Kirkko ja kaupunki 2021 10 Espoo

10 17.6.2021 kirkkojakaupunki.fi

Hyve s. 20

Juhannus s. 27

Suku­ tutkimus s. 14

Pride s. 12

Usko s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Jumala ei pihtaa hyvyyttään

Joutilaisuudessa opittua sovelletaan vaikeina aikoina.

RAAMATUN KUVAUKSET PARATIISISTA ovat perin kesäisiä. Vaatteitakaan ei tarvittu ennen kuin alkoi hävettää, ja silloinkin riitti vain pieni kaistale arimpien paikkojen peitoksi.

Paratiisikuvaukset ovat myös melko maalaisia.

Illan viileydessä käveleskelevän Jumalan jalkojen alla ei hehku auringon kuumentama asfaltti vaan siellä narskuu puutarhapolun hiekka.

KESÄPÄIVÄN LÄMMÖSSÄ, lintujen liverryksessä, laineen liplatuksessa, auringon valossa, kukkien loisteessa ja kesäillan lempeässä viileydessä tuntuu ja tuoksuu paratiisi.

Meidän ei silti tarvitse lukita mielikuviamme Raamatun maalaismaisemiin: paratiisillinen hyvyys henkii yhtä lailla myös kesäisillä kujilla ja kuppiloissa, parvekkeilla ja terasseilla.

VALO JA LÄMPÖ eivät ainoastaan kuvaa Jumalan armoa.

Ne ovat armoa. Ne ovat armoa myös siinä mielessä, että me olemme niiden armoilla. Ne ovat – kuten Jumala – suunnatonta voimaa ja energiaa, jonka kanssa ei ole leikkimistä.

Ei ihme, että aurinkoa on palvottu jumalana jotakuinkin kaikissa kulttuureissa. Valon ja lämmön lähteenä aurinko on elämän edellytys ja ylläpitäjä.

Raamatun mukaan ihminen häädettiin pois paratiisista. Se on meidän suuri tragediamme.

Paratiisin isäntä ei silti hylännyt ihmiskuntaa, vaan maailman kaikki hyvyydet lämmöstä lempeen ovat aavistuksia alkuperäisestä onnen tilasta. Ja, kukaties, viittauksia tulevaan autuuteen.

Tänään

JUMALA EI PIHTAA hyvyyttään vaan levittää sitä ylenpalttisesti yli kaikkien laitojen, reunojen ja aitojen.

Suurpiirteisessä armollisuudessaan Jumala antaa aurinkonsa paistaa yhtä lailla pahoille kuin hyvillekin, erottelematta.

Jumalan hyvänsuopuus voisi olla meille esimerkkinä tänä kesänä. Että emme olisi kovia toisillemme, että jakaisimme omastamme ja panisimme hyvän kiertämään. Jotain tällaista se Jeesuskin kai tarkoitti sanoessaan seuraajilleen, että te olette maailman valo.

Me maailman valona heijastamme taivaallista valoa.

Se, ei mikään muu, on kirkon ja kristittyjen kutsumus.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Alkeellinen mökkeily onkin työleirin sijaan mindfulnessia.

YLEN VERKKO-OTSIKKO 25.5.2021

Iankaikkisesti Ja kun tulette johonkin taloon, sanokaa ensiksi: ”Rauha tälle kodille”.

LUUKKAAN EVANKELIUMI 10:5

”

EI IHME, ETTÄ AURINKOA ON PALVOTTU JUMALANA JOTAKUINKIN KAIKISSA KULTTUUREISSA.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Aina ansaitseminen ja uurastaminen, aina selviytyminen.

Herra, olen vasta näkemässä armosi.

Vahvista askeleeni kohti lempeyttäsi.

KIINALAINEN SANANLASKU

Kirkko ja kaupunki

10 17.6.2021

Seuraava lehti ilmestyy 12.8.

KANNEN KUVA: MARTTA-KAISA VIRTA, ANTTI RINTALA, ESKO JÄMSÄ JA JARKKO PELTOLUHTA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Tästä kesästä tulee ihan mieletön” Santeri Kujala, 22, soittaa konemusiikkia siellä missä pyydetään.

1

TEKSTI OONA MATTILA KUVA VILLE PALONEN

Santeri Kujala eli DJ Sateri, viime kesänä kaupunkikuvaa muuttivat ulkoilmatapahtumat, ”open airit”. Mistä on kyse?

– Viime kesänä koronatilanne rajoitti tapahtuma-alaa, ja neljännen sektorin kansalaisaktivismiin perustuvat omaehtoiset tapahtumat räjähtivät käsiin. Niitä oli viikoittain ja melkein joka päivä. Ulkoilmatapahtuman järjestäminen vaatii soittolaitteiston, pari logistiikasta huolehtivaa kaveria sekä viestiä puskaradioon: Täältä löytyy. Illan mittaan viesti kulkee, ja loppuillasta paikalla saattaa olla parisataa ihmistä.

2

Takana on pitkä talvi, jonka olemme viettäneet eristyksissä.

Millainen tästä kesästä tulee?

– Tästä kesästä tulee ihan mieletön. Käsillä oleva kesä kannattaa käyttää omaehtoiseen tee se itse -kulttuurin rakentamiseen. Viime kesä oli hyvä osoitus siitä, että kyllä me suomalaisetkin tuppisuukansana haluamme yhteisöllisyyttä.

3

Osa konemusiikkikulttuuria on kanssajuhlijan kunnioittamiseen perustuva turvallisen tilan eetos.

Miten se näkyy tapahtumissa?

– Konkreettisesti tapahtumassa löytyy paikan päältä lista, jossa luetellaan

turvallisen tilan malli. Yleensä kaikki häiriökäyttäytyminen, kuten syrjintä, rasismi ja seksismi, on kiellettyä. Jos koetaan, että joku ei noudata mallia, tapahtumasta lentää aika nopeasti pihalle.

4 5

Millainen tunnelma on hyvissä open air -juhlissa?

– Mielestäni osa koko illan atmosfääriä on se, että jokainen saa olla sitä mitä on eikä tarvitse pelätä, että joku tulee iholle tai tuomitsemaan.

– Hyvä meininki tarttuu soittajasta yleisöön ja yleisöstä soittajaan. Ja totta kai hyvän tunnelman tekee myös hyvä sää!

Mikä sinulle on pyhää?

– Vapaus ja elämästä nauttiminen.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

3

Meren pohjasta kirkkoon Helsingin rikkaimman kauppiaan purjelaiva haaksirikkoutui Lauttasaaren edustalla vuonna 1759. Venepuuseppä Marko Torvinen rakentaa siitä pienoismallia saaren kirkkoon.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA PETRI SAARELAINEN

N

”

ostimme Herran nimeen ankkurin.” Näin alkaa St Johannes -purjelaivan viimeisen matkan meriselitys vuodelta 1759.

Helsingin varakkaimman kauppiaan Johan Sederholmin laiva suuntasi kengillä ja jauhoilla lastattuna Viaporista eli nykyisestä Suomenlinnasta kohti Saksaa, mutta kohtasi jo alkumatkasta niin navakkaa vastatuulta, että joutui kääntymään takaisin. Laiva ajoi karille Lauttasaaren edustan matalikolla.

Jos Jätkäsaaresta matkustaa reittilautalla Tallinnaan, vaaranpaikka on viimeinen luoto ennen avomerta.

Helsingin yliopiston merihistorian dosentti ja innokas purjehtija Mikko Huhtamies asuu Lauttasaaressa noin viiden kilometrin päässä haaksirikkopaikasta. Hän ehdotti St Johannesta, kun häneltä kysyttiin, mikä olisi sopiva esikuva Lauttasaaren kirkkoon tulevalle laivan pienoismallille eli votiivilaivalle.

– Moni votiivilaiva on lahjoitettu kirkkoon kiitokseksi haaksirikosta selviytymisestä tai ennen pitkälle matkalle lähtemistä. Merimiehet hakivat yleisesti turvaa uskomuksista ja loitsuista, kun merelle piti lähteä ilman sääennusteita. Votiivi tulee latinan sanasta votum eli uhri ja lahja, Huhtamies kertoo.

Suomen rannikkokirkoissa on esillä yli kaksisataa votiivilaivaa, jotka ovat Huhtamiehen mukaan yleensä varsin iäkkäitä. Evankelis-luterilaisen kirkon mukaan votiivilaivoja hyödynnetään myös rukouksissa: laivan äärellä on voitu muistaa merellä hukkuneita tai kotoa poissa olevia.

Laiva kuvaa myös seurakuntaa matkalla olevana ja rukoilevana Jumalan kansana.

134 CM PITKÄ, 50 cm leveä ja 85 cm korkea purjelaiva painaa kymmenkunta kiloa. Se eroaa esikuvastaan siten, että laivan etukannelle keulapuun taakse ja peräkannelle maston juureen on kiinnitetty metallilenkit kattoon ripustamista varten. Venepuuseppä Marko Torvinen käytti kolme kuukautta St Johanneksen miniatyyriversion rakentamiseen.

Votiivilaivan valmistamisen vaiheet on tallennettu julkiselle Instagram-tilille @markotorvinen4.

Tilillä näkyy myös votiivilaivan purjetta ompeleva Anne Torvinen, jolle veneenrakentaja on laittanut hashtageiksi #vaimokulta ja #munkulta.

Marko ja Anne ovat valmistaneet Sulkavalla yli sata miniatyyrilaivaa.

4

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

– Olemme olleet 15 vuotta yhdessä, ja meillä on ollut tämä harrastus alusta asti. Annella on parhaat visiot. Hän tekee kolmivuorotyötä mielenterveyshoitajana, ja kun hän on töissä, minä rakennan yölläkin. Kun Annella on vapaapäivä, pidän minäkin vapaata.

Torvisen lempimateriaali on saunan lauteisiin tarkoitettu haapalauta, joka on pehmeää, taipuisaa ja oksatonta. Hän aloitti Lauttasaaren votiivilaivan rakentamisen työstämällä viisimetristä lautaa vannesahalla.

– Venettä rakentaessa pitää osata katsoa kaikkea peilikuvana. Se on vaikuttanut asenteisiinikin. Jos joku sanoo, että asia on näin, niin saatan vastata, että katsopas toiseltakin puolelta.

HELSINGIN LAMMASSAARESSA sijaitseva kesämaja oli Marko Torvisen ensimmäinen miniatyyriveneveistämö. Hän muutti Myllypurosta 7,5-neliöiseen majaan vuonna 1994 sen jälkeen, kun ensimmäinen avioliitto oli päättynyt eroon.

Alkeellisessa, kylmässä majassa kului yli kaksi vuotta.

– Päätin, etten ryyppää itseäni hengiltä kuten moni mies tekee eron jälkeen. Hain kirjastosta laivakirjoja ja rakensin pienoismallin Kauppatorilta liikennöivästä M/s Nataliasta. Kelirikon aikana saaressa oli Robinson Crusoe -meininki, kun juuri kukaan muu ei viitsinyt kahlata sinne pitkospuiden jäätyä veden alle.

93 cm pitkä ja 40 cm korkea M/s Natalia koristaa nykyään Torvisten kotia. Moni heidän pienoismalleistaan sijaitsee kuitenkin julkisessa tilassa. Viime vuonna valmistui tykkisluuppi Dianan pienoismalli Suomenlinnan Ehrensvärdmuseoon.

– Pikku-Dianan tykeillä voi ampua, sen mastot taipuvat alaspäin ja purjeet pystyy laskemaan.

Suomenlinnasta löytyy myös Torvisen rakentama pienoiskokoinen pirtuvene, jonka hän rakensi Tullimuseolle.

Lauttasaaren kirkon uusi votiivilaiva on yleisön nähtävillä, kunhan kirkon remontti valmistuu. Arvioitu aika on ensi maaliskuussa. Laiva ripustetaan kattoon kirkon keskikäytävän yläpuolelle.

Votiivilaivoja voi bongailla sitä odotellessa muualta. Niitä on Helsingissä ainakin Mikael Agricolan kirkossa, Karunan vanhassa kirkossa Seurasaaressa, Kulosaaren kirkossa, St Jacobs kyrkanissa Lauttasaaressa sekä Espoossa Espoonlahden kirkossa ja Matinkappelissa. ■

Kirkko ja kaupunki verkossa ESKO JÄMSÄ

Pörriäisniitty täynnä elämää Ketokimalainen, uralinkimalainen ja kirjokimalainen – muun muassa nämä lajit ovat löytäneet tiensä noin hehtaarin kokoi­ selle niitylle, jonka omistaa Espoon seurakuntayhtymä. Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa tehdyllä yhteistyöllä on onnistut­ tu luomaan niitty, jossa riittää kukkia koko kesäksi. Katso video niittymestari Erkki Kaarnaman pörriäisjahdista osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”On sanottu, että somessa käytävä yhteis­ kunnallinen keskustelu on alkanut muistuttaa avoviemäriä. Se häiritsee jo demokratian toteutumista.”

MIKKO LESKELÄ VERKKOKOLUMNISSAAN

JUSSI HELTTUNEN

Tiktok-tanssi liikuttaa riparilaisia Lauttasaarelainen isonen Pinja Pöllänen, 16, innostaa liikkumaan.

Hän sai tehtäväkseen suunnitella tanssin tämän kesän riparilaisil­ le. Nyt riparilaisia haastetaan kokeilemaan koreografiaa ja jaka­ maan siitä tehtyä videota Tiktokissa. Tanssihaaste on osa Lasten ja nuorten keskuksen toteuttamaa Luotu liikkumaan ­hanketta.

Lue lisää osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

5

Humanisti isolla H:lla

kus paras tapa lähestyä vaikeitakin kysymyksiä. Kun ihminen nauraa, hän rentoutuu ja muuttuu vastaanottavammaksi. Tämä näkyy illanvietoissa, joissa on paljon ihmisiä. Kun joku uusi ihminen naurahtaa jutuillesi, syntyy yhteys. Nauru pehmentää ja avaa ihmistä.

Käsikirjoittaja Anna Brotkinin mielestä kirkko on hyvä ympäristö tehdä komediaa.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS BRANDT

U

ppoutuminen omaan tekemiseen on Anna Brotkinille paras vastalääke kaikenlaiseen vertailuun. − Olen onnellisimmillani, kun keskityn kirjoittamiseen enkä ajattele mitä muut tekevät tai mitä minun pitäisi tehdä.

33-vuotias Brotkin on yksi televisiotuotantojen kuumimmista nimistä. Hän on nuorista aikuisista kertovan Aikuiset-tv-sarjan luoja ja käsikirjoittaja. Lisäksi hän on ollut mukana kirjoittamassa tv-sarjoja Rehtori, Jättekiva, Modernit miehet, Putous ja Pohjolan laki.

Tällä hetkellä Brotkin työskentelee uuden tv-sarjan kimpussa, mutta ei voi paljastaa, millainen siitä on tulossa. Jotain naurattavaa se kuitenkin on. − Ajattelen, että komedia on jos-

KIRJOITTAISIKO Brotkin komediasarjan kirkosta? − Siitä on ollut puhetta. Kirkko on hyvä ympäristö tehdä komediaa, mutta jonkun sellaisen pitää tehdä se, jolla on kyseisestä ympäristöstä kokemusta. Herkullinen lähtökohta voisi olla kirkon konservatiivisten tahojen ja liberaalien yhteentörmäys. − Jotta se ei tuntuisi kliseiseltä, sen voisi tehdä niin, että konservatiivisempaa puolta edustaa nuori ihminen ja liberaalia vanhempi.

Brotkinin mielestä lähes kaikista aiheista voi kirjoittaa komediaa.

Raja pilkan ja huumorin välillä on hiuksenhieno. − Se, mikä on jollekulle pilkkaa, on jollekulle toiselle hauskaa. Jokainen komedian tekijä määrittelee omat rajansa ja toivoo samalla, että katsojalla on samat rajat.

Brotkin ei ole ihan varma, kuuluuko hän tällä hetkellä kirkkoon vai ei.

Todennäköisesti ei. − Olen humanisti isolla H:lla.

En usko absoluuttiseen

pahuuteen, vaan ajattelen, että ihminen on pohjimmiltaan hyvä.

Pahojen tekojen taustalla on hyvä motiivi, joka on mennyt pieleen.

Kirjoittaminen on Brotkinille rakkauden teko. Hän haluaa luovuudellaan tarjota ihmisille iloa ja olla yhteydessä muihin. − On ihanaa, että Aikuiset on löytänyt niin ison yleisön. Se tarkoittaa, että olen onnistunut tekemään jotain sellaista, mikä resonoi ihmisissä.

STRESSISTÄ Brotkin arvelee kärsivänsä keskivertoihmistä vähemmän. Hän stressaantuu oikeastaan vain silloin, jos jokin asia on hänelle todella tärkeää. Näin voi olla, jos haluaa, että kohtauksesta tai jaksosta tulee todella hyvä ja aikaa tekstin hiomiseen on liian vähän. − Yleensä luotan siihen, että asiat järjestyvät. Perusluottamus tulee lapsuudesta, koska olen saanut kehuja, rakkautta, huolenpitoa ja turvallisen kasvuympäristön. Olen saanut kokea, että minua rakastetaan, vaikken tekisi mitään. Minun ei tarvitse hakea teoillani muiden hyväksyntää. Olen tästä todella kiitollinen vanhemmilleni.

Brotkin tekee arkisin paljon töitä, joten viikonloppuisin hän pyrkii rentoutumaan. Hän viettää mielellään aikaansa Kalliossa tai Vallilassa. Kalliossa on myös hänen uusi työtilansa. − Tykkään näiden kaupunginosien kerroksellisuudesta ja siitä, että samalla alueella asuu erilaisia ihmisiä. Nautin myös kaupoista, baareista ja kahviloista. Olen todellinen kaupunkilainen.

Vapaa-ajallaan Brotkin nauttii erityisesti ruoanlaitosta ja leipomisesta. − Tällä hetkellä rakastan sitruunaleivonnaisia. Kun laittaa sitruunaa, saa laittaa myös paljon sokeria. ■ Anna Brotkin keskustelee Anu Partasen ja Elina Hirvosen kanssa kateudesta Keskusteluja kryptassa -podcastissa.

Kuuntele Spotifyssa, iTunesissa, SoundCloudissa, Suplassa tai osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/ keskustelujakryptassa.

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

VÄINÖ TOPPINEN / PHONOGRAPHICS

Apocalyptica lähtee kirkkokiertueelle Selloheviyhtye Apocalyptican ensimmäinen ulkomaankeikka oli Berliinin Passionkirchessa vuonna 1997. Sieltä yhtyeen johtaja ja sellisti Eicca Toppinen muistaa liberaalin meiningin: yhtye soitti Metallicaa ja kirkossa oli baari auki. Sen jälkeen Apocalyptica teki pari kirkkokeikkaa Suomessa, mutta niistä tuli joissakin kristillissä piireissä närää.

– Koska emme halua loukata ketään, jätimme kirkot vuosiksi väliin. Nyt tuntuu, että on aika palata, Toppinen sanoo.

Apocalyptica on lähdössä marras–joulukuussa ensimmäistä kertaa kirkkokiertueelle. Tarkoituksena on luoda kokonaisuus, jossa otetaan huomioon kirkkotilan arvokkuus, tunnelma ja akustiikka.

Merkitseekö tämä sitä, että keikalla ei kuulla rokkia?

– Varmasti sitäkin on mukana tunnelman äärilaitana ja energiatason nostajana, Toppinen vakuuttaa.

– Kiertueemme ajankohta on vuoden pimeintä aikaa. Siitä tulee sen nimikin Matka mieleen – kaamoksen sello. Ajattelen, että kirkkoon sopii musiikki, joka tuo valoa ja kauneutta pimeyden keskelle. Pimeys voi olla myös hoitavaa, ja toivomme, että konserttimmekin olisi.

Pääkaupunkiseudulla Apocalyptica esiintyy 26.11. Helsingin Johanneksenkirkossa ja 30.11. Vantaan Pyhän Laurin kirkossa.

PAULI JUUSELA Lue Eicca Toppisen haastattelu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Apocalyptican kirkkokiertueen liput myynnissä Tiketissä.

Kansallismuseon Toista maata -näyttelyssä yhdistyvät esikristillisen ja kristillisen ajan esineet.

Pienellä tyynyllä on neljä valkoista kivensirua, kuin hampaanpalasia. Niiden yläpuolella on pala punaista silkkiä ja kaistale vanhaa pergamenttia, jossa lukee ”De lapide super quo Christus orando sudores emisit” eli vapaasti suomennettuna ”Pala kivestä, jolle Kristus rukoillen vuodatti hikipisaroita”.

Tarinan mukaan kiville on pudonnut itsensä Jeesuksen hikipisaroita, kun hän rukoili Getsemanessa ennen kuolemaansa. Mutta ovatko kivet oikeasti sieltä, ja miten ne päätyivät tänne silloisen Ruotsin valtakunnan itäiseen kolkkaan? Sitä emme tiedä, mutta jotakin sentään.

– Kivet löydettiin Turun tuomiokirkossa olevasta autuaan Hemmingin pyhäinjäännösarkusta 1920-luvulla, kertoo Tuomas Heikkilä, kirkkohistorian professori ja yksi Kansallismuseon Toista maata -näyttelyn käsikirjoittajista.

Näyttely kertoo Suomen historiasta vuodesta 1000 vuoteen 1917 eli ajasta ennen itsenäistymistä.

Getsemanen kivet on todennäköisesti hankittu Turun tuomiokirkkoon 1400-luvulla. Tähän viittaavat esimerkiksi pergamentilla oleva käsiala ja se, että silloin tällaisille pyhäinjäännöksille oli kysyntää. Kallisarvoisimpia olivat jäännökset, joilla uskottiin olevan suora yhteys Jeesukseen.

– Esimerkiksi Jeesuksen ristinkappaleita oli kirkoissa vaikka kuinka paljon, koko Ruotsin valtakunnassakin parikymmentä, Heikkilä sanoo.

Muita suoraan Jeesukseen liittyviä pyhäinjäännöksiä ei Suomessa ole säilynyt tähän päivään asti.

– Keskiajalla niitä on varmasti ollut muitakin.

Hattulan Pyhän Ristin kirkon nimikin viittaa siihen, että siellä on ollut kappale ristiä.

Nykyihmisen näkökulmasta puun-, kiven- ja luunkappaleet voivat tuntua merkityksettömiltä, mutta keskiajalla eläneille ne olivat tärkeitä.

SIRPA PÄIVINEN

– Jos musiikki koskettaa kuulijaa, siinä on jotain pyhää, sanoo Eicca Toppinen.

Jeesuksen hikikivet ja muita erikoisuuksia

Valkoisten kivensirujen uskottiin olevan Getsemanen puutarhasta.

– Ne olivat jotakin konkreettista, käsinkosketeltavaa, omin silmin nähtävää. Esineet vahvistivat sen, että ilmiöt, joista kerrottiin, eivät olleet pelkkiä juttuja vaan totta.

Toista maata -näyttelyssä ovat rinnakkain kristillisen ja esikristillisen ajan esineet. Se vastaa myös todellisuutta: kansanperinne ja kristinusko ovat eläneet ihmisten mielessä limittäin ja lomittain.

Getsemanen kivien lisäksi näyttelystä voi bongata esimerkiksi Kuopion tuomiokirkon alta löytyneen sammakkoarkun, Pyhän Henrikin sarkofagin ja synnyttäneille naisille tarkoitetun kirkotusjakkaran.

HANNA ANTILA Toista maata -näyttely Kansallismuseossa.

Pääsyliput suositellaan ostamaan verkosta etukäteen.

Tarvitsetko digitukea?

Helsingin kaupungin etädigituesta saat maksutonta apua tietokoneen, tabletin ja älypuhelimen käytössä. Autamme sinua myös digipalveluita ja sähköistä asiointia koskevissa kysymyksissä.

Pyydä tukea • Helsinki-infosta puh. 09 310 11 111, chatissa osoitteessa neuvonta.hel.fi (ma-to klo 9 - 16, pe 10 - 15) • nettilomakkeella osoitteessa digituki.hel.fi • lähidigitukena (toimipaikkojen tiedot osoitteessa digituki.hel.fi ) KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

7

Kukkasuutari vaalii myös rikkaruohoja Puutarhanhoito opettaa nöyryyttä ja kiitollisuutta, sanoo intohimoinen puutarhuri ja garden writing -perinnettä Suomeen tuonut kirjailija Mari Mörö.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT MARI MÖRÖ JA STEFAN BREMER

M

ari Mörö kutsuu itseään leikkisästi kukkasuutariksi. Hänestä kaunis suomenkielinen sana kuvaa hyvin puutarhurin työn luonnetta. Kyse on käsityöläisammatista, jossa luonnon olosuhteita ja kasvua muokataan käsin.

Monipuolisesta kirjallisesta tuotannostaan tunnettu Mörö on harrastuksensa innostamana kirjoittanut jo yli 20 vuotta myös puutarhaaiheisia kirjoja.

– Suomessa julkaistaan laadukkaita puutarha-aiheisia tietokirjoja, mutta itselleni on luontevaa kirjoittaa aiheesta kaunokirjalliseen tyyliin huumorin sävyttämänä. Kaunokirjallista garden writingia, puutarhakirjoittamista, harjoitettiin jo antiikin aikana, ja tyylilajia on sen jälkeen jalostettu kaikissa suurissa eurooppalaisissa maissa.

Mörön uusin kirja Vapaammin versoo (Teos) sisältää kiehtovia tarinoita puutarhamaailmasta. Yksi niistä kertoo katoliseen nunnayhteisöön maallikkojäsenenä kuuluvasta amerikkalaisesta Margaret Rose Realysta ja hänen teoksestaan Catholic Gardener’s Spiritual Almanac.

– Katolinen puutarha-almanakka putosi yllättäen syliini eräässä käytettyjen kirjojen kaupassa. Olen saanut siitä tukea omaan henkiseen kehitykseeni puutarhurina, Mörö kertoo.

ERITYISEN VAIKUTUKSEN Mari Möröön teki se, miten sitoutunut Margaret Rose Realy on puutarha-almanakassaan uskonnollisiin ja luontoa kunnioittaviin arvoihin. Luostarin puutarhaa ja kaikille avointa Morning Rose Prayer Gardens -puutarhaansa hoitavan maallikkonunnan

8

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

mukaan puutarha on paras paikka palvella Jumalaa ja ilmeisin paikka tavata hänet.

– Realyn kirja on viisas, lohdullinen ja innostava. Hän työskentelee ja harjoittaa hengellisyyttä luonnon hiljaisuudessa. Sattumalta olen itsekin aina noudattanut vuoden kierrossa saman tyyppistä kalenteria kuin hän, paitsi että minulla siihen eivät ole kuuluneet hengelliset rituaalit.

Realyn teos kertoo myös puutarhaan liittyvistä suojeluspyhimyksistä.

– Heitä on valtava määrä. Mieleeni ovat jääneet erityisesti luostarilaitoksen syntyyn vaikuttanut erakko pyhä Antonius ja mehiläisten suojeluspyhimys pyhä Valentinus, sillä mehiläiskato ei ole mikään pikku juttu.

Raamatussa esiintyvät kasvit ovat ilman muuta esillä katolisessa puutarhakalenterissa. Tärkeimpänä niistä Realy pitää viiniköynnöstä, joka symboloi Jumalan ja häneen uskovien yhteyttä sekä kaiken luodun runsautta. Viiniköynnöksensä kukoistuksen myötä Realy on huomannut myös oman uskonsa vahvistuvan.

Mörökin kasvattaa viiniköynnöstä kasvihuoneessaan. Sen sato ei ole tähän mennessä ollut kummoinen, koska se vaatisi lämpimämmän ilmaston.

– Myös kaunis köynnöskasvi, kärsimyskukka, sisältää paljon kristillistä symboliikkaa. Ne ovat erikoisimpia kasveja, mitä voi kasvattaa, ja on suorastaan pyhä kokemus saada ne kukkimaan, Mörö kuvailee.

PUUTARHANHOITO TULI Mari Mörön elämään 1990-luvun lopulla, jolloin hän asettui asumaan Mörönperälle Etelä-Savoon. Koska kirjailija tekee työtä kotona, on työn lomassa ollut luontevaa hoitaa puutarhaa.

Mörön puutarhassa kasvaa sekä koriste- että hyötykasveja. Hän vaalii rikkaruohojakin, sillä esimerkiksi vuohenputkesta saa herkullista ruokaa.

– Puutarhani vieressä on hoitamaton pelto, josta lentelee minun puolelleni voikukan hahtuvia. Kitkemiäni rikkaruohoja syötän ka-

noille, ja kananmunankuoret heitän peltoon. Näin harjoitan yhdenlaista kiertotaloutta.

Mörön mukaan monenlaisia askareita tarjoavaan puutarhanhoitoon sisältyy koko tunne-elämän skaala. Se opettaa nöyryyttä ja kiitollisuutta, joita tarvitaan elämässä muutenkin.

vöksen mäkeen, ja kuinka ollakaan, se on alkanut kukkia siellä.

Mörö toteaa, että puutarhassa touhuaminen antaa myös lapsille uusia elämyksiä ja taitoja.

– Puutarha on villi alue, jossa voi saada jännittävän luontokokemuksen. Kun lapsi näkee perhosen laskeutuvan jalkansa päälle tai kun hän saa hoivata siiliä tai sammakkoa, tuo kokemus saattaa säilyä hänessä läpi elämän.

– Omalle pojalleni syntyi aikoinaan luonteva kytkös luontoon. Nyt aikuisena hän hakeutuu sinne usein vapaa-aikanaan.

”

Minulle kasvit ovat pyhiä ja edustavat jotain korkeampaa, selittämätöntä.

Mari Mörön puutarhassa kasvaa sekä koriste- että hyötykasveja.

Hänestä hienoimpiin kasveihin kuuluu kärsimyskukka (vas. alhaalla), johon sisältyy myös kristillistä symboliikkaa.

Puutarhanhoitoon liittyy hänestä paljon asioita, joita ei voi sanallistaa eikä kontrolloida. Siihen kuuluu kauneutta ja ylimaallista tunnelmaa, pieniä mystisiä yksityiskohtia.

– Minulle kasvit ovat pyhiä ja edustavat jotain korkeampaa, selittämätöntä. Joskus esimerkiksi olen heittänyt jonkin kuivahtaneen kyl-

KORONA-AIKA ON vaikuttanut Mari Mörön elämään siten, ettei hän ole päässyt matkustamaan talveksi Vancouverinsaarelle Kanadaan. Kirjoitustyön ohessa hän on työskennellyt siellä vapaaehtoisena yliopiston omistamalla Milnerin puutarhalla.

– Olen viettänyt saarella talvia kymmenen vuoden ajan. Se tuntui heti niin tutulta paikalta, että olen varmaan asunut siellä aikaisemmassa elämässäni.

Mörö haaveili Vancouverinsaaresta lapsesta lähtien kuultuaan siitä tarinoita naapuriltaan, joka oli joutunut toisen maailmansodan aikana saarelle jumiin. Kirjailijan omaa sukuakin lähti Kanadaan vuosisadan vaihteessa.

– Kanada on luonnoltaan huikea maa. Siellä riittää kansallispuistoja, ja Brittiläisen Kolumbian vuoret ovat henkeäsalpaavan kauniit.

Möröä on kuitenkin korona-aikana ilahduttanut se, että ihmiset ovat innostuneet puutarhanhoidosta entistä enemmän.

– On ihan kansainvälinen trendi, että puutarha-asiat alkavat kiinnostaa vaikeina aikoina. Alalla menee nyt lujaa, ja monet siemenet ja taimet loppuvat kaupoista.

– Erityisen hienoa on se, että mukaan ovat tulleet uutena ryhmänä nuoret kaupunkilaiset. Myös monet taloyhtiöt ovat heränneet toimimaan. Tämä luo yhteiskuntaan uusia arvoja ja uudenlaista yhteisöllisyyttä. Ainakin niin toivon. ■

6.–8.8.2021 Kaikille avoin tapahtuma toipumisen teemoista Vivamossa Lohjalla.

Mukana mm. Mirja Sinkkonen, Paula Tähtinen, Heikki Heinonen, Mika Lahtinen, Merja Lehtinen, Jaakko Pirttiaho, Ulla Saunaluoma, musiikissa Tuula ”Haxu” Hakkarainen.

Konferenssin osallistumismaksu 80 € Täysihoitohinta 151,50–179,50 €

KRITO-RYHMIEN OHJAAJAKOULUTUS 5.–6.8.

Kouluttajina Heikki Heinonen, Merja Lehtinen.

Ohjaajakoulutuksen kurssimaksu 70 € Täysihoitohinta 80–94 €/hlö

Ilm. puh. 0207 681 760 tai vivamo@sana.fi Katso lisää: krito.fi

Oma koti palvelutalossa

Antoisaa elämää hyvien palveluiden parissa Helsingin sydämessä Tervetuloa tutustumaan meihin!

Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051  palvelukotikukkasrahasto.fi

Palvelukoti Kukkasrahasto Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

jumalanpalvelusverkossa.fi palvelusta löydät tulevat lähetykset kuin myös kaikki yli 1200 palvelussa julkaistua jumalanpalvelusta yli 140 seurakunnasta. merkityksellistä mediaa

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

9

Voimavaate rauhoittaa, Vaatteen voima syntyy tärkeästä tarinasta. Kysyimme lukijoiltamme, miksi jokin vaate on heidän voimavaatteensa.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT ESKO JÄMSÄ, LIISA MALMIO JA VASTAAJIEN KOTIALBUMIT

M

”

arimekon kangashousut toivat aikoinaan äidilleni voimaa rankkojen syöpähoitojen keskellä. Hän nimesi ne voimahousuikseen. Kun äitini kuoli vuonna 2017, hänen arkkuunsa pistettiin myös voimahousut. Hänet tuhkattiin ja haudattiin niiden kanssa.”

Näin kertoo 23-vuotias nainen, joka vastasi Kirkko ja kaupungin tekemään kyselyyn. Äidin kuoleman jälkeen tytär bongasi samanlaiset housut Marimekon outlet-myymälästä ja hankki ne itselleen. ”Nämä ovat nyt sitten minun voimahousuni”, hän kirjoittaa.

Voimavaatekyselyyn tuli 185 vastausta. Monelle kyselyyn vastanneelle voimavaate on vaate, asuste tai koru, joka on aiemmin kuulunut jollekulle läheiselle, kuten omalle vanhemmalle, sisarukselle tai puolisolle.

Pukeutumalla tiettyyn vaatteeseen voi kokea yhteyttä rakkaan ihmisen kanssa, ja tuo yhteys tuo rauhaa, lohtua, iloa ja voimaa. ”Tyttäremme kuoli äkillisesti viisi vuotta sitten. Käytän usein hänen olohousujaan ja tunikaansa. Housuissa tunnen askeleeni olevan vähän kevyempi loputtomasta surusta huolimatta. Tunikassa tunnen hänen olevan kiinni sydämessäni.

Saan niistä voimaa”, kertoo 53-vuotias nainen.

Monen voimavaate on käsintehty, ja sen valmistusprosessiin saattaa liittyä tarina. Erään naisen voimavaate on villatakki, jonka hänen äitinsä valmisti raskaana ollessaan 65 vuotta sitten. Erityisen lisän takkiin tuo se, että sen valmistuspaikka sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä naisen nykyisestä kodista.

10

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

Yhden vastaajan voimavaate on isoisän ruutupaita. Vaikka vastaaja ei ole koskaan tavannut isoisäänsä, paidalla on hänelle suuri merkitys.

VAATTEET YHDISTÄVÄT toimittajakirjailija Laura Pörstin hänen isoäitiinsä. Pörsti vietti liikuntakyvyttömän isoäitinsä luona kuukauden noin vuosi ennen tämän kuolemaa.

Mummolan vintiltä hän löysi muun muassa kukkakuvioisen aamutakin, joka toi esiin uuden puolen isoäidistä.

Nyt Pörsti on kirjoittanut aiheesta kirjan Viimeinen vuosi – Muistiinpanoja muutamista vaatekaapeista (Gummerrus 2021). Siinä hän tarkastelee pukeutumista muun muassa yhteiskuntaluokan, sukupuolen ja tunteiden näkökulmasta.

Voimavaatteekseen Pörsti nimeää isoäidiltä saamansa Suoma-merkkisen villakangastakin. − Takki on painava, ryhdikäs ja laadukas. Kun laitan sen päälleni, ryhtini kohenee ja tunnen oloni tyylikkääksi ja itsevarmaksi. Villakangas hylkii likaa eikä tunnu kärsivän tuulesta eikä tuiskusta. Käytän takkia läpi talven niin töissä kuin puistossa lapsen kanssa.

Pörstille on merkityksellistä, että takki on hänen isoäitinsä vanha. Takkiin ovat tallentuneet isoäidin maailma ja unelmat. − Ajattelen, että tuo vaatekappale yhdistää minua isoäitiini, juuriini ja kotimaahan.

Takki on tehty Suomessa. Sen ovat tehneet ihmiset, joiden kieltä ja maailmaa ymmärrän.

Pörsti arvelee, että voimavaatteiden ”taika” syntyy tarinoista, joita niihin liitämme ja joita kerromme. − Voimavaatteeseen liittyvä tarina ei välttämättä avaudu kenelle-

kään muulle, mutta se kertoo, mikä minulle on tärkeää ja arvokasta.

Luulen, että käyttövaatteet säilövät tarinoita muita esineitä paremmin, koska niihin muotoutuu tiivis kosketussuhde.

58-vuotiaan naisen jakusta tuli voimavaate pyhiinvaellusmatkalla: ”Ostin Sandin villakangasjakun yli 20 vuotta sitten kirpputorilta arkikäyttöön. Myöhemmin se siirtyi ulkoilukäyttöön. Se on hyvä käyttövaate − lämmin, mutta vilpoisa ja kestää pienen sateenkin.

Kovassa käytössä jakku kului, ja lopulta laukku oli hangannut toiseen kylkeen kuluman. Eräällä Pyhän Henrikin pyhiinvaelluksella oli mukana lähes 80-vuotias rouva, joka kulki osan matkasta autossa, koska ei jaksanut kävellä. Hän oli pyytänyt hakemaan kaupasta villalankaa, ja pyysi minulta jakkua lainaksi. Vaelluspäivän aikana hän oli parsinut reiän umpeen, ja taskuun oli laitettu loppukerä tulevia paikkauksia varten.

Jakku on edelleen käytössä. Jokaisella käyttökerralla se tuo mieleeni pyhiinvaelluksen siunaukset: jakamisen, huolettomuuden ja yksinkertaisuuden. Saman tien myös kehollinen muistini palaa: olen ajatuksissani poluilla ja muistan kaikki matkakumppanit. Toivon, että

Toimittaja-kirjailija Laura Pörstin voimavaate on isoäidin vanha villakangastakki. Se kertoo tarinoita isoäidin elämästä ja unelmista.

se puetaan päälleni arkkuun viimeiselle matkalle”.

Sandin takki palauttaa käyttäjänsä mieleen pyhiinvaelluksen siunaukset.

USKONTOTIETEILIJÄ Outi Pohjanheimo kertoo, että voimavaatteissa on kyse maagisesta ajattelusta. Samalla hän painottaa, että tämän kaltainen maaginen ajattelu ei ole taikauskoa vaan ihmiselle luontainen ominaisuus.

Kun Pohjanheimon täti kuoli muutama vuosi sitten, hän sai tädin jäämistöstä korillisen villasukkia. − Joka päivä, kun laitan sukat jalkaan, tulee lämmin tunne, koska muistan Leena-tädin.

lohduttaa ja tuo iloa − Rituaaliset vaatteet ovat yksi voimavaatteiden luokka. Niiden kautta ihminen saa tietyn aseman ja voiman, joka välittyy myös muille.

Seremoniallinen voimavaate voi olla vaikka rippialba tai tohtorinhattu.

Tällainen vaate päällä voi unohtaa arkiminänsä ja astua itseään suurempaan rooliin.

Vaate voi myös liittää meidät osaksi perinnettä, sukua tai muuta yhteisöä. Naapuri kertoi Pohjanheimolle olleensa aiemmin punkkari.

Punkkarivaatteisiin pukeutuminen latasi hänet täyteen voimaa. − Yksilöstä tulee tällä tavoin ryhmänsä edustaja. Oman heikkouden ja haurauden voi kätkeä ryhmän tunnusten alle.

– Voin hyvin kuvitella, että esimerkiksi moottoripyöräjengin liiviin pukeutuminen saa ihmisen tuntemaan itsensä vahvaksi, vaaralliseksi ja jopa pelottavaksi, ja sitä kautta voimakkaaksi, Pohjanheimo sanoo.

Erään kyselyyn vastanneen parikymppisen naisen voimavaate ovat supikkaat. Hän käyttää näitä nahkaisia kenkiä kesäisin joka päivä, koska ne ovat suloiset ja muistuttavat häntä hänen karjalaisista sukujuuristaan.

Toinen parikymppinen kertoo saavansa voimaa opiskelijahaalarista: ”Voimavaatteeni on vihreät farmasian opiskelijoiden haalarit. Ne päällä tunnen yhteenkuuluvuutta muiden farmasistien ja korkeakouluopiskelijoiden kanssa. Haalarit päällä oloni on rohkea ja vapau-

Vaatteen erityinen merkitys voi syntyä myös sitä käytettäessä.

51-vuotias mies kertoo voimapaidastaan näin: ”Ostin aikoinaan harmaan hihattoman paidan Kambodžasta, Siem Reapista. Tykästyin sen vaaleuteen ja väljyyteen. Kerran otin paidan mukaan, kun pelasin tennistä. Sillä kertaa pelasin todella hyvin. En koe olevani taikauskoinen, mutta pelin jälkeen ajattelin, että voisin käyttää paitaa silloin, kun voittamiselle on hyvä syy. Taika toimi muutaman kerran, minkä jälkeen en halunnut miettiä asiaa liikaa, jottei taikausko

tulvisi yli. Nykyään en käytä paitaa usein siksikään, että hyvä peli on tärkeämpää kuin voittaminen. Välillä paitaa katsoessani minusta tuntuu, että olemme hyviä kavereita.

Pari kertaa olen jopa mielessäni kiittänyt sitä yhteiselostamme!”

Kun Pohjanheimo kuuli ensimmäisen kerran sanan voimavaate, hänelle tulivat mieleen uskontojen seremonialliset ja rituaaliset vaatteet kuten Turun piispan Mari Leppäsen piispankaapu, jolle on annettu nimeksi Siunattu maa. Sen yksityiskohdissa on muun muassa luontosymboliikkaa.

Uskontotieteilijä Outi Pohjanheimon mukaan voimavaatteissa on kyse maagisesta ajattelusta muttei taikauskosta.

tunut. Niissä voi temmeltää vaikka missä, kieriä mäkeä alas, jos siltä tuntuu!”

MAAPALLON SÄILYMISEN kannalta on olennaista, että ihmiset vähentävät vaatteiden ostamista merkittävästi.

Kun vaatteelle löytää erilaisia merkityksiä, kuten läheisen kosketuksen tai merkittävän tapahtuman kautta tulleen voiman, sitä ei tee mieli viskata roskakoriin ensimmäisten kulumien myötä.

62-vuotias nainen kertoo omasta vaatteiden kierrätysinnostaan näin: ”Olen aina kierrättänyt sekä tyttäreni että äitini vaatteita itselleni.

Tunsin olevani lähellä ulkomailla asuvaa tytärtäni pukeutuessani hänen trikootoppiinsa ja risahelmaiseen mekkoonsa.

Kun äitini kuoli, lajittelin hoivakodilla vaatteet kolmeen kasaan: kierrätyslaariin, hoivakodin ”muotihuoneen” käyttöön ja itselleni. Voimavaatteikseni ovat muodostuneet kaksi t-paitaa ja nilkkasukat. Niissä on edelleen liimattuna äitini tiedot hoivakodista.

Kun vaatteet jonain päivänä ratkeilevat ja kuluvat, leikkaan ne matonkuteeksi. Kahdella tyttärentyttärelläni on jo kutomani räsymatot, joissa on muistijälkiä perheen ja suvun vaatteista. Kunhan koronatilanne helpottaa, riennän kipin kapin kutomaan uusia mattoja. Näin voimavaatteet jatkavat elämäänsä matoissa ja siirtävät tarinoita suvusta seuraaville polville. Ne ovat varsinaisia voimamattoja!” ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

11

Hylkäämistä ja helvetillä pelottelua

– Ihmisoikeudet eivät ole mielipidekysymys, Ani Iivanainen sanoo.

Diakoni Ani Iivanainen selvitti sateenkaari-ihmisten kokemaa hengellistä väkivaltaa. Sitä on tavallisissa seurakunnissakin.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

A

ikoinaan eräässä työpaikkahaastat­ telussa epäiltiin, kuinka Ani Iivanainen voisi opettaa rippikoululai­ sia, koska hän ei elä raamatullisessa parisuhteessa. Siitä Iivanainen tiesi, että se ei olisi hänen työpaikkansa.

Iivanaisen tie kirkon töihin on ollut pitkä. Kun hän kaksikymmentä vuotta sitten valmistui so­ sionomi­diakoniksi, kirkon asenneilmapiiri tun­ tui olevan suuressa ristiriidassa hänen oman ar­ vomaailmansa kanssa.

12

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

– Olen elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni luteri­ laisissa seurakunnissa, joissa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista on puhuttu synnin ja helvetil­ lä pelottelun näkökulmasta. Vielä opintojeni ai­ kaan piispojen kanta oli, että homoseksuaali kir­ kon työntekijä ei voi kertoa identiteettiään ja hä­ nen tulee olla “toteuttamatta homoseksuaalisia tekoja”, Iivanainen kertoo.

Niinpä Iivanainen työskenteli 18 vuotta erilai­ sissa sosiaalialan tehtävissä kunnissa ja järjes­ töissä. Sinä aikana kirkossa moni asia ehti muut­ tua, ja muutama vuosi sitten Iivanainen löysi siel­ tä oman paikkansa. Hänen nykyinen työpaikkan­ sa Espoon tuomiokirkkoseurakunta on yhdessä muiden espoolaisseurakuntien kanssa yhdenver­ taisuusasioissa yksi edelläkävijöistä Suomessa.

Espoossa kaikilla seurakunnilla on sateen­ kaariyhteyshenkilöt ja yhteinen sateenkaarityö­ ryhmä, joiden tehtävänä on edistää seksuaali­ ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuutta

ja tasa­arvoa. Oman seurakuntansa sateenkaari­ yhteyshenkilönä Iivanainen kouluttaa ja järjestää keskusteluiltoja. Hän on myös mukana, kun pää­

”

Raamatunlauseiden heittelyyn en lähde mukaan ollenkaan, koska se ei lopu koskaan. kaupunkiseudun seurakunnat järjestävät yhdes­ sä sateenkaarimessuja ja Helsinki Pride ­viikon ohjelmaa.

Iivanaisen mielestä kirkon osallistuminen Pride-viikolle on tärkeä tuen osoitus vähemmistöille.

– Niin nuorille kuin iäkkäämmillekin kristityille sateenkaari-ihmisille se, että kirkko on tapahtumassa näkyvästi mukana, merkitsee nähdyksi ja kuulluksi tulemista.

NÄHDYKSI VOI tulla myös niin, että joutuu maalitauluksi. Kun Ani Iivanainen on työssään esillä yhdenvertaisuusasioissa, hän osaa odottaa vihapuhetta ja loukkaavaa kommentointia sosiaalisessa mediassa.

– Siteerataan raamatunkohtia tai sanotaan, että palan helvetin tulessa. Jotkut ovat sitä mieltä, että saastutan seurakuntalaiset ja lapset. Kaikenlaista julmaa ja epäasiallista kielenkäyttöä, Iivanainen kertoo.

Hän sanoo, ettei hänelle ole ongelma keskustella erilaisen uskonkäsityksen omaavien kanssa niin kauan kuin käyttäydytään asiallisesti eikä yritetä tieten tahtoen loukata toista. Yleensä se ei kuitenkaan onnistu.

– Raamatunlauseiden heittelyyn en lähde mukaan ollenkaan, koska se ei lopu koskaan. Omilta sometileiltäni poistan loukkaavat kommentit heti. Minulla on oikeus laittaa rajat sille, mitä minun tarvitsee sietää ja hyväksyä. Myös se helpottaa, että voin jakaa asioita turvallisessa työyhteisössä.

Edelleen epäasiallinen kommentointi tuntuu Iivanaisesta pahalta, eikä hän edes haluaisi tulla sen suhteen paksunahkaisemmaksi.

Hyvää k e s ä ä!

Seuraava lehti ilmestyy 12.8.

– Koen, että se veisi pois sellaista inhimillisyyttä ja herkkyyttä, jota tarvitsen ihmisten kanssa työskennellessäni.

ANI IIVANAINEN ei ole ainoa sateenkaari-ihminen, joka on törmännyt ennakkoluuloihin, syrjintään tai suoranaiseen hengelliseen väkivaltaan

Kirkollista ohjelmaa Helsinki Pride -viikolla 28.6.–4.7.

Pääkaupunkiseudun seurakunnat ja muut kristilliset toimijat ovat tuottaneet Pride-viikolle runsaasti ohjelmaa. Monet tapahtumista on verkossa, ja linkit niihin julkaistaan Pride-viikolla osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/pride.

Luvassa on muun muassa suhdeasiaa, vertaistukea nuorille ja keskustelua rohkeudesta. Hiljentyä voi sateenkaariseuroissa, neuleretriitissä, sateenkaarimessussa ja Pride-hartaudessa. Tarkemmat ohjelmatiedot: kirkkojakaupunki.fi tai helsinginseurakunnat.fi/pride.

uskonnollisen yhteisön piirissä. Hän arvioi, että yleisintä hengellinen väkivalta on konservatiivisissa yhteisöissä, joiden raamatuntulkinta saattaa olla fundamentalistista. Sellaisia ovat monet luterilaisen kirkon herätysliikkeistä ja vapaiden suuntien seurakunnista.

– Mutta ihan tavallisissa luterilaisissa seurakunnissakin saattaa olla yksittäisiä ihmisiä ja ryhmiä, jotka harjoittavat hengellistä väkivaltaa, Iivanainen muistuttaa.

Hän keräsi sateenkaari-ihmisten kokemuksia hengellisestä väkivallasta tuoreeseen kirjaansa Isä meidänkin (Books on Demand). Haastatellut kertoivat synnillä leimaamisesta, helvetillä pelottelusta ja ulkopuolelle jättämisellä tai hylkäämisellä uhkaamisesta. Niin sanottua eheyttämistäkin esiintyy edelleen.

– Eheyttäminen on järjestelmällistä psykologian väärinkäyttöä, jossa pyritään murtamaan ihmisen minuus ja identiteetti, Iivanainen sanoo.

Hänen mukaansa hengelliselle väkivallalle on tyypillistä se, että sen harjoittajat ajattelevat toimivansa uhrin parhaaksi ja Jumalan lähettiläinä. Todellisuudessa he tekevät juuri päinvastoin: hengellisellä väkivallalla on usein kauaskantoiset, vahingolliset seuraukset.

– Hengellinen väkivalta murtaa pikkuhiljaa uhrin minäkuvaa, käsitystä omasta toimijuudesta ja itsemääräämisoikeudesta. Uhri myös pelotellaan uskomaan, että hän on väärässä ja tehnyt väärin tai syntiä. Siksi hän ei välttämättä uskalla kertoa väkivallasta ulkopuolisille. ■

Tervetuloa Lauttasaaren senioritaloon!

Säätiön omistama yhteisöllinen palvelutalo aivan meren rannalla tarjoaa laadukasta ja kohtuuhintaista asumista helsinkiläisille ikäihmisille.

Monipuolinen palvelupakettimme helpottaa asukkaidemme arkea kotona. Pakettimme sisältää muun muassa päivän ateriat, viikkosiivouksen, virkistystoimintaa ja paljon muuta.

Olemme hyväksytty Helsingin kaupungin kotihoidon palvelusetelintuottaja.

Lue lisää: www.lauttasaarensenioritalo.fi Ota yhteyttä ja sovi esittelykäynti

040 545 2629 Olethan asunut Helsingissä viimeiset 10 vuotta?

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

13

Pauliina Hellmanin esivanhempia asui Espoon Henttaalla 1760–1860-luvulla mahdollisesti juuri kuvan talossa, joka tunnetaan nyt Lillhemtin kylätupana.

Salapoliisityötä sukupuussa Kirkonkirjat ovat monelle sukuaan tutkivalle suomalaiselle tärkeä tietolähde.

Pauliina Hellmanin sukujuuret osoittautuivat monipuolisiksi.

K

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT SIRPA PÄIVINEN, PAULIINA HELLMANIN ARKISTO, SUOMEN SUKUHISTORIALLISEN YHDISTYKSEN ARKISTO JA ESPOON KAUPUNGINMUSEO

äsityöläisiä, talollisia, porvaristoa, upseeristoa, pappeja ja köyhiä tilattomia. Tapiolalaisen ohjelmistokehittäjä Pauliina Hellmanin, 45, sukupuussa on monenlaista porukkaa.

– Minulla on hyvin vaihtelevat sukujuuret, mikä on sukututkijan kannalta hauskaa, hän toteaa.

Hellmanin suku on sikäli poikkeuksellinen, että hänen kaikki neljä isovanhempaansa ovat kotoisin pääkaupunkiseudulta, kolme Helsingistä ja yksi Helsingin maalaiskunnasta, nykyiseltä Vantaalta. Kun suvussa menee vähän taaksepäin, alue laajenee.

– Isänisäni sukujuuret ovat Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä, ja isänäidin vanhemmat ovat lähtöisin Pirkanmaalta ja Keski-Suomesta. Äidinäidin suvussa oli papistoa, joten he ovat asuneet siellä sun täällä, papit kun siirtyivät virkojen pe-

14

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

rässä joskus kauaskin synnyinseuduiltaan. Äidinisän juuret taas ovat pääosin Venäjällä, ruotsinkielisellä Uudellamaalla ja hiukan Virossakin.

Isovanhemmistaan Pauliina Hellman ehti tavata vain kaksi. Häntä harmittaa, ettei hän aikoinaan tullut juurikaan kyselleeksi suvusta niiltä sukulaisilta, jotka ehti tuntea.

– Isoisä halusi parikymmentä vuotta sitten viedä meitä lapsenlapsia kävelylle Suomenlinnaan, josta hän on kotoisin, ja kertoa juttuja lapsuudestaan. Tuolloin en kuitenkaan jaksanut painaa tarinoita mieleeni. Jos nyt saisin hänet oppaaksi Suomenlinnaan, kuuntelisin korva tarkkana ja kysyisin joka välissä lisää.

Nyt isovanhemmat sekä Hellmanin isä ja tämän siskot ovat kuolleet, joten jäljellä on yhä vähemmän ihmisiä, joilta voisi kysyä asioista.

Onneksi tietoa on voinut saada monenlaisista lähteistä.

– Uutta tietoa on löytynyt valtavasti, mutta koko ajan tulee mieleen myös uusia kysymyksiä.

Sukututkimus on tuntunut Hellmanista kuin salapoliisityöltä, jossa on pitänyt yhdistellä eri lähteistä löytyviä tietoja ja miettiä, mistä voisi löytyä vastauksia asioihin, jotka ovat vielä selvittämättä. Vähitellen palaset ovat loksahdelleet kohdalleen.

PAULIINA HELLMAN innostui sukututkimuksesta tosissaan kolme vuotta sitten. Hän on koonnut tietoa erilaisista kirjallisista lähteistä sekä teettänyt dna-testejä. Ne eivät ole tuoneet mukanaan yllätyksiä vaan vahvistaneet sen, että kaikki oletetut sukulaiset ovat sukua.

– Sukututkimus alkoi kiinnostaa minua jo teini-ikäisenä. Muistan selanneeni isänisänäidin suvun sukukirjaa. Minulla oli kuitenkin sellainen käsitys, että sukututkimus on sitä, että pitää istua

Kansallisarkistossa tutkimassa mikrofilmejä. Ajat­ telin, että sellaiseen olisi aikaa korkeintaan eläk­ keellä.

Sukututkimus onnistuu nykyään pitkälti tieto­ koneen ääressä kotona. Aineistoja, kuten vanho­ ja kirkonkirjoja, voi tutkia netissä.

– En ole tutkinut kaikkia suvun haaroja yhtä paljon, mutta se johtuu paljolti siitä, että osaa suvustani on jo tutkinut joku muu. Tavoitteena­ ni on kyllä rakentaa sukupuutani kaikissa suku­ haaroissa.

Pauliina Hellman on päässyt omassa sukutut­ kimuksessaan 1600­luvun lopulle asti. Kirkonkir­ joja ja muita lähteitä tutkiessaan hän on mietti­ nyt, kuinka kovaa menneiden sukupolvien elä­ mä on ollut.

– Piiat ja rengit ovat vaihtaneet asuinpaikkaa jopa vuoden välein. Millaista se on ollut, kun on pitänyt kiertää talosta taloon? Entä kuinka hei­ dän lapsiinsa on vaikuttanut se, ettei ollut pysy­ vää kotia? Hellman pohtii.

Myös korkea lapsikuolleisuus on asia, johon sukututkija todennäköisesti törmää. Esivanhem­ pien perheissä pelko lapsen menettämisestä on ollut aivan eri tavalla läsnä kuin nykyään.

– Yhdeltä isoisotädiltäni oli kuollut aiemmin jo kaksi vauvaa, ja vuonna 1894 hän menetti alle kuukaudessa neljä viidestä elossa olleesta lapses­ taan, kun tulirokkoepidemia pyyhkäisi Espoon yli, Hellman kertoo.

SUOMALAISTEN INTO tutkia juuriaan on kasva­ nut viime vuosikymmeninä. Sitä ovat kasvatta­ neet netin sukututkimuspalvelut kuten Geni ja MyHeritage, dna­testit ja yleensäkin se, että läh­ teet ovat kaikkien ulottuvilla verkossa. Tänä vuonna kiinnostusta on lisännyt myös MTV3:lla nähty Sukuni salat ­ohjelma.

Innostus näkyy myös Suomen Sukututkimus­ seurassa.

Lillhemt, toiselta nimeltään Lillhemtans, on toinen Hemtansin eli Henttaan kylän kahdesta kantatalosta. Espoon kaupunki osti tilan vuonna 1981. Nykyään rakennuksessa toimii Lillhemtin omakotiyhdistys.

– Meillä jäsenmäärä on kasvanut vuosina 2020 ja 2021. Se voi johtua osin tuosta tv­sarjasta mut­ ta myös siitä, että olemme tarjonneet viime syk­ syn ja toukokuun välisenä aikana 25 etäkoulutus­ päivää verkossa, kertoo Suomen Sukututkimus­ seuran toiminnanjohtaja P.T. Kuusiluoma.

Erityisesti ne suomalaiset, joiden juuret ovat täällä ja joiden esivanhemmat ovat olleet luteri­ laisia tai ortodokseja, pääsevät tutustumaan su­ vun historiaan melko helposti. Keskeisin lähde ovat kirkonkirjat.

”

Uutta tietoa on löytynyt valtavasti, mutta koko ajan tulee mieleen myös uusia kysymyksiä.

PAULIINA HELLMAN

– Suomessa ihmisten tietoja on tallennettu sa­ maan aikaan useaan paikkaan, mikä tarkoittaa si­ tä, että meillä on erinomainen mahdollisuus teh­ dä lähdekriittistä, vertailevaa tutkimusta, Kuusi­ luoma sanoo.

– Kun tiedot kirkonkirjoissa loppuvat, tutkimus­ ta voi jatkaa verotusta varten ylläpidetyillä henki­ kirjoilla ja maakirjoilla sekä tuomiokirjoilla eli kih­ lakunnanoikeuden pöytäkirjoilla, jotka ovat ehkä kaikkein herkullisinta aineistoa. Monella on mah­ dollisuudet edetä suvussaan aina 1620­luvulle asti, joissakin esipolvilinjoissa jopa vuoteen 1540.

Luterilaisten kirkonkirjojen perustietoja ovat nimet ja syntymä­ ja kuolinajat. Niitä

tutkiessa kannattaa ottaa huomioon muutama seikka.

– Syntymäajoissa saattaa olla virheitä, koska varsinkin palvelusväki on muuttanut paljon ja sen vuoksi tietoja siirrettiin usein sivulta toiselle, Kuusiluoma muistuttaa.

Tietojen varmistamiseksi kannattaa tutkia myös rippikirjat.

– Rippikirjat ovat luetteloita, joihin merkit­ tiin kristinopin osaamista. Sitä testattiin kinke­ reillä: osasiko lukea ja osasiko tietyt lukukappa­ leet Katekismuksesta. Rippikirjoihin merkittiin myös ehtoolliskäynnit, sillä ehtoollisella piti käy­ dä säännöllisesti.

Kirkonkirjoissa on myös kirkkokuriin liitty­ viä tietoja. Joku on saatettu määrätä jalkapuu­ hun, ja aviottoman lapsen synnyttäneiden nais­ ten kohdalla on usein tieto siitä, että hänet on ri­ pitetty salavuoteudesta. Kirkonkirjoihin on mer­ kitty myös maallisessa oikeudessa langetettuja tuomioita. Kirkkoherroilla oli valtaa.

– Esimerkiksi Maarian seurakunnan kirkko­ herra Turussa merkitsi vuonna 1918 kirkonkirjoi­ hin tietoja siitä, ketkä olivat punaisten puolella, Kuusiluoma havainnollistaa.

Jos tarvitsee kirkonkirjatietoa 1900­luvun puo­ lella eläneistä ihmisistä, voi joutua tekemään tie­ topyynnön kirkkoherranvirastoon, johonkin alueelliseen keskusrekisteriin tai pääkaupunki­ seudulla paikalliseen seurakuntien keskusrekiste­ riin. Myös Pauliina Hellman tilasi muutama vuosi sitten Helsingin keskusrekisteristä sukuselvityk­ sen isänäidistään.

– Odotellessa meni kauan, joten sinä aikana keksin toisen tavan löytää tiedot. Helsingin kau­ punginarkistossa on poliisin osoitekortisto, jossa on muun muassa kaikkien kaupunkilaisten osoi­ tetietoja mikrofilmillä. Löysin mummini vanhem­ pien tiedot sieltä ennen kuin tilaamani sukuselvi­ tys valmistui.

SUKUAAN TUTKIVA saattaa joskus törmätä ongel­ matilanteisiin. 1870­luvulle asti kirkonkirjat ovat ruotsiksi, ja vanhimmissa on myös latinankieli­ siä käsitteitä. Ortodoksiseurakuntien kirkonkir­ jat ovat venäjäksi. Käsialat ovat vaikeasti luetta­ via ja tiedoissa on paljon lyhenteitä. Sukunimiä on otettu asuinpaikan tai ammatin mukaan, ja 1900­luvun alussa niitä myös suomennettiin.

– Aluksi kirkonkirjojen tulkitseminen oli han­ kalaa, mutta paljon oppii ihan vain tekemällä.

Pari vuotta sitten vaikealta tuntunut kohta voikin olla nyt ihan selvä. Olen myös ollut muutamilla sukututkimuskursseilla, muun muassa opettele­ massa lukemaan vanhoja käsialoja, Pauliina Hell­ man sanoo.

– Olen opiskellut koulussa venäjää, mutten ollut käyttänyt kieltä pariinkymmeneen vuoteen juu­ ri yhtään. Esivanhempieni joukossa on muutamia Viaporissa 1800­luvun alkupuolella palvelleita ve­ näläisiä, ja heitä tutkiessani venäjän kielen taidos­ ta on ollut valtava hyöty. Enpä olisi arvannut tar­ vitsevani venäjäntaitoa kirkonkirjojen lukemiseen!

Myös Sukututkimusseuran P.T. Kuusiluoma on sitä mieltä, että työ tekijäänsä opettaa. Apuakin saa ja kannattaa pyytää.

– Sukututkimusseuran sivuilla on lyhennelmä­ taulukko ja netissä on sivustoja, jotka aut­ tavat lukemaan vanhoja käsialoja. Suku­ tutkimusseuraan voi laittaa sähköpostia tai pyytää apua Facebook­ryhmissä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

15

Vaikeuksia voi tuottaa myös se, että netissä olevat kirkonkirjojen sivujen kuvat on otettu mikrofilmeistä, joten kuvien laatu saattaa olla huono. Joiltakin paikkakunnilta on saatavilla parempilaatuisia kuvia, sillä Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen vapaaehtoiset ovat kuvanneet nettiin myös alkuperäisiä kirkonkirjoja. Pauliina Hellmankin on ollut tekemässä tätä työtä vapaaehtoisena Kansallisarkistossa.

Myös Hellman suosittelee pyytämään apua Facebook-ryhmistä. Hänelle kaupunkiryhmän avulla selvisi esimerkiksi se, mikä vanha espoolainen rakennus on yhdessä hänen sukuunsa liittyvässä kuvassa. Oivallinen apuväline sukututkijalle on ollut myös Kansalliskirjaston lehtiarkisto netissä.

Sen avulla Hellman selvitti isältä jääneen mystisen muistiinpanon.

– Isäni oli ilmeisesti jututtanut omaa isäänsä ennen tämän kuolemaa, tehnyt muistiinpanoja sukulaisista ja kirjoittanut yhden isosetänsä kohdalle ylös sanat ”Suomen Sokeri, jalka poikki”. Tekemällä sanomalehtiarkistoon haun isosedän nimellä löysin hetkessä uutisen siitä, kuinka hänen jalkansa oli ruhjoutunut työtapaturmassa Töölön sokeritehtaalla vuonna 1892.

MONILLA ON suvustaan vanhoja valokuvia, esineitä ja tarinanpalasia sieltä sun täältä. Tiedot ja mielikuvat omasta suvusta saattavat olla totta, tai sitten eivät – olemmehan niiden tietojen varassa,

joita meille on haluttu kertoa. Paljon on kiinni myös siitä, kuinka halukkaita olemme kuuntelemaan ja kysymään.

– Usein puhutaan siitä, että sukututkimus on persoonallisuuden rakennusaine. Voi se olla sitäkin. Ihmiset ovat erilaisia. Toiset tuntevat enemmän empatiaa ja nostalgiaa ja reagoivat asioihin herkemmin. Esimerkiksi siirtokarjalaisuudesta tiedetään, että jonkinlainen Karjala-kaipuu on periytynyt sukupolvelta toiselle, siis ihmisille, jotka eivät ole Karjalassa käyneetkään, P.T. Kuusiluoma pohtii.

Pauliina Hellmanilla sukututkimus on vahvistanut ainakin paikallisidentiteettiä.

– En ollut tiennytkään, kuinka pitkälle minulla on espoolaisiakin juuria. Se on ollut erittäin iloinen löytö espoolaiselle.

P.T. Kuusiluoma on huomannut, että harvalla sukututkimus jää siihen, että selvittää ihmisten nimiä, syntymä- ja kuolinaikoja ja sitä, kuka oli kenenkin lapsi. Usein tulee tarve saada niin sanottua kontekstitietoa, oppia lisää paikallishistoriasta ja Suomen historiasta yleensä ja sijoittaa sukuaan siihen.

Myös Pauliina Hellmanilla sukututkimusharrastus on laajentunut. Käsityöharrastajana hän on hankkinut itselleen Siuntion ja Sipoon kansallispuvut, koska hänellä on juuria näillä paikkakunnilla. Lisäksi hän on kerännyt vanhoja valokuvia. Osa niistä tuli hänelle niin erikoisen sattu-

Pauliina Hellman löysi Helsingin kirjamessuilta kaukaisten sukulaistensa, Karl Fredrik Adlerin ja Mihail Dementjeffin, visiittikortit.

man kautta, että se ihmetyttää häntä vieläkin. Se tapahtui Helsingin kirjamessuilla vuonna 2019, erään antikvariaatin myyntiständillä.

”

Monella on mahdollisuudet edetä suvussaan aina 1620-luvulle asti, joissakin esipolvilinjoissa jopa vuoteen 1540.

P.T. KUUSILUOMA

– Siellä oli valokuva-albumin sivuja, joilla oli vanhoja visiittikortteja. Ensimmäisillä sivuilla ei ollut mitään mielenkiintoista, mutta sitten erään kuvan päälle oli kirjoitettu nimi K. Adler. Toisen kuvan taakse oli kirjoitettu nimi Dementjeff. Siinä vaiheessa kiinnostukseni todella heräsi, sillä suvussani on tuon nimisiä ihmisiä. Meinasin pyörtyä, kun kävi ilmi, että kuvat olivat peräisin isoisäni serkun jäämistöstä, joka oli päätynyt antikvariaattiin. Ostin tietysti koko nipun. ■

Kirkonkirjoja tutkiessa ruotsin kielen osaamisesta on hyötyä. Ote helsinkiläisestä kirkonkirjasta, kastettujen luettelosta, vuodelta 1857.

Sukututkimuksen suosio näkyy seurakunnissa Sukututkimuksen suosion kasvu näkyy myös Espoon, Vantaan ja Helsingin seurakuntien keskusrekistereissä. Helsingin seurakuntien keskusrekisterissä ovat kirkonkirjat vuodesta 1856 alkaen ja Vantaan keskusrekisterissä Vantaan seurakuntien kirkonkirjoja 1850–1860-luvulta alkaen. Espoossa rippikirjat alkavat vuodesta 1840 ja kastettujen luettelot vuodesta 1860.

16

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

– Meille on tullut tänä vuonna noin 60 sukututkimustilausta kuukaudessa. Vuosina 2018– 2020 niitä tuli kuukausittain noin 45, kertoo Helsingin seurakuntien keskusrekisterin johtaja Emilia Launonen.

Sukututkimuksia varten laadittavia sukuselvityksiä tehdään keskusrekisterissä henkilöresurssien sallimissa rajoissa. Sukuselvitys on nimitys asia-

kirjalle, jolla luovutetaan tietoja kirkonkirjoista sukututkimusta varten.

– Toimitusaika vaihtelee työtilanteen mukaan. Esimerkiksi sukuselvitykset lakisääteistä perunkirjoitusta varten ovat sukututkimukseen nähden etusijalla.

Omin päin ei vanhoja kirkonkirjoja pääse keskusrekistereihin tutkimaan, sillä niissä ei ole su-

kututkimusta varten tarkoituksenmukaisia tiloja.

Suomessa seurakuntien kirkonkirjoja on digitoitu 1860-luvulle ja suhteellisen kattavasti aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. Yli sata vuotta vanhoja digitoituja kirkonkirjoja pääsee tutkimaan Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa ja Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen (SSHY) Digiarkiston kautta.

– Sukututkimus kannattaa aloittaa juttelemalla oman suvun jäsenten kanssa ja selvittämällä, mitä muistitietoa ja esimerkiksi vanhoja virkatodistuksia heiltä löytyy. Samalla tulee luonteva mahdollisuus pyytää heiltä lupa tietojen keräämiseen omaan sukututkimusrekisteriin, Emilia Launonen neuvoo juuristaan kiinnostuneita.

inen Pääsihteeri Rosa Merilä rme Hu ha Ju ja kirjailija-ohjaaja

Ihmisoikeusaktiv isti Ujuni Ahmed ja viestintäyrittäj ä Kirsi Piha

a j u l e t s u k s e k a Vi i s a i t kesään

Hänninen Ylilääkäri Juha Kähkönen a ja kirjailija Sirp

Terror ismi ja räp ntutkija Le päri M e erced na Malkki es Ben tso

a Brotkin ittaja Ann artanen Käsikirjo uP jailija An ja tietokir

lut vetää Keskuste ttiohjaaja dokumen vonen.

Elina Hir Valtiosihte eri Pilvi T orsti ja koomik ko Ali Jah angiri

Keskusteluja kryptassa -podcast on kuunneltavissa Spotifyssa, iTunesissa, SoundCloudissa, Suplassa ja osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/keskustelujakryptassa.

Seuraa meitä

”Haluan jättää lapsilleni kaksi asiaa. Toinen on kalastaminen.

– Eija Ahvo näyttelijä, laulaja ja UNICEFin Hyvän tahdon lähettiläs

Lue lisää ja tilaa ilmainen testamenttiopas unicef.fi/testamentti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

17

Vapauden löytänyt

Kuka?

Risto Oikarinen on kajaanilaislähtöinen kirjailija ja pappi. Hän opettaa kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa ja Laajasalon opistossa.

Mitä?

Tänä keväänä ilmestynyt romaani Piispa (Otava) on Oikarisen viides teos.

Motto

”Elämän totuutta etsi.”

– Kun olin pikkupoika, isäni näytti minulle tämän lauseen Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen seinästä, Oikarinen kertoo.

18

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

Joskus elämä pakottaa uskonnolliseksi, huomasi kirjailija Risto Oikarinen.

Niin kävi myös hänen uuden romaaninsa päähenkilölle.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

U

sein tarina menee näin: on pappi, joka ajautuu uskonkriisiin tai ehkä menettää uskonsa kokonaan. Mutta entä jos tilanne olisikin päinvastainen? Että olisikin pappi, joka tulee uskoon tai jollakin tavalla löytää suhteen Jumalaan? Kirjailija Risto Oikarinen pyöritteli ajatusta pitkään.

– Halusin tutkia, mitä se edes tarkoittaa, kun pappi sanoo, ettei hän usko Jumalaan, Oikarinen kertoo.

– Millainen käsitys hänellä silloin on uskosta tai Jumalasta? Tai jos joku sanoo olevansa agnostikko, mikä hänelle ylipäänsä on uskoa?

Papista, joka ei usko, tuli kirjoittamistyön edetessä piispa, joka ei usko – Oikarisen tuoreen Piispa-romaanin päähenkilö. Piispa on lähtöisin uskonnollisesta kodista, mutta on jo lapsena jäänyt uskon ulkopuolelle. Usko ei herää myöskään teologian opinnoissa eikä kirkon töissä siitä muille saarnatessa. Ja vaikka romaanin kuluessa tapahtuu merkillisiä asioita, aivan loppuhuipennukseen asti piispa sulkee pois mahdollisuuden, että kyse voisi olla Jumalan toiminnasta.

Tuon piirteen Oikarinen tunnistaa itsessäänkin.

– Minulle on aika luonnollista lähteä selittämään asioita järjellä tai puhtaaksi sattumaksi.

Vasta viime aikoina olen antanut itselleni pienen mahdollisuuden, että oman elämän tapahtumia voisi ajatella myös uskonnollisesti.

– Oman körttiläisen taustanikin vuoksi minulle on äärimmäisen vierasta sellainen puhe, että ”kiitos Jeesus, että tänään tapahtui näin ja se oli varmasti tarkoitettu”. Uskonto on ollut minulle aikuisiässä eräänlainen laajempi kehys: Jumala on olemassa, mutta etäällä ja taustalla, eikä hän suoraan vaikuta mihinkään ihmisen elämän tapahtumiin.

RISTO OIKARINEN ajatteli pitkään, että teologian opinnoistaan huolimatta hän ei halua papiksi.

Kirkko ja seurakuntatyö tuntuivat sellaisilta, että niihin sopiakseen omaa persoonaa täytyisi typistää. Olisi hyssyteltävä ja oltava hiljaa.

– Vielä kymmenen vuotta sitten tuntui siltä, että minulla voisi olla papin identiteetti puoli tuntia viikossa. Sehän ei olisi riittänyt edes messun toimittamiseen.

Papiksi ryhtyminen mietitytti myös kirjailijan vapauden kannalta. Oikarinen on ollut päätoiminen kirjailija vuodesta 2005 alkaen, jolloin hänen esikoisteoksensa, runokokoelma Puupuhal­ taja julkaistiin. Hänen ystäväpiirissään on paljon kirjallisuuden parissa toimivia ihmisiä, joista harva kuuluu kirkkoon.

– Mietin, leimaisiko pappeus minua paitsi ulkoisesti myös sisäisesti. Alkaisinko sen vuoksi kaventaa omaa ilmaisuani?

– Sitten minulle kävi vähän kuin romaanini piispalle. Tuli tiettyjä tapahtumia ja kokemuksia, jotka olivat aika kipeitä. Aloin niin sanotusti kuulla kutsumuksen papiksi. Kävi niin kuin filosofi Ludvig Wittgenstein on sanonut: joskus elämä pakottaa ihmisen uskonnolliseksi.

Papin työhön työnsi sekin, että Oikarinen alkoi tuntea sen velvollisuudekseen.

– Tietyssä pisteessä elämää uskonnollinen usko ja rukous ovat olleet minulle hirveän tärkeitä, mutten ole halunnut puhua siitä kenellekään.

Kaikenlainen makeileva evankeliointi ja uskonratkaisun korostaminen on tuntunut niin vastenmieliseltä, melkein kuin eri uskonnolta.

– Jäin omaan rukouselämääni, mutta jossain vaiheessa alkoi tuntua siltä, että sieltä on tultava ulos. Koska olen itse saanut niin paljon, minulla on velvollisuus kertoa muillekin, että uskosta on mahdollista löytää vapauden ja armon kokemus.

Oikarinen huomauttaa, ettei jumalasuhde tai usko tule tyhjästä. Uskonnollisten käsitteiden pitää olla jollakin lailla tuttuja ennen kuin ne voivat alkaa vaikuttaa. Pappina hän kokee tehtäväkseen luoda ihmisille tällaista uskonnollista kaikupohjaa.

”

Vapaus on sitä, että saan mennä säännöllisesti kirjoittamaan, treenata rukouselämää ja osallistua tiettyihin rutiineihin ja riitteihin.

– Haluan pappina tehdä tutuksi sitä, mitä merkitsee vaikka Jumala tai armo, jotta niistä tulisi mahdollisuuksia sellaisellekin ihmiselle, joka ei ajattele olevansa lainkaan uskonnollinen. Jossakin vaiheessa nuo asiat voivat ehkä aktivoitua ja alkaa kannatella elämää.

Oikarinen vihittiin papiksi marraskuussa 2018, ja hän on siitä asti työskennellyt oppilaitospappina Laajasalon opistossa Helsingissä. Nykyisin hän rakastaa kirkkoa. Kun on osallinen kirkon elämästä ja sen pitkästä traditiosta, ei jää pyörimään vain omaan sisäiseen maailmaansa.

– Minulle se on vapautta. Vapaus on sitä, että saan mennä säännöllisesti kirjoittamaan, treenata rukouselämää ja osallistua tiettyihin rutiineihin ja riitteihin.

PIISPA ON ensimmäinen kirja, jonka Risto Oikarinen on kirjoittanut pappina. Vaikka se pysyttelee tiukasti yhden illan ja yön tapahtumissa, piispa ehtii muistoissaan ja ajatuksissaan kieputtaa monia teemoja: on raadollista kirkollista valtataistelua ja byrokratiaa, piispan omintakeista raamattunäkemystä ja mystiikan historiaa.

Alun perin piispa puhui Oikarisen päässä miehen äänellä. Sitten hänelle valkeni, että piispa onkin nainen. Samalla hän tajusi, että jos piispa on nainen ja vielä ensimmäisten papiksi vihitty-

jen naisten sukupolvea, romaanissa on pakko käsitellä myös naisten asemaa kirkossa.

Romaanin tapahtumat ovat Oikarisen kynästä, mutta samanlaista uhkailua, solvaamista ja mitätöintiä ovat kokeneet monet kirkossa pappeina toimivat naiset oikeastikin.

Romaanin piispa on eläkeikää lähestyvä yksin elävä ja yksinäinenkin nainen. Oikarinen on nelikymppinen perheenisä, mutta hän sanoo, ettei vanhenevan naisen nahkoihin asettuminen tuntunut erityisen hankalalta.

– Kirjoittaminen on aika paljon eläytymistä ja samastumista omalla tunneapparaatilla: millä tavalla tämä henkilö kokee elämän, miten katselee maailmaa, miksi tuntee niin kuin tuntee? Me ihmiset olemme yksi ja yhtä. Suru on surua, nöyryytys nöyryytystä ja seksuaalinen nautinto seksuaalista nautintoa kokeepa sitä kuka tahansa.

ROMAANIN LÄPI kulkee ketju naisia, joiden usko ilmenee hurmoksellisina tiloina, ekstaattisina näkyinä ja eroottissävyisenä rakkautena Kristukseen. Moni tietää Ávilan Teresan ja hänen kuvauksensa siitä, kuinka enkeli lävistää hänen sydämensä keihäällä.

Harvempi ehkä on kuullut, että suomalaisissa herätysliikkeissä on aikoinaan ollut monia hurmoksellisia saarnanaisia ja virsissä paljon eroottisesti latautuneita kielikuvia. Siihen nähden nykykirkon hengellisyys tuntuu kovin sisäsiistiltä ja asialliselta.

– 1900-luvulle tultaessa uskonnollisia tunteita alettiin pelätä. Kirkossa toteutettiin eräänlainen raitistuskampanja, ja morsius- ja verimystiikka karsittiin pois virsistä. Samalla siivottiin pois ajatus siitä, että jumalasuhdetta voisi kuvata eroottisesti tai seksuaalisesti, Risto Oikarinen kertoo.

Vanhan testamentin Laulujen laulua ja kristillistä morsiusmystiikkaa on monesti selitetty sanomalla, että kyse on vain vertauskuvallisesta tavasta puhua Jumalan ja ihmisen suhteesta. Oikarinen sanoo, ettei se mene niin. Sanomisen tapaa ei voi irrottaa sisällöstä.

Yleensäkin Oikarinen oudoksuu sitä, että varsinkin Raamatusta puhuttaessa jonkin tekstinkohdan sanotaan olevan pelkkä vertauskuva. Että asiat ovat joko kirjaimellisesti totta tai vain vertauskuvaa eli jotenkin vähemmän totta.

– Ei se ole mikään ”vain”. Jos jotkut asiat ovat uskonnollista kieltä, niitä pitää myös lukea uskonnollisesti eikä niin kuin lakikirjaa. Raamat­ tua lukiessa voi jättää huomiotta ne kohdat, jotka ovat selvästi vastoin nykyistä ihmiskäsitystä ja ihmisoikeuksia. Voi keskittyä sellaisiin kohtiin, jotka puhuttelevat ja joista loistaa jollakin tavalla valoa – ne ovat Jumalan puhetta.

Piispaa kirjoittaessaan Oikarinen luki Raama­ tusta Paavalin kirjeitä. Juuri Paavalin avulla on vastustettu naisten pääsyä papiksi ja piispaksi.

Paavalilta oli peräisin myös homoseksuaaleja loukkaava sitaatti, joka toi kansanedustaja Päivi Räsäselle syytteet kansanryhmää vastaan kiihottamisesta.

Sama Paavali on parhaimmillaan Oikarisen sanoin ”ihan fantastinen kirjoittaja”. Yksi Paavalin lause, jota hän jäi pitkäksi aikaa miettimään, on ”Ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko.”

– Se on hienosti sanottu. Ja se on oikeastaan minun tapani lähestyä kirjoittamista: rakkautena vaikuttava teksti. Voisiko taide vaikuttaa rakkautena samalla tavoin kuin usko? ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

19

Hyveet palasivat Filosofi Aristoteles opetti, että hyveiden harjoittaminen antaa ainekset hyvään ja onnelliseen elämään. Antti Kylliäinen toi Aristoteleen opit suomalaisiin päiväkoteihin ja työpaikoille.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS ESKO JÄMSÄ

S

yksyllä 2015 Antti Kylliäinen jäi pois Pakilan seurakuntapapin työstä ja päätti omistautua hyveille. Hän suunnitteli muun muassa Hyveet elämässä -nimisen työkalun päiväkotien ja koulujen hyvekasvatuksen tueksi. Se on nyt netissä kenen tahansa käytettävissä.

Kaksi ja puoli vuotta sitten Kylliäinen perusti Lykeion Oy -nimisen yrityksen, jolla on hänen lisäkseen kolme muuta omistajaa. Yrityksen nimi viittaa Ateenassa sijainneeseen kampukseen, jossa filosofi Aristoteles aikanaan opetti.

– Tavoitteenamme on, että tämän vuosikymmenen loppuun mennessä jokainen suomalainen tietää, mitä hyveet ovat ja millaisten hyveiden varaan oma elämä kannattaa rakentaa, Kylliäinen sanoo.

Kylliäinen löysi hyveet kolmekymmentä vuotta sitten suorittaessaan teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian pääaineopintoja Helsingin yliopistossa. 1980-luvun aikana antiikin merkittävimpiin filosofeihin kuuluneen Aristoteleen tuotantoa oli käännetty suomen kielelle.

Aristoteles ajatteli, että ihmisen päämääränä on elää onnellinen ja hyvä elämä. Se voidaan saavuttaa sellaisten luonteen hyveiden kuin kohtuullisuuden, reiluuden, totuudellisuuden ja ystävällisyyden avulla.

Aristoteleen hyveet tuntuivat heti Kylliäisen omalta jutulta. Hyveissä tuntui olevan jotakin viisasta ja tärkeää, mitä tarvitsemme etsiessämme hyvää ja oikeaa.

– Herkästi ajattelemme, että nykyihmiseksi kutsuttu olento tulla tupsahti jostakin 1800-luvun jälkipuolella. 300-luvulla ennen ajanlaskun alkua kirjoittaneen Aristoteleen tekstit tavoittavat kuitenkin olennaisen kristallinkirkkaasti. Hän ymmärsi, miksi ihminen toimii niin kuin toimii.

HYVEET OVAT Antti Kylliäisen mukaan yksinkertaisesti sellaisia ominaisuuksia, jotka tekevät meistä hyviä yleensä ihmisinä sekä kaikissa niissä tehtävissä ja rooleissa, joissa toimimme. Hyveitä tarvitaan aina, kun jonkin hyvän toteutuminen on yksilön vastuulla. Samalla ne kiinnittävät meidät yhteiskunnan jakamiin yhteisiin arvoihin.

– Hyveet eroavat arvoista muun muassa siinä, että ne ovat tilannesidonnaisia. Esimerkiksi avoimuus on monissa tilanteissa keskeinen hyve, mutta joihinkin toisiin tilanteisiin se ei kuulu.

20

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

Arvot sen sijaan pysyvät samoina tilanteesta toiseen, Kylliäinen sanoo.

Viime vuosikymmeninä länsimaisessa kulttuurissa on Kylliäisen mielestä ollut aukko siinä kohdassa, missä aikaisemmat sukupolvet puhuivat hyveistä. Ihmiset eivät hänestä ole sen huonompia kuin ennenkään, mutta olemme kadottaneet ymmärryksen hyveiden merkityksestä.

Moni asia myötävaikutti Kylliäisen mukaan siihen, että hyveet jäivät pois muodista.

– Hyveajatteluun sisältyy aina yhteisöllinen näkökulma, joka ei näyttäydy vetovoimaisena yksilöllisyyttä ja omaksi itseksi tulemista korostavana aikana. 1900-luvulla käydyt maailmansodat romuttivat osaltaan käsitystä ihmisestä hyvään pyrkivänä olentona, hän sanoo.

”

Katso ympärilläsi eläviä ihmisiä ja pyri kohtelemaan heitä niin, että he tuntevat tulevansa hyvin kohdelluiksi.

MYÖS MAALLISTUMINEN on Antti Kylliäisen mukaan saanut hyveajattelun näyttämään vanhanaikaiselta. Erityisesti kasvatuksen maailmassa hyveet on tulkittu väärin osaksi kristillistä perinnettä ja jätetty sivuun sen mukana.

Joku voisi puhua hyveiden hukatuista vuosikymmenistä, mutta Kylliäisen mielestä niitä tarvittiin.

– Vuosisatojen aikana hyveiden päälle oli kasautunut kuonaa ja roinaa, joiden alta Aristoteleen hyveteorian alkuperäistä henkeä ja merkitystä oli enää vaikea löytää. Kesannolla olo teki hyveille hyvää.

Hyveet ovat kuuluneet keskeisesti katolisen kirkon etiikkaan 1200-luvulla eläneestä Tuomas Akvinolaisesta lähtien. Uskonnollisen arvomaa-

ilman sudenkuoppaan joutumista ei kuitenkaan Kylliäisen mukaan tarvitse pelätä, sillä Aristoteleen alkuperäinen hyve-etiikka ei kiinnittynyt mihinkään uskontoon.

Yksilöllistyvän yhteiskunnan näkökulman Kylliäinen muotoilee kysymykseksi: Kenellä on oikeus sanoa, mitkä asiat tekevät minusta hyvän omana itsenäni? Kumpi on lopulta tärkeämpi, yksilö vai yhteisö, jossa hän elää?

Kylliäisen mukaan yhteisöllä on valta määritellä, mitkä hyveet ovat sen piirissä olennaisia. Yhteisö ei kuitenkaan voi nimetä hyveeksi sellais-

MARI AARNIO

– Hyveitä tarvitaan aina, kun jonkin hyvän toteutuminen on yksilön vastuulla, sanoo Antti Kylliäinen.

Tee testi ja löydä oma hyveesi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

– Hyveet kiinnittyvät aina siihen, millaisia asioi­ ta käytännössä tapahtuu. On mahdotonta sanoa, että olen kyllä luotettava, mutta en käyttäydy luo­ tettavuuden hyveen mukaan, hän perustelee.

Kylliäinen tähdentää, että hyvetyöskentely ei tuo hyveitä työpaikalle, vaan tekee ihmiset tietoi­ seksi niistä. Mikään organisaatio ei myöskään tuo­ ta hyveitä, vaan työntekijät tuovat ne mukanaan.

– Jokaisesta organisaatiosta, joka on yhä pys­ tyssä, löytyvät sen tarvitsemat hyveet, mutta il­ man hyveiden esiin kaivamista ja tiedostamis­ ta emme pysty hyödyntämään niitä täysipainoi­ sesti.

HYVEIDEN HARJOITTAMINEN johtaa Antti Kylliäi­ sen mukaan hyvään ja kokonaiselta tuntuvaan elämään. Erillistä työ­ ja kotiminää tai harras­ tusminää ei enää tarvita, koska yksillä ja samoil­ la hyveillä pärjää koulussa, opiskelijana, työelä­ mässä, harrastusporukassa, parisuhteessa ja las­ ten vanhempana.

Aristoteles ei kirjoittanut elämäntaito­opasta, josta voisi katsoa ohjeet hyveiden soveltamiseen yksittäisissä arkielämän tilanteissa, eikä sellais­ ta tarjoa Kylliäinenkään. Hänen mukaansa voim­ me vain kysyä itseltämme, miten hyvä ihminen toimisi kussakin tilanteessa, ja sitten pyrkiä teke­ mään sen mahdollisimman hyvin.

– Katso ympärilläsi eläviä ihmisiä ja pyri koh­ telemaan heitä niin, että he tuntevat tulevan­ sa hyvin kohdelluiksi. Voit työstää hyveitä myös pohtimalla tilannetta, jossa koet mokanneesi ja siitä on jäänyt huono olo. Silloin jokin hyve ei ole toiminut niin kuin sen olisi pitänyt.

ta, mikä ei ole hyväksi sen jokaiselle jäsenelle – ja laajemminkin.

– Aristoteles on nyt ajankohtainen juuri sik­ si, että hänen hyveteoriansa sovitti yhteen yhtei­ sön ja yksilön hyvän. Aristoteles näki, että ihmi­ nen on yhteisöllinen olento. Siksi hyvän elämän välineiden on oltava sellaisia, että ne hyödyttävät myös yhteisöä, Kylliäinen sanoo.

ANTTI KYLLIÄINEN VIIMEISTELEE parhaillaan etiikan alaan kuuluvaa väitöstutkimusta hyveis­ tä. Kylliäinen tarkastelee tutkimuksessaan hy­

veiden ja arvojen suhdetta sekä pyrkii ymmärtä­ mään, miten hyveet voisivat toimia käytännössä globaalistuvassa maailmassa, jossa eri kulttuu­ reista tulevat ihmiset toimivat yhdessä. Väitös­ tutkimus tarkastetaan syksyllä Helsingin yliopis­ tossa.

Vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Paksunahkaisuudesta suurisieluisuuteen Kylliäinen eh­ dotti hyveitä työyhteisöjen eettisen työskentelyn lähtökohdaksi arvojen sijasta. Kylliäinen turhau­ tui siihen, että yritysten arvotyöskentelyn yhteys arkielämään jää usein ohueksi.

KUUSI VUOTTA SITTEN Antti Kylliäisen kehittä­ mää hyvekasvatusmallia kokeiltiin muutamassa pääkaupunkiseudun päiväkodissa. Henkilökunta ja vanhemmat valitsivat yhteisiksi hyveiksi kan­ nustavuuden, reiluuden ja ystävällisyyden. Sen jälkeen hyveitä pohdittiin yhdessä lasten kanssa.

Kylliäisen mukaan lapset omaksuivat hyveet vauhdilla ja sovelsivat niitä suoraviivaisesti. Lap­ set päättelivät, että jos kerran reiluuden ja ystä­ vällisyyden hyveet ovat käytössä, kaikesta kiu­ saamisesta on tultava loppu.

– Lapset päättivät tehdä omista päiväkodeis­ taan kiusaamisesta vapaita vyöhykkeitä, joissa ketään ei kiusata eikä jätetä pois leikeistä. Me ai­ kuiset, jotka lähdimme toteuttamaan pilottihan­ ketta, emme tulleet ajatelleeksi, että hyveitä so­ vellettaisiin kiusaamisen vähentämiseen, Kylliäi­ nen sanoo. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

21

DETRIA ARBUTIN COUPEROSA –TUTKIMUS

DETRIA ARBUTIN ANTI AGING –TUTKIMUS

Testiryhmässä couperosan voimakkuusaste pieneni 90 %:lla ja kahden kuukauden hoitojakson jälkeen 35 %:lla oireet hävisivät kokonaan.

Iho kirkastui ja heleytyi 95 %:lla ja ilmejuonteet vähenivät 80 %:lla tutkimukseen osallistuneista.

Luonnon arbutiinia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että sianpuolukan lehdestä eristetty arbutiini on tehokas melaniinituotannon estäjä ja että sitä voidaan käyttää ihoa vaalentavana ainesosana.

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Kerrostalot pilaavat Myyrmäen kirkon luonnon KIRKKO JA KAUPUNKI kirjoitti 6.5. verkkolehdessä Myyrmäen kirkon korjaamisesta ja tontille rakennettavista kerrostaloista. Aiheesta järjestettiin 10.5. infotilaisuus.

Vantaankosken seurakuntaneuvosto on hyväksynyt asuntojen rakentamisen tontille. Ilmeisesti valtuutetuille on esitelty päätettäväksi vain tämä yksi vaihtoehto. Kustannusarviota ei mainittu, mutta aikaisemmin julkisuudessa on puhuttu noin 15 miljoonasta eurosta. Asia etenee kirkkovaltuuston päätettäväksi.

Toiseksi nyt jää vaikutelma, että kaavamuutokset on jo kaupungin kanssa sovittu. Aiemmissa kaavasuunnitelmissa kirkon eteläpuolella on ollut korkea tornitalo. Nyt kirkon pohjoispuolelle tullaan rakentamaan kolme 6–8-kerroksista taloa. Infotilaisuudessa esitettiin aikataulu, jossa kaupunginvaltuuston päätös oli merkitty kuluvan vuoden loppuun. Pääsevätkö tulevat kaupungin luottamushenkilöt seurakunnan luottamushenkilöiden tavoin kumileimasimen rooliin, kun ainutlaatuinen puistoalue muutetaan kerrostaloalueeksi?

Kolmanneksi kokouksessa sanottiin yksiselitteisesti, että korkeita kustannuksia ei voida kattaa ilman kolmen korkean kerrostalon rakentamista kirkon tontille. Onko anottu EU:lta tukea kansainvälisesti arvostetun arkkitehti Leiviskän suunnitteleman kirkon korjaukseen?

Onko vakavasti ja ammattitaidolla kartoitettu muut rahoitusmahdollisuudet?

Näine murheineni menin Myyrmäen kirkon puistoon. Aivan uskomattoman kaunis koivikko ympäröi minut, maa oli valkoisena valkovuokoista. Kirjosieppo hyppeli koivun oksalla. Tämä pyhä puisto ollaan tuhoamassa.

Maire Kangas-Meriläinen Vantaankosken seurakunnan jäsen ja kirkollisveron maksaja vuodesta 1978

EDELLISEN JOHDOSTA: Seurakuntayhtymän tarkoituksena on mahdollistaa tontille noin 5 000 – 6 000 kerrosneliömetrin asuinrakentaminen kirkon kaunis ympäristö huo-

Rahaa kulttuuriin, ei aseisiin!

KULTTUURIMÄÄRÄRAHOJA UHATAAN taas supistaa. Mielestäni kaikki puolustusmäärärahat pitäisi siirtää kulttuurille, myös suunniteltujen hävittäjien hinta. Rauhaa ei rakenneta aseilla vaan kulttuurilla!

On tietysti ihmisiä, jotka eivät rauhaa halua. He ovat kuitenkin vähemmistö ja heitä on kuunneltu liikaakin. On myös joukko, jossa kirkkokin ehkä seisoo, jonka mielestä rauha voidaan ja kannattaa turvata asein. Tätäkin joukkoa on mielestäni kuunneltu jo liian kauan.

Hannu Lehtinen Helsinki

mioon ottaen. Seurakuntayhtymän toimesta kirkon eteläpuolelle ei tulla rakentamaan mitään. Noin 70 prosenttia tontista jää ennalleen, joten alueen luonto ja virkistysarvot säilyvät, ja valo pääsee kulkemaan kirkkoon.

Kaavamuutokset etenevät siten, että seurakuntayhtymä laatii vaihtoehtoisia suunnitelmia kaavoituksen pohjaksi. Kaavaluonnokset tehdään kirkkorakennuksen suunnitelleen akateemikko, arkkitehti Juha Leiviskän kanssa. Seurakunnan ja kaupungin luottamushenkilöt käsittelevät ehdotukset vuoden 2021 aikana.

EU:n ja muidenkin tahojen myöntämiä tukia tutkitaan ja kaikki hankkeeseen mahdollisesti saatavat tuet tullaan hyödyntämään. Vantaan seurakuntayhtymän taloutta on kuitenkin arvioitava kokonaisuutena, eikä sitä voida perustaa mahdollisesti saatavien irrallisten hankerahoitusten varaan.

Timo Kraufvelin kiinteistöjohtaja Vantaan seurakuntayhtymä

Sukupuolineutraalit tittelit ovat turhia MIKSI KAIKKI PITÄÄ muuttaa? Ennen oli sananparsi ”ei nimi miestä pahenna, jollei mies nimeä”. Tuntuu, ettei ihmisillä ole oikeita ongelmia, jos pitää miettiä nimikkeitä.

Monet virkanimet ovat asettuneet ihmisten mielissä kuvaamaan tiettyjä tehtäviä, ei sitä sanan loppupääte muuta, ei alenna tai korota.

Itse naisena olisin aivan tyytyväinen, jos olisin kirkkoherra tai vaikka eduskunnan oikeusasiamies. Erilaisilla sanapäätteillä ilmeisesti pyritään tavoittelemaan tasa-arvoa.

Minun mielestäni ne korostavat eriarvoisuutta eivätkä lisää yhteenkuuluvuutta tai ymmärrystä muita kohtaan.

Anne Fredriksson Helsinki

Kiitos diakoneille, sain avun!

SAIN HANKALASSA SAIRAUS- ja taloudellisessa tilanteessa aikuiselta

lapseltani vinkin ottaa yhteyttä Tikkurilan seurakunnan diakoniin väliaikaisen avun saamiseksi.

Lähetin tietoa tilanteestani ja sainkin tapaamisajan diakoni Toomakselle.

Nolotti ja hävettikin hakea apua, mutta vastaanotto oli ihana, rauhallinen ja ymmärtävä. Apua järjestyi ja sain myös tukea jo pelkästä keskustelusta.

Lämmin kiitos kaikille, varmaankin henkisesti raskasta työtä tekeville diakoniatyöntekijöille, ja tietysti erityisesti Toomakselle Tikkurilaan.

Marsipaani Toimitus julkaisee mielipiteen poikkeuksellisesti nimimerkillä

Kirkko ja kaupunki ilmestyy seuraavan kerran 12.8.

Lue mielipidekirjoituksia ja ota kantaa verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

23

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

JORMA LUKKARINIEMI

Suukirurgiaan ja implantologiaan erikoistunut hammaslääkäri

○ ○ ○ ○

Neppari-kokoproteesit

390 € 790 € 110 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 550 kok an leu ala tai Ylä

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

3d-implanttiprotetiikka Erikoishammasteknikkopalvelut

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

Adressit

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

DENTARIUM

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Kesätarjous 3 + 1 kk

Sisältö 29€ ratkaisee

4

Diakonit ja papit tukena Kemin kriisissä

sis. avaimenperä

Lisäksi saat tilaajalahjana kaupan päälle ristin­ muotoisen metalli­ avaimenperän, jossa on upotettuna 10 stanssia.

Elämään kuuluu muutos Neljä eri elämänvaiheissa olevaa kertoo muutostarinansa.

Mikko Anttila opettelee Kaarlon kanssa isyyttä.

Kampanjakoodi: Avain21

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Kirkko ja kaupunki medianäkyvyyttä printissä ja verkossa Seuraava Kirkko ja kaupunki-lehti ilmestyy 12.8., varaukset 30.7. mennessä.

Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi Mediamyynti

Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja se päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Lahja toimitetaan kun lehtitilaus on maksettu.

Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.

Kannen kuva: Jukka Granström 116. vuosikerta 0043595–21–18

Tilaus on määräaikainen

• 020 754 2333 • asiakaspalvelu@kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

Entäpä jos kirkossa voisikin levätä?

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

N:o 17 | 30. huhtikuuta 2021 | hinta: 3,90 €

12

Tilaa nyt helposti ja edullisesti!

22

hautakivityöt

09 628 398

Suu- ja hammaskirurgia

Mikonkatu 8 A 7. krs, Helsinki 09 622 15 33 050 55 272 95 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

24

24 h

Proteesit kuin omat hampaat.

Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk.

• Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

Hammaslääketieteen lisensiaatti Master of Oral Surgery and Implantology, M.Sc.

HAMMASTEKNIKKO

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Kiinteistönvälitystä

Lakipalveluja

Ammattitaitoista ja ripeää asuntokauppaa

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Petri Koivuniemi

Katja Huisman

Kristiina Horsma

044 266 3263

044 089 9111

040 725 0555

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV petri.koivuniemi@remax.fi

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV katja.huisman@remax.fi

Nordenskiöldinkatu 3 A, 00250 Helsinki 050 559 7321 l loiste@remax.fi

Yrittäjä LKV, LVV

kristiina.horsma@remax.fi Tutustu meihin Instagramissa ja Facebookissa

Myymässä vai vuokraamassa?

Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins.

0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 Kaikki perhe- ja perintöoikeuden palvelut toivomallasi tavalla

Etäyhteyksin puhelimitse tai videotapaamisessa

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

Toimistollamme Helsingissä www.lexly.fi 010 3379 150

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Tilaisuuksia NYKYHEPREAN KURSSIT ma-pe 5.-9.7.2021 kolme tasoa: alkeet, alkeisjatko ja edistyneet.

Opettajana Ninarose Maoz Lisätietoa: puh. 09 491 667 helsinginraamattukoulu.fi

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ikkunanpesua kotimaisin voimin.

14 vuoden kokemuksella, myös hankalat. Timo/044 069 1994

Ostetaan

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Kesän ulkomaalaukset, terassi- ja huoneistoremontit varataan nyt!

Jabell Oy p. 0400 689 742, jari@jabell.fi. Pyydä arvio!

Ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt.

Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu.

P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen SIIVOUSTA, PIHATÖITÄ, ULKOILUA, ASIOINTIAPUA YM. APUA ARKEESI 20 v. vanhustyökokemuksella.

Myös alvittomasti, kysy lisää!

ARMAS-Kotihoito p. 050 371 9167 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Itsenäisesti verkkopalvelussa

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Palveluja tarjotaan

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Tyhjennyspalvelu loppusiivouksella.

P. 040 361 7594 Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Maailmankansalaiset tarjoaa kaikki kielipalvelut millä tahansa kielellä. P. 041 313 9660

Ostetaan asuntoja Vuokrata halutaan ASUNNOT JA TONTIT PK-SEUDULTA. EI KULUJA MYYJÄLLE! Nopea kauppa ja hyvä hinta!

Kaiken kuntoiset huomioidaan.

Asiakirjat laativat LKV:t luotettavasti ja nopeasti.

Soita Tommille p. 050 525 7401

Luotettava lapsiperhe etsii mökkiä pitkäaikaiselle vuokralle. Toiveena max 2h Helsingistä, min. 2mh ja oma ranta. Pidämme mökistäsi hyvää huolta, korjaukset ja ylläpito onnistuu. Ota yhteys: Ilona, p. 040 146 7144

Ostetaan asunto 60-100 m2 ydinkeskustasta, voi jäädä asumaan kahdeksi vuodeksi.

Ystävälliset vastaukset Tiina & Ari. 040 0966 055 Tiina, tiina.pietarila@topboat.fi

Nelihenkinen helsinkiläisperhe etsii 3 makuuhuoneen vuokrakotia pidempiaikaiseen asumiseen HKI ydinkeskustasta (miel. Kamppi). Kork.koulutt., hyvätuloisia ja remonttitaitoisia. Tarjoa! p. 044 533 1167/Aino

Lapsiperhe etsii remonttia kaipaavaa KOLMIOTA tai isoa muunneltavaa 2h.

Miel. Länsi-Hki kuten M.vuori, Haaga.

Tarv. nopea kauppa. Mirjami 040 963 8069 Fredrik 050 544 8746 OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokuntoinen. Ei välityskuluja.

050 343 9210 Elmer OSTETAAN YKSIÖ VANTAALTA Huonokuntoisemmatkin sopii 045 679 2848 Arttu

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

KAKSIO 38-50 m2 - putket tehty Punavuori/Ullanlinna. Myy omasi nyt helposti! P. 050 356 8833/Virpi Ostan vanhan talon/mökin irtai­ mistoineen max 150 km Helsingis­ tä, alle 40 000 €. 044 296 2231 Yksiö/pieni kaksio Espoosta tai Kauniaisista. Voi olla remontoitavakin. P. 045 612 5115/Elina

Luotettava nainen etsii kalustettua huonetta p.remontin ajaksi Hki 31.8-22.12.21 044 051 0327 Luotett., siisti, hilj. vakityössä ol. mies etsii yksiötä HKI/Kallio ym.

En juo/polta. p.050 599 6061

Vuokralle tarjotaan Vantaan Keimolanmäestä 28,5m2 1h+avok. 2. krs 599 €.

Heti vapaa, 050 563 6435, e.j.lehti@gmail.com

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

RUNOILIJA PLATH HIFIMERKKI

-1.

VAIKEUK- SASISSA ULKO- NOISMAILLA? TA

KAI ....

TUMMAN HARMAITA

järvi

ANTIIKIN MYTOLOGIASSA SODAN JUMALA TAUSTAJOUKKOINA USEIN

VÄLIAMERIKASSA

tympäistä

KANAVAKAUPUNKI IKÄVÄN KYLMIÄ

WISKARI HARKKI

KONTEKSTI

KÄYDÄ SELVILLE NIMITTÄIN

S

Y

L

V

I

A

EI KOKONAAN

O

S

I

N

A

K

A

I

SUKULAISPAIKKA

S

E

T

Ä

L

Ä

I

L

M

E

N

E

E

T

NUORI KUUSI

T

A

S

T

E

R

I

KASVOILLA PAPITKIN

JÄHMEITÄ

P

I

E

T

MATERIAALIT

A

I

TARUOLIOITA

P

Ö

L

Y

T

Y

S

KAUPUNGISSA

K

A

T

U

KIPPURASSAKIN

H

Ä

N

N

Ä

T

Y

T

T

Ä

Ä

LASKELMA

A

E

EROON JAMES

I

R

T

I

D

E

A

N

S

VASTARINTA

N

E

T

U

RUHTINAS

E

U

L

L

A

M

A

K

E

A

TUPATA FIKSUUDET

T

Ä

M

A

A

R

E

KYSYVÄ ARI

E

N

T

Ä

STARTTAUS

S

M

U

S

T

A

H

K

O

T

L

A

S

S

Y

I

S

K

U

-KELLO

HALOO

I

L

T

A

SAKSOFONISTI TIMO PERUSKOULUA

KÄÄNTYVÄ

Y

L

Ä

A

S

T

E

K

E

I

T

E

L

E

MONONEN

U

N

T

O

TIETOA D

AUTUUDET PUUHA

O

N

J

LÄTKÄLYÖNTI

L

Ä

M

Ä

R

I

PÄLKÄHTÄVIÄ

I

D

A

T

A

L

K O

P

A

IHOTAUTI

O

PIENIÄ ÄÄNIÄ SEKÄ ....

HARJU

ENSIN

E

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

vohkittu

PIENIÄ ASUNTOJA LUETTELEMISIA

sen S I T T E N menR I S A H T E L U T tyä K NAHAN OMPE- Ä I M Ä HENKILÖTUNNUS

I

I

HANNA

E

SAMBIAN KAUPUNKI

Ä

E

T

K

U

I

A

R

E

S

KISSAN KYLJESSÄ

K

O

T

I

V

N

VANKEUKSISTA

T

TYTTÖ LYHYEMPÄNÄKIN

I

E

P

Ä

A

I

T

O

XL XXL

KIRKAS

A

KASVEJA KOHOTTELU

A

R

A

L

I

H

O

N

D

U

R

A

S

E

T

O

A

H

AVUKSI

L

SAUDIEN RAHA

S

HIUSPOHJAN VAIVA

A

L

A

R

T

I

S

T

I

K

I

E

L

HIVTAUDIN LOPPUVAIHE

A

I

K

A

L

S

E

A

A

L

U

E

N

V

L

OPELMALLI

V

A

U

T

S

K

A

A

LUUN KÄYVÄ ISO NEULA

R

JUHTA

R

U

K

JUUTALAISPAPPI AISTITAAN

A

K

I

PERINTEISIÄ TANSSEJA

I

I

T

E

S

R

A

Ä

R

I

N

A

LÄMMITTÄVIÄ

H

A

S

S

A

S

I

T

A

R VETIM SIN

A

T

TÄYSEUMAA

O

S

U

M

A

ILJA TAUKO

R

E

P

I

N

KYSELEMISTÄ

U

T

E

L

U

O

P

A

S

S

U

T

E

L

A

T

T

A

ILKEÄ

P

A

H

A

NYRKKEILIJÄ ASIKAINEN

H

KALLIO VAINIO

P

U

R

A

L

TYLSYYDET

A

P

A

T

I

A

T

D

S

TORVALDS

N

I

L

S

KURJA

M

Ä

L

S

Ä

T

2.

S

I

J

HAA- T A VEITA

O

I

V

E

E

T

O

K

I

A

S

N

Ä

T

T

I

SUOSITTU HELI SEURA- LAURI PELI

K

I

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

Hyvää pyhää

26.6.

Tänään on juhannuspäivä.

Päivän evankeliumissa (Luuk. 1:57–66) kerrotaan Johannes Kastajan syntymästä.

Vehreyttä ovenpieleen Juhannusta eli keskikesän juhlaa eli jussia eli mittumaaria on meillä vietetty aina. Ennen vanhaan juhannusaattona talossa tehtiin suursiivous, ja sen jälkeen pystytettiin juhannuskoivut ovenpielen molemmin puolin. Koivuja tuotiin sisätiloihinkin, ja lattialle ripoteltiin haavan- ja pihlajanlehtiä. Kotia koristeltiin myös luonnonkukista tehdyillä seppeleillä. Koivuilla, lehdillä ja kukilla haluttiin nostaa esiin kesäisen luonnon kauneutta ja tuoda iloista mieltä kaikille.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Johannes Kastajan syntymäpäivä

A

ikoinaan uskonnolliset ihmiset pitivät evoluutioteoriaa kauhistuttavana harhaoppina. Se ei sopinut Raamatun alun kertomuksiin luomisesta.

Nykyään enää harvalle uskovalle on ongelma se, että eliölajit kehittyvät erilaisissa vaiheissa kohti muotoaan. Ei Raamattu ole luonnontieteen oppikirja vaan kertoo uskosta Jumalaan eri aikoina.

Oikeastaan Raamattukin puhuu evoluutiosta, uskon evoluutiosta. Vanhan testamentin profeettojen kautta edetään Johannes Kastajaan ja Jeesukseen.

Pikkutarkoista elämää säätelevistä säännöistä mennään armollista Jumalaa kohti.

Johanneksen syntymä sijoitetaan juhannuksen tienoille. Puoli vuotta myöhemmin jouluna juhlitaan Jeesuksen syntymää. Näitä sukulaispoikia osa-

taan kumpaakin odottaa enkelin ilmoituksen perusteella.

Johanneksen vanhemmat tunnistavat olevansa vanhan ja uuden kynnyksellä. Uskon evoluutiota on, että poikalapsi ympärileikataan kuten tapana on, mutta sukutradition määräämän nimen sijaan vanhemmat valitsevat nimen, jonka he kokevat tärkeäksi, nimen, jonka enkeli heille ilmoitti.

Johannes kastoi kansaa, Jeesuksenkin. Tämän kautta armon virta lähtee kuohumaan juutalaisen kansan keskuudesta koko maailmaan. Uskon evoluutio ei voi eikä saa pysähtyä Raamatun aikoihin. Edelleen me ihmiset määrittelemme sitä, kenelle Jumalan armollisuus meidän mielestämme kuuluu, vaikka Jumalan rakkauden sanoman on tarkoitus kasvaa ja meidän rajoittavien käsitystemme hänestä vähetä.

Juhannussaunassa Vihdo lihakset vetreiksi.

Joustava keho reagoi eri tilanteisiin tarkoituksenmukaisesti.

Raivaa tilaa luottamukselle.

Kellu aalloilla ja katsele taivasta.

Vesi kannattelee sinua yhtä lailla kuin muitakin.

Pese pois pinttyneet ennakkoluulot.

Näe ympärilläsi hyviä asioita.

Istu terassille, juo saunajuoma.

Kiitä kaikesta.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

27

Seuraava lehti ilmestyy 12.8.

S E N I O R I TA L O

HYVÄÄ MIELTÄ JA SUJUVAA ARKEA PIHLAJISTOSSA Pihlajiston Soinnussa vallitsee elämäniloinen, kodikas ja yhteisöllinen tunnelma. Turvallinen asuminen nykyaikaisissa asunnoissa, aktiivisuus ja yhteisöllisyys luovat elämäniloa ja merkitystä arkeen.

Pihlajiston Sointu on enemmän kuin perinteinen senioritalo.

Esteettömien asuntojen, ikääntyneiden kanssa-asujien ja viihtyisän pihan lisäksi asukkaiden yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta tukevat viikottaiset palveluavustajan palvelut ja kerran kuussa ta-

VARAA OMA YKSITYINEN ESITTELY!

pahtuvat asuntojen siivoukset ja vuosittaiset ikkunanpesut. Myös taloyhtiön sauna ja pyykkitupa ovat käytössäsi veloituksetta. Pihlajiston Soinnussa on viikoittain ohjattua toimintaa. Näiden edellä mainittujen lisäksi muita palveluita on mahdollista ostaa kotiin sitä mukaa, kun niille on tarvetta.

Rakennamme tulevan kotisi palvelut yhteistyössä Kotihoito Päiväkummun ja Kotisiivous Päiväkummun kanssa.

Esimerkkihintoja: 1h + kt (28,5m2) 1h + alk + kt (31m2) 2h + kt (39,5m2)

alk. 934€/kk alk. 1 044€/kk alk. 1 198€/kk

Vuokra sisältää mm. kuukausittaisen siivouksen ja ikkunoiden pesun vuosittain. Uudet vuokra-asunnot valmistuvat 7/2021.

Rakennuttaja: Graniittiasunnot Oy www.pihlajistonsointu.fi / puh. 010 315 4140 / vuokraus@pihlajistonsointu.fi

PIHLAJISTON

SOINTU

10 17.6.2021 kirkkojakaupunki.fi

Kirkon kyselytutkimus: espoolaiset toivovat, että kirkko pitää huolta vanhuksista s. 4 Niittyvastaava Erkki Kaarnama hellii kimalaisia Espoon keskuksen tuntumassa s. 8

Kesä tuoksuu riksa-ajelulla Vapaaehtoiset pyöräluotsit kuskaavat kirkon riksaa Tapiolassa s. 2

Tapiolan seurakunta sai valtiolta koronarahaa ja hankki sen turvin riksapyörän. Uusia riksakuskeja koulutettiin tehtävään, jossa ilahdutetaan ikäihmisiä.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA SIRPA PÄIVINEN

R

iksapyörän ajamista opetteleva Sini Raiko kurvailee arki-iltana Tapiolan kauppakujilla kyydissään Marianne Tiihonen ja Annukka Crosby. Leveä kulkupeli kääntyy kadunkulmissa kätevästi ja turvallisesti. Kaikilla on leveä hymy kasvoillaan. Tämä on hauskaa!

Toisen riksan kyydissä istuva Maritta Kopsala huudahtaa ajelun päätteeksi, että olipa tosi mukavaa. Hänen tilalleen riksan penkille istahtaa joku toinen, ja uusi kuski nousee polkijan paikalle. Ja taas mennään. Ajoharjoittelu lainaksi saaduilla Riksu- ja Karitsa-nimisillä riksoilla sujuu leppoisissa merkeissä.

TAPIOLAN SEURAKUNNAN järjestämään pyöräluotsikoulutukseen ilmoittautui yhdeksän henkeä. Pyöräluotsit ovat vapaaehtoisia riksapyörän kuljettajia, jotka tarjoavat kyydin esimerkiksi vaikeasti liikkuville henkilöille.

Ensimmäisellä kerralla kokoonnuttiin verkon välityksellä, mutta nyt toisella kerralla päästään harjoittelemaan käytännössä. Koulutuksen saaneet pyöräluotsit saavat kansainvälisen ajokortin tunnukseksi rintamerkin, joka oikeuttaa heidät ajamaan riksapyörää missä tahansa maassa.

Kahden illan kurssiin sisältyy muun muassa sähköavusteisen riksapyörän lataamisen opettelua sekä ajoneuvon hallintaa esimerkiksi ylämäissä, mutkissa ja jarrutustilanteissa. Lisäksi puhutaan vapaaehtoistyön luonteesta ja erilaisten ihmisten kohtaamisesta.

PYÖRÄLUOTSEILLE ON jo kesällä tarvetta, kun Tapiolan seurakunta saa tilaamansa riksapyörän. Seurakunnan vapaaehtoistyön koordinaattori, diakonissa Merita Hietanen, on haaveillut siitä jo vuosia.

Oman kulkuneuvon hankkiminen onnistui nyt, kun seurakunta sai valtion jakamaa korona-ajan tukea, joka on tarkoitettu diakonisiin hankkeisiin.

2

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 10/2021

Riksan kyydissä hymy huulilla – Me ajattelimme vanhuksia, jotka ovat koronapandemian takia jääneet sisätiloihin. Emme ole päässeet tapaamaan heitä pitkään aikaan, Merita Hietanen sanoo.

– Riksapyörällä voimme viedä ikäihmisiä ajelulle. Silloin olemme ulkona, ja lähikontaktia kertyy vähän, sillä ajaja istuu kyydittävän takana. Riksan kyydissä pääsee näkemään maisemia ja pois arkiympyröistä. Matkalla voi aistia luonnon tuoksut ja tuntea tuulen hiuksissaan.

Tapiolan seurakunnalle tilattu riksa on sähköavusteinen pyörä. Yhdellä latauksella sillä ajaa yli 20 kilometriä. Se on väriltään arvokkaan musta, jotta se soveltuu juhlatilaisuuksiin, kuten vihkiparin kuljettamiseen kirkolta juhlapaikkaan. Pyörän nimestä järjestetään nimikilpailu, ja kulkuneuvo siunataan ennen käyttöönottoa.

MERITA HIETANEN on käynyt riksaluotsikoulutuksen jo muutama vuo-

si sitten. Samalla kurssilla hänen kanssaan oli Sami Viitanen, joka toimii seurakunnan kurssilla yhtenä ohjaajana.

Viitanen on monien riksaluotsien tapaan kova pyöräilemään. Hän innostui toiminnasta kuultuaan siitä.

Pian uusi harrastus vei hänet mukanaan.

– Parasta on, kun saa tuottaa muille elämyksiä. Jotkut ikäihmiset ovat sanoneet riksalenkin jälkeen, että tämä on vuoden paras päivä.

ESPOON SEURAKUNTIEN VIESTINTÄ / ANTTI RINTALA

Viivi Härkönen siunattiin viime syksynä koulutielle Leppävaaran kirkossa.

Mukana siunaamassa oli äiti Mirka Härkönen.

Ekaluokkalaiset saavat siunauksen koulutielle Uudet pyöräluotsit ja kurssin ohjaajat yhteiskuvassa. Vasemmalta istumassa Sami Viitanen, Merita Hietanen, Maritta Kopsala, Sanna Pajulo ja Jaana Rossi.

Takarivissä seisomassa Hannu Kiiskinen, Sini Raiko, Juha Rouhiainen, Marianne Tiihonen ja Annukka Crosby.

Esbo svenska församling

KOULUN ALOITUS on iso asia lapselle ja koko perheelle.

Espoon seurakunnat haluavat olla perheiden rinnalla tässä iloisessa ja jännittävässä elämänvaiheessa. Ekaluokkalaiset kutsutaan perheineen koululaisten siunaamiskirkkoon. Myös kummit voivat tulla mukaan siunaamaan omaa kummilastaan. Jokainen koulutiensä aloittava saa lahjaksi oman Lapsen Raamatun.

Må 16.8. kl. 18 Esbo domkyrka, Kyrkparken 5 Mer Information: Mirja Von Martens, 040 547 1854, mirja.vonmartens@evl.fi.

Leppävaaran seurakunta

Ti 10.8. klo 17 alkaen tasatunnein Leppävaaran kirkon sisäpihalla, Veräjäkallionkatu 2. Mukaan voi ottaa yhden aikuisen. Siunattava saa Lapsen Raamatun sekä pienen yllätyksen. Ilmoittautuminen 1.8. mennessä www.nuortensiipi.fi. Ilmoitamme tilaisuutta edeltävällä viikolla, mihin tilaisuuteen lapsi voi osallistua. Tied. Maria Tapionlinna, 050 432 7504, maria.tapiolinna@evl.fi.

Espoonlahden seurakunta Ensimmäisten metrien ajan jotkut saattavat pelätä kyydissä, mutta sitten rentoutuvat. Yksi kertoo omasta nuoruudestaan ja toinen syvällisistä asioista, kolmas taas on ihan hiljaa, Sami Viitanen sanoo.

– Moni tahtoo kuvan muistoksi ajelusta tai haluaa soittaa läheisilleen kertoakseen asiasta.

PYÖRÄKAPTEENI Jaana Rossi on samaa mieltä Viitasen kanssa. Riksaajelu tuottaa iloa sekä kyydissä olijoille että polkijalle. Riksan kyytiin pääseminen voi olla huikea elämys etenkin niille, joiden toimintakyky on heikentynyt.

– Jokaisessa palvelutalossa pitäisi olla riksapyörä osana viriketoimintaa, Jaana Rossi sanoo.

Rossin tehtäviin pyöräkapteenina kuuluu uusien pyöräluotsien kouluttaminen ja hänen vastuullaan olevan riksan koordinointi. Espoos-

sa on noin 80 koulutettua pyöräluotsia, mutta vain osa heistä toimii aktiivisesti.

”

Riksan kyydissä pääsee näkemään maisemia ja pois arkiympyröistä.

MERITA HIETANEN

Tapiolan seurakunnan tilaama ajopeli on kolmas riksapyörä Espoossa. Kaksi muuta ovat espoolaisten palvelutalojen käytössä. Lisäksi kahta helsinkiläisen järjestön pyörää käytetään Espoossa. ■

Ma 16.8. klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8.

Koulut: Eestinkallio, Latokaski, Maininki, Meritori, Nöykkiönlaakso ja Saunalahti.

Ti 17.8. klo 18 Espoonlahden kirkko.

Koulut: Iivisniemi, Kantokaski, Laurinlahti, Martinkallio, Koulumäki ja Soukka.

Tied. Leena Järvinen, 041 535 6190, leena.jarvinen@evl.fi.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Olarin seurakunta

Ti 10.8. klo 18 Olarin kirkko, Rälssitilantie 4 (entinen Olarinluoma 4) Tied. Timo Kekkonen, 050 364 8983, timo.kekkonen@evl.fi.

Tapiolan seurakunta

Ti 10.8. klo 18 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Ti 10.8. klo 17 ja 19 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Ke 11.8. klo 18. ja 19 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 To 12.8. klo 18 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Ma 23.8. klo 18 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Tied. Aila Pihlajavesi, 040 525 1216, aila.pihlajavesi@evl.fi.

Ma 9.8. klo 16–18.30 Olarin kirkko, Rälssitilantie 4. Ilmoittautumisohjeet lähetetään kirjeitse kotiin kesäkuussa.

Tied. Marjukka Luoma, 050 583 6908, marjukka.­luoma@evl.fi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

To 12.8. klo 18.30 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3.

Kirkkohetkiin ei ole ennakkoilmoittautumista, ellei sitä erikseen mainita. Koronatilanteen vuoksi tarkista kuitenkin aina ajankohtaisin tieto kirkkohetkistä verkosta espoonseurakunnat.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 10/2021

3

Uskon halutaan näkyvän tekoina Kirkko ja kaupunki on monelle tärkein side seurakuntaan.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVATJUSSI HELTTUNEN JA JUKKA GRANSTRÖM

Ihmisten odotukset ja arvio onnistumisesta kohtasivat parhaiten monipuolisten jumalan­ palvelusten järjestämisessä

Kiinteistötalkoot etenevät Espoon seurakunnissa vähen­ netään kiinteistöjä rajulla kädel­ lä. Tällä hetkellä niiden kiinteis­ töomistuksessa on noin 50 000 neliötä.

– Seurakunnat ovat sopineet, että tästä vähennetään yhteen­ sä 7 000 neliötä vuoden 2026 alkuun mennessä. Seurakun­ taa ei ole, ellei ole kirkkoa, jo­ ten yhdestäkään kirkosta ei olla luopumassa, sanoo seurakunta­ yhtymän kiinteistöjohtaja Petteri Leinonen.

4

SIRPA PÄIVINEN JA ANSSI JAUHIAINEN

Prosessi ei koske hautaus­ maakiinteistöjä, seurakuntien omistamia asuntoja eikä si­ joituskiinteistöjä. Kiinteistö­ jen vähennystarpeen taustalla on kirkon heikkenevä talous­ tilanne.

– Evankelis­luterilaisel­ la kirkolla on muun muas­ sa viidentoista vuoden pää­ hän ulottuva laskelma kirkon jäsenkehityksestä. Kirkollis­ veron maksajien määrä vähe­ nee myös etelän suurissa seu­ rakuntatalouksissa. Espoossa kiinteistökuluja on vuosibud­ jetissa noin yhdeksän miljoo­

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 10/2021

naa euroa. On selvä, että pa­ periliittimistä ja kuulakärkiky­ nistä säästöt eivät tule, Leino­ nen sanoo.

Leppävaaran seurakunnan kirkkoherran Kalervo Salon mukaan kiinteistöjen vähentä­ minen merkitsee myös seura­ kunnan työtapojen uudistamis­ ta. Hiljattain Leppävaaran seu­ rakunnassa päätettiin luopua muun muassa Lasten kappe­ li Arkista.

– Arkin myötä itse lapsityö­ tä ei tietenkään ajeta alas. Sille vain mietitään uusi tilaratkaisu, Salo sanoo.

Lasten kappeli Arkki sijaitsee Leppävaarassa lähellä Sellon kauppa­ keskusta. Arkki ja Kirkkonummella sijaitseva Hilan leirikeskus ovat karsintalistalla.

K

un kahdessatoista suuressa kaupungissa kysyttiin 6 796 ihmiseltä, mitä he seurakunnaltaan eniten toivovat, vastaus oli selvä. Kirkon haluttiin keskittyvän toiminnassaan erityisesti auttamistyöhön.

Tämä käy ilmi seurakuntien tunnettuuskyselystä, joka toteutettiin helmi–maaliskuussa 2021. Kyselyn teettivät Kirkon viestintä ja kaksitoista suurta seurakuntaa tai seurakuntayhtymää Suomessa.

SEURAKUNTIEN toivottiin pitävän ennen kaikkea huolta vanhuksista ja vähäosaisista sekä tukevan ihmisiä elämän kriiseissä. Seuraavaksi tärkeimmäksi kyselyssä nousivat mielekkään tekemisen järjestäminen lapsille ja nuorille sekä mukanaolo elämän tärkeimmissä hetkissä.

Pääkaupunkiseudulla kyselyyn vastanneet pitivät tärkeimpänä auttamiseen liittyviä asioita. Vastaajat odottivat seurakunnilta vielä nykyistä enemmän, sillä näissä tehtävissä onnistumisessa nähtiin parantamisen varaa.

Ihmisten odotukset ja arvio onnistumisesta kohtasivat parhaiten moni-

puolisten jumalanpalvelusten järjestämisessä ja kristillisen perinteen siirtämisessä seuraaville sukupolville.

Pääkaupunkiseudulla koettiin muuta maata tärkeämmäksi myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tukeminen.

Espoon seurakuntien viestintäpäällikkö Urpu Sarlin lisää, että korona-aika on nostanut espoolaisten listan kärkeen vanhuksista huolehtimisen.

KYSELYSSÄ vastaajia pyydettiin kuvailemaan seurakuntaansa laatusanalla. Espoossa useimmiten toistuivat sanat hyvä, etäinen, tuntematon, aktiivinen ja monipuolinen.

Urpu Sarlinin mukaan iso kysymys on, miten seurakunnat voivat olla ihmisten elämässä näkyvästi läsnä kaupunkiympäristössä, josta puuttuu selkeä keskusta. Hänen mielestään täytyy lähteä siitä, että mikään ei tule annettuna, vaan ihmisten luottamus pitää ansaita.

– Toisaalta tutkimuksesta näkyy, että ne kokemukset, joita vastaajat itse ovat viimeisen vuoden aikana saaneet, ovat positiivisempia kuin yleiset mielikuvat kirkosta, Sarlin sanoo.

Espoolaisille luonto on läheinen. Kuvassa yksi Leppä­ vaaran kirkon sisäänkäynneistä.

Velskolan kartano korjataan Espoon yhteinen kirkkovaltuus­ to on päättänyt, että Nuuksion kansallispuiston tuntumassa si­ jaitsevan Velskolan kurssikes­ kuksen vanha kartanorakennus peruskorjataan. Kulttuurihisto­ riallisen merkityksensä vuoksi päärakennuksen ulkoasu säilyte­ tään ennallaan.

Peruskorjaustarve koskee ta­ lotekniikkaa, saniteettitiloja, il­ manvaihtoa ja julkisivua sekä si­ sätiloja. Myös kartanon lämmi­ tysjärjestelmä tullaan seurakun­

Tutkimuksessa kysyttiin, missä vastaajat ovat kuluneen vuoden aikana seurakuntia kohdanneet. Kärkeen nousivat uutismedia ja käynnit hautausmaalla. Espoossa tärkeimmät välineet ihmisten tavoittamisessa ovat Kirkko ja kaupunki ja nettisivut.

”

KORONA-AIKA ON NOSTANUT LISTAN KÄRKEEN VANHUKSISTA HUOLEHTIMISEN. URPU SARLIN

– Etenkin ruuhkavuosina elämä on niin kiihkeää, että oma media voi olla ainoa kontakti seurakuntaan, Sarlin sanoo.

Kirkko ja kaupungin oman lukemistutkimuksen mukaan lehti on ainoa tai lähes ainoa side seurakuntaan lähes kolmannekselle lukijoista. Espoossa lehden tiesi 86 prosenttia kaikista vastaajista.

Kyselyyn vastaajien enemmistö piti seurakuntia luotettavina, su-

vaitsevaisina ja uskottavina. Toisaalta enemmistö koki ne myös rutiininomaisina, varovaisina ja kangistuneina. Pääkaupunkiseudun seurakuntiin liitettiin sellaisia tunteita kuin tyytyväisyys, myötätunto, kiinnostus, rakkaus ja pettymys. Sanallisista viesteistä selvisi, että pettymykseen vaikutti esimerkiksi se, ettei saanut apua tai puhelimeen ei vastattu.

Aineistosta käy ilmi, että Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä 67–68 prosenttia kirkkoon kuuluvista vastaajista tuntee positiivisia tunteita lähintä seurakuntaa kohtaan. Negatiivisia tunteita tuntee 7–8 prosenttia. Merkityksettömäksi seurakunnan kokee 22– 26 prosenttia vastanneista.

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan Kimmo Ketolan mukaan tämä aika on yksilökeskeinen, ja ihmiset arvioivat suhdettaan instituutioihin entistä kriittisemmin.

– Jotta kirkko tai seurakunta koettaisiin merkitykselliseksi, niiden täytyy olla merkityksellisiä henkilökohtaisella tasolla. Sen, mitä kirkko tekee tai viestii, täytyy resonoida positiivisesti omien tärkeiden kokemusten, arvojen tai elämäntavan kanssa. Moniarvoisessa yhteiskunnassa on haastavaa yrittää viestiä kaikille jotain positiivista. Aina on joku, jolle viesti särähtää, Ketola sanoo.

Kirkon halutaan pitävän hyvää huolta hautaismaista. Kun Espoossa pyydettiin ihmisiä mainitsemaan itselleen henkisesti tai hengellisesti merkityksellisiä paikkoja, Espoon tuomiokirkon lisäksi useimmin mainittiin hautausmaa.

Ihmiset listasivat myös monia Espoon luontoon liittyviä paikkoja.

Merkitykselliseksi paikaksi mainittiin usein myös oma koti. ■

Espoon tuomiokirkkoa pidetään hengellisesti merkitykselli­ senä paikkana, samoin hautausmaata.

tayhtymän ympäristöpolitiikan mukaisesti vaihtamaan maaläm­ pöön. Korjaustöiden tarkempi si­ sältö, aikataulu ja kustannukset selviävät vasta, kun hankesuun­ nittelu valmistuu.

Seurakunnille hyvä tilinpäätös Pääkaupunkiseudun seurakun­ nat varautuivat viime vuonna sii­ hen, että koronapandemia las­ kisi niiden verotuloja merkittä­ västi. Vaikka taloustilanne näytti keväällä 2020 synkältä, henkilö­ kuntaa ei lomautettu. Sen sijaan

keskityttiin auttamaan ihmisiä ja siirrettiin toimintoja verkkoon.

Seurakunnille oli yllätys, et­ tä pahimmat pelot eivät toteutu­ neet. Kaikkien pääkaupunkiseu­ dun suurten seurakuntayhtymi­ en vuoden 2020 tilinpäätös oli positiivinen.

Espoon seurakuntien ylijää­ mä oli 2,8 miljoonaa euroa ja vuosikate 9,9 miljoonaa euroa.

Kirkollisveroa saatiin Espoos­ sa 1,8 miljoonaa euroa arvioitua enemmän. Kirkollisverotuloja kertyi Espoossa 43,3 miljoonaa.

Merkittävä seurakuntien ta­ loustilannetta selittävä tekijä on

se, että kulut pienenivät. Käyt­ tötalouden eli toiminnan kuluis­ ta säästettiin peräti 3,1 miljoo­ naa euroa.

Viime vuoden tulosta paran­ sivat myös satunnaiset myynti­ tulot. Espoon seurakuntayhtymä laittoi myyntiin lähes 50 asun­ toa, jotka oli alun perin hankittu henkilökuntaa varten.

Hallintojohtaja Risto Hämä­ läisen mukaan seurakunnat pyr­ kivät ensi vuonna palauttamaan normaalin toimintansa. Jatkossa tarvitaan taas säästöjä.

Lue lisää aiheesta kirkkojakaupunki.fi.

Koronaohjeet netistä Kirkkoihin pääsyä on avattu koronapandemian hellittäessä.

Tuoreimmat tiedot kesän aikana vallitsevista koronarajoituksista selviävät seurakuntien verkko­ sivuilta.

Oikaisu

Viime numerossa kerrottiin Olarin kirkon osoitteenmuutok­ sesta. Kulku kirkolle muuttuu syksyllä. Siihen asti kirkolle kul­ jetaan Rälssitilankatu 4:n kautta (ent. Olarinluoma 4).

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 10/2021

5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.6.–12.8.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5

Messut Espoon tuomiokirkossa Kutsumme messuihin paikalle seurakuntalaisia. Kirkkotilat jaetaan sektoreihin, joihin kuhunkin voidaan ottaa 10 henkilöä. Seurakuntalaiset ohjeistetaan ja ohjataan paikan päällä, joten eri sektoreissa olevat ihmiset eivät kohtaa toisiaan kirkkoon tullessa, sieltä poistuessa tai ehtoollista vietettäessä.

Tuomiokirkkoon mahtuu enimmillään 80 messuvierasta messun toimittajien lisäksi. Seurakuntalaisten määrä saattaa muuttua kesän aikana useita kertoja. Ajankohtaiset tiedot löytyvät kuitenkin Tuomiokirkkoseurakunnan verkkosivuilta. Katso tilojemme enimmäishenkilömäärät myös: www. espoonseurakunnat.fi/info-ja-asiointi/koronaohje/tilojen-enimmaishenkilomaarat. Suosittelemme hyvää käsihygieniaa ja kasvomaskin käyttöä. Noudatamme yli kahden metrin turvavälejä.

Kesä-heinäkuun messut striimataan edelleen. Messuja pääsee seuraamaan Espoon tuomiokirkon Facebook-sivun kautta: www. facebook.com/Espoontuomiokirkko.

Päivitämme verkkosivuillemme kaikki muutokset, joten tarkista ajankohtaisin tieto: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta. www.espoonseurakunnat.fi/infoja-asiointi/koronaohje.

HUOM! Tuomiokirkon klo 10 päämessut siirretään konfirmaatiomessujen vuoksi Kauklahden ja Suvelan kappeleille seuraavasti: 20.6. klo 12 Kauklahti, 11.7., 18.7. ja 1.8. klo 12 Suvela, 15.8. ja 5.9. klo 12 Kauklahti.

Messu su 20.6. siirretään Kauklahden kappelille klo 12, ks. kappelin tiedot.

Juhannuspäivän messu la 26.6. klo 10. Liturgia ja saarna Anita Kyönsaari, avustaa Aleksi Majuri, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Marja-Liisa Talja.

Messu su 27.6. klo 10. Liturgia ja saarna Kirsi-Marja Koski, avustaa Oiva Hujanen, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Leena Talvio.

Messu su 4.7. klo 10. Liturgia ja saarna Raigo Liiman, avustaa Päivi Linervo, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Anna-Liisa Haunio.

Messu su 11.7. siirretään Suvelan kappelille klo 12, ks. kappelin tiedot.

Messu su 18.7. siirretään Suvelan kappelille klo 12, ks. kappelin tiedot.

6

JUSSI HELTTUNEN

Espoon tuomio­ kirkkoseurakunta

Vapaaehtoisen tekemässä enkelimekossa viimeiselle matkalle Leppävaaran seurakunnan vapaaehtoiset voivat nyt tehdä enkelivauvoille enkelimekkoja ja -peittoja. Mitä ne ovat, diakoni Riitta Türkmen?

– Enkelimekko puetaan kuolleelle pikkuvauvalle, kun hänet pannaan arkkuun. Kun vanhemmat saavat pienokaisen syliinsä hyvästelyä varten, vauva kääritään enkelipeittoon, joka jää vanhemmille muistoksi.

Miten niitä valmistetaan?

– Enkelimekko on samanlainen kuin kastepuku, mutta hieman pienempi ja lyhyempi. Materiaali voi olla uutta tai käytettyä ohutta valkoista kangasta, kuten puhdasta lakanakangasta, miesten kauluspaidan selkäosaa tai vaikka morsiuspuvun helmaa. Lisäksi tarvitaan hieman nauhaa ja pitsiä.

– Peiton ei tarvitse olla valkoinen, mutta värisävyjen on hyvä olla lohduttavia. Sen voi ommella kankaasta taikka virkata tai neuloa langasta.

– Enkelimekon ja -peiton ohjeet löy-

Messu su 25.7. klo 10 Liturgia ja saarna Marja Malvaranta, avustaa Raigo Liiman, urkuri Leena Talvio, kanttori Sheldon Ylioja.

Messu su 1.8. siirretään Suvelan kappelille klo 12, ks. kappelin tiedot.

Messu su 8.8. klo 10. Liturgia ja saarna Tuija Kuusinen, avustaa Aleksi Majuri, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Anna-Liisa Haunio.

Koulutiensä aloittavien siunaaminen ti 10.8. klo 18. Pappi Marja Malvaranta, avustaa Satu Vainio, Samuel Laaksonen ja Aila Pihlajavesi sekä kanttori Marja-Liisa Talja.

Kahvit ja mehut sekä Lasten Raamatut ekaluokkalaisille Tuomiokirkon seurakuntatalolla, Kirkkoranta 2.

SUVISUNNUNTAIN ILTAMUSIIKKI Espoon tuomiokirkon ilmainen konserttisarja sunnuntaisin klo 19.

Kesäkuun konsertit ovat verkkokonsertteja ja katsottavissa vain Espoon tuomiokirkkoseurakunnan YouTube-kanavalla. Konserttitiedot löytyvät tästä lehdestä takasivulta, Kirkoissa soi -palstalta.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 10/2021

Diakoni Riikka Türkmen esittelee enkelimekkoa, joka on tehty menehtyneen vastasyntyneen arkkuvaatteeksi. Pöydällä on muutamia enkelimekkoja ja enkelipeittoja.

tyvät verkosta. Kuka tahansa voi tehdä niitä ja toimittaa valmiit tuotteet Leppävaaran seurakuntaan. Uskon, että myös seurakuntamme Näppärät näpit -käsityökerho tarttuu tähän aiheeseen.

Toimitamme tavarat eteenpäin Jorvin ja Naistenklinikan synnytysosastoille.

tyksellä myötäelää surussa.

PAULA HUHTALA

Voiko tällä tavalla lohduttaa tuntematonta surussa?

– Kyllä. Kuka tahansa voi käsityön väli-

HUOM! tarkista tilanne heinä- ja elokuukuun konserttien osalta: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/tuomiokirkko.

URKUYÖ & AARIA Konserttitiedot, Ks. urkuyofestival.fi sekä tämän lehden Kirkoissa soi -palsta, takasivu. Tarkista tiedot ja toteutustapa: www.urkuyofestival.fi.

JUHANNUSILTAMAT Urkuyö & Aarian juhannusiltamat to 24.6. klo 21 Espoon tuomiokirkosta, katsottavissa festivaalin Youtube-kanavalla. Kesäisiä yhteislauluja sopraano Piia Rytkösen ja tenori Veli-Pekka Varpulan kanssa sekä solistien esityksiä.

Erkki Korhonen, piano. Vapaa pääsy.

JUHANNUSJUHLA AURORASSA Juhannusaattona pe 25.6. klo 18–20.30 Auroran kappelissa.

Kesäisiä yhteislauluja ja ohjelmaa, lipunnosto, makkaranpaistoa,

Enkelimekon ja -peiton ohjeet verkossa: espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea/suru-ja-kuolema. Lisätietoja Riitta Türkmen, riitta.turkmen@evl.fi, p. 040 546 5198 Tapiolan seurakunnan alueella enkelimekot ja -peitot voi toimittaa Virsuun, Tapiontori 3 B, ja Mankkaan seurakuntakodille, Mankkaantie 2‒4 B. Lisätiedot Merita Hietanen p. 040 531 1009.

kahvia & pullaa. Klo 18 lipunnosto sekä Mari Kätkä soittaa harmonikkaa ja laulaa. Mukana pappi Miia Pekkarinen, kanttori Leena Talvio ja kuorolaisia Chorus Gaudetesta.

Seuraa ajankohtaista koronaohjeistusta: www.espoonseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta.

POIKKEA TIEKIRKKOON! Espoon tuomiokirkko on kesän Tiekirkko 8.8. asti. Avoinna arkisin klo 11–16.30, jolloin oppaat ovat paikalla.

Tapulikahvila avoinna arkisin klo 12–16. Myynnissä kahvia ja pientä purtavaa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Maksu käteisellä tai Mobile paylla.

Tuomiokirkko on avoinna joka päivä klo 10–18 satunnaisin poikkeuksin.

AURORAN KAPPELI Avoinna ma–to klo 9–14, 24.6. asti.

Ajanvaraukset: 050 4380 191.

Koulutiensä aloittavien siunaaminen. Kaksi tilaisuutta ke 11.8. klo 18 ja klo 19. Pekkarinen. Lopuksi jaetaan Lasten Raamatut sekä

keksit ja mehut.

Café Auroran kesäkahvila ti ja ke klo 12–14, ti 3.8. alkaen. Kahvi ja -leipää 2 e. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Koulunsa aloittavien siunaaminen to 12.8. klo 18. Muurimäki, Tarvainen, Heikkilä, Talja. Lopuksi jaetaan Lasten Raamatut sekä jäätelöä ja mehut.

Ajanvaraukset työntekijöille: Kunnamo 040 579 8776, Muurimäki 050 4380 164, Sutelainen 040 736 9315. www.kalajärvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Avoinna ma–to klo 9–14, 23.6. asti.

Messu su 20.6. klo 12. Liturgia ja saarna Seppo Särkiniemi, avustaa Pirkko Nurminen, kanttori Sheldon Ylioja. Tietoa messujen enimmäishenkilömääristä: www.espoonseurakunnat.fi/info-ja-asiointi/koronaohje/tilojen-enimmaishenkilomaarat.

Koulutiensä aloittavien siunaaminen. Kaksi tilaisuutta ti 10.8. klo

Kokoontumisrajoitukset keventyvät lehden ilmestymiseen mennessä.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.6.–12.8.

17 ja klo 19. Nurminen, Honkala, Nieminen. Lopuksi jaetaan Lasten Raamatut ja jäätelöpuikot. www.kauklahdenkappeli.fi

Hinta on 5 e, perhe 15 e. ILM. 16.8. asti: www.espoonseurakunnat.fi.

Tied. 050 4341 063, anna.lahtinen@evl.fi.

SUVELAN KAPPELI

MUSKARIIN SYKSYLLÄ!

Suvelan kesäillat ke 23.6. ja 4.8. klo 18–20. Mukavaa yhdessäoloa, yhteislaulua ja iltahartaus.

23.6. Salaattia, grillimakkaraa ja kahvit / 4 e, Kyönsaari ja Alanko.

4.8. kahvit 1,5 e. Isomäki, Salonen.

Kappelikahvit ke 7.7., 14.7., 21.7. ja 28.7. klo 13.30–15.30. Kesäinen kohtaamispaikka, työntekijä paikalla. Raamattuvartti klo 14. Myynnissä tuotteita YV-keräyksen hyväksi.

Tietoa messujen enimmäishenkilömääristä: www.espoonseurakunnat.fi/info-ja-asiointi/koronaohje/tilojen-enimmaishenkilomaarat.

Messu su 11.7. klo 12. Liturgia ja saarna Oiva Hujanen, avustaa Päivi Linervo, kanttori Petri Koivusalo.

Messu su 18.7. klo 12. Liturgia ja saarna Alarik Corander, avustaa Reetta Ikonen, kanttori Leena Talvio.

Messu su 1.8. klo 12. Liturgia ja saarna Marja Malvaranta, avustaa Alarik Corander, kanttori Petri Koivusalo.

Tulossa! ”Kävele naiselle ammatti” -tapahtuma 5.9. Ilmoittautuminen: www.naistenpankki.fi/tapahtumat/ kavele-naiselle-ammatti-espoosuvela/ www.suvelankappeli.fi

Ilmoittautuminen auki koko kesän: www.espoonseurakunnat. fi/muskarit.

VIHERLAAKSON KAPPELI Avoinna ma–to klo 9–15, 24.6. asti.

Ajanvaraus Tuija-papille, 040 5311 041.

Toivon Talk-Show: Videoita Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Youtube -kanavalla.

Parien rukouspiiri kaikenlaisille pareille. Tied. Lavonen, 040 5287 491 ja Arponen, 0400 296 381. www.viherlaaksonkappeli.fi

RETKIPERHEKERHO Ulkoilua, leikkiä ja laulua! Ma 21.6. klo 10–13 retki Nuuksion Kattilaan, os. Kattilantie 425. Ke 23.6. klo 10–13 tavataan Pirttimäessä, os. Kunnarlantie 110. Omat eväät ja kyydit ILM. 050 4341 063, anna.lahtinen@evl.fi.

PYHIINVAELLUKSET Pieni luontopyhiinvaellus Nuuksiossa to 22.7. klo 18–20, lähtö luontokeskus Haltian parkkipaikalta.

Espoo-päivän pyhiinvaellus 28.8. klo 10–14 Auroran kappelilta Suvelan kappeliin. Keitto 5 e.

ILM. Pyhiinvaelluksille: marja. malvaranta@evl.fi, 040 5311 040.

PERHEIDEN RETKIPÄIVÄ Su 5.9. klo 10–17 Hvittorp. Yhdessäoloa ja vapaata ohjelmaa, ruokailu, sauna- ja uintimahdollisuus.

ISÄN SYLISSÄ Sielunhoidollinen ryhmä to klo 18–20 Suvelan kappelissa: 19.8., 26.8., 2.9., 16.9., 30.9., 14.10., 28.10., 4.11., 18.11. ja 25.11. Oman elämän tarkastelua Raamatun ja rukouksen valossa luottamuksellisessa ilmapiirissä. Ohj. Eeva Isomäki ja Marja Malvaranta. Tied. ja ilm.

21.6.–6.8.: 050 438 0189, eeva. isomaki@evl.fi.

HILJAISUUDEN RETRIITTI 20.–22.8. Hila. ”Onnellinen on se, joka turvaa Jumalaan”. Ohjaajina Pirkko Nurminen ja Virpi Sutelainen. ILM. 30.7. mennessä: 040 5674 420, pirkko.nurminen@evl.fi.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Keskusteluapua ma–pe klo 9–15 perhetyönohjaajat: kirsi.kanerva@ evl.fi, 050 5110 165 (10.–18.7., 5.8.–) ja outi.wenell@evl.fi, 040 5474 146 (22.–30.6., 26.7.–) TukiChatti arkisin klo 15–18.

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, p. 09 8050 3501.

DIAKONIAN AJANVARAUS Kesällä 21.6.–13.8. Kaipaatko tukea tai apua vaikeassa elämäntilanteessa? Soittamalla vahtimestarille arkisin klo 9–14, 040 502 4838, voit tiedustella päivystävän diakoniatyöntekijän yhteystiedot, jos et tavoita oman asuinalueesi työntekijää.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ IG: @espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter: @EspooEtSrk www.espoonseurakunnat.fi

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk

Ajantasaiset tiedot espoonseurakunnat.fi.

Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Seuraamme koronarajoituksissa ajankohtaisia viranomaismääräyksiä ja toimimme niiden mukaisesti.

Espoonlahden kirkon jumalanpalvelukseen voidaan kutsua 100 messuvierasta. Kirkko on jaettu 10 erilliseen sektoriin, kuhunkin 10 henkilöä.

VERKKOKIRKKO Jumalanpalvelukset klo 11 ja arkiaamujen Toivon rukoushetket klo 8.50 striimataan sivulle https:// www.facebook.com/espoonlahdenseurakunta. 26.6. ja 8.8. ei messustriimiä.

Joka pe twiittejä tulevan sunnuntain aiheesta hästägillä: #kohtipyhää @espoonlahdensrk

MESSU ESPOONLAHDEN KIRKKO Messu su 20.6. klo 11. Aalto, Pellikka.

Juhannuspäivän messu la 26.6. klo 11. Kohijoki, Ojala.

Messu su 27.6. klo 11 Rotko, Sinervo, Puukko.

Messu su 4.7. klo 11. Kärhä, Santaharju, Puukko.

Velskola Väentupa 2-rippikoulun konfirmaatio la 10.7. klo 11. Aalto, Ojala.

Messu su 11.7. klo 11. Kohijoki, Ojala.

Koivikko 1-rippikoulun konfirmaatio la 17.7. klo 11. Rotko, Pellikka.

Hvittorp B -rippikoulun konfirmaatio la 17.7. klo 14. Kärhä, Ojala.

Messu su 18.7. klo 11. Ylisuutari, Puukko.

Kiipula 3 -rippikoulun konfirmaatio su 18.7. klo 14. Santaharju, Pellikka.

Hvittorp A -rippikoulun konfirmaatio la 24.7. klo 11. Sinervo, Ojala.

Messu su 25.7. klo 11. Santaharju, Puukko.

Koivikko 2 -rippikoulun konfirmaatio su 25.7. klo 14. Kohijoki, Pellikka.

Messu su 1.8. klo 11. Olli, Puukko.

Hila 2 -rippikoulun konfirmaatio la 7.8. klo 11. Ylisuutari, Yli-Jaskari.

Kiipula 4 -rippikoulun konfirmaatio la 7.8. klo 14. Aalto, Pellikka.

Messu su 8.8. klo 11. Kärhä, Yli-Jaskari.

Cityrippikoulun konfirmaatio su 8.8. klo 14. Turtiainen, Pellikka.

Hila 3 -rippikoulun konfirmaatio la 14.8. klo 11. Lehti, Yli-Jaskari.

Koivikko 3 -rippikoulun konfirmaatio la 14.8. klo 14. Olli, Yli-Jaskari.

Messu su 15.8. klo 11. Olli, Yli-Jaskari.

AUKI OLLAAN Kirkko avoinna hiljentymistä varten arkisin klo 8–15, la toiminnan mukaan ja su klo 10–15.

Soukan kappeli avoinna toiminnan mukaan.

Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu arkisin klo 9–12 p. 09 8050 6000.

TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus puhelimitse arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885.

Elintarvikejakelu ma, ke ja pe kirkko, vuoronumerot klo 8.40–9.

Seurakuntamme alueella asuville.

TukiChat arkisin klo 15–18 verkkosivulla www.espoonseurakunnat.fi.

Keskusteluapua https://evl.fi/ kirkonkeskusteluapu Pappi päivystää klo 9–21 numerossa 050 432 8496.

MEILLÄ RUKOILLAAN Toivon rukoushetki arkiaamuisin klo 8.50 www.facebook.com/ espoonlahdenseurakunta.

Verkkoraamis ti 14–15 Teams, alk.

10.8. Käydään keskustellen läpi tulevan sunnuntain jumalanpalveluksen teemaan liittyvä evankeliumiteksti. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi.

Aamurukous koko maailman puolesta ke 23.6. klo 6.30–7.30, jatkuu 11.8. Teams-ryhmään voi tuoda omia rukousaiheita. Tied.

041 518 1244, eveliina.roznovski@ evl.fi.

Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä tekstiviesti/sähköposti vappu.nieminen@outlook. com, 040 834 4816.

TEE HYVÄÄ OSTAMALLA Kirpputori Toivon Tori avoinna to klo 12–18 koko kesän ajan ja la 19.6. klo 11–15, os. Soukankaari 8 B.

KESÄKAHVILA Pihakahvilassa päivän herkkuja, käsitöitä ja postikortteja to 17.6. ja pe 18.6. klo 11–15. Tuotto lähetystyölle.

KAHVITELLAAN ULKOSALLA

klo 19–21 Soukan kappelin piha.

Ohjelmassa grillausta, musiikkia, sanaa ja chillausta. Mukana pastori Heikki Kärhä, kanttori Krista Pellikka ja diakoniatyöntekijöitä.

NUORET Nuortenillat pe Sode klo 17–22.

Vaihtelevaa tekemistä lomalla!

Kesätoimintapäivät 23.6., 30.6, 14.7., 22.7. Seuraa ilmoittelua somessa!

Iltahartaus ti ig-live klo 21.30.

Jatkis-leiri kaikille rippikoulun käyneille nuorille 20.–22.8. Velskola. Ilm. sodesode.fi viim. 10.8.

TAVATAAN TAAS! Yhteisen tulen äärellä to 5.8. klo 17–20 Soukan kappelin piha. Tule viettämään yhteistä aikaa, kohtaamaan, juttelemaan, hetkeksi hengähtämään tai vaikka iltapalalle.

Tuo omat grillattavat mukana.

Yhdessä paistetaan myös lettuja.

SIUNATTUNA KOULUTIELLE Ekaluokkalaiset ja opettajat siunataan ma 16.8. ja ti 17.8. klo 18 kirkko. Pastori Essi Aalto, kanttorit Elja Puukko ja Krista Pellikka, seurakunnan nuorisotyönohjaajia ja lastenohjaajia sekä koulujen opettajia. Jäätelötarjoilu. Tervetuloa perheet, kummit ja muut läheiset. www.suuremmansuojassa.fi.

Maanantain tilaisuuteen kutsutaan koulut: Eestinkallio, Latokaski, Maininki, Meritori, Nöykkiönlaakso ja Saunalahti.

Tiistain tilaisuuteen kutsutaan koulut: Iivisniemi, Kantokaski, Laurinlahti, Martinkallio, Koulumäki ja Soukka.

TEHDÄÄN HYVÄÄ PELAAMALLA! Golf-kilpailu pe 27.8. Gumböle Golf. Lue lisää nettisivulta https:// www.espoonseurakunnat.fi – Osallistu – Yhteisvastuu. Kisa on avoin kaikille Green Cardin suorittaneille.

Tapahtuma on myös facebooksivuillamme.

KESÄHÄÄT?

Perhekahvila 23.6. saakka ma-to klo 9.30–12.30 kirkon päiväkerhotila ja terassi.

Vauvakahvila ma 21.6. klo 13.30–15 kirkko.

MAAHANMUUTTAJAT FILLAREILLE! Tunnetko aikuisen, joka ei osaa ajaa pyörällä? Kerro hänelle tästä mahdollisuudesta. Opetetaan aikuisia ajamaan pyörällä. Ilm. diakoniatyön päivystysnumeroon 050 583 6885 arkisin klo 9–15, muina aikoina jätä viesti vastaajaan.

ON JUHLA JA JUHANNUSILTA… Juhannusaaton grilli-ilta pe 25.6.

Nyt on helppoa mennä naimisiin!

Me on varattu kirkko ja kakkukahvit – tule paikalle tulevan puolisosi kanssa. Hääyö pe 27.8. klo 21–00, vihkiajat puolen tunnin välein.

Vihkiparille ja n. 10 häävieraalle tarjotaan seremonian jälkeen kakkukahvit. Varaukset Espoon seurakuntien palvelukeskus ma–ti klo 9–15, ke–to klo 9–12 p. 09 8050 2601.

LEIRIELÄMÄÄ Perheleirillä yhteistä puuhaa ja tehtäviä, rentoutumista ja keskustelua aikuisille 10.–12.9. Hilassa.

Hinta aikuiset 40 e, lapset yli 3-v.

20 e. Ilm. 9.–20.8. espoonseurakunnat.fi/espoonlahti/perhe-ja-parisuhde. Tied. tanja.routama@evl.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 10/2021

7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.6.–12.8.

Isovanhempien ja lastenlasten leiri 18.–19.9. Velskolassa. Iloista ohjattua yhdessäoloa. Hinta aikuiset 30 e, lapset yli 3-v. 15e. Ilm. 2.–22.8. leena.jarvinen@evl.fi, 041 535 6190.

Espoon ympäristöyhdistyksen niittyvastaava Erkki Kaarnama toivoo tapaavansa kerran niityllä vierailleen kirjokimalaisen uudelleen.

SYKSY TULEE… Vielä on jäljellä paikkoja päiväkerhoihin ja muskareihin! Ilmoittautuminen auki verkossa koko kesän ajan.

Jotain puuhaa lapselle koulun jälkeen? Soukan kappelin ja Kaskikappelin iltapäiväklubeissa ohjattua toimintaa alakouluikäisille välipalan kera. Ilmoittautuminen auki verkossa koko kesän ajan.

RYHMÄ LÄHEISENSÄ MENETTÄNEILLE Sururyhmä alkaa 16.9. klo 18–19.30 ja kokoontuu kahdeksan kertaa. Tied ja ilm. 17.6.–24.6. ja 26.8.–9.9. diakoni Eija Siivonen, 041 534 1706 sekä 1.9–9.9. pastori Mira Kohijoki 040 567 0506.

Tiesitkö?

Espoon pörriäisniitty tarjoaa kimalaisille paratiisin Kuuden vuoden pitkäjänteinen hoitotyö toi Espoon pörriäisniitylle harvinaisia kimalaislajeja.

TEKSTI OONA MATTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ

ESPOON KESKUKSEN kupeessa sijaitseva niittyalue tarjoaa kymmenillä kukkalajeillaan pölyttäjille ravintoa ja pesäpaikkoja.

Espoon seurakuntayhtymän omistama noin hehtaarin suuruinen niitty on ollut Espoon ympäristöyhdistyksen kehitettävissä kuuden vuoden ajan. Osa kukista on kylvetty, loput saadaan esiin niityn oikeanlaisella hoidolla.

– Hoitamattomalla niityllä maahan painautuu paksu kerros kuloheinää.

Tarkoituksena on köyhdyttää rehevöitynyt maaperä viemällä kuloheinä pois, kertoo niitystä vastaava Erkki Kaarnama Espoon ympäristöyhdistykseltä.

– Niitto sinänsä tuo jo valoa pienemmille kukille, jotka pärjäävät näin paremmin kilpailussa heinikkoa ja korkeaa kasvillisuutta vastaan, hän kertoo.

KUUDEN VUODEN hoitotyö on tuonut uusia kimalaislajeja niitylle.

– Olen nähnyt niityllä uralinkimalaisen, ketokimalaisen ja kirjokimalaisen. Niitä on ollut jossakin harvinaisena, mutta hyvän biotoopin vuoksi ne ovat löytäneet tiensä tänne, Erkki Kaarnama sanoo.

Osa mehiläis- ja kimalaislajeista on harvinaistunut viimeisten 50 vuoden

8

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 10/2021

aikana. Erityisesti niittyvastaava toivoo tapaavansa kerran niityllä vierailleen kirjokimalaisen uudelleen.

– Kimalaisilla on hirveän vähän kukkia nykyään, sillä monet pellot ovat pusikoituneet. Tarjolla on joko nurmikko, tai sitten pitkä heinikko, kertoo Kaarnama.

– Pörriäisniityllä pyrimme luomaan välimuodon, joka tarjoaa kukkia koko kesäksi. Samalla tästä hyötyvät perhoset, sekä kaikki muut niitystä riippuvaiset hyönteiset.

Espoon ympäristöyhdistys järjestää niityllä kaksi kertaa kaudessa haravointitalkoot. Talkoissa on tarjolla purtavaa ja juotavaa, ja lapset ovat tervetulleita.

Espoon hautaustoimen vastaava Asko Leinonen on ollut pörriäisniitystä hyvillä mielin.

– Me hankimme työvälineet, talkooväki kerää heinää, ja urakoitsija leikkaa niityn alas yhden tai kaksi kertaa kesässä. Yhtymän kannalta tässä on se etu, että alue pysyy siistin näköisenä, Asko Leinonen sanoo. ■ Voit osallistua pörriäisniityn haravointitalkoisiin 22.6. ja 2.9. Ilmoittaudu kesäkuun talkoisiin 21.6. ja syyskuun talkoisiin 1.9. mennessä Erkki Kaarnamalle, p. 040 809 4833 tai keltakuu678@gmail.com.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @lMinisiipi IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Kesäkuun jumalanpalvelukset vietetään ulkona. Messuja ei suoratoisteta verkkoon. Mikäli koronatilanne ja annetut viralliset koronaohjeet muuttuvat, messujen toteutustapakin muuttuu. Kannattaa siis etukäteen tarkistaa messun toteutustapa leppavaaranseurakunta.fi-verkkosivulta.

Messu Leppävaaran kirkon sisäpihalla su 20.6. klo 11. Raiskio, Rissanen, Latvanen. Kirkon pihalla on muutamia penkkejä, myös oman kevyen retkituolin voi ottaa mukaan. Messun kesto on n. 30 min. Ehtoollinen. Piha ja messu on järjestetty viranomaisohjeiden mukaan.

Juhannuspäivän jumalanpalvelus kirkon sisäpihalla la 26.6. klo 11.

Alanne, Hyry.

Messu kirkon sisäpihalla su 27.6. klo 11. T. Salo, Alanne, Hyry.

Messu su 4.7. klo 11 Leppävaaran kirkko. Raunu, Laaksonen, Latvanen. Tarkista ajantasainen messun toteutustapa ja tilanne aina verkkosivuiltamme leppavaaranseurakunta.fi.

Messu su 11.7. klo 11 Leppävaaran kirkko. Laaksonen, Vallivirta, Noponen.

Messu su 18.7. klo 11 Leppävaaran kirkko. Yletyinen, Raunu, Noponen.

Messu su 25.7. klo 11 Leppävaaran kirkko. Pöyri, Laaksonen, Noponen Messu su 1.8. klo 11 Leppävaaran kirkko. Rissanen, T. Salo, Hyry.

Messu su 8.8. klo 11 Leppävaaran kirkko. Pöyri, Raunu, Hyry.

PYHÄPUHETTA Pyhäpuhetta on pieni hartauspodcast, jonka voit kuunnella silloin, kuin sinulle parhaiten sopii YouTubesta ja Spotifysta. Uusi jakso ilmestyy kesällä aina su klo 9.

YouTube-kanavalle pääset osoitteesta leppavaaranseurakunta.fi ja klikkaamalla Leppävaaran kirkon kuvan alta löytyvää linkkiä: ”Klikkaamalla tästä pääset Leppävaaran seurakunnan youtube-kanavalle.”

KAPPELEIDEN KESÄEHTOOLLINEN Kesätorstaisin vietämme ehtoollista Karakappelilla ja Perkkaan kappelilla kerran kuukaudessa.

Ehtoollishetkiä on kolme peräkkäin: klo 18, klo 18.30 ja klo 19. Ne kestävät noin 15 min. Kerrallaan osallistujia voi olla 20 henkilöä.

Perkkaan kappelin kesäehtoolliset to 8.7. ja to 5.8. Karakappelin kesäehtoolliset: to 24.6., to 22.7. ja to 19.8. Muista turvavälit, maski ja käsihygienia.

KESÄSEURAT Kesäseurat lähetysyhdistys Kylväjän tukemiseksi ke 4.8. klo 17.30 Malla Sysimiehen kotona, Harakantie 5 A 8. Hiljennytään Raamatun sanan äärellä ja kuullaan kuulumisia Kylväjän lähetystyöalueilta.

Aluksi kahvi-/teetarjoilu. Mukana pastori Juha-Pekka Rissanen

EKALUOKKALAISTEN SIUNAUS Ekaluokkalaiset siunataan koulutielle ti 10.8. klo 17 Leppävaaran kirkon sisäpihalla. Tilaisuuteen pitää ilmoittautua ja tarvittaessa järjestämme useamman tilaisuuden tasatunnein. Ekaluokkalainen osallistuu yhden oman aikuisen kanssa. Ilmoittautuminen viim. 1.8. tästä linkistä: forms.office.com/r/ tW50s76DjZ. Ekaluokkalaiset saavat mukaan oman Lapsen Raamatun sekä pienen yllätyksen.

PERHEIDEN ULKOKESÄKAHVILA Tule retkeilemään perheesi kanssa Perkkaan kappelin piha-alueelle 23.6. saakka ma−pe klo 10−13.

Luvassa laulua, leikkiä, liikuntaa, loruilua ja luovaa taiteilua sekä erillinen hiljentymispaikka. Kahvija mehutarjoilu ulkona. Voit myös ottaa omia retkieväitä mukaan, mutta kappelilla ei ole ruoan lämmitysmahdollisuutta. Mukaan omat lelut, viltit ja muu tarvittava.

WC-tilat käytössä sisällä.

Kokoontumisrajoitukset keventyvät lehden ilmestymiseen

Leveys 87 mm korkeus 200 mm SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.6.–12.8.

S. 9

JUHANNUSJUHLAT Perkkaan kappelin pihalla pe 25.6. klo 15–18. Mölkkyä, krokettia ym. − turvavälit pitäen, enint. 50 hlöä. Jos osallistujia on enemmän, pidetään toiset 50 hlöä erillään ensin tulleista. Ohjelmallinen osuus klo 15.30−16: musiikkiesityksiä, runonlausuntaa, tietokilpailu ja hartaus. Ohjelma lähetetään suoratoistona srk:n Facebook-sivulle.

Tarjolla grillattua makkaraa, mehua sekä kahvia/teetä.

HAASTE-LEIRI Lähde leireilemään Partaharjulle Espoon ja Helsingin hiippakuntien Haaste-leirille! Leiri järjestetään 3.−6.8. telttamajoituksella 1.−6.-luokkalaisille. Hinta70 e sisältää matkat, majoituksen, ruoat, ohjelman ja vakuutuksen.

Pienemmät lapset ovat tervetulleita perheleirille. Lisätietoja: katriina. linnakoski@evl.fi tai 040 532 6770.

SOIVA KESÄPÄIVÄ Kesäkonserttien sarja jatkuu Leppävaaran kirkossa! Vapaa pääsy. Konsertit löytyvät takasivulta Kirkoissa soi -palstalta. Mikäli 10 hlön kokoontumisrajoitukset jatkuvat heinäkuussa, vain 8.7. ja 5.8. konsertit lähetetään Youtubessa. 22.7. ja 19.8. konsertit perutaan.

Tilanne päivitetään seurakunnan verkkosivulle www.leppavaaranseurakunta.fi.

SYDÄMENI LAULUT Yhteislaulutilaisuudet heinä−elokuussa Leppävaaran kirkon pihalla, mikäli yhdessä laulaminen on tuolloin sallittua. Laulukiellon voimassaollessa tilaisuuksia ei järjestetä. Tarkista tilanne seurakunnan verkkosivulta. ”On riemu kun saan tulla” to 1.7. klo 18. To 15.7. klo 18 Riparilaulujen ilta osa 1.

To 29.7. klo 18 Riparilaulujen ilta osa 2. Sydämeni lauluja to 12.8. klo 18. Sateen sattuessa kirkkosalissa, noudatamme turvallisuusohjeita.

TUKEA JA APUA Mikä tahansa huolestuttaa, apua saa. Soita rohkeasti Leppävaaran papin puhelimeen: joka päivä klo 9–21, p. 09 8050 5562. Voit myös tulla juttelemaan espoonseurakunnat.fi-sivustolla toimivassa Tukichatissa arkisin klo 15–18 tai varata puhelinajan diakonille: espoonseurakunnat.fi/apua-jatukea.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @

chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta

OLARIN KIRKON OSOITE ON MUUTTUNUT Olarin kirkon katuosoite on nyt Rälssitilankuja 1, 02200 Espoo.

Entisen Olarinluoman alkupää on nyt Rälssitilankatu. Kirkon ympäristössä tehdään uusia katulinjauksia ja kulku kirkolle tulee myös muuttumaan syksyllä. Käynti toistaiseksi Rälssitilankatu 4 kautta (ent. Olarinluoma 4).

MESSUN VIETTO Messu alkaa kesällä klo 11. Noudatamme kulloinkin voimassa olevia kokoontumisrajoituksia. Varmista tilanne seurakuntien verkkosivuilta espoonseurakunnat.fi ja fb-sivuilta.

Tämän hetken rajoitusten mukaisesti Olarin kirkkosali jaetaan viiteen eri lohkoon, kuorokoroke on niistä yksi. Jokaisessa lohkossa voi olla korkeintaan 10 henkeä 2 m turvavälein. Kirkkosaliin voidaan ottaa 5 lohkoon 50 henkeä kirkollisiin toimituksiin. Messussa voidaan ottaa myös srk-sali käyttöön, jolloin messuun voi osallistua yhteensä 60 henkeä. Henkilökunta ja vapaaehtoiset opastavat messuun tulijoita. Messu pyritään myös striimaamaan. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Erillistä ehtoollisen viettoa messun jälkeen ei toistaiseksi järjestetä.

Kokoontumisrajoituksista johtuen heinäkuun konfirmaatiomessut on tarkoitettu ainoastaan konfirmoitaville ja heidän läheisilleen.

MESSU Messu su 20.6. klo 11 Olarin kirkko.

Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustava pappi Antti Malinen, kanttori Sanna Franssila.

Juhannuspäivän juhlamessu la 26.6. klo 11 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, avustava pappi Tuija Samila, kanttori Anna Pöyhönen.

Messu su 27.6. klo 11 Olarin kirkko.

Liturgia ja saarna Martitta Hartikainen, avustava pappi Kimmo Ansamaa, kanttori Sanna Franssila.

Messu su 4.7. klo 11 Olarin kirkko.

Liturgia ja saarna Tuija Samila, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Anna Pöyhönen.

Konfirmaatiomessu Hvittorp 1A la 10.7. klo 10 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustavat papit Kimmo Ansamaa ja Martti Muukkonen, kanttori Sanna Franssila.

Konfirmaatiomessu Hvittorp 1B la 10.7. klo 14 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustavat papit Kimmo Ansamaa ja Martti Muukkonen, kanttori Sanna Franssila.

Messu su 11.7. klo 11 Olarin kirkko.

Liturgia ja saarna Inari Varimo, avustava pappi Jarmo Jussila,

mennessä. Ajantasaiset tiedot espoonseurakunnat.fi.

kanttori Anna Pöyhönen.

Konfirmaatiomessu Hvittorp 2 Villa su 11.7. klo 14 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, avustavat papit Inari Varimo ja Jarmo Jussila, kanttori Anna Pöyhönen.

Olarin seurakunnan päiväjumalanpalvelus su 18.7. klo 11 Olars kyrka.

Liturgia ja saarna Inari Varimo, kanttori Anna Pöyhönen. Messu pidetään Esbo svenskan puolella, koska Olarin kirkossa konfirmaatiomessu. Osallistujamäärä voimassa olevien kokoontumisrajoitusten mukainen.

Konfirmaatiomessu Hila 1A su 18.7. klo 11 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustavat papit Kimmo Ansamaa ja Juha Virta, kanttori Sanna Franssila.

Konfirmaatiomessu Hila 1B su 18.7. klo 14 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustavat papit Juha Virta ja Inari Varimo, kanttori Sanna Franssila.

Messu su 25.7. klo 11 Olarin kirkko.

Liturgia ja saarna Inari Varimo, avustava pappi Maritta Hartikainen, kanttori Mikko Niinikoski.

Konfirmaatiomessu Kiipula 2 la 31.7. klo 10 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Martti Muukkonen, avustavat papit Antti Malinen ja Maritta Hartikainen, kanttori Päivi Hakomäki.

Konfirmaatiomessu Kiipula 3 la 31.7. klo 14 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, avustavat papit Maritta Hartikainen ja Martti Muukkonen, kanttori Päivi Hakomäki.

Messu su 1.8. klo 11 Olarin kirkko.

Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, avustava pappi Antti Malinen, kanttori Mikko Niinikoski.

Konfirmaatiomessu Hila 2 la 7.8. klo 10 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Juha Virta avustavat papit Maritta Hartikainen ja Antti Malinen, kanttori Mikko Niinikoski.

Konfirmaatiomessu Hvittorp 3, international la 7.8. klo 14 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Anna Poutiainen, avustavat papit Maritta Hartikainen ja Antti Malinen, kanttori Mikko Niinikoski.

Messu su 8.8. klo 11 Olarin kirkko.

Liturgia ja saarna Antti Malinen, avustava pappi Maritta Hartikainen, kanttori Päivi Hakomäki.

MUUT TAPAHTUMAT Tapahtumatiedot kannattaa tarkistaa osoitteessa www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Toiminta on pääosin verkossa Youtube/Olarin seurakunta -sivuilla, ellei toisin mainita.

JUHANNUS VERKOSSA Osallistu omaan tahtiin Olarin seurakunnan virtuaalijuhannukseen 25.6. klo 10 alkaen www. espoonseurakunnat.fi/olarinjuhannus2021. Lipunnosto, juhannusrunoja ja -musiikkia, hartaus, kukkakranssin tekoa, muskarilauluja.

Kesäkerhot

Espoon seurakunnat tarjoaa lapsiperheille paljon mukavaa toimintaa kesäaikaan.

Kurkkaa linkistä, mitä omalla lähialueellasi tapahtuu >>

EKALUOKKALAISTEN SIUNAAMINEN ti 10.8. klo 18 Olarin kirkossa.

CHAPPLE RANTAUTUU MATINKYLÄÄN Satoi tai paistoi. Chapplen perhetyöntekijät ovat tavattavissa Matinkylän rannassa (Matinlahdenranta 3) kolmena kesäkuun ke 23.6. klo 11–14. Lapsille pelejä, leikkejä ja pientä välipalaa.

KESÄKÄVELY Lähtö Olarin kirkon sisäpihalta ke klo 13–14. Lenkin jälkeen kahvit Olarin kirkon sisäpihalla ja Matinkappelilta to klo 13–14. Ota mukaan

oma termarikahvisi! Teemme rennon kävelylenkin osallistujien toiveita kuunnellen lähiympäristöön. Huomioimme turvavälit ja muut viranomaisten ohjeet.

TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus: ti klo 10–12, p. 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Contact deacon on Tuesdays 10–11 by phone 050 4329368 or via email.

Papin Puhelin ma–su 9–21, 040 547 1857.

TukiChat avoinna arkisin klo 15–18 verkkosivuilla www.espoonseurakunnat.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 10/2021

9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.6.–12.8.

Leveys 87 mm korkeus 100 mm S. 10

Keskusteluapua oman elämän kipupisteisiin sekä parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksiin: perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitajaterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–pe klo 10-14 puhelimitse ja spostitse kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

PÄIVITETYT TIEDOT VERKOSSA

Ajankohtaiset tiedot Facebook: Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet, Instagram: Siunauksen sadetta.

Nyk. viranomaisohjeet voim. 22.6. asti (lehden painoon menn. oleva info). Tarkista ajantasaiset tiedot kulloinkin lähempänä olevaa ajankohtaa verkosta: www.kauniaistenseurakunta.fi tai kirkon ilmoitustaululta.

Kauniaisten kirkossa jumalanpalveluksissa sekä kirkollisissa toimituksissa voi olla max 30 henkilöä (sektorimalli). Kirkon seurakuntasalissa pidettävien kastekahvien ja muistotilaisuuksien väkimäärä on max 10 henkilöä, koska em. tila ei kokonsa puolesta mahdollista sektorimallia. Muita kokoontumisia koskeva rajoitukset: sisätiloissa max 10 hlö ja ulkona max 50 hlö.

Ehtoollisen vietto on messun yhteydessä kirkkosalissa. Kirkkokahveja ei toistaiseksi järjestetä.

Messujen suoratoistoa jatketaan 30.6. asti (seurakuntalaisia ei kuvata), jonka jälkeen striimattu messu on kerran kuukaudessa: su 4.7., 1.8., 12.9. jne.

SATEENKAAREVA NEULERETRIITTI

MESSUT KLO 10 KAUNIAISTEN KIRKOSSA

Tule neulomaan ja hiljentymään yhdessä ti 29.6. klo 18 Virsuun!

Illassa yhdistämme käsitöiden tekemisen ja retriittimäisen hartauden sekä hiljaisuuden. Voit ottaa mukaan käsityön, jota sinun on helppo tehdä.

Su 20.6. Anne Huoponen ja kantt.

Teija Palolahti.

Juhannuspäivänä 26.6. Anne Huoponen ja kantt. Lasse Mäki.

Su 27.6. saarna Hanna-Riikka Söderlund, liturgia Anne Huoponen ja kantt. Teija Palolahti.

Su 4.7. Anne Huoponen ja Teija Palolahti.

Su 11.7. Anne Huoponen ja kantt.

Anna Marte.

Su 18.7. Kari Kuula ja Anna Marte.

Su 25.7. saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Kari Kuula ja musiikissa kanttori Anna Marte sekä Heidi Simomaa ja Sampo Villanen, viulut (Leclair, Vivaldi).

Su 1.8. saarna Hanna-Riikka Söderlund, liturgia Anna-Kaisa Tuomi ja kantt. Teija Palolahti.

Su 8.8. saarna Pauli Tuohioja, liturgia Anna-Kaisa Tuomi ja kantt.

Teija Palolahti.

Tapiolan seurakunta

KESÄKAHVIT LÄHETYKSEN MERKEISSÄ

Toimisto: Mankkaantie 2–4 A 17, tavoitat puhelimella ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

18.6. klo 12–14 Virsun, Tapiontori 3 B, edessä. Seurakuntalaisilla mahdollisuus muistaa eläkkeelle jäävää lähetyssihteeriämme Hannele Lehtistä.

Bangladeshin terveisiä ke 11.8. klo 18 Virsu. Suora videoyhteys Janne Aittaan Kylväjästä. Mukana myös Antti ja Leena Rusama sekä Heidi Zitting.

Koronatilanne aiheuttaa edelleen muutoksia seurakunnan toimintaan. Tarkentuneet tiedot löytyvät nettisivuiltamme tai soittamalla vahtimestarille, p. 09 8050 4460.

Koronapandemiasta johtuvat kokoontumisrajoitukset määrittelevät seurakuntalaisten mahdollisuutta osallistua jumalanpalveluksiin.

JUMALANPALVELUKSET SUORATOISTONA facebook.com/Tapiolanseurakunta Messu suoratoistona Otaniemen kappelista joka sunnuntai klo 10.15. Messun jälkeen mahdollisuus yksityiseen ehtoolliseen Otaniemen kappelissa klo 11−11.30 ja Virsussa klo 12−14.

Viikkomessu keskiviikkoisin klo 13 Virsu Arki-iltapäivän pysähtyminen.

Mahdollisuus yksityiseen ehtoolliseen viikkomessun jälkeen klo 13.30–14. Noudatamme kävijärajoituksia.

KESKIPÄIVÄN RUKOUSHETKI Arkipäivän hengähdyshetki verkossa Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla ma, ke ja pe klo 12.

10

LAPSET JA PERHEET

MUSIIKKIA PUOLENPÄIVÄN AIKAAN Kesäkonserttien sarja Otaniemen kappelissa tiistaisin klo 12. Konsertit suoratoistetaan Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulle. Yleisöä kappeliin voidaan ottaa kävijärajoitusten mukaisesti. Konsertit löytyvät Kirkoissa soi -palstalta takasivulta.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 10/2021

KESÄTREFFIT KESKIVIIKKOISIN KLO 14 KIRKON SISÄPIHALLA

Ke 23.6. Aterioiminen luo yhteyttä?

Mukana Anne Huoponen ja Teija Palolahti.

Ke 30.6. Leikkejä ja aivopähkinöitä.

Sanni Hackman ja Teija Palolahti.

Ke 7.7. Suuret ja pienet yhdessä, Anne Huoponen ja Anna Marte.

Ke 14.7. Remonttilauluja ja muutostarinoita, Hanna-Riikka Söderlund ja Anna Marte.

Ke 21.7. Kuuntelemisen ihana taito, Kari Kuula ja Anna Marte.

Ke 28.7 Kiinan Suomen Lähetysseuran Kiinan työn aluejohtaja Ilse Paakkinen vierailee, mukana myös Anna-Kaisa Tuomi ja Teija Palolahti.

Ke 4.8. Mistä olen kotoisin - maakuntalauluja, Pirjo Luoma ja Teija Palolahti.

Ke 11.8. Nuoren seurakunnan veisuja, Tiro Rohkimainen ja Anna Marte.

VALOJA JA VARJOJA Miniurkukonsertti Kauniaisten kirkossa - Heli Peitsalo, urut. To 22.7. klo 13.30. Vapaa pääsy.

EKALUOKKALAISTEN KOULUTIELLE SIUNAAMINEN To 12.8. klo 18.30 Kauniaisten kirkolla.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 endast per telefon och e-post: tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

I KYRKAN LIVE OCH PÅ NÄTET Högmässorna i Esbo domkyrka på söndagar och helgdagar kl.

12.15 är öppna för församlingen.

Tills vidare gäller en personbegräsning på 80 personer för högmässor och förrättningar i Esbo domkyrka. Anställda räknas inte med i personantalet. T.o.m. 17.6 streamas högmässorna även på https:// www.facebook.com/www.esboforsamlingar.fi.

MER INFORMATION OM VERKSAMHETEN Aktuell information får du på esboforsamlingar.fi och sociala medier eller genom att ringa församlingens kansli, 09 850 3000, vardagar kl. 9–13.

MUSIK I SOMMARKVÄLLEN Esbo domkyrka varje sommarsöndag kl. 19. Om restriktionerna p.g.a. coronaepidemin tillåter det ordnas konserten med begränsat deltagarantal och fritt inträde. Om begränsningarna av personantalet fortfarande gäller streamas konserten på YouTube/Espoon tuomio-

kirkko. Mer info: esboforsamlingar.fi/ kom-med/musik.

ESBO DOMKYRKA ÄR VÄGKYRKA Esbo domkyrka är öppen alla dagar kl. 10–18, utom då förrättningar och övningar pågår. Kyrkguider är på plats vardagar kl. 11–16.30 t.o.m.

8.8.

SOMMARTRÄFF FÖR DAGLEDIGA Olars kyrka, svenska sidan, ti 22.6, 6.7, 20.7 och 3.8. kl.

13–14.30. Vi träffas utomhus och följer säkerhetsanvisningar och personbegränsningar.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt med diakonerna Nina, Taina och Henrika per telefon och e-post: Nina 050 432 4323, nina. wallenius@evl.fi, Taina 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi, Henrika 050-597 3313, henrika.lemberg@evl.fi samt på WhatsApp, Facebook eller med elektronisk tidsbokning: https://asiointi. espoonseurakunnat.fi/home Mer info också på esboforsamlingar.fi/ stod-och-hjalp/samtalshjalp

KUNDBETJÄNING Tills vidare endast per telefon och elektroniskt: Esbo sv. förs. kansli, 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi, må–fre kl. 9–13.

Esbo regioncentralregister, 09 050 2600, keskusrekisteri.espoo@evl.fi, bokningstjänster, 09 8050 2601, varauspalvelut.espoo@evl.fi, begravningstjänster, 09 8050 2200, hautatoimisto.espoo@evl.fi, må–ti kl. 9–15, on–to kl. 9-12, fre stängt.

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3.

Se avvikande öppettider under sommaren på grankullaforsamling.fi tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@ evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 20.6 Högmässa kl. 12.

SÖ 27.6 Kvällsmässa på kyrkans innergård kl. 18.

SÖ 4.7 Högmässa kl. 12.

SÖ 11.7 Högmässa kl. 12.

SÖ 18.7 Högmässa kl. 12.

SÖ 25.7 Kvällsmässa på kyrkans innergård kl. 18.

SÖ 1.8 Högmässa kl. 12.

SÖ 8.8 Högmässa kl. 12.

DIAKONIMOTTAGNING OCH BRÖDUTDELNING To 24.6 i kyrkans aula kl. 9.3010.30.

Kokoontumisrajoitukset keventyvät lehden ilmestymiseen mennessä. Ajantasaiset tiedot espoonseurakunnat.fi.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.6.–12.8.

DIAKONIMOTTAGNING To 1.7, 8.7, 15.7, 22.7, 29.7 och 5.8 i kyrkans aula kl. 9.30-10.30.

SOMMARCAFÉ To 17.6, 24.6, 1.7, 8.7, 15.7, 22.7, 29.7, och 5.8 på kyrkans innergård kl.

13.30-15.

SOL OCH SKUGGA MINIORGELKONSERT To 22.7 i Grankulla kyrka kl. 13.30.

Heli Peitsalo, orgel.

Elämänkaari ESPOON TUOMIO KIRKKOSEURAKUNTA Kastetut Alina Hilja Sofia Aro, Varpu Ilona Engström, Taimi Maija Olivia Heikkilä, Viljami Aatos Heinonen, Laura Helmi Helin, Isla Amanda Hintikka, Kerttu Saini Anette Hukkanen, Elli Matilda Impiö, Aino Johanna Keronen, Iivia Elsa Elviira Lindström, Amalia Ada Matilda Marjeta, Sasu Aatos Mustonen, Tinka Maria Mäki, Ruu Erik Oja, Oliver Aatos Juhani Peltopakka, Samuel Sulo Poutiainen, Leevi Kauko Johannes Pulkkinen, Kerttu Anu Aliina Rinkinen, Eelis Toivo Tapio Räsänen, Livia Vieno Maria Räsänen, Iida Sylvia Salo, Sofia Abeni Shonubi , Ruusu Marianna Soini, Aava Sanni Matilda Tuoriniemi, Lyyti Maria Värttö, Ariel Yousaf.

Avioliittoon aikovat Micke Sebastian Alho ja Jemina Josefina Soinio, Chris-Erik Fagerroos ja Riitta Johanna Partanen, Henri Kristian Hamunen ja Suvi Heidi Helena Saastamoinen, Ville Santeri Kiviniemi ja Essi Tuulia Savijärvi, Kimmo Kalevi Kovanen ja Esko Kalervo Jauhiainen, Anton Kristian Qvarnström ja Elina Linnea Katariina Ylönen, Tuomas Antero Vehmaan-Kreula ja Saia Hannele Rumbin.

Hautaan siunatut Rauno Matias Alatalo 84 v, Helvi Siviä Bergholm 99 v, Aino Kaarina Elo 82 v, Säde Elina Gorski 90 v, Marko Tapio Haapanen 49 v, Ilmari Antoneus Halava 98 v, Aune Kyllikki Heikkinen 95 v, Mikko Tapio Henell 78 v, Unto Kalevi Häkkinen 78 v, Harri Tapani Jäälinna 85 v, Elina Ester Kolehmainen 78 v, Martti Mikael Lehti 57 v, Onni Vihtori Lehti 98 v, Reijo

SOMMARTRÄFF FÖR FAMILJER Ti 3.8 och 10.8 i kyrkans lekpark kl.

9.30-12.

Mer information om den uppdaterade verksamheten hittar du på grankullaforsamling.fi.

International

Espoo Open Church: Because of the current restrictions we continue to meet online only for worship services and other gatherings and events. Please join us every Sunday from 10:45 at live.church.fi. We will

Jaakko Malmivaara 69 v, Mauno Olavi Niemi 85 v, Eero Allan Pulli 91 v, Anna-Kaija Roselius 72 v, Veijo Kalervo Räsänen 76 v, Keijo Juhani Sandberg 76 v, Kaija Marjaana Sulkava 69 v, Karoliina Ida Maria Vaaja 9 v, Sinikka Orvokki Valtonen 90 v, Alpo Oskari Varila 74 v, Gunda Maria Vikström 65 v, Veli Heikki Vilpas 74 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Malva Ulrika Finström, Laura Emilia Hatara, Mikael Usko Topias Hirvelä, Hilla Ina Aurora Kaarmila, Elia Jonathan Luokkala, Eliel Emil Antero Mäki, Alina Elli Johanna Mäkinen, Aada Linnea Mölkänen, Matleena Anna Johanna Vuoriluoma.

Avioliittoon aikovat Riku Juhana Aho ja Hanna Elina Kankainen, Mika Kalevi Hietanen ja Mari Hannele Jaakkola, Michael Olavi Aleksanteri Klemetti ja Satu Lisa Alexandra Palermaa, Vilppu Pekka Aadolf Muuronen ja Tiia Anniina Vuoristo, Juha Tapani Tanhuanpää ja Jenna Laura Annina Glad, Mitro Aleksi Toivanen ja Veera Leena Johanna Riissanen, Miro Matias Valtonen ja Henriikka Hibay, Heikki Juhani Yli-Hemminki ja Susan Mariina Pylkkänen.

Hautaan siunatut Seppo Johannes Asukas 75 v, Stig Gunnar Grönholm 79 v, Seppo Kalevi Havu 77 v, Tyyne Maria Ikäheimo 92 v, Erkki Olavi Kokko 84 v, Elsa Laaninen 94 v, MaijaLeena Lindfors 85 v, Anja Sinikka Sumu 78 v, Tarja Anneli Suvitaival 72 v, Helge Valter Virtanen 84 v, Juha Tapio Waismaa 64 v.

communicate any updates via our website, the Helsinki/Espoo WhatsApp groups, social media and email newsletter.

Yhteiset

Espoon ja Vantaan seurakuntien yhteinen näkövammaisten kesäleiri teemalla ”Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa.” Hvittorpin leirikeskuksessa Masalassa 31.8.3.9. Tule virkistäytymään ja tapaamaan uusia ja vanhoja tuttuja.

Leirin hinta on 60 e. Leirille voi ilmoittautua myös päiväkävijäksi,

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Avioliittoon aikovat Gustav Olof Ragnar Carlsson ja Maria Mikaela Huhtala.

Hautaan siunatut Olli Martti Ilmari Kekki 80 v, Maria Anna Emilia Hellberg 74 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Evie Rosi Honkanen, Max Kristian Jalo, Kerttu Vilhelmiina Koskinen, Tamia Iida Kähkönen, Liinus Axel Ensio Larmala, Luka Henrik Julian Liljegren, Eemi Robin Mäkelä, Viena Leena Isabella Ovaska, Hilla Johanna Petäjäniemi, Eero Aksel Kalevi Raninen, Ivar Martin Raafael Stjernberg, Matilda Anna Lyydia Torkki.

Avioliittoon aikovat Markus Valtteri Timonpoika Herlin ja Sini Merina Sattanen, Jukka Ilmari Koskenranta ja Sanni Emilia Rautanen, Arto Jarmo Juhani Roponen ja Noora Jasmin Erika Memonen, Arttu Jalmari Ryhänen ja Sonja Sarianna Linso, Teemu Sakari Sirén ja Kaisa Karoliina Hautamäki, Santeri Esa Eemeli Vauhkonen ja Silja Emilia Lahti.

Avioliittoon vihityt Aki Juho Santeri Salminen ja Elisa Henriikka Rontu.

Hautaan siunatut Tuula Hilda Maria Aaltonen 91 v, Tuomo Kalevi Alakiikonen 87 v, Leo Juhani Heikkinen 76 v, Matti Juhani Jaatinen 34 v, Kerttu Loman 93 v, Kari Valtteri Naskali 74 v, Ritva Irmeli Riikonen 90 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Elsi Linnea Elisabet Hovilehto,

päivän hinta 15 e. Ilmoittautuminen 4.8. mennessä sähköisen asioinnin kautta: espoonseurakunnat.fi/tule mukaan/ilmoittautumiset. Jos et pysty tekemään itse ilmoittautumista, ota yhteyttä diakoni Ritva Aarnioon, ritva.aarnio@evl.fi tai 040 734 7715 (lomalla 28.6.–25.7.).

Leirin toteutuminen ja osallistujamäärä riippuvat viranomaisten ohjeistuksesta.

Lähetystyön intensiivikurssi Kairos verkko-opetuksena. Seitsemän torstai-iltaa alkaen 26.8. klo 18–20.30 Lisäksi la 9.10. klo 9–15 ja su 10.1. klo 9–14. Kurssimaksu 60 e,

Selma Anna Aurora Ilanen, Matilda Anni Elise Jaatinen, Marlo Samuel Kaspian Jäntti, Elsi Matilda Kaukoranta, Samuel Anton Knuuttila, Ada Emilia Koponen, Juho Samuli Paukku Acrén, Eevert Mauno Johannes Peltokorpi, Paloma Irma Maria Rojas, Miyoko Kaisa Aleksia Salonen, Isla Antonia Telford, Vilho Emil Toivonen, Viola Enna Eedit Virmalainen.

Avioliittoon aikovat Timo Juhani Kurki ja Janita Adele Heikkilä, Sami Martti Johannes Paananen ja Anna-Kaarina Laine, Jaakko Olavi Pelkonen ja Henrika Linda Maria Wilkman, Anssi Kristian Sepponen ja Iida Anniina Karvonen.

Hautaan siunatut Pertti Olavi Fri 81 v, Oili Anneli Haapanen 73 v, Osmo Jouni Heikkinen 63 v, Pentti Viljami Hiltunen 80 v, Onni Iivari Jämsä 96 v, Rauli Uolevi Laaksonen 83 v, Laila Maria Lahti 85 v, Hilkka Tellervo Leino 87 v, Terttu Mirjam Nissinen 81 v, Erkki Veikko Aulis Nurmi 84 v, Eero Juhani Pulkkinen 76 v, Annikki Sippola 75 v, Jose Juhani Kaleva Sirviö 70 v, Sointu Helena Strandén 85 v, Arvo Kalervo Suikkanen 78 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Matilda Elsa Wilhelmina Alhanen, Lauri Eljas Arponen, Benjamin Frans Artturi Candelin, Eino Johan Gustafsson, Alex Samuel Sebastian Hiltunen, Johannes Kalevi Olavi Jokinen, Aili Anna Ilona Kantanen, Telma Matilda Kelontekemä, Hilja Edla Ester Palomäki, Toivo Joakim Piiroinen, Stella Aila Helena Simell, Minerva Hilda Aurora Säde.

Avioliittoon aikovat Mathias Christian Brunnsberg ja

sis. materiaalit.

Löydä lähetystyön punainen lanka Mooseksen kirjasta Ilmestyskirjaan.

Verkkotapaamiset toteutetaan Zoom-pohjaisesti. Kokoontumiset koostuvat lyhyistä videoista lähetystyöstä sekä pienryhmäkeskustelusta. Kurssi huipentuu pe-su kestävään kokoontumiseen, jossa on kiinnostavia aktiviteetteja.

Ilmoittaudu: www.espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/ilmoittautumiset.

Henna Kristiina Jaatinen, VeliPekka Juntunen ja Eija Sinikka Kauppi, Sami Martti Johannes Kalsi ja Katri Marjaana Lehtonen, Markku Sakari Rehberger ja Satu Maria Relander.

Hautaan siunatut Jorma Olavi Antson 74 v, Toini Kaarina Hallivuori 93 v, Juhani Iisakki Hongisto 71 v, Pirkko Maria Huhtinen 99 v, Ritva Kaarina Jutila 85 v, Sonja Irene Orvokki Jäneskallio 91 v, Jorma Juha Keituri 68 v, Essi Solveig Margaretha Lehti 83 v, Kauko Antero Leppälä 81 v, Matti Veikko Luukkainen 84 v, Anna Liisa Rasa 92 v, Kauko Elias Riihimäki 97 v, Olli Samuli Sakki 95 v, Saara Kaisa Savela 90 v, Merja Riitta Annikki Virrankoski 75 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Linnea Alexandra Octavia Alaluusua, Viljam Johannes Huusko, Oskar Erik Wires.

Kungörelse om äktenskap/ Avioliittoon aikovat Juho-Pekka Syrjälä ja Anna Karin Kivijärvi.

Avlidna/Hautaan siunatut Anders Edward Marius Bergman 35 år, Greta Yvonne Brännäs 64 år, Sirkka Kyllikki Carlsson 96 år, Jan Åke Wiktor Cederberg 82 år, Kaino Elisabeth Ebneth 89 år, Leif Holgersson Gallen 90 år, Nils-Erik Grönlund 74 år, Rolf Erik Gumse 91 år, Bodil Birgitta Hampus 86 år, Ulla Eva Elisabeth Hoffman 78 år, Berit Helena Holmberg 91 år, Leila Kaarina Karlsson 73 år, Maj-Britt Ingeborg Nurmi 81 år, Gösta Karl Gunnar Nyholm 95 år, Helmer Johannes Nyström 59 år, Irma Carita Uddström 84 år.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 10/2021

11

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.6.–12.8.

Kirkoissa soi MELISSA LEROUX

Huom! Koronarajoitusten muutokset vaikuttavat konserttien toteutukseen. Tarkista ajantasaiset tiedot ja konserttien toteutustavat www.espoonseurakunnat.fi, www.urkuyofestival.fi.

TORSTAI 17.6.

Verkossa: Urkuyö & Aaria – Kesäyön sävelsäihkettä klo 21. Striimataan Espoon tuomiokirkosta, katsottavissa Keikalla.fi-alustalla.

Koloratuurisopraano Marika Hölttä ja basso Henri Uusitalo. Liput 10 e, www.lippu.fi. www.urkuyofestival.fi.

SUNNUNTAI 18.7.

Suvisunnuntain iltamusiikki: Bachin sello klo 19 Espoon tuomiokirkko. Markus Pelli, barokkisello.

TIISTAI 20.7.

TORSTAI 24.6.

Verkossa: Suvisunnuntain iltamusiikki – O Canada klo 19. Ilmaiskonsertti striimataan Espoon tuomiokirkosta, Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Youtube-kanavalla. Ghislaine Dionne (Kanada), laulu; Julia Tamminen, urut.

Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Youtube-kanavalla esitetään sunnuntaina 27.6. kello 19 Suvisunnuntain iltamusiikki -konsertti, jonka otsikkona on O Canada. Siinä laulaa kanadalainen Ghislaine Dionne.

Uruissa on Julia Tamminen.

min Alard, urut ja cembalo; Aapo Häkkinen, cembalo; Helsingin Barokkiorkesterin yhtye. 14–39 e / Lippu.fi.

SUNNUNTAI 4.7.

Perkola, gamba. ”Dear, if you change” − englantilaisia luuttulauluja. Suoratoisto Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla. Yleisöä paikalle kävijärajoitusten mukaisesti.

Musiikkia puolenpäivän aikaan Otaniemen kappelissa klo 12.

Hannu Jurmu, tenori & Janne Hovi, piano. Kokkonen, von Kothen, Merikanto. Suoratoisto Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla.

Yleisöä paikalle kävijärajoitusten mukaisesti.

Rantaraitti soi -festivaalin päätöskonsertti klo 16 Espoonlahden kirkko, koronatilanteen salliessa.

Monipuolinen kattaus festivaalilla esiintyneiden artistien tulkintoja: Just a Duo, Sampo Martikainen, Vertainen & Rannikko ja Duo Ström&Holmström.

Suvisunnuntain iltamusiikki: Kahdeksalla kielellä klo 19 Espoon tuomiokirkko. Ilkka Virta, Kahdeksankielinen kitara.

TORSTAI 1.7.

TIISTAI 6.7.

SUNNUNTAI 11.7.

Urkuyö & Aaria: Fantastisia konserttoja ja improvisaatioita klo 21 Espoon tuomiokirkko. Benja-

Musiikkia puolenpäivän aikaan Otaniemen kappelissa klo 12. Annamaria Hannonen, laulu & Mikko

Suvisunnuntain iltamusiikki: Meditaatio metsässä klo 19 Espoon tuomiokirkko. Linnéa

TIISTAI 29.6.

12

Musiikkia puolenpäivän aikaan Otaniemen kappelissa klo 12. Jouni Somero, piano & Raija KilpeläinenSomero, lausunta. Palmgrenin pianomusiikkia ja suomalaisia runoja. Suoratoisto Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla. Yleisöä paikalle kävijärajoitusten mukaisesti.

Urkuyö & Aaria: Urkuvirtuoosit irti! klo 21 Espoon tuomiokirkko.

Järvinen, urut; Arttu Selonen, urut; Aleksanteri Wallius, urut. 14–29 e / Lippu.fi.

Verkossa: Suvisunnuntain iltamusiikki – Valon ja varjon Maria klo 19. Ilmaiskonsertti striimataan Espoon tuomiokirkosta, Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Youtube -kanavalla. Helena Tenhunen, laulu; Annikka Konttori-Gustafsson, piano. Merikanto, Melartin, Palmgren, Leiviskä, Schubert, Messiaen, Alain.

SUNNUNTAI 27.6.

TIISTAI 13.7.

TORSTAI 15.7.

SUNNUNTAI 20.6.

Verkossa: Urkuyö & Aaria – Juhannusiltamat klo 21 Espoon tuomiokirkosta, katsottavissa festivaalin Youtube-kanavalla.

Kesäisiä yhteislauluja sopraano Piia Rytkösen ja tenori Veli-Pekka Varpulan kanssa sekä solistien esityksiä. Erkki Korhonen, piano. www.urkuyofestival.fi.

Casserly (Norja), laulu & nokkahuilu; Katri Tikka, barokkiharppu.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 10/2021

TORSTAI 8.7.

Soiva kesäpäivä – barokkiviulu klo 12 Leppävaaran kirkko. Anna Pohjola.

Urkuyö & Aaria. Jorma Panula: Suvivesper – peltomiehen rukous klo 21 Espoon tuomiokirkko. Jorma Panula sävellys, Pekka Santala sanoitus. Elja Puukko, baritoni; Naiskuoro Timotei. Johtaa Jorma Panula. 14–39 e / Lippu.fi.

Musiikkia puolenpäivän aikaan Otaniemen kappelissa klo 12. Pia Innala, altto, Krista Nwagu, viulu ja laulu & Liisa Pimiä, piano. Suomalaisten säveltäjien lauluja Raamatun sanoihin: Sonninen, Mononen, Innala. Suoratoisto Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla. Yleisöä paikalle kävijärajoitusten mukaisesti.

TORSTAI 22.7.

Soiva kesäpäivä klo 12 Leppävaaran kirkko. Jussi Vänttinen, baritoni, Antti Haho, piano. Liediä kesäpäivään.

Valoja ja varjoja, miniurkukonsertti klo 13.30 Kauniaisten kirkossa, Heli Peitsalo, urut. Vapaa pääsy.

Urkuyö & Aaria: Valkeiden öiden romantiikkaa klo 21 Espoon tuomiokirkko. Romanttista venäläistä laulumusiikkia. Stefan Astakhov, baritoni; Kiril Kozlovski, piano.

14–39 e /Lippu.fi.

Hälvä, sopraano, Kristian Sallinen, alttoviulu, & Elina Jokivuori, urut ja piano. Suoratoisto Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla.

Yleisöä paikalle kävijärajoitusten mukaisesti.

TORSTAI 29.7.

Urkuyö & Aaria: Timo Mustakallio -kilpailun voittajat 2021 klo 21 Espoon tuomiokirkko. Savonlinnan Oopperajuhlien vuoden 2021 Timo Mustakallio -laulukilpailun voittajat esiintyvät. Tuula Hällström, piano.

14–29 e /Lippu.fi.

SUNNUNTAI 1.8.

Suvisunnuntain iltamusiikki: Linnut livertävät klo 19 Espoon tuomiokirkko. Ieva Nimane (Latvia), nokkahuilu & säkkipilli; Markku Mäkinen, urut. Lintuaiheista musiikkia 1400-luvulta nykypäivään.

TIISTAI 3.8.

Musiikkia puolenpäivän aikaan Otaniemen kappelissa klo 12. Laura Rahnasto, huilu & Janne Malinen, kitara ja renessanssikitara. Suoratoisto Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla. Yleisöä paikalle kävijärajoitusten mukaisesti.

TORSTAI 5.8.

Soiva kesäpäivä klo 12 Leppävaaran kirkko Marianne Maas, viulu, Sofia Lindroos, laulu Valon sävelet −Toner i ljus och gestalt. Kansanmusiikkia ja gregorianiikkaa.

Urkuyö & Aaria. Suomen kansallisooppera: Salainen kutsu klo 21 Espoon tuomiokirkko. Suomen kansallisoopperan orkesteri, Tarmo Peltokoski, kapellimestari; Sonja Herranen, sopraano. Yhteistyössä Suomen kansallisooppera ja -baletti. 14–39 e /Lippu.fi.

SUNNUNTAI 8.8.

Suvisunnuntain iltamusiikki: Eine kleine Bachmusik klo 19 Espoon tuomiokirkko. Barokkiyhtye Baccano.

SUNNUNTAI 25.7.

TORSTAI 12.8.

Suvisunnuntain iltamusiikki: Bachin urut klo 19 Espoon tuomiokirkko. Petri Koivusalo, urut.

Urkuyö & Aaria: Liedin vuodenajat klo 21 Espoon tuomiokirkko.

Liedmusiikin helmiä. Sami Luttinen, basso; Tuula Hällström, piano.

14–29 e /Lippu.fi.

TIISTAI 27.7.

Musiikkia puolenpäivän aikaan Otaniemen kappelissa klo 12. Anu