Kirkko ja kaupunki 2021 08 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

6.5.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Elämän merkityksellisyys on pakonomaista onnen tavoittelua tärkeämpää, sanovat tutkijat s. 12

Poliisi-tv:stä tuttua Raija Pelliä puhuttelee avara hengellisyys s. 18 Freeman rauhoittuu ristikoita täyttämällä s. 26

Pääkirjoitus

Eilen

Piispat pyyhkivät kristittyjen arjella kokouspöytänsä

Onni on itsessään eräänlaista kiitollisuutta.

JEESUS PERUSTI aikanaan kirkon, jonka lehti tämä Kirkko ja kaupunkikin on. Kirkkoja oli alun perin vain yksi. Matkan varrella se on – inhimillisistä syistä – pirstoutunut useammaksi kirkkokunnaksi, joista jokainen on mielestään oikeammassa kuin toiset. Ekumeniaksi kutsutaan pyrkimystä ylittää nämä ihmisten tekemät rajat ja palata lähemmäs alkuperäistä tilannetta, jossa kaikki maailman kristityt olivat samaa porukkaa. Valitettavan usein ekumenia on kirkollisten kenokaulojen jumaluusopillista hienosäätöä, joka ei kosketa tavallista seurakuntalaista mitenkään: Kirjoitellaan julkilausumia siitä, ettei jokin viisisataa vuotta vanha kiista ole enää ajankohtainen. Juhlan kunniaksi saatetaan järjestää yhteinen rukoushetki, kunhan varotaan tarkasti, ettei meikäläistä ehtoollisviiniä läiky heikäläisten suihin. YKSI POIKKEUS ylätason asiakirjaekumeniaan on, nimittäin luterilaisten ja anglikaanien välille syntynyt yhteys, joka sinetöitiin 25 vuotta sitten Porvoossa. Pohjoismaiden ja Baltian luterilaisia ja Ison-Britannian ja Irlannin anglikaanisia kirkkoja kutsutaankin Porvoon kirkkoyhteisöksi. Nämä kirkot ovat palveluiltaan yhteensopivat. Korson, Leppävaaran tai Vuosaaren seurakunnan jäsen saa tarvitessaan ehtoollisesta hautaan siunaamiseen asti kaikki kirkolliset palve-

lut vaikkapa lontoolaisesta anglikaaniseurakunnasta, ja sama toisin päin. Riemastuttava esimerkki kristittyjen yhteisestä arkielämästä on vantaalaisten nuorten yhteinen isoskoulutus walesilaisen anglikaaniseurakunnan nuorten kanssa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat julkaisivat pari viikkoa sitten uuden ekumeenisen toimintalinjauksen. Siinä todetaan, että Porvoon kirkkoyhteisö ”on nykyisin jäsenkirkkojen edustajien kohtaamisfoorumi yhteisten ajankohtaisten haasteiden äärellä”. ON KUIN vuosi 1988 olisi tullut käymään ja kysynyt, jäikö minun toimintalinjaukseni tänne. Älkää piispat kuvitelkokaan, että kristittyjen yhteinen elo taantuisi joksikin edustajien foorumiksi, jossa käytetään juuri niin etäännyttävää kieltä kuin te käytätte.

JAAKKO HEINIMÄKI

Tänään Kiitollisuuden kokeminen vähentää stressiä, lisää mielihyvän tunnetta ja parantaa kiertäjähermon toimintaa, mikä johtaa moniin suotuisiin vaikutuksiin autonomisen hermoston toiminnassa, esimerkiksi immuuni puolustuksen tehostumiseen. POSITIIVISTA PSYKOLOGIAA TUTKINUT LOTTA UUSITALO TIEDE-LEHDESSÄ 5/2021

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Iankaikkisesti Vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon teidät on yhden ja saman ruumiin jäseninä kutsuttu. Olkaa myös kiitollisia.

VALITETTAVAN

KIRJE KOLOSSALAISILLE 3:15 UUDESSA TESTAMENTISSA

USEIN EKUMENIA ON KIRKOLLISTEN KENOKAULOJEN JUMALUUSOPILLISTA HIENOSÄÄTÖÄ.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Kaipaan kosketusta vahvistamaan kehoni rajat. Kaipaan katsetta, joka näkisi minut ja pitäisi näkemästään. Kaipaan kuulijaa, jolle puhuminen auttaisi minua ymmärtämään itseäni paremmin. Hyvä Jumala, anna minulle ihminen.

AMERIKKALAINEN EKOLOGI JA KIRJAILIJA JOSEPH WOOD KRUTCH (1893–1970)

Kirkko ja kaupunki

6.5.2021 Seuraava lehti ilmestyy 20.5. KANNEN KUVA: PAULI SALMI

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Varjopaikkaan verenpisara, paahteeseen samettikukka” Eeva Säilä neuvoo valitsemaan hautakukan paikan mukaan. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Hakunilan seurakunnan ylivahti mestari, puutarhuri Eeva Säilä, millä mallilla tämän kevään puutarhapuuhat ovat? – Vastaan ympäri vuoden seurakuntamme alttarikukista, juhla-aikojen kukkatilauksista ja tilakoristeluista. Olen laittanut kukkia alttarille korona-aikanakin, koska kirkostamme lähetetään jumalanpalvelukset striimattuina. – Huolehdin myös kesäkukkaistutuksista. Hakunilan kirkolla on seitsemän ulkokukkalaatikkoa, joihin päiväkerholaiset istuttavat joka kevät kesäkukat. Yleensä tilaan ja valitsen niihin punavalkoisia annansilmiä, koska kukkalaatikot ovat tosi kuumassa paikassa. Kesäkukkia aletaan istuttaa vasta toukokuun lopussa. Ihan vielä ei kannata istuttaa mitään.

Mikä voisi tänä kesänä tuoda vaihtelua läheisen haudalle? – Lobeliat ovat aliarvostettuja, ja niitä istutetaan usein toisten kukkien väleihin. Mutta haudalle voisi myös laittaa pelkästään lobelioita. Niistä saa näyttävän asetelman. Lobelioita on nykyisin erikokoisia ja -värisiä, ja on pystylobelioita ja riippalobelioita. Lobelia on helppohoitoinen, eikä sitä tarvitse nyppiä niin kuin esimerkiksi pelargonia.

– Keväisin haudoille viedään usein narsisseja muovipurkeissa. Sipulit voisi myös istuttaa haudalle, niin ne nousisivat maasta joka kevät, eivätkä hautausmaiden roskikset olisi keväisin täynnä muovia ja narsissien sipuleita. – Haudalle voisi siis istuttaa kevätkukkasipuleita, kesäksi kesäkukkia ja myös syyskukkasipuleita, että syksyllä nousee taas jotain uutta.

Mikä sinulle on pyhää? – Pidän ihmisistä ja ihmisten kanssa olemisesta. Jokainen ihminen on pyhä, oli hän kuka tahansa tai mistä tahansa. Tämä ajatus on ehkä tullut siitä, kun olen nähnyt työssäni haudattavan erilaisia ihmisiä. ■

Olet perehtynyt myös haudoille istutettaviin kukkiin. Onko omaisten haudoille pakko viedä tai istuttaa kukkia? – Mitään pakkoa ei ole. Hautausmailla on kuitenkin säännöt, joiden mukaan kasveja pitää haudoille laittaa. Enää haudoille ei saa istuttaa puuta tai pensasta. Haudalle istutettavan kasvin pitää myös pysyä aisoissa, ettei se lähde leviämään ympäriinsä. Viime aikoina haudoilla on alettu suosia monivuotisia kasveja.

Millä perusteella kukat kannattaa haudalle valita? – Hautakukka kannattaa valita sen mukaan, onko paikka aurinkoinen vai varjoinen ja onko hautausmaalla kastelujärjestelmä. Hautakukkien klassikoita ovat ahkeraliisat, annansilmät ja begoniat. Varjopaikkaan laitetaan usein verenpisara. Parhaiten paahdetta kestää samettikukka, ja tarhaneilikka kukkii pitkään, toukokuusta syyskuuhun.

– Tarhaneilikka on siitä hyvä kukka, että se kukkii pitkään, sanoo Eeva Säilä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Luojan siivekkäät suunnitelmat Raamatussa eri lintulajeilla on oma tehtävänsä. Muuttolinnut noudattavat Jumalan säädöksiä, varpuset muistuttavat hänen huolenpidostaan. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ISTOCK

aukoputken kanssa samoileva lintubongari ei välttämättä tule ajatelleeksi, että lintujen muuttomatkoja on seurattu jo Vanhan testamentin tekstien syntyaikoina. Meren ja autiomaan välissä sijaitseva Israelin ja Palestiinan alue on ollut havainnointiin ihanteellinen paikka, sillä sen yli kulkee monien lintujen muuttoreitti Afrikasta Eurooppaan. ”Haikarakin taivaalla tietää muuttoaikansa, kyyhkyset ja pääskyset osaavat tulla, kun niiden aika on. Mutta minun kansani ei halua tietää, mitä Herra on sille säätänyt”, vertaillaan lintujen ja ihmisten viisautta 600- ja 200-lukujen välisenä aikana eKr. kirjoitetussa Jeremian kirjassa. – Me ajattelemme helposti, että eläimet elävät vaistojen ja viettien varassa. Tuolloin niiden nähtiin toimivan vastuullisesti oman tehtävänsä mukaan. Linnut ymmärtävät ja kuuntelevat, mitä Jumala on asettanut ja säätänyt. Ihminen, joka ei noudata lakia, on niitä typerämpi, sanoo Tikkurilan seurakunnan pappi Jaakko Hyttinen, joka on seuraillut lintuja niin luonnossa kuin Raamatun lehdilläkin. Hyttiselle Raamatun maininnat linnuista ja muista eläimistä kertovat, kuinka ihmiset ovat aina eläneet lähellä luontoa ja huomanneet sen ilmiöitä. Luonto on ollut myös ihmetyksen aihe. – Jobin kirjassa kerrotaan, miten Jumala kuvailee luomakuntaansa ja sen ihmeellisiä eläimiä. Esimerkiksi strutsi on luomistyön kummajainen, mutta siitä huolimatta se kuuluu systeemiin ja Jumalalla on sille tarkoituksensa, joka ylittää ihmisen käsityskyvyn.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

LINTUBONGARI LÖYTÄÄ Raamatusta monia tuttuja lajeja: varpusia, pääskysiä, kyyhkysiä, korppeja ja pöllöjä. Usein niihin liitetään jokin tietty ominaisuus tai ne toimivat jonkin asian symbolina. Jeesuksen esittämässä vertauksessa tuikitavallinen varpunen esimerkiksi saa havainnollistaa Jumalan huolenpitoa: Jumala ei unohda niistä yhtäkään, joten hän kyllä huolehtii ihmisestäkin, joka on varpusta arvokkaampi. Pöllö puolestaan saa symboloida surkeutta ja autiutta. Hyttinen siteeraa psalmia 102, jossa sairastunut valittaa kurjaa oloaan: ”Minä olen kuin huuhkaja autiomaassa, kuin pöllö, joka asustaa raunioissa. Minä valvon yöni, olen yksin kuin katolla kyyhöttävä lintu.” Kyyhkynen esiintyy Raamatussa muita lintuja useammin, ja Uudessa testamentissa se saa kunniakkaan roolin, jota se kantaa kirkkotaiteessa edelleenkin: siitä tulee Pyhän Hengen symboli. Myöhemmin kyyhkysestä on tullut myös rauhan symboli. – Myös sillä lienee raamatulliset juuret, sillä Paavalin Galatalaiskirjeessään mainitsemista Pyhän Hengen hedelmistä yksi tärkeimpiä on rauha, Hyttinen sanoo. Vanhan testamentin vedenpaisumuskertomuksessa kyyhkynen saa tärkeän tehtävän, sillä Nooalla on selvästi tiedossa kyyhkysen kyky palata lähtöpaikkaansa. Kyyhkynen lähetetään arkista kolmesti tiedustelemaan, joko löytyisi kuivaa maata. Ensimmäisellä kerralla kyyhkynen palaa arkkiin lepäämään, mutta toisella kerralla sillä on tuomisinaan oliivipuun lehti. Kolmannelta lennoltaan kyyhkynen ei enää palaa, sillä se lienee löytänyt jo pesäpaikan.

Kirkko ja kaupunki verkossa CSA IMAGES / ISTOCK

Tarinoita voimavaatteista

Kyyhkynen ja esimerkiksi kanalinnut oli vat myös ihmisten ravintoa. Siitä kertovat Mooseksen lain luettelot puhtaista ja saastai sista eläimistä. Esimerkiksi kotkan, korpin, strutsin, lokin ja haikaroiden syöminen oli kiellettyä.

”

PYHÄN HENGEN lisäksi myös Jeesusta on kirkkotaiteessa kuvattu lintuna. Ylösnous sutta Jeesusta ovat saaneet symboloida niin mätänemättömäksi uskottu riikinkukko kuin tuhkasta nouseva tarulintu feeniks. Pelikaa nista puolestaan tuli Jeesuksen symboli sen vuoksi, että sen uskottiin ruokkivan poika siaan sydänverellään. Mutta jos Jeesukselta itseltään kysytään, hän on kyllä kana. Sekä Matteuksen että Luukkaan evankeliumissa hän vertaa itseään kanaemoon, joka tahtoo koota poikasensa suojaan siipiensä alle. ■

”Vuoden ajan olemme suhtautuneet toisiimme kuin likaan. Koronaexitin ensimmäisessä vaiheessa pitäisi opetella uudestaan käytöstavat.” REBEKKA NAATUS VERKKOKOLUMNISSAAN

ISTOCK

Strutsi on luomistyön kummajainen, mutta siitä huolimatta Jumalalla on sille tarkoituksensa, joka ylittää ihmisen käsityskyvyn

Voimavaate voi olla vaikka isoisältä peritty vyö, joka antaa varmuutta jännittävissä tilanteisissa, nukkainen villatakki, johon kääriytymällä tunnet olevasi turvassa, tai alennuksesta ostettu mekko, joka on osoittautunut varsinaiseksi onnenkaluksi. Kerro voimavaatteestasi ja osallistu vaatelahjakortin arvontaan osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Vanhempi, kysy lapsesi nettikuulumisia 11−17-vuotiaista lapsista melkein kolmannes saa seksuaalisia grooming-viestejä kerran kuussa, kertoo Pelastakaa lapset ry. Tuore kysely kokoaa ensimmäistä kertaa lasten omia kokemuksia groomaajista eli aikuisista, jotka houkuttelevat lapsia seksuaaliseen toimintaan. Ilmiö on yleistynyt myös Suomessa nopeasti. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

SEARCHLIGHT PICTURES

Frances McDormand tekee hienon roolisuorituksen naisena, joka leskeksi ja työttömäksi jäätyään lähtee kiertämään pakettiautolla Yhdysvaltoja.

Kotina pakettiauto

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

TUFFI FILMS OY

Anna Antsalon ohjaama dokumentti Meren tuomat (2021) kuljettaa katsojaa Englannissa, Hollannissa ja Japanissa, missä ”rantaharavoijat” perkaavat lähimerenrantojaan muoviroskasta. Hollannissa kaksi arkeologia tekee tulevaisuuden arkeologiaa järjestämällä muovit värien mukaan valtavaksi kokoelmaksi. Kukkien luvatussa maassa rannalta löytyy joka kerta muovikukkien jäänteitä. Esimerkiksi muistopäivän unikoita käytetään vain päivän ajan, samoin ilmapalloja. Lopulta ne huuhtoutuvat rannoille. Britti-insinööri Rob löytää Cornwallin rantahiekasta legoja. Ne ovat peräisin Tokio Express -laivan kontista, joka irtosi kiinnityksistään 20 vuotta sitten. Koko muovilasti upposi mereen. Legoukot tekevät näkyväksi merten valtavan muoviongelman. Esimerkiksi vesilinnut vievät pesänsä pehmusteiksi muovilankoja, jotka sitten kiertyvät poikasten jalkoihin ja estävät niitä lentämästä. Muovi hiutuu ja hajoaa rakeiksi, joita linnut ja kalat luulevat mädiksi. On löydetty lintuja, jotka ovat lakanneet syömästä, kun niiden vatsa on jo ”täynnä” – sulamattomia muovirakeita. Dokumentin katsoja tajuaa, että kahdeksan miljoonaa tonnia muovia mereen vuosittain on pitkän päälle mahdoton tilanne. Hollantilaiset sanovat sen suoraan: meidän on luovuttava muovin mukavuudesta ja pyrittävä minimalistisempaan elämään. EIRA SERKKOLA Meren tuomat elokuvateattereissa 21.5. alkaen.

Nomadland on kiehtova elokuva nykypäivän nomadista – elämä tien päällä on aineellisesti niukkaa mutta henkisesti avartavaa.

un paikkakunnan tehdas suljetaan, Fern (Frances McDormand) jää työttömäksi. Fernin aviomies on kuollut, joten häntä ei pidättele mikään. Niinpä Fern pakkaa omaisuutensa pakettiautoon ja lähtee kiertämään Yhdysvaltoja. Hänestä tulee vaelteleva nomadi. Fern asuu autossaan parkkipaikoilla ja nomadiyhteisöjen leireissä ja tekee tilapäistöitä muun muassa pakkausfirmassa ja pikaruokalassa. Samalla hän tutustuu muihin kiertolaisiin, jotka perehdyttävät hänet nomadina elämisen saloihin. Esimerkiksi vararengas voi osoittautua aavikolla elintärkeäksi. Chloé Zhaon ohjaama Nomadland perustuu toimittaja Jessica Bruderin kirjaan, joka sijoittuu vuoden 2008 talouskriisin jälkeiseen aikaan. Tuolloin moni amerikkalainen menetti työpaikkansa. Osa teki radikaalin ratkaisun ja aloitti uuden elämän nykypäivän nomadina. Monet noma-

Aarteenetsijät rannalla

deista ovat eläkeläisiä, jotka eivät tulisi toimeen pelkällä eläkkeellään. Fernin uusista ystävistä Linda May, Swankie ja Bob Wells ovat nomadeja oikeassa elämässäkin. Lisäksi Fern tapaa Daven (David Strathairn), josta tulee hänelle jonkinlainen elämänkumppani. Kaikille heille on tärkeää liikkumisen vapaus. Erityisen koskettavalta elokuvassa tuntuu nomadien välinen ystävyys ja solidaarisuus. Yhdessä he surevat esimerkiksi aivokasvaimeen kuolleen Swankien poismenoa. Kiertolaiselämän myötä myös heidän maailmankuvansa avartuu, kun he kohtaavat erilaisia ihmisiä ja ilmiöitä. Vuonna 2020 valmistunut elokuva palkittiin juuri Oscar-gaalassa vuoden parhaana elokuvana, Chloè Zhao parhaana ohjaana ja Frances McDormand parhaana naispääosan näyttelijänä.

MARJO KYTÖHARJU

Nomadland Kino Engelissä Helsingissä ja Disney+-suoratoistopalvelussa.

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Lonneke tekee asetelmaa päivän rantalöydöistä.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

MARI AARNIO

Kapellimestari ja säveltäjä

Kari Tikka 75 vuotta! Gratias age. — Kiitä. Muista kiittää elämän antajaa! neuvoo Tuomas Kempiläinen latinankielisten hyvän elämän aakkosten G-kirjaimessa.

Minimalistisen elämän ohjeita keskiajalta Monesta suomalaiskodista löytyi 1700-luvulla pieni elämäntaito-opas, joka kehotti downshiftaamaan ja suositteli minimalistista elämäntapaa. Pieni Kempi -niminen kirjanen oli yksi aikansa luetuimpia teoksia. Kirja alkaa hyvän elämän aakkosilla, joissa kehotetaan elämään vaatimattomasti, viettämään aikaa yksin ja säilyttämään aistit herkkinä. Niiden kirjoittaja Tuomas Kempiläinen oli katolinen munkki, joka laati ohjeet 1400-luvulla munkkiveljiensä tarpeisiin. Kolmesataa vuotta myöhemmin virsirunoilija ja tunnettu reformoitu mystikko Gerhard Tersteegen tykästyi Kempiläisen teksteihin ja koosti niistä Pieni Kempi -kirjan. Sen ensimmäinen painos saksaksi ilmestyi vuonna 1734 ja suomeksi vuonna 1769. Kirjasta tuli menestys.

ISTOCK

Kristuksen taivaaseen astuminen on maalattu Turkin Kappadokiassa sijaitsevan kirkon kattoon.

− Tavalliset suomalaiset lukivat kirjaa ja rakensivat sen avulla hengellisyyttään, kertoo eläkkeellä oleva rovasti Silja Forsberg, jonka käsialaa on viimeisin Pienen Kempin suomennos (Kirjapaja 2008). Forsbergin mielestä Pienen Kempin elämänohjeilla on paljon annettavaa pinnalla pysyttelevään nykyaikaan, jossa ei ole helppo antautua ajattelemaan pohjia myöten. − Kirja antaa hyvät eväät hengelliseen syventymiseen. Sen tekstien mietiskely on kuin rukoilisi. KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO Ota haltuun Tuomas Kempiläisen hyvän elämän aakkoset @kirkkojakaupunkiInstagram-tilillä, jossa julkaistaan kerran viikossa yksi elämänohje. Aakkosten selitykset perustuvat Pieneen Kempiin ja Silja Forsbergin haastatteluun.

Mystinen pyhäpäivä Vielä 1800-luvulla helatorstai oli tärkeä juhlapäivä, jolloin käytiin rukoilemassa hyvää satoa. Sanonta kuului, että helatorstai on niin pyhä päivä, ettei ruohokaan silloin kasva. Päivän nimikin tuli ruotsin pyhää tarkoittavasta sanasta. Nyt helatorstain merkitys on haalistunut. Mitä pitäisi tehdä? Liittyykö päivään edes mitään leivonnaista? Helatorstai on Jeesuksen taivaaseen astumisen muistopäivä. Vuosina 1973– 1991 se ei ollut edes torstai, vaan lauantai, noin 40 päivää pääsiäisestä vietettävä Kristuksen taivaasenastumisen päivä. Joku ehkä vielä muistaa, että vuonna 2015 helatorstaista haluttiin tehdä palkaton vapaapäivä osana yhteiskuntasopimusta, mutta tämä ei mennyt läpi. Niinpä ainakin osa meistä saa yhä nauttia keväisestä arkipyhästä – kukin tyylillään. HANNA ANTILA

Osallistu yhteiseen syntymäpäivälahjaan tukemalla TAIVAS JA HELVETTI -dokumenttielokuvaa. Ensi-ilta elokuussa! Lisätiedot ja ohjeet: www.bit.ly/TAIVASJAHELVETTI

KAIJA SAARIAHO

LA PASSION DE SIMONE

Maailmaa kiertänyt näyttämöversio vihdoin Helsingissä! Esitykset Helsingin juhlaviikoilla Musiikkitalon konserttisalissa

ke 1.9.2021 klo 19.00 to 2.9.2021 klo 19.00 Lisätiedot:

www.teatro.fi/simone

Liput 19 - 74 €

T E AT R O

PRODUC TIONS

Helatorstaita vietetään tänä vuonna 13.5. KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Suomalainen uhri jää Kotimaisen ihmiskaupan uhreja päätyi viime vuonna auttamis järjestelmään ensi kertaa enemmän kuin ulkomailla hyväksikäytettyjä. Joskus ensimmäiseksi huomion herättää uhrin lapsen oireilu. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS HANS EISKONEN

yväksikäyttö voi edetä esimer kiksi näin: Malliksi pyrkivä nuo ri houkutellaan alastonkuviin. Sen jälkeen kiristetään, että kuvat julkaistaan netissä ja lähetetään vanhemmille ja opettajille, ellei hän anna koskea itseensä. Kun tekijä on saanut uhrin seksuaalisuutta loukkaavia kuvia, hän pai nostaa tämän paritettavaksi. Matalan kynnyksen Rikosuhripäivystys auttoi viime vuonna noin viittäkymmentä suomalaista ihmiskaupan uhria. Kaikkiaan asiakkaita oli 508, joista lähes jokaista oli hyväksikäytetty Suomes sa. Suomalaisia uhreja riistettiin useimmiten sek suaalisesti tai pakotettiin rikoksiin, toisinaan hei tä hyväksikäytettiin työssä. – Turvapaikanhakijoita tunnistetaan paljon ihmiskaupan uhreiksi, koska he kulkevat viran omaisprässin läpi. Suomalaiset uhrit paljastuvat huonommin, koska kukaan ei kysele heiltä, on ko jotain ikävää tapahtunut, sanoo Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ylitarkastaja Terhi Tafari. Yksi ihmiskauppias hyväksikäyttää usein mon taa maahanmuuttajaa esimerkiksi nepalilaisten ravintoloiden ja muiden ravintoloiden työnteki jöinä, siivoojina, rakennusalalla ja marjanpoimi joina. Suomalaisia uhreja on tavallisesti vain yksi kerrallaan. Se auttaa pitämään rikoksen piilossa. MALLITOIMISTON POMONA esiintynyt mies tuo mittiin vuonna 2011 vankeuteen törkeästä ihmis kaupasta ja useista seksuaalirikoksista. Hän oli raiskannut nuoria naisia ja pakottanut heitä sek sityöhön. Mediassa on ollut esillä myös helsinki läinen joogakoulu, jonka aktiivisia jäseniä päätyi ulkomaisen gurun hyväksikäytettäväksi ja seksi bisnekseen, kuten tarjoamaan eroottista tantra hierontaa. Guru tuomittiin vankeuteen vuonna 2013. Ihmiskaupan uhrien auttamistyön erityis asiantuntija Saara Pihlaja Rikosuhripäivystyk sestä on kohdannut useita tapauksia, joissa uhrin innokkuus ja omistautuneisuus jollekin asialle on johdattanut hänet ihmiskaupan uhriksi. – Ihmiskauppa alkaa yleensä salakavalasti ja pikkuhiljaa. Ensin tekijä hankkii uhrin luotta muksen ja sitten valtaaseman, joka saa uhrin kokemaan, ettei hänellä ole muuta vaihtoehtoa kuin totella, Pihlaja kertoo. – Olen kohdannut ihmiskauppaa myös lahko maisissa ja uskonnollisissa yhteisöissä. Samassa paikassa voi olla sekä työperäisesti että seksuaa lisesti riistettyjä ihmisiä, ja yhteisön paine edes auttaa ihmiskauppaa. Kulttuurineuvos Veijo Balzaria syytetään par haillaan ihmiskaupasta ja seksuaalirikoksista lah

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

komaisissa oloissa. Balzarin teatteriprojekteihin osallistuneiden nuorten naisten kohtelusta käy tävä oikeusprosessi on kesken. Lähes kaikki nai set kuuluvat valtaväestöön. – Yksinäisyys on ihmiskaupalle altistava tekijä. Ihminen löytää itselleen vihdoin yhteisön, joka osoittautuukin haitalliseksi, Pihlaja sanoo.

”

Olen kohdannut ihmiskauppaa myös lahkomaisissa ja uskonnollisissa yhteisöissä. RIKOSUHRIPÄIVYSTYKSEN ERITYISASIANTUNTIJA SAARA PIHLAJA

UHRIN RAKASTUMISEEN vetoavan loverboyih miskaupan uhriksi on joutunut useita suomalai sia, jotka ovat ajatelleet olevansa parisuhteessa hyväksikäyttäjänsä kanssa. – Uhri saattaa olla korkeakoulutettu suoma laisnainen, jota puoliso parittaa rahoittaakseen päihderiippuvuuttaan. Uhri voi puolustaa teki jää ja tajuta vasta myöhemmin, että häntä hyväk sikäytettiin. Hyväksikäytöltä suojautuminen on vaikeaa samaan tapaan kuin lähisuhdeväkivallas sa, Terhi Tafari sanoo. – Olin itse nuorena väkivaltaisessa suhteessa. Vannoin ennen, että minuahan ei mies lyö, mut ten ole koskaan roikkunut toisessa yhtä tiukasti kuin väkivallan alla. Kokemukseni auttaa minua ymmärtämään loverboyihmiskaupan uhreja. Oma kumppani voi painostaa myös ilmaiseen työhön tai rikolliseen toimintaan. Joitakin ihmis kaupan uhreja on hyväksikäytetty usealla tavalla. Alaikäisen hyväksikäyttö alkaa usein groomingina, jossa aikuinen valmistelee uhriaan sek siin hankkimalla tämän luottamuksen. Mediassa on ollut esillä yliopiston lehtorina työskennellyt mies, joka houkutteli huonoissa kotioloissa elä neen 14vuotiaan tytön asumaan kanssaan ja al koi parittaa tyttöä muille miehille. Mies tuomit tiin vuonna 2017 törkeästä ihmiskaupasta. Sijoituspaikoista hatkaavat eli karkaavat nuo ret, päihderiippuvaiset ja jollain tavalla mennei syytensä haavoittamat ovat erityisen alttiita ih miskaupalle.

– Olen huolissani hatkaajista, joita ei aktiivises ti etsitä. Jostain on saatava majapaikka ja ruokaa. Heitä saatetaan parittaa tai käyttää rikolliseen toimintaan, Tafari sanoo. – Ihmiskaupan uhriksi saattaa silti päätyä myös tasapainoisen lapsuuden jälkeen. Paljastuneet suomalaisuhrit ovat useimmi ten nuoria aikuisia, joiden hyväksikäyttö on toi sinaan alkanut alaikäisenä. Ilmi on tullut myös vanhempia, jopa kuusi–seitsemänkymppisiä uhreja. KETÄ KIINNOSTAA, myykö päihderiippuvainen huumeita ja varasteleeko hän rahoittaakseen käyttöään vai siksi, että muuten hänet ja hänen perheensä uhataan hakata? Terhi Tafarin mu kaan rikoksiin pakotetut ovat syvällä marginaalis sa. He herättävät niukalti sympatiaa, ja heidän ti lanteensa tunnistetaan huonosti. Rikoksiin pako tetuissa on paljon suomalaisia. – Jos ihmiskaupan uhri jää kiinni, hän ei mo nestikaan uskalla paljastaa, että hänet pakotet tiin rikokseen. Suomalainen oikeusjärjestelmä rankaisee lievemmin kuin rikolliset. Saara Pihlajalla on sama kokemus: vaikka ri koksiin käytetty ottaisi yhteyttä Rikosuhripäivys

helposti piiloon tykseen, harva uskaltaa kertoa tilanteestaan poliisille. Rikollisuuteen ja seksibisnekseen pakottaminen ovat ihmiskaupan muotoja, joista uhri pääsee harvoin irti ilman apua. Osa ajautuu uhriksi toistamiseen. Heikossa taloustilanteessa oleva ihminen saattaa päätyä myös Benefit Fraud -ihmiskauppaan. Siinä uhria pidetään ihmisarvoa loukkaavissa olosuhteissa, ja hyväksikäyttäjä kerää hänen sosiaalietuutensa ja voi ottaa uhrin nimiin pikavippejä. Suomessa on tullut ilmi tapaus, jossa näin tehtiin samaan paikkaan asumaan kerätyille päihderiippuvaisille miehille, joita pakotettiin lisäksi rikoksiin. Ihmiskauppaa on ympäri maata, mutta selvästi eniten pääkaupunkiseudulla. Alueella on myös eniten suomalaisia uhreja. – Monet ongelmat, joita Suomessa esiintyy, korostuvat pääkaupunkiseudulla. Täällä on myös paljon monenlaisia ihmisiä, Pihlaja summaa. SUOMEN NEUVOLOISSA, päiväkodeissa ja kouluissa käy lapsia, joiden vanhempi on ihmiskaupan uhri. – Ihmiskauppa on paljastunut joskus siten, että päiväkodin tai koulun henkilökunta on huolestunut uhrin lapsesta, Saara Pihlaja kertoo. – Neuvolassa voisi tunnistaa ihmiskauppaa useamminkin. Äiti tulisi tavata myös ilman puolisoa. Jos tarvitaan tulkkia, hänen ei pitäisi kuulua samaan yhteisöön äidin kanssa, Pihlaja neuvoo. Terhi Tafari muistaa ihmiskauppatutkinnan, joka alkoi sosiaalityöntekijän havainnosta, että suomalaisen äidin ja lasten tilanteessa oli jotain outoa. Naista oli pidetty neljä vuotta vankina, ja tuona aikana hän oli synnyttänyt kolme lasta. Tutkinta päättyi vuonna 2017. Kaikenlaisen ihmiskaupan uhreilla voi olla lapsia, mutta erityisen usein heitä on pakkoavioliittoon joutuneilla. Kyse on tavallisesti maahanmuuttajanaisista tai -tytöistä, joiden lapset saattavat olla Suomen kansalaisia. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettiin viime vuonna viisikymmentä mahdollisten uhrien lasta. – Pakkoavioliittoon liittyy usein väkivaltaa puolisoa ja toisinaan myös lapsia kohtaan. Tilanne tulee useimmiten ilmi, kun naapuri soittaa poliisille ja nainen lapsineen viedään turvakotiin, Pihlaja kertoo. Ihmiskaupan uhrien lapset saattavat saada paniikkikohtauksia tai olla esimerkiksi ylivilkkaita, vihaisia tai hyvin sulkeutuneita. Uhrien auttamisjärjestelmässä hankitaan terapiaa myös lapsille. – Joskus on aihetta epäillä, että pikkulapsi on ollut läsnä seksinmyyntitilanteessa, kun äidillä ei ole ollut muuta vaihtoehtoa, Tafari sanoo. Tafari painottaa, että moni ihmiskauppaan joutunut pystyy elämään hyvää elämää, kun on pystynyt ensin käsittelemään kokemuksiaan. – Joskus pahat asiat ovat vain menneisyyttä. Muutama entinen asiakas lähettää kortteja ja suklaata kiitokseksi. Heidän tarinansa on päättynyt tavallisuuteen. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Rahan alttarilla Mikko Leskelä on Kirkko ja kaupungin uusi kolumnisti, jonka mielestä kirkossa puhutaan rahasta usein naiivisti ja ennalta-arvattavasti. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS BRANDT

”

t missään tapauksessa suostu”, sanoi puoliso, kun Kirkko ja kau punki lähestyi valmiiksi kiireistä Mikko Leskelää, 44, ja pyysi häntä kolumnistiksi. Leskelä on suomalaisen rahoitusmaailman outolintu, joka elää parhaillaan ruuhkavuosia. Leskelällä on 5-, 9- ja 12-vuotiaat lapset, ja hän työskentelee perustamassaan konsulttiyritys Norenissa strategiakonsulttina ja monitieteisenä tutkijana. Leskelä on paitsi rahoitustieteilijä myös teologi. Leskelän mielestä teologin opinnoista on ollut ainoastaan hyötyä yritysmaailmassa. Uran alussa merkintä erikoisista opinnoista ansioluettelossa takasi varman pääsyn investointipankkien työhaastatteluihin. Pian Leskelä istui neuvottelupöydissä. Siellä hänen empatiakykynsä oli vaikuttava ja tehokas väline. − Olen suorastaan ällöttävän empaattinen. Empaattisuus, joka yhdistyy muihin kykyihin, on vahva ase. Se teki minusta erinomaisen yrityskauppaneuvottelijan, Leskelä sanoo. Työn ja perheen ohella Leskelä ehtii myös kirjoittaa. Vuonna 2020 häneltä julkaistiin tietokirja Bisnesantropologia ja muut ihmis tieteet strategiatyössä. Huhtikuussa Leskelä aloittaa kuin aloittaakin Kirkko ja kaupunki -median verkkokolumnistina. − Elämä on ja tapahtuu. Nyt elämässä tapahtuu myös tällaista. Työn ja perheen yhdistäminen onnistuu, kun tekee valintoja henkilökohtaisten arvojen perusteella, Leskelä sanoo. KIRKKO EI LIIEMMIN ota kantaa rahaan. Sen tähden Leskelästä on kutkuttavaa päästä kirjoittamaan rahasta, taloudesta ja sijoittamisesta juuri kirkolliseen mediaan. − Kirkossa puhutaan rahasta naiivisti ja ennalta-arvattavasti. Raha on joko täysin hyvä tai täysin paha asia. Olen koko elämäni käynyt kirkossa, enkä ole kuullut saarnoissa ainuttakaan viisasta ajatusta talouskasvusta, Leskelä sanoo. Onko kirkko synnyttänyt yhtään omaa ajatusta rahasta viime vuosina? Leskelän mukaan

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

– Rahaa ei voi leimata mustavalkoisesti vain kannatettavaksi tai vastustettavaksi asiaksi. Keskenään ristiriitaiset asiat voivat olla samaan aikaan täysin totta, sanoo tutkija ja strategiakonsultti Mikko Leskelä.

ei ole. Hänen mielestään kirkossa ei ymmärre tä talouden monimutkaisuutta eikä edes yrite tä ymmärtää. Kirkko vastustaa usein jatkuvaa talouskasvua, mutta ei Leskelän mielestä py sähdy miettimään, mistä kilpailun ja kasvun välttämättömyys voisi juontua. − Kuten ihmisessä myös taloudessa on pak ko sietää tietynlaista ristiriitaisuutta. Rahaa ei voi leimata mustavalkoisesti vain kannatetta vaksi tai vastustettavaksi asiaksi. Keskenään ristiriitaiset asiat voivat olla samaan aikaan täysin totta. Siksi emme voi ymmärtää kaikki en asioiden vaikutuksia kaikkeen eteenkään globaalissa mittakaavassa. Leskelä ottaa esimerkiksi ruoankuljetuk seen erikoistuneen suomalaisen teknologia yhtiö Woltin. − Jos Woltia tarkastelee työsuhteiden ja palkkauksen näkökulmasta, se on yritys, jonka kasvaminen pitäisi estää. Toisesta nä kökulmasta Woltin olemassaolo on melkein Jumalan ihme, koska se on tuonut paljon hyvää asiakkailleen varsinkin nyt korona aikana. Onko Wolt hyvä vai paha? En minä tiedä. MIKKO LESKELÄ SYNTYI kuusilapsiseen lapua laisperheeseen vuonna 1977. Hän kuvailee lap suuden perhettään omituiseksi. Perheeseen oli sijoitettu pysyvästi neljä kehitysvammais ta lasta. Äiti työskenteli perhehoitajana. Isä oli maanviljelijä.

”

Olen vapaampi taiteilija kuin mitä kirkon palvelus vaatii. − Olen elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni äärimmäisen empaattisessa ympäristössä. Us kon, että sillä on ollut vaikutusta siihen, miten suhtaudun ihmisiin ja millä tavalla heistä väli tän, Leskelä kertoo. Koulussa Leskelä oli huippuoppilas. Erityi sen lahjakas hän oli matematiikassa. Pienellä maalaispaikkakunnalla kirkko oli vahvasti läsnä ihmisten elämässä. Leskelä kin oli aktiivisesti mukana seurakunnan toi minnassa. Lukion jälkeen hän päätyi monen muun vuosikurssilaisensa tavoin opiskele maan teologiaa. Ensimmäisessä kesätyössään Vaasan suo malaisessa seurakunnassa Leskelä ymmärsi, ettei seurakuntatyö vastannut sitä ihanneku vaa, joka hänelle oli muodostunut seurakun tanuorena. Hän ymmärsi myös jotain uutta it sestään. − Olen aina jollain tasolla vieroksunut val miita rakenteita. Ymmärsin, että olen va paampi taiteilija kuin mitä kirkon palvelus vaatii. Minulta puuttui myös tarvittavaa hen kistä kypsyyttä. Ei ole kuitenkaan mahdoton ajatus, että olisin vielä joskus kirkon palveluk sessa.

Teologian opintojen jälkeen Leskelä työs kenteli vuosina 2002−2003 Kirkko ja kaupungin ensimmäisenä verkkotoimittajana. − Toimittajuudessa oli jotain samaa ihmis lähtöisyyttä kuin teologiassa. Siinäkin pyritään ymmärtämään ihmistä kokonaisvaltaisesti. RAHOITUSTIETEEN OPINTOIHIN Mikko Leske lä päätyi suunnilleen samaa rataa kuin teolo gian opintoihin. Hänellä oli mielessään ajatus tietynlaisesta ammatista ja sen toimintaympä ristöstä. Leskelä ehti tehdä uraa Nokian yritys kauppatiimissä, jossa hän osti ja myi yrityksiä Nokian nimiin, sekä strategiatiimin vetäjänä OPryhmän palveluksessa. Sitten hän myönsi itselleen, ettei sekään ollut hänen odotustensa mukaista työtä. − Kun on riittävästi kärsinyt omista ajatus rakenteistaan, huomaa niiden tyhjyyden. Mi nun piti käydä kitumassa kahdella täysin eri laisella alalla ennen kuin ymmärsin, että nii den yhdistelmä voisi olla kiinnostava. − Nykyään tutkin erilaisia uskomusjärjestel miä. Se on lähtökohtaisesti teologin aluetta. Lisäksi minun pitää osata soveltaa tietojani, ja se on rahoitustieteilijän kenttää. Käytännössä Leskelän tehtävä strategiakon sulttina on tehdä ihmisten ajatusrakennelmat näkyviksi, jotta voidaan ymmärtää, millaisiin tietoihin ne perustuvat. Näin on mahdollista saada selville, kuinka ne meitä ohjailevat. Ensimmäisenä konsulttityönään Leskelä auttoi taksialaa sopeutumaan siihen, että Uber saapui Suomeen. Leskelä on tiimeineen etsi nyt myös vastausta kysymykseen, miksi suo malaiset vihaavat VR:ää, vaikka eurooppalai sessa mittakaavassa VR on suhteellisen täs mällinen rautatieyhtiö. Viime aikoina Leskelä on tutkinut usean suomalaisen suuryhtiön johtoryhmän jäsen ten toimintaa ja sitä, millaiset uskomukset ja ajattelu ohjaavat heidän päätöksentekoaan. − Rahakin on ajatusrakennelma. Raha on täysin uskon tuote, jota ylläpidetään ihmisten kesken. Kuitenkin me suhtaudumme rahaan niin kuin se olisi luonnonlaki tai annettu asia, Leskelä sanoo. TALOUDEN JA RAHAN uskonvaraisista elemen teistä Leskelä aikoo kirjoittaa myös kolum neissaan. Esimerkiksi startupkulttuuriin liittyy vah voja oletuksia ja käsityksiä, joita kukaan ei tunnu kyseenalaistavan. Hän aikoo pohtia ko lumneissaan muun muassa sitä, mistä se ker too, että helluntaiseurakuntien tapaamiset ovat muotoutuneet tietynlaisiksi ja miksi Nor dic Business Forum toisintaa samaa kaavaa. Entä mitä yhteistä on Applen perustajalla Steve Jobsilla ja saarnaaja Billy Grahamilla? Kirkkokaan ei tule säästymään Leskelän kriit tisiltä pohdinnoilta. Hän tulee käsittelemään esimerkiksi kirkon eettisiä sijoitusohjeita. − Inhoan löysiä kolumneja. Haluan pyrkiä puheenvuoroillani kyseenalaistamaan sitä, mi tä me uskomme itsestämme tai maailmasta ja kuinka monilla tavoilla maailmaa on mahdol lista tarkastella, Leskelä kertoo. ■ Lue Mikko Leskelän Bisnesantropologi-kolumneja osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot.

Vapaana valoisa 49,5 m2 kaksio ja avara 76,5 m2 kolmio!

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla

Koti Saga Käpylinnassa mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura ovat lähellä. Tutustu kauniiseen palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely! Kiinnostuitko? Kysy lisää, tilaa esitteet tai varaa oma esittelyaika! Satu Hellsten | puh. 050 5016 186 satu.hellsten@sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

Tukea ja turvaa sinun tai läheisesi arkeen Tarjoamme Alppikylässä uudessa Hoivakoti Pakaasissa kevyttä palveluasumista ikääntyneille. Kysy lisää! Anitta Soini 050 523 3566 | esperi.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Onnellisuustutkija Ilona Suojanen ja uskonnonfilosofi Sami Pihlström katsovat kriittisesti tämänhetkistä onnellisuusbuumia ja liioiteltua positiivisuutta. Onnellisuus ei ole pelkästään omasta asenteesta kiinni.

vaikka sitten väkisin… TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS PAULI SALMI

Onnellisuustutkija Ilona Suojanen: ”Me emme ole vain oman onnemme seppiä” elkein se hymyilyttää: että suomalaiset, tuo mustiin pukeu tuva, suupielet alaspäin räntäsa detta vastaan puskeva kansa, on jo neljänä vuonna peräkkäin todettu maailman onnellisim maksi. Mittaajilla täytynee olla jotakin salattua tietoa, joka ei näy meistä päälle päin. – Siinä tutkimuksessahan kysytään asteikol la 0–10 kuinka tyytyväinen olet omaan elämääsi. Kertooko se sitten suoraan onnellisuudesta? Toi saalta on aika selvää, että Suomi ja muut Pohjois maat ovat siellä huipulla. Meillä on hyvinvointi yhteiskunta, ihmisistä pidetään huolta ja asiat ovat monella tavalla hyvin, arvioi onnellisuus tutkija Ilona Suojanen. Suojasen mukaan koronavuonna tehdyn ky selyn tuloksissa näkyy erityisesti luottamuksen merkitys. – Juuri tällaisina rankkoina aikoina voi hyvin ymmärtää, että suomalaiset antavat korkean ar vosanan, koska kyllähän suomalainen yhteiskun ta ottaa ihmisistä kopin. Ihmiset luottavat siihen, että asiat tehdään oikein eikä tällaisessa tilan teessa jäädä tyhjän päälle. Onnellisuuden mittaaminen on Suojasen mu kaan hankalaa senkin vuoksi, että ihmiset käsit tävät onnellisuudella eri asioita. Jollekulle se on hienoja hetkiä, toinen puhuu onnellisesta elä mästä, kolmas arvioi mielentilaansa. Pelkkä Suo meen syntyminen tuskin tekee ketään onnelli seksi, vaikka esimerkiksi terveydenhoito ja ilmai nen koulutus antavatkin Suojasen mukaan ihmis ten onnellisuudelle hyvän pohjan.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

– Onnellisuuteen vaikuttavat myös esimerkik si persoonallisuus, elämänkokemukset ja ihmis suhteet. En siis missään nimessä osoittaisi ketään sormella ja sanoisi, että onnellisuus on sinun omissa käsissäsi, tee itsestäsi onnellinen. ILONA SUOJANEN on väitöskirjassaan ja sen jäl keisissä tutkimuksissaan tarkastellut onnellisuus paineita ja keskittynyt erityisesti ysukupolven eli vuosina 1979–96 syntyneiden kokemuksiin. Tänä vuonna ilmestyneessä kirjassaan Onnellisuuspaineen alla hän tutkii akateemisesti koulutettujen,

asiatuntijatehtävissä työskentelevien kokemuksia työelämästä. – Halusin saada kiinni siitä, milloin he koke vat onnellisuutta työssään, joten pyysin heitä ot tamaan kuvia aina, kun he olivat onnellisia tai oivalsivat jonkin asian lisäävän onnellisuuttaan. Kuviin liittyvät tarinat paljastivat Suojaselle asioita, joita hän kutsuu onnellisuuden mahdol listajiksi. Niitä olivat muun muassa muut ihmiset. – Vastaajille oli tärkeää, että työkavereihin on hyvät välit, ja heistä olisi hienoa, jos työpaikalla olisi ihmisiä, joiden kanssa voisi kokea aitoa yh teyttä ja tulisi nähdyksi ja kuulluksi. Hyvien ja aito jen ihmissuhteiden merkitys korostuu myös muis sa onnellisuustutkimuksissa, Suojanen kertoo. – Tärkeää työssä on myös vapaus ja mahdol lisuus vaikuttaa siihen, miten, missä ja mihin ai kaan työnsä tekee. Että ei ole vain työn orja, vaan voi löytää parhaat keinot ja sopivimmat ta vat tehdä töitä. Vapauteen liittyy myös seikka, josta Suojasen mukaan ei juuri puhuta, koska sitä pidetään eh kä itsestään selvänä: ihmiset ovat onnellisia, kun heidän työnsä sujuu hyvin. Silloin tuntuu siltä, että osaa asiansa ja etenee siinä, mitä tekee. Yhdentekevää ei ole sekään, millaisessa ympä ristössä työtään tekee. Suojaselle esiteltiin kuvia maisemista, jotka avautuivat työhuoneen isois ta ikkunoista tai työmatkan varrelta. Ne kertovat luonnon ja valon merkityksestä. Niissä työpaikal la ei olla vankeina vaan osana maailmaa. VIIME AIKOINA on puhuttu paljon merkityksel lisyyden kokemuksesta, ja se korostui myös Suojasen tekemissä haastatteluissa. Sen sijaan rahasta tai asemasta ei puhu nut juuri kukaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

– Ihmiset halusivat, että heidän työllään on merkitystä. Varmaan se korostui siksi, että kyseessä olivat asiantuntijat. Mutta yleisestikin ihminen voi hyvin ja on onnellinen, jos hänellä on merkityksellistä tekemistä – on se sitten työtä, opiskelua, vapaaehtoistoimintaa tai vanhemmuutta. Vaikka Suojanen tutki nimenomaan työelämän onnellisuuspaineita, ihmiset eivät oikein pystyneet rajaamaan vastauksiaan työasioihin. Yksityiselämän ilot ja surut luikertelevat töihin, ja toisaalta työelämän onnellisuus tai onnettomuus vaikuttaa myös yksityiselämään. Koska töissä vietetään niin paljon aikaa ja työasiat sekoittuvat muuhun elämään, ihmiset myös toivovat ja odottavat olevansa onnellisia töissä. – Paljonhan on myös tutkimuksia siitä, kuinka onnellisuus vaikuttaa työhön. Niissä näkyy, että onnellinen työntekijä on paras työntekijä. Minusta se on ristiriitaista ja vähän pelottavaakin. Toisaalta niissä halutaan korostaa työnantajille sitä, kuinka tärkeää on, että ihmiset voivat töissä hyvin. Mutta toisaalta sen voi nähdä niin, että kannattaa valita onnelliset työntekijät, koska heistä saa parhaan tuloksen irti. Onnellinen lehmä tuottaa eniten ja parasta maitoa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

– Ihmiset puhuivat siitä paineesta, että ollakseen täydellinen työntekijä täytyy olla onnellinen tai ainakin näyttää onnelliselta. He saattoivat pelätä sitä, että jos on avoimesti eri mieltä asioista, voi saada onnettoman leiman – ja se voi vaikuttaa etenemiseen tai työsuhteen jatkumiseen.

”

Onnellisuustutkimuksissa korostuu hyvien ja aitojen ihmissuhteiden merkitys. ONNELLISUUSTUTKIJA ILONA SUOJANEN

Kun Suojanen kysyi asiasta tarkemmin, kävi ilmi, ettei kukaan ollut esimerkiksi työpaikkahaastattelussa tai kehityskeskustelussa kuullut työnantajan taholta vaatimusta onnellisuuteen. Paineet olivat siis työntekijöiden itsensä luomia – ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa näkyvän onnellisuusbuumin ruokkimia.

Muutama Suojasen tutkimukseen osallistunut kertoi, että huonoina päivinä he yleensä vetäytyivät omaan työhuoneeseensa, koska he eivät halunneet näyttää negatiivisia tunteitaan muille. – Ihminen ei ole robotti. Meillä on kaikenlaisia tunteita, ja tunteet ovat ok myös työpaikalla. Töis-

sä on voitava puhua myös haasteista ja ottaa eri laisia kokemuksia esille, ettei kukaan joudu onnel lisuusnaamion taakse, esittämään onnellisuutta. Sellainen vie voimavaroja ja voi jopa sairastuttaa. ONNELLISUUS ON Suojasen mielestä tällä het kellä trendikästä – ja kun se on trendikästä, se on haluttavaa. Hän arvioi, että onnellisuusbuu mi voi olla eräänlainen vastareaktio sille, että pit kään arvostettiin lähinnä rahaa ja tuloksentekoa. Nyt kaivataan jotakin pehmeämpää. – Onnellisuus on iso juttu nimenomaan länsi maissa. Kuinka paljon siihen vaikuttaa se, että meidän elämämme on aika helppoa ja yltäkyl läistä? Kun on tavoiteltu kaikkea ja saatu se, voi daan kääntyä pohtimaan muita asioita. – Onnellisuusbuumin taustalla näkyy myös uusliberalistinen ajattelu. Sen mukaan tässä maa ilmassa pärjäävät vapaat, itsenäiset, yrittäjähen kiset ja onnelliset yksilöt, joilla on mahdollisuus tehdä elämästään omannäköistään. Itsekkään oman onnen tavoittelun ja omien tuntemusten vatvomisen sijaan Suojanen suosit telee kestävän onnellisuuden rakentamista. Kes tävä onnellisuus ei keskity vain itseen, vaan se on yhteisöllistä ja ylisukupolvista.

– Tässä maailmassa me olemme kaikki yhtey dessä toisiimme monin eri tavoin. Sillä, kuinka hyvää elämää ihmiset ympäri maailmaa voivat elää, on vaikutusta kaikkien muidenkin elämään. Kestävä onnellisuus ei ole vain onnellisuuden li sääntymistä vaan myös sitä, että onnellisuus ja kautuu tasaisesti. Se on sitäkin, että jätetään seu raavalle sukupolvelle traumojen sijasta onnelli suuden perintö. – Emme me ole vain oman onnemme seppiä. Se olisi aika kylmä, itsekäs ja kova maailma. Jo kainen meistä voi vaikuttaa myös toisten onnel lisuuteen.

Uskonnonfilosofi Sami Pihlström: ”Onnellisuus ei voi olla elämän päämäärä”

e on ainakin puoliksi vitsi, toppuutte lee uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström, kun häneltä pyytää pikakurssia negatiiviseen ajatteluun. Muutaman vuoden takaisessa kirjassaan Ota elämä vakavasti Pihlström puhuu negatiivisesta ajattelusta eräänlaisena vastavetona positiiviselle ajattelulle, joka Pihlströmin mielestä tuntuu olevan ajan

henki. Positiivinen sanoma on tuttu monista elämäntaitooppaista, työelämägurujen puheista ja hyvinvointivalmennuksista: sinä pystyt siihen, olet ihana, ansaitset parasta, tee tästä hyvä päivä… – Kaikkein suoraviivaisimmillaan tällainen po sitiivinen ajattelu ummistaa silmänsä todellisilta ongelmilta ja esittää, että kaikki on vain omasta asenteesta kiinni. Niin kai ei useinkaan ole. Val heellisessa, epäaidossa optimismissa ajatellaan, että asiat menevät viime kädessä hyvin. Voivat han ne mennäkin, mutta ikäviä kokemuksia ei kukaan voi täysin välttää, Pihlström sanoo. – Jos ikävät asiat kielletään, maailmaa ei näh dä sellaisena kuin se on, vaan eletään harhassa. Positiivinen ajattelu rakentaa helposti emotiona listista hyvinvointihuttua tai sumuverhoa meidän ja maailman väliin. NEGATIIVINEN AJATTELU ei Sami Pihlströmin mukaan ole sen kummempaa kuin että kiinnite tään vakavaa huomiota elämän kielteisiin ja ikä viin puoliin, sellaiseen, mistä mieluummin ehkä kääntäisi katseensa pois: kärsimykseen, kuolemaan, moraaliseen syyllisyyteen. Inhimilliseen rajallisuuteen ja omaan epä täydellisyyteen. KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Pihlström sanoo ymmärtävänsä, että ihmiset kaipaavat toivon ja myönteisen tulevaisuuden näköaloja – erityisesti nyt, kun monin tavoin epävarmaa korona-aikaa on eletty jo yli vuosi. Hän haluaa kuitenkin varoittaa liioitellusta optimismista, jonka merkkejä on näkyvissä. – Juuri nyt petollista ja ylimitoitettua optimismia edustavat puheet loppukiristä ja loppusuorasta – että tämä on nyt jo melkein ohi. Kun ottaa huomioon esimerkiksi virusmuunnokset, emme me taida ihan vielä loppusuoralla olla. On illuusiota, jos kuvitellaan, että kesällä tai edes syksylläkään voitaisiin elää ihan normaalisti. ISO OSA elämäntaitokirjoista tarjoaa jos ei suoraa reseptiä niin ainakin kiertoteitä onnelliseksi tulemiseen. Kaipuu onneen ei ole vain tämän ajan ilmiö. Moraalifilosofiassakin sitä on pohdittu antiikin ajoista lähtien. – Varmaan onnellisuus on ihmisille hyvin keskeinen tavoite elämässä. Tähän liittyvä kriittinen, filosofinen kysymys kuuluu: pitäisikö näin olla – ja onko oikein, että onnellisuus on meille niin keskeinen tavoite? Sami Pihlström sanoo. Hän on huomannut, että monissa elämäntaitokirjoissa ja erilaisissa puheenvuoroissa neuvotaan, että paras tapa tulla onnelliseksi on se, ettei oikeastaan tavoittele sitä vaan keskittyy sen sijaan auttamaan muita ja tekemään hyvää. Eikö se ole win-win-tilanne: teemme toiset onnellisiksi ja siinä sivussa itsemmekin? Ei, sanoo Pihlström. Jos tarkemmin katsoo, näiden neuvojen taustalla tuntuu olevan ajatus, että oma onaina minusta itsestäni ja oman epäonnistumiseni toteamisesta. – En halua moittia kenenkään pyrkimystä etsiä hyvää elämää, lohtua tai merkitystä. Mutta kritiikin ja itsekritiikin vältteleminen sellaisella asenteella, että minä vain ansaitsen tämän kaiken hyvän, tuntuu minusta teeskentelyltä.

nellisuus on päätavoite ja muiden onni väline sen saavuttamiseen. – Eli viime kädessä moraalinen toiminta palveleekin toimijaa itseään. Silloin moraali välineellistyy ja sen vakavuus katoaa. Se häiritsee minua aika paljon näissä onnellisuusjutuissa. Pihlströmin arvio saattaa kuulostaa tylyltä. Hän korostaa sitä, ettei hän näin sanoessaan asetu jonnekin korokkeelle etiikan asiantuntijaksi kertomaan muille, mitä näiden pitäisi ajatella. – Sen sijaan kannustan ihmisiä ottamaan itsekriittisen näkökulman. Moraalinen kritiikki alkaa

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

MITEN SITTEN suhtautua onnellisuudentavoitteluun yleensä? Filosofian historiasta löytyy Sami Pihlströmin mukaan kaksi selvää vaihtoehtoa. Antiikin kreikkalaiset filosofit, Aristoteles etunenässä, katsoivat, että onnellisuus, eudaimonia, on ainoa asia, jota tavoitellaan päämääränä itsessään – sen itsensä vuoksi eikä välineenä mihinkään muuhun. Vastakohtaa tälle edustaa modernissa moraalifilosofiassa Immanuel Kantin näkemys. Kant ajatteli, että koska ihmisellä on luontainen pyrkimys edistää omaa onnellisuuttaan, tarvitsemme moraalilain. Se ei ole mikään ulkoapäin asetettu säännöstö vaan löytyy ihmisjärjestä itsestään. – Ihmisen pyrkimys onneen voi joutua vastakkain moraalin vaatimusten kanssa – ja usein joutuukin, emmekä aina pysty toimimaan moraalisesti oikein. Tämän ristiriitaisuuden ja puutteellisuuden näkeminen on negatiivisessa ajattelussa olennaista, Pihlström sanoo. – Itse edustan vahvasti kantilaista näkökulmaa. Onnellisuus ei voi olla elämän varsinainen päämäärä. Kyllä varsinaisen päämäärän pitäisi olla se, että pyrkii tekemään oikein, vaikka se olisikin ristiriidassa oman onnellisuuden kanssa. Pihlström huomauttaa, että jos Kantin ajattelua seurataan, meidän ei edes pitäisi välittää siitä, olemmeko onnellisia. Sen sijaan meidän pitäi-

si olla huolestuneita siitä, olemmeko onnellisuuden arvoisia. – Onnellisuuden arvoiseksi voi tulla niin, että pyrkii tekemään oikein – ja se on paljon arvokkaampaa kuin onnellisuus. Kant oli luterilaisen perheen kasvatti, ja hänen käsityksessään ihmisluonnon pohjimmaisesta pahuudesta voi helposti nähdä luterilaisen

”

Positiivinen ajattelu rakentaa helposti emotionalistista hyvinvointihuttua. USKONNONFILOSOFIAN PROFESSORI SAMI PIHLSTRÖM

perisyntiopin vaikutusta. Pihlström tunnistaa myös omassa ajattelussaan luterilaisia piirteitä, vaikka ei mihinkään uskontokuntaan kuulukaan. – Olen ehkä sekulaari luterilainen, koska korostan sitä, että me emme pysty omilla teoillamme ansaitsemaan onnea. Jos sellaista on tarjolla, sitä voisi kutsua armon kokemukseksi. ■ Sami Pihlström: Ota elämä vakavasti. Negatiivisen ajattelijan opas. Ntamo 2018. Ilona Suojanen: Onnellisuuspaineen alla. Kun onnesta tuli pakko. Gaudeamus 2021.

Millaisia ohjeita hiljattain ilmestyneet elämäntaito-oppaat antavat onnen etsijöille? Vaihtoehtoja näyttäisi olevan kaksi: onni seuraa joko oman asenteen kohentamisesta tai merkityksen löytämisestä. Sen kun vain reipastut ja teet itsesi onnelliseksi

On itsestäsi kiinni, valitsetko surkean vai mahtavan elämän

Seuraa kutsumustasi ja toimi maailman hyväksi

Älä tavoittele hetkellistä iloa vaan merkitystä

Muun muassa stand up -koomikkona tunnetun Lotta Backlundin kirjaa Sano kyllä! markkinoidaan takakannessa kullanvärisin kirjaimin näin: ”Tiesitkö, että on ihan helppoa saada ansaitsemasi parempi elämä ja arki?” Parempi elämä – vaikkapa unelmien työpaikka tai oma onnellisuus – voi kirjan mukaan olla kiinni oikeasta elämänasenteesta. Se oikea asenne on Backlundin mukaan reippaus. ”Asioiden saaminen on ihan itsestä kiinni, eikä se maksa mitään, paitsi vähän vaivaa”, Backlund väittää. Reippaus ei vaadi mitään erityisiä kykyjä, vaan reippaaksi voi ruveta kuka tahansa vaikka heti. Kustantaja on säästänyt lukijalta alleviivailun vaivan ja erottanut kirjan ydinviestit muusta tekstistä isoilla kirjaimilla. Ja tällaisia ne ovat: ”Meidän kannattaisi ajatella vähemmän ja tehdä enemmän”, ”Sinä saat asioita aikaiseksi”, ”Paska on parempi kuin ei mitään” ja ”Itseään ei tarvitse kritisoida”. Joku ehkä voimaantuu, toinen kiusaantuu.

Gary John Bishop on skotlantilaissyntyinen henkisen kasvun valmentaja, joka on kirjoittanut kaksi kansainvälistä bestselleriä. Älä jauha p*skaa on niistä tuoreempi. Bishopin keskeinen teesi on yksinkertainen: ihmiset itse sabotoivat omaa elämäänsä ja mahdollisuuksiaan onneen kielteisillä uskomuksilla ja sisäisellä paskapuheella. ”Nyt on kuitenkin aika ottaa ohjat omiin käsiin, panna elämä kuntoon ja oivaltaa, että kestävän muutoksen voit saada aikaan vain ja ainoastaan sinä itse. Se on sinusta kiinni. On aina ollut. Hoida homma kotiin!” Bishop opastaa tunnistamaan jumittuneita, elämänmittaisia uskomuksia omasta itsestä, muista ihmisistä ja elämästä yleensä. Kun omat oletusasetukset on paljastettu, ne vain hyväksytään, jolloin ne menettävät tehonsa. Ja sitten – tadaa! – aletaan elää sitä täyttä elämää, jossa sisäinen paskapuhe ei enää sabotoi terveellisiä elämäntapoja, säästämistä tai parisuhdetta. ”Surkea elämä vaatii yhtä paljon vaivannäköä kuin mahtava elämä. On sinusta kiinni, kumman valitset.”

Jay Shetty on entinen buddhalaismunkki, joka on sittemmin löytänyt kutsumuksensa luostarin ulkopuolelta muiden valmentamisesta, ovathan munkit hänen mukaansa mielenhallinnan asiantuntijoita. Kirjassaan Ajattele kuin munkki hän avaa lukijoilleen luostarissa oppimiaan näkökulmia ja menetelmiä. Egosta, kateudesta, himosta, ahdistuksesta, vihasta, katkeruudesta ja taakoista vapaa elämä on hänen mukaansa mahdollista saavuttaa myös maallikkona ja mihinkään uskontoon sitoutumatta. Toisin kuin monet elämäntaitooppaiden kirjoittajat Shetty toteaa, että ”sinusta ei voi koskaan tulla mitä tahansa” – ja se tuntuu virkistävältä. Sen sijaan jokaisella on oma kutsumuksensa tai tarkoituksensa, dharma, jonka tunnistamiseen ja seuraamiseen Shetty rohkaisee: ”Kun käytät aikasi ja energiasi dharmassa elämiseen, saat täyttymyksen tunteen parhaiden kykyjesi käyttämisestä ja merkityksellisestä toiminnasta maailman hyväksi.”

Vuosia sitten norjalainen miljardööri Petter A. Stordalen oli poikki: hän teki 16-tuntisia työpäiviä ja yksityiselämäkin oli solmussa. Muutosta etsiessään hän päätyi kehittelemään itselleen sääntöjä, joiden tarkoitus oli tehdä elämästä helpompaa. Kirjassaan Vihdoinkin maanantai! hän jakaa nuo kymmenen toimivaksi osoittautunutta elämänohjettaan lukijoille. ”Ne saivat aikaan sen, että aloin rakastaa arkea. Ne saivat aikaan sen, että minusta tuli onnellisempi”, Stordalen hehkuttaa. Hän epäilee, että ihmiset itsekään eivät aina tiedä, mikä todellisuudessa tekisi heidät onnelliseksi. Raha yksistään ei ainakaan tuo kestävää onnea, Stordalen vakuuttaa. Hänkin kuulemma tuntee monta onnetonta miljardööriä. Stordalenin mielestä onnen salaisuus on merkitys. Ihmiset tekevät virheen, kun he tavoittelevat hetkellistä iloa ja sitä tuottavia asioita sen sijaan että tajuaisivat tarvitsevansa elämäänsä merkitystä. Sen löytämiseen Stordalenilla tosin ei ole neuvoa – muuta kuin se, että tavallisessa arjessa on paljon merkityksellistä, jos siihen vain osaa tarttua haikailematta muualle.

Lotta Backlund: Sano kyllä! Miten saada reippaudella suhteetonta etua työelämässä ja muussakin elämässä. Tammi 2021.

Gary John Bishop: Älä jauha p*skaa. Lopeta itsesi sabotointi ja tule oman elämäsi herraksi. WSOY 2021.

Jay Shetty: Ajattele kuin munkki. Kehitä mieltäsi ja saavuta sisäinen rauha. Otava 2020.

Petter A. Stordalen: Vihdoinkin maanantai! 10 ohjetta uljaaseen arkeen ja tavoitteiden saavuttamiseen. Otava 2021.

Tarvitsetko digitukea? Helsingin kaupungin etädigituesta saat maksutonta apua tietokoneen, tabletin ja älypuhelimen käytössä. Autamme sinua myös digipalveluita ja sähköistä asiointia koskevissa kysymyksissä. Pyydä tukea • Helsinki-infosta puh. 09 310 11 111, chatissa osoitteessa neuvonta.hel.fi (ma-to klo 9 - 16, pe 10 - 15) • nettilomakkeella osoitteessa digituki.hel.fi • lähidigitukena (toimipaikkojen tiedot osoitteessa digituki.hel.fi ) KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Lahjat jakoon Toimittaja Raija Pellille kotiseurakunta on yhteisö, jossa jokainen voi palvella kykyjensä mukaan. Sieltä hänkin löysi paikkansa. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILLE PALONEN

len ihminen, joka ei tykkää jäädä nurkkiin nysväämään, sanoo Raija Pelli kertoessaan, mitä kaikkea hän on tehnyt viimeisen vuoden aikana. Freelancer-toimittajana, kirjailijana ja kouluttajana työskentelevä Pelli on yleensä viettänyt osan talvesta Floridassa, jonka lämmin ilmasto on tehnyt hyvää hänen reumalleen. Nyt koronatilanne on pitänyt hänet Suomessa. Myös osa työhön liittyvistä jutuista kuten syyskuussa ilmestyneeseen Kikka – Mä haluun viihdyttää -kirjaan liittyneet tilaisuudet peruuntuivat, mutta onhan elämässä muutakin. Keväällä 2020 Pelliä tarvittiin etäopetuksessa olevien tyttärenpoikien apuopena. Vesijuoksemaan ei ole päässyt, mutta kävelylle ja Inkoonkakkoskodille kyllä. Kulttuurinnälkää ovat tyydyttäneet suoratoistopalvelut ja kirjasto. Kauniaisten seurakunnan Lukutoukat-lukupiirikin pääsi vuoden alussa kokoontumaan kerran ihan kasvotusten, mutta siirtyi sitten taas olosuhteiden pakosta Teamsiin. – Hiljentyminen on välillä tärkeää, mutta jos elämä olisi vain Netflixiä ja sohvanmutkassa lukemista, ei se olisi kivaa. Tykkään olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa ja rakentaa sillä lailla sielunelämää. On tärkeää, että voi jakaa kokemuksia jonkun kanssa vaikka lukupiirissä, Pelli sanoo. MONI SUOMALAINEN muistaa Raija Pellin Ylen TV2:n Poliisi-tv:stä. Pelli oli mukana ohjelman teossa vuodesta 1989 vuoteen 2007, ensin toimittaja-juontajana ja sitten tuottajana. Ohjelmassa kerrottiin muun muassa tehdyistä rikoksista ja pyydettiin katsojilta vinkkejä niiden ratkaisemiseksi. Supersuosittu ohjelma teki Pellistä tunnetun. – Silloin huomasin, että suomalaiset ovat enimmäkseen kohteliasta väkeä. Ei minua revitty kappaleiksi, vaan ennemminkin sanottiin kassajonossa kohdattaessa, että kiitos ohjelmasta, katsomme sitä joka kerta. Julkisuus pani silti miettimään, miten olla ja elää, sillä Poliisi-tv jatkui pitkään ja ohjelmalla oli vaikutusvaltaa. Jotakin ohjelman merkityksestä kertoo ehkä sekin, että sen tekijät saivat herjapostia ja -puheluita ja kokivat välillä myös fyysistä uhkaa. Rikolliset halusivat, että ohjelma lopetettaisiin, koska se sotki heidän toimintaansa. Ohjelman tekijät saivat onneksi kaiken tämän käsittelemiseksi myös ammattiapua. – En tunne ketään julkisuudessa olevaa ihmistä, johon julkisuus ei olisi vaikuttanut. Kyllä se sai miettimään kaikenlaista, muttei varjoaan pidä ruveta pelkäämään, Raija Pelli toteaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Vuonna 1996 Pelli koki julkisen työn varjopuolet, kun hänen rakenteilla oleva kotinsa yritettiin räjäyttää. Tekijät saatiin kiinni, mutta tämäkin tapaus sai hänet miettimään, että rakkaalla työllä voi olla hintansa. – Pelolle ei silti saa antaa periksi. Jos olisin antanut, olisin tuhonnut itsestäni jotakin siitä etiikasta ja moraalista, minkä vuoksi olin ylipäätään lähtenyt toimittajaksi. – Koin, että Poliisi-tv oli tärkeä ohjelma, sillä se muun muassa säästi yhteiskunnan varoja. Suuren yleisön antamat vihjeet todella auttoivat rikosten selvittämisessä.

”

Ihminen olisi aika poloinen, jos vaeltaisi tässä maailmassa yksin. VAASASTA KOTOISIN olevan Raija Pellin tie toimittajaksi oli alkanut jo lapsena. Hän pääsi 11-vuotiaana Ylen nuorisoääneksi ja tekemään ensimmäisiä radiohaastatteluita. Lukiossa Pelli harkitsi myös juristin uraa, mutta päätyi Turkuun opiskelemaan kotimaista kirjallisuutta. Sitten toimittajan työ alkoi taas kiinnostaa. Hän vaihtoi opintosuuntaa ja lähti Tampereelle opiskelemaan tiedotusoppia. Sieltä nuori toimittaja bongattiin Ylelle, ensin Vaasaan ja sitten Tampereelle Paljonko on paljon -ohjelman juontaja-toimittajaksi. Vaikka Pelli teki pitkään tv-töitä, myös kirjoittaminen on ollut hänelle aina tärkeää. – Kirjoittava ihminen kirjoittaa aina, jos ei muualle, niin vaikkapa pöytälaatikkoon. Nykyään Raija Pelli on eläkkeellä, mutta tekee yhä töitä sen verran kuin hyvältä tuntuu. – Olin täyttänyt 50, kun minun piti puhaltaa peli poikki reuman vuoksi. Tiesin, että edessä on leikkaushoitoja, mutta en sitä, että niitä on niin paljon. Muutama vuosi meni, ennen kuin pääsin taas työkuntoon. Sairaus oli Pellin mukaan hyvä muistutus siitä, että vaikka kuinka pitäisi itsestään huolta, kaikkeen ei voi vaikuttaa. Silloin pitää myös osata heittäytyä autettavan ja hoidettavan rooliin. – Vaikka kuvittelee olevansa vahva ja pitää itsestään huolta, näin voi käydä. Mutta ei pidä jäädä tuleen makaamaan. Kun vastoinkäymisiä tu-

lee, on iso merkitys sillä, miten niihin asennoituu. – En minä sure sitä, mitä menetin, vaan iloitsen siitä, mitä jäi jäljelle. KUN REUMA oli hankalassa vaiheessa, Raija Pelli sai voimavaroja Kauniaisten seurakunnasta ja 50 vuotta täyttäneille naisille tarkoitetusta Usko tai älä -keskusteluryhmästä. Pirkanmaalta Helsingin kautta Kauniaisiin Pelli oli muuttanut vuonna 2001. – Usko tai älä -ryhmässä meitä oli eri alojen naisia, ja siellä syntyi tosi hyviä keskusteluja. Saimme tuoda uskoa esiin ja saimme epäillä. Kävimme läpi esimerkiksi Raamatun naiskohtaloita, puhuimme kirjallisuudesta ja kävimme yhdessä kulttuuritapahtumissa. Vieläkin herkistää, kun ajattelen sitä, millainen henki ryhmään syntyi. Pystyimme luottamaan toisiimme, Pelli kertoo. Yhdeksän vuotta sitten Kauniaisten seurakuntaan perustettiin Lukutoukat-lukupiiri. Raija Pellistä tuli sen vapaaehtoinen vetäjä yhdessä seurakunnan papin Anna-Kaisan Tuomen kanssa. Pellillä on tapana pitää pieni alustus kirjailijoista. – Kun minulla on tämä toimittajatausta ja kirjallisuudenopiskelijatausta, otan kirjailijoista selvää muutenkin. Välillä ”lukutoukkia” on ollut mukana jumalanpalveluksissa esimerkiksi tekstinlukijoina. Pelli kuvailee Kauniaisten seurakuntaelämää monimuotoiseksi. On erilaisia harrastus- ja keskustelupiirejä. – Ajattelen, että jos ihmisellä on joku lahja, miksei hän käyttäisi sitä omassa seurakunnassaan. En puhu vapaaehtoistyöstä, minusta vapaaehtoistoiminta on parempi sana. Vapaaehtoistoiminta antaa minulle enemmän kuin ottaa. Tämä on minun tapani kiittää seurakuntaa. Raija Pelli muistelee jumalanpalvelusta radiosta kuunnellutta ja virsiä veisannutta huivipäiväistä körttimummaansa, ja sanoo, että häntä itseään puhuttelee nykyajan lempeä ja avara hengellisyys. – Koen hengellisyyden tärkeäksi. Ihminen olisi aika poloinen, jos vaeltaisi tässä maailmassa yksin. Tiiviimpinä työvuosina hengellisyys oli läsnä Pellin elämässä erityisesti kirjallisuuden muodossa. Hän mainitsee esimerkiksi Eero Huovisen kirjat ja Irja Askolan runot. – Hengellinen kirjallisuus voi olla yksi tapa käydä vuoropuhelua. Jos miettii itsekseen, mitä on hengellisyys, mitä henkisyys ja mitä ihminen suhteessa toisiin, ei ehkä löydä vastauksia. Silloin voi hakeutua porukkaan tai viisaiden tekstien äärelle ja olla vuorovaikutuksessa kirjoittajan kanssa tapaamatta häntä, hänen tekstiensä kautta. Vuorovaikutuksen merkitys on Pellille aina vain kirkastunut. – Jos keskustelee liian kauan pelkästään itsensä kanssa, voi saada ennen pitkää aika tyhmiä vastauksia. ■

Kuka?

Raija Pelli, 63, on toimittaja, kirjailija ja kouluttaja. Asuu Kauniaisissa puolisonsa kanssa. Kaksi lasta ja kaksi lastenlasta.

Mitä?

Tuli tunnetuksi Poliisi-tv:n toimittajana ja tuottajana. Työskennellyt myös IltaSanomissa. Kirjoittanut kirjat Harhaanjohtajat – vahvassa uskossa ja Kikka – Mä haluun viihdyttää.

Motto

Jokaisella pilvellä on kultainen reunus.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Eini Malinen, 92, 7 lasta ja 2 enkelilasta, 16 lapsenlasta, 24 lapsenlapsenlasta, 1 lapsenlapsenlapsenlapsi

1. Asuimme maatilalla Kerimäen lähellä. Kun Paula syntyi, perheessämme oli jo kaksi lasta. Anoppi asui kanssamme. Hän ei pitänyt minusta, koska tulin vähävaraisesta perheestä. 2. Lastenkasvatusneuvoja ei annettu. Ihan itse oli osattava hoitaa lapsia. Ja kyllä minä omasta mielestäni osasin. Kaikista lapsistani on kasvanut kunnon ihmisiä. 3. Silloin ei ollut rahaa eikä kaupasta saanut leluja. Paulan lempilelu oli räsynukke, jonka nimi oli Maija. Se oli tehty tilkuista, ja sen maha oli täynnä sahajauhoja. 4. Paula oli rauhallinen ja lapsistani kaikkein tyytyväisin. Sitä hän on edelleen. 5. Olen kiitollinen siitä, että äitini opetti minulle kaiken sen, mitä elämässä tarvitaan: ruuanlaittoa, työntekoa ja lastenhoitoa eli ihan perusjuttuja.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT

Eini Malinen äitinsä Enna Nousiaisen kanssa. Pikku-Paula hassuttelee ladon edessä.

Äidin opissa

1. Millaiseen elämäntilanteeseen tyttäresi syntyi? 2. Miten lapsia silloin kasvatettiin? 3. Mikä oli lapsesi lempilelu? 4. Mikä juuri hänessä on ollut erityistä? 5. Mistä haluaisit kiittää omaa äitiäsi?

Paula Jääskeläinen, 68, 2 lasta, 5 lastenlasta

1. Kun Tiina syntyi, olimme vähän yli kaksikymppisiä. Asuimme Savonlinnassa, jossa työskentelin Sokoksella taloustavaraosaston myyjänä. Meillä oli jo nelivuotias tytär. Tiinan syntymän jälkeen jäin kotiin hoitamaan lapsia. 2. Vanhempani neuvoivat meille, miten lapsia pitää kasvattaa. Yksi heidän tärkeimmistä opeistaan oli se, että on tärkeää kokoontua saman pöydän ääreen ja syödä yhdessä. 3. Tiina tykkäsi leikkiä nukeilla äitileikkejä. Tytöillämme oli sen verran ikäeroa, että leikit eivät aina käyneet yksiin. Isosisko komenteli Tiinaa: tavarat piti laittaa järjestykseen ja vaatteet naulakkoon, kun he tulivat ulkoa. Nykyään roolit ovat vaihtuneet. 4. Tiina on käynyt paljon kouluja, ja hänestä on tullut pirtsakka ja toimelias nainen. Kun hän tulee käymään, saan häneltä paljon erilaisia neuvoja esimerkiksi ruuanlaittoon ja siivoukseen. 5. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut elää äitini kanssa kaikki nämä vuodet. Olemme todella läheisiä. Asumme samassa talossa, ja käyn hänen luonaan päivittäin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Äitienpäivän kynnyksellä neljä sukupolvea naisia kertoo, miten he kasvoivat äitiyteen ja mistä he tahtovat kiittää omaa äitiään. Viides sukupolvi syntyi huhtikuun lopussa.

Äiti-Paula Tiina-vauvan kanssa pötköllään sairaalassa vuonna 1976.

Tiina Hänninen, 45, 2 lasta, 1 lapsenlapsi

Annika Hänninen, 20, 1 lapsi 1. Kirjoitin ylioppilaaksi viime keväänä Espoon aikuislukiosta. En vielä tiedä, mitä haluaisin opiskella. Nyt äitiyslomalla on aikaa miettiä asiaa. Muutimme viime syksynä Kouvolaan puolisoni opintojen takia. Odotan sitä, että saan olla kotona ja rauhassa oppia siihen, millaista on olla äiti ja kasvattaa lasta. 2. Olen lukenut netistä erilaisia äitiysaiheisia blogeja, mutta olen vältellyt Vauva.fi-median tyylisiä sivustoja. Ihmettelen sitä, että nukkumiseen, syömiseen, imettämiseen ja ihan kaikkeen on tarjolla ”se oikea tapa”. Toisaalta on hienoa, että ihmiset jakavat kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa. Sieltä voi saaÄiti-Annika ja da inspiraatiota ja vertaistureilun viikon kea, joka on tärkeää etenkin ikäinen suvun uusille äideille. uusin jäsen. 3. Vauva on saanut lahjaksi värikkäitä pehmopupuja ja -nalleja. Lisäksi hän on saanut leikkimaton, puruleluja ja paljon vaatteita. Haluaisin hankkia pinnasängyn päälle mobilen, jossa roikkuu eläimiä tai värikkäitä kuvioita. 4. Hän vaikuttaa määrätietoiselta ja iloiselta pieneltä tytöltä. Syöminen ja nukkuminen sujuvat hienosti. Äänenkäyttöäkin on jo harjoiteltu. 5. Äiti on ollut minulle aina se kaikkein läheisin ihminen. Olen aina ajatellut, että haluaisin jonain päivänä olla samanlainen äiti kuin hän. Lue suvun iltarukousperinteestä verkkojutustaosoitteessakirkkojakaupunki.fi.

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

ARJA KARHUVAARA erik. fysioterapeutti • kaupunginvaltuutettu • maakuntahallituksen jäsen

Olen ehdolla kuntavaaleissa -21 Helsingissä, jotta senioreillakin olisi sanan valtaa.

Itse maksettu

1. Tiesin jo nuorena, että haluan saada lapset varhain, mikäli se on mahdollista. Olin 24-vuotias, kun esikoisemme syntyi. Olimme seurustelleet puolisoni kanssa jo yhdeksän vuotta, ja minulla oli vakituinen työpaikka päiväkodissa. 2. Kun Annika syntyi 2000-luvun taitteessa, ei ollut sosiaalista mediaa, joka luo nykyään paineita vanhemmuuteen. Silloin sai kasvaa rauhassa vanhemmaksi. Sukuni naiset kertoivat omista kokemuksistaan, mutta kukaan ei tuputtanut ohjeitaan. Olin myös oppinut lapsen kanssa olemista isosiskoni perheessä. 3. Ihan pienenä Annika tykkäsi kovasti Ainu-pupusta. Se oli valkoinen, ja sillä oli punainen puku. Pian mukaan tulivat vauvanuket. Annikalla oli rikas mielikuvitus ja vahva hoivavietti. Hän leikki usein nukkejensa kanssa päiväkotia, koulua tai muskaria. 4. Annika on aina ollut hyvin temperamenttiÄiti-Tiina nen ja touhukas minä sylissään itse -tyyppi. Kun hän Annika-vauva. oli lapsi, jouduin usein perustelemaan hänelle, miksi hän ei voinut itse päättää kaikesta. 5. Haluaisin kiittää äitiäni lempeästä ja turvallisesta kasvuympäristöstä. Se on kantanut läpi elämän. Olemme siskoni kanssa aina voineet luottaa äitiin. Minulla on äitini kanssa läheiset välit. Pidämme huolta toisistamme.

Ennakko 26.5.–8.6. Vaalipäivä 13.6.

KOKOOMUS Helsinki

Ota reilusti yhteyttä! arja@karhuvaara.fi 050 512 2891

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

HIEKASTAKIN HERKKUJEN PERÄÄN

LAULAJA RANDELIN

McBEAL 2X

ENTINEN

ensin PIHALLE

-JUSSI

AIKAISEMMIN

PIENI VIRHE

HERJA

OHUT PUULEVY

KIRJAILIJA URIS

NAHKATUKKIA

LINTU

PYÖRÄHDYS SYÖVYTYSTÄ

MARION

VALMISTUKSET

SÄÄLIMÄTTÖMIÄ

TOIVEISSA

NEUVOSTO

SAARIVALTIO TOIMENPIDE

VARMISTUS

RYYPPY PALINDROMIMIES

AMMATTISANA

DOUGLAS

VÄÄNTÄMISIIN

TYPPIYHDISTE

MANSEA

EEVAN TOINEN

MUISTOLEHDOSSA

POIKKEUKSETTA

JEPA- TAJA REITA MAA-

KAHVIN KERA KANNUSTE

KAN- B SAN-

-tuuli

TAUKOAMATTA

ROPISEVIA SELVITTÄÄ

MIK- L SUJA V PEUKUTTAA SERI SUVET PÄIVITYSTÄ

LISTI PIISPAN

Ä PIRTTI T

ASIA SELVÄ!

Loch New York

HAL- N LUSINAATIOT S

PIENIÄ RAHOJA

KOS- T MAILAPELI S TEA YLLÄ-

VOI ARMOA A

VIISIKON LUONUT BLYTON

SUU- NAISPIELET SOTURIYLÖS- KANSA PÄIN

KEVÄISIN

LOPUTON POLKEA

VOI HÄÄKUVAN

STAND UP -PIONEERI RIKU

SÄRKYÄ

D HURRATESSA HUUDETTU

L V

-ARVO

MUOVINEN MAKSUVÄLINE

KUKA -

KAL- A LAS

-RIKKO

KERRATEN

VIEHKEYS

KOHOLLE

LIND- E Ä QVIST

HEYERDAHL

FIK-

-lumi

riitoja

RIT

- JACK

MÖKKITIELLÄ TUNNETUKSI TULLUT WISKARI

TOIMIT-

LIITETTIIN OSAKSI LOVIISAA

UPOT- S TAA

vähintään

L C

LAADUKKAAT PANEELIT

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

DUFVA

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Metsä on palautuva ekosysteemi PAULA LÖNNEMO liittyi ympäristöjärjestöjen näkemyksiin metsien hoidosta (K&k 25.3.). Ne eivät perustu metsätieteen tuloksiin vaan heijastavat metsätalouden vastaisuutta. Tästä otan esiin jatkuvan kasvatuksen menetelmän. Sitä tarjotaan käytettäväksi talousmetsiin, vaikkei se perustu havumetsien luonnonmukaiseen uudistumiseen eikä myöskään lajiston kykyyn palautua. Esimerkiksi kangasvuokko nousee kukkaan keväisin avohakkuun jälkeen. Metsät ovat ikiajat uudistuneet palojen, myrskyjen ja laajojen hyönteistuhojen jälkeen. Mänty ja koivut ovat paljaan maan metsittäjiä. Uusi riski jatkuvalle kasvatukselle ovat sorkkaeläimet. Ne, villisika mukaan lukien, syövät myös muun kasvillisuuden. Sekä peuroja että kauriita on noin 100 000. Menetelmää voisi käyttää silloin, kun taloudellinen tulos ei ole tärkeä. Entisellään säilytettävät kirkkomaat ympäristöineen olisivat mitä parhaimpia kohteita.

Simo Hannelius metsänhoitaja, Kauniainen Lue koko kirjoitus: kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Raamattu pokkareina markettien koreihin RAAMATTU ON pinnan alla kiinnostanut minua koko ikäni. Nuorempana en siihen isoon möhkäleeseen kuitenkaan tarttunut. Vuosien päästä onneksi törmäsin erikseen painettuun Johanneksen evankeliumiin. Ymmärsin, että Raamatussa on jaksoja, joita voi lukea omina kokonaisuuksinaan. Sittemmin olen nähnyt Markuksen evankeliumista aikanaan koulukäyttöön tarkoitetun erillispainoksen. Lasteni rippikouluraamatut ovat olleet tiiviitä ja pienipränttisiä laitoksia. Ne eivät houkuttele kiireistä nuorta eivätkä heikompinäköistä vanhempaakaan lukemaan. Pulmana on vielä se, mitä mistäkin Raamatun osasta voi löytää. Mistä kohdasta löytyisi juuri minua kiinnostavaa tekstiä? Nämä asiat varmaan selviävät raamattukoulussa tai perehtymällä nettisivujen kautta asiaan, mutta miksi tätä ei voisi tehdä helpommaksi?

Kiireiset ehtoollishetket harmittavat OLEN IHMETELLYT, kun kirkon ehtoollishetki on nyt korona-aikana typistetty erittäin lyhyeksi. Miksi? Onko papistoa ohjeistettu minimoimaan ja riisumaan ehtoollinen pelkäksi leivän ja viinin jakamiseksi? Nyt jos koskaan minä ainakin odotan myös lohdun sanoja Raamatusta. Ehtoollinen näin jaettuna ei minulle, tavalliselle seurakuntalaiselle, anna sitä tukea ja turvaa, jota siitä elämääni haen. Lisäksi kirkossamme alkaa seuraava ehtoollishetki melko pian, joten ei tunnu siltä, että voisi jäädä istumaan rauhassa kirkkosaliin. Jopa pääsiäistä, kirkon suurta juhlapäivää, vietettiin kirkossani yhtä arkisesti. Olin hämmentynyt ja – häpeä sanoa – lähdin kirkosta ehtoollisen jälkeen kiukkuisen turhautuneena. Olin valmistautunut viettämään Kristuksen ylösnousemusjuhlaa. Toivon saavani kipeään kysymykseeni vastauksen, jotta jaksaisin tyytyä tähän merkilliseen muutokseen.

Liisa Saarikoski Helsinki

KIRKKOHERRA VASTAA: Kiitos palautteesta. Se kertoo, kuinka merkittävä on ehtoollinen ja kuinka suuri kipu on yhteisten messujemme puute.

Onhan supermarkettien koreissa jos jonkinlaista kirjaa takakannen juoniselostuksineen. Eikö näin voisi toimia myös Raamatun kanssa, sillä tarjonta lisää kysyntää. Varsinkin

Noudatamme Kallion seurakunnassa kokoontumisrajoituksia ja piispan ohjeistusta ehtoollisesta. Tällä hetkellä kirkkoon voi tulla vain kuusi henkilöä yhtä aikaa. Palvellaksemme mahdollisimman montaa ihmistä pidämme ehtoollishetket viidentoista minuutin pituisina, ja niitä järjestetään useampi peräkkäin. Myös mahdollinen altistumisaikaa osallistujille pysyy näin lyhyenä. Ymmärrän hyvin, että aika tuntuu lyhyeltä. Yritämme vahvistaa toivomaanne kiireettömyyden tuntua. Pääsiäispäivänä käytimme jälkiehtoollista. Eli kyseessä ei ollut erillinen ehtoollishetki, vaan striimimessun jälkeinen ehtoollisen jako. Näin toimimme, jotta suurina juhlapyhinä voimme tarjoa mahdollisimman monelle yhteyden Kristukseen. Saan viikoittain monta palautetta ehtoollisesta. Usein kiitetään siitä, että olemme pyrkineet tarjoamaan mahdollisuuden ehtoolliseen poikkeusaikanakin. Kirkkomme on myös auki koko päivän, joten henkilökohtaiseen hiljentymiseen löytyy tilaa ja mahdollisuuksia. Toivon ja rukoilen, että kesällä voimme palata normaalimpiin iltamessuihin.

nyt pandemian vuoksi monella on enemmän aikaa, ja ehkä nämä asiat kiinnostavatkin entistä enemmän. Miksei siis tuotaisi irrallisia Raamatun osia markettien kirjakorei-

Riikka Reina kirkkoherra Kalliosta

hin normaalikokoisine fontteineen ja takakannen juoniselityksineen?

Reija Nurmi FM, Helsinki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Rakennusala

Hammashoitoa MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

p. 09-7262266 p. 09-1461460

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY

HAMMASTEKNIKKO

390 € 790 € 110 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 550 Ylä- tai alaleuan kok

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. (09) 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907 Ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Pientalojen ulko- ja sisämaalaukset. Hyödynnä verovähennys. P. 050 431 0175.

Ikkunanpesua kotimaisin voimin. 14 vuoden kokemuksella, myös hankalat. Timo/044 069 1994

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Pia Matalalampi 050 431 5536

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Maksuton tarkastus!

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen. • Maksuton tarkastus

• EHT Juha-Pekka Marjoranta

• EHT Sirkka Müller

P. 044 5566010

P. 040 1574560

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Kesän merkityksellisin medianäkyvyys Kirkko ja kaupungin

kesänumero ilmestyy 17.6.

Kesä ja loma Varaukset 4.6. mennessä Muista myös verkkomedia kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Hyvä kuntavaaliehdokas - vielä ehdit! Julkaisemalla ilmoituksesi Kirkko ja kaupunki -lehdessä, tavoitat oman kuntasi äänestäjät.

Pirjo Teva myyntipäällikkö 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen myyntipäällikkö 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Vaalinumero ilmestyy 20.5. Tilavaraus pe 7.5. klo 14 mennessä. Painovalmiit pdf-aineistot vaali-ilmoituksille pe 10.5. klo 13 mennessä.

Mediamyynti

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

merkityksellistä mediaa

Kotimaa Oy on etenkin seurakuntia ja kuluttajia palveleva media- ja monialayhtiö. Se kustantaa Kotimaa- ja Askel-lehtiä ja verkkopalvelu kotimaa.fi:tä. Kotimaa-lehdellä on 75 000 ja Askel-lehdellä 78 000 lukijaa. Kotimaa tuottaa lisäksi monipuolisia viestintäpalveluja kuten lehtien taittoa ja ilmoitusmyynti- ja -valmistuspalveluja. Kotimaa Oy:n toimipaikka sijaitsee Porkkalankadulla Helsingissä. Kotimaa täytti viime vuonna yrityksenä 115 vuotta.

Palveluja tarjotaan

Lakipalveluja

Kiinteistönvälitystä

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Lakiasiaintoimisto Karkia Perukirja, sopimusositus, perinnönjako, pienyritysten kirjanpito Varatuomari Johanna Karkia puh. 09 3218 821 Eskolantie 1 www.karkia.net

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Ammattitaitoista ja ripeää asuntokauppaa

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 Petri Koivuniemi

Katja Huisman

Kristiina Horsma

044 266 3263

044 089 9111

040 725 0555

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV petri.koivuniemi@remax.fi

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV

Nordenskiöldinkatu 3 A, 00250 Helsinki 050 559 7321 l loiste@remax.fi

kristiina.horsma@remax.fi Tutustu meihin Instagramissa ja Facebookissa

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

www.ukkonen.com

hautakivityöt

09 628 398

040 680 4057 040 665 5983 040 750 5508 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Ostetaan asuntoja

perunkirjoitukset

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Tyhjennyspalvelu loppusiivouksella. P. 040 361 7594

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

www. esajavesaostaa.com

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

HAUTAKIVET

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

Hautauspalveluja

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset seurakuntalehdessä

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Yrittäjä LKV, LVV

katja.huisman@remax.fi

Kaipaatko juttuseuraa? Apua kodinhoitoon, kaupassa käyntiin ja ulkoiluun?

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokuntoinen. Ei välityskuluja. 050 343 9210 Elmer Ostetaan tontti tai omakotitalo pk-seutu, omaan käyttöön. Ilman välityspalkkiota. P. 040 503 4998

Ostetaan

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Harras hetki

Muusikko Freeman (Leo Friman), 69, asuu Helsingissä. Hämeenlinnassa lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Freeman tuntee silti olevansa sielultaan ikuisesti hämeenlinnalainen. Freeman perusti laulaja Virve Rostin kanssa Menneisyyden vangit -yhtyeen 30 vuotta sitten. Bändi juhlistaa pitkää taivaltaan Kulttuuritalolla 8.10. pidettävällä konsertilla. Jos koronatilanne suo, Freeman aikoo keikkailla lähikuukausina trubaduurina ja Uusi Fantasia -yhtyeen solistina.

Sanaristikko vie ajatukset pois arkimurheista Freeman tekee sanaristikoita usein ennen nukkumaanmenoa, koska ne auttavat rauhoittumaan ja matkaamaan höyhensaarille.

maamatta. Sama tilanne on hotellissa ennen esiintymistä. Ristikoita tekemällä välttyy Freemanin mukaan myös niin sanotulta hotellikuolemalta. Bändikaveriaan Virve Rostia hän kehuu sanaristikoissa suorastaan nerokkaaksi. Häneltä Freeman on pyytänyt apua, kun ristikon tekeminen on jumiutunut.

kin pitänyt tietokilpailuja lähibaarissaan Pikku Vallilassa. Nippelitiedosta on hyötyä myös ristisanatehtävissä. Freemanista on mahtava tunne, kun on saanut käyttää harmaita aivosolujaan ja päässyt maaliin. Hän on myös huomannut, että kun ristikon takutessa pitää päivän ajan taukoa, homma alkaa luistaa paremmin seuraavana päivänä. Freeman toteaa, että eritoten hänen iässään on hyvä käyttää aivojaan sanallisten tehtävien ratkaisemiseen. Ristisanojen tekeminen tunnetusti ehkäisee muistisairautta ja edistää näin kansanterveyttä.

SANARISTIKOT TULIVAT Freemanille tutuiksi jo 13-vuotiaana oppikoulussa, jossa ne olivat suoranainen villitys. Freemanin luokalla hän ja moni muu myös laativat niitä. Freeman on ollut aina kiinnostunut kaikesta nippelitiedosta. Kun kotiin hankittiin kirjahyllyyn Raamatun ja Tuntemattoman sotilaan väliin Pieni tietosanakirja -sarja, hän luki läpi koko sarjan. Siitä lähti into osallistua erilaisiin tietokilpailuihin. Viime vuosina hän on itse-

FREEMAN TUNNETAAN pop-kappaleista, joissa on tarttuvat sanat. Verbaalikko ei kuitenkaan ole itse sanoittanut laulujaan. Esimerkiksi hänen säveltämänsä Ajetaan me tandemilla -kappaleen on sanoittanut Hector. Vaikka Freeman aluksi kummeksui laulun sanoja, hän tajusi nopeasti niiden toimivan ja on jaksanut esittää biisiä keikoilla kerta toisensa jälkeen. Freeman on myös ollut itse sanaristikoissa vihjeenä tyyliin ”viiksekäs tandemmies”. ■

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

enneisyyden vangit -yhtyeessä laulava ja soittava Freeman tunnustautuu sanaristikkofaniksi. Ristikoiden täyttäminen on hänelle lukemisen ja musiikin kuuntelun lisäksi harrastus, jossa hän rentoutuu parhaiten. Ristikoiden parissa sulkeutuu omaan maailmaansa ja pääsee irti arjen murheista. Sanaristikoita Freeman ratkoo eri paikoissa ja tilanteissa. Yksi tärkeä paikka on sänky, sillä ristisanatehtävät auttavat rauhoittumaan ja matkaamaan höyhensaarille. Kun ristikon onnistuu saamaan täyteen, voi olla suoritukseen tyytyväinen ja sammuttaa valot hyvillä mielin. OIVAKSI AJANKULUKSI ristikoiden tekeminen on osoittautunut pitkillä keikkamatkoilla. Keikkabussissa aika kuluu ristisanoja täyttäessä huo-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Hyvää pyhää

9.5.

Kulkueessa rukoillen

Tänään on rukoussunnuntai. Päivän evankeliumissa (Luuk.11:5–13) Jeesus puhuu rukouksesta. Jumala haluaa vastata meidän rukouksiimme ja antaa meille enemmän kuin osaamme edes pyytää.

RUKOUSSUNNUNTAIN VIETTO on saanut alkunsa rukouskulku eista, joita järjestettiin Roomassa 300luvulta alkaen. Tuolloin kevätpelloille vaeltaneet ja hyvää satoa toivoneet pakanalliset saattueet muuttuivat kristillisiksi rukouskulkueiksi. Rukouskulkueita pelloille järjestettiin rukoussunnuntain ja helatorstain välisenä maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona, mistä tulee niiden myöhempi nimitys käyntipäivät. Niissä ru koiltiin Jumalan siunausta alkavalle satokaudelle.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Olen se, jota kaipaat

aluamme niin monia asioita, ja ulkoa päin tulee koko ajan uusia haluamisen kohteita. Niin monet yllykkeet ja virik keet vievät meitä eri suuntiin, että meil tä katoaa se, mitä oikeasti haluamme, ja pian sekin, mitä oikeasti olemme. Meistä tulee kärsimättömiä, kun emme saa sitä, mi tä haluamme, eikä kukaan tunnu ymmärtävän, mitä sy vimmältämme tarvitsisimme. Lopulta emme tiedä si tä itsekään. Rukous on sisäistä pysähtymistä ja viisauden etsimis tä. Meidän on hyvä kertoa Jumalalle, mitä tarvitsemme. Hän kyllä tietää sen, mutta opimme silloin itsekin, mi tä syvimmältä kaipaamme. Sen tietäminen ei aina ole helppoa. Kaikkien halujemme ja toiveidemme taustalla on syvä halu löytää yhteys johonkin meitä suurem paan, mikä antaa merkityksen ja suunnan kaikille pyrkimyksille.

Haluamme milloin sitä, milloin tätä. Kaiken sen taka na on kuitenkin vielä syvempi halu, joka ohjaa meitä et simään sitä, mikä on totta, oikeaa, kaunista ja kestävää. Jumala tulee meitä vastaan kaikissa haluissamme – jo pa niissä, jotka uhkaavat viedä meidät eksyksiin. Erilais ten mielihalujen ja intohimojen ristitulessa etsimme epä toivoisesti elämän syvintä keskusta ja lähdettä. Sisim mässämme haluamme kuulla jonkun sanovan: ”Tässä minä olen. Olen se, jota kaipaat. Älä etsi minua mistään muusta. Olen jo syvimmässä halussasi ja kaipauksessasi.” Rukouksessa et houkuttele Jumalaa kääntymään puoleesi vaan taivut itse kuuntelemaan häntä ja sitä, mitä kaipaat. Seisahdut ehkä katselemaan kaunista maisemaa, kä velet hiljakseen, venyttelet hitaasti hengitellen tai ihan vain istahdat alas. Suljet mielesi ulkoiselta hälyltä. Etsit sydämesi kammiosta häntä, joka odottaa siellä sinua. Asetutte kuuntelemaan toisianne.

Kerro Jumalalle halusi ja huolesi Ennen rukousta ole hetken aikaa tekemättä mitään. Asetu aloillesi ja hengitä hetkinen rauhassa. Odota, että mielesi asettuu ja sydämesi on mukana. Tule sitten tietoiseksi siitä, mitä tunnet tänään tarvitsevasi ja mistä huolehdit. Hengitä aina välillä muutama rauhallinen hengitys. Se auttaa sinua löytämään syvän halusi ja huolesi. Hengityksen myötä jätä asiasi Jumalan haltuun.

LAURI MAARALA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

6.5.2021 kirkkojakaupunki.fi

Kivikauden vantaalainen uskoi luonnon pyhyyteen s. 4

. s u d h a d u u , h a o t s s s o o r N e m Korsossa u n a kokeiltiin k o j i virtuaali uutta E kahvilaa s. 10 kai

Rauhaa Pääotsikko luonnosta

Pia Olkkonen ja Minna Paavola testasivat Sipoonkorven metsämeditaatioreitin s. 2

3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 merkkiä /kpl ja loppuun sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

Minna Paavola (oik.) tutustui Sipoonkorven metsämeditaatioreittiin Pia Olkkosen opastamana.

Meditaatiohetki

Vantaan seurakuntien uudella metsämeditaatioreitillä Sipoonkorvessa rauhoitutaan erilaisilla pysähdyspisteillä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT ANTTI RINTALA

aljon retkeilevä Minna Paavola lähti Sipoonkorven metsämeditaatioreitille Korson seurakunnan diakoniatyöntekijän Pia Olkkosen opastamana. He tutustuivat reitin varrelle suunniteltuihin pysähdyspisteisiin Google Maps -sovelluksen avulla. Paavolan mukaan puhelimen ohjeilla tehtävät pysähdykset toimivat hyvin. – Vaelluksen tukena oli 6–7 meditaatiotekstiä. Niissä pohdittiin esimerkiksi metsässä risteileviä polkuja ja oman elämän polkuja, kaatuneen sam-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 8/2021

maloituneen puun uutta elämää ja kalliota, joka on yhtä pysyvä ja vakaa kuin Jumala. – Tekstien avulla pystyi syventymään ja aistimaan ympäristöä. Se oli todellista hiljentymistä luonnon helmassa. Sipoonkorpi on Paavolalle ennestään tuttu retkipaikka. Hänestä siellä on hienoa alkuperäistä luontoa ja paljon nähtävää ja koettavaa. Tähän aikaan vuodesta kevään valo, lintujen äänet ja alkava vihreys tuntuvat erityisen kiehtovilta. – Kyseisellä meditaatioreitillä on vaihtelevaa maastoa, metsää, kalliota ja järvenrantaa. Varsinaisen reitin ulkopuolella risteilee pieniä kinttupolkuja. Maisemat vielä muuttuvat kesää kohden, kun ne rehevöityvät. Paavolan mielestä kolmen kilometrin mittainen reitti on sen verran lyhyt, helppokulkuinen ja selkeästi merkitty, joten sitä voi suositella myös sellaiselle, joka ei juuri retkeile. – Matkan varrella voi rauhassa pysähdellä ja syödä eväitä. Ja jos ottaa reitistä selvää etukäteen, siellä liikkuminen on vielä helpompaa.

MINNA PAAVOLA kulkee luonnossa melkein päivittäin, koska hän asuu lähellä Tussinkosken luonnonsuojelualuetta. Viime aikoina hän on nauttinut ulkoilusta entistä enemmän, kun mukana on koiranpentu Diva, jolle kaikki on uutta ja ihmeellistä. – Luonto on muutenkin ollut aina minulle se paikka, josta olen saanut voimaa, jos elämässä on ollut vaikeita hetkiä. Silloin tällöin Paavola suuntaa pidemmälle retkelle. Parhaana paikkana hän pitää nimenomaan Sipoonkorpea, jonka laajalta alueelta löytyy aina uusia retkeilyreittejä tulisijoineen ja levähdyspaikkoineen. – Sipoonkorvessa reitit on merkitty niin hyvin, että siellä uskaltaa retkeillä yksinäänkin. Tosin alue on ollut korona-aikana vähän turhankin suosittu. Parasta onkin, jos ehtii retkelle hiljaisempina aikoina, arkena tai aikaisin aamulla. VANTAAN SEURAKUNTIEN johtavan kasvatuksen pastorin Tarja Korpelan mukaan Sipoonkorven

VANTAAN SEURAKUNTAYHTYMÄ

Löydä sielun latauspiste Uusi sivusto kutsuu etsimään henkistä hyvinvointia luonnosta, joogasta ja podcasteista.

Innokas Diva-koiranpentu on tehnyt Minna Paavolan mielestä ulkoilusta entistä nautinnollisempaa.

metsässä metsäreitin pysähdyspaikkojen meditaatiovirikkeet tarjoavat vaellukselle hiljentymishetken ja mahdollisuuden katsella omaa elämäänsä myös hengellisestä näkökulmasta.

”

Meditaatiotekstien avulla pystyi syventymään ja aistimaan ympäristöä. MINNA PAAVOLA

– Metsässä kulkeminen tekee hyvää. Tietoinen läsnäolo, askelten rauhallinen tahti ja hengittäminen avaavat aistit kaikelle ympäröivälle. Kul-

kija voi kuunnella metsän ääniä ja antaa katseen vaeltaa. Tässä kaikessa voi nähdä Luojan kädenjäljen ja liittää oman elämänsä osaksi tätä kokonaisuutta. Metsämeditaatioreitin pituus on kolme kilometriä. Kävelymatka Kuusijärven parkkipaikalta Sudentassun sillan kautta reitin alkupisteeseen on noin puolitoista kilometriä, joten kuljetun matkan yhteispituus on noin kuusi kilometriä. Reitin maasto vaihtelee metsästä ja kallioista Bisajärven rantamaisemiin. Jalkaan kannattaa laittaa kunnon jalkineet. Polkujen kapeudesta johtuen reittiä ei voi kulkea esimerkiksi pyörätuolilla. Sipoonkorven metsämeditaatioreitistä löytyy tietoa Vantaan seurakuntien sielunlataus.fi -sivustolta. Sivuston ideana on tarjota vinkkejä lähiluonnossa olevista rauhallisista ja kiinnostavista vaellusreiteistä, joita voi mobiiliavusteisesti kulkea omana aikanaan ja omassa tahdissaan. ■

Uusi Sielunlataus.fi-sivusto yhdistää hengellisyyden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Sielun latauspisteestä löytyy muun muassa podcasteja, hiljaisuuden jooga -videoita, tietoa hiljaisista retriiteistä ja pieniä pyhiinvaellusreittejä vantaalaisessa ympäristössä ja luonnossa. Sielun latauspiste -sivustolta voit löytää itsellesi sopivan sielun lataustavan.

Sielu auki -podcastit

Kristiina Hyppölän juontamassa Sielu auki -podcastissa vantaalaiset kertovat suoraan ja rohkeasti uskostaan. Jaksoissa kuullaan muun muassa, miten iltapäivälehdissä kohauttanut tosi-TV-julkkis päätyi kirkkoon töihin ja mikä saa nuoren naisen pysymään vanhoillislestadiolaisuudessa.

Retkireittejä Vantaalla

Sielun latauspisteet luonnossa ovat pieniä pyhiinvaellusreittejä Vantaan maisemissa. Reitit voi kulkea seuraamalla Google Maps -palveluun merkittyjä koordinaatteja. Reitin varrella on pysähdyspaikkoja, joissa voi pohdiskella palvelusta luettavien tekstien äärellä. Reittejä on tällä hetkellä kaksi, joista toinen sijoittuu Sipoonkorpeen ja toinen kulkee Vantaan länsilaidalta Linnaisista pitkin Vantaan vanhaa kirkkotietä Helsingin pitäjän kirkonkylään ja Pyhän Laurin keskiaikaiselle kirkolle.

Hiljaisuuden joogaa ja meditaatiota

Hiljaisuuden jooga pohjautuu joogaliikkeisiin sekä vanhaan kristilliseen mystiikan traditioon ja sanattomaan rukoukseen. Liikkeet on kehitetty perinteisen hathajoogan liikesarjoista kaikille sopiviksi. Sielun latauspiste -sivustolla voi perehtyä tähän joogan lajiin katsomalla videosarjan Askeleet hiljaisuuden joogaan. Lisää jooga- ja meditaatiovideoita on tulossa. www.sielunlataus.fi KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 8/2021

Mihin Vantaalla uskottiin ennen Arkeologi Andreas Koiviston mukaan uskonto on vaikea ja tärkeä tutkimuskohde arkeologialle. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT JUSSI HELTTUNEN, TOM BJÖRKLUND JA MUSEOVIRASTON ARKEOLOGIAN ESINEKOKOELMA

antaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto katsoo Jokiniemen muinaispuiston alueen maisemaa eri silmin kuin maallikko. Jo lapsena hän oli kuin arkeologi etsiessään läheiseltä metsäpolulta saviruukun palasia, joita alueella on yhä paljon. Koivisto kiipesi myös usein Stenkullan mäelle Keravanjoen toisella puolella. Hän etsi kalliosta merkkejä kvartsijuonteista, joista kivikauden ihmiset olisivat voineet iskeä paloja nuolen- ja keihäänkärkiin. Niitä ei löytynyt. Materiaali tuli muualta. Jokiniemen-Stenkullan alue on yksi Suomen laajimmista kivikautisista asuinpaikoista. Täällä on asuttu jo 6 000–5 300 vuotta sitten. Hieman jokivartta ylöspäin löytyy vielä vanhempi asuinpaikka Brunaberget. Sen elonmerkit ovat 9 300 vuoden takaa. JOKINIEMEN LÖYDÖT OVAT alueilta, jotka ovat nyt 21–25 metriä merenpinnan yläpuolella. Täällä on asuttu kampakeraamisen ajan eri vaiheissa. Nimensä aika on saanut saviesineisiin tehdyistä aivan kuin kammalla painetuista jäljistä. – Tämä oli keskusasuinpaikka, jossa asuttiin pysyvästi, käytiin kauppaa ja kenties tultiin kauempaakin juhlimaan yhdessä, Koivisto kertoo.

Kun varhaisempien kausien löydöt liittyvät hylkeen- ja kalanpyyntiin, kampakeraamisen ajan (5 300– 2 800 eKr.) aineisto on rikkaampaa. Jokiniemen huomattaviin löytöihin kuuluvat ihmishahmoiset savi-idolit. Vaikka niillä näyttäisi olevan parta, koristelut saattavat kuvata myös lettejä ja tatuointeja. Eli kunnioitetuista hahmoista ainakin osa on naisia.

”

keasti tutkittava ja samalla tärkeä asia. Se on ollut suuressa roolissa ihmisten maailmankuvassa, Andreas Koivisto sanoo. PYHYYTTÄ ON NÄHTY Vanhimmissa löydöissä on runKAIKKIALLA. saasti saaliseläinten luita. KoivisARKEOLOGI to arvioi, että tämä ja myöhemmät ANDREAS KOIVISTO kampakeraamiset kulttuurit ovat olleet shamanistisia. On kunnioitettu omia esi-isiä ja luontoa, jossa pyNuorakeraamisen ajankin (2 800– hyyttä on nähty kaikkialla. 2 300 eKr.) löytöjä Jokiniemessä on – Luut on saatettu heittää tuleen tehty. Se toi tullessaan uuden sotusiksi, että tapetun eläimen sielu varikansan, kotieläimet ja uskonnon, pautuisi takaisin kiertoon. Stenkullasjohon kenties liittyvät myös vasarata on löydetty myös kivikautinen rikirveet. Koivisto vertaa tämän Venä- vitalo. Sen alla on punamullalla peijän aroilta Saksaan ja Pohjoismaiden tetty hauta. Tämä kertoo esi-isien eteläosiin ulottuneen aggressiivisen kunnioituksesta. kulttuurin leviämistä Etelä-Amerikan Nuorakeraaminen kansa asettui valloittaneisiin konkistadoreihin. Etelä- ja Lounais-Suomeen, sillä se piti kotieläimiä, ainakin vuohia, ja MIHIN MUINAISET vantaalaisten esi- kävi kauppaa. vanhemmat uskoivat? – Nuorakeraamisen kansan kult– Uskonto on arkeologiassa vaituuri oli hierakkinen: mies oli per-

HANNU MÄKILAMPI

Laura Maria Latikka on ollut Rekolassa kirkkoherrana seitsemän vuoden ajan.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 8/2021

Vantaan Jokiniemestä löydetty savi-idoli.

Laura Latikka lähtee Turkuun Rekolan seurakunnan kirkkoherra Laura Maria Latikka palaa juurilleen. Hänet valittiin kirkkoherraksi Turun Maarian seurakuntaan. Välillisessä vaalissa oli kahdeksan hakijaa. Latikka sai seurakuntaneuvostossa selkeän enemmistön äänistä. Maaria on Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän suurin seurakunta. Seurakunnassa on 26 204 jäsentä ja 32 työntekijää. Se on yksi Suomen vanhimpia seurakuntia, jonka historia ulottuu

Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas keraamisen ajan naisesta. Kuva on aiemmin

kauas keskiajalle. Maarian kirkko on rakennettu 1400-luvun alkupuolella. Myös Latikan oma ja sukuhistoria kytkeytyvät Maarian seurakuntaan. – Minulla on vahva tunneside Maariaan. Äitini toimi siellä 1960-luvulla ensimmäisessä lehtorinvirassaan. Isäni suku on sieltä kotoisin. Minut on kastettu Maarian seurakunnassa ja olen asunut alueella, kun olin pieni lapsi. Voi olla, että muut Turun seurakunnat eivät olisi herättäneet samanlaista kiinnostusta, Latikka kertoo.

Vaikka Latikka on viihtynyt Rekolassa, hän ajattelee, että vaihtamisessa on hyvät puolensa sekä hänelle että seurakunnalle. Latikka valittiin Rekolan kirkkoherraksi toukokuussa 2014, ja hän arvioi, että seitsemän vuoden jälkeen on aika hakea uutta. – Maarian seurakunta on noin puolet suurempi kuin Rekola, ja sen toimintaympäristö on erilainen. Vantaalta vien mennessäni kokemuksen seurakuntien välisestä hyvästä yhteistyöstä, jota yhteiset palvelut tukevat. Turussa on kymmenen seura-

kristinuskoa? heen pää ja heimopäällikön valta suuri. Tämä kansa otti omaan käyttöönsä asuin- ja palvontapaikat. Esiisiä kunnioitettiin yhä. Soturikansalla, joka usein tappoi miehet ja otti naiset itselleen, saattoi olla viikinkijumalien tyyppisiä, ei kovinkaan rakkaudellisia jumalia, Koivisto kertoo. MYÖS HAUTALÖYDÖT antavat vihjeitä uudesta uskonnosta. Nuorakeraamisen kulttuurin haudoissa vainaja on asetettu sikiöasentoon miehet oikealle kyljelleen pää käännettynä länteen, naiset vasemmalle pää itään. Haudassa on usein mukana saviastioita ja miehillä kivikirves ja lantiolla veitsi. Tuonpuoleisessa oli jotain, missä näitä esineitä tarvittiin. Pronssikaudella (1 700–1 500 eKr.) jatkui samantapainen kulttuuri. Tuolta ajalta ovat peräisin korkeille paikoille lähelle auringon ja tuulen jumalia rakennetut mahtimiesten haudat eli hiidenkiukaat. Niitä on Suomessa noin 10 000. Rautakauden (500 eKr.–1200/1300 jKr.) kuluessa kansa vaihtui: tänne tuli saamelaisia, suomalaisia ja hämäläisiä. Heidän uskonnoissaan palattiin takaisin shamanismiin, jossa tietäjillä ja luonnon kunnioituksella oli iso rooli. Jumaliakin oli, kuten metsän jumala Tapio ja Ukko, jotka piispa Mikael Agricola luetteloi epäjumaliksi 1551. – Täällä saamelaisista kertovat yhä täkäläiset paikannimet, kuten Nuuksio ja Lapinkylä. Kun ruotsalaiset siirtolaiset saapuivat ja toivat tullessaan kristinuskon, pysyviä asukkaita oli täällä vähän. Kristinuskon tuloon päätyy rautakauden viimeinen kausi ristiretkiaika. Koivisto tutkailee polkua, jonka varresta on löytynyt kivikautisia saviruukkujen palasia. Kuvassa myös Tom Björklundin näkemys kampajulkaistu Helsingin pitäjän vuosikirjan 2021 kannessa.

kuntaa, joista kuuden kirkkoherrana on nyt tehdyn valinnan jälkeen nainen. Latikka aloittaa uudessa tehtävässään näillä näkymin elokuussa. – Rekolan uuden kirkkoherran valintaprosessin käynnistäminen lienee esillä toukokuun lopun seurakuntaneuvostossa. Valinta menee syksyyn, Latikka arvioi.

Muuttajille uusi tervetulopaketti Pääkaupunkiseudun seurakunnat ovat perinteisesti lähet-

täneet tervetulopaketin uusille asukkaille, jotka kuuluvat seurakuntaan. Näihin kuuluvat sekä muualta että kaupungin sisällä muuttaneet. Vantaalla uusi paketti otetaan käyttöön kesäkuun alussa. Vantaan seurakuntien viestintäasiantuntijan Juha-Pekka Vanhatalon mukaan Vantaalla halutaan lähestyä uusia seurakuntalaisia laadukkaasti yhteisellä ilmeellä. Tätä ennen Vantaan seitsemällä seurakunnalla on jokaisella ollut omat materiaalinsa. Uudistuksessa on käytetty palvelumuotoilun menetelmiä.

Viime vuonna tehtiin kaupunkiin hiljattain muuttaneille kysely siitä, mitä he odottavat seurakunnan tervetulopaketilta. – Tästä on tullut meille tärkeä tapa ottaa kontaktia uusiin seurakuntalaisiin. Haluamme viestiä siitä, että seurakunta on muuttaneita varten. Samalla kerromme, mihin seurakuntaan muuttaja kuuluu eli paketilla on myös informatiivinen tarkoitus. Vanhatalon mukaan Vantaan seurakuntien tervetulopaketissa esitellään kunkin seurakunnan toimintaa. Lisäksi se sisältää erilaisia tarroja, modernin suo-

jelusenkelikortin ja tarrasädekehän selfien ottamista varten. Uutuutena joissakin seurakunnissa on lahjakortti, jolla voi noutaa leivän alueen kaupasta. Eniten uusia muuttajia on Tikkurilan seurakunnassa ja Vantaankosken seurakunnassa, joissa lähetettiin viime vuonna yli 2 000 tervetulopakettia. Hakunilassa, Hämeenkylässä, Korsossa ja Rekolassa paketteja lähetettiin 500–800. Vähiten muuttajille lähetettäviä tervetulopaketteja oli ruotsinkielisessä seurakunnassa, alle 200.

Lähteenä on käytetty myös Helsingin Pitäjän vuosikirjaa 2021.

Lähetä kuva mielipaikastasi Vantaankosken seurakunta etsii kuvia länsivantaalaisten lempipaikoista omilta kotikulmiltaan. Paikoista, jotka ilahduttavat, lämmittävät sydäntä, virkistävät tai rauhoittavat. Kuvia on tarkoitus käyttää Vantaankosken seurakunnan viestinnässä: kausiesitteessä, verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Lisätietoja ja tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta vantaanseurakunnat.fi/uutiset. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 8/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–20.5.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Diakoniapäivystys puhelimitse p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Jumalanpalveluksiin ja muihin tilaisuuksiin voi osallistua Hakunilan seurakunnan Facebook-sivulla sekä nettisivulla www.hakunilanseurakunta.fi. Tallenteet tilaisuuksista ovat katsottavissa Facebookissa sekä YouTubessa myös jälkeenpäin. Iltakirkko torstaisin klo 18. Iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja. Musiikkihetki lauantaisin klo 18 ja keskiviikkoisin klo 12. Luottamuksen rukoushetki maanantaisin klo 18. Tuokio Taizé-laulujen parissa. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä kuunneltavaksi. Uusi jakso noin kahdesti viikossa Hakunilan seurakunnan SoundCloud-tilillä. Lukijana Kirsi Lipasti. Äitienpäivän messu su 9.5. klo 12. Afrikkalainen gospelmessu su 9.5. klo 15 Lauluyhtye Virtuoson äitienpäiväkonsertti su 9.5. klo 18. Messu to 13.5. klo 12. Merimieskirkkopyhä. Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta pe 14.5. klo 12. Avoin kirkkomuskari la 15.5. klo 11–11.30. Sini-kanttorin avoin kirkkomuskari Instalivenä Hakunilan seurakunnan Instagramissa. Ei ennakkoilmoittautumista. Messu su 16.5. klo 12. Yhteisvastuukeräys Tänä vuonna Yhteisvastuukeräyksellä autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Tule mukaan lähimmäisenrakkauden kansanliikkeeseen ja lahjoita netissä yhteisvastuu.fi/hakunila tai MobilePaylla numeroon 10197. Puhelinystävät Voisitko ryhtyä puhelinystäväksi ikäihmiselle? Ota yhteyttä diakoni Kati Pyykköön, p. 050 593 5503.

HAKUNILAN KIRKKO JA LÄNSIMÄEN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 8/2021

Hakunilan kirkko on avoinna ma– to klo 9–14 sekä su klo 13–14. Ehtoollinen on tarjolla sunnuntaisin Hakunilan kirkossa klo 13–14 ja kuun viimeisenä sunnuntaina Länsimäen kirkossa klo 13.30– 14.30. Ehtoollisaineet siunataan Facebookissa klo 12 lähetettävässä jumalanpalveluksessa. Jaamme ehtoollista tunnin aikana siten, että samaan aikaan voi kirkkosalissa olla 6 henkilöä kerrallaan. Etukäteen ei tarvitse ilmoittautua. Yksityisehtoollista voi pyytää arkipäivinä ma–to päivystävältä papilta, p. 09 8306 507. Maanantain lounasannokset Voit noutaa pakatun yhden hengen lounasannoksen Hakunilan kirkon pääovelta maanantaisin klo 13–13.30. Diakoniatyöntekijät tavoitat puhelimitse numerosta 050 573 6277 sekä sähköpostilla hakunilan. diakonia@evl.fi. Voit jättää soittopyynnön milloin vain. Älä jää yksin! Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla on avoinna ma–to klo 9–14. Paikan päälle voi tulla, mutta suosittelemme ottamaan yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla: 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@ evl.fi. Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina papille voi soittaa p. 050 3547 648. Seurakunnan työntekijät tavoitat puhelimitse ja sähköpostilla. Yhteystiedot löytyvät seurakunnan nettisivuilta www.hakunilanseurakunta.fi.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 9–18 puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys puhelimitse ti ja to klo 9–11 p. 09 8306 472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Hävikkiruokakassien jako ke 12.5. ja 19.5. kirkon yläpihalla klo 11–12. Ruoka-apu kohdennetaan Hämeenkylän seurakunnan alueella asuville vähävaraisille. Ennakkovaraus vähentyneiden hävikkiruokatoimitusten takia. Uudet asiakkaat: soittakaa diakonian päivys-

ESKO JÄMSÄ

Hakunilan seurakunta

Kari Nikkinen kertoo, että yhteiselle retkelle lähdetään usein Korson Ankkapuistosta.

Menokasvo

Korsossa pääsee retkeilemään porukalla Korson seurakunnassa on retkeilijöille oma Facebook-ryhmä. Milloin se perustettiin, vakituisiin retkeilijöihin kuuluva Kari Nikkinen? – Facebook-ryhmä perustettiin reilu vuosi sitten. Ryhmä on kuitenkin kokoontunut jo vuosia seurakunnan diakoniatyöntekijän Pia Olkkosen johdolla. Olemme käyttäneet viestinnässä WhatsApp-sovellusta. – Facebook-sivujen avulla pystyy paremmin tiedottamaan retkistä. Retkillä on ollut joka kerta 15–20 henkilöä, ja koko ajan on tullut mukaan uusia ihmisiä. Tarkoituksena on saada ihmiset liikkumaan ja tarjota uusia virikkeitä. Millaisia retkiä ryhmä tekee? – Osa retkistä tehdään Korsoon ja lähialueille. Välillä on ollut vähän kauemmaksi suuntautuvia pyörä- ja patikkaretkiä. Joskus on tehty myös pidempiä vaellusretkiä, kuten

neljän kirkon vaellus. – Toisinaan ohjelmassa on ollut voimistelua, mölkyn pelaamista ja paikallisten nähtävyyksien katsomista. On järjestetty myös aarteenetsintää, jossa aarrekätkön löytäjä on saanut pienen palkkion. Mitä ryhmän toiminta on antanut sinulle? – Olen saanut tästä hyvän olon ja mielenrauhaa. Liikkuminen, johon liittyy yhteisöllisyyttä, tuntuu suorastaan terapeuttiselta. – Tärkeää on myös, että tämä ei maksa mitään eikä tarvita erillisiä varusteita. Retkien vetäjinä toimivat seurakunnan työntekijät puolestaan ovat mukavia ja elämänmyönteisiä. Tämä onkin samalla ikkuna seurakuntaan. MARJO KYTÖHARJU Lisätiedot: Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmä, Pia Olkkonen, p. 050 322 6560.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–20.5.

tysnumeroon 09 830 6472 päivystysaikoina ruoka-avun saannin edellytysten tarkistamiseksi. Seuraavilla kerroilla voitte varata ruokakassit sähköpostitse os. diakonia.hameenkyla@evl.fi. Ehtoollishartaudet sunnuntaisin jumalanpalveluksen jälkeen klo 11 alkaen. Ehtoollinen jaetaan kuuden hengen ryhmissä suoratoistettavan jumalanpalveluksen jälkeen. Ensimmäiset 6 ilmoittautunutta voivat osallistua myös jumalanpalvelukseen. Muut ryhmät noin 15 min välein. Ennakkoilmoittautumiset arkisin klo 9–14 kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6450 tai sähköpostitse hameenkylan.seurakunta@evl.fi. Miesten sauvakävelypiiri su 16.5. klo 18. Lähtö kirkolta, kävellään Lammaslammen ympäri. Omat sauvat mukaan. Mukana seurakunnan työntekijä. Kuuntele sanajumalanpalvelukset, päivähartaudet sekä muut suoratoistettavat tilaisuudet verkkoosoitteessa hameenkylanseurakunta.fi (”Kuuntelekirkosta”). Samasta osoitteesta löydät myös sähköisen tapahtumakalenterin sekä YouTube-kansion, jossa eri työalojen tekemiä videoita. Seuraa seurakunnan toimittamia tiedotteita ja uutisjuttuja Facebookista sekä Instagramista.

VERKOSSA Jumalanpalvelus su 9.5. klo 10. Matti Hyry, Hannu-Pekka Heikkilä. Päivähartaus ke 12.5. klo 12.

Helatorstain jumalanpalvelus to 13.5. klo 10–11. Jarna Wikström, Hannu Lehtikangas. Jumalanpalvelus su 16.5. klo 10. Jaakko Kara, Hannu Lehtikangas. Päivähartaus ke 19.5. klo 12. Usko ja oppi -raamattuilta to 20.5. kello 18–19.30. Exodus. Matti Hyry ja Jarkko Vähäsarja keskustelevat Toisen Mooseksen kirjan pääteemoista. Ilta liittyy huhtikuussa alkaneeseen kaksivuotiseen Lue Raamattu läpi -projektiin, joka jatkuu huhtikuulle 2023. Siitä löytyy lisätietoa osoitteessa www. hameenkylanseurakunta.fi/lueraamattu-lapi-projekti.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14 puhelimitse, p. 09 830 6550. Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376

Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–pe klo 9–12. Mahdolliset muutokset seurakunnan tilaisuuksien järjestämisessä ovat nähtävissä seurakunnan internetsivujen tapahtumissa. Muutokset ovat mahdollisia, jos kokoontumisrajoitukset muuttuvat. Seurakunnan seniorit ja lähetyspiiriläiset: ryhmätoiminta on toistaiseksi tauolla koronarajoitusten vuoksi. Mikäli haluat tekstiviesti-ilmoituksen, kun toiminta jälleen alkaa, lähetä viestillä oma nimesi diakoniapappi Mari Mäkelän puhelinnumeroon 050 5111 783. Ehtoolliselle on mahdollista osallistua verkossa lähetettävän jumalanpalveluksen jälkeen sunnuntaisin klo 11–12 välillä Korson kirkossa. Järjestämme ehtoolliselle osallistumisen turvallisesti ja vallitsevien ohjeiden mukaan. Käynti sisälle kirkkoon viraston puoleisesta ovesta tai alaovesta parkkipaikan puolelta. Ohjeistamme käytännöistä tarkemmin paikan päällä. Osallistuthan ehtoolliselle vain terveenä. Perhekerho pe 7.5. klo 9 Korson kirkon pihalla. Perhekerho pe 14.5. klo 9 Korson

kirkon pihalla. Ilmoittautuminen lähetys- ja senioripiirien yhteiseen kevätjuhlaan to 27.5., ohjelmassa yhdessäoloa, kahvit ja herkuttelua, musiikkia ja yhteislaulua. Ilmoittaudu 21.5 mennessä kirkkoherranvirastoon 09 830 6550.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Perhekerho to 6.5. klo 9 Nikinmäen seurakuntakodin pihalla. Perhekerho to 20.5. klo 9 Nikinmäen seurakuntakodin pihalla.

VERKOSSA Messu su 9.5. klo 10. Mari Mäkelä, Jani Vanhala, Juho Punkeri. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebooksivun kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. Messu su 16.5. klo 10. Elina Aro, Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebooksivun kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen.

MUUALLA Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon yhteisistä kävelylenkeistä ajantasaisesti. Plogging – roskajuoksu. Kevään siivoustalkoot omatoimisesti Korsossa. Kannustamme lenkkeilijöitä varustautumaan suojakäsinein ja roskapussein, ja pelastamaan hangesta paljastuneita

roskia jätehuollon piiriin. Olethan varovainen viruksen varalta poimiessasi käytettyjä maskeja. Kiitos!

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 puhelimitse 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Laura Maria Latikka 044 422 0405, laura.latikka@evl.fi, Ben Ahlroos 050 535 2450, Laura Leverin 050 467 2434, Seppo Paulasaari 046 922 9370.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Mahdollisten kokoontumisrajoitusten vuoksi toimintaa on rajoitettu. Tarkistathan toiminnan ajanta-

Koe, hengitä ja kuuntele.

Sielunlataus.fi Podcasteja, vaellusreittejä, hiljaisuuden joogaa. Sinua varten.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 8/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–20.5.

saisuuden nettisivuiltamme ja tapahtumakalenterista. Helatorstain jumalanpalvelus ja päivärippikoulun konfirmaatio to 13.5. Kahdessa ryhmässä klo 10.30 ja 12.00. Laura Maria Latikka, Tiia Maria Saari. Kirkkoon saavat kokoontumisrajoitusten vuoksi tulla vain konfirmoitavat. Ehtoollinen kirkossa su klo 11.30 ja 12. Ehtoollishetki kestää n. 10 min. Ei ennakkoilmoittautumista. Ei kuvata. Kerralla ehtoolliselle pääsee 6 henkilöä. Muista turvaväli ja käytä maskia. Käsidesiä on kirkon aulassa. Ethän tule sairaana. Ehtoollisen jälkeen poistu välittömästi kirkon tiloista – kuulumisia voi vaihtaa ulkosalla.

Elämänkaari HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Jalmari Mikael Katalkin, Lotanna Emmanuel Onyemelukwe, Siiri Liisa Loviisa Peltonen, Onni Urho Tapani Pessi, Lilian Freya Maria Ranta. Avioliittoon kuulutettu Jonas Ville Oskari Willman ja Johanna Milla Maaret Ranto. Hautaan siunattu Ann-Mari Johansson, 91 v, Ilmari Aleksanteri Puolakka, 88 v, Kerttu Heleena Kangas, 85 v, Arvo Tapani Majuri, 85 v, Matti Pylvänäinen, 83 v, Ritva Annikki Tuulia Lukkonen, 78 v, Lea Anneli Keinänen, 74 v, Aulis Unto Ilmari Partanen, 74 v, Eero Juhani Lehtinen, 61 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Jalmari Mikael Katalkin, Jimi Vesa Kalevi Mäkelä, Netta Helka Aune Järvinen, IIvo Oiva Elias Elolähde, Isla Maria Manner.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Aava Elena Niinimäki, Hugo Valentin Hautalahti, Liam Emiel Villem Rasinpuro. Hautaan siunattu Esa Salminen 82 v, Irma Anneli Mustonen 74 v, Juhani Suokas 64 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Tobi Kristoffer Lähteinen, Emma Maria Elviira Kämppi, Nooa Eemil Joonatan Lauronen, Kemppainen Iivo Elia Alvari. Hautaan siunattu Halonen Aune Unelma 85 v, Reijo Juhani Röyhkiö 66 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Nestor Kofi Ilmari Aubynn, Viljo Juhani Pertti Björkman, Peppi Minka Matilda Hautala, Kaarle Kustaa Joonatan Koskimaa, Viola Annikki Pesonen, Torsti Arvo Porvali, Elias Anton Rantala, Arvi Tuomo Johannes Väätäjä, Mette Elisabeth Westermark,

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 8/2021

William Oiva Tapio Paasikangas, Eino Lauri Ilmari Kuivanen, Elias Onni Juhani Rossi, Liinus Alvar Julian Halkola, Emil Juhani Christian Luoto, Jade Amanda Olivia Repo. Avioliittoon kuulutettu Martti Rainer Stenman ja Laura Johanna Kristiina Sandell, Joona Samuel Kaisto ja Sallamari Tuulia Hentilä, Joni Andreas Mikael Hasanen ja Tiiu Marina Seppälä, Tommi Taneli Ohtonen ja Emilia Miljaana Toivanen. Hautaan siunattu Yrjö Mauno Nikkinen 86 v, Toivo Ilmari Huttunen 77v, Eero Martti Kullervo Mynttinen 76v, Meeri Anneli Lindholm 73 v, Viljo Erkki Vauhkonen 96 v, Maila Sinikka Nikkonen 92 v, Heikki Johannes Rantalainen 91 v, Oili Margit Palmu 88 v, Pirjo Anneli Pälli 83 v, Teuvo Samuli Kantanen 81 v, Maija Leena Rinne 76 v, Raimo Aarne Antero Järvinen 75 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Lotte Vieno Vellamo Luukka, Eeda Sisko Heikkinen, Iivo

Johannes Hakkarainen, Selma Sofia Pokkinen, Filip Kaj Kristian Michelsen, Nella Miisa Huttunen, Daniel Tharaavut Koski, Eeli Ensio Mikael Kröger, Bella Melissa Nicole Still, Edel Avella Tukiainen, Sina Aini Aurora Kovanen, Kalle Sisu Ilmari Wainio. Avioliittoon kuulutettu Essi Maaria Kinnunen ja Miika Ilari Tölli. Kuolleet Salme Martta Rantala 87 v, Joel Gabriel Juhani Hara 0 v, Salme Elina Tuuha 96 v, Leena Liisa Pajosmaa 88 v, Pentti Veli Kauppi 87 v, Syneve Anneli Singvalla Grönstrand 77 v, Anna-Liisa Launonen 72 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döda Aulis Emil Kalervo Lampinen 90 år, Raili Katriina Fallström 76 år, Lars Hallbäck 81 år, Marja-Liisa Wikström 78 år.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Lasten oma päiväkerho 3–5-vuotiaille 3 x / vk. Ilmoittautuminen Petri p. 050 573 6328. Ehtoollinen Asolassa  su klo 11.30 ja 12. Ehtoollishetki kestää n. 10 min. Ei ennakkoilmoittautumista. Ei kuvata. Kerralla ehtoolliselle pääsee 6 henkilöä. Muista turvaväli ja käytä maskia. Käsidesiä on aulassa. Ethän tule sairaana! Ehtoollisen jälkeen poistu tiloista – kuulumisia voi vaihtaa ulkosalla. Asolan arabiankielinen työ sunnuntaisin. Tiedustelut Daniel Aghot p. 040 148 8282.

VERKOSSA Miesten raamattupiiri verkossa ma 10.5. klo 18.30. Lisätiedot Markku Nieminen. Jumalanpalvelus verkossa sunnuntaisin klo 10. Lähetetään suorana seurakunnan Facebook–sivulla. Facebook–tunnuksia ei tarvita ja lähetys on katsottavissa myös tallenteena. Jumalanpalvelus su 9.5. klo 10. Seppo Paulasaari, Sirkku-Liisa Niemi. Helatorstain jumalanpalvelus ja päivärippikoulun konfirmaatio to 13.5. Kahdessa ryhmässä klo 10.30 ja 12.00. Laura Maria Latikka, Tiia Maria Saari. Jumalanpalvelus su 16.5. klo 10. Laura Leverin, saarna Marja Soikkeli, Tiia Maria Saari. Lähetystilaisuus su 16.5. klo 11.30. Medialähetys Sanansaattajat.

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 8306 804 ma-pe 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 8306 220 ark. klo 9–15 vantaa. hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717,

tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202 Diakoniapäivystys Voit varata ajan keskustelua varten www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651 / diakonia. tikkurila@evl.fi. Tarvittaessa voit tulla päivystykseen ilman ajanvarausta ti klo 10–11.30 (Asematie 12A). Asioinnin kesto pyritään pitämään lyhyenä, noudatetaan turvaetäisyyksiä ja hyvää käsihygieniaa. Käytäthän maskia ja tulet vain terveenä.

Seuraamme koronatilanteen kehitystä. Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www.tikkurilanseurakunta.fi Kasvomaskia tulee käyttää seurakunnan toiminnassa aina, kun lähikontaktia ei voida välttää.

VERKOSSA www.facebook.com/tikkurilanseurakunta Jumalanpalvelus su 9.5. klo 10 Sari Hartikka, Päivi Helén, Iina Katila. Suoratoistetaan Tikkurilan kirkosta. Osallistuminen Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Jumalanpalvelus su 16.5. klo 10. Johanna Jakonen, Maria Koukkari, Samppa Laakso, Sonja Orupabo. Osallistuminen Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Iskelmäjumis su 16.5. klo 18. Tikkurilan kirkko, suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebooksivulla. Laulamme Suomi-iskelmän klassikoita ja popmusiikin uudempia helmiä bändin säestämänä. Mukana Terje Kukk, Terhi Viljanen ja Sari Hartikka. Perhekerho Instalivessä maanantaisin klo 9.30. Tikkurilan Lasten ja perheiden Instagram-tilillä tiksin_ lapset_ja_perheet jatkuu toukokuun ajan musiikillinen aamuhetki. Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilanseurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

MUUALLA Senioripysäkki-ryhmä voi olla

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–20.5.

hyvä apu ikääntymisen elämän tuomien muutosten läpikäymisessä. Eläkkeelle jääminen, läheisen kuolema, yksinäisyys, oma tai läheisen sairastuminen ja ihmissuhteet ovat kaikki asioita, jotka saattavat mietityttää. Senioripysäkki-ryhmiä ohjaavat valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka ovat suorittaneet Helsinki Mission Senioripysäkki-ryhmänohjaajakoulutuksen. Kerran viikossa kokoontuva Senioripysäkki-ryhmä starttaa syyskuussa, mutta ryhmää aletaan koota jo nyt keväällä. Jos ryhmä kiinnostaa sinua, ota yhteys diakonissa Hanna Raunuun puh. 050 3848481, hanna. raunu@evl.fi Mahdollisuus ehtoolliseen on Tikkurilan kirkossa järjestettävissä ehtoollishetkissä. Niiden järjestämisessä noudatetaan voimassa olevia koronarajoituksia ja seurataan koronatilanteen kehitystä. Lue ajantasainen tieto aiheesta www. tikkurilanseurakunta.fi Ilolan brunssit toteutetaan nyt noutopalveluna. Tilaa ja nouda brunssiruoka, valmiista ruoasta voitte nauttia kotona. Brunssin sisältö ja tilausohjeet Tiksin lapset ja perheet -Facebook-sivulta tai tiedustelut/tilaukset lastenohjaaja Hanne Pekanpalolta tekstiviestillä tai Whatsapp-viestillä p. 050 420 3991. Ulkoperhekerhoja pidetään toukokuussa koronarajoitusten sen salliessa, tarkemmat tiedot ajoista ja paikoista löytyvät Tiksin lapset ja perheet -Facebook-sivulta. Ilmoittautuminen Lapin-retkelle 15.6. mennessä. 28.8.–4.9.2021 on ohjelmassa patikointia Saariselän tunturimaisemissa, saunomista ja pulahduksia tunturipuroon, hiljentymistä, yhdessäoloa, lepoa sekä retkipäivä Inariin. Hinta 555 e sis. matkat bussilla, majoitus Tievatuvalla 2 hh, Lapin täysihoito. Tikkurilan srk:n diakoniatyön järjestämä leiri on päihteetön. Huom. matka toteutetaan siinä tapauksessa, että koronatilanne sallii. Ilmoittautuminen Tikkurilan seurakuntaan p. 044 4220 480 (ark. klo 9–17). Lisätietoja pastori Päivi Helén 050 572 2666 paivi.helen@evl.fi ja diakoni, TM, Toomas Takala toomas.takala@evl. fi 050 3474 995.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna vain puhelimitse tai ajanvarauksella ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Virkatodistukset ja sukuselvitykset: aluekeskusrekisteri p. 09 8306 345. Kasteiden ja häiden varaukset: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Hautajaisten varaukset:

Elämme kummillista aikaa!

Valtakunnallinen Kummipäivä 6.6.2021

VERKOSSA Live-muskarihetket GoogleMeetissä. Iltaperhemuskari maanantaisin klo 17.30, vauvamuskari keskiviikkoisin klo 14.30 ja perhemuskari perjantaisin klo 9. Tied. ja linkki GoogleMeetiin: Ritva-Leena ”Ritvis” Tuuli, p. 050 358 9217. Jumalanpalvelus su 9.5. klo 10. Papit Tiina László, Maari Santala, kanttori Iisakki Seppä. Messun jälkeen ehtoollishetket Virtakirkolla klo 11.10, 11.30 ja 11.50. Ennakkoilmoittautuminen ehtoollishetkiin virastoon p. 09 8306 440, tai s-postilla vantaankosken.seurakunta@evl.fi pe 7.5. klo 14 mennessä. Seutulan kappelin ehtoolliskirk-

ko su 9.5. klo 12 ja klo 13, paikan päällä 6 henkeä kerralla. Papit Hannu Pöntinen, Oili Karinen, kanttori Kari Jerkku. Ennakkoilmoittautuminen ehtoolliskirkkoihin virastoon p. 09 8306 440, tai s-postilla vantaankosken.seurakunta@evl.fi pe 7.5. klo 14 mennessä. Kivistön verkkokirkko ma 10.5. klo 19. Papit Iiro Salminen, Oili Karinen, kanttori Iisakki Seppä. Konfirmaatiomessu to 13.5. klo 12. Pääsiäisen rippikoulun konfirmaatio. Papit Margit Helin, Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Iisakki Seppä. Kansanlaulumessu su 16.5. klo 10. Papit Tuula Paasivirta, Jere Hämäläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Messun jälkeen ehtoollishetket Virtakirkolla klo 11.10, 11.30 ja 11.50. Ennakkoilmoittautuminen ehtoollishetkiin virastoon p. 09 8306 440, tai s-postilla vantaankosken.seurakunta@evl.fi pe 14.5. klo 14 mennessä. Jumalanpalveluksia voi seurata menemällä verkkosivulle vantaankoskenseurakunta.fi, josta löytyvät linkit lähetyksiin. Lähetykset löytyvät myös Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTubekanavalla. Jumalanpalveluksia voi katsoa suorana tai kahden viikon ajan tallenteena. Verkkosivut www.vantaankosken-

Löydät meidät myös somesta!

seurakunta.fi. Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Kirkko auki hiljentymistä varten ma–pe klo 9–15. Helluntaiherkkujen noutomyynti. Tilaa ja nouda kotitekoiset, suloiset herkut helluntaiksi. Kaikki tuotteet laktoosittomia, joukossa myös gluteenittomia, kts. tiedot. Myös villasukkia myynnissä! Tilaukset pe 14.5. mennessä: maria. jarviniitty@evl.fi, p. 050 512 1168. Nouto pe 21.5. klo 12–13 ja 16–17 Virtakirkolta (käynti Kilterinkaaren puolelta, liikuntaesteisille tuodaan pyydettäessä Kilterinkaaren ovelle). Maksu käteisellä tasarahalla noudettaessa. Tuotteet: Piimäkakku, pieni á 15 e. Taatelikakku, iso á 20 e. Tiikerikakku, iso á 20 e. Sitruunakakku, á 15 e. Maailman parhaat pikkuleivät, 200 g pussi 5 e/pss. Omenapiirakka, gluteeniton, kantikas vuoka 22 cm, á 15 e. Raparperipiirakka, gluteeniton, kantikas vuoka 22 cm, á 15 e. Talonpojan pikkuleivät, gluteeniton, 200 g pussi, 5 e/pss. Saaristolaislimppu, 6 e. Karjalanpiirakka 5 kpl/ pussi, 5 e/pss. Kinkkupaprikapiiras, neljäsosauunipellillinen tai vuoka, á 10 e. Villasukkia, koot S/M/L, erilaisia malleja ja värejä. Varaa sukkapari, valitse noutaessasi. Lasten sukat 10 e, aikuisten 15 e.

KIVISTÖN KIRKKO

@KirkkoVantaalla KIRKKO VANTAALLA

Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

PÅ NÄTET

Lue lisää kummipäivä.ﬁ

ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220. Pappi tavattavissa: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Seuraa verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

Vanda svenska församling

Laavatie 2 Kirkko auki hiljentymistä varten ma–ke klo 9–18, to klo 15–18. Seuraa Kivistön kirkon elämää somessa. Facebook ja Instagram: Kivistön kirkko.

Gudstjänster från Helsinge kyrka S:t Lars kl. 10 strömmas via församlingens YouTube kanal.  Utan närvarande församling. Gudstjänst sö 9.5 kl. 10. Kristi himmelsfärdsdagens gudstjänst to 13.5 kl. 10. Tvåspråkig gudstjänst med Hämeenkylän srk - De stupades dag sö 16.5 kl. 10. Efter gudstjänsten uppvaktning vid hjältegravarna vid Helsinge kyrka S:t Lars kl. 11, i Rödsand kl. 12 och vid minnnesmärket i Sandkulla kl. 12.30.

BARNVERKSAMHET I KLUBBUTRYMMET Strömfårav. 13 Pysselklubb för åk 1–3, ti och ons kl. 12–16.30.  Barnvänlig hund på plats. Max. 6 deltagare. Mera info: t.f. barnledare camilla.koskinen@evl.fi, 050 341 4964.

FÖRSAMLINGENS SOMMARLÄG ER 3 dagsläger 7–24.6, vardagar, kl. 9–16 för barn i förskolan + åk 1–6 på Helsinggård, Konungsv. 2. 1 veckan 7–11.6, 2 veckan 14–18.6, 3 veckan 21–24.6. Pris: 50 € / vecka / barn. Syskonrabatt (50 %). Barnvänlig hund på plats. Förhandsanmälning via vår hemsida. Info: t.f. barnledare camilla.koskinen@evl.fi, 050 341 4964.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282 retriitit.vantaa@evl.fi

NÄKÖVAMMAISILLE Puhelinryhmä kokoontuu pe 14.5 ja 28.5 klo 13–14.30. Osallistuaksesi ryhmään tarvitset vain tavallisen kännykän. Terhi soittaa sinulle ja yhdistää puhelut ryhmäpuheluksi. Sitten voimme keskustella niin kuin olisimme samassa huoneessa. Puhelinkerhoon mahtuu neljä osallistujaa. Ilm. ryhmään aina ryhmää edeltävänä torstaina Terhille puh. 050 381 87 58 tai sp. terhi.suonsivu@evl.fi Ilmoittautumisen voi jättää puhepostiin silloin, kun työntekijä ei pysty vastaamaan soittoosi.

Kyrkan i Vanda

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 8/2021

Tigrayn sodan uhrit saavat apua Etiopian Tigrayssä on puolen vuoden ajan riehunut sota, josta on ulkomaille tihkunut vain niukasti tietoa. Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti myöntää 15 000 euron avustuksen sodan uhrien auttamiseksi. Apu ohjataan perille Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppanin, luterilaisen Mekane Yesus -kirkon kautta. Maailman suurin luterilainen kirkko toteuttaa avustushankkeen yhteistyössä Etiopian ortodoksisen kirkon ja kirkkojen kansainvälisen avustusverkoston ACT-allianssin kanssa. Apua annetaan niin alueelta paenneille kuin alueen sisällä oleville ihmisille. YK:n hätäaputoimisto OCHA arvioi raportissaan, että Tigrayssa oli maaliskuun lopussa jopa 1,7 miljoonaa kodeistaan pakoon lähtenyttä ihmistä. Epäsopu Etiopian hallituksen ja paikallishallinnon välillä puhkesi sisällissodaksi viime marraskuussa. Sodan molemmat osapuolet ovat kansainvälisen median ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan syyllistyneet muun muassa joukkomurhiin. Myös seksuaalinen väkivalta on yleistä. Kirkko ja kaupungin Etiopiasta tavoittaman Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyön koordinaattorin Tesfaye Nigusun mukaan raiskausten, väkivallan ja monenlaisten traumojen vammauttamat uhrit tarvitsevat psykososiaalista tukea. Tämä sisältyy avustusohjelmaan. Avustushankkeen tavoitteena on myös turvata ruoan ja veden saanti ja auttaa erityisesti nälkää näkeviä lapsia sekä odottavia ja imettäviä äitejä. Myös hygieniaoloja parannetaan. PAULI JUUSELA AP / LEHTIKUVA

Abraha Kinfe Gebremariam pakeni sotaa kaksostyttäriensä Adenin ja Turfun kanssa. Lasten äiti on kuollut.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 8/2021

Korson seurakunnassa kokeiltiin kevään aikana virtuaalista kahvilaa. Siellä opittiin digitaitoja ja tavattiin toisia. Netittömille lainattiin tabletti ja prepaid-liittymä.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JUSSI HELTTUNEN

irkonkulma on suosittu Korson seurakunnan olotila kirkon naapurissa. Koronapandemian vuoksi sen ovet ovat olleet pitkään kiinni. Moni ikääntynyt, yksinelävä tai muuten vain juttuseuraa kaipaava on jäänyt vaille kokoontumispaikkaa. Kun niin moni muukin seurakunnan toiminta on siirtynyt nettiin, diakoniatyöntekijä Pia Olkkonen päätti kokeilla, toimisiko Kirkonkulma virtuaalikahvilana. Kahvilaan haluttiin mukaan myös ihmisiä, joilla ei ole digitaitoja saati edes laitetta, jolla pääsisi verkkoon. Seurakunta käytti osan valtiolta saamastaan kirkon diakoniaan tarkoitetusta koronatuesta kymmeneen tablettiin ja prepaid-liittymiin. Ne on tarkoitettu ehkäisemään digisyrjäytymistä, joka koskettaa monia Olkkosen työssään kohtaamia ihmisiä. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa yksinäisten ja syrjäytymisuhan alla olevien vanhusten tavoittaminen. – On paljon ikäihmisiä, ja nuorempiakin, jotka eivät ole ikinä käyttäneet nettiä tai joiden taidot hoitaa asioitaan digitaalisesti ovat puutteelliset. On myös ihmisiä, joilla ei ole varaa älypuhelimeen, Olkkonen sanoo. Etenkin koronarajoitusten aikaan digitaitojen tarpeellisuus on korostunut. Puhelimella ei aina saa viranomaisia tavoitettua tai linjoilla joutuu jonottamaan kauan. – Koska yhteiskunta ei ota tässä takapakkia, mietimme, olisiko mahdollista madaltaa kynnystä digitaitojen opetteluun. Siksi kokeilimme kevään mittaan virtuaalikahvilaa, johon kutsuttiin ihmisiä henkilökohtaisesti mukaan. Halusimme joukkoon sekä niitä, jotka jo osaavat, että niitä, jotka tarvitsevat rohkaisua. Osa osallistujista käytti omaa puhelintaan, osa seurakunnan tablettia, Olkkonen kertoo.

Helena Forssell osallistui virtuaalikahvilaan omalla puhelimella

Helena Forss YKSI VIRTUAALIKAHVILAN kahdestakymmenestä osallistujasta oli Helena Forssell. Hän on aktiivinen seurakuntalainen, joka normaaliaikoina on käynyt niin kirkossa kuin Kirkonkulman kahvilassa. Vaikka hänellä on älypuhelin, sen käyttämisessä on parantamisen varaa. – En ole mitenkään taitava, vaan olen netissä sellainen Pihtiputaan mummo. Ikäihmisellä asiat eivät jää samalla sekunnilla mieleen. Siksi oli hyvä, että Pia Olkkonen kävi minua neuvomassa ja teki sen rauhallisesti, Forssell kiittää. Virtuaalikahvila kokoontui viisi kertaa Teamssovelluksessa. Forssell osallistui tapaamisiin kännykkänsä avulla. Tosin viimeisellä kerralla hän ei yrityksistä huolimatta saanut videokuvaa näkyviin. Hän arvelee siitä huolimatta olevansa nyt hieman paremmin jyvällä nettiasioista kuin ennen virtuaalikahvilaa.

laan. Pia Olkkonen lainasi seurakunnan diakoniatyölle hankittuja tabletteja niille, jotka sitä tarvitsivat.

s ell oppi digitaitoja virtuaalikahvilassa – Minulla on ollut tapana käydä Kirkonkulmassa. Nyt oli kiva tavata tuttuja edes näin. Kirkonkulma on mukava paikka eläkeläiselle. Siellä on edullista kahvia ja pullaa, ja voi tavata muita mummoja ja papparaisia, Forssell kertoo. Forssell on kaivannut myös messua ja käynyt hakemassa ehtoollista kirkon ovelta. – Olen joskus onnistunut osumaan puhelimella myös nettijumalanpalvelukseen. Sähköpostikin minulla on, poika asensi, mutta sitä en ole käyttänyt. Minulla on erilaisia luottamustehtäviä ja saan kokouspaperit, Forssell kertoo. – Eikö Yhteisvastuukeräyksen avulla auteta nyt meitä ikäihmisiä oppimaan digitaitoja? Se on kyllä tarpeen, hän lisää. TARVE ON selvä myös Pia Olkkosen mukaan – eikä tilanne toisaalta ole toivoton.

– Kuilu, joka on muodostunut digitaitoja aktiivisesti käyttävien ja käyttämättömien välille vaikuttaisi olevan suurempi kuin olin ajatellut. Ihmiset kokevat häpeää siitä, että ovat tämän digiyhteiskunnan ulkopuolella. Moni tuntee huonommuutta siitä, että ei osaa. Se tunne on niin vahva, että on helpompi torjua heti kättelyssä yrittäminenkin. Kun hävetään, ei pyydetä apua, Olkkonen sanoo. Hän kertoo muistuttaneensa ryhmäläisille joka viikko, että häneen ja kahteen muuhun ohjaajaan saa olla yhteydessä, jos tulee teknisiä haasteita. – Kaikki eivät kovin helposti ottaneet yhteyttä, vaan minun oli oltava itse aktiivinen ja kysyttävä, miten sujuu. Olkkosen mukaan hieno kokemus virtuaalikahvilassa oli, että osallistujat tukivat toinen toi-

siaan ja taitavammat auttoivat muita. Tapaamisiin kuului työntekijän tekemä videotervehdys, liikuntaa, lyhyt hartaus ja keskustelu pienryhmissä. Iso tavoite oli yksinäisyyden lievittäminen. Ryhmäläisten palautteesta kävi ilmi, että ihmiset kaipaavat toisiaan. Yksinäisyys on koronavuonna entisestään lisääntynyt. – Saamamme palautteen mukaan tärkeintä osallistujille oli nähdä toisten kasvot. Olkkosen mukaan virtuaalikahvila oli niin onnistunut kokeilu, että jossain muodossa sitä jatketaan syksyllä, vaikka kahvilaankin jo pääsisi. Kyseessä on myös toiminta, jonka veturina voi aivan hyvin toimia vapaaehtoinen seurakuntalainen. Nyt Olkkosen lisäksi mukana olivat diakoniatyöntekijä Marjo Suorsa ja harjoittelija Kärt Kainulainen. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 8/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–20.5.

Kirkoissa soi JANI LAUKKANEN

PERJANTAINA 7.5. Perheiden tanssituokio klo 10–10.30 Käpylän kirkolta Helsingistä lähetetään Oulunkylän seurakunnan Youtube-kanavalla. Tuokion vetää Salla Kaitokari. Vapaa pääsy. Video on nähtävillä viikon ajan.

SUNNUNTAINA 9.5.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 8/2021

Päivämusiikkia klo 12–12.45 Helsingin Vanhastakirkosta lähetetään suorana Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Facebooksivulla. Soittamassa on urkuri Matti Vaakanainen. Vapaa pääsy. Ei edellytä kirjautumista Facebookiin.

KESKIVIIKKONA 19.5.

Petri Laaksonen laulaa kaikille Suomen äideille rakastetuimpia sävelmiään Äideistä parhain -konsertissa sunnuntaina 9.5. klo 18. Konsertti lähetetään Malmin kirkosta suorana verkossa osoitteessa Tiketti.stream. 15 euroa maksavia lippuja saa Tiketti.fistä.

TIISTAINA 11.5. Päivämusiikkia klo 12–12.45 Helsingin Vanhastakirkosta lähetetään suorana Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Facebooksivulla. Soittamassa on urkuri

KESKIVIIKKONA 12.5.

TIISTAINA 18.5.

ESKO JÄMSÄ

Musiikkimessu suoratoistona Leppävaaran kirkosta Espoosta klo 11. Messun musiikki on rakennettu Ahti Sonnisen säveltämän laulusarjan ”Viisi laulua Raamatun sanoihin” pohjalta. Outi Noponen ja Kullervo Latvanen, laulu, Pauliina Hyry, urut. Liturgina teol. kand. Heta Kallioranta. Äiti, olet niin kaunis -laulu on kuultavissa verkossa Jippiimission Youtube-kanavalla. Uuden äitienpäivälaulun laulaa viisivuotias Savanna Böhling ammattimuusikoiden säestämänä. Laulun on säveltänyt 14-vuotias Nyyti Rahkonen. Suloisen laulun sanat koskettavat. Vapaa pääsy. Jippiimissio ry on helsinkiläinen lapsi- ja nuorisotyötä tekevä järjestö, jonka toiminnassa on mukana yli 100 lapsikuoroa eri kirkkokunnista, seurakunnista ja kouluista sekä kymmeniä ammattimuusikoita. Petri Laaksosen Äideistä parhain -äitienpäiväkonsertti klo 18 Malmin kirkosta Helsingistä lähetetään suorana verkossa osoitteessa https://tiketti.stream. Laulajasäveltäjä Petri Laaksosen melodiset ja elämänmakuiset laulut yhdistettynä vahvaan ja sielukkaaseen tulkintaan ovat koskettaneet monia suomalaisia jo neljännesvuosisadan ajan. Hänen tunnettuja kappaleitaan ovat muun muassa Täällä Pohjantähden alla, Eläköön elämä, Sata salamaa ja Oot voimani mun. Laaksonen laulaa kaikille Suomen äideille rakastetuimpia sävelmiään. Petri Laaksonen, laulu ja piano, Petri Hatakka, koskettimet ja laulu, Make Perttilä, kitara ja laulu. Liput 15 euroa Tiketistä. Konsertti on katsottavissa 16.5. saakka.

Santeri Siimes. Vapaa pääsy. Ei edellytä kirjautumista Facebookiin.

Sunnuntaina 9.5. lähetetään musiikkimessu suoratoistona Leppävaaran kirkosta Espoosta kello 11. Messun musiikki on rakennettu Ahti Sonnisen säveltämän laulusarjan ”Viisi laulua Raamatun sanoihin” pohjalta.

Anima mea – mietiskelevän laulun tunti klo 18–19 Zoomissa. Laulamme helsinkiläisen Kallion seurakunnan Hiljaisen rukouslaulumessun ja Hiljaisen rukouslaulun kelttimessun lauluja, ohjaajana toimii Hilkka-Liisa Vuori. Vapaa pääsy. Kutsulinkki Zoom-tapaamiseen löytyy Kallion seurakunnan nettisivuilta tämän tapahtuman tiedoista. Zoom-ohjelmisto kannattaa ladata ja asentaa jo etukäteen ennen tuntia. Häämusiikki-ilta Espoossa Leppävaaran kirkossa on peruttu, mutta häämusiikkia on tarjolla seurakunnan omalla YouTube-kanavalla. Löydät konsertin haulla ”Häämusiikki-ilta Leppävaaran kirkossa”. Konsertti on kuvattu viime keväänä. Juonnetussa konsertissa kanttorit esittävät tuttua ja tuntemattomampaa häämusiikkia. Musiikin lomassa kerrotaan vihkitilaisuuteen liittyvistä käytännön asioista.