Kirkko ja kaupunki 2020 04 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

27.2.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Alanvaihtajat Kuinka kauppakorkeakoulun professorista ja pankin rahoitusjohtajasta tuli pappeja ja kirjastovirkailijasta diakoni. s. 10

Koivukylän Kierrätyskeskuksessa on paljon hääpukuja s.7

Klaus Härö antoi isälleen anteeksi s. 16

Pääkirjoitus

Eilen

Miten sinä määrittelisit kristilliset arvot?

Jumala on sen tunteen nimi, jonka kaksi rakastavaista kokee samassa sängyssä.

TÖRMÄSIN TWITTERISSÄ keskusteluun kristillisistä arvoista. Niihin vedotaan yllättävän usein. Silti siitä, mitä ne kristilliset arvot oikein ovat, tuntuu vallitsevan kovin erilaisia näkemyksiä. Tai ainakin kristilliset arvot näkyvät johtavan kovin monenlaiseen käytännön toimintaan. Jotkut haluavat kristillisiin arvoihin vedoten sulkea rajat turvapaikanhakijoilta tai kieltää samaa sukupuolta olevien avioliitot. Toiset taas toivottavat turvapaikanhakijat tervetulleiksi ja kannattavat homoparien vihkimistä – ja perustelevat kantansa kristillisillä arvoilla. Osallistuin itsekin tuohon Twitter-keskusteluun. Mietin, miten minä määrittelisin kristilliset arvot. Päädyin Jeesuksen opetusten ja Paavalin kirjeiden perusteella tällaiseen listaan: kultainen sääntö, heikoimman asemaan asettuminen, kunnioituksen ja yhdenvertaisuuden ilmapiiri, oman edun tavoittelun torjuminen, kostosta pidättäytyminen. KULTAISEKSI SÄÄNNÖKSI kutsutaan periaatetta, että toisia pitää kohdella samalla lailla kuin toivoisi itsekin tulevansa kohdelluksi. Jeesuksen eettinen opetus rakentui tämän säännön ympärille, vaikka se ei hänen keksintöään olekaan vaan paljon vanhempaa traditiota. Minulle huomautettiin, että luetteloon pitää lisätä köyhien, marginalisoitujen ja vähäväkisten ensisijaisuus. Se on vielä radikaalimpi ja vallankumouksellisempi arvo kuin vain heikoimman asemaan asettuminen, jota

RUOTSALAINEN KIRJAILIJA HJALMAR SÖDERBERG (1869–1941)

keskustelukumppanini piti ylemmyydentuntoisena asenteena. KRISTINUSKO SYNTYI MARGINAALISSA. Se ei alun alkujaan ollut kullalla kirjailtuihin kaapuihin pukeutuneiden möhömaharovastien hyväntekeväisyysyhdistys vaan köyhien ja syrjään sysättyjen ihmisten liike. Kun Jeesus saarnansa aluksi julisti autuaiksi köyhät, nälkäiset ja oikeudenmukaisuutta janoavat, hän puhutteli kuulijoitaan, jotka olivat itse köyhiä ja nälkäisiä ja kaipasivat oikeutta. Jeesus, paljasjalkainen nasaretilainen, oli itse yksi heistä.

Tänään Siin on jotain pyhää kun sä kosket mua. Miten mä oon selvinny ees ilman sua. Ensimmäistä kertaa haluun antautua. Koske mua, voi luoja koske mua.

NYT ALKAA PAASTO. Se haastaa minut tutkimaan omia arvojani. Mitä ne ovat? Elänkö itse niiden mukaan? Jos en elä, mitä voisin tehdä päästäkseni lähemmäs omia arvojani?

ANTTI TUISKU KAPPALEESSAAN PYHÄ KOSKETUS

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Iankaikkisesti

”

Hänen vasen kätensä on pääni alla, hänen oikea kätensä hyväilee minua. Minä vannotan teitä, Jerusalemin tytöt: älkää häiritkö rakkauttamme, älkää häiritkö, ennen kuin itse haluamme herätä!

KRISTINUSKO EI ALKUJAAN OLLUT KULLALLA KIRJAILTUIHIN KAAPUIHIN

LAULUJEN LAULU VANHASSA TESTAMENTISSA

PUKEUTUNEIDEN MÖHÖMAHAROVASTIEN HYVÄNTEKEVÄISYYS YHDISTYS.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Kiitos Jumala, että loit hänet, toit luokseni ja annoit minulle. Katse valpas, villi ja täynnä hallittua voimaa. Tuoksu raikas kuin metsä. En palele enää, kun hän on vieressäni. En ole yksin. Jumalan kiitos.

Kirkko ja kaupunki

27.2.2020 Seuraava lehti ilmestyy 12.3. KANNEN KUVA: VILJA HARALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Kanteleella voi soittaa vaikka rokkia” Aurora Visa haluaa tuoda kansallissoittimestamme esiin uusia puolia. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Aurora Visa, 25, opiskelet SibeliusAkatemiassa kanteleensoittoa. Miten valitsit soittimeksesi kanteleen? – Tutustuin kanteleeseen jo viisivuotiaana muskarissa, ja jatkoin soittimen opettelua Espoon musiikkiopistossa. Lukion toisella luokalla pääsin Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen. Nyt opiskelen kanteleensoittoa kolmatta vuotta Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmässä. – Omistan seitsemän erilaista kanteletta, mutta viime vuosina olen keskittynyt 15-kielisen kirjokansikanteleen soittamiseen. Se soi kauniisti akustisesti ja siinä on voimakkaampi ääni kuin muissa kanteleissa. Jyrki Pölkki valmisti soittimen viime keväänä.

Millainen soitin kantele on? – Kanteleessa on pehmeä, helisevä soundi. Soittimen yläsävelsarjat luovat

rauhoittavaa fiilistä. Moni mieltääkin kanteleen soinnin meditatiiviseksi ja terapeuttiseksi. – Toisaalta moni on saattanut yllättyä siitä, että kanteleella voi soittaa musiikkia laidasta laitaan, vaikka rokkia. Omat sävellykseni ovat perinnetietoisia, mutta niiden rytmiikassa on vaikutteita populaarimusiikista. Sitä voi kutsua nykykansanmusiikiksi. Minua inspiroivat säveltämään tietynlaiset tunnelmat, muistot, kaunis ympäristö ja valo.

Teetkö esiintymiskeikkaa kanteleen kanssa? – Esiinnyn sekä yksin että duo Aléassa klarinetisti Annika Lyytikäisen kanssa. Osa on yksittäisiä esiintymistilaisuuksia, osa festivaaleja.

– Keikkaa on paitsi kotimaassa myös eri puolilla Eurooppaa, jossa kanteletta pidetään eksoottisena ja kiehtovana soittimena. Soitan keikoilla tilanteesta riippuen omia sävellyksiäni ja uudelleensovitettua perinnemusiikkia. Lisäksi opetan kanteleensoittoa erilaisilla kursseilla ja leireillä.

Mitä Kalevalan päivä merkitsee sinulle? – Kalevalassa on hyviä tarinoita, jotka kuuluvat vahvasti suomalaiseen kansanperinteeseen. Kantelistista Kalevala voi tuntua myös taakalta, koska se luo vanhahtavan mielikuvan Väinämöisestä ja kanteleesta ja sillä soitettavasta musiikista. – Kalevalan päivä on yleensä kanteleensoittajille sesonkiaikaa. Toivoisin ihmisten tutustuvan ennakkoluulottomasti nykyiseen kantelemusiikkiin. Esimerkiksi tärkeät esikuvani Ida-Elina ja Maija Pokela soittavat kanteletta aivan uudella vivahteella.

Mikä on sinulle pyhää? – Minulle on tullut pyhiä hetkiä musiikin kautta. Soittaessa tulee joskus jopa hengelliseltä tuntuvia kokemuksia. Oloni on silloin keskittynyt ja intensiivinen, ja tunnen olevani oman ihmisyyteni ytimessä. ■ Kalevalan päivää vietetään 28.2.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Kiihkeä työm Ääritunteita nostattava mantelitumake pomottaa teinin aivoissa, ja ylikierroksilla käyvä dopamiiniviestintä yllyttää pikapalkkioihin. Mutta missä sijaitsee hengellisyys?

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS MARI AARNIO

raamaa, kiihkoa ja vim maa! Voimakkaat tun teet täyttävät teinin arki päivän, kun niitä työstä vä mantelitumake toimii ylikierroksilla. Se on eri koistunut salamannopeisiin pikatulkin toihin, eikä kehittymätön etuotsalohko pysty auttamaan harkinnassa. Myös dopamiiniviestintä on kiih keää. Se yllyttää nuorta hakemaan helppoa ja nopeaa mielihyvää. Riskin otto ja elämyshakuisuus ovat tyypilli siä teineille yli kulttuuri ja lajirajojen:

”

Nuoret hiiret innostuvat juomaan alko holia ikätoveriensa seurassa enemmän kuin aikuiset. Vanhemmista itsenäistyvät ihmis nuoret hakevat hyväksyntää ikäisiltään, joilta sitä irtoaa monessa kaveripiiris sä käytöksellä, jota kotona pidettäisiin huonona. ”Vieras mies tuli kertomaan tekevänsä rikosilmoituksen, kun häntä oli ammuttu tältä pihalta. Poika kaverei neen oli testannut kuulaasetta ohikulki joihin”, 48vuotias isä kertoo tuoreessa kirjassa Pää kylmänä – Näin tuet teinin aivojen itsenäistymistä (WSOY).

Toisin kuin usein sanotaan, pojat eivät kypsy hitaammin kuin tytöt. TIEDETOIMITTAJA TIINA HUTTU

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

TEINIEN AIVOT EROAVAT monin tavoin lasten ja aikuisten pääkopan sisällöstä. Aivotutkijana työskennellyt tiedetoimittaja ja esiteinin äiti Tiina Huttu kertoo, että dramaattisimmat muutokset tapahtuvat aivoissa yksilöllisesti 10–20 ikävuoden välillä. Huttu kirjoitti kirjan teiniaivoista yhdessä tiedetoimittaja Kirsi Heikkisen kanssa. – Toisin kuin usein sanotaan, pojat eivät kypsy hitaammin kuin tytöt, Huttu huomauttaa. Tytöt kehittyvät yleensä melko samaa tahtia, pojat yksilöllisemmin. Samaa luokkaa käyvistä 15-vuotiasta pojista jonkun aivot voivat olla viisikin vuotta kypsemmät kuin toisen. Nuoruus on pidentynyt sekä alkuettä loppupäästä. Aikaistunutta murrosikää on selitetty lasten lihomisella ja kemikaalien aiheuttamilla häiriöillä hormonitoimintaan. Myös varhainen stressi saattaa aikaistaa puberteettia. Murrosiän alku lisää kierroksia aivojen tunnejärjestelmään, mutta ei kiihdytä itsesäätelystä vastaavan etuotsalohkon kehittymistä. Siksi varhain murrosikään tulleet nuoret kaahaavat muita useamman vuoden läpi tilanteessa, jossa kaasua löytyy, mutta jarruja ei niinkään. Riskien ottaminen on yleensä huipussaan 13–15-vuotiaana.

TEININ ETUOTSALOHKO ei pysty säätelemään kunnolla nuoren toimintaa, joten vanhemman on toimittava aivojen jatkeena. Huttu neuvoo yrittämään etupäässä hyvällä: teinin pitää tietää, että hän on aina tervetullut kotiin ja rakastettu omana itsenään, vaikka vanhemmat eivät hänen toimintaansa hyväksyisikään. Aivotutkimuksissa on havaittu, että nuori oppii helpommin palkinnon kuin rangaistuksen kautta. – Rajojen ylenkatsomisella täytyy silti olla seuraukset. Ryyppääminen, älyllinen ponnistelu, lukeminen tai vaikkapa instrumentin soittaminen vaikuttavat aivoihin teininä voimakkaammin kuin koskaan myöhemmin. Käyttämättömiksi jääneet hermoverkon synapsit ja haarakkeet alkavat tuhoutua teini-ikäisen aivoista vauhdilla. Esimerkiksi keskittymisestä vastaavat hermoyhteydet heikkenevät, jos niitä ei käytä. – Vanhempien vaikutuskeinot voivat tuntua ohuilta, koska teiniä ei voi lukita kotiinkaan. Aina kannattaa kuitenkin kannustaa, Huttu sanoo. Hänestä ei ole sattumaa, että pari– kolmikymppisten aivoissa ovat syntyneet monet maailmaa mullistavat keksinnöt. Nuori on luonnostaan avoin uudelle. ■

Jumalasta ihan tosissaan Antti Tuiskun uskonnollista sanastoa ja symboliikkaa pursuava Valittu kansa -levy ei pilkkaa, vaan sisältää hengellisen etsijän kiukkua ja onnistunutta piilovinoilua, jossa Jumala otetaan todesta. Kolumnisti Kari Kuulalle tulivat levyn lauluista mieleen myös Vanhan testamentin valituspsalmit ja Saarnaajan kirja. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Monien ihmisten ärtyneisyys lasten pitämästä äänestä ja vaunukansan hitaudesta vaikutti minuun sillä tavoin, etten halunnut mennä lasten kanssa moniinkaan paikkoihin.” ELINA VAITTINEN VERKKOKOLUMNISSAAN

KAISA KARIRANTA – KUVANKÄSITELY MAIJA SAARI

15-VUOTIAANA TEINI-IKÄ on syvimmillään. Juuri silloin evankelis-luterilainen kirkko kutsuu nuoret jäsenensä rippikouluun. – Siirtymäriitti ja voimakas yhteisöllisyys houkuttelevat itseään etsiviä nuoria. Kristillisen kirkon sanoma hyväksynnästä on lohduttava nuorelle, joka tuntee itsensä välillä maailman paskimmaksi tyypiksi, Tiina Huttu miettii. Teini-ikäinen tajuaa Hutun mukaan ensimmäisen kerran kunnolla kuolevaisuutensa. – Intohimoinen nuori kaipaa selityksiä suuriin kysymyksiin ja vahvoja tunteita. Hengellinen kokemus purskauttaa dopamiinia, ja jos sen saa porukassa, niin myös oksitosiinia ja endorfiinia. Jos nuori oppii saamaan mielihyvää hengellisyyden kautta, siitä voi tulla itseään ruokkiva ketju.

Hengelliset kokemukset aktivoivat uskovan aivoissa saman palkitsemisjärjestelmän, joka saa esimerkiksi seksin ja huumeet tuntumaan nautinnollisilta. Huttu huomauttaa, että on kiinni pienistä asioista, mistä nuori alkaa hakea mielihyvää. – Jos nuorella on tosi hyvät riparikokemukset, hän saattaa jäädä sille mielihyvän tielle. Jos sama nuori sattuisi toiselle riparille, jossa pappi ja porukka ei niin kolahda, hän saattaisi alkaa hankkia kiksinsä vaikka kovasta urheilusta tai huonoilta teiltä. Moni asia kärjistyy nuoruudessa. Uskonnollisuus vaikuttaa laajasti koko persoonallisuuteen, eikä sille ole Hutun mukaan vain jotain tiettyä kohtaa aivoissa.

KUVAKAAPPAUS VALITTU KANSA VIDEOSTA

aa-alue

Kirkko ja kaupunki verkossa

Trendiliikuntaa Amerikan malliin Siirtolaispappina Oregonissa työskentelevä Kaisa Kariranta vieraili Suomi-koulussa ja otti selvää, mikä kumma on paikallisen kansalaisopiston hittilaji Nia. Kariranta ennustaa, että lajista voisi tulla haastaja joogalle myös Suomessa. Katso video osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

WIKIMEDIA COMMONS

Näin napataan mies. Yksityiskohta postikortista karkausvuodelta 1908.

Kuka saa kosia ja ketä?

SUOMESSA JÄRJESTETÄÄN maaliskuun alussa kansainvälinen urkufestivaali Helsingin Organ Festival 2020. Sinne saapuu urkutaiteilijoita Alankomaista, Ruotsista, Ranskasta ja Virosta. Festivaalin taiteellisena johtajana toimii urkutaiteilija Pétur Sakari. – Ulkomaiset nimet ovat urkumusiikin ehdotonta huippua, eikä heitä ole tällä leveysasteella juurikaan kuultu, Sakari kertoo. Viikonlopun esiintyjiä ovat muun muassa Ton Koopman, Gunnar Idenstam ja Vincent Warnier. FESTIVAALIA JÄRJESTÄVÄ Organum-seura haluaa nostaa urut Suomessa näkyvämmin konserttisoittimeksi. Muualla Euroopassa myydään Pétur Sakarin mukaan urkukonsertit nopeasti loppuun ja urut ovat kovassa konserttikäytössä. – Alun perinhän urut eivät kuuluneet kirkkoon. Uruilla on aikoinaan säestetty muun muassa taisteluorgioita. Urkujen soitolla yritettiin peittää kivun ja tuskan huudah-

dukset. Sen jälkeen uruista kehittyi konserttisoitin ja vasta sitten urut tulivat kirkkoon. – En vähättele urkujen asemaa kirkon toiminnassa, vaan haluan osoittaa soittimen eri puolia, kansainvälistä uraa tekevä Sakari toteaa.

”

Uruilla on aikoinaan säestetty taisteluorgioita. URKUFESTIVAALIN TEEMANA on hoitava musiikki. Tapahtuman kummisetänä toimii musiikkilääketieteeseen erikoistunut lääkäri Miikka Peltomaa. Peltomaa, Pétur Sakari ja Fazer Konserttitoimiston toimitusjohtaja Aino TurtiainenVisala keskustelevat hoitavasta

musiikista festivaaliohjelmaan kuuluvassa paneelikeskustelussa. – Kaikenlainen musiikki voi olla hoitavaa. Hoitavuus riippuu siitä, miten musiikkia kuunteleva henkilö itse asian kokee. Eroa on vain siinä, rauhoittaako vai aktivoiko musiikki. Tämä on perusrytmiikkaan liittyvä asia musiikin tyylilajista riippumatta, Sakari toteaa. Kerran Sakarin oman urkukonsertin jälkeen pyörätuolissa istuva nainen tuli kertomaan soittajalle, että hänellä on elinaikaa enää noin kuukausi ja että Sakarin levytykset ovat hänen loppuelämänsä päivien tärkeintä sisältöä. – Silloin tuntui siltä, että olen työni ytimessä ja että sillä on merkitystä. Musiikki hoitaa niin monella tasolla. Musiikkihan aiheuttaa aivoissa tietynlaisia impulsseja, joilla ohitetaan muun muassa kipua.

NINA RIUTTA

Helsinki Organ Festival 2020 6.–8.3. kirkoissa ja Musiikkitalolla. Päivä konsertteihin ja paneelikeskusteluun vapaa pääsy. Iltakonserttien liput 22,50– 33,50 e, lippu.fi. helsinkiorganfestival.fi.

JUSSI HELTTUNEN

Maa kiertää auringon ympäri 365 vuorokautta ja noin kuusi tuntia. Tarkemmin sanottuna tähtitieteellinen vuosi kestää 365,24219878 vuorokautta. Tämän vuoksi kuluvassa vuodessa on 366 päivää. Saamme joka neljäs vuosi 29. helmikuuta karkauspäivän, jolloin naisillakin on perinteisesti lupa kosia, ja heille pitää joko vastata myöntävästi tai lahjoittaa hamekangas. Loogista, eikö totta? Kerro meille, millaista on, kun nainen tai muunsukupuolinen kosii. Miten nykyään pyydetään puolisoksi, sanotaan tahdon tai torjutaan ehdotus? Kun menet osoitteeseen kirkko jakaupunki.fi ja jaat muistosi kosintakyselyssä, osallistut samalla ravintolaillallisen arvontaan. Se on tietysti kahdelle. Malja rakkaudelle! PIHLA TIIHONEN

Hoitavaa urkumusiikkia

Urkufestivaalin taiteelliselle johtajalle Pétur Sakarille Kallion kirkon ranskalais-romanttiset urut ovat tutut.

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

SIRPA PÄIVINEN

Hätätilan runoja Ilmastokatastrofia ja -ahdistusta käsitellään nyt runouden keinoin. Vesa Haapala: Hämärä ei tanssi enää (Otava 2019) Vesa Haapalan runoelman minäpuhuja on keski-ikäinen mies, joka puuhailee mökillä ja kulkee metsässä ja lapsuusmuistoissaan. Hän seuraa uutisia ja tuntee pelkoa ja voimattomuutta: ”Tämä laji ei opi mitään.” Hän rakastaa lapsiaan ja ahdistuu maailman väestöräjähdyksen vuoksi. Pimeä taivas muistuttaa häntä ihmisten taipumuksesta odottaa pelastusta ylhäältä, itsensä ulkopuolelta. ”Katsooko Jumala meitä tässä romahtavassa talossa?” runoilija ihmettelee.

Pauliina Haasjoki: Promessa (Otava 2019) Pauliina Haasjoki tekee runoissaan huimaavia zoomauksia ja hyppyjä sekä ajassa että paikassa. Vai voiko enää puhua paikasta, kun katse kääntyy kohti universumia, kaukaisia tähtikuvioita? Välillä runot tarkentuvat pieneen: lumihiutaleiden liikkeeseen, kastemadon mysteeriin. Lukiessa tulee hetkittäin kokemus kaiken yhteydestä ja ykseydestä. Elämä on ihme, mutta niin on kuolemakin: ”Elämän hallussaan pitämä aine palaa takaisin aineeksi, jolla on kaikki aineen ominaisuudet, kaikki sen vapaudet.”

Pertti Saloheimo: Ennustus linnuston tulevaisuudesta (WSOY 2019) ”Jos aikaväli on riittävän pitkä, ei kivikään kestä”, kirjoittaa Pertti Saloheimo. Hänen runonsa näyttävät yritykseltä hahmottaa ja ottaa haltuun käsittämätöntä: vuosimiljoonien jatkumoa ja elämän liikehdintää. Ihminen on tällä maapallolla vieraantunut vieraslaji, lyhytikäinen sellainen. Siinä mittakaavassa ”mikään ei tunnu hyvältä tai pahalta kuin häviävän lyhyen hetken”.

Katja Seutu: Jäätyväinen (WSOY 2019) ”Maapallo on koko alue, sen enempää ei ole”, kirjoittaa Katja Seutu. Tiiviissä, aforistisissa runoissaan Seutu havainnoi maailmaa, jossa ihminen herää joulukuussa linnunlauluun, vesi nousee rannoille, tuulee ja muuttolinnut eksyvät reiteiltään. ”Kaukana täältä kääntyy katse pois meistä”, kirjoittaa Seutu, ja sen surullisemmin sitä ei oikein voi sanoa. KAISA HALONEN

Kierrätyskeskuksesta voi löytää itselleen hääpuvun huokeaan hintaan. Pukuja voi myös tuunata vaikka vanhojentansseihin.

Vähän käytettyjä unelmia ENSIN sen hankkimiseksi nähdään paljon vaivaa. Sitten siitä tulee puku, joka tuo mieleen ihania (tai vaihtoehtoisesti kipeitä) muistoja, mutta vie kaapissa liikaa tilaa. Kierrätyskeskus muistutti tammikuussa, että niiden myymälöissä on myös runsaasti hääpukuja. Hintahaitari on 50–200 euroa. – Erityisen paljon hääpukuja on Koivukylän myymälässä Vantaalla, vinkkaa Itäkeskuksen myymäläpäällikkö Irina Aardemäe. Kaikki myynnissä olevat hääpuvut eivät ole edes käytettyjä. – Kierrätyskeskukseen on tuotu myös ihan uusia pukuja. Ne ovat varmaan jääneet myymättä joltakin kaupalta. Hääpukuja saavat käydä hypistelemässä muutkin kuin tulevat morsiamet: puvun voi ostaa tuunattavaksi vanhojentansseihin tai muihin juhliin. Käytetyistä hääpuvuista on tehty myös kastemekkoja. Helsinkiläinen Lovebirds-liike myy pelkästään käytettyjä hääpukuja. Liike ottaa puvun myyntiin kahdeksaksi viikoksi, ja jos kauppa ei käy, se palautetaan omistajalleen. – Myymme noin kaksi kolmasosan puvuista, kertoo liikkeen omistaja Erna Karimo. Käytettyjä hääpukuja ostavat monenlaiset morsiamet. Osa haluaa käytetyn puvun ympäristösyis-

tä. Karimon mukaan käytettyjä pukuja myydään myös siksi, että naiset ovat hyvin taloustietoisia. Häämuodin kierto on nopeaa, joten Lovebirds ottaa myyntiin korkeintaan viisi vuotta vanhoja pukuja.

”

Jos pitsi menisikin vähän rikki, se olisi helppo korjata. – Nyt on meneillään monta erilaista häätrendiä. Moni haluaa samppanjan, hiekan tai puuterin sävyjä tai pitsikerroksia. Suosittuja ovat myös puvut, jotka ovat sekä peittäviä että paljastavia. Esimerkiksi niin, että kangas voi olla läpikuultava, mutta hihat ovat pitkät. Yksi Lovebirdsin myymä puku on ollut jopa neljällä morsiamella. Erityisesti pitsipuvut kestävät monta kierrosta. – Jos pitsi menisikin vähän rikki, se olisi helppo korjata. Superpehmeä tyllikangas on vaikeampi.

HANNA ANTILA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Yksin oleminen on ylellisyyttä ru Suosittu näyttelijä ja kahden alle kouluikäisen lapsen äiti Elena Leeve nähdään nyt menestyneen mutta pahasti lukossa olevan Annan roolissa Kansallisteatterin uutuusnäytelmässä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

onista teatteri- ja elokuvarooleista tuttu Elena Leeve on parina viime vuonna näytellyt myös koomisissa tv-sarjoissa, Onnelassa ja Sunnuntailounaassa. Hän on kokenut sen hyvin inspiroivaksi. – Samaa työtähän se on ollut, mutta uutta ja virkistävää. Molemmissa tuotannoissa meillä on ollut hyvin tiivis näyttelijäjoukko, ja yhteinen kemia on toiminut. Viimeiset kuukaudet Leeve on viettänyt Kansallisteatterin Sinivalas-näytelmän harjoituksissa. Leeve näyttelee Paavo Westerbergin kirjoittamassa ja ohjaamassa näytelmässä pääroolia, ison firman johtotehtävissä työskentelevää Annaa, jonka elämä on pahasti lukossa. – Annan äiti on kuollut viisi vuotta aiemmin, ja menetys on ollut Annalle kova. Nyt hänen miehensä on sairastunut. Anna on joutunut taakan kantajan ja tukijan rooliin, ja samalla hän on hukannut itsensä, tunteensa ja ajatuksensa, Leeve kertoo. Leeve pitää murrosvaihetta elävän Annan roolia syvällisenä ja elämänmakuisena. Menetysten keskellä Annaa hämmentävät myös pintaan nousevat muistot lapsuudesta. Lisäksi häntä uuvuttavat perheen monimutkaiset ihmissuhteet ja kiista suvun saaressa sijaitsevan kesäpaikan myymisestä. – Annaa on pitänyt kasassa paitsi intohimo työhön myös se, että hän on kokenut voimakkaasti olevansa muita varten. Nyt on kuitenkin kertynyt liikaa asioita, joista puhuminen on vaikeaa, ja hänen olonsa on alkanut tuntua sietämättömältä. ANNAN ELÄMÄSSÄ TAPAHTUU merkittävä käänne, kun suvun kesäpaikalle saareen saapuu hänen veljes-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

tään elämäkertaa kirjoittava Laura (Emmi Parviainen). Elena Leeven mukaan Laura saa Annan ottamaan esille lapsuudenperheessä vaiettuja asioita, olemaan rohkeasti rehellinen itselleen ja kyseenalaistamaan valintojaan. Näytelmän nimi Sinivalas viittaa Raamatun Joonaan, joka myrskyn tyynnyttääkseen hyppää mereen ja joutuu ison kalan nielaisemaksi.

– Hieman samalla tavalla käy Annalle hänen kokemansa myllerryksen keskellä. Merenalaista maailmaa edustava sinivalas symboloi muun muassa alitajuntaamme ja pelkojamme, Leeve selvittää. Saari ja sinivalas vievät ajatukset myös ympäristökysymyksiin. Yksilön hädästä ja muutoksen pelosta lähtevä näytelmä laajenee yleiseksi huoleksi maailman tilasta.

– Sinivalaassa kysytään, miksi me emme tee mitään maapallon pelastamiseksi. Jos emme puhu ja toimi, ongelmat pysyvät. Näytelmässä on paljon puhetta, ja teemoja tuodaan esiin myös videoiden avulla. – Pyrin ammentamaan rooliini muun muassa omista menettämisen kokemuksistani. – Näytelmä pyörii mielessäni tosi

uhkavuosia elävälle – Sarjan käsikirjoittajan Atte Järvisen teksti on kuitenkin sellaista, että se jää melko helposti päähän. – Kiinnostavaa on, että sekä Sunnuntailounas että Sinivalas kuvaavat perhettä. Vaikka Sinivalaassa on eri tyylilaji, siitäkin löytyy omanlaistaan huumoria. Leevellä on keväällä tiedossa myös elokuvan kuvaukset. Hänellä on päärooli Reetta Aallon ohjaamassa elokuvassa Rakkautta ennen valomerkkiä.

”

Saan yksinolosta voimaa. Olen ollut tällainen jo pienenä. Hoitopaikassakin halusin välillä olla ihan vain omissa oloissani.

Elena Leeve valmistautuu Sinivalas-näytelmän rooliin Kansallisteatterin pukuhuoneessa.

paljon. On hienoa tuntea, miten alkaa päästä sisään roolin maailmaan ja miten se alkaa hengittää. KEVÄÄMMÄLLÄ ELENA LEEVE alkaa kuvata verbaaliseen ilotulitukseen perustuvan Sunnuntailounassarjan uutta kautta. Perheen ristiriitoja kuvaavaa tv-sarjaa tehdään kovalla tahdilla, joten uutta tekstiä on omaksuttava nopeasti.

SOSIAALISEN JA AJOITTAIN hyvinkin kiireisen työn vastapainoksi Elena Leeve kaipaa yksinoloa. – Saan yksinolosta voimaa. Olen ollut tällainen jo pienenä. Hoitopaikassakin halusin välillä olla ihan vain omissa oloissani. Nyt kahden pienen lapsen äitinä ei ole aina helppoa löytää omaa aikaa. Yksin olemiseen liittyy Leevellä usein jotakin hiljaista ja rauhallista tekemistä. Hän joogaa ja harrastaa avantouintia. Leeve on huomannut, että yksin rauhassa liikkuessa syntyvät myös monet työhön liittyvät ideat. Näyttelemisen Leeve aloitti jo seitsemänvuotiaana, kun hän meni teatterikerhoon. Vähän isompana hän pääsi mukaan Ylen nuortensarjaan, ja pikkuhiljaa näyttelijäntöitä alkoi olla yhä enemmän. – Olin kiltti lapsi, mutta lavalla vapauduin esittämään monenlaisia hahmoja ja tunteita. Lukion jälkeen Leeve onnistui pääsemään ensimmäisellä yrittämällä Teatterikorkeakouluun. – Tämä on intohimoammatti. Rakastan tätä työtä. ■ Sinivalaan kantaesitys Kansallisteatterissa 4.3.

Masennustutkimus

Haemme tutkittavia osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan erään tutkimuslääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitä lumelääkkeeseen, kun tutkimuslääkettä annetaan nykyisen masennushoitonne lisäksi. Voitte soveltua tutkimukseen, jos • olette iältänne 18-65 vuotias • Teillä on todettu masennus • ette ole saanut rittävää hoitovastetta nykyisellä masennuslääkkeellänne Tutkimus kestää enintään 13 viikkoa, siinä on 7 tutkimuskäyntiä ja yksi puhelu. Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat maksuttomia. Tutkimuksesta vastaava henkilö Suomessa on ylilääkäri Martti Heikkinen. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 27.2. klo 15-18 soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 4/2020

Panta kaulaan

Elämänkokemuksesta on paljon apua, sanovat Outi Lantto, Aapo Rikala ja Jari Saarinen, jotka opiskelivat kirkon töihin keski-iässä. TEKSTI KAISA HALONEN

KUVAT VILJA HARALA

KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

”Kuunteleminen on lähtökohta kaikessa” EI MINULLA OLE pappina urahaaveita. Minulle on ollut alusta asti selvää, että haluan tehdä seu rakuntatyötä eikä minun tarvitse edetä uralla ni, sanoo Herttoniemen seurakunnan pappi Outi Lantto. Tällaista ei odottaisi kuulevansa naiselta, joka entisessä elämässään on väitellyt tohtoriksi maa ilman arvostetuimpiin kuuluvassa yliopistossa ja sen jälkeen hoitanut kahta professuuria. Ei Lantolla myöskään ole koskaan ollut toive ammattia. Lukiossa hän oli kiinnostunut kielistä ja matematiikasta ja ajatteli, että Kauppakorkeakou lussa voisi lukea molempia. Yrittäjäperheen tyttä relle se tuntui muutenkin luontevalta paikalta. – Niin kuin eräs ystäväni sanoi, se oli helppo, mitäänsanomaton valinta. Aika pian Lantto alkoi suuntautua kohti tutki jan uraa. Valmistuttuaan hän jatkoi opintojaan Yhdysvalloissa Stanfordin yliopistossa ja väitte li tohtoriksi. Sen jälkeen hän hoiti Kauppakorkea koulussa liikkeenjohdon systeemien ja kansan taloustieteen professuureja sekä kehitti opetusta ohjelmajohtajana.

”

Kun näin muut papeiksi vihityt stola harteilla, tajusin, että jokin elämässäni on oikeasti muuttunut. PAPPI OUTI LANTTO

Pikkuhiljaa Lantto huomasi työpaikkansa arvo jen muuttuneen. Yliopistomaailman aatteet olivat jäämässä syrjään, ja toimintaa tuntui ohjaavan ra han ja maineen tavoittelu. Samoihin aikoihin hän alkoi olla kyllästynyt ja halusi siirtyä eteenpäin. ENTISENÄ PARTIOLAISENA ja seurakuntanuore na Outi Lantto oli tottunut pitämään kirkkoa koti naan. Kun ammatin vaihtaminen alkoi houkutel la, hän tiesi haluavansa kirkkoon töihin. Kaikkia kiinnostavan tuntuisia tehtäviä kirkossa näyttivät hoitavan papit, joten Lantto lähti opiskelemaan teologiaa. Vuonna 2006 hänet vihittiin papiksi Espoon tuomiokirkossa. – Se oli hyvin liikuttava tilaisuus. Kun näin muut papeiksi vihityt stola harteilla, tajusin, että jokin elämässäni on oikeasti muuttunut. Lanton ensimmäinen papinpaikka oli vuoden sijaisuus Vihdin seurakunnassa, minkä jälkeen hän työskenteli yksitoista vuotta Malmin seura kunnassa. Herttoniemessä hän on ehtinyt työs kennellä vuoden verran. Tämän vuoden alusta

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Outi Lantto, 58, on Herttoniemen seurakunnan pappi.

hänen vastuullaan on ollut kehittää uusia tapoja tavoittaa seurakuntalaisia. Se on alkanut Yhteis vastuukeräyksen merkeissä, keräyslipas kädessä. RAKKAINTA PAPIN TYÖSSÄ Outi Lantolle ovat ju malanpalvelukset. Hän nauttii messun valmiste lemisesta ja saarnan kirjoittamisesta niin paljon, ettei se tunnu edes työltä. Messu on rakas myös silloin, kun hän istuu seurakuntalaisena kirkon penkissä. – Ehtoollisesta, raamatunteksteistä ja yhdessä veisaamisesta saa eväitä viikkoon. Erityistä herk kua on hyvä saarna, joka herättää ajattelemaan tai toimimaan tai vapauttaa jostain, mistä olikin syytä päästää irti.

Ihan heti Lantto ei muista, milloin viimeksi olisi kuullut sellaisen. – Odotas nyt. Se oli joku televisioitu messu ja joku piispa. Olisiko ollut itsenäisyyspäivänä? Viikko haastattelun jälkeen Lantto lähettää sähköpostia: ”Nyt voin varmuudella sanoa, et tä Arkkihiippakunnan piispan Kaarlo Kallialan saarna valtiopäivien avajaisjumalanpalveluksessa 5.2. oli erinomainen.” – Toivon palavasti, että tässä kirkossa panos tettaisiin saarnoihin. On varmasti paljon ihmisiä, jotka leijailevat oman hengellisyytensä ja uskon nollisuutensa kanssa. Jos he tietäisivät, että joka sunnuntai kirkossa joku sanoo jotakin merkityk sellistä ja puhuttelevaa, olen varma, että he ru

peaisivat käymään enemmän jumalanpalveluksissa, Lantto sanoo. TUOREEN TUTKIMUKSEN MUKAAN tärkeimpiä syitä kuulua kirkkoon ovat kirkolliset toimitukset – kasteet, häät ja hautajaiset – ja perinteet. Lantto sanoo, että samanlainen tuntuma hänellekin on työssään tullut. Kastekodissa ja hautajaisissa pappi myös tapaa sellaisia ihmisiä, jotka muuten käyvät harvoin kirkossa. Joillakuilla saattaa olla taustallaan ikäviä kokemuksia kirkosta. – Meidän pitäisi pyrkiä uskottavalla tavalla luomaan toisenlaisia kokemuksia ja mielikuvia. Millaista jumalapuhe on? Onko se koskettavaa? Kunnioittaako se sellaistakin ihmistä, joka ei tiedä, uskooko hän vai ei? Lantto miettii. – Vastaaminen ei ole se juttu, ellei sitten kysytä. Kuunteleminen on lähtökohta kaikessa. Pyrin olemaan hyvin hienovarainen enkä halua antaa valmiita, helppoja vastauksia. Lantto lisää, että nuorempana hän olisi saattanut olla juuri sellainen pappi, joka yrittää keksiä vastauksen kaikkeen. Elämänkokemus on tuonut malttia kuunnella ja kykyä samastua eri-ikäisten ihmisten kokemuksiin. Joskus hänkin tuntee itsensä voimattomaksi. Aina ei keksi, miten konkreettisessa hädässä olevaa pystyisi auttamaan. Joidenkin ihmisten elämänkohtalot tuntuvat erityisen traagisilta tai tulevat liian lähelle papin omaa elämää. PAPIN TYÖ ON Outi Lantolle kirjaimellisesti kokoaikatyötä: hän sanoo olevansa pappi 24/7. Vihkimyksessä saatua tehtävää ei voi jättää työpaikalle. Muutenkin työn ja vapaa-ajan raja on häilyvä. – Minulla ei esimerkiksi ole erillisiä Facebookprofiileja työtä ja yksityiselämää varten, vaan kaikki kaverini näkevät kaikki päivitykset. En sensuroi itseäni, mutta mietin, mitä päivitän, Lantto kertoo. Hän lisää, että tuskinpa hänellä paljon piiloteltavaa olisikaan. – Elän tällaista tylsää keski-ikäisen elämää. Työssä olen paljon ihmisten kanssa, joten vapaaajalla minulla on tarve omaan rauhaan ja teen omia juttujani. Tykkään olla yksin.

”Harjoittelen virkapaidan käyttöä” SEMMOISTA AJOPUUMEININKIÄHÄN tämä on ollut, miettii Olarin seurakunnassa diakonina työskentelevä Aapo Rikala. Viisikymppisenä hänellä on viiden kuukauden kokemus nykyisestä työstään. Vihkimys kirkon virkaankin on vielä tuore, viime joulukuulta. Muuta työkokemusta Rikalalla on sitäkin enemmän. Parin kansanopistovuoden jälkeen hän opiskeli kirkon nuorisotyöntekijäksi. Valmistuttuaan hän meni suorittamaan siviilipalvelustaan Helsingin kaupunginkirjastoon ja jäi sille reissulle. Työn ohessa hän opiskeli alan tutkinnon. 2000-luvulla hän teki lyhyen irtioton: opiskeli vuoden radiotyötä ja palasi sitten kirjastoon tekemään radio-ohjelmia.

Aapo Rikala, 50, on Olarin seurakunnan diakoni.

– Nytkin olen virkavapaalla kirjastosta. Minulla on siellä hautapaikka. Tulevaisuudesta en vielä tiedä. Tätä diakonin sijaisuutta jatkettiin juuri vuodella. Koen, että tämä on tärkeää ja minulle käypää hommaa. – Olin jo monta vuotta miettinyt, että jotain uutta pitäisi ehkä keksiä, mutta minulla ei vain ollut rohkeutta lähteä. Kirjastotyö alkoi tuntua nähdyltä, ja puoliso patisti hakemaan opiskelemaan. Niin Rikala päätyi Diakonia-ammattikorkeakouluun opiskelemaan sosionomi-diakoniksi. Vieläkin hän ällistelee sitä, että Suomessa pystyy aikuisena irrottautumaan työelämästä ja opiskelemaan itselleen uuden ammatin.

– Sain opintoihini aikuisopintotukea. Minulle siis maksettiin siitä, että opiskelin asioita, jotka minua oikeasti kiinnostivat. Opiskeluaikoinaan Rikala huomasi, että kaikista entisistä opinnoista ja työkokemuksesta oli hyötyä. Niin oli myös aikuisuudesta. – Kaikki maailman asiat eivät tulleet eteen uusina ja yllättävinä. Fuksiaiset ja haalarijutut jäivät kyllä rästiin, kun kotona oli lapset, jotka piti aamulla lähettää kouluun ja illansuussa ruokkia. KUN AAPO RIKALA ALOITTI opinnot, hänelle oli selvää, että hän haluaa kirkkoon töihin ja diakonin vihreän virkapaidan päälleen. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

– Valmistuttuani huomasin, että ei se olekaan niin yksinkertaista. Tutkinto on eri asia kuin virkaan vihkiminen. Vihkimyksen saaminen vaatii riittävän pitkää pestiä seurakunnassa. – Vihkimys oli hieno kohta. Se tarkoittaa sitä, että nyt olen sitten hautaan saakka diakoni. Virkapaidan käyttöä vasta harjoittelen. Siitä tunnistaa, että tuo on kirkon väkeä. Minulle tulee se päällä vähän ryhdikkäämpi olo ja kiroilukin vähenee. Epävarmuuden hetkiäkin Rikalalla on ollut. Hän on miettinyt, mihin oikein on ryhtymässä ja onko tämä nyt sitten hänen kutsumuksensa. – Onkohan se kutsumus sitä, että tykkää siitä, mitä tekee? Ja että on hyvä siinä, mitä tekee? Yksi tuttavani lohdutti, että ehkä se kutsuja tietää. Aina välillä tulee vastaan isoja kiviä ja kynnyksiä. Välillä taas tajuan, että nyt olen oikeassa paikassa ja oikeiden ihmisten kanssa. Rikala on papin poika ja toteaa marinoituneensa kirkon kuvioihin jo lapsesta asti. Papin ammattia hän ei kuitenkaan ole vakavasti harkinnut.

”

Onkohan kutsumus sitä, että tykkää siitä, mitä tekee? DIAKONI AAPO RIKALA

– Diakonin työssä hengellisyys ei ole niin heviä kamaa, vaan rinnallakulkemista. Silti tämä on tuiki kristillistä puuhaa. Itselleni kristillisyys on aina ollut elämässä ja arjessa mukana, mutta ei sitä tarvitse hirveästi paukuttaa. OLARIN SEURAKUNNASSA Aapo Rikalan vastuulla on mielenterveys-, päihde- ja kriminaalityö. Hän on esimerkiksi asunnottomille tarkoitetun Olarinluoman vastaanottokodin asiakkaiden käytettävissä. Työhuone hänellä on Matinkylässä Matinkappelissa. Siellä hän tekee samaa kuin muutkin seurakunnan diakoniatyöntekijät: ratkoo asiakkaiden ongelmia vastaanotolla ja on mukana messuissa ja diakonialounailla. Matinkylän alueella asukkaiden väliset tuloerot ovat suuria. Toiset asuvat omakotitaloissa meren rannassa, toiset kaupungin vuokra-asunnoissa. Tavallisin syy diakoniavastaanotolle tuloon on taloudellinen hätä. – Yllättävät menot tai sairastuminen voivat romahduttaa talouden, jos on työtön tai muuten tiukilla. Se, mitä me pystymme tekemään, on kuitenkin pientä laastarointia, Rikala sanoo. Hän lisää, että hänellä on työssä vielä paljon opeteltavaa. Kun asiakas tulee ja ojentaa pinon maksamattomia laskuja selviteltäväksi, hän joutuu joskus pyytämään apua kokeneemmalta kollegalta. – Luulen, että pää ei kestäisi, jos kaikki päivät olisivat täynnä asiakastapaamisia. Ihmisten ottaminen tosissaan vaatii heittäytymistä. Varsinkin joulun alla tuntui, että meillä on pyöröovet, kun ihmiset tulivat hakemaan jouluavustusta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Jari Saarinen, 61, on Vantaan seurakuntien työpaikkapappi.

”Kenen joukoissa seison?”

VANTAALAISEN OMAKOTITALON sisältä kuului lasten ääniä. Jari Saarinen oli ensimmäistä päivää papin töissä, ensimmäistä kertaa menossa toimittamaan kastetta. – Mietin siinä pihalla, mitä sanon, kun menen sisään. Kysynkö, että onko täällä kilttejä lapsia? Alun perin Saarisesta piti tulla lentäjä tai lääkäri. Hänestä tulikin ylioppilasmerkonomi, joka tuntui vaihtavan unelmatyöpaikasta toiseen: 22-vuotiaana hän oli muotiliikkeen tavaratalopäällikkö, sitten Aurinkomatkoilla matkaoppaana ja kohdepäällikkönä Kreikassa, Espanjassa ja

Israelissa. Ura liike-elämässä huipentui rahoitusjohtajana silloisessa Merita-pankissa. Vuoden 1997 alussa Saarinen jättäytyi tyhjän päälle: ilmoittautui työttömäksi työnhakijaksi ja alkoi lukea teologisen tiedekunnan pääsykokeisiin. Vieläkin hän muistaa, kuinka puhdistavalta tuntui luopua työn tuomasta statuksesta ja vallasta. – Sanotaan, että kun oppilas on valmis, opettaja ilmestyy paikalle. Olin käynyt loppuun yhden tien. Työ ei antanut enää mitään uutta. Halusin lähteä sivistymään. Vaimoni oli aiemmin lähtenyt opiskelemaan sairaanhoitajaksi ja siitä diakonissaksi. Hänen opintoihinsa kuului yleinen teologia, ja innostuin siitä. Menin ensin avoimeen yliopistoon lukemaan sitä: kirkkohistoriaa, filosofiaa, kaikkea – ja se vei mukanaan.

– Oli siinä arvoristiriitojakin. Vaimo teki töitä asunnottomien päihteidenkäyttäjien kanssa samaan aikaan, kun minä vein yritysjohtajia erilaisiin seminaareihin. Aloin kysellä itseltäni, kenen joukoissa seison. Omat sisäiset arvoni eivät enää kohdanneet sen ulkoisen maailman kanssa. ALUKSI JARI SAARINEN OPISKELI ihan sivistyksen vuoksi. Ei hän tähdännyt papiksi. Vasta opintojen loppuvaiheessa hän päätti, että mennään sitten tämä tie loppuun asti. Ensin hän opetteli seurakuntapapin työtä puolitoista vuotta Rekolan ja Hakunilan seurakunnissa. Nyt hän on työskennellyt Vantaan seurakuntien työpaikkapappina viisitoista vuotta. – Näin pitkä aika samassa paikassa on yllättävä rupeama, kun katsoo työhistoriaani. Saarinen on Suomen ainoa päätoiminen työpaikkapappi. Hänen palveluksiaan käyttää kuusi suurta vantaalaista työpaikkaa, muun muassa Fazer, HK Ruokatalo ja hätäkeskus. – Työni on ihmisten kohtaamista. Olen käytettävissä kahdenkeskisiin, luottamuksellisiin keskusteluihin. Kuljen työpaikoilla ja tapaan ihmisiä heidän työnsä ääressä ja kahvihuoneessa. Välillä se tuntuu raskaalta, siltä, että tunkeudun toisten alueelle. Työni on koko ajan kynnyksen ylittämistä. Mitä enemmän sitä tekee, sitä helpommaksi se tulee. Alkaa tulla pyyntöjä ja kutsuja. Kahdenkeskisten keskustelujen lisäksi Saarinen pitää työpaikoilla luentoja ja alustuksia esi-

merkiksi muutoksesta ja arvoista. Hän on myös työnohjaaja. Työpaikkapapin kanssa tullaan puhumaan useimmiten ihan muista kuin työasioista. Mieltä

”

Sen kun saisi jotenkin selväksi, ettei tässä olla lähetyssaarnaajia eikä käännyttämässä ketään. PAPPI JARI SAARINEN

saattaa painaa avioero, sairaus, masennus tai läheisen kuolema. Joskus ratkotaan myös työpaikan kiusaamis- ja painostustilanteita. Uskon piiriin kuuluvia asioita käsitellään, jos asiakas itse ottaa ne puheeksi. Joillekin kynnys tulla papin luo on korkea. Monet kertovat keskustelun lopuksi jännittäneensä papin tapaamista. – Sen kun saisi jotenkin selväksi, ettei tässä olla lähetyssaarnaajia eikä käännyttämässä ketään.

Siksi Saarinen ei työpaikoilla liikkuessaan käytä papinpaitaa. – Voi olla, että se herättäisi niin paljon vastareaktioita, että koko tämä työ voisi loppua jossain vaiheessa. VUOSIKYMMENTEN KOKEMUS monenlaisista työyhteisöistä ja myös omat elämänvaiheet ovat opettaneet Jari Saariselle, kuinka tärkeää olisi oppia luopumaan. – Lapset lähtevät kotoa, vanhemmista rupeaa aika jättämään ja oma fysiikka alkaa olla sellainen, ettei voi enää juosta pallon perässä niin kuin ennen. Saarisen mukaan luopumista ei juuri työpaikoilla käsitellä, vaikka tapahtuisi kuinka isoja muutoksia. Puhutaan vain eteenpäin menemisestä. – Ihmiset kyllä oppivat uusia tapoja tehdä, mutta pitäisi kunnioittaa sitä, että he joutuvat samalla luopumaan jostakin, mihin ovat tottuneet. Pitäisi antaa heidän puhua ja kertoa, tehdä surutyötä. Kahden ja puolen vuoden päästä Saarinen itse opettelee jälleen luopumista ja jää eläkkeelle. Ehkä hänellä silloin on mahdollisuus syventyä siihen, mitä hän tekisi kaikista mieluiten: ihmettelyyn. – Voisin istua ja katsella pilviä vaikka kuinka kauan. Muistan, kun luin teologisen pääsykokeisiin maalla nurmikolla ja ihmettelin samalla pilviä, ja minulle tuli yhtäkkiä valtava tunne siitä, että olen yhtä tämän kaiken kanssa. ■

Ilmastovalintatalo @

Mall of Tripla, Fokus 5. krs

TO 5.3. klo 12-18

TO 19.3. klo 12-18

klo 18-20 Ajatteleva ihminen ja kirkon traditio: Kirkko ja ilmastonmuutos vieraana Ympäristöteologian dosentti, teologian tohtori Panu Pihkala

Astu sisään Ilmastovalintataloon ja testaa tietosi kulutustuotteiden ympäristövaikutuksista! Suomen Lähetysseuran Ilmastovalintatalossa ostosten hintana onkin vedenkulutus tai hiilipäästöt. Mikä tuote on edullisin?

Tervetuloa ostoksille oikeu-

denmukaisten valintojen puolesta!

PE 20.3. klo 12-18

Saat asiantuntijoilta vastauksia näihin ja moniin muihin kysymyksiin. Vantaa 25.3.2020 klo 17.30 – 19.30 Metropolian Auditorio, Leiritie 1 Espoo 1.4.2020 klo 17.30 – 20.00 Valtuustosalin kahvio, Espoonkatu 5

Maksuttomat tilaisuudet järjestää HSY:n Ilmastoinfo. Ilmoittautuminen ja lisätiedot osoitteesta energianeuvonta.fi/koulutukset KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Isä, poika ja suru Klaus Härön mielestä jokainen ihminen on elokuvan arvoinen. Hänen uusin teoksensa kuvaa äidin kuoleman aiheuttamaa surua. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT VILJA HARALA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

un Klaus Härölle esittää kysymyksen elokuvasta Elämää kuoleman jälkeen, alkaa puhetta tulvia. Kyseessä on elokuvaohjaajan tähän asti omakohtaisin teos. Härö oli parikymppinen elokuvaopiskelija, kun hänen äitinsä kuoli syöpään. Elämää kuoleman jälkeen -elokuvassa on sama asetelma kuin Härön suomenruotsalaisessa lapsuudenperheessä Porvoossa oli 25 vuotta sitten. – Kun äitini sairastui, en ajattelut, että se olisi lopullista. Uskoin, että jossain vaiheessa tulisi käänne parempaan. Olin isäni kanssa aivan eri planeetoilla, sillä pessimistinä hän totesi heti, että tämä oli tässä, Härö kertoo. – Vuoden kuluttua äidin sairastumisesta isä hälytti minut sairaalaan. Äitini kuoli samana iltana. Olin täysin surun murtama. Isä taas oli mielestään surrut jo asian valmiiksi, ja hän alkoi saman tien järjestää hautajaisia. Myös uuden elokuvan päähenkilöt Nisse ja hänen poikansa Stefan surevat rakkaan ihmisen kuolemaa hyvin eri tavoin. Härön mukaan elokuvassa on paljon muutakin todellisuudessa tapahtunutta. Isä esimerkiksi halusi, että vaimolle pidettäisiin pienet hautajaiset. Surkuhupaisia riitoja puolestaan aiheutti se, että sukulaisilla oli erilaisia toiveita muun muassa muistotilaisuuden tarjoiluista. – Isä ei jaksanut sitä, että niin moni otti osaa ja olisi halunnut tulla hautajaisiinkin. Jouduin siis elokuvan Stefanin tavoin isän käskystä soittamaan ihmisille ja kieltämään heitä tulemasta. LÄHEISEN IHMISEN KUOLEMAAN ei Klaus Härön mielestä voi suhtautua luonnollisena asiana, sillä eihän se ole luonnollista, että toinen vain on yhtäkkiä kokonaan poissa kuvioista. Jälkikäteen käynnit äidin luona sairaalassa tuntuivat merkityksellisiltä. Härölle on jäänyt erityisesti mieleen hiljainen kahvihetki, jossa he jakoivat puoliksi Aleksanterin leivoksen. Pian äitinsä kuoleman jälkeen Härö lähti työharjoitteluun Ruotsiin. Hän koki vieraan ympäristön stressaavana, mikä ilmeni siten, että hänelle nousi kuume joka iltapäivä. – Menin lääkäriin, ja hän kysyi, mitä minulle on viime aikoina tapahtunut. Mainitsin siinä ohimennen myös äidin kuoleman. Silloin lääkäri totesi, että surutyö on kuin kasa hiekkaa, joka on kannettava hiljalleen käsin pois. Elokuvassa nämä sanat sanoo pappi. Härö on iloinen siitä, että lopultakin teki tämän elokuvan, sillä se oli ollut ajatuksissa äidin kuolemasta lähtien. – Tein kokemastani jo nuorena muistiinpanoja mahdollista elokuvantekoa varten. Muistot tuolta ajalta nousivat taas mieleen edellisen elokuvani Tuntemattoman mestarin leikkausvaiheessa. Vaimoni rohkaisi minua ottamaan muistiinpanot yöpöydän laatikosta ja tarttumaan toimeen. Härö joutui pohtimaan, miten tekisi elokuvan. Kun kyse on massojen taiteesta, pieni ja intiimi teos ei välttämättä kiinnosta. – Muistin sitten, että Postia pappi Jaakobille -elokuvan tekeminen kymmenen vuotta sitten oli KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Kuka? Elokuvaohjaaja Klaus Härö, 48, asuu Porvoossa. Härö on ohjannut seitsemän pitkää elokuvaa. Hänen elokuvansa ovat voittaneet yli 60 palkintoa kansainvälisillä festivaaleilla ympäri maailmaa.

Mitä? Härön uusin elokuva Elämää kuoleman jälkeen tulee elokuvateattereihin 6.3. Omaelämäkerrallinen elokuva kuvaa isän ja pojan kokemaa surua.

Motto Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni. (Psalmi 119:105)

Klaus Häröä kiehtoo se, miten eri vinkkelistä ihmiset katsovat maailmaa.

hienoimpia kokemuksiani. Se on pieni, ihmisläheinen tarina, joka sisältää komediallisen vireen. ELÄMÄÄ KUOLEMAN JÄLKEEN -elokuva kuvaa isän ja pojan kommunikointia melko karusti. Nuorena Klaus Häröllä olikin huonot välit isäänsä. – Isäni oli linturetkillä viihtyvä erakkoluonne, ja kotonakin hän tuntui olevan henkisesti poissa. Kun olisin teini-iässä tarvinnut tukea, hän vain totesi, että jokaisen on pärjättävä itse. Minun oli vaikea ymmärtää sellaista tylyyttä. Härö ei kuitenkaan halunnut tehdä elokuvasta liian repivää ja ahdistavaa. Hän on sitä paitsi antanut isälleen ajan myötä anteeksi. – Ymmärsin, että isän syyttelyä oli turha jatkaa loputtomiin. Kun olin antanut hänelle anteeksi, välimme pehmenivät, ja myöhemmin isä myönsi saunan lauteilla katuvansa sitä, että oli ollut niin kova minua kohtaan. Elokuvassa Nisse-isää esittää suomenruotsalainen näyttelijä Peik Stenberg, jonka konstailematon näytteleminen teki koekuvauksissa vaiku-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

”

Ymmärsin, että isän syyttelyä oli turha jatkaa loputtomiin. Kun olin antanut hänelle anteeksi, välimme pehmenivät. tuksen Häröön. Äkkiväärä Nisse muistuttaa kuulemma hänen isäänsä. – Meillä kotona ei muutenkaan ollut mitään hienostelevaa eikä herraskaista, vaikka suomenruotsalaisten elämästä usein sellainen kuva annetaan. Jos joskus oli rapujuhlia, niissä syötiin pakasterapuja.

ELOKUVAT ALKOIVAT KIINNOSTAA Klaus Häröä teini-iässä. Samoihin aikoihin hän alkoi pohdiskella myös uskonasioita, ja oli lähellä, ettei hän valinnut elokuvaohjaajan sijasta papin ammattia. Rippikoulun käytyään Härö halusi ottaa kunnolla selvää kristinuskosta. Hän luki Raamattua ja vaikuttui erityisesti Jeesuksen hyvyydestä. – Ajattelin, että joko hän oli suuruudenhullu saarnamies tai sitten se, mitä hän puhui, on totta. Vakuutuin lopulta siitä, että Jeesus on pelastanut meidät ottamalla kantaakseen kaikkien häneen turvaavien synnit. Ja jos ihmiset eläisivät Jeesuksen vuorisaarnan mukaan, olisi maailma paljon parempi paikka elää. Härön vanhemmat hieman ihmettelivät, kun heidän poikansa alkoi liikkua seurakunnan porukoissa. – Vanhempani kuuluivat kirkkoon, mutta intoani Raamatun lukemiseen he eivät ymmärtäneet. Lukion jälkeen Härö lähti siviilipalvelusmieheksi Espooseen. Noihin aikoihin hän päätyi siihen, ettei hänestä ollut oikeanlaiseksi kristityksi.

LAURA REUNANEN /CITIZEN JANE PRODUCTIONS

Sunnuntai 1.3. klo 17 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

artistivieraana cata mansikka-aho töölön seurakunta

Hyppää kyytiin – elämysmatka! lähtöjä Lohjalta Unohtumaton Esitys kerran 10.vuodessa! Sipe Santapukin sinfonia ”Ukkonen” Bilematka Tahkolle/Tahkorinteille laskemaan! Sibeliustalossa, Lahdessa PE 20.3. hinta 57 €/hlö hintaan sis. kuljetukset, vierailu Apulandiassa sis. kahvin herkun kera, konserttilippu

Leskeksi jäänyt Nisse ja hänen poikansa Stefan ovat eri mieltä hautajaisjärjestelyistä.

Menetys nostaa tunteet pintaan Klaus Härön omiin kokemuksiin perustuvaan Elämatta paikalle niin sanotusti auttamaan ja järjesmää kuoleman jälkeen -elokuvaan voi moni läheitämään asioita. Tämä aiheuttaa Nissessä pelkkää sensä menettänyt samastua. Elokuva kuvaa sitä, kiukkua. Hermoja koettelee myös anoppi ja hänen miten monella eri tavalla ihmiset intonsa vaikuttaa muistotilaisuuden kokevat läheisen kuoleman. Kaitarjoiluihin. pauksen ja ikävän lisäksi surevalla On koskettavaa, miten Nisse saattaa olla muun muassa vihan, hautaa surunsa riitelemiseen. Ja häpeän ja katumuksen tunteita. miten hämillään nuori Stefan on Ne voivat aiheuttaa yllättävää käykaiken keskellä. Molemmat ovat uuON KOSKETTAVAA, töstä, jota toisen voi olla vaikea dessa ja oudossa tilanteessa. MITEN NISSE ymmärtää. Härön pienimuotoinen elokuva HAUTAA SURUNSA Härön elokuvassa leskeksi jääkertoo tästä kaikesta eleettömästi, nyt Nisse haluaisi pitää vaimolleen vailla minkäänlaista pateettisuutta. RIITELEMISEEN. hiljaiset hautajaiset, joissa olisi Hautajaisiin ja suruun sisältyy myös mukana lähinnä vain oma Stefantahattomia koomisia piirteitä, joita poika. Stefan on toista mieltä: pitäähän myös lähikuvataan hiljaisen huumorin keinoin. suvun päästä jättämään hyvästejä, ja moni äidin ysPeik Stenberg on hyvin uskottava vihaisen lestäväkin ottaa osaa ja haluaisi tulla hautajaisiin. ken roolissa. Myös Martin Paul Stefanina ja Lena Nissen sisar, hössöttävä Elsa, ilmaantuu kutsuLabart Elsana tekevät osuvat roolityöt.

”

Edelleen hän pohti uskonkysymyksiä. Tärkeäksi käännekohdaksi muodostui ruotsalaisen kristillisen kirjailijan C.O. Roseniuksen teos Yksin armosta. Sen luettuaan Häröstä tuli vankka Jumalan armon puolestapuhuja. Silloin hän suunnitteli myös teologian opintoja. ELOKUVAN VETOVOIMA oli kuitenkin vahvempi. Klaus Härö ei ole katunut ammatinvalintaansa, sillä hänen kokee itsensä tarinankertojaksi. Elokuvan keinoin hän voi jakaa kokemaansa muiden ihmisten kanssa. – Elokuvalla on mahtavat mahdollisuudet toimia samastumisen välineenä ja empatian lisääjänä. Omissa elokuvissani on usein kyse armosta inhimillisellä tasolla, Härö sanoo. – Minua kiehtoo se, miten eri vinkkeleistä ihmiset katsovat maailmaa. Olenkin sitä mieltä, että jokainen ihminen on elokuvan arvoinen. On hienoa, kun kamera pääsee kurkistamaan jonkun ihmisen yksityiseen puoleen ja samalla yllättämään. Kaikki ei olekaan sitä, miltä päältä päin näyttää!

Kun Härö aloitti elokuvien tekemisen, alan kilpailu tuntui kovalta. Nyt hänestä näyttää siltä, että kilpailua on vähän kaikilla aloilla. – Olen tottunut siihen, että työt etenevät pätkissä ja koko ajan on käynnissä useampi projekti. Joskus herään keskellä yötä saatuani hyvän idean, mutta tiedän hyvin, ettei se voi toteutua heti siinä paikassa. Vaikka Härön elokuvat ovat menestyneet ja saaneet kansainvälisiä palkintoja, se ei hänen mukaansa automaattisesti takaa jatkoa. – Tällä alalla luottamus on rakennettava aina alusta. Jos hengellisessä maailmassa paikkaansa ei voi lunastaa teoillaan, niin elokuvamaailmassa asia on täysin päinvastoin, hän sanoo. Härö asuu edelleen entisillä kotikulmillaan Porvoossa. Hän vertaa kotipaikkaansa vanhaan oloasuun: se ei ole välttämättä hieno, mutta siinä on mukava olla. Luovan työn vastapainoksi Härö viettää vaimonsa ja viiden lapsensa kanssa tavallista arkea. – Kaikki aika, mikä työltä jää, kuuluu perheelle. Aikaa ei jää mihinkään ylimääräisiin rientoihin. ■

PE 27.3. – su 29.3.

hinta 175 €/hlö

hintaan sis. kuljetukset, majoitus kahden Oberammergaun Kärsimysnäytelmä hengen huoneistossa ti 15.9 – ti 22.9.2020 Ilmajoen musiikkifestivaalit Lumikenkäretki Torronsuolle La 13.6. – su 14.6. hinta 200 €/hlö Oma bussi ja hinta suomalainen matkanjohtaja hintaan sis. kuljetukset, konserttilippu A-katLA 14.3. 120 €/hlö somo, majoitus kahden hengen huoneessa hintaan sis. kuljetukset, lumikenkien vuokraus, mukana koko matkan ajan! aamiaisella,illallinen noutopöydästä, opastettu nokipannukahvit ja sämpylä, kiertoajelu lähiruokalounas buffetpöydästä, sisäänpääsy Nahkurinverstaan museoon, Hinta 1560 €/hlö/H2 eräoppaan palvelut lumikenkäretkellä, MetsäHamina Tattoo 30-vuotta! hallituksen maksut Varaukset 3.3 mennessä! LA 8.8. hinta 90 €/hlö hintaan sis. kuljetukset, Marssishow-pääsylipLähtöjä Lohjalta, Nummelasta, Vihdistä pu, istumapaikat keskikatsomossa sekä Karkkilasta Lisätiedot ja varaukset www.fmt.fi puh. 0207 75 7700

FMT-Forssan Matkatoimisto Oy Kartanonkatu 9, 30100 Forssa Puhelin 0207 757 700 fm.myynti@fmt.fi avoinna ma-pe klo 10.00-16.30 Puheluhinnat 0207-alkuiseen yritysnumeroon kiinteästä verkosta 0,088 € /min, matkapuhelimesta 0,088 €/ min.

Puheluhinnat 0207-alkuiseen yritysnumeroon kiinteästä verkosta 0,088 € / min, matkapuhelimesta 0,088 €/ min.

Palvelutalo tutuksi Esittelykierros keskiviikkoisin klo 13 Saga Helapuiston väki toivottaa Teidät lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan Sagan korkeatasoisiin palveluihin ja kauniiseen Helsingin Ala-Malmilla sijaitsevaan palvelutaloomme. Esittelykierrokselle ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Tiesithän, että voit myös varata oman esittelyajan. Tilaa esitteet ja varaa oma esittelyaika: Satu Hellsten | puh. 050 501 6186 satu.hellsten@sagacare.fi www.sagacare.fi Saga Helapuisto Helatehtaankatu 1 00700 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Kaksosveljen kuolema vei vii Elias Koskimies ei voisi työskennellä viihteen parissa ilman hengellisyyttä. Kaksosveljen vakava sairastuminen sai hänet hakeutumaan sukelluksen ja teologian opintojen pariin. TEKSTI JENNA PARMALA KUVAT VILJA HARALA

amen, Aamen, lauletaan Antti Tuiskun uudella Valittu kansa – musiikkivideolla. Tuisku poseeraa Jeesushahmoisen miehen, valkoisten lampaiden ja kyyhkysten ympäröimänä. – Video tosiaan hyödyntää aika vahvaa uskonnollista symboliikkaa ja aika isolla vaihteella, toteaa tuottaja Elias Koskimies, mies videon takana. Hän suosittelee katsomaan videon loppuun saakka. – Silloin katsoja ymmärtää, että kyseessä on kriittinen kannanotto aikamme poptähtikulttuuriin, ei niinkään kristinuskoon. Koskimies on viihteen huippuammattilainen, joka on käsikirjoittanut, ohjannut ja tuottanut lukuisia ohjelmia ja tehnyt sisältöjä esimerkiksi Antti Tuiskulle, Krista Siegfridsille, Cheekille ja Kaija Koolle. Tänä vuonna hän on mukana tuottamassa esimerkiksi Stadionin avajaisia ja Antti Tuiskun elokuun stadionkeikkoja. Samalla Koskimies suorittaa ensimmäistä vuotta teologian opintoja. – Opintojen aloittamisella ei ole kuitenkaan mitään tekemistä viihdemaailman kanssa, Koskimies toteaa. Siihen liittyy aivan toinen tarina. VASEMMASSA RANTEESSA on punainen kabbala-nauha ja kyynärvarressa juuri otettu kauris-horoskooppimerkkitatuointi. Elias Koskimies on jo vuosia perehtynyt juutalaisen kabbalan mystiikkaan ja filosofiaan. Horoskooppimerkit taas tuovat elämään kaivattua keveyttä. – Mielestäni elämä tarvitsee kaikenlaista huuhaata, kuten vaikka astrologiaa, pehmentämään yleistä ilmapiiriä. Haluan tarkastella asioita monesta näkökulmasta eikä mi-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

hdetuottajan kohti syvyyksiä nua haittaa, jos sinne lirvahtaa vähän huuhaatakin mukaan. Kabbalan avulla Koskimies kertoo luoneensa rajoja viihdemaailman ja oman henkisyytensä välille. Hän ei ole koskaan viihtynyt juhlissa tai julkkispiireissä. – Minulle on tärkeää, että elämässä on muutakin sisältöä. Keveyttä ja syvällisyyttä on oltava sopivassa suhteessa. Nuo suhdeluvut menivät sijoiltaan syksyllä 2018, kun Koskimiehen kaksosveli kertoi sairastuneensa melanoomaan. Vaikka näytti siltä, että veli selviäisi, Koskimies pelästyi. – Olimme jakaneet veljeni kanssa kaiken: isäni kuoleman, muuton Helsinkiin, kaikki uudet elämänvaiheet. Tulimme hyvin toimeen, ja hänen kotinsa oli yksi elämäni turvapaikoista. Veljeni oli akateeminen perheenisä ja minä viihteen parissa työskentelevä vapaa sielu. Se, joka tunsi veljekset, todella tiesi, että yksityiselämässä Elias oli veljistä se hiljaisempi. – Minun oli vaikea hyväksyä sitä, että tärkeintä salaliittolaistani, veljeä, jonka kanssa olin jakanut kaiken syntymästä saakka, uhkasikin yhtäkkiä kuolema. Veljen sairaus oli kuin sähköisku, joka sai Koskimiehen tavoittelemaan elämää yhä kiihkeämmin. Hän kävi läpi asioita, joita oli jättänyt tekemättä pelon vuoksi. – Aloitin laitesukelluksen. Posotin syysiltoina joka viikko bussilla Veikkolan sukellusaltaille. Pelkäsin pinnan alle painumista aivan valtavasti, mutta jäin lopulta täysin koukkuun vedenalaiseen hiljaisuuden maailmaan. Toinen unelma olivat teologian opinnot. Koskimies oli muuttanut Pohjois-Pohjanmaalta Helsinkiin tekemään töitä 19-vuotiaana. – Kaduin aina vähän sitä, että en koskaan opiskellut ja perehtynyt asioihin. Minulla oli liian kiire tehdä uraa.

– Viime vuosi mullisti elämäni. Kaksosveljeni kuolema pakotti minut sekä luopumaan hänestä että ymmärtämään omaa kuolevaisuuttani, Elias Koskimies sanoo.

HAKUPAPEREISTA TEOLOGISEEN tiedekuntaan ei saanut tietää kukaan muu. Elias Koskimies kertoi asiasta vain kaksosveljelleen. – Kerroin hänelle hakemisesta, kun vierailimme Uspenskin katedraalissa. Silloin veljeni syöpä oli jo uusinut. Asiasta kuullessaan veli remahti raikuvaan nauruun. Sinnekö hait, vaikka et ole mikään kympin tyt-

tö vaan tuollainen viihteen viidakon tähtönen, veli ilkkui. – Juuri tuota piirrettä rakastin suhteessamme eniten. Veljeyteen kuului rajukin naljailu ja sanailu, ja silti tiesin olevani aina hyväksytty ja turvassa. Keväällä 2019 veljekset saattoivat vielä jutella ja nauraa keskenään, vaikka silloin oli jo selvää, että toinen ei eläisi enää pitkään. Koskimiehen veli teki kuolemaa kuusi kuukautta. – Se oli erikoista aikaa. Välillä tuntui järjettömältä käydä töissä samalla kun tiesin, että veljeni kuolee pian. Toisaalta sain valtavasti voimaa työkavereistani. Minun ei tarvinnut esittää voivani hyvin. Ymmärtääkseen veljensä kokemuksia Koskimies yritti lukea kuolemaa käsittelevää kirjallisuutta. – Jätin kuitenkin kirjat kesken, sillä niissä kuvatut kokemukset tuntuivat sietämättömiltä.

”

Veljeni vei mukanaan äänensä, kosketuksensa ja sellaisia muistoja, joista tiedämme vain hän ja minä. Silti kaikki ne asiat siinsivät jo edessä, joten Koskimies pyrki aktiivisesti kohtaamaan kuolemanpelkonsa. – Olen aina ajatellut, että pelkojen voittaminen on äärimmäisen tärkeää. Pakotin itseni veljeni kuoleman äärelle, ja päätin käydä hänen rinnallaan läpi kaikki sen vaiheet. Sairauden edetessä Koskimiehen veli väsyi ja muuttui fyysisesti ja psyykkisesti. Veljestä tuli poissaoleva. Kuolevan ja elävien välille syntyi raja, jota oli vaikea ylittää, vaikka piti toista kädestä. Veli siirrettiin Terhokotiin saattohoitoon. – Olen kiitollinen siitä, että Terhokoti teki kuolemasta niin luonnollista ja turvallista. Omaisia ei jätetty yksin, vaan heitäkin autettiin kohtaamaan kuolema.

– Isämme kuoli, kun olimme veljeni kanssa 14–vuotiaita, ja silloin näimme ruumiin vasta arkussa. Nyt sain olla veljeni vierellä loppuun saakka, ja sain sulkea hänen silmänsä kuoleman jälkeen. VELJENSÄ KUOLEMAA seuraavana päivänä Elias Koskimies saattoi ajatella vain, että nyt hän oli ensimmäistä kertaa vanhempi kuin kaksosveljensä. Kolme päivää aiemmin hän oli saanut tietää, että hänet oli hyväksytty opiskelemaan teologiaa. – Olen onnellinen siitä, että ehdin kertoa uutisen veljelleni. Vaikka veljeni tila oli silloin jo heiveröinen, hän kuuli minut. Jos Koskimies kirjoittaisi ohjeita kuolevien omaiselle, hän kehottaisi heitä säästämään voimiaan. – Omaa kestävyyttä ja voimia kannattaa säännöstellä, sillä läheisen kuoleman jälkeen meidän on vielä jäätävä tänne ja kestettävä elämä ilman rakasta ihmistä. Hän toivoisi myös, että ei olisi miettinyt niin paljon sitä, toimiiko oikein vai väärin. – Lopulta kyse ei kuitenkaan ole meistä läheisistä vaan kuolevasta ja hänen sisäisestä maailmastaan. Kuoleva ilmaisee itse, minkälaisia asioita tarvitsee. Kuolema on Koskimiehen mukaan julman yksinkertainen ja samalla täysin käsittämätön asia. – Veljeni vei mukanaan äänensä, kosketuksensa ja sellaisia muistoja, joista tiedämme vain hän ja minä. Sellaisen menetyksen jälkeen on nähtävä vaivaa, että elämällä on vielä merkitystä, että sydän saa vielä sähköiskuja ja innostuu uudesta. Uskonasioiden suhteen Koskimies sanoo olevansa tarkkailevan kiinnostunut. Hän haluaa opinnoissaan tutustua yhä syvemmin uskonnolliseen maailmaan. – Nyt odotan, että pääsen kunnolla opintojen kimppuun. Tänä vuonna niille on ollut todella vähän aikaa työtilanteeni vuoksi. Ajattelen kuitenkin, ettei teologian opintojen kanssa kannata pitää kauheaa kiirettä. Kun suuret stadionkonsertit on tänä vuonna tuotettu, Koskimies aloittaa uuden vaiheen ja palaa sukeltamisen, opiskelun ja kirjoittamisen pariin. – Alan pinnistellä yksinäisen akateemisen henkisyyden parissa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Hyvää pyhää

1.3.

Tämän sunnuntain aiheena kirkossa on Jeesus, kiusausten voittaja. Evankeliumitekstissä (Matt. 16:21–23) Jeesus puhuu opetuslapsilleen tulevasta kuolemastaan.

Kuvittele kevät MAALISKUUN NIMI viittaa tiettävästi siihen, että maaliskuussa maa alkaa paljastua lumen alta. Tänä vuonna nimi ei tunnu kovin ajankohtaiselta, kun maa on ollut paljaana koko talven. Tässä maaliskuussa emme taida kuulla sulamispurojen iloista solinaa. Kevään merkkejäkin tuntuu vähän hassulta kaivata, kun vihreää ruohoa ja jopa kukkia ja pajunkissoja on jo nähty ja lintujen lauluakin kuultu pimeimmän sydäntalven aikaan. Lähde kävelylle ja tarkkaile, mitä kaikkea vuodenaikaan sopimatonta näet ja koet. Osta lohdutukseksi jäätelö ja syö se ulkona, satoi tai paistoi. KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Kutsuja pitää huolta omastaan

estari, en osaa tulkita ilmettäsi, mutta sanasi saavat sisimpäni kuohumaan. Käsitän kyllä, mitä tarkoitat, kun puhut edessä olevasta kärsimyksestä vallanpitäjien käsissä. Sinä olet heille uhka. Tuhannet ihmiset haluavat kuulla mieluummin sinua kuin heitä. Käännät asiat tuoreeseen valoon etkä katso ohi pienimmästäkään. Mestari, sinun kohtaamisesi ravistaa ihmisen hereille tottumuksen unesta ja herättää toivon. Voisiko elämällä todella olla suurempi merkitys kuin vain selviytyminen yhdestä vaikeasta hetkestä toiseen? Mestari, en tajua sanojasi tulevasta kuolemasta tai ylösnousemuksesta. Kaikenlaista sinun seurassasi on nähty, mutta tämä on mahdottoman rajamailla. Kuolema on kuolema, eikä sellaista saa tapahtua rakkaal-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

le ystävälle. Vaikka oletkin luvattu Messias, ei kukaan ole koskaan tullut rajan toiselta puolelta takaisin. Siksi tekee mieli torjua sanasi. Samalla hetkellä kun silmäsi leimahtavat ja käsket Saatanan pois, ymmärrän. Minun käsitykseni hyvästä ei ole sinun käsityksesi siitä. Minulle hyvä pitää sisällään onnea, syvää iloa, yhteyttä ja jatkuvaa kasvua. Sinun kutsumusnäkysi katsoo yli inhimillisen hyvän määritelmän. Näköpiirissäsi ei ole hetkellinen vaan ikuinen hyvä. Toisen puolesta tietämisen torjut tiukasti. Elämän valinnat ovat Jumalan ja kutsumukselle kuuliaisen välinen, kahdenkeskinen asia. Hän ohjaa meidät oikealle tielle. Kutsuja pitää huolta omastaan silloinkin, kun tie vie keskelle kärsimyksiä. Siksi vaikeaa ei tarvitse vältellä.

KAISA KARIRANTA

Jätä neuvomatta Jätä viikon ajan sanomatta kaikki hyvät neuvosi muille. Voit vaikka merkitä muistiin tukkimiehen kirjanpidolla kaikki hetket, jolloin mielesi tekisi neuvoa jotakuta, puuttua toisen ihmisen elämän epäkohtaan tai tarjota omaa elämääsi esimerkiksi jollekulle. Neuvomisen sijaan opettele kysymään. Selvitä, mitä toinen ihminen ajattelee. Pyydä hiljaa mielessäsi Jumalaa siunaamaan jokainen viikolla kohtaamasi ihminen, jota ennen olisit neuvonut.

Harras hetki Freelancenäyttelijä ja -käsikirjoittaja Pirjo Heikkilä, 39, asuu Helsingissä. Heikkilä nähdään Alibullenin neitinä 14.2. ensi-iltansa saaneessa Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen -elokuvassa. Helmikuusta lähtien Heikkilä esiintyy MTV3:n Onnelatelevisiosarjassa. Maaliskuussa hän aloittaa Miika Nousiaisen tuuraamisen kesään asti Pitääkö olla huolissaan? -ohjelmassa. Heikkilä lukee myös äänikirjoja. Parhaillaan nauhoitetaan Katriina Järvisen ja Laura Kolben Sopivia ja sopimattomia.

Pirjo Heikkilä etsi kantakaupungista hiljaista paikkaa ja löysi Hietaniemen hautausmaan.

Irti härpäkkeistä ja hautausmaalle Myös juoksulenkillä Pirjo Heikkilä kävelee hautausmaapätkän. Hänestä olisi törkeää juosta surevan omaisen ohi hiki päässä. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

uutama päivä sitten Pirjo Heikkilä lähti kävelylle ilman puhelinta. Tuttuun reittiin kuuluvat hautausmaa, ranta ja entinen mielisairaala. Edellisestä kävelystä olikin kulunut jo tovi. Yleensä Heikkilän saa lähtemään yksin kävelylle hyvä ilma tai sopiva hetki, ei niinkään hiljentymisen tarve. Mutta juuri silloin pari päivää sitten Heikkilä muisti, että pitäisi olla enemmän yksin hiljaisuudessa. Korvissakaan ei aina tarvitsisi soida musiikki tai podcast. Miksi pitää koko ajan tuutata korviin jotakin? hän mietti kävellessään. Heikkilä huomasi, että hänen arjestaan puut-

tuvat hiljentymisen hetket lähes kokonaan. Niitä pitäisi olla useammin. Kävelyllään ilman laitteita ja härpäkkeitä Heikkilä kuuli sorsat, joutsenet ja Länsiväylän. HELSINGIN KANTAKAUPUNGISTA Pirjo Heikkilä ei ole löytänyt hiljaisia paikkoja. Puistoonkin mennessään hän törmää ihmisiin. Sama pätee jopa Espoon Nuuksioon, jossa on nykyisin ruuhkaa.

”

Hautausmaalla saa käydä, vaikka sinne ei olisi mitään asiaa. Välillä Heikkilästä tuntuu, että kansallispuisto on muuttunut huvipuistoksi. Nyt Heikkilä on keksinyt läheltä kotiaan paikan, jossa saa olla rauhassa. Hietaniemen hauta-

usmaalla ei yleensä ole muita ihmisiä kuin hän – ainakaan eläviä. Siellä Heikkilän huomio ei kiinnity kehenkään. Hänen ei tarvitse miettiä, ollaanko nyt vuorovaikutuksessa vai ei. Hautausmaalla kävellessään Heikkilä ei pysähtele. Nimiä vain vilisee silmissä, kun hän ohittaa hautakiviä, ja ajatuksissa saattaa pyöriä ajankohtaisia asioita. Ei hän siellä kuolemaa pohdi. Myös juoksulenkillä Heikkilä aina kävelee hautausmaapätkän, ja sen jälkeen juoksu jatkuu. Näin hän tekee siltä varalta, että hänen kanssaan samaan aikaan hautausmaalle sattuisi joku haudalla käyvä omainen. Heikkilästä olisi törkeää, että hän vetäisi tämän ohi hiki päässä. VASTA LAHDESTA Helsinkiin muutettuaan Pirjo Heikkilä uskaltautui kävelemään hautausmaalla ilman syytä. Aiemmin hänelle oli ollut epäselvää, onko se luvallista. Hietaniemeen tutustuessaan hän havaitsi, että hautausmaalla saa käydä, vaikka sinne ei olisi mitään asiaa. On Heikkilällä joskus ollut sinne asiaakin. Hän on käynyt kihlattunsa kanssa presidentti Mauno Koiviston haudalla ja taiteilijainmäellä. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Tilaisuuksia

Siivouspalveluja

Hiljaisuuden päivä Pääsiäislauantain retriitti 11.4. klo 10.30-17.30 Käpylän kirkolla, os. Metsolantie 14. Kaipaatko hiljaisuutta, lepoa ja pysähtymistä elämääsi? Henkilökohtaista matkantekoa hiljaisuudessa siivittävät yhteiset rukoushetket. Ohjaajina Pirkko Alho, Taina Latvala ja Marianne Vanhanen. Hinta 10 e, sis. keittolounaan. Ilm. 6.4. mennessä: pirkko.e.alho@gmail.com, taina.latvala@hotmail.fi tai 040 504 9479. Järj. Oulunkyln seurakunta.

HALUATKO KESKUSTELLA ELÄMÄSI SOLMUKOHDISTA? SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille. Apua myös pariskunnille. Palvelumme ovat maksuttomia. Ota yhteyttä, p. 045 341 0506. helsinkimissio.fi/senioripysakki

ESIRUKOUSILTA ti 3.3 klo 19 Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 Allan Franzén, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30– 16.30 ja esirukousiltana 18–19, tai kirjallisena: pray.petrus@evl. fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousillat joka toinen viikko. Petrus församling

ELVIS IS BACK -BÄNDI ELVISTÄ JA RUKOUSTA Su 8.3. klo 18.00 Pitäjänmäen kirkko, Helsinki Su 5.4. klo 18.00 Myllypuron kirkko, Helsinki 60-luvun herkkää Elvistä 5-äänisesti laulettuna. Rukousta sairaiden puolesta. Vapaaehtoinen kolehti.

Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

Iltamessu

la 29.2.klo 18 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5.

Seurat

ST.MATTHEW´S ENGLISH CONGREGATION Pastor: Kristian Willis Telephone: 0503080803, kristian.willis@evl.fi Address: Matteuksen kirkko, Turunlinnantie 3 WORSHIP SERVICES: Communion service every Sunday at 14:00 BIBLE FELLOWSHIP: Wednesdays 18:00-20:00 (start 8.1.2020) TABLE TENNIS CLUB: Tuesdays 14:30-16:00, Grace Hsiao (start 21.1.2020)

ke 4.3.klo 19 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1. Järj. Espoon Rauhanyhdistys

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B 8.3. klo 13.30 Lähetystilaisuus Reino Junttila pohtii Uusheräyksen merkitystä lähetystyössä

Kiinteistövälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

HERÄNNÄISSEURAT pe 28.2. klo 18.30 kotiseurat E.FullerJ. & H.Juustilla, Hirvit.7, Sipoo. la 29.2. klo 10-16 ”Rakkautta yli rajojen” Viron perhekeskus kiertueella: Pia ja Tero Ruotsala, Lea Saar sekä muita virolaisia Seuratuvalla; klo 9.30 kahvia klo 10 aamuveisuut klo 11 Kuulumisia Viron perhekeskuksesta ja lähetystyöstä; Pia Ruotsala ja Lea Saar klo 12 lounas, kasvissosekeitto (Seuratupayhdistyksen hyväksi 7-10 €/annos) klo 13 Konsertti, virolaiset vieraat Tero Ruotsalan kanssa klo 14 kahvit (vapaaehtoinen kahviraha) klo 14.30 yhteiset seurat (kolehti Ruotsaloiden työn tukemiseksi H-Y:n kv-työn kautta) la 29.2. klo 14 seurat toimintakeskus Jennyssä, Beckerint.9 (Malminkartano), Hki. klo 17 sateenkaarimessu Alppilan kko, Kotkank.2, Hki; kirkkokahvit ja sv-seurat; saarna T.Roiha, lit. S.Korkalainen. klo 18 seurat Mikaelin kko takkah., Emännänp.1 (Kontula), Hki. su 1.3. klo 10 kirkkopyhä Karkkilan kko, Huhdint.8-10; saarna L.Väyrynen-Si; keitto ja seurat srkkeskus. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8, Vtaa. klo 16 seurat Tapiolan kko, Kirkkop.6, Espoo. ma 2.3. klo 18.30 seurat Kilon Ristissä, Vanharaide 1 (Kilo), Espoo. ti 3.3. klo 12.30 Lähetyssanomien toim.siht. Pirre Saario Seuratuvan lähetyspiirissä, Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo), Hki. ke 4.3. klo 19 seurat Lauttasaaren kko, srk-sali, Myllykallionrne 1, Hki.; teet klo 18.30. pe 6.3. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo; kahvit klo 18. su 8.3. klo 14 sateenkaariseurat Piilolalla, Jussilank.1B11, Hvnkää. klo 17 Paastonajan virret - opetellaan Siionin virsiä, veisuut H.Sepän johdolla Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi), Hki. ke 11.3. klo 19 Körttikodin seurat. to 12.3. klo 18 maakuntalaulujen yhteislauluilta Seuratuvalla, mukana K.Airas ja Veera Railio. klo 18 seurat L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. la-su 14.-15.3. valtakunnalliset Talviveisuut Teljän kirkko, Koivistonpuistikko 50, Pori; www.h-y.fi/talviveisuut. html su 15.3. klo 18 seurat Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot.6, J-pää.

Kylpyhuone/sauna y.m. remontit Ammattitaidolla Olli p.0400 465963 baujap.fi

Ikkunapesut kotisiivoukset vuosien kokemuksella. P.0466160810 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090 Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

Palveluja tarjotaan Lakiasiainpalvelut ja asuntojen vuokraukset edullisesti. Sidarous Marjatta, p. 050 570 4642. AKH-Hoiva Oy tarjoaa kotiin tuotavia hoivapalveluja, asiointi-ja saattoapua sekä jalkojenhoitoa. “auttavat kädet hoitavat” sinua pitkäaikaisella kokemuksella. Pia: 050 3227890 Anne: 0405520898 Ratkaisukeskeistä terapiaa Malmilla Tutustu oman mielesi mahdollisuuksiin turvallisesti terapeutin kanssa. Yksilö- ja pariterapia. Ota yhteyttä: 040 2527427. Vastaanotto: Malmin terapia Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

Hammashoitoa

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Ari Suominen, 040 3552340

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

HAMMASPROTEESITYÖT Malmi | Hakaniemi | Haaga

010 2715 100

WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

Hautauspalveluja

Kuolleita

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

hautakivityöt

09 628 398

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM Minna Korhonen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Rakkaamme

Aune Eveliina Ohtamaa

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

s. 25.8.1935 Nivala k. 1.2.2020 Käy enkeli vierelläs taivaan rantaa, on kulkusi kevyt, jalkasi kantaa. Ei kipua, surua taivaan tiellä, on monet rakkaat vastassa siellä. Muistoissa elät keskellämme sukulaiset ja ystävät Siunattu hiljaisuudessa. Kiitos Espoonlahden hoivakodille Aunen hyvästä hoidosta.

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Ostetaan asunto

Ostetaan

OSTETAAN HUONOKUNTOINEN ASUNTO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Ei välityskuluja. Autan kuolinpesän asioissa. 0443533303 Laura Stolt

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Myydään asunto Senioritalo, Munkkiniemi myydään 2h+kk+parv. 50,5 m2 vmh. 260511 €. Heti vapaa. Puh. 0400 612914

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

Vuokrata halutaan Siisti, luotet. savuton nuori aviopari etsii vuokra-asuntoa kantak. miel. etelä-hki alue. 0405605305

Vuokralle tarjotaan 25m² 1h+kk+kh Etel.Hesperiankatu 16 a Helsinki 790 € + vesimaksu 25e/kk H.Saukonpää 050-543 0707

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Lähes kaikki isät ovat lähteneet ulkomaille Nepalin maaseudulla köyhät perheenisät muuttavat töiden perässä kauas kotoa, mutta lupaukset paremmasta toimeentulosta eivät useinkaan toteudu. TEKSTI NOORA POHJANHEIMO KUVAT TATU BLOMQVIST

ieni Bakferin kylä sijait see Nepalissa Sindhulin alueella, pääkaupungis ta Katmandusta 170 ki lometriä kaakkoon. Ky län läpi kulkevan maan tien päällystystyö on pahasti kes ken. Matka kestää hyvälläkin kelillä lähes kahdeksan tuntia. Välillä matka mutkittelee mutai sessa joenpohjassa. Välillä taas vuo renrinteestä vyöryneet suuret kivet katkaisevat kulkemisen. Tietä reu nustavat talot ja pellot. Yhdessä tien varren taloista asuu Dil Maya Syangtang. Hän jakaa ta lon lankomiehensä perheen kanssa. Syangtangilla ja hänen lapsillaan on talon yläkerrassa huone. Alaker rassa hän pitää pientä kioskia. Ylempänä rinteessä asuvat Sy angtangin appivanhemmat. Perinteisesti vaimo muuttaa Ne palissa aviomiehensä perheen luok se. Perheet ja appivanhemmat elä vät samassa talossa tai pihapiirissä kuten Syangtangin perhe. TÄNÄÄN KOTONA on vilskettä. Dil Maya Syangtangin lapset, 10vuoti as poika Sangeet ja 12vuotias tytär Saraswati, käyvät koulua, mutta tä nään heillä on vapaapäivä. Tytär auttaa äitiään ruoanvalmistuksessa alakerran keittiössä. Säilötyt vihannekset ja perintei nen mausteinen katuruoka chatpa te myydään talon alakerrassa ole vasta kojusta. Asiakkaita tulee tasai seen tahtiin. Syangtang on tyytyväi nen siihen, että kauppa käy. – Olen onnellinen, kun pystyn tienaamaan itse ja rahat riittävät elämiseen, Syangtang sanoo. – Ennen minulla ei ollut omaa ra haa, sillä kaikki maanviljelystä saa dut vihannekset menivät omiin sui

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Monin paikoin kyntöhommat hoidetaan vielä härkien kanssa.

Dil Maya Syangtang tienaa perheelleen elannon myymällä valmistamiaan ruokia kotinsa alakerrasta.

Kylänraittia ei varsinaisesti voi kuvata valtaväyläksi, mutta kohta siinä kelpaa kulkea, kun maantie valmistuu.

hin eikä mitään riittänyt myytä väksi. Nepalin maaseudulla pääelinkei no on maanviljelys. Sateinen ja tulvia aiheuttava monsuuniaika ja sitä seu raava kuivakausi vaikeuttavat kuiten kin tehokasta maanviljelyä. Huonot tiet ja heikot yhteydet lähimmille to reille ja muille kauppapaikoille taas hankaloittavat kaupankäyntiä.

Khincha Lal Pahari viljelee tomaattia ja kurkkua niitä varten rakennetuissa viljelytunneleissa.

Parempien tulojen toivossa mo net miehet päätyvät töihin ulko maille. Eniten nepalilaiset lähte vät töihin Malesiaan ja Intiaan sekä Qatariin ja SaudiArabiaan. MIESTEN TYÖSKENNELLESSÄ ulko mailla naiset jäävät käytännössä yk sinhuoltajiksi huolehtimaan lapsista ja muusta perheestä.

Ulkomaille lähtöön liittyy muita kin riskejä. Työskentelyolosuhteet ovat usein raskaat eivätkä työstä lu vatut tulot ole niin hyvät kuin on us kottu. Näin on käynyt myös Syang tangin perheessä. – Mieheni sanoi olevansa ulko mailla kolme vuotta. Nyt on kulu nut viisi vuotta, eikä hän ole pa lannut.

Alun jälkeen mies ei ole enää lä hettänyt rahaa perheelleen. – Ensimmäiset vuodet yksin las ten kanssa olivat todella raskaita, mutta en ole tällaisessa tilanteessa yksin. Lähes kaikkien miehet ovat ulkomailla, Syangtang kertoo viita ten muihin kylän naisiin.

EIKÄ HÄN OLE PALANNUT. DIL MAYA SYANGTANG

Toimeentulo ei irronnut Male siassa helpolla. – Työpäivät tehtaassa olivat 12–17tuntisia, ja lämpötila nousi jo pa sietämättömiin 55–60 asteeseen, Lal Pahari kertoo. – Työpäivien jälkeen olin tosi vä synyt. Asuin muiden nepalilaisten työntekijöiden kanssa samassa ah taassa huoneessa, ja siellä oli erit täin rauhatonta. Palkkakin jäi luvattua pienem mäksi, joten kolmen vuoden jälkeen Lal Pahari palasi takaisin kotiky läänsä Bakferiin. Myöhemmin hän lähti vielä muutamaksi vuodeksi töi hin Irakiin, mutta kokemus oli jäl leen raskas. – Tajusin, että minut tekee on nelliseksi pysyminen yhdessä per heen kanssa ja eläminen täällä koti

LASTEN KASVAESSA kuluja tulee enemmän. Välillä Dil Maya Syang tang on huolissaan, pystyykö hän vastaamaan lastensa tarpeisiin ja toiveisiin yksin. – On haastavaa pitää lapsista huolta yksin. Olisi parempi jakaa vanhempana oleminen. Mutta nyt on näin. Syangtangin hartain toive on, et tä hänen lapsensa saisivat hyvän koulutuksen ja kunnon ammatit. – Toivoisin, että lapsistani tulisi insinöörejä tai lääkäreitä, mutta en tiedä, toteutuuko toiveeni. ■

Yhteisvastuu 2020 tukee vanhemmuutta

•

20 prosenttia keräysvaroista ohjataan Suomessa vanhemmuutta tukevaan, vuonna 2021 käynnistyvään hankkeeseen, jonka toteuttavat Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry.

•

Viidesosa keräyksen tuotosta käytetään paikallisseurakuntien avustustoimintaan, jonka painotuksena on vanhemmuuden sekä lapsen ja vanhemman suhteen tukeminen.

•

Tänä vuonna Yhteisvastuu juhlii 70 vuotta jatkunutta, vuonna 1950 alkanutta taivaltaan.

•

Voit osallistua keräykseen osoitteessa yhteisvastuu.fi.

Äänioikeus tulisi antaa kaikille jäsenille myös kirkolliskokousvaalissa. Harvan kärsivällisyys riittää ES KO kirkon hallintohimmeliin perehtymiseen ja vuosien ennakointiin äänestysratkaisuissa. Kansanvaali voisi tuoda päätöksentekoon lisää avoimuutta. Ehdokaslistojen tavoitteet pitäisi pystyä kertomaan selkeästi myös muille kuin sisäpiiriläisille.” HANNA MITHIKU

”Kirkon suora demokratia toteutuu seurakuntavaaleissa. Jäsenet saavat vapaasti valita edustajat kirkkovaltuustoihin. Kirkolliskokouksella taas on kirkon autonomian perusteella yksinoikeus tehdä muutoksia kirkkolakiin ja lähettää ne eduskuntaan hyväksyttäväksi tai hylättäväksi. Kirkon uskon ja opin käsittely on erilaista kuin esimerkiksi ratojen suunnittelusta päättäminen eduskunnassa. Kirkon tunnustusta ja kirkkolakia ei voi uusia suhdanteiden mukaan. Seurakuntaneuvostojen jäsenillä on

hyvä mahdollisuus arvioida kirkolliskokouksen ehdokkaiden erilaisia tavoitteita. Tilanne on helpompi kuin suorissa kansanvaaleissa, joissa ehdokas on usein etäämpänä ja häneen pyritään vaikuttamaan vaalipuheilla.” JOUKO JÄÄSKELÄINEN

kirkolliskokousedustaja, teologian maisteri, Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

kirkolliskokousedustaja, valtiotieteiden tohtori, Vantaankosken seurakuntaneuvoston jäsen

”En näe kansanvaalia tarkoituksenkaukana paikallisesta päätöksenteosmukaisena tapana valita kirkolliskokota ja seurakuntalaisista. Äänioikeuden uksen maallikkoedustajia, vaikka vailaajentamisen sijaan suuntaisin pakuttamismahdollisuunoksia seurakuntavaaleihin ja niiden det kirkossa kaipaaäänestysprosentin nostamiseen. SIRP AP ÄI vatkin kehitystä. Niiden yhteydessä tulisi tuoV Seurakuntavaada aktiivisesti esille myös lien alhainen niiden välillinen vaikuäänestysprotus kirkolliskokousvaasentti ei enlin tulokseen ja avata, nakoi laajaa mikä on kirkolliskokoosallistumisuksen ja sen päätösten ta kirkollismerkitys.” kokousvaaIIDA ROTKO leissa. Kirkolkirkolliskokousedustaja, teologian kandidaatti, Espoon liskokous on halyhteisen kirkkovaltuuston jäsen linnollisempi elin ja EN

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosenttia käytetään vanhemmuutta tukeviin toimintoihin kehitysmaissa Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta.

”Olin Helsingin seurakuntien nuorten vaikuttamisseminaarissa puhumassa vaikuttamisesta kirkossa. Tuntui hölmöltä kertoa nuorille, että jos he haluaisivat vaikuttaa kirkolliskokousvaalissa, heidän olisi pitänyt hoksata äänestää puolitoista vuotta sitten seurakuntavaaleissa. Tuntuu usein siltä, että kirkon päätöksenteko on pyritty rakentamaan niin, että muutos on lähes mahdoton.

•

”Kirkolliskokouksen maallikot pitäisi valita kansanvaalilla”

NYT ON KULUNUT VIISI VUOTTA

Tällä palstalla kolme asiantuntijaa ottaa kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.

”

MIEHENI SANOI OLEVANSA ULKOMAILLA KOLME VUOTTA.

KOULUUN PÄÄSEMINEN ei ole Ne palissa joka lapsen oikeus. Kun Dil Maya Syangtang oli lapsi, hänen vanhempansa eivät lähettäneet hän tä kouluun, koska hän oli tyttö. Vain hänen veljensä koulutettiin. – Valitan äidilleni siitä vieläkin. Jos olisin saanut koulutuksen, elä mäni ei olisi ollut näin vaikeaa, Syangtang sanoo. Nyt Syangtang on saanut Kirkon Ulkomaanavun tuella yrittäjyyskoulu tuksen. Yhdessä opiskelukavereiden sa kanssa hän on myös perustanut osuuskunnan, josta saa vertaistukea ja josta voi tarvittaessa vaikka lainata rahaa yrityksen kasvattamiseen. Syangtang myy valmistamiaan ruokia kotinsa alakerrasta. Kaup pa on käynyt hyvin, ja hänen tulon sa riittävät takaamaan elannon per heelle ja koulunkäynnin lapsille. – Olen voinut ostaa lapsille kynät ja vihot koulunkäyntiä varten. En itse saanut lapsena käydä koulua, mutta haluan, että lapsillani on sii hen mahdollisuus.

Onko näin?

JÄ

KHINCHA LAL PAHARI on neljän lap sen isä ja maanviljelijä. Kun lapset olivat pieniä, hän kuuli tuttavaltaan, että ulkomailla työskentelemällä voi tienata suuria summia rahaa. Ystävänsä avustuksella Khincha lähti Malesiaan töihin. – Lapseni olivat pärjänneet kou lussa hyvin ja halusin, että he voi vat jatkaa koulunkäyntiä, Khincha kertoo.

kylässä, vaikka sitten vähillä rahoil la, hän sanoo. Perheen elämää on helpottanut se, että Lal Pahari sai koulutusta ja tarvikkeita maanviljelyn kehittämi seen Kirkon Ulkomaanavun projek tista. Nykyään hän pystyy elättä mään perheensä maanviljelyllä ei kä hänen tarvitse hakea toimeentu loa muualta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2020

Mielipide Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

ONKO NÄIN -PALSTALLA käsiteltiin yhteistä uskontoja katsomusainetta enemmistönäkökulmasta (K&k 13.2.). Mielipidettä kysyttiin evankelis-luterilaisen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opettajalta, uskonnon didaktiikan professorilta ja ev.lut. kirkon nuorelta jäseneltä. Enemmistön äänin 3–0 todettiin, että on muutoksen aika. Enää ei tarvittaisi vähemmistölapsille tähän asti tarjottua merkittävää kokemusta, sitä ainoaa oppituntia, jonka aikana ei tarvitse olla vähemmistössä. Oman uskonnon tunnilla vähemmistölapset kohtaavat oman perinteensä ja keskustelevat maailmankatsomuksista turvallisessa tilassa. Kerran viikossa voi oppia maailmasta ja itsestään oppitunnilla, jonka aikana ei tarvitse perustella erilaisuuttaan. Omalla oppiaineella näytetään islamilaisille, ortodokseille, katolilaisille ja muille ryhmille konkreettisesti, miten arvokkaita vähemmistöt ovat Suomessa. Ruotsissa on jo nähty, että yhteisen uskontotiedon opetus toteutuu käytännössä enemmistön ehdoin ja palvelee juuri enemmistölasten tiedontarvetta. Ikävä kyllä nyt on tarjolla päätös, joka yhdistää sekä hyvää tarkoittavan ja välinpitämättömän enemmistön että populistit, jotka haluavat viedä vähemmistöiltä oman turvallisen tilan ja oppiaineen.

Jarri Vuorio Andrej Scherbakov DIVa rf, Vanhemmat moninaisuuden puolesta

18-vuotias ei aina pärjää yksin AIKUISEKSI KASVAMINEN tapahtuu pikkuhiljaa. Mutta mitä jos lapsuus onkin ollut pirstaleinen ja kehitys

MARTTA-KAISA VIRTA

Vähemmistölapset tarvitsevat oman uskonnon opetusta

ta sekään ei täysin vastaa tähän avuntarpeeseen, koska siellä hoidetaan mielenterveyden häiriöitä. Usein nämä nuoret kuitenkin siirtyvät suoraan mielenterveyspuolelle. Tarvittaisiin esimerkiksi tukiasuntoja nuorille. Jos 18-vuotias nuori ohjataan asumaan vaikkapa 60-vuotiaan pitkäaikaisen mielenterveyspotilaan kanssa, se ei tee hyvää nuoren mielenterveydelle. Nuori on oireillut vain siksi, että kotona on paha olla ja pitäisi päästä terveeseen ympäristöön, mutta omat eväät eivät täysin riitä yksinasumiseen. Turvallisen aikuisen puute on vielä suuri. Minä olen yksi näistä nuorista, joiden tilanteeseen yhteiskunnalla ei ole ratkaisua. Siksi ainoaksi vaihtoehdoksi jää hyväntekeväisyys (yksityishenkilöt tai järjestöt). Sitä yritänkin tekstini avulla tavoitella. Jos olisit kiinnostunut auttamaan tai tiedät, kuka voisi auttaa, olisin enemmän kuin kiitollinen vastauksista.

Nuori

Elämänkatsomustietoa ja uskontoa ei pidä yhdistää

Jeesus katkoo perisynnin kahleet

PÄÄTOIMITTAJA Jaakko Heinimäen mielestä Jeesuksesta käytetty nimitys ”vapahtaja” puolustaisi kristillisyyteen saateltavia uusia vapauksia (K&k 16.1.). Heinimäki vertaa tämän päivän tilannetta sadan vuoden takaiseen, jolloin eräs piispa taisteli ihmisryhmien oikeuksia vastaan muka Jumalan säätämyksen valtuuttamana. Heinimäki vertaa nykyisiä konservatiivikristittyjä tuohon menneisyyden synkeään kirkonmiesheen. Vaikka Jeesus puuttui lujasti uskonnollisen vallan väärinkäytöksiin, se ei kuitenkaan ollut hänen tärkein tehtävänsä vapahtajana – vaan perisynnin kahleen katkominen yksilöiden kohdalla. Heinimäki mainitsi esimerkkejä vanhoillisten torjumista asioista. Ne eivät mielestäni ole verratArno Kotro tavissa sadan vuoden takaifilosofian ja ET:n opettaja seen pyrkimykseen riisHelsinki tää äänioikeus eräiltä e t s u k ihmisryhmiltä. s ke essa a Ainakin konservak e Jat soitt ojatiivien seksuaalietiiko lua .kirkk fi aikuiseksi jäänyt kesken? ka pitäytyy Jumalan Jälkihuol. w Nuoret, joita ei jostain syystä sijoi- lon tapaisasetuksiin. Kristinusww punki u teta kodin ulkopuolelle, vaikka kokon ja muiden uskonta apua nuori ka tona olisikin perheväkivaltaa, joututojen sulautuminen taas ei voi enää saavat 18 vuotta täytettyään väliinputojohtaisi puolestaan yleisda, vaikka tarvitajiksi. On hyvin rajua, että 17-vuotias uskonnon muodostumiseen. sisikin sitä, koska silapsi onkin yhtäkkiä 18-vuotias aikui- joitusta ei tapahtunut. Ensiksi mainittu ei voisi taipuanen. Varsinkin, jos taustalla on kokaan tuohon syvimmiltään – koska Nuori joutuu täysi-ikäistyttyään koko lapsuuden kestänyt perhehelvethenkimaailmallisesti siinä on jo olevaan paikkaan, kun huomaa, että ti, johon lapsi ei ole saanut apua eikä täysin yksin pitäisi pärjätä. massa ikivanha, jyrkkä rajaus. ole päässyt turvallisesti kasvamaan Kari Hakkarainen Tässä kohtaa yhteiskunnassa on aikuiseksi. Helsinki aukko. Mielenterveyspuoli on, mutKIRKKO JA KAUPUNGISSA pohdittiin (13.2.), pitäisikö koulussa siirtyä yhteiseen katsomusaineeseen. Nykyäänhän uskontoja ja elämänkatsomustietoa opetetaan erikseen. Valitettavasti kirjoitus jäi yksipuoliseksi, koska kaikki haastatellut kannattivat yhteistä ainetta. Myös lähestymistapa oli outo. Katsomusopetusta pidettiin lähinnä eri uskontojen ja muiden katsomusten esittelynä. Hyvän katsomusopetuksen lähtökohta ei kuitenkaan ole valmiit opit vaan lasten ja nuorten oma elämä. Siinä pohditaan, mistä identiteetti rakentuu ja mikä kaikki vaikuttaa maailmankatsomukseen; on tärkeää tarkastella mediaa, tiedettä, taidetta, politiikkaa, nuorisokulttuureita, musiikkia ja niin edelleen. Toki pitää tietää uskonnoistakin, mutta ne ovat vain pieni osa aatteiden ja arvojen kirjoa. Kun nuoret pohtivat, mikä heille on tärkeää ja tavoiteltavaa, mistä syntyy hyvä elämä ja mikä on oikein ja väärin, he puhuvat enimmäkseen kaikesta muusta kuin uskonnosta. Tämä on myös syy, miksi vastustan yhteistä katsomusainetta. Kansainvälinen esimerkki ja kotimainen keskustelu viittaavat siihen, että yhteisaineesta tulisi uskontopainotteinen, mikä siis on katsomusopetukselle väärä perusta.

27.2.2020 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai

Pääotsikko Vaksina Virtakirkossa

3 pikkuotsikkoa. Max n.Kamppi 80 Marilla viihtyy merkkiä /kpl ja loppuun väliaikaisessa kirkossa s. 2 sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

Tikkurilaan valmistuvan kirkon akustiikka sopii yhtä hyvin uruille kuin bändille s. 4 Mitä hyödyttää uskontojen tunteminen? Martinus-salissa kuulet asiasta lisää s. 7

Virtakirkon käytävät ovat pitkiä. Siksi Marilla Kampin ja muiden vahtimestareiden käyttöön hankittiin potkulaudat.

Kirkko kotiutui toimistoon Myyrmäen kirkon toiminta on löytänyt paikkansa Virtakirkosta. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA MARIANNA SIITONEN

antaankosken seurakunnalla on ollut sekä hyvää että huonoa tuuria. Ensin seurakunnassa jouduttiin toteamaan, että sen kaksi kirkkoa, Kivistön kirkko ja Myyrmäen kirkko, ovat kumpikin remontin tarpeessa. Sitten kävi onni onnettomuudessa: kun Myyrmäen kirkko piti sulkea, seurakunta löysi

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2020

väliaikaiset tilat läheltä, Virtataloksi kutsutusta toimistorakennuksesta. Nyt muutosta on kulunut noin vuosi ja sekä tavarat että toiminta ovat löytäneet paikkansa. Vahtimestari Marilla Kamppi on oikea ihminen kertomaan, miten seurakuntaelämä Virtakirkossa sujuu. – Yllättävän hyvin on seurakunta kotiutunut tänne. Paikka on sijainniltaan hyvä, kauppakeskus Myyrmannikin on tuossa ihan vieressä, hän sanoo. Mikään seurakunnan toimintamuoto ei jäänyt muutossa kodittomaksi. – Jotkut ryhmät kokoontuvat nyt Martinristin seurakuntatilassa, koska se oli heille parempi sijainti, mutta muuten ei ole tullut muutoksia, Kamppi kertoo.

KORVAAVIEN tilojen löytäminen kirkolle ei ole ihan helppo homma. Seurakunta tarvitsee tietenkin kirkkosalin ja keittiön, mutta myös tilat esimerkiksi kerhoille, diakonin vastaanotolle ja kirkkoherranvirastolle. Virtakirkossa on nämä kaikki. Tilat ovat valoisat ja käytävät pitkät: niin pitkät, että vahtimestareille hankittiin potkulauta, jolla kiitää pitkin taloa. Tilojen käytännöllisyys saa Marilla Kampilta kiitosta. – Virtakirkolla ollaan entistä enemmän kaikki yhdessä. Myyrmäen kirkolla oltiin kahdessa eri kerroksessa. Virtakirkon kirkkosali näyttää yllättävän paljon, no, kirkkosalilta. Suurista ikkunoista tulvii valoa, ja Myyrmäen kirkon alttarikaide ja kirkkotekstiilit sopivat tilaan

kuin nenä päähän. Kahdelle seinälle seurakunta teetti näyttävät muraalit, ja kirkkosalin takaosassa on lasten leikkitila. Väkeä mahtuu yhtä paljon kuin Myyrmäen kirkon kirkkosaliinkin, mutta kiinteitä kirkonpenkkejä ei ole. Sellainen ero Myyrmäen kirkkoon verrattuna on, että Virtakirkossa ei soiteta urkuja milloin vain. Oikeastaan niitä ei edes ole, vaan ainostaan sähköiset urut. – Urkuja ei soiteta keskellä päivää, sillä ääni kantautuisi muihin tiloihin talossa. Viikonloppuna ja iltaisin saa kyllä soittaa. Myös sellainen toiminnallinen muutos on nyt tehty, että hautaan siunaamiset on keskitetty Kivistön kirkolle ja Seutulan kappeliin. Naimisiin Virtakirkossa kyllä pääsee.

– Vielä ei tosin ole yhtään vihkimistä tainnut olla, Kamppi muistelee. MYYRMÄEN kirkolla kävi turisteja Japanista asti katsomassa arkkitehti Juha Leiviskän kädenjälkeä. Virtakirkolla turisteja ei käy. Arkkitehtuurin ja seurakunnan tilaisuuksien lisäksi Myyrmäen kirkolle tultiin ruoan vuoksi, sillä kirkolla toimi oma lounasravintola. Virtakirkolla ei ole omaa lounasra-

”

Virtakirkolla ollaan entistä enemmän kaikki yhdessä. Myyrmäen kirkolla oltiin kahdessa eri kerroksessa.

Vantaan seurakunnissa on kuoroja moneen lähtöön. Löydä omasi ja liitä äänesi mukaan! Vox Mea on kuoro kaikille

Korson kirkolla harjoittelevassa Vox Mea (minun ääneni) kuorossa ei vaadita laulu eikä nuotinlukutaitoa, ja jokainen on tervetullut laulamaan juuri sellaisena äänenkäyttäjänä kuin on. Kuorossa teh dään yhdessä ääniharjoituksia, harjoitel laan lauluimprovisaatiota, opitaan kaano neita ja kurkistetaan stemmalaulun moni puoliseen maailmaan. Seuraavat harjoi tukset pidetään ke 4.3. klo 18–19.

Kirkkomusiikin eri tyylejä

Vuodesta 1964 toimineen Pyhän Laurin kuoron ohjelmistossa on kirkkomusiikkia laajasti klassisesta nykypäivän musiikkiin. Neliäänisestikin esiintyvässä kuorossa opetellaan omaksumaan erilaisten laulu tyylien esitystapaa, esimerkkeinä liturgi nen ja ortodoksinen tyyli. Kuoro harjoitte lee Tikkurilassa maanantaisin ja esiintyy jumalanpalveluksissa sekä konserteissa. Kuoroon pyrkiville järjestetään koelaulu. Kuorokokemus ja nuotinlukutaito ovat toivottavia kuoroon haluaville.

Lauluryhmä lapsille

Lasten lauluryhmä Kastehelmi laulaa monipuolisesti sekä hengellisiä että aivan

tavallisia lastenlauluja. Lauluryhmäläiset pääsevät esiintymään säännöllisesti muun muassa seurakunnan tilaisuuksiin ja alueen yhteislaulutapahtumiin. Kaste helmi harjoittelee Kivistön kirkolla keski viikkoisin. 5–9vuotiaiden ryhmä harjoit telee kello 17.15–18 ja yli 9vuotiaiden ryhmä klo 18–19. Molempiin ryhmiin otetaan jatkuvasti uusia laulajia.

Gospelia Korsossa

Korson seurakunnan gospelkuoroon on jatkuva laulajien haku päällä: riittää, kun ilmestyy paikalle. Treeniaika on torstaisin klo 17.30 Korson kirkolla. Ohjelmistoon kuuluu yksi ja moniää nistä gospeltyylistä musiikkia piano säestyksellä.

Kirkkokuoroon voi tulla kuka vain

Hämeenkylän kirkon kuoro on seura kunnan kirkkokuoro, joka esiintyy juma lanpalveluksissa muutaman kerran vuo dessa. Kuorolaulua johtaa seurakunnan entinen kanttori, opettaja Hanna Perkola-Musikka. Kuoro harjoittelee joka toinen tiistai, ja harjoituksiin voi tulla mukaan kuka tahansa koska vain.

Hakunilassa kirkkokuoro ja lasten kuoroja

Hakunilan kirkon kuoroon ovat uudet laulajat aina tervetulleita. Kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45 Hakunilan kirkolla. Aikaisempaa kokemusta kuoro laulusta ei tarvita. Lastenkuoro Kuunlois te (6–12vuotiaille) ja varhaisnuorten kuoro Aurinkotanssi (11–15vuotiaille) harjoittelevat ItäHakkilan koululla keski viikkoisin. Kuunloiste ja Aurinkotanssi esiintyvät suhteellisen ahkerasti, noin kerran kuussa.

Myös ruotsiksi laulu soi

ViAnda-kuoroon ovat tervetulleita kaikki. Mukana on sekä vuosikaudet laula neita että vastaalkajia. Kuorossa on tällä hetkellä noin 40 jäsentä, jotka kokoontu vat joka keskiviikko harjoittelemaan ja seurustelemaan. Toukokuussa kuoro osallistuu Turun tuomiokirkon kirkkomu siikkijuhlaan. Kuoroa johtaa Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kanttori Anders Ekberg. Erityisesti tenoreille on tarvetta. Katso lisää kuoroja ja tietoa harjoitusajoista www.kirkkovantaalla.fi.

MARIANNA SIITONEN

vintolaa, mutta Virtatalossa on. Perjantaisin Virtakirkon puolella toimii sen sijaan kirkkoravintola Voimala. Ulkoa päin Virtakirkko ei näytä kirkolta, mutta Marilla Kampin mukaan seurakuntalaiset ovat löytäneet hyvin paikalle. Muuttolaatikoita ei tarvitse pakata uudestaan vielä vähään aikaan. Myyrmäen kirkon remontti ei ole edes alkanut vielä, sillä Kivistön kirkko on remonttilistalla ennen sitä. ■

Kuoroon laulamaan

Poikkea Virtakirkolle Kirkkoravintola Voimalassa (Rajatorpantie 8) vapaaehtoiset valmistavat ja tarjoilevat lounaan pöytiin. Lounaalla hyödynnetään Yhteisen pöydän kautta saatua hävikkiruokaa. Vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi. Pe 28.2., 13.3., 27.3., 17.4., 8.5. ja 29.5. Alkaa klo 11 kirkkohet kellä, lounas noin klo 11.30. Friends' Café. Kokoonnutaan tekemään yhdessä ja keskuste lemaan. Kahvilassa on mahdolli suus tutustua uusiin ihmisiin eri maista. Lastenhoito järjestetty. Su 1.3., 5.4., 3.5. ja 7.6. klo 15–18.

Kivistön kirkkokuoro esiintyi Virtakirkon avajaismessusta vajaa vuosi sitten 10. päivänä maaliskuuta. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2020

Kirkkokansan korvina Akustiikkasuunnittelija Olli Salmensaari miettii, miltä uudessa Tikkurilan kirkossa kuulostaa. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

rtisteilla on tapana kehua kirkkojen hyvää akustiikkaa, mutta harva tulee ajatelleeksi, ettei se ole syntynyt sattumalta. Akustiikkasuunnittelija Olli Salmensaari Akukon Oy:stä miettii työkseen erilaisten tilojen äänimaisemaa. Hän on suunnitellut esimerkiksi Pyhän Laurin kappelin akustiikan, ja nyt työn alla olla Tikkurilan uusi kirkko, joka valmistuu vuoden lopussa. – Akustiikkasuunnittelija pyrkii huolehtimaan siitä, että tiloista saadaan käyttötarkoitukseen sopivat, Salmensaari kertoo. Yhtä paljon kuin sitä, että ääni kantaa, akustiikkasuunnittelija miettii si-

tä, miten äänen kulku saadaan estettyä. Esimerkiksi Pyhän Laurin kappelissa pidetään paljon hautaansiunaamisia, eikä sinne haluta ulkoa työkoneiden ääniä tai lentokoneen jyrinää. Kirkoilla taas on huoneita, kuten diakonien vastaanottotilat, joista puhe ei saa kantautua oven ulkopuolelle. Jokaisella tilalla on omat tarpeensa ja luonteensa. – Esimerkiksi kappelisali saakin kuulostaa sakraalitilalta, vähän kaikuisalta, Salmensaari sanoo. TIKKURILAN kirkko on vielä kesken, mutta Olli Salmensaari on pohtinut sen akustisia ratkaisuja jo pitkään. – Tikkurilan kirkon tapauksessa on mietittävä erityisesti sitä, kuinka vie-

MARIANNA SIITONEN

Mirja Taipaleelle Yhteisvastuun keräysliivi on tuttu päällepantava.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2020

Olli Salmensaari on suunnittellut Pyhän Laurin kappelin akustiikan. Nyt työn alla on Tikkurilan

Vapaaehtoiset kerääjät palkittiin Vantaan seurakunnat jakaa vuosittain Vuoden vapaaehtoisteko -tunnustuspalkinnon. Tällä kertaa sen saivat Yhteisvastuukeräyksen vapaaehtoiset. Palkinnon kävi Myyrmäen Virtakirkolla järjestetyssä tilaisuudessa vastaanottamassa Mirja Taipale. Myöhemmin järjestetään kahvitilaisuus, jonne kutsutaan kaikkia kerääjiä. – Yhteisvastuukerääjiä on Vantaan seurakunnissa satoja. Tarkka lukumäärä ei ole tiedos-

sa. Yksin meillä Vantaankoskella kerääjiä on ainakin sata, sillä keräystä tehdään verkostomaisesti eri yhteistyökumppaneiden kanssa, sanoo Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra Hannu Pöntinen. Pöntinen toimii Vantaan seurakuntien vapaaehtoistoiminnan ohjausryhmän puheenjohtajana. 70-vuotias Yhteisvastuukeräys auttaa niin kotimaassa kuin ulkomailla ja kiinnittää huomiota ajankohtaisiin aiheisiin. – Tämä ei onnistuisi ilman vapaaehtoisia. Yhteisvastuu on monimuotoinen keräys, jossa

yhdistyvät listakeräys, tapahtumat ja erilaiset tempaukset sekä uudenlaiset innovaatiot kuten Yhteisvastuugolf, Pöntinen perustelee palkintoa. Mirja Taipale, 75, on ollut mukana Yhteisvastuukeräyksessä ainakin kahdenkymmenen vuoden ajan. Hän organisoinut keräystä että toiminut itse kerääjänä. – Kuulun Myyrmäen marttoihin ja käyn aina sieltä kysymässä vapaaehtoisia, kun keräys alkaa. Minulla oli marttojen keräyspäivänä mukanani kaikkien liivit ja lippaat. Jaoin niitä keräysvuoroihin tulleille ja keräsin itse Myyr-

rekkäisiä tiloja voi käyttää yhtä aikaa. Kirkkosali yhdistyy tarvittaessa seurakuntasaliin, ja sen takana on vielä kahvio. Kirkkosalissa on myös parvi, jonka voi sulkea kerhotilaksi. Aikaisemmin riitti, että urut kuulostavat kirkkosalissa hyvältä, mutta Tikkurilan kirkon suunnittelussa otetaan huomioon monenlainen musiikki. – Tikkurilan kirkon akustiikasta tulee muunneltava. Alhaalla ovat ikkunasyvennykset, joiden eteen voi kääntää pehmeät paneelit. Ne pimentävät salin ja muuttavat akustiikkaa niin, että vaikkapa bändin soitto kuulostaa paremmalta. Katossa ovat rullaverhot, jotka myös vaikuttavat akustiikkaan.

– Kuulo on herkkä instrumentti. Pystymme aistimaan hyvin erikokoisia ääniä, Olli Salmensaari sanoo. Artistien puheissa mainittu hyvä akustiikka on pitkälti jälkikaiun ansiota. – Kirkossa on yleensä aika pitkä jälkikaiunta. Kun soittaa tai laulaa, ääni soi helposti ja mukavasti. Myös se on tärkeää, että kaiku ei väritä ääntä liikaa eli jälkikaiunta on tasainen erikorkuisilla äänillä, Salmensaari selittää.

”

KESKIAIKAISTA Pyhän Laurin kirkkoa rakennettaessa ei ollut akustiikkasuunnittelijoita eikä äänentoistolaitteita, mutta tieto toimivista ratkaisuista saattoi kulkea ihmiseltä toiselle tai keksittiin muita keinoja. – Vanha kirkkolaulu on syntynyt osittain myös siitä tarpeesta, että kaikuisassa kirkossa ääni kantaa laulettuna paremmin. Nykyään tekniikasta on apua: mikrofoni sieppaa äänen läheltä, ja kaiuttimien ansiosta ääntä voidaan suunnata. Läheltä taltioitu ääni palvelee myös induktiosilmukan käyttäjiä. Vaikka kirkon akustiset ratkaisut olisi tehty vuosikymmeniä tai vuosisatoja sitten, niitä voi parantaa jälkikäteen. – Se riippuu ihan rakenteista. Akustiikka vaatii usein sitä, että pinnan ominaisuuksia pystyy muuttamaan. Useimmiten akustiikkaa muutetaan muuttamalla kirkon penkkejä, Olli Salmensaari sanoo. ■

Kuulo on herkkä instrumentti. Pystymme aistimaan hyvin erikokoisia ääniä.

AKUSTIIKKASUUNNITTELIJAN ja arkkitehtien työnjako on sellainen, että akustiikkasuunnittelija kertoo, miten eri materiaalit vaikuttavat äänimaisemaan ja arkkitehti miettii, miltä asiat näyttävät. Lopulliset valinnat tekee tilaaja. – En halua vaikuttaa siihen, onko jokin kohta kirkossa kupariverkkoa vai teräsverkkoa, vihreä vai keltainen, mutta saatan sanoa, että materiaalin pitää olla ääntä läpäisevä, Olli Salmensaari toteaa. Ihmiset kokevat äänet ja niiden voimakkuuden eri tavoin. Se, mikä toiselle on musiikkia, on toiselle mökää. Kanttori saattaa pitää kirkkosalin kaikua hyvänä urkujensoitolle, mutta seurakuntalaista harmittaa, kun puhe puuroutuu.

uusi kirkko.

mannissa viiden tunnin ajan. – Tämä on mukava muoto tehdä hyvää. Ihmiset tuntevat keräyksen ja sanovat, että tämä on keräys, johon he haluavat osallistua, Taipale kertoo.

Kirkolliskokous uusiutui reippaasti Arvoliberaali Tulkaa kaikki -liike sai selvän vaalivoiton Helsingin hiippakunnan kirkolliskokousvaaleissa. Hiippakunnan kahdeksasta maallikkoedustajasta neljä ja neljästä pappisedustajasta kaksi valittiin Tulkaa kaikki

-liikkeen ehdokaslistalta. Tulkaa kaikki -liikkeen maallikkoedustajat ovat Viivi AliLöytty, Katri Korolainen, Hanna Mithiku ja Wiking Vuori. He ovat kaikki helsinkiläisiä. Pappisedustajaksi valittiin Marja Heltelä ja Kirsi Hiilamo, niin ikään Helsingistä. Arvokonservatiivinen Sanasta elämään -liike sai hiippakunnasta kirkolliskokoukseen nyt kaksi maallikkoedustajaa, vantaalaiset Soili Haverisen ja Jouko Jääskeläisen. Pappien konservatiiviselta Kaikkien kirkko -listalta valittiin Arto Antturi Helsingistä.

Kirkollista keskustaa edustava Elävä kirkko -lista sai läpi kaksi maallikkoedustajaa eli EijaRiitta Korholan Helsingistä ja Juha Perilän Sipoosta. Kompromissihakuinen uudistusmielinen Viinipuu-lista sai läpi yhden pappisedustajan, helsinkiläisen Marjaana Toiviaisen. Hiippakunnan kahdestatoista edustajasta kahdeksan on uusia. Myös valtakunnallisesti kirkolliskokous uusiutui reippaasti, sillä edustajista uusia on 46 prosenttia. Kirkolliskokous on evankelisluterilaisen kirkon ylin päätök-

sentekoelin. Sinne valitaan kirkon yhdeksästä hiippakunnasta yhteensä 96 edustajaa. Valituista 32 on pappeja ja 64 maallikkoja. Lisätietoja vaalien tuloksista kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Kolehtia kerätään MobilePaylla Hämeenkylän seurakunnassa on saatu hyviä tuloksia puhelimeen ladattavan MobilePaymaksusovelluksen käytöstä kolehdin maksamisessa. Nyt Vantaan kirkkoherrat suosittelevat, että kolehtia voi-

taisiin kerätä myös puhelimen maksusovelluksella kaikissa Vantaan seurakunnissa. MobilePay-kolehdit aloitettiin Hämeenkylän seurakunnassa lokakuussa. Niiden myötä kolehtituotot kasvoivat kymmenen prosenttia. Seurakuntalaisilta saatu palaute on ollut hyvää, sillä harvalla on enää mukana käteistä rahaa. Kolehtiin voi yhä antaa myös käteistä kaikissa seuraLISÄÄ kuntien tilaiVERKOSSA suuksissa. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.2.–12.3.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09–8306 507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkko ti klo 10–11, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkko to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Torstaitupa torstaisin klo 11–13. Puurolounas 27.2., Hakunilan kotikirkon valmistama keittolounas 5.3. ja Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen valmistama lounas 12.3. Vapaaehtoinen maksu. Viikkomessu torstaina 27.2. ja 12.3. klo 18. Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.45–20.45. Ei harjoituksia 5.3. Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 19.30–22. Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Hartaus viikon aluksi. Ehtoollinen ma 9.3. Yhteisöruokailu maanantaisin klo 11.15–12.30. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki. Vauvakahvila maanantaisin klo 12.30–14. Hengailua vauvojen ehdoilla. Luottamuksen rukoushetki maanantaisin klo 18. Hiljaisuutta ja Taizé-lauluja puolituntisessa iltakirkossa. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21. Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20. Iloa, riemua, laulua, rukousta ja Sanaa. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/hoitajille. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Liikuntariparin konfirmaatio la 29.2. klo 11. Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri, Jasmine Moberg. Musiikkiviikon avajaismessu ja kirkkoherra Hans Tuomisen 50-vuotissyntymäpäiväkahvit su 1.3. klo 12. Hans Tuominen, Juha Paukkeri, Riikka Jäntti, Mari TorriTuominen, Väre-kvartetti, Inna Vintturi, Kuunloiste-lapsikuoro & HT50v-kuoro. Lähetyspiiri ma 2.3. klo 18. Seniorikerho ti 3.3. klo 13. Laura Wikström kertoo vainotuista kristityistä. Valoa ikkunassa ti 3.3. klo 18. Musiikkiviikon konsertti. Suosikkisävelmiä ja rakastettuja laulelmia

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2020

MARIANNE SIITONEN

Hakunilan seurakunta

vuosikymmenten varrelta. Jere Hölttä, laulu ja Tuomas Heikkilä, säestys. Päivämusiikki ke 4.3. klo 12.30. Musiikkiviikon konsertti. Juha Paukkeri, urut ja Sahrami Huhtala, sello. Konsertin jälkeen kahvit. Oriental tunes – itämaista musiikkia to 5.3. klo 19. Musiikkiviikon konsertti. Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen muusikot. Luuttu, viulu, percussiot, laulu. Stand up -henkinen virsi-ilta pe 6.3. klo 18. Musiikkiviikon konsertti. Markus Malmgren, Mikko Helenius ja Tuomas Heikkilä. Illan juontaa koomikko Stan Saanila. Musiikkiviikon päätösmessu ”Ole minulle tie” su 8.3. klo 12. Tiina Palmu, Tuomo Kahenvirta, Riikka Jäntti, HowManyMothers, Kaija Mäki-Leppilampi, viulu. Kirkkokahvit. Päivähetki Raamatun äärellä ti 10.3. klo 12. Jari Araneva. Kultaisen Iän Laulajien yhteislauluilta ti 10.3. klo 18.30 johtaa Kaisa Nuolioja. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Rukiista leipää Raamatusta ke 11.3. klo 18.30. Joosef – Kosto vai anteeksianto. Nuorisotyönohjaaja Aija Sairanen.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9–13. Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/hoitajille. Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45. Avoin kirkkomuskari alle 6-vuotiaille aikuisen seurassa perjantaisin klo 10–10.30. Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12. Maksuton puuro, voileivät ja kahvit. Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12. Päivähartaus tiistaisin klo 12.30. Päiväkahvit tiistaisin klo 12.30–14. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30. Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19. Esikoiset ry:n seurat su 1.3. klo 15. Lähetyspiiri to 27.2. ja 12.3. klo 18. 27.2. vieraina Pekka Palosaari sekä kaksi sodderilaista ja Nissin kirkkoherra Lea Jants. Maaliskuun muunnelmia ke 4.3. klo 18. Musiikkiviikon konsertti. Osmo Palmu, kitara. Espanjalaista ja suomalaista klassista kitaramusiikkia. Muskarikonsertti pe 6.3. klo 10. Musiikkiviikon konsertti. Alle kouluikäisille suunnatussa konsertissa Vautsi-duo: Riikka Jäntti, laulu ja Joonas Kasurinen, piano. Messu su 8.3. klo 10. Sari Kokkonen, Juha Paukkeri, Rautalammin rippikouluryhmä. Kirkkokahvit. Vantaan rauhanyhdistyksen iltakirkko su 8.3. klo 18. Mikko Kinnunen, Juha Paukkeri.

Rekolan seurakunnan kirkkoherran Laura Maria Latikan mukaan Ystävämessussa on iloinen ja kansainvälinen tunnelma.

Menokasvo

Tule mukaan iloiseen messuun Rekolan seurakunnan kirkkoherra Laura Maria Latikka, olet järjestämässä Ystävämessua. Miten se eroaa tavallisesta messusta? – Ainakin siten, että siellä puhutaan vähintään kahta eri kieltä, enimmäkseen suomea ja englantia. Apukielenä käytetään muun muassa arabiaa. Messun alussa on rukousjakso, jonka aikana on mahdollisuus kävellä sivualttarille, pyytää esirukousta tai saada öljyllä voitelu. Messun nimi tulee siitä, että sinne voi tulla ystävän kanssa tai sieltä saada uusia ystäviä. Tunnelma on iloinen ja monikulttuurinen. Ihmiset voivat osallistua myös messun toteutukseen ja valmisteluun. Mitä se tarkoittaa? – Tarjolla on ensinnäkin lukutehtäviä ja ehtoollisavustajan tehtäviä. Voi myös tulla mukaan lauluryhmään tai toivottamaan ihmi-

siä tervetulleiksi. On meillä seurakuntalainen saarnannutkin. Myös esirukouspalveluun tarvitaan väkeä sekä keittiön puolelle. Lisäksi tarvitaan PowerPoint-esityksen tekijä ja näyttäjä. Siinä näytetään messun kulku, yhdessä ääneen luettavat tekstit ja laulujen sanat. Messun aikana myös pidetään pyhäkoulua lapsille. Millaista musiikkia Ystävämessussa soitetaan? – Messussa on pianosäestys, sillä Asolan seurakuntatalolla ei ole urkuja. Lauluina on sudanilaisia lauluja sekä yksinkertaisia, meditatiivisia Taizé-lauluja. Messussa lauletaan eri kielillä ja opetellaan uusiakin lauluja. HANNA ANTILA Ystävämessu – Friendship Mass Asolan seurakuntatalolla, Asolantie 6, su 1.3. klo 16. Kesto noin 60–75 minuuttia. Messun jälkeen on teetarjoilu.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.2.–12.3.

MUUALLA

Like a Diamond la 7.3. klo 11–15. Kaikenikäisille naisille naistenpäivän merkeissä. Osallistumismaksu 10 / 5 e. Katso Hämeenkylän seurakunnan Facebook-sivuilta kohdasta Tapahtumat. Ilm. viim. pe 28.2. kirkkoherranvirastoon, hameenkylan.seurakunta@evl.fi tai p. 09 830 6450.

Astan kotipyhis su klo 11–12: 8.3, 22.3 ja 5.4. Tied. birgitta.tasavuori@evl.fi. Perhekerho Kolohongassa torstaisin klo 9–11. Pohjolantie 2. Kuunloiste-lapsikuoro 6–12-v. keskiviikkoisin klo 15–15.45 ItäHakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kuunloistetta ei ole 4.3. ja 11.3. Aurinkotanssi-kuoro 11–15-v. keskiviikkoisin klo 15.45–16.30 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Aurinkotanssia ei ole 11.3.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia – apua ja tukea Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Sinä riität – vanhemmuuden ilta to 27.2. klo 18–19.30 Yhteisvastuukeräyksen hyväksi yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. (Iltaperhekerhon paikalla). Iltapala 5/3 e. Koko perhe 10 e. Facebook/Hämeenkylän seurakunta. Messu su 1.3. klo 10. Liturgi KatjaMaaria Vilén, saarna Jaakko Kara, kanttori Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu su 1.3. klo 10 messun aikaan kerhotiloissa. Sauvakävelypiiri su 1.3. klo 18. Lähtö kirkolta. Iisimessu ke 4.3. klo 19. Nuorekas ehtoollisjumalanpalvelus bändisäestyksellä. Jatkot seurakuntasalissa. Miika Koistinen. Yhteisen pöydän lounas ke 4.3. klo 11–12.30. Kaikille avoin ja ilmainen ruokailu. Ehtoollishartaus ke 4.3. klo 12–12.30. Kaikille avoin viikkomessu. Miika Koistinen. Messu su 8.3. klo 10. Liturgi Jaakko Kara, saarna Matti Hyry ja kanttori H-P. Heikkilä. Pyhäkoulu messun aikana ja kirkkokahvit. Päiväkahvin aikaan ma 9.3. klo 14–16. Kohtaamisia ja alustuksia kävijöiden elämänvaiheista ja kokemuksista. Keijo Nousiainen muistelee Käpylä-Maunulan alueen nuorten puuhia. Seniorityö/Jaakko Kara. Hämeenkylän kirkon kuoro ti

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA

Lukiolaiset kysyvät: Mitä hyötyä uskontojen tuntemisesta on työelämässä? Hyödyttääkö eri uskontojen tunteminen, kun ollaan työelämässä? kysyvät vantaalaiset lukiolaiset Kulttuuritalo Martinuksen Martinus-salissa (Martinlaaksontie 36) ti 3.3. klo 15.30–17. Keskustelua uskonnon merkityksestä käyvät Pia Jardi sosiaali- ja terveysalan muslimijärjestö Amal ry:stä, vastuuvirkamies Suvi Laakso ulkoministeriöstä, toimittaja Pasi Peiponen YLE:stä ja Partnerships & Sales Manager Heikki Vartia HEI Schoolsista. Paneelin juontavat lukiolaiset, jotka ovat itse laatineet myös keskustelun kysymykset. − Uskonnonopetus on herättänyt viime aikoina runsaasti julkista keskustelua. Vantaankosken seurakunta sekä Vaskivuoren lukion ja Martinlaakson lukion oppilaat haluavat muistuttaa, että kyky ymmärtää uskontoja on tärkeä taito myös tulevaisuuden työelämässä, sanoo johtava kasvatustyön pappi Auli Saarsalmi-Paalasmaa Vantaankosken seurakunnasta.

10.3. klo 17.30–19. Harjoitukset parittomilla viikoilla. Iltarukouspiiri ti 10.3. klo 18–19. Minna Rosendahl ja Jarna Wikström. Yhteisen pöydän lounas ke 11.3. klo 11–12.30. Kaikille avoin ja ilmainen ruokailu, valmistettu hävikkiruoasta. Ehtoollishartaus ke 11.3. klo 11–12.30. Viikkomessu kaikille.

Jaakko Kara. Inkerin kirkko tänään to 12.3. klo 18. Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon vasta virkaansa vihitty (9.2.2020) piispa Ivan Laptev vierailee Hämeenkylän seurakuntaillassa ja kertoo yli 400-vuotiaan kirkkonsa vaiheista ennen muuta viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Äitien ja tyttärien päivä – Shine

Ilmainen brunssi maailman parantamisen merkeissä Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8, la 21.3. klo 11–13 järjestettävällä Missiobrunssilla on tarjolla ruokaa, seuraa ja maailman muuttamista. Brunssin ohella on mahdollista oppia ihmisoikeuksien puolustamisesta, ilmastonmuutoksen vastaisesta työstä, kierrätyksestä, rauhasta ja tasa-arvosta sekä evankeliumin ydinsanomasta. Nuoret voivat testata selviytymistään pakohuonepelistä sekä rastiradasta. Tapahtuman järjestävät Vantaan seurakunnat ja Suomen Lähetysseura. Ilmoittaudu brunssille 12.3. mennessä: maria.jarviniitty@ evl.fi tai p. 050 512 1168.

Aikuisten raamattupiiri to 27.2. klo 10–11. Aiheena tulevan sunnuntain saarnateksti. Kokoontuu joka toinen viikko. Jaakko Kara. Aikuisten raamattupiiri to 12.3. klo 10–11. Keskustelua johdattelee Matti Hyry. HAIK:in piiri ke 11.3. klo 10–11.30. Toiminnallista diakoniaa.

LAMMASKUJA 2A Cafe Pähkinä normaalisti arkisin ma–ti ja to–pe klo 12–16. Tutustu Café Pähkinän Facebook-sivustoon. Torstaivieras to 27.2. klo 13–14. Askiston Martat, Irmeli Hendrell. Miesten kirjallisuuspiiri to 27.2. klo 18. Antti Rönkä: Jalat ilmassa. Isäntänä Matti Hyry. Huom: poikkeuksellisesti Café Pähkinässä, jatkossa jälleen kirkolla. Tervetulobrunssi seurakuntaan muuttaneille la 29.2. klo 10–12. Nuoret 18–35-vuotiaat muuttajat kutsuttu suoraan. Muunkin ikäiset tervetulleita. Runsaan brunssin hinta 10 e ja alle 12-vuotiailta 5 e. Ilm. pe 21.2. mennessä. Tuotto kokonaisuudessaan Yhteisvastuukeräykselle. Diakoniatyön yhteinen aamiainen ma 2.3. klo 10–11.30. Satu Enrold ja Anne Puumala. Suomi-kerho ti 3. ja 10.3. klo 17.30 ja 18.30 (alkeet) sekä vastaavasti to 5. ja 12.3. klo 15. Suomenkieliset keskustelukurssit venäjää äidinkielenään puhuville. Vetäjänä Ulla Ronkainen, p. 045 3461 850. Päivähartaus to 5.3. klo 13–14. Katja-Maaria Vilén. Iltaperhekerho to 5.3. klo 17.30– 19. Mukana Vivianne Helmi ja Merja Leppänen. Pääsiäisen värejä Taiteilija Anna Rauhalan näyttelyn avajaiset ti 10.3. klo 18. Näyttely avoinna pe 9.4. asti Café Pähkinän aukioloaikoina. Pyhän kosketus, Paula Ruotsalaisen maalauksia esillä 5.3. saakka. Sata metriä laulua tunnissa to 12.3. klo 13 yhteislaulutunti. Srk:n aikuis- ja seniorityö.

LAMMASKUJA 2B Kirjallisuuspiiri ma 2.3. klo 10–12. Pirkko Saisio: Epäröintiä. Seurakunnan seniorityö. Luetaan yhdessä ti 3. ja 10.3. klo 10–12. Kohderyhmänä maahanmuuttajatytöt ja -naiset. Nettikerho ikäihmisille ke 4.3. klo 14.30–16, Palveluja senioreille.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 4.3. klo 18. Jarkko Vähäsarja.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Vapaalan kohtaamispaikka to 27.2. klo 11–12. Yhdessäoloa ja keskustelua Raamatun äärellä laulujen kera. Vetäjänä Jarkko Vähäsarja. Kenian-lähetyksen piiri to 5.3. klo 11–12. Vieraana pastori Richard Ondicho Sley ry:stä. Vapaalan kohtaamispaikka to 12.3. klo 11–12. Isäntänä Jarkko Vähäsarja.

MUUALLA Pähkinärinteen palvelutalon kahvikammari ke 4.3. klo 13.30– 14.30. Os. Kastanjakuja 1 A. Tervetuloa palvelutalon ja lähialueen asukkaat kahville ja keskustelemaan keskenämme sekä diakoniatyöntekijän ja vapaaehtoisten kanssa.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, puhelin klo 9–14, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Kirkollisten toimitusten tilava raukset arkisin klo 9–14, p. 09 8306 333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554 Diakoniapäivystys ti klo 10–12 ja to klo 11–12 Toivo – diakonian päivystävä puhe lin yli 75vuotiaille Korson alueella asuville ihmisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Seurakunnan seniorit to 27.2. ja 12.3. klo 13 seurakuntasalissa. Iltarukouspiiri to 27.2., 5.3. ja 12.3. klo 18 kirkon kokoustilassa. Perhekerho pe 28.2. ja 6.3. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Messu su 1.3. klo 10. Jani Vanhala, Pirkko Yrjölä, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Kirkon aamupuuro ma 2.3. ja 9.3. klo 10 seurakuntasalissa, 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta. Perhekerho ma 2.3. ja 9.3. klo 12–15 lasten tiloissa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 2.3. ja 9.3. klo 18 kirkon kappelissa. English Through Bible ma 2.3. ja 9.3. klo 18.30 kirkon kokoustilassa. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.2.–12.3.

Katulähetyksen yhteisölounas ke 4.3. ja 11.3. klo 11. Hävikistä valmistettu, kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas, jonka alussa mahdollisuus hiljentyä kirkossa yhteiseen hartaushetkeen. Lähetyksen päiväpiiri ke 4.3. klo 13 kirkkosali 2:ssa ja ke 11.3. klo 13 kokoustilassa. Korso-messujen suunnittelupalaveri to 5.3. klo 17–19. Tule mukaan suunnittelemaan yhdessä Korsomessua korsolaisten näköiseksi! Jos sinua kiinnostaa korsolaisen jumalanpalveluksen kehittäminen, olet lämpimästi tervetullut, olit sitten käynyt Korso-messussa tai et. Voit osallistua messun kehittämiseen, vaikket haluaisi sitoutua messussa vapaaehtoisena toimimiseen muuten. Naisten saunailta to 5.3. klo 17 Kotkansiiven saunatilassa. Miesten saunailtoja ei ole tänä keväänä. Korso-messu Light to 5.3. klo 19. Ilta alkaa klo 18 etkoilla kahvin ja teen äärellä. Lähetysteemaisessa messussa mukana Suomen Lähetysseurasta Maria Paulasaari, joka kertoo työstään Lähi-idässä. Pyhä tanssi pe 6.3. klo 11. Messu su 8.3. klo 10. Minna Ruuttunen, Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Korso-messu Light to 12.3. klo 19. Ilta alkaa klo 18 etkoilla kahvin ja teen äärellä. Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille Korson alueella asuville ihmisille. Päivystysaika keskiviikkoisin klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp). Voit ottaa yhteyttä, jos kärsit yksinäisyydestä, haluaisit pohtia elämäntilannettasi, toivoisit vapaaehtoista lähimmäistä tai olet huolissasi terveyteesi liittyvistä kysymyksistä.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa, käynti Korsonpolulta Kirkonkulma ma, ti, to ja pe klo 9–13.30. Hartaus ti klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 27.2., 5.3. ja 12.3. klo 9–11.30. NuPe pe 28.2. ja 6.3. klo 18–20.30. Nuorten perjantai on suunnattu kuutosluokkalaisista alkaen 17-vuotiaisiin asti.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 3.3. ja 10.3. klo 9–11.30. Seurakunnan seniorit ke 4.3. klo 10.

MUUALLA Diakonian pyhiinvaellusmatka Tallinnaan 8.–9.5. Matkan hinta 190 e / 2 hh ja 210 e / 1 hh. Hintaan sisältyy bussikuljetus, laivamatkat

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2020

SINÄ RIITÄT hyvään vanhemmuuteen.

ohjattua toimintaa ja hartaus. Raamattu– ja rukouspiiri to 5.3. klo 13. Messu su 8.3. klo 10. Ben Ahlroos, Noora Hultin. Kirkkokahveilla myynnissä käsitöitä ja leivonnaisia Yhteisvastuun hyväksi. Barokkimusiikkia viululla su 8.3. klo 16. Hannu Vasara. Konsertin jälkeen mahdollisuus kysyä barokkimusiikista ja viulunsoitosta. Hannu on entinen rekolalainen, barokkimusiikkiin hyvin paneutunut RSO:n viulisti. Liput 2–10e, tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Kirkkokuoroharjoitus ke 11.3. klo 18. Messu (ja pastori Arto Nuutisen lähtösaarna) su 15.3. klo 10. Arto Nuutinen, Noora Hultin.

ASOLAN SEURAKUNTATALO

tue maailman tärkeimmän työn tekijöitä – isiä ja äitejä - suomessa ja maailman katastrofialueilla. osallistu yhteisvastuukeräykseen. Keräyslupa RA/2019/704, voimassa 1.9.2019-31.8.2020, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 23.8.2019. Keräyslupa ÅLR 2019/3450, voimassa 1.9.2019-31.8.2020, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 2.5.2019.

ja majoitus sekä ruokailut: perjantaina lounas ja päivällinen, lauantaina aamupala ja lounas. Ilm. 19.3. menn. kirkkoherranvirastoon, p. 09 8306 552. Lisätiedot Pia Olkkoselta, p. 050 322 6560. Syksyinen diakonian ruskamatka Ylläkselle 7.–12.9. Majoittuminen hotelli Ylläsrinteessä. Hinta 480 e / hlö / 2 hh ja 660 e /1 hh sisältää kuljetuksen, majoituksen, puolihoidon ja ohjatut päiväretket. Menomatkalla yöpyminen ja matkustuspäivinä (3 pv) ateriat. Ilm. 26.3. menn. kirkkoherranvirastoon, p. 09 8306 552. Lisätiedot Sirkka Väätäiseltä, p. 040 580 6331.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Diakoniapäivystys: Asolan seurakuntatalossa torstaisin klo 9–11 Soittopyynnöt p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Asiaa papille: Papit tavoittaa omista numeroistaan.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Messu su 1.3. klo 10. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10. Perheolkkari kirkolla maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Maanantaisin aamupalaa (1 e / lautanen). Tiistaisin kirkkomuskari klo 10.30– 11. Yläovet auki maanantaisin klo 17. Hartaus. Maksuton iltapala, sauna. Miesten raamattupiiri ma 2.3. klo 18.30, kerhohuone 2. Leivontapuuhakerho ma ja ti klo 18–20. Ilm. kirsi.jokinen@evl.fi. Aamumessu ke 4.3. klo 9. Laura Leverin ja Sirkku-Liisa Niemi. SilmukkaSiskot –ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30 Pelikerho 6–10-vuotiaille keskiviikkoisin klo 15–16, (22.1–13.5.) Ilm. 050 573 6328 / Petri. Open Doors, nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18. Avoin raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.30. Paastonajan keskiaikaiset hymnit ja hurskaat laulut ke 4.3. klo 19. Pekka Kivekäs, joka sai pari viikkoa sitten kirkon kulttuuripalkinnon, kertoo, mitä keskiajan Suomessa paastonaikana laulettiin. Hymnien uusia suomennoksia laulattavat Kivekäs ja Sirkku-Liisa Niemi. Perheolkkari (kerran kuukaudessa) to 5.3. klo 9–12. Liikunnallista

Asolantie 6, p. 09 830 6708. Asolan Ankkuri -aamupala torstaisin klo 9–11. Maksuton. Lasten oma päiväkerho 3–5-vuotiaille 3 kertaa viikossa. Ilm. 050 573 6328 / Petri. Asolan Silmukkaryhmä torstaisin klo 16. Pitsisukkia ja unelmia torstaisin klo 18–20. Keskustelua elämästä sukkien neulomisen ohella. Aihe; 27.2 Kasvihuolto ja kevätkylvö (Tuovi), 5.3. Rukous on rakkautta (Päivi P), 12.3. Kevätsiivous (Paula) Tied. p. 050 573 6329 / Irene. Lähetystyön keskustelutilaisuus 2/2 su 1.3. klo 14–15.30 Keskustelutilaisuuden tarkoituksena on selventää, miten tukemiemme sopimusjärjestöjen ja Rekolan seurakunnan välinen yhteistyö toteutuu ja antaa näin seurakuntaneuvostolle tukea päätöksentekoon koskien lähetysmäärärahojen jakamista. Keskustelemassa: M. Kotila (SPS), J. Auvinen (Sansa), N. Silander (KUA), L.M. Latikka, V. Olsbo ja P. Peittola. Tilaisuus videoidaan. Friendship Mass and Sunday School – Ystävämessu ja pyhäkoulu su 1.3. klo 16. Lapset mukaan! Pappina Laura Maria Latikka. Järj. Rekolan, Tikkurilan ja Korson srk:t Maalaus- ja taideryhmä maanantaisin klo 10. 10 e / kevätkausi. Kokkikerho 7–12-vuotiaille ma 2.3. klo 14.15. Ilm. 050 573 6328 / Petri. Työikäisten raamattupiiri ma 2.3. klo 18. Perheolkkari Asolassa tiistaisin klo 9–12. Kirkkomuskari klo 9.30– 10. Kipuryhmä ti 3.3. klo 15. Ohj. J. Kuusijärvi. Aihe; Musiikin mahtava voima! Bible study group on Tuesdays at 6 pm. The topic: Gospel of St. John. J. Kaunismaa, 045 120 9212. Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12. 14 e / kevätkausi. Seniorikahvila ma 9.3. klo 13.

Matkataan nojatuolilla Kosovoon, opiskelijat kertovat oman maansa kulttuurista. Tied. 050 573 6329 / Irene. Yksinhuoltajaperheiden ilta to 12.3. klo 17.30. Lastenhoito järjestetty. Tarjotaan pieni iltapala. Tied. 050 342 6155 / Siru.

MUUALLA Nuorten sähly torstaisin klo 16. Rekolanmäen koululla, Valtimotie 4. Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19. Rautkalliontie 4, kerhotila. Yhteiskristillinen päiväpiiri maanantaisin klo 13. Rautkalliontie 4, kerhotila. Rekolanmäen koulun kuoro torstaisin klo 12–12.30 Kuoro koululaisille, johon ovat kaikki tervetulleita uskontokunnasta riippumatta. Tied. noora.hultin@evl.fi Toivoa naisille/Hanna-rukouspiiri ma 9.3. klo 18, Lampiranta, Tertunkuja 4 B. Ruskamatka 5.–12.9. Muonion maisemiin yhteistyössä Lammin seurakunnan kanssa. Vaeltelemme Muonion monipuolisissa tunturimaastoissa. Matkan hinta 650 e, sis. matkat bussilla, majoituksen hotelli Jeriksessä, ruuat, myös matkalla ja retkieväät vaelluksille. Max. 22 henk. etusija Rekolan seurakunnan alueella asuville. Toivotaan, että lähtijä jaksaa kävellä väh. 10 km tunturimaastossa. Tied. sitova ilm. ke 26.2. alk. 050 342 6155 / Siru.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–14. p. 09 830 6333. Kastevaraus myös sähköisesti: asiointi.vantaanseurakunnat.fi/baptism Kirkkoherranvirasto: Vernissakatu 4, avoinna ark. klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi ma–pe klo 9–13 (Vernissakatu 4) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Vernissakatu 4) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi Ajanvaraus myös nettisivuilta.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko auki pääsääntöisesti ti–pe klo 12–16 ja tilaisuuksien mukaan. Messu su 1.3. klo 12. Veikko Karhumaa, Sanna Heikurinen, Samppa Laakso. Konsertti Yhteisvastuun hyväksi su 1.3. klo 17. Lauletaan lapsille tulevaisuus. Pyhän Laurin kuoro,

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.2.–12.3.

pianistina Terje Kukk, urkurina Iina Katila. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Messu su 8.3. klo 12. Terhi Viljanen, Päivi Helén, Iina Katila. Jaakko Ryhäsen ja Johanna Rusasen kirkkokonsertti su 8.3. klo 19. Johanna Rusanen, sopraano; Jaakko Ryhänen, basso; Jukka Nykänen, piano. Liput 25 e ennakkoon Lippu.fi tai kirkon ovelta ennen konserttia.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223. Pienten paikka avoinna pe 28.2. ja 6.3. klo 9–15. Perheiden olohuone. Kahvia ja keskustelukumppaneita pe 28.2. ja 6.3. klo 9.30–12. Yhteisöllinen aamupala seurustelun merkeissä. Aamuhartaus klo 9.30, aamupalaa tarjolla liukuvasti klo 12 saakka. Laulupiiri pe 28.2. klo 15.30. Iina Katila. Naisten rukouspiiri pe 28.2. ja 6.3. klo 18. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 29.2. ja 7.3. klo 15. Messu su 1.3. klo 10. Maria Koukkari, Jaakko Hyttinen, Iina Katila. Kirkkokahvit. Lastenkirkko su 1.3. ja 8.3. klo 10. Lastenkirkossa ollaan yhdessä rennosti Jumalan kämmenellä. Mukana laulu, leikki, rukous ja tutut raamatunkertomukset. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa päivän rukouksen jälkeen. Ehtoollisen alkaessa lapset tulevat takaisin messuun. Lisätietoja: p. 050 572 2811 tai maaret. hirvensalo@evl.fi Perhekerho ma 2.3. ja 9.3. klo 9.30–11.30. Muskari alussa. Raamatunlukupiiri ma 2.3. ja 9.3. klo 18. Kaikki Raamatun henkilöt. Oppaana Jaakko Hyttinen. Israel-piiri ma 2.3. klo 18.30. Ajankohtaista asiaa Israelista. Sanaa, rukousta ja yhteislaulua. Lähetyksen päiväpiiri ti 3.3. ja 10.3. klo 13. Sanaa, keskustelua, rukousta ja kahvittelua. Vapaehtoinen kahviraha lähetystyölle. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 4.3. klo 13–15. Pienten paikka avoinna ke 4.3. ja 11.3. klo 16–19. Gospel-lattarit ke 4.3. ja 11.3. klo 19.30. Armollinen tanssitunti naisille, jossa tanssitaan latinalaistansseja gospelmusiikin tahdissa. Sopii kaikille tanssijoille taustasta riippumatta. Tunnin hinta 5 e, tuotto lähetystyölle. Ota tanssikengät tai -tossut sekä juomapullo mukaan. Laulupiiri pe 6.3. klo 15.30. Samppa Laakso. Kansainvälisen naistenpäivän juhla la 7.3. klo 17–21. Ohjelmassa musiikkia, tanssia, kahvitarjoilu. Messu su 8.3. klo 10. Sanna Heikurinen, Päivi Helén, Samppa Laakso.

Musiikkiviikko Hakunilassa Hakunilan musiikkiviikko järjestetään 1.–8.3. Vuotuinen tapahtuma on jo vakiintunut osaksi Hakunilan seurakunnan musiikkitarjontaa, ja se järjestetään 17. kerran. Ohjelmistossa on mm. rakastetuimpia laulelmia vuosikymmenten varrelta, espanjalaista kitaramusiikkia, itämaisia sävelmiä ja lastenlauluja. Perjantaina 6.3. vietetään stand up -henkistä virsi-iltaa koomikko Stan Saanilan Kitaristi Osmo Palmu juontamana. Katso koko ohjelma tämän lehden Kirkoissa soi -palstalta sivulta 12.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 9.3. klo 13–14.30. Sukkelat sukankutojat ti 10.3. klo 10–12. Neulotaan yhdessä sukkia diakoniatyön ja Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Seurakunta tarjoaa langat. Omalla äänellä -lauluilta ti 10.3. 17.30. Kaikille avoin. Aamurukouspiiri ke 11.3. klo 8–10.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Pop up: Vauvatanssit to 27.2. klo 14.30–15.15. Perhepäivä pe 28.2. ja 6.3. klo 9–14. Miesten saunailta ma 2.3. klo 17.30–21. Omat pyyhkeet mukaan. Iltapala 5 e. Isä-lapsikerho ti 3.3. ja 10.3. klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa isien ja lasten kesken. Leikkiä, askartelua, muskaria, temppurataa. Tarjolla iltapala, hinta 3 e / perhe. Lapsikuoron harjoitukset ke 4.3. ja 11.3. klo 17–18.

Rukouspiiri ke 4.3. ja 11.3. klo 18. Raamatun tutkimista, keskustelua ja laulua. Pop up: Laula ja leikki ma 9.3. klo 9–11. Pop up: Vauvatanssit ti 10.3. klo 14.30–15.15. Naisten lenkkisauna to 12.3. klo 18–20.30.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 27.2. ja 12.3. klo 18. Raamattua, rukousta ja yhdessäoloa sekä asiaa Kansanlähetyksen ulkomaantyöstä. Kahvia ja teetä. Lapset tervetulleita mukaan. Pop up: Laula ja leiki ma 2.3. klo 9–11.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 3.3. ja 10.3. klo 9.30–11.30. Kerho kaikenikäisille aikuisille ke

Naisten Pankki tekee vaikuttavaa työtä Naisten Pankki edistää kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä ja toimeentuloa. Pankin perustajajäsen ja sitä alusta lähtien luotsaamassa ollut Satu Mehtälä kertoo Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8, la 7.3. klo 12, mitä Naisten Pankki on saanut aikaan. Luennon jälkeen Seitsemän sortin soppalounaalla on tarjolla monta erilaista keittoa. Keitto ja kahvi maksavat 15 euroa aikuisilta ja viisi euroa lapsilta. Tuotot ohjataan Naisten Pankkiin. Ruokailun aikana musiikkia esittää Hele Ensemble.

4.3. klo 14. Vieraana lähetys- ja kansainvälisen työn sihteeri Sonja Orubapo.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 2.3. ja 9.3. klo 9.30–11.30. Muskari lopussa.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 3.3. ja 10.3. klo 9.30–11.30. Muskari alussa.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Ei ammattilaisten töitä, mutta esim. lampun vaihto hoituu. Nikkaristi-välitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Tule Yhteisvastuulipaskerääjäksi. Kerääjät liikkeellä 30.3.–5.4. Vuoron kesto 1–2 tuntia. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: diakoni Kaisa Aalto, p. 050 511 1674 tai kaisa. aalto@evl.fi Malminiityn eläkeläiskerho ma 2.3. klo 13.30 osoitteessa Malminiityntie 16 B, kerhohuone. Kylväjän raamattupiiri ma 2.3. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs. Raamattua, rukousta ja keskustelua kahvin kera. Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyölle. Hetki keskustelulle ti 3.3. klo 12–14. Tikkurilan Vantaa info, Ratatie 11, 2. krs. Tule kysymään seurakunnan toiminnasta ja keskustelemaan Tikkurilan seurakunnan työntekijän kanssa. Avoin rukouspiiri ti 3.3. ja 10.3. klo 18.30 osoitteessa Annankalliontie 19 a / Ruoppa. Hertta kirkonrotta Jumbossa ke 4.3. kello 09.30–10. Kauppakeskus Jumbo, Robert’s Coffeen takana leikkipaikalla. Lähde Lappiin! Saariselän Tievatupa 29.8.–5.9. Retkeillään tunturipoluilla, tehdään päiväretki Inariin, saunotaan, pulahdellaan tunturipuroon, hiljennytään ja virkistäydytään Lapin luonnossa. Hinnat: 410 e (2hh, wc käytävällä), 480 e (2 hh, oma wc), 530 e (2hh, hotellitaso). Hinnat sisältävät matkat bussilla, lounaat matkoilla, majoituksen sekä Lapin täysihoidon (aamiainen, retkieväät, päivällinen, sauna). Leiri on päihteetön. Ilmoittautuminen 8.5. mennessä: Koskikeskuksen palvelupiste (Vernissakatu 4), p. 09 830 6223, ark. klo 9–14. Lisätietoja: pastori Päivi Hélen, p. 050 572 2666 tai paivi.helen@evl.fi

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Rajatorpantie 8, avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seura-

kunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 11–13, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Virtakirkossa, Rajatorpantie 8, ti, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkossa ma klo 9–11, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8, p. 09 830 6429 Seniorikerho torstaisin klo 13.30– 15. Nuortenilta torstaisin klo 18–20. Kirkkoravintola Voimala pe 28.2. klo 11. Syödään yhdessä! Vapaaehtoiset valmistavat ja tarjoilevat lounaan pöytiin. Kirkkoravintola alkaa klo 11 kirkkohetkellä. Lounaalla hyödynnetään Vantaan yhteisen pöydän kautta saatua hävikkiruokaa. Messu su 1.3. klo 10. Papit Kristiina Hyppölä, Paavo Ranta, kanttori Katariina Kopsa. Lastenkirkko su 1.3. klo 10. Siioninvirsiseurat su 1.3. klo 14. Friends’ café Sun 1st March 3–6 PM. Friends’ Café is a gathering to do and discuss different topics. You will have the chance to get to know new people from different countries. Childcare organized. Toivon tuulet su 1.3. klo 15–18. Klaus Korhonen. Perheraamis maanantaisin klo 9.30–11 kirkkosalin lasten leikkitilassa. Ryhmä pyörii vapaaehtoisvoimin ja on kaikille avoin. Raamattupiiri ma 2.3. klo 13–14.30. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset r.y. Raamattupiiri Ilosanoma ma 2.3. klo 17.30–19. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 Kuohu. Isoskoulutus ke 4.3. klo 18–20. Laulupaja ke 4.3. klo 18.30–20. Viisikielisen lauluja. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Naisten Pankin luento ja soppalounas la 7.3. klo 12. Vieraana Naisten Pankin perustajajäsen ja 1. puheenjohtaja Satu Mehtälä: Naisten Pankki – Vaikuttavaa työtä. Luento klo 12, seitsemän sortin soppalounas klo 13. Keitto & kahvi 15 e, lapsille 5 e, pelkkä kahvi & leivonnainen 5 e. Myynnissä Naisten Pankin tuotteita, leivonnaisia ym. Messu su 8.3. klo 10. Papit Laura Sydänmaanlakka, Jere Hämäläinen, kanttorit Eveliina Pulkkinen, Katariina Kopsa. Kivistön seurakuntakuoro. Huilumusiikkia Yhteisvastuukeräyksen hyväksi su 8.3. klo 16. Kari Jerkku, huilu, Katariina Kopsa, piano. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 e. Toivoa naisille -rukouspiiri ma 9.3. klo 13–14.30. Tuetaan MedialäKIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.2.–12.3.

Elämänkaari

HAKUNILA Kastettu Kia Janika Jaatinen, Samuel Anton Suninen, Iines Linnea Welander. Hautaan siunattu Osmo Antero Pitkänen 92 v, Heikki Erkki Hirviniemi 82 v, Esko Ilmari Riikonen 72 v, Kari Juhani Kähkönen 60 v.

TIKKURILA

VANTAANKOSKI

Kastettu Iina Amalia Tirri, Leevi Armas Dernjatin, Noel Theodor Heinola, Ahti Veikko August Hölttä, Saga Enni Matilda Pauli, Matias Viljam Mörsky, Janni Helli Tuulikki Kotamäki, Aino-Sofia Amanda Naukkarinen, Vilma Eerika Suomi, Eelis Aleksanteri Leskinen, Lilja Kristiina Huovila, Oliver Waltter Alexsander Ek. HÄMEENKYLÄ Hautaan siunattu Elli Kyllikki Martinkallio 93 v, Liisa Kastettu Annikki Kiiskinen 89 v, Paavo Olavi Elmeri Kalevi Vankka. Tolonen 89 v, Leo Jorma Einari Hautaan siunattu Hilkka Hellevi Koskinen 82 v, Lea Kukkonen 86 v, Lea Liisa Marjatta Salojärvi 72 v, Anna Hillevi LehtoKirsti Hillevi Kettunen, 76 v. nen 66 v, Juha Pekka Hallikainen 61 KORSO v, Maija-Liisa Johanna Vannemaa 94 v. Hautaan siunattu Tyyne Maria Lempelto 90 v, Ulla Peltonen 83 v, Hilja Annikki Koljonen 72 v, Osmo Antero Tarvainen 69 v.

Kastettu Veela Vilhelmiina Väisänen, Peppi Elli Maria Heinonen, Joni Tapio Ahonen. Avioliittoon kuulutettu Jani Juhana Parkkonen ja Maria Henriika Muinonen, Mikko Johannes Ristimäki ja Marja Susanna Pousi. Hautaan siunattu Yrjö Antero Sarkila 95 v, Pertti Elis Niemelä 91 v, Eero Johan Puro 88 v, Aura Susanna Hakola 86 v, Matti Alpo Kurkinen 73 v, Arja Kyllikki Laitinen 68 v, Ismo Tapio Salenius 63 v, Eeva Emilia Mustaniemi 90 v, Antti Einari Nieminen 89 v, Anni Mirjam Jokinen 79 v, Kari Juhani Häkkinen 73 v, Matti Pentikäinen 67 v, Ari Tapani Vuori 60 v.

REKOLA

Döpta Niclas Johannes Broberg. Döda Anja Ester Lindqvist 85 år, Esther Maria Magdalena Söderholm 93 år, Bengt Valter Valfrid Nyqvist 76 år, Tellervo Davidsson-Carlsson 88 år.

Kastettu Lilianna Ruusu Iines Kastehelmi Viinamäki. Hautaan siunattu Risto Sakari Monto 89 v, Säde Hellevi Åkerlund 78 v, Ulla Inkeri Peltonen 76 v, Kalevi Armas Sillanpää 76 v, Jaana Sinikka Janhunen 56 v, Juuso Antti Matias Asunta 39 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING

hetys Sanansaattajien työtä. Miesten raamattupiiri ma 9.3. klo 18.30–20. Huom! muuttunut päivä. Israelpiiri ti 10.3. klo 18–19.30. Tuetaan FELM-keskusta Jerusalemissa Suomen Lähetysseuran kautta. Kirjoituspiiri Kirjavat ke 11.3. klo 10–12. Käsitellään luottamuksen ilmapiirissä osallistujien tekstejä yhdessä sovituista aiheista. Ilm. Sari Hongell, p. 040 723 6160. Mission Possible -ilta ke 11.3. klo 17.30. Jean d’Amour Banyanga: Ruandan pakolaisten vaikeuksista ja toipumisesta Suomessa ja Belgiassa. Missiobrunssi Ihana maailma la 21.3. klo 11–13. Tule nauttimaan yhteisestä brunssista sekä toimimaan ympäristön, yhteisöllisyyden ja globaalin vastuun asialla! Vapaa pääsy. Ilmoittaudu 12.3. mennessä: maria.jarviniitty@evl.fi / p. 050 512 1168. Lisätiedot: vantaankoskenseurakunta.fi

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11. Kausi 60 e. Vaatevarasto avoinna to 5.3. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726. Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset torstaisin klo 18–19.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756. Vauvakerho perjantaisin klo 9–11. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Kivistön maanantai-ilta ja messu maanantaisin klo 18–21. Yhdessäoloa, iltapalaa ja ehtoollisjumalanpalvelus. Tied. paavo.ranta@evl.fi, p. 050 310 7196. Rukouspiiri ti 3.3. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattupiiri ti 3.3. klo 18.30–20 srk-sali. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e. Lasten lauluryhmä Kastehelmi harjoittelee Kivistön kirkolla keskiviikkoisin. 5–9-vuotiaiden ryhmä klo 17.15–18 ja yli 9-vuotiaiden ryhmä klo 18–19. Ilm. paikan päällä. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

MYYRMÄEN KIRKON PIHAKONTTI Uomatie 1 Kansainvälinen perhemuskari tiistaisin 9.30–11. Kausi 60 e.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2020

Seniorikerho tiistaisin klo 12.30– 14. Messu su 8.3. klo 12. Pappi Oili Karinen, kanttori Iisakki Seppä.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30. Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e. Kahvila Olotila maanantaisin klo 11–13.30. Miesten piiri ma 2.3. klo 18.30–20. Olavi Heikkinen: Puut luonnonkatastrofien ja katovuosien todistajina. Aamurukouspiiri tiistai- ja torstaiaamuisin klo 7.15–8. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30. Martinristin raamattupiiri ti 3.3. klo 14–16. Martinlaakson lähetyspiiri ti 3.3. klo 19. Markku Laakso: GFA – Evankeliumi sytyttää. Tuetaan nimikkolähetystyötä Suomen Lähetysseuran kautta. Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin klo 13–15. Lepotila-meditaatio ke 4.3. klo 18.30–19.30. Yhdistellään eri meditaatiotraditioita ja käytetään apuna mm. visualisaatiota ja kuuntelevaa rukousta. Mukaan voivat tulla vasta-alkajat ja jo pidempään meditaatiota harrastaneet.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Raamattupiiri ti 3.3. klo 17.30–19. Yksinhuoltajien olohuone pe 6.3. klo 17.30–20. Ensi Äidit -kerho ma 9.3. klo 17.30–19. Vertaisryhmä ensimmäistä lastaan hoitaville äideille, joilla on alle 6 kk:n ikäinen vauva. Avoin ryhmä, ei ilmoittautumista.

KANNU Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

MUUALLA Koululaisten ja perheiden harrastus- ja liikuntaleiri 20.–22.3. Turengin Kiipulassa. Alakouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Ulkoilua, saunomista ja uimista, nuotiohetki ja yhteistä hiljentymistä. Hinta aikuiset 70 e, koululaiset 40 e. Tied. nuorisotyönohjaaja

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.2.–12.3.

Johanna Isaksson, p. 040 746 5626. Ilm. www.vantaankoskenseurakunta.fi. Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 14–15.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Perhemuskari maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset keskiviikkoisin klo 11–13 p. 09 830 6426. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon. Kotiraamattupiiri Halmeilla ke 4.3. klo 15. Tied. Kaisa Halme, p. 050 326 2882. Avoin käsityöilta torstaisin klo 18 Louhelantie 1 G 93, Kaisa Halme, p. 050 326 2882. Valmistetaan käsitöitä vappumyyjäisiin lähetystyön hyväksi.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA S:T LARS Högmässa sö 1.3, 8.3 ; kl. 10.

VIRTA-KYRKAN Råtorpsv. 8 Mässa i Taizéanda sö 1.3, 8.3; kl. 12.

Nyt on aika tilata hautojen kesäkukkahoidot Vantaan hautausmaille Lisätietoja ja uusi hinnasto www.vantaanseurakunnat.fi/hautakukat Tilaa kesäkukkahoidot viimeistään 17.4.2020.

KIRKKO VANTAALLA Kyrkan i Vanda

Vanda västra diakoniförening håller årsmöte sö 1.3 efter mässan, ca kl. 13 i Virta-kyrkan / Aalto-rummet. Kyrkkaffe. Musiklek & babyrytmik, musikpedagog Heidi Åberg, ti 3.3, 10.3 i Kuohu. Babyrytmik: 0–1 åringar kl. 14.15–14.45. Musiklek: 2–4 åringar kl. 14.45–15.15. Anmälningar: heidielisa.aberg@gmail.com.

FÖRSAMLINGSSALEN I DICKURSBY Fernissag. 4 Morgonmässa on 4.3 kl. 9.

BAGARSTUGAN Kurirv. 1 Ungdomskväll on 4.3, 11.3; kl. 18.

FOLKHÄLSANHUSET

acka på torsdagar kl. 9.30–12. Avgift 2 e / familj inkl. kaffe/te smörgås och frukt. För mer info gå med i Facebookgruppen! Info om vårens program – se hemsidan.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE

Vallmov. 28 Veckomässa fr 6.3. kl. 14. Dickursbykretsen on 11.3 kl. 14.

Viittomakielinen perhekerho pe 28.2. klo 9.30–12.30 Lastenkappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3.krs. Lastenhoito ja pyhäkoulu lapsille.

FAMILJECAFÉ I MYRBACKA

NÄKÖVAMMAISILLE

Strömfårav. 13. Ett familjecafé ordnas i samarbete med Folkhälsan i Vanda svenska församlings dagklubb i Myrb-

Hengellisen musiikin levyraati ma 9.3. klo 17 – 18.30. Kolmas linja 22 B, 2. krs. Ohj. Tarvo Jouti. Kahvia tarjolla klo 16.30.

Malminpiiri ma 9.3. klo 14–16. Malmin kirkolla, Kunnantie 1. Ohj. Hilkka Välitalo p. 040 562 3595. Näkökulma-vertaisryhmässä ma 2.3. klo 13–15 Espoon seurakuntayhtymässä, Kirkkokatu 1. Etsitään yhdessä uusia näkökulmia elämään. Ryhmä on tarkoitettu sekä lyhyemmän että pidemmän aikaa näkövammansa kanssa eläneille. Ohj. kuvataiteilija Maarit Hedman ja Ritva Aarnio. Keskiviikkokahvila ke 4.3. ja 11.3. klo 14–15.30. Paikka Kuunpirtti, Kuunsäde 2 A–B, Espoo. Emäntinä toimivat Helena Paimela sekä Leena Toiminen. Kahvila toteutetaan yhteistyössä Espoon Seudun Näkövammaiset ry:n kanssa. Kuppi kahvia, seurustelua, pientä ohjelmaa ja hartaushetki. Kahvila on auki joka keskiviikko klo 14–15.30. Naisten saunailta to 5.3. klo 16–19 Länsimäen kirkon kerhohuoneessa, Kerokuja 9, Vantaa. Tarjolla saunan lisäksi voileipiä ja kahvia ja teetä yms. Oma pyyhe mukaan. Miesten saunailta to 5.3. klo 18–21 Länsimäen kirkon takkahuoneessa, Kerokuja 9, Vantaa. Tarjolla saunan lisäksi voileipiä ja kahvia ja teetä yms. Oma pyyhe mukaan. Illan isäntänä Pentti Ahonen p. 041 544 0764. Lähetyspiiri pe 28.2., 6.3. ja 13.3. klo 17–19.30, Kolmas linja 22 B, 4. krs. Ohjaajana Leena Siponkoski puh. 040 585 85 10. Lähetyspiiri tukee Lähetysseuran tekemää työtä Nepalissa, vammaisten lasten hyväksi.

HILJAISUUTTA KAUPUNGISSA Nuorten aikuisten arki-illan retriitti 24.3. klo 17.30–21 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Mukana pastori, retriittiohjaaja Katja-Maaria Vilén. Syömme kirkolla illallisen.

Omat villasukat mukaan! Ilm. ja ruokavaliotiedot 19.3. menn. Kati Ali-Raatikainen, p. 09 830 6450.

International Events in other language than Finnish or Swedish.

Musical Kids Club Tuesdays 9.30– 11 AM temporary building at church yard, Uomatie 1. For children accompanied by parent. Season 60 euro, twice you can check out the Club for free. Friends’ café Sun 1st March 3–6 PM at Virtakirkko, Rajatorpantie 8, Myyrmäki. Friends’ Café is a gathering to do and discuss different topics. You will have the chance to get to know new people from different countries. Childcare organized. English Through Bible Mon 2 March and 9 March at 6.30 pm, Korso Church, Merikotkantie 4. Mission Possible -evening Wed 11th March 5.30 PM at Virtakirkko, Rajatorpantie 8, Myyrmäki. Social Suffering and Healing among the Rwandan Diaspora in Finland and Belgium. Dr. Jean d’Amour Banyanga. Friendship Mass and Sunday School at Asola Parish Hall, Asolantie 6. Sunday March 1 at 4 pm. An international service where English, Finnish, Arabic and other languages are spoken and sung. Sunday school for kids. Tea and coffee after the Mass. Bible study group on Tuesdays at 6 pm. at Asola Parish Hall, Asolantie 6. The topic: Gospel of St. John. J. Kaunismaa, 045 120 9212.

Tarja Halonen valitsi anteeksiannon emojin PRESIDENTTI TARJA Halonen huipensi Forgivemoji-kampanjan poimimalla kampanjan keräämien yleisöehdotusten joukosta emojin, joka kuvastaa anteeksiantamista. Halosen valitsemassa emojissa on taustalla punainen sydän ja sen edessä kaksi kättä, jotka nostavat peukalonsa pystyyn. Valitussa emojissa korostuvat anteeksi antamisen positiivinen tunnepuoli ja rauhaa rakentava vaikutus. − Olen seurannut huolestuneena keskustelukulttuurin polarisoitumista sekä Suomessa että maailmalla. Haluaisin nähdä etenkin digitaalisissa kanavissa käytävissä keskusteluissa nykyistä enemmän malttia, empatiaa ja kykyä myöntää virheensä. Emojit ovat erotta-

maton osa viestintää, ja siksi tarvitaan emoji, joka sanoo: annan sinulle anteeksi, Halonen sanoo. SUOMALAISLÄHTÖINEN FORGIVEMOJIKAMPANJA alkoi viime vuoden lopulla etsiä emojia anteeksi antamiselle. Kampanja käynnistyi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon aloitteesta. Virallisessa kansainvälisessä emojivalikoimassa on yli 3 000 erilaista symbolia, mutta toistaiseksi yksikään niistä ei kuvasta anteeksi antamista. Jos emoji pääsee osaksi Unicoden valikoimaa, eri laitevalmistajat ja palveluiden tarjoajat muokkaavat siitä omat versionsa, jotka ovat yleisessä käytössä aikaisintaan syksyllä 2021. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.2.–12.3.

Kirkoissa soi SIRPA PÄIVINEN

SUNNUNTAINA 1.3. Lauletaan lapsille tulevaisuus – Pyhän Laurin kuoron yhteisvastuukeräyskonsertti klo 17 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Pyhän Laurin kuoro esiintyy johtajanaan (ja flyygelin takana) Terje Kukk, urut Iina Katila. Luvassa on myös yhteislaulua. Kirkkomusiikin helmiä Bachista nykypäivään. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

TIISTAINA 3.3. Valoa ikkunassa klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Laulelmia. Jere Hölttä, laulu ja Tuomas Heikkilä, pianosäestys. Konsertin nimikappale Valoa ikkunassa tuli alunperin tutuksi Laila Kinnusen esittämänä Eurovision laulukilpailussa v. 1961. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Hakunilan musiikkiviikon konsertti.

KESKIVIIKKONA 4.3. Päivämusiikki klo 12.30 kello 12.30 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Keskiviikon iltapäivällä kannattaa suunnata Hakunilan kirkolle kuuntelemaan upeaa urkumusiikkia. Hakunilan seurakunnan kanttori Juha Paukkeri soittaa noin puolen tunnin urkukonsertin, ja sen jälkeen juodaan seurakuntasalin puolella kahvit. Vapaa pääsy. Hakunilan musiikkiviikon konsertti. Maaliskuun muunnelmia klo 18

konsertissa kuullaan Riikka Jäntin tekemiä uudempia lastenlauluja, jotka ovat ilahduttaneet mm. kirkko- ja vauvamuskareissa. Konsertin kesto noin 35 minuuttia. Vapaa pääsy. Stand up -henkinen virsi-ilta klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Hakunilan Musiikkiviikon perjantai-ilta on omistettu virsien veisuulle ja komiikalle. Pian selviää, kuinka huumori ja virret sopivat yhteen niin kuin myös se, miten paljon yhteistä virsillä ja tanssimusiikilla onkaan! Muusikkoina ovat Markus Malmgren, Mikko Helenius ja Tuomas Heikkilä. Illan seremoniamestarina toimii koomikko Stan Saanila. Vapaa pääsy. Kolehti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

SUNNUNTAINA 8.3. Hakunilan seurakunnan kanttorin Juha Paukkerin esittämää urkumusiikkia kuullaan Päivämusiikki-konsertissa Hakunilan kirkossa keskiviikkona 4.2. kello 12.30. Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9. Kitaristi Osmo Palmu soittaa espanjalaista ja suomalaista kitaramusiikkia mm. säveltäjiltä Albeniz, Tarrega ja Palmu. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Hakunilan musiikkiviikon konsertti.

TORSTAINA 5.3. Oriental Tunes klo 19 Hakunilan

kirkossa, Hakunilantie 48. Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen muusikot soittavat torstai-illan konsertissa itämaista musiikkia. Eri tilaisuuksiin muuntuvan orkesterin soittimina ovat ainakin luuttu, viulu ja percussiot. Musiikkia täydentää laulu. Ryhmän muusikoita on esiintynyt niin Kulttuurikeskus Caisassa kuin Savoy-teatterissakin.

PERJANTAINA 6.3. Muskarikonsertti klo 10 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Seurataan Vautsi-duon ja nallen touhuja. Vautsi-duossa musisoivat Riikka Jäntti (laulu ja juonto) ja Joonas Kasurinen (piano ja laulu). Vuorovaikutteisessa konsertissa yleisökin pääsee laulamaan, leikkimään ja vähän pomppimaankin. Tuttujen lastenlaulujen lisäksi

Huilumusiikkia Yhteisvastuukeräyksen hyväksi klo 16 Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Kari Jerkku, huilu, Katariina Kopsa, piano. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 10 e. Jaakko Ryhäsen ja Johanna Rusasen kirkkokonsertti klo 19 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Johanna Rusanen, sopraano; Jaakko Ryhänen, basso; Jukka Nykänen, piano. Liput 25 e ennakkoon Lippu.fi tai kirkon ovelta ennen konserttia.

Musiikkia Helsingissä Taivas ja maa klo 18 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Pianisti Heli Kantolan ja mezzosopraano Reeta Järvisen duo Sydämen ääni. Suomalaisia ja espanjalaisia kansanlauluja, hengellisen musiikin helmiä ja runoja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

Sunnuntaina 1.3.

Fauré: Requiem klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Kamarikuoro Barcarola ja Lauttasaaren orkesteri. Vapaa pääsy, ohjelma 15/10 e Yhteisvastuukeräykselle. Elävänä! klo 18 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Tommi Kalenius,

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2020

laulu ja kitara, Ninni Poijärvi, laulu ja viulu. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuukeräykselle.

Torstaina 5.3.

Fauré: Requiem klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Maria Pentti, sopraano, Kari Saarinen, baritoni, Mervi Lähteenmäki, viulu, Paavalinkirkon kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Lauantaina 7.3.

Metal Angel klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Yksi maailman arvostetuimpia konserttiurkureita, säveltäjä ja kansanmuusikko Gunnar Idenstam, Ruotsi, urut. Helsingin urkufestivaali 2020. Liput 28,50/22,50 e

JUHA SEILA

Lauantaina 29.2.

Lippupisteestä lippu.fi.

Sunnuntaina 8.3.

Haydé – Traveling klo 16 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Haydén ja jousiorkesterin soolodebyytin konserttisarjan päätöskonsertti. Uusia sävellyksiä 17-henkiselle orkesterille tyylilajeina taidepop ja elokuvamusiikki. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. La Grande Finale klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Musiikkitieteen professori ja kansainvälinen konserttiurkuri Vincent Warnier, Ranska, urut. Helsingin urkufestivaali 2020. Liput 28,50/22,50 e Lippupisteestä lippu.fi.

Pianisti Heli Kantola ja mezzosopraano Reeta Järvinen tulkitsevat sielunsa värejä 29.2. Munkkiniemen kirkossa.