Kirkko ja kaupunki 2021 01 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

14.1.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Hiljaiset vuodet osoittivat oman tien Turun tuore piispa Mari Leppänen eli vanhoillislestadiolaisen lapsuuden ja nuoruuden Helsingin Käpylässä. s. 18 Helvetissä on kuumaa – kuka sinne haluaisi mennä? kysyy Pertti Kurikka s. 6

Henki kulkee Tikkurilan uudessa kirkossa s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Onneksi olkoon, Tikkurilan väki!

Täytyy kulkea. Mennä katsomaan. Avata silmänsä ja sydämensä tuntemattomille totuuksille, terästää kuulonsa oudoille sanoille.

TIKKURILALAISET ovat saaneet uuden kirkon. Onneksi olkoon! Onniteltavien joukkoon voi hyvällä syyllä lisätä koko pääkaupunkiseudun asukkaat. Kirkkoja rakennetaan meillä päin nykyään hyvin säästeliäästi, ja seurakunnat pyrkivät talouttaan tasapainottaakseen pikemminkin luopumaan rakennuksistaan kuin hankkimaan niitä lisää. Kirkko ei ole mikä tahansa rakennus. Me kristityt uskomme sen olevan merkki ihmisiä rakastavan Jumalan pelastavasta läsnäolosta. Kirkko julistaa Jumalan rakkautta jo pelkästään seisomalla toisten rakennusten seassa. Sellainen hiljainen seisomajulistus on hyvin virkistävää keskellä sanojen paljoutta ja toinen toistaan oikeauskoisempaa jumaluusopillista kissanhännänvetoa.

kulttuurikeskus tai sporttibaari olla. Riittää, että sinne voi halutessaan mennä rauhoittumaan, funtsimaan ja vaikka lämmittelemään. Ja että siellä voi tarvittaessa nauttia Herran pyhän ehtoollisen.

TOSIN kun kirkon rakentamisen vaiva on nähty ja kun siihen on käytetty miljoonittain uskovaisten rahoja, ei sen kannata antaa vain seistä töpöttää kaiken keskellä muina taloina. Kirkkoa kannattaa kuluttaa. Varsinkin kirkon saranoita kannattaa kuluttaa. Kirkon ovien olisi syytä olla auki ihmisten tulla ja mennä. Erinomaista esimerkkiä Tikkurilaan – ja muuallekin – saa Kallion kirkosta, joka on auki aamusta iltaan ja jossa vietetään messua joka päivä. Mielestäni se riittää oikein hyvin kirkon viikko-ohjelmaksi. Ei kirkon tarvitse mikään

JAAKKO HEINIMÄKI

KRISTITYT tulivat ensimmäiset kolmesataa vuotta toimeen kokonaan ilman kirkkoja. Urkuja soitettiin siihen aikaan lähinnä roomalaisissa sirkuksissa. Kulunut koronavuosi on pakottanut seurakunnat miettimään uusiksi sekä kiinteistöjensä että kokoontumistensa mielekkyyden. Korona viimeistään on osoittanut, että kristittyjen yhteys ja tehtävä maailmassa perustuu syvempään asiaan kuin yhteiseen kirkonpenkin kuluttamiseen. Siksi kokoontumisrajoitukset eivät ole kirkolle mikään kohtalonkysymys, pelkkä harmi ja haitta vain.

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

MICHEL TOURNIER: KOLMEN KUNINKAAN KUMARRUS. OTAVA 1983.

Tänään Luotan siihen, että sisimpäni ohjaa minua oikeaan suuntaan. Tai rakkaus, intuitio, jumala, kuka sitä miksikin haluaa kutsua. NÄYTTELIJÄ INKA KALLÉN KODIN KUVALEHDESSÄ 1/2021

Iankaikkisesti Ole rohkea ja luja, älä pelkää äläkä lannistu. Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi kaikilla teilläsi. JOOSUAN KIRJA 1:9

KRISTITYT TULIVAT ENSIMMÄISET KOLMESATAA VUOTTA TOIMEEN KOKONAAN ILMAN KIRKKOJA.

Kirkko ja kaupunki

Menneen jätän sinulle. Tämän hetken hiljennyn edessäsi. Tulevaan katson sinuun luottaen. Jumala, siunaa tämä vuosi.

14.1.2021 Seuraava lehti ilmestyy 28.1.

KANNEN KUVA: VILJA HARALA KUVITUS: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Olen oppinut olemaan itselleni vähemmän ankara” Amanda Rantanen, 22, vei Suomen jalkapallomaajoukkueen kohti EM-kisoja maalilla, joka ristittiin mediassa ”Jumalan nenäksi”. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA VILLE PALONEN

PK-35 jalkapallojoukkueen kapteeni Amanda Rantanen, mitä otat mukaan vuodesta 2020 vuoteen 2021? – Vuosi 2020 oli koronan vuoksi vaikea varmaan meille kaikille. Minulle se oli vaikea myös siksi, että poika ystäväni muutti ulkomaille, joten olimme erossa koko vuoden. Opiskelen luokanopetta jaksi Helsingin yliopis tossa. Fudiksen ja yliopistoopinto jen yhdistämi nen oli raskasta. Vuosi opetti kuitenkin sen, että kannattaa keskittyä tähän

hetkeen eikä murehtia asioista, joille ei voi mitään. – Tämä oli myös ensimmäinen vuosi aikoihin, kun minulla on ollut terve itseluottamus. Tie dän, kuka olen, ja teen niitä asioita, jotka tuntu vat hyviltä. Kun rakkaat ihmiset ovat ympärillä, kaikesta selviää.

Miltä vuosi 2021 näyttää? – Pyrin keskittymään ennen kaikkea tähän hetkeen enkä kauheasti ajattele tulevaa. Minulla on tästä alkavasta vuodesta hyvä fiilis. Veik kaan, että tulen nauttimaan pelaami sesta. Odotan ihan älyttömästi, että Suomen cup alkaa helmikuussa. Toivon, että pystyn kapteenina auttamaan joukkuetta ja voimme kehittyä yhdessä ja menestyä. Toiveissa on myös, että pääsen pelaamaan EMkarsinta peleihin.

kanssa, aamupalat ja yökyläilyt ystävien kanssa. Läsnäolo. Kaikenlainen urheilu. Hetket oman joukkueen kanssa. – On hienoa huomata kehittyneensä ja osaa vansa, kun on pyrkinyt kehittämään jotain asiaa itsessään. Onnistuminen tuottaa minulle iloa.

Olet kokenut useita loukkaantumisia ja kärsinyt syömishäiriöstä. Mitkä asiat ovat auttaneet sinua selviytymään eteenpäin? – Isoin kiitos kuuluu läheisilleni, jotka ovat auttaneet minua vastoinkäymisissä. Olen myös oppinut olemaan itselleni vähem män ankara ja kuuntelemaan itseäni. Olen hyväksynyt sen, että on ok olla välillä surullinen ja puhki. Nykyään tunnistan omat tunteeni ja uskallan toimia niiden mukaan.

5 3

Mitkä asiat tuovat sinulle iloa jalkapallon lisäksi? – Terveys. Hauskat hetket ihmisten

Mikä sinulle on pyhää? – Ehdottomasti ystävät ja läheiset ihmiset. Hitaat aamupalahetket joko lempisarjan seurassa tai ystävien kanssa valmistetun brunssin merkeis sä. Adidas F-50nappikset, joita olen käyttänyt jo vuosien ajan. ■

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Kivenkovaa Erityisesti nuoret naiset uskovat nyt kivien ja kristallien voimaan. Ilmiöllä on kuitenkin vanhat juuret. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA LAURA RIIHELÄ

elsinkiläisen Mirva Rajalan, 31, salikassissa kulkee punainen jaspis. Onko kivestä ollut hyötyä? – Syksyllä aloitin tauon jälkeen treenaamisen, ja olen nyt paremmassa kunnossa kuin koskaan. Kivellä voi tietysti olla osuutta asiaan, Rajala sanoo ja nauraa. Käsilaukussa Rajalalla on vuorikristalli, ruusukvartsi ja ametisti, työpöydällä fluoriitti. – Se parantaa keskittymiskykyäni, kun pidän sitä kädessä tai katson sitä. Onko se sitten mieleni vai kivi, joka toimii, en tiedä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Rajalan tavoin myös monet muut suomalaiset ovat viime vuosina kiinnostuneet kivistä. Kyse on maailmanlaajuisesta ilmiöstä, ja kivien ja kristallien puolesta ovat puhuneet myös monet superjulkkikset kuten Kim Kardashian, Victoria Beckham, Adele ja Gwyneth Paltrow. USKO KIVIEN ja kristallien vaikutukseen on Kirkon tutkimuskeskuksessa työskentelevälle tutkimuskoordinaattori, uskontotieteilijä Jussi Sohlbergille tuttu juttu. – Kivet ovat ihan perusteema uushenkisyydessä ja erityisesti esoteerisesti painot-

tuneessa new agessa. Kiviä näkee messuilla, tapahtumissa, lehdissä ja kirjallisuudessa, Sohlberg kertoo. Kivet ovat vuosituhansien ajan olleet osa erilaisia rituaaleja, ja niihin on liittynyt erilaisia uskomuksia. – Jo Platon kuvaili, kuinka kristalleja käytettiin ajatusten lukemiseen. Muinaisessa Mesopotamiassa ja Egyptissä kiviä käytettiin parantamiseen. Parantavat kivet tunnetaan myös ayuervedassa, joka on intialaista lääketiedettä, Sohlberg kertoo. Keskiajan Euroopassa ilmestyi kirjoja, joissa käsiteltiin puolijalokivien ja kivien pa-

rantavia vaikutuksia. Myös 1100-luvulla elänyt abbedissa, kirjailija, säveltäjä ja mystikko Hildegard Bingeniläinen oli kiinnostunut kasvien ja kivien parantavista voimista. Nykyään luterilaiset voivat käyttää niin sanottuja rukouskiviä apuna hiljentymisessä. Ne auttavat keskittymään ja ajattelemaan jotakin tiettyä asiaa, jota kivi symboloi. KIRKON TUTKIMUSKESKUKSEN teettämässä Gallup Ecclesiastica -kyselyssä vuonna 2015 vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa väitteeseen ”Kivissä ja kristalleissa on hoitavaa energiaa”. Täysin tai osittain samaa mieltä oli kahdeksan prosenttia vastaajista, siis yli 400 000 suomalaista. Onko se paljon vai vähän? – Ainakin se on mielenkiintoinen tulos. Ei puhuta enemmistöstä, mutta melko isosta joukosta kuitenkin, Jussi Sohlberg arvioi. Monet kivistä kiinnostuneet ovat kiinnostuneita myös enkeleistä, menneistä elämistä ja horoskoopeista mutta kokevat perinteiset uskonnot vieraaksi. Sen sijaan heitä kiinnostaa mielen ja kehon hyvinvointi.

USKONTOTIETEILIJÄ JUSSI SOHLBERG

Kuinka kiviuskoa on hyödynnetty kaupallisesti? Entä mitä ovat ilmiön pimeät puolet? Lue artikkelin pidempi versio osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Vainottujen kristittyjen ääni Avustusjärjestö Open Doorsin mukaan 260:tä miljoonaa kristittyä vainotaan siksi, että he ovat kristittyjä. Järjestön Suomen osaston johtaja Miika Auvinen asui lapsena Papua-Uudella-Guinealla. Siellä hän oppi, että kulttuurieroista huolimatta kaikilla ihmisillä on sama tarve rakastaa ja tulla rakastetuksi sekä löytää elämään syvempi merkitys. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Lupaan taistella kynsin ja hampain vastaan sitä tosiasiaa, että aikuistuessa hymy hyytyy ja nauru hiipuu.” MILA KAJAS VERKKOKOLUMNISSAAN

MARI AARNIO

”

Jo Platon kuvaili, kuinka kristalleja käytettiin ajatusten lukemiseen.

KOKONAISVALTAINEN HYVINVOINTI kiinnostaa myös Mirva Rajalaa. Hän on koulutukseltaan sairaanhoitaja, mutta on tehnyt viime vuodet viestintäalan töitä yrittäjänä ja pitää hyvinvointiaiheisiin keskittyvää MirvaAnnaMarian-blogia. Mutta mihin hän uskoo, paitsi kiviin? – Sitä on vaikea määritellä. Olen taikauskoinen ihminen ja uskon hyvin monenlaisiin asioihin. En osaa sanoa, uskonko esimerkiksi sielunvaellukseen, mutta uskon ainakin siihen, että kuoleman jälkeen on jotakin. Uskon myös kehon ja mielen yhteyteen. Kiviin liittyy hänen mielestään jotakin samaa kuin luonnossa kulkemiseen. Asiat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin. – Ikivanha kivi maan uumenista muistuttaa minua siitä, että olen täällä vain hetken. ■

OPEN DOORS

uskoa

Kirkko ja kaupunki verkossa

Lukemisen kipinä Kaipaatko projektia tälle vuodelle? Mitä jos lukisit vaikka kirjan, joka on kirjoitettu eKr., tai kirjan, jossa on kevät? Kirkko ja kaupungin lukijoille räätälöidyssä lukuhaasteessa on ideoita joka viikolle. Poimi lista osoitteesta kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

PEKKA ELOMAA

Hiljaiset kirjat Sanattomat kuvakirjat eivät välitä kielitaidosta tai kielirajoista, eivätkä aina aikuisestakaan. Lapsi tulkitsee kirjaa suoraan kuvan kautta.

Pertti Kurikan Nimipäivät -punkyhtyeestä tunnetulla Pertti Kurikalla on pirullinen alter ego.

Tervetuloa helvettiin! Nyt ollaan lopunajan tunnelmissa. Virtuaalisen kauhunäyttelyn inspiraationa ovat toimineet niin Raamattu kuin vampyyrielokuvat. Myös taiteilija itse piipahtaa näyttelyssä. Pertti Kurikka, mikä on Kalevi Helvetti Galleria? – Se on näyttely, jossa kerrotaan kauhutarinoita. Esitän siinä Kalevi Helvettiä ja pelottelen ihmisiä. Se on vähän niin kuin kauhuleffassa Dracula, jossa vampyyri kuristaa ihmisen kuoliaaksi. Näyttelyssä on luurankoja, ruumisarkkuja ja mätäneviä ruumiita. Kuinka kiinnostuit helvetistä, vampyyreista ja kyykäärmeistä? – Innostuin Kalevi Helvetti -jutuista, kun lohikäärme käski rikkoa hotellihuoneen ikkunan. En tehnyt niin. Vaikka kuinka paholainen käskisi, en tee niin. Kenenkään lasia tai autoa ei saa rikkoa. Jos sen tekisin, niin siitä tulisi sitten aika iso maksu. Millaista helvetissä on? – Helvetissä on kuumaa, noin 800 000 astetta. Kuka sinne haluaisi mennä? Siellä on itkua ja hampaiden kiristystä. Kurkkuakin kiristää. Ketkä päätyvät helvettiin? – Sellaiset, jotka ovat tehneet rikoksia. Mitä ajattelet Raamatusta, josta olet ottanut vaikutteita näyttelyysi? – Raamatussa sanotaan, että he jotka uskovat Jeesukseen ja Jumalaan, pääsevät taivaaseen. Sinne Taivaan isä valmistelee ihmiselle ihanan kodin. Taivaassa saa hyvää ruokaa. KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO JA PIHLA TIIHONEN

Kun on eksyksissä, voi etsinnän päätteeksi löytää uuden paikan maailmassa. Intensiiviset mustavalkokuvat kuljettavat hevosta ja lintua pitkin maita ja mantuja, unimaailmassa ja hitusen pelottavissakin tunnelmissa. Lopulta löytyy kukkaketo ja harmonia. Kirjan kannet paljastuvat julisteeksi, ja teokseen tutustuminen on muutenkin kuin outoa aarretta tutkisi. Kirja sai viime vuonna ykköspalkinnon Mikkelin kuvitustriennalessa. Emmi Jormalainen: Eksyksissä (Omakustanne 2019)

Sanna Pelliccioni: Meidän piti lähteä (S&S 2018)

Tottahan toki lemmikkikala kaipaa maljakosta lampeen rakkaansa luokse. Niinpä tyttö ja kissa lähtevät kalan kanssa sukellukselle pinnan alle. Kala löytää uuden vapaan elämän, ja muut palaavat muuttuneina pinnan yliseen maailmaan. Ehkä hekin ovat nyt vapaita. Mutta mitä kissa mahtaa miettiä tästä kaikesta? Värikkäät ja leikkisät kuvat saattelevat hymyn lukijan huulille ja tuovat filosofisen näkökulman arkiseen elämään. Eveliina Netti: Pinnalla pinnan alla (Mini Kustannus 2019)

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Kun ulkona vihmoo, täytyy lapselle kutoa villasukat. Vai puuhataanko tarinassa sittenkin läheisyyden lämmittävää villaa? Lopulta kotitalollakin on oma kaulaliinansa. Kun taikapuikot viuhtovat, lumoava tarina näyttäytyy erilaisena eri lukukerroilla. Se on sanattomien kuvakirjojen taika: tarina tulee tulkituksi niissä raameissa, jotka lukijan kokemusmaailma ja elämäntilanne antavat. Normaalisti teksti ohjaa merkittävästi kirjan tulkintaa, mutta kun tekstiä ei ole, lukijan omalle tulkinnalle jää enemmän tilaa. Merja Palin: Taikapuikot (Etana editions 2020)

TUURE HURME

Katso näyttely: webar.arilyn.com/kalevihelvetti.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Sota, pakomatka kotoa, meren ylitys, pakolaisleiri, rajamuodollisuudet, uusi koti uudessa lumisessa maassa. Maalauksellisen kaunis ja koskettava tarina kertoo pakolaisperheen matkan eri vaiheineen käyttämättä yhtään sanaa. Koska tässä lajityypissä ei äidinkielellä ole väliä, tämäkin kuvakirja löytyy Välimerellä sijaitsevan Lampedusan saaren sanattomien kirjojen kokoelmasta. Tuota kokoelmaa käyttävät kaikki Lampedusalle päätyneet erikieliset turvanetsijät.

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

1920-luvulla tanssitilaisuuksien määrä kasvoi räjähdysmäisesti. Paritanssi oli valtavan suosittua Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Radio, gramofonit ja äänielokuvat siivittivät sitä. Suomen kaupunkeihin syntyi lukuisia tanssikouluja, yksin Helsinkiin kuusitoista.

”

Sota-aikana tanssiminen oli Suomessa rikos.

Käpylän VPK:n lavalla Helsingissä tanssittiin vuonna 1945.

Lopuksi tunti tanssia Tieto-Finlandia-palkinnon voittanut Kielletyt leikit -teos käsittelee suomalaisten monimutkaista suhdetta tanssimiseen. Vuosikymmeniä pohdittiin, onko tanssi urheilua, kulttuuria vai syntiä. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA VÄINÖ KANNISTO / HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

ota-aikana tanssiminen oli Suomessa rikos, josta käytiin käräjiä ja josta sakotettiin. Poliisit tekivät ratsioita laittomille tanssipaikoille, ja pidättivät salatanssijoita. Muun muassa tätä ajanjaksoa käsittelee Seija-Leena Nevalan ja Marko Tikan kirja Kielletyt leikit – Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948 (Atena 2020), joka voitti vuoden 2020 Tieto-Finlandia-palkinnon. Kaiken kaikkiaan teos valaisee aikamoisen siivun suomalaista kulttuurihistoriaa. Tanssista väiteltiin noin 50 vuoden ajan, ja tanssia ehtivät vastustaa niin kirkko, raittiusliike, nuorisoseurat, lukuisat kunnanvaltuustot, kansandemokraattinen liike, Lot-

ta Svärd kuin Oy Alkoholiliike Ab:n hallintoneuvosto. 1800-LUVULLA SUOMESSA oli tanssittu paritansseja lähinnä häissä. Maalla nuoret järjestivät myös nurkkatansseja, eli väki tanssi tuvissa, riihissä ja silloilla, missä vain oli tasaista. Oli nimipäivä- ja syntymäpäivätansseja, talkootansseja ja tapanintansseja. Nurkkatansseja vastustettiin huonona huvina. Niiden sijaan nuorisolle haluttiin tarjota kasvattavia huveja kuten kuorolaulua, torvisoittoa ja puheiden pitoa. 1800-luvun lopulla nuorisoseurat ja muut sivistysseurat alkoivat järjestää iltamia, joissa oli valistavaa ja huvittavaa ohjelmaa. Väkeä houkuteltiin paikalla lupaamalla illan päätteeksi tunti tanssia.

Työväenliikkeen iltamissa tanssi oli yksi ohjelmanumero muiden joukossa. Työmies-lehdessä pääkirjoittaja totesi, että ”lankeehan näihin tanssihaluisiinkin aina joku siemen keskusteluista ja esitelmistä”. Tanssi valvottuna huvina oli siis monien mielestä hyväksyttävää, mutta villien nurkkatanssien nähtiin aiheuttavan siveettömyyttä. KIRKOLLE (PARI)TANSSI oli kaikissa muodoissa yksiselitteisesti syntiä. Kirkollinen Kotimaa-lehti hyökkäsi tanssia vastustaessaan joka suuntaan: huutia tanssien järjestämisestä saivat niin nuorisoseurat, raittiusseurat kuin Marttayhdistys. Lehti veti melko suoran linjan tanssista uskottomuuteen ja avioeroihin.

Vuonna 1933 kirkolliskokous käsitteli yleistä siveellistä turmelusta ja rikollisuuden kasvua. Oli totta, että jopa yli neljännes Suomen henkirikoksista tapahtui huvitilaisuuksissa, ja alkoholilla oli osuutta asiaan. Lääkkeeksi huolestuneet kirkolliskokousedustajat esittivät muun muassa nuorisoa viekoittelevien tanssikapakoiden sulkemista. Pohjimmainen ongelma kaikille tanssin vastustajille oli tanssijoiden kahdenvälinen, oletettu eroottisuus. Taustalla vaikutti kosketusköyhä suomalainen kulttuuri, johon esimerkiksi halaaminen ei kuulunut. MIKSI TANSSIMINEN sitten kiellettiin asetuksella talvisodan sytyttyä 1939? Tärkein syy oli sota itse. ”Poikamme seisovat siellä jossain vartiossa katsoen kuolemaa silmästä silmään, joten meidän ei täällä silloin sovi iloita.” Kevytmielisen huvittelun ajateltiin häpäisevän sankarivainajat ja haavoittuneet, ja sitä pidettiin joutavana ajanhukkana. Samalla kyse oli nuorten naisten moraalin vartioinnista. Tanssimisesta sakotettiin Nevalan ja Tikan laskelmien mukaan vuosina 1942–44 jopa viittätoista tuhatta ihmistä. Kaksi naista sai vankilatuomion jatketusta tanssimisesta ja tanssien järjestämisestä. Muuan hääpari sai sakot tanssien järjestämisestä omissa häissään. Poliisipäällystön täytyi muiden töidensä ohessa ottaa kantaa siihenkin, oliko piirileikki katsottava tanssiksi vai ei. Lopulta sisäasiainministeriö vapautti yleiset tanssit vuodenvaihteessa 1944–45. Suomessa alkoi hurja tanssibuumi. Viiden vuoden kuluttua maassa oli jo yli tuhat tanssilavaa. Niitä rakensivat yhdistykset vapaapalokunnista ammattiosastoihin ja maamiesseuroista sonniosuuskuntiin. Ravintolatanssit sallittiin syksyllä 1948. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Katedraalissa soi pyh Muusikko Jukka Leppilampi rukoilee neljä kertaa päivässä. TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

afé Engelissä istuva Jukka Leppilampi on tänään ehtinyt jo kahteen rukoushetkeen. Se on normaalia, sillä vanhat kristilliset hiljentymishetket – laudes, ad sextam, vesper ja kompletorio – kuuluvat miehen jokaiseen päivään. – Rukousta tarvitsevia on niin paljon, että joinakin päivinä hetki saattaa venyä useiden tuntien mittaiseksi. Mutta ei rukoileminen ole rankkaa eikä työlästä. Se on ilo. Leppilampea kiehtoo ajatus siitä, että rukoushetkiä vietään samoihin aikoihin eri puolilla maailmaa – aina aamulla, keskipäivällä, illansuussa ja päivän päättyessä. – Ajattele! Samoalaiset ja tongalaiset aloittavat pyhän laulun. Sitten tullaan aikavyöhykettä tunti kerrallaan. Suomen kohdalla pallo on meillä. Sitten jatkavat svedut ja britit. Rukoushetken päättävät polynesialaiset ja Amerikan samoalaiset. Näin elämme jatkuvassa rukouksen virrassa. Leppilampi kertoo kaivanneensa hengellistä yhteyttä, kunnes löysi sen 2000-luvun alussa Helsingin tuomiokirkosta. – Menin päiväliturgiaan. Sen sisältö oli psalmi, raamatunteksti, rukous ja siunaus, eli laulua, tekstinlukua, hiljaisuutta ja rukousta. Tuo viisitoista minuuttia teki tehtävänsä: mikään ei muuttunut ja kaikki muuttui. Lähetin kavereille viestin, jossa luki: tulkaa tänne, täällä ei ole mitään! Liturgian jälkeen Leppilampi meni Tuomiokirkon rappusille ja siunasi Helsingin. RUKOUS JA LAULU olivat läsnä jo Jukka Leppilammen lapsuuden Ylivieskassa. Musikaalinen poika alkoi parikymppisenä laulaa ja soittaa Tabula Rasa -yhtyeessä. Bändin huilisti Jarmo Sormunen toi uskonasiat Leppilammen elämään. – Tulin uskoon musiikillisen urani huipulla. Tabula Rasa oli minulle silloin kaikki kaikessa. Uskoin, että näin me annamme tälle kulttuurille parhaamme. Jeesuksen löytäminen avasi kuitenkin silmäni ja ymmärrykseni vielä isompaan. – Mietin jonkin aikaa, mitä elämääni tulleella henkisellä tiedolla pitäisi tehdä, mutta kun avasin yhtenä päivänä Raamatun jostain Uuden testamentin kirjeen kohdalta, ymmärsin. Silloin kolahti: Maksoi mitä maksoi, ota kaikki. Pyhä laulu on sen jälkeen johtanut Leppilammen matkaa. Hän alkoi kiertää kirkoissa. – Tein sairaan paljon keikkoja. Parin vuosikymmenen jälkeen tuli väsymys, ja syntyi päätös pitää tauko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

hä laulu

”

Sielunrunoutta ymmärtävät kaikki. Sillä ei ole puhutun kielen kahleita. Toive on toteutunut moninkertaisesti. Yksi konkreettinen asia on Artistirukous-niminen ryhmä, jota Leppilampi alkoi vetää vuonna 2014. – Kokoonnumme laulamaan ja rukoilemaan kerran viikossa. Kutsumme ympäri Suomea verkottunutta ryhmäämme katuvaksi rupusakiksi. Sen rinnalle on syntynyt myös kansainvälinen Artist Prayer Network. Moderni gospel-artisti Leppilampi yhdistää vaivattomasti eri taidemuotoja ja levittää sanaa myös Suomen rajojen ulkopuolella. – Sielunrunoutta ymmärtävät kaikki. Sillä ei ole puhutun kielen kahleita. ENNEN MUUTA KRIISIT ovat opettaneet Jukka Leppilammelle nöyryyttä. – Ihminen ei voi palvella samaan aikaan Jumalaa ja grandiositeettia. Uusi laulu mahtuu vain pienuuteen. Olen mieluummin pieni ja mitätön kuin suuri ja mahtava. Kirkko on pieniä varten. – Ikiaikainen pyhä laulu pitää meidät samalla viivalla. Ja se on se laulu, joka pyörittää maailmaa. Tämän päivän neljästä rukoushetkestä kaksi on vielä jäljellä. Leppilampi lähtee kahvilasta ja kiipeää portaita ylös takaisin Tuomiokirkkoon.■

Valikoima vaihtelee myymälöittäin. Tarkista myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.

Äänirunous eli voice poetry on vienyt Jukka Leppilampea keikoille eri puolille maailmaa.

Uuden kalenterin aika

SANOJEN ONTTOUS oli vienyt Jukka Leppilammen kriisiin. – Tuntui, ettei sanoilla ollut enää mitään merkitystä. Tauon piti kestää kolme kuukautta. Se venyi kolmeksi vuodeksi. Lopulta sikiöasentoon heittäytyminen sai Leppilammessa aikaan primitiivisen äänen, joka pelasti hänet. Ääni oli yhtäaikaa laulu, runo ja rukous. – Äänirunous eli voice poetry puhdisti sieluni uudelleen sanojen merkitykseen, Leppilampi sanoo. Vuonna 2004 syntyi ajatus uudenlaisesta rukoilemisen tavasta. – Minulla oli mielessäni monia ihmisiä: aineettoman pääoman tutkijoita ja tekijöitä, tulevaisuuden näkijöitä, taiteilijoita ja kulttuuri-ihmisiä. Toivoin, että tulisimme yhteen, alkaisimme laulaa pyhää laulua ja luoda uutta kulttuuria.

Kristittyjen yhteistä rukousviikkoa vietetään 18.–25.1. Katso video, jolla Jukka Leppilampi laulaa pyhää laulua, osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Merida löydettiin Espoosta lokakuussa.

Lemmikki pulassa

”Pelkäämme korona lemmikkien hylkäysbuumia” Moni kaipaa nyt jotain pehmeää ja pörröistä. Eläinpoliisi Anne Hietala uskoo, että pentutehtailijat ja salakuljettajat pyrkivät vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT JOONAS BRANDT

orona-aika on innostanut suomalaiset hankkimaan lemmikkejä. Tämä on näkynyt niin Kennelliitossa kuin eläinkaupoissa. Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Anne Hietala Helsingin eläinpoliisista uskoo, että kun asiallisil-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

la kasvattajilla ei ole riittänyt pentuja halukkaille, ovat pentutehtailijat ja salakuljettajat kiihdyttäneet bisneksiään. – Muutos näkyy poliisin työssä viiveellä. Tulevaisuudessa näkyy varmasti sekin, että lemmikkejä on päätynyt myös ihmisille, joilla ei ole kykyä huolehtia eläimestä.

Tyypillisiä eläimiin liittyviä rikoksia Helsingissä ovat koirien hyökkäykset ihmisiä tai toisia koiria vastaan, eläinsuojelurikokset sekä salakuljetusrikokset. Poliisin tietoon tulee pääkaupungissa vuosittain satakunta koiran hyökkäystä, ja määrä on kasvussa. – Ulkomailta tuodaan epämääräisiä koiraristeymiä. Esimerkiksi laumanvartijarotusekoitus saattaisi sopia pihavahdiksi, mutta ei välttämättä seurakoiraksi kaupunkiin. Pentutehtaasta voi tulla koira, jolla on sekä pääkoppa että luusto parantumattomasti pilalla, Hietala toteaa. Eläinsuojelurikokset ovat lisääntyneet jo vuosia. Koko maassa poliisin tietoon tuli viime vuonna 451 eläinsuojelurikosta. Helsingissä poliisi kirjasi niitä 37, mikä on yli tuplasti vuoteen 2015 verrattuna. Kuluvan vuoden tilastot ulottuvat elokuuhun, johon mennessä rikoksia tuli ilmi enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2019. – Monesti naapurit ilmoittavat huonovointisen näköisestä koirasta. Lisäksi poliisipartioille saattaa tulla vastaan eläinsuojelurikoksia, kun asuntoihin mennään muista syistä, Hietala kertoo. KORONA-AIKANA Suomen eläinsuojelu on saanut aiempaa enemmän

•

Kysy lemmikkiä itsellesi Hesyltä p. 09 54 200 100.

•

Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen löytöeläimet viedään Viikin löytöeläintaloon p. 040 198 0778.

•

Eläinpoliisille voi lähettää vihjeitä: elainsuojelurikokset. helsinki@poliisi.fi

eläinsuojeluilmoituksia. Yleisin syy on koiran haukkuminen, joka häiritsee etätöitä tekevää naapuria. Haukkuminen johtuu usein eroahdistuksesta tai vahtimisesta. Suomen eläinsuojelun mukaan ongelmasta kannattaa kertoa ensimmäiseksi koiranomistajalle. Joskus koira saattaa kuitenkin olla hylätty. ”Otetaan kissa, koira tai lintu.” ”Koiralle olisi nyt aikaa.” Helsingin eläinsuojeluyhdistys Hesy on saanut tänä vuonna noin kaksituhatta hakemusta, mikä on selvästi normaalia enemmän. – Monella tuntuu olevan kiire saada seuraksi eläin, ja kaikki käy. Korostamme, että lemmikki elää pitkään, ja sille pitää olla aikaa myös koronakauden jälkeen, sanoo Hesyn tiedottaja Erja Veivo. Hesy on sijoittanut uusiin koteihin tänä vuonna noin 250 eläintä. Suurin osa on hylättyjä ja ulkoa löytyneitä. Tavallisesti noin kolmasosa on otettu pois omistajiltaan. Osa tapauksista on eläinsuojelurikosten kohteita, kun omistajat eivät ole pystyneet mielenterveys- tai päihdeongelmiensa vuoksi huolehtimaan lemmikkieläimestään. Hesyn eläinsuojelutalolle Pitäjänmäkeen päätyy myös lemmikkejä, joiden omistaja on joutunut laitoshoitoon vaikkapa dementian vuoksi.

KUULUTUS PITÄJÄNMÄEN SEURAKUNNAN KIRKKOHERRAN VAALIN TOIMITTAMISESTA SEKÄ ENNAKKOÄÄNESTYKSESTÄ

Elmo-kolli ja Essi-pentu muuttivat Anne Miettisen luokse Hesyn hoivista.

”Halusin elämää nähneen kollin” Anne Miettisen tekee etätöitä kotonaan Helsingin Kannelmäessä. 16-viikkoinen Essi-kissa säntäilee huoneesta toiseen, hyppää verhoihin, vaanii hetken ja nappaa sitten kiinni 12-vuotiaan Elmo-kollin hännästä. Iäkäs kissaherra sähähtää pennulle. – Kompastuin jo kerran Essiin ja kaaduin niin, että huuli halkesi. Essi on sellainen söpö sinkoilija. Onneksi Elmolla on hyvät hermot, Miettinen hymyilee. Molemmat kissat ovat Hesyltä. Essin emo löytyi tiineenä ulkoa Haminasta, ja pentu syntyi eläinsuojeluyhdistyksen hoivissa. Kouvolalainen Elmo merkkaili edellisessä kodissaan vääriin paikkoihin. Kissa päätyi vuosi sitten Hesyn kautta Miettiselle. – Halusin elämää nähneen kollin. Mietin, että vanhoilla kissoilla voi herkästi olla piikki edessä, ja Elmoa kävi sääliksi. Miettinen on tyytyväinen siihen, että Hesyn eläinkoordinaattori tarjosi hänelle sopivia yksilöitä. Karvaiset perheenjäsenet kotiutuivat ongelmitta. – Essiä arastutti vain ensimmäisenä päivänä. Elmo otti tilan haltuun heti, kun pääsi kuljetuskopasta. Se hankasi itseään ovenpieliin reviirin merkiksi.

ELÄINSUOJELUTALOLLA noin 80 koditonta kissa tuijottaa, maukuu ja työntää tassuja kohti kävijää. Muutamassa pleksiseinäisessä oleskelupaikassa juoksee ja loikkii yhteensä tusina pentua. Kilpikonnakuvioinen Merida seuraa pleksin takaa ihmisiä naukuen tauotta. Seurallinen tyttökissa otettiin talteen Espoosta lokakuussa, eikä kukaan ole kysellyt sitä Hesyltä eikä yhdistyksen pyörittämältä Viikin löytöeläintalolta. Espoon, Helsingin, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen löytöeläimiä pidetään Viikin löytöeläintalolla 15 vuorokautta odottamassa omistajaansa. Tämän jälkeen omistaja menettää oikeuden eläimeen, joka siirtyy Hesyn omistukseen. Merida on jo varattu. – Ihmiset kaipaavat yleensä hyvätapaista lemmikkiä, joka viihtyy sylissä. Meillä on paljon haasteellisia eläimiä. Tällä hetkellä meillä on runsaasti kissoja, jotka on loukutettu maaseudulla ulkona elävästä laumasta, Veivo kertoo. Hesy hoitaa parhaillaan kissojen lisäksi yhtätoista koiraa, kahdeksaa kania, kahta marsua, kahta lintua ja yhtä chinchillaa. Hylkäämisen vuoksi kodittomiksi joutuneissa lemmikeissä on jatkuvasti eniten kissoja.

– Kissa ei yleensä maksa mitään. Ajatellaan, että se menee siinä sivussa. Jos kissa sairastuu tai alkaa virikkeettömän elämän vuoksi pissailla vääriin paikoihin, omistaja ei välttämättä ole valmis panostamaan sen hyvinvointiin, kertoo Hesyn johtava eläintenhoitaja Marika Stillman. – Olemme saaneet aiempaa enemmän avunpyyntöjä kattamaan esimerkiksi eläinlääkärikuluja. Syynä on ollut se, että omistaja on työtön tai elää sosiaalituella, Stillman kertoo. Toiseksi eniten Hesyn hoiviin päätyy kaneja. Niitä pidetään helppoina häkkilemmikkeinä, jotka sopivat lapsille. Hesyn mukaan kani tarvitsee kuitenkin huoneen jaloittelupaikakseen ja seuraa lajitoverista. Monella pitkäkorvalla riittää myös temperamenttia: jos paijaaja ei ymmärrä kanin kehonkieltä, hän voi saada potkun osakseen. Koiria hylätään esimerkiksi siksi, että lenkkeily kyllästyttää tai koira haukkuu ja hajottaa kotia ollessaan yksin. – On odotettavissa, että moni jatkuvaan seuraan tottunut koira alkaa kärsiä eroahdistuksesta, kun ihmiset palaavat etätöistä työpaikalle. Pelkäämme koronalemmikkien hylkäysbuumia. Ihmisillä ei ole normaalielämässään yhtä paljon aikaa eläimille kuin nyt, Erja Veivo sanoo. ■

Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on 28.10.2020 tekemällään päätöksellä asettanut vaalisijoille seuraavat henkilöt 1. vaalisija Lopen seurakunnan kirkkoherra Tuomas Hynynen 2. vaalisija TT, pastori, asessori Hilkka Niemistö 3. vaalisija Pitäjänmäen seurakunnan vt. kirkkoherra Maika Vuori Kirkkoherranvaali toimitetaan Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4, sunnuntaina 7.2.2021. Vaalitoimitus alkaa kello 11.30 ja päättyy klo 20. Kirkkoherranvaalin ennakkoäänestys tapahtuu Pitäjänmäen seurakunnan seurakuntatoimistossa, Turkismiehenkuja 4, maanantaista 1.2.2021 perjantaihin 5.2.2021, joka päivä kello 9-18. Tämän lisäksi ennakkoon voi äänestää seuraavissa paikoissa: Maanantaina 1.2.2021 klo 14-18 Kauppakeskus Ristikossa Konalan Asukastilassa, 2. kerros (Ajomiehentie 1) Keskiviikkona 3.2.2021 klo 13-17 Pajamäen seurakuntakodilla (Pajamäentie 14). Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- tai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan ennakkoäänestysviikon aikana. Hänen tai valitsemansa henkilön on ilmoitettava kotiäänestyspyyntö vaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse seurakuntatoimistoon viimeistään 29.1.2021 ennen klo 16.00. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja. Kotiäänestykseen ilmoittautumislomakkeita on saatavana seurakuntatoimistosta. Tavanomaisten aukioloaikojen lisäksi seurakuntatoimisto on avoinna 29.1.2021 kello 16.00 saakka. Seurakuntatoimiston puhelinnumero on 09 2340 5600 ja sähköpostiosoite pitajanmaki.srk@evl.fi. Helsingissä 3.12.2020 Pitäjänmäen seurakunnan vaalilautakunnan puolesta puheenjohtaja Anna Laine

ONKO HISSINNE PARHAAT PÄIVÄNSÄ NÄHNYT TAI ASUTTEKO KOKONAAN HISSITTÖMÄSSÄ TALOSSA? UUSI MODERNI HISSI ⬁ parantaa turvallisuutta ⬁ lisää esteettömyyttä ⬁ nostaa asuntojen jälleenmyyntiarvoa 45% avustusta saatavilla hissin esteettömyyskorjauksiin sekä hissin jälkiasennushankkeisiin.

KYSY LISÄTIETOJA JA TILAA ILMAINEN HANKEKARTOITUS! HELSINKI: petri.hamalainen@kone.com VANTAA: riku.nevalainen@kone.com ESPOO: riitu.kaartinen@kone.com www.kone.fi/peruskorjaus

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Nyt voi hengittää Tikkurilan kirkko piti purkaa sisäilmaongelmien vuoksi. Uusi pyhäkkö valmistui vuodenvaihteessa. Sen tulevat käyttäjät kertovat, millainen se on.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT MARIANNA SIITONEN

eväämmällä tai kesällä pidetään sitten kansanjuhla, lupaa Tikkurilan kirkkoherra Janne Silvast. Uusi Tikkurilan kirkko valmistui joulun alla niin monen käänteen ja väännön jälkeen, ettei Silvast ole missään vaiheessa uskaltanut pitää sitä itsestäänselvyytenä. Viimeisintä vastoinkäymistä ei kukaan ollut osannut ennakoida: kun kirkko lopulta on valmis, koronavirusepidemia rajoittaa kokoontumista siellä. Vaikka juhliminen ja normaali arkikin lykkäytyvät myöhemmäksi, Silvast vaikuttaa iloiselta. – Kun ajattelee kokonaisuutta, olen kirkkoon tosi tyytyväinen. Jos euroja olisi ollut rajattomasti, olisi totta kai rakennettu isompi. Vaikka jouduttiin ottamaan pois paljon neliöitä, tilat ovat monipuoliset ja ne tulevat olemaan tehokkaassa käytössä. Silvast arvioi, että varsinkin työntekijöiltä uudet tilat vaativat uudenlaista asennoitumista. Kun aiemmin Tikkurilan seurakunnan, Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan ja Vantaan seurakuntien yhteisten palveluiden työntekijöillä oli käytössään kokonainen virastotalo ja sen siipi, heidän on nyt mahduttava kirkkorakennuksen kahteen kerrokseen. Kellään ei ole omaa työpistettä, saati työhuonetta. Työntekijöitä on noin 160, mutta osa heistä, kuten sairaalapapit ja lastenohjaajat, työskentelee enimmäkseen muissa tiloissa. Siksi on laskettu, että sata työpistettä riittää hyvin. Kirkon suunnittelussa käytettiin palvelumuotoilua: toiveita, tarpeita ja ideoita kerättiin kaupunkilaisilta ja työntekijöiltä. Silvastin mukaan palvelumuotoilun tulokset näkyvät varsinkin rakennuksen katutasossa. Siellä on kahvila ja lapsiperheiden Pienten paikka. Kirkkosali on avoinna aamusta iltaan hiljentymistä varten. – Suuri juttu näkyy heti aulassa. Infopisteessä ovat aina kasvot läsnä, ja sieltä lähtevät monet palveluprosessit liikkeelle, Silvast kertoo. Se tarkoittaa sitä, että kirkkoherranvirastoa on uudelta kirkolta turha etsiä. Sen palvelut saa infopis-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 1/2020

Kirkkoherra Janne Silvast toivoo, että moni löytäisi kirkolta yhteisön itselleen.

teestä. Infopisteestä ohjataan myös esimerkiksi diakonian ja perheneuvonnan vastaanotoille ja muihin sovittuihin tapaamisiin. VAHTIMESTARI Tom Åstrand on yksi Silvastin mainitsemista kasvoista eli työntekijöistä, jotka vuorollaan päivystävät infotiskillä. Tiskillä on joku aina, kun kirkon ovet ovat auki. Kyse on paitsi asiakaspalvelusta, myös turvallisuudesta. – Odotan kirkon avautumista mielenkiinnolla. Kyllä se tuo omaankin työhön uutta potkua, Åstrand sanoo. Hän on odottanut myös sitä, että odotus loppuu. Enää ei tarvitse sanoa, että katsotaan sitten, kun uusi kirkko on valmis, vaan voidaan keskittyä toimintaan. Netissä Åstrand on seurannut kirkkohankkeen herättämää keskustelua. Jotkut ovat olleet sitä mieltä, että siinä on heitetty yli 20 miljoonaa euroa hukkaan. Toisten mielestä taas ison kaupungin ytimeen tarvitaan kirkko. Kirkon ulkonäkökin on jakanut mielipiteitä. Jotkut kiittelevät sitä moderniksi, toiset taas olisivat toivoneet kirkon näköistä kirkkoa. – Minusta se näyttää hyvältä. Ja ihan erityisen tyytyväinen olen sen nimeen. Yksinkertaisuus on hyvä asia. Tikkurilan kirkko -nimeen olivat tyytyväisiä myös nimistöntutkimuksen asiantuntijat, jotka valitsivat sen viime vuonna vuoden nimeksi. JANNE SILVASTILTA on kysytty, mikä on hänen lempipaikkansa uudessa kirkossa. Sellaista hän ei osaa nimetä – puhuttelevimman kyllä. Sen näkee, kun katsoo kirkkosalin yläkulmaan parinkymmenen metrin korkeuteen. Jos samaa kohtaa katsoo ulkopuolelta, näkee katolla kullatun ristin. Kun risti joulukuussa nostettiin katolle, Silvastis-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Vahtimestari Tom Åstrand päivystää alaaulan infotiskillä.

ta tuntui kuin olisi aamenen sanonut: kirkko on nyt kirkko. – Kirkon merkitys erityisesti näinä aikoina on myös symbolinen: että meillä on olemassa taho, joka pitää esillä syviä arvoja, hengellisiä asioita ja ihmisarvoa. Toivoisin, että tämä kirkko voisi antaa mahdollisuuden luontevaan arjen kristillisyyteen. Voit piipahtaa hiljentymässä kirkossa tai tulla konsertteihin. Ja vaikka tänne on matala kyn-

Kirkon on suunnitellut arkkitehtitoimisto OOPEEAA pääsuunnittelijanaan Anssi Lassila. Rakentaja on Lujatalo Oy. Kirkko ja sen yhteydessä olevat seurakuntien tilat maksoivat yhteensä 21,3 miljoonaa euroa. Rakennus on kooltaan 2 950 kerrosneliömetriä. Kirkkosaliin ja parville mahtuu normaalioloissa istumaan 450 henkeä. Kirkon taideteokset ovat Jaana Partasen ja Heikki Lamusuon käsialaa. Niihin kuuluvat ulkoseinän tiiliteos, kirkkosalin risti ja kastepuu sekä kirkkosalin lasiseiniin poltettu digitaaliprintti, jossa on kristillisiä symboleita. Kirkkotekstiilit on suunnitellut Helena Vaari.

nys, voit päästä tekemisiin sellaisen todellisuuden kanssa, jota muut eivät tarjoa, Silvast sanoo. Koronatilanteesta riippuu, kuinka jumalanpalvelus- ja muu hengellinen elämä kirkossa pääsee käyntiin. Suunnitelmissa on erilaisia hartaus- ja meditaatiohetkiä ja omat jumalanpalveluksensa niin nuorille aikuisille kuin lapsiperheille. – Niistä voi jokainen poimia itseään koskettavaa ja luontevalta tuntuvaa hengellisyyttä.

YHTEISÖLLISYYS TUNTUU olevan yksi avainsanoista, kun uudesta kirkosta puhutaan. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Janne Silvast kertoo, että kirkolla on tarkoitus järjestää ruokailuja useamman kerran viikossa sitten, kun koronatilanne sen sallii. Kyse ei ole vain syömisestä, vaan tarkoitus on, että ruuan ympärille muodostuisi yhteisöjä, jotka jakavat muutakin elämää. – Toivottavasti kirkko voi olla monelle paikka, jossa kohtaa toisia ja kokee kuuluvansa johonkin. Sitä tahdomme tukea. Kun Vantaan seurakuntien vanhat virastorakennukset purettiin, moni jäi kaipaamaan juuri yhteisöllisyyttä: Vehkapolulla sijainnutta Olotilaa ja Unikkotien Walkers-nuorisokahvilaa. Nyt uusi kirkko ja kirkkokorttelin asuinrakennuksesta vuokrattava tila vastaavat näihin tarpeisiin. Lastenohjaaja Hanne Pekanpalo työskentelee maanantaisin Pienten paikassa, joka on vapaaseen yhdessäoloon tarkoitettu kohtaamispaikka perheille. – Vähän jännittää, miten osaan toimia uusissa tiloissa ja miten rutiinit löytyvät, hän miettii. Lapsiperheiden tila on paraatipaikalla katutasossa ja sinne on oma sisäänkäynti. Toiveissa on, että se voisi olla avoinna joka päivä ja myös iltaisin. Pienten paikassa voi syödä omia eväitä tai hakea syötävää ja juotavaa viereisestä kahvilasta. Ruokaa voi lämmittää mikrossa ja vaipanvaihto hoituu omassa vessassa. Työntekijät ovat mukana juttelemassa ja leikkimässä ja auttavat tarvittaessa esimerkiksi lasten pukemisessa. Koska kirkko on niin keskeisellä paikalla, Pekanpalo toivoisi sille myös keskeistä roolia kaupunkilaisten elämässä. – Ei tarvitse olla seurakunnan jäsen voidakseen käydä täällä. Kunhan koronatilanne sen sallii, kirkolla on tarkoitus järjestää tapahtumia perheille, konsertteja ja muuta.

Seurakunnan luottamushenkilö Paula Lehmuskallio on nähnyt kirkko hankkeen kaikki vaiheet.

Lastenohjaaja Hanne Pekanpalo tapaa perheitä Pienten paikassa.

toimistot kokoustila seura kuntasali

kerhotilat

■ yksityinen (työtilat) ■ puolijulkinen ■ julkinen

asiakastilat ja neuvottelu pienten paikka kahvila aula kirkkosali

ARKKITEHTITOIMISTO OOPEEAA

TIKKURILAN SEURAKUNNAN ja Vantaan kaupungin pitkäaikainen luottamushenkilö Paula Lehmuskallio ei enää tarkkaan muista, milloin Tikkurilaan alettiin puuhata uutta kirkkoa. Suunnitelmat ja kirkon paikkakin ovat ehtineet muuttua useampaan kertaan. Alun perin hanke käynnistettiin, koska oli huomattu, ettei työkeskukseksi vuonna 1956 rakennetussa kirkossa ollut riittävästi sopivia tiloja suuren seurakunnan toiminnalle. Vuonna 2006 järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jossa uutta kirkkoa suunniteltiin vanhan yhteyteen. Silloin ei vielä tiedetty vanhan kirkon vaurioista ja niiden aiheuttamista sisäilmaongelmista. Kun työntekijät alkoivat oireilla, ja kirkkoa tutkittiin tarkemmin, se paljastui niin huonokuntoiseksi, ettei ollut varmuutta, saataisiinko sisäilmaongelmat ratkaistua remontoimalla. Siksi seurakunnat päättivät purkaa rakennuksen. Koska rakennus oli suojeltu, purkamiselle tarvittiin kaupunginmuseon lupa. Sitä odottaessa kirkko ehti seistä tyhjillään useampia vuosia. Vasta, kun kaupunki lähti mukaan kehittämään kirkkokorttelin kokonaisuutta, purkulupa heltisi ja asemakaavaa voitiin muuttaa. Rakennustyöt aloitettiin lopulta vuonna 2019. Lehmuskallio arvioi kirkkohankkeen olevan päättäjän uransa isoin yksittäinen asia. – Se jää näkymään ja elämään. Olen oman arvovaltani ja jaksamisenikin käyttänyt sen hyväksi, ja nyt olen hirveän onnellinen. Kyllä se on vaatinut valtavan määrän keskusteluja ja vakuuttelua. – Tosin ulkomuodoltaan kirkko ei minua kauheasti miellytä. Olisin halunnut sellaisen, josta näkee, että se on kirkko eikä pyramidi. Mutta olen sopeutunut, kun en sille mitään voi. Lehmuskallio muistelee, että kun vanhan kirkon ongelmat olivat tulleet tietoon ja hän esitti sen purkamista, monet sanoivat, ettei se tule onnistumaan. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Kanttori Samppa Laakso kirkon urkuparvella. Urut valmistuvat kevään aikana.

– He pelkäsivät, että museo pistää niin kovasti hanttiin. Ja se pistikin. Vääntäminen ja junnaaminen turhauttivat välillä. Lehmuskallio kertoo kerran eräässä keskustelussa esittäneensä, että siirretään sitten kaupunginmuseo vanhaan kirkkoon, jos sitä ei kerran saa purkaa, ja rakennetaan seurakunnalle uusi kirkko muualle. – Ehkä sillä oli vaikutusta. En tiedä.

näisiä kellokonsertteja, kertoo kanttori Samppa Laakso.

PAULA LEHMUSKALLION mielestä kirkko tuntuu avoimelta ja helposti lähestyttävältä, ja siitä hän on iloinen. – Se on vähän kuin tori, josta löytää halutessaan juttuseuraa, mutta myös rauhaa ja hiljaisuutta, kun sitä kaipaa. Voi tulla lastenkin kanssa, ja palvelut saa samasta paikasta. On tilaa tulla ja mennä ja pysähtyä, eikä tarvitse olla uskonnollisesti hirveän virittäytynyt. Silti uskon, että monella on sydämessä rauha ja tunne, että sinne on kiva mennä. Toisen Lehmuskallion ilonaiheen voi moni lähiseudun asukas ja ohikulkija kuulla omin korvin. Kun Lehmuskallio istui edellisen, sittemmin kuopatun, kirkkohankkeen suunnittelutoimikunnassa, hän toi eräältä Keski-Euroopan-matkaltaan tuliaisina idean tornikellopelistä eli carillonista. Silloin idea jäi toteutumatta, mutta uuteen kirkkoon on nyt rakennettu Suomen ainoa tornikellopeli. Seurakunnan kanttoreille kellopelin soittaminen on uusi aluevaltaus, joka vaatii harjoittelua. – Alkuvaiheessa, kun soitin on meille uusi, lähdetään liikkeelle tutuista lauluista. Vaikka oletamme, että valtaosa ihmisistä ilahtuu soitosta, kellopeliä ei soiteta koko ajan, vaan esimerkiksi kirkkovuoden juhlien yhteydessä. Kellonsoitolla voidaan liittyä kaupungilla oleviin tapahtumiin, ja tarkoitus on järjestää myöhemmin myös itse-

Uusien kirkkojen rakentaminen ei ole Suomessa kovin yleistä. Uusimmat ovat vuonna 2010 valmistuneet Sovituksen kirkko Hollolassa ja Kuokkalan kirkko Jyväskylässä sekä vuonna 2018 valmistunut Söderkullan kirkko Sipoossa. Keväällä valmistuu Ylivieskaan uusi kirkko tuhopoltetun tilalle. Pääkaupunkiseudun uusimmat kirkot sijaitsevat Helsingissä: Laajasalon kirkko valmistui 2003 ja Viikin kirkko 2005.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

SYYSKUUSSA 2013 suljettiin Tikkurilan vanha kirkko lopullisesti. Ennen sitä siellä vietettiin messua viimeistä kertaa. Samppa Laakso oli seurakunnan kanttoreista ainoa, joka pystyi vielä olemaan kirkossa, joten hän oli työvuorossa.

Kappeleita on pääkaupunkiseudulle rakennettu viime vuosina muutama: Pyhän Laurin kappeli Vantaalle 2010, Kampin kappeli Helsinkiin 2012 ja Suvelan kappeli Espooseen 2016. Niistä vain Suvelan kappelissa on säännöllisiä jumalanpalveluksia.

– Muut saivat kirkossa akuutteja astmareaktioita. Minulla vain silmät valuivat vettä ja tuli ihottumaa. Uusi kirkko on Laaksolle pitkän odotuksen täyttymys. Moneen vuoteen ei Tikkurilan keskustassa ole ollut toimivaa tilaa, jossa olisi pystynyt järjestämään vähänkään isompia tapahtumia. Konsertit on pidetty Pyhän Laurin kirkossa, joka on sijainniltaan monelle hankala. Uusi kirkko on

Anna-Kaisa Paakkinen ja muut seurakunnan nuoret aikuiset odottavat pääsyä uusiin tiloihin.

hyvien yhteyksien varrella, tiloiltaan muunneltava ja sen äänentoistotekniikka nykyaikainen. Väliaikatarjoilut on helppo järjestää eikä vessaan tarvitse jonottaa ulkona. – Kirkon akustiikka on vielä arvoitus. Vasta lähikuukausina selviää, miten tila oikeasti soi ja minkä tyyppinen musiikki siellä viihtyy, Laakso sanoo. Parhaillaan kirkkoon asennetaan urkuja. Urkurakentamo Veikko Virtasen rakentaman 17-äänikertaisen soittimen tyylillinen esikuva ovat Zachariassenin urkurakentamon urut 1800-luvun lopulta. Sellaiset olivat aikoinaan Pyhän Laurin kirkossa, ja kaksikymmentä niistä säilynyttä urkupilliä kierrätetään nyt uusiin urkuihin. TIKKURILALAINEN Anna-Kaisa Paakkinen on seurannut kirkon valmistumista koiraansa lenkittäessään ja odottanut uteliaana, mitä suoja-aitojen ja rakennustelineiden takaa paljastuu. – Se on oikein paikalleen osuva, kauniin moderni rakennus ja kuitenkin ympäristöstään erottuva, Paakkinen kiittelee nyt näkemäänsä. Hän on mukana seurakunnan nuorten aikuisten toiminnassa, josta on muodostunut oma yhteisönsä. Viime vuodet se on kokoontunut väistötiloissa esimerkiksi peli-iltoihin ja kokkaamaan. Nyt uusissa tiloissa voidaan kokeilla monenlaista toimintaa, ja se tuntuu Paakkisesta hienolta. Myös erilaiset hiljentymisen mahdollisuudet, joita kirkossa on tarjolla, tuntuvat vastaavan hänen tarpeisiinsa. – Luulen, että olen sopivaa kohderyhmää, sillä kaipaan pysähdystä hektisen arjen keskelle. ■ Tikkurilan kirkko vihitään käyttöön su 24.1. Kirkko on avoinna arkisin klo 8–21 ja viikonloppuisin klo 9–18. Lisää kuvia Tikkurilan kirkosta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupungin mediamyynti on siirtynyt Kotimaa Oy:lle. Ole yhteydessä: Pirjo Teva p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen p. 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Kati Kinnunen p. 040 751 7337 kati.kinnunen@kotimaa.fi

Kotimaa Oy on etenkin seurakuntia ja kuluttajia palveleva media- ja monialayhtiö. Se kustantaa Kotimaaja Askel-lehtiä ja verkkopalvelu kotimaa.fi:tä. Kotimaa-lehdellä on 75 000 ja Askel-lehdellä 78 000 lukijaa. Kotimaa tuottaa lisäksi monipuolisia viestintäpalveluja kuten lehtien taittoa ja ilmoitusmyynti- ja -valmistuspalveluja. Kotimaa Oy:n toimipaikka sijaitsee Porkkalankadulla Helsingissä. Kotimaa täytti viime vuonna yrityksenä 115 vuotta.

Tule tutustumaan Saga Tammilinnaan Vantaan Tikkurilassa sijaitsevassa Saga-palvelutalossa järjestetään keskiviikkona 27.1.2021 yksityisesittelyitä kaikille palveluasumisesta kiinnostuneille. Varaathan oman esittelyaikasi etukäteen soittamalla, jotta voimme pitää esittelyt porrastetusti ja turvallisesti. Kiinnostuitko? Varaa oma esittelyaika, tilaa esitteet tai kysy lisää! puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi Saga Tammilinna Neilikkatie 11 A 01300 Vantaa

Tiesitkö, että jokaisella täysi-ikäisellä henkilöllä olisi hyvä olla testamentti? Listasimme kymmenen syytä laatia omasi. Lue lisää: unicef.fi/testamentti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Papin kutsumus teki Mari Leppäsestä ulkopuolisen omassa uskonyhteisössään ja vei häneltä Jumalasta kertovat sanat. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA VILJA HARALA

ämmin ja turvallinen. Nämä sanat toistuvat, kun Turun piispaksi joulukuussa valittu Mari Leppänen kertoo lapsuudestaan. Lapsi kokee oman kasvuympäristönsä tavallisena, mutta jälkeenpäin katse huomaa myös sen, mikä on ollut erityistä. Leppäsen lapsuudenkoti oli vanhoillislestadiolainen. Lapsen näkökulmasta se tarkoitti laajaa turvallisten aikuisten verkostoa. Varhaisessa muistikuvassa pieni tyttö istuu siskojensa kanssa seurapenkissä vanhempiensa välissä. Hän piirtää keskittyneesti. – Tilanne toistui samanlaisena vuosi vuoden perään. Seurapuheiden ja laulujen rytmi painui syvälle ruumiin muistiin, Leppänen sanoo. Monissa suvuissa vanhoillislestadiolaisuus on useiden sukupolvien päähän ulottuva jatkumo, mutta Leppäsen perheessä herätysliike oli ennen muuta isovanhempien löytö. Isovanhemmat sekä isän että äidin puolelta löysivät lestadiolaisuuden 1920- ja 1930-luvuilla. Perinteisestä kuvasta poikkesi sekin, että perhe ei elänyt vahvalla lestadiolaisalueella vaan Helsingin Käpylässä. Leppäsen ystävät ja koulukaverit tulivat liikkeen ulkopuolelta ja erilaisista taustoista. – Minulla oli kuusi sisarusta, mutta yksi parhaista ystävistäni asui kaksin mumminsa kanssa. Yhden ystäväni äiti oli koulumme elämänkatsomustiedon opettaja. Vanhempani suhtautuivat ystäviini lämpimästi ja kannustavasti. KODIN ILMAPIIRIÄ sävytti se, että Mari Leppäsen vanhemmat olivat uskonnontutkijoita. Isä Juha Pentikäinen syventyi uskontotieteen professorina kansanuskon, shamanismin ja uskontojen maailmoihin ja äiti Elina Pentikäinen tutki körttiläistä herätysliikettä. – Isä ei koskaan naureskellut erilaisille kulttuureille ja perinteille, vaan lähestyi niitä arvostavasti ja eläytyen. Äiti otti minut mukaan körttiseuroihin, joissa kävi tutkijana. Vanhoillislestadiolaisuuteen kuuluu tarkka raja ulkopuolisiin, mutta se murtui näissä kohtaamisissa ja tavoissa olla ihmisten kanssa. Leppänen eli tavallista helsinkiläisen tytön lapsuutta, mutta muistaa myös hetkiä, joissa kokemus rinnakkaistodellisuudesta oli vahva. Herätysliikkeen piirissä nuoret jakoivat tärkeitä hetkiä laulamalla Siionin lauluja ja virsiä. Koulukaverit puhuivat tv-ohjelmista ja pop-musiikista, joista hän ei tiennyt mitään. – Olin pihalla monesta 1980-luvun lasten ja nuorten kulttuuriin kuuluvasta asiasta, mutta opin luovimaan niissä tilanteissa. Erilaisuuden kokemukseen ei liittynyt suurempaa häpeää. Kertoessaan lähtökohdistaan Leppänen mainitsee myös opettajana työskennelleen Elma Lyyran. Hän oli kummitäti, jonka kanssa Leppänen vietti paljon aikaa ja kävi läpi lapsuuden jatkunutta kirjeenvaihtoa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Jumalan kanssa pääsemättö missä Kuka?

Pappi ja elämäkertatutkija Mari Leppänen, 42, asuu Liedossa puolisonsa kirkkoherra Risto Leppäsen sekä 19-, 17- ja 14-vuotiaiden lasten kanssa. Leppänen harrastaa ulkoilua, ikonimaalausta ja lukemista ja saunoo lähes joka ilta.

Mitä?

Mari Leppänen vihitään Turun arkkihiippakunnan piispaksi 7.2.

Motto

”Murtunutta ruokoa hän ei muserra, lampun hiipuvaa liekkiä hän ei sammuta. Tinkimättä hän toteuttaa oikeuden.” – Nämä profeetta Jesajan sanat kuvaavat hienosti ja kokonaisvaltaisesti sitä, millä tavalla Jumala tulee ihmisen luokse, Mari Leppänen sanoo.

– Hän oli miesten ja naisten välisen tasa-arvon vahva kannattaja. Se on vaikuttanut omaan ajatteluuni, Leppänen sanoo. ITSESTÄ PUHUMINEN ei ole Mari Leppäselle luontaista. Folkloristiikan yliopisto-opintojen jälkeen hän aloitti työuransa elämäkertatutkimuksen parissa kuuntelemalla toisten elämäntarinoita, toimittamalla niitä kirjoiksi ja ohjaamalla elämäkertakirjoittamisen kursseja. – Mikään muu ei inspiroi minua enempää kuin se, että joku alkaa kertoa omasta elämästään. Kenen tahansa elämästä paljastuu mielenkiintoisia vaiheita ja kohtaloita, hän sanoo. Elämäntarinat opettivat Leppäselle sen, että ihminen jäsentää omaa minuuttaan koko elämänsä ajan joko tietoisesti tai tiedostamattaan. Yritämme rakentaa elämästä sellaisen kertomuksen, jonka kestämme ja jonka kanssa jaksamme elää. Oman tarinan vuoro tuli vuonna 2005, kun Leppänen sai työpaikan Liedon seurakunnan tiedottajana. Perhe oli muuttanut Varsinais-Suomeen Mari Leppäsen puolison Risto Leppäsen papintöiden perässä. Työssään Mari Leppänen seurasi läheltä nuoria pappeja ja teologiharjoittelijoita ja kävi heidän kanssaan pitkiä keskusteluita. Niissä raja vanhoillislestadiolaisten ja muiden välillä hälveni lopullisesti. – Aikaisemmin olin tottunut ajattelemaan, että me, jotka olimme vanhoillislestadiolaisen liikkeen piirissä, olimme uskovia. Nyt puhuin uskosta toisenlaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa. Opin heidän hengellisyydestään ja tavastaan sanoittaa uskoa. Antoisat keskustelut avasivat myös vaikeita kysymyksiä. Papin kutsumus heräsi, mutta Mari Leppäsellä ei ollut malleja tai sanoja sen käsittelyyn. Vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä vain miehet voivat olla pappeja. – Olin solmussa itseni kanssa. En tiennyt, oliko kutsumukseni pappeuteen tosi vai oliko kyse siitä, että halusin muuttaa vanhoillislestadiolaista herätysliikettä tasa-arvon suuntaan. VUONNA 2008 Mari Leppänen ymmärsi tarvitsevansa apua ja hakeutui hengelliseen ohjaukseen. Siellä oli tilaa asioille, joihin työnohjauksesta tai terapiasta ei olisi ollut apua. Matkakumppaniksi löytyi ohjaaja, joka kuunteli ja kesti hänen ristiriitojaan tarjoamatta valmiita vastauksia. Leppänen oli aloittanut myös teologian opinnot, joita hän suoritti työnsä rinnalla ja virkavapaalla. – Kyselin omaa tietäni. Olisiko helpompaa palata kulttuurintutkimuksen maailmaan, jossa myös viihdyin, ja jättää hengelliset kysymykset toisille? Vähitellen tunnistin, etten voinut valita niin. Olin pääsemättömissä, hän sanoo. Keskellä omaa prosessiaan Leppänen sai yhteydenoton naiselta, joka pyysi apua oman elämäntarinansa jäsentämiseen. Vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen kuuluvan naisen lapsuutta oli varjostanut pitkään jatkunut seksuaalinen hyväksikäyttö. Vuonna 2012 julkaistiin Leppäsen ja lastensuojelun tutkija Johanna Hurtigin yhdessä toimittama kirja Maijan tarina – Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö yksilön ja yhteisön traumana (Kirjapaja). Ajankohtainen kirja ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen. Leppänen kommentoi mediassa sitä, miten vanhoillislestadiolainen liike oli rea-

goinut seksuaaliseen hyväksikäyttöön salailulla, peittelyllä ja uhrin mitätöinnillä. Samana vuonna Leppänen sai teologian opinnot valmiiksi. Hänestä tuli ensimmäinen pappisvirkaan vihitty vanhoillislestadiolainen nainen. – Vihkimys oli taitekohta, joka teki minusta ulkopuolisen lapsuuteni herätysliikkeessä. Olin saanut kokea, mitä on vahvan yhteisön lämpö, ymmärrys ja armollisuus. Nyt tiedän myös sen, miltä tuntuu, kun ei enää kuulu joukkoon. Hengellinen hylkääminen on asia, joka menee ihmisen syvärakenteisiin.

”

Olin solmussa itseni kanssa. En tiennyt, oliko kutsumukseni tosi. MARI LEPPÄNEN NAUTTI papin työstä, mutta koki menettäneensä lapsuutensa ja nuoruutensa hengellisen kielen. Enää ei ollut mahdollista tukeutua siihen, miten ennen sanottiin. Sisäinen kodittomuus oli mielessä aamulla herätessä ja seurasi mukana pitkille kävelylenkeille. Leppäsen mukaan samankaltainen tyhjentymisen ja hiljenemisen vaihe toistuu monissa hengellisissä matkakertomuksissa. – On sanottu, että hiljaisuus on Jumalan ensimmäinen kieli. Koin, että Jumala oli lähellä eikä ollut hylännyt minua, mutta kokemuksella ei ollutkaan sanoja. Oli opeteltava uudenlaisia tapoja käydä vuoropuhelua Jumalan kanssa. Leppänen hakeutui työtehtäviin, joissa hän sai rakentaa identiteettiään uudelleen. Seuraavina vuosina hän toimi muun muassa vuoden 2014 seurakuntavaalien projektipäällikkönä ja piispa Kaarlo Kallialan erityisavustajana. Vuodesta 2018 lähtien Leppänen on toiminut Turun tuomiokapitulin hiippakuntadekaanina. Hänen toimiessaan siinä tehtävässä häntä pyydettiin ehdolle piispanvaaliin, jossa valittiin eläkkeelle jäävän Kallialan seuraaja. Leppänen vastasi myöntävästi. Nyt hän tunsi olevansa valmis. Leppäsen mielestä kirkon on aika luopua hengellisestä paremmin tietämisestä ja kuunnella tarkkaan myös niitä jäseniään, jotka etsivät vastauksia muista perinteistä. Piispana hän haluaa vaikuttaa sen puolesta, että kirkko sitoutuu juuriinsa, toivoon ja todellisuuteen sekä ottaa seksuaalisuutta ja sukupuolisuutta koskevan tiedon vakavasti. Se tarkoittaisi virallista hyväksyntää sateenkaariparien vihkimiselle. Uusi hengellinen kieli on löytynyt hiljaisuuden joogan, ikonimaalauksen sekä kirjailija ja teologi Anna-Maija Raittilan tekstien kautta. Ajan kuluessa myös lapsuuden hengellinen kieli on elpynyt. Uudeksi yhteisöksi on löytynyt Hiljaisuuden ystävät ry, joka on evankelis-luterilaisen kirkon piirissä vaikuttava retriittiliike. – Hiljaisuus ei ole oman itsen ympärillä pyörimistä vaan radikaali muutosvoima, joka muuttaa sekä omaa sisintä että maailmaa. Hiljaisuudesta syntyy rohkeus puhua ja toimia, Leppänen sanoo. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Pidä etätyössä taukoja ilman älylaitteita Korona-aikana moni etätöitä tekevä stressaantuu sähköisen viestinnän tulvasta. Aivojen asiantuntija Mona Moisala neuvoo, miten välttyä liialta kuormittumiselta.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

iime kuukausien aikana Mona Moisalan asiakkailla on ollut erityisen paljon stressiin ja uupumukseen liittyviä oireita. Työssään työterveyspsykologina hän on tavannut varsinkin korona-aikana etätöitä tekeviä ihmisiä. Yhtenä mahdollisena syynä stressiin ja uupumukseen Moisala pitää sitä, että etätyön lisääntyessä myös sähköisen viestinnän ja multitaskaamisen määrä on lisääntynyt. – Moni tekee nyt töitä paljolti erilaisten älylaitteiden varassa. On stressaavaa, kun viestintäkanavat ovat tavallaan räjähtäneet käsiin ja niitä joutuu seuraamaan koko ajan. Osa työntekijöistä myös siirtyy päivittäin etäpalaverista toiseen eikä pysty pitämään kunnollisia taukoja. Moisalan mukaan uupumista aiheuttaa myös sosiaalisten kontaktien puute, sillä etäyhteyden kautta ei pysty kokemaan työkavereiden kanssa samanlaista aitoa vuorovaikutusta kuin työpaikalla. Jotkut jopa kokevat tippuneensa etätyöjakson aikana työyhteisönsä ulkopuolelle. – Työyhteisössä voisikin olla etäyhteyden kautta myös rennompaa keskustelua ja yhdessäoloa, joka ei liittyisi niin tiukasti työasioihin, Moisala ehdottaa. YHTENÄ TEKIJÄNÄ etätyöntekijöiden stressi- ja uupumisoireiden lisääntymisessä ovat jatkuvat keskeytykset. Työntekijä ei pysty keskittymään yhteen asiaan pitkään, kun kaikki kanavat ovat auki ja niistä tulee solkenaan viestejä ja soittoja. – Moni vetää työpäivän läpi jatkuvassa reagoivassa moodissa. Myös etäpalaverin aikana työntekijä saattaa tehdä kaikenlaista muutakin esimerkiksi, jos hänellä on monta sovellusta auki samaan aikaan, Mona Moisala sanoo. Kun työpäivän kulku on ollut kiireistä ja pomppivaa, sen jälkeen on vaikea vaihtaa vapaalle ja ottaa rennosti. – Korkea vireystila jää päälle, mikä vaikuttaa jaksamiseen ja unen laatuun. Ja vaikka päivän aikana on ollut monta rautaa tulessa, voi olla sellainen olo, ettei ole saanut tehtyä mitään kunnolla.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Yksi riesa on riippuvuus älylaitteista, mikä syntyy etätyössä helposti. Vaikka viestintäkanavat laittaisi kiinni, tulee vähän väliä tarve tarkistaa viestit ja reagoida niihin. Moisalan mukaan aivot koodaavat huonosti lukemiseen ja muuhun pitkäjänteisempään työhön liittyvää mielihyvää. Sen sijaan ne koukuttuvat helposti pieniin ja nopeisiin palkkioihin. – Älylaitteiden sovellusten kehittäjät tietävät tämän, joten ei ole pelkkä sattuma, millaisia ominaisuuksia laitteisiin tehdään. Moisala toteaa, että voimakkaimmin älylaitteiden negatiiviset, riippuvuutta aiheuttavat vaikutukset näkyvät lapsissa ja nuorissa.

”

Aivot kaipaavat työpäivän jälkeen palautumista. Parhaiten siihen auttaa pienimuotoinen aktiivinen tekeminen. – Mitä pienempi lapsi on, sitä tiukemmat rajat hänelle pitäisi asettaa älylaitteiden käyttöön. Lapsen on aikuista vaikeampi säädellä toimintaansa älylaitteiden kanssa jo siitäkin syystä, että hänellä ovat aivojen kontrollikeskukset vasta kehittymässä. JOS ÄLYLAITTEET kuormittavat henkisesti ja tuntuvat säätelevän liikaa elämää, kannattaa Mona Moisalan mielestä aloittaa pienistä muutoksista. Esimerkiksi kotona voi tehdä lyhyitä meditaatioharjoituksia tai voi liikkua julkisilla liikennevälineillä ilman älylaitteiden antamaa ärsykettä ja viihdykettä.

– Tavoitteena voisi ensin olla vaikka vain tunti päivässä älylaitteetonta aikaa. Seuraava askel olisi sitten se, että kokeilisi olla jopa koko viikonlopun ilman kännykkää ja tietokonetta. Moisala tietää hyvin, että vaatii tahdonvoimaa olla kaivamatta esiin kännykkää, jota tarvitsee yleensä päivän aikana moneen asiaan. Varsinkin nuorilla siihen liittyy vahvasti myös sosiaalinen ulottuvuus, mikä aikuisten on syytä ymmärtää. Korona-ajan tapaamisrajoitukset ovat entisestään lisänneet älylaitteiden käyttöä sosiaalisten suhteiden ylläpidossa myös vapaa-ajalla. Arkeen olisi kuitenkin hyvä löytää tietynlainen tasapaino. Hektisen ja sirpaleisen työn vastapainoksi voisi uppoutua joksikin aikaa tekemään kiireettömästi vain yhtä asiaa. – Työpäivän jälkeen aivot kaipaavat palautumista. Parhaiten siinä auttaa pienimuotoinen aktiivinen tekeminen, joka haastaa ajattelua. Se voi

Masennustutkimus

Haemme tutkittavia osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan erään tutkimuslääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitä lumelääkkeeseen, kun tutkimuslääkettä annetaan nykyisen masennushoitonne lisäksi. Voitte soveltua tutkimukseen, jos • olette iältänne 18-65 vuotias • Teillä on todettu masennus • ette ole saanut rittävää hoitovastetta nykyisellä masennuslääkkeellänne Tutkimus kestää enintään 13 viikkoa, siinä on 7 tutkimuskäyntiä ja yksi puhelu. Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat maksuttomia. Tutkimuksesta vastaava henkilö Suomessa on ylilääkäri Martti Heikkinen. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 14.1. klo 15-18 soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin. Mona Moisalan mukaan aivot koukuttuvat älylaitteiden tarjoamista pienistä ja nopeista palkkiosta.

olla käsitöiden tekemistä, musiikin kuuntelua tai liikunnan harrastamista, Moisala sanoo. – Myös kunnon yöuni on tärkeää aivojen palautumisessa. Työn aiheuttamaan stressiin ja uupumukseen ei ainakaan auta se, että nukkuu vähän ja huonosti. Vaikka työterveyspsykologi on törmännyt vastaanotollaan tiettyihin etätyön aiheuttamiin ongelmiin, hän tietää monen työntekijän kokevan lisääntyneen etätyön myös positiivisena asiana. He kokevat, että heillä on nyt enemmän vaikutusvaltaa työssään. Lisäksi he voivat pitää työssä taukoja omaan tahtiinsa. Esimerkiksi päiväsaikaan voi käydä ulkoilemassa tai viettää aikaa perheen kanssa. Moisala itsekin on tehnyt korona-aikana töitä suureksi osaksi etänä. Hän ei ole kokenut siitä suurempaa ahdistusta, vaikka haasteita on aiheuttanut se, että hän on aloittanut uudessa työssä ja kotona on ollut myös lapsi hoidettavana. ■

Mona Moisalan vinkit etätyöntekijöille: 1. Vältä multitaskaamista eli monen asian tekemistä yhtä aikaa ja pyri keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. 2. Pidä työssä eripituisia taukoja vähintään puolentoista tunnin välein. 3. Ota ohjelmaan kävelypalaveri, joogaharjoitus tai muuta vastaavaa tekemistä kesken työpäivän. 4. Jos mahdollista, lue sähköpostija kännykkäviestit vain pari kertaa päivässä.

ilmestyy verkossa joka päivä, osoitteessa

kirkkojakaupunki.fi

5. Laita älylaitteet kiinni vähintään tunti ennen nukkumaanmenoa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

AFRIKAN SARVESSA

ranni- MAATTI RUSI kolla R A

MASSIIVISUUS

oikeus

vähääkään

NÄYTTELIJÄ KUDROW -I

VAURIOT

ORKESTERI

PUSSIREPALEINEN

ELPYÄ

AISTIMUKSIA

KAUEMPAA

PERÄSSÄ IVALLISTA

VERTAAVA

A SULLOA

SUORISTUA

HIPOO MAATA

IDA MAAALA

AUTOJA

ROTHIN ROMAANI

-KIOSKI LAPSEKSIOTTO

POSTIMYYNNIN PIONEERI

Maria

MYTOLOGINEN MERENNEITO

DIPLO- TOIMITUS HUOLENPITOPAIKKA

VIERAS VALTIO

-KEITTO KALENTERISSA AJANKOHTAINEN

A PEKKA

KAARI SIDONTAAN

RADIOPÄIVI

RADIOASEMA

31.12.

VALLOITTAVIA

IHOLLA SUKUTUNTUVA LOINTITUULI PAIKKA

MONEN TAUDIN OIREENA

taistella

JULISTEITA

ujo

SORAYA

HAITTAA HENGITYSTÄ

PIRKANMAATA

SYNKKÄ

SANOMALEHDESSÄ

EDESMENNYT LAULAJA EERO JÄRVEN EVÄKKÄISTÄ

MELKO IKÄVÄ

-sorsa OSAKKEILLE

I ONNIS-

KAUPPI HELLE

A H

HEINILLE KOHTALOKAS

TÄLLI

OKSANEN

MAINIOITA FORMO

ANTEEKSI-

HARKIMO KOTAJA LAINATA

EMPIMISTÄ

TEXASISSA KELTANOKKA

INTIAA TARVITSEVALLE

JAARITTELUA

SIJOITTANUT

RAJALLA

SKANDAALEISTA

KUUSTONEN SALIN

JUSSIPALKITTU AIROLA

TAHTOA SIINÄ MÄÄRIN ARPOSSE TISTI

HOETTAVA

SELITTÄVÄ

MAAHAN

RÄMÄ

MANSIKIN RIESANA

OHESSA

SEIKKAILEE OUTOLASSA

HIHOISSA

KERTYY ULLAKOLLE

SIOILLA

TANSSIPAIKKA

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

Jauhojärvi

PINK TAAN M

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Mielipide Yritysten tehtävä on tuottaa voittoa

Veli Kokkonen Espoo

Kiitos Pitäjänmäen päiväkerhosta HALUAISIMME KOKO perheemme voimin kiittää Pitäjänmäen seurakuntaa sen järjestämästä lastenkerhosta. Tyttäremme oli aina innoissaan, kun oli menossa kerhoon. Hän tykkäsi kerhosta niin paljon, ettei tahtonut jaksaa odottaa, kunnes pääsee sinne taas. Terveisiä kerhon ohjaajille, erityisesti Helteen Annalle, Yli-KoskiMustosen Sannalle ja kaikille muille-

MARKKU METSÄRANTA arvosteli nuorten ilmastoaktivismia ja alleviivasi yritysten roolia ympäristökriisin torjunnassa (K&k 17.12.). Metsärannan väitteet sulavat armotta tosiasioiden valossa. Kestävän kehityksen käsite lanseerattiin vuonna 1987 niin kutsutussa Brundtlandin raportissa. Ympäristöasiat ovat olleet vakiokauraa yrityspuheessa 90-luvun alusta lähtien, ja käytännössä jokainen suuryritys on tuottanut kimaltavia ympäristöraportteja jo hyvän aikaa. Silti ihmiskunnan tuottamat kumulatiiviset hiilidioksidipäästöt ovat tuplaantuneet vuodesta 1990, ja hiilidioksidihuippu on yhä edessä. Ja kun kerran 71 prosenttia nykyajan globaaleista hiilidioksidipäästöistä voidaan jäljittää sataan suuryritykseen, on helppo todeta, etteivät yritykset tätä kriisiä ratkaise.

kin. Kiitos lämminhenkisestä ilmapiiristä ja positiivisesta vaikutuksesta tyttäremme arkeen.

Mikael Mikkola perheineen

Kirkossa striimattiin jo vuonna 1998 SEURAKUNNISSA ON striimattu ahkerasti korona-aikana. Tämä ei kuitenkaan ole ihan uutta. Tietääkseni ensimmäinen virallinen kirkollinen tapahtuma lähetettiin suorana eli striimattiin livenä verkkoon jo vuonna 1998. Kyseessä oli Helsingin hiippakunnan synodaalikokouksen tapahtuma. Tämän jälkeen Helsingin seurakunnat kokeilivat suoria verkkolähetyksiä sekä niiden tallentamista uraauurtavassa Maunulan verkko-

Tutkittuani kymmenisen vuotta yritysten ympäristövastuuta tiedän, että vasta viimeisten parin vuoden aikana yritykset ovat alkaneet hahmottaa ympäristökriisin vakavuutta. Myös yritysmaailmassa toivotaan nyt poliittisilta päättäjiltä määrätietoisempaa otetta. Suuri ansio tässä on ollut eittämättä sekä nuorten että Elokapinan aktivismiliikehdinnällä. 1960-luvun kansalaisliike oli avainasemassa etnisen tasa-arvon etenemiselle Yhdysvalloissa. 2020-luvun ilmastokriisissä Elokapinalla voi toivoaksemme olla samankaltainen rooli.

kirkossa vuosina 2002–2012. Maunulan kirkossa striimattiin ja tallennettiin internetiin jumalanpalveluksia, konsertteja, kasteita, vihkimisiä ja keskustelutilaisuuksia. Maunulan kotikirkko, sittemmin verkkokirkko, palkittiin vuonna 2002 digitaalisten innovaatioiden katselmuksessa Tampereen MindTrekin pääpalkinnolla. Maunulan verkkokirkon toimintaidea siirtyi vähitellen kirkosta kaupunkiin ja synnytti nykyisen Helsinki-kanavan, josta löytyy Helsingin kaupunginvaltuuston kokousten lisäksi valtava määrä tapahtumia ja videoita kaupunkilaisten elämästä ja toiminnasta.

Ari Tammi pastori, Helsingin seurakuntien exverkkotuottaja ja Helsingin kaupungin exverkkoviestintäpäällikkö

Jukka Rintamäki kauppatieteiden tohtori, tutkija Lontoo

MARTTA-KAISA VIRTA

MONET YRITYKSET ovat toki tehneet ympäristön eteen paljon töitä, mutta ympäristöstä huolehtiminen ei alkanut yritysten omasta aloitteesta. Yrityksen lakiin kirjoitettu tehtävä on yksiselitteisesti voiton tuottaminen omistajille, mistä yritysjohtajat meitä jatkuvasti muistuttavat. Ympäristöstä huolehtiminen on tullut yrityksille ensisijaisesti pakon kautta. Joko yhteiskunnan päättäjät ovat kansalaisten painostamina asettaneet yrityksille ympäristönsuojeluvelvoitteita tai ne ovat todenneet, että ympäristönsuojelun ottaminen huomioon toiminnassa on niille taloudellisesti kannattavaa. Tämäkin on yleensä epäsuorasti seurausta velvoitteista. Lisäksi osa yrityksistä on perustanut liiketoimintansa ympäristönsuojeluvaatimusten täyttämiseen tarvittavien ratkaisujen toteuttamiseen. Se, mistä me oikeasti olemme riippuvaisia, on ympäristö – ilman sitä meillä ei ole ruokaa. Yritykset ovat ympäristön kannalta sekä ongelmien luojia että ratkaisujen tarjoajia. Päättäjät ovat edelleen avainasemassa. Porkkana ja keppi ovat yhteiskunnan välineitä myös yrityksiä kontrolloitaessa. Jos nuorten aktiivisuus onnistuu vähänkin nopeuttamaan muutosta, se on kaikki kotiin päin. Uskon, että aktivisteista merkittävä osa haluaa ja kykenee toimimaan myös parlamentarismin, tutkimuksen ja yritysten kautta.

Ilmastoaktivismi on avainasemassa

Sinkkutapahtumia kaivataan ja tarvitaan HELSINGISSÄ JA koko pääkaupunkiseudulla asuu paljon ihmisiä yksin. Vaikka moni haluaakin elää yksin, joku toinen taas ei löydä millään toista ihmistä elämäänsä, vaikka kaipaa toisen ihmisen läheisyyttä. Koronapandemian takia yksinäisyys korostuu. Helsingin seurakunnat voisivat järjestää kirkon tiloissa sinkkutapahtumia sitten, kun korona on hallinnassa, ehkä kevään jälkeen. Moni varmaan tulisi kirkon sinkkutapahtumiin. Sieltä voisi löytää elämäänsä toisen ihmisen, jonka kanssa tehdä mukavia asioita yhdessä. Näin yksinäisyys vähenisi.

Mika Lille Helsinki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Lakipalveluja

Siivouspalveluja

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Myös perinnönjaot, testamentit, kauppa- ja lahjakirjat, edunvalvontavaltuutukset www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

www.ukkonen.com

Hammashoitoa HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Kotimaa Oy on etenkin seurakuntia ja kuluttajia palveleva media- ja monialayhtiö. Se kustantaa Kotimaa- ja Askellehtiä ja verkkopalvelu kotimaa.fi:tä. Kotimaa-lehdellä on 75 000 ja Askel-lehdellä 78 000 lukijaa. Kotimaa tuottaa lisäksi monipuolisia viestintäpalveluja kuten lehtien taittoa ja ilmoitusmyynti- ja -valmistuspalveluja. Kotimaa Oy:n toimipaikka sijaitsee Porkkalankadulla Helsingissä. Kotimaa täytti viime vuonna yrityksenä 115 vuotta.

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

T A K U U T Y Ö

p. 09-7262266 p. 09-1461460

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

390 € 790 € 110 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS esi norm. 550 ote opr kok an leu Ylä- tai ala

Tilaisuuksia

Palveluja tarjotaan

Vantaan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 26.1.2021 klo 18.00 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8, 01600 Vantaa. Espoon seurakuntayhtymästä on haettavissa

MUSIIKKIAVUSTUKSIA Tuemme musiikillisia hankkeita, jotka rikastuttavat ja kehittävät Espoossa tapahtuvaa hengellistä musiikkitoimintaa. Avustusperiaatteet ja anomukseen liitettävät asiakirjat ovat nähtävissä: espoonseurakunnat.fi. Määrärahasta jaetaan pääsääntöisesti 1000–4000 € suuruisia avustuksia. Hakuaika umpeutuu 31.1.2021. Apurahan käytöstä on raportoitava 30.6.2022 mennessä. Avustuksia koskeviin tiedusteluihin vastaa yhteisen seurakuntatyön päällikkö Eero Jokela, p. 09 8050 2590, eero.jokela@evl.fi.

Pesu + leikkaus + kamp. 25 € Permis- / väripaketti 68 € P: 0449895019 Petri, Hämeent.12 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 €+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Kiinteistövälitystä

Esityslista on nähtävillä seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 18.1. 2021 alkaen. Kokousta voi seurata vantaanseurakunnat.fi -sivuilla. Eve Rämö yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

HERÄNNÄISSEURAT su 17.1. klo 17 Seuratuvan sunnuntai-ilta, www.facebook.com/herattaja. ti 19.1. klo 18 verkkoseurat, www.facebook.com/herattaja. su 24.1. klo 11 kirkkopyhä Lauttasaaren srk-tilat, Heikkilänt.7, 4.krs. LIITY jäseneksi, www.h-y.fi/yhdistys/jasenyys/ TUTUSTU Henki-lehteen, www.henkilehti.fi. LAHJOITA www.h-y.fi/lahjoita (lupa RA/2018/1100).

Naistenpäivät 5.–7.2. Vivamossa, Lohjalla Tunne ja voi hyvin, nainen Tule ottamaan selvää, miten kokonaisvaltaisesti tunteesi ja tarpeesi vaikuttavat valintoihisi. Miten päivität ajatusmallisi? Myötätunto on arjen voimavara ja taito, jonka voi oppia. Lauantaina aukeaa kirpputori ja Basaari, jossa myynnissä on kaikkea kaunista. Rukouspalvelu ja siunauskirkko, myös hieronta-aikoja tarjolla.

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Ostetaan asunto Munkkiniemestä pitkäaikaiseksi perheen kodiksi, 3-5h+k. Mahdollisuus vaihtaa vastaremontoituun kolmioon Meilahdessa. Henri & Annina, 0405601488

Mukana psykoterapeutti Päivi Niemi, viestinnän asiantuntija Raija Kumpula, kouluttaja Kristiina Nordman, Vivamon johtaja Terhi Rajala, ohjelmavastaava Marika Viljamaa ja musiikissa Sari Paavilainen.

Lapsiperhe haluaa ostaa tontin Espoosta. Puhelin 0503600789 / Juhani, Ota rohkeasti yhteyttä!

Lämpimästi tervetuloa!

Voit osallistua myös etänä. Osta tapahtuma kansanraamattuseura.ﬁ/verkkokauppa

Ostetaan

Kurssimaksu 35 €, vain la 25 € Täysihoito 159,50–179,50 €

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

Ilmoittaudu viim. 29.1.:

puh. 0207 681 760, vivamo@sana.ﬁ Vivamontie 2, 08200 Lohja, vivamo.ﬁ

yhteistyössä kansanraamattuseura.fi

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Haukilahti, huone, vuode, tv + wc naishenkilölle. Keittiö päivisin käytettävissä ja sauna perjantaisin. Hp 600 e. Puh. 044-3455044

Hautauspalveluja TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Mellunmäki, kalustettu alivuokralaisasunto 20 m2 luotettavalle, työssäkäyvälle nuorelle henkilölle. p. 0407726611

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Vuokralle tarjotaan

Vuokrataan hyväkuntoinen 2011 valmistunut senioreille tarkoitettu rivitaloasunto 2h+kk (36 tai 54 m2) rauhalliselta ja turvalliselta alueelta Vantaalla, Birkanpolku 3. Asunnossa on oma terassipiha sekä erillinen irtainvarasto yhtiön piha-alueella. Yhtiöstä löytyy myös sauna sekä yhteiskäytössä oleva keittiö ja oleskelutila. Asukkailla on mahdollisuus ostaa myös hoivapalveluita. Ota yhteyttä arkisin klo 9-17: 040 590 0067 tai info@ekiinteistot.com

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Harras hetki

Vellu Salminen, 45, on Yle Radio Suomen Yöradion toimittaja. Hän asuu Helsingissä vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa. Salmisen Instagramtilillä @kirkko.bongari on lähes parisataa kirkkokuvaa, ja niiden joukossa muutamia kirkkoraunioita, kappeleita ja linnoja.

Vanhat kirkot hengittävät toisin Kun Vellu Salminen kuvaa kirkkoja, hänellä ei ole kiire mihinkään. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

irkkobongaus lähti oikeastaan elämäntaparemontista – ja Pariisista. Kun Vellu Salminen näki SacréCoeur-kirkon ja Notre Damen katedraalin, hän havahtui miettimään kirkkorakennuksia. Salminen oli kyllä käynyt kirkoissa ennenkin ja muusikkona soittanutkin niissä, mutta hän ei ollut pysähtynyt niin, että sielu olisi ehtinyt olemaan läsnä. ELÄMÄNTAPAREMONTTINSA aikana Salminen mietti, kuka hän on ja mitä hän haluaa tehdä. Sitä ennen hän oli ollut koko ajan menossa. Hän päätti ruveta tietoisesti jättämään kaikkea ylimääräistä pois. Pikkuhiljaa hän alkoi nähdä, mitä muuta elämä tarjoaa kuin jatkuvaa kiirettä. Ranskan-reissun jälkeen Salminen kiinnostui Suomen keskiaikaisista kivikirkoista. Aluksi hän kuvasi niitä kesäisin, ja kuvia näkivät vain ystävät.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Koronavuonna kirkkojen kuvaaminen yltyi. Salminen lähti vaimonsa kanssa Ahvenanmaalle. Kökarissa he kävelivät kahden ja puolen tunnin laivamatkan jälkeen satamasta kirkolle tunnin verran. Käynti Kökarin vuonna 1784 rakennetussa Pyhän Annan kirkossa vei koko päivän. Se oli kuin pieni pyhiinvaellus. Kirkko teki Salmiseen lähtemättömän vaikutuksen. Se on rakennettu saarella olleen fransiskaaniluostarin kirkon paikalle, joka on Salmisen mielestä taianomainen. MIELUITEN Vellu Salminen kuvaa vanhoja kirkkoja. Ne hengittävät hänen mielestään eri tavalla kuin modernit kirkot. Kuvausmatkoihin hän varaa aikaa. Ei niin, että äkkiä vain jonnekin ja äkkiä kuva. Yleensä Salminen istuu jonkin aikaa kirkon penkissä ja aistii tunnelmaa. Jos kirkkoon ei pääse sisälle, hän viipyilee pihalla. Salmiselle tutuissa muusikkopiireissä kirkkojen bongaus ei ole kovinkaan cool. Kaverit ovat ihmetelleet, miksi hän kuvaa kirkkoja. Vastaus on, että hän tekee nyt elämässään sitä, mitä todella haluaa. Kirkko merkitsee Salmiselle ehdottomasti muutakin kuin rakennuskulttuuria. Kirkkomailla ja kirkoissa on jotain sellaista, minkä hän haluaa

aina kuvatessaan kokea. Salminen arvelee, että tuo ”jokin sellainen” on se paljon puhuttu Pyhän kosketus. KIRKKOKUVAUS alkoi ulkomaisista kirkoista, mutta nyt Salminen on kääntänyt katseensa suomalaisiin kirkkoihin. Instagramissa hän haluaa näyttää kirkkojamme myös muualla maailmassa asuville. Ja koska kommenttien perusteella ihmi-

”

KÄYNTI KÖKARIN VUONNA 1784 RAKENNETUSSA KIRKOSSA VEI KOKO PÄIVÄN. SE OLI KUIN PIENI PYHIINVAELLUS.

set tykkäävät nähdä kirkkokuvia, Salmisen rima nousee. Hän haluaa näyttää kirkot niin hyvässä valossa kuin pystyy. Kun Salminen oli ladannut Instagramiin Uudessakaupungissa sijaitsevan Pyhämaan uhrikirkon kuvia, oli englantilainen historianopiskelija laittanut yhden niistä omaan tarinaansa ja kirjoitti: ”Nyt viimeistään minun on tehtävä matka Suomeen. Luulin, että tällaisia löytyy vain meiltä.” ■

Hyvää pyhää

24.1.

Päivän evankeliumi (Mark. 1:29–39) kertoo, kuinka Jeesus vetäytyy varhain aamulla rukoilemaan.

Kristittyjen yhteinen rukousviikko Suomessa on vietetty ekumeenista eli kristittyjen yhteistä rukousviikkoa 1950-luvulta alkaen. Kansainvälistä viikkoa vietetään vuosittain tammikuussa. Rukousviikko alkaa 18.1. ja päättyy 25.1. apostoli Paavalin kääntymyksen muistopäivään, joka on meillä Suomessa myös Paavalin, Paavon ja Paulin nimipäivä. Viikon tarkoituksena on kannustaa eri kirkkokuntiin kuuluvia ihmisiä rukoilemaan vuosittain aina samaan aikaan kristittyjen keskinäisen yhteyden puolesta.

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Varaa päivääsi hetki hiljentymiselle

eesuksen piti välillä päästä yksinäisyyteen. Hän tarvitsi päivittäisiä hetkiä, jolloin hän vetäytyi rukoilemaan. Pienet tuokiokuvat, joissa hän lähtee omille teilleen ja etsii paikan, jossa saa olla rauhassa ja rukoilla, ovat havahdut-

tavia. Kerran, kun Jeesus yöpyi oppilaidensa Pietarin ja tämän veljen Andreaan kotona, isäntäväki huomasi aamulla, että vieras oli kadonnut. Kun veljekset lähtivät etsimään Jeesusta, he löysivät tämän rukoilemasta. Hän oli lähtenyt itsekseen ulos jo ennen auringonnousua. Jeesus piti kiinni tavastaan missä sitten olikin, sillä hän tarvitsi arjessaan hetkiä, jolloin sai olla kahden kesken Jumalan, Taivaallisen Isänsä, kanssa.

Rukous oli Jeesukselle uskon vahvistusta. Se muistutti hänelle, mistä hän oli lähtöisin ja miksi hän täällä eli. Se oli hänelle tehtävän kirkastamista. Jumalaan voi pitää yhteyttä missä ja milloin tahansa. Jeesus tiesi sen ja kääntyi kaikissa elämänsä käänteissä Jumalan puoleen ja kysyi neuvoa häneltä. Rukous on muistin palautusta. Olemme lähtöisin Jumalasta ja etsimme aina uudestaan yhteyttä häneen. Kysymme, miksi olemme täällä ja mikä on elämämme suunta. Ilman rukousta eksymme. Toisinaan luulemme Jumalan unohtaneen meidät, vaikka olemmekin itse unohtuneet omille teillemme. Rukouksessa Jumala kutsuu meidät takaisin yhteyteensä.

Löydä oma rukouspaikkasi Mieti, miten sinä hiljennyt parhaiten. Onko sinulla kotona paikka, johon voit vetäytyä hiljaisuuteen? Vai saatko omaa aikaa ja rauhaa lähtemällä ulkoilemaan? Onko sinulla kotipihalla, puistossa tai lähiluonnossa jokin paikka, jossa sinun on hyvä olla ja hiljentyä? Mieti myös, mitä tuo paikka merkitsee sinulle. Mitä se tuo sinulle mieleen? Millä nimellä kutsut sitä? Vetäydy sitten sinne hiljentymään.

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

”

On ok olla välillä surullinen ja puhki. JALKAPALLOILIJA AMANDA RANTANEN S. 3

14.1.2021 kirkkojakaupunki.fi

Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kiittää seurakuntia yhteistyöstä s. 4

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai

Puheterapeutti Kirsi Lipasti tekee podcastia, joka saattaa sopia juuri sinulle s. 8

Pääotsikko Tikkurilan uusi maamerkki Tikkurilan seutu joutui pärjäämään ilman omaa kirkkoa seitsemän vuotta s. 2

3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 merkkiä /kpl ja loppuun sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

Kauan odotettu juhla

Koronarajoitusten vuoksi Tikkurilan uuden kirkon vihkiäiset joudutaan viettämään ilman seurakuntalaisia. Juhlamessu televisioidaan. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MARIANNA SIITONEN

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2020

ikkurilan uuden kirkon kirkko salissa kaksi pappia katselee vuo sien suunnittelutyön tulosta. Tikkurilan kirkkoherraa Janne Silvastia ja Vantaan ruotsinkie lisen seurakunnan kirkkoherraa Martin Fageruddia hieman harmittaa se, et tei kirkon vihkimiseen voi osallistua kuin ko ronarajoitusten sallimat maksimissaan kym menen henkeä. – Totta kai harmittaa, mutta tilanne on ym märrettävä. Kansanjuhla järjestetään myöhem min, kun se on mahdollista, Silvast sanoo.

Vaikka seurakuntalaiset eivät nyt jumalanpalve lukseen pääse, heitä on sunnuntaina 24.1. kello 10 koolla paljon enemmän kuin kirkkoon mahtuisi. Messu nimittäin lähetetään suorana televisiosta. Vuodesta 2000 alkaen uusia kirkkoja on Suo messa vihitty alle kymmenen. Tänä keväänä vihi tään Tikkurilan kirkon lisäksi myös tuhopoltetun Ylivieskan kirkon tilalle rakennettu uusi kirkko. Vaikka televisiojumalanpalvelusta on suunni teltu jo hyvissä ajoin ennen joulua, osa yksityis kohdista on vielä auki. Se on selvää, että jumalan palveluksessa voivat olla mukana vain sen toteut tajat ja Ylen tuotantotiimi. Kameroita on useita.

– Liturgiaosuuksia varten ovat mukana kanttorit. Muuten musiikki nauhoitetaan etukäteen. Kaikki tehdään koronan vaatimien turvallisuusmääräysten mukaan, televisio-ohjaaja Janne Koivula Kirkon viestinnästä kertoo. Koivulan mukaan televisiojumalanpalveluksia on korona-aikana lähetetty Yle TV1:ssä lähes joka viikko, osa toki uusintoina. Katsojamäärät ovat olleet tavanomaista korkeampia. MARTIN FAGERUDD kertoo odottavansa paitsi vihkiäisiä myös sitä, että seurakunta pääsee aloittamaan toiminnan uudessa kirkossa. – Pääsy uuteen kirkkoon on vuosien työn ja kaikkien toiveiden täyttymys. Seurakunnallamme ei ole ollut pysyvää kotipaikkaa vuosikausiin, vaan olemme muuttaneet kymmenen vuoden aikana neljä kertaa, Fagerudd sanoo. Janne Silvast ja Fagerudd toimivat juhlamessussa liturgeina. Kirkon vihkimisen toimittavat ja messussa saarnaavat Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo ja Porvoon hiippakunnan piispa Bo-Göran Åstrand. Kummallekin on varattu aikaa kuusi minuuttia.

”

Pääsy uuteen kirkkoon on vuosien työn ja kaikkien toiveiden täyttymys. KIRKKOHERRA MARTIN FAGERUDD

Kirkkoherrat Martin Fagerudd ja Janne Silvast odottavat innolla Tikkurilan kirkon vihkimismessua ja uusien tilojen käyttöön ottamista.

– Kristillisen kirkon esikuva on ehtoollishuone eli se huone, jossa Jeesus opetuslastensa kanssa vietti ehtoollista. Kun kirkko vihitään käyttöön, siitä tehdään erikseen pyhitetty tila jumalanpalvelusta varten. Vihkiminen tapahtuu messun alussa ja sen jälkeen jatketaan normaalisti, Fagerudd kertoo. Vihkimisessä siunataan seurakunta, kirkkotila ja siellä käytettävät esineet. Kastemalja, ehtoollisvälineet, alttari ja saarnastuoli pyhitetään käyttöönsä. Piispat pysyvät paikallaan, muut liikkuvat esimerkiksi kaatamaan veden kastemaljaan ja sytyttämään kynttilät alttarille. Myös musiikki, tornikellopeli ja kellot saavat siunauksensa. Kaksikielisessä jumalanpalveluksessa tekstinlukijoina toimivat seurakuntaneuvostojen varapuheenjohtajat Paula Lehmuskallio ja Jan-Erik Eklöf sekä Vantaan seurakuntien yhtymänjohtaja Jukka Parvinen. Kanttoreina paikalla ovat Tikkurilan seurakunnasta Samppa Laakso ja Vantaan ruotsinkielisestä seurakunnasta Anders Ekberg. Samppa Laakso kertoo, että messun alussa, kelloja siunattaessa ja lopussa kuullaan tornikellopeliä eli carillonia. Sitä soittaa entinen Vantaankosken seurakunnan kanttori Sinikka Honkanen, joka on ainoa tornikellopelin soittamiseen koulutuksen saanut suomalainen. – Uusi kirkkosali on kaunis. Vantaalaisille pyritään rajoitusten puitteissa järjestämään mahdollisuuksia tutustua kirkkoon vihkimistä seuraavalla viikolla, vaikka varsinaisia tilaisuuksia ei voidakaan vielä järjestää, kertoo Fagerudd. ■

Hiljainen retriitti tekee hyvää keholle ja mielelle RETRIITTI TARKOITTAA hiljaisuuteen vetäytymistä levon ja henkisen rauhan saavuttamiseksi. Vantaan seurakuntien hiljaisuuden retriiteissä otetaan entistä enemmän huomioon ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Osansa saavat niin ihmisen fyysinen, henkinen kuin hengellinenkin puoli. – Länsimaisen hyvinvoinnin keskellä elävälle ihmiselle eivät enää riitä elämän tavoitteeksi kulutuksen kasvattaminen tai elämän muut materiaaliset arvot, sanoo Tarja Korpela, joka on Vantaan seurakuntien retriittitoiminnasta vastaava pastori. – Moni kaipaa elämäänsä henkisyyttä ja etsii yhä kestävämpiä eettisiä ratkaisuja suhteessa luontoon, toisiin ihmisiin ja omaan itseensä. Elämän merkityksellisyyttä ja tarkoitusta etsitään myös hengellisestä todellisuudesta. RETRIITTI ANTAA osallistujalleen mahdollisuuden vetäytyä hetkeksi kiireisestä elämänrytmistä ja kuormittavista vaatimuksista. Suurin osa retriiteistä toteutetaan viikonloppuisin leirikeskuksissa. Hiljaisuuden retriiteissä sitoudutaan keskinäiseen vaitioloon. Osallistujalla on mahdollisuus havainnoida omaa jaksamistaan sekä fyysistä ja hengellistä vointiaan. Kirkon vanhasta perinteestä ammentavaan hiljaisuuden retriittiin sisällytetään tietoisen läsnäolon, hiljaisen rukouksen ja meditaation lisäksi myös kehollisia harjoituksia, kuten hiljaisuuden joogaa. Retriiteissä noudatetaan THL:n ja viranomaisten yleisiä suosituksia osallistujamäärän ja koronaturvallisuuden osalta. Retriitin hinta 160 e sisältää täysihoidon ja kuljetuksen ellei toisin mainita. Kevätkauden retriiteissä maksimiosallistujamäärä on 10 henkeä. Kokoontumisrajoituksista johtuvat muutokset ovat mahdollisia. ■

Kevään 2021 retriitit Hiljaisuuden retriitti oppilaitosten henkilöstölle 29.–31.1. Kesijärven leirikeskus, Loppi. Miesten retriitti ”Pettua ja hiljaisuutta” 19.–21.3. Sääksin leirikeskus, Nurmijärvi. Paastonajan retriitti ”Rukoillen kohti pääsiäistä” 26.3.–28.3. Kesijärven leirikeskus, Loppi. Perinteinen neuleretriitti lankalauantaina 3.4. klo 10–15. Paikka tarkentuu koronarajoitteista riippuen lähempänä ajankohtaa. Hinta 20 e. Tauon paikka kevään keskellä - Hellitä, hengitä ja havahdu 16.–18.4. Kaunisniemen leirikeskus, Lammi. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstölle suunnattu retriitti. Keskitymme kehon hyvinvointiin, palautumiseen ja mielen rauhoittumisen. Opiskelijoiden ja nuorten aikuisten retriitti 23.–25.4. Kesijärven leirikeskus, Loppi. Kevätretriitti ”Kehon ja mielen keväthuolto” 30.4.–2.5. Luomaniemi, Nastola. Kehollisia harjoitteita ja kristillistä joogaa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.vantaanseurakunnat.fi/ sielun-latauspiste/retriitit

Katso lisää sivulta 7 ja verkosta: tikkurilanseurakunta.fi KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2020

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen: Ikkunasta näkyy jo valoa Kaupunginjohtaja Ritva Viljasen mukaan koronan jälkien korjaamisessa tarvitaan yhteistyökumppanina myös seurakuntia.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JUSSI HELTTUNEN

oronarokotukset on Vantaalla aloitettu. Vaikka työ etenee alkuun hitaasti, kaupunginjohtaja Ritva Viljanen toteaa, että ikkunasta näkyy jo valoa. Pandemia jäänee taakse tämän vuoden aikana. Sen seurausten korjaaminen kestää pitkään ja siinä tarvitaan yhteistyökumppanina myös Vantaan seurakuntia. Koronapandemian seuraukset ovat iskeneet rajusti Vantaalle muutenkin kuin sairastuneiden määrässä. Esimerkiksi työttömyys kipusi pahimmillaan jo 19 prosenttiin, kun lomautettuja oli erityisen paljon. Tällä hetkellä työttömiä on neljätoista prosenttia työvoimasta eli 17 000 henkeä. Jos lentokenttä pysyy jumissa, pahempaa on edessä. – Olen iloinen siitä, että hallitus ottaa asian vakavasti. Työ- ja elinkeinoministeriöllä on lentokenttää varten erillinen ohjelma ja selvitysmies. Lentokentällä työskentelee 20 000 ja sen lähistöllä olevalla Aviapolis-alueella 40 000 ihmistä. Täs-

tä joukosta jopa kymmentätuhatta uhkaa työttömyys, Viljanen kertoo.

”

TÄSTÄ SELVITÄÄN YHDESSÄ. KAUPUNGINJOHTAJA RITVA VILJANEN

HELSINKI-VANTAAN LENTOKENTTÄ on normaalioloissa Vantaan aarreaitta, ja sitä ympäröivä yritysalue tuottaa jopa neljä prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Nyt matkustajia on normaalin 60 000:n sijasta keskimäärin 3 000–4 000 päivässä, ja myös rahtiliikenne on vähentynyt. Viljanen toivoo, että liikennettä pystytään pikapuoliin avaamaan turvallisesti. Sitä varten on tehty suunnitelmia. Ritva Viljasen mukaan Vantaalla uskotaan, että lentokenttä palaa en-

tiselleen, kun koronasta selvitään. Sitä ennen pitää pyrkiä pitämään yritykset pystyssä ja lieventämään työttömyyden seurauksia. Vantaan kaupunki on valinnut linjan, ettei se irtisano työntekijöitään, vaan etsii tulevina vuosina muita säästökohteita. – Viime vuodesta selviämisessä auttoi se, että valtiovalta tuki kuntia yhteensä kolmella miljardilla. Tänä vuonna summa on viidennes tästä. Viljasen mukaan kaupunki valitsi linjan, jonka mukaan se lomautusten sijaan sijoitti koko maassa eniten työntekijöitä uusiin tehtäviin eli tukemaan sosiaali- ja terveystoimea. Kiinteistöveroa nostettiin, kotihoidon Vantaa-lisää vähennettiin ja investointeja leikattiin. Tänä vuonna taloutta tasapainotetaan 41 miljoonalla ilman irtisanomisia. – 1990-luvun laman työttömyyttä ei hoidettu hyvin, ja ylisukupolvinen köyhyys lisääntyi. Tätä pyritään nyt välttämään. Siitä huolimatta pitkäaikaistyöttömyys, toimeentulotukimenot ja sosiaaliset ongelmat kuten nuorten oireilu ja perheväkivalta ovat pandemian aikana kasvaneet, Viljanen kertoo. Viljanen kiittelee kaupungin henkilöstöä, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja koulujen sekä viestinnän väkeä, venymisestä korona-aikana. Kaupun-

Koronarajoitukset jatkuvat

MAIJA SAARI JA ISTOCK

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2020

Etelä-Suomen aluehallintovirasto päätti 5.1. jatkaa yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia koskevia rajoituksia tammikuun loppuun asti. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli päätti samana päivänä jatkaa tämän mukaisesti seurakuntien toiminnan rajoituksia. Rajoitusten sisältö ei muuttunut aiemmasta. Koska kirkkotilaan voidaan ottaa samanaikaisesti korkeintaan kymmenen henkeä, seurakuntalaiset voivat

seurata jumalanpalveluksia vain verkon kautta. Kirkollisissa toimituksissa voi olla paikalla enintään kymmenen ihmistä työntekijät mukaan lukien. Hautaan siunaamisissa voivat pastoraalisista syistä olla läsnä vainajan kaikkein lähimmät omaiset. Toimitukset pyritään järjestämään ensisijaisesti seurakunnan tiloissa. Aikuisten pienryhmätoiminta keskeytetään 31.1. asti samoin kuin lasten ja nuorten sisätiloissa tapahtuva toiminta. Alakoululaisten iltapäiväkerhot jatkavat toimintaansa kau-

pungin perusopetusta koskevien linjausten ja ohjeiden mukaisesti. Seurakuntien auttamistyö kuten diakonia ja muu keskusteluapu jatkuvat lähinnä etäyhteyksin. Toiminnassa otetaan huomioon turvallisuusohjeet, kuten maskit ja käsihygienia.

Seurakunnille ympäristödiplomi Kirkkohallitus on myöntänyt Vantaan seurakunnille Kirkon ympäristödiplomin uudelle viisivuotiskaudelle 2020–2025.

kilaiset ovat toimineet vastuullisesti ja yhteisöllisyys on lisääntynyt. Ritva Viljanen on seurannut kaupungintalon ikkunasta uuden kirkon rakentamista. Hän odottaa pääsevänsä tutustumaan siihen.

VANTAAN SEURAKUNNILLA ja kaupungilla on pitkä kokemus yhteistyöstä, ja koronan aikana sitä on tehty entistä enemmän. Viljanen nostaa esille keväisen ruokakassien jaon, soitot ikäihmisille ja sen, että seurakunta antoi työntekijöitä koronajäljitykseen. Seurakuntien edustajat ovat mukana myös turvallisuusasioiden työryhmässä. – Oman kotiseurakuntani Hakunilan kirkkoherra Hans Tuominen on pitänyt viikoittain videohartauksia Sipoonkorvessa. Hän on lähettänyt minulle linkin ja tsemppiviestillä valoa ja voimaa. Se on tuonut minulle iloa harmauteen, Viljanen sanoo. VANTAA ON SUOMEN monikulttuurisin paikkakunta. Joka viides vantaalainen on maahanmuuttaja. Kaupungissa puhutaan yhteensä 147:ää eri kieltä. Pandemiassa tämä on tuonut oman ongelmansa asioista viestimiseen. Toimivat yhteyden uskonnollisiin yhteisöihin, imaameihin ja maahanmuuttajien järjestöihin ovat Viljasen mukaan olleet todella tärkeitä, jotta taudin leviämistä on pystytty hillitsemään. – Sen haluan sanoa kaikille vantaalaisille, että tästä selvitään yhdessä. Tietynlaista valoa tulevaisuuteen tuo myös näkymä kaupunginjohtajan ikkunasta. – Katselen lähes joka päivä uutta Tikkurilan kirkkoa. Sen ovat suunnitelleet erinomaiset arkkitehdit. Yhdessä vuonna 2025 valmistuvan uuden kaupungintalon kanssa se muodostaa hienon kokonaisuuden. Kirkossa on kahvila, ja toimintaideaan kuuluu tehdä kirkosta kohtaamisen paikka. Tätä arvostan, Viljanen sanoo. ■

Ympäristödiplomi on kirkon oma väline, joka kannustaa seurakuntia ympäristönsuojeluun ja tarjoaa niille mittareita ympäristötyön seurantaan. Kirkkohallitus päättää diplomin myöntämisestä ulkopuolisen tahon tekemän katselmuksen perusteella. Vantaan seurakunnissa pidettiin ympäristökatselmus lokakuussa. Seurakuntia kiitettiin muun muassa siitä, että ne ovat kaikissa rakennuksissaan siirtyneet kokonaan uusiutuvan energian käyttöön. Tulevalla viisivuotiskaudella Vantaan seurakunnat pyrkivät

muun muassa tekemään rakennuksistaan entistä energiatehokkaampia sekä lisäämään etäkokouksia ja jätteiden kierrätystä seurakuntien kiinteistöissä.

Auttamishalu yllätti Vantaalaiset innostuivat antamaan koronajouluna tavanomaista enemmän lahjoja vähävaraisille Rakenna joulupuu -keräyksessä. Vantaalla keräyksen kautta annettiin tänä vuonna 1 084 lahjaa, kun edellisvuonna määrä oli

460. Lahjoista 517 oli ruokalahjakortteja, 158 elämyslahjakortteja ja 315 kukkalähetyksiä vanhuksille. Diakoni Kati Pyykkö kertoo, että Hakunilassa lahjoitettiin tänä vuonna etenkin elämyslahjakortteja, joilla vähävarainen perhe pääsee esimerkiksi seikkailupuistoon, elokuvateatteriin tai kylpylään. Seurakuntien diakoniatyöntekijät toimittivat lahjat perille. – Ihmiset ovat ilahtuneet kyyneliin asti, Pyykkö sanoo. Rakenna joulupuu -keräys järjestetään jouluisin lähes kai-

kissa pääkaupunkiseudun seurakunnissa.

Hautausmaille haetaan kesätyöntekijöitä Hautausmaille otetaan 35 kausityöntekijää, joista kuusi voi olla 16–17-vuotiaita. Hautausmailla on paljon konetöitä, ja niitä voivat tehdä vain täysi-ikäiset. Aiempi viher- ja puutarha-alan kokemus tai harrastus on eduksi. Kesätyöntekijät huolehtivat Ruskeasannan ja Pyhän Laurin kirkon vieressä sijaitsevan Hel-

singin pitäjän hautausmaista sekä pienemmistä Hämeenkylän ja Korson hautausmaista. Töitä on tarjolla huhtikuun alusta lokakuun loppuun. Hakijat voivat esittää toiveen sopivasta työskentelyajasta. Työsuhteiden kesto on pääasiassa 2–7 kuukautta. Alle 18-vuotiaat palkataan kesätyöhön kuukaudeksi. Hakemusten tulee olla perillä viimeistään 28.2. kello 15. Tehtävää haetaan ensisijaisesti täyttämällä sähköinen hakulomake, johon pääsee osoitteesta vantaanseurakunnat.fi/tyopaikat > Kirkon työpaikkatori. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 14.–28.1.

Hakunilan seurakunta

Elämänkaari

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Mio Mathias Rantala. Hautaan siunattu Eine Lilja Vähäsalo 89 v, Karin Helena Halonen 85 v, Eija Anita Vepsäläinen 63 v, Tarja Tuulikki Parkkari 49 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Jasmin Susanna Jussila. Hautaan siunattu Lyyli Mirjam Väisänen 93 v, Antti Ilmari Tossavainen 81 v, Toini Helena Kokkonen 64 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Matilda Karoliina Kanerva, Leino Eliel Tikkanen, Aino Sofia Hildegard Sivula, Taru Gabriela Kupari. Hautaan siunattu Leila Marjatta Valkama 91 v, Laila Kyllikki Yli-Paavola 93 v, Elna Irja Anita Puustinen 86 v, Manne Vihtori Hagert 89 v, Eeva Anelma Taina 92 v, Elvi Sofia Huumo 88 v, Marja Inkeri Karvonen 79 v, Veikko Juhani Palisalo 63 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Nella Kaisu Ilona Lahtinen, Milo Javier Carrera, Leino Johannes Haapa-aho, Eeva Lilja Rusthollkarhu, Sisu Antero Hautajoki, Sofi Elli Olivia Pietilä, Fiona Josefia Vornanen, Nella Alexandra Parviainen, Beda Isla Linnea

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2020

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09 8306 507 Diakoniapäivystys puhelimitse p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

Fahlström, Anni Kerttu Ilona Perkonmäki, Liana Helmi Aurelia Kivimäki, Peetu Mikael Herranen, Benjamin Emil Petäjäsaari, Iida Orvokki Öhman, Alvar Onni Johannes Pylsy, Casper Veikko McLaughlin, Robin Akseli Rouvali, Meja Malviina Kallio, Viivi Susanne Tanninen, Siiri Johanna Sipilä. Hautaan siunattu Egil Paul Hjalmar Palén 90 v, Aune Alina Soininen 90 v, Ritva Regina Palsila 86 v, Raija Alli Aulikki Hyvärinen 83 v, Kaija Kankkunen 87 v, Elvi Enho 82 v, Maija Liisa Raimovaara 80 v, Sisko Eila Lahti 79 v, Elmi Iida Johanna Karjalainen 77 v, Laila Inkeri Huttunen 76 v, Martti Juhani Kaskinen 68 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Aaron Samuel Palokangas,

Milena Saini Olivia Forder, Vanessa Emilia Luukkonen, Atte Noel Ville Sakari Holopainen, Leevi Johannes Niemelä. Avioliittoon kuulutettu Anssi Juhani Petäjä ja Anna Ida Mirjami Puumalainen, Tapio Juhani Pastila ja Auli Tellervo Puolanne. Hautaan siunattu Anja Aliisa Ikävalko 97 v, Martta Viola Juhala 95 v, Unto Veli Henrik Kahivaara 93 v, Pirkko Liisa Halmela 92 v, Raija Irene Orvokki Hämäläinen 89 v, Terttu Kaarina Ehrman 89 v, Osmo Tapani Vilkki 86 v, Eeva Anneli Yrjänäinen 84 v, Sirkka Sanelma Sirkiä 84 v, Veikko Olavi Koskinen 80 v, Aila Heleena Mäkäräinen 75 v, Sari Ellen Räsänen 52 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döpta Lily Sofia Marita Tammilehto, Casmira Theodora Helouise Thomssen. Döda Lars-Eric Théodor Selenius 81 år, Ulla Margareta Vuoristo 77 år, Christina Anita Laastola, 55 år.

VERKOSSA Jumalanpalveluksiin ja muihin tilaisuuksiin ei voi toistaiseksi tulla paikan päälle, mutta osallistua voi Hakunilan seurakunnan Facebooksivulla sekä nettisivulla www. hakunilanseurakunta.fi. Tallenteet tilaisuuksista ovat katsottavissa Facebookissa myös jälkeenpäin. Iltakirkko to 14.1. klo 18. Jumalanpalvelus su 17.1. klo 12. Luottamuksen rukoushetki ma 18.1. klo 18. Iltakirkko to 21.1. klo 18. Jumalanpalvelus su 24.1. klo 12. Iltakirkko to 28.1. klo 18.

HAKUNILAN KIRKKO JA LÄNSIMÄEN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Hakunilan kirkko on avoinna ma-to klo 9–14 sekä su klo 13–14. Diakoniatyöntekijät tavoitat puhelimitse numerosta 050 573 6277 sekä sähköpostilla hakunilan. diakonia@evl.fi. Voit jättää soittopyynnön milloin vain. Kirkkoherranvirasto on avoinna ma–to klo 9–14. Paikan päälle voi tulla, mutta suosittelemme ottamaan yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla: 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. Päivystävä pappi on tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09 8306 507. Seurakunnan työntekijät tavoittaa puhelimitse ja sähköpostilla. Yhteystiedot löytyvät seurakunnan nettisivuilta www.hakunilanseurakunta.fi. Maanantain lounasannokset Voit noutaa pakatun yhden hengen lounasannoksen Hakunilan kirkon pääovelta maanantaisin klo 13–13.30.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13 ensisijaisesti puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys puhelimitse tiistaisin ja torstaisin klo 9–11 p. 09 8306 472. Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Hävikkiruokakassien jako ke 20. ja 27.1. 2021 klo 11–12. Vähävaraisille. Ei ennakkovarauksia.

VERKOSSA Usko ja oppi -raamattuilta to 14.1. klo 18. Matti Hyry ja Jarkko Vähäsarja. Sanajumalanpalvelus su 17.1. klo 10. Liturgi Jaakko Kara, saarna Miika Koistinen ja kanttori H-P Heikkilä. Miesten kirjallisuuspiiri WhatsAppin kautta ti 19.1. klo 18. Francis Fukuyama: ”Identiteetti. Arvostuksen vaatimus ja kaunan politiikka.” (2018, suom. 2020). Pyydä mukaan pääsyä WhatsApp-rinkiin os. matti. hyry@evl.fi. Israel-ilta ti 19.1. klo 18. Matkatoimiston johtaja Tapani Oksanen puhuu aiheesta pyhiinvaeltajan näkökulmasta. Järjestelyissä mukana myös Vantaan Suomi–Israelyhdistys. Päivähartaus ke 20.1. klo 12–12.30. Miika Koistinen. Sanajumalanpalvelus verkossa su 24.1. klo 10. Liturgi Jaakko Kara, Matti Hyry saarna, kanttori Hannu Lehtikangas. Elämän koulussa -luentosarja alkaa su 24.1. klo 11.45. Jukka Nevala: ”Pappina Vantaalla kuudella vuosikymmenellä.” Päivähartaus ke 27.1. klo 12–12.30. Jarna Wikström. Sanajumalanpalvelukset, tilaisuudet ja päivähartaudet suorina verkkolähetyksinä kirkosta verkkoosoitteessa hameenkylanseurakunta.fi. Hartausvideoita löydät YouTube-kansiosta sekä Facebookista ja Instagramista.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–14, p. 09 8306 333 Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 14.–28.1.

Katso Tikkurilan uuden kirkon avajaiset Yle TV1:stä 24.1. klo 10. Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–pe klo 9–12.

VERKOSSA Jumalanpalvelus su 17.1. klo 10. Ilkka Luukka, Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebook-sivun kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. Jumalanpalvelus su 24.1. klo 10. Jani Vanhala, Ilkka Luukka, Airi Saloniemi. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebook-sivun kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen.

Numerot: Laura Maria Latikka 044 422 0405, Ben Ahlroos 050 535 2450, Laura Leverin 050 467 2434, Seppo Paulasaari 046 922 9370, Katri Uutela 050 436 7712.

VERKOSSA Messu su 17.1. klo 10. Laura Leverin ja Mari-Annika Heikkilä. Lähetetään suorana seurakunnan Facebook-

seurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Keskusteluapua on saatavilla puhelimitse ark. ma–pe klo 9–13 puh. 09 830 6202

Vantaan seurakuntien hautausmaille haetaan

Kausityöntekijöitä Edellytämme hakijoilta 16 vuoden ikää. Tarkemmat hakuohjeet: vantaanseurakunnat.fi/tyopaikat Hakuaika päättyy KIRKKO 28.2.2021 klo 15 VANTAALLA Kyrkan i Vanda

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 puhelimitse 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Diakoniatyöntekijät: Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan.

sivulla. Facebook-tunnuksia ei tarvita ja lähetys on katsottavissa myös tallenteena.  Messu su 24.1. klo 10. Laura Leverin ja Mari-Annika Heikkilä. Lähetetään suorana seurakunnan Facebooksivulla. Facebook-tunnuksia ei tarvita ja lähetys on katsottavissa myös tallenteena.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–14. p. 09 830 6333. Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaan-

Diakoniapäivystys Diakoniatyön puhelinpäivystys ja neuvonta torstaisin klo 10–11 p. 050 439 9651. Voit varata ajan puhelinkeskustelua varten www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta diakonia tai jättää soittopyynnön ja asioida sähköpostilla: diakonia.tikkurila@evl.fi

Seuraamme koronatilanteen kehitystä. Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www.tikkurilanseurakunta.fi Kasvomaskin käyttöä suositellaan yli 15-vuotiaille kaikessa seurakunnan toiminnassa aina, kun lähikontaktia ei voida välttää.

TELEVISIOSSA Tikkurilan kirkko vihitään käyttöön vihkimessussa su 24.1. klo 10. Vihkimessu televisioidaan suorana TV1:ssä. Koronarajoitusten vuoksi paikan päälle kirkkoon ei voida ottaa seurakuntaa. Mukana Helsingin piispa Teemu Laajasalo ja Porvoon piispa Bo-Göran Åstrand. Seuraa verkkosivujamme www. tikkurilanseurakunta.fi. Sieltä löytyy ajantasainen tieto kirkon avautumiseen liittyen.

VERKOSSA www.facebook.com/tikkurilanseurakunta Jumalanpalvelus su 17.1. klo 12 lähetetään suoratoistona Pyhän Laurin kirkosta. Osallistuminen Tikkurilan seurakunnan Facebooksivun kautta. Sari Hartikka, Päivä Helén, Iina Katila. Kamalat äidit® -vertaisryhmä aloittaa to 28.1. klo 18. Kamalat äidit® on murrosikäisten lasten äideille tarkoitettua toimintaa. Ryhmässä käsitellään vanhemmuuteen ja naisen elämään liittyviä teemoja, arjen tilanteita, rajojen asettamista sekä sitä, mikä kulloinkin askarruttaa. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa. Seuraamme kokoontumisrajoituksia, tapaamiset voidaan toteuttaa joko virtuaalisesti tai Tikkurilan kirkossa. Ilmoittautuminen 17.1. mennessä: sari.hartikka@evl.fi. Lisät. Sirpa Rosenberg, p. 050 369 3528 tai Sari Hartikka p. 050 434 5539. Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja

perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Seuraa verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

VERKOSSA Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Messu su 17.1. klo 10. Papit Hannu KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 14.–28.1.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

PÅ NÄTET Gudstjänst, Helsinge kyrka S:t Lars sö 17.1 kl. 10. Strömmas via församlingens YouTube kanal.

TELEVISERING Invigning av Dickursby nya kyrka sö 24.1 kl. 10. Biskop Teemu Laajasalo, biskop Bo-Göran Åstrand, Martin Fagerudd, Janne Silvast, Tikkurilas och Vanda svenskas kantorer. Utan närvarande församling.

ÖVRIGT Vanda svenska församling flyttar 2021 till Dickursby kyrka, Stationsv. 12a. Kyrkan är stängd 7– 22.1.2021. Vänligen kontakta oss per telefon eller e-post.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 retriitit.vantaa@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE Tietoja toiminnasta ja keskusteluapua Seija Einolalta txt. 050 338 6212 tai seija.einola@evl.fi Seuraa tiedotusta teksti-TV s. 558.

HILJAISUUDEN TAPAHTUMAT JA RETRIITIT Kevään 2021 retriittikalenteri katsottavissa www.vantaanseurakunnat.fi/sielun-latauspiste/retriitit. Noudatamme kevään aikana THL:n ja viranomaisten yleisiä suosituksia osallistujamäärän ja hygieniasuositusten osalta. Osallis-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2020

tujamäärä max. 10 henkeä. Ilmoittautumiset verkossa kyseisen retriitin tietojen kohdalta. Hinnat 160 e sis. täysihoidon ja kuljetuksen ellei toisin mainittu. Hiljaisuuden retriitti oppilaitosten henkilöstölle 29.–31.1. Kesijärven leirikeskus, Loppi. Ohj. Hanna Vuollo ja Sami Suhonen. Miesten retriitti ”Pettua ja hiljaisuutta” 19.–21.3. Sääksin leirikeskus. Ohjaajat Tapio Koivu ja Kari Koivula. Paastonajan retriitti ”Rukoillen kohti pääsiäistä” 26.3.–28.3. Kesijärven leirikeskus Tässä retriitissä kanteleen lempeät soinnut johdattavat rukoukseen ja hiljaisuuteen. Kehoa ja mieltä kuunnellen kuljemme kohti ylösnousemuksen riemullista juhlaa. Ohj. Maisa Kumpulainen, Laura Sydänmaanlakka. Perinteinen neuleretriitti lankalauantaina 3.4. klo 10–15. Paikka tarkentuu koronarajoitteista riippuen lähempänä ajankohtaa. Ohj. Meiju Riihelä, Tarja Korpela. Hinta 20 e. Tauon paikka kevään keskellä – Hellitä, hengitä ja havahdu 16.– 18.4. Kaunisniemen leirikeskus. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstölle suunnattu retriitti. Ohj. pastori, työnohjaaja, Tarja Korpela ja pastori Tiina Palmu. Keskitymme kehon hyvinvointiin, palautumiseen ja mielen rauhoittumisen. Opiskelijoiden ja nuorten aikuisten retriitti 23.–25.4. Kesijärven leirikeskuksessa, Lopella Ohj. pastorit Sari Hartikka ja JukkaMikko Karjalainen. Hinta 40 e sis. täysihoidon ja kuljetukset. Kevätretriitti “Kehon ja mielen keväthuolto” 30.4.–2.5. Luomaniemi, Nastola. Retriitissä kehollisia harjoitteita ja kristillistä joogaa. Ohj. Tarja Korpela ja Pia Olkkonen.

PYHIINVAELLUKSET, RUKOUSHETKET JA MUU HILJAISUUDEN VILJELY KEVÄT 2021 Järjestämme pyhiinvaelluksia, rukoushetkiä ja arkiretriittejä koronatilanteen niin salliessa. Voit tutustua kevään ohjelmistoon sivulla www.vantaanseurakunnat. fi/sielun-latauspiste/retriitit.

MARIANNA SIITONEN

Pöntinen, Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Eveliina Pulkkinen. Messu su 24.1. klo 10. Papit Jere Hämäläinen, Iiro Salminen, kanttori Iisakki Seppä. Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi, www.kirkkovantaalla.fi. Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

Kirsi Lipasti lukee vuoden aikana yli sata Wilfrid Stinissenin hartaustekstiä podcastiksi.

Menokasvo

Hiljenny kuulokkeet korvilla Puheterapeutti Kirsi Lipasti, olet lukenut podcastiksi Wilfrid Stinissenin kirjaa Tänään on Jumalan päivä. Kirjassa on 365 lyhyehköä hartaustekstiä eli yksi vuoden jokaiselle päivälle. Millainen urakka kirjan lukeminen on? – En ole aiemmin tehnyt podcasteja, mutta äänelläni olen tehnyt monenlaista, muun muassa äänikirjan ja radiomainoksia. – Stinissenin ohje kirjansa lukijalle on edetä 365 päiväkohtaista tekstiä järjestyksessä. Kun itse tartuin kirjaan ensimmäisen kerran, tein vastoin hänen ohjettaan ja luin sieltä täältä parikymmentä sivua kerrallaan. – Podcastissa kyllä luen kuuliaisesti aikajärjestyksessä, mutta vain osan koko kirjasta: pari, kolme tekstiä viikossa. Jaksoja tulee kuitenkin yli sata. Pituudeltaan yksi jakso on pari kolme minuuttia. Millaisia teemoja Stinissen käsittelee kirjassaan? Mikä sinua näissä teksteissä puhuttelee?

– Stinissenin pohdinta vahvistaa minussa ajatusta sisäisestä lapsesta, joka meissä kaikissa on. – Lapsenmielinen avoimuus ja toisaalta vilpitön avuttomuus voivat olla tie yhteyteen paitsi Jumalan myös toistemme kanssa. Stinissenin mukaan hengellisyys on hyvin arkista ja yksinkertaista. Kenelle ja millaiseen tilanteeseen tämän podcastin kuunteleminen sopii? – Tekstit sopivat hiljaiseen mietiskelyyn tai vaikkapa rukoushetkien yhteyteen. Mielestäni tekstit sopivat sekä ihmisille, joiden elämä on ylivirittynyttä, että niille, jotka kokevat jonkinlaista tyhjäkäyntiä. Molempia tunnelmia taitaa löytyä juuri nyt meistä koronaajan ihmisistäkin. KAISA HALONEN Tänään on Jumalan päivä -podcastia julkaistaan 1.1. alkaen Hakunilan seurakunnan Soundcloud-tilillä. Linkki podcasteihin löytyy myös Hakunilan seurakunnan nettisivuilta ja Facebookista.