Kirkko ja kaupunki 2021 08 Espoo by Kirkko ja kaupunki

6.5.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Elämän merkityksellisyys on pakonomaista onnen tavoittelua tärkeämpää, sanovat tutkijat s. 12

Poliisi-tv:stä tuttua Raija Pelliä puhuttelee avara hengellisyys s. 18 Freeman rauhoittuu ristikoita täyttämällä s. 26

Pääkirjoitus

Eilen

Piispat pyyhkivät kristittyjen arjella kokouspöytänsä

Onni on itsessään eräänlaista kiitollisuutta.

JEESUS PERUSTI aikanaan kirkon, jonka lehti tämä Kirkko ja kaupunkikin on. Kirkkoja oli alun perin vain yksi. Matkan varrella se on – inhimillisistä syistä – pirstoutunut useammaksi kirkkokunnaksi, joista jokainen on mielestään oikeammassa kuin toiset. Ekumeniaksi kutsutaan pyrkimystä ylittää nämä ihmisten tekemät rajat ja palata lähemmäs alkuperäistä tilannetta, jossa kaikki maailman kristityt olivat samaa porukkaa. Valitettavan usein ekumenia on kirkollisten kenokaulojen jumaluusopillista hienosäätöä, joka ei kosketa tavallista seurakuntalaista mitenkään: Kirjoitellaan julkilausumia siitä, ettei jokin viisisataa vuotta vanha kiista ole enää ajankohtainen. Juhlan kunniaksi saatetaan järjestää yhteinen rukoushetki, kunhan varotaan tarkasti, ettei meikäläistä ehtoollisviiniä läiky heikäläisten suihin. YKSI POIKKEUS ylätason asiakirjaekumeniaan on, nimittäin luterilaisten ja anglikaanien välille syntynyt yhteys, joka sinetöitiin 25 vuotta sitten Porvoossa. Pohjoismaiden ja Baltian luterilaisia ja Ison-Britannian ja Irlannin anglikaanisia kirkkoja kutsutaankin Porvoon kirkkoyhteisöksi. Nämä kirkot ovat palveluiltaan yhteensopivat. Korson, Leppävaaran tai Vuosaaren seurakunnan jäsen saa tarvitessaan ehtoollisesta hautaan siunaamiseen asti kaikki kirkolliset palve-

lut vaikkapa lontoolaisesta anglikaaniseurakunnasta, ja sama toisin päin. Riemastuttava esimerkki kristittyjen yhteisestä arkielämästä on vantaalaisten nuorten yhteinen isoskoulutus walesilaisen anglikaaniseurakunnan nuorten kanssa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat julkaisivat pari viikkoa sitten uuden ekumeenisen toimintalinjauksen. Siinä todetaan, että Porvoon kirkkoyhteisö ”on nykyisin jäsenkirkkojen edustajien kohtaamisfoorumi yhteisten ajankohtaisten haasteiden äärellä”. ON KUIN vuosi 1988 olisi tullut käymään ja kysynyt, jäikö minun toimintalinjaukseni tänne. Älkää piispat kuvitelkokaan, että kristittyjen yhteinen elo taantuisi joksikin edustajien foorumiksi, jossa käytetään juuri niin etäännyttävää kieltä kuin te käytätte.

JAAKKO HEINIMÄKI

Tänään Kiitollisuuden kokeminen vähentää stressiä, lisää mielihyvän tunnetta ja parantaa kiertäjähermon toimintaa, mikä johtaa moniin suotuisiin vaikutuksiin autonomisen hermoston toiminnassa, esimerkiksi immuuni puolustuksen tehostumiseen. POSITIIVISTA PSYKOLOGIAA TUTKINUT LOTTA UUSITALO TIEDE-LEHDESSÄ 5/2021

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Iankaikkisesti Vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon teidät on yhden ja saman ruumiin jäseninä kutsuttu. Olkaa myös kiitollisia.

VALITETTAVAN

KIRJE KOLOSSALAISILLE 3:15 UUDESSA TESTAMENTISSA

USEIN EKUMENIA ON KIRKOLLISTEN KENOKAULOJEN JUMALUUSOPILLISTA HIENOSÄÄTÖÄ.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Kaipaan kosketusta vahvistamaan kehoni rajat. Kaipaan katsetta, joka näkisi minut ja pitäisi näkemästään. Kaipaan kuulijaa, jolle puhuminen auttaisi minua ymmärtämään itseäni paremmin. Hyvä Jumala, anna minulle ihminen.

AMERIKKALAINEN EKOLOGI JA KIRJAILIJA JOSEPH WOOD KRUTCH (1893–1970)

Kirkko ja kaupunki

6.5.2021 Seuraava lehti ilmestyy 20.5. KANNEN KUVA: PAULI SALMI

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Varjopaikkaan verenpisara, paahteeseen samettikukka” Eeva Säilä neuvoo valitsemaan hautakukan paikan mukaan. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Hakunilan seurakunnan ylivahti mestari, puutarhuri Eeva Säilä, millä mallilla tämän kevään puutarhapuuhat ovat? – Vastaan ympäri vuoden seurakuntamme alttarikukista, juhla-aikojen kukkatilauksista ja tilakoristeluista. Olen laittanut kukkia alttarille korona-aikanakin, koska kirkostamme lähetetään jumalanpalvelukset striimattuina. – Huolehdin myös kesäkukkaistutuksista. Hakunilan kirkolla on seitsemän ulkokukkalaatikkoa, joihin päiväkerholaiset istuttavat joka kevät kesäkukat. Yleensä tilaan ja valitsen niihin punavalkoisia annansilmiä, koska kukkalaatikot ovat tosi kuumassa paikassa. Kesäkukkia aletaan istuttaa vasta toukokuun lopussa. Ihan vielä ei kannata istuttaa mitään.

Mikä voisi tänä kesänä tuoda vaihtelua läheisen haudalle? – Lobeliat ovat aliarvostettuja, ja niitä istutetaan usein toisten kukkien väleihin. Mutta haudalle voisi myös laittaa pelkästään lobelioita. Niistä saa näyttävän asetelman. Lobelioita on nykyisin erikokoisia ja -värisiä, ja on pystylobelioita ja riippalobelioita. Lobelia on helppohoitoinen, eikä sitä tarvitse nyppiä niin kuin esimerkiksi pelargonia.

– Keväisin haudoille viedään usein narsisseja muovipurkeissa. Sipulit voisi myös istuttaa haudalle, niin ne nousisivat maasta joka kevät, eivätkä hautausmaiden roskikset olisi keväisin täynnä muovia ja narsissien sipuleita. – Haudalle voisi siis istuttaa kevätkukkasipuleita, kesäksi kesäkukkia ja myös syyskukkasipuleita, että syksyllä nousee taas jotain uutta.

Mikä sinulle on pyhää? – Pidän ihmisistä ja ihmisten kanssa olemisesta. Jokainen ihminen on pyhä, oli hän kuka tahansa tai mistä tahansa. Tämä ajatus on ehkä tullut siitä, kun olen nähnyt työssäni haudattavan erilaisia ihmisiä. ■

Olet perehtynyt myös haudoille istutettaviin kukkiin. Onko omaisten haudoille pakko viedä tai istuttaa kukkia? – Mitään pakkoa ei ole. Hautausmailla on kuitenkin säännöt, joiden mukaan kasveja pitää haudoille laittaa. Enää haudoille ei saa istuttaa puuta tai pensasta. Haudalle istutettavan kasvin pitää myös pysyä aisoissa, ettei se lähde leviämään ympäriinsä. Viime aikoina haudoilla on alettu suosia monivuotisia kasveja.

Millä perusteella kukat kannattaa haudalle valita? – Hautakukka kannattaa valita sen mukaan, onko paikka aurinkoinen vai varjoinen ja onko hautausmaalla kastelujärjestelmä. Hautakukkien klassikoita ovat ahkeraliisat, annansilmät ja begoniat. Varjopaikkaan laitetaan usein verenpisara. Parhaiten paahdetta kestää samettikukka, ja tarhaneilikka kukkii pitkään, toukokuusta syyskuuhun.

– Tarhaneilikka on siitä hyvä kukka, että se kukkii pitkään, sanoo Eeva Säilä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Luojan siivekkäät suunnitelmat Raamatussa eri lintulajeilla on oma tehtävänsä. Muuttolinnut noudattavat Jumalan säädöksiä, varpuset muistuttavat hänen huolenpidostaan. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ISTOCK

aukoputken kanssa samoileva lintubongari ei välttämättä tule ajatelleeksi, että lintujen muuttomatkoja on seurattu jo Vanhan testamentin tekstien syntyaikoina. Meren ja autiomaan välissä sijaitseva Israelin ja Palestiinan alue on ollut havainnointiin ihanteellinen paikka, sillä sen yli kulkee monien lintujen muuttoreitti Afrikasta Eurooppaan. ”Haikarakin taivaalla tietää muuttoaikansa, kyyhkyset ja pääskyset osaavat tulla, kun niiden aika on. Mutta minun kansani ei halua tietää, mitä Herra on sille säätänyt”, vertaillaan lintujen ja ihmisten viisautta 600- ja 200-lukujen välisenä aikana eKr. kirjoitetussa Jeremian kirjassa. – Me ajattelemme helposti, että eläimet elävät vaistojen ja viettien varassa. Tuolloin niiden nähtiin toimivan vastuullisesti oman tehtävänsä mukaan. Linnut ymmärtävät ja kuuntelevat, mitä Jumala on asettanut ja säätänyt. Ihminen, joka ei noudata lakia, on niitä typerämpi, sanoo Tikkurilan seurakunnan pappi Jaakko Hyttinen, joka on seuraillut lintuja niin luonnossa kuin Raamatun lehdilläkin. Hyttiselle Raamatun maininnat linnuista ja muista eläimistä kertovat, kuinka ihmiset ovat aina eläneet lähellä luontoa ja huomanneet sen ilmiöitä. Luonto on ollut myös ihmetyksen aihe. – Jobin kirjassa kerrotaan, miten Jumala kuvailee luomakuntaansa ja sen ihmeellisiä eläimiä. Esimerkiksi strutsi on luomistyön kummajainen, mutta siitä huolimatta se kuuluu systeemiin ja Jumalalla on sille tarkoituksensa, joka ylittää ihmisen käsityskyvyn.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

LINTUBONGARI LÖYTÄÄ Raamatusta monia tuttuja lajeja: varpusia, pääskysiä, kyyhkysiä, korppeja ja pöllöjä. Usein niihin liitetään jokin tietty ominaisuus tai ne toimivat jonkin asian symbolina. Jeesuksen esittämässä vertauksessa tuikitavallinen varpunen esimerkiksi saa havainnollistaa Jumalan huolenpitoa: Jumala ei unohda niistä yhtäkään, joten hän kyllä huolehtii ihmisestäkin, joka on varpusta arvokkaampi. Pöllö puolestaan saa symboloida surkeutta ja autiutta. Hyttinen siteeraa psalmia 102, jossa sairastunut valittaa kurjaa oloaan: ”Minä olen kuin huuhkaja autiomaassa, kuin pöllö, joka asustaa raunioissa. Minä valvon yöni, olen yksin kuin katolla kyyhöttävä lintu.” Kyyhkynen esiintyy Raamatussa muita lintuja useammin, ja Uudessa testamentissa se saa kunniakkaan roolin, jota se kantaa kirkkotaiteessa edelleenkin: siitä tulee Pyhän Hengen symboli. Myöhemmin kyyhkysestä on tullut myös rauhan symboli. – Myös sillä lienee raamatulliset juuret, sillä Paavalin Galatalaiskirjeessään mainitsemista Pyhän Hengen hedelmistä yksi tärkeimpiä on rauha, Hyttinen sanoo. Vanhan testamentin vedenpaisumuskertomuksessa kyyhkynen saa tärkeän tehtävän, sillä Nooalla on selvästi tiedossa kyyhkysen kyky palata lähtöpaikkaansa. Kyyhkynen lähetetään arkista kolmesti tiedustelemaan, joko löytyisi kuivaa maata. Ensimmäisellä kerralla kyyhkynen palaa arkkiin lepäämään, mutta toisella kerralla sillä on tuomisinaan oliivipuun lehti. Kolmannelta lennoltaan kyyhkynen ei enää palaa, sillä se lienee löytänyt jo pesäpaikan.

Kirkko ja kaupunki verkossa CSA IMAGES / ISTOCK

Tarinoita voimavaatteista

Kyyhkynen ja esimerkiksi kanalinnut oli vat myös ihmisten ravintoa. Siitä kertovat Mooseksen lain luettelot puhtaista ja saastai sista eläimistä. Esimerkiksi kotkan, korpin, strutsin, lokin ja haikaroiden syöminen oli kiellettyä.

”

PYHÄN HENGEN lisäksi myös Jeesusta on kirkkotaiteessa kuvattu lintuna. Ylösnous sutta Jeesusta ovat saaneet symboloida niin mätänemättömäksi uskottu riikinkukko kuin tuhkasta nouseva tarulintu feeniks. Pelikaa nista puolestaan tuli Jeesuksen symboli sen vuoksi, että sen uskottiin ruokkivan poika siaan sydänverellään. Mutta jos Jeesukselta itseltään kysytään, hän on kyllä kana. Sekä Matteuksen että Luukkaan evankeliumissa hän vertaa itseään kanaemoon, joka tahtoo koota poikasensa suojaan siipiensä alle. ■

”Vuoden ajan olemme suhtautuneet toisiimme kuin likaan. Koronaexitin ensimmäisessä vaiheessa pitäisi opetella uudestaan käytöstavat.” REBEKKA NAATUS VERKKOKOLUMNISSAAN

ISTOCK

Strutsi on luomistyön kummajainen, mutta siitä huolimatta Jumalalla on sille tarkoituksensa, joka ylittää ihmisen käsityskyvyn

Voimavaate voi olla vaikka isoisältä peritty vyö, joka antaa varmuutta jännittävissä tilanteisissa, nukkainen villatakki, johon kääriytymällä tunnet olevasi turvassa, tai alennuksesta ostettu mekko, joka on osoittautunut varsinaiseksi onnenkaluksi. Kerro voimavaatteestasi ja osallistu vaatelahjakortin arvontaan osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Vanhempi, kysy lapsesi nettikuulumisia 11−17-vuotiaista lapsista melkein kolmannes saa seksuaalisia grooming-viestejä kerran kuussa, kertoo Pelastakaa lapset ry. Tuore kysely kokoaa ensimmäistä kertaa lasten omia kokemuksia groomaajista eli aikuisista, jotka houkuttelevat lapsia seksuaaliseen toimintaan. Ilmiö on yleistynyt myös Suomessa nopeasti. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

SEARCHLIGHT PICTURES

Frances McDormand tekee hienon roolisuorituksen naisena, joka leskeksi ja työttömäksi jäätyään lähtee kiertämään pakettiautolla Yhdysvaltoja.

Kotina pakettiauto

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

TUFFI FILMS OY

Anna Antsalon ohjaama dokumentti Meren tuomat (2021) kuljettaa katsojaa Englannissa, Hollannissa ja Japanissa, missä ”rantaharavoijat” perkaavat lähimerenrantojaan muoviroskasta. Hollannissa kaksi arkeologia tekee tulevaisuuden arkeologiaa järjestämällä muovit värien mukaan valtavaksi kokoelmaksi. Kukkien luvatussa maassa rannalta löytyy joka kerta muovikukkien jäänteitä. Esimerkiksi muistopäivän unikoita käytetään vain päivän ajan, samoin ilmapalloja. Lopulta ne huuhtoutuvat rannoille. Britti-insinööri Rob löytää Cornwallin rantahiekasta legoja. Ne ovat peräisin Tokio Express -laivan kontista, joka irtosi kiinnityksistään 20 vuotta sitten. Koko muovilasti upposi mereen. Legoukot tekevät näkyväksi merten valtavan muoviongelman. Esimerkiksi vesilinnut vievät pesänsä pehmusteiksi muovilankoja, jotka sitten kiertyvät poikasten jalkoihin ja estävät niitä lentämästä. Muovi hiutuu ja hajoaa rakeiksi, joita linnut ja kalat luulevat mädiksi. On löydetty lintuja, jotka ovat lakanneet syömästä, kun niiden vatsa on jo ”täynnä” – sulamattomia muovirakeita. Dokumentin katsoja tajuaa, että kahdeksan miljoonaa tonnia muovia mereen vuosittain on pitkän päälle mahdoton tilanne. Hollantilaiset sanovat sen suoraan: meidän on luovuttava muovin mukavuudesta ja pyrittävä minimalistisempaan elämään. EIRA SERKKOLA Meren tuomat elokuvateattereissa 21.5. alkaen.

Nomadland on kiehtova elokuva nykypäivän nomadista – elämä tien päällä on aineellisesti niukkaa mutta henkisesti avartavaa.

un paikkakunnan tehdas suljetaan, Fern (Frances McDormand) jää työttömäksi. Fernin aviomies on kuollut, joten häntä ei pidättele mikään. Niinpä Fern pakkaa omaisuutensa pakettiautoon ja lähtee kiertämään Yhdysvaltoja. Hänestä tulee vaelteleva nomadi. Fern asuu autossaan parkkipaikoilla ja nomadiyhteisöjen leireissä ja tekee tilapäistöitä muun muassa pakkausfirmassa ja pikaruokalassa. Samalla hän tutustuu muihin kiertolaisiin, jotka perehdyttävät hänet nomadina elämisen saloihin. Esimerkiksi vararengas voi osoittautua aavikolla elintärkeäksi. Chloé Zhaon ohjaama Nomadland perustuu toimittaja Jessica Bruderin kirjaan, joka sijoittuu vuoden 2008 talouskriisin jälkeiseen aikaan. Tuolloin moni amerikkalainen menetti työpaikkansa. Osa teki radikaalin ratkaisun ja aloitti uuden elämän nykypäivän nomadina. Monet noma-

Aarteenetsijät rannalla

deista ovat eläkeläisiä, jotka eivät tulisi toimeen pelkällä eläkkeellään. Fernin uusista ystävistä Linda May, Swankie ja Bob Wells ovat nomadeja oikeassa elämässäkin. Lisäksi Fern tapaa Daven (David Strathairn), josta tulee hänelle jonkinlainen elämänkumppani. Kaikille heille on tärkeää liikkumisen vapaus. Erityisen koskettavalta elokuvassa tuntuu nomadien välinen ystävyys ja solidaarisuus. Yhdessä he surevat esimerkiksi aivokasvaimeen kuolleen Swankien poismenoa. Kiertolaiselämän myötä myös heidän maailmankuvansa avartuu, kun he kohtaavat erilaisia ihmisiä ja ilmiöitä. Vuonna 2020 valmistunut elokuva palkittiin juuri Oscar-gaalassa vuoden parhaana elokuvana, Chloè Zhao parhaana ohjaana ja Frances McDormand parhaana naispääosan näyttelijänä.

MARJO KYTÖHARJU

Nomadland Kino Engelissä Helsingissä ja Disney+-suoratoistopalvelussa.

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Lonneke tekee asetelmaa päivän rantalöydöistä.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

MARI AARNIO

Kapellimestari ja säveltäjä

Kari Tikka 75 vuotta! Gratias age. — Kiitä. Muista kiittää elämän antajaa! neuvoo Tuomas Kempiläinen latinankielisten hyvän elämän aakkosten G-kirjaimessa.

Minimalistisen elämän ohjeita keskiajalta Monesta suomalaiskodista löytyi 1700-luvulla pieni elämäntaito-opas, joka kehotti downshiftaamaan ja suositteli minimalistista elämäntapaa. Pieni Kempi -niminen kirjanen oli yksi aikansa luetuimpia teoksia. Kirja alkaa hyvän elämän aakkosilla, joissa kehotetaan elämään vaatimattomasti, viettämään aikaa yksin ja säilyttämään aistit herkkinä. Niiden kirjoittaja Tuomas Kempiläinen oli katolinen munkki, joka laati ohjeet 1400-luvulla munkkiveljiensä tarpeisiin. Kolmesataa vuotta myöhemmin virsirunoilija ja tunnettu reformoitu mystikko Gerhard Tersteegen tykästyi Kempiläisen teksteihin ja koosti niistä Pieni Kempi -kirjan. Sen ensimmäinen painos saksaksi ilmestyi vuonna 1734 ja suomeksi vuonna 1769. Kirjasta tuli menestys.

ISTOCK

Kristuksen taivaaseen astuminen on maalattu Turkin Kappadokiassa sijaitsevan kirkon kattoon.

− Tavalliset suomalaiset lukivat kirjaa ja rakensivat sen avulla hengellisyyttään, kertoo eläkkeellä oleva rovasti Silja Forsberg, jonka käsialaa on viimeisin Pienen Kempin suomennos (Kirjapaja 2008). Forsbergin mielestä Pienen Kempin elämänohjeilla on paljon annettavaa pinnalla pysyttelevään nykyaikaan, jossa ei ole helppo antautua ajattelemaan pohjia myöten. − Kirja antaa hyvät eväät hengelliseen syventymiseen. Sen tekstien mietiskely on kuin rukoilisi. KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO Ota haltuun Tuomas Kempiläisen hyvän elämän aakkoset @kirkkojakaupunkiInstagram-tilillä, jossa julkaistaan kerran viikossa yksi elämänohje. Aakkosten selitykset perustuvat Pieneen Kempiin ja Silja Forsbergin haastatteluun.

Mystinen pyhäpäivä Vielä 1800-luvulla helatorstai oli tärkeä juhlapäivä, jolloin käytiin rukoilemassa hyvää satoa. Sanonta kuului, että helatorstai on niin pyhä päivä, ettei ruohokaan silloin kasva. Päivän nimikin tuli ruotsin pyhää tarkoittavasta sanasta. Nyt helatorstain merkitys on haalistunut. Mitä pitäisi tehdä? Liittyykö päivään edes mitään leivonnaista? Helatorstai on Jeesuksen taivaaseen astumisen muistopäivä. Vuosina 1973– 1991 se ei ollut edes torstai, vaan lauantai, noin 40 päivää pääsiäisestä vietettävä Kristuksen taivaasenastumisen päivä. Joku ehkä vielä muistaa, että vuonna 2015 helatorstaista haluttiin tehdä palkaton vapaapäivä osana yhteiskuntasopimusta, mutta tämä ei mennyt läpi. Niinpä ainakin osa meistä saa yhä nauttia keväisestä arkipyhästä – kukin tyylillään. HANNA ANTILA

Osallistu yhteiseen syntymäpäivälahjaan tukemalla TAIVAS JA HELVETTI -dokumenttielokuvaa. Ensi-ilta elokuussa! Lisätiedot ja ohjeet: www.bit.ly/TAIVASJAHELVETTI

KAIJA SAARIAHO

LA PASSION DE SIMONE

Maailmaa kiertänyt näyttämöversio vihdoin Helsingissä! Esitykset Helsingin juhlaviikoilla Musiikkitalon konserttisalissa

ke 1.9.2021 klo 19.00 to 2.9.2021 klo 19.00 Lisätiedot:

www.teatro.fi/simone

Liput 19 - 74 €

T E AT R O

PRODUC TIONS

Helatorstaita vietetään tänä vuonna 13.5. KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Suomalainen uhri jää Kotimaisen ihmiskaupan uhreja päätyi viime vuonna auttamis järjestelmään ensi kertaa enemmän kuin ulkomailla hyväksikäytettyjä. Joskus ensimmäiseksi huomion herättää uhrin lapsen oireilu. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS HANS EISKONEN

yväksikäyttö voi edetä esimer kiksi näin: Malliksi pyrkivä nuo ri houkutellaan alastonkuviin. Sen jälkeen kiristetään, että kuvat julkaistaan netissä ja lähetetään vanhemmille ja opettajille, ellei hän anna koskea itseensä. Kun tekijä on saanut uhrin seksuaalisuutta loukkaavia kuvia, hän pai nostaa tämän paritettavaksi. Matalan kynnyksen Rikosuhripäivystys auttoi viime vuonna noin viittäkymmentä suomalaista ihmiskaupan uhria. Kaikkiaan asiakkaita oli 508, joista lähes jokaista oli hyväksikäytetty Suomes sa. Suomalaisia uhreja riistettiin useimmiten sek suaalisesti tai pakotettiin rikoksiin, toisinaan hei tä hyväksikäytettiin työssä. – Turvapaikanhakijoita tunnistetaan paljon ihmiskaupan uhreiksi, koska he kulkevat viran omaisprässin läpi. Suomalaiset uhrit paljastuvat huonommin, koska kukaan ei kysele heiltä, on ko jotain ikävää tapahtunut, sanoo Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ylitarkastaja Terhi Tafari. Yksi ihmiskauppias hyväksikäyttää usein mon taa maahanmuuttajaa esimerkiksi nepalilaisten ravintoloiden ja muiden ravintoloiden työnteki jöinä, siivoojina, rakennusalalla ja marjanpoimi joina. Suomalaisia uhreja on tavallisesti vain yksi kerrallaan. Se auttaa pitämään rikoksen piilossa. MALLITOIMISTON POMONA esiintynyt mies tuo mittiin vuonna 2011 vankeuteen törkeästä ihmis kaupasta ja useista seksuaalirikoksista. Hän oli raiskannut nuoria naisia ja pakottanut heitä sek sityöhön. Mediassa on ollut esillä myös helsinki läinen joogakoulu, jonka aktiivisia jäseniä päätyi ulkomaisen gurun hyväksikäytettäväksi ja seksi bisnekseen, kuten tarjoamaan eroottista tantra hierontaa. Guru tuomittiin vankeuteen vuonna 2013. Ihmiskaupan uhrien auttamistyön erityis asiantuntija Saara Pihlaja Rikosuhripäivystyk sestä on kohdannut useita tapauksia, joissa uhrin innokkuus ja omistautuneisuus jollekin asialle on johdattanut hänet ihmiskaupan uhriksi. – Ihmiskauppa alkaa yleensä salakavalasti ja pikkuhiljaa. Ensin tekijä hankkii uhrin luotta muksen ja sitten valtaaseman, joka saa uhrin kokemaan, ettei hänellä ole muuta vaihtoehtoa kuin totella, Pihlaja kertoo. – Olen kohdannut ihmiskauppaa myös lahko maisissa ja uskonnollisissa yhteisöissä. Samassa paikassa voi olla sekä työperäisesti että seksuaa lisesti riistettyjä ihmisiä, ja yhteisön paine edes auttaa ihmiskauppaa. Kulttuurineuvos Veijo Balzaria syytetään par haillaan ihmiskaupasta ja seksuaalirikoksista lah

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

komaisissa oloissa. Balzarin teatteriprojekteihin osallistuneiden nuorten naisten kohtelusta käy tävä oikeusprosessi on kesken. Lähes kaikki nai set kuuluvat valtaväestöön. – Yksinäisyys on ihmiskaupalle altistava tekijä. Ihminen löytää itselleen vihdoin yhteisön, joka osoittautuukin haitalliseksi, Pihlaja sanoo.

”

Olen kohdannut ihmiskauppaa myös lahkomaisissa ja uskonnollisissa yhteisöissä. RIKOSUHRIPÄIVYSTYKSEN ERITYISASIANTUNTIJA SAARA PIHLAJA

UHRIN RAKASTUMISEEN vetoavan loverboyih miskaupan uhriksi on joutunut useita suomalai sia, jotka ovat ajatelleet olevansa parisuhteessa hyväksikäyttäjänsä kanssa. – Uhri saattaa olla korkeakoulutettu suoma laisnainen, jota puoliso parittaa rahoittaakseen päihderiippuvuuttaan. Uhri voi puolustaa teki jää ja tajuta vasta myöhemmin, että häntä hyväk sikäytettiin. Hyväksikäytöltä suojautuminen on vaikeaa samaan tapaan kuin lähisuhdeväkivallas sa, Terhi Tafari sanoo. – Olin itse nuorena väkivaltaisessa suhteessa. Vannoin ennen, että minuahan ei mies lyö, mut ten ole koskaan roikkunut toisessa yhtä tiukasti kuin väkivallan alla. Kokemukseni auttaa minua ymmärtämään loverboyihmiskaupan uhreja. Oma kumppani voi painostaa myös ilmaiseen työhön tai rikolliseen toimintaan. Joitakin ihmis kaupan uhreja on hyväksikäytetty usealla tavalla. Alaikäisen hyväksikäyttö alkaa usein groomingina, jossa aikuinen valmistelee uhriaan sek siin hankkimalla tämän luottamuksen. Mediassa on ollut esillä yliopiston lehtorina työskennellyt mies, joka houkutteli huonoissa kotioloissa elä neen 14vuotiaan tytön asumaan kanssaan ja al koi parittaa tyttöä muille miehille. Mies tuomit tiin vuonna 2017 törkeästä ihmiskaupasta. Sijoituspaikoista hatkaavat eli karkaavat nuo ret, päihderiippuvaiset ja jollain tavalla mennei syytensä haavoittamat ovat erityisen alttiita ih miskaupalle.

– Olen huolissani hatkaajista, joita ei aktiivises ti etsitä. Jostain on saatava majapaikka ja ruokaa. Heitä saatetaan parittaa tai käyttää rikolliseen toimintaan, Tafari sanoo. – Ihmiskaupan uhriksi saattaa silti päätyä myös tasapainoisen lapsuuden jälkeen. Paljastuneet suomalaisuhrit ovat useimmi ten nuoria aikuisia, joiden hyväksikäyttö on toi sinaan alkanut alaikäisenä. Ilmi on tullut myös vanhempia, jopa kuusi–seitsemänkymppisiä uhreja. KETÄ KIINNOSTAA, myykö päihderiippuvainen huumeita ja varasteleeko hän rahoittaakseen käyttöään vai siksi, että muuten hänet ja hänen perheensä uhataan hakata? Terhi Tafarin mu kaan rikoksiin pakotetut ovat syvällä marginaalis sa. He herättävät niukalti sympatiaa, ja heidän ti lanteensa tunnistetaan huonosti. Rikoksiin pako tetuissa on paljon suomalaisia. – Jos ihmiskaupan uhri jää kiinni, hän ei mo nestikaan uskalla paljastaa, että hänet pakotet tiin rikokseen. Suomalainen oikeusjärjestelmä rankaisee lievemmin kuin rikolliset. Saara Pihlajalla on sama kokemus: vaikka ri koksiin käytetty ottaisi yhteyttä Rikosuhripäivys

helposti piiloon tykseen, harva uskaltaa kertoa tilanteestaan poliisille. Rikollisuuteen ja seksibisnekseen pakottaminen ovat ihmiskaupan muotoja, joista uhri pääsee harvoin irti ilman apua. Osa ajautuu uhriksi toistamiseen. Heikossa taloustilanteessa oleva ihminen saattaa päätyä myös Benefit Fraud -ihmiskauppaan. Siinä uhria pidetään ihmisarvoa loukkaavissa olosuhteissa, ja hyväksikäyttäjä kerää hänen sosiaalietuutensa ja voi ottaa uhrin nimiin pikavippejä. Suomessa on tullut ilmi tapaus, jossa näin tehtiin samaan paikkaan asumaan kerätyille päihderiippuvaisille miehille, joita pakotettiin lisäksi rikoksiin. Ihmiskauppaa on ympäri maata, mutta selvästi eniten pääkaupunkiseudulla. Alueella on myös eniten suomalaisia uhreja. – Monet ongelmat, joita Suomessa esiintyy, korostuvat pääkaupunkiseudulla. Täällä on myös paljon monenlaisia ihmisiä, Pihlaja summaa. SUOMEN NEUVOLOISSA, päiväkodeissa ja kouluissa käy lapsia, joiden vanhempi on ihmiskaupan uhri. – Ihmiskauppa on paljastunut joskus siten, että päiväkodin tai koulun henkilökunta on huolestunut uhrin lapsesta, Saara Pihlaja kertoo. – Neuvolassa voisi tunnistaa ihmiskauppaa useamminkin. Äiti tulisi tavata myös ilman puolisoa. Jos tarvitaan tulkkia, hänen ei pitäisi kuulua samaan yhteisöön äidin kanssa, Pihlaja neuvoo. Terhi Tafari muistaa ihmiskauppatutkinnan, joka alkoi sosiaalityöntekijän havainnosta, että suomalaisen äidin ja lasten tilanteessa oli jotain outoa. Naista oli pidetty neljä vuotta vankina, ja tuona aikana hän oli synnyttänyt kolme lasta. Tutkinta päättyi vuonna 2017. Kaikenlaisen ihmiskaupan uhreilla voi olla lapsia, mutta erityisen usein heitä on pakkoavioliittoon joutuneilla. Kyse on tavallisesti maahanmuuttajanaisista tai -tytöistä, joiden lapset saattavat olla Suomen kansalaisia. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettiin viime vuonna viisikymmentä mahdollisten uhrien lasta. – Pakkoavioliittoon liittyy usein väkivaltaa puolisoa ja toisinaan myös lapsia kohtaan. Tilanne tulee useimmiten ilmi, kun naapuri soittaa poliisille ja nainen lapsineen viedään turvakotiin, Pihlaja kertoo. Ihmiskaupan uhrien lapset saattavat saada paniikkikohtauksia tai olla esimerkiksi ylivilkkaita, vihaisia tai hyvin sulkeutuneita. Uhrien auttamisjärjestelmässä hankitaan terapiaa myös lapsille. – Joskus on aihetta epäillä, että pikkulapsi on ollut läsnä seksinmyyntitilanteessa, kun äidillä ei ole ollut muuta vaihtoehtoa, Tafari sanoo. Tafari painottaa, että moni ihmiskauppaan joutunut pystyy elämään hyvää elämää, kun on pystynyt ensin käsittelemään kokemuksiaan. – Joskus pahat asiat ovat vain menneisyyttä. Muutama entinen asiakas lähettää kortteja ja suklaata kiitokseksi. Heidän tarinansa on päättynyt tavallisuuteen. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Rahan alttarilla Mikko Leskelä on Kirkko ja kaupungin uusi kolumnisti, jonka mielestä kirkossa puhutaan rahasta usein naiivisti ja ennalta-arvattavasti. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS BRANDT

”

t missään tapauksessa suostu”, sanoi puoliso, kun Kirkko ja kau punki lähestyi valmiiksi kiireistä Mikko Leskelää, 44, ja pyysi häntä kolumnistiksi. Leskelä on suomalaisen rahoitusmaailman outolintu, joka elää parhaillaan ruuhkavuosia. Leskelällä on 5-, 9- ja 12-vuotiaat lapset, ja hän työskentelee perustamassaan konsulttiyritys Norenissa strategiakonsulttina ja monitieteisenä tutkijana. Leskelä on paitsi rahoitustieteilijä myös teologi. Leskelän mielestä teologin opinnoista on ollut ainoastaan hyötyä yritysmaailmassa. Uran alussa merkintä erikoisista opinnoista ansioluettelossa takasi varman pääsyn investointipankkien työhaastatteluihin. Pian Leskelä istui neuvottelupöydissä. Siellä hänen empatiakykynsä oli vaikuttava ja tehokas väline. − Olen suorastaan ällöttävän empaattinen. Empaattisuus, joka yhdistyy muihin kykyihin, on vahva ase. Se teki minusta erinomaisen yrityskauppaneuvottelijan, Leskelä sanoo. Työn ja perheen ohella Leskelä ehtii myös kirjoittaa. Vuonna 2020 häneltä julkaistiin tietokirja Bisnesantropologia ja muut ihmis tieteet strategiatyössä. Huhtikuussa Leskelä aloittaa kuin aloittaakin Kirkko ja kaupunki -median verkkokolumnistina. − Elämä on ja tapahtuu. Nyt elämässä tapahtuu myös tällaista. Työn ja perheen yhdistäminen onnistuu, kun tekee valintoja henkilökohtaisten arvojen perusteella, Leskelä sanoo. KIRKKO EI LIIEMMIN ota kantaa rahaan. Sen tähden Leskelästä on kutkuttavaa päästä kirjoittamaan rahasta, taloudesta ja sijoittamisesta juuri kirkolliseen mediaan. − Kirkossa puhutaan rahasta naiivisti ja ennalta-arvattavasti. Raha on joko täysin hyvä tai täysin paha asia. Olen koko elämäni käynyt kirkossa, enkä ole kuullut saarnoissa ainuttakaan viisasta ajatusta talouskasvusta, Leskelä sanoo. Onko kirkko synnyttänyt yhtään omaa ajatusta rahasta viime vuosina? Leskelän mukaan

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

– Rahaa ei voi leimata mustavalkoisesti vain kannatettavaksi tai vastustettavaksi asiaksi. Keskenään ristiriitaiset asiat voivat olla samaan aikaan täysin totta, sanoo tutkija ja strategiakonsultti Mikko Leskelä.

ei ole. Hänen mielestään kirkossa ei ymmärre tä talouden monimutkaisuutta eikä edes yrite tä ymmärtää. Kirkko vastustaa usein jatkuvaa talouskasvua, mutta ei Leskelän mielestä py sähdy miettimään, mistä kilpailun ja kasvun välttämättömyys voisi juontua. − Kuten ihmisessä myös taloudessa on pak ko sietää tietynlaista ristiriitaisuutta. Rahaa ei voi leimata mustavalkoisesti vain kannatetta vaksi tai vastustettavaksi asiaksi. Keskenään ristiriitaiset asiat voivat olla samaan aikaan täysin totta. Siksi emme voi ymmärtää kaikki en asioiden vaikutuksia kaikkeen eteenkään globaalissa mittakaavassa. Leskelä ottaa esimerkiksi ruoankuljetuk seen erikoistuneen suomalaisen teknologia yhtiö Woltin. − Jos Woltia tarkastelee työsuhteiden ja palkkauksen näkökulmasta, se on yritys, jonka kasvaminen pitäisi estää. Toisesta nä kökulmasta Woltin olemassaolo on melkein Jumalan ihme, koska se on tuonut paljon hyvää asiakkailleen varsinkin nyt korona aikana. Onko Wolt hyvä vai paha? En minä tiedä. MIKKO LESKELÄ SYNTYI kuusilapsiseen lapua laisperheeseen vuonna 1977. Hän kuvailee lap suuden perhettään omituiseksi. Perheeseen oli sijoitettu pysyvästi neljä kehitysvammais ta lasta. Äiti työskenteli perhehoitajana. Isä oli maanviljelijä.

”

Olen vapaampi taiteilija kuin mitä kirkon palvelus vaatii. − Olen elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni äärimmäisen empaattisessa ympäristössä. Us kon, että sillä on ollut vaikutusta siihen, miten suhtaudun ihmisiin ja millä tavalla heistä väli tän, Leskelä kertoo. Koulussa Leskelä oli huippuoppilas. Erityi sen lahjakas hän oli matematiikassa. Pienellä maalaispaikkakunnalla kirkko oli vahvasti läsnä ihmisten elämässä. Leskelä kin oli aktiivisesti mukana seurakunnan toi minnassa. Lukion jälkeen hän päätyi monen muun vuosikurssilaisensa tavoin opiskele maan teologiaa. Ensimmäisessä kesätyössään Vaasan suo malaisessa seurakunnassa Leskelä ymmärsi, ettei seurakuntatyö vastannut sitä ihanneku vaa, joka hänelle oli muodostunut seurakun tanuorena. Hän ymmärsi myös jotain uutta it sestään. − Olen aina jollain tasolla vieroksunut val miita rakenteita. Ymmärsin, että olen va paampi taiteilija kuin mitä kirkon palvelus vaatii. Minulta puuttui myös tarvittavaa hen kistä kypsyyttä. Ei ole kuitenkaan mahdoton ajatus, että olisin vielä joskus kirkon palveluk sessa.

Teologian opintojen jälkeen Leskelä työs kenteli vuosina 2002−2003 Kirkko ja kaupungin ensimmäisenä verkkotoimittajana. − Toimittajuudessa oli jotain samaa ihmis lähtöisyyttä kuin teologiassa. Siinäkin pyritään ymmärtämään ihmistä kokonaisvaltaisesti. RAHOITUSTIETEEN OPINTOIHIN Mikko Leske lä päätyi suunnilleen samaa rataa kuin teolo gian opintoihin. Hänellä oli mielessään ajatus tietynlaisesta ammatista ja sen toimintaympä ristöstä. Leskelä ehti tehdä uraa Nokian yritys kauppatiimissä, jossa hän osti ja myi yrityksiä Nokian nimiin, sekä strategiatiimin vetäjänä OPryhmän palveluksessa. Sitten hän myönsi itselleen, ettei sekään ollut hänen odotustensa mukaista työtä. − Kun on riittävästi kärsinyt omista ajatus rakenteistaan, huomaa niiden tyhjyyden. Mi nun piti käydä kitumassa kahdella täysin eri laisella alalla ennen kuin ymmärsin, että nii den yhdistelmä voisi olla kiinnostava. − Nykyään tutkin erilaisia uskomusjärjestel miä. Se on lähtökohtaisesti teologin aluetta. Lisäksi minun pitää osata soveltaa tietojani, ja se on rahoitustieteilijän kenttää. Käytännössä Leskelän tehtävä strategiakon sulttina on tehdä ihmisten ajatusrakennelmat näkyviksi, jotta voidaan ymmärtää, millaisiin tietoihin ne perustuvat. Näin on mahdollista saada selville, kuinka ne meitä ohjailevat. Ensimmäisenä konsulttityönään Leskelä auttoi taksialaa sopeutumaan siihen, että Uber saapui Suomeen. Leskelä on tiimeineen etsi nyt myös vastausta kysymykseen, miksi suo malaiset vihaavat VR:ää, vaikka eurooppalai sessa mittakaavassa VR on suhteellisen täs mällinen rautatieyhtiö. Viime aikoina Leskelä on tutkinut usean suomalaisen suuryhtiön johtoryhmän jäsen ten toimintaa ja sitä, millaiset uskomukset ja ajattelu ohjaavat heidän päätöksentekoaan. − Rahakin on ajatusrakennelma. Raha on täysin uskon tuote, jota ylläpidetään ihmisten kesken. Kuitenkin me suhtaudumme rahaan niin kuin se olisi luonnonlaki tai annettu asia, Leskelä sanoo. TALOUDEN JA RAHAN uskonvaraisista elemen teistä Leskelä aikoo kirjoittaa myös kolum neissaan. Esimerkiksi startupkulttuuriin liittyy vah voja oletuksia ja käsityksiä, joita kukaan ei tunnu kyseenalaistavan. Hän aikoo pohtia ko lumneissaan muun muassa sitä, mistä se ker too, että helluntaiseurakuntien tapaamiset ovat muotoutuneet tietynlaisiksi ja miksi Nor dic Business Forum toisintaa samaa kaavaa. Entä mitä yhteistä on Applen perustajalla Steve Jobsilla ja saarnaaja Billy Grahamilla? Kirkkokaan ei tule säästymään Leskelän kriit tisiltä pohdinnoilta. Hän tulee käsittelemään esimerkiksi kirkon eettisiä sijoitusohjeita. − Inhoan löysiä kolumneja. Haluan pyrkiä puheenvuoroillani kyseenalaistamaan sitä, mi tä me uskomme itsestämme tai maailmasta ja kuinka monilla tavoilla maailmaa on mahdol lista tarkastella, Leskelä kertoo. ■ Lue Mikko Leskelän Bisnesantropologi-kolumneja osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot.

Vapaana valoisa 49,5 m2 kaksio ja avara 76,5 m2 kolmio!

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla

Koti Saga Käpylinnassa mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura ovat lähellä. Tutustu kauniiseen palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely! Kiinnostuitko? Kysy lisää, tilaa esitteet tai varaa oma esittelyaika! Satu Hellsten | puh. 050 5016 186 satu.hellsten@sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

Tukea ja turvaa sinun tai läheisesi arkeen Tarjoamme Alppikylässä uudessa Hoivakoti Pakaasissa kevyttä palveluasumista ikääntyneille. Kysy lisää! Anitta Soini 050 523 3566 | esperi.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Onnellisuustutkija Ilona Suojanen ja uskonnonfilosofi Sami Pihlström katsovat kriittisesti tämänhetkistä onnellisuusbuumia ja liioiteltua positiivisuutta. Onnellisuus ei ole pelkästään omasta asenteesta kiinni.

vaikka sitten väkisin… TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS PAULI SALMI

Onnellisuustutkija Ilona Suojanen: ”Me emme ole vain oman onnemme seppiä” elkein se hymyilyttää: että suomalaiset, tuo mustiin pukeu tuva, suupielet alaspäin räntäsa detta vastaan puskeva kansa, on jo neljänä vuonna peräkkäin todettu maailman onnellisim maksi. Mittaajilla täytynee olla jotakin salattua tietoa, joka ei näy meistä päälle päin. – Siinä tutkimuksessahan kysytään asteikol la 0–10 kuinka tyytyväinen olet omaan elämääsi. Kertooko se sitten suoraan onnellisuudesta? Toi saalta on aika selvää, että Suomi ja muut Pohjois maat ovat siellä huipulla. Meillä on hyvinvointi yhteiskunta, ihmisistä pidetään huolta ja asiat ovat monella tavalla hyvin, arvioi onnellisuus tutkija Ilona Suojanen. Suojasen mukaan koronavuonna tehdyn ky selyn tuloksissa näkyy erityisesti luottamuksen merkitys. – Juuri tällaisina rankkoina aikoina voi hyvin ymmärtää, että suomalaiset antavat korkean ar vosanan, koska kyllähän suomalainen yhteiskun ta ottaa ihmisistä kopin. Ihmiset luottavat siihen, että asiat tehdään oikein eikä tällaisessa tilan teessa jäädä tyhjän päälle. Onnellisuuden mittaaminen on Suojasen mu kaan hankalaa senkin vuoksi, että ihmiset käsit tävät onnellisuudella eri asioita. Jollekulle se on hienoja hetkiä, toinen puhuu onnellisesta elä mästä, kolmas arvioi mielentilaansa. Pelkkä Suo meen syntyminen tuskin tekee ketään onnelli seksi, vaikka esimerkiksi terveydenhoito ja ilmai nen koulutus antavatkin Suojasen mukaan ihmis ten onnellisuudelle hyvän pohjan.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

– Onnellisuuteen vaikuttavat myös esimerkik si persoonallisuus, elämänkokemukset ja ihmis suhteet. En siis missään nimessä osoittaisi ketään sormella ja sanoisi, että onnellisuus on sinun omissa käsissäsi, tee itsestäsi onnellinen. ILONA SUOJANEN on väitöskirjassaan ja sen jäl keisissä tutkimuksissaan tarkastellut onnellisuus paineita ja keskittynyt erityisesti ysukupolven eli vuosina 1979–96 syntyneiden kokemuksiin. Tänä vuonna ilmestyneessä kirjassaan Onnellisuuspaineen alla hän tutkii akateemisesti koulutettujen,

asiatuntijatehtävissä työskentelevien kokemuksia työelämästä. – Halusin saada kiinni siitä, milloin he koke vat onnellisuutta työssään, joten pyysin heitä ot tamaan kuvia aina, kun he olivat onnellisia tai oivalsivat jonkin asian lisäävän onnellisuuttaan. Kuviin liittyvät tarinat paljastivat Suojaselle asioita, joita hän kutsuu onnellisuuden mahdol listajiksi. Niitä olivat muun muassa muut ihmiset. – Vastaajille oli tärkeää, että työkavereihin on hyvät välit, ja heistä olisi hienoa, jos työpaikalla olisi ihmisiä, joiden kanssa voisi kokea aitoa yh teyttä ja tulisi nähdyksi ja kuulluksi. Hyvien ja aito jen ihmissuhteiden merkitys korostuu myös muis sa onnellisuustutkimuksissa, Suojanen kertoo. – Tärkeää työssä on myös vapaus ja mahdol lisuus vaikuttaa siihen, miten, missä ja mihin ai kaan työnsä tekee. Että ei ole vain työn orja, vaan voi löytää parhaat keinot ja sopivimmat ta vat tehdä töitä. Vapauteen liittyy myös seikka, josta Suojasen mukaan ei juuri puhuta, koska sitä pidetään eh kä itsestään selvänä: ihmiset ovat onnellisia, kun heidän työnsä sujuu hyvin. Silloin tuntuu siltä, että osaa asiansa ja etenee siinä, mitä tekee. Yhdentekevää ei ole sekään, millaisessa ympä ristössä työtään tekee. Suojaselle esiteltiin kuvia maisemista, jotka avautuivat työhuoneen isois ta ikkunoista tai työmatkan varrelta. Ne kertovat luonnon ja valon merkityksestä. Niissä työpaikal la ei olla vankeina vaan osana maailmaa. VIIME AIKOINA on puhuttu paljon merkityksel lisyyden kokemuksesta, ja se korostui myös Suojasen tekemissä haastatteluissa. Sen sijaan rahasta tai asemasta ei puhu nut juuri kukaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

– Ihmiset halusivat, että heidän työllään on merkitystä. Varmaan se korostui siksi, että kyseessä olivat asiantuntijat. Mutta yleisestikin ihminen voi hyvin ja on onnellinen, jos hänellä on merkityksellistä tekemistä – on se sitten työtä, opiskelua, vapaaehtoistoimintaa tai vanhemmuutta. Vaikka Suojanen tutki nimenomaan työelämän onnellisuuspaineita, ihmiset eivät oikein pystyneet rajaamaan vastauksiaan työasioihin. Yksityiselämän ilot ja surut luikertelevat töihin, ja toisaalta työelämän onnellisuus tai onnettomuus vaikuttaa myös yksityiselämään. Koska töissä vietetään niin paljon aikaa ja työasiat sekoittuvat muuhun elämään, ihmiset myös toivovat ja odottavat olevansa onnellisia töissä. – Paljonhan on myös tutkimuksia siitä, kuinka onnellisuus vaikuttaa työhön. Niissä näkyy, että onnellinen työntekijä on paras työntekijä. Minusta se on ristiriitaista ja vähän pelottavaakin. Toisaalta niissä halutaan korostaa työnantajille sitä, kuinka tärkeää on, että ihmiset voivat töissä hyvin. Mutta toisaalta sen voi nähdä niin, että kannattaa valita onnelliset työntekijät, koska heistä saa parhaan tuloksen irti. Onnellinen lehmä tuottaa eniten ja parasta maitoa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

– Ihmiset puhuivat siitä paineesta, että ollakseen täydellinen työntekijä täytyy olla onnellinen tai ainakin näyttää onnelliselta. He saattoivat pelätä sitä, että jos on avoimesti eri mieltä asioista, voi saada onnettoman leiman – ja se voi vaikuttaa etenemiseen tai työsuhteen jatkumiseen.

”

Onnellisuustutkimuksissa korostuu hyvien ja aitojen ihmissuhteiden merkitys. ONNELLISUUSTUTKIJA ILONA SUOJANEN

Kun Suojanen kysyi asiasta tarkemmin, kävi ilmi, ettei kukaan ollut esimerkiksi työpaikkahaastattelussa tai kehityskeskustelussa kuullut työnantajan taholta vaatimusta onnellisuuteen. Paineet olivat siis työntekijöiden itsensä luomia – ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa näkyvän onnellisuusbuumin ruokkimia.

Muutama Suojasen tutkimukseen osallistunut kertoi, että huonoina päivinä he yleensä vetäytyivät omaan työhuoneeseensa, koska he eivät halunneet näyttää negatiivisia tunteitaan muille. – Ihminen ei ole robotti. Meillä on kaikenlaisia tunteita, ja tunteet ovat ok myös työpaikalla. Töis-

sä on voitava puhua myös haasteista ja ottaa eri laisia kokemuksia esille, ettei kukaan joudu onnel lisuusnaamion taakse, esittämään onnellisuutta. Sellainen vie voimavaroja ja voi jopa sairastuttaa. ONNELLISUUS ON Suojasen mielestä tällä het kellä trendikästä – ja kun se on trendikästä, se on haluttavaa. Hän arvioi, että onnellisuusbuu mi voi olla eräänlainen vastareaktio sille, että pit kään arvostettiin lähinnä rahaa ja tuloksentekoa. Nyt kaivataan jotakin pehmeämpää. – Onnellisuus on iso juttu nimenomaan länsi maissa. Kuinka paljon siihen vaikuttaa se, että meidän elämämme on aika helppoa ja yltäkyl läistä? Kun on tavoiteltu kaikkea ja saatu se, voi daan kääntyä pohtimaan muita asioita. – Onnellisuusbuumin taustalla näkyy myös uusliberalistinen ajattelu. Sen mukaan tässä maa ilmassa pärjäävät vapaat, itsenäiset, yrittäjähen kiset ja onnelliset yksilöt, joilla on mahdollisuus tehdä elämästään omannäköistään. Itsekkään oman onnen tavoittelun ja omien tuntemusten vatvomisen sijaan Suojanen suosit telee kestävän onnellisuuden rakentamista. Kes tävä onnellisuus ei keskity vain itseen, vaan se on yhteisöllistä ja ylisukupolvista.

– Tässä maailmassa me olemme kaikki yhtey dessä toisiimme monin eri tavoin. Sillä, kuinka hyvää elämää ihmiset ympäri maailmaa voivat elää, on vaikutusta kaikkien muidenkin elämään. Kestävä onnellisuus ei ole vain onnellisuuden li sääntymistä vaan myös sitä, että onnellisuus ja kautuu tasaisesti. Se on sitäkin, että jätetään seu raavalle sukupolvelle traumojen sijasta onnelli suuden perintö. – Emme me ole vain oman onnemme seppiä. Se olisi aika kylmä, itsekäs ja kova maailma. Jo kainen meistä voi vaikuttaa myös toisten onnel lisuuteen.

Uskonnonfilosofi Sami Pihlström: ”Onnellisuus ei voi olla elämän päämäärä”

e on ainakin puoliksi vitsi, toppuutte lee uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström, kun häneltä pyytää pikakurssia negatiiviseen ajatteluun. Muutaman vuoden takaisessa kirjassaan Ota elämä vakavasti Pihlström puhuu negatiivisesta ajattelusta eräänlaisena vastavetona positiiviselle ajattelulle, joka Pihlströmin mielestä tuntuu olevan ajan

henki. Positiivinen sanoma on tuttu monista elämäntaitooppaista, työelämägurujen puheista ja hyvinvointivalmennuksista: sinä pystyt siihen, olet ihana, ansaitset parasta, tee tästä hyvä päivä… – Kaikkein suoraviivaisimmillaan tällainen po sitiivinen ajattelu ummistaa silmänsä todellisilta ongelmilta ja esittää, että kaikki on vain omasta asenteesta kiinni. Niin kai ei useinkaan ole. Val heellisessa, epäaidossa optimismissa ajatellaan, että asiat menevät viime kädessä hyvin. Voivat han ne mennäkin, mutta ikäviä kokemuksia ei kukaan voi täysin välttää, Pihlström sanoo. – Jos ikävät asiat kielletään, maailmaa ei näh dä sellaisena kuin se on, vaan eletään harhassa. Positiivinen ajattelu rakentaa helposti emotiona listista hyvinvointihuttua tai sumuverhoa meidän ja maailman väliin. NEGATIIVINEN AJATTELU ei Sami Pihlströmin mukaan ole sen kummempaa kuin että kiinnite tään vakavaa huomiota elämän kielteisiin ja ikä viin puoliin, sellaiseen, mistä mieluummin ehkä kääntäisi katseensa pois: kärsimykseen, kuolemaan, moraaliseen syyllisyyteen. Inhimilliseen rajallisuuteen ja omaan epä täydellisyyteen. KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Pihlström sanoo ymmärtävänsä, että ihmiset kaipaavat toivon ja myönteisen tulevaisuuden näköaloja – erityisesti nyt, kun monin tavoin epävarmaa korona-aikaa on eletty jo yli vuosi. Hän haluaa kuitenkin varoittaa liioitellusta optimismista, jonka merkkejä on näkyvissä. – Juuri nyt petollista ja ylimitoitettua optimismia edustavat puheet loppukiristä ja loppusuorasta – että tämä on nyt jo melkein ohi. Kun ottaa huomioon esimerkiksi virusmuunnokset, emme me taida ihan vielä loppusuoralla olla. On illuusiota, jos kuvitellaan, että kesällä tai edes syksylläkään voitaisiin elää ihan normaalisti. ISO OSA elämäntaitokirjoista tarjoaa jos ei suoraa reseptiä niin ainakin kiertoteitä onnelliseksi tulemiseen. Kaipuu onneen ei ole vain tämän ajan ilmiö. Moraalifilosofiassakin sitä on pohdittu antiikin ajoista lähtien. – Varmaan onnellisuus on ihmisille hyvin keskeinen tavoite elämässä. Tähän liittyvä kriittinen, filosofinen kysymys kuuluu: pitäisikö näin olla – ja onko oikein, että onnellisuus on meille niin keskeinen tavoite? Sami Pihlström sanoo. Hän on huomannut, että monissa elämäntaitokirjoissa ja erilaisissa puheenvuoroissa neuvotaan, että paras tapa tulla onnelliseksi on se, ettei oikeastaan tavoittele sitä vaan keskittyy sen sijaan auttamaan muita ja tekemään hyvää. Eikö se ole win-win-tilanne: teemme toiset onnellisiksi ja siinä sivussa itsemmekin? Ei, sanoo Pihlström. Jos tarkemmin katsoo, näiden neuvojen taustalla tuntuu olevan ajatus, että oma onaina minusta itsestäni ja oman epäonnistumiseni toteamisesta. – En halua moittia kenenkään pyrkimystä etsiä hyvää elämää, lohtua tai merkitystä. Mutta kritiikin ja itsekritiikin vältteleminen sellaisella asenteella, että minä vain ansaitsen tämän kaiken hyvän, tuntuu minusta teeskentelyltä.

nellisuus on päätavoite ja muiden onni väline sen saavuttamiseen. – Eli viime kädessä moraalinen toiminta palveleekin toimijaa itseään. Silloin moraali välineellistyy ja sen vakavuus katoaa. Se häiritsee minua aika paljon näissä onnellisuusjutuissa. Pihlströmin arvio saattaa kuulostaa tylyltä. Hän korostaa sitä, ettei hän näin sanoessaan asetu jonnekin korokkeelle etiikan asiantuntijaksi kertomaan muille, mitä näiden pitäisi ajatella. – Sen sijaan kannustan ihmisiä ottamaan itsekriittisen näkökulman. Moraalinen kritiikki alkaa

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

MITEN SITTEN suhtautua onnellisuudentavoitteluun yleensä? Filosofian historiasta löytyy Sami Pihlströmin mukaan kaksi selvää vaihtoehtoa. Antiikin kreikkalaiset filosofit, Aristoteles etunenässä, katsoivat, että onnellisuus, eudaimonia, on ainoa asia, jota tavoitellaan päämääränä itsessään – sen itsensä vuoksi eikä välineenä mihinkään muuhun. Vastakohtaa tälle edustaa modernissa moraalifilosofiassa Immanuel Kantin näkemys. Kant ajatteli, että koska ihmisellä on luontainen pyrkimys edistää omaa onnellisuuttaan, tarvitsemme moraalilain. Se ei ole mikään ulkoapäin asetettu säännöstö vaan löytyy ihmisjärjestä itsestään. – Ihmisen pyrkimys onneen voi joutua vastakkain moraalin vaatimusten kanssa – ja usein joutuukin, emmekä aina pysty toimimaan moraalisesti oikein. Tämän ristiriitaisuuden ja puutteellisuuden näkeminen on negatiivisessa ajattelussa olennaista, Pihlström sanoo. – Itse edustan vahvasti kantilaista näkökulmaa. Onnellisuus ei voi olla elämän varsinainen päämäärä. Kyllä varsinaisen päämäärän pitäisi olla se, että pyrkii tekemään oikein, vaikka se olisikin ristiriidassa oman onnellisuuden kanssa. Pihlström huomauttaa, että jos Kantin ajattelua seurataan, meidän ei edes pitäisi välittää siitä, olemmeko onnellisia. Sen sijaan meidän pitäi-

si olla huolestuneita siitä, olemmeko onnellisuuden arvoisia. – Onnellisuuden arvoiseksi voi tulla niin, että pyrkii tekemään oikein – ja se on paljon arvokkaampaa kuin onnellisuus. Kant oli luterilaisen perheen kasvatti, ja hänen käsityksessään ihmisluonnon pohjimmaisesta pahuudesta voi helposti nähdä luterilaisen

”

Positiivinen ajattelu rakentaa helposti emotionalistista hyvinvointihuttua. USKONNONFILOSOFIAN PROFESSORI SAMI PIHLSTRÖM

perisyntiopin vaikutusta. Pihlström tunnistaa myös omassa ajattelussaan luterilaisia piirteitä, vaikka ei mihinkään uskontokuntaan kuulukaan. – Olen ehkä sekulaari luterilainen, koska korostan sitä, että me emme pysty omilla teoillamme ansaitsemaan onnea. Jos sellaista on tarjolla, sitä voisi kutsua armon kokemukseksi. ■ Sami Pihlström: Ota elämä vakavasti. Negatiivisen ajattelijan opas. Ntamo 2018. Ilona Suojanen: Onnellisuuspaineen alla. Kun onnesta tuli pakko. Gaudeamus 2021.

Millaisia ohjeita hiljattain ilmestyneet elämäntaito-oppaat antavat onnen etsijöille? Vaihtoehtoja näyttäisi olevan kaksi: onni seuraa joko oman asenteen kohentamisesta tai merkityksen löytämisestä. Sen kun vain reipastut ja teet itsesi onnelliseksi

On itsestäsi kiinni, valitsetko surkean vai mahtavan elämän

Seuraa kutsumustasi ja toimi maailman hyväksi

Älä tavoittele hetkellistä iloa vaan merkitystä

Muun muassa stand up -koomikkona tunnetun Lotta Backlundin kirjaa Sano kyllä! markkinoidaan takakannessa kullanvärisin kirjaimin näin: ”Tiesitkö, että on ihan helppoa saada ansaitsemasi parempi elämä ja arki?” Parempi elämä – vaikkapa unelmien työpaikka tai oma onnellisuus – voi kirjan mukaan olla kiinni oikeasta elämänasenteesta. Se oikea asenne on Backlundin mukaan reippaus. ”Asioiden saaminen on ihan itsestä kiinni, eikä se maksa mitään, paitsi vähän vaivaa”, Backlund väittää. Reippaus ei vaadi mitään erityisiä kykyjä, vaan reippaaksi voi ruveta kuka tahansa vaikka heti. Kustantaja on säästänyt lukijalta alleviivailun vaivan ja erottanut kirjan ydinviestit muusta tekstistä isoilla kirjaimilla. Ja tällaisia ne ovat: ”Meidän kannattaisi ajatella vähemmän ja tehdä enemmän”, ”Sinä saat asioita aikaiseksi”, ”Paska on parempi kuin ei mitään” ja ”Itseään ei tarvitse kritisoida”. Joku ehkä voimaantuu, toinen kiusaantuu.

Gary John Bishop on skotlantilaissyntyinen henkisen kasvun valmentaja, joka on kirjoittanut kaksi kansainvälistä bestselleriä. Älä jauha p*skaa on niistä tuoreempi. Bishopin keskeinen teesi on yksinkertainen: ihmiset itse sabotoivat omaa elämäänsä ja mahdollisuuksiaan onneen kielteisillä uskomuksilla ja sisäisellä paskapuheella. ”Nyt on kuitenkin aika ottaa ohjat omiin käsiin, panna elämä kuntoon ja oivaltaa, että kestävän muutoksen voit saada aikaan vain ja ainoastaan sinä itse. Se on sinusta kiinni. On aina ollut. Hoida homma kotiin!” Bishop opastaa tunnistamaan jumittuneita, elämänmittaisia uskomuksia omasta itsestä, muista ihmisistä ja elämästä yleensä. Kun omat oletusasetukset on paljastettu, ne vain hyväksytään, jolloin ne menettävät tehonsa. Ja sitten – tadaa! – aletaan elää sitä täyttä elämää, jossa sisäinen paskapuhe ei enää sabotoi terveellisiä elämäntapoja, säästämistä tai parisuhdetta. ”Surkea elämä vaatii yhtä paljon vaivannäköä kuin mahtava elämä. On sinusta kiinni, kumman valitset.”

Jay Shetty on entinen buddhalaismunkki, joka on sittemmin löytänyt kutsumuksensa luostarin ulkopuolelta muiden valmentamisesta, ovathan munkit hänen mukaansa mielenhallinnan asiantuntijoita. Kirjassaan Ajattele kuin munkki hän avaa lukijoilleen luostarissa oppimiaan näkökulmia ja menetelmiä. Egosta, kateudesta, himosta, ahdistuksesta, vihasta, katkeruudesta ja taakoista vapaa elämä on hänen mukaansa mahdollista saavuttaa myös maallikkona ja mihinkään uskontoon sitoutumatta. Toisin kuin monet elämäntaitooppaiden kirjoittajat Shetty toteaa, että ”sinusta ei voi koskaan tulla mitä tahansa” – ja se tuntuu virkistävältä. Sen sijaan jokaisella on oma kutsumuksensa tai tarkoituksensa, dharma, jonka tunnistamiseen ja seuraamiseen Shetty rohkaisee: ”Kun käytät aikasi ja energiasi dharmassa elämiseen, saat täyttymyksen tunteen parhaiden kykyjesi käyttämisestä ja merkityksellisestä toiminnasta maailman hyväksi.”

Vuosia sitten norjalainen miljardööri Petter A. Stordalen oli poikki: hän teki 16-tuntisia työpäiviä ja yksityiselämäkin oli solmussa. Muutosta etsiessään hän päätyi kehittelemään itselleen sääntöjä, joiden tarkoitus oli tehdä elämästä helpompaa. Kirjassaan Vihdoinkin maanantai! hän jakaa nuo kymmenen toimivaksi osoittautunutta elämänohjettaan lukijoille. ”Ne saivat aikaan sen, että aloin rakastaa arkea. Ne saivat aikaan sen, että minusta tuli onnellisempi”, Stordalen hehkuttaa. Hän epäilee, että ihmiset itsekään eivät aina tiedä, mikä todellisuudessa tekisi heidät onnelliseksi. Raha yksistään ei ainakaan tuo kestävää onnea, Stordalen vakuuttaa. Hänkin kuulemma tuntee monta onnetonta miljardööriä. Stordalenin mielestä onnen salaisuus on merkitys. Ihmiset tekevät virheen, kun he tavoittelevat hetkellistä iloa ja sitä tuottavia asioita sen sijaan että tajuaisivat tarvitsevansa elämäänsä merkitystä. Sen löytämiseen Stordalenilla tosin ei ole neuvoa – muuta kuin se, että tavallisessa arjessa on paljon merkityksellistä, jos siihen vain osaa tarttua haikailematta muualle.

Lotta Backlund: Sano kyllä! Miten saada reippaudella suhteetonta etua työelämässä ja muussakin elämässä. Tammi 2021.

Gary John Bishop: Älä jauha p*skaa. Lopeta itsesi sabotointi ja tule oman elämäsi herraksi. WSOY 2021.

Jay Shetty: Ajattele kuin munkki. Kehitä mieltäsi ja saavuta sisäinen rauha. Otava 2020.

Petter A. Stordalen: Vihdoinkin maanantai! 10 ohjetta uljaaseen arkeen ja tavoitteiden saavuttamiseen. Otava 2021.

Tarvitsetko digitukea? Helsingin kaupungin etädigituesta saat maksutonta apua tietokoneen, tabletin ja älypuhelimen käytössä. Autamme sinua myös digipalveluita ja sähköistä asiointia koskevissa kysymyksissä. Pyydä tukea • Helsinki-infosta puh. 09 310 11 111, chatissa osoitteessa neuvonta.hel.fi (ma-to klo 9 - 16, pe 10 - 15) • nettilomakkeella osoitteessa digituki.hel.fi • lähidigitukena (toimipaikkojen tiedot osoitteessa digituki.hel.fi ) KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Lahjat jakoon Toimittaja Raija Pellille kotiseurakunta on yhteisö, jossa jokainen voi palvella kykyjensä mukaan. Sieltä hänkin löysi paikkansa. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILLE PALONEN

len ihminen, joka ei tykkää jäädä nurkkiin nysväämään, sanoo Raija Pelli kertoessaan, mitä kaikkea hän on tehnyt viimeisen vuoden aikana. Freelancer-toimittajana, kirjailijana ja kouluttajana työskentelevä Pelli on yleensä viettänyt osan talvesta Floridassa, jonka lämmin ilmasto on tehnyt hyvää hänen reumalleen. Nyt koronatilanne on pitänyt hänet Suomessa. Myös osa työhön liittyvistä jutuista kuten syyskuussa ilmestyneeseen Kikka – Mä haluun viihdyttää -kirjaan liittyneet tilaisuudet peruuntuivat, mutta onhan elämässä muutakin. Keväällä 2020 Pelliä tarvittiin etäopetuksessa olevien tyttärenpoikien apuopena. Vesijuoksemaan ei ole päässyt, mutta kävelylle ja Inkoonkakkoskodille kyllä. Kulttuurinnälkää ovat tyydyttäneet suoratoistopalvelut ja kirjasto. Kauniaisten seurakunnan Lukutoukat-lukupiirikin pääsi vuoden alussa kokoontumaan kerran ihan kasvotusten, mutta siirtyi sitten taas olosuhteiden pakosta Teamsiin. – Hiljentyminen on välillä tärkeää, mutta jos elämä olisi vain Netflixiä ja sohvanmutkassa lukemista, ei se olisi kivaa. Tykkään olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa ja rakentaa sillä lailla sielunelämää. On tärkeää, että voi jakaa kokemuksia jonkun kanssa vaikka lukupiirissä, Pelli sanoo. MONI SUOMALAINEN muistaa Raija Pellin Ylen TV2:n Poliisi-tv:stä. Pelli oli mukana ohjelman teossa vuodesta 1989 vuoteen 2007, ensin toimittaja-juontajana ja sitten tuottajana. Ohjelmassa kerrottiin muun muassa tehdyistä rikoksista ja pyydettiin katsojilta vinkkejä niiden ratkaisemiseksi. Supersuosittu ohjelma teki Pellistä tunnetun. – Silloin huomasin, että suomalaiset ovat enimmäkseen kohteliasta väkeä. Ei minua revitty kappaleiksi, vaan ennemminkin sanottiin kassajonossa kohdattaessa, että kiitos ohjelmasta, katsomme sitä joka kerta. Julkisuus pani silti miettimään, miten olla ja elää, sillä Poliisi-tv jatkui pitkään ja ohjelmalla oli vaikutusvaltaa. Jotakin ohjelman merkityksestä kertoo ehkä sekin, että sen tekijät saivat herjapostia ja -puheluita ja kokivat välillä myös fyysistä uhkaa. Rikolliset halusivat, että ohjelma lopetettaisiin, koska se sotki heidän toimintaansa. Ohjelman tekijät saivat onneksi kaiken tämän käsittelemiseksi myös ammattiapua. – En tunne ketään julkisuudessa olevaa ihmistä, johon julkisuus ei olisi vaikuttanut. Kyllä se sai miettimään kaikenlaista, muttei varjoaan pidä ruveta pelkäämään, Raija Pelli toteaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Vuonna 1996 Pelli koki julkisen työn varjopuolet, kun hänen rakenteilla oleva kotinsa yritettiin räjäyttää. Tekijät saatiin kiinni, mutta tämäkin tapaus sai hänet miettimään, että rakkaalla työllä voi olla hintansa. – Pelolle ei silti saa antaa periksi. Jos olisin antanut, olisin tuhonnut itsestäni jotakin siitä etiikasta ja moraalista, minkä vuoksi olin ylipäätään lähtenyt toimittajaksi. – Koin, että Poliisi-tv oli tärkeä ohjelma, sillä se muun muassa säästi yhteiskunnan varoja. Suuren yleisön antamat vihjeet todella auttoivat rikosten selvittämisessä.

”

Ihminen olisi aika poloinen, jos vaeltaisi tässä maailmassa yksin. VAASASTA KOTOISIN olevan Raija Pellin tie toimittajaksi oli alkanut jo lapsena. Hän pääsi 11-vuotiaana Ylen nuorisoääneksi ja tekemään ensimmäisiä radiohaastatteluita. Lukiossa Pelli harkitsi myös juristin uraa, mutta päätyi Turkuun opiskelemaan kotimaista kirjallisuutta. Sitten toimittajan työ alkoi taas kiinnostaa. Hän vaihtoi opintosuuntaa ja lähti Tampereelle opiskelemaan tiedotusoppia. Sieltä nuori toimittaja bongattiin Ylelle, ensin Vaasaan ja sitten Tampereelle Paljonko on paljon -ohjelman juontaja-toimittajaksi. Vaikka Pelli teki pitkään tv-töitä, myös kirjoittaminen on ollut hänelle aina tärkeää. – Kirjoittava ihminen kirjoittaa aina, jos ei muualle, niin vaikkapa pöytälaatikkoon. Nykyään Raija Pelli on eläkkeellä, mutta tekee yhä töitä sen verran kuin hyvältä tuntuu. – Olin täyttänyt 50, kun minun piti puhaltaa peli poikki reuman vuoksi. Tiesin, että edessä on leikkaushoitoja, mutta en sitä, että niitä on niin paljon. Muutama vuosi meni, ennen kuin pääsin taas työkuntoon. Sairaus oli Pellin mukaan hyvä muistutus siitä, että vaikka kuinka pitäisi itsestään huolta, kaikkeen ei voi vaikuttaa. Silloin pitää myös osata heittäytyä autettavan ja hoidettavan rooliin. – Vaikka kuvittelee olevansa vahva ja pitää itsestään huolta, näin voi käydä. Mutta ei pidä jäädä tuleen makaamaan. Kun vastoinkäymisiä tu-

lee, on iso merkitys sillä, miten niihin asennoituu. – En minä sure sitä, mitä menetin, vaan iloitsen siitä, mitä jäi jäljelle. KUN REUMA oli hankalassa vaiheessa, Raija Pelli sai voimavaroja Kauniaisten seurakunnasta ja 50 vuotta täyttäneille naisille tarkoitetusta Usko tai älä -keskusteluryhmästä. Pirkanmaalta Helsingin kautta Kauniaisiin Pelli oli muuttanut vuonna 2001. – Usko tai älä -ryhmässä meitä oli eri alojen naisia, ja siellä syntyi tosi hyviä keskusteluja. Saimme tuoda uskoa esiin ja saimme epäillä. Kävimme läpi esimerkiksi Raamatun naiskohtaloita, puhuimme kirjallisuudesta ja kävimme yhdessä kulttuuritapahtumissa. Vieläkin herkistää, kun ajattelen sitä, millainen henki ryhmään syntyi. Pystyimme luottamaan toisiimme, Pelli kertoo. Yhdeksän vuotta sitten Kauniaisten seurakuntaan perustettiin Lukutoukat-lukupiiri. Raija Pellistä tuli sen vapaaehtoinen vetäjä yhdessä seurakunnan papin Anna-Kaisan Tuomen kanssa. Pellillä on tapana pitää pieni alustus kirjailijoista. – Kun minulla on tämä toimittajatausta ja kirjallisuudenopiskelijatausta, otan kirjailijoista selvää muutenkin. Välillä ”lukutoukkia” on ollut mukana jumalanpalveluksissa esimerkiksi tekstinlukijoina. Pelli kuvailee Kauniaisten seurakuntaelämää monimuotoiseksi. On erilaisia harrastus- ja keskustelupiirejä. – Ajattelen, että jos ihmisellä on joku lahja, miksei hän käyttäisi sitä omassa seurakunnassaan. En puhu vapaaehtoistyöstä, minusta vapaaehtoistoiminta on parempi sana. Vapaaehtoistoiminta antaa minulle enemmän kuin ottaa. Tämä on minun tapani kiittää seurakuntaa. Raija Pelli muistelee jumalanpalvelusta radiosta kuunnellutta ja virsiä veisannutta huivipäiväistä körttimummaansa, ja sanoo, että häntä itseään puhuttelee nykyajan lempeä ja avara hengellisyys. – Koen hengellisyyden tärkeäksi. Ihminen olisi aika poloinen, jos vaeltaisi tässä maailmassa yksin. Tiiviimpinä työvuosina hengellisyys oli läsnä Pellin elämässä erityisesti kirjallisuuden muodossa. Hän mainitsee esimerkiksi Eero Huovisen kirjat ja Irja Askolan runot. – Hengellinen kirjallisuus voi olla yksi tapa käydä vuoropuhelua. Jos miettii itsekseen, mitä on hengellisyys, mitä henkisyys ja mitä ihminen suhteessa toisiin, ei ehkä löydä vastauksia. Silloin voi hakeutua porukkaan tai viisaiden tekstien äärelle ja olla vuorovaikutuksessa kirjoittajan kanssa tapaamatta häntä, hänen tekstiensä kautta. Vuorovaikutuksen merkitys on Pellille aina vain kirkastunut. – Jos keskustelee liian kauan pelkästään itsensä kanssa, voi saada ennen pitkää aika tyhmiä vastauksia. ■

Kuka?

Raija Pelli, 63, on toimittaja, kirjailija ja kouluttaja. Asuu Kauniaisissa puolisonsa kanssa. Kaksi lasta ja kaksi lastenlasta.

Mitä?

Tuli tunnetuksi Poliisi-tv:n toimittajana ja tuottajana. Työskennellyt myös IltaSanomissa. Kirjoittanut kirjat Harhaanjohtajat – vahvassa uskossa ja Kikka – Mä haluun viihdyttää.

Motto

Jokaisella pilvellä on kultainen reunus.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Eini Malinen, 92, 7 lasta ja 2 enkelilasta, 16 lapsenlasta, 24 lapsenlapsenlasta, 1 lapsenlapsenlapsenlapsi

1. Asuimme maatilalla Kerimäen lähellä. Kun Paula syntyi, perheessämme oli jo kaksi lasta. Anoppi asui kanssamme. Hän ei pitänyt minusta, koska tulin vähävaraisesta perheestä. 2. Lastenkasvatusneuvoja ei annettu. Ihan itse oli osattava hoitaa lapsia. Ja kyllä minä omasta mielestäni osasin. Kaikista lapsistani on kasvanut kunnon ihmisiä. 3. Silloin ei ollut rahaa eikä kaupasta saanut leluja. Paulan lempilelu oli räsynukke, jonka nimi oli Maija. Se oli tehty tilkuista, ja sen maha oli täynnä sahajauhoja. 4. Paula oli rauhallinen ja lapsistani kaikkein tyytyväisin. Sitä hän on edelleen. 5. Olen kiitollinen siitä, että äitini opetti minulle kaiken sen, mitä elämässä tarvitaan: ruuanlaittoa, työntekoa ja lastenhoitoa eli ihan perusjuttuja.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT

Eini Malinen äitinsä Enna Nousiaisen kanssa. Pikku-Paula hassuttelee ladon edessä.

Äidin opissa

1. Millaiseen elämäntilanteeseen tyttäresi syntyi? 2. Miten lapsia silloin kasvatettiin? 3. Mikä oli lapsesi lempilelu? 4. Mikä juuri hänessä on ollut erityistä? 5. Mistä haluaisit kiittää omaa äitiäsi?

Paula Jääskeläinen, 68, 2 lasta, 5 lastenlasta

1. Kun Tiina syntyi, olimme vähän yli kaksikymppisiä. Asuimme Savonlinnassa, jossa työskentelin Sokoksella taloustavaraosaston myyjänä. Meillä oli jo nelivuotias tytär. Tiinan syntymän jälkeen jäin kotiin hoitamaan lapsia. 2. Vanhempani neuvoivat meille, miten lapsia pitää kasvattaa. Yksi heidän tärkeimmistä opeistaan oli se, että on tärkeää kokoontua saman pöydän ääreen ja syödä yhdessä. 3. Tiina tykkäsi leikkiä nukeilla äitileikkejä. Tytöillämme oli sen verran ikäeroa, että leikit eivät aina käyneet yksiin. Isosisko komenteli Tiinaa: tavarat piti laittaa järjestykseen ja vaatteet naulakkoon, kun he tulivat ulkoa. Nykyään roolit ovat vaihtuneet. 4. Tiina on käynyt paljon kouluja, ja hänestä on tullut pirtsakka ja toimelias nainen. Kun hän tulee käymään, saan häneltä paljon erilaisia neuvoja esimerkiksi ruuanlaittoon ja siivoukseen. 5. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut elää äitini kanssa kaikki nämä vuodet. Olemme todella läheisiä. Asumme samassa talossa, ja käyn hänen luonaan päivittäin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Äitienpäivän kynnyksellä neljä sukupolvea naisia kertoo, miten he kasvoivat äitiyteen ja mistä he tahtovat kiittää omaa äitiään. Viides sukupolvi syntyi huhtikuun lopussa.

Äiti-Paula Tiina-vauvan kanssa pötköllään sairaalassa vuonna 1976.

Tiina Hänninen, 45, 2 lasta, 1 lapsenlapsi

Annika Hänninen, 20, 1 lapsi 1. Kirjoitin ylioppilaaksi viime keväänä Espoon aikuislukiosta. En vielä tiedä, mitä haluaisin opiskella. Nyt äitiyslomalla on aikaa miettiä asiaa. Muutimme viime syksynä Kouvolaan puolisoni opintojen takia. Odotan sitä, että saan olla kotona ja rauhassa oppia siihen, millaista on olla äiti ja kasvattaa lasta. 2. Olen lukenut netistä erilaisia äitiysaiheisia blogeja, mutta olen vältellyt Vauva.fi-median tyylisiä sivustoja. Ihmettelen sitä, että nukkumiseen, syömiseen, imettämiseen ja ihan kaikkeen on tarjolla ”se oikea tapa”. Toisaalta on hienoa, että ihmiset jakavat kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa. Sieltä voi saaÄiti-Annika ja da inspiraatiota ja vertaistureilun viikon kea, joka on tärkeää etenkin ikäinen suvun uusille äideille. uusin jäsen. 3. Vauva on saanut lahjaksi värikkäitä pehmopupuja ja -nalleja. Lisäksi hän on saanut leikkimaton, puruleluja ja paljon vaatteita. Haluaisin hankkia pinnasängyn päälle mobilen, jossa roikkuu eläimiä tai värikkäitä kuvioita. 4. Hän vaikuttaa määrätietoiselta ja iloiselta pieneltä tytöltä. Syöminen ja nukkuminen sujuvat hienosti. Äänenkäyttöäkin on jo harjoiteltu. 5. Äiti on ollut minulle aina se kaikkein läheisin ihminen. Olen aina ajatellut, että haluaisin jonain päivänä olla samanlainen äiti kuin hän. Lue suvun iltarukousperinteestä verkkojutustaosoitteessakirkkojakaupunki.fi.

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

ARJA KARHUVAARA erik. fysioterapeutti • kaupunginvaltuutettu • maakuntahallituksen jäsen

Olen ehdolla kuntavaaleissa -21 Helsingissä, jotta senioreillakin olisi sanan valtaa.

Itse maksettu

1. Tiesin jo nuorena, että haluan saada lapset varhain, mikäli se on mahdollista. Olin 24-vuotias, kun esikoisemme syntyi. Olimme seurustelleet puolisoni kanssa jo yhdeksän vuotta, ja minulla oli vakituinen työpaikka päiväkodissa. 2. Kun Annika syntyi 2000-luvun taitteessa, ei ollut sosiaalista mediaa, joka luo nykyään paineita vanhemmuuteen. Silloin sai kasvaa rauhassa vanhemmaksi. Sukuni naiset kertoivat omista kokemuksistaan, mutta kukaan ei tuputtanut ohjeitaan. Olin myös oppinut lapsen kanssa olemista isosiskoni perheessä. 3. Ihan pienenä Annika tykkäsi kovasti Ainu-pupusta. Se oli valkoinen, ja sillä oli punainen puku. Pian mukaan tulivat vauvanuket. Annikalla oli rikas mielikuvitus ja vahva hoivavietti. Hän leikki usein nukkejensa kanssa päiväkotia, koulua tai muskaria. 4. Annika on aina ollut hyvin temperamenttiÄiti-Tiina nen ja touhukas minä sylissään itse -tyyppi. Kun hän Annika-vauva. oli lapsi, jouduin usein perustelemaan hänelle, miksi hän ei voinut itse päättää kaikesta. 5. Haluaisin kiittää äitiäni lempeästä ja turvallisesta kasvuympäristöstä. Se on kantanut läpi elämän. Olemme siskoni kanssa aina voineet luottaa äitiin. Minulla on äitini kanssa läheiset välit. Pidämme huolta toisistamme.

Ennakko 26.5.–8.6. Vaalipäivä 13.6.

KOKOOMUS Helsinki

Ota reilusti yhteyttä! arja@karhuvaara.fi 050 512 2891

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

HIEKASTAKIN HERKKUJEN PERÄÄN

LAULAJA RANDELIN

McBEAL 2X

ENTINEN

ensin PIHALLE

-JUSSI

AIKAISEMMIN

PIENI VIRHE

HERJA

OHUT PUULEVY

KIRJAILIJA URIS

NAHKATUKKIA

LINTU

PYÖRÄHDYS SYÖVYTYSTÄ

MARION

VALMISTUKSET

SÄÄLIMÄTTÖMIÄ

TOIVEISSA

NEUVOSTO

SAARIVALTIO TOIMENPIDE

VARMISTUS

RYYPPY PALINDROMIMIES

AMMATTISANA

DOUGLAS

VÄÄNTÄMISIIN

TYPPIYHDISTE

MANSEA

EEVAN TOINEN

MUISTOLEHDOSSA

POIKKEUKSETTA

JEPA- TAJA REITA MAA-

KAHVIN KERA KANNUSTE

KAN- B SAN-

-tuuli

TAUKOAMATTA

ROPISEVIA SELVITTÄÄ

MIK- L SUJA V PEUKUTTAA SERI SUVET PÄIVITYSTÄ

LISTI PIISPAN

Ä PIRTTI T

ASIA SELVÄ!

Loch New York

HAL- N LUSINAATIOT S

PIENIÄ RAHOJA

KOS- T MAILAPELI S TEA YLLÄ-

VOI ARMOA A

VIISIKON LUONUT BLYTON

SUU- NAISPIELET SOTURIYLÖS- KANSA PÄIN

KEVÄISIN

LOPUTON POLKEA

VOI HÄÄKUVAN

STAND UP -PIONEERI RIKU

SÄRKYÄ

D HURRATESSA HUUDETTU

L V

-ARVO

MUOVINEN MAKSUVÄLINE

KUKA -

KAL- A LAS

-RIKKO

KERRATEN

VIEHKEYS

KOHOLLE

LIND- E Ä QVIST

HEYERDAHL

FIK-

-lumi

riitoja

RIT

- JACK

MÖKKITIELLÄ TUNNETUKSI TULLUT WISKARI

TOIMIT-

LIITETTIIN OSAKSI LOVIISAA

UPOT- S TAA

vähintään

L C

LAADUKKAAT PANEELIT

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

DUFVA

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Metsä on palautuva ekosysteemi PAULA LÖNNEMO liittyi ympäristöjärjestöjen näkemyksiin metsien hoidosta (K&k 25.3.). Ne eivät perustu metsätieteen tuloksiin vaan heijastavat metsätalouden vastaisuutta. Tästä otan esiin jatkuvan kasvatuksen menetelmän. Sitä tarjotaan käytettäväksi talousmetsiin, vaikkei se perustu havumetsien luonnonmukaiseen uudistumiseen eikä myöskään lajiston kykyyn palautua. Esimerkiksi kangasvuokko nousee kukkaan keväisin avohakkuun jälkeen. Metsät ovat ikiajat uudistuneet palojen, myrskyjen ja laajojen hyönteistuhojen jälkeen. Mänty ja koivut ovat paljaan maan metsittäjiä. Uusi riski jatkuvalle kasvatukselle ovat sorkkaeläimet. Ne, villisika mukaan lukien, syövät myös muun kasvillisuuden. Sekä peuroja että kauriita on noin 100 000. Menetelmää voisi käyttää silloin, kun taloudellinen tulos ei ole tärkeä. Entisellään säilytettävät kirkkomaat ympäristöineen olisivat mitä parhaimpia kohteita.

Simo Hannelius metsänhoitaja, Kauniainen Lue koko kirjoitus: kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Raamattu pokkareina markettien koreihin RAAMATTU ON pinnan alla kiinnostanut minua koko ikäni. Nuorempana en siihen isoon möhkäleeseen kuitenkaan tarttunut. Vuosien päästä onneksi törmäsin erikseen painettuun Johanneksen evankeliumiin. Ymmärsin, että Raamatussa on jaksoja, joita voi lukea omina kokonaisuuksinaan. Sittemmin olen nähnyt Markuksen evankeliumista aikanaan koulukäyttöön tarkoitetun erillispainoksen. Lasteni rippikouluraamatut ovat olleet tiiviitä ja pienipränttisiä laitoksia. Ne eivät houkuttele kiireistä nuorta eivätkä heikompinäköistä vanhempaakaan lukemaan. Pulmana on vielä se, mitä mistäkin Raamatun osasta voi löytää. Mistä kohdasta löytyisi juuri minua kiinnostavaa tekstiä? Nämä asiat varmaan selviävät raamattukoulussa tai perehtymällä nettisivujen kautta asiaan, mutta miksi tätä ei voisi tehdä helpommaksi?

Kiireiset ehtoollishetket harmittavat OLEN IHMETELLYT, kun kirkon ehtoollishetki on nyt korona-aikana typistetty erittäin lyhyeksi. Miksi? Onko papistoa ohjeistettu minimoimaan ja riisumaan ehtoollinen pelkäksi leivän ja viinin jakamiseksi? Nyt jos koskaan minä ainakin odotan myös lohdun sanoja Raamatusta. Ehtoollinen näin jaettuna ei minulle, tavalliselle seurakuntalaiselle, anna sitä tukea ja turvaa, jota siitä elämääni haen. Lisäksi kirkossamme alkaa seuraava ehtoollishetki melko pian, joten ei tunnu siltä, että voisi jäädä istumaan rauhassa kirkkosaliin. Jopa pääsiäistä, kirkon suurta juhlapäivää, vietettiin kirkossani yhtä arkisesti. Olin hämmentynyt ja – häpeä sanoa – lähdin kirkosta ehtoollisen jälkeen kiukkuisen turhautuneena. Olin valmistautunut viettämään Kristuksen ylösnousemusjuhlaa. Toivon saavani kipeään kysymykseeni vastauksen, jotta jaksaisin tyytyä tähän merkilliseen muutokseen.

Liisa Saarikoski Helsinki

KIRKKOHERRA VASTAA: Kiitos palautteesta. Se kertoo, kuinka merkittävä on ehtoollinen ja kuinka suuri kipu on yhteisten messujemme puute.

Onhan supermarkettien koreissa jos jonkinlaista kirjaa takakannen juoniselostuksineen. Eikö näin voisi toimia myös Raamatun kanssa, sillä tarjonta lisää kysyntää. Varsinkin

Noudatamme Kallion seurakunnassa kokoontumisrajoituksia ja piispan ohjeistusta ehtoollisesta. Tällä hetkellä kirkkoon voi tulla vain kuusi henkilöä yhtä aikaa. Palvellaksemme mahdollisimman montaa ihmistä pidämme ehtoollishetket viidentoista minuutin pituisina, ja niitä järjestetään useampi peräkkäin. Myös mahdollinen altistumisaikaa osallistujille pysyy näin lyhyenä. Ymmärrän hyvin, että aika tuntuu lyhyeltä. Yritämme vahvistaa toivomaanne kiireettömyyden tuntua. Pääsiäispäivänä käytimme jälkiehtoollista. Eli kyseessä ei ollut erillinen ehtoollishetki, vaan striimimessun jälkeinen ehtoollisen jako. Näin toimimme, jotta suurina juhlapyhinä voimme tarjoa mahdollisimman monelle yhteyden Kristukseen. Saan viikoittain monta palautetta ehtoollisesta. Usein kiitetään siitä, että olemme pyrkineet tarjoamaan mahdollisuuden ehtoolliseen poikkeusaikanakin. Kirkkomme on myös auki koko päivän, joten henkilökohtaiseen hiljentymiseen löytyy tilaa ja mahdollisuuksia. Toivon ja rukoilen, että kesällä voimme palata normaalimpiin iltamessuihin.

nyt pandemian vuoksi monella on enemmän aikaa, ja ehkä nämä asiat kiinnostavatkin entistä enemmän. Miksei siis tuotaisi irrallisia Raamatun osia markettien kirjakorei-

Riikka Reina kirkkoherra Kalliosta

hin normaalikokoisine fontteineen ja takakannen juoniselityksineen?

Reija Nurmi FM, Helsinki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Rakennusala

Hammashoitoa MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

p. 09-7262266 p. 09-1461460

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY

HAMMASTEKNIKKO

390 € 790 € 110 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 550 Ylä- tai alaleuan kok

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. (09) 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907 Ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Pientalojen ulko- ja sisämaalaukset. Hyödynnä verovähennys. P. 050 431 0175.

Ikkunanpesua kotimaisin voimin. 14 vuoden kokemuksella, myös hankalat. Timo/044 069 1994

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Pia Matalalampi 050 431 5536

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Maksuton tarkastus!

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen. • Maksuton tarkastus

• EHT Juha-Pekka Marjoranta

• EHT Sirkka Müller

P. 044 5566010

P. 040 1574560

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Kesän merkityksellisin medianäkyvyys Kirkko ja kaupungin

kesänumero ilmestyy 17.6.

Kesä ja loma Varaukset 4.6. mennessä Muista myös verkkomedia kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Hyvä kuntavaaliehdokas - vielä ehdit! Julkaisemalla ilmoituksesi Kirkko ja kaupunki -lehdessä, tavoitat oman kuntasi äänestäjät.

Pirjo Teva myyntipäällikkö 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen myyntipäällikkö 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Vaalinumero ilmestyy 20.5. Tilavaraus pe 7.5. klo 14 mennessä. Painovalmiit pdf-aineistot vaali-ilmoituksille pe 10.5. klo 13 mennessä.

Mediamyynti

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

merkityksellistä mediaa

Kotimaa Oy on etenkin seurakuntia ja kuluttajia palveleva media- ja monialayhtiö. Se kustantaa Kotimaa- ja Askel-lehtiä ja verkkopalvelu kotimaa.fi:tä. Kotimaa-lehdellä on 75 000 ja Askel-lehdellä 78 000 lukijaa. Kotimaa tuottaa lisäksi monipuolisia viestintäpalveluja kuten lehtien taittoa ja ilmoitusmyynti- ja -valmistuspalveluja. Kotimaa Oy:n toimipaikka sijaitsee Porkkalankadulla Helsingissä. Kotimaa täytti viime vuonna yrityksenä 115 vuotta.

Palveluja tarjotaan

Lakipalveluja

Kiinteistönvälitystä

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Lakiasiaintoimisto Karkia Perukirja, sopimusositus, perinnönjako, pienyritysten kirjanpito Varatuomari Johanna Karkia puh. 09 3218 821 Eskolantie 1 www.karkia.net

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Ammattitaitoista ja ripeää asuntokauppaa

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 Petri Koivuniemi

Katja Huisman

Kristiina Horsma

044 266 3263

044 089 9111

040 725 0555

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV petri.koivuniemi@remax.fi

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV

Nordenskiöldinkatu 3 A, 00250 Helsinki 050 559 7321 l loiste@remax.fi

kristiina.horsma@remax.fi Tutustu meihin Instagramissa ja Facebookissa

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

www.ukkonen.com

hautakivityöt

09 628 398

040 680 4057 040 665 5983 040 750 5508 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Ostetaan asuntoja

perunkirjoitukset

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Tyhjennyspalvelu loppusiivouksella. P. 040 361 7594

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

www. esajavesaostaa.com

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

HAUTAKIVET

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

Hautauspalveluja

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset seurakuntalehdessä

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Yrittäjä LKV, LVV

katja.huisman@remax.fi

Kaipaatko juttuseuraa? Apua kodinhoitoon, kaupassa käyntiin ja ulkoiluun?

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokuntoinen. Ei välityskuluja. 050 343 9210 Elmer Ostetaan tontti tai omakotitalo pk-seutu, omaan käyttöön. Ilman välityspalkkiota. P. 040 503 4998

Ostetaan

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Harras hetki

Muusikko Freeman (Leo Friman), 69, asuu Helsingissä. Hämeenlinnassa lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Freeman tuntee silti olevansa sielultaan ikuisesti hämeenlinnalainen. Freeman perusti laulaja Virve Rostin kanssa Menneisyyden vangit -yhtyeen 30 vuotta sitten. Bändi juhlistaa pitkää taivaltaan Kulttuuritalolla 8.10. pidettävällä konsertilla. Jos koronatilanne suo, Freeman aikoo keikkailla lähikuukausina trubaduurina ja Uusi Fantasia -yhtyeen solistina.

Sanaristikko vie ajatukset pois arkimurheista Freeman tekee sanaristikoita usein ennen nukkumaanmenoa, koska ne auttavat rauhoittumaan ja matkaamaan höyhensaarille.

maamatta. Sama tilanne on hotellissa ennen esiintymistä. Ristikoita tekemällä välttyy Freemanin mukaan myös niin sanotulta hotellikuolemalta. Bändikaveriaan Virve Rostia hän kehuu sanaristikoissa suorastaan nerokkaaksi. Häneltä Freeman on pyytänyt apua, kun ristikon tekeminen on jumiutunut.

kin pitänyt tietokilpailuja lähibaarissaan Pikku Vallilassa. Nippelitiedosta on hyötyä myös ristisanatehtävissä. Freemanista on mahtava tunne, kun on saanut käyttää harmaita aivosolujaan ja päässyt maaliin. Hän on myös huomannut, että kun ristikon takutessa pitää päivän ajan taukoa, homma alkaa luistaa paremmin seuraavana päivänä. Freeman toteaa, että eritoten hänen iässään on hyvä käyttää aivojaan sanallisten tehtävien ratkaisemiseen. Ristisanojen tekeminen tunnetusti ehkäisee muistisairautta ja edistää näin kansanterveyttä.

SANARISTIKOT TULIVAT Freemanille tutuiksi jo 13-vuotiaana oppikoulussa, jossa ne olivat suoranainen villitys. Freemanin luokalla hän ja moni muu myös laativat niitä. Freeman on ollut aina kiinnostunut kaikesta nippelitiedosta. Kun kotiin hankittiin kirjahyllyyn Raamatun ja Tuntemattoman sotilaan väliin Pieni tietosanakirja -sarja, hän luki läpi koko sarjan. Siitä lähti into osallistua erilaisiin tietokilpailuihin. Viime vuosina hän on itse-

FREEMAN TUNNETAAN pop-kappaleista, joissa on tarttuvat sanat. Verbaalikko ei kuitenkaan ole itse sanoittanut laulujaan. Esimerkiksi hänen säveltämänsä Ajetaan me tandemilla -kappaleen on sanoittanut Hector. Vaikka Freeman aluksi kummeksui laulun sanoja, hän tajusi nopeasti niiden toimivan ja on jaksanut esittää biisiä keikoilla kerta toisensa jälkeen. Freeman on myös ollut itse sanaristikoissa vihjeenä tyyliin ”viiksekäs tandemmies”. ■

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

enneisyyden vangit -yhtyeessä laulava ja soittava Freeman tunnustautuu sanaristikkofaniksi. Ristikoiden täyttäminen on hänelle lukemisen ja musiikin kuuntelun lisäksi harrastus, jossa hän rentoutuu parhaiten. Ristikoiden parissa sulkeutuu omaan maailmaansa ja pääsee irti arjen murheista. Sanaristikoita Freeman ratkoo eri paikoissa ja tilanteissa. Yksi tärkeä paikka on sänky, sillä ristisanatehtävät auttavat rauhoittumaan ja matkaamaan höyhensaarille. Kun ristikon onnistuu saamaan täyteen, voi olla suoritukseen tyytyväinen ja sammuttaa valot hyvillä mielin. OIVAKSI AJANKULUKSI ristikoiden tekeminen on osoittautunut pitkillä keikkamatkoilla. Keikkabussissa aika kuluu ristisanoja täyttäessä huo-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Hyvää pyhää

9.5.

Kulkueessa rukoillen

Tänään on rukoussunnuntai. Päivän evankeliumissa (Luuk.11:5–13) Jeesus puhuu rukouksesta. Jumala haluaa vastata meidän rukouksiimme ja antaa meille enemmän kuin osaamme edes pyytää.

RUKOUSSUNNUNTAIN VIETTO on saanut alkunsa rukouskulku eista, joita järjestettiin Roomassa 300luvulta alkaen. Tuolloin kevätpelloille vaeltaneet ja hyvää satoa toivoneet pakanalliset saattueet muuttuivat kristillisiksi rukouskulkueiksi. Rukouskulkueita pelloille järjestettiin rukoussunnuntain ja helatorstain välisenä maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona, mistä tulee niiden myöhempi nimitys käyntipäivät. Niissä ru koiltiin Jumalan siunausta alkavalle satokaudelle.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Olen se, jota kaipaat

aluamme niin monia asioita, ja ulkoa päin tulee koko ajan uusia haluamisen kohteita. Niin monet yllykkeet ja virik keet vievät meitä eri suuntiin, että meil tä katoaa se, mitä oikeasti haluamme, ja pian sekin, mitä oikeasti olemme. Meistä tulee kärsimättömiä, kun emme saa sitä, mi tä haluamme, eikä kukaan tunnu ymmärtävän, mitä sy vimmältämme tarvitsisimme. Lopulta emme tiedä si tä itsekään. Rukous on sisäistä pysähtymistä ja viisauden etsimis tä. Meidän on hyvä kertoa Jumalalle, mitä tarvitsemme. Hän kyllä tietää sen, mutta opimme silloin itsekin, mi tä syvimmältä kaipaamme. Sen tietäminen ei aina ole helppoa. Kaikkien halujemme ja toiveidemme taustalla on syvä halu löytää yhteys johonkin meitä suurem paan, mikä antaa merkityksen ja suunnan kaikille pyrkimyksille.

Haluamme milloin sitä, milloin tätä. Kaiken sen taka na on kuitenkin vielä syvempi halu, joka ohjaa meitä et simään sitä, mikä on totta, oikeaa, kaunista ja kestävää. Jumala tulee meitä vastaan kaikissa haluissamme – jo pa niissä, jotka uhkaavat viedä meidät eksyksiin. Erilais ten mielihalujen ja intohimojen ristitulessa etsimme epä toivoisesti elämän syvintä keskusta ja lähdettä. Sisim mässämme haluamme kuulla jonkun sanovan: ”Tässä minä olen. Olen se, jota kaipaat. Älä etsi minua mistään muusta. Olen jo syvimmässä halussasi ja kaipauksessasi.” Rukouksessa et houkuttele Jumalaa kääntymään puoleesi vaan taivut itse kuuntelemaan häntä ja sitä, mitä kaipaat. Seisahdut ehkä katselemaan kaunista maisemaa, kä velet hiljakseen, venyttelet hitaasti hengitellen tai ihan vain istahdat alas. Suljet mielesi ulkoiselta hälyltä. Etsit sydämesi kammiosta häntä, joka odottaa siellä sinua. Asetutte kuuntelemaan toisianne.

Kerro Jumalalle halusi ja huolesi Ennen rukousta ole hetken aikaa tekemättä mitään. Asetu aloillesi ja hengitä hetkinen rauhassa. Odota, että mielesi asettuu ja sydämesi on mukana. Tule sitten tietoiseksi siitä, mitä tunnet tänään tarvitsevasi ja mistä huolehdit. Hengitä aina välillä muutama rauhallinen hengitys. Se auttaa sinua löytämään syvän halusi ja huolesi. Hengityksen myötä jätä asiasi Jumalan haltuun.

LAURI MAARALA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

6.5.2021 kirkkojakaupunki.fi

Nihtisillan vastaan ottokeskuksen sulkeminen ajaa asukkaat tukalaan asemaan s. 4 Ikäihminen voi oppia uusia taitoja digikinkereillä s. 8

Kotipihalla vihityt Mika Harjuaho ja Päivi Pellikka menivät naimisiin kotonaan. Juhlinta jatkuu syksyllä s. 2

Pieniä häitä ja persoonallisia vihkikirkkoja Pappi voi vihkiä parin kirkossa, kappelissa tai vaikka kotipihalla. Tunnelmasta ei tingitä. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVAT SIRPA PÄIVINEN, JUSSI HELTTUNEN, ESKO JÄMSÄ JA ESPOON SEURAKUNTIEN KUVA-ARKISTO

n helmikuun 21. päivä. Maassa on lunta, ja lämpömittari näyt tää paria astetta plussaa. Säätie dotuksissa ennustettu vesisade ei ole vielä alkanut. Laajalahtelaisen omakotitalon takapihalla sijaitse van terassipöydän päälle on levitetty maahan as ti ulottuva valkoinen pöytäliina. Sen päällä palaa kaksi kynttilää. Tunnelma talon sisällä on odottavan jännitty nyt, eikä ihme. Tapahtuuhan kohta jotakin mer

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2021

kittävää. Puoleltapäivin pihalla vihitään avioliit toon Päivi Pellikka ja Mika Harjuaho. Tapiolan seurakunnan pappi Marianne Tiihonen vihkii Pellikan ja Harjuahon kah den todistajan ja kolmen vieraan ollessa paikal la. Pappi puhuu perheen merkityksestä, jota ei voi rahalla korvata. Toimituksen päätteeksi kaik ki heittävät lunta tuoreen avioparin päälle. Sen jälkeen hääväki siirtyy sisätiloihin nauttimaan sulhasen valmistamaa kolmen ruokalajin juhla lounasta.

– VIHKIMISEN TUNNELMA oli hyvin herkkä ja sa malla iloinen. Tuli itkettyäkin. Poikani luki Raamatun tekstin ja tyttäreni järjesti häämusiikiksi Billy Joelin esittämän biisin Uptown Girl, joka liittyy ensikohtaamiseemme, Päivi Pellikka muis telee juhlapäivää. Myös Mika Harjuaho puhuu tilaisuuden her kästä tunnelmasta. Molempien mielestä oli oi keastaan hyvä valinta, että vihkiminen tapahtui omana intiiminä hetkenä kaikkein läheisimpien kanssa, ja isommat juhlat pidetään erikseen.

Monet Espoon seurakuntien tilat sopivat pieniin häihin, kuten (ylärivi) Karakappeli, Villa Hvittorp, Suvelan kappeli, (keskirivi) Otaniemen kappeli, Perkkaan kappeli, (alarivi) KilonRisti, Velskolan kappeli ja Hilan metsäkappeli. Vapaita vihkiaikoja voi löytyä vielä kesäksi Karakappelista, KilonRististä, Otaniemen kappelista ja Perkkaan kappelista.

Laajalahdessa asuvat Päivi Pellikka ja Mika Harjuaho vihittiin kodin takapihalla helmikuussa. Paikalla oli papin lisäksi vain kaikkein lähimmät ihmiset ja perheen Pete-koira. Isompi hääjuhla pidetään ensi syksynä.

”

Nyt oli toimittava pienimuotoisesti, mutta onneksi juhlat jatkuvat syyskuussa. PÄIVI PELLIKKA

Parin hääsuunnitelmat muuttuivat moneen kertaan poikkeuksellisen pandemiavuoden aikana, ja kirkkovarauksia jouduttiin perumaan. Lopulta pari päätti panna asialle pisteen ja pyytää papin vihkimään heidät kotipihalla. – Olen aina halunnut kunnon kirkkohäät, isot juhlat ja vierasjoukon. Myös äidilleni kirkkohäät ovat hyvin tärkeät. Olen hänen kuudesta lapsestaan ensimmäinen, joka meni naimisiin. Harmi, että nyt oli toimittava pienimuotoisesti, mutta onneksi juhlat jatkuvat syyskuussa, Pellikka sanoo. Poikkeuksellisen tilanteen takia hääjuhlat päätettiin jakaa kahteen osaan. Kirkollinen vihkiminen hoidettiin nyt, ja syyskuussa kokoonnutaan suuremmalla joukolla Helsingin Vanhaankirkkoon rukous- ja siunaushetkeen. Sen jälkeen pidetään juhlat Ruukinrannassa. Pellikka ja Harjuaho pyysivät omaa vihkipappiaan hoitamaan myös syksyn tilaisuuden. PÄIVI PELLIKAN ja Mika Harjuahon vihkinyt Tapiolan seurakunnan pappi Marianne Tiihonen on ollut tänä vuonna vihkijänä kolmissa pienissä häissä. Yhdet olivat villasukkahäät, jossa sekä pari että vieraat olivat villasukissa, ja toisissa vihitty pari itse tarjoili häävieraille ruuat pöytiin. Vihkitilaisuuksia on kokoontumisrajoitusten aikana suoratoistettu verkossa. – Nyt ihmisille on ollut tärkeä ylipäätään päästä naimisiin. Samalla olennaisin asia, rakkaus, on korostunut. Olen huomannut, että vihkipa-

rit ovat olleet vähemmän stressaantuneita kuin aiemmin, Marianne Tiihonen sanoo. Tiihosen kokemus on, että pienet häät ovat usein rentoja tilaisuuksia, joissa paikalla ovat vain parille kaikkein läheisimmät ihmiset. Leppävaaran seurakunnan papin Kaisa Yletyisen mukaan vihkiminen on aina parin näköinen puitteista riippumatta. Hän muistuttaa, että papit tulevat vihkimään mielellään sinne, mikä on parille luontainen paikka. ESPOON SEURAKUNNILLA on monenlaisia tiloja, jotka sopivat pienten häiden pitopaikaksi. Kirkkojen lisäksi avioliiton voi solmia lukuisissa kappeleissa, joita on eri puolilla kaupunkia. Suosittu vihki- ja kastepaikka on esimerkiksi Leppävaarassa sijaitseva 1920-luvulla rakennettu Perkkaan kappeli. Tapiolassa vihkimiset keskittyvät nyt Otaniemen kappeliin, koska Tapiolan kirkko on suljettu ison remontin takia. Suvelan kappelin käyttöä taas rajoittaa se, että sieltä saavat tiloja vain Espoon tuomiokirkkoseurakunnan jäsenet. Kappeleiden lisäksi vihkipaikaksi voi harkita seurakunnan kurssikeskuksen kappelia. Kesäisin kaikki kolme kurssikeskusta on tosin varattu pääasiassa rippileirien käyttöön. ■ espoonseurakunnat.fi/kirkot-ja-tilat espoonseurakunnat.fi/perhejuhlat/haat Vihkitila, pappi ja kanttori varataan Espoon seurakuntien palvelukeskuksesta p. 09 8050 2601, varauspalvelut.espoo@evl.fi KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2021

Kiire löytää uusi koti

Zabihullah Karimi on asunut Nihtisillassa viime syksystä asti. Hän on saanut myös työpaikan Espoosta.

Apua julman sodan uhreille Espoon seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto myönsi Etiopian Tigrayn sodan uhrien auttamiseen 15 000 euroa katastrofiapua. Apu menee perille Suomen Lähetysseuran ja sen yhteistyökumppaneiden kautta. Niitä ovat maailman suurin luterilainen kirkko Mekane Yesus, maan ortodoksinen kirkko ja maailmanlaaja kirkkojen avustusjärjestö ACT-allianssi. – Tigreyssä puoli vuotta kestäneet taistelut jatkuvat yhä,

NARIMAN EL-MOFTY /AP–LEHTIKUVA

vaikka ne ovat pienempiä, sissisotaa. Alueella oli jo ennen sotaa valtavasti ihmisiä avun tarpeessa. Nyt heitä on vielä enemmän, Lähetysseuran kehitysyhteistyön koordinaattori Tesfyea Nigusu sanoo. Alueelle on toimitettu ruoan ja veden lisäksi muun muassa huopia ja telttoja. Tesfayen mukaan oleellista on antaa psykososiaalista tukea raiskausten, väkivallan ja monenlaisten traumojen vammauttamille uhreille. Sodan molemmat osapuolet ovat kansainvälisen median ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2021

syyllistyneet muun muassa joukkomurhiin. Pitkään jatkunut poliittinen epäsopu Etiopian hallituksen ja Pohjois-Etiopian Tigrayn alueen paikallishallinnon välillä puhkesi aseellisiksi yhteenotoiksi viime vuoden marraskuussa. Alueen itsenäisyyttä tavoittelevat kapinalliset iskivät Tigrayn pääkaupungissa Mekelessä hallituksen joukkojen tukikohtaan yrittäen varastaa aseita. Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna 2019 palkittu Etiopian pääministeri Abiy Ahmed Ali määräsi sotatoimet kapinallisia vastaan.

19-vuotias Tigrayn pakolainen Goytom Tsekay yrittää lohduttaa sisarentytärtään Turfy Gebremariamia. Lapsen äiti kuoli ja Goytom ja lapsen isä pitävät hänestä nyt huolen.

Nihtisillan vastaanottokeskus sulkeutuu kesäkuun loppuun mennessä. Seurakunnat auttavat asukkaita asunnon etsinnässä.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

ihtisillan vastaanottokeskuksessa Espoossa asuvalla Zabihullah Karimilla, 22, on ollut viime viikkoina aihetta sekä huoleen että iloon. Kahden kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen hän sai työntekijän oleskeluluvan, mutta ei tiedä, missä asua muutaman kuukauden päästä. Vastaanottokeskus suljetaan kesäkuun lopussa. Ensimmäiset asukkaat on jo siirretty Uudenmaan ulkopuolella oleviin vastaanottokeskuksiin, Ouluun ja Joutsenoon. Vastaanottokeskuksen toiminnasta vastaava Luona Oy valmistelee seuraavia siirtoja Maahanmuuttoviraston kanssa. – Täällä on ollut hyvä asua, mutta nyt pitää miettiä. Tämä tilanne aiheuttaa stressiä, Karimi sanoo.

joella ja Kauhajoella. – Kävin Suomessa peruskoulun loppuun. Sitten opiskelin vähän aikaa lähihoitajaksi. Nyt työskentelen rakennussiivoojana Kauklahdessa. Minulla on vakituinen työ. Monella asukkaalla on samankaltainen tilanne kuin Karimilla: heillä on työpaikka pääkaupunkiseudulla, joten he haluaisivat jäädä alueelle. Asunnon saaminen on kuitenkin vaikeaa muun muassa siksi, että monilta puuttuu suomalainen henkilötunnus. Palkat ovat pieniä, vuokrat korkeita. Tilanteen helpottamiseksi Espoon seurakunnat ovat aloittaneet Nihtisillasta kotiin -hankkeen, jonka tavoitteena on auttaa asukkaita kodin saamisessa. Hanke rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön seurakunnille myöntämillä korona-avustuksilla.

ZABIHULLAH KARIMI on alun perin kotoisin Ghaznista Afganistanista ja kuuluu maassa vainottuun hazaravähemmistöön. Suomeen hän tuli vuonna 2016. Ensin hän asui Oulussa vastaanottokeskuksessa, sitten Seinä-

NIHTISILLAN VASTAANOTTOKESKUKSEN sulkemisen taustalla on se, että uusia turvapaikanhakijoita ei ole enää tullut paljoa vaan osakeskuksista on vajaakäytöllä. Nihtisillassa on tällä hetkellä kirjoilla 153 tur-

YK:n hätäaputoimisto OCHA arvioi, että Tigrayssa oli maaliskuun lopussa jopa 1,7 miljoonaa kodeistaan pakoon lähtenyttä ihmistä. Tesfyean mukaan tilanne Tigrayssa on vielä niin vaikea, että rauhaa on vaikea saavuttaa. – Tigrayn tilanne levittää epävakautta koko alueelle. Rauha ja sovinto tarvitsevat tuekseen demokraattisesti valittua hallitusta. Viime vuoden elokuuksi suunnitellut vaalit siirrettiin koronan vuoksi. Ne aiotaan järjestää kesäkuussa, Tesfyea Nigusu sanoo.

Muuttajille uusi tervetulopaketti Pääkaupunkiseudun seurakunnat ovat perinteisesti lähettäneet tervetulopaketin uusille asukkaille, jotka kuuluvat seurakuntaan. Paketin saavat sekä muualta että kaupungin sisällä muuttaneet. Espoon seurakunnissa todettiin vuosi sitten, että jaossa olleiden tervetulokirjeiden materiaali kaipasi uudistusta. Se oli liian organisaatiolähtöistä eikä ottanut huomioon muuttajan elämäntilannetta.

vapaikanhakijaa, kun heitä vuoden alussa oli vielä 316. Osa on saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen ja siirtynyt jonkin kunnan asukkaaksi, osa siirtynyt yksityismajoitukseen. Suurimmillaan keskuksen paikkamäärä oli 600 henkilöä.

le että niin sanotuille transit-asukkaille. He ovat hiljattain maahan tulleita, jotka eivät vielä ole käyneet turvapaikkapuhuttelussa.

– Tyhjät paikat maksavat, joten Maahanmuuttoviraston pitää sopeuttaa paikkamäärää. Tällä kertaa sopeuttaminen kohdistui meihin. Vastaanottokeskuksia on lakkautettu viime vuosina aika paljon, liiketoimintajohtaja Suvi Salonen Luona Oy:stä kertoo. Kun Nihtisilta sulkeutuu, Luona Oy:llä on enää yksi vastaanottokeskus pääkaupunkiseudulla, Robert Huberin tien keskus Vantaalla. Siellä on paikkoja sekä turvapaikkapäätöstä odottavil-

NIHTISILLAN ASUKKAISTA suurin osa on yksin eläviä miehiä, mutta keskuksessa asuu myös kolme lapsiperhettä. Ihmisten elämäntilanteet pyritään huomioimaan siirtoja tehdessä. Esimerkiksi lapset saavat käydä koulua lukuvuoden loppuun asti. Päätökset siitä, kuka siirretään mihin, tekee Maahanmuuttovirasto. – Muutto toiselle paikkakunnalle on tietysti iso muutos, joka voi aiheuttaa huolta ja epävarmuutta siitä, löytääkö töitä, löytääkö ystäviä. Olemme tässä asukkaiden tukena. Monelle tämä ei ole mieluinen tilanne, mutta joillekuille muutos pienelle paikkakunnalle voi olla hyväkin asia, Salonen toteaa. Espoon seurakunnissa tieto Nihtisillan vastaanottokeskuksen lakkauttamisesta herätti huolta esimerkiksi siitä, miten käy niille asukkaille, jotka ovat hakeneet työntekijän oleskelulupaa ja siitä, tyssääkö joidenkuiden kotoutuminen Suomeen. – Seurakunnat ovat olleet vahvasti mukana Nihtisillassa siitä lähtien kun keskus perustettiin. Oli kielikahviloita ja muuta ennen kuin koronatilanne tuli. On tärkeää, että me kirkko-

– Päätimme käyttää hyväksi palvelumuotoilun keinoja. Haastattelimme kaksitoista vuoden sisällä Espooseen muuttanutta ihmistä. Kysyimme, millaista sisältöä he toivoisivat muuttajaviestinnältä, kertoo Leppävaaran seurakunnan tiedottaja Laura Vähäsarja. Vähäsarjan mukaan haastattelussa sai kannatusta oman alueen kartta, koska monelle muuttajalle alue ei ole tuttu ennestään. Suurin osa ei halunnut paketin mukana mitään krääsää, mutta lahjakortti paikalliseen liikkeeseen tuntui mones-

ta hyvältä ajatukselta. – Haastatteluissa kävi ilmi, että muutto on tilanne, johon liittyy monenlaisia tunteita. Siihen voi osalla liittyä muutoksia myös perheja ihmissuhteissa. Halusimme huomioida tämän laittamalla kirjeen mukaan pienen runon, joka liittyy muuttajan elämäntilanteeseen. Vähäsarja toteaa kaupunkiin muuttavien olevan seurakunnille tärkeä ryhmä. Isoimmat muuttajien ikäryhmät ovat 18–29-vuotiaat ja 30–44-vuotiaat, ja monilla heistä ei ole tietoa siitä, mihin seurakuntaan he kuuluvat. Uut-

” DIAKONIAN

TEHTÄVÄNÄ ON TEHDÄ MAHDOTTOMASTA MAHDOLLISTA JA NOSTAA ASIOITA ESILLE. PAPPI TUIJA SAMILA

na olemme ihmisten tukena loppuun asti, Nihtisillasta kotiin -hankkeessa työskentelevä pappi Tuija Samila Olarin seurakunnasta kertoo. Samilan mielestä tuntuisi hullulta, että kotoutuneet ja työllistyneet ihmiset joutuisivat aloittamaan elämänsä taas nollasta. Myös lupaprosessit ovat vaarassa: työhön perustuvat oleskeluluvat ovat paikkasidonnaisia ja työnteko-oikeus harkinnanvarainen. SEURAKUNNAT AUTTAVAT asukkaita kodin etsinnässä. Yhteistyökumppaneina ovat Sininauhasäätiö, Diakonissalaitos, Setlementtiliitto, Turvapaikanhakijoiden tuki ry ja kotimajoittajaverkosto. Aikaa on vähän, asukkaita paljon. Tuija Samila on silti toiveikas. – Diakonian tehtävänä on tehdä mahdottomasta mahdollista ja nostaa asioita esille. Asuntoja etsitään tosi pienestä marginaalista, mutta tässä pyritään pelastamaan ihmisten elämä. Zabihullah Karimi uskoo, että suurin osa vastaanottokeskuksen asukkaista haluaisi jäädä pääkaupunkiseudulle ja Suomeen. – Olemme nuoria ihmisiä ja pystymme tekemään töitä. – Viihdyn Suomessa ja minulla on täällä kavereita. Mutta nyt en tiedä, mitä tapahtuu. ■

ta pakettia jaetaan jo Tapiolassa ja Leppävaarassa. Muissa seurakunnissa se otetaan käyttöön toukokuussa.

Tapiolan kirkko aikataulussa Tapiolan kirkon peruskorjaus etenee sopimuksen mukaisessa aikataulussa ja kustannusarviossa. Koronatilanteella on ollut vain pieniä vaikutuksia. Tämänhetkisen arvion mukaan seurakuntalaiset pääsevät adventtina kirkkoon. Urakan enimmäishinta on 17,2 miljoonaa euroa.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–20.5.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5

Suruleirillä on tilaa kaikenlaisille tunteille

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSTA Messuja voi seurata Espoon tuomiokirkon Facebook-sivun kautta: www.facebook.com/ Espoontuomiokirkko. Espoon tuomiokirkon messu on kaksiosainen: Ehtoollisaineet siunataan klo 10 alkavassa suora toistettavassa messussa, johon voi osallistua verkon välityksellä. Ehtoollinen jaetaan Tuomiokirkossa sunnuntaisin iltapäivällä klo 16–18. Kirkkoon tullaan pää ovesta (kellotapulin puolelta). Kirkossa voi kerrallaan olla 6 henki löä. Seurakuntalaisia suositellaan tulemaan kirkkoon oman syntymä kuukauden mukaan: Tammimaa liskuu klo 16–16.30, huhti–kesäkuu klo 16.30–17, heinäsyyskuu klo 17–17.30 ja lokajoulukuu klo 17.30– 18. Tarkempi ohjeistus paikan päällä sekä www.espoonseurakun nat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/ jumalanpalvelukset. Messu su 9.5. klo 10. Liturgia ja saarna Ari Kunnamo, avustaa Reetta Ikonen, urkuri MarjaLiisa Talja, kanttori Petri Koivusalo. Helatorstain messu to 13.5. klo 10. Liturgia ja saarna Hannu Mäenpää, avustaa Kirsi Muurimäki, urkuri Teemu Suominen, kanttori Marja Liisa Talja. Kaatuneitten muistopäivän kaksikielinen jumalanpalvelus ja seppeltenlasku su 16.5. klo 10. Toimittajina papit Miia Pekkarinen ja Johan Kanckos, urkuri EevaLiisa Malmgren sekä kanttori AnnaLiisa Haunio.

HILJENTYMINEN KIRKOSSA JA KAPPELEILLA Espoon tuomiokirkko ja useat kappelit ovat auki yksityistä ruko usta ja hiljentymistä varten. Espoon tuomiokirkko avoinna joka päivä klo 10–17 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

AURORAN KAPPELI Avoinna arkisin klo 9–14. Ajanva raukset: 050 4380 191. Uusi viikkohartaus keskiviikkoisin: www.facebook.com/Auroran kappeliEspoo. Kappelilounas - nouda mukaan: ma ja to klo 11–13, hinta 2–5 e. Kevään viimeinen kerta 27.5. Ikkunakertomus ”Nooan arkki” kappelin sisäpihalla 24.5. asti. Kertomus kuunneltavissa QR koo din avulla. www.aurorankappeli.fi

ESKO JÄMSÄ

Espoon tuomio kirkkoseurakunta

Espoon seurakunnat järjestävät suruleirin perheille. Kenelle se on tarkoitettu, pastori Pirkko Nurminen? – Lapsiperheille, joissa on kuollut joku perheenjäsen. Leirillä voi käsitellä su ruun ja uuteen elämäntilanteeseen liit tyviä asioita yhdessä toisten kanssa ja saada uusia näkökulmia. – Kuolema on voinut tapahtua vuo sia sitten, mutta siitä on hyvä olla kulu nut ainakin neljä kuukautta. Mitä leirillä tehdään? – Kun aikuiset puhuvat eri aiheista, lap set ja nuoret käsittelevät samoja aihei ta omissa ryhmissään toiminnallises ti esimerkiksi piirtämällä, leikkimällä, maalaamalla tai kirjoittamalla. – Leirillä paistetaan lettuja nuo tiolla, saunotaan, lauletaan ja tehdään monenlaista yhdessä. Jos osallistujil la on pieniä lapsia, leirille järjestetään lastenhoitoa. Millaisia eväitä leiriltä voi saada surun käsittelemiseen? – Sieltä saa vertaistukea ja sen tunteen,

KALAJÄRVEN KAPPELI Avoinna ma–to klo 8–16 ja pe 8–14. Ajanvaraukset: Kunnamo 040 579 8776, Muurimäki 050 4380 164, Sutelainen 040 736 9315. www.kalajärvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Avoinna ma–to klo 9–15. Kappelilounas - nouda mukaan: Kevään viimeinen noutolounas ti 11.5. klo 11–12.30, hinta 2–4 e. www.kauklahdenkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Avoinna ma–pe klo 9–14. Kappelilounas - Yhteisvastuukeräyksen hyväksi to 6.5. klo 12–13. Nouda mukaan! Hinta aik. 4 e, lapset 2 e. Kappelilounas - nouda mukaan ti klo 12–13, hinta 1,5–3 e. Kevään viimeinen kerta 18.5. Leivonnaisten tilausmyyjäiset Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tarjolla mustikkapiirakka ja mok kapalat kahden tai neljän palan pakkauksina (3 / 6 e) sekä tiikeri kakku (12 e). Tilaukset 18.5. men nessä: kirsi.salonen@evl.fi, 040 547

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2021

Pirkko Nurmisen mukaan perheiden suruleirillä lapsille, nuorille ja aikuisille on tarjolla vertaistukea ja mahdollisuus käsitellä kipeitä asioita.

että jollakulla muullakin on samanlai nen tilanne kuin minulla. Että en ole ai noa, joka on menettänyt puolison, lap sen, vanhemman tai sisaruksen. – Suruleirillä saa puhua kipeistäkin asioista, mutta voi myös olla hiljaa. Tei niikäiselle voi olla vaikea avautua lä heisen kuolemasta. Jo se on hyvä, jos pystyy olemaan läsnä silloin, kun muut puhuvat. – Vaikka leirillä ollaan vaikean asian

1861 tai pauliina.alanko@evl.fi, 040 531 1037 tai paikanpäältä kappelilta aukioloaikoina. Tilausten nouto 25.5. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Avoinna ma–to klo 9–15. Ajanva raus Tuijapapille, 040 5311 041. ”Henkireikä” ma–ke klo 10–12 ja to klo 13–15. Paikalla vapaaehtoi nen ma–ke, työntekijä to. Kappelilounas - nouda mukaan: ti klo 12–13, hinta 2–4 e. Kevään viimeinen kerta 18.5. Toivon Talk-Show: Videoita Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Youtube kanavalla. www.viherlaaksonkappeli.fi.

KURKISTUKSIA VANHAAN TESTAMENTTIIN TT Jukka Palolan videoluennot torstaisin klo 18 osoitteessa: www.facebook.com/AurorankappeliEspoo. Luennon jälkeen voit osallistua keskusteluun illan aiheesta Teamsin välityksellä. Pyydä linkki Teamskeskusteluun: hannu.maenpaa@evl.fi. 13.5. ”Messias, luvattu ja odotettu”

keskellä, siellä voi nauraa ja pitää haus kaa. Murheen keskellä voi myös ol la iloa. Se voi auttaa ajattelemaan, et tä minunkin elämäni kääntyy vielä hy väksi, vaikka iso menetys kulkee mu kanani. PAULA HUHTALA Perheiden suruleiri Hvittorpissa pe –su 15.– 17.10. Hinta aikuisilta 40 e, lapset 20 e, alle 3-v. maksutta. Muutokset mahdollisia. Lisätietoja Pirkko Nurminen p. 040 567 4420.

27.5. ”Psalmeissa elämän koko kirjo” 10.6. Sarjan päätöskeskustelu Teamsissa: ”Mitä näimme, kun kurkkasimme Vanhaan testament tiin?”

PARISUHTEEN VERKKOPYSÄKKI Rakentavaa vuorovaikutusta Parempaa parisuhdetta. Parisuh teen pysäkki virtuaalitapahtuma 18.5. klo 18–19.30. Mukana Outi Wenell ja Miia Korttila. Pyydä linkki tapahtumaan: outi.wenell@evl.fi.

PARISTA PERHEEKSI To 20.5. klo 17–19 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10. Toimimme korona ohjeistuksen mukaisesti, tied. perhetyönohjaajat: kirsi.kanerva@ evl.fi, 0505110165 ja outi.wenell@ evl.fi, 040 5474 146. Illan aiheina mm. lapsen syntymän vaikutus parisuhteeseen, vanhemmaksi kasvaminen, myönteisen vuorovai kutuksen merkitys sekä yhteisen perhekulttuurin luominen. Mahdol lisuus kasteinfoon. Osa neuvolan perhevalmennusta.

Espoon seurakuntien perhetyöntekijöiden parisuhde- ja perheaiheiset videot ovat katsottaissa: www.espoonseurakunnat.fi/tuo miokirkkoseurakunta/aikuiset/ parisuhde www.espoonseurakunnat.fi/tuo miokirkkoseurakunta/perheja parisuhde.

LÄHETYSTYÖ − NYT! Haluatko tietää, mitä seurakuntamme lähetystyössä tapahtuu juuri nyt? Kiinnostaako nimikkolä hettiemme kuulumiset maailmal ta? Tilaa kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä seurakunnan oma Lähe tysrengaslehti tai kuukausittaiset lähettiemme kootut kirjeet sähkö postiisi ja tiedät missä mennään! Ilmaiset tilaukset lähetyssihteeril tämme: helene.taal@evl.fi, 050 3848 981.

LAPSET JA PERHEET Aurora & Viherlaaksolahti: Netti perhekerho ke klo 10. Teamsliitty mislinkki: lapsetjaperheet.espoon tuomiokirkkoseurakunta@evl.fi. Live muskari ti klo 12.20–12.40

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–20.5.

”Vilaus Perhetoimintaan” Facebook ryhmä. Kauklahti & Nupuri: Nettiperhekerhot ti klo 10 ja to klo 13 (vauvat). Nettiperhekahvila pe klo 10. Teams-liittymislinkit: janina.anto@ evl.fi. Suvela: Vauvojen nettiperhekerho ma klo 13.30. Teams-liittymislinkki: heli.vesanen@evl.fi. Esikoisvauvojen kerho. Tiedustelut: aila.pihlajavesi@evl.fi. Kirjepyhäkoulu & lapsiperheiden kirkonkirje: Tilaa n. 6 kertaa vuodessa ilmestyvä kirjepyhäkoulu: lapsetjaperheet.espoontuomiokirkkoseurakunta@evl.fi. Samasta osoitteesta voit tilata myös Lapsiperheiden kirkonkirjeen, joka sisältää ajankohtaista tietoa toiminnastamme. YouTube/ Lapsityö Espoon tuomiokirkkoseurakunta -kanava. Tilaa & seuraa!

SYKSYN MUSKARIT Ilmoittautuminen 20.5. asti: www.espoonseurakunnat.fi/muskarit. Ryhmiä 3 kk -ikäisistä vauvoista 6 -vuotiaisiin, myös sisarusryhmiä.

HILJAISUUDEN RETRIITTI 20.–22.8. Hila. ”Onnellinen on se, joka turvaa Jumalaan”. ILM. 30.7. mennessä: 040 5674 420, pirkko. nurminen@evl.fi.

YHTEISVASTUUKERÄYS Katso lisää ja osallistu: www. espoonseurakunnat.fi/yhteisvastuu.

YHTEYS DIAKONIATYÖNTEKIJÄÄN Ota yhteyttä oman alueesi diakoniatyöntekijään. Auroran alue: 040 763 6599. Espoon keskus ja Suvelan alue: 040 531 1037 (Tuomarila, Suna, Ymmersta) 050 438 0189 (Suvelan kappelin ympäristö) 040 547 1861 (aseman seutu, Kirkkojärvi, Kulovalkea, Kiltakallio, Kaupunginkallio) Länsi-Espoon alue: 050 438 0176 (Kauklahden keskusta, Vanttila, Nissinmäki, Lasilaakso) 040 513 0862 (Muurala, Mikkelä, Hirvisuo, Karhusuo, Nupuri, Nuuksio, Vesirattaanmäki) Pohjois-Espoon alue: (Kalajärvi) 040 736 9315 Viherlaaksolahden alue (Laaksolahti ja Viherlaakso): 040 572 5344.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Keskusteluapua: Perhetyönohjaajat kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165 ja outi.wenell@evl.fi, 040 5474 146. TukiChatti arkisin klo 15–18. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, p. 09 8050 3501.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! Olemme sosiaalisessa mediassa vahvasti läsnä. Tutustu ja seuraa meitä: www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ IG: @espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter: @EspooEtSrk www.espoonseurakunnat.fi

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3

VERKKOKIRKOT Su klo 11 jumalanpalvelukset ja arkiaamujen klo 8.50 Toivon rukoushetket striimataan sivulle https://www.facebook.com/ espoonlahdenseurakunta. Joka pe twiittejä tulevan sunnuntain aiheesta hästägillä: #kohtipyhää @espoonlahdensrk

EHTOOLLISELLE? Ehtoollinen Espoonlahden kirkossa su klo 12–14 vartin välein, 5 henkilöä kerrallaan. Ei ennakkoilmoittautumista.

VERKKOKIRKKO Messu su 9.5. klo 11. Aalto, Ojala. Helatorstain messu to 13.5. klo 11. Lehti, Aalto, Yli-Jaskari. Helatorstain kalliokirkko to 13.5. klo 16. Lehti, Yli-Jaskari, Pohjonen. Messu su 16.5. klo 11. Santaharju, Puukko.

AUKI OLLAAN Kirkko avoinna hiljentymistä varten ma-to klo 8–21, pe klo 7–16, la toiminnan mukaan ja su klo 12–15 (ehtoollinen klo 12–14). Soukan kappeli avoinna toiminnan mukaan ja ti klo 8–15. Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu arkisin klo 9–12 p. 09 8050 6000.

TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus puhelimitse arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe

Leveys 87 mm korkeus 273 mm S. 7

kirkko, vuoronumerot klo 8.40–9. Seurakuntamme alueella asuville. Take away -ruokajako ti klo 11–12 Soukan kappeli sekä ma ja to klo 12–13 Espoonlahden kirkko. Seurakuntamme pappi päivystää klo 9–21 numerossa 050 432 8496. TukiChat arkisin klo 15–18 verkkosivulla www.espoonseurakunnat.fi. Keskusteluapua https://evl.fi/ kirkonkeskusteluapu

WEBINAARI OMAISHOITAJILLE Omaishoitajuuden emotionaalinen stressi – mistä lisää jaksamista? Webinaari ke 19.5 klo 10–13 Teams sovelluksen kautta. Carita Saarikivi, psykoterapeutti YET, TtM sekä keväisiä säveliä klo 12, esiintyjinä kanttorit Liisa Malkamäki, Elina Jokivuori ja Hannu Jurmu sekä runoja Pirjo Raitanen. Tied. diakoni Eija Siivonen, 041 534 1706, eija.siivonen@evl.fi tai info@ eskaomaishoito.fi. Yhteistyössä Espoonlahden ja Tapiolan seurakunnat, Espoon ja Kauniaisten omaishoitajat ja läheiset ry, Espoon kaupunki, SPR, Uudenmaan Muistiluotsi ry.

MEILLÄ RUKOILLAAN Toivon rukoushetki: tovi virren, rukouksen ja Sanan parissa arkiaamuisin klo 8.50 www.facebook. com/espoonlahdenseurakunta. Verkkoraamis ti klo 14–15 Teamsissa. Käydään keskustellen läpi tulevan sunnuntain jumalanpalveluksen teemaan liittyvä evankeliumiteksti, jonkun vuosikerran mukaan. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Aamurukous koko maailman puolesta ke klo 6.30–7.30. Linkki tapahtumakalenterissa johdattaa Teamsin ryhmään, johon voi tuoda omia rukousaiheita. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä tekstiviesti/sähköposti inke-ri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

TEE HYVÄÄ OSTAMALLA! Kirpputorimme Toivon Tori avoinna la klo 11–15, 19.6. saakka os. Soukankaari 8 B, kerrostalon alakerta.

PIKKUVÄELLE Minilapsiparkki - lastenhoitoa tilapäiseen tarpeeseen Kaskikappelissa ti ja to klo 9–11. Max 6 lasta. Hoito tapahtuu ulkona. Ilm. ed. viikon pe mennessä tekstiviestillä p. 041 535 6190. Kirjoita viestiin huoltajan nimi sekä lapsen nimi ja ikä. Mukaan voi varata tarvittaessa pikkueväät ja varahanskat. Hoitoa järjestetään riippuen koronarajoituksista. Laulua, leikkiä, loruja – haku syyskauden muskareihin avoinna 20.5. saakka www.espoonseurakunnat.fi/espoonlahden-seurakun-

Ks. Suvelan kappeli -otsikon alta s. 6

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–20.5.

ta/lapset-ja-lapsiperheet/muskarit. Päiväkerhot – tiedustele vapaita paikkoja syksylle 041 535 6190, leena.jarvinen@evl.fi. Jotain puuhaa lapselle koulun jälkeen? Haku kouluikäisten iltapäiväklubeihin syksyksi 10.–31.5. Ilmoittautuminen ja lisätiedot verkossa https://bit.ly/2RWLBJF.

UNELMIEN LIIKUNTAPÄIVÄ Kokoa perhe yhteen ma 10.5. klo 16–19, avaa rastirata play.seppo. io-alustalla (koodi: 177D94) ja nauti liikunnallisista leikeistä - vaikka omalla takapihalla tai muualla luonnonhelmassa! Srk osallistuu päivään yhteistyössä Espoon Ladun kanssa. Lisätietoja: https:// bit.ly/3wJYtCZ

– Äitini teki vapaaehtoistyötä leipomalla. Itse autan käyttämällä näitä teknisiä härpäkkeitä, sanoo Sari Helena Nyrhinen.

ARKI TOIMIVAKSI -PERHEKÄYNNIT

Apua & tukea

Digiystävä auttaa vanhusta älylaitteiden kanssa Espoon seurakunnat etsivät vapaaehtoisia opastamaan ikäihmisiä älylaitteiden käytössä.

TEKSTI LAURA VÄHÄSARJA KUVAT ESKO JÄMSÄ

spoon seurakuntien luotsaama Digikinkerit-hanke yhdistää vapaaehtoiset ja apua tarvitsevat seniorit. Espoolainen paluumuuttaja, luokanopettaja Sari Helena Nyrhinen bongasi ilmoituksen Digikinkereistä Facebookista. – Kun muutin koronasyksynä Tapiolaan, kaipasin yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Digiystävätoiminta tuntui heti mun jutulta. Se oli luonteva tapa lähteä vapaaehtoiseksi ja seurakunnan toimintaan mukaan. Lähipiirissään Nyrhinen on jo toiminut digitukena iäkkäämmille sukulaisilleen ja tuttavilleen. – On ollut hienoa huomata, miten merkittävä asia se voi olla toiselle, kun oppii käyttämään järjestelmiä. – Tällaisena aikana voi olla tajunnanräjäyttävä kokemus, kun oppii vaikkapa soittamaan videopuhelun lapsenlapselleen. Lapsi kiertää tabletin kanssa kotona ja syödään yhdessä. KIRKKO ESPOOSSA etsii parhaillaan lisää vapaaehtoisia digiystäviä. Sari Helena Nyrhinen osallistui huhtikuussa ensimmäisten joukossa parin tunnin perehdytykseen. – Meitä oli mukana kaikenikäisiä.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2021

Mielestäni tämä tehtävä sopii kenelle vaan, jolla on kiinnostusta auttaa. Ikäihmisiä opastaessa riittää, että osaa perustaidot. Jokaiselle apua kaipaavalle seniorille pyritään löytämään oma digiystävä. Vapaaehtoisen kanssa voi tavata puistonpenkillä tai kotona ja käydä yhdessä läpi esimerkiksi laitteen lataamista, avaamista, verkkoyhteyden luomista ja selaimen ja hakukoneen käyttöä. – Osalla vanhuksista ei ole lainkaan älylaitteita ja digitaitoja, ja he ovat kotinsa vankeja. Digiystävinä lähdemme liikkeelle laitepelon voittamisesta. Voimme neuvoa myös laitteen hankinnassa. – Vuorovaikutus ja jakamisen ilo on tässä tehtävissä palkitsevinta. Oma äitini teki vapaaehtoistyötä leipomalla ja käsitöillä, itse autan käyttämällä näitä teknisiä härpäkkeitä. Se on tämän ajan auttamista. ■ Digikinkerit hakee sekä vapaaehtoisia digiystäviä että apua tarvitsevia ikäihmisiä. Ilmoittautumiset viimeistään 31.7. koordinaattori Minna Martiskaiselle: 050 330 7129, minna.martiskainen@evl.fi. Digikinkereissä ovat mukana Espoon seurakuntien lisäksi Espoon kaupungin seniorineuvonta ja palveluohjausyksikkö Nestori, Edistia, ViaDia Espoo ja Uudenmaan Muistiluotsi. www.espoonseurakunnat.fi/digikinkerit

Maksutonta tukea lapsiperheiden arkeen Espoonlahden seurakunnan alueella. Perhetyöntekijä käy 1–5 krt n. 2–2,5 h ajan ja tarjolla on joko konkreettista toimintaa tai pohdintaa arjen saamiseksi toimivammaksi. Tiedustelut ma klo 13–15 p. 050 441 9154, tanja.routama@evl.fi. Ilmoittautuminen espoonseurakunnat.fi/espoonlahti/perhe-ja-parisuhde

KERHOBOXI Yllättikö karanteeni perheenne? Kerhoboxi on täynnä puuhaideoita ja toimintaa: askartelua, kokkailua, jännittävää liikkumista sekä salapoliisihommia. Tilaukset nea. syrjala@evl.fi. Sovimme sähköpostissa tarkemmat yksityiskohdat.

KESÄELÄMÄÄ Kesäleiri 1.–3.-lk. Hvittorp 7.–9.6. ja Hiippakuntaleiri 3.–8.-lk. Partaharju 3.–6.8. (telttaleiri). Leirien ikärajat syksyn 2021 luokkajaon mukaan. Ilm. sodesode.fi.

NUORET www.sodesode.fi, @sodesta Tarvitsetko opiskelurauhaa? Varaa tila Sodesta, kysy lisää Stellalta 040 533 7808. Iltahartaus ig-live ti klo 21.30. Sode-live ma ja ke klo 17 Instagram Nuortenillat pe klo 18 Teams

YHTEISVASTUU Lahjoita MobilePayllä numeroon 50077 tai tilille Nordea FI16 2089 1800 0067 75, Espoonlahden seurakunnan viitenumero 308058. Voit myös lahjoittaa Soukan kappelin aulassa olevaan lippaaseen tai kirkon aulassa olevan vaivaisukkoArvon laatikkoon. Kiitos! Vesipullo, tuubihuivi, bambusukat, pussukka, sateenvarjo, tiskirätti… Vielä on jäljellä muutamia Yhteisvastuun hyväksi myytäviä tuotteita sekä Espoonlahden kirkon että Soukan kappelin aulavitriineissä. Tehdään hyvää pelaamalla:

golf-kilpailu pe 27.8. Gumböle Golf. Lue lisää nettisivulta www.espoonseurakunnat.fi – Osallistu – Yhteisvastuu. Kisa on avoin kaikille Green Cardin suorittaneille. Tapahtuma on myös facebook-sivuillamme. Tänä vuonna keräyksellä autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla.

HEI, MENNÄÄN NAIMISIIN! Nyt on helppoa järjestää kesähäät! Me on varattu kirkko ja kakkukahvit – tule paikalle tulevan puolisosi kanssa. Hääyö pe 27.8. klo 21–00, vihkiajat puolen tunnin välein. Vihkiparille ja n. 10 häävieraalle tarjotaan seremonian jälkeen kakkukahvit. Varaukset Espoon seurakuntien palvelukeskus ma–ti klo 9–15, ke–to klo 9–12 p. 09 8050 2601.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @leppavaara.varhaiskasvatus IG & YouTube @minisiipi

Seurakunnan paikan päällä tapahtuva toiminta kirkollisia toimituksia, päiväkerhoja, muskareita (ryhmät, joissa vanhemmat eivät ole mukana) ja keskusteluapua lukuun ottamatta on toistaiseksi tauolla. Leppävaaran kirkossa on mahdollisuus omaan hiljentymiseen ma–ke ja pe klo 9–16 ja to klo 10–18. Kokoavaa toimintaa järjestetään taas Leppävaaran seurakunnassa, kun kokoontumisrajoitukset poistuvat. Tarkista tilanne verkkosivuilta. Seurakunnan jumalanpalvelukset ja muut tilaisuudet suoratoistetaan verkossa Leppävaaran seurakunta -YouTube-kanavalla. Verkkotilaisuudet ovat katsottavissa YouTubessa kahden viikon ajan. Sunnuntain suoratoistetun messun päätteeksi on mahdollisuus yksityiseen ehtoolliseen Leppävaaran kirkon srk-salissa klo 12−13. Jaamme ehtoollista kokoontumisrajoitukset ja turvallisuusohjeet huomioiden.

JUMALANPALVELUKSET VERKOSSA Musiikkimessu suoratoistona Leppävaaran kirkosta su 9.5. klo 11. Messun musiikki on rakennettu laulusarjan, säveltäjä Ahti Sonnisen ”Viisi laulua Raamatun sanoihin”, pohjalta. Outi Noponen ja Kullervo Latvanen, laulu, Pauliina Hyry, urut. Liturgina teol. kand.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–20.5.

Heta Kallioranta. Helatorstain messu suoratoistona Leppävaaran kirkosta to 13.5. klo 11. Koskela, Latvanen, Pertti Haapalainen, laulu. Messu suoratoistona Leppävaran kirkosta su 16.5. klo 11. Raunu, T. Salo, Latvanen, Maria Korkiakoski, laulu. Suoratoistettujen sunnuntain messujen päätteksi on mahdollisuus yksityiseen ehtoolliseen Leppävaaran kirkon seurakuntasalissa klo 12−13. Videoitu verkkokirkko julkaistaan joka sunnuntai klo 9 Leppävaaran seurakunnan YouTube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Se jää molempiin kanaviin, joten voit katsoa sen silloin, kun sinulle sopii.

KESÄHÄÄT TULOSSA? Häämusiikki-ilta 19.5. Leppävaaran kirkossa on peruutettu, mutta häämusiikkia on tarjolla seurakunnan omalla YouTube-kanavalla. Löydät konsertin haulla ”Häämusiikki-ilta Leppävaaran kirkossa”. Konsertti on kuvattu viime keväänä. Juonnetussa konsertissa kanttorit esittävät tuttua ja tuntemattomampaa häämusiikkia. Musiikin lomassa kerrotaan vihkitilaisuuteen liittyvistä käytännön asioista.

HILJAISUUDEN POLKU AIKUISILLE Meditoi mielenrauha. Villa Elfvikin luonnonsuojelualueelle on auennut virtuaalinen Hiljaisuuden polku. Lue lisää Yhteiset-palstalta.

DIAKONIAN NOUTORUOKAJAKELU Nouda lämmin ruoka kotiin nautittavaksi Leppävaaran kirkolta. Diakonialounaat järjestetään toistaiseksi vain noutoruokajakeluna. Lounaspaketit jaetaan Leppävaaran kirkon pihalla ti ja to klo 11.30–12.30. Ruokaa on varattu yhteensä 60 hengelle. Hinta 2 e. Ruokailu jää kesätauolle 27.5.

TUKEA JA APUA Mikä tahansa huolestuttaa, apua saa. Soita rohkeasti Leppävaaran papin puhelimeen: joka päivä klo 9–21, p. 09 8050 5562. Voit myös tulla juttelemaan espoonseurakunnat.fi-sivustolla toimivassa Tukichatissa arkisin klo 15–18 tai varata puhelinajan diakonille: espoonseurakunnat.fi/apua-jatukea.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta

Tapahtumatiedot kannattaa tarkistaa osoitteessa www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Toiminta verkossa Youtube/Olarin seurakunta -sivuilla, ellei toisin mainita.

VERKKO JUMALAN PALVELUKSET Risteys torstaisin klo 19. Liturgia ja saarna: 6.5. Inari Varimo , 13.5. Antti Malinen. Messu su 9.5. 10. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Mikko Niinikoski. Helatorstain juhlamessu 13.5. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Juha Virta, kanttori Mikko Niinikoski. Messu su 16.5. klo 10. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, avustava pappi Maritta Hartikainen, kanttori Päivi Hakomäki.

EHTOOLLISEN VIETTO Olarin kirkossa jaetaan jälkiehtoollista sunnuntaisin ja pyhäpäivinä messun jälkeen klo 11.30–13. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Kirkkosaliin tullaan vahtimestarin ohjeiden mukaisesti.

PERHELEIRI Iloista yhdessäoloa ja mukavaa tekemistä koko perheelle 21.–24.6. Hilan kurssikeskuksessa. Ulkoilua, leikkiä, laulua, pelailua, kädentöitä ja hiljentymistä. Leirin hinta on aikuisilta 45 e, 3–14-vuotiailta 20 e ja alle 3-vuotiaat maksutta. Etusija on Olarin seurakunnan alueella asuvilla perheillä. Hakulinkki nettisivullamme 21.5. asti: espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/ lapset-ja-lapsiperheet. Lisätietoja: 050 576 4891, mia.silvola@evl.fi. Perheleiri toteutetaan, mikäli leirin ajankohtana voimassa olevat kokoontumisrajoitukset sen mahdollistavat.

VERKKO LÄHETYS PIIRI Verkkolähetyspiiri Teamsin välityksellä to 6.5. ja 20.5. (ei helatorstaina) klo 15–16. Ota yhteyttä Tytti Kohoseen ja saat ohjeet sekä linkin tapahtumaan. tytti.kohonen@evl.fi p. 050 365 3779.

CHAPPLE ZOOM PERHEKAHVILA Perhekahvilahetki Zoomissa to 6.5. ja 20.5. klo 10 (ei helatorstaina 13.5.). Alussa lasten ja aikuisten yhteinen toimintatuokio, jonka jälkeen aikuiset voivat jäädä vaihtamaan kuulumisia vetäjien kanssa. Linkit ja salasanat kokoontumisiin julkaistaan chapple.fi -verkkosivuilla ja Facebookissa viimeistään saman viikon maanantaina.

Leveys 87 mm korkeus 273 mm S. 9

ZOOM ESIKKO VAUVARYHMÄ Onko arki vauvan kanssa yksinäistä? Tule mukaan vertaisryhmään maanantaisin klo 13. Esikosta löydät samassa elämäntilanteessa olevien juttuseuraa ja uusia vauvaperhetuttavuuksia. Linkki ja salasana viikon zoomtapaamiseen julkaistaan viimeistään maanantaiaamuna chapple.fi -sivulla ja facebookissa.

DIAKONIALOUNAS NOUTORUOKANA Matinkappeli ti klo 12–13 ja Olarin kirkko to klo 12–13. Community take away -lunch Tuesdays at Matinkappeli 12–13 and Thursdays at Olari Church 12–13. Hinta/Fee 3 e. Ota mukaan tasaraha, Please use the exact amount.

TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus: ti klo 10–12, p. 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Appointment reservation to meet a deacon Matinkappeli Diakoniapäivystys, appointment reservation to meet a deacon. Contact deacon on Tuesdays 10–11 by phone 050 4329368 or via email. The parish deacon may be an ordained person or a nurse, who is responsible for the parish’s carative ministry, offering support to those in the greatest need. Papin Puhelin ma–su 9–21, 040 547 1857: voit keskustella papin kanssa arkena tai pyhänä haluamistasi asioista tai kysyä neuvoa vaikka kastetilaisuuden järjestämiseen. TukiChat avoinna arkisin klo 15–18 verkkosivuilla www.espoonseurakunnat.fi :seurakuntien eri työntekijät ovat valmiina keskustelemaan kanssasi mieltäsi painavista asioista.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Mankkaantie 2–4 A 17, tavoitat puhelimella ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Koronatilanne aiheuttaa edelleen muutoksia seurakunnan toimintaan. Tarkentuneet tiedot löytyvät nettisivuiltamme tai soittamalla vahtimestarille, p. 09 8050 4460.

JUMALANPALVELUKSET SUORATOISTONA Facebook.com/Tapiolanseurakunta Rukoussunnuntain messu Otaniemen kappelista su 9.5. klo 10.15. Liturgi Erika Kallio, saarna Marianne Tiihonen, kanttori Hannu KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2021

Leveys 87 mm korkeus 273 mm S. 10

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–20.5.

Jurmu. Messun jälkeen mahdollisuus yksityiseen ehtoolliseen Otaniemen kappelissa klo 11−11.30 ja Virsussa klo 12−14. Helatorstain messu Otaniemen kappelista to 13.5. klo 11.15. Liturgi Katja Hero, saarna Päivi Linnoinen, kanttori Hannu Jurmu. Messu Otaniemen kappelista su 16.5. klo 10.15. Linnoinen, Tervonen, Jokivuori. Kia Olkkola, laulu.

RISTIIN RASTIIN -RATA Omatoimisesti kierrettävä jumalanpalvelus Tapiolan kirkon ympäri. Qr-koodilla aukeavat hartauspisteet. Aloitus kellotapulin kulmalta. Rata on auki 10.–23.5.

KESKIPÄIVÄN RUKOUS Arkipäivän hengähdyshetki verkossa Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla ma, ke ja pe klo 12.

LAPSET JA PERHEET Ajankohtaiset tiedot Facebook: Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet, Instagram: Siunauksen sadetta.

KEVÄINEN KASTEKESKUSTELU Kastaisinko kesällä lapseni? Mikä kasteen merkitys on? Miten järjestän ristiäiset? Anu-pappia haastattelee Terhi, Liisa ja Kristiina vastaavat musiikista. Lämpimästi tervetuloa mukaan suoratoistetun keskustelun äärelle ti 11.5 klo 17.30 Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet Facebookissa. Kysymyksiä kasteesta ja kastetoimituksesta voit lähettää terhi.kuoppala@evl.fi viim. 7.5.

JOHDANTOKURSSI KRISTILLISEEN MEDITAATIOON Kurssi kokoontuu kolme kertaa verkossa: ke 12.5, 19.5 ja 26.5 klo 19−20. Kurssilla tutustutaan Maailman Kristillisen Meditaation Yhteisön meditaatiotraditioon. Voit osallistua koko kurssiin tai yksittäisiin kertoihin. Kurssi järjestetään Zoom-alustalla, jota varten et tarvitse erillistä sovellusta, vaan voit osallistua suoraan Tapiolan seurakunnan nettisivuilta ja Facebookista löytyvän linkin kautta. Kurssi on maksuton. Kouluttajana Anu Pylkkänen.

HILJAISUUDEN POLKU AIKUISILLE Meditoi mielenrauha. Villa Elfvikin luonnonsuojelualueelle on auennut virtuaalinen Hiljaisuuden polku. Lue lisää Yhteiset-palstalta.

PYÖRÄLUOTSI-KOULUTUS Seurakunta on hankkinut oman riksapyörän, jonka käyttöön koulutamme vapaaehtoisia to 18.5. klo 18–20.30, Virsu, Tapiontori 3 B. Pyörällä Kaiken Ikää toiminta

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2021

haluaa rakentaa siltoja ikäpolvien välille. Lisää aiheesta: www.pyorallakaikenikaa.fi. Tied. ja ilm. merita. hietanen@evl.fi, 040 531 1009.

kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

VOIMAVAROJA JA VIRKISTYSTÄ OMAISHOITAJILLE

PÄIVITETYT TIEDOT VERKOSSA

Luento voimavaroista ja keväinen musiikki- ja runotuokio omaishoitajille verkkotilaisuutena ke 19.5. klo 10−13. Aluksi psykoterapeutti Carita Saarikivi luennoi aiheesta ”Omaishoitajuuden emotionaalinen stressi − mistä lisää jaksamista?” Klo 12 ”Keväisiä säveliä ja runoja”, esiintyjinä kanttorit Liisa Malkamäki, Elina Jokivuori ja Hannu Jurmu, runot Pirjo Raitanen. Tilaisuus järjestetään Teams-kokoussovelluksella, ilmoittautuneille lähetetään ohjeet ja linkki sähköpostiin päivää ennen tilaisuutta. Tied. ja ilm. viim. 12.5.: Info@eskaomaishoito.fi, Suvi p. 040 570 9780 tai eija.siivonen@ evl.fi, Eija p. 041 534 1706. Yhteistyössä Espoonlahden ja Tapiolan srk:t, Espoon ja Kauniaisten omaishoitajat ja läheiset ry, Espoon kaupunki, SPR ja Uudenmaan Muistiluotsi ry.

YHDEN ILLAN JUTTU Kaikkea kannattaa kokeilla. Ainakin kerran. Tervetuloa kokeilemaan seurakunnan toimintaa laidasta laitaan keskiviikkoiltaisin klo 18 Virsuun, Tapiontori 3 B. Fitness elämäntapana ja hyvä elämä ke 19.5. klo 18. Illan teemaan johdattaa pastori ja fitnessvalmentaja Jussi Koivisto.

TAPIOLAN KEVÄTSIIVOUS Osallistu siivoustalkoisiin. Pakkasimme kassiin roskapihdit, hanskat, muovisäkkejä ja pienen tsemppiyllätyksen. Nouda roskienkeräysvälineet Virsusta 3.–31.5., niin kauan kuin niitä riittää. Saat ne omaksi. Virsu, Tapiontori 3 B, klo 9–15, 09 8050 4460.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi. Keskusteluapua oman elämän kipupisteisiin sekä parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksiin: perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitajaterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

Seurakunnan normaali viikko- ja ryhmätoiminta, sekä kaikki yli 6 hengen yleisötilaisuudet ovat tauolla 16.5. saakka. Ei koske lasten päiväkerhotoimintaa ulkona. Ajankohtaiset tiedot löydät osoitteesta www.kauniaistenseurakunta.fi ja kirkon ilmoitustaululta. Tarkista tiedot verkosta lähempänä ajankohtaa.

MESSUT KL0 10 Toimitetaan kirkossa ilman paikan päällä olevaa seurakuntaa ja ne suoratoistetaan Kauniaisten suomalaisen seurakunnan Facebook-sivuston kautta. Su 9.5. saarna Kari Kuula, liturgia AnnaKaisa Tuomi, kanttorina Anna Marte, Chorus Granieliksen esilauluryhmä ja Sibelius - Akatemian kirkkomusiikin osaston kuoronjohto-opiskelijoita. Helatorstai 13.5. saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Mimosa Mäkinen, kanttorina Anna Marte. Kaksikielinen jumalanpalvelus su 16.5. Mimosa Mäkinen ja Sini Aschan, kanttorina Heli Peitsalo.

EHTOOLLINEN SUORATOISTETUN MESSUN JÄLKEEN Jaamme ehtoollista suoratoistetun messun jälkeen sunnuntaisin (ei 16.5.) Kauniaisten kirkon takkahuoneessa klo 11–11.45. Voit käydä nauttimassa messussa siunatun ehtoollisen em. aikana papin kanssa. Noudatamme yleisörajoituksia (max 6 ihmistä sisällä samaan aikaan), maskisuositusta, turvavälejä ja hygieniaohjeita.

VAUVAKERHO Kokoontuu etäyhteyksin parillisten viikkojen torstaina klo 10.15– 11.15. Ilmoittautumiset perhetyöntekijälle susan.hackman@evl.fi.

PERHENEUVONTA Kauniaislaisille pari-, perheja yksilöterapiaa Espoon seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksesta. Varaukset p. 09 8050 2420 (ma, ti, to ja pe klo 9–11).

Esbo svenska församling

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 endast per telefon och e-post: tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, Palvelu puhelimitse ja s-postilla ma– ti klo 10–14, ke 12-14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14

VI FINNS HÄR – VI GÅR MOT LJUSET! Den samlande verksamheten sker

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–20.5.

ännu tills vidare på nätet. Du når de anställda per telefon och e-post. Mer info: esboforsamlingar.fi/ kontakt. Mer information får du på esboforsamlingar.fi och sociala medier eller genom att ringa församlingens kansli, 09 8050 3000, vardagar kl. 9–13.

I KYRKAN PÅ NÄTET Gudstjänsterna i Esbo domkyrka söndagar kl. 12.15 streamas på www.facebook.com/www. esboforsamlingar.fi.

VILL DU FÅ NATTVARD? Kontakta pastor Johan Kanckos, 040 513 0827, johan.kanckos@evl. fi.

DAGKLUBBSANMÄLNING SENAST 2.5. Dagklubbarna för 2–5-åringar tar emot anmäl¬ningar till hösten. Mer info och anmälning: esboforsamlingar.fi/kom-med/barn-under-skolaldern.

BARNPASSNING FÖR SMÅBARN Ti. 9.30–11 utomhus vid Sökö kapell (lekparken) och to. 9.30–11 vid Mattby kapell. En familj per gång får delta. Anmälning med SMS. Tisdagsgruppen Jenni Hietala, 050 475 0288 senast fredagen innan. Torsdagsgruppen Lisa Wentjärvi, 050 432 6861 senast måndagen innan. I meddelandet bör barnens namn, ålder och föräldrarnas kontaktuppgifter finnas med.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt: Taina Sandberg, 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi, Nina Wallenius, 050 432 4323, nina. wallenius@evl.fi. Du kan också boka telefontid på webben: asiointi.espoonseurakunnat.fi/home.

SAKNAR DU NÅGON ATT PRATA MED? Telefonvännerna ringer till dig under onsdag förmiddagar och pratar bort en stund. Vi behöver också nya frivilliga telefonvänner! Hör av dig till Taina Sandberg, 040-547 1856 eller taina.sandberg@evl.fi.

KUNDBETJÄNING VI betjänar dig endast per telefon och elektroniskt: Esbo sv. förs. kansli, 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi, må–fre kl. 9–13. Esbo regioncentralregister, 09 050 2600, keskusrekisteri.espoo@evl.fi, bokningstjänster, 09 8050 2601, varauspalvelut.espoo@evl.fi, begravningstjänster, 09 8050 2200, hautatoimisto.espoo@evl.fi, må–ti kl. 9–15, on–to kl. 9-12, fre stängt.

Grankulla svenska församling

Elämänkaari

Församlingskansliet: Kavallvägen 3 må och ti telefonbetjäning kl. 10–14, on kl. 10–11.30, 050 500 7000 torsdagar stängt, fredagar öppet kl. 10–14 grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

Hautaan siunatut Marja-Terttu Aalto 87 v, Miia Katriina Aminoff 45 v, Tuula Riitta Hiltunen 65 v, Kai Kalevi Gabriel Hytönen 95 v, Tauno Olavi Korhonen 87 v, Vesa Ilpo Kalle Kurkinen 80 v, Airi Aulikki Laiho 89 v, Hilkka Annikki Lammi 86 v, Lauri Ilmari Louhelainen 74 v, Pertti Kalervo Määttänen 94 v, Seija Kaarin Elisabet Peräkylä 72 v, Erkki Juhani Ilos Tammio 85 v.

GRANKULLA KYRKA SÖ 9.5 Strömmad gudstjänst kl. 12. TO 13.5 Kristi Himmelsfärdsdagens högmässa (strömmad) kl. 12. Direkt efter mässan delas nattvarden ut fram till kl. 13.15. SÖ 16.5 Strömmad tvåspråkig gudstjänst kl. 10. Diakonimottagning och brödutdelning kl.9.30–10.30 ti 11.5 och 18.5 i kyrkans aula. Mer information om den uppdaterade verksamheten hittar du på grankullaforsamling.fi

International

Espoo Open Church: Because of the current restrictions we continue to meet online only for worship services and other gatherings and events. Please join us every Sunday from 10:45 at live.church.fi. We will communicate any updates via our website, the Helsinki/Espoo WhatsApp groups, social media and email newsletter.

Yhteiset

Hiljaisuuden polku aikuisille: meditoi mielenrauha. Villa Elfvikin luonnonsuojelualueelle on auennut virtuaalinen Hiljaisuuden polku. Hiljaisuuden polulla matkaat luonnon yksityiskohtien kautta omaan mieleen ja rukoukseen. 14 pysäkin polun pääset kiertämään Citynomadi-sovelluksen avulla. Pysäkkien mietiskelytekstit voit lukea tai kuunnella. Hiljaisuuden polku on avoinna Elfvikissä kesän loppuun asti. Järj. Tapiolan ja Leppävaaran seurakunnat. Webinaari omaishoitajille: Omaishoitajuuden emotionaalinen stressi – mistä lisää jaksamista? Webinaari ke 19.5 klo 10–13 Teams sovelluksen kautta. Carita Saarikivi, psykoterapeutti YET, TtM sekä keväisiä säveliä ja runoja, kanttorit Liisa Malkamäki, Elina Jokivuori ja Hannu Jurmu. Tied. diakoni Eija Siivonen, 041 534 1706, eija.siivonen@evl.fi tai info@eskaomaishoito.fi. Yhteistyössä Espoonlahden, Tapiolan ja Olarin seurakunnat, Espoon ja Kauniaisten omaishoitajat ja läheiset ry, Espoon kaupunki, SPR, Uudenmaan Muistiluotsi ry.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Hautaan siunatut Sirkka Liisa Kippilä 80 v, Maija Kaarina Valmari 98 v.

ESPOON TUOMIO KIRKKO SEURA KUNTA Kastetut Mia Liliana Rosalie Nyberg, Ronja Susanna Puranen, Paavo Juhani Rindell, Elia Aati Samuel Salmivalli, Kiara Celinda Gloria Suomi, Oliver Valto Wilhelm Tenojärvi, Henry Tapani Turpeinen, Niilo Aksel Juhani Vinnikainen, Oskari Vihtori Virranta, Venla Aune Maija Vuohelainen. Hautaan siunatut Mikko Sakari Avela 57 v, Hilkka Marja-Liisa Heinonen 74 v, Juhani Verneri Joenpelto 93 v, Markku Sakari Kejonen 66 v, Raili Onerva Kivelä 97 v, Kaija Anneli Korpi 81 v, Hilppa Anneli Kujala-Vasse 74 v, Eero Markku Lauhio 70 v, Lea Aniitta Lithonius 89 v, Rauha Annikki Löytömäki 89 v, Raimo Tapani Markkola 72 v, Raili Anneli Tikkanen 75 v, Eino Heikki Tunkelo 87 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Julia Laila Eliana Engberg, Aapo Elias Granqvist, Iiris Frida Hilkka Lyydia Haapa-aho, Christo Linus Charles Hanhijärvi Rabesahala, Joona Mikael Kaalamo, Mia Maria Maižele, Lempi Matilda Suikkila. Hautaan siunatut Hilkka Marjatta Lahtinen 82 v, Jarmo Jukka Kaarlo Laine 82 v, Tuovi Talvikki Outa 84 v, Ari Markus Pesonen 40 v, Veikko Vihtori Salomäki 88 v, Pirkko Hillevi Säilä 84 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

Kastetut Felix Mikael Juhani Aro. Hautaan siunatut Toini Hellevi Järvelä 88 v, Marketta Irmeli Säisä-Karppinen 75 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Arvi Hannu Sakari Keskiväli, Elmo Casper Uusimäki, Oskar Anttoni Vuokila. Hautaan siunatut Lilja Orvokki Antikainen 87 v, Hilkka Hellevi Hirvonen 93 v, Reino Olavi Nurminen 87 v, Terttu Mirjami Pehrman 88 v, Apso Uolevi Turunen 86 v, Harry Vilhelm Wikström 88 v.

Döpta/Kastetut Olivia Henrietta Kevari, Amanda Evelina Maria Westö. Avlidna/Hautaan siunatut Anita Kaarina Heikkilä 79 år, Bror Karl Henriksson 94 år, Rauha Maria Kalaniemi 90 år, Ebba Benita Koskinen 74 år, Carl Sture Rosenlöf 97 år, Anne-Maj Birgitta Seger 78 år, Leila Carita Wikman 87 år, Sebastian Rafael Birger Örnhjelm 48 år.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Niklas Kalevi Tapio Hämäläinen, Selma Susanna Kinnunen, Martta Eelin Aliisa Kuparinen.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–20.5.

Kirkoissa soi JANI LAUKKANEN

PERJANTAINA 7.5. Perheiden tanssituokio klo 10–10.30 Käpylän kirkolta Helsingistä lähetetään Oulunkylän seurakunnan Youtube-kanavalla. Tuokion vetää Salla Kaitokari. Vapaa pääsy. Video on nähtävillä viikon ajan.

SUNNUNTAINA 9.5.

Päivämusiikkia klo 12–12.45 Helsingin Vanhastakirkosta lähetetään suorana Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Facebooksivulla. Soittamassa on urkuri Matti Vaakanainen. Vapaa pääsy. Ei edellytä kirjautumista Facebookiin.

KESKIVIIKKONA 19.5.

Petri Laaksonen laulaa kaikille Suomen äideille rakastetuimpia sävelmiään Äideistä parhain -konsertissa sunnuntaina 9.5. klo 18. Konsertti lähetetään Malmin kirkosta suorana verkossa osoitteessa Tiketti.stream. 15 euroa maksavia lippuja saa Tiketti.fistä.

TIISTAINA 11.5. Päivämusiikkia klo 12–12.45 Helsingin Vanhastakirkosta lähetetään suorana Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Facebooksivulla. Soittamassa on urkuri

KESKIVIIKKONA 12.5.

TIISTAINA 18.5.

ESKO JÄMSÄ

Musiikkimessu suoratoistona Leppävaaran kirkosta Espoosta klo 11. Messun musiikki on rakennettu Ahti Sonnisen säveltämän laulusarjan ”Viisi laulua Raamatun sanoihin” pohjalta. Outi Noponen ja Kullervo Latvanen, laulu, Pauliina Hyry, urut. Liturgina teol. kand. Heta Kallioranta. Äiti, olet niin kaunis -laulu on kuultavissa verkossa Jippiimission Youtube-kanavalla. Uuden äitienpäivälaulun laulaa viisivuotias Savanna Böhling ammattimuusikoiden säestämänä. Laulun on säveltänyt 14-vuotias Nyyti Rahkonen. Suloisen laulun sanat koskettavat. Vapaa pääsy. Jippiimissio ry on helsinkiläinen lapsi- ja nuorisotyötä tekevä järjestö, jonka toiminnassa on mukana yli 100 lapsikuoroa eri kirkkokunnista, seurakunnista ja kouluista sekä kymmeniä ammattimuusikoita. Petri Laaksosen Äideistä parhain -äitienpäiväkonsertti klo 18 Malmin kirkosta Helsingistä lähetetään suorana verkossa osoitteessa https://tiketti.stream. Laulajasäveltäjä Petri Laaksosen melodiset ja elämänmakuiset laulut yhdistettynä vahvaan ja sielukkaaseen tulkintaan ovat koskettaneet monia suomalaisia jo neljännesvuosisadan ajan. Hänen tunnettuja kappaleitaan ovat muun muassa Täällä Pohjantähden alla, Eläköön elämä, Sata salamaa ja Oot voimani mun. Laaksonen laulaa kaikille Suomen äideille rakastetuimpia sävelmiään. Petri Laaksonen, laulu ja piano, Petri Hatakka, koskettimet ja laulu, Make Perttilä, kitara ja laulu. Liput 15 euroa Tiketistä. Konsertti on katsottavissa 16.5. saakka.

Santeri Siimes. Vapaa pääsy. Ei edellytä kirjautumista Facebookiin.

Sunnuntaina 9.5. lähetetään musiikkimessu suoratoistona Leppävaaran kirkosta Espoosta kello 11. Messun musiikki on rakennettu Ahti Sonnisen säveltämän laulusarjan ”Viisi laulua Raamatun sanoihin” pohjalta.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2021

Anima mea – mietiskelevän laulun tunti klo 18–19 Zoomissa. Laulamme helsinkiläisen Kallion seurakunnan Hiljaisen rukouslaulumessun ja Hiljaisen rukouslaulun kelttimessun lauluja, ohjaajana toimii Hilkka-Liisa Vuori. Vapaa pääsy. Kutsulinkki Zoom-tapaamiseen löytyy Kallion seurakunnan nettisivuilta tämän tapahtuman tiedoista. Zoom-ohjelmisto kannattaa ladata ja asentaa jo etukäteen ennen tuntia. Häämusiikki-ilta Espoossa Leppävaaran kirkossa on peruttu, mutta häämusiikkia on tarjolla seurakunnan omalla YouTube-kanavalla. Löydät konsertin haulla ”Häämusiikki-ilta Leppävaaran kirkossa”. Konsertti on kuvattu viime keväänä. Juonnetussa konsertissa kanttorit esittävät tuttua ja tuntemattomampaa häämusiikkia. Musiikin lomassa kerrotaan vihkitilaisuuteen liittyvistä käytännön asioista.