Kirkko ja kaupunki 2020 20 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

20 19.11.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Miika Nousiaisen perhekomedia vie lukijan itkusta nauruun s. 10 Kahva on kiva, sanoi kaksivuotias – lastenraamatut testissä s. 14

Adventin aika alkaa Kynttilät ja joulukalenteri helpottavat joulun odotusta s. 4

Pääkirjoitus

Eilen

Kun rakkaus säkenöi kaikkien ylle

Käsi on sydämen näkyvä osa.

PÄÄKAUPUNKISEUDUN luterilaiset seurakunnat ovat innostuneet tekemään mainoskampanjoita. Vantaa aloitti jo viime vuonna, Helsingin ja Espoon seurakun nat tulivat mukaan tänä syksynä. Tai eivät ne varsinaisesti mukaan tulleet, sillä kaik ki kolme isoa seurakuntayhtymää lähtivät tekemään omaa suoritustaan ja katsomaan, mihin se riittää. Voisi kuvitella, että juuri tällaiset projektit kannattai si mieluummin tehdä yhdessä, mutta kirkon talous on vielä sen verran hyvällä mallilla, että yhteistyön eduis ta ei ole niin väliä vaan kampanjoista voidaan maksaa kolminkertaisesti. Tai sitten ajatuksena on ollut, että ihmiset Vantaal la, Espoossa ja Helsingissä ovat niin erilaisia, että heil le täytyy räätälöidä kokonaan omanlaisensa mainos kampanjat. VANTAALLA ON OTETTU todes ta vanha teologian professo ri Osmo Tiililän lohkaisu, et tä kirkko on olemassa siksi, et tä täällä kuollaan. Niinpä kirkko kannustaa vantaalaisia julista malla: ”Uskalla elää. Ja kuolla”. Tiililä itse arvosteli piispoja kir kon hengellisen tehtävän lai minlyönnistä ja erosi kirkosta. Espoossa kirkko mainos taa Jumalan rakkautta vahtikoi rista varoittavista kylteistä lai natulla teemalla ”Täällä rakas tan minä”, ja Helsingissä kirkko painottaa ihmisten osallisuutta

lauseella ”Ilman sinua”. Luterilainen kirkko vetoaa helsinkiläisiin sanomalla, että ”ilman sinua ei ole yh teisöä, jossa rakkaus säkenöi kaikkien ylle”. Espoon ja Helsingin kampanjoissa on voimakas visuaalinen pai notus, Vantaalla luotetaan lähinnä iskulauseisiin.

Tänään

HYVIN TEHDYILLE mainoskampanjoille on varmasti paikkansa, vaikka parasta peeärrää kirkolle onkin us kottava ja hyvin hoidettu perustyö: ristiäiset, hautajai set ja häät, päiväkerhot, muskarit ja leirit, tukeminen elämän kriiseissä sekä vähävaraisten ja hädänalaisten auttaminen. Mutta kyse ole pelkästään työstä. Kirkko kun ei ensi sijassa ole nykyisille ja potentiaalisille asiakkaille tuot teitaan myyvä palveluntarjoaja vaan Jumalaa kaipaa vien yhteisö, jossa luotetaan uskon, toivon ja rakkau den mahdollisuuteen. JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Gerbiilejä tulee käsitellä aina rauhallisesti, sillä kädestä tippuminen voi olla niille kohtalokasta. GERBIILIYHDISTYKSEN AAVIKKORUMPU-LEHTI 2/20

Iankaikkisesti Hän on taitavalla kädellään tehnyt taivaan. Iäti kestää hänen armonsa! PSALMI 136:5

PARASTA PEEÄRRÄÄ KIRKOLLE ON HYVIN HOIDETTU PERUSTYÖ.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Onneksi on valo, niin pimeys ei minua hukuta, eivätkä pitkät kalsarit jalkojani korvenna. Voi Luojani, tulkoot hämärät päivät vain, ei haittaa, minulla on lamppusi lainassa.

KIRJAILIJA JAKOB BOSSHART (1862–1924).

Kirkko ja kaupunki

20 19.11.2020

Seuraava lehti ilmestyy 3.12. KANNEN KUVA: LAURA RIIHELÄ

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Parasta on se, että saa viettää aikaa vanhempien ja pikkusiskon kanssa” 12-vuotiaalle espoolaiselle Minni Korkalaiselle tärkeintä elämässä ovat perhe ja piirtäminen.

1 2

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA VILJA HARALA

Koululainen Minni Korkalainen, oletko kuullut YK:n yli 30 vuotta sitten julistamista lasten oikeuksista? – Olen kyllä, sillä lasten oikeuksista on puhuttu koulussa uskonnon tunneilla. Mieleeni näiltä tunneilta on jäänyt, että lapsen etu on otettava huomioon erilaisissa päätöksissä ja että hänen mielipidettään pitää kuunnella ja kunnioittaa. Mitkä asiat ovat sinulle itsellesi elämässä tärkeitä? – On tärkeää, että on perhe, joka rakastaa, ja tietysti se, että on ystäviä. Myös se tuntuu hyvältä, että voi harrastaa kaikenlaista. Harrastuksiini kuuluvat piirtäminen, partio, tanssi, tennis, pianonsoitto, kuoro ja kokkaaminen.

– Tärkein on piirtäminen, jota teen kotona joka päivä. Tänä syksynä aloitin myös kuviskerhon. Piirustustyyliini kuuluu se, että sommittelen hahmoja paperille lyijykynällä ja sen jälkeen väritän ne puuväreillä.

Mikä lapsena olemisessa on parasta ja ärsyttävintä? – Parasta on se, että saa viettää aikaa vanhempien ja pikkusiskon kanssa. On turvallista, kun vanhemmat huolehtivat asioista. Jos tulee ongelmia koulussa tai muualla, voi heiltä kysyä neuvoa. – Ärsyttävintä on se, ettei voi päättää itse esimerkiksi nukkumaanmenoajasta. On pakko mennä kympiltä nukkumaan, vaikka haluaisi valvoa puoli yhteentoista. Onneksi viikonloppu-

na saa valvoa vähän pitempään. Siskokin välillä ärsyttää, ja hänen kanssaan pitää riidellä eri asioista.

4 5

Millaisena näet tulevaisuutesi? – Enpä ole sitä tähän mennessä juuri ajattelut. Uskon kuitenkin, että kaikki menee jatkossakin hyvin koulussa ja muussa elämässä. – Toivoisin kehittyväni yhä paremmaksi piirtäjäksi. Voisihan sitä ryhtyä isona vaikka kuvataiteilijaksi. Mikä sinulle on pyhää? – Piirtäminen ja musiikin kuuntelu tekevät minut iloiseksi ja onnelliseksi. Kuuntelen usein jotain musiikkia piirtäessäni, ja saan siitä samalla ideoita piirtämiseen. Viime aikoina olen kuunnellut laulaja Ariana Grandea. ■ Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään pe 20.11. KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Odotuksen apuväline Joulukalenteri saapui Suomeen Ruotsista. Se on saanut monenlaisia muotoja, mutta tavallinen paperikalenteri pitää edelleen pintansa.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA LAURA RIIHELÄ

oni muistaa sen tunteen: kuinka jännittävää olikaan avata joulukalenterin ensimmäinen luukku. Lapsena matka jouluun tuntui pitkältä, mutta joulukalenterin luukkujen avaaminen auttoi hahmottamaan ajan kulua. Joulukalenteri – tai adventtikalenteri, silloin kun se alkaa jo ensimmäisestä adventista, joka ei välttämättä ole 1. joulukuuta – saapui Suomeen Ruotsista. Teresita Fazer oli nähnyt adventtikalentereita Ruotsissa, ja hän kertoi näkemästään Suomalaisen Partiotyttöliiton hallitukselle. Teresita Fazer oli naimisissa Karl Fazerin pojan, Sven Fazerin, kanssa ja toimi ruotsinkielisten partiotyttöjen johtajana. Ensimmäiset partiolaisten joulukalenterit myytiin Suomessa vuonna 1947. Ruotsiin joulukalenterin idea oli tullut Saksasta. Ensimmäinen kirjallinen maininta joulukalenterista on 1850-luvun lastenkirjassa, jossa kerrotaan äidistä, joka ripustaa joka päivä eri kuvan seinälle lasten iloksi. Saksassa jouluun valmistauduttiin myös polttamalla adventtikynttilää ja piirtämällä liidulla viiva seinään, kun yksi joulukuun päivä oli taas takana. Paperikalenterit yleistyvät vasta 1900-luvun alussa. SEN JÄLKEEN JOULUKALENTERI on saanut mitä moninaisempia muotoja. Joulukalentereista on tehty ainakin suklaa-, sipsi-, olut-, karkki-, lelu- ja kosmetiikkaversioita. Kissoille ja koirille on omat kalenterinsa herkkupaloineen. Joulukalentereita tehdään myös itse. Silloin niiden muoto voi olla vähän erilainen, ja joulukalenterin voi rakentaa vaikka pienistä pussukoista. Joulukalenteri voi olla myös muuta kuin konkreettinen esine. Ensimmäinen televisiojoulukalenteri, Tähystäjätontun seikkailut, nähtiin

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Suomessa vuonna 1963. Sen jälkeen seurasi pitkä tauko, kunnes vuonna 1980 lapset odottivat joulua katsomalla televisiosta Histamiinin seikkailuita. PÄÄKAUPUNKISEUDUN SEURAKUNTIEN joulukalenteri postitetaan kirkon jäsenille nyt viidettä kertaa, ja sitä voi seurata myös pääkaupungin seurakuntien sometileillä. Kalenterin ensimmäinen luukku avataan adventtisunnuntaina 29.11. Kuusiteemaisen joulukalenterin visuaalisesta ilmeestä vastaa tänä vuonna Tukholmassa asuva kuvittaja Sofie Björkgren-Näse. Hän on laatinut myös kalenterin ruotsinkieliset tekstit. Suomenkieliset tekstit on laatinut teologi, Sekunnit ja tunnit -blogia pitävä Hanna Kivisalo. Englanninkieliset tekstit ovat pappi Hans Krausen käsialaa. Seurakuntien joulukalenterista tehdään tänä vuonna myös pienet painokset arabiaksi, kiinaksi ja venäjäksi. Kuvittaja Sofie Björkgren-Näselle joulukalenteri oli mieluisa työprojekti. Hän koki, että joulukalenterin tekijänä hän saa olla välittämässä ihmisille iloa ja inspiraatiota. – Ja ennen kaikkea tämän tekeminen oli todella hauskaa! Minulla oli paljon vapautta, minuun luotettiin ja sain tehdä sitä, mistä eniten pidän. Kalenterin saaneita BjörkgrenNäse kannustaa hyödyntämään sitä myös muuten kuin luukkuja avaamalla. – Tämän kalenterin luukut voi repäistä pois, ja niitä voi käyttää kirjanmerkkeinä tai pieninä kortteina. Niistä voi myös tehdä koristeita joulukuuseen. ■

Kirkko ja kaupunki verkossa ANNA TERVAHARTIALA – KUVANKÄSITTELY MAIJA SAARI

Sovittelija from Finland Yhdysvallat on kahtia jakautunut maa, mutta siellä etsitään myös keinoja päästä eteenpäin. Sovintoprosessien asiantuntija Antti Pentikäinen pyydettiin mukaan ryhmään, joka edistää totuus- ja sovintoprosessia Yhdysvalloissa. – Olen kiitollinen, että olen voinut auttaa maata valmistautumaan tervehtymisprosessiin, hän kertoo. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Maailmassa, jossa kaikella on vain väline arvo, ei mikään ole pyhää. Kirkolla olisi otollinen paikka muistuttaa siitä, mikä on pyhää: elämä itsessään.” MATIAS UUSISILTA VERKKOKOLUMNISSAAN

AFP / LEHTIKUVA

Vainoa viruksen varjolla Koronavirus on ruokkinut muukalaiskammoa ja vähemmistöjen syrjintää eri puolilla maailmaa. Intiassa hindunationalistit syyttävät muslimeja koronan tahallisesta tartuttamisesta. Sudanissa kristityille on ruoka-avun saamisen ehdoksi asetettu kääntyminen islamiin. Länsimaissa äärioikeistolaiset levittävät valeuutista, jonka mukaan pandemia on juutalaisten salaliitto. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Nyt pamahtaa pelti

ISTOCK

Häissäni sukulaislapsia istui edessäni penkki rivillä, ja he alkoivat iloisesti taputtaa käsiään ja huusivat: ”Milloin elefantit saa puvat?” Olivat kai käyneet vast’ikään sirkuksessa. LUKIJOILTA SAATUJA LASTEN TOKAISUJA

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Tosi rakkaus odottaa ikuisesti TUORE VAMPYYRI ROMANTIIKKA henkii perinteisiä arvoja: seksuaalisuus uhkaa johtaa turmioon, rakkauden on kestettävä ikuisesti ja sielu on

kaikkein tärkein. Vampyyrisaaga Twilightin alku kerrotaan nyt vampyyri-Edwardin näkökulmasta. Tähän asti kuolemattoman hirviön ja kuolevaisen tytön rakkaustarina on kuvattu ihmis-Bellan kokemana. Romaani Keskiyön auringossa (WSOY 2020) julkaistiin suomeksi tänä syksynä. Jos sen ikoninen rakkaustarina ei ole ennestään tuttu Houkutus-kirjasta (2005) tai elokuvasta Twilight – Houkutus (2009), varoitus: seuraa juonipaljastuksia.

NUORI BELLA ei halua vanhentua, koska hänen vampyyripoikaystävänsäkin säilyy 17-vuotiaana. Edward ajattelee kuitenkin Bellan sielua ja kieltäytyy muuttamasta tätä kuolemattomaksi vampyyriksi. ”Rukoilin hänen Jumalaltaan kaikella kadotukseen tuomitun sieluni tuskalla, että Jumala auttaisi minua suojelemaan Bellaa itseltäni.” Stephenie Meyer kuvaa, kuinka Bellan syke kiihtyy ja silmät laajenevat, kun Edward koskettaa tätä. Molemmat ovat neitsyitä ja sellaisina pysyvät. Edward pelkää, että seksuaaliselle halulle antautuminen saisi hänet puremaan Bellaa. Eettiset kysymykset ovat 671-sivuisessa järkäleessä keskeisiä. Edward ja Bella ottavat seurustelun-

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

sa äärimmäisen tosissaan, pysyvät kaukana päihteistä ja arvostavat perhettä ja kotia. Syytä vampyyrisaagan maailmankuvan perinteisyyteen on haettu siitä, että Meyer on mormoni. Seksi kuuluu hänestä vain avioliittoon.

”

KETKÄ KAIKKI VALITSEVAT SELIBAATIN ITSEINHON VUOKSI?

JOS RAKKAUSTARINAN siirtäisi ihmissuhteisiin nyky-Suomessa, ketkä samaistuisivat seksuaalisuutensa kieltävään Edwardiin? Jos konservatiivisessa uskonyhteisössä kasvava nuori tuntee vetoa samaa sukupuolta olevaan ihmiseen, voisiko hän kokea kaipuuta, epävarmuutta ja pelkoa sisäisen hirviön heräämisestä kuten romaanin rakastunut vampyyri? Ketkä kaikki valitsevat selibaatin itseinhon vuoksi? Keskiyön aurinko kuvaa myös ihmissuhteisiin ylipäänsä pätevää tuskaa: toisen pään sisään on mahdotonta päästä ja toista on turhauttavan vaikea lukea. Vampyyri Edward kuulee kaikkien ajatukset – paitsi tyttöystävänsä Bellan.

PIHLA TIIHONEN

Robert Pattinson on Twilightelokuvien vampyyripoikaystävä Edward.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

PETER SOREL / SUMMIT ENTERTAINMENT

Yksi Raamatun tunnetuimmista kohdista on kirkkohäissä luettava 1. Korinttilaiskirjeen kohta, jossa puhutaan kumisevasta vaskesta ja helisevästä symbaalista. Tuoreessa Uuden testamentin suomennoksessa UT2020:ssa tuo kohta menee näin: ”Vaikka puhuisin ihmisten ja enkelien kielellä, ilman rakkautta olisin vain kumiseva kaiku tai pamahtava pelti.” Suomennos on herättänyt somessa vilkasta keskustelua. ”Pamahtava pelti?!” kummasteli muun muassa Ylen toimittaja Robert Sundman Twitterissä. ”Parempi hankkia siis rakkautta. Tää kannustaa korjaamaan tilannetta enemmän kuin helisevän symbaalin soittelu”, kommentoi Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö. Uuden suomennoksen julkaisseen Pipliaseuran toiminnanjohtajan Markku Kotilan mukaan pamahtava pelti on lähempänä alkuperäistekstiä kuin vuoden 1992 suomennos. – Moni on ihmetellyt, miksi tätä ei kuvata kauniisti, mutta kun Paavali ei halunnut sanoa kauniisti vaan rumasti. Jos ei ole rakkautta, on kuin kongi, joka kumisee tyhjyyttään tai vain pamaus, Kotila selittää. HANNA ANTILA

JOULURADIOSSA ON ESITETTY perinteisesti ensimmäisenä adventtina uusi sovitus Hoosianna-virrestä. Tänä vuonna sen tekee vantaalaisen Vaskivuoren lukion kamarikuoro. Yksi Hoosiannaa työstäneistä kuorolaisista on 17-vuotias Heta Laakso. – Olen ollut innoissani. Tämä on ollut tosi hieno ja ainutlaatuinen tehtävä, hän sanoo. – Tunsin virren hyvin jo ennestään, sillä lauloin sitä paljon lapsena. Jouluradiota taas on meillä kotona kuunneltu jouluaikaan ahkerasti. Hoosiannan uuden sovituksen on tehnyt kamarikuoron johtaja Jonna Vehmanen. Hän teki harjoitusnauhat kahdeksasta stemmasta yhdessä muusikkomiehensä Juho Vehmasen kanssa. Kuorolaiset harjoittelivat stemmoja kuoroharjoituksissa, mutta moni treenasi niitä myös vapaa-ajallaan. Heta Laakso laulaa 45-henkisessä kuorossa ykkössopraanoa. Kuorolla oli lokakuun lopussa treeniviikonloppu, jonka jälkeen eri stemmat nauhoitettiin ja miksattiin. Laakson mukaan Hoosiannan lopullinen versio kuulostaa erittäin hyvältä.

SIRPA PÄIVINEN

Vuoden nuoriso kuoron Hoosianna

Vaskivuoren lukion kamarikuorossa ykkössopraanoa laulava Heta Laakso on innoissaan Jouluradiossa ensimmäisenä adventtisunnuntaina 29.11. kello 00.00 ensiesityksensä saavasta uudesta Hoosianna-sovituksesta.

– Sovitus sisältää virren perinteiset säkeistöt, ja mukana on vahvoja kuorokohtia, jotka tekevät kokonaisuudesta arvokkaan ja vaikuttavan. Kamarikuoron Hoosiannasta on tehty myös video. Sitä on kuvattu muun muassa Myyrmäen ja Louhelan asemilla graffitien keskellä. Videolla on mukana solisteja ja kuororyhmiä sekä tanssilukiolaisia. Myös Hoosiannavideo julkaistaan ensimmäisenä adventtina. Laulua sekä pianon- ja kitaransoittoa harrastavalle helsinkiläiselle Heta Laaksolle oli itsestään selvää, että hän haluaa musiikkilukioon. Hän on tyytyväinen, että valitsi Vaskivuoren lukion, koska siellä on rento ja avoin ilmapiiri. Vaskivuoren lukio on saanut musiikin saralla monenlaista tunnustusta. Viimeisimpänä Yle valitsi lukion kamarikuoron vuoden nuorisokuoroksi. Ensimmäisen adventin jälkeen kuoro aikoo esittää Hoosian naa ainakin omassa joulukonsertissaan tiistaina 15.12. kello 19 Hämeenkylän kirkossa. Konsertti esitetään suoratoistona netissä. Sitä ennen kuoroa voi kuulla maanantaina 7.12. kello 19 Yle Radio 1:n jouluisessa yhteislauluillassa Musiikkitalossa.

MARJO KYTÖHARJU

JOULUN ILOSANOM A A

Joulu Matka joulun salaisuuteen alkaa hiljalleen. On kuin joku koskettaisi syvään kaipaukseen, on kuin joku sytyttäisi yöhön kynttilän, liekin, joka valollansa voittaa pimeän. Anna-Mari Kaskinen

Runokynttilä Joulu Joulukynttilä Maria ja Lapsi

Kristilliset joulukortit

Laaja valikoima joulukortteja täynnä joulun sanomaa.

Verkkokauppa: www.sacrum.fi

Jouluseimet

alkaen 3,90 / kpl

Puhtaasti palavat kotimaiset Juhava-kynttilät valmistetaan käsityönä. Runokynttilän vyötteessä Anna-Mari Kaskisen kaunis runo. Maria ja Lapsi iso 9,30, pieni 6,30 Runokynttilä 9,50

Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki

Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15

Anna-Mari Kaskinen, Tapio Luoma, Miikka Ruokanen (toim.)

Sanan aika 2020–2021

– Raamattua vuoden jokaiselle päivälle Vuosittain päivittyvä, pieni kovakantinen hartauskirja johdattaa käyttäjänsä kirkkovuoden teksteihin ja sopii niin yksityiseen kuin yhteiseen hartaudenharjoitukseen. 6,90 (8,80)

Puh. 020 754 2350 KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Some haastaa rippi leirin yhteisöllisyyden Somella on tärkeä rooli esimerkiksi riparien viestinnässä ja ryhmätöissä, mutta rippileirillä jatkuva kännykän käyttö voi haitata yhteisöllisyyttä, sanoo väitöstutkija Eveliina Ojala.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MARIANNA SIITONEN

LASTENKIRKON JOULUKALENTERISSA PÄ K Ä S O I T TA A 27 YSTÄVÄLLENSÄ JA ETSII JOULUMIELTÄ

K AT S O V I D E O T

1. ADVE NTIS TA ALKA EN

WWW.LASTENKIRKKO.FI 8

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

obiiliteknologia ja sosiaalinen media voivat olla rippikoulussa hyviä apuvälineitä. Isännän rooliin niitä ei kannata päästää, sillä jatkuva yhteys ulkomaailmaan voi haitata leirin yhteisöllisyyttä. Näin voi tiivistää teologian maisteri Eveliina Ojalan ItäSuomen yliopistossa tekemän uskonnonpedagogiikan alaan kuuluvan väitöskirjan keskeisen tutkimustuloksen. Ojala tutki kännyköiden ja sosiaalisen median käyttöä rippikouluissa vuosina 2014–2015. Hänen tutkimuskohteenaan oli 22 rippikouluryhmää ja niissä 517 rippikoululaista, yksitoista isosta ja seitsemän rippikoulunopettajaa. Ojalalla on tutkimustyönsä lisäksi pitkä käytännön kokemus rippikoulutyöstä alkaen vuodesta 2007. Viime kesänä hän oli pappina Vantaan Hakunilan seurakunnan leirillä. MONI ASIA on mennyt viime vuosina hurjasti eteenpäin, ja takana on koronakevät ja -kesä. Silti Eveliina Ojala katsoo, että hänen tutkimuksensa tärkeimmät tulokset eivät ole vanhentuneet. – Koronan vuoksi rippikoulun etukäteistapaamisia ja seurakuntaan tutustumista jouduttiin tänä vuonna toteuttamaan etänä. Sosiaalisen median rooli korostui. Ilman kesän leirijaksoa nuorten rippikoulukokemus olisi kuitenkin jäänyt vajaaksi. Onneksi leirit pystyttiin pääosin järjestämään, Ojala sanoo. Hän kertoo ajatelleensa ennen tutkimustyötään hieman

sinisilmäisesti enemmän mobiiliteknologian tuomia mahdollisuuksia kuin sen haittapuolia. Hän oli väitöskirjaansa aloittaessaan mukana tutkimushankkeessa, jossa kehitettiin mobiilissa toimiva riparipassisovellus ja kaksi peliä rippikoulujen käyttöön.

Tuolloin elettiin aikaa, jolloin kaikilla leiriläisillä ei ollut puhelimessaan vielä edes wifi-yhteyttä. Joissakin rippikouluissa kokeiltiin ensimmäisiä videoyhteyksiä, toisissa kännyköitä käytettiin tiedonhakuun ja muistiinpanojen tekemiseen. Vaikka teknologia on mennyt todella paljon eteenpäin ja esimerkiksi whatsapp-ryhmät ovat nykyään itsestäänselvyys, rippikoulujen suurin digi-huuma vaikuttaa haihtuneen. Ojalan mukaan niin on hyvä. – Nuoret käyttävät puhelimia omassa arjessaan ja koulussa jatkuvasti, joten mobiili-

teknologia ei tuo heille rippikoulussa mitään erityisiä wowefektejä. Melkeinpä suurempi efekti tulee siitä, ettei älylaitteita käytetä, ellei niistä tuleva lisäarvo ole oikeasti merkittävä, Ojala sanoo.

Kännykkä on työkalu arjen askareissa. Nuoret hyödyntävät sitä rippileirillä esimerkiksi tietojen etsimisessä. Kun kävin oman riparini vuonna 2013, älypuhelin ei ollut vielä suuressa suosiossa eikä sitä kovinkaan monella edes ollut. Puhelinta pitäisi käyttää niin, ettei siitä koidu häiriöitä oppituokioiden aikana. Sitä voi käyttää vapaalla tai kun erikseen

pyydetään. Muuta ongelmaa ei kännyköistä oikeastaan ikinä ole ollut kuin, että siihen keskitytään ehkä liiaksi. Nuoret ovat hyvin kasvatettuja. Kannattaa muistaa, ettei E seurakunta ole vastuussa puhelimesta, jos se menee leirillä rikki. Moni nuori jättää puhelimen itse takavasemmalle. Leirin vetäjät tsemppaavat vanhempia sanomalla: ”Jos lapsestasi ei kuulu mitään, leirillä on hauskaa.” MARCUS VUORELA,

MSÄ

Olarin seurakunta, takana seitsemän leiriä

JÄ

MSÄ

– Vaarana on, että tämä ainutlaatuinen kokemus kärsii, jos ollaan kännykällä koko ajan yhteydessä ulkopuoliseen maailmaan. Siksi kannattaa tarkkaan miettiä, mihin kännykkää opetuksessa käytetään. – Nuorten kanssa on hyvä päättää yhdessä, voisiko kännykkä olla parkissa myös osan vapaa-ajasta, Ojala sanoo. Millään leirillä, jolla Ojala on ollut, kännyköitä ei ole jätetty kokonaan pois. – Puhelin on tärkeä meille aikuisillekin. Nuorten elämässä se on kädenjatke, jolla ollaan yhteydessä kavereihin ja seurataan asioita. Ei kännyköitä tarvitse jättää kotiin, mutta kannattaa sopia nuorten kanssa, miten niitä käytetään. ■

teyttä esimerkiksi ikävän yllättäessä. Viikon puhelinpaasto vieraiden ihmisten seurassa tekisi tiukkaa kenelle tahansa. Leirillä on huomioiE tava sekä läsnäolo yhteisissä hetkissä että puhelimen merkitys nuoren elämässä. Toimiva ratkaisu voisi tällöin olla esimerkiksi kännyköiden pois jättäminen yhteisen toiminnan ajaksi. KAISLA OVASKA JÄ

KIUSAAMISKOKEMUKSIA.

Puhelimen käyttö rippileireillä herättää jokseenkin kapeakatseista keskustelua ohjaajaporukoiden kesken. Puhelin mielletään usein epämiellyttäväksi vekottimeksi, joka häiritsee leiriläisten keskittymistä yhteisen toiminnan aikana. On kuitenkin ymmärrettävää, että kännykkä on nuorelle tärkeä. Se koetaan tukena ja turvana. Luurin päässä odottavat perhe ja ystävät, joihin voi ottaa yh-

Hakunilan seurakunta, neljännen vuoden isonen

OLLA SIIHEN LIITTYVIÄ

ta, pohtia elämää ja tutustua uusiin ystäviin, jos puhelin on koko ajan lähettyvillä houkuttelemassa. Rippikouluun ei kännykällä pelaaminen tai muu känE nykän käyttö kuulu, ellei niin erikseen sovita. Ennen kaikkea rippikoulu on oppimista ja yhdessä oloa, joten olipa kännykän paikka sitten hylly, oma laukku tai isosen tasku, on sen käyttämättä jättäminen fiksu päätös. SAANA HONKATUKIA

SILLÄ OSALLA VOI

Rippikouluun tullaan oppimaan kristinuskosta ja vahvistamaan sitä. On tärkeää kunnioittaa niitä, jotka rippikoulun mahdollistavat, kuunnella heitä ja keskittyä heihin, eikä kännykkään tuleviin viesteihin. Nykyaikana kännykät ovat keino viedä ajatukset muualle, jolloin keskittyminen herpaantuu. On hankalaa oppia rippikouluun kuuluvia opetuksia ja tarinoi-

MSÄ

NUORILLE TURVALLINEN,

Rippileirillä kännykkä kannattaa laittaa hyllylle

JÄ

”

SOME EI OLE KAIKILLE

Tällä palstalla kolme asiantuntijaa ottaa kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.

Rippikoulua tutkinut Eveliina Ojala toimii nyt resurssiopettajana vantaalaisessa peruskoulussa.

RIPPILEIREILLÄ kännyköitä kannattaa Ojalan mukaan käyttää rajatusti, jotta ei hukattaisi sitä, mikä suomalaisessa rippikoulussa on erityistä. Hänen mukaansa noin viikon kestävästä leiristä muodostuu oma tilansa, jossa nuori voi irrottautua arjesta, kokea uudenlaista yhteisöllisyyttä ja usein myös löytää uusia kavereita. Osalle nuorista rippileiri on paikka, jossa ollaan ensi kertaa pitempi aika poissa kotoa.

Onko näin?

ÄLYLAITTEISTA on rippikoulussa hyötyä tiedon hankinnassa, ja kännykän kautta voi tutustua vaikkapa messuun toisessa maassa. Videot ja sosiaalisen median alustat voivat olla avuksi leirin ryhmätöissä ja etätehtävissä. Ennen kaikkea leirin omia sosiaalisen median ryhmiä kannattaa käyttää tiedon jakamiseen. Somekanavissa työskenneltäessä kannattaa Eveliina Ojalan mukaan olla mieluummin varovainen kuin yltiöpäinen. – Some ei aina ole kaikille turvallinen alusta toimia, sillä osalla nuorista voi olla esimerkiksi siihen liittyviä kiusaamiskokemuksia.

– Kaikki nuoret eivät myöskään ole diginatiiveja, vaan nuorten osaamisessa ja halussa käyttää mobiililaitteita on eroja, Ojala sanoo. Väitöstutkimuksessaan Ojala havaitsi, että mobiililaitteiden ja sosiaalisen median käyttö rippikouluryhmän jäsenten välillä ei herättänyt nuorissa suurta kiinnostusta. Se ei myöskään näyttänyt vahvistavan heidän kokemustaan yhteenkuuluvuudesta. Tämä johtui siitä, että nuoret käyttävät kännyköitä ennen kaikkea yhteydenpitoon ystäviensä ja muiden läheistensä kanssa.

Vuosaaren seurakunta, isosena ja apuohjaajana kahdeksalla leirillä KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Armoa pärjäämisen esittä Sitä kutsutaan elämäksi, sanoo Miika Nousiainen perheelämän välillä vaikeistakin vaiheista. Niistä kertoo hänen humoristinen romaaninsa Pintaremontti. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

irjailija Miika Nousiaisen uutuus romaanin päähenkilö on nelikymp pinen Sami, joka etsii epätoivon vim malla naista, jonka kanssa voisi pe rustaa perheen. Samilla on ollut vuosien mittaan monia seurustelu suhteita, mutta ne ovat aina lopahtaneet. Perheen kaipuu ajaa miehen surkuhupaisiin tilanteisiin. Nousiainen kertoo, että Samin esikuvana on hänen opiskelukaverinsa, joka tapaili naisia per heenperustamismielessä. – Minusta se oli erikoista, ja jo silloin mie lessäni alkoi kehittyä aiheesta romaani. Kun yli 45vuotiaana lopulta aloin kirjoittaa kirjaa, mu kaan tuli myös Samin lapsettomuudesta kärsivä Hennasisar. Häntä ahdistavat sukulaisten utelut perheenlisäyksestä, mikä taas on monelle aika tavallinen tilanne. Parisuhteen muodostaminen ei tunnu olevan sen helpompaa kuin ennenkään, vaikka käytös sä ovat Tinderit ja muut deittisivustot. Ongelmana Nousiaisen mielestä on se, että sosiaalinen media on vienyt kumppanin etsimisen julkisivuminuu den suuntaan. – Hämmästyin, kun näin Tinderiä käyttävän ystäväni kännykältä monen miehen poseeraavan presidentti Putinin tyyliin ilman paitaa. Tavoit teena kai oli erottua muista. Kyllähän ihmiset ai koinaan laittautuivat lavatansseihinkin, mutta ei se ollut näin pitkälle vietyä. PINTAREMONTTI-ROMAANISSA ovat mukana myös Samin lapsuudenkaverit, kolmen lapsen yksinhuoltaja Markus ja vanhempiensa omaishoi taja Pesonen. Kumpikin joutuu tsemppaamaan, sillä lasten ja vanhempien hoitaminen vie heidät ajoittain lähes hulluuden partaalle. Markuksen vaimo on jättänyt perheensä, kos ka hän potee vaikeaa synnytyksen jälkeistä ma sennusta. Miika Nousiaisesta ei ole mikään ihme, että pienten lasten vanhemmat uupuvat. – On aika yleinen kaava, että asiat yritetään tehdä täydellisesti. Pitäisi tajuta, ettei jokaisen lapselle tarjotun aterian tarvitse olla itse val mistettua vaan välillä kaupasta ostettukin kel paa. Armon merkitys on lapsiperhevaiheessa tärkeä. Lapsiperhearki on Nousiaiselle omasta elä mänpiiristä tuttua, mutta omaishoitajuudes ta hän ei tiennyt ennestään juuri mitään. Hä nestä olikin järkyttävää lukea omaishoitajan arjesta. – Omaishoitajan työ ja siitä maksettava kovin pieni rahallinen korvaus ovat todella kova yhtä

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

lö varsinkin, kun läheinen ihminen saattaa ajan myötä muuttua rasittavaksi taakaksi. Romaanin miehet osoittavat suomalaisiksi harvinaisen paljon tunteitaan. He myös tilittävät murheitaan toisilleen. – Itselleni tällainen on normaalia, eivätkä nämä miehet ole minulle sketsihahmoja. To sin kirjassa esiintyvä pehmo moottoripyörä kerhon johtaja voi tuntua sellaiselta. Hänen hahmollaan halusin peilata sitä, että vaikka Sami kokee tehneensä kaiken elämässään oi kein, hän ei ole onnistunut saamaan perhettä toisin kuin rikolliseksi mielletty prätkäkerhon pomo.

ROMAANI SISÄLTÄÄ siis vakavia ja ajankohtaisia teemoja. Miika Nousiainen kirjoittaa niistä kui tenkin vahvalla humoristisella otteella. – Kirjoissani on aina ollut tietyllä tavalla me lankolinen perusvire. Ihanteenani on viedä lukija itkusta nauruun. Nousiaisen yhtenä inspiraation lähtee nä romaania kirjoittaessa ovat olleet netin hy vinvointiblogit. Kirjassa on pätkiä imelästä Pintaremonttiblogista, jossa nainen kertoo au voisesta perheelämästään sydämenmuotoisine kurkkuineen ja uunituoreine spelttileipineen. – Se on karikatyyri hyvinvointiblogista ja ker too someen liittyvästä esitysyhteiskunnasta. To

misen sijaan dellisuudessa naisella voi olla kotona lasten kanssa täyttä kaaosta, mutta someen hän laittaa kuvan siitä päivän yhdestä harmonisesta hetkestä. – Ehkä tällaiset blogit silti antavat joillekuille lohtua ja toivoa. Sitä paitsi yhtä lailla jossain 1980-luvun rivitaloyhtiössä kätkettiin ongelmat onnellisen julkisivun taakse. KIRJAILIJALLA ITSELLÄÄN on kaksi lasta, joista toinen on ala-asteella ja toinen päiväkodissa. Hän toteaa, että oma elämä on väistämättä jonkin verran heijastunut hänen kirjoihinsa. – Välillä sitä stressaa turhastakin. Onhan pienten lasten kanssa rasittavaa, kun heitä joutuu viemään hikisenä paikasta toiseen ja jompi kumpi aina valittaa jostakin. Nämä ovat kuitenkin vain hetkittäisiä vaiheita, ja hyvät ja huonot hetket tunnetusti vaihtelevat. Sitä kutsutaan elämäksi. Oman lapsuutensa Miika Nousiainen vietti Keski-Suomessa sijaitsevassa Säynätsalossa, joka oli 3 000 asukkaan tehdaspaikkakunta.

”

Kirjoissani on aina ollut melankolinen perusvire. Ihanteenani on viedä lukija itkusta nauruun.

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

MIIKA NOUSIAINEN

Miika Nousiai sen mukaan hyvinvointi blogeissa ja muussa some elämässä ongelmat usein peitetään ja kaikki näyttää hienolta.

– Äiti ja isä olivat töissä tehtaalla. Ihmiset elivät siellä lähellä toisiaan, hyvässä ja pahassa. Nykyinen asuinympäristöni Kalliossa ja Hakaniemessä ei kovin paljon eroa siitä. Nousiaisen mukaan lasten kasvatuksessa oli tuohon aikaan hyvin erilaiset kriteerit kuin nykyään. Hän esimerkiksi vietti kahdeksanvuotiaana aikaansa kahdestaan kaverinsa kanssa Päijänteellä soutelemassa. Se ei olisi mahdollista tänä päivänä. – Kun meille hankittiin ensimmäinen pelikone, pelasin sillä jatkuvasti. Silloin ei ollut vielä keksitty ruutuaikaa. Olimme jo tuolloin muuttaneet Heinolaan Säynätsalon tehtaan lopetettua toimintansa. Näistä ympyröistä Nousiainen on ammentanut myös kirjoihinsa, mikä näkyy esimerkiksi Metsäjätti-romaanin tehdasmiljöössä. Tänä vuonna Nousiainen on tehnyt myös uuden aluevaltauksen, sillä hän on julkaissut ensimmäisen satukirjansa, opettavaisen eläinsadun Fretti Mercuri etsii onnea. – Satukirja sai alkunsa, kun tutustuin Putousohjelmaa käsikirjoittaessani näyttelijä Jussi Vataseen. Hän toivoi minun kirjoittavan sadun kotiseutunsa Sonkajärvi soi -tapahtumaan. Kun se onnistui hyvin, se julkaistiin nyt myös kirjana. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Taija Leinonen ja Neo kävivät lainaamassa lastenkirjoja. Tällä kertaa löytyi ainakin kirja poliisiautoista.

Lukemista lähes kotiovelle Espoon Helmi-kirjastoautolla voi käydä rennosti kotiverkkareissa ja törmätä samalla naapuriin. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

un kirjastoauto Helmi kaartaa Vesirattaan mäen pysäkille, muu tamat lähitalojen ovet avautuvat ja asiakkaat lähtevät kohti kirjasto autoa, nuorimmat jopa juoksujal kaa. Tätä on selvästi odotettu. Helmi on toinen Espoon kah desta kirjastoautosta. Se käy päivi sin päiväkodeilla ja kiertää iltaisin asuinalueita pysähtyen viidelläkym menellä pysäkillä. Toinen kirjasto auto Välkky kiertää lähinnä koulu ja ja tapahtumia. Yhteensä pysäkke jä on 146. On torstai, ja vettä tulee hetkit täin taivaan täydeltä. Sari Halme rientää Vesirattaan mäen pysäkille muutama kirja kä dessään. Puoliso Tomi ja poika Valtteri ovat jo tulleet edeltä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

– Käymme täällä lähes aina ja lai naamme erityisesti lastenkirjoja. Luemme paljon, sillä se auttaa lasta sanoittamaan maailmaa, Sari Hal me kertoo. Monien espoolaisten matka kir jastolle on Helmin ansiosta vain kymmeniä metrejä. Se näkyy myös siten, että osa asiakkaista kipai see kirjastoautolla mukavasti koti verkkareissa, hiukset märkänä juu ri suihkusta tulleena, villahousuissa tai vaikka tohvelit jalassa. – Eniten asiakkaita on maanan taisin ja tiistaisin iltareiteillä, kertoo kirjastoneuvoja ja Helmin kuljettaja Pertti Sompajoki. PARINKYMMENEN MINUUTIN pysäh dyksen jälkeen Helmin matka jatkuu. Pitkäniitty 1, Pitkäniitty 2, Miilukor pi... Ajetaan läpi uudehkojen asuin alueiden. Kirjastoalalla seurataan tarkasti sitä, miten Espoo muuttuu. – Kirjastoauto on palvelu, joka saattaa olla alueella jopa ennen kaup poja, kertoo Helmissä työskentelevä kirjastoneuvoja Johanna Majavuo. Piia Lareman kirjastomatka on Helmin ansiosta kadun ylityksen mittainen.

– Olen kirjastoauton vakioasia kas. Luen paljon, ja lainaan täältä erityisesti dekkareita ja tiedelehtiä. Hyvin täältä löytää lainattavaa. Jos kus myös varaan tänne jotakin. Jos kirjastoautoa ei olisi, Lare man lähin kirjasto olisi Entresses sä Espoon keskuksessa. Kirjastoau tossa on Entressen kirjastoon ver rattuna sellainen hauska puoli, että siellä myös törmää helposti naapu reihin. – Minulle tämä on tärkeä palvelu. Tähän saa käyttää mieluusti vero rahojani, Larema sanoo. KIRJASTOAUTON VALIKOIMA on yl lättävän monipuolinen: romaane ja, tietokirjoja, lehtiä, lastenkirjoja, DVDlevyjä, musiikkia… – Eniten täältä haetaan lastenkir joja, Johanna Majavuo kertoo. Koska kirjastoautot käyvät päivä kodeilla, kouluilla ja alueilla, joilla asuu paljon lapsiperheitä, monelle espoolaislapselle kirjastoauto on en simmäinen paikka, josta he lainaa vat lukemista. Majavuo on työskennellyt kirjas toautossa noin kolme vuotta ja hä nen työparinsa Pertti Sompajoki

kohta 20 vuotta. Sompajoki teki liik kuvaa työtä jo tätä ennenkin. – Ajoin kauppaautoa, hän pal jastaa. Kirjastoalan ammattilaisille kir jastoauto on hauska työpaikka, sillä maisemat vaihtuvat ja asiakkaat tu levat tutuiksi. Kaikki työpäivät ovat erilaisia ja ihmiset yleensä hyvällä tuulella. – Joillekuille kirjastoauton saapu minen voi olla päivän tai viikon ko hokohta, Sompajoki sanoo. ■

Pääkaupunki seudulla on kuusi kirjastoautoa Espoossa kirjastonkäyttäjiä palvelevat kirjastoautot Helmi ja Välkky. Vantaalla lukijoiden ilona kiertelevät Tarina ja Haave. Helsingissä kirjastopalveluita tarjoavat lastenkirjastoautot Skidi ja Stoori.

DETRIA ARBUTIN COUPEROSA –TUTKIMUS

DETRIA ARBUTIN ANTI AGING –TUTKIMUS

Testiryhmässä couperosan voimakkuusaste pieneni 90 %:lla ja kahden kuukauden hoitojakson jälkeen 35 %:lla oireet hävisivät kokonaan.

Iho kirkastui ja heleytyi 95 %:lla ja ilmejuonteet vähenivät 80 %:lla tutkimukseen osallistuneista.

Luonnon arbutiinia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että sianpuolukan lehdestä eristetty arbutiini on tehokas melaniinituotannon estäjä ja että sitä voidaan käyttää ihoa vaalentavana ainesosana.

Olipa kerran…

Jumala, iso kala ja tuhlaajapoika Lastenraamattu on monelle ensimmäinen kosketus kristinuskon keskeisiin kertomuksiin. Siksi ei ole samantekevää, miten se on kirjoitettu.

öpöjä eläimiä, jotka pelastetaan uhkaavalta tuholta. Hurjia seikkailuja, joissa sankari joutuu ison kalan vatsaan tai luolaan leijonien joukkoon. Taistelu, jossa nokkela paimenpoika voittaa jättiläisen. Ihmeellisiä voimia omaava sankari, joka osaa kävellä vetten päällä ja parantaa sairaita, jopa kuolleen – ja joka itsekin herää kuolleista. Monet raamatunkertomusten juonenkäänteet voisivat olla saduista. Raamatun pohjalta kirjoitetut lastenraamatut eivät kuitenkaan ole mitä tahansa harmittomia satukirjoja. Ne ovat monelle lapselle ensimmäinen kosketus kristinuskon ja länsimaisen kulttuurin keskeiseen kertomusperintöön. Siksi ei ole yhdentekevää, millaisia toisintoja raamatunkertomuksista julkaistaan, arvioi Kaisa Puustinen, joka on tutkinut lastenraamattuja väitöskirjassaan. – Lastenraamatut ovat merkityksellistä kirjallisuutta siinä, millaisia mielikuvia ne herättävät lapsissa kristinuskoa, Raamattua ja Jumalaa kohtaan, Puustinen sanoo. Erityisen tärkeä rooli lastenraamatulla on silloin, jos lapsi ei saa juuri muuta kristillistä kasvatusta. Puustista askarruttaa esimerkiksi se, millainen jumalakuva lastenraamatuista ja muusta lastenkirjallisuudesta välittyy – ja lukkiutuuko jumalakuva tuolle tasolle, jos lapsi ei muuten elä kristillisen kulttuurin ympäröimänä. – Se näkyy nykyisin esimerkiksi rippikouluissa, joissa jotkut nuoret voivat käydä hyvinkin käsitteellisiä keskusteluja Jumalasta samaan aikaan kun toisille Jumala on edelleen se pitkäpartainen ukkeli pilven päällä. TUTKIMUKSEN ALKUVAIHEESSA Kaisa Puustisella oli aineistonaan 92 erilaista lastenraamattua.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ANTTI RINTALA

Väitöskirjaan asti niistä päätyi 36. Määrät kertovat siitä, että lastenraamattuja tuotetaan paljon. Niitä julkaisevat melkein yksinomaan kristilliset kustantajat, ja suurin osa niistä on käännöksiä englannin kielestä. Tekijöiden kirkkokunta tai teologinen tausta jää yleensä arvoitukseksi. – Sitä sietäisi tutkia. Kiinnostavaa on myös se, että monet lastenraamatuista käännetään samanaikaisesti monelle kielelle ja julkaistaan monessa maassa. Herää kysymys, millaiset versiot ylittävät kieli- ja kulttuurirajat, ja millainen kuva Jumalasta niiden kautta leviää. Se ei välttämättä ole minkään suomalaisen kirkkokunnan opettama Jumala.

”

Millaiset versiot ylittävät kieli- ja kulttuurirajat, ja millainen kuva Jumalasta leviää? RAAMATUNTUTKIJA KAISA PUUSTINEN

Puustisen mukaan lastenraamatuissa on suuria eroja. Eniten vaikuttaa se, minkä ikäisille ne on suunnattu. Pikkulapsille tehdyissä kirjoissa on vähän tekstiä, kertomukset ovat tiivistettyjä ja ne etenevät suoraviivaisesti. Mitä vanhemmille lapsille kirjat on suunnattu, sitä enemmän niissä on tekstiä ja sitä yksityiskohtaisempaa teksti on. Kouluikäisille suunnatuissa kirjoissa korostuu seikkai-

lullisuus, kun taas pienemmille kerrotaan Raamatun keskeisiä tapahtumia. LASTENRAAMATTUJEN KERRONTAA Kaisa Puustinen tutki kahden esimerkkikertomuksen, Vanhan testamentin Joonan kirjan ja Uuden testamentin tuhlaajapoikavertauksen, avulla. Hän tarkasteli, vastaavatko lastenraamattujen versiot virallisen raamatunkäännöksen kertomusten sisältöä ja miten ne eroavat siitä. Joissakin lastenraamatuissa esimerkkikertomuksista oli rajattu pois loppu, joka on molemmissa ristiriitainen: Joona suuttuu Jumalalle, tuhlaajapojan veli isälleen. Sen sijaan kertomukset lopetetaan niissä hieman aiemmin esiintyvään onnelliseen kohtaan: niniveläiset parantavat tapansa ja välttyvät onnettomuudelta, isä ottaa tuhlaajapojan lämpimästi vastaan. – Minulla heräsi kysymys, ketä siinä suojellaan – lasta vai aikuista. Eikö aikuinen kestä niitä hankalia kysymyksiä, joita teksti lapsessa herättää? Itse luottaisin siihen, että lapsi kyllä kestää ristiriitoja, jos aikuinen vain osaa ne tarvittaessa selittää, Puustinen sanoo. Jotkut Joonan kirjan varsinkin pienille lapsille suunnatut versiot poikkesivat alkutekstistä selvästi myös siksi, että niihin oli ympätty kiltteyskasvatusta. – Silloin opetus oli, että sitten, kun Joona suostui tottelemaan Jumalaa, kaikki meni hyvin ja kokonainen kansa pelastui.

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 20/2020

Nostettavat läpät, kantokahva ja kimalle vetosivat lapsiin Espoolainen Ojalan perhe testasi viisitoista lastenraamattua. Tarjonta vaihteli vauvan kangaskirjasta rankkoihin kertomuksiin, joita vielä rippikoululainenkin voisi lukea.

spoolaisessa viisilapsisessa Ojalan perheessä lastenraamatut eivät ole mikään uusi tuttavuus. Niitä oli muutamia kotona jo ennestään. – Niitä on luettu säännöllisen epäsäännöllisesti, yleensä iltaisin tai jos lapset ovat pyytäneet, perheen äiti Sanna-Kaisa Ojala kertoo. Nyt perhe sai testattavakseen viisitoista lastenraamattua neljältä eri kustantajalta. Niiden läpikäyminen lasten kanssa ei Ojalan mielestä ollut mitenkään iso urakka. Innokkaimmin tehtävään suhtautui perheen kuusivuotias, joka nähtyään kirjat kotiin tullessaan ei olisi malttanut kenkiään riisua. Monet kertomukset olivat lapsille ennestään tuttuja. Yksi lasten suosikeista on ollut Vanhan testamentin kertomus Joonasta, jonka iso kala nielaisee. Toisaalta vastaan tuli nyt sellaisiakin kertomuksia, joita lapsille ei yleensä kerrota, kuten vaikkapa Vanhasta testamentin tarina Simsonista. PERHEEN 13-VUOTIAS ESIKOINEN luki raamattuja itsekseen. Hän oli sitä mieltä, että kaikki olivat hyviä – mutta kun hyviä on monta, kirjassa pitää olla jotakin erityistä, että se erottuu. Mukaan testaamaan pääsi myös kahden kuukauden ikäinen kuopus, jonka kanssa Sanna-Kaisa Ojala katseli ja lauloi pehmeää rapinaraamattua. Kaksi-, neljä- ja kuusivuotiaalle äiti luki kirjoja ääneen. – Kiinnitin huomiota siihen, että monessa oli aika pitkiä lauseita. Niissä olisi tiivistämisen varaa. Kuvituksista lapsilla oli selvät mielipiteet – varsinkin perheen kaksivuotiaalla, jonka mielestä krokotiilit, leijonat ja parrakkaat tai tuijottavasilmäiset ihmiset olivat pelottavia, mutta joka ilahtui vauvoista ja lampaista. Kuusivuotias sen sijaan innostui jännittävistä kuvista ja esimerkiksi Daavidin ja Goljatin taistelusta. Ojalan mukaan pelottavat kuvat eivät ole lapsille ongelma. Silloin vain käännetään nopeasti siTESTIÄITI SANNA- KAISA OJALA vua. Liikkuvaa kuvaa olisi paljon vaikeampaa ohittaa.

100 rakasta raamatunkertomusta Michael Berghof, kuvitus Jakob Kramer. Päivä. 2-vuotias piti kuvista. ”Tässä oli nykykieltä aika paljon”, arvioi 13-vuotias.

101 aarretta Raamatusta jotka jokaisen lapsen pitäisi kuulla Connie Palm. Uusi Tie. ”Ei sitä aarretta löytynytkään”, totesi 4-vuotias selattuaan kirjan. 13-vuotias ja äiti olivat sitä mieltä, että jotkut kertomukset ovat liian rankkoja lapsille. Voisi toimia rippikouluikäisellekin.

365 päivää Raamatun kertomuksia Joy Melissa Jensen, kuvitus Gustavo Mazali. Suomen Pipliaseura. Ei kiinnostanut.

”

Monessa oli aika pitkiä lauseita. Niissä olisi tiivistämisen varaa.

LASTENRAAMATTUJEN JUMALAKUVAA on Sanna-Kaisa Ojalan mielestä mietitty ja siloiteltu lapsille sopivaksi: Jumala luo maailman, suojelee ja pelastaa. Myös Uuden testamentin kertomuksissa jatkuu sama lohdullinen linja: Jeesus siunaa lapsia ja tyynnyttää myrskyn. Kristinuskon keskeinen sisältö – Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus – oli käsitelty kaikissa jollakin tavalla. – Voi olla, että Jeesuksen kuolema on joistakin vanhemmista hankala asia. Itse olen selittänyt sitä lapsille niin, että Jeesus sai väärän tuomion, mutta se olikin Jumalan suunnitelma ja koitui kaikkien parhaaksi. Lapset ovat kysyneet, sattuiko sitä kauheasti ja miten naulat voivat mennä käsien läpi. ■

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Kun valitset lastenraamattua, kiinnitä huomiota ainakin näihin, Kaisa Puustinen vinkkaa •

Lue itse kirja tai edes yksi kertomus ennen kuin luet sitä lapselle.

•

Onko kieli hyvää? Onko kerronta sujuvaa ja eteneekö se mielekkäästi?

•

Mitä tekstissä ja kuvissa oikeasti on?

•

Onko sisältö sellainen, jonka haluat välittää lapselle ja jonka takana itse pystyt seisomaan?

365 kertomusta, rukousta ja lupausta Frank Endersby, kuvitus Bethan James. Päivä. ”Ihan hyvä. Tykkään Daavidista ja Goljatista”, sanoi 6-vuotias. Kirjassa on raamatunkertomusten lomassa myös rukouksia.

Ensi Raamattu B. A. Jones, kuvitus Charlie Lynch. Päivä. Äidin mielestä paras teksti, nasevasti kirjoitettu. Pieni kirjasinkoko. 2-vuotias tykkäsi kahvasta, josta kirjaa voi kantaa.

Lapsen Raamattu Iltakertomuksia Vanessa Carroll, kuvitus Fabiano Fiorin. Päivä. Leijonan kuva oli 2-vuotiaalle liian hurja, mutta 4-vuotias ja 6-vuotias pitivät kuvista.

Oma Raamattu

Nosta läppä – Raamattu kertoo Michael Berghof, kuvitus Gill Guile. Päivä. Lasten suosikki. ”Tää on hyvä, kun saa nostella läppiä. Ihan mukavia kuvia”, arvioi 6-vuotias.

Sally Ann Wright, kuvitus Annabel Spenceley. Päivä. Kirja annettiin 2-vuotiaalle, koska siinä ei ollut mitään isompia kiinnostavaa, ja 2-vuotias tykkäsi kahvasta.

Karin Karlberg, Inga Wernolf ja Lisa Östh, kuvitus Ulf Löfgren. Lasten Keskus. Ohitettiin, koska kirja oli lapsille tuttu jo ennestään.

Uskon ja toivon kertomuksia lapsille Parhaita Raamatun kertomuksia Charlotte Thoroe, kuvitus Gill Guile. Päivä. Äidin mielestä kauniit kuvat. 2-vuotias näki kannessa leijonan eikä tykännyt siitä. Sen sijaan sisältö oli 2-vuotiaan mieleen, erityisesti kertomus kadonneesta lampaasta, koska lammas oli niin söpö. ”Tässä on hienoja kuvia ja kimalleteksti”, arvioi 4-vuotias.

Rhona Davies, kuvitus Gustavo Mazali. Päivä. ”Pelottaa”, sanoi 2-vuotias kirjan ihmishahmoista.

Pohjolan lasten Raamattu Pikku Piplia Sarah Toulmin, kuvitus Kristina Stephenson. Suomen Pipliaseura. Kimallekirjaimet miellyttivät 4-vuotiasta. Äiti löysi tekstistä oivalluksia. ”Kaikkihan nää on käännöksiä, ei mikään ole oikeasti niin kuin Raamattu”, kommentoi 13-vuotias.

Useita kirjoittajia ja kuvittajia. Lasten Keskus. Kirja ei kiinnostanut muuten, mutta 13-vuotias ja 6-vuotias keskittyivät Jeesuksen kultaiseen sääntöön. Äiti ei ainakaan huomannut, että sitä olisi esitelty muissa lastenraamatuissa.

Vauvan oma rapinaraamattu

Raamatun sanaa pienille Juliet David, kuvitus Helen Prole. Päivä. Aikuisen mielestä vähiten onnistunut. Lapset vain vilkaisivat.

Mari Torri-Tuominen, kuvitus Marieke ten Berge. Suomen Pipliaseura. ”Kivan näköinen, mutta ei ihan Raamattu. Selkeät ja hienot kuvat”, sanoi 13-vuotias ja arvioi, että kirja voisi sopia perheen vauvalle katseltavaksi, vaikka vauva ei siitä mitään ymmärräkään. KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Huolehtija jo pienestä pitäen Kun psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto paljastui, Pekka Sauri julkaisi Twitterissä oman puhelinnumeronsa ja lupasi kuunnella niitä, joilla oli hätä. Toisen ihmisen kanssa puhuessa asiat asettuvat oikeampiin mittasuhteisiin. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JOONAS BRANDT

”

ehdet ovat vastakkain, lähes ruodittomia, korvakkeettomia ja tasasoukan suikeita. Kukinnon tukilehdet ovat kapeanpuikeita, alemmat ehytlaitaisia, ylemmät tyviosasta hampaisia, litteitä, yläviistoja, punaisia. Kukinto on tiivis, tähkämäinen latvakukinto varren ja haarojen päässä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Verhiö on neliliuskainen, liuskat n. 10 mm pitkiä. Teriö on punainen, noin 20 mm pitkä, kaksihuulinen, ylähuuli huppumainen, litteähkö, alahuuli kolmiliuskainen, keltainen, torvi pitkä, yleensä käyrä.” Tämä Suomen Lajitietokeskuksen kuvaus peltomaitikasta ei maallikossa herätä kovin tarkkoja mielikuvia, saati suuria tunteita. Kun Pekka Sauri aikansa puhelintaan selattuaan löytää valokuvia, niissä näkyy kasveja, joissa on epätavalliset purppuranväriset kukat. Ja niitä suuria tunteita mutta myös hitusen itseironiaa voi kuulla Saurin äänestä, kun hän kertoo kohtaamisesta, josta oli haaveillut neljäkymmentä vuotta. – Peltomaitikka, Melampyrum arvense, on erittäin harvinainen. Suomessa sitä näkee varmimmin Seilin saarella. Elokuun alussa ajattelin, että nyt tai ei koskaan. Matkustin Turkuun ja sieltä laivalla Seiliin. Kävelin siellä laiturilta kohti saarella sijaitsevaa sairaalamuseota, ja siinä oli peltomaitikka. – Olin ladannut niin paljon odotusta siihen, että jonakin päivänä vielä näen sen. Se oli yksi kantavista haaveistani tai toiveistani – jos en olisi toteuttanut sitä, elämäni olisi jäänyt vajaaksi. Siinä kristallisoituivat kaikki ne vuodet, joina olen huomannut, että tämäkin kesä meni näkemättä peltomaitikkaa.

mentti kuin kynä, joten olisi ollut outoa, että joku muu olisi lukenut kirjani. 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa, jonne Saurin muistot vievät, elämänpiiri pääkaupungissa oli turvallinen, ja pienetkin lapset kulkivat pihoilla ja rannoilla vapaasti omissa porukoissaan. Sodan päättymisestä oli Saurin lapsuudessa vain toistakymmentä vuotta, mutta se ei juuri lapsille näkynyt. Saurin muistoissa välittyy lapsen tapa ajatella ja yhdistellä asioita. Kolmivuotiaan mielikuvitus esimerkiksi teki Taivaan Isästä Helsingin rautatieaseman kivimiesten eli Lyhdynkantajat-veistoksen näköisen. – Tällä iällä mieleen rupeaa tulemaan varhaisia kuvia. Lopultahan ei sitten mitään muuta tulekaan kuin niitä lapsuudenmuistoja. Ehkä se prosessi on alkanut jo, Sauri hymähtää. Hänen lapsuutensa loppui tavallaan jo nelivuotiaana, kun hän oppi lukemaan. Silloin lapselle avautui sanomalehdistä kriisientäyteinen maailma. Hän alkoi herätä kuuden aikaan saadakseen lukea lehteä rauhassa – ja pelätä. Koska hän ei kertonut peloistaan aikuisille, kukaan ei voinut häntä auttaakaan.

INTROVERTTI Pekka Sauri tunnistaa olleensa aina. Hän elää voimakkaimmin oman päänsä sisällä. Fyysinen ympäristö oli hänelle jo lapsena vain oman mielen jatke. Eikä se ole vuosien myötä muuttunut – viime aikoina oikeastaan vain vahvistunut. – Vanheneminen vaikuttaa niin, ettei enää ole riippuvainen ulkoisista tekijöistä eikä niiden vietävissä, vaan elää yhä enemmän omien korviensa välissä. Siinäkin ympyrä sulkeutuu. 66-VUOTIAS Pekka Sauri on siinä elämänvaiheesSauri opiskeli psykologiksi, hän on vetänyt radiosa, että hän puhuu ympyröiden sulkeutumisesohjelmaa ja ollut pitkään mukana politiikassa. Mita tai kaarien päätepisteistä. Luontoharrastajalle kään niistä ei ole tyypillistä introvertin hommaa. peltomaitikan löytäminen oli yksi sellainen. – Joskus parikymppisenä koulutin itseni pois Saurilta julkaistiin lokakuussa kirja Huominen, arkuudesta ja esiintymispelosta. Asettauduin vareilisen sanelema, jossa hän palaa lapsuuteensa ta vasten tilanteisiin, joissa jouduin kohtaamaan lauttasaarelaisessa virkamiesperheessä. Sauri sa- ne. Tarjouduin esimerkiksi opiskelijana Tavastianoo, että kirja on tarkoitettu nimenomaan kuun- klubille soittamaan levyjä maanantai-iltaisin. Tein neltavaksi. sitä kolme vuotta. Sen jälkeen en ole arkaillut esil– Kirjan koko pointti on se, että puhun sen lä oloa. kertomuksen itse ikään kuin nuotion ääressä. ÄäKirjassaan Sauri kertoo olleensa jo pienestä pinikirjat ovat iso hitti, mutta yleensä joku näytte- täen huolehtija. Hän jännitti esimerkiksi sitä, milijä lukee ne. Minulle ääni on yhtä tuttu instruten vanhemmat selviytyvät joulun järjestelyistä,

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

sillä isällä oli taipumus laatia mahdottomia aikatauluja ja hermostua, kun niissä ei pysytty. – Hyvin pienestä pitäen yritin pitää huolta siitä, ettei mitään kauheaa tapahtuisi. Aistin hyvin herkästi, jos vaikka vanhemmilla oli keskenään jännitettä tai jos pikkuveli törttöili jotain. Olin aina se välittäjä tai pikemminkin säätäjä. Jos aistin kireyttä, saatoin vaihtaa sujuvasti puheenaihetta. Useimmiten se oli näkymätöntä manipulointia. Olin siinä itse asiassa aika taitava.

”

Joskus parikymppisenä koulutin itseni pois arkuudesta ja esiintymispelosta. JOTAIN TÄYTYY tehdä, ettei ihmisten tarvitse olla yksin, ajatteli Pekka Sauri lokakuisena viikonloppuna, kun kiristäjä oli uhannut julkaista psykoterapiakeskus Vastaamon asiakkaiden potilastietoja. Oli lauantai-ilta, eivätkä auttavat puhelimet päivystäneet. Sauri julkaisi puhelinnumeronsa Twitterissä ja lupasi vastata tietomurron uhrien puheluihin. Yön aikana puheluita tuli kymmenkunta. – Soittajilla oli hätä siitä, mitä tehdä, jos pahimmat salaisuudet ja luurangot pääsevät julkisuuteen. Sauri sanoo, että hän lähinnä kuunteli. – Jo se, että joku kuuntelee, on ratkaiseva tuen kokemus – ettei ole yksin omien pelkojensa ja mielikuviensa kanssa. Jos hädissään itse kysyy ja itse vastaa, kaikki ilmestyskirjan pedot mobilisoituvat. Toisen ihmisen kanssa puhuessa asiat asettuvat huomattavasti nopeammin mittasuhteisiin. Kuuntelemisen Sauri osaa. Kuudentoista vuoden ajan yhden yön viikossa hän vastasi puheluihin Yölinja-radio-ohjelmassa. Monet soittajat sanoivat, etteivät ole koskaan puhuneet ongelmastaan kenellekään – ja ohjelmassa he kertoivat siitä sadalletuhannelle kuulijalle. – Kahdentoista tuhannen puhelun jälkeen ajattelin, ettei mikään inhimillinen tai epäinhimillinenkään ole minulle enää vierasta. Sauri arvioi, että Yölinjan keskeinen tehtävä oli tabujen selättäminen. Sitä varten niistä oli voitava puhua. – Ihmiset pelkäävät eniten niitä tabuja, joihin liittyy häpeää ja syyllisyyttä. Kun niistä voi puhua, niiden voima vähenee.

Monet Yölinjan soittajat kertoivat yksinäisyydestään tai itsemurha-aikeistaan. Yksi aihe toistui muita useammin – Sauri sanookin, että Suomi on riippuvuuksien maa. On päihderiippuvaisia, läheisriippuvaisia ja niitä, joille pelaaminen on ongelma. – Tarkoitus oli, että kaikki puhelut päättyvät niin, että soittaja tietää, mitä hän tekee seuraavaksi. Aina se ei onnistunut. Päihderiippuvaisten kanssa jutellessani huomasin, että jo puhelun kestäessä soittajassa heräsi vastustus tyyliin ”Hyvä Jumala, tee minut raittiiksi, mutta vasta sitten, kun olen juonut nämä”. Nuorin Yölinjaan soittanut oli viisivuotias. Hänen äitinsä oli lähtenyt kapakkaan ja hommannut kotiin lapsenvahdin, mutta sitten lapsenvahtikin oli lähtenyt kapakkaan. – Muistelisin, että lapsella ei ollut mitään akuuttia hätää. Hän vain halusi tietää, mitä hän tekee sitten, jos kukaan ei tule takaisin. Aika vähän minä siinä voin tehdä. Soittajan puhelinnumero kuitenkin tallentui, ja seuraavan tauon aikana soitin sosiaalipäivystykseen, että menisivät tsekkaamaan tilanteen. LOKAKUUN LOPUSSA oli Pekka Saurin viimeinen työpäivä Helsingin yliopiston työelämäprofessorina. Työntekoa hän ei kuitenkaan suunnittele lopettavansa. – En minä koskaan heittäydy eläkeläiseksi. Kai tässä kaikkea väkertämistä edelleen on. Kirjoittelen varmaan jotain. Ja on noita puhujakeikkojakin edelleen. Äänikirjassa Saurin polveilevat lapsuudenmuistot katkeavat välillä vanhenevan miehen huokauksiin ja oivalluksiin, sellaisiin kuin ”Elämä muuttuu kerralla helpommaksi, kun luovut onnen tavoittelusta”. Onnellisuus on Saurin mukaan tunnetila, joka tulee ja menee. Siksi sitä on turha tavoitella. Onnen sijasta kannattaa keskittyä merkityksellisiin asioihin. Kun niitä löytää, onnikin voi tulla sivutuotteena. Voi katsoa peltomaitikkaa. Tai uppoutua musiikkiin. – Tänä aamuna kuuntelin Bachin urkumusiikkia. Varmaan jonkinlaista minuuden katoamisen kokemusta siitä etsii. Ehkä se on valmistautumista kuolemaan ja minuudesta luopumiseen ja sulautumista johonkin ikuiseen. Sekin on tietynlaista vapautumista, ettei ole kiinni arjen pikkuasioissa eikä omassa egossaan. Jos joskus on tuntenut itsensä korvaamattomaksi, siinä tuo tunne viimeistään häviää.■

Kuka?

Pekka Sauri, 66, on vapaa puhuja ja kirjoittaja ja entinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja. Hänen kolmivuotinen kautensa Helsingin yliopiston työelämäprofessorina päättyi juuri.

Mitä?

Sauri on kirjoittanut useita kirjoja, joista uusin, Huominen, eilisen sanelema, on juuri ilmestynyt sekä Saurin itsensä lukemana äänikirjana että perinteisenä kirjana.

Motto

Elämä muuttuu kerralla helpommaksi, kun luovut onnen tavoittelusta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Astu toisen saappa

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 20/2020

isiin Tutkija Lasse Lipposen mielestä lapsille kannattaa opettaa, että ensin muut ja sitten minä. TEKSTI NINA RIUTTA KUVITUS PAULI SALMI

o ennen koronakevättä Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Lasse Lipponen innostui tutkimaan empatiaa ja myötätuntoa. Pandemia on entisestään lisännyt aiheen ajankohtaisuutta. Moninaistuvassa maailmassa voi myös olla yhä vaikeampi ymmärtää toisten ihmisten elämää. – Empatian ja myötätunnon pohtiminen ei ole mikään uusi asia. Ne ovat olleet mukana jo antiikin filosofien hyvekeskusteluissa, ja monissa uskonnoissa myötätunto on keskeistä aiheistoa: auta tarvitsevaa ja pidä huolta kärsivästä. Usein empatiasta ja myötätunnosta puhutaan samana asiana, mutta Lipponen erottaa ne toisistaan. – Empatialla tarkoitetaan sitä, että pystyy asettumaan toisen ihmisen asemaan. Arkikielellä sanotaan, että ”astutaan toisen saappaisiin”. – Myötätunto taas on konkreettista vastaamista toisen ihmisen tarpeisiin, kärsimykseen tai mielipahaan. Myötätunto on tekoja, Lipponen selittää. AIVAN ERITYISESTI Lasse Lipponen on kiinnostunut siitä, miten aikuiset voisivat rakentaa ympäristöjä, joissa lapsilla on mahdollisuus kasvaa empaattiseksi ja myötätuntoiseksi. – Lapsia kannattaa opastaa toisen ihmisen asemaan asettumiseen jo pienestä pitäen, sillä vielä alle kouluiässä kaikki on mahdollista. Se on otollisinta aikaa eettis-moraaliselle kasvatukselle. Mitä varhemmin empatiataitoja lapselle opetetaan sen parempi, mutta onnistuu niihin ohjaaminen Lipposen mukaan myöhemminkin. Kiusaamisen jälkien korjaaminen on sen sijaan vaikeampaa. – Parasta ennaltaehkäisyä kiusaamiselle on juuri empatiakasvatus, eikä se ole mitään rakettitiedettä. Empatiakasvatus on sitä, että lapsia opetetaan auttamaan toisia ja pitämään toisista huolta. Moraalinen ja eettinen pohdinta kuuluvat Lipposen mielestä perustavanlaatuisesti sekä pienten että isojen ihmisten elämään. – Sen sijaan, että osoitamme huonosti käyttäytyviä lapsia sormella, meidän aikuisten tulisi kysyä, millaisia kasvuympäristöjä olemme lapsille luoneet. – Jos halutaan, että lapsi kasvaa kilpailulliseen yhteiskuntaan, sillä on seurauksensa. VANHEMMAT EMPATIAKASVATTAVAT lapsiaan Lasse Lipposen mukaan paljon tietämättään.

Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapselle luetaan. – Kotona voi lukea emotionaalisesti koskettavia kirjoja, joissa on auttamisen, huolehtimisen ja lohduttamisen tematiikkaa. – Esimerkiksi Lasten Keskuksen kirjat taitavat olla täynnä sitä, Lipponen toteaa lempeästi naurahtaen, ja muistaa sitten pätkän aikoinaan omille lapsilleen lukemastaan kirjasta. Tarinassa eläimet ovat joutuneet yllättäen lumen saartamiksi ja joku eläimistä tokaisee: ”Ei ole kenelläkään helppoa tällaisen lumenpaljouden keskellä.” Sen jälkeen eläimet miettivät, miten tilanteesta selvitään yhdessä, keitä pitää auttaa ja miten autetaan. – Pienelle lapselle kirjojen lukeminen yhdessä aikuisen kanssa ja tarinoiden kuunteleminen ovat olennaisia keinoja tutustua siihen, miltä maailma näyttää ja tuntuu toisten näkökulmasta, Lipponen sanoo.

”

Parasta ennaltaehkäisyä kiusaamiselle on empatiakasvatus. KASVATUSTIETEEN PROFESSORI LASSE LIPPONEN

VÄÄRÄÄN SUUNTAAN Lasse Lipposen mielestä mennään, jos lasta ohjataan pitämään kiinni vain omista oikeuksistaan. – Viestin lapselle pitäisi olla se, miten voi jakaa sitä, mitä itsellä on. Esimerkiksi lohduttaminen on hirveän hyvä tapa opetella hyvän jakamista toiselle. Lipponen kutsuu lohduttamista myötätuntoteoksi. Myös toisen ihmisen auttaminen tai omasta yltäkylläisyydestä jakaminen ovat myötätuntotekoja, joissa aikuinen toimii mallina. – Myötätuntoteot ovat kasvatuksellisesti erittäin merkittäviä tilanteita. Esimerkiksi, jos perheessä on useampi lapsi, aikuisen on tärkeä ottaa muut lapset mukaan lohduttamaan vaikka isoveljeä, jos tämä on surullinen tai loukannut itsensä. Lipponen mainitsee amerikkalaisen filosofin Martha Nussbaumin, joka on sitä mieltä, että empatia ja myötätunto ovat demokraattisen yhteisön peruspilareita. Nussbaumin mielestä ilman empatiaa ja myötätuntoa meillä ei olisi mitään syytä pitää huolta toisistamme. – Jos lasta kasvatetaan pienestä saakka niin, että toista täytyy auttaa, jos voi, ja itse voi pyytää apua aina, jos tarvitsee, se on siinä. En oikeastaan tiedä, mikä olisi arvokkaampaa, Lipponen sanoo. ■

Turvallinen koti ikäihmisille ja muistisairaille Tarjoamme Itäkeskuksen Hoivakoti Vanhalinnassa ympärivuorokautista hoivaa niin vakituiseen kuin tilapäiseen tarpeeseen. Kysy lisää palveluistamme: Riitta Kolsi 050 572 1189 | esperi.fi

Masennustutkimus

Haemme tutkittavia osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan erään tutkimuslääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitä lumelääkkeeseen, kun tutkimuslääkettä annetaan nykyisen masennushoitonne lisäksi. Voitte soveltua tutkimukseen, jos • olette iältänne 18-65 vuotias • Teillä on todettu masennus • ette ole saanut rittävää hoitovastetta nykyisellä masennuslääkkeellänne Tutkimus kestää enintään 13 viikkoa, siinä on 7 tutkimuskäyntiä ja yksi puhelu. Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat maksuttomia. Tutkimuksesta vastaava henkilö Suomessa on ylilääkäri Martti Heikkinen. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 19.11. klo 15-18 soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin. KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

SALIBANDYN MM-VOITTAJA SAVONEN

-vaunu HALPAA KANGASTA KALLIALA

K R E T O N K I A A K E

LINDSTRÖM

SÄRMÄ

E R I K

T I K K U R I L A O T U S EPÄILLEEN APOSTOLIN KAIMOJA

KUITTEJA

tuuhea IDÄN MAA kuusi O K LÄHI-

LISÄKSI AVIOLIITON KAUTTA PERHEPIIRIIN

LAPSILLA

S I K A S

M Y Ö S

KONNAROOLEISTA MUISTETTU PETER

Ä Ö T R

KYSYVÄ SANA

HYÖTY-

SAARINEN LONKA

R Ä M Ä

VANTAATA NEVADAN NAAPURINA

KITSAS

PELKKÄÄ NOUSUKAUTTA

-1. -JUNA

HURJIA

M E N U KANAVA KUNNIOITETUT

JALOKAASU

POMMERILAINEN

PASI SIITONEN TAITEILIJANIMELTÄÄN

-TILAISUUS MOLLBERG

N E O N

U R A L

varma A NUORENA KUOLLUT JAMES

JEESAUKSET

K A A JÄÄLAUTTA

MÄIHÄ

T I E D O T U S KOHOTA LYHYT

E N E T Ä

A G A M A

U H A T T U

O N T E L O

A R A T

V A R I S LISKO "AURINKOKUNINGAS"

SELOSTAJA JUSSI

A R S I

O T E L L A

K O R S O

I T A R A

VAARASSA SIROTELLA

MONI SATUKIRJA

S A U H U T

VÄNKÄÄ HINNASTA

YKSISTÄÄN

T I N K I V Ä

A N K K U R I

SIBELIUS VILJELTYJÄ

H U O M I O L I I V I I N

PUNNITA

A M M E

-1.

E S A T

R I I V A T U T E N T Ä

HELLIÄ

U T I L I T A R I S M I

O P U K S E T

MAAHANLAITTO

PAIKASTA TOISEEN

A N O D I

POSITIIVINEN

kurja OPPI VIRO

L Ä P I

PAHOJEN HENKIEN PIINAAMIA

J O U L E

TARJOILIJAN OJENTAMA

DUFVA

T O S I T T E E T

A P P I V A N H E M M A T

ulkoisia N

romu

ENERGIAYKSIKKÖ

VOI JYVÄT AKANOISTA TAITEILIJA HALONEN MONISSA JOULUVALOIS- E R SA

O S I N

A S A T N

-koira O

PÄIVÄN-

JEESUKSEN RATSU

lobby M

"KORTTI- INNOITTAJA PAKOISSA"

T A S A A J A T A S K U

HARKIMO

A I T T A

N VÄKEVÄÄ JÄÄTTÖMIÄ

WILSKMAN

U U S A MURHEEN HENGETÄR

LASIFIRMA

V I I N A T

S U R U T A R

J O E L

T Y Ö A S I A L L A P A S

MATEMAATTINENKIN

P E I T S I

S I I R T O P E T I

J E A N

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

MAAJUSSIN -1. MURHEENA

K A L A

K A T O L L A

T U E T

IDÄN IHMISIÄ

T A I T

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Mobiilikolehtia kehitetään JUKKA TUOMINEN kaipasi mahdollisuutta osallistua kolehtiin korttimaksulla (K&k 5.11.). Kiitämme palautteesta! Testasimme tosiaan kolehdin keruuta korttimaksupäätteillä jo vuonna 2017, mutta päätimme silloin lopettaa korttimaksut mainitsemistanne syistä ja jäimme odottamaan kehitysloikassa olleiden sähköisten maksutapojen vakiintumista. Kolehdin keräämisestä säädetään rahankeräyslaissa. Evankelisluterilaisilla seurakunnilla on mahdollisuus kerätä kolehti ilman erillistä lupamenettelyä julkisen uskonnonharjoituksen yhteydessä niiltä, jotka osallistuvat paikan päällä tilaisuuteen. Muutamissa seurakunnissa ympäri maata on kokeiltu erilaisia sähköisiä keräystapoja, mutta vielä ei ole valmista ratkaisua, jossa olisi otettu huomioon kaikki lain ja erilaisten seurakuntatalouksien vaatimukset. Ratkaisun pitäisi olla mahdollisimman monelle sopiva — eikä se saisi maksaa liikaa. Kirkkohallitus totesi keväällä esiselvityksessään, että tarvitaan kirkon yhteinen kolehtien keruujärjestelmä. Helsingin seurakuntayhtymä on mukana syksyllä aloittaneessa työryhmässä, jonka tehtävänä on valmistella kirkon yhteinen mobiilikolehtiratkaisu. Työryhmä ratkaisee toteutuksen teknisen pohjan tarvittavine hankintoineen. Työryhmän toimikausi päättyy 31.1.2021.

Margareta Back talouspäällikkö Heli Harkko maksuliikenneasiantuntija Helsingin seurakuntayhtymä

Kalle Mikkola dosentti, moraalifilosofian tutkija Espoo

Harsintahakkuulla metsästä tulee rytö PROFESSORI ERKKI LÄHDE esittelee uuden termin puuston sekakasvatus (K&k 22.10.). Me vanhempi väki tunnistamme siinä harsintahakkuun. Sitä käytettiin yleisesti sata vuotta sitten. Eli jatkuvasti noukittiin parhaat puut pois, kunnes metsä oli lyhyessä ajassa muuttunut rydöksi. Vaikuttaa siltä, että juuri rytö onkin nykyisen metsähuollon suunta niillä, joiden ei tarvitse välittää valtakunnan taloudesta.

Erkki Sinkko Helsinki

Kuka vetää liput salkoihin?

Maasta sinä olet tullut MIHIN RAAMATUN kohtaan perustuu hautajaisissa käytettävä kaava ”maasta sinä olet tullut, maaksi pitää sinun jälleen tuleman”? Miksi esimerkiksi Jeesuksen sanat ryövärille ristinpuulla eivät ole kelvanneet tähän tarkoitukseen? Hän sanoi: ”Tänä päivänä sinun pitää olla minun kanssani paratisissa.” Entä miksi hautajaisissa korostetaan fyysistä puolta eikä sielun vapautumista maallisista vaivoista? Eikö uskonto ole hengen eikä ruumiin asia? Ja mitä tarkoittaa uskontomme mukaan ”kunnes Jeesus viimeisenä päivänä herättää kuolleista”. Tarkoittaako se kuolleen viimeistä päivää vai mitä? Tarvitaan perusteluja.

Ann Vidgren Helsinki

Alkio ei ole ihminen MARJA-HELENA MÄKELÄ arvioi kriittisesti aborttilain muutosvaatimuksia (K&k 5.11.). Hedelmöittynyt munasolu, jonka osa ehkäisyvälineistä abortoi, on eettisesti kauempana ihmisestä kuin kärpänen, koiranpennusta puhumattakaan: alkio ei ole tiedostava, ajatteleva eikä tunteva olento missään määrin. Sama pätee varhaiseen sikiöön. Se ei ole vauva. Alkion kutsuminen ihmiseksi sanan eettisessä merkityksessä on sanamagiaa, kuin lakkaisi

myöhään. Ehkäisyvalistus ja -tarjonta vähentävät abortteja.

puutuolin lakkamarjoilla eikä lakalla, koska ”lakkaa sekin on”. Ihmisoikeuksia ovat muun muassa sananvapaus, ruumiillinen koskemattomuus ja omaisuudensuoja. Ellei niitä taata ihmisille, yhteiskunnan kehitys kärsii vakavasti. Nämä perusteet eivät kanna muiden eläinten tai ihmisalkioiden kohdalla. Niiden lopetuksessa ratkaisevaa on tiedostetun kärsimyksen minimointi. Abortin sanotaan myös johtavan siihen, että jää syntymättä ih-

minen, joka ehkä olisi muuten syntynyt. Niin käy myös joka sekunti, kun hedelmällinen ihminen ei harjoita seksiä. Kumpikaan ei ole eettisesti väärin. On hyvä, että nykyään yhä isompi osa lapsista saa syntyä toivottuina, vanhemmille sopivampana aikana ja usein myös yhteensopivammalle, rakastavalle pariskunnalle. Abortin kieltäminen ei vähennä vaan pahentaa abortteja: ne tehdään laittomasti, vaarallisesti ja liian

HYVÄ EHDOTUS Jussi-Petteri Lapilta (K&k 22.10.). Hän ehdotti, että seurakunnat liputtaisivat myös suositeltuina, ei vain virallisina liputuspäivinä, esimerkiksi Tove Janssonin päivänä 9.8. Peukutan tätä. Jäin kyllä miettimään, kuka joutuu tekemään tämän. Mahdollisesti se lankeaa suntioille. Mitä kuluja siitä tulekaan, jää nähtäväksi.

Pirkko Karasti pitäjänmäkeläinen

Kirkolla liehuu punalippu ILAHDUIN Jussi-Petteri Lapin kirjoituksesta. Meillä Lauttasaaressa kirkon mailla lipputangossa liehuu pysyvästi punalippu, nimittäin rakennusliikkeen mainoslippu. Surullista, mutta totta. Näin on ollut vakiintuneina liputuspäivinäkin. Mikähän lippu tangossa mahtaa liehua itsenäisyyspäivänä?

Ritva Lauraéus seurakuntalainen

Muista yhteystiedot LÄHETÄ MIELIPIDEKIRJOITUKSESI mukana yhteystiedot, siis osoite ja puhelinnumero. Pelkkä sähköpostiosoite ei riitä. Nimettömiä kirjoituksia ei julkaista eikä käsitellä. Nimimerkkiä voi käyttää poikkeustapauksissa. Kirjoituksia julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Lakipalveluja

Hautauspalveluja HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Rakennusala

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

www.ukkonen.com

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS 24 vuoden kokemuksella Eeva-Liisa Moilanen varatuomari, kiinteistövälittäjä (LKV)

Laki ja kiinteistö Moilanen Oy LKV Hämeentie 23, Helsinki p. (09) 773 2600

Leikkaa talteen

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Myös perinnönjaot, testamentit, kauppa- ja lahjakirjat, edunvalvontavaltuutukset www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Suoritamme kosteuskartoitukset, lämpökuvaukset sekä kaikki remontit sisällä ja ulkona myös uudisrakennukset. Saatte työn osasta kotitalousvähennyksen.

Raksatapa Oy, 0505387672, raksatapa@gmail.com

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

AUTOTALLINOVI REMONTTI -kaipaako ovesi uusimista? -Ryterna nosto-ovet -sähköiset avaajat Uudenmaan Ovi Oy Alpo Korsulainen, p. 050-3105065 alpo@uudenmaanovi.fi

Palveluja tarjotaan Kaipaatko juttuseuraa? Apua kodinhoitoon, kaupassa käyntiin ja ulkoiluun? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen, vintit, kellarit, loppusiiv. sop. muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht. astiat ym.

044-9268476, ONNI.

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

OSTAMME KIRJOJA 050 362 6620 myynti@vantaanantikvariaatti.fi

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Kiinteistövälitystä

Siivouspalveluja Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Palvelukseen halutaan

Ostetaan asuntoja

Oletko reipas ja näpsäkkä, itsen. työhön kykenevä ihminen ja haluaisit työskennellä henk. koht. avustajana? Olen pyörätuolissa istuva ihminen ja tarvitsen apua arjen askareissa. Työpaikka Jätkäsaaressa. Päivät ma ja pe klo 8-16. Laita yst. hakemus ja cv 26.11.2020 menn. os.: avrekry@gmail.com.

Nuoripari etsii asuntoa Kalliosta, min.50m² 2h, 3h. Omalla tontilla, LVIS-tehty. 0407776682

Vuokralle tarjotaan Yksiö 23m2 tupakoimattomalle Oulunkylässä. Pesutupa ja sauna. Hyvät liikenneyht. ja ostari lähellä. Vuokra 650 e sis. vesimaksu. Näyttö 21-22.11. Klo 12-13. Tied. 0400-821051

Henkilöautojen talvisäilytystä. 24 km Helsingistä Soita 0500 717 225

Edullisia, siistejä pienvarastoja Kalliossa. 044-980 4046

Vuokrata halutaan Opiskelijapariskunta (HTM ja KTM) etsii rauhallista kotia Helsingistä. liisalleasunto@gmail.com

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Tilaisuuksia Vantaan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 1.12.2020 klo 18.00 kaupungintalon valtuustosalissa, Asematie 7, 01300 Vantaa. Esityslista on nähtävillä seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 18.11.2020 alkaen. Kokousta voi seurata vantaanseurakunnat.fi -sivuilla. Eve Rämö yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

HERÄNNÄISSEURAT su 22.11. klo 10 kirkkopyhä Korson kko, Merikotkant.4, Vtaa; messu & seurat; saarna K.Airas. klo 10 kirkkopyhä Järvenpään kko, Kirkkot.4; messu, keitto &seurat; saarna S.Juntunen. klo 11 kirkkopyhä H.Paimenen kko, Palosuont.1 (Pakila), Hki; messu & seurat; saarna V.-M.Hynninen; HNK. klo 17 Pappilan veisuut, Vihdin kko, Kirkkot.1. la 28.11. klo 17 sateenkaarimessu & –seurat Alppilan kko, Kotkank.2, Hki; saarna L.Tuovinen, lit. T.Roiha. su 29.11. klo 17 ”Miksi on erilaisia raamatunkäännöksiä” Seuratuvalla, S.Sipilä Pipliaseurasta; suorana www. facebook.com/herattaja. ti 1.12. klo 18 verkkoseurat www. facebook.com/herattaja. to 3.12. klo 18 seurat L.-Pasilan srkkoti, Maistraatink.5, Hki. Tilaa joululehti Talvikynttilät, www.herattaja.fi/talvikynttilat.

Hammashoitoa EHT HEIDI L E VA N D E R

Haen kantakaupungista pientä yksiötä. Puhelin 041 741 7134/ Markus

www.erikoishammasteknikko.net

Haluaisin ostaa +35m2 asunnon (yksiö/kaksio) Kallio-Sörnäinen alueelta. Sari 0407024512

Halvor Ronning puhuu (video) Jeesuksen viittauksista Kirjoituksiin su 22.11. klo 13 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8. Klo 12.15 keittolounas (5 €) Raamattukodin työn hyväksi. Mukana Jouni Turtiainen, Maarit Kattilakoski ja John Remes. Järj. Jerusalemin Raamattukodin ystävät ry ja Espoonlahden seurakunta

Ostetaan yksiö Pääkaupunkiseudulta hyvien yhteyksien varrelta, myös huonokuntoinen käy. Kaj / 0400928169

OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokunt. Ei välityskuluja. 0405797397 Elmer

ESIRUKOUSILTA ti 24.11 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6 Petrus församling Henrik Perret, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Lähetys: www. facebook.com/petrusforsamling

• • • •

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Kysy lisää: 040 778 5212

Turvallisesti, luotettavasti ja ammattitaidolla Hammasproteesien valmistus ja korjaukset Valmistan proteesit itse alusta loppuun Myös kotikäynnit ja nouto kotiovelta

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

T A K U U T Y Ö

p. 09-7262266 p. 09-1461460

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

390 € 790 € 110 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS norm. 550 esi ote opr kok an Ylä- tai alaleu

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Harras hetki

Musiikin maisteri, teologian maisteri ja pappi Kati Pirttimaa, 48, työskente lee vielä hetken hen gellisen elämän ja jumalanpalveluksen asiantuntijana Es poon tuomio kapitulissa. Joulu kuun 1. päivänä hän aloittaa Tuomasyh teisön toiminnanjoh tajana. Pirttimaa on naimi sissa ja asuu Espoos sa. Kolmesta lapses ta nuorimmainen asuu vielä kotona. Perheeseen kuuluu myös cockerspanieli. Seuraavan kerran Pirttimaa leipoo ha panjuurileipää ensi viikonloppuna.

Leipominen tuo juurevan olon Hapanjuurileipominen auttaa Kati Pirttimaata asettumaan arkeen. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

arvitaan juuri, vettä, jauhoja ja suo laa, kun Kati Pirttimaa aloittaa lei vän teon. Hän leipoo hapanleipää. Pirttimaa on saanut ystäviltään kaksi leipäjuurta. Toinen on tullut Lohjalta ja toinen Roomasta. Kah den juuren käyttöön ei liity mitään mystiikkaa. Pirttimaa ottaa leivontaan sen, jota ei ole vä hään aikaan käyttänyt. Suomalaisesta juures ta tulee hiukan erimakuista leipää kuin italia laisesta. Varsinkin poikkeusoloissa ja pimeänä vuoden aikana hapanjuurileipominen on Pirttimaasta oi vallinen keino saada tasoittavaa otetta arkeen. LEIPÄJUURIAAN Kati Pirttimaa säilyttää purkeis sa jääkaapissa. Ryhtyessään leipomaan hänen pi tää ensin herätellä juuri. Pirttimaa sekoittaa haa rukalla juuren sekaan vettä ja jauhoja. Sen jäl

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

keen hän sulkee purkin kertakäyttöhansikkaalla ja jättää taikinan tekeytymään. Juurta pitää ruokkia vielä muutaman kerran ve dellä ja jauhoilla, että se lähtee kunnolla käyntiin. Villihiivat kohottavat taikinaa, ja hansikas kohoaa pystyyn, kun taikina on valmis työstettäväksi. Sekoittaessaan taikinaa Pirttimaa ottaa pienen osan juurta talteen. Se on emojuuri, joka laite taan purkkiin ja jääkaappiin odottamaan seuraa vaa leivontakertaa. Kun taikina on kohonnut tarpeeksi, Pirttimaa taittelee sitä saadakseen siihen vielä lisää kuoh keutta. Sen jälkeen hän muotoilee leivän pitku laiseksi tai pyöreäksi ja laittaa sen hetkeksi koho tuskoriin. Juuri ennen uuniin laittoa Pirttimaa viiltää veitsellä leipiensä pintaan viiltoja, jotta valmiin leivän kuori aukeaa nätisti. Leipomishifistelijät tekevät kuvioita leivän pintaan partakoneen te rällä, mutta sitä Pirttimaa ei ole vielä kokeillut. Perusviillot riittävät toistaiseksi. ALOITTAAKSEEN leipomisen Kati Pirttimaa tar vitsee henkistä tilaa. Leipoessaan hän tietää, että elämä on aika balanssissa.

Mutta hapanjuurileivonta toimii hänellä toi sinkin päin: sitä voi käyttää rauhoittumiseen. Kun Pirttimaa tajuaa, että nyt on vähän liian kii re, hapanjuurileivän tekeminen pakottaa hiljen tämään tahtia, sillä koko prosessi vie pari–kolme päivää. Kun Pirttimaa työntää kätensä leipätaikinaan, hänelle tulee juureva olo. Hän pysähtyy rauhassa katsomaan, miten taikina sillä kertaa voi ja käyt täytyy. Hän tuntee käsissään, missä vaiheessa tai kina on. Sen oppii tuntemaan sitä paremmin, mi tä enemmän leipoo. Leivän leipomisessa on Pirttimaan mielestä jo tain tosi syvää, melkeinpä primitiivistä: leipoa leipää, jolla ruokitaan perhe. Se myös kiinnittää hänet sukupolvien ketjuun. HAPANJUURILEIVONTAAN liittyy myös kohtuul lisuus, onhan leivässä vain vettä, jauhoja ja suo laa. Joskus, jos taikinan taittelu on unohtunut tai kohotus mennyt liian pitkäksi, Kati Pirttimaa on kauhuissaan ajatellut, että menikö kaikki pilalle. Hän on silti paistanut leivät, ja niistä on tul lut hyviä ja syötäviä. Näissä tilanteissa Pirttimaan mielessä häivähtää armollisuus. ■

Hyvää pyhää

29.11.

Tänään on ensimmäinen adventtisunnuntai. Päivän evankeliumissa (Luuk. 19:28–40) kerrotaan, kuinka Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin väkijoukon riemuitessa.

Odota rauhassa Kirkoissa tänään laulettava Hoosianna on mahtipontinen aloitus vajaan neljän viikon mittaiselle paaston ja odotuksen ajalle. Voisitko tänä vuonna paastota stressaamisesta ja murehtimises ta? Joulu tulee, vaikka et tekisi mitään. Varaa tästä eteenpäin aina jouluun asti joka päivä pieni hetki, jolloin keskityt siihen, että kaikki on ihan hyvin. Istu mukavasti, sulje silmäsi ja hengitä vain.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Tarvitsemme hiljaista voimaa

lon huutojen kohteena istuu hiljainen mies aasin selässä. Viesti on selvä: tässä tulee kai vattu Rauhanruhtinas. Tähän saakka hän on kulkenut jalkaisin. Nyt hänelle on kelvannut ratsuksi harmaa aasi, joka kantaa kärsivälli sesti taakkansa. Jeesus ei tule väkivaltaa lietsoen eikä vallanku mousta julistaen vaan aseettomana ja nöyränä. Hän on kuin vuorisaarnansa autuaiksi julistusten ruumiil listuma: kaikkien köyhien, murheellisten, oikeutta janoavien ja rauhaa rukoilevien toivo. Hänen olemuksensa ja tekonsa säteilevät lempe yttä ja nöyryyttä niin Jumalaa kuin kaikkia ihmisiä kohtaan. Häntä riemuhuudoin vastaanottava väki tunnistaa sen. Siksi he levittävät tielle vaatteitaan ja katkovat

puista lehviä. Monet ovat seuranneet häntä Galileasta asti tai liittyneet hänen mukaansa matkan varrella nähtyään, miten hän toimii ihmisten parissa. Muutamaa päivää myöhemmin Jerusalemissa kai kuvat toisenlaiset huudot, jotka vievät hänet kuole maan. ”Nöyryys ja hiljaisuus on valtasi salaisuus”, laule taan adventtivirressä. Tuota hiljaista voimaa tarvit semme kaiken kiihkon ja uhon keskelle. Tuota toivoa tarvitsemme päästäksemme irti huoliemme ja pelko jemme siteistä. Noita piilossa olevia Jumalan lempei tä kasvoja kaipaamme. Adventin valot kertovat kaipauksesta ja toivosta. Sytytämme kynttilöitä ja valmistaudumme Vapahta jan tuloon, Jeesuksen syntymään.

Valmistaudu Jeesuksen syntymään Adventti on odotuksen ja toivon aikaa. Se on valmistautumista Jeesuksen syntymään. Kun sytytät iltaisin kynttilöitä, hiljenny hetkeksi ja rukoile mielessäsi: ”Jeesus, maailman Vapahtaja, vapauta meidät huolistamme ja peloistamme. Jeesus, maailman valo, valaise sisimpämme ja koko elämämme.”

LAURI MAARALA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Mielipiteet muuttivat lehden sivulle 23.

20 19.11.2020 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Valoa pimeneviin iltoihin Eemeli Monni sytyttää lyhdyn Lauttasaaren joulupolulla s. 2

Miten haudataan Senaatintorin vanhat vainajat? s. 4 Pia Niemi rakentaa seimiä Aleksanterin kadulle s. 6

Nyt on vuorossa toppatakki Koronajouluna Helsingissä aiotaan laulaa Kauneimpia joululauluja ulkona ja hiljentyä aattohartauksiin pihoilla ja puistoissa.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT ESKO JÄMSÄ

ulossa on maailman ensimmäinen koronajoulu. Jotkut asiantuntijat ovat suosittelleet jo lokakuun lopus sa muun muassa joulukirkosta ja su kujuhlista luopumista. Helsingin seurakunnat ovat syk syn mittaan suunnitelleet aktiivisesti joulukautta, joka on kirkon tärkein ajanjakso pääsiäisen ohel la. Samalla terveysviranomaisten ohjeistusta seu rataan tarkasti. – Joulua ei ole tänäkään vuonna peruttu! Löy dämme kyllä tavat viettää yhdessä joulua, va kuuttaa Lauttasaaren kirkkoherra ja Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki. – Olemme saman edessä kuin ihmiset ensim mäisenä jouluna. Ei silloinkaan ollut varmuut ta mistään. Silti rakkaus syntyi ja syntyy maail maan, sanoo Tuomiokirkkoseurakunnan kirkko herra Marja Heltelä. Joulunajan tilaisuuksia on suunniteltu Helsin kiin noin 350. Koska koronaviruksen tiedetään tarttuvan huonosti ulkoilmassa, tilaisuuksia aio taan järjestää mahdollisimman paljon ulkona.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 20/2020

Kannattaa siis kaivaa toppatakit esiin, kun lähtee laulamaan Kauneimpia joululauluja tai suuntaa aattohartauteen. ULKOILMATAPAHTUMIEN LISÄKSI joulukaudella järjestetään toki runsaasti tilaisuuksia sisällä kir koissa, mutta turvaväleillä ja maskeja käyttäen. Tämä merkitsee sitä, että kirkkoihin mahtuu pik kuruinen joukko normaaliin verrattuna. – Meillä Tuomiokirkossa piispan jouluhartau dessa jouluaattona on käynyt 1500 ihmistä. Nyt koronarajoitusten aikana sallittu väkimäärä on 175, Marja Heltelä havainnollistaa. Siksi aattohartaus lähetetään suorana verkos sa. Ihmiset voivat osallistua siihen kotonaan kän nykän, tabletin tai tietokoneen välityksellä. Jos paikan päälle kirkkoon tulee yli 175 ihmistä, va raudutaan järjestämään äänentoisto ulos. Toi saalta voi käydä niin kuin jääkiekkootteluissa, että rajoitusten vuoksi ei tule edes sallittua mää rää väkeä. Myös muissa seurakunnissa näytetään tilaisuuk sia verkossa ja hyödynnetään sosiaalista mediaa.

Sopivia ulkotiloja on etsitty. Lauttasaares sa rakennetaan joulupolku kahtena lauantaina Särkiniemen ulkoilualueelle. Metsän siimekses sä kävelijät saavat myös laulaa Kauneimpia jou lulauluja sydämensä kyllyydestä, turvavälein. Mikäli koronaturvalliset järjestelyt onnistuvat, tarkoitus on myös nauttia yhdessä joulupuuroa ja glögiä.

”

KORONAVIRUKSEN VUOKSI TILAISUUKSIA AIOTAAN JÄRJESTÄÄ MAHDOLLISIMMAN PALJON ULKONA.

Kauneimmat joululaulut kajahtavat myös esi merkiksi Vanhassa kirkkopuistossa eli Ruttopuis tossa, Kallion Karhupuistossa ja useiden kannel mäkeläisten palvelutalojen pihalla. JOULUUN KUULUU perinteisesti toisten ihmisten ilahduttaminen ja huomioiminen. Miten tämä onnistuu, kun viranomaisten ohje on päinvastoin pitää etäisyyttä ja vähentää ”turhia” kontakteja?

Apua & tukea

Joulukeräys välittää välittämistä Rakenna joulupuu -keräys toteutetaan Kannelmäen seurakunnassa tänä vuonna lahjakortein.

TEKSTI ELLA LUOMA KUVA ESKO JÄMSÄ

Lauttasaaren seurakunnan työntekijät Annette Markkunen (vas.), Joel Niemi, Taina Viherkari ja Eemeli Monni virittelevät lyhtyjä Särkiniemen ulkoilualueelle. Siellä järjestetään joulupolku kahtena lauantaina.

joulu

annelmäen seurakunnan Rakenna joulupuu -keräys on jo vanha perinne. Tänä vuonna se on saanut uuden muodon koronapandemian vuoksi. – Koronan takia emme kerää lahjatoiveita vaan toivomme, että ihmiset lahjottaisivat lahjakortteja kauppakeskus Kaaren keräykseen, kertoo Kannelmäen seurakunnan diakoni Ulla-Maija Tuura. Lahjakortin voi lunastaa Kaaren Prismaan ja tuoda sen seurakunnan toimitila Paikkaan. Kortin arvon lahjoittaja päättää itse, ja lahjakortit jaetaan tasapuolisesti lahjoitusten saajien kesken. Lahjoituksia ovat vastaanottamassa diakoniatyöntekijöiden lisäksi seurakunnan papit ja muut työntekijät. – Samalla kohtaamme seurakuntalaisia. Kohtaamiset ovat jääneet koronan vuoksi kovin vähiin, Tuura sanoo. Rakenna joulupuu -keräys toteutetaan perinteisesti niin, että kirkon joulukuusesta voi käydä nappaamassa itselleen lahjatoiveen, hankkia lahjan ja tuoda lahjapaketin kirkolle. Koronatilanteen vuoksi monet seurakunnat ovat muut-

taneet käytäntöjään, mutta itse keräystä ei ole missään peruttu. – Tämä on ihmisille tärkeä keräys, sekä lahjan saajille että lahjoittajille, Tuura kertoo. Joululahjat annetaan seurakunnan alueen vähävaraisille perheille ja yksinasujille. Avun tarvitsijat löytyvät ensisijaisesti diakoniatyön ja sosiaalitoimen kautta, mutta myös esimerkiksi kirkon nuorisotyöstä. – Yleisin syy avun tarpeeseen on heikko taloudellinen tilanne. Mutta jotkut sinnittelevät joulua kohti myös jaksamisensa rajoilla ja tarvitsevat apua joulun tekemiseen, Tuura kertoo. Palaute on ollut hyvää. – Lahjoituksista tulee paljon kiitosta. Joulun alla ihmiset myös haluavat jakaa joulumieltä, Tuura sanoo. Yksi Rakenna joulupuu -keräyksen ulottuvuuksista onkin yhteisen joulun toteuttaminen. – Joulu on Jeesuksen syntymäjuhla, Kun seurakuntalaiset osallistuvat sen mahdollistamiseen kaikille, he toimivat Kristuksen käsinä ja jalkoina. Se on välittämisen välittämistä, Tuura sanoo. ■ Kannelmäen seurakunta toteuttaa Rakenna joulupuu -keräyksen S-ryhmän lahjakorttilahjoituksin. Toimitathan lahjakortit la 12.12. mennessä toimitila Paikkaan (Kauppakeskus Kaari, -1. krs) viikolla 50 ma–la 7.–12.12. klo 12–18. Halutessasi voit lahjoittaa myös suklaata tai kahvia. Paketoithan ne erikseen. Lue lisää oman seurakuntasi keräyksestä: www.helsinginseurakunnat.fi

Jos ihminen on muutenkin yksinäinen, elämänlaatu huononee. Juha Rintamäki ottaa esiin seurakuntien yhteisen Ilman sinua -kampanjan, joka pyörähti käyntiin 9.11. – Tahdomme sen kautta palauttaa kortteleihin naapuriapua ja lisätä lähimmäisenrakkauden tekoja. Lisäksi #sytytänkynttilän-kampanjan kautta voidaan yhdessä valaista naapurustoa sytyttämällä toivon kynttilöitä ikkunalle. Tuomiokirkkoseurakunnassa tuodaan joulumieltä esimerkiksi kukilla. Kolmantena adventtisunnuntaina seurakuntalaiset voivat viedä kirkolta joulutähden joulutervehdyksenä ihmiselle, jonka tietää olevan yksin. Marja Heltelän mukaan jokaisella on kokemuksia erilaisista jouluista. – Joku on kuollut, joku on syntynyt, joku on juuri eronnut tai sairaana. Nyt uutta on se, että koko maailman kristityt kohtaavat joulun erilaisena. Mutta joulu tulee joka tapauksessa, ja Kristus syntyy. ■ Lauttasaaren seurakunnan joulupolut Särki niemen rannassa 28.11. ja 19.12. klo 16–20. Kolme kertaa Kauneimmat joululaulut ke 2.12. Herttoniemen kartanon puistossa, Knusgårdin museo maatilalla. Katso Seurakunnissa tapahtuu, sivu 11.

– Koronatilanteen vuoksi joululahjatoiveita ei ripusteta kirkon kuuseen, vaan lahjat annetaan lahjakortteina, sanoo diakoni Ulla-Maija Tuura. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 20/2020

Säädylliset kakkoshautajaiset Arkeologit nostivat Senaatintorin alta 120 vainajaa. Kirkon pitää nyt päättää, miten luut haudataan. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVAT MARKKU ULANDER JA ANTTI AIMO-KOIVISTO/LEHTIKUVA

un helsinkiläiset ovat kokoontuneet Senaatintorille juhlimaan jääkiekkokultaa tai Euroviisu-voittoa, harva lienee ajatellut, että juhlaväki karkeloi tuhansien kuolleiden ihmisten luiden päällä. Torin länsilaidalla sijaitsi noin vuonna 1640 perustettu hautausmaa, joka jäi 1800-luvun alussa venäläisten rakennuttaman empirekeskustan alle. Nykyisen torikivetyksen alle kuopattujen kalmojen tarkkaa lukumäärä on vaikea sanoa, mutta Museoviraston tutkijan Heli Lehdon mukaan vainajia haudattiin alueelle juuri niin paljon kuin vain mahtui. – Se on varmasti nelinumeroinen luku, Lehto sanoo. Lokakuussa arkeologit kaivoivat 120 ihmisen jäänteet takaisin päivänvaloon. Senaatintorin valaistusta uusitaan, ja kaupunginmuseo edel-

lytti, että ennen kuin uusia valopylväitä aletaan pystyttää, arkeologit tutkivat kaivuukohdat. Hautausmaa perustettiin samaan aikaan, kun Helsingin kaupunki siirrettiin 1640-luvulla Vanhankaupunginlahden pohjukasta nykyiselle paikalleen Vironniemelle. – Kun esimerkiksi katovuosina kuolleita oli paljon, kaikki eivät mahtuneet hautausmaahan. Tuolloin jouduttiin perustamaan uusia hautausmaita silloisen kaupungin ulkopuolelle, nykyiseen Kamppiin, Lehto selittää. Siksi myös Kampin alueen työmailla tulee toisinaan vastaan esivanhempien luita. KUOLLEIDEN HAUTAAMINEN hautausmaalle oli oikeastaan vain toiseksi paras vaihtoehto, kertoo kirkkohistorian dosentti Esko M. Laine. Vielä 1600-luvulla helsinkiläiset halusivat mieluummin tulla hauda-

ESKO JÄMSÄ

Helsingin kaupunki uskoo, että sosiaaliohjaajien tarpeeseen Kampin kappelissa voidaan vastata jalkauttamalla kaupungin työntekijöitä.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 20/2020

Sosiaaliohjaajat pois kappelista? Helsingin kaupungin ja seurakuntien välisessä Kampin kappelia koskevassa yhteistyösopimuksessa kappeliin on nimetty neljä sosiaaliohjaajaa. Kaupunki haluaisi luopua tästä mallista nyt, kun uudesta sopimuksesta neuvotellaan. Helsingin kaupungin nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtajan Leena Luhtaselan mukaan taustalla on useita syitä. – Yksi tärkeä syy on, että kaupungin täytyy ennakoida tulevaa

Arkeologian opiskelija Inka Sallinen Senaatintorin itälaidan kaivauksella 23. syyskuuta 2020.

sote- ja maakuntaratkaisua, jossa valtiolta tulee rahoitus vain sosiaali- ja terveydenhuoltolain mukaisiin sote-palveluihin, Luhtasela sanoo. Kampin kappelin sosiaaliohjaajien työstä suurin osa menee vierailijoiden vastaanottamiseen ja muihin tehtäviin, joihin ei tarvita sosiaalihuollon pätevyyttä. Tällä hetkellä neuvotteluissa on Luhtaselan mukaan pidetty esillä vaihtoehtoa, jossa kaupunki jalkauttaa sosiaaliohjaajia Kampin kappelille sen sijaan, että he olisivat siellä pysyvästi. Helsingin seurakuntien mie-

lestä kappelin toimintaa ei tarvitse muuttaa. – Neuvottelut kaupungin kanssa ovat kesken, ja niitä käydään hyvässä hengessä. Olemme kokeneet kappelin nykyisen toiminta-ajatuksen hyväksi, sanoo Kampin kappelin toiminnanjohtaja Kenneth Koskinen.

Hautahaku.fi auttaa haudan löytämisessä Pyhäinpäivän alla avatusta Hautahaku.fi-palvelusta löytyy noin 350 000 Helsingin seu-

Nämä hampaat löytyivät Senaatintorin alta edellisissä arkeologisissa kaivauksissa vuonna 2012.

tuiksi kirkon lattian alle. Siitä seurasi se ongelma, että kirkot tuppasivat haisemaan mätäneviltä ruumiilta. Haju taas houkutteli luunhimoisia koiria. – Vuonna 1673 piispa velvoitti ajamaan koirat ulos ennen messua, Laine kertoo. 1700-luvulla keksittiin, että kirkossa voi käyttää parfyymeja, jotka peittävät ruumiinhajun. Vasta valistuksen ajan jälkeen alettiin ajatella, että kirkon lattian alla mätänevät ruumiit eivät ole vain hajuhaitta vaan myös terveysriski. MYÖS SENAATINTORILLA aiemmin sijainneiden kirkkojen – 1654 palaneen Kristiinan kirkon, sen jälkeen rakennetun Pyhän Hengen kirkon ja vuonna 1727 rakennetun Ulrika Eleonoran kirkon – lattioiden alle on mitä luultavimmin haudattu vainajia. Kirkon paikalla ei ole tehty arkeologisia kaivauksia.

rakuntayhtymän hautausmaille haudatun vainajan tiedot. Mobiiliystävällinen palvelu on luotu helpottamaan Helsingin seurakuntien hautausmaille haudattujen vainajien hautapaikkojen löytymistä. Hautahaku palvelee ihmisiä, joiden läheinen on haudattu Hietaniemen, Malmin, Honkanummen, Kulosaaren ja Östersundomin hautausmaille tai Maunulan uurnalehtoon tai Kallion uurnaholviin. Hautapaikkaa etsitään palvelusta vainajan sukunimellä. Hakua voidaan tarvittaessa raja-

Hautapaikkojen jakelu seurasi ajan sääty-yhteiskunnan henkeä. Kun kuolleita alettiin 1700-luvulla haudata kirkon ulkopuolelle, oli iso kysymys, kuinka lähelle kirkkoa pääsi lepäämään.

”

PARKKIRUUDUISSA NÄKYY RIPAUS SIITÄ, MILLAINEN SÄÄTY-YHTEISKUNTA OLI. KIRKKOHISTORIAN DOSENTTI ESKO M. LAINE

– Kun hautausmaat alkoivat täyttyä, haudat siirtyivät yhä kauemmas kirkosta. Se oli omaisille hirvittävän loukkaavaa. Porvoosta on kertomuksia, että omaiset kaivoivat vainajia yöllä ylös ja siirsivät ne lähemmäs

ta syntymä- ja kuolinvuoden tai hautausmaan mukaan. Palvelun sisältämä karttapalvelu näyttää haudan sijainnin hautausmaalla. Hautahaku linkittyy HSL:n Reittioppaaseen.

Yhteisvastuun tulos romahti Koronapandemia keskeytti Yhteisvastuukeräyksen lipas- ja listakeräykset sekä pakotti perumaan monia tapahtumia. Tämän seurauksena tuotto jäi keräysjohtaja Tapio Pajusen mukaan alhaisemmaksi kuin kertaakaan

Tutkimusavustaja Sarri Suortti esitteli löydöksiä Senaatintorin alta syyskuussa.

kirkkoa suojellakseen suvun ja vainajan kunniaa, Esko M. Laine kertoo. – Meillä ei ole tuollaisesta ajattelusta jäljellä enää muuta kuin kiista parkkiruuduista. Siinä näkyy ripaus siitä, millainen sääty-yhteiskunta oli. Noiden 120 helsinkiläisen luut ovat nyt Museoviraston laboratoriossa. Tutkijat puhdistavat luut, minkä jälkeen osteologi eli luututkija selvittää vainajien iän, sukupuolen ja mahdolliset sairaudet. SITTEN KUOLLEET palautetaan haudan lepoon. Senaatintorille niitä ei kuitenkaan enää haudata. Museovirasto luovuttaa luut ensi vuonna Helsingin seurakuntayhtymälle. – Vainajat ovat joutuneet rakennustöiden vuoksi pois viimeisestä leposijastaan, ja me palautamme heidät rauhalliseen paikkaan, ilman muuta hautausmaalle, sanoo seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Risto Lehto.

aiemmin, ainakaan euroaikana. Kun edellisvuonna päästiin runsaaseen kolmeen miljoonaan euroon, nyt tulos oli alle kaksi miljoonaa euroa. – Koska keräyksen teemana oli vanhemmuuden tukeminen, monia isoja tapahtumia oli seurakunnissa suunniteltu toteutettavaksi äitienpäivän aikoihin. Kun viranomaiset antoivat tiukkoja suosituksia koronan vuoksi, lähetimme ympäri maata viestin, jossa kehotimme lopettamaan kaiken toiminnan, joka perustuu ihmisten kohtaamiseen. Asetimme terveyden rahallisen tulok-

Vainajat haudataan luultavasti Malmin hautausmaan arkkumuistolehtoon. Uudelleenhautauksen yksityiskohdat ovat vielä auki, mutta Lehto kertoo, että hautaamisessa kunnioitetaan vainajien hautaustapoja. Luita ei esimerkiksi tuhkata. Risto Lehto suunnittelee, että arkkumuistolehdon alueelle voisi pystyttää kyltin, jossa kerrotaan Senaatintorin alta nostettujen vainajien tarina. Lehto ei osaa sanoa, minkälaisin menoin luut lasketaan hautoihin. – Minä kun en ole teologi, en osaa sanoa, voiko vainajaa siunata maahan kahteen kertaan. Esko M. Laine on onneksi paitsi historioitsija myös teologi ja Malmin seurakunnan pappi. Hänen mukaansa uudelleen siunaamisessa ei ole mitään ongelmaa. – Ilmoittaudun vapaaehtoiseksi toimittamaan heille vuoden 1693 kaavan mukaisen siunauksen, Laine lupaa. ■

sen edelle, Pajunen kertoo. Tämän seurauksena lipaskeräykset ja listakeräykset jäivät kesken ja isoja tapahtumia, joiden tuoton piti mennä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi, peruttiin. Helsingissä kerättiin nyt alle 180 000 euroa. Rahallisesti eniten kerättiin Töölön seurakunnassa, eniten jäsentä kohti puolestaan Roihuvuoressa. Pajunen nostaa poikkeuksena laskevasta trendistä esille Herttoniemen seurakunnan. Siellä keräystulos lähes tuplaantui, ja oli nyt 13 715,85 euroa. Seurakunnan uusi keräyspäällik-

kö Outi Lantto kertoo innostaneensa seurakuntalaisia ja työntekijöitä mukaan ideoimaan ja keräämään lipaskeräystä. Lue lisää aiheesta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Veroprosentti pysyy yhdessä Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti, että kirkollisveroprosentti säilyy ennallaan eli se on 1,0 myös vuonna 2021. Veroprosentti on pienimpien joukossa Suomen seurakunnista. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 20/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 20.11.–3.12.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17, la klo 11–17, su klo 9–17 Pohjois-Haagan Lämpiö, Näyttelijäntie 14 Verkkolähetykset Haagan seurakunnan facebook-sivulla

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Päivämusiikkia su 22.11. klo 14. Heidi Ilmolahti, viulu, ja Meeri Puhakka, sopraano. Vapaaehtoinen ohjelmaraha. Luetaan ääneen uutta Raamatunkäännöstä ke 25.11. klo 18–18.30. Paananen. 2.12. Kumpukallio. Myös verkkolähetyksenä. Käsityökerho ti 24.11. klo 18. Tietokonekerho pe 27.11. klo 13. Kaipainen. Aikuisten pelikerho la 28.11. klo 12. Lähde sauvakävelemään ke 2.12. klo 11 Lämpiöltä. Salo. Kirkkoherran iltateet ma 23.11. klo 18 Pohjois-Haagan Lämpiöllä. Nenonen. Hyvän mielen keitaan noutoruoka to klo 15. 2 e. Diakonian ajanvarauspäivystys ma ja to klo 10–12 p. 050 476 7710. Joululeivontakurssi 3.–6. lk ke 2.12. ja 9.12. klo 14.30–16. Ilm. 25.11. menn. tiia.hamalainen@evl.fi. Sydäntalven hiljaisuuden retriit-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 20/2020

Kannelmäen seurakunta Virasto: p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6, Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja

perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. 29.11. Ensimmäisen adventtisunnuntain messu. Lauletaan yhdessä Hoosianna. Messussa kuullaan G.F. Händelin musiikkia, muun muassa Messias-oratorion Halleluja-kuoro, mukana Vokaaliyhtye CantoNovo. Joulun odotus alkaa. Iltaehtoollinen ke 25.11. klo 19 kirkossa. Luottamuksen messu ke 2.12. klo 19 kirkossa. Taizé-lauluja, Raamatun sanaa, saarnan tilalla hiljaista mietiskelyä.

TAPAHTUMIA Adventtikonsertti su 29.11. klo 18 kirkossa. Länsi-Helsingin Musiikkiopiston soitinyhtyeet esiintyvät. Lauletaan yhdessä Hoosianna. Vapaa pääsy. Lapsille ja lapsiperheille marraskuussa Musakerhot Malminkartanon kappelin pihalla ma klo 10 ja ti

klo 17.30 sekä Perhekerho kirkon pihalla ke klo 9.30. Tarkemmat tiedot muustakin ulkotoiminnasta netistä ja Facebookista.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Palvelemme puhelimitse p. 09 2340 5100 to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi. Voit halutessasi varata ajan toimistolla asiointiin. Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6 Olemme myös Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa!

JUMALANPALVELUKSET Messut klo 11 Munkkivuoren kirkko. Su 22.11. Hassinen, Lamminen. Hoosianna-kirkko 29.11. Frilander, Valtonen, Lamminen. Messun

jälkeen Eeva-Liisa Rantasuomela Suomen Lähetysseurasta kertoo naisten ja lasten tilanteesta Angolassa. Lasten ja perheiden adventtihartaus su 29.11. klo 17. Varhaiskasvatustiimi. Verkoston messut Munkkiniemen kirkosta su klo 17 toistaiseksi vain verkkolähetyksenä, www.verkosto. net.

TAPAHTUMIA Annan tuulen viedä virheet -levynjulkaisukonsertti pe 20.11. klo 19 Munkkiniemen kirkko. Hanna Haapanen. Vapaa pääsy. Osallistujamaksimi 100 hlöä. Ilta tulilla Munkkivuoren kirkon pihalla to 26.11. klo 18–20. Omat paistettavat mukaan. Joulukonsertti ke 2.12. klo 19 Munkkivuoren kirkko. Oopperalaulajat Petri Lindroos, basso, ja Kristian Lindroos, baritoni, pianistina Kalle Kuusava. Vapaa pääsy, käsiohjelma 15 e. Osallistujamaksimi 200 hlöä.

SIRPA PÄIVINEN

Messu su 22.11. klo 10. Silin, Paananen, Psalmilaulajat Olli Mönttisen johdolla. 1. adventtisunnuntaina messu 29.11. klo 10 (myös verkkolähetys). Paananen, Nenonen, Silin, Mönttinen. Lähde-kuoro Matti Turusen johdolla. Yhteinen Hoosianna! Rakenna joulupuu -keräys alkaa, joululahjatoiveet kirkolla joulupuussa. Messu su 29.11. klo 12. Paananen, Nenonen, Silin, Mönttinen. Klo 12–14 kirkon pihalla iloista tekemistä lapsille ja perheille, tarjoilua, kynttilöitä. Samaan aikaan klo 12–14 Pohjois-Haagan aseman pihassa pientä tarjoilua, kynttilöitä, työntekijöitä tavattavissa. Päivärukous to klo 12. 19.11. Silin. 26.11. Nenonen. Laudes ke klo 7.30–8. Silin. Kontemplatiivinen rukous ja kristillinen meditaatio ke 2.12. klo 19. Silin.

ti Sääksin leirikeskuksessa Nurmijärvellä 15.–17.1. Ohjaajina Heikki Nenonen ja Sofia Honkanen. Tied. ja ilm. sofia.honkanen@evl.fi, p. 050 380 2356. Naisten kasvuryhmä sinulle, joka haluat oppia uutta itsestäsi ja ihmissuhteissasi. Psykodraaman keinoin toteutettava ryhmä kokoontuu keväällä ke 20.1.–7.4. klo 18–21. Hinta 50 e. Tied. ja ilm. haastatteluun 11.12. menn. sipilaheli@gmail.com.

Menokasvo

Aleksanterinkadun jouluseimissä pidetään turvaväliä Somistaja Pia Niemi, olet rakentanut jouluseimiä Aleksanterinkadun liikkeiden ikkunoihin kohta kahdenkymmenen vuoden ajan. Millainen on suhteesi seimiin? – Tapahtuman rakentaminen kuuluu jouluuni. Tein jouluseimen myös kotiini lasten ollessa pieniä. Katselen ulkomaanmatkoillakin mielelläni seimiä. On jännää, miten kulttuuri välittyy seimihahmoista. Näkyykö poikkeuksellinen aika jouluseimissä? – ”Kaukaa katsoen, lähelle päästäen” on tämän vuoden teema. Se nousee korona-aikaan liittyvästä pelosta ja eristäytymisestä, jonka pyrimme kääntämään seimiasetelmissa turvallisuudentunteeksi, luottamukseksi ja toivoksi siitä, että kaikesta selvitään yhdessä. – Jouluseimeen kuuluvat tietysti

– Joulu ei ole kadonnut mihinkään, vaikka joudummekin käyttäytymään eri lailla kuin tavallisesti, sanoo Pia Niemi.

Maria, Joosef, päätähti seimessä, paimenet ja tietäjät. Tänä vuonna olemme kuitenkin eristäneet heidät toisistaan omiin lokeroihinsa tai pleksien taakse. Joulu ei ole kadonnut mihinkään, vaikka joudummekin käyttäytymään eri lailla kuin tavallisesti.

– Tämä on vaikea kysymys! Ehkä kaunein on Stockmannin Mannerheimintien puoleiseen sisäänkäyntiin tuleva asetelma. Edesmennyt nukketaiteilija Mirjami Skarp teki valkeat hahmot kultaisine koristeineen. PIHLA TIIHONEN

Jouluseimiä rakennetaan Aleksanterinkadulle kymmenkunta. Mikä on suosikkisi?

Helsingin seurakuntayhtymän jouluseimiä on esillä joissakin Aleksanterinkadun näyteikkunoissa 22.11.–6.1.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 20.11.–3.12.

Munkkivuoren kirkko auki ti ja to klo 10.30–13.30. To 19.11. ja ti 24.11. tarjolla on pieniä juttuhetkiä ja valoa arkeen – saat kirkosta kynttilän mukaasi. Lapsiperheiden kerhot: Koronaepidemian vuoksi ennakkoilmoittautuminen ensilapsikerhoon Munkkiniemen kirkolla ma klo 15–16.30 sekä avoimeen päiväkerhoon to klo 15–16.30. Osallistumisrajoitus 10 perhettä. Ilm. leena. eronen@evl.fi. Maanantain avoin päiväkerho klo 9.30–11.30 Munkkiniemen kirkolla kokoontuu ulkona.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: ti ja pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 Pajamäen seurakuntakoti, Paja mäentie 14 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 22.11. klo 10. Kekäläinen, Vuori, Ahola, Pilvi Listo, Anna Záborszky-Teppo, sello. Ensimmäisen adventin messu ja lähetyskahvit su 29.11. klo 10. Vuori, Kekäläinen, Vanne, Ahola, diakonit Olga Nurminen ja Pia Saarela, Cantabile-kuoro ja Jyrki Myllylä, saksofoni. Messua voi seurata myös suorana lähetyksenä Facebook-sivullamme. Rakenna joulupuu -keräys käynnistyy. Keräyksen kautta on mahdollisuus toteuttaa alueella asuvan vähävaraisen lahjatoive. Lähetyskahveilla joulutorttuja ja pipareita sekä muuta kotiin ostettavaa. Viikkomessu ke 2.12. klo 18. Vuori, Ahola.

TAPAHTUMIA Joulun odotus – Liedistin yksinlaulajat la 28.11. klo 18 kirkossa. Pianistina Joel Papinoja. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Kirkon olkkari – kaikenikäisten avoin olohuone keskiviikkoisin klo 15–18.30 kirkolla. Ke 25.11. ja 2.12. adventtiaskartelua. Kirkkomuskariin ilmoittautuminen on käynnissä kotisivuillamme. Kausi alkaa to 28.1.2021. Vauvaryhmän tutustumiskertaan 26.11. klo 11.15 ilmoittautuminen: sanna. yli-koski-mustonen@evl.fi. Kirkkoherranvaalit su 7.2.2021. Ehdokkaat ja vaalisaarnat Pitäjänmäen kirkossa: I vaalisijalle asetetun Tuomas Hynysen vaalinäyte 10.1.2021 klo 10, II vaalisijalle asetetun Hilkka Niemistön vaalinäyte 17.1.2021 klo 10, III vaalisijalle asetetun Maika Vuoren vaalinäyte

kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, Diakonian ajanvaraus ma, ti klo 9–10 ja to klo 12–13 p. 09 2340 3618 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

24.1.2021 klo 10. Muusta toiminnasta lisätietoja kotisivuilta.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, avoinna päivittäin klo 9–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa somessa: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, lähetetään suorana YouTubessa ja seurakunnan Facebookissa, klo 10 Vanhassa kirkossa, klo 10 Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 aamumessu Vanhassa kirkossa, klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Ensimmäisenä adventtina odotus alkaa. Su 29.11. messu klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa. Perhemessu klo 14 Suomenlinnan kirkossa ja luottamuksen messu klo 12 Hyvän toivon kappelissa. Rakenna joulupuu -keräys alkaa. Anna jouluiloa Tuomiokirkkoseurakunnan alueella asuvalle vähävaraisen perheen lapselle. Poimi su 29.11. lapsen lahjakorttitoive Tuomiokirkon ja Vanhan kirkon kuusista klo 10 alkavan messun jälkeen. Toimita lahjakortti ke 9.12. mennessä viraston oven postilaatikkoon Bulevardi 16 B aulassa tai Hyvän toivon kappelin postilaatikkoon, Länsisatamankatu 26.

JUMALANPALVELUKSET

Adventti Action -päivä koululaisille Adventti Action -päivää kouluikäisille vietetään lauantaina 28.11. kello 10–16 Vartiokylän kirkolla, Kiviportintie 5. Siellä etsitään joulutunnelmaa askarrellen, laulaen ja leikkien yhdessä. Päivän aikana osallistujille on tarjolla lounas ja välipala. Ilmoittaudu keskiviikkoon 25.11. mennessä sähköpostilla: hanna.jarvinen@evl.fi. Mukaan mahtuu 20 kouluikäistä.

Adventin Tuomasmessussa su 29.11. klo 18 siunataan tehtäväänsä uusi tuomaspappi Kati Pirttimaa. Saarnaa piispa Teemu Laajasalo, tark. tied. tuomasmessu.fi. Seniorifoorumi keskiviikkoisin klo 13 Mikael Agricolan kirkossa. Ke 25.11. elämän mielen jäljillä avaruustieteiden professori Esko Valtaojan ja emerituspiispa Juha Pihkalan kanssa. Ke 2.12. ”Jumala ompi linnamme”, puhumassa emerituspiispa Eero Huovinen. Neuleretriittipäivä la 28.11. klo 10–16 Hyvän toivon kappelissa. Neulotaan yhdessä hiljaisuudessa, luottamuksen rukoushetket päivää rytmittäen. Mukaan oma neule ja eväät, tarjolla kahvia ja teetä. Ilm. Maikki-papille anna-maija.viljanenpihkala@evl.fi, p. 050 320 7922. Mukaan mahtuu 25 hlöä. Toivon dialogissa puhutaan joulusta. Tulossa on ehkä erilainen joulu, koronajoulu. Miten poikkeuksellinen vuosi vaikuttaa joulun odotukseen ja viettoon? Mitä joulu on kenties ilman yhteislaulua tai täysiä joulukirkkoja, eri sukupolvien yhdessäoloa? To 3.12. klo 18.30 luottamuksellisessa Teams-alustalla käytävässä keskustelussa tilaa n. 8 hlölle. Ilm. anna-maija.viljanenpihkala@evl.fi, jolta saat lisät. ja linkin keskusteluun. Jouluavustukset haettavissa. Yksinasuvat ja perheet voivat hakea jouluavustusta ruokaan 11.12. menn. Yhteys hakemuksien osalta oman alueen diakoniatyöntekijään taloustilanteen selvittämiseksi. Yht.tiedot alla. Koronan takia tilaisuuksissa noudatetaan turvavälejä ja tila-

kohtaisia osallistujamäärärajoituksia, jotka löytyvät helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. Kirkkoherranvirasto palvelee toistaiseksi puhelimitse ja sähköpostitse, yhteyst. yllä. Pappi on tavattavissa ti klo 12.15– 13, ke klo 16–18, to klo 12.30–13. Mahdollisuus keskusteluun joka päivä p. 09 2340 6102 klo 9–21. Puhelimeen vastaavat seurakunnan työntekijät, keskustelut luottamuksellisia. Diakoniaruokailu Mikael Agricolan kirkon kryptassa 8.12. asti klo 12. Aterian hinta 1 e. Yhteisöruokailu ma klo 17–18.30 Hyvän toivon kappelissa. Kasviskeittoateria 1 e aikuiset, alaikäiset maksutta. Tarjolla hävikkileipää. Rajattu osallistujamäärä. Annankulman olohuone avoinna to klo 11–12 ja 13–14 ja pe klo 9–10 ja 11–12. Rajoitettu osall. määrä 20 hlöä/tunti. Keskiviikot syyskaudelta peruttu. Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annankatu 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/ puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600,

Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17. Iltamessu maanantaisin klo 18. 23.11. ja 30.11. Partti. Iltamessu tiistaina 24.11. klo 18 kappelissa. Lindfors. Hiljaisen rukouslaulun kelttimessu keskiviikkona klo 18. 25.11. Kotakorpi ja Vuori. Kivimessu torstaisin klo 18. 19.11. Mattsson, Niskala, 26.11. Enckell, Niskala. Iltamessu torstaina klo 18. 3.12. kappelissa. Enckell. Iltamessu perjantaisin klo 18. 20.11. ja 27.11. Hynninen. Messu sunnuntaisin klo 10. 22.11. Kotakorpi, Niskala, Vokaaliyhtye Incanto, joht. Jukka Jokitalo. Ensimmäisen adventin messu sunnuntaina 29.11. klo 10 ja 12. Mattsson, Kotakorpi, Kaikkonen, Kulmanen, Pyylampi, Niskala. Lauletaan Hoosianna. Ensimmäisen adventin perhemessu sunnuntaina 29.11. klo 16. Lindfors, Friberg, Savela, Karu, Lusenius, Niemi, Pyylampi. Iltapäiväkerholaisten näytelmä. Lauletaan Hoosianna. Alppilassa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 22.11. Kotakorpi, 29.11. Mattsson, Oksanen, Salonkikuoro. Lauletaan Hoosianna. Sateenkaarimessu lauantaina 28.11. klo 17. Partti, saarna Liisa Tuovinen. Lauletaan Hoosianna. Messun jälkeen Siioninvirsiseurat. Kaikenikäisten messu keskiviikkona 2.12. klo 17.45. Hurmerinta, Karu, Oksanen. Kiinankielinen jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 13. Vironkielinen jumalanpalvelus kuukauden kolmas sunnuntai klo 11. Unkarinkielinen jumalanpalvelus kuukauden ensimmäinen sunnuntai klo 11.

TAPAHTUMIA Kallio kipinöi -viikon urkukonsertti la 21.11. klo 18–19 Kallion kirkossa. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, urut. Mm. Bachin ja Viernen musiikkia. Vapaa pääsy. Armas Maasalon Adventtivesper su 29.11. klo 18 Kallion kirkossa. Hurmerinta, KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 20/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 20.11.–3.12.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Heikkiläntie 7, kerros 4. Puhelinpalvelu avoinna ma–pe klo 9–12 p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoitteet: Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen aikainen väistötila Heikkiläntie 7, kerros 4, avoinna arkisin klo 10–18.

JUMALANPALVELUKSET Messu su 22.11. klo 11. Kuusniemi, Valojärvi. Pyhäkoulu. Neulekirkko ke 25.11. klo 19. Kiviniemi, Valojärvi. 1. adventin messu su 29.11. klo 11. Rintamäki, Viljamaa. Pyhäkoulu. Seurat ke 2.12. klo 19. Puhujana Freija Özcan ja Jaakko Simojoki. Mukana Kalle Kuusniemi.

TAPAHTUMIA Joulupolku la 28.11. klo 16–20, lähtö Särkiniementien päässä. Enkeli johdattaa sinut elämykselliselle joulupolulle. Nähtävää ja koettavaa riittää kaikenikäisille. Kauneimmat joululaulut la 28.11. klo 16–20 Särkiniementien ulkoilualueella. Rakenna joulupuu -keräys. Voit tuoda jouluiloa vähävaraiselle lapselle tai vanhukselle lahjakortilla, arvo 20–50 e. Tuo lahjakortti väistötilaan arkisin klo 10–18 ajalla 30.11.–11.12. tai messun yhteydessä 29.11., 6.12. ja 13.12. Avoin perhekerho ma–pe klo 9–11. Kohtaamispaikka lapsille ja vanhemmille. Aino-kanttorin muskari maanantaisin klo 10 perhekerhon yhtey-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 20/2020

dessä. Ulkoiluapua lapsiperheille arkisin klo 9–11. Ilm. edellisenä arkipäivänä klo 9–16 p. 050 380 3514. Maanantain ulkoiluapuun ilm. edellisenä perjantaina. Kotikäynnit lapsiperheisiin ti–to klo 9–11. Lastenohjaajan voi soittaa hoitoavuksi kotiin. Soittoaika ma klo 9–16 numeroon 050 380 3514. Iltalastenhoitoa yli 2-vuotiaille lapsille ke klo 17.30–19.30. Ilm. ti klo 9–16 p. 050 380 3514. Minikonserttisarja tiistaisin klo 19 seurakunnan Facebook-sivuilla. Avoin rukouspiiri tiistaisin klo 18. Torstaipiiri 19.11. ja parittomien viikkojen torstaisin klo 13–14.30. Ohjelmassa keskustelua eri teemoista, jumppaa ja retkiä. Kahvi-

Damkören Lyran kuoroista koottu lauluryhmä. Puolen tunnin messu 2.12. klo 18. Valkeapää, Hakkarainen.

TAPAHTUMIA Soiva joulukortti -tapahtuma Vallilan leikkipuistossa 24.11. klo 9–11. Tule laulamaan lasten joululauluja ja nauttimaan joulun tunnelmasta. Mahdollisuus ihastella Paavalin seimi-ikkunoita kirkon sisäpihalla. Ulkotapahtuma. Kaamosajan iltamusiikki 26.11. klo 19. Peetu Karjalainen (2001) huilu, Merette Hämäri (2001) harppu, Marko Korpela (1999) laulu, Brayan Jääskeläinen (2003) urut, Astor Fiestas (1996) piano, Pia Ristolainen laulu, Tessa Kokkonen

Kuusijuhla Hyvän Paimenen kirkolla

PIXABAY

Salonkikuoro, joht. Oksanen, Niskala, urut. Arja Koriseva – Rakkaudesta jouluun to 3.12. klo 18 Kallion kirkossa. Pianistina Minna Lintukangas. Liput tiketti.fi 32,50 e. Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 19.11. Vappu Taipale – valtakunnan isoäiti, Päivi Istala haastattelee. 26.11. Mitä hyötyä meille on robotiikasta, Christina Forsgård, Raisa Rauhamaa haastattelee. 3.12. Laulajatyttö Eveliinasta professori Eeva-Leena Pokelaksi, Päivi Istala haastattelee. Lähde elämään -ilta su 22.11. klo 17. Kohti määränpäätä. Kerran kuukaudessa viivähdetään Kallion kirkossa saamassa voimaa ja virkistystä. Vaihtuvia teemoja ja vierailijoita. Raamattu- ja rukousryhmä tiistaina 24.11. klo 16.30–17.30 Kallion kirkon vihreässä salissa.

Kuusijuhlaa vietetään Hyvän Paimenen kirkolla, Palosuontie 1, lauantaina 28.11. kello 10–14. Luvassa on puuroa, kuumaa mehua, myyjäiset ja kuusen koristeiden askartelua: yksi kirkon kuuseen, toinen kotiin tai lahjaksi. Hartauspolku aukeaa. Sen teemana on kansainvälinen joulunvietto. Kauneimpia joululauluja lauletaan kirkkosalissa klo 11, 12 ja 13 vartin ajan kerrallaan. Rakenna joulupuu -keräys alkaa.

tarjoilu. Käsityöpiiri 23.11. ja parillisten viikkojen maanantaisin klo 13–14.30. Töppösryhmä tiistaina 8.12. klo 11–12.30. Lautapeli-iltapäivä perjantaisin klo 14–16 seurakuntasalissa. Alfa-keskusteluryhmä to 19.11. 17.30–19.30.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu 22.11. klo 10. Aitolehti, Valkeapää, Hakkarainen ja Vallilan kuoro. Puolen tunnin messu 25.11. klo 18. Valkeapää ja Hakkarainen. Messu 29.11. klo 10. RannanpääKortelainen, Kanala, Hakkarainen ja Akademiska sångföreningen ja

(2001) klarinetti, Tuomas Oravuo (2000) alttoviulu. Vapaa pääsy. Puhallinkamarimusiikkia Paavalinkirkossa 28.11. klo 19. Akateeminen Puhallinorkesteri. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Joulukonsertti 3.12. klo 18 ja 19.30. Lauttasaaren Laulajat ja Kamarikuoro Gallerie. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Joulun lahjakorttikeräys 2020. Keräys järjestetään vähävaraisten perheiden ja yksinelävien hyväksi. Voit hankkia lahjakortin valitsemaasi lelu-, vaate- tai ruokakauppaan (arvo 20–50 e). Tuo lahjasi to 26.11. mennessä Paavalin virastoon, Sammatintie 5, ma ja to klo 10–14, ke klo 12–17. Myös messuun su 29.11. ja 6.12 voit jättää kortin vahtimestarille. Diakonia toimittaa lahjakortit niitä eniten tarvitseville. Keräykseen liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä Birgitta Huhtaluhtaan p. 050 380 4198. Ruokajakelu tiistaisin klo 12. Ystävyydenkahvila tauolla. Diakoniatyöntekijä tavattavissa kirkossa tiistaisin klo 13–14. Jouluinen Ystävyydenkahvila sisäpihalla 8.12. klo 13.30–14.30. Lempeää liikuntaa tiistaisin klo

13.45–14.30. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846. Mikäli puheluun ei vastata, jätä viesti vastaajaan. Iltaruoka keskiviikkoisin klo 17–18 kirkon sisäpihalla 28.10.–25.11. Tunnin aikana myös pop up Pyhäkoulu pihalla toiminnan merkeissä. Soppa 1 e.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ma ja pe klo 10–15 ja ke klo 13–17 Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ti ja to klo 10–15 Puhelinpalvelu 09 2340 6300 ma–pe klo 10–15, ke klo 13–17, toolo.srk@ evl.fi Diakonia p. 09 2340 6318 Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko Messu su 22.11. klo 10. Omaishoitajien kirkkopyhä. Klemi, Hietalahti, Tiitu, Karjalainen. Eero Kiukkonen trumpetti. Messu striimataan, linkki verkkosivullamme. 1. adventtisunnuntain messu 29.11. klo 10. Kaleva, Leinonen, Tiitu, Hersta. Tapiolan kuoro, joht. Anna Matvejeff-Haapaniemi. Rakenna joulupuu -keräys alkaa. Daily Prayer, short prayer in English at 12 noon on weekdays. Töölön kirkko Rukousmessu su 22.11. klo 17. Voit kirjoittaa omat rukousaiheesi ja saada öljyllä voitelun. 1. adventtisunnuntain messu 29.11. klo 12. Hakkarainen, Maisila, Karjalainen. Töölön kamarikuoro, joht. Tuomas Karjalainen. Rakenna joulupuu -keräys alkaa. Ehtoollishetki ke klo 18. Meilahden kirkko Messu su 22.11. klo 11. Alanen, Lammila, Vuorio. Valon ja ilon messu to 26.11. klo 18. Kuusisto, musiikki Jouko MäkiLohiluoma. Puuhamessu su 29.11. klo 11. Kuusisto, Krans, Vuorio. Rakenna joulupuu -keräys alkaa. Fokus Hetkipalvelus su 29.11. klo 12. Lyhyt rukoushetki. Rakenna joulupuu -keräys alkaa. Arki-illan ehtoollinen ke klo 18.

TAPAHTUMIA Joulumyyjäiset la 21.11. klo 11–14 Töölön kirkolla. Käsitöitä, pehmoleluja, joulukortteja, koruja. Pikaarpapöytä ja herkkukoriarpajaiset. Miesten maanantaiseura ma 23.11. klo 13–15 Ruskeasuon Rastilla. Pikkujoulujuhla. Raamattusarja Raamatun kiperiä kohtia, piispa Wille Riekkinen. Urkumusiikkia ke 25.11. ja 2.12. klo 14.15 Temppeliaukion kirkossa. Musiikkia eri aikakausilta, Henri Hersta. Vierailumaksu 4 e, vapaa pääsy Töölön seurakunnan jäsenille. Raamattupiiri ke 25.11. klo 15.30 Fokuksessa. Luemme Raamattua ja keskustelemme yhdessä. Vetäjänä Merja Vuolteenaho. Ajatteleva ihminen ja kirkon traditio to 26.11. klo 18 Fokuksessa. Traditionaalinen kristinusko. Piispa Wille Riekkinen. Raamattupiiripäivä la 28.11. klo 12–20 Ruskeasuon Rastissa. Keskustelemme Johanneksen evankeliumista. Ei ilmoittautumista. Vetäjänä Merja Vuolteenaho. Kirjallisuusilta la 28.11. klo 18 Fokuksessa. Vieraana Harri Virtanen. Jussi Syren & Groundbreakers la 28.11. Klo 18 Meilahden kirkossa. Workshop klo 14. Vapaa pääsy. Naisten Forum ti 1.12. klo 15–17 Fokuksessa. Joulujuhla. Onko järkevää uskoa Jumalaan? to 3.12. klo 18 Fokuksessa. Onko Jumalaa olemassa? Eero Junkkaala. Rakenna joulupuu -keräys. Tee hyvää ja auta vähävaraisia perheitä ja yksinäisiä aikuisia lahjahankin noissa. Tuo 30–50 e arvoinen S-ryhmän lahjakortti kirkkoherranviraston postilaatikkoon, Meilahden seurakuntatoimiston postiluukkuun tai Fokukseen työntekijälle. Keräys on auki 23.11.–4.12. Lahjoita joulukukka. Tuo jouluiloa yksin asuvalle vanhukselle ja lahjoita amaryllis! Viemme kukat perille joulun alla. Lahjoita kukkaraha 10 e Kukkakauppa Florannassa, Runeberginkatu 30. Kampanjaaika 23.11.–11.12. Hyvänmielen ulkoilu Tapanilan asemalta ti klo 13. Ulkoilijoille pieni välipala. Keskustelua hyvän mielen teemoista. Torstaikerho to klo 13 Meilahden kirkolla. Voimaannuttavaa ohjelmaa ikäihmisille. Temppeliaukion kirkko avoinna vierailijoille, aukioloajat temppeliaukionkirkko.fi. Opastus suomeksi arkisin klo 14 Temppeliaukion kirkolla. 15 min. katsaus arkkitehtuuriin ja historiaan. Poikkeukset temppeliaukionkirkko. fi. Vierailumaksu 4 e, vapaa pääsy Töölön seurakunnan jäsenille.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 20.11.–3.12.

Simonkatu 7. Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA Iltahartaus perjantaisin klo 18. Maailman AIDS-päivän muistohartaus ja muistohetki ti 1.12. klo 16.30 ja klo 17.30. Klo 17.30 muistohetki on tunnustukseton. Molemmissa tilaisuuksissa esiintyy Helsingin homokuoro Out’n Loud. Yhteismeditaatio ke 2.12. klo 18. Eri uskontokunnat yhdessä. Tied. tommi.siivola@gmail.com

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10. 22.11. Gospelmessu. 29.11. Ensimmäisen adventin messun jälkeen klo 11.15. Hoosianna kirkon portailta. Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. 22.11. Lähetyspyhä. Vieraana nimikkolähetti Marja Kartano. 29.11. Ensimmäisen adventin perhemessu. Hiljainen iltamessu keskiviikkoisin Seurakuntatila Laiturissa keskiviikkoisin klo 17.30, paitsi 2.12.

TAPAHTUMIA Armon ilta Laiturissa pe 20.11. klo 18. Puheenvuoroja, rukousta ja ylistystä. Sari Oikarinen, musiikissa Johannes Österlund. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus Kulosaaren kirkossa 25.11. klo 14. Kirsi Lemponen. Kulosaaren alueen kevät- ja kesätoiminnan suunnitteluilta Kulosaaren seurakuntasalissa to 26.11. klo 17.30. Jenni Kallio. Kirjallisuuspiiri Laiturissa ti 1.12. klo 14. Mukana Marja-Leena Komulainen. Kauneimmat joululaulut kauppakeskus Hertsissä la 21.11. klo 13, 14,

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Ehtoollinen joka torstai loka-marraskuussa klo 13. Tilaisuuden jälkeen kokoonnumme viettämään Torstain päiväkahveja. Lastenpäivä-perhemessu su 22.11. klo 11. Juhlimme Lasten oikeuksien päivää (20.11.) ja voit pukeutua juhla-asuun, vaikka prinsessaksi tai ritariksi! Mukana juhlahumussa ovat Mää-lammas ja Mini-Mikael! Messun jälkeen herkuttelemme letuilla ja lämpimällä mehulla ulkona klo 12–13 ja lapset saavat pienet puuhapussit mukaan. Ensimmäisen adventtisunnuntain messu su 29.11. klo 11. Tuomas Pitkänen, saarna, Jari Jakoleff, kanttori. Nuoret mukana toimittamassa messua. Voit osallistua

tilaisuuteen turvallisesti myös suoran verkkolähetyksen välityksellä Facebook-sivuillamme. Hoosianna-hartaus su 29.11. klo 18. Eva-Lisa Lindström, saarna, Jari Jakoleff, kanttori. Kaikissa tilaisuuksissamme noudatetetaan turvallisuus- ja hygieniaohjeita, suosittelemme kasvomaskin käyttöä.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Rakenna joulupuu -keräys. Hyväntekeväisyysprojektina keräämme alueemme vähävaraisille perheille ja yksinasuville lahjoituksina joulupusseja ja lahjakortteja. Voit osallistua lahjoittamalla joulupussin (sis. kahvipaketin, keksipaketin ja konvehtirasian) tai lahjakortin ruokakauppaan/ tavarataloon (arvo 20–50 e) tai lahjakortin lelukauppaan (arvo 30–50 e). Lahjoitukset voi tuoda Mikaelinkirkon suntioille arkena ajalla 23.11.–15.12. klo 9–15. Lisäksi lahjoituksia otetaan vastaan 29.11. ja 13.12. messujen yhteydessä. Pienituloisten joulujuhla Mikaelinkirkon pihalla ti 1.12. klo 13–15. Jouluista ohjelmaa ja tarjoilua (rajoitettu määrä). Elämää valokuvina -valokuvanäyttely su 22.11. asti kirkkosalissa, vapaa pääsy. Mikaelin valokuvauskerhon tuottama. Ruokaillaan yhdessä Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 17.15. Ruokailun jälkeen on mahdollista jäädä tutkimaan ja keskustelemaan Raamatusta kirkkovuoden teeman mukaan. Raamattupiiri alkaa klo 18, kestää noin tunnin ja on suunniteltu kaikenikäisille sopivilla tavoilla. Liveraamis Facebook-sivuilla joka toinen torstai klo 18. Papit johdattelevat tulevan pyhän Raamatun teksteihin. Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan! 19.11. Marja Lehtinen, Kristus, kaikkeuden Herra, 3.12. Anne Granström, Kuninkaasi tulee kunniassa. Torstain päiväkahvit, aloitamme ehtoollishetkellä kirkkosalissa klo 13, jonka jälkeen kokoonnumme kahvikupin ja päivän aiheiden äärelle: 26.11. Kansainvälisentyön kuulumisia, alustaa Sari Viljakainen. Päivystävä pappi, yhteydenotot toistaiseksi puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4802. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot verkkosivuillamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto ma, ti ja to klo 10–13 ja ke klo 13–16 p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet:

Pienet joululaulukonsertit Redissä Pienet joululaulukonsertit alkavat tiistaina 24.11. kello 14 kauppakeskus Redin Sillalla, Hermannin rantatie 5. Noin 20 minuutin pituinen tunnelmatuokio pidetään joka tiistai 22.12. saakka.

Ilta tulilla Munkkivuoren kirkolla Munkkivuoren kirkon pihalla, Raumantie 3, voi kokea nuotiotunnelmaa kotinurkillaan. Tarjolla on porinakavereita ja lämmintä tunnelmaa torstaina 26.11. kello 18–20. Ota omaa nuotiolla paistettavaa mukaan.

Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 22.11. klo 10. Remo Ronkainen, Kari Laaksonen, saarnaa Marja Heimala-Pelkonen, Hannele Filppula, Helsingin Raamattukoulun musiikkiryhmä Musti. Perheiden Hoosianna-kirkko su 29.11. klo 10. Emriikka Salonen, Essi Aalto, Essi Lyytinen, Hannele Filppula, Tuuli Malve. Lapsi- ja nuorisokuorot. Sonórus sekä lapsikuoro Kipinä. Glögi- ja piparkakkutarjoilu ulkona messun jälkeen. Iltamessu ke 25.11. klo 18. Emriikka Salonen. Arkkikirkko ke 2.12. klo 18. Laajasalon kirkossa: Messu su 22.11. klo 12. Emriikka Salonen, Kari Laaksonen, Päivi Niva-Vilkko. Messu su 29.11. klo 12. Timo Pekka Kaskinen, Essi Lyytinen, Kari Laaksonen, Saara Menezes, Päivi NivaVilkko. Ville Salonen, laulu. Essi Aallon lähtöhaastattelu. Rakenna joulupuu -keräyksen lahjatoiveita saatavissa messussa.

TAPAHTUMIA

PIXABAY

Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko poissa käytöstä. Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4 A

15 ja 16. Outi Lantto, Markku Rautiainen, Johannes Österlund. Joulukonsertti Kulosaaren kirkossa su 22.11. klo 16. Analía Capponi-Savolainen, laulu, ja Marjaana Merikanto, piano (Duo Capponi Merikanto). Vapaa pääsy. Riisipuurokahvila, tuotto Yhteisvastuukeräykselle, ja pienimuotoiset myyjäiset Laiturissa la 28.11. klo 11–15. Outi Lantto. Pieni musiikkihetki Kulosaaren kirkossa su 29.11. klo 16. Sunniva Fagerlund, nokkahuilut. Vapaa pääsy. Kauneimmat joululaulut Knusbackan museomaatilalla Herttoniemen kartanon puistossa ke 2.12. Klo 16.45 Lasten kauneimmat joululaulut, klo 17.30 ja 18.15 Kauneimmat joululaulut. Outi Lantto, Jouko Olkkola, Johannes Österlund. Diakonian ajanvaraus puhelimitse maanantaisin klo 13–14: Herttoniemen alue: p. 050 433 7339 (Taina Saarela) Herttoniemenranta ja Kulosaari: p. 041 511 5464 (Heli Mattila) Myllypuron alue: p. 050 347 8582 (Pilvi Juvonen), p. 050 3479515 (Kati Markkanen) tai p. 050 433 8343 (Kristian Pesti). Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 11–13, niin kauan kuin tavaraa riittää, Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Sinikka Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry). Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

PIXABAY

Kampin kappeli

Tendrement-barokkikonsertti pe 20.11. klo 18.30 Roihuvuoren kirkko. Vapaa pääsy. Gaudete - Riemuitkaa-konsertti la 21.11. klo 16 Roihuvuoren kirkko. Sibelius-Akatemian kirkkomuusikoiden kuoro. Vapaa pääsy. Lempeät villit – Itä-Helsingin Musiikkiopiston barokkikurssin päätöskonsertti su 22.11. klo 16 Roihuvuoren kirkko. Vapaa pääsy. Kohti joulua-yhteislaulutilaisuus su 29.11. klo 15 Roihuvuoren kirkossa. Kauneimmat joululaulut-tilaisuus alkaa Hoosianna-hymnillä, mukana laulamassa Kamarikuoro Cantiamo ja Hannele Filppula. Vapaa pääsy, kolehti Kauneimmat joululaulut ke 2.12. klo 13, Roihuvuoren kirkko. Pertti Vanhatalo, trumpetti. Joulun valoa -konsertti to 3.12. klo 18.30, Roihuvuoren kirkko. OperArte ry:n oopperalaulajat esittävät rakkaimpia joululaulujaan. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kirkkoseikkailu perheille la 21.11. klo 14 Laajasalon kirkko. Seikkaillaan kirkon ympäristössä. Pientä purtavaa tarjolla. Pienet adventtimyyjäiset la 28.11. klo 11–14 Laajasalon kirkolla. Käsitöitä, leivonnaisia, arpoja kahvio ym. Ikoninäyttely Ulla Sinimäen ja Sirpa Novaste-Koivistoisen ikoneja Laajasalon kirkon aulassa. Diakoniatyön jouluavustus. Hae hakemus seurakunnan diakoniatoimistosta tai verkkosivuilta.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 20/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 20.11.–3.12.

PIXABAY

Palauta hakemus 30.11. mennessä. Rakenna joulupuu -keräys. Pakkaa jouluiseen lahjakassiin kahvipaketti, rusinoita/pähkinöitä, pipareita, marmeladi- tai suklaarasia, led-kynttilä pattereineen, glögi, jouluinen servettipaketti ja tuo lahjakassi kirkoille viimeistään pe 11.12. mennessä.

Vartiokylän seurakunta Virasto: palvelee sähköpostitse ja puhelimitse ma, ti, to ja pe klo 10–14 p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet:   Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3 www.helsinginseurakunnat.fi/vartiokylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa. Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa.  To 26.11. villasukkamessu. Omat sukat mukaan! Keskipäivän messu pe klo 12 Matteuksenkirkossa. Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Kirkko auki ark. 9–15. Lastentupa ma klo 9–11.30. Tuo yli 1-vuotias lapsesi aamupäiväksi hoitoon ja hengähdä hetki. Varaa maksuton paikka lastenohjaajilta p. 050 380 1961. Neuleklubi ma klo 11.30. Vauvaperhekerho ke klo 9.30– 11.30. Luontokerho to klo 9.30–11.30 yli 2-vuotiaille lapsille. Retkeilyä lähialueilla. Ilmoittaudu netissä! Perhekerho pe klo 9.30–11.30. Puotilan kappeli auki to 13–19. Välittämisen päivän kävely pe 27.11. Lähtö klo 13 Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3. Ota läheinenkin mukaan teemapäivän ulkoilmaohjelmaan! Pilkeporukka to klo 9 Itäkeskuksen palvelukeskuksessa, Voikukantie 6. Ryhmä päihteitä käyttäville tai niitä käyttäneille 60+ ihmisille. Mielekästä tekemistä mukavassa porukassa. Perjantailenkki, kävelyseuraa perjantaisin. Lähtö klo 13 Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3. Vartsikan joulu 2020 -virtuaalijoulupuukeräys 16.11. alkaen osoitteessa www.kotimaanapu.fi Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus: Merja Korhonen p. 09 2340 6451, merja.a.korhonen@evl.fi tai Leena Nygård p. 09 2340 6450, leena.nygard@evl.fi.

Kudon sydämeeni hiljaisuuden Neuleretriittipäivää vietetään lauantaina 28.11. kello 10– 16 Hyvän toivon kappelissa Jätkäsaaressa, Länsisatamankatu 28–26. Neuleretriittipäivässä neulotaan yhdessä hiljaisuuden vallitessa ja Luottamuksen rukoushetkien rytmittäessä päivää. Neuloessa mieli lepää ja sielu virkistyy. Jokaisen silmukan kohdalla voit rukoilla jonkun ihmisen tai jonkin asian puolesta tai vaikka miettiä Jumalan ihmeellistä maailmaa. Ota mukaan oma neule ja omat eväät. Seurakunta tarjoaa kahvia ja teetä. Mukaan mahtuu 25 ihmistä. Ilmoittautumiset anna-maija. viljanen-pihkala@evl.fi, p. 050 320 7922.

Villasukkamessua vietetään Puotilassa Villasukkamessua vietetään Puotilan kappelissa, Puotilantie 5, torstaina 26.11. kello 18. Kun valo marraskuussa vähenee, tarvitaan sisäistä valoa ja villasukkien pehmeyttä hellimään sisintä. Villasukkamessua vietetään Puotilan kappelin kauneuden ympäröimänä. Ota omat villasukat mukaan. Messun toimittavat pastori Kaisa Kariranta ja kanttori Hanna Järvinen. Korona-ajan rajoitusten takia kappelin tilaisuuksiin mahtuu 40 ihmistä.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Luottamuksen jumalanpalvelus

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 20/2020

su 22.11. klo 11, kirkko. Taizé-lauluja. Ahonen, Vanhanen, Meriranta. Iltapäiväkirkko to 26.11. klo 14, kirkko. Jumalanpalvelus su 29.11. klo 11, kirkko. Hoosianna! Ensimmäinen adventti. Paananen, Huhdanmäki, Kantola. Jumalanpalveluksen jälkeen pienet adventtimyyjäiset, käteismaksu. Päivähartaus to 3.12. klo 12, kirkko.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 27.11. klo 18. Mika Yrjölä. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Adventin musiikin ja tekstien konsertti, yhteislaulua. Vuosaaren kirkossa la 28.11. klo 17. Anglikaanisen The Advent

Carol Service -palveluksen pohjalta. Hiljaa Ensemble, johtaa Jukka Jokitalo. Marketta Antola. Vapaa pääsy. Iltaperhekerho ja kotiruokaa kirkolla ti 24.11. klo 16.30. Leikitään, syödään ja vietetään aikaa yhdessä! Vapaaehtoinen ruokamaksu. Perheulkoilua Vuosaaressa lapsiperheiden iloksi ja avuksi! Tiistaiaamuihin klo 9–11 on mahdollista tilata lapsille maksuton ulkoiluhetki. Ohjaajana koulutettu lastenohjaaja. Lisätiedot ja varaukset: kirsi. satosalmi@evl.fi, 050 322 9070. Rakenna Joulupuu -keräys. Haluatko tuoda iloa lapsen jouluun? Osallistu Rakenna Joulupuu -keräykseen. Joulupuu vuosaarelaisten vähävaraisten perheiden lasten hyväksi avautuu su 29.11. messun jälkeen kirkossa. Tämän jälkeen lahjat ovat varattavissa seurakunnan kotisivuilta. Valon aamu maanantaisin klo 9–11 Valossa. Rento ja avoin kohtaamispaikka kaiken ikäisille. Aamupala, vapaaehtoinen maksu. Iltapäiväpiiri ikäihmisille kirkolla ma 30.11. klo 12. Ohjelmassa hauskoja juttuja ja mukavaa yhdessäoloa. Neulekerho kirkolla keskiviikkoisin klo 18. Kauden viimeinen kerta 2.12. Lauletaan yhdessä Valossa ke 2.12. klo 13. Lauluvalikoimassa ajankohtaisia lauluja ja virsiä. Laulattajana Anja Hinkkanen. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to 12–13, p. 09 2340 6518, vuosaari. diakonia@evl.fi. Toimitusvaraukset, päivystävä pappi 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17. Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 13–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Tervetuloa kirkkoon! Ehtoollis-

messu toistaiseksi vain Malmin kirkossa sunnuntaisin klo 10. Sanajumalanpalvelukset Puistolan ja Viikin kirkoissa sunnuntaisin klo 10, Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhdessä Verkoston kanssa. Sanajumalanpalvelus Siltamäen seurakuntakodilla ti 24.11. klo 13. Hoosianna-kirkot su 29.11. Järjestämme ensimmäisenä adventtisunnuntaina lukuisia tilaisuuksia, jotta mahdollisimman moni pääsee osallistumaan. Hoosianna-kirkkoihin osallistujia otetaan sen verran kuin turvavälit huomioiden kuhunkin tilaan turvallisesti mahtuu. Järjestämme Hoosianna-kirkon myös ulkoilmassa Malmin kirkon pihalla klo 18. Hoosianna-kirkkojen yhteydessä glögitarjoilu kirkon pihalla. Klo 10 Malmi (messu). Klo 10 Viikki ja Puistola – molemmissa kirkoissa toteutuksessa huomioitu lapset ja perheet. Klo 11 Pihlajamäki. Klo 12 Malmi, Viikki, Siltamäki. Klo 13 Puistola, toteutuksessa huomioitu lapset ja perheet. Klo 16 Pihlajamäki. Klo 17 Tapanilassa Hoosianna-kirkko ja Puistolassa Valon messu (ei ehtoollista). Klo 18 Malmin kirkon sisäpihalla.

TAPAHTUMIA Koronaepidemian vuoksi kirkoilla kokoontuvien piirien, kuorojen ja harrastusryhmien toiminta on toistaiseksi tauolla.  Kaikille avoin Erätauko-keskustelusarja Erätauko on tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua – mahdollisuus pysähtyä ja harkita asioita rauhassa. Järjestämme keskustelusarjan ajankohtaisista aiheista ja kutsumme kaupunkilaiset mukaan vaihtamaan ajatuksia. Osa keskusteluista järjestetään etätapaamisina Teams-sovelluksen avulla, osa toteutuu turvavälein Malmin Varustamolla. Keskusteluilla on ennalta sovittu aihe ja keskustelun vetää seurakunnan Erätauko-ohjaaja. Lapsiperheen arjen haasteet korona-aikana ti 1.12. klo 18.00. Erätauko-etäkeskustelu Teamssovelluksen avulla. Lisätiedot elina. perttila@evl.fi tai 050 465 9599. Kuuluuko minun ääneni ja mihin minä kuulun? ke 2.12. klo 17.30, Malmin Varustamo, Pekanraitti 16. Erätauko-keskustelun osallistujamäärä 10 henkilöä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: veera.wallenius@ evl.fi Poikkeusajan dialogi: Mistä unelmoin korona-aikana? to 3.12. klo 17.30. Erätauko-etäkeskustelu Teams-sovelluksen avulla. Lisätiedot elina.perttila@evl.fi tai 050 465 9599. Raamattukerho kouluikäisille Puistolan kirkolla su 22.11. klo 10. Tutustutaan Raamatun kertomuksiin piirtäen, leikkien ja askarrellen.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 20.11.–3.12.

PIXABAY

Rakenna joulupuu. Haluatko auttaa heikossa taloudellisessa asemassa olevaa lähimmäistä Koillis-Helsingissä? Voit auttaa hankkimalla lahjakortin tavarataloon haluamallasi summalla ja toimittamalla sen Malmin seurakunnan adventtikirkkoihin su 29.11. tai kirkkoherranvirastoon ke 2.12. klo 17 mennessä. Lahjakortilla annat lahjan saajalle mahdollisuuden päättää, mitä hän tai hänen perheensä eniten tarvitsee. Diakoniatyö toimittaa lahjasi perille. Waste&Feast-ravintola Malmin Varustamolla, os. Pekanraitti 16. Tarjolla hävikkiraaka-aineista valmistettua lounasta arkisin klo 11–13 edulliseen 3–10 euron hintaan. Muutokset mahdollisia. Pappi tai diakoniatyöntekijä tavattavissa lounaan yhteydessä ti–to klo 11–13. Huom! Waste&Feast-ravintola on poikkeuksellisesti suljettuna pe 27.11. Ruoka-apua Lahjoitusleipää jaetaan Tapulin seurakuntakodilla maanantaisin klo 11, Pihlajamäen kirkolla tiistaisin klo 9, Jakomäen kirkon pihalla keskiviikkoisin klo 11 ja Varustamolla torstaisin klo 11. Varustamon leivänjaon yhteydessä myös diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten klo 11–13. Tarkemmat tiedot netistä tai soita p. 09 2340 4400.  Olotilakahvilat Porttikahvila Pukinmäen Portissa maanantaisin klo 12–14.30, syksyn viimeinen kerta 23.11. Korttelitupa Siltamäen seurakuntakodilla torstaisin klo 11.30–14.30. Olohuone Tapulin seurakuntakodilla maanantaisin klo 11–13. Ostarin Onni -kahvila Pihlajamäen kirkolla tiistaisin klo 9–11.  Friendship Cafe Have you moved to Finland? Would you like to meet new people and make friends? Or maybe you want to speak some Finnish? Welcome to drop by or spend time together informally. We serve coffee, tea and snacks. Everyone welcome! Every Thursday at 6–8 pm, Pihlajamäki Lutheran Church, Liusketie 1. Oletko muuttanut Suomeen? Haluaisitko tavata uusia ihmisiä? Tai jutella kieltä opiskelevan kanssa? Tervetuloa pistäytymään tai viettämään aikaa. Joka torstai klo 18–20 Pihlajamäen kirkolla. Tullaan tutuksi -monikulttuurinen naistenkerho. Tutustumme toisiimme ja kulttuuriin suomen kielellä torstaisin kello 11–13. Os. Säterinportti 1, kerhohuone. Lapset voivat tulla mukaan.  Yhteisöruokailut kutsuvat syömään yhdessä Jakomäen kirkon pihalle (soppatykki), Tapulin olohuoneeseen ja Siltamäen seurakuntakodille kerran kuussa.  Pihlajamäen kirkon Ruoka-aika on kerran viikossa to klo 12, hinta 2 e.   Perhekerho torstaisin Viikin kirkon pihalla klo 9.30–11. Ohjelmassa

Käpylän kirkossa: Iltaehtoollinen su 22.11. klo 18. Johanna Elo ja Mikko Helenius. Hoosianna-kirkko su 29.11. klo 18. Tule laulamaan Hoosiannaa! Taija Kaipainen ja Hiski Wallenius.

TAPAHTUMIA

Kauneimpia joululauluja Herttoniemessä Kauneimpia joululauluja lauletaan jo lauantaina 21.11. kauppakeskus Hertsissä, Linnanrakentajantie 2, kello 13, 14, 15 ja 16. Lasten kauneimmat joululaulut lauletaan Knusbackan museomaatilalla Herttoniemen kartanon puistossa, Linnanrakentajantie 12, keskiviikkona 2.12. kello 16.45. Mukana Outi Lantto, Jouko Olkkola ja Johannes Österlund. Kauneimpia joululauluja lauletaan samassa paikassa, ulkona, samana päivänä lasten tapahtuman jälkeen vielä kello 17.30 ja 18.15.

hartaus, pientä tarjoilua, yhdessäoloa, toimintaa lapsille. Viimeinen kerta 26.11.  Perhekahvila Jakis yhteistyössä Leikkipuisto Kankarepuiston kanssa torstaisin klo 9.30–11 Jakomäen sydämen pihassa, Jakomäenpolku 6. Aamupala 2 e/perhe. Viimeinen kerta 26.11.  Esikoisvauvakerho torstaisin Malmin Varustamolla, os. Pekanraitti 16, klo 12–13.30. Mahdollisuus ruokailla Waste&Feast-ravintolassa hintaan 3–10 euroa. Ulkoilua, yhdessäoloa ja ohjelmaa sään mukaan. Ei ilmoittautumista. Tied. Mervi Öhman p. 050 562 7499. Viimeinen kerta 26.11.  Papin pöytä Poikkea kahvikupposelle! Papin pöytä torstaisin klo 12–14 Plaza Moccassa, Malmin Prisman aula, 2. krs.   Pappi tavattavissa Malmin seurakunnassa työskentelee jalkautuvia pappeja. Älä arkaile nykäistä hihasta, kun kohtaat papin asuinalueesi raitilla, hautausmaalla tai lähiössä. Tapaamisen papin kanssa voi sopia myös seurakunnan toimitiloihin. Pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–21 p. 09 2340 4444.   Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä. Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Muina aikoina voit jättää soittopyynnön.  Nuoret kokoontuvat Tapanilan kirkolle. Talo on avoinna ke 17–21 ja pe 18–21. Nuorten toiminnan ajankohtaisen infon löydät somekana-

vista @talolla.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla tai puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10, avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15, avoinna to 8–18, su 11–14.30. Käpylän kirkko, Metsolantie 14, on avoinna tilaisuuksien yhteydessä. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu su 22.11. klo 10. Veli Pelkonen ja Maija Pesonen-Kareinen. Hoosianna-kirkko su 29.11. klo 10. Tule laulamaan Hoosiannaa! Kaisa Heininen, Katja Mäkiö, messuryhmä ja Kamarikuoro Addiction kvartetti. Kirkkosalista järjestetään äänentoisto ulos, joten yhteislauluun voi osallistua myös ulkona kirkon pihalla. Maunulan kirkossa: Messu su 22.11. klo 12. Veli Pelkonen ja Maija Pesonen-Kareinen. Hoosianna-kirkko su 29.11. klo 12. Tule laulamaan Hoosiannaa! Kukka Handolin, Erika Herala, Maija Pesonen-Kareinen ja Käpylän musiikkiopiston pikkuviulistit.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–12 Oulunkylän kirkolla. Joulunalusaikana 30.11.– 17.12. ma, ti ja to klo 10–12. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla paikan päälle. Pääsiäisestä jouluun – oratorion vuodenajat -konsertti 26.11. klo 19 Oulunkylän kirkossa. Oratoriomusiikkia klassismin ja romantiikan ajalta esittäjinään Taideyliopiston SibeliusAkatemian laulunopiskelijat ja pianisti Tuula Hällström. Vapaa pääsy. Aasin matkassa – jouluikkunavaellus Maunulan kirkon ikkunoissa 29.11.–6.1. Tutustu omatoimisesti kännykän ja QR-koodien avulla jouluevankeliumiin Päkän ja Pulmun kanssa. Sururyhmä keskiviikkoisin klo 18–19.30 Oulunkylän kirkolla, kausi päättyy 25.11. Maunulan torstaikerho torstaisin klo 13–14.30 Maunulan kirkolla. 3.12. Joululauluja, kausi päättyy. Yksinhuoltajien olohuoneen pikkujoulut ti 24.11. klo 17–19 Oulunkylän kirkolla. Kehitysvammaisten Meidän Kerho ma 23.11. klo 17–18.30 Voudintien kerhohuoneella, Voudintie 4 B. Lasten muskarit Maunulan kirkolla torstaisin Klo 9.30 2–5-v., klo 10.05 1–2-v. ja klo 10.40 0–1-v. ja vauvat. Joulumuskarissa 3.12. (viimeinen kerta) jouluisia lauluja ja leikkejä, Aasin matkassa -jouluikkunavaellus. Family Thursday to 26.11. klo 17-19. Kiukkuilta! Keskustellaan pari-ja perhepsykoterapeutti Heli Pruukin johdolla aikuisen, lapsen ja nuoren kiukusta. Perhekerho ma 30.11. klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla, kausi päättyy. Perheiden tanssituokiot perjantaisin Käpylän kirkolla ikäryhmittäin: 3–5-v. klo 9.30, 1–2-v. klo 10.15, 0–1-v. klo 11. Maanantaipuuro suljettu. Käpylän iltaruoka suljettu. Yhteisöravintola Salaam suljettu.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12 asiointi sähköpostilla tai puhelimitse. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 Seuraa meitä verkkosivuilla ja sosi-

aalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu Herättäjä-Yhdistyksen kanssa su 22.11. klo 11. Marita Toivonen, Satu-Elina Ansas, saarna Veli-Matti Hynninen ja Jussi Hirvonen. Mukana Herännäisnuorten kuoro. Hoosianna-messu su 29.11. klo 11. Tiia Valve-Tuovinen, Jouni Pirttijärvi, Anna-Kaisa Jussila, Paula von Koch, Jussi Hirvonen. Messussa mukana nuorten bändi.

TAPAHTUMIA Puhallinyhtyeiden konsertti to 19.11. klo 17.15. Pakilan Musiikkiopisto. Vapaa pääsy. Big Bandin konsertti to 19.11. klo 18. Pakilan Musiikkiopisto. Vapaa pääsy. Pakilan Musiikkiopiston juhlakonsertti to 19.11. klo 19. Vapaa pääsy. Kuusijuhla la 28.11. klo 10–14. Ensimmäisen adventin ulkotapahtuma kaikille! Puuroa, kuumaa mehua, myyjäiset, kuusen koristeiden askartelua: yksi kirkon kuuseen, toinen kotiin tai lahjaksi! Hartauspolku aukeaa, teemana kansainvälinen joulunvietto. Rakenna joulupuu -keräys alkaa. Vartin Kauneimpia joululauluja kirkkosalissa klo 11, 12 ja 13. Tule tunnelmoimaan joulua! Hoosiannaa ja Kauneimpia joululauluja su 29.11. klo 18. Mikael Tammilehto, Jouni Pirttijärvi, Ari Häyrinen. Jussi Ilvesmäki, rummut ja Erik Virranniemi. kitara. Tilaisuudessa lauletaan Hoosianna ja kauneimpia joululauluja. Kesto noin 40 min. Pukinmäen taidetalon jouluiset oppilasssoittajaiset ti 1.12. klo 19. Iltasoitto flyygelillä. Svengaavat kauneimmat joululaulut ke 2.12. klo 19. Laulattamassa Susanna Eronen. Perhekerhot Kirkonkellarissa ti ja ke klo 9–11.30 sekä to klo 17–19. Kerhot ovat yhteisiä hetkiä lapsen ja aikuisen kanssa. Niissä on tarjolla kahvia, aamu/iltapalaa, vaihtuvaa tekemistä, rentoa yhdessäoloa ja lyhyt hartaus. Kutomakerho keskiviikkoisin klo 19. Kutomakerho kokoontuu kirkolla. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 20/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 20.11.–3.12.

Musiikkia kirkoissa YAKE NURMINEN

PERJANTAINA 20.11. Two Moons klo 15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille, piano, ja Markus Hohti, sello ja elektroniikka, esittävät kokeellista musiikkia. Vierailumaksu 4 e.

ralaulajat Petri Lindroos, basso, ja Kristian Lindroos, baritoni sekä Kalle Kuusava, piano. Tunnetuimpia joululauluja, joista osa sovitettu duetoiksi. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Maksimissaan 200 kuulijaa.

LAUANTAINA 21.11.

TORSTAINA 3.12.

Gaudete! – Riemuitkaa! klo 16 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Sibelius-Akatemian kirkkomuusikoiden kuorokonsertti opettajanaan Jani Sivén. Vapaa pääsy, kolehti seurakunnan lähetystyön hyväksi. Kallio kipinöi 25 vuotta! klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog soittaa muun muassa Bachin ja Viernen urkumusiikkia. Vapaa pääsy.

Arja Koriseva – Rakkaudesta Jouluun klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Tunnelmallisessa joulukonsertissa kuullaan tuttuja, nostalgisia lauluja sekä lauluja Arja Korisevan omasta tuotannosta. Säestäjänä pianisti Minna Lintukangas. Liput 32,50 e tiketti.fi. Maksimissaan 160 kuulijaa. Maskisuositus. Joulukonsertti klo 18 ja 19.30 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Lauttasaaren Laulajat ja Kamarikuoro Gallerie. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Joulun valoa klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. OperArte ry:n oopperalaulajat esittävät rakkaimpia joululaulujaan. Mari Hautaniemi, Suvi Larjamo, Pirjo Leppänen, Emmi Kaijansinkko, Aapo-Tapani Kilpelä ja Viivi Tulkki, laulu, pianistina Tiina Korhonen. Perinteisiä ja tuntemattomampia joululauluja ja duettoja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SUNNUNTAINA 22.11.

KESKIVIIKKONA 25.11. Pianokonsertti klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille soittaa meditatiivista improvisaatiomusiikkia. Vierailumaksu 4 e. Vastaava konsertti myös ke 2.12.

TORSTAINA 26.11. Pääsiäisestä jouluun – oratorion vuodenajat klo 19 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Sibelius-Akatemian laulunopiskelijat ja pianisti Tuula Hällström. Oratoriomusiikkia klassismin ja romantiikan ajalta muun muassa säveltäjiltä Haydn, Mendelssohn-Bartholdy, SaintSaëns. Vapaa pääsy. Maksimissaan 50 kuulijaa. Kaamosajan iltamusiikki klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Peetu Karjalainen, huilu, Merette Hämäri, harppu, Marko Korpela ja Pia Ristolainen, laulu, Brayan Jääskeläinen, urut, Astor Fiestas, piano, Tessa Kokkonen, klarinetti,

Jussi Syren & The Groundbreakers esittää bluegrass-gospelia la 28.11. klo 18 Meilahden kirkossa. Ohjelmassa on omia kappaleita ja musiikkia aina Hank Williamsin country-gospelista virsiin asti. Laulaja-mandolinisti Syrenin lisäksi yhtyeeseen kuuluvat kitaristi J.P. Putkonen, banjisti Tauri Oksala sekä basisti Tero Mäenpää. Tuomas Oravuo, alttoviulu. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 27.11. Joulukonsertti klo 18 ja 20 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Solisteina Mari Palo ja Eino Grön säestäjinään Lasse Hirvi ja Janne Hovi. Järjestää Maan Laulu ry. Liput 30 e ja toimitusmaksu Ticketmasterista.

LAUANTAINA 28.11. Adventin musiikin ja tekstien konsertti klo 17 Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7. Myös yhteislaulua. Anglikaanisen The Advent Carol Service -palveluksen pohjalta. Hiljaa Ensemble, johtaa Jukka Jokitalo, mukana Marketta Antola. Vapaa pääsy. Bluegrass Gospel klo 18 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16. Jussi Syren & The Groundbreakers. Omien kappaleiden lisäksi musiikkia aina Hank Williamsin country-gospelista virsiin asti. Laulaja-mandolinisti Syrenin lisäksi yhtyeeseen kuuluvat kitaristi J.P. Putkonen, banjisti Tauri Oksala sekä basisti Tero Mäenpää. Kaikki laulavat harmonioita. Vapaa pääsy. Joulun odotus -konsertti klo 18 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismie-

henkuja 4. Liedistin yksinlaulajat esittävät joululauluja ja liedmusiikkia, pianistina Joel Papinoja. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Puhallinmusiikkia klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Akateeminen puhallinorkesteri. Musiikkia säveltäjiltä Järnefelt, Kuula, C.Ph.E. Bach, Mozart. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lähetysseuran kohteelle. Joulukonsertti klo 19 Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3. Ooppe-

ESKO JÄMSÄ

Päivämusiikkia klo 14 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Meeri Puhakka, sopraano, Heidi Ilmolahti, viulu. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmaraha. Maksimissaan noin 50 kuulijaa. Syksyn säveliä klo 14 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Olga Sidorova, viulu, Juha Hurskainen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e käteisellä tai MobilePayllä. Joulukonsertti klo 16 Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Duo Capponi Merikanto: Analía Capponi-Savolainen, laulu, Marjaana Merikanto, piano. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 29.11. Armas Maasalon Adventtivesper 18 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Liturgina Eeva-Liisa Hurmerinta, Salonkikuoro, johtaa Vivika Oksanen, Tommi Niskala, urut. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 1.12. Pukinmäen taidetalon jouluiset oppilassoittajaiset klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Iltasoitto flyygelillä. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 2.12. Five O’Clock Christmas Organ klo 17 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Sixten Enlund, urut. Vapaa pääsy. Svengaavat Kauneimmat Joululaulut klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Yhteislaulua. Vapaa pääsy, kolehti Suomen

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

Kaikki rakkaudesta -konsertissa tunnelmoidaan lemmestä Kaikki rakkaudesta -konsertti lauantaina 21.11. klo 17 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Vuoden 2020 Päivi ja Paavo Lipposen rahaston solistit Laura Juvonen ja Jussi Vänttinen tunnelmoivat lauluin, serenadein ja rakkausduetoin pianisti Erkki Korhosen kanssa. Ohjelmassa mm. Kern, Gounod, Strauss, Kuula, Madetoja, Lloyd Webber, Rossini, Puccini ja Tšaikovski. Konsertti on osa Urkuyö ja aaria 2020 -festivaalia. Lippujen hinnat 14–29 e, lippu.fi. Yleisöltä edellytetään kasvomaskin käyttöä. Konserttitallenne katsottavissa myöhemmin urkuyofestival.fi.