Kirkko ja kaupunki 2021 11 Espoo by Kirkko ja kaupunki

12.8.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Kirjailija Markku Envall kohtaa rukoillessaan sisäisen epäilijän s. 14 Muusikko Pekko Käpille kesäaamu on pyhä hetki s. 26

Lapsi tarvitsee hyväksyvää katsetta Puheet kurinpalautuksesta eivät vakuuta lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarista s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Tervetuloa, me vihimme teidät!

Näet jo suomalaisen kasvoista ja kuulet hänen lauluistaan, että hän tietää lakanneensa elämästä.

MUUTOKSEN VAUHDISTA KIRKOSSA kertoo se, että me pidämme Turkua edelleen pääkaupunkina: siellä ovat Suomen kansallispyhättö ja arkkipiispanistuin, ja siellä kokoontuu myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylin päättävä elin, kirkolliskokous. Viime viikolla Turussa kokoontunut kirkolliskokous keskusteli jälleen samaa sukupuolta olevien kihlaparien kirkollisesta vihkimisestä. Toisissa seurakunnissa se kun nykyään on mahdollista, toisissa ei. Merkille pantavaa keskustelussa oli se, että vihkimiseen myönteisesti suhtautuvat edustajat perustelivat kantojansa järjestään asiallisesti ja maltillisesti, kun taas monet vastustajien puheenvuorot vilisivät suoranaisia asiattomuuksia. Yksi kirkolliskokousedustaja kertoi lukeneensa paljon Raamattua ja pelkäävänsä, että samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen hyväksyminen johtaa moniavioisuuden hyväksymiseen. Tuollainen yleensä päättelyvirheenä pidetty kaltevan pinnan argumentti oli varsinkin tässä keskustelussa erikoinen, sillä moniavioisuus on Raamatussa ihan hyväksytty avioliiton muoto. PIISPAT OVAT TÄHDENTÄNEET, että yksimielisyyttä avioliittokäsityksessä tuskin tullaan saavuttamaan. Pitää löytää keinot elää erimielisinä yhdessä. On ehdotettu mallia, jossa papit voisivat halutessaan vihkiä

myös samaa sukupuolta olevia pareja, vaikka kirkko yleensä ottaen pitäytyisikin käsityksessä, että avioliitto on yhden miehen ja yhden naisen välinen. Tällainen malli on onnettoman pappis- ja organisaatiokeskeinen. Avioliittoon vihkimisen keskushenkilöt ovat se kihlapari, joka pyytää liitolleen Jumalan siunausta ja toivoo kirkkohäitä. Kirkon viestin heille pitää olla selkeä ja sama kaikkialla: onneksi olkoon ja tervetuloa, me vihimme teidät.

JOHAN VILHELM SNELLMAN (1806–1881)

Tänään Huomaan päivittäin ajattelevani, miten voisin elää elämääni vielä enemmän täysillä. Ettei vain kuolinvuoteella kaduta.

JOS JOKU PAPPI ei vakaumuksensa vuoksi halua vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, häntä ei varmaan – jo ihan seurakuntalaisten kuluttajansuojan vuoksi – kannata siihen pakottaa. Aivan ongelmatonta ei tosin ole se, että kirkossa on työntekijöitä, jotka eivät henkilökohtaisten mielipiteidensä tai katsomuksensa vuoksi voi tehdä kirkon töitä.

TOIMITTAJA ANETTE KÄRKKÄINEN HS.FI 26.7.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Iankaikkisesti Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän. JEESUS JOHANNEKSEN EVANKELIUMISSA.

PITÄÄ LÖYTÄÄ KEINOT ELÄÄ ERIMIELISINÄ YHDESSÄ.

Pyöräillessäni kotiin huomaan hyräileväni jotakin. Mieli on rentoutunut saatuani koronalta suojaavan rokotuksen. Huokaus on sekä kiitos että pyyntö: hyvä Jumala, varjele myös tulevat kuukaudet.

Kirkko ja kaupunki

11 12.8.2021

Seuraava lehti ilmestyy 26.8. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN KUVITUS: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

mielekästä. Parasta siinä on nähdä riemu, kun lapsi osaa ja pystyy tekemään uusia asioita. Työpäiväni ovat täyteläisiä ja erilaisia. Tietenkin on rutiinit, mutta päiviin ei mahdu kauheasti tylsiä hetkiä. – Lasten kanssa työskennellessä pitää olla vankka ymmärrys siitä, että he ovat vasta matkalla ja kehittymässä. Tärkeää on havainnoida jokaisen lapsen tarpeita ja ominaisuuksia ja reagoida niihin. – Vilpitön kiitos lapselta lämmittää aina mieltä, koska silloin koen toimineeni oikein tukeakseni häntä. Toisinaan olen saanut kuulla lapsilta, että voisin olla vähemmän tiukka – myös kritiikin otan avosylin vastaan.

”Päiviin ei mahdu kauheasti tylsiä hetkiä” Teemu Tanner, 36, on koulunkäyntiavustaja, muusikko ja sohvaperuna. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

Teemu Tanner, oletko oikeasti sohvaperuna? – Olen mukana Ylen Sohvaperunat-ohjelmassa, jossa katselen ja kommentoin televisio-ohjelmia siskoni kanssa. – Pitkään oli tilanne, että minulla itselläni ei edes ollut televisiota. Pyrin tekemään muutakin kuin istumaan sohvalla. Jos televisioohjelma on hyvä, niin mielelläni tietysti katson sitä.

2 3

Milloin koulu alkaa? – Koulu alkaa minun osaltani yhdeksäs päivä elokuuta ja lapset aloittavat saman viikon keskiviikkona. Olen työskennellyt kuutisen vuotta koulunkäyntiavustajana ja henkilökohtaisena avustajana ala-asteella. Vaihdan tänä syksynä työpaikkaa ja aloitan yhtenäiskoulussa. – Jään kuitenkin opintovapaalle syyskuussa, koska lähden itsekin kouluun. Aloitan viittomakielen tulkin opinnot. Miksi haluat tehdä töitä lasten parissa? – Koulumaailma tuli minulle tutuksi jo pienestä lähtien, koska vanhempani ovat opettajia. En vierasta työn tekemistä lasten kanssa, ja työ on

Miten musiikki liittyy elämääsi? – Kuulun moneen yhtyeeseen, kirjoitan niille musiikkia ja mahdollisuuksien mukaan sitä esitänkin. Sävellän, sanoitan, sovitan ja osallistun levyjen kansitaiteen tekemiseen. Esiintyessämme useimmiten laulan ja soitan kitaraa, mutta kaikkea muutakin siihen kylkeen mahtuu. Se on aika kokonaisvaltaista tekemistä. – Aloin jo alakouluikäisenä perustaa ensimmäisiä bändejä, kokeilin ja loin itse. Sillä tiellä ollaan. Minusta on aina ollut mielekästä kanavoida tuntemuksiani eri yhtyeissä ja kokeilla eri tyylisuuntia. Meillä on tiiviitä yhteisöjä ja soitamme ristiin rastiin toistemme kanssa ja kehittelemme uutta. Musiikin tekemiseeni liittyy kaikenlaista vaihtoehtoista meininkiä ja luovaa hurlumheitä.

Mikä sinulle on pyhää? – Minulle pyhää ovat läheiset ihmiset ja ihmissuhteet, suhteiden ylläpitäminen ja toisesta välittäminen. Niitä vaalin. Yritän olla mahdollisimman hyvä toisille, ja totta kai se menee myös toisinpäin. ■ Koulutyö alkaa pääkaupunkiseudun peruskouluissa 11.8. KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Voimapuu Pihlajan avulla on tehty taikoja ja pidetty yhteyttä tuonpuoleiseen.

aljon C-vitamiinia ja runsaasti kuitua, lisäksi flavonoideja ja beetakaroteenia. Parhaillaan kypsyvät pihlajanmarjat ovat superfoodia, jota yhdestä pihapihlajasta voi poimia kymmeniä kiloja. Harva kuitenkaan hyödyntää satoa marjojen katkeran maun vuoksi. Jo kauan ennen kuin superfoodista tiedettiin kohkata, pihlajaan on liitetty maagisia ominaisuuksia. Sairauksien parantamiseksi tai lemmen nostattamiseksi sauna kannatti lämmittää pihlajahaloilla, ja monissa muissakin taioissa pihlaja oli tärkeä työkalu. Eurooppalaisessa perinteessä pihlajaa on pidetty suojelevana puuna, ja siksi siitä on tehty esimerkiksi taikasauvoja ja kävelykeppejä. – Suomalaisessa kansanuskossa pihlaja on yksi väkipuista eli puista, joihin on ajateltu liittyvän erityistä tuonpuoleista voimaa, kertoo uskontotieteilijä Risto Pulkkinen. – Kalevalan mukaan Sampsa Pellervoinen kylvi pihlajat pyhille maille, mutta ilmaisuvoimaisempi on ehkä karttulalainen muinaisruno, jonka mukaan pihlajat kasvoivat ”väki-mailla”. Kansankielessä väki viittasi juuri tuonpuoleiseen voimaan. Pulkkisen mukaan pihlaja lienee ollut Raunin eli ukkosenjumala Ukon puolison nimikkopuu. Siihen viittaisi esimerkiksi se yleinen uskomus, että salama ei iske pihlajaan – eli Ukko jättää puolisonsa puut rauhaan. RAAMATUN ALKULEHDILLÄ mainitaan kaksi puuta, jotka Jumala kasvatti keskelle Eede-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ISTOCK

nin puutarhaa. Toinen oli hyvän- ja pahantiedon puu, jonka hedelmää ensimmäiset ihmiset maistoivat kiellosta piittaamatta tunnetuin seurauksin. Toinen oli elämän puu, jota vartioimaan Jumala asetti kerubeja ja salamoivan miekan, ettei ihminen pääsisi käsiksi sen hedelmiin. Ne kun antaisivat ikuisen elämän. Myyttinen, kuolemattomuuden antava elämän puu tunnetaan muissakin muinaisen Lähi-idän kansojen kulttuureissa.

”

Jos pitämyspuun kaatoi, siitä saattoi seurata kuolemantapauksia tai koko talon häviö. Eri kulttuurien puu-uskomuksista tärkein on Risto Pulkkisen mukaan ajatus maailmanpuusta, joka kannattelee taivasta. – Joku tällainen taivaantolppa tunnetaan melkein kaikista kulttuureista. On ajateltu, että jonkunhan tuota taivasta täytyy pitää ylhäällä. Toinen vaihtoehto on vuori. Myös kalevalaisten runojen suuri tammi on Pulkkisen mukaan ollut maailmanpuu.

Kun ihmisen taidot kehittyivät, tammen annettiin kaatua ja sen tilalle tehtiin Sampo, joka on myöhempi maailmanpylväs. POHJOISESSA EURAASIASSA joitakin puita pidettiin uhripuina. Niiden ajateltiin välittävän viestejä kaikkiin suuntiin: niin maan alle vainajille, maanpäällisille haltiaolennoille kuin ylös taivaaseen jumalillekin. – Uhrilehdoissa ja myöhemmin talojen uhripuiden äärellä suoritettiin tyypillisiä kalendaaririittejä. Uhripuille annettiin aina ajankohtaisia antimia: alkukesästä lehmien ensimmäinen maito, syksyllä osa teurastetuista eläimistä ja viljasadosta. Tällä tavoin ikään kuin pidettiin yllä yhteispeliä tuonpuoleisen kanssa, Risto Pulkkinen kertoo. Pihlaja on koivun ja kuusen ohella ollut tyypillinen talojen uhripuu eli pitämyspuu. – Sitä on suojeltu eli pidetty. Jos pitämyspuun kaatoi, siitä saattoi seurata kuolemantapauksia tai koko talon häviö. Vieläkin vanhoja, isoja pihlajia näkee talojen pihapuina. Niille ei enää uhrata, mutta Pulkkisen mukaan vanha kansanusko elää edelleen siinä, että ei niitä tohdita kaataakaan. Suomalaisissa kansanrunoissa, jotka on kerätty pääasiassa 1800-luvulla, puut jaetaan Jumalan luomiin ja pirun tekeleisiin. Aiemmin pyhinä pidetyt pihlaja ja leppä luokitellaan niissä pirun tekemiin, pahoihin puihin. Pulkkisen mukaan siinä näkyy kristinuskon vaikutus. Opetus siitä, että puille uhraaminen on pahasta, oli mennyt perille. ■

Kirkko ja kaupunki verkossa ANTTI RINTALA

Bongaa Stadin kiehtovimmat puut Suomen paksuin amerikanmustapoppeli, vanha uhrimänty, jättiläistammi ja päärynäpuu 1800-luvulta... Helsingissä kasvaa toinen toistaan upeampia puita! Puidenhoidon työnjohtaja Sami Kiema esitteli Kirkko ja kaupungille kymmenen suosikkipuutaan. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Tässä patriarkaalisessa kulttuurissa me miehet olemme rakentaneet itsellemme sortajan aseman ja tarvitsemme siitä vapautusta.” MATIAS UUSISILTA VERKKOKOLUMNISSAAN

ROBIN VUORINEN

Kurkista temppujen taakse Taika-Petterin eli vatsastapuhuja, jonglööri ja beatbox-artisti Petteri Hakasen päässä on välillä paljon pölinää. Rauhoittuakseen hän alkoi jongleerata valopalloilla – ja näin syntyi hauska ohjelmanumero esityksiin. Seurakuntien tapahtumissa usein nähty esiintyjä kertoo Tempun takana -videosarjassa myös tarinoita ja syvällisiäkin ajatuksia esitysten takaa. Katso videot osoitteessa kirkkojakaupunki.fi tai Kirkko ja kaupungin YouTube-tililtä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

ANU-RIIKKA LAMPINEN

Vuosaaren uusi Apteekki Helpompaa ja mukavampaa Autolla tai bussilla OVEN ETEEN, ei portaita, ei hissejä, helppo kulkea vaunuilla, rollaattorilla tai kepin kera. Esteettömästi myös S-marketiin, pankkiautomaateille ja Postin pakettiautomaatille. Meiltä reseptilääkkeet, reseptien uusinnat, koneellinen annosjakelu ja kotiinkuljetus sekä laaja valikoima itsehoitotuotteita. Lämpimästi Tervetuloa! Vi betjänar också på svenska. Ni är hjärtligt välkomna!

AVOINNA Ma-Pe 9-19 La 10-16 Mustalahdentie 4, 00960 Helsinki | p. 010 406 7180 | www.vuoapteekki.fi

Kiukkumielen ihmeellisessä satukirjassa Pullapöksy innostuu leipomaan, ja meno käy niin rajuksi, että raatihuonekin sortuu. Herkkuja riittää toki kaikille yllin kyllin.

Saduista sanavarastoa Tervetuloa Lauttasaaren senioritaloon! Säätiön omistama yhteisöllinen palvelutalo aivan meren rannalla tarjoaa laadukasta ja kohtuuhintaista asumista helsinkiläisille ikäihmisille. Monipuolinen palvelupakettimme helpottaa asukkaidemme arkea kotona. Pakettimme sisältää muun muassa päivän ateriat, viikkosiivouksen, virkistystoimintaa ja paljon muuta. Olemme hyväksytty Helsingin kaupungin kotihoidon palvelusetelintuottaja.

Lue lisää: www.lauttasaarensenioritalo.fi Ota yhteyttä ja sovi esittelykäynti

040 545 2629 Olethan asunut Helsingissä viimeiset 10 vuotta?

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Lastenkirjailija Ville Hytönen asuu perheensä kanssa Majakkalaaksossa. Kylä on parinkymmenen kilometrin päässä Tallinnasta. – Olen asunut Virossa kahdeksan vuotta. Kotimme on lähellä merenrantaa. Täällä on kivimajakka 1700-luvulta ja puumajakka 1800-luvulta. Hytöseltä on ilmestynyt runokokoelmia ja romaaneja. Lastenkirjoja hän on kirjoittanut 25. Uusin tulokas on Kiukkumielen ihmeellinen satukirja (Kumma 2021). Hytösestä tuli lastenkirjailija vedonlyönnin seurauksena kymmenen vuotta sitten. Tuttu kielenkääntäjä väitti, ettei runoilija Hytönen osaisi kirjoittaa satuja, koska hänellä ei ollut ”tatsia” lapsiin. Hytönen oli eri mieltä. – Kirjoitin ensimmäisen lastenkirjan käsikirjoituksen ja lähetin sen kustantajalle. Tammi hyväksyi sen saman tien. Siitä urani lastenkirjailijana lähti. Viime vuosina lapsille kirjoittaminen on ollut Hytösestä entistä hauskempaa. Hänellä on mentorina kuusivuotias poika, joka osaa kommentoida ja antaa palautetta. – Innostun lapsenomaisesti kielestä, joka tarjoaa täkyjä mielikuvitukselle. Minua kiinnostavat myös erilaiset hahmot,

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

joita testaan poikani kanssa. Mitä hullumpi hahmo tai mitä epäuskottavampi se on aikuisen mielestä, sitä inspiroituneempi olen. Kiukkumielen ihmeellinen satukirja alkaa siitä, kun lapsi ei suostu nukkumaan. Kirjan äiti alkaa kertoa Kiukkumielelle tarinoita, jotka liittyvät lapsen omiin leikkeihin. – Lapsi riemastuu, kun hän kokee olevansa sadun sisällä, koska hänen oma leikkinsä voi jatkua sadussa. Ja päinvastoin, myöhemmin satu voi jatkua lapsen leikeissä, Hytönen kertoo. Lapsen sanavarasto ja kielentaju kehittyvät, kun aikuinen lukee lapselle kirjoja. Hytönen toteaa, että sanavaraston laajeneminen tarkoittaa mahdollisuuksia myös ajattelun kannalta. – Jos lapsella ei ole sanavarastoa, ajattelu ei kehity yhtä hyvin kuin lapsella, jolla on sanoja erotella ja yhdistellä asioita. Lastenkirjojen kirjoittaminen liittyy Hytösellä empatian opettamiseen. – Oikeastaan kaikissa kirjoittamissani lasten kuva- ja satukirjoissa tuodaan tärkeitä arvoja esille. Niissä välitetään toisesta ihmisestä ja ympäristöstä. NINA RIUTTA

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Kirkon maalausten kiehtova tarina Hattulan Pyhän Ristin kirkon maalaukset innoittivat Anneli Kantoa kirjoittamaan elämänmakuisen romaanin Rottien pyhimys. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA HATTULAN SEURAKUNTA

nneli Kanto istui vuosia sitten taidehistorian luennolla, kun siellä näytettiin video Hattulan Pyhän Ristin kirkon keskiaikaisista maalauksista. Kanto hätkähti, sillä kuvat tuntuivat kumman tutuilta. Sitten hän muisti, että oli käynyt kirkossa vanhempiensa kanssa alle kymmenenvuotiaana. – Kuvien on täytynyt tehdä minuun jo silloin vaikutus. Päätin, että niistä on pakko tehdä kirja, Kanto selvittää. Luettavissa on nyt Rottien pyhimys (Gummerus), värikkäästi kerrottu tarina kirkon maalareista 1500-luvun kyläyhteisössä. Hattulan kirkon kuvien maalaajia ei tiedetä, mutta kirjailija kuvitteli, millaisia tyyppejä maalariporukkaan olisi voinut kuulua. Niinpä romaanin sivuilla esiintyvät maalarimestari Andreas Pictor, teologian tunteva munkki Benedictus, käytännön asioista vastaava mestari Martinus ja apumies Vilppu Niilonpoika. Kerrotaan, että kirkkoa olisi ollut maalaamassa myös nunnia. Kanto kuitenkin halusi kirjaansa tavallisen rahvaan naisen, ja niin syntyi ro-

maanin keskeinen henkilö, muiden kyläläisten vieroksuma Pelliina. ROTTIEN PYHIMYS on vaatinut valtavan taustatyön, mutta Anneli Kanto pitää asioiden penkomisesta. – Keskiaikaa on tutkittu paljon, joten siitä löytyy tietoa. Hattulan

pyhimykset. Romaanihahmoni Pelliinan suosikkipyhimyksestä, rotilta suojelevasta Kakukyllasta, ei ole kuvia muissa kirkoissa. Siitäkään ei varmuutta, oliko hän edes pyhimys.

kirkossa kävin useasti. Lisäksi poikani kuvasi maalaukset videolle, jolta tarkistin yksityiskohtia. Kannon mukaan katolinen kirkko ei vielä 1500-luvun alussa vaikuttanut kovin paljon suomalaisten elämään. – Tämän vuoksi emämaa Ruotsi rakensi Suomeen kirkkoja ja välitti kristillistä sanomaa niihin maalatuilla Raamatun ja pyhimysten kuvilla. – Ihmiset oppivat rukoilemaan pyhimyksiltä suojelusta. Osa niistä oli koomisiakin, kuten hammassäryltä ja salamaniskulta varjelevat

KESKIAJAN MAALAUSTEKNIIKKAAN Anneli Kanto perehtyi italialaisen Cennino Cenninin 1300-luvulla kirjoittaman teoksen Kirja maalaustaiteesta avulla. Myös keskiajan ihmisten puhekieli aiheutti päänvaivaa. Romaanin rehevän kielen luomisessa auttoivat tutkijat Mikko Heikkilä ja VeliPekka Toropainen, jotka ovat peranneet keskiajan suomenkielistä sanastoa. – Kirjan kirosanat ovat peräisin Toropaisen tutkimista vanhoista käräjäasiakirjoista, joissa kuvataan ihmisten välisiä riitoja ja herjauksia. Vanhoja solvauksia löytyi myös netissä toteutetusta ruotsalaisen Skoklosterin linnan kiroilukoulusta. AIEMMISSA ROMAANEISSAAN Anneli Kanto on käsitellyt 1600-lukua ja Suomen sisällissotaa. Historiaa tutkiessaan hän on huomannut, että ihminen on pysynyt lähes samanlaisena 2000 vuotta. – Evoluutio on hidas, sillä vaikka yhteiskunnan arvot muuttuvat, ihmisen perusolemus ei muutu. Tämä näkyy Raamatussakin, jonka kertomuksista tunnistaa sisaruskateutta ja muita tuttuja tuntemuksia. Elokuussa Kanto esiintyy Helsingan keskiaikapäivillä Pyhän Laurin kirkolla Vantaalla. – On hauska päästä puhumaan Helsingan keskiaikapäiville, sillä olen jo pitkään suunnitellut käyväni siellä. Aion mennä myös Turun ja Hämeenlinnan keskiaikamarkkinoille. ■

Hattulan Pyhän ristin kirkon Raamatun kertomuksia ja pyhimyksiä kuvaavat maalaukset valmistuivat 1510-luvulla.

Helsingan keskiaikapäivä la 14.8. Pyhän Laurin kirkolla Vantaalla. Lisätietoja: www.helsinga.fi.

Nämä biisit tekivät hääjuhlasta oman

1. Yö – Rakkaus on lumivalkoinen Rakastuimme hiihtokilpailuiden lomassa, kun odotimme lähtöä. Mies, 32 2. Anna Eriksson – Kun katsoit minuun Tämä kappale soi, kun aloimme

seurustella ja olimme terassilla syömässä pizzaa. Kesä oli kauneimmillaan, mikä fiilis. Nainen, 41 3. Pariisin Kevät – Hän saapuu luokseni pimeydessä Olimme seurusteluajan elä neet jatkuvassa ikävässä kauko

JARKKO PELTOLUHTA

JOKAINEN LAULU voi kertoa rakkaudesta. Kirkko ja kaupunki kysyi lukijoilta, mikä häämusiikkikappale pukee oman rakkaustarinan parhaiten sanoiksi. Vastauksena saimme tarinoita ja biisejä, jotka loivat häihin ainutlaatuista tunnelmaa. Parhaimmillaan musiikki luo muiston, johon voi palata vielä vuosikymmenien jälkeen.

suhteessa ja tuon laulun kerto säkeestä ”Mä vaan haluun tul la sun luo, tulla sun luo” oli tul lut meille hyvin merkityksellinen. Nainen, 43 4. John Legend – All of me Olimme aikuisia ja päätimme uskaltaa rakastaa vielä uudes taan. Nainen, 42 5. Game of Thrones – Tunnusmusiikki Game of Thrones on yhteinen into himomme ja sopi keskiaikahäihin. Nainen, 32

Kaikki lukijoiden valitsemat hääkappaleet ovat kuultavissa Spotify-listalta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Armoa eläimille – ja ihmisille Minna Lindgren ottaa uudessa romaanissaan kantaa niin lemmikki eläinten ylenpalttiseen hemmotteluun kuin kuolemansairaan ihmisen kärsimykseenkin. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

inna Lindgrenin Armon Anneli (Teos) kertoo keski-iässä eläinlääkäriksi kouluttautuneesta Anneli Kaulimosta, joka saa määräaikaisen viran maaseudulta. Uudessa työssä Anneli kohtaa värikkäitä persoonia ja surkuhupaisia tilanteita. Vastaanotolle tuodaan paljon lemmikkieläimiä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Lindgrenin mukaan lemmikit ovat tulleet ihmisille yhä tärkeämmäksi, mikä näkyy myös eläinlääkärin työssä. Niitä on myös entistä enemmän ja laajempi kirjo. Kun lemmikkieläimistä on tullut enemmän perheenjäseniä, ne on humanisoitu, alettu nähdä ikään kuin ihmisinä. Lindgrenin mielestä tästä kertoo sekin, että lemmikeille annetaan ihmisten nimiä, ei enää Musteja ja Mirrejä. – Ihmiset hemmottelevat seuraeläimiä omien halujensa näkökulmasta. Niitä viedään lemmikkikylpylään saamaan hierontaa ja kylpyjä tai niille syötetään herkkuja niin, että ne sairastuvat diabetekseen. – Kannattaisi tutustua paremmin eläinten lajiominaisuuksiin. Esimerkiksi koiraa ei tarvitse juoksuttaa, vaan hitaampikin tahti riittää. Koiralle nimittäin hajuaisti on tärkeä, ja se haluaa haistella rauhassa ympäristöään. Lindgren ymmärtää silti hyvin lemmikkieläinten mielenterveydellisen merkityksen. Ne vähentävät yksinäisyyttä, kun ne tuovat mukanaan seuraa, vastuuta ja huolenpitoa.

Lindgrenin perheessä on kaksi kissaa, barokkiajan kuuluisan kastraattilaulajan mukaan nimetty Farinelli ja pentukissa Kleopatra. – Farinellia vanhempi kissa, Figaro, loukkasi itsensä tapaturmassa vuosi sitten ja jouduttiin lopettamaan. Eutanasia oli kaiken surun ja järkytyksen keskellä kaunis kokemus. Lindgren kokee kissojen olevan hänelle henkisiä mentoreita. Ne opastavat ottamaan elämän iisimmin. – Kissat ovat rentoja, uteliaita ja leikkisiä, ja on hauskaa yrittää kommunikoida niiden kanssa. Ne tuntuvat ymmärtävän ja vaistoavan paljon, vaikka yhteistä kieltä ei olekaan. ARMON ANNELISSA eläinlääkäri kohtaa myös karjankasvattajia. Osa heistä kohtelee eläimiä kaltoin. Minna Lindgren itse suhtautuu lihantuotantoon kriittisesti. – Suomessa annetaan kuva, että meillä kohdellaan karjaa hyvin. Minusta kyse on tuotantolaitoksista. Eläimellä on kovin lyhyt elämä ennen

HELSINGIN AIKUISOPISTO

OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS

ruoaksi päätymistään, ja siihen sisältyy jatkuvaa poikimista ja lihottamista. – Haluan puolustaa eläimen hyvinvointia, mutta ymmärrän lihatuotannon ammattilaisten hädän toimeentulosta muuttuvassa maailmassa. Romaanissa näkyy myös maaseudun ikääntyminen ja tyhjeneminen. Sitä ei Lindgrenin mukaan voi kukaan olla huomaamatta. – Korona-aikana lisääntynyt etätyö on antanut hieman toiveita siitä, ettei maaseutu autioituisi niin nopeasti. Mutta katsotaan, miten käy, kun korona saadaan kuriin. Romaanin maalaiseläinlääkäri Anneli kuuntelee matkalla asiakkaidensa luokse Ludwig van Beethovenin jousikvartettoja. Ylen klassisen musiikin toimittajana toimineelle Lindgrenille oli luontevaa yhdistää musiikki isoja kilometrimääriä ajavaan eläinlääkäriin. – Monimuotoisella musiikillaan Beethoven halusi ärsyttää ja herätellä ihmisiä. Minulla on sama tavoite pyrkiessäni viihdyttävän ja humoristisen tyylin avulla houkuttelemaan ihmisiä vaikeiden asioiden äärelle.

”

Beethoven halusi ärsyttää ja herätellä ihmisiä. Minulla on sama tavoite pyrkiessäni humoristisen tyylin avulla houkuttelemaan ihmisiä vaikeiden asioiden äärelle.

Minna Lindgren leikkii perheeseen kesäkuussa otetun kissanpennun, Kleopatran, kanssa. Hän kokee kissat henkisiksi mentoreikseen.

ELÄINLÄÄKÄRIN TYÖHÖN sisältyy myös yllättävän paljon eläinten lopettamista. Romaanissa Anneli alkaa kälynsä sairauden pahetessa pohtia, voisiko myös kuolemansairaan ihmisen kärsimystä vähentää samalla tavalla. – Minusta eutanasia pitäisi hyväksyä Suomessa myös ihmisille, Minna Lindgren sanoo. Hän kuuluu Oikeus Arvokkaaseen Kuolemaan -yhdistykseen (ent. Exitus ry), joka ajaa eutanasialakia. Romaanin erikoisimpiin henkilöihin kuuluu punatukkainen ja -takkinen Maila Suopakko, leskeksi jäänyt virkeä ikäihminen. Suopakko puhuu jatkuvasti miehensä äkillisestä kuolemasta ja ryydittää puhettaan William Shakespearen säkeillä. Lindgren sanoo olevansa hulluna erityisesti Shakespearen teosten vanhaan suomennokseen, jonka on tehnyt Paavo Cajander. – Shakespeare on kielellä leikkijä. Hänen teoksissaan on mukana huumoria, vaikka ne ovatkin tragedioita. – Maila Suopakon suhtautuminen miehen kuolemaan muuttuu kirjan edetessä. Lopulta hän hyväksyy tapahtuneen, koska mies ei joutunut kärsimään pitkään. MINNA LINDGREN TUNNETAAN vanhoja ihmisiä kuvaavista romaaneista, kuten Ehtoolehto-trilogiasta. Hän kertoo kiinnostuneensa vanhuksista jo lapsena, koska ympärillä oli hauskoja vanhoja ihmisiä. Hän koki, että vanhuus on henkistä vapautumista. Kirjoittaminen sai kuitenkin alkunsa omien vanhempien hoitokokemusten kautta. Oma ikääntyminen on merkinnyt Lindgrenille toistaiseksi vain hyviä asioita. – Myös nyt 58-vuotiaana on kiva olla. On toisaalta vähän jännittävää, kun lapset ovat muuttamassa kotoa. Nyt alkaa olla enemmän omaa aikaa, joten tässä voisi vaikka opetella jotain uutta. Tekemistä ei Lindgreniltä puutu. Ylen Radio 1:ssä on elokuun loppuun saakka kuultavissa hänen jokakesäinen klassisen musiikin ohjelmansa Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä. Lisäksi hän tekee yhteistyötä muusikko Iiro Rantalan kanssa kirjoittamalla librettoja tämän säveltämiin oopperoihin. Heidän kaksi teostaan nähdään lokakuussa ulkomailla, W.A. Mozartin Taikahuilun jatko-osaksi kirjoitettu Zaubermelodika Berliinin Komische Operissa ja Pikaparantolan englanninkielinen versio Sanatorio Express Melbournen oopperassa Australiassa. – Musiikki, kirjallisuus ja teatteri ovat olleet minulle aina tärkeitä. Ilman taidetta minuun iskisi ahdistus, pelko ja apatia. Vielä toista vuotta sitten Lindgren ehti myös käydä soittamassa Huopalahden kirkon kelloja. Hän löysi kirkonkellojen soittamisen etsiessään Vihainen leski -romaaniinsa erilaisia vapaaehtoistyön muotoja. – Kyseessä on hieno perinne. Huopalahden kirkon kellot ovat sitä paitsi tällä hetkellä ainoat käsin soitettavat kellot Helsingissä. ■

ota aikaa itsellesi venäjän alkeet muskarit

muistimestari

sukututkimus arkistoissa seniorijumppa

itsemyötätunto

sieniretki ja -maistelu viestintä

1 000+ kurssia helao.fi • Runeberginkatu 22–24

Orvokki Karppinen, orvokki.karppinen@paakaupunginturvakoti.fi

Lisää luettavaa verkossa joka Jumalan päivä

kirkkojakaupunki.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Enemmän kuin kyllä Eutanasiaan liittyy paljon määrittelyä, ja siksi aihe on asiantuntijoillekin vaikea.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS MARI AARNIO

eljä vuotta sitten noin 63 000 suomalaista allekirjoitti kansalaisaloitteen eutanasian laillistamiseksi Suomessa. Aloite eteni eduskunnan käsittelyyn, mutta hylättiin. Asiaa ei kuitenkaan haudattu kokonaan, vaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) alaisuuteen perustettiin asiantuntijaryhmä, joka sai tehtäväkseen selvittää saattohoitoa, eutanasiaa, avustettua itsemurhaa ja itsemääräämisoikeuden toteutumista. Asiantuntijaryhmän oli määrä saada työnsä päätökseen ja julkaista loppuraporttinsa kesäkuussa 2021, mutta julkaisu siirtyi elokuun loppuun. Asiantuntijaryhmässä vallitsee yksimielisyys saattohoidon ja palliatiivisen hoidon kehittämisestä, mutta kysymys eutanasiasta ja avustetusta itsemurhasta on asiantuntijoillekin vaikea. Pitääkö ihmisellä olla oikeus päättää kuolemastaan? LUTERILAISEN KIRKON piispat ottivat eutanasiaan kielteisen kannan vuonna 2017. Piispat perustelivat asiaa siten, ettei ”syntymisen ja kuolemisen valtakirja ole ihmisen hallussa” ja että palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat riittäviä ratkaisuja elämän loppuvaiheen kärsimykseen. Luterilaisen kirkon pappien mielipiteet kuitenkin jakautuvat. Vuonna 2019 valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan puolet papeista suhtautuu eutanasiaan myönteisesti. Myös STM:n asettamassa työryhmässä on kirkon edustaja, sielunhoidon johtava asiantuntija Virpi Sipola Kirkkohallituksesta. – Edustan ryhmässä kirkkoa ja ajattelen, että työskentelyyni vaikuttaa sekä terveydenhuollon koulutukseni – olen diakonissa ja terveystieteiden maisteri – että työkokemukseni sairaalapappina. Tarkastelen asiaa erityisesti kirkon sairaalasielunhoitotyön ja siihen liittyvän työkokemukseni valossa, Sipola sanoo. Mutta onko kirkon kannalla merkitystä vuonna 2021? Virpi Sipolan mukaan se ei ole itsestään selvää, mutta on tärkeää, että kirkko on keskustelussa mukana. – Ajattelen, että kirkon täytyy käydä keskustelua niissä maisemissa, joissa ihmiset ovat. Keskustelussa on tärkeää nostaa esiin eettisiä ja vakaumuksellisia näkökulmia pyrkien samalla ymmärtämään myös erilaisia näkökantoja. – Näihin tilanteisiin liittyy paljon inhimillisiä näkökulmia. Mitä on lähimmäisen rakastaminen? On tilanteita, joissa eutanasia voisi tuntua enemmän lähimmäisenrakkaudelta, etenkin, jos riittävän laadukasta saattohoitoa ei ole saatavilla. Sipolan mielestä eutanasia on paljon enemmän kuin kyllä vai ei -kysymys, ja sitä pitäi-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

vai ei -kysymys si miettiä laajemmin kuin yksittäistapausten kautta. – Jos olet ollut läheisesi saattajana, siitä näkökulmasta on helppo sanoa jotakin. Jos eutanasiaa katsoo lainsäädännöllisestä näkökulmasta, asia on monimutkaisempi. Sipola kertoo miettineensä myös sitä, käydäänkö eutanasiakeskustelua liian aikaisessa vaiheessa. Työtä on vielä tehtävänä, jotta kaikilla olisi tasavertaiset oikeudet hyvään saattohoitoon asuinpaikasta riippumatta.

”

Näihin tilanteisiin liittyy paljon inhimillisiä näkökulmia. Mitä on lähimmäisen rakastaminen? SIELUNHOIDON JOHTAVA ASIANTUNTIJA VIRPI SIPOLA

EUTANASIAN ja lääkäriavusteisen itsemurhan tunnetuimpia puolestapuhujia Suomessa on Juha Hänninen, Terhokodin entinen ylilääkäri, eutanasian laillistamista ajavan Oikeus Arvokkaaseen Kuolemaan ry:n (entinen Exitus ry) hallituksen jäsen ja lääketieteellinen asiantuntija. Hän ymmärtää hyvin, miksi aihe on vaikea. – Eutanasia on nimenomaan määrittelykysymys. Kirjoitan parhaillaan aiheesta uutta kirjaa, ja tekstiä on yli 160 sivua. Ei minunkaan kantani ole siis yhdellä lauseella sanottavissa, Hänninen toteaa. Hänen kantansa eutanasiaan muotoutui työssä saattohoitopotilaiden parissa. – Viimeiset 20 vuotta olen ollut sitä mieltä, että Suomessa tarvitaan kuolinavun salliva laki. Olen ehkä eniten tässä maassa vaikeita kuolemia kohdannut lääkäri ja nähnyt kuolinavun mahdollisuudet eli sen, missä kohtaa meillä on mahdollisuudet auttaa ihmistä ja missä se ei toimi. Ei hyväkään saattohoito auta, jos ihminen haluaa kuolla. Hänninen uskoo, että eutanasialaista hyötyisivät erityisesti syöpäpotilaat ja neurologisia sairauksia sairastavat, vakavasti sairaat ihmiset. Hänninen on tavannut eutanasioihin osallistuvia lääkäreitä Alankomaissa ja Belgiassa. Kyseessä ei vaikuta olevan mikään rutiinitoimenpide, vaan jotakin, mikä eroaa muusta lääkärintyöstä. – Eihän eutanasia voi olla helppo asia. Tutkimusten mukaan lääkärit kokevat hyväksi sen, että voi tehdä asioita toisen parhaaksi, mutta ei eutanasia voi olla jotakin, mitä tehdään umpilisäkkeen poiston ja korvan puhkaisun välissä. Se on ihan eri luokan asia. Se vaatii lääkäriltä kanttia. KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Pojat laulamaan! Kuoron koulutusryhmään Espoossa otetaan 7–11-vuotiaita poikia pääsykokeissa ma 23.8. klo 18, Meritullintori 3, ja ti 24.8. klo 18, Lasten kappeli Arkki (Sello). Opetus alkaa elokuussa 2021. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: CANTORESMINORES.FI / PAASYKOE

CM-musiikkileikkikoulu 3–6-vuotiaille pojille suunnattu laulupainotteinen CM-musiikkileikkikoulu toimii Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Ilmoittautuminen 2021–22 ryhmiin ja lisätiedot: CANTORESMINORES.FI / MUSKARI

Mitähän se Kuula tällä kertaa kirjoittaa?

Hänninen ei pidä aiheellisena pelkoa, että eutanasiasta tulisi jonkinlainen tehokkuusajattelun ääriesimerkki, tapa siivota sairaat ja vanhat ihmiset pois. – Ei tuollaiselle pelolle ole perustetta. Hollannissa ja Belgiassa asiaa on tutkittu, ja siellä eutanasiapäätöksiä hakeneet ja saaneet ovat olleet enemmänkin etuoikeutettuja ihmisiä, paremmin koulutettuja ja varakkaita. He haluavat hallita elämäänsä, sen loppuakin. Entä onko eutanasia Hännisen mielestä ihmisoikeuskysymys? Pitäisikö ihmisellä olla oikeus päättää kuolemastaan? – Voi sen niinkin ajatella, mutta enemmän tämä on minusta hoidollinen kysymys. On tarpeetonta ja hyödytöntä antaa ihmisen kitua viimeiset viikot ja kuukaudet. LÄÄKÄRILIITON KANTA eutanasiaan on kielteinen. Liiton teettämän kyselyn mukaan työikäisistä lääkäreistä noin puolet on kuitenkin eutanasian laillistamisen kannalla, puolet vastaan. 57 prosenttia vastanneista oli joko osittain tai täysin samaa mieltä siitä, että riittävällä saattohoidolla ja kivunhoidolla tarvetta eutanasiaan ei ole. Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Kati Myllymäen mielestä tuloksissa oli monta kiinnostavaa kohtaa. – Työterveyslääkärit ja kirurgit olivat enemmän eutanasian kannalla kuin vaikka syöpälääkärit ja geriatrit. Siis mitä lähempänä kuolevan potilaan hoitoa lääkäri on, sitä kriittisempi hän on eutanasiaa kohtaan. Työterveyslääkärille kysymys on tietysti teoreettisempi, Myllymäki sanoo. Myllymäen mukaan eutanasian toteuttaminen olisi lääkärin etiikalle ja identiteetille iso asia, kuten potilaan kuolema muissakin tilanteissa. Jos eduskunta jossakin vaiheessa sallii eutanasian tai lääkäriavusteisen itsemurhan, järjestelmän pitää hänen mielestään olla sellainen, ettei lääkäriä voi siihen pakottaa. – Omantunnonvapaus pitää säilyttää. Pitää myös arvioida, miten asia on mahdollista toteuttaa suhteessa terveydenhuollon ammattihenkilölakiin ja lääkärin oikeudellisiin ja eettisiin velvoitteisiin. Myös lääkärikunnan näkökulmasta eutanasiakysymyksestä tekee vaikean se, että asiaan liittyy paljon hankalasti mitattavia asioita. Miten kärsimys tai elämään väsyminen määritellään? Entä jäljellä oleva aika?

– Aihetta koskevassa kansalaisaloitteessa todettiin, että eutanasia olisi mahdollinen, jos potilaalla on kuolemaan johtava vakava sairaus ja kuolema on odotettavissa kolmen tai kuuden kuukauden sisällä. Tällaisen arvioiminen on vaikeaa kokeneelle lääkärillekin. Siksi lääkärit eivät tahdo ennustaa jäljellä olevaa elinaikaa. Se on monimutkainen, biologinen asia ja myös elämisen tahdosta kiinni, Myllymäki sanoo. Kuka tahansa voi kirjata hoitotahtoonsa, että häntä ei enää vaikkapa kytketä hengityskoneeseen tai elvytetä tietyssä vaiheessa. Silloin lääkärin on kunnioitettava potilaan tahtoa eikä yritettävä pitää häntä elossa, vaikka voisi niin tehdä.

”

Mitä lähempänä kuolevan potilaan hoitoa lääkäri on, sitä kriittisempi hän on eutanasiaa kohtaan. LÄÄKÄRILIITON TOIMINNANJOHTAJA KATI MYLLYMÄKI

Kati Myllymäen ja Juha Hännisen mukaan eutanasiaa ja hoitotahtoa ei voi rinnastaa. – Jos potilas kieltäytyy hoidosta tai vaikuttamattomasta hoidosta luovutaan, se on eri asia kuin eutanasia, vaikka voikin tuottaa tilanteita, jolloin lääkäri tietää, että olisi voinut tehdä enemmän, Myllymäki sanoo. – Hoitotahto on vain tahdonilmaisu siitä, että ei halua elämää pitkitettävän. Potilaslain mukaan meillä kaikilla on oikeus kieltäytyä mistä tahansa hoidosta milloin tahansa. Lääkäri joutuu miettimään, onko potilas tosissaan ja riittävän informoitu, Hänninen perustelee. STM:n asiantuntijatyöryhmässä keskustelun lähtökohta on ollut se, että mahdollinen eutanasialaki koskisi vain täysi-ikäisiä, somaattisia eli ruumiillisia sairauksia sairastavia henkilöitä, ei mielen sairauksia. Mahdollisen päätöksen eutanasiasta ja avustetusta itsemurhasta sekä näiden kriteereistä tekevät lopulta poliitikot. ■

Eutanasia, avustettu itsemurha, palliatiivinen hoito

Lue Kirkko ja kaupungin kolumnit verkossa kirkkojakaupunki.fi

Eutanasia-sana tulee kreikan kielen hyvää kuolemaa tarkoittavasta sanaparista eu thanatos. Nykyisin eutanasialla tarkoitetaan aktiivista toisen ihmisen elämän päättämistä tämän pyynnöstä silloin, kun taustalla on kuolemaan johtava sairaus ja siihen liittyvä kestämätön kärsimys. Elämä lopetetaan lääkkeitä antamalla. Jotkut käyttävät eutanasiasta myös termiä armokuolema tai kuolinapu. Lääkäriavusteinen itsemurha tarkoittaa sitä, että henkilö pyytää ja saa lääkäriltä lääkkeitä itsemurhaa varten, mutta ottaa ne itse. Avustetussa itsemurhassa toinen henkilö antaa käytännön

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

apua kuolemaan, mutta siinäkin varsinaisen kuolemaan johtavan teon tekee potilas itse. Palliatiivinen hoito tarkoittaa parantumattomasti sairaiden ja kuolevien potilaiden hoitoa. Sen tavoite on vähentää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa. Palliatiivinen sedaatio on potilaan tajunnantason laskemista lääkkeillä tilanteessa, jossa kipuja tai muita vaikeita oireita ei muuten saada hallintaan. Saattohoidossa sedaatiota voidaan käyttää tilapäisenä hoitona tai lähellä kuolemaa jatkuvana hoitona kuolemaan asti.

KÄRSITKÖ MAKSALÄISKISTÄ TAI PUNOITTAVASTA IHOSTA?

HOITAVAA KOSTEUTTA IHOLLESI

LOMAILIJAN LUOTTOTUOTE – EHKÄISEE MAKSALÄISKIEN SYNTYMISTÄ – RAUHOITTAA AURINGON RASITTAMAA IHOA

COUPEROSA-IHON HOITOON

DETRIA ARBUTIN COUPEROSA –TUTKIMUS

DETRIA ARBUTIN ANTI AGING –TUTKIMUS

Testiryhmässä couperosan voimakkuusaste pieneni 90 %:lla ja kahden kuukauden hoitojakson jälkeen 35 %:lla oireet hävisivät kokonaan.

Iho kirkastui ja heleytyi 95 %:lla ja ilmejuonteet vähenivät 80 %:lla tutkimukseen osallistuneista.

Luonnon arbutiinia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että sianpuolukan lehdestä eristetty arbutiini on tehokas melaniinituotannon estäjä ja että sitä voidaan käyttää ihoa vaalentavana ainesosana.

Myyntipaikat: Sokos-tavaratalot, Emotion-myymälät, apteekit ja luontaistuotekaupat sekä kauppa.detria.fi

Rukous auttaa ihmistä näkemään itsensä ja tilanteensa totuudellisesti. Se suojaa perimmäisiltä peloilta ja antaa voimia tärkeään hetkeen. Siihen voi myös kietoa lähimpänsä tai sen, jonka elämässä on vaikeuksia.

Näkymätön side TEKSTI TANELI KYLÄTASKU JA NINA RIUTTA KUVAT JANI LAUKKANEN

– Minulla on Jumalaan kahdenkeskinen suhde, johon en kaipaa kolmansia, kirjailija Markku Envall sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

”Rukoukseni taustalla on sanomisen ja puhumisen tarve” Kirjailija Markku Envall varjelee tarkoin rukouksen yksityisyyttä. Hänen rukouksessaan on kuitenkin tilaa toisten ihmisten huolille ja kärsimykselle.

amu aloittaa uuden päivän, josta olemme jälleen vastuussa. Ilta taas on siirtymä yöhön, jonka aikana menetämme tietoisuutemme. Tämä herättää perimmäisiä pelkoja, ja siksi tarvitsemme yöllä rukouksen tuo-

maa turvaa. Tällä tavalla kirjallisuudentutkija ja kirjailija Markku Envall selittää sitä, miten iltarukouksesta on tullut hänelle säännöllinen tapa. Hän ei muista, että kukaan olisi opettanut tai opastanut häntä rukoilemaan. Envall ei erota rukousta muusta ajan virrasta rukoushetkeksi, jolla on merkitty alku ja loppu. Myöskään rukouksen paikalla ei ole hänelle merkitystä. – Rukoukseni taustalla on sanomisen ja puhumisen tarve. Kun tuo tarve on tyydytetty, rukous loppuu samalla tavalla kuin sävellys päättyy, kun viimeinen nuotti on soitettu. Rukouksen jälkeen toivon nukahtavani huolenpitoon ja turvaan. Kirjassaan Kylmää kynäsotaa ja muita esseitä (WSOY 2020) Envall kuvaa rukousta mielessään kulkevaksi ääninauhaksi tai mielteiden virraksi, joka tuntuu sisältävän kuuntelijan tai katselijan. Tämä voi olla Envall itse tai Jumala, johon hän uskoo. Rukous voi olla myös hiljaisuutta Jumalan tai hänen aavistetun läsnäolonsa edessä, tai jotakin hiljaisuuden ja sisäisen puheen välillä. – Olen ajatellut, että koska olen ammatiltani kirjailija, rukoukseni on sanojen ja hiljaisten hetkien vuorottelua. Jos olisin maalari tai säveltäjä, voisin ehkä rukoilla sanojen sijasta väripinnoilla tai sävelkuluilla, Envall pohtii.

JOSKUS MARKKU ENVALLIN rukous on suunnitelmallista: hän kerää asioita mieleensä ja puhuu ne Jumalalle. Toinen rukouksen muoto ovat tilannerukoukset, jotka syntyvät, kun Envall tai joku hänen läheisensä on vaaratilanteessa tai ahtaalla. – Erityisesti oman lapsen syntymä on tilanne, joka aktivoi rukouselämän, jos sitä on, Envall sanoo. Kun Envallin lapset olivat taaperoikäisiä, hän tunsi itsensä Jumalan sijaiseksi tai suojelusenkeliksi, jonka tehtävänä oli pitää heidät turvassa. Kaikki oli hyvin niin kauan, kun isä oli toimintakykyinen ja lapsi oli hänen näkö- tai kuuloaistinsa ulottuvilla. Kun Envall ei voinut olla lapsensa lähellä, suojelevat ajatukset kurottuivat rukouksiksi. Kun lapsi oli myöhään ulkona, Envall rukoili, et-

tä hän palaisi kotiin keholtaan ja mieleltään ehjänä. Rukouksen aiheena voi olla myös lähipiiriin kuulumaton ihminen. Myötätunto herättää rukouksen, kun Envall huomaa, että jonkun elämässä on sairautta tai muita isoja koettelemuksia. – Minulla on ollut aika korkea kynnys kertoa ihmisille, että rukoilen heidän puolestaan. Mutta aina kun olen sen ylittänyt, siitä on seurannut hyvää, hän sanoo. ESIRUKOUKSESTA KERTOMINEN syöpäleikkaukseen jonottavalle ystävälle tuntui vaikealta, koska sellaisista asioista ei ollut tapana puhua ”maallisten veljien” kesken. Ystävä yllätti Markku Envallin kertomalla, että moni muukin rukoili hänen puolestaan, ja sanoi luottavansa rukouksen parantavaan vaikutukseen. Ystävä toipui lopulta täysin terveeksi. Saattokodissa Envall tapasi nuoren naisen, joka kertoi alkaneensa toipua vaikeasta sairaudesta sen jälkeen, kun hänen puolestaan alettiin rukoilla. Envall suhtautuu kertomuksiin rukouksen parantavasta voimasta skeptikon varovaisuudella. Hänen mielestään esirukous on ennen muuta myötätunnon osoitus kärsivää lähimmäistä kohtaan. Siitä ei ole haittaa, mutta jotain hyvää voi seurata. – Esirukous on uskon kentälle siirtynyt myötätunnon ilmaus. Jokainen kerta, jolloin saamme osaksemme myötätuntoa, lievittää yksinäisyyden peruskokemustamme, Envall sanoo. MARKKU ENVALLIN MIELEEN ei nouse ketään henkilöä, jonka hän tietäisi rukoilleen puolestaan. Eniten hän epäilisi huolehtivaista äitiään, mutta tämä oli Envallin mukaan uskonnoton. Envall ei ole koskaan osannut kaivata esirukoilijaa, vaikka tarvitseekin toisten ihmisten myötätuntoa. – Olen niin vahvasti filosofi Søren Kierkegaardin ajattelussa uitettu kristitty, että minulla on Jumalaan kahdenkeskinen suhde, johon en kaipaa kolmansia, hän perustelee. Envall varjelee rukouksensa yksityisyyttä viimeiseen saakka. Siksi hän kieltäytyi, kun häntä pyydettiin kirjoittamaan rukous suomalaisten maallikoiden rukouskirjaan. Kirjoitettu rukous on Envallin mukaan väistämättä etäällä varsinaisesta, alkuperäisestä rukouksesta. Todellisen hädän hetkellä kynää ja paperia

ei käytetä. Julkaistu rukous rikkoisi hänen mielestään myös Jeesuksen käskyä rukoilla salassa. Vakaumus saa kaikupohjaa 1960-luvulta, jolloin Envall oli mukana Hämeenlinnan seurakuntanuorissa. Muisto on ahdistava. Nuorten yhteisössä uskottiin, että polvillaan rukoileminen on Jumalalle erityisen otollista. Nyt Envall pitää ajatusta jumalanpilkkana. – Jotkut nuorista olivat uskossaan voimakkaampia kuin muut ja sanoivat sanat toisia varten. Koin, että se oli väkivaltaista puuttumista Luojan ja minun kahdenkeskiseen suhteeseen. RUKOUS MERKITSEE Markku Envallille syvimmältään pyytämistä. Hän ajattelee, että Jumala on kaikkivaltias, joka tietää, mitä tahtoo ja tekee, eikä pienen ihmisen valtuuksiin kuulu siihen vaikuttaminen.

”

Minulla on ollut korkea kynnys kertoa ihmisille, että rukoilen heidän puolestaan. Aina siitä on seurannut hyvää. MARKKU ENVALL

– Toisaalta uskon Jumalaan, joka rakastaa luomiaan ihmisiä ja kuuntelee mielellään heidän toiveitaan. Rukoukseen sisältyy Envallin mukaan oletus tai uskomus, jonka mukaan Jumala on olemassa. Rukous on hänelle uskomisen behavioristinen eli ulkoisesti havaittavaan käyttäytymiseen liittyvä kriteeri, jonka hän kiteyttää sanoihin ”Uskon, koska rukoilen”. Samalla Envall tunnustautuu sisäiseksi skeptikoksi, joka kohtaa rukoillessaan jumalayhteyden perustavan epäsymmetrian. Jumala ei ole samalla tavalla ilmeinen suhteen osapuoli kuin toinen ihminen. Sen sijaan rukoilijaa vastassa on humiseva hiljaisuus. Rukoillessaan Envall saattaa havahtua kysymään, onko häntä vastapäätä ketään. Silti Envall kokee saaneensa vastauksia. – Maailmassa tapahtuu sellaista, missä voin kokea Jumalan viestin itselleni. Olen tulkinnut ja ymmärtänyt maailman tapahtumien virtaa sillä tavalla. Rukous ei Envallin mukaan menettäisi merkitystään, vaikka ajatus Jumalasta suljettaisiin pois. Hänelle rukoileminen merkitsee tilanteen huolellista kartoittamista, jossa mieli toimii äärimmäisen aktiivisesti. – Rukous on tekniikka ja niksipaketti, joka voi vapauttaa mielen harhakuvitelmista ja väärinkäsityksistä. Se voi johtaa minua vaivanneen ongelman ratkaisuun tai totuuden näkemiseen tilanteesta ja itsestäni. Jälkeenpäin huomaan, että näen asiat kirkkaammin tai jollakin uudella tavalla. KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Heidi Salminen juttelee asioistaan Jumalalle kävellessään ulkona Elli-koiransa kanssa.

”Kära Gud, ge mig krafter” Heidi Salmisen, 45, sairastaessa koronaa ystävät ja työtoverit rukoilivat hänen puolestaan.

”

idinkieleni on ruotsi, joten minul la on ollut vähän paineita, kun jo ku on pyytänyt minua rukoile maan puolestaan suomen kielellä ääneen. Olen ajatellut, että enhän minä osaa valita sanoja! Oma rukoi lemiseni kun on enemmänkin ajatuksia ja jutte lua Jumalalle. Kaikkein mieluiten ilmaisen itseäni liikkeillä ja maalaamalla kuvia. Ne ovat minulle helpompia kuin ääneen lausutut sanat. Työssäni maalaan koteihin lähetettäviä ter vehdyksiä, ja niihin liittyy aina syvällinen aja

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

tus. Maalatessani rukoilen koko Vantaan ja maa ilman puolesta. Hetki on samalla oma pieni ret riitti. Joskus töissä jokin asia voi olla tosi hankala ja kaikki keinot käytetty. Silloin ei voi tehdä muuta kuin rukoilla toisen puolesta. Valmennan ja treenaan crossfitiä. Kilpailuis sa kymmenen sekuntia ennen kellon käynnisty mistä ehdin rukoilla oman jaksamiseni ja kanssa kilpailijoiden puolesta. Lopuksi sanon nopeas ti aamen, ja kisa alkaa. Usein riittää: Kära Gud, ge mig krafter. Rakas Jumala, anna minulle voimia.

USEIMMITEN RUKOILEN silloin, kun olen Ellikoi ran kanssa lenkillä. Juttelen Jumalan kanssa sii nä kävellessämme, varsinkin, jos mielessäni on huolia. Aamiaispöydässä istuessani puhun mielessä ni Jumalalle, kun tiedän, että edessä on haastava viikko lapsille ja miehelle ja itsellenikin. Nukkumaan mennessä rukoukseni on ai na Isä meidän. Se rauhoittaa minua. Saatan nu kahtaa kesken rukouksen, koska se on niin tut tu ja turvallinen. Jos olen illalla tosi väsynyt, ru koukseni voi olla vain pieni huokaisu ja tack och amen. Minulla on ystävä, jonka kanssa rukoilemme toistemme puolesta. Meillä on sellainen diili. Ystäväni ja hänen perheensä ovat rukouksissani aina mukana, vaikka emme muuten paljon pidä kään yhteyttä. Silloin tällöin viestittelemme ja näemme salilla, mutta rukousyhteys pitää. Sitä ei ole ääneen sovittu, vaan tapa jäi päälle silloin, kun olimme enemmän tekemisissä. Sanoimme

toisillemme, että ”Muista sit rukoilla mun puo lesta” ja ”Joo, joo, muistan”. Silloin, kun juttelen Jumalan kanssa pidem pään, kiedon rukoukseeni mukaan kaikki lähim mät sukulaiset ja ystävät. Ajatukseni menevät moneen suuntaan ja eri puolille Suomea. TAMMIKUUSSA 2021 minulle iski hirveä päänsär ky, ja pää tuntui muutenkin oudolta. Olin erikoi sen väsynyt ja aivastelin paljon. Kävin korona testissä. Oli aamuyö, kun katsoin testitulosviestin pu helimestani. Se oli positiivinen. Taisin silloin sa noa Jumalalle, että just så, vai niin. Mutta ajattelin, että eiköhän tästäkin selvitä. Olin sairastaessani paljon rukouksessa. Rukoi lin, että saisin viisautta siihen, että kaikki tulisi käytännössä järkevästi hoidettua, ja että lapset ja mies pysyisivät terveinä. Rukoilin myös, että ne, joiden kanssa olin ol lut sairaudesta tietämättäni lyhyesti tekemisissä, pysyisivät terveinä. Tuleva pelotti, koska tauti on niin iso ja tuntematon. Onneksi kaikki lähipiirissäni pysyivät terveinä. Keneenkään ei korona tarttunut. Vaikka minulla oli sairastaessani vain lieviä oireita, mietin, jääkö treenaaminen nyt tähän. Olen kuitenkin tavoitteellinen urheilija. Mutta treenit lähtivät sairastamisen jälkeen hienosti käyntiin ja hapenottokykynikin on hyvä. Tietys

ti aloitin tosi rauhallisesti, enkä vedä täyttä hä kää vieläkään. Mietin sitäkin, miltä kroppani näyttää kym menen vuoden päästä, kun ei tiedetä, mitä pitkä aikaisvaikutuksia korona mahdollisesti aiheuttaa. Mutta toisaalta ajattelen, että se tulee, mitä on tullakseen. Jumala on mukana siinäkin.

”

Minulla on ystävä, jonka kanssa rukoilemme toistemme puolesta. Meillä on sellainen diili. HEIDI SALMINEN

Kun sairastuin, meillä oli perheen kanssa me neillään muuttoviikko. Kerroin Instagramissa muuttohommista ja koronasta. Sain ystäviltä, tut tavilta ja työkaverilta viestejä, että he rukoilevat puolestani. Olin kuullut, että koronassa ”kunnon oireet” al kavat kymmenen päivän jälkeen. Kun kymmenen päivää oli mennyt, olin kotona kädet ristissä. Vies

titin silloin myös kaverilleni, että voitko laittaa nyt vähän ylimääräistä rukousta menemään, ettei tuli si ihan hirveitä oireita. Eikä onneksi tullut. Kun sain tietää, että puolestani rukoillaan, lii kutuin ja minulle tuli helpottunut olo siitä, etten ole yksin. Tieto rukouksista auttoi jaksamaan. Rukousten lisäksi sain muutakin kannustusta, kun monet toivottivat minulle kaikkea hyvää ja tsemppiä. TOISEN PUOLESTA rukoilemisesta en kuitenkaan pidä kauheasti ääntä enkä toitota sitä. Se tulee spontaanisti, kun juuri tänään joku ihminen on ajatuksissani ja liitän hänet Jumalan rakkauteen ja erityiseen huolenpitoon. Rukoileminen on kulkenut minulla aina mat kassa mukana. Ei ole ollut aikoja, etten olisi ru koillut. Nuorena tosin rukoilin vähemmän kuin nykyään. Minua ei ole opetettu rukoilemaan. Muistan, kun pienenä roudasin jonkin mummilta lahjak si saadun rukouskirjan kotona ruokapöytään. Olin löytänyt sen kirjahyllystä, ja mielestäni mei dän piti rukoilla siitä ruokarukous. Se jäi siihen yhteen kertaan. Kun olin nuori ja itkin murheita yksin omas sa huoneessani, turvauduin mielessäni korkeam man apuun, sillä 1980luvulla perheissä ei juuri kaan puhuttu. Ehkä Jumala on puhutellut minua pienestä lähtien omalla tavallaan.” ■

IHMISELTÄ IHMISELLE

RA/2020/1302

ABILIS-SÄÄTIÖ Vammaisjärjestöjä kehitysmaissa tukeva Abilis-säätiö on voittanut kaikkien aikojen ensimmäisen Vuoden maailmanparantaja -palkinnon. Me kaikki voimme olla yhdessä maailmanparantajia. Kehitysmaiden vammaiset ihmiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, johon koronapandemia ja muut kriisit iskevät eniten. Abilis toimii maailman köyhimmissä maissa ja tarvitsemme sinun tukeasi. Ole mukana tekemässä hyvää ja lahjoita www.abilis.fi/lahjoita/

Voit tehdä myös lahjoituksen Abilis-säätiön MobilePay-numeroon: 25090. Kiitos, että välität! ♥

www.abilis.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Kuka?

Dosentti, valtiotieteiden tohtori ja sosiaalityöntekijä Elina Pekkarinen, 45, asuu Jyväskylässä ja Helsingissä. Hänellä on kolme aikuista lasta.

Mitä?

Pekkarinen on toiminut lapsiasiavaltuutettuna toukokuusta 2019 alkaen. Valtioneuvosto nimittää lapsiasiavaltuutetun viideksi vuodeksi kerrallaan. Sama henkilö voidaan nimittää enintään kahdeksi kaudeksi. Valtuutetun tehtävänä on toimia lasten aseman ja oikeuksien vahvistamiseksi yhteiskunnassa. Toiminnan perustana on YK:n lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus.

Motto

Asioilla on tapana järjestyä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Lasten puolestapuhuja Elina Pekkarinen luuli valmistuvansa eläintieteilijäksi, mutta tie vei sosiaalityöntekijästä tutkijaksi ja lapsiasiavaltuutetuksi. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

apsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on kiireinen, sillä häntä kutsutaan puhumaan kaikkialle Suomeen. Työssään Pekkarista vie eteenpäin sosiaalinen omatunto ja halu auttaa. – Jos lapsen ympärillä olevat aikuiset eivät ole sitoutuneet pitämään hyvää huolta lapsesta, tämä on aika heikoilla, Pekkarinen sanoo. PIENENÄ KAIKENLAISIA eläimiä ympärilleen haalineesta Elina Pekkarisesta piti tulla eläintieteilijä. Hän sääli eläimiä, joilla ei ollut kotia. Kahdeksanvuotiaana Pekkarinen kirjoitti koulussa aineen, jossa hän kertoi elämäntehtäväkseen eläinten pelastamisen. Pekkarinen syntyi Espoossa ja kasvoi Helsingissä. Hänen isänsä oli tutkija ja äitinsä nuorisotyönohjaaja ja askartelunohjaaja. Perheeseen syntyi neljä lasta. – Sain kasvaa rauhassa ja tehdä myös virheitä jo pienenä. Mutta meiltä lapsilta edellytettiin aika paljon itsenäisyyttä ja vastuun kantamista omista asioista. Varmaan kaikkien lapsuus oli siihen aikaan, 1980-luvulla, sellaista. Pekkarinen lähti opiskelemaan riistaeläintiedettä, mutta se ei avannut työmahdollisuuksia. Hän päätti vaihtaa tiedekuntaa ja haki lukemaan sosiaalityötä. Jo varhain nuoreen opiskelijaan oli iskenyt kova vauvakuume. – Kapinoiden, mutta täysin harkiten ja vakaasti tein esikoiseni parikymppisenä. Kun hän syntyi, alkoi ensimmäinen vuoteni valtiotieteellisessä tiedekunnassa. – Sain sitten kaksoset heti perään. Esikoinen oli vain vuoden ja neljä kuukautta, kun kaksospojat syntyivät. Nyt he kaikki ovat jo aikuisia ja omilla teillään. Sosiaalityötä Pekkarinen halusi opiskella siksi, että sosiaalityöntekijät tekevät työtä lasten ja nuorten hyväksi. Opiskeluaikanaan Pekkarinen työskenteli ohjaajana Naulakallion hoito- ja kasvatuskodissa. – Tiesin, että sosiaalityöntekijöillä on päätösvaltaa oikeasti vaikuttaa lasten elämään. Sosiaalityön opinnot olivat minulle hyvin tietoinen valinta. KÄYTÄNNÖN SOSIAALITYÖN jälkeen Elina Pekkarinen teki parikymmentä vuotta lapsiin ja nuoriin liittyvää tutkimusta. Pari vuotta sitten hän jäi toimivapaalle Nuorisotutkimusseuran erikoistutkijan työstään, kun hänet nimitettiin lapsiasiavaltuutetuksi. – Olen tutkinut muun muassa lastensuojelun historiaa. Lapsiin ja nuoriin liittyvät kysymykset

näyttävät pysyvän hyvin samanlaisina vuosikymmenestä toiseen. Nuorisorikollisuutta käsitelleessä väitöskirjassaan Pekkarinen esittikin kysymyksen, onko osa ongelmaa se, että tarvitsemme yhteiskunnassamme tietyn määrän pahoinvointia ja syrjäytymistä voidaksemme kokea yhteisönä paremmuutta. – Tämä mekanismi käynnistyy erityisesti silloin, kun lapsi tekee jotakin rikollista. Yhteisössämme herää voimakas moraalipaniikki, jonka kautta haetaan tasapainoa: yhteisö ottaa keskuudestaan tietyn ryhmän varottavaksi esimerkiksi muille. JULKINEN KESKUSTELU lasten ja nuorten lisääntyvästä väkivallasta ryöpsähti liikkeelle vuoden 2020 syksyn kouluväkivaltatapausten ja nuorten loppuvuonna tekemien raakojen henkirikosten jälkeen.

”

Aikuisten pitäisi olla kiinnostuneita lasten ajatustenjuoksusta: mitä he tekevät siellä ruutujen ääressä? – Olen havainnut lynkkausmielialaa. Jotkut aikuiset puhuvat väärin tehneistä lapsista ja nuorista vihamielisesti ja ulossulkevasti, Pekkarinen sanoo. Lasten ja nuorten rikollisuudessa ei Pekkarisen mukaan aina ole välttämättä kyse taustoista. – Se, että kaikki väärintekijät olisivat kaltoinkohtelun uhreja tai väkivaltaisessa ympäristössä eläneitä, on liian helppo selitys. Lasten ja nuorten keskuudessa voi riittää se, että joukossa on yksi, jolla on ollut vaurioittava kasvu, ja muut menevät mukaan. Perheissä ja yhteiskunnassa pitäisi Pekkarisen mielestä enemmän keskustella siitä, mitä lapsemme ja nuoremme tekevät vapaa-aikanaan. – Tiedossa on, että nykyisin jotkut lapset pahoinpitelevät toisiaan, kuvaavat sitä ja lähettävät näitä kuvasisältöjä toisilleen. – Monet lapset seuraavat väkivaltaisia verkkosisältöjä ja viihdeohjelmia sekä pelaavat väkivaltaisia pelejä. Tämän seurauksena on, että myös lapsen oma käyttäytyminen voi muuttua väkivaltaiseksi, Pekkarinen sanoo ja tietää saavansa kommentistaan kukkahattutätileiman. Mutta hän jatkaa. – Lisäksi olemme eläneet poikkeuksellista korona-aikaa. Näköalat ovat sumuisia, ja aikuisiakin ahdistaa. Kaikki tämä muodostaa ruutitynnyrin, joka räjähtää helposti.

ELINA PEKKARINEN itse eli lapsuuttaan 1980-luvulla. Kaupungissa oli monenlaista viilettäjää, eikä siihen aikaan puhuttu esimerkiksi seksuaalisesta ahdistelusta. – Näimme usein itsensäpaljastajia ja koimme häirintää aikuisten taholta. Tässä asiassa on onneksi menty eteenpäin. Ymmärretään, että seksuaalinen ahdistelu on vahingollista. Kautta aikojen lapset ja nuoret ovat olleet kiinnostuneita jännittävistä ja kielletyistä asioista. Ennen vanhaan nuoret katselivat salaa kauhuleffoja tai selasivat ”aikuisten materiaaleja”. Nykyaika haastaa kuitenkin kasvattajat täysin eri tavalla. – Emme näytä käsittävän, että lapsilla ja nuorilla on netin kautta pääsy todella raakoihin sisältöihin. Jos lapsi tottuu ja turtuu niihin ja oppii, että niitä on ihan ok katsoa ja jakaa, ollaan vaarallisessa tilanteessa. Rankat väkivaltaiset sisällöt vaurioittavat lasta, ellei hän ei pysty käsittelemään näkemäänsä aikuisen kanssa, Pekkarinen toteaa. PUHUJAMATKOILLA eri puolilla Suomea Elina Pekkarisen on yllättänyt se, kuinka paljon yhä ajatellaan, että ”joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee”. Tutkimukset kun osoittavat, että lapsilla, joita kohdellaan autoritäärisesti tai ennakoimattomasti, on monesti vaikeuksia ottaa muita huomioon. – Sen sijaan lapsi, jota on kohdeltu kunnioittaen, jonka kanssa on keskusteltu ja joka on saanut vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, kasvaa yleensä empatiakykyiseksi aikuiseksi, Pekkarinen sanoo. Yhteiskunnassamme tarvitaan Pekkarisen mielestä kaikkien aikuisten valvovaa ja välittävää silmää. – Aikuisten pitäisi olla kiinnostuneita lasten ajatustenjuoksusta: Mitä he tekevät siellä ruutujen ääressä? Miten he kokevat kaveripiirissä toisten kohtelun? – Ihan yksinkertaiset, arkiset juttelut lapsen kanssa voisivat olla muutosta eteenpäin sysääviä voimia. LAPSIASIAVALTUUTETUN TYÖSSÄ Elina Pekkarinen on urallaan ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa hän ei pääse suoraan vaikuttamaan lasten ja perheiden arkeen. Tutkijana työskennellessään hän oli myös Helsingin hallinto-oikeudessa asiantuntijajäsenenä ja pääsi sitä kautta vaikuttamaan esimerkiksi huostaanottoihin. – Nyt olen lapsista vähän etäämmällä, mutta pyrin tapaamaan heitä ja heidän kanssaan työtä tekeviä. Sitä kautta saan kosketusta siihen, miten lapsilla ja nuorilla menee. Lastensuojelusta kuulee usein puhuttavan arvostellen, mutta Pekkarinen tietää, että se on työtä, jossa nimenomaan pelastetaan lapsia ja autetaan heitä. – Olen ajatellutkin, että kun määräaikainen lapsiasiavaltuutetun työni päättyy, olisi hienoa palata sosiaalityöhön jossain muodossa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Äiti Jumala ja imettävä apotti Anna-Riina Hakala kääntyi yksitoista vuotta sitten luterilaisesta katolilaiseksi ja on kokenut, että katolisessa kirkossa naiseus ei ole koskaan sivuroolissa. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ANTTI RINTALA JA ISTOCK

iti Rakkaus, Luojatar, Valtiatar. Saattaa kuulostaa melkoiselta uushenkisyydeltä sen korvaan, jolle kristinuskon Jumala on toistuvasti esitelty Taivaan Isänä, Luojana ja Kaikkivaltiaana. Siitä samasta Jumalasta on kuitenkin kyse, ja feminiiniset käsitteet ovat pikemminkin vanhahenkisyyttä, sillä ne ovat peräisin 1100-luvulla eläneen ranskalaisen munkin Bernhard Clairvauxlaisen kirjeistä. Bernhard toimi Clairvaux’n luostarin apottina eli johtajana ja kirjoitti hengellisiä kirjeitä muille luostarielämän valinneille miehille. Siihen nähden voi yllättää, että kirjeissä puhutaan tämän tästä äidistä. Jumala voi olla äiti, mutta niin voi olla myös Kristus, Neitsyt Maria, kirkko ja Bernhard itse. Bernhardin kirjeiden sukupuolittuneesta kuvastosta toukokuussa väitellyt kirkkohistorioitsija Anna-Riina Hakala toteaa, että kun jumalasuhdetta kuvataan esimerkiksi avioliittoon tai äitiyteen viittaavilla inhimillisillä käsitteillä, se tekee Jumalasta helpommin lähestyttävän. Jumalaa voi kuvata inhimillisin sanankääntein, koska hän on tullut Jeesuksessa ihmiseksi. – Jumalaa voi kutsua äidiksi siinä missä isäksikin, sillä kristillisen käsityksen mukaan ihminen – myös nainen – on luotu Jumalan kuvaksi, Hakala muistuttaa. Munkki Bernhard myös yhdistää Jumalaan ominaisuuksia, joita on perinteisesti pidetty äidillisinä kuten lempeyttä ja armollisuutta. Yhdessä kirjeessään hän esittää Uudesta testamentista tutun tuhlaajapoikavertauksen, mutta vaihtaa isän äidiksi. – Bernhard näki, että naiseudessa heijastuu jotakin tärkeää Jumalasta, Hakala sanoo. FEMINIINISET KIELIKUVAT olivat Bernhardilla käytössä myös silloin, kun hän puhui miehistä, eli luostariveljien elämästä. Toisen luostarin miespuolista johtajaa Bernhard kutsui eräässä kirjeessään sulhasen sylissä nukkuvaksi morsiameksi –

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

– Jumalaa voi kutsua äidiksi siinä missä isäksikin, sillä kristillisen käsityksen mukaan ihminen – myös nainen – on luotu Jumalan kuvaksi, AnnaRiina Hakala sanoo.

sulhanen oli tässä tapauksessa Kristus. Hengellinen johtaja ei Bernhardin mielestä voi kuitenkaan nautiskella morsiamen asemastaan, vaan hänestä on tultava lapsiaan hoivaava äiti. Kuvatessaan itseään ja kollegoitaan apotin tehtävässä Bernhard puhuu esimerkiksi imettämisestä. – Kuvittele tänä päivänä vaikka joku piispa kertomassa, kuinka hän ruokkii hengellisiä lapsiaan rinnoillaan, Anna-Riina Hakala toteaa naurahtaen. Bernhardin äitiys- ja imetyskuvasto saattaa hätkähdyttää ja oudoksuttaa ruumiillisuudellaan, sillä niin naiseus kuin ruumiillisuuskin näyttävät kristinuskon ja teologian historiassa olleen toissijaisia. Anna-Riina Hakalan mielestä kyseessä on näköharha, joka johtuu protestanttisesta teologiasta. – Otetaan vaikka ehtoollisoppi. Ero katolisuuden ja luterilaisuuden välillä saattaa vaikuttaa pieneltä: että muuttuvatko leipä ja viini todella Kristuksen ruumiiksi ja vereksi vai onko Kristus ehtoollisessa todella läsnä? Jos ajatellaan niin

kuin katolilaiset, että ehtoollinen on konkreet tisesti Kristuksen ruumis ja veri, niin keneltä se ruumis on tullut? Se on kokonaan Neitsyt Marial ta, sillä eihän Jeesuksella ole fyysistä isää. – Tämä Jeesuksen ihmisyyden ja sitä kautta Marian läsnäolo on ikään kuin häivytetty luteri laisuudessa, ja sen takia kristinusko näyttäytyy miehisenä. Hakalan mukaan Marian teologinen merkitys väheni reformaatiossa muutenkin. Koska Marial ta ei voinut enää pyytää esirukouksia, hänen roo linsa hengellisenä äitinä alkoi väistämättä pie nentyä. Hakala on itse kääntynyt luterilaisesta katoli laiseksi ja kokee siirtyneensä ympäristöön, joka on hänelle naisena parempi. – On ehdoton väärintulkinta, että katolinen kirkko olisi jotenkin mieskeskeinen. Minun koke mukseni on ollut päinvastainen. Katolisessa kir kossa naiseus ei ole koskaan sivuroolissa. – Marian ja muiden naispyhien kautta naiseus on katolilaisilla koko ajan tajunnassa orgaanisena

Bernhard Clairvauxlainen lähti luostariin nuorena kääntymiskokemuksen jälkeen.

osana kristinuskoa. Reformaatiossa se menetet tiin, joten eipä ihme, jos naisilla on pikkuisen or po olo eikä samastumiskohtaa löydy. MAALLISTUNEELLE NYKYLUKIJALLE munkki Bernhardin kirjeet saattavat olla vaikeasti avau tuvia siksikin, että ne on kirjoitettu keskiajan yh tenäiskulttuurissa, jossa kristinusko oli jaettua ja elettyä todellisuutta. – Keskiajalla uskonnollisista asioista saattoi pu hua joustavammin ja myös leikitellen, sillä ne oli vat ihmisille totta. Meidän ajassamme on niin paljon epäilystä sekä Jumalan olemassaoloa et tä kristinuskon klassisia perustotuuksia kohtaan, että uskonnollisella ajattelulla ja hengellisyydellä leikittely jää paljon vähäisemmäksi, AnnaRiina Hakala sanoo. – Reformaation myötä yhtenäiskulttuuri rik koutui, ja tuli mahdolliseksi kyseenalaistaa yhtei sesti sovittuja asioita. Kun ympärillä ei enää ollut vahvaa hengellistä tukiverkkoa, keskustelu vaka voitui: että jos sanon tällä tavalla, astunko jonkin tärkeän rajan yli. Myös Raamattua luettiin ja tulkittiin keskiajal la toisin kuin nykyään. Raamatun kielellä ja sen herättämillä mielikuvilla myös leikiteltiin. Bern hardkin tunsi Raamattunsa, ja monet hänen käyttämänsä kielikuvat tulevat sieltä. MITENKÄÄN KUMMALLISENA ei Bernhardin ai koina tai vielä satoihin vuosiin sen jälkeen pidet ty sitäkään, että nuori nainen päättää omistautua Jumalalle ja sitoutuu loppuiäkseen naimattomuu teen. 2000luvun Suomessa sellainen valinta tuntuu vastakulttuurilta. Se on ollut AnnaRiina Hakalan tie. Kajaanista kotoisin oleva Hakala pyöri teini ikäisenä mukana herätyskristillisen Suomen Raa mattuopiston toiminnassa. Lukioikäisenä hän pohti ortodoksiseen kirkkoon liittymistä, mut ta asia jäi pohtimisen asteelle. Kiinnostus uskon toon vei hänet sitten opiskelemaan teologiaa, mutta papin ammattia hän ei koskaan vakavis saan miettinyt. Vuonna 2009 Hakala oli matkallaan Taizén ekumeenisessa yhteisössä Ranskassa. – Siellä Jumala sanoi minulle, että nyt elämä muuttuu ja tulee jokin aivan uusi suunta. Minulle tuli vahvasti sellainen olo, että Jumala haluaa mi

nun antavan koko elämäni ja minun pitää luopua itsestäni kokonaan. – Ajattelin, että okei, ehkä Jumala haluaa, että minusta tulee nunna. Kotiin palattuani googlai lin kaikenlaista ja päädyin katolisen kirkon net tisivuille. Siellä oli otsikko ”Miten tullaan katoli laiseksi?”. Sen luettuani tiesin, että se on tässä. Nettisivujen otsikko ohjasi kurssille, joka on tarkoitettu katoliseen kirkkoon liittymistä har kitseville tai siitä muuten kiinnostuneille. Haka la meni kurssille ja seuraavana keväänä, touko kuussa 2010, hänet otettiin katoliseen kirkkoon. – Prosessi oli aika nopea, mutta olin pommin varma. Ennakkoon en tuntenut Suomesta ketään katolilaista. Kirkko sentään oli jossakin määrin tuttu opinnoistani. Sen aikaisen minän näkökul masta en olisi osannut selittää sitä muuten kuin että tämä on se, mitä Jumala minulta pyytää. – Nyt jälkeenpäin voin sanoa, että katolisessa kirkossa on mahdollisuus elää täysillä Jumalalle elämäntilanteesta riippumatta. Heti alussa minua vetivät pyhyyden kokemus, sakramentit, messu ja Neitsyt Maria. Kun olin kääntynyt ja aloin pe rehtyä asioihin lisää, tajusin, että tässä on totuus – ja se on sellainen totuus, josta en pääse kos kaan täysin selville, tässä elämässä ainakaan.

”

Koen, että minulla on kutsumus naimattomuuteen. ANNA-RIINA HAKALA antaa haastattelun vaalein sävyin sisustetussa, tiptopsiistissä suuressa olo huoneessa. Sen hän jakaa kolmentoista muun naisen kanssa. Ollaan Siltaklubiksi nimetyssä opiskelijakodissa, jota ylläpitää katolinen Opus Dei järjestö. Hakala on Opus Dein numeraarijäsen. Se tar koittaa sitä, että hän on sitoutunut elämään nai mattomana. Suurin osa numeraareista asuu tä mänkaltaisissa Opus Dein keskuksissa. Enemmis tö opusdeiläisistä on supernumeraarijäseniä, jot ka ovat naimisissa tai aikovat avioitua. – Vaikka elämäntilanteet ovat vaihtelevia, kaik kien Opus Dein jäsenten kutsumus on sama: py hittyä ja pyhittää maailma erityisesti oman am matillisen työn kautta. Kaikilta jäseniltä odo tetaan myös samanlaista rukouselämää, johon kuuluu päivittäin messu, sisäistä rukousta, ruu sukkorukous, hengellistä lukemista ja omantun non tutkiskelua. Alun perin Hakala ajatteli mahdollisesti joskus avioituvansa, ja liittyi siksi Opus Deihin super numeraarina. – Se oli tärkeä vaihe, joka piti kokea, jotta pys tyin terveesti sitoutumaan naimattomuuteen. Koen, että minulla on kutsumus naimattomuu teen – eihän tätä jaksaisi ilman sitä. Se olisi vähän sama kuin jos menisi naimisiin ihmisen kanssa, joka tuntuu vastenmieliseltä. Jokaisella on oma tiensä ja minulla elämä meni näin. Minun per heeni on tässä. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

innokkain

KIRJOITTI PORVARISTON RAPPEUTUMISESTA BUDDENBROOKEISSA

PER- A SO

ARTIKKELIN NIMI

WALTARIYHTYEEN KÄRTSY

ILMAN APUA LUULO

MESSUVAATE

SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLILLÄ

SINNEMÄKI KANARIANSAARILLA

KIIL- LIHAKLOT- SIKTAA KAITA

PYYDYKSESSÄ

RAAMATUSSA KIRJALLINEN

LADA

POLTTOPUITA

PUKANNUT O ASTA

MERILÄINEN HEADEY

EI VT .... UT

SAARINEN KOHDEVALOJA

RANNIKOLLA SORTAA

KÖYHÄLLE

SOVITAAN VIVAHDE

LOHJALLA JAKAA

PYSÄKILLÄ SYLI-

PANNUILTA JAKKARA

-TASKU HARKIMO

HERRUUS

TIEDOTTAA

TALI-

TOIMEENTULO

RYPPYISELLE SAARROKSISSAOLO NILJAI- M SIA

SUVUN PAIKKA

RAAKKUVA ÄÄNESTYS NOPEASTI

SIVISTÄÄ

MARJATTA

ANSAN OHELLA USEIN TOIMI APOLLON KOMENTAJANA

LIITON ULKOPUOLINEN

ROKKARI CAVE

RII- K T TOJA

VARMISTUKSIA

HÄTÖNEN

auto

TERMILUETTELOITA

maalaji

RANSKALAINEN FILOSOFI V OHTAMAA HARJANNE A

hyttynen KUPARIN KANSSA PRONSSIKSI

IÄTI

HUIPPUJUOKSIJA KUIVISTO

A P

KALLION JÄLKEEN

NAPEROITA KUDROW BONET

kirjoitelma

B L

NÄYTTELIJÄ FISHER

MAITOTUOTTEITA

"UKK"

HAVAIJILLA

ERIARVOISUUSHANKE

ILASKIVI SIRKIÄ

HEDBERG

AISTIA

ISLAMILAINEN ARVO

toiset

AKUN ARMAS -I

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

IHMISOIKEUSJURISTI CLOONEY

KOVAA MUSIIKKIA

SAARIJONO

LUIKERTELEVIA

KUIVA OSAVALTIO

KATISKASSA

SOIJASTA

SOKERISIA

PUUROUTUA

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide

Jaksaa, jaksaa – parempi aika on tulossa IHMISELLÄ ON TARVE lokeroida ihmisiä ja asioita. Oikeasti sellaisia lokeroita ei ole. Pieni virus on todistanut tämän leviämällä maapallon joka kolkkaan ja sekoittamalla ihmisen suurella vaivalla rakentaman systeemin. Kukaan ei tiedä, milloin tulee parempi aika. Siihen asti on vain kestettävä jollain tapaa. On lupa keksiä itselle sopivia keinoja rentoutua. Niinpä välillä on unohdettu viruksen olemassaolo ja juhlittu kunnolla. Mitä sinä tekisit, jos tietäisit, että ensi vuosi olisi jo paljon parempi? Mielestäni kannattaa ponnistella paremman huomisen puolesta eikä lakata yrittämästä.

Päivi Kangas Espoo

Liian pienistä hautajaisista jäi apea mieli KIITOS JAAKKO HEINIMÄELLE pääkirjoituksesta Liian pienet hautajaiset (K&k 20.5.). Olen juuri siinä tilanteessa. Vaimoni kuoli toukokuussa. Olimme sopineet, miten siunaustilaisuus järjestetään, keitä kutsutaan ja minkälaista musiikkia soitetaan. Kun aloin järjestää siunaustilaisuutta, minulle sanottiin, että läsnä voi olla kuusi henkilöä. Sen jälkeen sanottiin, että tilaisuudessa saa olla kymmenen henkilöä siunauksen toimittajat mukaan lukien. Kirkkoherran luvalla määrää nostettiin 15 henkeen ja lopulta 21 henkilöön. Vaimoni siunattiin hautaan 17. kesäkuuta. En voinut toteuttaa vaimoni tahtoa näiden ehtojen vuoksi. En voinut myöskään siirtää siunaustilaisuutta myöhemmäksi – useimmat tilaisuudethan voidaan järjestää myöhemmin. Miksi nämä siunaustilaisuuden ehdot ovat niin ankarat? En voi ymmärtää. Minulle jäi hyvin apea mieli, koska tapahtuma on ihmisen viimeinen juhla tässä elämässä. Pitäisikö käyttää talonpojan järkeä näissä päätöksissä?

Aarne Hassinen Espoo

Metsästysraudat on kiellettävä ANNETAAN YHDESSÄ ÄÄNI niille, joilla ei ole sanoja, mutta suuri sydän. Elämää pitää aina suojella. Metsästysrautoihin joutuu monenlaisia eläimiä. Tämän kesän järkyttäviä esimerkkejä ovat lieksalaisen emokarhun ja enolaisen mesikämmenen kärsimykset. Luonnonsuojelulaki määrää, että luonnonvaraistakin eläintä on autettava, kun se on loukkaantunut tai hädässä. Tätä on alettava toteuttaa käytännössä, ja metsästysraudat on kiellettävä kokonaan. Elämme vuotta 2021. Luonnonsuojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Väkivalta on aina väärin, ja joka tilanteeseen on olemassa luova, rohkean myötätuntoinen, elämää vaaliva vaihtoehto.

Seurakunnan onnittelu ilahdutti HALUAN KIITTÄÄ Vantaankosken seurakuntaa koskettavasta syntymäpäiväonnittelusta. Sain kauniin kirjeen ja nettisivulta videoonnittelun. Alkupuheen jälkeen naissolisti lauloi virren 341, jossa sanotaan: ”Kiitos sulle kukkasista, jotka tielläin kukoisti. Kiitos myöskin ohdakkeista, jotka mua haavoitti.” Sellaistahan elämä on. Kirkkoherra siunasi sitten tutulla rukouksella kuulijansa. Voiko lähimmäiselleen toivottaa mitään parempaa kuin siunausta ja rauhaa! Viisaammat väitelkööt kristinuskon historiasta, teologiasta ja siitä, kuka saa rakastaa ketäkin. Siunauksen ja rauhan toivottaminen kanssakulkijalle on kirkon paras ja kaunein tehtävä.

Satu Postpischl Vantaa

Heinäkuussa Suomessa syntyi kansalaisaloite, joka löytyy verkko-osoitteesta ”Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla – Kansalaisaloitepalvelu”. Samasta osoitteesta voi tulostaa yksinkertaisen kannatusilmoituksen, joten allekirjoittaminen käy helposti joko sähköisesti tai paperilla. Joka ikinen nimi on tärkeä. Kootaan rohkeasti voimamme hyvyyden puolesta. Annetaan ääni niille, joilla ei ole sanoja! Kaikki hyvyys tulee moninkertaisesti takaisin. Olemme kaikki yhtä – ihmiset, eläimet ja puut, koko luomakunta.

Kristiina Sotiriou Lieksa

Energian häviämättömyyden laki vallitsee

KAIKKI, MIKÄ ON nyt, on ollut aina. Se on peräisin muuntumiskykyisestä ikuisesta energiasta. Muun muassa kaikki energian, aineen ja elämän muodot sekä sinuus, minuus, tunteemme ja taitomme ovat ikienergiasta lähtöisin. Itse nimitän tätä alkuvoimaa Jumalaksi.

Eero Oulasvirta Helsinki

Jeesus on rauhan ruhtinas HANNU LEHTINEN EHDOTTI, että kaikki sotaan valmistautumista varten tarvittavat rahat siirretään kulttuuriin (K&k 17.6.). Asevalmistajat vievät aseitaan kaikkialle, maailman kaikkien kansojen sotilaita varten. Ja vaikka ihmiset osaavat aseiden lisäksi valmistaa puhuvia koneita ja kädellisiä ro-

botteja, ihmistä he eivät osaa tehdä eivätkä edes hyttystä. Se, joka toi elämän tälle planeetalle, on ihmistä suurempi. ”Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää.” Sitä varten, että ihmisetkin näkisivät kaiken Jumalan tekemän samassa valossa, on Jeesus Kristus syntynyt maailmaan. Hän on kuollut ja herännyt kuolleista siksi, että ”yksikään kansa ei enää kohota miekkaansa toista vastaan eivätkä he enää opettele sotimaan”.

Mirja Grünwald Helsinki

Kirjoita omalla nimellä MIELIPITEITÄ JULKAISTAAN myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot. Nimettömiä kirjoituksia ei julkaista eikä käsitellä. Nimimerkin käyttö on sallittu poikkeustapauksissa. Muista liittää mielipiteeseen yhteystietosi.

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS 650 m. nor esi ote opr Ylä- tai alaleuan kok

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

○ ○ ○ ○

Neppari-kokoproteesit Suu- ja hammaskirurgia 3d-implanttiprotetiikka Erikoishammasteknikkopalvelut

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Maksuton tarkastus!

Mikonkatu 8 A 7. krs, Helsinki 09 622 15 33 050 55 272 95 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Tilaisuuksia

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

Surunauha

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

ke 11.8. klo 18.30 seurat Östersundomin kko, Kappelintie 60, Hki. to 12.8. klo 18 seurat Hyvinkään vanha kko, Uudenmaankatu 13. su 15.8. klo 19 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Auratie 3, Vantaa. 17.-19.8. Aholansaaren teologiapäivät, ks. www.h-y.fi. ke 18.8. klo 18 Hiidenkiviseurat Klaukkalan kko, Ylitilantie 6, Nurmijärvi. ke 25.8. klo 18 Seitsemän srk:n körttiilta Velskolassa, Vääräjärvent.2, Espoo. Tilaisuudet muualla maassa ja ajantasaisin tieto, ks. www.h-y.fi/tapahtumakalenteri.

Surunauha käsivarteen

Tilaukset: www.surumerkki.com S-posti: info@surumerkki.com

DENTARIUM

• EHT Sirkka Müller

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Kunnioita edesmenneen muistoa. Surulla ei ole aikaa.

Suukirurgiaan ja implantologiaan erikoistunut hammaslääkäri

Surunappi

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääketieteen lisensiaatti Master of Oral Surgery and Implantology, M.Sc.

BREMERIN KIVI

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ostetaan Helsingin Rauhanyhdistys

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa. Mediamyynti Kotimaa Oy

Myrskyläntie 22

La 14.8. klo 18 Raamattutunti: Miikka Seuroihin ilmoittautuminen helsinginrauhanyhdistys.fi/ toimintakalenteri. Seurat kuunneltavissa myös hry.fi. Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa.

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 Juha Kurvinen 040 665 5983 Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Kiinteistönvälitystä

Myydään asuntoja

Lakipalveluja

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Ostetaan asuntoja

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASUNNOT JA TONTIT PK-SEUDULTA. EI KULUJA MYYJÄLLE! Nopea kauppa ja hyvä hinta! Kaiken kuntoiset huomioidaan. Asiakirjat laativat LKV:t luotettavasti ja nopeasti. Soita Tommille p. 050 525 7401

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

UUSI LAKITOIMISTO HAAGASSA Avajaistarjouksena mm. yksilöllisesti laaditut testamentit ja edunvalvontavaltuutukset á 100 euroa. Laajasuontie 4 | 040 557 3578 | www.perheasiat.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

Kaikki perhe- ja perintöoikeuden palvelut toivomallasi tavalla

www.mrautanen.com

Itsenäisesti verkkopalvelussa

Palveluja tarjotaan Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203 Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Etäyhteyksin puhelimitse tai videotapaamisessa

Toimistollamme Helsingissä www.lexly.fi 010 3379 150

Tyhjennyspalvelu loppusiivouksella. P. 040 361 7594

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

SIIVOUSTA, PIHATÖITÄ, ULKOILUA, ASIOINTIAPUA YM. APUA ARKEESI 20 v. vanhustyökokemuksella. Myös alvittomasti, kysy lisää! ARMAS-Kotihoito p. 050 371 9167 Asioiden hoito, kotityöt, digipalvelut, IT-osaaminen p. 041 811 4784 www.moniapujx.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

www.laki365.com Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Kiusaako pahat hajut? Vuokraa otsonaattori. H. 25 €/vrk. P. 044 345 5044

Toimiva yksiö 20 m2 Franzeninkatu 3 Helsinki. Putki, katto, ja parveke remontit tehty. Velaton yhtiövastike 139 euroa. 210 000 euroa vaisanenano@gmail.com

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset seurakuntalehdessä Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin 040 680 4057 040 665 5983 040 750 5508 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739 Omakotitalojen ja huoneistojen remontit 25 v. kokemuksella. Pyydä arviointi jari@jabell.fi, 0400 689 742, www.jabell.fi

OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokuntoinen. Ei välityskuluja. 050 343 9210 Elmer Etsin valoisaa & parvekkeellista ensiasuntoa meren läheltä. 1-2h. Puh. 0400 857 179

Vuokralle tarjotaan Vuokrattavana kaksio Kalliosta 41 m2 5 krs. 990 € kk 040 744 94 95 VUOKRA-ASUNTO Itä-Helsingistä Hyväkuntoinen 2H+K 58 m2 Lasitettu parveke, hissi putkiremontti tehty 2019 800 €/kk, Arja p. 050 409 3555

Vuokrata halutaan Suom. 58 v siisti raitis mies etsii alivuokrahuonetta pk.seudulta parkkimahdollisuudella, tarve 2-3 yötä/vko. Jari Vilhunen 050 067 0979 jari.vilhunen@gmail.com

Paikkoja avoinna Oletko reipas ja näpsäkkä, itsen. työhön kykenevä ihminen ja haluaisit työskennellä henk. koht. avustajana? Olen pyörätuolissa istuva ihminen ja tarvitsen apua arjen askareissa. Työpaikka Jätkäsaaressa. Päivät ma ja pe klo 8.00–16.00. Laita yst. hakemus ja cv 12.9.21 menn. os.: avrekry@gmail.com.

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536 KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Harras hetki

Muusikko Pekko Käppi, 45, asuu Tampereen Pispalassa. Hänen pääsoittimensa on perinteinen kansanmusiikki soitin jouhikko. Hän on myös kansan musiikin tutkija, etnomusikologi, ja suunnittelee jatko opintoja rekilaulu perinteestä. Käpiltä on ilmestynyt kahdeksan levyä. Hän julkaisee K:H:H:Lyhtyeensä kanssa 10.9. uuden albumin Aamunkoi. Käpin musiikkia voi kuulla 17.9. G Livelabissa Helsingissä.

Parasta ovat aamut Pekko Käpin soitto sujuu parhaiten aamutuimaan, kun mieli on vielä tyhjä arjen paineista.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA MARJAANA MALKAMÄKI

amut ovat muusikko Pekko Käpin mielestä omituista aikaa. Hetkessä ihminen on revittynä selittämättömästä unimaailmasta reaalimaailmaan. Aamut ovat hänestä jopa jännällä tavalla pyhiä: kaikki on mahdollista, eikä mieli ole vielä mukana maailman hullunmyllyssä. Aamun muuttuessa päiväksi alkaa arjen taakka kasvaa. ARKISIN Pekko Käpin päivät lähtevät käyntiin puoli seitsemältä. Silloin hän keittää tyttärilleen aamupuuron ja laittaa heidät kouluun. Heräämisajankohta heilahti aikaiseksi kymmenen vuotta sitten, kun perheen ensimmäinen lapsi syntyi. Nykyään lapset rytmittävät Käpin elämää, eikä hänen tule viikonloppunakaan nukuttua juuri pi-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

dempään. Koronapandemian takia hän on viettänyt paljon aikaa kotona, minkä hyvä puoli on ollut se, että hän on voinut paremmin seurata lastensa elämää ja kasvamista. Keikkaillessa unirytmi yleensä väkisin muuttuu, kun monesti pääsee sänkyyn vasta aamuyöllä. Ulkomaan keikoilla vaikuttaa myös aikaero. PEKKO KÄPPI ei itse syö aamiaista. Hänelle riittävät vesi ja tee. Jos aamu on rauhallinen, hän mietiskelee tovin teekupin ääressä päivän kuvioita. Kun aamutoimet on hoidettu, Käppi siirtyy jouhikon tai jonkin muun soittimen pariin. Hänestä soittaminen ja säveltäminen sujuvat parhaiten aamutuimaan, koska silloin mieli on vielä tyhjä arjen paineista. Ennen työhuoneelleen menoa Käppi saattaa käydä kuntosalilla, sillä hänestä on tärkeää pitää

huolta kehon temppelistä. Aamu-urheilu on Käpistä parasta mitä voi olla, sillä samalla kun rasittaa kehoa tulee käytyä läpi mielessä pyöriviä asioita. Kuntosalilla keho saavuttaa lempeän olotilan. KESÄAAMUT ovat Pekko Käpistä aivan erityisiä. Tyyni aurinkoinen aamu avaa päivän hienolla tavalla, oli sitten kaupungissa tai maalla. Hän pitää

”

Aamut ovat jännällä tavalla jopa pyhiä. suorastaan kauniina kokemuksena sitä, että voi kulkea aamun sarastaessa paljain jaloin tai sandaaleissa. Käpille muistuvat mieleen kesäaamut, jolloin hän lähti mökiltä ulkomaankeikoille. Järven yllä leijui vielä yön usva, kun hän käveli reppu selässä bussipysäkille. Ja muutaman tunnin päästä hän oli jo keskellä suurkaupungin vilinää. ■

Hyvää pyhää

15.8.

Jeesus sanoo päivän evankeliumissa (Matt. 23:1–12), että meillä on vain yksi Jumala ja yksi opettaja. Siksi olemme kaikki veljiä ja sisaria keskenämme.

Marjatan päivä NEITSYT MARIAN TAIVAASEENASTUMISJUHLAA vietettiin aikoinaan 15. elokuuta, jolloin kirkoissa järjestettiin suuria messuja. Jos päivämäärä ei osunut sunnuntaiksi, messu pidettiin sitä lähimpänä pyhäpäivänä. Tosin vanha kirkkokansa oli tottuneesti sitä mieltä, että oikeaa Marian taivaaseenastumisen päivää kuului viettää jo heinäkuun alussa, niinpä elokuun juhlaa alettiin kutsua Jälki-Maarian kirkkomessuksi. Nykyisin Marianimestä muotoutuneet Marja ja Marjatta viettävät nimipäiväänsä 15.8. muistona Neitsyt Marian juhlasta.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Itsensä tunteminen näkyy nöyryytenä

o Matteuksen evankeliumissa elää unelma seurakunnasta, jossa me kaikki voisimme olla yhtä, vailla hierarkioita ja erotteluja. Olisimme valmiit kantamaan toistemme kuormia emmekä asettaisi toisille sääntöjä ja ehtoja, joihin emme itse olisi valmiit sitoutumaan. Löytäisimme yhteisiä ilon lähteitä. Emme kilpailisi siitä, kuka on suurin ja valovoimaisin ja kenellä on eniten seuraajia. ”Älkää te antako kutsua itseänne rabbiksi, sillä teillä on vain yksi opettaja, ja te olette kaikki veljiä”, Jeesus varoittaa. Meillä on kiusaus ryhtyä oppaiksi ja alkaa opettaa muita heti, kun meillä on jokin kokemus läpikäydystä elämän muutoksesta. Meillä ei ole aina malttia odottaa. Kun kokemus kasvaa, tiedämme, onko sanoillamme katetta. Meistä tulee vaiteliaampia ja pu-

humme vähemmän omista kokemuksistamme. Emme viittaa itseemme vaan häneen, jolta olemme löytäneet valon ja merkityksen elämäämme. Arvonimet, joita hänelle annamme, ovat toivon ja merkityksen metaforia, eivät tarkkoja määrityksiä. Ne ovat rakkauden nimiä. Uskon ihmeen synnyttämiä puhutteluja. Elämää ei voi vangita niihin. Jeesus avasi meille Jumalan salaisuuden sanoillaan ja elämällään. Yhä uudestaan hän pysäyttää meidät ja muistuttaa, että Jumalamme ei muuta tahdo kuin rakastaa kaikki takaisin luokseen – kaikkien rajojen takaa, joita me erehdymme vetämään. Siksi Jeesus on meille Messias ja Kristus, sovituksen ja vapauden tuoja.

Elämän katseluharjoitus Apostoli Paavali laati kerran luettelon Hengen hedelmistä. Ne olivat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Tallenna luettelo kännykkääsi tai muistikirjaasi. Sen valossa voit rukoilla ja kysyä: Minkä näistä toivoisin elämässäni heijastuvan? Luettelo löytyy Paavalin kirjeestä galatalaisille luvusta viisi.

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

”

Jumalaa voi kutsua äidiksi siinä missä isäksikin, sillä kristillisen käsityksen mukaan ihminen – myös nainen – on luotu Jumalan kuvaksi. KIRKKOHISTORIOITSIJA ANNA-RIINA HAKALA s. 20

U U D E T V U O K R A - A S U N N O T O VAT N Y T VA L M I S T U N E E T P I H L A J I S T O O N !

Pihlajiston Soinnussa vallitsee elämäniloinen, kodikas ja yhteisöllinen tunnelma. Turvallinen asuminen nykyaikaisissa asunnoissa, aktiivisuus ja yhteisöllisyys luovat elämäniloa ja merkitystä arkeen.

S E N I O R I TA L O

Pihlajiston Sointu on enemmän kuin perinteinen senioritalo. Esteettömien asuntojen, ikääntyneiden kanssa-asujien ja viihtyisän pihan lisäksi asukkaiden yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta tukevat viikottaiset palveluavustajan palvelut ja kerran kuussa tapahtuvat asuntojen siivoukset ja vuosittaiset ikkunanpesut. Myös taloyhtiön sauna ja pyykkitupa ovat käytössäsi veloituksetta. Pihlajiston Soinnussa on viikoittain ohjattua toimintaa. Näiden edellä mainittujen lisäksi muita palveluita on mahdollista ostaa kotiin sitä mukaa, kun niille on tarvetta. Olemme rakentaneet tulevan kotisi palvelut yhteistyössä Kotihoito Päiväkummun ja Kotisiivous Päiväkummun kanssa. Tervetuloa tutustumaan uuteen kotiisi tiistaina 17.8. klo 15-18. Tilaisuudessa kahvitarjoilu.

Esimerkkihintoja: 1h + kt (28,5m2) 1h + alk + kt (31m2) 2h + kt (39,5m2)

alk. 934€/kk alk. 1 044€/kk alk. 1 198€/kk

Vuokra sisältää mm. kuukausittaisen siivouksen ja ikkunoiden pesun vuosittain. Uudet vuokra-asunnot ovat nyt valmistuneet, varaa omasi! Rakennuttaja: Graniittiasunnot Oy

www.pihlajistonsointu.fi / puh. 010 315 4140 / vuokraus@pihlajistonsointu.fi

PIHLAJISTON

SOINTU

12.8.2021 kirkkojakaupunki.fi

Isonen luo riparille yhteishenkeä Tuomo Koljonen ja Visa Viita tykkäävät isosen hommista s. 2

Pyörällä päästään -tapahtumassa pyöräillään Olarista Lapinlahteen ja takaisin s. 6

Haluatko nukkua yön ulkona? Metsässä yöpyminen onnistuu elokuun lopussa Velskolassa s. 8

Isosena olo vaatii tilanne Riparin isosille voi heittää omantasoista läppää eikä heitä tarvitse jännittää. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS VOHLAKARI

n juhannusviikko, ja Espoon tuomiokirkkoseurakunnan iso set Visa Viita, 15, ja Tuomo Koljonen, 16, ovat juuri palan neet seikkailuriparilta. Leiri oli ensimmäinen Espoon seurakun tien järjestämä seikkailuteemainen rippikoulu leiri, ja se järjestettiin Kuusamossa leirikeskus Oivangissa. Ripari oli niin suosittu, että kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan. Rippikoululeiriläiset saivat äänestää leiriohjel man sisällöstä ennen riparin alkua. Ohjelmak si valikoitui muun muassa koskenlaskua, jousi ammuntaa ja köysilaskeutumista.

Miten isostoimintaan voi päästä mukaan?

Isoskoulutus kestää yleensä kaksi vuotta. Jos innostuit, löydät Espoossa tietoa osoitteesta espoonseurakunnat.fi/riparit ja Kauniaisissa osoitteesta: kauniaistenseurakunta.fi/ ryhmat/nuoret.

”

On tärkeää, että jokainen saa olla oma itsensä. TUOMO KOLJONEN

Tuomo Koljonen oli viime kesänä isosena nel jä kertaa. Tänä kesänä leirejä kertyy yhteensä kaksi. Visa Viidalle seikkailuripari oli ensimmäi nen leiri isosena. Isosilla on rippikoululeirillä tärkeä tehtävä. He toimivat yhteyshenkilöinä työntekijöiden ja ripa rilaisten välillä. Koska isoset ovat suunnilleen sa man ikäisiä kuin leiriläiset, heihin voi samastua helpommin. − En olisi omalla riparillani mennyt juttele maan papille. Oli hyvä, että oli isosia, Koljonen sanoo. − Meille voi heittää omantasoista läppää, eikä tarvitse pelätä kertoa, jos jotain on mielen pääl lä. Varsinkin ensimmäisinä päivinä me olemme ne innokkaat, jotka vetävät riparilaiset mukaan kaikenlaiseen toimintaan, Viita kertoo. VUONNA 2019 Kirkkohallituksen teettämässä val takunnallisessa rippikoululaisille ja isosille suun natussa itsearviointikyselyssä 91 prosenttia iso sista oli sitä mieltä, että rippikoululeirillä oli hy vä yhteishenki. Kuinka yhteishenki luodaan? − Se vaatii isoselta sitä, että ensimmäisinä päivinä on avoin ja menee keskustelemaan kaik kien kanssa. Siitä leiriläisille tulee tunne, että on turvallista olla muiden kanssa, Tuomo Koljonen sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2021

Isoseksi voi ryhtyä kuka tahansa. Tärkeintä on, että isonen on tehtävästään innostunut. Näin hän saa leiriläisetkin mukaan hyvään tunnelmaan. − Isosia on monenlaisia, mutta hyvä tilanne taju on tärkeää. Isosen pitää tietää, milloin voi heittää läppää, milloin olla vakava ja milloin aihe on sopimaton jonkun leiriläisen näkökulmasta, Visa Viita sanoo. Leireillä panostetaan turvallisuuteen ja ripa rin alussa luodaan yhteiset säännöt, joihin kaik kien tulee sitoutua. Kaikenlaiselle kiusaamiselle on nollatoleranssi. Jos isoset huomaavat sopima tonta käytöstä, he kutsuvat työntekijät paikalle ja nämä puuttuvat tilanteeseen.

− Joskus on saattanut tulla toisen ulkonäköön tai kehoon liittyviä kommentteja. Puutumme sii hen heti. On tärkeää, että jokainen saa olla oma itsensä, Koljonen kertoo. MOLEMPIEN ISOSTEN mielestä isosena toimimi nen voi olla silmiä avaava kokemus. Parasta on molempien mielestä se, että ri parilla voi tutustua uudenlaisiin ihmisiin ja saa viettää mukavia hetkiä heidän kanssaan. Heis tä tuntuu hyvältä, kun näkee riparilaisten viih tyvän. Kirkkohallituksen teettämässä valtakunnal lisessa itsearviointikyselyssä vuonna 2020 iso

tajua

Oletko avun tarpeessa? Diakonia auttaa Älä jää yksin. Seurakunnan diakoniatyöntekijän puoleen voit kääntyä esimerkiksi elämän muutostilanteissa ja ihmissuhdekriiseissä sekä jaksamisen tai talouden haasteissa. Diakoniatyöntekijä on koulutettu ammattilainen. Keskustelut hänen kanssaan ovat luottamuksellisia. Diakonien yhteystiedot: ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kesäaikaan pe 13.8. asti päivystävää diakoniatyöntekijää voi tiedustella klo 9−14 numerosta 040 502 4838. Aurora: 040 763 6599 Tiina Hietaniemi (Auroran kappelin ympäristö, Vanhakartano, Pihlajarinne ja Lähderanta) Espoon keskus ja Suvela: 040 531 1037 Pauliina Alanko (Tuomarila, Suna, Ymmersta), 050 438 0189 Eeva Isomäki (Suvelan kappelin ympäristö), 040 547 1861 Kirsi Salonen (aseman seutu, Kirkkojärvi, Kulovalkea, Kiltakallio, Kaupunginkallio) Pohjois-Espoo: 040 736 9315 Virpi Sutelainen (Kalajärvi) Länsi-Espoo: 050 438 0176 Merja Lehtisalo (Kauklahden keskusta, Vanttila, Nissinmäki ja Lasilaakso), 040 513 0862 Jari Huhtasalo (Muurala, Mikkelä, Hirvisuo, Karhusuo, Nupuri, Nuuksio ja Vesirattaanmäki sekä asunnottomat) Viherlaaksolahti: 040 572 5344 Ani Iivanainen (Laaksolahti ja Viherlaakso) Diakoniapastori Reetta Ikonen, p. 050 514 9455

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Visa Viidan ja Tuomo Koljosen mielestä parasta isosena on se, että saa tutustua uusiin ihmisiin.

set antoivat rippikoululeirille kouluarvosanaksi yhdeksän. Riparilla kertyy monenlaisia kokemuksia. − Seikkailuriparilla meillä oli isosten kastelu -skaba, mutta loppujen lopuksi kaikki leiriläiset menivät järveen vaatteet päällä. Toinen hieno tuokio oli Suomi–Tanska-EM-jalkapallopeli, jota katsoimme yhdessä. Siinä hetkessä oli tosi hyvä henki, Visa Viita sanoo. − Pidin iltahartauden lähimmäisenrakkaudesta ja tosi ystävyydestä. Sain siitä kehuja muilta isosilta ja leiriläisiltä. Se, että muut kuuntelivat minua, teki minut iloiseksi ja kosketti, Tuomo Koljonen kertoo. ■

Ajanvaraus arkisin klo 9−15 p. 050 583 6885. Voit jättää viestin, soitamme takaisin. Sähköposti: diakonia.espoonlahti@ evl.fi. Voit olla myös yhteydessä suoraan työntekijöihin puhelimitse ja sähköpostilla sekä diakoniatyön sosiaalisen median tileillä. Yhteystiedot löytyvät täältä: espoonseurakunnat.fi/espoonlahden-seurakunta.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Palveluaika puhelimitse ma klo 10–12 p. 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata ajan puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä tai sähköpos-

titse osoitteesta leppavaaran.diakonia@ evl.fi. Yhteystiedot: espoonseurakunnat.fi/ yhteystiedot.

OLARIN SEURAKUNTA Ajanvaraus: ti klo 10–12, p. 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille, katso: espoonseurakunnat.fi/yhteystiedot. Contact deacon on Tuesdays 10–11 by phone 050 432 9368 or via email.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Ajanvaraus sähköpostilla: diakonia.tapiola@evl.fi. Ajanvaraus ja neuvonta puhelimitse ma−to klo 9–11 p. 09 8050 4400. Voit olla yhteydessä myös suoraan diakoniatyöntekijään, yhteystiedot löytyvät: espoonseurakunnat.fi/tapiolan-seurakunta/apua-ja-tukea.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Diakoniatyöntekijä Pirjo Luoma, p. 050 301 7028, pirjo.luoma@evl.fi, nuorisodiakoni Sonja Holkerinoja, p. 050 464 7001, sonja.holkerinoja@evl.fi.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Du kan kontakta diakoniarbetarna per telefon och e-post: Taina Sandberg 040 547 1856, Nina Wallenius 050 432 4323, Henrika Lemberg 050 597 3313. E-post: förnamn.efternamn@evl.fi. Esbo svenska församlings öppna mottagning hålls stängd tills vidare.

GRANKULLA SVENSKA FÖRSAMLING I augusti har vi diakonimottagning ute på kyrkans innergård (vid regn i kyrkans aula) tors. kl. 9.30−10.30. Voitvarataajandiakoniatyöntekijälle myössähköisellälomakkeellaosoitteessa www.espoonseurakunnat.fi/diakonia. DiakonienyhteystietojavoikysyäEspoon seurakuntienpuhelinvaihteesta,p.0980501. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2021

Kouluopetuksessa annetaan tietoa eri uskonnoista.

Koulun tai päiväkodin juhlassa voidaan laulaa esimerkiksi Suvivirsi.

Koulun, päiväkodin ja seurakunnan Espoon seurakuntien uusi yhteistyösopimus koulujen ja päiväkotien kanssa erittelee selvästi, mikä on uskonnollista ja mikä ei. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVAT MARIANNA SIITONEN, MAIJA SAARI/ISTOCK, SIRPA PÄIVINEN JA ESKO JÄMSÄ

oulujen aamunavauksissa ei saa olla enää uskonnollista sisältöä. Joulu- ja pääsiäiskirkot on tästedes järjestettävä seurakunnan omissa tiloissa. Suvivirsi ei ole uskontoa vaan kulttuuriperintöä, joten se voidaan laulaa kevätjuhlassa. Siinä muutama linjaus uudesta Espoon seurakuntien sekä kaupungin varhaiskasvatuksen ja opetustoimen välisestä yhteistyösopimuksesta. Sopimusta pidetään monel-

la tapaa merkittävänä, sillä aiemmin varhaiskasvatusta ei ole huomioitu erikseen. Espoon kaupungin perusopetuslinjan päällikön Ilpo Salosen mukaan vuonna 2011 tehty aiempi yhteistyösopimus oli jo vanhentunut. Sen aikana tehtiin oikeusasiamiehelle paljon kanteluita, jotka koskivat uskonnollista sisältöä esimerkiksi koulujen aamunavauksissa. – Opettajat ovat virkahenkilöitä, joilta lainsäädäntö edellyttää neutraliteettia uskontojen suhteen. Pe-

AARNE ORMIO/KIRKON KUVAPANKKI

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen esitti valtioneuvoston tervehdyksen kirkolliskokouksessa Turun kristillisellä opistolla. Hän kertoi arvostavansa kirkkoa ja totesi, että seurakuntien tekemä upea työ lasten ja nuorten parissa ei ole niin laajasti tiedossa kuin sen kuuluisi olla.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2021

rusopetus on lakisääteisesti määrättyä, emmekä voi olla minkään uskonnon puolella tai mitään vastaan, Salonen sanoo. Uusi sopimus ehkäisee tilanteet, joissa uskontoa harjoitettaisiin paikoissa, joissa sitä ei kuulu harjoittaa. Samalla se myös luo puitteet sille, että seurakunnat voivat edelleen vierailla kouluissa. – Espoo on Suomen toiseksi suurin perusopetuksen järjestäjä. Tällainen massa tuottaa sen, että kirkon ja koulun yhteistyötä ei voida hallita ilman selkeälinjaista sopimusta. SOPIMUS JAKAA yhteistyön muodon neljään niin sanottuun kumppanuuden koriin, joihin yhteistyön muodot ja pelisäännöt on eritelty. Ensimmäinen kori sisältää yleissivistävän opetuksen, jossa annetaan

Avioliittoaloite eteni valiokuntaan Turussa viime viikolla koolla olleessa kirkolliskokouksessa eniten intohimoja ja kiivasta väittelyä herätti 44 kirkolliskokousedustajan allekirjoittama aloite, jossa ehdotettiin, että piispainkokousta pyydettäisiin valmistelemaan esitys samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä ja siunaamisesta. Aloitteella pyritään ratkaisuun, jossa erimielisyys avioliitosta ei olisi kirkon ykseyden este. Tähän päästäisiin aloitteen

tietoa uskonnoista ja katsomuksista mutta ei harjoiteta uskontoa. Tähän yhteistyömuotoon sisältyvät esimerkiksi vierailut kirkoissa. Toinen kori sisältää perinteiset juhlat, joissa voidaan laulaa yksittäinen kulttuuriperintöön kuuluva virsi, kuten Suvivirsi. Kolmas kori perustuu positiiviseen uskonnonvapauteen eli jokaisen lainmukaiseen oikeuteen harjoittaa uskontoa. Tähän koriin kuuluvat esimerkiksi joulu- ja pääsiäiskirkko. Tilaisuudet suunnitellaan usein yhdessä, ja ne ovat luonteeltaan uskonnollisia. Näihin tilaisuuksiin kysytään huoltajilta lupa silloinkin, kun perhe kuuluu kirkkoon. Neljäs kori tarkoittaa kasvun ja hyvinvoinnin tukea, johon sisältyvät esimerkiksi kriisityö ja ryhmäyttä-

tekijöiden mielestä tunnustamalla teologinen erimielisyys, kuten piispainkokous vuosi sitten kirkolliskokoukselle antamassaan lausunnossa teki. Pitäisi siis löytää ratkaisu, joka mahdollistaisi vihkimisen kaikissa hiippakunnissa ja seurakunnissa. Nyt suhtautuminen asiaan vaihtelee. Pappia, joka pitää avioliittoa vain miehen ja naisen välisenä, ei velvoitettaisi vihkimään samaa sukupuolta olevaa paria. Osa kirkolliskokousedustajista olisi halunnut pysäyttää aloitteen alkuunsa. Tuntikausia kes-

täneessä lähetekeskustelussa käytettiin 68 puheenvuoroa. Lopulta äänin 62–41 aloite päätettiin lähettää eteenpäin kirkolliskokouksen opillisia kysymyksiä käsittelevään perustevaliokuntaan. Sieltä se palaa kirkolliskokoukseen mahdollisesti marraskuussa, todennäköisemmin vasta keväällä. Lue lisää kirkkojakaupunki.fi.

Eheytyshoidot halutaan kieltää Kirkolliskokouksen 37 edustajaa on allekirjoittanut kannan-

Koulun tai päiväkodin ryhmä voi vierailla joulu- tai pääsiäiskirkossa, kun lapsella tai nuorella on tähän huoltajan suostumus.

Mikäli koulu pyytää seurakunnalta apua kriisitilanteeseen, sellaista on saatavilla.

yhteistyö sai uudet pelisäännöt minen sekä henkilökunnalle suunnatut hiljaisuuden retriitit. Espoon seurakuntien kasvatuksen asiantuntijan Tiina Hännisen mukaan sopimusta laadittaessa pyrittiin käytettyjen käsitteiden tarkkuuteen, jolla ehkäistäisiin vääriä tulkintoja siitä, mikä on uskonnollista ja mikä ei. Hänen mukaansa seurakuntien ja kaupungin yhteistyö on hyvää ja laaja-alaista, ja kirkon panosta arvostetaan Espoossa. – Päiväkotien ja koulujen kanssa tehtävässä yhteistyössä kirkon roolina on tukea kasvatuksen ammattilaisia katsomuskasvatuksessa eli siinä, miten katsomukset yleensä muodostetaan ja miten asetutaan katsomusdialogiin. Kirkko on yksi tasavertainen kumppani muiden joukossa, Hänninen sanoo.

oton, jossa ilmaistaan tuki Ehjänä syntynyt -kansalaisaloitteelle. Kirkolliskokouksessa on 109 edustajaa, joiden joukossa on pappeja, maallikoita, yhdeksän piispaa ja kenttäpiispa. Eheytyshoitojen kieltämiseen tähtäävän Ehjänä syntynyt – loppu ”eheytyshoidoille” kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos siihen kertyy vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa. Aloitteen tavoitteena on kieltää toiminta, joka tähtää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien identiteetin

”

YHTEISTYÖ PERUSTUU YHTEISELLE

KASVATUSTEHTÄVÄLLE, JOSSA TUETAAN LASTEN KOKONAISVALTAISTA KASVUA JA HYVÄÄ ELÄMÄÄ SEKÄ KATSOMUKSELLISTA IDENTITEETTIÄ. ESPOON SEURAKUNTIEN KASVATUKSEN ASIANTUNTIJA TIINA HÄNNINEN

– Katsomuskasvatus tarkoittaa kulttuurista ja katsomuksellista tie-

”eheyttämiseen” eli muuttamiseen siten, että heistä tulisi cissukupuolisia heteroita. Piispoista kannanoton allekirjoittivat sekä Espoon piispa Kaisamari Hintikka että Helsingin piispa Teemu Laajasalo. Hintikan mukaan eheytyshoidoissa on kyse hengellisestä väkivallasta ja puuttumisesta synnynnäiseen osaan ihmistä ja hänen identiteettiinsä. – Kyllä minun täytyy tällaiseen myös piispana puuttua ja kertoa kirkon näkökulmasta, että tällainen toiminta on väärin, Hintikka sanoo.

toisuutta, jolloin olennaista siinä on sensitiivinen työote. On tärkeä antaa tila lapsen omalle ihmettelylle, Hänninen sanoo. Yhteiskunta on kuitenkin muuttunut kirkosta eroamisen myötä. Espoossa tämä näkyy siinä, että joillakin asuinalueilla kirkkoonkuulumisprosentti on pienempi kuin muualla. – Joillakin alueilla myös perinteet ovat vahvempia, laaja-alaisempia ja sitoutuneempia. Paljon riippuu henkilösuhteistakin ja siitä, millaiset yhteiset kokemukset yhteistyöstä on ollut, Hänninen sanoo. – Yhteistyö perustuu yhteiselle kasvatustehtävälle, jossa tuetaan lasten kokonaisvaltaista kasvua ja hyvää elämää sekä katsomuksellista identiteettiä, Hänninen sanoo. Espoon kaupungin varhaiskasvatuksen johtajan Virpi Mattilan

Rukousaloite sai laajan tuen Kirkolliskokouksessa löytyi myös asioita, joista löytyi yhteinen näkemys. Peräti 67 kirkolliskokousedustajan allekirjoittama aloite, jossa toivotaan kirkon vahvistavan rukouselämäänsä, lähetettiin piispainkokoukselle. Aloitetta olivat valmistelleet yhdessä pappisedustajat Kirsi Hiilamo ja Arto Antturi. Kirkolliskokouksen käsikirjavaliokunnan mietinnössä todettiin aloitteen olevan tärkeä ja

mukaan sopimus tuo seurakuntien kanssa tehtävässä yhteistyössä selkänojan monille käytännöille, joilla sinänsä on jo pitkät perinteet. – Vielä 1990-luvulla tunnustuksellinen evankelis-luterilainen uskonnonharjoittaminen oli päiväkodeissa yleistä, mutta nykynormistossa sellainen ei ole enää mahdollista. Uusi sopimus antaa yhteisen linjan kaikille, Mattila sanoo. – Katsomuskasvatuksen osalta on vaikea kuvitella, että yhteistyötä tehtäisiin muiden kuin niiden kanssa, jotka edustavat jotakin katsomusta. Sellaista neutraliteettia ei ole olemassa, että katsomusta muodostettaessa voisi ikään kuin pitäytyä kaikkien katsomusten ulkopuolella. Kirkolla on katsomuskasvatuksessa hyvin merkittävä ammattitaito, Virpi Mattila sanoo. ■

rukouksen välttämätöntä kirkolle: ”Ilman rukousta kirkko ei ole kirkko.”

Talous kuriin Kirkolliskokous vahvisti Kirkon keskusrahaston tilinpäätöksen, joka oli yli kymmenen miljoonaa euroa alijäämäinen. Tulosta selittää seurakunnille ja kirkollisille järjestöille myönnetty ylimääräinen neljän miljoonan euron tuki sekä muun muassa seurakuntien palkoista ja laskuliikenteestä huolehtivan Kirkon palvelukeskuksen

Kipan palvelumaksujen perimättä jättäminen. Tällä tuettiin seurakuntia koronapandemian aikana. Rakenteellista alijäämää on noin kolme miljoonaa euroa. Vuodesta 2023 alkaen Kirkon keskusrahaston talouden pitää olla tasapainossa. Kirkolliskokous päätti myös pyytää Kirkkohallitusta tekemään selvityksen Eteläranta 8:n kiinteistöä koskevan Uusi tila -hankkeen kustannusarvion ylityksestä sekä hankkeen johtamisesta. Hankkeen kustannusarvio ylittyi peräti 70 prosenttia.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.8.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Kuntouta mieltä pyöräilemällä Olarin seurakunnan diakoni Aapo Rikala, järjestät Pyörällä päästään -tapahtuman elokuun loppupuolella. Mistä on kyse? – Kyseessä on maksuton hyvän mielen pyöräilytapahtuma. Ideana on pyöräillä Niittykummusta Länsiväylää pitkin Lapinlahden Lähteelle, jossa vietetään sadonkorjuujuhlaa. Paikalla on monenlaista ohjelmaa, kuten palstaviljelyä ja elävää musiikkia. Lopuksi poljetaan yhdessä takaisin.

Päivitämme verkkosivuillemme muutokset, joten tarkista ajankohtaiset tapahtumatiedot ja tuoreimmat koronaohjeistukset näiltä sivuilta: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat ja espoonseurakunnat.fi/info-jaasiointi/koronaohje.

Vastaat diakoniatyöntekijänä muun muassa mielenterveystyöstä. Miten tapahtumalla tuetaan mielen hyvinvointia? – Yhteisöllisyys on avainsana. Myös liikunta lisää mielen hyvinvointia, ja samalla pyöräily on tietynlainen ekoteko. Tapahtuma on suunnattu pääasiassa mielenterveyskuntoutujille ja heidän omaisilleen, mutta periaatteessa kuka vain voi osallistua. Kenelle tahansa voi tulla elämässä eteen sairastumisia ja niistä toipumisia. Haluan ajatella, että ei ole terveitä, on vain huonosti tutkittuja.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Kutsumme messuihin paikalle seurakuntalaisia. Kirkkosalin kortteleissa istutaan joka toisessa penkkirivissä. Perhekunta (sama jääkaappi) voi istua lähekkäin, muutoin noudatetaan turvavälejä. Otathan maskin mukaan. Seurakuntalaiset ohjeistetaan paikan päällä niin, ettei kohtaamisia tapahdu missään vaiheessa. Ehtoollinen jaetaan alttarilla, ja sinne siirtyminen tapahtuu ohjeiden mukaan. Tuomiokirkkoon mahtuu enimmillään 200 kävijää. Katso tilojemme enimmäishenkilömäärät myös: www.espoonseurakunnat.fi/info-ja-asiointi/koronaohje/tilojen-enimmaishenkilomaarat . HUOM! Tuomiokirkon sunnuntain klo 10:n päämessut pidetään konfirmaatiomessujen vuoksi Kauklahden kappelissa 15.8. ja 5.9. klo 12. Messu su 22.8. klo 10 Espoon tuomiokirkko. Liturgia ja saarna Kirsi Muurimäki, Seppo Särkiniemi avustaa. Urkurina Petri Koivusalo, kanttorina Marja-Liisa Talja.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Pyhäkoulu ja kirkkokahvit. Järj. Espoon seurakunnat ja International Evangelical Church in Finland (IEC). Lisätiedot: www.church.fi.

SUVISUNNUNTAIN ILTAMUSIIKKI Espoon tuomiokirkon ilmainen

ANTTI RINTALA

Espoon tuomio kirkkoseurakunta

konserttisarja sunnuntaisin klo 19. Konserttitiedot löytyvät tämän lehden Kirkoissa soi -palstalta.

URKUYÖ & AARIA Konserttitiedot, ks. urkuyofestival. fi sekä tämän lehden Kirkoissa soi -palsta.

ESPOON TUOMIOKIRKKO Espoon tuomiokirkko on avoinna joka päivä klo 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Tuomiokirkko on myös tiekirkkona 30.8. asti.

– Kyseessä ei ole mikään näännyttävä urakka, koska jopa minä jaksan polkea välimatkan kahdesti saman päivän aikana, vitsailee diakoni Aapo Rikala.

Pyöräilytapahtuman järjestäminen oli oma ajatuksesi. Mistä idea syntyi? – Bongasin viime syksynä JURO Bikes -kaupunkipyöräyrityksen, joka tukee tuotoillaan vähävaraisia ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Idea tapahtumasta iskostui päähäni, ja ajattelin, että he varmaan tukisivat myös tällaista mielellään. Sieltä lupasivat lainata maksutta käyttöön 20 pyörää. Myös La-

sesti Kauklahden kappelissa. Messuun mahtuu 80 kävijää. Perhekerho alk. ti 17.8. klo 10–11.30. Esikoisvauvaryhmä alk. ke 18.8. klo 9.30–11.30. Perhekahvila alk. to 19.8. klo 9–15. www.kauklahdenkappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI

Koulunsa aloittavien siunaaminen ma 23.8. klo 18. Lopuksi jaetaan Lasten Raamatut sekä jäätelöä ja mehut. www.laaksolahdenkappeli.fi

Kansainvälinen messu joka su klo 16.30. Perhekerho alk. to 26.8. klo 10–11.30.

AURORAN KAPPELI

KAUKLAHDEN KAPPELI

Café Auroran kesäkahvila 25.8. asti ti ja ke klo 12–14. Kahvi ja -leipää, 2 e. Perhekerho alk. ma 16.8. klo 10–11.30. Iltaperhekerho alk. ma 16.8. klo

Messu su 15.8. klo 12. Liturgi Tuija Kuusinen, Reetta Ikonen avustaa. Musiikista vastaa kanttori Anna Pöyhönen. Tämän sunnuntain Espoon tuomiokirkkoseurakunnan päämessu pidetään poikkeukselli-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2021

Pyörällä päästään torstaina 26.8. Lähtö Olarin kirkon pihasta klo 16. Ilmoittautumiset 23.8. alkaen aapo.rikala@evl.fi tai p. 050 438 0238. Järjestäjinä Olarin seurakunta ja Pro Lapinlahti -mielenterveysseura.

17.30–19. Perhekerho alk. pe 20.8. klo 10–11.30. Teologinen opintopiiri to 19.8. klo 18.30. TT Seppo Sipilä: ”Onko olemassa vain yksi oikea tapa laatia Raamatusta käännös?” Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan. www.aurorankappeli.fi. Koulunsa aloittavien siunaaminen to 12.8. klo 18. Lopuksi jaetaan Lasten Raamatut sekä jäätelöä ja mehua. Perhekahvila alk. pe 20.8. klo 9–12. Perhekerho alk. ke 25.8. klo 9.30– 11.30. Iltaperhekerho alk. to 26.8. klo 17.30–19. www.kalajarvenkappeli.fi

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO

pinlahden Lähteellä innostuttiin heti ajatuksesta. Siellä ajateltiin, että tapahtumalla on niin hyvä nimi, että se on toteutettava. KATRI TARKKALA

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

NUPURIN KAPPELI Perhekerho alk. ma 16.8. klo 10–11.30.

SUVELAN KAPPELI Suvelan kesäilta ke 18.8. klo 18. Kirsi Kanerva, Anna-Liisa Haunio, Marja Malvaranta, Jari-Pekka Niskanen. Perhekerho Pörriäinen alk. pe 20.8. klo 10–11.30. Lähetyksen kesäseurat yhteistyössä Lähetysyhdistys Kylväjän kanssa ke 25.8. klo 18. Vieraina

Marija ja Niko Ijäs etäyhteyksin Kreikasta. Illassa myös Oiva Hujanen, Anna-Liisa Haunio ja Pauliina Alanko. Kahvitarjoilu. Family Tuesdays, Perheiden tiistai 31.8. lähtien klo 13.15–15. Ks. lisää tämän lehden Internationalpalstalta. Tulossa! ”Kävele naiselle ammatti” -tapahtuma 5.9. ILM.: www.naistenpankki.fi/tapahtumat/ kavele-naiselle-ammatti-espoosuvela/ Musiikkia Suvelan kappelissa syksyllä 2021. Jos koronatilanne sallii, Suvelan kappelissa alkaa su 29.8. konserttisarja. Ks. lisää tämän lehden Kirkoissa soi -palstalta ja seuraa ilmoitteluamme. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Perhekerho alk. to 26.8. klo 10–11.30. Toivon Talk Show. Videoita Espoon tuomiokirkkoseurakunnan YouTube-kanavalla. Parien rukouspiiri kaikenlaisille pareille. TIED. Lavonen, 040 5287 491 ja Arponen, 0400 296 381.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.8.

www.viherlaaksonkappeli.fi.

UNELMAN KAMMARI ETSII VAPAAEHTOISIA! Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä: eeva.isomaki@evl.fi, tai 050 438 0189.

PIENI PYHIINVAELLUS Espoo-päivän pyhiinvaellus 28.8. klo 10–14 Auroran kappelilta Suvelan kappeliin. Keittolounas 5 e. ILM. viim. 23.8.: marja.malvaranta@evl.fi, 040 5311 040.

TIETOTURVAKOULUTUS IKÄIHMISILLE JA MUILLEKIN Teamsin välityksellä to 19.8. kello 10–12. Tilaisuus on maksuton. Jos sinua kiinnostaa internet, mutta tietoturva mietityttää, tule mukaan koulutukseen. ILM. viim. 17.8.: minna.martiskainen@evl.fi. Ilmoittautumisen jälkeen saat Teams-linkin tapahtumaan.

PERHE JA PARISUHDE Parista perheeksi -ilta ensimmäistä lastaan odottaville to 12.8. klo 17 Kirkonkympissä. Illat ovat osa neuvolan perhevalmennusta, ja niihin voi osallistua myös vauvan syntymän jälkeen. Kirsi Kanerva, 050 5110 165. Isät! Ke 18.8. klo 18 Suvelan kappelissa. On lapsesi sitten taapero tai murkku, isäryhmässä saat voimia ja vertaistukea perhearkeen. TIED. Juha Määttänen, 044 2955 965. Tanssi vauvan kanssa on n. 2–12 kk:n ikäisen vauvan ja vanhemman yhteinen liikuntahetki. Kokoontuu ma 23.8. alk. klo 13.30–15 Kalajärven kappelissa. Hoitomahdollisuus yli 2-v-sisaruksille ryhmän ajaksi. Maksuton. TIED. mia.blomstedt@ evl.fi, 050 432 7501. Family Tuesdays, Perheiden tiistai Suvelan kappelissa 31.8. alkaen klo 13.15–15. Ks. lisää tämän lehden International-palstalta. Perheiden retkipäivä su 5.9. klo 10–17 Hvittorpiin. Yhdessäoloa ja vapaata ohjelmaa, ruokailu, saunaja uintimahdollisuus. Hinta 5 e, perhe 15 e. ILM. viim. 16.8.: www. espoonseurakunnat.fi. TIED. 050 4341 063, anna.lahtinen@evl.fi. Rakastava valinta -viikonloppuseminaari 10.–12.9. Hvittorpin leirikeskuksessa. Tule mukaan yhdessä kumppanisi kanssa. ILM. JA TIED. viim.18.8.: miia.korttila@ evl.fi, 050 5836886, tai anna. lahtinen@evl.fi, 050 4341063. Keskusteluapua parisuhteen ja kasvatuksen kysymyksissä puhelimitse, Teamsissä, sähköpostitse tai tapaamisissa ajanvarauksella. Ota yhteyttä ark. klo 9–15 tai jätä yhteydenottopyyntö: outi.wenell@ evl.fi, 040 5474 146, tai kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165. Silta – huojenna huolia. Varaa keskusteluaika Suvelan kappeliin: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165.

Tulossa! Parisuhteen pysäkit alk. 12.10, Parisuhdepäivä kehitysvammaisille 23.10. ja Parisuhteen palikat -verkkokurssi pariskunnille lokakuussa. Seuraa ilmoitteluamme! TIED. outi.wenell@evl.fi, 040 5474 146.

PERHEKERHOT ALKAVAT 16.8. Lasten ja vanhempien yhteiset perhekerhot alkavat kappeleilla, katso tarkemmin kappelien kohdalta.

MUSKARIIN! Vielä mahtuu: www.espoonseurakunnat.fi/muskarit. Muskarit aloittavat toimintansa to 19.8.

KUOROT Exodus-kuoro nuorille ja nuorille aikuisille alk. to 12.8. klo 18.30 Espoon tuomiokirkon srk-talolla, uudet laulajat tervetuloa klo 18! Ei koelaulua. TIED. anna-liisa.haunio@evl.fi, tai 040 7652160. Sekakuoro Chorus Domus alk. to 2.9. klo 18 Kauklahden kappelissa. TIED. kanttori Marja-Liisa Talja, 040 546 5192. Chorus Gaudete, kuoro kaikille Espoon tuomiokirkossa parittomien viikkojen to alk. 2.9. klo 18–19. Tervetuloa ilman koetta ja ilmoittautumista! TIED. leena.talvio@ evl.fi, tai 040 531 1034. Laaksolahden lauluryhmä aloittaa harjoittelunsa 8.9. klo 18 Laaksolahden kappelissa ja kokoontuu parillisina viikkoina. TIED. Kari Jutila, 041 439 0127.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Keskusteluapua ma–pe klo 9–15 perhetyönohjaajat: kirsi.kanerva@ evl.fi, 050 5110 165, ja outi.wenell@ evl.fi, 040 5474 146. TukiChatti arkisin klo 15–18. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501.

DIAKONIAN AJANVARAUS Kaipaatko tukea tai apua vaikeassa elämäntilanteessa? Soittamalla vahtimestarille arkisin klo 9–14, 040 502 4838, voit tiedustella päivystävän diakoniatyöntekijän yhteystiedot, jos et tavoita oman asuinalueesi työntekijää.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter: @EspooEtSrk www.espoonseurakunnat.fi

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Sode, Soukantie 13 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Toivon Tori, Soukankaari 8 B

Seuraamme koronarajoituksissa ajankohtaisia viranomaismääräyksiä ja toimimme niiden mukaisesti.

VERKKOKIRKOT Jumalanpalvelukset su klo 11 ja arkiaamujen Toivon rukoushetket klo 8.50 suoratoistetaan sivulle facebook.com/espoonlahdenseurakunta.

MESSU Hila 3 -rippikoulun konfirmaatio la 14.8. klo 11 kirkko. Lehti, Yli-Jaskari. Koivikko 3 -rippikoulun konfirmaatio la 14.8. klo 14 kirkko. Olli, Yli-Jaskari. Messu su 15.8. klo 11 kirkko. Olli, Yli-Jaskari. Messu su 15.8. klo 17 Soukan kappeli. Rotko, Pellikka. Messu su 22.8. klo 11 kirkko. Puukko. Messu su 22.8. klo 17 Soukan kappeli. Ylisuutari, Yli-Jaskari. Lähimmäisen päivän messu su 29.8. klo 11 kirkko. Kärhä, Ojala. Messu su 29.8. klo 17 Soukan kappeli. Olli, Puukko.

TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus puhelimitse arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe kirkko, vuoronumerot klo 8.40–9. Seurakuntamme alueella asuville. Meren ja taivaan välillä, avoin keskusteluryhmä mielenterveyden tueksi to klo 14–15.30 Meriemy, Merenkäynti 3, 19.8. alkaen, paritt. vkot. Päihdejatkoryhmä ke klo 18.30–20 Soukan kappeli. Ryhmässä vertaisohjaaja. Pappi päivystää klo 9–21 numerossa 050 432 8496.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ Diakonialounas 16.8. alkaen ma ja to klo 12–13 kirkko (lipunmyynti klo 11.30–12.30) ja ti klo 11–12 Soukan kappeli (lipunmyynti klo 10.30– 11.30). Aikuiset 3 e, 3–14 v. 1 e.

Aamupala 7.9. alkaen ti klo 9–10 kirkko. Maksuton/vapaaehtoinen maksu.

MEILLÄ RUKOILLAAN Toivon rukoushetki: tovi virren, rukouksen ja Sanan parissa arkiaamuisin klo 8.50 kirkko sekä sivulla www.facebook.com/espoonlahdenseurakunta. Verkkoraamis ti 14–15 Teams. Käydään keskustellen läpi tulevan sunnuntain jumalanpalveluksen teemaan liittyvä evankeliumiteksti, jonkun vuosikerran mukaan. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@ evl.fi. Aamurukous koko maailman puolesta ke klo 6.30–7.30. Linkki tapahtumakalenterissa johdattaa Teamsin ryhmään, johon voi tuoda omia rukousaiheita. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/tekstiviesti inke-ri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

TEE HYVÄÄ OSTAMALLA Kirpputorimme Toivon Tori on avoinna to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B, kerrostalon alakerta. Tuotto seurakuntamme lähetystyölle.

OLLAAN IHAN PIHALLA Lauletaan kesäisiä lauluja la 14.8. klo 17 kanttori Krista Pellikan johdolla kirkon pihalla. Päätteeksi pullakahvit, ota oma kahvimuki mukaan. Siunattuna koulutielle Ekaluokkalaiset ja opettajat siunataan ma 16.8. ja ti 17.8. klo 18 kirkko. Pastori Essi Aalto, kanttori Elja Puukko ja Krista Pellikka, seurakunnan nuorisotyönohjaajia ja lastenohjaajia sekä koulujen opettajia. Jäätelötarjoilu. Tervetuloa perheet, kummit ja muut läheiset. www.suuremmansuojassa.fi. Maanantain tilaisuuteen kutsutaan koulut: Eestinkallio, Latokaski, Maininki, Meritori, Nöykkiönlaakso ja Saunalahti. Tiistain tilaisuuteen kutsutaan koulut: Iivisniemi, Kantokaski, Laurinlahti, Martinkallio, Koulumäki ja Soukka

TAVATAAN TAAS! Raamattu ja rukous -ilta pe 20.8. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila, paritt. vkot. Infotilaisuus suomen kielen opettamisesta kiinnostuneille ke 25.8. klo 18 kirkko. Haluatko tutustua eri kulttuureista ja kieliryhmistä tuleviin ihmisiin? Infotilaisuudessa kuulet lisää. Seitsemän seurakunnan körttiilta ke 25.8. kello 18 Hvittorp. Iltateet ja -kahvit klo 18 alkaen Herättäjä-Yhdistyksen hyväksi. Siioninvirsiseurat alkavat klo 19. Seuroissa puhuvat Simo Juntunen, Hans-Christian Daniel, Erkki Koivu-

salo ja Irene Ojansuu. Lähetystyön intensiivikurssi ”Kairos” to 26.8. klo 18 verkossa. Tied. Eveliina Roznovski. Kahvitellaan yhdessä! Seurakuntakahvila joka ke klo 13–15 kirkko, alk. 1.9. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille.

MUSIIKKIA Urkukonsertti ke 25.8. kello 18 kirkko. Italialainen urkutaiteilija Giampaolo di Rosa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

YHTEISVASTUU Tehdään hyvää pelaamalla! Golf-kilpailu pe 27.8. Gumböle Golf. Lue lisää nettisivulta https://www. espoonseurakunnat.fi – Osallistu – Yhteisvastuu. Kisa on avoin kaikille Green Cardin suorittaneille. Tapahtuma on myös facebooksivuillamme. Yhteisvastuun lipaskeräys pe 10.9. klo 13–21 kirkko ja la 11.9. klo 8–16.30 Soukan kappeli. Ilmoittaudu kerääjäksi: Marja-Liisa Kiiski, p. 050 375 2585.

SUOMEN LUONNON PÄIVÄ Juhlistetaan Espoo-päivää ja Suomen luonnon päivää la 28.8. klo 14–19 Velsko-lassa. Melontaa, polkujuoksua, geokätköilyä, metsäkirkko ja monenlaista puuhaa lapsiperheille.

PIKKUVÄELLE Muskareissa on vielä tilaa! Ilmoittautuminen auki verkossa koko kesän ajan. Perhekerhot alkavat ma 16.8. Uutuutena metsäperhekerho, liikuntaperhekerho ja kaiken ikäisten raamattupiiri. Katso tarkempi aikataulu ja paikkatiedot verkosta. Kirjepyhäkouluun voi liittyä milloin vain! Lapsi saa maksutta n. 6–7 kertaa vuodessa pyhäkoulukirjeen, jossa raamatunkertomus, värityskuva ja askarteluideoita. Ilmoita lapsesi mukaan: maija. aapakari@evl.fi. Kerro viestissä vanhemman nimi, lapsen nimi, ikä ja osoite.

JOTAIN PUUHAA LAPSELLE KOULUN JÄLKEEN Soukan kappelin ja Kaskikappelin iltapäiväklubeissa ohjattua toimintaa alakouluikäisille välipalan kera. Ilmoittautuminen auki verkossa koko kesän ajan.

NUORET Nuortenillat perjantaisin Sodessa klo 17–22. Iltahartaus tiistaisin ig-livessä klo 21.30.

TÄSSÄKÖ TÄMÄ ELÄMÄ ON? Alfa-kurssi to 16.9.–25.11. klo 18–20 kirkko. Avoin jokaiselle, joka haluaa tietää, mistä kristinuskossa on

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.8.

kysymys. Opetusta, keskustelua ja yhdessäoloa kevyen ruokailun ääressä. Alfan aikana lapsille oma kerho, jossa huippukivaa puuhaa osaavien ohjaajien kanssa. Tied. ja ilm. viim. 14.9. inkeri.oinonen@evl. fi, 050 583 6883.

TERVEESTI TASAPAINOSSA – MITÄ SE ON? Satu Lähteenkorva, psykologi, tunnetaan käytännönläheisenä ja rohkeana puhujana. Pysähdytään ihmisyyden äärelle: näkemään, mikä meissä kaikissa on samaa ja mikä tasapainon kannalta yksilöllistä ti 21.9. klo 18.30 kirkko. Tilaisuudessa esitellään ti 5.10. alkavaa Krito-toimintaa. Voit jättää yhteystietosi, mikäli haluat mukaan Krito-ryhmään.

KAIPAATKO LISÄÄ YMMÄRRYSTÄ ITSESTÄSI? Ulla Kakko (vas.) ja Sari Vikström-Kivioja kannustavat jokaista nukkumaan välillä ulkona.

Tiesitkö?

Yö ulkona valpastuttaa aistit Suomen luonnon päivän tapahtumaan ja Nuku yö ulkona -tempaukseen voi osallistua Velskolan leirikeskuksessa.

TEKSTI KATRI TARKKALA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

lokuun viimeisenä lauantaina on kaksin verroin aihetta juhlaan, kun Espoopäivän lisäksi vietetään valtakunnallisesti Suomen luonnon päivää. Tänä vuonna luonnon juhlimiseen osallistuvat myös Espoon seurakunnat, jotka järjestävät yhdessä Velskolan leirikeskuksessa Suomen luonnon päivän tapahtuman. Ohjelmatarjontaan kuuluu muun muassa geokätköilyä, polkujuoksua, perinneleikkejä, saunomista ja äänimaljarentoutusta. PÄIVÄ HUIPENTUU yön yli jatkuvaan Nuku yö ulkona -tempaukseen, joka on osa Suomen Ladun järjestämää kampanjaa. − Olisi tärkeää, että seurakunnissa liityttäisiin rohkeasti valtakunnallisiin tempauksiin. Näin voitaisiin tuoda näkyväksi sitä, että kirkko on osa koko yhteiskuntaa ja haluaakin olla. Emme ole missään omassa lokerossamme, vaan haluamme olla osa ihmisten arkea ja elämää, sanoo Espoonlahden seurakunnan nuorisotyönohjaaja Ulla Kakko. Kakko on ollut päävastuussa tapahtuman järjestämisestä yhdessä Espoon tuomiokirkkoseurakunnan erityisnuo-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2021

risotyönohjaajan Sari Vikström-Kiviojan kanssa. Myös idea lähti heiltä. − Mietin, millaiseen tapahtumaan haluaisin itse osallistua. Luulen, että tällä voidaan tavoittaa myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät tavallisesti osallistu seurakunnan toimintaan. Olen havainnut, että luontohengellisyys on nouseva trendi, jonka potentiaalia voisimme hyödyntää seurakunnissa enemmänkin, Kakko sanoo. Nuku yö ulkona -tapahtuma on Kakon mukaan hyvä tilaisuus kokeilla ulkona nukkumista erityisesti, jos ajatus jännittää. Seurakunta järjestää osallistujille yöpymispaikaksi teltan tai riippumaton, ja vertaistukea paikalla riittää. Retkeilyä ahkerasti harrastava Kakko nukkuu itse ulkona säännöllisesti ja on sitä mieltä, että jokaisen tulisi tehdä niin. − Ulkona nukkuu pääsääntöisesti hyvin, kun on raikas ilma ja helppo hengittää. Silloin pääsee myös askeleen lähemmäs luontoa. Aistit valpastuvat ja voi nähdä, ja kuulla jotain sellaista, mitä ei päiväsaikaan koe. Yöaikaan luonto näyttää itsestään aivan uuden puolen. Suomen luonnonpäivän tapahtuma ja Nuku yö ulkona la 28.8. Jälkimmäiseen ilmoittautumiset 15.8. mennessä osoitteessa www.espoonseurakunnat.fi/suomenluonnonpaiva/nuku-yo-ulkona.

Kristillinen vertaistukiryhmä (Krito) ti 5.10.–14.12. klo 18.30–20.15 kirkolla. Ryhmässä käytettävän Mirja Sinkkosen ja Paula Tähtisen kirjan Toiveena sisäinen paraneminen voi ostaa tai lainata seurakunnalta. Tied. ja ilm. Ritva Suomalainen 040 733 6552.

LEIRIELÄMÄÄ Perheleirillä yhteistä puuhaa ja tehtäviä, rentoutumista ja keskustelua aikuisille 10.–12.9. Hilassa. Hinta aikuiset 40 e, lapset yli 3-v. 20 e. Ilm. 20.8. saakka espoonseurakunnat.fi/espoonlahti/perhe-japarisuhde. Tied. tanja.routama@ evl.fi. Isovanhempien ja lastenlasten leiri 18.–19.9. Velskolassa. Iloista ohjattua yhdessäoloa. Hinta aikuiset 30 e, lapset yli 3-v. 15 e. Ilm. 22.8. saakka leena.jarvinen@evl.fi, 041 535 6190.

RYHMÄ LÄHEISENSÄ MENETTÄNEILLE Sururyhmä alkaa 16.9. klo 18–19.30 ja kokoontuu kahdeksan kertaa. Tied ja ilm. 26.8.–9.9. diakoni Eija Siivonen, 041 534 1706 sekä 1.9–9.9. pastori Mira Kohijoki 040 567 0506.

Leppävaaran seurakunta

Venäjänkielinen iltakirkko ti 17.8. klo 19.30 Perkkaan kappeli. Kesäehtoollinen to 19.8. klo 18 klo 18 Karakappeli. Rissanen, Latvanen. Messu su 22.8. klo 11 Leppävaaran kirkko. Koskela, Raiskio, Latvanen. Pyhäpuhetta-audiohartaus julkaistaan sunnuntaisin klo 9 Leppävaaran seurakunta -YouTubekanavalla ja Spotifyssa. Venäjänkielinen iltakirkko ti 24.8. klo 19.30 Perkkaan kappeli.

PARKIT 2.–6.-luokkalaisille klo 13–16 tiistaisin Siivessä ja torstaisin Uutussa. Uusia kavereita, leikkiä, läksyjä, välipala ja hartaus. Ilmoittaudu mukaan viim. 23.8. nuortensiipi.fi. Parkit alkavat 24.8.

KOULULAISTEN KERHOT Uuden harrastuksen aika? Maksuttomia kerhoja koodailusta kokkaukseen 7–14-vuotiaille. Kerhoja ohjaavat vapaaehtoiset nuoret ja aikuiset. Tutustu ja ilmoittaudu mukaan 24.8. alkaen nuortensiipi.fi. Kerhot alkavat 6.9.

MUSKARIKUORO HUISKE Lauluenergiaa! Maksuton kuoro 5–7-vuotiaille joka to klo 16.45– 17.30 Uutussa, alk. 3.9. Kuoroa ohjaa muskariope Essi Nyyssönen. Ilm. espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/musiikki/ muskarit.

4.–7.LUOKKALAISTEN LEIRI Ulkoilua, pelailua, hyvää ruokaa. Viikonloppuleiri 24.–26.9. Hvittorpissa. Ilm. viim. 29.8. nuortensiipi. fi. Hinta 35 € sis. kuljetuksen, täysihoidon, ohjelman ja tapaturmavakuutuksen.

PÄIVÄLEIRI SYYSLOMALLA Puuhaa syyslomaan koululaisille! Ma–pe 18.–22.10. klo 10–15 Siipi. Omat eväät mukaan. Ilm. viim. 26.9. nuortensiipi.fi.

VAUVAKERHOT Tilaisuus tutustua muihin vanhempiin ja jakaa kokemuksia vauva-arjesta. Ma klo 13–15 Lasten kappeli Arkki. Ti klo 13–15 Leppävaaran kirkko. Alk. 16.8.

Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @lMinisiipi IG & YouTube @minisiipi

PERHEKAHVILA

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET

Avointen ovien paikka tulla ja mennä, lapsen kanssa tai ilman. Lapsille on leikkipaikka. Tarjolla pientä purtavaa. Ma klo 17–19 Lasten kappeli Arkki. Alk. 30.8.

Messu su 15.8. klo 11 Leppävaaran kirkko. T. Salo, Rissanen, Hyry.

Vaihda kuulumisia muiden lapsiperheiden kanssa. Askartelua, leikkiä ja mukavaa yhdessäoloa sekä lapsille että heitä hoitaville aikuisille. Ti klo 9–11.30 Leppävaaran kirkko. Ke klo 9–11.30 Karakappeli. To klo 9–11.30 Uuttu. Alk. 17.8.

ISÄKAHVILA

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.8.

ILTAPERHEKAHVILA

Wesslund, esiintyvät ke 25.8. 19 Olarin kirkossa. Vapaa pääsy henkilömäärärajoitusten mukaan, max 110 hlöä esiintyjät mukaan lukien. Pohjoismaiseen kirkkomusiikin symposiumiin liittyvien konserttien ohjelma koostuu pääosin suomalaisesta musiikista. Mukana myös muualta Euroopasta ja pohjoismaista kotoisin olevia lauluja.

To 19.8. klo 10−12 Teamsissa. Ilm. viim. 17.8.: minna.martiskainen@ evl.fi. Katso lisätiedot koulutuksesta Yhteiset-palstalta.

ne seurakuntien verkkosivuilta espoonseurakunnat.fi ja FB-sivuilta. Pyrimme aloittamaan syksyn toimintakauden, mikäli se kokoontumisrajoitusten puitteissa on mahdollista. Aikuisten, perheiden ja lasten kiinteiden pienryhmien toiminnan aloittamisesta tiedotetaan suoraan ryhmäläisille. Messun vietto: Messu alkaa kesällä klo 11. Kirkkosalissa voi olla 80 henkeä + seurakuntasalissa 30 henkeä. Henkilökunta ja vapaaehtoiset opastavat messuun tulijoita. Messu pyritään myös suoratoistamaan netissä: youtube.com/user/ Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Kokoontumisrajoituksista johtuen konfirmaatiomessut on tarkoitettu ainoastaan konfirmoitaville ja heidän läheisilleen.

SYDÄMENI LAULUT

MESSU

Yhteislaulutilaisuus Leppävaaran kirkon pihalla to 12.8. klo 18. sateen sattuessa kirkkosalissa.

Messu su 15.8. klo 11 Olarin kirkossa ja verkossa. Ansamaa, Hartikainen Niinikoski. Cityriparin konfirmaatiomessu la 21.8. klo 10 Olarin kirkko. Malinen, Kruus, Samila, Hakomäki. Konfirmaatiomessu on tarkoitettu ainoastaan konfirmoitaville ja heidän läheisilleen. Anjalan rippikoulun konfirmaatiomessu la 21.8. klo 14 Olarin kirkko. Samila, Kruus, Malinen, Hakomäki. Konfirmaatiomessu on tarkoitettu ainoastaan konfirmoitaville ja heidän läheisilleen. Messu su 22.8. klo 11 Olarin kirkossa ja verkossa. Kruus, Malinen, Hakomäki

Pe 20.8. alkaen klo 9.30–11 Matinkappelilla mikäli kokoontumisrajoitukset sallivat. Perhekerhossa lauletaan, leikitään ja keskustellaan päivän aiheesta. Leikkihuone käytössä. Tiedustelut mia.silvola@ evl.fi, 050 576 4891.

Uutta! Tule pelailemaan, leikkimään tai vaikka vain hengailemaan muiden perheiden kanssa. Kahvia ja pientä purtavaa. Ti klo 17–18.30 Leppävaaran kirkko. Alk. 7.9.

NAISTEN KESÄSAUNAT Hvittorpin rantasaunalla (Hvittorpintie 245, Masala) ma 16.8. ja 30.8. klo 18−21. Lämpöinen sauna, virkistävä vesi, iltapala, yhteinen hiljentynen sekä keskustelua ja mukavas yhdessäoloa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Eliisa Lassila, p. 040 715 9250 (myös tekstiviesti).

TIETOTURVAKOULUTUS IKÄIHMISILLE

KANSAINVÄLINEN TZKUORO TZ-kuoro kokoontuu jälleen syksyllä toiminnan avautuessa tiistaisin klo 18 Perkkaan kappelissa (alk. 17.8. Lisätietoja: vadim. rozhnovskiy@evl.fi.

ARABIANKIELINEN RAUHAN KUORO Kuoro kokoontuu KilonRistissä parillisten viikkojen lauantaisin klo 17 (alk. 28.8.). Vastuuhenkilö Mirna Nadra, mirna.nadra@evl.fi. Lastenhoitomahdollisuus.

SOIVA KESÄPÄIVÄ Jouko Harjanne, trumpetti ja Satu Ranta, urut esiintyvät kesäkonserttisarjan päätöskonsertissa ”Spiritual Trumpet” to 19.8. klo 12 Leppävaaran kirkossa. Konsertti on avoin yleisölle, kirkkosalissa noudatetaan turvallisuusohjeita. Muutokset mahdollisia, tiedot päivitetään verkkosivuille. Vapaa pääsy.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta

TOIMINNAN RAJOITUKSET Noudatamme kulloinkin voimassa olevia kokoontumisrajoituksia ja tilojen enimmäismääriä turvavälein ja -suosituksin. Varmista tilan-

TIETOTURVAKOULUTUS IKÄIHMISILLE JA MUILLEKIN Kiinnostavatko sinua internet ja tietotekniikka mutta tietoturvaan liittyvät asiat mietityttävät? Tervetuloa tietoturvakoulutukseen Teamsin välityksellä to 19.8. klo 10–12. Kutsumme mukaan erityisesti Digikinkereille osallistuneita ja muita espoolaisia ikäihmisiä. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset: minna.martiskainen@evl. fi viim. 17.8.

PYÖRÄLLÄ PÄÄSTÄÄN Hyvän mielen pyöräilytapahtuma mielenterveyskuntoutujille ja heidän omaisilleen. Lähtö Olarin kirkon pihasta to 26.8. klo 16 (kokoontuminen klo 15:30). Ajamme Lapinlahden Lähteelle klo 17 mennessä. Sadonkorjuujuhlaohjelmaa ja keittoruoka. Takaisin Olariin lähdetään klo 20. Edestakainen matka n. 20 km. Ilmoittautumiset: Aapo Rikala, ma 23.8. klo 9–14 p. 050 4380 238 tai sähköpostilla: aapo.rikala@evl.fi.

NUORISO KUOROKONSERTTI Sancti Amici & Frida, joht. Minna

KOKO PERHEEN ILTAMUSAT Ke 18.8. alkaen klo 17.30–19.30 Olarin kappelilla, mikäli kokoontumisrajoitukset sallivat. Aloitetaan yhteisellä lauluhetkellä, jonka jälkeen lapset voivat siirtyä lastenohjaajan kanssa leikkihuoneeseen aikuisten jatkaessa lauluja. Tiedustelut leila.saarela@evl.fi, 050 432 7517.

PERHEKERHO

KESÄKÄVELY Lähtö Olarin kirkon sisäpihalta ke klo 13–14. Lenkin jälkeen kahvit Olarin kirkon sisäpihalla. Matinkappelilta toinen lenkki to klo 13–14. Ota mukaan oma termarikahvisi! Teemme rennon kävelylenkin osallistujien toiveita kuunnellen lähiympäristöön. Huomioimme turvavälit ja muut viranomaisten ohjeet.

TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus: ti klo 10–12, p. 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Contact deacon on Tuesdays 10–11 by phone 050 4329368 or via email. Papin Puhelin ma–su 9–21, 040 547 1857. TukiChat avoinna arkisin klo 15–18 verkkosivuilla www.espoonseurakunnat.fi.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Mankkaantie 2–4 A 17, tavoitat puhelimella ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Koronatilanne aiheuttaa edelleen muutoksia seurakunnan toimintaan. Tarkentuneet tiedot löytyvät nettisivuiltamme tai soittamalla vahtimestarille, p. 09 8050 4460. Koronapandemiasta johtuvat kokoontumisrajoitukset määrittelevät seurakuntalaisten mahdolli-

suutta osallistua jumalanpalveluksiin.

JUMALAN PALVELUKSET SUORATOISTONA Suoratoistot ovat katsottavissa verkko-osoitteessa facebook.com/ Tapiolanseurakunta Messu Otaniemen kappelissa su 15.8. klo 10.15. Ristimäki, Kallio, Innala. Messun jälkeen on mahdollista tulla ehtoolliselle klo 11.30 asti. Messu Otaniemen kappelissa su 22.8. klo 10.15. Zitting, Hatakka, Jokivuori. Messun jälkeen on mahdollista tulla ehtoolliselle klo 11.30 asti. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 8 Virsu. Arkiaamun pysähtyminen. Mahdollisuus yksityiseen ehtoolliseen viikkomessun jälkeen. Noudatamme kävijärajoituksia. Otaniemen kappeli on tiistaisin auki hiljentymistä varten klo 13–18.

KESKIPÄIVÄN RUKOUSHETKI Arkipäivän hengähdyshetki verkossa Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla ma, ke ja pe klo 12.

LAPSET JA PERHEET Ajankohtaiset tiedot Facebook: Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet, Instagram: Siunauksen sadetta. Avoin aamu: Vauvatreffit ma 16.8. ja 23.8. kl 9.30−12.00 Virsu. Vauvojen ja taaperoiden moikkauspaikka vierailijoita. Aamuissa mukana lastenohjaajat Sari ja Pirkko. Avoin perhemuskari ti 17.8. ja 24.8. klo 9.30 Virsu Mukavaa touhua ja yhdessäoloa. Klo 10 kokoonnumme yhteiseen muskarihetkeen Mukana muskariopettaja Liisa ja lastenohjaaja Sari.

GOSPELKIDS-KUORO Kuoron syyskauden startti ma 23.8. klo 17 Virsu. Kaikenkieliset ja -ikäiset lapset ovat tervetulleita. Ekalla kerralla jätskitarjoilu! Ei pääsykoetta, into laulamiseen riittää. Ohjelmistossa mm. suomen- ja englanninkielisiä reippaita hengellisiä lauluja. Esiintymiset bändin säestyksellä.

ESPOO-PÄIVÄN OHJELMAA Tapiolan seurakunta on mukana Espoo-päivässä la 28.8. Ohjelmaa Virsun edessä klo 10−14. Kirppari Yhteisvastuukeräyksen hyväksi, riksakyytejä klo 11−12 ja Kävele naiselle ammatti klo 13. Naisten pankin toiminnasta ja Kävele naiselle ammatti -keräyksestä voit tulla kuulemaan Virsun luokse, Tapiontori 3 B:hen.

ESPOO-PÄIVÄN KAUPUNKIPYHIINVAELLUS Tapiolasta Karhusaaren kautta Otaniemeen la 28.8. klo 15. Lähtö-

paikkana on Tapiolan kirkon vieressä oleva uurnalehto. Kuljemme matkan jalkaisin, ja vaelluksen aikana on pieniä pysähdyksiä ja rukoushetkiä. Otaniemessa vaellus päättyy yhteiseen messuun Otaniemen kappelissa. Tervonen, Tiihonen.

SUOMEN LUONNON PÄIVÄ JA NUKU YÖ ULKONA Velskolassa la 28.8. Katso lisätiedot Yhteiset-palstalta.

EROSTA ETEENPÄIN Älä jää yksin! Erosta eteenpäin -vertaistukiryhmä kokoontuu jälleen syyskaudella 5 kertaa joka toinen viikko alkaen viikolla 37 (13.9. alkava vko) koronasuositusten puitteissa. Viikonpäivä varmistuu elokuussa. Ryhmä kokoontuu Olarin kirkolla, Rälssitilankuja 1, klo 17.30–19.15. Ryhmään mahtuu 6–8 avo- tai avioeron läpikäynyttä. Vertaisryhmässä käsittelemme mm. eron aiheuttamaa kriisiä, tunteita, voimavaroja ja muutosta. Maksuton. Ryhmän ohjaajina ovat psykoterapeutti Raija Krusius ja perhetyöntekijä, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava. Tied. ja ilm. viim. 31.8.: kristiina.larjava@evl.fi, p. 050 358 1064.

AIKUISRIPPIKOULU Aikuisrippikouluryhmä alkaa to 9.9. klo 18. Jäikö rippikoulu väliin 15-vuotiaana tai mielessä kirkon jäseneksi liittyminen? Rippikoulun voi käydä myös aikuisena toisten aikuisten kanssa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: erika.kallio@evl. fi, p. 040 547 1864.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi. Keskusteluapua oman elämän kipupisteisiin sekä parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksiin: perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitajaterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti ja pe 10-14, ke 12-14, to 10-16 puhelimitse ja s-postitse kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

PÄIVITETYT TIEDOT VERKOSSA Tarkista ajantasaiset tiedot verkosta: www.kauniaistenseurakunta.fi. Srk:n tilaisuudet voidaan

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.8.

järjestää kun riittävästä etäisyydestä, hyvästä hygieniasta ja kasvomaskin käytöstä huolehditaan. Kauniaisten kirkkoon (kirkkosali + alasali) mahtuu yhteensä 100 henkilöä ja kirkon yläsaliin 40 hlöä, niin että riittävä etäisyys toteutuu.

EKALUOKKALAISTEN KOULUTIELLE SIUNAAMINEN To 12.8. klo 18.30 Kauniaisten kirkolla.

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KLO 10 KAUNIAISTEN KIRKOSSA Su 15.8. Mimosa Mäkinen ja kantt. Anna Marte. Su 22.8. saarna Arto Laitinen, liturgia Anna-Kaisa Tuomi ja kantt. Teija Palolahti.

Elämänkaari ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA Kastetut Ellen Ailiina Ahlqvist, Elma Amalia Anttila, Ajsel Meriem Dalipaj, Emilia Eevi Lydia Engström, Samu Oliver Fleege, Philip Veikko Emile Germain, Noel Johannes Haavisto, Rico Daniel Hartikainen, Siiri Alina Heikkinen, Sulo Tapani Christoffer Hietanen, Aliina Maria Victoria Huuhka, Otso Onni Olavi Hyrskylahti, Otso Onni Evert Hyväkkä, Alexander Elia Häkkinen, Nea Sofia Isotalo, Iines Aleksandra Kakko, Elli Elisabet Karppinen, Thelma Lovisa Keinänen, Joa Juska Oliver Koho, Eero Antero Koivisto, Pihla Ilona Koivula, Ebba Lyydia Kolmonen, Minessa Kristiina Korpela, Vivian Senni Unelma Kuosmanen, Pyry Okko Kämäräinen, Alma Aurora Laakkonen, Elmo Herman Lahti, Jooa Aapo Olavi Lappalainen, Edea Annemi Linnea Lehtinen, Inna Elviira Lehtisaari, Minea Elli Sofia Liljeqvist, Janne Olavi Lotvonen, Freya Aleksandra Luts, Armi Irinja Lähteenmaa, Oiva Ari Ensio Merilahti, Elmo Onni Johannes Mäki, Eedit Ilona Susanne Mäkinen, Iida Ella Ilona Mäkinen, Edvin Toivo Vilhelm Niiranen, Amanda Hilkka Nikkanen, Mico Martin Oskari Nissinen, Mimosa Anne Kristiina Nykänen, Matilda Aino Maria Ohvo, Nelli Eveliina Paltto, Santtu Elmeri Pietikäinen, Vilho Sakari Tapio

VOHVELIKESTIT KIRKONMÄELLÄ To 26.8. klo 17. Lapsikuoro Singing Suns ja äitikuoro Änglaklang esiintyvät, leikkejä ja toimintaa leikkipuistossa kaikenikäisille. Vohveli ja juoma 3 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi (käteismaksu). Järj. suom. ja ruots. srk.

PERHEKERHO JA NALLEKERHO Perhekerho aikuisille ja lapsille Sebastoksen toimitilassa maanantaisin alk. 23.8. klo 9.3011.00. Yli 1 v. voivat osallistua Nalle-kerhoon lastenohj. kanssa. Kerhoon ilmoittaudutaan (ryhmän koko rajattu) os. susan.hackman@evl.fi. Ilmoita: oma nimesi, lapsen/lasten nimi ja ikä, puh.nro sekä mahd. ruokavaliot. Lapsille sisätossut mukaan. Lisäinfoa: www.kauniaistenseura-

Pohjonen, Eetu Veikko Oskari Pyhältö, Amanda Maaria Rastas, Veronica Lumi Maria Rautiainen, Augusti Paavali Roukanoja, Aada Emilia Rydell, Eeli Olavi Salosaari, Veea Alisa Sandqvist, Aida Anilia Santala, Mauno Kalevi Sihvonen, Robin Ernst Sirk, Romet Johannes Sirk, Jesper Mikias Joakim Solja, Juuso Kiprotich Sugut, Asta Kristiina Tammilehto, Iida Aurora Tervo, Siiri Sarlotta Ilkantytär Tienvieri, Leevi Juho Valtteri Tuunanen, Aamu Ellen Veijola, Urho Aatos Vekkeli, Matilda Elisabeth Vänttilä, Eelis Oliver Marila. Avioliittoon aikovat Eero Aleksi Irpola ja Elisa Anna Maria Schrall, Petri Markus Aleksander Kaukiainen ja Laura Susanna Moisio, Onni-Pekka Johannes Lappalainen ja Ella Annika Emilia Lohi, Joonas Samuel Lindström ja Anni Sofia Ala-Outinen, Santeri Tuomaanpoika Nousiainen ja Tia Sofia Andersson, Antti Juhani Uimaniemi ja Sini-Tuulia Vitikainen, Ari Olavi Vilenius ja Katja Kaarina Vuorinen. Hautaan siunatut Anja Helena Aaltonen 73 v,Risto Olavi Altela 82 v, Markku Kristian Björkqvist 48 v, Elsa Bäckman 92 v, Tuija Irmeli Haverinen 62 v, Hannu Olavi Helakorpi 69 v, Kari Pekka Hilesmaa 59 v, Raija Marjatta Huomanen 59 v, Henri Veikko Mikael Isomursu 38 v, Salomo Tapio Jokiranta 85 v, Taava Kaarina Jormula 75 v, Lars Lennart Teodor Jung 69 v, Petri

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2021

kunta.fi/ryhmat/lapset-ja-perheet.

VAUVAKERHO Vanhemmille ja alle vuoden ikäisille lapsille parill. viikkojen to alk. 26.8. klo 13−14.30 Sebastoksen toimitilassa, Kauniaistentie 11. Tulethan kerhoon täysin terveenä. 26.8., 9.9., 23.9., 7.10., 21.10., 4.11., 18.11. Kerhoon ilmoittaudutaan ja ryhmän koko on rajattu. Ilmoittautumiset ja lisätietoja perhetyöntekijältä os. susan.hackman@evl.fi, p. 050 3722410.

HILJAISUUDEN RETRIITTI Utön majakkasaarella 7.–10.10. Retriitti tarjoaa mahdollisuuden vetäytyä hetkeksi pois arkisesta elämästä lepäämään ja kuuntelemaan hiljaisuutta. Hinta n. 250–360 e majoituksesta riippuen. Ohj. Anna-Kaisa Tuomi ja Eija Nurmio.

Olavi Järvinen 63 v, Irja Maarit Kaukua 63 v, Asa Korhonen 86 v, Hannu Heikki Gabriel Krogerus 72 v, Ilmo Tapio Kukko 74 v, Viljo Veli Kärki 88 v, Erkki Paavo Juhani Laurila 75 v, Lempi Kyllikki Lehtovaara 102 v, Marja-Leena Hannele Lumme 76 v, Aini Annikki Makkonen 88 v, Risto Juhani Mann 59 v, Päivi Hannele Mäkinen 63 v, Ulla Kyllikki Mäkinen 78 v, Sami Petteri Naukkarinen 32 v, Eliise Anneli Parm 69 v, Pentti Pekka Patja 85 v, Mikko Olavi Pitkäkangas 60 v, Irmeli Annikki Pusa 73 v, Peter Rigo 62 v, Riitta Hillevi Rissanen 81 v, Iiro Pekka Salonen 88 v, Eeva Mirja Savolainen 77 v, Marja-Leena Silvennoinen 72 v, Riitta Aulikki Suhonen 73 v, Veli Tapio Juhani Tuomela 73 v, Sanni Lydia Turunen 83 v, Mirja Inkeri Vanhanen 82 v, Laina Kyllikki Wiik 90 v, Kaisa Kaarina Yliharju 79 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Aamos Unto Juhani Aalto, Aarni Ensio Aronen, Julius Juhana Aleksanteri Björksten, Elliot Benjamin Brandwijk, Joanna Edith Aleksandra Färdig, Lenni Tobejas Oskar Guttorm, Aatos Veikko Antero Haavisto, Else Linnea Rauha Huttunen, Myy Ilona Onerva Kairanto, Olivia Hannele Karilas, Kaisla Hilja Karlsson, Freija Aliina Kataila, Isabel Olivia Keppilä, Isadora Lilia Keppilä, Eino Armas Juhani Kilpiäinen, Aarni Emil Akseli Koistinen, Lauri Reino Aleksanteri

Etusija kauniaislaisilla, muut varalle ensin. Ilmoittautuminen kauniaisten.suom.srk@evl.fi, p. 050 500 9000. Tiedustelut Anna-Kaisa Tuomi, p. 050 544 7535.

förrättningar i Esbo domkyrka. Anställda räknas inte med i personantalet.

Esbo svenska församling

Aktuell information får du på esboforsamlingar.fi och sociala medier eller genom att ringa församlingens kansli, 09 850 3000, vardagar kl. 9–13.

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 endast per telefon och e-post: tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

I KYRKAN LIVE OCH PÅ NÄTET Högmässorna i Esbo domkyrka på söndagar och helgdagar kl. 12.15 är öppna för församlingen. Tills vidare gäller en personbegräsning på 80 personer för högmässor och

Kokkonen, Viivi Anni Emilia Koponen, Luka Eliel Alexander Kässi, Aatos Eemeli Larkiala, Julius Halti Viljami Leino, Eeli Mikael Lemettinen, Nette Vuokko Christina Lähde, Hugo Erik Majander, Anton Nils Samuel Makkonen, Lilja Helmi Linnea Metsäruusi, Alina Elli Johanna Mäkinen, Julius Anton Määttänen, Ruben Resat Nalbantoglu, Viljo Eino Kristian Egil Näsänen, Aalo Envald Ollikainen, Helmi Maija Kaarina Pietinen, Niklas Tapio Einar Päivilä, Tobias Ferdinand Rosendahl, Luna Amelia Salmela, Viola Linnea Savilepo, Matilda Eriika Maaret Sokura-Kuokka, Saima Linnea Tengvall Aksel Kari Agnar Toikka, Oliver Oscar Tähti, Aava Katariina Törmäkangas, Onni Albert Veikkola, Max Giovanni Vigile, Elli Kerttu Mirjami Ylinen, Elea Maija Antintytär Yrjönen, Emelie Liisa Mariann af Hällström, Amanda Emilia Mikaylah Åhl. Avioliittoon aikovat Viktor Halimendikov ja Anna Maria Saarinen, Nico Sebastian Palomaa ja Jesi Paula Lippojoki. Hautaan siunatut Marja-Leena Arju 78 v, Iris Kyllikki Björk 78 v, Ritva Riitta Decker 82 v, Maiju Hassinen 87 v, Paavo Olavi Hautapakka 84 v, Seija Marjatta Hirvelä 87 v, Leo Juhani Karjasilta 62 v, Seija Liisa Laine 71 v, Ilari Ilkka Lehtinen 72 v, Jaakko Ilmari Lehtinen 73 v, Risto Lauri Liljeblad 81 v, Paavo Matti Marttila 86 v, Jenny Elisabet Nissinen 98 v, Juho Antero Pulkkinen 87 v,

MER INFORMATION OM VERKSAMHETEN

MUSIK I SOMMARKVÄLLEN Esbo domkyrka varje sommarsöndag kl. 19. Om restriktionerna p.g.a. coronaepidemin tillåter det ordnas konserten med begränsat deltagarantal och fritt inträde. Om begränsningarna av personantalet fortfarande gäller streamas konserten på YouTube/Espoon tuomiokirkko. Mer info: esboforsamlingar. fi/ kom-med/musik.

Rauha Vappu Rautanen 93 v, Anja Anneli Repo 86 v, Leila Kaarina Saarentaus 86 v, Terttu Tuulikki Savonen 95 v, Saima Alisa Solatie 94 v, Arvi Atso Särkilahti 82 v, Jarmo Jouko Uosukainen 80 v, Kari Einar Vainio 75 v, Alli Terttu Venäläinen 81 v, Tomi Yrjö Virtakoski 63 v, Milja Unelma Virtanen 62 v, Hanna Maija Värmälä 82 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastetut Mona Elli Sammalisto, Lilja Maikki Mimosa Viitaniemi, Nestor Armas Orestis Nostaja, Rafael Axel Niemi, Louisa Veronika Mustonen, Tilda Johanna Kangas, Aaron Veikko Syväranta, Aliisa Anna Helena Vilhunen, Jasper Nuutti Murto, Matilda Kaarina Villanen. Avioliittoon aikovat Harri-Petteri Kristian Riekkinen ja Riikka Maria Hautala, Tommi Pekka Huoponen ja Lotta Lydia Mikaela Kujala. Hautaan siunatut Toini Annikki Hukkataival 95 v, Tuula-Maretta Suomi 86 v, Pauli Heikki Johannes Lappalainen 81 v, Pertti Tapani Taira 67 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Melissa Rauha Maria Blomqvist, Ruben Aatos Wilhelm Forsén, Arttu Tapani Heikkilä, Nikolas Johannes Henriksson, Ester Inga Sofia Junes, Neve Lily Elisabeth

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.8. DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt med diakonerna Nina, Taina och Henrika per telefon och e-post: Nina 050 432 4323, nina. wallenius@evl.fi, Taina 040 547 1856,. taina.sandberg@evl.fi, Henrika 050-597 3313, henrika. lemberg@evl.fi samt på WhatsApp, Facebook eller med elektronisk tidsbokning: asiointi.espoonseurakunnat.fi/home Mer info också på esboforsamlingar.fi/stod-ochhjalp/samtalshjalp, KUNDBETJÄNING Tills vidare endast per telefon och elektroniskt: Esbo sv. förs. kansli, 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi, må–fre kl. 9–13. Esbo regioncentralregister, 09 050 2600, keskusrekisteri.espoo@evl.fi, bokningstjänster, 09 8050 2601, varauspalvelut.espoo@evl.fi,

Junni, Aurora Maria Kristiina Juuti, Malla Olivia Kaarne, Max Olavi Benjamin Kalevo, Alisa Ida Aurora Karioja, Kasper Yu-Hsuan Niilo Karjomaa, Tristan Johan Kelho, Emma Johanna Kivistö, Henry Tapio Alexander KopraHuotilainen, Silja Aino Lydia Kumpulainen, Lily Elina Laaksolehto, Aava Amalia Murto, Saima Sofia Murto, Louna Elisabeth Määttä, Helmi Tuulia Ollila, Nea Helinä Pajulahti, Alex Otava Pelkonen, Iisak Jooa Eemeli Päivärinta, Neela Julia Qvintus, Senja Eeva Rantaharju, Linus Onni Julius Ristimäki, Aaron Tapani Rämö, Vea Hilla Lumina Saikkonen, Aleksanteri Antero Sedbom, Robin Noel Mikael Sjöberg, Asta Ida Selja Sulasuo, Aatos Erik Suominen, Seela Maria Tallinen, Anna-Greta Kukkariina Tapaninen, Aada Livia Ruusunnuppu Teerikangas, Lilja Mirjami Tikkanen, Liana Lilja Olivia Toivanen, Suvi Maria Torppala, Fanni Ella Olivia Uggeldahl, Eeli Tapani Valkovuori, Sulo Severi Armas Wasell, Lili Ilta Eleanor Wilska. Avioliittoon aikovat Tami-Santeri Mäkelä ja Riikka Elina Aikasalo, Ville Antti Tapani Pöysä ja Marjo Johanna Pulkkinen, Mikko Arvo Sakari Salonen ja Jenni Karoliina Eerikäinen. Hautaan siunatut Ella Sanelma Haapanen 92 v, Kerttu Laila Tuulikki Himmanen 88 v, Manda Anneli Koskelo 82 v, Pirjo Liisa Kyllikki Leppänen 86 v, Piija-Sisko Tellervo Nieminen 78 v, Timo Antero Nieminen 83 v,

begravningstjänster, 09 8050 2200, hautatoimisto.espoo@evl.fi, må–ti kl. 9–15, on–to kl. 9-12, fre stängt.

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3. må och ti telefonbetjäning kl. 10–14, on kl. 10-11.30, torsdagar stängt, fredagar öppet kl. 10-14. tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@ evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 15.8 Högmässa kl. 12. Familjekyrka med välsignelse av förstaklassare kl. 18.

Kirsti Mirjam Oksanen 98 v, Hannu Sakari Paavonen 67 v, Irma Maria Irene Palonen 88 v, Jasper Eemil Pennanen 21 v, Raimo Henrik Johannes Pykäläinen 84 v, Annikki Ranki 100 v, Naimi Kyllikki Salo 103 v, Eila Tellervo Viro 77 v, Aune Orvokki Virta 99 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Iivo Alexander Ahokas, Hertta Minna Kristiina Anttonen-Lehtoviita, Isla Maria Isabel Fambro, Nelli Maria Hasanen, Kaarlo Erik Alexander Hokka, Urho Aaro Elias Hämeenniemi, Lilja Emilia Innanen, Aaro Vincent Ilmari Itälä, Mai Mette Mikaela Jaanti-Valkonen, Juuso Harri Matti Kannisto, Vivian Anne Adelia Killström, Sienna Maria Kinnunen, Ellen Leona Aurora Konkola, Arvi Viljami Laaksonen, Juha Eero Wilhelm Lakkakorpi, Alexios Vasileios Peter Lampe, Otso Ilmari Laukkanen, Romeo Emil Rafaello Leinonen, Santtu Eekki Iisakki Leisti, Emil Vilho Ferdinand Lojander, Ellen Alma Mäkeläinen Saijonmaa Sofia Susanna Mäkiniemi, Max Elliot Nyberg, Hugo Elmer Pietarsaari, Eeti Oliver Pitkä, Viivi Helena Ruuska, Eliel Sakari Sallinen, Alisa Lyydia Tamminen, Oona Julia Tanninen, Noel Valo Olavi Tiainen, Mikael Mauri, Ilmari Toropainen, Amelie Lea Linnea Tähti,Noah Armando Zayas Myllykoski, Otso Armas Olavi Houni Lenkkeri.

SÖ 22.8 Högmässa kl. 12.

DIAKONIMOTTAGNING To 12.8 och 19.8 i kyrkans aula kl. 9.30−10.30. SOMMARCAFÉ To 12.8 på kyrkans innergård kl. 13.30−15.

FAMILJELYKTAN Ti 17.8, 24.8 och to 19.8 i Sebastos kl. 9.30−12. Mer information om den uppdaterade verksamheten hittar du på grankullaforsamling.fi

Yhteiset

Suomen luonnon päivänä Velskolassa la 28.8. Ohjelmassa nonstoppina klo 14-19: geokätköilyä, uintia, lampaiden rapsutusta, kasvien tunnistusta, kepparirata ja

Avioliittoon aikovat Toni Tapani Karjalainen ja Milla Birgitta Hämäläinen, Panu Eemeli Rautiainen ja Silja Iiris Loviisa Lahti-Nuuttila, Ville-Pekka Seppälä ja Suvi Päivikki Piispanen. Hautaan siunatut Salme Liisa Castrén 89 v, Jarmo Kalevi Fager 55 v, Simo Markus Frilander 28 v, Taimi Kyllikki Huhtala 86 v, Svea Viola Järvi 87 v, Rauha Päivikki Keskinen 82 v, Margit Ulla Helena Koivusalo 81 v, Matti Mauno Koskinen 75 v, Markku Leo Juhani Kotiranta 81 v, Pirjo-Leena Annikki Kotiranta 76 v, Sanni Kyllikki Kujanpää 81 v, Jukka Väinö Antero Kytöniemi 75 v, Esko Paavo Ilari Laaksonen 79 v, Tuula Anneli Lindquist 84 v, Pentti Olavi Mahrberg 86 v, Toini Viena Tuulikki Metsälä 82 v, Raija Maria Mäkipää 87 v, Raili Kaarina Nuoramo 95 v, Hilja Pirkkalainen 91 v, Vesa Pekka Pulkkinen 53 v, Erkki Eino Pärkkä 86 v, Anja Kaarina Rainiala 89 v, Pertti Olavi Raninen 66 v, Maija-Leena Reivinen 76 v, Tuula Marjatta RyttyPesch 71 v, Ilkka Veikko Antero Siponmaa 57 v, Hilkka Lahja Margit Soini 87 v, Riitta-Maija Soivio 85 v, Pirkko Liisa Sokka 88 v, Vuokko Ulpu Marjatta Talja 85 v, Veikko Ensio Tehiranta 89 v, Raili Eila Turunen 87 v, Sanna Pauliina Vaara 36 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Eino Onni Juhani Hakala, Kiira Mai Katariina Jokela, Seela Lovii-

käpylehmien maailmanennätys. Klo 14 polkujuoksupyhiinvaellus. Klo 14 ja 16 äänimaljarentoutus. Klo 14.30 metsäkirkko. Klo 15, 16 ja 17 ohjattua melontaa. Päivän aktiviteetit ovat pääosin maksuttomia. Ruokaa ostettavissa tai omat eväät mukaan! . Keittolounas 3 e (käteinen). Suunnattu kaikenikäisille, myös lemmikit tervetulleita mukaan hihnassa. Päivä huipentuu Nuku yö ulkona -tapahtumaan, johon ilmoittaudutaan erikseen espoonseurakunnat.fi/suomenluonnonpäivä. Nuku yö ulkona: Velskolaan aukeaa 28.–29.8. Espoon suurin metsähotelli! Nuku riippumatossa, teltassa tai käpy selän alla. Mukaan mahtuu jopa 90 yöpyjää. Majoittua voi valmiissa metsähotellissa tai omatoimisesti telttailualueella. Ota kainaloon kaverit, oma perhe – tai

sa Kaarne, Stella Lilian Kalliokoski, Elsi Riitta Pirjetta Karppinen, Urho Juhani Kauppinen, Eemil Jalmari Koho, Enni Emilia Laakso, Nuppu Olivia Lahti, Tuuli Sini Johanna Laitinen, Aarni Oscar Lindström, Telma Amanda Linkola, Siiri Lilja Tuuli Mäenpää, Aaro Ilmari Niemi, Miia Matilda Nikkari, Hugo Onni Jalmari Nikkonen, Rasmus Juho Aatos Punkari, Frans Ilmari Pyhäranta, Akseli Ilkka Tapio Sippola, Amelia Iiris Tuulia Sippola, Frida Matilda Stange, Henri Antero Tapper, Selma Anneli Taskinen, Noel Eeliel Toivanen, Aaro Oskari Turunen, Hilda Olivia Voutilainen, Otto Antero Sonninen. Hautaan siunatut Kerttu Tuulikki Ahonen 92 v, Antero Hietaluoma 78 v, Kaija Pirkko Hilpi 90 v, Riitta Hytönen 78 v, Raili Kukka Annikki Hyytiäinen 84 v, Hilkka Kaarina Karjasilta 87 v, Ari Juhani Loikkanen 66 v, Pirkko Anneli Makunen 88 v, Terttu Riika Marja Mallat 86 v, Jorma Petteri Paasimaa 58 v, Asko Parviainen 86 v, Juho Kustaa Pohjola 83 v, Keijo Uljas Pulkkinen 61 v, Tuovi Sinikka Saalasti 90 v, Heikki Terho Juhani Saari 85 v, Veikko Olavi Siitarinen 86 v, Eija Hymy Suomi 75 v, Väinö Matias Tulonen 95 v, Arvo Uolevi Tuononen 89 v, Irma Kyllikki Uotinen 88 v, Vuokko Maire Orvokki Virtanen 91 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

kokeile rajojasi nukkumalla ulkona yksin. Yöpyminen ja sauna ovat ilmaiset, aamiainen 10 e (käteismaksu). Ilmoittaudu viim.15.8. espoonseurakunnat.fi/suomenluonnonpaiva Perinteinen Ekumeeninen Ristisaatto kulkee tänä vuonna la 28.8. Kauniaisten metodistikirkolta (Yhtiöntie 33) Ingaksen pappilan ja Oittaan uimarannan kautta Ekumeeniseen keskukseen Myllyjärvellä. Lähtö Kaunaisten metodistikirkolta klo 10. Matkaa jalkaisin noin 12 km. Lounas ja grilliruokailu, molemmat 5 e. Tietoturvakoulutus ikäihmisille ja muillekin to 19.8. klo 10–12. Kiinnostavatko sinua internet ja tietotekniikka mutta tietoturvaan liittyvät asiat mietityttävät? Koultus toteutetaan netissä Teamsin välityksellä. Kutsumme mukaan erityi-

God’s Power Augustin, Emil Viking Heino, Elma Kristina Hänninen, Stella Aurora Johansson, Freja Cecilia Maria Kasselstrand, Livia Katariina Amalia Kinnula, Bianca Eva Margareta Koskell, Ellen Ida Helena Kronlund, Valentina Lisa Lucia Kähkönen, Alvin Oliver Kärkkäinen, Vanessa Isabella Laeslehto, Rio Samuel Laine, August Taito Göran Lindell, Emil Mikael Isak Lindgren, Alma Lea Vanessa Lindroth, Julia Olivia Lundqvist, Alexia Julia Malmström, Erik Oscar Mustonen, Alvar Joachim Viljo Mättö, Melissa Maya Aurora Peltola, Astrid Linnéa Pettersson, Sandra Emilia Rask, Leo Eric Rusk, Matheo Carl Henrik Thylin, Robin Johannes Tuokko, Kira Alexandra Wirta, Viggo Eero Österlund. Kungörelse om äktenskap/ Avioliittoon aikovat Axel Evald Joakim Sandås ja Annika Emilia Lehto. Avlidna/Hautaan siunatut Tim Christian Dahlberg 61 år, Lars Edvard Degerman 90 år, Majlis Degerman 92 år, Charles Tor Theodor Elmgren 68 år, Gunnel Kristina Forsell 81 år, Gertrud Ingeborg Landén 93 år, Elmo Gabriel Edvin Lavonius 9 år, Irma Emilia Lindroos 92 år, Maj Solveig Michelsson 78 år, Märtha Elisabeth Nyberg 78 år, Tuula Marjatta Nylund 75 år, Bengt Edvard Mikael Portman 75 år, Henry Roger Schoultz 84 år, Stig Oskar Tammelin 81 år.

Döpta/Kastetut

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.8.

International Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www. church.fi. Family Tuesdays: Open multicultural club for families at Suvela Chapel on Tuesdays between 1.15 pm–3 pm (13.15-15.00), starting at 31st August. Spend time together and improve your Finnish while singing, playing, and talking together! Lunch available before the club. Adults: 3 e. Children older than 3: 1,50 e. Younger than 3: Free of charge. Cash only. Info; marika.laakkonen@evl.fi, 050 5110 341. See more: www.espoonseurakunnat.fi/osallistu/colourful-espoo/ kerhot-clubs

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2021

Kirkoissa soi URKUYÖ JA AARIA -KUVA-ARKISTO

sesti Digikinkereille osallistuneita ja muita espoolaisia ikäihmisiä. Kouluttajana Jarno Limnéll, kyberturvallisuuden työelämäprofessori Aalto-yliopistosta. Ilmoittautumiset: minna. martiskainen@evl.fi, 17.8.2021 mennessä. Ilmoittautumisen jälkeen saat Teams-linkin tapahtumaan. Maksuton. Lähetystyön intensiivikurssi ”Kairos” alkaa to 26.8. klo 18.00−20.30 Seitsemän torstai-iltaa. Lisäksi la 9.10. klo 9−15 ja su 10.10. klo 9−14. Kurssimaksu 60 euroa, sis. materiaalit. Jos seurakunta haluaa sponsoroida osallistumistasi, ota yhteys suoraan kurssin järjestäjään. Hoidetaan ilmoittautuminen ja maksu toista kautta silloin. Verkkotapaamiset toteutetaan Zoom-pohjaisesti. Kurssi huipentuu pe−su kestävään kokoontumiseen, jossa on kiinnostavia aktiviteetteja. Online Alfa. Alfa-kurssilla tutkitaan ja opitaan kristinukskon perusteita. Iltojen teemojen alustukset ovat laadukkaita (tekstitettyjä) videoita. Alustuksen jälkeen keskustellaan ryhmässä. Keskustelua ohjaavat koulutetut vapaaehtoiset. Kerran viikossa pidettävien kokoontumisten lisäksi Online Alfan loppupuolella on Alfa-viikonloppu tai Alfa-päivä. Online Alfa kokoontuu 10 kertaa ti 7.9. alkaen tiistaisin, keskiviikkoisin (ke 8.9. alkaen) tai torstaisin (to 9.9. alkaen) klo 18–19.30 nettiympäristössä (Teams, Zoom tai Meet). Ryhmän koko on 5−10 henkilöä. Ilmoittautumisen yhteydessä voit kertoa, mikä ilta sinulle sopii parhaiten.Tied. ja ilm.: perhetyöntekijä Kristiina Larjava kristiina.larjava@evl.fi, 050 3581064

Saksofonisti Esa Pietilän ja urkutaiteilija Pétur Sakarin muodostama duo esittää torstaina 19.8. Urkuyö ja Aaria -festivaalin konsertissa Espoon tuomiokirkossa improvisaation helmiä ja klassikoita.

Huom! Koronarajoitukset saattavat vaikuttaa konserttien toteutukseen. Tarkista ajantasaiset tiedot ja konserttien toteutustavat www.espoonseurakunnat.fi, www.urkuyofestival.fi.

klassikoita klo 21 Espoon tuomiokirkko. Tarkista tieto konsertin toteutustavasta: www.urkuyofestival.fi. Rachmaninov, Bach, Piazzolla, Pietilä. Esa Pietilä, saksofoni; Pétur Sakari, urut. 14–39 e /Lippu.fi.

TORSTAINA 12.8.

SUNNUNTAINA 22.8.

Urkuyö & Aaria: Liedin vuodenajat klo 21 Espoon tuomiokirkko. Tarkista tieto konsertin toteutustavasta: www.urkuyofestival. fi. Liedmusiikin helmiä. Beethoven, Wolf, Heiniö, Musorgski. Sami Luttinen, basso; Tuula Hällström, piano. 14–39 e /Lippu.fi.

Suvisunnuntain iltamusiikki: Tuplapalkeet klo 19 Espoon tuomiokirkko. Ilmaiskonsertin toteutustavasta tiedotetaan verkkosivuillamme: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/tuomiokirkko. Martina Brunell, harmonikka; Mauriz Brunell, urut. Alakotila, Lepistö.

SUNNUNTAINA 15.8. Suvisunnuntain iltamusiikki: Kirkkovuosi soi klo 19 Espoon tuomiokirkko. Ilmaiskonsertin toteutustavasta tiedotetaan verkkosivuillamme: espoonseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta/tuomiokirkko. Espoon tuomiokirkon kanttorin Anna-Liisa Haunion säveltämiä uusia lauluja AnnaMari Kaskisen teksteihin. Anna-Liisa Haunio, Miri Rantio & Suvi Numminen, laulu; Petri Kangas, piano & kitara.

TORSTAINA 19.8. Jouko Harjanne, trumpetti ja Satu Ranta, urut esiintyvät Soiva kesäpäivä -kesäsarjan päätöskonsertissa ”Spiritual Trumpet” klo 12 Leppävaaran kirkossa. Konsertti on avoin yleisölle, ja kirkkosalissa noudatetaan turvallisuusohjeita. Vapaa pääsy. Urkuyö & Aaria: Improvisaation helmiä ja

KESKIVIIKKONA 25.8. Sancti Amici & Frida -nuorisokuorokonsertti, joht. Minna Wesslund, klo 19 Olarin kirkko. Vapaa pääsy henkilömäärärajoitusten mukaan, max 110 hlöä, esiintyjät mukaan lukien. Pohjoismaiseen kirkkomusiikin symposiumiin liittyvien konserttien ohjelma koostuu pääosin suomalaisesta musiikista. Mukana on myös muualta Euroopasta ja pohjoismaista kotoisin olevia lauluja.

TORSTAINA 26.8. Suvisunnuntain iltamusiikki: Pohjolan urut (huom. epätavallinen viikonpäivä!) klo 19 Espoon tuomiokirkko. Ilmaiskonsertin toteutustavasta tiedotetaan verkkosivuillamme: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/tuomiokirkko. Björn

Steinar Solbergsson (Islanti), urut. Pohjoismaista urkumusiikkia.

SUNNUNTAINA 29.8. Musiikkia Suvelan kappelissa syksyllä 2021. Jos koronatilanne sallii, Suvelan kappelissa alkaa su 29.8. konserttisarja, jossa esiintyvät mm. Lavrenchukin musiikkiperhe, Espoon barokki, musiikkiopisto Avonian yhtyeet ja monet muut muusikot useissa konserteissa. Seuraa ilmoitteluamme: www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat

KESKIVIIKKONA 25.8. Italialaisen urkutaiteilijan Giampaolo di Rosan konsertti Espoonlahden kirkossa klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKONA 8.9. Pietari Brahe ja hänen luuttunsa − Espoon barokin konsertti klo 19 Suvelan kappelissa. Mikko Ikäheimo, luuttu. Brahe tunnetaan Suomen kenraalikuvernöörinä, mutta vähemmän tunnettua on, että hänen yliopisto-opintonsa Saksassa sisälsivät myös musiikkia ja nimenomaan luutunsoittoa. Näiden opintojen tiimoilta on säilynyt Brahen itse muistiin kirjoittama kokoelma luuttumusiikkia, ns. Brahen luuttukirja. Konsertti on osa Espoon barokkipäivät -festivaalia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.