Kirkko ja kaupunki 2020 04 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

27.2.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Alanvaihtajat Kuinka kauppakorkeakoulun professorista ja pankin rahoitusjohtajasta tuli pappeja ja kirjastovirkailijasta diakoni. s. 10

Hääpuvun uusi elämä s. 7

Klaus Härö antoi isälleen anteeksi s. 16

Pääkirjoitus

Eilen

Miten sinä määrittelisit kristilliset arvot?

Jumala on sen tunteen nimi, jonka kaksi rakastavaista kokee samassa sängyssä.

TÖRMÄSIN TWITTERISSÄ keskusteluun kristillisistä arvoista. Niihin vedotaan yllättävän usein. Silti siitä, mitä ne kristilliset arvot oikein ovat, tuntuu vallitsevan kovin erilaisia näkemyksiä. Tai ainakin kristilliset arvot näkyvät johtavan kovin monenlaiseen käytännön toimintaan. Jotkut haluavat kristillisiin arvoihin vedoten sulkea rajat turvapaikanhakijoilta tai kieltää samaa sukupuolta olevien avioliitot. Toiset taas toivottavat turvapaikanhakijat tervetulleiksi ja kannattavat homoparien vihkimistä – ja perustelevat kantansa kristillisillä arvoilla. Osallistuin itsekin tuohon Twitter-keskusteluun. Mietin, miten minä määrittelisin kristilliset arvot. Päädyin Jeesuksen opetusten ja Paavalin kirjeiden perusteella tällaiseen listaan: kultainen sääntö, heikoimman asemaan asettuminen, kunnioituksen ja yhdenvertaisuuden ilmapiiri, oman edun tavoittelun torjuminen, kostosta pidättäytyminen. KULTAISEKSI SÄÄNNÖKSI kutsutaan periaatetta, että toisia pitää kohdella samalla lailla kuin toivoisi itsekin tulevansa kohdelluksi. Jeesuksen eettinen opetus rakentui tämän säännön ympärille, vaikka se ei hänen keksintöään olekaan vaan paljon vanhempaa traditiota. Minulle huomautettiin, että luetteloon pitää lisätä köyhien, marginalisoitujen ja vähäväkisten ensisijaisuus. Se on vielä radikaalimpi ja vallankumouksellisempi arvo kuin vain heikoimman asemaan asettuminen, jota

RUOTSALAINEN KIRJAILIJA HJALMAR SÖDERBERG (1869–1941)

keskustelukumppanini piti ylemmyydentuntoisena asenteena. KRISTINUSKO SYNTYI MARGINAALISSA. Se ei alun alkujaan ollut kullalla kirjailtuihin kaapuihin pukeutuneiden möhömaharovastien hyväntekeväisyysyhdistys vaan köyhien ja syrjään sysättyjen ihmisten liike. Kun Jeesus saarnansa aluksi julisti autuaiksi köyhät, nälkäiset ja oikeudenmukaisuutta janoavat, hän puhutteli kuulijoitaan, jotka olivat itse köyhiä ja nälkäisiä ja kaipasivat oikeutta. Jeesus, paljasjalkainen nasaretilainen, oli itse yksi heistä.

Tänään Siin on jotain pyhää kun sä kosket mua. Miten mä oon selvinny ees ilman sua. Ensimmäistä kertaa haluun antautua. Koske mua, voi luoja koske mua.

NYT ALKAA PAASTO. Se haastaa minut tutkimaan omia arvojani. Mitä ne ovat? Elänkö itse niiden mukaan? Jos en elä, mitä voisin tehdä päästäkseni lähemmäs omia arvojani?

ANTTI TUISKU KAPPALEESSAAN PYHÄ KOSKETUS

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Iankaikkisesti

”

Hänen vasen kätensä on pääni alla, hänen oikea kätensä hyväilee minua. Minä vannotan teitä, Jerusalemin tytöt: älkää häiritkö rakkauttamme, älkää häiritkö, ennen kuin itse haluamme herätä!

KRISTINUSKO EI ALKUJAAN OLLUT KULLALLA KIRJAILTUIHIN KAAPUIHIN

LAULUJEN LAULU VANHASSA TESTAMENTISSA

PUKEUTUNEIDEN MÖHÖMAHAROVASTIEN HYVÄNTEKEVÄISYYS YHDISTYS.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Kiitos Jumala, että loit hänet, toit luokseni ja annoit minulle. Katse valpas, villi ja täynnä hallittua voimaa. Tuoksu raikas kuin metsä. En palele enää, kun hän on vieressäni. En ole yksin. Jumalan kiitos.

Kirkko ja kaupunki

27.2.2020 Seuraava lehti ilmestyy 12.3. KANNEN KUVA: VILJA HARALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Kanteleella voi soittaa vaikka rokkia” Aurora Visa haluaa tuoda kansallissoittimestamme esiin uusia puolia. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Aurora Visa, 25, opiskelet SibeliusAkatemiassa kanteleensoittoa. Miten valitsit soittimeksesi kanteleen? – Tutustuin kanteleeseen jo viisivuotiaana muskarissa, ja jatkoin soittimen opettelua Espoon musiikkiopistossa. Lukion toisella luokalla pääsin Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen. Nyt opiskelen kanteleensoittoa kolmatta vuotta Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmässä. – Omistan seitsemän erilaista kanteletta, mutta viime vuosina olen keskittynyt 15-kielisen kirjokansikanteleen soittamiseen. Se soi kauniisti akustisesti ja siinä on voimakkaampi ääni kuin muissa kanteleissa. Jyrki Pölkki valmisti soittimen viime keväänä.

Millainen soitin kantele on? – Kanteleessa on pehmeä, helisevä soundi. Soittimen yläsävelsarjat luovat

rauhoittavaa fiilistä. Moni mieltääkin kanteleen soinnin meditatiiviseksi ja terapeuttiseksi. – Toisaalta moni on saattanut yllättyä siitä, että kanteleella voi soittaa musiikkia laidasta laitaan, vaikka rokkia. Omat sävellykseni ovat perinnetietoisia, mutta niiden rytmiikassa on vaikutteita populaarimusiikista. Sitä voi kutsua nykykansanmusiikiksi. Minua inspiroivat säveltämään tietynlaiset tunnelmat, muistot, kaunis ympäristö ja valo.

Teetkö esiintymiskeikkaa kanteleen kanssa? – Esiinnyn sekä yksin että duo Aléassa klarinetisti Annika Lyytikäisen kanssa. Osa on yksittäisiä esiintymistilaisuuksia, osa festivaaleja.

– Keikkaa on paitsi kotimaassa myös eri puolilla Eurooppaa, jossa kanteletta pidetään eksoottisena ja kiehtovana soittimena. Soitan keikoilla tilanteesta riippuen omia sävellyksiäni ja uudelleensovitettua perinnemusiikkia. Lisäksi opetan kanteleensoittoa erilaisilla kursseilla ja leireillä.

Mitä Kalevalan päivä merkitsee sinulle? – Kalevalassa on hyviä tarinoita, jotka kuuluvat vahvasti suomalaiseen kansanperinteeseen. Kantelistista Kalevala voi tuntua myös taakalta, koska se luo vanhahtavan mielikuvan Väinämöisestä ja kanteleesta ja sillä soitettavasta musiikista. – Kalevalan päivä on yleensä kanteleensoittajille sesonkiaikaa. Toivoisin ihmisten tutustuvan ennakkoluulottomasti nykyiseen kantelemusiikkiin. Esimerkiksi tärkeät esikuvani Ida-Elina ja Maija Pokela soittavat kanteletta aivan uudella vivahteella.

Mikä on sinulle pyhää? – Minulle on tullut pyhiä hetkiä musiikin kautta. Soittaessa tulee joskus jopa hengelliseltä tuntuvia kokemuksia. Oloni on silloin keskittynyt ja intensiivinen, ja tunnen olevani oman ihmisyyteni ytimessä. ■ Kalevalan päivää vietetään 28.2.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Kiihkeä työm Ääritunteita nostattava mantelitumake pomottaa teinin aivoissa, ja ylikierroksilla käyvä dopamiiniviestintä yllyttää pikapalkkioihin. Mutta missä sijaitsee hengellisyys?

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS MARI AARNIO

raamaa, kiihkoa ja vim maa! Voimakkaat tun teet täyttävät teinin arki päivän, kun niitä työstä vä mantelitumake toimii ylikierroksilla. Se on eri koistunut salamannopeisiin pikatulkin toihin, eikä kehittymätön etuotsalohko pysty auttamaan harkinnassa. Myös dopamiiniviestintä on kiih keää. Se yllyttää nuorta hakemaan helppoa ja nopeaa mielihyvää. Riskin otto ja elämyshakuisuus ovat tyypilli siä teineille yli kulttuuri ja lajirajojen:

”

Nuoret hiiret innostuvat juomaan alko holia ikätoveriensa seurassa enemmän kuin aikuiset. Vanhemmista itsenäistyvät ihmis nuoret hakevat hyväksyntää ikäisiltään, joilta sitä irtoaa monessa kaveripiiris sä käytöksellä, jota kotona pidettäisiin huonona. ”Vieras mies tuli kertomaan tekevänsä rikosilmoituksen, kun häntä oli ammuttu tältä pihalta. Poika kaverei neen oli testannut kuulaasetta ohikulki joihin”, 48vuotias isä kertoo tuoreessa kirjassa Pää kylmänä – Näin tuet teinin aivojen itsenäistymistä (WSOY).

Toisin kuin usein sanotaan, pojat eivät kypsy hitaammin kuin tytöt. TIEDETOIMITTAJA TIINA HUTTU

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

TEINIEN AIVOT EROAVAT monin tavoin lasten ja aikuisten pääkopan sisällöstä. Aivotutkijana työskennellyt tiedetoimittaja ja esiteinin äiti Tiina Huttu kertoo, että dramaattisimmat muutokset tapahtuvat aivoissa yksilöllisesti 10–20 ikävuoden välillä. Huttu kirjoitti kirjan teiniaivoista yhdessä tiedetoimittaja Kirsi Heikkisen kanssa. – Toisin kuin usein sanotaan, pojat eivät kypsy hitaammin kuin tytöt, Huttu huomauttaa. Tytöt kehittyvät yleensä melko samaa tahtia, pojat yksilöllisemmin. Samaa luokkaa käyvistä 15-vuotiasta pojista jonkun aivot voivat olla viisikin vuotta kypsemmät kuin toisen. Nuoruus on pidentynyt sekä alkuettä loppupäästä. Aikaistunutta murrosikää on selitetty lasten lihomisella ja kemikaalien aiheuttamilla häiriöillä hormonitoimintaan. Myös varhainen stressi saattaa aikaistaa puberteettia. Murrosiän alku lisää kierroksia aivojen tunnejärjestelmään, mutta ei kiihdytä itsesäätelystä vastaavan etuotsalohkon kehittymistä. Siksi varhain murrosikään tulleet nuoret kaahaavat muita useamman vuoden läpi tilanteessa, jossa kaasua löytyy, mutta jarruja ei niinkään. Riskien ottaminen on yleensä huipussaan 13–15-vuotiaana.

TEININ ETUOTSALOHKO ei pysty säätelemään kunnolla nuoren toimintaa, joten vanhemman on toimittava aivojen jatkeena. Huttu neuvoo yrittämään etupäässä hyvällä: teinin pitää tietää, että hän on aina tervetullut kotiin ja rakastettu omana itsenään, vaikka vanhemmat eivät hänen toimintaansa hyväksyisikään. Aivotutkimuksissa on havaittu, että nuori oppii helpommin palkinnon kuin rangaistuksen kautta. – Rajojen ylenkatsomisella täytyy silti olla seuraukset. Ryyppääminen, älyllinen ponnistelu, lukeminen tai vaikkapa instrumentin soittaminen vaikuttavat aivoihin teininä voimakkaammin kuin koskaan myöhemmin. Käyttämättömiksi jääneet hermoverkon synapsit ja haarakkeet alkavat tuhoutua teini-ikäisen aivoista vauhdilla. Esimerkiksi keskittymisestä vastaavat hermoyhteydet heikkenevät, jos niitä ei käytä. – Vanhempien vaikutuskeinot voivat tuntua ohuilta, koska teiniä ei voi lukita kotiinkaan. Aina kannattaa kuitenkin kannustaa, Huttu sanoo. Hänestä ei ole sattumaa, että pari– kolmikymppisten aivoissa ovat syntyneet monet maailmaa mullistavat keksinnöt. Nuori on luonnostaan avoin uudelle. ■

Jumalasta ihan tosissaan Antti Tuiskun uskonnollista sanastoa ja symboliikkaa pursuava Valittu kansa -levy ei pilkkaa, vaan sisältää hengellisen etsijän kiukkua ja onnistunutta piilovinoilua, jossa Jumala otetaan todesta. Kolumnisti Kari Kuulalle tulivat levyn lauluista mieleen myös Vanhan testamentin valituspsalmit ja Saarnaajan kirja. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Monien ihmisten ärtyneisyys lasten pitämästä äänestä ja vaunukansan hitaudesta vaikutti minuun sillä tavoin, etten halunnut mennä lasten kanssa moniinkaan paikkoihin.” ELINA VAITTINEN VERKKOKOLUMNISSAAN

KAISA KARIRANTA – KUVANKÄSITELY MAIJA SAARI

15-VUOTIAANA TEINI-IKÄ on syvimmillään. Juuri silloin evankelis-luterilainen kirkko kutsuu nuoret jäsenensä rippikouluun. – Siirtymäriitti ja voimakas yhteisöllisyys houkuttelevat itseään etsiviä nuoria. Kristillisen kirkon sanoma hyväksynnästä on lohduttava nuorelle, joka tuntee itsensä välillä maailman paskimmaksi tyypiksi, Tiina Huttu miettii. Teini-ikäinen tajuaa Hutun mukaan ensimmäisen kerran kunnolla kuolevaisuutensa. – Intohimoinen nuori kaipaa selityksiä suuriin kysymyksiin ja vahvoja tunteita. Hengellinen kokemus purskauttaa dopamiinia, ja jos sen saa porukassa, niin myös oksitosiinia ja endorfiinia. Jos nuori oppii saamaan mielihyvää hengellisyyden kautta, siitä voi tulla itseään ruokkiva ketju.

Hengelliset kokemukset aktivoivat uskovan aivoissa saman palkitsemisjärjestelmän, joka saa esimerkiksi seksin ja huumeet tuntumaan nautinnollisilta. Huttu huomauttaa, että on kiinni pienistä asioista, mistä nuori alkaa hakea mielihyvää. – Jos nuorella on tosi hyvät riparikokemukset, hän saattaa jäädä sille mielihyvän tielle. Jos sama nuori sattuisi toiselle riparille, jossa pappi ja porukka ei niin kolahda, hän saattaisi alkaa hankkia kiksinsä vaikka kovasta urheilusta tai huonoilta teiltä. Moni asia kärjistyy nuoruudessa. Uskonnollisuus vaikuttaa laajasti koko persoonallisuuteen, eikä sille ole Hutun mukaan vain jotain tiettyä kohtaa aivoissa.

KUVAKAAPPAUS VALITTU KANSA VIDEOSTA

aa-alue

Kirkko ja kaupunki verkossa

Trendiliikuntaa Amerikan malliin Siirtolaispappina Oregonissa työskentelevä Kaisa Kariranta vieraili Suomi-koulussa ja otti selvää, mikä kumma on paikallisen kansalaisopiston hittilaji Nia. Kariranta ennustaa, että lajista voisi tulla haastaja joogalle myös Suomessa. Katso video osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

WIKIMEDIA COMMONS

Näin napataan mies. Yksityiskohta postikortista karkausvuodelta 1908.

Kuka saa kosia ja ketä?

SUOMESSA JÄRJESTETÄÄN maaliskuun alussa kansainvälinen urkufestivaali Helsingin Organ Festival 2020. Sinne saapuu urkutaiteilijoita Alankomaista, Ruotsista, Ranskasta ja Virosta. Festivaalin taiteellisena johtajana toimii urkutaiteilija Pétur Sakari. – Ulkomaiset nimet ovat urkumusiikin ehdotonta huippua, eikä heitä ole tällä leveysasteella juurikaan kuultu, Sakari kertoo. Viikonlopun esiintyjiä ovat muun muassa Ton Koopman, Gunnar Idenstam ja Vincent Warnier. FESTIVAALIA JÄRJESTÄVÄ Organum-seura haluaa nostaa urut Suomessa näkyvämmin konserttisoittimeksi. Muualla Euroopassa myydään Pétur Sakarin mukaan urkukonsertit nopeasti loppuun ja urut ovat kovassa konserttikäytössä. – Alun perinhän urut eivät kuuluneet kirkkoon. Uruilla on aikoinaan säestetty muun muassa taisteluorgioita. Urkujen soitolla yritettiin peittää kivun ja tuskan huudah-

dukset. Sen jälkeen uruista kehittyi konserttisoitin ja vasta sitten urut tulivat kirkkoon. – En vähättele urkujen asemaa kirkon toiminnassa, vaan haluan osoittaa soittimen eri puolia, kansainvälistä uraa tekevä Sakari toteaa.

”

Uruilla on aikoinaan säestetty taisteluorgioita. URKUFESTIVAALIN TEEMANA on hoitava musiikki. Tapahtuman kummisetänä toimii musiikkilääketieteeseen erikoistunut lääkäri Miikka Peltomaa. Peltomaa, Pétur Sakari ja Fazer Konserttitoimiston toimitusjohtaja Aino TurtiainenVisala keskustelevat hoitavasta

musiikista festivaaliohjelmaan kuuluvassa paneelikeskustelussa. – Kaikenlainen musiikki voi olla hoitavaa. Hoitavuus riippuu siitä, miten musiikkia kuunteleva henkilö itse asian kokee. Eroa on vain siinä, rauhoittaako vai aktivoiko musiikki. Tämä on perusrytmiikkaan liittyvä asia musiikin tyylilajista riippumatta, Sakari toteaa. Kerran Sakarin oman urkukonsertin jälkeen pyörätuolissa istuva nainen tuli kertomaan soittajalle, että hänellä on elinaikaa enää noin kuukausi ja että Sakarin levytykset ovat hänen loppuelämänsä päivien tärkeintä sisältöä. – Silloin tuntui siltä, että olen työni ytimessä ja että sillä on merkitystä. Musiikki hoitaa niin monella tasolla. Musiikkihan aiheuttaa aivoissa tietynlaisia impulsseja, joilla ohitetaan muun muassa kipua.

NINA RIUTTA

Helsinki Organ Festival 2020 6.–8.3. kirkoissa ja Musiikkitalolla. Päivä konsertteihin ja paneelikeskusteluun vapaa pääsy. Iltakonserttien liput 22,50– 33,50 e, lippu.fi. helsinkiorganfestival.fi.

JUSSI HELTTUNEN

Maa kiertää auringon ympäri 365 vuorokautta ja noin kuusi tuntia. Tarkemmin sanottuna tähtitieteellinen vuosi kestää 365,24219878 vuorokautta. Tämän vuoksi kuluvassa vuodessa on 366 päivää. Saamme joka neljäs vuosi 29. helmikuuta karkauspäivän, jolloin naisillakin on perinteisesti lupa kosia, ja heille pitää joko vastata myöntävästi tai lahjoittaa hamekangas. Loogista, eikö totta? Kerro meille, millaista on, kun nainen tai muunsukupuolinen kosii. Miten nykyään pyydetään puolisoksi, sanotaan tahdon tai torjutaan ehdotus? Kun menet osoitteeseen kirkko jakaupunki.fi ja jaat muistosi kosintakyselyssä, osallistut samalla ravintolaillallisen arvontaan. Se on tietysti kahdelle. Malja rakkaudelle! PIHLA TIIHONEN

Hoitavaa urkumusiikkia

Urkufestivaalin taiteelliselle johtajalle Pétur Sakarille Kallion kirkon ranskalais-romanttiset urut ovat tutut.

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

SIRPA PÄIVINEN

Hätätilan runoja Ilmastokatastrofia ja -ahdistusta käsitellään nyt runouden keinoin. Vesa Haapala: Hämärä ei tanssi enää (Otava 2019) Vesa Haapalan runoelman minäpuhuja on keski-ikäinen mies, joka puuhailee mökillä ja kulkee metsässä ja lapsuusmuistoissaan. Hän seuraa uutisia ja tuntee pelkoa ja voimattomuutta: ”Tämä laji ei opi mitään.” Hän rakastaa lapsiaan ja ahdistuu maailman väestöräjähdyksen vuoksi. Pimeä taivas muistuttaa häntä ihmisten taipumuksesta odottaa pelastusta ylhäältä, itsensä ulkopuolelta. ”Katsooko Jumala meitä tässä romahtavassa talossa?” runoilija ihmettelee.

Pauliina Haasjoki: Promessa (Otava 2019) Pauliina Haasjoki tekee runoissaan huimaavia zoomauksia ja hyppyjä sekä ajassa että paikassa. Vai voiko enää puhua paikasta, kun katse kääntyy kohti universumia, kaukaisia tähtikuvioita? Välillä runot tarkentuvat pieneen: lumihiutaleiden liikkeeseen, kastemadon mysteeriin. Lukiessa tulee hetkittäin kokemus kaiken yhteydestä ja ykseydestä. Elämä on ihme, mutta niin on kuolemakin: ”Elämän hallussaan pitämä aine palaa takaisin aineeksi, jolla on kaikki aineen ominaisuudet, kaikki sen vapaudet.”

Pertti Saloheimo: Ennustus linnuston tulevaisuudesta (WSOY 2019) ”Jos aikaväli on riittävän pitkä, ei kivikään kestä”, kirjoittaa Pertti Saloheimo. Hänen runonsa näyttävät yritykseltä hahmottaa ja ottaa haltuun käsittämätöntä: vuosimiljoonien jatkumoa ja elämän liikehdintää. Ihminen on tällä maapallolla vieraantunut vieraslaji, lyhytikäinen sellainen. Siinä mittakaavassa ”mikään ei tunnu hyvältä tai pahalta kuin häviävän lyhyen hetken”.

Katja Seutu: Jäätyväinen (WSOY 2019) ”Maapallo on koko alue, sen enempää ei ole”, kirjoittaa Katja Seutu. Tiiviissä, aforistisissa runoissaan Seutu havainnoi maailmaa, jossa ihminen herää joulukuussa linnunlauluun, vesi nousee rannoille, tuulee ja muuttolinnut eksyvät reiteiltään. ”Kaukana täältä kääntyy katse pois meistä”, kirjoittaa Seutu, ja sen surullisemmin sitä ei oikein voi sanoa. KAISA HALONEN

Kierrätyskeskuksesta voi löytää itselleen hääpuvun huokeaan hintaan. Pukuja voi myös tuunata vaikka vanhojentansseihin.

Vähän käytettyjä unelmia ENSIN sen hankkimiseksi nähdään paljon vaivaa. Sitten siitä tulee puku, joka tuo mieleen ihania (tai vaihtoehtoisesti kipeitä) muistoja, mutta vie kaapissa liikaa tilaa. Kierrätyskeskus muistutti tammikuussa, että niiden myymälöissä on myös runsaasti hääpukuja. Hintahaitari on 50–200 euroa. – Erityisen paljon hääpukuja on Koivukylän myymälässä Vantaalla, vinkkaa Itäkeskuksen myymäläpäällikkö Irina Aardemäe. Kaikki myynnissä olevat hääpuvut eivät ole edes käytettyjä. – Kierrätyskeskukseen on tuotu myös ihan uusia pukuja. Ne ovat varmaan jääneet myymättä joltakin kaupalta. Hääpukuja saavat käydä hypistelemässä muutkin kuin tulevat morsiamet: puvun voi ostaa tuunattavaksi vanhojentansseihin tai muihin juhliin. Käytetyistä hääpuvuista on tehty myös kastemekkoja. Helsinkiläinen Lovebirds-liike myy pelkästään käytettyjä hääpukuja. Liike ottaa puvun myyntiin kahdeksaksi viikoksi, ja jos kauppa ei käy, se palautetaan omistajalleen. – Myymme noin kaksi kolmasosan puvuista, kertoo liikkeen omistaja Erna Karimo. Käytettyjä hääpukuja ostavat monenlaiset morsiamet. Osa haluaa käytetyn puvun ympäristösyis-

tä. Karimon mukaan käytettyjä pukuja myydään myös siksi, että naiset ovat hyvin taloustietoisia. Häämuodin kierto on nopeaa, joten Lovebirds ottaa myyntiin korkeintaan viisi vuotta vanhoja pukuja.

”

Jos pitsi menisikin vähän rikki, se olisi helppo korjata. – Nyt on meneillään monta erilaista häätrendiä. Moni haluaa samppanjan, hiekan tai puuterin sävyjä tai pitsikerroksia. Suosittuja ovat myös puvut, jotka ovat sekä peittäviä että paljastavia. Esimerkiksi niin, että kangas voi olla läpikuultava, mutta hihat ovat pitkät. Yksi Lovebirdsin myymä puku on ollut jopa neljällä morsiamella. Erityisesti pitsipuvut kestävät monta kierrosta. – Jos pitsi menisikin vähän rikki, se olisi helppo korjata. Superpehmeä tyllikangas on vaikeampi.

HANNA ANTILA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Yksin oleminen on ylellisyyttä ru Suosittu näyttelijä ja kahden alle kouluikäisen lapsen äiti Elena Leeve nähdään nyt menestyneen mutta pahasti lukossa olevan Annan roolissa Kansallisteatterin uutuusnäytelmässä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

onista teatteri- ja elokuvarooleista tuttu Elena Leeve on parina viime vuonna näytellyt myös koomisissa tv-sarjoissa, Onnelassa ja Sunnuntailounaassa. Hän on kokenut sen hyvin inspiroivaksi. – Samaa työtähän se on ollut, mutta uutta ja virkistävää. Molemmissa tuotannoissa meillä on ollut hyvin tiivis näyttelijäjoukko, ja yhteinen kemia on toiminut. Viimeiset kuukaudet Leeve on viettänyt Kansallisteatterin Sinivalas-näytelmän harjoituksissa. Leeve näyttelee Paavo Westerbergin kirjoittamassa ja ohjaamassa näytelmässä pääroolia, ison firman johtotehtävissä työskentelevää Annaa, jonka elämä on pahasti lukossa. – Annan äiti on kuollut viisi vuotta aiemmin, ja menetys on ollut Annalle kova. Nyt hänen miehensä on sairastunut. Anna on joutunut taakan kantajan ja tukijan rooliin, ja samalla hän on hukannut itsensä, tunteensa ja ajatuksensa, Leeve kertoo. Leeve pitää murrosvaihetta elävän Annan roolia syvällisenä ja elämänmakuisena. Menetysten keskellä Annaa hämmentävät myös pintaan nousevat muistot lapsuudesta. Lisäksi häntä uuvuttavat perheen monimutkaiset ihmissuhteet ja kiista suvun saaressa sijaitsevan kesäpaikan myymisestä. – Annaa on pitänyt kasassa paitsi intohimo työhön myös se, että hän on kokenut voimakkaasti olevansa muita varten. Nyt on kuitenkin kertynyt liikaa asioita, joista puhuminen on vaikeaa, ja hänen olonsa on alkanut tuntua sietämättömältä. ANNAN ELÄMÄSSÄ TAPAHTUU merkittävä käänne, kun suvun kesäpaikalle saareen saapuu hänen veljes-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

tään elämäkertaa kirjoittava Laura (Emmi Parviainen). Elena Leeven mukaan Laura saa Annan ottamaan esille lapsuudenperheessä vaiettuja asioita, olemaan rohkeasti rehellinen itselleen ja kyseenalaistamaan valintojaan. Näytelmän nimi Sinivalas viittaa Raamatun Joonaan, joka myrskyn tyynnyttääkseen hyppää mereen ja joutuu ison kalan nielaisemaksi.

– Hieman samalla tavalla käy Annalle hänen kokemansa myllerryksen keskellä. Merenalaista maailmaa edustava sinivalas symboloi muun muassa alitajuntaamme ja pelkojamme, Leeve selvittää. Saari ja sinivalas vievät ajatukset myös ympäristökysymyksiin. Yksilön hädästä ja muutoksen pelosta lähtevä näytelmä laajenee yleiseksi huoleksi maailman tilasta.

– Sinivalaassa kysytään, miksi me emme tee mitään maapallon pelastamiseksi. Jos emme puhu ja toimi, ongelmat pysyvät. Näytelmässä on paljon puhetta, ja teemoja tuodaan esiin myös videoiden avulla. – Pyrin ammentamaan rooliini muun muassa omista menettämisen kokemuksistani. – Näytelmä pyörii mielessäni tosi

uhkavuosia elävälle – Sarjan käsikirjoittajan Atte Järvisen teksti on kuitenkin sellaista, että se jää melko helposti päähän. – Kiinnostavaa on, että sekä Sunnuntailounas että Sinivalas kuvaavat perhettä. Vaikka Sinivalaassa on eri tyylilaji, siitäkin löytyy omanlaistaan huumoria. Leevellä on keväällä tiedossa myös elokuvan kuvaukset. Hänellä on päärooli Reetta Aallon ohjaamassa elokuvassa Rakkautta ennen valomerkkiä.

”

Saan yksinolosta voimaa. Olen ollut tällainen jo pienenä. Hoitopaikassakin halusin välillä olla ihan vain omissa oloissani.

Elena Leeve valmistautuu Sinivalas-näytelmän rooliin Kansallisteatterin pukuhuoneessa.

paljon. On hienoa tuntea, miten alkaa päästä sisään roolin maailmaan ja miten se alkaa hengittää. KEVÄÄMMÄLLÄ ELENA LEEVE alkaa kuvata verbaaliseen ilotulitukseen perustuvan Sunnuntailounassarjan uutta kautta. Perheen ristiriitoja kuvaavaa tv-sarjaa tehdään kovalla tahdilla, joten uutta tekstiä on omaksuttava nopeasti.

SOSIAALISEN JA AJOITTAIN hyvinkin kiireisen työn vastapainoksi Elena Leeve kaipaa yksinoloa. – Saan yksinolosta voimaa. Olen ollut tällainen jo pienenä. Hoitopaikassakin halusin välillä olla ihan vain omissa oloissani. Nyt kahden pienen lapsen äitinä ei ole aina helppoa löytää omaa aikaa. Yksin olemiseen liittyy Leevellä usein jotakin hiljaista ja rauhallista tekemistä. Hän joogaa ja harrastaa avantouintia. Leeve on huomannut, että yksin rauhassa liikkuessa syntyvät myös monet työhön liittyvät ideat. Näyttelemisen Leeve aloitti jo seitsemänvuotiaana, kun hän meni teatterikerhoon. Vähän isompana hän pääsi mukaan Ylen nuortensarjaan, ja pikkuhiljaa näyttelijäntöitä alkoi olla yhä enemmän. – Olin kiltti lapsi, mutta lavalla vapauduin esittämään monenlaisia hahmoja ja tunteita. Lukion jälkeen Leeve onnistui pääsemään ensimmäisellä yrittämällä Teatterikorkeakouluun. – Tämä on intohimoammatti. Rakastan tätä työtä. ■ Sinivalaan kantaesitys Kansallisteatterissa 4.3.

Masennustutkimus

Haemme tutkittavia osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan erään tutkimuslääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitä lumelääkkeeseen, kun tutkimuslääkettä annetaan nykyisen masennushoitonne lisäksi. Voitte soveltua tutkimukseen, jos • olette iältänne 18-65 vuotias • Teillä on todettu masennus • ette ole saanut rittävää hoitovastetta nykyisellä masennuslääkkeellänne Tutkimus kestää enintään 13 viikkoa, siinä on 7 tutkimuskäyntiä ja yksi puhelu. Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat maksuttomia. Tutkimuksesta vastaava henkilö Suomessa on ylilääkäri Martti Heikkinen. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 27.2. klo 15-18 soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 4/2020

Panta kaulaan

Elämänkokemuksesta on paljon apua, sanovat Outi Lantto, Aapo Rikala ja Jari Saarinen, jotka opiskelivat kirkon töihin keski-iässä. TEKSTI KAISA HALONEN

KUVAT VILJA HARALA

KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

”Kuunteleminen on lähtökohta kaikessa” EI MINULLA OLE pappina urahaaveita. Minulle on ollut alusta asti selvää, että haluan tehdä seu rakuntatyötä eikä minun tarvitse edetä uralla ni, sanoo Herttoniemen seurakunnan pappi Outi Lantto. Tällaista ei odottaisi kuulevansa naiselta, joka entisessä elämässään on väitellyt tohtoriksi maa ilman arvostetuimpiin kuuluvassa yliopistossa ja sen jälkeen hoitanut kahta professuuria. Ei Lantolla myöskään ole koskaan ollut toive ammattia. Lukiossa hän oli kiinnostunut kielistä ja matematiikasta ja ajatteli, että Kauppakorkeakou lussa voisi lukea molempia. Yrittäjäperheen tyttä relle se tuntui muutenkin luontevalta paikalta. – Niin kuin eräs ystäväni sanoi, se oli helppo, mitäänsanomaton valinta. Aika pian Lantto alkoi suuntautua kohti tutki jan uraa. Valmistuttuaan hän jatkoi opintojaan Yhdysvalloissa Stanfordin yliopistossa ja väitte li tohtoriksi. Sen jälkeen hän hoiti Kauppakorkea koulussa liikkeenjohdon systeemien ja kansan taloustieteen professuureja sekä kehitti opetusta ohjelmajohtajana.

”

Kun näin muut papeiksi vihityt stola harteilla, tajusin, että jokin elämässäni on oikeasti muuttunut. PAPPI OUTI LANTTO

Pikkuhiljaa Lantto huomasi työpaikkansa arvo jen muuttuneen. Yliopistomaailman aatteet olivat jäämässä syrjään, ja toimintaa tuntui ohjaavan ra han ja maineen tavoittelu. Samoihin aikoihin hän alkoi olla kyllästynyt ja halusi siirtyä eteenpäin. ENTISENÄ PARTIOLAISENA ja seurakuntanuore na Outi Lantto oli tottunut pitämään kirkkoa koti naan. Kun ammatin vaihtaminen alkoi houkutel la, hän tiesi haluavansa kirkkoon töihin. Kaikkia kiinnostavan tuntuisia tehtäviä kirkossa näyttivät hoitavan papit, joten Lantto lähti opiskelemaan teologiaa. Vuonna 2006 hänet vihittiin papiksi Espoon tuomiokirkossa. – Se oli hyvin liikuttava tilaisuus. Kun näin muut papeiksi vihityt stola harteilla, tajusin, että jokin elämässäni on oikeasti muuttunut. Lanton ensimmäinen papinpaikka oli vuoden sijaisuus Vihdin seurakunnassa, minkä jälkeen hän työskenteli yksitoista vuotta Malmin seura kunnassa. Herttoniemessä hän on ehtinyt työs kennellä vuoden verran. Tämän vuoden alusta

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Outi Lantto, 58, on Herttoniemen seurakunnan pappi.

hänen vastuullaan on ollut kehittää uusia tapoja tavoittaa seurakuntalaisia. Se on alkanut Yhteis vastuukeräyksen merkeissä, keräyslipas kädessä. RAKKAINTA PAPIN TYÖSSÄ Outi Lantolle ovat ju malanpalvelukset. Hän nauttii messun valmiste lemisesta ja saarnan kirjoittamisesta niin paljon, ettei se tunnu edes työltä. Messu on rakas myös silloin, kun hän istuu seurakuntalaisena kirkon penkissä. – Ehtoollisesta, raamatunteksteistä ja yhdessä veisaamisesta saa eväitä viikkoon. Erityistä herk kua on hyvä saarna, joka herättää ajattelemaan tai toimimaan tai vapauttaa jostain, mistä olikin syytä päästää irti.

Ihan heti Lantto ei muista, milloin viimeksi olisi kuullut sellaisen. – Odotas nyt. Se oli joku televisioitu messu ja joku piispa. Olisiko ollut itsenäisyyspäivänä? Viikko haastattelun jälkeen Lantto lähettää sähköpostia: ”Nyt voin varmuudella sanoa, et tä Arkkihiippakunnan piispan Kaarlo Kallialan saarna valtiopäivien avajaisjumalanpalveluksessa 5.2. oli erinomainen.” – Toivon palavasti, että tässä kirkossa panos tettaisiin saarnoihin. On varmasti paljon ihmisiä, jotka leijailevat oman hengellisyytensä ja uskon nollisuutensa kanssa. Jos he tietäisivät, että joka sunnuntai kirkossa joku sanoo jotakin merkityk sellistä ja puhuttelevaa, olen varma, että he ru

peaisivat käymään enemmän jumalanpalveluksissa, Lantto sanoo. TUOREEN TUTKIMUKSEN MUKAAN tärkeimpiä syitä kuulua kirkkoon ovat kirkolliset toimitukset – kasteet, häät ja hautajaiset – ja perinteet. Lantto sanoo, että samanlainen tuntuma hänellekin on työssään tullut. Kastekodissa ja hautajaisissa pappi myös tapaa sellaisia ihmisiä, jotka muuten käyvät harvoin kirkossa. Joillakuilla saattaa olla taustallaan ikäviä kokemuksia kirkosta. – Meidän pitäisi pyrkiä uskottavalla tavalla luomaan toisenlaisia kokemuksia ja mielikuvia. Millaista jumalapuhe on? Onko se koskettavaa? Kunnioittaako se sellaistakin ihmistä, joka ei tiedä, uskooko hän vai ei? Lantto miettii. – Vastaaminen ei ole se juttu, ellei sitten kysytä. Kuunteleminen on lähtökohta kaikessa. Pyrin olemaan hyvin hienovarainen enkä halua antaa valmiita, helppoja vastauksia. Lantto lisää, että nuorempana hän olisi saattanut olla juuri sellainen pappi, joka yrittää keksiä vastauksen kaikkeen. Elämänkokemus on tuonut malttia kuunnella ja kykyä samastua eri-ikäisten ihmisten kokemuksiin. Joskus hänkin tuntee itsensä voimattomaksi. Aina ei keksi, miten konkreettisessa hädässä olevaa pystyisi auttamaan. Joidenkin ihmisten elämänkohtalot tuntuvat erityisen traagisilta tai tulevat liian lähelle papin omaa elämää. PAPIN TYÖ ON Outi Lantolle kirjaimellisesti kokoaikatyötä: hän sanoo olevansa pappi 24/7. Vihkimyksessä saatua tehtävää ei voi jättää työpaikalle. Muutenkin työn ja vapaa-ajan raja on häilyvä. – Minulla ei esimerkiksi ole erillisiä Facebookprofiileja työtä ja yksityiselämää varten, vaan kaikki kaverini näkevät kaikki päivitykset. En sensuroi itseäni, mutta mietin, mitä päivitän, Lantto kertoo. Hän lisää, että tuskinpa hänellä paljon piiloteltavaa olisikaan. – Elän tällaista tylsää keski-ikäisen elämää. Työssä olen paljon ihmisten kanssa, joten vapaaajalla minulla on tarve omaan rauhaan ja teen omia juttujani. Tykkään olla yksin.

”Harjoittelen virkapaidan käyttöä” SEMMOISTA AJOPUUMEININKIÄHÄN tämä on ollut, miettii Olarin seurakunnassa diakonina työskentelevä Aapo Rikala. Viisikymppisenä hänellä on viiden kuukauden kokemus nykyisestä työstään. Vihkimys kirkon virkaankin on vielä tuore, viime joulukuulta. Muuta työkokemusta Rikalalla on sitäkin enemmän. Parin kansanopistovuoden jälkeen hän opiskeli kirkon nuorisotyöntekijäksi. Valmistuttuaan hän meni suorittamaan siviilipalvelustaan Helsingin kaupunginkirjastoon ja jäi sille reissulle. Työn ohessa hän opiskeli alan tutkinnon. 2000-luvulla hän teki lyhyen irtioton: opiskeli vuoden radiotyötä ja palasi sitten kirjastoon tekemään radio-ohjelmia.

Aapo Rikala, 50, on Olarin seurakunnan diakoni.

– Nytkin olen virkavapaalla kirjastosta. Minulla on siellä hautapaikka. Tulevaisuudesta en vielä tiedä. Tätä diakonin sijaisuutta jatkettiin juuri vuodella. Koen, että tämä on tärkeää ja minulle käypää hommaa. – Olin jo monta vuotta miettinyt, että jotain uutta pitäisi ehkä keksiä, mutta minulla ei vain ollut rohkeutta lähteä. Kirjastotyö alkoi tuntua nähdyltä, ja puoliso patisti hakemaan opiskelemaan. Niin Rikala päätyi Diakonia-ammattikorkeakouluun opiskelemaan sosionomi-diakoniksi. Vieläkin hän ällistelee sitä, että Suomessa pystyy aikuisena irrottautumaan työelämästä ja opiskelemaan itselleen uuden ammatin.

– Sain opintoihini aikuisopintotukea. Minulle siis maksettiin siitä, että opiskelin asioita, jotka minua oikeasti kiinnostivat. Opiskeluaikoinaan Rikala huomasi, että kaikista entisistä opinnoista ja työkokemuksesta oli hyötyä. Niin oli myös aikuisuudesta. – Kaikki maailman asiat eivät tulleet eteen uusina ja yllättävinä. Fuksiaiset ja haalarijutut jäivät kyllä rästiin, kun kotona oli lapset, jotka piti aamulla lähettää kouluun ja illansuussa ruokkia. KUN AAPO RIKALA ALOITTI opinnot, hänelle oli selvää, että hän haluaa kirkkoon töihin ja diakonin vihreän virkapaidan päälleen. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

– Valmistuttuani huomasin, että ei se olekaan niin yksinkertaista. Tutkinto on eri asia kuin virkaan vihkiminen. Vihkimyksen saaminen vaatii riittävän pitkää pestiä seurakunnassa. – Vihkimys oli hieno kohta. Se tarkoittaa sitä, että nyt olen sitten hautaan saakka diakoni. Virkapaidan käyttöä vasta harjoittelen. Siitä tunnistaa, että tuo on kirkon väkeä. Minulle tulee se päällä vähän ryhdikkäämpi olo ja kiroilukin vähenee. Epävarmuuden hetkiäkin Rikalalla on ollut. Hän on miettinyt, mihin oikein on ryhtymässä ja onko tämä nyt sitten hänen kutsumuksensa. – Onkohan se kutsumus sitä, että tykkää siitä, mitä tekee? Ja että on hyvä siinä, mitä tekee? Yksi tuttavani lohdutti, että ehkä se kutsuja tietää. Aina välillä tulee vastaan isoja kiviä ja kynnyksiä. Välillä taas tajuan, että nyt olen oikeassa paikassa ja oikeiden ihmisten kanssa. Rikala on papin poika ja toteaa marinoituneensa kirkon kuvioihin jo lapsesta asti. Papin ammattia hän ei kuitenkaan ole vakavasti harkinnut.

”

Onkohan kutsumus sitä, että tykkää siitä, mitä tekee? DIAKONI AAPO RIKALA

– Diakonin työssä hengellisyys ei ole niin heviä kamaa, vaan rinnallakulkemista. Silti tämä on tuiki kristillistä puuhaa. Itselleni kristillisyys on aina ollut elämässä ja arjessa mukana, mutta ei sitä tarvitse hirveästi paukuttaa. OLARIN SEURAKUNNASSA Aapo Rikalan vastuulla on mielenterveys-, päihde- ja kriminaalityö. Hän on esimerkiksi asunnottomille tarkoitetun Olarinluoman vastaanottokodin asiakkaiden käytettävissä. Työhuone hänellä on Matinkylässä Matinkappelissa. Siellä hän tekee samaa kuin muutkin seurakunnan diakoniatyöntekijät: ratkoo asiakkaiden ongelmia vastaanotolla ja on mukana messuissa ja diakonialounailla. Matinkylän alueella asukkaiden väliset tuloerot ovat suuria. Toiset asuvat omakotitaloissa meren rannassa, toiset kaupungin vuokra-asunnoissa. Tavallisin syy diakoniavastaanotolle tuloon on taloudellinen hätä. – Yllättävät menot tai sairastuminen voivat romahduttaa talouden, jos on työtön tai muuten tiukilla. Se, mitä me pystymme tekemään, on kuitenkin pientä laastarointia, Rikala sanoo. Hän lisää, että hänellä on työssä vielä paljon opeteltavaa. Kun asiakas tulee ja ojentaa pinon maksamattomia laskuja selviteltäväksi, hän joutuu joskus pyytämään apua kokeneemmalta kollegalta. – Luulen, että pää ei kestäisi, jos kaikki päivät olisivat täynnä asiakastapaamisia. Ihmisten ottaminen tosissaan vaatii heittäytymistä. Varsinkin joulun alla tuntui, että meillä on pyöröovet, kun ihmiset tulivat hakemaan jouluavustusta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Jari Saarinen, 61, on Vantaan seurakuntien työpaikkapappi.

”Kenen joukoissa seison?”

VANTAALAISEN OMAKOTITALON sisältä kuului lasten ääniä. Jari Saarinen oli ensimmäistä päivää papin töissä, ensimmäistä kertaa menossa toimittamaan kastetta. – Mietin siinä pihalla, mitä sanon, kun menen sisään. Kysynkö, että onko täällä kilttejä lapsia? Alun perin Saarisesta piti tulla lentäjä tai lääkäri. Hänestä tulikin ylioppilasmerkonomi, joka tuntui vaihtavan unelmatyöpaikasta toiseen: 22-vuotiaana hän oli muotiliikkeen tavaratalopäällikkö, sitten Aurinkomatkoilla matkaoppaana ja kohdepäällikkönä Kreikassa, Espanjassa ja

Israelissa. Ura liike-elämässä huipentui rahoitusjohtajana silloisessa Merita-pankissa. Vuoden 1997 alussa Saarinen jättäytyi tyhjän päälle: ilmoittautui työttömäksi työnhakijaksi ja alkoi lukea teologisen tiedekunnan pääsykokeisiin. Vieläkin hän muistaa, kuinka puhdistavalta tuntui luopua työn tuomasta statuksesta ja vallasta. – Sanotaan, että kun oppilas on valmis, opettaja ilmestyy paikalle. Olin käynyt loppuun yhden tien. Työ ei antanut enää mitään uutta. Halusin lähteä sivistymään. Vaimoni oli aiemmin lähtenyt opiskelemaan sairaanhoitajaksi ja siitä diakonissaksi. Hänen opintoihinsa kuului yleinen teologia, ja innostuin siitä. Menin ensin avoimeen yliopistoon lukemaan sitä: kirkkohistoriaa, filosofiaa, kaikkea – ja se vei mukanaan.

– Oli siinä arvoristiriitojakin. Vaimo teki töitä asunnottomien päihteidenkäyttäjien kanssa samaan aikaan, kun minä vein yritysjohtajia erilaisiin seminaareihin. Aloin kysellä itseltäni, kenen joukoissa seison. Omat sisäiset arvoni eivät enää kohdanneet sen ulkoisen maailman kanssa. ALUKSI JARI SAARINEN OPISKELI ihan sivistyksen vuoksi. Ei hän tähdännyt papiksi. Vasta opintojen loppuvaiheessa hän päätti, että mennään sitten tämä tie loppuun asti. Ensin hän opetteli seurakuntapapin työtä puolitoista vuotta Rekolan ja Hakunilan seurakunnissa. Nyt hän on työskennellyt Vantaan seurakuntien työpaikkapappina viisitoista vuotta. – Näin pitkä aika samassa paikassa on yllättävä rupeama, kun katsoo työhistoriaani. Saarinen on Suomen ainoa päätoiminen työpaikkapappi. Hänen palveluksiaan käyttää kuusi suurta vantaalaista työpaikkaa, muun muassa Fazer, HK Ruokatalo ja hätäkeskus. – Työni on ihmisten kohtaamista. Olen käytettävissä kahdenkeskisiin, luottamuksellisiin keskusteluihin. Kuljen työpaikoilla ja tapaan ihmisiä heidän työnsä ääressä ja kahvihuoneessa. Välillä se tuntuu raskaalta, siltä, että tunkeudun toisten alueelle. Työni on koko ajan kynnyksen ylittämistä. Mitä enemmän sitä tekee, sitä helpommaksi se tulee. Alkaa tulla pyyntöjä ja kutsuja. Kahdenkeskisten keskustelujen lisäksi Saarinen pitää työpaikoilla luentoja ja alustuksia esi-

merkiksi muutoksesta ja arvoista. Hän on myös työnohjaaja. Työpaikkapapin kanssa tullaan puhumaan useimmiten ihan muista kuin työasioista. Mieltä

”

Sen kun saisi jotenkin selväksi, ettei tässä olla lähetyssaarnaajia eikä käännyttämässä ketään. PAPPI JARI SAARINEN

saattaa painaa avioero, sairaus, masennus tai läheisen kuolema. Joskus ratkotaan myös työpaikan kiusaamis- ja painostustilanteita. Uskon piiriin kuuluvia asioita käsitellään, jos asiakas itse ottaa ne puheeksi. Joillekin kynnys tulla papin luo on korkea. Monet kertovat keskustelun lopuksi jännittäneensä papin tapaamista. – Sen kun saisi jotenkin selväksi, ettei tässä olla lähetyssaarnaajia eikä käännyttämässä ketään.

Siksi Saarinen ei työpaikoilla liikkuessaan käytä papinpaitaa. – Voi olla, että se herättäisi niin paljon vastareaktioita, että koko tämä työ voisi loppua jossain vaiheessa. VUOSIKYMMENTEN KOKEMUS monenlaisista työyhteisöistä ja myös omat elämänvaiheet ovat opettaneet Jari Saariselle, kuinka tärkeää olisi oppia luopumaan. – Lapset lähtevät kotoa, vanhemmista rupeaa aika jättämään ja oma fysiikka alkaa olla sellainen, ettei voi enää juosta pallon perässä niin kuin ennen. Saarisen mukaan luopumista ei juuri työpaikoilla käsitellä, vaikka tapahtuisi kuinka isoja muutoksia. Puhutaan vain eteenpäin menemisestä. – Ihmiset kyllä oppivat uusia tapoja tehdä, mutta pitäisi kunnioittaa sitä, että he joutuvat samalla luopumaan jostakin, mihin ovat tottuneet. Pitäisi antaa heidän puhua ja kertoa, tehdä surutyötä. Kahden ja puolen vuoden päästä Saarinen itse opettelee jälleen luopumista ja jää eläkkeelle. Ehkä hänellä silloin on mahdollisuus syventyä siihen, mitä hän tekisi kaikista mieluiten: ihmettelyyn. – Voisin istua ja katsella pilviä vaikka kuinka kauan. Muistan, kun luin teologisen pääsykokeisiin maalla nurmikolla ja ihmettelin samalla pilviä, ja minulle tuli yhtäkkiä valtava tunne siitä, että olen yhtä tämän kaiken kanssa. ■

Ilmastovalintatalo @

Mall of Tripla, Fokus 5. krs

TO 5.3. klo 12-18

TO 19.3. klo 12-18

klo 18-20 Ajatteleva ihminen ja kirkon traditio: Kirkko ja ilmastonmuutos vieraana Ympäristöteologian dosentti, teologian tohtori Panu Pihkala

Astu sisään Ilmastovalintataloon ja testaa tietosi kulutustuotteiden ympäristövaikutuksista! Suomen Lähetysseuran Ilmastovalintatalossa ostosten hintana onkin vedenkulutus tai hiilipäästöt. Mikä tuote on edullisin?

Tervetuloa ostoksille oikeu-

denmukaisten valintojen puolesta!

PE 20.3. klo 12-18

Saat asiantuntijoilta vastauksia näihin ja moniin muihin kysymyksiin. Vantaa 25.3.2020 klo 17.30 – 19.30 Metropolian Auditorio, Leiritie 1 Espoo 1.4.2020 klo 17.30 – 20.00 Valtuustosalin kahvio, Espoonkatu 5

Maksuttomat tilaisuudet järjestää HSY:n Ilmastoinfo. Ilmoittautuminen ja lisätiedot osoitteesta energianeuvonta.fi/koulutukset KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Isä, poika ja suru Klaus Härön mielestä jokainen ihminen on elokuvan arvoinen. Hänen uusin teoksensa kuvaa äidin kuoleman aiheuttamaa surua. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT VILJA HARALA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

un Klaus Härölle esittää kysymyksen elokuvasta Elämää kuoleman jälkeen, alkaa puhetta tulvia. Kyseessä on elokuvaohjaajan tähän asti omakohtaisin teos. Härö oli parikymppinen elokuvaopiskelija, kun hänen äitinsä kuoli syöpään. Elämää kuoleman jälkeen -elokuvassa on sama asetelma kuin Härön suomenruotsalaisessa lapsuudenperheessä Porvoossa oli 25 vuotta sitten. – Kun äitini sairastui, en ajattelut, että se olisi lopullista. Uskoin, että jossain vaiheessa tulisi käänne parempaan. Olin isäni kanssa aivan eri planeetoilla, sillä pessimistinä hän totesi heti, että tämä oli tässä, Härö kertoo. – Vuoden kuluttua äidin sairastumisesta isä hälytti minut sairaalaan. Äitini kuoli samana iltana. Olin täysin surun murtama. Isä taas oli mielestään surrut jo asian valmiiksi, ja hän alkoi saman tien järjestää hautajaisia. Myös uuden elokuvan päähenkilöt Nisse ja hänen poikansa Stefan surevat rakkaan ihmisen kuolemaa hyvin eri tavoin. Härön mukaan elokuvassa on paljon muutakin todellisuudessa tapahtunutta. Isä esimerkiksi halusi, että vaimolle pidettäisiin pienet hautajaiset. Surkuhupaisia riitoja puolestaan aiheutti se, että sukulaisilla oli erilaisia toiveita muun muassa muistotilaisuuden tarjoiluista. – Isä ei jaksanut sitä, että niin moni otti osaa ja olisi halunnut tulla hautajaisiinkin. Jouduin siis elokuvan Stefanin tavoin isän käskystä soittamaan ihmisille ja kieltämään heitä tulemasta. LÄHEISEN IHMISEN KUOLEMAAN ei Klaus Härön mielestä voi suhtautua luonnollisena asiana, sillä eihän se ole luonnollista, että toinen vain on yhtäkkiä kokonaan poissa kuvioista. Jälkikäteen käynnit äidin luona sairaalassa tuntuivat merkityksellisiltä. Härölle on jäänyt erityisesti mieleen hiljainen kahvihetki, jossa he jakoivat puoliksi Aleksanterin leivoksen. Pian äitinsä kuoleman jälkeen Härö lähti työharjoitteluun Ruotsiin. Hän koki vieraan ympäristön stressaavana, mikä ilmeni siten, että hänelle nousi kuume joka iltapäivä. – Menin lääkäriin, ja hän kysyi, mitä minulle on viime aikoina tapahtunut. Mainitsin siinä ohimennen myös äidin kuoleman. Silloin lääkäri totesi, että surutyö on kuin kasa hiekkaa, joka on kannettava hiljalleen käsin pois. Elokuvassa nämä sanat sanoo pappi. Härö on iloinen siitä, että lopultakin teki tämän elokuvan, sillä se oli ollut ajatuksissa äidin kuolemasta lähtien. – Tein kokemastani jo nuorena muistiinpanoja mahdollista elokuvantekoa varten. Muistot tuolta ajalta nousivat taas mieleen edellisen elokuvani Tuntemattoman mestarin leikkausvaiheessa. Vaimoni rohkaisi minua ottamaan muistiinpanot yöpöydän laatikosta ja tarttumaan toimeen. Härö joutui pohtimaan, miten tekisi elokuvan. Kun kyse on massojen taiteesta, pieni ja intiimi teos ei välttämättä kiinnosta. – Muistin sitten, että Postia pappi Jaakobille -elokuvan tekeminen kymmenen vuotta sitten oli KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Kuka? Elokuvaohjaaja Klaus Härö, 48, asuu Porvoossa. Härö on ohjannut seitsemän pitkää elokuvaa. Hänen elokuvansa ovat voittaneet yli 60 palkintoa kansainvälisillä festivaaleilla ympäri maailmaa.

Mitä? Härön uusin elokuva Elämää kuoleman jälkeen tulee elokuvateattereihin 6.3. Omaelämäkerrallinen elokuva kuvaa isän ja pojan kokemaa surua.

Motto Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni. (Psalmi 119:105)

Klaus Häröä kiehtoo se, miten eri vinkkelistä ihmiset katsovat maailmaa.

hienoimpia kokemuksiani. Se on pieni, ihmisläheinen tarina, joka sisältää komediallisen vireen. ELÄMÄÄ KUOLEMAN JÄLKEEN -elokuva kuvaa isän ja pojan kommunikointia melko karusti. Nuorena Klaus Häröllä olikin huonot välit isäänsä. – Isäni oli linturetkillä viihtyvä erakkoluonne, ja kotonakin hän tuntui olevan henkisesti poissa. Kun olisin teini-iässä tarvinnut tukea, hän vain totesi, että jokaisen on pärjättävä itse. Minun oli vaikea ymmärtää sellaista tylyyttä. Härö ei kuitenkaan halunnut tehdä elokuvasta liian repivää ja ahdistavaa. Hän on sitä paitsi antanut isälleen ajan myötä anteeksi. – Ymmärsin, että isän syyttelyä oli turha jatkaa loputtomiin. Kun olin antanut hänelle anteeksi, välimme pehmenivät, ja myöhemmin isä myönsi saunan lauteilla katuvansa sitä, että oli ollut niin kova minua kohtaan. Elokuvassa Nisse-isää esittää suomenruotsalainen näyttelijä Peik Stenberg, jonka konstailematon näytteleminen teki koekuvauksissa vaiku-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

”

Ymmärsin, että isän syyttelyä oli turha jatkaa loputtomiin. Kun olin antanut hänelle anteeksi, välimme pehmenivät. tuksen Häröön. Äkkiväärä Nisse muistuttaa kuulemma hänen isäänsä. – Meillä kotona ei muutenkaan ollut mitään hienostelevaa eikä herraskaista, vaikka suomenruotsalaisten elämästä usein sellainen kuva annetaan. Jos joskus oli rapujuhlia, niissä syötiin pakasterapuja.

ELOKUVAT ALKOIVAT KIINNOSTAA Klaus Häröä teini-iässä. Samoihin aikoihin hän alkoi pohdiskella myös uskonasioita, ja oli lähellä, ettei hän valinnut elokuvaohjaajan sijasta papin ammattia. Rippikoulun käytyään Härö halusi ottaa kunnolla selvää kristinuskosta. Hän luki Raamattua ja vaikuttui erityisesti Jeesuksen hyvyydestä. – Ajattelin, että joko hän oli suuruudenhullu saarnamies tai sitten se, mitä hän puhui, on totta. Vakuutuin lopulta siitä, että Jeesus on pelastanut meidät ottamalla kantaakseen kaikkien häneen turvaavien synnit. Ja jos ihmiset eläisivät Jeesuksen vuorisaarnan mukaan, olisi maailma paljon parempi paikka elää. Härön vanhemmat hieman ihmettelivät, kun heidän poikansa alkoi liikkua seurakunnan porukoissa. – Vanhempani kuuluivat kirkkoon, mutta intoani Raamatun lukemiseen he eivät ymmärtäneet. Lukion jälkeen Härö lähti siviilipalvelusmieheksi Espooseen. Noihin aikoihin hän päätyi siihen, ettei hänestä ollut oikeanlaiseksi kristityksi.

LAURA REUNANEN /CITIZEN JANE PRODUCTIONS

Sunnuntai 1.3. klo 17 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

artistivieraana cata mansikka-aho töölön seurakunta

Hyppää kyytiin – elämysmatka! lähtöjä Lohjalta Unohtumaton Esitys kerran 10.vuodessa! Sipe Santapukin sinfonia ”Ukkonen” Bilematka Tahkolle/Tahkorinteille laskemaan! Sibeliustalossa, Lahdessa PE 20.3. hinta 57 €/hlö hintaan sis. kuljetukset, vierailu Apulandiassa sis. kahvin herkun kera, konserttilippu

Leskeksi jäänyt Nisse ja hänen poikansa Stefan ovat eri mieltä hautajaisjärjestelyistä.

Menetys nostaa tunteet pintaan Klaus Härön omiin kokemuksiin perustuvaan Elämatta paikalle niin sanotusti auttamaan ja järjesmää kuoleman jälkeen -elokuvaan voi moni läheitämään asioita. Tämä aiheuttaa Nissessä pelkkää sensä menettänyt samastua. Elokuva kuvaa sitä, kiukkua. Hermoja koettelee myös anoppi ja hänen miten monella eri tavalla ihmiset intonsa vaikuttaa muistotilaisuuden kokevat läheisen kuoleman. Kaitarjoiluihin. pauksen ja ikävän lisäksi surevalla On koskettavaa, miten Nisse saattaa olla muun muassa vihan, hautaa surunsa riitelemiseen. Ja häpeän ja katumuksen tunteita. miten hämillään nuori Stefan on Ne voivat aiheuttaa yllättävää käykaiken keskellä. Molemmat ovat uuON KOSKETTAVAA, töstä, jota toisen voi olla vaikea dessa ja oudossa tilanteessa. MITEN NISSE ymmärtää. Härön pienimuotoinen elokuva HAUTAA SURUNSA Härön elokuvassa leskeksi jääkertoo tästä kaikesta eleettömästi, nyt Nisse haluaisi pitää vaimolleen vailla minkäänlaista pateettisuutta. RIITELEMISEEN. hiljaiset hautajaiset, joissa olisi Hautajaisiin ja suruun sisältyy myös mukana lähinnä vain oma Stefantahattomia koomisia piirteitä, joita poika. Stefan on toista mieltä: pitäähän myös lähikuvataan hiljaisen huumorin keinoin. suvun päästä jättämään hyvästejä, ja moni äidin ysPeik Stenberg on hyvin uskottava vihaisen lestäväkin ottaa osaa ja haluaisi tulla hautajaisiin. ken roolissa. Myös Martin Paul Stefanina ja Lena Nissen sisar, hössöttävä Elsa, ilmaantuu kutsuLabart Elsana tekevät osuvat roolityöt.

”

Edelleen hän pohti uskonkysymyksiä. Tärkeäksi käännekohdaksi muodostui ruotsalaisen kristillisen kirjailijan C.O. Roseniuksen teos Yksin armosta. Sen luettuaan Häröstä tuli vankka Jumalan armon puolestapuhuja. Silloin hän suunnitteli myös teologian opintoja. ELOKUVAN VETOVOIMA oli kuitenkin vahvempi. Klaus Härö ei ole katunut ammatinvalintaansa, sillä hänen kokee itsensä tarinankertojaksi. Elokuvan keinoin hän voi jakaa kokemaansa muiden ihmisten kanssa. – Elokuvalla on mahtavat mahdollisuudet toimia samastumisen välineenä ja empatian lisääjänä. Omissa elokuvissani on usein kyse armosta inhimillisellä tasolla, Härö sanoo. – Minua kiehtoo se, miten eri vinkkeleistä ihmiset katsovat maailmaa. Olenkin sitä mieltä, että jokainen ihminen on elokuvan arvoinen. On hienoa, kun kamera pääsee kurkistamaan jonkun ihmisen yksityiseen puoleen ja samalla yllättämään. Kaikki ei olekaan sitä, miltä päältä päin näyttää!

Kun Härö aloitti elokuvien tekemisen, alan kilpailu tuntui kovalta. Nyt hänestä näyttää siltä, että kilpailua on vähän kaikilla aloilla. – Olen tottunut siihen, että työt etenevät pätkissä ja koko ajan on käynnissä useampi projekti. Joskus herään keskellä yötä saatuani hyvän idean, mutta tiedän hyvin, ettei se voi toteutua heti siinä paikassa. Vaikka Härön elokuvat ovat menestyneet ja saaneet kansainvälisiä palkintoja, se ei hänen mukaansa automaattisesti takaa jatkoa. – Tällä alalla luottamus on rakennettava aina alusta. Jos hengellisessä maailmassa paikkaansa ei voi lunastaa teoillaan, niin elokuvamaailmassa asia on täysin päinvastoin, hän sanoo. Härö asuu edelleen entisillä kotikulmillaan Porvoossa. Hän vertaa kotipaikkaansa vanhaan oloasuun: se ei ole välttämättä hieno, mutta siinä on mukava olla. Luovan työn vastapainoksi Härö viettää vaimonsa ja viiden lapsensa kanssa tavallista arkea. – Kaikki aika, mikä työltä jää, kuuluu perheelle. Aikaa ei jää mihinkään ylimääräisiin rientoihin. ■

PE 27.3. – su 29.3.

hinta 175 €/hlö

hintaan sis. kuljetukset, majoitus kahden Oberammergaun Kärsimysnäytelmä hengen huoneistossa ti 15.9 – ti 22.9.2020 Ilmajoen musiikkifestivaalit Lumikenkäretki Torronsuolle La 13.6. – su 14.6. hinta 200 €/hlö Oma bussi ja hinta suomalainen matkanjohtaja hintaan sis. kuljetukset, konserttilippu A-katLA 14.3. 120 €/hlö somo, majoitus kahden hengen huoneessa hintaan sis. kuljetukset, lumikenkien vuokraus, mukana koko matkan ajan! aamiaisella,illallinen noutopöydästä, opastettu nokipannukahvit ja sämpylä, kiertoajelu lähiruokalounas buffetpöydästä, sisäänpääsy Nahkurinverstaan museoon, Hinta 1560 €/hlö/H2 eräoppaan palvelut lumikenkäretkellä, MetsäHamina Tattoo 30-vuotta! hallituksen maksut Varaukset 3.3 mennessä! LA 8.8. hinta 90 €/hlö hintaan sis. kuljetukset, Marssishow-pääsylipLähtöjä Lohjalta, Nummelasta, Vihdistä pu, istumapaikat keskikatsomossa sekä Karkkilasta Lisätiedot ja varaukset www.fmt.fi puh. 0207 75 7700

FMT-Forssan Matkatoimisto Oy Kartanonkatu 9, 30100 Forssa Puhelin 0207 757 700 fm.myynti@fmt.fi avoinna ma-pe klo 10.00-16.30 Puheluhinnat 0207-alkuiseen yritysnumeroon kiinteästä verkosta 0,088 € /min, matkapuhelimesta 0,088 €/ min.

Puheluhinnat 0207-alkuiseen yritysnumeroon kiinteästä verkosta 0,088 € / min, matkapuhelimesta 0,088 €/ min.

Palvelutalo tutuksi Esittelykierros keskiviikkoisin klo 13 Saga Helapuiston väki toivottaa Teidät lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan Sagan korkeatasoisiin palveluihin ja kauniiseen Helsingin Ala-Malmilla sijaitsevaan palvelutaloomme. Esittelykierrokselle ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Tiesithän, että voit myös varata oman esittelyajan. Tilaa esitteet ja varaa oma esittelyaika: Satu Hellsten | puh. 050 501 6186 satu.hellsten@sagacare.fi www.sagacare.fi Saga Helapuisto Helatehtaankatu 1 00700 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Kaksosveljen kuolema vei vii Elias Koskimies ei voisi työskennellä viihteen parissa ilman hengellisyyttä. Kaksosveljen vakava sairastuminen sai hänet hakeutumaan sukelluksen ja teologian opintojen pariin. TEKSTI JENNA PARMALA KUVAT VILJA HARALA

amen, Aamen, lauletaan Antti Tuiskun uudella Valittu kansa – musiikkivideolla. Tuisku poseeraa Jeesushahmoisen miehen, valkoisten lampaiden ja kyyhkysten ympäröimänä. – Video tosiaan hyödyntää aika vahvaa uskonnollista symboliikkaa ja aika isolla vaihteella, toteaa tuottaja Elias Koskimies, mies videon takana. Hän suosittelee katsomaan videon loppuun saakka. – Silloin katsoja ymmärtää, että kyseessä on kriittinen kannanotto aikamme poptähtikulttuuriin, ei niinkään kristinuskoon. Koskimies on viihteen huippuammattilainen, joka on käsikirjoittanut, ohjannut ja tuottanut lukuisia ohjelmia ja tehnyt sisältöjä esimerkiksi Antti Tuiskulle, Krista Siegfridsille, Cheekille ja Kaija Koolle. Tänä vuonna hän on mukana tuottamassa esimerkiksi Stadionin avajaisia ja Antti Tuiskun elokuun stadionkeikkoja. Samalla Koskimies suorittaa ensimmäistä vuotta teologian opintoja. – Opintojen aloittamisella ei ole kuitenkaan mitään tekemistä viihdemaailman kanssa, Koskimies toteaa. Siihen liittyy aivan toinen tarina. VASEMMASSA RANTEESSA on punainen kabbala-nauha ja kyynärvarressa juuri otettu kauris-horoskooppimerkkitatuointi. Elias Koskimies on jo vuosia perehtynyt juutalaisen kabbalan mystiikkaan ja filosofiaan. Horoskooppimerkit taas tuovat elämään kaivattua keveyttä. – Mielestäni elämä tarvitsee kaikenlaista huuhaata, kuten vaikka astrologiaa, pehmentämään yleistä ilmapiiriä. Haluan tarkastella asioita monesta näkökulmasta eikä mi-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

hdetuottajan kohti syvyyksiä nua haittaa, jos sinne lirvahtaa vähän huuhaatakin mukaan. Kabbalan avulla Koskimies kertoo luoneensa rajoja viihdemaailman ja oman henkisyytensä välille. Hän ei ole koskaan viihtynyt juhlissa tai julkkispiireissä. – Minulle on tärkeää, että elämässä on muutakin sisältöä. Keveyttä ja syvällisyyttä on oltava sopivassa suhteessa. Nuo suhdeluvut menivät sijoiltaan syksyllä 2018, kun Koskimiehen kaksosveli kertoi sairastuneensa melanoomaan. Vaikka näytti siltä, että veli selviäisi, Koskimies pelästyi. – Olimme jakaneet veljeni kanssa kaiken: isäni kuoleman, muuton Helsinkiin, kaikki uudet elämänvaiheet. Tulimme hyvin toimeen, ja hänen kotinsa oli yksi elämäni turvapaikoista. Veljeni oli akateeminen perheenisä ja minä viihteen parissa työskentelevä vapaa sielu. Se, joka tunsi veljekset, todella tiesi, että yksityiselämässä Elias oli veljistä se hiljaisempi. – Minun oli vaikea hyväksyä sitä, että tärkeintä salaliittolaistani, veljeä, jonka kanssa olin jakanut kaiken syntymästä saakka, uhkasikin yhtäkkiä kuolema. Veljen sairaus oli kuin sähköisku, joka sai Koskimiehen tavoittelemaan elämää yhä kiihkeämmin. Hän kävi läpi asioita, joita oli jättänyt tekemättä pelon vuoksi. – Aloitin laitesukelluksen. Posotin syysiltoina joka viikko bussilla Veikkolan sukellusaltaille. Pelkäsin pinnan alle painumista aivan valtavasti, mutta jäin lopulta täysin koukkuun vedenalaiseen hiljaisuuden maailmaan. Toinen unelma olivat teologian opinnot. Koskimies oli muuttanut Pohjois-Pohjanmaalta Helsinkiin tekemään töitä 19-vuotiaana. – Kaduin aina vähän sitä, että en koskaan opiskellut ja perehtynyt asioihin. Minulla oli liian kiire tehdä uraa.

– Viime vuosi mullisti elämäni. Kaksosveljeni kuolema pakotti minut sekä luopumaan hänestä että ymmärtämään omaa kuolevaisuuttani, Elias Koskimies sanoo.

HAKUPAPEREISTA TEOLOGISEEN tiedekuntaan ei saanut tietää kukaan muu. Elias Koskimies kertoi asiasta vain kaksosveljelleen. – Kerroin hänelle hakemisesta, kun vierailimme Uspenskin katedraalissa. Silloin veljeni syöpä oli jo uusinut. Asiasta kuullessaan veli remahti raikuvaan nauruun. Sinnekö hait, vaikka et ole mikään kympin tyt-

tö vaan tuollainen viihteen viidakon tähtönen, veli ilkkui. – Juuri tuota piirrettä rakastin suhteessamme eniten. Veljeyteen kuului rajukin naljailu ja sanailu, ja silti tiesin olevani aina hyväksytty ja turvassa. Keväällä 2019 veljekset saattoivat vielä jutella ja nauraa keskenään, vaikka silloin oli jo selvää, että toinen ei eläisi enää pitkään. Koskimiehen veli teki kuolemaa kuusi kuukautta. – Se oli erikoista aikaa. Välillä tuntui järjettömältä käydä töissä samalla kun tiesin, että veljeni kuolee pian. Toisaalta sain valtavasti voimaa työkavereistani. Minun ei tarvinnut esittää voivani hyvin. Ymmärtääkseen veljensä kokemuksia Koskimies yritti lukea kuolemaa käsittelevää kirjallisuutta. – Jätin kuitenkin kirjat kesken, sillä niissä kuvatut kokemukset tuntuivat sietämättömiltä.

”

Veljeni vei mukanaan äänensä, kosketuksensa ja sellaisia muistoja, joista tiedämme vain hän ja minä. Silti kaikki ne asiat siinsivät jo edessä, joten Koskimies pyrki aktiivisesti kohtaamaan kuolemanpelkonsa. – Olen aina ajatellut, että pelkojen voittaminen on äärimmäisen tärkeää. Pakotin itseni veljeni kuoleman äärelle, ja päätin käydä hänen rinnallaan läpi kaikki sen vaiheet. Sairauden edetessä Koskimiehen veli väsyi ja muuttui fyysisesti ja psyykkisesti. Veljestä tuli poissaoleva. Kuolevan ja elävien välille syntyi raja, jota oli vaikea ylittää, vaikka piti toista kädestä. Veli siirrettiin Terhokotiin saattohoitoon. – Olen kiitollinen siitä, että Terhokoti teki kuolemasta niin luonnollista ja turvallista. Omaisia ei jätetty yksin, vaan heitäkin autettiin kohtaamaan kuolema.

– Isämme kuoli, kun olimme veljeni kanssa 14–vuotiaita, ja silloin näimme ruumiin vasta arkussa. Nyt sain olla veljeni vierellä loppuun saakka, ja sain sulkea hänen silmänsä kuoleman jälkeen. VELJENSÄ KUOLEMAA seuraavana päivänä Elias Koskimies saattoi ajatella vain, että nyt hän oli ensimmäistä kertaa vanhempi kuin kaksosveljensä. Kolme päivää aiemmin hän oli saanut tietää, että hänet oli hyväksytty opiskelemaan teologiaa. – Olen onnellinen siitä, että ehdin kertoa uutisen veljelleni. Vaikka veljeni tila oli silloin jo heiveröinen, hän kuuli minut. Jos Koskimies kirjoittaisi ohjeita kuolevien omaiselle, hän kehottaisi heitä säästämään voimiaan. – Omaa kestävyyttä ja voimia kannattaa säännöstellä, sillä läheisen kuoleman jälkeen meidän on vielä jäätävä tänne ja kestettävä elämä ilman rakasta ihmistä. Hän toivoisi myös, että ei olisi miettinyt niin paljon sitä, toimiiko oikein vai väärin. – Lopulta kyse ei kuitenkaan ole meistä läheisistä vaan kuolevasta ja hänen sisäisestä maailmastaan. Kuoleva ilmaisee itse, minkälaisia asioita tarvitsee. Kuolema on Koskimiehen mukaan julman yksinkertainen ja samalla täysin käsittämätön asia. – Veljeni vei mukanaan äänensä, kosketuksensa ja sellaisia muistoja, joista tiedämme vain hän ja minä. Sellaisen menetyksen jälkeen on nähtävä vaivaa, että elämällä on vielä merkitystä, että sydän saa vielä sähköiskuja ja innostuu uudesta. Uskonasioiden suhteen Koskimies sanoo olevansa tarkkailevan kiinnostunut. Hän haluaa opinnoissaan tutustua yhä syvemmin uskonnolliseen maailmaan. – Nyt odotan, että pääsen kunnolla opintojen kimppuun. Tänä vuonna niille on ollut todella vähän aikaa työtilanteeni vuoksi. Ajattelen kuitenkin, ettei teologian opintojen kanssa kannata pitää kauheaa kiirettä. Kun suuret stadionkonsertit on tänä vuonna tuotettu, Koskimies aloittaa uuden vaiheen ja palaa sukeltamisen, opiskelun ja kirjoittamisen pariin. – Alan pinnistellä yksinäisen akateemisen henkisyyden parissa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Hyvää pyhää

1.3.

Tämän sunnuntain aiheena kirkossa on Jeesus, kiusausten voittaja. Evankeliumitekstissä (Matt. 16:21–23) Jeesus puhuu opetuslapsilleen tulevasta kuolemastaan.

Kuvittele kevät MAALISKUUN NIMI viittaa tiettävästi siihen, että maaliskuussa maa alkaa paljastua lumen alta. Tänä vuonna nimi ei tunnu kovin ajankohtaiselta, kun maa on ollut paljaana koko talven. Tässä maaliskuussa emme taida kuulla sulamispurojen iloista solinaa. Kevään merkkejäkin tuntuu vähän hassulta kaivata, kun vihreää ruohoa ja jopa kukkia ja pajunkissoja on jo nähty ja lintujen lauluakin kuultu pimeimmän sydäntalven aikaan. Lähde kävelylle ja tarkkaile, mitä kaikkea vuodenaikaan sopimatonta näet ja koet. Osta lohdutukseksi jäätelö ja syö se ulkona, satoi tai paistoi. KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Kutsuja pitää huolta omastaan

estari, en osaa tulkita ilmettäsi, mutta sanasi saavat sisimpäni kuohumaan. Käsitän kyllä, mitä tarkoitat, kun puhut edessä olevasta kärsimyksestä vallanpitäjien käsissä. Sinä olet heille uhka. Tuhannet ihmiset haluavat kuulla mieluummin sinua kuin heitä. Käännät asiat tuoreeseen valoon etkä katso ohi pienimmästäkään. Mestari, sinun kohtaamisesi ravistaa ihmisen hereille tottumuksen unesta ja herättää toivon. Voisiko elämällä todella olla suurempi merkitys kuin vain selviytyminen yhdestä vaikeasta hetkestä toiseen? Mestari, en tajua sanojasi tulevasta kuolemasta tai ylösnousemuksesta. Kaikenlaista sinun seurassasi on nähty, mutta tämä on mahdottoman rajamailla. Kuolema on kuolema, eikä sellaista saa tapahtua rakkaal-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

le ystävälle. Vaikka oletkin luvattu Messias, ei kukaan ole koskaan tullut rajan toiselta puolelta takaisin. Siksi tekee mieli torjua sanasi. Samalla hetkellä kun silmäsi leimahtavat ja käsket Saatanan pois, ymmärrän. Minun käsitykseni hyvästä ei ole sinun käsityksesi siitä. Minulle hyvä pitää sisällään onnea, syvää iloa, yhteyttä ja jatkuvaa kasvua. Sinun kutsumusnäkysi katsoo yli inhimillisen hyvän määritelmän. Näköpiirissäsi ei ole hetkellinen vaan ikuinen hyvä. Toisen puolesta tietämisen torjut tiukasti. Elämän valinnat ovat Jumalan ja kutsumukselle kuuliaisen välinen, kahdenkeskinen asia. Hän ohjaa meidät oikealle tielle. Kutsuja pitää huolta omastaan silloinkin, kun tie vie keskelle kärsimyksiä. Siksi vaikeaa ei tarvitse vältellä.

KAISA KARIRANTA

Jätä neuvomatta Jätä viikon ajan sanomatta kaikki hyvät neuvosi muille. Voit vaikka merkitä muistiin tukkimiehen kirjanpidolla kaikki hetket, jolloin mielesi tekisi neuvoa jotakuta, puuttua toisen ihmisen elämän epäkohtaan tai tarjota omaa elämääsi esimerkiksi jollekulle. Neuvomisen sijaan opettele kysymään. Selvitä, mitä toinen ihminen ajattelee. Pyydä hiljaa mielessäsi Jumalaa siunaamaan jokainen viikolla kohtaamasi ihminen, jota ennen olisit neuvonut.

Harras hetki Freelancenäyttelijä ja -käsikirjoittaja Pirjo Heikkilä, 39, asuu Helsingissä. Heikkilä nähdään Alibullenin neitinä 14.2. ensi-iltansa saaneessa Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen -elokuvassa. Helmikuusta lähtien Heikkilä esiintyy MTV3:n Onnelatelevisiosarjassa. Maaliskuussa hän aloittaa Miika Nousiaisen tuuraamisen kesään asti Pitääkö olla huolissaan? -ohjelmassa. Heikkilä lukee myös äänikirjoja. Parhaillaan nauhoitetaan Katriina Järvisen ja Laura Kolben Sopivia ja sopimattomia.

Pirjo Heikkilä etsi kantakaupungista hiljaista paikkaa ja löysi Hietaniemen hautausmaan.

Irti härpäkkeistä ja hautausmaalle Myös juoksulenkillä Pirjo Heikkilä kävelee hautausmaapätkän. Hänestä olisi törkeää juosta surevan omaisen ohi hiki päässä. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

uutama päivä sitten Pirjo Heikkilä lähti kävelylle ilman puhelinta. Tuttuun reittiin kuuluvat hautausmaa, ranta ja entinen mielisairaala. Edellisestä kävelystä olikin kulunut jo tovi. Yleensä Heikkilän saa lähtemään yksin kävelylle hyvä ilma tai sopiva hetki, ei niinkään hiljentymisen tarve. Mutta juuri silloin pari päivää sitten Heikkilä muisti, että pitäisi olla enemmän yksin hiljaisuudessa. Korvissakaan ei aina tarvitsisi soida musiikki tai podcast. Miksi pitää koko ajan tuutata korviin jotakin? hän mietti kävellessään. Heikkilä huomasi, että hänen arjestaan puut-

tuvat hiljentymisen hetket lähes kokonaan. Niitä pitäisi olla useammin. Kävelyllään ilman laitteita ja härpäkkeitä Heikkilä kuuli sorsat, joutsenet ja Länsiväylän. HELSINGIN KANTAKAUPUNGISTA Pirjo Heikkilä ei ole löytänyt hiljaisia paikkoja. Puistoonkin mennessään hän törmää ihmisiin. Sama pätee jopa Espoon Nuuksioon, jossa on nykyisin ruuhkaa.

”

Hautausmaalla saa käydä, vaikka sinne ei olisi mitään asiaa. Välillä Heikkilästä tuntuu, että kansallispuisto on muuttunut huvipuistoksi. Nyt Heikkilä on keksinyt läheltä kotiaan paikan, jossa saa olla rauhassa. Hietaniemen hauta-

usmaalla ei yleensä ole muita ihmisiä kuin hän – ainakaan eläviä. Siellä Heikkilän huomio ei kiinnity kehenkään. Hänen ei tarvitse miettiä, ollaanko nyt vuorovaikutuksessa vai ei. Hautausmaalla kävellessään Heikkilä ei pysähtele. Nimiä vain vilisee silmissä, kun hän ohittaa hautakiviä, ja ajatuksissa saattaa pyöriä ajankohtaisia asioita. Ei hän siellä kuolemaa pohdi. Myös juoksulenkillä Heikkilä aina kävelee hautausmaapätkän, ja sen jälkeen juoksu jatkuu. Näin hän tekee siltä varalta, että hänen kanssaan samaan aikaan hautausmaalle sattuisi joku haudalla käyvä omainen. Heikkilästä olisi törkeää, että hän vetäisi tämän ohi hiki päässä. VASTA LAHDESTA Helsinkiin muutettuaan Pirjo Heikkilä uskaltautui kävelemään hautausmaalla ilman syytä. Aiemmin hänelle oli ollut epäselvää, onko se luvallista. Hietaniemeen tutustuessaan hän havaitsi, että hautausmaalla saa käydä, vaikka sinne ei olisi mitään asiaa. On Heikkilällä joskus ollut sinne asiaakin. Hän on käynyt kihlattunsa kanssa presidentti Mauno Koiviston haudalla ja taiteilijainmäellä. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Tilaisuuksia

Siivouspalveluja

Hiljaisuuden päivä Pääsiäislauantain retriitti 11.4. klo 10.30-17.30 Käpylän kirkolla, os. Metsolantie 14. Kaipaatko hiljaisuutta, lepoa ja pysähtymistä elämääsi? Henkilökohtaista matkantekoa hiljaisuudessa siivittävät yhteiset rukoushetket. Ohjaajina Pirkko Alho, Taina Latvala ja Marianne Vanhanen. Hinta 10 e, sis. keittolounaan. Ilm. 6.4. mennessä: pirkko.e.alho@gmail.com, taina.latvala@hotmail.fi tai 040 504 9479. Järj. Oulunkyln seurakunta.

HALUATKO KESKUSTELLA ELÄMÄSI SOLMUKOHDISTA? SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille. Apua myös pariskunnille. Palvelumme ovat maksuttomia. Ota yhteyttä, p. 045 341 0506. helsinkimissio.fi/senioripysakki

ESIRUKOUSILTA ti 3.3 klo 19 Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 Allan Franzén, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30– 16.30 ja esirukousiltana 18–19, tai kirjallisena: pray.petrus@evl. fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousillat joka toinen viikko. Petrus församling

ELVIS IS BACK -BÄNDI ELVISTÄ JA RUKOUSTA Su 8.3. klo 18.00 Pitäjänmäen kirkko, Helsinki Su 5.4. klo 18.00 Myllypuron kirkko, Helsinki 60-luvun herkkää Elvistä 5-äänisesti laulettuna. Rukousta sairaiden puolesta. Vapaaehtoinen kolehti.

Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

Iltamessu

la 29.2.klo 18 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5.

Seurat

ST.MATTHEW´S ENGLISH CONGREGATION Pastor: Kristian Willis Telephone: 0503080803, kristian.willis@evl.fi Address: Matteuksen kirkko, Turunlinnantie 3 WORSHIP SERVICES: Communion service every Sunday at 14:00 BIBLE FELLOWSHIP: Wednesdays 18:00-20:00 (start 8.1.2020) TABLE TENNIS CLUB: Tuesdays 14:30-16:00, Grace Hsiao (start 21.1.2020)

ke 4.3.klo 19 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1. Järj. Espoon Rauhanyhdistys

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B 8.3. klo 13.30 Lähetystilaisuus Reino Junttila pohtii Uusheräyksen merkitystä lähetystyössä

Kiinteistövälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

HERÄNNÄISSEURAT pe 28.2. klo 18.30 kotiseurat E.FullerJ. & H.Juustilla, Hirvit.7, Sipoo. la 29.2. klo 10-16 ”Rakkautta yli rajojen” Viron perhekeskus kiertueella: Pia ja Tero Ruotsala, Lea Saar sekä muita virolaisia Seuratuvalla; klo 9.30 kahvia klo 10 aamuveisuut klo 11 Kuulumisia Viron perhekeskuksesta ja lähetystyöstä; Pia Ruotsala ja Lea Saar klo 12 lounas, kasvissosekeitto (Seuratupayhdistyksen hyväksi 7-10 €/annos) klo 13 Konsertti, virolaiset vieraat Tero Ruotsalan kanssa klo 14 kahvit (vapaaehtoinen kahviraha) klo 14.30 yhteiset seurat (kolehti Ruotsaloiden työn tukemiseksi H-Y:n kv-työn kautta) la 29.2. klo 14 seurat toimintakeskus Jennyssä, Beckerint.9 (Malminkartano), Hki. klo 17 sateenkaarimessu Alppilan kko, Kotkank.2, Hki; kirkkokahvit ja sv-seurat; saarna T.Roiha, lit. S.Korkalainen. klo 18 seurat Mikaelin kko takkah., Emännänp.1 (Kontula), Hki. su 1.3. klo 10 kirkkopyhä Karkkilan kko, Huhdint.8-10; saarna L.Väyrynen-Si; keitto ja seurat srkkeskus. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8, Vtaa. klo 16 seurat Tapiolan kko, Kirkkop.6, Espoo. ma 2.3. klo 18.30 seurat Kilon Ristissä, Vanharaide 1 (Kilo), Espoo. ti 3.3. klo 12.30 Lähetyssanomien toim.siht. Pirre Saario Seuratuvan lähetyspiirissä, Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo), Hki. ke 4.3. klo 19 seurat Lauttasaaren kko, srk-sali, Myllykallionrne 1, Hki.; teet klo 18.30. pe 6.3. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo; kahvit klo 18. su 8.3. klo 14 sateenkaariseurat Piilolalla, Jussilank.1B11, Hvnkää. klo 17 Paastonajan virret - opetellaan Siionin virsiä, veisuut H.Sepän johdolla Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi), Hki. ke 11.3. klo 19 Körttikodin seurat. to 12.3. klo 18 maakuntalaulujen yhteislauluilta Seuratuvalla, mukana K.Airas ja Veera Railio. klo 18 seurat L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. la-su 14.-15.3. valtakunnalliset Talviveisuut Teljän kirkko, Koivistonpuistikko 50, Pori; www.h-y.fi/talviveisuut. html su 15.3. klo 18 seurat Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot.6, J-pää.

Kylpyhuone/sauna y.m. remontit Ammattitaidolla Olli p.0400 465963 baujap.fi

Ikkunapesut kotisiivoukset vuosien kokemuksella. P.0466160810 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090 Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

Palveluja tarjotaan Lakiasiainpalvelut ja asuntojen vuokraukset edullisesti. Sidarous Marjatta, p. 050 570 4642. AKH-Hoiva Oy tarjoaa kotiin tuotavia hoivapalveluja, asiointi-ja saattoapua sekä jalkojenhoitoa. “auttavat kädet hoitavat” sinua pitkäaikaisella kokemuksella. Pia: 050 3227890 Anne: 0405520898 Ratkaisukeskeistä terapiaa Malmilla Tutustu oman mielesi mahdollisuuksiin turvallisesti terapeutin kanssa. Yksilö- ja pariterapia. Ota yhteyttä: 040 2527427. Vastaanotto: Malmin terapia Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

Hammashoitoa

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Ari Suominen, 040 3552340

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

HAMMASPROTEESITYÖT Malmi | Hakaniemi | Haaga

010 2715 100

WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

Hautauspalveluja

Kuolleita

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

hautakivityöt

09 628 398

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM Minna Korhonen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Rakkaamme

Aune Eveliina Ohtamaa

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

s. 25.8.1935 Nivala k. 1.2.2020 Käy enkeli vierelläs taivaan rantaa, on kulkusi kevyt, jalkasi kantaa. Ei kipua, surua taivaan tiellä, on monet rakkaat vastassa siellä. Muistoissa elät keskellämme sukulaiset ja ystävät Siunattu hiljaisuudessa. Kiitos Espoonlahden hoivakodille Aunen hyvästä hoidosta.

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Ostetaan asunto

Ostetaan

OSTETAAN HUONOKUNTOINEN ASUNTO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Ei välityskuluja. Autan kuolinpesän asioissa. 0443533303 Laura Stolt

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Myydään asunto Senioritalo, Munkkiniemi myydään 2h+kk+parv. 50,5 m2 vmh. 260511 €. Heti vapaa. Puh. 0400 612914

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

Vuokrata halutaan Siisti, luotet. savuton nuori aviopari etsii vuokra-asuntoa kantak. miel. etelä-hki alue. 0405605305

Vuokralle tarjotaan 25m² 1h+kk+kh Etel.Hesperiankatu 16 a Helsinki 790 € + vesimaksu 25e/kk H.Saukonpää 050-543 0707

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Lähes kaikki isät ovat lähteneet ulkomaille Nepalin maaseudulla köyhät perheenisät muuttavat töiden perässä kauas kotoa, mutta lupaukset paremmasta toimeentulosta eivät useinkaan toteudu. TEKSTI NOORA POHJANHEIMO KUVAT TATU BLOMQVIST

ieni Bakferin kylä sijait see Nepalissa Sindhulin alueella, pääkaupungis ta Katmandusta 170 ki lometriä kaakkoon. Ky län läpi kulkevan maan tien päällystystyö on pahasti kes ken. Matka kestää hyvälläkin kelillä lähes kahdeksan tuntia. Välillä matka mutkittelee mutai sessa joenpohjassa. Välillä taas vuo renrinteestä vyöryneet suuret kivet katkaisevat kulkemisen. Tietä reu nustavat talot ja pellot. Yhdessä tien varren taloista asuu Dil Maya Syangtang. Hän jakaa ta lon lankomiehensä perheen kanssa. Syangtangilla ja hänen lapsillaan on talon yläkerrassa huone. Alaker rassa hän pitää pientä kioskia. Ylempänä rinteessä asuvat Sy angtangin appivanhemmat. Perinteisesti vaimo muuttaa Ne palissa aviomiehensä perheen luok se. Perheet ja appivanhemmat elä vät samassa talossa tai pihapiirissä kuten Syangtangin perhe. TÄNÄÄN KOTONA on vilskettä. Dil Maya Syangtangin lapset, 10vuoti as poika Sangeet ja 12vuotias tytär Saraswati, käyvät koulua, mutta tä nään heillä on vapaapäivä. Tytär auttaa äitiään ruoanvalmistuksessa alakerran keittiössä. Säilötyt vihannekset ja perintei nen mausteinen katuruoka chatpa te myydään talon alakerrassa ole vasta kojusta. Asiakkaita tulee tasai seen tahtiin. Syangtang on tyytyväi nen siihen, että kauppa käy. – Olen onnellinen, kun pystyn tienaamaan itse ja rahat riittävät elämiseen, Syangtang sanoo. – Ennen minulla ei ollut omaa ra haa, sillä kaikki maanviljelystä saa dut vihannekset menivät omiin sui

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Monin paikoin kyntöhommat hoidetaan vielä härkien kanssa.

Dil Maya Syangtang tienaa perheelleen elannon myymällä valmistamiaan ruokia kotinsa alakerrasta.

Kylänraittia ei varsinaisesti voi kuvata valtaväyläksi, mutta kohta siinä kelpaa kulkea, kun maantie valmistuu.

hin eikä mitään riittänyt myytä väksi. Nepalin maaseudulla pääelinkei no on maanviljelys. Sateinen ja tulvia aiheuttava monsuuniaika ja sitä seu raava kuivakausi vaikeuttavat kuiten kin tehokasta maanviljelyä. Huonot tiet ja heikot yhteydet lähimmille to reille ja muille kauppapaikoille taas hankaloittavat kaupankäyntiä.

Khincha Lal Pahari viljelee tomaattia ja kurkkua niitä varten rakennetuissa viljelytunneleissa.

Parempien tulojen toivossa mo net miehet päätyvät töihin ulko maille. Eniten nepalilaiset lähte vät töihin Malesiaan ja Intiaan sekä Qatariin ja SaudiArabiaan. MIESTEN TYÖSKENNELLESSÄ ulko mailla naiset jäävät käytännössä yk sinhuoltajiksi huolehtimaan lapsista ja muusta perheestä.

Ulkomaille lähtöön liittyy muita kin riskejä. Työskentelyolosuhteet ovat usein raskaat eivätkä työstä lu vatut tulot ole niin hyvät kuin on us kottu. Näin on käynyt myös Syang tangin perheessä. – Mieheni sanoi olevansa ulko mailla kolme vuotta. Nyt on kulu nut viisi vuotta, eikä hän ole pa lannut.

Alun jälkeen mies ei ole enää lä hettänyt rahaa perheelleen. – Ensimmäiset vuodet yksin las ten kanssa olivat todella raskaita, mutta en ole tällaisessa tilanteessa yksin. Lähes kaikkien miehet ovat ulkomailla, Syangtang kertoo viita ten muihin kylän naisiin.

EIKÄ HÄN OLE PALANNUT. DIL MAYA SYANGTANG

Toimeentulo ei irronnut Male siassa helpolla. – Työpäivät tehtaassa olivat 12–17tuntisia, ja lämpötila nousi jo pa sietämättömiin 55–60 asteeseen, Lal Pahari kertoo. – Työpäivien jälkeen olin tosi vä synyt. Asuin muiden nepalilaisten työntekijöiden kanssa samassa ah taassa huoneessa, ja siellä oli erit täin rauhatonta. Palkkakin jäi luvattua pienem mäksi, joten kolmen vuoden jälkeen Lal Pahari palasi takaisin kotiky läänsä Bakferiin. Myöhemmin hän lähti vielä muutamaksi vuodeksi töi hin Irakiin, mutta kokemus oli jäl leen raskas. – Tajusin, että minut tekee on nelliseksi pysyminen yhdessä per heen kanssa ja eläminen täällä koti

LASTEN KASVAESSA kuluja tulee enemmän. Välillä Dil Maya Syang tang on huolissaan, pystyykö hän vastaamaan lastensa tarpeisiin ja toiveisiin yksin. – On haastavaa pitää lapsista huolta yksin. Olisi parempi jakaa vanhempana oleminen. Mutta nyt on näin. Syangtangin hartain toive on, et tä hänen lapsensa saisivat hyvän koulutuksen ja kunnon ammatit. – Toivoisin, että lapsistani tulisi insinöörejä tai lääkäreitä, mutta en tiedä, toteutuuko toiveeni. ■

Yhteisvastuu 2020 tukee vanhemmuutta

•

20 prosenttia keräysvaroista ohjataan Suomessa vanhemmuutta tukevaan, vuonna 2021 käynnistyvään hankkeeseen, jonka toteuttavat Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry.

•

Viidesosa keräyksen tuotosta käytetään paikallisseurakuntien avustustoimintaan, jonka painotuksena on vanhemmuuden sekä lapsen ja vanhemman suhteen tukeminen.

•

Tänä vuonna Yhteisvastuu juhlii 70 vuotta jatkunutta, vuonna 1950 alkanutta taivaltaan.

•

Voit osallistua keräykseen osoitteessa yhteisvastuu.fi.

Äänioikeus tulisi antaa kaikille jäsenille myös kirkolliskokousvaalissa. Harvan kärsivällisyys riittää ES KO kirkon hallintohimmeliin perehtymiseen ja vuosien ennakointiin äänestysratkaisuissa. Kansanvaali voisi tuoda päätöksentekoon lisää avoimuutta. Ehdokaslistojen tavoitteet pitäisi pystyä kertomaan selkeästi myös muille kuin sisäpiiriläisille.” HANNA MITHIKU

”Kirkon suora demokratia toteutuu seurakuntavaaleissa. Jäsenet saavat vapaasti valita edustajat kirkkovaltuustoihin. Kirkolliskokouksella taas on kirkon autonomian perusteella yksinoikeus tehdä muutoksia kirkkolakiin ja lähettää ne eduskuntaan hyväksyttäväksi tai hylättäväksi. Kirkon uskon ja opin käsittely on erilaista kuin esimerkiksi ratojen suunnittelusta päättäminen eduskunnassa. Kirkon tunnustusta ja kirkkolakia ei voi uusia suhdanteiden mukaan. Seurakuntaneuvostojen jäsenillä on

hyvä mahdollisuus arvioida kirkolliskokouksen ehdokkaiden erilaisia tavoitteita. Tilanne on helpompi kuin suorissa kansanvaaleissa, joissa ehdokas on usein etäämpänä ja häneen pyritään vaikuttamaan vaalipuheilla.” JOUKO JÄÄSKELÄINEN

kirkolliskokousedustaja, teologian maisteri, Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

kirkolliskokousedustaja, valtiotieteiden tohtori, Vantaankosken seurakuntaneuvoston jäsen

”En näe kansanvaalia tarkoituksenkaukana paikallisesta päätöksenteosmukaisena tapana valita kirkolliskokota ja seurakuntalaisista. Äänioikeuden uksen maallikkoedustajia, vaikka vailaajentamisen sijaan suuntaisin pakuttamismahdollisuunoksia seurakuntavaaleihin ja niiden det kirkossa kaipaaäänestysprosentin nostamiseen. SIRP AP ÄI vatkin kehitystä. Niiden yhteydessä tulisi tuoV Seurakuntavaada aktiivisesti esille myös lien alhainen niiden välillinen vaikuäänestysprotus kirkolliskokousvaasentti ei enlin tulokseen ja avata, nakoi laajaa mikä on kirkolliskokoosallistumisuksen ja sen päätösten ta kirkollismerkitys.” kokousvaaIIDA ROTKO leissa. Kirkolkirkolliskokousedustaja, teologian kandidaatti, Espoon liskokous on halyhteisen kirkkovaltuuston jäsen linnollisempi elin ja EN

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosenttia käytetään vanhemmuutta tukeviin toimintoihin kehitysmaissa Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta.

”Olin Helsingin seurakuntien nuorten vaikuttamisseminaarissa puhumassa vaikuttamisesta kirkossa. Tuntui hölmöltä kertoa nuorille, että jos he haluaisivat vaikuttaa kirkolliskokousvaalissa, heidän olisi pitänyt hoksata äänestää puolitoista vuotta sitten seurakuntavaaleissa. Tuntuu usein siltä, että kirkon päätöksenteko on pyritty rakentamaan niin, että muutos on lähes mahdoton.

•

”Kirkolliskokouksen maallikot pitäisi valita kansanvaalilla”

NYT ON KULUNUT VIISI VUOTTA

Tällä palstalla kolme asiantuntijaa ottaa kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.

”

MIEHENI SANOI OLEVANSA ULKOMAILLA KOLME VUOTTA.

KOULUUN PÄÄSEMINEN ei ole Ne palissa joka lapsen oikeus. Kun Dil Maya Syangtang oli lapsi, hänen vanhempansa eivät lähettäneet hän tä kouluun, koska hän oli tyttö. Vain hänen veljensä koulutettiin. – Valitan äidilleni siitä vieläkin. Jos olisin saanut koulutuksen, elä mäni ei olisi ollut näin vaikeaa, Syangtang sanoo. Nyt Syangtang on saanut Kirkon Ulkomaanavun tuella yrittäjyyskoulu tuksen. Yhdessä opiskelukavereiden sa kanssa hän on myös perustanut osuuskunnan, josta saa vertaistukea ja josta voi tarvittaessa vaikka lainata rahaa yrityksen kasvattamiseen. Syangtang myy valmistamiaan ruokia kotinsa alakerrasta. Kaup pa on käynyt hyvin, ja hänen tulon sa riittävät takaamaan elannon per heelle ja koulunkäynnin lapsille. – Olen voinut ostaa lapsille kynät ja vihot koulunkäyntiä varten. En itse saanut lapsena käydä koulua, mutta haluan, että lapsillani on sii hen mahdollisuus.

Onko näin?

JÄ

KHINCHA LAL PAHARI on neljän lap sen isä ja maanviljelijä. Kun lapset olivat pieniä, hän kuuli tuttavaltaan, että ulkomailla työskentelemällä voi tienata suuria summia rahaa. Ystävänsä avustuksella Khincha lähti Malesiaan töihin. – Lapseni olivat pärjänneet kou lussa hyvin ja halusin, että he voi vat jatkaa koulunkäyntiä, Khincha kertoo.

kylässä, vaikka sitten vähillä rahoil la, hän sanoo. Perheen elämää on helpottanut se, että Lal Pahari sai koulutusta ja tarvikkeita maanviljelyn kehittämi seen Kirkon Ulkomaanavun projek tista. Nykyään hän pystyy elättä mään perheensä maanviljelyllä ei kä hänen tarvitse hakea toimeentu loa muualta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Mielipide Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

ONKO NÄIN -PALSTALLA käsiteltiin yhteistä uskontoja katsomusainetta enemmistönäkökulmasta (K&k 13.2.). Mielipidettä kysyttiin evankelis-luterilaisen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opettajalta, uskonnon didaktiikan professorilta ja ev.lut. kirkon nuorelta jäseneltä. Enemmistön äänin 3–0 todettiin, että on muutoksen aika. Enää ei tarvittaisi vähemmistölapsille tähän asti tarjottua merkittävää kokemusta, sitä ainoaa oppituntia, jonka aikana ei tarvitse olla vähemmistössä. Oman uskonnon tunnilla vähemmistölapset kohtaavat oman perinteensä ja keskustelevat maailmankatsomuksista turvallisessa tilassa. Kerran viikossa voi oppia maailmasta ja itsestään oppitunnilla, jonka aikana ei tarvitse perustella erilaisuuttaan. Omalla oppiaineella näytetään islamilaisille, ortodokseille, katolilaisille ja muille ryhmille konkreettisesti, miten arvokkaita vähemmistöt ovat Suomessa. Ruotsissa on jo nähty, että yhteisen uskontotiedon opetus toteutuu käytännössä enemmistön ehdoin ja palvelee juuri enemmistölasten tiedontarvetta. Ikävä kyllä nyt on tarjolla päätös, joka yhdistää sekä hyvää tarkoittavan ja välinpitämättömän enemmistön että populistit, jotka haluavat viedä vähemmistöiltä oman turvallisen tilan ja oppiaineen.

Jarri Vuorio Andrej Scherbakov DIVa rf, Vanhemmat moninaisuuden puolesta

18-vuotias ei aina pärjää yksin AIKUISEKSI KASVAMINEN tapahtuu pikkuhiljaa. Mutta mitä jos lapsuus onkin ollut pirstaleinen ja kehitys

MARTTA-KAISA VIRTA

Vähemmistölapset tarvitsevat oman uskonnon opetusta

ta sekään ei täysin vastaa tähän avuntarpeeseen, koska siellä hoidetaan mielenterveyden häiriöitä. Usein nämä nuoret kuitenkin siirtyvät suoraan mielenterveyspuolelle. Tarvittaisiin esimerkiksi tukiasuntoja nuorille. Jos 18-vuotias nuori ohjataan asumaan vaikkapa 60-vuotiaan pitkäaikaisen mielenterveyspotilaan kanssa, se ei tee hyvää nuoren mielenterveydelle. Nuori on oireillut vain siksi, että kotona on paha olla ja pitäisi päästä terveeseen ympäristöön, mutta omat eväät eivät täysin riitä yksinasumiseen. Turvallisen aikuisen puute on vielä suuri. Minä olen yksi näistä nuorista, joiden tilanteeseen yhteiskunnalla ei ole ratkaisua. Siksi ainoaksi vaihtoehdoksi jää hyväntekeväisyys (yksityishenkilöt tai järjestöt). Sitä yritänkin tekstini avulla tavoitella. Jos olisit kiinnostunut auttamaan tai tiedät, kuka voisi auttaa, olisin enemmän kuin kiitollinen vastauksista.

Nuori

Elämänkatsomustietoa ja uskontoa ei pidä yhdistää

Jeesus katkoo perisynnin kahleet

PÄÄTOIMITTAJA Jaakko Heinimäen mielestä Jeesuksesta käytetty nimitys ”vapahtaja” puolustaisi kristillisyyteen saateltavia uusia vapauksia (K&k 16.1.). Heinimäki vertaa tämän päivän tilannetta sadan vuoden takaiseen, jolloin eräs piispa taisteli ihmisryhmien oikeuksia vastaan muka Jumalan säätämyksen valtuuttamana. Heinimäki vertaa nykyisiä konservatiivikristittyjä tuohon menneisyyden synkeään kirkonmiesheen. Vaikka Jeesus puuttui lujasti uskonnollisen vallan väärinkäytöksiin, se ei kuitenkaan ollut hänen tärkein tehtävänsä vapahtajana – vaan perisynnin kahleen katkominen yksilöiden kohdalla. Heinimäki mainitsi esimerkkejä vanhoillisten torjumista asioista. Ne eivät mielestäni ole verratArno Kotro tavissa sadan vuoden takaifilosofian ja ET:n opettaja seen pyrkimykseen riisHelsinki tää äänioikeus eräiltä e t s u k ihmisryhmiltä. s ke essa a Ainakin konservak e Jat soitt ojatiivien seksuaalietiiko lua .kirkk fi aikuiseksi jäänyt kesken? ka pitäytyy Jumalan Jälkihuol. w Nuoret, joita ei jostain syystä sijoi- lon tapaisasetuksiin. Kristinusww punki u teta kodin ulkopuolelle, vaikka kokon ja muiden uskonta apua nuori ka tona olisikin perheväkivaltaa, joututojen sulautuminen taas ei voi enää saavat 18 vuotta täytettyään väliinputojohtaisi puolestaan yleisda, vaikka tarvitajiksi. On hyvin rajua, että 17-vuotias uskonnon muodostumiseen. sisikin sitä, koska silapsi onkin yhtäkkiä 18-vuotias aikui- joitusta ei tapahtunut. Ensiksi mainittu ei voisi taipuanen. Varsinkin, jos taustalla on kokaan tuohon syvimmiltään – koska Nuori joutuu täysi-ikäistyttyään koko lapsuuden kestänyt perhehelvethenkimaailmallisesti siinä on jo olevaan paikkaan, kun huomaa, että ti, johon lapsi ei ole saanut apua eikä täysin yksin pitäisi pärjätä. massa ikivanha, jyrkkä rajaus. ole päässyt turvallisesti kasvamaan Kari Hakkarainen Tässä kohtaa yhteiskunnassa on aikuiseksi. Helsinki aukko. Mielenterveyspuoli on, mutKIRKKO JA KAUPUNGISSA pohdittiin (13.2.), pitäisikö koulussa siirtyä yhteiseen katsomusaineeseen. Nykyäänhän uskontoja ja elämänkatsomustietoa opetetaan erikseen. Valitettavasti kirjoitus jäi yksipuoliseksi, koska kaikki haastatellut kannattivat yhteistä ainetta. Myös lähestymistapa oli outo. Katsomusopetusta pidettiin lähinnä eri uskontojen ja muiden katsomusten esittelynä. Hyvän katsomusopetuksen lähtökohta ei kuitenkaan ole valmiit opit vaan lasten ja nuorten oma elämä. Siinä pohditaan, mistä identiteetti rakentuu ja mikä kaikki vaikuttaa maailmankatsomukseen; on tärkeää tarkastella mediaa, tiedettä, taidetta, politiikkaa, nuorisokulttuureita, musiikkia ja niin edelleen. Toki pitää tietää uskonnoistakin, mutta ne ovat vain pieni osa aatteiden ja arvojen kirjoa. Kun nuoret pohtivat, mikä heille on tärkeää ja tavoiteltavaa, mistä syntyy hyvä elämä ja mikä on oikein ja väärin, he puhuvat enimmäkseen kaikesta muusta kuin uskonnosta. Tämä on myös syy, miksi vastustan yhteistä katsomusainetta. Kansainvälinen esimerkki ja kotimainen keskustelu viittaavat siihen, että yhteisaineesta tulisi uskontopainotteinen, mikä siis on katsomusopetukselle väärä perusta.

27.2.2020 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Naapurikassi auttaa, kun rahat eivät riitä ruokaan s. 3 Käpylän pyövelistä tuli Käpylän hyvä veli s. 6

Täällä ei udella

Outi Pekuri-Baltzar ja Arvidi Baltzar viihtyvät Jätkäsaaren Hyvän toivon kappelissa s. 4

Pappi Kristian Willis kutsui lapset kirkon etuosaan lasten hetkeen. Toista kertaa messuun osallistuva Annika Maxwell (vas.) laulatti lapsia.

Itiksessä rukoillaan englanniksi Helsingissä tehdään seurakuntatyötä viidellä vieraalla kielellä. Ne muut ovat kiina, arabia, venäjä ja viro.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT ESKO JÄMSÄ

ello on melkein kaksi sunnuntaina ja englanninkielinen messu on alkamassa, mutta Itäkeskuksen Matteuksenkirkon salissa on vasta kourallinen ihmisiä. Pappi Kristian Willis ei kuitenkaan ole huolissaan. – Kyllä ihmiset tulevat, vaikka voivat vähän myöhästyä. Aloitamme kuitenkin kahdelta. Ja niin käy. Pikkuhiljaa saliin ilmestyy väkeä, aikuisia ja lapsia, eivätkä he ujostele laulaa mukana. Laulujen sanat heijastetaan valko-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2020

kankaalle, niin kuin koko messun kulku ja päivän raamatuntekstit. Lapsilla on oma hetki etupenkissä. Pappi puhuu heille hetken hauskasti päivän aiheesta, Jumalan armon säteilystä, ja ylipäänsä säteilystä. Sitten lauletaan reipas laulu pianosäestyksellä. Pyhäkoulunopettaja Belinda Rockman-Kivinen kerää lapset mukaansa pyhäkouluun saarnan ajaksi. Messussa on muitakin hetkiä, jotka ravistelevat rutinoituneen luterilaisen hereille. Uudet kävijät toivotetaan tervetulleiksi – myös toimittaja ja kuvaaja – ja he saavat sanoa

jonkin sanan. Kolehti, joka menee messun kuluihin, käydään viemässä alttarille. Ehtoolliseen liittyvä rauhan toivotus saa jokaisen läsnäolijan ylös tuolista, sillä kaikki toivottavat rauhaa toisilleen. – Ehtoolliselle voivat tulla kaikki kastetut kristityt. Jos sinua ei ole kastettu, voit pyytää siunausta, pastori opastaa. KERRAN KUUSSA englanninkieliseen messuun liittyy myös nyyttikestit. Tällä kertaa pöytään katetaan makaronilaatikkoa, salaatteja, suolaisia piirakoita, hedelmiä ja makeisia sekä tietysti kahvia ja teetä. Nyyttäreillä ei ole erityistä ohjelmaa, vaan vapaata seurustelua. – Meillä on väkeä muun muassa Kamerunista, Brasiliasta, Yhdysvalloista, Sambiasta, Taiwanista, Kii-

nasta ja Koreasta. Joukossa on luterilaisia, helluntailaisia, anglikaaneja, katolilaisia ja baptisteja. Jotkut eivät tiedä, mihin kuuluvat, Kristian Willis kertoo. – Siksi keskitymme siihen, mikä meitä yhdistää. Tämä vaikuttaa myös messun kulkuun. PUOLI VUOTTA sitten tehtävässä aloittanut Willis pyrkii vaalimaan seurakunnassaan yhteenkuuluvuuden tunnetta, ”jotta ihmisillä olisi edes jokin yhteisö, johon he kuuluvat”. Täällä ainakin jutellaan. Samassa pöydässä istuvat syömässä amerikkalainen Annika Maxwell, joka on viettänyt Suomessa vasta kuukauden, ja nigerialaissyntyinen Basil Eneh, joka on asunut Suomessa vuosikymmeniä.

– Yritän rakentaa elämääni Suomeen. Etsin töitä ja olen etsinyt itselleni kirkon. Tämä monikulttuurinen seurakunta on kotoisa, sillä se muistuttaa kotiseurakuntaani Washingtonissa, luterilainen Maxwell kertoo. Basil Eneh on geofyysikko, joka tuli aikoinaan opiskelemaan Suomeen ja jäi tänne. Hän on toiminut kansainvälisen seurakunnan vastuunkantajana myös aikaisempien pastorien kausilla, vetää toisinaan raamattupiiriä ja käy kirkolla pelaamassa pingistäkin. Ghanasta kotoisin oleva Belinda Rockman-Kivinen muutti Suomeen viitisen vuotta sitten. Tätä ennen hän on osallistunut luterilaisen seurakunnan toimintaan Malmin, Viikin ja Pihlajamäen kirkoilla.

”

Keskitymme siihen, mikä meitä yhdistää. ENGLANNINKIELISEN SEURAKUNTATYÖN PAPPI KRISTIAN WILLIS

Alkujaan katolilainen RockmanKivinen liittyi luterilaiseen kirkkoon omasta tahdostaan. – Kirkko on minulle tosi tärkeä juttu. Jopa se rakennuskin, vaikka tiedän, että Jumala on kaikkialla. En voisi elää alueella, jossa ei ole kirkkoa. Englanninkielisessä messuyhteisössä jokaiselle halukkaalle riittää tehtäviä. Jotkut ovat myös kysyneet papilta, mille tilille voi maksaa kymmenykset, koska siihen on totuttu kotimaassa. Toisilla ei välttämättä ole iltaruokaa tiedossa nyyttikestien jälkeen. ■

Apua & tukea

Osta jotain myös naapurille Naapurikassikeräys on superhelppo tapa auttaa oman alueen ihmisiä, joiden rahat eivät riitä ruokaan. TEKSTI OUTI JAAKKOLA KUVAT ESKO JÄMSÄ

LAAJASALOLAINEN Päivi Tiger osti kauppareissullaan sikanautasäilykettä, hernekeittopurkin, chilitomaattimurskaa, kilon spagettia, hammastahnaa ja pari hammasharjaa. Sitten hän kiikutti ne Naapurikassikeräyksen kärryihin Saaren kauppakeskuksen aulaan. – Ajattelen tämmöisiä järkeviä, että siitä saa koko aterian. Me ollaan eläkkeellä eikä enää paljon syödä. Kyllä täälläkin on varmaan avuntarvitsijoita. DIAKONIATYÖNTEKIJÄ KRISTIINA Selin Roihuvuoren seurakunnasta kävi katsomassa, miten homma toimii Herttoniemen K-Supermarket Hertassa, jossa keräys on pyörinyt jo viime vuodesta alkaen. – Tunnustan epäilleeni, miten keräys lähtee Laajasalossa käyntiin. Olen aivan ällikällä lyöty, sillä ihmiset ovat tuoneet kärryihin jopa puoli kassillista ruokaa. MONILLE ON YLLÄTYS, että lähellä asuu ihmisiä, joiden rahat eivät tahdo riittää ruokaan. – Syitä ovat äkillinen sairastuminen, työttömäksi jääminen, korkeat vuokrat ja perheen elättäminen yksinhuoltajan palkalla. Kuka tahansa saattaa yhtäkkiä joutua tilanteeseen, jossa ruokakaappi ammot-

taa tyhjyyttään, kuvaa Herttoniemen seurakunnan Naapurikassikeräystä organisoiva diakoniatyöntekijä Taina Saarela. – Tällaisille ihmisille kun vie toisten lahjoittamaa ruokaa, se todella koskettaa. NAAPURIKASSIKERÄYKSEN IDEOI alun perin Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami, joka pyysi diakoniatyöntekijöitä yhteistyökumppaneiksi. Herttoniemessä mukana on myös vapaaehtoisia auttamassa tavaroiden vastaanottamisessa ja jakelussa. – Paikallinen kuoro lahjoitti keräykseen 600 euroa ja Lindström Oy pantillisia kierrätettäviä ostoskasseja, Saarela kertoo keräyksen suosiosta. K-Supermarket Saaren kauppias Teppo Ojalan mukaan asiakkaat pyysivät keräystä Laajasaloon heti Herttoniemen keräyksen jälkeen. Vaikka kauppiaskin hyötyy lisämyynnistä, se ei ole päällimmäinen asia. – Enemmän innostaa se, miten ihmiset haluavat auttaa toisiaan. ■

Näin naapurikassikeräys toimii Osta kaupasta jokin säilyvä ruokatavara tai hygieniatuote ja laita se aulassa olevaan keräyskärryyn. Diakoniatyöntekijät jakavat tavarat suoraan alueen vähävaraisille. Seuraavat keräykset: K-Supermarket Hertta, Herttoniemi: ke 11.3., 15.4. ja 13.5. klo 16–19, ja K-Supermarket Saari, Laajasalo: to 19.3. klo 16–19

Kirkkoon monella kielellä Matteuksenkirkolla toimitaan nykyisin englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi, sillä Matteus församling ja venäjänkielinen seurakuntatyö jakavat tilat englanninkielisen työn kanssa. Messu (engl.) Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3, sunnuntaisin klo 14. Malmin seurakunnassa pidetään kerran kuussa kaksikielinen messu (engl.-suomi) Viikin kirkossa, monikielinen raamattupiiri sekä kansainväliset nyyttärit Pihlajamäen kirkolla. Lisätiedot: minnasisko.makinen@evl.fi

– Jotenkin on ihan eri asia antaa ruokaa kuin rahaa. Tämä on helppo tapa auttaa samalla alueella asuvia, ajattelee laajasalolainen Inkeri Ruuska. Vieressä diakoniatyöntekijä Kristiina Selin. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2020

Hyvän toivon kappelilla pappi on sivuosassa Jätkäsaareen syntyi messuyhteisö, joka vastapainona digitalisoitumiselle korostaa kehollisuutta. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

elsingin tuomiokirkkoseurakunnan kansainvälisen työn sihteeri Natasha Vaalgamaa jakaa pöytiin paperia ja kyniä. Tehtävänä on piirtää hyvän elämän kakku. Millaisia koristeita kakkuun tulee, ja miltä se maistuu? On alkamassa Kappelikahvila-tilaisuus Hyvän toivon kappelissa Jätkäsaaressa. Seinänvierustalla odottavat termarit ja pizzapalat. Mutta piirretään nyt ensin se kakku. Vaalgamaa selittää, että hyvä elämä ei riipu asemasta tai tulotasosta. Hän lukee ääneen Raamatusta kohdan, jossa Jeesus kehottaa olemaan murehtimatta, mistä saadaan ruokaa tai vaatteita, koska Taivaan Isä tietää kaikki tarpeemme. – Kun etsii ensin Jumalaa, niin sen jälkeen kaikki maallinenkin järjestyy. Meillä on joka päivälle omat murheet, on terveys- ja rahahuolia, mutta silti hyvä elämä voi olla tässä ja nyt. Voimme olla kiitollisia juuri tästä hetkestä

tänään, Vaalgamaa sanoo. – Vaikka elämässä olisi sairautta, elämä voi silti olla hyvä, hän sanoo.

”

SIIHEN AIKAAN, KUN OLIN MURROSIKÄINEN, MEDITAATIO OLI KIRKOSSA SUURTA SYNTIÄ. OUTI PEKURI-BALTZAR

JÄTKÄSAARI OLI aiemmin satama- ja teollisuusalue. Kymmenen vuotta sitten sinne alettiin rakentaa uutta kaupunginosaa. Nyt asukkaita on jo yli 10 000, ja uusia kerrostaloja nousee edelleen. Hyvän toivon kappeli on toiminut nyt kaksi vuotta. Kerrostalon alakerrassa toimivan kappelin pappi Hannu Varkki kertoo, että alusta lähtien toiminnan

MARI AARNIO JA AARNE ORMIO/KIRKON KUVAPANKKI

Uuteen kirkolliskokoukseen valittiin yhdeksän helsinkiläistä.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2020

Kirkolliskokous uusiutui reippaasti Arvoliberaali Tulkaa kaikki -liike sai selvän vaalivoiton Helsingin hiippakunnan kirkolliskokousvaaleissa. Hiippakunnan kahdeksasta maallikkoedustajasta neljä ja neljästä pappisedustajasta kaksi valittiin Tulkaa kaikki -liikkeen ehdokaslistalta. Tulkaa kaikki -liikkeen maallikkoedustajat ovat Viivi AliLöytty, Katri Korolainen, Hanna Mithiku ja Wiking Vuori. He ovat kaikki helsinkiläisiä. Pappisedustajaksi valittiin Mar-

ja Heltelä ja Kirsi Hiilamo, niin ikään Helsingistä. Arvokonservatiivinen Sanasta elämään -liike sai hiippakunnasta kirkolliskokoukseen nyt kaksi maallikkoedustajaa, vantaalaiset Soili Haverisen ja Jouko Jääskeläisen. Pappien konservatiiviselta Kaikkien kirkko -listalta valittiin Arto Antturi Helsingistä. Kirkollista keskustaa edustava Elävä kirkko -lista sai läpi kaksi maallikkoedustajaa eli Eija-Riitta Korholan Helsingistä ja Juha Perilän Sipoosta. Perilä työskentelee Herttoniemen

seurakunnan nuorisontyönohjaajana. Kompromissihakuinen uudistusmielinen Viinipuu-lista sai läpi yhden pappisedustajan, helsinkiläisen Marjaana Toiviaisen. Hiippakunnan kahdestatoista edustajasta kahdeksan on uusia. Myös valtakunnallisesti kirkolliskokous uusiutui reippaasti, sillä edustajista on uusia 46 prosenttia. Muuallakin maassa uudistusmieliset etenivät. Kirkolliskokous on evankelisluterilaisen kirkon ylin päätöksentekoelin. Sinne valitaan kirkon yhdeksästä hiippakunnasta

Taiteilijapariskunta Outi Pekuri-Baltzar ja Arvidi Baltzar ovat löytäneet hengellisen kodin Hyvän toivon kappelista.

Kansainvälisen työn sihteeri Natasha Vaalgamaa ohjaa piirtämään hyvän elämän kakun. – Meillä on joka päivälle omat murheet, on terveys- ja rahahuolia, mutta silti se hyvä elämä voi olla tässä ja nyt, hän sanoo.

yhteensä 96 edustajaa. Valituista 32 on pappeja ja 64 maallikkoja. Lisätietoja vaalien tuloksista kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Tarja Halonen valitsi emojin Presidentti Tarja Halonen huipensi Forgivemojikampanjan poimimalla kampanjan keräämien yleisöehdotusten joukosta emojin, joka kuvastaa anteeksiantamista. Valitussa emojissa korostu-

vat anteeksiantamisen positiivinen tunnepuoli ja rauhaa rakentava vaikutus. – Olen seurannut huolestuneena keskustelukulttuurin polarisoitumista sekä Suomessa että maailmalla. Haluaisin nähdä etenkin digitaalisissa kanavissa käytävissä keskusteluissa nykyistä enemmän malttia, empatiaa ja kykyä myöntää virheensä, Tarja Halonen sanoo. Suomalaislähtöinen For-

suunnitteluun otettiin mukaan paikalliset asukkaat. – Usein meillä ennen messun alkua napataan joku seurakuntalainen suoraan ovelta hoitamaan jotakin tehtävää. Silloin messuissa säilyy spontaanius, eikä lopputulos ole liian treenattu. Mitään ei tarvitse osata täydellisesti, Varkki sanoo. Tehtäviin on kuulunut tekstien lukemista ja öljyllä voitelua. Lisäksi kirkollisten ilmoitusten kohdalla käytetään symbolisia elementtejä. – Kastettujen kohdalla vapaaehtoiset ripustavat kristallisia kastehelmiä Elämän puu -kynttelikköön ja kaatavat vettä kastemaljaan. Avioliittoon kuulutetuille he puhaltavat saippuakuplia. Vainajille sytytetään kynttilä, Varkki luettelee. Myös esirukouksissa seurakuntalaisten rooli on tärkeä. PIRJO SEPPÄLÄ, Outi Pekuri-Baltzar ja hänen aviomiehensä Arvidi Baltzar ovat Kappelikahvilan vakiovieraita. – Täällä ei udella kenenkään taustoja. Se on tärkeää, sillä silloin saa olla sitä, mitä on, Pekuri-Baltzar sanoo. Kahvi ja pulla maistuvat hyvässä

givemoji-kampanja alkoi viime vuoden lopulla etsiä emojia anteeksi antamiselle. Kampanja käynnistyi Suomen evankelisluterilaisen kirkon aloitteesta. Virallisessa kansainvälisessä emojivalikoimassa on yli 3 000 erilaista symbolia, mutta toistaiseksi yksikään niistä ei kuvasta anteeksiantamista. Jos Tarja Halosen valitsema emoji pääsee osaksi Unicoden valikoimaa, eri laitevalmistajat ja palveluiden tarjoajat muokkaavat siitä omat versionsa. Ne olisivat yleisessä käytössä aikaisintaan syksyllä 2021.

seurassa, mutta mitä muuta Kappelikahvilasta saa? – Mielenrauhaa. Ja toivoa. Hannu Varkki korostaa aina sitä toivoa, Pekuri-Baltzar sanoo. – Tärkeää on se, että kun täällä tapaa ihmisiä, he eivät ole poissaolevan oloisia vaan juuri tässä hetkessä. Täällä kun puhuu kenen tahansa kanssa, niin kohtaamiset ovat aina aitoja ja mukavia, sanoo Arvidi Baltzar. Kahvilakappelin lisäksi Outi Pekuri-Baltzar osallistuu usein torstaisin meditaatioon. – On aivan loistavaa, että kirkko on omaksunut meditatiivisuuden. Minä kun olen tällainen vanha kirkossakävijä ihan nuoruudesta lähtien, niin tämä tuntuu hyvältä. Siihen aikaan, kun olin murrosikäinen, meditaatio oli kirkossa suurta syntiä, Pekuri-Baltzar sanoo. Pirjo Seppälä on asunut Jätkäsaaressa nelisen vuotta, ja Hyvän toivon kappelista on tullut tärkeä osa elämää. – Olen täällä tänäänkin vapaaehtoisena päivystäjänä siltä varalta, että joku haluaa tulla juttelemaan, hiljentymään tai tutustumaan paikkoihin, Seppälä sanoo. HYVÄN TOIVON kappelin toiminnan ytimeksi on muodostunut kehollisuutta korostava jumalanpalvelus. – Jätkäsaari liittyy voimakkaasti informaatioteknologiseen elämäntapaan. Sen vastapainoksi seurakuntalaiset kaipaavat kokonaisvaltaista ja kehollista lähestymistä. Kehollisuus on myös hyvin tärkeä osa kristinuskoa, Varkki sanoo. – Messun alussa on kehoharjoitus, jossa astutaan kunkin pyhäpäivän teemaan fyysisesti eikä pelkästään sanojen kautta. Esimerkiksi yhtenä sunnuntaina aiheena oli ansaitsematon armo. Niinpä messun johdannossa teimme käsillä kehdon. Se symboloi sitä, että Jumala kantaa. ■

Aurinkorannikolle Merimieskirkon sosiaalikuraattori Suomen Merimieskirkko palkkaa sosiaalikuraattorin Aurinkorannikolle Espanjaan kolmeksi vuodeksi. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA myönsi Merimieskirkolle rahoitusta Aurinkorannikolla asuvien ja oleskelevien ihmisten auttamiseksi. Hanke toteutetaan yhteistyössä Aurinkorannikon suomalaisen seurakunnan ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa.

Aurinkorannikolla elää noin 25 000–30 000 suomalaista eli suomalaisen pikkukaupungin verran väkeä. Vakituista suomalaisten parissa työskentelevää sosiaalityöntekijää tai diakonia alueella ei kuitenkaan tällä hetkellä ole. Vuosina 2011–2013 Aurinkorannikolla oli sosiaali- ja terveysministeriön ja ulkoministeriön palkkaama sosiaalityöntekijä. – Aikaisemmasta sosiaalityöstä saatiin sellainen kokemus, että työlle tosiaan on tarvetta, Merimieskirkon pääsihteeri Hannu Suihkonen kertoo. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.2.–12.3.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

JUMALANPALVELUKSET Ad sextam – päivärukous to klo 12. Laudes – aamurukous ke klo 7.30. Messu su 1.3. klo 10. Paananen, Muroma, Autio. Arkimessu ke 4.3. klo 15, Hopeatie 14. Muroma-Nikunen, Mönttinen. Ehtoolliskirkko ti 3.3. klo 13.30 Riistavuoressa. Muroma, Autio. Messu su 11.3. klo 10. MuromaNikunen, Paananen, Mönttinen. Medismessu ke 4.3. klo 18. Kolari. Lupa hengähtää vaikka patjalla pötkötellen.

Johtaminen, sukupuoli ja teologia kirkossa -symposium la 21.3. klo 13–17. Mm. Hintikka, Vikström. Ilm. 10.3. menn. helsinginseurakunnat.fi/haaga. Uutta Lämpiössä Pohjois-Haagan ostarilla, Näyttelijäntie 14: Diakoni tavattavissa ke 4.3. klo 14–15 myös ajanvarausta varten. Kirkkoherran iltatee ke 4.3. klo 18–19, jolloin voit käydä iltateellä ja moikkaamassa Heikkiä.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkos-

sa. Kirkkokahvit. 1.3. Messun musiikkina 1782–1856 eläneen noormarkkulaisen talonemännän Kaisa Juhontyttären kirjoittamia virsiä. Kaisan Wirsi -lauluyhtye, Sinikka Kontio, Kaisa Kautto, Sirkka Kosonen, Eva Väljaots, Sirkku Rintamäki. Messu ja iltatee Malminkartanon kappelissa su 1.3. klo 18. Iltaehtoollinen ke 4.3. ja 11.3. klo 19 kirkossa. Noin kolmen vartin kirkko keskellä viikkoa. Aamuehtoollinen ke 11.3. klo 9.15 kirkossa. Aamiainen 1,50 e seurakuntasalissa.

TAPAHTUMIA Herättäjäyhdistyksen seurat la 29.2. klo 14 Jennyssä, Beckerintie 9. Siionin virsiä ja puheita. Perheraamattupiiri ma 2.3. klo 17.30–19 Klanussa. Tervetuloa koko perhe tutustumaan Raamatun kertomuksiin kaikenikäisille soveltuvalla tavalla. Avoimet ovet. Kolme iltaa yksinhuoltajille. Tervetuloa koko perhe Klanuun torstaisin 5.3., 16.4. ja 7.5. klo 17.30–

19 tutustumaan muihin yhden huoltajan perheisiin, jakamaan kokemuksia ja vertaistukea. Ohjelman suunnittelemme yhdessä ensimmäisellä kerralla. Avoimet ovet. Tiedustelut Janette Lintelä, p. 050 380 4231. Keskeneräisten käsitöiden piiri ma 9.3. klo 14–15.30 Paikassa, Kaaren -1. krs. Tehdään yhdessä käsitöitä ja rupatellaan. Vauvankin voi ottaa mukaan. Työtupa ti 3.3. klo 15–19. Avoin käsityö- ja askarteluhuone Klanussa. Lähetyspiiri ti 10.3. klo 18 Klaneettitiellä. Riikka-Maria ja Tomas Kolkka kertovat mitä kuuluu Pohjois-Thaimaan kristityille vähemmistökansoille. Avoin piiri. Lauletaan yhdessä to 12.3. klo 10.15 kirkossa. Avoin yhteislaulutilaisuus. Hiljaisuuden joogaa to 19.3., 26.3., 2.4. klo 18–19.30 Klanussa. Ilmoittautuminen 5.3. mennessä ryhmän ohjaajalle milla.makitalo@evl.fi. Hiljaisuuden päivä -miniretriitti la 21.3. klo 9.30–15.30 Malminkarta-

non kappelilla. Koe päivä hiljaisuutta keskellä kaupunkia. Vapaaehtoinen ruokaraha. Ilmoittautuminen 16.3. mennessä ohjaajalle konsta.korhonen@evl.fi.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messut su klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Su 8.3. messun jälkeen kirkkokahveilla vieraana Kirkon Lähetyskeskuksen johtaja Jaakko Rusama. Arki-illan perhekirkko ti 10.3. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Verkoston messut su klo 17 Munk-

Luhmon Opekonsertti ti 3.3. klo 19. Yhteislaulua ti 10.3. klo 13.30 Riistavuoressa. Paastonajan virsiä. Olli-kanttori laulattaa. Luentokonsertti: Matka Matteus-passioon ke 11.3. klo 18.30–20. Topi Linjama, Chorus Sine Nomine, joht. Katja Mäkiö. Mukana solisteja. Mahdollisuus myös itse osallistua kuoroosiin. Tied. hanna.autio@evl.fi. Yhteisvastuukonsertti to 12.3. klo 19. Annamaria Hannonen, sopraano, Mikko Perkola, gamba. Barokkiajan sävellyksiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Miesten piiri ti 3.3. klo 18.30. Raamattu, muukalaiset ja me, alustaa Hannu Vapaavuori. Iloiset leipurit ma klo 9–14. Leivotaan herkkuja kirkkokahville. Tied. zara.keto@gmail.com. Lähetysraamattupiiri ma 9.3. klo 13. Käsityökerho ti 10.3. klo 18. Aikuisten lautapelikerho la 7.3. klo 12–15.30. Hyvän mielen keidas to klo 16.30. Ateria 2 e. Teematorstai: klo 12 päivähartaus, klo 12.30 lounas 6 e, klo 13 ohjelmaa. 27.2. Lasten Kalevala, Jouko Tikkanen. 5.3. Onni asuu jo sinussa -kirjan esittely, Auli Malimaa. 12.3. Ensimmäinen nainen -kirjareferaatti, Kaarina Johansson. Perhekerhot: ma klo 17.30 Tönöllä, to klo 9.30 kirkolla, pe klo 10 Mariankodissa. Diakonian ajanvarauspäivystys ma ja to klo 10–12, p. 050 476 7710.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2020

VILLE PALONEN

TAPAHTUMIA

Menokasvo Ex-ammattinyrkkeilijä puhuu kirkolla Sosionomi ja kaupunginvaltuutettu (sd) Jukka Järvinen on haastateltavana Oulunkylän seurakunnan ensimmäisessä miestenpäivässä 7.3. Vieläkö sinua kutsutaan Käpylän Pyöveliksi? – Kyllä monet kutsuvat. Lopetin kuitenkin kilpailemisen vuonna 2005. Voisin kyllä olla mieluummin vaikka Käpylän hyväveli. Teit pitkään päihdetyötä Helsingin Vieraskodissa eli Pursimiehenkadun asuntolassa ja Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksessä. Missä toimit nykyisin? – Olen perustanut Vastaisku syrjäytymiselle -yhdistyksen, ja haen rahoitusta Kaupungilta ja STEA:lta. Haluaisin perustaa asumispalveluyksikön 50 asunnottomalle yhteistyökumppanien kanssa. Helsingissä on kadulla noin 500 koditonta, jotka ansaitsevat ihmisarvoisen elämän. Joka kolmas vanki vapautuu ilman kotia, muovikassi kädessä. Haluan auttaa heitä. Aiot puhua miestenpäivässä myös siitä, miten Jumala on vaikuttanut

Jukka Järvisen takana näkyy asumispalveluyksikkö Diakonissalaitoksen pihapiirissä. Järvinen haluaisi järjestää lisää tuettua asumista asunnottomille.

elämässäsi. – Niin, kerron ihmisille, mitä minulle tapahtui 13.9.1998. Se oli merkittävä päivä, ja silloin panin myös korkin kiinni. Se oli kerrasta poikki. Minun piti käydä se oma via dolorosani, ennen kuin Herra puhutteli minua. Mitä muuta nyrkkeily on antanut sinulle kuin 25 voittoa ja kuusi tappiota ammattilaisena?

– Pääsin nyrkkeilyn avulla pois pyörimästä tuolta asemalta. Se antoi kipinän tehdä päihdetyötä. Tapaan kaduilla monia kodittomia, jotka ovat aikanaan käyneet katsomassa otteluitani. EIRA SERKKOLA Miestenpäivä Oulunkylän kirkolla la 7.3. klo 12–15. Lounas, klo 13 John Kiviranta haastattelee Järvistä. Yhdeksän tahoa esittelee toimintaansa (melonta, shakki, jääkiekko, VPK ym.).

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.2.–12.3.

HELSINGIN SEURAKUNNAT KUVA-ARKISTO

kiniemen kirkossa.

TAPAHTUMIA Ilta tulilla. Nuotioilta Munkkivuoren kirkon pihalla to 27.2. klo 18–20. Omat paistettavat mukaan. Taivas ja maa – Cielo y tierra -konsertti la 29.2. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Pianisti Heli Kantola ja mezzosopraano Reeta Järvinen esittävät kauneimpia suomalaisia ja espanjalaisia kansanlauluja, hengellisen musiikin helmiä ja runoja. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 euroa Yhteisvastuun hyväksi. Aikuisten bänditoiminta käynnistyy jälleen su 1.3. Munkkivuoren kirkolla. Mukana bändissä voi olla monenlaisilla eri soittimilla. Jos olet kiinnostunut yhdessä soittamisesta, ota yhteyttä kanttori Senni Valtoseen, senni.valtonen@ evl.fi. Kirjallisuuspiiri ma 2.3. klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalon alakerrassa. Teoksena Tara Westover: Opintiellä. Alustus Päivi Airikkala. Merimieskirkkopiiri joka toinen maanantai parittomilla viikoilla klo 14 Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa. Raamattupiirit Munkkiniemen kirkon sakastissa maanantaisin klo 18 ja Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa joka toinen torstai klo 18.30 parillisilla viikoilla. Sanan äärellä tiistaisin klo 11 Munkkiniemen kirkolla. Keskustelua Raamatun äärellä. Rukouspiiri perjantaisin klo 18–20 Munkkiniemen kirkolla.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ti, to, pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Messu ja Unkari-kahvio su 1.3. klo 10. Herala, Vuori, Ahola. Gulassikeittoa, kahvia, mokkapaloja, suolaisia piirakoita, herkkukorin arvonta ystävyysseurakunnan hyväksi. Viikkomessu ke 4.3. klo 18. Vuori. Messu ja yhteislaulutilaisuus su 8.3. klo 10. Vuori, Vanne, Ahola. Lauletaan uudesta nuorten veisuukirjasta.

TAPAHTUMIA Perheen ja parisuhteen iltapäivä su 8.3. klo 13–16 kirkossa. Noin klo 13–14.20 perheneuvoja Riitta Rönkä: parisuhteen toimiva vuorovaikutus ja noin klo 14.30–15.50 Toimiva perhe -ohjaaja Varpu

80 vuotta talvisodan päättymisestä Talvisodan päättymistä muistellaan pe 13.3. Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Arkkipiispa Tapio Luoma sekä Allianssi ry:n puheenjohtaja Elisa Gebhard puhuvat rauhasta muistohetkessä klo 10–10.30. Musiikkia esittävät Viipurin Lauluveikot ja Sibelius-lukion kamarikuoro. Aleksis Kiven runon Suomenmaa lausuvat Kivi-juhlien Seitsemän veljeksen näyttelijät. Varaudu ovella turvatarkastukseen. Ei isoja kantamuksia. Ilman kutsukorttia tulevia pyydetään saapumaan klo 9–9.30. Kirkonkellot soivat rauhan tulon merkiksi ympäri maan talvisodan päättymisen hetkenä alkaen klo 10.55. Tuomiokirkon portaille lasketaan 105 kynttilää, yksi jokaiselle talvisodan päivälle. Sotilaskoti tarjoaa kahvit Senaatintorilla klo 9–12. Tapahtuman järjestää valtioneuvoston kanslia yhteistyössä Santahaminan sotilaskodin ja veteraanijärjestöjen kanssa.

Koivunen: vanhemman ja lapsen toimiva vuorovaikutus. Kahvitarjoilu, vapaaeht. maksu Yhteisvastuukeräykselle. Lastenhoito ke 4.3. mennessä ilmoittautuneille, p. 09 2340 5633. Elvis is back – Elvistä ja rukousta su 8.3. klo 18 kirkossa. Seppo Juntunen, Juha Kuivanen, Johannes Österlund, Taru Hallama, Kim Ekblom, Joska Josafat. Mahdollisuus rukoukseen. Kirkon Olkkari keskiviikkoisin klo 15–18.30. Lämminhenkinen olohuone kaikenikäisille. Kolmelta kahvit, viideltä ruoka, hinta 2 e aikuisilta. Ke 4.3. klo 16.30–18 lasta odottavien tunnelmia ja tukiverkostoja ja Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen esittäytyminen. Lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden vaihtotapahtuma ke 11.3. klo 15–18.30 kirkossa. Voit tuoda vaihtoon puhtaita, ehjiä vaatteita, asusteita, jalkineita, leluja. Painotus kevään ja kesän vaatteille. Juvenalian musiikkiopiston konsertti ke 11.3. klo 18 kirkossa. Konsertoimassa harmonikkaluokka. Vapaa pääsy.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18

Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 aamumessu Vanhassa kirkossa, klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Sävelsadetta ja ihmisen kokoisia tarinoita. Konsertti la 29.2. klo 18 Vanhassa kirkossa. Mari Karjalainen, laulu, Marjaana Merikanto, piano, Papas no Mamas -yhtye. Alfa-tv taltioi. Cola Family -messu la 29.2. klo 16 Mikael Agricolan kirkossa. Messu Colamessun tapaan, pienimmille omaa tekemistä saarnan aikana. Lopuksi tarjolla hodareita sekä askartelu- ja taidepajatouhuilua. Seniorifoorumilla musiikkia ja terveysasiaa. Ke 4.3. runoja täydestä elämästä lausumassa kirjailija Anna-Mari Kaskinen. Ke 11.3. erilaisista temperamenteista ja ihmisistä puhumassa psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen. Luennot klo 13 Mikael Agricolan kirkolla. Kirjallisuusilta Tuomiokirkon kryptassa. Ke 4.3. Kari Narsin kirja Mauno, optimistinen pessimisti. Alustaa Leena Kontula. Alkaa klo 18, teetä klo 17.30. Helsinki Organ Festival. Avajaiskonsertti pe 6.3. klo 19 Tuomiokirkossa. Ton Koopman, urut. Liput lippu.fi. Konsertti Vanhassa kirkossa la 7.3. klo 16. Anna-Maria Lehtoaho, urut. Vapaa pääsy. Hyvinvointia ja hemmottelua Jätkäsaaressa. Hemmottelupäivä la 7.3. klo 10–15 Hyvän toivon kappelissa. Aamupäivän ohjelma suunnattu lapsiperheille ja iltapäivän pääpaino aikuisissa. Askartelua, lounasta, rentoutumista ja lapsille mahdollisuus leikkiä. Lautapelejä klo 19 asti. Lue lisää https://bit.ly/2OVCcO5. Keskiajan lauluja rakkaudesta su 8.3. klo 15 Suomenlinnan kirkossa. Meren sisaret, Konsort Karhea. Vapaa pääsy, ohj. 5–15 e. Iso korva -ryhmä Hyvän toivon kappelissa avaa yhteisellä keskustelulla elämän isoja, pieniä ja kipeitä kysymyksiä. Ke 11.3. klo 18 aiheena Pyhyys ja rauha, mistä ne löytyvät? Alustaa Mirja Vallisaari. Lisät. helsinginseurakunnat.fi/ tuomiokirkko. Talvisodan päättymisen 80-vuotismuistohetki Tuomiokirkossa pe 13.3. klo 10. Arkkipiispa Tapio Luoma, Allianssi ry:n puheenjohtaja Elisa Gebhard, Viipurin Lauluveikot, Sibelius-lukion kamarikuoro, Kivi-juhlien Seitsemän veljeksen näyttelijät. Vapaa pääsy. Yleisölle on varattu paikkoja kirkon pohjoisja eteläosista. Kulku kirkkoon Suomen Pankin ja Senaatintorin puoleisista ovista klo 9–9.30.

Yleisön tulee varautua turvatarkastukseen ja isot kantamukset tulee jättää kotiin. Järj. Valtioneuvoston kanslia ja veteraanijärjestöt. Senaatintorilla kahvitetaan. Talvisodan päättymisen 80-vuotispäivän muistamiseksi pe 13.3. klo 9–12 kahvia Senaatintorilla. Järj. Valtioneuvoston kanslia, Santahaminan sotilaskoti ja veteraanijärjestöt. Talvisodan päättymisen hetki pe 13.3. Kirkonkellot ympäri maan soivat rauhan tulon merkiksi klo 10.55–11. Tuomiokirkon portaille lasketaan 105 kynttilää, yksi jokaiselle talvisodan päivälle. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Diakoniaruokailu tiistaisin klo 11–12 Mikael Agricolan kirkossa. Ateria 1 e. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Diakonian ajanvaraus ma, ti klo 9–10 ja to klo 12–13 p. 09-2340 3618 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 18 ehtoollinen. Pe klo 16 raamatunluku. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17. Iltakirkko maanantaisin klo 18. 2.3. Vapautuksen messu, Kai Sadinmaa, 9.3. Yksinkertainen messu, Jaana Partti. Lähdemessu tiistaisin klo 18. 3.3. Eeva-Liisa Hurmerinta, 10.3. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 4.3. ja 11.3. Marja Kotakorpi. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.2.–12.3.

Kivimessu torstaisin klo 18. 5.3. ja 12.3. Lisa Enckell, Tommi Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 28.2. ja 6.3. Veli-Matti Hynninen. Messu sunnuntaisin klo 10. 1.3. Jaana Partti, Vivika Oksanen, Hiljaa Ensemble, 8.3. Pauliina Lindfors, Tommi Niskala. Alppilassa: Sateenkaarimessu la 29.2. klo 17. Herättäjä-Yhdistyksestä Tanja Roiha, saarna, ja Samuli Korkalainen, liturgi. Kirkkokahvien jälkeen Siioninvirsiseurat Alppilan seurakuntasalissa. Unkarinkielinen messu su 1.3. klo 11. Kiinankielinen messu su 1.3. klo 13. Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 1.3. Visa Viljamaa, 8.3. Pauliina Lindfors. Perhemessu – Paastokirkko ke 4.3. klo 17.45. Pauliina Lindfors, Tuulikki Karu, kanttori Vivika Oksanen. Kiinankielinen sanajumalanpalvelus su 8.3. klo 13.

TAPAHTUMIA

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2020

JUMALANPALVELUKSET Perhemessu su 1.3. klo 11. Markkunen, Viljamaa, Aurinkokuoro. Saarnan paikalla toiminnallinen vaellus. Viikkomessu ke 4.3. klo 19. Sing along -Gospelmessu su 8.3. klo 11. Lemmetyinen, Viljamaa. Gospel Helsinki -kuorolaisia, Gospel Helsinki Band joht. Nina Pakkanen.  Viikkomessu ke 11.3. klo 19. Lemmetyinen, Valojärvi.

coryhmä: Elina Robinson, Anna Murtola, Rodrigo Gonzalez. Käsityöpiiri ti 10.3. klo 13 Lauttiksessa. Maksutonta lastenhoitoa kirkolla yli 2-v. lapsille ke-iltaisin. Ilm. ti klo 9–16 p. 050 380 3514. Maksutonta lastenhoitoapua voit tilata kotiin ti-, ke-, tai to-aamuksi klo 9 ja 11 väliseksi ajaksi varaamalla lastenhoitajan ma klo 9–16 p. 050 380 3514. Avoin perhekerho kirkolla ma, pe klo 9–11. Lauttiksessa ti, ke ja to klo 9–12. Metsäkerho 2-v. ja sitä vanhemmille lapsille ma–pe klo 9–11, aloitus Lauttiksessa. Seniorikahvit Lauttiksessa pe klo 13–15. Seniorilautta ke klo 10.30 seurakuntasalissa.

Luottamushenkilöt lauteilla

Paavaliviikko alkaa 1.3. luottamushenkilöiden suunnittelemalla ja toteuttamalla messulla Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, klo 10. Paavalin seurakuntaneuvoston jäsenet hoitavat messussa papin, kanttorin ja suntion tehtävät. Viikolla järjestetään Tahdon-ilta, Faurén Requiem ja Schola Sancti Henricin konsertit sekä lauletaan riparilauluja. Su 8.3. Kari Kanala on kutsunut Janne Saarikiven saarnavieraaksi messuun kello 10.

KIRKON KUVAPANKKI

Evankeliumista Tilkkutäkkiin – uudistetun Punaisen laulukirjan ilta to 5.3. klo 19.30 Kallion kirkossa. Tule laulamaan tuttuja ja uusia Nuoren seurakunnan Veisuukirjan lauluja. Fiilistellään vanhoja riparimuistoja ja tutustutaan uusiin biiseihin. Vapaa pääsy. Helsinki Organ Festival – Grande Finale su 8.3. klo 18 Kallion kirkossa. Vincent Warnier, Ranska, urut. Konsertti radioidaan. Liput lippu.fi 28,50/22,50 e. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 5.3. kirjailija Eppu Nuotio, Raisa Rauhamaa haastattelee, 12.3. näyttelijä Ritva Oksanen, Päivi Istala Haastattelee. Raamattupiiri sateenkaari-ihmisille joka toinen torstai klo 19–21 Alppilan kirkon pieni sali. Kokoontumispäivät 27.2., 12.3., 26.3., 9.4., 23.4., (7.5. ei ole), 21.5., 4.6. ja 18.6. Toimiva perhe -kurssi lauantaina 29.2. klo 11–16 sekä tiistaisin 3.3., 10.3., 17.3., 24.3., 31.3. ja 7.4. klo 17.30–20 Alppilan kirkolla. Tule yhteiselle löytöretkelle vuorovaikutuksen antoisaan maailmaan. Toimiva perhe -kurssi on tarkoitettu kaikenlaisissa perheissä eläville aikuisille. Osallistua voit yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. Osallistumismaksu 25 e/ henkilö sis. materiaalin. Ilmoittautumiset http://bit.ly/toimivaperhekurssi. Lisätiedot Pauliina Lindfors p. 050 462 0987.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 14–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

TAPAHTUMIA Ukulelepaja kouluikäisille pe 28.2. klo 17 Lauttiksessa. LaruAreena to Lauttiksessa klo 18–19. 27.2. Vamos! Nuorten syrjäytyminen Suomessa. Tapio Koivu. 5.3. Henkilökuvassa Okko Leo. Talvirieha su 1.3. Ohjelma klo 11–14.30. Tapahtuma päättyy klo 15. Gabriel Fauré: Requiem su 1.3. klo 18.  Kamarikuoro Barcarola ja Lauttasaaren orkesteri. Olga Heikkilä, sopraano, Esa Ruuttunen, baritoni. Johtaa Ahti Valtonen. Ohjelma 15/10 e. Ikkuna Etiopiaan Lauttiksessa ma 2.3. klo 16–18. Aiheena työ Mekane Yesus kirkossa. Sari Lehtelä Suomen Lähetysseurasta. Tule sellaisena kuin olet -Raamattupiiri ti 3.3. klo 18.30 kirkolla, B-rappu, kokoushuone 10. Lisävihkon virret pe 6.3. klo 18 seurakuntasalissa. Naistenpäivä-tapahtuma su 8.3. klo 16–18.30. Mukana Outi Pakkanen, Matleena Kuusniemi, flamen-

Larun olohuone ke klo 17.30–20. Iltapala klo 18.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma 10-14, ke 12-17, to 10-14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 1.3. klo 10. Messun toimittavat seurakuntaneuvoston jäsenet. Messu su 1.3. klo 12, Junailijankuja 3. Flinck, Välimäki, Päiväkuoro. Messu su 8.3. klo 10. Kanala, Koivisto ja Välimäki. Saarnavieraana kielitieteilijä Janne Saarikivi. Puolen tunnin messu ke 11.3. klo 18. Samila ja Hakkarainen.

TAPAHTUMIA Paavaliviikko 1.–8.3. Lisätietoja nettisivuiltamme. Kauneutta keittiöstä, kasvohoitoja kotikonstein 3.3. klo 17–19.15. Ilm. ja tied. birgitta.huhtaluhta@ evl.fi, p. 050 3804 198. Tahdon-ilta hääpareille ke 4.3. klo 18. Tutustutaan avioliittoon vihkimisen ja siunaamisen kulkuun, vinkkejä musiikin valintaan. Mahdollisuus avioliiton esteidentutkintaan. Gabriel Fauré: Requiem to 5.3. klo 18. Maria Pentti, sopraano, Kari Saarinen, baritoni, Mervi Lähteenmäki, viulu, Miikkael Halonen, urut, Paavalinkirkon kuoro, Seppo Välimäki. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Pyhän Henrikin legenda la 7.3. klo 18. Lauluyhtye Schola Sancti Henricin konsertissa pyhimyslegendan osia suomeksi laulettuna sekä latinankielisiä kirkkolauluja. Vapaa pääsy. Ilman rajoja su 8.3. klo 14. Ilpo Laspas, urut. Helsinki Organ Festival ja Organum-seura ry yhteistyössä Paavalin seurakunnan kanssa. Vapaa pääsy. Paastonajan arkiretriitti ti 3.3.– 7.4. klo 18–19.30. Arkiretriitissä hiljennytään päivittäin arjessa ja kokoonnutaan ryhmään kerran viikossa, yht. 6 kertaa. Ohjaajana Risto Lehtinen. Tied. ja ilm. Arja Rannanpää-Kortelainen. Meditatiivisen tanssin kevään jakso alkaa ma 9.3. jatkuen 16. ja 23.3. Hinta 15 e. Voit tulla myös kertamaksulla 6 e. Ilm. p. 060 490 6014 tai saraaho@gmail.com. Diakonian vastaanoton ajanvaraus p. 050 433 9846. Jätä viesti vastaajaan, niin otamme yhteyttä. Hävikkiruokajakelu ti klo 12. Ystävyydenkahvila ti klo 13–14.30. 10.3. ruokailu. Lempeää liikuntaa ti klo 13.45– 14.30. Maksuton. Päiväpiiri ke klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2. Iltaruoka alasalissa ke klo 17−18.30 jatkuen 29.4. saakka. Vegaanista keittoa 1 e. Keulan Aamu klo 9–10.30. Aamupala 1 e. Vuosikokous 18.3. klo 17.30. Paavalin musiikkikoulun kannatusyhdistys ry.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ma ja pe klo 10–15, ke klo 13–17, Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ti ja to klo 10– 15, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko Gospelmessu ilmastolle su 1.3. klo 10. Niemistö, Hersta. Lotta Gammelin ja Lars Pajuniemi Suomen Lähetysseurasta. Gospel Helsinki, joht. Nina Pakkanen. Yhteistyössä Suomen Lähetysseura. Messu su 8.3. klo 10. Maisila, Alanen, Karjalainen. Ensemble Helsingin kamariorkesterista. Daily Prayer Mon, Tue, Thu, Fri at 12 noon. Töölön kirkko Pop-messu su 1.3. klo 17. Meurman, Kaleva. Artistivieraana Cata Mansikka-aho. Messu su 8.3. klo 12. Kaleva, Lehtimäki, Karjalainen. Ehtoollishetki ke klo 18. Meilahden kirkko Valon ja ilon messu to 27.2.klo 18 Tuomaankirkossa. Naukkarinen. Musiikkivieraana Taru Hallama. Messu su 1.3. klo 11. Hietalahti, Leinonen. Vanhasta kutoutuu uutta -ryhmä mukana messussa ja kirkkokahvilla. Messu su 8.3. klo 11. Ronimus, Tapio Kiviranta, Samuli Korkalainen. Helsingin Evankelinen kuoro, joht. Sari Pyykönen. Sleyn kirkkopyhä. Fokus Yhteinen ruokailu ke klo 17 ja ehtoollinen klo 18.

TAPAHTUMIA Yksinhuoltajien olohuone to Fokuksessa 27.2. klo 17–18.30. Tule keskustelemaan, kohtaamaan ja osallistumaan ryhmätoimintaan. Yhteinen aloitus välipalalla, jonka jälkeen vanhemmilla on diakoniatyöntekijöiden johdolla teemallisia keskusteluja. Lapsille on järjestetty hoito klo 18.30 saakka. Pianokonsertti to 27.2. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Henri Hersta piano. Ohjelma 10 e, tuotto Yhteisvastuun hyväksi. Konsertissa kuullaan Bachin, Lisztin ja Chopinin sävellyksiä. Kirjallisuusilta Fokuksessa la 29.2. klo 18. Elämän mielekkyys. Vieraana filosofi, kirjailija Torsti Lehtinen, haastattelijana Piia Klemi. Keskustelua elämän mielekkyydestä, uskosta ja epäilystä. Teemaa pohditaan mm. suuren protestanttisen filosofin Sören Kierkegaardin kokemusten valossa. Liikuntatapahtuma kaikenikäisille su 1.3. klo 13–15 Maunulan Ulkoilumajalla. Kirkkovuosi liikuttaa Yhteisvastuun hyväksi. Pienennetään hiilijalanjälkeä kävelemällä! Yhteistyössä Maunulan Ulkoiluma-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.2.–12.3.

Simonkatu 7. Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA Aamusiunaus suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi arkisin klo 8.15. Iltahartaus perjantaisin klo 18. Yhteismeditaatio ke 4.3. klo 18. Eri uskontokunnat yhdessä. Tied. tommi.siivola@gmail.com. Meriheini Luoto & Metsänpeitto luo ke 18.3. klo 18.30 yllätyksellisiä äänimaisemia alati muuntuvasta, ikiaikaisesta metsästä. Meriheini Luoto, viulu, laulu, Minna Koskenlahti, lyömäsoittimet, puuhuilut, laulu, Tiina Louneva, viulu, laulu, Iida Savolainen, viulu, alttoviulu, laulu.

Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Hitsaajankatu 4 A Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko poissa käytöstä. Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4 A

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10. Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. 1.3. Gospelmessu. 8.3. Intian lähetyspyhä. Saarna Marja Mäkelä. Hiljainen iltamessu keskiviikkoisin Laiturissa klo 17.30. Messu Herttoniemen sairaalan aulassa su 1.3. klo 16. Juha-Matti Tikkanen, Johannes Österlund.

TAPAHTUMIA Elävänä!-konsertti Myllypuron kirkossa su 1.3. klo 18. Tommi Kalenius, laulu ja akustinen kitara, ja Ninni Poijärvi, laulu ja viulu. Vapaa pääsy. Kolehti Yhteisvastuulle. Kirjallisuuspiiri Laiturissa ti 3.3. klo 14–15.30. Aiheena Adebayo Ayobamin Älä mene pois. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus Laiturissa ke 4.3. klo 14. Kahvit klo 13.30 alkaen. Työikäisten raamattupiiri Laiturissa to 5.3. klo 18.30. Mukana Juha-Matti Tikkanen. Armon ilta pe 6.3. klo 18 Laiturissa. Puheenvuoroja, rukousta ja ylistystä. Musiikissa Johannes Österlund. Tilaisuuden jälkeen mahdollisuus esirukoukseen sekä yhteinen iltatee. Hiljaisuuden iltapäivä Laiturissa la 7.3. klo 12–16. Aloitamme yksinkertaisella lounaalla, vietämme aikaa hiljaisuudessa ja päätämme päivän messulla klo 15. Pukeudu mukaviin vaatteisiin. Voit ottaa mukaasi jumppapatjan ja viltin. Mukaan mahtuu 10 hiljentyjää. Ilmoittautumiset outi.lantto@evl.fi. Konsertti Myllypuron kirkossa su 8.3. klo 18. Joung Suk ”Kristiina” Kim, mezzosopraano, ja Marika Leino, piano ja urut. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e Yhteisvastuun hyväksi. Messuryhmä Myllypuron kirkolla ma 9.3. klo 17–19. Jatketaan syventymistä toimiviin messukäytänteisiin. Tule mukaan messuryhmään

kehittämään ja toteuttamaan messuja! Diakonian ajanvaraus Herttoniemen alue: p. 050 433 7339 (Taina Saarela) Herttoniemenrannan alue: p. 041 511 5464 (Heli Mattila) tai p. 050 433 7339 (Taina Saarela) Kulosaaren alue: p. 041 511 5464 (Heli Mattila) Myllypuron alue: p. 050 347 8582 (Pilvi Juvonen) tai p. 050 347 9515 (Kati Markkanen) Ajan voi varata myös tulemalla paikan päälle maanantaisin klo 13–14 Myllypuron kirkolla tai Laiturissa. Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Elintarvikejakoa ei ole arkipyhinä. Lisätietoja Sinikka Backman, p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry). Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET

Kirkko ihmisen kaipuun sanoittajana? Arkkipiispa Tapio Luoman aiheena on Odotusten tuolla puolen – kirkko ihmisen kaipuun sanoittajana illassa, jonka järjestävät Helsingin perheneuvonta, Töölön seurakunta sekä ekumeeninen Yhteys-liike. Tilaisuus pidetään Triplan Fokuksessa ti 2.3. klo 17.30. Kahvia ja teetä tarjolla jo klo 17 alkaen. Mukana myös kirkkoherra Hannu Ronimus.

Messu su 1.3. klo 11. Anne Granström, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori. Mellunmäen Martat avustavat. Hiljainen iltarukous to 5.3. klo 18. Messu su 8.3. klo 11. Juha Kasari, saarna, Mari Lamminen, kanttori, Saapas-vapaaehtoiset avustavat. Hartaus ja ehtoollinen pe 12.3. klo 13. Yhteiset kirkkokahvit. Messuissa on lisäksi mukana joukko vapaaehtoisia ja työntekijöitä. Kaikki toimittajat luetellaan nettisivujemme tapahtumakalenterissa kunkin messun kohdalla.

PIXABAY

Kampin kappeli

ItäHelsinki

AARNE ORMIO

ja ja Pasilan MLL. Odotusten tuolla puolen – -kirkko ihmisen kaipuun sanoittajana. Arkkipiispa Tapio Luoma Yhteysliikkeen vieraana Fokuksessa ma 2.3. klo 18. Kahvit klo 17.30. Jazzia, gospelia ja puhetta Jumalasta ti 3.3. klo 18 Ruskeasuon Rastissa. Kahvit klo 17.30. Ilmastovalintatalo to 5.3. klo 12–18 Fokuksessa. Mikä hiilijalanjälki? Pitääkö Suomessa miettiä mitä syö? Pääset testaamaan ilmastotietämystäsi. Yhteistyössä Suomen Lähetysseura. Usko Jeesukseen vai Jeesuksen usko. Luento to 5.3. klo 18–20 Fokuksessa. Ymmärsikö Luther Paavalinsa oikein? Riittääkö Jumalalle Jeesuksen usko vai tarvitseeko Hän myös meidän uskomme? Luennoitsijana väitöskirjatutkija, rovasti Hannu Saloranta. Naistenpäivä su 8.3. klo 13–17 Kerhiksellä. Ota äiti, sisko tai kummi mukaasi ja tule nauttimaan yhdessä hemmottelupäivästä! Luvassa mm. herkuttelua, hiustenlaittoa ja rentoutumista. Ilmoittaudu karoliina.aalto@evl.fi. Lounas Töölön kirkolla ti ja pe klo 12–13, Ruskeasuon Rastilla pe klo 11.30–13 ja hartaus klo 11.20. Hinta aikuiset 3 e ja lapset 1 e. Kahvila Länsi-Pasilan seurakuntakodilla ma klo 14–15.30, Töölön kirkolla ke klo 14–16 ja Tapanilan asemalla to klo 15.30–17. Voimauttavia vuosia – voimavarat esiin. Ryhmä 60+-vuotiaille alkaa 31.3. Ryhmässä etsitään yhdessä elämän varrella kertyneitä kokemuksia, taitoja ja voimavaroja. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 6.3. menn. p. 09 2340 6374, katri.kulmala@evl.fi.

Roihuvuoren seurakunta

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Mikaelin Laulajat, mieskuoro, ottaa uusia laulajia. Harjoitukset keskiviikkoisin klo 17.30–20. Ilm. ja tied. kuoronjohtaja Jukka Okkonen, p. 050 539 6690 tai jukkaokkonen5@gmail.com. Herännäisseurat la 29.2. klo 18. Erkki Helminen ja Martti Häkkänen. Omaishoitajien vertaistukiryhmä maanantaisin klo 10.30: 9.3., 6.4. ja 4.5. Länsimäen kirkolla, Kerokuja 9. Mikaelin miehet -keskusteluryhmä kerran kuussa maanantaisin klo 18: 2.3., 6.4. ja 4.5. Vapaata rupattelua ja Sanaa miesten kesken.

International Family evenings every second Wednesday at 17.30: 4.3., 18.3., 1.4., 15.4., 29.4. Is your family maybe combination of two cultures? Or did you come from another country to Finland? These evenings are for you! We play, do crafts, discuss, pray and have evening snack. Toivoa Naisille -ryhmä joka toinen keskiviikko klo 17.30: 4.3., 18.3., 1.4., 15.4., 29.4. Rukoilemme lähetysjärjestö Sansan Toivoa Naisille -rukouskalenterin rukouksin naisten puolesta ympäri maailmaa ja oman elämän ääreltä. Ruokaa ja Raamattua jatkuu tiistaina 10.3. ja 21.4. Muutamana arki-iltana tänä keväänä ei tarvitse huolehtia mitä perheelle ruuaksi, tai mitä kivaa illalla tehtäisiin. Mikaelinkirkolla syödään klo 17.15. alkaen, yhdessä koko porukka. Ruokailun jälkeen tutustumme Raamattuun klo 18–19. Perheen pienimmät pääsevät pyhäkouluun, alakoululaiset kerhoon, nuoret omiin puuhiinsa. Vauvaperheet ja ”vain aikuisille” omissa ryhmissään, omalla tavallaan. Vaikeita uskonkysymyksiä – Kari Kuulan luentosarja jatkuu keskiviikkoisin 11.3., 18.3. ja 1.4. klo 18. 11.3. Miksi valitsisin juuri kristinuskon? Mikä kristinuskossa on niin hyvää ja uskottavaa? Maailmassahan on paljon muitakin uskontoja. Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13. 5.3. Mitä kuuluu yhteisvastuukohteenakin tänä vuonna tutuksi tulleeseen Nepaliin? Vieraana SLS:n lähettinä pitkän työuran tehnyt Kirsti Kirjavainen.12.3. Ehtoollishetki ja kirkkokahvit Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea. Päivystävä pappi seurakuntatoimistossa keskusteluja varten ma–ti ja to–pe klo 10–14, p. 09 2340 4802.

Cola Family Perheitä kutsutaan Mikael Agricolan kirkolle, Tehtaankatu 23, la 29.2. klo 16. Lauantain Cola-messu on tarkoitettu lapsiperheille. Saarnan aikana perheen pienimmille on kivaa tekemistä. Hodarit messun jälkeen. Cola Familyn toteuttavat Tuomiokirkkoseurakunnan isoset, kasvatuksen tiimiläiset ja Cola Tribe.

Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 1.3. klo 10. Aalto, Kaskinen, Lyytinen, nuorten bändi. Messu su 8.3. klo 10. Laaksonen, Nurminen, Filppula, Niva-Vilkko. Arkkikirkko ke 4.3. klo 18. Iltamessu ke 11.3. klo 18. Laajasalon kirkossa: Kansanlaulumessu su 1.3. klo 12. Vaulas, Nurminen. Filppula, NivaKIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.2.–12.3.

Vilkko, Heikki Varis, Variksen pojat -bändi sekä laulajia seurakunnan kuoroista. Gospelmessu su 8.3. klo 12. Kaskinen, Aalto, Salonen. Tammisalon kirkossa: Hiljaisuuden kirkko ti 10.3. klo 18. Aalto, Filppula, lauluryhmä.

TAPAHTUMIA Aurinko laskee länteen -yhteislaulutilaisuus la 29.2. klo 16 Laajasalon kirkossa. Soitinyhtye Variksen pojat ja Chorus Marinuksen miesyhtye. Vapaa pääsy. Kevättä rinnassa! su 1.3. klo 18 Laajasalon kirkossa. Konsertissa mm. musikaalin, laulelmien, tangon ja swingin helmiä. Angelika Klas, sopraano, Hannu Lehtonen, baritoni, Janne Hovi, piano. Liput 22 e ovelta. Kesto 1 h 45 min, väliaika. Lipunmyynti ja kahvila aukeavat tuntia ennen konsertin alkua. Lauri Maaralan raamattuillat Laajasalon kirkolla: to 5.3. klo 18 Aikamme henkinen ja hengellinen etsintä ja kristityt mystikot, to 12.3. klo 18 Franciscus Assisilainen ja luomakunnan toivo. Mukana Anna-Mari ja Timo Pekka Kaskinen. Kamarikonsertti Roihuvuoren kirkossa su 8.3. klo 15. Vivian Ness, klarinetti, Marina Vintskovskaja, alttoviulu, Sari Blå, piano. Ohjelmassa Mozartin Kegelstadt-trio. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Rossinin pieta su 8.3. klo 18 Laajasalon kirkossa. Paastonajan musiikkia Rossinilta. Sopraano Johanna Engelbarth, mezzosopraano Laura Mäkitalo ja pianisti Marjukka Andersson. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Paastonajan hiljaisuuden päivä la 21.3. klo 11–18 Tammisalon kirkolla. Hiljaisuutta rukousten, Raamatun ja ehtoollisen äärellä, kristilliseen hiljaisuuden joogaan pohjautuvia rukousharjoituksia. Mukana Arja Vaulas ja Jaana Kangas. Ilm. ja tied. arja.vaulas@evl.fi, p. 050 596 8858. Afrikkalaisten laulujen päivä la 21.3. klo 10–14 Roihuvuoren kirkolla. Tule laulamaan, liikkumaan tai kuuntelemaan! Kouluttajina Pekka Nyman ja Maria Laakso. Kahvia ja teetä, omat eväät. Maksu 5 e. Ilm. viim.13.3. srk:n nettisivuilta. Yhteisvastuu-kevätkirppis ja -kahvio la 21.3. Laajasalon kirkolla. Lastenvaatteita ja -tarvikkeita ym. Kahvila. Pöytävuokra 10 e. Sitovat pöytävaraukset viim.13.3.: laajasalokirppis@gmail.com.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Hitsaajankatu 4, Avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14, ke suljettu p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2020

Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3 www.helsinginseurakunnat.fi/vartiokylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa. Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa. Ehtoollishartaus pe klo 12 Matteuksenkirkossa. Iltamessu ke 4.3. klo 18.30 Vartiokylän kirkossa. Messujen toimittajat nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Yhteisvastuu-konsertti su 8.3. klo 15. Matti Pesonen, urut. Ohjelma alk. 5 e. Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15. Neulekerho ma klo 11.30. Iltaruoka ma klo 16.30–18. Ruoka 1 e. Iltaperhekerho klo 17. Miesten raamattupiiri ma klo 18.

Lähimmäispalvelun koulutus la 14.3. klo 10–15. Tied. ja ilm. Kristiina Hanhirova p. 09 2340 6413.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 27.2. klo 18, Katukappeli. Holma, Jurmu. Messu su 1.3. klo 11, kirkko. Huhdanmäki, Ahonen, Ilola. K. Prapun-

Mistä passio kertoo? Suuret kirkkomusiikkiteokset, kuten J.S. Bachin Matteuspassio, täyttävät kirkot pääsiäisen alla. Miksi? Mikä passiosta tekee niin syvän ja väkevän? Musiikkitieteilijä Topi Linjama perkaa Bachin suurteoksen retoriikkaa ja musiikkiteologiaa perusteellisesti, henkilökohtaisesti ja kansantajuisesti Huopalahden kirkossa, Vespertie 12, ke 11.3. klo 18.30. Chorus Sine Nomine, Katja Mäkiö, Meri Metsomäki, Nea Meriranta, Liisa Koivuranta ja Hanna Autio esittävät otteita Bachin Matteus-passiosta.

Laulut soikoon! yhteislaulua ke klo 13. Puotilan kappelissa: Hortus amoris – vanhaa musiikkia su 1.3. klo 17.30. Ohjelma 5–15 e. Aamurukouspiiri ma klo 8. Puotilan olohuone ti klo 13–16, klo 14 ohjelmaa. 3.3. Mikä ortodoksisuudessa kiinnostaa? Isä Markku Salminen. 10.3. Kodin turvallisuudesta. Jukka Laakso. Perjantailenkki, kävelyseuraa ja kahvia. Lähtö Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3, pe klo 13 Vartiokylän kirkolle. Pilke-ryhmä Itäkeskuksen palvelutalossa, Voikukant. 6, pe klo 9–11. Miesten toimintaryhmä parillisina ke (4.3.) klo 13 Omakotisäätiöllä, Puotilant. 3. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus ma klo 13–15 p. 09 2340 6451 (Korhonen) ja to klo 9–11 p. 09 2340 6450 (Nygård). Ajan voi varata myös Matteuksenkirkolla to klo 9–11, sisään Turunlinnantien puolelta Diakoniat./Perheneuvonnan portista.

pong Thaimaasta. Näppärien myyjäistuotteita medialähetystyön hyväksi, käteismaksu. Iltakirkko to 5.3. klo 18, Katukappeli. Paananen, Ilola. Iltapäiväkirkko su 8.3. klo 15, Katukappeli. Vanhanen, Jurmu. Messu su 8.3. klo 11, kirkko. Huhdanmäki, Virtanen, Jurmu, Gaudium. Perinnemessu, Näppärien myyjäistuotteita medialähetystyön hyväksi, käteismaksu. Iltakirkko to 12.3. klo 18, Katukappeli. Virtanen, Jurmu.

TAPAHTUMIA Hääperinteitä meillä ja muualla -konsertti Vuosaaren kirkossa su 1.3. klo 17. Miten ennen vanhaan itäsuomalaiset sukuhäät erosivat lännen kyläyhteisön hääperinteistä? Millaisessa roolissa juutalaisessa kulttuurissa soi musiikki? Näytelmällisessä konsertissa kansanperinteen erikoisosaajat Inehmo-lauluryhmä, Helsinki Klezmer Kapelye -yhtye, Sakarat Laulupelimannit ja TanhuVisa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e,

tuotto Yhteisvastuulle. Halutessasi voit pukeutua perinneasuun. Kuninkaan ilta kirkolla pe 6.3. klo 18. Elina Vaittinen, Roihuvuoren srk. Ylistys Paljain jaloin -duo. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Majakka-ilta ke 11.3. klo 17.30–19 Katukappelissa ja kauppakeskus Columbuksessa. Leppoisasti kohtaamisia, rukous- ja hyvinvointipalveluita, kahvia ja musiikkia. Halikoirat ja muuta mukavaa Vuosaaren kirkolla Yhteisvastuutapahtumassa la 7.3. klo 10–15. Koko perheelle suunnattua yhdessäoloa. Edullinen lounas klo 11–13. Paikalla Halikoirat, toimintapisteitä, musiikkituokioita, ongintaa ja partiolaisten ulkoleikkejä. Pelastakaa Lapset ry. mukana esittelemässä toimintaansa. Musiikillinen perhekerho Valossa tiistaisin klo 9.30–11.30. Leikkiä, yhdessäoloa, musiikkihetki ja välipala. Perheiden olohuone Valossa su 8.3. klo 16–19 alle kouluikäisten lasten perheille. Tervetuloa viettämään sunnuntai-iltapäivää yhdessä. Alussa pieni hartaus lasten ehdoilla ja yhteisesti tuotujen nyyttärieväiden syömistä. Lapsille leikkituokio kerhonohjaajien kanssa ja vanhemmille aikaa vapaan keskustelun tai kasvatukseen liittyvän teeman äärellä. Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16, la 12–14. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 17.15–17.45. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti klo 9–11 ja to 13–15, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) to klo 13–15. Voit jättää soittopyynnön myös sähköpostilla vuosaari.diakonia@ evl.fi. Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messut su 1.3. klo 10 Bach-messu Malmin kirkossa. Esko M. Laine. Malmin kirkkokuoro joht. Mikko Korhonen. klo 10 Puistolan kirkossa. Erja Kalpio Evankelinen lähetysyhdistys Ely:stä saarnaa. Kirkkokahvien yhteydessä Siionin kanteleen lauluhetki. klo 10 Viikin kirkossa. Pirkko Järvinen. Post Iucundam -kuoro, joht. Timo Olli. klo 11 Verkoston messu Pihlajamäen kirkossa. Ilmainen keittolounas ja elintarvikejako. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Pirkko Järvinen. Messut su 8.3. klo 10 Bach-messu Viikin kirkossa. Miikka Heinonen, Malmin kirkkokuoro, joht. Mikko Korhonen. klo 10 Meditatiivinen messu Malmin kirkossa. Sami Kivelä. Malmin seurakunnan kamarikuoro Stella Vocalis, joht. Taru Hämäläinen. klo 10 Puistolan kirkossa. Anni Paukkala-Toivonen. Kirkkokahvit Yhteisvastuun hyväksi. klo 11 Verkoston messu Pihlajamäen kirkossa. Ilmainen keittolounas ja elintarvikejako. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Miikka Heinonen. klo 17 Valon messu Tapanilan kirkossa. Lasten leikkipaikka. Messun jälkeen iltatee. Muskarimessu Puistolan kirkossa ti 10.3. klo 17.30. Rosa Kostamo, Hanna Shemeikka, Puistolan ja Tapulin muskarilaisia. Ennen kirkkohetkeä iltaruoka klo 16.30. Hartaus Madetojan palvelutalossa pe 28.2. klo 13.30, Madetojankuja 3. Viikkomessu Viikin kirkossa ke 4.3. ja 11.3. klo 18. Musiikkiehtoollinen Tapanilan kirkossa ke 4.3. klo 18.

TAPAHTUMIA Kasvattajailta Malmin kirkolla ti 3.3. klo 18 rippikoululaisten vanhemmille ja nuorten hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta kiinnostuneille. Mukana kouluttaja ja tietokirjailija Kaisa Vuorinen, joka kertoo miten säilyttää hyvä yhteys nuoren kanssa ja miten tukea nuoren myönteistä kehitystä. Vapaaehtoinen kahvimaksu Yhteisvastuun hyväksi. Tied. Seija Knuutila-Loukonen, p. 09 2340 4467. Koululaisten toimintapäivät 1.–2.-luokkalaisille Puistolan, Tapanilan ja Viikin kirkoilla 1.–5.6. ja 8.–12.6. Päivät ovat tarkoitettu ensisijaisesti seurakunnan alueella asuville. Ilm. helsinginseurakunnat. fi/malmi. Ilmoittautumislinkin ja hinnat löydät etusivun uutisesta Leirejä ja retkiä kouluikäisille. Tied. Johanna Laurinen p. 09 2340 4576 tai Anne Ridell p. 09 2340 4581. Kesäleirit ja retket 1.–6.-luokkalaisille kesäkuussa Korpirauhaan 1.–3.6. ja Viroon 14.–17.6. Särkänniemen retki lapsille ja nuorille

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.2.–12.3.

PIXABAY

elokuussa la 22.8. Ilm. helsinginseurakunnat.fi/malmi. Ilmoittautumislinkin ja hinnat löydät etusivun uutisesta Leirejä ja retkiä kouluikäisille. Klassisen musiikin helmiä Puistolan kirkossa su 1.3. klo 18. Seeli Toivio, sello ja laulu, Kaisu Rauhamaa, urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Hengellisten laulujen ilta Siltamäen seurakuntakodissa ti 3.3. klo 18. Gospelkonsertti Tapanilan kirkossa la 7.3. klo 12, 13.30 ja 15. Pekka Laukkarinen ja trio. Kanneltajien kahvikonsertti Puistolan kirkossa su 8.3. klo 12. Vapaa pääsy. In Darkness let me Dwell Malmin kirkossa su 8.3. klo 18. Renessanssiajan lauluja luuttumusiikkia. Anna Villberg, sopraano, Pentti Hildèn, renessanssiluuttu, mandora ja laulu. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e. Parhaat ystävät ja taisteluparit Kodàly-viikon suuri sisaruskonsertti Viikin kirkossa to 5.3. klo 19. Järj. Itä-Helsingin musiikkiopisto. Vapaa pääsy. Pihlajamäen kirkon 44-vuotissynttärit klo 12–15. Klo 12 keittotarjoilu kirkon edustalla, klo 13 konsertti, Heli Närhi, sopraano ja Kari-Kyösti Silvennoinen, baritoni, klo 14 kahvit. Hyvinvointipäivä Puistolan kirkossa la 29.2. klo 10–14. Liikuntaa, rentoutumista, rauhoittumista ja ruokaa Yhteisvastuun hyväksi. Jumppasalissa tehostartti klo 10.30 ja pilates klo 12, ohj. Aino Poutanen, 3 e/hlö. Salaattibuffetlounas tarjolla klo 11–13, 5 e/hlö. Pop up -kahvila, kasvo- ja hartiahierontaa, käsihoitoja, kädentaitoja, runohetkiä ja tuote-esittelyä. Maksut käteisellä. Ei ennakkoilmoittautumista. Pilatesta paastonaikaan Puistolan kirkolla pe 28.2. ja 6.3. klo 17.30–18.30. Ohj. Aino Poutanen. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuun hyväksi. Yhteisvastuu-lounas Siltamäen seurakuntakodilla la 7.3. klo 12–14. Keittolounas aikuiset 5 e, lapset 3 e. Isät ja lapset kokkaa -brunssi Pihlajamäen kirkolla klo 13. Ilmoittautuminen viim. ti 10.3. Kokkaajat ilm. jukka.holopainen@evl.fi tai p. 050 444 4376. Ruokailijat ilm. kirkolle p. 09 2340 4427. Brunssin hinta 4 e, yli 3-v. lapset, 2 e. Retki Suomen Raamattuopistolle Kauniaisiin to 19.3. Lähtö Pihlajamäen kirkolta klo 8.30 ja paluu klo 15.30. Perillä aamuehtoollinen, TT Jouko Heikkisen luento Miten vapautua kuolemanpelosta?, lounas ja tutustumista taloon, hinta 25 e. Ilm. viim. ke 11.3. helena.pietinen@evl.fi tai kirkolle p. 09 2340 4427.

Löytöretkellä itseen Sisäisen viisauden tietä etsitään Joogafestivaaleilla su 1.3. klo 12 Kaapelitehtaan luentosali Kellari 1:ssä. Luennolla keskustellaan sisäisestä viisaudesta ja sen kehittämisestä lempeitä läsnäolon harjoituksia tekemällä. Hengellisen ohjauksen kouluttaja ja pappi Henri Järvinen avaa prosessia ja metodia yhdessä Mari Rasimuksen ja Susanna Erätulen kanssa. Ystävyysseurakuntamatka Tyröön Inkerinmaalle Malmin ja Mikaelin seurakuntien yhteinen seurakuntamatka Venäjälle 5.6.– 7.6. Ensimmäinen yö Kiviniemessä hotelli Losevo Parkissa. Käynti Konevitsan luostarisaarella. Toinen yö Pietarissa Moskova-hotellissa. Sunnuntaina vierailu Tyrössä. Matkan hinta 340 e/2hh. Hintaan sisältyy e-viisumi. Ilm. kirkkoherranvirastoon, p. 09 2340 4400 (ma–pe 9–15) viimeistään 30.4. Tied. Esa Järvinen, p. 040 536 2733. Iltaruoka ke klo 17–18.30 Siltamäen seurakuntakodissa. Aterian hinta 1 e/ henkilö. Lasten leikkihuone klo 17–19. ke klo 17–18.30 Viikin kirkolla. Kasvisruokaa 1 e. Lasten leikkitila klo 17.30–18.30. ke klo 17–19 Tapulin seurakuntakodilla. 1 e/annos. Perhekerho. Maksuton puuropäivä Pukinmäen Porttikahvilassa ma 2.3. klo 12, os. Säterinportti 1. Lauluhetki klo 13. Soppakirkko Tapulin seurakuntakodilla ma 2.3. klo 11. Ruoka-aika Pihlajamäen kirkolla to klo 12. Kotiruokaa 2 e. Ostarin onni Pihlajamäen kirkolla ti klo 9–11. Aamupalaa 0,30 e. Olotilakahvila Olohuone Tapulin seurakuntakodilla ma 9.3. klo 11–13. Mestan olohuone Pihlajistossa ti klo 12–14, os. Salpausseläntie 12–14. Keittolounas klo 12–13, hinta 2 e. Pop up -tiistai Tapulin seurakuntakodilla ti klo 13.30–16. Välipalaa. Leivänjako Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11. Pihlajamäen kirkolla ti klo 9. Jakomäen kirkolla ke klo 11. Malmin kirkolla to klo 11.30.

Eläkeläisten virkistyspäivä Malmin kirkossa ti 3.3. klo 11.30. Viikkomessu ja ohjelmaa, lounas 2 e/ henkilö. Seniorit, laulu soi! Viikin kirkossa ti 10.3. klo 12. Naapuruuspiiri Viikin kirkolla ke klo 13. Torstaikahvila Puistolan kirkossa to klo 13–14.30. Eläkeläisten iltapäivät Malmin kirkossa ti klo 13. Ti 10.3. Diakoniatyöntekijä Veera Wallenius kertoo diakoniasta kansalaisvaikuttamisena. Siltamäen seurakuntakodilla ke klo 13. Tapanilan kirkossa ke klo 13. Pihlajamäen kirkolla ke klo 14. Diakoniatyön yhteystiedot Ajanvaraus taloudellisissa kysymyksissä ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Muina aikoina voit jättää soittopyynnön vastaajaan.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14. Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla Diakonian neuvonta ja ajanvaraus Oulunkylän kirkolla ti ja to klo 10–12 p. 09 2340 5318.

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa:

Messu su 1.3. klo 10. Savik, Elo, Mäkiö. Messu su 8.3. klo 10. Pelkonen, Helenius. Maunulan kirkossa: Messu su 1.3. klo 12. Savik, Pesonen-Kareinen. Messu su 8.3. klo 12. Pelkonen, Helenius. Käpylän kirkossa: Messu su 1.3. klo 18. City-riparin kutsumessu. Leinonen, Wallenius, Hjelt-Jauhiainen. Messu su 8.3. klo 18. Elo, PesonenKareinen, Rinne.

TAPAHTUMIA Käpylän päiväpiiri Käpylän kirkolla, Käpykappelissa keskiviikkoisin klo 13–14.30. Kuukauden ensimmäisellä kerralla 4.3. arkiehtoollinen Käpylän kirkossa klo 13. Ohjaajana Eila Järveläinen. Maunulan torstaikerho Maunulan kirkolla torstaisin klo 13. To 5.3. klo 13 Kyllikki Jarmala. Miestenpäivä la 7.3. klo 11–16 Oulunkylän kirkolla. Tule viettämään rento ja mukaansatempaava päivä avecin kanssa tai ilman. John Kivirannan haastateltavana Jukka Järvinen, miesten ja poikien toimintaa järjestäviä alueen järjestöjä mukana kertomassa toiminnastaan. Maittavaa ruokaa (vapaaehtoinen 1–10 e maksu poikien kanssa tehtävään työhön). Loppuhartaus past. Veli Pelkonen. Haydé – Traveling su 8.3. klo 16 Oulunkylän kirkolla. Haydén ja jousiorkesterin soolodebyytin konserttisarjan päätöskonsertti. Uusia sävellyksiä 17-henkiselle orkesterille; tyylilajeina taidepop ja elokuvamusiikki. Esitämme Haydén Travelingdebyyttilevyn kaikki kappaleet. Heidi Naukkarinen on kappaleiden sanoittaja, säveltäjä ja sovittaja. Lisäksi kuullaan Laura Tuikkasen sävellyksiä ja Johannes Österlundin sovituksia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Vanhoja koululauluja ja koulumuistoja Maunulan kirkolla to 12.3. klo 13. kirjailija Kaari Utrion tekstejä, valkokangaskuvat. Käpylä100-runoryhmän esitys su 15.3. klo 16 Käpylän kirkolla. Ykkösen ratikan kuski hui -esitys kertoo alueen satavuotisen historian runoin, sanoin ja sävelin. Ohjaajana Ella Pyhältö. Tilaisuuden jälkeen tarjolla suolaista ja makeaa kahviherkkua. Vapaaehtoinen maksu 5 e Yhteisvastuun hyväksi.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12 p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuon-

tie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Messu su 1.3. klo 11. Mikael Tammilehto, Katri Uutela ja Ari Häyrinen. Messun jälkeen raamattuluento Apostolien teoista: Seurakunnan syntytarina – kun Pyhä Henki ja maalaisjärki muodostavat toimivan kokonaisuuden. Perheen sunnuntain messu ja lounas su 8.3. klo 11. Marita Toivonen, Jouni Pirttijärvi ja Jussi Hirvonen. Messun jälkeen Lounas rauhan puolesta.

TAPAHTUMIA Sateenkaariunia – viihdelaulukurssin konsertti pe 28.2. klo 19. Susanna Erosen oppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy. Lounas rauhan puolesta – matka Persiaan makujen ja kuvien keinoin su 8.3. klo 12–14. Matkakertomus, pastori Marko Heusala Lauttasaaresta, ja ruokina iranilaisäitien laittamat lobiapolo eli riisiä, vihreitä papuja, karitsan lihaa, tomaattisosetta ja sahramia, zereshpolo ba morgh eli riisiä, kanaa, kuivattuja marjoja ja sahramia sekä teetä ja baklavaa. Lapsille spagettia ja jauhelihakastiketta. Hinta 10 ja 5 e. Ilmoittautumiset pakila.srk@evl.fi. Lisätietoja katri.uutela@evl.fi, p. 09 2340 5534. Pakila-Seura ry:n Valokuvanäyttely 5.– 31.3. Yli 100 valokuvaa Pakilan, Paloheinän, Torpparinmäen ja Tuomarinkylän rakennuksista, ihmisistä ja tapahtumista 1910-luvulta 1980-luvulle. Runon pitää olla kropassa. Ryhmä runoudesta ja lausuntataiteesta kiinnostuneille. Ääniharjoituksia, hengitystekniikkaa, eläytymistä ja esiintymistaitoja. Ryhmän vetäjänä Valma Ilona Mikkola. 18.3. tutustumme Aila Meriluodon teokseen Lasimaalaus. 21.4. ja 12.5. voit ottaa mukaan kirjoittamiasi tai itselle tärkeitä runoja. Kokoontumiset 18.3., 21.4. ja 12.5. klo 18–19.30. Ilmoittautuminen 12.3. mennessä netissä tai virastoon. Kippo ja Kulho keskiviikkoisin klo 11–13 Hyvän Paimenen kirkolla. Hinta on 3 e/annos. Iltaperhekerho keskiviikkoisin klo 17–19 Kirkonkellarissa. Ohjelmassa leikkiä, vaihtuvaa tekemistä, hävikkiruokaa ja kahvia. Voit tulla yhteiseen pöytään myös omien eväiden kanssa.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.2.–12.3.

Musiikkia kirkoissa JUHA SEILA

PERJANTAINA 28.2. Valo ja pimeys klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Helsingin kamariorkesteri, Mikk Langeproon, harmonikka. Ohjelmassa Aints: Konsertto harmonikalle ja kamariorkesterille (kantaesitys), Klami, Rautavaara, Šostakovitš. Liput 20/15/10 e.

TORSTAINA 5.3. Fauré: Requiem klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Maria Pentti, sopraano, Kari Saarinen, baritoni, Mervi Lähteenmäki, viulu, Paavalinkirkon kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Erämaa iloitsee klo 19 Café Sonckissa Kallion kirkon eteläpäädyssä, Itäinen papinkatu 2. Heprealaisia ja hengellisiä lauluja. Suvi Lehtonen-Gräsbeck, sopraano, Folke Gräsbeck, piano. Järjestää Aino Acktén kamarifestivaali ry. Liput 20 e.

LAUANTAINA 29.2. Taivas ja maa klo 18 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Pianisti Heli Kantolan ja mezzosopraano Reeta Järvisen duo Sydämen ääni. Suomalaisia ja espanjalaisia kansanlauluja, hengellisen musiikin helmiä ja runoja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle. Sävelsadetta ja ihmisen kokoisia tarinoita klo 18 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Mari Karjalainen, laulu, Marjaana Merikanto, piano, Papas no Mamas -yhtye. Puhe Sirkka-Liisa Raunio. Juontajina Elina Vaittinen ja Lehari Kaustel. Vapaa pääsy, kolehti. Alfa-TV kuvaa illan.

PERJANTAINA 6.3. Legenda klo 19 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Yksi maailman merkittävimpiä J. S. Bachin musiikin esittäjiä ja johtajia Ton Koopman, Alankomaat, urut. Helsingin urkufestivaali 2020, helsinkiorganfestival.fi. Liput 33,50/27,50 e Lippupisteestä lippu.fi.

SUNNUNTAINA 1.3.

LAUANTAINA 7.3.

Pianisti Heli Kantola ja mezzosopraano Reeta Järvinen tulkitsevat sielunsa värejä lauantaina 29.2. klo 18 Munkkiniemen kirkossa.

TIISTAINA 3.3. Jazzia, gospelia ja puhetta Jumalasta klo 18 Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastissa, Tenholantie 6. Vaihtuvat musiikkivieraat. Vastaava tilaisuus myös ti 7.4. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 4.3. Taivas on sininen ja valkoinen klo 19 Café Sonckissa Kallion kirkon eteläpäädyssä, Itäinen papinkatu 2. Margit Tuokko, sopraano, Emma Kuntsi, kantele, Jussi Littunen, piano. Sibeliuksen, Saariahon, Kuulan,

Pyhän Henrikin legenda klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. 20-vuotias lauluyhtye Schola Sancti Henrici. Legendan osia suomeksi ja latinankielisiä kirkkolauluja keskiajan Suomesta. Vapaa pääsy. Metal Angel klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Yksi maailman arvostetuimpia konserttiurkureita, säveltäjä ja kansanmuusikko Gunnar Idenstam, Ruotsi, urut. Helsingin urkufestivaali 2020. Liput 28,50/22,50 e Lippupisteestä lippu.fi.

SUNNUNTAINA 8.3. Haydé – Traveling klo 16 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Haydén ja jousiorkesterin soolodebyytin konserttisarjan päätöskonsertti. Uusia sävellyksiä 17-henkiselle orkesterille tyylilajeina taidepop ja elokuvamusiikki. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. La Grande Finale klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Musiikkitieteen professori ja kansainvälinen konserttiurkuri Vincent Warnier, Ranska, urut. Helsingin urkufestivaali 2020. Liput 28,50/22,50 e Lippupisteestä lippu.fi. Rossinin Pietá – paastonajan lauluja klo 18 Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13. Sopraano Johanna Engelbarth, mezzosopraano Laura Mäkitalo ja pianisti Marjukka Andersson. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKONA 11.3. Juvenalian musiikkiopiston konsertti klo 18 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Musiikkiopiston harmonikkaluokka esiintyy. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 22.3. Hengellisten toivelaulujen konsertti Tuhansin kielin klo 15 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Laulutoiveita perusteluineen saa jättää 8.3. saakka sähköpostiin pakila.srk@evl.fi tai Hyvän Paimenen kirkon aulaan. Kaikki toiveet pyritään toteuttamaan. Esiintymässä Mikko Helenius, Jussi Hirvonen, Katja Mäkiö ja Anna-Kaisa Jussila. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

HARRI KOSKINEN

Johanna Rusanen ja Jaakko Ryhänen Vantaalla Johanna Rusasen ja Jaakko Ryhäsen kirkkokonsertti sunnuntaina 8.3. kello 19 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Johanna Rusanen, sopraano; Jaakko Ryhänen, basso; Jukka Nykänen, piano.

Konsertin teoksissa on esillä nainen monissa eri rooleissaan, kuten Paavon ja Riitan duetoissa Joonas Kokkosen oopperassa Viimeiset kiusaukset. Muita säveltäjänimiä ovat mm. Toivo Kuula, Oskar Merikanto ja Yrjö Kilpinen. Johanna Rusanen

Liput 25 e ennakkoon lippu.fi tai kirkon ovelta ennen konserttia.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

Jaakko Ryhänen

TYYPPI TYYPPINEN

ohjelma 10 e.

HEIKKI TUULI

Hääperinteitä meillä ja muualla klo 17 Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7. Näytelmällisessä konsertissa esiintyvät kansanperinteen osaajat Inehmo-lauluryhmä, Helsinki Klezmer Kapelye -yhtye, Sakarat Laulupelimannit ja TanhuVisa. Yhteislaulua. Voit pukeutua perinneasuun. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräykselle. Hortus Amoris – Keskiajan lauluja rakkaudesta klo 17.30 Puotilan kappelissa, Puotilantie 5. Lauluyhtye Meren Sisaret ja soitinyhtye Consort Karhea. Muun muassa Dufayn, von der Vogelweiden, de Machaut´n ja de la Hallen musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 5–15 e. Fauré: Requiem klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Kamarikuoro Barcarola ja Lauttasaaren orkesteri. Vapaa pääsy, ohjelma 15/10 e Yhteisvastuukeräykselle. Elävänä! klo 18 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Tommi Kalenius, laulu ja kitara, Ninni Poijärvi, laulu ja viulu. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuukeräykselle. Sello- ja laulukonsertti klo 18 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4. Seeli Toivio, laulu ja sello, Kaisu Rauhamaa, piano. Vapaa pääsy,

Lehmuksen, Kasken ja Tuomelan musiikkia sekä kansanlauluja. Järjestää Aino Acktén kamarifestivaali ry. Liput 20 e.