Kirkko ja kaupunki 2020 20 Espoo by Kirkko ja kaupunki

20 19.11.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Miika Nousiaisen perhekomedia vie lukijan itkusta nauruun s. 10 Kahva on kiva, sanoi kaksivuotias – lastenraamatut testissä s. 14

Adventin aika alkaa Kynttilät ja joulukalenteri helpottavat joulun odotusta s. 4

Pääkirjoitus

Eilen

Kun rakkaus säkenöi kaikkien ylle

Käsi on sydämen näkyvä osa.

PÄÄKAUPUNKISEUDUN luterilaiset seurakunnat ovat innostuneet tekemään mainoskampanjoita. Vantaa aloitti jo viime vuonna, Helsingin ja Espoon seurakun nat tulivat mukaan tänä syksynä. Tai eivät ne varsinaisesti mukaan tulleet, sillä kaik ki kolme isoa seurakuntayhtymää lähtivät tekemään omaa suoritustaan ja katsomaan, mihin se riittää. Voisi kuvitella, että juuri tällaiset projektit kannattai si mieluummin tehdä yhdessä, mutta kirkon talous on vielä sen verran hyvällä mallilla, että yhteistyön eduis ta ei ole niin väliä vaan kampanjoista voidaan maksaa kolminkertaisesti. Tai sitten ajatuksena on ollut, että ihmiset Vantaal la, Espoossa ja Helsingissä ovat niin erilaisia, että heil le täytyy räätälöidä kokonaan omanlaisensa mainos kampanjat. VANTAALLA ON OTETTU todes ta vanha teologian professo ri Osmo Tiililän lohkaisu, et tä kirkko on olemassa siksi, et tä täällä kuollaan. Niinpä kirkko kannustaa vantaalaisia julista malla: ”Uskalla elää. Ja kuolla”. Tiililä itse arvosteli piispoja kir kon hengellisen tehtävän lai minlyönnistä ja erosi kirkosta. Espoossa kirkko mainos taa Jumalan rakkautta vahtikoi rista varoittavista kylteistä lai natulla teemalla ”Täällä rakas tan minä”, ja Helsingissä kirkko painottaa ihmisten osallisuutta

lauseella ”Ilman sinua”. Luterilainen kirkko vetoaa helsinkiläisiin sanomalla, että ”ilman sinua ei ole yh teisöä, jossa rakkaus säkenöi kaikkien ylle”. Espoon ja Helsingin kampanjoissa on voimakas visuaalinen pai notus, Vantaalla luotetaan lähinnä iskulauseisiin.

Tänään

HYVIN TEHDYILLE mainoskampanjoille on varmasti paikkansa, vaikka parasta peeärrää kirkolle onkin us kottava ja hyvin hoidettu perustyö: ristiäiset, hautajai set ja häät, päiväkerhot, muskarit ja leirit, tukeminen elämän kriiseissä sekä vähävaraisten ja hädänalaisten auttaminen. Mutta kyse ole pelkästään työstä. Kirkko kun ei ensi sijassa ole nykyisille ja potentiaalisille asiakkaille tuot teitaan myyvä palveluntarjoaja vaan Jumalaa kaipaa vien yhteisö, jossa luotetaan uskon, toivon ja rakkau den mahdollisuuteen. JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Gerbiilejä tulee käsitellä aina rauhallisesti, sillä kädestä tippuminen voi olla niille kohtalokasta. GERBIILIYHDISTYKSEN AAVIKKORUMPU-LEHTI 2/20

Iankaikkisesti Hän on taitavalla kädellään tehnyt taivaan. Iäti kestää hänen armonsa! PSALMI 136:5

PARASTA PEEÄRRÄÄ KIRKOLLE ON HYVIN HOIDETTU PERUSTYÖ.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Onneksi on valo, niin pimeys ei minua hukuta, eivätkä pitkät kalsarit jalkojani korvenna. Voi Luojani, tulkoot hämärät päivät vain, ei haittaa, minulla on lamppusi lainassa.

KIRJAILIJA JAKOB BOSSHART (1862–1924).

Kirkko ja kaupunki

20 19.11.2020

Seuraava lehti ilmestyy 3.12. KANNEN KUVA: LAURA RIIHELÄ

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Parasta on se, että saa viettää aikaa vanhempien ja pikkusiskon kanssa” 12-vuotiaalle espoolaiselle Minni Korkalaiselle tärkeintä elämässä ovat perhe ja piirtäminen.

1 2

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA VILJA HARALA

Koululainen Minni Korkalainen, oletko kuullut YK:n yli 30 vuotta sitten julistamista lasten oikeuksista? – Olen kyllä, sillä lasten oikeuksista on puhuttu koulussa uskonnon tunneilla. Mieleeni näiltä tunneilta on jäänyt, että lapsen etu on otettava huomioon erilaisissa päätöksissä ja että hänen mielipidettään pitää kuunnella ja kunnioittaa. Mitkä asiat ovat sinulle itsellesi elämässä tärkeitä? – On tärkeää, että on perhe, joka rakastaa, ja tietysti se, että on ystäviä. Myös se tuntuu hyvältä, että voi harrastaa kaikenlaista. Harrastuksiini kuuluvat piirtäminen, partio, tanssi, tennis, pianonsoitto, kuoro ja kokkaaminen.

– Tärkein on piirtäminen, jota teen kotona joka päivä. Tänä syksynä aloitin myös kuviskerhon. Piirustustyyliini kuuluu se, että sommittelen hahmoja paperille lyijykynällä ja sen jälkeen väritän ne puuväreillä.

Mikä lapsena olemisessa on parasta ja ärsyttävintä? – Parasta on se, että saa viettää aikaa vanhempien ja pikkusiskon kanssa. On turvallista, kun vanhemmat huolehtivat asioista. Jos tulee ongelmia koulussa tai muualla, voi heiltä kysyä neuvoa. – Ärsyttävintä on se, ettei voi päättää itse esimerkiksi nukkumaanmenoajasta. On pakko mennä kympiltä nukkumaan, vaikka haluaisi valvoa puoli yhteentoista. Onneksi viikonloppu-

na saa valvoa vähän pitempään. Siskokin välillä ärsyttää, ja hänen kanssaan pitää riidellä eri asioista.

4 5

Millaisena näet tulevaisuutesi? – Enpä ole sitä tähän mennessä juuri ajattelut. Uskon kuitenkin, että kaikki menee jatkossakin hyvin koulussa ja muussa elämässä. – Toivoisin kehittyväni yhä paremmaksi piirtäjäksi. Voisihan sitä ryhtyä isona vaikka kuvataiteilijaksi. Mikä sinulle on pyhää? – Piirtäminen ja musiikin kuuntelu tekevät minut iloiseksi ja onnelliseksi. Kuuntelen usein jotain musiikkia piirtäessäni, ja saan siitä samalla ideoita piirtämiseen. Viime aikoina olen kuunnellut laulaja Ariana Grandea. ■ Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään pe 20.11. KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Odotuksen apuväline Joulukalenteri saapui Suomeen Ruotsista. Se on saanut monenlaisia muotoja, mutta tavallinen paperikalenteri pitää edelleen pintansa.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA LAURA RIIHELÄ

oni muistaa sen tunteen: kuinka jännittävää olikaan avata joulukalenterin ensimmäinen luukku. Lapsena matka jouluun tuntui pitkältä, mutta joulukalenterin luukkujen avaaminen auttoi hahmottamaan ajan kulua. Joulukalenteri – tai adventtikalenteri, silloin kun se alkaa jo ensimmäisestä adventista, joka ei välttämättä ole 1. joulukuuta – saapui Suomeen Ruotsista. Teresita Fazer oli nähnyt adventtikalentereita Ruotsissa, ja hän kertoi näkemästään Suomalaisen Partiotyttöliiton hallitukselle. Teresita Fazer oli naimisissa Karl Fazerin pojan, Sven Fazerin, kanssa ja toimi ruotsinkielisten partiotyttöjen johtajana. Ensimmäiset partiolaisten joulukalenterit myytiin Suomessa vuonna 1947. Ruotsiin joulukalenterin idea oli tullut Saksasta. Ensimmäinen kirjallinen maininta joulukalenterista on 1850-luvun lastenkirjassa, jossa kerrotaan äidistä, joka ripustaa joka päivä eri kuvan seinälle lasten iloksi. Saksassa jouluun valmistauduttiin myös polttamalla adventtikynttilää ja piirtämällä liidulla viiva seinään, kun yksi joulukuun päivä oli taas takana. Paperikalenterit yleistyvät vasta 1900-luvun alussa. SEN JÄLKEEN JOULUKALENTERI on saanut mitä moninaisempia muotoja. Joulukalentereista on tehty ainakin suklaa-, sipsi-, olut-, karkki-, lelu- ja kosmetiikkaversioita. Kissoille ja koirille on omat kalenterinsa herkkupaloineen. Joulukalentereita tehdään myös itse. Silloin niiden muoto voi olla vähän erilainen, ja joulukalenterin voi rakentaa vaikka pienistä pussukoista. Joulukalenteri voi olla myös muuta kuin konkreettinen esine. Ensimmäinen televisiojoulukalenteri, Tähystäjätontun seikkailut, nähtiin

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Suomessa vuonna 1963. Sen jälkeen seurasi pitkä tauko, kunnes vuonna 1980 lapset odottivat joulua katsomalla televisiosta Histamiinin seikkailuita. PÄÄKAUPUNKISEUDUN SEURAKUNTIEN joulukalenteri postitetaan kirkon jäsenille nyt viidettä kertaa, ja sitä voi seurata myös pääkaupungin seurakuntien sometileillä. Kalenterin ensimmäinen luukku avataan adventtisunnuntaina 29.11. Kuusiteemaisen joulukalenterin visuaalisesta ilmeestä vastaa tänä vuonna Tukholmassa asuva kuvittaja Sofie Björkgren-Näse. Hän on laatinut myös kalenterin ruotsinkieliset tekstit. Suomenkieliset tekstit on laatinut teologi, Sekunnit ja tunnit -blogia pitävä Hanna Kivisalo. Englanninkieliset tekstit ovat pappi Hans Krausen käsialaa. Seurakuntien joulukalenterista tehdään tänä vuonna myös pienet painokset arabiaksi, kiinaksi ja venäjäksi. Kuvittaja Sofie Björkgren-Näselle joulukalenteri oli mieluisa työprojekti. Hän koki, että joulukalenterin tekijänä hän saa olla välittämässä ihmisille iloa ja inspiraatiota. – Ja ennen kaikkea tämän tekeminen oli todella hauskaa! Minulla oli paljon vapautta, minuun luotettiin ja sain tehdä sitä, mistä eniten pidän. Kalenterin saaneita BjörkgrenNäse kannustaa hyödyntämään sitä myös muuten kuin luukkuja avaamalla. – Tämän kalenterin luukut voi repäistä pois, ja niitä voi käyttää kirjanmerkkeinä tai pieninä kortteina. Niistä voi myös tehdä koristeita joulukuuseen. ■

Kirkko ja kaupunki verkossa ANNA TERVAHARTIALA – KUVANKÄSITTELY MAIJA SAARI

Sovittelija from Finland Yhdysvallat on kahtia jakautunut maa, mutta siellä etsitään myös keinoja päästä eteenpäin. Sovintoprosessien asiantuntija Antti Pentikäinen pyydettiin mukaan ryhmään, joka edistää totuus- ja sovintoprosessia Yhdysvalloissa. – Olen kiitollinen, että olen voinut auttaa maata valmistautumaan tervehtymisprosessiin, hän kertoo. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Maailmassa, jossa kaikella on vain väline arvo, ei mikään ole pyhää. Kirkolla olisi otollinen paikka muistuttaa siitä, mikä on pyhää: elämä itsessään.” MATIAS UUSISILTA VERKKOKOLUMNISSAAN

AFP / LEHTIKUVA

Vainoa viruksen varjolla Koronavirus on ruokkinut muukalaiskammoa ja vähemmistöjen syrjintää eri puolilla maailmaa. Intiassa hindunationalistit syyttävät muslimeja koronan tahallisesta tartuttamisesta. Sudanissa kristityille on ruoka-avun saamisen ehdoksi asetettu kääntyminen islamiin. Länsimaissa äärioikeistolaiset levittävät valeuutista, jonka mukaan pandemia on juutalaisten salaliitto. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Nyt pamahtaa pelti

ISTOCK

Häissäni sukulaislapsia istui edessäni penkki rivillä, ja he alkoivat iloisesti taputtaa käsiään ja huusivat: ”Milloin elefantit saa puvat?” Olivat kai käyneet vast’ikään sirkuksessa. LUKIJOILTA SAATUJA LASTEN TOKAISUJA

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Tosi rakkaus odottaa ikuisesti TUORE VAMPYYRI ROMANTIIKKA henkii perinteisiä arvoja: seksuaalisuus uhkaa johtaa turmioon, rakkauden on kestettävä ikuisesti ja sielu on

kaikkein tärkein. Vampyyrisaaga Twilightin alku kerrotaan nyt vampyyri-Edwardin näkökulmasta. Tähän asti kuolemattoman hirviön ja kuolevaisen tytön rakkaustarina on kuvattu ihmis-Bellan kokemana. Romaani Keskiyön auringossa (WSOY 2020) julkaistiin suomeksi tänä syksynä. Jos sen ikoninen rakkaustarina ei ole ennestään tuttu Houkutus-kirjasta (2005) tai elokuvasta Twilight – Houkutus (2009), varoitus: seuraa juonipaljastuksia.

NUORI BELLA ei halua vanhentua, koska hänen vampyyripoikaystävänsäkin säilyy 17-vuotiaana. Edward ajattelee kuitenkin Bellan sielua ja kieltäytyy muuttamasta tätä kuolemattomaksi vampyyriksi. ”Rukoilin hänen Jumalaltaan kaikella kadotukseen tuomitun sieluni tuskalla, että Jumala auttaisi minua suojelemaan Bellaa itseltäni.” Stephenie Meyer kuvaa, kuinka Bellan syke kiihtyy ja silmät laajenevat, kun Edward koskettaa tätä. Molemmat ovat neitsyitä ja sellaisina pysyvät. Edward pelkää, että seksuaaliselle halulle antautuminen saisi hänet puremaan Bellaa. Eettiset kysymykset ovat 671-sivuisessa järkäleessä keskeisiä. Edward ja Bella ottavat seurustelun-

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

sa äärimmäisen tosissaan, pysyvät kaukana päihteistä ja arvostavat perhettä ja kotia. Syytä vampyyrisaagan maailmankuvan perinteisyyteen on haettu siitä, että Meyer on mormoni. Seksi kuuluu hänestä vain avioliittoon.

”

KETKÄ KAIKKI VALITSEVAT SELIBAATIN ITSEINHON VUOKSI?

JOS RAKKAUSTARINAN siirtäisi ihmissuhteisiin nyky-Suomessa, ketkä samaistuisivat seksuaalisuutensa kieltävään Edwardiin? Jos konservatiivisessa uskonyhteisössä kasvava nuori tuntee vetoa samaa sukupuolta olevaan ihmiseen, voisiko hän kokea kaipuuta, epävarmuutta ja pelkoa sisäisen hirviön heräämisestä kuten romaanin rakastunut vampyyri? Ketkä kaikki valitsevat selibaatin itseinhon vuoksi? Keskiyön aurinko kuvaa myös ihmissuhteisiin ylipäänsä pätevää tuskaa: toisen pään sisään on mahdotonta päästä ja toista on turhauttavan vaikea lukea. Vampyyri Edward kuulee kaikkien ajatukset – paitsi tyttöystävänsä Bellan.

PIHLA TIIHONEN

Robert Pattinson on Twilightelokuvien vampyyripoikaystävä Edward.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

PETER SOREL / SUMMIT ENTERTAINMENT

Yksi Raamatun tunnetuimmista kohdista on kirkkohäissä luettava 1. Korinttilaiskirjeen kohta, jossa puhutaan kumisevasta vaskesta ja helisevästä symbaalista. Tuoreessa Uuden testamentin suomennoksessa UT2020:ssa tuo kohta menee näin: ”Vaikka puhuisin ihmisten ja enkelien kielellä, ilman rakkautta olisin vain kumiseva kaiku tai pamahtava pelti.” Suomennos on herättänyt somessa vilkasta keskustelua. ”Pamahtava pelti?!” kummasteli muun muassa Ylen toimittaja Robert Sundman Twitterissä. ”Parempi hankkia siis rakkautta. Tää kannustaa korjaamaan tilannetta enemmän kuin helisevän symbaalin soittelu”, kommentoi Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö. Uuden suomennoksen julkaisseen Pipliaseuran toiminnanjohtajan Markku Kotilan mukaan pamahtava pelti on lähempänä alkuperäistekstiä kuin vuoden 1992 suomennos. – Moni on ihmetellyt, miksi tätä ei kuvata kauniisti, mutta kun Paavali ei halunnut sanoa kauniisti vaan rumasti. Jos ei ole rakkautta, on kuin kongi, joka kumisee tyhjyyttään tai vain pamaus, Kotila selittää. HANNA ANTILA

JOULURADIOSSA ON ESITETTY perinteisesti ensimmäisenä adventtina uusi sovitus Hoosianna-virrestä. Tänä vuonna sen tekee vantaalaisen Vaskivuoren lukion kamarikuoro. Yksi Hoosiannaa työstäneistä kuorolaisista on 17-vuotias Heta Laakso. – Olen ollut innoissani. Tämä on ollut tosi hieno ja ainutlaatuinen tehtävä, hän sanoo. – Tunsin virren hyvin jo ennestään, sillä lauloin sitä paljon lapsena. Jouluradiota taas on meillä kotona kuunneltu jouluaikaan ahkerasti. Hoosiannan uuden sovituksen on tehnyt kamarikuoron johtaja Jonna Vehmanen. Hän teki harjoitusnauhat kahdeksasta stemmasta yhdessä muusikkomiehensä Juho Vehmasen kanssa. Kuorolaiset harjoittelivat stemmoja kuoroharjoituksissa, mutta moni treenasi niitä myös vapaa-ajallaan. Heta Laakso laulaa 45-henkisessä kuorossa ykkössopraanoa. Kuorolla oli lokakuun lopussa treeniviikonloppu, jonka jälkeen eri stemmat nauhoitettiin ja miksattiin. Laakson mukaan Hoosiannan lopullinen versio kuulostaa erittäin hyvältä.

SIRPA PÄIVINEN

Vuoden nuoriso kuoron Hoosianna

Vaskivuoren lukion kamarikuorossa ykkössopraanoa laulava Heta Laakso on innoissaan Jouluradiossa ensimmäisenä adventtisunnuntaina 29.11. kello 00.00 ensiesityksensä saavasta uudesta Hoosianna-sovituksesta.

– Sovitus sisältää virren perinteiset säkeistöt, ja mukana on vahvoja kuorokohtia, jotka tekevät kokonaisuudesta arvokkaan ja vaikuttavan. Kamarikuoron Hoosiannasta on tehty myös video. Sitä on kuvattu muun muassa Myyrmäen ja Louhelan asemilla graffitien keskellä. Videolla on mukana solisteja ja kuororyhmiä sekä tanssilukiolaisia. Myös Hoosiannavideo julkaistaan ensimmäisenä adventtina. Laulua sekä pianon- ja kitaransoittoa harrastavalle helsinkiläiselle Heta Laaksolle oli itsestään selvää, että hän haluaa musiikkilukioon. Hän on tyytyväinen, että valitsi Vaskivuoren lukion, koska siellä on rento ja avoin ilmapiiri. Vaskivuoren lukio on saanut musiikin saralla monenlaista tunnustusta. Viimeisimpänä Yle valitsi lukion kamarikuoron vuoden nuorisokuoroksi. Ensimmäisen adventin jälkeen kuoro aikoo esittää Hoosian naa ainakin omassa joulukonsertissaan tiistaina 15.12. kello 19 Hämeenkylän kirkossa. Konsertti esitetään suoratoistona netissä. Sitä ennen kuoroa voi kuulla maanantaina 7.12. kello 19 Yle Radio 1:n jouluisessa yhteislauluillassa Musiikkitalossa.

MARJO KYTÖHARJU

JOULUN ILOSANOM A A

Joulu Matka joulun salaisuuteen alkaa hiljalleen. On kuin joku koskettaisi syvään kaipaukseen, on kuin joku sytyttäisi yöhön kynttilän, liekin, joka valollansa voittaa pimeän. Anna-Mari Kaskinen

Runokynttilä Joulu Joulukynttilä Maria ja Lapsi

Kristilliset joulukortit

Laaja valikoima joulukortteja täynnä joulun sanomaa.

Verkkokauppa: www.sacrum.fi

Jouluseimet

alkaen 3,90 / kpl

Puhtaasti palavat kotimaiset Juhava-kynttilät valmistetaan käsityönä. Runokynttilän vyötteessä Anna-Mari Kaskisen kaunis runo. Maria ja Lapsi iso 9,30, pieni 6,30 Runokynttilä 9,50

Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki

Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15

Anna-Mari Kaskinen, Tapio Luoma, Miikka Ruokanen (toim.)

Sanan aika 2020–2021

– Raamattua vuoden jokaiselle päivälle Vuosittain päivittyvä, pieni kovakantinen hartauskirja johdattaa käyttäjänsä kirkkovuoden teksteihin ja sopii niin yksityiseen kuin yhteiseen hartaudenharjoitukseen. 6,90 (8,80)

Puh. 020 754 2350 KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Some haastaa rippi leirin yhteisöllisyyden Somella on tärkeä rooli esimerkiksi riparien viestinnässä ja ryhmätöissä, mutta rippileirillä jatkuva kännykän käyttö voi haitata yhteisöllisyyttä, sanoo väitöstutkija Eveliina Ojala.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MARIANNA SIITONEN

LASTENKIRKON JOULUKALENTERISSA PÄ K Ä S O I T TA A 27 YSTÄVÄLLENSÄ JA ETSII JOULUMIELTÄ

K AT S O V I D E O T

1. ADVE NTIS TA ALKA EN

WWW.LASTENKIRKKO.FI 8

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

obiiliteknologia ja sosiaalinen media voivat olla rippikoulussa hyviä apuvälineitä. Isännän rooliin niitä ei kannata päästää, sillä jatkuva yhteys ulkomaailmaan voi haitata leirin yhteisöllisyyttä. Näin voi tiivistää teologian maisteri Eveliina Ojalan ItäSuomen yliopistossa tekemän uskonnonpedagogiikan alaan kuuluvan väitöskirjan keskeisen tutkimustuloksen. Ojala tutki kännyköiden ja sosiaalisen median käyttöä rippikouluissa vuosina 2014–2015. Hänen tutkimuskohteenaan oli 22 rippikouluryhmää ja niissä 517 rippikoululaista, yksitoista isosta ja seitsemän rippikoulunopettajaa. Ojalalla on tutkimustyönsä lisäksi pitkä käytännön kokemus rippikoulutyöstä alkaen vuodesta 2007. Viime kesänä hän oli pappina Vantaan Hakunilan seurakunnan leirillä. MONI ASIA on mennyt viime vuosina hurjasti eteenpäin, ja takana on koronakevät ja -kesä. Silti Eveliina Ojala katsoo, että hänen tutkimuksensa tärkeimmät tulokset eivät ole vanhentuneet. – Koronan vuoksi rippikoulun etukäteistapaamisia ja seurakuntaan tutustumista jouduttiin tänä vuonna toteuttamaan etänä. Sosiaalisen median rooli korostui. Ilman kesän leirijaksoa nuorten rippikoulukokemus olisi kuitenkin jäänyt vajaaksi. Onneksi leirit pystyttiin pääosin järjestämään, Ojala sanoo. Hän kertoo ajatelleensa ennen tutkimustyötään hieman

sinisilmäisesti enemmän mobiiliteknologian tuomia mahdollisuuksia kuin sen haittapuolia. Hän oli väitöskirjaansa aloittaessaan mukana tutkimushankkeessa, jossa kehitettiin mobiilissa toimiva riparipassisovellus ja kaksi peliä rippikoulujen käyttöön.

Tuolloin elettiin aikaa, jolloin kaikilla leiriläisillä ei ollut puhelimessaan vielä edes wifi-yhteyttä. Joissakin rippikouluissa kokeiltiin ensimmäisiä videoyhteyksiä, toisissa kännyköitä käytettiin tiedonhakuun ja muistiinpanojen tekemiseen. Vaikka teknologia on mennyt todella paljon eteenpäin ja esimerkiksi whatsapp-ryhmät ovat nykyään itsestäänselvyys, rippikoulujen suurin digi-huuma vaikuttaa haihtuneen. Ojalan mukaan niin on hyvä. – Nuoret käyttävät puhelimia omassa arjessaan ja koulussa jatkuvasti, joten mobiili-

teknologia ei tuo heille rippikoulussa mitään erityisiä wowefektejä. Melkeinpä suurempi efekti tulee siitä, ettei älylaitteita käytetä, ellei niistä tuleva lisäarvo ole oikeasti merkittävä, Ojala sanoo.

Kännykkä on työkalu arjen askareissa. Nuoret hyödyntävät sitä rippileirillä esimerkiksi tietojen etsimisessä. Kun kävin oman riparini vuonna 2013, älypuhelin ei ollut vielä suuressa suosiossa eikä sitä kovinkaan monella edes ollut. Puhelinta pitäisi käyttää niin, ettei siitä koidu häiriöitä oppituokioiden aikana. Sitä voi käyttää vapaalla tai kun erikseen

pyydetään. Muuta ongelmaa ei kännyköistä oikeastaan ikinä ole ollut kuin, että siihen keskitytään ehkä liiaksi. Nuoret ovat hyvin kasvatettuja. Kannattaa muistaa, ettei E seurakunta ole vastuussa puhelimesta, jos se menee leirillä rikki. Moni nuori jättää puhelimen itse takavasemmalle. Leirin vetäjät tsemppaavat vanhempia sanomalla: ”Jos lapsestasi ei kuulu mitään, leirillä on hauskaa.” MARCUS VUORELA,

MSÄ

Olarin seurakunta, takana seitsemän leiriä

JÄ

MSÄ

– Vaarana on, että tämä ainutlaatuinen kokemus kärsii, jos ollaan kännykällä koko ajan yhteydessä ulkopuoliseen maailmaan. Siksi kannattaa tarkkaan miettiä, mihin kännykkää opetuksessa käytetään. – Nuorten kanssa on hyvä päättää yhdessä, voisiko kännykkä olla parkissa myös osan vapaa-ajasta, Ojala sanoo. Millään leirillä, jolla Ojala on ollut, kännyköitä ei ole jätetty kokonaan pois. – Puhelin on tärkeä meille aikuisillekin. Nuorten elämässä se on kädenjatke, jolla ollaan yhteydessä kavereihin ja seurataan asioita. Ei kännyköitä tarvitse jättää kotiin, mutta kannattaa sopia nuorten kanssa, miten niitä käytetään. ■

teyttä esimerkiksi ikävän yllättäessä. Viikon puhelinpaasto vieraiden ihmisten seurassa tekisi tiukkaa kenelle tahansa. Leirillä on huomioiE tava sekä läsnäolo yhteisissä hetkissä että puhelimen merkitys nuoren elämässä. Toimiva ratkaisu voisi tällöin olla esimerkiksi kännyköiden pois jättäminen yhteisen toiminnan ajaksi. KAISLA OVASKA JÄ

KIUSAAMISKOKEMUKSIA.

Puhelimen käyttö rippileireillä herättää jokseenkin kapeakatseista keskustelua ohjaajaporukoiden kesken. Puhelin mielletään usein epämiellyttäväksi vekottimeksi, joka häiritsee leiriläisten keskittymistä yhteisen toiminnan aikana. On kuitenkin ymmärrettävää, että kännykkä on nuorelle tärkeä. Se koetaan tukena ja turvana. Luurin päässä odottavat perhe ja ystävät, joihin voi ottaa yh-

Hakunilan seurakunta, neljännen vuoden isonen

OLLA SIIHEN LIITTYVIÄ

ta, pohtia elämää ja tutustua uusiin ystäviin, jos puhelin on koko ajan lähettyvillä houkuttelemassa. Rippikouluun ei kännykällä pelaaminen tai muu känE nykän käyttö kuulu, ellei niin erikseen sovita. Ennen kaikkea rippikoulu on oppimista ja yhdessä oloa, joten olipa kännykän paikka sitten hylly, oma laukku tai isosen tasku, on sen käyttämättä jättäminen fiksu päätös. SAANA HONKATUKIA

SILLÄ OSALLA VOI

Rippikouluun tullaan oppimaan kristinuskosta ja vahvistamaan sitä. On tärkeää kunnioittaa niitä, jotka rippikoulun mahdollistavat, kuunnella heitä ja keskittyä heihin, eikä kännykkään tuleviin viesteihin. Nykyaikana kännykät ovat keino viedä ajatukset muualle, jolloin keskittyminen herpaantuu. On hankalaa oppia rippikouluun kuuluvia opetuksia ja tarinoi-

MSÄ

NUORILLE TURVALLINEN,

Rippileirillä kännykkä kannattaa laittaa hyllylle

JÄ

”

SOME EI OLE KAIKILLE

Tällä palstalla kolme asiantuntijaa ottaa kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.

Rippikoulua tutkinut Eveliina Ojala toimii nyt resurssiopettajana vantaalaisessa peruskoulussa.

RIPPILEIREILLÄ kännyköitä kannattaa Ojalan mukaan käyttää rajatusti, jotta ei hukattaisi sitä, mikä suomalaisessa rippikoulussa on erityistä. Hänen mukaansa noin viikon kestävästä leiristä muodostuu oma tilansa, jossa nuori voi irrottautua arjesta, kokea uudenlaista yhteisöllisyyttä ja usein myös löytää uusia kavereita. Osalle nuorista rippileiri on paikka, jossa ollaan ensi kertaa pitempi aika poissa kotoa.

Onko näin?

ÄLYLAITTEISTA on rippikoulussa hyötyä tiedon hankinnassa, ja kännykän kautta voi tutustua vaikkapa messuun toisessa maassa. Videot ja sosiaalisen median alustat voivat olla avuksi leirin ryhmätöissä ja etätehtävissä. Ennen kaikkea leirin omia sosiaalisen median ryhmiä kannattaa käyttää tiedon jakamiseen. Somekanavissa työskenneltäessä kannattaa Eveliina Ojalan mukaan olla mieluummin varovainen kuin yltiöpäinen. – Some ei aina ole kaikille turvallinen alusta toimia, sillä osalla nuorista voi olla esimerkiksi siihen liittyviä kiusaamiskokemuksia.

– Kaikki nuoret eivät myöskään ole diginatiiveja, vaan nuorten osaamisessa ja halussa käyttää mobiililaitteita on eroja, Ojala sanoo. Väitöstutkimuksessaan Ojala havaitsi, että mobiililaitteiden ja sosiaalisen median käyttö rippikouluryhmän jäsenten välillä ei herättänyt nuorissa suurta kiinnostusta. Se ei myöskään näyttänyt vahvistavan heidän kokemustaan yhteenkuuluvuudesta. Tämä johtui siitä, että nuoret käyttävät kännyköitä ennen kaikkea yhteydenpitoon ystäviensä ja muiden läheistensä kanssa.

Vuosaaren seurakunta, isosena ja apuohjaajana kahdeksalla leirillä KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Armoa pärjäämisen esittä Sitä kutsutaan elämäksi, sanoo Miika Nousiainen perheelämän välillä vaikeistakin vaiheista. Niistä kertoo hänen humoristinen romaaninsa Pintaremontti. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

irjailija Miika Nousiaisen uutuus romaanin päähenkilö on nelikymp pinen Sami, joka etsii epätoivon vim malla naista, jonka kanssa voisi pe rustaa perheen. Samilla on ollut vuosien mittaan monia seurustelu suhteita, mutta ne ovat aina lopahtaneet. Perheen kaipuu ajaa miehen surkuhupaisiin tilanteisiin. Nousiainen kertoo, että Samin esikuvana on hänen opiskelukaverinsa, joka tapaili naisia per heenperustamismielessä. – Minusta se oli erikoista, ja jo silloin mie lessäni alkoi kehittyä aiheesta romaani. Kun yli 45vuotiaana lopulta aloin kirjoittaa kirjaa, mu kaan tuli myös Samin lapsettomuudesta kärsivä Hennasisar. Häntä ahdistavat sukulaisten utelut perheenlisäyksestä, mikä taas on monelle aika tavallinen tilanne. Parisuhteen muodostaminen ei tunnu olevan sen helpompaa kuin ennenkään, vaikka käytös sä ovat Tinderit ja muut deittisivustot. Ongelmana Nousiaisen mielestä on se, että sosiaalinen media on vienyt kumppanin etsimisen julkisivuminuu den suuntaan. – Hämmästyin, kun näin Tinderiä käyttävän ystäväni kännykältä monen miehen poseeraavan presidentti Putinin tyyliin ilman paitaa. Tavoit teena kai oli erottua muista. Kyllähän ihmiset ai koinaan laittautuivat lavatansseihinkin, mutta ei se ollut näin pitkälle vietyä. PINTAREMONTTI-ROMAANISSA ovat mukana myös Samin lapsuudenkaverit, kolmen lapsen yksinhuoltaja Markus ja vanhempiensa omaishoi taja Pesonen. Kumpikin joutuu tsemppaamaan, sillä lasten ja vanhempien hoitaminen vie heidät ajoittain lähes hulluuden partaalle. Markuksen vaimo on jättänyt perheensä, kos ka hän potee vaikeaa synnytyksen jälkeistä ma sennusta. Miika Nousiaisesta ei ole mikään ihme, että pienten lasten vanhemmat uupuvat. – On aika yleinen kaava, että asiat yritetään tehdä täydellisesti. Pitäisi tajuta, ettei jokaisen lapselle tarjotun aterian tarvitse olla itse val mistettua vaan välillä kaupasta ostettukin kel paa. Armon merkitys on lapsiperhevaiheessa tärkeä. Lapsiperhearki on Nousiaiselle omasta elä mänpiiristä tuttua, mutta omaishoitajuudes ta hän ei tiennyt ennestään juuri mitään. Hä nestä olikin järkyttävää lukea omaishoitajan arjesta. – Omaishoitajan työ ja siitä maksettava kovin pieni rahallinen korvaus ovat todella kova yhtä

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

lö varsinkin, kun läheinen ihminen saattaa ajan myötä muuttua rasittavaksi taakaksi. Romaanin miehet osoittavat suomalaisiksi harvinaisen paljon tunteitaan. He myös tilittävät murheitaan toisilleen. – Itselleni tällainen on normaalia, eivätkä nämä miehet ole minulle sketsihahmoja. To sin kirjassa esiintyvä pehmo moottoripyörä kerhon johtaja voi tuntua sellaiselta. Hänen hahmollaan halusin peilata sitä, että vaikka Sami kokee tehneensä kaiken elämässään oi kein, hän ei ole onnistunut saamaan perhettä toisin kuin rikolliseksi mielletty prätkäkerhon pomo.

ROMAANI SISÄLTÄÄ siis vakavia ja ajankohtaisia teemoja. Miika Nousiainen kirjoittaa niistä kui tenkin vahvalla humoristisella otteella. – Kirjoissani on aina ollut tietyllä tavalla me lankolinen perusvire. Ihanteenani on viedä lukija itkusta nauruun. Nousiaisen yhtenä inspiraation lähtee nä romaania kirjoittaessa ovat olleet netin hy vinvointiblogit. Kirjassa on pätkiä imelästä Pintaremonttiblogista, jossa nainen kertoo au voisesta perheelämästään sydämenmuotoisine kurkkuineen ja uunituoreine spelttileipineen. – Se on karikatyyri hyvinvointiblogista ja ker too someen liittyvästä esitysyhteiskunnasta. To

misen sijaan dellisuudessa naisella voi olla kotona lasten kanssa täyttä kaaosta, mutta someen hän laittaa kuvan siitä päivän yhdestä harmonisesta hetkestä. – Ehkä tällaiset blogit silti antavat joillekuille lohtua ja toivoa. Sitä paitsi yhtä lailla jossain 1980-luvun rivitaloyhtiössä kätkettiin ongelmat onnellisen julkisivun taakse. KIRJAILIJALLA ITSELLÄÄN on kaksi lasta, joista toinen on ala-asteella ja toinen päiväkodissa. Hän toteaa, että oma elämä on väistämättä jonkin verran heijastunut hänen kirjoihinsa. – Välillä sitä stressaa turhastakin. Onhan pienten lasten kanssa rasittavaa, kun heitä joutuu viemään hikisenä paikasta toiseen ja jompi kumpi aina valittaa jostakin. Nämä ovat kuitenkin vain hetkittäisiä vaiheita, ja hyvät ja huonot hetket tunnetusti vaihtelevat. Sitä kutsutaan elämäksi. Oman lapsuutensa Miika Nousiainen vietti Keski-Suomessa sijaitsevassa Säynätsalossa, joka oli 3 000 asukkaan tehdaspaikkakunta.

”

Kirjoissani on aina ollut melankolinen perusvire. Ihanteenani on viedä lukija itkusta nauruun.

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

MIIKA NOUSIAINEN

Miika Nousiai sen mukaan hyvinvointi blogeissa ja muussa some elämässä ongelmat usein peitetään ja kaikki näyttää hienolta.

– Äiti ja isä olivat töissä tehtaalla. Ihmiset elivät siellä lähellä toisiaan, hyvässä ja pahassa. Nykyinen asuinympäristöni Kalliossa ja Hakaniemessä ei kovin paljon eroa siitä. Nousiaisen mukaan lasten kasvatuksessa oli tuohon aikaan hyvin erilaiset kriteerit kuin nykyään. Hän esimerkiksi vietti kahdeksanvuotiaana aikaansa kahdestaan kaverinsa kanssa Päijänteellä soutelemassa. Se ei olisi mahdollista tänä päivänä. – Kun meille hankittiin ensimmäinen pelikone, pelasin sillä jatkuvasti. Silloin ei ollut vielä keksitty ruutuaikaa. Olimme jo tuolloin muuttaneet Heinolaan Säynätsalon tehtaan lopetettua toimintansa. Näistä ympyröistä Nousiainen on ammentanut myös kirjoihinsa, mikä näkyy esimerkiksi Metsäjätti-romaanin tehdasmiljöössä. Tänä vuonna Nousiainen on tehnyt myös uuden aluevaltauksen, sillä hän on julkaissut ensimmäisen satukirjansa, opettavaisen eläinsadun Fretti Mercuri etsii onnea. – Satukirja sai alkunsa, kun tutustuin Putousohjelmaa käsikirjoittaessani näyttelijä Jussi Vataseen. Hän toivoi minun kirjoittavan sadun kotiseutunsa Sonkajärvi soi -tapahtumaan. Kun se onnistui hyvin, se julkaistiin nyt myös kirjana. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Taija Leinonen ja Neo kävivät lainaamassa lastenkirjoja. Tällä kertaa löytyi ainakin kirja poliisiautoista.

Lukemista lähes kotiovelle Espoon Helmi-kirjastoautolla voi käydä rennosti kotiverkkareissa ja törmätä samalla naapuriin. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

un kirjastoauto Helmi kaartaa Vesirattaan mäen pysäkille, muu tamat lähitalojen ovet avautuvat ja asiakkaat lähtevät kohti kirjasto autoa, nuorimmat jopa juoksujal kaa. Tätä on selvästi odotettu. Helmi on toinen Espoon kah desta kirjastoautosta. Se käy päivi sin päiväkodeilla ja kiertää iltaisin asuinalueita pysähtyen viidelläkym menellä pysäkillä. Toinen kirjasto auto Välkky kiertää lähinnä koulu ja ja tapahtumia. Yhteensä pysäkke jä on 146. On torstai, ja vettä tulee hetkit täin taivaan täydeltä. Sari Halme rientää Vesirattaan mäen pysäkille muutama kirja kä dessään. Puoliso Tomi ja poika Valtteri ovat jo tulleet edeltä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

– Käymme täällä lähes aina ja lai naamme erityisesti lastenkirjoja. Luemme paljon, sillä se auttaa lasta sanoittamaan maailmaa, Sari Hal me kertoo. Monien espoolaisten matka kir jastolle on Helmin ansiosta vain kymmeniä metrejä. Se näkyy myös siten, että osa asiakkaista kipai see kirjastoautolla mukavasti koti verkkareissa, hiukset märkänä juu ri suihkusta tulleena, villahousuissa tai vaikka tohvelit jalassa. – Eniten asiakkaita on maanan taisin ja tiistaisin iltareiteillä, kertoo kirjastoneuvoja ja Helmin kuljettaja Pertti Sompajoki. PARINKYMMENEN MINUUTIN pysäh dyksen jälkeen Helmin matka jatkuu. Pitkäniitty 1, Pitkäniitty 2, Miilukor pi... Ajetaan läpi uudehkojen asuin alueiden. Kirjastoalalla seurataan tarkasti sitä, miten Espoo muuttuu. – Kirjastoauto on palvelu, joka saattaa olla alueella jopa ennen kaup poja, kertoo Helmissä työskentelevä kirjastoneuvoja Johanna Majavuo. Piia Lareman kirjastomatka on Helmin ansiosta kadun ylityksen mittainen.

– Olen kirjastoauton vakioasia kas. Luen paljon, ja lainaan täältä erityisesti dekkareita ja tiedelehtiä. Hyvin täältä löytää lainattavaa. Jos kus myös varaan tänne jotakin. Jos kirjastoautoa ei olisi, Lare man lähin kirjasto olisi Entresses sä Espoon keskuksessa. Kirjastoau tossa on Entressen kirjastoon ver rattuna sellainen hauska puoli, että siellä myös törmää helposti naapu reihin. – Minulle tämä on tärkeä palvelu. Tähän saa käyttää mieluusti vero rahojani, Larema sanoo. KIRJASTOAUTON VALIKOIMA on yl lättävän monipuolinen: romaane ja, tietokirjoja, lehtiä, lastenkirjoja, DVDlevyjä, musiikkia… – Eniten täältä haetaan lastenkir joja, Johanna Majavuo kertoo. Koska kirjastoautot käyvät päivä kodeilla, kouluilla ja alueilla, joilla asuu paljon lapsiperheitä, monelle espoolaislapselle kirjastoauto on en simmäinen paikka, josta he lainaa vat lukemista. Majavuo on työskennellyt kirjas toautossa noin kolme vuotta ja hä nen työparinsa Pertti Sompajoki

kohta 20 vuotta. Sompajoki teki liik kuvaa työtä jo tätä ennenkin. – Ajoin kauppaautoa, hän pal jastaa. Kirjastoalan ammattilaisille kir jastoauto on hauska työpaikka, sillä maisemat vaihtuvat ja asiakkaat tu levat tutuiksi. Kaikki työpäivät ovat erilaisia ja ihmiset yleensä hyvällä tuulella. – Joillekuille kirjastoauton saapu minen voi olla päivän tai viikon ko hokohta, Sompajoki sanoo. ■

Pääkaupunki seudulla on kuusi kirjastoautoa Espoossa kirjastonkäyttäjiä palvelevat kirjastoautot Helmi ja Välkky. Vantaalla lukijoiden ilona kiertelevät Tarina ja Haave. Helsingissä kirjastopalveluita tarjoavat lastenkirjastoautot Skidi ja Stoori.

DETRIA ARBUTIN COUPEROSA –TUTKIMUS

DETRIA ARBUTIN ANTI AGING –TUTKIMUS

Testiryhmässä couperosan voimakkuusaste pieneni 90 %:lla ja kahden kuukauden hoitojakson jälkeen 35 %:lla oireet hävisivät kokonaan.

Iho kirkastui ja heleytyi 95 %:lla ja ilmejuonteet vähenivät 80 %:lla tutkimukseen osallistuneista.

Luonnon arbutiinia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että sianpuolukan lehdestä eristetty arbutiini on tehokas melaniinituotannon estäjä ja että sitä voidaan käyttää ihoa vaalentavana ainesosana.

Olipa kerran…

Jumala, iso kala ja tuhlaajapoika Lastenraamattu on monelle ensimmäinen kosketus kristinuskon keskeisiin kertomuksiin. Siksi ei ole samantekevää, miten se on kirjoitettu.

öpöjä eläimiä, jotka pelastetaan uhkaavalta tuholta. Hurjia seikkailuja, joissa sankari joutuu ison kalan vatsaan tai luolaan leijonien joukkoon. Taistelu, jossa nokkela paimenpoika voittaa jättiläisen. Ihmeellisiä voimia omaava sankari, joka osaa kävellä vetten päällä ja parantaa sairaita, jopa kuolleen – ja joka itsekin herää kuolleista. Monet raamatunkertomusten juonenkäänteet voisivat olla saduista. Raamatun pohjalta kirjoitetut lastenraamatut eivät kuitenkaan ole mitä tahansa harmittomia satukirjoja. Ne ovat monelle lapselle ensimmäinen kosketus kristinuskon ja länsimaisen kulttuurin keskeiseen kertomusperintöön. Siksi ei ole yhdentekevää, millaisia toisintoja raamatunkertomuksista julkaistaan, arvioi Kaisa Puustinen, joka on tutkinut lastenraamattuja väitöskirjassaan. – Lastenraamatut ovat merkityksellistä kirjallisuutta siinä, millaisia mielikuvia ne herättävät lapsissa kristinuskoa, Raamattua ja Jumalaa kohtaan, Puustinen sanoo. Erityisen tärkeä rooli lastenraamatulla on silloin, jos lapsi ei saa juuri muuta kristillistä kasvatusta. Puustista askarruttaa esimerkiksi se, millainen jumalakuva lastenraamatuista ja muusta lastenkirjallisuudesta välittyy – ja lukkiutuuko jumalakuva tuolle tasolle, jos lapsi ei muuten elä kristillisen kulttuurin ympäröimänä. – Se näkyy nykyisin esimerkiksi rippikouluissa, joissa jotkut nuoret voivat käydä hyvinkin käsitteellisiä keskusteluja Jumalasta samaan aikaan kun toisille Jumala on edelleen se pitkäpartainen ukkeli pilven päällä. TUTKIMUKSEN ALKUVAIHEESSA Kaisa Puustisella oli aineistonaan 92 erilaista lastenraamattua.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ANTTI RINTALA

Väitöskirjaan asti niistä päätyi 36. Määrät kertovat siitä, että lastenraamattuja tuotetaan paljon. Niitä julkaisevat melkein yksinomaan kristilliset kustantajat, ja suurin osa niistä on käännöksiä englannin kielestä. Tekijöiden kirkkokunta tai teologinen tausta jää yleensä arvoitukseksi. – Sitä sietäisi tutkia. Kiinnostavaa on myös se, että monet lastenraamatuista käännetään samanaikaisesti monelle kielelle ja julkaistaan monessa maassa. Herää kysymys, millaiset versiot ylittävät kieli- ja kulttuurirajat, ja millainen kuva Jumalasta niiden kautta leviää. Se ei välttämättä ole minkään suomalaisen kirkkokunnan opettama Jumala.

”

Millaiset versiot ylittävät kieli- ja kulttuurirajat, ja millainen kuva Jumalasta leviää? RAAMATUNTUTKIJA KAISA PUUSTINEN

Puustisen mukaan lastenraamatuissa on suuria eroja. Eniten vaikuttaa se, minkä ikäisille ne on suunnattu. Pikkulapsille tehdyissä kirjoissa on vähän tekstiä, kertomukset ovat tiivistettyjä ja ne etenevät suoraviivaisesti. Mitä vanhemmille lapsille kirjat on suunnattu, sitä enemmän niissä on tekstiä ja sitä yksityiskohtaisempaa teksti on. Kouluikäisille suunnatuissa kirjoissa korostuu seikkai-

lullisuus, kun taas pienemmille kerrotaan Raamatun keskeisiä tapahtumia. LASTENRAAMATTUJEN KERRONTAA Kaisa Puustinen tutki kahden esimerkkikertomuksen, Vanhan testamentin Joonan kirjan ja Uuden testamentin tuhlaajapoikavertauksen, avulla. Hän tarkasteli, vastaavatko lastenraamattujen versiot virallisen raamatunkäännöksen kertomusten sisältöä ja miten ne eroavat siitä. Joissakin lastenraamatuissa esimerkkikertomuksista oli rajattu pois loppu, joka on molemmissa ristiriitainen: Joona suuttuu Jumalalle, tuhlaajapojan veli isälleen. Sen sijaan kertomukset lopetetaan niissä hieman aiemmin esiintyvään onnelliseen kohtaan: niniveläiset parantavat tapansa ja välttyvät onnettomuudelta, isä ottaa tuhlaajapojan lämpimästi vastaan. – Minulla heräsi kysymys, ketä siinä suojellaan – lasta vai aikuista. Eikö aikuinen kestä niitä hankalia kysymyksiä, joita teksti lapsessa herättää? Itse luottaisin siihen, että lapsi kyllä kestää ristiriitoja, jos aikuinen vain osaa ne tarvittaessa selittää, Puustinen sanoo. Jotkut Joonan kirjan varsinkin pienille lapsille suunnatut versiot poikkesivat alkutekstistä selvästi myös siksi, että niihin oli ympätty kiltteyskasvatusta. – Silloin opetus oli, että sitten, kun Joona suostui tottelemaan Jumalaa, kaikki meni hyvin ja kokonainen kansa pelastui.

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 20/2020

Nostettavat läpät, kantokahva ja kimalle vetosivat lapsiin Espoolainen Ojalan perhe testasi viisitoista lastenraamattua. Tarjonta vaihteli vauvan kangaskirjasta rankkoihin kertomuksiin, joita vielä rippikoululainenkin voisi lukea.

spoolaisessa viisilapsisessa Ojalan perheessä lastenraamatut eivät ole mikään uusi tuttavuus. Niitä oli muutamia kotona jo ennestään. – Niitä on luettu säännöllisen epäsäännöllisesti, yleensä iltaisin tai jos lapset ovat pyytäneet, perheen äiti Sanna-Kaisa Ojala kertoo. Nyt perhe sai testattavakseen viisitoista lastenraamattua neljältä eri kustantajalta. Niiden läpikäyminen lasten kanssa ei Ojalan mielestä ollut mitenkään iso urakka. Innokkaimmin tehtävään suhtautui perheen kuusivuotias, joka nähtyään kirjat kotiin tullessaan ei olisi malttanut kenkiään riisua. Monet kertomukset olivat lapsille ennestään tuttuja. Yksi lasten suosikeista on ollut Vanhan testamentin kertomus Joonasta, jonka iso kala nielaisee. Toisaalta vastaan tuli nyt sellaisiakin kertomuksia, joita lapsille ei yleensä kerrota, kuten vaikkapa Vanhasta testamentin tarina Simsonista. PERHEEN 13-VUOTIAS ESIKOINEN luki raamattuja itsekseen. Hän oli sitä mieltä, että kaikki olivat hyviä – mutta kun hyviä on monta, kirjassa pitää olla jotakin erityistä, että se erottuu. Mukaan testaamaan pääsi myös kahden kuukauden ikäinen kuopus, jonka kanssa Sanna-Kaisa Ojala katseli ja lauloi pehmeää rapinaraamattua. Kaksi-, neljä- ja kuusivuotiaalle äiti luki kirjoja ääneen. – Kiinnitin huomiota siihen, että monessa oli aika pitkiä lauseita. Niissä olisi tiivistämisen varaa. Kuvituksista lapsilla oli selvät mielipiteet – varsinkin perheen kaksivuotiaalla, jonka mielestä krokotiilit, leijonat ja parrakkaat tai tuijottavasilmäiset ihmiset olivat pelottavia, mutta joka ilahtui vauvoista ja lampaista. Kuusivuotias sen sijaan innostui jännittävistä kuvista ja esimerkiksi Daavidin ja Goljatin taistelusta. Ojalan mukaan pelottavat kuvat eivät ole lapsille ongelma. Silloin vain käännetään nopeasti siTESTIÄITI SANNA- KAISA OJALA vua. Liikkuvaa kuvaa olisi paljon vaikeampaa ohittaa.

100 rakasta raamatunkertomusta Michael Berghof, kuvitus Jakob Kramer. Päivä. 2-vuotias piti kuvista. ”Tässä oli nykykieltä aika paljon”, arvioi 13-vuotias.

101 aarretta Raamatusta jotka jokaisen lapsen pitäisi kuulla Connie Palm. Uusi Tie. ”Ei sitä aarretta löytynytkään”, totesi 4-vuotias selattuaan kirjan. 13-vuotias ja äiti olivat sitä mieltä, että jotkut kertomukset ovat liian rankkoja lapsille. Voisi toimia rippikouluikäisellekin.

365 päivää Raamatun kertomuksia Joy Melissa Jensen, kuvitus Gustavo Mazali. Suomen Pipliaseura. Ei kiinnostanut.

”

Monessa oli aika pitkiä lauseita. Niissä olisi tiivistämisen varaa.

LASTENRAAMATTUJEN JUMALAKUVAA on Sanna-Kaisa Ojalan mielestä mietitty ja siloiteltu lapsille sopivaksi: Jumala luo maailman, suojelee ja pelastaa. Myös Uuden testamentin kertomuksissa jatkuu sama lohdullinen linja: Jeesus siunaa lapsia ja tyynnyttää myrskyn. Kristinuskon keskeinen sisältö – Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus – oli käsitelty kaikissa jollakin tavalla. – Voi olla, että Jeesuksen kuolema on joistakin vanhemmista hankala asia. Itse olen selittänyt sitä lapsille niin, että Jeesus sai väärän tuomion, mutta se olikin Jumalan suunnitelma ja koitui kaikkien parhaaksi. Lapset ovat kysyneet, sattuiko sitä kauheasti ja miten naulat voivat mennä käsien läpi. ■

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Kun valitset lastenraamattua, kiinnitä huomiota ainakin näihin, Kaisa Puustinen vinkkaa •

Lue itse kirja tai edes yksi kertomus ennen kuin luet sitä lapselle.

•

Onko kieli hyvää? Onko kerronta sujuvaa ja eteneekö se mielekkäästi?

•

Mitä tekstissä ja kuvissa oikeasti on?

•

Onko sisältö sellainen, jonka haluat välittää lapselle ja jonka takana itse pystyt seisomaan?

365 kertomusta, rukousta ja lupausta Frank Endersby, kuvitus Bethan James. Päivä. ”Ihan hyvä. Tykkään Daavidista ja Goljatista”, sanoi 6-vuotias. Kirjassa on raamatunkertomusten lomassa myös rukouksia.

Ensi Raamattu B. A. Jones, kuvitus Charlie Lynch. Päivä. Äidin mielestä paras teksti, nasevasti kirjoitettu. Pieni kirjasinkoko. 2-vuotias tykkäsi kahvasta, josta kirjaa voi kantaa.

Lapsen Raamattu Iltakertomuksia Vanessa Carroll, kuvitus Fabiano Fiorin. Päivä. Leijonan kuva oli 2-vuotiaalle liian hurja, mutta 4-vuotias ja 6-vuotias pitivät kuvista.

Oma Raamattu

Nosta läppä – Raamattu kertoo Michael Berghof, kuvitus Gill Guile. Päivä. Lasten suosikki. ”Tää on hyvä, kun saa nostella läppiä. Ihan mukavia kuvia”, arvioi 6-vuotias.

Sally Ann Wright, kuvitus Annabel Spenceley. Päivä. Kirja annettiin 2-vuotiaalle, koska siinä ei ollut mitään isompia kiinnostavaa, ja 2-vuotias tykkäsi kahvasta.

Karin Karlberg, Inga Wernolf ja Lisa Östh, kuvitus Ulf Löfgren. Lasten Keskus. Ohitettiin, koska kirja oli lapsille tuttu jo ennestään.

Uskon ja toivon kertomuksia lapsille Parhaita Raamatun kertomuksia Charlotte Thoroe, kuvitus Gill Guile. Päivä. Äidin mielestä kauniit kuvat. 2-vuotias näki kannessa leijonan eikä tykännyt siitä. Sen sijaan sisältö oli 2-vuotiaan mieleen, erityisesti kertomus kadonneesta lampaasta, koska lammas oli niin söpö. ”Tässä on hienoja kuvia ja kimalleteksti”, arvioi 4-vuotias.

Rhona Davies, kuvitus Gustavo Mazali. Päivä. ”Pelottaa”, sanoi 2-vuotias kirjan ihmishahmoista.

Pohjolan lasten Raamattu Pikku Piplia Sarah Toulmin, kuvitus Kristina Stephenson. Suomen Pipliaseura. Kimallekirjaimet miellyttivät 4-vuotiasta. Äiti löysi tekstistä oivalluksia. ”Kaikkihan nää on käännöksiä, ei mikään ole oikeasti niin kuin Raamattu”, kommentoi 13-vuotias.

Useita kirjoittajia ja kuvittajia. Lasten Keskus. Kirja ei kiinnostanut muuten, mutta 13-vuotias ja 6-vuotias keskittyivät Jeesuksen kultaiseen sääntöön. Äiti ei ainakaan huomannut, että sitä olisi esitelty muissa lastenraamatuissa.

Vauvan oma rapinaraamattu

Raamatun sanaa pienille Juliet David, kuvitus Helen Prole. Päivä. Aikuisen mielestä vähiten onnistunut. Lapset vain vilkaisivat.

Mari Torri-Tuominen, kuvitus Marieke ten Berge. Suomen Pipliaseura. ”Kivan näköinen, mutta ei ihan Raamattu. Selkeät ja hienot kuvat”, sanoi 13-vuotias ja arvioi, että kirja voisi sopia perheen vauvalle katseltavaksi, vaikka vauva ei siitä mitään ymmärräkään. KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Huolehtija jo pienestä pitäen Kun psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto paljastui, Pekka Sauri julkaisi Twitterissä oman puhelinnumeronsa ja lupasi kuunnella niitä, joilla oli hätä. Toisen ihmisen kanssa puhuessa asiat asettuvat oikeampiin mittasuhteisiin. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JOONAS BRANDT

”

ehdet ovat vastakkain, lähes ruodittomia, korvakkeettomia ja tasasoukan suikeita. Kukinnon tukilehdet ovat kapeanpuikeita, alemmat ehytlaitaisia, ylemmät tyviosasta hampaisia, litteitä, yläviistoja, punaisia. Kukinto on tiivis, tähkämäinen latvakukinto varren ja haarojen päässä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Verhiö on neliliuskainen, liuskat n. 10 mm pitkiä. Teriö on punainen, noin 20 mm pitkä, kaksihuulinen, ylähuuli huppumainen, litteähkö, alahuuli kolmiliuskainen, keltainen, torvi pitkä, yleensä käyrä.” Tämä Suomen Lajitietokeskuksen kuvaus peltomaitikasta ei maallikossa herätä kovin tarkkoja mielikuvia, saati suuria tunteita. Kun Pekka Sauri aikansa puhelintaan selattuaan löytää valokuvia, niissä näkyy kasveja, joissa on epätavalliset purppuranväriset kukat. Ja niitä suuria tunteita mutta myös hitusen itseironiaa voi kuulla Saurin äänestä, kun hän kertoo kohtaamisesta, josta oli haaveillut neljäkymmentä vuotta. – Peltomaitikka, Melampyrum arvense, on erittäin harvinainen. Suomessa sitä näkee varmimmin Seilin saarella. Elokuun alussa ajattelin, että nyt tai ei koskaan. Matkustin Turkuun ja sieltä laivalla Seiliin. Kävelin siellä laiturilta kohti saarella sijaitsevaa sairaalamuseota, ja siinä oli peltomaitikka. – Olin ladannut niin paljon odotusta siihen, että jonakin päivänä vielä näen sen. Se oli yksi kantavista haaveistani tai toiveistani – jos en olisi toteuttanut sitä, elämäni olisi jäänyt vajaaksi. Siinä kristallisoituivat kaikki ne vuodet, joina olen huomannut, että tämäkin kesä meni näkemättä peltomaitikkaa.

mentti kuin kynä, joten olisi ollut outoa, että joku muu olisi lukenut kirjani. 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa, jonne Saurin muistot vievät, elämänpiiri pääkaupungissa oli turvallinen, ja pienetkin lapset kulkivat pihoilla ja rannoilla vapaasti omissa porukoissaan. Sodan päättymisestä oli Saurin lapsuudessa vain toistakymmentä vuotta, mutta se ei juuri lapsille näkynyt. Saurin muistoissa välittyy lapsen tapa ajatella ja yhdistellä asioita. Kolmivuotiaan mielikuvitus esimerkiksi teki Taivaan Isästä Helsingin rautatieaseman kivimiesten eli Lyhdynkantajat-veistoksen näköisen. – Tällä iällä mieleen rupeaa tulemaan varhaisia kuvia. Lopultahan ei sitten mitään muuta tulekaan kuin niitä lapsuudenmuistoja. Ehkä se prosessi on alkanut jo, Sauri hymähtää. Hänen lapsuutensa loppui tavallaan jo nelivuotiaana, kun hän oppi lukemaan. Silloin lapselle avautui sanomalehdistä kriisientäyteinen maailma. Hän alkoi herätä kuuden aikaan saadakseen lukea lehteä rauhassa – ja pelätä. Koska hän ei kertonut peloistaan aikuisille, kukaan ei voinut häntä auttaakaan.

INTROVERTTI Pekka Sauri tunnistaa olleensa aina. Hän elää voimakkaimmin oman päänsä sisällä. Fyysinen ympäristö oli hänelle jo lapsena vain oman mielen jatke. Eikä se ole vuosien myötä muuttunut – viime aikoina oikeastaan vain vahvistunut. – Vanheneminen vaikuttaa niin, ettei enää ole riippuvainen ulkoisista tekijöistä eikä niiden vietävissä, vaan elää yhä enemmän omien korviensa välissä. Siinäkin ympyrä sulkeutuu. 66-VUOTIAS Pekka Sauri on siinä elämänvaiheesSauri opiskeli psykologiksi, hän on vetänyt radiosa, että hän puhuu ympyröiden sulkeutumisesohjelmaa ja ollut pitkään mukana politiikassa. Mita tai kaarien päätepisteistä. Luontoharrastajalle kään niistä ei ole tyypillistä introvertin hommaa. peltomaitikan löytäminen oli yksi sellainen. – Joskus parikymppisenä koulutin itseni pois Saurilta julkaistiin lokakuussa kirja Huominen, arkuudesta ja esiintymispelosta. Asettauduin vareilisen sanelema, jossa hän palaa lapsuuteensa ta vasten tilanteisiin, joissa jouduin kohtaamaan lauttasaarelaisessa virkamiesperheessä. Sauri sa- ne. Tarjouduin esimerkiksi opiskelijana Tavastianoo, että kirja on tarkoitettu nimenomaan kuun- klubille soittamaan levyjä maanantai-iltaisin. Tein neltavaksi. sitä kolme vuotta. Sen jälkeen en ole arkaillut esil– Kirjan koko pointti on se, että puhun sen lä oloa. kertomuksen itse ikään kuin nuotion ääressä. ÄäKirjassaan Sauri kertoo olleensa jo pienestä pinikirjat ovat iso hitti, mutta yleensä joku näytte- täen huolehtija. Hän jännitti esimerkiksi sitä, milijä lukee ne. Minulle ääni on yhtä tuttu instruten vanhemmat selviytyvät joulun järjestelyistä,

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

sillä isällä oli taipumus laatia mahdottomia aikatauluja ja hermostua, kun niissä ei pysytty. – Hyvin pienestä pitäen yritin pitää huolta siitä, ettei mitään kauheaa tapahtuisi. Aistin hyvin herkästi, jos vaikka vanhemmilla oli keskenään jännitettä tai jos pikkuveli törttöili jotain. Olin aina se välittäjä tai pikemminkin säätäjä. Jos aistin kireyttä, saatoin vaihtaa sujuvasti puheenaihetta. Useimmiten se oli näkymätöntä manipulointia. Olin siinä itse asiassa aika taitava.

”

Joskus parikymppisenä koulutin itseni pois arkuudesta ja esiintymispelosta. JOTAIN TÄYTYY tehdä, ettei ihmisten tarvitse olla yksin, ajatteli Pekka Sauri lokakuisena viikonloppuna, kun kiristäjä oli uhannut julkaista psykoterapiakeskus Vastaamon asiakkaiden potilastietoja. Oli lauantai-ilta, eivätkä auttavat puhelimet päivystäneet. Sauri julkaisi puhelinnumeronsa Twitterissä ja lupasi vastata tietomurron uhrien puheluihin. Yön aikana puheluita tuli kymmenkunta. – Soittajilla oli hätä siitä, mitä tehdä, jos pahimmat salaisuudet ja luurangot pääsevät julkisuuteen. Sauri sanoo, että hän lähinnä kuunteli. – Jo se, että joku kuuntelee, on ratkaiseva tuen kokemus – ettei ole yksin omien pelkojensa ja mielikuviensa kanssa. Jos hädissään itse kysyy ja itse vastaa, kaikki ilmestyskirjan pedot mobilisoituvat. Toisen ihmisen kanssa puhuessa asiat asettuvat huomattavasti nopeammin mittasuhteisiin. Kuuntelemisen Sauri osaa. Kuudentoista vuoden ajan yhden yön viikossa hän vastasi puheluihin Yölinja-radio-ohjelmassa. Monet soittajat sanoivat, etteivät ole koskaan puhuneet ongelmastaan kenellekään – ja ohjelmassa he kertoivat siitä sadalletuhannelle kuulijalle. – Kahdentoista tuhannen puhelun jälkeen ajattelin, ettei mikään inhimillinen tai epäinhimillinenkään ole minulle enää vierasta. Sauri arvioi, että Yölinjan keskeinen tehtävä oli tabujen selättäminen. Sitä varten niistä oli voitava puhua. – Ihmiset pelkäävät eniten niitä tabuja, joihin liittyy häpeää ja syyllisyyttä. Kun niistä voi puhua, niiden voima vähenee.

Monet Yölinjan soittajat kertoivat yksinäisyydestään tai itsemurha-aikeistaan. Yksi aihe toistui muita useammin – Sauri sanookin, että Suomi on riippuvuuksien maa. On päihderiippuvaisia, läheisriippuvaisia ja niitä, joille pelaaminen on ongelma. – Tarkoitus oli, että kaikki puhelut päättyvät niin, että soittaja tietää, mitä hän tekee seuraavaksi. Aina se ei onnistunut. Päihderiippuvaisten kanssa jutellessani huomasin, että jo puhelun kestäessä soittajassa heräsi vastustus tyyliin ”Hyvä Jumala, tee minut raittiiksi, mutta vasta sitten, kun olen juonut nämä”. Nuorin Yölinjaan soittanut oli viisivuotias. Hänen äitinsä oli lähtenyt kapakkaan ja hommannut kotiin lapsenvahdin, mutta sitten lapsenvahtikin oli lähtenyt kapakkaan. – Muistelisin, että lapsella ei ollut mitään akuuttia hätää. Hän vain halusi tietää, mitä hän tekee sitten, jos kukaan ei tule takaisin. Aika vähän minä siinä voin tehdä. Soittajan puhelinnumero kuitenkin tallentui, ja seuraavan tauon aikana soitin sosiaalipäivystykseen, että menisivät tsekkaamaan tilanteen. LOKAKUUN LOPUSSA oli Pekka Saurin viimeinen työpäivä Helsingin yliopiston työelämäprofessorina. Työntekoa hän ei kuitenkaan suunnittele lopettavansa. – En minä koskaan heittäydy eläkeläiseksi. Kai tässä kaikkea väkertämistä edelleen on. Kirjoittelen varmaan jotain. Ja on noita puhujakeikkojakin edelleen. Äänikirjassa Saurin polveilevat lapsuudenmuistot katkeavat välillä vanhenevan miehen huokauksiin ja oivalluksiin, sellaisiin kuin ”Elämä muuttuu kerralla helpommaksi, kun luovut onnen tavoittelusta”. Onnellisuus on Saurin mukaan tunnetila, joka tulee ja menee. Siksi sitä on turha tavoitella. Onnen sijasta kannattaa keskittyä merkityksellisiin asioihin. Kun niitä löytää, onnikin voi tulla sivutuotteena. Voi katsoa peltomaitikkaa. Tai uppoutua musiikkiin. – Tänä aamuna kuuntelin Bachin urkumusiikkia. Varmaan jonkinlaista minuuden katoamisen kokemusta siitä etsii. Ehkä se on valmistautumista kuolemaan ja minuudesta luopumiseen ja sulautumista johonkin ikuiseen. Sekin on tietynlaista vapautumista, ettei ole kiinni arjen pikkuasioissa eikä omassa egossaan. Jos joskus on tuntenut itsensä korvaamattomaksi, siinä tuo tunne viimeistään häviää.■

Kuka?

Pekka Sauri, 66, on vapaa puhuja ja kirjoittaja ja entinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja. Hänen kolmivuotinen kautensa Helsingin yliopiston työelämäprofessorina päättyi juuri.

Mitä?

Sauri on kirjoittanut useita kirjoja, joista uusin, Huominen, eilisen sanelema, on juuri ilmestynyt sekä Saurin itsensä lukemana äänikirjana että perinteisenä kirjana.

Motto

Elämä muuttuu kerralla helpommaksi, kun luovut onnen tavoittelusta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Astu toisen saappa

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 20/2020

isiin Tutkija Lasse Lipposen mielestä lapsille kannattaa opettaa, että ensin muut ja sitten minä. TEKSTI NINA RIUTTA KUVITUS PAULI SALMI

o ennen koronakevättä Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Lasse Lipponen innostui tutkimaan empatiaa ja myötätuntoa. Pandemia on entisestään lisännyt aiheen ajankohtaisuutta. Moninaistuvassa maailmassa voi myös olla yhä vaikeampi ymmärtää toisten ihmisten elämää. – Empatian ja myötätunnon pohtiminen ei ole mikään uusi asia. Ne ovat olleet mukana jo antiikin filosofien hyvekeskusteluissa, ja monissa uskonnoissa myötätunto on keskeistä aiheistoa: auta tarvitsevaa ja pidä huolta kärsivästä. Usein empatiasta ja myötätunnosta puhutaan samana asiana, mutta Lipponen erottaa ne toisistaan. – Empatialla tarkoitetaan sitä, että pystyy asettumaan toisen ihmisen asemaan. Arkikielellä sanotaan, että ”astutaan toisen saappaisiin”. – Myötätunto taas on konkreettista vastaamista toisen ihmisen tarpeisiin, kärsimykseen tai mielipahaan. Myötätunto on tekoja, Lipponen selittää. AIVAN ERITYISESTI Lasse Lipponen on kiinnostunut siitä, miten aikuiset voisivat rakentaa ympäristöjä, joissa lapsilla on mahdollisuus kasvaa empaattiseksi ja myötätuntoiseksi. – Lapsia kannattaa opastaa toisen ihmisen asemaan asettumiseen jo pienestä pitäen, sillä vielä alle kouluiässä kaikki on mahdollista. Se on otollisinta aikaa eettis-moraaliselle kasvatukselle. Mitä varhemmin empatiataitoja lapselle opetetaan sen parempi, mutta onnistuu niihin ohjaaminen Lipposen mukaan myöhemminkin. Kiusaamisen jälkien korjaaminen on sen sijaan vaikeampaa. – Parasta ennaltaehkäisyä kiusaamiselle on juuri empatiakasvatus, eikä se ole mitään rakettitiedettä. Empatiakasvatus on sitä, että lapsia opetetaan auttamaan toisia ja pitämään toisista huolta. Moraalinen ja eettinen pohdinta kuuluvat Lipposen mielestä perustavanlaatuisesti sekä pienten että isojen ihmisten elämään. – Sen sijaan, että osoitamme huonosti käyttäytyviä lapsia sormella, meidän aikuisten tulisi kysyä, millaisia kasvuympäristöjä olemme lapsille luoneet. – Jos halutaan, että lapsi kasvaa kilpailulliseen yhteiskuntaan, sillä on seurauksensa. VANHEMMAT EMPATIAKASVATTAVAT lapsiaan Lasse Lipposen mukaan paljon tietämättään.

Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapselle luetaan. – Kotona voi lukea emotionaalisesti koskettavia kirjoja, joissa on auttamisen, huolehtimisen ja lohduttamisen tematiikkaa. – Esimerkiksi Lasten Keskuksen kirjat taitavat olla täynnä sitä, Lipponen toteaa lempeästi naurahtaen, ja muistaa sitten pätkän aikoinaan omille lapsilleen lukemastaan kirjasta. Tarinassa eläimet ovat joutuneet yllättäen lumen saartamiksi ja joku eläimistä tokaisee: ”Ei ole kenelläkään helppoa tällaisen lumenpaljouden keskellä.” Sen jälkeen eläimet miettivät, miten tilanteesta selvitään yhdessä, keitä pitää auttaa ja miten autetaan. – Pienelle lapselle kirjojen lukeminen yhdessä aikuisen kanssa ja tarinoiden kuunteleminen ovat olennaisia keinoja tutustua siihen, miltä maailma näyttää ja tuntuu toisten näkökulmasta, Lipponen sanoo.

”

Parasta ennaltaehkäisyä kiusaamiselle on empatiakasvatus. KASVATUSTIETEEN PROFESSORI LASSE LIPPONEN

VÄÄRÄÄN SUUNTAAN Lasse Lipposen mielestä mennään, jos lasta ohjataan pitämään kiinni vain omista oikeuksistaan. – Viestin lapselle pitäisi olla se, miten voi jakaa sitä, mitä itsellä on. Esimerkiksi lohduttaminen on hirveän hyvä tapa opetella hyvän jakamista toiselle. Lipponen kutsuu lohduttamista myötätuntoteoksi. Myös toisen ihmisen auttaminen tai omasta yltäkylläisyydestä jakaminen ovat myötätuntotekoja, joissa aikuinen toimii mallina. – Myötätuntoteot ovat kasvatuksellisesti erittäin merkittäviä tilanteita. Esimerkiksi, jos perheessä on useampi lapsi, aikuisen on tärkeä ottaa muut lapset mukaan lohduttamaan vaikka isoveljeä, jos tämä on surullinen tai loukannut itsensä. Lipponen mainitsee amerikkalaisen filosofin Martha Nussbaumin, joka on sitä mieltä, että empatia ja myötätunto ovat demokraattisen yhteisön peruspilareita. Nussbaumin mielestä ilman empatiaa ja myötätuntoa meillä ei olisi mitään syytä pitää huolta toisistamme. – Jos lasta kasvatetaan pienestä saakka niin, että toista täytyy auttaa, jos voi, ja itse voi pyytää apua aina, jos tarvitsee, se on siinä. En oikeastaan tiedä, mikä olisi arvokkaampaa, Lipponen sanoo. ■

Turvallinen koti ikäihmisille ja muistisairaille Tarjoamme Itäkeskuksen Hoivakoti Vanhalinnassa ympärivuorokautista hoivaa niin vakituiseen kuin tilapäiseen tarpeeseen. Kysy lisää palveluistamme: Riitta Kolsi 050 572 1189 | esperi.fi

Masennustutkimus

Haemme tutkittavia osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan erään tutkimuslääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitä lumelääkkeeseen, kun tutkimuslääkettä annetaan nykyisen masennushoitonne lisäksi. Voitte soveltua tutkimukseen, jos • olette iältänne 18-65 vuotias • Teillä on todettu masennus • ette ole saanut rittävää hoitovastetta nykyisellä masennuslääkkeellänne Tutkimus kestää enintään 13 viikkoa, siinä on 7 tutkimuskäyntiä ja yksi puhelu. Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat maksuttomia. Tutkimuksesta vastaava henkilö Suomessa on ylilääkäri Martti Heikkinen. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 19.11. klo 15-18 soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin. KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

SALIBANDYN MM-VOITTAJA SAVONEN

-vaunu HALPAA KANGASTA KALLIALA

K R E T O N K I A A K E

LINDSTRÖM

SÄRMÄ

E R I K

T I K K U R I L A O T U S EPÄILLEEN APOSTOLIN KAIMOJA

KUITTEJA

tuuhea IDÄN MAA kuusi O K LÄHI-

LISÄKSI AVIOLIITON KAUTTA PERHEPIIRIIN

LAPSILLA

S I K A S

M Y Ö S

KONNAROOLEISTA MUISTETTU PETER

Ä Ö T R

KYSYVÄ SANA

HYÖTY-

SAARINEN LONKA

R Ä M Ä

VANTAATA NEVADAN NAAPURINA

KITSAS

PELKKÄÄ NOUSUKAUTTA

-1. -JUNA

HURJIA

M E N U KANAVA KUNNIOITETUT

JALOKAASU

POMMERILAINEN

PASI SIITONEN TAITEILIJANIMELTÄÄN

-TILAISUUS MOLLBERG

N E O N

U R A L

varma A NUORENA KUOLLUT JAMES

JEESAUKSET

K A A JÄÄLAUTTA

MÄIHÄ

T I E D O T U S KOHOTA LYHYT

E N E T Ä

A G A M A

U H A T T U

O N T E L O

A R A T

V A R I S LISKO "AURINKOKUNINGAS"

SELOSTAJA JUSSI

A R S I

O T E L L A

K O R S O

I T A R A

VAARASSA SIROTELLA

MONI SATUKIRJA

S A U H U T

VÄNKÄÄ HINNASTA

YKSISTÄÄN

T I N K I V Ä

A N K K U R I

SIBELIUS VILJELTYJÄ

H U O M I O L I I V I I N

PUNNITA

A M M E

-1.

E S A T

R I I V A T U T E N T Ä

HELLIÄ

U T I L I T A R I S M I

O P U K S E T

MAAHANLAITTO

PAIKASTA TOISEEN

A N O D I

POSITIIVINEN

kurja OPPI VIRO

L Ä P I

PAHOJEN HENKIEN PIINAAMIA

J O U L E

TARJOILIJAN OJENTAMA

DUFVA

T O S I T T E E T

A P P I V A N H E M M A T

ulkoisia N

romu

ENERGIAYKSIKKÖ

VOI JYVÄT AKANOISTA TAITEILIJA HALONEN MONISSA JOULUVALOIS- E R SA

O S I N

A S A T N

-koira O

PÄIVÄN-

JEESUKSEN RATSU

lobby M

"KORTTI- INNOITTAJA PAKOISSA"

T A S A A J A T A S K U

HARKIMO

A I T T A

N VÄKEVÄÄ JÄÄTTÖMIÄ

WILSKMAN

U U S A MURHEEN HENGETÄR

LASIFIRMA

V I I N A T

S U R U T A R

J O E L

T Y Ö A S I A L L A P A S

MATEMAATTINENKIN

P E I T S I

S I I R T O P E T I

J E A N

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

MAAJUSSIN -1. MURHEENA

K A L A

K A T O L L A

T U E T

IDÄN IHMISIÄ

T A I T

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Mobiilikolehtia kehitetään JUKKA TUOMINEN kaipasi mahdollisuutta osallistua kolehtiin korttimaksulla (K&k 5.11.). Kiitämme palautteesta! Testasimme tosiaan kolehdin keruuta korttimaksupäätteillä jo vuonna 2017, mutta päätimme silloin lopettaa korttimaksut mainitsemistanne syistä ja jäimme odottamaan kehitysloikassa olleiden sähköisten maksutapojen vakiintumista. Kolehdin keräämisestä säädetään rahankeräyslaissa. Evankelisluterilaisilla seurakunnilla on mahdollisuus kerätä kolehti ilman erillistä lupamenettelyä julkisen uskonnonharjoituksen yhteydessä niiltä, jotka osallistuvat paikan päällä tilaisuuteen. Muutamissa seurakunnissa ympäri maata on kokeiltu erilaisia sähköisiä keräystapoja, mutta vielä ei ole valmista ratkaisua, jossa olisi otettu huomioon kaikki lain ja erilaisten seurakuntatalouksien vaatimukset. Ratkaisun pitäisi olla mahdollisimman monelle sopiva — eikä se saisi maksaa liikaa. Kirkkohallitus totesi keväällä esiselvityksessään, että tarvitaan kirkon yhteinen kolehtien keruujärjestelmä. Helsingin seurakuntayhtymä on mukana syksyllä aloittaneessa työryhmässä, jonka tehtävänä on valmistella kirkon yhteinen mobiilikolehtiratkaisu. Työryhmä ratkaisee toteutuksen teknisen pohjan tarvittavine hankintoineen. Työryhmän toimikausi päättyy 31.1.2021.

Margareta Back talouspäällikkö Heli Harkko maksuliikenneasiantuntija Helsingin seurakuntayhtymä

Kalle Mikkola dosentti, moraalifilosofian tutkija Espoo

Harsintahakkuulla metsästä tulee rytö PROFESSORI ERKKI LÄHDE esittelee uuden termin puuston sekakasvatus (K&k 22.10.). Me vanhempi väki tunnistamme siinä harsintahakkuun. Sitä käytettiin yleisesti sata vuotta sitten. Eli jatkuvasti noukittiin parhaat puut pois, kunnes metsä oli lyhyessä ajassa muuttunut rydöksi. Vaikuttaa siltä, että juuri rytö onkin nykyisen metsähuollon suunta niillä, joiden ei tarvitse välittää valtakunnan taloudesta.

Erkki Sinkko Helsinki

Kuka vetää liput salkoihin?

Maasta sinä olet tullut MIHIN RAAMATUN kohtaan perustuu hautajaisissa käytettävä kaava ”maasta sinä olet tullut, maaksi pitää sinun jälleen tuleman”? Miksi esimerkiksi Jeesuksen sanat ryövärille ristinpuulla eivät ole kelvanneet tähän tarkoitukseen? Hän sanoi: ”Tänä päivänä sinun pitää olla minun kanssani paratisissa.” Entä miksi hautajaisissa korostetaan fyysistä puolta eikä sielun vapautumista maallisista vaivoista? Eikö uskonto ole hengen eikä ruumiin asia? Ja mitä tarkoittaa uskontomme mukaan ”kunnes Jeesus viimeisenä päivänä herättää kuolleista”. Tarkoittaako se kuolleen viimeistä päivää vai mitä? Tarvitaan perusteluja.

Ann Vidgren Helsinki

Alkio ei ole ihminen MARJA-HELENA MÄKELÄ arvioi kriittisesti aborttilain muutosvaatimuksia (K&k 5.11.). Hedelmöittynyt munasolu, jonka osa ehkäisyvälineistä abortoi, on eettisesti kauempana ihmisestä kuin kärpänen, koiranpennusta puhumattakaan: alkio ei ole tiedostava, ajatteleva eikä tunteva olento missään määrin. Sama pätee varhaiseen sikiöön. Se ei ole vauva. Alkion kutsuminen ihmiseksi sanan eettisessä merkityksessä on sanamagiaa, kuin lakkaisi

myöhään. Ehkäisyvalistus ja -tarjonta vähentävät abortteja.

puutuolin lakkamarjoilla eikä lakalla, koska ”lakkaa sekin on”. Ihmisoikeuksia ovat muun muassa sananvapaus, ruumiillinen koskemattomuus ja omaisuudensuoja. Ellei niitä taata ihmisille, yhteiskunnan kehitys kärsii vakavasti. Nämä perusteet eivät kanna muiden eläinten tai ihmisalkioiden kohdalla. Niiden lopetuksessa ratkaisevaa on tiedostetun kärsimyksen minimointi. Abortin sanotaan myös johtavan siihen, että jää syntymättä ih-

minen, joka ehkä olisi muuten syntynyt. Niin käy myös joka sekunti, kun hedelmällinen ihminen ei harjoita seksiä. Kumpikaan ei ole eettisesti väärin. On hyvä, että nykyään yhä isompi osa lapsista saa syntyä toivottuina, vanhemmille sopivampana aikana ja usein myös yhteensopivammalle, rakastavalle pariskunnalle. Abortin kieltäminen ei vähennä vaan pahentaa abortteja: ne tehdään laittomasti, vaarallisesti ja liian

HYVÄ EHDOTUS Jussi-Petteri Lapilta (K&k 22.10.). Hän ehdotti, että seurakunnat liputtaisivat myös suositeltuina, ei vain virallisina liputuspäivinä, esimerkiksi Tove Janssonin päivänä 9.8. Peukutan tätä. Jäin kyllä miettimään, kuka joutuu tekemään tämän. Mahdollisesti se lankeaa suntioille. Mitä kuluja siitä tulekaan, jää nähtäväksi.

Pirkko Karasti pitäjänmäkeläinen

Kirkolla liehuu punalippu ILAHDUIN Jussi-Petteri Lapin kirjoituksesta. Meillä Lauttasaaressa kirkon mailla lipputangossa liehuu pysyvästi punalippu, nimittäin rakennusliikkeen mainoslippu. Surullista, mutta totta. Näin on ollut vakiintuneina liputuspäivinäkin. Mikähän lippu tangossa mahtaa liehua itsenäisyyspäivänä?

Ritva Lauraéus seurakuntalainen

Muista yhteystiedot LÄHETÄ MIELIPIDEKIRJOITUKSESI mukana yhteystiedot, siis osoite ja puhelinnumero. Pelkkä sähköpostiosoite ei riitä. Nimettömiä kirjoituksia ei julkaista eikä käsitellä. Nimimerkkiä voi käyttää poikkeustapauksissa. Kirjoituksia julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Lakipalveluja

Hautauspalveluja HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Rakennusala

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

www.ukkonen.com

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS 24 vuoden kokemuksella Eeva-Liisa Moilanen varatuomari, kiinteistövälittäjä (LKV)

Laki ja kiinteistö Moilanen Oy LKV Hämeentie 23, Helsinki p. (09) 773 2600

Leikkaa talteen

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Myös perinnönjaot, testamentit, kauppa- ja lahjakirjat, edunvalvontavaltuutukset www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Suoritamme kosteuskartoitukset, lämpökuvaukset sekä kaikki remontit sisällä ja ulkona myös uudisrakennukset. Saatte työn osasta kotitalousvähennyksen.

Raksatapa Oy, 0505387672, raksatapa@gmail.com

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

AUTOTALLINOVI REMONTTI -kaipaako ovesi uusimista? -Ryterna nosto-ovet -sähköiset avaajat Uudenmaan Ovi Oy Alpo Korsulainen, p. 050-3105065 alpo@uudenmaanovi.fi

Palveluja tarjotaan Kaipaatko juttuseuraa? Apua kodinhoitoon, kaupassa käyntiin ja ulkoiluun? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen, vintit, kellarit, loppusiiv. sop. muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht. astiat ym.

044-9268476, ONNI.

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

OSTAMME KIRJOJA 050 362 6620 myynti@vantaanantikvariaatti.fi

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Kiinteistövälitystä

Siivouspalveluja Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Palvelukseen halutaan

Ostetaan asuntoja

Oletko reipas ja näpsäkkä, itsen. työhön kykenevä ihminen ja haluaisit työskennellä henk. koht. avustajana? Olen pyörätuolissa istuva ihminen ja tarvitsen apua arjen askareissa. Työpaikka Jätkäsaaressa. Päivät ma ja pe klo 8-16. Laita yst. hakemus ja cv 26.11.2020 menn. os.: avrekry@gmail.com.

Nuoripari etsii asuntoa Kalliosta, min.50m² 2h, 3h. Omalla tontilla, LVIS-tehty. 0407776682

Vuokralle tarjotaan Yksiö 23m2 tupakoimattomalle Oulunkylässä. Pesutupa ja sauna. Hyvät liikenneyht. ja ostari lähellä. Vuokra 650 e sis. vesimaksu. Näyttö 21-22.11. Klo 12-13. Tied. 0400-821051

Henkilöautojen talvisäilytystä. 24 km Helsingistä Soita 0500 717 225

Edullisia, siistejä pienvarastoja Kalliossa. 044-980 4046

Vuokrata halutaan Opiskelijapariskunta (HTM ja KTM) etsii rauhallista kotia Helsingistä. liisalleasunto@gmail.com

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Tilaisuuksia Vantaan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 1.12.2020 klo 18.00 kaupungintalon valtuustosalissa, Asematie 7, 01300 Vantaa. Esityslista on nähtävillä seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 18.11.2020 alkaen. Kokousta voi seurata vantaanseurakunnat.fi -sivuilla. Eve Rämö yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

HERÄNNÄISSEURAT su 22.11. klo 10 kirkkopyhä Korson kko, Merikotkant.4, Vtaa; messu & seurat; saarna K.Airas. klo 10 kirkkopyhä Järvenpään kko, Kirkkot.4; messu, keitto &seurat; saarna S.Juntunen. klo 11 kirkkopyhä H.Paimenen kko, Palosuont.1 (Pakila), Hki; messu & seurat; saarna V.-M.Hynninen; HNK. klo 17 Pappilan veisuut, Vihdin kko, Kirkkot.1. la 28.11. klo 17 sateenkaarimessu & –seurat Alppilan kko, Kotkank.2, Hki; saarna L.Tuovinen, lit. T.Roiha. su 29.11. klo 17 ”Miksi on erilaisia raamatunkäännöksiä” Seuratuvalla, S.Sipilä Pipliaseurasta; suorana www. facebook.com/herattaja. ti 1.12. klo 18 verkkoseurat www. facebook.com/herattaja. to 3.12. klo 18 seurat L.-Pasilan srkkoti, Maistraatink.5, Hki. Tilaa joululehti Talvikynttilät, www.herattaja.fi/talvikynttilat.

Hammashoitoa EHT HEIDI L E VA N D E R

Haen kantakaupungista pientä yksiötä. Puhelin 041 741 7134/ Markus

www.erikoishammasteknikko.net

Haluaisin ostaa +35m2 asunnon (yksiö/kaksio) Kallio-Sörnäinen alueelta. Sari 0407024512

Halvor Ronning puhuu (video) Jeesuksen viittauksista Kirjoituksiin su 22.11. klo 13 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8. Klo 12.15 keittolounas (5 €) Raamattukodin työn hyväksi. Mukana Jouni Turtiainen, Maarit Kattilakoski ja John Remes. Järj. Jerusalemin Raamattukodin ystävät ry ja Espoonlahden seurakunta

Ostetaan yksiö Pääkaupunkiseudulta hyvien yhteyksien varrelta, myös huonokuntoinen käy. Kaj / 0400928169

OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokunt. Ei välityskuluja. 0405797397 Elmer

ESIRUKOUSILTA ti 24.11 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6 Petrus församling Henrik Perret, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Lähetys: www. facebook.com/petrusforsamling

• • • •

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Kysy lisää: 040 778 5212

Turvallisesti, luotettavasti ja ammattitaidolla Hammasproteesien valmistus ja korjaukset Valmistan proteesit itse alusta loppuun Myös kotikäynnit ja nouto kotiovelta

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

T A K U U T Y Ö

p. 09-7262266 p. 09-1461460

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

390 € 790 € 110 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS norm. 550 esi ote opr kok an Ylä- tai alaleu

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Harras hetki

Musiikin maisteri, teologian maisteri ja pappi Kati Pirttimaa, 48, työskente lee vielä hetken hen gellisen elämän ja jumalanpalveluksen asiantuntijana Es poon tuomio kapitulissa. Joulu kuun 1. päivänä hän aloittaa Tuomasyh teisön toiminnanjoh tajana. Pirttimaa on naimi sissa ja asuu Espoos sa. Kolmesta lapses ta nuorimmainen asuu vielä kotona. Perheeseen kuuluu myös cockerspanieli. Seuraavan kerran Pirttimaa leipoo ha panjuurileipää ensi viikonloppuna.

Leipominen tuo juurevan olon Hapanjuurileipominen auttaa Kati Pirttimaata asettumaan arkeen. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

arvitaan juuri, vettä, jauhoja ja suo laa, kun Kati Pirttimaa aloittaa lei vän teon. Hän leipoo hapanleipää. Pirttimaa on saanut ystäviltään kaksi leipäjuurta. Toinen on tullut Lohjalta ja toinen Roomasta. Kah den juuren käyttöön ei liity mitään mystiikkaa. Pirttimaa ottaa leivontaan sen, jota ei ole vä hään aikaan käyttänyt. Suomalaisesta juures ta tulee hiukan erimakuista leipää kuin italia laisesta. Varsinkin poikkeusoloissa ja pimeänä vuoden aikana hapanjuurileipominen on Pirttimaasta oi vallinen keino saada tasoittavaa otetta arkeen. LEIPÄJUURIAAN Kati Pirttimaa säilyttää purkeis sa jääkaapissa. Ryhtyessään leipomaan hänen pi tää ensin herätellä juuri. Pirttimaa sekoittaa haa rukalla juuren sekaan vettä ja jauhoja. Sen jäl

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

keen hän sulkee purkin kertakäyttöhansikkaalla ja jättää taikinan tekeytymään. Juurta pitää ruokkia vielä muutaman kerran ve dellä ja jauhoilla, että se lähtee kunnolla käyntiin. Villihiivat kohottavat taikinaa, ja hansikas kohoaa pystyyn, kun taikina on valmis työstettäväksi. Sekoittaessaan taikinaa Pirttimaa ottaa pienen osan juurta talteen. Se on emojuuri, joka laite taan purkkiin ja jääkaappiin odottamaan seuraa vaa leivontakertaa. Kun taikina on kohonnut tarpeeksi, Pirttimaa taittelee sitä saadakseen siihen vielä lisää kuoh keutta. Sen jälkeen hän muotoilee leivän pitku laiseksi tai pyöreäksi ja laittaa sen hetkeksi koho tuskoriin. Juuri ennen uuniin laittoa Pirttimaa viiltää veitsellä leipiensä pintaan viiltoja, jotta valmiin leivän kuori aukeaa nätisti. Leipomishifistelijät tekevät kuvioita leivän pintaan partakoneen te rällä, mutta sitä Pirttimaa ei ole vielä kokeillut. Perusviillot riittävät toistaiseksi. ALOITTAAKSEEN leipomisen Kati Pirttimaa tar vitsee henkistä tilaa. Leipoessaan hän tietää, että elämä on aika balanssissa.

Mutta hapanjuurileivonta toimii hänellä toi sinkin päin: sitä voi käyttää rauhoittumiseen. Kun Pirttimaa tajuaa, että nyt on vähän liian kii re, hapanjuurileivän tekeminen pakottaa hiljen tämään tahtia, sillä koko prosessi vie pari–kolme päivää. Kun Pirttimaa työntää kätensä leipätaikinaan, hänelle tulee juureva olo. Hän pysähtyy rauhassa katsomaan, miten taikina sillä kertaa voi ja käyt täytyy. Hän tuntee käsissään, missä vaiheessa tai kina on. Sen oppii tuntemaan sitä paremmin, mi tä enemmän leipoo. Leivän leipomisessa on Pirttimaan mielestä jo tain tosi syvää, melkeinpä primitiivistä: leipoa leipää, jolla ruokitaan perhe. Se myös kiinnittää hänet sukupolvien ketjuun. HAPANJUURILEIVONTAAN liittyy myös kohtuul lisuus, onhan leivässä vain vettä, jauhoja ja suo laa. Joskus, jos taikinan taittelu on unohtunut tai kohotus mennyt liian pitkäksi, Kati Pirttimaa on kauhuissaan ajatellut, että menikö kaikki pilalle. Hän on silti paistanut leivät, ja niistä on tul lut hyviä ja syötäviä. Näissä tilanteissa Pirttimaan mielessä häivähtää armollisuus. ■

Hyvää pyhää

29.11.

Tänään on ensimmäinen adventtisunnuntai. Päivän evankeliumissa (Luuk. 19:28–40) kerrotaan, kuinka Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin väkijoukon riemuitessa.

Odota rauhassa Kirkoissa tänään laulettava Hoosianna on mahtipontinen aloitus vajaan neljän viikon mittaiselle paaston ja odotuksen ajalle. Voisitko tänä vuonna paastota stressaamisesta ja murehtimises ta? Joulu tulee, vaikka et tekisi mitään. Varaa tästä eteenpäin aina jouluun asti joka päivä pieni hetki, jolloin keskityt siihen, että kaikki on ihan hyvin. Istu mukavasti, sulje silmäsi ja hengitä vain.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Tarvitsemme hiljaista voimaa

lon huutojen kohteena istuu hiljainen mies aasin selässä. Viesti on selvä: tässä tulee kai vattu Rauhanruhtinas. Tähän saakka hän on kulkenut jalkaisin. Nyt hänelle on kelvannut ratsuksi harmaa aasi, joka kantaa kärsivälli sesti taakkansa. Jeesus ei tule väkivaltaa lietsoen eikä vallanku mousta julistaen vaan aseettomana ja nöyränä. Hän on kuin vuorisaarnansa autuaiksi julistusten ruumiil listuma: kaikkien köyhien, murheellisten, oikeutta janoavien ja rauhaa rukoilevien toivo. Hänen olemuksensa ja tekonsa säteilevät lempe yttä ja nöyryyttä niin Jumalaa kuin kaikkia ihmisiä kohtaan. Häntä riemuhuudoin vastaanottava väki tunnistaa sen. Siksi he levittävät tielle vaatteitaan ja katkovat

puista lehviä. Monet ovat seuranneet häntä Galileasta asti tai liittyneet hänen mukaansa matkan varrella nähtyään, miten hän toimii ihmisten parissa. Muutamaa päivää myöhemmin Jerusalemissa kai kuvat toisenlaiset huudot, jotka vievät hänet kuole maan. ”Nöyryys ja hiljaisuus on valtasi salaisuus”, laule taan adventtivirressä. Tuota hiljaista voimaa tarvit semme kaiken kiihkon ja uhon keskelle. Tuota toivoa tarvitsemme päästäksemme irti huoliemme ja pelko jemme siteistä. Noita piilossa olevia Jumalan lempei tä kasvoja kaipaamme. Adventin valot kertovat kaipauksesta ja toivosta. Sytytämme kynttilöitä ja valmistaudumme Vapahta jan tuloon, Jeesuksen syntymään.

Valmistaudu Jeesuksen syntymään Adventti on odotuksen ja toivon aikaa. Se on valmistautumista Jeesuksen syntymään. Kun sytytät iltaisin kynttilöitä, hiljenny hetkeksi ja rukoile mielessäsi: ”Jeesus, maailman Vapahtaja, vapauta meidät huolistamme ja peloistamme. Jeesus, maailman valo, valaise sisimpämme ja koko elämämme.”

LAURI MAARALA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Mielipiteet muuttivat lehden sivulle 23.

20 19.11.2020 kirkkojakaupunki.fi

Sateenkaarinuori Milli on saanut tukea mummiltaan ja seurakunnastas.4 Espoonlahden kirkon teemaillassa tarjotaan hyviä vinkkejä työn hakuuns.8

Kirkossa kastettu Minna Törrösen ja Esko Pakan lähisuvut kokoontuivat yhteen ensimmäisen kerran Leevin ristiäisissä s. 2

Kaste liittää Leevin sukupol Leevi Vilho Elmeri Pakan ristiäiset pidettiin kirkossa. Vauvan syntymä toi tuoreiden vanhempien elämään uudenlaista syvyyttä. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVAT ESKO JÄMSÄ JA JUHA RYHÄNEN

olmen kuukauden ikäinen Leevi Pakka herää, kun hänen isänsä Esko Pakka nostaa hänet turvakaukalosta. Vauva ei itke, vaikka isä kääntelee häntä riisuessaan potkupuvun. Sitten isä nostaa hänet tottu-

neesti syliin. Elämä on jo asettunut uuteen uomaansa tuoreessa vauvaperheessä ensimmäisten viikkojen opetteluvaiheen jälkeen. Leevi nukkuu kolmen tunnin pätkissä, syö ja nukahtaa uudelleen. Esikoisen syntymä muutti Minna Törrösen ja Esko Pakan elämää. Yhtäkkiä kaiken keskipis-

Minna Törrösen ja Esko Pakan esikoisen Leevin ristiäisiä vietettiin lokakuun alussa. Kuvauspaikkana oleva Karakappeli on toinen joulukuun Kastepäivän kastepaikoista, ja toinen on Villa Hvittorp.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 20/2020

teeksi tuli pieni lapsi, joka on täydellisessä riippuvuussuhteessa vanhempiinsa. Samalla elämässä on uudenlaista syvyyttä ja merkitystä, jota ei ollut aiemmin. Törrösen mukaan äidiksi tuleminen oli ihanaa, ja esimerkiksi vauvan ensimmäisen hymy oli hieno hetki. Hän odottaa innolla Leevin seuraavia kehitysvaiheita. – On uskomatonta, että tunnistan itseni Leevissä. Kun vertaan omia lapsuuskuviani ja katson häntä, huomaan selkeän yhdennäköisyyden, Esko Pakka sanoo. Pakka huomaa kaipaavansa vauvaa työpäivien

aikana. Kotiin palattuaan hän haluaa nauttia heti yhdessäolosta ja läheisyydestä. NIMEN LÖYTÄMINEN vauvalle vaati nimikirjan ja almanakan ahkeraa selaamista. Vaikka vanhemmat olivat miettineet eri nimivaihtoehtoja, yksikään niistä ei tuntunut sopivan vauvalle. Leevi-nimi jäi pyörimään mieleen ja tuntui yhä sopivammalta. Valinnan teki helpoksi myös se, että nimi ei ole käytössä kummankaan suvun lapsilla. Minna Törrönen ja Esko Pakka miettivät, kastetaanko heidän lapsensa vai ei. – Päätös Leevin kastamisesta oli helppo, sillä minä ja Esko kuulumme kirkkoon ja meidät on kastettu, Minna Törrönen sanoo. – Haluamme välittää pojalle samoja kristillisiä arvoja, joita itse olemme saaneet, esimerkiksi sen, että toisia tulee kohdella samalla tavalla kuin toivoo itseään kohdeltavan.

vien ketjuun

Ilahduta joululahjalla

Esko Pakka kokee kasteen olevan mukava traditio, joka nyt jatkuu seuraavalle sukupolvelle. LEEVI KASTETTIIN lokakuun alussa Espoonlahden kirkon Kastepäivässä. Vauvaperhe läheisineen kokoontui kastemaljan äärelle kirkkoon, jossa kirkkoherra Jouni Turtiainen kastoi Leevin. Vanhemmat olivat valinneet laulettavaksi tutut lastenvirret Maan korvessa kulkevi lapsosen tie ja Jumalan kämmenellä. Lisäksi Esko Pakan isä lauloi kanttorin säestämänä. Kastehetken päätyttyä juhlaväki siirtyi seurakunnan tarjoamille kakkukahveille. – Leevin ristiäisten pitäminen kirkossa oli meille hyvä valinta, Minna Törrönen sanoo.

”

Haluamme välittää pojalle samoja kristillisiä arvoja, joita itse olemme saaneet. MINNA TÖRRÖNEN

– Omassa kodissamme turvavälien pitäminen olisi ollut hankalaa. Leevin kaikki isovanhemmat pystyivät tulemaan kirkolle, vaikka kuuluvatkin riskiryhmään. Vanhemmille jäi Leevin ristiäisistä hyvät muistot ja paljon valokuvia. Törrösen ja Pakan läheiset kokoontuivat silloin yhteen ensimmäistä kertaa. Kastepäivän tilaisuus oli heidän mielestään sopivan rento. Pappi piti koskettavan puheen ja antoi elämänohjeita, jotka tuore isä tunnustaa jo unohtaneensa. ■ Kastepäivä su 13.12. Karakappelissa, Karakalliontie 12, ja Villa Hvittorpissa, Hvittorpintie 243, Kirkkonummi. Lisätietoja espoonseurakunnat.fi/kastepaiva

Kastepäivässä kaikki on valmiina Espoon seurakuntien järjestämässä Kastepäivässä vauvan ensimmäinen juhla on tehty perheille helpoksi. Seurakunta tarjoaa tilat ja kakkukahvit, ja lainaa tarvittaessa kastemekon. Mukaan juhlimaan voi kutsua läheiset. Kastepäivä on maksuton ja avoin kaikille espoolaisille. Kastettavaksi voi tuoda vauvan tai isomman, alle 15-vuotiaan lapsen. Samasta perheestä kasteelle voi tulla myös useampi lapsi. Lapsen huoltajista ainakin toisen on kuuluttava kirkkoon. Lähtökohtaisesti kastettavalla tulee olla kaksi kirkkoon kuuluvaa kummia. Tarvittaessa myös yksi riittää.

Rakenna joulupuu -keräys käynnistyy jälleen adventtina 29.11. Jaa jouluiloa ja yllätä perhe, lapsi tai yksinelävä vanhus joululahjalla. Seurakuntien diakoniatyöntekijät toimittavat lahjat perille.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Kastepäivä Hvittorpissa ensimmäistä kertaa Joulukuun Kastepäivässä uutena kastepaikkana on tarjolla Vitträsk-järven rannalla Kirkkonummella sijaitseva vanha jugendvaikutteinen kansallisromanttinen huvila. Espoon seurakuntien omistamassa linnaa muistuttavassa Villa Hvittorpissa kasteet toimitetaan yläkerroksen kappelissa. Kastekahvit katetaan kahteen eri tilaan. hvittorp.fi

Joululahjatoiveita voi hakea Espoon tuomiokirkon (Kirkkopuisto 5) kuusesta 29.11. alkaen ja viimeistään 2. adventtimessun (klo 10) yhteydessä 6.12. Keräyksen kohderyhmänä ovat vähävaraiset lapsiperheet. Kirkon ovet ovat auki ti–pe klo 10–17 ja viikonloppuna klo 10–18. Lisätiedot Annika Topio, p. 050 438 0189.

Espoonlahden seurakunta

Rakenna Joulupuu -keräys avataan su 29.11. klo 11 messussa Espoonlahden kirkolla (Kipparinkatu 8) ja klo 17 messussa Soukan kappelilla (Soukankuja 3). Voit noutaa puusta kortin ja antaa lahjakortin vähävaraiselle. Lahjakortit palautetaan merkittyyn postilaatikkoon kirkon tai kappelin aulaan viimeistään su 13.12.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Kauniaisissa voit osallistua keräykseen ostamalla lahjakortin ja tuomalla sen 13.12. mennessä seurakuntatoimistoon (Kavallintie 3, avoinna ma–ti 10–14, ke 12–14, to 10–16) tai kirkon vahtimestareille tai diakoniatyöntekijöille. Tiedustelut: Pirjo Luoma, pirjo.luoma@evl.fi, p. 050 3017 028.

Leppävaaran seurakunta

Rakenna Joulupuu -keräys avataan 29.11. Leppävaaran kirkolla (Veräjäkallionkatu 2). Voit noutaa puusta kortin ja antaa lahjakortin vähävaraiselle perheelle tai yksinäiselle. Lahjakortit palautetaan viim. 14.12. kirkolle tai Leppäsiiven postilaatikkoon, Alberganesplanadi 1.

Olarin seurakunta

Voit osallistua keräykseen ostamalla lahjakortin ja tuomalla sen Ison Omenan Chapple-tilaan 30.11.–11.12. arkisin klo 9.30–20. Diakonit toimittavat lahjakortit apua tarvitseville.

Tapiolan seurakunta

Keräämme lahjakortteja vähävaraisten perheiden ja yksinelävien hyväksi. Voit ilahduttaa apua tarvitsevaa lähimmäistäsi lahjoittamalla hänelle haluamasi suuruisen lahjakortin jouluksi diakoniatyön kautta. Voit hankkia lahjakortin valitsemastasi liikkeestä tai tavaratalosta, mieluiten kuitenkin Tapiolan alueelta. Toimita lahjakortti su 13.12. mennessä vahtimestarille Virsuun (Tapiontori 3 B).

Esbo svenska församling

Vill du vara en riktig julängel? Diakonin samlar in kaffe, te, pepparkakor, tandborstar, tandkräm och duschtvål för dem som har ekonomiska bekymmer. Om du har möjlighet att skänka någon av ovanstående produkter kan du hämta ditt bidrag till vaktmästaren på Kyrktian, Kyrkogatan 10 i Esbo centrum, vardagar kl. 9–15. Donationerna önskar vi få senast vecka 49. Du behöver inte göra ett paket av dem. OBS! Endast nya, oanvända produkter till vuxna. Lue lisää: espoonseurakunnat.fi/joulupuu

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 20/2020

Sateenkaarinuori Milli löysi yhteisön seurakunnasta Espoon seurakunnissa halutaan, että sateenkaarinuoret voivat kokea hyväksyntää ja yhteisöllisyyttä.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MARIANNA SIITONEN

spoon seurakunnissa toimitaan aktiivisesti, jotta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat voivat kokea itsensä tervetulleeksi kirkkoon. Jokaisessa seurakunnassa on sateenkaaritoiminnan yhteyshenkilöt ja toimintaa ohjaavat yhteisesti sovitut tavoitteet. Ilman soraääniä tämä ei tapahdu, sillä osaa luottamushenkilöistä arveluttaa seurakuntien läsnäolo Prideviikolla. Myös keskustelu sateenkaariparien kirkollisesta vihkimisestä jakaa mielipiteitä, vaikka avioliittoasiaa ei sateenkaaritoiminnassa nostetakaan erityisesti esille. Kaikkein olennaisin kysymys seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville on, hyväksytäänkö heidät sellaisina kuin he ovat. Kysymys on askarruttanut myös Milliä, joka on löytänyt itselleen tärkeän vertaisyhteisön seurakuntien sateenkaarinuorten toiminnasta eli Sateenkaari Siivestä Leppävaarassa. Milli kertoo huomanneensa jo hyvin nuorena, että häntä kiinnostivat

tytöt, eivät pojat. Osa hänen läheisistään ei vuosikausiin hyväksynyt tätä. Isoäidin tuki auttoi.

”

VAIKKA MAAILMANI KAATUISI, ON OLEMASSA SUUREMPI VOIMA, JOKA RAKASTAA JA VÄLITTÄÄ. SATEENKAARINUORI MILLI

– Mummini opetti, että Jumala ei tee virheitä ja että Jeesus rakastaa minuakin. Usko on elämäni voimavara. Vaikka maailmani kaatuisi, on olemassa suurempi voima, joka rakastaa ja välittää, Milli sanoo. Koulussa ja harrastuksissa Milli tunsi usein olevansa yksin. Rippikoululeirillä hän ei uskaltanut puhua ohjaajille. Muutamalle leiriläiselle hän avautui. Seurakuntien sateen-

VESA MOILANEN/LEHTIKUVA JA MAIJA SAARI

Koronan vuoksi monen suomalaisen taloudellinen tilanne on huolestuttava, ja tämä näkyy myös Yhteisvastuukeräyksen tuloksessa.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 20/2020

kaarinuorille suunnattu toiminta on auttanut häntä, ja erityisesti hän kiittää Espoonlahden nuorisodiakonin Hanne Malkin tuesta. – Toivon, että kaikissa kirkon tilaisuuksissa voisi aina kokea itsensä tervetulleeksi. Yleensä työntekijöiden puolelta se onnistuukin, mutta seurakuntalaisilta voi yhä tulla arvostelevia katseita, Milli kertoo. HANNE MALKKI ON muutaman viime vuoden ajan toiminut oman työnsä ohella sateenkaariväen yhteyshenkilönä. Työhön kuuluvat muun muassa sateenkaarinuorten illat, joissa on nyt syksyn aikana käynyt 10–17 nuorta. Vaikka työtä on myös vastustettu, hän kertoo saaneensa työyhteisöltä ja esihenkilöiltä tukea. Kaupunki palkitsi seurakunnat Tassu-palkinnolla yhdenvertaisuustyöstä nuorille suunnatun Haave-leirin toteuttamisessa. Seurakuntien monikulttuurisuustyön asiantuntija Matti Peiponen koordinoi sateenkaaritoimintaa. Espoossa on hänen mukaansa keskusteltu sateenkaarimessujen järjestämisestä. Tähän asti on päädytty siihen, että Kallion seurakunnassa Helsingissä pidettävät messut riittävät. Hän on niissä itsekin käynyt ja myös saarnannut. Peiposen mukaan sateenkaaritoiminta on vähemmistöön kuuluvien ihmisten palvelemista ja toimintaa heidän kanssaan. Sitä ei sen vuoksi ole linjattu luottamuselimissä, vaan asioista on sovittu kirkkoherrojen ja seurakuntayhtymän johdon kesken. Pohjan toiminnalle luo asiakirja, jossa korostetaan, että jokainen on tervetullut. Ihmisiä ei kohdata ongelmana, ilmiönä tai periaatekysymyksenä, vaan yksilöinä, joiden elämänkysymykset otetaan vakavasti. Seurakuntien toiminnan on oltava osallistujille henkisesti turvallista. Syrjintään puututaan, jos sellaista esiintyy.

Korona vähensi keräystulosta Koronapandemia keskeytti Yhteisvastuukeräyksen lipas- ja listakeräykset ja peruutti monet tapahtumat. Tämän seurauksena tuotto jäi keräysjohtaja Tapio Pajusen mukaan alhaisemmaksi kuin kertaakaan aiemmin, ainakaan euroaikana. Kun edellisvuonna päästiin runsaaseen kolmeen miljoonaan euroon, nyt tulos oli alle kaksi miljoonaa euroa. – Koska keräyksen teemana oli vanhemmuuden tukeminen,

monia isoja tapahtumia oli seurakunnissa suunniteltu toteutettavaksi äitienpäivän aikoihin. Kun viranomaiset antoivat tiukkoja suosituksia koronan vuoksi, lähetimme ympäri maata viestin, jossa kehotimme lopettamaan kaiken toiminnan, joka perustuu ihmisten kohtaamiseen. Asetimme terveyden rahallisen tuloksen edelle, Pajunen kertoo. Tämän seurauksena lipaskeräykset ja listakeräykset jäivät kesken, ja isoja tapahtumia, joiden tuoton piti mennä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi, peruttiin. Kolehtituotot romahtivat. Myös

pääkaupunkiseudulla keräystuotto laski selvästi. Espoossa ja Kauniaisissa kerättiin yhteensä noin 161 000 euroa. Espoonlahdessa, jossa järjestettiin Yhteisvastuun hyväksi muun muassa golf-tapahtuma, kerättiin Espoon paras rahallinen tulos, runsaat 25 000 euroa. Jäsenmäärään suhteutettuna Espoon ja Kauniaisten alueella parhaan tuloksen teki Kauniaisten ruotsinkielinen seurakunta, 1,09/jäsen. Ensi vuonna Yhteisvastuukeräys auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä. Pidem-

Milli ja nuorisodiakoni Hanne Malkki osallistuivat Sateenkaari Siiven iltaan Espoon Leppävaarassa.

SATEENKAARITOIMINTA NOUSI esille Espoon yhteisessä kirkkoneuvostossa. Neuvoston jäsen Olli Nuosmaa esitti, että seurakuntien ensi vuoden talousarvion toimintasuunnitelmasta olisi poistettu yksi lause. Sen mukaan yhteisen sateenkaarityön keskeinen toiminnallinen tavoite on pääkaupunkiseudun seurakuntien oman ohjelman tuottaminen Helsinki Pride 2021 -viikolle. Muutosesitys kaatui äänin 7–6. Nuosmaan mukaan on hyvä, että seurakunnissa halutaan madaltaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kynnystä osallistua toimintaan. Hän tuntee monia vähemmistöihin kuuluvia ja ymmärtää tuen tarpeen. NUOSMAA KERTOO olevansa vain miehen ja naisen välisen kirkollisen avioliiton kannattaja. Häntä hämmentää keskustelu sukupuolten moninaisuudesta. Prideen osallistumisen hän nosti kuitenkin esille siksi, että hänestä tuntui erikoiselta, että yksittäinen tapahtuma esiteltiin suunnitelmassa koko vuoden päätapahtumana. – On muitakin, jotka tarvitsevat tukea, kuten vanhukset ja vammaisryhmät, joiden parissa diakoniapappina tein työtä, Nuosmaa sanoo. Matti Peiposen mukaan Prideen osallistuminen ei ole kannanotto, vaan tarkoitus on palvella seurakuntalaisia. Vaikka kirkon sisällä on erilaisia mielipiteitä, asioista pitää hänen mukaansa aina keskustella kunnioittavasti ja ihmisiä lokeroimatta. ■

pi uutinen keräystuloksesta löytyy osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Kymmenesosa diakonia-ajoista varataan verkossa Espoon seurakuntien diakoniatyössä otettiin viime keväänä käyttöön sähköinen ajanvaraus käyttöön viime keväänä. Tämä on madaltanut monien asiakkaiden kynnystä ottaa yhteyttä seurakuntien diakoniaan. Noin kymmenesosa ajanvarauksista tulee nyt sitä kautta.

Tuomiokirkkoseurakuntaan on tullut yhteydenottoja sekä vanhoilta että uusilta asiakkailta sähköisen yhteydenottolomakkeen kautta. – Sähköisen ajanvarauksen käyttöaste tulee todennäköisesti kasvamaan samaa tahtia kuin asiakaskunnan digiosaaminen ja mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluita lisääntyvät, arvelee diakonian asiantuntija Lilli Snellman seurakuntayhtymästä. Linkki sähköiseen ajanvaraukseen löytyy verkkosivuilta espoonseurakunnat.fi/apuaja-tukea.

Täällä rakastan minä Espoon seurakuntien Täällä rakastan minä -kampanjassa sloganit ”Täällä rakastan minä” ja ”Här bor kärleken” yhdistyvät Touko Hujasen ottamiin dokumentaarisiin valokuviin Espoosta ja espoolaisista heidän arjessaan. Tähän viestiin on voinut törmätä marraskuun ensimmäisellä viikolla eri puolilla Espoota: kauppakeskuksissa, asemilla, metroissa ja kadunvarsilla. Kuviin voi tutustua myös

valokuvanäyttelyssä, joka on avoinna Espoonlahden kirkon seurakuntasalissa 25.11. saakka. Näyttely on auki maanantaista torstaihin kello 8–21, perjantaisin kello 7–16 ja sunnuntaisin kello 12–15.

Vihkialoite etenee Kirkolliskokous on päättänyt lähettää Kirkkohallituksen jatkotyöstettäväksi aloitteen, jonka mukaan kirkolliseen avioliittoon vihittäessä riittäisi, että toinen puolisoista olisi rippikoulun käynyt kirkon jäsen. Nykyisin mo-

lempien puolisoiden on kuuluttava kirkkoon. Aloitteen lähetti Helsingin hiippakuntavaltuustolle viime helmikuussa Paavalin seurakuntaneuvosto. Hanke nytkähti hitusen eteenpäin, kun Turussa kokoontuva kirkolliskokous päätti, että aloite lähetetään Kirkkohallituksen valmisteltavaksi. Aloitteen taustalla on yhteiskunnallinen muutos, sillä yhä useammin vain toinen puolisoista on kirkon jäsen. Aloitteen tekijöiden mukaan nykykäytäntö on vanhentunut eikä vastaa ihmisten arkitodellisuutta.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 20/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 19.11.–3.12.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Noudatamme koronaviruksen torjunnassa viranomaissuosituksia ja rajoitamme Tuomiokirkon ja muiden seurakuntatilojen osallistujien määrää. Huolehdimme turvaväleistä, käytämme käsidesiä ja mukana tuotuja kasvomaskeja tai visiirejä, jos mahdollista. Vahva maskisuositus koskee kaikkia yli 15-vuotiaita. Ethän tule paikalle sairaana tai jos sinulla on hengitystieoireita. Mikäli viranomaispäätökset muuttavat kokoontumisrajoituksia, noudatamme niitä myös seurakunnan toiminnassa. Ajantasaiset tiedot rajoitusten vaikutuksista löytyvät seurakuntamme verkkosivuilta: espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Tuomiosunnuntain messu su 22.11. klo 10. Liturgia ja saarna Tuija Kuusinen, avustaa Seppo Särkiniemi. Musiikista vastaavat Susanna Pajukangas piano, Lauri Suonio sello, Raili Poijärvi-Salmela viulu, Terhi Lehtiniemi alttoviulu sekä kanttorit Marja-Liisa Talja ja Leena Talvio. Pysäkkimessu su 22.11. klo 18 ”Lopussa uusi alku”. Asemapäällikkö Satu Hellsten, papit Antti Kujanpää ja Marja Malvaranta, vapaaehtoiset seurakuntalaiset. Musiikki: kanttori Petri Koivusalo. 1. adventtisunnuntain messu su 29.11. klo 10 ”Hoosianna Daavidin Pojalle!” Liturgia ja saarna Antti Kujanpää, avustava pappi Anita Kyönsaari, urkuri Markus Malmgren, kanttori Anna-Liisa Haunio. Messun jälkeen adventtiglögi kirkkopihassa. Messu on katsotta-

ESKO JÄMSÄ

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Opiskelija, Aalto-papeilla on sinulle asiaa Oppilaitospastori Anna Poutiainen, Aalto-yliopiston kampuksella näkyy keskiviikkona 25.11. iltapäivällä teltta. Mistä on kysymys? – Me Aalto-papit ja Tapiolan diakoniatyöntekijät olemme silloin jakamassa opiskelijoille leipää ja glögiä. Miten tämä idea syntyi? – Korona-aika on iskenyt kovaa myös opiskelijoihin. Moni menetti kesätyöansiot, ja tämä alkaa nyt näkyä lisääntyvänä huolena toimeentulosta. – Mietimme diakoniatyöntekijöiden kanssa, miten voisimme kertoa opiskelijoille, että kirkon diakonia voi tukea heitä tässä tilanteessa. Millaista apua opiskelija voi saada seurakunnalta? – Opiskelija voi saada apua sekä toimeentulon haasteisiin että mieltä painaviin kysymyksiin. Diakoniatyö on luonteeltaan kertaluontoista, pahimman yli auttamista. Se voi olla jonkin yksittäisen laskun maksamista tai esi-

vissa suoratoistona Espoon tuomiokirkon Facebook-sivulla (huom. ei Tuomiokirkkoseurakunnan Facebookissa).

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli 1. adventtisunnuntain messu su 29.11. klo 12. Mäenpää, Talvio. Senja Mäki, huilu. Messun jälkeen Adventtitapahtuma, ks. kappelin tiedot. Kalajärven kappeli Messu su 22.11. klo 16 ”Vastaa minulle Herra”. Muurimäki, Talja, vapaaehtoiset seurakuntalaiset. Kirkkokahvit. 1. adventtisunnuntain messu su 29.11. klo 16. Muurimäki, Talja, vapaaehtoiset seurakuntalaiset, Riikka Lampinen, sello. Kirkkoglögit. Kauklahden kappeli 1. adventtisunnuntain kyläkirkko su 29.11. klo 12 ”Kuninkaasi tulee nöyränä”. Liiman, Talja. Pyhäkoulu. Messun jälkeen kirkkokahvit ja lähetysmyyjäiset, Ks. kappelin tiedot. Laaksolahden kappeli

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 20/2020

– Haluamme jakaa tiedon lisäksi jotain konkreettista, ja mikä olisikaan kristillisempää kuin leipä, Aalto-pappi Anna Poutiainen sanoo.

merkiksi osto-osoituksen antamista ruokakauppaan. Keneen opiskelijan kannattaa tällöin ottaa yhteyttä? – Jos on toimeentuloon liittyviä huolia, kannattaa tavoitella oman seurakunnan diakoniatyöntekijöitä. Heidän yhteystietonsa löytyvät seurakuntien nettisivuilta. Otaniemen alueella asuvat voivat ottaa yhteyden Tapiolan seura-

Kotoisa adventtihartaus kitarasäestyksellä su 29.11. klo 14. Marte. Glögitarjoilu. Suvelan kappeli Hallelujamessu pe 20.11. klo 18. Koski, Majuri, Kalmari, Ylitolonen. Messupizza. 1. adventtisunnuntain perhemessu su 29.11. klo 15. Malvaranta, Alanko, Haunio. Ennen messua adventtimyyjäiset, Ks. kappelin tiedot. Päivärukous ma ja to klo 13. Viherlaakson kappeli Lähetysmessu su 22.11. klo 12. Ikonen, Talvio. Messun jälkeen kakkukahveilla kutsuvieraita ja välähdyksiä jo 50 vuotta toimineen Viherlaakson lähetyspiirin vaiheista. Rinnekappelin messut Siirtyvät toimintakeskus Aarteen tiloihin, os. Rinnekodintie 9. Selkomessu su 22.11. klo 14. Salo, Noponen. Toiminta jatkuu entisellään, messut kuukauden toinen ja neljäs sunnuntai.

kunnan diakoniatyöntekijöihin. – Meihin Aalto-pappeihin voi olla yhteydessä, kun kaipaa keskustelijaa ja rinnalla kulkijaa. Meidänkin tietomme löytyvät netistä, Aalto-yliopiston sivuilta. ULLA LÖTJÖNEN Aalto-papit ja Tapiolan diakoniatyöntekijät ovat tavattavissa Aalto-yliopiston kampuksella, Väreen edessä aukiolla keskiviikkona 25.11. kello 12–15 .

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Ehtoollisjumalanpalvelus su 29.11. (joka kuukauden viimeisenä sunnuntaina) klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Muina sunnuntaina englanninkielinen kirkkohetki klo 16.30. Pyhäkoulu. www.church.fi.

RUKOUSHETKI ”VALOA KOHTI” To 26.11. klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Yhteistä psalmilaulantaa. Rukouksen äärellä Anita Kyönsaari ja Titi Gävert. Voit tuoda esirukouspyynnön mukanasi.

AURORAN KAPPELI Adventtitapahtuma su 29.11. Messu klo 12, adventtipuuroa ja kirkkokahvit messun jälkeen kappelin sisäpihalla klo 13–14. Tuotto Vienan-Kemin kirkkorahaston hyväksi. Joulun ihme ikoneissa – Iloa ja surua joulunajassa la 12.12. klo 12. ”Ikonien ihmeellinen maailma” -luentosarjan päätös, Alarik Corander.

www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Tanssien hyvää mieltä ja liikunnan iloa ma klo 17 ja klo 18 Hiirisuon asukaspuistossa, os. Pohjoisentie 1. Maksu 5 e. Psalmien aarteita to 26.11. klo 18. Ari Kunnamo. www.kalajarvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Adventin lähetysmyyjäiset su 29.11. Kyläkirkko klo 12, kirkkokahvit ja lähetysmyyjäiset klo 13–14.30. Myynnissä leivonnaisia ja käsitöitä. Tuotto lähetystyölle. Kauklahtelaisten taiteilijoiden kuvataidenäyttelyitä jouluun asti kappelilla. Avoinna ma 12–20, ti 10–17, to 12–20 tai kappelin muun toiminnan yhteydessä. Apostolien teot ti 24.11. klo 18. Särkiniemi. www.kauklahdenkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Lähetyksen päiväkahvit ma 23.11. klo 13. ”Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala antaa kasvun”.

S. 7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 19.11.–3.12.

Päivärukous, kahvit, videotervehdys Intiasta, keskustelua. Vanhempieni sota-ajan kirjeenvaihdon kertomaa ti 24.11. klo 18. Kenttärovasti evp Lauri Leppänen. Joulunajan startti -ulkoilutapahtuma yhdessä asukaspuiston kanssa to 26.11. klo 10.15–12. Joulupolku ym. Tuomarilan Marttojen adventtimyyjäiset su 29.11. klo 13–14.45, jouluisia käsitöitä ja leivonnaisia. Messu klo 15. Lähimmäisenä maahanmuuttajalle ma 30.11. klo 18. Tarja Ikäheimonen. Wiipurin pelon ja toivon kevät ti 1.12. klo 13.30. Kirjailija, perhetyönohjaaja Marja Klefström kertoo Viipurin tapahtumista v. 1918 sisällissodan aikaan. Perheiden jouluaskarteluilta ke 2.12. klo 17–19. ILM. 26.11. mennessä: heli.vesanen@evl.fi. Monikulttuurinen itsenäisyysjuhla la 5.12. klo 13–15. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Lähetyspiirin ja eläkeläiskerhon yhteinen syyskauden päätös ke 2.12. klo 13. Nimikkolähetti Janne Henriksson. www.viherlaaksonkappeli.fi

MURTUMA-KESKUSTELU Olemme ja elämme murroskohdassa. Mikä muuttuu, mikä murtuu ja mihin suuntaan jatkamme tästä? Mikä on ihmisen paikka osana luomakuntaa sekä millainen eksistentiaalinen ja hengellinen kriisi ilmastonmuutos on. Piispa Kaisamari Hintikan emännöimä keskustelu käydään 24.11. klo 17 ja sitä voi seurata suorana ja jälkikäteen tallenteena Youtubessa Kirkon kanavan kautta: youtube.com/ kirkonkanava. Lisätiedot: Vilppu Huomo, 050 576 7116, vilppu. huomo@evl.fi. Järj. Kirkkohallitus ja Espoon tuomiokapituli.

RAKENNA JOULUPUU -KERÄYS Anna joululahja vähävaraiselle lapselle. Lisätiedot keräyksestä Menot-liitteen s. 3.

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ Espoon seurakuntien yhteinen diakonian retkipäivä järjestetään to 3.12. Velskolan leirikeskuksessa. Hinta 15 e sis. ruoan, kuljetuksen ja ohjelman. ILM. viim. 26.11.: 040 736 9315. Etusijalla ensikertalaiset. Muutokset mahdollisia koronatilanteesta johtuen.

IKÄIHMISTEN JOULUKIRKKO Ti 8.12. klo 13 Espoon tuomiokirkossa. Tänä vuonna koronatilanteesta johtuen ei ole bussikuljetuksia eikä messun jälkeen joulujuhlaa. Tied. Anna Iivanainen, 040 572 5344.

ELÄKELÄISTEN KERHOT Ks. tiedot verkkosivuiltamme: www.espoonseurakunnat.fi/tulemukaan/aikuiset/seniorit.

HILJAISUUS & LEPO Hiljaisuuden päivä su 22.11. klo 12–16 Suvelan kappeli. Voit levätä, lueskella, liittyä yhteisiin rukoushetkiin, pysähtyä adventin kynnyksellä kuulostelemaan itseäsi ja Jumalaa. Tarjolla teetä ja voileipiä. ILM. eeva.honkanummi@gmail. com. Hiljaisuuden retriitti 8.–10.1. Hvittorpissa. Ohjaajat Marja Malvaranta, Eeva Honkanummi ja Taina Latvala. Hinta 90 e espoolaiset, 140 e muut. ILM. 18.12. mennessä marja.malvaranta@evl.fi, 040 531 1040.

PARISUHTEEN PYSÄKIT Parisuhteen pysäkille voit tulla yhdessä, yksin, kerran tai joka kerta. Ohjaajina asiantuntijat. Mahdollisuus kysyä ja keskustella eri aiheista. Tunnetaitojen merkitys parisuhteessa ti 24.11. klo 18–19.30 Espoon seurakuntatalossa. Parisuhteen pysäkki -verkkotapahtuma: ”Seksuaalisuus ja läheisyys parisuhteen elinvoimana” ti 1.12. klo 18–19.30. Pyydä linkki tapahtumaan: anna.iivanainen@ evl.fi.

PARISUHDEVERKKOTAPAHTUMA Nuorille aikuisille verkossa. ”Yhteinen aika–oma aika” ke 9.12. klo 18–19. Pyydä linkki tapahtumaan outi.wenell@evl.fi. Tied. 040 5474 146, outi.wenell@evl.fi.

eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä. Keskustelijoina perhetyönohjaajat: outi.wenell@ evl.fi, 040 547 4146 tai kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165. Puhelut arkisin klo 9–19. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, p. 09 8050 3501. TukiChatti arkisin klo 15–18: www. espoonseurakunnat.fi.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! www.espoonseurakunnat.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ IG:@espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter:@EspooEtSrk

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Sode, Soukantie 13 Soukan kappeli, Soukankuja 3

PARISTA PERHEEKSI -ILLAT

TAVATAAN TURVALLISESTI!

Ensimmäistä lastaan odottaville. Valinnaiset päivät: 19.11. tai 10.12. klo 17–18.30 Kirkonkymppi. Mahdollisuus kasteinfoon. Tied. perhetyönohjaajilta: 050 511 0165, 040 547 4146.

THL:n antaman ohjeen mukaan suosittelemme, että tilaisuuksissamme käytetään kasvomaskeja. Otathan oman maskin mukaan.

PERHEKERHOT

Kirkon sunnuntaimessut ja arkiaamujen Toivon rukoushetket suoratoistona sivulla facebook. com/Espoonlahdenseurakunta. Twitterjumis su klo 10 @twitterjumis, @espoonlahdensrk.

Perhekerhot, perhekahvilat ja iltaperhekerhot, Ks. espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapset-ja-lapsiperheet/perhekerhot. Tilaa lapsiperheiden kirkonkirje. Tietoa toiminnasta suoraan s-postiisi: lapsetjaperheet.espoontuomiokirkkoseurakunta@evl.fi.

KAPPELILOUNAAT JA -KAHVILAT Tervetuloa syömään yhdessä! Edulliset ja maukkaat lounaat: www.espoonseurakunnat.fi/apuaja-tukea/talous/diakonialounaat. Kappelikahvilat, ks. kappelien nettisivuilta.

APUA JA TUKEA Keskusteluapua parisuhteen,

KIRKKOHETKET MYÖS VERKOSSA

MESSUT Nuorten messu pe 20.11. klo 20 kirkko. J. Lehti. Tuomiosunnuntain messu su 22.11. klo 11 kirkko. H. Lehti, Reinikainen, Kiiski. Kirkkokahvit. Kohtaamispaikka-messu su 22.11. klo 17 Soukan kappeli. Reinikainen, Ojala, bändi. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu. Leipämessu pe 27.11. klo 10 kirkko. Erkko, Maijanen, Yli-Jaskari. Keittolounas. Nuorten messu pe 27.11. klo 20 Sode. J. Lehti. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 20/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 19.11.–3.12.

1. adventin messu ja Espoonlahden kirkon 40-vuotisjuhla su 29.11. klo 11 kirkko. Turtiainen, Olli, Puukko. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu. Tuomasmessu su 29.11. klo 17 Soukan kappeli. Olli, Ojala. Kirkkokahvit. Viikkomessu ke 2.12. klo 14 kirkko. Turtiainen, Kiiski. Nuorten messu pe 4.12. klo 20 Sode. J. Lehti.

Olohuone to 5.11. ja 19.11. klo 17.30– 19.30 Soukan kappeli. Lastenhoito ja maksuton iltapala. Tied. taija. harjokari@evl.fi, 050 511 0504.

SEURAKUNTAKIRJASTO

Suoratoistettu konsertti: Polyteknikkojen orkesteri pe 27.11. klo 19 sivulla www.youtube.com/ polyteknikkojenorkesteri.

Lukukokemuksia seurakuntakirjastosta kirkon seurakuntasalissa klo 11 messun jälkeen, myös musiikki-cdt, äänikirjat ja dvd-elokuvat. Nykyinen työnantaja otti yhteyttä Tapio Särkelään.

Apua & tukea

Kokenut löytää töitä Espoonlahden seurakunnan teemaillassa saa vinkkejä työnhakuun. TEKSTI MILLA-MARIA HYYRYNEN KUVA JUSSI HELTTUNEN

spoolainen myynnin ammattilainen Tapio Särkelä alkoi vuonna 2018 turhautua. Hän oli etsinyt töitä puolitoista vuotta lähdettyään isosta yrityksestä organisaatiomuutosten myötä. – Kävin lukuisissa korkeakoulutettujen valmennuksissa, joista oli kyllä hyötyä. Sain keskustella vertaisten kesken. Yhdessä valmennuksista ohjeistettiin video-CV:n tekoon. Särkelä päätti puhua kameralle olohuoneessaan ja ladata lopulta videosarjan työnhaustaan LinkedIniin ja Youtubeen. Hän hämmästyi, kuinka paljon se sai positiivista palautetta. Pian hänen nykyinen työnantajansa, tietoturvallisuusalan yritys, otti yhteyttä. – Itsensä katsominen ruudulta tuntuu aluksi vaikealta. Työnhaussa olennaista on silti esillä ja saatavilla oleminen. Kannustan verkostojen kasvattamiseen ja suorahakuyritysten lähestymiseen, jotta löytää piilotyöpaikkoja. Särkelä on tsempannut työnhakijoita ammattiliittonsa mentorina. Hän kehottaakin miettimään, onko henkilöä tai ryhmää, jonka kanssa voi vaihtaa ajatuksia ja muodostaa realistista käsitystä osaamisestaan. – Varsinkin pitemmän uran tehneel-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 20/2020

le kertyy paljon osaamista. Se kannattaa kerätä osaamiskarttaan, jota voi näyttää sparraajalle. Päivärytmin ja liikunnan ylläpitäminen auttaa jaksamaan. Pettymysten sietäminen kuuluu työnhakuun. – On vain mentävä eteenpäin ja luotettava, että paikka löytyy. KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ työnhakuun jakaa pian valtiotieteen tohtori Harri Erämetsä Espoonlahden kirkossa. – Työelämässä korostuu lisääntyneen tiimityön vuoksi viestintä, sekä uuden oppiminen. Jos oma osaaminen on ajasta jäljessä, ei kannata pelästyä. Sen saa päivitettyä kun on valmis tekemään kotiläksyjä. Erämetsä muistuttaa, että varttuneempien työllistyminen tulee väestön ikääntyessä yhä tärkeämmäksi. Hänestä ratkaisevaa olisi luoda pysyviä työsuhteita markkinalähtöisesti. Vanhempien hakijoiden työnsaantiin vaikutetaan osin asenteilla. – Menestyvät yritykset palkkaavat eritaustaisia, myös eri-ikäisiä, ihmisiä ja tekevät monimuotoisuudesta kilpailuvaltin. Kypsällä iällä työnhakuun? -teematilaisuus to 26.11. klo 18 Espoonlahden kirkossa. Alustajana Harri Erämetstä, valtiotieteen tohtori (HY, HKKK).

RUKOUS JA RAAMATTU Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa su klo 11 messun jälkeen kirkossa. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Toivon rukoushetki arkisin klo 8.50 kirkko. Vietetään hetki Sanan, rukouksen ja virren äärellä. Rukousta verkossa ke klo 6.30– 7.30. Linkki tapahtumakalenterissa. Raamattu ja rukous -ilta pe 20.11. ja 4.12. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila, paritt. vkot. Neljä Jeesuksen vertausta ke 25.11. klo 18.30 kirkko, Eveliina Rožnovski, Jouni Turtiainen. Miesten raamattupiiri to 26.11. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e. Toivoa naisille -rukoustapaaminen ke 2.12. klo 13 Soukan kappeli, paritt. vkot. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä tekstiviesti/sähköposti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

TUKEA JA APUA Diakonian palveluajat ma klo 9–10 p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 p. 09 8050 6738. Jos tarvitset ajan ennen joulua, otathan hyvissä ajoin yhteyttä. Päivystystä ei 21.12. ja 24.12. Diakonialounaat ma ja to klo 12 kirkko (liput 11.30–12.30) ja ti klo 11 Soukan kappeli (liput 10.30–11.30), hinta 3 e/aik., 1 e/lapsi. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 kirkko, vuoronumerot klo 8.30. Aamupala ti klo 9–10 kirkko.

ASIAA PAPILLE? Päivystävä pastori klo 9–21 p. 050 432 8496. OstariPastori to klo 13–14 kauppakeskus Pikkulaiva.

TEE HYVÄÄ OSTAMALLA Kirpputorimme Toivon Tori to klo 12–18 ja la 11–15, os. Soukankaari 8 B.

YKSINHUOLTAJIEN OLOHUONE Tule hengähtämään hetkeksi!

SUOMALAINEN USKO Tarinoita ja musiikkia suomalaisesta sielunmaisemasta to 19.11. klo 18.30 kirkko. Pastori Teemu Reinikainen ja pianisti Sonja Tissari.

SOIVA MARRASKUU

TULE MUKAAN! Osaatko neuloa sukkia/lapasia tai haluaisitko opetella yhdessä? Tule käsityökerhoon ma klo 12.30–14.30 Soukan kappelille! Srk tarjoaa langat, jos lahjoitat neulomuksesi diakoniatyön jaettavaksi tarvitsijoille. Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Aikuisten sinkkujen ilta la 28.11. klo 18 kirkko. Mielimusiikkini, tuo oma cd tullessasi. Yksinäisten, leskeksi jääneiden tai muuten seuraa kaipaavien ilta. Voit tuoda pientä purtavaa mukanasi. Yhteisen tulen äärellä to 3.12. klo 17–20 Soukan kappelin piha. Voit ottaa omat grillimakkarat mukaan, tarjoamme tulet ja mehut. Siioninvirsiseurat pe 4.12. klo 18.30 kirkko. Yli-Jaskari. Iltatee Herättäjä-yhdistyksen hyväksi. Lukupiiri ti 15.12. klo 18 kirkko. Kirjana Antonio Muñoz Molina, Kuun tuuli. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388. Tulossa: Kirjakerho to 14.1.–25.3. klo 18–20 Sopukka, parill. vkot (kuusi kokoontumista). Mukaan mahtuu 10 henkeä. Tied. ja ilm. viim. 21.12. Päivi Puhakka, 0400 674 817, paivi.puhakka@kotimaa.fi. Kirjan Tomas Sjödin, Jokainen tarvitsee oman paikkansa voi hankkia itse tai ostaa seurakunnalta.

COLOURFUL ESPOO Espoonlahti Fellowship & Praise Party, kansainvälinen yhteysilta ja ylistysjuhla la 21.11. ja la 12.12. klo 17 Soukan kappeli. Ollaan rennosti yhteisen ruuan, musiikin, ylistyksen ja tanssin parissa. International evening of fellowship and praise with food, music, praise, dance. facebook.com/espoonlahtifellowship, instagram: praisepartyespoo

JERUSALEMISTA MAAILMAN ÄÄRIIN Raamatunkääntäjien kodilta Israelista screenin kautta vieraina Mirja ja Halvor Ronning su 22.11. klo 13 kirkko. Mukana Maarit Kattilakoski, John Remes, kirkkoherra Jouni Turtiainen sekä kanttori Heli Ojala ja Eivor Hagmark. Kolehti

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 19.11.–3.12.

Raamattukodin työlle. Myynnissä kannatustuotteita Raamattukodin hyväksi. N. klo 12.15 alkaen messun jälkeiset kirkkokahvit lähetystyölle sekä 5 e keittolounas (käteismaksu) Raamattukodin työn hyväksi. Järj. Jerusalemin Raamattukodin ystävät ry ja Espoonlahden seurakunta

KYPSÄLLÄ IÄLLÄ TYÖNHAKUUN? Teematilaisuus to 26.11. klo 18 kirkko. Vinkkejä ja keskustelua, alustajana Harri Erämetsä, valtiotieteen tohtori (HY, HKKK).

KANSAINVÄLINEN LASTEN PÄIVÄ Kirkko on varattu lapsille pe 20.11. koko päivän. Lapsiperheille klo 9.30–13: pomppulinna, askartelua, jumppaa ulkona, minimuskareita, nukketeatteria. Alakouluikäisille klo 14–19. Nuoret valtaavat kirkon klo 19–22, nuorten messu klo 20. Koululaisilla askartelua, valokuvasuunnistusta, pomppulinna, ongintaa jne. Aamupäivän osalta ilmoittautuminen s-postitse: tanja. routama@evl.fi (ilmoita tuletteko klo 9.30–11 vai 11.30–13, rajattu määrä paikkoja).

NUORET www.sodesode.fi, @sodesta Nuortenillat ti klo 19–21 ja pe klo 17–22, messu klo 20. Iltahartaus ig-livessä ti klo 21.30. Changemaker-ryhmä to 19.11., 3.12. ja 17.12. klo 17.30–19.30 Sode. Nuorten Raamatturyhmä su 22.11. ja 13.12. klo 14.30–16.30 Sode. Seikkaillaan Raamatun henkilöiden matkassa monin eri tavoin. Ei erillistä ilmoittautumista. Advis-leiri Hvittorpissa 4.–6.12. Virittäydytään joulun tunnelmaan rennolla nuorten leirillä. Ilm. sodesode.fi viim. 22.11.

JOULUN ILOA LAPSELLE Operaatio Joulun Lapsi on keräys Romanian, Moldovan ja Viron lapsille. Ohjeet lahjalaatikon sisällöstä ja laatikkoaihion saa Espoonlahden kirkolta ja Soukan kappelista. Tuo valmis paketti viim. 22.11. kirkolle tai Soukan kappelille. Tied. leena.jarvinen@evl.fi, 041 535 6190.

TÄÄLLÄ RAKASTAN MINÄ Valokuvanäyttely kirkolla 25.11. saakka. Lisätiedot Yhteiset-palstalla.

JOULU TULEE… Joulukahvila joka päivä 2.–12.12. klo 12–18 kirkko (ei 6.12.). Myynnissä käsitöitä lähetystyön hyväksi. Voit tuoda leivonnaisia ja käsitöitä myös myyntiin. Vapaaehtoisia myyjiä kaivataan, vaikka muutamaksi tunniksi kerrallaan, ilmoittaudu Eveliina Rožnovskille 041 518 1244.

Kauneimmat joululaulut pe 4.12. klo 12, ti 8.12. klo 12 ja ke 9.12 klo 12 sekä su 13.12. klo 14, 16 ja 18 kirkko.

HALUATKO TUODA JOULUILOA? Rakenna Joulupuu -keräys avataan su 29.11. klo 11 messussa kirkolla ja klo 17 messussa Soukan kappelilla. Ks. lisätiedot Menot-liitteen s. 3.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @leppavaara.varhaiskasvatus IG & YouTube @minisiipi

HUOMIO KORONATILANTEESSA Noudatamme kaikissa tilaisuuksissa turvavälejä ja kiinnitämme turvallisuuteen ja hygieniaan erityistä huomiota. Suosittelemme kasvomaskin käyttöä. Toimintaan voi tulla yllättäviäkin muutoksia. Tarkista ajankohtaiset tiedot verkkosivuilta.

MESSUT JA HARTAUDET Messu kirkossa su ja pyhäpäivisin klo 11. Mukaan mahtuu 75 seurakuntalaista. Jumalanpalveluselämä Karakappelilla ja Perkkaan kappelilla jatkuu entiseen tapaan. Messu su 22.11. klo 11 Leppävaaran kirkko. Yletyinen, Rissanen, Hyry. Kaiken väen messu su 22.11. klo 13 Karakappeli. Adventtisunnuntain messu su 29.11. klo 11 Leppävaaran kirkko. Raiskio, Pöyri. Tule paikan päälle tai seuraa messua suoratoistona Leppävaaran seurakunnan Youtube-kanavalla. Messun voi katsoa myös tallenteena myöhemmin. Ehtoollismusiikkina Dietrich Buxtehuden adventtikantaatti Kommst du, Licht der Heiden (Saavu Vapahtaja). Lauluyhtye, joht. Kullervo Latvanen, Anthony Marini ja Noora Hirvelä, viulu, Pauliina Hyry, urut, Eero Kiukkonen, trumpetti. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus su 6.12. klo 11. Vallivirta, Raiskio, Hyry. Myös suoratoistona seurakunnan Youtube-kanavalla. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus su 6.12. klo 13 Karakappeli. Laaksonen, Noponen. Hengähdä hetki joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko. Verkkokirkko joka su klo 11 seurakunnan YouTube ja Facebook. N. 20 min. videoidussa hartaudessa musiikkia, puhetta ja rukousta. Su 29.11. Adventin verkkokirkko, joka on toteutettu yhdessä eri-

ikäisten seurakuntalaisten kanssa.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT JA HOOSIANNA ULKONA Tule mukaan laulamaan turvallisemmin ulkona Hoosiannaa ja kauneimpia joululauluja su 29.11. klo 14–14.30 johonkin seuraavista paikoista: Karakallion tori, seurakuntakoti Uutun piha Lintuvaarassa (Lintukulma 2) tai Perkkaan kappelin piha (Upseerinkatu 5). Lauluhetken lopuksi ennen Hoosiannaa lyhyt adventtirukous ja siunaus. Karakallion torilta myös live-tapahtuma seurakunnan Facebook-sivulla. Kolehti Kauneimmat joululaulut -keräyskohteeseen Suomen Lähetysseuran kautta. Ulkonakin huolehdimme turvaväleistä.

URKUILOA JA HOOSIANNA Adventtikonsertti su 29.11. klo 18 Leppävaaran kirkko. Iloista Bachia uruilla ja Hoosianna yhteislauluna. Konsertti on samalla yksi kanttori Pauliina Hyryn uuden urkulevyn, Orgelfreude–Urkuiloa-julkistuskonserteista. Vapaa pääsy.

SIIONINVIRSISEURAT Ma 7.12. klo 18.30 Leppävaaran kirkko. Anna Siionin virsien, sanan ja toisten seuran hoitaa sisimpääsi. Puhujina Inkeri Juvela, Antti Rusama ja Hans-Christian Daniel. Illan isäntänä Anssi Siukosaari. Ei kahvitarjoilua koronatilanteen vuoksi.

KILON KRISTITYT Osaanko puolustaa uskoani? to 26.11. klo 18 KilonRisti. Alustus: Markku Kojo. Mitä apologialla tarkoitetaan? Tarvitaanko uskon puolustamista nykyisin?

MUSIIKKIA KYNTTILÄN VALOSSA Musiikkia kynttilän valossa -sarjan päätöskonsertissa ti 24.11. klo 19 Murtosointu laulusillalla – Laulumatkailua Virosta Englantiin. Kamarikuoro Murtosointu, joht. Seppo Murto. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

ILTAHUUTO JA FINLANDIA

Espoo rukoilee -verkoston ilta pe 20.11. klo 18.30 Karakappeli. Mukana mm. arkkit. Antero Polso, seurakuntalaiset Kaija Rainio ja Karita Salminen sekä past. Juha-Pekka Rissanen.

Leppävaaran kirkon perinteinen itsenäisyyspäivän konsertti su 6.12. klo 15. Leppävaaran kirkon Kamarikuoro, joht. Kullervo Latvanen, Outi Noponen, sopraano, Pauliina Hyry, urut ja piano. Vapaa pääsy, turvavälit. Konserttiin mahtuu noin 100 ensimmäistä paikalle ehtinyttä kuulijaa.

LÄHETYSTYÖN HAASTEITA

TOIVO JOULURUNOA!

ESPOO RUKOILEE -ILTA

Israel-lähetystyön haasteita ma 30.11. klo 18 Leppävaaran kirkko. Miksi Israelissa tehdään lähetystyötä? Onko sille tarvetta tai oikeutusta? Kysymyksiin vastaamassa Israelissa pitkään työskennelleet kirjaston palvelupäällikkö Hanna ja past. Juha-Pekka Rissanen. Tilaisuudessa puhuu myös past. Erja Kalpio Evankelisesta Lähetysyhdistyksestä. Israelilaisia tansseja esittää ryhmä Joel Yliluoman johdolla.

LECTIO DIVINA -RAAMATTUMIETISKELY Aamupäivän hetki to 26.11. klo 10–12.30 Karakappelissa. Etsimme hiljaisuutta ja rauhoittumista, luemme ja pohdiskelemme hiljaisuudessa seuraavan sunnuntain evankeliumia. Lopuksi ajatusten jakamista. Tied. Heli Siltakorpi, p. 040 537 6876.

Kauneimmat ja toivotuimmat joulurunot lausutaan pe 18.12. kello 18 Karakappelissa. Jätä toiveesi viim. 29.11. Karakappelin joulurunotoivelaatikkoon tilaisuuksien yhteydessä, kappelin postilaatikkoon tai sähköpostilla: riitta. turkmen@evl.fi.

VASEMMAN KÄDEN MAALARIT

erityisjärjestelyin ja turvavälit huomioon ottaen. Varaudu odottamaan lounasvuoroasi.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta

Kaikessa toiminnassa noudatamme voimassa olevia koronapandemiaan liittyviä turvallisuusohjeita hygieniakäytäntöjen ja turvavälien suhteen. Vetoamme jokaiseen osallistujaan, että kaikki käyttäisivät seurakunnan tiloihin ja tilaisuuksiin tullessaan kasvomaskia toinen toisemme suojelemiseksi. Kokoontumistiloille on määritelty enimmäisosallistujamäärä, jota ei voi ylittää. Kirkkokahveja ei toistaiseksi järjestetä, myös muita tarjoiluja vähennetään. Ajantasaiset tapahtumatiedot kannattaa aina tarkistaa verkkosivuilta: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat ja Chapple-tilan verkkosivuilta chapple.fi.

MESSU

Vasemman käden maalarit ja hiukan oikeankin! Tavoitteena rentoutua ja antaa erilaisille tunteille ja ajatuksille tilaa. 28.11. klo 12–17 KilonRistissä, os. Vanharaide 1. Ohj. Nina Purtonen. Maksu 15 e/ kerta Naisten Pankin hyväksi. Ilm. viim. viikkoa ennen: heli.siltakorpi@evl.fi, 040 537 6876.

DIAKONIALOUNAS Tule yhteiseen pöytään Leppävaaran kirkolle. Lounaat katetaan joka tiistai ja torstai klo 11.30–12.30. Hinta 3 e. Lounas toteutetaan

Olarin kirkko: Kirkkosalissa voi olla yhteensä 80 hlöä. Koivikko 2 rippikoulun konfirmaatiomessu la 21.11. klo 10. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustavat papit Inari Varimo ja Antti Kruus, kanttorit Sanna Franssila ja Mikko Niinikoski, Tuukka Dunkelin yhtye. Tilaisuus on tarkoitettu konfirmoitaville nuorille ja heidän läheisilleen. Tuomiosunnuntain messu su 22.11. klo 10. Liturgia ja saarna Inari Varimo, avustava pappi Maritta Hartikainen, kanttori Mikko Niinikoski.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 20/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 19.11.–3.12.

Hoosianna! 1. adventtisunnuntain messu su 29.11. klo 10. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustavat papit Jarmo Jussila ja Juha Virta, kanttorit Päivi Hakomäki ja Sari Rautio. Paastonajan aamumessu ke 2.12. klo 8. Liturgia ja saarna Antti Kruus. Matinkappeli: Kappelisalissa voi olla enintään 30 hlöä. Messu su 22.11. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Sanna Franssila. Hoosianna-messu su 29.11. klo 12. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, kanttori Sari Rautio. Olarin kappeli: Kappelisalissa voi olla enintään 28 hlöä. Messu su 22.11. klo 12. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, kanttori Joni Vikki. Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin klo 19. Messussa on tilaa 35 osallistujalle. Lastenhoito. Toistaiseksi ei tarjoilua. Liturgia ja saarna: 19.11. Inari Varimo, 26.11. Jussi Koski, 3.12. Inari Varimo.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT ULKONA PERHEILLE Adventtisunnuntaina 29.11. klo 15 Matinkappelilla. Laulamme kauneimpia joululauluja ja kohtaamme joulunäytelmässä Kolme hienoa herraa. Tilaisuus on ulkona.

KONSERTTEJA Gaudete! – Juhlikaa! pe 20.11. klo 18 Olarin kirkossa. Sibelius-Akatemian kirkkomuusikoiden kuoron konsertti, joht. Jani Siven. Kirkkosaliin voidaan ottaa 80 hlöä. Vapaa pääsy. Risto Valtasaari, urut su 22.11. klo 16 Olarin kirkossa. Musiikki: Guilmant – Rheinberger – J. S. Bach – Krebs – Michel– Franck – Lemmens. Risto Valtasaari toimi Olarin seurakunnan kanttorina v. 1981– 1992. Vapaa pääsy.

TUTUSTU HILJAISUUDEN JOOGAAN Ke 9.12. klo 13.30–15 Matinkappelissa. Kristillisessä Hiljaisuuden joogassa yhdistyvät kehollinen rukous, keskittyminen ja meditaatio, lempeät joogaliikkeet ja hiljentyminen raamatuntekstin tai virren sanojen kautta. Tiedustelut ja ilmoittautuminen p. 050 3465 348 tai ullamaijakyrola@hotmail.com.

RAKENNA JOULUPUU -KERÄYS Jouluiloa vähävaraisten perheiden lapsille. Lisätiedot keräyksestä Menot-liitteen s. 3.

ADVENTIN ARKIRETRIITTI Arkiretriitti on viiden viikon yhteinen matka adventin aikana kohti joulun iloa Olarin kirkon kerhosiivessä 25.11.–30.12.20 keskiviikkoisin klo 13–14.30. Osallistuja hiljentyy päivittäin itsenäisesti

annettujen Raamatun tekstien äärellä. Viikoittain kokoonnumme jakamaan kokemaamme, oivalluksiamme ja tuntemuksiamme. Tarkempaa tietoa ja ilmoittautumiset: Anne Solomko 045 649 9824, Virve Soini 050 549 8695.

LUKUPIIRI Kerran kuussa to klo 18–20, Matinkappeli. 10.12. kirjana Carlos Ruiz Zafon: Tuulen varjo. Mukaan voi tulla, vaikka ei olisi lukenut kirjaa. Tiedustelut: Leena Lenkkeri, 050 353 8398.

TIETOA THAIMAAN NIMIKKOKOHTEESTA Anja Markkanen Suomen Lähetysseurasta kertoo nimikkokohteestamme Thaimaan Luther-seminaarista to 3.12. klo 15 Lähetyspiirissä Matinkappelissa.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Mankkaantie 2–4 A 17, avoinna arkisin puhelimitse klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

HUOMIO KORONATILANTEESSA Kiinnitämme kaikessa toiminnassa turvallisuuteen ja hygieniaan erityistä huomiota. Suosittelemme vahvasti kasvomaskin käyttöä kaikissa seurakunnan tilaisuuksissa. Otaniemen kappelin mahtuu 25 ja Virsuun 40 seurakuntalaista kerralla. Muutoksia saattaa tulla nopeastikin. Ajankohtaiset tiedot verkkosivuilta: espoonseurakunnat.fi. Tarkempia tietoja vahtimestareilta, p. 09 8050 4460, klo 9–15.

MESSU Tuomiosunnuntain messu omaishoitajien kirkkopyhänä su 22.11. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Liturgi Päivi Linnoinen, saarna Jussi Koivisto, kanttori Elina Jokivuori. Tuomiosunnuntain messu omaishoitajien kirkkopyhänä su 22.11. klo 15 Virsu. Linnoinen, Koivisto, Jokivuori. Aamumessu ke 25.11. klo 8 Virsu. Ensimmäisen adventtisunnuntain messu su 29.11. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Liturgi Katja Hero, saarna Erika Kallio, kanttori Hannu Jurmu. Hoosianna-kirkko su 29.11. klo 15 Kultturikeskuksen amfi. Tule katsomaan kuvaelmaa, jossa on mukana oikeita aaseja. Yhdessä laulamme Hoosianna-virren ja kuulemme iloista musiikkia GospelKidsin,

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 20/2020

solistien ja bändin johdolla. Kirkkohetken jälkeen tarjolla kuumaa mehua ja piparkakkuja. Aamumessu ke 2.12. klo 8 Virsu. Kaiken kansan adventtikirkko ke 2.12. klo 13 Virsu. Liturgi Katja Hero, saarna Antti Rusama, kanttori Hannu Jurmu. Itsenäisyyspäivän messu su 6.12. klo 10.15 Otaniemen kappeli. 2. adventtisunnuntai. Itsenäisyyspäivän messu su 6.12. klo 15 Virsu.

kokeilemaan voimauttavaa kirjoittamista. Mitään erityisiä kirjoittamisen taitoja ei tarvita. Iltaa ohjaavat kirjallisuusterapiaohjaajat Katja Hero (seurakuntapastori) ja Saara Sahla (uskonnon ja psykologian opettaja). Ke 2.12. klo 18 Miksi kristinusko? Illassa esitellään syitä sille, että kristinusko levisi niin voimakkaasti antiikin maailmaan. Iltaa isännöivät TT Kari Kuula ja Ossi Tervonen.

KESKIPÄIVÄN RUKOUS

Espoon työväenopiston lausuntaryhmä Momentumin runoesitys Virsussa pe 27.11. klo 14. Ohjaus Henna Hakkarainen.

Arkipäivän hengähdyshetki verkossa suorana verkkolähetyksenä Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla ma, ke ja pe.

HEIDI VÄITTELEE Pastori Heidi Zitting väittelee piispanviran teologiasta pe 27.11 klo 12.15 (Helsingin yliopisto Porthania PII). Väitöstä voi seurata myös etänä. Lisätietoja: www. helsinki.fi/fi/teologinen-tiedekunta.

AVOIN KESKIVIIKKOKERHO Virsussa ke klo 13. Mukana pastori Katja Hero. Ke 25.11. Raamatun vanhat ja viisaat. Kouluttaja, TM Kristiina Nordman Kansan Raamattuseurasta.

VIRSUN AVOIMET AAMUT Virsun ovet auki perheille ma, ti ja pe klo 9–12. Joulukorttien askartelupäivä koko perheelle la 21.11. klo 10–14. Lähtiessä tarjolla glögiä ja piparkakkuja.

PERHEILTA LAAJALAHDESSA Lapsen oikeuksien päivän aattona, to 19.11. klo 17.30–19 osoitteessa Kirvuntie 18 C. Leikkiä ja askartelua, mukana lastenohjaajat Kaisa ja Sari H.

VANHEMMAN KIUKKUTUNTI Tukea erityisesti alle kouluikäisten vanhemmille la 28.11. klo 14 Virsu. Miten käsitellä niin lapsen kuin vanhemmankin aggression tunteita kiukku- ja riitelytilanteissa? Luennoitsijana pariterapeutti ja perhepsykoterapeutti Heli Pruuki. Luento on myös katsottavissa suoratoistona Tapiolan seurakunnan Facebook-sivuilla. Luennon päätteeksi Virsun edessä tarjolla glögiä ja pipareita sekä mahdollisuus vaihtaa ajatuksia aiheesta. Paikalla diakoni Mirka Renvall ja perhetyöntekijä Miia Raninen.

YHDEN ILLAN JUTTU Tule kokeilemaan seurakunnan toimintaa yhdeksi illaksi Virsuun! Ke 25.11. klo 18 Sanojen voimaa -kirjallisuusterapiailta. Tule

TERVEISIÄ ELÄMÄSTÄ

KRISTILLINEN MEDITAATIO Maanantaisin klo 19.30–20.30 Mankkaan seurakuntakodissa. Ryhmä on kaikille avoin. Tied. ohjaaja Leena Vanne, magdaleena. vanne@gmail.com.

PIENI ADVENTTIPYHIINVAELLUS Vaellus kulkee la 5.12. klo 13 alkaen Tapiolan uurnalehdosta meren rantaa pitkin Otsolahden, Karhusaaren ja Keilaniemen kautta Otaniemen kappeliin. Ei osallistumismaksua, omat eväät ja oma termospullo mukaan. Hyvät kengät ja säänmukaiset vaatteet. Voit halutessasi kulkea vain osan matkaa. Lopuksi lyhyt messu Otaniemen kappelissa klo 16.

MUMMO- JA PAPPAPAKETIT Keräämme perinteistä joulutervehdystä Pärnun Eliisabetin seurakunnan vanhuksille. Sisältö: kahvia, teetä, pipareita, suklaata, kynttilä ja joulukortti tervehdyksellä (kaikki tai jotakin) paketoimattomana. Toimitus: Virsuun vahtimestarille viim. ke 9.12.

RAKENNA JOULUPUU Jouluiloa vähävaraisille perheille ja yksineläville. Ks. lisätiedot keräyksestä Menot-liitteen s. 3.

JOULUN LAPSI -KENKÄLAATIKKOLAHJAT Tapiolan kirkon peruskorjauksen aikana voit hakea paketti-aihioita ja viedä pakettisi muihin keräyspisteisiin marraskuun loppupuolella; katso keräyspisteet (esim. Espoonlahden kirkko 25.11. mennessä) ja pakkausohjeet tai ole mukana virtuaalipaketilla: www.joulunlapsi.fi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, avoinna ma–ti klo 10–14, ke 12-14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

Kauniaisten kirkon ja Sebastoksen toimitilan kävijämäärä on rajoitettu, jotta voimme huolehtia riittävistä turvaväleistä. Teemme parhaamme voidaksemme tavata kirkon tiloissa mahdollisimman turvallisesti turvavälit ja hygieniakysymykset huomioiden. Suosittelemme käyttämään seurakunnan tilaisuuksissa kasvomaskia. Ethän tule paikalle sairaana tai jos sinulla on hengitystieoireita. Seuraamme pandemiatilannetta ja viranomaisohjeita ja teemme tarvittaessa muutoksia toimintaamme lyhyelläkin varoajalla. Päivitetyt tiedot ovat verkkosivuillamme.

MESSUT KIRKOSSA KLO 10 JA KIRKKOKAHVIT Su 22.11. saarna Elina Hellqvist, liturgia Anna-Kaisa Tuomi ja kanttorina Teija Palolahti. 1. adventtisunnuntaina 29.11. saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Kari Kuula. Muusikkoina Anna Marte, Teija Palolahti ja Tiro Rohkimainen.

MARTAT JA MARIAT Kansainvälisen työn ja lähetyksen ryhmä to 19.11. klo 12 kirkon yläsalissa.

NUORTEN GRANUT MESSU To 19.11. klo 18 kirkon nuortentiloissa.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Ma 23.11. ja ma 30.11. klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

RUKOUSTA JA RAAMATUNLUKUA Ma 23.11. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 24.11. klo 13 kirkon yläsalissa.

ILON RYHMÄ Mielenterveyteen vertaistukea tiistaisin klo 15–16 Sebastoksen toimitilassa. Järj. mol srk:t.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN

KESKUSTELEVAT NAISET

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–15, p. 09 8050 4400.

Aihe: Innostu harrastuksesta. To 26.11. klo 14 Sebastoksen toimitilassa. Ryhmää ohj. vapaaeht. seurakuntalaiset.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 19.11.–3.12. LASTEN KAUNEIMMAT JOULULAULUT Su 29.11. Kauniaisten kirkon sisäpihalla klo 14.55 alkaen. Kirkkonalle, glögiä ja piparia.

RAKENNA JOULUPUU -KERÄYS Jouluiloa vähävaraisille pääkaupunkiseudulla. Ks. lisätiedot keräyksestä Menot-liitteen s. 3.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost: tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

VI TRÄFFAS TRYGGT Vi följer THL:s rekommendationer om att använda ansiktsskydd. Ta med egen ansiktsmask när du kommer till gudstjänster och samlingar. Kom ihåg handhygienen och säkerhetsavstånden. Stanna hemma om du är sjuk!

HÖGMÄSSOR Sö. 22.11. Esbo domkyrka kl. 13.03. OBS tiden! Direktsändning i Radio Vega. Sö 29.11. Första sö. i advent. Esbo domkyrka kl. 12.15. Vi sjunger Hosianna. Musiker från Esbo barock medverkar.

HOSIANNA PÅ MATASKÄR Sö. 29.11 kl. 16. Vi sjunger Hosianna och andra julfavoriter ute på gården i skenet av lyktor och facklor. Ta gärna en egen lykta med! Hela

Elämänkaari

evenemanget ordnas utomhus.

IMAGINE CHRISTMAS Konsert med Maria & Tomas Höglund må. 30.11. Esbo domkyrka kl. 19. Fritt inträde. Frivillig programbladsavgift.

VILL DU VARA EN RIKTIG JULÄNGEL? Diakonin samlar in kaffe, te, pepparkakor, tandborstar, tandkräm och duschtvål för dem som har ekonomiska bekymmer. Mer info: se sidan 3 i Menot-bilagan.

KUNDBETJÄNING T.o.m. 31.12.2020 betjänar vi endast per telefon och elektroniskt. Esbo sv. förs. kansli, 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi, må–fre kl. 9–13. Esbo regioncentralregister, 09 050 2600, keskusrekisteri.espoo@evl.fi, bokningstjänster, 09 8050 2601, varauspalvelut.espoo@evl.fi, begravningstjänster, 09 8050 2200, hautatoimisto.espoo@evl.fi, må–ti kl. 9–15, on–to kl. 9–12, fre stängt. Förändringar i verksamheten kan förekomma. Mer info: esboforsamlingar.fi och sociala medier.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt: Ann-Christine Wiik, 050 597 3313, ann-christine.wiik@evl.fi, Taina Sandberg, 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi, Nina Wallenius, 050 432 4323, nina.wallenius@evl.fi. Du kan också boka telefontid på webben: asiointi.espoonseurakunnat.fi/home. Vänligen notera att den öppna mottagningen är stängd t.o.m. 31.12.2020.

66 v, Merja Lilja Kaarina Kärpänen 66 v, Tapio Ossian Tirronen 64 v, Aila Tuulikki Niemi 62 v.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

Kastetut Eeli Vilho Tapani Alanko, Ohto Nietos Halonen, Hilma Elisabet Hänninen, Ilpo Oliver Järvenpää, Milan Kasper Gabriel Koivisto, Emili Helvi Olivia Kokko, Simo Kai Richard Korosuo, Oiva Tapani Tuomas Kämäri, Eino Artturi Mauno, Konsta Eino Akseli Melkkilä, Vilma Annika Peltonen, Aino Unelma Tenkanen, Saana Maria Aina Vuorinen. Hautaan siunatut Anja Irene Kivirinne 87 v, Maria Miina Hakasalo 84 v, Taavi Asser Koutonen 83 v, Seija Kyllikki Puolakka 79 v, Martti Arvi Viljam Vigell 72 v, Esko Markku Koivisto

Kastetut Mio Oliver Ferdinand Castrén, Frida Marika Anneli Engström, Matilda Helli Alina Hauru, Emil Leon Olavi Helenius, Isla Ellen Aurora Jousimies, Viola Inkeri Klinga, Aamos Otto Eljas Louko, Janni Taimi Anita Auroora Nurmi, Elias Matti Olavi Nykänen, Vivian Rosa Cecilia Puttonen, Benjamin Christian Pöntinen, Pyry Benjamin Sairio, Aleksi Ludvig Sandström, Leo Olavi Hiskias Tuoriniemi, Aurora Athene Viitamäki. Hautaan siunatut Laura Annikki Halme 98 v, Antti Erkki Sorala 83 v, Maire Annikki Ahonen 82 v, Kalevi Ensio Koski

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3. öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA Sö 22.11 och 29.11 Högmässa kl. 12.

KYRKOSYFÖRENING On 18.11 och 2.12 i övre salen kl. 14.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP To 19.11 och 26.11 i övre brasummet kl. 10–11.

FAMILJELYKTAN To 19.11 i Sebastos kl. 9.30–12.

FREDAG 20.11 Andakt i kyrkan kl. 18.30 och ungdomskväll i Klubb 97 kl. 19.

TISDAG 24.11 OCH 1.12 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30-10.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i kyrksalen kl. 18.

TISDAG 1.12 Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. ON 2.12 i Grankulla kyrka med matservering, program och andakt kl. 17.15–19.30.

82 v, Martti Olavi Lankinen 76 v, Hilkka Kaarina Nuotio 73 v, Vesa Osmo Kullervo Vänttinen 72 v, Eeva-Liisa Uusitalo 69 v, Anton Kristian Oskari Nurmi 19 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastetut Vilja Helena Virtanen, Aaron Walter Westerling, Isla Viola Grönlund. Hautaan siunattu Kaarlo Hilpas Hirvonen 90 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Eleonora Alisa Nazarova, Emilia Eeva Nordlund, Noel Julius Pellikka, Tapio Otso Nestori Perälä, Aarni Martti Olavi Pärssinen. Hautaan siunatut

International Espoo Open Church every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall, Kirkkoranta 2. We will watch the streamed service from the Mission Church together, catch up and pray. Holy Communion Worship Service with Holy Communion and Sunday schools in Finnish and English on the last Sunday of every month (29.11.). More information: www.church.fi. Kongolaisten piiri la 28.11. klo 16 Kauklahden kappeli, os. Kauppamäki 1. Kanervapiiri inkerinsuomalaisille ja virolaisille ma 23.11. klo 13 Suvelan kappeli, os. Kirstintie 24.

Yhteiset

Täällä rakastan minä -valokuvanäyttely: dokumentaarinen katse tämän päivän Espooseen. Palkittu valokuvaaja Touko Hujanen kiersi syyskuussa ympäri Espoota ja kuvasi ihmisiä arjen keskellä. Näyttely Espoonlahden kirkon seurakuntasalissa 25.11. saakka: ma–to klo 8–21, pe klo 7–16 ja su klo 12–15. Vapaa pääsy. Näyttely on osa Espoon seurakuntien viestintäkampanjaa, joka näkyi myös katukuvassa marraskuun ensimmäisellä viikolla. Kastepäivä: Kastepäivässä kaikki on valmista kastemekoista kakkukahveihin. Kastepäivä on maksuton ja avoin kaikille espoolaisille. Su 13.12. kastepäivää vietetään Karakappelissa, Karakalliontie 12, ja Villa Hvittorpissa, Hvittorpintie 243, Kirkkonummi. Varaukset Espoon seurakuntien palvelukes-

Rolf Hubert Honkanen 90 v, Sirkka Liisi Ekholm 88 v, Milja Anneli Ranta 79 v, Olavi Ensio Mehtonen 75 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Ellen Sofia Elisabeth Erkkilä, Eevi Helen Lehtonen, Ellen Irmeli Mattinen, Leevi Antti Alvar Nyholm, Amos Mikael Sundell. Hautaan siunatut Mirja Inkeri Koivunen 86 v, Kirsti Marjatta Vorma 85 v, Esko Otto Einari Huikarinen 79 v, Jukka Henrik Hagert 62 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Noel August Nestor Ansamaa, Amelie Ellen Hornborg, Lili Armi Ellen Laaksola, Viktor Fredrik

kus p. 09 8050 2601, viim. ke 25.11. klo 12. Espoon seurakuntien yhteinen diakonian retkipäivä järjestetään to 3.12. Velskolan kurssikeskuksessa. Hinta 15 e sisältää ruoan, kuljetuksen ja ohjelman. Ilm. viim. 26.11: 040 736 9315. Etusijalla ensikertalaiset. Muutokset mahdollisia koronatilanteesta johtuen. Järj. Espoon tuomiokirkkosrk:n diakoniatyö. Perheiden suruleiri Hvittorpissa pe 23.4–su 25.4.2021. Perheenjäsenen kuolema saa aikaan ison surun. Viikonloppuleirillä on aikaa, tilaa sekä mahdollisuus jutella ja erilaisin tavoin käydä surua läpi muiden saman kokeneiden kanssa. Leirillä on eri-ikäisille lapsille ja aikuisille omat turvalliset ryhmät. Hinnat: aikuiset 40 e, lapset 20 e, alle 3-v. maksutta. Tied.: pastori Pirkko Nurminen, p. 040 567 4420, pirkko.nurminen@evl.fi. Verkkotapahtuma omaishoitajille: Turvallisesti liikkuen verkossa ja kotona ke 25.11. kello 10. Tapahtumassa mukana turvallisuuskouluttaja Ilari Parisaari ja fysioterapeutti Marja-Leena Polvinen. Osallistuaksesi koulutukseen tarvitset sähköpostiosoitteen, johon voimme lähettää linkin ja lisätiedot tapahtumasta. Ilm.: Minna Martiskainen, p. 050 330 7129 tai minna. martiskainen@evl.fi ja Eija Siivonen, p. 041 534 1706 tai eija.siivonen@evl.fi sekä Suvi Mansukoski Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry, p. 040 570 9780 tai eska.auttaa@hotmail.fi.

Mikael Nurminen, Elsi Anniina Pitkänen, Hertta Ellen Sihvola, Knut Kasper Tuhkunen, Viola Aura Elisabeth Vihavainen, Joel Adrian Yliperttula. Hautaan siunatut Aimo Heikki Tissari 90 v, Anna Helena Nordström 86 v, Maire Kaarina Haapala 85 v, Kari Juhani Virva 85 v, Thomas Michael Joonatan Lambert 24 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Tilda Elisabeth Brunell, Leona Linnéa Liffländer, Liam Mikael Liffländer, Alexander Juhani Oksanen, Leonard Alfred Oksanen. Avlidna/Hautaan siunatut Boy Henry Lindberg 84 år, LarsBertil Einar Bertula 75 år.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 20/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 19.11.–3.12.

Kirkoissa soi ADELE HYRY

PERJANTAINA 20.11. Gaudete! – Juhlikaa! klo 18 Olarin kirkossa. Sibelius-Akatemian kirkkomuusikoiden kuoron konsertti, joht. Jani Siven. Kirkkosaliin voidaan ottaa 80 hlöä. Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 28.11. Eve ja Ossi -joulukonsertti klo 16 Kalajärven kappeli. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen käsiohjelma 10 e.

LAUANTAINA 21.11.

SUNNUNTAINA 29.11.

Urkuyö & aaria 2020: Kaikki rakkaudesta -konsertti klo 17 Espoon tuomiokirkko. Vuoden 2020 Päivi ja Paavo Lipposen rahaston solistit Laura Juvonen ja Jussi Vänttinen tunnelmoivat lauluin, serenadein ja rakkausduetoin pianisti Erkki Korhosen kanssa. Ohjelmassa mm. Kern, Gounod, Strauss, Kuula, Madetoja, Lloyd Webber, Rossini, Puccini ja Tšaikovski. Lippujen hinnat 14–29 e, lippu.fi. Konserttitallenne on katsottavissa myöhemmin urkuyofestival.fi.

Adventtikonsertti klo 18 Leppävaaran kirkko. Iloista Bachia uruilla ja Hoosianna yhteislauluna. Konsertti on samalla yksi kanttori Pauliina Hyryn uuden urkulevyn, Orgelfreude–Urkuiloa, julkistuskonserteista. Vapaa pääsy.

MAANANTAINA 30.11. Imagine Christmas klo 19 Espoon tuomiokirkko. Maria & Tomas Höglund, Mikael Svarvar, Ellen Höglund. Ohjelma 20 e ovelta. Esbo Arbis -laulajien joulukonsertti klo 19 Kauklahden kappeli. Minna Nybergin lauluoppilaat. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 22.11. Risto Valtasaaren urkukonsertti klo 16 Olarin kirkko. Risto Valtasaari toimi Olarin seurakunnan kanttorina vuosina 1981–1992.

TIISTAINA 24.11. Musiikkia kynttilän valossa -sarjan päätöskonsertissa klo 19 Murtosointu laulusillalla – Laulumatkailua Virosta Englantiin.

konsertti suoratoistona klo 19 sivulla www.youtube.com/polyteknikkojenorkesteri.

Leppävaaran seurakunnan kanttori Pauliina Hyry soittaa uuden Orgelfreude-urkulevynsä ohjelmistoa levynjulkistamiskonserteissa Leppävaaran kirkossa su 29.11. klo 18 ja Espoon tuomiokirkossa pe 4.12. klo 19. Kamarikuoro Murtosointu, joht. Seppo Murto. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

PERJANTAINA 27.11. Polyteknikkojen orkesterin

TORSTAINA 3.12. Tule joulu kultainen – Kauniaisten musiikkiopiston kuorojen ja lauluyhtyeiden konsertti klo 19 Kauniaisten kirkko. Musiikkiopiston naiskuoro Hele ja lauluyhtyeet esittävät tunnelmallisia joululauluja eri aikakausilta, joht. Raisa Rangell.

Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 4.12. Levynjulkaisukonsertti: Orgelfreude – urkuiloa jouluusi! klo 19 Espoon tuomiokirkko. Pauliina Hyry, urut. J.S. Bachin riemukas Preludi ja fuuga Es-duuri kehystää kokonaisuutta, jonka keskellä virtaa F. Mendelssohnin B-duurisonaatti, riemuitsevat Bachin konsertot, helisevät herkät koraalit ja pikkuenkelien jouluilo. Vapaa pääsy. Levymyynti konsertin jälkeen, levyn hinta 20 e.

SUNNUNTAINA 6.12. Iltahuuto ja Finlandia – Leppävaaran kirkon perinteinen itsenäisyyspäivän konsertti klo 15. Leppävaaran kirkon kamarikuoro, joht. Kullervo Latvanen, Outi Noponen, sopraano, Pauliina Hyry, urut ja piano. Vapaa pääsy, turvavälit. Konserttiin mahtuu noin 100 ensimmäistä paikalle ehtinyttä kuulijaa. All världens musik / Kaiken maailman musiikkia -konsertti klo 16.30 Espoon tuomiokirkko. Muusikoina Nina Kronlund, Mikko Helenius, Altti Uhlenius ja Markus Malmgren. Laulu, urut, piano, harmonikka ym. soittimia. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen kolehti Kirkon Ulkomaanavun hyväksi.

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla Valoon päin -iltakirkko Kari Tapion lauluin klo 20 Vantaalla Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Tilaisuuden musiikki koostuu rakastetun Kari Tapion (1945–2010) omista ja hänen tunnetuksi tekemistään lauluista. Tilaisuudessa nautitaan myös ehtoollinen. Pappina Tuomo Kahenvirta. Muusikot Tuomas Heikkilä, Jussi Keltakangas, Joni Rajamäki, Johannes Kortelainen ja Jakke Saarinen. Kirkkoon mahtuu noin 70 henkeä.

Perjantaina 27.11.

Joulukonsertti klo 18 ja 20 Helsingissä Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Solisteina Mari Palo ja Eino Grön säestäjinään Lasse Hirvi ja Janne Hovi. Järjestää Maan

Laulu ry. Liput 30 e ja toimitusmaksu Ticketmasterista.

Lauantaina 28.11.

Bluegrass Gospel klo 18 Helsingissä Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16. Jussi Syren & The Groundbreakers. Omien kappaleiden lisäksi musiikkia aina Hank Williamsin country-gospelista virsiin asti. Vapaa pääsy.

Keskiviikkona 2.12.

Joulukonsertti klo 19 Helsingissä Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3. Oopperalaulajat Petri Lindroos, basso ja Kristian Lindroos, baritoni sekä Kalle Kuusava, piano. Tunnetuimpia joululauluja, joista osa sovitettu duetoiksi. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Maksimissaan 200 kuulijaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 20/2020

Torstaina 3.12. Arja Koriseva – Rakkaudesta Jouluun klo 18 Helsingissä Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Tunnelmallisessa joulukonsertissa kuullaan tuttuja, nostalgisia lauluja sekä lauluja Arja Korisevan omasta tuotannosta. Säestäjänä pianisti Minna Lintukangas. Liput 32,50 e tiketti. fi. Maksimissaan 160 kuulijaa. Maskisuositus. Joulun valoa klo 18.30 Helsingissä Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. OperArte ry:n oopperalaulajat esittävät rakkaimpia joululaulujaan. Mari Hautaniemi, Suvi Larjamo, Pirjo Leppänen, Emmi Kaijansinkko, Aapo-Tapani Kilpelä ja Viivi Tulkki, laulu, pianistina Tiina Korhonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

YAKE NURMINEN

Torstaina 19.11.

Jussi Syren & The Groundbreakers esittää bluegrass-gospelia la 28.11. klo 18 Helsingissä Meilahden kirkossa.