Kirkko ja kaupunki 2021 10 Helsinki

10 17.6.2021 kirkkojakaupunki.fi

Hyve s. 20

Juhannus s. 27

Suku­ tutkimus s. 14

Pride s. 12

Usko s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Jumala ei pihtaa hyvyyttään

Joutilaisuudessa opittua sovelletaan vaikeina aikoina.

RAAMATUN KUVAUKSET PARATIISISTA ovat perin kesäisiä. Vaatteitakaan ei tarvittu ennen kuin alkoi hävettää, ja silloinkin riitti vain pieni kaistale arimpien paikkojen peitoksi.

Paratiisikuvaukset ovat myös melko maalaisia.

Illan viileydessä käveleskelevän Jumalan jalkojen alla ei hehku auringon kuumentama asfaltti vaan siellä narskuu puutarhapolun hiekka.

KESÄPÄIVÄN LÄMMÖSSÄ, lintujen liverryksessä, laineen liplatuksessa, auringon valossa, kukkien loisteessa ja kesäillan lempeässä viileydessä tuntuu ja tuoksuu paratiisi.

Meidän ei silti tarvitse lukita mielikuviamme Raamatun maalaismaisemiin: paratiisillinen hyvyys henkii yhtä lailla myös kesäisillä kujilla ja kuppiloissa, parvekkeilla ja terasseilla.

VALO JA LÄMPÖ eivät ainoastaan kuvaa Jumalan armoa.

Ne ovat armoa. Ne ovat armoa myös siinä mielessä, että me olemme niiden armoilla. Ne ovat – kuten Jumala – suunnatonta voimaa ja energiaa, jonka kanssa ei ole leikkimistä.

Ei ihme, että aurinkoa on palvottu jumalana jotakuinkin kaikissa kulttuureissa. Valon ja lämmön lähteenä aurinko on elämän edellytys ja ylläpitäjä.

Raamatun mukaan ihminen häädettiin pois paratiisista. Se on meidän suuri tragediamme.

Paratiisin isäntä ei silti hylännyt ihmiskuntaa, vaan maailman kaikki hyvyydet lämmöstä lempeen ovat aavistuksia alkuperäisestä onnen tilasta. Ja, kukaties, viittauksia tulevaan autuuteen.

Tänään

JUMALA EI PIHTAA hyvyyttään vaan levittää sitä ylenpalttisesti yli kaikkien laitojen, reunojen ja aitojen.

Suurpiirteisessä armollisuudessaan Jumala antaa aurinkonsa paistaa yhtä lailla pahoille kuin hyvillekin, erottelematta.

Jumalan hyvänsuopuus voisi olla meille esimerkkinä tänä kesänä. Että emme olisi kovia toisillemme, että jakaisimme omastamme ja panisimme hyvän kiertämään. Jotain tällaista se Jeesuskin kai tarkoitti sanoessaan seuraajilleen, että te olette maailman valo.

Me maailman valona heijastamme taivaallista valoa.

Se, ei mikään muu, on kirkon ja kristittyjen kutsumus.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Alkeellinen mökkeily onkin työleirin sijaan mindfulnessia.

YLEN VERKKO-OTSIKKO 25.5.2021

Iankaikkisesti Ja kun tulette johonkin taloon, sanokaa ensiksi: ”Rauha tälle kodille”.

LUUKKAAN EVANKELIUMI 10:5

”

EI IHME, ETTÄ AURINKOA ON PALVOTTU JUMALANA JOTAKUINKIN KAIKISSA KULTTUUREISSA.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Aina ansaitseminen ja uurastaminen, aina selviytyminen.

Herra, olen vasta näkemässä armosi.

Vahvista askeleeni kohti lempeyttäsi.

KIINALAINEN SANANLASKU

Kirkko ja kaupunki

10 17.6.2021

Seuraava lehti ilmestyy 12.8.

KANNEN KUVA: MARTTA-KAISA VIRTA, ANTTI RINTALA, ESKO JÄMSÄ JA JARKKO PELTOLUHTA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Tästä kesästä tulee ihan mieletön” Santeri Kujala, 22, soittaa konemusiikkia siellä missä pyydetään.

1

TEKSTI OONA MATTILA KUVA VILLE PALONEN

Santeri Kujala eli DJ Sateri, viime kesänä kaupunkikuvaa muuttivat ulkoilmatapahtumat, ”open airit”. Mistä on kyse?

– Viime kesänä koronatilanne rajoitti tapahtuma-alaa, ja neljännen sektorin kansalaisaktivismiin perustuvat omaehtoiset tapahtumat räjähtivät käsiin. Niitä oli viikoittain ja melkein joka päivä. Ulkoilmatapahtuman järjestäminen vaatii soittolaitteiston, pari logistiikasta huolehtivaa kaveria sekä viestiä puskaradioon: Täältä löytyy. Illan mittaan viesti kulkee, ja loppuillasta paikalla saattaa olla parisataa ihmistä.

2

Takana on pitkä talvi, jonka olemme viettäneet eristyksissä.

Millainen tästä kesästä tulee?

– Tästä kesästä tulee ihan mieletön. Käsillä oleva kesä kannattaa käyttää omaehtoiseen tee se itse -kulttuurin rakentamiseen. Viime kesä oli hyvä osoitus siitä, että kyllä me suomalaisetkin tuppisuukansana haluamme yhteisöllisyyttä.

3

Osa konemusiikkikulttuuria on kanssajuhlijan kunnioittamiseen perustuva turvallisen tilan eetos.

Miten se näkyy tapahtumissa?

– Konkreettisesti tapahtumassa löytyy paikan päältä lista, jossa luetellaan

turvallisen tilan malli. Yleensä kaikki häiriökäyttäytyminen, kuten syrjintä, rasismi ja seksismi, on kiellettyä. Jos koetaan, että joku ei noudata mallia, tapahtumasta lentää aika nopeasti pihalle.

4 5

Millainen tunnelma on hyvissä open air -juhlissa?

– Mielestäni osa koko illan atmosfääriä on se, että jokainen saa olla sitä mitä on eikä tarvitse pelätä, että joku tulee iholle tai tuomitsemaan.

– Hyvä meininki tarttuu soittajasta yleisöön ja yleisöstä soittajaan. Ja totta kai hyvän tunnelman tekee myös hyvä sää!

Mikä sinulle on pyhää?

– Vapaus ja elämästä nauttiminen.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

3

Meren pohjasta kirkkoon Helsingin rikkaimman kauppiaan purjelaiva haaksirikkoutui Lauttasaaren edustalla vuonna 1759. Venepuuseppä Marko Torvinen rakentaa siitä pienoismallia saaren kirkkoon.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA PETRI SAARELAINEN

N

”

ostimme Herran nimeen ankkurin.” Näin alkaa St Johannes -purjelaivan viimeisen matkan meriselitys vuodelta 1759.

Helsingin varakkaimman kauppiaan Johan Sederholmin laiva suuntasi kengillä ja jauhoilla lastattuna Viaporista eli nykyisestä Suomenlinnasta kohti Saksaa, mutta kohtasi jo alkumatkasta niin navakkaa vastatuulta, että joutui kääntymään takaisin. Laiva ajoi karille Lauttasaaren edustan matalikolla.

Jos Jätkäsaaresta matkustaa reittilautalla Tallinnaan, vaaranpaikka on viimeinen luoto ennen avomerta.

Helsingin yliopiston merihistorian dosentti ja innokas purjehtija Mikko Huhtamies asuu Lauttasaaressa noin viiden kilometrin päässä haaksirikkopaikasta. Hän ehdotti St Johannesta, kun häneltä kysyttiin, mikä olisi sopiva esikuva Lauttasaaren kirkkoon tulevalle laivan pienoismallille eli votiivilaivalle.

– Moni votiivilaiva on lahjoitettu kirkkoon kiitokseksi haaksirikosta selviytymisestä tai ennen pitkälle matkalle lähtemistä. Merimiehet hakivat yleisesti turvaa uskomuksista ja loitsuista, kun merelle piti lähteä ilman sääennusteita. Votiivi tulee latinan sanasta votum eli uhri ja lahja, Huhtamies kertoo.

Suomen rannikkokirkoissa on esillä yli kaksisataa votiivilaivaa, jotka ovat Huhtamiehen mukaan yleensä varsin iäkkäitä. Evankelis-luterilaisen kirkon mukaan votiivilaivoja hyödynnetään myös rukouksissa: laivan äärellä on voitu muistaa merellä hukkuneita tai kotoa poissa olevia.

Laiva kuvaa myös seurakuntaa matkalla olevana ja rukoilevana Jumalan kansana.

134 CM PITKÄ, 50 cm leveä ja 85 cm korkea purjelaiva painaa kymmenkunta kiloa. Se eroaa esikuvastaan siten, että laivan etukannelle keulapuun taakse ja peräkannelle maston juureen on kiinnitetty metallilenkit kattoon ripustamista varten. Venepuuseppä Marko Torvinen käytti kolme kuukautta St Johanneksen miniatyyriversion rakentamiseen.

Votiivilaivan valmistamisen vaiheet on tallennettu julkiselle Instagram-tilille @markotorvinen4.

Tilillä näkyy myös votiivilaivan purjetta ompeleva Anne Torvinen, jolle veneenrakentaja on laittanut hashtageiksi #vaimokulta ja #munkulta.

Marko ja Anne ovat valmistaneet Sulkavalla yli sata miniatyyrilaivaa.

4

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

– Olemme olleet 15 vuotta yhdessä, ja meillä on ollut tämä harrastus alusta asti. Annella on parhaat visiot. Hän tekee kolmivuorotyötä mielenterveyshoitajana, ja kun hän on töissä, minä rakennan yölläkin. Kun Annella on vapaapäivä, pidän minäkin vapaata.

Torvisen lempimateriaali on saunan lauteisiin tarkoitettu haapalauta, joka on pehmeää, taipuisaa ja oksatonta. Hän aloitti Lauttasaaren votiivilaivan rakentamisen työstämällä viisimetristä lautaa vannesahalla.

– Venettä rakentaessa pitää osata katsoa kaikkea peilikuvana. Se on vaikuttanut asenteisiinikin. Jos joku sanoo, että asia on näin, niin saatan vastata, että katsopas toiseltakin puolelta.

HELSINGIN LAMMASSAARESSA sijaitseva kesämaja oli Marko Torvisen ensimmäinen miniatyyriveneveistämö. Hän muutti Myllypurosta 7,5-neliöiseen majaan vuonna 1994 sen jälkeen, kun ensimmäinen avioliitto oli päättynyt eroon.

Alkeellisessa, kylmässä majassa kului yli kaksi vuotta.

– Päätin, etten ryyppää itseäni hengiltä kuten moni mies tekee eron jälkeen. Hain kirjastosta laivakirjoja ja rakensin pienoismallin Kauppatorilta liikennöivästä M/s Nataliasta. Kelirikon aikana saaressa oli Robinson Crusoe -meininki, kun juuri kukaan muu ei viitsinyt kahlata sinne pitkospuiden jäätyä veden alle.

93 cm pitkä ja 40 cm korkea M/s Natalia koristaa nykyään Torvisten kotia. Moni heidän pienoismalleistaan sijaitsee kuitenkin julkisessa tilassa. Viime vuonna valmistui tykkisluuppi Dianan pienoismalli Suomenlinnan Ehrensvärdmuseoon.

– Pikku-Dianan tykeillä voi ampua, sen mastot taipuvat alaspäin ja purjeet pystyy laskemaan.

Suomenlinnasta löytyy myös Torvisen rakentama pienoiskokoinen pirtuvene, jonka hän rakensi Tullimuseolle.

Lauttasaaren kirkon uusi votiivilaiva on yleisön nähtävillä, kunhan kirkon remontti valmistuu. Arvioitu aika on ensi maaliskuussa. Laiva ripustetaan kattoon kirkon keskikäytävän yläpuolelle.

Votiivilaivoja voi bongailla sitä odotellessa muualta. Niitä on Helsingissä ainakin Mikael Agricolan kirkossa, Karunan vanhassa kirkossa Seurasaaressa, Kulosaaren kirkossa, St Jacobs kyrkanissa Lauttasaaressa sekä Espoossa Espoonlahden kirkossa ja Matinkappelissa. ■

Kirkko ja kaupunki verkossa ESKO JÄMSÄ

Pörriäisniitty täynnä elämää Ketokimalainen, uralinkimalainen ja kirjokimalainen – muun muassa nämä lajit ovat löytäneet tiensä noin hehtaarin kokoi­ selle niitylle, jonka omistaa Espoon seurakuntayhtymä. Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa tehdyllä yhteistyöllä on onnistut­ tu luomaan niitty, jossa riittää kukkia koko kesäksi. Katso video niittymestari Erkki Kaarnaman pörriäisjahdista osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”On sanottu, että somessa käytävä yhteis­ kunnallinen keskustelu on alkanut muistuttaa avoviemäriä. Se häiritsee jo demokratian toteutumista.”

MIKKO LESKELÄ VERKKOKOLUMNISSAAN

JUSSI HELTTUNEN

Tiktok-tanssi liikuttaa riparilaisia Lauttasaarelainen isonen Pinja Pöllänen, 16, innostaa liikkumaan.

Hän sai tehtäväkseen suunnitella tanssin tämän kesän riparilaisil­ le. Nyt riparilaisia haastetaan kokeilemaan koreografiaa ja jaka­ maan siitä tehtyä videota Tiktokissa. Tanssihaaste on osa Lasten ja nuorten keskuksen toteuttamaa Luotu liikkumaan ­hanketta.

Lue lisää osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

5

Humanisti isolla H:lla

kus paras tapa lähestyä vaikeitakin kysymyksiä. Kun ihminen nauraa, hän rentoutuu ja muuttuu vastaanottavammaksi. Tämä näkyy illanvietoissa, joissa on paljon ihmisiä. Kun joku uusi ihminen naurahtaa jutuillesi, syntyy yhteys. Nauru pehmentää ja avaa ihmistä.

Käsikirjoittaja Anna Brotkinin mielestä kirkko on hyvä ympäristö tehdä komediaa.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS BRANDT

U

ppoutuminen omaan tekemiseen on Anna Brotkinille paras vastalääke kaikenlaiseen vertailuun. − Olen onnellisimmillani, kun keskityn kirjoittamiseen enkä ajattele mitä muut tekevät tai mitä minun pitäisi tehdä.

33-vuotias Brotkin on yksi televisiotuotantojen kuumimmista nimistä. Hän on nuorista aikuisista kertovan Aikuiset-tv-sarjan luoja ja käsikirjoittaja. Lisäksi hän on ollut mukana kirjoittamassa tv-sarjoja Rehtori, Jättekiva, Modernit miehet, Putous ja Pohjolan laki.

Tällä hetkellä Brotkin työskentelee uuden tv-sarjan kimpussa, mutta ei voi paljastaa, millainen siitä on tulossa. Jotain naurattavaa se kuitenkin on. − Ajattelen, että komedia on jos-

KIRJOITTAISIKO Brotkin komediasarjan kirkosta? − Siitä on ollut puhetta. Kirkko on hyvä ympäristö tehdä komediaa, mutta jonkun sellaisen pitää tehdä se, jolla on kyseisestä ympäristöstä kokemusta. Herkullinen lähtökohta voisi olla kirkon konservatiivisten tahojen ja liberaalien yhteentörmäys. − Jotta se ei tuntuisi kliseiseltä, sen voisi tehdä niin, että konservatiivisempaa puolta edustaa nuori ihminen ja liberaalia vanhempi.

Brotkinin mielestä lähes kaikista aiheista voi kirjoittaa komediaa.

Raja pilkan ja huumorin välillä on hiuksenhieno. − Se, mikä on jollekulle pilkkaa, on jollekulle toiselle hauskaa. Jokainen komedian tekijä määrittelee omat rajansa ja toivoo samalla, että katsojalla on samat rajat.

Brotkin ei ole ihan varma, kuuluuko hän tällä hetkellä kirkkoon vai ei.

Todennäköisesti ei. − Olen humanisti isolla H:lla.

En usko absoluuttiseen

pahuuteen, vaan ajattelen, että ihminen on pohjimmiltaan hyvä.

Pahojen tekojen taustalla on hyvä motiivi, joka on mennyt pieleen.

Kirjoittaminen on Brotkinille rakkauden teko. Hän haluaa luovuudellaan tarjota ihmisille iloa ja olla yhteydessä muihin. − On ihanaa, että Aikuiset on löytänyt niin ison yleisön. Se tarkoittaa, että olen onnistunut tekemään jotain sellaista, mikä resonoi ihmisissä.

STRESSISTÄ Brotkin arvelee kärsivänsä keskivertoihmistä vähemmän. Hän stressaantuu oikeastaan vain silloin, jos jokin asia on hänelle todella tärkeää. Näin voi olla, jos haluaa, että kohtauksesta tai jaksosta tulee todella hyvä ja aikaa tekstin hiomiseen on liian vähän. − Yleensä luotan siihen, että asiat järjestyvät. Perusluottamus tulee lapsuudesta, koska olen saanut kehuja, rakkautta, huolenpitoa ja turvallisen kasvuympäristön. Olen saanut kokea, että minua rakastetaan, vaikken tekisi mitään. Minun ei tarvitse hakea teoillani muiden hyväksyntää. Olen tästä todella kiitollinen vanhemmilleni.

Brotkin tekee arkisin paljon töitä, joten viikonloppuisin hän pyrkii rentoutumaan. Hän viettää mielellään aikaansa Kalliossa tai Vallilassa. Kalliossa on myös hänen uusi työtilansa. − Tykkään näiden kaupunginosien kerroksellisuudesta ja siitä, että samalla alueella asuu erilaisia ihmisiä. Nautin myös kaupoista, baareista ja kahviloista. Olen todellinen kaupunkilainen.

Vapaa-ajallaan Brotkin nauttii erityisesti ruoanlaitosta ja leipomisesta. − Tällä hetkellä rakastan sitruunaleivonnaisia. Kun laittaa sitruunaa, saa laittaa myös paljon sokeria. ■ Anna Brotkin keskustelee Anu Partasen ja Elina Hirvosen kanssa kateudesta Keskusteluja kryptassa -podcastissa.

Kuuntele Spotifyssa, iTunesissa, SoundCloudissa, Suplassa tai osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/ keskustelujakryptassa.

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

VÄINÖ TOPPINEN / PHONOGRAPHICS

Apocalyptica lähtee kirkkokiertueelle Selloheviyhtye Apocalyptican ensimmäinen ulkomaankeikka oli Berliinin Passionkirchessa vuonna 1997. Sieltä yhtyeen johtaja ja sellisti Eicca Toppinen muistaa liberaalin meiningin: yhtye soitti Metallicaa ja kirkossa oli baari auki. Sen jälkeen Apocalyptica teki pari kirkkokeikkaa Suomessa, mutta niistä tuli joissakin kristillissä piireissä närää.

– Koska emme halua loukata ketään, jätimme kirkot vuosiksi väliin. Nyt tuntuu, että on aika palata, Toppinen sanoo.

Apocalyptica on lähdössä marras–joulukuussa ensimmäistä kertaa kirkkokiertueelle. Tarkoituksena on luoda kokonaisuus, jossa otetaan huomioon kirkkotilan arvokkuus, tunnelma ja akustiikka.

Merkitseekö tämä sitä, että keikalla ei kuulla rokkia?

– Varmasti sitäkin on mukana tunnelman äärilaitana ja energiatason nostajana, Toppinen vakuuttaa.

– Kiertueemme ajankohta on vuoden pimeintä aikaa. Siitä tulee sen nimikin Matka mieleen – kaamoksen sello. Ajattelen, että kirkkoon sopii musiikki, joka tuo valoa ja kauneutta pimeyden keskelle. Pimeys voi olla myös hoitavaa, ja toivomme, että konserttimmekin olisi.

Pääkaupunkiseudulla Apocalyptica esiintyy 26.11. Helsingin Johanneksenkirkossa ja 30.11. Vantaan Pyhän Laurin kirkossa.

PAULI JUUSELA Lue Eicca Toppisen haastattelu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Apocalyptican kirkkokiertueen liput myynnissä Tiketissä.

Kansallismuseon Toista maata -näyttelyssä yhdistyvät esikristillisen ja kristillisen ajan esineet.

Pienellä tyynyllä on neljä valkoista kivensirua, kuin hampaanpalasia. Niiden yläpuolella on pala punaista silkkiä ja kaistale vanhaa pergamenttia, jossa lukee ”De lapide super quo Christus orando sudores emisit” eli vapaasti suomennettuna ”Pala kivestä, jolle Kristus rukoillen vuodatti hikipisaroita”.

Tarinan mukaan kiville on pudonnut itsensä Jeesuksen hikipisaroita, kun hän rukoili Getsemanessa ennen kuolemaansa. Mutta ovatko kivet oikeasti sieltä, ja miten ne päätyivät tänne silloisen Ruotsin valtakunnan itäiseen kolkkaan? Sitä emme tiedä, mutta jotakin sentään.

– Kivet löydettiin Turun tuomiokirkossa olevasta autuaan Hemmingin pyhäinjäännösarkusta 1920-luvulla, kertoo Tuomas Heikkilä, kirkkohistorian professori ja yksi Kansallismuseon Toista maata -näyttelyn käsikirjoittajista.

Näyttely kertoo Suomen historiasta vuodesta 1000 vuoteen 1917 eli ajasta ennen itsenäistymistä.

Getsemanen kivet on todennäköisesti hankittu Turun tuomiokirkkoon 1400-luvulla. Tähän viittaavat esimerkiksi pergamentilla oleva käsiala ja se, että silloin tällaisille pyhäinjäännöksille oli kysyntää. Kallisarvoisimpia olivat jäännökset, joilla uskottiin olevan suora yhteys Jeesukseen.

– Esimerkiksi Jeesuksen ristinkappaleita oli kirkoissa vaikka kuinka paljon, koko Ruotsin valtakunnassakin parikymmentä, Heikkilä sanoo.

Muita suoraan Jeesukseen liittyviä pyhäinjäännöksiä ei Suomessa ole säilynyt tähän päivään asti.

– Keskiajalla niitä on varmasti ollut muitakin.

Hattulan Pyhän Ristin kirkon nimikin viittaa siihen, että siellä on ollut kappale ristiä.

Nykyihmisen näkökulmasta puun-, kiven- ja luunkappaleet voivat tuntua merkityksettömiltä, mutta keskiajalla eläneille ne olivat tärkeitä.

SIRPA PÄIVINEN

– Jos musiikki koskettaa kuulijaa, siinä on jotain pyhää, sanoo Eicca Toppinen.

Jeesuksen hikikivet ja muita erikoisuuksia

Valkoisten kivensirujen uskottiin olevan Getsemanen puutarhasta.

– Ne olivat jotakin konkreettista, käsinkosketeltavaa, omin silmin nähtävää. Esineet vahvistivat sen, että ilmiöt, joista kerrottiin, eivät olleet pelkkiä juttuja vaan totta.

Toista maata -näyttelyssä ovat rinnakkain kristillisen ja esikristillisen ajan esineet. Se vastaa myös todellisuutta: kansanperinne ja kristinusko ovat eläneet ihmisten mielessä limittäin ja lomittain.

Getsemanen kivien lisäksi näyttelystä voi bongata esimerkiksi Kuopion tuomiokirkon alta löytyneen sammakkoarkun, Pyhän Henrikin sarkofagin ja synnyttäneille naisille tarkoitetun kirkotusjakkaran.

HANNA ANTILA Toista maata -näyttely Kansallismuseossa.

Pääsyliput suositellaan ostamaan verkosta etukäteen.

Tarvitsetko digitukea?

Helsingin kaupungin etädigituesta saat maksutonta apua tietokoneen, tabletin ja älypuhelimen käytössä. Autamme sinua myös digipalveluita ja sähköistä asiointia koskevissa kysymyksissä.

Pyydä tukea • Helsinki-infosta puh. 09 310 11 111, chatissa osoitteessa neuvonta.hel.fi (ma-to klo 9 - 16, pe 10 - 15) • nettilomakkeella osoitteessa digituki.hel.fi • lähidigitukena (toimipaikkojen tiedot osoitteessa digituki.hel.fi ) KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

7

Kukkasuutari vaalii myös rikkaruohoja Puutarhanhoito opettaa nöyryyttä ja kiitollisuutta, sanoo intohimoinen puutarhuri ja garden writing -perinnettä Suomeen tuonut kirjailija Mari Mörö.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT MARI MÖRÖ JA STEFAN BREMER

M

ari Mörö kutsuu itseään leikkisästi kukkasuutariksi. Hänestä kaunis suomenkielinen sana kuvaa hyvin puutarhurin työn luonnetta. Kyse on käsityöläisammatista, jossa luonnon olosuhteita ja kasvua muokataan käsin.

Monipuolisesta kirjallisesta tuotannostaan tunnettu Mörö on harrastuksensa innostamana kirjoittanut jo yli 20 vuotta myös puutarhaaiheisia kirjoja.

– Suomessa julkaistaan laadukkaita puutarha-aiheisia tietokirjoja, mutta itselleni on luontevaa kirjoittaa aiheesta kaunokirjalliseen tyyliin huumorin sävyttämänä. Kaunokirjallista garden writingia, puutarhakirjoittamista, harjoitettiin jo antiikin aikana, ja tyylilajia on sen jälkeen jalostettu kaikissa suurissa eurooppalaisissa maissa.

Mörön uusin kirja Vapaammin versoo (Teos) sisältää kiehtovia tarinoita puutarhamaailmasta. Yksi niistä kertoo katoliseen nunnayhteisöön maallikkojäsenenä kuuluvasta amerikkalaisesta Margaret Rose Realysta ja hänen teoksestaan Catholic Gardener’s Spiritual Almanac.

– Katolinen puutarha-almanakka putosi yllättäen syliini eräässä käytettyjen kirjojen kaupassa. Olen saanut siitä tukea omaan henkiseen kehitykseeni puutarhurina, Mörö kertoo.

ERITYISEN VAIKUTUKSEN Mari Möröön teki se, miten sitoutunut Margaret Rose Realy on puutarha-almanakassaan uskonnollisiin ja luontoa kunnioittaviin arvoihin. Luostarin puutarhaa ja kaikille avointa Morning Rose Prayer Gardens -puutarhaansa hoitavan maallikkonunnan

8

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

mukaan puutarha on paras paikka palvella Jumalaa ja ilmeisin paikka tavata hänet.

– Realyn kirja on viisas, lohdullinen ja innostava. Hän työskentelee ja harjoittaa hengellisyyttä luonnon hiljaisuudessa. Sattumalta olen itsekin aina noudattanut vuoden kierrossa saman tyyppistä kalenteria kuin hän, paitsi että minulla siihen eivät ole kuuluneet hengelliset rituaalit.

Realyn teos kertoo myös puutarhaan liittyvistä suojeluspyhimyksistä.

– Heitä on valtava määrä. Mieleeni ovat jääneet erityisesti luostarilaitoksen syntyyn vaikuttanut erakko pyhä Antonius ja mehiläisten suojeluspyhimys pyhä Valentinus, sillä mehiläiskato ei ole mikään pikku juttu.

Raamatussa esiintyvät kasvit ovat ilman muuta esillä katolisessa puutarhakalenterissa. Tärkeimpänä niistä Realy pitää viiniköynnöstä, joka symboloi Jumalan ja häneen uskovien yhteyttä sekä kaiken luodun runsautta. Viiniköynnöksensä kukoistuksen myötä Realy on huomannut myös oman uskonsa vahvistuvan.

Mörökin kasvattaa viiniköynnöstä kasvihuoneessaan. Sen sato ei ole tähän mennessä ollut kummoinen, koska se vaatisi lämpimämmän ilmaston.

– Myös kaunis köynnöskasvi, kärsimyskukka, sisältää paljon kristillistä symboliikkaa. Ne ovat erikoisimpia kasveja, mitä voi kasvattaa, ja on suorastaan pyhä kokemus saada ne kukkimaan, Mörö kuvailee.

PUUTARHANHOITO TULI Mari Mörön elämään 1990-luvun lopulla, jolloin hän asettui asumaan Mörönperälle Etelä-Savoon. Koska kirjailija tekee työtä kotona, on työn lomassa ollut luontevaa hoitaa puutarhaa.

Mörön puutarhassa kasvaa sekä koriste- että hyötykasveja. Hän vaalii rikkaruohojakin, sillä esimerkiksi vuohenputkesta saa herkullista ruokaa.

– Puutarhani vieressä on hoitamaton pelto, josta lentelee minun puolelleni voikukan hahtuvia. Kitkemiäni rikkaruohoja syötän ka-

noille, ja kananmunankuoret heitän peltoon. Näin harjoitan yhdenlaista kiertotaloutta.

Mörön mukaan monenlaisia askareita tarjoavaan puutarhanhoitoon sisältyy koko tunne-elämän skaala. Se opettaa nöyryyttä ja kiitollisuutta, joita tarvitaan elämässä muutenkin.

vöksen mäkeen, ja kuinka ollakaan, se on alkanut kukkia siellä.

Mörö toteaa, että puutarhassa touhuaminen antaa myös lapsille uusia elämyksiä ja taitoja.

– Puutarha on villi alue, jossa voi saada jännittävän luontokokemuksen. Kun lapsi näkee perhosen laskeutuvan jalkansa päälle tai kun hän saa hoivata siiliä tai sammakkoa, tuo kokemus saattaa säilyä hänessä läpi elämän.

– Omalle pojalleni syntyi aikoinaan luonteva kytkös luontoon. Nyt aikuisena hän hakeutuu sinne usein vapaa-aikanaan.

”

Minulle kasvit ovat pyhiä ja edustavat jotain korkeampaa, selittämätöntä.

Mari Mörön puutarhassa kasvaa sekä koriste- että hyötykasveja.

Hänestä hienoimpiin kasveihin kuuluu kärsimyskukka (vas. alhaalla), johon sisältyy myös kristillistä symboliikkaa.

Puutarhanhoitoon liittyy hänestä paljon asioita, joita ei voi sanallistaa eikä kontrolloida. Siihen kuuluu kauneutta ja ylimaallista tunnelmaa, pieniä mystisiä yksityiskohtia.

– Minulle kasvit ovat pyhiä ja edustavat jotain korkeampaa, selittämätöntä. Joskus esimerkiksi olen heittänyt jonkin kuivahtaneen kyl-

KORONA-AIKA ON vaikuttanut Mari Mörön elämään siten, ettei hän ole päässyt matkustamaan talveksi Vancouverinsaarelle Kanadaan. Kirjoitustyön ohessa hän on työskennellyt siellä vapaaehtoisena yliopiston omistamalla Milnerin puutarhalla.

– Olen viettänyt saarella talvia kymmenen vuoden ajan. Se tuntui heti niin tutulta paikalta, että olen varmaan asunut siellä aikaisemmassa elämässäni.

Mörö haaveili Vancouverinsaaresta lapsesta lähtien kuultuaan siitä tarinoita naapuriltaan, joka oli joutunut toisen maailmansodan aikana saarelle jumiin. Kirjailijan omaa sukuakin lähti Kanadaan vuosisadan vaihteessa.

– Kanada on luonnoltaan huikea maa. Siellä riittää kansallispuistoja, ja Brittiläisen Kolumbian vuoret ovat henkeäsalpaavan kauniit.

Möröä on kuitenkin korona-aikana ilahduttanut se, että ihmiset ovat innostuneet puutarhanhoidosta entistä enemmän.

– On ihan kansainvälinen trendi, että puutarha-asiat alkavat kiinnostaa vaikeina aikoina. Alalla menee nyt lujaa, ja monet siemenet ja taimet loppuvat kaupoista.

– Erityisen hienoa on se, että mukaan ovat tulleet uutena ryhmänä nuoret kaupunkilaiset. Myös monet taloyhtiöt ovat heränneet toimimaan. Tämä luo yhteiskuntaan uusia arvoja ja uudenlaista yhteisöllisyyttä. Ainakin niin toivon. ■

6.–8.8.2021 Kaikille avoin tapahtuma toipumisen teemoista Vivamossa Lohjalla.

Mukana mm. Mirja Sinkkonen, Paula Tähtinen, Heikki Heinonen, Mika Lahtinen, Merja Lehtinen, Jaakko Pirttiaho, Ulla Saunaluoma, musiikissa Tuula ”Haxu” Hakkarainen.

Konferenssin osallistumismaksu 80 € Täysihoitohinta 151,50–179,50 €

KRITO-RYHMIEN OHJAAJAKOULUTUS 5.–6.8.

Kouluttajina Heikki Heinonen, Merja Lehtinen.

Ohjaajakoulutuksen kurssimaksu 70 € Täysihoitohinta 80–94 €/hlö

Ilm. puh. 0207 681 760 tai vivamo@sana.fi Katso lisää: krito.fi

Oma koti palvelutalossa

Antoisaa elämää hyvien palveluiden parissa Helsingin sydämessä Tervetuloa tutustumaan meihin!

Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051  palvelukotikukkasrahasto.fi

Palvelukoti Kukkasrahasto Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

jumalanpalvelusverkossa.fi palvelusta löydät tulevat lähetykset kuin myös kaikki yli 1200 palvelussa julkaistua jumalanpalvelusta yli 140 seurakunnasta. merkityksellistä mediaa

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

9

Voimavaate rauhoittaa, Vaatteen voima syntyy tärkeästä tarinasta. Kysyimme lukijoiltamme, miksi jokin vaate on heidän voimavaatteensa.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT ESKO JÄMSÄ, LIISA MALMIO JA VASTAAJIEN KOTIALBUMIT

M

”

arimekon kangashousut toivat aikoinaan äidilleni voimaa rankkojen syöpähoitojen keskellä. Hän nimesi ne voimahousuikseen. Kun äitini kuoli vuonna 2017, hänen arkkuunsa pistettiin myös voimahousut. Hänet tuhkattiin ja haudattiin niiden kanssa.”

Näin kertoo 23-vuotias nainen, joka vastasi Kirkko ja kaupungin tekemään kyselyyn. Äidin kuoleman jälkeen tytär bongasi samanlaiset housut Marimekon outlet-myymälästä ja hankki ne itselleen. ”Nämä ovat nyt sitten minun voimahousuni”, hän kirjoittaa.

Voimavaatekyselyyn tuli 185 vastausta. Monelle kyselyyn vastanneelle voimavaate on vaate, asuste tai koru, joka on aiemmin kuulunut jollekulle läheiselle, kuten omalle vanhemmalle, sisarukselle tai puolisolle.

Pukeutumalla tiettyyn vaatteeseen voi kokea yhteyttä rakkaan ihmisen kanssa, ja tuo yhteys tuo rauhaa, lohtua, iloa ja voimaa. ”Tyttäremme kuoli äkillisesti viisi vuotta sitten. Käytän usein hänen olohousujaan ja tunikaansa. Housuissa tunnen askeleeni olevan vähän kevyempi loputtomasta surusta huolimatta. Tunikassa tunnen hänen olevan kiinni sydämessäni.

Saan niistä voimaa”, kertoo 53-vuotias nainen.

Monen voimavaate on käsintehty, ja sen valmistusprosessiin saattaa liittyä tarina. Erään naisen voimavaate on villatakki, jonka hänen äitinsä valmisti raskaana ollessaan 65 vuotta sitten. Erityisen lisän takkiin tuo se, että sen valmistuspaikka sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä naisen nykyisestä kodista.

10

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

Yhden vastaajan voimavaate on isoisän ruutupaita. Vaikka vastaaja ei ole koskaan tavannut isoisäänsä, paidalla on hänelle suuri merkitys.

VAATTEET YHDISTÄVÄT toimittajakirjailija Laura Pörstin hänen isoäitiinsä. Pörsti vietti liikuntakyvyttömän isoäitinsä luona kuukauden noin vuosi ennen tämän kuolemaa.

Mummolan vintiltä hän löysi muun muassa kukkakuvioisen aamutakin, joka toi esiin uuden puolen isoäidistä.

Nyt Pörsti on kirjoittanut aiheesta kirjan Viimeinen vuosi – Muistiinpanoja muutamista vaatekaapeista (Gummerrus 2021). Siinä hän tarkastelee pukeutumista muun muassa yhteiskuntaluokan, sukupuolen ja tunteiden näkökulmasta.

Voimavaatteekseen Pörsti nimeää isoäidiltä saamansa Suoma-merkkisen villakangastakin. − Takki on painava, ryhdikäs ja laadukas. Kun laitan sen päälleni, ryhtini kohenee ja tunnen oloni tyylikkääksi ja itsevarmaksi. Villakangas hylkii likaa eikä tunnu kärsivän tuulesta eikä tuiskusta. Käytän takkia läpi talven niin töissä kuin puistossa lapsen kanssa.

Pörstille on merkityksellistä, että takki on hänen isoäitinsä vanha. Takkiin ovat tallentuneet isoäidin maailma ja unelmat. − Ajattelen, että tuo vaatekappale yhdistää minua isoäitiini, juuriini ja kotimaahan.

Takki on tehty Suomessa. Sen ovat tehneet ihmiset, joiden kieltä ja maailmaa ymmärrän.

Pörsti arvelee, että voimavaatteiden ”taika” syntyy tarinoista, joita niihin liitämme ja joita kerromme. − Voimavaatteeseen liittyvä tarina ei välttämättä avaudu kenelle-

kään muulle, mutta se kertoo, mikä minulle on tärkeää ja arvokasta.

Luulen, että käyttövaatteet säilövät tarinoita muita esineitä paremmin, koska niihin muotoutuu tiivis kosketussuhde.

58-vuotiaan naisen jakusta tuli voimavaate pyhiinvaellusmatkalla: ”Ostin Sandin villakangasjakun yli 20 vuotta sitten kirpputorilta arkikäyttöön. Myöhemmin se siirtyi ulkoilukäyttöön. Se on hyvä käyttövaate − lämmin, mutta vilpoisa ja kestää pienen sateenkin.

Kovassa käytössä jakku kului, ja lopulta laukku oli hangannut toiseen kylkeen kuluman. Eräällä Pyhän Henrikin pyhiinvaelluksella oli mukana lähes 80-vuotias rouva, joka kulki osan matkasta autossa, koska ei jaksanut kävellä. Hän oli pyytänyt hakemaan kaupasta villalankaa, ja pyysi minulta jakkua lainaksi. Vaelluspäivän aikana hän oli parsinut reiän umpeen, ja taskuun oli laitettu loppukerä tulevia paikkauksia varten.

Jakku on edelleen käytössä. Jokaisella käyttökerralla se tuo mieleeni pyhiinvaelluksen siunaukset: jakamisen, huolettomuuden ja yksinkertaisuuden. Saman tien myös kehollinen muistini palaa: olen ajatuksissani poluilla ja muistan kaikki matkakumppanit. Toivon, että

Toimittaja-kirjailija Laura Pörstin voimavaate on isoäidin vanha villakangastakki. Se kertoo tarinoita isoäidin elämästä ja unelmista.

se puetaan päälleni arkkuun viimeiselle matkalle”.

Sandin takki palauttaa käyttäjänsä mieleen pyhiinvaelluksen siunaukset.

USKONTOTIETEILIJÄ Outi Pohjanheimo kertoo, että voimavaatteissa on kyse maagisesta ajattelusta. Samalla hän painottaa, että tämän kaltainen maaginen ajattelu ei ole taikauskoa vaan ihmiselle luontainen ominaisuus.

Kun Pohjanheimon täti kuoli muutama vuosi sitten, hän sai tädin jäämistöstä korillisen villasukkia. − Joka päivä, kun laitan sukat jalkaan, tulee lämmin tunne, koska muistan Leena-tädin.

lohduttaa ja tuo iloa − Rituaaliset vaatteet ovat yksi voimavaatteiden luokka. Niiden kautta ihminen saa tietyn aseman ja voiman, joka välittyy myös muille.

Seremoniallinen voimavaate voi olla vaikka rippialba tai tohtorinhattu.

Tällainen vaate päällä voi unohtaa arkiminänsä ja astua itseään suurempaan rooliin.

Vaate voi myös liittää meidät osaksi perinnettä, sukua tai muuta yhteisöä. Naapuri kertoi Pohjanheimolle olleensa aiemmin punkkari.

Punkkarivaatteisiin pukeutuminen latasi hänet täyteen voimaa. − Yksilöstä tulee tällä tavoin ryhmänsä edustaja. Oman heikkouden ja haurauden voi kätkeä ryhmän tunnusten alle.

– Voin hyvin kuvitella, että esimerkiksi moottoripyöräjengin liiviin pukeutuminen saa ihmisen tuntemaan itsensä vahvaksi, vaaralliseksi ja jopa pelottavaksi, ja sitä kautta voimakkaaksi, Pohjanheimo sanoo.

Erään kyselyyn vastanneen parikymppisen naisen voimavaate ovat supikkaat. Hän käyttää näitä nahkaisia kenkiä kesäisin joka päivä, koska ne ovat suloiset ja muistuttavat häntä hänen karjalaisista sukujuuristaan.

Toinen parikymppinen kertoo saavansa voimaa opiskelijahaalarista: ”Voimavaatteeni on vihreät farmasian opiskelijoiden haalarit. Ne päällä tunnen yhteenkuuluvuutta muiden farmasistien ja korkeakouluopiskelijoiden kanssa. Haalarit päällä oloni on rohkea ja vapau-

Vaatteen erityinen merkitys voi syntyä myös sitä käytettäessä.

51-vuotias mies kertoo voimapaidastaan näin: ”Ostin aikoinaan harmaan hihattoman paidan Kambodžasta, Siem Reapista. Tykästyin sen vaaleuteen ja väljyyteen. Kerran otin paidan mukaan, kun pelasin tennistä. Sillä kertaa pelasin todella hyvin. En koe olevani taikauskoinen, mutta pelin jälkeen ajattelin, että voisin käyttää paitaa silloin, kun voittamiselle on hyvä syy. Taika toimi muutaman kerran, minkä jälkeen en halunnut miettiä asiaa liikaa, jottei taikausko

tulvisi yli. Nykyään en käytä paitaa usein siksikään, että hyvä peli on tärkeämpää kuin voittaminen. Välillä paitaa katsoessani minusta tuntuu, että olemme hyviä kavereita.

Pari kertaa olen jopa mielessäni kiittänyt sitä yhteiselostamme!”

Kun Pohjanheimo kuuli ensimmäisen kerran sanan voimavaate, hänelle tulivat mieleen uskontojen seremonialliset ja rituaaliset vaatteet kuten Turun piispan Mari Leppäsen piispankaapu, jolle on annettu nimeksi Siunattu maa. Sen yksityiskohdissa on muun muassa luontosymboliikkaa.

Uskontotieteilijä Outi Pohjanheimon mukaan voimavaatteissa on kyse maagisesta ajattelusta muttei taikauskosta.

tunut. Niissä voi temmeltää vaikka missä, kieriä mäkeä alas, jos siltä tuntuu!”

MAAPALLON SÄILYMISEN kannalta on olennaista, että ihmiset vähentävät vaatteiden ostamista merkittävästi.

Kun vaatteelle löytää erilaisia merkityksiä, kuten läheisen kosketuksen tai merkittävän tapahtuman kautta tulleen voiman, sitä ei tee mieli viskata roskakoriin ensimmäisten kulumien myötä.

62-vuotias nainen kertoo omasta vaatteiden kierrätysinnostaan näin: ”Olen aina kierrättänyt sekä tyttäreni että äitini vaatteita itselleni.

Tunsin olevani lähellä ulkomailla asuvaa tytärtäni pukeutuessani hänen trikootoppiinsa ja risahelmaiseen mekkoonsa.

Kun äitini kuoli, lajittelin hoivakodilla vaatteet kolmeen kasaan: kierrätyslaariin, hoivakodin ”muotihuoneen” käyttöön ja itselleni. Voimavaatteikseni ovat muodostuneet kaksi t-paitaa ja nilkkasukat. Niissä on edelleen liimattuna äitini tiedot hoivakodista.

Kun vaatteet jonain päivänä ratkeilevat ja kuluvat, leikkaan ne matonkuteeksi. Kahdella tyttärentyttärelläni on jo kutomani räsymatot, joissa on muistijälkiä perheen ja suvun vaatteista. Kunhan koronatilanne helpottaa, riennän kipin kapin kutomaan uusia mattoja. Näin voimavaatteet jatkavat elämäänsä matoissa ja siirtävät tarinoita suvusta seuraaville polville. Ne ovat varsinaisia voimamattoja!” ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

11

Hylkäämistä ja helvetillä pelottelua

– Ihmisoikeudet eivät ole mielipidekysymys, Ani Iivanainen sanoo.

Diakoni Ani Iivanainen selvitti sateenkaari-ihmisten kokemaa hengellistä väkivaltaa. Sitä on tavallisissa seurakunnissakin.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

A

ikoinaan eräässä työpaikkahaastat­ telussa epäiltiin, kuinka Ani Iivanainen voisi opettaa rippikoululai­ sia, koska hän ei elä raamatullisessa parisuhteessa. Siitä Iivanainen tiesi, että se ei olisi hänen työpaikkansa.

Iivanaisen tie kirkon töihin on ollut pitkä. Kun hän kaksikymmentä vuotta sitten valmistui so­ sionomi­diakoniksi, kirkon asenneilmapiiri tun­ tui olevan suuressa ristiriidassa hänen oman ar­ vomaailmansa kanssa.

12

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

– Olen elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni luteri­ laisissa seurakunnissa, joissa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista on puhuttu synnin ja helvetil­ lä pelottelun näkökulmasta. Vielä opintojeni ai­ kaan piispojen kanta oli, että homoseksuaali kir­ kon työntekijä ei voi kertoa identiteettiään ja hä­ nen tulee olla “toteuttamatta homoseksuaalisia tekoja”, Iivanainen kertoo.

Niinpä Iivanainen työskenteli 18 vuotta erilai­ sissa sosiaalialan tehtävissä kunnissa ja järjes­ töissä. Sinä aikana kirkossa moni asia ehti muut­ tua, ja muutama vuosi sitten Iivanainen löysi siel­ tä oman paikkansa. Hänen nykyinen työpaikkan­ sa Espoon tuomiokirkkoseurakunta on yhdessä muiden espoolaisseurakuntien kanssa yhdenver­ taisuusasioissa yksi edelläkävijöistä Suomessa.

Espoossa kaikilla seurakunnilla on sateen­ kaariyhteyshenkilöt ja yhteinen sateenkaarityö­ ryhmä, joiden tehtävänä on edistää seksuaali­ ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuutta

ja tasa­arvoa. Oman seurakuntansa sateenkaari­ yhteyshenkilönä Iivanainen kouluttaa ja järjestää keskusteluiltoja. Hän on myös mukana, kun pää­

”

Raamatunlauseiden heittelyyn en lähde mukaan ollenkaan, koska se ei lopu koskaan. kaupunkiseudun seurakunnat järjestävät yhdes­ sä sateenkaarimessuja ja Helsinki Pride ­viikon ohjelmaa.

Iivanaisen mielestä kirkon osallistuminen Pride-viikolle on tärkeä tuen osoitus vähemmistöille.

– Niin nuorille kuin iäkkäämmillekin kristityille sateenkaari-ihmisille se, että kirkko on tapahtumassa näkyvästi mukana, merkitsee nähdyksi ja kuulluksi tulemista.

NÄHDYKSI VOI tulla myös niin, että joutuu maalitauluksi. Kun Ani Iivanainen on työssään esillä yhdenvertaisuusasioissa, hän osaa odottaa vihapuhetta ja loukkaavaa kommentointia sosiaalisessa mediassa.

– Siteerataan raamatunkohtia tai sanotaan, että palan helvetin tulessa. Jotkut ovat sitä mieltä, että saastutan seurakuntalaiset ja lapset. Kaikenlaista julmaa ja epäasiallista kielenkäyttöä, Iivanainen kertoo.

Hän sanoo, ettei hänelle ole ongelma keskustella erilaisen uskonkäsityksen omaavien kanssa niin kauan kuin käyttäydytään asiallisesti eikä yritetä tieten tahtoen loukata toista. Yleensä se ei kuitenkaan onnistu.

– Raamatunlauseiden heittelyyn en lähde mukaan ollenkaan, koska se ei lopu koskaan. Omilta sometileiltäni poistan loukkaavat kommentit heti. Minulla on oikeus laittaa rajat sille, mitä minun tarvitsee sietää ja hyväksyä. Myös se helpottaa, että voin jakaa asioita turvallisessa työyhteisössä.

Edelleen epäasiallinen kommentointi tuntuu Iivanaisesta pahalta, eikä hän edes haluaisi tulla sen suhteen paksunahkaisemmaksi.

Hyvää k e s ä ä!

Seuraava lehti ilmestyy 12.8.

– Koen, että se veisi pois sellaista inhimillisyyttä ja herkkyyttä, jota tarvitsen ihmisten kanssa työskennellessäni.

ANI IIVANAINEN ei ole ainoa sateenkaari-ihminen, joka on törmännyt ennakkoluuloihin, syrjintään tai suoranaiseen hengelliseen väkivaltaan

Kirkollista ohjelmaa Helsinki Pride -viikolla 28.6.–4.7.

Pääkaupunkiseudun seurakunnat ja muut kristilliset toimijat ovat tuottaneet Pride-viikolle runsaasti ohjelmaa. Monet tapahtumista on verkossa, ja linkit niihin julkaistaan Pride-viikolla osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/pride.

Luvassa on muun muassa suhdeasiaa, vertaistukea nuorille ja keskustelua rohkeudesta. Hiljentyä voi sateenkaariseuroissa, neuleretriitissä, sateenkaarimessussa ja Pride-hartaudessa. Tarkemmat ohjelmatiedot: kirkkojakaupunki.fi tai helsinginseurakunnat.fi/pride.

uskonnollisen yhteisön piirissä. Hän arvioi, että yleisintä hengellinen väkivalta on konservatiivisissa yhteisöissä, joiden raamatuntulkinta saattaa olla fundamentalistista. Sellaisia ovat monet luterilaisen kirkon herätysliikkeistä ja vapaiden suuntien seurakunnista.

– Mutta ihan tavallisissa luterilaisissa seurakunnissakin saattaa olla yksittäisiä ihmisiä ja ryhmiä, jotka harjoittavat hengellistä väkivaltaa, Iivanainen muistuttaa.

Hän keräsi sateenkaari-ihmisten kokemuksia hengellisestä väkivallasta tuoreeseen kirjaansa Isä meidänkin (Books on Demand). Haastatellut kertoivat synnillä leimaamisesta, helvetillä pelottelusta ja ulkopuolelle jättämisellä tai hylkäämisellä uhkaamisesta. Niin sanottua eheyttämistäkin esiintyy edelleen.

– Eheyttäminen on järjestelmällistä psykologian väärinkäyttöä, jossa pyritään murtamaan ihmisen minuus ja identiteetti, Iivanainen sanoo.

Hänen mukaansa hengelliselle väkivallalle on tyypillistä se, että sen harjoittajat ajattelevat toimivansa uhrin parhaaksi ja Jumalan lähettiläinä. Todellisuudessa he tekevät juuri päinvastoin: hengellisellä väkivallalla on usein kauaskantoiset, vahingolliset seuraukset.

– Hengellinen väkivalta murtaa pikkuhiljaa uhrin minäkuvaa, käsitystä omasta toimijuudesta ja itsemääräämisoikeudesta. Uhri myös pelotellaan uskomaan, että hän on väärässä ja tehnyt väärin tai syntiä. Siksi hän ei välttämättä uskalla kertoa väkivallasta ulkopuolisille. ■

Tervetuloa Lauttasaaren senioritaloon!

Säätiön omistama yhteisöllinen palvelutalo aivan meren rannalla tarjoaa laadukasta ja kohtuuhintaista asumista helsinkiläisille ikäihmisille.

Monipuolinen palvelupakettimme helpottaa asukkaidemme arkea kotona. Pakettimme sisältää muun muassa päivän ateriat, viikkosiivouksen, virkistystoimintaa ja paljon muuta.

Olemme hyväksytty Helsingin kaupungin kotihoidon palvelusetelintuottaja.

Lue lisää: www.lauttasaarensenioritalo.fi Ota yhteyttä ja sovi esittelykäynti

040 545 2629 Olethan asunut Helsingissä viimeiset 10 vuotta?

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

13

Pauliina Hellmanin esivanhempia asui Espoon Henttaalla 1760–1860-luvulla mahdollisesti juuri kuvan talossa, joka tunnetaan nyt Lillhemtin kylätupana.

Salapoliisityötä sukupuussa Kirkonkirjat ovat monelle sukuaan tutkivalle suomalaiselle tärkeä tietolähde.

Pauliina Hellmanin sukujuuret osoittautuivat monipuolisiksi.

K

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT SIRPA PÄIVINEN, PAULIINA HELLMANIN ARKISTO, SUOMEN SUKUHISTORIALLISEN YHDISTYKSEN ARKISTO JA ESPOON KAUPUNGINMUSEO

äsityöläisiä, talollisia, porvaristoa, upseeristoa, pappeja ja köyhiä tilattomia. Tapiolalaisen ohjelmistokehittäjä Pauliina Hellmanin, 45, sukupuussa on monenlaista porukkaa.

– Minulla on hyvin vaihtelevat sukujuuret, mikä on sukututkijan kannalta hauskaa, hän toteaa.

Hellmanin suku on sikäli poikkeuksellinen, että hänen kaikki neljä isovanhempaansa ovat kotoisin pääkaupunkiseudulta, kolme Helsingistä ja yksi Helsingin maalaiskunnasta, nykyiseltä Vantaalta. Kun suvussa menee vähän taaksepäin, alue laajenee.

– Isänisäni sukujuuret ovat Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä, ja isänäidin vanhemmat ovat lähtöisin Pirkanmaalta ja Keski-Suomesta. Äidinäidin suvussa oli papistoa, joten he ovat asuneet siellä sun täällä, papit kun siirtyivät virkojen pe-

14

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

rässä joskus kauaskin synnyinseuduiltaan. Äidinisän juuret taas ovat pääosin Venäjällä, ruotsinkielisellä Uudellamaalla ja hiukan Virossakin.

Isovanhemmistaan Pauliina Hellman ehti tavata vain kaksi. Häntä harmittaa, ettei hän aikoinaan tullut juurikaan kyselleeksi suvusta niiltä sukulaisilta, jotka ehti tuntea.

– Isoisä halusi parikymmentä vuotta sitten viedä meitä lapsenlapsia kävelylle Suomenlinnaan, josta hän on kotoisin, ja kertoa juttuja lapsuudestaan. Tuolloin en kuitenkaan jaksanut painaa tarinoita mieleeni. Jos nyt saisin hänet oppaaksi Suomenlinnaan, kuuntelisin korva tarkkana ja kysyisin joka välissä lisää.

Nyt isovanhemmat sekä Hellmanin isä ja tämän siskot ovat kuolleet, joten jäljellä on yhä vähemmän ihmisiä, joilta voisi kysyä asioista.

Onneksi tietoa on voinut saada monenlaisista lähteistä.

– Uutta tietoa on löytynyt valtavasti, mutta koko ajan tulee mieleen myös uusia kysymyksiä.

Sukututkimus on tuntunut Hellmanista kuin salapoliisityöltä, jossa on pitänyt yhdistellä eri lähteistä löytyviä tietoja ja miettiä, mistä voisi löytyä vastauksia asioihin, jotka ovat vielä selvittämättä. Vähitellen palaset ovat loksahdelleet kohdalleen.

PAULIINA HELLMAN innostui sukututkimuksesta tosissaan kolme vuotta sitten. Hän on koonnut tietoa erilaisista kirjallisista lähteistä sekä teettänyt dna-testejä. Ne eivät ole tuoneet mukanaan yllätyksiä vaan vahvistaneet sen, että kaikki oletetut sukulaiset ovat sukua.

– Sukututkimus alkoi kiinnostaa minua jo teini-ikäisenä. Muistan selanneeni isänisänäidin suvun sukukirjaa. Minulla oli kuitenkin sellainen käsitys, että sukututkimus on sitä, että pitää istua

Kansallisarkistossa tutkimassa mikrofilmejä. Ajat­ telin, että sellaiseen olisi aikaa korkeintaan eläk­ keellä.

Sukututkimus onnistuu nykyään pitkälti tieto­ koneen ääressä kotona. Aineistoja, kuten vanho­ ja kirkonkirjoja, voi tutkia netissä.

– En ole tutkinut kaikkia suvun haaroja yhtä paljon, mutta se johtuu paljolti siitä, että osaa suvustani on jo tutkinut joku muu. Tavoitteena­ ni on kyllä rakentaa sukupuutani kaikissa suku­ haaroissa.

Pauliina Hellman on päässyt omassa sukutut­ kimuksessaan 1600­luvun lopulle asti. Kirkonkir­ joja ja muita lähteitä tutkiessaan hän on mietti­ nyt, kuinka kovaa menneiden sukupolvien elä­ mä on ollut.

– Piiat ja rengit ovat vaihtaneet asuinpaikkaa jopa vuoden välein. Millaista se on ollut, kun on pitänyt kiertää talosta taloon? Entä kuinka hei­ dän lapsiinsa on vaikuttanut se, ettei ollut pysy­ vää kotia? Hellman pohtii.

Myös korkea lapsikuolleisuus on asia, johon sukututkija todennäköisesti törmää. Esivanhem­ pien perheissä pelko lapsen menettämisestä on ollut aivan eri tavalla läsnä kuin nykyään.

– Yhdeltä isoisotädiltäni oli kuollut aiemmin jo kaksi vauvaa, ja vuonna 1894 hän menetti alle kuukaudessa neljä viidestä elossa olleesta lapses­ taan, kun tulirokkoepidemia pyyhkäisi Espoon yli, Hellman kertoo.

SUOMALAISTEN INTO tutkia juuriaan on kasva­ nut viime vuosikymmeninä. Sitä ovat kasvatta­ neet netin sukututkimuspalvelut kuten Geni ja MyHeritage, dna­testit ja yleensäkin se, että läh­ teet ovat kaikkien ulottuvilla verkossa. Tänä vuonna kiinnostusta on lisännyt myös MTV3:lla nähty Sukuni salat ­ohjelma.

Innostus näkyy myös Suomen Sukututkimus­ seurassa.

Lillhemt, toiselta nimeltään Lillhemtans, on toinen Hemtansin eli Henttaan kylän kahdesta kantatalosta. Espoon kaupunki osti tilan vuonna 1981. Nykyään rakennuksessa toimii Lillhemtin omakotiyhdistys.

– Meillä jäsenmäärä on kasvanut vuosina 2020 ja 2021. Se voi johtua osin tuosta tv­sarjasta mut­ ta myös siitä, että olemme tarjonneet viime syk­ syn ja toukokuun välisenä aikana 25 etäkoulutus­ päivää verkossa, kertoo Suomen Sukututkimus­ seuran toiminnanjohtaja P.T. Kuusiluoma.

Erityisesti ne suomalaiset, joiden juuret ovat täällä ja joiden esivanhemmat ovat olleet luteri­ laisia tai ortodokseja, pääsevät tutustumaan su­ vun historiaan melko helposti. Keskeisin lähde ovat kirkonkirjat.

”

Uutta tietoa on löytynyt valtavasti, mutta koko ajan tulee mieleen myös uusia kysymyksiä.

PAULIINA HELLMAN

– Suomessa ihmisten tietoja on tallennettu sa­ maan aikaan useaan paikkaan, mikä tarkoittaa si­ tä, että meillä on erinomainen mahdollisuus teh­ dä lähdekriittistä, vertailevaa tutkimusta, Kuusi­ luoma sanoo.

– Kun tiedot kirkonkirjoissa loppuvat, tutkimus­ ta voi jatkaa verotusta varten ylläpidetyillä henki­ kirjoilla ja maakirjoilla sekä tuomiokirjoilla eli kih­ lakunnanoikeuden pöytäkirjoilla, jotka ovat ehkä kaikkein herkullisinta aineistoa. Monella on mah­ dollisuudet edetä suvussaan aina 1620­luvulle asti, joissakin esipolvilinjoissa jopa vuoteen 1540.

Luterilaisten kirkonkirjojen perustietoja ovat nimet ja syntymä­ ja kuolinajat. Niitä

tutkiessa kannattaa ottaa huomioon muutama seikka.

– Syntymäajoissa saattaa olla virheitä, koska varsinkin palvelusväki on muuttanut paljon ja sen vuoksi tietoja siirrettiin usein sivulta toiselle, Kuusiluoma muistuttaa.

Tietojen varmistamiseksi kannattaa tutkia myös rippikirjat.

– Rippikirjat ovat luetteloita, joihin merkit­ tiin kristinopin osaamista. Sitä testattiin kinke­ reillä: osasiko lukea ja osasiko tietyt lukukappa­ leet Katekismuksesta. Rippikirjoihin merkittiin myös ehtoolliskäynnit, sillä ehtoollisella piti käy­ dä säännöllisesti.

Kirkonkirjoissa on myös kirkkokuriin liitty­ viä tietoja. Joku on saatettu määrätä jalkapuu­ hun, ja aviottoman lapsen synnyttäneiden nais­ ten kohdalla on usein tieto siitä, että hänet on ri­ pitetty salavuoteudesta. Kirkonkirjoihin on mer­ kitty myös maallisessa oikeudessa langetettuja tuomioita. Kirkkoherroilla oli valtaa.

– Esimerkiksi Maarian seurakunnan kirkko­ herra Turussa merkitsi vuonna 1918 kirkonkirjoi­ hin tietoja siitä, ketkä olivat punaisten puolella, Kuusiluoma havainnollistaa.

Jos tarvitsee kirkonkirjatietoa 1900­luvun puo­ lella eläneistä ihmisistä, voi joutua tekemään tie­ topyynnön kirkkoherranvirastoon, johonkin alueelliseen keskusrekisteriin tai pääkaupunki­ seudulla paikalliseen seurakuntien keskusrekiste­ riin. Myös Pauliina Hellman tilasi muutama vuosi sitten Helsingin keskusrekisteristä sukuselvityk­ sen isänäidistään.

– Odotellessa meni kauan, joten sinä aikana keksin toisen tavan löytää tiedot. Helsingin kau­ punginarkistossa on poliisin osoitekortisto, jossa on muun muassa kaikkien kaupunkilaisten osoi­ tetietoja mikrofilmillä. Löysin mummini vanhem­ pien tiedot sieltä ennen kuin tilaamani sukuselvi­ tys valmistui.

SUKUAAN TUTKIVA saattaa joskus törmätä ongel­ matilanteisiin. 1870­luvulle asti kirkonkirjat ovat ruotsiksi, ja vanhimmissa on myös latinankieli­ siä käsitteitä. Ortodoksiseurakuntien kirkonkir­ jat ovat venäjäksi. Käsialat ovat vaikeasti luetta­ via ja tiedoissa on paljon lyhenteitä. Sukunimiä on otettu asuinpaikan tai ammatin mukaan, ja 1900­luvun alussa niitä myös suomennettiin.

– Aluksi kirkonkirjojen tulkitseminen oli han­ kalaa, mutta paljon oppii ihan vain tekemällä.

Pari vuotta sitten vaikealta tuntunut kohta voikin olla nyt ihan selvä. Olen myös ollut muutamilla sukututkimuskursseilla, muun muassa opettele­ massa lukemaan vanhoja käsialoja, Pauliina Hell­ man sanoo.

– Olen opiskellut koulussa venäjää, mutten ollut käyttänyt kieltä pariinkymmeneen vuoteen juu­ ri yhtään. Esivanhempieni joukossa on muutamia Viaporissa 1800­luvun alkupuolella palvelleita ve­ näläisiä, ja heitä tutkiessani venäjän kielen taidos­ ta on ollut valtava hyöty. Enpä olisi arvannut tar­ vitsevani venäjäntaitoa kirkonkirjojen lukemiseen!

Myös Sukututkimusseuran P.T. Kuusiluoma on sitä mieltä, että työ tekijäänsä opettaa. Apuakin saa ja kannattaa pyytää.

– Sukututkimusseuran sivuilla on lyhennelmä­ taulukko ja netissä on sivustoja, jotka aut­ tavat lukemaan vanhoja käsialoja. Suku­ tutkimusseuraan voi laittaa sähköpostia tai pyytää apua Facebook­ryhmissä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

15

Vaikeuksia voi tuottaa myös se, että netissä olevat kirkonkirjojen sivujen kuvat on otettu mikrofilmeistä, joten kuvien laatu saattaa olla huono. Joiltakin paikkakunnilta on saatavilla parempilaatuisia kuvia, sillä Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen vapaaehtoiset ovat kuvanneet nettiin myös alkuperäisiä kirkonkirjoja. Pauliina Hellmankin on ollut tekemässä tätä työtä vapaaehtoisena Kansallisarkistossa.

Myös Hellman suosittelee pyytämään apua Facebook-ryhmistä. Hänelle kaupunkiryhmän avulla selvisi esimerkiksi se, mikä vanha espoolainen rakennus on yhdessä hänen sukuunsa liittyvässä kuvassa. Oivallinen apuväline sukututkijalle on ollut myös Kansalliskirjaston lehtiarkisto netissä.

Sen avulla Hellman selvitti isältä jääneen mystisen muistiinpanon.

– Isäni oli ilmeisesti jututtanut omaa isäänsä ennen tämän kuolemaa, tehnyt muistiinpanoja sukulaisista ja kirjoittanut yhden isosetänsä kohdalle ylös sanat ”Suomen Sokeri, jalka poikki”. Tekemällä sanomalehtiarkistoon haun isosedän nimellä löysin hetkessä uutisen siitä, kuinka hänen jalkansa oli ruhjoutunut työtapaturmassa Töölön sokeritehtaalla vuonna 1892.

MONILLA ON suvustaan vanhoja valokuvia, esineitä ja tarinanpalasia sieltä sun täältä. Tiedot ja mielikuvat omasta suvusta saattavat olla totta, tai sitten eivät – olemmehan niiden tietojen varassa,

joita meille on haluttu kertoa. Paljon on kiinni myös siitä, kuinka halukkaita olemme kuuntelemaan ja kysymään.

– Usein puhutaan siitä, että sukututkimus on persoonallisuuden rakennusaine. Voi se olla sitäkin. Ihmiset ovat erilaisia. Toiset tuntevat enemmän empatiaa ja nostalgiaa ja reagoivat asioihin herkemmin. Esimerkiksi siirtokarjalaisuudesta tiedetään, että jonkinlainen Karjala-kaipuu on periytynyt sukupolvelta toiselle, siis ihmisille, jotka eivät ole Karjalassa käyneetkään, P.T. Kuusiluoma pohtii.

Pauliina Hellmanilla sukututkimus on vahvistanut ainakin paikallisidentiteettiä.

– En ollut tiennytkään, kuinka pitkälle minulla on espoolaisiakin juuria. Se on ollut erittäin iloinen löytö espoolaiselle.

P.T. Kuusiluoma on huomannut, että harvalla sukututkimus jää siihen, että selvittää ihmisten nimiä, syntymä- ja kuolinaikoja ja sitä, kuka oli kenenkin lapsi. Usein tulee tarve saada niin sanottua kontekstitietoa, oppia lisää paikallishistoriasta ja Suomen historiasta yleensä ja sijoittaa sukuaan siihen.

Myös Pauliina Hellmanilla sukututkimusharrastus on laajentunut. Käsityöharrastajana hän on hankkinut itselleen Siuntion ja Sipoon kansallispuvut, koska hänellä on juuria näillä paikkakunnilla. Lisäksi hän on kerännyt vanhoja valokuvia. Osa niistä tuli hänelle niin erikoisen sattu-

Pauliina Hellman löysi Helsingin kirjamessuilta kaukaisten sukulaistensa, Karl Fredrik Adlerin ja Mihail Dementjeffin, visiittikortit.

man kautta, että se ihmetyttää häntä vieläkin. Se tapahtui Helsingin kirjamessuilla vuonna 2019, erään antikvariaatin myyntiständillä.

”

Monella on mahdollisuudet edetä suvussaan aina 1620-luvulle asti, joissakin esipolvilinjoissa jopa vuoteen 1540.

P.T. KUUSILUOMA

– Siellä oli valokuva-albumin sivuja, joilla oli vanhoja visiittikortteja. Ensimmäisillä sivuilla ei ollut mitään mielenkiintoista, mutta sitten erään kuvan päälle oli kirjoitettu nimi K. Adler. Toisen kuvan taakse oli kirjoitettu nimi Dementjeff. Siinä vaiheessa kiinnostukseni todella heräsi, sillä suvussani on tuon nimisiä ihmisiä. Meinasin pyörtyä, kun kävi ilmi, että kuvat olivat peräisin isoisäni serkun jäämistöstä, joka oli päätynyt antikvariaattiin. Ostin tietysti koko nipun. ■

Kirkonkirjoja tutkiessa ruotsin kielen osaamisesta on hyötyä. Ote helsinkiläisestä kirkonkirjasta, kastettujen luettelosta, vuodelta 1857.

Sukututkimuksen suosio näkyy seurakunnissa Sukututkimuksen suosion kasvu näkyy myös Espoon, Vantaan ja Helsingin seurakuntien keskusrekistereissä. Helsingin seurakuntien keskusrekisterissä ovat kirkonkirjat vuodesta 1856 alkaen ja Vantaan keskusrekisterissä Vantaan seurakuntien kirkonkirjoja 1850–1860-luvulta alkaen. Espoossa rippikirjat alkavat vuodesta 1840 ja kastettujen luettelot vuodesta 1860.

16

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

– Meille on tullut tänä vuonna noin 60 sukututkimustilausta kuukaudessa. Vuosina 2018– 2020 niitä tuli kuukausittain noin 45, kertoo Helsingin seurakuntien keskusrekisterin johtaja Emilia Launonen.

Sukututkimuksia varten laadittavia sukuselvityksiä tehdään keskusrekisterissä henkilöresurssien sallimissa rajoissa. Sukuselvitys on nimitys asia-

kirjalle, jolla luovutetaan tietoja kirkonkirjoista sukututkimusta varten.

– Toimitusaika vaihtelee työtilanteen mukaan. Esimerkiksi sukuselvitykset lakisääteistä perunkirjoitusta varten ovat sukututkimukseen nähden etusijalla.

Omin päin ei vanhoja kirkonkirjoja pääse keskusrekistereihin tutkimaan, sillä niissä ei ole su-

kututkimusta varten tarkoituksenmukaisia tiloja.

Suomessa seurakuntien kirkonkirjoja on digitoitu 1860-luvulle ja suhteellisen kattavasti aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. Yli sata vuotta vanhoja digitoituja kirkonkirjoja pääsee tutkimaan Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa ja Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen (SSHY) Digiarkiston kautta.

– Sukututkimus kannattaa aloittaa juttelemalla oman suvun jäsenten kanssa ja selvittämällä, mitä muistitietoa ja esimerkiksi vanhoja virkatodistuksia heiltä löytyy. Samalla tulee luonteva mahdollisuus pyytää heiltä lupa tietojen keräämiseen omaan sukututkimusrekisteriin, Emilia Launonen neuvoo juuristaan kiinnostuneita.

inen Pääsihteeri Rosa Merilä rme Hu ha Ju ja kirjailija-ohjaaja

Ihmisoikeusaktiv isti Ujuni Ahmed ja viestintäyrittäj ä Kirsi Piha

a j u l e t s u k s e k a Vi i s a i t kesään

Hänninen Ylilääkäri Juha Kähkönen a ja kirjailija Sirp

Terror ismi ja räp ntutkija Le päri M e erced na Malkki es Ben tso

a Brotkin ittaja Ann artanen Käsikirjo uP jailija An ja tietokir

lut vetää Keskuste ttiohjaaja dokumen vonen.

Elina Hir Valtiosihte eri Pilvi T orsti ja koomik ko Ali Jah angiri

Keskusteluja kryptassa -podcast on kuunneltavissa Spotifyssa, iTunesissa, SoundCloudissa, Suplassa ja osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/keskustelujakryptassa.

Seuraa meitä

”Haluan jättää lapsilleni kaksi asiaa. Toinen on kalastaminen.

– Eija Ahvo näyttelijä, laulaja ja UNICEFin Hyvän tahdon lähettiläs

Lue lisää ja tilaa ilmainen testamenttiopas unicef.fi/testamentti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

17

Vapauden löytänyt

Kuka?

Risto Oikarinen on kajaanilaislähtöinen kirjailija ja pappi. Hän opettaa kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa ja Laajasalon opistossa.

Mitä?

Tänä keväänä ilmestynyt romaani Piispa (Otava) on Oikarisen viides teos.

Motto

”Elämän totuutta etsi.”

– Kun olin pikkupoika, isäni näytti minulle tämän lauseen Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen seinästä, Oikarinen kertoo.

18

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

Joskus elämä pakottaa uskonnolliseksi, huomasi kirjailija Risto Oikarinen.

Niin kävi myös hänen uuden romaaninsa päähenkilölle.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

U

sein tarina menee näin: on pappi, joka ajautuu uskonkriisiin tai ehkä menettää uskonsa kokonaan. Mutta entä jos tilanne olisikin päinvastainen? Että olisikin pappi, joka tulee uskoon tai jollakin tavalla löytää suhteen Jumalaan? Kirjailija Risto Oikarinen pyöritteli ajatusta pitkään.

– Halusin tutkia, mitä se edes tarkoittaa, kun pappi sanoo, ettei hän usko Jumalaan, Oikarinen kertoo.

– Millainen käsitys hänellä silloin on uskosta tai Jumalasta? Tai jos joku sanoo olevansa agnostikko, mikä hänelle ylipäänsä on uskoa?

Papista, joka ei usko, tuli kirjoittamistyön edetessä piispa, joka ei usko – Oikarisen tuoreen Piispa-romaanin päähenkilö. Piispa on lähtöisin uskonnollisesta kodista, mutta on jo lapsena jäänyt uskon ulkopuolelle. Usko ei herää myöskään teologian opinnoissa eikä kirkon töissä siitä muille saarnatessa. Ja vaikka romaanin kuluessa tapahtuu merkillisiä asioita, aivan loppuhuipennukseen asti piispa sulkee pois mahdollisuuden, että kyse voisi olla Jumalan toiminnasta.

Tuon piirteen Oikarinen tunnistaa itsessäänkin.

– Minulle on aika luonnollista lähteä selittämään asioita järjellä tai puhtaaksi sattumaksi.

Vasta viime aikoina olen antanut itselleni pienen mahdollisuuden, että oman elämän tapahtumia voisi ajatella myös uskonnollisesti.

– Oman körttiläisen taustanikin vuoksi minulle on äärimmäisen vierasta sellainen puhe, että ”kiitos Jeesus, että tänään tapahtui näin ja se oli varmasti tarkoitettu”. Uskonto on ollut minulle aikuisiässä eräänlainen laajempi kehys: Jumala on olemassa, mutta etäällä ja taustalla, eikä hän suoraan vaikuta mihinkään ihmisen elämän tapahtumiin.

RISTO OIKARINEN ajatteli pitkään, että teologian opinnoistaan huolimatta hän ei halua papiksi.

Kirkko ja seurakuntatyö tuntuivat sellaisilta, että niihin sopiakseen omaa persoonaa täytyisi typistää. Olisi hyssyteltävä ja oltava hiljaa.

– Vielä kymmenen vuotta sitten tuntui siltä, että minulla voisi olla papin identiteetti puoli tuntia viikossa. Sehän ei olisi riittänyt edes messun toimittamiseen.

Papiksi ryhtyminen mietitytti myös kirjailijan vapauden kannalta. Oikarinen on ollut päätoiminen kirjailija vuodesta 2005 alkaen, jolloin hänen esikoisteoksensa, runokokoelma Puupuhal­ taja julkaistiin. Hänen ystäväpiirissään on paljon kirjallisuuden parissa toimivia ihmisiä, joista harva kuuluu kirkkoon.

– Mietin, leimaisiko pappeus minua paitsi ulkoisesti myös sisäisesti. Alkaisinko sen vuoksi kaventaa omaa ilmaisuani?

– Sitten minulle kävi vähän kuin romaanini piispalle. Tuli tiettyjä tapahtumia ja kokemuksia, jotka olivat aika kipeitä. Aloin niin sanotusti kuulla kutsumuksen papiksi. Kävi niin kuin filosofi Ludvig Wittgenstein on sanonut: joskus elämä pakottaa ihmisen uskonnolliseksi.

Papin työhön työnsi sekin, että Oikarinen alkoi tuntea sen velvollisuudekseen.

– Tietyssä pisteessä elämää uskonnollinen usko ja rukous ovat olleet minulle hirveän tärkeitä, mutten ole halunnut puhua siitä kenellekään.

Kaikenlainen makeileva evankeliointi ja uskonratkaisun korostaminen on tuntunut niin vastenmieliseltä, melkein kuin eri uskonnolta.

– Jäin omaan rukouselämääni, mutta jossain vaiheessa alkoi tuntua siltä, että sieltä on tultava ulos. Koska olen itse saanut niin paljon, minulla on velvollisuus kertoa muillekin, että uskosta on mahdollista löytää vapauden ja armon kokemus.

Oikarinen huomauttaa, ettei jumalasuhde tai usko tule tyhjästä. Uskonnollisten käsitteiden pitää olla jollakin lailla tuttuja ennen kuin ne voivat alkaa vaikuttaa. Pappina hän kokee tehtäväkseen luoda ihmisille tällaista uskonnollista kaikupohjaa.

”

Vapaus on sitä, että saan mennä säännöllisesti kirjoittamaan, treenata rukouselämää ja osallistua tiettyihin rutiineihin ja riitteihin.

– Haluan pappina tehdä tutuksi sitä, mitä merkitsee vaikka Jumala tai armo, jotta niistä tulisi mahdollisuuksia sellaisellekin ihmiselle, joka ei ajattele olevansa lainkaan uskonnollinen. Jossakin vaiheessa nuo asiat voivat ehkä aktivoitua ja alkaa kannatella elämää.

Oikarinen vihittiin papiksi marraskuussa 2018, ja hän on siitä asti työskennellyt oppilaitospappina Laajasalon opistossa Helsingissä. Nykyisin hän rakastaa kirkkoa. Kun on osallinen kirkon elämästä ja sen pitkästä traditiosta, ei jää pyörimään vain omaan sisäiseen maailmaansa.

– Minulle se on vapautta. Vapaus on sitä, että saan mennä säännöllisesti kirjoittamaan, treenata rukouselämää ja osallistua tiettyihin rutiineihin ja riitteihin.

PIISPA ON ensimmäinen kirja, jonka Risto Oikarinen on kirjoittanut pappina. Vaikka se pysyttelee tiukasti yhden illan ja yön tapahtumissa, piispa ehtii muistoissaan ja ajatuksissaan kieputtaa monia teemoja: on raadollista kirkollista valtataistelua ja byrokratiaa, piispan omintakeista raamattunäkemystä ja mystiikan historiaa.

Alun perin piispa puhui Oikarisen päässä miehen äänellä. Sitten hänelle valkeni, että piispa onkin nainen. Samalla hän tajusi, että jos piispa on nainen ja vielä ensimmäisten papiksi vihitty-

jen naisten sukupolvea, romaanissa on pakko käsitellä myös naisten asemaa kirkossa.

Romaanin tapahtumat ovat Oikarisen kynästä, mutta samanlaista uhkailua, solvaamista ja mitätöintiä ovat kokeneet monet kirkossa pappeina toimivat naiset oikeastikin.

Romaanin piispa on eläkeikää lähestyvä yksin elävä ja yksinäinenkin nainen. Oikarinen on nelikymppinen perheenisä, mutta hän sanoo, ettei vanhenevan naisen nahkoihin asettuminen tuntunut erityisen hankalalta.

– Kirjoittaminen on aika paljon eläytymistä ja samastumista omalla tunneapparaatilla: millä tavalla tämä henkilö kokee elämän, miten katselee maailmaa, miksi tuntee niin kuin tuntee? Me ihmiset olemme yksi ja yhtä. Suru on surua, nöyryytys nöyryytystä ja seksuaalinen nautinto seksuaalista nautintoa kokeepa sitä kuka tahansa.

ROMAANIN LÄPI kulkee ketju naisia, joiden usko ilmenee hurmoksellisina tiloina, ekstaattisina näkyinä ja eroottissävyisenä rakkautena Kristukseen. Moni tietää Ávilan Teresan ja hänen kuvauksensa siitä, kuinka enkeli lävistää hänen sydämensä keihäällä.

Harvempi ehkä on kuullut, että suomalaisissa herätysliikkeissä on aikoinaan ollut monia hurmoksellisia saarnanaisia ja virsissä paljon eroottisesti latautuneita kielikuvia. Siihen nähden nykykirkon hengellisyys tuntuu kovin sisäsiistiltä ja asialliselta.

– 1900-luvulle tultaessa uskonnollisia tunteita alettiin pelätä. Kirkossa toteutettiin eräänlainen raitistuskampanja, ja morsius- ja verimystiikka karsittiin pois virsistä. Samalla siivottiin pois ajatus siitä, että jumalasuhdetta voisi kuvata eroottisesti tai seksuaalisesti, Risto Oikarinen kertoo.

Vanhan testamentin Laulujen laulua ja kristillistä morsiusmystiikkaa on monesti selitetty sanomalla, että kyse on vain vertauskuvallisesta tavasta puhua Jumalan ja ihmisen suhteesta. Oikarinen sanoo, ettei se mene niin. Sanomisen tapaa ei voi irrottaa sisällöstä.

Yleensäkin Oikarinen oudoksuu sitä, että varsinkin Raamatusta puhuttaessa jonkin tekstinkohdan sanotaan olevan pelkkä vertauskuva. Että asiat ovat joko kirjaimellisesti totta tai vain vertauskuvaa eli jotenkin vähemmän totta.

– Ei se ole mikään ”vain”. Jos jotkut asiat ovat uskonnollista kieltä, niitä pitää myös lukea uskonnollisesti eikä niin kuin lakikirjaa. Raamat­ tua lukiessa voi jättää huomiotta ne kohdat, jotka ovat selvästi vastoin nykyistä ihmiskäsitystä ja ihmisoikeuksia. Voi keskittyä sellaisiin kohtiin, jotka puhuttelevat ja joista loistaa jollakin tavalla valoa – ne ovat Jumalan puhetta.

Piispaa kirjoittaessaan Oikarinen luki Raama­ tusta Paavalin kirjeitä. Juuri Paavalin avulla on vastustettu naisten pääsyä papiksi ja piispaksi.

Paavalilta oli peräisin myös homoseksuaaleja loukkaava sitaatti, joka toi kansanedustaja Päivi Räsäselle syytteet kansanryhmää vastaan kiihottamisesta.

Sama Paavali on parhaimmillaan Oikarisen sanoin ”ihan fantastinen kirjoittaja”. Yksi Paavalin lause, jota hän jäi pitkäksi aikaa miettimään, on ”Ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko.”

– Se on hienosti sanottu. Ja se on oikeastaan minun tapani lähestyä kirjoittamista: rakkautena vaikuttava teksti. Voisiko taide vaikuttaa rakkautena samalla tavoin kuin usko? ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

19

Hyveet palasivat Filosofi Aristoteles opetti, että hyveiden harjoittaminen antaa ainekset hyvään ja onnelliseen elämään. Antti Kylliäinen toi Aristoteleen opit suomalaisiin päiväkoteihin ja työpaikoille.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS ESKO JÄMSÄ

S

yksyllä 2015 Antti Kylliäinen jäi pois Pakilan seurakuntapapin työstä ja päätti omistautua hyveille. Hän suunnitteli muun muassa Hyveet elämässä -nimisen työkalun päiväkotien ja koulujen hyvekasvatuksen tueksi. Se on nyt netissä kenen tahansa käytettävissä.

Kaksi ja puoli vuotta sitten Kylliäinen perusti Lykeion Oy -nimisen yrityksen, jolla on hänen lisäkseen kolme muuta omistajaa. Yrityksen nimi viittaa Ateenassa sijainneeseen kampukseen, jossa filosofi Aristoteles aikanaan opetti.

– Tavoitteenamme on, että tämän vuosikymmenen loppuun mennessä jokainen suomalainen tietää, mitä hyveet ovat ja millaisten hyveiden varaan oma elämä kannattaa rakentaa, Kylliäinen sanoo.

Kylliäinen löysi hyveet kolmekymmentä vuotta sitten suorittaessaan teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian pääaineopintoja Helsingin yliopistossa. 1980-luvun aikana antiikin merkittävimpiin filosofeihin kuuluneen Aristoteleen tuotantoa oli käännetty suomen kielelle.

Aristoteles ajatteli, että ihmisen päämääränä on elää onnellinen ja hyvä elämä. Se voidaan saavuttaa sellaisten luonteen hyveiden kuin kohtuullisuuden, reiluuden, totuudellisuuden ja ystävällisyyden avulla.

Aristoteleen hyveet tuntuivat heti Kylliäisen omalta jutulta. Hyveissä tuntui olevan jotakin viisasta ja tärkeää, mitä tarvitsemme etsiessämme hyvää ja oikeaa.

– Herkästi ajattelemme, että nykyihmiseksi kutsuttu olento tulla tupsahti jostakin 1800-luvun jälkipuolella. 300-luvulla ennen ajanlaskun alkua kirjoittaneen Aristoteleen tekstit tavoittavat kuitenkin olennaisen kristallinkirkkaasti. Hän ymmärsi, miksi ihminen toimii niin kuin toimii.

HYVEET OVAT Antti Kylliäisen mukaan yksinkertaisesti sellaisia ominaisuuksia, jotka tekevät meistä hyviä yleensä ihmisinä sekä kaikissa niissä tehtävissä ja rooleissa, joissa toimimme. Hyveitä tarvitaan aina, kun jonkin hyvän toteutuminen on yksilön vastuulla. Samalla ne kiinnittävät meidät yhteiskunnan jakamiin yhteisiin arvoihin.

– Hyveet eroavat arvoista muun muassa siinä, että ne ovat tilannesidonnaisia. Esimerkiksi avoimuus on monissa tilanteissa keskeinen hyve, mutta joihinkin toisiin tilanteisiin se ei kuulu.

20

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

Arvot sen sijaan pysyvät samoina tilanteesta toiseen, Kylliäinen sanoo.

Viime vuosikymmeninä länsimaisessa kulttuurissa on Kylliäisen mielestä ollut aukko siinä kohdassa, missä aikaisemmat sukupolvet puhuivat hyveistä. Ihmiset eivät hänestä ole sen huonompia kuin ennenkään, mutta olemme kadottaneet ymmärryksen hyveiden merkityksestä.

Moni asia myötävaikutti Kylliäisen mukaan siihen, että hyveet jäivät pois muodista.

– Hyveajatteluun sisältyy aina yhteisöllinen näkökulma, joka ei näyttäydy vetovoimaisena yksilöllisyyttä ja omaksi itseksi tulemista korostavana aikana. 1900-luvulla käydyt maailmansodat romuttivat osaltaan käsitystä ihmisestä hyvään pyrkivänä olentona, hän sanoo.

”

Katso ympärilläsi eläviä ihmisiä ja pyri kohtelemaan heitä niin, että he tuntevat tulevansa hyvin kohdelluiksi.

MYÖS MAALLISTUMINEN on Antti Kylliäisen mukaan saanut hyveajattelun näyttämään vanhanaikaiselta. Erityisesti kasvatuksen maailmassa hyveet on tulkittu väärin osaksi kristillistä perinnettä ja jätetty sivuun sen mukana.

Joku voisi puhua hyveiden hukatuista vuosikymmenistä, mutta Kylliäisen mielestä niitä tarvittiin.

– Vuosisatojen aikana hyveiden päälle oli kasautunut kuonaa ja roinaa, joiden alta Aristoteleen hyveteorian alkuperäistä henkeä ja merkitystä oli enää vaikea löytää. Kesannolla olo teki hyveille hyvää.

Hyveet ovat kuuluneet keskeisesti katolisen kirkon etiikkaan 1200-luvulla eläneestä Tuomas Akvinolaisesta lähtien. Uskonnollisen arvomaa-

ilman sudenkuoppaan joutumista ei kuitenkaan Kylliäisen mukaan tarvitse pelätä, sillä Aristoteleen alkuperäinen hyve-etiikka ei kiinnittynyt mihinkään uskontoon.

Yksilöllistyvän yhteiskunnan näkökulman Kylliäinen muotoilee kysymykseksi: Kenellä on oikeus sanoa, mitkä asiat tekevät minusta hyvän omana itsenäni? Kumpi on lopulta tärkeämpi, yksilö vai yhteisö, jossa hän elää?

Kylliäisen mukaan yhteisöllä on valta määritellä, mitkä hyveet ovat sen piirissä olennaisia. Yhteisö ei kuitenkaan voi nimetä hyveeksi sellais-

MARI AARNIO

– Hyveitä tarvitaan aina, kun jonkin hyvän toteutuminen on yksilön vastuulla, sanoo Antti Kylliäinen.

Tee testi ja löydä oma hyveesi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

– Hyveet kiinnittyvät aina siihen, millaisia asioi­ ta käytännössä tapahtuu. On mahdotonta sanoa, että olen kyllä luotettava, mutta en käyttäydy luo­ tettavuuden hyveen mukaan, hän perustelee.

Kylliäinen tähdentää, että hyvetyöskentely ei tuo hyveitä työpaikalle, vaan tekee ihmiset tietoi­ seksi niistä. Mikään organisaatio ei myöskään tuo­ ta hyveitä, vaan työntekijät tuovat ne mukanaan.

– Jokaisesta organisaatiosta, joka on yhä pys­ tyssä, löytyvät sen tarvitsemat hyveet, mutta il­ man hyveiden esiin kaivamista ja tiedostamis­ ta emme pysty hyödyntämään niitä täysipainoi­ sesti.

HYVEIDEN HARJOITTAMINEN johtaa Antti Kylliäi­ sen mukaan hyvään ja kokonaiselta tuntuvaan elämään. Erillistä työ­ ja kotiminää tai harras­ tusminää ei enää tarvita, koska yksillä ja samoil­ la hyveillä pärjää koulussa, opiskelijana, työelä­ mässä, harrastusporukassa, parisuhteessa ja las­ ten vanhempana.

Aristoteles ei kirjoittanut elämäntaito­opasta, josta voisi katsoa ohjeet hyveiden soveltamiseen yksittäisissä arkielämän tilanteissa, eikä sellais­ ta tarjoa Kylliäinenkään. Hänen mukaansa voim­ me vain kysyä itseltämme, miten hyvä ihminen toimisi kussakin tilanteessa, ja sitten pyrkiä teke­ mään sen mahdollisimman hyvin.

– Katso ympärilläsi eläviä ihmisiä ja pyri koh­ telemaan heitä niin, että he tuntevat tulevan­ sa hyvin kohdelluiksi. Voit työstää hyveitä myös pohtimalla tilannetta, jossa koet mokanneesi ja siitä on jäänyt huono olo. Silloin jokin hyve ei ole toiminut niin kuin sen olisi pitänyt.

ta, mikä ei ole hyväksi sen jokaiselle jäsenelle – ja laajemminkin.

– Aristoteles on nyt ajankohtainen juuri sik­ si, että hänen hyveteoriansa sovitti yhteen yhtei­ sön ja yksilön hyvän. Aristoteles näki, että ihmi­ nen on yhteisöllinen olento. Siksi hyvän elämän välineiden on oltava sellaisia, että ne hyödyttävät myös yhteisöä, Kylliäinen sanoo.

ANTTI KYLLIÄINEN VIIMEISTELEE parhaillaan etiikan alaan kuuluvaa väitöstutkimusta hyveis­ tä. Kylliäinen tarkastelee tutkimuksessaan hy­

veiden ja arvojen suhdetta sekä pyrkii ymmärtä­ mään, miten hyveet voisivat toimia käytännössä globaalistuvassa maailmassa, jossa eri kulttuu­ reista tulevat ihmiset toimivat yhdessä. Väitös­ tutkimus tarkastetaan syksyllä Helsingin yliopis­ tossa.

Vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Paksunahkaisuudesta suurisieluisuuteen Kylliäinen eh­ dotti hyveitä työyhteisöjen eettisen työskentelyn lähtökohdaksi arvojen sijasta. Kylliäinen turhau­ tui siihen, että yritysten arvotyöskentelyn yhteys arkielämään jää usein ohueksi.

KUUSI VUOTTA SITTEN Antti Kylliäisen kehittä­ mää hyvekasvatusmallia kokeiltiin muutamassa pääkaupunkiseudun päiväkodissa. Henkilökunta ja vanhemmat valitsivat yhteisiksi hyveiksi kan­ nustavuuden, reiluuden ja ystävällisyyden. Sen jälkeen hyveitä pohdittiin yhdessä lasten kanssa.

Kylliäisen mukaan lapset omaksuivat hyveet vauhdilla ja sovelsivat niitä suoraviivaisesti. Lap­ set päättelivät, että jos kerran reiluuden ja ystä­ vällisyyden hyveet ovat käytössä, kaikesta kiu­ saamisesta on tultava loppu.

– Lapset päättivät tehdä omista päiväkodeis­ taan kiusaamisesta vapaita vyöhykkeitä, joissa ketään ei kiusata eikä jätetä pois leikeistä. Me ai­ kuiset, jotka lähdimme toteuttamaan pilottihan­ ketta, emme tulleet ajatelleeksi, että hyveitä so­ vellettaisiin kiusaamisen vähentämiseen, Kylliäi­ nen sanoo. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

21

DETRIA ARBUTIN COUPEROSA –TUTKIMUS

DETRIA ARBUTIN ANTI AGING –TUTKIMUS

Testiryhmässä couperosan voimakkuusaste pieneni 90 %:lla ja kahden kuukauden hoitojakson jälkeen 35 %:lla oireet hävisivät kokonaan.

Iho kirkastui ja heleytyi 95 %:lla ja ilmejuonteet vähenivät 80 %:lla tutkimukseen osallistuneista.

Luonnon arbutiinia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että sianpuolukan lehdestä eristetty arbutiini on tehokas melaniinituotannon estäjä ja että sitä voidaan käyttää ihoa vaalentavana ainesosana.

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Kerrostalot pilaavat Myyrmäen kirkon luonnon KIRKKO JA KAUPUNKI kirjoitti 6.5. verkkolehdessä Myyrmäen kirkon korjaamisesta ja tontille rakennettavista kerrostaloista. Aiheesta järjestettiin 10.5. infotilaisuus.

Vantaankosken seurakuntaneuvosto on hyväksynyt asuntojen rakentamisen tontille. Ilmeisesti valtuutetuille on esitelty päätettäväksi vain tämä yksi vaihtoehto. Kustannusarviota ei mainittu, mutta aikaisemmin julkisuudessa on puhuttu noin 15 miljoonasta eurosta. Asia etenee kirkkovaltuuston päätettäväksi.

Toiseksi nyt jää vaikutelma, että kaavamuutokset on jo kaupungin kanssa sovittu. Aiemmissa kaavasuunnitelmissa kirkon eteläpuolella on ollut korkea tornitalo. Nyt kirkon pohjoispuolelle tullaan rakentamaan kolme 6–8-kerroksista taloa. Infotilaisuudessa esitettiin aikataulu, jossa kaupunginvaltuuston päätös oli merkitty kuluvan vuoden loppuun. Pääsevätkö tulevat kaupungin luottamushenkilöt seurakunnan luottamushenkilöiden tavoin kumileimasimen rooliin, kun ainutlaatuinen puistoalue muutetaan kerrostaloalueeksi?

Kolmanneksi kokouksessa sanottiin yksiselitteisesti, että korkeita kustannuksia ei voida kattaa ilman kolmen korkean kerrostalon rakentamista kirkon tontille. Onko anottu EU:lta tukea kansainvälisesti arvostetun arkkitehti Leiviskän suunnitteleman kirkon korjaukseen?

Onko vakavasti ja ammattitaidolla kartoitettu muut rahoitusmahdollisuudet?

Näine murheineni menin Myyrmäen kirkon puistoon. Aivan uskomattoman kaunis koivikko ympäröi minut, maa oli valkoisena valkovuokoista. Kirjosieppo hyppeli koivun oksalla. Tämä pyhä puisto ollaan tuhoamassa.

Maire Kangas-Meriläinen Vantaankosken seurakunnan jäsen ja kirkollisveron maksaja vuodesta 1978

EDELLISEN JOHDOSTA: Seurakuntayhtymän tarkoituksena on mahdollistaa tontille noin 5 000 – 6 000 kerrosneliömetrin asuinrakentaminen kirkon kaunis ympäristö huo-

Rahaa kulttuuriin, ei aseisiin!

KULTTUURIMÄÄRÄRAHOJA UHATAAN taas supistaa. Mielestäni kaikki puolustusmäärärahat pitäisi siirtää kulttuurille, myös suunniteltujen hävittäjien hinta. Rauhaa ei rakenneta aseilla vaan kulttuurilla!

On tietysti ihmisiä, jotka eivät rauhaa halua. He ovat kuitenkin vähemmistö ja heitä on kuunneltu liikaakin. On myös joukko, jossa kirkkokin ehkä seisoo, jonka mielestä rauha voidaan ja kannattaa turvata asein. Tätäkin joukkoa on mielestäni kuunneltu jo liian kauan.

Hannu Lehtinen Helsinki

mioon ottaen. Seurakuntayhtymän toimesta kirkon eteläpuolelle ei tulla rakentamaan mitään. Noin 70 prosenttia tontista jää ennalleen, joten alueen luonto ja virkistysarvot säilyvät, ja valo pääsee kulkemaan kirkkoon.

Kaavamuutokset etenevät siten, että seurakuntayhtymä laatii vaihtoehtoisia suunnitelmia kaavoituksen pohjaksi. Kaavaluonnokset tehdään kirkkorakennuksen suunnitelleen akateemikko, arkkitehti Juha Leiviskän kanssa. Seurakunnan ja kaupungin luottamushenkilöt käsittelevät ehdotukset vuoden 2021 aikana.

EU:n ja muidenkin tahojen myöntämiä tukia tutkitaan ja kaikki hankkeeseen mahdollisesti saatavat tuet tullaan hyödyntämään. Vantaan seurakuntayhtymän taloutta on kuitenkin arvioitava kokonaisuutena, eikä sitä voida perustaa mahdollisesti saatavien irrallisten hankerahoitusten varaan.

Timo Kraufvelin kiinteistöjohtaja Vantaan seurakuntayhtymä

Sukupuolineutraalit tittelit ovat turhia MIKSI KAIKKI PITÄÄ muuttaa? Ennen oli sananparsi ”ei nimi miestä pahenna, jollei mies nimeä”. Tuntuu, ettei ihmisillä ole oikeita ongelmia, jos pitää miettiä nimikkeitä.

Monet virkanimet ovat asettuneet ihmisten mielissä kuvaamaan tiettyjä tehtäviä, ei sitä sanan loppupääte muuta, ei alenna tai korota.

Itse naisena olisin aivan tyytyväinen, jos olisin kirkkoherra tai vaikka eduskunnan oikeusasiamies. Erilaisilla sanapäätteillä ilmeisesti pyritään tavoittelemaan tasa-arvoa.

Minun mielestäni ne korostavat eriarvoisuutta eivätkä lisää yhteenkuuluvuutta tai ymmärrystä muita kohtaan.

Anne Fredriksson Helsinki

Kiitos diakoneille, sain avun!

SAIN HANKALASSA SAIRAUS- ja taloudellisessa tilanteessa aikuiselta

lapseltani vinkin ottaa yhteyttä Tikkurilan seurakunnan diakoniin väliaikaisen avun saamiseksi.

Lähetin tietoa tilanteestani ja sainkin tapaamisajan diakoni Toomakselle.

Nolotti ja hävettikin hakea apua, mutta vastaanotto oli ihana, rauhallinen ja ymmärtävä. Apua järjestyi ja sain myös tukea jo pelkästä keskustelusta.

Lämmin kiitos kaikille, varmaankin henkisesti raskasta työtä tekeville diakoniatyöntekijöille, ja tietysti erityisesti Toomakselle Tikkurilaan.

Marsipaani Toimitus julkaisee mielipiteen poikkeuksellisesti nimimerkillä

Kirkko ja kaupunki ilmestyy seuraavan kerran 12.8.

Lue mielipidekirjoituksia ja ota kantaa verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

23

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

JORMA LUKKARINIEMI

Suukirurgiaan ja implantologiaan erikoistunut hammaslääkäri

○ ○ ○ ○

Neppari-kokoproteesit

390 € 790 € 110 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 550 kok an leu ala tai Ylä

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

3d-implanttiprotetiikka Erikoishammasteknikkopalvelut

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

Adressit

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

DENTARIUM

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Kesätarjous 3 + 1 kk

Sisältö 29€ ratkaisee

4

Diakonit ja papit tukena Kemin kriisissä

sis. avaimenperä

Lisäksi saat tilaajalahjana kaupan päälle ristin­ muotoisen metalli­ avaimenperän, jossa on upotettuna 10 stanssia.

Elämään kuuluu muutos Neljä eri elämänvaiheissa olevaa kertoo muutostarinansa.

Mikko Anttila opettelee Kaarlon kanssa isyyttä.

Kampanjakoodi: Avain21

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Kirkko ja kaupunki medianäkyvyyttä printissä ja verkossa Seuraava Kirkko ja kaupunki-lehti ilmestyy 12.8., varaukset 30.7. mennessä.

Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi Mediamyynti

Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja se päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Lahja toimitetaan kun lehtitilaus on maksettu.

Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.

Kannen kuva: Jukka Granström 116. vuosikerta 0043595–21–18

Tilaus on määräaikainen

• 020 754 2333 • asiakaspalvelu@kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

Entäpä jos kirkossa voisikin levätä?

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

N:o 17 | 30. huhtikuuta 2021 | hinta: 3,90 €

12

Tilaa nyt helposti ja edullisesti!

22

hautakivityöt

09 628 398

Suu- ja hammaskirurgia

Mikonkatu 8 A 7. krs, Helsinki 09 622 15 33 050 55 272 95 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

24

24 h

Proteesit kuin omat hampaat.

Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk.

• Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

Hammaslääketieteen lisensiaatti Master of Oral Surgery and Implantology, M.Sc.

HAMMASTEKNIKKO

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Kiinteistönvälitystä

Lakipalveluja

Ammattitaitoista ja ripeää asuntokauppaa

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Petri Koivuniemi

Katja Huisman

Kristiina Horsma

044 266 3263

044 089 9111

040 725 0555

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV petri.koivuniemi@remax.fi

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV katja.huisman@remax.fi

Nordenskiöldinkatu 3 A, 00250 Helsinki 050 559 7321 l loiste@remax.fi

Yrittäjä LKV, LVV

kristiina.horsma@remax.fi Tutustu meihin Instagramissa ja Facebookissa

Myymässä vai vuokraamassa?

Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins.

0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 Kaikki perhe- ja perintöoikeuden palvelut toivomallasi tavalla

Etäyhteyksin puhelimitse tai videotapaamisessa

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

Toimistollamme Helsingissä www.lexly.fi 010 3379 150

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Tilaisuuksia NYKYHEPREAN KURSSIT ma-pe 5.-9.7.2021 kolme tasoa: alkeet, alkeisjatko ja edistyneet.

Opettajana Ninarose Maoz Lisätietoa: puh. 09 491 667 helsinginraamattukoulu.fi

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ikkunanpesua kotimaisin voimin.

14 vuoden kokemuksella, myös hankalat. Timo/044 069 1994

Ostetaan

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Kesän ulkomaalaukset, terassi- ja huoneistoremontit varataan nyt!

Jabell Oy p. 0400 689 742, jari@jabell.fi. Pyydä arvio!

Ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt.

Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu.

P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen SIIVOUSTA, PIHATÖITÄ, ULKOILUA, ASIOINTIAPUA YM. APUA ARKEESI 20 v. vanhustyökokemuksella.

Myös alvittomasti, kysy lisää!

ARMAS-Kotihoito p. 050 371 9167 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Itsenäisesti verkkopalvelussa

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Palveluja tarjotaan

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Tyhjennyspalvelu loppusiivouksella.

P. 040 361 7594 Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Maailmankansalaiset tarjoaa kaikki kielipalvelut millä tahansa kielellä. P. 041 313 9660

Ostetaan asuntoja Vuokrata halutaan ASUNNOT JA TONTIT PK-SEUDULTA. EI KULUJA MYYJÄLLE! Nopea kauppa ja hyvä hinta!

Kaiken kuntoiset huomioidaan.

Asiakirjat laativat LKV:t luotettavasti ja nopeasti.

Soita Tommille p. 050 525 7401

Luotettava lapsiperhe etsii mökkiä pitkäaikaiselle vuokralle. Toiveena max 2h Helsingistä, min. 2mh ja oma ranta. Pidämme mökistäsi hyvää huolta, korjaukset ja ylläpito onnistuu. Ota yhteys: Ilona, p. 040 146 7144

Ostetaan asunto 60-100 m2 ydinkeskustasta, voi jäädä asumaan kahdeksi vuodeksi.

Ystävälliset vastaukset Tiina & Ari. 040 0966 055 Tiina, tiina.pietarila@topboat.fi

Nelihenkinen helsinkiläisperhe etsii 3 makuuhuoneen vuokrakotia pidempiaikaiseen asumiseen HKI ydinkeskustasta (miel. Kamppi). Kork.koulutt., hyvätuloisia ja remonttitaitoisia. Tarjoa! p. 044 533 1167/Aino

Lapsiperhe etsii remonttia kaipaavaa KOLMIOTA tai isoa muunneltavaa 2h.

Miel. Länsi-Hki kuten M.vuori, Haaga.

Tarv. nopea kauppa. Mirjami 040 963 8069 Fredrik 050 544 8746 OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokuntoinen. Ei välityskuluja.

050 343 9210 Elmer OSTETAAN YKSIÖ VANTAALTA Huonokuntoisemmatkin sopii 045 679 2848 Arttu

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

KAKSIO 38-50 m2 - putket tehty Punavuori/Ullanlinna. Myy omasi nyt helposti! P. 050 356 8833/Virpi Ostan vanhan talon/mökin irtai­ mistoineen max 150 km Helsingis­ tä, alle 40 000 €. 044 296 2231 Yksiö/pieni kaksio Espoosta tai Kauniaisista. Voi olla remontoitavakin. P. 045 612 5115/Elina

Luotettava nainen etsii kalustettua huonetta p.remontin ajaksi Hki 31.8-22.12.21 044 051 0327 Luotett., siisti, hilj. vakityössä ol. mies etsii yksiötä HKI/Kallio ym.

En juo/polta. p.050 599 6061

Vuokralle tarjotaan Vantaan Keimolanmäestä 28,5m2 1h+avok. 2. krs 599 €.

Heti vapaa, 050 563 6435, e.j.lehti@gmail.com

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

RUNOILIJA PLATH HIFIMERKKI

-1.

VAIKEUK- SASISSA ULKO- NOISMAILLA? TA

KAI ....

TUMMAN HARMAITA

järvi

ANTIIKIN MYTOLOGIASSA SODAN JUMALA TAUSTAJOUKKOINA USEIN

VÄLIAMERIKASSA

tympäistä

KANAVAKAUPUNKI IKÄVÄN KYLMIÄ

WISKARI HARKKI

KONTEKSTI

KÄYDÄ SELVILLE NIMITTÄIN

S

Y

L

V

I

A

EI KOKONAAN

O

S

I

N

A

K

A

I

SUKULAISPAIKKA

S

E

T

Ä

L

Ä

I

L

M

E

N

E

E

T

NUORI KUUSI

T

A

S

T

E

R

I

KASVOILLA PAPITKIN

JÄHMEITÄ

P

I

E

T

MATERIAALIT

A

I

TARUOLIOITA

P

Ö

L

Y

T

Y

S

KAUPUNGISSA

K

A

T

U

KIPPURASSAKIN

H

Ä

N

N

Ä

T

Y

T

T

Ä

Ä

LASKELMA

A

E

EROON JAMES

I

R

T

I

D

E

A

N

S

VASTARINTA

N

E

T

U

RUHTINAS

E

U

L

L

A

M

A

K

E

A

TUPATA FIKSUUDET

T

Ä

M

A

A

R

E

KYSYVÄ ARI

E

N

T

Ä

STARTTAUS

S

M

U

S

T

A

H

K

O

T

L

A

S

S

Y

I

S

K

U

-KELLO

HALOO

I

L

T

A

SAKSOFONISTI TIMO PERUSKOULUA

KÄÄNTYVÄ

Y

L

Ä

A

S

T

E

K

E

I

T

E

L

E

MONONEN

U

N

T

O

TIETOA D

AUTUUDET PUUHA

O

N

J

LÄTKÄLYÖNTI

L

Ä

M

Ä

R

I

PÄLKÄHTÄVIÄ

I

D

A

T

A

L

K O

P

A

IHOTAUTI

O

PIENIÄ ÄÄNIÄ SEKÄ ....

HARJU

ENSIN

E

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

vohkittu

PIENIÄ ASUNTOJA LUETTELEMISIA

sen S I T T E N menR I S A H T E L U T tyä K NAHAN OMPE- Ä I M Ä HENKILÖTUNNUS

I

I

HANNA

E

SAMBIAN KAUPUNKI

Ä

E

T

K

U

I

A

R

E

S

KISSAN KYLJESSÄ

K

O

T

I

V

N

VANKEUKSISTA

T

TYTTÖ LYHYEMPÄNÄKIN

I

E

P

Ä

A

I

T

O

XL XXL

KIRKAS

A

KASVEJA KOHOTTELU

A

R

A

L

I

H

O

N

D

U

R

A

S

E

T

O

A

H

AVUKSI

L

SAUDIEN RAHA

S

HIUSPOHJAN VAIVA

A

L

A

R

T

I

S

T

I

K

I

E

L

HIVTAUDIN LOPPUVAIHE

A

I

K

A

L

S

E

A

A

L

U

E

N

V

L

OPELMALLI

V

A

U

T

S

K

A

A

LUUN KÄYVÄ ISO NEULA

R

JUHTA

R

U

K

JUUTALAISPAPPI AISTITAAN

A

K

I

PERINTEISIÄ TANSSEJA

I

I

T

E

S

R

A

Ä

R

I

N

A

LÄMMITTÄVIÄ

H

A

S

S

A

S

I

T

A

R VETIM SIN

A

T

TÄYSEUMAA

O

S

U

M

A

ILJA TAUKO

R

E

P

I

N

KYSELEMISTÄ

U

T

E

L

U

O

P

A

S

S

U

T

E

L

A

T

T

A

ILKEÄ

P

A

H

A

NYRKKEILIJÄ ASIKAINEN

H

KALLIO VAINIO

P

U

R

A

L

TYLSYYDET

A

P

A

T

I

A

T

D

S

TORVALDS

N

I

L

S

KURJA

M

Ä

L

S

Ä

T

2.

S

I

J

HAA- T A VEITA

O

I

V

E

E

T

O

K

I

A

S

N

Ä

T

T

I

SUOSITTU HELI SEURA- LAURI PELI

K

I

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

Hyvää pyhää

26.6.

Tänään on juhannuspäivä.

Päivän evankeliumissa (Luuk. 1:57–66) kerrotaan Johannes Kastajan syntymästä.

Vehreyttä ovenpieleen Juhannusta eli keskikesän juhlaa eli jussia eli mittumaaria on meillä vietetty aina. Ennen vanhaan juhannusaattona talossa tehtiin suursiivous, ja sen jälkeen pystytettiin juhannuskoivut ovenpielen molemmin puolin. Koivuja tuotiin sisätiloihinkin, ja lattialle ripoteltiin haavan- ja pihlajanlehtiä. Kotia koristeltiin myös luonnonkukista tehdyillä seppeleillä. Koivuilla, lehdillä ja kukilla haluttiin nostaa esiin kesäisen luonnon kauneutta ja tuoda iloista mieltä kaikille.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Johannes Kastajan syntymäpäivä

A

ikoinaan uskonnolliset ihmiset pitivät evoluutioteoriaa kauhistuttavana harhaoppina. Se ei sopinut Raamatun alun kertomuksiin luomisesta.

Nykyään enää harvalle uskovalle on ongelma se, että eliölajit kehittyvät erilaisissa vaiheissa kohti muotoaan. Ei Raamattu ole luonnontieteen oppikirja vaan kertoo uskosta Jumalaan eri aikoina.

Oikeastaan Raamattukin puhuu evoluutiosta, uskon evoluutiosta. Vanhan testamentin profeettojen kautta edetään Johannes Kastajaan ja Jeesukseen.

Pikkutarkoista elämää säätelevistä säännöistä mennään armollista Jumalaa kohti.

Johanneksen syntymä sijoitetaan juhannuksen tienoille. Puoli vuotta myöhemmin jouluna juhlitaan Jeesuksen syntymää. Näitä sukulaispoikia osa-

taan kumpaakin odottaa enkelin ilmoituksen perusteella.

Johanneksen vanhemmat tunnistavat olevansa vanhan ja uuden kynnyksellä. Uskon evoluutiota on, että poikalapsi ympärileikataan kuten tapana on, mutta sukutradition määräämän nimen sijaan vanhemmat valitsevat nimen, jonka he kokevat tärkeäksi, nimen, jonka enkeli heille ilmoitti.

Johannes kastoi kansaa, Jeesuksenkin. Tämän kautta armon virta lähtee kuohumaan juutalaisen kansan keskuudesta koko maailmaan. Uskon evoluutio ei voi eikä saa pysähtyä Raamatun aikoihin. Edelleen me ihmiset määrittelemme sitä, kenelle Jumalan armollisuus meidän mielestämme kuuluu, vaikka Jumalan rakkauden sanoman on tarkoitus kasvaa ja meidän rajoittavien käsitystemme hänestä vähetä.

Juhannussaunassa Vihdo lihakset vetreiksi.

Joustava keho reagoi eri tilanteisiin tarkoituksenmukaisesti.

Raivaa tilaa luottamukselle.

Kellu aalloilla ja katsele taivasta.

Vesi kannattelee sinua yhtä lailla kuin muitakin.

Pese pois pinttyneet ennakkoluulot.

Näe ympärilläsi hyviä asioita.

Istu terassille, juo saunajuoma.

Kiitä kaikesta.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

27

Seuraava lehti ilmestyy 12.8.

S E N I O R I TA L O

HYVÄÄ MIELTÄ JA SUJUVAA ARKEA PIHLAJISTOSSA Pihlajiston Soinnussa vallitsee elämäniloinen, kodikas ja yhteisöllinen tunnelma. Turvallinen asuminen nykyaikaisissa asunnoissa, aktiivisuus ja yhteisöllisyys luovat elämäniloa ja merkitystä arkeen.

Pihlajiston Sointu on enemmän kuin perinteinen senioritalo.

Esteettömien asuntojen, ikääntyneiden kanssa-asujien ja viihtyisän pihan lisäksi asukkaiden yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta tukevat viikottaiset palveluavustajan palvelut ja kerran kuussa ta-

VARAA OMA YKSITYINEN ESITTELY!

pahtuvat asuntojen siivoukset ja vuosittaiset ikkunanpesut. Myös taloyhtiön sauna ja pyykkitupa ovat käytössäsi veloituksetta. Pihlajiston Soinnussa on viikoittain ohjattua toimintaa. Näiden edellä mainittujen lisäksi muita palveluita on mahdollista ostaa kotiin sitä mukaa, kun niille on tarvetta.

Rakennamme tulevan kotisi palvelut yhteistyössä Kotihoito Päiväkummun ja Kotisiivous Päiväkummun kanssa.

Esimerkkihintoja: 1h + kt (28,5m2) 1h + alk + kt (31m2) 2h + kt (39,5m2)

alk. 934€/kk alk. 1 044€/kk alk. 1 198€/kk

Vuokra sisältää mm. kuukausittaisen siivouksen ja ikkunoiden pesun vuosittain. Uudet vuokra-asunnot valmistuvat 7/2021.

Rakennuttaja: Graniittiasunnot Oy www.pihlajistonsointu.fi / puh. 010 315 4140 / vuokraus@pihlajistonsointu.fi

PIHLAJISTON

SOINTU

10 17.6.2021 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Mustasaari avautui jälleen Helsingin seurakuntien kaikille avoin kesäsaari on oiva retkikohde.

Vuoden ikäinen Aila vieraili saaressa ensi kertaa s. 2

Café Krypta tarjoaa nyt ­ ävikkiruokaa­s.­6 h

Kirkot soivat Helsingissä­s.12

Retki Mustasaareen kuuluu ke Idyllisessä saaressa ovat viihtyneet kaikki rokkareista lapsiin ja lampaisiin.

TEKSTI MILLA-MARIA HYYRYNEN KUVAT JUSSI HELTTUNEN

K

esän ensimmäinen pulahdus mereen. Sopivan hiilloksen odottelu ennen grillaamista. Vai sittenkin hetki, kun laiva irtoaa satamasta? Mikä kesäfiiliksen tuokin, retki Mustasaareen mahdollistaa tuon kaiken. Viime vuonna Helsingin seurakuntien omistama saari oli kiinni, mutta nyt sinne pääsee elokuun puoliväliin asti.

Teologian opiskelija Laura Kärppä on Mustasaaressa toiminnanohjaajana. Kesätyöntekijäksi pääseminen tuntui täydelliseltä: hän tykkää olla luonnossa ja kohdata ihmisiä.

– Olen kotoisin maalta, mutta asun Kalliossa. Saari on minulle henkireikä. Luonto on myös Mustasaaren toiminnassa supertärkeä. Mietimme luonnon kautta, miten toimia.

Seurasaaren selällä sijaitsevassa Mustasaaressa riittää nähtävää luonnon ihailijoille. Jo keskenään erilaisia ylväitä mäntyjä voi jäädä tutkailemaan. Joutsenet lipuvat ohi maalauksellisesti.

Jos mukana on kotieläimistä innostuneita, kanien ja kanojen touhujen seurailu ilahduttaa. Lampaat kuljeskelevat rauhassa Hevossaaressa, johon Mustasaari yhtyy sillalla.

– Lampaat ovat alkukesästä hieman ihmisarkoja. Ne tottuvat, kun saavat tarpeeksi näkkäriä, Kärppä kertoo hymyillen.

Lintubongarien iloksi on suunnitelmissa hankkia ensi kesänä lintuspesifejä pönttöjä, jotta valmiiksi runsas lajikirjo lisääntyisi. Ainakin yhden linnun saaren työntekijät tietävät nimeltä: se on Pomo, iso varis, jolla on nimensä mukaiset elkeet.

VAIKKA MUSTASAARI tarjoaa miniparatiisin lapsiperheille ja aikuisseurueille, pisimpään se on ollut nuorten saari. Sen löysi nuorten kesäviettopaikaksi pastori Heimer Virkkunen 1930-luvulla talvella ohi hiihdellessään. Kaupunki vuokrasi saaren seurakunnalle. Kirkollista toimintaa on kestänyt yhdeksänkymmentä vuotta.

Virkkusen ansiosta saaressa oli nykyisen grillikatoksen paikalla Suomen ensimmäinen lento-

pallokenttä, sillä hän toi lajin Suomeen Amerikan-vierailultaan.

Monet nuoret viettivät 1930- ja 1940-luvuilla koko kesän saaressa ja kävivät sieltä käsin töissä. He muodostivat oman perheenomaisen yhteisönsä. Saaresta lähdettiin myös rintamalle.

”

Saari on minulle henkireikä.

LAURA KÄRPPÄ

1960- ja 1970-luvut toivat diskot ja riehakkaamman menon. Tuomari Nurmio ja Edu Kettunen ovat viettäneet saaressa aikaa muiden mukana. Perille päästiin vuotavillakin soutuveneillä ja yömyöhään liikennöineen höyrylaivan kyydissä, talvisin jäitä pitkin.

– Nuorisotyöntekijät päättivät, etteivät rajoita tai tuomitse nuoria, vaan toivottavat kaikki ter-

Matti Pajulahti (vas.), Sami Lalouo ja Terho Aalto (takana) suunnittelivat saareen teatteriesitystä Aisopoksen eläinsadusta Jänis ja kilpikonna.

Toiminnanohjaaja Laura Kärppä Stidilodju-nimisen rakennuksen edustalla Mustasaaressa. Tarinan mukaan talon malli piirrettiin aikoinaan tupakka-askin kanteen.

1-vuotias Aila tykkäsi leikkiä hiekkalaatikolla.

2

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 10/2021

Mustasaaressa voi grillata omia eväitä.

Kesätyöntekijä Annika Pitkänen levitti heinää kotieläinten häkkiin.

Kaneja ja kanoja pääsee seurailemaan läheltä.

sään vetulleiksi, saaren historiaan tutustunut Laura Kärppä sanoo.

ALKUJAAN SAARESSA vietti perheensä kanssa kesiään arkkitehti Gustaf Florentin Granholm.

Hän suunnitteli vuonna 1888 valmistuneen päärakennuksen, jossa palvelevat nyt ravintola ja kanttiini. Lounasta on tarjolla saaren aukiolopäivinä eli joka päivä maanantaita lukuun ottamatta. Grillailuun saa polttopuita tai voi ostaa hiiliä.

Hiljentymiseenkin saari tarjoaa oivat puitteet.

Kello kahdelta työntekijät toimittavat lyhyen hartauden kappelissa, sunnuntaisin vietetään messua. Saaren toiminnanjohtaja, pastori Leena Miettinen, on ollut mukana suunnittelemassa kesäkuussa avautuvaa pyhiinvaelluspolkua.

Kun saaren kuuluisat ”hevosenkavion kokoiset” korvapuustit on nautittu, jää kesän ämpärilistasta jäljelle enää yksi asia. Heinäkuussa Mustasaaressa pääsee kesäteatteriin – satoi tai paistoi. ■ Lautta kuljettaa Mustasaareen 15.8. saakka tiistaista sunnuntaihin. Maksu 5 euroa, alle 10‑vuotiaat ilmaiseksi. Matkustajamäärä on rajattu 50 henkilöön, joten jonottamiseen kannattaa varautua.

Lisätietoja mustasaarentoimintakeskus.fi

Diakoni Heidi Metsälä käy tapaamassa Kannelmäen alueen vanhuksia esimerkiksi palvelutaloissa.

Apua & tukea

Diakoni kuuntelee yksinäistä Korona-aikana Kannelmäen seurakunnan diakoni Heidi Metsälä on ollut yksi palvelutalojen asukkaiden harvoista juttuseuralaisista.

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVA ESKO JÄMSÄ

I Mustasaaren kappelin alttaritaulu on Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoiden käsialaa.

Huoltomies Konsta Laitinen kunnosti laiturin tikkaita.

Ranta sopii hyvin uimiseen.

käihmiset jäivät yksin, otsikoitiin pitkin pahinta korona-aikaa. Palvelutaloissa asuvat eivät saaneet tavata läheisiään kuukausiin. Seurakunnat ottivat tilanteesta kopin ja ovat korona-aikana tarjonneet juttuseuraa eristyksiin jääneille.

Kannelmäen seurakunnassa vanhustyöstä vastaava diakoni Heidi Metsälä etsii kaikkein yksinäisimpiä. Hän on kysellyt palvelutaloista, ketkä erityisesti kaipaisivat kohtaamista.

– Menen juttelemaan halukkaiden kanssa palvelutalojen sisäpihoille tai yleisiin tiloihin, aina kulloisetkin rajoitukset huomioiden. Joidenkin asukkaiden kanssa käydään pienellä kävelyllä, hän kertoo.

Kannelmäen seurakunnasta käydään myös laulamassa palvelutalojen pihoilla, ja pappi pitää kahdenkeskisiä keskustelu- ja ehtoollishetkiä Kannelkodissa.

– Yhteistyö kaupungin ylläpitämien laitosten kanssa sujuu hyvin. Meidät otetaan mielihyvin vastaan, Metsälä kehuu.

MYÖS DIAKONIATOIMISTON puhelin soi tasaisesti, kun omaiset eri puolilta Suomea soitta-

vat Heidi Metsälälle kertoakseen alueen palvelukodissa asuvasta äidistä tai isästä, joka tuntuu alakuloiselta – ja jota he itse eivät pääse katsomaan. He miettivät, voisiko diakoni käydä tervehtimässä. Ja kyllä hän voi, jos äiti tai isä itse antaa luvan.

Metsälä on huomannut, että monella vanhuksella ääneen puhuminen on vaikeutunut koronan aikana.

– Sanastokin on vähän unohtunut. Se on varmaankin oire siitä, että ei tule juteltua juuri ollenkaan päivän aikana.

Diakoni haluaakin olla tapaamisten kuunteleva osapuoli ja rohkaisee vanhuksia kertomaan elämästään. Yleensä sanatkin lopulta löytyvät.

Poikkeusoloista huolimatta vanhuksia ovat vuoden aikana mietityttäneet samat asiat kuin muutenkin. Koronasta on puhuttu yllättävän vähän.

– Monelle on helpottavaa, että minulle voi puhua kuoleman läheisyydestä ja surusta. Kirkon työntekijänä ne ovat minulle arkisia asioita, Metsälä sanoo.

Jokaisen tapaamisen hän päättää Herran siunaukseen.

TOISTAISEKSI HEIDI METSÄLÄ on hoitanut vanhusikäisten tapaamiset Kannelmäessä yksin, mutta toiveissa on pandemian hellitettyä rekrytoida myös vapaaehtoisia.

– Jos sellaiseen on innostusta, minulle saa ilmoittautua. Ihan tavallinen juttuseurana oleminen on tässä tilanteessa poikkeuksellisen tärkeää. ■ Katso lisätietoa seurakuntasi toiminnasta ja dia‑ koniatyöntekijöiden tavoittamisesta sivuilta 6–11.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 10/2021

3

Uskon halutaan näkyvän tekoina Kirkko ja kaupunki on monelle tärkein side seurakuntaan.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT JOONAS BRANDT JA MAIJA SAARI

Munkkiniemen kirkolla 6.9.2020. Tuolloin pidet­ tiin verkostomessu, joka suoratoistettiin verkossa.

Seurakunnille hyvä tilinpäätös Pääkaupunkiseudun seura­ kunnat varautuivat viime vuonna siihen, että koronapandemia laskisi niiden verotuloja merkittävästi. Vaikka taloustilanne näytti keväällä 2020 synkältä, henkilökuntaa ei pääkaupunkiseudulla lomautettu. Sen sijaan keskityttiin auttamaan ihmisiä ja siirrettiin toimintoja suljetuista kirkoista verkkoon.

Niinpä seurakunnille oli yllätys, että pahimmat pelot eivät

4

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 10/2021

ESKO JÄMSÄ

toteutuneet. Kaikkien pääkaupunkiseudun suurten seurakuntayhtymien vuoden 2020 tilinpäätös oli positiivinen.

Helsingissä kirkollisverotulot lisääntyivät 1,4 miljoonaa euroa, minkä vuoksi verotuotto oli 4,9 miljoonaa yli budjetoidun. Kirkollisveroja saatiin Helsingistä 81,4 miljoonaa.

Helsingin seurakuntayhtymän lopullinen tulos oli 5,3 miljoonaa euroa alijäämäinen, koska rahoitustuotot toteutuivat budjetoitua pienempinä sijoitusten arvonalennusten vuoksi.

Ilman tätä Helsingin tulos olisi

ollut 1,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Hyvään tulokseen vaikuttivat kasvaneita verotuloja enemmän säästyneet menot.

Vaikka viime vuodesta selvittiin hyvin, tulevaisuus ei näytä aurinkoiselta. Kirkkoon kuuluvien osuus kaupunkilaisista on laskenut puoleen ja verotulojen ennakoidaan kääntyvän ensi vuonna laskuun. Vuonna 2030 niitä tulee 15 miljoonaa nykyistä vähemmän.

Seurakuntayhtymän johtajan Juha Rintamäen mukaan seurakuntien kassavarat, eli vuosien ja vuosikymmenten aika-

Juha Rintamäki, Lauttasaaren kirkkoherra ja Helsingin seurakun­ tayhtymän johtaja, istuu Lauttasaaren seurakunnan väistötiloissa Heikkiläntiellä. Lauttasaaren kirkkoa peruskorjataan parhaillaan.

K

un kahdessatoista suuressa kaupungissa kysyttiin 6 796 ihmiseltä, mitä he seurakunnaltaan eniten toivovat, vastaus oli selvä. Kirkon haluttiin keskittyvän toiminnassaan erityisesti auttamistyöhön.

Tämä käy ilmi seurakuntien tunnettuuskyselystä, joka toteutettiin helmi–maaliskuussa 2021. Kyselyn teettivät Kirkon viestintä ja kaksitoista suurta seurakuntaa tai seurakuntayhtymää Suomessa.

Seurakuntien toivottiin pitävän ennen kaikkea huolta vanhuksista ja vähäosaisista sekä tukevan ihmisiä elämän kriiseissä. Seuraavaksi tärkeimmäksi kyselyssä nousivat mielekkään tekemisen järjestäminen lapsille ja nuorille sekä mukanaolo elämän tärkeimmissä hetkissä.

Kirkon halutaan myös pitävän hyvää huolta hautausmaista.

PÄÄKAUPUNKISEUDULLA KYSELYYN vastanneet pitivät tärkeimpänä auttamiseen liittyviä asioita. Vastaajat odottivat seurakunnilta vielä nykyistä enemmän, sillä näissä tehtävissä onnistumisessa nähtiin parantamisen varaa.

Ihmisten odotukset ja arvio onnistumisesta kohtasivat parhaiten monipuolisten jumalanpalvelusten järjestämisessä ja kristillisen perinteen siirtämisessä seuraaville sukupolville.

Pääkaupunkiseudulla koettiin muuta maata tärkeämmäksi myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tukeminen. Näin varsinkin Helsingissä.

Helsingin seurakuntien viestintäpäällikkö Kimmo Holappa nostaa esille sen, että Helsingissä vastaajien odotukset liittyvät myös maahanmuuttajien tukemiseen. Hän arvioi, että pääkaupungin asukkaissa on eri-

na kertyneet rahavarat, ovat nyt 182,5 miljoonaa euroa.

– Jos kaikki kiinteistöjen vaatimat investoinnit toteutettaisiin täysimääräisesti tulevien vuosien aikana, vuoden 2030 lopussa rahavaroja olisi enää 3,7 miljoonaa euroa. Laskelmassa on huomioitu toimintakulujen leikkausta 1,5 prosentilla vuosittain. On selvää, että suuresta osasta kiinteistöjä pitää luopua ja myös työntekijämäärä vähenee, Rintamäki sanoo.

Helsingin seurakunnat aikovat vastata haasteeseen uudella, nyt tekeillä olevalla strategialla. Rohkeasti yhdessä -proses-

tyisen paljon niitä, joille ihmisoikeudet ja tasa-arvo ovat tärkeitä myös suhteessa kirkkoon. Tätä korostavat erityisesti nuoret naiset.

KYSELYSSÄ VASTAAJIA pyydettiin kuvailemaan seurakuntaansa yhdellä laatusanalla. Helsingissä korostuivat helposti lähestyttävä, etäinen, näkymätön, uskonnollinen ja laaja.

Kimmo Holapan mukaan tutkimuksesta käy ilmi, että pienikin kontakti seurakuntaan vaikuttaa, ja yleensä positiiviseen suuntaan.

Suurta eroa ei näytä olevan siinä, onko kyselyyn vastaaja osallistunut konkreettisesti toimintaan vai saanut seurakunnasta merkitykselliseksi kokemansa viestin.

Tutkimuksessa kysyttiin, missä vastaajat ovat kuluneen vuoden aikana seurakuntia kohdanneet.

Uutismedia ja käynnit hautausmaalla nousivat kärkeen. Kirkolliset toimitukset olivat Helsingissä seuraavina.

Monipuolisen viestinnän merkitys on kaupunkiseudulla suuri. Tärkeimmät välineet ihmisten tavoittamisessa ovat pääkaupunkiseudulla Kirkko ja kaupunki -media, erityisesti painettu lehti, ja seurakuntien nettisivut.

Kirkko ja kaupungin oman lukemistutkimuksen mukaan lehti on ainoa tai lähes ainoa side seurakuntaan lähes kolmannekselle lukijoista.

KYSELYSSÄ TUTKITTIIN kaupungeissa asuvien tunteita kirkkoa ja lähintä seurakuntaa kohtaan. Pääkaupunkiseudun seurakuntiin liitettiin useimmin seuraavia tunteita: tyytyväisyys, myötätunto, ilo, kiinnostus, rakkaus ja pettymys. Sanallisista viesteistä selvisi, että pettymykseen vaikutti esimerkiksi se, ettei saanut apua tai puhelimeen ei vastattu. Lisäksi pettymystä aiheutti esimerkik-

sin avulla pyritään siihen, että seurakunnat olisivat jatkossakin vahvasti läsnä ihmisten elämässä ja auttaisivat siellä, missä apua tarvitaan.

Lue lisää aiheesta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

Kaksi seurakuntaa tutkii yhdistymistä Mikaelin ja Vartiokylän seurakuntien seurakuntaneuvostot ovat päättäneet käynnistää selvitystyön siitä, millaiset edellytykset seurakunnilla olisi yhdistyä ja olisiko siitä hyötyä.

Hautausmaa on suomalaisille erityisen merkityksellinen paikka, johon liitetään myös hengellisyys. Kuva on Malmin hautausmaalta.

”

PIENIKIN KONTAKTI SEURAKUNTAAN VAIKUTTAA, JA YLEENSÄ POSITIIVISEEN SUUNTAAN.

KIMMO HOLAPPA

si erimielisyys suhtautumisessa seksuaalivähemmistöihin.

Tutkimuksen mukaan enemmistö piti seurakuntia luotettavina, suvaitsevaisina, avoimina ja uskottavina ja myös rutiininomaisina, varovaisina ja kangistuneina.

Aineistosta käy ilmi, että Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä 67–68 prosenttia kirkkoon kuuluvista vastaajista tuntee positiivisia tunteita omaa tai lähintä seurakuntaa kohtaan. Negatiivisia tunteita tuntee 7–8 prosenttia.

Selvitystyö valmistuu ensi syksynä, syys–lokakuussa. Sen toteuttavat Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Martti Häkkänen ja Vartiokylän seurakunnan kirkkoherra Jukka Pakarinen.

– Vuosien aikana sopeuttamistoimet ja taloudelliset arviot Helsingin seurakunnissa ovat herättäneet pohdintaa siitä, miten seurakuntien toiminta ja työntekijöiden työpaikat turvataan meidän alueellamme, Häkkänen kertoo.

Helsingin piispa Teemu Laajasalo on aloittanut koko Helsingin seurakuntayhtymää ja sen

Merkityksettömäksi seurakunnan kokee 22–26 prosenttia vastanneista. Kirkon kannalta huolestuttavinta on, että kirkosta eroamista harkitsevien joukossa on eniten niitä, joille kirkko on merkityksetön.

KIRKON TUTKIMUSKESKUKSEN tutkijan Kimmo Ketolan mukaan tämä aika on yksilökeskeinen, ja ihmiset arvioivat suhdettaan instituutioihin entistä kriittisemmin.

– Jotta kirkko tai seurakunta koettaisiin merkitykselliseksi, niiden täytyy olla merkityksellisiä henkilökohtaisella tasolla. Sen, mitä kirkko tekee tai viestii, täytyy resonoida positiivisesti omien tärkeiden kokemusten, arvojen tai elämäntavan kanssa. Ihmiset ovat erilaisia, ja moniarvoisessa yhteiskunnassa on haastavaa yrittää viestiä heille kaikille jotain positiivista. Aina on joku, jolle viesti särähtää, Ketola sanoo. ■

seurakuntia koskevan rakennemuutosselvityksen.

Piispan selvitys valmistuu tämän vuoden aikana. Mikaelin ja Vartiokylän seurakuntien selvitykset annetaan tausta-aineistoksi piispan selvitystä varten.

– On viisasta lähteä ennakoiden liikkeelle, katsoa tilannetta paikallisesti ja käydä keskustelua seurakuntaneuvostojen varapuheenjohtajien ja kirkkoherrojen kanssa. On myös miellyttävämpää tehdä selvitystyötä kirkkoherrojen kesken, Häkkänen sanoo.

Mikaelin seurakunta on vuonna 1981 irrotettu Vartioky-

län seurakunnasta. Seurakunnilla on lisäksi yhteisiä työntekijöitä. Mikaelin seurakunnassa jäseniä on noin 17 000, Vartiokylässä 8 000.

Koronaohjeet netistä Kirkkoihin pääsyä on avattu koronapandemian hellittäessä.

Tuoreimmat tiedot kesän aikana vallitsevista koronarajoituksista selviävät seurakuntien verkkosivuilta.

Lue lisää uutisia sivuilta kirkkojakaupunki.fi KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 10/2021

5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.6.–12.8.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Mukaan pääsee koronarajoitusten sallima määrä messuvieraita.

Kirkon ovi avataan klo 9.30. Suntio ohjaa istumapaikalle. Tarkemmat tiedot nettisivuillamme.

Juhannuspäivän sanajumalapalvelus la 26.6. klo 10 kirkossa.

TAPAHTUMIA Ajanvaraus diakonille 21.6.–16.7.

Ulla-Maija p. 09 2340 3843 ja 19.7.– 15.8. Heidi p. 09 2340 3842. Ruokaavun jakopaikat osoitteesta ruokaapu.fi.

Kesäkonsertit kirkossa toteutetaan, jos koronarajoitukset sallivat. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tarkistathan tiedot nettisivuiltamme. Konsertit:

Tapahtumiin voi tulla muutoksia Kannattaa varmistaa seurakuntien verkkosivuilta helsinginseurakunnat. fi, järjestetäänkö tapahtuma etukäteen ilmoitetulla tavalla, onko siihen tullut muutoksia tai onko se kokonaan peruttu.

This Land is Mine su 4.7. klo 18.

Klassista ja klassikoita. The Voice of Finland -voittaja Kalle Virtanen, tenori, ja Stefanie Tuurna, piano.

Lapsed caick laolacatt! su 18.7. klo 18. Ensemble Gamut! TRIO: Aino Peltomaa, laulu, perkussiot, harppu, Juho Myllylä, nokkahuilut, Ilkka Heinonen, jouhikot. Vanhaa musiikkia nykypäivän ihmisille.

Haydn ja Schubert ke 21.7. klo 18.

FiBO Players Irma Niskanen ja Hannu Vasara, viulu, Laura Kajander, alttoviulu, ja Lea Pekkala, sello.

Schwanengesang su 1.8. klo 18. F. Schubertin laulusarja. Jussi Vänttinen, baritoni, ja Juho Lepistö, piano.

Jazz-akvarelleja su 15.8. klo 18.

The Watercolors -yhtye Janne Saarinen, oboe, Ilkka Uksila, vibrafoni, ja Joonas Tuuri, kontrabasso.

Yhtyeen levynjulkaisukiertuetta.

Metsähartaus su 8.8. klo 16. Lähtö Pitkäkosken majalta, Kuninkaantammentie 19.

Yhteisvastuukeräys 2021 auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia

ESKO JÄMSÄ

Messu su klo 10. Kirkossa voi olla läsnä 30 henkilöä. Lisäksi verkkolähetys Facebook-sivulla.

Juhannuspäivänä la 26.6. klo 10 messu. Tervetuloa kirkkoon, ei verkkolähetystä.

Ad sextam to klo 12. Verkkolähetys Facebook-sivulla.

Ulkoilmamessu to 1.7. ja 5.8. klo 18 Hakavuoren kirkon sisäpihalla, Tolarintie 1, Ohjaajantien kautta.

Ota mukaan istuinalusta tai retkituoli. Kahvitarjoilu.

Ekaluokkalaisten kouluun siunaaminen ti 10.8. klo 18.

Kannelmäen seurakunta

IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

ISTOCK

Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 10–16 Verkkolähetykset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla, ei tarvita kirjautumista www.helsinginseurakunnat.fi/haaga Ulkotapahtumissa säävaraus

Yrittäjien hyvinvointiryhmä.

Pohdimme yrittäjyyttä, sen haasteita, vahvistamme hyvinvointia. Tied. ja ilm. psykologi Leea Halmetoja, leea.halmetoja2015@gmail.com tai tekstiviestillä p. 050 597 2911.

Luottamuksellinen ryhmä kokoontuu 5 x 90 min. kesäkuusta alkaen.

Huopalahden kirkon pihalla paljon uutta kivaa, muun muassa grilli.

Menokasvo

TAPAHTUMIA Kesäperhekerho to klo 10–11.30 kirkon pihalla.

Kesäkahvila to klo 11–13. Myyntipöytä.

Diakonian ajanvaraus ma klo 10–12, p. 050 476 7710.

Kesäillan musiikkia to 26.8. klo 19. Tero Latvala, viulu, Marko Ylönen, sello, Risto Lauriala, piano. Vapaa pääsy.

Lassilan viljelypalstan tapaamiset ti klo 10–12. Tule mukaan iloiseen joukkoon.

Solmuja parisuhteessa -ryhmä.

Kurssi on suunnattu pariskunnille, joiden suhde tuntuu vaikealta.

Pienryhmään otetaan haastattelujen kautta neljä paria. Hinta 300 e/ pari. Ohjaajina toimivat Heli Salo ja Sofia Honkanen. Kokoontumiset 28.9.–2.11. Tied. ja ilm. 30.8. menn. sofia.honkanen@evl.fi, p. 050 380 2356.

Sururyhmiä Länsi-Helsingissä syksyllä. Oletko menettänyt läheisesi? Sururyhmässä voit jakaa ajatuksiasi ja tunteitasi yhdessä toisten kanssa. Tule mukaan, kun pahin surusi on hellittänyt. Vetäjinä Mia Salmio ja Tuula Sääksi. Ke 15.9.–20.10. klo 17.30–19 Huopalahden kirkolla, Vespertie 12. Ilm. mia. salmio@evl.fi 1.–10.9. p. 09 2340 5128. Ke 17.11.–15.12. klo 17.30–19 Munkkivuoren kirkolla, Raumantie 3. Ilm. Mia Salmiolle 11.11. menn.

6

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 10/2021

Sielun- ja hävikkiruokaa Kryptassa Helsingin tuomiokirkon kryptaan on avattu ensi kertaa seurakuntien hävikkiruokaravintola Waste & Feast.

Tuomiokirkkoseurakunnan turistityön palvelupäällikkö Anni Roiha, millainen ruokalista Café Kryptassa on tänä kesänä?

– En tiedä. Saamme kaupungin ja kirkon yhteisestä hävikkiruokaterminaalista Stadin safkasta raaka-aineita kahdesti viikossa, ja jää aina nähtäväksi, mitä kokki niistä loihtii. Kahvilatuotteet pysyvät kuitenkin kutakuinkin samoina, eli tarjolla on pullaa, piirakkaa, sämpylää, virvokkeita ja niin edelleen.

Tuomiokirkon kryptassa on kesän mittaan esillä kuusi taidenäyttelyä.

Millaisia nämä näyttelyt ovat?

– Kesäkuun 20. päivä saakka on esillä helsinkiläisen Tellervo Viitaniemen näyttely Rakkauden laulu. Maalauksissaan ja piirroksissaan taiteilija pohtii dialektista ulospääsyä ja rakkauden säilyttämistä. Juhannusviikolla avautuu lappilaisen Anna Almin näyttely

– Jää aina nähtäväksi, mitä kokki raaka-aineista loihtii, sanoo Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan turistityön palvelupäällikkö Anni Roiha.

Minä maalasin kuvasi. Näyttely tuo kasvot lähelle ihmistä. Esillä olevissa maalauksissa ovat aiheena tavalliset miesten kasvot piirustuksellisen tarkalla tyylillä toteutettuina.

Millaisia koronarajoituksia Café Kryptassa on?

– Asiakaspaikkoja on käytössä puolet normaalista, ja kahvilan pöydät on asetettu riittävän etäisyyden päähän

toisistaan. Krypta on tilana suuri, joten siellä on helppo säilyttää turvavälit. Tarjoamme mahdollisuuden käsihygieniasta huolehtimiseen. Suosittelemme maskin käyttöä kaikille tiloissamme vieraileville.

JUHANI HUTTUNEN Café Krypta, Kirkkokatu 18, on avoinna elokuun 20. päivään saakka ma–pe klo 11–15, lounas klo 11–13.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.6.–12.8.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3, avoinna to klo 9–13.

Palvelemme myös p. 09 2340 5100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6 Olemme Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa!

JUMALANPALVELUKSET Messu su 20.6. klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Hartikainen. Messuun voi osallistua max. 60 henkilöä kirkossa.

Tarkista infonäytöiltä/ilmoitustauluilta ajankohtaiset voimassa olevat kokoontumisrajoitukset ke 23.6. lähtien.

Messu Munkkiniemen kirkossa klo 11. La 26.6. Vähäkangas, su 27.6.

Harju, su 4.7. Frilander, su 11.7.

Harju, su 18.7. Vähäkangas, su 25.7.

Hartikainen.

Messu Munkkivuoren kirkossa klo 11. Su 1.8. Harju, su 8.8. Vähäkangas.

TAPAHTUMIA Kesäkahvila Munkkivuoren kirkolla ti ja to klo 11–13 ja Munkkiniemen kirkolla klo 13. Tule juomaan kuppi kuumaa ja rupattelemaan hyvässä seurassa. Munkkivuoressa diakoniatyöntekijä tavattavissa, Munkkiniemessä ohjelmassa papin pitämä pieni hartaushetki. Kokoonnumme pääosin ulkona koronarajoitukset ja sää huomioiden.

Ekaluokkalaisten kouluun siunaaminen ti 10.8. klo 18–19 Munkkivuoren kirkossa. Siunaamme koulunsa aloittavien lasten koulutien, tilaisuuden jälkeen jäätelötarjoilu.

Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–11 p. 09 2340 5128.

Seuraa netistä, ilmoitustauluilta ja infonäytöiltä ajankohtaista tapahtumaviestintää!

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: Avoinna toistaiseksi vain puhelimitse ja sähköpostitse ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4. www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

ANU YLÄ-JUSSILA

ikäihmisiä. Lahjoita Kannelmäen seurakunnan keräykseen MobilePay-numeroon 47535, nettilahjoitussivulla yhteisvastuu.fi/kannelmaki tai Yhteisvastuun pankkitilille seurakuntamme viitenumerolla 308171: Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75, Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28.

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset kirkossa ja verkkolähetyksenä Facebookissa.

Ajankohtaiset tiedot rajoituksista kotisivuiltamme.

Messu su 20.6. klo 10. Jukka Vanne, Siiri Luoma, Kylli Ahola.

Messu juhannuspäivänä 26.6. klo 10. Jukka Vanne, Tiia Orpana.

Messu su 27.6. klo 10. Tiia Orpana, Jukka Vanne.

Messu su 4.7. klo 10. Jukka Vanne, Haka Kekäläinen, Kylli Ahola.

Messu su 11.7. klo 10. Haka Kekäläinen, Siiri Luoma, Kylli Ahola.

Messu su 18.7. klo 10. Jukka Vanne.

Messu su 25.7. klo 10. Haka Kekäläinen.

Messu su 1.8. klo 10. Maika Vuori.

Konfirmaatiomessu su 8.8. klo 10.

Haka Kekäläinen, Tiia Orpana.

TAPAHTUMIA Kouluun lähtevien siunaus ti 10.8. klo 18. Pilvi Listo, Sanna Yli-KoskiMustonen, Maika Vuori.

Diakonian ajanvaraus ma klo 11–12 Siiri Luoma, p. 09 2340 5668, ja to klo 11–12 Pia Saarela, p. 09 2340 5648.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, avoinna ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, avoinna joka päivä klo 12–15 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, avoinna la–su klo 12–15 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, avoinna joka päivä klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo.@helsinkicathedral @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Kukoistava hautausmaa kutsuu kuljeskelemaan Kesällä hautausmaat puhkeavat täyteen loistoonsa. Malmin hautausmaan kauneuteen pääsee tutustumaan esimerkiksi Avoimet puutarhat -päivänä 20.6. Tuolloin hautausmaan puutarhasta voi nauttia itsenäisellä kierroksella kartan ja ohjeiden avulla.

20.6. Ison kappelin edessä järjestetään myös sanajumalanpalvelus, jonka pappina toimii Jukka Holopainen. Tilaisuudessa kuullaan Mari Kätkän, Inna Vintturin ja Juha Vintturin kesäistä musiikkia.

Kartat ja ohjeet itsenäiselle puutarhakierrokselle löytyvät Pihlajamäen portilta, Ketokivenkaaren portilta ja kappelin odotustilasta 20.6. klo 9 alkaen.

Taidetta kryptassa Tuomiokirkon krypta täyttyy kesällä taiteesta. Vaihtuvat näyttelyt käsittelevät rakkautta, ihmisiä ja pyhyyttä.

9.‒20.6. Rakkauden laulut -näyttelyssä yhdistyvät Tellervo Viitaniemen maalaukset ja Konsort Karhean ja Meren Sisarten keskiaikaiset laulut.

22.6.‒4.7. nähtävässä Minä maalasin kuvasi -näyttelyssä on esillä lappilaisen Anna Almin maalaamia kasvokuvia tavallisista miehistä, joiden ei pitänyt päätyä gallerioiden seinille.

7.7.‒24.7. Pyhä-näyttely lähestyy viiden nykytaiteilijan kautta kysymystä siitä, mikä on pyhää.

27.7.‒8.8. Avoimen ikkunan äärellä -näyttely kokoaa yhteen Timo Hämäläisen maalaamia saarnatekstien inspiroimia kuvia.

Näyttelyt avoinna ma-la 11–17, su 12–17. Vapaa pääsy, kulku Kirkkokatu 18 tai hissillä kirkkosalista.

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, suorana myös Youtubessa ja Facebookissa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa, kuukauden 1. sunnuntai klo 14 Suomenlinnan kirkossa, Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa klo 19.

Torstaisin klo 12 viikkomessu Tuomiokirkossa.

Lauantaisin klo 18 iltakirkko Tuo-

miokirkossa.

Kirkkoon voi osallistua rajoituksien mukaiset henkilömäärät, lisät. helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

TAPAHTUMIA Café Krypta auki Tuomiokirkon kryptassa ma–pe klo 11–15. Päivittäin klo 11–13 lounas 5 e. Myynnissä pullaa, suolaisia ja makeita piirakoita, täytettyjä leipiä.

Kesän Avoimet Ovet kutsuu 31.8. asti Tuomiokirkkoon vierailulle

joka päivä klo 9–21. Ilm. iltapäivystäjäksi: vapaaehtoistyo.fi.

Opastetut kierrokset Tuomiokirkossa, lisät. helsingintuomiokirkko. fi.

Cathedral Shop Tuomiokirkon tapulissa, lisät. helsingintuomiokirkko.fi.

Musiikillinen rukoushetki su 20.6. ja 18.7. klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Jukka ja Tove Leppilampi.

Juhannuspäivän jumalanpalvelus la 26.6. klo 10 Tuomiokirkossa.

Luottamuksen messu su 27.6. klo 12 Hyvän toivon kappelissa.

Ekumeeninen aamurukous to klo 8.30. Lisät. tapahtumakalenterista helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Elämälle kiitos -juhla ti 29.6.

Kirkkoherra Marja Heltelä täyttää 60 v. Juhlitaan elämää ja keskikesää klo 15 alk. Tuomiokirkossa kiitoshetkellä ja sen jälkeen jazzkonsertilla kirkon pihalla. Pientä tarjoilua. Mahd. muistamiset SLS:n kautta Syyrian sodan lapsille FI16 8000 1400 1826 72, viestikenttään ”Marja Heltelä 60 v”.

Tuomiokirkon kryptan näyttelykesässä rakkautta, ihmisiä ja pyhyyttä. Rakkauden laulut -näyttelyssä 9.–20.6. esillä Tellervo Viitaniemen maalauksia ja piirroksia rakkaudesta. Äänimaailmana Konsort Karhean ja Meren Sisarten keskiaikaisia ja renessanssiajan lauluja. Minä maalasin kuvasi -näyttelyssä 22.6.–4.7. lappilaisen Anna Almin maalaamia kasvokuvia tavallisista miehistä, joiden ei pitänyt päätyä gallerioiden seinälle. Pyhä-näyttelyssä 6.–25.7. viisi nykytaiteilijaa Ola Kolehmainen, Elina Merenmies, Mikko Paakkola, Ulla Remes ja Henry Wuorila-Stenberg kysyvät, mikä on sinulle pyhää? Avoimen ikkunan äärellä -näyttely 27.7.–8.8. Ihminen on iankaikkisuusolento ennen ja jälkeen tämän elämän. Esillä saarnatekstien inspiroimia kuvia Timo Hämäläisen maalaamana.

Näyttelyt avoinna ma–la klo 11–17, su klo 12–17. Vapaa pääsy, kulku Kirkkokatu 18 tai hissillä kirkkosalista. Koronarajoitukset huomioitu.

Lisät. helsingininseurakunnat.fi/ tuomiokirkko.

Helsingin Urkukesän konsertteja kesäkuussa suorana Urkukesän Facebooksivulla ti klo 12 Vanhasta kirkosta, ke ja pe klo 12 Tuomiokirkosta.

Iltakonserttisarjat alkavat heinäkuussa. Lisät. urkukesa.fi.

Omaishoitajien retki Mustasaareen to 26.8. klo 10–16. Hinta 10 e.

Ilm. ja lisät. 2.8.–11.8. Kallion seurakunnan diakoniatyöntekijä Nina Klemmt p. 09 2340 3634.

Ajankohtaiset tiedot helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Podcastit helsingintuomiokirkkoseurakunta.fi/podcastit.

Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–21.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 10/2021

7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.6.–12.8.

Pappi tavattavissa Tuomiokirkossa ti ja to klo 15–17.

Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14D varmimmin ke klo 12–12.30.

Muulloin ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse. Yhteyst. virastosta tai netistä.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2.

Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, Diakonian ajanvaraus ma, ti klo 9–10 ja to klo 12–13 p. 09 2340 3618

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Helsingin Urkukesän päiväkonsertti netissä. 17.6.

Dag-Ulrik Almqvist, 24.6.

Teemu Suominen. Nähtävissä kallionseurakunta.fi.

Helsingin Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Kallion kirkossa. 1.7. Dag-Ulrik Almqvist, 8.7. Sirkka-Liisa JussilaGripentrog, 15.7. Dag-Ulrik Almqvist, 22.7. Santeri Siimes, 29.7.

Dag-Ulrik Almqvist, 5.8. Vivika Oksanen, tanssitaiteilija Inka Pohjonen, 12.8. Anna Maria Böckerman. Vapaa pääsy.

Helsingin Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa.

5.7. Olli Pyylampi, 12.7. Irina

8

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 10/2021

Tutustu Helsingin Waste&Feast-ravintoloihin

Seurakunnan päämessu sunnuntaisin klo 11 Facebookissa suoratoistona.

Juhannuspäivän messu la 26.6. klo 11 kokoontumisrajoitusten puitteissa sekä Facebookissa.

Viikkomessu keskiviikkoisin klo 19 ajankohtaisten kokoontumisrajoitusten puitteissa.

Kesäillan hartaus kuun ensimmäinen keskiviikko klo 19.

Ehtoollinen koronaturvallisesti sunnuntaisin klo 12–13 Heikkiläntien seurakuntasalissa. Tarvittaessa saat yksityisen ehtoollisen päivystävältä papilta. Soita ja sovi aika.

Kauppojen ylijäämäruokaa hyödyntävät Waste&Feast -ravintolat tarjoavat edullisia ja hyvää tekeviä lounaita ja kahvihetkiä läpi kesän.

Café Krypta Helsingin Tuomiokirkon alakerrassa. Sisäänkäynti Kirkkokatu 18 tai hissillä kirkkosalista. Kahvila auki ma–pe klo 11–15, lounas klo 11–13.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo, Hämeentie 73.

Kahvila avoinna ma–ti klo 9–13, ke klo 11–18, to klo 9–12.

Malmin Varustamo, Pekanraitti 16. Noutolounas 2–6 euroa ma–pe klo 11–13. ti 22.6. asti. 1. –29.7. kesäkahvila auki ti– to klo 11–15.

Matteuksen Varustamo, Turunlinnantie 3, Itäkeskus.

Noutolounas 2–6 euroa ma–pe klo 11–13 ti 22.6. asti. 1. –22.7. kesäkahvila avoinna to–to klo 11–15.

Waste&Feast Alppila, Alppilan kirkko Kotkankatu 2. Ke 23.6. asti tarjolla noutoruokaa 2–6 euroa ti klo 11–13 ja ke klo 16–18 tai niin kauan kuin ruokaa riittää. Kesäkuussa kesäkahvila on auki keskiviikkoisin klo 12–14.

TAPAHTUMIA

ISTOCK

Kalliossa: Iltamessut tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 18.

Messu sunnuntaisin klo 10. 20.6.

Hirvonen, Pyylampi, 27.6. Partti, Pyylampi, 4.7. Lindfors, Pyylampi, 11.7. Hurmerinta, Oksanen, 25.7.

Partti, Niskala, 1.8. Hurmerinta, Oksanen, 8.8. Paananen, Niskala.

Juhannuspäivän kansanlaulukirkko la 26.6. klo 10. Lindfors, Pyylampi.

Pride-viikon sateenkaarimessu pe 2.7. klo 18. Partti, Pyykkö, Suhonen, Iivanainen, Puunenä, Äänisetkuoro.

Messu su 18.7. klo 10. Nimikkolähettimme Ilse Paakkinen saarnaa, liturgina kirkkoherra Riikka Reina, kanttori Vivika Oksanen.

Alppilassa: Kansanlaulukirkko su 20.6. klo 16.

Hirvonen.

Tasausmessu sunnuntaisin klo 16.

27.6. Partti, 4.7. Lindfors, 11.7.

Hurmerinta,18.7. Reina, 25.7. Partti, 1.8. Hurmerinta, 8.8. Paananen.

Tilaisuudet verkossa. Jumalanpalvelukset ovat nähtävillä myös Kallion seurakunnan YouTubekanavalla.

JUMALANPALVELUKSET

Tapahtumiin voi tulla muutoksia Kannattaa varmistaa seurakuntien verkkosivuilta helsinginseurakunnat. fi, järjestetäänkö tapahtuma etukäteen ilmoitetulla tavalla, onko siihen tullut muutoksia tai onko se kokonaan peruttu.

Vavilova, 19.7. Markku Hietaharju, 26.7. Heli Peitsalo, 2.8. Matti Vaakanainen, 9.8. Johannes Skoog.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Yhteinen sävel. Yhteislaulua Alppilan kirkon pihalla torstaina 22.7. klo 19. Kanttorit laulattavat toivelauluja kirkon pihalla. Laulutoiveet Instagramiin tai Facebookiin @musiikkiakallionkirkossa.

Brunssipiknik perheille Kallion kirkkopuistossa 7.8. Tarjolla on ruokaa, livemusaa, puuhaa lapsille ja rentoa oleilua! Ruokaa on saatavilla klo 11–13. Seurakunta tarjoaa lapsille ruuat. Waste&Feastin kautta voi tilata etukäteen brunssikassin aikuisille, ja grilli laitetaan kuumaksi omia eväitä varten.

Kouluun lähtevien siunaus Kallion kirkossa ti 10.8. klo 17 ja 18.30.

Tulevat ekaluokkalaiset saavat kutsun kotiin heinäkuun lopussa.

Tervetuloa!

Omaishoitajien retki Helsingin Mustasaareen to 26.8. klo 10–16.

Hinta 10 e. Ilm. ja lisät. 2.8.–11.8.

Kallion seurakunnan diakoni Nina Klemmt p. 09 2340 3634. Retki on

tarkoitettu Tuomiokirkkoseurakunnan, Paavalin, Kallion sekä Meilahden seurakunnan alueen omaishoitajille.

Diakonia ajanvaraus ma, ti klo 9–10 ja to klo 12–13 p. 09 2340 3618.

Voit myös tulla varaamaan ajan Alppilan kirkolle osoitteeseen Kotkankatu 2, 2. krs.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Heikkiläntie 7, kerros 4.

Puhelinpalvelu avoinna ma, ke ja pe, klo 9–12, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Diakoniatoimiston päivystyspuhelin palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 10– 11 numerossa 09 2340 4318, heinäkuussa, kesälomien takia vastaanottoaikoja rajoitetusti Osoitteet: Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen aikainen väistötila Heikkiläntie 7, kerros 4.

Avoinna arkisin klo 10–18

Kesäkonsertti taivasalla to 17.6. klo 14 Lauttasaaren Kartano, Otavatie 10.

Kesäkonsertti taivasalla to 24.6. klo 14 Lauttasaaren Senioritalo, Pohjoiskaari 1.

Pop up -toimintaa lapsille ja perheille 28.6.–2.7 sekä 26.–30.7. ma–pe klo 10–16.

Aino-kanttorin kesämuskari Kasinonrannalla ke 30.6. klo 10.

Kesäkonsertti taivasalla to 1.7. klo 14 Taloyhtiö, Myllykallionrinne 2.

Rantamessu Särkiniemen rantakallioilla su 4.7. klo 11. Opastus Särkiniementien päästä. Säävaraus.

Kesäkonsertti taivasalla to 8.7. klo 14 Hoivakoti Harmonia, Melkonkatu 22 A. Kesäkonsertti taivasalla to 15.7. klo 14 Hoivakoti Untuva, Haahkapolku 3.

Kesäkuulumiset Kasinonrannalla pe 16.7. klo 15–17. Paikalla pastori Kristiina Hannulla ja kesäteologi.

Kesäkonsertti taivasalla to 22.7. klo 14 Taloyhtiö, Lauttasaarentie 18.

Rantamessu Särkiniemen rantakallioilla su 1.8. klo 11. Säävaraus.

Ekaluokkalaisten koulutielle siunaaminen ti 10.8. klo 18–18.30.

Lähetämme henkilökohtaiset kutsut v. 2014 syntyneille lapsille.

Perheleiri 13.–15.8. Lohjan Lohirannassa. Lisätietoa nettisivuillamme.

Seuraa somessa: Facebook: Lauttasaaren seurakunta Instagram: lauttasaarensrk

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu 20.6. klo 10. Valkeapää, Hakkarainen.

Konfirmaatio 20.6. klo 12/13.30/15.

Toivonen, Hakkarainen.

Puolen tunnin messu 23.6. klo 18.

Valkeapää, Hakkarainen.

Juhannuspäivän messu sisäpihalla 26.6. klo 12. Valkeapää ja Hakkarainen.

Messu 27.6. klo 10. Pöysti ja Hakkarainen.

Puolen tunnin messu 30.6. klo 18.

Valkeapää, Hakkarainen.

Messu 4.7. klo 10. Flinck, Koivisto, Hakkarainen.

Puolen tunnin messu 7.7. klo 18.

Koivisto, Hakkarainen.

Messu 11.7. klo 10. Valkeapää, Hakkarainen.

Konfirmaatio 11.7. klo 12/13.30. Toivonen, Hakkarainen.

Puolen tunnin messu 14.7. klo 18.

Valkeapää, Oksanen.

Messu 18.7. klo 10. Koivisto, Andersson.

Puolen tunnin messu 21.7. klo 18.

Flinck, Niskala.

Messu 25.7. klo 10. Flinck, Oksanen.

Puolen tunnin messu 28.7. klo 18.

Flinck, Niskala.

Messu 1.8. klo 10.

Konfirmaatio 1.8. klo 12. Aitolehti, Toivonen, Niskala.

Puolen tunnin messu 4.8. klo 18.

Rannanpää-Kortelainen, Hakkarainen.

Messu 8.8. klo 10. Pöysti, Rannanpää-Kortelainen, Hakkarainen.

Puolen tunnin messu 11.8. klo 18.

Kanala, Hakkarainen.

TAPAHTUMIA Pihakahvila ke klo 14–15.

Lempeää liikuntaa ke klo 13.15–14 pihalla.

Kävellään yhdessä to klo 13. Lähtö pihalta.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846.

Kesäkuusta elokuuhun kirkko avoinna ma–to klo 11–15. Kesäkuussa kirkolla pappi tavattavissa ke klo 17–18. Kesäkuussa ke on pidennetty aukioloaika klo 11–18.

Hyötyruokajakelu 1.6.–31.8. ti ja to klo 14 Hämeentie 73.

Omaishoitajien retki Mustasaareen to 26.8. klo 10–16. Hinta 10 e.

Ilm. ja lisät. 2.8.–11.8. Kallion seurakunnan diakoniatyöntekijä Nina Klemmt p. 09 2340 3634.

Varhaiskasvatuksen syksyn toiminta: Kouluun lähtevien siunaus.

Elokuussa ensimmäisen luokan aloittavien rastirata kirkon ympäristössä ti 10.8. klo 17–19.

Muskarit 0–3-vuotiaille Paavalinkirkolla 23.8. alkaen ma ja to.

Ilmoittautumiset 3.8. alkaen nettisivujen kautta (Paavalin lapset ja perheet/muskarit).

Perhekahvila 26.8. alkaen to klo 9–11.

Sylivauvat – ensimmäisen lapsen saaneiden äitien ryhmä 31.8. alkaen ti klo 9.30–11.

Odottavien teehuone 1.9. alkaen ke klo 17–18.30.

Tiedustelut tuija.heinonen@evl.fi.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.6.–12.8.

Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ke klo 13–17 Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, suljettu 1.6.–31.8. p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Puhelinpalvelu 09 2340 6300, ma–pe klo 10–15, ke klo 13–17 Diakonia p. 09 2340 6318 Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Arki-illan ehtoollinen Töölön kirkolla keskiviikkoisin klo 18, Fokuksessa torstaisin klo 18.

Pappi tavattavissa Temppeliaukion kirkolla ma–pe klo 10–14, puhelimitse ma–pe klo 10–14 p. 09 2340 6302.

Diakonia tavoitettavissa arkisin virka-aikana p. 09 2340 6318.

Puhelinajan varaus verkkosivullamme seurakuntatoolo.fi/apua-jatukea/diakonian-ajanvaraus.

Fokus auki keskustelua varten ma–su klo 12–18.

Temppeliaukion kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe. Tarkistathan ajantasaiset aukiolotiedot ja tapahtumatarjonnan verkkosivuiltamme temppeliaukionkirkko.fi.

Tule mukaan opastetuille kierroksillemme ”Temppeliaukion kirkko 15 minuutissa” ja ”Temppeliaukion kallioilla”!

Raamattupiiripäivät Ruskeasuon Rastin seurakuntakeskuksessa. La 17.7. klo 12–20 käydään keskustellen läpi Johanneksen evankeliumia. La 24.7. klo 12–20 käydään keskustellen läpi Markuksen evankeliumia. Kahvitarjoilu. Voit osallis-

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6

Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10 (paitsi 27.6.) ja Myllypuron kirkossa klo 12 (paitsi 20.6.).

Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 26.6. klo 10. Kulosaaren kirkossa. Myllypurossa ei messua.

Kesäinen viikkomessu ke 30.6. ja to 29.7. klo 17 Laiturissa.

Voit seurata jumalanpalvelusta koko kesän myös kotoa käsin. Lue lisää nettisivuiltamme.

Tarkista tilaisuuden toteutuminen aina nettisivuiltamme tai kirkkojen ilmoitustauluilta koronatilanteen vuoksi.

TAPAHTUMIA Tarkista tilaisuuden toteutuminen aina nettisivuiltamme tai kirkkojen ilmoitustauluilta koronatilanteen vuoksi.

Kesäkahvilat Kulosaaressa to 17.6., to 15.7. ja to 12.8. klo 18 kellotapulilla ja to 1.7. ja to 29.7. klo 13 kirkon pihalla.

Laulun siivin -kesäkahvila ke 23.6., ke 7.7., ke 21.7. ja ke 4.8. klo 18 Myllypuron kirkon pihassa.

Oodi Beethovenille ti 29.6. klo 19 Myllypuron kirkossa.

Metrolla musiikkiin -konsertti. Felis-kvartetti: Sirkka Kautonen, viulu, Leena Kiiski, viulu, Helka Hakasalo, alttoviulu ja Marion Göbel, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Laulun siivin-yhteislaulutilaisuudet ke 30.6., ke 14.7., ke 28.7. ja ke 11.8. klo 14 Kulosaaren kirkon pihalla. Kahvit klo 13.30 alkaen.

Kesäkahvilat Herttoniemen kirkon portailla to 1.7. ja to 29.7. klo 14.

Yhteislaulutilaisuus la 18.7. klo 15 Knusbackan pihapiirissä Herttoniemen kartanoalueella.

Ilon ja surun puutarhoista ti 20.7. klo 19 Myllypuron kirkossa. Metrolla musiikkiin -konsertti. Aapo Järvinen, huilu, Vuokko Lahtinen, alttoviulu, ja Hilda Kunnola, harppu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Yhteislaulutilaisuus Herttoniemen siirtolapuutarhan riihellä su 25.7. klo 15. Kahvila auki klo 13–15.

Kouluun lähtevien siunaaminen ti 10.8. klo 18 Myllypuron kirkossa.

Diakonian ajanvaraus puhelimitse ma klo 13–14 ja ke klo 9–10 numerosta 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 10–12 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Ei jakoa juhannusaattona. Lisätietoja Sinikka Backman p. 050 596 8946.

Lisätietoja toiminnasta internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/ herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme facebook.com/herttoniemenseurakunta.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET

JUMALANPALVELUKSET

Tule juhlimaan elämää ja keskikesää Elämälle kiitos -juhla järjestetään Tuomiokirkossa 29.6. klo 15 alkaen. Silloin juhlitaan elämää ja keskikesää kirkkoherra Marja Heltelän täyttäessä 60 vuotta. Tilaisuus alkaa kiitoshetkellä kirkossa ja jatkuu jazz-konsertilla kirkon pihalla. Tarjolla pientä syötävää. Omat eväät ovat sallittuja.

ISTOCK

Ajantasaiset tiedot verkkosivuillamme seurakuntatoolo.fi.

Messut ja sanajumalanpalvelukset ovat myös katsottavissa suorana YouTube-kanavallamme.

Messu sunnuntaisin Temppeliaukion kirkossa klo 10, Meilahden kirkossa 20.6., 4.7., 18.7., 1.8. klo 12, Töölön kirkossa 27.6., 11.7., 25.7., 8.8. klo 12.

Ilmastomessu 20.6. Temppeliaukion kirkossa klo 10. Yhteistyössä Kirkon Ulkomaanavun ja Gospel Helsingin kanssa, johtajanaan Nina Pakkanen. Saarna KUAn vs. sidosryhmätyön päällikkö Tuulia Kokkonen, liturgia Hilkka Niemistö.

Messu juhannuspäivänä la 26.6. klo 10 Temppeliaukion kirkossa.

tua koko ohjelmaan tai tulla mukaan haluamaksesi ajaksi.

Maksuton tilaisuus. Vetäjänä Merja Vuolteenaho.

Raamattupiiri Fokuksessa 17.6. klo 16.15–17.45. Käsittelyssä Johanneksen kirjeet. Vetäjänä Merja Vuolteenaho. Raamattupiiri jatkuu taas 19.8. alkaen.

Torilla tavataan! Toripappi tavattavissa Töölöntorilla klo 11–13 torstaisin 17.6., 24.6., 5.8., 12.8.

Rohkeammassa Hengessä 1.7. klo 18–19.30. Tervetuloa Facebookiin seuraamaan Temppeliaukion kirkosta verkkoon lähetettävää keskustelua (Helsinki Pride -viikko 28.6–4.7.2021). Keskustelemassa poliitikko, feministi Fatim Diarra, Islamia queeristi -hankkeen perustaja Mire Mroué, yliopistopappi, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen pappi Laura Late Mäntylä, johtava asiantuntija, kirkolliskokousedustaja Hanna Mithiku ja Vantaan seurakuntien viestintäpäällikkö Meri-Anna Hintsala.

Hiroshima-tapahtuma 6.8. klo 21–01 Töölönlahdella oopperan amfiteatterilla.

Hanna-ryhmä 10.8. alkaen parillisina viikkoina tiistaisin klo 18–20 Töölön kirkolla. Toivoa naisille/ Hannatyö toimii 126 maassa.

Lisätiedot Kika Paukkunen p. 040 503 0707.

Rukousetkot 11.8. alkaen keskiviikkoisin klo 17–18 Töölön kirkolla.

Rukoilemme yhteisten ja omien asioiden puolesta. Voit myös tuoda rukousaiheesi tai pyytää, että puolestasi rukoillaan. Lisätiedot K. Paukkunen p. 040 503 0707.

Downshiftaajat 12.8. alkaen torstaisin klo 12–15 Töölön kirkolla.

Lisätiedot K. Paukkunen p. 040 503 0707.

Töölön kirkon terassikahvila keskiviikkoisin 2.6.–25.8. klo 11–14.

Diakonian kesäkahvila Töölön kirkon patiolla sään salliessa to 24.6., 29.7. ja 26.8. klo 11–14. Hartaushetki.

Omaishoitajien retki Mustasaareen to 26.8. klo 10–16. Hinta 10 e.

Ilm. ja lisät. 2.–11.8. Kallion seurakunnan diakoniatyöntekijä Nina Klemmt p. 09 2340 3634.

ISTOCK

Töölön seurakunta

Kirkkosaliin saa ottaa toistaiseksi enintään 30 henkilöä. Tila jaetaan kolmeen alueeseen, joihin voi istuutua 10 henkilöä turvavälein.

Messut klo 11: Su 20.6. Aimo Lankinen, saarna, Mari Lamminen, kanttori.

La 26.6. juhannuspäivän sanajumalanpalvelus. Jenni Kahenvirta, saarna, Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, kanttori, jäätelötarjoilu kirkon pihalla.

Luomakunnan sunnuntai 27.6.

Marjaana Faugel, saarna, SirkkaLiisa Jussila-Gripentrog, kanttori – myös suora verkkolähetys.

Su 4.7. Tuomas Pitkänen, saarna, Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, kanttori.

Su 11.7. Marja Lehtinen, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori.

Su 18.7. Anne Granström, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori.

Su 25.7. Eva-lisa Lindström, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori.

Su 1.8. Anne Granström, saarna, Mari Lamminen, kanttori.

Su 8.8. Eva-Lisa Lindström, saarna, Mari Lamminen, kanttori. Gideonit avustavat lukutehtävissä.

Iltaehtoollinen Östersundomin kirkossa sunnuntaisin klo 17. Kevätkausi jatkuu 20.6.2021 asti ja kesäkausi on 15.–29.8. Kirkkosaliin saa ottaa toistaiseksi 10 henkilöä kirkon molemmille puolille, yhteensä 20 henkilöä, joiden lisäksi ovat toimittajat ja muusikot.

TAPAHTUMIA

Varustamot toimivat tukena Varustamot tarjoavat puhelimitse keskusteluapua läpi kesän. Ajan keskusteluun saa varattua kätevästi verkossa, minkä jälkeen kirkon työntekijä soittaa sinulle sovittuna aikana.

Keskustelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Ajanvaraus osoitteessa: helsinginseurakunnat. fi/varustamo

Pihaperhekerho Mikaelinkirkon leikkipihalla klo 9–12: ti 6.7., to 8.7., ma 12.7., ke 14.7. Sisätiloissa mahdollisuus lämmittää omia eväitä, kahvitarjoilu.

Diakonian pihakahvit kesätiistaisin klo 13–15 (1.6.–31.8., ei kokoontumista 22.6. ja 29.6). Tule juttelemaan ja kahvittelemaan Mikaelinkirkon takapihalle. Säävaraus, emme kokoonnu sateella.

Barokkia ja minimalismia ti 13.7. klo 19. Metrolla musiikkiin -konsertti. Niels Burgmann, urut. Bach, Pärt. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Urkumatka läpi Euroopan ti 10.8. klo 19. Metrolla musiikkiin -konsertti. SirkkaLiisa Jussila-Gripentrog, urut.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kouluun lähtevien siunaus ma 9.8. klo 15–18. Voitte tulla paikalle silloin kun teille sopii. Kirkkosalissa tuleva koululainen saa siunaukKIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 10/2021

9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.6.–12.8.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15 www.helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

ISTOCK

sen ja sisätiloissa kierrettävissä kivoja toimintapisteitä.

Kesäseurat Östersundomin kirkossa ke 11.8. klo 18.30 yhdessä Helsingin, Sipoon ja Vantaan seurakuntien kanssa.

Nuorten kesätoiminnasta löydät infoa Instagramista: mikaelin_nuoret.

Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle 1.6.–31.8. puhelimitse ma klo 9–11 ja to klo 12–14 p. 09 2340 4818. Voit myös käydä varaamassa ajan paikan päällä Mikaelinkirkolla ti klo 12.30–13.

Pappien yhteystiedot löytyvät verkkosivuiltamme ja yhteyden pappiin saat myös seurakuntatoimiston kautta. Papin kanssa voit keskustella luottamuksellisesti kaikista asioista. Voit jättää papille myös viestin/soittopyynnön vastaajaan.

TAPAHTUMIA

Et ole yksin kesälläkään Kaikille kesä ei ole pelkkää onnea ja auvoa. Muista, että et ole yksin. Keskusteluapu kuuntelee sinua, jos haluat purkaa ajatuksia, huolia tai ahdistusta. Voit ottaa yhteyttä nimettömänä ja luottamuksellisesti.

Palveleva puhelin on auki joka ilta klo 18–24 (pvm/mpm), myös viikonloppuisin ja juhlapyhinä: 040 022 1180.

Palveleva chat on avoinna ma-pe klo 12–20 ja juhannuksesta heinäkuun loppuun klo 16–20: evl.fi/kirkonkeskusteluapu/ netti Palvelevaan nettiin voi lähettää viestin milloin tahansa.

Viestiisi vastataan muutaman päivän kuluessa: evl.fi/kirkonkeskusteluapu/netti Pasilan Tripla-kauppakeskuksessa Fokus-tilassa (5. krs) on tarjolla keskusteluapua päivittäin klo 12–18 (juhannuksena suljettu). Kampin kappelin työntekijät ovat tavattavissa Fokuksessa kappelin huoltotöiden vuoksi. Apu on maksutonta.

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa Messu sunnuntaisin klo 10, ei 27.6. ja 25.7.

Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo 18.

Juhannuspäivän messu la 26.6. klo 12.

Laajasalon kirkossa Messu sunnuntaisin klo 12, ei 25.7.

Radiojumalanpalvelus juhannussunnuntaina 27.6. klo 10 ja messu klo 12.

Laajarannassa ulkomessu su 25.7. klo 12.

TAPAHTUMIA Laajarannan kesäillat sunnuntaisin klo 18 huvilan terassilla paitsi ei juhannussunnuntaina 27.6. Ohjelmaa, kahvittelua ja grillailua.

Vapaaehtoinen maksu Peetelin lastenkodille Tallinnassa. Säävaraus. Sauna on toistaiseksi kiinni.

Chillit grilli-illat nuorille ja nuorille aikuisille Laajarannan pihalla torstaisin klo 18–20 29.7. asti. Grillausta, rukousta, musaa, sanaa ja chillailua. Tuo mukanasi grillattavaa ja tuo kaverisikin. Tarjolla myös pientä syötävää seurakunnan puolesta.

Ohjelmaa nuorille ke–to 23.–24.6.

Roihuvuoren kirkon portailla ja pihalla.

Peruttu: Juhannusjuhla Laajarannassa.

10

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 10/2021

Laajasalo.

Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa.

Kesäpiiri klo 13–14.15 ke 7.7. Roihuvuoren kirkossa ja ke 11.8. Laajasalon kirkossa. Hartaus, kahvit ja pientä ohjelmaa. Mukana diakoniatyöntekijä.

Pop-up-kahvila pyörien päällä to 8.7. välillä Tammisalon kanava – Porolahden varsi. Säävaraus.

Yhteislauluilta Marjalan pihalla 15.7. klo 18, Marjaniemen siirtolapuutarha, Tulisuontie 10 B (muutokset mahdollisia, ajankohtaiset tiedot seurakuntatoimistosta tai nettisivuiltamme).

Suvi-illan lauluja Roihuvuoren kirkossa 2.8. klo 19.30.

Sekakuoro Joukko laulaa luonnosta, kesästä ja kodin kaipuusta. Livekonsertti tai verkkolähetys, ajankohtaiset tiedot seurakuntatoimistosta tai nettisivuiltamme.

Ekaluokkalaisten kouluunsiunaaminen ti 10.8. Roihuvuoren kirkossa klo 16.30, Laajasalon ja Tammisalon kirkoissa klo 18.

Laulukoulu Roihuvuoren kirkolla 16.–18.8. ja 23.–24.8. klo 18.30–21.

Dipl.laulaja Hannele Filppula opettaa äänenkäyttöä ryhmässä aloittelijoista konkarilaulajiin sekä puhetyöläisiin. Maksuton, ei ilmoittautumista.

Kahvila Huili Roihuvuoren kirkolla

on auki tiistaisin klo 11–14 ja ti 17.8. alkaen ti–to klo 11–14.

Aulakahvio Laajasalon kirkolla on auki 21.6. alkaen ma–to klo 10–14.

Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758. Muina aikoina jätä soittopyyntö ja yhteystietosi vastaajaan tai lähetä sähköpostia: roihuvuori.diakonia@evl.fi

Vartiokylän seurakunta Virasto: p. 09 2340 6400 (jätä viesti, soitamme takaisin), vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5.

Puotilan kappeli, Puotilantie 5.

Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3.

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa 20.6. asti.

Juhannuspäivän messu la 26.6. klo 11 Vartiokylän kirkossa.

Kesäillan messu sunnuntaisin klo 18 Puotilan kappelissa 27.6.–8.8.

Saarnavieraina 11.7. Jaana Räntilä, 18.7. Marja-Liisa Laihia, 25.7. Jussi Sohlberg sekä 8.8. piispa Teemu

Vihille vaikka villasukissa Puotilan kappelissa ma 21.6. klo 15–20.

Hae esteettömyystodistus ja ilmoittaudu vihille, kaisa.kariranta@evl. fi.

Pieni pyhiinvaellus ti 22.6. lähtö klo 12 Matteuksenkirkolta Puotilaan palsta-alueelle ja ti 6.7. lähtö klo 12 Vartiokylän kirkolle. Matka on noin 2 km suuntaansa.

Ikäihmisten kesäkerho keskiviikkoisin klo 14–15.30. Pelailua, visailua ja yhdessä olemista. Kokoontuminen Puotilan kappelilla.

Juorumäen viljelypalstalla nro 2803 työntekijä ke klo 16–18 ja pe 12–14 (kahvien kera). Tule mukaan viljelemään ja nauttimaan kesäpäivistä! Lisät. leena.nygard@evl.fi, p.

09 2340 6450.

Perjantailenkki eli avoin päiväkävely joka pe klo 13, startti Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3.

Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus: Merja Korhonen p. 09 2340 6451, merja.a.korhonen@evl.fi tai Leena Nygård p. 09 2340 6450, leena.nygard@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Palvelee puhelimitse ja sähköpostilla 7.6.–10.8. ma, ti, to 9–13, ke 14–17, suljettu perjantaisin ja arkipyhinä, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi

JUMALANPALVELUKSET Messu Vuosaaren kirkossa ja suoratoistona Facebook sivullamme su klo 11. Messuun voi kirkossa osallistua voimassaolevien rajoitusten mukaan. 20.6. Tolonen, Mäkelä, Kantola. Juhannus la 26.6. Pesonen. 27.6. Ahonen, Ilona Kondra.

4.7. Vanhanen. 1.7. Tolonen. 18.7.

Antola, Kantola. 25.7. Tolonen, Kantola. 1.8. Vanhanen, Kantola, luomakunnan sunnuntai, jatkot ulkoilmassa. 8.8. Huhdanmäki, Kantola. 15.8. Tolonen, Virtanen.

TV-jumalanpalvelus Vuosaaresta TV7-kanavalla su 11.7. klo 10. Tolonen, Virtanen, Wilhelmiina Ahmala.

TAPAHTUMIA Uutelan pyhiinvaellus – eväitä elämän matkalle ti 29.6. yhdessä Pyhiinvaellus Tampere -vaeltajien kanssa. Tapaamme klo 11 Uutelan kodan P-paikalla. Ohjaajina pastori Marketta Antola ja pyhiinvaellusohjaaja Lea Purhonen. Jaamme kokemaamme Uutelan kodalla klo 12.30. Säänmukainen varustus, omat eväät. Polku ei ole esteetön.

Ilm. 25.6. mennessä: lpurhone@ gmail.com, p. 050 590 9793.

Sellon ja kanteleen matka Vuosaaren kirkossa ti 27.7.

klo 19. Metrolla musiikkiin. Duo Peili: Seeli Toivio, sello ja laulu, Hedi Viisma, kromaattinen kantele.

Pärt, Järnefelt, Rimski-Korsakov, Vivaldi, Debussy, Whittall, Bach.

Metrolla musiikkin konsertit ItäHelsingin kirkoissa kesätiistaisin.

Vapaa pääsy voimassaolevien rajoitusten mukaan, ohjelma 10 e, metrollamusiikkiin.fi.

Haaste! -telttaleiri kouluikäisille 3.–6.8. Partaharjulla. Ilmoittaudu mukaan! Tällä leirillä muistot tehdään ilolla yhdessä! Lisätiedot netissä.

Hengen tie -työpaja Merirasti-kappelissa su 15.8. klo 13–15. Ohjaatko hengellistä pienryhmää tai perustatko uuden? Työpaja käynnistää kolmivuotisen työskentelyn, jossa pienryhmän ohjaus ja ohjaajien ryhmävalmennukset lomittuvat.

Työskentely opastaa elämään läheisemmin suhteessa Jumalaan ja seurakuntaan ja palvelemaan lähimmäisiä. Ohjaajana hengellinen ohjaaja, pastori Henri Järvinen. Ilm. tiina.ahonen@evl.fi viimeistään su 8.8. Valmennus on maksuton.

Musiikkitoimintaa kaikenikäisille: muskari, lapsikuorot, nuorten bändi ja kuoro, gospelkuoro, kirkkokuoro ja lauluryhmä – mikä näistä olisi sinun paikkasi? Toiminta alkaa elo-syyskuussa. Osallistuminen ei maksa mitään, mutta siihen voi jäädä koukkuun ja saada musiikin kautta ihania uusia kokemuksia! Lue lisää netissä.

Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13, voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuillamme. Ota rohkeasti yhteyttä, jos kaipaat kuuntelijaa, olet yksinäinen, toivot että puolestasi rukoillaan tai talous huolettaa.

Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17, pe suljettu. www.helsinginseurakunnat.fi/ vuosaari

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 , p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.6.–12.8.

Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Järjestämme toistaiseksi toimintaa pääsääntöisesti netissä tai ulkona.

Liity mukaan Malmin seurakunnan Facebook- tai YouTube-kanavalta tai nettisivultamme helsinginseurakunnat.fi/malmi.

Kun järjestät perhejuhlia, häitä, hautajaisia ja ristiäisiä ole ensin yhteydessä palvelusihteeriin – hänellä on ajantasaisin tieto mm. osallistujamäärien rajoituksista.

Suosittelemme vahvasti juhlien järjestämistä kodin sijasta seurakunnan tiloissa, joissa on helpompi noudattaa turvavälejä. Vihkimisen tai kasteen voi järjestää myös piha- tai puistojuhlana. Seurakunnan palvelusihteeri auttaa kaikissa kirkollisiin toimituksiin, kuten papin ja tilavarauksiin liittyvissä asioissa, p. 09 2340 4402 ma–ti, to–pe klo 9–13 ja ke klo 13–17 ja sähköpostitse osoitteessa: tilavaraukset.malmisrk@evl.fi.

Malmin kirkko avoinna 16.6. alkaen hiljentymistä ja yksityistä ehtoollista varten keskiviikkoisin klo 17–19.

Avoimet puutarhat -päivä su 20.6.

Malmin hautausmaalla. Tutustu hautausmaan puutarhaan itsenäisellä kierroksella. Kartta ja ohjeet kierrokselle löytyvät Pihlajamäen-

mon leivänjaon yhteydessä myös diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten klo 11–13.

Waste&Feast Malmi myy take away -lounasta ma–pe klo 11–13.

Ruoka 2 e, salaatti 1 e. Waste&Feast lounasravintola jää kesätauolle 23.6.–16.8. Heinäkuussa 1.7.–29.7.

Varustamolla kesäkahvila ti–to klo 11–15. Os. Pekanraitti 16.

Pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–21 p. 09 2340 4444. Soita, kun kaipaa juttuseuraa. Kaikesta maan ja taivaan välillä voidaan puhella.

Diakonian ajanvaraus ja neuvon­ ta taloudellisissa kysymyksissä.

Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soittopyyntö, otamme

ISTOCK

Malmin seurakunnan jumalanpalveluksiin ja konfirmaatioihin voi osallistua kirkkotilan koon mukaan osallistujia. Striimauksia jatketaan kesäkuun ajan, liity mukaan Malmin seurakunnan Facebookissa tai nettisivuillamme helsinginseurakunnat.fi/malmi.

Messu Malmin kirkossa sunnuntaisin klo 10 sekä juhannuspäivänä klo 10. Huomioithan, että Malmin kirkossa ei vietetä messua konfirmaatiosunnuntaina 20.6. ja 1.8.

Jumalanpalvelus Malmin hau­ tausmaalla kappelirakennuksen välittömässä läheisyydessä su 20.6. klo 10. Jumalanpalveluksen kesäisestä musiikista vastaavat Mari Kätkä, harmonikka ja laulu, Inna Vintturi, huilu ja laulu, sekä Juha Vintturi, laulu.

Messu Viikin kirkossa su 1.8. klo 10.

Iltamessu sunnuntaisin klo 18 vuorotellen Puistolan ja Viikin kirkossa 4.7.–15.8. välisenä aikana.

Viikissä: 11.7., 25.7. ja 8.8., Puistolassa: 4.7., 18.7., 1.8. ja 15.8.

Luontokirkko su 11.7. klo 16 Jakomäessä ja su 15.8. klo 16 Pukinmäessä.

Mahdollisuus yksityiseen ehtool­ liseen Voit pyytää yksityisen ehtoollisen sunnuntaisin kirkkojen aukioloaikana tai erikseen sopien, p. 09 2340 4444.

tien portilta, Ketokivenkaaren portilta ja kappelin odotustilasta 20.6. klo 9 alkaen.

Kesäkivaa perheille juhannusvii­ kolla! Kiireetöntä kivaa tekemistä kaikenikäisille kirkkojen pihoilla 21.–24.6. klo 9–14. Toiminnallisia rastiratoja, yhdessäoloa, askartelua, Mari-kanttorin kanssa musisoidaan, leikitään ja liikutaan. Klo 10–13.30 välillä on aina grilli kuumana. Kesäkivapäivä Malmin kirkolla ma 21.6., Viikin kirkolla ti 22.6., Pihlajamäen kirkolla ke 23.6. ja Puistolan kirkolla to 24.6. Vapaa pääsy.

Juhannusjuhla Malmin kirkon pihalla juhannusaattona perjantaina 25.6. klo 18–20.30. Ohjelmassa runonlausuntaa, kesäisiä yhteislau-

Tapahtumiin voi tulla muutoksia

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla tai puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Kesäaukioloajat 7.6.–8.8. ma–to 8–16, pe-su 8–15.

Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Kannattaa varmistaa seurakuntien verkkosivuilta helsinginseurakunnat. fi, järjestetäänkö tapahtuma etukäteen ilmoitetulla tavalla, onko siihen tullut muutoksia tai onko se kokonaan peruttu.

luja, kesävisailua sekä hartaus.

Tilaisuudessa grillataan makkaraa sekä nautitaan juhlakahvit. Poikkeusolojen vuoksi ennakkoilmoittautuminen Malmin kirkon suntioille p. 09 2340 4420 arkisin klo 9–15.

Sateen sattuessa tilaisuus perutaan. Lisätiedot: Markus Kopperoinen p. 050 380 3569.

Ehtookellot on musiikillinen iltarukous pyhää vasten lauantaisin klo 18 Malmin seurakunnan Facebookissa.

Kahvia kirkoilla. Piipahda kahville, sään ja paikan salliessa kahvittelemme ulkona. Tapulin seurakuntakoti maanantaisin 21.6.–16.8. klo 11–13. Puistolan kirkko joka toinen maanantai 21.6., 5.7., 19.7., 2.8. ja 16.8. klo 13–15. Viikin kirkko joka toinen tiistai 22.6., 6.7., 20.7., 3.8. ja 17.8. klo 13–15. Pihlajamäen kirkko joka toinen tiistai 29.6., 13.7., 27.7. ja 10.8. klo 13–15. Jakomäessä kahvireppu kierroksella joka keskiviikko 23.6.–11.8 klo 11–13. Malmin kirkko joka toinen keskiviikko 23.6., 7.7., 21.7., 4.8. ja 18.8. klo 13–15. Siltamäen seurakuntakoti joka toinen keskiviikko 30.6., 14.7., 28.7. ja 11.8. klo 13–15.

Ruoka­apua Lahjoitusleipää Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11, Pihlajamäen kirkolla ti klo 9, Jakomäen kirkon pihalla ke klo 11 ja Varustamolla to klo 11. Varusta-

koko perheen tai muun läheisen, vaikkapa kummien tai isovanhempien kanssa. Lyhyessä puolen tunnin kirkkohetkessä lauletaan ja lapsi saa halutessaan tulla siunattavaksi. Tervetulleita ovat kaikki koulunsa aloittavat.

sinuun yhteyttä.

Kuorokerho lapsille ja kouluikäi­ sille elokuun alussa Malmin, Puistolan ja Viikin kirkoilla. Lisätietoa Malmin seurakunnan lapset ja perheet -Facebookissa ja nettisivuilla heinäkuun aikana.

Ilmoittautuminen syksyn muska­ reihin jatkuu su 8.8. klo 22.00 asti.

24 ryhmää 0–2-vuotiaiille, sisarusryhmiä ja Tapulissa myös 3–5-vuotiaiden oma ryhmä. Muskarit pidetään aamupäivisin seurakunnan eri toimipisteissä, iltamuskareita tarjolla Tapulissa ja Viikissä.

Muskarin syyskausi 16.8.–3.12.2021.

Kausimaksu 60 e, samassa ryhmässä oleva pikkusisarus 30 e. Ilmoittautumislinkki Malmin seurakunnan nettisivuilla helsinginseurakunnat.fi/malmi. Tied. Taru Hämäläinen, p. 09 2340 4490, taru. hamalainen@evl.fi; Kaisu Rauhamaa, p. 09 2340 4494, kaisu.rauhamaa@evl.fi Nuoret Tapanilan kirkolla keskiviikkoisin klo 17–20 rajoituksia seuraten joko ulkona tai sisällä.

Ekaluokkalaisten kouluun siu­ naaminen ti 10.8. klo 18 Malmin, Pihlajamäen, Puistolan, Tapanilan ja Viikin kirkoissa sekä Jakomäen Sydämen pihalla. Ekaluokkalaisten siunaaminen ennen koulun alkamista on jo perinne. Lapsi voi tulla paikalle yhdessä vanhemman,

Jumalanpalveluksissa noudatamme kulloinkin voimassaolevia henkilörajoituksia ja huomioimme koronaturvallisuuden. Kesäaikana jumalanpalveluksia ei suoratoisteta.

Messu sunnuntaisin Oulunkylän kirkossa klo 10. Huom! Konfirmaatio seuraavina päivinä: su 4.7., 18.7., 8.8. ja 15.8.

Juhannuksen sanajumalanpalve­ lus la 26.6. klo 10 Oulunkylän kirkossa.

Iltaehtoollinen sunnuntaisin Käpylän kirkossa klo 18.

Keskipäivän ehtoollinen torstaisin Maunulan kirkossa klo 12 alkaen 1.7.

TAPAHTUMAT Kesäpäivä kirkolla tarjoaa tilaa kohtaamiselle ja vapaamuotoiselle yhdessä olemiselle.

Koskelan kirkko ti 29.6.–10.8. klo 12–19: tule tutustumaan hiljaiseen keitaaseen.

Oulunkylän kirkko ke 30.6.–25.8. klo 12–15: pihakahvit ja grillausta kirkon puutarhassa.

Maunulan kirkko to 1.7.–26.8. klo 12–15: pihakahvit ja tarjoilua.

Diakonian neuvonta ja ajanva­ raus kesä- ja heinäkuussa ti klo 10–12 Oulunkylän kirkolla (20.7. ja 27.7. ei päivystystä). Voit varata ajan puhelimella numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla paikan päälle.

Noutoateriat ja yhteisöruokailut kesätauolla.

Pahvipyhätöt­näyttely 1.7.–5.9.

Oulunkylän kirkon aukioloaikoina.

Miniatyyrikirkkoja suomalaisista keskiaikaisista kivikirkoista ja modernimmista helsinkiläisistä monitoimikirkoista. Näyttelyn yhteydessä askartelu- ja piirustustila lapsille, nuorille ja aikuisille. Pahvipyhätöt-näyttely on osa Oulunkylän 100-vuotisjuhlaa.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Asiointi sähköpostilla tai puhelimitse ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14.

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Kirkkoon mahtuu 30 osallistujaa.

Messut suoratoistona Facebookissa ja niitä voi katsoa myös verkkosivujen etusivulta.

Messu 20.6. klo 11. Tiia Valve-Tuovinen, Ida Reimann ja Jussi Hirvonen.

Juhannuspäivän jumalanpalve­ lus la 26.6. klo 11. Marita Toivonen ja Jussi Hirvonen.

Messu su 27.6. klo 11. Marita Toivonen, Asko Nuorkivi ja Jussi Hirvonen.

Messu su 4.7. klo 11. Marita Toivonen, Veera Miettinen ja Jussi Hirvonen.

Messu su 11.7. klo 11. Asko Nuorkivi, Veera Miettinen ja Pippa-Riina Tuhkalainen.

Messu su 18.7. klo 11. Jouni Pirttijärvi ja Asko Nuorkivi.

Messu su 25.7. klo 11. Satu-Elina Ansas, Jouni Pirttijärvi ja Ari Häyrinen.

Messu su 1.8. klo 11. Asko Nuorkivi ja Ari Häyrinen.

Messu su 8.8. klo 11. Tiia Valve-Tuovinen ja Ari Häyrinen.

TAPAHTUMIA Kirkko avoinna ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 klo 9–18.

Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552.

Nuorten ilta kirkolla tiistaisin klo 18. Tuo mukanasi omat grillattavasi.

Kesäisiä yhteislauluja sekä virsiä kirkkosalissa toiveiden mukaan su 18.7. klo 18. Kanttori Ari Häyrinen säestää. Vapaa pääsy.

Ekaluokkalaisten kouluun siu­ naaminen ti 10.8. klo 18. Tervetuloa koulutiensä aloittavat läheisineen.

Noudatamme hiippakunnan ja AVI:n suosituksia pandemian suhteen. Seuraa ajankohtaisinta tietoa tapahtumistamme verkkosivuiltamme tai kirkon ilmoitustaululta.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 10/2021

11

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.6.–12.8.

Musiikkia kirkoissa VILLE PAUL PAASIMAA

PERJANTAINA 18.6.

Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Tuomiokirkosta Urkukesän Facebook-sivulla. Harri Viitanen. Sama pe 25.6. Anssi Pyykkönen.

TIISTAINA 22.6.

Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Vanhastakirkosta Urkukesän Facebook-sivulla. Loviisa Tuomisto.

Sama ti 29.6. Leevi Lipponen.

Metrolla musiikkiin klo 19 Vuosaaren kirkossa. Netta Skog, digiharmonikka ja laulu. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e.

Verkossa Vuosaaren seurakunnan Facebook-sivulla.

KESKIVIIKKONA 23.6.

Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Tuomiokirkosta Urkukesän Facebook-sivulla. Marjukka Andersson.

Sama ke 30.6. Sini Huopaniemi.

KESKIVIIKKONA 7.7.

TORSTAINA 24.6.

Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Kallion kirkosta Urkukesän Facebook-sivulla. Teemu Suominen.

Kesäkonsertti taivasalla klo 14 Lauttasaaren Senioritalon pihalla, Pohjoiskaari 1. Maria Turunen, sopraano, Armaan Madar, piano.

Vapaa pääsy.

TIISTAINA 29.6.

Metrolla musiikkiin klo 19 Myllypuron kirkossa. Felis-kvartetti: Sirkka Kautonen ja Leena Kiiski, viulu, Helka Hakasalo, alttoviulu, Marion Göbel, sello. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e.

Verkossa Herttoniemen seurakunnan Facebook-sivulla.

Karunan museokirkossa Seurasaaressa järjestetään 7.7. alkaen keskiviikkoisin kello 18 seitsemän Musiikkia kesäillassa -konserttia.

Ke 14.7. kirkossa esiintyy sellisti ja laulaja Seeli Toivio. Konsertteihin on vapaa pääsy koronarajoituksin. Konsertit lähetetään myös verkossa Kirkko Helsingissä YouTube-kanavalla.

koronarajoituksin. Päiväkonsertit jatkuvat perjantaisin.

TORSTAINA 1.7.

SUNNUNTAINA 4.7.

Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Kallion kirkossa. Dag-Ulrik Almqvist. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Päiväkonsertit jatkuvat torstaisin. 8.7. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, 15.7. Dag-Ulrik Almqvist, 22.7. Santeri Siimes, 29.7. Dag-Ulrik Almqvist, 5.8. Vivika Oksanen, urut, ja tanssitaiteilija Inka Pohjonen, 12.8. Anna Maria Böckerman.

Kesäkonsertti taivasalla klo 14 taloyhtiön pihalla, Myllykallionrinne 2. Janne Lehtinen, kitara. Vapaa pääsy.

This Land is Mine klo 18 Kannelmäen kirkossa. Kalle Virtanen, tenori, Stefanie Tuurna, piano.

Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e.

Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa. Juhani Romppanen.

Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e. Iltakonsertit jatkuvat sunnuntaisin. 11.7. Katri Vanhamäki, 18.7. Olli Porthan, 25.7. Markus Malmgren, 1.8. Joni Vikki, 8.8.

James D. Hicks, USA.

PERJANTAINA 2.7.

Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Suomenlinnan kirkossa. Inka Kinnunen, urut. Vapaa pääsy

Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Tuomiokirkossa. Vapaa pääsy

13.7. Santeri Siimes, 20.7. Dag-Ulrik Almqvist, 27.7. Hiski Wallenius, 3.8.

Dag-Ulrik Almqvist, 10.8. Anna Pulli-Huomo.

Five o’Clock Organ klo 17 Johanneksenkirkossa. Santeri Siimes.

Osa Helsingin Urkukesää. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Konsertit jatkuvat tiistaisin. 13., 20. ja 27.7.

Dag-Ulrik Almqvist, 3. ja 10.8.

Sixten Enlund.

Metrolla musiikkiin klo 19 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3.

Barokkiyhtye Galantina: Martti Peippo, huilut, Ester Sundström, viulu, Johanna Honkanen, viulu ja viola, Risto Kytö, spinetti, Anniina Saarikko, sello. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e.

MAANANTAINA 5.7.

koronarajoituksin. Päiväkonsertit jatkuvat maanantaisin, esiintyjinä 12.7. Matti Vaakanainen, urut, 19.7.

Aukusti Arjas, kitara, 26.7. Hiski Wallenius, urut, 2.8. Olga Sidorova ystävineen, 9.8. Satu ja Seija Strömberg, laulu, Anna Pulli-Huomo, urut ja piano.

Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa. Olli Pyylampi. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e. Iltakonsertit jatkuvat maanantaisin. 12.7. Irina Vavilova, 19.7.

Markku Hietaharju, 26.7. Heli Peitsalo, 2.8. Matti Vaakanainen, 9.8.

Johannes Skoog, Ruotsi.

TIISTAINA 6.7.

Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Vanhassakirkossa. Risto Pulkamo.

Vapaa pääsy koronarajoituksin.

Päiväkonsertit jatkuvat tiistaisin.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Tuomiokirkossa. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Päiväkonsertit jatkuvat keskiviikkoisin.

Musiikkia kesäillassa klo 18 Karunan museokirkossa, Seurasaari.

Santeri Rautiainen, kitara. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ilmainen ohjelma. Verkossa Kirkko Helsingissä YouTube-kanavalla, linkki myös Museoviraston nettisivuilta.

Konsertit jatkuvat keskiviikkoisin.

14.7. Seeli Toivio, sello ja laulu, 21.7.

Duo Lux: Sandy Ahjo, huilu ja laulu, Marja Nevankallio, konserttikantele, 28.7. kitaraduo Joona Lintunen ja Teuvo Taimioja, 4.8. Tikkursbyduo: Kati Rantala ja Jenni Venäläinen, Saarijärven kantele ja laulu, 11.8. huilu-kitaraduo Martta Jämsä ja Taavi Kiviranta.

Urkukesän konsertti klo 19 Tuomiokirkon kryptassa. Santeri Siimes. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e. Kryptakonsertit jatkuvat keskiviikkoisin. 14.7.

Markku Mäkinen, 21.7. Panu Luosto, sello, Ilpo Laspas, cembalo ja urut, 28.7. Anna-Kaisa Pippuri, oboe, Jenny Pajula, huilu, Folke Gräsbeck, piano, Harri Viitanen, urut.

Niels Burgmann, urut. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e.

TORSTAINA 15.7.

Kesäkonsertti taivasalla klo 14 Hoivakoti Untuvan pihalla, Haahkapolku 3. Maiju Vaahtoluoto, altto, Mirva Helske, piano. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 18.7.

Lapsed caick laolacatt! klo 18 Kannelmäen kirkossa. Ensemble Gamut! -trio: Aino Peltomaa, laulu, perkussiot ja harppu, Juho Myllylä, nokkahuilut, Ilkka Heinonen, jouhikot. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e.

TIISTAINA 20.7.

Metrolla musiikkiin klo 19 Myllypuron kirkossa. Aapo Järvinen, huilu, Vuokko Lahtinen, alttoviulu, Hilda Kunnola, harppu. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e.

TORSTAINA 22.7.

Kesäkonsertti taivasalla klo 14 taloyhtiön pihalla, Lauttasaarentie 18. Marika Hölttä, sopraano, Mirva Helske, piano. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 27.7.

Metrolla musiikkiin klo 19 Vuosaaren kirkossa. Duo Peili: Seeli Toivio, sello, Hedi Viisma, kromaattinen kantele. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e.

TIISTAINA 3.8.

Metrolla musiikkiin klo 19 Puotilan kappelissa. Rody van Gemert ja Jose Casallas, kitara. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKONA 4.8.

Urkukesän konsertti klo 19 Johanneksenkirkossa. Elke Voelker, Saksa. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e. Iltakonsertti myös ke 11.8. Tommi Hyytinen, käyrätorvi, Ville Urponen, urut.

TORSTAINA 8.7.

TIISTAINA 10.8.

Kesäkonsertti taivasalla klo 14 Hoivakoti Harmonian pihalla, Melkonkatu 22 A. Riikka Westerlund, viulu, Elina Leskelä, harmonikka. Vapaa pääsy.

Metrolla musiikkiin klo 19 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1.

Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, urut. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e.

TIISTAINA 13.7.

Metrolla musiikkiin klo 19 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1.