Kirkko ja kaupunki 2021 11 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

12.8.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Kirjailija Markku Envall kohtaa rukoillessaan sisäisen epäilijän s. 14 Muusikko Pekko Käpille kesäaamu on pyhä hetki s. 26

Lapsi tarvitsee hyväksyvää katsetta Puheet kurinpalautuksesta eivät vakuuta lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarista s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Tervetuloa, me vihimme teidät!

Näet jo suomalaisen kasvoista ja kuulet hänen lauluistaan, että hän tietää lakanneensa elämästä.

MUUTOKSEN VAUHDISTA KIRKOSSA kertoo se, että me pidämme Turkua edelleen pääkaupunkina: siellä ovat Suomen kansallispyhättö ja arkkipiispanistuin, ja siellä kokoontuu myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylin päättävä elin, kirkolliskokous. Viime viikolla Turussa kokoontunut kirkolliskokous keskusteli jälleen samaa sukupuolta olevien kihlaparien kirkollisesta vihkimisestä. Toisissa seurakunnissa se kun nykyään on mahdollista, toisissa ei. Merkille pantavaa keskustelussa oli se, että vihkimiseen myönteisesti suhtautuvat edustajat perustelivat kantojansa järjestään asiallisesti ja maltillisesti, kun taas monet vastustajien puheenvuorot vilisivät suoranaisia asiattomuuksia. Yksi kirkolliskokousedustaja kertoi lukeneensa paljon Raamattua ja pelkäävänsä, että samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen hyväksyminen johtaa moniavioisuuden hyväksymiseen. Tuollainen yleensä päättelyvirheenä pidetty kaltevan pinnan argumentti oli varsinkin tässä keskustelussa erikoinen, sillä moniavioisuus on Raamatussa ihan hyväksytty avioliiton muoto. PIISPAT OVAT TÄHDENTÄNEET, että yksimielisyyttä avioliittokäsityksessä tuskin tullaan saavuttamaan. Pitää löytää keinot elää erimielisinä yhdessä. On ehdotettu mallia, jossa papit voisivat halutessaan vihkiä

myös samaa sukupuolta olevia pareja, vaikka kirkko yleensä ottaen pitäytyisikin käsityksessä, että avioliitto on yhden miehen ja yhden naisen välinen. Tällainen malli on onnettoman pappis- ja organisaatiokeskeinen. Avioliittoon vihkimisen keskushenkilöt ovat se kihlapari, joka pyytää liitolleen Jumalan siunausta ja toivoo kirkkohäitä. Kirkon viestin heille pitää olla selkeä ja sama kaikkialla: onneksi olkoon ja tervetuloa, me vihimme teidät.

JOHAN VILHELM SNELLMAN (1806–1881)

Tänään Huomaan päivittäin ajattelevani, miten voisin elää elämääni vielä enemmän täysillä. Ettei vain kuolinvuoteella kaduta.

JOS JOKU PAPPI ei vakaumuksensa vuoksi halua vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, häntä ei varmaan – jo ihan seurakuntalaisten kuluttajansuojan vuoksi – kannata siihen pakottaa. Aivan ongelmatonta ei tosin ole se, että kirkossa on työntekijöitä, jotka eivät henkilökohtaisten mielipiteidensä tai katsomuksensa vuoksi voi tehdä kirkon töitä.

TOIMITTAJA ANETTE KÄRKKÄINEN HS.FI 26.7.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Iankaikkisesti Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän. JEESUS JOHANNEKSEN EVANKELIUMISSA.

PITÄÄ LÖYTÄÄ KEINOT ELÄÄ ERIMIELISINÄ YHDESSÄ.

Pyöräillessäni kotiin huomaan hyräileväni jotakin. Mieli on rentoutunut saatuani koronalta suojaavan rokotuksen. Huokaus on sekä kiitos että pyyntö: hyvä Jumala, varjele myös tulevat kuukaudet.

Kirkko ja kaupunki

11 12.8.2021

Seuraava lehti ilmestyy 26.8. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN KUVITUS: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

mielekästä. Parasta siinä on nähdä riemu, kun lapsi osaa ja pystyy tekemään uusia asioita. Työpäiväni ovat täyteläisiä ja erilaisia. Tietenkin on rutiinit, mutta päiviin ei mahdu kauheasti tylsiä hetkiä. – Lasten kanssa työskennellessä pitää olla vankka ymmärrys siitä, että he ovat vasta matkalla ja kehittymässä. Tärkeää on havainnoida jokaisen lapsen tarpeita ja ominaisuuksia ja reagoida niihin. – Vilpitön kiitos lapselta lämmittää aina mieltä, koska silloin koen toimineeni oikein tukeakseni häntä. Toisinaan olen saanut kuulla lapsilta, että voisin olla vähemmän tiukka – myös kritiikin otan avosylin vastaan.

”Päiviin ei mahdu kauheasti tylsiä hetkiä” Teemu Tanner, 36, on koulunkäyntiavustaja, muusikko ja sohvaperuna. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

Teemu Tanner, oletko oikeasti sohvaperuna? – Olen mukana Ylen Sohvaperunat-ohjelmassa, jossa katselen ja kommentoin televisio-ohjelmia siskoni kanssa. – Pitkään oli tilanne, että minulla itselläni ei edes ollut televisiota. Pyrin tekemään muutakin kuin istumaan sohvalla. Jos televisioohjelma on hyvä, niin mielelläni tietysti katson sitä.

2 3

Milloin koulu alkaa? – Koulu alkaa minun osaltani yhdeksäs päivä elokuuta ja lapset aloittavat saman viikon keskiviikkona. Olen työskennellyt kuutisen vuotta koulunkäyntiavustajana ja henkilökohtaisena avustajana ala-asteella. Vaihdan tänä syksynä työpaikkaa ja aloitan yhtenäiskoulussa. – Jään kuitenkin opintovapaalle syyskuussa, koska lähden itsekin kouluun. Aloitan viittomakielen tulkin opinnot. Miksi haluat tehdä töitä lasten parissa? – Koulumaailma tuli minulle tutuksi jo pienestä lähtien, koska vanhempani ovat opettajia. En vierasta työn tekemistä lasten kanssa, ja työ on

Miten musiikki liittyy elämääsi? – Kuulun moneen yhtyeeseen, kirjoitan niille musiikkia ja mahdollisuuksien mukaan sitä esitänkin. Sävellän, sanoitan, sovitan ja osallistun levyjen kansitaiteen tekemiseen. Esiintyessämme useimmiten laulan ja soitan kitaraa, mutta kaikkea muutakin siihen kylkeen mahtuu. Se on aika kokonaisvaltaista tekemistä. – Aloin jo alakouluikäisenä perustaa ensimmäisiä bändejä, kokeilin ja loin itse. Sillä tiellä ollaan. Minusta on aina ollut mielekästä kanavoida tuntemuksiani eri yhtyeissä ja kokeilla eri tyylisuuntia. Meillä on tiiviitä yhteisöjä ja soitamme ristiin rastiin toistemme kanssa ja kehittelemme uutta. Musiikin tekemiseeni liittyy kaikenlaista vaihtoehtoista meininkiä ja luovaa hurlumheitä.

Mikä sinulle on pyhää? – Minulle pyhää ovat läheiset ihmiset ja ihmissuhteet, suhteiden ylläpitäminen ja toisesta välittäminen. Niitä vaalin. Yritän olla mahdollisimman hyvä toisille, ja totta kai se menee myös toisinpäin. ■ Koulutyö alkaa pääkaupunkiseudun peruskouluissa 11.8. KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Voimapuu Pihlajan avulla on tehty taikoja ja pidetty yhteyttä tuonpuoleiseen.

aljon C-vitamiinia ja runsaasti kuitua, lisäksi flavonoideja ja beetakaroteenia. Parhaillaan kypsyvät pihlajanmarjat ovat superfoodia, jota yhdestä pihapihlajasta voi poimia kymmeniä kiloja. Harva kuitenkaan hyödyntää satoa marjojen katkeran maun vuoksi. Jo kauan ennen kuin superfoodista tiedettiin kohkata, pihlajaan on liitetty maagisia ominaisuuksia. Sairauksien parantamiseksi tai lemmen nostattamiseksi sauna kannatti lämmittää pihlajahaloilla, ja monissa muissakin taioissa pihlaja oli tärkeä työkalu. Eurooppalaisessa perinteessä pihlajaa on pidetty suojelevana puuna, ja siksi siitä on tehty esimerkiksi taikasauvoja ja kävelykeppejä. – Suomalaisessa kansanuskossa pihlaja on yksi väkipuista eli puista, joihin on ajateltu liittyvän erityistä tuonpuoleista voimaa, kertoo uskontotieteilijä Risto Pulkkinen. – Kalevalan mukaan Sampsa Pellervoinen kylvi pihlajat pyhille maille, mutta ilmaisuvoimaisempi on ehkä karttulalainen muinaisruno, jonka mukaan pihlajat kasvoivat ”väki-mailla”. Kansankielessä väki viittasi juuri tuonpuoleiseen voimaan. Pulkkisen mukaan pihlaja lienee ollut Raunin eli ukkosenjumala Ukon puolison nimikkopuu. Siihen viittaisi esimerkiksi se yleinen uskomus, että salama ei iske pihlajaan – eli Ukko jättää puolisonsa puut rauhaan. RAAMATUN ALKULEHDILLÄ mainitaan kaksi puuta, jotka Jumala kasvatti keskelle Eede-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ISTOCK

nin puutarhaa. Toinen oli hyvän- ja pahantiedon puu, jonka hedelmää ensimmäiset ihmiset maistoivat kiellosta piittaamatta tunnetuin seurauksin. Toinen oli elämän puu, jota vartioimaan Jumala asetti kerubeja ja salamoivan miekan, ettei ihminen pääsisi käsiksi sen hedelmiin. Ne kun antaisivat ikuisen elämän. Myyttinen, kuolemattomuuden antava elämän puu tunnetaan muissakin muinaisen Lähi-idän kansojen kulttuureissa.

”

Jos pitämyspuun kaatoi, siitä saattoi seurata kuolemantapauksia tai koko talon häviö. Eri kulttuurien puu-uskomuksista tärkein on Risto Pulkkisen mukaan ajatus maailmanpuusta, joka kannattelee taivasta. – Joku tällainen taivaantolppa tunnetaan melkein kaikista kulttuureista. On ajateltu, että jonkunhan tuota taivasta täytyy pitää ylhäällä. Toinen vaihtoehto on vuori. Myös kalevalaisten runojen suuri tammi on Pulkkisen mukaan ollut maailmanpuu.

Kun ihmisen taidot kehittyivät, tammen annettiin kaatua ja sen tilalle tehtiin Sampo, joka on myöhempi maailmanpylväs. POHJOISESSA EURAASIASSA joitakin puita pidettiin uhripuina. Niiden ajateltiin välittävän viestejä kaikkiin suuntiin: niin maan alle vainajille, maanpäällisille haltiaolennoille kuin ylös taivaaseen jumalillekin. – Uhrilehdoissa ja myöhemmin talojen uhripuiden äärellä suoritettiin tyypillisiä kalendaaririittejä. Uhripuille annettiin aina ajankohtaisia antimia: alkukesästä lehmien ensimmäinen maito, syksyllä osa teurastetuista eläimistä ja viljasadosta. Tällä tavoin ikään kuin pidettiin yllä yhteispeliä tuonpuoleisen kanssa, Risto Pulkkinen kertoo. Pihlaja on koivun ja kuusen ohella ollut tyypillinen talojen uhripuu eli pitämyspuu. – Sitä on suojeltu eli pidetty. Jos pitämyspuun kaatoi, siitä saattoi seurata kuolemantapauksia tai koko talon häviö. Vieläkin vanhoja, isoja pihlajia näkee talojen pihapuina. Niille ei enää uhrata, mutta Pulkkisen mukaan vanha kansanusko elää edelleen siinä, että ei niitä tohdita kaataakaan. Suomalaisissa kansanrunoissa, jotka on kerätty pääasiassa 1800-luvulla, puut jaetaan Jumalan luomiin ja pirun tekeleisiin. Aiemmin pyhinä pidetyt pihlaja ja leppä luokitellaan niissä pirun tekemiin, pahoihin puihin. Pulkkisen mukaan siinä näkyy kristinuskon vaikutus. Opetus siitä, että puille uhraaminen on pahasta, oli mennyt perille. ■

Kirkko ja kaupunki verkossa ANTTI RINTALA

Bongaa Stadin kiehtovimmat puut Suomen paksuin amerikanmustapoppeli, vanha uhrimänty, jättiläistammi ja päärynäpuu 1800-luvulta... Helsingissä kasvaa toinen toistaan upeampia puita! Puidenhoidon työnjohtaja Sami Kiema esitteli Kirkko ja kaupungille kymmenen suosikkipuutaan. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Tässä patriarkaalisessa kulttuurissa me miehet olemme rakentaneet itsellemme sortajan aseman ja tarvitsemme siitä vapautusta.” MATIAS UUSISILTA VERKKOKOLUMNISSAAN

ROBIN VUORINEN

Kurkista temppujen taakse Taika-Petterin eli vatsastapuhuja, jonglööri ja beatbox-artisti Petteri Hakasen päässä on välillä paljon pölinää. Rauhoittuakseen hän alkoi jongleerata valopalloilla – ja näin syntyi hauska ohjelmanumero esityksiin. Seurakuntien tapahtumissa usein nähty esiintyjä kertoo Tempun takana -videosarjassa myös tarinoita ja syvällisiäkin ajatuksia esitysten takaa. Katso videot osoitteessa kirkkojakaupunki.fi tai Kirkko ja kaupungin YouTube-tililtä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

ANU-RIIKKA LAMPINEN

Vuosaaren uusi Apteekki Helpompaa ja mukavampaa Autolla tai bussilla OVEN ETEEN, ei portaita, ei hissejä, helppo kulkea vaunuilla, rollaattorilla tai kepin kera. Esteettömästi myös S-marketiin, pankkiautomaateille ja Postin pakettiautomaatille. Meiltä reseptilääkkeet, reseptien uusinnat, koneellinen annosjakelu ja kotiinkuljetus sekä laaja valikoima itsehoitotuotteita. Lämpimästi Tervetuloa! Vi betjänar också på svenska. Ni är hjärtligt välkomna!

AVOINNA Ma-Pe 9-19 La 10-16 Mustalahdentie 4, 00960 Helsinki | p. 010 406 7180 | www.vuoapteekki.fi

Kiukkumielen ihmeellisessä satukirjassa Pullapöksy innostuu leipomaan, ja meno käy niin rajuksi, että raatihuonekin sortuu. Herkkuja riittää toki kaikille yllin kyllin.

Saduista sanavarastoa Tervetuloa Lauttasaaren senioritaloon! Säätiön omistama yhteisöllinen palvelutalo aivan meren rannalla tarjoaa laadukasta ja kohtuuhintaista asumista helsinkiläisille ikäihmisille. Monipuolinen palvelupakettimme helpottaa asukkaidemme arkea kotona. Pakettimme sisältää muun muassa päivän ateriat, viikkosiivouksen, virkistystoimintaa ja paljon muuta. Olemme hyväksytty Helsingin kaupungin kotihoidon palvelusetelintuottaja.

Lue lisää: www.lauttasaarensenioritalo.fi Ota yhteyttä ja sovi esittelykäynti

040 545 2629 Olethan asunut Helsingissä viimeiset 10 vuotta?

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Lastenkirjailija Ville Hytönen asuu perheensä kanssa Majakkalaaksossa. Kylä on parinkymmenen kilometrin päässä Tallinnasta. – Olen asunut Virossa kahdeksan vuotta. Kotimme on lähellä merenrantaa. Täällä on kivimajakka 1700-luvulta ja puumajakka 1800-luvulta. Hytöseltä on ilmestynyt runokokoelmia ja romaaneja. Lastenkirjoja hän on kirjoittanut 25. Uusin tulokas on Kiukkumielen ihmeellinen satukirja (Kumma 2021). Hytösestä tuli lastenkirjailija vedonlyönnin seurauksena kymmenen vuotta sitten. Tuttu kielenkääntäjä väitti, ettei runoilija Hytönen osaisi kirjoittaa satuja, koska hänellä ei ollut ”tatsia” lapsiin. Hytönen oli eri mieltä. – Kirjoitin ensimmäisen lastenkirjan käsikirjoituksen ja lähetin sen kustantajalle. Tammi hyväksyi sen saman tien. Siitä urani lastenkirjailijana lähti. Viime vuosina lapsille kirjoittaminen on ollut Hytösestä entistä hauskempaa. Hänellä on mentorina kuusivuotias poika, joka osaa kommentoida ja antaa palautetta. – Innostun lapsenomaisesti kielestä, joka tarjoaa täkyjä mielikuvitukselle. Minua kiinnostavat myös erilaiset hahmot,

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

joita testaan poikani kanssa. Mitä hullumpi hahmo tai mitä epäuskottavampi se on aikuisen mielestä, sitä inspiroituneempi olen. Kiukkumielen ihmeellinen satukirja alkaa siitä, kun lapsi ei suostu nukkumaan. Kirjan äiti alkaa kertoa Kiukkumielelle tarinoita, jotka liittyvät lapsen omiin leikkeihin. – Lapsi riemastuu, kun hän kokee olevansa sadun sisällä, koska hänen oma leikkinsä voi jatkua sadussa. Ja päinvastoin, myöhemmin satu voi jatkua lapsen leikeissä, Hytönen kertoo. Lapsen sanavarasto ja kielentaju kehittyvät, kun aikuinen lukee lapselle kirjoja. Hytönen toteaa, että sanavaraston laajeneminen tarkoittaa mahdollisuuksia myös ajattelun kannalta. – Jos lapsella ei ole sanavarastoa, ajattelu ei kehity yhtä hyvin kuin lapsella, jolla on sanoja erotella ja yhdistellä asioita. Lastenkirjojen kirjoittaminen liittyy Hytösellä empatian opettamiseen. – Oikeastaan kaikissa kirjoittamissani lasten kuva- ja satukirjoissa tuodaan tärkeitä arvoja esille. Niissä välitetään toisesta ihmisestä ja ympäristöstä. NINA RIUTTA

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Kirkon maalausten kiehtova tarina Hattulan Pyhän Ristin kirkon maalaukset innoittivat Anneli Kantoa kirjoittamaan elämänmakuisen romaanin Rottien pyhimys. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA HATTULAN SEURAKUNTA

nneli Kanto istui vuosia sitten taidehistorian luennolla, kun siellä näytettiin video Hattulan Pyhän Ristin kirkon keskiaikaisista maalauksista. Kanto hätkähti, sillä kuvat tuntuivat kumman tutuilta. Sitten hän muisti, että oli käynyt kirkossa vanhempiensa kanssa alle kymmenenvuotiaana. – Kuvien on täytynyt tehdä minuun jo silloin vaikutus. Päätin, että niistä on pakko tehdä kirja, Kanto selvittää. Luettavissa on nyt Rottien pyhimys (Gummerus), värikkäästi kerrottu tarina kirkon maalareista 1500-luvun kyläyhteisössä. Hattulan kirkon kuvien maalaajia ei tiedetä, mutta kirjailija kuvitteli, millaisia tyyppejä maalariporukkaan olisi voinut kuulua. Niinpä romaanin sivuilla esiintyvät maalarimestari Andreas Pictor, teologian tunteva munkki Benedictus, käytännön asioista vastaava mestari Martinus ja apumies Vilppu Niilonpoika. Kerrotaan, että kirkkoa olisi ollut maalaamassa myös nunnia. Kanto kuitenkin halusi kirjaansa tavallisen rahvaan naisen, ja niin syntyi ro-

maanin keskeinen henkilö, muiden kyläläisten vieroksuma Pelliina. ROTTIEN PYHIMYS on vaatinut valtavan taustatyön, mutta Anneli Kanto pitää asioiden penkomisesta. – Keskiaikaa on tutkittu paljon, joten siitä löytyy tietoa. Hattulan

pyhimykset. Romaanihahmoni Pelliinan suosikkipyhimyksestä, rotilta suojelevasta Kakukyllasta, ei ole kuvia muissa kirkoissa. Siitäkään ei varmuutta, oliko hän edes pyhimys.

kirkossa kävin useasti. Lisäksi poikani kuvasi maalaukset videolle, jolta tarkistin yksityiskohtia. Kannon mukaan katolinen kirkko ei vielä 1500-luvun alussa vaikuttanut kovin paljon suomalaisten elämään. – Tämän vuoksi emämaa Ruotsi rakensi Suomeen kirkkoja ja välitti kristillistä sanomaa niihin maalatuilla Raamatun ja pyhimysten kuvilla. – Ihmiset oppivat rukoilemaan pyhimyksiltä suojelusta. Osa niistä oli koomisiakin, kuten hammassäryltä ja salamaniskulta varjelevat

KESKIAJAN MAALAUSTEKNIIKKAAN Anneli Kanto perehtyi italialaisen Cennino Cenninin 1300-luvulla kirjoittaman teoksen Kirja maalaustaiteesta avulla. Myös keskiajan ihmisten puhekieli aiheutti päänvaivaa. Romaanin rehevän kielen luomisessa auttoivat tutkijat Mikko Heikkilä ja VeliPekka Toropainen, jotka ovat peranneet keskiajan suomenkielistä sanastoa. – Kirjan kirosanat ovat peräisin Toropaisen tutkimista vanhoista käräjäasiakirjoista, joissa kuvataan ihmisten välisiä riitoja ja herjauksia. Vanhoja solvauksia löytyi myös netissä toteutetusta ruotsalaisen Skoklosterin linnan kiroilukoulusta. AIEMMISSA ROMAANEISSAAN Anneli Kanto on käsitellyt 1600-lukua ja Suomen sisällissotaa. Historiaa tutkiessaan hän on huomannut, että ihminen on pysynyt lähes samanlaisena 2000 vuotta. – Evoluutio on hidas, sillä vaikka yhteiskunnan arvot muuttuvat, ihmisen perusolemus ei muutu. Tämä näkyy Raamatussakin, jonka kertomuksista tunnistaa sisaruskateutta ja muita tuttuja tuntemuksia. Elokuussa Kanto esiintyy Helsingan keskiaikapäivillä Pyhän Laurin kirkolla Vantaalla. – On hauska päästä puhumaan Helsingan keskiaikapäiville, sillä olen jo pitkään suunnitellut käyväni siellä. Aion mennä myös Turun ja Hämeenlinnan keskiaikamarkkinoille. ■

Hattulan Pyhän ristin kirkon Raamatun kertomuksia ja pyhimyksiä kuvaavat maalaukset valmistuivat 1510-luvulla.

Helsingan keskiaikapäivä la 14.8. Pyhän Laurin kirkolla Vantaalla. Lisätietoja: www.helsinga.fi.

Nämä biisit tekivät hääjuhlasta oman

1. Yö – Rakkaus on lumivalkoinen Rakastuimme hiihtokilpailuiden lomassa, kun odotimme lähtöä. Mies, 32 2. Anna Eriksson – Kun katsoit minuun Tämä kappale soi, kun aloimme

seurustella ja olimme terassilla syömässä pizzaa. Kesä oli kauneimmillaan, mikä fiilis. Nainen, 41 3. Pariisin Kevät – Hän saapuu luokseni pimeydessä Olimme seurusteluajan elä neet jatkuvassa ikävässä kauko

JARKKO PELTOLUHTA

JOKAINEN LAULU voi kertoa rakkaudesta. Kirkko ja kaupunki kysyi lukijoilta, mikä häämusiikkikappale pukee oman rakkaustarinan parhaiten sanoiksi. Vastauksena saimme tarinoita ja biisejä, jotka loivat häihin ainutlaatuista tunnelmaa. Parhaimmillaan musiikki luo muiston, johon voi palata vielä vuosikymmenien jälkeen.

suhteessa ja tuon laulun kerto säkeestä ”Mä vaan haluun tul la sun luo, tulla sun luo” oli tul lut meille hyvin merkityksellinen. Nainen, 43 4. John Legend – All of me Olimme aikuisia ja päätimme uskaltaa rakastaa vielä uudes taan. Nainen, 42 5. Game of Thrones – Tunnusmusiikki Game of Thrones on yhteinen into himomme ja sopi keskiaikahäihin. Nainen, 32

Kaikki lukijoiden valitsemat hääkappaleet ovat kuultavissa Spotify-listalta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Armoa eläimille – ja ihmisille Minna Lindgren ottaa uudessa romaanissaan kantaa niin lemmikki eläinten ylenpalttiseen hemmotteluun kuin kuolemansairaan ihmisen kärsimykseenkin. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

inna Lindgrenin Armon Anneli (Teos) kertoo keski-iässä eläinlääkäriksi kouluttautuneesta Anneli Kaulimosta, joka saa määräaikaisen viran maaseudulta. Uudessa työssä Anneli kohtaa värikkäitä persoonia ja surkuhupaisia tilanteita. Vastaanotolle tuodaan paljon lemmikkieläimiä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Lindgrenin mukaan lemmikit ovat tulleet ihmisille yhä tärkeämmäksi, mikä näkyy myös eläinlääkärin työssä. Niitä on myös entistä enemmän ja laajempi kirjo. Kun lemmikkieläimistä on tullut enemmän perheenjäseniä, ne on humanisoitu, alettu nähdä ikään kuin ihmisinä. Lindgrenin mielestä tästä kertoo sekin, että lemmikeille annetaan ihmisten nimiä, ei enää Musteja ja Mirrejä. – Ihmiset hemmottelevat seuraeläimiä omien halujensa näkökulmasta. Niitä viedään lemmikkikylpylään saamaan hierontaa ja kylpyjä tai niille syötetään herkkuja niin, että ne sairastuvat diabetekseen. – Kannattaisi tutustua paremmin eläinten lajiominaisuuksiin. Esimerkiksi koiraa ei tarvitse juoksuttaa, vaan hitaampikin tahti riittää. Koiralle nimittäin hajuaisti on tärkeä, ja se haluaa haistella rauhassa ympäristöään. Lindgren ymmärtää silti hyvin lemmikkieläinten mielenterveydellisen merkityksen. Ne vähentävät yksinäisyyttä, kun ne tuovat mukanaan seuraa, vastuuta ja huolenpitoa.

Lindgrenin perheessä on kaksi kissaa, barokkiajan kuuluisan kastraattilaulajan mukaan nimetty Farinelli ja pentukissa Kleopatra. – Farinellia vanhempi kissa, Figaro, loukkasi itsensä tapaturmassa vuosi sitten ja jouduttiin lopettamaan. Eutanasia oli kaiken surun ja järkytyksen keskellä kaunis kokemus. Lindgren kokee kissojen olevan hänelle henkisiä mentoreita. Ne opastavat ottamaan elämän iisimmin. – Kissat ovat rentoja, uteliaita ja leikkisiä, ja on hauskaa yrittää kommunikoida niiden kanssa. Ne tuntuvat ymmärtävän ja vaistoavan paljon, vaikka yhteistä kieltä ei olekaan. ARMON ANNELISSA eläinlääkäri kohtaa myös karjankasvattajia. Osa heistä kohtelee eläimiä kaltoin. Minna Lindgren itse suhtautuu lihantuotantoon kriittisesti. – Suomessa annetaan kuva, että meillä kohdellaan karjaa hyvin. Minusta kyse on tuotantolaitoksista. Eläimellä on kovin lyhyt elämä ennen

HELSINGIN AIKUISOPISTO

OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS

ruoaksi päätymistään, ja siihen sisältyy jatkuvaa poikimista ja lihottamista. – Haluan puolustaa eläimen hyvinvointia, mutta ymmärrän lihatuotannon ammattilaisten hädän toimeentulosta muuttuvassa maailmassa. Romaanissa näkyy myös maaseudun ikääntyminen ja tyhjeneminen. Sitä ei Lindgrenin mukaan voi kukaan olla huomaamatta. – Korona-aikana lisääntynyt etätyö on antanut hieman toiveita siitä, ettei maaseutu autioituisi niin nopeasti. Mutta katsotaan, miten käy, kun korona saadaan kuriin. Romaanin maalaiseläinlääkäri Anneli kuuntelee matkalla asiakkaidensa luokse Ludwig van Beethovenin jousikvartettoja. Ylen klassisen musiikin toimittajana toimineelle Lindgrenille oli luontevaa yhdistää musiikki isoja kilometrimääriä ajavaan eläinlääkäriin. – Monimuotoisella musiikillaan Beethoven halusi ärsyttää ja herätellä ihmisiä. Minulla on sama tavoite pyrkiessäni viihdyttävän ja humoristisen tyylin avulla houkuttelemaan ihmisiä vaikeiden asioiden äärelle.

”

Beethoven halusi ärsyttää ja herätellä ihmisiä. Minulla on sama tavoite pyrkiessäni humoristisen tyylin avulla houkuttelemaan ihmisiä vaikeiden asioiden äärelle.

Minna Lindgren leikkii perheeseen kesäkuussa otetun kissanpennun, Kleopatran, kanssa. Hän kokee kissat henkisiksi mentoreikseen.

ELÄINLÄÄKÄRIN TYÖHÖN sisältyy myös yllättävän paljon eläinten lopettamista. Romaanissa Anneli alkaa kälynsä sairauden pahetessa pohtia, voisiko myös kuolemansairaan ihmisen kärsimystä vähentää samalla tavalla. – Minusta eutanasia pitäisi hyväksyä Suomessa myös ihmisille, Minna Lindgren sanoo. Hän kuuluu Oikeus Arvokkaaseen Kuolemaan -yhdistykseen (ent. Exitus ry), joka ajaa eutanasialakia. Romaanin erikoisimpiin henkilöihin kuuluu punatukkainen ja -takkinen Maila Suopakko, leskeksi jäänyt virkeä ikäihminen. Suopakko puhuu jatkuvasti miehensä äkillisestä kuolemasta ja ryydittää puhettaan William Shakespearen säkeillä. Lindgren sanoo olevansa hulluna erityisesti Shakespearen teosten vanhaan suomennokseen, jonka on tehnyt Paavo Cajander. – Shakespeare on kielellä leikkijä. Hänen teoksissaan on mukana huumoria, vaikka ne ovatkin tragedioita. – Maila Suopakon suhtautuminen miehen kuolemaan muuttuu kirjan edetessä. Lopulta hän hyväksyy tapahtuneen, koska mies ei joutunut kärsimään pitkään. MINNA LINDGREN TUNNETAAN vanhoja ihmisiä kuvaavista romaaneista, kuten Ehtoolehto-trilogiasta. Hän kertoo kiinnostuneensa vanhuksista jo lapsena, koska ympärillä oli hauskoja vanhoja ihmisiä. Hän koki, että vanhuus on henkistä vapautumista. Kirjoittaminen sai kuitenkin alkunsa omien vanhempien hoitokokemusten kautta. Oma ikääntyminen on merkinnyt Lindgrenille toistaiseksi vain hyviä asioita. – Myös nyt 58-vuotiaana on kiva olla. On toisaalta vähän jännittävää, kun lapset ovat muuttamassa kotoa. Nyt alkaa olla enemmän omaa aikaa, joten tässä voisi vaikka opetella jotain uutta. Tekemistä ei Lindgreniltä puutu. Ylen Radio 1:ssä on elokuun loppuun saakka kuultavissa hänen jokakesäinen klassisen musiikin ohjelmansa Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä. Lisäksi hän tekee yhteistyötä muusikko Iiro Rantalan kanssa kirjoittamalla librettoja tämän säveltämiin oopperoihin. Heidän kaksi teostaan nähdään lokakuussa ulkomailla, W.A. Mozartin Taikahuilun jatko-osaksi kirjoitettu Zaubermelodika Berliinin Komische Operissa ja Pikaparantolan englanninkielinen versio Sanatorio Express Melbournen oopperassa Australiassa. – Musiikki, kirjallisuus ja teatteri ovat olleet minulle aina tärkeitä. Ilman taidetta minuun iskisi ahdistus, pelko ja apatia. Vielä toista vuotta sitten Lindgren ehti myös käydä soittamassa Huopalahden kirkon kelloja. Hän löysi kirkonkellojen soittamisen etsiessään Vihainen leski -romaaniinsa erilaisia vapaaehtoistyön muotoja. – Kyseessä on hieno perinne. Huopalahden kirkon kellot ovat sitä paitsi tällä hetkellä ainoat käsin soitettavat kellot Helsingissä. ■

ota aikaa itsellesi venäjän alkeet muskarit

muistimestari

sukututkimus arkistoissa seniorijumppa

itsemyötätunto

sieniretki ja -maistelu viestintä

1 000+ kurssia helao.fi • Runeberginkatu 22–24

Orvokki Karppinen, orvokki.karppinen@paakaupunginturvakoti.fi

Lisää luettavaa verkossa joka Jumalan päivä

kirkkojakaupunki.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Enemmän kuin kyllä Eutanasiaan liittyy paljon määrittelyä, ja siksi aihe on asiantuntijoillekin vaikea.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS MARI AARNIO

eljä vuotta sitten noin 63 000 suomalaista allekirjoitti kansalaisaloitteen eutanasian laillistamiseksi Suomessa. Aloite eteni eduskunnan käsittelyyn, mutta hylättiin. Asiaa ei kuitenkaan haudattu kokonaan, vaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) alaisuuteen perustettiin asiantuntijaryhmä, joka sai tehtäväkseen selvittää saattohoitoa, eutanasiaa, avustettua itsemurhaa ja itsemääräämisoikeuden toteutumista. Asiantuntijaryhmän oli määrä saada työnsä päätökseen ja julkaista loppuraporttinsa kesäkuussa 2021, mutta julkaisu siirtyi elokuun loppuun. Asiantuntijaryhmässä vallitsee yksimielisyys saattohoidon ja palliatiivisen hoidon kehittämisestä, mutta kysymys eutanasiasta ja avustetusta itsemurhasta on asiantuntijoillekin vaikea. Pitääkö ihmisellä olla oikeus päättää kuolemastaan? LUTERILAISEN KIRKON piispat ottivat eutanasiaan kielteisen kannan vuonna 2017. Piispat perustelivat asiaa siten, ettei ”syntymisen ja kuolemisen valtakirja ole ihmisen hallussa” ja että palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat riittäviä ratkaisuja elämän loppuvaiheen kärsimykseen. Luterilaisen kirkon pappien mielipiteet kuitenkin jakautuvat. Vuonna 2019 valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan puolet papeista suhtautuu eutanasiaan myönteisesti. Myös STM:n asettamassa työryhmässä on kirkon edustaja, sielunhoidon johtava asiantuntija Virpi Sipola Kirkkohallituksesta. – Edustan ryhmässä kirkkoa ja ajattelen, että työskentelyyni vaikuttaa sekä terveydenhuollon koulutukseni – olen diakonissa ja terveystieteiden maisteri – että työkokemukseni sairaalapappina. Tarkastelen asiaa erityisesti kirkon sairaalasielunhoitotyön ja siihen liittyvän työkokemukseni valossa, Sipola sanoo. Mutta onko kirkon kannalla merkitystä vuonna 2021? Virpi Sipolan mukaan se ei ole itsestään selvää, mutta on tärkeää, että kirkko on keskustelussa mukana. – Ajattelen, että kirkon täytyy käydä keskustelua niissä maisemissa, joissa ihmiset ovat. Keskustelussa on tärkeää nostaa esiin eettisiä ja vakaumuksellisia näkökulmia pyrkien samalla ymmärtämään myös erilaisia näkökantoja. – Näihin tilanteisiin liittyy paljon inhimillisiä näkökulmia. Mitä on lähimmäisen rakastaminen? On tilanteita, joissa eutanasia voisi tuntua enemmän lähimmäisenrakkaudelta, etenkin, jos riittävän laadukasta saattohoitoa ei ole saatavilla. Sipolan mielestä eutanasia on paljon enemmän kuin kyllä vai ei -kysymys, ja sitä pitäi-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

vai ei -kysymys si miettiä laajemmin kuin yksittäistapausten kautta. – Jos olet ollut läheisesi saattajana, siitä näkökulmasta on helppo sanoa jotakin. Jos eutanasiaa katsoo lainsäädännöllisestä näkökulmasta, asia on monimutkaisempi. Sipola kertoo miettineensä myös sitä, käydäänkö eutanasiakeskustelua liian aikaisessa vaiheessa. Työtä on vielä tehtävänä, jotta kaikilla olisi tasavertaiset oikeudet hyvään saattohoitoon asuinpaikasta riippumatta.

”

Näihin tilanteisiin liittyy paljon inhimillisiä näkökulmia. Mitä on lähimmäisen rakastaminen? SIELUNHOIDON JOHTAVA ASIANTUNTIJA VIRPI SIPOLA

EUTANASIAN ja lääkäriavusteisen itsemurhan tunnetuimpia puolestapuhujia Suomessa on Juha Hänninen, Terhokodin entinen ylilääkäri, eutanasian laillistamista ajavan Oikeus Arvokkaaseen Kuolemaan ry:n (entinen Exitus ry) hallituksen jäsen ja lääketieteellinen asiantuntija. Hän ymmärtää hyvin, miksi aihe on vaikea. – Eutanasia on nimenomaan määrittelykysymys. Kirjoitan parhaillaan aiheesta uutta kirjaa, ja tekstiä on yli 160 sivua. Ei minunkaan kantani ole siis yhdellä lauseella sanottavissa, Hänninen toteaa. Hänen kantansa eutanasiaan muotoutui työssä saattohoitopotilaiden parissa. – Viimeiset 20 vuotta olen ollut sitä mieltä, että Suomessa tarvitaan kuolinavun salliva laki. Olen ehkä eniten tässä maassa vaikeita kuolemia kohdannut lääkäri ja nähnyt kuolinavun mahdollisuudet eli sen, missä kohtaa meillä on mahdollisuudet auttaa ihmistä ja missä se ei toimi. Ei hyväkään saattohoito auta, jos ihminen haluaa kuolla. Hänninen uskoo, että eutanasialaista hyötyisivät erityisesti syöpäpotilaat ja neurologisia sairauksia sairastavat, vakavasti sairaat ihmiset. Hänninen on tavannut eutanasioihin osallistuvia lääkäreitä Alankomaissa ja Belgiassa. Kyseessä ei vaikuta olevan mikään rutiinitoimenpide, vaan jotakin, mikä eroaa muusta lääkärintyöstä. – Eihän eutanasia voi olla helppo asia. Tutkimusten mukaan lääkärit kokevat hyväksi sen, että voi tehdä asioita toisen parhaaksi, mutta ei eutanasia voi olla jotakin, mitä tehdään umpilisäkkeen poiston ja korvan puhkaisun välissä. Se on ihan eri luokan asia. Se vaatii lääkäriltä kanttia. KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Pojat laulamaan! Kuoron koulutusryhmään Espoossa otetaan 7–11-vuotiaita poikia pääsykokeissa ma 23.8. klo 18, Meritullintori 3, ja ti 24.8. klo 18, Lasten kappeli Arkki (Sello). Opetus alkaa elokuussa 2021. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: CANTORESMINORES.FI / PAASYKOE

CM-musiikkileikkikoulu 3–6-vuotiaille pojille suunnattu laulupainotteinen CM-musiikkileikkikoulu toimii Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Ilmoittautuminen 2021–22 ryhmiin ja lisätiedot: CANTORESMINORES.FI / MUSKARI

Mitähän se Kuula tällä kertaa kirjoittaa?

Hänninen ei pidä aiheellisena pelkoa, että eutanasiasta tulisi jonkinlainen tehokkuusajattelun ääriesimerkki, tapa siivota sairaat ja vanhat ihmiset pois. – Ei tuollaiselle pelolle ole perustetta. Hollannissa ja Belgiassa asiaa on tutkittu, ja siellä eutanasiapäätöksiä hakeneet ja saaneet ovat olleet enemmänkin etuoikeutettuja ihmisiä, paremmin koulutettuja ja varakkaita. He haluavat hallita elämäänsä, sen loppuakin. Entä onko eutanasia Hännisen mielestä ihmisoikeuskysymys? Pitäisikö ihmisellä olla oikeus päättää kuolemastaan? – Voi sen niinkin ajatella, mutta enemmän tämä on minusta hoidollinen kysymys. On tarpeetonta ja hyödytöntä antaa ihmisen kitua viimeiset viikot ja kuukaudet. LÄÄKÄRILIITON KANTA eutanasiaan on kielteinen. Liiton teettämän kyselyn mukaan työikäisistä lääkäreistä noin puolet on kuitenkin eutanasian laillistamisen kannalla, puolet vastaan. 57 prosenttia vastanneista oli joko osittain tai täysin samaa mieltä siitä, että riittävällä saattohoidolla ja kivunhoidolla tarvetta eutanasiaan ei ole. Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Kati Myllymäen mielestä tuloksissa oli monta kiinnostavaa kohtaa. – Työterveyslääkärit ja kirurgit olivat enemmän eutanasian kannalla kuin vaikka syöpälääkärit ja geriatrit. Siis mitä lähempänä kuolevan potilaan hoitoa lääkäri on, sitä kriittisempi hän on eutanasiaa kohtaan. Työterveyslääkärille kysymys on tietysti teoreettisempi, Myllymäki sanoo. Myllymäen mukaan eutanasian toteuttaminen olisi lääkärin etiikalle ja identiteetille iso asia, kuten potilaan kuolema muissakin tilanteissa. Jos eduskunta jossakin vaiheessa sallii eutanasian tai lääkäriavusteisen itsemurhan, järjestelmän pitää hänen mielestään olla sellainen, ettei lääkäriä voi siihen pakottaa. – Omantunnonvapaus pitää säilyttää. Pitää myös arvioida, miten asia on mahdollista toteuttaa suhteessa terveydenhuollon ammattihenkilölakiin ja lääkärin oikeudellisiin ja eettisiin velvoitteisiin. Myös lääkärikunnan näkökulmasta eutanasiakysymyksestä tekee vaikean se, että asiaan liittyy paljon hankalasti mitattavia asioita. Miten kärsimys tai elämään väsyminen määritellään? Entä jäljellä oleva aika?

– Aihetta koskevassa kansalaisaloitteessa todettiin, että eutanasia olisi mahdollinen, jos potilaalla on kuolemaan johtava vakava sairaus ja kuolema on odotettavissa kolmen tai kuuden kuukauden sisällä. Tällaisen arvioiminen on vaikeaa kokeneelle lääkärillekin. Siksi lääkärit eivät tahdo ennustaa jäljellä olevaa elinaikaa. Se on monimutkainen, biologinen asia ja myös elämisen tahdosta kiinni, Myllymäki sanoo. Kuka tahansa voi kirjata hoitotahtoonsa, että häntä ei enää vaikkapa kytketä hengityskoneeseen tai elvytetä tietyssä vaiheessa. Silloin lääkärin on kunnioitettava potilaan tahtoa eikä yritettävä pitää häntä elossa, vaikka voisi niin tehdä.

”

Mitä lähempänä kuolevan potilaan hoitoa lääkäri on, sitä kriittisempi hän on eutanasiaa kohtaan. LÄÄKÄRILIITON TOIMINNANJOHTAJA KATI MYLLYMÄKI

Kati Myllymäen ja Juha Hännisen mukaan eutanasiaa ja hoitotahtoa ei voi rinnastaa. – Jos potilas kieltäytyy hoidosta tai vaikuttamattomasta hoidosta luovutaan, se on eri asia kuin eutanasia, vaikka voikin tuottaa tilanteita, jolloin lääkäri tietää, että olisi voinut tehdä enemmän, Myllymäki sanoo. – Hoitotahto on vain tahdonilmaisu siitä, että ei halua elämää pitkitettävän. Potilaslain mukaan meillä kaikilla on oikeus kieltäytyä mistä tahansa hoidosta milloin tahansa. Lääkäri joutuu miettimään, onko potilas tosissaan ja riittävän informoitu, Hänninen perustelee. STM:n asiantuntijatyöryhmässä keskustelun lähtökohta on ollut se, että mahdollinen eutanasialaki koskisi vain täysi-ikäisiä, somaattisia eli ruumiillisia sairauksia sairastavia henkilöitä, ei mielen sairauksia. Mahdollisen päätöksen eutanasiasta ja avustetusta itsemurhasta sekä näiden kriteereistä tekevät lopulta poliitikot. ■

Eutanasia, avustettu itsemurha, palliatiivinen hoito

Lue Kirkko ja kaupungin kolumnit verkossa kirkkojakaupunki.fi

Eutanasia-sana tulee kreikan kielen hyvää kuolemaa tarkoittavasta sanaparista eu thanatos. Nykyisin eutanasialla tarkoitetaan aktiivista toisen ihmisen elämän päättämistä tämän pyynnöstä silloin, kun taustalla on kuolemaan johtava sairaus ja siihen liittyvä kestämätön kärsimys. Elämä lopetetaan lääkkeitä antamalla. Jotkut käyttävät eutanasiasta myös termiä armokuolema tai kuolinapu. Lääkäriavusteinen itsemurha tarkoittaa sitä, että henkilö pyytää ja saa lääkäriltä lääkkeitä itsemurhaa varten, mutta ottaa ne itse. Avustetussa itsemurhassa toinen henkilö antaa käytännön

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

apua kuolemaan, mutta siinäkin varsinaisen kuolemaan johtavan teon tekee potilas itse. Palliatiivinen hoito tarkoittaa parantumattomasti sairaiden ja kuolevien potilaiden hoitoa. Sen tavoite on vähentää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa. Palliatiivinen sedaatio on potilaan tajunnantason laskemista lääkkeillä tilanteessa, jossa kipuja tai muita vaikeita oireita ei muuten saada hallintaan. Saattohoidossa sedaatiota voidaan käyttää tilapäisenä hoitona tai lähellä kuolemaa jatkuvana hoitona kuolemaan asti.

KÄRSITKÖ MAKSALÄISKISTÄ TAI PUNOITTAVASTA IHOSTA?

HOITAVAA KOSTEUTTA IHOLLESI

LOMAILIJAN LUOTTOTUOTE – EHKÄISEE MAKSALÄISKIEN SYNTYMISTÄ – RAUHOITTAA AURINGON RASITTAMAA IHOA

COUPEROSA-IHON HOITOON

DETRIA ARBUTIN COUPEROSA –TUTKIMUS

DETRIA ARBUTIN ANTI AGING –TUTKIMUS

Testiryhmässä couperosan voimakkuusaste pieneni 90 %:lla ja kahden kuukauden hoitojakson jälkeen 35 %:lla oireet hävisivät kokonaan.

Iho kirkastui ja heleytyi 95 %:lla ja ilmejuonteet vähenivät 80 %:lla tutkimukseen osallistuneista.

Luonnon arbutiinia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että sianpuolukan lehdestä eristetty arbutiini on tehokas melaniinituotannon estäjä ja että sitä voidaan käyttää ihoa vaalentavana ainesosana.

Myyntipaikat: Sokos-tavaratalot, Emotion-myymälät, apteekit ja luontaistuotekaupat sekä kauppa.detria.fi

Rukous auttaa ihmistä näkemään itsensä ja tilanteensa totuudellisesti. Se suojaa perimmäisiltä peloilta ja antaa voimia tärkeään hetkeen. Siihen voi myös kietoa lähimpänsä tai sen, jonka elämässä on vaikeuksia.

Näkymätön side TEKSTI TANELI KYLÄTASKU JA NINA RIUTTA KUVAT JANI LAUKKANEN

– Minulla on Jumalaan kahdenkeskinen suhde, johon en kaipaa kolmansia, kirjailija Markku Envall sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

”Rukoukseni taustalla on sanomisen ja puhumisen tarve” Kirjailija Markku Envall varjelee tarkoin rukouksen yksityisyyttä. Hänen rukouksessaan on kuitenkin tilaa toisten ihmisten huolille ja kärsimykselle.

amu aloittaa uuden päivän, josta olemme jälleen vastuussa. Ilta taas on siirtymä yöhön, jonka aikana menetämme tietoisuutemme. Tämä herättää perimmäisiä pelkoja, ja siksi tarvitsemme yöllä rukouksen tuo-

maa turvaa. Tällä tavalla kirjallisuudentutkija ja kirjailija Markku Envall selittää sitä, miten iltarukouksesta on tullut hänelle säännöllinen tapa. Hän ei muista, että kukaan olisi opettanut tai opastanut häntä rukoilemaan. Envall ei erota rukousta muusta ajan virrasta rukoushetkeksi, jolla on merkitty alku ja loppu. Myöskään rukouksen paikalla ei ole hänelle merkitystä. – Rukoukseni taustalla on sanomisen ja puhumisen tarve. Kun tuo tarve on tyydytetty, rukous loppuu samalla tavalla kuin sävellys päättyy, kun viimeinen nuotti on soitettu. Rukouksen jälkeen toivon nukahtavani huolenpitoon ja turvaan. Kirjassaan Kylmää kynäsotaa ja muita esseitä (WSOY 2020) Envall kuvaa rukousta mielessään kulkevaksi ääninauhaksi tai mielteiden virraksi, joka tuntuu sisältävän kuuntelijan tai katselijan. Tämä voi olla Envall itse tai Jumala, johon hän uskoo. Rukous voi olla myös hiljaisuutta Jumalan tai hänen aavistetun läsnäolonsa edessä, tai jotakin hiljaisuuden ja sisäisen puheen välillä. – Olen ajatellut, että koska olen ammatiltani kirjailija, rukoukseni on sanojen ja hiljaisten hetkien vuorottelua. Jos olisin maalari tai säveltäjä, voisin ehkä rukoilla sanojen sijasta väripinnoilla tai sävelkuluilla, Envall pohtii.

JOSKUS MARKKU ENVALLIN rukous on suunnitelmallista: hän kerää asioita mieleensä ja puhuu ne Jumalalle. Toinen rukouksen muoto ovat tilannerukoukset, jotka syntyvät, kun Envall tai joku hänen läheisensä on vaaratilanteessa tai ahtaalla. – Erityisesti oman lapsen syntymä on tilanne, joka aktivoi rukouselämän, jos sitä on, Envall sanoo. Kun Envallin lapset olivat taaperoikäisiä, hän tunsi itsensä Jumalan sijaiseksi tai suojelusenkeliksi, jonka tehtävänä oli pitää heidät turvassa. Kaikki oli hyvin niin kauan, kun isä oli toimintakykyinen ja lapsi oli hänen näkö- tai kuuloaistinsa ulottuvilla. Kun Envall ei voinut olla lapsensa lähellä, suojelevat ajatukset kurottuivat rukouksiksi. Kun lapsi oli myöhään ulkona, Envall rukoili, et-

tä hän palaisi kotiin keholtaan ja mieleltään ehjänä. Rukouksen aiheena voi olla myös lähipiiriin kuulumaton ihminen. Myötätunto herättää rukouksen, kun Envall huomaa, että jonkun elämässä on sairautta tai muita isoja koettelemuksia. – Minulla on ollut aika korkea kynnys kertoa ihmisille, että rukoilen heidän puolestaan. Mutta aina kun olen sen ylittänyt, siitä on seurannut hyvää, hän sanoo. ESIRUKOUKSESTA KERTOMINEN syöpäleikkaukseen jonottavalle ystävälle tuntui vaikealta, koska sellaisista asioista ei ollut tapana puhua ”maallisten veljien” kesken. Ystävä yllätti Markku Envallin kertomalla, että moni muukin rukoili hänen puolestaan, ja sanoi luottavansa rukouksen parantavaan vaikutukseen. Ystävä toipui lopulta täysin terveeksi. Saattokodissa Envall tapasi nuoren naisen, joka kertoi alkaneensa toipua vaikeasta sairaudesta sen jälkeen, kun hänen puolestaan alettiin rukoilla. Envall suhtautuu kertomuksiin rukouksen parantavasta voimasta skeptikon varovaisuudella. Hänen mielestään esirukous on ennen muuta myötätunnon osoitus kärsivää lähimmäistä kohtaan. Siitä ei ole haittaa, mutta jotain hyvää voi seurata. – Esirukous on uskon kentälle siirtynyt myötätunnon ilmaus. Jokainen kerta, jolloin saamme osaksemme myötätuntoa, lievittää yksinäisyyden peruskokemustamme, Envall sanoo. MARKKU ENVALLIN MIELEEN ei nouse ketään henkilöä, jonka hän tietäisi rukoilleen puolestaan. Eniten hän epäilisi huolehtivaista äitiään, mutta tämä oli Envallin mukaan uskonnoton. Envall ei ole koskaan osannut kaivata esirukoilijaa, vaikka tarvitseekin toisten ihmisten myötätuntoa. – Olen niin vahvasti filosofi Søren Kierkegaardin ajattelussa uitettu kristitty, että minulla on Jumalaan kahdenkeskinen suhde, johon en kaipaa kolmansia, hän perustelee. Envall varjelee rukouksensa yksityisyyttä viimeiseen saakka. Siksi hän kieltäytyi, kun häntä pyydettiin kirjoittamaan rukous suomalaisten maallikoiden rukouskirjaan. Kirjoitettu rukous on Envallin mukaan väistämättä etäällä varsinaisesta, alkuperäisestä rukouksesta. Todellisen hädän hetkellä kynää ja paperia

ei käytetä. Julkaistu rukous rikkoisi hänen mielestään myös Jeesuksen käskyä rukoilla salassa. Vakaumus saa kaikupohjaa 1960-luvulta, jolloin Envall oli mukana Hämeenlinnan seurakuntanuorissa. Muisto on ahdistava. Nuorten yhteisössä uskottiin, että polvillaan rukoileminen on Jumalalle erityisen otollista. Nyt Envall pitää ajatusta jumalanpilkkana. – Jotkut nuorista olivat uskossaan voimakkaampia kuin muut ja sanoivat sanat toisia varten. Koin, että se oli väkivaltaista puuttumista Luojan ja minun kahdenkeskiseen suhteeseen. RUKOUS MERKITSEE Markku Envallille syvimmältään pyytämistä. Hän ajattelee, että Jumala on kaikkivaltias, joka tietää, mitä tahtoo ja tekee, eikä pienen ihmisen valtuuksiin kuulu siihen vaikuttaminen.

”

Minulla on ollut korkea kynnys kertoa ihmisille, että rukoilen heidän puolestaan. Aina siitä on seurannut hyvää. MARKKU ENVALL

– Toisaalta uskon Jumalaan, joka rakastaa luomiaan ihmisiä ja kuuntelee mielellään heidän toiveitaan. Rukoukseen sisältyy Envallin mukaan oletus tai uskomus, jonka mukaan Jumala on olemassa. Rukous on hänelle uskomisen behavioristinen eli ulkoisesti havaittavaan käyttäytymiseen liittyvä kriteeri, jonka hän kiteyttää sanoihin ”Uskon, koska rukoilen”. Samalla Envall tunnustautuu sisäiseksi skeptikoksi, joka kohtaa rukoillessaan jumalayhteyden perustavan epäsymmetrian. Jumala ei ole samalla tavalla ilmeinen suhteen osapuoli kuin toinen ihminen. Sen sijaan rukoilijaa vastassa on humiseva hiljaisuus. Rukoillessaan Envall saattaa havahtua kysymään, onko häntä vastapäätä ketään. Silti Envall kokee saaneensa vastauksia. – Maailmassa tapahtuu sellaista, missä voin kokea Jumalan viestin itselleni. Olen tulkinnut ja ymmärtänyt maailman tapahtumien virtaa sillä tavalla. Rukous ei Envallin mukaan menettäisi merkitystään, vaikka ajatus Jumalasta suljettaisiin pois. Hänelle rukoileminen merkitsee tilanteen huolellista kartoittamista, jossa mieli toimii äärimmäisen aktiivisesti. – Rukous on tekniikka ja niksipaketti, joka voi vapauttaa mielen harhakuvitelmista ja väärinkäsityksistä. Se voi johtaa minua vaivanneen ongelman ratkaisuun tai totuuden näkemiseen tilanteesta ja itsestäni. Jälkeenpäin huomaan, että näen asiat kirkkaammin tai jollakin uudella tavalla. KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Heidi Salminen juttelee asioistaan Jumalalle kävellessään ulkona Elli-koiransa kanssa.

”Kära Gud, ge mig krafter” Heidi Salmisen, 45, sairastaessa koronaa ystävät ja työtoverit rukoilivat hänen puolestaan.

”

idinkieleni on ruotsi, joten minul la on ollut vähän paineita, kun jo ku on pyytänyt minua rukoile maan puolestaan suomen kielellä ääneen. Olen ajatellut, että enhän minä osaa valita sanoja! Oma rukoi lemiseni kun on enemmänkin ajatuksia ja jutte lua Jumalalle. Kaikkein mieluiten ilmaisen itseäni liikkeillä ja maalaamalla kuvia. Ne ovat minulle helpompia kuin ääneen lausutut sanat. Työssäni maalaan koteihin lähetettäviä ter vehdyksiä, ja niihin liittyy aina syvällinen aja

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

tus. Maalatessani rukoilen koko Vantaan ja maa ilman puolesta. Hetki on samalla oma pieni ret riitti. Joskus töissä jokin asia voi olla tosi hankala ja kaikki keinot käytetty. Silloin ei voi tehdä muuta kuin rukoilla toisen puolesta. Valmennan ja treenaan crossfitiä. Kilpailuis sa kymmenen sekuntia ennen kellon käynnisty mistä ehdin rukoilla oman jaksamiseni ja kanssa kilpailijoiden puolesta. Lopuksi sanon nopeas ti aamen, ja kisa alkaa. Usein riittää: Kära Gud, ge mig krafter. Rakas Jumala, anna minulle voimia.

USEIMMITEN RUKOILEN silloin, kun olen Ellikoi ran kanssa lenkillä. Juttelen Jumalan kanssa sii nä kävellessämme, varsinkin, jos mielessäni on huolia. Aamiaispöydässä istuessani puhun mielessä ni Jumalalle, kun tiedän, että edessä on haastava viikko lapsille ja miehelle ja itsellenikin. Nukkumaan mennessä rukoukseni on ai na Isä meidän. Se rauhoittaa minua. Saatan nu kahtaa kesken rukouksen, koska se on niin tut tu ja turvallinen. Jos olen illalla tosi väsynyt, ru koukseni voi olla vain pieni huokaisu ja tack och amen. Minulla on ystävä, jonka kanssa rukoilemme toistemme puolesta. Meillä on sellainen diili. Ystäväni ja hänen perheensä ovat rukouksissani aina mukana, vaikka emme muuten paljon pidä kään yhteyttä. Silloin tällöin viestittelemme ja näemme salilla, mutta rukousyhteys pitää. Sitä ei ole ääneen sovittu, vaan tapa jäi päälle silloin, kun olimme enemmän tekemisissä. Sanoimme

toisillemme, että ”Muista sit rukoilla mun puo lesta” ja ”Joo, joo, muistan”. Silloin, kun juttelen Jumalan kanssa pidem pään, kiedon rukoukseeni mukaan kaikki lähim mät sukulaiset ja ystävät. Ajatukseni menevät moneen suuntaan ja eri puolille Suomea. TAMMIKUUSSA 2021 minulle iski hirveä päänsär ky, ja pää tuntui muutenkin oudolta. Olin erikoi sen väsynyt ja aivastelin paljon. Kävin korona testissä. Oli aamuyö, kun katsoin testitulosviestin pu helimestani. Se oli positiivinen. Taisin silloin sa noa Jumalalle, että just så, vai niin. Mutta ajattelin, että eiköhän tästäkin selvitä. Olin sairastaessani paljon rukouksessa. Rukoi lin, että saisin viisautta siihen, että kaikki tulisi käytännössä järkevästi hoidettua, ja että lapset ja mies pysyisivät terveinä. Rukoilin myös, että ne, joiden kanssa olin ol lut sairaudesta tietämättäni lyhyesti tekemisissä, pysyisivät terveinä. Tuleva pelotti, koska tauti on niin iso ja tuntematon. Onneksi kaikki lähipiirissäni pysyivät terveinä. Keneenkään ei korona tarttunut. Vaikka minulla oli sairastaessani vain lieviä oireita, mietin, jääkö treenaaminen nyt tähän. Olen kuitenkin tavoitteellinen urheilija. Mutta treenit lähtivät sairastamisen jälkeen hienosti käyntiin ja hapenottokykynikin on hyvä. Tietys

ti aloitin tosi rauhallisesti, enkä vedä täyttä hä kää vieläkään. Mietin sitäkin, miltä kroppani näyttää kym menen vuoden päästä, kun ei tiedetä, mitä pitkä aikaisvaikutuksia korona mahdollisesti aiheuttaa. Mutta toisaalta ajattelen, että se tulee, mitä on tullakseen. Jumala on mukana siinäkin.

”

Minulla on ystävä, jonka kanssa rukoilemme toistemme puolesta. Meillä on sellainen diili. HEIDI SALMINEN

Kun sairastuin, meillä oli perheen kanssa me neillään muuttoviikko. Kerroin Instagramissa muuttohommista ja koronasta. Sain ystäviltä, tut tavilta ja työkaverilta viestejä, että he rukoilevat puolestani. Olin kuullut, että koronassa ”kunnon oireet” al kavat kymmenen päivän jälkeen. Kun kymmenen päivää oli mennyt, olin kotona kädet ristissä. Vies

titin silloin myös kaverilleni, että voitko laittaa nyt vähän ylimääräistä rukousta menemään, ettei tuli si ihan hirveitä oireita. Eikä onneksi tullut. Kun sain tietää, että puolestani rukoillaan, lii kutuin ja minulle tuli helpottunut olo siitä, etten ole yksin. Tieto rukouksista auttoi jaksamaan. Rukousten lisäksi sain muutakin kannustusta, kun monet toivottivat minulle kaikkea hyvää ja tsemppiä. TOISEN PUOLESTA rukoilemisesta en kuitenkaan pidä kauheasti ääntä enkä toitota sitä. Se tulee spontaanisti, kun juuri tänään joku ihminen on ajatuksissani ja liitän hänet Jumalan rakkauteen ja erityiseen huolenpitoon. Rukoileminen on kulkenut minulla aina mat kassa mukana. Ei ole ollut aikoja, etten olisi ru koillut. Nuorena tosin rukoilin vähemmän kuin nykyään. Minua ei ole opetettu rukoilemaan. Muistan, kun pienenä roudasin jonkin mummilta lahjak si saadun rukouskirjan kotona ruokapöytään. Olin löytänyt sen kirjahyllystä, ja mielestäni mei dän piti rukoilla siitä ruokarukous. Se jäi siihen yhteen kertaan. Kun olin nuori ja itkin murheita yksin omas sa huoneessani, turvauduin mielessäni korkeam man apuun, sillä 1980luvulla perheissä ei juuri kaan puhuttu. Ehkä Jumala on puhutellut minua pienestä lähtien omalla tavallaan.” ■

IHMISELTÄ IHMISELLE

RA/2020/1302

ABILIS-SÄÄTIÖ Vammaisjärjestöjä kehitysmaissa tukeva Abilis-säätiö on voittanut kaikkien aikojen ensimmäisen Vuoden maailmanparantaja -palkinnon. Me kaikki voimme olla yhdessä maailmanparantajia. Kehitysmaiden vammaiset ihmiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, johon koronapandemia ja muut kriisit iskevät eniten. Abilis toimii maailman köyhimmissä maissa ja tarvitsemme sinun tukeasi. Ole mukana tekemässä hyvää ja lahjoita www.abilis.fi/lahjoita/

Voit tehdä myös lahjoituksen Abilis-säätiön MobilePay-numeroon: 25090. Kiitos, että välität! ♥

www.abilis.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Kuka?

Dosentti, valtiotieteiden tohtori ja sosiaalityöntekijä Elina Pekkarinen, 45, asuu Jyväskylässä ja Helsingissä. Hänellä on kolme aikuista lasta.

Mitä?

Pekkarinen on toiminut lapsiasiavaltuutettuna toukokuusta 2019 alkaen. Valtioneuvosto nimittää lapsiasiavaltuutetun viideksi vuodeksi kerrallaan. Sama henkilö voidaan nimittää enintään kahdeksi kaudeksi. Valtuutetun tehtävänä on toimia lasten aseman ja oikeuksien vahvistamiseksi yhteiskunnassa. Toiminnan perustana on YK:n lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus.

Motto

Asioilla on tapana järjestyä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Lasten puolestapuhuja Elina Pekkarinen luuli valmistuvansa eläintieteilijäksi, mutta tie vei sosiaalityöntekijästä tutkijaksi ja lapsiasiavaltuutetuksi. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

apsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on kiireinen, sillä häntä kutsutaan puhumaan kaikkialle Suomeen. Työssään Pekkarista vie eteenpäin sosiaalinen omatunto ja halu auttaa. – Jos lapsen ympärillä olevat aikuiset eivät ole sitoutuneet pitämään hyvää huolta lapsesta, tämä on aika heikoilla, Pekkarinen sanoo. PIENENÄ KAIKENLAISIA eläimiä ympärilleen haalineesta Elina Pekkarisesta piti tulla eläintieteilijä. Hän sääli eläimiä, joilla ei ollut kotia. Kahdeksanvuotiaana Pekkarinen kirjoitti koulussa aineen, jossa hän kertoi elämäntehtäväkseen eläinten pelastamisen. Pekkarinen syntyi Espoossa ja kasvoi Helsingissä. Hänen isänsä oli tutkija ja äitinsä nuorisotyönohjaaja ja askartelunohjaaja. Perheeseen syntyi neljä lasta. – Sain kasvaa rauhassa ja tehdä myös virheitä jo pienenä. Mutta meiltä lapsilta edellytettiin aika paljon itsenäisyyttä ja vastuun kantamista omista asioista. Varmaan kaikkien lapsuus oli siihen aikaan, 1980-luvulla, sellaista. Pekkarinen lähti opiskelemaan riistaeläintiedettä, mutta se ei avannut työmahdollisuuksia. Hän päätti vaihtaa tiedekuntaa ja haki lukemaan sosiaalityötä. Jo varhain nuoreen opiskelijaan oli iskenyt kova vauvakuume. – Kapinoiden, mutta täysin harkiten ja vakaasti tein esikoiseni parikymppisenä. Kun hän syntyi, alkoi ensimmäinen vuoteni valtiotieteellisessä tiedekunnassa. – Sain sitten kaksoset heti perään. Esikoinen oli vain vuoden ja neljä kuukautta, kun kaksospojat syntyivät. Nyt he kaikki ovat jo aikuisia ja omilla teillään. Sosiaalityötä Pekkarinen halusi opiskella siksi, että sosiaalityöntekijät tekevät työtä lasten ja nuorten hyväksi. Opiskeluaikanaan Pekkarinen työskenteli ohjaajana Naulakallion hoito- ja kasvatuskodissa. – Tiesin, että sosiaalityöntekijöillä on päätösvaltaa oikeasti vaikuttaa lasten elämään. Sosiaalityön opinnot olivat minulle hyvin tietoinen valinta. KÄYTÄNNÖN SOSIAALITYÖN jälkeen Elina Pekkarinen teki parikymmentä vuotta lapsiin ja nuoriin liittyvää tutkimusta. Pari vuotta sitten hän jäi toimivapaalle Nuorisotutkimusseuran erikoistutkijan työstään, kun hänet nimitettiin lapsiasiavaltuutetuksi. – Olen tutkinut muun muassa lastensuojelun historiaa. Lapsiin ja nuoriin liittyvät kysymykset

näyttävät pysyvän hyvin samanlaisina vuosikymmenestä toiseen. Nuorisorikollisuutta käsitelleessä väitöskirjassaan Pekkarinen esittikin kysymyksen, onko osa ongelmaa se, että tarvitsemme yhteiskunnassamme tietyn määrän pahoinvointia ja syrjäytymistä voidaksemme kokea yhteisönä paremmuutta. – Tämä mekanismi käynnistyy erityisesti silloin, kun lapsi tekee jotakin rikollista. Yhteisössämme herää voimakas moraalipaniikki, jonka kautta haetaan tasapainoa: yhteisö ottaa keskuudestaan tietyn ryhmän varottavaksi esimerkiksi muille. JULKINEN KESKUSTELU lasten ja nuorten lisääntyvästä väkivallasta ryöpsähti liikkeelle vuoden 2020 syksyn kouluväkivaltatapausten ja nuorten loppuvuonna tekemien raakojen henkirikosten jälkeen.

”

Aikuisten pitäisi olla kiinnostuneita lasten ajatustenjuoksusta: mitä he tekevät siellä ruutujen ääressä? – Olen havainnut lynkkausmielialaa. Jotkut aikuiset puhuvat väärin tehneistä lapsista ja nuorista vihamielisesti ja ulossulkevasti, Pekkarinen sanoo. Lasten ja nuorten rikollisuudessa ei Pekkarisen mukaan aina ole välttämättä kyse taustoista. – Se, että kaikki väärintekijät olisivat kaltoinkohtelun uhreja tai väkivaltaisessa ympäristössä eläneitä, on liian helppo selitys. Lasten ja nuorten keskuudessa voi riittää se, että joukossa on yksi, jolla on ollut vaurioittava kasvu, ja muut menevät mukaan. Perheissä ja yhteiskunnassa pitäisi Pekkarisen mielestä enemmän keskustella siitä, mitä lapsemme ja nuoremme tekevät vapaa-aikanaan. – Tiedossa on, että nykyisin jotkut lapset pahoinpitelevät toisiaan, kuvaavat sitä ja lähettävät näitä kuvasisältöjä toisilleen. – Monet lapset seuraavat väkivaltaisia verkkosisältöjä ja viihdeohjelmia sekä pelaavat väkivaltaisia pelejä. Tämän seurauksena on, että myös lapsen oma käyttäytyminen voi muuttua väkivaltaiseksi, Pekkarinen sanoo ja tietää saavansa kommentistaan kukkahattutätileiman. Mutta hän jatkaa. – Lisäksi olemme eläneet poikkeuksellista korona-aikaa. Näköalat ovat sumuisia, ja aikuisiakin ahdistaa. Kaikki tämä muodostaa ruutitynnyrin, joka räjähtää helposti.

ELINA PEKKARINEN itse eli lapsuuttaan 1980-luvulla. Kaupungissa oli monenlaista viilettäjää, eikä siihen aikaan puhuttu esimerkiksi seksuaalisesta ahdistelusta. – Näimme usein itsensäpaljastajia ja koimme häirintää aikuisten taholta. Tässä asiassa on onneksi menty eteenpäin. Ymmärretään, että seksuaalinen ahdistelu on vahingollista. Kautta aikojen lapset ja nuoret ovat olleet kiinnostuneita jännittävistä ja kielletyistä asioista. Ennen vanhaan nuoret katselivat salaa kauhuleffoja tai selasivat ”aikuisten materiaaleja”. Nykyaika haastaa kuitenkin kasvattajat täysin eri tavalla. – Emme näytä käsittävän, että lapsilla ja nuorilla on netin kautta pääsy todella raakoihin sisältöihin. Jos lapsi tottuu ja turtuu niihin ja oppii, että niitä on ihan ok katsoa ja jakaa, ollaan vaarallisessa tilanteessa. Rankat väkivaltaiset sisällöt vaurioittavat lasta, ellei hän ei pysty käsittelemään näkemäänsä aikuisen kanssa, Pekkarinen toteaa. PUHUJAMATKOILLA eri puolilla Suomea Elina Pekkarisen on yllättänyt se, kuinka paljon yhä ajatellaan, että ”joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee”. Tutkimukset kun osoittavat, että lapsilla, joita kohdellaan autoritäärisesti tai ennakoimattomasti, on monesti vaikeuksia ottaa muita huomioon. – Sen sijaan lapsi, jota on kohdeltu kunnioittaen, jonka kanssa on keskusteltu ja joka on saanut vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, kasvaa yleensä empatiakykyiseksi aikuiseksi, Pekkarinen sanoo. Yhteiskunnassamme tarvitaan Pekkarisen mielestä kaikkien aikuisten valvovaa ja välittävää silmää. – Aikuisten pitäisi olla kiinnostuneita lasten ajatustenjuoksusta: Mitä he tekevät siellä ruutujen ääressä? Miten he kokevat kaveripiirissä toisten kohtelun? – Ihan yksinkertaiset, arkiset juttelut lapsen kanssa voisivat olla muutosta eteenpäin sysääviä voimia. LAPSIASIAVALTUUTETUN TYÖSSÄ Elina Pekkarinen on urallaan ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa hän ei pääse suoraan vaikuttamaan lasten ja perheiden arkeen. Tutkijana työskennellessään hän oli myös Helsingin hallinto-oikeudessa asiantuntijajäsenenä ja pääsi sitä kautta vaikuttamaan esimerkiksi huostaanottoihin. – Nyt olen lapsista vähän etäämmällä, mutta pyrin tapaamaan heitä ja heidän kanssaan työtä tekeviä. Sitä kautta saan kosketusta siihen, miten lapsilla ja nuorilla menee. Lastensuojelusta kuulee usein puhuttavan arvostellen, mutta Pekkarinen tietää, että se on työtä, jossa nimenomaan pelastetaan lapsia ja autetaan heitä. – Olen ajatellutkin, että kun määräaikainen lapsiasiavaltuutetun työni päättyy, olisi hienoa palata sosiaalityöhön jossain muodossa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Äiti Jumala ja imettävä apotti Anna-Riina Hakala kääntyi yksitoista vuotta sitten luterilaisesta katolilaiseksi ja on kokenut, että katolisessa kirkossa naiseus ei ole koskaan sivuroolissa. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ANTTI RINTALA JA ISTOCK

iti Rakkaus, Luojatar, Valtiatar. Saattaa kuulostaa melkoiselta uushenkisyydeltä sen korvaan, jolle kristinuskon Jumala on toistuvasti esitelty Taivaan Isänä, Luojana ja Kaikkivaltiaana. Siitä samasta Jumalasta on kuitenkin kyse, ja feminiiniset käsitteet ovat pikemminkin vanhahenkisyyttä, sillä ne ovat peräisin 1100-luvulla eläneen ranskalaisen munkin Bernhard Clairvauxlaisen kirjeistä. Bernhard toimi Clairvaux’n luostarin apottina eli johtajana ja kirjoitti hengellisiä kirjeitä muille luostarielämän valinneille miehille. Siihen nähden voi yllättää, että kirjeissä puhutaan tämän tästä äidistä. Jumala voi olla äiti, mutta niin voi olla myös Kristus, Neitsyt Maria, kirkko ja Bernhard itse. Bernhardin kirjeiden sukupuolittuneesta kuvastosta toukokuussa väitellyt kirkkohistorioitsija Anna-Riina Hakala toteaa, että kun jumalasuhdetta kuvataan esimerkiksi avioliittoon tai äitiyteen viittaavilla inhimillisillä käsitteillä, se tekee Jumalasta helpommin lähestyttävän. Jumalaa voi kuvata inhimillisin sanankääntein, koska hän on tullut Jeesuksessa ihmiseksi. – Jumalaa voi kutsua äidiksi siinä missä isäksikin, sillä kristillisen käsityksen mukaan ihminen – myös nainen – on luotu Jumalan kuvaksi, Hakala muistuttaa. Munkki Bernhard myös yhdistää Jumalaan ominaisuuksia, joita on perinteisesti pidetty äidillisinä kuten lempeyttä ja armollisuutta. Yhdessä kirjeessään hän esittää Uudesta testamentista tutun tuhlaajapoikavertauksen, mutta vaihtaa isän äidiksi. – Bernhard näki, että naiseudessa heijastuu jotakin tärkeää Jumalasta, Hakala sanoo. FEMINIINISET KIELIKUVAT olivat Bernhardilla käytössä myös silloin, kun hän puhui miehistä, eli luostariveljien elämästä. Toisen luostarin miespuolista johtajaa Bernhard kutsui eräässä kirjeessään sulhasen sylissä nukkuvaksi morsiameksi –

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

– Jumalaa voi kutsua äidiksi siinä missä isäksikin, sillä kristillisen käsityksen mukaan ihminen – myös nainen – on luotu Jumalan kuvaksi, AnnaRiina Hakala sanoo.

sulhanen oli tässä tapauksessa Kristus. Hengellinen johtaja ei Bernhardin mielestä voi kuitenkaan nautiskella morsiamen asemastaan, vaan hänestä on tultava lapsiaan hoivaava äiti. Kuvatessaan itseään ja kollegoitaan apotin tehtävässä Bernhard puhuu esimerkiksi imettämisestä. – Kuvittele tänä päivänä vaikka joku piispa kertomassa, kuinka hän ruokkii hengellisiä lapsiaan rinnoillaan, Anna-Riina Hakala toteaa naurahtaen. Bernhardin äitiys- ja imetyskuvasto saattaa hätkähdyttää ja oudoksuttaa ruumiillisuudellaan, sillä niin naiseus kuin ruumiillisuuskin näyttävät kristinuskon ja teologian historiassa olleen toissijaisia. Anna-Riina Hakalan mielestä kyseessä on näköharha, joka johtuu protestanttisesta teologiasta. – Otetaan vaikka ehtoollisoppi. Ero katolisuuden ja luterilaisuuden välillä saattaa vaikuttaa pieneltä: että muuttuvatko leipä ja viini todella Kristuksen ruumiiksi ja vereksi vai onko Kristus ehtoollisessa todella läsnä? Jos ajatellaan niin

kuin katolilaiset, että ehtoollinen on konkreet tisesti Kristuksen ruumis ja veri, niin keneltä se ruumis on tullut? Se on kokonaan Neitsyt Marial ta, sillä eihän Jeesuksella ole fyysistä isää. – Tämä Jeesuksen ihmisyyden ja sitä kautta Marian läsnäolo on ikään kuin häivytetty luteri laisuudessa, ja sen takia kristinusko näyttäytyy miehisenä. Hakalan mukaan Marian teologinen merkitys väheni reformaatiossa muutenkin. Koska Marial ta ei voinut enää pyytää esirukouksia, hänen roo linsa hengellisenä äitinä alkoi väistämättä pie nentyä. Hakala on itse kääntynyt luterilaisesta katoli laiseksi ja kokee siirtyneensä ympäristöön, joka on hänelle naisena parempi. – On ehdoton väärintulkinta, että katolinen kirkko olisi jotenkin mieskeskeinen. Minun koke mukseni on ollut päinvastainen. Katolisessa kir kossa naiseus ei ole koskaan sivuroolissa. – Marian ja muiden naispyhien kautta naiseus on katolilaisilla koko ajan tajunnassa orgaanisena

Bernhard Clairvauxlainen lähti luostariin nuorena kääntymiskokemuksen jälkeen.

osana kristinuskoa. Reformaatiossa se menetet tiin, joten eipä ihme, jos naisilla on pikkuisen or po olo eikä samastumiskohtaa löydy. MAALLISTUNEELLE NYKYLUKIJALLE munkki Bernhardin kirjeet saattavat olla vaikeasti avau tuvia siksikin, että ne on kirjoitettu keskiajan yh tenäiskulttuurissa, jossa kristinusko oli jaettua ja elettyä todellisuutta. – Keskiajalla uskonnollisista asioista saattoi pu hua joustavammin ja myös leikitellen, sillä ne oli vat ihmisille totta. Meidän ajassamme on niin paljon epäilystä sekä Jumalan olemassaoloa et tä kristinuskon klassisia perustotuuksia kohtaan, että uskonnollisella ajattelulla ja hengellisyydellä leikittely jää paljon vähäisemmäksi, AnnaRiina Hakala sanoo. – Reformaation myötä yhtenäiskulttuuri rik koutui, ja tuli mahdolliseksi kyseenalaistaa yhtei sesti sovittuja asioita. Kun ympärillä ei enää ollut vahvaa hengellistä tukiverkkoa, keskustelu vaka voitui: että jos sanon tällä tavalla, astunko jonkin tärkeän rajan yli. Myös Raamattua luettiin ja tulkittiin keskiajal la toisin kuin nykyään. Raamatun kielellä ja sen herättämillä mielikuvilla myös leikiteltiin. Bern hardkin tunsi Raamattunsa, ja monet hänen käyttämänsä kielikuvat tulevat sieltä. MITENKÄÄN KUMMALLISENA ei Bernhardin ai koina tai vielä satoihin vuosiin sen jälkeen pidet ty sitäkään, että nuori nainen päättää omistautua Jumalalle ja sitoutuu loppuiäkseen naimattomuu teen. 2000luvun Suomessa sellainen valinta tuntuu vastakulttuurilta. Se on ollut AnnaRiina Hakalan tie. Kajaanista kotoisin oleva Hakala pyöri teini ikäisenä mukana herätyskristillisen Suomen Raa mattuopiston toiminnassa. Lukioikäisenä hän pohti ortodoksiseen kirkkoon liittymistä, mut ta asia jäi pohtimisen asteelle. Kiinnostus uskon toon vei hänet sitten opiskelemaan teologiaa, mutta papin ammattia hän ei koskaan vakavis saan miettinyt. Vuonna 2009 Hakala oli matkallaan Taizén ekumeenisessa yhteisössä Ranskassa. – Siellä Jumala sanoi minulle, että nyt elämä muuttuu ja tulee jokin aivan uusi suunta. Minulle tuli vahvasti sellainen olo, että Jumala haluaa mi

nun antavan koko elämäni ja minun pitää luopua itsestäni kokonaan. – Ajattelin, että okei, ehkä Jumala haluaa, että minusta tulee nunna. Kotiin palattuani googlai lin kaikenlaista ja päädyin katolisen kirkon net tisivuille. Siellä oli otsikko ”Miten tullaan katoli laiseksi?”. Sen luettuani tiesin, että se on tässä. Nettisivujen otsikko ohjasi kurssille, joka on tarkoitettu katoliseen kirkkoon liittymistä har kitseville tai siitä muuten kiinnostuneille. Haka la meni kurssille ja seuraavana keväänä, touko kuussa 2010, hänet otettiin katoliseen kirkkoon. – Prosessi oli aika nopea, mutta olin pommin varma. Ennakkoon en tuntenut Suomesta ketään katolilaista. Kirkko sentään oli jossakin määrin tuttu opinnoistani. Sen aikaisen minän näkökul masta en olisi osannut selittää sitä muuten kuin että tämä on se, mitä Jumala minulta pyytää. – Nyt jälkeenpäin voin sanoa, että katolisessa kirkossa on mahdollisuus elää täysillä Jumalalle elämäntilanteesta riippumatta. Heti alussa minua vetivät pyhyyden kokemus, sakramentit, messu ja Neitsyt Maria. Kun olin kääntynyt ja aloin pe rehtyä asioihin lisää, tajusin, että tässä on totuus – ja se on sellainen totuus, josta en pääse kos kaan täysin selville, tässä elämässä ainakaan.

”

Koen, että minulla on kutsumus naimattomuuteen. ANNA-RIINA HAKALA antaa haastattelun vaalein sävyin sisustetussa, tiptopsiistissä suuressa olo huoneessa. Sen hän jakaa kolmentoista muun naisen kanssa. Ollaan Siltaklubiksi nimetyssä opiskelijakodissa, jota ylläpitää katolinen Opus Dei järjestö. Hakala on Opus Dein numeraarijäsen. Se tar koittaa sitä, että hän on sitoutunut elämään nai mattomana. Suurin osa numeraareista asuu tä mänkaltaisissa Opus Dein keskuksissa. Enemmis tö opusdeiläisistä on supernumeraarijäseniä, jot ka ovat naimisissa tai aikovat avioitua. – Vaikka elämäntilanteet ovat vaihtelevia, kaik kien Opus Dein jäsenten kutsumus on sama: py hittyä ja pyhittää maailma erityisesti oman am matillisen työn kautta. Kaikilta jäseniltä odo tetaan myös samanlaista rukouselämää, johon kuuluu päivittäin messu, sisäistä rukousta, ruu sukkorukous, hengellistä lukemista ja omantun non tutkiskelua. Alun perin Hakala ajatteli mahdollisesti joskus avioituvansa, ja liittyi siksi Opus Deihin super numeraarina. – Se oli tärkeä vaihe, joka piti kokea, jotta pys tyin terveesti sitoutumaan naimattomuuteen. Koen, että minulla on kutsumus naimattomuu teen – eihän tätä jaksaisi ilman sitä. Se olisi vähän sama kuin jos menisi naimisiin ihmisen kanssa, joka tuntuu vastenmieliseltä. Jokaisella on oma tiensä ja minulla elämä meni näin. Minun per heeni on tässä. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

innokkain

KIRJOITTI PORVARISTON RAPPEUTUMISESTA BUDDENBROOKEISSA

PER- A SO

ARTIKKELIN NIMI

WALTARIYHTYEEN KÄRTSY

ILMAN APUA LUULO

MESSUVAATE

SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLILLÄ

SINNEMÄKI KANARIANSAARILLA

KIIL- LIHAKLOT- SIKTAA KAITA

PYYDYKSESSÄ

RAAMATUSSA KIRJALLINEN

LADA

POLTTOPUITA

PUKANNUT O ASTA

MERILÄINEN HEADEY

EI VT .... UT

SAARINEN KOHDEVALOJA

RANNIKOLLA SORTAA

KÖYHÄLLE

SOVITAAN VIVAHDE

LOHJALLA JAKAA

PYSÄKILLÄ SYLI-

PANNUILTA JAKKARA

-TASKU HARKIMO

HERRUUS

TIEDOTTAA

TALI-

TOIMEENTULO

RYPPYISELLE SAARROKSISSAOLO NILJAI- M SIA

SUVUN PAIKKA

RAAKKUVA ÄÄNESTYS NOPEASTI

SIVISTÄÄ

MARJATTA

ANSAN OHELLA USEIN TOIMI APOLLON KOMENTAJANA

LIITON ULKOPUOLINEN

ROKKARI CAVE

RII- K T TOJA

VARMISTUKSIA

HÄTÖNEN

auto

TERMILUETTELOITA

maalaji

RANSKALAINEN FILOSOFI V OHTAMAA HARJANNE A

hyttynen KUPARIN KANSSA PRONSSIKSI

IÄTI

HUIPPUJUOKSIJA KUIVISTO

A P

KALLION JÄLKEEN

NAPEROITA KUDROW BONET

kirjoitelma

B L

NÄYTTELIJÄ FISHER

MAITOTUOTTEITA

"UKK"

HAVAIJILLA

ERIARVOISUUSHANKE

ILASKIVI SIRKIÄ

HEDBERG

AISTIA

ISLAMILAINEN ARVO

toiset

AKUN ARMAS -I

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

IHMISOIKEUSJURISTI CLOONEY

KOVAA MUSIIKKIA

SAARIJONO

LUIKERTELEVIA

KUIVA OSAVALTIO

KATISKASSA

SOIJASTA

SOKERISIA

PUUROUTUA

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide

Jaksaa, jaksaa – parempi aika on tulossa IHMISELLÄ ON TARVE lokeroida ihmisiä ja asioita. Oikeasti sellaisia lokeroita ei ole. Pieni virus on todistanut tämän leviämällä maapallon joka kolkkaan ja sekoittamalla ihmisen suurella vaivalla rakentaman systeemin. Kukaan ei tiedä, milloin tulee parempi aika. Siihen asti on vain kestettävä jollain tapaa. On lupa keksiä itselle sopivia keinoja rentoutua. Niinpä välillä on unohdettu viruksen olemassaolo ja juhlittu kunnolla. Mitä sinä tekisit, jos tietäisit, että ensi vuosi olisi jo paljon parempi? Mielestäni kannattaa ponnistella paremman huomisen puolesta eikä lakata yrittämästä.

Päivi Kangas Espoo

Liian pienistä hautajaisista jäi apea mieli KIITOS JAAKKO HEINIMÄELLE pääkirjoituksesta Liian pienet hautajaiset (K&k 20.5.). Olen juuri siinä tilanteessa. Vaimoni kuoli toukokuussa. Olimme sopineet, miten siunaustilaisuus järjestetään, keitä kutsutaan ja minkälaista musiikkia soitetaan. Kun aloin järjestää siunaustilaisuutta, minulle sanottiin, että läsnä voi olla kuusi henkilöä. Sen jälkeen sanottiin, että tilaisuudessa saa olla kymmenen henkilöä siunauksen toimittajat mukaan lukien. Kirkkoherran luvalla määrää nostettiin 15 henkeen ja lopulta 21 henkilöön. Vaimoni siunattiin hautaan 17. kesäkuuta. En voinut toteuttaa vaimoni tahtoa näiden ehtojen vuoksi. En voinut myöskään siirtää siunaustilaisuutta myöhemmäksi – useimmat tilaisuudethan voidaan järjestää myöhemmin. Miksi nämä siunaustilaisuuden ehdot ovat niin ankarat? En voi ymmärtää. Minulle jäi hyvin apea mieli, koska tapahtuma on ihmisen viimeinen juhla tässä elämässä. Pitäisikö käyttää talonpojan järkeä näissä päätöksissä?

Aarne Hassinen Espoo

Metsästysraudat on kiellettävä ANNETAAN YHDESSÄ ÄÄNI niille, joilla ei ole sanoja, mutta suuri sydän. Elämää pitää aina suojella. Metsästysrautoihin joutuu monenlaisia eläimiä. Tämän kesän järkyttäviä esimerkkejä ovat lieksalaisen emokarhun ja enolaisen mesikämmenen kärsimykset. Luonnonsuojelulaki määrää, että luonnonvaraistakin eläintä on autettava, kun se on loukkaantunut tai hädässä. Tätä on alettava toteuttaa käytännössä, ja metsästysraudat on kiellettävä kokonaan. Elämme vuotta 2021. Luonnonsuojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Väkivalta on aina väärin, ja joka tilanteeseen on olemassa luova, rohkean myötätuntoinen, elämää vaaliva vaihtoehto.

Seurakunnan onnittelu ilahdutti HALUAN KIITTÄÄ Vantaankosken seurakuntaa koskettavasta syntymäpäiväonnittelusta. Sain kauniin kirjeen ja nettisivulta videoonnittelun. Alkupuheen jälkeen naissolisti lauloi virren 341, jossa sanotaan: ”Kiitos sulle kukkasista, jotka tielläin kukoisti. Kiitos myöskin ohdakkeista, jotka mua haavoitti.” Sellaistahan elämä on. Kirkkoherra siunasi sitten tutulla rukouksella kuulijansa. Voiko lähimmäiselleen toivottaa mitään parempaa kuin siunausta ja rauhaa! Viisaammat väitelkööt kristinuskon historiasta, teologiasta ja siitä, kuka saa rakastaa ketäkin. Siunauksen ja rauhan toivottaminen kanssakulkijalle on kirkon paras ja kaunein tehtävä.

Satu Postpischl Vantaa

Heinäkuussa Suomessa syntyi kansalaisaloite, joka löytyy verkko-osoitteesta ”Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla – Kansalaisaloitepalvelu”. Samasta osoitteesta voi tulostaa yksinkertaisen kannatusilmoituksen, joten allekirjoittaminen käy helposti joko sähköisesti tai paperilla. Joka ikinen nimi on tärkeä. Kootaan rohkeasti voimamme hyvyyden puolesta. Annetaan ääni niille, joilla ei ole sanoja! Kaikki hyvyys tulee moninkertaisesti takaisin. Olemme kaikki yhtä – ihmiset, eläimet ja puut, koko luomakunta.

Kristiina Sotiriou Lieksa

Energian häviämättömyyden laki vallitsee

KAIKKI, MIKÄ ON nyt, on ollut aina. Se on peräisin muuntumiskykyisestä ikuisesta energiasta. Muun muassa kaikki energian, aineen ja elämän muodot sekä sinuus, minuus, tunteemme ja taitomme ovat ikienergiasta lähtöisin. Itse nimitän tätä alkuvoimaa Jumalaksi.

Eero Oulasvirta Helsinki

Jeesus on rauhan ruhtinas HANNU LEHTINEN EHDOTTI, että kaikki sotaan valmistautumista varten tarvittavat rahat siirretään kulttuuriin (K&k 17.6.). Asevalmistajat vievät aseitaan kaikkialle, maailman kaikkien kansojen sotilaita varten. Ja vaikka ihmiset osaavat aseiden lisäksi valmistaa puhuvia koneita ja kädellisiä ro-

botteja, ihmistä he eivät osaa tehdä eivätkä edes hyttystä. Se, joka toi elämän tälle planeetalle, on ihmistä suurempi. ”Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää.” Sitä varten, että ihmisetkin näkisivät kaiken Jumalan tekemän samassa valossa, on Jeesus Kristus syntynyt maailmaan. Hän on kuollut ja herännyt kuolleista siksi, että ”yksikään kansa ei enää kohota miekkaansa toista vastaan eivätkä he enää opettele sotimaan”.

Mirja Grünwald Helsinki

Kirjoita omalla nimellä MIELIPITEITÄ JULKAISTAAN myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot. Nimettömiä kirjoituksia ei julkaista eikä käsitellä. Nimimerkin käyttö on sallittu poikkeustapauksissa. Muista liittää mielipiteeseen yhteystietosi.

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS 650 m. nor esi ote opr Ylä- tai alaleuan kok

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

○ ○ ○ ○

Neppari-kokoproteesit Suu- ja hammaskirurgia 3d-implanttiprotetiikka Erikoishammasteknikkopalvelut

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Maksuton tarkastus!

Mikonkatu 8 A 7. krs, Helsinki 09 622 15 33 050 55 272 95 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Tilaisuuksia

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

Surunauha

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

ke 11.8. klo 18.30 seurat Östersundomin kko, Kappelintie 60, Hki. to 12.8. klo 18 seurat Hyvinkään vanha kko, Uudenmaankatu 13. su 15.8. klo 19 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Auratie 3, Vantaa. 17.-19.8. Aholansaaren teologiapäivät, ks. www.h-y.fi. ke 18.8. klo 18 Hiidenkiviseurat Klaukkalan kko, Ylitilantie 6, Nurmijärvi. ke 25.8. klo 18 Seitsemän srk:n körttiilta Velskolassa, Vääräjärvent.2, Espoo. Tilaisuudet muualla maassa ja ajantasaisin tieto, ks. www.h-y.fi/tapahtumakalenteri.

Surunauha käsivarteen

Tilaukset: www.surumerkki.com S-posti: info@surumerkki.com

DENTARIUM

• EHT Sirkka Müller

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Kunnioita edesmenneen muistoa. Surulla ei ole aikaa.

Suukirurgiaan ja implantologiaan erikoistunut hammaslääkäri

Surunappi

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääketieteen lisensiaatti Master of Oral Surgery and Implantology, M.Sc.

BREMERIN KIVI

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ostetaan Helsingin Rauhanyhdistys

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa. Mediamyynti Kotimaa Oy

Myrskyläntie 22

La 14.8. klo 18 Raamattutunti: Miikka Seuroihin ilmoittautuminen helsinginrauhanyhdistys.fi/ toimintakalenteri. Seurat kuunneltavissa myös hry.fi. Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa.

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 Juha Kurvinen 040 665 5983 Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Kiinteistönvälitystä

Myydään asuntoja

Lakipalveluja

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Ostetaan asuntoja

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASUNNOT JA TONTIT PK-SEUDULTA. EI KULUJA MYYJÄLLE! Nopea kauppa ja hyvä hinta! Kaiken kuntoiset huomioidaan. Asiakirjat laativat LKV:t luotettavasti ja nopeasti. Soita Tommille p. 050 525 7401

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

UUSI LAKITOIMISTO HAAGASSA Avajaistarjouksena mm. yksilöllisesti laaditut testamentit ja edunvalvontavaltuutukset á 100 euroa. Laajasuontie 4 | 040 557 3578 | www.perheasiat.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

Kaikki perhe- ja perintöoikeuden palvelut toivomallasi tavalla

www.mrautanen.com

Itsenäisesti verkkopalvelussa

Palveluja tarjotaan Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203 Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Etäyhteyksin puhelimitse tai videotapaamisessa

Toimistollamme Helsingissä www.lexly.fi 010 3379 150

Tyhjennyspalvelu loppusiivouksella. P. 040 361 7594

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

SIIVOUSTA, PIHATÖITÄ, ULKOILUA, ASIOINTIAPUA YM. APUA ARKEESI 20 v. vanhustyökokemuksella. Myös alvittomasti, kysy lisää! ARMAS-Kotihoito p. 050 371 9167 Asioiden hoito, kotityöt, digipalvelut, IT-osaaminen p. 041 811 4784 www.moniapujx.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

www.laki365.com Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Kiusaako pahat hajut? Vuokraa otsonaattori. H. 25 €/vrk. P. 044 345 5044

Toimiva yksiö 20 m2 Franzeninkatu 3 Helsinki. Putki, katto, ja parveke remontit tehty. Velaton yhtiövastike 139 euroa. 210 000 euroa vaisanenano@gmail.com

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset seurakuntalehdessä Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin 040 680 4057 040 665 5983 040 750 5508 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739 Omakotitalojen ja huoneistojen remontit 25 v. kokemuksella. Pyydä arviointi jari@jabell.fi, 0400 689 742, www.jabell.fi

OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokuntoinen. Ei välityskuluja. 050 343 9210 Elmer Etsin valoisaa & parvekkeellista ensiasuntoa meren läheltä. 1-2h. Puh. 0400 857 179

Vuokralle tarjotaan Vuokrattavana kaksio Kalliosta 41 m2 5 krs. 990 € kk 040 744 94 95 VUOKRA-ASUNTO Itä-Helsingistä Hyväkuntoinen 2H+K 58 m2 Lasitettu parveke, hissi putkiremontti tehty 2019 800 €/kk, Arja p. 050 409 3555

Vuokrata halutaan Suom. 58 v siisti raitis mies etsii alivuokrahuonetta pk.seudulta parkkimahdollisuudella, tarve 2-3 yötä/vko. Jari Vilhunen 050 067 0979 jari.vilhunen@gmail.com

Paikkoja avoinna Oletko reipas ja näpsäkkä, itsen. työhön kykenevä ihminen ja haluaisit työskennellä henk. koht. avustajana? Olen pyörätuolissa istuva ihminen ja tarvitsen apua arjen askareissa. Työpaikka Jätkäsaaressa. Päivät ma ja pe klo 8.00–16.00. Laita yst. hakemus ja cv 12.9.21 menn. os.: avrekry@gmail.com.

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536 KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Harras hetki

Muusikko Pekko Käppi, 45, asuu Tampereen Pispalassa. Hänen pääsoittimensa on perinteinen kansanmusiikki soitin jouhikko. Hän on myös kansan musiikin tutkija, etnomusikologi, ja suunnittelee jatko opintoja rekilaulu perinteestä. Käpiltä on ilmestynyt kahdeksan levyä. Hän julkaisee K:H:H:Lyhtyeensä kanssa 10.9. uuden albumin Aamunkoi. Käpin musiikkia voi kuulla 17.9. G Livelabissa Helsingissä.

Parasta ovat aamut Pekko Käpin soitto sujuu parhaiten aamutuimaan, kun mieli on vielä tyhjä arjen paineista.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA MARJAANA MALKAMÄKI

amut ovat muusikko Pekko Käpin mielestä omituista aikaa. Hetkessä ihminen on revittynä selittämättömästä unimaailmasta reaalimaailmaan. Aamut ovat hänestä jopa jännällä tavalla pyhiä: kaikki on mahdollista, eikä mieli ole vielä mukana maailman hullunmyllyssä. Aamun muuttuessa päiväksi alkaa arjen taakka kasvaa. ARKISIN Pekko Käpin päivät lähtevät käyntiin puoli seitsemältä. Silloin hän keittää tyttärilleen aamupuuron ja laittaa heidät kouluun. Heräämisajankohta heilahti aikaiseksi kymmenen vuotta sitten, kun perheen ensimmäinen lapsi syntyi. Nykyään lapset rytmittävät Käpin elämää, eikä hänen tule viikonloppunakaan nukuttua juuri pi-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

dempään. Koronapandemian takia hän on viettänyt paljon aikaa kotona, minkä hyvä puoli on ollut se, että hän on voinut paremmin seurata lastensa elämää ja kasvamista. Keikkaillessa unirytmi yleensä väkisin muuttuu, kun monesti pääsee sänkyyn vasta aamuyöllä. Ulkomaan keikoilla vaikuttaa myös aikaero. PEKKO KÄPPI ei itse syö aamiaista. Hänelle riittävät vesi ja tee. Jos aamu on rauhallinen, hän mietiskelee tovin teekupin ääressä päivän kuvioita. Kun aamutoimet on hoidettu, Käppi siirtyy jouhikon tai jonkin muun soittimen pariin. Hänestä soittaminen ja säveltäminen sujuvat parhaiten aamutuimaan, koska silloin mieli on vielä tyhjä arjen paineista. Ennen työhuoneelleen menoa Käppi saattaa käydä kuntosalilla, sillä hänestä on tärkeää pitää

huolta kehon temppelistä. Aamu-urheilu on Käpistä parasta mitä voi olla, sillä samalla kun rasittaa kehoa tulee käytyä läpi mielessä pyöriviä asioita. Kuntosalilla keho saavuttaa lempeän olotilan. KESÄAAMUT ovat Pekko Käpistä aivan erityisiä. Tyyni aurinkoinen aamu avaa päivän hienolla tavalla, oli sitten kaupungissa tai maalla. Hän pitää

”

Aamut ovat jännällä tavalla jopa pyhiä. suorastaan kauniina kokemuksena sitä, että voi kulkea aamun sarastaessa paljain jaloin tai sandaaleissa. Käpille muistuvat mieleen kesäaamut, jolloin hän lähti mökiltä ulkomaankeikoille. Järven yllä leijui vielä yön usva, kun hän käveli reppu selässä bussipysäkille. Ja muutaman tunnin päästä hän oli jo keskellä suurkaupungin vilinää. ■

Hyvää pyhää

15.8.

Jeesus sanoo päivän evankeliumissa (Matt. 23:1–12), että meillä on vain yksi Jumala ja yksi opettaja. Siksi olemme kaikki veljiä ja sisaria keskenämme.

Marjatan päivä NEITSYT MARIAN TAIVAASEENASTUMISJUHLAA vietettiin aikoinaan 15. elokuuta, jolloin kirkoissa järjestettiin suuria messuja. Jos päivämäärä ei osunut sunnuntaiksi, messu pidettiin sitä lähimpänä pyhäpäivänä. Tosin vanha kirkkokansa oli tottuneesti sitä mieltä, että oikeaa Marian taivaaseenastumisen päivää kuului viettää jo heinäkuun alussa, niinpä elokuun juhlaa alettiin kutsua Jälki-Maarian kirkkomessuksi. Nykyisin Marianimestä muotoutuneet Marja ja Marjatta viettävät nimipäiväänsä 15.8. muistona Neitsyt Marian juhlasta.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Itsensä tunteminen näkyy nöyryytenä

o Matteuksen evankeliumissa elää unelma seurakunnasta, jossa me kaikki voisimme olla yhtä, vailla hierarkioita ja erotteluja. Olisimme valmiit kantamaan toistemme kuormia emmekä asettaisi toisille sääntöjä ja ehtoja, joihin emme itse olisi valmiit sitoutumaan. Löytäisimme yhteisiä ilon lähteitä. Emme kilpailisi siitä, kuka on suurin ja valovoimaisin ja kenellä on eniten seuraajia. ”Älkää te antako kutsua itseänne rabbiksi, sillä teillä on vain yksi opettaja, ja te olette kaikki veljiä”, Jeesus varoittaa. Meillä on kiusaus ryhtyä oppaiksi ja alkaa opettaa muita heti, kun meillä on jokin kokemus läpikäydystä elämän muutoksesta. Meillä ei ole aina malttia odottaa. Kun kokemus kasvaa, tiedämme, onko sanoillamme katetta. Meistä tulee vaiteliaampia ja pu-

humme vähemmän omista kokemuksistamme. Emme viittaa itseemme vaan häneen, jolta olemme löytäneet valon ja merkityksen elämäämme. Arvonimet, joita hänelle annamme, ovat toivon ja merkityksen metaforia, eivät tarkkoja määrityksiä. Ne ovat rakkauden nimiä. Uskon ihmeen synnyttämiä puhutteluja. Elämää ei voi vangita niihin. Jeesus avasi meille Jumalan salaisuuden sanoillaan ja elämällään. Yhä uudestaan hän pysäyttää meidät ja muistuttaa, että Jumalamme ei muuta tahdo kuin rakastaa kaikki takaisin luokseen – kaikkien rajojen takaa, joita me erehdymme vetämään. Siksi Jeesus on meille Messias ja Kristus, sovituksen ja vapauden tuoja.

Elämän katseluharjoitus Apostoli Paavali laati kerran luettelon Hengen hedelmistä. Ne olivat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Tallenna luettelo kännykkääsi tai muistikirjaasi. Sen valossa voit rukoilla ja kysyä: Minkä näistä toivoisin elämässäni heijastuvan? Luettelo löytyy Paavalin kirjeestä galatalaisille luvusta viisi.

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

”

Jumalaa voi kutsua äidiksi siinä missä isäksikin, sillä kristillisen käsityksen mukaan ihminen – myös nainen – on luotu Jumalan kuvaksi. KIRKKOHISTORIOITSIJA ANNA-RIINA HAKALA s. 20

U U D E T V U O K R A - A S U N N O T O VAT N Y T VA L M I S T U N E E T P I H L A J I S T O O N !

Pihlajiston Soinnussa vallitsee elämäniloinen, kodikas ja yhteisöllinen tunnelma. Turvallinen asuminen nykyaikaisissa asunnoissa, aktiivisuus ja yhteisöllisyys luovat elämäniloa ja merkitystä arkeen.

S E N I O R I TA L O

Pihlajiston Sointu on enemmän kuin perinteinen senioritalo. Esteettömien asuntojen, ikääntyneiden kanssa-asujien ja viihtyisän pihan lisäksi asukkaiden yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta tukevat viikottaiset palveluavustajan palvelut ja kerran kuussa tapahtuvat asuntojen siivoukset ja vuosittaiset ikkunanpesut. Myös taloyhtiön sauna ja pyykkitupa ovat käytössäsi veloituksetta. Pihlajiston Soinnussa on viikoittain ohjattua toimintaa. Näiden edellä mainittujen lisäksi muita palveluita on mahdollista ostaa kotiin sitä mukaa, kun niille on tarvetta. Olemme rakentaneet tulevan kotisi palvelut yhteistyössä Kotihoito Päiväkummun ja Kotisiivous Päiväkummun kanssa. Tervetuloa tutustumaan uuteen kotiisi tiistaina 17.8. klo 15-18. Tilaisuudessa kahvitarjoilu.

Esimerkkihintoja: 1h + kt (28,5m2) 1h + alk + kt (31m2) 2h + kt (39,5m2)

alk. 934€/kk alk. 1 044€/kk alk. 1 198€/kk

Vuokra sisältää mm. kuukausittaisen siivouksen ja ikkunoiden pesun vuosittain. Uudet vuokra-asunnot ovat nyt valmistuneet, varaa omasi! Rakennuttaja: Graniittiasunnot Oy

www.pihlajistonsointu.fi / puh. 010 315 4140 / vuokraus@pihlajistonsointu.fi

PIHLAJISTON

SOINTU

12.8.2021 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Isonen luo riparille yhteishenkeä Ira Koski, Matias Vuorela Nea Pelkonen ja tykkäävät isosen hommista s. 2 Kun remontti valmistuu, Lauttasaaren kirkolla voi tehdä vaikkapa etätöitä s. 4

Kuuntele sydämen ääniä merellisessä iltaretriitissä Jollaksessa s. 6

Elämää muuttava koke Parasta rippikoululeirillä on yhteisöllisyys. Kukaan ei saa jäädä riparilla yksin, sanovat Malmin seurakunnan isoset.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS VOHLAKARI

sosena toimiminen voi olla elämää muuttava kokemus. Näin vakuuttavat Malmin seurakunnan isoset Matias Vuorela, Ira Koski ja Nea Pelkonen. − Olin vielä omalla riparillani tosi sulkeutunut, arka ja ujo. Olen muuttunut isostoiminnan myötä, Nea Pelkonen, 19, kertoo. Valtaosa isosista ajattelee, että isostoiminta on myönteinen kokemus. Vuonna 2020 isoset antoivat riparille kouluarvosanaksi yhdeksän Kirkko-

Nea Pelkonen, Ira Koski ja Matias Vuorela hengailevat usein Tapanilan nuorten kirkolla.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 11/2021

hallituksen teettämässä valtakunnallisessa itsearviointikyselyssä. Ihanneisosta ei ole. Kaikenlaiset persoonat sopivat tehtävään, kunhan asenne on innostunut. Seurakunnat pyrkivät siihen, että leireille ei lähde pelkästään ensikertalaisia, vaan mukana on myös konkareita, joilta ensimmäistä kertaa mukana olevat voivat saada tukea tarvittaessa. Kirkkohallituksen vuonna 2019 teettämässä valtakunnallisessa itsearviointikyselys-

sä 97 prosenttia isosista koki leirin tunnelman turvalliseksi. Jokaisen rippikoululeirin alussa sovitaan riparilaisten kanssa leirin säännöt ja rajat, joita jokainen sitoutuu noudattamaan. Sääntöihin voi kuulua esimerkiksi se, että leirialueelta ei saa poistua ilman lupaa ja iltarauhan alkaminen kello 23 jälkeen. Päihteettömyydestä ei jousteta. YKSI TÄRKEIMMISTÄ säännöistä on, että ketään ei saa kiusata. − Varsinaista kiusaamista en ole koskaan nähnyt. Toisinaan riparilla syntyy porukoita, joihin ei ole helppo päästä mukaan. Isosen tehtävä on

mus huolehtia, että kukaan ei jää yksin, Ira Koski, 16, kertoo. Koski on toiminut isosena kolmella leirillä. Uusien ihmisten tapaaminen, uusien ystävyyssuhteiden luominen ja jokaisen leirin ainutlaatuinen tunnelma ovat kolmikon mielestä parhaita asioita isosena olemisessa.

”

Sirpa Zotow on katu- ja vankilatyön pioneeri, joka on työskennellyt Snellussa 30 vuotta.

Suunnitteluhetkissä menee välillä vähän liiankin lujaa. NEA PELKONEN

− Ja yhteisöllisyyden tunne. Yhdellä leirillä meillä oli lavatanssit. Musiikkina oli vanhoja suomalaisia klassikoita ja uudempaa musiikkia. Tanssimme myös perinteistä letkajenkkaa, Nea Pelkonen kertoo. Hauskinta Malmin seurakunnan isosista on iltaohjelman ja erilaisten sketsien valmisteleminen. − Suunnitteluhetkissä menee välillä vähän liiankin lujaa. Illalla harjoitukset muistuvat mieleen ja on vaikea pitää pokkaa, Pelkonen sanoo. − Iltaohjelmat ovat kivoja, kun laulamme yhdessä veisuja, on leikkejä ja esitämme sketsejä. Hauskinta on, kun vetää jonkun sketsin ja näkee, että kaikilla on hauskaa ja porukka nauraa. Se on erityisen hienoa, jos näin käy jo ensimmäisinä päivinä, Matias Vuorela, 17, kertoo. Vuorela on ollut isosena kolmella leirillä. LEIREILLE MAHTUU myös koskettavia hetkiä. Etenkin viimeisenä iltana tunteet ovat pinnassa niin leiriläisillä kuin isosillakin. Kyyneliltäkään ei säästytä. − Porukka ymmärtää, että huomenna lähdetään kotiin, ja jutellaan, miten kivaa on ollut. Ne ovat usein maagisia hetkiä, Matias Vuorela sanoo. − Moni herkistyy iltahartauksissa, joissa isonen saa puhua itse valitsemistaan aiheista, kuten rakkaudesta ja ystävyydestä, Ira Koski kertoo. ■

Kuinka voi päästä mukaan Helsingin seurakuntien isostoimintaan? Isoskoulutus kestää yleensä kaksi vuotta. Jos innostuit, etsi tietoa isostoiminnasta oman seurakuntasi nettisivuilta. Tsekkaa myös ripari.fi-sivusto, josta löytyy lisää rippikouluinfoa.

Apua & tukea

Kokonaisen toivon tuoja Palkittu erityisnuorisotyönohjaaja Sirpa Zotow on tehnyt nuorisotyötä 40 vuotta. Maailma on muuttunut, mutta nuorten perustarpeet eivät.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

eurakuntien erityisnuorisotyön keskus Snellussa työskentelevä Sirpa Zotow on saanut Kirkon Erityisnuorisotyön teko 2021 -palkinnon. Perusteluissa kiiteltiin erityisesti Zotowin kehollista ja kokonaisvaltaista työotetta vaikeassa asemassa olevien nuorten hyväksi. Kehollinen työote tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Zotow teettää kehollisia harjoituksia, jotka auttavat laukaisemaan jännitystä. Sirpa Zotow tekee töitä erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja nuorten aikuisten parissa. – He ovat syrjäytettyjä, huonosti voivia nuoria, jotka ovat ehkä jo lapsuudesta alkaen joutuneet taistelemaan. Osa on aika traumatisoituneita tai hyväksikäytettyjä. He ovat ihania nuoria, jotka ovat joutuneet vaikeisiin elämäntilanteisiin, Zotow sanoo. TYÖHÖN KUULUU myös vankiloissa käyminen ja vapautuvien tai koevapauteen pääsevien vankien kohtaaminen. – Kun vapautuminen koittaa, siinä on suuria riskejä. Yritän auttaa nuorta sopeutumaan yhteiskuntaan. Työkokeilupaikka voi löytyä Snellu Cafésta Matteuksenkirkolta. Vankilassa olevat nuoret aikuiset ottavat kaiken avun yleensä kiitollisina vastaan. Sirpa Zotow kokee, että hänen tehtävänsä on antaa heille toivoa.

– Vankilassa ihmisillä on ikään kuin etsikkoaika. He alkavat miettiä, onko tämä sitä, mitä haluan vai haluanko muutosta elämääni. NUORET, JOITA Sirpa Zotow tapaa, ovat usein kohdanneet monenlaisia auttavia tahoja elämänsä aikana. Ongelmana on kuitenkin se, että esimerkiksi lastensuojelussa työntekijöillä ei ole paljoa aikaa yhtä lasta tai nuorta kohti. Snellun työntekijöillä sitä on enemmän. – Meillä Snellussa ei ole tiukkoja kaavoja, miten työtä tehdään, vaan saa etsiä ja kokeilla erilaisia juttuja, että mikä toimii ja auttaa. Sirpa Zotow on tehnyt nuorisotyötä kirkossa 30 vuotta. Sitä ennen hän teki 10 vuotta jengityötä Espoon kaupungilla. Tänä aikana maailma on muuttunut, mutta nuoret ovat tavallaan aina samanlaisia. – Nuoret tarvitsevat sitä, että heidät nähdään ja hyväksytään sellaisina kuin he ovat. He tarvitsevat sitä, että heidän annetaan miettiä omaa elämäänsä. Vanhempien, opettajien ja kaverien tehtävänä on miettiä heidän kanssaan. Zotow painottaa, että ongelmien periytyminen sukupolvelta toiselle ja nuorten pahoinvointi ovat torjuttavissa. Se vaatii kuitenkin resursseja. Kyse on valinnoista, siitä, mihin yhteiskunnan varoja käytetään. – Me tarvitsemme ihan jokaista nuorta, joka tuolla vetää kamaa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 11/2021

Uutta rakennetaan vanhan ehdoilla

1. Lauttasaaren kirkko on pinta-alaltaan Helsingin suurin. Niinpä sen peruskorjaus on iso urakka. Muun muassa koko rakennuksen talotekniikka on purettu ja uusitaan. 2. Lujatalon projekti-insinööri Sini Ranki ihmettelee ”Miljoonakiveä”. Kiveä kutsutaan miljoonakiveksi, koska sen pois kuljettaminen olisi aikanaan maksanut miljoona markkaa. Nyt se on osa taideteosta, Jumalan silmää. 3. Hankepäällikkö Kai Heinävaara ja kirkkoherra Juha Rintamäki sauna- ja pesutiloissa. Rintamäki on saunasta innoissaan, samoin kuin takapihan grillipaikasta. 4. Juha Tammi rakentaa liikuntasalia.

Merkittävä osa Lauttasaaren kirkon remontista jää näkymättömiin ja salapoliisityötäkin tarvitaan. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT ESKO JÄMSÄ

auttasaaren kirkon sisätilat ovat melkoisessa myllerryksessä. Työn ääniä kuuluu kaikkialta. Ei uskoisi, että täältä on suunnitelmissa lähettää pääsiäisenä televisiomessu. Helsingin seurakuntayhtymän hankepäällikkö Kai Heinävaara, Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki ja Lujatalo Oy:n projekti-insinööri Sini Ranki uskovat, että kirkko valmistuu ajoissa. Vaikka monenlaisia yllätyksiä on vuonna 1958 rakennetussa, suojellussa rakennuksessa tullut vastaan, työt etenevät tavoitellussa aikataulussa. Ranki johdattaa asianmukaisiin turvavarusteisiin puetut vieraat työmaakierrokselle. Ruotsinkielisen Johannes församling -seurakunnan kirkkosalissa on urut ja kalusteet peitetty. Saman näköistä on myös suuremmassa Lauttasaaren seurakunnan kirkkosalissa.

KIRKKOKANSAN SILMIN salit tulevat näyttämään remontin jälkeen melko lailla entisenlaisilta, sillä muutoksia ei tehdä. Pintoja puhdistetaan, kalusteet kunnostetaan ja lakataan, ikkunat kunnostetaan ja koko tekniikka menee uusiksi. Vanhan korjaaminen on tarkkaa puuhaa ja vaatii myös salapoliisityötä, esimerkkinä salien valaisimet. − Siinä onkin ollut kova hakeminen, että saadaan vanhoihin kantoihin sopivat, väriltään ja lämmöltään samantyyppiset lamput, jotka toimivat modernisti. Osia haettiin jopa Puolasta, Kai Heinävaara kertoo. Peruskunnostuksen kustannusarvio on 17,8 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä työt etenevät sen mukaisesti, vaikka yllätyksiä saattaa vielä tulla. Iso osa rahasta käytetään asioihin, jotka eivät kirkossa kävijälle juuri näy, vaikka ne ovat oleellisia rakennuksen säilymiselle sellaisena

AARNE ORMIO/KIRKON KUVAPANKKI

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen esitti valtioneuvoston tervehdyksen kirkolliskokouksessa Turun kristillisellä opistolla. Hän kertoi arvostavansa kirkkoa ja totesi, että seurakuntien tekemä upea työ lasten ja nuorten parissa ei ole niin laajasti tiedossa kuin sen kuuluisi olla.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 11/2021

1. 2.

Avioliittoaloite eteni valiokuntaan Turussa viime viikolla koolla olleessa kirkolliskokouksessa eniten intohimoja ja kiivasta väittelyä herätti 44 kirkolliskokousedustajan allekirjoittama aloite, jossa ehdotettiin, että piispainkokousta pyydettäisiin valmistelemaan esitys samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä ja siunaamisesta. Aloitteella pyritään ratkaisuun, jossa erimielisyys avioliitosta ei olisi kirkon ykseyden este. Tähän päästäisiin aloitteen

tekijöiden mielestä tunnustamalla teologinen erimielisyys, kuten piispainkokous vuosi sitten kirkolliskokoukselle antamassaan lausunnossa teki. Pitäisi siis löytää ratkaisu, joka mahdollistaisi vihkimisen kaikissa hiippakunnissa ja seurakunnissa. Nyt suhtautuminen asiaan vaihtelee. Pappia, joka pitää avioliittoa vain miehen ja naisen välisenä, ei velvoitettaisi vihkimään samaa sukupuolta olevaa paria. Helsingin piispa Teemu Laajasalo ilmoitti kannattavansa aloitetta ja vetosi samalla kirkon

kasassa pysymisen puolesta. Laajasalo totesi, että jos kokousedustajat aidosti haluavat, että kirkossa voidaan elää yhdessä vaikkakin erimielisinä tämän asian kanssa, piispat löytyvät siihen mallin. – Mutta haluaako tämä sali sitä? Vai onko sittenkin niin, että me haluamme puhdistaa tätä kirkkoa joltain laidalta tai jostain kulmasta? Osa kirkolliskokousedustajista olisi halunnut pysäyttää aloitteen alkuunsa. Tuntikausia kestäneessä lähetekeskustelussa käytettiin 68 puheenvuoroa. Lo-

kuin millaiseksi arkkitehtipariskunta Marja ja Keijo Petäjä kirkon tarkoittivat. Kirkossa on korjattu kosteuden aiheuttamia vaurioita ja pyritty torjumaan tulevia rakentamalla salaojia ja sadevesijärjestelmiä. Kupariset sadevesikourut joudutaan rakentamaan uudestaan, koska kaksoisrakenteen sisä- ja ulkokourun välissä oli käytetty tukirakenteena ruostuvaa rautaa. Kattokuparia korjataan myös muutamasta paikasta. Pihakiveyksenä on vaikeasti korvattavia pesubetonilaattoja, jotka pyritään asentamaan mahdollisimman kattavasti uudestaan paikoilleen. Uusiakin on hankittu, kun löytyi yritys, joka kykeni tekemään niitä vanhanmallisena. Piha-allas korjataan niin, että se pitää taas vettä. Altaassa on jättimäinen kivi, joka yhdessä altaan kanssa muodostaa Jumalan silmä -nimisen teoksen. Sen idea paljastuu parhaiten tornista, jossa korjataan muun muassa sähköistys, kellon ja kirkonkellojen soittokoneistoja sekä portaita. SUURIA MUUTOSTÖITÄ tehdään keskisiipeen, jossa aiemmin sijaitsi kerho- ja toimistotiloja. Sinne on tehty koko rakennuksen mittainen käytävä: enää ei tarvitse kulkea ulkokautta, jotta voi siirtyä tilasta toiseen. Liikuntasali kunnostetaan ja sen lähelle toiseen kerrokseen tehdään sauna ja pukuhuoneet. Osa tiloista, yhteensä noin 450 neliötä, vuokrataan Lauttasaaren musiikkiopistolle ja perhepäiväkodille. Kirkon alla olevasta kryptasta on uusittu kaikki seinä- ja alapohjarakenteet. Sieltä on raivattu pois vuosikymmenien aikana varastoitu roju. Kellariin rakennetaan myös partiotilat, nuorisotilat ja teknisiä tiloja. Keskisiiven ja kirkkoja seurakuntasalien väliin tulee kahvila ja

pulta äänin 62–41 aloite päätettiin lähettää eteenpäin kirkolliskokouksen opillisia kysymyksiä käsittelevään perustevaliokuntaan. Sieltä se palaa kirkolliskokoukseen mahdollisesti marraskuussa, todennäköisemmin vasta keväällä. Lue lisää kirkkojakaupunki.fi.

Eheytyshoidot halutaan kieltää Kirkolliskokouksen 37 edustajaa on allekirjoittanut kannanoton, jossa ilmaistaan tuki Ehjänä syntynyt -kansalaisaloitteel-

le. Kirkolliskokouksessa on 109 edustajaa, joiden joukossa on pappeja, maallikoita, yhdeksän piispaa ja kenttäpiispa. Eheytyshoitojen kieltämiseen tähtäävän Ehjänä syntynyt – loppu ”eheytyshoidoille” kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos siihen kertyy vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa. Aloitteen tavoitteena on kieltää toiminta, joka tähtää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien identiteetin ”eheyttämiseen” eli muuttami-

seen siten, että heistä tulisi cissukupuolisia heteroita. Piispoista kannanoton allekirjoittivat sekä Espoon piispa Kaisamari Hintikka että Helsingin piispa Teemu Laajasalo. Hintikan mukaan eheytyshoidoissa on kyse hengellisestä väkivallasta ja puuttumisesta synnynnäiseen osaan ihmistä.

Herttoniemi sai uuden kirkkoherran Herttoniemen uudeksi kirkkoherraksi valittiin 15.6. Minna

monitoimisen kirkon pääsisäänkäynti vastaanottoauloineen. Sisäpihan puolen seinää siirtämällä on saatu 30 neliötä lisätilaa, johon tulee ikkunaseinä. Tässä paljastuu aikanaan moderniksi työ- ja toimintakeskukseksi rakennetun kirkon idea, jonka Juha Rintamäki tiivistää neljään kohtaan.

”

Etätyöpaikaksi voi varata esimerkiksi kirkon urkuparven JUHA RINTAMÄKI

– Ensinnäkin on hienoa, että kirkko peruskorjataan niin, että se kestää ja palvelee vuosikymmeniä. Toiseksi se tehdään vanhaa arvostaen. Esimerkiksi alkuperäisiä murrettuja värisävyjä pyritään palauttamaan. Kolmanneksi vähennämme käyttämiämme neliöitä, kun lähes kymmenesosa niistä vuokrataan ulkopuolisille, Rintamäki sanoo. Lisäksi kirkosta tehdään paikka, joka on mahdollisimman esteetön. Sinne rakennetaan kaksi hissiä. Jatkossa kaikki lauttasaarelaiset saavat kirkkoonsa virtuaaliset avaimet. – Täältä voi varata netin kautta tiloja omaan käyttöön. Täällä voi tehdä etätöitä niin, että me tarjoamme tietoliikenneyhteydet ja monistusmahdollisuudet. Yrittäjien kanssa on kehitelty mentorointia uusille yrittäjille. Etätyöpaikaksi voi varata esimerkiksi kirkon urkuparven, jonne tehdään sitä varten tiloja, Rintamäki kertoo. ■

mari Helaseppä. Hän sai seurakuntaneuvostolta 12 ääntä, Jan ne Keränen sai kolme ääntä. Muut hakijat olivat Henri Järvi nen ja Mari Matsson. Herttoniemen nykyinen kirkkoherra Mark ku Rautiainen jää eläkkeelle joulukuun alussa. − Vahvuuteni on, että tunnen Itä-Helsingin hyvin sekä seurakuntatodellisuudesta käsin että asukkaana, Helaseppä sanoo.

Malmille seitsemän hakijaa Malmin kirkkoherran virkaa

ovat hakeneet Lopen kirkkoherra Tuomas Hynynen, Helsingin yliopiston oppilaitospappi Laura Mäntylä, Malmin seurakunnan eteläisen alueen johtava aluepappi Elina Pert tilä, Malmin seurakunnan Malmin, Pukinmäen, Siltamäen ja Tapanilan alueiden johtava aluepappi Anni Punkka, Vantaan yhteisen seurakuntatyön johtaja Kirsi Rantala, Ylöjärven seurakunnan vs. kappalainen, kenttärovasti Timo Wa ris sekä Helsingin seurakuntayhtymän poliisipappi Jaani Vilkkilä. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 11/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–26.8.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 10–16 Verkkolähetykset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla, ei tarvita kirjautumista www.helsinginseurakunnat.fi/haaga Ulkotapahtumissa säävaraus.

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 10. 15.8. Lahtinen, Mulari, Mönttinen. 22.8. Silin, Kolari, Mönttinen. Kirkkosalissa voi olla läsnä 50 henkilöä. Lisäksi verkkolähetys Facebookissa, ei tarvitse kirjautua. Ad sextam to klo 12. 12.8. Silin. 19.8. Kolari. 26.8. Silin.

nä Mia Salmio ja Tuula Sääksi. Ke 15.9.–20.10. klo 17.30–19 Huopalahden kirkolla, Vespertie 12. Ilm. mia. salmio@evl.fi 1.–10.9. p. 09 2340 5128. Ke 17.11.–15.12. klo 17.30–19 Munkkivuoren kirkolla, Raumantie 3. Ilm. Mia Salmiolle 11.11. menn. Huopalahden kirkon pihalla paljon uutta kivaa, muun muassa grilli, keinuja, lelulaatikko, piknikpöydät, varjot ja kuntolaite.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet

IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

TAPAHTUMIA Ajanvaraus diakonille Ulla-Maija Tuura, p. 09 2340 3843, ja Heidi Metsälä, p. 09 2340 3842. Haluaisitko käydä seurakunnan palstalla? Kysy lisää Ulla-Maijalta tai Heidiltä. Ruoka-avun jakelupaikat löydät osoitteessa ruoka-apu.fi. Jazz-akvarelleja su 15.8. klo 18 kirkossa. The Watercolors -yhtye: Janne Saarinen, oboe, Ilkka Uksila, vibrafoni, ja Joonas Tuuri, kontrabasso, esittävät musiikillisia maalauksia, jazzakvarelleja. Janne Saarisen tunnelmalliset sävellykset kuljettavat kuulijaa meren rannoilta metsän siimekseen. Konsertti on osa yhtyeen levynjulkaisukiertuetta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Yhteisvastuukeräys 2021 auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia

ikäihmisiä. Lahjoita Kannelmäen seurakunnan keräykseen MobilePay-numeroon 47535, nettilahjoitussivulla yhteisvastuu.fi/kannelmaki tai Yhteisvastuun pankkitilille seurakuntamme viitenumerolla 308171: Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75, Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Palvelemme p. 09 2340 5100 to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17 ja s-postilla munkkiniemi.srk@evl.fi. Voit varata ajan toimistolla asiointiin. Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Olemme Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa!

JUMALANPALVELUKSET Munkkivuoren kirkossa klo 11. Turvavälejä ja hygieniatoimenpitei-

tä noudatetaan. Tarkista infonäytöiltä tai ilmoitustauluilta mahdolliset muutokset. Su 15.8. Hartikainen, su 22.8. Kuusisalo, su 29.8. Frilander.

TAPAHTUMIA Kesäkahvila Munkkivuoren kirkolla ti ja to klo 11–13 (26.8. saakka), diakoniatyöntekijä paikalla, sekä Munkkiniemen kirkolla ke klo 13–14 (25.8. saakka). Munkkiniemessä pappi pitää hartaushetken. Tilaisuudet ulkona koronarajoitukset ja sää huomioiden. Karjalanpiirakkatempaus Yhteisvastuukeräykselle ti 17.8. Leivomme sata aitoa karjalanpiirakkaa. Ennakkotilaukset munkkiniemi. srk@evl.fi pe 13.8. mennessä. Hinta 4 kpl/5 e, max 8 kpl/henkilö. Tilatut piirakat voi noutaa Munkkivuoren kirkolta klo 16–17. Sururyhmä läheisensä menettäneille. Ryhmä I keskiviikkoisin 15.9.–20.10. klo 17.30 Haaga-salissa, Huopalahden kirkko, Vespertie 12 A, 2. krs. Diakoniatyöntekijä Mia Salmio ja rovasti Tuula Sääksi.

ESKO JÄMSÄ

TAPAHTUMIA Kesäperhekerho to klo 10–11.30 kirkon pihalla. Iltaperhekerho ma 23.8. klo 17 Tönöllä. Kesäkahvila to klo 11–13. Myyntipöytä. Diakonian ajanvaraus ma klo 10–12, p. 050 476 7710. Kesäillan musiikkia to 26.8. klo 19. Tero Latvala, viulu, Marko Ylönen, sello, Risto Lauriala, piano. Schubert, Beethoven. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Medialähetys SANSA:lle. Lassilan viljelypalstan tapaamiset ti klo 10–12. Tule mukaan iloiseen joukkoon. Kamalat äidit -ryhmä. Tied. minna.rosenborg@evl.fi, p. 050 380 3239. Odotuksen sävyt -ryhmä ensimmäistä lastaan odottaville elosyyskuussa kurssimuotoisesti, alk. 16.8. Pikaiset ilm. ja tied. Anni Becker p. 050 380 2345 tai Sanna Yli-Koski-Mustonen p. 040 519 0402. Solmuja parisuhteessa -ryhmä. Kurssi on suunnattu pariskunnille, joiden suhde tuntuu vaikealta. Pienryhmään otetaan haastattelujen kautta neljä paria. Hinta 300 e/ pari. Ohjaajina toimivat Heli Salo ja Sofia Honkanen. Kokoontumiset 28.9.–2.11. Tied. ja ilm. 30.8. menn. sofia.honkanen@evl.fi, p. 050 380 2356. Sururyhmiä Länsi-Helsingissä syksyllä. Oletko menettänyt läheisesi? Sururyhmässä voit jakaa ajatuksiasi ja tunteitasi yhdessä toisten kanssa. Tule mukaan, kun pahin surusi on hellittänyt. Vetäji-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 11/2021

Menokasvo

Lähde illaksi retriittiin merenrantaan Sydänääniä ja sydämen ääniä -retriitti tarjoaa hiljaisen elokuun illan Karjalaisten kesäkodilla Jollaksessa. Kallion seurakunnan diakoni Nina Klemmt, miksi järjestätte kolmen ja puolen tunnin mittaisen retriitin Helsingissä? – Iltaretriitit ovat yksi painopisteemme. Haluamme tarjota retriittejä myös niille, joiden ei ole mahdollista vetäytyä pidempään hiljaisuuteen. – Tavoitteena on, että ajatus hiljaisuuden ja arjen levon opettelusta tulisi tutuksi ja omasta sisäisen hiljaisuuden etsinnästä voisi tulla arkitapa. Tarkoitus on tukea sitä, mitä ihmisellä jo on tai mitä hän kaipaa ja etsii. Kenelle suosittelet iltaretriittiä? – Suosittelen iltaretriittiä kelle tahansa aikuiselle, jolla on kaipuu olla yksin itsensä kanssa ja levätä tai sellaisel-

Merituulen kohinassa ja avaralla rannalla on helppo pitää turvavälejä ja kuunnella sydänääniä. Nina Klemmtille Villa Salmela on tuttu retriittipaikka.

le henkilölle, joka nauttii luontohetkistä. Ja heille, jotka etsivät Jumalaa hiljaisuudesta. Retriiteissämme on käynyt paljon uushenkisiä ihmisiä, erilaisia etsijöitä. Mitä illan aikana tapahtuu? – Retriitissä on lyhyt alkupuhe, pieni meditaatiohetki ja illan lopuksi ehtoollishetki. Siellä on aikaa vaeltaa luonnossa ja olla lähiympäristössä, istua ja

hengittää, olla ja katsella. Ulkona ollaan paljon, jos on kivat ilmat. EIRA SERKKOLA Retriitti Villa Salmelassa, Meri Perttilän polku 8, keskiviikkona 25.8. klo 17.30–21. Ilmoittaudu netin kautta Kallion seurakunnan sivuilta (tai soittamalla 09 2340 3600) viimeistään 15.8. Tiedustelut: Nina Klemmt 050 3046823. Mukana koulutetut retriitinohjaajat pappi Kaisa Hirvonen ja diakoni Nina Klemmt. Hinta 25 e, sisältää kahvia, teetä ja pienen suolaisen.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–26.8.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: Avoinna toistaiseksi vain puhelimitse ja sähköpostitse ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Diakonian ajanvaraus ma klo 11–12 Siiri Luoma, p. 09 2340 5668, ja to klo 11–12 Pia Saarela, p. 09 2340 5648. Odotuksen sävyt -ryhmä ensimmäistä lastaan odottaville ma 16.8., 23.8., 30.8. ja ti 8.9. klo 17–19 Huopalahden kirkolla tai etänä. Ilmoittaudu kotisivujen kautta. Ryhmä tarjoaa vertaistukea ja mahdollisuuksia käsitellä odotukseen ja lapsen syntymään liittyviä tunteita ja ajatuksia rennossa ja kannustavassa ilmapiirissä, keskustellen ja pieniä tehtäviä tehden. Tied. Sanna Yli-Koski-Mustonen, p. 040 519 0402. Perhekerho alle kouluikäisille lapsille huoltajineen maanantaisin alk. 16.8. klo 9.30–11.30 Pitäjänmäen kirkolla ja pihalla. Ohjelmassa on hartaus- ja laululeikkihetki, vapaata yhdessäoloa, leikkiä ja keskustelua sekä pientä vaihtuvaa ohjelmaa osallistujien toiveiden pohjalta. Ei ilmoittautumista.

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, suorana myös YouTubessa ja Facebookissa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. sunnuntai), Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa klo 18. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa. Lisät. helsinginseurakunnat.fi/ tuomiokirkko.

Sydän ja korvat auki

TAPAHTUMIA

Haluatko mielekkään vapaaehtoistehtävän, jossa voit aidosti auttaa sekä käyttää ja kehittää vuorovaikutustaitojasi? Tule päivystäjäksi Palvelevaan puhelimeen, nettiin tai chattiin. Kirkon keskusteluapu auttaa lähimmäistä, joka haluaa purkaa huolia ja ahdistusta ja kaipaa henkistä tai hengellistä tukea. Edellytämme sitoutumista vaitiolovelvollisuuteen sekä tasapainoista elämäntilannetta. Vapaaehtoista päivystystyötä tehdään vähintään muutama tunti kuukaudessa. Tarjoamme ammatillisen työnohjauksen ja koulutukset. Uusien vapaaehtoisten valmennus syys–marraskuussa sisältää kuusi kokoontumista ja harjoituksia. Haku 30.8. asti www.helsinginseurakunnat.fi/palvelevapuhelin. Lisätietoja palvelevapuhelin.ysk@evl.fi, p. 09 2340 2598.

ISTOCK

Messu su 15.8. klo 10. Maika Vuori, Haka Kekäläinen, s, Kylli Ahola. Toivo-messu ja seurat su 22.8. klo 10. Saarnaa Petri Tikka, liturgina Maika Vuori ja kanttorina Kylli Ahola. Messun virret ja musiikki johdattelevat sisällöltään ja sydämeltään toivon äärelle. Seuroissa puhuvat Kari Tikka, Freija Özcan, Risto Mikkonen, Tommi Järvinen ja Onni Thulesius. Lyhyiden puheiden lomassa lauletaan toivosta kertovia lauluja. Tilaisuuksia voi seurata Facebook-sivulla suorana lähetyksenä.

Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

ISTOCK

Ilmoittaudu 1.–10.9. p. 09 2340 5128 tai mia.salmio@evl.fi. Ryhmä II keskiviikkoisin 17.11.–15.12. klo 17.30 Munkkivuoren kirkolla. Ilmoittaudu Mialle 11.11. mennessä. Varhaiskasvatuksen kerhot. Avoin päiväkerho, Ensilapsikerho ja Luontopäiväkerho 23.8. alkaen koronatilanteen salliessa. Seuraa Munkkiniemen seurakunta Lapset ja perheet -Facebook-sivun, ilmoitustaulujen ja nettisivujemme ilmoittelua. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–11 p. 09 2340 5118.

Tapahtumiin voi tulla muutoksia Kannattaa varmistaa seurakuntien verkkosivuilta helsinginseurakunnat.fi, järjestetäänkö tapahtuma etukäteen ilmoitetulla tavalla, onko siihen tullut muutoksia tai onko se kokonaan peruttu koronaepidempian takia.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninka-

tu 29, avoinna ma–la klo 9–18, su klo 11–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, avoinna ma–to klo 9–15, pe klo 9–14. Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, avoinna la–su klo 12–15. Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, avoinna joka päivä klo 12–15. Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo.@helsinkicathedral @ suomenlinnankirkko

Urkukesän konsertit jatkuvat elokuun ajan. Ke Johanneksenkirkossa klo 19. Su Tuomiokirkossa klo 20. Ma Suomenlinnan kirkossa klo 12. Ti Vanhassa kirkossa klo 12. Ke ja pe Tuomiokirkossa klo 12. Lisät. urkukesa.fi. Musiikillinen rukoushetki su 15.8. klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Jukka ja Tove Leppilampi. Päivärukous Tuomiokirkossa ma ja ti klo 12. Tuomiokirkon avoin yleisöopastus ti 17.8. ja 24.8. klo 13 ja 14, ke 18.8. klo 13 ja 14. Opastus on suomeksi. Vapaa pääsy. Rukouksen syli -ilta to 12.8. ja to 19.8. klo 18.30 Vanhassa kirkossa. Puhetta ja musiikkia. Mukana mm. Jukka Leppilampi. Kahvitarjoilua Vanhassa kirkkopuistossa tunti ennen kirkkotilaisuutta. Ilta päättyy ehtoolliseen. Annankulman olohuone avautuu to 26.8. klo 11 ja pe 27.8. klo 9. Tarkempaa tietoa nettisivuilla ja Annankatu 14 D ilmoitustaululla. Perheretki Mustasaareen 24.8. ja 26.8. Aikuiset 10 e, yli 3-v. lapset 5 e (sis. laivamatkat ja lounaan). Mukaan mahtuu 20 aikuista/retki. Lautta lähtee Taivallahdesta klo 10.15. Paluu klo 14. Lautta liikennöi Taivallahdesta Eteläisen Hesperiankadun päästä, Hiekkarannantie 5. Ilm. 22.8. menn. helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. Lisät. paivi.yli-korpela@evl.fi. Keskiviikkokahvit Suomenlinnan kirkolla 25.8. alk. klo 14 joka keskiviikko. Kouluikäisten Olkkari 17.8. alkaen ti klo 14–17 Suomenlinnan kryptassa. Ekumeeninen aamurukous to klo 8.30 Teamsissa. Linkki lyhennettynä: https://bit.ly/3se88xU. Pohjoismaisen kirkkomusiikkisymposiumin konsertteja Tuomiokirkkoseurakunnan kirkoissa. Avajaiskonsertti to 26.8. klo 18 Tuomiokirkossa. Maria Kalaniemi, harmonikka, Senni Valtonen, kantele, Tuomio-

kirkon poikakuoro Cantores Minores, joht. Hannu Norjanen, piispa Teemu Laajasalo. Chorus Cantorum Finlandiae -kuorokonsertti to 26.8. klo 20 Vanhassa kirkossa. Suomen kanttorikuoro, joht. Heikki Liimola. Pacem jazzmessu to 26.8. klo 20 Mikael Agricolan kirkossa. PB-collective, laulukvartetti. Vapaa pääsy. Nordisk Orgel -konsertti to 26.8. klo 22.30 Tuomiokirkossa. Morten Ladehoff, urut, Tanska. Santeri Siimes, urut, Suomi. Tilaisuuksiin vapaa pääsy. Sovintoon elämän kanssa, sielunhoidollinen vertaistukiryhmä ma 6.9.–22.11. klo 18–20 Annankulmassa. Tukea elämän kipukohtien käsittelemiseen. Ohjaajina koulutetut vertaisohjaajat. Sitouduttava koko ryhmäprosessin ajaksi. Tilaa 10 hlölle. Ilm. 20.8. menn. diakonissa Sadulle, p. 050 569 1126. Ajankohtaiset tiedot helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. Huomioimme kaikissa tilaisuuksissamme koronarajoitukset. Podcastit helsingintuomiokirkkoseurakunta.fi/podcastit. Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–21. Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14D varmimmin ke klo 12–12.30. Muulloin ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse. Yhteyst. virastosta tai netistä.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2. Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, Diakonian ajanvaraus ma, ti klo 9–10 ja to klo 12–13 p. 09 2340 3618

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Iltamessut tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 18. 12.8. Viljamaa, Pyylampi, 17.8. Reina, 18.8. Lindfors, 19.8. Paananen, Niskala, 24.8. Hirvonen, 25.8. Paananen, 26.8. Hirvonen. Messu su 15.8. klo 10. Lindfors, Hirvonen, Pyylampi. Messu su 22.8. klo 10. Reina, Lindfors, Niskala. Alppilassa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 15.8. ja 22.8. Tilaisuudet verkossa. Jumalanpalvelukset ovat nähtävillä myös Kallion seurakunnan YouTubekanavalla.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 11/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–26.8.

TAPAHTUMIA

Virasto: Heikkiläntie 7, kerros 4. Puhelinpalvelu avoinna ma, ke ja pe, klo 9–12 p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 11/2021

sen aikainen väistötila Heikkiläntie 7, kerros 4. Avoinna arkisin klo 10–15.

JUMALANPALVELUKSET Seurakunnan päämessu lähetetään sunnuntaisin klo 11 Facebookissa suoratoistona. Viikkomessu keskiviikkoisin järjestetään klo 19 ajankohtaisten kokoontumisrajoitusten puitteissa. Ehtoollinen koronaturvallisesti sunnuntaisin klo 12–13 Heikkiläntien seurakuntasalissa. Tarvittaessa saat yksityisen ehtoollisen päivystävältä papilta. Soita ja sovi aika.

Kaiken keskeltä kohoaa toivo

TAPAHTUMIA

Mitä jos kaikki kääntyykin hyvin, vaikka muulta näyttäisi? Toivo-messu järjestetään Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4, sunnuntaina 22.8. klo 10. Messussa iloitaan toivosta, jolla on pitkät perinteet kristinuskossa. Toivosta ja sen tarpeesta on ollut viime aikoina paljon puhetta koko yhteiskunnassa – eikä vähiten pandemian aiheuttamien mullistusten myötä. Messussa saarnaa Petri Samuel Tikka, liturgina on kirkkoherra Maika Vuori ja kanttorina Kylli Ahola. Seuroissa puhuvat Kari Tikka, Freija Özcan, Risto Mikkonen, Tommi Järvinen ja Onni Thulesius.

SIRPA PÄIVINEN

Lauttasaaren seurakunta

ISTOCK

Helsingin Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Kallion kirkossa. 12.8. Anna Maria Böckerman, 19.8. Tommi Niskala, 26.8. Dag-Ulrik Almqvist ja Anna Maria Böckerman. Vapaa pääsy. Helsingin Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa. 16.8. Hans Fagius, 23.8. Jens Korndoerfer. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Yhteinen sävel. Yhteislaulua Kallion kirkkopuistossa torstaina 19.8. klo 19. Kanttorit laulattavat toivelauluja Kallion kirkon edustalla. Laulutoiveet Instagramiin tai Facebookiin @ musiikkiakallionkirkossa. Konsertti ke 25.8. klo 20 Kallion kirkossa. Elke Unt, urut, Schola Gregoriana. Tartuensis Pohjoismaisen kirkkomusiikkisymposiumin ohjelmaa. Vapaa pääsy. Urkukonsertti to 26.8. klo 21 Kallion kirkossa. Hannah Marie Carding ja Anders Börjesson. Pohjoismaisen kirkkomusiikkisymposiumin ohjelmaa. Vapaa pääsy. Waste&Feast. Tiedot ruokailuista ja ateriakasseista löydät seurakunnan nettisivuilta tai Facebookista @WasteFeastAlppila. Hiljaisen rukouslaulun peruskurssi tiistaisin 17.8., 24.8., 31.8. ja 7.9. klo 17.30–20 Diakonissalaitoksen kirkossa. Ääni, keho, meditaatio. Laulamme keskiaikaisia rukouksia, psalmilaulua ja mietiskeleviä vokaaleja. Laulut opetellaan korvakuulolta. Sinun ei tarvitse osata ns. laulaa eikä lukea nuotteja. Rukouslaulu on kokonaisvaltaista: ikiaikaiset tekstit ja sävelet soittavat kehoamme ja hoitavat meitä. Hinta 52 e/kurssi. Ohj. pedagogi, MuT Hilkka-Liisa Vuori. Ilmoittautumiset www. kallionseurakunta.fi tai p. 09 2340 3634. Järjestäjänä Kallion seurakunta yhteistyössä Agricola opintokeskuksen ja Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa. Hiljaisuuden retriitti-ilta ke 25.8. klo 17.30–21 Villa Salmelassa. Sydänääniä ja sydämen ääniä. Tule viettämään kanssamme hiljaista iltaa. Retriitissä on pieni meditaatiohetki ja illan lopuksi lyhyt viikkomessu ja ehtoollinen. Ilmoittautumiset www.kallionseurakunta.fi tai p. 09 2340 3600. Tiedustelut Nina Klemmt p. 09 2340 3634. Retriitissä mukana Kaisa Hirvonen ja Nina Klemmt. Hinta 25 e sisältää kahvin ja pienen suolaisen syötävän.

Milla Palovaara järjestää PopPaavali -tapahtumaa kirkon pihalle Kunpa se onnistuisi tänä vuonna. Kaksi iltaa leppoisaa hengailua Paavalinkirkon sisäpihalla pop-, rap-, rock-, punk-, surf- ja ska-keikkojen ja deejiiden tahdissa. Ilmainen sisäänpääsy, ei ruoka- eikä juomamyyntiä, vain musiikkia, käsidesiä ja piknikvilttejä sekä omat retkieväät. PopPaavalin tuottaja Milla Palovaara on koonnut huippukattauksen artisteja: Pietarin Spektaakkeli, Draama-Helmi, Lasten Hautausmaa, Pelle Miljoona & Rockers, Mikko Joensuu (soolo), Mary Ann Hawkins, Sarparanta ja The Valkyrians. PopPaavali 21.–22. elokuuta Paavalinkirkon sisäpihalla, Sammatintie 5. Lauantaina 21.8. musiikki soi klo 17–22 ja sunnuntaina klo 16–22. Muutokset mahdollisia.

Ekaluokkalaisten koulutielle siunaaminen ti 10.8. klo 18–18.30 Lauttasaaren sankarihautausmaan portailla. Lemmikkien siunaus to 12.8. klo 14–14.30 Pajalahden puistossa, Shellin vieressä. Eläimetkin tarvitsevat varjelusta! Tervetuloa koirat, kissat ja muut lemmikit omistajineen lemmikkien siunaukseen. Tuo lemmikkisi siunattavaksi ja hakemaan pieni herkkupala. Seurakunnan saunailta ti 17.8. poliisien kesäkodin saunalla. Saunat ovat kaikille avoinna ja lämpimänä kello 15–24. Ota mukaan pyyhe, uimapuku ja laudeliina. Naisille ja miehille erilliset saunatilat. Myös grilli on kuumana, joten ota grillieväät mukaan! Toivevirsiä lauletaan klo 18 kanttorin kanssa sään salliessa. Saunamaksu aikuisilta 5 euroa. Pieni Pyhiinvaellus la 28.8. klo 9. Kokoontuminen Heikkiläntie 7 A edessä. Matkaamme julkisilla Vanhankaupungin lahdelle, josta vaellamme seuraten Vantaanjokea Pitkäkoskelle, ja sieltä jatkamme Haltian kartanon kautta Helsingin Pitäjänkirkolle, jonne vaellus päättyy. Lisätiedot pastori Marko Heusala p. 09 2340 4306. Lauttasaari leikkii -päivä la 28.8. klo 10–15. Leikkimielinen päivä kaikille, jolloin jokainen voi tehdä oman pop up -leikkipisteen saarelle. Seuraa somessa: Facebook: Lauttasaaren seurakunta Instagram: lauttasaarensrk

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Diakoniatoimiston päivystyspuhelin

palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 10– 11 numerossa 09 2340 4318 Osoitteet: Lauttasaaren kirkon peruskorjauk-

Perinteinen kesämessu 15.8. klo 11 Helsingin ensimmäisen kirkon paikalla Vanhankaupungintiellä Vanhassakaupungissa. Kanala, Koivisto ja Hakkarainen. Paavalin-

kirkossa ei ole klo 10 messua. Puolen tunnin messu 18.8. klo 18. Koivisto ja Hakkarainen. Messu 22.8. klo 10. Koivisto, Kanala ja Pyylampi. Puolen tunnin messu 25.8. klo 18. Pöysti ja Hakkarainen.

TAPAHTUMIA PopPaavali 2021 järjestetään tänä vuonna kaksipäiväisenä tapahtumana 21.–22. elokuuta Paavalinkirkon sisäpihalla elokuussa vallitsevien ulkotapahtumien kokoontumisrajoitusten puitteissa. Paavalinkirkolla tullaan juhlimaan lauantaina 21.8. klo 17–22 ja sunnuntaina 22.8. klo 16–22 pop-, rap-, rock-, punk-, surf- ja ska-keikkojen ja deejiiden tahdissa. Kesäklubilla soittaa mahtavan monipuolinen artistikavalkadi: Lasten Hautausmaa, Pelle Miljoona & Rockers, Pietarin Spektaakkeli, Draama-Helmi, Mikko Joensuu (soolo), Mary Ann Hawkins, Sarparanra ja The Valkyrians. Varhaiskasvatuksen syksyn toimintaa: Muskarit 0–3-vuotiaille Paavalinkirkolla 23.8. alkaen maanantaisin ja torstaisin. Ilmoittautumiset 3.8. alkaen nettisivujen kautta (Paavalin lapset ja perheet/ muskarit). Perhekahvila 26.8. alkaen torstaisin klo 9–11. Sylivauvat – ensimmäisen lapsen saaneiden äitien ryhmä 31.8. alkaen tiistaisin klo 9.30–11. Odottavien teehuone 1.9. alkaen keskiviikkoisin klo 17–18.30. Tiedustelut: tuija.heinonen@evl.fi. Pihakahvila keskiviikkoisin kirkon sisäpihalla klo 14–15. Säävaraus. Lempeää liikuntaa keskiviikkoisin klo 13.30–14.15 alkaen 25.8. Maksuton. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ke klo 13–17. Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, suljettu 1.6.–31.8., p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Puhelinpalvelu 09 2340 6300, ma–pe klo 10–15, ke klo 13–17, Diakonia p. 09 2340 6318 Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Ajantasaiset tiedot verkkosivuil-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–26.8.

TAPAHTUMIA

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 Kulosaaren kirkossa ja klo 12 Myllypu-

Kannattaa varmistaa seurakuntien verkkosivuilta helsinginseurakunnat.fi, järjestetäänkö tapahtuma etukäteen ilmoitetulla tavalla, onko siihen tullut muutoksia tai onko se kokonaan peruttu koronaepidempian takia.

ISTOCK

Tapahtumiin voi tulla muutoksia

ron kirkossa. Su 22.8. klo 12 Myllypurossa on konfirmaatio, joka on koronasyistä tarkoitettu vain rippikoululaisille läheisineen. Kesäinen viikkomessu ke 25.8. klo 17 Laiturissa. Jumalanpalvelukset suoratoistetaan vuorotellen Itä-Helsingin eri kirkoista. Lisätietoja nettisivuiltamme.

Messu sunnuntaisin klo 11: Su 15.8. Marja Lehtisen lähtösaarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori. Su 22.8. seurakunnan 40-vuotisjuhlamessu, piispa Teemu Laajasalo, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori. Jumalanpalvelusta voi seurata myös suorana verkkolähetyksenä seurakunnan Facebooksivuilta. Lähetyksen seuraaminen ei vaadi rekisteröitymistä tai kirjautumista. Iltaehtoollinen Östersundomin kirkossa sunnuntaisin 15.–29.8. klo 17. Östersundomin kirkko on suljettu remontin vuoksi 13.9.–30.11.

TAPAHTUMIA Kesäkahvila to 12.8. klo 18 Kulosaaren kellotapulilla. Outi Lantto. Yhteislaulutilaisuus su 15.8. klo 15 Knusbackan pihapiirissä Herttoniemen kartanoalueella. Marjasisko Varha, Outi Lantto. Kati Outinen: Niin kauas kuin omat siivet kantaa. Kati Outisen pysäyttävä monologi muistista ja minuudesta ma 16.8. klo 18 Myllypuron kirkossa. Esityksen jälkeen on keskustelutilaisuus. Metrolla musiikkiin: Ihana tämä rauha ti 17.8. klo 19 Myllypuron kirkossa. Terttu Iso-Oja, sopraano, ja Kirill Kozlovski, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Laulun siivin -kesäkahvila ke 18.8. klo 18 Myllypuron kirkolla. Kirsi Lemponen, Juha-Matti Tikkanen. Kesäkahvila to 19.8. klo 14 Herttoniemen kirkon portailla. Marika Leino, Outi Lantto. Metrolla musiikkiin: Soli Deo Gloria ti 24.8. klo 19 Myllypuron kirkossa. Järjestäjäseurakuntien kanttorit: Katri Vanhamäki, Niels Burgmann, Hanna Järvinen, Hanna Virtanen, Eeva Jurmu, Mari Lamminen, Kirsi Lemponen ja Marika Leino. Risto Pulkamo ja Kullervo Latvanen, basso, Tommi Niskala, tenori, ja Katja Mäkiö, altto. Jenny Metsälä, piccolo ja huilu, Juuli Markkanen, oboe, Anthony Marini ja Laura Ahola, viulu, ja Pia Kukkonen, alttoviulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus ke 25.8. klo 14 Kulosaaren kirkolla. Kahvit alkaen klo 13.30. Kirsi Lemponen. Diakonian ajanvaraus puhelimitse ma klo 13–14 ja ke klo 9–10 numerosta 09 2340 3344. Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 10–12 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Ei arkipyhinä. Lisätietoja Sinikka Backman p. 050 596 8946. Lisätietoja toiminnasta internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/ herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme facebook.com/herttoniemenseurakunta.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13,

p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET

Herkuttelemaan Alppilaan! Tiistaisin ja keskiviikkoisin Alppilan kirkon ala-aulassa, Kotkankatu 2, nautitaan edullisia ja ravitsevia Waste & Feast -hävikkiaterioita. Serviisi käynnistyy tiistaisin klo 11 ja keskiviikkoisin klo 16 alkaen. Aterian hinta on oman valinnan mukaan joko 2, 4 tai 6 euroa. Maksamalla 4 tai 6 euroa tuet hävikkiruokatoiminnan ylläpitämistä. Maksutapana ainoastaan käteinen. Lisätietoja wastefeast.alppila@evl.fi

TAPAHTUMIA

ISTOCK

Arki-illan ehtoollinen Töölön kirkolla keskiviikkoisin klo 18, Fokuksessa torstaisin klo 18. Pappi tavattavissa Temppeliaukion kirkolla ma–pe klo 10–14, puhelimitse ma–pe klo 10–14 p. 09 2340 6302. Diakonian ajanvaraus arkisin virka-aikana p. 09 2340 6318 tai sähköinen ajanvaraus asiointi. helsinginseurakunnat.fi. Fokus auki keskustelua varten ma–su klo 12–18. Temppeliaukion kirkko avoinna vierailijoille ma–pe. Tarkistathan aukiolon, tapahtumatarjontamme, aikataulut sekä lipputiedot temppeliaukionkirkko.fi. Tule mukaan opastetuille kierroksillemme ”Temppeliaukion kirkko 15 minuutissa” ja ”Temppeliaukion kallioilla”! Hanna-ryhmä ti parillisina viikkoina klo 18–20 Töölön kirkolla. Toivoa naisille/Hannatyö toimii 126 maassa. Lisätiedot Kika Paukkunen p. 040 503 0707. Töölön kirkon terassikahvila keskiviikkoisin 25.8. asti klo 11–14. Rukousetkot ke klo 17–18 Töölön kirkolla. Rukoilemme yhteisten ja omien asioiden puolesta. Voit myös tuoda rukousaiheesi tai pyytää, että puolestasi rukoillaan. Lisätiedot Kika Paukkunen p. 040 503 0707. Torilla tavataan! Toripappi tavattavissa Töölöntorilla klo 11–13 torstaisin 12.8., 19.8., 26.8. Downshiftaajat to 12.8. alkaen klo 12–15 Töölön kirkolla. Hidasta elämääsi! Tee jotain mukavaa. Lisätiedot Kika Paukkunen p. 040 503 0707. Urkumusiikkia vierailijoille Temppeliaukion kirkossa ke 18.8.

klo 14.15. Urkurina Henri Hersta. Sid Hille soittaa meditatiivista pianomusiikkia Temppeliaukion kirkossa ke 18.8. sekä ti 24.8. klo 10. Ristillinen taidepiknik to 19.8. klo 18 Töölön kirkolla. Ota omaa syötävää ja ehkä taidettasi mukaan. Taidetyöpajoja, piknik, ristinäyttely. Lisätiedot Jukka Valkama p. 09 2340 4726. Omaishoitajien retki Mustasaareen to 26.8. klo 10–16. Hinta 10 e. Ilmoittautuminen ja lisätiedot 2.8.–11.8. Kallion seurakunnan diakoniatyöntekijä Nina Klemmt p. 09 2340 3634. Diakonian kesäkahvila Töölön kirkon patiolla to 26.8. klo 11–14 sään salliessa. Sateella peruttu. Kansainvälinen piknik to 26.8. klo 18–20.30 Hietsussa kuntosalin vieressä. Tule grillailemaan ja chillailemaan rentoon seuraan. Lisätiedot Jukka Valkama p. 050 552 1923. Sururyhmä 30.9. alkaen Temppeliaukion kirkolla. Lisätiedot ja ilm. p. 09 2340 6370. Kokemuksia elämästä -ryhmä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen viim. 3.9. Heidi Tervahaudalle p. 09 2340 6372 tai sähköpostitse heidi. tervahauta@evl.fi.

ISTOCK

lamme seurakuntatoolo.fi. Messujen verkkolähetykset ovat tauolla 18.7.–15.8. Messu sunnuntaisin klo 10 Temppeliaukion kirkossa, 22.8. klo 12 Töölön kirkossa. Lähetysmessu su 15.8. klo 12 Meilahden kirkossa. Hannu Hietalahden haastateltavana Suomen Lähetysseuran aluejohtaja Janetta Vettenranta. Kirkkokahvit.

Pieni pyhiinvaellus Koe sadon ihme pienellä pyhiinvaelluksella 17.8. klo 12‒15 Matteuksenkirkolta Puotilan palsta-alueelle. Vaellus alkaa aterialla Snellu Cafessa, jonka jälkeen kävellään osittain hiljaisuudessa Juorumäen palsta-alueelle hartauteen. Samalla ihastellaan palstan satoa. Eväshetken jälkeen paluu Matteuksenkirkolle.

Diakonian pihakahvit kesätiistaisin 31.8. asti klo 13–15. Tule juttelemaan ja kahvittelemaan Mikaelinkirkon takapihalle. Säävaraus, emme kokoonnu sateella. Innostaako isosena tai apuohjaajana toimiminen ripareilla tai kiinnostaako koululaisten kerhojen ohjaaminen? Lisätietoa ja ilmoittautuminen verkkosivuillamme. Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle 31.8. asti puhelimitse ma klo 9–11 ja to klo 12–14 p. 09 2340 4818. Voit myös käydä varaamassa ajan paikan päällä Mikaelinkirkolla ti klo 12.30–13. Pappien yhteystiedot löytyvät verkkosivuiltamme ja yhteyden pappiin saat myös seurakuntatoimiston kautta. Papin kanssa voit keskustella luottamuksellisesti kaikista asioista. Voit jättää papille myös viestin/soittopyynnön vastaajaan. Kappalainen Marja Lehtinen jää syksyllä eläkkeelle lähes 40 vuoden työuran jälkeen. Lue haastattelu verkkosivuiltamme. Mahdolliset muistamiset Marja pyytää osoittamaan Yhteisvastuukeräykseen. Tänä vuonna keräyksellä tuetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Kiitos lahjoituksesta!

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Messu su 15.8. klo 10 Roihuvuoren kirkossa ja klo 12 Laajasalon kirkosKIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 11/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–26.8.

ISTOCK

sa. Emriikka Salonen ja Hannele Filppula. Messu su 22.8. klo 12 Laajasalon kirkossa. Timo Pekka Kaskinen, Remo Ronkainen ja Päivi Niva-Vilkko. Mukana P.S. Duo. (Roihuvuoressa on 22.8. konfirmaatiomessu, joka on koronatilanteen vuoksi tarkoitettu vain rippikoululaisten perheille.) Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo 18 Roihuvuoren kirkossa.

TAPAHTUMIA

Vartiokylän seurakunta

Niin kauas kuin omat siivet kantaa

Messu Vuosaaren kirkossa sunnuntaisin klo 11. Kokoontumisrajoitusten ollessa voimassa messu lähetetään suoratoistona myös Facebook sivullamme.

Varustamoissa syödään taas ekoruokaa Kesä jatkuu vielä tovin, mutta syksyn yhteisöruokailut alkavat Varustamoissa 16.8. Tule nauttimaan yksin tai yhdessä herkullista Waste & Feast -ruokaa! Malmin Varustamon Waste & Feast -ruokailut ma–pe klo 11–13, Pekanraitti 16. Matteuksen kirkon Varustamon Waste & Feast -ruokailut ma–pe klo 11–13 Snellu Cafessa, Turunlinnantie 3. Hermannin Diakoniatalon Varustamon Waste & Feast -ruokailut elokuussa ke klo 11–13. Syyskuusta alkaen ma, ke ja pe klo 11–13, Hämeentie 73. Tulethan ruokailemaan vain terveenä.

Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa. Keskipäivän messu pe alk. 27.8. klo 12 Matteuksenkirkossa Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA

Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa.

Pyhiinvaellus ti 17.8. klo 12–15 Matteuksenkirkolta Puotilan viljely-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 11/2021

Virasto: Palvelee puhelimitse ja sähköpostilla ma, ti, to, pe 9–13, ke 14–17, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET

Virasto: p. 09 2340 6400 (takaisinsoitto), vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5. Puotilan kappeli, Puotilantie 5. Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3.

Vuosaaren seurakunta

Kati Outisen pysäyttävä monologi muistista ja minuudesta. Myllypuron kirkossa nähtävässä yhden naisen näytelmässä dokumentaariset kertomukset kohtaavat taidokkaan ja voimaannuttavan teatterillisen muodon. Monologista rakentuu herkkä muotokuva ihmisestä, joka kykenee luottamaan elämään rajun muutoksen keskellä. Esityksen jälkeen 30 minuutin keskustelutilaisuus. Niin kauas kuin omat siivet kantaa -näytelmä, Myllypuron kirkossa 16.8. klo 18.

TAPAHTUMIA PIXABAY

Kesäilta Laajarannan terassilla su 15.8. klo 18. Pientä ohjelmaa, kahvit ja makkaraa. Vapaaehtoinen maksu Tallinnan Peetelin seurakunnan hyväksi. Mukana Timo Pekka Kaskinen ja Petri Tiainen. Säävaraus, saunat kiinni. Kesäillat päättyvät. Aamupuuro maanantaisin klo 10–11 Roihuvuoren kirkolla ma 16.8. alkaen. Puuro on maksuton. Peruttu: Laulukoulu Hannele Filppulan johdolla on peruttu koronatilanteen takia. Tuo satoasi myytäväksi lähetys myyjäisiin su 5.9 Laajasalon kirkolle. Aloitamme sadonkorjuumessulla klo 12, jonka jälkeen juomme kirkkokahvit ja nautimme keittolounaan lähetyksen hyväksi. Pidämme samalla lähetysmyyjäiset. Voit tuoda myytäväksi oman puutarhasi satoa. Messussa mukana Emriikka Salonen ja Arja Vaulas. Lisätiedot: emriikka.salonen@evl. fi, p. 050 5343 441. Aulakahvio Laajasalon kirkolla avoinna ma–to klo 10–14. Tuotto ohjataan Peetelin lastenkodin hyväksi Tallinnassa. Kahvila Huili Roihuvuoren kirkolla avoinna ti17.8. alkaen ti, ke, to klo 11–14. Tulisitko vapaaehtoiseksi kahvi laan? Kirkkojemme kahviloissa (ks. tiedot yllä) tarvitaan lisää päivystäjiä. Jos tehtävä kiinnostaa Laajasalossa, ota yhteys Arja Vaulakseen, arja.vaulas@evl.fi, p. 050 596 8858, ja jos Roihuvuoressa, ota yhteys Anja Nurmiseen, anja.nurminen@ evl.fi, p. 050 409 3036. Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758, tai roihuvuori.diakonia@evl.fi.

16.30. Ilm. viim. 5.9.: vartiokyla. srk@evl.fi. Juorumäen viljelypalstalla nro 2803 työntekijä ke klo 16–18 ja pe 12–14 (kahvien kera). Tule mukaan viljelemään ja nauttimaan kesäpäivistä! Lisätiedot leena.nygard@evl. fi, p. 09 2340 6450. Pilkeporukka kokoontuu perjantaisin 20.8. alk. klo 10–12 Itäkeskuksen palvelutalossa, Voikukantie 6. Ryhmä päihteitä käyttäville tai käyttäneille +60-vuotiaille. Tarjolla maksuton aamupala. Perjantailenkki eli avoin päiväkävely joka pe klo 13, startti Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3. Diakoniatyöntekijöiden ajanva raus: Merja Korhonen p. 09 2340 6451, merja.a.korhonen@evl.fi tai Leena Nygård p. 09 2340 6450, leena.nygard@evl.fi.

palstoille. Matkaa n. 4 km, mukaan omaa evästä ja juotavaa. Lisätiedot ulla.lumijarvi@evl.fi. Metrolla musiikkiin -konsertit ti klo 19 Myllypuron kirkolla: 17.8. Ihana tämä rauha ja 24.8. Soli Deo Gloria. Lue lisää nettisivuilta! Puotilan Olohuoneen retki Östersundomin kirkolle ti 7.9. Lähtö klo 13.30 Puotilasta, paluu n.

Tilaisuudet toteutetaan voimassaolevien kokoontumisrajoitusten ja terveysturvallisuusohjeiden mukaisesti. Muutokset mahdollisia. Elokuu kutsuu Kuninkaan iltaan Vuosaaren kirkkoon pe 20.8. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta ja ylistystä. Puhe Riitta Keskimäki, KRS, ylistys Hannele Ahtinen ja Hadassa. Nyt tuodaan yhteen mummit, kummit, vaarit ja ukit – isät, äidit, tädit ja sedät – sekä tietysti perheiden lapset! Isovanhemmat ja lastenlapset asuvat joskus kaukana toisistaan, tai puuttuvat kokonaan. Elämässä voi myös olla eri-ikäisten ystävien menevä aukko, johon olisi mukava sujauttaa uusia ystäviä tai tuttavia ihan kaiken ikäisistä ihmisistä. Kaiken kansan kahvila haluaa kutsua saman katon alle ihan kaikki. Istutaan hetkeksi kahvikupin ja pienen purtavan ääreen, ollaan rennosti, tutustutaan ja vaihdetaan kuulumisia. Pieni musiikki- tai askarteluhetki, hartaus. Kaiken Kansan kahvila Valossa pe 27.8. klo 13–15.30. Iltaperhekerho on kokoontumispaikka kaikille perheille. Vapaata yhdessäoloa, ohjattua toimintaa ja kotiruokaa päivälliseksi. Iltaperhe-

kerho Vuosaaren kirkolla ti 24.8. klo 16.30–19. Nuorten aloitustapahtuma to 26.8. klo 17 Kallahdenniemen uimarannalla. Tutustuitko riparilla mukaviin tyyppeihin? Tulkaa yhdessä grillaamaan, leikkimään, laulamaan ja kuulemaan isoskoulutuksesta ja muusta toiminnasta. Ilmoittaudu 25.8. mennessä www. hgc.fi. Nuorten jatkisleiri Lohirannassa pe 3.9.–su 5.9. Oliko riparilla kivaa ja kaipaatko lisää samanlaista? Ajattelitko tulla mukaan isoskoulutukseen? Leirillä ryhmäydyt parhaiten muiden isoskoulutukseen tulevien ja muiden mukavien tyyppien kanssa. Hinta 40 e. Ilmoittaudu 19.8. mennessä www.hgc.fi. Musiikkitoimintaa kaikenikäisil le: muskarit, kaksi lapsikuoroa, nuorten bändi ja kuoro, gospelkuoro, kirkkokuoro ja lauluryhmä – mikä näistä olisi sinun paikkasi? Ryhmät aloittavat toimintansa elo-syyskuussa. Ottaisimme mielellämme sinut mukaan! Lisätietoa nettisivuillamme. Osallistuminen ei maksa mitään, mutta siihen voi jäädä koukkuun ja saada musiikin kautta ihania uusia kokemuksia! Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13, voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuillamme. Ota rohkeasti yhteyttä, jos kaipaat kuuntelijaa, olet yksinäinen, toivot että puolestasi rukoillaan tai talous huolettaa. Päivystävä pappi ja toimitusva raukset p. 09 2340 6502, ma, ti, to, pe 10–13, ke 15–17, arkipyhää edeltävä ke 10–13, suljettu arkipyhinä. Lisätietoja www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalveluksiin voi osallistua

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–26.8.

TAPAHTUMIA

Koe Temppeliaukio uudesta kulmasta Uusi ulkoilmaopastus esittelee Temppeliaukion kirkkoa kallioineen uudesta näkökulmasta. Kokonaisuudessaan ulkona järjestettävällä kierroksella kuulet kiinnostavimmat yksityiskohdat kirkon historiasta ja arkkitehtuurista. Huom! Opastus ei ole esteetön, sillä maasto on vaikeakulkuinen. Kierros järjestetään säävarauksella. Temppeliaukion ulkoilmaopastus torstaisin 19.8. ja 26.8. klo 15 sekä viisi kertaa syyskuussa. Kierroksen hinta 12 euroa sisältää pääsylipun sisälle kirkkoon. Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3.

Oulunkylän seurakunta ISTOCK

Liity mukaan Malmin seurakunnan Facebook- tai YouTube-kanavalla ja löydä uusin tieto nettisivultamme helsinginseurakunnat.fi/malmi. Kun järjestät perhejuhlia, häitä, hautajaisia ja ristiäisiä ole ensin yhteydessä palvelusihteeriin – hänellä on ajankohtaisin tieto mm. osallistujamäärien rajoituksista. Suosittelemme vahvasti juhlien järjestämistä kodin sijasta seurakunnan tiloissa, joissa on helpompi noudattaa turvavälejä. Vihkimisen tai kasteen voi järjestää myös piha- tai puistojuhlana. Seurakunnan palvelusihteeri auttaa kaikissa kirkollisiin toimituksiin, kuten papin ja tilan varauksiin liittyvissä asioissa, p. 09 2340 4402 ma–ti, to–pe klo 9–13 ja ke klo 13–17 ja sähköpostitse osoitteessa: tilavaraukset.malmisrk@evl.fi. Kirkko avoinna Malmin kirkko avoinna hiljentymistä ja yksityistä ehtoollista varten keskiviikkoisin klo 17–19. Ehtookellot on musiikillinen iltarukous pyhää vasten lauantaisin klo 18 Malmin seurakunnan Facebookissa. Kahvia kirkoilla. Piipahda kahville, sään ja paikan salliessa kahvittelemme ulkona. Tapulin seurakuntakoti ma 16.8. klo 11–13. Puistolan kirkko ma 16.8. klo 13–15. Viikin kirkko ti 17.8. klo 13–15. Malmin kirkko ke 18.8. klo 13–15. Ruoka-apua Lahjoitusleipää Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11, Pihlajamäen kirkolla ti klo 9, Jakomäen kirkon pihalla ke klo 11 ja Varustamolla to klo 11. Varusta-

viikkoisin 1.9.–13.10. klo 13.30–16 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Eino Roiha -instituutin ryhmätaideterapiaopiskelijoiden ohjaamassa ryhmässä herätellään sisäisiä voimavaroja kuvallisten harjoitusten avulla. Ryhmäläiset valitaan henkilökohtaisen keskustelun perusteella. Lisätietoja ja yhteydenotot tuuli.juusela@gmail.com, p. 040 511 6646, tai luotojenna@ gmail.com, p. 040 568 3599. Stressiryhmä Tervetuloa oppimaan stressinkäsittelyä Mind–Body Bridging -menetelmän avulla! Ryhmässä opetellaan huomioimaan kehojännitystä ja kehojännityksen suhdetta stressaaviin asioihin. Ryhmään otetaan 15 osallistujaa. Se kokoontuu keskiviikkoisin klo 17–19 viiden viikon ajan 1.–29.9. Tapulin seurakuntakodilla. Ryhmässä jokainen osallistuja käsittelee ohjatusti omia huoliaan ja saa halutessaan tuoda esille harjoitteiden myötä esille nousevia ajatuksia. Ohjaajana toimii vs. diakoni Mika Leppäaho. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 25.8. mennessä: Mika Leppäaho, p. 050 411 8249, mika.leppaaho@evl.fi. Peruutettu Kylväjän kesäseurat Petri Jukasen kotona 18.8.

HELSINGIN SEURAKUNNAT

voimassa olevien rajoitusten puitteissa. Videohartaudet julkaistaan Facebook-sivullamme ja jumalanpalveluksista kerrotaan osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/malmi. Messu Malmin kirkossa su 15.8. ja 22.8. klo 10. Messu Pihlajamäen kirkossa su 15.8. ja 22.8. klo 11. Messun jälkeen keittolounas. Iltamessu su 15.8. klo 18 Puistolan kirkossa. Messu Viikin kirkossa su 22.8. klo 10. Messu Puistolan kirkossa su 22.8. klo 18. Metsäkirkko su 15.8. Pukinmäessä. Klo 16 kokoontuminen Portin edessä, Säterinportti 1, josta noin kilometrin pituinen vaellus Weisteen kallioille. Vaelluksen aikana lyhyitä rukouspysäkkejä. Klo 16.30 kirkkohetki ja tarjoilua Weisteen mäellä. Paikalle voi tulla myös osallistumatta vaellukselle. Ei sovellu liikuntaesteisille. Lisätietoja: Kaisu Rauhamaa, p. 09 2340 4494, kaisu.rauhamaa@evl.fi. Mahdollisuus yksityiseen ehtoolliseen Voit pyytää yksityisen ehtoollisen kirkkojen aukioloaikana tai erikseen sopien, p. 09 2340 4444.

mon leivänjaon yhteydessä myös diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten klo 11–13. Waste&Feast Malmi -lounasravintola avautuu taas 16.8. alkaen. Lounasta tarjolla ma–pe klo 11–13. Os. Pekanraitti 16. Pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–21 p. 09 2340 4444. Soita, kun kaipaat juttuseuraa. Kaikesta maan ja taivaan välillä voidaan puhella. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä. Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soittopyyntö, otamme sinuun yhteyttä.

Muskareissa vapaita paikkoja. Ryhmiä 0–2-vuotiaille, Tapulissa myös 3–5-vuotiaiden oma ryhmä. Muskarit pidetään aamupäivisin seurakunnan eri toimipisteissä, iltamuskareita tarjolla Tapulissa ja Viikissä. Syyskausi 16.8.–3.12. Kausimaksu 60 e, samassa ryhmässä oleva pikkusisarus 30 e. Tied. Taru Hämäläinen, p. 09 2340 4490, taru.hamalainen@evl.fi ja Kaisu Rauhamaa, p. 09 2340 4494, kaisu. rauhamaa@evl.fi Nuoret Tapanilan kirkolla keskiviikkoisin klo 17–20 rajoituksia seuraten joko ulkona tai sisällä. Luova paussi Taideryhmä sinulle, joka kaipaat hetkeä itsellesi, keski-

Virasto palvelee sähköpostilla tai puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13– 16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalveluksissa noudatamme kulloinkin voimassaolevia henkilörajoituksia ja huomioimme koronaturvallisuuden. Messu sunnuntaisin Oulunkylän kirkossa klo 10. Messu sunnuntaisin Käpylän kirkossa klo 18. Viikkomessu torstaisin Maunulan kirkossa klo 12.

TAPAHTUMAT Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–12 Oulunkylän kirkolla. Voit varata ajan puhelimella numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla paikan päälle. Tule lähelle -perheleiri pe–su 27.–29.8. Lohirannan leirikeskuksessa. Ilmoittautuminen sähköisesti, lomake seurakunnan kotisivuilla. Lisätietoja: Erika Herala p. 09

2340 1019. Varhaisnuorten Peliyö tulossa syksyllä. Lisätietoa ja ilmoittautuminen Oulunkylän seurakunnan nettisivuilla 9.8.–31.10.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Asiointi sähköpostilla tai puhelimitse ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, avoinna hiljentymistä varten ma– pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Kirkkoon mahtuu 40 osallistujaa. Messut suoratoistona Facebookissa ja niitä voi katsoa myös verkkosivujen etusivulta. Messu su 15.8. klo 11. Jouni Pirttijärvi, Satu-Elina Ansas ja Ari Häyrinen. Iltamessu su 22.8. klo 18. Asko Nuorkivi. Tätä messua ei suoratoisteta.

TAPAHTUMIA Kirkko avoinna ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 klo 9–18. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552. Nuorten ilta kirkolla tiistaisin klo 18. Yhdessäoloa ja hengailua. Tuo mukanasi omat grillattavasi. Varhaisnuorten harrastustoiminnan ohjelma syksyksi on ilmestynyt, jos et ole saanut omaa kopiota kotiisi, tule hakemaan kirkolta tai soita meille, niin lähetämme sen sinulle. Seuraa ajankohtaisinta tietoa tapahtumistamme verkkosivuiltamme tai kirkon ilmoitustaululta. Noudatamme hiippakunnan ja AVI:n suosituksia pandemian suhteen.

Erityisryhmille KEHITYSVAMMAISTYÖ Seuraa tapahtumia nettisivuilta. Toiminta käynnistyy syyskuussa, joten tilaa uutiskirje: www.helsinginseurakunnat./fi/artikkelit/ kehitysvammaisille.

KUULOVAMMAISTYÖ Seuraa tiedottelua teksti-tv:n s. 558 ja viittova srk fb-sivuilta.

NÄKÖVAMMAISTYÖ Toiminta käynnistyy syyskuussa. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 11/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–26.8.

Musiikkia kirkoissa AINO JALKANEN

Huom! Koronarajoitukset saattavat vaikuttaa konserttien toteutukseen. Tarkista ajantasaiset tiedot ja konserttien toteutustavat helsinginseurakunnat.fi ja musiikkiakirkoissa.fi

Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa. Ensemble Nylandia, Inka Kinnunen, sopraano. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e.

Haydn ja Schubert – Kaksi jousikvartettoa klo 18 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Suomalaisen barokkiorkesterin kamarikokoonpano FiBO Players: Irma Niskanen ja Hannu Vasara, viulu, Laura Kajander, alttoviulu, Lea Pekkala, sello. Liput 20 e fibo.fi/ kauppa. Tarinoita ja kertojia klo 19.30 Kallion kirkossa. Aino Acktén kamarifestivaalin konsertti. Mathieu Garguillo, viulu, Paavali Jumppanen, piano. Ohjelmassa Szymanowski, Prokofiev, Janáček, Kurtag, Beethoven. Liput 20 e.

MAANANTAINA 23.8. Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Suomenlinnan kirkossa. Inka Kinnunen, laulu, Katri Tikka, harppu. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa. Jens Korndoerfer, Yhdysvallat, urut. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e.

TIISTAINA 24.8.

PERJANTAINA 13.8. Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Tuomiokirkossa. Arttu Selonen, urut. Vapaa pääsy koronarajoituksin.

SUNNUNTAINA 15.8.

MAANANTAINA 16.8. Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Suomenlinnan kirkossa. Kati Pirttimaa, urut. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Laulukoulu viitenä arki-iltana klo 18.30–21 Roihuvuoren kirkolla. Diplomilaulaja Hannele Filppula opettaa äänenkäyttöä ryhmässä aloittelijoista konkarilaulajiin ma–ke 16.–18.8. ja ma–ti 23.–24.8. klo 18.30–21 Roihuvuoren kirkolla. Maksuton, ei ilmoittautumista. Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa. Hans Fagius, Ruotsi, urut. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e.

TIISTAINA 17.8. Urkukesän päiväkonsertti klo 12

Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Tuomiokirkossa. Harri Viitanen, urut. Vapaa pääsy koronarajoituksin.

SUNNUNTAINA 22.8.

TORSTAINA 12.8.

Jazz-akvarelleja klo 18 Kannelmäen kirkossa. The Watercolors: Janne Saarinen, oboe, Ilkka Uksila, vibrafoni, Joonas Tuuri, kontrabasso. Osa levynjulkaisukiertuetta. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e. Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa. Anna Pulli-Huomo, urut. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e.

PERJANTAINA 20.8.

Kamarikokoonpano FiBO Players soittaa Schubertin Rosamunde-jousikvarteton ja Haydnin kamarimusiikkituotannon helmeksi kutsutun kvarteton opus 76 torstaina 12.8. klo 18 Saksalaisessa kirkossa. Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Sixten Enlund, urut. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Five O’Clock Organ klo 17 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Helsingin Urkukesä -festivaalia. Sixten Enlund ja Anna Maria Böckerman, urut. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Aino Acktén kamarifestivaalin konsertti klo 19 Café Sonckissa Kallion kirkolla. Helsinki Baroque & Classic Ensemble. Barokkiaikakauden musiikin helmiä. Liput 20 e. Metrolla musiikkiin: Ihana tämä rauha... klo 19 Myllypuron kirkossa. Terttu Iso-Oja, sopraano, Kirill Kozlovski, piano. Ohjelmassa Palmgren, Kuula, Merikanto, Sarmanto. Vapaa pääsy koronarajoi-

tuksin, ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKONA 18.8. Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Tuomiokirkossa. Arttu Selonen, urut. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Urkumusiikkia vierailijoille klo 14.15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Henri Hersta, urut. Vierailumaksu 4 e. Musiikkia kesäillassa klo 18 Karunan museokirkossa, Seurasaari. Kamarikuoro SonorEnsemble. Ohjelmassa muun muassa Mia Makaroff ja Tommy Tabermann: Sisimmässään jokainen on tuuli (kantaesitys). Vapaa pääsy koronarajoituksin, ilmainen ohjelma. Lisäksi verkkolähetyksenä Kirkko

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

Helsingissä -YouTube-kanavalla ja Museoviraston sivuilla. Polkuja – lauluja suomalaisesta luonnosta klo 19 Café Sonckissa Kallion kirkolla. Aino Acktén kamarifestivaalin konsertti. Ville Rusanen, baritoni, Pami Karvonen, piano. Liput 25 e. Urkukesän konsertti klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Giampaolo di Rosa, Italia, urut. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e.

TORSTAINA 19.8. Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Kallion kirkossa. Tommi Niskala, urut. Vapaa pääsy koronarajoituksin.

Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Santeri Siimes, urut. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Five O’Clock Organ klo 17 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Helsingin Urkukesä -festivaalia. Sixten Enlund, urut. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Metrolla musiikkiin: Soli Deo Gloria klo 19 Myllypuron kirkossa. Sarjan päätöskonsertti. Kanttorit Katri Vanhamäki, Niels Burgmann, Hanna Järvinen, Hanna Virtanen, Heli Kantola, Mari Lamminen, Kirsi Lemponen ja Marika Leino. Risto Pulkamo ja Kullervo Latvanen, basso, Tommi Niskala, tenori, Katja Mäkiö, altto, Jenny Pajula, piccolo ja huilu, Juuli Markkanen, oboe, Anthony Marini ja Laura Ahola, viulu, Pia Kukkonen, alttoviulu. Ohjelmassa Bach, Burgmann, Beethoven. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKONA 25.8. Urkukesän konsertti klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Andrea Trovato, Italia, urut. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e.

TORSTAINA 26.8. Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Kallion kirkossa. Anna Maria Böckerman ja Dag-Ulrik Almqvist, urut. Vapaa pääsy koronarajoituksin.