Kirkko ja kaupunki 2020 18 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

22.10.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Pyhäinpäivänä filosofi Leena Vilkka käy lapsensa haudalla s. 12

Kauhea, kaunis suru Näin minusta tuli nunna s. 18 Näyttelijä Krista Kosonen luki Uuden testamentin äänikirjaksi s. 26

Pääkirjoitus

Eilen

Taivas on Taunuksen takapenkillä

Ratsastaja ei tunne kävelijän vaivoja.

JOS ARMO KÄY oikeudesta, me pääsemme kuoltuamme taivaaseen. Kuolemanjälkeisestä autuudesta voi puhua vain vertauksin ja kuvin, sillä se ylittää ymmärryksen. Ja silti sen voi ymmärtää. Taivaan ihanuus tulee täällä maan päällä ymmärrettäväksi maanpäällisen autuuden kautta. KRISTINOPIN MUKAAN Jeesus oli kokonaan Jumala ja kokonaan ihminen. Tämä uskon totuus merkitsee maallisen ja hengellisen yhtymistä niin, että toista ei voi erottaa toisesta. Kristuksen syntyminen ihmisvauvaksi eläinten oljille kuroi umpeen taivaan ja maan välisen kuilun. Se jumalallisti maallistumisen. Siksi taivaan ihanuus ei tule pelkästään ymmärretyksi maanpäällisen autuuden avulla, vaan maanpäällinen autuus on taivasta maan päällä. LAULUNTEKIJÄT OVAT tienneet tämän jo pitkään. Leevi and the Leavingsin laulussa taivas on Taunuksen tyhjä takapenkki, jonne ”kahden saatais salaa pujahtaa”. Rakkaan ihmisen läheisyys ja hänen hyväksyvä katseensa ovat taivas. ”Niin on paljon turhaa joka vaan hajoaa tuulessa / meillä on se, josta sanotaan: maan päällä niin kuin taivaassa”, laulaa Johanna Kurkela ja siteeraa samalla maailman tunnetuinta rukousta. Virsikirjassakin tämä ajatus taivaasta maan päällä tunnetaan.

Ehtoollisvirressä lauletaan: ”Ja taivasta jo päällä maan on hetki hänen seurassaan.” PYHÄINPÄIVÄNÄ KATSE KÄÄNTYY maanpäällisestä autuudesta kohti tulevan maailman elämää, sitä taivasta, jonka portti on meille maan päällä eläville vielä vasta raollaan. Siihen katseeseen liittyy usein kaipausta ja ikävää. Läheinen ihminen on kuollut, ja hänen paikkansa on tyhjä. Joku taas kaipaa jo itse kovasti sinne, missä ei ole kipua eikä sairautta. KRISTILLINEN YLÖSNOUSEMUSUSKO on uskoa siihen, että kuolemalla ei ole viimeistä sanaa. Viimeisen sanan lausuu ihmisiä rakastava Jumala. Hän kutsuu meidät – Raamatun kielikuvia käyttääkseni – taivaan kotiin, juhliin. Sielläkin taivas on rakkaiden läheisyyttä ja itsensä Jumalan hyväksyviin silmiin katsomista.

Ole sinä minulle avara paikka, jota pyyhkii suuri tuuli. Ole kuin aallokko, joka huuhtoo maisemani.

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Tänään Olin yrittänyt pärjätä veljeni kuoleman aiheuttaman surun läpi samoin kuin olin pärjännyt muussakin elämässäni. Olin puhunut vaikeista tunteista ystävieni kanssa, mutta surun ja vihan hyväksyminen oli minulle ylivoimaisen vaikeaa. LIINA LÄNSILUOTO ANNA-LEHDESSÄ 40/2020

Iankaikkisesti Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee. 1. KIRJE KORINTTILAISILLE 13:12

KUOLEMALLA EI OLE VIIMEISTÄ SANAA.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Hyvä Jumala, kaipaan tyyneyttä ja rauhaa.

Ole minulle.

KIINALAINEN SANANLASKU

Kirkko ja kaupunki

18 22.10.2020

Seuraava lehti ilmestyy 5.11. KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Kekri vai kepponen?” Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkija Juha Nirkko on perehtynyt pyhäinpäivän, kekrin ja halloweenin viettoon. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA VILJA HARALA

Juha Nirkko, mistä lokakuun lopussa vietettävät pyhäinpäivä ja halloween ovat alun perin lähtöisin? – Varhaiskeskiajalla oli kristittyjä pyhimyksiä kertynyt jo niin paljon, ettei kaikille riittänyt omaa muistopäivää. Sen vuoksi otettiin käyttöön kaikkien pyhien päivä 1.11. ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä eli sielujenpäivä 2.11. – Halloweenin taustalla taas ovat kristinuskoa vanhemmat sadonkorjuun ja vuodenvaihteen juhlat, etenkin kelttien samhain. Samhain siirtyi irlantilaisten ja skotlantilaisten siirtolaisten mukana Amerikkaan, jossa se sai 1800-luvulla nykyisen muotonsa. – Kristinuskon opettamista ja omaksumista auttoi se, että juhlapäiviä sijoiteltiin ajankohtiin, joissa jo ennestäänkin oli juhlintaa. Näissä kahdessa juhlassa oli jopa saman tyyppistä sisältöä, vainajien kunnioitusta.

Miten suomalainen satokauden loppua juhlistava kekri liittyy pyhäinpäivään ja halloweeniin? – Kekriä vietettiin Suomessa jo ennen kristinuskon tuloa, ja sen jälkeenkin se oli jopa joulua suurempi juhla. 1800-luvulla kekrin ja pyhäinpäivän vietto sulautuivat yhteen. Kekri on hyvin samanlainen juhla kuin kelttien samhain. Naamioituneet kulkijat pyysivät taloista kestitystä ja uhkasivat kaataa uunin. Ovella kysyttiin: ”Kekriä vai uunia?” Se oli sen ajan ”Karkki vai kepponen?”. – Kekrin viettäminen hiipui kaupungistumisen myötä. Keskustapuolue ja Kalevalaseura ovat pitäneet perinnettä yllä, ja nykyään kekrijuhlia vietetään taas jonkin verran.

4 5

Onko tavallista, että perinteet muokkautuvat ja yhdistyvät? – Perinteen elinehto on, että se mukautuu ajan, paikan ja tilanteen mukaan. Perinne elää, jos se toimii eli hengittää luontevasti yhteisössä. Tekohengityskin voi toimia, mutta sillä on huonompi ennuste. Mikä sinulle on pyhää? – Ihmisten yhdenvertaisuus ja tasapuolinen kohtelu. ■ Pyhäinpäivää, halloweenia ja kekriä vietetään la 31.10.

Milloin pyhäinpäivää ja halloweenia alettiin viettää Suomessa? – Kristinusko vakiintui Ruotsissa 1100-luvulla ja ulottui pikkuhiljaa tänne itäiseen periferiaankin ristiretkien mukana. Pyhäinpäivä tuli juhlapyhäksi tätä kautta. Nykyinen lauantaipyhä pyhäinpäivästä tuli vuonna 1955. – Halloween tuli Suomessa tunnetuksi populaarikulttuurin, esimerkiksi Tenavat-sarjakuvien, ansiosta jo 1960-luvulla. Sen viettoa aloiteltiin täällä 1980-luvun lopussa. Juhla hakee meillä edelleen tapojaan, tarkkaa ajankohtaansa ja jopa nimeään. Sillä on jo perinteitä päiväkodeissa, kouluissa ja ravintoloissa. Kurpitsalyhty on suosittu rekvisiitta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Kodikas hauta Kuolleiden muistaminen on muuttunut: hautausmaa oli ennen tiukan arvokas paikka, mutta nyt läheisen hautaa saattaa koristaa koiralamppu tai pinkki My Little Pony. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JOONAS BRANDT

ammenterhot napsahtelevat päähän ja hautakiviin Espoon keskiaikaisen kivikirkon ympärillä. Siimaleikkurin kireä ääni sekoittuu lehtipuhaltimen pörinään, kun työntekijät puhdistavat hau-

tausmaata. Hautapaikoilla näkyy kivien ja kynttilälyhtyjen lisäksi omaisten tuomia muistoesineitä. 83-vuotiaana menehtyneen Beritin hautakiveä koristaa ystävällisen näköinen koira, jolla on suuret lamppusilmät. – Ehkä vainajalla oli koira? Moni suree, kun ei pääse samaan hautaan rakkaan lemmikkinsä kanssa. Puolisollani on dobermannia muistuttava pehmolelu ja patsas muistoina edesmenneestä koirastaan, sanoo kuolemantutkija Ilona Pajari. Pajari arvioi, että muistoesineiden tuominen hautausmaalle on Suomessa 2000-luvun muistelukulttuuria. Aiemmin hautausmaa oli tiukasti säännelty paikka, jonka ar-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

vokasta tunnelmaa ei sopinut häiritä omaperäisillä koristeilla tai edes kovaäänisellä puheella. Saako haudalle sitten nykyään tuoda mitä vain? – Emme tee rajanvetoa sen suhteen, miten ihmiset saavat surra. Siirrämme tavaroita sivuun vain, jos ne haittaavat haudan hoi-

toa, linjaa Espoon seurakuntayhtymän ylipuutarhuri Miina Renqvist. SIILEJÄ, PUPUJA, ORAVIA ja kruunupäinen sammakko. Kirkon hautausmaalla Espoossa, Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä ja Honkanummen hautausmaalla Vantaalla näkyy koriste-esineinä eläimiä, joita ei ole tavattu liittää kuolemaan tai kristinuskoon. – Luulen, että siilit, puput ja oravat edustavat haudoilla söpöjä elämiä, joita on katseltu ja ehkä ruokittukin yhdessä. Näitä eläimiä kulkee kaupunkilaisten kotipihoilla, joten niiden avulla haudalle luodaan kodikkuutta ja yhteisen elämän tunnelmaa, Ilona Pajari sanoo. Jotkut valitsevat itselleen eläessään oman toteemi- tai henkieläimen. Pajari epäilee, etteivät hautojen koriste-eläimet kuitenkaan esitä vainajaa. Jos hautakiven kylkeen olisi tuotu susia, karhuja tai muuta uljasta, tilanne olisi toinen.

Kirkko ja kaupunki verkossa

LASTEN MUISTOLEHTO Honkanummen hautausmaalla on kukkuroillaan muistoesineitä. Sinivalkokultainen Transformers-muovinukke seisoo kivipaadella kynttilän ja kanervan takana. On nalleja, palloja, My Little Pony -hahmoja. Pensaan suojiin on rakennettu vaaleanpunasävyinen minimaailma muovitaloineen, nukkeineen ja Hello Kitty -kissoineen. Uskontotieteilijä Maija Butters sanoo, että muistolehdon lelupaljous voi tuoda lohtua. Lapsen menettänyt vanhempi näkee, että hänellä on surussaan kohtalotovereita. – Lelut näyttävät, että menehtyneet lapset ovat ikään kuin liittyneet lasten yhteisöön tuonpuoleisessa. Vaikka vanhempi ei varsinaisesti uskoisi tuonpuoleiseen, siitä tehdään mahdollinen maailma rituaalien avulla.

MARI AARNIO

Hietaniemen Kuusilehdon sirottelualueella hymyilee kirkasvärinen puutarhatonttu. – Uskoisin, että kotipihaa laajennetaan puutarhatontulla hautausmaalle. Tuskin tonttupatsaaseen liittyy haltiauskoa, Pajari pohtii. Eniten haudoilla näkyy koriste-enkeleitä ja -lintuja, joita kaiverretaan hautakiviinkin. – Lintu symboloi vainajaa ja hänen sielunsa vapautta lentää taivaalle. Se on vanha kristillinen symboli.

Kuoleman rituaaleja tutkinut Butters kertoo, että ihmisillä on tarve käsitellä suuria menetyksiä käytännön tekojen kautta. Hänen mukaansa luterilainen kirkko ei ole perinteisesti tarjonnut seurakuntalaisille kovinkaan paljon mahdollisuuksia osallistua rituaaleihin.

”

Kotipihaa laajennetaan puutarhatontulla hautausmaalle. KUOLEMANTUTKIJA ILONA PAJARI

– Muistoesineiden tuominen haudalle on rituaali, jolla surua kanavoidaan. Jos haudalle vie lapsen rakastaman Transformers-lelun, sillä on valtavasti suurempi merkitys kuin anonyymillä enkelillä. ■ Minkälaisia muistoesineitä haudoille tuodaan? Katso erikoisartikkeli osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Hassuja sattumuksia kirkossa ”Saisipa nyt ison lasillisen kylmää viinaa!” huusi mummo kirkossa. Kysyimme lukijoilta hauskoja tapauksia, joita on sattunut kirkollisissa tilaisuuksissa. Myös papille voi käydä hassusti: eräs huomasi kesken vainajan siunaamista, että oli unohtanut poistaa punaiselle ja vihreällä ponnarilla sitomansa ohimohiusten kohotussaparot. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Maapallosta on tullut ultrarikkaiden leikkikenttä, ja sen seurauksena maapallo on tulessa.” MATIAS UUSISILTA VERKKOKOLUMNISSAAN

SIRPA PÄIVINEN

Itkuvirsien aika ei ole ohi Kansanmuusikko Emmi Kuittinen on tehnyt korona-aikaan liittyviä itkuvirsiä. Yhden nimi on Itku koronahuolista ja toisen Itku ystävien ikävästä. Kuittinen kuvaa itkuvirsiä ikuisen ikävän runoudeksi, jossa pääosassa ovat suru ja murhe. ”Vuosien mittaan ymmärrykseni itkuvirsien tunnepuolesta on syventynyt”, Kuittinen sanoo. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

MAIJA SAARI

Suuren enemmistön tarinoita Koska luet tätä, kuulut elossa olevien ihmisten pieneen vähemmistöön. Suurin osa maailmassa eläneistä ihmisistä on nimittäin kuollut. Arviot siitä, kuinka monta nykymuotoista ihmistä maapallolla on kautta aikojen elänyt, vaihtelevat noin 50 miljardista reilusti yli 100 miljardiin. Joka tapauksessa nykyiset 7,6 miljardia sykkivää sydäntä ovat kuolleeseen enemmistöön verrattuna aika pieni porukka. Maailman vainajista pieni osa, noin 200 000 henkeä, on haudattu Malmin hautausmaalle Helsinkiin. Se on Suomen suurin hautausmaa, ja sinne ovat päätyneet elokuvaohjaaja Mikko Niskanen, laulaja Armi Aavikko, näyttelijä Matti Pellonpää ja moni muu. Malmin hautausmaalla on viettänyt paljon aikaa myös elossa oleva pappi ja kirjailija Kai Sadinmaa. Nyt hän kertoo sinne haudattujen kiehtovia tarinoita uudessa podcastissa. TUURE HURME

Murhia ja osuvaa lestadiolaiskuvausta SUOSITUN Kaikki synnit -rikossarjan ensimmäinen kausi kuvasi murhatutkintaa kuvitteellisessa Varjakan kunnassa Oulun seudulla. Iso osa kunnan asukkaista ja kaikkien murhien uhrit olivat vanhoillislestadiolaisia, joten herätysliikkeestä tuli väkisinkin yksi sarjan teemoista. Helsinkiläinen viestintäyrittäjä, toimittaja Kaarle Hurtig luonnehti sarjaa Instagramissa ”parhaaksi lestadiolaiskuvaukseksi valtamediassa ehkä koskaan”. Hurtig kasvoi lestadiolaisperheessä Torniossa ja tutustui Oulun seudulta kotoisin oleviin esimerkiksi skeittauspiireissä. – Faktat, kulttuuriset narratiivit ja sanavalinnat sarjassa ovat tosi oikein. Yhden käden sormilla ovat laskettavissa ne kohdat, jolloin ajattelin, että lestadiolainen ei sanoisi noin. Kaikki synnit -sarja kuvaa Hurtigin mielestä lestadiolaisuutta sellaisena kuin se näyttäytyy pienillä paikkakunnilla Pohjois-Pohjanmaalla.

– Se ei anna todenmukaista kuvaa siitä, mitä lestadiolaisuus on modernissa kaupunkiympäristössä, muttei valehtele missään lestadiolaiseen teologiaan ja maailmankuvaan liittyvässä, Hurtig tiivistää. Sarjassa vanhoillislestadiolaisuuteen liitetään vaikenemisen kulttuuri. Monista asioista on vaikea puhua, ja ongelmia käsitellään mielellään yhteisön sisällä. – Kun puhutaan anteeksiannon syvästä merestä, johon synnit upotetaan, tuota uskoa voidaan niin haluttaessa käyttää myös väkivallan ja vaientamisen kehikkona. Voidaan sanoa, että asia on Jumalan edessä hoidettu. Johannes Holopaisen esittämä KRP:n rikostutkija Lauri Räihä on Varjakasta kotoisin, mutta side omaan vanhoillislestadiolaiseen perheeseen ja paikkakunnalle on katkennut. Näinkö se menee, jos liikkeestä irtautuu?

– Tuo on perhekohtaista. Lestadiolaisuus antaa edellytykset sil-

”

Voidaan sanoa, että asia on Jumalan edessä hoidettu. le, että se voi mennä noinkin. Olen kuullut noita tarinoita, Kaarle Hurtig sanoo. ■

HANNA ANTILA

Kaikki synnit -sarjan 1. kausi Yle TV2:ssa ja Yle Areenassa. Sarjan toinen kausi alkaa Elisa Viihteessä 22.10. Sarjan toinen kausi tulee myös elokuvateatterilevitykseen.

YLE KUVAPALVELU

Kuuntele Kuolleiden podcastia Soundcloudissa, Spotifyssa, Apple podcasteissa tai osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/kuolleidenpodcast.

Olimme muistotilaisuudessa ja nelivuotias lapsenlapseni kysyi ruokajonossa, kun pappi oli vainajan tyttären kanssa ottamassa ruokaa, että syökö tuo aamenkin. Oli meillä naurussa pitelemistä. LUKIJOILTA SAATUJA LASTEN TOKAISUJA

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Kaikki synnit -sarjan ensimmäisellä kaudella Lauri Räihä (Johannes Holopainen) ja Sanna Tervo (Maria Sid) saapuvat selvittämään lestadiolaismiesten murhia kuvitteelliseen Varjakan kuntaan.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

ESKO JÄMSÄ

Muistokirja tallettaa ikävän Muistelukirjaan voi laittaa valokuvia ja kirjoittaa vaikka musiikkikappaleista, jotka tuovat kuolleen rakkaan mieleen.

Musiikkia hautajaisiin

Muistokirjassa on paikkoja valokuville ja tilaa ajatuksille sekä täytettäviä kohtia, vähän niin kuin monille tutuissa vauvakirjoissa. Niihin voi kirjoittaa esimerkiksi muistot kuolinpäivästä, hautajaispäivästä, kuolleeseen liittyvistä unista, hänestä muistuttavasta musiikista, mahdollisista vihan ja syyllisyyden tunteista sekä siitä, mitä haluaisi sanoa rakkalleen, jos voisi vielä kerran kohdata hänet. Kirjassa on myös Elolan omia tekstejä ja Sofia Amberlan maalauksia. – Kirja on tehty niin, että se sopii ihan kaikenikäisille ja kaikenlaisille sureville, Elola sanoo. – Kirjoittaminen oli ainakin minulle asia, joka vei synkkinä hetkinä eteenpäin. Elola suosittelee kirjoittamista muillekin: se on hyödyllistä, vaikka teksteihin ei palaisikaan enää koskaan ja säilyttäisi tekstit vain itsellään.

HANNA ANTILA

SOFIA AMBERLA

HAUTAJAISET OVAT erityinen juhla, joTsaikovskin Joutsenlampi ja toisissa Ishon liittyy suuria tunteita. Sen vuokmo Alangon Tuulen selkään. Näiden säsi siunaustilaisuuden musiikilla on iso velmien nuotit kuitenkin löytyivät kirjasmerkitys. tosta, joten kanttori pystyi sovittamaan Tämän tietää helsinkiläisen Malmin ne uruille ja täyttämään omaisten toiveet. seurakunnan johtava kanttori Kaisu Rauhamaan mukaan yksi eniten soiRauhamaa, joka soitti ensimmäisen tetuista hautajaisvirsistä on virsi 30, kerran hautajaisissa jo ylioppilaskesäMaa on niin kaunis. Se on alkujaan sleenään vuonna 1979. Silloin soitettiin Rausialainen kansanlaulu. Virsikirjaan tämä hamaan mukaan melko varsinkin jouluaikaan samoja kappaleita kuin paljon laulettu sävelmä nykyään. Toki uusia otettiin vuonna 1986. Kaisu Rauhamaan suosikkeja on tullut vuoKlassisen musiikin lista soitetuimmista sien varrella. puolella ikisuosikkeihin hautajaissävelmistä – Tietyt klassiset säkuuluu Tomaso Albi1. Maa on niin kaunis velmät ovat pysyneet. nonin Adagio. 2. Tomaso Albinonin Hautajaiset ovat kuiten– Kyseessä on kuiAdagio kin muuttuneet luontenkin italialaisen Reteeltaan entistä henkilömo Giazotton sävellys, 3. Kari Rydmanin kohtaisemmiksi, jolloin Rauhamaa toteaa. Niin kaunis on maa musiikkitoiveistakin on Giazotto on selittänyt 4. Petri Laaksosen tullut yksilöllisempiä, Adagion pohjautuvan Ota hänet vastaan enemmän vainajan perAlbinonin sävellyksen 5. Kappaleet, joilla on soonaan liittyviä. basso-osaan, joka löyliittymäkohta vainajan Kuoleman kohdatestyi kirjaston raunioista elämään, esimerkiksi sa vainajan omaiset ovat Dresdenistä toisen maaLasse Mårtensonin ensin yhteydessä papin ilmansodan pommitusMyrskyluodon Maija. kanssa. Pappi välittää ten jälkeen. sitten heidän musiikErittäin suosittu säkitoiveensa kanttorilvelmä hautajaisissa on le. Erityisempien toiveiden kohdalla on jo pitkään ollut Kari Rydmanin Niin hyvä, jos omaiset ovat yhteydessä myös kaunis on maa. suoraan kanttoriin. – Rydman sävelsi sen auto-onnetto– Pyrimme noudattamaan omaisten muudessa 10-vuotiaana kuolleen oppitoiveita. Kanttorilla ei kuitenkaan ole laansa muistoksi. Kappaleessa ei mainita välttämättä kyseisen kappaleen nuotJumalaa, mutta se kertoo elämän katoateja. Toinen kysymys on se, soveltuuko vaisuudesta, Rauhamaa kertoo. kappale soitettavaksi uruilla. Kanttoreil– Uudempaa hengellistä musiikkia la on myös erilaisia musiikillisia profiile- puolestaan edustaa Petri Laaksosen ja: jotkut ovat lahjakkaampia laulamises- Ota hänet vastaan. Sitä on alettu toivoa sa ja jotkut soittavat hyvin urkuja. yhä enemmän. Rauhamaalle muistuu mieleen paMARJO KYTÖHARJU ri haastavaa tilannetta. Toisissa hautajaiKuuntele Kaisu Rauhamaan lista Kirkko ja kaupungin Spotify-tililtä. sissa häntä pyydettiin soittamaan Pjotr

SURUN KESKELLÄ sanat tuntuvat takertuvan kurkkuun. Silloin kirjoittaminen voi olla puhumista helpompi tapa purkaa mieltään ja tallettaa asioita. Elämä läheisen kuoleman jälkeen voi nimittäin myöhemmin näyttäytyä hyvin sumuisena aikana, jonka yksityiskohdat ovat unohtuneet. Vuonna 2014 Johanna Elola menetti 12-vuotiaan poikansa Villen tapaturmassa. Suru oli niin musertava, että Elola alkoi kirjoittaa tunteitaan paperille. Hän kirjoitti kaiken, mitä mieleen tuli. Myöhemmin Elolasta tuli lapsensa menettäneitä perheitä tukevan Käpy ry:n tukihenkilö sekä vertaisryhmän ohjaaja ja Surevan kohtaaminen -hankkeen kokemuskouluttaja. Elolan Sanoita surusi – täytettävä muistokirja ilmestyi juuri. – Sen julkaisupäivä oli 14. lokakuuta, jolloin Ville olisi täyttänyt 18 vuotta, Elola kertoo.

Sofia Amberlan kuvitusta Johanna Elolan surukirjaan. KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Talo, jossa asuu luterilainen kissa Suomalaiset eivät tajua, kuinka paljon hyvää luterilaisuus on saanut aikaan, sanoo arvotutkija Anneli Portman. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVITUS PAULI SALMI

hdysvaltain presidentin George W. Bushin johtama sotilasliittouma miehitti Irakin vuonna 2003. Kuvitelkaamme, että Bush olisi pitänyt paikalliselle väestölle puheen, jossa hän olisi ylistänyt, kuinka hyviä muslimeja nämä ovat ja kuinka hienosti nämä noudattavat Koraanin ohjeita. Jotensakin näin ortodoksisen Venäjän tsaarit suhtautuivat luterilaiseen Suomeen niinä vuosina, kun Suomi oli osa Venäjän imperiumia. – Tsaarit viittasivat puheissaan jatkuvasti suomalaisten luterilaisuuteen. Että tehkää ja uskokaa, kuten isännekin ovat tehneet ja uskoneet, kertoo sosiaalipsykologi ja arvotutkija Anneli Portman. Luterilaisuuden tukeminen oli tietenkin politiikkaa, ja fiksua sellaista. Tsaarien näkökulmasta olennaista oli se, että maassa oli rauha ja yhteiskunta pelitti. Luterilaisesta eetoksesta tuntuukin kumpuavan toimivia ja rauhanomaisia yhteiskuntia. Portman tutki vuonna 2014 valmistunutta väitöskirjaansa varten, minkälaisia arvoja Suomen hallitsijat kannattivat poliittisissa puheissaan vuodesta 1809 alkaen. Hän ällistyi, kuinka paljon luterilaisuuden perinne kuului puheissa. – Poliittisissa puheissa toistuivat luterilaisuuteen liitetyt hyveet, kuten ahkeruus ja rehellisyys. Jäin miettimään, mistä tässä oikein on kyse. Miten luterilaisuus vaikuttaa meihin vieläkin? Portman kokosi kielitieteen apulaisprofessorin Kaius Sinnemäen kanssa porukan eri tieteenalojen asiantuntijoita. Joukko alkoi selvittää, miten Suomen luterilai-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

set juuret näkyvät nykyään suomalaisten ajattelussa ja kulttuurissa. Vastaus on, että paljon enemmän kuin moni arvaisi. Tänä syksynä ilmestyneen kansantajuisen kirjan nimi kuvaa tilannetta hyvin: Kaappiluterilainen kansa (Käsitekirjat, 2020).

Tällä palstalla kolme asiantuntijaa ottaa kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.

”Ihmisoikeuksien on mentävä Raamatun edelle” Jumala on luonut ihmisen kuvakseen ja työtoverikseen. Tästä nousee jokaisen ihmisen loukkaamaton ihmisarvo, joka on ihmisoikeuksien perusta. Hahmotan niin, että länsimainen käsitys ihmisoikeuksista nousee kristinuskon ja Raamatun sanomasta. Ihmisoikeudet eivät voi mennä Raamatun edelle tai tulla sen jäljessä. Raamattu ja ihmisoikeudet eivät ole ristiriidassa keske-

nään, eivätkä ne ole vaihtoehtoja. Kristityn tehtävä on aina ja kaikkialla puolustaa jakamattomia ihmisoikeuksia ja A vastustaa voimia, jotka riistävät ihmiseltä hänen arvonsa. Näin seuraamme Jeesusta, joka omalla esimerkillään palautti oman aikansa yhteiskunnassa arvottomille heidän ihmisarvonsa. SATU KANTOLA

Raamatun ja ihmisoikeuksien asettaminen vastakkain kertoo usein siitä, ettei lueta Raamattua kristillisen uskonymmärryksen läpi. YK:n ihmisoikeuksien julistus painottaa fyysistä koskemattomuutta, oikeutta perustoimeentuloon, sanan- ja kokoontumisvapautta, yhdenvertaisuutta lain edessä, omantunnon ja uskonnon vapautta sekä oikeutta opetukseen. Näitä Raamattu ajaa. Ennen kristinuskon voittoa Euroopassa pedofilia

oli sallittua, neljännes ihmisistä eli orjina, kaikki verot maksatettiin köyhillä ja yhdeksän ihmistä kymmenestä oli lukutaidottomia. Kristinusko lähestyy Raamattua alhaalta päin, Jumalan puheena ihmisille. Väite ”Ihmisoikeuksien on mentävä Raamatun edelle” tulee ylhäältä päin, ihmispuheena. Suosittelen luottamaan Raamattuun. LAURI VARTIAINEN

Raamattua on käytetty sekä ihmisoikeuksien puolustamiseen että vastustamiseen. Ihonväriin perustuvaa syrjintää ja orjuutta on vastustettu raamatullisin perustein: Jumala on luonut kaikki ihmiset tasavertaisiksi ja rasismi on syntiä. Myös naisten äänioikeutta ja muita oikeuksia on vaadittu vetoamalla Raamattuun. Kyse ei siis ole siitä, että maallinen ajattelu olisi tuonut kristinuskolle vieraiksi katsotut ihmisoikeudet kirkkoihin. Kyse on

siitä, miten kristillinen ihmiskäsitys ymmärretään kirkkojen sisällä. Modernilla ihmisoikeusajattelulla on pitkälti kristillinen perusta. Selitysvelka on niillä, jotka katsovat, että nykyinen demokraattisten yhteiskuntien käsitys ihmisoikeuksista olisi Raamatun vastainen. ELINA VUOLA

TIK

AIN

Suomen Lähetysseuran varatoiminnanjohtaja

YHTEISKUNNALLINEN ROOLI EI RIIPPUNUT SYNTYMÄSTÄ VAAN KOULUTUKSESTA, OLI VALLANKUMOUKSELLISTA.

Suomen Raamattuopiston Säätiön toiminnanjohtaja

IKK

O S OM E R P U R

Lue pitempi versio jutusta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

A RT I A I N E N

REHELLISYYDEN ARVOSTAMINEN on Anneli Portmanin mukaan myös luterilaisuuden peruja. Rehellisyys taas on johtanut siihen, että Pohjoismaissa ihmiset luottavat toisiinsa ja yhteiskunnallisiin instituutioihin kuten poliisiin. Portman uskoo, että rehellisyysihanteen taustalla on reformaattoreiden ajatus siitä, että ihminen vastaa teoistaan suoraan Jumalalle. – Luterilaisuudessa ihmiset eivät tunnusta syntejään papeille, jotka antavat katumusharjoituksia. Sen sijaan jokainen vastaa itse synneistään Jumalalle, joka puhuu ihmiselle omantunnon kautta. Siitä syntyy sisäinen rehellisyyden vaatimus, Portman selittää. – Oleellinen kysymys ei ole, jäänkö minä teostani kiinni. ■

IK V

Niinpä suomalaisessa modernissa kansanmytologiassa kerrotaan, että mistä vain torpasta voi nousta sellaisia suuruuksia kuin Mikael Agricola tai Urho Kekkonen. – Meillä on hyvin epäelitistinen kertomus siitä, keitä me olemme. Lutherin mukaan oli tärkeää, että tytötkin käyvät koulua, koska heistä tulee myöhemmin äitejä, ja tyhmät äidit kasvattavat tyhmiä lapsia.

SUOMESSA LUTERILAISEN puun hedelmiä ovat esimerkiksi tasa-arvon ja koulutuksen arvostaminen. – Tasa-arvo on Suomessa lähes normatiivinen lähestymistapa mihin tahansa asiaan, Anneli Portman sanoo. Hän ottaa esimerkiksi lapsilisät. Vaikkapa Saksassa ja Italiassa niitä jaetaan sen mukaan, miten

”

SE, ETTÄ TÄRKEÄ

Onko näin?

LUTERILAISET POHJOISMAAT erottuvat Anneli Portmanin mukaan monissa tilastoissa ja yhteiskunnallisissa tutkimuksissa omaksi ryppääkseen. – Pohjoismaat ovat kuin luterilainen perhe, jossa on monta lasta, jotka ovat kaikki vähän erilaisia, Portman selittää. Portman vertaa luterilaisuutta ja pohjoismaisia yhteiskuntia kissankarvoihin ja villakankaiseen nojatuoliin. Kun kissa on kiehnännyt tuolissa tarpeeksi pitkään, sen karvoja ei saa enää siitä irti. Vaikuttaa siltä, että luterilainen historia tuottaa vakaita yhteiskuntia, joissa ihmisillä on hyvä olla. Miksi olisi syytä olettaa, että Pohjoismaiden erityispiirteet johtuvat juuri luterilaisuudesta? Portman kehottaa tutkimaan yhteiskuntien historiaa kuin ruokareseptejä. – Katsomme, missä aikajärjestyksessä ainesosat lisätään. Luterilaisuus on aineksena vanhempi kuin esimerkiksi valistus tai sosiaalidemokratia. – Tietenkin tällaisissa jättiläismäisissä trendeissä on mahdotonta osoittaa tiukkoja syyn ja seurauksen suhteita, mutta katsoo asiaa miten tahansa, lopputulos näyttää samanlaiselta. Sosiaalipsykologian emeritusprofessori Klaus Helkama kertoo Kaappiluterilaisen kansan saatesanoissa törmänneensä vuonna 2012 tutkimukseen, jonka mukaan protestanttinen lähetystyö on ollut yhteydessä liberaaliin demokratiaan, kansalaisten väliseen tasa-arvoon, suvaitsevaisuuteen ja sananvapauteen. Helkaman ensimmäinen reaktio oli epäusko. ”Hohhoijaa, kaikkea sitä yritetään todistella, lähetystyö muka vaikuttaisi noin paljon.” Sitten hän perehtyi tutkimukseen ja yllättyi: ”Todistusaineisto oli vastaansanomaton.”

perheet tulevat toimeen. Suomessa sen sijaan jokainen saa tasan saman summan. – Jos joku kyseenalaistaa, tarvitsevatko kaikki lapsilisiä, siitä nousee hirveä äläkkä. Miten tasa-arvo sitten liittyy luterilaisuuteen? Reformaattori Martti Luther korosti, että jokainen ihminen on Jumalan edessä tasaveroinen ja vastaa omista teoistaan. – Yksi luterilaisuuden kuningasajatus oli, että pappeus ei riipu ihmisten sukutaustasta vaan koulutuksesta, Portman sanoo. – Papit ovat kaikissa yhteiskunnissa supertärkeitä. Se, että näin keskeinen yhteiskunnallinen rooli ei riippunut syntymästä vaan koulutuksesta, oli vallankumouksellista. Se antoi siemenen ajatukselle, että kenestä tahansa voi tulla mitä vain.

Globaalin kristinuskon ja uskontodialogian professori KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

MAAILMANTUSKAN

VETERAANI

”

uuri tuollainen klassisen omahyväinen omassa ’hyveellisyydessään’ marinoituvan mulkvistin perikuva.” Matias Uusisilta on nostanut Twitter-tilinsä pääkuvaksi lauseen, jolla häntä on kuvailtu sosiaalisessa mediassa. Uusisilta twiittaa aktiivisesti esimerkiksi valkoposkihanhien suojelun, Puolustusvoimien lakkauttamisen ja kotinsa lähellä Laajasalossa sijaitsevan Stansvikin aarnimetsän säästämisen puolesta. Tatuoitu männynkäpy koristaa Uusisillan oikeaa käsivartta. Sen vieressä on valas. Kuvat ovat muistoja luontoherätyksestä, jonka hän sai vuonna 2004 nähdessään elokuvan The Day After Tomorrow. Ihmisten aiheuttamat rajut luonnonilmiöt uhkaavat elokuvassa ihmiskuntaa. – Huolestuin 11-vuotiaana siitä, että jäätiköt sulavat, jääkarhut kuolevat ja Golf-virta sammuu. Kuljin vanhempieni perässä sammuttamassa valoja ja yritin saada

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Matias Uusisilta, 27, ahdistui vääryyksistä luontoa ja vähäosaisia kohtaan jo lapsena. Nyt Kirkko ja kaupungin uusi verkkokolumnisti parantaa maailmaa työkseen eikä enää vaadi itseltään pyhimyksen elämää. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA VILJA HARALA

heidät pyöräilemään töihin autoilun sijaan. Uusisilta rymysi isoveljensä kanssa metsässä ja keräsi hyönteisiä terraarioihin tarkkailtaviksi. – Lukiossa heräsin rasismiin, joka tuntui väärältä. Kotikaupungissani Kouvolassa ei ollut juurikaan maahanmuuttajia, mutta puhuin silti heidän puolestaan yhteiskuntaopin tunneilla. Kun Suomeen sitten saapui vuonna 2015 ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, sosionomiksi valmistunut Uusisilta työskenteli alaikäisinä maahan tulleiden parissa. – Tuntui todella epäreilulta, miten nuorista turvapaikanhakijoista puhuttiin ja kuinka joitakin nuoria kohdeltiin kaupungilla. Uusisilta yritti vuosia tehdä kaiken oikein: keräsi nimiä vetoomuksiin sekä osallistui mielenosoituksiin ja kansalaistottelemattomuuteen, jolla suljettiin hetkeksi hiilikaivoksen toiminta Saksassa. Yksityiselämässään hän vahti tarkasti kulutustaan, söi vegaanises-

ti ja hankki kaikki vaatteensa kierrätettyinä. – Kun tarvitsin uudet housut, minulta saattoi mennä koko päivä istuvien pöksyjen etsimiseen kirpputoreilta. Housujen ostaminen vaatekaupasta ahdisti neuroottisuuteen asti. KOMMUUNIN olohuoneessa Laajasalossa on sininen samettisohva, ruskea retrokukkainen pöytäliina, kämppisten maalaamia öljyväritöitä ja kuivuvia yrttejä roikkumassa katosta. Matias Uusisilta kaataa kotimaista kaurajuomaa kahviinsa paritalon puolikkaassa, jonka jakaa kolmen muun asukkaan kanssa. Uusitalo muutti ensimmäistä kertaa elämässään Helsinkiin alkukesästä, koska sai työpaikan Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkostosta. Rastapää leikkasi myös pitkät dreadlock-patukkansa pois ja parkkeerasi auton uuden kotinsa pihaan. – Moni ihmettelee, miten voin yksityisautoilla. Kuljen töihin julki-

silla, mutta vapaapäivinä tykkään mennä metsään, ja pääsen retkikohteisiin autolla. Nykyään ajattelen, ettei minun tarvitse elää kuin pyhimys. Uusisillalla on kokemusta uupumuksesta. Hän opetteli sen jälkeen huolehtimaan maailman lisäksi myös itsestään. – Aloitin viime kesänä lintujen bongaamisen, mikä on todella rentouttavaa. Lisäksi juoksen, luen kaunokirjallisuutta ja soitan monia instrumentteja. On tärkeää tehdä myös asioita, jotka eivät liity maailmanparantamiseen. Käännekohta oli tutustuminen amerikkalaiseen anarkistiin. Hän ihmetteli, miksi pohjoismaiset aktivistit keskittyvät niin paljon yksilön kulutusvalintoihin, kun isoilla rakenteellisilla asioilla on paljon suurempi merkitys. – Olen alkanut ymmärtää harmaan eri sävyjä. Pyrin kestävään elämäntapaan, ja kommuunissamme kierrätetään, mutta kukaan ei vahdi, mitä naapuri syö.

– Kirkko koettaa miellyttää yhtä aikaa Helsingin yliopiston feministiteologeja ja Pohjanmaan lestadiolaisia. He ovat niin kaukana toisistaan, että loppujen lopuksi kukaan ei ole tyytyväinen. Uusisilta erosi viime vuonna kirkosta pitkän sisäisen kamppailun päätteeksi. Viimeisen sysäyksen antoi turhautuminen siihen, ettei kirkko vieläkään yksiselitteisesti vihi samaa sukupuolta olevia pareja. Uusisilta on kouluttautunut kirkon nuorisotyönohjaajaksi ja uskontotieteen maisteriksi, joten ratkaisu kavensi merkittävästi omia työmahdollisuuksia.

SEURAKUNNAN nuorten iltoja, veisuja ja keskusteluja hengellisyydestä. Matias Uusisilta kasvoi evankelis-luterilaisena seurakuntanuorena, joka hengaili paljon myös vapaaseurakunnan ja helluntailaisten kanssa. Uusisilta kertoo olleensa 18–22-vuotiaana uskonnolliselta ajattelultaan konservatiivinen ja vanhoillinen: hän epäili evoluutioteoriaa ja vastusti samaa sukupuolta olevien avioliittoja. – Olen muuttanut linjani täysin. Minuun vaikuttivat kohtaamiset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien kristittyjen kanssa. Sen jälkeen oli vaikea sanoa toisen kristityn olevan vääränlainen. Uusisilta käyttää kristillistä ja vasemmistolaista kieltä, joihin kasvoi lapsena. Hänen varatuomariisänsä tunsi vetoa kommunismiin ja kävi rauhanmarsseilla. – Riistokapitalismi on yksi synnin ilmentymä. Jos ei elä täysin omavaraisesti, on mahdotonta olla tukematta jotain riistoa. Synnin turmelemassa maailmassa jokapäiväiset elintarvikkeet tuotetaan kaukomailla ja käytännössä orjatyöllä. Uusisilta puhuu rauhallisesti, ja ääni on lempeä. – Raamatussa sanotaan, että maailma turmelee ihmisen. Jeesus puhui taivasten valtakunnasta, jonka puolesta pitää työskennellä tämän elämän aikana. Luomakunta ja ihmiselämä ovat Uusisillalle pyhiä asioita. Hänestä kirkon pitäisi ottaa poliittisesti rohkeammin kantaa.

MATIAS UUSISILTA

”

Riistokapitalismi on yksi synnin ilmentymä. KAUPPATORIN kupeessa Etelärannassa, yhdessä Helsingin paraatipaikoista, tehdään töitä köyhimpien ihmisten hyväksi. Siellä toimii Suomen suurin kansainvälisen avun järjestö Kirkon Ulkomaanapu, jonka Changemaker-verkoston koordinaattorina Matias Uusisilta työskentelee. Changemaker on valtakunnallinen verkosto, joka auttaa nuoria ja nuoria aikuisia vaikuttamaan. Tavoitteena on puuttua köyhyyden ja epäoikeudenmukaisuuden rakenteellisiin syihin. – Pääsen kanavoimaan omaa ja nuorten maailmantuskaa. Uusisilta käy nuorten kanssa esimerkiksi ilmastomarsseilla ja rasismin vastaisissa mielenosoituksissa, tekee vetoomuksia ministereille ja tapaa kansanedustajia, jotka kuuntelevat Changemakerin perusteluja kehitysavun kasvattamisen puolesta. Uusisilta pitää kiinni toivosta. Hän haluaa välittää sitä myös Kirkko ja kaupungin verkkokolumneissaan. – Uskon, että ihminen on pohjimmiltaan hyvä ja kykenee muuttumaan. Uskon, että yhä useampi herää siihen, ettemme voi jatkaa kuten ennen. Kyllä me tästä selviämme. Ammattiaktivistin hupparin selässä lukee The Storm Will Pass: myrsky menee vielä ohi. ■ Lue Matias Uusisillan ensimmäinen kolumni osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Vapaana kaunis 36,5 m2 yksiö ja avara 43,5 m2 kaksio!

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Tutustu kauniiseen Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevaan palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely!

Saga Munkkiniemi tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille. Saatavilla on hoiva-, turva-, ruoka- ja siivouspalveluita vakituiseen ja tilapäiseen tarpeeseen. Talossa on lisäksi omanikäistä seuraa sekä monipuolista harrastus- ja kulttuuritoimintaa. Tilaa esitteet tai varaa yksityinen esittely puh. 050 463 5365 | sanna.aksentjeff@sagacare.fi www.sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 | 00330 Helsinki

Viihtyisää ja turvallista palveluasumista Vapaita asuntoja Kontulan ja Myllypuron Helykodeissa sekä Kettutien palvelutalossa Herttoniemessä. Tiedustelut ja hakemukset: asiakasneuvoja Sanna Berg p. 050 3211 809 sanna.berg@helykodit.fi Tutustu kotisivuihimme: www.helykodit.fi, www.kettutie.fi

Saattaa lyhentää nukahtamisaikaa suurimmalla osalla käyttäjistä* Paina nappia osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/iltarukousgeneraattori. *tutkimattomat ovat Herran tiet

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 18/2020

Pyhän metsän suojassa Ympäristöfilosofi Leena Vilkalla oli jo lapsena vahva kuolematietoisuus. Oman tyttären kuolema vuonna 2006 näytti, että tuskallisimpiin ja järkyttävimpiinkin kokemuksiin voi kätkeytyä poikkeuksellista kauneutta. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ

M Edesmenneelle Tekla-tyttärelle aikanaan hankittu perhoskoira Vimpula on Leena Vilkan uskollinen seuralainen metsälenkeillä.

etsä alkoi heti ympäristöfilosofi Leena Vilkan, 56, lapsuudenkodin vierestä. Nelivuotiaasta lähtien hän aloitti metsän salaisuuksien tutkimisen yhdessä perheeseen tulleen Susa-

koiran kanssa. Kulkiessaan metsässä hän samastui niin vahvasti lemmikkinsä tapaan liikkua ja havainnoida luontoa, että koki itsekin olevansa koira. Kun parivaljakko pysähtyi katsomaan kyykäärmettä tai vastaan kävellyttä hirveä, tyttö ja koira näkivät ja ymmärsivät saman. Vilkka pyrki liikkumaan metsässä niin, ettei astunut pienenkään eläimen päälle eikä tallonut sammalta rikki. Metsän siimeksestä löytyi tärkeä paikka, jonka hän nimesi Kirkkokiveksi. Kolmion muotoinen, suunnilleen ihmisen korkuinen kivi oli lapsen silmissä toisinto Hyvinkään kirkosta. Kirkkokiven luona Vilkka rukoili ja Jumala puhui hänelle. Kallioiden, purojen ja metsäniittyjen keskellä Vilkka koki syvää haltioitumista, jossa kauneuden ja pyhyyden kokeminen yhdistyi äärimmäiseen luonnon kunnioitukseen. Jollakin tavalla luonto oli samaa kuin Jumala. – Pystyn vieläkin palauttamaan itseni tuohon kokemukseen. Minussa oli jo silloin sama perussielu kuin nyt, Vilkka sanoo.

AJATUS JUMALASTA oli lähtöisin kotoa. Leena Vilkan äidin Kaisu Vilkan juuret olivat Pohjanmaan körttiperinteessä. Äiti antoi tyttärelleen mallin elävästä ja vakaasta uskonnollisuudesta, joka välittyi lapselle luontevasti virsien ja rukousten kautta. – Olen rukoillut koko tietoisen elämäni ajan, aina siitä lähtien, kun opin puhumaan ja kävelemään, Vilkka sanoo. Vilkan isä Risto Vilkka oli maailmankatsomukseltaan epäilevä Tuomas, joka horjui uskon ja epäuskon välillä. Välillä isä kielsi Jumalan olemassaolon voimakkaasti, mutta tuli taas toisiin ajatuksiin. Helsingissä kasvanut isä oli intohimoinen Lapin erämaiden kulkija, joka koki retkillään voimakkaita haltioitumisen ja pyhyyden hetkiä. Isä työskenteli kunnan sosiaalijohtajana ja äiti lastensuojelun sosiaalityöntekijänä. Vilkan mukaan hänen vanhempansa olivat umpirakastuneita elämänsä loppuun saakka. Lapsuuden muistoissa kodin ilmapiiri näyttäytyy turvallisena. – Äiti inspiroi isää tavattomasti. Ruokapöydän ympärillä käytiin paljon yhteiskuntaa, uskontoa ja filosofiaa käsitteleviä keskusteluita, joihin myös me lapset osallistuimme. Turvallisesta kodista huolimatta Vilkan kasvuvuosia leimasi vahva kuolematietoisuus. Vilkan isä oli sotainvalidi, joka oli vammautunut loppuiäkseen koko KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

muun komppanian surmanneessa pommituksessa. Kuoleman todellisuus oli läsnä myös sen kautta, että Vilkan äiti oli isän toinen puoliso. Vilkan kolmen vanhimman sisaruksen äiti oli menehtynyt rintasyöpään. Varhaisista vuosistaan lähtien Vilkka oli vakuuttunut siitä, että ei eläisi aikuiseksi. – Ajatus oli järjenvastainen, sillä olen ollut terve lapsi. Vielä parikymppisenä minulla oli kova kiire, koska halusin elää mahdollisimman paljon ennen kuolemaani. Mutta se olikin oma lapseni, joka kuoli nuorena. TEINI-IKÄISENÄ Leena Vilkka jätti rippikoulun käymättä, koska metsässä kulkeminen tuntui tärkeämmältä. Asia ei kuitenkaan jäänyt siihen. Hän tapasi sattumalta seurakunnan nuorisopapin, joka otti rippikoulun puheeksi. – Sanoin papille, että voisin käydä rippikoulun, jos saisin ottaa koiran mukaan. Pappi järjesti asian, ja niin Susa kävi kanssani rippikoulun vanhoilla päivillään, Vilkka sanoo. Täytettyään kahdeksantoista vuotta Vilkka erosi kirkosta, vaikka kristinuskon sisältö ei aiheuttanut maailmankatsomuksellisia ongelmia. Kirkko ei tuntunut tärkeältä, koska elävä kontakti seurakuntaan puuttui. Kirkosta eroamista seurasi viidentoista vuoden elämänjakso, jonka aikana hän otti etäisyyttä lapsuutensa hengellisyyteen ja uskonnollisuuteen. Hän suoritti metsätalousteknikon tutkinnon voidakseen jatkaa metsissä kulkemista. Opiskeluvuosina hän osallistui vihreän liikkeen perustamiskokouksiin. – Joku voisi ajatella, että metsäalan opetusohjelmaan sisältyvät hakkuujaksot ja hirvenmetsästys johtivat ristiriitaan lapsena omaksumani äärimmäisen elämän kunnioituksen kanssa. Olin kuitenkin ylpeä koulutuksestani. Ajattelin, että Suomi elää metsästä. Myöhemmin Vilkka päätti hakea teoreettisen filosofian opiskelupaikkaa Helsingin yliopistosta. Filosofian opintojen lopputyö käsitteli eläinten tietoisuutta ja oikeuksia. Valmistumisensa jälkeen hän jatkoi ympäristöfilosofian tutkimusta Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa ja toimi eläinsuojelujärjestö Animalian puheenjohtajana. Vuonna 1995 valmistunut väitöstutkimus käsitteli luonnon itseisarvoja. Filosofinen työskentely antoi sanoja lapsuuden syville luontokokemuksille. Samalla Vilkka suuntautui ajattelussaan kohti ateismia ja vieraili vapaa-ajattelijoiden järjestämillä Prometheus-leireillä luennoimassa luontoarvoista. Uskonnollisuuden karttaminen johtui pelosta, jota hän tunsi yliluonnollisia kokemuksia kohtaan. Vilkka halusi päästä eroon kummituksista. – Varhaisesta lapsuudesta lähtien olen nähnyt kuolleita sukulaisia, jotka olivat eläneet ennen minua. Jossain vaiheessa aloin tiedostaa, ettei heitä ollut enää olemassa. HERÄTESSÄÄN KESKELLÄ YÖTÄ Leena Vilkka saattoi nähdä ympärillään todellisilta vaikuttavia kasvoja, jotka keskustelivat keskenään. Joskus lapsuuden kotitalo oli täynnä muille näkymättömiä vieraita. Hahmot eivät vaikuttaneet uhkaavilta, mutta toisinaan Vilkka hakeutui metsään saadakseen olla niiltä rauhassa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Vilkka uskoo, että kyse on perinnöllisestä herkkyydestä. Äidin suvussa kerrottiin yliluonnollisista kokemuksista ja niihin suhtauduttiin myönteisesti. Lähestyessään aikuisuutta Vilkka alkoi kuitenkin pelätä, että näkyjen näkeminen oli skitsofrenian tai muun mielenterveysongelman oire. – Tein selkeän ja tietoisen valinnan, että hankkiutuisin näyistä eroon, hän sanoo. Epätavallisen kokemusmaailman taltuttaminen onnistui Vilkan mukaan täydellisesti. Opiskelun ja akateemisen tutkimuksen aktiivisina vuosina näkyjen näkeminen loppui kokonaan.

”

Olen rukoillut koko elämäni ajan, aina siitä lähtien, kun opin puhumaan ja kävelemään. YMPÄRISTÖFILOSOFI LEENA VILKKA

LAPSENA OPITTUA rukoilemista Leena Vilkka ei kuitenkaan lopettanut. Akateemisina vuosinaan hän rukoili usein sen puolesta, että ihmisen aiheuttama eläinten kärsimys loppuisi. Toinen hiljaisten rukousten kestoaihe oli omakohtainen. Vilkka pyysi Jumalalta äidiksi tulemista. – Halusin kokea sen ihmeen, että tulisin raskaaksi ja saisin luoda ja kehittää elämää sisälläni, Vilkka sanoo. Rukouksiin vastattiin palmusunnuntain vastaisena yönä 16. huhtikuuta 2000, kun Leena Vilkan ja hänen puolisonsa Arin tytär Tekla syntyi. Tyttären nimi on muunnos Jumalan kunniaa tai ylistystä tarkoittavista kreikan kielen sanoista. Vilkka oli luvannut vanhemmilleen, että lapsi kastetaan. Se tarkoitti palaamista kirkon jäseneksi. Pian Vilkka huomasi, että aikaisemmin etäiseltä tuntuneella kirkolla oli paljon lapsiperheille suunnattua toimintaa. Vilkka ja hänen puolisonsa osallistuivat ensimmäisen lapsen saaneille suunnattuun ryhmään ja kouluttautuivat ryhmänohjaajiksi. Tutuiksi tulivat myös seurakunnan perhekahvila, kerho, viikonlopputapahtumat, retkipäivät ja talviriehat. ÄIDIKSI TULEMISEN jälkeen Vilkka tunsi astuneensa valon ja ilon maailmaan ja löytäneensä oman elämänsä tarkoituksen. Onni ei kuitenkaan ollut pysyvää. Maailman sortuminen alkoi tavallisena arkiaamuna Teklan viidennen syntymäpäivän alla. Aamulla Tekla valitti nilkkakipua, joten Vilkka soitti terveyskeskukseen ja sai peruutusajan samalla kun teki lapselleen aamupalaa. Terveyskeskuksessa lääkäri pyysi Teklaa kävelemään viivaa pitkin ja huomasi, että tytön tasapaino horjui. Tekla sai kiireisen lähetteen Hyvinkään aluesairaalaan neurologisiin tutkimuksiin. Siel-

tä tytär ja äiti saivat ambulanssikyydin Meilahden sairaalaan, missä kammottava totuus selvisi. Teklan aivorungossa oli syöpäkasvain, jollaisesta yksikään ihminen ei ollut selviytynyt hengissä. Elinaikaa olisi jäljellä kaksi tai kolme kuukautta. – Tieto tuli täysin puskista. Vielä aamulla meillä oli terve lapsi, mutta saman päivän iltana hän oli kuolemaantuomittu, Vilkka sanoo. Kokeellisen syöpähoidon avulla kasvaimen leviämistä saatiin tukahdutettua niin, että Tekla sai elää vielä reilun vuoden. Se oli vauhdikas vuosi, jonka aikana kolmilapsiseksi kasvanut perhe eli täyttä elämää päivä kerrallaan. Käänne huonompaan oli kuitenkin väistämätön, ja lopulta Tekla menehtyi äitinsä syliin 20. toukokuuta 2006. KYYNELEET TULEVAT, kun Leena Vilkka palaa Teklan viimeisiin päiviin. Lapsen kuolema on niin musertava kokemus, että kysymys omasta selviytymisestä saa hänet pudistamaan päätään.

Pieni Tekla menehtyi äitinsä syliin 20. toukokuuta 2006.

Oma lapsi on osa itseä, eikä lapsen menettämisestä voi eikä tarvitsekaan selvitä. – Meillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa elämää. Kun Tekla kuoli, perheeseemme jäi kaksi tytärtä, joista nuorempi oli vasta kaksivuotias. He tarvitsivat joka päivä hoitoa ja hoivaa, Vilkka sanoo. Tyttären kuoleman jälkeisinä vuosina Leena Vilkka käsitteli suruaan kirjoittamalla kaksi viiltävän henkilökohtaista kirjaa. Viimeinen vuosi kertoo Teklan saattohoidosta ja elämästä syöpäpotilaana. Suruvuosi vie lukijan keskelle lapsensa menettäneen äidin tuskaa. – Läheisten ihmisten apu ja tuki on välttämätöntä silloin, kun perhettä kohtaa äärimmäinen onnettomuus. Moni oman lapsensa menettänyt vanhempi päätyy itsemurhaan, alkoholisoituu tai sairastuu psyykkisesti. Vilkka löysi apua ja tukea lapsensa menettäneiden vanhempien vertaistukiryhmästä. Tällä hetkellä hän toimii ohjaajana vertaisryhmässä, joka kokoontuu Hyvinkään hautausmaan kap-

”

Oman lapsen kuolema oli tuskallisinta, mitä elämässäni saattoi tapahtua. Samalla nuo päivät olivat kauneinta, mitä voi olla. LEENA VILKKA

pelissa. Vilkka on myös lapsikuolemaperheiden vertaistukiyhdistys KÄPY ry:n puheenjohtaja. Äärimmäisen tuskan hetkinä Vilkkaa on kannatellut kokemus äärimmäisestä kauneudesta. Tyttären kuoleman jälkeen äiti tunsi elävänsä jossakin taivaan ja maan välimaastossa. – Teklan kuolema oli ehdottomasti tuskallisinta ja kauheinta, mitä elämässäni saattoi tapahtua. Menetys oli ääretön ja täysin kohtuuton. Samalla nuo päivät olivat kauneinta, mitä voi olla. LAPSEN KUOLINPÄIVÄNÄ Vilkan kotitalo oli täynnä vieraita, kun Teklan läheiset ja ystävät tulivat hyvästelemään häntä. Vilkka keitti vieraille kahvia ja katsoi tytärtään, joka näytti kaiken keskellä kauniilta kuin Prinsessa Ruusunen. Teklan kuolema palautti Vilkan viisitoista vuotta hiljaisena pysyneen kokemusmaailman takaisin. Kuolinpäivänä kotitalo täyttyi enkeleistä, jotka lauloivat uskomattoman kauniisti. Enkeleitä Vilkka ei ollut nähnyt koskaan aikaisemmin. KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Leena Vilkka kulkee päivittäin metsässä. Siellä hän tuntee olevansa kotona.

– Se oli ääretöntä kauneutta, jota on järjen tasolla mahdotonta yhdistää samaan hetkeen. Tuo päivä oli minulle hyvin uskonnollinen, Vilkka sanoo. Myös Vilkan muistot hautajaispäivästä ovat kauniita. Autenttiselta tuntuvassa muistikuvassa Vilkan huomio kiinnittyi siunauskappelin käytävällä juokseviin lapsiin. Tekla juoksi sisartensa ja toisten lasten mukana. Hautajaisten jälkeen Vilkka näki tyttärensä vielä kolme kertaa. Kokemuksista viimeisin tapahtui Hyvinkään hautausmaalla talvisena iltana, kun Teklan kuolemasta oli kulunut jo useampi vuosi. Tyttären kuolemaan liittyvät kokemukset muuttivat Vilkan suhtautumisen yliluonnollisiin kokemuksiin. – En enää yritä torjua tai peitellä omaa hengellisyyttäni. Uskon, että jokin korkeampi voima säätelee asioita, eikä todellisuus rajoitu vain näkyvään maailmaan. Suhtaudun hengen ilmiöihin uteliaan kunnioittavasti, mutta en ole näissä asioissa lähetyssaarnaaja, Vilkka sanoo. TÄLLÄ HETKELLÄ poikkeuksellisten kokemusten kanava on Leena Vilkan mukaan kiinni, eikä hän

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

koe elämässään tavallisesta poikkeavia asioita. Vilkka tuntee olevansa täysin sinut itsensä, Jumalan ja hengellisen todellisuuden kanssa.

”

En enää yritä torjua tai peitellä omaa hengellisyyttäni. Uskon, että jokin korkeampi voima säätelee asioita. LEENA VILKKA

Luontevalta ja merkitykselliseltä tuntuu myös vuonna 2015 alkanut työ HNNKY:n eli Helsingin Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen toiminnanjohtajana. Yhdistys tekee ennaltaehkäisevää työtä haavoittuvassa asemassa olevien perhei-

den parissa. Laaja-alainen kerhotoiminta on perheiden ulottuvilla vanhempien tulotasosta riippumatta. – Tämä on ensimmäinen työpaikkani, jossa voin tuoda esiin omaa hengellisyyttäni, Vilkka sanoo. Kuten lapsuudessaan, Leena Vilkka kulkee päivittäin metsässä. Siellä hän tuntee olevansa täysin kotona. Kesäkuussa julkaistussa Ylen verkkokolumnissa Vilkka kirjoitti, että hän haluaisi kuolla metsään, ”nukahtaa suuren kuusen alimpien oksien suojaan, maatua siinä maaksi, yhteensulautua luonnon kanssa”. Tavallisesti Vilkka viipyy metsäkävelyillään noin tunnin, mutta haastattelua edeltävänä päivänä syksyinen retki venyi, kun hän jäi istumaan kannon päälle. Metsäisen hetken jakoi Vimpula-niminen perhoskoira, jonka Vilkka ja hänen puolisonsa hankkivat Teklalle tämän sairastuttua. – Koen, että kun Vimpulasta aika jättää, koiran kautta muodostunut suora yhteys Teklaan katkeaa. Tämän koiran menetyksestä tulee siis hyvin erityisellä tavalla murheellista. Eräällä tavalla koira on viimeinen elävä siteemme Teklaan. ■

Ankaran pappiskodin tytär Evalina rakastuu nuoreen kalastajaan ja karkaa tämän mukaan kaukaiselle luodolle. Luonnonvoimat eivät tahdo pahaa, mutta armoa ne eivät anna. Riittääkö Evalinan rakkaus, kun myrsky lyö yli luodon ja mies viipyy merellä? Koskettava historiallinen romaani kirjailijalta, jonka esikoisteos Nopeasti piirretyt pilvet lumosi niin lukijat kuin kriitikotkin.

Valikoima vaihtelee myymälöittäin. Katso myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Pääseekö pohjalaispitäjästä pakoon muualle kuin meren syliin?

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Tieni nunnaksi

– Tulin kotiin, pakkasin kimpsuni ja kampsuni ja lähdin Vuosaaren Kallvikiin. Minähän olen nopeiden päätösten ihminen. Liisa asui Kallvikissa ja jatkoi lääkärin töitään Sörnäisissä. – Vuonna 2012 Ambrosius vihki minut nunnaksi, ja minusta tuli nunna Elisabet. Tarkoituksena oli, että Kallvikiin olisi tullut luostariyhteisö, mutta ortodoksien kirkollishallitus katsoi hankkeen olevan liian epävakaalla pohjalla. Elisabet muutti takaisin omaan kotiinsa Helsingin keskustaan. Hänestä tuli kaupunkinunna. Hän vuokrasi kotitalostaan toimistotilan, josta tuli kappeli. Siellä hän järjestää rukouspalveluksia,

Liisa Toppilasta tuli nunna Elisabet, koska Jumala veti häntä niin voimakkaasti puoleensa. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

nsin oli ei. Ei, ei ja ei. Vaikka takana oli pitkä aika luostareihin ja niiden elämään tutustumista, nainen sanoi ei, kun hän kuuli kutsun: mitähän jos sinusta tulisi nunna? – Elämässä sattuu kaikennäköistä, sanoo nunna Elisabet nyt ja hymyilee. LIISA TOPPILA syntyi tavalliseen luterilaiseen perheeseen ja kävi rippikoulun. Lukion jälkeen hän halusi lähteä ulkomaille opiskelemaan ja päätyi opiskelemaan lääketiedettä katoliseen yliopistoon Ranskaan. Yliopistossa hän tapasi lääkäreiksi ja sairaanhoitajiksi opiskelevia nunnia ja munkkeja, jotka olivat olleet Afrikassa lähetystyössä. Työ kehitysmaissa alkoi kiehtoa Liisaa. – Siinä vaiheessa tuli jo vähän esimakua tulevasta, sillä joskus nunnien kanssa keskustellessani mielessäni kävi, että voisikohan samankaltainen elämä olla myös minua varten. Liisa opiskeli ja osallistui katolisen kirkon toimintaan. Kaiken keskellä hän rakastui ja meni naimisiin. Mies oli juutalainen ja kotoisin Amerikasta. Avioliitto kariutui nopeasti, ja Liisa palasi Suomeen. MUTTA SUOMESSA oli tylsää, märkää ja ikävää. Niinpä lääkäriksi valmistunut Liisa Toppila lähti Punaisen Ristin töihin Malesiaan. Elettiin vuotta 1984. Välillä hän teki töitä myös Suomessa. Niihin aikoihin Liisan isä yllättäen kuoli, ja äiti oli lohduton. Kerran päivystyksessä Liisa jutteli sairaanhoitajan kansssa perheiden joulu- ja pääsiäistraditioista. Sairaanhoitaja kertoi menevänsä ortodoksimiehensä kanssa pääsiäiseksi Valamon luostariin. – Totesin ajattelematta sen enempää, että me tulemme äidin kanssa pääsiäisenä myös Valamoon. Liisa ilmoitti asian äidilleen ja katsoi kartasta, miten Valamoon mennään. Hänen ainoa ”syvällinen tietonsa” ortodoksisuudesta oli, että naiset käyttävät jumalanpalveluksissa huivia. Luostarissa Liisa ja hänen äitinsä ihmettelivät kaikkea silmät ymmyrkäisinä. – Mutta jokin siellä vain veti puoleensa. LUOSTARIKEIKAN JÄLKEEN Liisa Toppila alkoi käydä Helsingissä ortodoksisessa Kolminaisuuden kirkossa. – Pidin kuitenkin tiukasti ulko-oven pielestä kiinni, että pääsen äkkiä karkuun. Ajattelin, et-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

tä kun odotan aikani, kirkon vetovoima menee ohi. Liisa tutustui pikku hiljaa ortodoksiseen uskoon, ja neljän vuoden jälkeen hän marssi ortodoksisen kirkon kirkkoherranvirastoon. – Ihan viime vaiheessa ennen ortodoksiseen kirkkoon liittymistä lähestyin vielä luterilaista kirkkoa, että jos se kuitenkin olisi paikkani. Eikä siinä mitään vikaa ollut, enkä voi sanoa luterilaisesta kirkosta mitään negatiivista, mutta se ei vain ollut oma. VUODET KULUIVAT töitä tehden. Lisäksi Liisa Toppila hoiti äitiään, joka asui viimeiset elinvuotensa tyttärensä luona. 2000-luvun alussa äidin kuoleman jälkeen Liisan mielessä kävi, että nyt hän voisi ryhtyä nunnaksi, mutta hän otaksui olevansa siihen 53-vuotiaana jo liian vanha. Ei se mennytkään niin. – Sisäistä kutsua voi yrittää vaimentaa, mutta se pysyy, kunnes ymmärtää, että jos siihen ei vastaa, ei ole oma itsensä eikä elämässä ole mieltä. Jumala veti minua puoleensa niin paljon, että halusin antaa hänelle kaiken. Liisa kävi keskustelemassa rippi-isänsä ja metropoliitta Ambrosiuksen kanssa. Hänelle selvisi, että ortodoksisessa kirkossa oli ollut jo pitkään suunnitteilla luostarin perustaminen pääkaupunkiseudulle. Liisalta kysyttiin, että jos Kallvikiin perustettaisiin luostariyhteisö, liittyisikö hän siihen. Hän vastasi kyllä.

Kuka? Nunna Elisabet, 67, asuu Helsingin keskustassa omassa kodissaan muutaman kymmenen metrin päässä syntymäkodistaan.

Mitä? Liisa Toppilasta tuli nunna Elisabet vuonna 2012. Suomessa on viisi ortodoksista luostarin ulkopuolella asuvaa nunnaa ja munkkia.

Motto Kaiken muun saatte viedä, mutta rukousta ette saa minulta pois.

avoimen olohuoneen toimintaa ja keskustelutapaamisia. MONELLA VOI olla luostarielämästä aika romanttinen näkemys. Nunna Elisabet sanoo, ettei siinä ole mitään romantiikkaa. – Nunnaksi vihkimisen jälkeen ei valitettavasti käy niin, että ihmisestä tulee hyvä, hurskas ja kaikella tavalla pyhä. Vihkimisen jälkeen työ oman itsensä kanssa vasta alkaa. Nunnien elämässä on rajoituksensa, mutta niin on normielämässäkin. Ei kukaan voi tehdä ihan mitä haluaa: perhe, työ ja yhteiskunnan säännöt rajoittavat myös tavallista kulkijaa.

”

On kaksi asiaa, joihin elämässä voi keskittyä: siihen, mitä ei saa, tai siihen, mitä saa.

Elisabet ei ole katunut valintaansa. – On kaksi asiaa, joihin elämässä voi keskittyä: siihen, mitä ei saa, tai siihen, mitä saa. – Päätehtäväni on nyt rukoileminen. Tämä elämä tarjoaa minulle niin paljon. Se on niin rikasta, että olisin hullu, jos etsisin jotain muuta. Nunnaksi aikovalla pitää Elisabetin mukaan olla kutsumus, terve järki ja hyvä huumorintaju. Luostarielämässä pitää myös kestää yksinäisyyttä. – Vaikka minua näkee aika paljon kaupungilla siellä sun täällä, elämääni kuuluvat yksinäisyys ja hiljaisuus. Nunnan ja munkin elämä on yksineläjän elämää. ■

Nunna Elisabet on vuokrannut kotitalostaan Helsingissä toimistotilan, josta tuli kappeli. Siellä hän järjestää muun muassa rukouspalveluksia.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 18/2020

Surun jälkeen rakkaus Vaikeinta surussa on omien tunteiden sietäminen ja kestäminen, sanoo pappi ja tietokirjailija Miia Moisio. Kun suru on tehnyt työnsä, jäljelle jää puhdas rakkaus. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN

nnemmin tai myöhemmin jokainen joutuu kohtaamaan surun. Se voi alkaa rajusti ja yhtäkkisesti: saamme tiedon läheisen kuolemasta tai tapahtuu jotakin peruuttamatonta. Suru voi myös hiipiä elämään pitkän ajan kuluessa. – Joskus suruaika alkaa harkitusta surupäätöksestä. Sitä on edeltänyt vaihe, jossa ihminen on tunnustellut surua kuin kylmää vettä ja pohtinut, uskaltaako tuonne mennä, sanoo pappi, tietokirjailija ja skeematerapeutti Miia Moisio. Moision mukaan on yllättävän tavallista, ettemme tavoita johonkin elämänkokemukseen liittyvää surua. Tästä vaikeudesta kertoo hänen syksyllä 2019 ilmestyneen kirjansa nimi Lupa surra. – Suomalainen suru on monesti häpeään sidottua. Herkästi kysellään, onko oma suru lapsellista ja valitanko turhasta. Sellaisessa tilanteessa tarvitaan toinen ihminen, joka sanoo, että tuo, mitä sinulle on tapahtunut, on oikeasti surullista. Moisio nostaa esimerkiksi lapsuuden vaille jäämisen kokemukset, jotka nousevat toistuvasti esiin hänen terapiatyössään. Eri sukupolviin kuuluvat suomalaiset kantavat sisimmässään kokemusta siitä, että heidät on jätetty lapsena selviytymään yksin tai he ovat jääneet ilman syliä. – Usein tällaiset ihmiset eivät osaa turvautua toisiin, vaan tuntevat, että heidän pitää pärjätä yksin. He saattavat olla kilttejä vastuunkantajia, jotka huolehtivat enemmän toisten kuin omista tarpeistaan. ”MIELI TAKERTUU vanhaan eikä jaksa luottaa siihen, että luopuminen ja se, että antaa asioiden kuolla, jos ne ovat kuollakseen, on luonnollista ja hyvää. Enkä puhu nyt ihmisen kuolemista vaan toimimattomien olosuhteiden kuolemisesta. Toki joskus joutuu tekemään senkin kivuliaan päätöksen, että antaa kuolevalle ikään kuin luvan mennä”, Miia Moisio kirjoittaa Lupa surra -kirjassaan. Suru on hänen mukaansa aina sydänsurua, joka avaa ihmisen sisintä. – Ihminen on rakastanut jotakin, mistä hän joutuu luopumaan, tai jäänyt vaille jotakin tärkeää. Sureva ihminen on jollakin tavalla auki, ja siihen liittyy kauneutta ja haavoittuvuutta. Joskus surua on Moision mukaan vaikea tunnistaa. Se voi piiloutua syyllisyyden, häpeän, kat-

keruuden, vihan tai jonkin muun tunteen alle. Surun on erityisen vaikea päästä pintaan, jos menetykseen liittyy jotakin traumaattista. Silloin trauman käsittely on erityisen tärkeää. Moisio toteaa, että vihan tunne ja itku ovat usein lähellä toisiaan. Viha voi olla suojatunne, joka varjelee ihmistä pettymyksen, turhautumisen ja avuttomuuden kokemukselta. – Viha on vahva, energinen tunne, joka voi pitää surun poissa. Samalla viha on kuluttava tunne, joka tarvitsee bensaa pysyäkseen käynnissä. Aikaisemmassa kirjassaan Toivon kirja masennuksesta Moisio toteaa, että masennus ja suru saattavat kietoutua toisiinsa. Masennuksen taustalla on usein surematonta surua. – On tärkeää erottaa suru ja masennus toisistaan. Suru lähtee suremalla, mutta masennuksesta selviytyminen saattaa vaatia esimerkiksi omien ajatusmallien ja tunnelukkojen työstämistä, Moisio sanoo.

”

Tunnen ihmisiä, jotka ovat jumpanneet, kävelleet, tanssineet tai lenkkeilleet surunsa läpi. MIIA MOISIO

SUURI MENETYS järkyttää mieltä ja vie voimia. Parisuhteen päättymiseen voi liittyä useita järkytyksiä kuten lapsettoman arjen kohtaaminen, luopuminen kesämökistä tai tieto entisen puolison uudesta kumppanista. Terapiatyössään Miia Moisio kuuntelee paljon parisuhteiden sisällä koettua surua. Moni huonossa parisuhteessa elävä pitää viimeiseen saakka kiinni toivon rippusesta, koska pelkää eroon liittyvää kipua. Pappina ja eroryhmien vetäjänä Moisio on huomannut, että erosurun tuskallinen alkuvaihe

kestää tavallisesti enintään kaksi kuukautta. Ensimmäisen myrskyn laannuttua ihminen alkaa löytää omia selviytymiskeinojaan. – Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että surusta olisi selvitty. On hyvä varautua siihen, että uudet tunnemylläkät aiheuttavat taka-askelia. On sanottu, että erosuru kestää puolet siitä ajasta, minkä suhde on kestänyt. Vaikeinta surussa on Moision mukaan omien tunteiden sietäminen. Siinä on avuksi, jos sureva pystyy tunnistamaan tunteensa ja antaa sen tuntua. Lopuksi on tärkeää päästää tunteesta irti. – Usein toimimme juuri päinvastoin: yritämme päästä tunteesta pois ja välttyä siltä, että se tulee uudestaan. Sillä tavalla kuitenkin takerrumme tunteeseen. Tunteiden välttely kuluttaa tiedostamattomasti ihmisen energiaa ja elinvoimaa. KEHO TIETÄÄ Miia Moision mukaan ensimmäisenä, mitä ihmiselle kuuluu. Kehon viestit voivat auttaa piilevän surun tunnistamisessa. Kehoa kuuntelemalla voi myös löytyä itselle sopiva tapa purkaa surua. Suru voi tuntua kehossa väsymyksenä ja syvänä voimattomuutena. Usein sureva ei saa nukutuksi tai nukkuu liikaa. Kehossa saattaa olla kipuja, tai se tuntuu raskaalta. Suru voi tulla kehosta ulos myös sairauden muodossa. Moni on saanut liikunnasta avun esimerkiksi suruun liittyvien vihan tunteiden purkamiseen. Moisio muistuttaa kuitenkin, että suru on aina stressitila, jossa kehon voimakas rasittaminen ei välttämättä ole hyväksi. – Tunnen ihmisiä, jotka ovat jumpanneet, kävelleet, tanssineet tai lenkkeilleet surunsa läpi. Myös lämmin suihku tai hieronta voi olla avuksi. Kaikki sellainen auttaa, mikä saa surun virtaamaan sen sijaan, että sisimpämme jää jumiin. ON VIISASTA antaa itselleen aikaa ja hyväksyä se, että suruaika voi kestää vuosia, Miia Moisio neuvoo. Suruun ei kannata suhtautua suorituksena tai prosessina, jolla on alku ja loppu. Moisio puhuu mieluummin siitä, että suru tekee työtään ihmisessä. – Usein sureva etsii vertaista, jonka kanssa voisi kulkea edessä olevan matkan. Ystävän lisäksi sellainen voi löytyä vertaisryhmästä tai kirjasta. Moni löytää surun ilmaisemiseen luovan kanavan kuten kirjoittamisen tai maalaaminen. Suru vie mielen epätasapainoon, joka voi kestää pitkään tai sävyttää jopa koko loppuelämää. Moision mukaan on kuitenkin yleisempää, että sureva kokee jossakin vaiheessa selvinneensä pahimmasta ja hyväksyneensä tapahtuneen. – Läheisen menetyksissä surevat kyselevät paljon, miksi näin kävi. Suru voi pitkittyä, jos ihminen ei löydä selitystä, miksi puoliso lähti tai läheinen kuoli. Surua voi helpottaa sen hyväksyminen, että asia jää vaille selitystä. Moision kokemuksen mukaan suru möyhentää ja muokkaa ihmisen sisintä, kunnes menetyksen aiheuttama kipu puhdistuu ja muuttuu pitkän ajan kuluessa rakkaudeksi. On kuin surumatka olisi polttanut kaiken muun pois. Katkeruuden tai syyllisyyden vangiksi jäänyttä hän neuvoo hakemaan apua. – Kaikki se, mikä ei ole muuttunut rakkaudeksi ja hyväksynnäksi, kannattaa katsoa vielä kerran, Moisio sanoo. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

JÄLLEEN

MAAGINEN

ETUJÄRJESTÖ

SORSAN SUKU

T A A S TIUHA T A A J A sävy V A L K O H A I N J US-

KALLIO-

VUO KONTO I S L A M RILLA I D A H O

V A I V A K A S A T TUR RIÄ M KIN A N T A L Y A ”6”

NIE-

”kipeä”

-BÄNDI TUO TRAMPOKOR- TAUDIN LIINISSA VATTUA

LOMAKOHDE SUIS TOMAATA EARTHA

JOEN H TUOMAA I syyhy K A P I PIDOSTA PARVIAINEN

KIRJAN-

VIEH-

VUOKEY- RISTO D E L T A U R A L DET

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

Verdiltä

H Y P P E L Y OPPI K E M I A S A U V A T AINE

lainaamista V

KIRKOSSA

E L I Ö U K S I LEVÄL M E S S U S O T A LÄÄN

nousta JOHTI JUGOSLAVIAA

ANTIIKIN

KYYHKYNEN HENKIKIN

KORSKEA PÖPERÖ

I T I Ö L I N T U E K O P P A V A MATE LEVIA

hidas

ROOMAN HUONO I P P A U S KANNU T A I T E ”8” L K S AATELINEN

HALPA-

PII-

HINY PUIS P I N O K A M M A T TAISIA A L E T SA

LEGENDA

JONOSSA ITSEKÄSTÄ

K Ö N T Y S K I I L A U S T A R U ETANA

KUULU

ÄITI Y O LYHYT H I D A S KROOK M A R I A R R HETKI

RAS-

-MAJA

HIIHPEJA Y L E T Ä RAAT T O M U V I I L A T TÄÄ K PIHASIA KIIHKOILLA KÄPÄLÄLAUTA

IKUI-

T I T O U H O T A HOIDET S I R U SESTI NAA- I Ä T I TAVA PURIN LAIMAMMA < TOJA SIELU H KASTA V A S E N -RIKKO R E U N A T KIRK S V E A KOL A S I N E N N I L K A T V I I N I PÄÄTYY

SITKEÄ

KOPIO-

EGO-

TA JÄÄ TÄVÄ

M O N I S T E

KO- A E ISTI- T N E LÖÖP O PERÄ S I N N I K Ä S NEES NEN PÄÄ PIIN

K U U T A M O

halli

V A T I SUUNTA

A U L A P A H E T A H O E T E E N SÄÄDET TÄVÄ

viemärissä L NÖYRÄÄ PYYTÄMISTÄ

ASTIA SEI PÄILLE

TUTTU PAIK KA

K -LUMI I

HETEMÄKI KUMMI-

E L S I Y KES-

SIT-

JUHLA TILA

SATUN NAINEN

S R

JUMALAN ILMOITUS

KEN E KEYS I K A V E S I S I S U E R Ä S

A N O M I N E N

TYÖPÄIVÄÄ SYÖTY

L O U N A S K O V A

K E T U T T Ä T Ä P E L K Ä Ä V Ä N EXMAAHERRA RISTO

TASA-

ARVON I N I S I J Ä T T A I N I O ASIALLA S E T A Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

MARTTA-KAISA VIRTA

seään kutsuvien ahtaita raameja ja toisten tuomitsemista. Puolisolle tuleva lehti piti minut kiinni kirkossa ja näytti sen toisen puolen. Palasin kirkon jäseneksi, ja vielä tänäkin päivänä tämä lehti muistuttaa, ettei uskon tarvitse olla poissulkevaa ja itsensä ja arvojensa kohottamista toisten yläpuolelle.

Marjo Pihlajaniemi

Työsyrjintä vähenisi anonyymillä haulla

Mielipide Kumpi on pahempi, korona vai yksinäisyys? OLEN HUOLESTUNUT yksinäisistä ihmisistä ja erityisesti niistä, joita sosiaalinen media ei tavoita. Miten tuemme niitä, jotka jäävät kirkon toiminnan ulkopuolelle, kun ymmärrettävästi koronatilanteen vuoksi toimintaa on karsittu? En voi olla myöskään pohtimatta, kumpi on haitallisempaa, korona vai yksinäisyys. Mitä olisi tehtävissä, ettei ihmisten tarvitsisi jäädä marginaaliin ja kirkon ulkopuolelle? Mielestäni kokoontumiset kirkon tiloissa olisivat nyt turvallisempi vaihtoehto kuin ahtautuminen pieniin koteihin. Kirkon toiminnassa lähtökohtana tulisi olla ihminen, hänen kohtaamisensa ja kuulemisensa.

Tuulikki Vuorinen Malmin seurakuntaneuvoston jäsen kirkkovaltuutettu, Helsinki

Liput salkoihin kirkkojenkin pihoilla SISÄMINISTERIÖ ON kuluvana vuonna suosittanut yleistä liputusta esimerkiksi Helene Schjerfbeckin päivänä (10.7.), Tove Janssonin päivänä (9.8.), Suomen luonnon päivänä (elokuun viimeinen lauantai) ja Miina Sillanpään päivänä (1.10.). Ainakaan Pitäjänmäen kirkolla Suomen lippu ei ole liehunut noina päivinä, vaan vain virallisina liputuspäivinä. Seurakunnan kiinteistöjen hoito lienee keskitettyä Helsingin seu-

Avohakkuu ei ole metsänhoitoa TÄLLÄ PALSTALLA on keskusteltu seurakuntien metsien hoidosta (K&k 13.8. ja 24.9.). Metsä on paikka, jossa kasvaa puita eikä esimerkiksi vain vattua, horsmaa, heiniä ja pieniä puun taimia. Siten avoala ei ole metsää, mutta se voi olla entistä metsää. Myöskään metsän avohakkaaminen ei ole sen hoitoa vaan hävitystä. Puun taimien istutuskaan ei ole metsän hoitoa vaan niiden kasvattamista avoalalla eli ikään kuin kaalipellolla. Aitoa luonnon monimuotoista metsää ja puupeltoa ei pitäisi sekoittaa keskenään. Metsälain perusteluissa ja Metsäkeskuksen ohjeissa määritellään jatkuva kasvatus aivan eri tavalla kuin menetelmän kehittäjät ja sitä 40 vuotta tutkineet tiedemiehet sen määrittelevät. Määritelmä on seuraava: ”Jatkuvalla kasvatuksella metsä säilytetään jatkuvasti puustoisena eikä avohakkuuta tehdä. Hakkuita ovat muun muassa yläharvennus, ylispuuhakkuu sekä erirakenteishakkuu. Joitakin isoimpia puita säästetään maiseman, monimuotoisuuden ja puuston rakenteen säilyttämiseksi sekä geenipankiksi ja poronhoitoalueella luppopuiksi. Lahopuita ei poisteta eikä maata muokata eikä ojiteta.” Suomen Metsäyhdistyksen käyttämä menetelmä voisi olla nimeltään vaikkapa puuston sekakasvatus.

Erkki Lähde metsämaatieteen ja metsänhoidon emeritusprofessori

rakuntayhtymän alueella, joten yksittäistä seurakuntaa ei käy syyttäminen asiasta. Toisaalta kiinteistönhuoltoyritykset laskuttavat aina kaikesta ylimääräisestä, jota ei ole kirjattu sopimuksiin. Ilmeisesti siis suositeltujen liputuspäivien liputuksesta ei ole erikseen sovittu seurakuntayhtymän tasolla. Näkisin mieluusti, että evankelisluterilainen kirkko voisi liputtamalla näyttää esimerkkiä ja kannustaa kansalaisia liputtamaan myös näinä uudempina liputuspäivinä – ja tokihan se olisi kohteliastakin. Pitäjänmäkeläisenä vanhanajan talonmie-

henä olen itse pyrkinyt näyttämään tätä esimerkkiä jo pidemmän aikaa.

Jussi-Petteri Lappi postinjakaja, talonmies, seurakunta neuvoston jäsen, Helsinki

Lehti edustaa arvojani HALUAN KIITTÄÄ Kirkko ja kaupunki -lehteä. Olen yksi niistä tuhansista suomalaisista, joille kristinusko ei ole kiihkeitä mielipiteitä siitä, mikä on oikein ja uskon mukaista, vaan enemmän etiikkaa arjen takana. Erosin jo kerran kirkosta, koska en voinut hyväksyä uskovaisiksi it-

TYÖSYRJINTÄÄ KOETAAN paitsi työnhakutilanteissa, myös työpaikalla. Syrjinnän syynä voi olla ikä, etninen alkuperä, sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuminen. EU:n perusoikeusviraston toteuttaman laajan kyselytutkimuksen mukaan erityisesti transihmisistä 21 prosenttia on kokenut työsyrjintää työnhakutilanteissa ja 26 prosenttia työpaikalla. Työpaikoilla tapahtuva työsyrjintä on verrattavissa työpaikkakiusaamiseen, jota ei tule missään muodossa hyväksyä. Tunnemme yrittäjiä, joiden tilaukset ovat vähentyneet, kun heidän seksuaalinen suuntautumisensa tai sukupuolenkorjausprosessinsa on tullut esille. Työntekijän kelpoisuutta tulee arvioida vain pätevyyden, työkokemuksen, työhön liittyvien opintojen ja tehdyn työn laadun perusteella. Kannatamme anonyymin rekrytoinnin yleistymistä.

Tiina Tuomela lastentautien erikoislääkäri Sari Kumin erityisopettaja

Vielä nurmikonajosta HÄMMENTYNYT LESKI arvosteli Malmin hautausmaan tapaa jättää nurmikko ajamatta hautakivien väleistä ja edustoilta (K&k 24.9.). Sama tilanne on nyt Östersundomin hautausmaalla. Vain seurakunnan hoidossa olevien hautojen hautakivien vierustat siistitään. Kaikilla ei ole varaa maksaa hoidosta, ja toisaalta moni haluaa hoitaa haudan itse. Kukkien vaaliminen on keino pitää yhteyttä vainajaan, mutta nurmialueen pitäminen siistinä hautakiviyksiköittäin on yksinkertaisesti mahdotonta. Vain Helsingissä hautakivien välit ja kukkaistutusalaa ympäröivä nurmi luetaan haudan alaan ja jätetään kirkkolain perusteella leikkaamatta.

Tiina Nieminen kasviekologian dosentti

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Siivouspalveluja

Hautauspalveluja KUULUTUS

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

Espoon seurakuntayhtymän hautausmailla ei alla mainittuja sukuhautoja ole hoidettu yhteisen kirkkoneuvoston antamasta hoitokehotuksesta huolimatta. Tästä kunnostuskehotuksesta on tiedotettu kirjeellä tai niiden osalta, joita ei ole tavoitettu kirjeitse, kuulutuksella sanomalehdissä 26.9.2019 ja ao. haudoille asetetulla ilmoituksella. Kiinteistöjohtaja on yhteisen kirkkoneuvoston tekemän delegointipäätöksen mukaisesti 21.9.2020 päättänyt julistaa hautapaikkaoikeuden alla mainittuihin hautoihin menetetyksi, joten haudat palautuvat seurakuntayhtymän hallintaan.

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398

KAPPELIN HAUTAUSMAALLA Osasto: hauta B: 61, 152 C: 12, 160 D: 80, 94 E: 12 G: 14, 73, 148 H: 17, 23, 47, 116, 164 I: 42, 90, 103 A1: rivi 2, hauta 8 KIRKON HAUTAUSMAALLA Osasto: hauta D: 7, 121, 179, 209 E: 133 F: 83, 84, 117, 156, 169 G: 90, 150, 222, 245 H: 69 I: 54, 111 N: 91 U: 36, 74, 207 V: 51 W: 81, 97, 120 X: 18, 102, 106, 127, 130 Y: 24, 129 Z: 91 Å: 164 Ä: 16, 139, 272, 275, 299 Ö: 69, 83, 129 B1: 74, 394 C1: 15, 17, 31, 32, 39 F1: 88 G1: 48 I1: 25, 41, 67

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Lakipalveluja

Asiasta on tänä päivänä ilmoitettu myös ao. haudoille asetetulla kuulutuksella.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Myös perinnönjaot, testamentit, kauppa- ja lahjakirjat, edunvalvontavaltuutukset www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen

https://perhejaperinto.fi

Laki ja kiinteistö Moilanen Oy LKV

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Hämeentie 23, Helsinki p. (09) 773 2600

Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38 Leikkaa talteen

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari, kiinteistövälittäjä (LKV)

Kaipaatko juttuseuraa? Apua kodinhoitoon, kaupassa käyntiin ja ulkoiluun?

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS 24 vuoden kokemuksella

Palveluja tarjotaan

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Espoossa 22.10.2020

Ikkunanpesut, ym. siivoustyöt vuosien kokemuksella. Kotital.väh. kelp. P. 0417203363

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090

Osasto: hauta A: 6.11 B: 15.7 J3: 11.16

Tähän kiinteistöjohtajan päätökseen saa se, jota asia koskee, tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa ja se on osoitettava Espoon yhteiselle kirkkoneuvostolle, PL 200, 02771 Espoo. Oikaisuvaatimusta varten tarvittavan täydellisen pöytäkirjanotteen saa Espoon seurakuntayhtymän virastosta, p. 09 80 501.

Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

KELLONUMMEN HAUTAUSMAALLA

Samalla kiinteistöjohtaja ilmoittaa, että haudalla olevat muistomerkit tai muut rakennelmat ja irtonaiset esineet siirtyvät hautaustoimilain 14 §:n nojalla seurakunnalle ilman vastiketta, jollei hautaoikeuden haltija ole kuuden kuukauden kuluttua hautaoikeuden päättymisestä vienyt niitä pois. Ennen muistomerkin poistamista on kuitenkin varmistettava Espoon seurakuntayhtymän hautatoimistosta, ettei muistomerkkiä ole määrätty säilytettäväksi, jolloin sen poistaminen ei ole sallittua.

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla.

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Tilaisuuksia

Hammashoitoa Aika uusia hammasproteesit? EHT Sirkka Müller

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

P. 040 157 4560

• Maksuton tarkastus ja suunnitelma • Puhtaat toimitilat • Joustava palvelu

Soita ja varaa aika

P. 020 730 7260

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Kiinteistövälitystä

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Vuokralle tarjotaan Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Meilahdessa hyväkuntoinen, 20 m2 yksiö, 4 krs.(hissi) 1.11. alkaen. P. 044 5050752 / vastaaja.

Markku Rautanen YKV, LKV

Munkkiniemi 2h+alkovi+kk 42 m2 rauhallinen, valoisa, vapaa. Keskeinen sijainti. hp. 800 € p. 0500488547

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

Seurat keskiviikkoisin klo 19:00, lauantaisin klo 18:00 ja sunnuntaisin klo 16:00 ja 18:00 Seuroihin ilmoittautuminen helsinginrauhanyhdistys.fi/ toimintakalenteri Seurat kuunneltavissa myös www.hry.fi

Naiskuoro Pihlajan kannatusyhdistys ry:n vuosikokous Myllypuron kirkolla, Neulapadontie 12, 00920 Helsinki, 26.10.2020 kello 18. Esityslistalla sääntömääräiset asiat ja sääntömuutoksia. Naiskuoro Pihlajan kannatusyhdistys ry:n hallitus.

HERÄNNÄISSEURAT pe 23.10. klo 19 Jaakko Löytyn livestream-konsertti, liput www.tiketti.fi, Senegalin kko koulutyön hyväksi. la 24.10. klo 12 #ihmisoikeuskellot; veisataan Sv 176 Rauhan, ihmisoikeuksien ja kv-vastuun rukouspv. klo 14 The Hymns of Sion – a Christian Meeting in English and Finnish, Toim.-kesk.Jenny, Beckerint.9 (Malminkartano), Hki. su 25.10. klo 12 kirkkopyhä Hakunilan kko, Hakunilant.48, Vantaa (vain messu). klo 17 Pappilan veisuut, Vihdin kko, Kirkkot.1. klo 18 seurat Nurmijärven srk-keskus, Kirstaant.5. ke 28.10. klo 19 Körttikodin seurat. la 31.10. klo 10 kirkkopyhä Otaniemen kpli, Jämeräntaival 8, Espoo; messu, kahvit ja seurat. su 1.11. klo 10 kirkkopyhä Roihuvuoren kko, Tulisuont.2, Hki; messu, soppa ja seurat; saarna T.Roiha. klo 10 kirkkopyhä Hyvinkään kko, Hämeenk.16; messu ja seurat; saarna K.P.Kinnunen. klo 10 kirkkopyhä Pornaisten kko, Kirkkot.140; messu, kahvit ja seurat; saarna L.Väyrynen-Si. klo 14 seurat Virtakirkolla, Rajatorpant.8/Kilterinkaari 1A, Myymäki, Vantaa. klo 17 keskustelu ”Tasa-arvon kirkko” Seuratuvalla; S.Ranta, P.Vähäkangas, M.Mannert, S.Huhanantti; palkittuun kirjaan Taantuvan tasa-arvon kirkko perustuvan podcastin tekijätiimi, Salomonk.17D; striimaus www.facebook.com/herattaja. ti 3.11. klo 18 verkkoseurat, www. facebook.com/herattaja. ke 4.11. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-väistötilat, Heikkilänt.7. Seuratuvan Lähetyspiiriä ei järjestetä tänä syksynä.

Henkilöautojen talvisäilytystä. 24 km Helsingistä Soita 0500 717 225

Ostetaan asuntoja HALUTAAN OSTAA luotettavasti 3-4h+k Munkkiniemestä, Munkkivuoresta tai lähialueilta. Myös huonokuntoinen käy. Vapautuminen voidaan sopia joustavasti. Merja 040 5367571

ESIRUKOUSILTA ti 27.10 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6 Petrus församling Daniel Björk, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Lähetys: www. facebook.com/petrusforsamling

Etsimme Etu-Töölöstä 100-120 m2 kotia. Yst. yhteydenotot: M. Jokiranta, 0400-363810

Ostetaan

OSTAMME KIRJOJA 050 362 6620 myynti@vantaanantikvariaatti.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Perustuu pappi Kai Sadinmaan Kuolleiden kirjaan.

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

muutot tyhjennyksineen, vintit, kellarit, loppusiiv. sop. muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht. astiat ym.

044-9268476, ONNI.

kirkkojakaupunki.ﬁ/kuolleidenpodcast KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Harras hetki

Krista Kosonen, 37, on näyttelijä, joka tunnetaan muun muassa rooleistaan elokuvissa Kätilö, Puhdistus, Miami ja Tove sekä tv-sarjoissa Putous ja Kingi. Hän on voittanut useita Jussi- ja Kultainen Venla -palkintoja. Kosonen on juuri lukenut äänikirjaksi Uuden testamentin uusimman suomennoksen. Suomen Pipliaseuran teettämä UT2020 ilmestyy teksti- ja äänikirjana 22.10. Pipliaseuran kännykkäsovelluksessa ja osoitteessa www.raamattu.fi. Tekstin pääasialliset kääntäjät olivat Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Niko Huttunen ja suomalaisen kirjallisuuden tutkija Tuomas Juntunen.

Meditatiivinen lukukokemus Uuden testamentin lukeminen äänikirjaksi oli Krista Kososelle yksi kaikkien aikojen lempitöitä. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA KATRI SAARELA

luksi Krista Kosonen ajatteli, että onpas mielenkiintoista. Hän oli lukenut äänikirjoja aiemminkin, mutta ei koskaan mitään näin massiivista. Huhtikuussa Kosonen lähetti Suomen Pipliaseuralle viisi ääninäytettä, joissa hän luki vastikään uudelleen käännettyä Uutta testamenttia. Pian hänelle kerrottiin, että hänet oli valittu lukijaksi, jos työ yhä kiinnosti. Kyllä se kiinnosti. Kososelle ei tullut mieleen toista luku-urakkaa, joka olisi yhtä kiehtova, yhtä sivistävä ja yhtä vaikea. Nyt jälkeenpäin Kosonen ajattelee, että Uuden testamentin lukeminen nauhalle oli yksi hänen kaikkien aikojen lempitöitään. UUSI TESTAMENTTI on monille suomalaisille tuttu ja tärkeä. Krista Kosonen mietti tarkkaan, mikä on oikea tapa lukea teksti nauhalle.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Kun on kyse äänikirjasta, Kosonen ei halunnut näytellä – sellainen kuuluu kuunnelmiin. Hän etsi neutraalia sävyä. Hän ajatteli, että hänen tehtävänsä ei ole välittää mielipiteitä suuntaan tai toiseen. Hänen tehtävänsä oli välittää teksti. Parin viikon luku-urakka oli Kososelle tärkeä kokemus. Lukeminen oli rauhoittavaa, jopa meditatiivista. Jeesuksen vertaukset ovat hänestä hienoja. Monet Uuden testamentin tarinat ovat koskettavia ja yleismaailmallisia. Ainoastaan joidenkin Paavalin kirjeiden kanssa Kososelle alkoi tulla olo, että kylläpäs näitä piisaa.

kaus, armo, anteeksianto ja heikoimpien puolella oleminen. Uudessa käännöksessä Kososta puhutteli etenkin se, miten Jeesus kutsui ihmisiä teeskentelijöiksi. Mitkä ovat todella ihmisten motiivit tehdä hyvää? Onko kyse vilpittömästä lähimmäisenrakkaudesta vai siitä, että ihminen kultaa omaa kuortaan?

KRISTA KOSONEN on papin tytär, ja Raamatun kertomukset ovat hänelle lapsuudesta tuttuja. Aikuisena hän on lukenut Raamattua lähinnä vihkitilaisuuksissa ja joulukirkossa, ja oma vihkiraamattu on jäänyt muiden kirjojen sekaan ikkunalaudalle. Uudessa testamentissa on monia kohtia, joista Kosonen ei ole itse lainkaan samaa mieltä. Yksittäisiä lauseita poimimalla sieltä voi löytää vahvistuksen vaikka minkälaisille aatteille. Hänestä on tärkeää ymmärtää, että tekstit ovat oman aikansa tuotteita. Kirjakokoelman ydinsanoma on Kososen mielestä kuitenkin tärkeä: lähimmäisenrak-

Joidenkin Paavalin kirjeiden kanssa alkoi tulla olo, että kylläpäs näitä piisaa.

”

Uuden testamentin uusi käännös on Kososen mielestä hienoa tekstiä. Hän kokee hyvän tekstin lukemisen fyysisenä kokemuksena, joka resonoi koko kehossa. Parhaimmillaan se tuntuu siltä kuin joku hieroisi sisältäpäin. ■

Hyvää pyhää

31.10.

Hiljenny muistamaan

Lähde iltakävelylle hautausmaalle. Sytytä kynttilät edesmenneiden läheistesi haudoille tai muualle haudattujen muistelupaikalle. Tai vietä hiljainen hetki kotona illan hämärissä. Sytytä kynttilä ja katso elävää liekkiä. Mieti, keitä kaipaat ja keille olet kiitollinen saamastasi ystävyydestä, rakkaudesta, tuesta ja hyväksynnästä.

KAISA HALONEN

Tänään on pyhäinpäivä. Päivän evankeliumissa (Matt. 5:1–12) Jeesus julistaa autuaiksi muun muassa kärsivälliset ja rauhantekijät.

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Saat olla kaikkea vailla

uorisaarnassaan Jeesus onnitteli ihmisiä, jotka vähiten sitä odottivat. Hän lupasi hyvän osan taivasten valtakunnassa niille, jotka nyt olivat köyhiä, murheellisia ja nälkäisiä. Heidän osansa muuttuisi. Eikä tämä hyvä toteutuisi vain jossakin kaukaisessa tulevaisuudessa tai tämän elämän jälkeen vaan tässä elämässä. Jeesus käänsi ympäri koko vallitsevan arvojärjestyksen. Hänen mukaansa lähimpänä Jumalaa olivat ne, joilla ei ollut mitään omia ansioita. Lähimpänä Luojaansa olivat ne, joilla ei ollut mitään, mitä tuoda hänen eteensä, muuta kuin juuri tuo ”ei mitään”. Silloin, kun olet riisuttu kaikesta eikä sinulla ei ole enää mitään annettavaa, olet lähinnä Jumalaa.

Näin Jeesus opetti. Silloin et odota toisilta etkä itseltäsi sitä, mitä Jumala yksin voi antaa: ehdotonta oikeudenmukaisuutta, rajatonta rakkautta, armollista anteeksiantoa ja järkkymätöntä rauhaa. Elämä, jossa sinun pitää olla aina parempi tai muuta kuin mitä syvimmältäsi olet, on uuvuttavaa. Sen keskellä on hankala käsittää, mistä Jeesus vuorisaarnassaan puhuu. On vapauttavaa ymmärtää, ettei sinun tarvitse esittää Jumalalle mitään. Saat unohtaa kaikki esittelykansiot – jopa sen, jossa sanot, miten viheliäinen olet. Saat olla kaikesta tyhjä, kaikkea vailla. Hengessäsi köyhänä saat jättää kaiken Jumalalle, odottaa kaikkea häneltä ja ikävöidä sitä, mitä hän on ja mitä hän antaa. Yksin hän näkee sisimpääsi, ja hän armahtaa.

LAURI MAARALA

Millä tavalla onnellinen olet? Vuorisaarnansa alussa Jeesus luettelee, ketkä ovat autuaita. Mikä tässä listassa puhuttelee sinua juuri nyt? ”Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen. Autuaita kärsivälliset: he perivät maan. Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan. Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan. Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan. Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen.” KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Mielipiteet muuttivat lehden sivulle 23.

22.10.2020 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai

Läheisen Pääotsikko suru Vertaistuki auttoi Jaanaa sisaren päihdekuoleman jälkeen s. 2

3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 merkkiä /kpl ja loppuun Tikkurilan kirkon työmaalla sivunumerotieto samaan torjutaan ilmastonmuutosta s. 4 putkeen s. 4

Rippikoulu sai nuorilta huippuarvosanat s. 11

Vaiettu suru tulee näkyväksi Päihteisiin kuolleiden muistohetki tekee läheisten vaietun surun näkyväksi. Jaana löysi vertaisryhmästä avun sisarensa kuoleman jälkeen. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2020

eväällä 2012 vantaalaisen Jaanan puhelin soi. Soittaja oli hänen nuoremman sisarensa Liisan puoliso, joka kertoi, että Liisa oli tehnyt itsemurhan kotinsa kylpyhuoneessa. Sisar oli ollut kuollessaan hu-

malassa. Ennen lopullista tekoa Liisa oli yrittänyt itsemurhaa kolme kertaa, mutta sitä Jaana ei tiennyt. Hän oli kuitenkin selvillä sisarensa vaikeuksista ja oli yrittänyt auttaa tätä. Kerran Jaana riensi perheen tueksi, kun sisar oli uhannut hy-

pätä kuudennen kerroksen ikkunasta. – Tapauksen jälkeen soitin läpi kaikki mahdolliset paikat löytääkseni sisarelleni apua, mutta hän ei halunnut lähteä mihinkään. Kun puhuimme puhelimessa, kaikki oli aina hyvin, vaikka ei oikeasti ollut. Perheessä käytettiin runsaasti alkoholia, Jaana kertoo. Kun itsemurhasta kertova puhelu tuli, Jaana oli juuri tavannut Vantaan seurakuntien diakonin Eeva Nurmisen. Tapaamisessa keskusteltiin Liisan elämän vaikeuksista ja rukoiltiin hänen puolestaan.

JAANA ON MENETTÄNYT kolme sisarustaan niin, että alkoholi on ollut kuolemantapauksissa osana tavalla tai toisella. Jaana itse koki juomisesta aiheutuneen avioeron ennen kuin raitistui 20 vuotta sitten. Raitistumista edelsi vaihe, jossa Jaana viivytteli muutosta, koska vierasti Anonyymien alkoholistien toipumisohjelman hengellistä puolta. ”Siellä on se Jumala”, Jaana ajatteli. Lopulta hän päätti ottaa vastaan kaiken mahdollisen avun. AA:n lisäksi Jaana sai raitistumiseen tukea Myllyhoidosta, A-klinikan naisten ryhmästä ja keskusteluista Eeva Nurmisen kanssa. – Minulle on ollut kaikkein vaikeinta ymmärtää, miksi sisareni ei ottanut apua vastaan, vaikka olin itse saanut avun ja olin hänelle myönteisenä esimerkkinä, Jaana sanoo.

”

Vaikeinta on ymmärtää, miksi sisareni ei ottanut apua vastaan. VANTAALAINEN JAANA

Sisarensa kuoleman jälkeen Jaana hakeutui Suomen Melenterveys ry:n sururyhmään, joka kokoontui kymmenen kertaa. Hän on käsitellyt menetystä myös AA:n tapaamisissa, seurakunnan sururyhmässä ja keskustelemalla ystävien kanssa. – Vertaistuki on ollut niin kova sana, että sitä ei uskoisikaan. Sururyhmässä päihdekuolemiin liittyvä häpeän tunne poistui, kun kuuntelin toisia, joille on käynyt samalla tavalla.

Vantaan kirkoilla ja hautausmailla on muistelupaikkoja, joilla voi viettää hiljaista hetkeä tai sytyttää kynttilän muualle haudattujen läheisten muistolle. Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa Pyhän Laurin kirkon takana hautausmaan alueella O1 sijaitsee kuvanveistäjä Arvo Siikamäen suunnittelema muistokivi Ikuisuuden portti. Tälle muistelupaikalle omaiset voivat tuoda kukkia ja sytyttää kynttilän muualle haudatun läheisen muistoksi. Osoite on Pappilankuja 5.

Ruskeasannan hautausmaa

Ruskeasannan kappelin edustalla sijaitsee muistolehto ja muualle haudattujen muistelupaikka. Ystävät ja omaiset voivat sijoittaa kynttilöitä ja kukkia muistelupaikalle ja Särkynyt sydän -muistokiven ympärille. Osoite on Ruskeasannantie 2.

Hämeenkylän kirkon hautausmaa

Hakunilan kirkko Hakunilan kirkon sisäpihalla sijaitseva pieni muistopiha on saavuttanut hakunilalaisten suosion erityisesti pyhäinpäivän ja joulun aikoihin. Edellä mainittuina juhlapyhinä rauhallinen miljöö kylpee usein muistokynttilöiden luomassa valossa. Muistopihalla on kuvanveistäjä Laila Pullisen graniittiveistos Kun tuuli käy heidän ylitseen. Osoite on Hakunilantie 48.

Myyrmäen kirkko

Muistelupaikka sijaitsee Myyrmäen kirkon puistossa. Paikalla on Myyrmäen kirkon korjaustöiden yhteydessä maan alta löydetty suuri kivi, johon on kiinnitetty risti ja tekstilaatta, jossa lukee: ”Jeesus sanoo: Minä olen ylösnousemus ja elämä.” Osoite on Uomatie 1.

Hämeenkylän kirkon vieressä olevalla hautausmaalla on hautausmaasta rajattu muistelupaikka. Kuvanveistäjä Jorma Lehtonen on toteuttanut muistelupaikan muualle haudattujen ja Karjalaan jääneiden vainajien muistolle. Osoite on Auratie 3.

Seutulan kappeli

Korson kirkon hautausmaa

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

Hautausmaalla on yhteinen muistelupaikka sekä Korson hautausmaalle haudatuille että muualle haudatuille. Korson kirkon hautausmaalla sijaitsee myös Tyhjän sylin muistokivi. Tyhjän sylin muistokivi on tarkoitettu hiljentymispaikalle kaikille niille, joiden syli on syystä tai toisesta tyhjä. Osoite on Merikotkantie 4.

Seutulan kappelin pihalla sijaitsevalla muistelupaikalla on teräksinen risti ja luonnonkivi. Tekstilaatassa lukee ”Jeesus sanoo: Minä olen ylösnousemus ja elämä.” Osoite on Solbackantie 6.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkon muistelupaikka on kirkon ylä- eli pääsisäänkäynnin luona ristin juurella. Paikalle tuodaan erityisesti pyhäinpäivänä kynttilöitä muualle haudatuille läheisille, mutta se toimii paikkana hiljentymiselle ja muistamiselle muutenkin. Osoite on Kustaantie 22.

Katso pyhäinpäivän tilaisuudet Vantaalla kirkkovantaalla.fi/pyhainpaiva.

MARIANNA SIITONEN

VANTAAN SEURAKUNTIEN kriminaali- ja päihdetyön diakoni Eeva Nurminen kertoo, että läheisen päihdekuolemaan liittyvä suru on yhä vaiettu ja hävetty asia, joka jää tavallisessa sururyhmässä helposti sanomatta ääneen ja käsittelemättä. Usein päihdekuolema aiheuttaa myös itsesyytöksiä, vaikka moni lähiomainen on tehnyt paljon auttaakseen päihderiippuvaista. Vantaan ja Helsingin seurakuntien päihdesensitiivisissä sururyhmissä moni on löytänyt rohkeuden puhua päihdesurusta avoimesti. Myös päihteisiin kuolleiden muistohetket ja yhteistyöverkoston ylläpitämä Vaiettumenetys.fi-nettisivu tekevät asiaa näkyväksi. – Monella on pelkoja surun käsittelyä kohtaan, mutta usein elämä helpottuu sen myötä. Tunnemyrskyjen tilalle tulee hyväksyntää, rakkaudellista kaipausta ja sen kirkastumista, että päihderiippuvaisen läheisen elämä on ollut arvokas, Nurminen sanoo. ■

Sytytä pyhäinpäivän kynttilä

Jaanan ja Liisan nimet on muutettu. Päihteisiin kuolleiden muistohetki to 5.11. klo 18 Pyhän Laurin isossa kappelissa (Pappilankuja 3).

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2020

Nollapäästöihin pyritään nyt entistä määrätietoisemmin Vantaan seurakunnat pienentävät hiilijalanjälkeään muun muassa kiinteistöjen tehokkaalla käytöllä. Uusi ympäristöohjelma on edellistä kunnianhimoisempi. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ

Kiinteistöjohtaja Timo Kraufvelin kävelee Tikkurilan uuden kirkon maksaruohokatolla, joka korvaa rakennuksen viherkasveilta viemää kasvualaa.

MARIANNA SIITONEN

Hautapaikkaohjelman avulla läheiset löytyvät oikean hautarivin.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2020

Hautapaikka löytyy netistä Vantaan seurakunnat ovat ottaneet käyttöön hautahakuohjelman, joka toimii verkossa. Seurakuntien hautausmaille haudatun vainajan hautapaikan löytää ohjelman avulla myös älypuhelimella. Hautahakuun kirjoitetaan vainajan nimi. Ohjelma näyttää vainajan syntymä- ja kuolinajan ja osoittaa, mille hautausmaalle, mihin osastoon ja mille hautariville vainaja on haudattu. – Ohjelma perustuu opaste-

karttaan ja hautariveihin. Jos olisi valittu ohjelma, jonka avulla etsivä löytää heti yksittäisen haudan, sen hinta olisi tullut huomattavasti kalliimmaksi, sanoo Vantaan seurakuntien hautatoimen päällikkö Minna Aho. – Hautahakuohjelman avulla vainajan läheinen löytää nopeasti hautapaikan. Vantaan seurakunnilla on Pyhän Laurin kirkon vieressä sijaitsevan Helsingin pitäjän kirkonkylän hautausmaan lisäksi kolme muuta hautausmaata: Ruskeasannan hautausmaa sekä Hämeenkylän ja Korson kir-

kon hautausmaat. Viimeinen on muistolehto, jonne haudataan vainajien tuhkat, joten hautapaikkahaku osoittaa Korsossa hautausmaan muistelupaikalle. Ohjelma löytää kaikki Vantaan seurakuntien hautausmaille haudatut vainajat. Hautapaikkoja on tällä hetkellä käytössä 27 337. Vainajia hautausmaan kirjoissa on nyt 29 770, sillä samaan hautapaikkaan haudataan yleensä useampia vainajia. Vainajatietoja päivitetään ohjelmaan kuukausittain.

antaan seurakuntien kiinteistöjohtaja Timo Kraufvelin pujahtaa pienen ikkunaluukun läpi Tikkurilan rakenteilla olevan kirkon katolle. Sitten Kraufvelin ja rakennustyömaan vastaava työnjohtaja Rainer Ahonen kiipeävät sateen liukastamia tikkaita kirkon viherkatolle. Maksaruohokatto hidastaa sadeveden virtaamista viemäriverkostoon, jota ilmastonmuutoksen kasvattamat rankkasateet kuormittavat. Samalla se korvaa kasvualaa, jonka rakennus vie viherkasveilta. Kirkon muut kattorakenteet on tehty poltetusta savitiilestä, jonka arvioidaan kestävän vähintään sata vuotta. Muissakin materiaalivalinnoissa on pyritty pitkään käyttöikään.

”

NOLLAPÄÄSTÖIHIN PÄÄSEMINEN VAATII SITÄ, ETTÄ TALO MYÖS TUOTTAA ENERGIAA.

KIINTEISTÖJOHTAJA TIMO KRAUFVELIN

HELMIKUUSSA 2019 evankelis-luterilainen kirkko hyväksyi energiaja ilmastostrategian, jonka mukaan seurakunnat ovat hiilineutraaleja vuonna 2030. Onnistuminen edellyttää kasvihuonepäästöjen vähentämistä 80 prosenttia nykytasosta. Loput on määrä kompensoida muun muassa seurakuntien omistamien metsien hiilinielujen avulla. Kiinteistöjohtajan työsaralla

Tikkurilan kirkko on ehdolla vuoden nimeksi Nimistöntutkimuksen päivät on kohtaamispaikka suomalaisille nimistöntutkijoille, nimien parissa työskenteleville ja nimistä kiinnostuneille. Siellä valitaan myös vuoden nimi. Lokakuun 29. päivänä selviää, onko vuoden nimi mahdollisesti nimi Tikkurilan kirkko. Se on yksi ehdokkaista. Ehdolle asettajia miellyttää se, että yleisöäänestyksen jälkeen Vantaalla valittiin monenlaisten ehdokkaiden jou-

ponnistelu ilmastokatastrofin hillitsemiseksi kiteytyy kolmeen asiaan. – Kaikki Vantaan seurakuntien ostoenergia on jo uusiutuvaa energiaa. Sen lisäksi rakennusten energiankulutusta pitää vähentää. Nollapäästöihin pääseminen vaatii sitä, että talo myös tuottaa energiaa, Timo Kraufvelin sanoo. Tikkurilan kirkon etelään suuntutuvalle kattotasolle on varattu paikat, joihin voidaan asentaa tulevaisuudessa aurinkopaneelit. Sellaiset hankittiin vuonna 2016 Hämeenkylän kirkon katolle. Kaksikymmentä paneelia tuottaa sähköä kolmen kerrostalokaksion kulutuksen verran. Hiilijalanjäljen pienentämisessä keskeinen työväline on Kirkon ympäristödiplomi, johon Vantaan seurakunnat liittyivät vuonna 2007. Tänä vuonna Vantaa uusii ympäristödiplomin neljännelle kaudelle. Diplomiin liittyvät auditoinnit on nyt tehty, ja yhteinen kirkkoneuvosto on hyväksynyt uuden viisivuotisen ympäristöohjelman. Vantaan seurakuntien hankesuunnittelija Anna Äystö luonnehtii ympäristöohjelmaa edellistä kunnianhimoisemmaksi. – Halusimme, että ohjelma vaikuttaa oikeasti hiilijalanjälkeen, ja että ohjelman tavoitteiden toteutumista voidaan mitata. Kirkolla ei ole vielä järjestelmää seurakuntien hiilijalanjäljen laskemiseksi, mutta sellaista kehitetään parhaillaan. KORONARAJOITUKSET OVAT Anna Äystön mukaan aiheuttaneet kiinteistöjen käyttöön ja liikkumiseen liittyvän muutoksen, joka jää todennäköisesti pysyväksi. Etäkokousten myötä kilometrikorvaukset ovat vähentyneet, kun työntekijät eivät enää aja autolla palavereihin. Kiinteistöjen ekologiseen käyttöön pyritään sisäisten vuokrien

kosta tulevalle kirkkorakennukselle selkeä ja yksinkertainen nimi, joka sopii hyvin suomalaiseen perinteeseen. Kirkkojen nimet ovat Suomessa usein neutraaleja ja sijaintiaan kuvaavia, vaikka joillakin kirkoilla on myös suojelupyhimysten mukaan annettuja rinnakkaisnimiä. Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi.

Hiippakunnalta koronaohjeita Etelä-Suomen Aluehallintovirasto päätti 15.10. uusista koro-

Kirkontorniteknikko Supavit Nummelin kertoo, että Tikkurilan 31 uutta kirkonkelloa soveltuvat myös konserttisoittimeksi.

avulla. Seurakunnat vastaavat tilojensa käyttökuluista ja arvioivat, mitkä kiinteistöt ovat tarpeellisia. Ensi vuonna alkavien kiinteistökohtaisten kartoitusten avulla pyritään tunnistamaan sähkön ja lämmön kulutuksen ongelmakohtia. HELPPOJA YLEISKONSTEJA kirkkorakennusten hiilijalanjäljen pienentämiseen ei Timo Kraufvelinin mukaan ole. Tämä näkyy Vantaan seurakuntien ympäristöraportissa: viidessä vuodessa kiinteistöjen lämmönkulutus vähentyi 36 prosenttia ja sähkönkulutus 25 prosenttia. Vähennys saatiin aikaan poistamalla toimitiloja käytöstä. – Löysät on otettu pois jo aikaisemmin. Tuhlaavaa rakennusten käyttöä ei ole, ja tunnistettuja ongelmia on pyritty ratkaisemaan. Sekä työntekijät että muut rakennusten käyttäjät ovat varsin tietoisia ekologisista asioista. Ympäristödiplomin toisena audi-

naohjeista, jotka koskevat pääkaupunkiseudun suuria kaupunkeja. Tästä syystä myös Helsingin hiippakunta antoi seurakunnilla uusia ohjeita. Hiippakunta korostaa sitä, että yli 20 hengen tilaisuuksissa on noudatettava erityistä tarkkuutta. Sairaana tilaisuuksiin ei pidä tulla, turvavälejä pitää noudattaa ja jos syntyy jonoja, turvaväleistä pitää muistuttaa. Työntekijöille ja osallistujille suositellaan kasvomaskeja. Jos työtehtävät sen mahdollistavat, kannattaa tehdä etätöitä.

toijana toiminut Espoonlahden seurakunnan diakoniapappi Irene Erkko listaa koko joukon myönteisiä esimerkkejä, jotka kertovat Vantaan seurakuntien sitoutumisesta ympäristönsuojeluun. Seurakuntien omistamien metsien hiilitase on kartoitettu ensimmäisenä Suomessa. Yhteinen pöytä -verkoston jakama ruoka-apu vähentää merkittävästi ruokahävikkiä. Vastuullisen sijoittamisen ohjeet on kirjoitettu selkeästi, ja hankintaohjeet noudattavat kirkon energiaja ilmasto-ohjelmaa. Hautausmailla käytetään työkoneiden ympäristövaikutuksia mittaavaa sovellusta. – Yksi haaste nousee työntekijöiden suuresta vaihtuvuudesta. Usein ympäristöasioiden hoitaminen henkilöityy, ja lähtevän työntekijän tilalle on vaikeaa löytää uusi vastuunkantaja. Olisi tärkeää jalkauttaa ympäristötyö osaksi toimintakulttuuria niin, että jatkuvuus ei riipu henkilöistä, Erkko sanoo. ■

Myyrmäen kirkko Kivistön edelle Yhteinen kirkkoneuvosto esittää, että kirkkovaltuusto hyväksyisi seurakuntien uuden investointisuunnitelman vuosille 2021–2028. Sen mukaan ensi vuoden hankkeet muodostuvat vuosina 2018–2019 käynnistyneistä investoinneista eli Tikkurilan kirkosta, Bethanian asuinrakennuksesta ja Myyrmäen kirkon korjauskustannuksista. Näihin käytetään neljä miljoonaa euroa. Myyrmäen kirkon korjaus alkaisi suunnitelman

mukaan ennen Kivistöä muun muassa siksi, että Vantaankosken seurakunnan väistötilojen vuokrakulut ovat suuret. Kirkkovaltuustolle esitettävän talousarvion toimintakulut ovat 36,8 miljoonaa euroa.

Hans Tuomisesta puheenjohtaja Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli päätti, että Vantaan yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimii vuosina 2021–2022 Hakunilan kirkkoherra Hans Tuominen. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.10.–5.11.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09 8306 507 Diakoniapäivystys puhelimitse p. 050 573 6313 ja p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Kirkko on avoinna ma, ke ja to klo 9–14 sekä su klo 11–14. Iltakirkko torstaisin klo 18. Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–19.45. Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14. Hengailua vauvojen ehdoilla. Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki. Maanantain yhteisöruokailu on tauolla toistaiseksi. Voit noutaa lounasannoksen kirkon pääovelta maanantaisin klo 13–14. Luottamuksen rukoushetki maanantaisin klo 18. Hiljaisuutta ja Taizé-lauluja. Lepaani nuortenilta tiistaisin klo 18–20.45. Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Omaishoitajien olohuone ti 20.10. Klo 15–16.30. Lähetyspiiri to 22.10. klo 18–19.30. Liisi Jokiranta vierailee. Herättäjän kirkkopyhä su 25.10. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Sari Kokkonen, Tuomas Heikkilä. Hyvän päivän konsertti su 25.10. klo 18. Mervi Rautiainen, Arto Hosio, Klaus Pennanen, Hannu Forsberg, Jaakko Hietikko, Juha Paukkeri. Päivähetki Raamatun äärellä ti 2.10. klo 12–13.30. Jari Araneva. Seniorikerho ti 27.10. Klo 13-14. Kati Pyykkö. Raamattuluento ke 28.10. klo 18.30–20 Jaakob ja Pietari: Miksi toinen saa kokea ihmeen ja toinen ei. TT Eero Junkkaala. Pyhäinpäivän hartaus la 31.10. klo 12 ja klo 14. Sytytämme kynttilät vuoden aikana kuolleille seurakuntamme jäsenille. Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä, Laura Nurkka. Nuorten kirkkopyhä su 1.11. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Tiina Palmu,

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2020

ESKO JÄMSÄ

Hakunilan seurakunta

Tuomas Heikkilä. Raamattuluento ke 4.11. klo 18.30– 20. Lääkäri Luukas: Menneisyyden merkitys tulevaisuuteen. Kirkkoherra Hans Tuominen. Sururyhmä Vertaistukiryhmä läheisensä menettäneille Hakunilan kirkolla tiistaisin, alkaen 10.11. klo 14–15.30. Ilm. Kati Pyykkö p. 050 593 5503 tai kati.pyykko@evl.fi. Ensivauvat on ryhmä ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille 17.11.–2.2. Tied. birgitta.tasavuori@evl.fi.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Aamupuuro torstaisin klo 10.30. Perhekerho perjantaisin klo 9–12. Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30. Alle 6-vuotiaille aikuisen seurassa Päiväkävely perjantaisin, lähtö kirkon edestä klo 10. Kävelyvauhti on kävelijöiden kunnon mukainen. Sään mukainen varustus. Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12. Päiväkahvit tiistaisin klo 12.30– 13.30. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21. Naiset Raamatun äärellä tiistaisin 19–21. Messu su 25.10. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Tuomas Heikkilä. Messu su 1.11. klo 10. Harri Nurminen, Laura Nurkka. Miehet keittiössä ti 3.11. klo 10–12.30. Venäjänkielinen raamattupiiri ke 4.11. klo 18–20. Anna Lewing. Näkövammaisten miesten sauna to 5.11. 17.30–21. Lähetyspiiri to 5.11. klo 18–20. Myyjäisaskartelua ja käsitöitä.

VERKOSSA Jumalanpalveluksiin ja kirkkohetkiin voi osallistua Hakunilan seurakunnan Facebook-sivulla sekä nettisivulla www.hakunilanseurakunta.fi. lltakirkko torstaisin klo 18. Messu sunnuntaisin klo 12. Hyvän päivän konsertti su 25.10. klo 18. Luottamuksen rukoushetki ma 2.11. klo 18. Kirkkohetket ovat tallenteina katsottavissa Facebookissa sekä seurakunnan YouTube-kanavalla.

MUUALLA Liikkari (nuorten urheiluilta) Sotungin koulun salissa torstaisin klo 20-21.30 yhteistyössä Vantaan NMKY:n kanssa. Ei ole 5.11. Lisätietoja Juho Turuselta p.050 311 2446. Kolis-ilta Kolohongan nuorisotalolla perjantaisin klo 17–21.30 yhteistyössä Vantaan NMKY:n kanssa. Seiskaluokkalaisille ja sitä vanhemmille nuorille. Kuunloiste-kuoro keskiviikkoisin klo 15–15.45 Kuorossa musisoivat

Mari Pulkkinen on käsitellyt suomalaisten kokemuksia läheisen menettämisestä uskontotieteen väitöstutkimuksessa sekä tietokirjassa Surun sylissä.

Menokasvo

Mari Pulkkinen: Suomalainen kunnioittaa toisen surua vähän liikaakin Surututkija ja tietokirjailija Mari Pulkkinen, osaavatko suomalaiset tukea toisiaan surun hetkellä? – Suomalaiselle kulttuurille on tyypillistä jättää surevat omaan rauhaansa, rajata suru yksityisasiaksi ja kunnioittaa sitä vähän liikaakin. Sururauha olisi hyvä rohjeta rikkoa. On arvokasta kiinnostua toisen surusta. Kuinka kauan suru kestää? – Kokemukset eivät koskaan lähde meistä. Erityisen merkittävä kokemus kuten läheisen menettäminen piirtää syvät jäljet minuuteemme ja tapaamme olla maailmassa. Tässä mielessä surulla ei ole kestoa vaan menetys on meissä aina. Osaako kirkko lohduttaa niitä surevia, jotka eivät koe hengellisyyttä omakseen? – Juuri nyt on muodikasta tarjota kaikkiin vaikeuksiin lääkkeeksi toivoa, ja sitä kirkkokin sureville tarjoaa. Jotta kirkon viesti ei se-

koittuisi määrittelemättömään yleistoivoon, olisi syytä tarkentaa, että kyseessä on toivo taivaassa tapaamisesta. Usko jälleennäkemiseen on aidosti kannattelevaa. Niille sureville, joille taivas ei ole totta, kirkko voisi olla salliva syli, jossa toivoton ja lohdutonkin saa levätä. Mitä tarkoitat suremisen taidolla? – Minulle suremisen taito on kykyä nähdä, että syväkin suru voi olla hyvää. Menetys ja siihen liittyvä suru voivat määrittää ihmistä ilman, että kyseessä on haitallinen häiriötila, josta tulisi pyrkiä pois tai toipua. Suremisen taito on suostumista surun suuruuteen ja sen sietämistä muissa. TANELI KYLÄTASKU Mari Pulkkinen puhuu surusta ja menetyksen kohtaamisesta ke 28.10. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Tilaisuutta voi seurata Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivulta.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.10.–5.11.

6–12-vuotiaat laulajat. Aurinkotanssi-kuoro keskiviikkoisin klo 15.45–16.30. 11–15-vuotiaiden oma kuoro. Kuorot harjoittelevat Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa kanttori Laura Nurkan johdolla, p. 050 533 0756, laura.nurkka@evl.fi. Harrastus on maksuton. Astan kotipyhis Tied. birgitta. tasavuori@evl.fi. Digilähetyspiiri Tilaa lähetyskirje sähköpostiisi: sari.paananen@evl.fi.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13 ensisijaisesti puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys puhelimitse tiistaisin ja torstaisin klo 9–11 p. 09 8306 472. Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Kirkon vuorossa oleva vahtimesta ri, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Miesten kirjallisuuspiiri to 22.10. klo 18. Etukäteen luettava teos: Ben Macintyre: Vakooja ja petturi. Matti Hyry. Messu su 25.10. klo 10. Liturgi Matti Hyry, saarna Jouko Siirilä, kanttori Hannu Lehtikangas. Messun jälkeen kirkkokahvit. Turvavälit ehtoollisella sekä kirkkokahveilla. Messu kuultavissa suorana audiolähetyksenä netissä hameenkylanseurakunta.fi Pyhäkoulu su 25.10. klo 10 kirkon kerhotiloissa. Sauvakävelypiiri miehille su 25.10. klo 18. Joka toinen sunnuntai parittomilla viikoilla. Lähtö Hämeenkylän kirkon parkkipaikalta. Kierretään Lammaslampi. Omat sauvat mukaan. Mukana seurakunnan pappeja. Nuorten avoimet su 25.10. klo 18–21. Joka sunnuntai ja tiistai samaan kellonaikaan kirkon nuortentilassa. Junnu Avoimet ti 27.10. ja 3.11. klo 14–16.15. Viides- ja kuudesluokkalaiset tervetulleita tiistaisin koulun jälkeen kirkon nuortentilaan. Lopuksi yhteinen hartaushetki. Yhteisen pöydän keittolounas ke 28.10 klo 11, 11.20 ja 11.40. Lounaalle mennään sukunimen aakkosjärjestyksen mukaan kolmessa ryhmässä. Ohjaus kirkon eteisaulassa. Hävikkiruokakasseja jaossa klo 11–12.30 ulkona nuortentilan edustalla.

Ehtoollishartaus ke 28.10. klo 12. Miika Koistinen. Ovet ovat avoinna ehtoolliselle, myös suorakuuntelu kirkosta seurakunnan internetsivujen kautta. Surun olemus ja sen käsittely to 29.10. klo 18. Kerran kuollaan -sarjan osa 4/4. Keskusteluilta Raamattua tutkien sarjan päätteeksi. Tämä tilaisuus kuultavissa myös verkossa hameenkylanseurakunta. fi. Matti Hyry ja Jarkko Vähäsarja. Pyhäinpäivän messu la 31.10. klo 10. Liturgi Jaakko Kara, saarna Matti Hyry, kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Kuuntelu suorana lähetyksenä seurakunnan nettiosoitteessa. Pyhäinpäivän iltakirkko la 31.10. klo 18. Liturgi Matti Hyry, saarna Jaakko Kara, kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden nimet ja sytytetään kynttilät jokaisen muistolle. Messu su 1.11. klo 10. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Liturgi Matti Hyry, saarna Urpo Luokkala, kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Kirkkokahvit turvavälein. Kuunneltavissa: hameenkylanseurakunta.fi. Pyhäkoulu su 1.11. klo 10 messun aikana kerhotiloissa. Rauhanyhdistyksen seurat su 1.11. klo 11.45 kirkkosalissa. Kaikki ovat tervetulleita. Päiväkahvin aikaan ma 2.11. klo 14–16. Abdullah Bilal Dalkilic kertoo synnyinmaastaan Turkista ja erityisesti Anatoliasta. Esitys suomen kielellä. Isäntänä Jaakko Kara. Hämeenkylän kirkon kuoro ti 3.11. klo 17.30–19. Harjoitukset joka toinen tiistai parittomilla viikoilla. Uusia laulajia otetaan mukaan. Kuoroa johtaa Hanna Perkola– Musikka. Yhteisen pöydän keittolounas ke 4.11. klo 11–12. Ruokailuun sukunimen aakkosjärjestyksen mukaan kolmessa ryhmässä: klo 11 (A–K), klo 11.20 (L–P), klo 11.40 (R–Ö). Ohjaus kirkon aulassa. Mahdollisuus saada ruokakassi mukaan nuorisotilan edustalla klo 11–12.30. Ehtoollishartaus ke 4.11. klo 12. Päivähartaus avoimin ovin. Jaakko Kara. Myös suorakuuntelu nettiosoitteessa hameenkylanseurakunta.fi. Eettinen kristillisyys, to 5.11. klo 19. Nuorten aikuisten teemailta. Pastori Katja-Maaria Vilén.

LAMMASKUJA 2A/ CAFÉ PÄHKINÄ Café Pähkinän kahvila on auki seuraavina aikoina: ma ja pe klo 8–12, ke klo 17–20 ja to klo 10–14. Yhteinen aamiainen maanantaisin ja perjantaisin klo 8–10. Hinta 5 e. Diakonian asiakkaat voivat kysyä aamiaiskortteja diakoniatyöntekijöiltä Yhteisen pöydän keittolounaan ja hävikkiruokakassijakelun yhteydessä Hämeenkylän kirkolla joka ke klo 11–12.30 tai soittamalla diakoneille päivystysaikoina.

Kuukauden taidenäyttely pe 13.11. saakka. Tapani Raittilan muotokuvia ja maalauksia kuudelta vuosikymmeneltä. Tutustuminen Café Pähkinän aukioloaikoina. Naisten kerho ke 28.10. klo 17–19. Kaiken ikäiset naiset mukaan Café Pähkinän ladyt -toimintaan. Joka toinen keskiviikko parilliset viikot. Miesten juttutupa. Kokoontuminen joka torstai klo 11–13. Tarjolla pientä purtavaa ja toverillista jutustelua ihmissuhdealan ammattilaisen Kari Veikkolaisen johdolla. Sururyhmä alkaa ti 3.11. klo 18–19.30. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: diakoniatyöntekijä Anne Puumala diakoniapäivystyksen aikoina ti ja to klo 9–11, p. 050 367 5743 tai anne.puumala@evl.fi.

LAMMASKUJA 2B ”Luetaan yhdessä” ti 27.10. ja 3.11. klo 10–12. Maahanmuuttajanaiset ja -tytöt. Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 28.10. klo 18. Jarkko Vähäsarja. Nettikerho ikäihmisille ke 28.10. klo 14–16. ”Medialukutaito – totta vai valetta”. Kokoontumiset parillisten viikkojen keskiviikkoina. Informaatikko Riitta Sivenius.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 22.10. ja 22.10. klo 10–11. Tutkitaan seuraavan sunnuntain kirkollista teemaa. Miika Koistinen. Käsityö- ja palvelupiiri HAIK ke 4.11. klo 10–11.30. Kokoontuu parittomien viikkojen keskiviikkoina. Piirissä tehdään käsitöitä, joiden tuotto menee Kirkon Ulkomaanavulle (KUA).

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Vapaalan kohtaamispaikka to 22.10. klo 11–12. Jaakko Kara. Varttuneen väen hengellinen kohtaamispaikka parittomilla viikoilla torstaisin. Lähetyksen Kenian-piiri to 29.10. klo 11–12. Yli neljä vuosikymmentä toimineen piirin vieraana pastori Jari Rankinen. Kokoontuu parillisten viikkojen torstaina. Vapaalan kohtaamispaikka to 5.11. klo 11–12. Pastori Jaakko Kara. Varttuneen väen hengellinen kohtaamispaikka parittomilla viikoilla torstaisin.

VERKOSSA Messut suorina lähetyksinä kirkosta verkko-osoitteessa hameenkylanseurakunta.fi. Päivähartaudet keskiviikkoisin klo 12 samasta osoitteesta. Usko ja oppi -raamattuillat torstaisin kerran kuukaudessa. Seuraavat kerrat 29.10., 12.11. ja 15.12.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Kirkollisten toimitusten tilava raukset arkisin klo 9–14, p. 09 8306 333 Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, papin tapaamisen voi sopia päivystysnumerosta Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhe lin yli 75vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–pe klo 9–12. Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen. Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Iltarukouspiiri to 22.10., 29.10. ja 5.11. klo 18 kokoustilassa. Korso-messu to 22.10., 29.10. ja 5.11. klo 19. Messun yhteydessä ei toistaiseksi järjestetä etkoja ja jatkoja. Perhekerho pe 23.10. ja 30.10. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Musiikillisia maahanmuuttajia barokin aikana pe 23.10. klo 19. Barokkiyhtye Le Musiciste in Viaggio: Kaisa Ruotsalainen ja Anna Pohjola, viulut, Anna Pulakka, sello ja viola da gamba, Sanni Antikainen, kosketinsoittimet. Ohjelma sisältää sellaisten säveltäjien (mm. Händel, Purcell, Lully) musiikkia, joiden synnyinmaa ei ole sama kuin heidän musiikillinen kansallisuutensa. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 e. Messu ja Pajulahti 1 -ryhmän konfirmaatio su 25.10. klo 10. Jani Vanhala, Minttu Haapalainen, Jussi Salonen. Konfirmoitavat läheisineen osallistuvat messuun kirkkosalissa ja muu seurakunta seurakuntasalissa, jossa messua pääsee seuraamaan ja osallistumaan ehtoolliselle. Tämän sunnuntain messua ei poikkeuksellisesti lähetetä sosiaalisen median kautta. Kylväjä-piiri su 25.10. klo 15 kirkon kirjastossa. Viisivuotissynttärit su 25.10. klo 15 kirkolla. Lasten konsertissa kirkossa laulattaa Otto Ikonen. Mukaan kutsutaan tänä vuonna viisi vuotta täyttävä lapsi sekä kaksi perheenjäsentä tai läheistä. Synttäreille

ilmoittaudutaan sähköisesti 23.10. mennessä osoitteessa korsonseurakunta.fi/lapset-ja-perheet/ paivakerhot. Kirkon aamupuuro ma 26.10. ja 2.11. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Perhekerho ma 26.10. ja 2.11. klo 12–15 lasten tiloissa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 26.10. ja 2.11. klo 18 kirkon kappelissa. English Through Bible ma 26.10. ja 2.11. klo 18.30 kokoustilassa. Katulähetyksen yhteisölounaan toteutumista koskeva ajantasainen tieto löytyy seurakunnan nettisivuilta ja Katulähetyksen Facebook-sivulta. Lähetyspiiri ke 28.10. ja 4.11. klo 13 kokoustilassa. Iltaperhekerho ke 28.10. ja 4.11. klo 18–20 lasten tiloissa. Avoimessa iltaperhekerhossa leikitään, lauletaan, jutellaan ja syödään yhdessä iltapuuro klo 19.30. Seurakunnan seniorit to 29.10. klo 13–14 seurakuntasalissa. Pyhäinpäivän kynttiläkirkot la 31.10. klo 17 ja klo 19. Tilaisuudessa luetaan kaikkien vuoden aikana hautaan siunattujen seurakuntalaisten nimet ja sytytetään heille kynttilä. Mukana seurakunnan pappeja, kanttori Airi Saloniemi ja lauluryhmä Kaarna. Kynttiläkirkot toteutetaan kahdessa osassa siten, että klo 17 alkavaan tilaisuuteen kutsutaan loka–maaliskuussa hautaan siunattujen seurakuntalaisten omaiset ja klo 19 alkavaan tilaisuuteen huhti–lokakuussa siunattujen seurakuntalaisten omaiset. Korson kirkon uurnalehto on pyhäinpäivänä auki klo 9–21. Lämmintä mehua tarjoillaan klo 16–17 ja 18–19. Messu su 1.11. klo 10. Ilkka Luukka, Jani Vanhala, Jussi Salonen. Messu lähetetään suorana Korson seurakunnan YouTube-kanavan kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. Nuorten aikuisten ilta su 1.11. klo 15–18 Kotkansiiven kokoustilassa. Naisten raamattupiiri ma 2.11. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Hiljaisuuden jooga ti 3.11. klo 14 kirkkosali 2:ssa. Lempeä kehollinen harjoitus, mielen rauhoittuminen ja hengellisyys yhdistyvät hiljaisuuden joogassa, joka sopii kaikille. Varaa mukaan joogamatto ja pyyhe, jota voit käyttää harjoituksessa korokkeena. Ilmoittautuminen tekstiviestillä, p. 050 322 6560. Kymppisynttärit ti 3.11. klo 17.30– 19 kirkolla. Musiikkihetki Otto Ikosen johdolla, herkkutarjoilua ja hauskaa ohjelmaa. Mukaan kutsutaan 10 vuotta täyttävät vanhempineen. Synttäreille ilmoittaudutaan ti 27.10. mennessä osoitteessa korsonseurakunta.fi/kouluikaiset. Diakonissan päivystys to 5.11. klo 10–11 diakoniatoimistolla. Haluatko KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.10.–5.11.

keskustella terveydentilaasi liittyvistä asioista, mittauttaa verenpaineesi tai verensokerin? Voit tulla ilman ajanvarausta.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa, käynti Korsonpolulta Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 22.10., 29.10. ja 5.11. klo 9–11.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 27.10. ja 3.11. klo 9–11.30. Seurakunnan seniorit ke 4.11. klo 10–11.30.

MUUALLA Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554. Papin tapaamisen voi sopia päivystysnumerosta. Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376. Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystää keskiviikkoisin klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp). Kuuntelemme ja tarjoamme keskusteluapua mm. silloin, kun haluat jutella, olet huolissasi jostain asiasta, tunnet olosi ahdistuneeksi tai yksinäiseksi.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–14 puhelimitse 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Diakoniatyöntekijät: Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Diakoniapäivystys Rekolan kirkolla, E-ovi, tiistaisin klo 9–11. Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Laura Maria Latikka 044 422 0405, Ben Ahlroos 050 535 2450, Laura Leverin 050 467 2434, Katri Uutela 050 436 7712, Seppo Paulasaari 046 922 9370.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Perheolkkari vauvoille to 22.10. ja 5.11. klo 9. Ohjelma vauvoille suunnattua. Sisarukset

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2020

tervetulleita mukaan. Kirkon uusi päiväkuoro torstaisin klo 11, väljin turvavälein kirkkosalissa. Uudet laulajat tervetuloa! Tiia Maria Saari. Raamattu– ja rukouspiiri torstaisin klo 13 kirkkosalissa. Leivontapuuhakerho 1.–6.-luokkalaisille Rekolan kirkon ala-aulassa maanantaisin ja torstaisin klo 18–20. Kerhossa leivotaan, leikitään, askarrellaan ja pelaillaan. Jokaisella kerhokerralla hartaus. Lisätiedot ja vapaiden kerhopaikkojen kysely kirsi.jokinen@evl.fi. Messu su 25.10. klo 10.  Laura Maria Latikka, Seppo Paulasaari ja Tiia Maria Saari. Pyhäkoulu, lasten oma kirkkohetki sunnuntaisin klo 10. Perheolkkari kirkolla maanantaisin klo 9–12 ja tiistaisin 9–12.30, Avoin perhekerhotoiminta, tule leikkimään ja puuhailemaan. Aikuisille kahvia ja pientä purtavaa. Aikuisille suosittelemme maskin käyttöä. Yläovet auki maanantaisin klo 16–17.30. Maksuton iltapala. Toistaiseksi emme voi tarjota saunomismahdollisuutta. Aloitamme lyhyellä hartaudella. Yhteistyössä Yhteisen Pöydän kanssa. Lisätietoja p. 050 342 6155 / Siru. Aamumessu ke 28.10. klo 9. Laura Maria Latikka ja Sirkku-Liisa Niemi. SilmukkaSiskot keskiviikkoisin klo 9.30–11.30. Tehdään yhdessä yhteiseksi hyväksi: kastetossuja, sukkia, kortteja jne. kahvikupin ääressä. Kaikenlaiset, taitavat ja taitamattomat mahtuvat mukaan! Avoin raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.30. Pohdintaa ja keskustelua, kerhohuone 2. Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 31.10. klo 15 ja klo 16.30. Kynttiläkirkkoja vietetään Rekolassa kaksi. Ensimmäisessä tilaisuudessa klo 15 luetaan aikavälillä lokakuu 2019– huhtikuu 2020 hautaan siunattujen vainajien nimet. Toisessa tilaisuudessa klo 16.30 luetaan aikavälillä toukokuu 2020–26.10.2020 hautaan siunattujen vainajien nimet. Kirkon yläpihan ristin juureen voi tuoda oman kynttilän omaisten muistolle. Tilaisuutta ei lähetetä suorana verkossa. Messu su 1.11. klo 10. Katri Uutela ja Sirkku-Liisa Niemi. Iltamessu ke 4.11. klo 20 Ben Ahlroos ja nuorisotiimi.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Päiväkerho Lasten oma kerho 3–5-vuotiaille 3x / vk. Ilm. 050 573 6328 / Petri. Asolan Ankkurit torstaisin klo 9–11. Tervetuloa maksuttomalle aamupalalle. Yhteistyössä Yhteisen Pöydän kanssa. Asolan silmukkaryhmä torstaisin klo 17–19. Huom! Uusi kellonaika. Neulotaan ja virkataan kahvikup-

posen ääressä. Lisätietoja p. 050 573 6329 / Irene. Jumalan suuret teot -raamattupiiri torstaisin klo 18–20. Käymme Raamatun tekstejä yhdessä läpi. Ohjaajina Juha Kaunismaa (045 120 9212) ja Päivi Lee. Leivontapuuhakerho 1.–6.-luokkalaisille Asolassa maanantaisin klo 18–20. Kerhossa leivotaan, leikitään, askarrellaan ja pelaillaan. Jokaisella kerhokerralla on hartaus. Lisätiedot kirsi.jokinen@evl.fi. Ilmoittautumislinkki Rekolan seurakunnan nettisivuilla.  Perheolkkari Asolassa tiistaisin klo 9–12. Avoin perhekerhotoiminta, tule leikkimään ja puuhailemaan. Aikuisille kahvia ja pientä purtavaa. Aikuisille suosittelemme maskin käyttöä. Omaishoitajien vertaistukiryhmä tiistaisin klo 12–14, jossa voi keskustella samassa elämäntilanteessa olevien kanssa, kahvikupin ääressä. Ei ennakkoilmoittautumista. Kipuryhmä ti 27.10. klo 15. Ohj. J. Kuusijärvi. Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12. Teemme pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1 e / kerta. Lisätietoja p. 050 573 6329 / Irene. Ystävämessu / Friendship Mass su 1.11. klo 16 pappina Jaakko Hyttinen. Järj. Rekolan, Korson ja Tikkurilan srk:t. Messun aikana lapsille pyhäkoulu päiväkerhohuoneessa. Seniorikahvila ma 2.11. klo 13. Lisätietoja p. 050 573 6329 / Irene.

MUUALLA Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin 19–21 Rautkalliontie 4, kerhohuone.  Yhteiskristillinen iltapäiväpiiri maanantaisin klo 13–15. Rautkalliontie 4 kerhohuone.  Liikuntakerho 2.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 16–17. Kytöpuiston koulun liikuntasalissa, Peltoniemenkuja 3. Kerhossa eri lajeja monipuolisesti, liikuntaleikkejä ja leikkimielistä kisailua. Jokaisella kerralla hartaus. Lisätietoja kirsi. jokinen@evl.fi. Ilmoittautumislinkki Rekolan seurakunnan nettisivuilla. Toivoa naisille Hanna-rukouspiiri ma 2.11. klo 18–19.30 Lampirannalla, Tertunkuja 4 B.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–14. p. 09 830 6333. Kastevaraus myös sähköisesti: https://asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk

Twitter: @Tiksinsrk Keskusteluapua on saatavilla puhelimitse ark. ma–pe klo 9–13 puh. 09 830 6202 Diakoniapäivystys Diakoniatyöltä neuvontaa ja ohjausta taloudellisesti haastaviin tilanteisiin p.050 439 9651 ma, ke, pe klo 9–11. diakonia.tikkurila@evl.fi Piirien, kerhojen, ryhmien, kuorojen yms. kokoontumistiedot ryhmien vetäjiltä ja lähempänä tapahtumien ajankohtia osoitteesta www.tikkurilanseurakunta.fi

Kasvomaskin käyttöä suositellaan yli 15-vuotiaille kaikissa seurakunnan tilaisuuksissa ja toiminnassa aina, kun lähikontaktia ei voida välttää.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Auki ti–pe klo 12–16, la–su tilauksen mukaan. Kirkon alasalissa saa olla kerralla enintään 90, parvilla 20 henkilöä. Linnunpönttöjen asennustalkoot la 24.10. klo 10–12.30. Konfirmaatiomessu su 25.10. klo 12. Korona-tilanteen takia tämä messu on tarkoitettu vain Kopolan rippikoululeirin nuorille ja heidän läheisilleen. Pop up Babysalmesang ti 27.10. klo 14.30–15.15 Tunnelmallinen ja elämyksellinen kirkkotuokio sylivauvoille. Laurin ilta: Suru ke 28.10. kello 18. Pyhäinpäivän alla Mari Pulkkinen alustaa suremisesta – mitä on hyvä suru? Keskustelusarja elämän säröistä ja toivon etsimisestä. Pyhäinpäivän messu la 31.10. klo 12. Veikko Karhumaa, Susanna Rinne, Iina Katila. Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 31.10. klo 17. Päivi Helén, Toomas Takala, Samppa Laakso. Tilaisuudessa luetaan viime pyhäinpäivän tienoilta tämän vuoden huhtikuun loppuun mennessä kuolleiden Tikkurilan seurakunnan jäsenten nimet. Pyhäinpäivän muistokonsertti la 31.10. klo 18. Gregoriaaninen requiem, Corvus laurencij -kuoro, johtajanaan Samppa Laakso. Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 31.10. klo 18.30. Päivi Helén, Toomas Takala, Samppa Laakso. Tilaisuudessa luetaan toukokuun alun jälkeen kuolleiden Tikkurilan seurakunnan jäsenten nimet. Messu su 1.11. klo 12. Maria Koukkari, Jaakko Hyttinen, Iina Katila. Eläkeläiskerholaisten tapaaminen ma 2.11. klo 13–14.30. Vieraana virsitutkija Seppo Suokunnas. Juontajana rovasti Pirkko Yrjölä. Bussikuljetus: klo 12.30 Vernissakatu 4, klo 12.45 Uusiniityntie 7. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 3.11. klo 17.30.

PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3, 09 8306 224. Kappeli on auki pyhäinpäivänä la 31.10. klo 13.30–16 hiljentymistä varten.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223. Pienten Paikka auki perjantaisin klo 9–15. ja tiistaisin klo 9–11. Keskiviikkoisin klo 16–19. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä. Ks. myös tapahtumakalenteri: www.tikkurilanseurakunta.fi Laulupiiri pe 23.10. klo 15.30. Iina Katila. Naisten rukouspiiri pe 23.10. ja 30.10. klo 18. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 24.10 ja 31.10. klo 15. Messu su 25.10. klo 10. Jaakko Hyttinen, Sonja Orupabo, Terje Kukk. Messu katsottavissa suoratoistona verkossa. Lastenkirkko ks. alla. Messun jälkeen kirkkokahvit ja lähetysjuhla. Lastenkirkko su 25.10 klo 10. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan ja piirretään. Perhe menee yhdessä messuun, lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, lapset tulevat takaisin messuun. Kylväjän lähetysjuhla su 25.10. klo 11.30. Perhekerho ma 26.10. ja 2.11. klo 9.30–11.30. Pienten paikka. Alussa perhemuskari. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä. Raamatunlukupiiri: Kaikki Raamatun henkilöt ma 26.10. ja 2.11. klo 18. Oppaana Jaakko Hyttinen. Sukkelat sukankutojat ti 27.10. klo 10–12. Neulotaan yhdessä sukkia diakoniatyön ja Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 28.10. klo 13. Global Action to 29.10. klo 18. Suomen Lähetysseuran kehittämä Global Action on vapaaehtoistoiminnan muoto, joka tuo auttamisen lähelle arkea. Tehdään pienillä teoilla maailmasta oikeudenmukaisempaa, turvallisempaa ja parempaa paikkaa elää. Nuorten aikuisten ilta to 29.10. klo 18. Laulupiiri pe 30.10. klo 15.30. Samppa Laakso. Pyhäinpäivän messu la 31.10. klo 10. Sanna Heikurinen, Maria Koukkari, Iina Katila. Messu su 1.11. klo 10. Terhi Viljanen, Sari Hartikka, Terje Kukk. Lastenkirkko messun aikana Pienten paikassa. Kirkkokahvit. Lähetyksen päiväpiiri ti 3.11. klo 13. Sanaa, keskustelua ja rukousta. Vapaaehtoinen kahviraha. Piiri kokoontuu jatkossa aina parittomien viikkojen tiistaisin. Aamurukouspiiri ke 4.11. klo 8.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.10.–5.11.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Lasten laulusuzukikonsertti su 25.10. klo 18. Laulusuzuki-Instituutin 3–16-vuotiaat lauluoppilaat. Ohjaus Päivi Kukkamäki. Vapaa pääsy. Kerho isille ja lapsille ti 27.10. ja 3.11. klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa, leikkiä, askartelua, musisointia. Iltapala 3 e / perhe. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä. Rukouspiiri ke 28.10. ja 4.11. klo 18.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Lähetyspiiri to 22.10. ja 5.11. klo 18.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 27.10. ja 3.11. klo 9.30–11.30. Muskari perhekerhon lopussa. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä. Kerho kaikenikäisille aikuisille ke 4.11. klo 14.

RUSKEASANNAN KAPPELI Ruskeasannantie 5 Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 31.10. klo 16. Sanna Heikurinen, Meiju Riihelä, Terje Kukk. Tilaisuudessa luetaan vuoden aikana Ruskeasannalle haudattujen ev.lut. seurakuntien jäsenten nimet.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 26.10. ja 2.11. klo 9.30–11.30. Lopussa perhemuskari. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 27.10. ja 3.11. klo 9.30–11.30. Perhemuskari kerhon alussa. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä.

MUUALLA Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lasten-

kirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi. Avoin rukouspiiri ti 27.10. ja 3.11. klo 18.30 osoitteessa Annankalliontie 19 a 20 / Ruoppa. Gospel-lattarit verkossa ke 28.10. klo 19.30. Tanssitunti kaikille ikään ja taitoon katsomatta. Gospel-lattarit on tervettä itsetuntoa vahvistava liikuntamuoto, jossa rytmikkääseen latinalaiseen musiikkiin yhdistyy liikkumisen ilo ja Jumalan armollisuus. Tunnit toteutetaan Teams-sovelluksessa keskiviikkoisin 14.10., 28.10., 11,11., ja 25.11. klo 19.30. Tanssitunnille voit osallistua katsomalla suoraa striimausta. Linkin ja ohjeet saat lähettämällä sähköpostiosoitteesi Annaelinaohjaajalle. Annaelina Mäkilampi: annaelina.makilampi@evl.fi tai p. 050 523 6308.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi, Rajatorpantie 8. Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi.

Seuraa verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Hiljaisuuden messu su 25.10. klo 10. Papit Laura Sydänmaanlakka, Antti Isopahkala, kanttori Eveliina Pulkkinen. Arkiretriitti su 25.10.–29.11. klo 12–13.30. Hengellisen ohjauksen jakso keskellä arkielämää. Viikoittainen ryhmätapaaminen ja jokapäiväinen oma rukousmietiskely Raamatun tekstin äärellä. Ilm. laura.sydanmaanlakka@evl.fi, p. 050 381 6353. Matkakumppaneina hengellinen ohjaaja Kari Koivula, 0400 605 5955, suti.koivula@ gmail.com ja pastori, retriitinohjaaja Laura Sydänmaanlakka. Raamattupiiri ma 26.10. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 26.10. klo 17.30. Rukouspiiri maanantaisin klo 18. Kristillisen meditaation ilta ma 26.10. klo 18. Huom! Poikkeuksellisesti Kivistön kirkolla, toimistosiipi, as. A3. Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13. Kylväjän lähetysilta ke 28.10. klo 17.30. Kreikan pakolaiset - miten välitämme heille toivoa? Matti ja A–M Kaipainen, Leena Juvonen. Musiikki: Japaniin lähtevät Auviset. Jos kokoontuminen joudutaan perumaan koronatilanteen vuoksi, tilaisuutta voi seurata verkossa www.vantaankoskenseurakunta.fi-sivun kautta. Yhteinen seniorikerho to 29.10. klo 13.30–15. Ajatuksia kuolemasta, Anneli Tolvanen ja Kirsti Viitasaari. Pyhäinpäivän messu la 31.10. klo 10. Papit Kristiina Hyppölä, Mark Saba, kanttori Katariina Kopsa. Messu su 1.11. klo 10. Papit Iiro Salminen, Margit Helin, kanttori Ritva Holma. Siioninvirsiseurat su 1.11. klo 14. Puhujana mm. Esa Ruuttunen. Friends’ Cafe su 1.11. klo 15–18.

Suomalaisen pyhäinpäivän traditioita. Tehdään yhdessä ja keskustellaan suomeksi ja englanniksi elämän eri aiheista. Mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin eri maista. Lastenhoito järjestetty. Toivoa naisille ma 2.11. klo 13. Rukouspiiri tukee Sansan medialähetystyötä. Israel-piiri ti 3.11. klo 18. Tukee Felm-keskusta Jerusalemissa Suomen Lähetysseuran kautta. Miesten raamattupiiri ti 3.11. klo 18.30.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Vauvakerho perjantaisin klo 9–11. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11. Kivistön maanantai - Mission and Climate Supper ma 26.10. klo 18. Ruokailua ja pohdintaa maailman tilasta. Hävikkiruoasta valmistetun kasvisruuan jälkeen ”Toivoa ilmassa” -työskentelyä ilmastoasioiden parissa. Yhteistyössä Suomen Lähetysseura. Kristillisen meditaation ilta ma 26.10. klo 18. Hengähdämme ja rukoilemme kristillisen meditaatioperinteen hengessä. Viivymme Jumalan läsnäolossa. Johdattelu aiheeseen, virikepuhe, meditaatio ja yhteinen jakaminen. Toimistosiipi, as. A3. Rukouspiiri ti 27.10. klo 17.30. Raamattupiiri ti 27.10. klo 18.30. Kannustusta maahanmuuttotyöhön, työntekijä maahanmuuttajatyössä Saksassa. Martinlaakson lähetyspiiri vierailee. Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Lasten lauluryhmä Kastehelmi keskiviikkoisin klo 17.15–18 5–9-vuotiaiden ryhmä, klo 18–19 yli 9-vuotiaiden ryhmä. Ilmoittautumiset paikan päällä. Maksuton. Pyhäinpäivän iltakirkot la 31.10. klo 15, 16.30, 18 ja 19.30. Kirkkohetkissä luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet kuolinpäivän mukaan aikajärjes-

tyksessä. Mahdollisuus keskusteluun seurakunnan työntekijöiden kanssa kirkon sisäpihalla lämpimän mehun äärellä. Kivistömessu ma 2.11 klo 18–20. Klo 18 Kastepuun rukoushetki, klo 19 Kivistömessu.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Perheraamis torstaisin klo 9.30– 11.30. Raamatun tutkiskelua äideille ja isille. Oma Raamattu mukaan. Lapset ovat mukana raamiksessa ja heillä on mahdollisuus leikkiin. Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Olotila-kahvila maanantaisin klo 11–13. Miestenpiiri ma 26.10. klo 18.30. Lähimmäisen kohtaaminen, Johannes Grönroos. Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7.15. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Raamattupiiri ti 3.11. klo 13. Martinlaakson lähetyspiiri ti 27.10. klo 18.30. Huom! Kellonaika ja poikkeuksellisesti Kivistön kirkolla: vierailu Kivistön raamattupiiriin. Lukupiiri ke 4.11. klo 17.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

VANTAANLAAKSON KERHOTILA Naapurinkuja 2 Perhekahvila perjantaisin klo 9.30–11. Raamattupiiri ti 27.10. klo 17.30. Yksinhuoltajien olohuone ke 28.10. klo 17.30–19.30. Tied. RitvaLeena Tuuli, p. 050 358 9217.

MUUALLA Ihan faijana – Isyyttä ihmettelemässä to 22.10. ja 5.11. klo 17–18.30 asukastila Rubiini, Rubiinikehä 2b. 22.10. Vanhemmuus ja työ – Miten hoitaa koko paletti? 5.11. Lapsen kasvu ja kehitys – Miten tästä KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.10.–5.11.

Elämänkaari HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Ellen Alina Margareta Bergström, Vilho Olavi Haapsaari, Nia Kristina Järvinen, Paavo Urho Alexander Kemppi, Kaapo Sisu Sebastian Kemppi, Onni Kalevi Kuusinen, Lucas Nathaniel Alexei Norring, Liliana Ninette Aurelia Norring, Noa Antonovich Pulkkinen, Noel Mikael Tenhunen. Hautaan siunattu Irja Maria Lindqvist 100 v, Martta Kyllikki Vataja 85 v, Kerttu-Kirsti Annikki Niskanen 81 v, Kauko Kalevi Juotasniemi 79 v, Saara Tellervo Roivas 79 v, Antti Kalevi Löytynoja 76 v, Terttu Maria Kettunen 75 v, Pertti Juhani Aherva 73 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Joel Juhani Bantamoi, Eevi Martta Olivia Henttonen, Matteo Tiiki Simeoni Salo. Hautaan siunattu Pentti Antero Kokkomäki 89 v, Kalle Vilho Pasanen 85 v, Olavi Niilo Purkunen 84 v, Sirpa MarjaLeena Taisto 70 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Leonora Saima Katriina Kangas, Leo Elmeri Malkki, Eero Ilmari Salonen, Aarne Johannes Åman, Riina Beatha Pulakka, Vili Juhani Ollinpoika Fredrikson, Irene Linnea Rosenberg, Olivia Peppiina Nikkola. Hautaan siunattu Pekka Johannes Mäenpää 84 v, Risto Uolevi Kilpinen 81 v, Ulla Anna-Liisa Vähäkangas 79 v, Jari Aulis Keränen 62 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Milo Gabriel Viljakainen, Elias Alvar Radulescu, Eemeli Erkki Petteri Kangasalusta. Hautaan siunattu Kaarina Elisabet Salmi 74 v, Eero Juhani Elo 70 v.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2020

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Lumi Aino Emilia Karttunen, Ellen Eveliina Karvinen, Viljo Juhani Kuronen, Otso Topias Mannonen, Mikael Onni Viktor Renner, Amelia Aurora Miettinen, Alisa Nella Kristiina Karppinen, Leo Alexander Jussinmäki, Isla Mikaela Matintalo, Leo Onni Jokela, Efua Helena Odijie, Max Harris Karmakka, Veera Hannele Eloranta, Lilja Matilda Sorsa, Elsa Sylvi Sadetta Hattula, Elle Olivia Roivainen, Manu Osmo Oliver Sillanpää, Aatos Juhani Ruokonen, Ella Alma Alicia Korkea-aho, Olavi Kaarlo Juhani Kuula, Isabella Aurora Erkamo, Eleonoora Aada Elisa Koivisto, Amanda Eeva Olivia Pennanen, Nea Camilla Kristiina Pennanen, Isabel Ada Elvira Patelli. Hautaan siunattu Paavo Oskari Laine 98 v, Eine Kaarina Pöllänen 96 v, Maija-Liisa Haapaniemi 95 v, Sirkka Annikki Avanne 94 v, Olavi Uuno Louhenranta 94 v, Paavo Henrik Jaakkola 87 v, Leila Tuulikki Kouhio 86 v, Aila Maria Mäkelä 81 v, Kirsti Kyllikki Ranki 81 v, Marja Tuulikki Pautola 74 v, Hannu Tapani Sauri 72 v, Eeva Elina Ferm 70 v, Birgitta Nikula 60 v, Annamaria Sylvia Kannio 52, Riina Maria Laiho 16 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Eeli Kristian Lucas Gustafsson, Ofelia Bella Hautala, Elias Teemu Samuel Parmasuo, Julia Alina Aromaa, Emilia Mia Maria Ruonakoski, Alisa Eveliina Laitinen, Saimi

Inkeri Marjanen, Alvar Elis Akseli Lehtinen, Elea Bella Saara Leinonen, Viola Olivia Akef-Kokkonen. Avioliittoon kuulutettu Erno Joel Markus Mielikäinen ja Sanna Katariina Haajanen, Kasperi Samuel Kärkkäinen ja Ella-Neea Sylvia Salovirta. Hautaan siunattu Mirjam Anna-Liisa Kautto 86 v, Martta Helena Malkamäki 86 v, Iida Johanna Lapp 84 v, Eila Anneli Tiihonen-Väärä 80 v, Väinö Yrjö Hakola 80 v, Kari Juhani Kaartti 64 v, Eira Raakel Tuominen 63 v, Tiina Sisko Junnikkala 60 v, Jan Erik Anders Björkman 48 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Lysning til äktenskap Robert Johannes Noopila och Marie-Therese Sofia Olenius. Döpta Iris Aurora Frantsi. Döda Doris Sofia Nyström 89 år, Iris Gunvor Thölix-Forsman 90 år.

eteenpäin? Pientä suolaista purtavaa. Lastenhoito järjestetty. Tied. antti.isopahkala@evl.fi, p. 050 347 3096. Gospellattarit su 25.10. klo 13 - 17 Kivistössä, Asukastila Rubiini, Rubiinikehä 2b. Lisätiedot Maria Järviniitty p. 0505121168. Osallistumismaksu 5 e ohjataan kansainväliseen vastuuseen. Päivässä tarjolla välipalaa. Ilm. 19.10. menn. vantaankoskenseurakunta.fi. Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 14.30–16 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Perhemuskari maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Kansainvälinen perhemuskari tiistaisin klo 9.30–11 Myyrmäen kirkon pihakontti, Uomatie 1. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Ritva-Leenan lauluhetki ma 2.11. klo 10.15 Vihertien asukaspuisto, Vihertie 56 d. Lastenlauluja perheille. Kotiraamattupiiri ke 4.11. klo 15–16 Halmeilla, Louhelantie 1 G 93.

hu sö 25.10, 1.11 kl. 12. Himmel verkstad i Kuohu lö 14.11 kl. 10–15. Kom och pyssla ihop din egen vackra himmel! Anm. senast 9.11: heidi.salminen@ evl.fi, tel. 050 3301828, så vet vi hur mycket material vi skaffar. Ta gärna med ett eget måttband och ett gott humör! Kaffe med dopp till förmån för Kyrkans Utlandshjäp.

VERKOSSA

Kurirv. 1 Ungdomskväll ons kl. 18. Info: jona.granlund@evl.fi.

Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi, www.kirkkovantaalla.fi. Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA S:T LARS Högmässa sö 25.10 kl. 10. Parentationsandakt – gudstjänst till de dödas minne – Alla helgons dag lö 31.10 kl. 16. Stilla musik kl. 15, A. Ekberg, orgel, Heidi Åberg, violin. Högmässa sö 1.11 kl. 10. Högmässor från Helsinge kyrka S:t Lars kl. 10 strömmas via församlingens YouTube kanal.

VIRTA-KYRKAN Råtorpsv. 8 Mässa i Taizéanda i Pikku-Kuo-

BARNVERKSAMHET I KLUBBUTRYMMET Strömfårav. 13, Myrbacka Dagklubb må, to, fre kl. 9–12. Mammabarngrupp ti kl. 9–12. Pysselklubb ti–on kl. 13–16. Förhandsanm: Hanna-Mari Höglund, 050 3414 964.

HELSINGGÅRD Konungsv. 2 ViAnda-körens övningar ons kl. 11.30. Info: Anders Ekberg tel. 050 3107 096.

HÅKANSBÖLE KYRKA Håkansbölev. 48 Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to 22.10 kl. 13.

BAGARSTUGAN

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE Kuurojendiakoni Seija Einola yhteydenotot ensisijaisesti tekstiviestillä / Whatsapp-videot 050 338 6212 tai Skypellä. Vastaanotot ti klo 9–11 Koskikeskus, Vernissakatu 4 ja parillisen viikon to klo 14–16 Virtakirkko, Rajatorpantie 8.

NÄKÖVAMMAISILLE Pakarituvalla yhdessä ke 4.11. ja 18.11, klo 12.30–15, Kuriiritie 1, Vantaa. Tervetuloa Pakarituvalle tapaamaan ja tutustumaan vanhoihin ja uusiin ystäviin kahvikupin äärelle. Voit viettää aikasi kokonaan tuvalla tai lähteä välillä kimppakävelylle klo 12.30–13.30 Pyhän Laurin kirkon ympäristöön, jossa on mukana pieniä hiljentymishetkiä.  Mukana tuvalla ja kävelyllä Marja Leena ja Terhi. Liikenneyhteydet tuvalle: Tikkurilan ja Myyrmäen juna-asemalta kulkee bussi nro 571, jonka pysäkki on kirkon kohdalla. Puhelinryhmä joka perjantai klo

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.10.–5.11.

13–14.30. Ryhmä kokoontuu 18.12. saakka. Osallistuaksesi ryhmään tarvitset vain tavallisen kännykän. Ritva soittaa kaikille ilmoittautuneille ryhmäläisille parillisilla ja Terhi parittomilla viikoilla ja yhdistää puhelut ryhmäpuheluksi. Sitten voimme keskustella niin kuin olisimme samassa huoneessa. Puhelinkerhoon mahtuu neljä osallistujaa. Ilmoittautumiset ryhmään aina edellisenä päivänä, parillisilla viikoilla torstaisin Ritvalle p. 040 734 7715 tai ritva.aarnio@

evl.fi ja parittomilla viikoilla torstaisin Terhille p. 050 381 87 58 tai terhi.suonsivu@evl.fi. Ilmoittautumisen voi jättää puhepostiin silloin, kun työntekijä ei pysty vastaamaan soittoosi.

KEHITYSVAMMAISILLE Keskusteluapua ja tiedustelut: Kristiina Tuohimaa-Salminen, kehitysvammaistyön diakoni p. 050 433 4232. Mahdollisuus myös Whatsapp- ja videopuheluihin. kristiina.tuohimaa-salminen@evl.fi,

Sami Suhonen, diakoniapastori p. 044 422 0427 sami.p.suhonen@evl. fi. Voit jättää viestin tai soittopyynnön, jos emme heti vastaa.

International Events in other language than Finnish or Swedish.

Musical Kids Club Tuesdays 9.30– 11 AM temporary building at church yard, Uomatie 1. For children accompanied by parent. Season 60

euro, twice you can check out the Club for free. English Through Bible Mon 26 Oct and 2 Nov at 6.30 pm, Korso Church, Merikotkantie 4. Friends’ Cafe Sun 1st Nov 3–6 PM Virta-church, Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Finnish traditions on All Saints’ Day. Childcare available. Friendship Mass Sun 1 Nov 4 PM. Jaakko Hyttinen. Organised by Rekola, Korso & Tikkurila parishes. Sunday school for children during the mass.

Русскоязычная библейская группа в Вантаа cреда 4.11.18–20. В церкви Länsimäki (Kerokuja 9), каждую вторую среду, 18–20, с 9 сентября начинает свою работу новая группа по изучению Библии и духовных вопросов на русском языке. Приглашаем всех интересующихся! Дополнительная информация: пастор Анна Левинг 050 380 1175.

Arvosana riparille: 9 Noin kolmasosa tämän vuoden 47 000 riparilaisesta vastasi arviointikyselyyn. Tulokset ovat myönteisiä.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA SUVI SIEVILÄ

altaosa luterilaisen kirkon tämän vuoden ripareista on käyty. Rippikoulujen lopulla täytettyjen arviointikyselyjen perusteella riparit olivat tänäkin vuonna menestys. Kyselyyn oli vastannut lokakuun alkuun mennessä noin 13 500 oli rippikoululaista, mikä on noin kolmannes kaikista tämän vuoden riparilaisista. 66 prosenttia koko maan riparilaisista antoi rippikoululle kouluarvosanaksi 10 tai 9. Arvosanan 7 tai vähemmän antoi 11 prosenttia. Helsingin hiippakunnassa – johon kuuluu myös Vantaa – rippikoululaisten antamien arvosanojen keskiarvo oli 9 ja Espoon hiippakunnassa 8,9. KYSELYSSÄ RIPPIKOULULAISIA pyydettiin ottamaan kantaa erilaisiin väitteisiin asteikolla 1–7, jossa 7 tarkoittaa ”täysin samaa mieltä” ja 1 ”täysin eri mieltä”. Vastausten keskiarvo väitteeseen ”minun oli hyvä olla rippikoulussa” oli 6,1. Keskiarvo väitteeseen ”rippikoulussa oli hyvä yhteishenki” oli 5,8. Keskiarvo väitteeseen ”rippikoulussa sain olla oma itseni” oli 6,2. Keskiarvo väitteeseen ”minun oli turvallista olla rippikoulussa” oli 6,5. – Päällimmäinen ajatukseni on, miten hienoa on, että nuorilla on ollut turvallista ja hyvä olla rippikoulussa – siitä huolimatta, että monella on ollut haastava kevät, ja kesäkin on ollut luultavasti stressaava, sanoo pappi Vilppu Huomo, joka työskentelee Kirkkohallituksessa rippikoulun ja seurakuntakasvatuksen asiantuntijana. Nuoret viihtyivät riparilla, mutta uskoa koskeviin väitteisiin he suhtautuivat varautuneemmin.

Rippikoulun käy tänä vuonna yli 47 000 nuorta. Kuvan nuoret eivät liity juttuun.

Trendi on tuttu edellisiltä vuosilta. Vastausten keskiarvo väitteeseen ”uskon, että Jumala on olemassa” oli 3,8. Keskiarvo väitteeseen ”usko Jumalaan vahvistui rippikoulun ai-

”

On tärkeää, että rippikoulussa nuorilla on tilaa epäillä. – PAPPI VILPPU HUOMO

kana” oli 3,9. Keskiarvo väitteeseen ”uskon, että Jeesus on noussut kuolleista” oli 3,6. Keskiarvo väitteeseen ”rippikoulussa käsiteltiin elämäni kannalta tärkeitä asioita” oli 4,4. Keskiarvo väitteeseen ”kristinuskolla on merkitystä elämässä-

ni” oli 3,9. Keskiarvo väitteeseen ”haluan kuulua kirkkoon” oli 4,7. Vilppu Huomon mukaan nuorten vastaukset ovat melko hyvin linjassa laajempien kyselyjen kanssa, joissa on tutkittu uskoa Jumalaan. – Aivan kuin muukin väestö nuoret eroavat toisistaan siinä, uskovatko he Jumalaan. On tärkeää, että rippikoulussa nuorilla on tilaa epäillä ja miettiä omaa suhdettaan Jumalaan, Huomo sanoo. – Usko Jumalaan ja kirkkoon kuuluminen ovat entistä selvemmin yksilöllisiä valintoja. Tämä näkyy myös rippikoulussa. Vaikka ripari on monille nuorille hieno kokemus, muutaman vuoden päästä huomattava osa heistä eroaa kirkosta. Vilppu Huomo ajattelee, että kirkolla pitäisi olla 20–30-vuotiaille tarjolla jotain muuta. – Rippikoulu ei yksinään kanna vuosia eteenpäin. Se usein vahvistaa nuoren suhdetta seurakuntaan, mutta kirkossa täytyy tehdä töitä sen eteen, että suhde seurakuntaan jatkuisi myös rippikoulun jälkeen. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.10.–5.11.

Kirkoissa soi PERJANTAINA 23.10. Musiikillisia maahanmuuttajia barokin aikana klo 19 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Barokkiyhtye Le Musiciste in Viaggio: Kaisa Ruotsalainen ja Anna Pohjola, viulut, Anna Pulakka, sello ja viola da gamba, Sanni Antikainen, kosketinsoittimet. Ohjelma sisältää sellaisten säveltäjien (mm. Händel, Purcell, Lully) musiikkia, joiden synnyinmaa ei ole sama kuin heidän musiikillinen kansallisuutensa. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 e.

SUNNUNTAINA 25.10.

Konsertti lähetetään suorana myös Hakunilan seurakunnan Facebooksivun kautta. Lasten laulusuzukikonsertti klo 18 Ilolan seurakuntatalolla, Soittajankuja 1. Laulusuzuki-Instituutin 3–16-vuotiaat lauluoppilaat. Ohjaus Päivi Kukkamäki. Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 31.10. Pyhäinpäivän muistokonsertti klo 18–18.30 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Gregoriaaninen requiem eli sielunmessu. Corvus Laurencij -kuoro, johtajanaan Samppa Laakso. Vapaa pääsy.

Hyvän päivän konsertti klo 18. Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Laulajina Mervi Rautiainen, Arto Hosio, Klaus Pennanen, Hannu Forsberg, Jaakko Hietikko. Säestää kanttori Juha Paukkeri.

Corvus Laurencij -kuoro esiintyy pyhäinpäivän muistokonsertissa 31.10. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa.

Musiikkia Helsingissä Tiistaina 27.10.

Riparilaulujen nostalgiailta klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Tommi Kalenius, kitara ja laulu, Ninni Poijärvi, laulu ja viulu. Riparilauluja vuosien varrelta. Mukana pappi Milla Mäkitalo. Vapaa pääsy. Lähetetään suorana facebook.com/kannelmaenseurakunta. Kamarimusiikkikonsertti klo 19 Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Kamarimusiikkisarjan päätöskonsertti. Aapo Järvinen, huilu, Sauli Lämsä, piano. Musiikkia säveltäjiltä Bonis, Denisov, Prokofiev. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Con Amore – Rakkauden ilta klo 19 Café Sonckissa Kallion kirkolla, Itäinen papinkatu 2. Marion Melnik, sopraano, Janne Hovi, piano. Laulullinen matka tunnetuimmista rakkauslauluista ja italialaisista sävelmistä amerikkalaisen nykymusiikin sfääreihin. Aino Acktén kamarifestivaalin konsertti. Liput 20 e ovelta, varaukset liput@acktefestival.fi.

Maanantaina 26.10.

Kamarimusiikkikonsertti klo 19 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Helsingin kaupunginorkesterin muusikoita: Niamh McKenna, huilu, Krista Rosenberg, viulu, Petteri Poijärvi, alttoviulu, Lauri Kankkunen, sello, Anna-Maija Korsimaa, klarinetti, Mika Paajanen, käyrätorvi, Ossi Tanner, piano. Mendelssohn: Pianotrio d-molli, op. 49, Dohnányi: Sekstetto C-duuri, op. 37. Vapaa pääsy.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2020

CANTORES MINORES/TIIU KAITALO

Sunnuntaina 25.10.

Perjantaina 30.10.

J.S. Bach: Motetit klo 19 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores ja Suomalaisen barokkiorkesterin soittajia, johtaa Hannu Norjanen. Liput 30/20 e Ticketmasterista ja ovelta, sisältää kasvomaskin.

Lauantaina 31.10.

Lux aeterna – Ikuinen valo klo 14 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Pyhäinpäivän konsertti. Katja Mäkiö, Jussi Hirvonen ja Mikko Helenius, laulu, urut, cembalo, piano ja bandoneon. Osia sielunmessuista, lohdutuksen psalmeja, soitinmusiikkia ja lauluja taivaasta. Vapaa pääsy.

Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores esittää J.S. Bachin motetteja pe 30.10. klo 19 Tuomiokirkossa. Säestämässä on Suomalaisen barokkiorkesterin soittajia. Konserttiin myydään noin 150 lippua.

Sunnuntaina 1.11. Kuin kuvastimessa klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Selloduo Samuli Hyvärinen ja Leila Kurkikangas, Anne Myllylä, urut. Pyhäinpäivän tunnelmaan

sopivaa musiikkia säveltäjiltä J.S. Bach, Händel, Boëllmann, Saint-Saëns, Hovland, Kokkonen, Pärt. Vapaa pääsy. Näkökulmia klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3.

Eeva Rysä, sello, Jouko Laivuori, piano. Musiikkia säveltäjiltä Beethoven, Leinonen, Laitinen, Hynninen, Weill. Suomen Solistiyhdistyksen konserttisarjaa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.