Kirkko ja kaupunki 2021 10 Vantaa

10 17.6.2021 kirkkojakaupunki.fi

Hyve s. 20

Juhannus s. 27

Suku­ tutkimus s. 14

Pride s. 12

Usko s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Jumala ei pihtaa hyvyyttään

Joutilaisuudessa opittua sovelletaan vaikeina aikoina.

RAAMATUN KUVAUKSET PARATIISISTA ovat perin kesäisiä. Vaatteitakaan ei tarvittu ennen kuin alkoi hävettää, ja silloinkin riitti vain pieni kaistale arimpien paikkojen peitoksi.

Paratiisikuvaukset ovat myös melko maalaisia.

Illan viileydessä käveleskelevän Jumalan jalkojen alla ei hehku auringon kuumentama asfaltti vaan siellä narskuu puutarhapolun hiekka.

KESÄPÄIVÄN LÄMMÖSSÄ, lintujen liverryksessä, laineen liplatuksessa, auringon valossa, kukkien loisteessa ja kesäillan lempeässä viileydessä tuntuu ja tuoksuu paratiisi.

Meidän ei silti tarvitse lukita mielikuviamme Raamatun maalaismaisemiin: paratiisillinen hyvyys henkii yhtä lailla myös kesäisillä kujilla ja kuppiloissa, parvekkeilla ja terasseilla.

VALO JA LÄMPÖ eivät ainoastaan kuvaa Jumalan armoa.

Ne ovat armoa. Ne ovat armoa myös siinä mielessä, että me olemme niiden armoilla. Ne ovat – kuten Jumala – suunnatonta voimaa ja energiaa, jonka kanssa ei ole leikkimistä.

Ei ihme, että aurinkoa on palvottu jumalana jotakuinkin kaikissa kulttuureissa. Valon ja lämmön lähteenä aurinko on elämän edellytys ja ylläpitäjä.

Raamatun mukaan ihminen häädettiin pois paratiisista. Se on meidän suuri tragediamme.

Paratiisin isäntä ei silti hylännyt ihmiskuntaa, vaan maailman kaikki hyvyydet lämmöstä lempeen ovat aavistuksia alkuperäisestä onnen tilasta. Ja, kukaties, viittauksia tulevaan autuuteen.

Tänään

JUMALA EI PIHTAA hyvyyttään vaan levittää sitä ylenpalttisesti yli kaikkien laitojen, reunojen ja aitojen.

Suurpiirteisessä armollisuudessaan Jumala antaa aurinkonsa paistaa yhtä lailla pahoille kuin hyvillekin, erottelematta.

Jumalan hyvänsuopuus voisi olla meille esimerkkinä tänä kesänä. Että emme olisi kovia toisillemme, että jakaisimme omastamme ja panisimme hyvän kiertämään. Jotain tällaista se Jeesuskin kai tarkoitti sanoessaan seuraajilleen, että te olette maailman valo.

Me maailman valona heijastamme taivaallista valoa.

Se, ei mikään muu, on kirkon ja kristittyjen kutsumus.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Alkeellinen mökkeily onkin työleirin sijaan mindfulnessia.

YLEN VERKKO-OTSIKKO 25.5.2021

Iankaikkisesti Ja kun tulette johonkin taloon, sanokaa ensiksi: ”Rauha tälle kodille”.

LUUKKAAN EVANKELIUMI 10:5

”

EI IHME, ETTÄ AURINKOA ON PALVOTTU JUMALANA JOTAKUINKIN KAIKISSA KULTTUUREISSA.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Aina ansaitseminen ja uurastaminen, aina selviytyminen.

Herra, olen vasta näkemässä armosi.

Vahvista askeleeni kohti lempeyttäsi.

KIINALAINEN SANANLASKU

Kirkko ja kaupunki

10 17.6.2021

Seuraava lehti ilmestyy 12.8.

KANNEN KUVA: MARTTA-KAISA VIRTA, ANTTI RINTALA, ESKO JÄMSÄ JA JARKKO PELTOLUHTA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Tästä kesästä tulee ihan mieletön” Santeri Kujala, 22, soittaa konemusiikkia siellä missä pyydetään.

1

TEKSTI OONA MATTILA KUVA VILLE PALONEN

Santeri Kujala eli DJ Sateri, viime kesänä kaupunkikuvaa muuttivat ulkoilmatapahtumat, ”open airit”. Mistä on kyse?

– Viime kesänä koronatilanne rajoitti tapahtuma-alaa, ja neljännen sektorin kansalaisaktivismiin perustuvat omaehtoiset tapahtumat räjähtivät käsiin. Niitä oli viikoittain ja melkein joka päivä. Ulkoilmatapahtuman järjestäminen vaatii soittolaitteiston, pari logistiikasta huolehtivaa kaveria sekä viestiä puskaradioon: Täältä löytyy. Illan mittaan viesti kulkee, ja loppuillasta paikalla saattaa olla parisataa ihmistä.

2

Takana on pitkä talvi, jonka olemme viettäneet eristyksissä.

Millainen tästä kesästä tulee?

– Tästä kesästä tulee ihan mieletön. Käsillä oleva kesä kannattaa käyttää omaehtoiseen tee se itse -kulttuurin rakentamiseen. Viime kesä oli hyvä osoitus siitä, että kyllä me suomalaisetkin tuppisuukansana haluamme yhteisöllisyyttä.

3

Osa konemusiikkikulttuuria on kanssajuhlijan kunnioittamiseen perustuva turvallisen tilan eetos.

Miten se näkyy tapahtumissa?

– Konkreettisesti tapahtumassa löytyy paikan päältä lista, jossa luetellaan

turvallisen tilan malli. Yleensä kaikki häiriökäyttäytyminen, kuten syrjintä, rasismi ja seksismi, on kiellettyä. Jos koetaan, että joku ei noudata mallia, tapahtumasta lentää aika nopeasti pihalle.

4 5

Millainen tunnelma on hyvissä open air -juhlissa?

– Mielestäni osa koko illan atmosfääriä on se, että jokainen saa olla sitä mitä on eikä tarvitse pelätä, että joku tulee iholle tai tuomitsemaan.

– Hyvä meininki tarttuu soittajasta yleisöön ja yleisöstä soittajaan. Ja totta kai hyvän tunnelman tekee myös hyvä sää!

Mikä sinulle on pyhää?

– Vapaus ja elämästä nauttiminen.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

3

Meren pohjasta kirkkoon Helsingin rikkaimman kauppiaan purjelaiva haaksirikkoutui Lauttasaaren edustalla vuonna 1759. Venepuuseppä Marko Torvinen rakentaa siitä pienoismallia saaren kirkkoon.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA PETRI SAARELAINEN

N

”

ostimme Herran nimeen ankkurin.” Näin alkaa St Johannes -purjelaivan viimeisen matkan meriselitys vuodelta 1759.

Helsingin varakkaimman kauppiaan Johan Sederholmin laiva suuntasi kengillä ja jauhoilla lastattuna Viaporista eli nykyisestä Suomenlinnasta kohti Saksaa, mutta kohtasi jo alkumatkasta niin navakkaa vastatuulta, että joutui kääntymään takaisin. Laiva ajoi karille Lauttasaaren edustan matalikolla.

Jos Jätkäsaaresta matkustaa reittilautalla Tallinnaan, vaaranpaikka on viimeinen luoto ennen avomerta.

Helsingin yliopiston merihistorian dosentti ja innokas purjehtija Mikko Huhtamies asuu Lauttasaaressa noin viiden kilometrin päässä haaksirikkopaikasta. Hän ehdotti St Johannesta, kun häneltä kysyttiin, mikä olisi sopiva esikuva Lauttasaaren kirkkoon tulevalle laivan pienoismallille eli votiivilaivalle.

– Moni votiivilaiva on lahjoitettu kirkkoon kiitokseksi haaksirikosta selviytymisestä tai ennen pitkälle matkalle lähtemistä. Merimiehet hakivat yleisesti turvaa uskomuksista ja loitsuista, kun merelle piti lähteä ilman sääennusteita. Votiivi tulee latinan sanasta votum eli uhri ja lahja, Huhtamies kertoo.

Suomen rannikkokirkoissa on esillä yli kaksisataa votiivilaivaa, jotka ovat Huhtamiehen mukaan yleensä varsin iäkkäitä. Evankelis-luterilaisen kirkon mukaan votiivilaivoja hyödynnetään myös rukouksissa: laivan äärellä on voitu muistaa merellä hukkuneita tai kotoa poissa olevia.

Laiva kuvaa myös seurakuntaa matkalla olevana ja rukoilevana Jumalan kansana.

134 CM PITKÄ, 50 cm leveä ja 85 cm korkea purjelaiva painaa kymmenkunta kiloa. Se eroaa esikuvastaan siten, että laivan etukannelle keulapuun taakse ja peräkannelle maston juureen on kiinnitetty metallilenkit kattoon ripustamista varten. Venepuuseppä Marko Torvinen käytti kolme kuukautta St Johanneksen miniatyyriversion rakentamiseen.

Votiivilaivan valmistamisen vaiheet on tallennettu julkiselle Instagram-tilille @markotorvinen4.

Tilillä näkyy myös votiivilaivan purjetta ompeleva Anne Torvinen, jolle veneenrakentaja on laittanut hashtageiksi #vaimokulta ja #munkulta.

Marko ja Anne ovat valmistaneet Sulkavalla yli sata miniatyyrilaivaa.

4

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

– Olemme olleet 15 vuotta yhdessä, ja meillä on ollut tämä harrastus alusta asti. Annella on parhaat visiot. Hän tekee kolmivuorotyötä mielenterveyshoitajana, ja kun hän on töissä, minä rakennan yölläkin. Kun Annella on vapaapäivä, pidän minäkin vapaata.

Torvisen lempimateriaali on saunan lauteisiin tarkoitettu haapalauta, joka on pehmeää, taipuisaa ja oksatonta. Hän aloitti Lauttasaaren votiivilaivan rakentamisen työstämällä viisimetristä lautaa vannesahalla.

– Venettä rakentaessa pitää osata katsoa kaikkea peilikuvana. Se on vaikuttanut asenteisiinikin. Jos joku sanoo, että asia on näin, niin saatan vastata, että katsopas toiseltakin puolelta.

HELSINGIN LAMMASSAARESSA sijaitseva kesämaja oli Marko Torvisen ensimmäinen miniatyyriveneveistämö. Hän muutti Myllypurosta 7,5-neliöiseen majaan vuonna 1994 sen jälkeen, kun ensimmäinen avioliitto oli päättynyt eroon.

Alkeellisessa, kylmässä majassa kului yli kaksi vuotta.

– Päätin, etten ryyppää itseäni hengiltä kuten moni mies tekee eron jälkeen. Hain kirjastosta laivakirjoja ja rakensin pienoismallin Kauppatorilta liikennöivästä M/s Nataliasta. Kelirikon aikana saaressa oli Robinson Crusoe -meininki, kun juuri kukaan muu ei viitsinyt kahlata sinne pitkospuiden jäätyä veden alle.

93 cm pitkä ja 40 cm korkea M/s Natalia koristaa nykyään Torvisten kotia. Moni heidän pienoismalleistaan sijaitsee kuitenkin julkisessa tilassa. Viime vuonna valmistui tykkisluuppi Dianan pienoismalli Suomenlinnan Ehrensvärdmuseoon.

– Pikku-Dianan tykeillä voi ampua, sen mastot taipuvat alaspäin ja purjeet pystyy laskemaan.

Suomenlinnasta löytyy myös Torvisen rakentama pienoiskokoinen pirtuvene, jonka hän rakensi Tullimuseolle.

Lauttasaaren kirkon uusi votiivilaiva on yleisön nähtävillä, kunhan kirkon remontti valmistuu. Arvioitu aika on ensi maaliskuussa. Laiva ripustetaan kattoon kirkon keskikäytävän yläpuolelle.

Votiivilaivoja voi bongailla sitä odotellessa muualta. Niitä on Helsingissä ainakin Mikael Agricolan kirkossa, Karunan vanhassa kirkossa Seurasaaressa, Kulosaaren kirkossa, St Jacobs kyrkanissa Lauttasaaressa sekä Espoossa Espoonlahden kirkossa ja Matinkappelissa. ■

Kirkko ja kaupunki verkossa ESKO JÄMSÄ

Pörriäisniitty täynnä elämää Ketokimalainen, uralinkimalainen ja kirjokimalainen – muun muassa nämä lajit ovat löytäneet tiensä noin hehtaarin kokoi­ selle niitylle, jonka omistaa Espoon seurakuntayhtymä. Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa tehdyllä yhteistyöllä on onnistut­ tu luomaan niitty, jossa riittää kukkia koko kesäksi. Katso video niittymestari Erkki Kaarnaman pörriäisjahdista osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”On sanottu, että somessa käytävä yhteis­ kunnallinen keskustelu on alkanut muistuttaa avoviemäriä. Se häiritsee jo demokratian toteutumista.”

MIKKO LESKELÄ VERKKOKOLUMNISSAAN

JUSSI HELTTUNEN

Tiktok-tanssi liikuttaa riparilaisia Lauttasaarelainen isonen Pinja Pöllänen, 16, innostaa liikkumaan.

Hän sai tehtäväkseen suunnitella tanssin tämän kesän riparilaisil­ le. Nyt riparilaisia haastetaan kokeilemaan koreografiaa ja jaka­ maan siitä tehtyä videota Tiktokissa. Tanssihaaste on osa Lasten ja nuorten keskuksen toteuttamaa Luotu liikkumaan ­hanketta.

Lue lisää osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

5

Humanisti isolla H:lla

kus paras tapa lähestyä vaikeitakin kysymyksiä. Kun ihminen nauraa, hän rentoutuu ja muuttuu vastaanottavammaksi. Tämä näkyy illanvietoissa, joissa on paljon ihmisiä. Kun joku uusi ihminen naurahtaa jutuillesi, syntyy yhteys. Nauru pehmentää ja avaa ihmistä.

Käsikirjoittaja Anna Brotkinin mielestä kirkko on hyvä ympäristö tehdä komediaa.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS BRANDT

U

ppoutuminen omaan tekemiseen on Anna Brotkinille paras vastalääke kaikenlaiseen vertailuun. − Olen onnellisimmillani, kun keskityn kirjoittamiseen enkä ajattele mitä muut tekevät tai mitä minun pitäisi tehdä.

33-vuotias Brotkin on yksi televisiotuotantojen kuumimmista nimistä. Hän on nuorista aikuisista kertovan Aikuiset-tv-sarjan luoja ja käsikirjoittaja. Lisäksi hän on ollut mukana kirjoittamassa tv-sarjoja Rehtori, Jättekiva, Modernit miehet, Putous ja Pohjolan laki.

Tällä hetkellä Brotkin työskentelee uuden tv-sarjan kimpussa, mutta ei voi paljastaa, millainen siitä on tulossa. Jotain naurattavaa se kuitenkin on. − Ajattelen, että komedia on jos-

KIRJOITTAISIKO Brotkin komediasarjan kirkosta? − Siitä on ollut puhetta. Kirkko on hyvä ympäristö tehdä komediaa, mutta jonkun sellaisen pitää tehdä se, jolla on kyseisestä ympäristöstä kokemusta. Herkullinen lähtökohta voisi olla kirkon konservatiivisten tahojen ja liberaalien yhteentörmäys. − Jotta se ei tuntuisi kliseiseltä, sen voisi tehdä niin, että konservatiivisempaa puolta edustaa nuori ihminen ja liberaalia vanhempi.

Brotkinin mielestä lähes kaikista aiheista voi kirjoittaa komediaa.

Raja pilkan ja huumorin välillä on hiuksenhieno. − Se, mikä on jollekulle pilkkaa, on jollekulle toiselle hauskaa. Jokainen komedian tekijä määrittelee omat rajansa ja toivoo samalla, että katsojalla on samat rajat.

Brotkin ei ole ihan varma, kuuluuko hän tällä hetkellä kirkkoon vai ei.

Todennäköisesti ei. − Olen humanisti isolla H:lla.

En usko absoluuttiseen

pahuuteen, vaan ajattelen, että ihminen on pohjimmiltaan hyvä.

Pahojen tekojen taustalla on hyvä motiivi, joka on mennyt pieleen.

Kirjoittaminen on Brotkinille rakkauden teko. Hän haluaa luovuudellaan tarjota ihmisille iloa ja olla yhteydessä muihin. − On ihanaa, että Aikuiset on löytänyt niin ison yleisön. Se tarkoittaa, että olen onnistunut tekemään jotain sellaista, mikä resonoi ihmisissä.

STRESSISTÄ Brotkin arvelee kärsivänsä keskivertoihmistä vähemmän. Hän stressaantuu oikeastaan vain silloin, jos jokin asia on hänelle todella tärkeää. Näin voi olla, jos haluaa, että kohtauksesta tai jaksosta tulee todella hyvä ja aikaa tekstin hiomiseen on liian vähän. − Yleensä luotan siihen, että asiat järjestyvät. Perusluottamus tulee lapsuudesta, koska olen saanut kehuja, rakkautta, huolenpitoa ja turvallisen kasvuympäristön. Olen saanut kokea, että minua rakastetaan, vaikken tekisi mitään. Minun ei tarvitse hakea teoillani muiden hyväksyntää. Olen tästä todella kiitollinen vanhemmilleni.

Brotkin tekee arkisin paljon töitä, joten viikonloppuisin hän pyrkii rentoutumaan. Hän viettää mielellään aikaansa Kalliossa tai Vallilassa. Kalliossa on myös hänen uusi työtilansa. − Tykkään näiden kaupunginosien kerroksellisuudesta ja siitä, että samalla alueella asuu erilaisia ihmisiä. Nautin myös kaupoista, baareista ja kahviloista. Olen todellinen kaupunkilainen.

Vapaa-ajallaan Brotkin nauttii erityisesti ruoanlaitosta ja leipomisesta. − Tällä hetkellä rakastan sitruunaleivonnaisia. Kun laittaa sitruunaa, saa laittaa myös paljon sokeria. ■ Anna Brotkin keskustelee Anu Partasen ja Elina Hirvosen kanssa kateudesta Keskusteluja kryptassa -podcastissa.

Kuuntele Spotifyssa, iTunesissa, SoundCloudissa, Suplassa tai osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/ keskustelujakryptassa.

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

VÄINÖ TOPPINEN / PHONOGRAPHICS

Apocalyptica lähtee kirkkokiertueelle Selloheviyhtye Apocalyptican ensimmäinen ulkomaankeikka oli Berliinin Passionkirchessa vuonna 1997. Sieltä yhtyeen johtaja ja sellisti Eicca Toppinen muistaa liberaalin meiningin: yhtye soitti Metallicaa ja kirkossa oli baari auki. Sen jälkeen Apocalyptica teki pari kirkkokeikkaa Suomessa, mutta niistä tuli joissakin kristillissä piireissä närää.

– Koska emme halua loukata ketään, jätimme kirkot vuosiksi väliin. Nyt tuntuu, että on aika palata, Toppinen sanoo.

Apocalyptica on lähdössä marras–joulukuussa ensimmäistä kertaa kirkkokiertueelle. Tarkoituksena on luoda kokonaisuus, jossa otetaan huomioon kirkkotilan arvokkuus, tunnelma ja akustiikka.

Merkitseekö tämä sitä, että keikalla ei kuulla rokkia?

– Varmasti sitäkin on mukana tunnelman äärilaitana ja energiatason nostajana, Toppinen vakuuttaa.

– Kiertueemme ajankohta on vuoden pimeintä aikaa. Siitä tulee sen nimikin Matka mieleen – kaamoksen sello. Ajattelen, että kirkkoon sopii musiikki, joka tuo valoa ja kauneutta pimeyden keskelle. Pimeys voi olla myös hoitavaa, ja toivomme, että konserttimmekin olisi.

Pääkaupunkiseudulla Apocalyptica esiintyy 26.11. Helsingin Johanneksenkirkossa ja 30.11. Vantaan Pyhän Laurin kirkossa.

PAULI JUUSELA Lue Eicca Toppisen haastattelu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Apocalyptican kirkkokiertueen liput myynnissä Tiketissä.

Kansallismuseon Toista maata -näyttelyssä yhdistyvät esikristillisen ja kristillisen ajan esineet.

Pienellä tyynyllä on neljä valkoista kivensirua, kuin hampaanpalasia. Niiden yläpuolella on pala punaista silkkiä ja kaistale vanhaa pergamenttia, jossa lukee ”De lapide super quo Christus orando sudores emisit” eli vapaasti suomennettuna ”Pala kivestä, jolle Kristus rukoillen vuodatti hikipisaroita”.

Tarinan mukaan kiville on pudonnut itsensä Jeesuksen hikipisaroita, kun hän rukoili Getsemanessa ennen kuolemaansa. Mutta ovatko kivet oikeasti sieltä, ja miten ne päätyivät tänne silloisen Ruotsin valtakunnan itäiseen kolkkaan? Sitä emme tiedä, mutta jotakin sentään.

– Kivet löydettiin Turun tuomiokirkossa olevasta autuaan Hemmingin pyhäinjäännösarkusta 1920-luvulla, kertoo Tuomas Heikkilä, kirkkohistorian professori ja yksi Kansallismuseon Toista maata -näyttelyn käsikirjoittajista.

Näyttely kertoo Suomen historiasta vuodesta 1000 vuoteen 1917 eli ajasta ennen itsenäistymistä.

Getsemanen kivet on todennäköisesti hankittu Turun tuomiokirkkoon 1400-luvulla. Tähän viittaavat esimerkiksi pergamentilla oleva käsiala ja se, että silloin tällaisille pyhäinjäännöksille oli kysyntää. Kallisarvoisimpia olivat jäännökset, joilla uskottiin olevan suora yhteys Jeesukseen.

– Esimerkiksi Jeesuksen ristinkappaleita oli kirkoissa vaikka kuinka paljon, koko Ruotsin valtakunnassakin parikymmentä, Heikkilä sanoo.

Muita suoraan Jeesukseen liittyviä pyhäinjäännöksiä ei Suomessa ole säilynyt tähän päivään asti.

– Keskiajalla niitä on varmasti ollut muitakin.

Hattulan Pyhän Ristin kirkon nimikin viittaa siihen, että siellä on ollut kappale ristiä.

Nykyihmisen näkökulmasta puun-, kiven- ja luunkappaleet voivat tuntua merkityksettömiltä, mutta keskiajalla eläneille ne olivat tärkeitä.

SIRPA PÄIVINEN

– Jos musiikki koskettaa kuulijaa, siinä on jotain pyhää, sanoo Eicca Toppinen.

Jeesuksen hikikivet ja muita erikoisuuksia

Valkoisten kivensirujen uskottiin olevan Getsemanen puutarhasta.

– Ne olivat jotakin konkreettista, käsinkosketeltavaa, omin silmin nähtävää. Esineet vahvistivat sen, että ilmiöt, joista kerrottiin, eivät olleet pelkkiä juttuja vaan totta.

Toista maata -näyttelyssä ovat rinnakkain kristillisen ja esikristillisen ajan esineet. Se vastaa myös todellisuutta: kansanperinne ja kristinusko ovat eläneet ihmisten mielessä limittäin ja lomittain.

Getsemanen kivien lisäksi näyttelystä voi bongata esimerkiksi Kuopion tuomiokirkon alta löytyneen sammakkoarkun, Pyhän Henrikin sarkofagin ja synnyttäneille naisille tarkoitetun kirkotusjakkaran.

HANNA ANTILA Toista maata -näyttely Kansallismuseossa.

Pääsyliput suositellaan ostamaan verkosta etukäteen.

Tarvitsetko digitukea?

Helsingin kaupungin etädigituesta saat maksutonta apua tietokoneen, tabletin ja älypuhelimen käytössä. Autamme sinua myös digipalveluita ja sähköistä asiointia koskevissa kysymyksissä.

Pyydä tukea • Helsinki-infosta puh. 09 310 11 111, chatissa osoitteessa neuvonta.hel.fi (ma-to klo 9 - 16, pe 10 - 15) • nettilomakkeella osoitteessa digituki.hel.fi • lähidigitukena (toimipaikkojen tiedot osoitteessa digituki.hel.fi ) KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

7

Kukkasuutari vaalii myös rikkaruohoja Puutarhanhoito opettaa nöyryyttä ja kiitollisuutta, sanoo intohimoinen puutarhuri ja garden writing -perinnettä Suomeen tuonut kirjailija Mari Mörö.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT MARI MÖRÖ JA STEFAN BREMER

M

ari Mörö kutsuu itseään leikkisästi kukkasuutariksi. Hänestä kaunis suomenkielinen sana kuvaa hyvin puutarhurin työn luonnetta. Kyse on käsityöläisammatista, jossa luonnon olosuhteita ja kasvua muokataan käsin.

Monipuolisesta kirjallisesta tuotannostaan tunnettu Mörö on harrastuksensa innostamana kirjoittanut jo yli 20 vuotta myös puutarhaaiheisia kirjoja.

– Suomessa julkaistaan laadukkaita puutarha-aiheisia tietokirjoja, mutta itselleni on luontevaa kirjoittaa aiheesta kaunokirjalliseen tyyliin huumorin sävyttämänä. Kaunokirjallista garden writingia, puutarhakirjoittamista, harjoitettiin jo antiikin aikana, ja tyylilajia on sen jälkeen jalostettu kaikissa suurissa eurooppalaisissa maissa.

Mörön uusin kirja Vapaammin versoo (Teos) sisältää kiehtovia tarinoita puutarhamaailmasta. Yksi niistä kertoo katoliseen nunnayhteisöön maallikkojäsenenä kuuluvasta amerikkalaisesta Margaret Rose Realysta ja hänen teoksestaan Catholic Gardener’s Spiritual Almanac.

– Katolinen puutarha-almanakka putosi yllättäen syliini eräässä käytettyjen kirjojen kaupassa. Olen saanut siitä tukea omaan henkiseen kehitykseeni puutarhurina, Mörö kertoo.

ERITYISEN VAIKUTUKSEN Mari Möröön teki se, miten sitoutunut Margaret Rose Realy on puutarha-almanakassaan uskonnollisiin ja luontoa kunnioittaviin arvoihin. Luostarin puutarhaa ja kaikille avointa Morning Rose Prayer Gardens -puutarhaansa hoitavan maallikkonunnan

8

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

mukaan puutarha on paras paikka palvella Jumalaa ja ilmeisin paikka tavata hänet.

– Realyn kirja on viisas, lohdullinen ja innostava. Hän työskentelee ja harjoittaa hengellisyyttä luonnon hiljaisuudessa. Sattumalta olen itsekin aina noudattanut vuoden kierrossa saman tyyppistä kalenteria kuin hän, paitsi että minulla siihen eivät ole kuuluneet hengelliset rituaalit.

Realyn teos kertoo myös puutarhaan liittyvistä suojeluspyhimyksistä.

– Heitä on valtava määrä. Mieleeni ovat jääneet erityisesti luostarilaitoksen syntyyn vaikuttanut erakko pyhä Antonius ja mehiläisten suojeluspyhimys pyhä Valentinus, sillä mehiläiskato ei ole mikään pikku juttu.

Raamatussa esiintyvät kasvit ovat ilman muuta esillä katolisessa puutarhakalenterissa. Tärkeimpänä niistä Realy pitää viiniköynnöstä, joka symboloi Jumalan ja häneen uskovien yhteyttä sekä kaiken luodun runsautta. Viiniköynnöksensä kukoistuksen myötä Realy on huomannut myös oman uskonsa vahvistuvan.

Mörökin kasvattaa viiniköynnöstä kasvihuoneessaan. Sen sato ei ole tähän mennessä ollut kummoinen, koska se vaatisi lämpimämmän ilmaston.

– Myös kaunis köynnöskasvi, kärsimyskukka, sisältää paljon kristillistä symboliikkaa. Ne ovat erikoisimpia kasveja, mitä voi kasvattaa, ja on suorastaan pyhä kokemus saada ne kukkimaan, Mörö kuvailee.

PUUTARHANHOITO TULI Mari Mörön elämään 1990-luvun lopulla, jolloin hän asettui asumaan Mörönperälle Etelä-Savoon. Koska kirjailija tekee työtä kotona, on työn lomassa ollut luontevaa hoitaa puutarhaa.

Mörön puutarhassa kasvaa sekä koriste- että hyötykasveja. Hän vaalii rikkaruohojakin, sillä esimerkiksi vuohenputkesta saa herkullista ruokaa.

– Puutarhani vieressä on hoitamaton pelto, josta lentelee minun puolelleni voikukan hahtuvia. Kitkemiäni rikkaruohoja syötän ka-

noille, ja kananmunankuoret heitän peltoon. Näin harjoitan yhdenlaista kiertotaloutta.

Mörön mukaan monenlaisia askareita tarjoavaan puutarhanhoitoon sisältyy koko tunne-elämän skaala. Se opettaa nöyryyttä ja kiitollisuutta, joita tarvitaan elämässä muutenkin.

vöksen mäkeen, ja kuinka ollakaan, se on alkanut kukkia siellä.

Mörö toteaa, että puutarhassa touhuaminen antaa myös lapsille uusia elämyksiä ja taitoja.

– Puutarha on villi alue, jossa voi saada jännittävän luontokokemuksen. Kun lapsi näkee perhosen laskeutuvan jalkansa päälle tai kun hän saa hoivata siiliä tai sammakkoa, tuo kokemus saattaa säilyä hänessä läpi elämän.

– Omalle pojalleni syntyi aikoinaan luonteva kytkös luontoon. Nyt aikuisena hän hakeutuu sinne usein vapaa-aikanaan.

”

Minulle kasvit ovat pyhiä ja edustavat jotain korkeampaa, selittämätöntä.

Mari Mörön puutarhassa kasvaa sekä koriste- että hyötykasveja.

Hänestä hienoimpiin kasveihin kuuluu kärsimyskukka (vas. alhaalla), johon sisältyy myös kristillistä symboliikkaa.

Puutarhanhoitoon liittyy hänestä paljon asioita, joita ei voi sanallistaa eikä kontrolloida. Siihen kuuluu kauneutta ja ylimaallista tunnelmaa, pieniä mystisiä yksityiskohtia.

– Minulle kasvit ovat pyhiä ja edustavat jotain korkeampaa, selittämätöntä. Joskus esimerkiksi olen heittänyt jonkin kuivahtaneen kyl-

KORONA-AIKA ON vaikuttanut Mari Mörön elämään siten, ettei hän ole päässyt matkustamaan talveksi Vancouverinsaarelle Kanadaan. Kirjoitustyön ohessa hän on työskennellyt siellä vapaaehtoisena yliopiston omistamalla Milnerin puutarhalla.

– Olen viettänyt saarella talvia kymmenen vuoden ajan. Se tuntui heti niin tutulta paikalta, että olen varmaan asunut siellä aikaisemmassa elämässäni.

Mörö haaveili Vancouverinsaaresta lapsesta lähtien kuultuaan siitä tarinoita naapuriltaan, joka oli joutunut toisen maailmansodan aikana saarelle jumiin. Kirjailijan omaa sukuakin lähti Kanadaan vuosisadan vaihteessa.

– Kanada on luonnoltaan huikea maa. Siellä riittää kansallispuistoja, ja Brittiläisen Kolumbian vuoret ovat henkeäsalpaavan kauniit.

Möröä on kuitenkin korona-aikana ilahduttanut se, että ihmiset ovat innostuneet puutarhanhoidosta entistä enemmän.

– On ihan kansainvälinen trendi, että puutarha-asiat alkavat kiinnostaa vaikeina aikoina. Alalla menee nyt lujaa, ja monet siemenet ja taimet loppuvat kaupoista.

– Erityisen hienoa on se, että mukaan ovat tulleet uutena ryhmänä nuoret kaupunkilaiset. Myös monet taloyhtiöt ovat heränneet toimimaan. Tämä luo yhteiskuntaan uusia arvoja ja uudenlaista yhteisöllisyyttä. Ainakin niin toivon. ■

6.–8.8.2021 Kaikille avoin tapahtuma toipumisen teemoista Vivamossa Lohjalla.

Mukana mm. Mirja Sinkkonen, Paula Tähtinen, Heikki Heinonen, Mika Lahtinen, Merja Lehtinen, Jaakko Pirttiaho, Ulla Saunaluoma, musiikissa Tuula ”Haxu” Hakkarainen.

Konferenssin osallistumismaksu 80 € Täysihoitohinta 151,50–179,50 €

KRITO-RYHMIEN OHJAAJAKOULUTUS 5.–6.8.

Kouluttajina Heikki Heinonen, Merja Lehtinen.

Ohjaajakoulutuksen kurssimaksu 70 € Täysihoitohinta 80–94 €/hlö

Ilm. puh. 0207 681 760 tai vivamo@sana.fi Katso lisää: krito.fi

Oma koti palvelutalossa

Antoisaa elämää hyvien palveluiden parissa Helsingin sydämessä Tervetuloa tutustumaan meihin!

Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051  palvelukotikukkasrahasto.fi

Palvelukoti Kukkasrahasto Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

jumalanpalvelusverkossa.fi palvelusta löydät tulevat lähetykset kuin myös kaikki yli 1200 palvelussa julkaistua jumalanpalvelusta yli 140 seurakunnasta. merkityksellistä mediaa

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

9

Voimavaate rauhoittaa, Vaatteen voima syntyy tärkeästä tarinasta. Kysyimme lukijoiltamme, miksi jokin vaate on heidän voimavaatteensa.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT ESKO JÄMSÄ, LIISA MALMIO JA VASTAAJIEN KOTIALBUMIT

M

”

arimekon kangashousut toivat aikoinaan äidilleni voimaa rankkojen syöpähoitojen keskellä. Hän nimesi ne voimahousuikseen. Kun äitini kuoli vuonna 2017, hänen arkkuunsa pistettiin myös voimahousut. Hänet tuhkattiin ja haudattiin niiden kanssa.”

Näin kertoo 23-vuotias nainen, joka vastasi Kirkko ja kaupungin tekemään kyselyyn. Äidin kuoleman jälkeen tytär bongasi samanlaiset housut Marimekon outlet-myymälästä ja hankki ne itselleen. ”Nämä ovat nyt sitten minun voimahousuni”, hän kirjoittaa.

Voimavaatekyselyyn tuli 185 vastausta. Monelle kyselyyn vastanneelle voimavaate on vaate, asuste tai koru, joka on aiemmin kuulunut jollekulle läheiselle, kuten omalle vanhemmalle, sisarukselle tai puolisolle.

Pukeutumalla tiettyyn vaatteeseen voi kokea yhteyttä rakkaan ihmisen kanssa, ja tuo yhteys tuo rauhaa, lohtua, iloa ja voimaa. ”Tyttäremme kuoli äkillisesti viisi vuotta sitten. Käytän usein hänen olohousujaan ja tunikaansa. Housuissa tunnen askeleeni olevan vähän kevyempi loputtomasta surusta huolimatta. Tunikassa tunnen hänen olevan kiinni sydämessäni.

Saan niistä voimaa”, kertoo 53-vuotias nainen.

Monen voimavaate on käsintehty, ja sen valmistusprosessiin saattaa liittyä tarina. Erään naisen voimavaate on villatakki, jonka hänen äitinsä valmisti raskaana ollessaan 65 vuotta sitten. Erityisen lisän takkiin tuo se, että sen valmistuspaikka sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä naisen nykyisestä kodista.

10

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

Yhden vastaajan voimavaate on isoisän ruutupaita. Vaikka vastaaja ei ole koskaan tavannut isoisäänsä, paidalla on hänelle suuri merkitys.

VAATTEET YHDISTÄVÄT toimittajakirjailija Laura Pörstin hänen isoäitiinsä. Pörsti vietti liikuntakyvyttömän isoäitinsä luona kuukauden noin vuosi ennen tämän kuolemaa.

Mummolan vintiltä hän löysi muun muassa kukkakuvioisen aamutakin, joka toi esiin uuden puolen isoäidistä.

Nyt Pörsti on kirjoittanut aiheesta kirjan Viimeinen vuosi – Muistiinpanoja muutamista vaatekaapeista (Gummerrus 2021). Siinä hän tarkastelee pukeutumista muun muassa yhteiskuntaluokan, sukupuolen ja tunteiden näkökulmasta.

Voimavaatteekseen Pörsti nimeää isoäidiltä saamansa Suoma-merkkisen villakangastakin. − Takki on painava, ryhdikäs ja laadukas. Kun laitan sen päälleni, ryhtini kohenee ja tunnen oloni tyylikkääksi ja itsevarmaksi. Villakangas hylkii likaa eikä tunnu kärsivän tuulesta eikä tuiskusta. Käytän takkia läpi talven niin töissä kuin puistossa lapsen kanssa.

Pörstille on merkityksellistä, että takki on hänen isoäitinsä vanha. Takkiin ovat tallentuneet isoäidin maailma ja unelmat. − Ajattelen, että tuo vaatekappale yhdistää minua isoäitiini, juuriini ja kotimaahan.

Takki on tehty Suomessa. Sen ovat tehneet ihmiset, joiden kieltä ja maailmaa ymmärrän.

Pörsti arvelee, että voimavaatteiden ”taika” syntyy tarinoista, joita niihin liitämme ja joita kerromme. − Voimavaatteeseen liittyvä tarina ei välttämättä avaudu kenelle-

kään muulle, mutta se kertoo, mikä minulle on tärkeää ja arvokasta.

Luulen, että käyttövaatteet säilövät tarinoita muita esineitä paremmin, koska niihin muotoutuu tiivis kosketussuhde.

58-vuotiaan naisen jakusta tuli voimavaate pyhiinvaellusmatkalla: ”Ostin Sandin villakangasjakun yli 20 vuotta sitten kirpputorilta arkikäyttöön. Myöhemmin se siirtyi ulkoilukäyttöön. Se on hyvä käyttövaate − lämmin, mutta vilpoisa ja kestää pienen sateenkin.

Kovassa käytössä jakku kului, ja lopulta laukku oli hangannut toiseen kylkeen kuluman. Eräällä Pyhän Henrikin pyhiinvaelluksella oli mukana lähes 80-vuotias rouva, joka kulki osan matkasta autossa, koska ei jaksanut kävellä. Hän oli pyytänyt hakemaan kaupasta villalankaa, ja pyysi minulta jakkua lainaksi. Vaelluspäivän aikana hän oli parsinut reiän umpeen, ja taskuun oli laitettu loppukerä tulevia paikkauksia varten.

Jakku on edelleen käytössä. Jokaisella käyttökerralla se tuo mieleeni pyhiinvaelluksen siunaukset: jakamisen, huolettomuuden ja yksinkertaisuuden. Saman tien myös kehollinen muistini palaa: olen ajatuksissani poluilla ja muistan kaikki matkakumppanit. Toivon, että

Toimittaja-kirjailija Laura Pörstin voimavaate on isoäidin vanha villakangastakki. Se kertoo tarinoita isoäidin elämästä ja unelmista.

se puetaan päälleni arkkuun viimeiselle matkalle”.

Sandin takki palauttaa käyttäjänsä mieleen pyhiinvaelluksen siunaukset.

USKONTOTIETEILIJÄ Outi Pohjanheimo kertoo, että voimavaatteissa on kyse maagisesta ajattelusta. Samalla hän painottaa, että tämän kaltainen maaginen ajattelu ei ole taikauskoa vaan ihmiselle luontainen ominaisuus.

Kun Pohjanheimon täti kuoli muutama vuosi sitten, hän sai tädin jäämistöstä korillisen villasukkia. − Joka päivä, kun laitan sukat jalkaan, tulee lämmin tunne, koska muistan Leena-tädin.

lohduttaa ja tuo iloa − Rituaaliset vaatteet ovat yksi voimavaatteiden luokka. Niiden kautta ihminen saa tietyn aseman ja voiman, joka välittyy myös muille.

Seremoniallinen voimavaate voi olla vaikka rippialba tai tohtorinhattu.

Tällainen vaate päällä voi unohtaa arkiminänsä ja astua itseään suurempaan rooliin.

Vaate voi myös liittää meidät osaksi perinnettä, sukua tai muuta yhteisöä. Naapuri kertoi Pohjanheimolle olleensa aiemmin punkkari.

Punkkarivaatteisiin pukeutuminen latasi hänet täyteen voimaa. − Yksilöstä tulee tällä tavoin ryhmänsä edustaja. Oman heikkouden ja haurauden voi kätkeä ryhmän tunnusten alle.

– Voin hyvin kuvitella, että esimerkiksi moottoripyöräjengin liiviin pukeutuminen saa ihmisen tuntemaan itsensä vahvaksi, vaaralliseksi ja jopa pelottavaksi, ja sitä kautta voimakkaaksi, Pohjanheimo sanoo.

Erään kyselyyn vastanneen parikymppisen naisen voimavaate ovat supikkaat. Hän käyttää näitä nahkaisia kenkiä kesäisin joka päivä, koska ne ovat suloiset ja muistuttavat häntä hänen karjalaisista sukujuuristaan.

Toinen parikymppinen kertoo saavansa voimaa opiskelijahaalarista: ”Voimavaatteeni on vihreät farmasian opiskelijoiden haalarit. Ne päällä tunnen yhteenkuuluvuutta muiden farmasistien ja korkeakouluopiskelijoiden kanssa. Haalarit päällä oloni on rohkea ja vapau-

Vaatteen erityinen merkitys voi syntyä myös sitä käytettäessä.

51-vuotias mies kertoo voimapaidastaan näin: ”Ostin aikoinaan harmaan hihattoman paidan Kambodžasta, Siem Reapista. Tykästyin sen vaaleuteen ja väljyyteen. Kerran otin paidan mukaan, kun pelasin tennistä. Sillä kertaa pelasin todella hyvin. En koe olevani taikauskoinen, mutta pelin jälkeen ajattelin, että voisin käyttää paitaa silloin, kun voittamiselle on hyvä syy. Taika toimi muutaman kerran, minkä jälkeen en halunnut miettiä asiaa liikaa, jottei taikausko

tulvisi yli. Nykyään en käytä paitaa usein siksikään, että hyvä peli on tärkeämpää kuin voittaminen. Välillä paitaa katsoessani minusta tuntuu, että olemme hyviä kavereita.

Pari kertaa olen jopa mielessäni kiittänyt sitä yhteiselostamme!”

Kun Pohjanheimo kuuli ensimmäisen kerran sanan voimavaate, hänelle tulivat mieleen uskontojen seremonialliset ja rituaaliset vaatteet kuten Turun piispan Mari Leppäsen piispankaapu, jolle on annettu nimeksi Siunattu maa. Sen yksityiskohdissa on muun muassa luontosymboliikkaa.

Uskontotieteilijä Outi Pohjanheimon mukaan voimavaatteissa on kyse maagisesta ajattelusta muttei taikauskosta.

tunut. Niissä voi temmeltää vaikka missä, kieriä mäkeä alas, jos siltä tuntuu!”

MAAPALLON SÄILYMISEN kannalta on olennaista, että ihmiset vähentävät vaatteiden ostamista merkittävästi.

Kun vaatteelle löytää erilaisia merkityksiä, kuten läheisen kosketuksen tai merkittävän tapahtuman kautta tulleen voiman, sitä ei tee mieli viskata roskakoriin ensimmäisten kulumien myötä.

62-vuotias nainen kertoo omasta vaatteiden kierrätysinnostaan näin: ”Olen aina kierrättänyt sekä tyttäreni että äitini vaatteita itselleni.

Tunsin olevani lähellä ulkomailla asuvaa tytärtäni pukeutuessani hänen trikootoppiinsa ja risahelmaiseen mekkoonsa.

Kun äitini kuoli, lajittelin hoivakodilla vaatteet kolmeen kasaan: kierrätyslaariin, hoivakodin ”muotihuoneen” käyttöön ja itselleni. Voimavaatteikseni ovat muodostuneet kaksi t-paitaa ja nilkkasukat. Niissä on edelleen liimattuna äitini tiedot hoivakodista.

Kun vaatteet jonain päivänä ratkeilevat ja kuluvat, leikkaan ne matonkuteeksi. Kahdella tyttärentyttärelläni on jo kutomani räsymatot, joissa on muistijälkiä perheen ja suvun vaatteista. Kunhan koronatilanne helpottaa, riennän kipin kapin kutomaan uusia mattoja. Näin voimavaatteet jatkavat elämäänsä matoissa ja siirtävät tarinoita suvusta seuraaville polville. Ne ovat varsinaisia voimamattoja!” ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

11

Hylkäämistä ja helvetillä pelottelua

– Ihmisoikeudet eivät ole mielipidekysymys, Ani Iivanainen sanoo.

Diakoni Ani Iivanainen selvitti sateenkaari-ihmisten kokemaa hengellistä väkivaltaa. Sitä on tavallisissa seurakunnissakin.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

A

ikoinaan eräässä työpaikkahaastat­ telussa epäiltiin, kuinka Ani Iivanainen voisi opettaa rippikoululai­ sia, koska hän ei elä raamatullisessa parisuhteessa. Siitä Iivanainen tiesi, että se ei olisi hänen työpaikkansa.

Iivanaisen tie kirkon töihin on ollut pitkä. Kun hän kaksikymmentä vuotta sitten valmistui so­ sionomi­diakoniksi, kirkon asenneilmapiiri tun­ tui olevan suuressa ristiriidassa hänen oman ar­ vomaailmansa kanssa.

12

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

– Olen elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni luteri­ laisissa seurakunnissa, joissa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista on puhuttu synnin ja helvetil­ lä pelottelun näkökulmasta. Vielä opintojeni ai­ kaan piispojen kanta oli, että homoseksuaali kir­ kon työntekijä ei voi kertoa identiteettiään ja hä­ nen tulee olla “toteuttamatta homoseksuaalisia tekoja”, Iivanainen kertoo.

Niinpä Iivanainen työskenteli 18 vuotta erilai­ sissa sosiaalialan tehtävissä kunnissa ja järjes­ töissä. Sinä aikana kirkossa moni asia ehti muut­ tua, ja muutama vuosi sitten Iivanainen löysi siel­ tä oman paikkansa. Hänen nykyinen työpaikkan­ sa Espoon tuomiokirkkoseurakunta on yhdessä muiden espoolaisseurakuntien kanssa yhdenver­ taisuusasioissa yksi edelläkävijöistä Suomessa.

Espoossa kaikilla seurakunnilla on sateen­ kaariyhteyshenkilöt ja yhteinen sateenkaarityö­ ryhmä, joiden tehtävänä on edistää seksuaali­ ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuutta

ja tasa­arvoa. Oman seurakuntansa sateenkaari­ yhteyshenkilönä Iivanainen kouluttaa ja järjestää keskusteluiltoja. Hän on myös mukana, kun pää­

”

Raamatunlauseiden heittelyyn en lähde mukaan ollenkaan, koska se ei lopu koskaan. kaupunkiseudun seurakunnat järjestävät yhdes­ sä sateenkaarimessuja ja Helsinki Pride ­viikon ohjelmaa.

Iivanaisen mielestä kirkon osallistuminen Pride-viikolle on tärkeä tuen osoitus vähemmistöille.

– Niin nuorille kuin iäkkäämmillekin kristityille sateenkaari-ihmisille se, että kirkko on tapahtumassa näkyvästi mukana, merkitsee nähdyksi ja kuulluksi tulemista.

NÄHDYKSI VOI tulla myös niin, että joutuu maalitauluksi. Kun Ani Iivanainen on työssään esillä yhdenvertaisuusasioissa, hän osaa odottaa vihapuhetta ja loukkaavaa kommentointia sosiaalisessa mediassa.

– Siteerataan raamatunkohtia tai sanotaan, että palan helvetin tulessa. Jotkut ovat sitä mieltä, että saastutan seurakuntalaiset ja lapset. Kaikenlaista julmaa ja epäasiallista kielenkäyttöä, Iivanainen kertoo.

Hän sanoo, ettei hänelle ole ongelma keskustella erilaisen uskonkäsityksen omaavien kanssa niin kauan kuin käyttäydytään asiallisesti eikä yritetä tieten tahtoen loukata toista. Yleensä se ei kuitenkaan onnistu.

– Raamatunlauseiden heittelyyn en lähde mukaan ollenkaan, koska se ei lopu koskaan. Omilta sometileiltäni poistan loukkaavat kommentit heti. Minulla on oikeus laittaa rajat sille, mitä minun tarvitsee sietää ja hyväksyä. Myös se helpottaa, että voin jakaa asioita turvallisessa työyhteisössä.

Edelleen epäasiallinen kommentointi tuntuu Iivanaisesta pahalta, eikä hän edes haluaisi tulla sen suhteen paksunahkaisemmaksi.

Hyvää k e s ä ä!

Seuraava lehti ilmestyy 12.8.

– Koen, että se veisi pois sellaista inhimillisyyttä ja herkkyyttä, jota tarvitsen ihmisten kanssa työskennellessäni.

ANI IIVANAINEN ei ole ainoa sateenkaari-ihminen, joka on törmännyt ennakkoluuloihin, syrjintään tai suoranaiseen hengelliseen väkivaltaan

Kirkollista ohjelmaa Helsinki Pride -viikolla 28.6.–4.7.

Pääkaupunkiseudun seurakunnat ja muut kristilliset toimijat ovat tuottaneet Pride-viikolle runsaasti ohjelmaa. Monet tapahtumista on verkossa, ja linkit niihin julkaistaan Pride-viikolla osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/pride.

Luvassa on muun muassa suhdeasiaa, vertaistukea nuorille ja keskustelua rohkeudesta. Hiljentyä voi sateenkaariseuroissa, neuleretriitissä, sateenkaarimessussa ja Pride-hartaudessa. Tarkemmat ohjelmatiedot: kirkkojakaupunki.fi tai helsinginseurakunnat.fi/pride.

uskonnollisen yhteisön piirissä. Hän arvioi, että yleisintä hengellinen väkivalta on konservatiivisissa yhteisöissä, joiden raamatuntulkinta saattaa olla fundamentalistista. Sellaisia ovat monet luterilaisen kirkon herätysliikkeistä ja vapaiden suuntien seurakunnista.

– Mutta ihan tavallisissa luterilaisissa seurakunnissakin saattaa olla yksittäisiä ihmisiä ja ryhmiä, jotka harjoittavat hengellistä väkivaltaa, Iivanainen muistuttaa.

Hän keräsi sateenkaari-ihmisten kokemuksia hengellisestä väkivallasta tuoreeseen kirjaansa Isä meidänkin (Books on Demand). Haastatellut kertoivat synnillä leimaamisesta, helvetillä pelottelusta ja ulkopuolelle jättämisellä tai hylkäämisellä uhkaamisesta. Niin sanottua eheyttämistäkin esiintyy edelleen.

– Eheyttäminen on järjestelmällistä psykologian väärinkäyttöä, jossa pyritään murtamaan ihmisen minuus ja identiteetti, Iivanainen sanoo.

Hänen mukaansa hengelliselle väkivallalle on tyypillistä se, että sen harjoittajat ajattelevat toimivansa uhrin parhaaksi ja Jumalan lähettiläinä. Todellisuudessa he tekevät juuri päinvastoin: hengellisellä väkivallalla on usein kauaskantoiset, vahingolliset seuraukset.

– Hengellinen väkivalta murtaa pikkuhiljaa uhrin minäkuvaa, käsitystä omasta toimijuudesta ja itsemääräämisoikeudesta. Uhri myös pelotellaan uskomaan, että hän on väärässä ja tehnyt väärin tai syntiä. Siksi hän ei välttämättä uskalla kertoa väkivallasta ulkopuolisille. ■

Tervetuloa Lauttasaaren senioritaloon!

Säätiön omistama yhteisöllinen palvelutalo aivan meren rannalla tarjoaa laadukasta ja kohtuuhintaista asumista helsinkiläisille ikäihmisille.

Monipuolinen palvelupakettimme helpottaa asukkaidemme arkea kotona. Pakettimme sisältää muun muassa päivän ateriat, viikkosiivouksen, virkistystoimintaa ja paljon muuta.

Olemme hyväksytty Helsingin kaupungin kotihoidon palvelusetelintuottaja.

Lue lisää: www.lauttasaarensenioritalo.fi Ota yhteyttä ja sovi esittelykäynti

040 545 2629 Olethan asunut Helsingissä viimeiset 10 vuotta?

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

13

Pauliina Hellmanin esivanhempia asui Espoon Henttaalla 1760–1860-luvulla mahdollisesti juuri kuvan talossa, joka tunnetaan nyt Lillhemtin kylätupana.

Salapoliisityötä sukupuussa Kirkonkirjat ovat monelle sukuaan tutkivalle suomalaiselle tärkeä tietolähde.

Pauliina Hellmanin sukujuuret osoittautuivat monipuolisiksi.

K

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT SIRPA PÄIVINEN, PAULIINA HELLMANIN ARKISTO, SUOMEN SUKUHISTORIALLISEN YHDISTYKSEN ARKISTO JA ESPOON KAUPUNGINMUSEO

äsityöläisiä, talollisia, porvaristoa, upseeristoa, pappeja ja köyhiä tilattomia. Tapiolalaisen ohjelmistokehittäjä Pauliina Hellmanin, 45, sukupuussa on monenlaista porukkaa.

– Minulla on hyvin vaihtelevat sukujuuret, mikä on sukututkijan kannalta hauskaa, hän toteaa.

Hellmanin suku on sikäli poikkeuksellinen, että hänen kaikki neljä isovanhempaansa ovat kotoisin pääkaupunkiseudulta, kolme Helsingistä ja yksi Helsingin maalaiskunnasta, nykyiseltä Vantaalta. Kun suvussa menee vähän taaksepäin, alue laajenee.

– Isänisäni sukujuuret ovat Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä, ja isänäidin vanhemmat ovat lähtöisin Pirkanmaalta ja Keski-Suomesta. Äidinäidin suvussa oli papistoa, joten he ovat asuneet siellä sun täällä, papit kun siirtyivät virkojen pe-

14

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

rässä joskus kauaskin synnyinseuduiltaan. Äidinisän juuret taas ovat pääosin Venäjällä, ruotsinkielisellä Uudellamaalla ja hiukan Virossakin.

Isovanhemmistaan Pauliina Hellman ehti tavata vain kaksi. Häntä harmittaa, ettei hän aikoinaan tullut juurikaan kyselleeksi suvusta niiltä sukulaisilta, jotka ehti tuntea.

– Isoisä halusi parikymmentä vuotta sitten viedä meitä lapsenlapsia kävelylle Suomenlinnaan, josta hän on kotoisin, ja kertoa juttuja lapsuudestaan. Tuolloin en kuitenkaan jaksanut painaa tarinoita mieleeni. Jos nyt saisin hänet oppaaksi Suomenlinnaan, kuuntelisin korva tarkkana ja kysyisin joka välissä lisää.

Nyt isovanhemmat sekä Hellmanin isä ja tämän siskot ovat kuolleet, joten jäljellä on yhä vähemmän ihmisiä, joilta voisi kysyä asioista.

Onneksi tietoa on voinut saada monenlaisista lähteistä.

– Uutta tietoa on löytynyt valtavasti, mutta koko ajan tulee mieleen myös uusia kysymyksiä.

Sukututkimus on tuntunut Hellmanista kuin salapoliisityöltä, jossa on pitänyt yhdistellä eri lähteistä löytyviä tietoja ja miettiä, mistä voisi löytyä vastauksia asioihin, jotka ovat vielä selvittämättä. Vähitellen palaset ovat loksahdelleet kohdalleen.

PAULIINA HELLMAN innostui sukututkimuksesta tosissaan kolme vuotta sitten. Hän on koonnut tietoa erilaisista kirjallisista lähteistä sekä teettänyt dna-testejä. Ne eivät ole tuoneet mukanaan yllätyksiä vaan vahvistaneet sen, että kaikki oletetut sukulaiset ovat sukua.

– Sukututkimus alkoi kiinnostaa minua jo teini-ikäisenä. Muistan selanneeni isänisänäidin suvun sukukirjaa. Minulla oli kuitenkin sellainen käsitys, että sukututkimus on sitä, että pitää istua

Kansallisarkistossa tutkimassa mikrofilmejä. Ajat­ telin, että sellaiseen olisi aikaa korkeintaan eläk­ keellä.

Sukututkimus onnistuu nykyään pitkälti tieto­ koneen ääressä kotona. Aineistoja, kuten vanho­ ja kirkonkirjoja, voi tutkia netissä.

– En ole tutkinut kaikkia suvun haaroja yhtä paljon, mutta se johtuu paljolti siitä, että osaa suvustani on jo tutkinut joku muu. Tavoitteena­ ni on kyllä rakentaa sukupuutani kaikissa suku­ haaroissa.

Pauliina Hellman on päässyt omassa sukutut­ kimuksessaan 1600­luvun lopulle asti. Kirkonkir­ joja ja muita lähteitä tutkiessaan hän on mietti­ nyt, kuinka kovaa menneiden sukupolvien elä­ mä on ollut.

– Piiat ja rengit ovat vaihtaneet asuinpaikkaa jopa vuoden välein. Millaista se on ollut, kun on pitänyt kiertää talosta taloon? Entä kuinka hei­ dän lapsiinsa on vaikuttanut se, ettei ollut pysy­ vää kotia? Hellman pohtii.

Myös korkea lapsikuolleisuus on asia, johon sukututkija todennäköisesti törmää. Esivanhem­ pien perheissä pelko lapsen menettämisestä on ollut aivan eri tavalla läsnä kuin nykyään.

– Yhdeltä isoisotädiltäni oli kuollut aiemmin jo kaksi vauvaa, ja vuonna 1894 hän menetti alle kuukaudessa neljä viidestä elossa olleesta lapses­ taan, kun tulirokkoepidemia pyyhkäisi Espoon yli, Hellman kertoo.

SUOMALAISTEN INTO tutkia juuriaan on kasva­ nut viime vuosikymmeninä. Sitä ovat kasvatta­ neet netin sukututkimuspalvelut kuten Geni ja MyHeritage, dna­testit ja yleensäkin se, että läh­ teet ovat kaikkien ulottuvilla verkossa. Tänä vuonna kiinnostusta on lisännyt myös MTV3:lla nähty Sukuni salat ­ohjelma.

Innostus näkyy myös Suomen Sukututkimus­ seurassa.

Lillhemt, toiselta nimeltään Lillhemtans, on toinen Hemtansin eli Henttaan kylän kahdesta kantatalosta. Espoon kaupunki osti tilan vuonna 1981. Nykyään rakennuksessa toimii Lillhemtin omakotiyhdistys.

– Meillä jäsenmäärä on kasvanut vuosina 2020 ja 2021. Se voi johtua osin tuosta tv­sarjasta mut­ ta myös siitä, että olemme tarjonneet viime syk­ syn ja toukokuun välisenä aikana 25 etäkoulutus­ päivää verkossa, kertoo Suomen Sukututkimus­ seuran toiminnanjohtaja P.T. Kuusiluoma.

Erityisesti ne suomalaiset, joiden juuret ovat täällä ja joiden esivanhemmat ovat olleet luteri­ laisia tai ortodokseja, pääsevät tutustumaan su­ vun historiaan melko helposti. Keskeisin lähde ovat kirkonkirjat.

”

Uutta tietoa on löytynyt valtavasti, mutta koko ajan tulee mieleen myös uusia kysymyksiä.

PAULIINA HELLMAN

– Suomessa ihmisten tietoja on tallennettu sa­ maan aikaan useaan paikkaan, mikä tarkoittaa si­ tä, että meillä on erinomainen mahdollisuus teh­ dä lähdekriittistä, vertailevaa tutkimusta, Kuusi­ luoma sanoo.

– Kun tiedot kirkonkirjoissa loppuvat, tutkimus­ ta voi jatkaa verotusta varten ylläpidetyillä henki­ kirjoilla ja maakirjoilla sekä tuomiokirjoilla eli kih­ lakunnanoikeuden pöytäkirjoilla, jotka ovat ehkä kaikkein herkullisinta aineistoa. Monella on mah­ dollisuudet edetä suvussaan aina 1620­luvulle asti, joissakin esipolvilinjoissa jopa vuoteen 1540.

Luterilaisten kirkonkirjojen perustietoja ovat nimet ja syntymä­ ja kuolinajat. Niitä

tutkiessa kannattaa ottaa huomioon muutama seikka.

– Syntymäajoissa saattaa olla virheitä, koska varsinkin palvelusväki on muuttanut paljon ja sen vuoksi tietoja siirrettiin usein sivulta toiselle, Kuusiluoma muistuttaa.

Tietojen varmistamiseksi kannattaa tutkia myös rippikirjat.

– Rippikirjat ovat luetteloita, joihin merkit­ tiin kristinopin osaamista. Sitä testattiin kinke­ reillä: osasiko lukea ja osasiko tietyt lukukappa­ leet Katekismuksesta. Rippikirjoihin merkittiin myös ehtoolliskäynnit, sillä ehtoollisella piti käy­ dä säännöllisesti.

Kirkonkirjoissa on myös kirkkokuriin liitty­ viä tietoja. Joku on saatettu määrätä jalkapuu­ hun, ja aviottoman lapsen synnyttäneiden nais­ ten kohdalla on usein tieto siitä, että hänet on ri­ pitetty salavuoteudesta. Kirkonkirjoihin on mer­ kitty myös maallisessa oikeudessa langetettuja tuomioita. Kirkkoherroilla oli valtaa.

– Esimerkiksi Maarian seurakunnan kirkko­ herra Turussa merkitsi vuonna 1918 kirkonkirjoi­ hin tietoja siitä, ketkä olivat punaisten puolella, Kuusiluoma havainnollistaa.

Jos tarvitsee kirkonkirjatietoa 1900­luvun puo­ lella eläneistä ihmisistä, voi joutua tekemään tie­ topyynnön kirkkoherranvirastoon, johonkin alueelliseen keskusrekisteriin tai pääkaupunki­ seudulla paikalliseen seurakuntien keskusrekiste­ riin. Myös Pauliina Hellman tilasi muutama vuosi sitten Helsingin keskusrekisteristä sukuselvityk­ sen isänäidistään.

– Odotellessa meni kauan, joten sinä aikana keksin toisen tavan löytää tiedot. Helsingin kau­ punginarkistossa on poliisin osoitekortisto, jossa on muun muassa kaikkien kaupunkilaisten osoi­ tetietoja mikrofilmillä. Löysin mummini vanhem­ pien tiedot sieltä ennen kuin tilaamani sukuselvi­ tys valmistui.

SUKUAAN TUTKIVA saattaa joskus törmätä ongel­ matilanteisiin. 1870­luvulle asti kirkonkirjat ovat ruotsiksi, ja vanhimmissa on myös latinankieli­ siä käsitteitä. Ortodoksiseurakuntien kirkonkir­ jat ovat venäjäksi. Käsialat ovat vaikeasti luetta­ via ja tiedoissa on paljon lyhenteitä. Sukunimiä on otettu asuinpaikan tai ammatin mukaan, ja 1900­luvun alussa niitä myös suomennettiin.

– Aluksi kirkonkirjojen tulkitseminen oli han­ kalaa, mutta paljon oppii ihan vain tekemällä.

Pari vuotta sitten vaikealta tuntunut kohta voikin olla nyt ihan selvä. Olen myös ollut muutamilla sukututkimuskursseilla, muun muassa opettele­ massa lukemaan vanhoja käsialoja, Pauliina Hell­ man sanoo.

– Olen opiskellut koulussa venäjää, mutten ollut käyttänyt kieltä pariinkymmeneen vuoteen juu­ ri yhtään. Esivanhempieni joukossa on muutamia Viaporissa 1800­luvun alkupuolella palvelleita ve­ näläisiä, ja heitä tutkiessani venäjän kielen taidos­ ta on ollut valtava hyöty. Enpä olisi arvannut tar­ vitsevani venäjäntaitoa kirkonkirjojen lukemiseen!

Myös Sukututkimusseuran P.T. Kuusiluoma on sitä mieltä, että työ tekijäänsä opettaa. Apuakin saa ja kannattaa pyytää.

– Sukututkimusseuran sivuilla on lyhennelmä­ taulukko ja netissä on sivustoja, jotka aut­ tavat lukemaan vanhoja käsialoja. Suku­ tutkimusseuraan voi laittaa sähköpostia tai pyytää apua Facebook­ryhmissä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

15

Vaikeuksia voi tuottaa myös se, että netissä olevat kirkonkirjojen sivujen kuvat on otettu mikrofilmeistä, joten kuvien laatu saattaa olla huono. Joiltakin paikkakunnilta on saatavilla parempilaatuisia kuvia, sillä Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen vapaaehtoiset ovat kuvanneet nettiin myös alkuperäisiä kirkonkirjoja. Pauliina Hellmankin on ollut tekemässä tätä työtä vapaaehtoisena Kansallisarkistossa.

Myös Hellman suosittelee pyytämään apua Facebook-ryhmistä. Hänelle kaupunkiryhmän avulla selvisi esimerkiksi se, mikä vanha espoolainen rakennus on yhdessä hänen sukuunsa liittyvässä kuvassa. Oivallinen apuväline sukututkijalle on ollut myös Kansalliskirjaston lehtiarkisto netissä.

Sen avulla Hellman selvitti isältä jääneen mystisen muistiinpanon.

– Isäni oli ilmeisesti jututtanut omaa isäänsä ennen tämän kuolemaa, tehnyt muistiinpanoja sukulaisista ja kirjoittanut yhden isosetänsä kohdalle ylös sanat ”Suomen Sokeri, jalka poikki”. Tekemällä sanomalehtiarkistoon haun isosedän nimellä löysin hetkessä uutisen siitä, kuinka hänen jalkansa oli ruhjoutunut työtapaturmassa Töölön sokeritehtaalla vuonna 1892.

MONILLA ON suvustaan vanhoja valokuvia, esineitä ja tarinanpalasia sieltä sun täältä. Tiedot ja mielikuvat omasta suvusta saattavat olla totta, tai sitten eivät – olemmehan niiden tietojen varassa,

joita meille on haluttu kertoa. Paljon on kiinni myös siitä, kuinka halukkaita olemme kuuntelemaan ja kysymään.

– Usein puhutaan siitä, että sukututkimus on persoonallisuuden rakennusaine. Voi se olla sitäkin. Ihmiset ovat erilaisia. Toiset tuntevat enemmän empatiaa ja nostalgiaa ja reagoivat asioihin herkemmin. Esimerkiksi siirtokarjalaisuudesta tiedetään, että jonkinlainen Karjala-kaipuu on periytynyt sukupolvelta toiselle, siis ihmisille, jotka eivät ole Karjalassa käyneetkään, P.T. Kuusiluoma pohtii.

Pauliina Hellmanilla sukututkimus on vahvistanut ainakin paikallisidentiteettiä.

– En ollut tiennytkään, kuinka pitkälle minulla on espoolaisiakin juuria. Se on ollut erittäin iloinen löytö espoolaiselle.

P.T. Kuusiluoma on huomannut, että harvalla sukututkimus jää siihen, että selvittää ihmisten nimiä, syntymä- ja kuolinaikoja ja sitä, kuka oli kenenkin lapsi. Usein tulee tarve saada niin sanottua kontekstitietoa, oppia lisää paikallishistoriasta ja Suomen historiasta yleensä ja sijoittaa sukuaan siihen.

Myös Pauliina Hellmanilla sukututkimusharrastus on laajentunut. Käsityöharrastajana hän on hankkinut itselleen Siuntion ja Sipoon kansallispuvut, koska hänellä on juuria näillä paikkakunnilla. Lisäksi hän on kerännyt vanhoja valokuvia. Osa niistä tuli hänelle niin erikoisen sattu-

Pauliina Hellman löysi Helsingin kirjamessuilta kaukaisten sukulaistensa, Karl Fredrik Adlerin ja Mihail Dementjeffin, visiittikortit.

man kautta, että se ihmetyttää häntä vieläkin. Se tapahtui Helsingin kirjamessuilla vuonna 2019, erään antikvariaatin myyntiständillä.

”

Monella on mahdollisuudet edetä suvussaan aina 1620-luvulle asti, joissakin esipolvilinjoissa jopa vuoteen 1540.

P.T. KUUSILUOMA

– Siellä oli valokuva-albumin sivuja, joilla oli vanhoja visiittikortteja. Ensimmäisillä sivuilla ei ollut mitään mielenkiintoista, mutta sitten erään kuvan päälle oli kirjoitettu nimi K. Adler. Toisen kuvan taakse oli kirjoitettu nimi Dementjeff. Siinä vaiheessa kiinnostukseni todella heräsi, sillä suvussani on tuon nimisiä ihmisiä. Meinasin pyörtyä, kun kävi ilmi, että kuvat olivat peräisin isoisäni serkun jäämistöstä, joka oli päätynyt antikvariaattiin. Ostin tietysti koko nipun. ■

Kirkonkirjoja tutkiessa ruotsin kielen osaamisesta on hyötyä. Ote helsinkiläisestä kirkonkirjasta, kastettujen luettelosta, vuodelta 1857.

Sukututkimuksen suosio näkyy seurakunnissa Sukututkimuksen suosion kasvu näkyy myös Espoon, Vantaan ja Helsingin seurakuntien keskusrekistereissä. Helsingin seurakuntien keskusrekisterissä ovat kirkonkirjat vuodesta 1856 alkaen ja Vantaan keskusrekisterissä Vantaan seurakuntien kirkonkirjoja 1850–1860-luvulta alkaen. Espoossa rippikirjat alkavat vuodesta 1840 ja kastettujen luettelot vuodesta 1860.

16

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

– Meille on tullut tänä vuonna noin 60 sukututkimustilausta kuukaudessa. Vuosina 2018– 2020 niitä tuli kuukausittain noin 45, kertoo Helsingin seurakuntien keskusrekisterin johtaja Emilia Launonen.

Sukututkimuksia varten laadittavia sukuselvityksiä tehdään keskusrekisterissä henkilöresurssien sallimissa rajoissa. Sukuselvitys on nimitys asia-

kirjalle, jolla luovutetaan tietoja kirkonkirjoista sukututkimusta varten.

– Toimitusaika vaihtelee työtilanteen mukaan. Esimerkiksi sukuselvitykset lakisääteistä perunkirjoitusta varten ovat sukututkimukseen nähden etusijalla.

Omin päin ei vanhoja kirkonkirjoja pääse keskusrekistereihin tutkimaan, sillä niissä ei ole su-

kututkimusta varten tarkoituksenmukaisia tiloja.

Suomessa seurakuntien kirkonkirjoja on digitoitu 1860-luvulle ja suhteellisen kattavasti aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. Yli sata vuotta vanhoja digitoituja kirkonkirjoja pääsee tutkimaan Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa ja Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen (SSHY) Digiarkiston kautta.

– Sukututkimus kannattaa aloittaa juttelemalla oman suvun jäsenten kanssa ja selvittämällä, mitä muistitietoa ja esimerkiksi vanhoja virkatodistuksia heiltä löytyy. Samalla tulee luonteva mahdollisuus pyytää heiltä lupa tietojen keräämiseen omaan sukututkimusrekisteriin, Emilia Launonen neuvoo juuristaan kiinnostuneita.

inen Pääsihteeri Rosa Merilä rme Hu ha Ju ja kirjailija-ohjaaja

Ihmisoikeusaktiv isti Ujuni Ahmed ja viestintäyrittäj ä Kirsi Piha

a j u l e t s u k s e k a Vi i s a i t kesään

Hänninen Ylilääkäri Juha Kähkönen a ja kirjailija Sirp

Terror ismi ja räp ntutkija Le päri M e erced na Malkki es Ben tso

a Brotkin ittaja Ann artanen Käsikirjo uP jailija An ja tietokir

lut vetää Keskuste ttiohjaaja dokumen vonen.

Elina Hir Valtiosihte eri Pilvi T orsti ja koomik ko Ali Jah angiri

Keskusteluja kryptassa -podcast on kuunneltavissa Spotifyssa, iTunesissa, SoundCloudissa, Suplassa ja osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/keskustelujakryptassa.

Seuraa meitä

”Haluan jättää lapsilleni kaksi asiaa. Toinen on kalastaminen.

– Eija Ahvo näyttelijä, laulaja ja UNICEFin Hyvän tahdon lähettiläs

Lue lisää ja tilaa ilmainen testamenttiopas unicef.fi/testamentti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

17

Vapauden löytänyt

Kuka?

Risto Oikarinen on kajaanilaislähtöinen kirjailija ja pappi. Hän opettaa kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa ja Laajasalon opistossa.

Mitä?

Tänä keväänä ilmestynyt romaani Piispa (Otava) on Oikarisen viides teos.

Motto

”Elämän totuutta etsi.”

– Kun olin pikkupoika, isäni näytti minulle tämän lauseen Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen seinästä, Oikarinen kertoo.

18

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

Joskus elämä pakottaa uskonnolliseksi, huomasi kirjailija Risto Oikarinen.

Niin kävi myös hänen uuden romaaninsa päähenkilölle.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

U

sein tarina menee näin: on pappi, joka ajautuu uskonkriisiin tai ehkä menettää uskonsa kokonaan. Mutta entä jos tilanne olisikin päinvastainen? Että olisikin pappi, joka tulee uskoon tai jollakin tavalla löytää suhteen Jumalaan? Kirjailija Risto Oikarinen pyöritteli ajatusta pitkään.

– Halusin tutkia, mitä se edes tarkoittaa, kun pappi sanoo, ettei hän usko Jumalaan, Oikarinen kertoo.

– Millainen käsitys hänellä silloin on uskosta tai Jumalasta? Tai jos joku sanoo olevansa agnostikko, mikä hänelle ylipäänsä on uskoa?

Papista, joka ei usko, tuli kirjoittamistyön edetessä piispa, joka ei usko – Oikarisen tuoreen Piispa-romaanin päähenkilö. Piispa on lähtöisin uskonnollisesta kodista, mutta on jo lapsena jäänyt uskon ulkopuolelle. Usko ei herää myöskään teologian opinnoissa eikä kirkon töissä siitä muille saarnatessa. Ja vaikka romaanin kuluessa tapahtuu merkillisiä asioita, aivan loppuhuipennukseen asti piispa sulkee pois mahdollisuuden, että kyse voisi olla Jumalan toiminnasta.

Tuon piirteen Oikarinen tunnistaa itsessäänkin.

– Minulle on aika luonnollista lähteä selittämään asioita järjellä tai puhtaaksi sattumaksi.

Vasta viime aikoina olen antanut itselleni pienen mahdollisuuden, että oman elämän tapahtumia voisi ajatella myös uskonnollisesti.

– Oman körttiläisen taustanikin vuoksi minulle on äärimmäisen vierasta sellainen puhe, että ”kiitos Jeesus, että tänään tapahtui näin ja se oli varmasti tarkoitettu”. Uskonto on ollut minulle aikuisiässä eräänlainen laajempi kehys: Jumala on olemassa, mutta etäällä ja taustalla, eikä hän suoraan vaikuta mihinkään ihmisen elämän tapahtumiin.

RISTO OIKARINEN ajatteli pitkään, että teologian opinnoistaan huolimatta hän ei halua papiksi.

Kirkko ja seurakuntatyö tuntuivat sellaisilta, että niihin sopiakseen omaa persoonaa täytyisi typistää. Olisi hyssyteltävä ja oltava hiljaa.

– Vielä kymmenen vuotta sitten tuntui siltä, että minulla voisi olla papin identiteetti puoli tuntia viikossa. Sehän ei olisi riittänyt edes messun toimittamiseen.

Papiksi ryhtyminen mietitytti myös kirjailijan vapauden kannalta. Oikarinen on ollut päätoiminen kirjailija vuodesta 2005 alkaen, jolloin hänen esikoisteoksensa, runokokoelma Puupuhal­ taja julkaistiin. Hänen ystäväpiirissään on paljon kirjallisuuden parissa toimivia ihmisiä, joista harva kuuluu kirkkoon.

– Mietin, leimaisiko pappeus minua paitsi ulkoisesti myös sisäisesti. Alkaisinko sen vuoksi kaventaa omaa ilmaisuani?

– Sitten minulle kävi vähän kuin romaanini piispalle. Tuli tiettyjä tapahtumia ja kokemuksia, jotka olivat aika kipeitä. Aloin niin sanotusti kuulla kutsumuksen papiksi. Kävi niin kuin filosofi Ludvig Wittgenstein on sanonut: joskus elämä pakottaa ihmisen uskonnolliseksi.

Papin työhön työnsi sekin, että Oikarinen alkoi tuntea sen velvollisuudekseen.

– Tietyssä pisteessä elämää uskonnollinen usko ja rukous ovat olleet minulle hirveän tärkeitä, mutten ole halunnut puhua siitä kenellekään.

Kaikenlainen makeileva evankeliointi ja uskonratkaisun korostaminen on tuntunut niin vastenmieliseltä, melkein kuin eri uskonnolta.

– Jäin omaan rukouselämääni, mutta jossain vaiheessa alkoi tuntua siltä, että sieltä on tultava ulos. Koska olen itse saanut niin paljon, minulla on velvollisuus kertoa muillekin, että uskosta on mahdollista löytää vapauden ja armon kokemus.

Oikarinen huomauttaa, ettei jumalasuhde tai usko tule tyhjästä. Uskonnollisten käsitteiden pitää olla jollakin lailla tuttuja ennen kuin ne voivat alkaa vaikuttaa. Pappina hän kokee tehtäväkseen luoda ihmisille tällaista uskonnollista kaikupohjaa.

”

Vapaus on sitä, että saan mennä säännöllisesti kirjoittamaan, treenata rukouselämää ja osallistua tiettyihin rutiineihin ja riitteihin.

– Haluan pappina tehdä tutuksi sitä, mitä merkitsee vaikka Jumala tai armo, jotta niistä tulisi mahdollisuuksia sellaisellekin ihmiselle, joka ei ajattele olevansa lainkaan uskonnollinen. Jossakin vaiheessa nuo asiat voivat ehkä aktivoitua ja alkaa kannatella elämää.

Oikarinen vihittiin papiksi marraskuussa 2018, ja hän on siitä asti työskennellyt oppilaitospappina Laajasalon opistossa Helsingissä. Nykyisin hän rakastaa kirkkoa. Kun on osallinen kirkon elämästä ja sen pitkästä traditiosta, ei jää pyörimään vain omaan sisäiseen maailmaansa.

– Minulle se on vapautta. Vapaus on sitä, että saan mennä säännöllisesti kirjoittamaan, treenata rukouselämää ja osallistua tiettyihin rutiineihin ja riitteihin.

PIISPA ON ensimmäinen kirja, jonka Risto Oikarinen on kirjoittanut pappina. Vaikka se pysyttelee tiukasti yhden illan ja yön tapahtumissa, piispa ehtii muistoissaan ja ajatuksissaan kieputtaa monia teemoja: on raadollista kirkollista valtataistelua ja byrokratiaa, piispan omintakeista raamattunäkemystä ja mystiikan historiaa.

Alun perin piispa puhui Oikarisen päässä miehen äänellä. Sitten hänelle valkeni, että piispa onkin nainen. Samalla hän tajusi, että jos piispa on nainen ja vielä ensimmäisten papiksi vihitty-

jen naisten sukupolvea, romaanissa on pakko käsitellä myös naisten asemaa kirkossa.

Romaanin tapahtumat ovat Oikarisen kynästä, mutta samanlaista uhkailua, solvaamista ja mitätöintiä ovat kokeneet monet kirkossa pappeina toimivat naiset oikeastikin.

Romaanin piispa on eläkeikää lähestyvä yksin elävä ja yksinäinenkin nainen. Oikarinen on nelikymppinen perheenisä, mutta hän sanoo, ettei vanhenevan naisen nahkoihin asettuminen tuntunut erityisen hankalalta.

– Kirjoittaminen on aika paljon eläytymistä ja samastumista omalla tunneapparaatilla: millä tavalla tämä henkilö kokee elämän, miten katselee maailmaa, miksi tuntee niin kuin tuntee? Me ihmiset olemme yksi ja yhtä. Suru on surua, nöyryytys nöyryytystä ja seksuaalinen nautinto seksuaalista nautintoa kokeepa sitä kuka tahansa.

ROMAANIN LÄPI kulkee ketju naisia, joiden usko ilmenee hurmoksellisina tiloina, ekstaattisina näkyinä ja eroottissävyisenä rakkautena Kristukseen. Moni tietää Ávilan Teresan ja hänen kuvauksensa siitä, kuinka enkeli lävistää hänen sydämensä keihäällä.

Harvempi ehkä on kuullut, että suomalaisissa herätysliikkeissä on aikoinaan ollut monia hurmoksellisia saarnanaisia ja virsissä paljon eroottisesti latautuneita kielikuvia. Siihen nähden nykykirkon hengellisyys tuntuu kovin sisäsiistiltä ja asialliselta.

– 1900-luvulle tultaessa uskonnollisia tunteita alettiin pelätä. Kirkossa toteutettiin eräänlainen raitistuskampanja, ja morsius- ja verimystiikka karsittiin pois virsistä. Samalla siivottiin pois ajatus siitä, että jumalasuhdetta voisi kuvata eroottisesti tai seksuaalisesti, Risto Oikarinen kertoo.

Vanhan testamentin Laulujen laulua ja kristillistä morsiusmystiikkaa on monesti selitetty sanomalla, että kyse on vain vertauskuvallisesta tavasta puhua Jumalan ja ihmisen suhteesta. Oikarinen sanoo, ettei se mene niin. Sanomisen tapaa ei voi irrottaa sisällöstä.

Yleensäkin Oikarinen oudoksuu sitä, että varsinkin Raamatusta puhuttaessa jonkin tekstinkohdan sanotaan olevan pelkkä vertauskuva. Että asiat ovat joko kirjaimellisesti totta tai vain vertauskuvaa eli jotenkin vähemmän totta.

– Ei se ole mikään ”vain”. Jos jotkut asiat ovat uskonnollista kieltä, niitä pitää myös lukea uskonnollisesti eikä niin kuin lakikirjaa. Raamat­ tua lukiessa voi jättää huomiotta ne kohdat, jotka ovat selvästi vastoin nykyistä ihmiskäsitystä ja ihmisoikeuksia. Voi keskittyä sellaisiin kohtiin, jotka puhuttelevat ja joista loistaa jollakin tavalla valoa – ne ovat Jumalan puhetta.

Piispaa kirjoittaessaan Oikarinen luki Raama­ tusta Paavalin kirjeitä. Juuri Paavalin avulla on vastustettu naisten pääsyä papiksi ja piispaksi.

Paavalilta oli peräisin myös homoseksuaaleja loukkaava sitaatti, joka toi kansanedustaja Päivi Räsäselle syytteet kansanryhmää vastaan kiihottamisesta.

Sama Paavali on parhaimmillaan Oikarisen sanoin ”ihan fantastinen kirjoittaja”. Yksi Paavalin lause, jota hän jäi pitkäksi aikaa miettimään, on ”Ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko.”

– Se on hienosti sanottu. Ja se on oikeastaan minun tapani lähestyä kirjoittamista: rakkautena vaikuttava teksti. Voisiko taide vaikuttaa rakkautena samalla tavoin kuin usko? ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

19

Hyveet palasivat Filosofi Aristoteles opetti, että hyveiden harjoittaminen antaa ainekset hyvään ja onnelliseen elämään. Antti Kylliäinen toi Aristoteleen opit suomalaisiin päiväkoteihin ja työpaikoille.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS ESKO JÄMSÄ

S

yksyllä 2015 Antti Kylliäinen jäi pois Pakilan seurakuntapapin työstä ja päätti omistautua hyveille. Hän suunnitteli muun muassa Hyveet elämässä -nimisen työkalun päiväkotien ja koulujen hyvekasvatuksen tueksi. Se on nyt netissä kenen tahansa käytettävissä.

Kaksi ja puoli vuotta sitten Kylliäinen perusti Lykeion Oy -nimisen yrityksen, jolla on hänen lisäkseen kolme muuta omistajaa. Yrityksen nimi viittaa Ateenassa sijainneeseen kampukseen, jossa filosofi Aristoteles aikanaan opetti.

– Tavoitteenamme on, että tämän vuosikymmenen loppuun mennessä jokainen suomalainen tietää, mitä hyveet ovat ja millaisten hyveiden varaan oma elämä kannattaa rakentaa, Kylliäinen sanoo.

Kylliäinen löysi hyveet kolmekymmentä vuotta sitten suorittaessaan teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian pääaineopintoja Helsingin yliopistossa. 1980-luvun aikana antiikin merkittävimpiin filosofeihin kuuluneen Aristoteleen tuotantoa oli käännetty suomen kielelle.

Aristoteles ajatteli, että ihmisen päämääränä on elää onnellinen ja hyvä elämä. Se voidaan saavuttaa sellaisten luonteen hyveiden kuin kohtuullisuuden, reiluuden, totuudellisuuden ja ystävällisyyden avulla.

Aristoteleen hyveet tuntuivat heti Kylliäisen omalta jutulta. Hyveissä tuntui olevan jotakin viisasta ja tärkeää, mitä tarvitsemme etsiessämme hyvää ja oikeaa.

– Herkästi ajattelemme, että nykyihmiseksi kutsuttu olento tulla tupsahti jostakin 1800-luvun jälkipuolella. 300-luvulla ennen ajanlaskun alkua kirjoittaneen Aristoteleen tekstit tavoittavat kuitenkin olennaisen kristallinkirkkaasti. Hän ymmärsi, miksi ihminen toimii niin kuin toimii.

HYVEET OVAT Antti Kylliäisen mukaan yksinkertaisesti sellaisia ominaisuuksia, jotka tekevät meistä hyviä yleensä ihmisinä sekä kaikissa niissä tehtävissä ja rooleissa, joissa toimimme. Hyveitä tarvitaan aina, kun jonkin hyvän toteutuminen on yksilön vastuulla. Samalla ne kiinnittävät meidät yhteiskunnan jakamiin yhteisiin arvoihin.

– Hyveet eroavat arvoista muun muassa siinä, että ne ovat tilannesidonnaisia. Esimerkiksi avoimuus on monissa tilanteissa keskeinen hyve, mutta joihinkin toisiin tilanteisiin se ei kuulu.

20

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

Arvot sen sijaan pysyvät samoina tilanteesta toiseen, Kylliäinen sanoo.

Viime vuosikymmeninä länsimaisessa kulttuurissa on Kylliäisen mielestä ollut aukko siinä kohdassa, missä aikaisemmat sukupolvet puhuivat hyveistä. Ihmiset eivät hänestä ole sen huonompia kuin ennenkään, mutta olemme kadottaneet ymmärryksen hyveiden merkityksestä.

Moni asia myötävaikutti Kylliäisen mukaan siihen, että hyveet jäivät pois muodista.

– Hyveajatteluun sisältyy aina yhteisöllinen näkökulma, joka ei näyttäydy vetovoimaisena yksilöllisyyttä ja omaksi itseksi tulemista korostavana aikana. 1900-luvulla käydyt maailmansodat romuttivat osaltaan käsitystä ihmisestä hyvään pyrkivänä olentona, hän sanoo.

”

Katso ympärilläsi eläviä ihmisiä ja pyri kohtelemaan heitä niin, että he tuntevat tulevansa hyvin kohdelluiksi.

MYÖS MAALLISTUMINEN on Antti Kylliäisen mukaan saanut hyveajattelun näyttämään vanhanaikaiselta. Erityisesti kasvatuksen maailmassa hyveet on tulkittu väärin osaksi kristillistä perinnettä ja jätetty sivuun sen mukana.

Joku voisi puhua hyveiden hukatuista vuosikymmenistä, mutta Kylliäisen mielestä niitä tarvittiin.

– Vuosisatojen aikana hyveiden päälle oli kasautunut kuonaa ja roinaa, joiden alta Aristoteleen hyveteorian alkuperäistä henkeä ja merkitystä oli enää vaikea löytää. Kesannolla olo teki hyveille hyvää.

Hyveet ovat kuuluneet keskeisesti katolisen kirkon etiikkaan 1200-luvulla eläneestä Tuomas Akvinolaisesta lähtien. Uskonnollisen arvomaa-

ilman sudenkuoppaan joutumista ei kuitenkaan Kylliäisen mukaan tarvitse pelätä, sillä Aristoteleen alkuperäinen hyve-etiikka ei kiinnittynyt mihinkään uskontoon.

Yksilöllistyvän yhteiskunnan näkökulman Kylliäinen muotoilee kysymykseksi: Kenellä on oikeus sanoa, mitkä asiat tekevät minusta hyvän omana itsenäni? Kumpi on lopulta tärkeämpi, yksilö vai yhteisö, jossa hän elää?

Kylliäisen mukaan yhteisöllä on valta määritellä, mitkä hyveet ovat sen piirissä olennaisia. Yhteisö ei kuitenkaan voi nimetä hyveeksi sellais-

MARI AARNIO

– Hyveitä tarvitaan aina, kun jonkin hyvän toteutuminen on yksilön vastuulla, sanoo Antti Kylliäinen.

Tee testi ja löydä oma hyveesi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

– Hyveet kiinnittyvät aina siihen, millaisia asioi­ ta käytännössä tapahtuu. On mahdotonta sanoa, että olen kyllä luotettava, mutta en käyttäydy luo­ tettavuuden hyveen mukaan, hän perustelee.

Kylliäinen tähdentää, että hyvetyöskentely ei tuo hyveitä työpaikalle, vaan tekee ihmiset tietoi­ seksi niistä. Mikään organisaatio ei myöskään tuo­ ta hyveitä, vaan työntekijät tuovat ne mukanaan.

– Jokaisesta organisaatiosta, joka on yhä pys­ tyssä, löytyvät sen tarvitsemat hyveet, mutta il­ man hyveiden esiin kaivamista ja tiedostamis­ ta emme pysty hyödyntämään niitä täysipainoi­ sesti.

HYVEIDEN HARJOITTAMINEN johtaa Antti Kylliäi­ sen mukaan hyvään ja kokonaiselta tuntuvaan elämään. Erillistä työ­ ja kotiminää tai harras­ tusminää ei enää tarvita, koska yksillä ja samoil­ la hyveillä pärjää koulussa, opiskelijana, työelä­ mässä, harrastusporukassa, parisuhteessa ja las­ ten vanhempana.

Aristoteles ei kirjoittanut elämäntaito­opasta, josta voisi katsoa ohjeet hyveiden soveltamiseen yksittäisissä arkielämän tilanteissa, eikä sellais­ ta tarjoa Kylliäinenkään. Hänen mukaansa voim­ me vain kysyä itseltämme, miten hyvä ihminen toimisi kussakin tilanteessa, ja sitten pyrkiä teke­ mään sen mahdollisimman hyvin.

– Katso ympärilläsi eläviä ihmisiä ja pyri koh­ telemaan heitä niin, että he tuntevat tulevan­ sa hyvin kohdelluiksi. Voit työstää hyveitä myös pohtimalla tilannetta, jossa koet mokanneesi ja siitä on jäänyt huono olo. Silloin jokin hyve ei ole toiminut niin kuin sen olisi pitänyt.

ta, mikä ei ole hyväksi sen jokaiselle jäsenelle – ja laajemminkin.

– Aristoteles on nyt ajankohtainen juuri sik­ si, että hänen hyveteoriansa sovitti yhteen yhtei­ sön ja yksilön hyvän. Aristoteles näki, että ihmi­ nen on yhteisöllinen olento. Siksi hyvän elämän välineiden on oltava sellaisia, että ne hyödyttävät myös yhteisöä, Kylliäinen sanoo.

ANTTI KYLLIÄINEN VIIMEISTELEE parhaillaan etiikan alaan kuuluvaa väitöstutkimusta hyveis­ tä. Kylliäinen tarkastelee tutkimuksessaan hy­

veiden ja arvojen suhdetta sekä pyrkii ymmärtä­ mään, miten hyveet voisivat toimia käytännössä globaalistuvassa maailmassa, jossa eri kulttuu­ reista tulevat ihmiset toimivat yhdessä. Väitös­ tutkimus tarkastetaan syksyllä Helsingin yliopis­ tossa.

Vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Paksunahkaisuudesta suurisieluisuuteen Kylliäinen eh­ dotti hyveitä työyhteisöjen eettisen työskentelyn lähtökohdaksi arvojen sijasta. Kylliäinen turhau­ tui siihen, että yritysten arvotyöskentelyn yhteys arkielämään jää usein ohueksi.

KUUSI VUOTTA SITTEN Antti Kylliäisen kehittä­ mää hyvekasvatusmallia kokeiltiin muutamassa pääkaupunkiseudun päiväkodissa. Henkilökunta ja vanhemmat valitsivat yhteisiksi hyveiksi kan­ nustavuuden, reiluuden ja ystävällisyyden. Sen jälkeen hyveitä pohdittiin yhdessä lasten kanssa.

Kylliäisen mukaan lapset omaksuivat hyveet vauhdilla ja sovelsivat niitä suoraviivaisesti. Lap­ set päättelivät, että jos kerran reiluuden ja ystä­ vällisyyden hyveet ovat käytössä, kaikesta kiu­ saamisesta on tultava loppu.

– Lapset päättivät tehdä omista päiväkodeis­ taan kiusaamisesta vapaita vyöhykkeitä, joissa ketään ei kiusata eikä jätetä pois leikeistä. Me ai­ kuiset, jotka lähdimme toteuttamaan pilottihan­ ketta, emme tulleet ajatelleeksi, että hyveitä so­ vellettaisiin kiusaamisen vähentämiseen, Kylliäi­ nen sanoo. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

21

DETRIA ARBUTIN COUPEROSA –TUTKIMUS

DETRIA ARBUTIN ANTI AGING –TUTKIMUS

Testiryhmässä couperosan voimakkuusaste pieneni 90 %:lla ja kahden kuukauden hoitojakson jälkeen 35 %:lla oireet hävisivät kokonaan.

Iho kirkastui ja heleytyi 95 %:lla ja ilmejuonteet vähenivät 80 %:lla tutkimukseen osallistuneista.

Luonnon arbutiinia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että sianpuolukan lehdestä eristetty arbutiini on tehokas melaniinituotannon estäjä ja että sitä voidaan käyttää ihoa vaalentavana ainesosana.

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Kerrostalot pilaavat Myyrmäen kirkon luonnon KIRKKO JA KAUPUNKI kirjoitti 6.5. verkkolehdessä Myyrmäen kirkon korjaamisesta ja tontille rakennettavista kerrostaloista. Aiheesta järjestettiin 10.5. infotilaisuus.

Vantaankosken seurakuntaneuvosto on hyväksynyt asuntojen rakentamisen tontille. Ilmeisesti valtuutetuille on esitelty päätettäväksi vain tämä yksi vaihtoehto. Kustannusarviota ei mainittu, mutta aikaisemmin julkisuudessa on puhuttu noin 15 miljoonasta eurosta. Asia etenee kirkkovaltuuston päätettäväksi.

Toiseksi nyt jää vaikutelma, että kaavamuutokset on jo kaupungin kanssa sovittu. Aiemmissa kaavasuunnitelmissa kirkon eteläpuolella on ollut korkea tornitalo. Nyt kirkon pohjoispuolelle tullaan rakentamaan kolme 6–8-kerroksista taloa. Infotilaisuudessa esitettiin aikataulu, jossa kaupunginvaltuuston päätös oli merkitty kuluvan vuoden loppuun. Pääsevätkö tulevat kaupungin luottamushenkilöt seurakunnan luottamushenkilöiden tavoin kumileimasimen rooliin, kun ainutlaatuinen puistoalue muutetaan kerrostaloalueeksi?

Kolmanneksi kokouksessa sanottiin yksiselitteisesti, että korkeita kustannuksia ei voida kattaa ilman kolmen korkean kerrostalon rakentamista kirkon tontille. Onko anottu EU:lta tukea kansainvälisesti arvostetun arkkitehti Leiviskän suunnitteleman kirkon korjaukseen?

Onko vakavasti ja ammattitaidolla kartoitettu muut rahoitusmahdollisuudet?

Näine murheineni menin Myyrmäen kirkon puistoon. Aivan uskomattoman kaunis koivikko ympäröi minut, maa oli valkoisena valkovuokoista. Kirjosieppo hyppeli koivun oksalla. Tämä pyhä puisto ollaan tuhoamassa.

Maire Kangas-Meriläinen Vantaankosken seurakunnan jäsen ja kirkollisveron maksaja vuodesta 1978

EDELLISEN JOHDOSTA: Seurakuntayhtymän tarkoituksena on mahdollistaa tontille noin 5 000 – 6 000 kerrosneliömetrin asuinrakentaminen kirkon kaunis ympäristö huo-

Rahaa kulttuuriin, ei aseisiin!

KULTTUURIMÄÄRÄRAHOJA UHATAAN taas supistaa. Mielestäni kaikki puolustusmäärärahat pitäisi siirtää kulttuurille, myös suunniteltujen hävittäjien hinta. Rauhaa ei rakenneta aseilla vaan kulttuurilla!

On tietysti ihmisiä, jotka eivät rauhaa halua. He ovat kuitenkin vähemmistö ja heitä on kuunneltu liikaakin. On myös joukko, jossa kirkkokin ehkä seisoo, jonka mielestä rauha voidaan ja kannattaa turvata asein. Tätäkin joukkoa on mielestäni kuunneltu jo liian kauan.

Hannu Lehtinen Helsinki

mioon ottaen. Seurakuntayhtymän toimesta kirkon eteläpuolelle ei tulla rakentamaan mitään. Noin 70 prosenttia tontista jää ennalleen, joten alueen luonto ja virkistysarvot säilyvät, ja valo pääsee kulkemaan kirkkoon.

Kaavamuutokset etenevät siten, että seurakuntayhtymä laatii vaihtoehtoisia suunnitelmia kaavoituksen pohjaksi. Kaavaluonnokset tehdään kirkkorakennuksen suunnitelleen akateemikko, arkkitehti Juha Leiviskän kanssa. Seurakunnan ja kaupungin luottamushenkilöt käsittelevät ehdotukset vuoden 2021 aikana.

EU:n ja muidenkin tahojen myöntämiä tukia tutkitaan ja kaikki hankkeeseen mahdollisesti saatavat tuet tullaan hyödyntämään. Vantaan seurakuntayhtymän taloutta on kuitenkin arvioitava kokonaisuutena, eikä sitä voida perustaa mahdollisesti saatavien irrallisten hankerahoitusten varaan.

Timo Kraufvelin kiinteistöjohtaja Vantaan seurakuntayhtymä

Sukupuolineutraalit tittelit ovat turhia MIKSI KAIKKI PITÄÄ muuttaa? Ennen oli sananparsi ”ei nimi miestä pahenna, jollei mies nimeä”. Tuntuu, ettei ihmisillä ole oikeita ongelmia, jos pitää miettiä nimikkeitä.

Monet virkanimet ovat asettuneet ihmisten mielissä kuvaamaan tiettyjä tehtäviä, ei sitä sanan loppupääte muuta, ei alenna tai korota.

Itse naisena olisin aivan tyytyväinen, jos olisin kirkkoherra tai vaikka eduskunnan oikeusasiamies. Erilaisilla sanapäätteillä ilmeisesti pyritään tavoittelemaan tasa-arvoa.

Minun mielestäni ne korostavat eriarvoisuutta eivätkä lisää yhteenkuuluvuutta tai ymmärrystä muita kohtaan.

Anne Fredriksson Helsinki

Kiitos diakoneille, sain avun!

SAIN HANKALASSA SAIRAUS- ja taloudellisessa tilanteessa aikuiselta

lapseltani vinkin ottaa yhteyttä Tikkurilan seurakunnan diakoniin väliaikaisen avun saamiseksi.

Lähetin tietoa tilanteestani ja sainkin tapaamisajan diakoni Toomakselle.

Nolotti ja hävettikin hakea apua, mutta vastaanotto oli ihana, rauhallinen ja ymmärtävä. Apua järjestyi ja sain myös tukea jo pelkästä keskustelusta.

Lämmin kiitos kaikille, varmaankin henkisesti raskasta työtä tekeville diakoniatyöntekijöille, ja tietysti erityisesti Toomakselle Tikkurilaan.

Marsipaani Toimitus julkaisee mielipiteen poikkeuksellisesti nimimerkillä

Kirkko ja kaupunki ilmestyy seuraavan kerran 12.8.

Lue mielipidekirjoituksia ja ota kantaa verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

23

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

JORMA LUKKARINIEMI

Suukirurgiaan ja implantologiaan erikoistunut hammaslääkäri

○ ○ ○ ○

Neppari-kokoproteesit

390 € 790 € 110 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 550 kok an leu ala tai Ylä

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

3d-implanttiprotetiikka Erikoishammasteknikkopalvelut

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

Adressit

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

DENTARIUM

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Kesätarjous 3 + 1 kk

Sisältö 29€ ratkaisee

4

Diakonit ja papit tukena Kemin kriisissä

sis. avaimenperä

Lisäksi saat tilaajalahjana kaupan päälle ristin­ muotoisen metalli­ avaimenperän, jossa on upotettuna 10 stanssia.

Elämään kuuluu muutos Neljä eri elämänvaiheissa olevaa kertoo muutostarinansa.

Mikko Anttila opettelee Kaarlon kanssa isyyttä.

Kampanjakoodi: Avain21

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Kirkko ja kaupunki medianäkyvyyttä printissä ja verkossa Seuraava Kirkko ja kaupunki-lehti ilmestyy 12.8., varaukset 30.7. mennessä.

Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi Mediamyynti

Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja se päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Lahja toimitetaan kun lehtitilaus on maksettu.

Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.

Kannen kuva: Jukka Granström 116. vuosikerta 0043595–21–18

Tilaus on määräaikainen

• 020 754 2333 • asiakaspalvelu@kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

Entäpä jos kirkossa voisikin levätä?

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

N:o 17 | 30. huhtikuuta 2021 | hinta: 3,90 €

12

Tilaa nyt helposti ja edullisesti!

22

hautakivityöt

09 628 398

Suu- ja hammaskirurgia

Mikonkatu 8 A 7. krs, Helsinki 09 622 15 33 050 55 272 95 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

24

24 h

Proteesit kuin omat hampaat.

Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk.

• Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

Hammaslääketieteen lisensiaatti Master of Oral Surgery and Implantology, M.Sc.

HAMMASTEKNIKKO

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Kiinteistönvälitystä

Lakipalveluja

Ammattitaitoista ja ripeää asuntokauppaa

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Petri Koivuniemi

Katja Huisman

Kristiina Horsma

044 266 3263

044 089 9111

040 725 0555

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV petri.koivuniemi@remax.fi

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV katja.huisman@remax.fi

Nordenskiöldinkatu 3 A, 00250 Helsinki 050 559 7321 l loiste@remax.fi

Yrittäjä LKV, LVV

kristiina.horsma@remax.fi Tutustu meihin Instagramissa ja Facebookissa

Myymässä vai vuokraamassa?

Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins.

0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 Kaikki perhe- ja perintöoikeuden palvelut toivomallasi tavalla

Etäyhteyksin puhelimitse tai videotapaamisessa

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

Toimistollamme Helsingissä www.lexly.fi 010 3379 150

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Tilaisuuksia NYKYHEPREAN KURSSIT ma-pe 5.-9.7.2021 kolme tasoa: alkeet, alkeisjatko ja edistyneet.

Opettajana Ninarose Maoz Lisätietoa: puh. 09 491 667 helsinginraamattukoulu.fi

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ikkunanpesua kotimaisin voimin.

14 vuoden kokemuksella, myös hankalat. Timo/044 069 1994

Ostetaan

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Kesän ulkomaalaukset, terassi- ja huoneistoremontit varataan nyt!

Jabell Oy p. 0400 689 742, jari@jabell.fi. Pyydä arvio!

Ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt.

Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu.

P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen SIIVOUSTA, PIHATÖITÄ, ULKOILUA, ASIOINTIAPUA YM. APUA ARKEESI 20 v. vanhustyökokemuksella.

Myös alvittomasti, kysy lisää!

ARMAS-Kotihoito p. 050 371 9167 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Itsenäisesti verkkopalvelussa

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Palveluja tarjotaan

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Tyhjennyspalvelu loppusiivouksella.

P. 040 361 7594 Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Maailmankansalaiset tarjoaa kaikki kielipalvelut millä tahansa kielellä. P. 041 313 9660

Ostetaan asuntoja Vuokrata halutaan ASUNNOT JA TONTIT PK-SEUDULTA. EI KULUJA MYYJÄLLE! Nopea kauppa ja hyvä hinta!

Kaiken kuntoiset huomioidaan.

Asiakirjat laativat LKV:t luotettavasti ja nopeasti.

Soita Tommille p. 050 525 7401

Luotettava lapsiperhe etsii mökkiä pitkäaikaiselle vuokralle. Toiveena max 2h Helsingistä, min. 2mh ja oma ranta. Pidämme mökistäsi hyvää huolta, korjaukset ja ylläpito onnistuu. Ota yhteys: Ilona, p. 040 146 7144

Ostetaan asunto 60-100 m2 ydinkeskustasta, voi jäädä asumaan kahdeksi vuodeksi.

Ystävälliset vastaukset Tiina & Ari. 040 0966 055 Tiina, tiina.pietarila@topboat.fi

Nelihenkinen helsinkiläisperhe etsii 3 makuuhuoneen vuokrakotia pidempiaikaiseen asumiseen HKI ydinkeskustasta (miel. Kamppi). Kork.koulutt., hyvätuloisia ja remonttitaitoisia. Tarjoa! p. 044 533 1167/Aino

Lapsiperhe etsii remonttia kaipaavaa KOLMIOTA tai isoa muunneltavaa 2h.

Miel. Länsi-Hki kuten M.vuori, Haaga.

Tarv. nopea kauppa. Mirjami 040 963 8069 Fredrik 050 544 8746 OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokuntoinen. Ei välityskuluja.

050 343 9210 Elmer OSTETAAN YKSIÖ VANTAALTA Huonokuntoisemmatkin sopii 045 679 2848 Arttu

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

KAKSIO 38-50 m2 - putket tehty Punavuori/Ullanlinna. Myy omasi nyt helposti! P. 050 356 8833/Virpi Ostan vanhan talon/mökin irtai­ mistoineen max 150 km Helsingis­ tä, alle 40 000 €. 044 296 2231 Yksiö/pieni kaksio Espoosta tai Kauniaisista. Voi olla remontoitavakin. P. 045 612 5115/Elina

Luotettava nainen etsii kalustettua huonetta p.remontin ajaksi Hki 31.8-22.12.21 044 051 0327 Luotett., siisti, hilj. vakityössä ol. mies etsii yksiötä HKI/Kallio ym.

En juo/polta. p.050 599 6061

Vuokralle tarjotaan Vantaan Keimolanmäestä 28,5m2 1h+avok. 2. krs 599 €.

Heti vapaa, 050 563 6435, e.j.lehti@gmail.com

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

RUNOILIJA PLATH HIFIMERKKI

-1.

VAIKEUK- SASISSA ULKO- NOISMAILLA? TA

KAI ....

TUMMAN HARMAITA

järvi

ANTIIKIN MYTOLOGIASSA SODAN JUMALA TAUSTAJOUKKOINA USEIN

VÄLIAMERIKASSA

tympäistä

KANAVAKAUPUNKI IKÄVÄN KYLMIÄ

WISKARI HARKKI

KONTEKSTI

KÄYDÄ SELVILLE NIMITTÄIN

S

Y

L

V

I

A

EI KOKONAAN

O

S

I

N

A

K

A

I

SUKULAISPAIKKA

S

E

T

Ä

L

Ä

I

L

M

E

N

E

E

T

NUORI KUUSI

T

A

S

T

E

R

I

KASVOILLA PAPITKIN

JÄHMEITÄ

P

I

E

T

MATERIAALIT

A

I

TARUOLIOITA

P

Ö

L

Y

T

Y

S

KAUPUNGISSA

K

A

T

U

KIPPURASSAKIN

H

Ä

N

N

Ä

T

Y

T

T

Ä

Ä

LASKELMA

A

E

EROON JAMES

I

R

T

I

D

E

A

N

S

VASTARINTA

N

E

T

U

RUHTINAS

E

U

L

L

A

M

A

K

E

A

TUPATA FIKSUUDET

T

Ä

M

A

A

R

E

KYSYVÄ ARI

E

N

T

Ä

STARTTAUS

S

M

U

S

T

A

H

K

O

T

L

A

S

S

Y

I

S

K

U

-KELLO

HALOO

I

L

T

A

SAKSOFONISTI TIMO PERUSKOULUA

KÄÄNTYVÄ

Y

L

Ä

A

S

T

E

K

E

I

T

E

L

E

MONONEN

U

N

T

O

TIETOA D

AUTUUDET PUUHA

O

N

J

LÄTKÄLYÖNTI

L

Ä

M

Ä

R

I

PÄLKÄHTÄVIÄ

I

D

A

T

A

L

K O

P

A

IHOTAUTI

O

PIENIÄ ÄÄNIÄ SEKÄ ....

HARJU

ENSIN

E

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

vohkittu

PIENIÄ ASUNTOJA LUETTELEMISIA

sen S I T T E N menR I S A H T E L U T tyä K NAHAN OMPE- Ä I M Ä HENKILÖTUNNUS

I

I

HANNA

E

SAMBIAN KAUPUNKI

Ä

E

T

K

U

I

A

R

E

S

KISSAN KYLJESSÄ

K

O

T

I

V

N

VANKEUKSISTA

T

TYTTÖ LYHYEMPÄNÄKIN

I

E

P

Ä

A

I

T

O

XL XXL

KIRKAS

A

KASVEJA KOHOTTELU

A

R

A

L

I

H

O

N

D

U

R

A

S

E

T

O

A

H

AVUKSI

L

SAUDIEN RAHA

S

HIUSPOHJAN VAIVA

A

L

A

R

T

I

S

T

I

K

I

E

L

HIVTAUDIN LOPPUVAIHE

A

I

K

A

L

S

E

A

A

L

U

E

N

V

L

OPELMALLI

V

A

U

T

S

K

A

A

LUUN KÄYVÄ ISO NEULA

R

JUHTA

R

U

K

JUUTALAISPAPPI AISTITAAN

A

K

I

PERINTEISIÄ TANSSEJA

I

I

T

E

S

R

A

Ä

R

I

N

A

LÄMMITTÄVIÄ

H

A

S

S

A

S

I

T

A

R VETIM SIN

A

T

TÄYSEUMAA

O

S

U

M

A

ILJA TAUKO

R

E

P

I

N

KYSELEMISTÄ

U

T

E

L

U

O

P

A

S

S

U

T

E

L

A

T

T

A

ILKEÄ

P

A

H

A

NYRKKEILIJÄ ASIKAINEN

H

KALLIO VAINIO

P

U

R

A

L

TYLSYYDET

A

P

A

T

I

A

T

D

S

TORVALDS

N

I

L

S

KURJA

M

Ä

L

S

Ä

T

2.

S

I

J

HAA- T A VEITA

O

I

V

E

E

T

O

K

I

A

S

N

Ä

T

T

I

SUOSITTU HELI SEURA- LAURI PELI

K

I

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

Hyvää pyhää

26.6.

Tänään on juhannuspäivä.

Päivän evankeliumissa (Luuk. 1:57–66) kerrotaan Johannes Kastajan syntymästä.

Vehreyttä ovenpieleen Juhannusta eli keskikesän juhlaa eli jussia eli mittumaaria on meillä vietetty aina. Ennen vanhaan juhannusaattona talossa tehtiin suursiivous, ja sen jälkeen pystytettiin juhannuskoivut ovenpielen molemmin puolin. Koivuja tuotiin sisätiloihinkin, ja lattialle ripoteltiin haavan- ja pihlajanlehtiä. Kotia koristeltiin myös luonnonkukista tehdyillä seppeleillä. Koivuilla, lehdillä ja kukilla haluttiin nostaa esiin kesäisen luonnon kauneutta ja tuoda iloista mieltä kaikille.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Johannes Kastajan syntymäpäivä

A

ikoinaan uskonnolliset ihmiset pitivät evoluutioteoriaa kauhistuttavana harhaoppina. Se ei sopinut Raamatun alun kertomuksiin luomisesta.

Nykyään enää harvalle uskovalle on ongelma se, että eliölajit kehittyvät erilaisissa vaiheissa kohti muotoaan. Ei Raamattu ole luonnontieteen oppikirja vaan kertoo uskosta Jumalaan eri aikoina.

Oikeastaan Raamattukin puhuu evoluutiosta, uskon evoluutiosta. Vanhan testamentin profeettojen kautta edetään Johannes Kastajaan ja Jeesukseen.

Pikkutarkoista elämää säätelevistä säännöistä mennään armollista Jumalaa kohti.

Johanneksen syntymä sijoitetaan juhannuksen tienoille. Puoli vuotta myöhemmin jouluna juhlitaan Jeesuksen syntymää. Näitä sukulaispoikia osa-

taan kumpaakin odottaa enkelin ilmoituksen perusteella.

Johanneksen vanhemmat tunnistavat olevansa vanhan ja uuden kynnyksellä. Uskon evoluutiota on, että poikalapsi ympärileikataan kuten tapana on, mutta sukutradition määräämän nimen sijaan vanhemmat valitsevat nimen, jonka he kokevat tärkeäksi, nimen, jonka enkeli heille ilmoitti.

Johannes kastoi kansaa, Jeesuksenkin. Tämän kautta armon virta lähtee kuohumaan juutalaisen kansan keskuudesta koko maailmaan. Uskon evoluutio ei voi eikä saa pysähtyä Raamatun aikoihin. Edelleen me ihmiset määrittelemme sitä, kenelle Jumalan armollisuus meidän mielestämme kuuluu, vaikka Jumalan rakkauden sanoman on tarkoitus kasvaa ja meidän rajoittavien käsitystemme hänestä vähetä.

Juhannussaunassa Vihdo lihakset vetreiksi.

Joustava keho reagoi eri tilanteisiin tarkoituksenmukaisesti.

Raivaa tilaa luottamukselle.

Kellu aalloilla ja katsele taivasta.

Vesi kannattelee sinua yhtä lailla kuin muitakin.

Pese pois pinttyneet ennakkoluulot.

Näe ympärilläsi hyviä asioita.

Istu terassille, juo saunajuoma.

Kiitä kaikesta.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2021

27

Seuraava lehti ilmestyy 12.8.

S E N I O R I TA L O

HYVÄÄ MIELTÄ JA SUJUVAA ARKEA PIHLAJISTOSSA Pihlajiston Soinnussa vallitsee elämäniloinen, kodikas ja yhteisöllinen tunnelma. Turvallinen asuminen nykyaikaisissa asunnoissa, aktiivisuus ja yhteisöllisyys luovat elämäniloa ja merkitystä arkeen.

Pihlajiston Sointu on enemmän kuin perinteinen senioritalo.

Esteettömien asuntojen, ikääntyneiden kanssa-asujien ja viihtyisän pihan lisäksi asukkaiden yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta tukevat viikottaiset palveluavustajan palvelut ja kerran kuussa ta-

VARAA OMA YKSITYINEN ESITTELY!

pahtuvat asuntojen siivoukset ja vuosittaiset ikkunanpesut. Myös taloyhtiön sauna ja pyykkitupa ovat käytössäsi veloituksetta. Pihlajiston Soinnussa on viikoittain ohjattua toimintaa. Näiden edellä mainittujen lisäksi muita palveluita on mahdollista ostaa kotiin sitä mukaa, kun niille on tarvetta.

Rakennamme tulevan kotisi palvelut yhteistyössä Kotihoito Päiväkummun ja Kotisiivous Päiväkummun kanssa.

Esimerkkihintoja: 1h + kt (28,5m2) 1h + alk + kt (31m2) 2h + kt (39,5m2)

alk. 934€/kk alk. 1 044€/kk alk. 1 198€/kk

Vuokra sisältää mm. kuukausittaisen siivouksen ja ikkunoiden pesun vuosittain. Uudet vuokra-asunnot valmistuvat 7/2021.

Rakennuttaja: Graniittiasunnot Oy www.pihlajistonsointu.fi / puh. 010 315 4140 / vuokraus@pihlajistonsointu.fi

PIHLAJISTON

SOINTU

10 17.6.2021 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai

Pääotsikko Yöttömän

yön aattona Kanttori Jussi Salonen soittaa ja laulaa Pyhän Laurin juhannusjuhlassa s. 2

3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 Kirkon kyselytutkimus: merkkiä /kpl ja loppuun vantaalaiset toivovat, sivunumerotieto samaan putkeenettä s. 4 kirkko tekee hyvää s. 4

Keskiaikaisen kirkon kesäopas Joonas Kananen odottaa vierailijoita s. 6

Laulu kuuluu kaikille Kanttori Jussi Salonen toivoo, että ihmiset heittävät turhat estot pois ja liittyvät yhteislauluun.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT ESKO JÄMSÄ

V

antaan seurakuntien perinteinen juhannusjuhla järjestetään taas vuoden tauon jälkeen. Juhla toteutetaan tällä kertaa kahtena pienempänä tilaisuutena, koska vierasmäärää on rajoitettu kokoontumisrajoitusten vuoksi.

Juhannusjuhlien juontaja, Korson pastori Jani Vanhala, on juhlista mielissään. − Meillä seurakunnassa olisi hirveästi halua järjestää erilaisia tapahtumia, mutta koronarajoitukset ovat ne tähän asti estäneet. Juhannusjuhla on perinne, ja se on aina kerännyt ihmisiä. Hienoa, että voimme toteuttaa juhlan tänä vuonna.

Juhlat pidetään Vantaan Pyhän Laurin kirkon pappilan puistossa. Pappilan rouva Natha-

2

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2021

lia Crohns perusti puiston 1800-luvun puolivälin tienoilla.

Tilaisuudessa on luvassa kansanlaulukirkko sekä ilmainen makkara-, pulla- ja kahvitarjoilu.

KANSANLAULUKIRKKOA saapuu säestämään haitarilla Korson kanttori Jussi Salonen.

Tuonne taakse metsämaan, Saunavihdat, Kotimaani ompi Suomi. Kansanlaulukirkon sävelmät ovat perinteisiä suomalaisia kansanlauluja, joihin Anna-Mari Kaskinen on tehnyt hengelliset sanoitukset.

Mikä on kanttorin lempilaulu kansanlaulukirkon sävelmistä? − Tääl yksinäni laulelen -sävelmän uusi sanoitus on upea. Se on kiitoslaulu ja se alkaa todel-

la nostattavasti ”On ylistetty Herramme”, Salonen sanoo.

Jussi Salonen ei olekaan mikä tahansa kanttori.

Hän aloitti haitarinsoiton jo nelivuotiaana pikkunassikkana. Haitarin hän valitsi siksi, että isoisä ja eno olivat taitavia soittajia. Haitarin lisäksi Salonen soittaa pianoa, urkuja sekä pikkuisen cembaloa. Rakkain instrumentti on kuitenkin ääni.

Salonen on valmistunut Sibelius-Akatemiasta sekä kanttoriksi että oopperalaulajaksi. Lisäksi hän on opiskellut laulamista Montrealissa ja Berliinissä. Salonen on tehnyt pieniä oopperarooleja Kansallisoopperan lavalla: Wagnerin Mestarilaulajissa hän esitti yhtä mestarilaulajista

HELENA HONKANEN VARTIAINEN

misesta rippikoululeirillä, mutta sitten jotain tapahtuu ja laulaminen jää monilta pois, Salonen sanoo. − Laulaminen on yhteisöllinen asia. Sitä voi tehdä ihan vain siksi, että se on kivaa. Ei tarvitse ylittää jotain kuvitteellista osaamistasoa.

YHTEISLAULUJEN LISÄKSI Jussi Salonen soittaa juhannusjuhlissa kesäistä suomalaista musiikkia.

Juhannuksesta kanttorille tulee ensimmäisenä mieleen yötön yö, Suomen luonto ja kesän valo. − Juhannuksena lähden mielelläni järven rannalle. Tämä juhannus menee kaupungissa, koska olen töissä. Sunnuntaina jumalanpalveluksen jälkeen lähden viettämään jälkijuhannusta parin kaverin kanssa mökille.

”

Juhannusjuhla on perinne.

JANI VANHALA

Pastori Jani Vanhala toivottaa kaikki tervetulleiksi juhannusjuhlaan ja lähettää terveisiä seurakuntalaisille. − Iloitkaa kesästä. On mukavaa, että kesä mahdollistaa taas yhdessäolon ja monet muut asiat, joista on viime aikoina jääty paitsi. ■ Vantaan seurakuntien perinteinen juhannusjuhla järjestetään juhannusaattona 25.6. Pyhän Laurin kirkon pappilan puistossa kahtena tilaisuutena klo 15 ja klo 17.

Voimassaolevat koronarajoitukset vaikuttavat osallistujien määrään. Tapahtumaan tulee ilmoittautua ennakkoon Tikkurilan seurakuntaan 21.6.−24.6. klo 9−14 numeroihin 09 8306 231 ja 09 8306 717.

Juhannusjuhlan järjestävät Tikkurilan ja Korson seurakunnat.

Sateen sattuessa tapahtuma pidetään Pyhän Laurin kirkossa.

Kanttori Jussi Salonen soittaa harmonikalla suomalaisia kansanlauluja Pyhän Laurin pappilan puistossa.

ja Parsifalissa neljättä knaappia eli keskiaikaisen ritarin oppipoikaa.

KESKEINEN OSA kansanlaulukirkkoa on yhteislaulu. Pastori Jani Vanhala on huomannut, että laulaminen on ihmisille tärkeää. − Ihmiset laulavat mielellään sellaisia lauluja, jotka liittyvät tiettyihin kohtiin vuotta, kuten kesään, Vanhala sanoo.

Kanttori Jussi Salosen mielestä ihmiset voisivat laulaa enemmän ja uskaliaammin. Turhan monella tuntuu olevan estoja laulamisen suhteen. Taustalla saattaa piillä edelleen vaikkapa peruskoulun laulukokeesta saatu huono arvosana. − Laulu kuuluu kaikille. Se on osa ihmisten arkea ja elämää. Riparilaiset innostuvat vielä laula-

Vantaanjoen varressa sijaitseva vanha viilatehdas mainittiin yhtenä henkisesti tai hengellisesti merki­ tyksellisenä paikkana Vantaalla.

Lataa sieluasi Vantaalla VANTAALAISILTA KYSYTTIIN, mitkä ovat paikkoja, joilla on heille henkistä tai hengellistä merkitystä.

Kirkon tutkimuskeskuksen kyselyssä vastattiin esimerkiksi luonnon, kirkkojen ja hautausmaiden tuovan rauhaa ja mielentyyneyttä. Myös koti mainittiin usein.

Kolme suosittua sielun latauspaikkaa Vantaalla Korson metsä koostuu Korson keskuspuistosta ja Ankkalammesta. Se sijaitsee Korson keskustan tuntumassa, jyrkkäreunaisessa kalliolaaksossa.

Korsontien eteläpuolella Rekolanoja virtaa uomassaan, joka on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta puronvarsilehtoa. Toinen puoli metsästä on puistomaista aluetta, jossa tummasävyiset kuusikot rajaavat puistoa. (Kotkansiipi 4, Vantaa) Vantaan hautausmaat tarjoavat rauhoittavan kävelyelämyksen, vaikkei alueella olisi tuttuja hautoja. Hautausmaat mainittiin hengellisinä paikkoina vastauksissa usein. Vantaan seurakuntien hautausmaat sijaitsevat Helsingin pitäjän kirkonkylässä, Ruskeasannassa, Hämeenkylässä ja Korsossa. Hautausmaiden osoitetiedot löytyvät Vantaan seurakuntien verkkosivuilta www.kirkkovantaalla.fi.

Vanha viilatehdas ympäristöineen on pala paikallista teollisuushistoriaa, ja sieltä löytyvät myös kaupungin alkujuuret. Joen lisäksi alueen läpi kulkee Kuninkaantie puusiltoineen. Paikalle rakennettiin aikanaan krouvi, myllyjä, ruukki ja saha.

Vantaankosken kuohut ja luontopolku kutsuvat vierailulle kauniiseen kulttuurimaisemaan. (Kuninkaantie 28, Vantaa) HELENA HONKANEN VARTIAINEN

Tikkurilan ja Korson seurakunnat järjestävät juhannus­ juhlan tänä vuonna. Juhlien juontajana toimii Korson pastori Jani Vanhala.

Seurakuntien kesäkampanja esittelee kyselyssä mainittuja ja myös muita vantaalaisia hengähdyspaikkoja. Kampanjaa voi seurata Kirkko Vantaalla -sosiaalisen median kanavissa läpi kesän. Mikä on sinun henkinen tai hengellinen sielun latauspisteesi Vantaalla? Jaa kuva paikasta hästägillä #sielunlatauspiste.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2021

3

Uskon halutaan näkyvän tekoina Kirkko ja kaupunki on monelle tärkein side seurakuntaan.

Pappi Harri Nurminen tervehti Mari Laukkasta koronatyyliin Länsimäen kirkolla viime vuoden syyskuussa pidetyssä messussa.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT JOONAS BRANDT JA MARIANNA SIITONEN

ESKO JÄMSÄ

– Valmistelussa on budjettikehys, jonka mukaan ensi vuonna ei leikattaisi, kertoo Vantaan seurakuntayhtymän johtaja Jukka Parvinen.

4

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2021

Seurakunnille hyvä tilinpäätös Pääkaupunkiseudun seurakunnat varautuivat viime vuonna siihen, että koronapandemia laskisi niiden verotuloja merkittävästi. Vaikka taloustilanne näytti keväällä 2020 synkältä, henkilökuntaa ei pääkaupunkiseudulla lomautettu. Sen sijaan keskityttiin auttamaan ihmisiä ja siirrettiin toimintoja suljetuista kirkoista verkkoon.

Niinpä seurakunnille oli yllätys, että pahimmat pelot eivät toteutuneet. Kaikkien pääkau-

punkiseudun suurten seurakuntayhtymien vuoden 2020 tilinpäätös oli hyvä.

Vantaalla syntyi ylijäämää 2,8 miljoonaa euroa, ja seurakuntatalouden tärkein mittari eli vuosikate oli 7,9 miljoonaa euroa.

Kirkollisverotulot kasvoivat yli 1,5 miljoonalla eurolla. Niitä kerättiin Vantaalla yli 26,3 miljoonaa euroa.

Seurakuntien hyvä tilinpäätös selittyy myös toimintamenojen säästöillä. Esimerkiksi henkilöstömenoista niitä kertyi noin 400 000 euroa ja palvelujen ostoista 850 000. Tämän lisäksi

Vantaan seurakuntayhtymän varainhoito onnistui. Kirkon eettisiä periaatteita noudattaen sijoitetut varat kasvattivat tuloja 1,6 miljoonalla eurolla.

Vantaa siirsi myös investointejaan ajallisesti eteenpäin. Tikkurilan uuden kirkon ja sen viereen nousseen asuintalon rakentamista varten otettiin lainaa 15,5 miljoonaa euroa.

Vantaan seurakunnat on jo vuosien ajan vähentänyt henkilökuntaansa luonnollisen poistuman kautta. Kiinteistöjen korjauksia on pyritty aikatauluttamaan niin, että rahat niihin

K

Kun kahdessatoista suuressa kaupungissa kysyttiin 6 796 ihmiseltä, mitä he seurakunnaltaan eniten toivovat, vastaus oli selvä.

Kirkon haluttiin keskittyvän toiminnassaan erityisesti auttamistyöhön.

Tämä käy ilmi seurakuntien tunnettuuskyselystä, joka toteutettiin helmi–maaliskuussa 2021. Kyselyn teettivät Kirkon viestintä ja kaksitoista suurta seurakuntaa tai seurakuntayhtymää Suomessa.

SEURAKUNTIEN TOIVOTTIIN pitävän ennen kaikkea huolta vanhuksista ja vähäosaisista sekä tukevan ihmisiä elämän kriiseissä. Seuraavaksi tärkeimmäksi kyselyssä nousivat mielekkään tekemisen järjestäminen lapsille ja nuorille sekä mukanaolo elämän tärkeimmissä hetkissä.

Kyselystä käy ilmi myös, että vastaajat odottivat seurakunnilta vielä nykyistä enemmän, sillä näissä tehtävissä onnistumisessa nähtiin parantamisen varaa. Ihmisten odotukset ja arvio onnistumisesta kohtasivat parhaiten monipuolisten jumalanpalvelusten järjestämisessä ja kristillisen perinteen siirtämisessä seuraaville sukupolville.

Pääkaupunkiseudulla koettiin muuta maata tärkeämmäksi myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tukeminen. Näin varsinkin Helsingissä.

Onko kyselyn keskeinen viesti siis se, että ihmiset odottavat uskon näkyvän teoissa?

– Selkeästi niin, ja tämä on aivan oikein ja ymmärrettävää. Vantaalaiset haluavat, että kirkko tekee hyvää ja auttaa elämän kriiseissä, Vantaan seurakuntien viestintäpäällikkö Meri-Anna Hintsala sanoo.

Kyselyssä vastaajia pyydettiin kuvailemaan seurakuntaansa yhdellä laatusanalla. Vantaan seura-

kerättäisiin vuosikatteista. Seurakuntien budjetit ovat olleet miinusmerkkisiä.

– Nyt meillä on valmistelussa budjettikehys, jonka mukaan ensi vuonna ei leikattaisi, vaan taso olisi plus miinus nolla prosenttia. Meillä on valmisteilla myös kiinteistökehitysohjelma. Päätöksiä ei ole vielä tehty, mutta aiomme luopua kolmesta huonokuntoisesta leirikeskuksestamme ja kiinteistökehittää niiden alueita, sanoo seurakuntayhtymän johtaja Jukka Parvinen.

Lue lisää osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

kuntia kuvaavista termeistä nousivat vahvimmin esiin ihmisläheinen, turvallinen, lämmin, lähellä ja etäinen.

– Vantaalla on tapahtunut muutosta positiiviseen suuntaan verrattuna vuonna 2018 tehtyyn tutkimukseen. Kyselystä selvisi toisaalta myös, että myönteisesti seurakuntaan suhtautuvien osuus on vähentynyt ja neutraalien osuus kasvanut.

Myönteisiä arvioita vahvistaa paikallinen, näkyvä toiminta, joka jättää tunnejäljen, Hintsala sanoo.

Hän jatkaa, että Vantaan seurakuntien uudessa strategiassa on konkreettinen tavoite: pyrkiä kohtaamaan jokainen seurakuntalainen vuoden aikana.

Tutkimuksessa kysyttiin, missä vastaajat ovat kuluneen vuoden aikana seurakuntia kohdanneet.

Uutismedia ja käynnit hautausmaalla nousivat pääkaupunkiseudulla kärkeen.

”

VANTAALAISET HALUAVAT, ETTÄ KIRKKO AUTTAA ELÄMÄN KRIISEISSÄ.

MERI-ANNA HINTSALA

TÄRKEIMMÄT VÄLINEET ihmisten tavoittamisessa ovat pääkaupunkiseudulla Kirkko ja kaupunki -media ja seurakuntien nettisivut sekä Vantaalla myös sosiaalinen media.

Kirkko ja kaupungin oman lukemistutkimuksen mukaan lehti on ainoa tai lähes ainoa side seurakuntaan lähes kolmannekselle lukijoista. Seurakuntien tunnettuustutkimuksen mukaan lehden tietää 86 prosenttia vantaalaisvastaajista.

Kansa äänestää kirkkoherran Rekolan seurakunnan seuraava kirkkoherra valitaan välittömällä vaalilla. Vaalissa saavat äänestää 18 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet, jotka on merkitty jäseniksi vähintään 70 päivää ennen vaalia.

Asiasta päätti Rekolan seurakuntaneuvosto. Välittömän vaalin puolesta oli jätetty myös seurakuntalaisaloite, joka käsiteltiin samassa yhteydessä ja merkittiin tiedoksi.

Helsingin hiippakunnan tuo-

Hautausmaa on suomalaisille erityisen merkityksellinen paikka, johon liitetään myös hengellisyys. Kuva on Pyhän Laurin kirkon hautausmaalta.

Kyselyssä tutkittiin kaupungeissa asuvien tunteita kirkkoa ja lähintä seurakuntaa kohtaan. Pääkaupunkiseudun seurakuntiin liitettiin useimmin seuraavia tunteita: tyytyväisyys, myötätunto, ilo, kiinnostus, rakkaus ja pettymys. Sanallisista viesteistä selvisi, että pettymykseen vaikutti esimerkiksi se, ettei saanut apua tai puhelimeen ei vastattu.

Aineistosta käy ilmi, että Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä 67–68 prosenttia kirkkoon kuuluvista vastaajista tuntee positiivisia tunteita omaa tai lähintä seurakuntaa kohtaan.

Negatiivisia tunteita tuntee 7–8 prosenttia. Merkityksettömäksi seurakunnan kokee 22–26 prosenttia vastanneista.

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan Kimmo Ketolan mukaan aika on yksilökeskeinen, ja ihmiset arvioivat suhdettaan instituutioihin.

miokapituli julistaa Rekolan kirkkoherran viran haettavaksi ja määrää sijaisen hoitamaan kirkkoherran virkaa.

Monica Cleve valitti Vantaan ruotsinkielinen seurakunta ei saa uutta pysyvää kirkkoherraa vielä pitkään aikaan.

Seurakuntaneuvosto valitsi 13.4. uudeksi kirkkoherraksi Helsingin seurakuntien englanninkielisen työn papin Karl-Kristian Willisin äänin 6−4.

Hänen vastaehdokkaansa Monica Cleve ei tyytynyt pää-

– Jotta kirkko tai seurakunta koettaisiin merkitykselliseksi, niiden täytyy olla merkityksellisiä henkilökohtaisella tasolla. Sen, mitä kirkko tekee tai viestii, täytyy resonoida positiivisesti omien tärkeiden kokemusten, arvojen tai elämäntavan kanssa. Ihmiset ovat erilaisia, ja moniarvoisessa yhteiskunnassa on haastavaa yrittää viestiä heille kaikille jotain positiivista. Aina on joku, jolle viesti särähtää, Ketola sanoo.

Kun vantaalaisia pyydettiin mainitsemaan itselleen henkisesti tai hengellisesti merkityksellisiä paikkoja, Pyhän Laurin kirkon lisäksi esille nousivat hautausmaat.

– Hautausmaalla lepää joku oma rakas. Hautausmailla on kytkös historiaan, ja ne ovat myös kauniita paikkoja, Meri-Anna Hintsala pohtii.

Mainintoja saivat myös oma koti ja luontokohteet, kuten Sipoonkorpi. ■

tökseen vaan haki siihen oikaisua. Seurakuntaneuvosto hylkäsi oikaisupyynnön äänin 9−2 kokouksessaan 17.5.

Porvoon hiippakunnan tuomiokapitulin arvioinneissa molemmat hakijat olivat päteviä ja kykeneviä tehtävään. Clevellä oli arvioinnin perusteella enemmän kokemusta. Seurakuntaneuvosto perusteli valintaansa kokonaisarviolla, jossa painottuivat Willisin näkemykset seurakuntalaisten roolia korostavasta johtajuudesta.

Cleve kertoi Kirkko ja kaupungille valittavansa päätökses-

tä hallinto-oikeuteen. Nykyinen kirkkoherra Martin Fagerudd jää eläkkeelle kesäkuun lopussa, joten seurakunnan johtoon pitää toistaiseksi määrätä virkaatekevä kirkkoherra. Asiasta päättää Porvoon hiippakunnan tuomiokapituli.

Koronaohjeet netistä Kirkkoihin pääsyä on avattu koronapandemian hellittäessä.

Tuoreimmat tiedot koronarajoituksista selviävät seurakuntien verkkosivuilta.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2021

5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.6.–12.8.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma– to klo 10–14, p. 09 8306 507 Diakoniapäivystys puhelimitse p.

050 573 6277 hakunilan.diakonia@ evl.fi

VERKOSSA Iltakirkko Facebookissa ja YouTubessa joka toinen torstai (parilliset viikot) klo 18. Iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja.

Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta Facebookissa ja YouTubessa joka toinen perjantai (parittomat viikot) klo 12.

Musiikkihetki Facebookissa lauantaisin klo 18 ja keskiviikkoisin klo 12.

Luottamuksen rukoushetki Facebookissa ja YouTubessa maanantaisin klo 18. Tuokio Taizé-laulujen parissa.

Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.

Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa 18.6., 2.7., 16.7. ja 30.7.

Polut ja juuret – Reijo Liimataisen 60-vuotiskahvikonsertti Facebookissa ja YouTubessa 18.6. klo 14.

Mukana piispa Irja Askola ja Petri Laaksonen.

MESSUT FACEBOOKISSA Messu su 20.6. klo 12.

Juhannuspäivän messu la 26.6. klo 12.

Seili-riparin konfirmaatiomessu su 27.6. klo 10 ja klo 12.

Eerikkilä-riparin konfirmaatiomessu la 3.7. klo 11 ja klo 13.

Vierumäki-riparin konfirmaatiomessu su 4.7. klo 10, klo 12 ja klo 14.

Valkeala-riparin konfirmaatiomessu la 10.7. klo 11 ja klo 13.

Rautalampi 1 -riparin konfirmaatiomessu la 7.8. klo 11 ja klo 13.

Messu su 11.7. klo 12.

Messu su 18.7. klo 12.

Messu su 25.7. klo 12.

Messu su 1.8. klo 12.

Messu su 8.8. klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Hakunilan kirkko on avoinna ma– to klo 9–14 sekä su klo 13–14.

Jumalanpalveluksiin voi osallistua paikan päällä. Hakunilan messuissa läsnä voi olla 20 henkilöä: 10 henkilöä kirkkosalissa ja 10 seurakuntasalissa. Messuihin voi osallis-

6

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2021

tua myös verkon välityksellä Hakunilan seurakunnan Facebook-sivujen kautta. Kevään aikana tutuksi tullutta ehtoollisen viettoa messun jälkeen ei enää ole.

Messu su 20.6. klo 12. Sasu Rauhala, Tuomas Heikkilä.

Juhannuspäivän messu la 26.6. klo 12. Hans Tuominen, Juha Paukkeri.

Messu su 11.7. klo 12. Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä.

Messu su 18.7. klo 12. Sasu Rauhala, Sini Nikku.

Messu su 25.7. klo 12. Sari Kokkonen, Sini Nikku.

Messu su 1.8. klo 12. Harri Nurminen, Sini Nikku.

Messu su 8.8. klo 12. Reijo Liimatainen, Juha Paukkeri.

Yksityisehtoollista voi pyytää arkipäivinä ma–to päivystävältä papilta, p. 09 8306 507.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21 Hakunilan kirkolla.

Kouluun lähtevien siunaus Hakunilan kirkossa ti 10.8. klo 17 ja klo 18.

Diakoniatyöntekijät tavoitat numerosta 050 573 6277 sekä sähköpostilla hakunilan.diakonia@ evl.fi. Voit jättää soittopyynnön milloin vain. Älä jää yksin!

Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla on avoinna ma–to klo 9–14.

Suosittelemme ottamaan yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla: 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@ evl.fi.

Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina papille voi soittaa p. 050 3547 648.

Seurakunnan työntekijät tavoitat puhelimitse ja sähköpostilla.

Yhteystiedot löytyvät seurakunnan nettisivuilta www.hakunilanseurakunta.fi.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Jumalanpalveluksiin voi osallistua paikan päällä. Länsimäen messuissa voi olla 20 henkilöä: 10 henkilöä alakerrassa ja 10 parvella.

Messu su 20.6. klo 10. Sasu Rauhala, Sini Nikku.

Messu su 4.7. klo 10. Jari Araneva, Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä.

Länsimäen messut jatkuvat 22.8.

MUUALLA Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla.

Puistomuskari Sini-kanttorin iloinen puistomuskari Vaaralan urheilukentällä pe 18.6. klo 11.

Puistomuskariin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Juhannusjuhla pe 25.6. klo 15 ja klo 17 Pyhän Laurin kirkon pappilan puistossa. Ohjelmassa on kansanlaulukirkko, tarjolla on grillimakkaraa ja kahvia. Juhla järjestetään koronaturvallisuus

ESKO JÄMSÄ

Hakunilan seurakunta

Pyhän Laurin kirkon kesäopas Joonas Kananen muistuttaa, että kirkkoon on turvallista tulla.

Menokasvo Löydä uusi näkökulma pääkaupunkiseudun historiaan Pyhän Laurin kirkon kesäopas Joonas Kananen, 27, miten keksit hakea juuri tätä kesätyöpaikkaa? − Olen opiskellut yleistä historiaa Turun yliopistossa, ja minulla on jo jonkin verran kokemusta oppaan työstä. Olen ollut aiemmin oppaana Kouvolassa Verlan tehdasmuseossa ja Urajärven kartanomuseossa. En ole aiemmin opastanut kirkossa. Pyhän Laurin kirkko on kiinnostava kohde.

Mitä odotat kesätyöltä? − Odotan rauhoittavaa kesää kivassa ympäristössä ja monenlaisten ihmisten keskustelevaa ja vapaamuotoista kohtaamista. − Koska kyseessä on kirkko, ihmiset tulevat tänne monenlaisista syistä: jotkut tulevat hiljentymään, toiset haluavat katsella rauhassa.

Vinkkaa lukijoillemme, mikä Pyhän Laurin kirkossa on kiinnostavaa? − Pyhän Laurin kirkko antaa tavallisuudesta poikkeavan tulokulman pääkaupunkiseudun ja Helsingin pitäjän historiaan. Kun puhutaan tämän alueen historiasta, puhutaan yleensä keisariajasta (1809−1917), ei keskiajasta. Pyhän Laurin kirkko on tämän seudun vanhin säilynyt rakennus. − Kirkossa on kerrostumia monelta aikakaudelta. Keskiaikaisen kirkon vierestä löytyy vuonna 2010 valmistunut kappeli, ja ympärillä on vanhaa kirkkomaata. Kirkosta löytyy eri aikakausien arkkitehtuuriratkaisuja ja kirkkotaidetta.

KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO Pyhän Laurin kirkko on auki ma klo 12−18 ja ti−pe 11−18. Kirkon opas on paikalla kirkon aukioloaikojen mukaan. Ryhmäopastukset voi varata oppaalta numerosta 050 466 4202.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.6.–12.8.

huomioiden kahtena tilaisuutena.

Ennakkoilmoittautuminen puhelimitse Tikkurilan seurakuntaan 21.-24.6. klo 9-14 puh. 09 8306 231 ja puh. 09 8306 717. Koronarajoitukset vaikuttavat osallistujien lukumäärään, varmista tapahtuman toteutuminen seurakuntien verkkosivuilta lähempänä ajankohtaa. Seurakunta ei järjestä tapahtumaan bussikuljetusta. Tapahtuma on maksuton.

Sateen sattuessa juhlitaan Pyhän Laurin kirkossa. Tapahtuman järjestävät Tikkurilan ja Korson seurakunnat, mutta se on tarkoitettu kaikille seurakuntalaisille.

Lapsikuorot jatkuvat jälleen syksyllä. Kuoroihin voi ilmoittautua Sini-kanttorille: sini.nikku@evl.fi.

Kuunloiste-kuoro keskiviikkoisin klo 16–16.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa Kuunloistekuoro on tarkoitettu laulamisesta ja yhdessä musisoinnista kiinnostuneille 6–12-vuotiaille. Aurinkotanssi-kuoro keskiviikkoisin klo 16.45–17.30 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Se on tarkoitettu laulamisesta pitäville 11–15-vuotialle varhaisnuorille ja nuorille.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, kirkkoherranvirasto on suljettu 12.–23.7. sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 9–18 puhelimitse, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys puhelimitse ti klo 9–11 p. 09 8306 472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Messu su 20.6. klo 10. Jaakko Kara, Hannu Lehtikangas. Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 26.6. klo10. Jaakko Kara, Hannu-Pekka Heikkilä.

Messu su 27.6. klo 10. Matti Hyry, Hannu-Pekka Heikkilä.

Konfirmaatiomessu su 4.7. klo 10.

Miika Koistinen, Hannu-Pekka Heikkilä.

Messu su 11.7. klo 10. Matti Hyry, Hannu-Pekka Heikkilä.

Messu su 18.7. klo 10. Katja-Maaria Vilén, Hannu-Pekka Heikkilä.

Messu su 25.7. klo 10. Jaakko Kara, Hannu-Pekka Heikkilä.

Messu su 1.8. klo 10. Jaakko Kara, Hannu Lehtikangas.

Messu su 8.8. klo 10. Miika Koisti-

nen, Hannu Lehtikangas.

Ajantasaiset koronaohjeet messujen osallistujamäärästä löydät www.hameenkylanseurakunta.fi.

Konfirmaatiomessut eivät ole avoimia tilaisuuksia. Niihin kutsutaan rippikoululaisten läheisiä.

Messuihin voi osallistua edelleen myös verkon kautta www.hameenkylanseurakunta.fi. Samasta osoitteesta löydät myös sähköisen tapahtumakalenterin sekä YouTube-kansion, jossa eri työalojen tekemiä videoita. Lue seurakunnan toimittamia tiedotteita ja uutisjuttuja myös Facebookista (Hämeenkylän seurakunta, Café Pähkinä, Hämeenkylän seurakunnan perheet) sekä Instagramista.

Nuorten kesäavoimet tiistaisin 22.6, 29.6. ja 6.7.klo 18. kirkon yläpihalla.

Pihaseurat keskiviikkoisin 23.6, 30.6, 7.7, 14.7, 21.7, 28.7, 4.8. klo 18. kirkon yläpihalla. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.30.

Kouluun lähtevien siunaaminen ti 10.8. klo 18. Ennakkoilmoittautuminen minna.rosendahl(a)evl.fi.

MUUALLA Juhannusjuhla pe 25.6. klo 15 ja klo 17 Pyhän Laurin kirkon pappilan puistossa. Ohjelmassa on kansanlaulukirkko, tarjolla on grillimakkaraa ja kahvia. Juhla järjestetään koronaturvallisuus huomioiden kahtena tilaisuutena.

Ennakkoilmoittautuminen puhelimitse Tikkurilan seurakuntaan 21.-24.6. klo 9-14 puh. 09 8306 231 ja puh. 09 8306 717. Koronarajoitukset vaikuttavat osallistujien lukumäärään, varmista tapahtuman toteutuminen seurakuntien verkkosivuilta lähempänä ajankohtaa. Seurakunta ei järjestä tapahtumaan bussikuljetusta.

Tapahtuma on maksuton. Sateen sattuessa juhlitaan Pyhän Laurin kirkossa. Tapahtuman järjestävät Tikkurilan ja Korson seurakunnat, mutta se on tarkoitettu kaikille seurakuntalaisille.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, suljettu pe 25.6., p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14 puhelimitse, p. 09 830 6550 Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p.

09 830 6554 Diakoniapäivystys kesä-elokuussa tiistaisin klo 11–12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12.

Mahdolliset muutokset seurakunnan tilaisuuksien järjestämisessä ovat nähtävissä seurakunnan internetsivujen tapahtumissa.

Muutokset ovat mahdollisia, jos kokoontumisrajoitukset muuttuvat.

Seurakunnan seniorit ja lähetyspiiriläiset: senioreita ja lähetyspiiriläisiä kutsutaan vierailemaan seurakunnan kesäkahvilassa sisäpihalla 21.–24.6 klo 10–14 välillä. Diakoniapappi on tavattavissa kahvilassa ja pitää hartauden klo 11. Tule mukaan tapaamaan tuttuja, vaihtamaan kuulumisia ja saamaan tietoa syksyn piireistä.

Korson kirkossa järjestettäviin jumalanpalveluksiin saa osallistua 40 henkilöä. Jumalanpalveluksiin pääset osallistumaan myös Korson seurakunnan Facebooksivun ja/tai Youtube-sivun kautta.

Osallistumiseen et tarvitse tunnuksia.

Messu su 20.6. klo 10. Mari Mäkelä, Jani Vanhala, Airi Saloniemi.

Juhannuspäivän sanajumalan-

palvelus la 26.6. klo 18. Elina Aro, Ilkka Luukka, Jussi Salonen.

Messu su 27.6. klo 10. Jani Vanhala, Ilkka Luukka, Jussi Salonen.

Messu su 4.7. klo 10. Ilkka Luukka, Minttu Haapalainen, Jussi Salonen.

Messu su 11.7. klo 10. Elina Aro, Mari Mäkelä, Jussi Salonen.

Messu su 18.7. klo 10. Minttu Haapalainen, Ilkka Luukka, Jussi Salonen.

Messu su 25.7. klo 10. Pirkko Yrjölä, Minttu Haapalainen, Jussi Salonen.

Messu su 1.8. klo 10. Jani Vanhala, Ilkka Luukka, Airi Saloniemi.

Messu su 8.8. klo 10. Ilkka Luukka, Minttu Haapalainen, Airi Saloniemi.

Kirkon aamupuuro ma 9.8. klo 10 seurakuntasalissa, 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta.

Kouluun lähtevien siunaaminen ti 10.8. klo 17.30 ja 18.30. Ryhmät jakaantuvat sukunimen mukaan klo 17.30 A-L ja klo 18.30 M-Ö.

Kesämuskari perheille kokoontuu 14.6.–18.6. joka päivä klo 9–12 Korson kirkolla, lasten tiloissa.

Kesämuskarissa on muskarihetki klo 10. Muskariin ei tarvitse ilmoittautua ja toiminta tapahtuu sekä sisällä että ulkona.

Kesäkahvila Korson kirkon sisäpihalla 21.6.–24.6. klo 10–14. Tuotto Yhteisvastuulle.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa, käynti Korsonpolulta.

Kirkonkulma pyritään avaamaan jälleen ma 2.8. klo 10. Kirkonkulman aukioloajat ma, ti, to ja pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 17.6. klo 9–12 seurakuntakodin pihalla.

MUUALLA Juhannusjuhla pe 25.6. klo 15 ja klo 17 Pyhän Laurin kirkon pappilan puistossa. Ohjelmassa on kansanlaulukirkko, tarjolla on grillimakkaraa ja kahvia. Juhla järjestetään koronaturvallisuus huomioiden kahtena tilaisuutena.

Ennakkoilmoittautuminen puhelimitse Tikkurilan seurakuntaan

21.-24.6. klo 9-14 puh. 09 8306 231 ja puh. 09 8306 717. Koronarajoitukset vaikuttavat osallistujien lukumäärään, varmista tapahtuman toteutuminen seurakuntien verkkosivuilta lähempänä ajankohtaa. Seurakunta ei järjestä tapahtumaan bussikuljetusta. Tapahtuma on maksuton. Sateen sattuessa juhlitaan Pyhän Laurin kirkossa.

Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajantasaisesti.

Diakonian päiväretki Kouvolaan ke 11.8. klo 9 alkaen. Ulkoilemme Verlan alueella ja Repoveden kansallispuistossa. Retken hinta 15 e sisältää matkat ja lounaan.

Ilmoittautumiset 20.5. alkaen kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550 (ma-pe klo 9-14)

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl. fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Laura Maria Latikka 044 422 0405, laura.latikka@evl.fi, Ben Ahlroos 050 535 2450, Laura Leverin 050 467 2434, Seppo Paulasaari 046 922 9370 Katri Uutela 050 436 7712.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708.

Mahdollisten kokoontumisrajoitusten vuoksi toimintaa on rajoitettu.

Tarkistathan toiminnan ajantasaisuuden nettisivuiltamme ja tapahtumakalenterista.

Konfirmaatiomessu, Piispala 1 la 19.6. klo 13 ja 14.30. Ben Ahlroos, Tiia Maria Saari. Tilaisuudet lähetetään suorana seurakunnan Facebook–sivulta, siihen ei vaadita tunnuksia. Kirkkoon saa kokoontumisrajoitusten vuoksi tulla vain konfirmoitavien nuorten läheisiä.

Konfirmaatiomessu, Piispala 2 su 20.6. klo 10 ja 11.30. Laura Leverin, Tiia Maria Saari. Tilaisuudet lähetetään suorana seurakunnan Facebook–sivulta, siihen ei vaadita tunnuksia. Kirkkoon saa kokoontumisrajoitusten vuoksi tulla vain konfirmoitavien nuorten läheisiä.

Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 26.6. klo 12. Katri Uutela, Tiia Maria Saari.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2021

7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.6.–12.8.

Elämänkaari HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Ronja Helmi Korhonen, Aaron Juhani Lindgren, Onni Veikko Tapio Lustig, Max Wiljam Nigulis.

Avioliittoon kuulutettu Joni Mikael Henriksson ja Ninni Orvokki Hellström, Joni Kristian Seppälä ja Mervi Marita Herranen, Jani Sharan Thind ja Johanna Kristiina Andersson, Jarmo Markku Petteri Tuominen ja Sanna Maarit Hakkarainen.

Hautaan siunattu Hilkka Sanelma Helminen 94 v, Eila Tuulikki Kolehmainen 81 v, Pirkko Päivikki Saukkonen 77 v, Pertti Olavi Kauppinen 76 v, Paavo Juhani Mikkonen 74 v, Marja-Leena Riikonen 74 v, Timo Juhani Lilja, 73 v, Kari Tapani Innanen 67 v, Kyösti Iivari Puustinen 64 v, Tuula Merja Syrjäläinen 58 v, Satu Kristiina Korkeamäki 43 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Erik Olavi Barman, Elli Helmiina Poikola, Eetu Antti Juhani Mäkelä, Livia Elsi Amanda Vaihinen, Iines Greta Matilda Majuri, Leon Oscar Kolis, Kerttu Minea Marita Taponen.

Hautaan siunattu Oili Kaarina Ahlstedt 91 v, Pekka Kalevi Koskela 84 v, Matti Antero Neuvonen 67 v, Kaarlo Juha Antero Suna 65 v, Erkki Veikko Turpeinen 55 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Topias Ilmari Tumanoff, Luca Gabriel Uolevi Kiiskinen, Eliel Alvar Hintsala, Oliver Tobias Pietiläinen.

Avioliittoon kuulutettu Jyri Henrik Ainasoja ja Salla Katariina Hyvärinen.

Hautaan siunattu Matvei Kovru 91 v, Tuula Orvokki Vaittinen 78 v, Olavi August Vitakoski 74 v, Taisto Antero Haverinen 67 v, Rakel Helkiö 93 v, Harry Olavi Ylönen 79 v, Eila Elisabet Liikaoja 75 v, Marja-Leena Irmeli Juntunen 71 v.

8

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2021

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Nuutti Ensio Solaluoto, Kauko Iivari Loimula, Alexandra Sabrina Kasuba, Leevi Merikallio, Alvar Jakob Cederberg, Karola Huttonen.

Hautaan siunattu Aarno Emil Päiviö Rosenqvist 88 v, Sirkka Liisa Saarinen 91 v, Maire Margareetta Virén 76 v, Heleena Marjatta Repo 73 v, Riitta-Marja Tirkkonen 73 v, Seija Kyllikki Ala-Härkönen 77 v, Anna-Liisa Virasjoki 88 v, Anneli Orvokki Lankinen 77 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Elma Esteri Leppänen, Kaarlo Otto Elias Hintsala, Stella Ellen Aurora Aalto, Christian Timo Emanuel Koivikko, Nuutti Ensio Solaluoto, Peetu Ahti Matias Lahtela, Vivian Enni Saulio, Siiri Mia Matilda Martikainen, Eino Klaus Olavi Seppälä, Aili Anni Ahvenlampi, Eemil Toivo Johannes Eskelä, Eino Klaus Olavi Seppälä, Elisabeth Aurora Riihimäki, Eelin Sofie Huttunen Tikkurilan, Grete Cataleya Ravik, Amanda Emilia Manninen, Milja Jade Linnea Halonen, Miro Otso Akseli Uusihakala, Aida Hilja Kaarina Liukkonen, Abel Antinpoika Korpela, Aida Alexia Estella Vesala, Emmi Olivia Turpeinen, Matias Juhani Makkonen, Nooa Simeoni Rämö, Alpo Markus Salmenmaa, Iivo Edvin Johannes Kortemäki, Kerttu Olivia Hörkkö, Jade Bea Aurora Puolakka, Anton Kimmo Christian Kivisalo, Jayden Kaiming Shwe Zhou, Aava Aurora Armstrong, Minea Matilda Kovanen, Noa Kristian Petteri Jaakkola, Isla Anja Olivia Majaniemi, Elli Usva Alisa Asikainen, Eino Aarre Forsblom.

Avioliittoon kuulutettu Mika Antero Mikkola ja Kirsi Annika Aalto, Hannu Markus Takala ja Kaisa Maria Silventoinen, Matias Jon Antton Hansson ja Marika Pauliina Juvonen, Santeri Ville Jalmari Sandberg ja Jenni Anneli Pulkkinen, Petri Olavi Lahti ja Tiia Tira Marita Partanen.

Hautaan siunattu Pirkko Marjatta Norolehto 87 v, Terttu Annikki Salo 87 v, Maria

Elisabet Tepora 77 v, Jan Olof Åberg 74 v, Thea Kristiina Cecilia Serkamo 70 v, Timo Kalevi Vähämäki 65 v, Viljo Aulis Ryynänen 95 v, Mauno Ilmari Kangas 87 v, Rauni Tellervo Jussila 83 v, Ari Juhani Manninen 70 v, Siiri Sinikka Luukkainen 94 v, Pentti Vihtori Anttila 85 v, Kalevi Armas Ketola 83 v, Arja Kaarina Kortelainen 80 v, Tauno Armas Riuttalahti 77 v, Raija Kaarina Markus 71 v, Rauni Ellen Kortesmaa 68 v, Esa Juhani Lindström 64 v, Seppo Lauri Mäntylä 63 v, Kari Kauko Antero Aho 55 v, Essi Susanna Mehtälä 48 v, SirkkaLiisa Talvala 94 v, Pentti Antero Huttunen 86 v, Timo Sakari Rislamo 83 v, Marjatta Helena Sihvonen 82 v, Ari Olavi Makkonen 66 v, Juha Tapani Hirvonen 59 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Aatos Olavi Hanhike, Lumi Eleni Fiona Ruuskanen, Julie Maria Vainionpää, Leevi Juhani Taipale, Elli Anni Tuulikki Naumanen, Olli Viljo Johannes Sipari, Saaga Iiris Kristiina Stenman, Adessa Yi-Ruei Chen Pahkala, Elmer Elias Keto, Elna Rianna Salo, Kirsi Maria Anneli Luiro.

Avioliittoon kuulutettu Jonne Ilari Mörsky ja Elsa Olivia Heikintytär Merimaa.

Hautaan siunattu Pentti Kalervo Ruotsalainen 90 v, Lars Gerhard Törnkvist 88 v, Kalevi Ensio Sivonen 82 v, Seppo Tapio Penttilä 75 v, Terttu Margit Laine 75 v, Tauno Heikki Kalervo Ylänen 95 v, Oili Kirsti Elina Marstio 84 v, Tuula Anneli Kilpinen 71 v, Marja Liisa Lehtonen 67 v, Ari Kalevi Paananen 62 v, Aune Elin Roito 98 v, Heikki Elias Kupila 79 v, Martti Einari Myllynen 71 v, Nina Kyllikki Hyvönen 57 v, Pekka Juhani Skroderus 57 v, Eeva Liisa Vinni 86 v, Ulla Leena Miettinen 79 v, Esko Henrik Kuusisaari 78 v, Kalevi Taavi Lehtinen 76 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Kungörelse till äktenskap Kalle Anders Bremer och Jenna Martina Martikainen.

Döda Ingegerd Alice Bäckström 100 år, Matti Juhani Laitinen 78 år.

Messu su 27.6. klo 10. Seppo Paulasaari, Tiia Maria Saari.

Messu su 4.7. klo 10. Vappu Olsbo ja Sirkku-Liisa Niemi.

Konfirmaatiomessu, Piispala 3 su 11.7. klo 10. Seppo Paulasaari, Tiia Maria Saari. Tilaisuudet lähetetään suorana seurakunnan Facebook– sivulta, siihen ei vaadita tunnuksia.

Kirkkoon saa kokoontumisrajoitusten vuoksi tulla vain konfirmoitavien nuorten läheisiä.

Messu su 18.7. klo 10. Vappu Olsbo ja Sirkku-Liisa Niemi.

Messu su 25.7. klo 10. Katri Uutela ja Tiia Maria Saari.

Messu su 1.8. klo 10. Katri Uutela ja Tiia Maria Saari.

Konfirmaatiomessu, Piispala 4 su 8.8. klo 10 ja 11.30. Ben Ahlroos ja Sirkku-Liisa Niemi. Tilaisuudet lähetetään suorana seurakunnan Facebook–sivulta, siihen ei vaadita tunnuksia. Kirkkoon saa kokoontumisrajoitusten vuoksi tulla vain konfirmoitavien nuorten läheisiä.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708.

Kesäkahvila pihalla 29.7. asti ma–to klo 10–14. Aikuisille ja lapsille vanhempiensa seurassa. Tule omalla aikataululla juomaan kupponen kahvia ja tapaamaan muita. Yhdessäolon lomassa ohjelmaa pop–up periaatteella.

Kylväjän kesäseurat ke 28.7. klo 18.

Asolan arabiankielinen työ sunnuntaisin. Tiedustelut Daniel Aghot p. 040 148 8282.

MUUALLA Juhannusjuhla pe 25.6. klo 15 ja klo 17 Pyhän Laurin kirkon pappilan puistossa. Ohjelmassa on kansanlaulukirkko, tarjolla on grillimakkaraa ja kahvia. Juhla järjestetään koronaturvallisuus huomioiden kahtena tilaisuutena.

Ennakkoilmoittautuminen puhelimitse Tikkurilan seurakuntaan 21.-24.6. klo 9-14 puh. 09 8306 231 ja puh. 09 8306 717. Koronarajoitukset vaikuttavat osallistujien lukumäärään, varmista tapahtuman toteutuminen seurakuntien verkkosivuilta lähempänä ajankohtaa. Seurakunta ei järjestä tapahtumaan bussikuljetusta. Tapahtuma on maksuton. Sateen sattuessa juhlitaan Pyhän Laurin kirkossa.

VERKOSSA Rekolan seurakunnan kesän messut ja jumalanpalvelukset lähetetään suorana seurakunnan Facebook–sivun kautta. Siihen ei vaadita tunnuksia.

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 8306 804 ma-pe

9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 8306 220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202 Diakoniapäivystys Voit varata ajan keskustelua varten www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651/diakonia.tikkurila@evl.fi. Tarvittaessa voit tulla päivystykseen ilman ajanvarausta ti klo 10–11.30 (Asematie 12A). Asioinnin kesto pyritään pitämään lyhyenä, noudatetaan turvaetäisyyksiä ja hyvää käsihygieniaa. Käytäthän maskia ja tulet vain terveenä.

Seuraamme koronatilanteen kehitystä ja voimassa olevia rajoituksia.

Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www.tikkurilanseurakunta.fi Kasvomaskia tulee käyttää seurakunnan toiminnassa aina, kun lähikontaktia ei voida välttää.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, puh. 09 830 6224.

Kirkko auki ma klo 12–18 ja ti–pe klo 11–19.

Pyhän Laurin kirkossa pidetään sunnuntaisin konfirmaatiomessuja, joihin kutsutaan vain konfirmoitavia ja läheisiä.

Kirkon kesäopas paikalla ma–pe klo 11–18 puh. 050 4664202.

Kirkonkylän kulttuurikävelyt.

Vantaa-Seuran järjestämät kävelyt kesäkeskiviikkoisin klo 17.30 hautausmaan pääportilta. Kesto noin tunti. Liput 10/8 e, Vantaa-Seuran jäsenet maksutta. Lasten kierrokset 5 e. 23.6. Aikamatka keskiaikaan (lasten opastus), 23.6. Medeltidspromenad på svenska, 30.6.

Kappelin aarteet, 7.7. Pappilan puutarha ja kirkonkylän pihat, 4.8.

Historian havinaa hautausmaalla, 11.8. Kuninkaantie – kärrypolusta valtatieksi.

Juhannusjuhla pe 25.6. klo 15 ja klo 17 Pyhän Laurin kirkon pappilan puistossa. Ohjelmassa on kansanlaulukirkko, tarjolla on grillimakkaraa ja kahvia. Juhla järjestetään koronaturvallisuus huomioiden kahtena tilaisuutena.

Ennakkoilmoittautuminen puhelimitse Tikkurilan seurakuntaan 21.-24.6. klo 9-14 puh. 09 8306 231 ja puh. 09 8306 717. Koronarajoitukset vaikuttavat osallistujien lukumäärään, varmista tapahtuman toteutuminen seurakuntien verkkosivuilta lähempänä ajankohtaa. Seurakunta ei järjestä tapahtumaan bussikuljetusta. Tapahtuma

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.6.–12.8.

on maksuton. Sateen sattuessa juhlitaan Pyhän Laurin kirkossa.

Juhannuspäivän messu la 26.6. klo 12, Sari Hartikka, Anssi Pyykkönen.

Laurin päiväkonsertti: Wieniläisromantiikkaa to 1.7. klo 12. Varpu Heikinheimo, viulu & Hannu Alasaarela, piano. Huom. Konserttien järjestämisessä noudatetaan voimassa olevia kokoontumisrajoituksia. Ajantasaiset tiedot www. tikkurilanseurakunta.fi Laurin päiväkonsertti: Soi Helvi Juvonen – Mia Simanainen, laulu ja piano to 8.7. klo 12 Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Huom. konserttien järjestämisessä noudatetaan voimassa olevia kokoontumisrajoituksia. Voit tarkistaa tiedot www. tikkurilanseurakunta.fi Laurin päiväkonsertti: Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan kesäkonsertti 15.7. klo 12. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Konserttien järjestämisessä noudatetaan voimassa olevia kokoontumisrajoituksia. Tarkista ajantasaiset tiedot www.tikkurilanseurakunta.fi Laurin päiväkonsertti: Lapsed caick laolacatt! – Ensemble Gamut to 22.7. klo 12. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Konserttien järjestämisessä noudatetaan voimassa olevia kokoontumisrajoituksia.

Tarkista ajantasaiset tiedot www. tikkurilanseurakunta.fi Laurin päiväkonsertti: Ranskalainen hetki – Iina Katila, urut to 29.7. klo 12. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Konserttien järjestämisessä noudatetaan voimassa olevia kokoontumisrajoituksia. Tarkista ajantasaiset tiedot www.tikkurilanseurakunta.fi Laurin päiväkonsertti Susanna Haavisto, laulu & Mari Kätkä, harmonikka to 5.8. klo 12. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Konserttien järjestämisessä noudatetaan voimassa olevia kokoontumisrajoituksia. Tarkista ajantasaiset tiedot www.tikkurilanseurakunta.fi BRQ Vantaa: Couperin ”Le Grand” la 7.8. klo 19. BRQ Vantaa Ensemble. Liput 20/15 e. Lisätiedot: www.brq.fi BRQ Vantaa: Bachin cembalokonserttojen kiihkeys ja fantasia su 8.8. klo 19. Helsingin barokkiorkesterin yhtye. Liput 20/15 e. Lisätiedot: www.brq.fi BRQ Vantaa: Perhosia, prinsessoja ja mystisiä barrikadeja–Couperinin cembaloteoksia ma 9.8. klo 19. Laurent Stewart, cembalo. Liput 20/10 e. Lisätiedot: www.brq.fi BRQ Vantaa: Barokin viuluvirtuoosit Bachin kirittäjinä ma 9.8. klo 20.30. Florence Malgoire, barokkiviulu. Liput 20/10 e.

BRQ Vantaa: Kannel vierailee Versaillesissa ke 11.8. klo 19. Markku Luolajan-Mikkola, viola da gamba, Anna-Liisa Eller, kannel, Johanna Randvere, viola da gamba continuo. Liput 20/10 e. Lisätiedot:

PYHÄN LAURIN KIRKKO 17.9.2021 Vuoronumeroita vihkiajan varaamiseksi Pyhän Laurin kappelin (Pappilankuja 3) edestä alk. klo 17.30.

Vihkiaikojen varaus alk. klo 18. Tilaa esteettömyystodistukset viimeistään viikkoa ennen tapahtumaa.

Lisätiedot: www.vantaanseurakunnat.fi

www.brq.fi BRQ Vantaa: Lainoja ilman vakuuksia ke 11.8. klo 20.30. Petri Kumela, mikrotonaalinen ja 1800-luvun kitara. Liput 20/10 e.

Lisätiedot: www.brq.fi BRQ Vantaa: Maisterikonsertti: Piangete, O Ninfe to 12.8. klo 20.30. Liput 10/5 e. Lisätiedot: www.brq.fi

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, puh. 044 4220 480.

Kirkko on avoinna ma-pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18.

Avoin kesäkerhotoiminta 7–14-vuotiaille lapsille 6.8. asti arkipäivisin klo 10–14 Betania-kerhotilassa kirkkokorttelissa (Vehkapolku 10c). Sisäänkäynti kauppakeskus Tikkurin puoleisilta ovilta.

Maksuttomaan toimintaan voi tulla haluamanaan ajankohtana. Kesäkerhossa on mahdollista askarrella, liikkua, leikkiä ja muun muassa pelailla yhdessä ohjaajien kanssa.

Messu su 20.6. klo 10, Janne Silvast, Annaelina Mäkilampi, Iina Katila. Messu suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebooksivulla. Messu su 27.6. klo 10, Annaelina Mäkilampi, Jalmari Salovirta, Anssi Pyykkönen.

Messu su 4.7. klo 10, Mirka Härkönen, Anssi Pyykkönen.

Messu su 11.7. klo 10, Maria Koukkari, Sanna Heikurinen, Anssi Pyykkönen.

Messu su 18.7. klo 10, Jaakko Hyttinen, Raine Talvisto, Iina Katila.

Messu su 25.7. klo 10, Marja Eloranta, Janne Salokoski, Anssi Pyykkönen.

Messu su 1.8. klo 10, Maria Koukkari, Jalmari Salovirta, Anssi Pyykkönen. Messu su 8.8. klo 10, Mirka Härkönen, Roni Vatto, Terje Kukk.

BRQ Vantaa Tasoja – Layers ti 10.8. klo 18 (Huom. Tikkurilan kirkko). Rosetta Ensemble. Liput 20/10 e. Lisätiedot www.brq.fi BRQ Vantaa: Ystävien lauluja – Oi siskoni, tule kanssani meren rantaan! Amor Céu ti 10.8. klo 20.30 (Huom. Tikkurilan kirkko).

Liput 20/10 e. Lisätiedot www.brq.fi

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, puh. 09 830 6223 Avoin kesäkerhotoiminta 7–14-vuotiaille lapsille 24.6 asti tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Kerho on maksuton, eikä siihen ole ennakkoilmoittautumista.

Kerhotilan ovet ovat kerholaisille auki 10–14 tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Kesäkerhossa voi askarella, liikkua, leikkiä ja muun muassa pelailla yhdessä tilan ohjaajien kanssa.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, puh. 09 830 6223 Avoin kesäkerhotoiminta 7–14-vuotiaille lapsille 25.6 asti tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Kerho on maksuton, eikä siihen ole ennakkoilmoittautumista. Kesäkerhossa on mahdollista askarella, liikkua, leikkiä ja muun muassa pelailla yhdessä ohjaajien kanssa.

VERKOSSA www.facebook.com/tikkurilanseurakunta. Seurakunnan Facebooksivulla on tietoa, hartauksia ja musiikkia. Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-

sivun kautta.

Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

MUUALLA Senioripysäkki-ryhmä voi olla hyvä apu ikääntymisen elämän tuomien muutosten läpikäymisessä. Senioripysäkki-ryhmiä ohjaavat valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka ovat suorittaneet Helsinki Mission Senioripysäkki-ryhmänohjaajakoulutuksen. Kerran viikossa kokoontuva ryhmä starttaa syyskuussa.

Jos ryhmä kiinnostaa sinua, ota yhteys diakonissa Hanna Raunuun puh. 050 3848481, hanna.raunu@ evl.fi

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna vain puhelimitse tai ajanvarauksella ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi.

Virkatodistukset ja sukuselvitykset:

aluekeskusrekisteri p. 09 8306 345.

Kasteiden ja häiden varaukset: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220.

Pappi tavattavissa: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys: Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176.

Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi.

Seuraa verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

VERKOSSA Live-muskarihetki GoogleMeetissä pe 18.6. klo 9. Tied. ja linkki GoogleMeetiin: Ritva-Leena ”Ritvis” Tuuli, p. 050 358 9217.

Konfirmaatiomessu su 20.6. klo 10. Pappi Margit Helin, kanttorit Ritva Holma ja Iisakki Seppä.

Juhannuspäivän messu la 26.6. klo 12.

Messu su 11.7. klo 10 Yle TV 1:ssä.

Kesän aikana nauhoitettu rippikoulujumalanpalvelus.

Messu su 18.7. klo 10 Yle TV 1:ssä.

Kesän aikana nauhoitettu konfirmaatiomessu. Pappi Margit Helin, kanttorit Ritva Holma ja Iisakki Seppä.

Messu su 25.7. klo 10. Papit Jere Hämäläinen, Mark Saba, kanttori Iisakki Seppä.

Messu su 1.8. klo 10. Pappi Antti Isopahkala, kanttori Ritva Holma.

Messu su 8.8. klo 10. Papit Hannu Pöntinen ja Laura Sydänmaanlakka.

Jumalanpalveluksia voi seurata menemällä verkkosivulle vantaankoskenseurakunta.fi, josta löytyvät linkit lähetyksiin. Lähetykset löytyvät myös Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTubekanavalla. Jumalanpalveluksia voi katsoa suorana tai kahden viikon ajan tallenteena.

Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet.

Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Kirkko auki hiljentymistä varten kesäkuussa arkisin klo 9–15. Heinäkuussa ma, ti, to ja pe klo 9–15.

Keskiviikkoisin suljettu. Elokuussa ma, ti, ke, to klo 9–16, pe klo 9–15.

Messuja, ehtoollista ja muita tilaisuuksia vietetään kullakin hetkellä voimassaolevien osallistujarajoitusten mukaan. Tarkista ajantasaiset tiedot verkkosivuiltamme www.vantaankoskenseurakunta.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2021

9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.6.–12.8.

Huom! Virtakirkon messuihin su 20.6. ja 4.7. ei voi tulla paikan päälle. Tilaisuudet ovat konfirmaatioita ja niihin mahtuu vain rajattu määrä nuorten läheisiä. Su 20.6. ja 4.7. on iltamessu klo 18 Seutulan kappelissa.

Messu su 27.6. klo 10. Pappi Mark Saba, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Ystävämessu – Friendship Mass su 27.6. klo 16. Suomeksi ja englanniksi. Erikielisiä lauluja eri puolilta maailmaa. Pyhäkoulu lapsille.

Messu su 11.7. klo 10. Papit Maari Santala, Oili Karinen.

Messu su 18.7. klo 10. Papit Mark Saba, Tuula Paasivirta, kanttori Samuli Rysä.

Messu su 25.7. klo 10. Papit Jere Hämäläinen, Mark Saba, kanttori Iisakki Seppä.

Messu su 1.8. klo 10. Pappi Antti Isopahkala, kanttori Ritva Holma.

Messu su 8.8. klo 10. Papit Hannu Pöntinen ja Laura Sydänmaanlakka.

Friends’ Café su 8.8. klo 15–18.

Tehdään yhdessä ja keskustellaan suomeksi ja englanniksi elämän eri aiheista. Mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin eri maista. Lastenhoito järjestetty.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Juhannuspäivän messu la 26.6. klo 12. Pappi Iiro Salminen, kanttori Ritva Holma.

Messu su 25.7. klo 18. Papit Laura Sydänmaanlakka, Antti Isopahkala.

Muskarihetki ke 11.8. klo 9.30 sisäpihalla. Tied. Ritva-Leena ”Ritvis” Tuuli, p. 050 358 9217.

Seuraa Kivistön kirkon elämää somessa. Facebook ja Instagram: Kivistön kirkko.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Muskarihetki to 17.6. klo 9.30 pihalla. Tied. Ritva-Leena ”Ritvis” Tuuli, p. 050 358 9217.

Messu su 20.6. klo 18. Papit Tuula Paasivirta, Mark Saba, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Messu su 4.7. klo 18. Papit Tuula Paasivirta, Auli Saarsalmi-Paalasmaa.

Messu su 8.8. klo 18. Papit Tuula Paasivirta, Antti Isopahkala.

Muskarihetki to 12.8. klo 9.30 pihalla. Tied. Ritva-Leena ”Ritvis” Tuuli, p. 050 358 9217.

Prayer has a central role. Hymns and songs are from all over the world in different languages. In Finnish and English.

Friends’ Café Sun 8th August 3–6 PM. Friends’ Café is a gathering to do and discuss different topics. You will have the chance to get to know new people from different countries. Childcare organized.

MUUALLA

Vanda svenska församling

Juhannusjuhla pe 25.6. klo 15 ja klo 17 Pyhän Laurin kirkon pappilan puistossa. Ohjelmassa on kansanlaulukirkko, tarjolla on grillimakkaraa ja kahvia. Juhla järjestetään koronaturvallisuus huomioiden kahtena tilaisuutena.

Ennakkoilmoittautuminen puhelimitse Tikkurilan seurakuntaan 21.-24.6. klo 9-14 puh. 09 8306 231 ja puh. 09 8306 717. Koronarajoitukset vaikuttavat osallistujien lukumäärään, varmista tapahtuman toteutuminen seurakuntien verkkosivuilta lähempänä ajankohtaa. Seurakunta ei järjestä tapahtumaan bussikuljetusta.

Tapahtuma on maksuton. Sateen sattuessa juhlitaan Pyhän Laurin kirkossa. Tapahtuman järjestävät Tikkurilan ja Korson seurakunnat, mutta se on tarkoitettu kaikille seurakuntalaisille.

Minigolf-iltapäivä su 8.8. klo 12–15 Jokiuoman minigolfissa, Jokiuoman puistossa. Pelilippujen myynnistä 50 % Yhteisvastuukeräykselle. Kierros 8 e, lapset, opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset 5 e.

Mehutarjoilu.

INTERNATIONAL Virta-church, Myyrmäki, Rajatorpantie 8: Ystävämessu – Friendship Mass Sun 27th June 4 PM. Warm and welcoming church service. You can participate or assist in the Mass.

Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262. Sommaröppet ti-fr kl. 9–12, måndagar stängt vandasvenska@evl.fi.

Diakonimottagning to kl. 10–11.30 (juni-aug)

HELSINGE KYRKA S:T LARS Kyrkov. 45 Högmässa 13.6, 20.6, 4.7, 11.7, 18.7, 25.7, 1.8 och 8.8 kl. 10.

Midsommardagens gudstjänst lö 26.6 kl. 10.

Martin Fagerudds avskedspredikan sö 27.6 kl. 10 Följ med coronarestriktionerna i kyrkan på vår hemsida www. vandasvenskaforsamling.fi.

Högmässor från Helsinge kyrka S:t Lars kl. 10 strömmas via församlingens YouTube kanal

DICKURSBY KYRKA

betalning till förmån för Gemensamt Ansvar. Info: heidi.salminen@ evl.fi, tfn 050 330 1828.

Sommarroligt för ensamförsörjande barnfamiljer Kom och träffa andra ensamförsörjare på sommaren på två olika utfärder! 29.7 Picknick vid Hanaböle träsk/Sandudds badstrand kl. 12–16. 10.8 Bowling i Flamingo kl. 17–18 (egenandel 5 e/familj). Med på utfärden är diakon Heidi Salminen och församlingens hjälpledare.

Förhandsanmälning tfn 050 330 1828.

päivän hinta 15 e. Ilmoittautuminen leirille sähköisen asioinnin kautta Espoon seurakuntien sivuilla, espoonseurakunnat.fi/tule mukaan/ilmoittautumiset. Jos et pysty tekemään itse ilmoittautumista, ota yhteyttä diakoni Ritva Aarnioon, ritva.aarnio@evl.fi tai p.

040 734 7715 (lomalla 28.6.–25.7.).

Ilmoittautuminen 4.8. mennessä.

Leiri toteutetaan, mikäli viranomaisohjeistukset sen sallivat, leirin osallistujamäärä riippuu viranomaisten ohjeistuksesta.

International

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 p.050 321 3282 retriitit.vantaa@evl.fi

VIRTA-CHURCH

NÄKÖVAMMAISILLE Espoon ja Vantaan seurakuntien yhteinen näkövammaisten kesäleiri teemalla ”Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa”. Hvittorpin leirikeskuksessa Masalassa 31.8.– 3.9. Leirin hinta on 60 e. Leirille voi ilmoittautua myös päiväkävijäksi,

Myyrmäki, Rajatorpantie 8 Ystävämessu – Friendship Mass Sun 27th June 4 PM. Warm and welcoming church service. You can participate or assist in the Mass.

Prayer has a central role. Hymns and songs are from all over the world in different languages. In Finnish and English.

Friends’ Café Sun 8th August 3–6 PM. Friends’ Café is a gathering to do and discuss different topics. You will have the chance to get to know new people from different countries. Childcare organized.

Löydät meidät myös somesta!

Stationsv. 12a Sommarcafé för alla åldrar ti 22.6, 13.7 10.8 kl. 13. Kom och träffa oss på plats! Vi bjuder på kaffe med tilltugg. Kort andakt. Diakoniarbetarna medverkar.

ÖVRIGT Tidig morgonfågel to 17.6 kl. 8 i Prostgårdsparken, Kyrkov.45. En halvtimmes lätt morgonstretch. Ta med egen gympamatta. Frivillig

@KirkkoVantaalla KIRKKO VANTAALLA Kyrkan i Vanda

Seurakunnat eivät heitä pyyhettä kehään VANTAAN SEURAKUNTIEN uudessa strategiassa luotetaan rohkeasti tulevaisuuteen, vaikka kaupungin maahanmuuttovoittoinen muuttoliike, kirkosta eroaminen ja kasteiden määrän väheneminen näyttävät väistämättä johtavan jäsenmäärän laskuun.

Vuodenvaihteessa Vantaan seitsemään luterilaiseen seurakuntaan kuului 52,6 prosenttia kaupunkilaisista. Kesäkuun alussa kokoontunut yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi strategian, jonka mukaan yhteys seurakuntaan vahvistuu, ja vuonna 2028 yhä enemmistö vantaalaisista kuuluu kirkkoon. Vantaan seurakuntayhtymän johtaja Jukka Parvinen, voivatko seurakunnat Vantaalla tosiaan kääntää kehityksen suunnan?

– Meillä oli vaihtoehtoina useampi skenaario.

Päädyimme vaihtoehtoon, jossa pystymme omil-

10

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2021

la toimillamme vaikuttamaan asioihin, ja seitsemän vuoden päästä edelleen enemmistö kuuluu kirkkoon, Parvinen sanoo.

Vaikka hidas jäsenmäärän lasku on Parvisen mukaan realistisin vaihtoehto, minkään organisaation ei kannata suunnitella omaa toimintaansa sellaisen varaan. Eli Vantaalla ei olla valmiita heittämään pyyhettä kehään?

– Missään nimessä ei. Pidämme rohkeasti kiinni tavoitteestamme. Jäsen- ja asiakaskyselyjen ja palvelumuotoilun kautta vastaamme tarpeisiin ja odotuksiin, joita vantaalaisilla kirkolle on, Parvinen kertoo.

UUDESSA KIRKKO Vantaalla -strategiassa keskitytään läheiseen vuorovaikutukseen ihmisten kanssa ja tarjotaan palveluita siellä missä jäsenet ovat.

Vantaan seurakuntien arvot ovat: voimana usko, näköalana toivo ja motiivina rakkaus.

Vantaalla nähdään, että nopeasti kasvavassa ja kehittyvässä kaupungissa kristillisen elämän monipuolistuminen ja monikulttuurisuuden vahvistuminen tuovat uusia mahdollisuuksia seurakunnille. Ihmisten elämän merkityksellisyyden kaipuu halutaan kuulla ja ottaa todesta.

Strategia nojaa kirkon perusajatukseen rohkeasta jumalapuheesta ja ihmisten kutsumisesta Kristuksen yhteyteen. Seurakuntaan kuulumisen lähtökohtana on tarjota perheille mieleen jäävä, laadukas ja merkityksellinen kastekokemus. Vantaalla on havaittu, että entistä useammin seurakuntaan kastetaan jäseneksi myös nuoria ja aikuisia.

PAULI JUUSELA

Veistospuistossa ja vanhassa viljamakasiinissa on esillä kuvanveistäjä Laila Pullisen teoksia, kertoo museonjohtaja Jean Ramsay.

Laila Pullisen kotimuseon ovet aukenivat Sotungissa sijaitsevan Laila Pullisen veistospuiston riesana on ollut ilkivalta. Seurakunta tarjosi apua.

I

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

lkivallantekijät ovat olleet Vantaan Sotungissa sijaitsevassa Laila Pullisen veistospuistossa jokavuotisia vieraita. Museonjohtaja ja Pullisen poika Jean Ramsay kertoo, että ulkona sijaitsevia veistoksia on kaadettu ja rakennusten ikkunoita rikottu tämän tästä.

Huhtikuussa paloi kartanoalueella sijainnut 1890-luvulla rakennettu saunarakennus. Poliisi löysi saunan jäänteistä kaksi syttymispistettä.

Ramsayn mukaan palo haiskahtaa tahallaan sytytetyltä.

– Saunaa ei saa takaisin. Vasta nyt jälkeenpäin olen tajunnut, mitä siinä menetettiin. Se oli väensauna ja tällä alueella viimeinen noin vanha arkirakennus. Olisi tärkeää, että jälkipolville säästyisi muitakin kuin herrasväen rakennuksia.

Toukokuussa Ramsay ja hänen puolisonsa Petra Piitulainen-Ramsay saivat alueelta kiinni kaksi pihavarastoon murtautunutta varasta, joiden saalis oli tosin jäänyt grillihiiliin ja lämpöpuhaltimeen.

RAMSAYT OVAT kevään aikana muuttaneet asumaan Nissbackaan. Jean Ramsayn mukaan he kuvittelivat, että tilanne rauhoittuu ja ilkivalta loppuu, jos alueella asutaan. Niin ei vielä ole tapahtunut. Nyt alueelle on hankittu valvontakamerat.

Alkuvuosi olisi ollut pariskunnalle raskasta aikaa ilman ilkivaltaakin, sillä hoidettavana on ollut sekä muutto että pihatyöt ja kesän näyttelyiden valmistelu.

– Just mietittiin, että meillä ei ole ollut koko vuonna yhtään vapaapäivää. Voimat alkavat olla aika vähissä.

Siinä tilanteessa Hakunilan seurakunnan kirkkoherran Hans Tuomisen puhelu ilahdutti.

– Hän soitti ja kysyi, miten me pärjäämme ja voisiko seurakunta jotenkin auttaa. Se oli todellinen taivaan lahja, Ramsay sanoo.

Kolmena päivänä joukko Hakunilan seurakunnan työntekijöitä teki Nissbackassa risusavottaa, haravointia ja muita pihatöitä. Kesäkahvilakin siivottiin.

– Seurakunnan toiminta vahvistaa käsitystäni siitä, että kirkko taitaa olla kovenevien arvojen yhteiskunnassamme viimeisiä instituutioita, joka todella välittää ihmisestä ja tämän hyvinvoinnista. Tuonkaltaisen avun merkitys on mittaamaton. Se auttaa jaksamaan vaikeassa tilanteessa.

Alue saatiin 3. kesäkuuta avattua yleisölle. Aukioloaikoja on laajennettu neljään päivään vii-

kossa, ja Laila Pullisen taiteilijakoti on nyt ensimmäistä kertaa avoinna kaikille vierailijoille. Ateljee-galleriassa on tänä kesänä valokuvaaja Perttu Saksan näyttely Valkoinen kaari, joka tutkii Laila Pullisen työkaluja, muotteja ja keskeneräisiksi jääneitä teoksia.

Kirkkoherra Hans Tuomisen mukaan on tärkeää, että seurakunta on kriisitilanteissa alueen asukkaiden henkisenä ja hengellisenä tukena – ja tarvittaessa ihan konkreettisenakin apuna.

Normaalioloissa Nissbackaan olisi löytynyt talkoolaisia seurakunnan vapaaehtoisista, mutta koronan vuoksi heitä ei voitu pyytää avuksi. Toimeen tarttuivat seurakunnan työntekijät.

Tuominen ei usko, että Hakunilan alueella olisi sen enempää ilkivaltaa tai levottomuuksia kuin muuallakaan. Hakunilan vahvuus on se, että alueen järjestöt, koulut, päiväkodit ja kaupungin eri toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä seurakunnan kanssa. Tieto kulkee, ja ongelmiin on matala kynnys puuttua.

– Kaikki me haluamme tehdä elämää paremmaksi ja turvallisemmaksi täällä, ja yhteistyö on siihen avain.■ Laila Pullisen veistospuisto ja kotimuseo sijaitsee Vantaalla Nissbackan kartanossa, Sotungintie 4. Se on avoinna 3.6.–29.8. torstaisin, perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin klo 11–17.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2021

11

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.6.– 12.8.

Kirkoissa soi HENRI MELAANVUO

TORSTAINA 1.7.

Laurin päiväkonsertti Wieniläisromantiikkaa to 1.7. klo 12 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Varpu Heikinheimo, viulu & Hannu Alasaarela, piano. Konserttien järjestämisessä noudatetaan voimassa olevia kokoontumisrajoituksia. Ajantasaiset tiedot www. tikkurilanseurakunta.fi

TORSTAINA 8.7.

Laurin päiväkonsertti: Soi Helvi Juvonen – Mia Simanainen, laulu ja piano to 8.7. klo 12 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Konserttien järjestämisessä noudatetaan voimassa olevia kokoontumisrajoituksia. Voit tarkistaa tiedot www.tikkurilanseurakunta.fi.

TORSTAINA 22.7.

Laurin päiväkonsertti: Lapsed caick laolacatt! – Ensemble Gamut to 22.7. klo 12 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Konserttien järjestämisessä noudatetaan voimassa olevia kokoontumisrajoituksia. Voit tarkistaa tiedot www.tikkurilanseurakunta.fi.

TIISTAINA 10.8.

BRQ Vantaa Tasoja – Layers -konsertti ti 10.8. klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Rosetta Ensemble. Liput 20/10 e. Lisätiedot www.brq.fi.

BRQ Vantaa: Ystävien lauluja – Oi siskoni, tule kanssani meren rantaan! Amor Céu Layers ti 10.8. klo 20.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Liput 20/10 e. Lisätiedot www.brq.fi.

KESKIVIIKKONA 11.8.

TORSTAINA 15.7.

Laurin päiväkonsertti: Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan kesäkonsertti to 15.7. klo 12 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Konserttien järjestämisessä noudatetaan voimassa olevia kokoontumisrajoituksia. Voit tarkistaa tiedot www.tikkurilanseurakunta.fi.

kirkossa, Kirkkotie 45. Florence Malgoire, barokkiviulu. Liput 20/10 e.

Ensemble Gamut esiintyy torstaina 22.7. kello 12 Laurin päiväkonsertissa Pyhän Laurin kirkossa.

TORSTAINA 29.7.

Laurin päiväkonsertti Ranskalainen hetki to 29.7. klo 12 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Iina Katila, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Konserttien järjestämisessä noudatetaan voimassa olevia kokoontumisrajoituksia. Voit tarkistaa tiedot www.tikkurilanseurakunta.fi.

TORSTAINA 5.8.

Laurin päiväkonsertti Susanna Haavisto, laulu & Mari Kätkä, harmonikka to 5.8. klo 12 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie

45. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Konserttien järjestämisessä noudatetaan voimassa olevia kokoontumisrajoituksia. Voit tarkistaa tiedot www.tikkurilanseurakunta.fi.

8.8. klo 19 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Helsingin barokkiorkesterin yhtye. Liput 20/15 e. Lisätiedot: www.brq.fi.

LAUANTAINA 7.8.

BRQ Vantaa: Perhosia, prinsessoja ja mystisiä barrikadeja – Couperinin cembaloteoksia ma 9.8. klo 19 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Laurent Stewart, cembalo. Liput 20/10 e. Lisätiedot: www.brq.fi.

BRQ Vantaa: Barokin viuluvirtuoosit Bachin kirittäjinä ma 9.8. klo 20.30 Vantaan Pyhän Laurin

BRQ Vantaa: Couperin ”Le Grand” la 7.8. klo 19 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. BRQ Vantaa Ensemble. Liput 20/15 e. Lisätiedot: www.brq.fi.

SUNNUNTAINA 8.8.

BRQ Vantaa: Bachin cembalokonserttojen kiihkeys ja fantasia su

MAANANTAINA 9.8.

BRQ Vantaa: Kannel vierailee Versailles�ssa ke 11.8. klo 19 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Markku Luolajan-Mikkola, viola da gamba, Anna-Liisa Eller, kannel, Johanna Randvere, viola da gamba continuo. Liput 20/10 e. Lisätiedot: www.brq.fi.

BRQ Vantaa: Lainoja ilman vakuuksia -konsertti ke 11.8. klo 20.30 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Petri Kumela, mikrotonaalinen ja 1800-luvun kitara. Liput 20/10 e. Lisätiedot: www.brq.fi.

TORSTAINA 12.8.

BRQ Vantaa: Maisterikonsertti Piangete, O Ninfe to 12.8. klo 20.30 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 10/5 e. Lisätiedot: www.brq.fi.

Sunnuntai 27.6.

Verkossa: Suvisunnuntain iltamusiikki – O Canada klo 19. Ilmaiskonsertti striimataan Espoon tuomiokirkosta, Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Youtube -kanavalla. Ghislaine Dionne (Kanada), laulu; Julia Tamminen, urut.

Torstaina 1.7.

Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Kallion kirkossa Helsingissä, Itäinen Papinkatu 2.

Dag-Ulrik Almqvist. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Päiväkonsertit jatkuvat torstaisin. 8.7. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, 15.7. Dag-Ulrik Almqvist, 22.7. Santeri Sii-

12

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2021

mes, 29.7. Dag-Ulrik Almqvist, 5.8. Vivika Oksanen, urut, ja tanssitaiteilija Inka Pohjonen, 12.8. Anna Maria Böckerman.

Keskiviikkona 7.7.

Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Helsingin Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Päiväkonsertit jatkuvat keskiviikkoisin.

Musiikkia kesäillassa klo 18 Helsingissä Karunan museokirkossa, Seurasaari. Santeri Rautiainen, kitara. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ilmainen ohjelma.

Verkossa Kirkko Helsingissä YouTube-kanavalla, linkki myös Museoviraston net-

MELISSA LEROUX

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa tisivuilta. Konsertit jatkuvat keskiviikkoisin. 14.7. Seeli Toivio, sello ja laulu, 21.7.

Duo Lux: Sandy Ahjo, huilu ja laulu, Marja Nevankallio, konserttikantele, 28.7. kitaraduo Joona Lintunen ja Teuvo Taimioja, 4.8. Tikkursby-duo: Kati Rantala ja Jenni Venäläinen, Saarijärven kantele ja laulu, 11.8. huilu-kitaraduo Martta Jämsä ja Taavi Kiviranta.

Sunnuntai 8.8.

Suvisunnuntain iltamusiikki: Eine kleine Bachmusik klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Barokkiyhtye Baccano.

Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Youtubekanavalla esitetään su 27.6. klo 19 Suvisunnuntain iltamusiikki -konsertti, jossa laulusolistina on Ghislaine Dionne.