Kirkko ja kaupunki 2020 04 Espoo by Kirkko ja kaupunki

27.2.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Alanvaihtajat Kuinka kauppakorkeakoulun professorista ja pankin rahoitusjohtajasta tuli pappeja ja kirjastovirkailijasta diakoni. s. 10

Hääpuvun uusi elämä s. 7

Klaus Härö antoi isälleen anteeksi s. 16

Pääkirjoitus

Eilen

Miten sinä määrittelisit kristilliset arvot?

Jumala on sen tunteen nimi, jonka kaksi rakastavaista kokee samassa sängyssä.

TÖRMÄSIN TWITTERISSÄ keskusteluun kristillisistä arvoista. Niihin vedotaan yllättävän usein. Silti siitä, mitä ne kristilliset arvot oikein ovat, tuntuu vallitsevan kovin erilaisia näkemyksiä. Tai ainakin kristilliset arvot näkyvät johtavan kovin monenlaiseen käytännön toimintaan. Jotkut haluavat kristillisiin arvoihin vedoten sulkea rajat turvapaikanhakijoilta tai kieltää samaa sukupuolta olevien avioliitot. Toiset taas toivottavat turvapaikanhakijat tervetulleiksi ja kannattavat homoparien vihkimistä – ja perustelevat kantansa kristillisillä arvoilla. Osallistuin itsekin tuohon Twitter-keskusteluun. Mietin, miten minä määrittelisin kristilliset arvot. Päädyin Jeesuksen opetusten ja Paavalin kirjeiden perusteella tällaiseen listaan: kultainen sääntö, heikoimman asemaan asettuminen, kunnioituksen ja yhdenvertaisuuden ilmapiiri, oman edun tavoittelun torjuminen, kostosta pidättäytyminen. KULTAISEKSI SÄÄNNÖKSI kutsutaan periaatetta, että toisia pitää kohdella samalla lailla kuin toivoisi itsekin tulevansa kohdelluksi. Jeesuksen eettinen opetus rakentui tämän säännön ympärille, vaikka se ei hänen keksintöään olekaan vaan paljon vanhempaa traditiota. Minulle huomautettiin, että luetteloon pitää lisätä köyhien, marginalisoitujen ja vähäväkisten ensisijaisuus. Se on vielä radikaalimpi ja vallankumouksellisempi arvo kuin vain heikoimman asemaan asettuminen, jota

RUOTSALAINEN KIRJAILIJA HJALMAR SÖDERBERG (1869–1941)

keskustelukumppanini piti ylemmyydentuntoisena asenteena. KRISTINUSKO SYNTYI MARGINAALISSA. Se ei alun alkujaan ollut kullalla kirjailtuihin kaapuihin pukeutuneiden möhömaharovastien hyväntekeväisyysyhdistys vaan köyhien ja syrjään sysättyjen ihmisten liike. Kun Jeesus saarnansa aluksi julisti autuaiksi köyhät, nälkäiset ja oikeudenmukaisuutta janoavat, hän puhutteli kuulijoitaan, jotka olivat itse köyhiä ja nälkäisiä ja kaipasivat oikeutta. Jeesus, paljasjalkainen nasaretilainen, oli itse yksi heistä.

Tänään Siin on jotain pyhää kun sä kosket mua. Miten mä oon selvinny ees ilman sua. Ensimmäistä kertaa haluun antautua. Koske mua, voi luoja koske mua.

NYT ALKAA PAASTO. Se haastaa minut tutkimaan omia arvojani. Mitä ne ovat? Elänkö itse niiden mukaan? Jos en elä, mitä voisin tehdä päästäkseni lähemmäs omia arvojani?

ANTTI TUISKU KAPPALEESSAAN PYHÄ KOSKETUS

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Iankaikkisesti

”

Hänen vasen kätensä on pääni alla, hänen oikea kätensä hyväilee minua. Minä vannotan teitä, Jerusalemin tytöt: älkää häiritkö rakkauttamme, älkää häiritkö, ennen kuin itse haluamme herätä!

KRISTINUSKO EI ALKUJAAN OLLUT KULLALLA KIRJAILTUIHIN KAAPUIHIN

LAULUJEN LAULU VANHASSA TESTAMENTISSA

PUKEUTUNEIDEN MÖHÖMAHAROVASTIEN HYVÄNTEKEVÄISYYS YHDISTYS.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Kiitos Jumala, että loit hänet, toit luokseni ja annoit minulle. Katse valpas, villi ja täynnä hallittua voimaa. Tuoksu raikas kuin metsä. En palele enää, kun hän on vieressäni. En ole yksin. Jumalan kiitos.

Kirkko ja kaupunki

27.2.2020 Seuraava lehti ilmestyy 12.3. KANNEN KUVA: VILJA HARALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Kanteleella voi soittaa vaikka rokkia” Aurora Visa haluaa tuoda kansallissoittimestamme esiin uusia puolia. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Aurora Visa, 25, opiskelet SibeliusAkatemiassa kanteleensoittoa. Miten valitsit soittimeksesi kanteleen? – Tutustuin kanteleeseen jo viisivuotiaana muskarissa, ja jatkoin soittimen opettelua Espoon musiikkiopistossa. Lukion toisella luokalla pääsin Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen. Nyt opiskelen kanteleensoittoa kolmatta vuotta Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmässä. – Omistan seitsemän erilaista kanteletta, mutta viime vuosina olen keskittynyt 15-kielisen kirjokansikanteleen soittamiseen. Se soi kauniisti akustisesti ja siinä on voimakkaampi ääni kuin muissa kanteleissa. Jyrki Pölkki valmisti soittimen viime keväänä.

Millainen soitin kantele on? – Kanteleessa on pehmeä, helisevä soundi. Soittimen yläsävelsarjat luovat

rauhoittavaa fiilistä. Moni mieltääkin kanteleen soinnin meditatiiviseksi ja terapeuttiseksi. – Toisaalta moni on saattanut yllättyä siitä, että kanteleella voi soittaa musiikkia laidasta laitaan, vaikka rokkia. Omat sävellykseni ovat perinnetietoisia, mutta niiden rytmiikassa on vaikutteita populaarimusiikista. Sitä voi kutsua nykykansanmusiikiksi. Minua inspiroivat säveltämään tietynlaiset tunnelmat, muistot, kaunis ympäristö ja valo.

Teetkö esiintymiskeikkaa kanteleen kanssa? – Esiinnyn sekä yksin että duo Aléassa klarinetisti Annika Lyytikäisen kanssa. Osa on yksittäisiä esiintymistilaisuuksia, osa festivaaleja.

– Keikkaa on paitsi kotimaassa myös eri puolilla Eurooppaa, jossa kanteletta pidetään eksoottisena ja kiehtovana soittimena. Soitan keikoilla tilanteesta riippuen omia sävellyksiäni ja uudelleensovitettua perinnemusiikkia. Lisäksi opetan kanteleensoittoa erilaisilla kursseilla ja leireillä.

Mitä Kalevalan päivä merkitsee sinulle? – Kalevalassa on hyviä tarinoita, jotka kuuluvat vahvasti suomalaiseen kansanperinteeseen. Kantelistista Kalevala voi tuntua myös taakalta, koska se luo vanhahtavan mielikuvan Väinämöisestä ja kanteleesta ja sillä soitettavasta musiikista. – Kalevalan päivä on yleensä kanteleensoittajille sesonkiaikaa. Toivoisin ihmisten tutustuvan ennakkoluulottomasti nykyiseen kantelemusiikkiin. Esimerkiksi tärkeät esikuvani Ida-Elina ja Maija Pokela soittavat kanteletta aivan uudella vivahteella.

Mikä on sinulle pyhää? – Minulle on tullut pyhiä hetkiä musiikin kautta. Soittaessa tulee joskus jopa hengelliseltä tuntuvia kokemuksia. Oloni on silloin keskittynyt ja intensiivinen, ja tunnen olevani oman ihmisyyteni ytimessä. ■ Kalevalan päivää vietetään 28.2.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Kiihkeä työm Ääritunteita nostattava mantelitumake pomottaa teinin aivoissa, ja ylikierroksilla käyvä dopamiiniviestintä yllyttää pikapalkkioihin. Mutta missä sijaitsee hengellisyys?

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS MARI AARNIO

raamaa, kiihkoa ja vim maa! Voimakkaat tun teet täyttävät teinin arki päivän, kun niitä työstä vä mantelitumake toimii ylikierroksilla. Se on eri koistunut salamannopeisiin pikatulkin toihin, eikä kehittymätön etuotsalohko pysty auttamaan harkinnassa. Myös dopamiiniviestintä on kiih keää. Se yllyttää nuorta hakemaan helppoa ja nopeaa mielihyvää. Riskin otto ja elämyshakuisuus ovat tyypilli siä teineille yli kulttuuri ja lajirajojen:

”

Nuoret hiiret innostuvat juomaan alko holia ikätoveriensa seurassa enemmän kuin aikuiset. Vanhemmista itsenäistyvät ihmis nuoret hakevat hyväksyntää ikäisiltään, joilta sitä irtoaa monessa kaveripiiris sä käytöksellä, jota kotona pidettäisiin huonona. ”Vieras mies tuli kertomaan tekevänsä rikosilmoituksen, kun häntä oli ammuttu tältä pihalta. Poika kaverei neen oli testannut kuulaasetta ohikulki joihin”, 48vuotias isä kertoo tuoreessa kirjassa Pää kylmänä – Näin tuet teinin aivojen itsenäistymistä (WSOY).

Toisin kuin usein sanotaan, pojat eivät kypsy hitaammin kuin tytöt. TIEDETOIMITTAJA TIINA HUTTU

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

TEINIEN AIVOT EROAVAT monin tavoin lasten ja aikuisten pääkopan sisällöstä. Aivotutkijana työskennellyt tiedetoimittaja ja esiteinin äiti Tiina Huttu kertoo, että dramaattisimmat muutokset tapahtuvat aivoissa yksilöllisesti 10–20 ikävuoden välillä. Huttu kirjoitti kirjan teiniaivoista yhdessä tiedetoimittaja Kirsi Heikkisen kanssa. – Toisin kuin usein sanotaan, pojat eivät kypsy hitaammin kuin tytöt, Huttu huomauttaa. Tytöt kehittyvät yleensä melko samaa tahtia, pojat yksilöllisemmin. Samaa luokkaa käyvistä 15-vuotiasta pojista jonkun aivot voivat olla viisikin vuotta kypsemmät kuin toisen. Nuoruus on pidentynyt sekä alkuettä loppupäästä. Aikaistunutta murrosikää on selitetty lasten lihomisella ja kemikaalien aiheuttamilla häiriöillä hormonitoimintaan. Myös varhainen stressi saattaa aikaistaa puberteettia. Murrosiän alku lisää kierroksia aivojen tunnejärjestelmään, mutta ei kiihdytä itsesäätelystä vastaavan etuotsalohkon kehittymistä. Siksi varhain murrosikään tulleet nuoret kaahaavat muita useamman vuoden läpi tilanteessa, jossa kaasua löytyy, mutta jarruja ei niinkään. Riskien ottaminen on yleensä huipussaan 13–15-vuotiaana.

TEININ ETUOTSALOHKO ei pysty säätelemään kunnolla nuoren toimintaa, joten vanhemman on toimittava aivojen jatkeena. Huttu neuvoo yrittämään etupäässä hyvällä: teinin pitää tietää, että hän on aina tervetullut kotiin ja rakastettu omana itsenään, vaikka vanhemmat eivät hänen toimintaansa hyväksyisikään. Aivotutkimuksissa on havaittu, että nuori oppii helpommin palkinnon kuin rangaistuksen kautta. – Rajojen ylenkatsomisella täytyy silti olla seuraukset. Ryyppääminen, älyllinen ponnistelu, lukeminen tai vaikkapa instrumentin soittaminen vaikuttavat aivoihin teininä voimakkaammin kuin koskaan myöhemmin. Käyttämättömiksi jääneet hermoverkon synapsit ja haarakkeet alkavat tuhoutua teini-ikäisen aivoista vauhdilla. Esimerkiksi keskittymisestä vastaavat hermoyhteydet heikkenevät, jos niitä ei käytä. – Vanhempien vaikutuskeinot voivat tuntua ohuilta, koska teiniä ei voi lukita kotiinkaan. Aina kannattaa kuitenkin kannustaa, Huttu sanoo. Hänestä ei ole sattumaa, että pari– kolmikymppisten aivoissa ovat syntyneet monet maailmaa mullistavat keksinnöt. Nuori on luonnostaan avoin uudelle. ■

Jumalasta ihan tosissaan Antti Tuiskun uskonnollista sanastoa ja symboliikkaa pursuava Valittu kansa -levy ei pilkkaa, vaan sisältää hengellisen etsijän kiukkua ja onnistunutta piilovinoilua, jossa Jumala otetaan todesta. Kolumnisti Kari Kuulalle tulivat levyn lauluista mieleen myös Vanhan testamentin valituspsalmit ja Saarnaajan kirja. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Monien ihmisten ärtyneisyys lasten pitämästä äänestä ja vaunukansan hitaudesta vaikutti minuun sillä tavoin, etten halunnut mennä lasten kanssa moniinkaan paikkoihin.” ELINA VAITTINEN VERKKOKOLUMNISSAAN

KAISA KARIRANTA – KUVANKÄSITELY MAIJA SAARI

15-VUOTIAANA TEINI-IKÄ on syvimmillään. Juuri silloin evankelis-luterilainen kirkko kutsuu nuoret jäsenensä rippikouluun. – Siirtymäriitti ja voimakas yhteisöllisyys houkuttelevat itseään etsiviä nuoria. Kristillisen kirkon sanoma hyväksynnästä on lohduttava nuorelle, joka tuntee itsensä välillä maailman paskimmaksi tyypiksi, Tiina Huttu miettii. Teini-ikäinen tajuaa Hutun mukaan ensimmäisen kerran kunnolla kuolevaisuutensa. – Intohimoinen nuori kaipaa selityksiä suuriin kysymyksiin ja vahvoja tunteita. Hengellinen kokemus purskauttaa dopamiinia, ja jos sen saa porukassa, niin myös oksitosiinia ja endorfiinia. Jos nuori oppii saamaan mielihyvää hengellisyyden kautta, siitä voi tulla itseään ruokkiva ketju.

Hengelliset kokemukset aktivoivat uskovan aivoissa saman palkitsemisjärjestelmän, joka saa esimerkiksi seksin ja huumeet tuntumaan nautinnollisilta. Huttu huomauttaa, että on kiinni pienistä asioista, mistä nuori alkaa hakea mielihyvää. – Jos nuorella on tosi hyvät riparikokemukset, hän saattaa jäädä sille mielihyvän tielle. Jos sama nuori sattuisi toiselle riparille, jossa pappi ja porukka ei niin kolahda, hän saattaisi alkaa hankkia kiksinsä vaikka kovasta urheilusta tai huonoilta teiltä. Moni asia kärjistyy nuoruudessa. Uskonnollisuus vaikuttaa laajasti koko persoonallisuuteen, eikä sille ole Hutun mukaan vain jotain tiettyä kohtaa aivoissa.

KUVAKAAPPAUS VALITTU KANSA VIDEOSTA

aa-alue

Kirkko ja kaupunki verkossa

Trendiliikuntaa Amerikan malliin Siirtolaispappina Oregonissa työskentelevä Kaisa Kariranta vieraili Suomi-koulussa ja otti selvää, mikä kumma on paikallisen kansalaisopiston hittilaji Nia. Kariranta ennustaa, että lajista voisi tulla haastaja joogalle myös Suomessa. Katso video osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

WIKIMEDIA COMMONS

Näin napataan mies. Yksityiskohta postikortista karkausvuodelta 1908.

Kuka saa kosia ja ketä?

SUOMESSA JÄRJESTETÄÄN maaliskuun alussa kansainvälinen urkufestivaali Helsingin Organ Festival 2020. Sinne saapuu urkutaiteilijoita Alankomaista, Ruotsista, Ranskasta ja Virosta. Festivaalin taiteellisena johtajana toimii urkutaiteilija Pétur Sakari. – Ulkomaiset nimet ovat urkumusiikin ehdotonta huippua, eikä heitä ole tällä leveysasteella juurikaan kuultu, Sakari kertoo. Viikonlopun esiintyjiä ovat muun muassa Ton Koopman, Gunnar Idenstam ja Vincent Warnier. FESTIVAALIA JÄRJESTÄVÄ Organum-seura haluaa nostaa urut Suomessa näkyvämmin konserttisoittimeksi. Muualla Euroopassa myydään Pétur Sakarin mukaan urkukonsertit nopeasti loppuun ja urut ovat kovassa konserttikäytössä. – Alun perinhän urut eivät kuuluneet kirkkoon. Uruilla on aikoinaan säestetty muun muassa taisteluorgioita. Urkujen soitolla yritettiin peittää kivun ja tuskan huudah-

dukset. Sen jälkeen uruista kehittyi konserttisoitin ja vasta sitten urut tulivat kirkkoon. – En vähättele urkujen asemaa kirkon toiminnassa, vaan haluan osoittaa soittimen eri puolia, kansainvälistä uraa tekevä Sakari toteaa.

”

Uruilla on aikoinaan säestetty taisteluorgioita. URKUFESTIVAALIN TEEMANA on hoitava musiikki. Tapahtuman kummisetänä toimii musiikkilääketieteeseen erikoistunut lääkäri Miikka Peltomaa. Peltomaa, Pétur Sakari ja Fazer Konserttitoimiston toimitusjohtaja Aino TurtiainenVisala keskustelevat hoitavasta

musiikista festivaaliohjelmaan kuuluvassa paneelikeskustelussa. – Kaikenlainen musiikki voi olla hoitavaa. Hoitavuus riippuu siitä, miten musiikkia kuunteleva henkilö itse asian kokee. Eroa on vain siinä, rauhoittaako vai aktivoiko musiikki. Tämä on perusrytmiikkaan liittyvä asia musiikin tyylilajista riippumatta, Sakari toteaa. Kerran Sakarin oman urkukonsertin jälkeen pyörätuolissa istuva nainen tuli kertomaan soittajalle, että hänellä on elinaikaa enää noin kuukausi ja että Sakarin levytykset ovat hänen loppuelämänsä päivien tärkeintä sisältöä. – Silloin tuntui siltä, että olen työni ytimessä ja että sillä on merkitystä. Musiikki hoitaa niin monella tasolla. Musiikkihan aiheuttaa aivoissa tietynlaisia impulsseja, joilla ohitetaan muun muassa kipua.

NINA RIUTTA

Helsinki Organ Festival 2020 6.–8.3. kirkoissa ja Musiikkitalolla. Päivä konsertteihin ja paneelikeskusteluun vapaa pääsy. Iltakonserttien liput 22,50– 33,50 e, lippu.fi. helsinkiorganfestival.fi.

JUSSI HELTTUNEN

Maa kiertää auringon ympäri 365 vuorokautta ja noin kuusi tuntia. Tarkemmin sanottuna tähtitieteellinen vuosi kestää 365,24219878 vuorokautta. Tämän vuoksi kuluvassa vuodessa on 366 päivää. Saamme joka neljäs vuosi 29. helmikuuta karkauspäivän, jolloin naisillakin on perinteisesti lupa kosia, ja heille pitää joko vastata myöntävästi tai lahjoittaa hamekangas. Loogista, eikö totta? Kerro meille, millaista on, kun nainen tai muunsukupuolinen kosii. Miten nykyään pyydetään puolisoksi, sanotaan tahdon tai torjutaan ehdotus? Kun menet osoitteeseen kirkko jakaupunki.fi ja jaat muistosi kosintakyselyssä, osallistut samalla ravintolaillallisen arvontaan. Se on tietysti kahdelle. Malja rakkaudelle! PIHLA TIIHONEN

Hoitavaa urkumusiikkia

Urkufestivaalin taiteelliselle johtajalle Pétur Sakarille Kallion kirkon ranskalais-romanttiset urut ovat tutut.

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

SIRPA PÄIVINEN

Hätätilan runoja Ilmastokatastrofia ja -ahdistusta käsitellään nyt runouden keinoin. Vesa Haapala: Hämärä ei tanssi enää (Otava 2019) Vesa Haapalan runoelman minäpuhuja on keski-ikäinen mies, joka puuhailee mökillä ja kulkee metsässä ja lapsuusmuistoissaan. Hän seuraa uutisia ja tuntee pelkoa ja voimattomuutta: ”Tämä laji ei opi mitään.” Hän rakastaa lapsiaan ja ahdistuu maailman väestöräjähdyksen vuoksi. Pimeä taivas muistuttaa häntä ihmisten taipumuksesta odottaa pelastusta ylhäältä, itsensä ulkopuolelta. ”Katsooko Jumala meitä tässä romahtavassa talossa?” runoilija ihmettelee.

Pauliina Haasjoki: Promessa (Otava 2019) Pauliina Haasjoki tekee runoissaan huimaavia zoomauksia ja hyppyjä sekä ajassa että paikassa. Vai voiko enää puhua paikasta, kun katse kääntyy kohti universumia, kaukaisia tähtikuvioita? Välillä runot tarkentuvat pieneen: lumihiutaleiden liikkeeseen, kastemadon mysteeriin. Lukiessa tulee hetkittäin kokemus kaiken yhteydestä ja ykseydestä. Elämä on ihme, mutta niin on kuolemakin: ”Elämän hallussaan pitämä aine palaa takaisin aineeksi, jolla on kaikki aineen ominaisuudet, kaikki sen vapaudet.”

Pertti Saloheimo: Ennustus linnuston tulevaisuudesta (WSOY 2019) ”Jos aikaväli on riittävän pitkä, ei kivikään kestä”, kirjoittaa Pertti Saloheimo. Hänen runonsa näyttävät yritykseltä hahmottaa ja ottaa haltuun käsittämätöntä: vuosimiljoonien jatkumoa ja elämän liikehdintää. Ihminen on tällä maapallolla vieraantunut vieraslaji, lyhytikäinen sellainen. Siinä mittakaavassa ”mikään ei tunnu hyvältä tai pahalta kuin häviävän lyhyen hetken”.

Katja Seutu: Jäätyväinen (WSOY 2019) ”Maapallo on koko alue, sen enempää ei ole”, kirjoittaa Katja Seutu. Tiiviissä, aforistisissa runoissaan Seutu havainnoi maailmaa, jossa ihminen herää joulukuussa linnunlauluun, vesi nousee rannoille, tuulee ja muuttolinnut eksyvät reiteiltään. ”Kaukana täältä kääntyy katse pois meistä”, kirjoittaa Seutu, ja sen surullisemmin sitä ei oikein voi sanoa. KAISA HALONEN

Kierrätyskeskuksesta voi löytää itselleen hääpuvun huokeaan hintaan. Pukuja voi myös tuunata vaikka vanhojentansseihin.

Vähän käytettyjä unelmia ENSIN sen hankkimiseksi nähdään paljon vaivaa. Sitten siitä tulee puku, joka tuo mieleen ihania (tai vaihtoehtoisesti kipeitä) muistoja, mutta vie kaapissa liikaa tilaa. Kierrätyskeskus muistutti tammikuussa, että niiden myymälöissä on myös runsaasti hääpukuja. Hintahaitari on 50–200 euroa. – Erityisen paljon hääpukuja on Koivukylän myymälässä Vantaalla, vinkkaa Itäkeskuksen myymäläpäällikkö Irina Aardemäe. Kaikki myynnissä olevat hääpuvut eivät ole edes käytettyjä. – Kierrätyskeskukseen on tuotu myös ihan uusia pukuja. Ne ovat varmaan jääneet myymättä joltakin kaupalta. Hääpukuja saavat käydä hypistelemässä muutkin kuin tulevat morsiamet: puvun voi ostaa tuunattavaksi vanhojentansseihin tai muihin juhliin. Käytetyistä hääpuvuista on tehty myös kastemekkoja. Helsinkiläinen Lovebirds-liike myy pelkästään käytettyjä hääpukuja. Liike ottaa puvun myyntiin kahdeksaksi viikoksi, ja jos kauppa ei käy, se palautetaan omistajalleen. – Myymme noin kaksi kolmasosan puvuista, kertoo liikkeen omistaja Erna Karimo. Käytettyjä hääpukuja ostavat monenlaiset morsiamet. Osa haluaa käytetyn puvun ympäristösyis-

tä. Karimon mukaan käytettyjä pukuja myydään myös siksi, että naiset ovat hyvin taloustietoisia. Häämuodin kierto on nopeaa, joten Lovebirds ottaa myyntiin korkeintaan viisi vuotta vanhoja pukuja.

”

Jos pitsi menisikin vähän rikki, se olisi helppo korjata. – Nyt on meneillään monta erilaista häätrendiä. Moni haluaa samppanjan, hiekan tai puuterin sävyjä tai pitsikerroksia. Suosittuja ovat myös puvut, jotka ovat sekä peittäviä että paljastavia. Esimerkiksi niin, että kangas voi olla läpikuultava, mutta hihat ovat pitkät. Yksi Lovebirdsin myymä puku on ollut jopa neljällä morsiamella. Erityisesti pitsipuvut kestävät monta kierrosta. – Jos pitsi menisikin vähän rikki, se olisi helppo korjata. Superpehmeä tyllikangas on vaikeampi.

HANNA ANTILA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Yksin oleminen on ylellisyyttä ru Suosittu näyttelijä ja kahden alle kouluikäisen lapsen äiti Elena Leeve nähdään nyt menestyneen mutta pahasti lukossa olevan Annan roolissa Kansallisteatterin uutuusnäytelmässä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

onista teatteri- ja elokuvarooleista tuttu Elena Leeve on parina viime vuonna näytellyt myös koomisissa tv-sarjoissa, Onnelassa ja Sunnuntailounaassa. Hän on kokenut sen hyvin inspiroivaksi. – Samaa työtähän se on ollut, mutta uutta ja virkistävää. Molemmissa tuotannoissa meillä on ollut hyvin tiivis näyttelijäjoukko, ja yhteinen kemia on toiminut. Viimeiset kuukaudet Leeve on viettänyt Kansallisteatterin Sinivalas-näytelmän harjoituksissa. Leeve näyttelee Paavo Westerbergin kirjoittamassa ja ohjaamassa näytelmässä pääroolia, ison firman johtotehtävissä työskentelevää Annaa, jonka elämä on pahasti lukossa. – Annan äiti on kuollut viisi vuotta aiemmin, ja menetys on ollut Annalle kova. Nyt hänen miehensä on sairastunut. Anna on joutunut taakan kantajan ja tukijan rooliin, ja samalla hän on hukannut itsensä, tunteensa ja ajatuksensa, Leeve kertoo. Leeve pitää murrosvaihetta elävän Annan roolia syvällisenä ja elämänmakuisena. Menetysten keskellä Annaa hämmentävät myös pintaan nousevat muistot lapsuudesta. Lisäksi häntä uuvuttavat perheen monimutkaiset ihmissuhteet ja kiista suvun saaressa sijaitsevan kesäpaikan myymisestä. – Annaa on pitänyt kasassa paitsi intohimo työhön myös se, että hän on kokenut voimakkaasti olevansa muita varten. Nyt on kuitenkin kertynyt liikaa asioita, joista puhuminen on vaikeaa, ja hänen olonsa on alkanut tuntua sietämättömältä. ANNAN ELÄMÄSSÄ TAPAHTUU merkittävä käänne, kun suvun kesäpaikalle saareen saapuu hänen veljes-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

tään elämäkertaa kirjoittava Laura (Emmi Parviainen). Elena Leeven mukaan Laura saa Annan ottamaan esille lapsuudenperheessä vaiettuja asioita, olemaan rohkeasti rehellinen itselleen ja kyseenalaistamaan valintojaan. Näytelmän nimi Sinivalas viittaa Raamatun Joonaan, joka myrskyn tyynnyttääkseen hyppää mereen ja joutuu ison kalan nielaisemaksi.

– Hieman samalla tavalla käy Annalle hänen kokemansa myllerryksen keskellä. Merenalaista maailmaa edustava sinivalas symboloi muun muassa alitajuntaamme ja pelkojamme, Leeve selvittää. Saari ja sinivalas vievät ajatukset myös ympäristökysymyksiin. Yksilön hädästä ja muutoksen pelosta lähtevä näytelmä laajenee yleiseksi huoleksi maailman tilasta.

– Sinivalaassa kysytään, miksi me emme tee mitään maapallon pelastamiseksi. Jos emme puhu ja toimi, ongelmat pysyvät. Näytelmässä on paljon puhetta, ja teemoja tuodaan esiin myös videoiden avulla. – Pyrin ammentamaan rooliini muun muassa omista menettämisen kokemuksistani. – Näytelmä pyörii mielessäni tosi

uhkavuosia elävälle – Sarjan käsikirjoittajan Atte Järvisen teksti on kuitenkin sellaista, että se jää melko helposti päähän. – Kiinnostavaa on, että sekä Sunnuntailounas että Sinivalas kuvaavat perhettä. Vaikka Sinivalaassa on eri tyylilaji, siitäkin löytyy omanlaistaan huumoria. Leevellä on keväällä tiedossa myös elokuvan kuvaukset. Hänellä on päärooli Reetta Aallon ohjaamassa elokuvassa Rakkautta ennen valomerkkiä.

”

Saan yksinolosta voimaa. Olen ollut tällainen jo pienenä. Hoitopaikassakin halusin välillä olla ihan vain omissa oloissani.

Elena Leeve valmistautuu Sinivalas-näytelmän rooliin Kansallisteatterin pukuhuoneessa.

paljon. On hienoa tuntea, miten alkaa päästä sisään roolin maailmaan ja miten se alkaa hengittää. KEVÄÄMMÄLLÄ ELENA LEEVE alkaa kuvata verbaaliseen ilotulitukseen perustuvan Sunnuntailounassarjan uutta kautta. Perheen ristiriitoja kuvaavaa tv-sarjaa tehdään kovalla tahdilla, joten uutta tekstiä on omaksuttava nopeasti.

SOSIAALISEN JA AJOITTAIN hyvinkin kiireisen työn vastapainoksi Elena Leeve kaipaa yksinoloa. – Saan yksinolosta voimaa. Olen ollut tällainen jo pienenä. Hoitopaikassakin halusin välillä olla ihan vain omissa oloissani. Nyt kahden pienen lapsen äitinä ei ole aina helppoa löytää omaa aikaa. Yksin olemiseen liittyy Leevellä usein jotakin hiljaista ja rauhallista tekemistä. Hän joogaa ja harrastaa avantouintia. Leeve on huomannut, että yksin rauhassa liikkuessa syntyvät myös monet työhön liittyvät ideat. Näyttelemisen Leeve aloitti jo seitsemänvuotiaana, kun hän meni teatterikerhoon. Vähän isompana hän pääsi mukaan Ylen nuortensarjaan, ja pikkuhiljaa näyttelijäntöitä alkoi olla yhä enemmän. – Olin kiltti lapsi, mutta lavalla vapauduin esittämään monenlaisia hahmoja ja tunteita. Lukion jälkeen Leeve onnistui pääsemään ensimmäisellä yrittämällä Teatterikorkeakouluun. – Tämä on intohimoammatti. Rakastan tätä työtä. ■ Sinivalaan kantaesitys Kansallisteatterissa 4.3.

Masennustutkimus

Haemme tutkittavia osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan erään tutkimuslääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitä lumelääkkeeseen, kun tutkimuslääkettä annetaan nykyisen masennushoitonne lisäksi. Voitte soveltua tutkimukseen, jos • olette iältänne 18-65 vuotias • Teillä on todettu masennus • ette ole saanut rittävää hoitovastetta nykyisellä masennuslääkkeellänne Tutkimus kestää enintään 13 viikkoa, siinä on 7 tutkimuskäyntiä ja yksi puhelu. Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat maksuttomia. Tutkimuksesta vastaava henkilö Suomessa on ylilääkäri Martti Heikkinen. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 27.2. klo 15-18 soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 4/2020

Panta kaulaan

Elämänkokemuksesta on paljon apua, sanovat Outi Lantto, Aapo Rikala ja Jari Saarinen, jotka opiskelivat kirkon töihin keski-iässä. TEKSTI KAISA HALONEN

KUVAT VILJA HARALA

KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

”Kuunteleminen on lähtökohta kaikessa” EI MINULLA OLE pappina urahaaveita. Minulle on ollut alusta asti selvää, että haluan tehdä seu rakuntatyötä eikä minun tarvitse edetä uralla ni, sanoo Herttoniemen seurakunnan pappi Outi Lantto. Tällaista ei odottaisi kuulevansa naiselta, joka entisessä elämässään on väitellyt tohtoriksi maa ilman arvostetuimpiin kuuluvassa yliopistossa ja sen jälkeen hoitanut kahta professuuria. Ei Lantolla myöskään ole koskaan ollut toive ammattia. Lukiossa hän oli kiinnostunut kielistä ja matematiikasta ja ajatteli, että Kauppakorkeakou lussa voisi lukea molempia. Yrittäjäperheen tyttä relle se tuntui muutenkin luontevalta paikalta. – Niin kuin eräs ystäväni sanoi, se oli helppo, mitäänsanomaton valinta. Aika pian Lantto alkoi suuntautua kohti tutki jan uraa. Valmistuttuaan hän jatkoi opintojaan Yhdysvalloissa Stanfordin yliopistossa ja väitte li tohtoriksi. Sen jälkeen hän hoiti Kauppakorkea koulussa liikkeenjohdon systeemien ja kansan taloustieteen professuureja sekä kehitti opetusta ohjelmajohtajana.

”

Kun näin muut papeiksi vihityt stola harteilla, tajusin, että jokin elämässäni on oikeasti muuttunut. PAPPI OUTI LANTTO

Pikkuhiljaa Lantto huomasi työpaikkansa arvo jen muuttuneen. Yliopistomaailman aatteet olivat jäämässä syrjään, ja toimintaa tuntui ohjaavan ra han ja maineen tavoittelu. Samoihin aikoihin hän alkoi olla kyllästynyt ja halusi siirtyä eteenpäin. ENTISENÄ PARTIOLAISENA ja seurakuntanuore na Outi Lantto oli tottunut pitämään kirkkoa koti naan. Kun ammatin vaihtaminen alkoi houkutel la, hän tiesi haluavansa kirkkoon töihin. Kaikkia kiinnostavan tuntuisia tehtäviä kirkossa näyttivät hoitavan papit, joten Lantto lähti opiskelemaan teologiaa. Vuonna 2006 hänet vihittiin papiksi Espoon tuomiokirkossa. – Se oli hyvin liikuttava tilaisuus. Kun näin muut papeiksi vihityt stola harteilla, tajusin, että jokin elämässäni on oikeasti muuttunut. Lanton ensimmäinen papinpaikka oli vuoden sijaisuus Vihdin seurakunnassa, minkä jälkeen hän työskenteli yksitoista vuotta Malmin seura kunnassa. Herttoniemessä hän on ehtinyt työs kennellä vuoden verran. Tämän vuoden alusta

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Outi Lantto, 58, on Herttoniemen seurakunnan pappi.

hänen vastuullaan on ollut kehittää uusia tapoja tavoittaa seurakuntalaisia. Se on alkanut Yhteis vastuukeräyksen merkeissä, keräyslipas kädessä. RAKKAINTA PAPIN TYÖSSÄ Outi Lantolle ovat ju malanpalvelukset. Hän nauttii messun valmiste lemisesta ja saarnan kirjoittamisesta niin paljon, ettei se tunnu edes työltä. Messu on rakas myös silloin, kun hän istuu seurakuntalaisena kirkon penkissä. – Ehtoollisesta, raamatunteksteistä ja yhdessä veisaamisesta saa eväitä viikkoon. Erityistä herk kua on hyvä saarna, joka herättää ajattelemaan tai toimimaan tai vapauttaa jostain, mistä olikin syytä päästää irti.

Ihan heti Lantto ei muista, milloin viimeksi olisi kuullut sellaisen. – Odotas nyt. Se oli joku televisioitu messu ja joku piispa. Olisiko ollut itsenäisyyspäivänä? Viikko haastattelun jälkeen Lantto lähettää sähköpostia: ”Nyt voin varmuudella sanoa, et tä Arkkihiippakunnan piispan Kaarlo Kallialan saarna valtiopäivien avajaisjumalanpalveluksessa 5.2. oli erinomainen.” – Toivon palavasti, että tässä kirkossa panos tettaisiin saarnoihin. On varmasti paljon ihmisiä, jotka leijailevat oman hengellisyytensä ja uskon nollisuutensa kanssa. Jos he tietäisivät, että joka sunnuntai kirkossa joku sanoo jotakin merkityk sellistä ja puhuttelevaa, olen varma, että he ru

peaisivat käymään enemmän jumalanpalveluksissa, Lantto sanoo. TUOREEN TUTKIMUKSEN MUKAAN tärkeimpiä syitä kuulua kirkkoon ovat kirkolliset toimitukset – kasteet, häät ja hautajaiset – ja perinteet. Lantto sanoo, että samanlainen tuntuma hänellekin on työssään tullut. Kastekodissa ja hautajaisissa pappi myös tapaa sellaisia ihmisiä, jotka muuten käyvät harvoin kirkossa. Joillakuilla saattaa olla taustallaan ikäviä kokemuksia kirkosta. – Meidän pitäisi pyrkiä uskottavalla tavalla luomaan toisenlaisia kokemuksia ja mielikuvia. Millaista jumalapuhe on? Onko se koskettavaa? Kunnioittaako se sellaistakin ihmistä, joka ei tiedä, uskooko hän vai ei? Lantto miettii. – Vastaaminen ei ole se juttu, ellei sitten kysytä. Kuunteleminen on lähtökohta kaikessa. Pyrin olemaan hyvin hienovarainen enkä halua antaa valmiita, helppoja vastauksia. Lantto lisää, että nuorempana hän olisi saattanut olla juuri sellainen pappi, joka yrittää keksiä vastauksen kaikkeen. Elämänkokemus on tuonut malttia kuunnella ja kykyä samastua eri-ikäisten ihmisten kokemuksiin. Joskus hänkin tuntee itsensä voimattomaksi. Aina ei keksi, miten konkreettisessa hädässä olevaa pystyisi auttamaan. Joidenkin ihmisten elämänkohtalot tuntuvat erityisen traagisilta tai tulevat liian lähelle papin omaa elämää. PAPIN TYÖ ON Outi Lantolle kirjaimellisesti kokoaikatyötä: hän sanoo olevansa pappi 24/7. Vihkimyksessä saatua tehtävää ei voi jättää työpaikalle. Muutenkin työn ja vapaa-ajan raja on häilyvä. – Minulla ei esimerkiksi ole erillisiä Facebookprofiileja työtä ja yksityiselämää varten, vaan kaikki kaverini näkevät kaikki päivitykset. En sensuroi itseäni, mutta mietin, mitä päivitän, Lantto kertoo. Hän lisää, että tuskinpa hänellä paljon piiloteltavaa olisikaan. – Elän tällaista tylsää keski-ikäisen elämää. Työssä olen paljon ihmisten kanssa, joten vapaaajalla minulla on tarve omaan rauhaan ja teen omia juttujani. Tykkään olla yksin.

”Harjoittelen virkapaidan käyttöä” SEMMOISTA AJOPUUMEININKIÄHÄN tämä on ollut, miettii Olarin seurakunnassa diakonina työskentelevä Aapo Rikala. Viisikymppisenä hänellä on viiden kuukauden kokemus nykyisestä työstään. Vihkimys kirkon virkaankin on vielä tuore, viime joulukuulta. Muuta työkokemusta Rikalalla on sitäkin enemmän. Parin kansanopistovuoden jälkeen hän opiskeli kirkon nuorisotyöntekijäksi. Valmistuttuaan hän meni suorittamaan siviilipalvelustaan Helsingin kaupunginkirjastoon ja jäi sille reissulle. Työn ohessa hän opiskeli alan tutkinnon. 2000-luvulla hän teki lyhyen irtioton: opiskeli vuoden radiotyötä ja palasi sitten kirjastoon tekemään radio-ohjelmia.

Aapo Rikala, 50, on Olarin seurakunnan diakoni.

– Nytkin olen virkavapaalla kirjastosta. Minulla on siellä hautapaikka. Tulevaisuudesta en vielä tiedä. Tätä diakonin sijaisuutta jatkettiin juuri vuodella. Koen, että tämä on tärkeää ja minulle käypää hommaa. – Olin jo monta vuotta miettinyt, että jotain uutta pitäisi ehkä keksiä, mutta minulla ei vain ollut rohkeutta lähteä. Kirjastotyö alkoi tuntua nähdyltä, ja puoliso patisti hakemaan opiskelemaan. Niin Rikala päätyi Diakonia-ammattikorkeakouluun opiskelemaan sosionomi-diakoniksi. Vieläkin hän ällistelee sitä, että Suomessa pystyy aikuisena irrottautumaan työelämästä ja opiskelemaan itselleen uuden ammatin.

– Sain opintoihini aikuisopintotukea. Minulle siis maksettiin siitä, että opiskelin asioita, jotka minua oikeasti kiinnostivat. Opiskeluaikoinaan Rikala huomasi, että kaikista entisistä opinnoista ja työkokemuksesta oli hyötyä. Niin oli myös aikuisuudesta. – Kaikki maailman asiat eivät tulleet eteen uusina ja yllättävinä. Fuksiaiset ja haalarijutut jäivät kyllä rästiin, kun kotona oli lapset, jotka piti aamulla lähettää kouluun ja illansuussa ruokkia. KUN AAPO RIKALA ALOITTI opinnot, hänelle oli selvää, että hän haluaa kirkkoon töihin ja diakonin vihreän virkapaidan päälleen. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

– Valmistuttuani huomasin, että ei se olekaan niin yksinkertaista. Tutkinto on eri asia kuin virkaan vihkiminen. Vihkimyksen saaminen vaatii riittävän pitkää pestiä seurakunnassa. – Vihkimys oli hieno kohta. Se tarkoittaa sitä, että nyt olen sitten hautaan saakka diakoni. Virkapaidan käyttöä vasta harjoittelen. Siitä tunnistaa, että tuo on kirkon väkeä. Minulle tulee se päällä vähän ryhdikkäämpi olo ja kiroilukin vähenee. Epävarmuuden hetkiäkin Rikalalla on ollut. Hän on miettinyt, mihin oikein on ryhtymässä ja onko tämä nyt sitten hänen kutsumuksensa. – Onkohan se kutsumus sitä, että tykkää siitä, mitä tekee? Ja että on hyvä siinä, mitä tekee? Yksi tuttavani lohdutti, että ehkä se kutsuja tietää. Aina välillä tulee vastaan isoja kiviä ja kynnyksiä. Välillä taas tajuan, että nyt olen oikeassa paikassa ja oikeiden ihmisten kanssa. Rikala on papin poika ja toteaa marinoituneensa kirkon kuvioihin jo lapsesta asti. Papin ammattia hän ei kuitenkaan ole vakavasti harkinnut.

”

Onkohan kutsumus sitä, että tykkää siitä, mitä tekee? DIAKONI AAPO RIKALA

– Diakonin työssä hengellisyys ei ole niin heviä kamaa, vaan rinnallakulkemista. Silti tämä on tuiki kristillistä puuhaa. Itselleni kristillisyys on aina ollut elämässä ja arjessa mukana, mutta ei sitä tarvitse hirveästi paukuttaa. OLARIN SEURAKUNNASSA Aapo Rikalan vastuulla on mielenterveys-, päihde- ja kriminaalityö. Hän on esimerkiksi asunnottomille tarkoitetun Olarinluoman vastaanottokodin asiakkaiden käytettävissä. Työhuone hänellä on Matinkylässä Matinkappelissa. Siellä hän tekee samaa kuin muutkin seurakunnan diakoniatyöntekijät: ratkoo asiakkaiden ongelmia vastaanotolla ja on mukana messuissa ja diakonialounailla. Matinkylän alueella asukkaiden väliset tuloerot ovat suuria. Toiset asuvat omakotitaloissa meren rannassa, toiset kaupungin vuokra-asunnoissa. Tavallisin syy diakoniavastaanotolle tuloon on taloudellinen hätä. – Yllättävät menot tai sairastuminen voivat romahduttaa talouden, jos on työtön tai muuten tiukilla. Se, mitä me pystymme tekemään, on kuitenkin pientä laastarointia, Rikala sanoo. Hän lisää, että hänellä on työssä vielä paljon opeteltavaa. Kun asiakas tulee ja ojentaa pinon maksamattomia laskuja selviteltäväksi, hän joutuu joskus pyytämään apua kokeneemmalta kollegalta. – Luulen, että pää ei kestäisi, jos kaikki päivät olisivat täynnä asiakastapaamisia. Ihmisten ottaminen tosissaan vaatii heittäytymistä. Varsinkin joulun alla tuntui, että meillä on pyöröovet, kun ihmiset tulivat hakemaan jouluavustusta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Jari Saarinen, 61, on Vantaan seurakuntien työpaikkapappi.

”Kenen joukoissa seison?”

VANTAALAISEN OMAKOTITALON sisältä kuului lasten ääniä. Jari Saarinen oli ensimmäistä päivää papin töissä, ensimmäistä kertaa menossa toimittamaan kastetta. – Mietin siinä pihalla, mitä sanon, kun menen sisään. Kysynkö, että onko täällä kilttejä lapsia? Alun perin Saarisesta piti tulla lentäjä tai lääkäri. Hänestä tulikin ylioppilasmerkonomi, joka tuntui vaihtavan unelmatyöpaikasta toiseen: 22-vuotiaana hän oli muotiliikkeen tavaratalopäällikkö, sitten Aurinkomatkoilla matkaoppaana ja kohdepäällikkönä Kreikassa, Espanjassa ja

Israelissa. Ura liike-elämässä huipentui rahoitusjohtajana silloisessa Merita-pankissa. Vuoden 1997 alussa Saarinen jättäytyi tyhjän päälle: ilmoittautui työttömäksi työnhakijaksi ja alkoi lukea teologisen tiedekunnan pääsykokeisiin. Vieläkin hän muistaa, kuinka puhdistavalta tuntui luopua työn tuomasta statuksesta ja vallasta. – Sanotaan, että kun oppilas on valmis, opettaja ilmestyy paikalle. Olin käynyt loppuun yhden tien. Työ ei antanut enää mitään uutta. Halusin lähteä sivistymään. Vaimoni oli aiemmin lähtenyt opiskelemaan sairaanhoitajaksi ja siitä diakonissaksi. Hänen opintoihinsa kuului yleinen teologia, ja innostuin siitä. Menin ensin avoimeen yliopistoon lukemaan sitä: kirkkohistoriaa, filosofiaa, kaikkea – ja se vei mukanaan.

– Oli siinä arvoristiriitojakin. Vaimo teki töitä asunnottomien päihteidenkäyttäjien kanssa samaan aikaan, kun minä vein yritysjohtajia erilaisiin seminaareihin. Aloin kysellä itseltäni, kenen joukoissa seison. Omat sisäiset arvoni eivät enää kohdanneet sen ulkoisen maailman kanssa. ALUKSI JARI SAARINEN OPISKELI ihan sivistyksen vuoksi. Ei hän tähdännyt papiksi. Vasta opintojen loppuvaiheessa hän päätti, että mennään sitten tämä tie loppuun asti. Ensin hän opetteli seurakuntapapin työtä puolitoista vuotta Rekolan ja Hakunilan seurakunnissa. Nyt hän on työskennellyt Vantaan seurakuntien työpaikkapappina viisitoista vuotta. – Näin pitkä aika samassa paikassa on yllättävä rupeama, kun katsoo työhistoriaani. Saarinen on Suomen ainoa päätoiminen työpaikkapappi. Hänen palveluksiaan käyttää kuusi suurta vantaalaista työpaikkaa, muun muassa Fazer, HK Ruokatalo ja hätäkeskus. – Työni on ihmisten kohtaamista. Olen käytettävissä kahdenkeskisiin, luottamuksellisiin keskusteluihin. Kuljen työpaikoilla ja tapaan ihmisiä heidän työnsä ääressä ja kahvihuoneessa. Välillä se tuntuu raskaalta, siltä, että tunkeudun toisten alueelle. Työni on koko ajan kynnyksen ylittämistä. Mitä enemmän sitä tekee, sitä helpommaksi se tulee. Alkaa tulla pyyntöjä ja kutsuja. Kahdenkeskisten keskustelujen lisäksi Saarinen pitää työpaikoilla luentoja ja alustuksia esi-

merkiksi muutoksesta ja arvoista. Hän on myös työnohjaaja. Työpaikkapapin kanssa tullaan puhumaan useimmiten ihan muista kuin työasioista. Mieltä

”

Sen kun saisi jotenkin selväksi, ettei tässä olla lähetyssaarnaajia eikä käännyttämässä ketään. PAPPI JARI SAARINEN

saattaa painaa avioero, sairaus, masennus tai läheisen kuolema. Joskus ratkotaan myös työpaikan kiusaamis- ja painostustilanteita. Uskon piiriin kuuluvia asioita käsitellään, jos asiakas itse ottaa ne puheeksi. Joillekin kynnys tulla papin luo on korkea. Monet kertovat keskustelun lopuksi jännittäneensä papin tapaamista. – Sen kun saisi jotenkin selväksi, ettei tässä olla lähetyssaarnaajia eikä käännyttämässä ketään.

Siksi Saarinen ei työpaikoilla liikkuessaan käytä papinpaitaa. – Voi olla, että se herättäisi niin paljon vastareaktioita, että koko tämä työ voisi loppua jossain vaiheessa. VUOSIKYMMENTEN KOKEMUS monenlaisista työyhteisöistä ja myös omat elämänvaiheet ovat opettaneet Jari Saariselle, kuinka tärkeää olisi oppia luopumaan. – Lapset lähtevät kotoa, vanhemmista rupeaa aika jättämään ja oma fysiikka alkaa olla sellainen, ettei voi enää juosta pallon perässä niin kuin ennen. Saarisen mukaan luopumista ei juuri työpaikoilla käsitellä, vaikka tapahtuisi kuinka isoja muutoksia. Puhutaan vain eteenpäin menemisestä. – Ihmiset kyllä oppivat uusia tapoja tehdä, mutta pitäisi kunnioittaa sitä, että he joutuvat samalla luopumaan jostakin, mihin ovat tottuneet. Pitäisi antaa heidän puhua ja kertoa, tehdä surutyötä. Kahden ja puolen vuoden päästä Saarinen itse opettelee jälleen luopumista ja jää eläkkeelle. Ehkä hänellä silloin on mahdollisuus syventyä siihen, mitä hän tekisi kaikista mieluiten: ihmettelyyn. – Voisin istua ja katsella pilviä vaikka kuinka kauan. Muistan, kun luin teologisen pääsykokeisiin maalla nurmikolla ja ihmettelin samalla pilviä, ja minulle tuli yhtäkkiä valtava tunne siitä, että olen yhtä tämän kaiken kanssa. ■

Ilmastovalintatalo @

Mall of Tripla, Fokus 5. krs

TO 5.3. klo 12-18

TO 19.3. klo 12-18

klo 18-20 Ajatteleva ihminen ja kirkon traditio: Kirkko ja ilmastonmuutos vieraana Ympäristöteologian dosentti, teologian tohtori Panu Pihkala

Astu sisään Ilmastovalintataloon ja testaa tietosi kulutustuotteiden ympäristövaikutuksista! Suomen Lähetysseuran Ilmastovalintatalossa ostosten hintana onkin vedenkulutus tai hiilipäästöt. Mikä tuote on edullisin?

Tervetuloa ostoksille oikeu-

denmukaisten valintojen puolesta!

PE 20.3. klo 12-18

Saat asiantuntijoilta vastauksia näihin ja moniin muihin kysymyksiin. Vantaa 25.3.2020 klo 17.30 – 19.30 Metropolian Auditorio, Leiritie 1 Espoo 1.4.2020 klo 17.30 – 20.00 Valtuustosalin kahvio, Espoonkatu 5

Maksuttomat tilaisuudet järjestää HSY:n Ilmastoinfo. Ilmoittautuminen ja lisätiedot osoitteesta energianeuvonta.fi/koulutukset KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Isä, poika ja suru Klaus Härön mielestä jokainen ihminen on elokuvan arvoinen. Hänen uusin teoksensa kuvaa äidin kuoleman aiheuttamaa surua. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT VILJA HARALA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

un Klaus Härölle esittää kysymyksen elokuvasta Elämää kuoleman jälkeen, alkaa puhetta tulvia. Kyseessä on elokuvaohjaajan tähän asti omakohtaisin teos. Härö oli parikymppinen elokuvaopiskelija, kun hänen äitinsä kuoli syöpään. Elämää kuoleman jälkeen -elokuvassa on sama asetelma kuin Härön suomenruotsalaisessa lapsuudenperheessä Porvoossa oli 25 vuotta sitten. – Kun äitini sairastui, en ajattelut, että se olisi lopullista. Uskoin, että jossain vaiheessa tulisi käänne parempaan. Olin isäni kanssa aivan eri planeetoilla, sillä pessimistinä hän totesi heti, että tämä oli tässä, Härö kertoo. – Vuoden kuluttua äidin sairastumisesta isä hälytti minut sairaalaan. Äitini kuoli samana iltana. Olin täysin surun murtama. Isä taas oli mielestään surrut jo asian valmiiksi, ja hän alkoi saman tien järjestää hautajaisia. Myös uuden elokuvan päähenkilöt Nisse ja hänen poikansa Stefan surevat rakkaan ihmisen kuolemaa hyvin eri tavoin. Härön mukaan elokuvassa on paljon muutakin todellisuudessa tapahtunutta. Isä esimerkiksi halusi, että vaimolle pidettäisiin pienet hautajaiset. Surkuhupaisia riitoja puolestaan aiheutti se, että sukulaisilla oli erilaisia toiveita muun muassa muistotilaisuuden tarjoiluista. – Isä ei jaksanut sitä, että niin moni otti osaa ja olisi halunnut tulla hautajaisiinkin. Jouduin siis elokuvan Stefanin tavoin isän käskystä soittamaan ihmisille ja kieltämään heitä tulemasta. LÄHEISEN IHMISEN KUOLEMAAN ei Klaus Härön mielestä voi suhtautua luonnollisena asiana, sillä eihän se ole luonnollista, että toinen vain on yhtäkkiä kokonaan poissa kuvioista. Jälkikäteen käynnit äidin luona sairaalassa tuntuivat merkityksellisiltä. Härölle on jäänyt erityisesti mieleen hiljainen kahvihetki, jossa he jakoivat puoliksi Aleksanterin leivoksen. Pian äitinsä kuoleman jälkeen Härö lähti työharjoitteluun Ruotsiin. Hän koki vieraan ympäristön stressaavana, mikä ilmeni siten, että hänelle nousi kuume joka iltapäivä. – Menin lääkäriin, ja hän kysyi, mitä minulle on viime aikoina tapahtunut. Mainitsin siinä ohimennen myös äidin kuoleman. Silloin lääkäri totesi, että surutyö on kuin kasa hiekkaa, joka on kannettava hiljalleen käsin pois. Elokuvassa nämä sanat sanoo pappi. Härö on iloinen siitä, että lopultakin teki tämän elokuvan, sillä se oli ollut ajatuksissa äidin kuolemasta lähtien. – Tein kokemastani jo nuorena muistiinpanoja mahdollista elokuvantekoa varten. Muistot tuolta ajalta nousivat taas mieleen edellisen elokuvani Tuntemattoman mestarin leikkausvaiheessa. Vaimoni rohkaisi minua ottamaan muistiinpanot yöpöydän laatikosta ja tarttumaan toimeen. Härö joutui pohtimaan, miten tekisi elokuvan. Kun kyse on massojen taiteesta, pieni ja intiimi teos ei välttämättä kiinnosta. – Muistin sitten, että Postia pappi Jaakobille -elokuvan tekeminen kymmenen vuotta sitten oli KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Kuka? Elokuvaohjaaja Klaus Härö, 48, asuu Porvoossa. Härö on ohjannut seitsemän pitkää elokuvaa. Hänen elokuvansa ovat voittaneet yli 60 palkintoa kansainvälisillä festivaaleilla ympäri maailmaa.

Mitä? Härön uusin elokuva Elämää kuoleman jälkeen tulee elokuvateattereihin 6.3. Omaelämäkerrallinen elokuva kuvaa isän ja pojan kokemaa surua.

Motto Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni. (Psalmi 119:105)

Klaus Häröä kiehtoo se, miten eri vinkkelistä ihmiset katsovat maailmaa.

hienoimpia kokemuksiani. Se on pieni, ihmisläheinen tarina, joka sisältää komediallisen vireen. ELÄMÄÄ KUOLEMAN JÄLKEEN -elokuva kuvaa isän ja pojan kommunikointia melko karusti. Nuorena Klaus Häröllä olikin huonot välit isäänsä. – Isäni oli linturetkillä viihtyvä erakkoluonne, ja kotonakin hän tuntui olevan henkisesti poissa. Kun olisin teini-iässä tarvinnut tukea, hän vain totesi, että jokaisen on pärjättävä itse. Minun oli vaikea ymmärtää sellaista tylyyttä. Härö ei kuitenkaan halunnut tehdä elokuvasta liian repivää ja ahdistavaa. Hän on sitä paitsi antanut isälleen ajan myötä anteeksi. – Ymmärsin, että isän syyttelyä oli turha jatkaa loputtomiin. Kun olin antanut hänelle anteeksi, välimme pehmenivät, ja myöhemmin isä myönsi saunan lauteilla katuvansa sitä, että oli ollut niin kova minua kohtaan. Elokuvassa Nisse-isää esittää suomenruotsalainen näyttelijä Peik Stenberg, jonka konstailematon näytteleminen teki koekuvauksissa vaiku-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

”

Ymmärsin, että isän syyttelyä oli turha jatkaa loputtomiin. Kun olin antanut hänelle anteeksi, välimme pehmenivät. tuksen Häröön. Äkkiväärä Nisse muistuttaa kuulemma hänen isäänsä. – Meillä kotona ei muutenkaan ollut mitään hienostelevaa eikä herraskaista, vaikka suomenruotsalaisten elämästä usein sellainen kuva annetaan. Jos joskus oli rapujuhlia, niissä syötiin pakasterapuja.

ELOKUVAT ALKOIVAT KIINNOSTAA Klaus Häröä teini-iässä. Samoihin aikoihin hän alkoi pohdiskella myös uskonasioita, ja oli lähellä, ettei hän valinnut elokuvaohjaajan sijasta papin ammattia. Rippikoulun käytyään Härö halusi ottaa kunnolla selvää kristinuskosta. Hän luki Raamattua ja vaikuttui erityisesti Jeesuksen hyvyydestä. – Ajattelin, että joko hän oli suuruudenhullu saarnamies tai sitten se, mitä hän puhui, on totta. Vakuutuin lopulta siitä, että Jeesus on pelastanut meidät ottamalla kantaakseen kaikkien häneen turvaavien synnit. Ja jos ihmiset eläisivät Jeesuksen vuorisaarnan mukaan, olisi maailma paljon parempi paikka elää. Härön vanhemmat hieman ihmettelivät, kun heidän poikansa alkoi liikkua seurakunnan porukoissa. – Vanhempani kuuluivat kirkkoon, mutta intoani Raamatun lukemiseen he eivät ymmärtäneet. Lukion jälkeen Härö lähti siviilipalvelusmieheksi Espooseen. Noihin aikoihin hän päätyi siihen, ettei hänestä ollut oikeanlaiseksi kristityksi.

LAURA REUNANEN /CITIZEN JANE PRODUCTIONS

Sunnuntai 1.3. klo 17 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

artistivieraana cata mansikka-aho töölön seurakunta

Hyppää kyytiin – elämysmatka! lähtöjä Lohjalta Unohtumaton Esitys kerran 10.vuodessa! Sipe Santapukin sinfonia ”Ukkonen” Bilematka Tahkolle/Tahkorinteille laskemaan! Sibeliustalossa, Lahdessa PE 20.3. hinta 57 €/hlö hintaan sis. kuljetukset, vierailu Apulandiassa sis. kahvin herkun kera, konserttilippu

Leskeksi jäänyt Nisse ja hänen poikansa Stefan ovat eri mieltä hautajaisjärjestelyistä.

Menetys nostaa tunteet pintaan Klaus Härön omiin kokemuksiin perustuvaan Elämatta paikalle niin sanotusti auttamaan ja järjesmää kuoleman jälkeen -elokuvaan voi moni läheitämään asioita. Tämä aiheuttaa Nissessä pelkkää sensä menettänyt samastua. Elokuva kuvaa sitä, kiukkua. Hermoja koettelee myös anoppi ja hänen miten monella eri tavalla ihmiset intonsa vaikuttaa muistotilaisuuden kokevat läheisen kuoleman. Kaitarjoiluihin. pauksen ja ikävän lisäksi surevalla On koskettavaa, miten Nisse saattaa olla muun muassa vihan, hautaa surunsa riitelemiseen. Ja häpeän ja katumuksen tunteita. miten hämillään nuori Stefan on Ne voivat aiheuttaa yllättävää käykaiken keskellä. Molemmat ovat uuON KOSKETTAVAA, töstä, jota toisen voi olla vaikea dessa ja oudossa tilanteessa. MITEN NISSE ymmärtää. Härön pienimuotoinen elokuva HAUTAA SURUNSA Härön elokuvassa leskeksi jääkertoo tästä kaikesta eleettömästi, nyt Nisse haluaisi pitää vaimolleen vailla minkäänlaista pateettisuutta. RIITELEMISEEN. hiljaiset hautajaiset, joissa olisi Hautajaisiin ja suruun sisältyy myös mukana lähinnä vain oma Stefantahattomia koomisia piirteitä, joita poika. Stefan on toista mieltä: pitäähän myös lähikuvataan hiljaisen huumorin keinoin. suvun päästä jättämään hyvästejä, ja moni äidin ysPeik Stenberg on hyvin uskottava vihaisen lestäväkin ottaa osaa ja haluaisi tulla hautajaisiin. ken roolissa. Myös Martin Paul Stefanina ja Lena Nissen sisar, hössöttävä Elsa, ilmaantuu kutsuLabart Elsana tekevät osuvat roolityöt.

”

Edelleen hän pohti uskonkysymyksiä. Tärkeäksi käännekohdaksi muodostui ruotsalaisen kristillisen kirjailijan C.O. Roseniuksen teos Yksin armosta. Sen luettuaan Häröstä tuli vankka Jumalan armon puolestapuhuja. Silloin hän suunnitteli myös teologian opintoja. ELOKUVAN VETOVOIMA oli kuitenkin vahvempi. Klaus Härö ei ole katunut ammatinvalintaansa, sillä hänen kokee itsensä tarinankertojaksi. Elokuvan keinoin hän voi jakaa kokemaansa muiden ihmisten kanssa. – Elokuvalla on mahtavat mahdollisuudet toimia samastumisen välineenä ja empatian lisääjänä. Omissa elokuvissani on usein kyse armosta inhimillisellä tasolla, Härö sanoo. – Minua kiehtoo se, miten eri vinkkeleistä ihmiset katsovat maailmaa. Olenkin sitä mieltä, että jokainen ihminen on elokuvan arvoinen. On hienoa, kun kamera pääsee kurkistamaan jonkun ihmisen yksityiseen puoleen ja samalla yllättämään. Kaikki ei olekaan sitä, miltä päältä päin näyttää!

Kun Härö aloitti elokuvien tekemisen, alan kilpailu tuntui kovalta. Nyt hänestä näyttää siltä, että kilpailua on vähän kaikilla aloilla. – Olen tottunut siihen, että työt etenevät pätkissä ja koko ajan on käynnissä useampi projekti. Joskus herään keskellä yötä saatuani hyvän idean, mutta tiedän hyvin, ettei se voi toteutua heti siinä paikassa. Vaikka Härön elokuvat ovat menestyneet ja saaneet kansainvälisiä palkintoja, se ei hänen mukaansa automaattisesti takaa jatkoa. – Tällä alalla luottamus on rakennettava aina alusta. Jos hengellisessä maailmassa paikkaansa ei voi lunastaa teoillaan, niin elokuvamaailmassa asia on täysin päinvastoin, hän sanoo. Härö asuu edelleen entisillä kotikulmillaan Porvoossa. Hän vertaa kotipaikkaansa vanhaan oloasuun: se ei ole välttämättä hieno, mutta siinä on mukava olla. Luovan työn vastapainoksi Härö viettää vaimonsa ja viiden lapsensa kanssa tavallista arkea. – Kaikki aika, mikä työltä jää, kuuluu perheelle. Aikaa ei jää mihinkään ylimääräisiin rientoihin. ■

PE 27.3. – su 29.3.

hinta 175 €/hlö

hintaan sis. kuljetukset, majoitus kahden Oberammergaun Kärsimysnäytelmä hengen huoneistossa ti 15.9 – ti 22.9.2020 Ilmajoen musiikkifestivaalit Lumikenkäretki Torronsuolle La 13.6. – su 14.6. hinta 200 €/hlö Oma bussi ja hinta suomalainen matkanjohtaja hintaan sis. kuljetukset, konserttilippu A-katLA 14.3. 120 €/hlö somo, majoitus kahden hengen huoneessa hintaan sis. kuljetukset, lumikenkien vuokraus, mukana koko matkan ajan! aamiaisella,illallinen noutopöydästä, opastettu nokipannukahvit ja sämpylä, kiertoajelu lähiruokalounas buffetpöydästä, sisäänpääsy Nahkurinverstaan museoon, Hinta 1560 €/hlö/H2 eräoppaan palvelut lumikenkäretkellä, MetsäHamina Tattoo 30-vuotta! hallituksen maksut Varaukset 3.3 mennessä! LA 8.8. hinta 90 €/hlö hintaan sis. kuljetukset, Marssishow-pääsylipLähtöjä Lohjalta, Nummelasta, Vihdistä pu, istumapaikat keskikatsomossa sekä Karkkilasta Lisätiedot ja varaukset www.fmt.fi puh. 0207 75 7700

FMT-Forssan Matkatoimisto Oy Kartanonkatu 9, 30100 Forssa Puhelin 0207 757 700 fm.myynti@fmt.fi avoinna ma-pe klo 10.00-16.30 Puheluhinnat 0207-alkuiseen yritysnumeroon kiinteästä verkosta 0,088 € /min, matkapuhelimesta 0,088 €/ min.

Puheluhinnat 0207-alkuiseen yritysnumeroon kiinteästä verkosta 0,088 € / min, matkapuhelimesta 0,088 €/ min.

Palvelutalo tutuksi Esittelykierros keskiviikkoisin klo 13 Saga Helapuiston väki toivottaa Teidät lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan Sagan korkeatasoisiin palveluihin ja kauniiseen Helsingin Ala-Malmilla sijaitsevaan palvelutaloomme. Esittelykierrokselle ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Tiesithän, että voit myös varata oman esittelyajan. Tilaa esitteet ja varaa oma esittelyaika: Satu Hellsten | puh. 050 501 6186 satu.hellsten@sagacare.fi www.sagacare.fi Saga Helapuisto Helatehtaankatu 1 00700 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Kaksosveljen kuolema vei vii Elias Koskimies ei voisi työskennellä viihteen parissa ilman hengellisyyttä. Kaksosveljen vakava sairastuminen sai hänet hakeutumaan sukelluksen ja teologian opintojen pariin. TEKSTI JENNA PARMALA KUVAT VILJA HARALA

amen, Aamen, lauletaan Antti Tuiskun uudella Valittu kansa – musiikkivideolla. Tuisku poseeraa Jeesushahmoisen miehen, valkoisten lampaiden ja kyyhkysten ympäröimänä. – Video tosiaan hyödyntää aika vahvaa uskonnollista symboliikkaa ja aika isolla vaihteella, toteaa tuottaja Elias Koskimies, mies videon takana. Hän suosittelee katsomaan videon loppuun saakka. – Silloin katsoja ymmärtää, että kyseessä on kriittinen kannanotto aikamme poptähtikulttuuriin, ei niinkään kristinuskoon. Koskimies on viihteen huippuammattilainen, joka on käsikirjoittanut, ohjannut ja tuottanut lukuisia ohjelmia ja tehnyt sisältöjä esimerkiksi Antti Tuiskulle, Krista Siegfridsille, Cheekille ja Kaija Koolle. Tänä vuonna hän on mukana tuottamassa esimerkiksi Stadionin avajaisia ja Antti Tuiskun elokuun stadionkeikkoja. Samalla Koskimies suorittaa ensimmäistä vuotta teologian opintoja. – Opintojen aloittamisella ei ole kuitenkaan mitään tekemistä viihdemaailman kanssa, Koskimies toteaa. Siihen liittyy aivan toinen tarina. VASEMMASSA RANTEESSA on punainen kabbala-nauha ja kyynärvarressa juuri otettu kauris-horoskooppimerkkitatuointi. Elias Koskimies on jo vuosia perehtynyt juutalaisen kabbalan mystiikkaan ja filosofiaan. Horoskooppimerkit taas tuovat elämään kaivattua keveyttä. – Mielestäni elämä tarvitsee kaikenlaista huuhaata, kuten vaikka astrologiaa, pehmentämään yleistä ilmapiiriä. Haluan tarkastella asioita monesta näkökulmasta eikä mi-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

hdetuottajan kohti syvyyksiä nua haittaa, jos sinne lirvahtaa vähän huuhaatakin mukaan. Kabbalan avulla Koskimies kertoo luoneensa rajoja viihdemaailman ja oman henkisyytensä välille. Hän ei ole koskaan viihtynyt juhlissa tai julkkispiireissä. – Minulle on tärkeää, että elämässä on muutakin sisältöä. Keveyttä ja syvällisyyttä on oltava sopivassa suhteessa. Nuo suhdeluvut menivät sijoiltaan syksyllä 2018, kun Koskimiehen kaksosveli kertoi sairastuneensa melanoomaan. Vaikka näytti siltä, että veli selviäisi, Koskimies pelästyi. – Olimme jakaneet veljeni kanssa kaiken: isäni kuoleman, muuton Helsinkiin, kaikki uudet elämänvaiheet. Tulimme hyvin toimeen, ja hänen kotinsa oli yksi elämäni turvapaikoista. Veljeni oli akateeminen perheenisä ja minä viihteen parissa työskentelevä vapaa sielu. Se, joka tunsi veljekset, todella tiesi, että yksityiselämässä Elias oli veljistä se hiljaisempi. – Minun oli vaikea hyväksyä sitä, että tärkeintä salaliittolaistani, veljeä, jonka kanssa olin jakanut kaiken syntymästä saakka, uhkasikin yhtäkkiä kuolema. Veljen sairaus oli kuin sähköisku, joka sai Koskimiehen tavoittelemaan elämää yhä kiihkeämmin. Hän kävi läpi asioita, joita oli jättänyt tekemättä pelon vuoksi. – Aloitin laitesukelluksen. Posotin syysiltoina joka viikko bussilla Veikkolan sukellusaltaille. Pelkäsin pinnan alle painumista aivan valtavasti, mutta jäin lopulta täysin koukkuun vedenalaiseen hiljaisuuden maailmaan. Toinen unelma olivat teologian opinnot. Koskimies oli muuttanut Pohjois-Pohjanmaalta Helsinkiin tekemään töitä 19-vuotiaana. – Kaduin aina vähän sitä, että en koskaan opiskellut ja perehtynyt asioihin. Minulla oli liian kiire tehdä uraa.

– Viime vuosi mullisti elämäni. Kaksosveljeni kuolema pakotti minut sekä luopumaan hänestä että ymmärtämään omaa kuolevaisuuttani, Elias Koskimies sanoo.

HAKUPAPEREISTA TEOLOGISEEN tiedekuntaan ei saanut tietää kukaan muu. Elias Koskimies kertoi asiasta vain kaksosveljelleen. – Kerroin hänelle hakemisesta, kun vierailimme Uspenskin katedraalissa. Silloin veljeni syöpä oli jo uusinut. Asiasta kuullessaan veli remahti raikuvaan nauruun. Sinnekö hait, vaikka et ole mikään kympin tyt-

tö vaan tuollainen viihteen viidakon tähtönen, veli ilkkui. – Juuri tuota piirrettä rakastin suhteessamme eniten. Veljeyteen kuului rajukin naljailu ja sanailu, ja silti tiesin olevani aina hyväksytty ja turvassa. Keväällä 2019 veljekset saattoivat vielä jutella ja nauraa keskenään, vaikka silloin oli jo selvää, että toinen ei eläisi enää pitkään. Koskimiehen veli teki kuolemaa kuusi kuukautta. – Se oli erikoista aikaa. Välillä tuntui järjettömältä käydä töissä samalla kun tiesin, että veljeni kuolee pian. Toisaalta sain valtavasti voimaa työkavereistani. Minun ei tarvinnut esittää voivani hyvin. Ymmärtääkseen veljensä kokemuksia Koskimies yritti lukea kuolemaa käsittelevää kirjallisuutta. – Jätin kuitenkin kirjat kesken, sillä niissä kuvatut kokemukset tuntuivat sietämättömiltä.

”

Veljeni vei mukanaan äänensä, kosketuksensa ja sellaisia muistoja, joista tiedämme vain hän ja minä. Silti kaikki ne asiat siinsivät jo edessä, joten Koskimies pyrki aktiivisesti kohtaamaan kuolemanpelkonsa. – Olen aina ajatellut, että pelkojen voittaminen on äärimmäisen tärkeää. Pakotin itseni veljeni kuoleman äärelle, ja päätin käydä hänen rinnallaan läpi kaikki sen vaiheet. Sairauden edetessä Koskimiehen veli väsyi ja muuttui fyysisesti ja psyykkisesti. Veljestä tuli poissaoleva. Kuolevan ja elävien välille syntyi raja, jota oli vaikea ylittää, vaikka piti toista kädestä. Veli siirrettiin Terhokotiin saattohoitoon. – Olen kiitollinen siitä, että Terhokoti teki kuolemasta niin luonnollista ja turvallista. Omaisia ei jätetty yksin, vaan heitäkin autettiin kohtaamaan kuolema.

– Isämme kuoli, kun olimme veljeni kanssa 14–vuotiaita, ja silloin näimme ruumiin vasta arkussa. Nyt sain olla veljeni vierellä loppuun saakka, ja sain sulkea hänen silmänsä kuoleman jälkeen. VELJENSÄ KUOLEMAA seuraavana päivänä Elias Koskimies saattoi ajatella vain, että nyt hän oli ensimmäistä kertaa vanhempi kuin kaksosveljensä. Kolme päivää aiemmin hän oli saanut tietää, että hänet oli hyväksytty opiskelemaan teologiaa. – Olen onnellinen siitä, että ehdin kertoa uutisen veljelleni. Vaikka veljeni tila oli silloin jo heiveröinen, hän kuuli minut. Jos Koskimies kirjoittaisi ohjeita kuolevien omaiselle, hän kehottaisi heitä säästämään voimiaan. – Omaa kestävyyttä ja voimia kannattaa säännöstellä, sillä läheisen kuoleman jälkeen meidän on vielä jäätävä tänne ja kestettävä elämä ilman rakasta ihmistä. Hän toivoisi myös, että ei olisi miettinyt niin paljon sitä, toimiiko oikein vai väärin. – Lopulta kyse ei kuitenkaan ole meistä läheisistä vaan kuolevasta ja hänen sisäisestä maailmastaan. Kuoleva ilmaisee itse, minkälaisia asioita tarvitsee. Kuolema on Koskimiehen mukaan julman yksinkertainen ja samalla täysin käsittämätön asia. – Veljeni vei mukanaan äänensä, kosketuksensa ja sellaisia muistoja, joista tiedämme vain hän ja minä. Sellaisen menetyksen jälkeen on nähtävä vaivaa, että elämällä on vielä merkitystä, että sydän saa vielä sähköiskuja ja innostuu uudesta. Uskonasioiden suhteen Koskimies sanoo olevansa tarkkailevan kiinnostunut. Hän haluaa opinnoissaan tutustua yhä syvemmin uskonnolliseen maailmaan. – Nyt odotan, että pääsen kunnolla opintojen kimppuun. Tänä vuonna niille on ollut todella vähän aikaa työtilanteeni vuoksi. Ajattelen kuitenkin, ettei teologian opintojen kanssa kannata pitää kauheaa kiirettä. Kun suuret stadionkonsertit on tänä vuonna tuotettu, Koskimies aloittaa uuden vaiheen ja palaa sukeltamisen, opiskelun ja kirjoittamisen pariin. – Alan pinnistellä yksinäisen akateemisen henkisyyden parissa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Hyvää pyhää

1.3.

Tämän sunnuntain aiheena kirkossa on Jeesus, kiusausten voittaja. Evankeliumitekstissä (Matt. 16:21–23) Jeesus puhuu opetuslapsilleen tulevasta kuolemastaan.

Kuvittele kevät MAALISKUUN NIMI viittaa tiettävästi siihen, että maaliskuussa maa alkaa paljastua lumen alta. Tänä vuonna nimi ei tunnu kovin ajankohtaiselta, kun maa on ollut paljaana koko talven. Tässä maaliskuussa emme taida kuulla sulamispurojen iloista solinaa. Kevään merkkejäkin tuntuu vähän hassulta kaivata, kun vihreää ruohoa ja jopa kukkia ja pajunkissoja on jo nähty ja lintujen lauluakin kuultu pimeimmän sydäntalven aikaan. Lähde kävelylle ja tarkkaile, mitä kaikkea vuodenaikaan sopimatonta näet ja koet. Osta lohdutukseksi jäätelö ja syö se ulkona, satoi tai paistoi. KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Kutsuja pitää huolta omastaan

estari, en osaa tulkita ilmettäsi, mutta sanasi saavat sisimpäni kuohumaan. Käsitän kyllä, mitä tarkoitat, kun puhut edessä olevasta kärsimyksestä vallanpitäjien käsissä. Sinä olet heille uhka. Tuhannet ihmiset haluavat kuulla mieluummin sinua kuin heitä. Käännät asiat tuoreeseen valoon etkä katso ohi pienimmästäkään. Mestari, sinun kohtaamisesi ravistaa ihmisen hereille tottumuksen unesta ja herättää toivon. Voisiko elämällä todella olla suurempi merkitys kuin vain selviytyminen yhdestä vaikeasta hetkestä toiseen? Mestari, en tajua sanojasi tulevasta kuolemasta tai ylösnousemuksesta. Kaikenlaista sinun seurassasi on nähty, mutta tämä on mahdottoman rajamailla. Kuolema on kuolema, eikä sellaista saa tapahtua rakkaal-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

le ystävälle. Vaikka oletkin luvattu Messias, ei kukaan ole koskaan tullut rajan toiselta puolelta takaisin. Siksi tekee mieli torjua sanasi. Samalla hetkellä kun silmäsi leimahtavat ja käsket Saatanan pois, ymmärrän. Minun käsitykseni hyvästä ei ole sinun käsityksesi siitä. Minulle hyvä pitää sisällään onnea, syvää iloa, yhteyttä ja jatkuvaa kasvua. Sinun kutsumusnäkysi katsoo yli inhimillisen hyvän määritelmän. Näköpiirissäsi ei ole hetkellinen vaan ikuinen hyvä. Toisen puolesta tietämisen torjut tiukasti. Elämän valinnat ovat Jumalan ja kutsumukselle kuuliaisen välinen, kahdenkeskinen asia. Hän ohjaa meidät oikealle tielle. Kutsuja pitää huolta omastaan silloinkin, kun tie vie keskelle kärsimyksiä. Siksi vaikeaa ei tarvitse vältellä.

KAISA KARIRANTA

Jätä neuvomatta Jätä viikon ajan sanomatta kaikki hyvät neuvosi muille. Voit vaikka merkitä muistiin tukkimiehen kirjanpidolla kaikki hetket, jolloin mielesi tekisi neuvoa jotakuta, puuttua toisen ihmisen elämän epäkohtaan tai tarjota omaa elämääsi esimerkiksi jollekulle. Neuvomisen sijaan opettele kysymään. Selvitä, mitä toinen ihminen ajattelee. Pyydä hiljaa mielessäsi Jumalaa siunaamaan jokainen viikolla kohtaamasi ihminen, jota ennen olisit neuvonut.

Harras hetki Freelancenäyttelijä ja -käsikirjoittaja Pirjo Heikkilä, 39, asuu Helsingissä. Heikkilä nähdään Alibullenin neitinä 14.2. ensi-iltansa saaneessa Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen -elokuvassa. Helmikuusta lähtien Heikkilä esiintyy MTV3:n Onnelatelevisiosarjassa. Maaliskuussa hän aloittaa Miika Nousiaisen tuuraamisen kesään asti Pitääkö olla huolissaan? -ohjelmassa. Heikkilä lukee myös äänikirjoja. Parhaillaan nauhoitetaan Katriina Järvisen ja Laura Kolben Sopivia ja sopimattomia.

Pirjo Heikkilä etsi kantakaupungista hiljaista paikkaa ja löysi Hietaniemen hautausmaan.

Irti härpäkkeistä ja hautausmaalle Myös juoksulenkillä Pirjo Heikkilä kävelee hautausmaapätkän. Hänestä olisi törkeää juosta surevan omaisen ohi hiki päässä. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

uutama päivä sitten Pirjo Heikkilä lähti kävelylle ilman puhelinta. Tuttuun reittiin kuuluvat hautausmaa, ranta ja entinen mielisairaala. Edellisestä kävelystä olikin kulunut jo tovi. Yleensä Heikkilän saa lähtemään yksin kävelylle hyvä ilma tai sopiva hetki, ei niinkään hiljentymisen tarve. Mutta juuri silloin pari päivää sitten Heikkilä muisti, että pitäisi olla enemmän yksin hiljaisuudessa. Korvissakaan ei aina tarvitsisi soida musiikki tai podcast. Miksi pitää koko ajan tuutata korviin jotakin? hän mietti kävellessään. Heikkilä huomasi, että hänen arjestaan puut-

tuvat hiljentymisen hetket lähes kokonaan. Niitä pitäisi olla useammin. Kävelyllään ilman laitteita ja härpäkkeitä Heikkilä kuuli sorsat, joutsenet ja Länsiväylän. HELSINGIN KANTAKAUPUNGISTA Pirjo Heikkilä ei ole löytänyt hiljaisia paikkoja. Puistoonkin mennessään hän törmää ihmisiin. Sama pätee jopa Espoon Nuuksioon, jossa on nykyisin ruuhkaa.

”

Hautausmaalla saa käydä, vaikka sinne ei olisi mitään asiaa. Välillä Heikkilästä tuntuu, että kansallispuisto on muuttunut huvipuistoksi. Nyt Heikkilä on keksinyt läheltä kotiaan paikan, jossa saa olla rauhassa. Hietaniemen hauta-

usmaalla ei yleensä ole muita ihmisiä kuin hän – ainakaan eläviä. Siellä Heikkilän huomio ei kiinnity kehenkään. Hänen ei tarvitse miettiä, ollaanko nyt vuorovaikutuksessa vai ei. Hautausmaalla kävellessään Heikkilä ei pysähtele. Nimiä vain vilisee silmissä, kun hän ohittaa hautakiviä, ja ajatuksissa saattaa pyöriä ajankohtaisia asioita. Ei hän siellä kuolemaa pohdi. Myös juoksulenkillä Heikkilä aina kävelee hautausmaapätkän, ja sen jälkeen juoksu jatkuu. Näin hän tekee siltä varalta, että hänen kanssaan samaan aikaan hautausmaalle sattuisi joku haudalla käyvä omainen. Heikkilästä olisi törkeää, että hän vetäisi tämän ohi hiki päässä. VASTA LAHDESTA Helsinkiin muutettuaan Pirjo Heikkilä uskaltautui kävelemään hautausmaalla ilman syytä. Aiemmin hänelle oli ollut epäselvää, onko se luvallista. Hietaniemeen tutustuessaan hän havaitsi, että hautausmaalla saa käydä, vaikka sinne ei olisi mitään asiaa. On Heikkilällä joskus ollut sinne asiaakin. Hän on käynyt kihlattunsa kanssa presidentti Mauno Koiviston haudalla ja taiteilijainmäellä. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Tilaisuuksia

Siivouspalveluja

Hiljaisuuden päivä Pääsiäislauantain retriitti 11.4. klo 10.30-17.30 Käpylän kirkolla, os. Metsolantie 14. Kaipaatko hiljaisuutta, lepoa ja pysähtymistä elämääsi? Henkilökohtaista matkantekoa hiljaisuudessa siivittävät yhteiset rukoushetket. Ohjaajina Pirkko Alho, Taina Latvala ja Marianne Vanhanen. Hinta 10 e, sis. keittolounaan. Ilm. 6.4. mennessä: pirkko.e.alho@gmail.com, taina.latvala@hotmail.fi tai 040 504 9479. Järj. Oulunkyln seurakunta.

HALUATKO KESKUSTELLA ELÄMÄSI SOLMUKOHDISTA? SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille. Apua myös pariskunnille. Palvelumme ovat maksuttomia. Ota yhteyttä, p. 045 341 0506. helsinkimissio.fi/senioripysakki

ESIRUKOUSILTA ti 3.3 klo 19 Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 Allan Franzén, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30– 16.30 ja esirukousiltana 18–19, tai kirjallisena: pray.petrus@evl. fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousillat joka toinen viikko. Petrus församling

ELVIS IS BACK -BÄNDI ELVISTÄ JA RUKOUSTA Su 8.3. klo 18.00 Pitäjänmäen kirkko, Helsinki Su 5.4. klo 18.00 Myllypuron kirkko, Helsinki 60-luvun herkkää Elvistä 5-äänisesti laulettuna. Rukousta sairaiden puolesta. Vapaaehtoinen kolehti.

Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

Iltamessu

la 29.2.klo 18 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5.

Seurat

ST.MATTHEW´S ENGLISH CONGREGATION Pastor: Kristian Willis Telephone: 0503080803, kristian.willis@evl.fi Address: Matteuksen kirkko, Turunlinnantie 3 WORSHIP SERVICES: Communion service every Sunday at 14:00 BIBLE FELLOWSHIP: Wednesdays 18:00-20:00 (start 8.1.2020) TABLE TENNIS CLUB: Tuesdays 14:30-16:00, Grace Hsiao (start 21.1.2020)

ke 4.3.klo 19 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1. Järj. Espoon Rauhanyhdistys

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B 8.3. klo 13.30 Lähetystilaisuus Reino Junttila pohtii Uusheräyksen merkitystä lähetystyössä

Kiinteistövälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

HERÄNNÄISSEURAT pe 28.2. klo 18.30 kotiseurat E.FullerJ. & H.Juustilla, Hirvit.7, Sipoo. la 29.2. klo 10-16 ”Rakkautta yli rajojen” Viron perhekeskus kiertueella: Pia ja Tero Ruotsala, Lea Saar sekä muita virolaisia Seuratuvalla; klo 9.30 kahvia klo 10 aamuveisuut klo 11 Kuulumisia Viron perhekeskuksesta ja lähetystyöstä; Pia Ruotsala ja Lea Saar klo 12 lounas, kasvissosekeitto (Seuratupayhdistyksen hyväksi 7-10 €/annos) klo 13 Konsertti, virolaiset vieraat Tero Ruotsalan kanssa klo 14 kahvit (vapaaehtoinen kahviraha) klo 14.30 yhteiset seurat (kolehti Ruotsaloiden työn tukemiseksi H-Y:n kv-työn kautta) la 29.2. klo 14 seurat toimintakeskus Jennyssä, Beckerint.9 (Malminkartano), Hki. klo 17 sateenkaarimessu Alppilan kko, Kotkank.2, Hki; kirkkokahvit ja sv-seurat; saarna T.Roiha, lit. S.Korkalainen. klo 18 seurat Mikaelin kko takkah., Emännänp.1 (Kontula), Hki. su 1.3. klo 10 kirkkopyhä Karkkilan kko, Huhdint.8-10; saarna L.Väyrynen-Si; keitto ja seurat srkkeskus. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8, Vtaa. klo 16 seurat Tapiolan kko, Kirkkop.6, Espoo. ma 2.3. klo 18.30 seurat Kilon Ristissä, Vanharaide 1 (Kilo), Espoo. ti 3.3. klo 12.30 Lähetyssanomien toim.siht. Pirre Saario Seuratuvan lähetyspiirissä, Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo), Hki. ke 4.3. klo 19 seurat Lauttasaaren kko, srk-sali, Myllykallionrne 1, Hki.; teet klo 18.30. pe 6.3. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo; kahvit klo 18. su 8.3. klo 14 sateenkaariseurat Piilolalla, Jussilank.1B11, Hvnkää. klo 17 Paastonajan virret - opetellaan Siionin virsiä, veisuut H.Sepän johdolla Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi), Hki. ke 11.3. klo 19 Körttikodin seurat. to 12.3. klo 18 maakuntalaulujen yhteislauluilta Seuratuvalla, mukana K.Airas ja Veera Railio. klo 18 seurat L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. la-su 14.-15.3. valtakunnalliset Talviveisuut Teljän kirkko, Koivistonpuistikko 50, Pori; www.h-y.fi/talviveisuut. html su 15.3. klo 18 seurat Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot.6, J-pää.

Kylpyhuone/sauna y.m. remontit Ammattitaidolla Olli p.0400 465963 baujap.fi

Ikkunapesut kotisiivoukset vuosien kokemuksella. P.0466160810 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090 Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

Palveluja tarjotaan Lakiasiainpalvelut ja asuntojen vuokraukset edullisesti. Sidarous Marjatta, p. 050 570 4642. AKH-Hoiva Oy tarjoaa kotiin tuotavia hoivapalveluja, asiointi-ja saattoapua sekä jalkojenhoitoa. “auttavat kädet hoitavat” sinua pitkäaikaisella kokemuksella. Pia: 050 3227890 Anne: 0405520898 Ratkaisukeskeistä terapiaa Malmilla Tutustu oman mielesi mahdollisuuksiin turvallisesti terapeutin kanssa. Yksilö- ja pariterapia. Ota yhteyttä: 040 2527427. Vastaanotto: Malmin terapia Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

Hammashoitoa

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Ari Suominen, 040 3552340

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

HAMMASPROTEESITYÖT Malmi | Hakaniemi | Haaga

010 2715 100

WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

Hautauspalveluja

Kuolleita

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

hautakivityöt

09 628 398

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM Minna Korhonen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Rakkaamme

Aune Eveliina Ohtamaa

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

s. 25.8.1935 Nivala k. 1.2.2020 Käy enkeli vierelläs taivaan rantaa, on kulkusi kevyt, jalkasi kantaa. Ei kipua, surua taivaan tiellä, on monet rakkaat vastassa siellä. Muistoissa elät keskellämme sukulaiset ja ystävät Siunattu hiljaisuudessa. Kiitos Espoonlahden hoivakodille Aunen hyvästä hoidosta.

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Ostetaan asunto

Ostetaan

OSTETAAN HUONOKUNTOINEN ASUNTO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Ei välityskuluja. Autan kuolinpesän asioissa. 0443533303 Laura Stolt

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Myydään asunto Senioritalo, Munkkiniemi myydään 2h+kk+parv. 50,5 m2 vmh. 260511 €. Heti vapaa. Puh. 0400 612914

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

Vuokrata halutaan Siisti, luotet. savuton nuori aviopari etsii vuokra-asuntoa kantak. miel. etelä-hki alue. 0405605305

Vuokralle tarjotaan 25m² 1h+kk+kh Etel.Hesperiankatu 16 a Helsinki 790 € + vesimaksu 25e/kk H.Saukonpää 050-543 0707

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Lähes kaikki isät ovat lähteneet ulkomaille Nepalin maaseudulla köyhät perheenisät muuttavat töiden perässä kauas kotoa, mutta lupaukset paremmasta toimeentulosta eivät useinkaan toteudu. TEKSTI NOORA POHJANHEIMO KUVAT TATU BLOMQVIST

ieni Bakferin kylä sijait see Nepalissa Sindhulin alueella, pääkaupungis ta Katmandusta 170 ki lometriä kaakkoon. Ky län läpi kulkevan maan tien päällystystyö on pahasti kes ken. Matka kestää hyvälläkin kelillä lähes kahdeksan tuntia. Välillä matka mutkittelee mutai sessa joenpohjassa. Välillä taas vuo renrinteestä vyöryneet suuret kivet katkaisevat kulkemisen. Tietä reu nustavat talot ja pellot. Yhdessä tien varren taloista asuu Dil Maya Syangtang. Hän jakaa ta lon lankomiehensä perheen kanssa. Syangtangilla ja hänen lapsillaan on talon yläkerrassa huone. Alaker rassa hän pitää pientä kioskia. Ylempänä rinteessä asuvat Sy angtangin appivanhemmat. Perinteisesti vaimo muuttaa Ne palissa aviomiehensä perheen luok se. Perheet ja appivanhemmat elä vät samassa talossa tai pihapiirissä kuten Syangtangin perhe. TÄNÄÄN KOTONA on vilskettä. Dil Maya Syangtangin lapset, 10vuoti as poika Sangeet ja 12vuotias tytär Saraswati, käyvät koulua, mutta tä nään heillä on vapaapäivä. Tytär auttaa äitiään ruoanvalmistuksessa alakerran keittiössä. Säilötyt vihannekset ja perintei nen mausteinen katuruoka chatpa te myydään talon alakerrassa ole vasta kojusta. Asiakkaita tulee tasai seen tahtiin. Syangtang on tyytyväi nen siihen, että kauppa käy. – Olen onnellinen, kun pystyn tienaamaan itse ja rahat riittävät elämiseen, Syangtang sanoo. – Ennen minulla ei ollut omaa ra haa, sillä kaikki maanviljelystä saa dut vihannekset menivät omiin sui

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Monin paikoin kyntöhommat hoidetaan vielä härkien kanssa.

Dil Maya Syangtang tienaa perheelleen elannon myymällä valmistamiaan ruokia kotinsa alakerrasta.

Kylänraittia ei varsinaisesti voi kuvata valtaväyläksi, mutta kohta siinä kelpaa kulkea, kun maantie valmistuu.

hin eikä mitään riittänyt myytä väksi. Nepalin maaseudulla pääelinkei no on maanviljelys. Sateinen ja tulvia aiheuttava monsuuniaika ja sitä seu raava kuivakausi vaikeuttavat kuiten kin tehokasta maanviljelyä. Huonot tiet ja heikot yhteydet lähimmille to reille ja muille kauppapaikoille taas hankaloittavat kaupankäyntiä.

Khincha Lal Pahari viljelee tomaattia ja kurkkua niitä varten rakennetuissa viljelytunneleissa.

Parempien tulojen toivossa mo net miehet päätyvät töihin ulko maille. Eniten nepalilaiset lähte vät töihin Malesiaan ja Intiaan sekä Qatariin ja SaudiArabiaan. MIESTEN TYÖSKENNELLESSÄ ulko mailla naiset jäävät käytännössä yk sinhuoltajiksi huolehtimaan lapsista ja muusta perheestä.

Ulkomaille lähtöön liittyy muita kin riskejä. Työskentelyolosuhteet ovat usein raskaat eivätkä työstä lu vatut tulot ole niin hyvät kuin on us kottu. Näin on käynyt myös Syang tangin perheessä. – Mieheni sanoi olevansa ulko mailla kolme vuotta. Nyt on kulu nut viisi vuotta, eikä hän ole pa lannut.

Alun jälkeen mies ei ole enää lä hettänyt rahaa perheelleen. – Ensimmäiset vuodet yksin las ten kanssa olivat todella raskaita, mutta en ole tällaisessa tilanteessa yksin. Lähes kaikkien miehet ovat ulkomailla, Syangtang kertoo viita ten muihin kylän naisiin.

EIKÄ HÄN OLE PALANNUT. DIL MAYA SYANGTANG

Toimeentulo ei irronnut Male siassa helpolla. – Työpäivät tehtaassa olivat 12–17tuntisia, ja lämpötila nousi jo pa sietämättömiin 55–60 asteeseen, Lal Pahari kertoo. – Työpäivien jälkeen olin tosi vä synyt. Asuin muiden nepalilaisten työntekijöiden kanssa samassa ah taassa huoneessa, ja siellä oli erit täin rauhatonta. Palkkakin jäi luvattua pienem mäksi, joten kolmen vuoden jälkeen Lal Pahari palasi takaisin kotiky läänsä Bakferiin. Myöhemmin hän lähti vielä muutamaksi vuodeksi töi hin Irakiin, mutta kokemus oli jäl leen raskas. – Tajusin, että minut tekee on nelliseksi pysyminen yhdessä per heen kanssa ja eläminen täällä koti

LASTEN KASVAESSA kuluja tulee enemmän. Välillä Dil Maya Syang tang on huolissaan, pystyykö hän vastaamaan lastensa tarpeisiin ja toiveisiin yksin. – On haastavaa pitää lapsista huolta yksin. Olisi parempi jakaa vanhempana oleminen. Mutta nyt on näin. Syangtangin hartain toive on, et tä hänen lapsensa saisivat hyvän koulutuksen ja kunnon ammatit. – Toivoisin, että lapsistani tulisi insinöörejä tai lääkäreitä, mutta en tiedä, toteutuuko toiveeni. ■

Yhteisvastuu 2020 tukee vanhemmuutta

•

20 prosenttia keräysvaroista ohjataan Suomessa vanhemmuutta tukevaan, vuonna 2021 käynnistyvään hankkeeseen, jonka toteuttavat Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry.

•

Viidesosa keräyksen tuotosta käytetään paikallisseurakuntien avustustoimintaan, jonka painotuksena on vanhemmuuden sekä lapsen ja vanhemman suhteen tukeminen.

•

Tänä vuonna Yhteisvastuu juhlii 70 vuotta jatkunutta, vuonna 1950 alkanutta taivaltaan.

•

Voit osallistua keräykseen osoitteessa yhteisvastuu.fi.

Äänioikeus tulisi antaa kaikille jäsenille myös kirkolliskokousvaalissa. Harvan kärsivällisyys riittää ES KO kirkon hallintohimmeliin perehtymiseen ja vuosien ennakointiin äänestysratkaisuissa. Kansanvaali voisi tuoda päätöksentekoon lisää avoimuutta. Ehdokaslistojen tavoitteet pitäisi pystyä kertomaan selkeästi myös muille kuin sisäpiiriläisille.” HANNA MITHIKU

”Kirkon suora demokratia toteutuu seurakuntavaaleissa. Jäsenet saavat vapaasti valita edustajat kirkkovaltuustoihin. Kirkolliskokouksella taas on kirkon autonomian perusteella yksinoikeus tehdä muutoksia kirkkolakiin ja lähettää ne eduskuntaan hyväksyttäväksi tai hylättäväksi. Kirkon uskon ja opin käsittely on erilaista kuin esimerkiksi ratojen suunnittelusta päättäminen eduskunnassa. Kirkon tunnustusta ja kirkkolakia ei voi uusia suhdanteiden mukaan. Seurakuntaneuvostojen jäsenillä on

hyvä mahdollisuus arvioida kirkolliskokouksen ehdokkaiden erilaisia tavoitteita. Tilanne on helpompi kuin suorissa kansanvaaleissa, joissa ehdokas on usein etäämpänä ja häneen pyritään vaikuttamaan vaalipuheilla.” JOUKO JÄÄSKELÄINEN

kirkolliskokousedustaja, teologian maisteri, Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

kirkolliskokousedustaja, valtiotieteiden tohtori, Vantaankosken seurakuntaneuvoston jäsen

”En näe kansanvaalia tarkoituksenkaukana paikallisesta päätöksenteosmukaisena tapana valita kirkolliskokota ja seurakuntalaisista. Äänioikeuden uksen maallikkoedustajia, vaikka vailaajentamisen sijaan suuntaisin pakuttamismahdollisuunoksia seurakuntavaaleihin ja niiden det kirkossa kaipaaäänestysprosentin nostamiseen. SIRP AP ÄI vatkin kehitystä. Niiden yhteydessä tulisi tuoV Seurakuntavaada aktiivisesti esille myös lien alhainen niiden välillinen vaikuäänestysprotus kirkolliskokousvaasentti ei enlin tulokseen ja avata, nakoi laajaa mikä on kirkolliskokoosallistumisuksen ja sen päätösten ta kirkollismerkitys.” kokousvaaIIDA ROTKO leissa. Kirkolkirkolliskokousedustaja, teologian kandidaatti, Espoon liskokous on halyhteisen kirkkovaltuuston jäsen linnollisempi elin ja EN

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosenttia käytetään vanhemmuutta tukeviin toimintoihin kehitysmaissa Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta.

”Olin Helsingin seurakuntien nuorten vaikuttamisseminaarissa puhumassa vaikuttamisesta kirkossa. Tuntui hölmöltä kertoa nuorille, että jos he haluaisivat vaikuttaa kirkolliskokousvaalissa, heidän olisi pitänyt hoksata äänestää puolitoista vuotta sitten seurakuntavaaleissa. Tuntuu usein siltä, että kirkon päätöksenteko on pyritty rakentamaan niin, että muutos on lähes mahdoton.

•

”Kirkolliskokouksen maallikot pitäisi valita kansanvaalilla”

NYT ON KULUNUT VIISI VUOTTA

Tällä palstalla kolme asiantuntijaa ottaa kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.

”

MIEHENI SANOI OLEVANSA ULKOMAILLA KOLME VUOTTA.

KOULUUN PÄÄSEMINEN ei ole Ne palissa joka lapsen oikeus. Kun Dil Maya Syangtang oli lapsi, hänen vanhempansa eivät lähettäneet hän tä kouluun, koska hän oli tyttö. Vain hänen veljensä koulutettiin. – Valitan äidilleni siitä vieläkin. Jos olisin saanut koulutuksen, elä mäni ei olisi ollut näin vaikeaa, Syangtang sanoo. Nyt Syangtang on saanut Kirkon Ulkomaanavun tuella yrittäjyyskoulu tuksen. Yhdessä opiskelukavereiden sa kanssa hän on myös perustanut osuuskunnan, josta saa vertaistukea ja josta voi tarvittaessa vaikka lainata rahaa yrityksen kasvattamiseen. Syangtang myy valmistamiaan ruokia kotinsa alakerrasta. Kaup pa on käynyt hyvin, ja hänen tulon sa riittävät takaamaan elannon per heelle ja koulunkäynnin lapsille. – Olen voinut ostaa lapsille kynät ja vihot koulunkäyntiä varten. En itse saanut lapsena käydä koulua, mutta haluan, että lapsillani on sii hen mahdollisuus.

Onko näin?

JÄ

KHINCHA LAL PAHARI on neljän lap sen isä ja maanviljelijä. Kun lapset olivat pieniä, hän kuuli tuttavaltaan, että ulkomailla työskentelemällä voi tienata suuria summia rahaa. Ystävänsä avustuksella Khincha lähti Malesiaan töihin. – Lapseni olivat pärjänneet kou lussa hyvin ja halusin, että he voi vat jatkaa koulunkäyntiä, Khincha kertoo.

kylässä, vaikka sitten vähillä rahoil la, hän sanoo. Perheen elämää on helpottanut se, että Lal Pahari sai koulutusta ja tarvikkeita maanviljelyn kehittämi seen Kirkon Ulkomaanavun projek tista. Nykyään hän pystyy elättä mään perheensä maanviljelyllä ei kä hänen tarvitse hakea toimeentu loa muualta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Mielipide

Ruotsissa on jo nähty, että yhteisen uskontotiedon opetus toteutuu käytännössä enemmistön ehdoin ja palvelee juuri enemmistölasten tiedontarvetta. Ikävä kyllä nyt on tarjolla päätös, joka yhdistää sekä hyvää tarkoittavan ja välinpitämättömän enemmistön että populistit, jotka haluavat viedä vähemmistöiltä oman turvallisen tilan ja oppiaineen.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi

Jarri Vuorio Andrej Scherbakov DIVa rf, Vanhemmat moninaisuuden puolesta

MARTTA-KAISA VIRTA

Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Vähemmistölasten uskonnonopetuksesta ONKO NÄIN -PALSTALLA käsiteltiin yhteistä uskontoja katsomusainetta enemmistönäkökulmasta (K&k 13.2.). Mielipidettä kysyttiin evankelis-luterilaisen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opettajalta, uskonnon didaktiikan professorilta ja ev.lut. kirkon nuorelta jäseneltä. Enemmistön äänin 3–0 todettiin, että on muutoksen aika. Enää ei tarvittaisi vähemmistölapsille tähän asti tarjottua merkittävää kokemusta, sitä ainoaa oppituntia, jonka aikana ei tarvitse olla vähemmistössä. Oman uskonnon tunnilla vähemmistölapset kohtaavat oman perinteensä ja keskustelevat maailmankatsomuksista turvallisessa tilassa. Kerran viikossa voi oppia maailmasta ja itsestään oppitunnilla, jonka aikana ei tarvitse perustella erilaisuuttaan. Omalla oppiaineella näytetään islamilaisille, ortodokseille, katolilaisille ja muille ryhmille konkreettisesti, miten arvokkaita vähemmistöt ovat Suomessa.

ET:tä ja uskontoa ei pidä yhdistää KIRKKO JA KAUPUNGISSA pohdittiin, pitäisikö koulussa siirtyä yhteiseen katsomusaineeseen (K&k 13.2.). Nykyäänhän uskontoja ja elämänkatsomustietoa opetetaan erikseen. Valitettavasti kirjoitus jäi yksipuoliseksi, koska kaikki haastatellut kannattivat yhteistä ainetta. Myös lähestymistapa oli outo. Katsomusopetusta pidettiin lähinnä eri uskontojen ja muiden katsomusten esittelynä. Hyvän katsomusopetuksen lähtökohta ei kuitenkaan ole valmiit opit vaan lasten ja nuorten oma elämä. Siinä pohditaan, mistä identiteetti rakentuu ja mikä kaikki vaikuttaa maailmankatsomukseen; on tärkeää tarkastella mediaa, tiedettä, taidetta, politiikkaa, nuorisokulttuureita, musiikkia ja niin edelleen. Toki pitää tietää uskonnoistakin, mutta ne ovat vain pieni osa aatteiden ja arvojen kirjoa. Kun nuoret pohtivat, mikä heille on tärkeää ja tavoiteltavaa, mistä syntyy hyvä elämä ja mikä on oikein ja väärin, he puhuvat enimmäkseen kaikesta muusta kuin uskonnosta. Tämä on myös syy, miksi vastustan yhteistä katsomusainetta. Kansainvälinen esimerkki ja kotimainen keskustelu viittaavat siihen, että yhteisaineesta tulisi uskontopainotteinen, mikä siis on katsomusopetukselle väärä perusta.

Arno Kotro filosofian ja ET:n opettaja Helsinki

TO 5.3. KLO 19 KARAKAPPELI Karakalliontie 12

Inhimillisyyttä oleskelulupapäätöksiin POLIISI ON viime kuukausina palauttanut ja ottanut säilöön Suomesta turvapaikkaa hakeneita – myös alaikäisenä yksin saapuneita nuoria. Tuntemamme pakkopalautetut nuoret ovat paenneet heti uudestaan maasta, koska pelkäävät vainoa ja väkivaltaa. Työllistyneille tai opiskeleville nuorille tulisi taata mahdollisuus hakea sujuvasti oleskelulupaa. Jos passin puuttuminen on työ- tai opiskeluperusteisen oleskeluluvan esteenä, heille tulisi myöntää muukalaispassi, samoin kuin yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella oleskeluluvan saaneille nuorille. Haluamme varmistaa, ettei yksikään nuori enää joudu pakkopalautetuksi tai paperittomaksi ja että nuorille annetaan aito mahdollisuus rakentaa elämänsä Suomeen. Pyydämme siksi päättäjiltä inhimillisyyttä täältä yksin alaikäisenä turvaa hakeneille nuorille. Nuorten hyväksyminen rakentamaan yhteiskuntaamme olisi myös Suomen etu.

Ulla Kärki Anssi Rantanen

27.2.2020 kirkkojakaupunki.fi

Hae lapselle päiväkerhopaikkaa maaliskuun loppuun mennessä s. 3 Vanhusten huono kunto yllätti Olarin diakonissan s. 4

Unelmahommissa Anu Hälvä antoi piutpaut telkkarille s. 2

Anu Hälvä elää nyt elämänsä parasta aikaa Taide on minulle tärkeä itsensä toteuttamisen kanava, sanoo Metsoloista ja muista tv-sarjoista aikoinaan kaikelle kansalle tutuksi tullut Anu Hälvä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT VILJA HARALA

ilkas mielikuvitus, vastaa laulaja, näyttelijä ja ohjaaja Anu Hälvä kysymykseen, mikä on ollut hänen luovuutensa ja taiteensa lähteenä. – Mielikuvituksesta kumpuava luovuus on ollut minulle erittäin suuri voimavara. En voisi kuvitella elämää ilman musiikkia ja teatteria. Taide on kanava, jonka kautta voin toteuttaa itseäni, Hälvä kertoo. – Eihän tätä voi edes oikein kutsua työksi. Tämä on elämäntapa, jossa on toisinaan vaikea vetää rajaa työn ja oman elämän välille. Hälvä ei tunne, että olisi joutunut luopumaan taiteen tekemisestä siinäkään vaiheessa, kun hän sai lapsia. – Tietysti asioita joutui siinä vaiheessa jonkin verran priorisoimaan. Mutta vanhempani toimivat hyvänä tukiverkkona, mikä helpotti töiden tekemistä. Nyt 55-vuotiaana Hälvä kokee elävänsä elämänsä parasta aikaa. Hän on terve, lapset ovat jo isoja ja voi vaikka matkustaa mielin määrin. – Kuulin juuri tutkimuksesta, jonka mukaan yli viisikymppiset naiset ovat työelämässä parhaimmillaan. Heillä on valtava määrä kokemusta ja tietoa, eikä heidän enää tarvitse huolehtia lapsista. LUOVUUDESTA NAISEN voimavarana keskustellaan maaliskuun alussa Karakappelissa pidettävässä Nais-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2020

ten päivän tilaisuudessa. Idea naisteniltaan tuli urkuri-pianisti Pauliina Hyryltä, joka kertoo siellä Anu Hälvän kanssa sanoin ja sävelin matkasta taiteilijana. – Odotan tästä teemasta mielenkiintoista keskustelua. On aina kiva tavata uusia ihmisiä ja kuunnella heidän tarinoitaan. Niistä voi samalla saada vertaistukea, Hälvä sanoo. Hälvä tuli 1990-luvulla koko Suomen kansalle tutuksi näyttelijänä.

”

En voisi kuvitella elämää ilman musiikkia ja teatteria. Moni muistaa hänet suosituista tvsarjoista Metsolat, Blondi tuli taloon, Ihmeidentekijät ja Parhaat vuodet. Sarjojen saama huomio tuli Hälvälle täytenä yllätyksenä. – Nykyiseen on erona se, ettei tuolloin ollut kovin monta tv-kanavaa eikä juuri mitään tosi-tv-sarjoja, joten huomio kasaantui enemmän yhdelle sarjalle ja henkilölle. – Parhaimmillaan televisiossa esitettiin samana iltana kahta sarjaa, joissa olin mukana. Sain paljon palautetta, mutta suurin osa siitä oli

positiivista, joten en voi valittaa. Sain rooleistani myös Telvis- ja muita palkintoja. SITTEN TULI HETKI, jolloin Anu Hälvä pani pelin poikki ja suuntasi kiinnostuksensa teatteriin ja laulamiseen. Hän kertoo kyllästyneensä muun muassa siihen, miten hänet istutettiin mediassa valmiiseen tarinaan. Hän ei tunnistanut siitä itseään. Tällä hetkellä Hälvän päätyönä on Peppi Pitkätossu -näytelmän oh-

jaaminen Seinäjoen kaupunginteatteriin. Ohjaustyötä on riittänyt, esimerkiksi Sipoon teatteriin hän on ohjannut useita näytelmiä. Pitkin vuotta Hälvä laulaa erilaisissa klassisen musiikin konserteissa. Huhtikuun ensimmäisellä viikolla sopraano konsertoi Lapin rinnekappeleissa. Pääsiäisenä hän esiintyy Leppävaaran kirkossa G. Pergolesin Jeesuksen kärsimystietä kuvaavassa teoksessa Stabat Mater. Hälvällä on myös tekeillä pianisti Jouni Someron kanssaTähtiin kir-

Päiväkerho kutsuu lapsia Varaa lapsellesi paikka päiväkerhon syys- ja kevätkauteen 31.3. mennessä. Espoon seurakunnat järjestävät 2–5-vuotialle lapsille yli kolmekymmentä päiväkerhoa ympäri Espoota. Päiväkerhokausille (syksy 2020 ja kevät 2021) ilmoittaudutaan 2.3.–31.3.2020 verkossa espoonseurakunnat.fi/paivakerhot. Päiväkerhot maksavat viikkotuntimäärästä riippuen 23–100 euroa/kausi (seurakunnan jäsenille) ja 27–120 euroa/kausi (ei jäsenille).

Espoonlahden seurakunta Mäntykappeli, Mäntytie 27, Iivisniemen kerhotila, Iivisniemenaukio 1, Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8, Soukan kappeli, Soukankuja 3 ja Kaskikappeli, Kaskipiha 5. Uutuutena aloittaa päiväkerho, joka kokoontuu 4 kertaa viikossa, 3 tuntia kerrallaan, joista kaksi vietetään iltapäivällä ulkoilun merkeissä. Jos olet kiinnostunut tällaisesta kerhosta, laita kommenttikenttään tästä maininta. Lisätietoja: Leena Järvinen, 041 535 6190, leena.jarvinen@evl.fi.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1: 2-vuotiaat ma ja pe klo 9.45–11.45. 3–5-vuotiaat ti, ke ja to klo 9–12. Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16: 2-vuotiaat pe klo 10–12. 3–5-vuotiaat ma klo

13–16, ti ja to klo 9–12. Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3: 2–3-vuotiaat ma ja ke klo 9.30–11.30. 4–6-vuotiaat ma, ti ja to klo 13–16. 3–5-vuotiaat ti ja to klo 9–12 (myös sisaruksille). Espoon tuomiokirkon srktalo, Kirkkoranta 2: 3–5-vuotiaat ma, ti ja ke klo 9–11.30. Suvelan kappeli, Kirstintie 24: 2-vuotiaat ti ja to klo 9.30–11.30. 3-vuotiaat ma ja ke klo 9–11.30. 3–5-vuotiaat ma ja ti klo 13–15.30. Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1: 2–3-vuotiaat ma ja to klo 10–12. 3–5-vuotiaat ti klo 13–16, ke ja pe klo 9–12. Nupurin kappeli, Brobackan tie 1-3: 2–5-vuotiaat ma, ti ja to klo 13–16. Lisätietoja: Aila Pihlajavesi, 040 525 1216.

Tapiolan seurakunta Mankkaan toimipiste, Mankkaantie 2–4, 2. krs.: 3–5-vuotiaat ma klo 13–16, ke klo 9–12 ja to klo 9–12. Naperot (2-vuotiaat) ti klo 9–11 ja pe klo 9–11. Viskarit ti klo 13–16. Lisätietoja: Riina Nissinen, 040 749 4334, riina.nissinen@evl.fi.

Leppävaaran seurakunta Karakappeli, Karakalliontie 12: 2–4-vuotiaat ti ja to klo 9–11.30. 3–5-vuotiaat ma, ti ja to klo 12.30–15.30. Uuttu, Lintukulma 2: 2–5-vuotiaat ti, ke klo 9–12 ja to klo 12.30– 15.30. Kerho täytetään ikäjärjestyksessä vanhemmasta nuorempaan ja sisarussuhde huomioidaan kerhopaikkaa jaettaessa.

Lisätietoja: Eira Salakka, 050 340 1260, eira.salakka@evl.fi.

Olarin seurakunta Olarin kappeli, Kuunkehrä 4: 2–5-vuotiaat (2-vuotiaat vain vanhemman sisaruksen kanssa) ti klo 13–16, ke klo 9–12 ja pe klo 9–12. 3–5 -vuotiaat ma, to ja pe klo 13-16. Olarin kirkko, Olarinluoma 4: 2-vuotiaat ti ja to klo 9–11. Matinkappeli, Liisankuja 3: 2-vuotiaat ti ja to klo 9–11. 2–5-vuotiaat (2-vuotiaat vain vanhemman sisaruksen kanssa) ma klo 9–12, ti klo 13–16 ja ke klo 9–12. Lisätietoja: Mia Silvola, mia.silvola@evl.fi, 050 576 4891.

Esbo svenska församling Anmälningarna till dagklubbarna för 2–5-åringar hösten 2020 pågår 2–31.3.2020 på www.esboforsamlingar.fi. Elektronisk anmälningslänk, platserna bekräftas per e-post. OBS! Också de barn som redan har en klubbplats bör anmälas på nytt. Dagklubbarna samlas på förmiddagarna må.–fre. 2–4 gånger/vecka. Klubbarna: Carlberg, Ungdomsvägen 10, Gammelgård, Esbovikens kyrka, Skeppargatan 8, Olars kyrka, svenska sidan, Olarsbäcken 4 och Esbo domkyrkas församlingsgård, Kyrkstranden 2 Mer information: Helena Aitti-Lindberg, 040 763 6250, helena.aitti-lindberg@evl.fi

SIRPA PÄIVINEN

Tapiolan kulttuurikeskus on Espoossa pitkään asuneelle Anu Hälvälle tärkeä paikka. Hän on esiintynyt siellä ja vienyt sinne lapsiaan muskariin ja musiikkiopistoon.

joitettu -niminen esitys, joka kertoo säveltäjä Toivo Kuulasta ja hänen vaimostaan Almasta. Lisäksi hän harjoittelee Sonja Lumpeen kanssa Kuumat aallot -musiikkikomediaa. ■ Luovuus naisen voimavarana to 5.3. klo 19 Karakappelissa. Musiikin voimaa ja elämäntarinaa naisilta naisille. Mukana Anu Hälvä ja Pauliina Hyry sekä aluepappi Terttu Laaksonen. Tarjolla salaattia ja patonkia klo 18.30. Iltapalasta voi maksaa itselleen sopivan summan Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

– Päiväkerhoissa tehdään paljon asioita, jotka kehittävät lapsen hienomotoriikkaa, kertoo Espoon seurakuntien kasvatuksen asiantuntija Tiina Hänninen. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2020

Diakoniatyöntekijä huolestui vanhusten voinnista Minna Martiskainen aloitti kolme vuotta sitten työt Olarissa etsivän vanhustyön projektissa. Hän tavoitti kolmessa vuodessa 77 vanhusta. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA VILJA HARALA

iakonissa Minna Martiskainen ajatteli tietävänsä, minkälaista koteihinsa eristäytyneiden vanhusten elämä on. Hän oli työskennellyt viisitoista vuotta sairaanhoitajana palveluasumisen puolella, ja kenttä oli tuttu. Kun Martiskainen aloitti kolme vuotta sitten etsivän vanhustyön diakoniatyöntekijänä Olarin seurakunnassa, todellisuus yllätti. – En ymmärtänyt, kuinka huonossa kunnossa monet vanhukset ovat. Fyysinen toimintakyky voi olla niin huono, että he eivät pääse ulos ilman avustajaa, Martiskainen kertoo. – Kun fyysinen toimintakyky laskee, siitä alkaa sellainen vyyhti, että mielenterveyskin alkaa laskea. Ja kun jää neljän seinän sisään, sosiaaliset kontaktit vähenevät. Martiskaisen mukaan jotkut vanhukset, jotka pääsevät liikkeelle ja ovat aktiivisesti mukana eri toiminnoissa, peittelevät yksinäisyyttään. – Tästä huolimatta he voivat olla yksinäisiä.

OLARIN SEURAKUNTA aloitti etsivän vanhustyön kolmen vuoden projektina, joka päättyi vuodenvaihteessa. Nyt Minna Martiskainen tekee samaa työtä vakinaisesti.

”

APU VOI OLLA PALVELUNEUVONTAA TAI HENKISTÄ TAI HENGELLISTÄ TUKEMISTA.

MINNA MARTISKAINEN

– Välillä tulee riittämättömyyden tunne. Että onko tästä kuinka paljon apua. Mutta itselle pitää muistuttaa, että tekee sen, minkä pystyy tekemään. Riittämättömyyttä enemmän Martiskainen kokee tyytyväisyyttä. Tämä työ on tärkeää. Hän istuu kauppakeskus Ison

JUSSI HELTTUNEN

Otaniemen kappelin korjaustöiden pitäisi valmistua toukokuun alkuun mennessä.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2020

Omenan seurakuntatilassa Chapplessa. Kymmenkunta iäkästä naista neuloo ja seurustelee keskenään. Osa heistä tekee lohtuhuiveja, joita papit voivat jakaa leskille. Kun sanat loppuvat, hartioille voi kääriä huivin. Neulekahvilan lisäksi tilassa kokoontuu seniorimiesten porukka, joka käyttää itsestään nimeä Miesten vuoro. Sinne saa tulla, voi jutella ja juoda kahvia. KUN MINNA MARTISKAINEN aloitti seurakunnan etsivänä vanhustyöntekijänä, hän tapasi kaupungin ja useiden järjestöjen työntekijöitä. Etenkin kaupungin kotihoidon väki osasi vinkata Martiskaiselle apua kaipaavia vanhuksia. Myös järjestöjen työntekijät, diakoniatyön kollegat ja vanhusten omaiset ottavat yhteyttä. Kolmen vuoden aikana Martiskainen tavoitti 77 vanhusta. Hän käy vanhusten luona noin kerran kuukaudessa. Muistisairaiden luokse hän yrittää ehtiä useammin. – Vierailut lähtevät ihmisen tar-

Otaniemen kappelia korjataan Otaniemen kappeli on suljettuna tilapäisesti remontin vuoksi. Tarkoitus on, että kappeli saadaan jälleen käyttöön toukokuun alkuun mennessä. Silloin sitä tarvitaan peruskorjaukseen menevän Tapiolan kirkon yhtenä väistötilana. – Kirkon iso ikkunaseinä vuotaa, ja sopivaa korjaustapaa suunnitellaan töiden kestäessä. Tiedotamme asiasta tarkemmin, kun remontti etenee. Korjausaikataulu on vielä avoin, Espoon

seurakuntien kiinteistöjohtaja Petteri Leinonen kertoo. – Tavoite on, että kappeli on kunnossa, kun pääkirkon remontti alkaa. Tapiolan seurakunnan ylivahtimestarin Antti Ruuskasen mukaan Otaniemen kappeli on erityisen suosittu kastekirkko. Siellä pidetään jonkin verran myös häitä ja hautajaisia. Nyt kappelissa ei voida pitää näitä tilaisuuksia eikä vakiotoimintaa. – Seurakunnan jouluaaton hartaus pidettiin vielä kappelissa. Vakiotoimintaa kappelissa ovat olleet esimerkiksi teek-

karien Ristin killan toiminta sekä kiinalaisten ja unkarilaisten raamattupiirit. Kun kappeli saadaan uudestaan käyttöön, sinne tulee enemmän toimintaa kuin siellä on viime vuosina ollut, Ruuskanen sanoo. Otaniemen kappeli valmistui vuonna 1957 vuoden 1954 arkkitehtuurikilpailun voittaneen Heikki ja Kaija Sirenin kilpailutyön pohjalta. Sen salissa on 150 istumapaikkaa. Kesäisin kappeli on toiminut tiekirkkona. Se on suosittu turistikohde, joka kiinnostaa erityisesti japanilaisia turisteja.

Diakoniatyöntekijä Minna Martiskainen tekee kotikäyntejä vanhusten luo. Hän on mukana myös Olarin seurakunnan neulekahvilassa Chapplessa.

peista. Apu voi olla palveluneuvontaa tai henkistä tai hengellistä tukemista. Hirveästi en voi antaa saattoapua, mutta sen verran autan, minkä pystyn. JOS VANHUKSELLA on yhteys kotihoitoon tai omaisiin, asiat ovat vielä kohtalaisesti. Minna Martiskainen uskoo, että pääkaupunkiseudulla on paljon vanhuksia, joilla ei ole juuri mitään kontaktia muihin ihmisiin. Miten heidät tavoitettaisiin? – Sanopa se. Ei minullakaan

ole mitään viisasten kiveä, Martiskainen toteaa. Yksi tapa yrittää etsiä vanhuksia ovat yhteydenottokortit, joita Martiskainen sai painosta ennen vuodenvaihdetta. Vanhukset voivat kirjoittaa niihin yhteystietonsa. Kortin voi jättää postilaatikkoon, ja se tulee Martiskaiselle, joka sitten ottaa yhteyttä vanhukseen. – Minut saa kiinni myös puhelimella. ■ Minna Martiskaisen yhteystiedot: p. 050 330 7129 ja minna.martiskainen@evl.fi

Miesten vuorossa ei puhuta politiikasta CHAPPLEN TAKAHUONEESSA istuu neljä kaverusta. Yksi heistä on Markku, jonka vaimo näki pari vuotta sitten Kirkko ja kaupungissa mainoksen toiminnasta. Hän ehdotti, että Markku kävisi siellä: Miesten vuorossa. Siitä on nyt pari vuotta, ja Markku, 69, vaikuttaa tyytyväiseltä. – Me keskustellaan kaikesta mahdollisesta, mistä nyt nuoret miehet keskustelevat. Urheilusta, tietokoneista. Se on sovittu, että politiikasta ei puhuta. Myös Lasse, 59, tuli Miesten vuoroon vaimonsa kehotuksesta. Hän jäi syksyllä eläkkeelle muistiongelmien takia. – Tämä kuuluu minun hoito-ohjelmaani: ravintoa, liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymistä. Olen tähän tyytyväinen. Timo, 67, tykkää etenkin ulkopuolisten alustajien vetämistä keskusteluista. – Kirjoita nyt siihen, että tulkaa tänne. Että saataisiin lisää porukkaa, kehottaa Jorma, 69. – Usko tai hengellisyys ei ole mikään pakko. Jokainen saa uskoa, miten haluaa. Miesten ystävyys on pääasia. Miesten vuoro maanantaisin kello 13–15, Chapple, Iso Omena.

Viisi espoolaista pääsi kirkolliskokoukseen Espoon hiippakunnasta valittiin kirkolliskokoukseen seitsemän maallikkoa ja kolme pappia. Näistä paikoista kilpaili sekä pappis- että maallikkoedustajien vaalissa kaksi ehdokaslistaa. Niistä toisella oli arvoliberaaleja ja sateenkaariparien kirkollisessa vihkimisessä kompromissiin valmiita ehdokkaita. Toinen lista oli näissä asioissa konservatiivisesti ajattelevien lista. Vaaleissa menestyi paremmin

arvoliberaalien ja kompromissihakuisten Toivoa on – uudistuminen mahdollisuutena -lista. Siltä valittiin kaikki kolme hiippakunnan pappisedustajaa ja neljä maallikkoedustajista. Arvokonservatiiviselta Yhteinen kansankirkko -listalta valittiin kolme maallikkoa. Hiippakunnasta kirkolliskokoukseen valitut papit ovat Tapiolan seurakunnan kirkkoherra Päivi Linnoinen, Kauniaisten kirkkoherra Mimosa Mäkinen ja Tapiolan seurakunnan pappi Heidi Zitting. Maallikkoedustajista kirkol-

liskokoukseen valittiin yksi uusi edustaja. Hän on 24-vuotias espoolainen opiskelija Iida Rotko, koko maan nuorin kirkolliskokousedustaja. Muut kirkolliskokoukseen valitut kuusi maallikkoa istuivat siellä jo viime kaudella. Espoolaisia ovat Rotkon lisäksi Päivi Raunu ja Heikki Sorvari. Kirkolliskokous on evankelisluterilaisen kirkon ylin päätöksentekoelin. Sinne valitaan kirkon yhdeksästä hiippakunnasta yhteensä 96 edustajaa. Valituista 32 on pappeja ja 64 maallikkoja. Lisätietoja Espoon ja Hel-

singin hiippakuntien sekä koko maan vaalituloksesta voit lukea Kirkko ja kaupungin verkkosivuilta kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Perheasiain neuvottelukeskus uusiin tiloihin Espoon perheasiain neuvottelukeskus on toiminut kahdessa eri toimipisteessä, Leppävaarassa ja Tapiolassa. Leppävaaran toimisto muutti 20.2. Tapiolaan. Uusi paikka on Shortum-psykoterapiakeskuksen yhteydessä osoit-

teessa Spektri Business Park, Pilottitalo, 1. krs, Metsänneidonkuja 4. Tapiolan toimisto löytyy edelleen Tapiolan keskustornin yhdeksännestä kerroksesta. Busseilla ja metrolla pääsee kummankin toimipisteen viereen. Perheneuvonnan asiakkaaksi hakeudutaan puhelimitse keskuksen puhelinpäivystysaikoina ma, ti, to ja pe klo 9–11, p. 09 8050 2420. Puhelun yhteydessä tehdään alkuhaastattelu, jossa kartoitetaan asiakkaan tilanne ja se, millaista apua hän on hakemassa.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.2.–12.3.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Tule tapaamaan muita sateenkaariperheitä karkauspäivänä Olarin seurakunta järjestää karkauspäivänä Sateenkaareva Chapple -tapahtuman. Mitä sen ohjelmaan kuuluu, Olarin seurakunnan yhteisötyöntekijä ja sateenkaareva yhteyshenkilö Juha Pohjois-Koivisto? – Aamun perhekahvila on suunnattu lapsiperheille ja iltapäivä enemmänkin aikuisille. Aikuisten ohjelmassa on luento sateenkaarevien ihmisten perheellistymismahdollisuuksista. Sen jälkeen on vielä yhdessäoloa aikuisille. Päivän loppuun kuuluu omakustanteinen yhteislähtö julkisilla Alppilan Sateenkaarimessuun. – Tapahtumassa tarjoillaan kolmen euron hintainen lounas, joka on lapsille maksuton.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 1.3. klo 10 ”Lannistumaton Jeesus”. Liturgia ja saarna Sami Marte, avustaa Mari Mathlin, urkuri Leena Talvio, kanttori Petri Koivusalo. Kirkkokahvit. Messu su 8.3. klo 10 ”Usko ja rukous”. Liturgia ja saarna Raigo Liiman, avustaa Reetta Ikonen, urkuri Teemu Suominen, kanttori Olli-Jaakko Miettunen. Lauluyhtye Versio. Kirkkokahvit. Pysäkkimessu su 8.3. klo 18 ”Luottamuksen polulla”. Asemapäällikkö Satu Hellsten, pappi Kirsi-Maria Isotalo, kanttori Petri Koivusalo. Lastenalttari. Iltatee.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Houkutteleva messu su 1.3. klo 12 ”Jeesus kiusausten voittaja”. Mäenpää, Koivusalo. Lastenpaikka. Kirkkokahvit. Kalajärven kappeli Messu su 1.3. klo 16 ”Koettelmuksessa kestävä”. Kunnamo. Kirkkokahvit. Messu su 8.3. klo 16 ”Heikkoja vahvista!” Kunnamo, Talja. Kirkkokahvit. Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 1.3. klo 12 ”Jumalaani minä turvaan”. Nurminen, Ylioja. Pyhäkoulu. Ruokailu ja kirkkokahvit 10 e/perhe, 5 e/hlö. Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishetki to 12.3. klo 19. Kuusinen. Nupurin kappeli Messu su 8.3. klo 12. Liiman, Koivusalo. Kirkkokahvit. Rinnekappeli Selkomessu su 8.3. klo 14. Coran-

ESKO JÄMSÄ

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Tapahtuma on suunnattu aikuisille, sateenkaariperheille ja perheestä haaveileville. Millaisia ovat sateenkaariperheet?

der, Talja. Kirkkokahvit. Suvelan kappeli HalleLuja-messu pe 28.2. klo 18. Marte, Ylitolonen, Kalmari, messubändi. Messupizzaa. Messu su 1.3. klo 15 ”Kiusattu!” Kyönsaari, Haunio, Vanhanen. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Viherlaakson kappeli Pyhäillan messu su 1.3. klo 17. Marte. Iltapala ja Vaeltajan majatalon ohjelmaa, ks. kappelin tiedot.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. Pyhäkoulu. www.church.fi.

PITÄJÄNTUPA Aarteenetsijöiden miestenilta ma 9.3. klo 19. Kari Jutila: ”Media evankeliumin käytössä”.

ESPOON TUOMIOKIRKON SRK-TALO Perhekerho to klo 10. Eläkeläiskerho to 20.2. klo 12.30.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2020

Karkauspäivänä sateenkaarivanhemmille on luvassa tietopaketti perheellistymismahdollisuuksista, kertoo Juha Pohjois-Koivisto.

– Sateenkaariperheet ovat lapsiperheitä, joissa yksi tai useampi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Erilaisten sateenkaariperheiden kirjo on laaja ja perheet ovat keskenään hyvinkin erilaisia. Tapahtumaan odotetaan lapsia. Mitä kivaa heille on luvassa? – Perhekahvilasta tuttu laulupitoinen

AURORAN KAPPELI Kiperiä riitoja uskosta ti 3.3. klo 19. Kristinuskon suuret konfliktit. Lutherin ja Zwinglin kiista yhdestä sanasta ja protestantismin hajaannus. TT Kari Kuula. Kahvit klo 18.30. Aamustartti-rukoushetki ma klo 7.30–8. Perheiden päivä ma: Perhekerho klo 10–12, kappelilounas klo 11–13, perhekerho klo 13–15. Iltaperhekerho 9.3. klo 17.30–19. Vauvaperhekerho to klo 13 ja Perhekerho pe klo 10. Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Aik. 5 e, lapset 2–0,5 e. Päivän tunnusana ma klo 11. Hartaushetki to klo 11. Toivoa naisille to 5.3. klo 17. Kehitysmaiden naisten puolesta. Eläkeläiskerho ti 10.3. klo 13. Unen merkitys muistille. Raamatturukouspiiri ti klo 18.30. Kristillisen meditaation ja hiljaisuuden iltahetki ti 10.3. klo 18. Herätysliikkeiden lauluilta to 12.3. klo 19. Café Aurora ma–pe klo 10–14. Aurora Karamzin -valokuvanäyttely 15.3. asti.

toimintatuokio ja suunnistusseikkailua. Kouluikäisille on nuorten huone auki pelailua varten. JUHANI HUTTUNEN Sateenkaareva Chapple -tapahtuma Chapplessa, Ostoskeskus Iso Omena, 2. krs palvelutorin alapuolella, la 29.2. kello 9.30–15.30. Tarkempi aikataulu osoitteessa chapple.fi.

www.aurorankappeli.fi

www.kauklahdenkappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

Naisten café: ”Sinä kelpaat” to 27.2. klo 18.30. Eläkeläiskerho ma 2.3. klo 13. Gospel Dance ma klo 17–18 ja Gospel lattarit klo 18–19 Hiirisuon asukaspuisto, os. Pojoisentie 1. Hinta 5 e. Rukouksen ilta ke klo 18.30. Psalmi-illat ti klo 18.30, Ari Kunnamo. Perhekerhot: ke klo 9.45. Iltaperhekerho ti 3.3. klo 17.30–19. Perhekahvila pe klo 9–12. www.kalajärvenkappeli.fi

Gospellattarit ma 2.3. klo 18–19. Eläkeläiskerho ma 2.3. klo 13. Toivoa naisille -rukouspiiri ti 10.3. klo 18.15. www.laaksolahdenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI

SUVELAN KAPPELI

Kappelilounas ti klo 11–12.30. Alkuhartaus. Aik. 4 e, lapset 3–7v. 2 e. Rukouspiiri ke 4.3. klo 18. Apostolien teot to 5.3. klo 18, Seppo Särkiniemi. Eläkeläiskerho ma 9.3. klo 13. Radioraamattupiiri ti 10.3. klo 18.30. Perhekerho ti klo 10. Perhekahvila to klo 9–12. Iltaperhekerho ke 4.3. klo 17.30.

Eläkeläiskerhot to klo 13. Ylläty positiivisesti, mitä Jumala voi! to klo 18. Kappelilounas ti klo 12–13. Alkuhartaus. Aik. 3 e, lapset 1,5 e. Kuuntelevan rukouksen ryhmä su 1.3. klo 13.30. Positiivisen kasvatuksen ilta ti 3.3. klo 17.30−19.30. Kouluttaja, kasvatusbloggaaja, Ilo olla yhdessä -menetelmän kehittäjä Tiia Trogen.

NUPURIN KAPPELI Perhekerho ma klo 10. Perhekahvila pe klo 9–11.30. Eläkeläiskerhot to 27.2. ja 2.3. klo 10.30, ke 4.3. klo 13. Vuorisaarna-raamis naisille ti 10.3. klo 18. www.nupurinkappeli.fi

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.2.–12.3.

Miten tuen lapsen kasvua positiivi sin keinoin ja jaksan vanhempana? Kansainvälinen keittiö to 11–13.30. Kokkaamme yhdessä eri kulttuu rien ruokia. Käsityöryhmät: ti 10.3. klo 10–12 ja klo 13–15. Suvelan naistenpäivä la 28.3. klo 10–14. TM Riitta Lemmetyinen: ”Matkalla itseni luo – matkalla Jumalan luo”. Lounas 10 e. ILM. 15.3. mennessä: kirsi.kanerva@evl. fi, 050 510 165. Perhekerhot: ti klo 13, pe klo 10. Vauvakerho ma 13.30. Iltaperheker ho ke 11.3. klo 17.30–19. Silta – paikka pysähtyä hetkeksi huojentamaan huolia. Päivystys ti klo 9−11 tai ajanvaraus: kirsi.kaner va@evl.fi, 050 5110 165. Café Suvela ma–to klo 13–15. www.suvelankappeli.fi

Parista perheeksi -illat ensim mäistä lastaan odottaville 12.3., 16.4., 7.5., 11.6. klo 17 Kirkonkymp pi. Tied. 050 511 0165, 040 547 4146. Positiivisen kasvatuksen ilta ti 3.3. Ks. Suvelan kappelin tiedot. Lapsiperheiden kirkonkirje tilaa tietoa toiminnasta suoraa spostii si: lapsetjaperheet.espoontuomio kirkkoseurakunta@evl.fi.

VIHERLAAKSON KAPPELI

PARISUHDEASIAA

Vaeltajan majatalo su 1.3. klo 18–19.30. Messu klo 17, iltapala. Klo 18 Gideon Pekka Utriainen: ”Raa mattujen jakelu Tansaniassa”. Esirukousta. Kappelilounas ti klo 12–13.15. Aik. 4 e, lapset 0,50–2 e. Lähetyspiiri ma 9.3. klo 14. Ikäihmisten kerho ke 11.3. klo 13. Perhekerho to klo 10. Café Viheri ma ja ke klo 10–12. www.viherlaaksonkappeli.fi

Parisuhteen pysäkit ti 10.3. ”Tun teet ja tunnetaidot, 7.4. ”Läheisyys ja seksuaalisuus”, 5.5. ”Erilaisina yhdessä” klo 18 Espoon tuomiokir kon srktalossa. Ilm. lastenhoitoon: outi.wenell@evl.fi. Keskusteluapua parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä. Tied. 040 5474 146, outi.wenell@evl.fi ja 050 5110 165, kirsi.kanerva@evl.fi.

LOHTUHUIVEJA NEULOMAAN! Teemme yhdessä lohtuhuiveja sureville neuloen tai virkaten to 12.3. ja 19.3. klo 17–19 Unelman Kammarissa, os. Kaivomestarinka tu 8. Yhdessä tekemisen lomassa jutellaan ja juodaan iltateetä. Voi myös askarrella kortteja lohtuhui veihin. Langat saa paikan päältä. Kirpputori-kahvila ma klo 11−15 ja to klo 10−17. Käsityöpiirit ma klo 15−17 ja to klo 17−19. Tied. Anni Vanhanen, 050 438 0189.

HILJAISUUDEN RETRIITTI 24.–26.4. Hilassa. Ohj. Marja Malvaranta ja Eeva Honkanummi. Hinta 90 e espoolaiset, 140 e muut. ILM. viim. 3.4.: 040 531 1040/Malva ranta.

RUKOUSHETKI ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Hetki sielulle, hetki ruumiille ja Jumalan kuuntelulle pe 28.2. klo 18 ”Kuule minua, Herra”. Yhteiseen psalmilauluun johdattaa Anita Kyönsaari.

LAPSET JA PERHE Perhekerhot, perhekahvilat ja iltaperhekerhot, Ks. espoonseura kunnat.fi/tuomiokirkkoseurakun ta/lapsetjalapsiperheet/perheker hot. Pyhäkoulu su klo 15 Suvelan kappeli ja su 1.3. klo 12 Kauklahden kappeli.

KOULULAISTEN KESÄKERHOT 1.−2. luokkalaisille ma−pe 1.−5.6. ja 8.−12.6. klo 9–15 Auroran, Kala järven, Kauklahden ja Suvelan kappelissa. Tied: aila.pihlajavesi@ evl.fi, 040 5251 216. Hinta on 60 e/ vko ja 100 e/2 vkoa. ILM. 1.3. asti: espoonseurakunnat.fi/tuomiokirk koseurakunta/lapsetjalapsiper heet/kesakerhot.

ELÄMÄNI VÄRIT Kristillinen kuvataideryhmä. Aloitus to 19.3. klo 18−20.30 Kala järven kappeli. Hinta 100 e. Aikai sempi kokemus ei tarpeen. Ohj. kuvataideterapeutti SatuOrvokki Remes. Tied. ja ILM. 5.3. mennessä: 040 736 9315.

YHTEISVASTUU KERÄÄJÄKSI! Ilmoittaudu lipaskerääjäksi! Voit kerätä valitsemallasi asuinalueella oman aikataulusi mukaan tai tiettyinä päivinä kauppakeskukses sa. Tied. diakoni Kirsi Salonen, 040 547 1861 tai oman alueesi diakonia työntekijä.

ILMESTYSKIRJAN 7 SEURAKUNNAN KIERROS Seurakuntamatka Turkkiin 6.–13.10. Tied. ja ILM. hannu.maen paa@evl.fi, 040 513 0861 tai ayda. meskanen@evl.fi, 040 513 0862.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! www.espoonseurakunnat.fi facebook.com/EspoonTuomiokirk koseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirk ko/ IG:@espoontuomiokirkkoseura kunta Twitter:@EspooEtSrk

KORKEUS 273 mm Leveys 87 mm

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Toivon Tori, Soukankaari 8 B Kerhotila: Iivisniemen aukio 1

MESSUT Leipämessu pe 28.2. klo 10 kirkko. Erkko, Kiiski, Lonka. Keittolounas. Nuorten messu pe 28.2. klo 20 Sode. Kohijoki. Messu su 1.3. klo 11 kirkko. Ylisuuta ri, J. Lehti, Puukko, Espoon Laulu. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Messu su 1.3. klo 17 Soukan kappe li. J. Lehti, Puukko. Kirkkokahvit. Nuorten messu pe 6.3. klo 20 Sode. Ylisuutari. Messu su 8.3. klo 11 kirkko. Kohijo ki, Pesonen, Lonka, Kirkkokuoro. Kirkkokahvit. Mukana lähettimme Paulasaaret. Kohtaamispaikka-messu su 8.3. klo 17 Soukan kappeli. Saarna Seppo Paulasaari, Pesonen, Ojala & bändi. Kirkkokahvit. Nuorten messu pe 13.3. klo 20 Sode. Ylisuutari.

ASIAA PAPILLE? Pappi päivystää arkipäivisin mape klo 9–21 numerossa 050 432 8496. OstariPastori to klo 13–15 kauppa keskus Pikkulaiva. Tule moikkaa maan!

TUKEA JA APUA Omaisten ilta psyykkisesti sairas tuneiden läheisille to 5.3. klo 17.30 Meriemy, Merenkäynti 3. Tule keskustelemaan vaihtuvista tee moista! Parkki omaishoitajien läheisille ma 9.3. ja 20.4. klo 10–13 Soukan kappeli. Tuo läheisesi seurakunnan vapaaehtoisten seuraan 1–3 h ajaksi esim. kaupassa käynnin tai asioinnin ajaksi. Tarjolla välipalaa. Ilm. viim. ed. perjantai klo 12 Marja Liisa Kiiski 050 375 2585 tai Eija Siivonen 041 534 1706. Vain ennak koon ilmoittautuneille.

RUKOILLAAN Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kans sa su klo 11 messun jälkeen kirkko. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Arkiaamun rukoushetki ma–pe klo 8.50 kirkko. Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 kirkko. Toivoa naisille – maailmanlaaja KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.2.–12.3.

rukousrengas ke 11.3. klo 13 Soukan kappeli, paritt. vkot. Israel-rukouspiiri ti 10.3. klo 18.30, kk:n 2. ti kirkko.

YHTEISVASTUU 2020 Olisiko sinulla aikaa tunti tai kaksi? Tule lipas- tai listakerääjäksi! Kysy lisää britta.blomberg@gmail. com, 0400 936 621. Listakeräys jatkuu 30.4. saakka. Nuorison keräystempaus 2.–7.3. Onnenpäivä – koko perheen yhteisvastuutapahtuma la 21.3. klo 10–14 Soukan kappeli. Varaa oma myyntipöytä Onnenpäivän kirpputorille viim. 13.3. klarika.vastamaki@evl.fi, 040 537 6854. Pöytävuokra 15 e Yhteisvastuun hyväksi.

Leirillä puhutaan hengellisistä asioista, jos leiriläinen haluaa, mutta niitä ei tyrkytetä, Noona Hiilinen kertoo.

TAVATAAN TÄÄLLÄ!

Apua & tukea

Haave-leirillä saa olla totta sellaisena kuin on Haave-leiri kokoaa osanottajia koko Suomesta. Se on tarkoitettu sukupuolivähemmistöihin kuuluville nuorille. TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA ESKO JÄMSÄ

KAIKKI EIVÄT koe seurakuntaa ja sen leirielämää turvallisiksi. Rippikoulukin on siksi voinut jäädä käymättä. Myös se, mitä mediassa kerrotaan, voi etäännyttää nuoria seurakunnasta, Noona Hiilinen pohtii. Hän tekee nuorisotyötä Espoonlahden seurakunnassa, mutta on menossa vertaisvapaaehtoiseksi Haave-leirille. Leiri on tarkoitettu sukupuolivähemmistöihin kuuluville 15–22-vuotiaille nuorille. – Tarkoitus on, että leirillä on kivaa toimintaa ja turvallista yhdessäoloa. Olen itse aina rakastanut leirejä. Ihmisen parasta aikaa on olla leirillä, Hiilinen sanoo. Hän muistaa ensimmäisen leirikokemuksensa alakouluajoiltaan. Oli kaunis kesäpäivä. Melottiin, pehmomiekkailtiin, huovutettiin. Sen jälkeen hän on kokenut lukemattomia leirejä. NOONA HIILISEN omat kokemukset seurakunnasta ja ihmisten kommentit ovat olleet pääosin myönteisiä. Toisinkin voisi olla. – Henkinen väkivalta ei ole tuntematonta. Monet ovat kuulleet tai kokeneet olevansa vääränlaisia, hämmentyneitä tai jopa sairaita – vaikka heille olisi pitänyt kertoa, että he ovat tärkeitä, ihmei-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2020

tä, Jumalan luomia sellaisina kuin ovat, Hiilinen sanoo. Seurakunnan lisäksi hän kiittelee tukea, jota saanut omalta perheeltään. Äiti on opettanut itsenäiseksi. Kummitäti, joka on myös täti, on opettanut toisen hyväksymistä, armollisuutta, välittämistä ja hauskanpitoa yhdessä. – Toivon, että leiri voisi olla paikka niille, joille ei ole ollut paikkaa. Toivon, että siellä saisi olla oma itsensä, pohtia itseään ja omaa prosessiaan. Saisi olla totta sellaisena kuin on. Haave-leiri on kolmas laatuaan. Sen johtajana toimii Espoonlahden seurakunnan nuorisodiakoni Hanne Malkki. Järjestelyihin osallistuu seurakuntia yli kaupunkirajojen. Yhteistyökumppaneihin kuuluu myös Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus. – Vertaistukileireille on suuri tarve, mutta niitä ei ole järjestetty muualla. Leiriläisiä on ollut ympäri Suomen. Jos tilat eivät riitä kaikille kiinnostuneille, etusija on ensikertalaisilla ja niillä, joilla ei ole lähellään vertaistukea, Malkki kertoo. Haave-leiri sukupuoleltaan moninaisille nuorille 1.–3.5. Kirkkonummella. Lisätietoja hanne.malkki@evl.fi, 040 517 0629. Ilmoittautuminen 24.2.–22.3. www. sodesode.fi sivuston kautta.

Perhekahvilat ma klo 9.30–11.30 Soukan kappeli ja to klo 9.45–11.45 Kaskikappeli. Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen srk-koti. Yhteistyössä K-kauppias Nina Muhonen. Käsityökerho ma ko 12.30–14.30 Soukan kappeli. Voit ottaa oman käsityön mukaasi tai neuloa vaikka lohtuhuiveja läheisensä menettäneelle tai villasukkia tarvitseville. Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Raamattuluentosarja: Vaikeita uskonkysymyksiä, hyviä vastauksia to klo 18 kirkko, TT Kari Kuula. 27.2. Miksi Jumala salaa itsensä? 12.3. Esirukouksen arvoitus. Eljan tuoli -ilta ke 4.3. klo 18.30, vieraana kansanedustaja Päivi Räsänen. Keskustelua ja musiikkia. Illan päätteeksi iltatee. 29.4. Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka. Kolehti 4.3. Yhteisvastuulle, 29.4. lähetystyölle. Yhteisen tulen äärellä to 5.3. klo 17–20 Soukan kappeli. Tule viettämään aikaa, juttelemaan tai vaikka iltapalalle, ota omat grillimakkarat mukaan. Seuraava tuli-ilta to 2.4. Siioninvirsiseurat pe 6.3. klo 18.30 kirkko. Laulukerho ti 10.3. klo 13 kirkko, paritt. vkot. Pullakahvit 1,5 e. Israel-ilta ke 11.3. klo 18.30 kirkko. Kuulumisia Jerusalemista, mukana lähettimme Maria ja Seppo Paulasaari. Iltatee. Lukupiiri ti 17.3. klo 18 kirkko. Kirjana Elizabeth Strout, Nimeni on Lucy Barton. Espoo rukoilee ja laulaa -ilta ”Yhdessä olemme vahvempia” ke 18.3. klo 18.30 kirkko. Pastori Teemu Reinikainen, kanttori Heli Ojala ja gospelryhmä Nardus.

COLOURFUL ESPOO Espoonlahti Fellowship & Praise Party, kansainvälinen yhteysilta ja ylistysjuhla la 29.2. klo 17 Soukan kappeli. Kohdataan toisiamme

rennosti yhteisen ruuan, musiikin, ylistyksen ja tanssin parissa. International evening of fellowship and praise with food, music, praise, dance. facebook.com/espoonlahtifellowship, instagram: praisepartyespoo Kaiken kielisten ja kaiken ikäisten kerho torstaisin klo 17.30–19.30 kirkko. Puhumme selkosuomea. Iltapala.

NAISTENPÄIVÄ OlenNainen la 7.3. klo 12–16 kirkko. Luennot: Maltatko levätä? ja Voitko luottaa varjelukseen? sairaalateologi Tuula Portin sekä Rukous kantaa, päätoimittaja Sari Savela. Musiikkia Heli Ojala ja gospelryhmä Nardus. Kolehti Suomen Raamattuopiston naistyölle. Kirjamyyntiä. Ruoka ja kahvi 10 e. Ilm. viim. 28.2. inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

KONSERTTI Exit pe 13.3. klo 19 kirkko. Liput ovelta 20 e.

UNELMIENI SEURAKUNTA Tuo ideasi ja haaveesi Espoonlahden kirkolle su 15.3. klo 13–15. Unelmoinnissa mukana teatteriohjaaja Antti Sevanto. Messu ja lounas klo 11. Ilmoittautuminen lounaalle viim. 9.3. eveliina.roznovski@evl.fi, 041 518 1244. Vapaaehtoinen ruokamaksu Ulan-Uden kirkon rakentamiseen.

NELJÄ JEESUKSEN VERTAUSTA Sukellamme tuttuihin vertauksiin Jeesuksen aikalaisten silmin ja korvin ti 17.3., 31.3., 14.4. ja 21.4. klo 18 kirkko. Jouni Turtiainen ja Eveliina Rožnovski. Iltatee. Vapaaehtoinen maksu lähetystyön hyväksi.

HEI PIKKUVÄKI! Mahtavaa menoa muskarimessussa to 19.3. klo 10 Kaskikappeli. Piltit päiväkerhoon! Ilm. 2.3. alkaen espoonseurakunnat.fi/ paivakerhot. Tied. 041 535 6190, leena.jarvinen@evl.fi.

LEIRIELÄMÄÄ Hyvää ruokaa, uusia kavereita ja kivaa tekemistä! Ilmoittaudu sodesode.fi. Kevätleiri 3.–7.-lk. 13.–15.3. Velskola. Maksu 35 e. Ilm. viim. 5.3. Kesäleiri esi–2.-lk. 1.–3.6. Hila. Maksu 35 e. Ilm. viim. 14.5. Kesäleiri 3–7.-lk. 3.–5.6.Hila. Maksu 35 e. Ilm. viim. 14.5.

NUORET Tsekkaa www.sodesode.fi, @ sodesta Nuorten ilta ti klo 19–21 ja pe klo 17–22, messu klo 20 Sode. Nuorten aikuisten illat to klo 18–21 Sode. SateenkaariSiipi, sateenkaareviin

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.2.–12.3. KORKEUS 120 mm Leveys 87 mm

vähemmistöihin kuuluville nuorille to 5.3., 2.4., 7.5. ja 4.6. klo 17–21 Siipi-nuorisotila, Alberganesplanadi 1. Hartaus ja välipala. Tied. hanne.malkki@evl.fi, 040 517 0629. Haave 2020 on leiri sukupuolivähemmistöihin kuuluville ja sukupuoltaan pohtiville 15–22-v. nuorille 1.–3.5. Kirkkonummella. Tied. hanne.malkki@evl.fi, 040 517 0629. Ilm. sodesode.fi viim. 22.3.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1

MESSUT JA HARTAUDET Messu ja kirkkokahvit su 1.3. klo 11 Leppävaaran kirkko. 1. paastonajan sunnuntai. Koskela, Laaksonen, Hyry. Messu ja kirkkokahvit su 1.3. klo 13 Karakappeli. Raunu, Hyry. Venäjänkielinen sanajumalanpalvelus su 1.3. klo 17 Perkkaan kappeli, Siioninvirsiseurat ma 2.3. klo 18.30 KilonRisti. Puhujina Esa Katajisto, Olli Nuosmaa ja HansChristian Daniel. Isäntänä Anssi Siukosaari. Hengähdä hetki -hartaus ti 3.3. ja 10.3. klo 12.30 Leppävaaran kirkko. Ehtoollishartaus ti 3.3. klo 14 Leppävaaran Elä ja asu -seniorikeskus. Hiljainen rukousaamu ja ehtoollinen pe 6.3. klo 8.30 KilonRisti. Taaperokirkko pe 6.3. klo 10 Lasten kappeli Arkki. Viuh, vauh, vauhtia − meno päällä, joka säällä! Toiminnallinen kirkkohetki lapsiperheille, Kirkkomehut ja -kahvit. Messu ja kirkkokahvit su 8.3. klo 11 Leppävaaran kirkko. Lauluyhtye Kuiske, Pekka Nyman, percussiot, Antti Vuori, saksofoni ja kitara, Outi Noponen, piano. Yletyinen, Koskela. Klo 9.30−10.30 Aamukahvit kirkolla. Tule vaihtamaan ajatuksia kirkosta, messusta ja maailman menosta. Messu 2.0. ke 11.3. klo 17.30 Perkkaan kappeli Messu nuorilta ihan kaikille. Rukousilta to 12.3. klo 18 Karakappeli. Ohjaajina Hilkka Stigell ja Marja-Liisa Hietanen

Toivevirsiä, elokuvamusiikkia, riparilauluja, vauva-taaperomuskari klo 15.05−15.20. Kahvilan tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Luovuus naisen voimavarana to 5.3. klo 18.30 Karakappeli. Laulajanäyttelijä Anu Hälvä ja urkuri-pianisti Pauliina Hyry kertovat matkastaan naistaiteilijoina sanoin ja sävelin. Iltapala klo 18.30, konsertti klo 19. Keskustelua luovuudesta konsertin jälkeen. Karakappelin Äiti Teresa -piirin arpajaiset ja käsityömyyntiä YV-keräyksen hyväksi. Vapaa pääsy, iltapalasta vap.eht. maksu YV:lle. Kauneus pelastaa maailman − urkumusiikkia ja estetiikkaa su 15.3. klo 17 Leppävaaran kirkko. Kanttori Pauliina Hyry soittaa mm. Bachin ja Mendelssohnin urkumusiikkia ja teol. tri Miikka Anttila kertoo kauneuden olemuksesta ihmiselämän voimavarana ja kristillisen uskon ilmentymänä. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu YV:lle.

KUORO KAIKILLE Ääniverryttelyä ja laulamista sinulle wannabe-singer ke 4.3., 11.3. ja 25.3. klo 18 Leppävaaran kirkko. Ei laulutaitovaatimuksia eikä esiintymispakkoa. Kuoroa johtaa kanttori Outi Noponen.

LECTIO DIVINA Raamattumietiskely to 27.2. ja 12.3. klo 10–12 Karakappeli. Hiljaista olemista ja eläytymistä evankeliumin tapahtumiin.

KILON KRISTITYT Kiusaus − mitä tehdä? to 5.3. klo 18 KilonRisti. Illasta vastaa Kaija Rainio. Kilon kristittyjen avoimet illat pidetään parittomien viikkojen to klo 18–20. Kahvitarjoilu.

KAVERITREFFIT IKÄIHMISILLE Löydä uusi ystävä -pikatreffit pe 13.3. klo 13−15 Leppävaaran kirkko. Yhteislauluja, kahvittelua ja jutustelua. Mukana diakoni Noora Rajala ja kanttori Outi Noponen.

PERHEIDEN TALVIRIEHA Velskolan kurssikeskuksessa su 8.3. klo 11−15. Ulkoilua, talutusratsastusta 3 e, toimintapisteitä. Paloauto paikalla klo 12−13 hälytysvarauksella. Keittolounas klo 11−13.30, 6/3 e, lätyt tai makkara paistettavaksi + mehu 2 e, käteismaksu. Saunomismahdollisuus klo 11−15 (maksuton). Kirkkohetki Riihikappelissa klo 14.30. Ilmainen bussikuljetus Leppävaaran kirkolta klo 10.30, paluubussi klo 15. Ilm. kuljetukseen: my.surveypal.com/ Velskola0803.

YHTEISVASTUUN HYVÄKSI

LEIRILLE VELSKOLAAN

Yhteisvastuumusat ja nonstopkahvila su 1.3. klo 13−16 KilonRisti.

Eskari−3.-luokkalainen, tule kokemaan leirielämää pe−su

27.−29.3.! Uusia kavereita, isosia, leikkejä, hartauksia, ulkoilua ja hyvää ruokaa. Hinta 35 e sis. kuljetuksen, täysihoidon, ohjelman ja tapaturmavakuutuksen. Ilmoittaudu osoitteessa nuortensiipi.fi viim. 8.3.

KESÄTOIMINTAA KOULULAISILLE Koululaisten kesäkerho 7–9-vuotiaille 1.–17.6. ma–pe klo 9–14 KilonRistissä, Vanharaide 1. Hinta koko aika 50 e, vko 20 e. Tied. Eira Salakka, eira.salakka@evl.fi, 050 340 1260. Ilm. viim. 1.3.: espoonseurakunnat.fi/kesatoiminta. Retkipäivät 3.–6.-luokkalaisille 1.–4.6. Ilmoittautuminen alkaa 1.3. osoitteessa nuortensiipi.fi. Lisätietoja: Aura Karjalainen, aura.karjalainen@evl.fi.

GOSPEL-LATTARIT Lattaritanssia ja kehonhuoltoa KilonRistissä to 27.2., 26.3. ja 23.4. klo 18−19.30. Hinta 5 e/kerta. Lisätiedot ja ilm: ohjaaja Merja Rantala, 044 784 7088.

ANNE FRIED, KARAKALLION KOSMOPOLIITTI Kirjailijan, tutkijan, kriitikon ja kokemuksellisen elämänviisauden lähettilään elämää valottaa Marja Mustakallio Suomen sairaanhoitajien Kristillisen seuran illassa ti 10.3. klo 18 Karakappelissa. Vapaa pääsy.

SEURAKUNTIEN YHTEISIÄ TAPAHTUMIA Ole sinäkin ArkiYstävä – kurssi vapaaehtoistyöhön la 28.3 10–15 Matinkappelissa. Mielenterveyskuntoutujien leiri Hvittorpin leirikeskuksessa 11.5.– 14.5. Yksin- ja yhteishuoltajien perheleiri pe–su 17.–19.4. Velskolassa. Lisää tapahtumista Yhteiset-palstalta.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu su 1.3. klo 10. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustava pappi Juha Virta, kanttori Anna Pöyhönen. Olarin Seniorilaulajat. Aamumessu ke 4.3. klo 8. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila.

Messu su 8.3. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Kimmo Ansamaa, kanttori Päivi Hakomäki. Aamumessu ke 11.3. klo 8. Liturgia ja saarna Antti Kruus. Matinkappeli: Colourful Christian Worship Matinmessu su 1.3. klo 17. Liturgia ja saarna Anna Poutiainen, avustava pappi Raisa Jarkkola, Sanna Franssila ja Colourful Espoo Band. Messun jälkeen tarjolla iltapalaa. Bilingual (Finnish-English). Fellowship and snack after the service. Messu su 8.3. klo 12. Liturgia ja saarna Henri Röytiö, kanttori Sanna Franssila. Tankkauspaikka, Recharge! ti 10.3. klo 12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, diakoni Saija Väätäinen. Olarin kappeli: Messu su 8.3. klo 12. Liturgia ja saarna Anna Poutiainen, kanttori Mikko Niinikoski. Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Liturgia ja saarna: 27.2. Jussi Koski, 12.3. Juha Virta. Musiikki: Risteysbändi. Etkot klo 18. Rento messu klo 19. Messun jälkeen jatkot klo 21 asti (tarjolla iltapalaa pieneen hintaan). 4 vuotta täyttäneille kirkkoparkki messun ajan.

HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN Vapaaehtoisten seurakuntalaisten pitämä hartaushetki su 1.3. klo 12 Matinkappeli.

SATEENKAAREVA CHAPPLE Karkauspäivä sateenkaarevassa seurassa 29.2. Erityisesti tähän tapahtumaan kutsumme niitä ihmisiä, jotka iloitsevat seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden moninaisuudesta. Päivän ohjelma: 9.30–12 perhekahvila (leikkihuone auki), 10.30–12 lounas (aikuiset 3 e, lapset ilmaiseksi), 12.30 sateenkaarevien ihmisten perheellistymismahdollisuudet -luento, 14 kahvia, seurustelua ja lautapelejä, 15.30 Yhteislähtö julkisilla Alppilaan Sateenkaarimessuun. Yhteistyökumppanina Sateenkaariperheet ry.

NAISTENPÄIVÄN TAPAHTUMA Hetki itsellenne, naiset su 8.3. kello 13–15, Chapple, Iso Omena! Tapahtuma tarjoaa pysähtymistä arjen keskelle. Ohjelmassa mm. musiikkia ja rentoutushuone sekä pientä herkuttelua.

PAASTONAJAN ARKIRETRIITTI Vaellus läpi paastonajan kohti pääsiäisen riemua. Osallistuja hiljentyy päivittäin itsenäisesti annettujen Raamatun tekstien äärellä. Viikoittain kokoonnumme yhteen jakamaan kokemaamme, oivalluksiamme ja tuntemuksiamme. Arkiretriitissä ei keskustella eikä kommentoida toisten kertomaa vaan hiljennytään samojen tekstien äärellä. Kokoonnumme

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.2.–12.3.

Olarin kirkon kerhosiivessä 4.3.– 8.4. ke klo 18–20.Tarkempaa informaatiota: tarja.valtonen@kolumbus.fi. Ilmoittautumiset: Marja Jauhiainen 040 531 1029, marja. jauhiainen@evl.fi.

RYHMIÄ AIKUISILLE Naisten saunailta Hvittorpissa ke 18.3., ke 15.4. ja pe 5.5. klo 18–20. Iltapala 3,5 e. Matkat omin kyydein. Lähtö Matinkappelilta klo 17.30. Kotimatkalle klo 21. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin.

HILJAISUUDEN PÄIVÄ Yksi päivä puhumatta? Hiljaisuuden päivä la 21.3. kello 11–18 Olarin kappelilla. Ohjelmassa: johdatus hiljaisuuteen, rukousta, meditaatiota, vesper ja lounas. Hinta 10 e (maksuvapautus mahdollinen). Ohjaajana Ulla-Maija Kyrölä. Tiedustelut: vapaaehtoistyönohjaaja marja.jauhiainen@evl.fi tai 040531102. Ilmoittautuminen: espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/aikuiset viim. 12.3. Osallistumismaksu maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä nettipankissa.

Viikkomessu ke 4.3. klo 8. Tervonen, Jurmu. Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä. Kirkkokahvit ja aamupuuro. Messu su 8.3. klo 10. Zitting, Tiihonen, Jurmu. Avustajina kesän rippikoululaiset. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Viikkomessu ke 11.3. klo 8. Ristimäki, Malkamäki. Kirkkokahvit ja aamupuuro. Keskipäivän rukous arkisin klo 12.

RYHMÄT KIRKOLLA Tapiolan Olohuone ma, ke, pe klo 10–14. Käsityöpiiri ma klo 10. Kristillinen meditaatio ma klo 18. Äiti Teresa -piiri ti klo 13. Lukupiiri ti klo 13. Mieli maasta ke klo 18. Tied. 050 441 2112. Kohtaamispaikka klo to 12.30. Ikämieskerho to klo 14. Senioreiden raamattupiiri parilliset viikot klo 13.30 Tapiolan palvelukeskus, Länsituulentie 1.

ILMASTOKONSERTTI Tapiolan kirkolla pe 6.3. klo 19. Lisää Kirkoissa soi -palstalla.

OMAISHOITAJIEN VIRKISTYSPÄIVÄ

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ -KONSERTTI

Hvittorpissa to 26.3. Kohtaamistaideohjaaja Piritta Heiskasen ohjaama tuokio. Kristiina Mustakallio ja Suvi Mansukoski kertovat omaishoitajuuden ajankohtaisista asioista. Hinta 15 e (sis. yhteiskuljetuksen ja ruokailun), perillä käteisenä. Ensisijaisesti Tapiolan ja Olarin seurakunnan alueella asuville. Tied. ja ilm. viim. ke 11.3. katja. karvinen@evl.fi, 040 593 7386, tai minna.martiskainen@evl.fi, 050 330 7129. Ilmoita erityisruokavaliosi tai allergiasi.

Päiväkonsertti ke 11.3. klo 12 Tapiolan kirkossa. Lisää Kirkoissa soi -palstalla.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSU TAPIOLAN KIRKOSSA Messu su 1.3. klo 10. Koivisto, Tervonen, Malkamäki. Dominantekuoro sekä Tapiolan seurakunnan kamarikuoro. Pyhäkoulu. Kirkkokahveilla kanttori Liisa Malkamäen 60-vuotisjuhlahetki. Lauluyhtye Laetificus esiintyy. Siioninvirsiseurat su 1.3. klo 16. Puhujina Sini Hulmi, Martti Toivanen ja Ossi Tervonen.

KESKIVIIKKOKERHO KIRKOLLA Taiteilija Rudolf Koivu ke 4.3. Lääkäri, tietokirjailija Ervo Vesterinen. Eroperheet isovanhemmuuden näkökulmasta ke 11.3. Kasvatustieteiden tohtori Päivi Sutinen. Kahvit klo alk. 12.15–12.30 Ohjelma klo 13.

PERHEILTA LAAJALAHDESSA Leikitään, askarrellaan, lauletaan ja hiljennytään yhdessä to 11.3. klo 17.30–19 Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C. Pieni iltapala.

GOSPELMAMAT-KUORON PERIODI Kevään jakso yhdistää letkeää swingiä ja negrospirituaaleja. Harj. maaliskuussa su klo 16–17.30 alk. 8.3. Tapiolan kirkolla. Esiintymiset toukokuussa. Uusille pieni koelaulu. Ilm. ja tied. kuoronjohtaja elina. jokivuori@evl.fi. tai 040 513 0845.

TALVISODAN PÄÄTTYMISEN 80-VUOTISPÄIVÄ Muistotilaisuudet Espoossa 13.3. klo 9 lipunnosto, Espoon kulttuurikeskus, klo 10 seppeleenlasku Espoon tuomiokirkon sankarihaudoilla ja klo 18 muistojuhla Tapiolan kirkossa.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2020

NEPSY-PERHEKERHO Käytännön vinkkejä arjesta selviytymiseen, lapsille toimintaa ja aikuisille keskustelua avoimissa ja vertaistuellisissa illoissa to 27.2, 5.3, 12.3 19.3, 26.3 ja 2.4 klo 17.30– 19 Mankkaan Seurakuntakodilla, Mankkaantie 2–4. Iltapala.

KARKAUSPÄIVÄN KONSERTTI Kanttori Liisa Malkamäen 60-v. juhlakonsertti la 29.2. klo 15 Tapiolan kirkossa. Mm. J. S. Bach ja G. Fauré. Liisa Malkamäki, urut; Maaria Malkamäki, viulu; Elisaveta Rimkevitch, sopraano; Tapiolan seurakunnan kamarikuoro; KaisaLeena Hannikainen ja Elina Jokivuori, kuoron säestys. Vapaa pääsy. Vapaaeht. ohjelmamaksu Yhteisvastuulle. Mahdolliset muistamiset tili: FI16 2089 1800 0067 75. Viestikenttään: Tapiolan seurakunta/ Liisa Malkamäki 60v.

OLE SINÄKIN ARKIYSTÄVÄ Kurssi vapaaehtoistyöhön la 28.3 Matinkappelissa. Lisää Yhteisetpalstalla.

OMAISHOITAJIEN VIRKISTYSPÄIVÄ Mukavaa yhdessäoloa Hvittorpissa to 26.3. Mm. omaishoitajuuden ajankohtaisista asioista. Hinta 15 e (sis. kuljetus ja ruokailu), perillä käteisenä. Tied. ja ilm. viim. ke 11.3. katja.karvinen@evl.fi, 040 593 7386, tai minna.martiskainen@evl. fi, 050 330 7129 (ilmoita erityisruokavaliot tai allergiat).

MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN LEIRI Hvittorpin leirikeskuksessa 11.5.–14.5. Lisää Yhteiset-palstalla.

KASTEPÄIVÄ TAPIOLASSA Iloinen ja erityinen perhejuhla helposti Tapiolan kirkossa la 28.3. Lisää Yhteiset -palstalla.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10– 16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10 Perhemessu ja lounas su 1.3. saarna ja lit. Kari Kuula, kantt. Anna Marte, nso-työnohj.-muusikko Tiro Rohkimainen. Lintumessussa musaleiriläiset, päiväkerholaiset ja kuorokerholaiset. Klo 9.45 mahd.

askarrella lintuja messuun. Lounas srk-salissa, vapaaeht. maksu Yhteisvastuukeräykseen. Nuorten Granut-messu to 5.3. klo 19 Sebastoksen toimitilan kappelissa, Kauniaistentie 11. Su 8.3. saarna Helena Kesti-Helia, lit. Anna-Kaisa Tuomi ja kantt. Teija Palolahti.

KESKUSTELEVAT NAISET Oman kuoleman pohdintaa, mukana Lea Mäkeläinen ja Maija Niskanen. To 27.2. klo 14 Sebastoksessa.

PERHEKERHO Maanantaisin klo 9.30 Sebastoksessa.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 hartaus, kahvila klo 13–15 Sebastoksessa.

RUKOUSTA JA RAAMATUNLUKUA Ma 2.3. klo 18.30 Sebastoksessa.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 3.3. klo 13 kirkon yläsalissa, ”Hampaiden kertomaa: näkymiä menneisyyteen”, ham.lääk. Maija Nykopp.

ILON RYHMÄ Mielenterveysryhmä Sebastoksessa tiistaisin klo 15 (kaksikielinen).

MITÄ ON OLLA IHMINEN? RAAMATUN ALKUKERTOMUSTEN SANOMA Luento- ja keskustelusarja kirkolla klo 18.30 – 20.00. Ti 3.3. Miksi Eeva luotiin juuri kylkiluusta? Suloinen kertomus ihmisen osasta. Anna-Kaisa Tuomi.

leikkipuistossa ohjattua puistotoimintaa 2,5 v.–6 v. Ilm. viim. 30.4.: kauniaisten.suom.srk@evl.fi tai 050 500 9000. Kerhopaikat täytetään ilm. järj. (20 paikkaa).

KOULUIKÄISTEN KESÄLEIRI Ma 1.6.–to 4.6. Siikaniemessä, Lahden srk:ien leirikeskuksessa. Hinta 50 e (sis. kulj., ruuat, materiaalit, vakuutus). Ilm. kauniaisten. suom.srk@evl.fi tai 050 500 9000.

UKULELEN ALKEET 2 RYHMÄÄ Maanantaisin 9.3.–30.3. nuortentiloissa. Kouluikäiset klo 16–17.30, aikuiset klo 18–19.30. Ilm. viim. 6.3. kauniaistenseurakunta.fi -> kouluikäiset tai kauniaisten.suom.srk@ evl.fi.

SYKSYN PÄIVÄKERHOON ILMOITTAUTUMINEN Ilmoitt.lomake srk:n kotisivulla. Ilm. viim. 15.3.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Sö. 1.3. Olars kyrka kl. 10.30. von Martens, Kronlund. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka kl. 12.15. Ahlbeck, Brunell. Kyrkkaffe i Sockenstugan. Sö. 8.3. Esbo domkyrka kl. 12. Kanckos, Brunell, Esbo sångkör, dir. Barbro Smeds. Kyrkkaffe i Sockenstugan. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 18 lovsångsmässa. Ertman, Malmgren, lovsångsteamet. Kyrkkaffe.

ELÄ TÄYDESTI - ILTA

PYSSELVERKSTÄDER FÖR BARN & VUXNA

Runoja ja musiikkia la 7.3. klo 18 Sebastoksessa. Pirkko Kela, Tuula Kilpeläinen ja Eija Nurmio. Kahvitarjoilu. Hinta10 e, tuotto YV-keräykselle. Alkuhartaus Anna-Kaisa Tuomi. Ilmoitt. kauniaisten.suom. srk@evl.fi tai 050 500 9000.

Fågelholksverkstad lö. 7.3, Käpphästverkstad lö 14.3 kl. 11–13 i Olars kyrka, svenska sidan. Pris 10 e/barn & vuxen för material. Kontant betalning på plats. Anm, senast 3.3, jenni.hietala@evl.fi

ENGLISH DISCUSSION GROUP

DAGKLUBBAR FÖR 2– 5-ÅRINGAR HÖSTEN 2020

Wed 4.3. Heaven and afterlife 18.30–20 Kauniainen Church. Wed 11.3. Humor. There is always a reason to laugh. Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula.

MARTAT JA MARIAT Ti 10.3. kansainvälisen työn ryhmä. Vierailu Metodistikirkolla klo 12.30–13.30. HUOM! päivä tiistai.

KESÄKERHO LAPSILLE Ma–pe 1.–12.6. klo 9.30–12.30 (ei ti 2.6., retkipäivä) Kauniaisten kirkon

Elektronisk anmälningslänk 2–31.3, esboforsamlingar.fi Klubbarna börjar v. 34 på följande platser: Carlberg, Ungdomsv. 10, Gammelgård, Esbovikens kyrka, Skepparg. 8, Olars kyrka, svenska sidan, Olarsb. 4, Esbo domkyrkas församlingsgård, Kyrkstr. 2. Mer info: 050 432 6861, lisa.wentjarvi@ evl.fi (klubbarna), 040 763 6250, helena.aitti-lindberg@evl.fi (klubbar & anmälning).

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.2.–12.3. SAMLINGAR FÖR DAGLEDIGA Ti. 3.3 Köklax kapell, on. 4.3 Södrik kapell, ti 10.3 Träffdax i Köklax kapell, ti. 10.3 Olars kyrka, to. 12.3 Karabacka kapell, alla samlingar kl. 13–14.30. Tema: Ta hand om dig själv.

FRIVILLIG? VAD KAN JAG GÖRA? Olars kyrka, svenska sidan, to. 5.3 kl. 10.30–12. Temat är mission med Marika Björkgren-Thylin.

ÖPPEN MOTTAGNING Församlingens kansli, Kyrkog. 10, varje to. kl. 10–12.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 1.3 och 8.3 Högmässa kl. 12.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 27.2 och 5.3 i övre brasrummet kl. 10–11.

SKÖNLITTERATUR OCH SKÖNA SAMTAL TO 27.2 i övre brasrummet kl. 18–19.15.

TISDAG 3.3 OCH 10.3 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i nedre salen kl. 18.

KYRKOSYFÖRENINGEN ON 4.3 och 11.3 i övre brasrummet kl. 13.30.

TISDAG 10.3 Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

Yhteiset

Mielenterveyskuntoutujien leiri Hvittorpin leirikeskuksessa 11.5.– 14.5. Ulkoilua, rentoutumista, hartautta ja mukavaa yhdessäoloa. EMYn työntekijä mukana leirillä yhtenä päivänä. Hinta 45 e. Tied. ja haku leirille ma 16.3. klo 9–13 ja pe 20.3. klo 9–13 diakonissa Sanna Pihlaja 050 452 2874. Hakijalle lähetetään hakulomake. Yksin- ja yhteishuoltajien perheleiri pe–su 17.–19.4. Velskolassa. Hinta 45 e aikuinen ja 20 e yli 3-v.

lapset. Tarvittaessa kuljetus leirikeskukseen ja maksuvapautusmahdollisuus. Ilm. viim. 8.3.: espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/lapsille-ja-lapsiperheille. Ole sinäkin ArkiYstävä! Kurssi vapaaehtoistyöhön la 28.3. klo 10–15 Matinkappelissa, Liisankuja 3. Anna aikaasi juttuseuraa tai asiointiapua toivovalle vanhukselle, yksinäiselle, näkövammaiselle, lapsiperheelle. Tied. ilm. saija. vaatainen@evl.fi, 050 372 8873, tai katja.karvinen@evl.fi, 040 593 7386 viim. ma 9.3. Järj. Espoon seurakunnat. Kastepäivä Tapiolassa: iloinen ja erityinen perhejuhla helposti la 28.3. klo 11, 13, 15 tai 17. Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Kastettavaksi voi tulla lapsi tai aikuinen. Samasta perheestä voidaan kastaa useampi jäsen samaan aikaan. Tarjoamme juhlatarjoilun ja koristellun juhlatilan sekä lainaamme kastemekon. Voit kutsua mukaan 20 läheistä. Lisää sivulla espoonseurakunnatfi/kastepaiva. Ilm. viim. 13.3. Espoon seurakuntien palvelukeskus, p. 09 8050 2601. Tied. marjukka.luoma@evl.fi, 050 583 6908. Perheiden talvirieha Velskolan kurssikeskuksessa su 8.3. klo 11−15. Ulkoilua, talutusratsastusta 3 e, toimintapisteitä. Paloauto paikalla klo 12−13 hälytysvarauksella. Keittolounas klo 11−13.30, 6/3 e, lätyt tai makkara paistettavaksi + mehu 2 e, käteismaksu. Saunomismahdollisuus klo 11−15 (maksuton). Kirkkohetki Riihikappelissa klo 14.30. Ilmainen bussikuljetus Leppävaaran kirkolta klo 10.30, paluubussi klo 15. Ilm. kuljetukseen: my.surveypal. com/Velskola0803. Talvisodan päättymisestä 80 vuotta pe 13.3. Muistotilaisuudet Espoossa: klo 9 lipunnosto Espoon kulttuurikeskuksella, klo 10 seppeleenlasku Espoon tuomiokirkon sankarihaudoilla ja klo 18 muistojuhla Tapiolan kirkossa.

International

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi. Venäjänkielinen sanajumalanpalvelus su 1.3. klo 17 Perkkaan kappeli. Urdunkielinen piiri lauantaisin klo 17.30 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Kongolaisten piiri la 7.3. klo 16 Kauklahden kappeli. See more: espoonseurakunnat.fi/ osallistu/colourful-espoo/kerhotclubs

Elämänkaari ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kastetut Iina Sylvia Hyökki, Minttu Maria Hyökki, Eemil Edvard Järvinen, Aatto Elias Artturi Kosonen, Oliver Nikolai Lehtola, Olivia Aada Elviira Leskinen, Lumi Helka Tuyet-Anh Luong, Aari Otava Luttinen, Liana Evelin Moisio, Matilda Lahja Annikki Mustakangas, Elsa Maria Nousiainen, Elli Olivia Irene Pitkänen, Lily Evelina Sipilä, Aatos Onni Suomala. Hautaan siunatut Kyllikki Helistö 97 v, Maria Kuntu 87 v, Kari Olavi Åkerberg 75 v, Aila Anita Tikka 67 v, Väinö Antero Blom 59 v, Minna Riitta Henriksson 52 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Alvin Olavi Kokkonen, Pauli Aleksanteri Kuusijärvi, Pinja Donya Nuortie, Aurora Taika Tuulia Paldanius, Silja Alissa Elisabeth Rantanen, Saga Alexandra Ilona Savikko, Lilja Elena Uski, Elvi Marketta Viskari. Hautaan siunatut Olle Erik Holm 96 v, Heimo Johannes Talvitie 82 v, Irja Elina Rönkkö 81 v, Lea Irene Niemi 75 v, Markku Eero Antero Kopisto 70 v, Juhani Ensio Laitinen 68 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastetut Frida Eveliina Laaksonen.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

OLARIN SEURAKUNTA

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kastetut Tuomo Santeri Aikioniemi, Vincent Göran Hafström, Henrik Markku Tapio Hiltunen, Joel Otso Tapani Hynynen, Natalie Alexandra Kristiina Kauppila, Emil Olavi Lehtinen, Linnea Adelle Ollikainen, Ellen Aurora Pusa, Teemu Mikael Villanen. Avioliittoon aikovat Tuomo Santeri Aikioniemi ja Kaisa Paula-Elina Järvinen. Hautaan siunatut Elli Annikki Vainio 95 v, Sirkka Karin Rekonen 93 v, Eeva AnnaLiisa Haarti 91 v, Raimo Jorma Kalervo Uimonen 87 v, Salli Saga Orvokki Katila 84 v, Sisko AnnaLiisa Liukkonen 82 v, Osmo Aaro Tapio Parviainen 75 v, Alpo Aukusti Kautto 74 v, Turkka Lehtonen 74 v, Aili Inkeri Räsänen 87 v, Jorma Esko Yngve Wilén 72 v, Tuulikki Eleonora Sjöberg 70 v.

Kastetut Hilla Lahja Aurora Björkman, Emilia Aleksandra Kari, Kasper Edwin Kiviranta, Saga Linn Sophie Lassus, Peetu Veikko Sakari Näreaho, Eelis Valtteri Soini. Hautaan siunatut Raija Liisa Sinikka Siurala 99 v, Toini Hakuli 95 v, Ossi Kolstela 89 v, Pertti Juhani Myllylä 87 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Kastetut Aron Tapani Christoffer Borg, Liam Olof Johannes Cabell, Fiona Naomi Kirkland, Minea Margareta Lundqvist, Emma Maria Malinen, Emil Alex Benjamin Nyberg, Emil Victor Pernell, Tyra Eleonora von Wendt. Hautaan siunatut Ethel Ingeborg Hiljander 95 v, Leo Sakari Lindholm 92 v, Margit Inga-Lill Rosenblad 87 v, Peter Ronald Kajaslampi 73 v.

Kastetut Eevi Aurora Knuts, Lilja Amelia Karolina Koivula, Olavi Eelis Julian Larjomaa. Hautaan siunatut Aune Salme Hellin Hämäläinen 98 v, Laina Edith Nikoskinen 94 v, Esko Emil Pursiainen 94 v, Valma Aliisa Rehnberg 92 v, Aira Ilona Korhonen 91 v, Pirkko Maija-Liisa Ratilainen 80 v, Tauno Juhani Piirtala 79 v, Matti Johannes Jaatinen 68 v.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.2.–12.3.

Kirkoissa soi TRION ARKISTO

PERJANTAINA 28.2. Yhteistä psalmilaulua Espoon tuomiokirkossa. Hetki sielulle, hetki ruumiille ja Jumalan kuuntelulle -rukoushetki klo 18 ”Kuule minua, Herra”. Psalmilauluun johdattaa Anita Kyönsaari.

LAUANTAINA 29.2. Karkauspäivän yhteisvastuukonsertti klo 15 Tapiolan kirkossa. Kanttori Liisa Malkamäen 60-vuotisjuhlakonsertti. Liisa Malkamäki, urut; Maaria Malkamäki, viulu; Elisaveta Rimkevitch, sopraano; Tapiolan seurakunnan kamarikuoro; Kaisa-Leena Hannikainen ja Elina Jokivuori, kuoron säestys. Musiikkia mm. säveltäjiltä J.S. Bach ja G. Fauré. Vapaa pääsy. Vap.eht. ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Hän antakoon suudelmiaan! klo 19 Kauniaisten kirkossa. Rakkaudellinen konsertti karkauspäivänä. Johanna Almarkin uudet sävellykset Korkean Veisun teksteihin. Johanna Almark, Jammarkören & JAM Ensemble. Vapaa pääsy. Ohjelma laulutekstein ja suklaasydämellä 15 e.

SUNNUNTAINA 1.3. Yhteisvastuumusat ja nonstopkahvila klo 13−16 KilonRisti. Toivevirsiä, elokuvamusiikkia, riparilauluja, vauva-taaperomuskari klo 15.05−15.20. Kahvilan tuotto Yhteisvastuulle.

TORSTAINA 5.3. Luovuus naisen voimavarana – Anu Hälvä & Pauliina Hyry klo

KESKIVIIKKONA 11.3.

Trio Docentus Musici: Jari Sinkkonen, huilu, Hannu Naukkarinen, sello ja Reino Pöyhiä, piano, soittaa Yhteisvastuun hyväksi Joseph Haydnin musiikkia su 8.3. klo 16 Olarin kirkossa. Musiikin lomassa pieniä puheenvuoroja Yhteisvastuun teemasta Vanhemmuuden tukeminen ja musiikista. 18.30 Karakappelissa. Laulaja– näyttelijä Anu Hälvä ja urkuri–pianisti Pauliina Hyry kertovat matkastaan naistaiteilijoina sanoin ja sävelin. Konsertti klo 19, keskustelua luovuudesta naisen voimavarana konsertin jälkeen. Salaattia, patonkia ja iltateetä klo 18.30. Vapaa pääsy, iltapalasta voit maksaa itsellesi sopivan summan Yhteisvastuun hyväksi. Esa Ruuttunen: ”Onko puhuttava?” klo 18.30 Laaksolahden kappelissa. Laulu & laulun tarina -musiikista ja laulusta keskusteleva konserttisarja tarjoaa ikimuistoisia

musiikkihetkiä. Esa Ruuttusta säestää Risto Lauriala. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 6.3. Ilmastokonsertti klo 19 Tapiolan kirkossa. Esiintyjinä Säde Bartling ja Espoon laulu, trio Filia, Sanna Saarinen ja Taiju Kaartinen. Ohjelmassa mm. Beethoven, Mahler. Ohjelma 10/20 e. Tuotto menee kokonaisuudessaan WWF:lle ilmaston lämpenemisen torjumiseen.

SUNNUNTAINA 8.3. Ville Laaksosen pianoresitaali

– Spaces Around Times klo 15 Suvelan kappelissa. Kaikuja vuodenajoista, hetkistä, paikoista. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräykseen. Konsertissa kuullaan syksyllä 2019 ilmestyneen Spaces Around Times -albumin kappaleita sekä uusia sävellyksiä. Naistenpäivän Yhteisvastuukonsertti klo 15 Kauniaisten kirkossa. Accabella- ja Änglaklang-kuorot, joht. Teija Palolahti ja Heli Peitsalo. Bändi: Petri Kangas, Joel Saikkonen ja Tiro Rohkimainen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e YV:n hyväksi. Yhteisvastuukonsertti klo 16

Lauantaina 29.2. Taivas ja maa klo 18 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Pianisti Heli Kantolan ja mezzosopraano Reeta Järvisen duo Sydämen ääni. Suomalaisia ja espanjalaisia kansanlauluja, hengellisen musiikin helmiä ja runoja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

Fauré: Requiem klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Kamarikuoro Barcarola ja Lauttasaaren orkesteri. Vapaa pääsy, ohjelma 15/10 e

Yhteisvastuukeräykselle.

Torstaina 5.3.

Fauré: Requiem klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Maria Pentti, sopraano, Kari Saarinen, baritoni, Mervi Lähteenmäki, viulu, Paavalinkirkon kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Lauantaina 7.3.

Metal Angel klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Yksi maailman arvostetuimpia konserttiurkureita, säveltäjä ja kansanmuusikko Gunnar Idenstam, Ruotsi, urut. Helsingin urku-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2020

Häivähdys pyhää -konsertti klo 12 Tapiolan kirkossa. Päiväkonserttien sarjassa esiintyvät Espoon musiikkiopiston nuoret taitajat Martta Lamminmäki ja Martti Luoma, piano. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykselle.

PERJANTAINA 13.3. Exit-yhtyeen konsertti pe 13.3 klo 19 Espoonlahden kirkossa. Liput ovelta 20 e.

SUNNUNTAINA 15.3. Kauneus pelastaa maailman − urkumusiikkia ja estetiikkaa klo 17 Leppävaaran kirkossa. Kanttori Pauliina Hyry soittaa mm. Bachin ja Mendelssohnin urkumusiikkia ja teol. tri Miikka Anttila kertoo kauneuden olemuksesta ihmiselämän voimavarana ja kristillisen uskon ilmentymänä. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykselle.

JUHA SEILA

Musiikkia Helsingissä

Sunnuntaina 1.3.

Olarin kirkossa. Trio Docentus Musici: Jari Sinkkonen, huilu; Hannu Naukkarinen, sello ja Reino Pöyhiä, piano, soittaa konsertissa Joseph Haydnin Trioja. Musiikin lomassa esiintyjät käyttävät pieniä puheenvuoroja Yhteisvastuun teemasta Vanhemmuuden tukeminen ja musiikista. Ohjelma 15 e, sisältää leivoskahvit. Åkes jazzfestivalin päätöskonsertti klo 18 Kauniaisten kirkossa. Johanna & Mikko Iivanainen. Liput 20 e.

festivaali 2020. Liput 28,50/22,50 e Lippupisteestä lippu.fi.

Sunnuntaina 8.3.

Haydé – Traveling klo 16 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Uusia sävellyksiä 17-henkiselle orkesterille tyylilajeina taidepop ja elokuvamusiikki. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. La Grande Finale klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Musiikkitieteen professori ja kansainvälinen konserttiurkuri Vincent Warnier, Ranska, urut. Helsingin urkufestivaali 2020. Liput 28,50/22,50 e Lippupisteestä lippu.fi.

Pianisti Heli Kantola ja mezzosopraano Reeta Järvinen tulkitsevat sielunsa värejä 29.2. Munkkiniemen kirkossa.