Kirkko ja kaupunki 2021 01 Espoo by Kirkko ja kaupunki

14.1.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Hiljaiset vuodet osoittivat oman tien Turun tuore piispa Mari Leppänen eli vanhoillislestadiolaisen lapsuuden ja nuoruuden Helsingin Käpylässä. s. 18 Helvetissä on kuumaa – kuka sinne haluaisi mennä? kysyy Pertti Kurikka s. 6

Henki kulkee Tikkurilan uudessa kirkossa s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Onneksi olkoon, Tikkurilan väki!

Täytyy kulkea. Mennä katsomaan. Avata silmänsä ja sydämensä tuntemattomille totuuksille, terästää kuulonsa oudoille sanoille.

TIKKURILALAISET ovat saaneet uuden kirkon. Onneksi olkoon! Onniteltavien joukkoon voi hyvällä syyllä lisätä koko pääkaupunkiseudun asukkaat. Kirkkoja rakennetaan meillä päin nykyään hyvin säästeliäästi, ja seurakunnat pyrkivät talouttaan tasapainottaakseen pikemminkin luopumaan rakennuksistaan kuin hankkimaan niitä lisää. Kirkko ei ole mikä tahansa rakennus. Me kristityt uskomme sen olevan merkki ihmisiä rakastavan Jumalan pelastavasta läsnäolosta. Kirkko julistaa Jumalan rakkautta jo pelkästään seisomalla toisten rakennusten seassa. Sellainen hiljainen seisomajulistus on hyvin virkistävää keskellä sanojen paljoutta ja toinen toistaan oikeauskoisempaa jumaluusopillista kissanhännänvetoa.

kulttuurikeskus tai sporttibaari olla. Riittää, että sinne voi halutessaan mennä rauhoittumaan, funtsimaan ja vaikka lämmittelemään. Ja että siellä voi tarvittaessa nauttia Herran pyhän ehtoollisen.

TOSIN kun kirkon rakentamisen vaiva on nähty ja kun siihen on käytetty miljoonittain uskovaisten rahoja, ei sen kannata antaa vain seistä töpöttää kaiken keskellä muina taloina. Kirkkoa kannattaa kuluttaa. Varsinkin kirkon saranoita kannattaa kuluttaa. Kirkon ovien olisi syytä olla auki ihmisten tulla ja mennä. Erinomaista esimerkkiä Tikkurilaan – ja muuallekin – saa Kallion kirkosta, joka on auki aamusta iltaan ja jossa vietetään messua joka päivä. Mielestäni se riittää oikein hyvin kirkon viikko-ohjelmaksi. Ei kirkon tarvitse mikään

JAAKKO HEINIMÄKI

KRISTITYT tulivat ensimmäiset kolmesataa vuotta toimeen kokonaan ilman kirkkoja. Urkuja soitettiin siihen aikaan lähinnä roomalaisissa sirkuksissa. Kulunut koronavuosi on pakottanut seurakunnat miettimään uusiksi sekä kiinteistöjensä että kokoontumistensa mielekkyyden. Korona viimeistään on osoittanut, että kristittyjen yhteys ja tehtävä maailmassa perustuu syvempään asiaan kuin yhteiseen kirkonpenkin kuluttamiseen. Siksi kokoontumisrajoitukset eivät ole kirkolle mikään kohtalonkysymys, pelkkä harmi ja haitta vain.

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

MICHEL TOURNIER: KOLMEN KUNINKAAN KUMARRUS. OTAVA 1983.

Tänään Luotan siihen, että sisimpäni ohjaa minua oikeaan suuntaan. Tai rakkaus, intuitio, jumala, kuka sitä miksikin haluaa kutsua. NÄYTTELIJÄ INKA KALLÉN KODIN KUVALEHDESSÄ 1/2021

Iankaikkisesti Ole rohkea ja luja, älä pelkää äläkä lannistu. Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi kaikilla teilläsi. JOOSUAN KIRJA 1:9

KRISTITYT TULIVAT ENSIMMÄISET KOLMESATAA VUOTTA TOIMEEN KOKONAAN ILMAN KIRKKOJA.

Kirkko ja kaupunki

Menneen jätän sinulle. Tämän hetken hiljennyn edessäsi. Tulevaan katson sinuun luottaen. Jumala, siunaa tämä vuosi.

14.1.2021 Seuraava lehti ilmestyy 28.1.

KANNEN KUVA: VILJA HARALA KUVITUS: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Olen oppinut olemaan itselleni vähemmän ankara” Amanda Rantanen, 22, vei Suomen jalkapallomaajoukkueen kohti EM-kisoja maalilla, joka ristittiin mediassa ”Jumalan nenäksi”. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA VILLE PALONEN

PK-35 jalkapallojoukkueen kapteeni Amanda Rantanen, mitä otat mukaan vuodesta 2020 vuoteen 2021? – Vuosi 2020 oli koronan vuoksi vaikea varmaan meille kaikille. Minulle se oli vaikea myös siksi, että poika ystäväni muutti ulkomaille, joten olimme erossa koko vuoden. Opiskelen luokanopetta jaksi Helsingin yliopis tossa. Fudiksen ja yliopistoopinto jen yhdistämi nen oli raskasta. Vuosi opetti kuitenkin sen, että kannattaa keskittyä tähän

hetkeen eikä murehtia asioista, joille ei voi mitään. – Tämä oli myös ensimmäinen vuosi aikoihin, kun minulla on ollut terve itseluottamus. Tie dän, kuka olen, ja teen niitä asioita, jotka tuntu vat hyviltä. Kun rakkaat ihmiset ovat ympärillä, kaikesta selviää.

Miltä vuosi 2021 näyttää? – Pyrin keskittymään ennen kaikkea tähän hetkeen enkä kauheasti ajattele tulevaa. Minulla on tästä alkavasta vuodesta hyvä fiilis. Veik kaan, että tulen nauttimaan pelaami sesta. Odotan ihan älyttömästi, että Suomen cup alkaa helmikuussa. Toivon, että pystyn kapteenina auttamaan joukkuetta ja voimme kehittyä yhdessä ja menestyä. Toiveissa on myös, että pääsen pelaamaan EMkarsinta peleihin.

kanssa, aamupalat ja yökyläilyt ystävien kanssa. Läsnäolo. Kaikenlainen urheilu. Hetket oman joukkueen kanssa. – On hienoa huomata kehittyneensä ja osaa vansa, kun on pyrkinyt kehittämään jotain asiaa itsessään. Onnistuminen tuottaa minulle iloa.

Olet kokenut useita loukkaantumisia ja kärsinyt syömishäiriöstä. Mitkä asiat ovat auttaneet sinua selviytymään eteenpäin? – Isoin kiitos kuuluu läheisilleni, jotka ovat auttaneet minua vastoinkäymisissä. Olen myös oppinut olemaan itselleni vähem män ankara ja kuuntelemaan itseäni. Olen hyväksynyt sen, että on ok olla välillä surullinen ja puhki. Nykyään tunnistan omat tunteeni ja uskallan toimia niiden mukaan.

5 3

Mitkä asiat tuovat sinulle iloa jalkapallon lisäksi? – Terveys. Hauskat hetket ihmisten

Mikä sinulle on pyhää? – Ehdottomasti ystävät ja läheiset ihmiset. Hitaat aamupalahetket joko lempisarjan seurassa tai ystävien kanssa valmistetun brunssin merkeis sä. Adidas F-50nappikset, joita olen käyttänyt jo vuosien ajan. ■

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Kivenkovaa Erityisesti nuoret naiset uskovat nyt kivien ja kristallien voimaan. Ilmiöllä on kuitenkin vanhat juuret. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA LAURA RIIHELÄ

elsinkiläisen Mirva Rajalan, 31, salikassissa kulkee punainen jaspis. Onko kivestä ollut hyötyä? – Syksyllä aloitin tauon jälkeen treenaamisen, ja olen nyt paremmassa kunnossa kuin koskaan. Kivellä voi tietysti olla osuutta asiaan, Rajala sanoo ja nauraa. Käsilaukussa Rajalalla on vuorikristalli, ruusukvartsi ja ametisti, työpöydällä fluoriitti. – Se parantaa keskittymiskykyäni, kun pidän sitä kädessä tai katson sitä. Onko se sitten mieleni vai kivi, joka toimii, en tiedä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Rajalan tavoin myös monet muut suomalaiset ovat viime vuosina kiinnostuneet kivistä. Kyse on maailmanlaajuisesta ilmiöstä, ja kivien ja kristallien puolesta ovat puhuneet myös monet superjulkkikset kuten Kim Kardashian, Victoria Beckham, Adele ja Gwyneth Paltrow. USKO KIVIEN ja kristallien vaikutukseen on Kirkon tutkimuskeskuksessa työskentelevälle tutkimuskoordinaattori, uskontotieteilijä Jussi Sohlbergille tuttu juttu. – Kivet ovat ihan perusteema uushenkisyydessä ja erityisesti esoteerisesti painot-

tuneessa new agessa. Kiviä näkee messuilla, tapahtumissa, lehdissä ja kirjallisuudessa, Sohlberg kertoo. Kivet ovat vuosituhansien ajan olleet osa erilaisia rituaaleja, ja niihin on liittynyt erilaisia uskomuksia. – Jo Platon kuvaili, kuinka kristalleja käytettiin ajatusten lukemiseen. Muinaisessa Mesopotamiassa ja Egyptissä kiviä käytettiin parantamiseen. Parantavat kivet tunnetaan myös ayuervedassa, joka on intialaista lääketiedettä, Sohlberg kertoo. Keskiajan Euroopassa ilmestyi kirjoja, joissa käsiteltiin puolijalokivien ja kivien pa-

rantavia vaikutuksia. Myös 1100-luvulla elänyt abbedissa, kirjailija, säveltäjä ja mystikko Hildegard Bingeniläinen oli kiinnostunut kasvien ja kivien parantavista voimista. Nykyään luterilaiset voivat käyttää niin sanottuja rukouskiviä apuna hiljentymisessä. Ne auttavat keskittymään ja ajattelemaan jotakin tiettyä asiaa, jota kivi symboloi. KIRKON TUTKIMUSKESKUKSEN teettämässä Gallup Ecclesiastica -kyselyssä vuonna 2015 vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa väitteeseen ”Kivissä ja kristalleissa on hoitavaa energiaa”. Täysin tai osittain samaa mieltä oli kahdeksan prosenttia vastaajista, siis yli 400 000 suomalaista. Onko se paljon vai vähän? – Ainakin se on mielenkiintoinen tulos. Ei puhuta enemmistöstä, mutta melko isosta joukosta kuitenkin, Jussi Sohlberg arvioi. Monet kivistä kiinnostuneet ovat kiinnostuneita myös enkeleistä, menneistä elämistä ja horoskoopeista mutta kokevat perinteiset uskonnot vieraaksi. Sen sijaan heitä kiinnostaa mielen ja kehon hyvinvointi.

USKONTOTIETEILIJÄ JUSSI SOHLBERG

Kuinka kiviuskoa on hyödynnetty kaupallisesti? Entä mitä ovat ilmiön pimeät puolet? Lue artikkelin pidempi versio osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Vainottujen kristittyjen ääni Avustusjärjestö Open Doorsin mukaan 260:tä miljoonaa kristittyä vainotaan siksi, että he ovat kristittyjä. Järjestön Suomen osaston johtaja Miika Auvinen asui lapsena Papua-Uudella-Guinealla. Siellä hän oppi, että kulttuurieroista huolimatta kaikilla ihmisillä on sama tarve rakastaa ja tulla rakastetuksi sekä löytää elämään syvempi merkitys. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Lupaan taistella kynsin ja hampain vastaan sitä tosiasiaa, että aikuistuessa hymy hyytyy ja nauru hiipuu.” MILA KAJAS VERKKOKOLUMNISSAAN

MARI AARNIO

”

Jo Platon kuvaili, kuinka kristalleja käytettiin ajatusten lukemiseen.

KOKONAISVALTAINEN HYVINVOINTI kiinnostaa myös Mirva Rajalaa. Hän on koulutukseltaan sairaanhoitaja, mutta on tehnyt viime vuodet viestintäalan töitä yrittäjänä ja pitää hyvinvointiaiheisiin keskittyvää MirvaAnnaMarian-blogia. Mutta mihin hän uskoo, paitsi kiviin? – Sitä on vaikea määritellä. Olen taikauskoinen ihminen ja uskon hyvin monenlaisiin asioihin. En osaa sanoa, uskonko esimerkiksi sielunvaellukseen, mutta uskon ainakin siihen, että kuoleman jälkeen on jotakin. Uskon myös kehon ja mielen yhteyteen. Kiviin liittyy hänen mielestään jotakin samaa kuin luonnossa kulkemiseen. Asiat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin. – Ikivanha kivi maan uumenista muistuttaa minua siitä, että olen täällä vain hetken. ■

OPEN DOORS

uskoa

Kirkko ja kaupunki verkossa

Lukemisen kipinä Kaipaatko projektia tälle vuodelle? Mitä jos lukisit vaikka kirjan, joka on kirjoitettu eKr., tai kirjan, jossa on kevät? Kirkko ja kaupungin lukijoille räätälöidyssä lukuhaasteessa on ideoita joka viikolle. Poimi lista osoitteesta kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

PEKKA ELOMAA

Hiljaiset kirjat Sanattomat kuvakirjat eivät välitä kielitaidosta tai kielirajoista, eivätkä aina aikuisestakaan. Lapsi tulkitsee kirjaa suoraan kuvan kautta.

Pertti Kurikan Nimipäivät -punkyhtyeestä tunnetulla Pertti Kurikalla on pirullinen alter ego.

Tervetuloa helvettiin! Nyt ollaan lopunajan tunnelmissa. Virtuaalisen kauhunäyttelyn inspiraationa ovat toimineet niin Raamattu kuin vampyyrielokuvat. Myös taiteilija itse piipahtaa näyttelyssä. Pertti Kurikka, mikä on Kalevi Helvetti Galleria? – Se on näyttely, jossa kerrotaan kauhutarinoita. Esitän siinä Kalevi Helvettiä ja pelottelen ihmisiä. Se on vähän niin kuin kauhuleffassa Dracula, jossa vampyyri kuristaa ihmisen kuoliaaksi. Näyttelyssä on luurankoja, ruumisarkkuja ja mätäneviä ruumiita. Kuinka kiinnostuit helvetistä, vampyyreista ja kyykäärmeistä? – Innostuin Kalevi Helvetti -jutuista, kun lohikäärme käski rikkoa hotellihuoneen ikkunan. En tehnyt niin. Vaikka kuinka paholainen käskisi, en tee niin. Kenenkään lasia tai autoa ei saa rikkoa. Jos sen tekisin, niin siitä tulisi sitten aika iso maksu. Millaista helvetissä on? – Helvetissä on kuumaa, noin 800 000 astetta. Kuka sinne haluaisi mennä? Siellä on itkua ja hampaiden kiristystä. Kurkkuakin kiristää. Ketkä päätyvät helvettiin? – Sellaiset, jotka ovat tehneet rikoksia. Mitä ajattelet Raamatusta, josta olet ottanut vaikutteita näyttelyysi? – Raamatussa sanotaan, että he jotka uskovat Jeesukseen ja Jumalaan, pääsevät taivaaseen. Sinne Taivaan isä valmistelee ihmiselle ihanan kodin. Taivaassa saa hyvää ruokaa. KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO JA PIHLA TIIHONEN

Kun on eksyksissä, voi etsinnän päätteeksi löytää uuden paikan maailmassa. Intensiiviset mustavalkokuvat kuljettavat hevosta ja lintua pitkin maita ja mantuja, unimaailmassa ja hitusen pelottavissakin tunnelmissa. Lopulta löytyy kukkaketo ja harmonia. Kirjan kannet paljastuvat julisteeksi, ja teokseen tutustuminen on muutenkin kuin outoa aarretta tutkisi. Kirja sai viime vuonna ykköspalkinnon Mikkelin kuvitustriennalessa. Emmi Jormalainen: Eksyksissä (Omakustanne 2019)

Sanna Pelliccioni: Meidän piti lähteä (S&S 2018)

Tottahan toki lemmikkikala kaipaa maljakosta lampeen rakkaansa luokse. Niinpä tyttö ja kissa lähtevät kalan kanssa sukellukselle pinnan alle. Kala löytää uuden vapaan elämän, ja muut palaavat muuttuneina pinnan yliseen maailmaan. Ehkä hekin ovat nyt vapaita. Mutta mitä kissa mahtaa miettiä tästä kaikesta? Värikkäät ja leikkisät kuvat saattelevat hymyn lukijan huulille ja tuovat filosofisen näkökulman arkiseen elämään. Eveliina Netti: Pinnalla pinnan alla (Mini Kustannus 2019)

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Kun ulkona vihmoo, täytyy lapselle kutoa villasukat. Vai puuhataanko tarinassa sittenkin läheisyyden lämmittävää villaa? Lopulta kotitalollakin on oma kaulaliinansa. Kun taikapuikot viuhtovat, lumoava tarina näyttäytyy erilaisena eri lukukerroilla. Se on sanattomien kuvakirjojen taika: tarina tulee tulkituksi niissä raameissa, jotka lukijan kokemusmaailma ja elämäntilanne antavat. Normaalisti teksti ohjaa merkittävästi kirjan tulkintaa, mutta kun tekstiä ei ole, lukijan omalle tulkinnalle jää enemmän tilaa. Merja Palin: Taikapuikot (Etana editions 2020)

TUURE HURME

Katso näyttely: webar.arilyn.com/kalevihelvetti.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Sota, pakomatka kotoa, meren ylitys, pakolaisleiri, rajamuodollisuudet, uusi koti uudessa lumisessa maassa. Maalauksellisen kaunis ja koskettava tarina kertoo pakolaisperheen matkan eri vaiheineen käyttämättä yhtään sanaa. Koska tässä lajityypissä ei äidinkielellä ole väliä, tämäkin kuvakirja löytyy Välimerellä sijaitsevan Lampedusan saaren sanattomien kirjojen kokoelmasta. Tuota kokoelmaa käyttävät kaikki Lampedusalle päätyneet erikieliset turvanetsijät.

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

1920-luvulla tanssitilaisuuksien määrä kasvoi räjähdysmäisesti. Paritanssi oli valtavan suosittua Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Radio, gramofonit ja äänielokuvat siivittivät sitä. Suomen kaupunkeihin syntyi lukuisia tanssikouluja, yksin Helsinkiin kuusitoista.

”

Sota-aikana tanssiminen oli Suomessa rikos.

Käpylän VPK:n lavalla Helsingissä tanssittiin vuonna 1945.

Lopuksi tunti tanssia Tieto-Finlandia-palkinnon voittanut Kielletyt leikit -teos käsittelee suomalaisten monimutkaista suhdetta tanssimiseen. Vuosikymmeniä pohdittiin, onko tanssi urheilua, kulttuuria vai syntiä. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA VÄINÖ KANNISTO / HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

ota-aikana tanssiminen oli Suomessa rikos, josta käytiin käräjiä ja josta sakotettiin. Poliisit tekivät ratsioita laittomille tanssipaikoille, ja pidättivät salatanssijoita. Muun muassa tätä ajanjaksoa käsittelee Seija-Leena Nevalan ja Marko Tikan kirja Kielletyt leikit – Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948 (Atena 2020), joka voitti vuoden 2020 Tieto-Finlandia-palkinnon. Kaiken kaikkiaan teos valaisee aikamoisen siivun suomalaista kulttuurihistoriaa. Tanssista väiteltiin noin 50 vuoden ajan, ja tanssia ehtivät vastustaa niin kirkko, raittiusliike, nuorisoseurat, lukuisat kunnanvaltuustot, kansandemokraattinen liike, Lot-

ta Svärd kuin Oy Alkoholiliike Ab:n hallintoneuvosto. 1800-LUVULLA SUOMESSA oli tanssittu paritansseja lähinnä häissä. Maalla nuoret järjestivät myös nurkkatansseja, eli väki tanssi tuvissa, riihissä ja silloilla, missä vain oli tasaista. Oli nimipäivä- ja syntymäpäivätansseja, talkootansseja ja tapanintansseja. Nurkkatansseja vastustettiin huonona huvina. Niiden sijaan nuorisolle haluttiin tarjota kasvattavia huveja kuten kuorolaulua, torvisoittoa ja puheiden pitoa. 1800-luvun lopulla nuorisoseurat ja muut sivistysseurat alkoivat järjestää iltamia, joissa oli valistavaa ja huvittavaa ohjelmaa. Väkeä houkuteltiin paikalla lupaamalla illan päätteeksi tunti tanssia.

Työväenliikkeen iltamissa tanssi oli yksi ohjelmanumero muiden joukossa. Työmies-lehdessä pääkirjoittaja totesi, että ”lankeehan näihin tanssihaluisiinkin aina joku siemen keskusteluista ja esitelmistä”. Tanssi valvottuna huvina oli siis monien mielestä hyväksyttävää, mutta villien nurkkatanssien nähtiin aiheuttavan siveettömyyttä. KIRKOLLE (PARI)TANSSI oli kaikissa muodoissa yksiselitteisesti syntiä. Kirkollinen Kotimaa-lehti hyökkäsi tanssia vastustaessaan joka suuntaan: huutia tanssien järjestämisestä saivat niin nuorisoseurat, raittiusseurat kuin Marttayhdistys. Lehti veti melko suoran linjan tanssista uskottomuuteen ja avioeroihin.

Vuonna 1933 kirkolliskokous käsitteli yleistä siveellistä turmelusta ja rikollisuuden kasvua. Oli totta, että jopa yli neljännes Suomen henkirikoksista tapahtui huvitilaisuuksissa, ja alkoholilla oli osuutta asiaan. Lääkkeeksi huolestuneet kirkolliskokousedustajat esittivät muun muassa nuorisoa viekoittelevien tanssikapakoiden sulkemista. Pohjimmainen ongelma kaikille tanssin vastustajille oli tanssijoiden kahdenvälinen, oletettu eroottisuus. Taustalla vaikutti kosketusköyhä suomalainen kulttuuri, johon esimerkiksi halaaminen ei kuulunut. MIKSI TANSSIMINEN sitten kiellettiin asetuksella talvisodan sytyttyä 1939? Tärkein syy oli sota itse. ”Poikamme seisovat siellä jossain vartiossa katsoen kuolemaa silmästä silmään, joten meidän ei täällä silloin sovi iloita.” Kevytmielisen huvittelun ajateltiin häpäisevän sankarivainajat ja haavoittuneet, ja sitä pidettiin joutavana ajanhukkana. Samalla kyse oli nuorten naisten moraalin vartioinnista. Tanssimisesta sakotettiin Nevalan ja Tikan laskelmien mukaan vuosina 1942–44 jopa viittätoista tuhatta ihmistä. Kaksi naista sai vankilatuomion jatketusta tanssimisesta ja tanssien järjestämisestä. Muuan hääpari sai sakot tanssien järjestämisestä omissa häissään. Poliisipäällystön täytyi muiden töidensä ohessa ottaa kantaa siihenkin, oliko piirileikki katsottava tanssiksi vai ei. Lopulta sisäasiainministeriö vapautti yleiset tanssit vuodenvaihteessa 1944–45. Suomessa alkoi hurja tanssibuumi. Viiden vuoden kuluttua maassa oli jo yli tuhat tanssilavaa. Niitä rakensivat yhdistykset vapaapalokunnista ammattiosastoihin ja maamiesseuroista sonniosuuskuntiin. Ravintolatanssit sallittiin syksyllä 1948. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Katedraalissa soi pyh Muusikko Jukka Leppilampi rukoilee neljä kertaa päivässä. TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

afé Engelissä istuva Jukka Leppilampi on tänään ehtinyt jo kahteen rukoushetkeen. Se on normaalia, sillä vanhat kristilliset hiljentymishetket – laudes, ad sextam, vesper ja kompletorio – kuuluvat miehen jokaiseen päivään. – Rukousta tarvitsevia on niin paljon, että joinakin päivinä hetki saattaa venyä useiden tuntien mittaiseksi. Mutta ei rukoileminen ole rankkaa eikä työlästä. Se on ilo. Leppilampea kiehtoo ajatus siitä, että rukoushetkiä vietään samoihin aikoihin eri puolilla maailmaa – aina aamulla, keskipäivällä, illansuussa ja päivän päättyessä. – Ajattele! Samoalaiset ja tongalaiset aloittavat pyhän laulun. Sitten tullaan aikavyöhykettä tunti kerrallaan. Suomen kohdalla pallo on meillä. Sitten jatkavat svedut ja britit. Rukoushetken päättävät polynesialaiset ja Amerikan samoalaiset. Näin elämme jatkuvassa rukouksen virrassa. Leppilampi kertoo kaivanneensa hengellistä yhteyttä, kunnes löysi sen 2000-luvun alussa Helsingin tuomiokirkosta. – Menin päiväliturgiaan. Sen sisältö oli psalmi, raamatunteksti, rukous ja siunaus, eli laulua, tekstinlukua, hiljaisuutta ja rukousta. Tuo viisitoista minuuttia teki tehtävänsä: mikään ei muuttunut ja kaikki muuttui. Lähetin kavereille viestin, jossa luki: tulkaa tänne, täällä ei ole mitään! Liturgian jälkeen Leppilampi meni Tuomiokirkon rappusille ja siunasi Helsingin. RUKOUS JA LAULU olivat läsnä jo Jukka Leppilammen lapsuuden Ylivieskassa. Musikaalinen poika alkoi parikymppisenä laulaa ja soittaa Tabula Rasa -yhtyeessä. Bändin huilisti Jarmo Sormunen toi uskonasiat Leppilammen elämään. – Tulin uskoon musiikillisen urani huipulla. Tabula Rasa oli minulle silloin kaikki kaikessa. Uskoin, että näin me annamme tälle kulttuurille parhaamme. Jeesuksen löytäminen avasi kuitenkin silmäni ja ymmärrykseni vielä isompaan. – Mietin jonkin aikaa, mitä elämääni tulleella henkisellä tiedolla pitäisi tehdä, mutta kun avasin yhtenä päivänä Raamatun jostain Uuden testamentin kirjeen kohdalta, ymmärsin. Silloin kolahti: Maksoi mitä maksoi, ota kaikki. Pyhä laulu on sen jälkeen johtanut Leppilammen matkaa. Hän alkoi kiertää kirkoissa. – Tein sairaan paljon keikkoja. Parin vuosikymmenen jälkeen tuli väsymys, ja syntyi päätös pitää tauko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

hä laulu

”

Sielunrunoutta ymmärtävät kaikki. Sillä ei ole puhutun kielen kahleita. Toive on toteutunut moninkertaisesti. Yksi konkreettinen asia on Artistirukous-niminen ryhmä, jota Leppilampi alkoi vetää vuonna 2014. – Kokoonnumme laulamaan ja rukoilemaan kerran viikossa. Kutsumme ympäri Suomea verkottunutta ryhmäämme katuvaksi rupusakiksi. Sen rinnalle on syntynyt myös kansainvälinen Artist Prayer Network. Moderni gospel-artisti Leppilampi yhdistää vaivattomasti eri taidemuotoja ja levittää sanaa myös Suomen rajojen ulkopuolella. – Sielunrunoutta ymmärtävät kaikki. Sillä ei ole puhutun kielen kahleita. ENNEN MUUTA KRIISIT ovat opettaneet Jukka Leppilammelle nöyryyttä. – Ihminen ei voi palvella samaan aikaan Jumalaa ja grandiositeettia. Uusi laulu mahtuu vain pienuuteen. Olen mieluummin pieni ja mitätön kuin suuri ja mahtava. Kirkko on pieniä varten. – Ikiaikainen pyhä laulu pitää meidät samalla viivalla. Ja se on se laulu, joka pyörittää maailmaa. Tämän päivän neljästä rukoushetkestä kaksi on vielä jäljellä. Leppilampi lähtee kahvilasta ja kiipeää portaita ylös takaisin Tuomiokirkkoon.■

Valikoima vaihtelee myymälöittäin. Tarkista myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.

Äänirunous eli voice poetry on vienyt Jukka Leppilampea keikoille eri puolille maailmaa.

Uuden kalenterin aika

SANOJEN ONTTOUS oli vienyt Jukka Leppilammen kriisiin. – Tuntui, ettei sanoilla ollut enää mitään merkitystä. Tauon piti kestää kolme kuukautta. Se venyi kolmeksi vuodeksi. Lopulta sikiöasentoon heittäytyminen sai Leppilammessa aikaan primitiivisen äänen, joka pelasti hänet. Ääni oli yhtäaikaa laulu, runo ja rukous. – Äänirunous eli voice poetry puhdisti sieluni uudelleen sanojen merkitykseen, Leppilampi sanoo. Vuonna 2004 syntyi ajatus uudenlaisesta rukoilemisen tavasta. – Minulla oli mielessäni monia ihmisiä: aineettoman pääoman tutkijoita ja tekijöitä, tulevaisuuden näkijöitä, taiteilijoita ja kulttuuri-ihmisiä. Toivoin, että tulisimme yhteen, alkaisimme laulaa pyhää laulua ja luoda uutta kulttuuria.

Kristittyjen yhteistä rukousviikkoa vietetään 18.–25.1. Katso video, jolla Jukka Leppilampi laulaa pyhää laulua, osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Merida löydettiin Espoosta lokakuussa.

Lemmikki pulassa

”Pelkäämme korona lemmikkien hylkäysbuumia” Moni kaipaa nyt jotain pehmeää ja pörröistä. Eläinpoliisi Anne Hietala uskoo, että pentutehtailijat ja salakuljettajat pyrkivät vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT JOONAS BRANDT

orona-aika on innostanut suomalaiset hankkimaan lemmikkejä. Tämä on näkynyt niin Kennelliitossa kuin eläinkaupoissa. Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Anne Hietala Helsingin eläinpoliisista uskoo, että kun asiallisil-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

la kasvattajilla ei ole riittänyt pentuja halukkaille, ovat pentutehtailijat ja salakuljettajat kiihdyttäneet bisneksiään. – Muutos näkyy poliisin työssä viiveellä. Tulevaisuudessa näkyy varmasti sekin, että lemmikkejä on päätynyt myös ihmisille, joilla ei ole kykyä huolehtia eläimestä.

Tyypillisiä eläimiin liittyviä rikoksia Helsingissä ovat koirien hyökkäykset ihmisiä tai toisia koiria vastaan, eläinsuojelurikokset sekä salakuljetusrikokset. Poliisin tietoon tulee pääkaupungissa vuosittain satakunta koiran hyökkäystä, ja määrä on kasvussa. – Ulkomailta tuodaan epämääräisiä koiraristeymiä. Esimerkiksi laumanvartijarotusekoitus saattaisi sopia pihavahdiksi, mutta ei välttämättä seurakoiraksi kaupunkiin. Pentutehtaasta voi tulla koira, jolla on sekä pääkoppa että luusto parantumattomasti pilalla, Hietala toteaa. Eläinsuojelurikokset ovat lisääntyneet jo vuosia. Koko maassa poliisin tietoon tuli viime vuonna 451 eläinsuojelurikosta. Helsingissä poliisi kirjasi niitä 37, mikä on yli tuplasti vuoteen 2015 verrattuna. Kuluvan vuoden tilastot ulottuvat elokuuhun, johon mennessä rikoksia tuli ilmi enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2019. – Monesti naapurit ilmoittavat huonovointisen näköisestä koirasta. Lisäksi poliisipartioille saattaa tulla vastaan eläinsuojelurikoksia, kun asuntoihin mennään muista syistä, Hietala kertoo. KORONA-AIKANA Suomen eläinsuojelu on saanut aiempaa enemmän

•

Kysy lemmikkiä itsellesi Hesyltä p. 09 54 200 100.

•

Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen löytöeläimet viedään Viikin löytöeläintaloon p. 040 198 0778.

•

Eläinpoliisille voi lähettää vihjeitä: elainsuojelurikokset. helsinki@poliisi.fi

eläinsuojeluilmoituksia. Yleisin syy on koiran haukkuminen, joka häiritsee etätöitä tekevää naapuria. Haukkuminen johtuu usein eroahdistuksesta tai vahtimisesta. Suomen eläinsuojelun mukaan ongelmasta kannattaa kertoa ensimmäiseksi koiranomistajalle. Joskus koira saattaa kuitenkin olla hylätty. ”Otetaan kissa, koira tai lintu.” ”Koiralle olisi nyt aikaa.” Helsingin eläinsuojeluyhdistys Hesy on saanut tänä vuonna noin kaksituhatta hakemusta, mikä on selvästi normaalia enemmän. – Monella tuntuu olevan kiire saada seuraksi eläin, ja kaikki käy. Korostamme, että lemmikki elää pitkään, ja sille pitää olla aikaa myös koronakauden jälkeen, sanoo Hesyn tiedottaja Erja Veivo. Hesy on sijoittanut uusiin koteihin tänä vuonna noin 250 eläintä. Suurin osa on hylättyjä ja ulkoa löytyneitä. Tavallisesti noin kolmasosa on otettu pois omistajiltaan. Osa tapauksista on eläinsuojelurikosten kohteita, kun omistajat eivät ole pystyneet mielenterveys- tai päihdeongelmiensa vuoksi huolehtimaan lemmikkieläimestään. Hesyn eläinsuojelutalolle Pitäjänmäkeen päätyy myös lemmikkejä, joiden omistaja on joutunut laitoshoitoon vaikkapa dementian vuoksi.

KUULUTUS PITÄJÄNMÄEN SEURAKUNNAN KIRKKOHERRAN VAALIN TOIMITTAMISESTA SEKÄ ENNAKKOÄÄNESTYKSESTÄ

Elmo-kolli ja Essi-pentu muuttivat Anne Miettisen luokse Hesyn hoivista.

”Halusin elämää nähneen kollin” Anne Miettisen tekee etätöitä kotonaan Helsingin Kannelmäessä. 16-viikkoinen Essi-kissa säntäilee huoneesta toiseen, hyppää verhoihin, vaanii hetken ja nappaa sitten kiinni 12-vuotiaan Elmo-kollin hännästä. Iäkäs kissaherra sähähtää pennulle. – Kompastuin jo kerran Essiin ja kaaduin niin, että huuli halkesi. Essi on sellainen söpö sinkoilija. Onneksi Elmolla on hyvät hermot, Miettinen hymyilee. Molemmat kissat ovat Hesyltä. Essin emo löytyi tiineenä ulkoa Haminasta, ja pentu syntyi eläinsuojeluyhdistyksen hoivissa. Kouvolalainen Elmo merkkaili edellisessä kodissaan vääriin paikkoihin. Kissa päätyi vuosi sitten Hesyn kautta Miettiselle. – Halusin elämää nähneen kollin. Mietin, että vanhoilla kissoilla voi herkästi olla piikki edessä, ja Elmoa kävi sääliksi. Miettinen on tyytyväinen siihen, että Hesyn eläinkoordinaattori tarjosi hänelle sopivia yksilöitä. Karvaiset perheenjäsenet kotiutuivat ongelmitta. – Essiä arastutti vain ensimmäisenä päivänä. Elmo otti tilan haltuun heti, kun pääsi kuljetuskopasta. Se hankasi itseään ovenpieliin reviirin merkiksi.

ELÄINSUOJELUTALOLLA noin 80 koditonta kissa tuijottaa, maukuu ja työntää tassuja kohti kävijää. Muutamassa pleksiseinäisessä oleskelupaikassa juoksee ja loikkii yhteensä tusina pentua. Kilpikonnakuvioinen Merida seuraa pleksin takaa ihmisiä naukuen tauotta. Seurallinen tyttökissa otettiin talteen Espoosta lokakuussa, eikä kukaan ole kysellyt sitä Hesyltä eikä yhdistyksen pyörittämältä Viikin löytöeläintalolta. Espoon, Helsingin, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen löytöeläimiä pidetään Viikin löytöeläintalolla 15 vuorokautta odottamassa omistajaansa. Tämän jälkeen omistaja menettää oikeuden eläimeen, joka siirtyy Hesyn omistukseen. Merida on jo varattu. – Ihmiset kaipaavat yleensä hyvätapaista lemmikkiä, joka viihtyy sylissä. Meillä on paljon haasteellisia eläimiä. Tällä hetkellä meillä on runsaasti kissoja, jotka on loukutettu maaseudulla ulkona elävästä laumasta, Veivo kertoo. Hesy hoitaa parhaillaan kissojen lisäksi yhtätoista koiraa, kahdeksaa kania, kahta marsua, kahta lintua ja yhtä chinchillaa. Hylkäämisen vuoksi kodittomiksi joutuneissa lemmikeissä on jatkuvasti eniten kissoja.

– Kissa ei yleensä maksa mitään. Ajatellaan, että se menee siinä sivussa. Jos kissa sairastuu tai alkaa virikkeettömän elämän vuoksi pissailla vääriin paikoihin, omistaja ei välttämättä ole valmis panostamaan sen hyvinvointiin, kertoo Hesyn johtava eläintenhoitaja Marika Stillman. – Olemme saaneet aiempaa enemmän avunpyyntöjä kattamaan esimerkiksi eläinlääkärikuluja. Syynä on ollut se, että omistaja on työtön tai elää sosiaalituella, Stillman kertoo. Toiseksi eniten Hesyn hoiviin päätyy kaneja. Niitä pidetään helppoina häkkilemmikkeinä, jotka sopivat lapsille. Hesyn mukaan kani tarvitsee kuitenkin huoneen jaloittelupaikakseen ja seuraa lajitoverista. Monella pitkäkorvalla riittää myös temperamenttia: jos paijaaja ei ymmärrä kanin kehonkieltä, hän voi saada potkun osakseen. Koiria hylätään esimerkiksi siksi, että lenkkeily kyllästyttää tai koira haukkuu ja hajottaa kotia ollessaan yksin. – On odotettavissa, että moni jatkuvaan seuraan tottunut koira alkaa kärsiä eroahdistuksesta, kun ihmiset palaavat etätöistä työpaikalle. Pelkäämme koronalemmikkien hylkäysbuumia. Ihmisillä ei ole normaalielämässään yhtä paljon aikaa eläimille kuin nyt, Erja Veivo sanoo. ■

Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on 28.10.2020 tekemällään päätöksellä asettanut vaalisijoille seuraavat henkilöt 1. vaalisija Lopen seurakunnan kirkkoherra Tuomas Hynynen 2. vaalisija TT, pastori, asessori Hilkka Niemistö 3. vaalisija Pitäjänmäen seurakunnan vt. kirkkoherra Maika Vuori Kirkkoherranvaali toimitetaan Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4, sunnuntaina 7.2.2021. Vaalitoimitus alkaa kello 11.30 ja päättyy klo 20. Kirkkoherranvaalin ennakkoäänestys tapahtuu Pitäjänmäen seurakunnan seurakuntatoimistossa, Turkismiehenkuja 4, maanantaista 1.2.2021 perjantaihin 5.2.2021, joka päivä kello 9-18. Tämän lisäksi ennakkoon voi äänestää seuraavissa paikoissa: Maanantaina 1.2.2021 klo 14-18 Kauppakeskus Ristikossa Konalan Asukastilassa, 2. kerros (Ajomiehentie 1) Keskiviikkona 3.2.2021 klo 13-17 Pajamäen seurakuntakodilla (Pajamäentie 14). Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- tai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan ennakkoäänestysviikon aikana. Hänen tai valitsemansa henkilön on ilmoitettava kotiäänestyspyyntö vaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse seurakuntatoimistoon viimeistään 29.1.2021 ennen klo 16.00. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja. Kotiäänestykseen ilmoittautumislomakkeita on saatavana seurakuntatoimistosta. Tavanomaisten aukioloaikojen lisäksi seurakuntatoimisto on avoinna 29.1.2021 kello 16.00 saakka. Seurakuntatoimiston puhelinnumero on 09 2340 5600 ja sähköpostiosoite pitajanmaki.srk@evl.fi. Helsingissä 3.12.2020 Pitäjänmäen seurakunnan vaalilautakunnan puolesta puheenjohtaja Anna Laine

ONKO HISSINNE PARHAAT PÄIVÄNSÄ NÄHNYT TAI ASUTTEKO KOKONAAN HISSITTÖMÄSSÄ TALOSSA? UUSI MODERNI HISSI ⬁ parantaa turvallisuutta ⬁ lisää esteettömyyttä ⬁ nostaa asuntojen jälleenmyyntiarvoa 45% avustusta saatavilla hissin esteettömyyskorjauksiin sekä hissin jälkiasennushankkeisiin.

KYSY LISÄTIETOJA JA TILAA ILMAINEN HANKEKARTOITUS! HELSINKI: petri.hamalainen@kone.com VANTAA: riku.nevalainen@kone.com ESPOO: riitu.kaartinen@kone.com www.kone.fi/peruskorjaus

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Nyt voi hengittää Tikkurilan kirkko piti purkaa sisäilmaongelmien vuoksi. Uusi pyhäkkö valmistui vuodenvaihteessa. Sen tulevat käyttäjät kertovat, millainen se on.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT MARIANNA SIITONEN

eväämmällä tai kesällä pidetään sitten kansanjuhla, lupaa Tikkurilan kirkkoherra Janne Silvast. Uusi Tikkurilan kirkko valmistui joulun alla niin monen käänteen ja väännön jälkeen, ettei Silvast ole missään vaiheessa uskaltanut pitää sitä itsestäänselvyytenä. Viimeisintä vastoinkäymistä ei kukaan ollut osannut ennakoida: kun kirkko lopulta on valmis, koronavirusepidemia rajoittaa kokoontumista siellä. Vaikka juhliminen ja normaali arkikin lykkäytyvät myöhemmäksi, Silvast vaikuttaa iloiselta. – Kun ajattelee kokonaisuutta, olen kirkkoon tosi tyytyväinen. Jos euroja olisi ollut rajattomasti, olisi totta kai rakennettu isompi. Vaikka jouduttiin ottamaan pois paljon neliöitä, tilat ovat monipuoliset ja ne tulevat olemaan tehokkaassa käytössä. Silvast arvioi, että varsinkin työntekijöiltä uudet tilat vaativat uudenlaista asennoitumista. Kun aiemmin Tikkurilan seurakunnan, Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan ja Vantaan seurakuntien yhteisten palveluiden työntekijöillä oli käytössään kokonainen virastotalo ja sen siipi, heidän on nyt mahduttava kirkkorakennuksen kahteen kerrokseen. Kellään ei ole omaa työpistettä, saati työhuonetta. Työntekijöitä on noin 160, mutta osa heistä, kuten sairaalapapit ja lastenohjaajat, työskentelee enimmäkseen muissa tiloissa. Siksi on laskettu, että sata työpistettä riittää hyvin. Kirkon suunnittelussa käytettiin palvelumuotoilua: toiveita, tarpeita ja ideoita kerättiin kaupunkilaisilta ja työntekijöiltä. Silvastin mukaan palvelumuotoilun tulokset näkyvät varsinkin rakennuksen katutasossa. Siellä on kahvila ja lapsiperheiden Pienten paikka. Kirkkosali on avoinna aamusta iltaan hiljentymistä varten. – Suuri juttu näkyy heti aulassa. Infopisteessä ovat aina kasvot läsnä, ja sieltä lähtevät monet palveluprosessit liikkeelle, Silvast kertoo. Se tarkoittaa sitä, että kirkkoherranvirastoa on uudelta kirkolta turha etsiä. Sen palvelut saa infopis-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 1/2020

Kirkkoherra Janne Silvast toivoo, että moni löytäisi kirkolta yhteisön itselleen.

teestä. Infopisteestä ohjataan myös esimerkiksi diakonian ja perheneuvonnan vastaanotoille ja muihin sovittuihin tapaamisiin. VAHTIMESTARI Tom Åstrand on yksi Silvastin mainitsemista kasvoista eli työntekijöistä, jotka vuorollaan päivystävät infotiskillä. Tiskillä on joku aina, kun kirkon ovet ovat auki. Kyse on paitsi asiakaspalvelusta, myös turvallisuudesta. – Odotan kirkon avautumista mielenkiinnolla. Kyllä se tuo omaankin työhön uutta potkua, Åstrand sanoo. Hän on odottanut myös sitä, että odotus loppuu. Enää ei tarvitse sanoa, että katsotaan sitten, kun uusi kirkko on valmis, vaan voidaan keskittyä toimintaan. Netissä Åstrand on seurannut kirkkohankkeen herättämää keskustelua. Jotkut ovat olleet sitä mieltä, että siinä on heitetty yli 20 miljoonaa euroa hukkaan. Toisten mielestä taas ison kaupungin ytimeen tarvitaan kirkko. Kirkon ulkonäkökin on jakanut mielipiteitä. Jotkut kiittelevät sitä moderniksi, toiset taas olisivat toivoneet kirkon näköistä kirkkoa. – Minusta se näyttää hyvältä. Ja ihan erityisen tyytyväinen olen sen nimeen. Yksinkertaisuus on hyvä asia. Tikkurilan kirkko -nimeen olivat tyytyväisiä myös nimistöntutkimuksen asiantuntijat, jotka valitsivat sen viime vuonna vuoden nimeksi. JANNE SILVASTILTA on kysytty, mikä on hänen lempipaikkansa uudessa kirkossa. Sellaista hän ei osaa nimetä – puhuttelevimman kyllä. Sen näkee, kun katsoo kirkkosalin yläkulmaan parinkymmenen metrin korkeuteen. Jos samaa kohtaa katsoo ulkopuolelta, näkee katolla kullatun ristin. Kun risti joulukuussa nostettiin katolle, Silvastis-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Vahtimestari Tom Åstrand päivystää alaaulan infotiskillä.

ta tuntui kuin olisi aamenen sanonut: kirkko on nyt kirkko. – Kirkon merkitys erityisesti näinä aikoina on myös symbolinen: että meillä on olemassa taho, joka pitää esillä syviä arvoja, hengellisiä asioita ja ihmisarvoa. Toivoisin, että tämä kirkko voisi antaa mahdollisuuden luontevaan arjen kristillisyyteen. Voit piipahtaa hiljentymässä kirkossa tai tulla konsertteihin. Ja vaikka tänne on matala kyn-

Kirkon on suunnitellut arkkitehtitoimisto OOPEEAA pääsuunnittelijanaan Anssi Lassila. Rakentaja on Lujatalo Oy. Kirkko ja sen yhteydessä olevat seurakuntien tilat maksoivat yhteensä 21,3 miljoonaa euroa. Rakennus on kooltaan 2 950 kerrosneliömetriä. Kirkkosaliin ja parville mahtuu normaalioloissa istumaan 450 henkeä. Kirkon taideteokset ovat Jaana Partasen ja Heikki Lamusuon käsialaa. Niihin kuuluvat ulkoseinän tiiliteos, kirkkosalin risti ja kastepuu sekä kirkkosalin lasiseiniin poltettu digitaaliprintti, jossa on kristillisiä symboleita. Kirkkotekstiilit on suunnitellut Helena Vaari.

nys, voit päästä tekemisiin sellaisen todellisuuden kanssa, jota muut eivät tarjoa, Silvast sanoo. Koronatilanteesta riippuu, kuinka jumalanpalvelus- ja muu hengellinen elämä kirkossa pääsee käyntiin. Suunnitelmissa on erilaisia hartaus- ja meditaatiohetkiä ja omat jumalanpalveluksensa niin nuorille aikuisille kuin lapsiperheille. – Niistä voi jokainen poimia itseään koskettavaa ja luontevalta tuntuvaa hengellisyyttä.

YHTEISÖLLISYYS TUNTUU olevan yksi avainsanoista, kun uudesta kirkosta puhutaan. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Janne Silvast kertoo, että kirkolla on tarkoitus järjestää ruokailuja useamman kerran viikossa sitten, kun koronatilanne sen sallii. Kyse ei ole vain syömisestä, vaan tarkoitus on, että ruuan ympärille muodostuisi yhteisöjä, jotka jakavat muutakin elämää. – Toivottavasti kirkko voi olla monelle paikka, jossa kohtaa toisia ja kokee kuuluvansa johonkin. Sitä tahdomme tukea. Kun Vantaan seurakuntien vanhat virastorakennukset purettiin, moni jäi kaipaamaan juuri yhteisöllisyyttä: Vehkapolulla sijainnutta Olotilaa ja Unikkotien Walkers-nuorisokahvilaa. Nyt uusi kirkko ja kirkkokorttelin asuinrakennuksesta vuokrattava tila vastaavat näihin tarpeisiin. Lastenohjaaja Hanne Pekanpalo työskentelee maanantaisin Pienten paikassa, joka on vapaaseen yhdessäoloon tarkoitettu kohtaamispaikka perheille. – Vähän jännittää, miten osaan toimia uusissa tiloissa ja miten rutiinit löytyvät, hän miettii. Lapsiperheiden tila on paraatipaikalla katutasossa ja sinne on oma sisäänkäynti. Toiveissa on, että se voisi olla avoinna joka päivä ja myös iltaisin. Pienten paikassa voi syödä omia eväitä tai hakea syötävää ja juotavaa viereisestä kahvilasta. Ruokaa voi lämmittää mikrossa ja vaipanvaihto hoituu omassa vessassa. Työntekijät ovat mukana juttelemassa ja leikkimässä ja auttavat tarvittaessa esimerkiksi lasten pukemisessa. Koska kirkko on niin keskeisellä paikalla, Pekanpalo toivoisi sille myös keskeistä roolia kaupunkilaisten elämässä. – Ei tarvitse olla seurakunnan jäsen voidakseen käydä täällä. Kunhan koronatilanne sen sallii, kirkolla on tarkoitus järjestää tapahtumia perheille, konsertteja ja muuta.

Seurakunnan luottamushenkilö Paula Lehmuskallio on nähnyt kirkko hankkeen kaikki vaiheet.

Lastenohjaaja Hanne Pekanpalo tapaa perheitä Pienten paikassa.

toimistot kokoustila seura kuntasali

kerhotilat

■ yksityinen (työtilat) ■ puolijulkinen ■ julkinen

asiakastilat ja neuvottelu pienten paikka kahvila aula kirkkosali

ARKKITEHTITOIMISTO OOPEEAA

TIKKURILAN SEURAKUNNAN ja Vantaan kaupungin pitkäaikainen luottamushenkilö Paula Lehmuskallio ei enää tarkkaan muista, milloin Tikkurilaan alettiin puuhata uutta kirkkoa. Suunnitelmat ja kirkon paikkakin ovat ehtineet muuttua useampaan kertaan. Alun perin hanke käynnistettiin, koska oli huomattu, ettei työkeskukseksi vuonna 1956 rakennetussa kirkossa ollut riittävästi sopivia tiloja suuren seurakunnan toiminnalle. Vuonna 2006 järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jossa uutta kirkkoa suunniteltiin vanhan yhteyteen. Silloin ei vielä tiedetty vanhan kirkon vaurioista ja niiden aiheuttamista sisäilmaongelmista. Kun työntekijät alkoivat oireilla, ja kirkkoa tutkittiin tarkemmin, se paljastui niin huonokuntoiseksi, ettei ollut varmuutta, saataisiinko sisäilmaongelmat ratkaistua remontoimalla. Siksi seurakunnat päättivät purkaa rakennuksen. Koska rakennus oli suojeltu, purkamiselle tarvittiin kaupunginmuseon lupa. Sitä odottaessa kirkko ehti seistä tyhjillään useampia vuosia. Vasta, kun kaupunki lähti mukaan kehittämään kirkkokorttelin kokonaisuutta, purkulupa heltisi ja asemakaavaa voitiin muuttaa. Rakennustyöt aloitettiin lopulta vuonna 2019. Lehmuskallio arvioi kirkkohankkeen olevan päättäjän uransa isoin yksittäinen asia. – Se jää näkymään ja elämään. Olen oman arvovaltani ja jaksamisenikin käyttänyt sen hyväksi, ja nyt olen hirveän onnellinen. Kyllä se on vaatinut valtavan määrän keskusteluja ja vakuuttelua. – Tosin ulkomuodoltaan kirkko ei minua kauheasti miellytä. Olisin halunnut sellaisen, josta näkee, että se on kirkko eikä pyramidi. Mutta olen sopeutunut, kun en sille mitään voi. Lehmuskallio muistelee, että kun vanhan kirkon ongelmat olivat tulleet tietoon ja hän esitti sen purkamista, monet sanoivat, ettei se tule onnistumaan. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Kanttori Samppa Laakso kirkon urkuparvella. Urut valmistuvat kevään aikana.

– He pelkäsivät, että museo pistää niin kovasti hanttiin. Ja se pistikin. Vääntäminen ja junnaaminen turhauttivat välillä. Lehmuskallio kertoo kerran eräässä keskustelussa esittäneensä, että siirretään sitten kaupunginmuseo vanhaan kirkkoon, jos sitä ei kerran saa purkaa, ja rakennetaan seurakunnalle uusi kirkko muualle. – Ehkä sillä oli vaikutusta. En tiedä.

näisiä kellokonsertteja, kertoo kanttori Samppa Laakso.

PAULA LEHMUSKALLION mielestä kirkko tuntuu avoimelta ja helposti lähestyttävältä, ja siitä hän on iloinen. – Se on vähän kuin tori, josta löytää halutessaan juttuseuraa, mutta myös rauhaa ja hiljaisuutta, kun sitä kaipaa. Voi tulla lastenkin kanssa, ja palvelut saa samasta paikasta. On tilaa tulla ja mennä ja pysähtyä, eikä tarvitse olla uskonnollisesti hirveän virittäytynyt. Silti uskon, että monella on sydämessä rauha ja tunne, että sinne on kiva mennä. Toisen Lehmuskallion ilonaiheen voi moni lähiseudun asukas ja ohikulkija kuulla omin korvin. Kun Lehmuskallio istui edellisen, sittemmin kuopatun, kirkkohankkeen suunnittelutoimikunnassa, hän toi eräältä Keski-Euroopan-matkaltaan tuliaisina idean tornikellopelistä eli carillonista. Silloin idea jäi toteutumatta, mutta uuteen kirkkoon on nyt rakennettu Suomen ainoa tornikellopeli. Seurakunnan kanttoreille kellopelin soittaminen on uusi aluevaltaus, joka vaatii harjoittelua. – Alkuvaiheessa, kun soitin on meille uusi, lähdetään liikkeelle tutuista lauluista. Vaikka oletamme, että valtaosa ihmisistä ilahtuu soitosta, kellopeliä ei soiteta koko ajan, vaan esimerkiksi kirkkovuoden juhlien yhteydessä. Kellonsoitolla voidaan liittyä kaupungilla oleviin tapahtumiin, ja tarkoitus on järjestää myöhemmin myös itse-

Uusien kirkkojen rakentaminen ei ole Suomessa kovin yleistä. Uusimmat ovat vuonna 2010 valmistuneet Sovituksen kirkko Hollolassa ja Kuokkalan kirkko Jyväskylässä sekä vuonna 2018 valmistunut Söderkullan kirkko Sipoossa. Keväällä valmistuu Ylivieskaan uusi kirkko tuhopoltetun tilalle. Pääkaupunkiseudun uusimmat kirkot sijaitsevat Helsingissä: Laajasalon kirkko valmistui 2003 ja Viikin kirkko 2005.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

SYYSKUUSSA 2013 suljettiin Tikkurilan vanha kirkko lopullisesti. Ennen sitä siellä vietettiin messua viimeistä kertaa. Samppa Laakso oli seurakunnan kanttoreista ainoa, joka pystyi vielä olemaan kirkossa, joten hän oli työvuorossa.

Kappeleita on pääkaupunkiseudulle rakennettu viime vuosina muutama: Pyhän Laurin kappeli Vantaalle 2010, Kampin kappeli Helsinkiin 2012 ja Suvelan kappeli Espooseen 2016. Niistä vain Suvelan kappelissa on säännöllisiä jumalanpalveluksia.

– Muut saivat kirkossa akuutteja astmareaktioita. Minulla vain silmät valuivat vettä ja tuli ihottumaa. Uusi kirkko on Laaksolle pitkän odotuksen täyttymys. Moneen vuoteen ei Tikkurilan keskustassa ole ollut toimivaa tilaa, jossa olisi pystynyt järjestämään vähänkään isompia tapahtumia. Konsertit on pidetty Pyhän Laurin kirkossa, joka on sijainniltaan monelle hankala. Uusi kirkko on

Anna-Kaisa Paakkinen ja muut seurakunnan nuoret aikuiset odottavat pääsyä uusiin tiloihin.

hyvien yhteyksien varrella, tiloiltaan muunneltava ja sen äänentoistotekniikka nykyaikainen. Väliaikatarjoilut on helppo järjestää eikä vessaan tarvitse jonottaa ulkona. – Kirkon akustiikka on vielä arvoitus. Vasta lähikuukausina selviää, miten tila oikeasti soi ja minkä tyyppinen musiikki siellä viihtyy, Laakso sanoo. Parhaillaan kirkkoon asennetaan urkuja. Urkurakentamo Veikko Virtasen rakentaman 17-äänikertaisen soittimen tyylillinen esikuva ovat Zachariassenin urkurakentamon urut 1800-luvun lopulta. Sellaiset olivat aikoinaan Pyhän Laurin kirkossa, ja kaksikymmentä niistä säilynyttä urkupilliä kierrätetään nyt uusiin urkuihin. TIKKURILALAINEN Anna-Kaisa Paakkinen on seurannut kirkon valmistumista koiraansa lenkittäessään ja odottanut uteliaana, mitä suoja-aitojen ja rakennustelineiden takaa paljastuu. – Se on oikein paikalleen osuva, kauniin moderni rakennus ja kuitenkin ympäristöstään erottuva, Paakkinen kiittelee nyt näkemäänsä. Hän on mukana seurakunnan nuorten aikuisten toiminnassa, josta on muodostunut oma yhteisönsä. Viime vuodet se on kokoontunut väistötiloissa esimerkiksi peli-iltoihin ja kokkaamaan. Nyt uusissa tiloissa voidaan kokeilla monenlaista toimintaa, ja se tuntuu Paakkisesta hienolta. Myös erilaiset hiljentymisen mahdollisuudet, joita kirkossa on tarjolla, tuntuvat vastaavan hänen tarpeisiinsa. – Luulen, että olen sopivaa kohderyhmää, sillä kaipaan pysähdystä hektisen arjen keskelle. ■ Tikkurilan kirkko vihitään käyttöön su 24.1. Kirkko on avoinna arkisin klo 8–21 ja viikonloppuisin klo 9–18. Lisää kuvia Tikkurilan kirkosta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupungin mediamyynti on siirtynyt Kotimaa Oy:lle. Ole yhteydessä: Pirjo Teva p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen p. 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Kati Kinnunen p. 040 751 7337 kati.kinnunen@kotimaa.fi

Kotimaa Oy on etenkin seurakuntia ja kuluttajia palveleva media- ja monialayhtiö. Se kustantaa Kotimaaja Askel-lehtiä ja verkkopalvelu kotimaa.fi:tä. Kotimaa-lehdellä on 75 000 ja Askel-lehdellä 78 000 lukijaa. Kotimaa tuottaa lisäksi monipuolisia viestintäpalveluja kuten lehtien taittoa ja ilmoitusmyynti- ja -valmistuspalveluja. Kotimaa Oy:n toimipaikka sijaitsee Porkkalankadulla Helsingissä. Kotimaa täytti viime vuonna yrityksenä 115 vuotta.

Tule tutustumaan Saga Tammilinnaan Vantaan Tikkurilassa sijaitsevassa Saga-palvelutalossa järjestetään keskiviikkona 27.1.2021 yksityisesittelyitä kaikille palveluasumisesta kiinnostuneille. Varaathan oman esittelyaikasi etukäteen soittamalla, jotta voimme pitää esittelyt porrastetusti ja turvallisesti. Kiinnostuitko? Varaa oma esittelyaika, tilaa esitteet tai kysy lisää! puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi Saga Tammilinna Neilikkatie 11 A 01300 Vantaa

Tiesitkö, että jokaisella täysi-ikäisellä henkilöllä olisi hyvä olla testamentti? Listasimme kymmenen syytä laatia omasi. Lue lisää: unicef.fi/testamentti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Papin kutsumus teki Mari Leppäsestä ulkopuolisen omassa uskonyhteisössään ja vei häneltä Jumalasta kertovat sanat. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA VILJA HARALA

ämmin ja turvallinen. Nämä sanat toistuvat, kun Turun piispaksi joulukuussa valittu Mari Leppänen kertoo lapsuudestaan. Lapsi kokee oman kasvuympäristönsä tavallisena, mutta jälkeenpäin katse huomaa myös sen, mikä on ollut erityistä. Leppäsen lapsuudenkoti oli vanhoillislestadiolainen. Lapsen näkökulmasta se tarkoitti laajaa turvallisten aikuisten verkostoa. Varhaisessa muistikuvassa pieni tyttö istuu siskojensa kanssa seurapenkissä vanhempiensa välissä. Hän piirtää keskittyneesti. – Tilanne toistui samanlaisena vuosi vuoden perään. Seurapuheiden ja laulujen rytmi painui syvälle ruumiin muistiin, Leppänen sanoo. Monissa suvuissa vanhoillislestadiolaisuus on useiden sukupolvien päähän ulottuva jatkumo, mutta Leppäsen perheessä herätysliike oli ennen muuta isovanhempien löytö. Isovanhemmat sekä isän että äidin puolelta löysivät lestadiolaisuuden 1920- ja 1930-luvuilla. Perinteisestä kuvasta poikkesi sekin, että perhe ei elänyt vahvalla lestadiolaisalueella vaan Helsingin Käpylässä. Leppäsen ystävät ja koulukaverit tulivat liikkeen ulkopuolelta ja erilaisista taustoista. – Minulla oli kuusi sisarusta, mutta yksi parhaista ystävistäni asui kaksin mumminsa kanssa. Yhden ystäväni äiti oli koulumme elämänkatsomustiedon opettaja. Vanhempani suhtautuivat ystäviini lämpimästi ja kannustavasti. KODIN ILMAPIIRIÄ sävytti se, että Mari Leppäsen vanhemmat olivat uskonnontutkijoita. Isä Juha Pentikäinen syventyi uskontotieteen professorina kansanuskon, shamanismin ja uskontojen maailmoihin ja äiti Elina Pentikäinen tutki körttiläistä herätysliikettä. – Isä ei koskaan naureskellut erilaisille kulttuureille ja perinteille, vaan lähestyi niitä arvostavasti ja eläytyen. Äiti otti minut mukaan körttiseuroihin, joissa kävi tutkijana. Vanhoillislestadiolaisuuteen kuuluu tarkka raja ulkopuolisiin, mutta se murtui näissä kohtaamisissa ja tavoissa olla ihmisten kanssa. Leppänen eli tavallista helsinkiläisen tytön lapsuutta, mutta muistaa myös hetkiä, joissa kokemus rinnakkaistodellisuudesta oli vahva. Herätysliikkeen piirissä nuoret jakoivat tärkeitä hetkiä laulamalla Siionin lauluja ja virsiä. Koulukaverit puhuivat tv-ohjelmista ja pop-musiikista, joista hän ei tiennyt mitään. – Olin pihalla monesta 1980-luvun lasten ja nuorten kulttuuriin kuuluvasta asiasta, mutta opin luovimaan niissä tilanteissa. Erilaisuuden kokemukseen ei liittynyt suurempaa häpeää. Kertoessaan lähtökohdistaan Leppänen mainitsee myös opettajana työskennelleen Elma Lyyran. Hän oli kummitäti, jonka kanssa Leppänen vietti paljon aikaa ja kävi läpi lapsuuden jatkunutta kirjeenvaihtoa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Jumalan kanssa pääsemättö missä Kuka?

Pappi ja elämäkertatutkija Mari Leppänen, 42, asuu Liedossa puolisonsa kirkkoherra Risto Leppäsen sekä 19-, 17- ja 14-vuotiaiden lasten kanssa. Leppänen harrastaa ulkoilua, ikonimaalausta ja lukemista ja saunoo lähes joka ilta.

Mitä?

Mari Leppänen vihitään Turun arkkihiippakunnan piispaksi 7.2.

Motto

”Murtunutta ruokoa hän ei muserra, lampun hiipuvaa liekkiä hän ei sammuta. Tinkimättä hän toteuttaa oikeuden.” – Nämä profeetta Jesajan sanat kuvaavat hienosti ja kokonaisvaltaisesti sitä, millä tavalla Jumala tulee ihmisen luokse, Mari Leppänen sanoo.

– Hän oli miesten ja naisten välisen tasa-arvon vahva kannattaja. Se on vaikuttanut omaan ajatteluuni, Leppänen sanoo. ITSESTÄ PUHUMINEN ei ole Mari Leppäselle luontaista. Folkloristiikan yliopisto-opintojen jälkeen hän aloitti työuransa elämäkertatutkimuksen parissa kuuntelemalla toisten elämäntarinoita, toimittamalla niitä kirjoiksi ja ohjaamalla elämäkertakirjoittamisen kursseja. – Mikään muu ei inspiroi minua enempää kuin se, että joku alkaa kertoa omasta elämästään. Kenen tahansa elämästä paljastuu mielenkiintoisia vaiheita ja kohtaloita, hän sanoo. Elämäntarinat opettivat Leppäselle sen, että ihminen jäsentää omaa minuuttaan koko elämänsä ajan joko tietoisesti tai tiedostamattaan. Yritämme rakentaa elämästä sellaisen kertomuksen, jonka kestämme ja jonka kanssa jaksamme elää. Oman tarinan vuoro tuli vuonna 2005, kun Leppänen sai työpaikan Liedon seurakunnan tiedottajana. Perhe oli muuttanut Varsinais-Suomeen Mari Leppäsen puolison Risto Leppäsen papintöiden perässä. Työssään Mari Leppänen seurasi läheltä nuoria pappeja ja teologiharjoittelijoita ja kävi heidän kanssaan pitkiä keskusteluita. Niissä raja vanhoillislestadiolaisten ja muiden välillä hälveni lopullisesti. – Aikaisemmin olin tottunut ajattelemaan, että me, jotka olimme vanhoillislestadiolaisen liikkeen piirissä, olimme uskovia. Nyt puhuin uskosta toisenlaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa. Opin heidän hengellisyydestään ja tavastaan sanoittaa uskoa. Antoisat keskustelut avasivat myös vaikeita kysymyksiä. Papin kutsumus heräsi, mutta Mari Leppäsellä ei ollut malleja tai sanoja sen käsittelyyn. Vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä vain miehet voivat olla pappeja. – Olin solmussa itseni kanssa. En tiennyt, oliko kutsumukseni pappeuteen tosi vai oliko kyse siitä, että halusin muuttaa vanhoillislestadiolaista herätysliikettä tasa-arvon suuntaan. VUONNA 2008 Mari Leppänen ymmärsi tarvitsevansa apua ja hakeutui hengelliseen ohjaukseen. Siellä oli tilaa asioille, joihin työnohjauksesta tai terapiasta ei olisi ollut apua. Matkakumppaniksi löytyi ohjaaja, joka kuunteli ja kesti hänen ristiriitojaan tarjoamatta valmiita vastauksia. Leppänen oli aloittanut myös teologian opinnot, joita hän suoritti työnsä rinnalla ja virkavapaalla. – Kyselin omaa tietäni. Olisiko helpompaa palata kulttuurintutkimuksen maailmaan, jossa myös viihdyin, ja jättää hengelliset kysymykset toisille? Vähitellen tunnistin, etten voinut valita niin. Olin pääsemättömissä, hän sanoo. Keskellä omaa prosessiaan Leppänen sai yhteydenoton naiselta, joka pyysi apua oman elämäntarinansa jäsentämiseen. Vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen kuuluvan naisen lapsuutta oli varjostanut pitkään jatkunut seksuaalinen hyväksikäyttö. Vuonna 2012 julkaistiin Leppäsen ja lastensuojelun tutkija Johanna Hurtigin yhdessä toimittama kirja Maijan tarina – Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö yksilön ja yhteisön traumana (Kirjapaja). Ajankohtainen kirja ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen. Leppänen kommentoi mediassa sitä, miten vanhoillislestadiolainen liike oli rea-

goinut seksuaaliseen hyväksikäyttöön salailulla, peittelyllä ja uhrin mitätöinnillä. Samana vuonna Leppänen sai teologian opinnot valmiiksi. Hänestä tuli ensimmäinen pappisvirkaan vihitty vanhoillislestadiolainen nainen. – Vihkimys oli taitekohta, joka teki minusta ulkopuolisen lapsuuteni herätysliikkeessä. Olin saanut kokea, mitä on vahvan yhteisön lämpö, ymmärrys ja armollisuus. Nyt tiedän myös sen, miltä tuntuu, kun ei enää kuulu joukkoon. Hengellinen hylkääminen on asia, joka menee ihmisen syvärakenteisiin.

”

Olin solmussa itseni kanssa. En tiennyt, oliko kutsumukseni tosi. MARI LEPPÄNEN NAUTTI papin työstä, mutta koki menettäneensä lapsuutensa ja nuoruutensa hengellisen kielen. Enää ei ollut mahdollista tukeutua siihen, miten ennen sanottiin. Sisäinen kodittomuus oli mielessä aamulla herätessä ja seurasi mukana pitkille kävelylenkeille. Leppäsen mukaan samankaltainen tyhjentymisen ja hiljenemisen vaihe toistuu monissa hengellisissä matkakertomuksissa. – On sanottu, että hiljaisuus on Jumalan ensimmäinen kieli. Koin, että Jumala oli lähellä eikä ollut hylännyt minua, mutta kokemuksella ei ollutkaan sanoja. Oli opeteltava uudenlaisia tapoja käydä vuoropuhelua Jumalan kanssa. Leppänen hakeutui työtehtäviin, joissa hän sai rakentaa identiteettiään uudelleen. Seuraavina vuosina hän toimi muun muassa vuoden 2014 seurakuntavaalien projektipäällikkönä ja piispa Kaarlo Kallialan erityisavustajana. Vuodesta 2018 lähtien Leppänen on toiminut Turun tuomiokapitulin hiippakuntadekaanina. Hänen toimiessaan siinä tehtävässä häntä pyydettiin ehdolle piispanvaaliin, jossa valittiin eläkkeelle jäävän Kallialan seuraaja. Leppänen vastasi myöntävästi. Nyt hän tunsi olevansa valmis. Leppäsen mielestä kirkon on aika luopua hengellisestä paremmin tietämisestä ja kuunnella tarkkaan myös niitä jäseniään, jotka etsivät vastauksia muista perinteistä. Piispana hän haluaa vaikuttaa sen puolesta, että kirkko sitoutuu juuriinsa, toivoon ja todellisuuteen sekä ottaa seksuaalisuutta ja sukupuolisuutta koskevan tiedon vakavasti. Se tarkoittaisi virallista hyväksyntää sateenkaariparien vihkimiselle. Uusi hengellinen kieli on löytynyt hiljaisuuden joogan, ikonimaalauksen sekä kirjailija ja teologi Anna-Maija Raittilan tekstien kautta. Ajan kuluessa myös lapsuuden hengellinen kieli on elpynyt. Uudeksi yhteisöksi on löytynyt Hiljaisuuden ystävät ry, joka on evankelis-luterilaisen kirkon piirissä vaikuttava retriittiliike. – Hiljaisuus ei ole oman itsen ympärillä pyörimistä vaan radikaali muutosvoima, joka muuttaa sekä omaa sisintä että maailmaa. Hiljaisuudesta syntyy rohkeus puhua ja toimia, Leppänen sanoo. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Pidä etätyössä taukoja ilman älylaitteita Korona-aikana moni etätöitä tekevä stressaantuu sähköisen viestinnän tulvasta. Aivojen asiantuntija Mona Moisala neuvoo, miten välttyä liialta kuormittumiselta.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

iime kuukausien aikana Mona Moisalan asiakkailla on ollut erityisen paljon stressiin ja uupumukseen liittyviä oireita. Työssään työterveyspsykologina hän on tavannut varsinkin korona-aikana etätöitä tekeviä ihmisiä. Yhtenä mahdollisena syynä stressiin ja uupumukseen Moisala pitää sitä, että etätyön lisääntyessä myös sähköisen viestinnän ja multitaskaamisen määrä on lisääntynyt. – Moni tekee nyt töitä paljolti erilaisten älylaitteiden varassa. On stressaavaa, kun viestintäkanavat ovat tavallaan räjähtäneet käsiin ja niitä joutuu seuraamaan koko ajan. Osa työntekijöistä myös siirtyy päivittäin etäpalaverista toiseen eikä pysty pitämään kunnollisia taukoja. Moisalan mukaan uupumista aiheuttaa myös sosiaalisten kontaktien puute, sillä etäyhteyden kautta ei pysty kokemaan työkavereiden kanssa samanlaista aitoa vuorovaikutusta kuin työpaikalla. Jotkut jopa kokevat tippuneensa etätyöjakson aikana työyhteisönsä ulkopuolelle. – Työyhteisössä voisikin olla etäyhteyden kautta myös rennompaa keskustelua ja yhdessäoloa, joka ei liittyisi niin tiukasti työasioihin, Moisala ehdottaa. YHTENÄ TEKIJÄNÄ etätyöntekijöiden stressi- ja uupumisoireiden lisääntymisessä ovat jatkuvat keskeytykset. Työntekijä ei pysty keskittymään yhteen asiaan pitkään, kun kaikki kanavat ovat auki ja niistä tulee solkenaan viestejä ja soittoja. – Moni vetää työpäivän läpi jatkuvassa reagoivassa moodissa. Myös etäpalaverin aikana työntekijä saattaa tehdä kaikenlaista muutakin esimerkiksi, jos hänellä on monta sovellusta auki samaan aikaan, Mona Moisala sanoo. Kun työpäivän kulku on ollut kiireistä ja pomppivaa, sen jälkeen on vaikea vaihtaa vapaalle ja ottaa rennosti. – Korkea vireystila jää päälle, mikä vaikuttaa jaksamiseen ja unen laatuun. Ja vaikka päivän aikana on ollut monta rautaa tulessa, voi olla sellainen olo, ettei ole saanut tehtyä mitään kunnolla.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Yksi riesa on riippuvuus älylaitteista, mikä syntyy etätyössä helposti. Vaikka viestintäkanavat laittaisi kiinni, tulee vähän väliä tarve tarkistaa viestit ja reagoida niihin. Moisalan mukaan aivot koodaavat huonosti lukemiseen ja muuhun pitkäjänteisempään työhön liittyvää mielihyvää. Sen sijaan ne koukuttuvat helposti pieniin ja nopeisiin palkkioihin. – Älylaitteiden sovellusten kehittäjät tietävät tämän, joten ei ole pelkkä sattuma, millaisia ominaisuuksia laitteisiin tehdään. Moisala toteaa, että voimakkaimmin älylaitteiden negatiiviset, riippuvuutta aiheuttavat vaikutukset näkyvät lapsissa ja nuorissa.

”

Aivot kaipaavat työpäivän jälkeen palautumista. Parhaiten siihen auttaa pienimuotoinen aktiivinen tekeminen. – Mitä pienempi lapsi on, sitä tiukemmat rajat hänelle pitäisi asettaa älylaitteiden käyttöön. Lapsen on aikuista vaikeampi säädellä toimintaansa älylaitteiden kanssa jo siitäkin syystä, että hänellä ovat aivojen kontrollikeskukset vasta kehittymässä. JOS ÄLYLAITTEET kuormittavat henkisesti ja tuntuvat säätelevän liikaa elämää, kannattaa Mona Moisalan mielestä aloittaa pienistä muutoksista. Esimerkiksi kotona voi tehdä lyhyitä meditaatioharjoituksia tai voi liikkua julkisilla liikennevälineillä ilman älylaitteiden antamaa ärsykettä ja viihdykettä.

– Tavoitteena voisi ensin olla vaikka vain tunti päivässä älylaitteetonta aikaa. Seuraava askel olisi sitten se, että kokeilisi olla jopa koko viikonlopun ilman kännykkää ja tietokonetta. Moisala tietää hyvin, että vaatii tahdonvoimaa olla kaivamatta esiin kännykkää, jota tarvitsee yleensä päivän aikana moneen asiaan. Varsinkin nuorilla siihen liittyy vahvasti myös sosiaalinen ulottuvuus, mikä aikuisten on syytä ymmärtää. Korona-ajan tapaamisrajoitukset ovat entisestään lisänneet älylaitteiden käyttöä sosiaalisten suhteiden ylläpidossa myös vapaa-ajalla. Arkeen olisi kuitenkin hyvä löytää tietynlainen tasapaino. Hektisen ja sirpaleisen työn vastapainoksi voisi uppoutua joksikin aikaa tekemään kiireettömästi vain yhtä asiaa. – Työpäivän jälkeen aivot kaipaavat palautumista. Parhaiten siinä auttaa pienimuotoinen aktiivinen tekeminen, joka haastaa ajattelua. Se voi

Masennustutkimus

Haemme tutkittavia osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan erään tutkimuslääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitä lumelääkkeeseen, kun tutkimuslääkettä annetaan nykyisen masennushoitonne lisäksi. Voitte soveltua tutkimukseen, jos • olette iältänne 18-65 vuotias • Teillä on todettu masennus • ette ole saanut rittävää hoitovastetta nykyisellä masennuslääkkeellänne Tutkimus kestää enintään 13 viikkoa, siinä on 7 tutkimuskäyntiä ja yksi puhelu. Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat maksuttomia. Tutkimuksesta vastaava henkilö Suomessa on ylilääkäri Martti Heikkinen. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 14.1. klo 15-18 soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin. Mona Moisalan mukaan aivot koukuttuvat älylaitteiden tarjoamista pienistä ja nopeista palkkiosta.

olla käsitöiden tekemistä, musiikin kuuntelua tai liikunnan harrastamista, Moisala sanoo. – Myös kunnon yöuni on tärkeää aivojen palautumisessa. Työn aiheuttamaan stressiin ja uupumukseen ei ainakaan auta se, että nukkuu vähän ja huonosti. Vaikka työterveyspsykologi on törmännyt vastaanotollaan tiettyihin etätyön aiheuttamiin ongelmiin, hän tietää monen työntekijän kokevan lisääntyneen etätyön myös positiivisena asiana. He kokevat, että heillä on nyt enemmän vaikutusvaltaa työssään. Lisäksi he voivat pitää työssä taukoja omaan tahtiinsa. Esimerkiksi päiväsaikaan voi käydä ulkoilemassa tai viettää aikaa perheen kanssa. Moisala itsekin on tehnyt korona-aikana töitä suureksi osaksi etänä. Hän ei ole kokenut siitä suurempaa ahdistusta, vaikka haasteita on aiheuttanut se, että hän on aloittanut uudessa työssä ja kotona on ollut myös lapsi hoidettavana. ■

Mona Moisalan vinkit etätyöntekijöille: 1. Vältä multitaskaamista eli monen asian tekemistä yhtä aikaa ja pyri keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. 2. Pidä työssä eripituisia taukoja vähintään puolentoista tunnin välein. 3. Ota ohjelmaan kävelypalaveri, joogaharjoitus tai muuta vastaavaa tekemistä kesken työpäivän. 4. Jos mahdollista, lue sähköpostija kännykkäviestit vain pari kertaa päivässä.

ilmestyy verkossa joka päivä, osoitteessa

kirkkojakaupunki.fi

5. Laita älylaitteet kiinni vähintään tunti ennen nukkumaanmenoa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

AFRIKAN SARVESSA

ranni- MAATTI RUSI kolla R A

MASSIIVISUUS

oikeus

vähääkään

NÄYTTELIJÄ KUDROW -I

VAURIOT

ORKESTERI

PUSSIREPALEINEN

ELPYÄ

AISTIMUKSIA

KAUEMPAA

PERÄSSÄ IVALLISTA

VERTAAVA

A SULLOA

SUORISTUA

HIPOO MAATA

IDA MAAALA

AUTOJA

ROTHIN ROMAANI

-KIOSKI LAPSEKSIOTTO

POSTIMYYNNIN PIONEERI

Maria

MYTOLOGINEN MERENNEITO

DIPLO- TOIMITUS HUOLENPITOPAIKKA

VIERAS VALTIO

-KEITTO KALENTERISSA AJANKOHTAINEN

A PEKKA

KAARI SIDONTAAN

RADIOPÄIVI

RADIOASEMA

31.12.

VALLOITTAVIA

IHOLLA SUKUTUNTUVA LOINTITUULI PAIKKA

MONEN TAUDIN OIREENA

taistella

JULISTEITA

ujo

SORAYA

HAITTAA HENGITYSTÄ

PIRKANMAATA

SYNKKÄ

SANOMALEHDESSÄ

EDESMENNYT LAULAJA EERO JÄRVEN EVÄKKÄISTÄ

MELKO IKÄVÄ

-sorsa OSAKKEILLE

I ONNIS-

KAUPPI HELLE

A H

HEINILLE KOHTALOKAS

TÄLLI

OKSANEN

MAINIOITA FORMO

ANTEEKSI-

HARKIMO KOTAJA LAINATA

EMPIMISTÄ

TEXASISSA KELTANOKKA

INTIAA TARVITSEVALLE

JAARITTELUA

SIJOITTANUT

RAJALLA

SKANDAALEISTA

KUUSTONEN SALIN

JUSSIPALKITTU AIROLA

TAHTOA SIINÄ MÄÄRIN ARPOSSE TISTI

HOETTAVA

SELITTÄVÄ

MAAHAN

RÄMÄ

MANSIKIN RIESANA

OHESSA

SEIKKAILEE OUTOLASSA

HIHOISSA

KERTYY ULLAKOLLE

SIOILLA

TANSSIPAIKKA

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

Jauhojärvi

PINK TAAN M

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Mielipide Yritysten tehtävä on tuottaa voittoa

Veli Kokkonen Espoo

Kiitos Pitäjänmäen päiväkerhosta HALUAISIMME KOKO perheemme voimin kiittää Pitäjänmäen seurakuntaa sen järjestämästä lastenkerhosta. Tyttäremme oli aina innoissaan, kun oli menossa kerhoon. Hän tykkäsi kerhosta niin paljon, ettei tahtonut jaksaa odottaa, kunnes pääsee sinne taas. Terveisiä kerhon ohjaajille, erityisesti Helteen Annalle, Yli-KoskiMustosen Sannalle ja kaikille muille-

MARKKU METSÄRANTA arvosteli nuorten ilmastoaktivismia ja alleviivasi yritysten roolia ympäristökriisin torjunnassa (K&k 17.12.). Metsärannan väitteet sulavat armotta tosiasioiden valossa. Kestävän kehityksen käsite lanseerattiin vuonna 1987 niin kutsutussa Brundtlandin raportissa. Ympäristöasiat ovat olleet vakiokauraa yrityspuheessa 90-luvun alusta lähtien, ja käytännössä jokainen suuryritys on tuottanut kimaltavia ympäristöraportteja jo hyvän aikaa. Silti ihmiskunnan tuottamat kumulatiiviset hiilidioksidipäästöt ovat tuplaantuneet vuodesta 1990, ja hiilidioksidihuippu on yhä edessä. Ja kun kerran 71 prosenttia nykyajan globaaleista hiilidioksidipäästöistä voidaan jäljittää sataan suuryritykseen, on helppo todeta, etteivät yritykset tätä kriisiä ratkaise.

kin. Kiitos lämminhenkisestä ilmapiiristä ja positiivisesta vaikutuksesta tyttäremme arkeen.

Mikael Mikkola perheineen

Kirkossa striimattiin jo vuonna 1998 SEURAKUNNISSA ON striimattu ahkerasti korona-aikana. Tämä ei kuitenkaan ole ihan uutta. Tietääkseni ensimmäinen virallinen kirkollinen tapahtuma lähetettiin suorana eli striimattiin livenä verkkoon jo vuonna 1998. Kyseessä oli Helsingin hiippakunnan synodaalikokouksen tapahtuma. Tämän jälkeen Helsingin seurakunnat kokeilivat suoria verkkolähetyksiä sekä niiden tallentamista uraauurtavassa Maunulan verkko-

Tutkittuani kymmenisen vuotta yritysten ympäristövastuuta tiedän, että vasta viimeisten parin vuoden aikana yritykset ovat alkaneet hahmottaa ympäristökriisin vakavuutta. Myös yritysmaailmassa toivotaan nyt poliittisilta päättäjiltä määrätietoisempaa otetta. Suuri ansio tässä on ollut eittämättä sekä nuorten että Elokapinan aktivismiliikehdinnällä. 1960-luvun kansalaisliike oli avainasemassa etnisen tasa-arvon etenemiselle Yhdysvalloissa. 2020-luvun ilmastokriisissä Elokapinalla voi toivoaksemme olla samankaltainen rooli.

kirkossa vuosina 2002–2012. Maunulan kirkossa striimattiin ja tallennettiin internetiin jumalanpalveluksia, konsertteja, kasteita, vihkimisiä ja keskustelutilaisuuksia. Maunulan kotikirkko, sittemmin verkkokirkko, palkittiin vuonna 2002 digitaalisten innovaatioiden katselmuksessa Tampereen MindTrekin pääpalkinnolla. Maunulan verkkokirkon toimintaidea siirtyi vähitellen kirkosta kaupunkiin ja synnytti nykyisen Helsinki-kanavan, josta löytyy Helsingin kaupunginvaltuuston kokousten lisäksi valtava määrä tapahtumia ja videoita kaupunkilaisten elämästä ja toiminnasta.

Ari Tammi pastori, Helsingin seurakuntien exverkkotuottaja ja Helsingin kaupungin exverkkoviestintäpäällikkö

Jukka Rintamäki kauppatieteiden tohtori, tutkija Lontoo

MARTTA-KAISA VIRTA

MONET YRITYKSET ovat toki tehneet ympäristön eteen paljon töitä, mutta ympäristöstä huolehtiminen ei alkanut yritysten omasta aloitteesta. Yrityksen lakiin kirjoitettu tehtävä on yksiselitteisesti voiton tuottaminen omistajille, mistä yritysjohtajat meitä jatkuvasti muistuttavat. Ympäristöstä huolehtiminen on tullut yrityksille ensisijaisesti pakon kautta. Joko yhteiskunnan päättäjät ovat kansalaisten painostamina asettaneet yrityksille ympäristönsuojeluvelvoitteita tai ne ovat todenneet, että ympäristönsuojelun ottaminen huomioon toiminnassa on niille taloudellisesti kannattavaa. Tämäkin on yleensä epäsuorasti seurausta velvoitteista. Lisäksi osa yrityksistä on perustanut liiketoimintansa ympäristönsuojeluvaatimusten täyttämiseen tarvittavien ratkaisujen toteuttamiseen. Se, mistä me oikeasti olemme riippuvaisia, on ympäristö – ilman sitä meillä ei ole ruokaa. Yritykset ovat ympäristön kannalta sekä ongelmien luojia että ratkaisujen tarjoajia. Päättäjät ovat edelleen avainasemassa. Porkkana ja keppi ovat yhteiskunnan välineitä myös yrityksiä kontrolloitaessa. Jos nuorten aktiivisuus onnistuu vähänkin nopeuttamaan muutosta, se on kaikki kotiin päin. Uskon, että aktivisteista merkittävä osa haluaa ja kykenee toimimaan myös parlamentarismin, tutkimuksen ja yritysten kautta.

Ilmastoaktivismi on avainasemassa

Sinkkutapahtumia kaivataan ja tarvitaan HELSINGISSÄ JA koko pääkaupunkiseudulla asuu paljon ihmisiä yksin. Vaikka moni haluaakin elää yksin, joku toinen taas ei löydä millään toista ihmistä elämäänsä, vaikka kaipaa toisen ihmisen läheisyyttä. Koronapandemian takia yksinäisyys korostuu. Helsingin seurakunnat voisivat järjestää kirkon tiloissa sinkkutapahtumia sitten, kun korona on hallinnassa, ehkä kevään jälkeen. Moni varmaan tulisi kirkon sinkkutapahtumiin. Sieltä voisi löytää elämäänsä toisen ihmisen, jonka kanssa tehdä mukavia asioita yhdessä. Näin yksinäisyys vähenisi.

Mika Lille Helsinki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Lakipalveluja

Siivouspalveluja

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Myös perinnönjaot, testamentit, kauppa- ja lahjakirjat, edunvalvontavaltuutukset www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

www.ukkonen.com

Hammashoitoa HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Kotimaa Oy on etenkin seurakuntia ja kuluttajia palveleva media- ja monialayhtiö. Se kustantaa Kotimaa- ja Askellehtiä ja verkkopalvelu kotimaa.fi:tä. Kotimaa-lehdellä on 75 000 ja Askel-lehdellä 78 000 lukijaa. Kotimaa tuottaa lisäksi monipuolisia viestintäpalveluja kuten lehtien taittoa ja ilmoitusmyynti- ja -valmistuspalveluja. Kotimaa Oy:n toimipaikka sijaitsee Porkkalankadulla Helsingissä. Kotimaa täytti viime vuonna yrityksenä 115 vuotta.

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

T A K U U T Y Ö

p. 09-7262266 p. 09-1461460

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

390 € 790 € 110 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS esi norm. 550 ote opr kok an leu Ylä- tai ala

Tilaisuuksia

Palveluja tarjotaan

Vantaan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 26.1.2021 klo 18.00 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8, 01600 Vantaa. Espoon seurakuntayhtymästä on haettavissa

MUSIIKKIAVUSTUKSIA Tuemme musiikillisia hankkeita, jotka rikastuttavat ja kehittävät Espoossa tapahtuvaa hengellistä musiikkitoimintaa. Avustusperiaatteet ja anomukseen liitettävät asiakirjat ovat nähtävissä: espoonseurakunnat.fi. Määrärahasta jaetaan pääsääntöisesti 1000–4000 € suuruisia avustuksia. Hakuaika umpeutuu 31.1.2021. Apurahan käytöstä on raportoitava 30.6.2022 mennessä. Avustuksia koskeviin tiedusteluihin vastaa yhteisen seurakuntatyön päällikkö Eero Jokela, p. 09 8050 2590, eero.jokela@evl.fi.

Pesu + leikkaus + kamp. 25 € Permis- / väripaketti 68 € P: 0449895019 Petri, Hämeent.12 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 €+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Kiinteistövälitystä

Esityslista on nähtävillä seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 18.1. 2021 alkaen. Kokousta voi seurata vantaanseurakunnat.fi -sivuilla. Eve Rämö yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

HERÄNNÄISSEURAT su 17.1. klo 17 Seuratuvan sunnuntai-ilta, www.facebook.com/herattaja. ti 19.1. klo 18 verkkoseurat, www.facebook.com/herattaja. su 24.1. klo 11 kirkkopyhä Lauttasaaren srk-tilat, Heikkilänt.7, 4.krs. LIITY jäseneksi, www.h-y.fi/yhdistys/jasenyys/ TUTUSTU Henki-lehteen, www.henkilehti.fi. LAHJOITA www.h-y.fi/lahjoita (lupa RA/2018/1100).

Naistenpäivät 5.–7.2. Vivamossa, Lohjalla Tunne ja voi hyvin, nainen Tule ottamaan selvää, miten kokonaisvaltaisesti tunteesi ja tarpeesi vaikuttavat valintoihisi. Miten päivität ajatusmallisi? Myötätunto on arjen voimavara ja taito, jonka voi oppia. Lauantaina aukeaa kirpputori ja Basaari, jossa myynnissä on kaikkea kaunista. Rukouspalvelu ja siunauskirkko, myös hieronta-aikoja tarjolla.

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Ostetaan asunto Munkkiniemestä pitkäaikaiseksi perheen kodiksi, 3-5h+k. Mahdollisuus vaihtaa vastaremontoituun kolmioon Meilahdessa. Henri & Annina, 0405601488

Mukana psykoterapeutti Päivi Niemi, viestinnän asiantuntija Raija Kumpula, kouluttaja Kristiina Nordman, Vivamon johtaja Terhi Rajala, ohjelmavastaava Marika Viljamaa ja musiikissa Sari Paavilainen.

Lapsiperhe haluaa ostaa tontin Espoosta. Puhelin 0503600789 / Juhani, Ota rohkeasti yhteyttä!

Lämpimästi tervetuloa!

Voit osallistua myös etänä. Osta tapahtuma kansanraamattuseura.ﬁ/verkkokauppa

Ostetaan

Kurssimaksu 35 €, vain la 25 € Täysihoito 159,50–179,50 €

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

Ilmoittaudu viim. 29.1.:

puh. 0207 681 760, vivamo@sana.ﬁ Vivamontie 2, 08200 Lohja, vivamo.ﬁ

yhteistyössä kansanraamattuseura.fi

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Haukilahti, huone, vuode, tv + wc naishenkilölle. Keittiö päivisin käytettävissä ja sauna perjantaisin. Hp 600 e. Puh. 044-3455044

Hautauspalveluja TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Mellunmäki, kalustettu alivuokralaisasunto 20 m2 luotettavalle, työssäkäyvälle nuorelle henkilölle. p. 0407726611

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Vuokralle tarjotaan

Vuokrataan hyväkuntoinen 2011 valmistunut senioreille tarkoitettu rivitaloasunto 2h+kk (36 tai 54 m2) rauhalliselta ja turvalliselta alueelta Vantaalla, Birkanpolku 3. Asunnossa on oma terassipiha sekä erillinen irtainvarasto yhtiön piha-alueella. Yhtiöstä löytyy myös sauna sekä yhteiskäytössä oleva keittiö ja oleskelutila. Asukkailla on mahdollisuus ostaa myös hoivapalveluita. Ota yhteyttä arkisin klo 9-17: 040 590 0067 tai info@ekiinteistot.com

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Harras hetki

Vellu Salminen, 45, on Yle Radio Suomen Yöradion toimittaja. Hän asuu Helsingissä vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa. Salmisen Instagramtilillä @kirkko.bongari on lähes parisataa kirkkokuvaa, ja niiden joukossa muutamia kirkkoraunioita, kappeleita ja linnoja.

Vanhat kirkot hengittävät toisin Kun Vellu Salminen kuvaa kirkkoja, hänellä ei ole kiire mihinkään. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

irkkobongaus lähti oikeastaan elämäntaparemontista – ja Pariisista. Kun Vellu Salminen näki SacréCoeur-kirkon ja Notre Damen katedraalin, hän havahtui miettimään kirkkorakennuksia. Salminen oli kyllä käynyt kirkoissa ennenkin ja muusikkona soittanutkin niissä, mutta hän ei ollut pysähtynyt niin, että sielu olisi ehtinyt olemaan läsnä. ELÄMÄNTAPAREMONTTINSA aikana Salminen mietti, kuka hän on ja mitä hän haluaa tehdä. Sitä ennen hän oli ollut koko ajan menossa. Hän päätti ruveta tietoisesti jättämään kaikkea ylimääräistä pois. Pikkuhiljaa hän alkoi nähdä, mitä muuta elämä tarjoaa kuin jatkuvaa kiirettä. Ranskan-reissun jälkeen Salminen kiinnostui Suomen keskiaikaisista kivikirkoista. Aluksi hän kuvasi niitä kesäisin, ja kuvia näkivät vain ystävät.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Koronavuonna kirkkojen kuvaaminen yltyi. Salminen lähti vaimonsa kanssa Ahvenanmaalle. Kökarissa he kävelivät kahden ja puolen tunnin laivamatkan jälkeen satamasta kirkolle tunnin verran. Käynti Kökarin vuonna 1784 rakennetussa Pyhän Annan kirkossa vei koko päivän. Se oli kuin pieni pyhiinvaellus. Kirkko teki Salmiseen lähtemättömän vaikutuksen. Se on rakennettu saarella olleen fransiskaaniluostarin kirkon paikalle, joka on Salmisen mielestä taianomainen. MIELUITEN Vellu Salminen kuvaa vanhoja kirkkoja. Ne hengittävät hänen mielestään eri tavalla kuin modernit kirkot. Kuvausmatkoihin hän varaa aikaa. Ei niin, että äkkiä vain jonnekin ja äkkiä kuva. Yleensä Salminen istuu jonkin aikaa kirkon penkissä ja aistii tunnelmaa. Jos kirkkoon ei pääse sisälle, hän viipyilee pihalla. Salmiselle tutuissa muusikkopiireissä kirkkojen bongaus ei ole kovinkaan cool. Kaverit ovat ihmetelleet, miksi hän kuvaa kirkkoja. Vastaus on, että hän tekee nyt elämässään sitä, mitä todella haluaa. Kirkko merkitsee Salmiselle ehdottomasti muutakin kuin rakennuskulttuuria. Kirkkomailla ja kirkoissa on jotain sellaista, minkä hän haluaa

aina kuvatessaan kokea. Salminen arvelee, että tuo ”jokin sellainen” on se paljon puhuttu Pyhän kosketus. KIRKKOKUVAUS alkoi ulkomaisista kirkoista, mutta nyt Salminen on kääntänyt katseensa suomalaisiin kirkkoihin. Instagramissa hän haluaa näyttää kirkkojamme myös muualla maailmassa asuville. Ja koska kommenttien perusteella ihmi-

”

KÄYNTI KÖKARIN VUONNA 1784 RAKENNETUSSA KIRKOSSA VEI KOKO PÄIVÄN. SE OLI KUIN PIENI PYHIINVAELLUS.

set tykkäävät nähdä kirkkokuvia, Salmisen rima nousee. Hän haluaa näyttää kirkot niin hyvässä valossa kuin pystyy. Kun Salminen oli ladannut Instagramiin Uudessakaupungissa sijaitsevan Pyhämaan uhrikirkon kuvia, oli englantilainen historianopiskelija laittanut yhden niistä omaan tarinaansa ja kirjoitti: ”Nyt viimeistään minun on tehtävä matka Suomeen. Luulin, että tällaisia löytyy vain meiltä.” ■

Hyvää pyhää

24.1.

Päivän evankeliumi (Mark. 1:29–39) kertoo, kuinka Jeesus vetäytyy varhain aamulla rukoilemaan.

Kristittyjen yhteinen rukousviikko Suomessa on vietetty ekumeenista eli kristittyjen yhteistä rukousviikkoa 1950-luvulta alkaen. Kansainvälistä viikkoa vietetään vuosittain tammikuussa. Rukousviikko alkaa 18.1. ja päättyy 25.1. apostoli Paavalin kääntymyksen muistopäivään, joka on meillä Suomessa myös Paavalin, Paavon ja Paulin nimipäivä. Viikon tarkoituksena on kannustaa eri kirkkokuntiin kuuluvia ihmisiä rukoilemaan vuosittain aina samaan aikaan kristittyjen keskinäisen yhteyden puolesta.

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Varaa päivääsi hetki hiljentymiselle

eesuksen piti välillä päästä yksinäisyyteen. Hän tarvitsi päivittäisiä hetkiä, jolloin hän vetäytyi rukoilemaan. Pienet tuokiokuvat, joissa hän lähtee omille teilleen ja etsii paikan, jossa saa olla rauhassa ja rukoilla, ovat havahdut-

tavia. Kerran, kun Jeesus yöpyi oppilaidensa Pietarin ja tämän veljen Andreaan kotona, isäntäväki huomasi aamulla, että vieras oli kadonnut. Kun veljekset lähtivät etsimään Jeesusta, he löysivät tämän rukoilemasta. Hän oli lähtenyt itsekseen ulos jo ennen auringonnousua. Jeesus piti kiinni tavastaan missä sitten olikin, sillä hän tarvitsi arjessaan hetkiä, jolloin sai olla kahden kesken Jumalan, Taivaallisen Isänsä, kanssa.

Rukous oli Jeesukselle uskon vahvistusta. Se muistutti hänelle, mistä hän oli lähtöisin ja miksi hän täällä eli. Se oli hänelle tehtävän kirkastamista. Jumalaan voi pitää yhteyttä missä ja milloin tahansa. Jeesus tiesi sen ja kääntyi kaikissa elämänsä käänteissä Jumalan puoleen ja kysyi neuvoa häneltä. Rukous on muistin palautusta. Olemme lähtöisin Jumalasta ja etsimme aina uudestaan yhteyttä häneen. Kysymme, miksi olemme täällä ja mikä on elämämme suunta. Ilman rukousta eksymme. Toisinaan luulemme Jumalan unohtaneen meidät, vaikka olemmekin itse unohtuneet omille teillemme. Rukouksessa Jumala kutsuu meidät takaisin yhteyteensä.

Löydä oma rukouspaikkasi Mieti, miten sinä hiljennyt parhaiten. Onko sinulla kotona paikka, johon voit vetäytyä hiljaisuuteen? Vai saatko omaa aikaa ja rauhaa lähtemällä ulkoilemaan? Onko sinulla kotipihalla, puistossa tai lähiluonnossa jokin paikka, jossa sinun on hyvä olla ja hiljentyä? Mieti myös, mitä tuo paikka merkitsee sinulle. Mitä se tuo sinulle mieleen? Millä nimellä kutsut sitä? Vetäydy sitten sinne hiljentymään.

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

”

On ok olla välillä surullinen ja puhki. JALKAPALLOILIJA AMANDA RANTANEN S. 3

14.1.2021 kirkkojakaupunki.fi

Kauniaisten kirkko ympäristöineen pääsee perus korjaukseen vuonna 2022 s. 4 Tapiolan pappi Ossi Tervonen: Konfliktin sijaan kannattaa etsiä sovintoa s. 8

Kaiken maailman kristityt

Viherlaakson lähetyspiiriläisille kristinusko on globaalia. Eila Björklund on yksi heistä s. 2

Osa kirkon työstä tehdään ympär Viherlaakson lähetyspiiri on toiminut jo viisikymmentä vuotta. TEKSTI MILLA-MARIA HYYRYNEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

iherlaakson punatiilisen kappelin kahvioon on kokoontunut joukko naisia. Alkamassa on lähetyspiiri, kuten jo vuodesta 1970. – Otetaanko virsi 125? Terttu Nurmi, piirin vetäjä ehdottaa. Kosketa minua Henki täyttää kahvion. Piirin perustajajäsen, vuonna 1932 syntynyt Irma Metso, kertaa paikallaolijoille piirin alku vaiheita. – Jumalalle kiitos, teitä on näin paljon! Kaikki lähti niin pienestä. KUN IRMA METSO muutti perheineen 1960lu vun lopussa Viherlaaksoon, hän kyseli papilta rukous tai raamattupiiriä. Lähetyspappina tämä ehdotti perustamaan nimenomaan lähetyspiirin. Aluksi kokoonnuttiin kodeissa. Vuosikymmenten aikana osallistujat ovat neuloneet, askarrelleet ja keränneet myyjäisillä varoja lähetystyölle. Nykyisin keskiikä on niin korkea, ettei perinteinen toiminta onnistu. Joka toinen maanantai kokoontuu kuitenkin kymme nisen naista. – Meistä on tullut ystäväporukka. Tässä ajassa korostuu yhteisöllisyyden ja seurakuntayhteyden merkitys, Terttu Nurmi sanoo. Eila Björklund tuli mukaan syksyllä, koska Espoon ruotsinkielisen seurakunnan lähetyksen käsityöpiiri jäi tauolle koronan takia. – Kävin jo lapsena äidin kanssa Mustiolla lähe tyspiirissä. Se kokoontui kodeissa, kun sodan jäl keen alueelle muuttaneet karjalaisnaiset pääsivät iltalypsyltä. Ritva Kososelle lähetystyö tuli tutuksi lapsuudessa, sillä äiti ja isoäiti pitivät Lopella “pakanalähetyksen” seuroja. – Olin Helsinki Mission mukana Namibiassa ja ihmettelin, kun tunsin lapsuudesta miltei jokai sen paikkakunnan ja lähetysaseman nimen.

”

Ilman lähettäjiä ei voi lähteä. Rukoustuki tuntuu kentällä. KYLVÄJÄ-JÄRJESTÖN LÄHETTI NIKO IJÄS

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA, jonka alueella Viherlaakson piiri toimii, tukee lukui sia nimikkolähettejä ja kohteita. Kohdemaista yksi on Mongolia. Vuosina 2013–2016 siellä työs kentelivät Kylväjäjärjestön lähetteinä sosionomi Marija Ijäs ja liikunnanohjaaja Niko Ijäs. Heillä on neljä 3–9vuotiasta lasta.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2020

Marija ja Niko Ijäs ja lapset Juliana, Gutiana, Joosua ja Dani asuivat aiemmin Mongoliassa. Perheen vanhemmat tekivät siellä lähetystyötä.

Irma Metso perusti lähetyspiirin Viherlaaksoon 50 vuotta sitten. Terttu Nurmi luotsaa piiriä nykyisin.

Niko Ijäs teki Mongoliassa urheilulähetystyötä, mikä tarkoitti usein liikuntatapahtumien järjestä mistä paikallisten kanssa. – Työ sisälsi arvokasvatusta, evankeliumi edellä. Joukkuelajeissa korostuu esimerkiksi tois ten kunnioittaminen, Ijäs sanoo. Ijäksellä on selkeä näkemys lähettäjien roolista. – Ilman lähettäjiä ei voi lähteä. Rukoustuki tuntuu kentällä. Seurakunnat pitävät myös lähetysasioita esillä ja tukevat taloudellisesti. Ijäksen perheen on tarkoitus muuttaa kesällä pakolaistyöhön Ateenaan. Marija Ijäs on luotta vainen, vaikka helppoa siellä ei tule olemaan.

– Minulla kesti pari vuotta sopeutua Mongo liaan, mutta sitten olin kuin kala vedessä, ja pois lähteminen oli tosi raskasta. Toki mietin, pys tyykö sydän avautumaan uusille ihmisille kuten Mongoliassa ja miten erilaista on, kun Ateenassa ei yhteistä kieltä ihmisten kanssa yleensä ole. Maria Ijäkselle Mongoliasta jäi mieleen erityi sesti ilta, jolloin hän piti luennon prostituutiota paenneiden naisten keskuksessa. – Harjoittelimme viatonta kosketusta, joka oli heidän arjessaan vierasta. Kävellessäni kotiin minulla oli onnistunut olo. Illalla saattoi olla vai kutus heidän loppuelämälleen. ■

ri maailmaa

Espoon mielenterveys yhdistyksen toiminnan ohjaaja Virpi Guttorm toivoo, että ovet voitaisiin taas avata kohtaamisille ja toiminnalle.

Apua & tukea

Korona-aika vaikeuttaa mielenterveystyötä

Lähetyskannatus on muutoksessa Lähetyspiiirejä ja kansainvälisen vastuun ryhmiä on kaikissa Espoon seurakunnissa sekä Kauniaisten seurakunnassa, yhteensä parisenkymmentä. – Lähetyskannatuksen toimintamuodot Suomessa ovat muutoksessa. Perinteinen lähetyspiiritoiminta vaihtunee osallistujien ikääntyessä muuhun kannatukseen kuten tempauksiin, arvioi Espoon seurakuntayhtymän monikulttuurisuustyön asiantuntija Matti Peiponen. Espoon seurakuntien taloudellinen tuki lähetystyöhön muodostuu talousarviovaroista ja vapaaehtoisesta kannatuksesta. Lähetyspiiritoiminta kuuluu esimerkiksi kolehtien ja keräysten tavoin jälkimmäiseen. Viime vuonna Espoon seurakunnat jakoivat ulkomailla tapahtuvaan työhön määrärahaa 1,7 miljoonaa euroa. Lisäksi muun muassa myönnetään katastrofiapua. Määrärahoissa ei erotella, mikä osa menee kansainväliseen diakoniaan, mikä lähetystyöhön. Määrärahoja myönnetään hankkeisiin, jotka tukevat ja edistävät sekä diakonian että lähetystyön toteutumista eri puolilla maailmaa.

Koronarajoitukset keskeyttivät ryhmätoiminnan eikä mielenterveyskuntoutujia pystytä nyt tukemaan riittävästi. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

KEVÄÄLLÄ KORONAPANDEMIAN aiheuttamien kokoontumisrajoitusten myötä osa ryhmätoimintaan osallistuneista mielenterveyskuntoutujista katosi eikä heistä ole kuulunut sen jälkeen. Kun toiminta saatiin uudelleen käyntiin, kaikki eivät palanneet ryhmiin. Espoon mielenterveysyhdistyksen (EMY) toiminnanohjaaja Virpi Guttorm sanoo, että kadonneista on nyt suuri huoli. Heidän voinnistaan ei ole mitään tietoa. – Emme kysele kävijöiden nimiä emmekä yhteystietoja. Pystymme nyt soittamaan niille, jotka ovat antaneet puhelinnumeronsa meille. Toivomme ihmisten ottavan rohkeasti yhteyttä meihin, Virpi Guttorm sanoo. EMY:LLÄ ON Espoossa kolme toimipistettä, ja ennen koronapandemiaa kokoontui noin 60 ryhmää toimintakauden aikana. Lisäksi yhdistys järjesti retkiä ja leirejä. Päivittäin pidettiin talkoita ja yhteisiä ruokailuja Toiminnalla torjutaan yksinäisyyttä ja tarjotaan kävijöille mielekästä tekemistä. Yhdistyksen toiminta on monelle pitkäaikainen ja hyvin tärkeä osa elämää.

Poikkeuksellisena aikana korostuu ihmisen oman mielen hallinta. Guttormin mukaan puhelinkeskustelujen aikana on nyt mietitty keinoja suunnata ajatukset hyviin asioihin. – Pienistä asioista on nyt tullut suuria, kuten siitä, että tuntee kahvin tuoksun tai voi seurata luonnon tapahtumia, Virpi Guttorm sanoo. MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN ryhmätoiminta siirrettiin koronanrajoitusten alettua verkkoon. Pääkaupunkiseudun mielenterveysyhdistykset perustivat yhteisen kohtaamispaikan, Avomielin-verkon, joka toimii Discord-keskustelualustalla. Avomielin-sivuilla voi pelata pelejä toisten kanssa, osallistua levyraatiin, askarrella yhdessä, kysellä toisten kuulumisia ja keskustella tai kertoa omista tuntemuksista. – Valitettavasti vain osa kävijöistämme käyttää nettiä. Kuntoutuminen voi pysähtyä tai ottaa takapakkia, jos elämästä jää pois kuntouttava sisältö, Virpi Guttorm sanoo. Hän myöntää, että tällä hetkellä auttamisessa on selkeä vaje. ■ emy.fi, avomielin.fi

Espoon ja Kauniaisten seurakunnat auttavat mielenterveysasioissa Jorvin sairaala ja Espoon sairaala: Henrik Honkanen 050 438 0188, Espoonlahti: Liisa Pohjonen 040 547 1848, Leppävaara: Harriet Lohikari 040 531 1057, Tuomiokirkkoseurakunta: Virpi Sutelainen 040 736 9315, Olari: Aapo Rikala 050 438 0238, Tapiola: Sanna Pihlaja 050 452 2874, Kauniainen: Sonja Holkerinoja 050 464 7001

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2020

Kauniaisten kirkkoon tehdään mittava remontti Korjauksilla ehkäistään isoja vaurioita ja saadaan merkittäviä säästöjä energiankulutukseen. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT JUSSI HELTTUNEN

auniaisten kirkko on tarkkaillut kirkonmäeltä Kauniaisten keskustan menoa lähes neljän vuosikymmenen ajan. Kauniaisten suomalainen ja ruotsalainen seurakunta toimivat kirkon tiloissa. Vuonna 2022 kirkossa ja sen pihapiirissä sijaitsevissa rakennuksissa alkavat korjaustoimet. Rakennukset ovat valtaosin alkuperäisessä kunnossa, ja vuosittaiset korjauskustannukset ovat olleet korkeat. – Normaalia rakennusten kunnossapitoa on tehty arjessa jatkuvasti. Remontin tarkoitus on myös ennaltaehkäistä suurempia vaurioita, sanoo suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Mimosa Mäkinen. Remonttisuunnitelmat aloitettiin syksyllä 2018, jolloin kirkkoon ja virastorakennukseen teetettiin kattava kuntotutkimus. Tänä vuonna on yksityiskohtaisen erikoissuunnittelun aika. – Lähdemme liikkeelle asioista, joiden lykkääminen aiheuttaisi eniten harmia, sanoo Kauniaisten seu-

rakuntayhtymän talouspäällikkö Eeva-Mari Salmi. Remontin ensimmäisessä vaiheessa kunnostetaan piha-alueet ja rakennusten maanvastaiset rakenteet, joihin kohdistuu kova kosteusrasite.

”

HALUAMME PITÄÄ KIRKOSTA HYVÄÄ HUOLTA. KIRKKOHERRA ULRIK SANDELL

Kirkon rakennuksissa ei ole havaittu todella kiireistä korjausta vaativia vikoja, kuten suuria kosteusvaurioita. – Meillä on ollut pieni kosteusvaurio kellarivarastossa. Tämä on esimerkki siitä, että remonttia ei enää pidä lykätä. On hyvä lähteä tekemään korjauksia tässä vaiheessa, kun mitään selkeää ongelmaa ei vielä ole, kertoo ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Ulrik Sandell.

Mimosa Mäkinen, Eeva-Mari Salmi ja Ulrik Sandell ovat yhtä mieltä siitä, että kohta 40-vuotias kirkko on remontin tarpeessa.

Koronarajoitukset jatkuvat

MAIJA SAARI JA ISTOCK

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2020

Etelä-Suomen aluehallintovirasto päätti 5.1. jatkaa yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia koskevia rajoituksia tammikuun loppuun asti. Espoon hiippakunnan tuomiokapituli päätti samana päivänä jatkaa tämän mukaisesti seurakuntien toiminnan rajoituksia 31.1. asti. Rajoitusten sisältö ei muuttunut aiemmasta. Koska kirkkotilaan voidaan ottaa samanaikaisesti korkeintaan kymmenen henkeä, seurakuntalaiset voivat

seurata jumalanpalveluksia vain verkon kautta. Kirkollisissa toimituksissa voi olla paikalla enintään kymmenen ihmistä työntekijät mukaan lukien. Hautaan siunaamisissa voivat olla läsnä vainajan kaikkein lähimmät omaiset. Asiasta päättää kirkkoherra. Kirkolliset toimitukset pyritään järjestämään ensisijaisesti seurakunnan tiloissa. Aikuisten pienryhmätoiminta keskeytetään 31.1. asti samoin kuin lasten ja nuorten sisätiloissa tapahtuva toiminta. Espoossa päiväkerhot ja osa lasten mus-

kariryhmistä jatkavat toimintaansa. Seurakuntien auttamistyö kuten diakonia ja muu keskusteluapu jatkuvat lähinnä etäyhteyksin.

Talous tiukkenee Espoon seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi joulukuussa seurakuntayhtymän vuoden 2021 talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2021–2023. Talousarviossa käyttötalouden menot on laadittu viime

Kauniaisten kirkon julkisivua koristavat usko, toivo ja rakkaus -symbolit. Kirkon remontti toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe alkaa vuonna 2022 ja toinen vaihe muutamia vuosia myöhemmin.

Rovasti Margit Peltovirta kävi tutustumassa talvipihan piha-alttariin.

Kiireellisimpiin kunnostuskohteisiin kuuluvat myös kirkkoja virasto- sekä kerhorakennuksen ja kolumbaarion eli uurnaholvin sisäosat sekä ilmanvaihto- ja lämmityslaitteet. YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA ON ollut remonttia suunniteltaessa keskeisessä asemassa. Kauniaisten seurakuntayhtymällä on juuri auditoitu kirkon ympäristödiplomi. Ilmanvaihtolaitteet ovat tulleet elinkaarensa päähän, joten ne vaihdetaan uudempiin. Näin saadaan hukkalämpö kerätyksi talteen ja käytetyksi uudelleen. Energiatehokkuus paranee. Kauniaisten seurakuntayhtymä on mukana vapaaehtoisessa energiatehokkuussopimuksessa. – Näillä suunnitelmilla on mah-

vuoden tasoon. Jos taloustilanne heikkenee, se otetaan huomioon toiminnan kuluissa. Seurakuntien toimintasuunnitelmissa näkyy varautuminen poikkeusaikojen jatkumiseen. Kullakin seurakunnalla on omat painopistealueensa, mutta digitaalisten palvelujen vahvistaminen näkyy kaikissa suunnitelmissa. Kirkollisveroa arvioidaan kertyvän 40,5 miljoonaa euroa, missä on tämän vuoden talousarvioon verrattuna laskua yhden miljoonan verran. Käyttötalouden toimintakulut

dollista saada merkittäviä energiasäästöjä ja vaikuttaa positiivisesti hiilineutraaliuteen, Eeva-Mari Salmi sanoo. Saavutettavuus- ja esteettömyysseikat ovat Kauniaisten kirkossa pääsääntöisesti ajan tasalla. Kirkkoon ja alttarialueelle sekä molempiin kerroksiin pääsee pyörätuolilla. Remontin hintalappua ei ole vielä julkistettu. Budjettia on määrä käsitellä yhteisen kirkollisvaltuuston kokouksessa tammikuun lopussa. SUUNNITTEILLA ON, että ensimmäisen vaiheen remonttikuluista noin kolmasosa rahoitetaan säästöillä ja seurakuntayhtymän omistamien asuntojen ja kiinteistöjen myynnistä saaduilla tuloilla. Seurakuntayhtymä ottaa remonttiin myös lainaa. Lisäk-

ovat 45,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2021 suurin investointikohde on Tapiolan kirkon peruskorjaus, jonka odotetaan valmistuvan vuoden 2021 jouluun mennessä. Muut merkittävämmät hankkeet liittyvät Velskolan kartanon ja Villa Hvittorpin korjaustöihin. Investointeihin on varattu 13,1 miljoonaa euroa.

Neljä hakee tuomiorovastiksi Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherraksi haki neljä hen-

si seurakuntayhtymä on saanut Business Finlandilta valtion energiatukea. Suunnitelmissa on myös kirkollisveron korotus, mahdollisesti vuoden 2022 alussa. – Veroprosentin tarkistaminen on välttämätöntä, jotta korjaustoimet voidaan kokonaisuudessaan toteuttaa, sanoo Mimosa Mäkinen. – Meillä on edessä iso projekti, mutta haluamme pitää kirkosta hyvää huolta. Kannustusta on kuulunut myös seurakuntalaisilta, Ulrik Sandell sanoo. Alkavan vuoden aikana tarkentuu, millä tavalla seurakuntien toiminta jatkuu remontin aikana. – Näin laajalla remontilla tulee olemaan vaikutusta toimintaan. Tavoitteena on, että toiminta voisi jatkua mahdollisimman pitkään nor-

kilöä. Hakijat ovat Hyvinkään seurakunnan kappalainen, teologian lisensiaatti Petteri Kerko, Kiimingin seurakunnan kirkkoherra, teologian tohtori Pauli Niemelä, Harjun seurakunnan kirkkoherra, teologian maisteri Ari Paavilainen ja Malmin seurakunnan pappi, teologian tohtori Elina Perttilä. Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra eli tuomiorovasti on tarpeen vaatiessa myös Espoon piispan sijainen. Vaali on välillinen, ja uuden kirkkoherran valitsee Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seu-

maalina, Mäkinen sanoo. Korona-aika on opettanut molemmille seurakunnille uudenlaisia tapoja toimia. – Olemme huomanneet sisäpihan mahdollisuudet ihan uudella tavalla. Olemme pitäneet ulkotilaisuuksia varmaan enemmän kuin koskaan, Sandell sanoo. Samaan aikaan, kun on keksitty uusia tapoja palvella seurakuntalaisia, muuttuneet olosuhteet ovat alleviivanneet sitä, mikä seurakuntien toiminnassa on kaiken keskiössä. – Korona on saanut huomaamaan, että jos me jotain tilaa tarvitsemme, niin se on juuri tämä kirkko, sanoo Mimosa Mäkinen. Avoin infotilaisuus Kauniaisten kirkon remontista 15.2. kello 18 Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3.

rakuntaneuvosto. Vaali pidetään toukokuussa 2021.

Joulu osoitti auttamishalun Seurakuntien Rakenna joulupuu -keräys onnistui koronavuonna hyvin. Espoon Olarin seurakunnassa lahjakortteja tuotiin ennätyksellisesti 5 285 euron arvosta. Espoonlahdessa lahjakortteja saatiin 140 perheelle tai yksinasuvalle. Lahjakorttien yhteissumma oli 9 945 euroa. Tuomiokirkkoseurakunnan joulupuussa oli lelu- ja lahja-

korttitoiveita yhteensä 102. Leppävaarassa saatiin 90 lahjakorttia, joiden arvo oli 4 660 euroa. Tapiolan seurakunnassa lahjakortteja saatiin 83 kappaletta. Niiden summat vaihtelivat kymmenen ja sadan euron välillä. Myös Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen risti lahjoittivat 439 lahjakorttia lapsiperheille. Lahjakortteja tai muita lahjoja saatiin jaettavaksi Lions Clubeilta ja yrityksiltä ja Kilopuron koulun opettajilta. Seurakuntalaiset lahjoittivat myös villasukkia, kirjoja ja muita joululahjoja.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 14.–28.1.

Espoon tuomiokirkko seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5

Ajantasaisimmat tiedot koronarajoitusten vaikutuksista löytyvät verkkosivuiltamme: www.espoonseurakunnat.fi. www.espoonseurakunnat.fi/info-jaasiointi/koronaohje. Espoon tuomiokirkko on avoinna joka päivä klo 10–17 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

VERKKOTAPAHTUMAT TUOMIOKIRKOSTA Koronarajoitusten vuoksi tilaisuuksiin voi osallistua ainoastaan verkon välityksellä. Jumalanpalvelukset suoratoistetaan Espoon tuomiokirkon Facebook-sivun kautta. Jumalanpalvelus su 17.1. klo 10. Papit Oiva Hujanen ja Päivi Linervo, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Petri Koivusalo. Jumalanpalvelus su 24.1. klo 10. Papit Anita Kyönsaari ja Seppo Särkiniemi, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Sheldon Ylioja.

KAPPELILOUNAS NOUDA MUKAAN! Voit noutaa lounaan ti 19.1. ja 26.1. klo 12–13 Suvelan kappelilta, os. Kirstintie 24. Hinta: Aikuiset 3 e, lapset (3–12 -v.) 1,5 e ja alle 3- v. maksuton. Myös Auroran kappelilta voi noutaa lounaan mukaan 18.1. alkaen ma ja to klo 11-13. Hinta: aikuiset 5 e, lapset 2 e. Os. Heiniemenpolku 1. Lounaat pakataan kappeleilla, varaathan mukaasi tasarahan. Noudatamme viranomaisten antamia koronaohjeita ja muistamme mm. odottaessa pitää turvavälit.

lapsiperheet/pyhakoulut. Kyselyyn vastataan anonyymisti ja se on auki tammikuun loppuun asti. Vastauksia käytetään pyhäkoulun kehittämiseen seurakunnassamme.

KIRJEPYHÄKOULU JA LAPSIPERHEIDEN KIRKONKIRJE Kirjepyhäkoulua on mukava käydä kotona! Tilaa noin 6 kertaa vuodessa ilmestyvä kirjepyhäkoulu lapsen nimellä osoitteesta: lapsetjaperheet.espoontuomiokirkkoseurakunta@evl.fi. Samasta osoitteesta voit tilata myös Lapsiperheiden kirkonkirjeen, josta löytyy ajankohtaista tietoa toiminnastamme.

TULOSSA Koronarajoitukset voivat vaikuttaa tapahtumien toteutumiseen, joten seuraa: www.espoonseurakunnat.fi. Kristillinen kuvataideterapeuttinen ryhmä 9.3–4.5. Kalajärven kappeli. Hinta 90 e. Tied. Virpi Sutelainen, 040 736 9315. Perheiden suruleiri 23.–25.4. Hvittorp. Tied. Hanne Malkki, 040 517 0629.

TUKEA JA APUA TukiChatti avoinna arkisin klo 15–18. Jos haluat keskustella asioistasi seurakunnan työntekijän kanssa tai kysyä seurakunnan työhön liittyvistä aiheista, lähetä viestisi tukichattiin. Hauta-asioissa ja virkatodistuspyynnöissä sinua palvelee Espoon seurakuntien keskusrekisteri p. 09 8050 2600. Keskusteluapua puhelimitse parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä. Keskustelijoina perhetyönohjaajamme: outi.wenell@evl.fi, 040 5474 146 ja kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165. Puhelut arkisin klo 9–19. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, p. 09 8050 3501.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA!

Verkkosivuiltamme löydät ajantasaisimman tiedon keväällä alkavista pienryhmistä ja tilaisuuksista: www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi. Tiedot päivittyvät reaaliajassa ja sieltä löytyvät viimeisimmät tiedot muutoksista ja toteutuvista tilaisuuksista. Seuraa siis verkkosivujamme!

Olemme Sosiaalisessa mediassa vahvasti läsnä. Tutustu ja seuraa meitä: www.espoonseurakunnat.fi www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ IG: @espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter: @EspooEtSrk

MILLAINEN ON TULEVAISUUDEN PYHÄKOULU?

Espoonlahden seurakunta

KEVÄÄN RYHMÄT JA TILAISUUDET

Voit vaikuttaa lasten pyhäkoulun kehittämiseen Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa vastaamalla kyselyyn, joka löytyy verkosta osoitteesta: www.espoonseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta/lapset-ja-

Toimisto: puhelinpalvelu ma–pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seura-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2020

kunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Sode, Soukantie 13 Soukan kappeli, Soukankuja 3

VERKKOKIRKOT Sunnuntain jumalanpalvelukset ja arkiaamujen Toivon rukoushetket suoratoistetaan sivulle www. facebook.com/espoonlahdenseurakunta.

VERKKOKIRKKO Twitterjumis joka su @espoonlahdensrk, @twitterjumis Jumalanpalvelus su 17.1. klo 11. Olli, Puukko. Jumalanpalvelus su 24.1. klo 11. Turtiainen, Ojala.

ME OLLAAN AUKI Kirkko avoinna ma–to klo 8–21, pe 7–16, la toiminnan mukaan ja su 10–15. Soukan kappeli avoinna toiminnan mukaan ja ti klo 8–15. Seurakuntatoimisto arkisin klo 9–12 p. 09 8050 6000.

TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Sähköinen ajanvaraus verkkosivujen oikeassa ylänurkassa. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 kirkko, vuoronumerot klo 8.30. Takeaway-ruokajako tammikuussa ti klo 11–12 Soukan kappelilla sekä ma ja pe klo 9–10 Espoonlahden kirkolla. TukiChat arkisin klo 15–18 verkkosivulla www.espoonseurakunnat.fi.

RUKOILLAAN Toivon aamurukous – pieni hetki virren, rukouksen ja Sanan parissa S. 6 joka arkiaamu klo 8.50 www.facebook.com/espoonlahdenseurakunta.

Aamurukous koko maailman puolesta ke klo 6.30–7.30. Linkki tapahtumakalenterissa johdattaa Teamsin ryhmään, johon jokainen voi tuoda omia rukousaiheita. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@ evl.fi. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä tekstiviestillä/ sähköpostilla inkeri.oinonen@evl. fi, 050 583 6883.

ASIAA PAPILLE? Pappi päivystää klo 9–21 numerossa 050 432 8496.

TULOSSA! Kirjakerho to 11.2.–22.4. klo 18–20 Sopukka, parilliset viikot (kuusi kokoontumista). Mukaan mahtuu 10 henkeä. Tied. ja ilm. viim. 28.1. Päivi Puhakka, 0400 674 817, paivi. puhakka@kotimaa.fi. Kirjana on Tomas Sjödin, Jokainen tarvitsee oman paikkansa. Kirjan voi hankkia itse tai ostaa seurakunnalta.

OLETKO MENETTÄNYT LÄHEISESI? Sururyhmä alkaa ti 9.3. Soukan kappelilla. Tied. ja ilm. viim. 19.2.: pastori Leena Santaharju, 040 513 0864, leena.santaharju@evl.fi ja diakoni Minna Maijanen, 040 705 3358, minna.maijanen@evl.fi.

NUORET www.sodesode.fi, @sodesta Iltahartaus ig-livessä ti klo 21.30.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @leppavaara.varhaiskasvatus IG & YouTube @minisiipi

UUSI VUOSI 2021 ALKAA POIKKEUSOLOISSA Seurakunnan paikan päällä

tapahtuva toiminta kirkollisia toimituksia, päiväkerhoja, muskareita (ryhmät, joissa vanhemmat eivät ole mukana) ja keskusteluapua lukuun ottamatta on toistaiseksi tauolla. Kokoavaa toimintaa järjestetään taas Leppävaaran seurakunnassa, kun kokoontumisrajoitukset poistuvat. Kerhojen ja piirien aloitus saattaa viivästyä. Tarkista tilanne verkkosivuilta. Seurakunnan jumalanpalvelukset ja muut tilaisuudet suoratoistetaan Leppävaaran seurakunta -YouTube-kanavalla. Verkkotilaisuudet ovat katsottavissa YouTubessa kahden viikon ajan.

TUKEA JA APUA Mikä tahansa huolestuttaa tiukentuneessa koronatilanteessa, apua saa. Soita rohkeasti Leppävaaran papin puhelimeen: joka päivä klo 9–21, p. 09 8050 5562. Voit myös tulla juttelemaan espoonseurakunnat.fi-sivustolla toimivassa Tukichatissa arkisin klo 15–18 tai varata puhelinajan diakonille: espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea.

DIAKONIAN NOUTORUOKAJAKELU Nouda lämmin ruoka kotiin nautittavaksi Leppävaaran kirkolta. Diakonialounaat järjestetään toistaiseksi vain noutoruokajakeluna. Lounaspaketit jaetaan Leppävaaran kirkon pihalla ti ja to klo 11.30– 12.30. Ruokaa on varattu yhteensä 60 hengelle. Hinta 2 e.

JUMALANPALVELUKSET Messu su 17.1. ja su 24.1. klo 11 Leppävaaran kirkosta myös suoratoistona Leppävaaran seurakunnan YouTube-kanavalla. Verkkokirkko: Verkkokirkot ovat pienellä joulutauolla. Uusi verkkokirkko tulee jälleen 24.1. Sitä odotellessa voi palata vaikka parin edellisen kuukauden verkkokirkkoihin Leppävaaran seurakunnan YouTube-kanavalla.

PAKOHUONEPELI KIRKOLLA Kokoa 2−6 hengen ryhmä ja ratkaiskaa yhdessä luovuutta ja loogista päättelyä vaativia tehtäviä ja mysteeri, jonka kirkkosali kätkee sisäänsä! Pelejä on pelattavana Leppävaaran kirkolla arki-iltaisin 8−26.2. Hinta 40 e/peli kahdelta pelaajalta ja 5 e/lisäpelaaja. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Lisätietoa ja ohjeet pelin varaamiseen: www. espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi

S. 7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 14.–28.1. Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta

Seurakunnan yleisötilaisuudet ja ryhmätoiminta ovat tauolla ainakin 31.1. saakka. Päiväkerhot ja muskarit (ilman aikuisia) aloitetaan 11.1. ellei pääkaupunkiseudun koronaryhmä linjaa ensi viikolla muuta. Päivittyvät tapahtumatiedot kannattaa tarkistaa osoitteessa www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Jumalanpalvelusten ym. livelähetykset/taltioinnit ovat nähtävänä Olarin seurakunnan YouTube-kanavalla.

VERKKO JUMALAN PALVELUKSET Risteys-messu to 14.1. klo 19. Liturgia ja saarna Inari Varimo. Sanajumalanpalvelus su 17.1. klo 10 Liturgia Salla-Maria Viitapohja, saarna Mia Wrang, kanttori Mikko Niinikoski. Jumalanpalveluksessa Mia Wrangin lähtösaarna. Pyhän Henrikin muistopäivän messu ti 19.1. klo 18. Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Sari Rautio. Risteys-messu to 21.1. 19. Liturgia ja saarna Inari Varimo. Sanajumalanpalvelus su 24.1. klo 10. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, avustava pappi Jarmo Jussi-

Elämänkaari ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA Kastetut Elsi Irmeli Arpiainen, Iina Marja Isabella Bäck, Fanny Alexandra Ekblad, Sonja Elli Isabella Halén, Valencia Gianna Harris, Aatos Kasperi Himanka, Aino Valpuri Klemetti, Saili Maria Mäenpää, Elias Evert Antero Saarinen, Gabriel Björn Olof Sjöholm, Adrian Alexander Stojanov, Kaapo Rikhard Tammisto, Isla Ruth Travis, Selma Vanamo Viteli. Hautaan siunatut Karl Oedewald 91 v, Saimi Eliina Jauhiainen 86 v, Heikki Kalervo Levo 85 v, Aili Unelma Järvi 81 v, Reijo Tauno Pulkki 75 v, Ulla Inkeri Määttänen 63 v, Juha Kalevi Leino 59 v, Heljä Aulikki Saulamaa 58 v, Simo Ensio Tiainen 53 v, Eetu Eemeli Hautajärvi 18 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Amanda Helena Arvola, Nella

la, kanttori Päivi Hakomäki.

DIAKONIALOUNAS NOUTO RUOKANA, COMMUNITY TAKE AWAY LUNCH Matinkappeli ti klo 12–13 ja Olarin kirkko to klo 12–13. Tuesdays at Matinkappeli 12–13 and Thursdays at Olari Church 12–13. Hinta/Fee 3 e. Ota mukaan tasaraha, Please use the exact amount.

TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus: Voit sopia puhelimitse tapaamisajan ti klo 10–12, p. 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Papin Puhelin ma–su 9–21, 040 547 1857. TukiChatti avoinna arkisin klo 15–18 verkkosivuilla espoonseurakunnat.fi. Chatti avautuu painamalla Avaa chat -painiketta ja puhelimessa painamalla puhekuplaa.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Mankkaantie 2–4 A 17, tavoitat puhelimella ma–pe klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Inkeri Jokiranta-Lacis, Oiva Sisu Mainio Kari, Eveliina Maria Konttila, Konsta Ilmari Korhonen, Tuuli Aurora Korhonen, Vanessa Saga Maria Meskanen, Daniel Jaakko Johannes Vuorinen. Hautaan siunatut Annikki Laitinen 90 v, Eeva Ekman 89 v, Eeva-Liisa Ahveninen 86 v, Pirjo Sisko Kasila 77 v, Seppo Johannes Harjula 57 v, Hilja Jorma Kalervo Munter 78 v, Päivi Kyllikki Nuortie 78 v, Mauri Mikael Nybom 75 v, Jarmo Tapani Seppälä 65 v, Jukka Tapio Teikari 54 v, Niklas Joakim Nyholm 53 v, Velimatti Tapani Viljanen 41 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu Eelis Viljam Ylén. Hautaan siunattu Pirkko Sinikka Korhonen 91 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Frans Olavi Hämeri, Inna Olivia Lillman, Emma Adrienne Mrena,

HYVÄÄ ALKANUTTA VUOTTA KAIKILLE Tarkentuneet tiedot toiminnastamme löydätte nettisivuiltamme tai soittamalla vahtimestarille, p. 09 8050 4460.

JUMALANPALVELUKSET SUORATOISTONA Katso suoratoistona verkossa facebook.com/Tapiolanseurakunta Jumalanpalvelus su 17.1. klo 10.15 Otaniemen kappelista, Erika Kallio, Katja Hero ja Hannu Jurmu. Pyhän Henrikin muistopäivän iltapalvelus ti 19.1. klo 18, Ossi Tervonen. Jumalanpalvelus su 24.1. klo 10.15 Otaniemen kappelista, Katja Hero, Marianne Tiihonen, Elina Jokivuori. Ristin killan senioreiden jumalanpalvelus 24.1. klo 12 Otaniemen kappelista. Anu Morikawa, Anna Poutiainen, Katja Kangas.

KESKIPÄIVÄN RUKOUS Arkipäivän hengähdyshetki verkossa Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla ma, ke ja pe klo 12.

OTANIEMEN KAPPELI AVOINNA Otaniemen kappeli on auki yksityistä hiljentymistä tiistaisin klo 13–18. Muista tutustumisajankohdista kappeliin tiedustelut vahtimestarilta, p. 09 8050 4460.

Selma Susanna Peltola, Milo Alexander Oscar Rompasaari, Toivo Johannes Salo, Elmeri Hannes Sarkkinen, Vilja Iiris Mathilda Vermasvuori, Mikael Juhani Iyamvwa Yikona. Hautaan siunatut Pentti Olavi Marjanen 91 v, Kirsti Kaarina Stenberg 89 v, Pirkko Kaarina Vuorinen 87 v, Leo Esko Alarik Herranen 86 v, Anna Maria Kaarina Norio 84 v, Pirkko Helena Piiroinen 73 v, Göran Wilhelm Wilkman 71 v, Anna-Liisa Hossa 70 v, Marjatta Hannele Mökkönen 68 v, Ari Sakari Laine 62 v, Kim August Lindholm 59 v, Kai Ilkka Antero Hosio 57 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Liam Oliver Asmala, Aurora Eeva Adele Lahti, Emil Levi Lindström, Topias Erik Oiko, Daniel Mateo Caspian Pekander-Laaksonen, Elsa Saara Johanna Pitkänen, Elia Kaarlo Taanila, Eero Oskar Antero Vuorela. Hautaan siunatut Paavo Matti Juhani Kotilainen 100

v, Eeva Esteri Hartikainen 98 v, Eeva Lydia Laitinen 98 v, Onni Olavi Ek 95 v, Aune Elina Lehtelä 91 v, Rauno Väinö Pousi 91 v, Anssi Esko Uolevi Kärnä 88 v, Kerttu Annikki Hellström 87 v, Matti Kekäläinen 85 v, Asta Soilikki Soininen 85 v, Reijo Tuomo Kivelä 81 v, Aarre Hilpas Kantanen 76 v, Pekka Tapani Syrjänen 74 v, Ritva Annikki Kuhmonen-Ala 73 v, Keijo Ensio Moilanen 72 v, Pepe Hallsten Halsti 48 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Selina Meea Estella Ansamaa, Joel Elijah Dos Santos, Linda Emilia Koskinen, Vienna Adele Lilia Lamberg, Linnea Ada Maria Leinonen, Mila Alissa Lempinen, Isabel Maria Lilian Amalie Lintukangas, Lumiel Makita Mauno, Sofia Anna Katriina Miettinen, Aino Isabella Tyyne Mäkeläinen, Vilho Anselmi Saarinen, Ella Matilda Vikström. Hautaan siunatut Eila Kyllikki Engelvuori 94 v, Arvi Risto Gabriel Kaarlehto 93 v, Esko Ojalammi 92 v, Pentti Paul Walde-

mar Nohynek 89 v, Viola Stenvall 89 v, Pauliina Nyström 88 v, Paula Tuulikki Palm 84 v, Erkki Johannes Lipas 82 v, Osmo Juhani Kangasniemi 81 v, Marja-Leena Luukko 76 v, Ulla Anneli Leskinen 74 v, Leo Päiviö Virtanen 70 v, Leena Maria Markkanen 63 v, Rauli Allan Torkko 63 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Ellen Aira Ingrid Manner, Oliver Christian Oksanen, My Ina Marie Seppä, Edel Osvald Silén. Avlidna/Hautaan siunatut Maj-Brit Margareta Pirhonen 93 år, Alexander Donner 90 år, Gudrun Alice Wires 90 år, Tor Åke Holm 89 år, Carita Elisabeth Moring 89 år, Anna-Liisa Muukkonen 88 år, Tage Bernhard Strandström 87 år, Thea Marita Viola Åkerlund 85 år, Solveig Lucia Winberg 84 år, Leif Alfred Ahlroos 79 år, John Christer Birgerson Blessing 77 år, Georg Marjatta Helena Groundstroem 76 år, Gunvor Else-Maj Halonen 75 år, Bob Christian Kietz 66 år, Kenneth Mikael Berggren 51 år.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 14.–28.1.

Ajankohtaisimmat tiedot: Facebook: Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet, Instagram: Siunauksen sadetta

Menokasvo

YHDEN ILLAN JUTTU

Kertomus Pyhästä Henrikistä kutsuu toisenlaiseen elämäntapaan

Pohdiskelua kristinuskon vaikuttavuudesta nyt ja kristinuskon alkuvaiheissa suoratoistona ke 13.1. klo 18 Virsusta, Tapiontori 3 tai facebook.com/Tapiolanseurakunta. Lähetyksen voi katsella myös jälkikäteen. Iltaa isännöivät Kari Kuula (TT) ja Ossi Tervonen. Tarkista tulevat Yhden illan jutut verkkosivuilta.

Tammikuun 19. päivänä vietetään Pyhän Henrikin muistopäivää. Mitä 1100-luvulle sijoittuva tarina piispa Henrikistä ja hänet murhanneesta Lallista merkitsee sinulle, pappi Ossi Tervonen? – Se merkitsee juuria. Jokainen meistä tulee jostakin, eikä meidän uskommekaan ole tullut tyhjästä, vaan silläkin on juuret.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–15, p. 09 8050 4400.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Juurista puheen ollen monille suomalaisille piispa Henrik ei ole legendan varsinainen sankari vaan hänet murhannut Lalli. Mikä on tarinan opetus? – Se on konflikti, joka haastaa meitä etsimään ymmärrystä toisin uskovia kohtaan. Nykymaailmassa uskontojen välillä on konflikteja, mutta toisaalta kristityt eivät meinaa tulla toimeen edes keskenään. Tätä vesperiä vietetään osana ekumeenista rukousviikkoa. Jospa se herättelisi meitä etsimään konfliktin sijaan sovintoa.

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, Palvelu puhelimitse ja s-postilla ma– ti klo 10–14, ke 12-14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

PÄIVITETYT TILAISUUS TIEDOT VERKOSSA Seuraamme viranomaisohjeita ja pyrimme jatkamaan toimintaa heti kun se on koronarajoitusten mukaan mahdollista. Ajankohtaiset tiedot toiminnasta löydät osoitteesta www.kauniaistenseurakunta.fi ja kirkon ilmoitustaululta.

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset toimitetaan kirkossa ilman paikan päällä olevaa seurakuntaa ja ne suoratoistetaan Kauniaisten suomalaisen seurakunnan Facebook-sivuston kautta. Tarkista tiedot verkosta lähempänä ajankohtaa. Su 17.1. klo 10 saarna Kari Kuula, liturgia Mimosa Mäkinen ja teol. harj. Liisa Lahdelma, kanttorina Anna Marte. Su 24.1. klo 10 saarna teol.harj. Liisa Lahdelma, liturgia Anna-Kaisa Tuomi, kanttorina Anna Marte.

HILJAISUUDEN RETRIITTI UTÖN MAJAKKASAARELLA Retriitti 8.–11.4. tarjoaa mahdollisuuden irrottautua arjesta lepäämään ja kuuntelemaan omaa sisintä, luomakuntaa ja Jumalan puhetta. Lähtö to klo 14, paluu ma klo 21. Matkat kimppakyydein Pärnäisten satamaan, sieltä n. 4 h laivamatka Suomen eteläisimmälle saarelle. Majoittuminen joko hotellissa tai vierasmajassa. Ateriat hotellin ravintolassa. Hinta noin

MARIANNA SIITONEN

LAPSET JA PERHEET

250–360 e majoituksesta riippuen. Ohjaajina Anna-Kaisa Tuomi ja Eija Nurmio. Ilmoitt. srk-toimistoon p. 050 500 9000.

VAELLUSMATKA NAISILLE Pyhätunturin maisemiin suuntautuva virkistysmatka äideille ja voimavaramatka naisille 19.–25.9. Täysihoitomajoitus Kairosmajan tunturikeskuksessa. Ohjelmassa päivittäiset vaellukset tunturiin, lepoa ja hiljaisuutta sekä yhdessäoloa. Ei vaadi vaelluskokemusta. Matka on päihteetön. Alustava hinta 500 e + lennot. Ilmoitt. srktoimisto ma-ti, to-pe klo 10–14 p. 050 500 9000 tai täytä lomake kotisivuilla www.kauniaistenseurakunta.fi/ryhmat/lapset-ja-perheet. Lisätietoja perhetyöntekijä Sanni Hackman p. 050 372 2410 susan. hackman@evl.fi

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10,

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2020

Tapiolan seurakunnan pappi Ossi Tervonen toivoo ekumeenisen rukousviikon herättelevän etsimään konfliktin sijaan sovintoa.

Jotkut tutkijat epäilevät, että Köyliönjärven jäällä ei surmattu Uppsalan piispaa Henrikiä vaan lähetystyötä tehnyt saksalainen munkki Heinrich eli kansanomaisesti Heinäricki. Kumpaa Lalli löi kirveellä sinun mielestäsi? – En osaa sanoa, kumpaa, eikä sillä ole edes merkitystä. Joku siellä on ollut Köyliön ja Nousiaisten suunnalla saarnaamassa ja menettänyt henkensä. Se on vakava asia joka tapauksessa, ja sa-

vardagar kl. 9–13 endast per telefon och e-post: tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

FÖRSAMLINGENS VERKSAMHET Mer information om verksamheten i januari får du på esboforsamlingar.fi och sociala medier eller genom att ringa församlingens kansli, 09 850 3000, vardagar kl. 9–13. Gudstjänsterna i Esbo domkyrka söndagar kl. 12.15 streamas på Facebook, De kan ses också utan egen Facebookinloggning och efter sändningstidens slut på www.facebook.com/www. esboforsamlingar.fi

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt: Ann-Christine Wiik, 050 597 3313, ann-christine.wiik@evl.fi, Taina Sandberg, 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi, Nina Wallenius, 050 432 4323, nina.wallenius@evl.fi. Du kan också boka telefontid på webben: asiointi. espoonseurakunnat.fi/home.

malla lailla yhä tänäänkin moni joutuu uskonsa tähden kokemaan väkivaltaisen kuoleman. Se on surullista. Kertomus Pyhästä Henrikistä kutsuu meitä toisenlaiseen elämäntapaan ja toisen kunnioittavaan kohtaamiseen. JUHANI HUTTUNEN Pyhän Henrikin muistopäivän vesper ti 19.1. kello 18. Liturgian toimittaa ja puheen pitää kappalainen Ossi Tervonen. Palvelus lähetetään suorana Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulle.

Vänligen notera att den öppna mottagningen är stängd.

KUNDBETJÄNING VI bejänar tills vidare endast per telefon och elektroniskt: Esbo sv. förs. kansli, 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi, må–fre kl. 9–13. Esbo regioncentralregister, 09 050 2600, keskusrekisteri.espoo@ evl.fi, bokningstjänster, 09 8050 2601, varauspalvelut.espoo@evl.fi, begravningstjänster, 09 8050 2200, hautatoimisto.espoo@evl.fi, må–ti kl. 9–15, on–to kl. 9-12, fre stängt.

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3 öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GUDSTJÄNSTER SOM STRÖMMAS FRÅN GRANKULLA KYRKA SÖ 17.1 Gudstjänst kl. 12. SÖ 24.1 Gudstjänst kl. 12.

TISDAG 19.1 OCH 26.1 Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30– 10.30.

Yhteiset

Perheiden suruleiri Hvittorpissa pe 23.4. kello 17–su 25.4. Hvittorpin kurssikeskuksessa. Perheenjäsenen kuolema saa aikaan ison surun. Suru on perheessä yhteinen, mutta silti jokaisella oma ja yksilöllinen. Viikonloppuleirillä on aikaa, tilaa sekä mahdollisuus jutella ja monin erilaisin tavoin käydä surua läpi muiden saman kokeneiden kanssa. Leirillä on eri ikäisille ja aikuisille omat turvalliset ryhmät. Hinnat: aikuiset 40 e, lapset 20 e, alle 3-vuotiaat maksutta. Tied. pastori Pirkko Nurminen, p. 040 567 4420.