olarin kirkko. Markus Suihkonen, basso, Marita Viitasalo, piano. Brahms - Kuula – Musorgski. Vapaa pääsy, konsertti suoratoistona myös verkossa, ks. espoonseurakunnat.fi.

SUNNUNTAINA 25.10.

TIISTAINA 3.11.

Matkamusiikkia-konsertti. klo 15 Suvelan kappeli. Le Musiciste in Viaggio. Musiikkia kaukana kotoa ja matkan varrelta. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e lähetystyön hyväksi. Kahvit 2,50 e seurakunta-alueen musiikkitoiminnan hyväksi. Espoon puhallinorkesterin syyskonsertti klo 16 Leppävaaran kirkko. Konsertin pääteos on Händelin vesimusiikki, Water Music. Mukana on myös tuttuja klassikkoja kuten Rahmaninovin Vocalise ja J. S. Williamsin musiikkia elokuvasta Schindlerin lista. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Ranskalaista, S'il vous plait! klo 19 Leppävaaran kirkko Musiikkia kynttilän valossa -konserttisarja alkaa taas! Romantiikkaa ranskalaisilta naissäveltäjiltä esittävät Hellevi Lassfolk, huilu ja Outi Vainiomäki, piano Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

PERJANTAINA 30.10. Musiikkia rauhattomille sieluille klo 19 Espoon tuomiokirkko. Kon-

Jippu ja Exodus esiintyvät ”Rakkauden reunalla” -konsertissa to 5.11. klo 18 ja klo 20 Espoon tuomiokirkossa. Kumpaankin konserttiin mahtuu tämänhetkisten tietojen mukaan 80 kuulijaa. Vapaa pääsy. Tilaisuus suoratoistetaan Facebookin kautta: facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta. sertti tarjoaa meditatiivisen ohjelman poikkitaiteellisilla aineksilla. Åsa Dalkarl-Gustavsson, huilu ja runonlausunta, Jacintha Damström, laulu ja fyysinen teatteri sekä Johan von Schantz, piano. Hartauden toimittaa Heidi Jäntti, urkuri Nina Kronlund. Vapaa pääsy.

Kolehti Kirkon Ulkomaanavulle.

LAUANTAINA 31.10. Lohtulauluja-konsertti klo 18 Suvelan kappeli. Riitta ToivonenJäppinen, sopraano, Anna-Liisa Haunio, piano ja urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e lähetystyön hyväksi.

TORSTAINA 5.11. ”Rakkauden reunalla” − Jippu & Exodus meets Disney, meets Gospel klo 18 ja klo 20 Espoon tuomiokirkko. Huom! Kaksi konserttia. Joht. Anna-Liisa Haunio. Yhtye: Joonatan Rautio, Markku Perttilä, Petri Kangas, Teemu Keränen ja Pekka Nyman, Jasmin Mönkkönen. Disney meets Gospel and So − Elämästä on kyse. Konserttiin mahtuu

TIISTAINA 10.11. Beethoven-ilta klo 19 Leppävaaran kirkko: Joonas Pohjonen, piano, Panu Luosto, sello. Musiikkia kynttilän valossa -konserttisarja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKONA 11.11. Iloa, valoa ja voimaa marraskuuhun ke 11.11. klo 18 Virsu, Tapiola. SpoonSisters- ja Lusikkasarja-lauluyhtyeiden pienoiskonsertti, kesto 30−40 min. Tunnettuja klassisia, iloisia ikivihreitä ja lempeitä hengellisia lauluja. Juontaa kanttori Liisa Malkamäki. Vapaa pääsy. Virsussa voi olla kerralla 40 hlöä, tule ajoissa. Kahvia ja teetä tarjolla klo 17.30 alkaen.

Sunnuntaina 25.10.

Maanantaina 26.10.

Riparilaulujen nostalgiailta klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Tommi Kalenius, kitara ja laulu, Ninni Poijärvi, laulu ja viulu. Riparilauluja vuosien varrelta. Mukana pappi Milla Mäkitalo. Vapaa pääsy. Lähetetään suorana facebook. com/kannelmaenseurakunta. Kamarimusiikkikonsertti klo 19 Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Kamarimusiikkisarjan päätöskonsertti. Aapo Järvinen, huilu, Sauli Lämsä, piano. Musiikkia säveltäjiltä Bonis, Denisov, Prokofiev. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kamarimusiikkikonsertti klo 19 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Helsingin kaupunginorkesterin muusikoita: Niamh McKenna, huilu, Krista Rosenberg, viulu, Petteri Poijärvi, alttoviulu, Lauri Kankkunen, sello, Anna-Maija Korsimaa, klarinetti, Mika Paajanen, käyrätorvi, Ossi Tanner, piano. Mendelssohn: Pianotrio d-molli, op. 49, Dohnányi: Sekstetto C-duuri, op. 37. Vapaa pääsy.

Tiistaina 27.10.

Con Amore – Rakkauden ilta klo 19 Café Sonckissa Kallion kirkolla,

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 18/2020

CANTORES MINORES/TIIU KAITALO

Musiikkia Helsingissä Itäinen papinkatu 2. Marion Melnik, sopraano, Janne Hovi, piano. Laulullinen matka tunnetuimmista rakkauslauluista ja italialaisista sävelmistä amerikkalaisen nykymusiikin sfääreihin. Aino Acktén kamarifestivaalin konsertti. Liput 20 e ovelta, varaukset liput@acktefestival.fi.

Perjantaina 30.10.

J.S. Bach: Motetit klo 19 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores ja Suomalaisen barokkiorkesterin soittajia, johtaa Hannu Norjanen. Liput 30/20 e Ticketmasterista ja ovelta, sisältää kasvomaskin.

Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores esittää J.S. Bachin motetteja pe 30.10. klo 19 Tuomiokirkossa. Konserttiin myydään noin 150 lippua.