Kirkko ja kaupunki 2021 12 Espoo by Kirkko ja kaupunki

26.8.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Maailman tunnetuin nainen Neitsyt Maria on Taivaan kuningatar ja Jumalansynnyttäjä. Mitä hänestä voidaan tietää, mikä jää uskon varaan? s. 12 Suruadressi on suomalainen erikoisuus s. 4

Tuure Boelius toteuttaa haaveitaan vihapostista huolimatta s. 16

Pääkirjoitus

Eilen

Kolme ja lisänumero

Missä kukka, siellä kesä, missä tähti, siellä taivas, missä lempi, siellä autuus.

JEESUS JULISTI Jumalan valtakuntaa, mutta loppu tuloksena olikin kirkko. Tämä aforismi ei ole omaa keksintöäni, vaan sen lohkaisi sata vuotta sitten elänyt ranskalainen rooma laiskatolinen teologi Alfred Loisy. Hän oli katolisen kirkon ensimmäisiä modernisteja. Loisy kannatti historialliskriittiseen tutkimukseen perustuvaa raamatuntulkintaa ja monia sellaisia uudistuksia, joita katolisessa kirkossa alettiin toteuttaa vasta vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeen. Loisy itse joutui kirkon johdon hampaisiin, hänet erotettiin virastaan ja ekskommunikoitiin. TUO VANHA LOHKAISU pätee edelleen – myös mei dän luterilaisessa kirkossamme. Jeesus julisti Juma lan valtakuntaa, ja me saimme Kirkon palvelukeskuk sen matkalaskulomakkeita. Me saimme homojen häis tä jähnääviä kirkolliskokouksia ja suurieleisiä kirkon miesten kukkotappeluita. Pääpotin sijaan tulikin kolme ja lisänumero. KIRKKO ON EPÄTÄYDELLINEN. Lähimmäisenrakkauden ja ar mollisuuden ihanteet saavat todellisuudelta korvilleen tä män tästä. Siitä ei silti pidä teh dä johtopäätöstä, että olisimme kokonaan sössineet Jeesuksen projektin. Kirkko kun ei edes voi olla mitään muuta kuin epä täydellinen ja keskeneräinen, sillä se koostuu ihmisistä. Tämän elämän aikana sen paremmin kristitystä kuin kir

RUNOILIJA J. H. ERKKO (1849–1906)

kostakaan ei tule täydellistä. Ja taivaassa, missä kaikki on täydellistä, ei ole kirkkoa ollenkaan. Eikä yhteistä kirkkoneuvostoa eikä tuomiokapitulia. Jeesus muuten varoitti juoksemasta niiden perässä, jotka väittävät, että tuolla on se täydellinen Jumalan valtakunta, että tuolla ovat paremmat hengelliset her kut ja muutenkin moitteettomampi meininki. Tämä ei silti tarkoita sitä, että jos kirkossa ilmenee korjattavaa, siltä pitäisi sulkea silmänsä.

Tänään

JEESUS VAROITTI uskomasta niitä, jotka uhoavat Ju malan valtakunnan tulevan näyttävänä spektaakkeli na. Jumalan valtakunta tulee meidän keskellemme ko konaan toisin. Jumalan valtakunta tulee hennosti. Sen valloitta vuus perustuu ihastukseen, eivätkä sen valta, voima ja kunnia ole samanlaisia kuin tämän maailman valta, voima ja kunnia. JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Rakkaus on maailman tärkein asia, ilman sitä millään muulla ei ole merkitystä. NÄYTTELIJÄ HANNU-PEKKA BJÖRKMAN EEVA-LEHDESSÄ (ELOKUU 2021)

Iankaikkisesti Rakkaus on väkevä kuin kuolema, kiivas ja kyltymätön kuin tuonela. Sen hehku on tulen hehkua, sen liekki on Herran liekki.

”

NEITO VANHAN TESTAMENTIN LAULUJEN LAULUSSA (LUKU 8)

JEESUS JULISTI JUMALAN VALTAKUNTAA, MUTTA ME SAIMME KIRKONMIESTEN KUKKOTAPPELUITA.

Epäilen olemassaoloasi. Siksi en pysty sanomaan edes nimeäsi. Silti tässä olen taas pyytämässä. Auta minua uskomaan, että ”älä pelkää, minä olen sinun kanssasi” on totta, vaikkei siltä tunnu. Neljä seinää ja ruutu eivät hengitä.

Kirkko ja kaupunki

12 26.8.2021

Seuraava lehti ilmestyy 9.9. KANNEN KUVA: WIKIMEDIA COMMONS / JEAN FOUQUET Neitsyt Maria enkelien ympäröimänä. n. 1450. KUVITUS: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Minulle luonto on pyhä ja kunnioitettava asia” Ylen tv-meteorologi Kerttu Kotakorpi kirjoitti kansantajuisen kirjan ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen luontoon. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JANI LAUKKANEN

Kerttu Kotakorpi, miksi halusit tehdä kirjan suomalaisen luonnon tulevaisuudesta? – Kun Bazar-kustantamosta otettiin yhteyttä ja pyydettiin kirjoittamaan tästä minulle tärkeästä aiheesta, päätin lähestyä sitä mahdollisimman konkreettisesti. Ajatuksena oli, että kirjan luettuaan kuka tahansa tajuaisi, miten suuresti ilmastonmuutos voi vaikuttaa meidän luontoomme, sen eläimiin ja kasveihin. – Suomen luonto 2100 -kirjassani keskityn näihin tulevaisuuden näkymiin. Samalla selitän ilmastonmuutokseen liittyviä ilmiötä. Kirjaa kirjoittaessani käytin apuna alan tutkimuskirjallisuutta.

Mitä tavalliset kansalaiset voivat tehdä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi? – Me ihmiset voimme tehdä paljonkin, sillä me rakennamme yhteiskunnan. Yleinen mielipide ja erityisesti ne, jotka päättävät maan asioista, ohjaavat tietysti kansalaisten käyttäytymistä tässäkin asiassa. – On tärkeää kierrättää jätteitä, mutta samalla voi tietynlaisilla kulutusvalinnoilla toimia roskan minimoimiseksi. Suurimpia päästölähteitä ihmisen elämässä ovat asuminen, liikkuminen ja syöminen. Koronan myötä elämä

on muuttunut sen verran, että moni on myös miettinyt omia elintapojaan.

Mikä sinulle on pyhää? – Minulle luonto on pyhä ja kunnioitettava asia. Siellä liikkumiseen sisältyy paljon positiivisia vaikutuksia, se rauhoittaa ja tuo hyvän mielen. – Tänä aikana olisi erityisen tärkeää suojella luontoa ja sen erilaisia uhanlaisia lajeja. Se onnistuu vain siten, että ilmaston lämpötila pysyy mahdollisimman ennallaan. ■ Suomen luonnon päivää vietetään la 28.8.

2 3

Mitä ajattelet ilmastoskeptikoista, jotka vähättelevät ilmastonmuutosta? – Kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tuore raportti kertoo yksiselitteisesti ilmaston lämpenemisestä ja ihmisen vaikutuksesta siihen. On harmi, että pieni joukko ihmisiä ei luota alan asiantuntijoiden tutkimustuloksiin ja että mediassa annetaan heidän näkemyksilleen niin paljon tilaa. Olet omistanut kirjasi Suomen kauniille luonnolle. Mitä luonto merkitsee sinulle? – Luonto on minulle hirveän tärkeä osa elämää. Valitsin alakseni meteorologian juuri siksi, että tässä ollaan tekemisissä luonnonilmiöiden kanssa. – Kuljen vapaa-ajalla polkupyörällä Helsingin eri luontokohteissa. Yksi hienoimmista paikoista on tämä Vanhankaupunginkosken alue keskellä kaupunkia. Myös tulevalla lomallani aion ulkoilla ja retkeillä paljon.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Ainutlaatuinen Suruadressin lähettäminen on suomalainen tapa ja perinne. Adressiperinteeseen liittyy myös halu auttaa muita.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA LAURA RIIHELÄ

auhallinen suomalainen järvimai sema ja poislähtöön liittyvät sym bolit, kuten laituriin nojaava tyhjä vene tai maahan pudonnut höy hen, ovat suosituimpia suruadres sien kuvituksia. Kristillisiä vaikutteita näkee adresseissa ny kyään vähemmän. Aiemmin kuvan päälle oli usein painettu risti. Perinteiset surunvalitteluadressit ovat useim miten kookkaita, noin A4kokoisia laadukkaalle paperille painettuja muistokortteja. Adressi on kaunis ja arvokas tapa ottaa osaa läheisensä menettäneen ihmisen suruun. Se osoitetaan vainajan omaisille. Sisälehdille kirjoi tetaan värssy ja lähettäjien nimet. Suruadressin voi postittaa omaisen kotiin tai toimittaa muistotilaisuuteen. Tällöin adressi luo vutetaan vainajan omaisille ennen tilaisuuden alkua. Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professorin, surututkija Auli Vähäkankaan, näkemät vanhimmat suruadressit ovat 1900lu vun alusta. Tuolloin adresseja valmistivat luultavasti vain kirkolliset järjestöt. Alusta asti adressit ovat ni voutuneet vahvasti hyväntekeväisyyteen. KUOLEMANTUTKIJA Ilona Kemppainen kertoo, että suremiseen on pitkään liittynyt halu auttaa muita. Kuolinilmoituksissa saatetaan pyytää hau tajaiskukkien sijaan lahjoitusta tietylle taholle. Adresseihin liittyvä hyväntekeväisyys on Kemp paisen mukaan samaa jatkumoa. − Tapa on voinut siirtyä meille vanhasta ka tolisesta perinteestä, jossa kuoleman yhteydes sä muistetaan köyhiä. Kuolemaan liittyvä hyvän tekeväisyys on myös tapakulttuuria. Perinteinen isokokoinen adressi satiininauhoi neen ja tupsuineen on ainutlaatuinen esine.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

− Adressi on suomalainen tuote ja perinne. Sellaista ei ole muualla, adresseja valmistavan Karton tuotepäällikkö Kirsi Tuomola sanoo. Kauniin ja juhlavan ulkoasun ohella adressin sisään kirjoitettu värssy on merkityksellinen osa suomalaista suruadressia. Osalle ihmisistä on tär keää, että säkeistö on valmiina sisällä, osa haluaa valita ja kirjoittaa sanat itse. − En ole missään muualla törmännyt muisto tilaisuudessa tällaiseen, meille perinteisesti tär keään ohjelmanumeroon, jossa adressit luetaan ääneen omaisille ja hautajaisvieraille, surututkija Auli Vähäkangas sanoo.

VIIMEISEN 20 VUODEN aikana adressiperinne on ollut hiipumaan päin. Koronarajoitusten aikana ihmiset ovat löytäneet taas adressit. − Koronan aikana adressien myynti on kasva nut toistakymmentä prosenttia. Ihmiset haluavat muistaa siitä huolimatta, että eivät voi olla fyysi sesti läsnä hautajaisissa, Kirsi Tuomola kertoo. Muualla länsimaissa virtuaalisuus on noussut keskeiseksi tavaksi ottaa osaa läheisen suruun. Myös Suomessa suruun osallistuminen on siirty nyt pitkälti sosiaaliseen mediaan. Surunvalittelun voi tehdä myös sähköisen adressin välityksellä. Auli Vähäkangas arvelee,

”

Adressi on kaunis tapa lohduttaa surevaa.

että virtuaalisuus lisääntyy tulevaisuudessa entisestään. − Adresseilla on oma paikkansa suomalaisessa surunvalitteluperinteessä ja rinnalla kulkemisessa. Veikkaan, että virtuaalisista adresseista tulee trendi. − Ehkä niissäkin yhteys hyväntekeväisyyteen säilyy, koska suomalaisille vapaaehtoistyö ja hyväntekeväisyys ovat hirveän tärkeitä asioita. ■ Juttuun on haastateltu myös vantaalaista hautausalanyrittäjä Petri Forsiusta ja tiiminvetäjä Iina Lehtistä HOK-Elannon hautauspalvelusta.

MARI AARNIO

adressi

Kirkko ja kaupunki verkossa

Rokkaritkin käyttävät kirkkosävellajeja Keskiaikainen papisto alkoi laulaa pyhiä tekstejä kirkoissa, ja 800-luvulla vakiintui seitsemän eri sävellajin järjestelmä. Kirkkosävellajeista eli moodeista ovat innostuneet niin elokuvamusiikin tekijät, popparit kuin rokkaritkin. Esimerkiksi Simpsonien tunnusmusiikki soi lyydisessä moodissa ja Led Zeppelinin Stairway to heaven käyttää aiolista moodia. Tutustu moodeihin videolla osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Hiukan traagisesti saatamme uhrata kaiken aikamme työlle varmistaaksemme taloudellisen tulevaisuuden lapsillemme, joita meillä ei ole aikaa tavata.” MIKKO LESKELÄ VERKKOKOLUMNISSAAN

JOONAS VOHLAKARI

Asfalttihenkinen poika − Tämä on korkein arvonimi, jonka helsinkiläispoika voi saada, totesi Helsingin emerituspiispa Eero Huovinen valinnastaan tämän vuoden Stadin Kundiksi. Huovinen esitteli Kirkko ja kaupungille kotikaupunkinsa tärkeimmät paikat. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

– Arvelen, että moni muukin voi löytää jotain tuttua tämän musikaalin henkilöissä, ihmissuhteissa ja tietyssä ulkopuolisuuden tunteessa. Musikaali-illan jälkeen Höglundin elämä todellakin muuttui. Hän pääsi ohjaamaan teoksen Helsingin Kaupunginteatteriin, ja myöhemmin hänet kiinnitettiin Lilla Teaternin taiteelliseksi johtajaksi. – Vakituinen työsuhde tuntuu hienolta. Voin nyt paremmin keskittyä töihini. SUOMEEN MUUTTAMISEN myötä Jakob Höglund oli odottanut elämänsä rauhoittuvan, mutta korona-aika hiljensikin kaiken totaalisesti ja aiheutti monenlaisia paineita esityksen työstämisessä. Höglund on onnellinen, että on kuitenkin saanut vietyä työnsä maaliin.

”

Vaikka tarinassa on surullinen pohjavire, se sisältää paljon toivoa. Oona Airola ja Tuukka Leppänen näyttelevät musikaalin päärooleissa.

Balsamia sielulle Ohjaaja Jakob Höglund haltioitui nähtyään Niin kuin taivaassa -musikaalin Tukholmassa. Nyt hän haluaa tarjota saman elämyksen suomalaisille. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA OTTO-VILLE VÄÄTÄINEN

utuusmusikaali kertoo menestyneestä kapellimestarista Danielista, joka joutuu jättämään työnsä sydänvaivojen vuoksi ja muuttaa takaisin vanhalle kotiseudulleen. Kun hän alkaa johtaa kylän kirkkokuoroa, hän löytää uudelleen musiikin ja samalla itsensä. Musikaalin ohjaajalle Jakob Höglundille teos merkitsee henkilökohtaisesti paljon. Hän näki suositun Så som i himmelen -musikaalin Tukholmassa muutama vuosi sitten.

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

– Olin siinä vaiheessa väsynyt vaihtuviin työpaikkoihin, ja tunsin tarvitsevani muutosta elämääni. Yllättäen rakkautta ja toivoa henkivä musikaali vei minut täysin mukanaan, Ruotsissa yli kymmenen vuotta freelanceohjaajana ja -koreografina työskennellyt taiteilija kertoo. Höglund tunnisti itsensä Danielin uudenlaista elämää etsivässä hahmossa. Myös kuoroyhteisö tuntui tutulta. Höglund nimittäin on kotoisin Pietarsaaresta, jossa hän lauloi nuorena eri uskontokuntien kirkkokuoroissa.

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Niin kuin taivaassa ei ole perinteinen showtanssimusikaali, vaan Höglund on pyrkinyt tuomaan siihen oman tunnistettavan tyylinsä. – Haluan tuoda musikaalissa esiin yhteisön voiman: kaikki tukevat eri tavoin toisiaan. Olen pyrkinyt tekemään yksinkertaisen lavastuksen, jossa ensemble eli näyttelijät luovat esityksen äänet, liikkeen ja ympäristön. Höglund toivoo esityksen tuottavan yleisölle positiivisen elämyksen ja antavan uutta elinvoimaa. – Vaikka tarinassa on surullinen pohjavire, se sisältää paljon toivoa. Se myös herättää ajatuksia siitä, miten ihminen voisi elää täyttää elämää. Kun ihmiset laulavat yhdessä kädet toistensa ympärillä, uskon, että se tarjoaa juuri tässä ajassa kaivattua balsamia sielulle. Niin kuin taivaassa -musikaalin päärooleissa näyttelevät Oona Airola ja Tuukka Leppänen. Siinä on mukana kaikkiaan 35 näyttelijää. Musikaalin tarina on tuttu samannimisestä elokuvasta. Teoksen kansanmusiikista vaikutteita saaneen musiikin on säveltänyt Fredrik Kempe, joka kuuluu Ruotsin tunnetuimpiin lauluntekijöihin. Laulujen sanat on kääntänyt Maija Vilkkumaa. Lauluja säestää 15-henkinen orkesteri. ■ Niin kuin taivaassa -musikaalin ensi-ilta to 26.8. Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

ESKO JÄMSÄ

Arvaamattoman äärellä Maailmaa ei voi selittää eikä ymmärtää, näyttävät 1900-luvun tähtirunoilijat.

Syksyllä ja talvella yrtit voi hankkia kätevästi lähikau pasta.

Yrttien hellässä hoidossa OPIT ERILAISISTA hoitavista kasveista ovat aiemmin siirtyneet perheissä sukupolvelta toiselle. − Minulle on ollut ahaa-elämys, miten paljon meillä on perinnehoitoja, saunaterapeutti Terhi Ruutu kertoo. Hän on kirjoittanut kirjan Hoitava sauna – reseptejä hyvinvointiin (Tammi 2021). Ruutun mukaan yrttihoitoja kannattaa tehdä nimenomaan lämpimässä saunassa, jossa yrttien parantavat vaikutukset tehostuvat ihohuokosten avautuessa. Moniin yrtteihin liittyy myyttisiä tarinoita. BASILIKAN ON KERROTTU virkistävän mieltä, ja on uskottu, että se kannustaa henkiseen heräämiseen. Yrtin nimi tulee kreikankielen sanasta basileios. Basilika tarkoittaa myös suorakulmion muotoista kirkkorakennusta. MINTTU RAUHOITTAA, kohottaa mielialaa ja lievittää kipuja. Vanhassa kreikkalaisessa tarussa kerrotaan, että ylijumala Zeuksen tytär Persefone tuli mustasukkaiseksi Minthe-nymfille, koska tämä yritti vietellä Persefonen puolison. Kostoksi Persefone muutti Minthen minttupuskaksi.

HETKITTÄIN ELÄMÄ tuntuu niin absurdilta ja sotkuiselta, että parhaiten siihen pureutuu runo. Kustannusliike Parkko tekee kunnianhimoista työtä käännösrunouden julkaisijana. Tänä vuonna se on julkaissut valikoiman Dylan Thomasin runoja nimellä Balladi pitkäsäärisestä syötistä (suom. Marja-Leena Mikkola) ja Paul Celanin Lumen ääni -kokoelman (suom. Riikka Johanna Uhlig). Molemmat sopivat tunnelmiltaan tämän alkavan syksyn epävarmuuteen ja synkkeneviin iltoihin. Sekä Thomas (1914–53) että Celan (1920–70) kuuluvat viime vuosisadan tärkeisiin, omaäänisiin runoilijoihin. Kumpikin koki toisen maailmansodan kauhut – romanialaissyntyinen, juutalainen Celan hyvin läheltä. Hänen vanhempansa kuolivat sodan aikana vankileirillä ja Celan itsekin joutui työleirille. Lopulta masennusta sairastanut Celan päätyi vuonna 1970 itsemurhaan. PERINTEISET USKONNOT saattavat tuntua laimeilta vastauksilta kärsimyksen ja toivottomuuden ruhjomassa maailmassa, mutta silti ne tarjoavat myyttejä ja käsitteitä, jolla näitä kokemuksia voi käsitellä. Esimerkiksi Dylan Thomasin runot ovat sekä kielen että teemojen tasolla sakeanaan kristinuskosta saatuja vaikutteita. Lapsena kuultujen saarnojen poljento ja Raamatun kieli tulevat läpi. Thomas ei silti ole uskonnollinen runoilija siinä mielessä, että hän kirjoittaisi tunnustuksellista tai kirkon oppijärjestelmään mahtuvaa runoutta. Hänelle kristinusko edustaa pikemminkin tekopyhyyttä.

Toisaalta Thomasia voi kyllä pitää uskonnollisena runoilijana siinä mielessä, että hän avaa ja rusikoi elämän isoja arvoituksia ja arvaamattomuutta. Hän kirjoittaa syntymästä ja kuolemasta, lyhyestä olemassaolon hetkestä niiden välissä ja autiudesta ennen ja jälkeen. Ennen kuin koputin -runossa puhuu ehkä Jeesus, ehkä runoilija itse – joku, joka kuolemansa lähestyessä tajuaa, että kokematta jää niin ihmiselämä kuin iankaikkinen elämäkin: ”Minä, lihasta ja hengestä syntynyt, en ollut henki enkä ihminen vaan kuolevainen henki.” VAIKKA RUNOUDESSA on viimeisten vuosikymmenten aikana tehty monenlaisia ilmaisullisia kokeiluja, Paul Celanin yli viisikymmentä vuotta sitten kirjoittamat runot tuntuvat nykyisinkin haastavilta: hyvin yksityisiltä ja tahallisen arvoituksellisilta. Analysoimalla näihin runoihin ei pääse kiinni, vaan ainakin minulta Celanin lukeminen vaati sitä, että tekstejä ikään kuin meditoi: märehtii hitaasti sana kerrallaan, liikkuu edestakaisin, huomaa myös hiljaiset ja tyhjät kohdat. Silloin ehkä saa tunteen kautta hetkeksi kiinni siitä, mitä Celan saattaisi tarkoittaa kirjoittaessaan esimerkiksi liitävistä, laakeista unista, yli-illoista tai hiljaisuudesta, joka on mustan taempi askel. Hämärästä ja käsittämättömästä erottuu jotakin. Samalla on pakko suostua siihen, että kaikkea ei ymmärrä. Sekä hetkellinen oivaltaminen että luovuttaminen ovat jollakin tapaa uskonnollisia kokemuksia, pientä pyhyyttä.

KAISA HALONEN

Dylan Thomas (vas.) on vaikuttanut moneen runoilijasukupolveen. Paul Celan (oik.) ihaili hänen runojaan ja Bob Dylan lainasi taitelija nimensä häneltä.

JARKKO PELTOLUHTA

ROSMARIINI AUTTAA lihassärkyyn. Legendan mukaan pakomatkalla Egyptiin Neitsyt Maria ripusti perheen vaatteet kuivumaan rosmariinipensaseen. Silloin hajuton rosmariini alkoi tuoksua. Näin Jeesus-lapsi sai nukkua tuoksuvissa kapaloissa.

KATARIINA HEINONENTRICARICO

Nappaa talteen kolmen yrttihoidon reseptit osoitteesta kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Taitoliiton aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori, käsityömestari Tarmo Thorström esittelee taitojaan nypläystyynyn parissa.

– Sain vuonna 2005 kesätyön sanomalehti Länsi-Suomen oikolukijana. Se oli iltatyötä, ja päätin päivisin käydä läpi kaikki Rauman nähtävyydet ja tapahtumat. Rauman Pitsiviikko tietysti kiinnosti, koska olin valinnut opinnoissani sivuaineeksi tekstiilityöt. Jäin katsomaan nypläysmestari Impi Alangon työnäytöstä, ja sitä seuranneen juttutuokion jälkeen hän tarjoutui antamaan minulle tunteja nypläyksessä. Mestari opasti päälle parikymppistä Thorströmiä kädestä pitäen käsityöhön, joka perustuu kahteen asiaan: ristiinlyöntiin ja kierteeseen. Kahvikupin ääressä käytyjen keskustelujen myötä Alangosta tuli Thorströmille myös eräänlainen varamummo. – Nypläysharrastukseeni tuli kuitenkin tauko, kun Impi sairastui. Hän menehtyi sittemmin Rauman Pitsiviikon Mustan pitsin yönä, Thorstörm kertoo.

Nypläämällä mielenrauhaa Pitsinnypläys on jalostanut minua ihmisenä enemmän kuin mikään muu, sanoo 16 vuotta nyplännyt ja alaa uudistanut Tarmo Thorström. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

äsityömestarin sormet kulkevat vikkelästi nypläystyynyllä. Sivusta seuraava voi vain ihastella moista taitoa. Espoolainen Tarmo Thorström tunnetaan pitsinnypläystä uudistavana käsityöntekijänä. Viime vuonna Pitsikeskus Emelia valitsi hänet Vuoden nyplääjäksi. Rauman Pitsiviikolla hän on tuttu vie-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

railija, ja hänen pitsivaloteoksensa Vanhaa valoa – Spectaculum 79 Ceti kehysti tänä kesänä kaupungin Vanhan raatihuoneen ovea. Valoprojisointeja hän on tehnyt muuallekin. Thorström on kulkenut tähän pitkän tien. Tutustuminen pitsinnypläykseen lähti puhtaan sattuman kautta alkuun Raumalla, jossa hän opiskeli luokanopettajaksi.

PITSINNYPLÄYS ALKOI kiinnostaa Tarmo Thorströmiä uudestaan vuonna 2008, kun hän toimi luokanopettajan viransijaisena pienellä paikkakunnalla Keski-Suomessa. Siellä talvipäivät menivät aina saman kaavan mukaan: töiden jälkeen hän kävi hiihtämässä ja saunomassa. Kerran saunan lauteilla hänelle muistui mieleen nypläystyyny. – Elin yksikseni keskellä korpea, joten jouduin harjoittelemaan nypläystä omin päin yrityksen ja erehdyksen kautta. Impin opissa olin tehnyt liinoja, mutta nyt halusin kokeilla jotain muuta. Thorström oli ottanut selvää, että pitsinnypläys oli aikoinaan saanut alkunsa yläluokan muodista, joten hän palasi sen alkulähteille, vaatteisiin. Pitsi on kuitenkin haurasta ja vaikea pestä, joten hän päätyi tekemään kravatin. – Tein ensimmäisen kravatin kalastajanlangasta, mikä oli opettavainen kokemus, sillä lanka ei toiminut mitenkään. Ostin sitten oikeanlaista lankaa, mutta siitäkin sain aluksi aikaan tosi kamalia tekeleitä. Vasta viides kravatti alkoi näyttää silmissäni paremmalta. Valmistin kravatteja kaikkiaan toistakymmentä. Vaikka pitsinnypläys tuotti päänvaivaa, Thorström koki sen tuovan rentouttavaa vastapainoa arkeen. Hän huomasi, että pystyy ilmaisemaan sen avulla itseään samalla tavalla kuin jossain taidelajissa. – Pitsinnypläys on pikkutarkkaa nysväämistä, enkä ole luonteeltani kärsivällinen, mutta kun minulla oli heti alussa niin hieno opettaja, pakotin itseni keskittymään. Voinkin sanoa, että nämä 16 vuotta nypläyksen parissa ovat jalostaneet minua ihmisenä enemmän kuin mikään muu elämässä. Yksi Thorströmin teoksista on kolmiulotteinen kasvokuva hänestä itsestään. Kasvoista lähtevät pitsinauhat kuvastavat nypläysperinnettä, joka puun juurien tavoin kiinnittää ja ravitsee tekijää. TARMO THORSTRÖMIÄ on kiehtonut pitsinnypläyksessä myös se, miten paljon ilmaisun mahdollisuuksia siihen sisältyy. Hän on kokeillut normaalisti käytettävän pellavalangan lisäksi erilaisia materiaaleja kuten köyttä, narua, valokuitua, hevosen häntäjouhta ja lakritsinauhaa. – Tämä on edelleen vahvasti elävää käsityöperinnettä, jota harjoitetaan ympäri maailmaa. Erilaisia tekniikoita ja materiaaleja on valtavasti. – Ihmisten mielenkiinto alaani ruokkii myös omaa tekemistä. Esimerkkinä on se, kun minua

pyydettiin tekemään teos Nurmijärven kastekappelin seinälle. Tuloksena on pellavalangasta tehty led-valoristi. Parhaillaan Thorström työstää paria teosta Espanjan Gironassa pidettäville pitsifestivaaleille. Toisen teoksen toteuttavat paikalliset nyplääjät hänen suunnitelmansa pohjalta, mistä Thorström on innoissaan. Vuosi sitten Thorström valmistui käsityömestariksi, erityisenä osaamisalueena pitsinnypläys. Aiemmin luokanopettajana Espoossa työskennellyt Thorström siirtyi kesäkuun alussa uuteen työpaikkaan Taitoliitossa. Hän toimii järjestössä käsityön aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattorina.

Käsityömestarin työhuoneen seinällä on nypläystekniikalla tehty Urho Kekkosen kuva.

Tarmo Thorströmin kiinnostavimpiin nypläystöihin kuuluu kolmiulotteinen kasvokuva hänestä itsestään.

”

Elin yksikseni keskellä korpea, joten jouduin harjoittelemaan nypläystä omin päin yrityksen ja erehdyksen kautta. Taitoliitto perusti koordinaattorin tehtävän, kun siitä tuli viime marraskuussa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaorganisaatio. Järjestöön kuuluu 16 paikallista taitoyhdistystä, jotka antavat käsityöneuvontaa ja -opetusta. – Tämä on minulle suorastaan unelmatyöpaikka. Työssä voin suunnitella sitä, miten käsityöalaa saadaan elinvoimaisemmaksi ja miten perinnettä siirretään nuoremmille polville. Viime vuosina myös sosiaalinen media on tullut tärkeäksi tälläkin alalla, ja se on tuonut käsityöosaamista esille entistä monipuolisemmin. ■

Vapaana avarat 41,5 m2 ja 54,5 m2 kaksiot!

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Koti Saga Käpylinnassa mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura ovat lähellä. Tutustu kauniiseen palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely! Kiinnostuitko? Kysy lisää, tilaa esitteet tai varaa oma esittelyaika! Satu Hellsten | puh. 050 5016 186 satu.hellsten@sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

Aktiivisuutta arkeen Vahvikelinjalla

SOITA maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 13–15 Vanhustyön keskusliiton Vahvikelinja tarjoaa ikääntyneille virkistävää tekemistä. Vahvikelinja sisältää mahdollisuuden monipuoliseen puhelinjumppaan sekä vinkkejä arjen liikkumisen aktivointiin. Puheluiden aikana voidaan myös ratkoa aivopähkinöitä, visailla, muistella ja keskustella. Puhelimeen vastaavat koulutetut vapaaehtoiset. Numero kuuluu tavallisten operaattoreiden puhepaketteihin, joten soittamisesta ei koidu ylimääräisiä kuluja. Ikääntyneen luvalla hänen puolestaan voi myös jättää yhteydenottopyynnön, jolloin Vahvikelinjasta soitetaan hänelle. Uusia perusdigitaidot hallitsevia vapaaehtoisia etsitään myös mukaan puhelinpäivystykseen. Lisätietoja 050 5145711 senioritoiminta@vtkl.fi tai www.vtkl.fi/vahvikelinja

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Talibanin paluu vie Afganistanin syvälle synkkyyteen Kriisinhallintaoperaatiossa Afganistanissa toiminut Malmin entinen kirkkoherra Heikki Arikka suree nyt erityisesti naisten ja tyttöjen tilannetta. – Monen unelmat ja haaveet vaihtuvat elämään vankilan kaltaisissa oloissa.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA RAHMAT GUL/AP/LEHTIKUVA JA HEIKKI ARIKAN KOTIALBUMI

fganistanin hallitus sortui nopeasti sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Nato-johtoiseen Resolut Support -operaatioon osallistuneet maat vetivät joukkonsa pois maasta. Valtaan palasi äärijärjestö Taliban, jonka aiempi vuosien 1996–2001 hirmuhallinto muistetaan muun muassa julkisista teloituksista sekä naisten pakottamisesta pukeutumaan burkhaan ja elämään kotien seinien sisäpuolelle. Afganistanissa palveli lähes 20 vuoden aikana yli 2 500 suomalaista, joista kaksi kuoli ja viisitoista loukkaantui. Palveluspaikkoja olivat Maimana, Mazar i-Sharif, pääkaupunki Kabul sekä Aybak. Viimeiset suomalaiset sotilaat kotiutettiin kesäkuun alussa. Suomalaisten tukena kriisihallintaoperaatiossa toimi kymmenkunta pappia. Yksi heistä on helsinkiläisen Malmin seurakunnan entinen kirkkoherra Heikki Arikka, joka toimii tällä hetkellä Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiön ja Diakon Palvelut -konsernin toimitusjohtajana Porissa. Arikka kertoo seuranneensa Afganistanin tilannetta järkyttyneenä. – Paljon aikaa, rahaa ja ennen kaikkea ihmishenkiä on mennyt. On fyysisesti haavoittuneita ja mieleltään vaurioituneita. Sodan hinta tuntuu uskomattomalta. Eniten minua koskettaa naisten ja tyttöjen tilanne. Heille talibanien paluu valtaan on katastrofi. Maahan oli jo ehtinyt syntyä uusi sukupolvi, jonka unelmat, haaveet ja tulevaisuuden näkymät viedään nyt pois, Arikka sanoo. SOTILASPAPPINA Heikki Arikka toimi ensin rauhanturvatehtävissä Libanonissa vuonna 2012 ja sitten kriisinhallintaoperaatiossa Afganistanissa vuonna 2014. Afganistanissa suomalaiset joukot olivat osa NATO-johtoista ISAF-operaatiota. Tehtävänä oli kouluttaa, huoltaa ja tukea paikallisia poliiseja ja sotilaita.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

– Nimikkeeni oli englanniksi chaplain. Meitä oli isossa tukikohdassa protestanttisia ja katolisia pappeja monesta maasta sekä yksi muslimi. Toimenkuvani piti sisällään sekä papin että hyvinvointiupseerin tehtävät, kertoo Arikka, joka on reservin yliluutnantti. Suurimmaksi osaksi hänen työnsä oli kahdenkeskisiä luottamuksellisia keskusteluja, jotka auttoivat sotilaita jaksamaan paineisessa tilanteessa kaukana kotoa. Sotilaspappi järjesti myös vapaaajan ohjelmaa ja koulutti uskontoon ja kulttuuriin liittyvistä asioista. Olitko Afganistassa sotilas vai pappi, ja miten nämä sopivat yhteen? – Pappi on pappi ja Suomen puolustusvoimissa samalla myös sotilas. Tässä on maakohtaisia eroja, eli esimerkiksi saksalaiset papit eivät kanna asetta. Heillä on sen sijaan mukanaan aseellinen turvamies. Suomalaiset sotilaspapit ovat velvollisia puolustamaan itseään ja muita yksikön sotilaita, Arikka sanoo. Pari vuotta sitten Ylessä esitettiin tanskalaisesta pappisperheestä kertovaa huippudraamaa Huuto syvyydestä, jonka päähenkilöistä yksi on sotilaspappi. Tämä ampuu taistelutilanteessa vahingossa siviilinaisen ja traumatisoituu tapahtuneesta. Sotilaspapin tarina sijoittuu Afganistaniin, ja se tuo esille eettisen ongelman, joka on Arikallekin tuttu. – Olen toiminut Tanskassa pappina, ja olin kääntäjä Johanna Toivosen apuna suomentamassa sarjan sotilassanastoa. Se on hyvä, realistinen tv-sarja. Afganistanissa ollessani rukoilin, etten joutuisi käyttämään asetta, sillä se olisi ollut eettisesti hirveä tilanne. Siihen piti silti olla valmis. Afganistanissa Arikka joutui näkemään niin paljon tuhoa ja kuolemaa, että hän kertoo saaneensa kiintiönsä täyteen. Enää hän ei lähtisi kriisinhallintatehtäviin, vaikka katsookin, että suomalaiset puolustivat oikeita asioita. Siitä kertoo hänen NATO-mitalinsa, jonka takana on teksti ”rauhan ja vapauden puolesta”.

”

Se oli kriisinhallintaa niin sodankaltaisissa oloissa kuin suomi on koskaan toisen maailmansodan jälkeen ollut. – Toivon, että kaikki se työ ja uhraukset eivät menisi hukkaan, Arikka sanoo. Oliko tehtävä Afganistanissa rauhanturvaamista, kriisinhallintaa vai sotaa? – Se oli kriisinhallintaa niin sodankaltaisissa oloissa kuin Suomi on koskaan toisen maailmansodan jälkeen ollut.

Heikki Arikka näki helikoptereista maaseutukylien asuntoja, joita ympäröivät aitaukset. Perheiden naisten piti pysyä niiden sisällä.

Talibanin taistelijat partioivat Kabulissa. Äärijärjestö vakuuttaa kohtelevansa vastustajiaan armollisesti ja antavansa naisille oikeuksia sharialain puitteissa. Tiedot Afganistanista kertovat kuitenkin aivan muusta.

– Mietin siellä usein, joka viikko, mikä on ihmisen hinta ja mikä on kaiken tämän merkitys. Käytiin sissisotaa, jossa oli vaikea hahmottaa, missä milloinkin sodittiin. Kuoleman läsnäolo oli niin todellinen, etten pysty enää katsomaan televisiosta väkivaltaisia ohjelmia. JO VUONNA 2014 oli Heikki Arikan mukaan havaittavissa, ettei Afganistanin hallitus pysy pystyssä ilman länsimaiden vahvaa tukea. Vaikka monille etenkin kaupungeissa asuville muutos ja länsijoukkojen tuki oli tervetullut ja kaivattu asia, maaseudulla perinteiset asenteet ja elämäntapa istuivat lujassa. – Jo silloin näytti siltä, ettei kannettu vesi kaivossa pysy. Demokratiaa ja ihmisoikeuksia on vaikea viedä sinne, missä ihmiset eivät ole valmiita ottamaan niitä vastaan, Arikka pohtii. Talibanilla oli Afganistanissa aitoa kannatusta ja maan hallitus oli korruptoitunut. Rahaa liike sai muun muassa huume- ja asekaupasta.

– Koska Afganistan ei ole kansallisvaltio vaan koostuu eri kansallisuuksista, heimoista ja klaaneista, yhtenäistä vastarintaa on ollut vaikea järjestää. Ihmisiä kiinnostaa se, mikä on lähellä, ja asiat jätetään usein fatalistisesti Jumalan haltuun. Niinpä Taliban eteni Kabuliin asti. Arikka pelkää, että siellä se pystyttää taas hirmuvaltansa, jossa naisilla ja tytöillä ei ole oikeuksia ja rangaistukset sharialain rikkomuksista ja vastarinnasta ovat kauheita. – Suurimpia häviäjiä ovat naiset ja lapset ja myös kehitysvammaiset. Vähemmistöt joutuvat sorron kohteeksi. Puheet uudistuneesta Talibanista ovat lööperiä. Siitä kertovat viestit väkivallasta. Talebanien ideologian ytimessä eivät ole ihmisoikeudet. Afganistanista tulee maailman musta paikka, ja voi olla, että se innostaa ääriliikkeitä muualla, Arikka sanoo. Naisten asemassa otettiin viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana isoja harppauksia, ja moni tyttö pääsi kouluun. Tulevaisuuden kuva

saattaa nyt koko maassa olla se, mitä Arikka näki Afganistanin maaseutukylissä. – Tytöt eivät saaneet liikkua kodeistaan vaan elivät isänsä taloa ympäröineen aitauksen sisäpuolella. Kun heidät naitettiin, he muuttivat aviomiehensä kotiin aitauksen sisäpuolelle. Helikopterista katsoessa aitauksia näki vaikka kuinka paljon. Onhan se kuin vankilassa eläisi. – SUOMEN VELVOLLISUUS on ottaa tänne turvaan suomalaisia auttaneet afgaanit perheineen, Heikki Arikka sanoo. Hän on tyytyväinen siitä, että määrää nostettiin alkuperäisestä, ja kysyy, onko rajaus vieläkin liian tiukka. – Nämä ihmiset voivat olla hengenvaarassa, ja meillä on vastuu niistä, jotka ovat meitä esimerkiksi tulkkeina auttaneet, Arikka sanoo. Hän arvioi, että Talibanin valtaannousu lisää muutenkin pakolaisuutta. Afganistanista tänne paenneita ei Arikan mukaan pidä missään nimessä palauttaa. Pitäisikö myös tunnustaa, että meillä Suomessa on kriisinhallinnan sotaveteraaneja, jopa sotainvalideja. Miten heihin suhtaudutaan? – Kyllä, meillä on uuden ajan sotaveteraaneja. Yhteiskunnan on ollut vaikea käsittää ja käsitellä tätä asiaa. Moni ajattelee yhä, että jos sinne meni tienaamaan rahaa, niin omapa on asiansa. Ei se niin ole. Suomen valtion asialla siellä oltiin. Moni veteraani kärsii henkisistä vammoista, paniikkihäiriöistä, masennuksesta ja posttraumaattisesta stressistä. Henkiset vauriot voivat jättää jälkensä koko loppuelämään. Jotkut ovat päätyneet itsemurhaan. – Tapaan yhä joitakin veteraaneja. Rauhanturvaliitolla on tukitoimintaa, ja Valtiokonttori toimii aiempaa paremmin fyysisissä vammoissa. Vaikka vertaistuki on tärkeää, valtion pitää ottaa entistä vahvemmin vastuuta. Tuleeko Afganistan sinulla uniin? – Ei uniin, vaikka se jätti jäljen, jota kannan ehkä lopun elämääni. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Ohittamaton nainen Kristityt ovat kunnioittaneet Neitsyt Mariaa jo ennen kuin siitä tuli osa kirkon virallista oppia. He halusivat tietää Jeesuksen äidistä enemmän kuin Raamattu kertoo. TEKSTI KAISA HALONEN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

WIKIMEDIA COMMONS

Enkeli ilmestyy Marialle, kun tämä on kehräämässä. John William Waterhouse 1914.

iihen nähden, että kyseessä on luultavasti maailman tunnetuin ja rakastetuin nainen, Neitsyt Mariasta tiedetään olemattoman vähän. Ja siihen nähden, että Jeesuksen äiti on varsinkin katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa niin tärkeä ja pyhä, hänestä kerrotaan Uudessa testamentissa kovin niukasti. Mariaa tarvitaan lähinnä siihen, että Jeesus saa alkunsa erityisellä tavalla. – Maria mainitaan evankeliumeissa muutamissa kohdissa. Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit kuvaavat Jeesuksen syntymää, ja nimenomaan Luukas kertoo Mariasta. Lisäksi evankeliumeissa on kohtauksia Jeesuksen aikuiselämästä, joissa Maria esiintyy. Apostolien teoissa kerrotaan hänen olleen mukana niissä ensimmäisissä ryhmissä, jotka kokoontuivat Jeesuksen kuoleman jälkeen, ja toimineen niissä jollain lailla näkyvässä roolissa. Kaikissa näissä teksteissä muisto ja fiktio kietoutuvat vahvasti toisiinsa, kertoo raamatuntutkija Ulla Tervahauta. Siitä, millaista Marian ja hänen aikansa naisten elämä mahdollisesti on ollut, voidaan sanoa hieman enemmän. Monesti Marian on ajateltu olleen köyhä maalaistyttö. Tervahaudan mukaan hänen kotiseutunsa Galilea ei kuitenkaan tuon ajan mittapuulla ollut mitenkään erityisen köyhää seutua. Siellä rakennettiin Tiberiaan ja Sepforiksen kaupunkeja, joten töitä ja toimeentuloa riitti erilaisille ammatinharjoittajille. Jos Joosef ja Jeesus olivat rakentajia niin kuin evankeliumit mainitsevat, perhe ei ollut köyhimmästä päästä. TYTÖT SAATETTIIN NAITTAA yläluokkaisissa perheissä jo 12–14-vuotiaina. Tavallisten perheiden tytöillä, jollainen Mariakin oli, avioitumisikä oli korkeampi, ehkä noin 16–18 vuotta. Naisten keski-ikä lienee tuolloin ollut neljänkymmenen vuoden paikkeilla. Naisia kuoli synnytyksiin, sillä hygienia oli puutteellista, lääkkeitä ei ollut eikä keisarileikkauksia osattu tehdä. – Toisin kuin nykyään, tuolloin 45-vuotias nainen oli jo vanha – ja moni kolmekymppinen saattoi olla isoäiti, Tervahauta sanoo. Moni tyttölapsi ei tosin selviytynyt edes naiseksi asti, sillä on arvioitu, että jopa puolet lapsista kuoli ennen viiden vuoden ikää. – Voi sanoa, että antiikin maailmassa ei ollut ketään, jonka perheessä tai lähisuvussa lapsen kuolema ei olisi tullut vastaan. Evankeliumeista varhaisimman eli Markuksen evankeliumin mukaan Jeesuksella oli neljä veljeä ja sisariakin. Tervahauta toteaa, että kun otetaan lapsikuolleisuus huomioon, sellainen olisi ollut tuohon aikaan suuri perhe. On arvioitu, että tavallisesti perheessä oli vain 2–3 elossa olevaa lasta. – Se, että Jeesuksella oli niin monta sisarusta, saattaisi viitata siihen, että perhe olisi ollut vauras ja terve – jos siis tieto on historiallinen. Jeesuksen sisaruksista on kiistelty ja käyty monenlaista spekulaatiota, koska heidät on ollut vaikea yhdistää Marian neitsyyteen. Niinpä on ehdotettu, että kyseessä olisivat olleet Jeesuksen veli- ja sisarpuolet Joosefin edellisestä avioliitosta – tai mahdollisesti serkutkin. Tervahauta toteaa, että Markuksella ei evankeliumia kirjoittaessaan ole vielä ollut mitään syytä kehitellä ideaa, että Marialle olisi syntynyt vain Jeesus eikä muita KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

WIKIMEDIA COMMONS

ALAMY

Sitten matkataankin tuttuun tapaan Betlehemiin kirjautumaan veroluetteloon. Matkalla Maria näkee näyn kahdesta kansasta: toinen suree, toinen iloitsee. Synnytyspaikka löytyy luolasta. Joosef jättää Marian poikiensa huomaan ja lähtee etsimään kätilöä. Saapuessaan paikalle Joosef ja kätilö näkevät luolan ensin pilven peitossa, ja sitten siellä loistaa kirkas valo. Syntyy lapsi, joka alkaa imeä äitinsä rintaa. Luolasta lähdettyään kätilö tapaa Salome-nimisen naisen, jolle hän kertoo ihmeellisestä synnytyksestä. Salome ei tietenkään usko vaan vaatii saada itse tutkia Marian neitsyyden. Epäuskosta seuraa rangaistus: käsi on kuin tulessa ja paranee vasta, kun Salome on kumartanut lasta. Protoevankeliumi päättyy siihen, että Johannes Kastajan isä Sakarias murhataan alttarille. Hän ei ole suostunut paljastamaan poikansa piilopaikkaa kuningas Herodeksen palvelijoille, jotka kiertävät surmaamassa pikkulapsia. Johannes on äitinsä Elisabethin kanssa piilossa vuoren sisällä. Jeesuksen Maria on kätkenyt härkien suojaan. Marian vanhemmat Joakim ja Anna kohtaavat Jerusalemin kultaisella portilla. Kumpikin on juuri saanut enkeliltä tiedon, että he saavat tyttären. Konrad Witz 1435.

lapsia. Hän ei myöskään mainitse mitään siitä, miksi Jeesuksen syntymään olisi liittynyt jotain epätavallista. – Ehkä historiallinen tosiasia on, että Marialla on ollut miehensä kanssa useampia lapsia. MARIA-AINEISTON NIUKKUUTTA paikkaa omalla tavallaan Raamatun ulkopuolelle jäänyt Jaakobin protoevankeliumi, joka on tuntemattoman kirjoittajan kreikankielinen teksti 100-luvun puolivälistä tai jälkipuolelta. Ulla Tervahauta on tehnyt siitä uuden suomennoksen, joka on julkaistu viime vuonna ilmestyneessä kirjassa Varhaiskristilliset lapsuusevankeliumit. Mitä Protoevankeliumi Mariasta sitten kertoo? Aluksi se kertoo lapsettomuudesta kärsivästä pariskunnasta, Annasta ja Joakimista. Kummallekin ilmestyy enkeli, joka lupaa heille lapsen, ja muutaman kuukauden kuluttua he saavatkin tyttären, Marian. Kun Maria on kolmivuotias, vanhemmat vievät hänet temppeliin. ”Maria eli Herran temppelissä niin kuin kyyhkynen, jota ruokitaan. Hän sai ruokansa enkelin kädestä”, lukijalle kerrotaan. Maria elää temppelissä 12-vuotiaaksi. Kuukautiset saastuttaisivat temppelin, joten pappien on lähetettävä hänet pois ennen kuin ne alkavat. Maria kihlataan Joosefille, ja hän muuttaa tämän taloon. Vaikka Maria ei enää asu temppelissä, hän kehrää lankaa temppelin väliverhoa varten. Sitten käy suunnilleen niin kuin Uudessa testamentissakin kerrotaan: enkeli Gabriel ilmestyy Marialle ja kertoo tämän tulevan raskaaksi poikkeuksellisella tavalla. Maria myös vierailee sukulaisnaisensa Elisabetin luona. Kun hän palaa vierailultaan kotiin, raskaus näkyy jo selvästi. Joosef tivaa lapsen alkuperää ja miettii Marian hylkäämistä, kunnes unessa ilmestyvä enkeli saa hänet toisiin ajatuksiin. Vielä on vakuutettava papitkin siitä, ettei Joosef ole turmellut huostaansa uskottua neitsyttä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

ULLA TERVAHAUTA ARVIOI, että laajempi kiinnostus Mariaa kohtaan heräsi joskus 100-luvulla. Tuolloin kristinusko oli vielä hajanaista ja eri ryhmillä oli omia painotuksiaan. Jaakobin protoevankeliumi on mahdollisesti kirjoitettu sellaisessa kristittyjen ryhmässä, jolle juuri Maria oli tärkeä ja kiehtova hahmo. – Jeesus totta kai on kiinnostanut varhaisia kristittyjä, ja hänen perheestään on haluttu tietää enemmän kuin mitä evankeliumeissa kerrotaan. Toisaalta koska Maria mainitaan Apostolien teoissa, voidaan yhtä hyvin olettaa, että myös hän on alusta asti ollut kristityille merkittävä – ei mikään myöhemmän teologian keksintö.

WIKIMEDIA COMMONS

Raskaana oleva Maria tekee käsitöitä. Joosefille Marian raskaus oli yllätys, ja hän aikoi hylätä tämän. Erfurtin mestari n. 1400.

Marian kivutonta synnytystä ihmettelemässä kaksi kätilöä, jotka Joosef on hakenut paikalle. Härkää ja aasia ei mainita Raamatussa, mutta silti ne on ikuistettu moniin Jeesuksen syntymää kuvaaviin maalauksiin. Jacques Daret 1434–35.

– Jaakobin protoevankeliumi on fiktiivinen kertomus, mutta se kertoo siitä, millainen kuva varhaisessa kristillisessä yhteisössä Mariasta on syntynyt, miten häntä on haluttu muistaa ja mitkä asiat Maria-kuvassa on koettu tärkeiksi, Tervahauta sanoo. Vaikka kyseessä on fiktio, ei se ole vain yhden kirjoittajan mielikuvituksen tuotetta, vaan taustalla näyttää olevan vanhempaa suullista kertomusperinnettä. Kirjoittaja on myös tuntenut erittäin hyvin Septuagintan eli juutalaiset pyhät kirjoitukset kreikankielisessä muodossaan. Maria on Jaakobin protoevankeliumin keskushenkilö, mutta Tervahaudan mielestä hän tuntuu usein sivuhenkilöltä. Marian elämän käännekohtia kuvataan ulkopuolelta, eikä hänen mielenliikkeistään saada tarkempaa tietoa. – Enemmän kuvataan oikeastaan Marian vanhempien reaktioita ensin lapsettomuuteen ja sitten vanhemmuuteen. Ja kun kerrotaan Marian raskaudesta, fokus tuntuu paljolti olevan tämän kihlatussa Joosefissa. Kirjallisuustieteen termiä käyttääkseni Maria on ohut hahmo. MARIAN NEITSYYS on Jaakobin protoevankeliumin kirjoittamisen aikaan ollut ajankohtainen teema. Ulla Tervahauta arvioi, että se on saattanut olla kiistakysymys. Jotkut pakanat ja myös juutalaiset kyseenalaistivat Jeesuksen neitseellisen sikiämisen ja esittivät, että ehkä Jeesus olikin vain avioton lapsi. – Kristityt ovat kokeneet tällaiset oletukset häpeällisinä, ja heillä on ollut vahva tarve osoittaa Jeesuksen alkuperän kunniallisuus ja yletön pyhyys. Protoevankeliumin perusteella myös Maria on nähty pyhäksi ja hänen pyhyyttään on haluttu korostaa, joten ehkä kertomus ei olekaan pelkästään vastausta Jeesuksen alkuperää koskeviin kysymyksiin vaan myös siihen, oliko Maria erityinen. – Marian ainaiseen neitsyyteen liittyy ajatus siitä, että Maria on ollut vapaa sellaisista naisen

WIKIMEDIA COMMONS

Taiteesta tutut tarinat JAAKOBIN PROTOEVANKELIUMISTA tunnetaan lukuisia eri käsikirjoituksia ja käännöksiä, ja se on ollut keskeinen teksti idän kirkoissa. Lännessä samat kertomukset on tunnettu erityisesti Pseudo-Matteuksen evankeliumin välityksellä, joka on todennäköisesti 600-luvulla Jaakobin protoevankeliumin pohjalta kirjoitettu latinankielinen teksti. Varhaiskristilliset lapsuusevankeliumit -kirjaan sen ovat suomentaneet Ville ja Valtteri Vuolanto. Pseudo-Matteuksen evankeliumissa on omia painotuksiaan: esimerkiksi nuoren Marian elämää temppelissä kuvataan tavalla, joka tuo mieleen keskiaikaisen luostarihurskauden. Evankeliumin loppuun on lisätty kuvaus Jeesuksen perheen pakomatkasta Egyptiin. Harva on lukenut kumpaakaan näistä teksteistä, mutta moni on törmännyt tietämättään niiden sisältöön. Sekä ortodoksisissa ikoneissa että vanhemmassa läntisessä kuvataiteessa on monia kuva-aiheita, jotka ovat peräisin niistä – eivät Raamatusta. Tällaisia ovat esimerkiksi kuvat Neitsyt Marian vanhemmista ja hänen syntymästään. Suosittu aihe, joka tunnetaan myös Suomen keskiaikaisisten kirkkojen puuveistoksista, on ollut Pyhä Anna itse kolmantena. Se on kolmen sukupolven perhepotretti: Annan sylissä ovat hänen tyttärensä Maria ja tyttärenpoikansa Jeesus. Enkeli Gabrielin ilmestyminen Marialle on yksi renessanssin maalaustaiteen yleisimpiä aiheita. Monissa maalauksissa Marialla on kädessään kirja, mutta joissakin enkeli yllättää hänet kesken kehruupuuhien niin kuin Jaakobin protoevankeliumissa kerrotaan. Usein vanhoissa maalauksissa Maria on saatettu kuvata myös kaivon luona tai vesikannu kädessään – tämäkin aihe löytyy varhaiskristillisistä lapsuusevankeliumeista. Ortodoksisissa jouluikoneissa Jeesuksen syntymäpaikkana on luola – sekin on Jaakobin protoevankeliumista peräisin oleva yksityiskohta. Moniin maalauksiin ja seimiasetelmiin on ikuistettu Jeesus-vauvaa lempeästi katselevat aasi ja härkä. Niitäkään ei löydy jouluevankeliumina tunnetusta Luukkaan evankeliumin kertomuksesta, vaan Pseudo-Matteukselta, jonka mukaan kolmantena päivänä synnytyksen jälkeen Maria vei vauvansa talliin ja härkä ja aasi taivuttivat polvensa lasta palvoakseen. Antti Marjanen, Ulla Tervahauta ja Ville Vuolanto: Varhaiskristilliset lapsuusevankeliumit. Suomen Eksegeettinen Seura 2020.

Kolmen sukupolven perhekuva: Marian äiti Anna, Maria ja Jeesus-lapsi. Leonardo da Vinci 1508–10.

elämän riesoista ja kärsimyksistä, jotka liittyvät seksiin ja seksuaalisuuteen, samoin kuin synnytykseen ja sen jälkeiseen tilaan. Tervahauta muistuttaa, että antiikin maailmassa ei tunnettu ehkäisyä eikä kivunlievitystä. Siksi seksi oli naisille riski, joka pahimmillaan saattoi johtaa kuolemaan. – Ehkä naisia on puhutellut se, että Marian synnytys tapahtui ilman tuskia ja hän selvisi siitä kirjaimellisesti ehjin nahoin. Ajattelen, että se on voinut antaa naisille toivoa ja unelman tuskattomasta elämästä. Usein Marian neitsyyttä tarkastellaan miesten tekemän teologian näkökulmasta, mutta voimme ainakin kysyä, millainen olisi käytännönläheisempi ja kokemuksellisempi naisten näkökulma Marian neitsyyteen.

MARIAN ELÄMÄN TAPAHTUMIA on Jaakobin protoevankeliumissa sijoitettu juutalaisten esikuvallisen äitihahmon ja esirukoilijan Raakelin kotiseuduille. Se saa Tervahaudan otaksumaan, että Maria on jo tuolloin koettu tai haluttu muovata vastaavanlaiseksi äitihahmoksi kristityille. Jerusalemin ja Betlehemin puolivälissä, Raakelin haudan lähistöllä on jo 400-luvun alussa vietetty ensimmäistä juhlaa Marian kunniaksi. Samaa juhlaa vietetään ortodoksisissa kirkoissa nykyäänkin 15. elokuuta Marian kuolonuneen nukkumisen juhlana. 500-luvun tienoilla paikalla on jo ollut Marialle omistettu pyhiinvaelluskirkko. – Raakelin ja Marian muistopaikat ovat noin kilometrin päässä toisistaan. On kiinnostavaa, miten samat pyhät paikat ovat tärkeitä eri us-

konnoissa. Kyse on eräänlaisesta kilpailusta ja jatkumosta: noilla on tuo äiti ja meillä tämä äiti. Marian kunnioittamisen juuret ovat Tervahaudan mukaan olleet idullaan jo 80- ja 90-luvun paikkeilla, kun Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeita sekä Apostolien tekoja on kirjoitettu. Jo silloin on tehty valintoja ja haluttu kertoa hänestä tietyt asiat. – Marian kunnioittaminen ei siis ole kirkonmiesten keksintöä myöhemmiltä vuosisadoilta, vaan kristityt ovat kunnioittaneet Mariaa ennen kuin siitä tuli osa kirkon virallista oppia. Oli ehkä välttämätöntäkin ottaa Maria mukaan jumalanpalveluksiin ja kirkkovuoden juhliin. Hän on ollut niin vahva hahmo, ettei häntä ole voitu sivuuttaa. ■ Ortodoksit ja katolilaiset viettävät 8.9. Neitsyt Marian syntymäpäivää. KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Julkisuudessa lapsesta aikuiseksi kasvanut Esiintyjä ja artisti Tuure Boelius puolustaa ihmisoikeuksia, jotta voisi elää hyvän elämän. TEKSTI OONA MATTILA KUVA JOONAS BRANDT

”

n ole ajatellut, että olen erityinen tai erikoinen. Olen ollut omassa maailmassani ihan Tuure vaan.” Laulaja ja esiintyjä Tuure Boeliuksen, 20, viimeiset viisi vuotta ovat olleet niin tapahtumarikkaita, että hänen on vaikeaa sanoittaa tapahtumia. Olemme Helsingin Seurasaaressa, ja Boelius on tuonut mukanaan pitsaa ja kameran, jolla dokumentoidaan arkea realitysarjaa Iholla varten. – Seitsemännen luokan loppuessa olin ihan tavallinen poika, yläasteen aloittanut jäbä. Sitten jäin kesälomalle ja aloitin videobloggaamisen Youtubeen. Kun tulin takaisin kouluun, minulla oli 50 000 seuraajaa, ja uudet seiskaluokkalaiset halusivat kanssani yhteiskuviin. Youtube-sisällöntuottajat eli tubettajat jakavat elämäänsä videopalvelussa videoblogin muodossa. Palveluun on syntynyt tubettajien suosimia formaatteja, kuten oman päivän sisältöä avaava My Day, erilaiset haastevideot sekä katsojien kysymyksiin vastaaminen. ENSIMMÄINEN VIDEO oli Tuure Boeliuksen vastine hänen kotikaupungissa Porissa heränneeseen keskusteluun hänen seksuaalisesta suuntautumisestaan. Keskustelu oli kummunnut nuorukaisen harrastuksista, teatterista ja balettitanssista. 14-vuotias Boelius pudistaa videolla ihmettelijöille päätään ja kannus-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

taa jokaista olemaan oma itsensä muista välittämättä. – Koko Youtuben idea on minulle se, että jaan siellä elämäni tapahtumia ja puhun itselleni tärkeistä asioista, sellaisista, joista liian usein vaietaan. Olen saanut itselleni yleisön, ja sanomisillani ja tekemisilläni on oikeasti jokin merkitys. Sanoessani tämän ääneen, tunnen oloni kiitolliseksi, hän kertoo nyt. Boelius on kasvanut lapsesta aikuiseksi julkisuudessa. Peruskoulun päättymistä seurasivat muutto Helsinkiin, levytyssopimus levy-yhtiön kanssa ja lukuisat esiintymiset televisiossa. Tasa-arvoasioita Boelius pitää somekanavillaan aktiivisesti esillä. Vuonna 2017 hänet palkittiin Vuoden homoksi QX Gay Gaalassa. Palkinnon hänelle ojensi tuolloinen Helsingin piispa Irja Askola.

– Ensimmäisten videoideni aikaan olisin voinut vain haaveilla tästä kaikesta. Ja vaikka uralleni kävisi mitä, minut tullaan todennäköisesti muistamaan tyyppinä, joka puhui Youtuben alkuaikoina seksuaalivähemmistöjen oikeuksista. Se on siistiä. ÄIDIN LEVYLAATIKOSTA löytynyt Britney Spearsin cd-levy teki 6-vuotiaaseen Tuureen lähtemättömän vaikutuksen. Tuolloin mökkisaunan edusta muuttui estradiksi ja shampoopullo mikrofoniksi. – Maailmani räjähti. Olen aina ihaillut pop-tähtiä, ja Britney on yhä ykkönen. Ennen kuin tismalleen tiesin, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä, olen tiennyt rakastavani esiintymistä, Tuure Boelius sanoo. Peruskouluaikana aktiivisesti tubettanut Boelius soitti koulun välitunnilla Kaiku Entertainment -levy-yhtiön johtajalle Pekka Ruuskalle. – Sanoin siinä puhelussa jotenkin, että olen Suomen tuleva suuri pop-tähti. Viikon päästä menin Porista Helsinkiin tapaamaan häntä. Ruuska soitti kitaraa, ja minä lauloin Juha Tapiota. Se oli koelaulutilaisuuteni. Siitä kuukauden päästä minulla oli levytyssopimus, Boelius kertoo. Pop-artisti on julkaissut musiikkia neljän vuoden ajan. Kappaleet pohjautuvat omiin kokemuksiin. Lyriikoiden suurimpina innoittajina toimivat elämässä tapahtuneet ennalta suunnittelemattomat käänteet ja miehet. – Inspiroidun rakkaudesta ja epäonnistumisesta. Kun sisälläni on tunnekuohu, minun on helppo tuottaa ja sanoa asioita. Ne ovat niitä hetkiä, kun lauluja ja ideoita syntyy. KUN LÄTKÄJÄTKÄ VILLE -kappale julkaistiin vuoden 2018 toukokuussa, Tuure Boelius sai ennennäkemättömän

määrän vihapostia. Kappale sijoittuu jäähallin pukuhuoneeseen, jossa jääkiekon pelaaja ihastuukin tyttöjen sijasta laulajapoikaan. – Siihen aikaan vihapostia tuli ovista ja ikkunoista. Olen kasvanut sen keskellä, ja jopa siitä asiasta on tullut minulle normaalia. Se on osasyy siihen, miksi olen sellainen kuin olen. Olen kasvattanut paksun nahan, Boelius sanoo.

”

Vaikka uralleni kävisi mitä, minut tullaan todennäköisesti muistamaan tyyppinä, joka puhui Youtuben alkuaikoina seksuaalivähemmistöjen oikeuksista. Se on siistiä. Uusin kappale Heinäkuu julkaistiin alkukesästä. Pirteässä pop-kappaleessa haaveillaan eteen polvistuvasta heinämiehestä, jonka kanssa lopulta kohdataan alttarilla. – Haluan kirkkohäät. Olen eronnut kirkosta, mutta jos menen naimisiin, liityn takaisin, Boelius sanoo ja naurahtaa. – Raamattua voi lukea valiten itse sen, miten ne asiat ottaa. Kirkko on hieno asia, mutta osin myös vanhanaikainen. Ehkä liityn takaisin sitten, kun kirkko kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti. Tällä hetkellä en koe, että asia olisi niin. URALLEEN OMISTAUTUNUT Tuure Boelius on ajanut tasa-arvoasioita koko nuoruutensa. Suurimpana vaikuttimena hänellä toimivat omat haaveet.

– On tietysti mieletöntä, että toteuttaessani haaveitani voin samalla ajaa muidenkin ihmisten asioita. Lukeudun kuitenkin niihin, jotka toimivat itsekkäistä lähtökohdista, sillä elän elämääni itseäni varten. Minulle on tärkeää saada elää onnellinen ja hyvä elämä Suomessa. Haluan mennä kirkossa naimisiin ja adoptoida lapsen, Boelius sanoo. Suurimmiksi haaveikseen hän nimeää oman perheen, omakotitalon ja terveydellisen ja taloudellisen hyvinvoinnin. Pyhää Boeliukselle ovat oma keho ja perhe. Perheeseen kuuluvat äiti ja isä, lemmikkikoira Gunnar sekä sisko ja paras ystävä Saana. Perheeltään Boelius on saanut varauksettoman tuen niin uraan kuin identiteettiinkin liittyvissä asioissa. Boelius uskoo, että maailmasta löytyy hyväksyviä ihmisiä, vaikka tukea ei olisikaan saatavilla omasta perheestä. – Ymmärrän, että joillekuille nämä asiat voivat olla jännittäviä ja jopa pelottavia siksi, että he ovat saaneet erilaisen kasvatuksen ja eläneet eri aikakaudella. Mutta se on pelkuruutta, jos ihminen ei uskalla kohdata toista ihmistä ihmisenä. – Joskus onnellisuus voi vaatia isoja uhrauksia, sillä onhan kyse kuitenkin omasta ainutlaatuisesta elämästä. Siksi esimerkiksi omia vanhempia on mielestäni ok haastaa. HILJATTAIN TUURE BOELIUS otti aikaa itselleen. Tuolloin hän ei julkaissut musiikkia vuoteen eikä esiintynyt televisiossa. – Välillä täytyy osata hengähtää. Halusin tarkastella, mikä on minulle tärkeää ja minkälaista musiikkia haluan tehdä, hän sanoo. Nyt luova vaihe on ohi, ja Boelius nauttii elämästä ja uuden musiikin julkaisemisesta. Tuorein single Hetero julkaistiin kesällä Prideviikolla. – Minulla on elämässäni rakkautta. Pyrin tekemään omaa juttuani ja toivon, että ihmiset pitävät siitä jatkossakin. Urahaaveita kohti meneminen vaatii kuitenkin sen, että on onnellinen yksityiselämässä. En olisi onnellinen, jos minulta puuttuisi rakkaus. ■

Kuka?

Tuure Boelius, 20, on musiikkia julkaiseva artisti ja esiintyjä. Porilaislähtöinen Boelius asuu Helsingissä.

Mitä?

Boelius sai 14-vuotiaana videopalvelu Youtubessa suuren yleisön, ja pari vuotta myöhemmin hänet palkittiin QX Gay gaalassa vuoden homoksi. Musiikistaan ja televisioesiintymisistään tunnettu Boelius puhuu aktiivisesti seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ja tasa-arvon puolesta.

Motto

Kaikessa voi onnistua, jos itse niin uskoo. Jos ei usko, niin ei varmasti onnistu.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Tuiki tavallinen abortti – Lääkäri huusi, että abortti ei ole mikään ehkäisykeino, kertoo 32-vuotias lapseton graafinen suunnittelija Virpi. Hän ja kaksi muuta abortin kokenutta kuvaavat, millaista oli keskeyttää raskaus ja miltä se tuntuu jälkeenpäin. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

46-vuotias yrittäjä ei puhunut abortistaan yli 20 vuoteen

”

erroin parikymppisenä opiske lijana uudelle ihastukselleni va hinkoraskaudestamme oluttuo pin äärellä baarissa. Olin täysin varma, että vauvanpötkylän hoi vaaminen ei kuulu lähitulevaisuu

teeni. Nuoren miehen reaktio yllätti. Hän oli ylpeä kyvystään siittää jälkeläinen, vaikka tämä ei kos kaan syntyisi maailmaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Opiskelijaterveydenhuollossa raskauden kes keytystä edistettiin mutkattomasti. Täytin lomak keita, eikä kukaan syyllistänyt minua tai kyseen alaistanut ratkaisuani. Abortti tehtiin kohdun kaavinnalla keskussai raalassa. Ennen nukutukseen vaipumista mieles sä välähti kuva yläpuolellani leijuvasta vaaleanpu nervasta sikiöstä. Tuntui kuin se olisi hyvästellyt minut. Mielikuvasta jäi lämmin olo. Kun pääsin sairaalasta, päällimmäinen tunteeni oli helpotus.

EN OLE PUHUNUT abortistani kenellekään muul le kuin raskauden toiselle osapuolelle. Se on poikkeuksellista, sillä muuten jaan elämääni superavoimesti ystäville ja sosiaalisessa medias sa. Hiljaisuuteni osoittaa, kuinka latautunut asia abortti on jopa kaltaiselleni modernille feminis tille. Kun odotin esikoistani kymmenisen vuotta myöhemmin, mielessä kävi, tuleeko ensimmäi nen raskauteni jotenkin esille. Niin ei käynyt. En kertonut asiasta edes lasteni isälle, josta olen nykyään eronnut. Olen työntänyt abortin takaalalle kuin sitä ei olisi koskaan tapahtunut kaan. Kun puhun nyt abortista, minulle tulee levo ton ja aavistuksen syyllinen olo. Tunnen, että aborttini oli yhtä aikaa oikein ja väärin. Solumöy

Kolmen lapsen tutkijaäiti epäili raskautta vaihdevuosioireiksi

”

Abortti tehdään useimmiten 20–24-vuotiaalle naiselle. Myös 46-vuotiaan helsinkiläisyrittäjän vahinkoraskaus keskeytettiin, kun hän oli parikymppinen opiskelija. – Tunnen, että aborttini oli yhtä aikaa oikein ja väärin.

kystä olisi kasvanut ihminen, ja minulla voisi olla nyt parikymppinen lapsi. Usein ajatellaan, että raskauden keskeytystä miettivä nainen laittaa edelle joko oman tai lapsensa edun, mikä on hirveä valinta. Eettisten kysymysten pitäisi ulottua myös uuden elämän siittäjään, joka on usein sählännyt ehkäisyn kanssa. Minulla on nyt 11- ja 15-vuotiaat pojat, joille saatan kertoa abortista. Pohdin vielä vähemmän dramaattista tapaa kuin se, että teillä voisi olla isosisko tai -veli. Abortti on ollut ristiriitaisesta suhtautumisestani huolimatta vain pieni sivujuonne elämässäni. En ole traumatisoitunut siitä. Haluan kertoa tämän muille, jotka miettivät raskauden keskeytystä. On tärkeää, että jokaisella naisella on oikeus päättää kehostaan ja elämästään.”

ankin ensimmäisen abortin, kun olin lähes nelikymppinen kolmen lapsen äiti. Imetin vauvaani ja ajattelin, että se riittäisi ehkäisyksi yhdessä varmojen päivien laskemisen kanssa. Kuopuksen raskausaika oli ollut kauhea, ja oli selvää, etten jaksaisi neljättä lasta heti perään. En muista siitä ajasta juuri muuta kuin että menin lääkäriin vauvan kanssa, ja kaikki suhtautuivat asiallisesti raskauden keskeyttämiseen. Tulin toisen kerran raskaaksi vahingossa 44-vuotiaana. Olin eronnut lasteni isästä jo aiemmin, ja miesystävänikin oli juuri jättänyt minut. Heti sen jälkeen menkat jäivät tulematta. Luulin ensin, että kuukautisten myöhästyminen johtuu vaihdevuosioireista. Siskoni kuukautiset loppuivat 45-vuotiaana. Tein kuitenkin varalta raskaustestin, jonka tulos aiheutti lamauttavaa häpeää. Miten olin voinut olla näin tyhmä? Ja vielä toisen kerran! Kun kierukkani oli irronnut vähän aiemmin, ajattelin, että varmojen päivien laskeminen riittäisi. Että olisin liian vanha tulemaan raskaaksi. Olihan minulle toisteltu parikymppisestä asti, että lapset pitää tehdä nuorena, koska naisen hedelmällisyys romahtaa 35-vuotiaana. Aborttipäätös oli niin helppo, ettei sitä oikeastaan tarvinnut edes tehdä. Olen vanheneva, hieman ylipainoinen ja huonokuntoinen nainen ilman parisuhdetta. Uusi vauva syöksisi minut hermoromahdukseen. Olisin 65-vuotias, kun hän muuttaisi pois. Ajatuskin puistatti. Ainoa haikeus liittyi hedelmällisyyteni loppumiseen. Tiesin, ettei uusia mahdollisuuksia enää tule. Ajattelin aborttia rituaalina, jossa minusta valuu miesystäväni rippeiden mukana kaikki se mennyt, mitä en halua enää mukaani.

SAIN SAIRAALASTA KOTIIN raskauden keskeyttävät lääkkeet ja käyttöohjeet. Rikoin niistä jokaista. Otin ensimmäisen ja toisen keskeytyslääkkeen määrättyä lyhyemmässä ajassa, koska minulla oli vain vajaa viikonloppu aikaa aborttiin ilman lapsiani ympärillä. Aborttia ei saisi tehdä yksin, mutta tein silti, koska halusin kertoa siitä mahdollisimman harvalle. Toinen abortti tuntui osoittavan, että hallitsen elämäni huonosti.

”

Ainoa haikeus liittyi hedelmällisyyteni loppumiseen. Tiesin, ettei uusia mahdollisuuksia enää tule. Siispä katsoin yksin Netflixiä, lusikoin vispipuuroa ja valuin verta. Sohva tahriutui, mutta sain sen putsattua. Sisältäni tippui kylpyhuoneen matolle kiinteä tummanpunainen möykky. Otin siitä kuvan ennen siivoamista. Jos aborttia käsitellään vaikka elokuvissa, on tapana korostaa, että kyseessä on psykologisesti ja eettisesti vaikea ja raskas asia. Että abortista voi seurata katumusta ja masennusta. Minusta tarina katuvasta abortin tekijästä on propagandaa, jolla pyritään kontrolloimaan naisia. En ole kokenut aborttejani vaikeiksi enkä ole kuullut muidenkaan puhuvan omistaan siten. Yleensä abortti on ensisijaisesti helpotus.”

Suomalainen abortti tilastoissa Tuhannesta 15–49-vuotiaasta suomalais tytöstä ja naisesta 7,7 tekee abortin. Ruotsissa tuhannes ta samanikäisestä tytöstä ja naisesta 16,4 päätyy abort tiin. Suomessa tehdään ras kaudenkeskeytyksiä Pohjois maista vähiten.

Abortit kasautuvat: useam pi kuin joka kolmas toimen pide tehdään ihmisille, joi den raskaus on keskeytetty ennenkin.

Nykyään Suomessa teh dään abortteja merkittäväs ti vähemmän kuin 2000 tai 1990luvulla, mutta määrän väheneminen pysähtyi vuon na 2019.

Alle 20-vuotiaiden raskau denkeskeytykset ovat vähen tyneet voimakkaasti koko 2000luvun ajan. Seksuaali kasvatus on ollut pakollinen osa koulujen opetussuun nitelmaa vuodesta 2001, ja

Aborttiin päätyy useimmi ten nuori nainen. Tuhannes ta 20–24vuotiaasta naisesta 13,6 kokee sen.

jälkiehkäisytabletin on saa nut apteekista ilman reseptiä vuodesta 2002. Suurin osa aborteista teh dään Suomessa sosiaalisista syistä eli käytännössä raskaa na olevan elämäntilanteen ja tahdon vuoksi. Yli 95 prosenttia aborteista hoidetaan lääkkeillä. Raskau den keskeyttäjä ottaa ne it se kotona. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aborttitilastot vuodelta 2019.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Laki säätelee raskaudenkeskeytystä Raskaus voidaan naisen pyynnöstä kes keyttää esimerkiksi siksi, että raskauden jatkuminen vaarantaisi hänen terveytensä, lapsen synnyttäminen ja hoito olisivat hä nelle huomattava rasitus, tai nainen on alle 17 tai yli 40vuotias. Abortti vaatii tavallisesti kahden lääkärin lupapäätöksen. Laki raskauden keskeyttämisestä määrää, että abortti on tehtävä mahdollisimman varhain, 12. raskausviikon jälkeen vain poik keussyystä. ”Ennen raskauden keskeyttämistä koske van päätöksen tekoa on, jos siihen katso taan olevan syytä, varattava odotettavan lapsen isälle tilaisuus esittää käsityksensä asiassa”, laissa sanotaan. Laki raskauden keskeyttämisestä on sää detty vuonna 1970.

32-vuotias vantaalainen graafinen suunnittelija teki 20-vuotiaana abortin ja jonottaa nyt sterilisaatioon. – Tykkään lapsista ja mietin adoptiota. Olen kuitenkin aivan varma, että en pystyisi olemaan itse raskaana ja synnyttämään.

Oma tahto 2020 kansalaisaloitteessa vaa ditaan, että abortin saamiseksi riittäisi ras kaana olevan oma tahto, eikä siihen vaadit taisi kahden lääkärin lausuntoa. Aloite luo vutettiin eduskunnalle joulukuussa 2020.

Muunsukupuoliselle Virpille raskaus oli kuin läpsäys naamalle

”

lin 20-vuotias ja asuin pitkäaikaisen kumppanin kanssa, kun kondomi poksahti. Hain heti jälkiehkäisypillerin, mutta sekin petti. Menkat eivät tulleetkaan. Raskaus oli kuin läpsäys naamalle, sillä koin valmiiksi valtavaa kehodysforiaa eli vierauden tunnetta kehoani kohtaan. Ajatus raskauden myötä tapahtuvista kehon muutoksista tuntui mahdottomalta. Vasta kymmenen vuotta myöhemmin tajusin, että olen muunsukupuolinen, ja tunteeni liittyivät siihen. Oli outoa odottaa vastaanottoa neuvolassa, jonka odotushuone oli täynnä lapsia. Terveyskeskuksen lääkäri ja hoitaja olivat hyvin ammattimaisia, mutta kysyivät, olenko keskustellut abortista kumppanini kanssa. Kumppanini oli onneksi sitä mieltä, että päätös kuuluu minulle. Sain lähetteen keskussairaalan erikoislääkärille aborttia varten. Hän oli keski-ikäinen nainen, joka syyllisti minua, koska en käyttänyt hormoniehkäisyä. Puolustauduin, että olin kokeillut kaikki vaihtoehdot ehkäisyrenkaasta kapseliin ja minipillereihin, mutta saanut jokaisesta rajuja sivuvaikutuksia. Lääkäri huusi, että abortti ei ole mikään ehkäisykeino. Abortin jälkitarkastuksessa hän yritti asentaa väkisin kierukan. Ajatus siitä, että sisälläni olisi pysyvästi jotain, tuntui kamalalta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Itse raskauden keskeytys oli helpotus. Söin kaksi pilleriä kumppanin seurassa, ja minusta tuli vuodon lisäksi ulos pieni klöntti. Olen puhunut abortistani avoimesti ja saanut tukea lähipiiriltä. Haluaisin, että raskauden keskeytyksestä voitaisiin puhua ilman valtavaa tunteenpaloa. Kaipaan myös yhteiskunnallista keskustelua aborttilainsäädännön uudistamisesta. ABORTISTA JÄI IKÄVÄ muisto yhden lääkärin vuoksi. Kehollista koskemattomuuttani ja itsemääräämisoikeuttani ei kunnioitettu todella intiimissä asiassa. Kokemus nosti kynnystä lähteä transprosessiin. Olen nyt 32-vuotias ja jonottanut jo vuoden sterilisaatioon. Terveydenhuollossa haluttaisiin sulkea munasarjat klipseillä, jotta sterilisaatio olisi mahdollista perua, mutta vierasesineen laittaminen kroppaan tuntuu minusta edelleen mahdottomalta. Haluan, että munanjohtimet poistetaan, jotta minun ei tarvitse miettiä ehkäisyä enää koskaan. Elän kumppanin ja koiran kanssa Vantaalla. Tykkään lapsista ja mietin adoptiota. Olen kuitenkin aivan varma, etten pystyisi olemaan itse raskaana ja synnyttämään.” ■ Lähteenä on käytetty myös Elina Venesmäen toimittamaa kirjaa En ole kertonut tästä kenellekään – puheenvuoroja abortista (S&S). Artikkelissa haastatellut abortin tekijät esiintyvät myös kirjassa.

Mitä kirkko sanoo abortista? Vuonna 2008 piispat muotoilivat sosiaali eettisen kannanoton Rakkauden lahja, jos sa on piispainkokouksen pääsihteerin Kari Kopperin mukaan kirkon uusin aborttikan ta. Se linjaa, että ”ihmisyksilön elämä alkaa sukusolujen yhtymisestä ja raskaus hedel möittyneen munasolun kiinnittyessä koh tuun”. ”Ihmiselämän kehitys kaipaa suoje lua jo sikiövaiheesta alkaen.” Piispojen linjauksen mukaan ”lupa elä män tuhoamiseen tulee rajoittaa vakaviin poikkeustilanteisiin, joissa äidin tai sikiön elämä on uhattu tai heille aiheutuisi koh tuutonta kärsimystä.” Noin 92 prosenttia aborteista tehdään Suo messa sosiaalisin perustein. Tällaisiin abort teihin liittyy piispojen linjauksen mukaan vaikeita eettisiä kysymyksiä. ”Miten huonoja taloudellisten ja sosiaalisten olojen tulee ol la, että ne oikeuttavat kehittymässä olevan elämän tuhoamiseen? Millaisin keinoin lap sen syntymää ja perhettä voitaisiin yhdes sä tukea? Voisiko adoptio olla sopiva vaihto ehto?”

JOEL GRANDELL / HELSINGIN YLIOPISTO

”Aborttilaki pitäisi uudistaa” Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa, mitä mieltä olet nykyisestä aborttilaista? – Aborttilaki on vanhentunut ja pitäisi uudistaa. Sen voimaantulosta on lähes puoli vuosisataa. Laki kuvastaa epäluottamusta siihen, että naiset harkitsisivat tilannettaan ja mahdollisuuksiaan vastuullisesti. Pitäisikö abortti saada yksinkertaisesti pyytämällä? – En ole perehtynyt asiaan tarpeeksi, jotta voisin ottaa tuohon kantaa. Nykyinen vaatimus kahden lääkärin lausunnosta ennen raskauden keskeytystä on kuitenkin liioittelua. Gynekologien mukaan aborttia hakevat naiset ovat harkinneet asiaa etukäteen huolellisesti.

Professori Jaana Hallamaa on sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan ETENE:n pitkäaikainen puheenjohtaja. Hän pitää nykyistä aborttilakia vanhentuneena.

Millaisia rajoituksia aborttilaissa tulee olla? – Sikiö, joka kykenee elämään kohdun ulkopuolella, on yhteisön ja yhteiskunnan silmissä lapsi ja yksilö, jota laki suojaa. Lääketieteelliset asiantuntijat voivat vastata kysymykseen siitä, minkä raskausviikon aikana sikiö saavuttaa tämän vaiheen. – Yhteiskunta pyrkii turvaamaan kehittyvän lapsen hyvinvoinnin myös ennen syntymää, mutta sen on tapahduttava yhteistyössä äidin kanssa.

Kirkon mukaan sosiaalisten syiden vuoksi tehtäviin abortteihin liittyy vakavia eettisiä ongelmia. Mitä ajattelet tästä? – Piispojen kannanotto kohdistaa moitteensa aborttipäätöksen tekijään. On tekopyhää kauhistella naisen moraalittomuutta aivan kuin hänen raskautensa olisi alkanut neitseellisesti.

– Piispojen muotoilu väistää myös kätevästi sen, että sosiaaliset syyt tarkoittavat meitä kaikkia yhdessä. Emme ole yhteisönä kyenneet luomaan sellaisia olosuhteita, että tahtomattaan raskaaksi tullut nainen kokisi raskauden ja lapsen synnyttämisen itselleen mahdolliseksi. – Aborttikiistoissa toinen osapuoli vetoaa yleensä syntymättömän lapsen oikeuteen elää ja toinen korostaa, että naisella on oikeus päättää kehostaan. Silloin unohdetaan, että ihmisyys syntyy vain muiden ihmisten hoivan ja tuen avulla. Kukaan ei kasva ihmiseksi ilman sosiaalista verkostoa. Miten abortteja voi ehkäistä? – On huolehdittava siitä, että kaikki saavat koulussa asiallista sukupuoli- ja seksuaalikasvatusta, jokaisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta vahvistetaan ja ehkäisyvälineet pidetään kaikkien saatavilla. – Samaan aikaan on turvattava mahdollisuus ottaa vastaan nekin lapset, jotka saavat alkunsa suunnittelematta. Lapsen saamisen ei pidä estää vanhemman kouluttautumista ja opiskelua, osallistumista työelämään ja muuta täysivaltaista yhteiskunnan jäsenyyttä.

MAINOS

Maailmassa on 617 miljoonaa koululaista, jotka eivät osaa lukea tai laskea

MAINOS

Unescon tuoreen raportin mukaan joka neljäs lapsi maailmassa ei osaa lukea tai laskea, vaikka on käynyt koulua. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen kertoo tämän johtuvan siitä, että kouluissa ei opeteta lasten äidin kielellä. ”Puhutaan sadoista miljoonista lapsista kehittyvissä maissa, lapsista, jotka menevät kouluun eivätkä välttämättä ymmärrä, mitä siellä tapahtuu”, Kosonen sanoo. Kouluttamattomuuden vuoksi monet lapset jäävät yli sukupolvia kestäneeseen köyhyyden kierteeseen. He ovat vaarassa joutua lapsityövoimaksi tai heidät voidaan naittaa lapsiavioliittoihin. Onneksi muutos on mahdollinen! Sinä voit olla mukana auttamassa ja mahdollistaa irtipääsyn köyhyyden kierteestä.

Äidinkielinen opetus auttaa lasta ymmärtämään opettajaa.

Suomen Lähetysseura tekee pitkäjän teistä työtä lasten hyväksi yhteistyössä paikallisten kirkkojen ja muiden kumppaneiden kanssa. Lähetysseura edistää äidinkielistä opetusta muun muassa Kambodžassa, Etiopiassa, Nepalissa ja Senegalissa. Äidinkielinen opetus on ratkaisevassa asemassa lasten opetellessa lukemaan ja kirjoittamaan.

”Lapsi oppii nopeammin, kun hän ymmärtää lukemaansa eikä hänen tarvitse samalla opetella uutta kieltä. Vanhemmat ja sisarukset voivat myös tukea oppimista”, Kimmo Kosonen kertoo. Myös sinä voit olla mukana auttamassa lapsia saamaan parhaan mahdollisen alun koulutielle. Liittymällä Suomen Lähetysseuran Lasten Pankin kuukausilahjoittajaksi voit antaa lapsille mahdollisuuden äidinkieliseen opetukseen. Kuukausilahjoittajana tuet lapsen tietä esikoulusta aina ammattiin asti. Pienikin säännöllinen tuki saa aikaan suuria muutoksia. Tule mukaan tekemään maailmasta parempi paikka lapsille! Voit ilmoittaa kiinnostuksestasi ryhtyä kuukausi lahjoittajaksi lähettämällä tekstiviestin KUUKAUSILAHJOITUS numeroon 18232. Olemme Sinuun yhteydessä kuukausilahjoituksen aktivoimiseksi. Kiitos, että olet lasten puolella! lastenpankki.fi Keräysluvat: RA/2020/1538 ja ÅLR 2020/6483.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

EI MINULTA MITÄÄN PUUTU.

RAKENNETTU VESIVÄYLÄ TEIDEN TENNISRITARIN ÄSSÄ RUUSUVUORI IHMEAUTO

VOI PYÖRREKIN

SOPHIA USEIN KOTOA KÄSIN

LOUKKAAVAA

RAAM. KUNKKU

PAAVI KEISARI

HAPATETTUJA

LAULAJA IRLANNISTA

MÖYKÄTÄ ÄÄNEKÄSTÄ

VARJOISA

-KINTTU

VERMOSSA VEDETTY

S T ANESTESIA

Tar- A kas

vailla päätä BALDER

KIIHKOILLA

TAKSIALALLA

HELSINKILÄISSEURA

USEIN ANSAN KERA PISARASTAKIN

KANPUTNUS- K KIA A TAVAA

HARSOMAINEN

EIVÄT KEHUTTAVIA

HYTTYSEN LEVITTÄMÄ

RÄHJÄ

SUOJELUN TARPEESSA

PUUTON VARPUKANGAS

NÄKÖ-

USKONNOTKIN

-SOKEUS KORSINNE- JATA MÄKI

REX

MANSEN KENTTÄ

PULA PERSOJA

U SATUMAAN

LOUKKAAVIA PUISTATTAA

tiukata

MAAVÄREJÄ

HOUKUTTELEVAT MAKEISILLA

SÖDERBERG

TOISTAA

MERILÄINEN

PÖLISEVIÄ

KUIVIA LUKON ÄÄNI

LANNOITTAA METSÄÄ

RAUKEIN

TYYLITÖN

KESTÄVÄÄ

HAITTAA HENGITYSTÄ AAVE

SEPITETTY

puutostiloja TAKANA

MÖKKITONTILLE KASATTUJA

T I

KALASTAJIEN VETÄMIÄ

orpo lintu -TIES

LESKEN PAIKKA

VIHERIÖIVIÄ

SYTYTETÄÄN HÄMÄRÄSSÄ

PAISTETTU

RIUKUJEN VARAAN

VÄHÄN LEIPÄÄ

LEDIN

USEIN AIDATTU

PYÖRITETTÄVÄ HALME

REVENNYT

KUIVA

SÄIK- A KY

TIETOA D

KOIVISTO KUUSISTO

PITSINEN PÄÄHINE

NIINISTÖ

luola

PLUS

-RAUHANEN

HEINÄ-

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

tärvellä

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Uurnanlaskuun kaivattaisiin pappia SERKKUNI ja hyvä ystäväni kuoli 5.1., ja hänet siunattiin alle kym menen hengen läsnä ollessa 30.1. Vainajalla oli paljon sukua ja ystä viä, jotka normaalitilanteessa olisi vat olleet siunaustilaisuudessa pai kalla. Luvattiin, että kesällä ulko na järjestettävässä uurnanlasku tilaisuudessa osallistujien määrää ei rajoiteta. Uurnanlasku järjestettiin 30.7. Suntio tuli paikalle osoittamaan hautapaikan, johon uurna voitiin si joittaa. Sen jälkeen hän poistui mui hin tehtäviinsä. Uurnan laskusta muodostui koruton toimitus, jota ei ohjannut kukaan. Haudalla ei pidet ty puheita eikä veisattu virsiä. Tun nelma oli apea ja lohduton. Papin läsnäolo Nurmijärven hau tausmaalla virkaaikana järjestetys sä tilaisuudessa olisi ollut kohtuul lista, ja se olisi tehnyt uurnanlas kusta kristillisen tapahtuman. Nämä olivat nyt koronaaikana tosiasialli sesti ne ”hautajaiset”, joihin saatto väki pääsi paikalle.

Olli Peltonen Kirkkonummi

TOIMITUS VASTAA: Pappi siunaa vai najan hautaan siunaustilaisuudessa. Uurnanlaskussa pappi ei ole auto maattisesti mukana, mutta omaiset voivat pyytää hänet mukaan. Tätä mahdollisuutta on käytetty harvak seltaan jo ennen pandemiaa, ja ko ronaaikana monessa seurakunnas sa hieman tavallista enemmän.

Millainen on yleissivistävä päivänavaus? ESPOON KAUPUNKI ja seurakunnat ovat sopineet, että tästä lähtien kou lujen päivänavaukset ovat yleissivis täviä (kirkkojakaupunki.fi 13.8.). Mi ten yleissivistävyyttä aiotaan tulki ta Espoon koulujen päivänavauksis sa? Kuuluvatko sen piiriin seuraavat asiat? Ensimmäiset suomenkieliset kir jat ovat kirkon ansiota. Kirkko on tuonut lukutaidon kansan keskuu teen Suomessa. Monet kuuluisat tai deteokset ja sävellykset ovat kristin uskon innoittamia. Monet maalli set klassikkokirjat jäävät uskontoja tuntemattomille vajaasti ymmär retyiksi.

Pimeästä työstä ei saa kotitalousvähennystä TÄSSÄ LEHDESSÄ TARJOTAAN työtä aika suurella tuntihinnalla. Monikaan ei tiedä, että kaikki maksetut palkat on ilmoitetta va tulorekisteriin. Jos ei ilmoita, asia tulee esille verotuksessa ko titalousvähennyksen yhteydessä. Jos maksettua palkkaa ei ole il moitettu tulorekisteriin, siitä seuraa palkan maksajalle sanktiot, jotka ovat maksettuun palkkaan nähden kovat, korot ja sakot. Kun tilaa työtä yritykseltä, pitää varmistua siitä, että työsuori tusta tarjoava taho on ennakkoperintärekisterissä ja hänellä on tarvittavat vakuutukset mahdollisten vahinkojen varalta. Muu ten palkan maksaja on vastuussa vahingoista. Työn suorittaneen yrittäjän kuuluminen ennakkoperintäre kisteriin takaa myös, että yritys maksaa verot ja työn tilaaja saa vähennettyä osan maksetusta palkasta kotitalousvähennyksenä. Jos näitä ohjeita ei noudateta, palkan vähennys kotitalousvähen nyksessä ei taida onnistua.

Nimimerkki Tärkeä ohje

Saako päivänavauksissa puhua kirkon diakoniatyöstä, joka kuuluu kristinuskon ytimeen? Saako oppi laille selittää kristillisen armon kä sitteen? Saako kutsua oppilaita tu tustumaan jumalanpalveluksiin ja kirkon muuhun toimintaan? Jos ei, miksi poliittiset puolueet saavat esi tellä kantojaan vaalipaneeleissa kouluissa? Saako kertoa, että Raamatussa varoitetaan vihapuheen seurauksis ta ja siinä on hyviä ohjeita vihapu heen välttämiseen, vaikka tuota ter miä ei Raamatussa ole? Entä saako kertoa, että Raamatussa kehotetaan kohtuuteen, palveluasenteeseen, vieraanvaraisuuteen, heikompi en auttamiseen ja muukalaisten hy vään vastaanottamiseen eli kokonai

suutena hyvään ja sopuisaan yhteis eloon.

Risto Moisio fil.lis., Tuomasmessuaktiivi Tampere

Arvopohdinta sopii aiheeksi RISTO MOISIO ESITTÄÄ juuri nii tä kysymyksiä, joita päivänavaus ten pitäjät joutuvat jatkossa mietti mään. Espoon kaupungin varhaiskas vatuksen ja perusopetuksen yhteis työstä Espoon seurakuntien kanssa on laadittu uudet sopimukset, jotka turvaavat toimivan yhteistyön jat kossakin. Koulujen päivänavaukset ovat jatkossa luonteeltaan yleissi

vistäviä, joten kaikki oppilaat voivat osallistua seurakuntien työntekijöi den pitämiin päivänavauksiin. Espoossa seurataan opetushalli tuksen linjauksia. Rukoileminen ja muu uskonnon harjoittaminen ei vät kuulu yleissivistäviin päivänava uksiin, mutta arvopohdinnat, etiik ka ja uskontodialogi ovat yleissivis tävää sisältöä. Teemat voivat liittyä esimerkiksi ystävyyteen, lähimmäi senrakkauteen, oikean ja väärän erottamiseen, oikeudenmukaisuu teen, toisen ihmisen kunnioittami seen, vuorovaikutus ja tunnetaitoi hin sekä nuorten elämän ajankoh taisiin ilmiöihin. Erilaisten katsomusten ja kult tuurien ymmärtäminen kasvat taa erilaisuuden hyväksymiseen ja tukee oppilaiden yhteisöllisyyt tä. Edelleen kouluissa voi osallistua oman uskonnon opetukseen. Seurakunta voi olla kouluissa mukana ryhmäytyksissä, välitunti päivystyksissä, tuntivierailuilla se kä opettajien tukena ja apuna kou lun kriisitilanteissa. Seurakunnilla on hieno mahdollisuus olla läsnä tu hansien espoolaisten arjessa koulu ja varhaiskasvatusyhteistyön kautta.

Tiina Hänninen Johanna Hirsto Espoon seurakuntien kasvatuksen asiantuntijat

Kiitos lehdestä KIRKKO JA KAUPUNKI lehti ilmestyi jälleen kahden kuukauden kesätau on jälkeen (K&k 12.8.). Miten hienot vihreän sävyt olikaan valittu loppu kesän lehden kanteen. Miten naseva oli taas Heinimäen pääkirjoitus. Mi ten täynnä luettavaa oli koko lehti. Ihan sitä oli ollut ikävä. Kiitos, kun taas tulit!

Hilkka Nuutilainen

Kirkon asema valtiossa OLEN KUUNNELLUT papin puhet ta vain seurakunnan edessä, litur giana. Pappi lähtee siitä, että tuos ta vain uskon, että Jeesus nousi kol mantena päivänä kuolleista jne. Että minä uskon siihen, mitä tun nustuksessa edellytetään. Tuntuu kuin kirkko olisi käper tynyt itseensä ja pelkäisi asemansa menettämistä. Kirkon pitää olla yh teiskunnan hengellinen johtaja – ei liturgiassa vaan vuorisaarnassa. En pysty ymmärtämään, minne ovat yhteiskunnasta kadonneet empatia ja sydänäly.

Juha Pöyry

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS m. 650 nor esi ote opr kok Ylä- tai alaleuan

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääketieteen lisensiaatti Master of Oral Surgery and Implantology, M.Sc.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

• EHT Sirkka Müller

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

○ ○ ○ ○

Erikoishammasteknikko

Hannele Lindholm p. 09 710 533, 050 470 5278

Helsi ngink .

Torkkelink.

YKSILÖLLISET HAMMASPROTEESIT TOIVEENNE Hämeentie MUKAAN

Sörnä

inen

Käenkuja

Käenkuja 4 Ilmainen tarkastus Takuutyö Bussit mm. 64, 65, 72, 76, 116, ratikat 1, 6, 7, 8

Suukirurgiaan ja implantologiaan erikoistunut hammaslääkäri

Neppari-kokoproteesit Suu- ja hammaskirurgia Erikoishammasteknikkopalvelut

DENTARIUM

Mikonkatu 8 A 7. krs, Helsinki 09 622 15 33 050 55 272 95 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Kirkko ja kaupunki – printissä ja verkossa Kirkko ja kaupunki-lehti ilmestyy joka toinen torstai. Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi Mediamyynti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

hautakivityöt

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Ilmoitusaineistot osoitteeseen:

perunkirjoitukset

3d-implanttiprotetiikka

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset seurakuntalehdessä Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin 040 680 4057 040 665 5983 040 750 5508 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Lakipalveluja

Kiinteistönvälitystä

Tilaisuuksia

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

UUSI LAKITOIMISTO HAAGASSA Avajaistarjouksena mm. yksilöllisesti laaditut testamentit ja edunvalvontavaltuutukset á 100 euroa. Laajasuontie 4 | 040 557 3578 | www.perheasiat.fi

Kaikki perhe- ja perintöoikeuden palvelut toivomallasi tavalla

Itsenäisesti verkkopalvelussa

Etäyhteyksin puhelimitse tai videotapaamisessa

Toimistollamme Helsingissä

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

www.laki365.com Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080

www.lexly.fi 010 3379 150

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa. Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva 040 680 4057 Juha Kurvinen 040 665 5983 Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Palveluja tarjotaan KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen Työnohjausta Kauniaisissa. Ammatillisen kasvun, motivaation ja ajankäytön tueksi. Myös toipumiseen työuupumuksesta. Koulutus ja työnohjaus Rytmi, Kirsi Hämäläinen p. 040 532 5447.

ke 25.8. klo 18 Seitsemän srk:n körtti-ilta Velskolassa, Vääräjärventie 2, Espoo. ti 31.8. klo 18 Vantaan yht. seurat Tikkurilan kko, Asemat. 12, Vantaa. ke 1.9. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-tila, Heikkilänt. 7A, 4. krs, Hki. pe 3.9. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink. 8, Espoo. su 5.9. klo 12 kirkkopyhä Puistolan kko, Tenavat. 4, Hki; saarna Väyrynen-Si, musiikkia Lipastit. klo 14 kirkkopyhä Suomenlinnan kko, C 34, Hki; saarna V-M Hynninen. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8/Kilterinkaari 1A, Vantaa. klo 16 veisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17D, 2. krs; opetellaan sävelmiä, myös verkossa. ma 6.9. klo 18.30 seurat Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk. 2, Espoo. SEURAA www.h-y.fi/tapahtumakalenteri tai oman srk:n ilmoitukset. LAHJOITA www.h-y.fi/lahjoita, POP FI29 4747 0010 0394 77, MobilePay 55385 kv-työ; lupa RA/2018/1100.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Seurat ke 1.9. klo 19 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1. Ehtoolliskirkko la 4.9. klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5.

Järj. Espoon rauhanyhdistys

Vuokrata halutaan

Eläkeläisille, leikkaus 18 - 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38

Tyhjennyspalvelu loppusiivouksella. P. 040 361 7594

Suom. 58 v siisti raitis mies etsii alivuokrahuonetta pk.seudulta parkkimahdollisuudella, tarve 2-3 yötä/vko. Jari Vilhunen 050 067 0979 jari.vilhunen@gmail.com

Parturi-kampaajan kotikäynti . Helsinki. Permis+leikkaus 65 €. 044 989 5019 Petri

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Tupakoimaton 25v opiskelija etsii asuntoa kantakaupungista. Min. 20 m2. 0451056374. Ei lemmikkejä.

Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe

Kiusaako pahat hajut? Vuokraa otsonaattori. H. 25 €/vrk. P. 044 345 5044

Luotettava 26 v. etsii yksiötä! Päihteetön, eläimetön, luottotiedot OK. Puh. 040 777 0440/Juho

Rakennusala

Siivouspalveluja

Myydään asuntoja

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739 Omakotitalojen ja huoneistojen remontit 25 v. kokemuksella. Pyydä arviointi jari@jabell.fi, 0400 689 742, www.jabell.fi

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Toimiva yksiö 20 m2 Franzeninkatu 3 Helsinki. Putki, katto, ja parveke remontit tehty. Velaton yhtiövastike 139 euroa. 210 000 euroa vaisanenano@gmail.com

Ikkunanpesua kotimaisin voimin. 14 vuoden kokemuksella, myös hankalat. Timo/044 069 1994 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Ostetaan

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Harras hetki

Lotta Petäjäniemi, 39, asuu Helsingissä kahden kouluikäisen lapsensa kanssa ja työskentelee pappina Kannelmäen seurakunnassa. Petäjäniemi harrastaa käsitöitä, liikuntaa ja korvakorujen tekemistä. Hänen käsisään syntyvät niin Jeesus- kuin Mariakorvakorutkin.

Jeesus-korvakoruja hartsitekniikalla Kun Lotta Petäjäniemi joutui luopumaan neulomisesta, hän alkoi tehdä korvakoruja. Mariakorvakoruillaan hän tahtoo tuoda luterilaisuuteen lisää Jeesuksen äidin Marian läsnäoloa. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JUSSI HELTTUNEN

apaapäivinään Lotta Petäjäniemi tekee korvakoruja. Niiden tekemiseen hän käyttää hartsin ja värien lisäksi kuivattuja kukkia, helmiä, strösseleitä, glitte reitä tai kuvia. Viimeistelyvaiheessa hän tarvitsee työkaluja ja renkaita sekä koukku ja, jotka hän kiinnittää muoteista otettuihin ko ruihin. KORVAKORUJEN TEKO alkoi siitä, kun Lotta Petä jäniemen olkapää kipeytyi neulomisesta niin, että puikot ja langat piti toistaiseksi unohtaa. Hän tah toi kuitenkin tehdä käsillään jotain.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Petäjäniemi näki Instagramissa kuvan korva koruista. Ne tekivät häneen niin suuren vai kutuksen, että hän päätti laitatuttaa aikuisiäs sä korviinsa lävistykset. Samalla hän kiinnos tui siitä, miten korvakoruja voisi tehdä omin käsin. Netistä löytyi hartsiaskarteluohje, ja Petäjänie mi päätti kokeilla sitä. Nykyisin uusia korvakoru ja syntyy tiuhaan tahtiin, ja Petäjäniemi uskaltaa upottaa hartsiin melkein mitä tahansa. Hänen korvakorujensa perusraakaaine hart si on nestemäistä ainetta, joka kovettuu vuoro kaudessa. Siitä syntyy hänen käsissään erivärisiä ja muotoisia korvakoruja, niin palapelin palasen kuin sydämenkin mallisia. Kuvien upotus hartsiin lähti siitä, kun Petäjä niemen kollega kysyi, voisiko hartsitekniikalla tehdä Jeesuskorvakorut. Miksipä ei? Tarkoituk seen sopivat kuvat löytyivät Petäjäniemen pöytä laatikosta, ja Jeesuskorvakorut valmistuivat. Petäjäniemi tekee myös Mariakorvakoruja ihan vain siksi, että hän kaipaa luterilaisuuteen Marian vahvempaa läsnäoloa. KÄSILLÄ TEKEMINEN on Lotta Petäjäniemelle vastapainoa työlle, joka on enimmäkseen puhu mista ja kuuntelemista. Kun hän sekoittelee väre

jä ja mallailee, mihin asentoon kukka korussa tu lee, se on hänelle omanlaistaan meditointia. Korvakorujen tekemiseen Pejäniemi tarvitsee tunnin, pari rauhallista aikaa. Ensin hän järjeste

”

Käsillä tekeminen on vastapainoa työlle, joka on enimmäkseen puhumista ja kuuntelemista. lee tarvitsemansa materiaalit työpöydälle ja lait taa sitten musiikin soimaan. Tosin Petäjäniemi on huomannut, ettei hän useinkaan edes kuule musiikkia, koska tekemi seen keskittyminen vie niin mukanaan. Mielessä eivät silloin liiku mitkään muut asiat. Korvakorujen tekeminen on Petäjäniemelle aikaa, jolloin sekä keho että mieli ovat ihan hiljaa. ■

Hyvää pyhää

29.8. Tämän sunnuntain evankeliumissa (Mark. 12:41–44) muistutetaan, että hyvää tehdessään ihminen toimii Jumalan rakkauden välikappaleena.

Edelläkävijän kuolinpäivä JOHANNES KASTAJAN KERROTAAN syntyneen puoli vuotta ennen Jeesusta. Hän sai edelläkävijän roolin kertoessaan kansalle tulevasta Messiaasta. Juhannusta juhlitaan edelleen Johannes Kastajan syntymä päivänä, mutta myös hänen mestauspäivänsä 29.8. oli tärkeä kirkko pyhä keskiajan loppupuolelle asti. Almanakassa päivän kohdalla säilyi vuoteen 1907 saakka merkintä ”Joh. Kast. k.l.”, tarkoittaen Johannes Kastajan kaulanleikkausta.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Pieniä ja näkymättömiä tekoja

eesus istuu temppelissä ja katselee rahan keräysastialla käyviä ihmisiä. Rikkaat laitta vat paljon, köyhä leski vähän. Hänet Jeesus nostaa kuitenkin esimerkiksi. Lesken vähät rahat ovat kaikki, mitä hänellä on. Hän an taa ne kaikki. Rahan suhteen Jeesuksen opetus on kiusallisen vaativa. Lesken esimerkki epäitsekkyydestä nos taa riman korkealle, jopa niin korkealle, ettei sinne yletä. Huonommuudentunteeseen halvaantuminen ei kuitenkaan ole kovin hedelmällistä, eikä Vapahta jan ydinviestin mukaista. Siksi rahankeruutilannet ta kannattaa katsahtaa vielä kerran, josko Jeesuksen opetuksesta löytyisi lisää sävyjä. Rikkaat lahjoittajat antavat näyttäviä summia, mutta melko varmaa on, että lesken pennoset eivät kerää ihailua muilta kuin Jeesukselta. Se on kerto

muksen toinen esimerkillinen pointti. Epäitsekkyys on pieniä ja näkymättömiä tekoja. Se on sitä, kun pysähtyy kuuntelemaan kump pania eikä vilkuile samalla puhelinta, vaikka se vil kuttaisi mielenkiintoisia ilmoituksia. Se on sitä, kun laittaa omat tarpeensa sivuun ja nousee sade aamuna pakollista aikaisemmin ylös ja vie koulu laiset kouluun. Se on sitä, että pysähtyy tuntemat toman tarpeen edessä ja kysyy, tarvitseeko tämä apua. Pienet, epäitsekkäät valinnat ovat hyvää harjoitus ta ihmisluonnolle, joka mielellään ottaisi palkkion hyvistä teoistaan joko vuolaina kiitoksina tai yh teisön arvostuksena. Vasta sitten ihminen on val mis antamaan kaikkensa, kun se tapahtuu vailla it sekästä huomion tarvetta, ei omaksi kunniaksi vaan Jumalan.

Huomaa lähimmäinen Vastaa viikon ajan kaikkiin avunpyyntöihin epäröimättä ja ehdoitta ”kyllä”. Voit tutkailla tämän kokeen herättämiä tuntemuksia kirjoittamalla niistä päivittän muistiinpanoja: Mitä pyyntöjä sinulle tuli? Mitä tunteita ”kyllä”-sanominen herätti? Miten pyytäjät suhtautuivat, kun saivat apua?

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

”

Pitsinnypläys on jalostanut minua ihmisenä enemmän kuin mikään muu. TARMO THORSTRÖM s. 8

Vuoden odotetuin comeback Hanki 30 vrk kausilippu HSL-sovelluksesta puoleen hintaan 15.9. asti.

Tarjouksen ehdot ja lisätiedot: hsl.fi/ale

26.8.2021 kirkkojakaupunki.fi

Kia Snäkä löysi paikkansa Olarin seurakunnan bändistä s. 6 Perhekerhoja, kuoroja, lukupiirejä. Katso, mitä kaikkea seurakunnat tarjoavat tänä syksynä s. 8

Valmistaudu eläkepäiviin Eläkkeelle jäänyt Mailis Aaltonen antaa viisi vinkkiä isoon elämänmuutokseen s. 2

Yllättävän suuri elämän Mailis Aaltonen alkoi eläkkeelle jäätyään tutkia, mihin kaikkeen eläkkeelle jääminen vaikuttaa. Ison muutoksen sisäistäminen oli hyödyllistä. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

so muutos lähti liikkeelle lupauksesta. Mailis Aaltonen oli luvannut viisivuotiaal le lapsenlapselleen, että tämän ei tarvit se koskaan olla yksin koulupäivän jälkeen. Se tarkoitti muun muassa sitä, että isovan hemmat muuttaisivat Oulusta Espooseen. – Pidin kiinni sanoistani. Jäin 63vuotiaana eläkkeelle ja muutimme mieheni kanssa lähelle lastemme perheitä. Antamaani lupausta minun ei tosin tarvinnut lunastaa, sillä lapsella oli iltapäivä kerho ja harrastuksia, Mailis Aaltonen sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2021

Intensiivinen 20 vuoden työura Oulun yliopis ton kehittämispäällikkönä päättyi ja mielenkiin toiset työtehtävät vaihtuivat espoolaisen eläkeläi sen lähes tyhjään kalenteriin. Kahdesta samanai kaisesta elämänmuutoksesta tuli isompi mullis tus kuin Aaltonen oli ajatellut. – Kunnollinen valmistautuminen eläkepäiviin oli jäänyt tekemättä. Olin luottanut, että löydän jotakin urani jatkoksi ja ammatilliseksi kiinne kohdaksi, mutta enpä löytänytkään. Koulutuk seni ja kokemukseni pohjalta olisin voinut ruve

ta tekemään monenlaista. Koin kuitenkin vahvas ti, että enhän minä voi ilman organisaation anta maa asemaa ja oikeutusta ottaa yhteyttä entisiin kollegoihini lähialueen yliopistoissa. ENSIMMÄINEN ELÄKEVUOSI ei ollut Mailis Aal toselle helppo. Hän keskusteli paljon läheisten sä kanssa, teki päivittäin pitkiä kävelyretkiä ja ky seli itseltään, kuka minä nyt olen. Luonnossa oli hyvä olla, sillä se tuntui armolliselta eikä vaati nut mitään. Yleiset mielikuvat ikääntyneistä tuntuivat vie railta. Olihan Aaltosessa edelleen tallella ammat timinä, vaikka sille ei ollut enää käyttöä. Sitä oli vaikea hyväksyä. Työelämän jälkeinen loputon vapaus ei riittänyt ihmiselle, joka kaipasi uusia kiinnityksiä ja paikkoja, joihin kuulua.

Mailis Aaltosen viisi vinkkiä 1. Älä kiirehdi eläkkeelle. 2. Pidä ammattitaitosi ajan tasalla loppuun asti. 3. Varaudu eläkeaikaan suunnitelmallisesti ja realistisesti. 4. Puhu ääneen aikeistasi ja testaa suunnitelmiasi. 5. Osallistu työnantajan järjestämään eläke valmennukseen, jos sellaista on tarjolla.

työskennelleitä tuoreita eläkeläisiä on Uudellamaalla muutamia kymmeniä tuhansia. Voisivatko kirkko ja nämä ihmiset löytää toisensa?

– Minua on jo pitkään ihmetyttänyt, että yhteiskunnalla on varaa pitää koulutettuja ja hyväkuntoisia ihmisiä työelämän ulkopuolella samalla kun nuorempien sukupolvien harteille lastataan suuri vastuu yhteiskunnan kantokyvystä, Mailis Aaltonen sanoo. Kuvassa hän ostaa mansikoita Sandra Mäkelältä.

muutos

”

Minulle oli hyödyllistä työstää asioita, vaikka se ei ollut helppoa. Se oli kuitenkin ehdottoman tärkeää. MAILIS AALTONEN

– Minulle oli hyödyllistä työstää asioita, vaikka se ei ollut helppoa. Se oli kuitenkin ehdottoman tärkeää, Aaltonen sanoo. Jälkikäteen hän ymmärsi, että olisi hyötynyt vertaistuesta ja asiantuntevasta ohjauksesta. Mailis Aaltonen alkoi perehtyä eläköitymiseen ilmiönä. Artikkeleista ja muusta aineistosta nousi esiin monenlaisia kysymyksiä. Mitä eläkkeelle siirtymisessä oikeastaan tapahtuu ja mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mitä tapahtuu aivoissa, kun vaativan työn päätyttyä tilalle ei tule riittävästi uusia haasteita? Kirkon nelivuotiskertomusta lukiessaan Aaltonen tunsi heräävänsä ammatillisesti eloon. Kirkko kaipasi entistä enemmän vapaaehtoisia kantamaan vastuuta toiminnasta. Tilastoista selvisi, että hänen itsensä kaltaisia vaativissa tehtävissä

MAILIS AALTONEN ajatteli, että hänellä itsellään on koulutusorganisaation näkökulma ja kirkolla inhimillisen kasvun ja kehittymisen näkökulma. Ne yhdistämällä voisi syntyä jotakin uutta. Hän otti yhteyttä seurakuntaan ja keskusteli muutaman papin kanssa. Aaltonen pohti, voisiko kirkolla olla tulevaisuudessa tarjolla valmis toimintamalli, jossa autettaisiin ihmistä työstämään eläkkeelle siirtymistään ja katsomaan omaa elämäänsä eteenpäin. Kyse on yhdestä ihmiselämän suuresta muutosvaiheesta. Olihan seurakunnilla jo kerhoja ensimmäisen lapsen vanhemmille, parisuhdeiltoja, eroryhmiä ja sururyhmiä. – Olisi joku paikka, jossa ihminen voisi jäsentää tapahtunutta toisten samassa tilanteessa olevien kanssa, ymmärtää elämänmuutosta ja sen vaikutuksia omaan elämään. Olisi mahdollisuus miettiä omaa tulevaisuutta ja sitä, miten siitä tulisi sellainen kuin itse haluaa, Aaltonen sanoo. – Vaikka seurakunta oli minulle vieras paikka, se oli kuitenkin tuttu nuoruuden isoskokemuksen ansiosta. Ajattelin, että seurakunnassa on ymmärrystä ihmiselämän kriiseistä ja muutosvaiheista. Tapiolan seurakunta tarttui ideaan. Otaniemen kappelissa alkaa 5. lokakuuta Mitä vielä? -ryhmä äskettäin eläkkeelle jääneille. Ryhmään otetaan kahdeksan henkeä ja se kokoontuu viikoittain kaksi tuntia kerrallaan. Mailis Aaltosen kädenjälki näkyy vahvasti ryhmän ohjelmassa. – Tavoitteena on kartoittaa osallistujien nykytilanne ja katsoa elämää tästä eteenpäin eri näkökulmista. Sopivan pienessä ryhmässä voidaan keskustella avoimesti luottamuksellisessa ilmapiirissä, pappi Marianne Tiihonen sanoo. Mailis Aaltonen painottaa, että jokaisella on omanlaisensa kokemus eläkkeelle siirtymisestä ja sen jälkeisestä elämästä. – Tiedän monia, jotka ovat siirtyneet eläkkeelle vaivatta ja löytäneet toimivan elämäntavan. Omien kokemustensa perusteella hän uskoo, että myös joillekin muille voisi olla hyödyllistä tarkastella ohjatusti tätä elämän taitekohtaa ja aikaa sen jälkeen. ■ Mitä vielä? -ryhmä äskettäin eläkkeelle siirtyneille Otaniemen kappelissa tiistaisin 5.10.–14.12. klo 10–12. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa. Ilmoittautuminen ja lisätiedot 21.9. mennessä Katja Hero p. 050 583 6909, katja.hero@evl.fi. Ilmoittautuneet haastatellaan puhelimitse. Ryhmään otetaan kahdeksan henkeä. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2021

Vaikuttamisen paikkoja ja Luottamushenkilöt Rasmus Tillander ja Herttaliisa Tuure ovat huomanneet, että kiinteistöasia voi johtaa keskusteluun kirkon tulevaisuudesta. TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ

arasta mitä voit tehdä, on äänestää nuorta radikaalia”, kehotti 24-vuotias Tulkaa kaikki -ryhmän seurakuntavaaliehdokas Rasmus Tillander Facebookissa vuonna 2018. Kuinka nuorelle radikaalille on käynyt kirkollisessa päätöksentekojärjestelmässä? – Aika hyvin byrokratia nitistää radikaaliuden. Minulla oli jonkin verran epärealistiset odotukset siitä, millaisia juttuja päätöksenteossa pääsee tekemään, Tillander sanoo. Nyt Tillander on sekä Espoon yhteisen kirkkovaltuuston että Espoonlahden seurakuntaneuvoston jäsen ja seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja. Herttaliisa Tuuren odotukset kohtasivat realiteetit paremmin. Hän on Leppävaaran seurakuntaneuvoston jäsen sekä Espoon yhteisen kirkkoneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsen. Seurakuntaneuvostossa käsitellään kotiseurakunnan asioita, yhteisissä luottamuselimissä kaikkia Espoon seurakuntia koskevia asioita. – Melko hyvin tehtävät ovat vastanneet odotuksia. Ehkä se vaikuttaa, että olen ollut luottamustehtävissä ennenkin. Odotin, että kirkossa päätettävät asiat herättävät tunteita, ja se on pitänyt paikkansa. Tällä kaudella on ollut kiperiä ja vaikeita asioita päätettävänä, Tuure kertoo. Kiperät keskustelut ovat koskeneet esimerkiksi seurakuntien tilaratkaisuja, niitä pohtiessa kun pitää miettiä kirkon toimintaa laajasti. Myös Rasmus Tillander on huomannut, että kysymykset tilojen käytöstä vievät periaatteellisiin pohdintoihin ja ajattelutapojen erot tulevat esiin.

Rasmus Tillander johtaa puhetta Espoonlahden seurakuntaneuvostossa.

– Yksi tavoitteeni luottamushenkilönä on ollut varautua siihen aikaan, kun kirkko ei ole enää kansankirkko. Espoonlahden seurakunnan alueella rakennetaan paljon, ja meillä puhutaan siitä, miten saadaan seurakunnalle lisää tiloja. On ehkä 1980-luvun ajattelua, että ihan joka lähiössä pitää olla omat tilat. SEURAKUNTAVAALEISSA valitut luottamushenkilöt pääsevät vaikuttamaan monenlaisiin asioihin: kiinteistö-, ympäristö-, henkilöstö- ja talousasioihin, siihen kenen kanssa tehdään yhteistyö-

RICARDO ARDUENGO/REUTERS/LEHTIKUVA

Palomiehet etsivät henkiinjääneitä maanjäristyksessä tuhoutuneen hotellin raunioista Les Cayesin kaupungissa Haitissa.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2021

Ulkomaanavulta tukea Haitiin Kirkon Ulkomaanapu on myöntänyt 100 000 euroa katastrofiapua Haitin maanjäristyksestä kärsineiden ihmisten auttamiseen. Haitissa 14.8. tapahtunut voimakkuudeltaan 7,2 magnitudin maanjäristys on aiheuttanut köyhän maan eteläosissa valtavaa tuhoa. Maanjäristys on romahduttanut rakennuksia ja katkonut liikenneyhteyksiä. Ainakin 2 200 ihmistä on kuollut ja 10 000 on loukkaan-

tä tai mitä lähetysjärjestöä tuetaan. Vai pääsevätkö todella? – Emme ole seurakuntaneuvoston suurin ryhmä, mikä tietenkin vaikuttaa, mutta eipä ryhmillä toisaalta ole siellä niin merkitystä. Ainakin asioihin saa sanottua oman näkemyksensä ja tuotua näkökulmia keskusteluun, Kokoomuksen ryhmään kuuluva Herttaliisa Tuure sanoo. Rasmus Tillander kokee, että on luottamushenkilönä päässyt edistämään joitakin itselleen tärkeitä asioita ja käymään hyviä keskusteluita,

tunut. YK:n arvion mukaan lähes puolelta miljoonalta lapselta puuttuu vettä, ruokaa ja suojaa. Kirkon Ulkomaanapu arvioi, että järistys on vaikuttanut 60 prosenttiin maan väestöstä ja tuhot ovat laajat. Niitä pahensi trooppinen myrsky Grace, joka iski maanjäristyksestä eniten kärsineille alueille. Kouluja ja kirkkoja on tuhoutunut. Sairaaloilla on pulaa tarvikkeista. Haitin viranomaiset ovat kehottaneet Twitterissä ihmisiä auttamaan toisiaan ja tarjoamaan suojaa niille, jotka ovat menettäneet asuntonsa.

Vuonna 2010 Haitissa tapahtui vielä vakavampi maanjäristys, jonka keskus oli lähellä pääkaupunki Port-auPrinceä. Siinä kuoli 100 000– 316 000 ihmistä. Haiti sijaitsee Karibian ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen rajalla. Alue on jatkuvasti maanjäristysten uhan alla. Kirkon Ulkomaanapu toimittaa hätäavun yhteistyössä Norjan Kirkon Ulkomaanavun ja muiden maassa toimivien ACTjärjestöjen kanssa. Apua on pyydetty välttämättömiin perustarvikkeisiin kuten ruokaan, hygie-

kiperiä kysymyksiä – Työltä se on tuntunut, mutta ihan mukavalta. Kokoukset ovat pitkiä ja ihmisillä paljon asiaa. – Kirkkoherra Jouni Turtiaisen kanssa yhteistyö toimii ja työnjako on selkeä. Toisessa mallissa valta keskittyisi, Tillander pohtii. Leppävaaran seurakuntaneuvostossa kirkkoherra on puheenjohtaja ja esittelijä. Herttaliisa Tuuren mielestä ratkaisu toimii. – Kirkkoherra Kalervo Salo taustoittaa asiat hyvin ja niistä käydään avointa keskustelua. Hänelle voi laittaa sähköpostitse kysymyksiä, kun esityslistat tulevat, ja kokouksissa on ollut myös virkamiehiä läsnä taustoittamassa. Vähin tiedoin ei päätöksiä jouduta tekemään.

”

Kokoukset ovat pitkiä ja ihmisillä paljon asiaa.

Herttaliisa Tuure on Leppävaaran seurakunnan luottamushenkilö.

mutta yksittäisen luottamushenkilön vaikutusvalta on vähäistä. – Vaikea sanoa, mitä olisi saanut kauden aikana aikaan. Ainakin seurakuntaneuvoston kokoukset kulkevat. Espoossa on vahva virkamiesvalmistelun kulttuuri ja vaatisi todella vahvaa perehtymistä puuttua asioiden kulkuun. Herttaliisa Tuure ei ole kokenut, että luottamushenkilöille jäisi vain kumileimasimen rooli. – Pidän tärkeänä sitä, että asioita valmistellaan ja niille on perustelut. Ei sitä voi tehdä kukaan muu kuin virkamieskunta. Keskustelua pys-

niapakkauksiin, huopiin ja suojiin. ACT-allianssi muodostaa yhden maailman suurimmista avustusorganisaatioista. Sillä on toimintaa yli 120 maassa. Suomesta siihen kuuluu myös Suomen Lähetysseura.

Perheneuvonnan kysyntä jälleen kasvussa Espoon seurakuntien perheneuvonnan kysyntä on kasvanut kesälomien jälkeen.

RASMUS TILLANDER

tyy käymään ja luottamushenkilön on tärkeä tunnistaa hetket, jolloin asioihin voi vaikuttaa. Asioita on pantu myös pöydälle. SEURAKUNTANEUVOSTOISSA kirkkoherroilla voi olla tuplarooli: he ovat sekä puheenjohtajia että asioiden esittelijöitä. Kirkkolaki mahdollistaa kuitenkin myös sen, että puheenjohtaja on joku luottamushenkilöistä tai että kirkkoherra toimii esittelijänä ja luottamushenkilö puheenjohtajana. Näin on toimittu Espoonlahdessa, jossa Rasmus Tillander vetää kokouksia.

– Loman jälkeen ihmiset havahtuvat siihen, että suhde voisi olla paremmalla tolalla, ja ottavat yhteyttä, kertoo perheneuvoja Eila-Kaarina Immonen Espoon perheasiain neuvottelukeskuksesta. Espoon perheasiain neuvottelukeskuksen 14 perheneuvojaa ovat auttaneet pareja ja perheitä videoyhteyksin kohta puolitoista vuotta. Tätä aiotaan jatkaa. – Etätapaamiset ovat antaneet myös uudenlaisia mahdollisuuksia. Välillä ihmiset ovat osallistuneet autosta käsin tai toinen on ollut töissä ja toinen kotona.

Pitkittynyt poikkeusaika on nostanut aiempaa vahvemmin esiin tukiverkkojen puutteet ja yksinäisyyden. Terapia alkaa tyypillisimmin 1–3 arviointikäynnillä, joissa pyritään yhdessä hahmottamaan asiakkaiden tilannetta, avuntarvetta sekä sitoutumista työskentelyyn. Neuvonnassa voi käydä yhdessä toisen kanssa tai yksin. Espoon seurakuntien perheneuvonnan asiakkaaksi voi hakeutua puh. 09 8050 2420, ma, ti, to ja pe klo 9–11. Tällä hetkellä apua hakeneista reilut 60 prosenttia on voitu ottaa asiakkaiksi.

Tillander ja Tuure kokevat, että seurakuntaneuvostoissa ryhmillä ei ole niin merkitystä, mutta kirkkovaltuustossa jonkin verran. Muualta politiikasta tuttua ryhmäkuria ei sentään ole. – Ennen kirkkovaltuustoa luottamushenkilöt kokoontuvat myös seurakunnittain ja silloin mietimme, mikä olisi Leppävaaran parhaaksi, Tuure kertoo. Rasmus Tillander on huomannut kirkollisessa päätöksenteossa avautuvan aivan uudenlaisia yhteyksiä. – Neuvostossa kokoomuslaisten kanssa löytyy usein yllättäen yhteinen sävel. Ehkä se johtuu siitä, että veropolitiikka tulee harvemmin puheeksi, Vasemmistoliittoon kuuluva Tillander toteaa nauraen. ■ Seuraavat seurakuntavaalit pidetään 20.11.2022.

Kirkkoon pääsee rajoitetusti Espoon seurakunnat noudattavat viranomaisten ja piispojen koronaohjeita ja määräyksiä. Syyskuun 12. päivään saakka kirkkojen sisätiloissa voi olla yhtä aikaa enintään 25 henkeä yhdessä sektorissa. Pienemmissä tiloissa henkilömäärä on pienempi. Espoon tuomiokirkkoon mahtuu tällä järjestelyllä 175 henkeä. Kasteita, vihkimisiä ja hautaan siunaamisia voidaan järjestää kirkkoja kappelisaleis-

sa tilan enimmäishenkilömäärän mukaisesti ja kaikkia turvallisuusohjeita noudattaen. Esimerkiksi Espoon siunauskappeliin mahtuu nykyrajoituksilla 21 henkeä. Jumalanpalvelusten lisäksi musiikkitilaisuuksista osa suoratoistetaan myös verkon kautta. Kaikki suoratoistettavat tilaisuudet löytyvät, kun hakee tietoa sanoilla: Verkkokirkko Espoossa. Tarkempia tietoja koronaohjeista löytyy sivulta espoonseurakunnat.fi/info-jaasiointi/koronaohje.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2021

Jaakko Hietikko, Vantaa räässä messussa parikymmentä vuotta sitten Hakunilan seurakunnan kanttori Juha Paukkeri bongasi upean bassoäänen seurakuntalaisten keskeltä. − Vapaaehtoistyö lähti siitä liikkeelle. Aluksi sain laulaa Kunnia Jumalalle korkeuksissa -ylistyksen. Sen jälkeen olen tehnyt paljon hyvää yhteistyötä Juhan, Tuomas Heikkilän ja Terje Kukkin kanssa, entinen oopperalaulaja Jaakko Hietikko kertoo. Suomen Kansallisoopperassa Hietikko lauloi viisi ensimmäistä vuotta kuorossa ja 25 vuotta lavalla solistina. Eläkkeelle jäätyään hän on toiminut esilaulajana ja kanttorina Hakunilan seurakunnan messuissa. Viime aikoina hän on ollut mukana myös Tikkurilan seurakunnan jumalanpalveluksissa. − Joskus aikoinaan meinasin lähteä kanttoriksi, mutta pianonsoittotaidot eivät olleet tarpeeksi hyvät. Tykkään työskennellä kanttorin kanssa. JAAKKO HIETIKKO on esiintynyt myös seurakuntien joulu- ja äitienpäiväkonserteissa. Kireiden koronarajoitusten aikana hän, Tuomas Heikkilä ja Terje Kukk tekivät striimattuja musiikkihetkiä seurakuntalaisten iloksi. Hietikko on asunut Vantaalla jo 51 vuotta. Hän on lähtöisin Kurikasta. Isä oli suntio, ja Hietikko tuurasi häntä ajoittain. Hautaakin on tullut kaivettua. − Vanhemmat olivat evankelisia ja kirkkojutut on istutettu minuun jo lapsena. Olen asunut lapsuuteni pappilan pihassa, ja tänäkin päivänä papin poika on paras ystäväni. Myös körttiläisyys tuntuu läheiseltä. Hietikko on esittänyt yli sata kertaa uransa aikana Kolmannen miehen ja Paavon roolit Joonas Kokkosen säveltämässä Viimeiset kiusaukset -oopperassa, joka kertoo herännäissaarnaaja Paavo Ruotsalaisen elämästä. SEURAKUNTALAISILTA Jaakko Hietikko on saanut pelkästään hyvää palautetta siitä, että hän on mukana laulamassa jumalanpalveluksissa. − Kun laulan täytehen äänehen, seurakuntalaisetkin rohkenevat päästää äänensä esille. Vapaaehtoistyö tuo hyvän mielen ja kivaa tekemistä. − Seurakunta on täynnä rakkaudellisia ihmisiä. Kun jakaa toisten kanssa sydämestä sydämeen, kaikki saavat hyvän mielen eikä siinä kummempaa palkintoa tarvita, Hietikko kertoo. Katso kun Jaakko Hietikko esittää kolmannen säkeistön Viimeiset kiusaukset -oopperan Paavon virrestä osoitteessa: kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2021

Oopperalaulaja Jaakko Hietikko on eläkkeelle jäätyään toiminut esilaulajana ja kanttorina Hakunilan ja Tikkurilan seurakunnan messuissa.

Vapaaehtoistyö tuo hyvän mielen Jaakko Hietikko, Kia Snäkä ja Ia-Maria Haverinen antavat aikaa ja osaamistaan muiden iloksi ja hyödyksi. TEKSTIT KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO JA KATRI TARKKALA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Kia Snäkä, Espoo au, nuo tekevät siistii juttuu, muistaa Kia Snäkä ajatelleensa muutama vuosi sitten. Hän seurasi Olarin seurakunnan Risteysmessussa soittavaa

bändiä. Kun kävi ilmi, että bänditoimintaan on mahdollisuus päästä mukaan, lähti Snäkä läheistensä rohkaisemana kokeilemaan, eikä joutunut pettymään. Risteysmessun bändissä Snäkä on nyt kolmen vuoden ajan soittanut pianoa ja laulanut, minkä lisäksi hän on soittanut useana vuonna Jouluyön messun orkesterissa. Vuosi sitten Snäkä liittyi myös Tapiolan seurakunnan nuorten bändiin, joka soittaa muun muassa Kauneimmissa joululauluissa. BÄNDIT TOIMIVAT vapaaehtoisperiaatteella eli esiintyvät tapahtumissa ilmaiseksi. Kia Snäkän mukaan vapaaehtoistyössä yhdistyy hyvän tekeminen ja omien intohimojen toteuttaminen. – Koen olevani tosi etuoikeutettu, kun pääsen yhdessä muiden lahjakkaiden ihmisten kanssa tekemään musiikkia ja jakamaan sitä muille.

Snäkä aloitti pianonsoiton 5-vuotiaana, ja musiikki on nykyäänkin tärkeä osa hänen arkeaan. Seurakuntien bänditoiminnan lisäksi hän käy vapaaajallaan pianotunneilla, soittaa kitaraa, laulaa ja tekee myös omia kappaleitaan. Tyyli vaihtelee hengellisestä musiikista poppiin ja jazziin. – Musiikki on minulle tärkeä voimavara. Se saa vielä aivan uuden merkityksen, kun sitä pystyy jakamaan yhdessä muiden kanssa. Bändin kanssa muodostuva yhteenkuuluvuudentunne on tärkeä osa sitä. SEKÄ OLARIN että Tapiolan bändeistä on muodostunut Snäkän mukaan tiiviit ja yhtenäiset porukat, mikä kuuluu myös musiikissa. Tavallisesti bänditreenejä mahtuisi Snäkän viikkoon useampikin, mutta koronapandemian vuoksi tapahtumat ovat jääneet vähäisiksi, eikä bändinkään kanssa kokoonnuta yhtä usein. Snäkä pääsi silti tuottamaan viime keväänä yhdessä kahden ystävänsä kanssa Tapiolan seurakunnan tiloissa kappaleen, jonka nuoret ovat itse tehneet. Kappale on tarkoitus julkaista sitten, kun siihen on saatu kuvattua musiikkivideo.

Kia Snäkä soittaa ja laulaa Olarin ja Tapiolan seurakuntien nuorten bändeissä.

Ia-Maria Haverinen, Helsinki

olme vuotta sitten IaMaria Haverinen päätyi Hermannin Diakoniatalolle vapaaehtoiseksi osittain sattuman kautta. Nuorella iällä eläkkeelle jäänyt Haverinen oli lopettanut hiljattain oman yritystoimintansa ravintoterapian parissa ja etsi elämälleen uutta suuntaa. – Olin silloin aika rikki ja tein paljon töitä itseni kanssa, Haverinen sanoo. Hermannin Diakoniatalolle Haverinen löysi kuultuaan eräästä siellä toimivasta ompelijasta sen jälkeen, kun hänen ompelukoneensa oli hajonnut.

Ia-Maria Haverinen jakaa kauppojen lahjoittamaa ruokaa hyötyruokajakelussa Hämeentiellä.

OMPELIJA LÖYTYI ja vanha konekin saatiin korjattua, mutta talon toimintaan ja ihmisiin tutustuttuaan Haverinen halusi jäädä töihin vapaaehtoisena. Päätökseen vaikuttivat omat henkilökohtaiset vaikeudet, jotka olivat vahvistaneet halua päästä auttamaan muita. Haverinen aloitti jakamalla ihmisille teetä ja voileipiä hätämajoituksessa, jonka toiminta on myöhemmin lopetettu. Nykyään hän toimii vähintään kerran viikossa vapaaehtoisena hyötyruokajaossa, jossa kauppojen lahjoittamaa ylijäämäruokaa jaetaan vähävaraisille.

– Ikinä ei tiedä etukäteen, mitä ruoka-auto tuo tullessaan, mutta pyrin suhteellisuuteen. Jos tiedän, että jollakulla on seitsemän lasta kotona, annan hänelle enemmän kuin yksin asuvalle. RUOKA-AVUN TARJOAMISEN lisäksi Haverinen pitää arvokkaana työssä tapahtuvia arkisia kohtaamisia. Tärkeintä on, että pystyy auttamaan jotakuta vaikkapa rupattelemalla. – Paikalla on paljon ihmisiä hyvin eri lähtökohdista. Kaikilla on oma tarinansa, ja jokainen tarvitsee joskus juttuseuraa. Itsekin puhelias Haverinen kertoo olevansa hyvä lukemaan ihmisiä ja viihtyvänsä muiden seurassa. Hänen mielestään on sääli, kuinka paljon koronavirus on vähentänyt ihmisten välisiä kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä. Toisaalta poikkeuksellinen tilanne on voinut saada myös monet pysähtymään ja miettimään uudelleen sitä, mikä on elämässä tärkeää, uskoo Haverinen. – Välillä tuntuu, että kaupungissa on niin kiireistä ja meluisaa, että toiset ihmiset ohitetaan liian helposti. Pitäisi olla enemmän sydäntä mukana. Kuka vain voi tarvita joskus muiden apua. ■ Kiinnostaako sinua vapaaehtoisena toimiminen? Katso lisätietoa seurakuntasi sivuilta ja osoitteesta vapaaehtoistyo.fi KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.8.–9.9.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Astu sisään ja vaihda kenkäsi sisätossuihin Leppävaaran kirkon B-siipi on muuttunut kengättömäksi tilaksi. Mitä se tarkoittaa, nuorisotyönohjaaja Elina Törrönen? – Sitä, että kengät jätetään eteisen naulakkoon ennen kuin mennään peremmälle. Näin lattiat pysyvät siisteinä eikä suntion tarvitse lakaista lattioilta pois hiekkaa ja pikkukiviä esimerkiksi ennen vauvakerhon alkamista.

Päivitämme verkkosivuillemme muutokset, joten tarkista ajankohtaiset tapahtumatiedot ja tuoreimmat koronaohjeistukset näiltä sivuilta: www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat ja www.espoonseurakunnat.fi/infoja-asiointi/koronaohje.

Pitääkö ottaa mukaan omat tossut? – Ei tarvitse. Eteisessä on tarjolla seurakunnan Näppärät näpit -käsityökerhon neulomia sukkia ja tossuja, jotka voi sujauttaa jalkaan. Kerholaiset ovat tehneet kaikenkokoisia sukkia sekä lapsille että aikuisille. Myös omia sukkia ja sisäkenkiä voi käyttää. – Jos haluaa ostaa itselleen Näppärien näppien neulomat sukat, se onnistuu ainakin torstaisin diakonialounaan yhteydessä olevassa käsityökahvilassa kello 10–13.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Kirkkosali on jaettu sektoreihin, joihin kuhunkin voidaan ottaa 25 henkilöä. Perhekunta (sama jääkaappi) voi istua lähekkäin, muutoin noudatetaan turvavälejä. Otathan maskin mukaan. Seurakuntalaiset ohjeistetaan paikan päällä niin, ettei kohtaamisia tapahdu missään vaiheessa. Ehtoollinen jaetaan alttarilla, ja sinne siirtyminen tapahtuu ohjeiden mukaan. Katso tilojemme enimmäishenkilömäärät: www. espoonseurakunnat.fi/info-ja-asiointi/koronaohje/tilojen-enimmaishenkilomaarat Messu su 29.8. klo 10. Liturgia ja saarna Ari Kunnamo, avustaa Päivi Linervo, urkuri Teemu Suominen. HUOM! Tuomiokirkon päämessu su 5.9. pidetään konfirmaation vuoksi Kauklahden kappelissa klo 12. Ks. Kauklahden kappelin tiedot.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Järj. Espoon seurakunnat ja International Evangelical Church in Finland (IEC). www.church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKKO Avoinna ma–pe klo 10–17 ja la–su 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO

Leppävaaran kirkon B-siivessä ollaan nyt rennosti sukat jalassa. Elina Törrönen esittelee seurakunnan käsityökerhon tekemiä sukkia. Ne voi pukea jalkaan eteisessä.

Miksi muutos tehtiin? – Tämä kokeilu on osa kirkon kehittämistä. Ajattelimme, että tilojen siistinä pysymisen lisäksi kenkien riisuminen tuo kotoisan ja rennon olon. Kirkon Bsiivessä kokoontuu pääasiassa erilaisia ryhmiä, kuten vauvaryhmiä ja muita perhetoiminnan ryhmiä sekä aikuisten pienryhmiä. Tiloissa järjestetään lisäksi esimerkiksi kaste- ja muistotilaisuuksia, joissa toimitaan tilanteen luonteen

mukaisesti. – Tämä ei ole seurakunnan ensimmäinen kengätön tila. Nuorten tilassa Siivessä on alusta alkaen kengät riisuttu eteiseen. Lisäksi esimerkiksi päiväkerhotiloissa ollaan sukkasillaan. PAULA HUHTALA Leppävaaran kirkon B-siipi, Veräjäkallionkatu 2, on kengätön tila syyskauden alusta alkaen. Toiminta käynnistyy koronarajoitusten sallimissa rajoissa.

AURORAN KAPPELI

KAUKLAHDEN KAPPELI

NUPURIN KAPPELI

Messu su 5.9. klo 12. Linervo, Talvio. Kirkkokahvit. Kappelilounas - nouda mukaan: ma ja to klo 11–13, 2.9. alkaen. Hinta 3–5 e. Kappeliklubi ke 8.9. klo 18. Kehitysvammaisten kerho. Perhekerhot ma ja pe klo 10. Iltaperhekerho ma 30.8. klo 17.30. Nuorten illat ti klo 17–19. Café Aurora ma–pe klo 10–14, 1.9. alkaen. Kahvi, tee, suolainen, makea. www.aurorankappeli.fi

Messu su 5.9. klo 12 ”Kiitollisuus”. Liturgia ja saarna Ari Kunnamo, kanttori Marja-Liisa Talja. Kirkkokahvit. Tämä on Espoon tuomiokirkkoseurakunnan päämessu. Viron piiri ma 30.8. klo 18. Virsiä ja raamattua viron kielellä. Luovatkädet -käsityöpaja ma 6.9. klo 18–19.30. Neulomme, virkkaamme ja askartelemme. Voit ottaa omat puikot ja langat mukaan. Iltatee. Kappelilounas - nouda mukaan: ti 7.9. klo 11–12.30. Hinta 2–4 e. Rukouspiiri ke 8.9. klo 18. Perhekerho ti klo 10. Iltaperhekerho ke 1.9. klo 17.30; iltapala (1–2 e). Esikoisvauvaryhmä ke klo 9.30. Perhekahvila to klo 9–15. www.kauklahdenkappeli.fi

Perhekerho ma klo 10. Keskiviikon kohtaamispaikka ke 8.9. klo 13. Eläkeläiskerho. Perhekahvila pe klo 10–12.

KALAJÄRVEN KAPPELI Tanssi vauvan kanssa on n. 2–12 kk:n vauvan ja vanhemman yhteinen liikuntahetki. Ma klo 13.30–15. Hoitomahd. yli 2 v -sisaruksille. Tied. mia.blomstedt@evl.fi, 050 432 7501. Perhekerho ke klo 9.30. Iltaperhekerho to 26.8. ja 9.9. klo 17.30. Perhekahvila pe klo 9–12. www.kalajarvenkappeli.fi

Perhekerho to klo 10.

JUSSI HELTTUNEN

Espoon tuomio kirkkoseurakunta

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2021

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Toivoa naisille – rukouspiiri ti 31.8. klo 18. Eläkeläiskerho ma 6.9. klo 13. www.laaksolahdenkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Lähetystyön juhlaseurat la 4.9. klo 14–16. Puheita, lauluryhmä, pappi Oiva Hujasen 60-vuotissyntymäpäivät. Kakkukahvit, kolehti: Inkerin luterilainen kirkko/ Sortavalan srk. Kävele naiselle ammatti -tapahtuma 5.9. ILM. www.naistenpankki.fi/tapahtumat/kavele-naiselleammatti-espoo-suvela/ tai tule ja maksa lippaaseen paikan päällä. Ohjelmaa perheille, lounas ja kahvit klo 13–14.45 (4–2 e). Messu su 5.9. klo 15. Malvaranta, Laaksonen, Salonen, Haunio. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Päivärukous ma ja to klo 13, 2.9. alkaen. Kappelilounas - nouda mukaan: ti klo 12–13. Hinta 1,5–3 e. Kanervapiiri ma 6.9. klo 13. Paluumuuttajien ryhmä. Eläkeläiskerhot to klo 13: Teräsku-

kat 2.9. ja Hopeapiiri to 9.9. Perhekerhot: ”Pörriäinen” pe klo 10 ja ”Maanantain Mainiot” -vauvaryhmä ma klo 13.30. Family Tuesdays, Perheiden tiistai ti klo 13.15–15. Ks. lisää International-palsta. Musiikkia Suvelan kappelissa, Ks. Kirkoissa soi -palsta. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Tahdon laulaa - Sanan kantaa to 26.8. klo 18–19.Viherlaakson ostoskeskuksen torilla. Kari Jutila & lauluryhmä ja Jouni Hörkkö. Lähetyspiiri ma 30.8. klo 14. Pieni iltamessu su 5.9. klo 17. Kuusinen. Messun jälkeen iltapala. Kappelilounas - nouda mukaan: ti 7.9. klo 12–13.15. Hinta 2–4 e. Avoin raamattupiiri ke klo 18. Perhekerho to klo 10. Parien rukouspiiri kaikenlaisille pareille. Tied. 040 5287 491, 0400 296 381 Toivon Talk Show. Videoita Espoon tuomiokirkkoseurakunnan YouTube-kanavalla. www.viherlaaksonkappeli.fi

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.8.–9.9.

UNELMAN KAMMARI Tule vapaaehtoiseksi! Tied. eeva. isomaki@evl.fi, tai 050 438 0189.

TEOLOGINEN OPINTOPIIRI Torstaisin klo 19 Auroran kappelissa. Kahvit klo 18.30. 30.9. TT Kari Kuula: ”Onko ihmisellä oikeutta käyttää hyväkseen eläimiä?” Mitä myötätunnon ja rakkauden ajatus tarkoittaa suhteessamme eläinkuntaan? 28.10. TT Kari Kuula: ”Onko usko ihmisen oma valinta?” Taistelu tahdonvapaudesta. To 25.11. TT Kari Kuula: ”Ateismi vastaan jumalausko: katsomusten törmäys modernissa keskustelussa”. 16.12. TT Antti Luoma: ”Suomalaisten vaikutus Inkerin kirkon nousussa 1988–1993”.

PERHEILLE

KUOROT Exodus-kuoro nuorille ja nuorille aikuisille to klo 18.30 Espoon tuomiokirkon srk-talo. Uudet laulajat klo 18. Ei koelaulua. Tied. anna-liisa.haunio@evl.fi, tai 040 7652160. Sekakuoro Chorus Domus alk. to 2.9. klo 18 Kauklahden kappeli. Tied. Marja-Liisa Talja, 040 546 5192. Chorus Gaudete, kuoro kaikille to alk. 2.9. klo 18–19 Espoon tuomio-

Kaupunginkallio) Länsi-Espoon alue: 050 438 0176 (Kauklahden keskusta, Vanttila, Nissinmäki, Lasilaakso) 040 513 0862 (Muurala, Mikkelä, Hirvisuo, Karhusuo, Nupuri, Nuuksio, Vesirattaanmäki) Pohjois-Espoon alue: (Kalajärvi) 040 736 9315 Viherlaaksolahden alue (Laaksolahti ja Viherlaakso): 040 572 5344.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter: @EspooEtSrk www.espoonseurakunnat.fi

ISTOCK

Parista perheeksi -ilta ensimmäistä lastaan odottaville to 9.9. ja 14.10. klo 17 Kirkonkymppi. Tied. Kirsi Kanerva, 050 5110 165. Isät! Isien perustama vertaisyhmä kokoontuu ke klo 18 Suvelan kappelissa. On lapsesi sitten taapero tai murkku, isäryhmässä saat voimia ja vertaistukea perhearkeen. Tied. Juha Määttänen, 044 2955 965. Keskusteluapua parisuhteen ja kasvatuksen kysymyksissä puhelimitse, Teamsissä, sähköpostitse tai tapaamisissa ajanvarauksella. Tied. ark. klo 9–15: outi.wenell@ evl.fi, 040 5474 146, tai kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165.

mm. Auroran kappelin Kuviskantele-ryhmä to klo 15.30 (6–8 -v.) ja Kalajärven kappelin ryhmä pe klo 12.20 (3–5 -v.). ILM. www.espoonseurakunnat.fi/muskarit. Lapskuorojen harjoitukset to Auroran kappeli: Tuike ( 5–7 -v.) klo 17.10–17.50, Hohde (8–9 -v.) klo 18–18.50 ja Välke (10–n.16 -v.) klo 17.30–19.

Tapahtumiin voi tulla muutoksia Kannattaa varmistaa seurakuntien verkkosivuilta espoonseurakunnat.fi ja kauniaistenseurakunta.fi, järjestetäänkö tapahtuma etukäteen ilmoitetulla tavalla, onko siihen tullut muutoksia tai onko se kokonaan peruttu koronaepidemian takia.

PARISUHDE Solmuja parisuhteessa – ohjausta ja neuvontaa riitoihin, kriisissä oleville tai eroa harkitseville. 8–10 tapaamista, hinta 100 e / pari. Maksuvapautus mahd. Tied. outi. wenell@evl.fi, 040 5474 146 ja kirsi. kanerva@evl.fi, 050 5110 165. Parisuhteen pysäkit alk. 12.10. Parisuhteen palikat -verkkokurssi pariskunnille lokakuussa. Tied. outi.wenell@evl.fi, 040 5474 146. UUTTA! Parisuhdepäivä kehitysvammaisille la 23.10. klo 10–16 Suvelan kappeli. Alustuksia, keskustelua ja toiminnallista työskentelyä. Kahvi klo 9.30, lounas ja kahvit (5 e / hlö). Tied. ja ILM. 13.10. mennessä outi.wenell@evl.fi.

MUSKARIT & LAPSIKUOROT Vielä on tilaa! Muskariryhmissä

583 6883.

TUKEA JA APUA

Infotilaisuus suomen kielen opettamisesta kiinnostuneille ke 25.8. klo 18 kirkko. Luetaan yhdessä -ryhmä naisille ti 7.9. klo 9.30–11 Soukan kappeli. Lapsen voi ottaa mukaan. Luetaan yhdessä -ryhmä kaikille ke 8.9. klo 17.30–19 kirkko.

Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe kirkko, vuoronumerot klo 8.40–9. Seurakuntamme alueella asuville. Meren ja taivaan välillä, avoin keskusteluryhmä mielenterveyden tueksi to klo 14–15.30 Meriemy, Merenkäynti 3, paritt. vkot. Päihdejatkoryhmä ke klo 18.30–20 Soukan kappeli. Vertaisohjaaja. Vertaistukiryhmä muistisairaille ja heidän omaisilleen pe klo 10–12.30 Soukan kappeli, parill. vkot, alk. 10.9. Lounas ja kahvit 5 e. Yhteistyössä SPR:n vapaaehtoisten kanssa. Kultavilja ti klo 12–14 Soukan kappeli, alk. 14.9. Yksinäisille, kotona asuville, liikuntarajoitteisille vanhuksille. Lounas ja kahvit 5 e. Kuljetus tarvittaessa. Tied. ja ilm. Eija Siivonen 041 534 1706.

ASIAA PAPILLE?

PERHEIDEN SURULEIRI Pe–su 15.–17.10. Hvittorp. Perheenjäsenen kuolema saa aikaan ison surun, joka on perheessä yhteinen, mutta silti jokaisella oma ja yksilöllinen. Mahdollisuus käydä surua läpi muiden saman kokeneiden kanssa. Eri ikäisille omat ryhmät. Hinta 40–20 e. Tied. pappi Pirkko Nurminen, 040 567 4420.

Soukan kappeli. Kohijoki, Ojala. Anjalan rippikoulun konfirmaatio la 11.9. klo 11 kirkko. H. Lehti, YliJaskari. Velskola Väentupa 1 -rippikoulun konfirmaatio la 11.9. klo 14 kirkko. Olli, Yli-Jaskari. Messu ja vapaaehtoisten siunaaminen su 12.9. klo 11 kirkko. J. Lehti, Ojala. Pop-up messu, tehtävät jaetaan kirkon ovella. Kaustinen-rippikoulun konfirmaatio su 12.9. klo 14 kirkko. J. Lehti, Puukko. Messu su 12.9. klo 17 Soukan kappeli. Sinervo, Pellikka.

kirkko. Ei koelaulua. Tied. leena. talvio@evl.fi, 040 531 1034. Laaksolahden lauluryhmä alk. ke 8.9. klo 18 Laaksolahden kappeli. Tied. Kari Jutila, 041 439 0127.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Keskusteluapua ma–pe klo 9–15 perhetyönohjaajat: kirsi.kanerva@ evl.fi, 050 5110 165, ja outi.wenell@ evl.fi, 040 5474 146. Silta – huojenna huolia Suvelan kappelissa. Tied. kirsi.kanerva@ evl.fi, 050 5110 165. TukiChatti arkisin klo 15–18. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501.

YHTEYS DIAKONIATYÖNTEKIJÄÄN Kaipaatko tukea tai apua vaikeassa elämäntilanteessa? Ota yhteyttä oman alueesi diakoniatyöntekijään. Auroran alue: 040 763 6599. Espoon keskus ja Suvelan alue: 040 531 1037 (Tuomarila, Suna, Ymmersta) 050 438 0189 (Suvelan kappelin ympäristö) 040 547 1861 (aseman seutu, Kirkkojärvi, Kulovalkea, Kiltakallio,

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3

Seuraamme koronarajoituksissa ajankohtaisia viranomaismääräyksiä ja toimimme niiden mukaisesti.

MESSU Lähimmäisen päivän messu su 29.8. klo 11 kirkko. Kärhä, Ojala. Messu su 29.8. klo 17 Soukan kappeli. Olli, Pellikka. Messu su 5.9. klo 11 kirkko. Olli, Yli-Jaskari. Hiljaisuuden messu su 5.9. klo 17

Pappi päivystää klo 9–21 p. 050 432 8496. OstariPastori joka to klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva, alk. 9.9.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ Diakonialounas take away -lounaana ma ja to klo 12–13 kirkko (lipunmyynti klo 11.30–12.30) ja ti klo 11–12 Soukan kappeli (lipunmyynti klo 10.30–11.30). Aikuiset 3 e, 3–14 v. 1 e. Aamupala ti klo 9–10 kirkko, alk. 7.9. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuun hyväksi.

MEILLÄ RUKOILLAAN… Toivon rukoushetki arkiaamuisin klo 8.50 kirkko ja facebook.com/ espoonlahdenseurakunta. Aamurukous koko maailman puolesta ke klo 6.30–7.30 Teams. Linkki tapahtumakalenterissa. Voit tuoda omia rukousaiheita. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@ evl.fi. Toivoa Naisille ke 1.9. klo 13 Soukan kappeli. Liitytään maailmanlaajaan rukousketjuun. Israel-rukouspiiri ti 14.9. klo 18.30 kirkko. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/tekstiviesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050

… JA LUETAAN RAAMATTUA Verkkoraamis ti klo 14–15 Teams. Käydään keskustellen läpi tulevan sunnuntain jumalanpalveluksen teemaan liittyvä evankeliumiteksti. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Raamattu ja rukous -ilta pe 3.9. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila, paritt. vkot. Miesten raamattupiiri to 9.9. klo 18 kirkko.

LUETAAN YHDESSÄ

SUOMEN LUONNON PÄIVÄ Peruttu. Tapahtuma la 28.8. siirretään seuraavalle vuodelle tiukentuneiden koronarajoitusten vuoksi.

TAVATAAN TAAS! Lähetystyön intensiivikurssi ”Kairos” to 26.8. klo 18 verkossa. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Seurakuntakahvila joka ke klo 13–15 kirkko, alk. 1.9. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Kipparin lähetyspiiri to 2.9. klo 12 kirkko. Kokoonnumme maailmanlähetyksen äärelle. Yhteisen tulen äärellä to 2.9. klo 17–20 Soukan kappelin piha. Tuo omat grillattavat mukana. Käsityökerho ma klo 12.30–14.30 Soukan kappeli, alk. 6.9. Diakonia- ja lähetyspiiri ti 7.9. klo 13 kirkko. Valmistellaan myytävää lähetystyön hyväksi. Teresa-piiri ti 7.9. klo 18 kirkko, parill. vkot. Tehdään käsitöitä ja tuetaan Naisten Pankkia. Lahjoituslankoja otetaan vastaan. Tied. teija. moilanen@evl.fi tai 040 728 7478. Posliininmaalausryhmä ma 13.9. klo 12–15 Soukan kappeli.

HEI ME LAULETAAN Laulumieli, kuoro kaikille, to klo 18.15 Soukan kappeli. Yli-Jaskari, 040 572 3676. Vox Edeni, rippikoulun käyneille, to klo 18.30 Sode. Ojala, 050 438 0174. Okra, nuorille aikuisille, ke klo 18.30 Soukan kappeli. Yli-Jaskari, 040 572 3676. Gospelryhmä Nardus ke klo 18 kirkko. Ojala, 050 438 0174. Kirkkokuoro ma klo 18.30 kirkko. Pellikka, 050 414 2610. Kamarikuoro Navichorus ti klo 18.15 kirkko. Puukko, 0400 505 562. Laulukerho, virsiä kanttorin johdolla ti 14.9. klo 13 kirkon musiikkisali, paritt. vkot. Pullakahvit 1,5 e.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.8.–9.9.

Siioninvirsiseurat pe 3.9. klo 18.30 kirkko. Yli-Jaskari.

ELOA JA ILOA Keskustelua, kahvittelua ja muuta mukavaa ikäihmisille joka viikko. Ma klo 10–11.30 kirkko ja klo 12.30– 14 Kaskikappeli, alk. 6.9. To klo 13–14.30 Soukan kappeli, alk. 9.9. Pe klo 14–15 hartaus- ja keskustelupiiri Merikartanon palvelutalo, Tyrskyvuori 6, alk. 10.9. Ti klo 14–16 Mäntykappeli, alk. 14.9. Ke klo 14.30–15.30 Puistokartanon palvelutalo, Merikansantie 2, alk. 15.9.

TEE HYVÄÄ OSTAMALLA

Soittajien määrä Palvelevaan puhelimeen lisääntyy vuosi vuodelta.

Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Tuotto seurakuntamme lähetystyölle.

YHTEISVASTUU

Apua & tukea

Löydä ihmisen ääni Kirkon ylläpitämä Palveleva puhelin kaipaa lisäkorvia. Uusien päivystäjien kurssi alkaa syyskuussa.

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVITUS MAIJA SAARI

eilu vuosi sitten johtotehtävissä toimiva Harri päätti hakeutua vapaaehtoistyöhön, joka palvelisi hänen ”hengellistä hortoiluaan”. Hän oli pitkään käyttänyt kaiken vapaa-aikansa lastensa jalkapallojoukkueiden valmentamiseen, mutta nyt sitä hommaa ei enää ollut. – Ajattelin, että lähimmäisiä auttamalla voin päästä myös lähemmäs omaa Luojaani, hän muotoilee. Niinpä hän hakeutui kirkon ylläpitämän Palvelevan puhelimen vapaaehtoiskoulutukseen. Viime syksystä lähtien hän on vastannut puhelimitse, chatin kautta ja nettiviestein tulleisiin yhteydenottoihin parin kolmen vuoron verran kuussa. Koulutetut vapaaehtoiset ja kirkon työntekijät päivystävät joka päivä kello 18–24 valtakunnallisessa Palvelevassa puhelimessa. Viime vuonna keskusteluja käytiin lähes 4 400 kuukaudessa, ja yhteydenottoja tuli noin puolet enemmän. Soittajien määrä on vuosi vuodelta lisääntynyt. Erityisen ruuhkaista on kesäaika, jolloin useimmat muut palvelut ovat kiinni, ja terapeutit lomailevat. Puheluja tulee laidasta laitaan. Joskus aluksi jutellaan vaikkapa mäkivii-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2021

Lipaskeräys alueellamme pe 10.9. klo 13–21 kirkko ja la 11.9. klo 8–16.30 Soukan kappeli. Ilmoittaudu kerääjäksi Marja-Liisa Kiiski, p. 050 375 2585. Tule vaikka tunniksi! Lahjoita! Keräys jatkuu 11.9. saakka: MobilePay numero 50077. Tili Nordea FI16 2089 1800 0067 75, Espoonlahden seurakunnan viite 308058. Keräyslipas Soukan kappelin aulassa ja vaivaisukko-Arvon laatikko Espoonlahden kirkon aulassa.

EI MITÄÄN TEKEMISTÄ?

kon tuloksista, mutta soittaja alkaakin sitten kertoa lapsuuden traumastaan. – Kovin vaikeita tilanteita eteeni ei ole vielä tullut, mutta meillä on hyvät ohjeet esimerkiksi itsetuhoisuuden kohtaamiseen. Työnohjausta on tarjolla jatkuvasti, joten yksin tässä ei jää, Harri sanoo. VASTAAJIEN TEHTÄVÄ ei ole ratkoa soittajien ongelmia. Se oli Harrin tärkein oppi vapaaehtoisten koulutuksesta, jota hän piti poikkeuksellisen laadukkaana. – Töissä olen tottunut siihen, että kun jollakulla on ongelma, pyrin heti ratkaisemaan sen. Tässä hommassa tarkoitus on auttaa niin, että soittaja itse voisi löytää uusia näkökulmia tilanteeseensa, hän summaa. Harrille juuri tällainen, helposti kotoa tehtävä vapaaehtoistyö on ollut mielekästä, eivätkä puhelut ole liikaa jääneet mieleen pyörimään. – Palvelevassa puhelimessa saan käyttää eri puolia itsestäni kuin työssä, ja ihmisten kanssa juttelu myös antaa energiaa. Vapaaehtoisvuoro voi jopa palauttaa rankan työpäivän jälkeen. Uusien vapaaehtoisten valmennus järjestetään syys–marraskuussa. Mukaan voi hakea 30. elokuuta saakka osoitteessa helsinginseurakunnat.fi > Palveleva puhelin.

Tule kerhoon! Kouluikäisille luvassa kokkailua, askartelua, liikuntaa ja vaikka mitä. Ilm. verkossa 1.9. klo 12 alk. sodesode.fi. Puhelinpäivystys ke 1.9. klo 12–18 p. 050 523 4121. Lisätiedot sodesode.fi

NUORET Nuortenillat pe klo 17–22 Sode. Iltahartaus ti klo 21.30 ig-live. ColourfulEspoo-nuortenleiri uusille, vanhoille ja tuleville 15–20v. nuorille 24.–26.9. Tied. Hanne Malkki, 040 517 0629.

KASTEPÄIVÄ Kastepäivä Mikkelinpäivänä su 3.10. Tarjoamme kasteperheelle ja n. 10 ristiäisvieraalle kakkukahvit. Tarkemmat tiedot tulossa!

VIRKISTYSTÄ, LEPOA, HILJENTYMISTÄ ArkiRetriitti 11.–15.10. Hvittorpin leirikeskus. Voit olla mukana 1–4 vrk ja levätä, osallistua ohjelmaan tai tehdä vaikka etätöitä. Hinta 43 e/vrk. Ilm. verkossa 30.8.–27.9. https://bit.ly/37BJ7Vz Hiljaisuuden joogan retriitti 22.–24.10. Hvittorp. Espoolaisille 90 e, muille 140 e. Ilm. ja tied. 040 513 0864, leena.santaharju@evl.fi.

TÄSSÄKÖ TÄMÄ ELÄMÄ ON? Alfa-kurssi to 16.9.–25.11. klo 18–20 kirkko. Avoin jokaiselle, joka haluaa tietää, mistä kristinuskossa on kysymys. Opetusta, keskustelua ja yhdessäoloa kevyen ruokailun ääressä. Lapsille oma kerho, jossa huippukivaa puuhaa osaavien ohjaajien kanssa. Tied. ja ilm. viim. 14.9. inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

TERVEESTI TASAPAINOSSA – MITÄ SE ON? Pysähdytään ihmisyyden äärelle: näkemään, mikä meissä kaikissa on samaa ja mikä tasapainon kannalta yksilöllistä. Psykologi Satu Lähteenkorva ti 21.9. klo 18.30 kirkko. Tilaisuudessa esitellään ti 5.10. alkavaa Krito -toimintaa.

KAIPAATKO LISÄÄ YMMÄRRYSTÄ ITSESTÄSI? Kristillinen vertaistukiryhmä (Krito) ti 5.10.–14.12. klo 18.30–20.15 kirkko. Mirja Sinkkosen ja Paula Tähtisen kirjan Toiveena sisäinen paraneminen voi ostaa tai lainata seurakunnalta. Tied. ja ilm. Ritva Suomalainen 040 733 6552.

LEIRIELÄMÄÄ Isovanhempien ja lastenlasten leiri 18.–19.9. Velskola. Hinta aik. 30 e, lapset yli 3-v. 15 e. Ilm. viim. 22.8. leena.jarvinen@evl.fi, 041 535 6190.

TUKEA SURUSSA Leskenlehdet – elämässä eteenpäin pe klo 12.30–14 Soukan kappeli, alk. 10.9. parill. vkot. Mahd. ruokailuun klo 12 (5 e/hlö). Menetyksestä on hyvä olla kulunut vuoden verran. Ryhmä läheisensä menettäneille alkaa 16.9. klo 18–19.30, 8 kokoontumista. Tied. ja ilm. 26.8.–9.9. diakoni Eija Siivonen 041 534 1706 sekä 1.9.–9.9. pastori Mira Kohijoki 040 567 0506. Läheisen kuolemasta on hyvä olla kulunut 4–6 kk. Lapsiperheiden suruleiri 15.–17.10. Surua käsitellään toiminnallisin keinoin ikäkausittain jaetuissa ryhmissä. Tietty ollaan myös nuotiolla, ulkoillaan, saunotaan, leikitään, lauletaan ja tehdään muita mukavia leirijuttuja. Tied. hanne. malkki@evl.fi, 040 517 0629.

VAPAAEHTOISIA HAKUSESSA PuhelinYstävien joukkoon mahtuu! Onko sinulla aikaa 2,5 h kerran kuukaudessa tai useammin? PuhelinYstävät soittavat yhdessä toisen vapaaehtoisen kanssa soittoa toivoneille ihmisille omalla vuorollaan. Tehtävään perehdytetään. Tied. 040 705 3358, minna.maijanen@evl.fi. ArkiYstäväksi? Tule tutustumaan toimintaan 30.9. klo 16.30–20 Leppävaaran kirkko. Ilm. viim. 22.9.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.8.–9.9. S. 11

riitta.turkmen@evl.fi, 040 546 5198. Lisätiedot yhteiset-palstalla.

KAIPAATKO JOTAIN? Hae syysesitteemme Espoonlahden kirkolta, Soukan kappelilta, kauppakeskus Pikkulaivasta tai alueen kirjastoista. Ehkä löydät jotain sinulle sopivaa!

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @lMinisiipi IG & YouTube @minisiipi

ETÄVAUVAKERHO

NAISTEN KESÄSAUNA

Etävauvakerhossa on mahdollisuus tutustua muihin vanhempiin ja jakaa kokemuksia vauva-arjesta. Kaksi ryhmää: Arkin kerho kokoontuu ma klo 13–15 ja kirkon kerho ti klo 13−14 netissä. Ilmoittaudu mukaan: asiointi.espoonseurakunnat.fi. Vauvat saavat jakamattoman huomion yhteisessä tuokiossa, jossa lorutellaan, lauletaan, liikutaan ja hiljennytään.

Hvittorpin rantasaunalla (Hvittorpintie 245, Masala) ma 30.8. klo 18−21. Lämpöinen sauna, virkistävä vesi, iltapala, yhteinen hiljentyminen sekä keskustelua ja mukavaa yhdessäoloa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Eliisa Lassila, p. 040 715 9250 (myös tekstiviesti).

Uuden harrastuksen aika? Maksuttomia kerhoja koodailusta kokkaukseen 7–14-vuotiaille. Kerhoja ohjaavat vapaaehtoiset nuoret ja aikuiset. Tutustu ja ilmoittaudu mukaan: nuortensiipi.fi. Kerhot alkavat 6.9.

Kirjallisuuspiiri 30.8. alk. joka kolmas ma klo 18 Karakappeli kokoushuone. Lisätietoja Maija-Liisa Saksa, 050 4646 455. Raamattu- ja rukousryhmä ke klo 18 Perkkaan kappeli. Ryhmää ohjaa Anni Katajisto, 040 566 0963. Naisten kesken ke 1.9. klo 18.30 Uuttu. Seuraavat kokoontumiset 6.10., 3.11. ja 1.12. klo 18.30−21, Ohjaaja Eija Ala-Venna, p, 045 675 5321. Raamattu-, rukous- ja ylistyspiiri ke klo 18.30 Karakappeli kokoushuone. Irmeli Vaittinen, p. 040 828 5898. Heprealaiset tanssit to 2.9. klo 18 Perkkaan kappeli. Tervetuloa myös ensikertalaiset! Tanssit jatkuvat joka toinen viikko. Ohj. Tuulikki Tepora. Osallistumismaksu 3−4 e/ kerta. Tied. arja.i.heiskanen@ gmail.com. Avoin kahvila eläkeläisille ma 6.9. klo 13 Leppävaaran kirkko Parillisten viikkojen maanantaisin. Raamattupiiri ma 6.9. klo 18 Leppävaaran kirkko, pienryhmäpääty.Irma Kallamäki, 045 638 2274. Varttuneen väen kerho ti 7.9. klo 13 Karakappeli. Runopiiri ti 7.9. klo 18 Karakappeli. Joka toinen viikko 14.9. alkaen. PäiväRaamattupiiri to 9.9. klo 14 Karakappeli. Karita Salminen, 040 536 7066. Kilon kristityt to 9.9. klo 18 ”Parhaat päivänavaukset” KilonRisti. Kaija Rainio alustaa.

MUSKARIKUORO HUISKE

URKU AUKI!

Lauluenergiaa! Maksuton kuoro 5–7-vuotiaille joka to klo 16.45– 17.30 Uutussa, alk. 3.9. Kuoroa ohjaa muskariope Essi Nyyssönen. Ilm. espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/musiikki/ muskarit.

Kanttori Pauliina Hyry soittaa Orgelfreude-levynsä ohjelmistoa su 12.9. klo 17 Leppävaaran kirkko. Valtakunnallisen Urkusafariviikon konsertti, vapaa pääsy.

ISÄKAHVILA Kaikenlaisille isille paikka tulla ja viihtyä maanantaisin klo 17−19 Lasten kappeli Arkki. Tule kahville tai teelle, lasten kanssa tai ilman. Lapsille leikkipaikka. Ei ilmoittautumista. Halutessasi liity Isäkahvilan WhatsApp ryhmään. Laita viesti Jukalle: 050 598 4396.

ISTOCK

Koronatilanne vaikuttaa edelleen seurakunnan toimintaan. Ajantasaiset ohjeet ja henkilömäärärajoitukset löytyvät seurakuntien nettisivuilta: espoonseurakunnat.fi/ info-ja-asiointi/koronaohje.

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Messu su 29.8 klo 11 Leppävaaran kirkko. Alanne, Raunu, Noponen. Venäjänkielinen iltakirkko ti 31.8. ja 7.9. klo 19.30 Perkkaan kappeli. Aamuehtoollinen pe 3.9. klo 8.30 KilonRisti. Messu su 5.9. klo 11 Leppävaaran kirkko. Messu su 5.9. klo 13 Karakappeli. Siioninvirsiseurat ma 6.9. klo 18.30 Leppävaaran kirkko. Isäntänä Anssi Siukosaari. Pyhäpuhetta-hartaus julkaistaan joka sunnuntai klo 9 Leppävaaran seurakunnan YouTube-kanavalla.

LÄHETYSILTA Karjalatyön lähetysilta ma 6.9. klo 18 Perkkaan kappeli. Pekka ja Pirkko Palosaari kertovaan työstään Itä-Karjalassa. Tuetaan Sodderissa tehtävää lähetystyötä rukouksin ja taloudellisesti.

AIKUISILLE

KOULULAISTEN KERHOT

4.–7.LUOKKALAISTEN LEIRI Ulkoilua, pelailua, hyvää ruokaa. Viikonloppuleiri 24.–26.9. Hvittorpissa. Ilm. viim. 29.8. nuortensiipi. fi. Hinta 35 e sis. kuljetuksen, täysihoidon, ohjelman ja tapaturmavakuutuksen.

PÄIVÄLEIRI SYYSLOMALLA Puuhaa syyslomaan koululaisille! Ma–pe 18.–22.10. klo 10–15 Siipi. Omat eväät mukaan. Ilm. viim. 26.9. nuortensiipi.fi.

Ku va :U zi V aron

KANSAINVÄLINEN TZ-KUORO TZ-kuoro kokoontuu jälleen syksyllä tiistaisin klo 18 Perkkaan kappelissa. Lisätietoja: vadim. rozhnovskiy@evl.fi.

ARABIANKIELINEN RAUHAN KUORO Kuoro kokoontuu KilonRistissä parillisten viikkojen lauantaisin klo 17. Vastuuhenkilö Mirna Nadra, mirna.nadra@evl.fi. Lastenhoitomahdollisuus.

DIAKONIALOUNAS Diakonialounas ti 7.9. ja to 9.9. klo 11.30−12.30 Leppävaaran kirkko KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.8.–9.9.

Hae edullinen lämmin ruoka Leppävaaran kirkolta ja nauti se kotona. Hinta 2 e. Ruokaa on varattu yht. 60 hengelle. Kirkon sisällä ei voi ruokailla johtuen koronatilanteesta.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta

SYKSYN TOIMINNAN KÄYNNISTYMINEN

Tapahtumiin voi tulla muutoksia

AIKUISTEN RYHMIÄ Kirkonmäkikahvila: Olarin kirkolla ma klo 11–14, 13.9. alkaen. Tiedustelut: Marja Jauhiainen, 040 531 1029, marja.jauhiainen@evl.fi. Seniorikerhot: Hartaus, laulua ja juttelua kahvikupposen kera. Ma 30.8. alkaen klo 13 Matinkappeli. Ke 1.9. alkaen klo 13 Olarin kappeli. To 2.9. alkaen klo 13 Olarin kirkko. Tiedustelut: Marja Jauhiainen, 040 531 1029. Rukouspiiri ma 30.8. alkaen klo 14.30 Matinkappeli, Elvi Hiltunen, 041 548 0668. Raamattupiiri ma 30.8. alkaen klo 18 Matinkappeli, Seija Talonen, 050 357 3851. Raamattupiiri ti 31.8. alkaen klo 12.30 Matinkappeli. Pirjo Aunimo,040 587 4635. Sanan ympärillä -ryhmä ti 31.8.

verkkolähetys. LiturgiaTuija Samila, saarna piispa Kaisamari Hintikka, kanttori Sanna Franssila. Risteys to klo 19 Chapple. Liturgia ja saarna: 2.9. Jussi Koski, 9.9. Juha Virta. Max 25 hlöä.

ELÄMÄN TARINOITA

Kiipula 1 seikkailurippikoulun konfirmaatiomessu la 28.8. klo 10 Olarin kirkossa. Liturgia ja saarna Laura Hatakka, avustava pappi Katja Hero, kanttori Elina Jokivuori. Kokoontumisrajoituksista johtuen messu on tarkoitettu ainoastaan konfirmoitaville ja heidän läheisilleen. Vierumäki 2A -rippikoulun konfirmaatiomessu la 28.8. klo 14 Olarin kirkko Liturgia ja saarna Tuija Samila, avustavat papit Maritta Hartikainen ja Tapio Suontakanen, kanttori Sanna Franssila. Messu on tarkoitettu ainoastaan konfirmoitaville ja heidän läheisilleen. Vierumäki 1 rippikoulun konfirmaatiomessu su 29.8. klo 11 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, avustavat papit Jarmo Jussila ja Juha Virta, kanttori Sanna Franssila. Messu on tarkoitettu ainoastaan konfirmoitaville ja heidän läheisilleen.

Tutki elämääsi tarinateatterin ja bibliodraaman keinoin. Matinkappelilla la klo 10–16: 25.9., 16.10., 13.11. ja 11.12. Ilmoittautumiset 1.–23.9.: raili.ruotsalainen@evl.fi tai 050 576 6305.

CHAPPLE, ISO OMENA Chapple-kirppis su 5.9. klo 12–16, Iso Omena. Tule myymään tai tekemään löytöjä myyntipöydiltä. Vain käteismaksu. Kirppismyyjille varaus ja info löytyvät osoitteesta chapple.fi Perhekahvila ma–pe 9.30–12. Iltaperhekahvila ti 17.30–19.30. Esikko-vauvaryhmät ma ja ti klo 13–14.30. Lue lisää chapple.fi.

KIERRÄTYKSEN HELMIÄ lapsille ja aikuisille. Perheille mukavaa yhdessä tekemistä, kierrätyksen merkeissä. Matinlahdenranta 3, Espoo, la 28.8. klo 11–14. Lisätiedot: katja.manninen-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2021

joka toinen ti 7.9. alkaen klo 18 Matinkappeli. Rukoillaan hiljaa laulaen. Aiempaa laulutaitoa ei tarvita. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: raisa.saloheimo@gmail. com. Naisten saunailta Hvittorpissa ke 8.9. Iltapala 3,5 e. Lähtö omin kyydein Matinkappelilta klo 17.30. Paluulähtö klo 21. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin. Kamarikuoro to klo 18–21 (19.8. alkaen) Olarin kirkko. Ohjelmassa mm. Mozartin Requiem. Kuoro ottaa uusia laulajia. Sovi koelaulusta: Mikko Niinikoski 040 506 3779, mikko.niinikoski@evl.fi.

LAPSILLE JA PERHEILLE Matinkappelilla perhekerho pe klo 9.30–11. Tiedustelut mia.silvola@ evl.fi. Olarin kappelilla koko perheen iltamusat ke klo 17.30–19.30. Tiedustelut leila.saarela@evl.fi. Aikuisilla maski, kahden metrin turvavälit. Max 25 henkilöä, ei kahvitarjoilua.

DIAKONIALOUNAS

Kannattaa varmistaa seurakuntien verkkosivuilta espoonseurakunnat.fi ja kauniaistenseurakunta.fi, järjestetäänkö tapahtuma etukäteen ilmoitetulla tavalla, onko siihen tullut muutoksia tai onko se kokonaan peruttu koronaepidemian takia.

MESSU

abbouchi@evl.fi.

ISTOCK

Pyrimme aloittamaan syksyn toimintakauden, mikäli se kokoontumisrajoitusten puitteissa on mahdollista. Aikuisten, perheiden ja lasten kiinteiden pienryhmien toiminnan aloittamisesta tiedotetaan suoraan ryhmäläisille. Noudatamme voimassa olevia kokoontumisrajoituksia ja tilojen enimmäismääriä turvavälein ja -suosituksin. Varmista tilanne verkkosivuilta: espoonseurakunnat.fi ja fb-sivuilta. Messun vietto: Kesäkauden viimeinen messu 29.8. alkaa klo 11. Tämän jälkeen siirrytään syyskauteen ja messu alkaa klo 10. Tämän hetken rajoitusten mukaisesti Olarin kirkkosalissa voi olla 50 henkeä + seurakuntasalissa 20 henkeä. Henkilökunta ja vapaaehtoiset opastavat. Messu pyritään striimaamaan: www.youtube.com/ user/Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi takaosasta.

Seurakunnan päämessu, jossa luetaan kirkolliset ilmoitukset su 29.8. klo 11 Olars kyrka (kirkon siipirakennus). Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, kanttori Mikko Niinikoski. Messua ei suoratoisteta verkkoon. Tilaan mahtuu 20 seurakuntalaista. Vierumäki 2B - rippikoulu konfirmaatiomessu su 29.8. klo 14 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, avustavat papit Jarmo Jussila ja Juha Virta, kanttori Sanna Franssila. Messu on tarkoitettu ainoastaan konfirmoitaville ja heidän läheisilleen. Messu su 5.9. klo 10 (Huom! kellonaika!) Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Kimmo Ansamaa, kanttori Mikko Niinikoski. Luomakunnan sunnuntain Matinmessu / Colourful Christian Worship su 5.9. klo 18 Olarin kirkko ja

alken klo 13 Matinkappeli, Tarja Valtonen, 050 040 3852. Raamatturyhmä teamsin kautta ti klo 15.15–16.15. Marja Jauhiainen, 040 531 1029. Lähetyspiiri Matinkappelissa to 16.9. alkaen klo 15, Raisa Saloheimo, raisa.saloheimo@gmail.com. Aamurukoushetki pe 3.9. alkaen klo 8.30 Matinkappeli, Hannele Selesvuo, 050 553 2330. Aikuisten lauluryhmä ti 7.9. alkaen klo 18 Olarin kirkolla, Minna Halmetoja: 044 741 5187. Hiljaisen rukouksen ja jakamisen hetki ke 1.9. alkaen klo 11 Matinkappeli, Virve Soini, 050 549 8695. Virsistä voimaa to 2.9. alkaen 12.30 Matinkappeli, Terttu Laiho, 040 703 5167. Lukupiiri Matinkappelilla kerran kk, to klo 14–15.30: 9.9. kirjana Carlos Ruiz Zafon: Tuulen varjo. Lisätietoja Leena Lenkkeri p. 050 353 8398. Miesten piiri pe 17.9. alkaen klo 12, Olarin kirkko, Paavo Pinomaa: 040 583 1635. Akvarellikerho – myös aloittelijoille ti 7.9. alkaen klo 18 Olarin kappeli. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Marja Jauhiainen, 040 531 1029. Hiljaisen rukouslaulun ryhmä

Noutoruoka Olarin kirkko 2.9. alkaen to klo 12–13 ja Matinkappeli 7.9. alkaen ti klo 12–13. Mukaan tasaraha, 3 e. Community take away -lunch Tuesdays at Matinkappeli 12–13 (from 7th September) and Thursdays at Olari Church 12–13 (from second September). Fee 3 e. Please use the exact amount.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Mankkaantie 2–4 A 17, tavoitat puhelimella ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Koronatilanne aiheuttaa edelleen muutoksia seurakunnan toimintaan. Tarkentuneet tiedot löytyvät nettisivuiltamme tai soittamalla vahtimestarille, p. 09 8050 4460. Koronapandemiasta johtuvat kokoontumisrajoitukset määrittelevät seurakuntalaisten mahdollisuutta osallistua jumalanpalveluksiin.

29.8. klo 10.15. Kallio, Tervonen. Messu Virsussa su 29.8. klo 15. Tervonen. Viikkomessu ke 1.9. klo 8 Virsu. Kallio, Innala. Messu Otaniemen kappelissa su 5.9. klo 10.15. Messu Virsussa su 5.9. klo 15. Tervonen. Viikkomessu ke 8.9. 8.00 Virsu. Tervonen, Jokivuori. Otaniemen kappeli on tiistaisin auki hiljentymistä varten klo 13–18.

KESKIPÄIVÄN RUKOUSHETKI Arkipäivän hengähdyshetki verkossa Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla ma, ke ja pe klo 12.

KESKIVIIKKOKERHO Avoimen keskiviikkokerhon syyskausi alkaa 1.9. Virsussa, Kahvitarjoilu klo 12.30, jos koronarajoitukset sen sallivat, ohjelma klo 13. Mukana pastori Katja Hero. Ke 1.9. Uskonto ammattina. Vieraana Rovasti Antti Rusama. Ke 8.9. Pikkuprinsessasta työläisnaiseksi. Sotalapsen tarina. Kokemuksistaan kertomassa Marja-Leena Vesa. Ke 15.9. Kansallinen herättäjä A. I. Arwidsson on edelleen ajankohtainen. Professori emerita Katri Karasmaa haastattelee emeritus kirkkoherra Olli Lainetta. Ke 22.9. Kun kuulo heikkenee. Aiheesta puhumassa Kaarina Niinimäki Espoon kuuloyhdistys ry:stä. Ke 29.9. Tapiolan lausujatr: ”Uupuu, kaipuu ja haipuu”.

MITÄ VIELÄ -RYHMÄ Ryhmä on suunnattu viime vuosien aikana eläköityneille. Työskentely tähtää mahdollisimman mielekkään ajan- ja energiankäytön suunnitteluun. Ryhmään valitaan kahdeksan henkilöä haastattelujen perusteella. Kokoontumiset Otaniemen kappelissa ti klo 10−12: 5.10., 12.10., 26.10., 2.11., 16.11., 23.11., 7.12. ja 14.12. Lisätiedot ja ilm. viim. 21.9.: pastori, kirjallisuusterapiaohjaaja Katja Hero, katja. hero@evl.fi, p. 050 583 6909.

LAPSET JA PERHEET Ajankohtaiset tiedot Facebook: Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet, Instagram: Siunauksen sadetta.

JUMALANPALVELUKSET SUORATOISTONA

VINKKEJÄ VANHEMMUUTEEN

facebo.ok.com/Tapiolanseurakunta Konfirmaatiomessu Kiipula 1 seikkailu la 28.8. klo 10 Olarin kirkko. Hatakka, Hero, Kokoontumisrajoituksista johtuen messu on tarkoitettu ainoastaan konfirmoitaville ja heidän läheisilleen. Messu Otaniemen kappelissa su

Viisi vinkkiä hyvään vanhemmuuteen -etäluento la 4.9. klo 14. Tule kuulemaan Heli Pruukin vinkit vanhemmuuteen. Luento on suunnattu erityisesti alakouluikäisten lasten vanhemmille. Heli on pariterapeutti, perhepsykoterapeutti ja teologian tohtori sekä tuottelias tietokirjailija, joka on kirjoittanut

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.8.–9.9.

mm. vuonna 2020 julkaistun Vanhemman kiukkukirjan. Luento järjestetään Teamsin kautta, linkki löytyy tapahtuman nettisivulta lähempänä ajankohtaa. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat.

LASTEN ERORYHMÄ Eroryhmä 9−12 vuotiaille lapsille Mankkaan seurakuntakodilla, Mankkaantie 2−4 B, 2 krs ma klo 15−17 yht. 6 kertaa 6.9.−25.10. (ei syyslomalla). Ryhmässä jutellaan vanhempien erosta, tehdään tarinoita Tarinoiden maan matolla, piirretään ja leikitään. Maksuton. Osallistujille tarjotaan välipala. Ryhmäprosessiin kuuluu huoltajien haastattelu ja lupa lapselle osallistua. Ohjaajina Kasper ry:n kouluttamat Terhi Kuoppala, varhaiskasvatuksen ohjaaja ja Ilkka Kalliokoski, nuorisotyönohjaaja. Lisätiedot ja ilmoittautumiset viim: 30.8.: p, 041 539 8701/Terhi.

ESPOO-PÄIVÄN OHJELMAA Seurakunta on mukana Espoopäivässä la 28.8. Ohjelmaa Virsun edessä klo 10−14. Kirppari Yhteisvastuukeräyksen hyväksi, riksakyytejä klo 11−12 ja Kävele naiselle ammatti klo 13.

KIRPPUTORI YHTEISVASTUUN HYVÄKSI Virsun edessä la 28.8. klo 10– 13. Tuo hyväkuntoiset aarteet varastostasi yhteiseksi hyväksi; vaatteita, kenkiä, käsitöitä, astioita, pelejä jne. Otamme vastaan tavaroita Virsussa 26.−28.8 klo 15 asti ja la aamulla. Diakoni Maritta Kopsala, p. 050 564 5751

ESPOO-PÄIVÄN KAUPUNKIPYHIINVAELLUS Tapiolasta Karhusaaren kautta Otaniemeen la 28.8. klo 15. Lähtöpaikkana on Tapiolan kirkon vieressä oleva uurnalehto. Kuljemme matkan jalkaisin, ja vaelluksen aikana on pieniä pysähdyksiä ja rukoushetkiä. Otaniemessa vaellus päättyy yhteiseen messuun Otaniemen kappelissa. Messun toimittavat Ossi Tervonen ja Marianne Tiihonen.

EROSTA ETEENPÄIN Älä jää yksin! Erosta eteenpäin -vertaistukiryhmä kokoontuu syyskaudella 5 krt joka toinen viikko alkaen viikolla 37 (13.9. alkava vko) koronasuositusten puitteissa. Viikonpäivä varmistuu myöhemmin. Ryhmä kokoontuu Olarin kirkolla, Rälssitilankuja 1, klo 17.30–19.15. Ryhmään mahtuu 6–8 avo- tai avioeron läpikäynyttä. Maksuton. Ohjaajina psykoterapeutti Raija Krusius ja perhetyöntekijä, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava. Tied. ja ilm. viim. 31.8. kristiina.larjava@evl.fi, p. 050 358 1064.

AIKUISRIPPIKOULU Aikuisrippikouluryhmä alkaa to 9.9. klo 18. Jäikö rippikoulu väliin 15-vuotiaana tai mielessä kirkon jäseneksi liittyminen? Rippikoulun voi käydä myös aikuisena toisten aikuisten kanssa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: erika.kallio@evl. fi, p. 040 547 1864.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi. Keskusteluapua oman elämän kipupisteisiin sekä parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksiin: perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16, lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

PÄIVITETYT TIEDOT VERKOSSA Päivitämme verkkosivuille ajantasaiset viranomaisohjeet. Lehden painoon menn. viranomaisohje: Kauniaisten kirkkosalissa sektorimallin mukaan max 75 hlö ja seurakuntasalissa max 25 hlö ja Sebastoksessa max 15 hlö. Tarkista ajantasaiset tiedot kulloinkin lähempänä olevaa ajankohtaa verkosta: www.kauniaistenseurakunta.fi.

PERUTTU TILAISUUS To 26.8. klo 17 vohvelikestit on peruttu kirkolla.

MESSU KLO 10 KAUNIAISTEN KIRKOSSA Su 29.8. saarna Kari Kuula, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Teija Palolahti, ei kirkkokahveja.

KONFIRMAATIOMESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSA Piispala 1 la 4.9. klo 10 ja klo 11.30 (puolikkaat ryhmät). Piispala 3 (kaksikielinen) la 4.9. klo 13 ja klo 14.30 (puolikkaat ryhmät). Piispala 2 su 5.9. klo 10 ja klo 12 (puolikkaat ryhmät), ei kirkkokahveja

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 6.9. klo 18.30 Sebastoksessa.

S. 13

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 7.9. klo 13 kirkon yläsalissa. Syksyn avaus, diakonissa Pirjo Luoma.

ILON RYHMÄ Ti 7.9. klo 15 mielenterveystyön ryhmä Sebastoksessa.

SÄVELLYSKONSERTTI NELJÄKYMMENTÄ MAALISKUUN PÄIVÄÄ La 11.9. klo 18 Kauniaisten kirkossa. Espoolainen säveltäjä Juuso Vanonen pitää sävellyskonsertin 40-vuotisjuhlansa kunniaksi. Teemana on ihmisen elämä lapsuudesta vanhuuteen sekä suhde luontoon. Konsertissa kuullaan teoksia seka- ja mieskuorolle sekä pianolle ja sellolle. Vapaa pääsy, käsiohjelmatuotot Kirkon Ulkomaanavulle.

VAUVAKERHO JA PERHEKERHO Katso lisätiedot www.kauniaistenseurakunta.fi/ryhmat/lapset-japerheet. Kerhoihin on ennakkoilmoittautuminen ja ryhmien koko on rajattu.

KUOROTOIMINTAA LAPSILLE JA AIKUISILLE Lapsikuoro Singing Suns aloittaa syyskauden ti 17.8. kirkolla klo 15 - 16. Kuoro on ilmainen ja tarkoitettu ensisijaisesti 1.−4.-luokkalaisille. Messukuoro aloittaa syyskauden ti 7.9. kirkon yläsalissa klo 17 - 18.15. Kuorossa harjoitellaan helppoja, moniäänisiä messuelämää tukevia lauluja. Kuoro avustaa erilaisissa messuissa kirkkovuoden aikana. Projektikuoro Chorus Granielis kutsuu kokeneempia ja harrastuneempia laulajia riveihinsä. Harjoitukset sovittuina päivinä tiistaisin kirkon yläsalissa klo 18.30−20. Kuororyhmiin tiedustelut ja ilmoittautumiset: Kanttori Anna Marte 050 3557 398 /anna.marte@evl.fi.

HILJAISUUDEN RETRIITTI Utön majakkasaarella 7.-10.10. Retriitti tarjoaa mahdollisuuden vetäytyä hetkeksi pois arkisesta elämästä lepäämään ja kuuntelemaan hiljaisuutta. Hinta n. 250 360 e majoituksesta riippuen. Ohj. Anna-Kaisa Tuomi ja Eija Nurmio. Etusija kauniaislaisilla, muut varalle ensin. Ilmoittautuminen kauniaisten.suom.srk@evl.fi p. 050 500 9000. Tiedustelut Anna-Kaisa Tuomi, p. 050 544 7535.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 endast per telefon och e-post: tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.8.–9.9.

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA Kastetut Etti Anelma Elisabeth Erhama, Oiva Valtteri Helavirta, Otto Oskari Herbst, Anete Hinrikus, Kevin Hinrikus, Inka Irene Hämäläinen, Edith Isa Ava Jokitöyrä, Kayla Ali Taha Kalender, Stella Aava Ilona Karlén, Paulus Aarni Oliver Korhonen, Viktor Kauko Kristian Landor, Olivia Pii Viveka Mattila, Marikki Maija Albertiina Mellanen, Lili Selma Helena Normala, Aarni Leo Elmeri Nurminen, Ella Sofia Panu, Livia Adessa Patis, Eeli Aatto Anselmi Polet, Aurora Raita, Sofia Lumi Righini, Nella Matilda Sarkkinen, Adelia Dawisa Soontravirat, Axel Neo Kaspian Stjernvall, Eetu Matias Toivonen, Meimi HelmiLeena Valppu, Veera Aune Aleksandra Vuoriluoto, Viola Aino Amanda Ylönen. Avioliittoon aikovat Jari Juhani Virta ja Michelle Marianne Snell. Hautaan siunatut Pauli Ensio Härkönen 83 v, Pekka Sakari Kolkka 77 v, Urpo Turkka Leskinen 57 v, Minna Marita Oikarinen 55 v, Helge Abraham Salomo Poutanen 90 v, Jouko Kalevi Ripatti 89 v, Paavo Juhani Utti 87 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Melina Amelie Backström, Milena Bertha-Marié Alexandra Korhonen, Benjamin Eelis Lindgren, Benjamin Akseli Euan McCormack, Minttu Taika Eveliina Murhu, Saga Inari Kastehelmi Naumanen, Viola Maria Emilia Nummela, Alvar Johan Paldanius, Minea Maija Lilian Raatikai-

OLARIN SEURAKUNTA

nen, Stella Elviira Salomäki, Sebastian Toivo Einar Söderholm, Niilo Ilmari Tuomi, Mio Olavi Turkka, Vivian Aava Viskari. Avioliittoon aikovat Juho Antero Heikkinen ja Katja Elina Arpré, Juho Tapio Kinnunen ja Petra Linnea Annika Vatanen, Valtteri Vihula ja Sanna Maarit Kuutti. Hautaan siunatut Kirsi Helinä Hormio 78 v, Riitta Sinikka Koskinen 69 v, Ilkka Kalervo Kuusamo 72 v, Sickan Charlotta Susi 81 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastetut Eevi Tuulia Niskanen, Tomas Tapio Kostamo. Hautaan siunatut Anna Inkeri Hatakka 95 v, Aili Sanelma Mikala 88 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Jussi Johannes Hellberg, Aarni Eino Samuel Kaijanen, Seela Anna Eveliina Kaikkonen, Aino Susanna Konttinen, Martta Alexandra Lindström, Auni Annika Liski, Lilja Nuppu Kyllikki Marttinen. Avioliittoon aikovat Leevi Luukas Gabriel Hujanen ja Martta Olga Maria Haapamäki. Hautaan siunatut Anna Jenny Maria Duvaldt 90 v, Pauli Aulis Johannes Immonen 88 v, Pauli Kosti Johannes Koskinen 91 v, Anne Mari Lilja 49 v, Helka Marjanen 74 v, Aleksi Artturi Hermanni Mäkelä 32 v, Pentti Tauno Tapio Salmela 81 v.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2021

Kastetut Isabella Rebecka Maria Andersson, Jussi Johannes Arvila, Tuike Emilia Tähtivalo Halme, Saimi Rauha Amanda Kari, Meea Mimosa Marjanen, Matias Eeli Sakari Nurmi, Alma Olivia Pyne, Saima Kaarina Rekonen, Emma Britt Russiver, Alvar Benjamin Sulasalmi-Silen, Väinö Aapo Samuli Tikanmäki. Avioliittoon aikovat Topi Matias Lampiranta ja Kati Pauliina Solansuu, Viktor Risto Voitto Virtala ja Annika Mirjami Yli-Kovanen. Hautaan siunatut Sirkka-Liisa Honkaniemi 71 v, Mikko Antero Huovila 50 v, Aila Kaarina Laitinen 56 v, Leena-Maija Launiainen 73 v, Lida Nyberg 92 v, Roy Rainer Rafael Nyholm 78 v, Eevi Kaarina Toivanen 93 v, Anni Veijovuori 94 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Mikael Elias Forstén, Kira Henriikka Hyytiä, Oskar Frans Johannes Kaario, Iines Aada Alisa Kähkönen, Atlas Otava Löppönen, Esa Mikael Piirainen, Vertti Valtteri Piitulainen, Sofia Magdalena Rossi, Noel Marlon Räsänen, Valter Lukas Räsänen, Noa Emil Juhani Saarinen, Joel Onni Mikael Saavalainen, Alessia Emelie Saksa, Frida Maria Maileena Sjöholm, Leon Eliel Tainijoki, Mikael Heikki Erik Wendelin, Rafael Onni Eemil Räisänen. Hautaan siunatut Jukka Antero Hyppölä 76 v, Sami Johannes Hämeenkorpi 32 v, Matti Kankaanpää 93 v, Kimmo Tapio Kautto 93 v, Petri Tapani Lötjönen 64 v, Ulla-Stina Puranen 72 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Stella Maija Maria Heikkilä, Saaga Andrea Jumppanen, Ludvig Nils Evert Kajaste, Axel Mikael Seppälä, Mathias Carl Emil Stude. Avlidna/Hautaan siunatut Kaj Henry Hugo Boström 78 år, Hildegard Salome Dahlström 83 år, Christina Maria Lahtonen 77 år, Johan Per-Erik Sjöblom 65 år.

ISTOCK

Elämänkaari

Tapahtumiin voi tulla muutoksia

HÖGMÄSSOR Högmässorna i Esbo domkyrka på söndagar och helgdagar kl. 12.15 är öppna för församlingen. Vid högmässor, konserter och förrättningar är antalet besökare begränsat. Vid alla evenemang följer vi myndigheternas anvisningar om säkerhetsavstånd och ansiktsmasker.

MER INFORMATION OM VERKSAMHETEN Uppgifterna om evenemang och deltagarantal kan förändras. Aktuell information får du på esboforsamlingar.fi och sociala medier. Du kan också ringa församlingens kansli, 09 8050 3000, vardagar kl. 9–13.

MUSIK I SOMMARKVÄLLEN Esbo domkyrka to 26.8. kl. 19. Orgel så in i Norden! Esbo domkyrka Björn Steinar Solbergsson (Island), orgel Nordisk orgelmusik i samarb. m. Nordiskt kyrkomusiksymposium. Fritt inträde. Konsertserien avslutas.

DAGKLUBBAR FÖR 2–5-ÅRINGAR Lediga platser finns, mer info:. esboforsamlingar.fi/kom-med/ barn-och-familj/barn-under-skolaldern

darbetar för internationell diakoni och mission. Välkommen med!

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt med diakonerna Nina, Taina och Henrika per telefon och e-post: Nina 050 432 4323, nina. wallenius@evl.fi, Taina 040 547 1856,. taina.sandberg@evl.fi, Henrika 050-597 3313, henrika. lemberg@evl.fi samt på WhatsApp, Facebook eller med elektronisk tidsbokning: asiointi.espoonseurakunnat.fi/home Mer info också på esboforsamlingar.fi/stod-ochhjalp/samtalshjalp

KUNDBETJÄNING Tills vidare endast per telefon och elektroniskt: Esbo sv. förs. kansli, 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi, må–fre kl. 9–13. Esbo regioncentralregister, 09 050 2600, keskusrekisteri.espoo@evl.fi, bokningstjänster, 09 8050 2601, varauspalvelut.espoo@evl.fi, begravningstjänster, 09 8050 2200, hautatoimisto.espoo@evl.fi, må–ti kl. 9–15, on–to kl. 9-12, fre stängt.

Grankulla svenska församling

Mer info esboforsamlingar.fi/ kom-med/barn-och-familj/familjeklubbar

Församlingskansliet: Kavallvägen 3. öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt. tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@ evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

SAMLINGAR FÖR DAGLEDIGA KL. 13–14.30:

GRANKULLA KYRKA

Olars kyrka ti 7.9, Träffdax i Köklax kapell ti 7.9, Södrik kapell on 8.9, Karabacka kapell to 10.9. Höstens tema är finlandssvenska författare från Topelius till Vikström. Vi bekantar oss med författarnas liv och deras produktion och läser ur deras böcker. Kaffeservering, Välkommen med! Vi följer personbegränsningar och säkerhetsanvisningar.

LÖ 28.8 Elämänokkagruppens konfirmationer kl. 10.30, kl. 12 och kl. 16.30. SÖ 29.8 Enä-Seppägruppens konfirmationer kl. 12, kl. 14 och kl. 16. LÖ 4.9 Den tvåspråkiga skriftskolans konfirmation har vi p.g.a. pandemin i två grupper. Kl. 13 på finska och kl. 14.30 på svenska. SÖ 5.9 Kvällsmässa kl. 18.

SYMAMSELLERNA

DIAKONIMOTTAGNING

Vita huset vid prästgården, Prästgårdsgr. 1, ti 31.8 kl. 16–19. Vi han-

To 26.8 i kyrkans aula kl. 9.3010.30.

FAMILJEKLUBBAR FÖR FÖRÄLDRAR OCH SMÅBARN

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.8.–9.9. TISDAG 31.8 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning i kyrkans aula kl. 9.30-10.30 Graziakören i övre salen kl. 18.

KYRKOSYFÖRENING On 1.9 och 8.9 i övre brasrummet kl. 14.

TISDAG 7.9 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30-10.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Mer information om den uppdaterade verksamheten hittar du på grankullaforsamling.fi

International

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi. Family Tuesdays: Open multicultural club for families at Suvela Chapel on Tuesdays between 1.15

pm – 3 pm (13.15-15.00), starting at 31st August. Spend time together and improve your Finnish while singing, playing, and talking together! Lunch available before the club. Adults: 3 e. Children older than 3: 1,50 e. Younger than 3: Free of charge. Cash only. Info: marika. laakkonen@evl.fi, 050 5110 341. See more: www.espoonseurakunnat.fi/osallistu/colourful-espoo/ kerhot-clubs

Yhteiset

Diakonian retkipäivä: Espoon seurakuntien yhteinen kaikille avoin diakonian retkipäivä to 2.9. Velskolan kurssikeskukseen klo 8.45−15. Hinta on 15 e sisältää ruoan, kuljetuksen ja ohjelman. Ilmoittautumiset 26.8. mennessä p. 050 564 5751. Retkellä mukana Tapiolan seurakunnan kappalainen Marianne Tiihonen ja diakoni Maritta Kopsala. Ilmoittautumisen yhteydessä tiedotetaan aikataulusta. Muutokset ovat mahdollisia. Perinteinen Ekumeeninen ristisaatto kulkee tänä vuonna la 28.8. Kauniaisten metodistikirkolta (Yhtiöntie 33) Ingaksen pappilan ja Oittaan uimarannan kautta Ekumeeniseen keskukseen Myllyjärvel-

lä. Lähtö Kauniaisten metodistikirkolta klo 10. Matkaa jalkaisin noin 12 km. Lounas ja grilliruokailu, molemmat 5 e. Online Alfa -kurssilla tutkitaan ja opitaan kristinuskon perusteita. Iltojen teemojen alustukset ovat laadukkaita (tekstitettyjä) videoita. Alustuksen jälkeen keskustellaan ryhmässä. Keskustelua ohjaavat koulutetut vapaaehtoiset. Kerran viikossa pidettävien kokoontumisten lisäksi Online Alfan loppupuolella on Alfa-viikonloppu tai Alfapäivä. 10 kertaa ti 7.9. alkaen tiistaisin, keskiviikkoisin (ke 8.9. alkaen) tai torstaisin (to 9.9. alkaen) klo 18–19.30 nettiympäristössä (Teams, Zoom tai Meet). Ryhmän koko on 5−10 henkilöä. Ilmoittautumisen yhteydessä voit kertoa, mikä ilta sinulle sopii parhaiten. Tied. ja ilm. perhetyöntekijä Kristiina Larjava, kristiina.larjava@evl.fi, 050 3581064 ArkiYstävä-koulutus to 30.9. klo 16 Leppävaaran kirkko. Olisiko sinulla aikaa lähimmäiselle tunti tai kaksi viikossa? Tule kuulemaan vapaaehtoistoiminnasta. Ilm. viim. 22.9. mennessä: diakoni Riitta Türkmen riitta.turkmen@evl.fi, 040 546 5198 Perheiden suruleiri pe–su 15.–

17.10. Hvittorp. Perheenjäsenen kuolema saa aikaan ison surun, joka on perheessä yhteinen, mutta silti jokaisella oma ja yksilöllinen. Mahdollisuus käydä surua läpi muiden saman kokeneiden kanssa. Eri ikäisille omat ryhmät. Hinta 40–20 e. Tied. pappi Pirkko Nurminen, 040 567 4420.

klo 15 Suvelan kappeli. Mikko Ikäheimo, luuttu. Konsertti on osa Espoon barokin konserttisarjaa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kirkoissa soi

SUNNUNTAINA 29.8.

Noudatamme vallitsevia koronaohjeistuksia ja tilakohtaisia enimmäishenkilömääriä, ks. espoonseurakunnat.fi/info-jaasiointi/koronaohje. Tarkista ennen konserttia ajankohtainen tilanne!

TORSTAINA 26.8. Suvisunnuntain iltamusiikki: Pohjolan urut (huom. poikkeuksellinen viikonpäivä!) klo 19 Espoon tuomiokirkko. Ilmaiskonsertin toteutustavasta tiedotetaan verkkosivuillamme: espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/tuomiokirkko. Björn Steinar Solbergsson (Islanti), urut. Pohjoismaista urkumusiikkia.

TORSTAINA 9.9. Musiikkiopisto Avonian jousisoittajien konsertti klo 18 Suvelan kappeli. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Suomen Lähetysseuralle. Lavrentchukin musiikkiperhe esiintyy klo 15 Suvelan kappelissa. Vapaa pääsy, kolehti musiikkiperheen toiminnan hyväksi.

LAUANTAINA 11.9. Juuso Vanosen sävellyskonsertti ”Neljäkymmentä maaliskuun päivää” Kauniaisten kirkossa klo 18.

SUNNUNTAINA 12.9 Urku auki! Pauliina Hyry, urut klo 17 Leppävaaran kirkko. Konsertti on osa valtakunnallista Urkusafari 2021 -tapahtumaa. Musiikkia Bachista nykypäivään. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 8.9. Pietari Brahe ja hänen luuttunsa

Vankileiriviittauksia ja enkeleitä Galleria K:ssa Kuvanveistäjä Raimo Jaatisen näyttelyllä on jyhkeä nimi: Arkkienkelin varjo. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA RAIMO JAATINEN

KUN KÄVIJÄ astuu sisään Galleria K:hon, katse kiinnittyy korkeaan puiseen enkeliveistokseen. Se on hiljainen ja vaatimaton. Siipiä sillä ei ole eikä käsiäkään. Enkeli on osa installaatiota. Kapearaiteinen rautatie kulkee gallerian poikki kohti synkkää metsää, jossa rata jatkuu. Koristeelliset tikapuut johtavat gallerian perältä kohti valoa tulvivaa ikkunaa – kohti vapautta? Vai suorastaan taivasta? Installaatio oli esillä pari vuotta sitten Kuusamossa, jossa Raimo Jaatinen on aikanaan opettanut pronssivalua. ”Installaatio ja muut näyttelyn teokset ovat yri-

Palava enkeli on maalattu ruosteiselle peltilevylle.

Installaatio hallitsee tilaa. Parvella on Hannu Sillanpään näyttely Havaintojen päiväkirja.

tyksiäni löytää kuvakieltä, jonka avulla voisi kertoa jotakin sotien, epädemokraattisten hallitusten, viholliskuvien ja ennakkoluulojen aiheuttamasta suuresta inhimillisestä kärsimyksestä. Rataa on rakennettu vankityövoimalla ja kohden vankileiriä”, Jaatinen kuvaa näyttelyinfossa. – Kuusamossa tapasin

vanhoja ihmisiä, jotka muistivat saksalaisten vankityövoimalla rakennuttaman kenttäradan. Sitä tehtiin lähes 200 kilometriä halki korpien, Jaatinen kertoo. Siivetön enkeli on myötäkärsijä, joka ei ole pystynyt auttamaan. Sädekehässä on kuitenkin ripaus kultaa merkkinä pyhyydestä. Galleria K:n näyttelys-

sä uutta ovat myös ruosteisille peltilevyille tehdyt enkelimaalaukset Palava enkeli ja Arkkienkelin varjo. Palava enkeli on Jaatisen vanha teema. Ensimmäinen palava enkeli on pronssiveistos, joka löysi paikkansa Korson kirkosta. Arkkienkelin varjo puolestaan sai alkukipinän taiteilijan ensimmäisen vai-

mon, vuonna 2012 kuolleen Eila Jaatisen runosta, joka alkaa: Arkkienkelin varjo / jähmettynyt kaupungin ylle / kuin suuri ruostepilvi. / Miekan salamat läpäisevät sen / terävinä lankoina / joihin varikset tarttuvat.

Arkkienkelin varjo. Installaatio, maalauksia ja valokuvia. Galleria K, Asematie 7, sijaitsee Vantaan kaupungintalon pihapiirissä, vastapäätä Tikkurilan kirkkoa. Avoinna 5.9. asti ke 12–18, to–pe 11–17 ja la–su 12–16.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2021

Haudan hallintaoikeuden saa korkeintaan 25 vuodeksi kerrallaan. Tämän jälkeen hallintaoikeudelle voi hakea jatkoaikaa.

Hautapaikat eivät ole ikuisia Mikäli hautapaikkasopimusta ei uusita tai ketään ei ole haudattu leposijaan viimeisen 25 vuoden aikana, hautapaikka palautuu seurakunnalle.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA SIRPA PÄIVINEN

un omainen on kuollut, läheisten on surun keskellä hoidettava monenlaisia asioita. Silloin ei välttämättä jää mieleen hautapaikasta tehty sopimus, joka aikanaan päättyy. Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakunnissa hautapaikan saa 25 vuodeksi. Arkku- ja uurnapaikkojen hallinta-aika on sama. – Hautapaikasta tehdään hallintasopimus. Tapiolan uurnalehdossa paikan saa kerrallaan 20 vuodeksi, Espoon seurakuntien ylipuutarhuri Miina Renqvist sanoo. Hautapaikkasopimus voi jatkua kahdella eri tavalla. Uusi 25 vuoden hallinta-aika alkaa, jos samaan paikkaan haudataan uusi vainaja vanhan sopimuksen voimassaoloaikana. Mikäli kyseiseen paikkaan ei ole haudattu ketään viimeiseen 25 vuoteen, hallinta-aikaa voidaan hakemuksesta pidentää korkeintaan seuraavat 25 vuotta. Tämän jakson päätyttyä voi hautapaikan hallintaan

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2021

hakea edelleen pidennystä. Seurakunnat perivät hautapaikan hallinnasta maksun. Sen suuruuteen vaikuttavat muun muassa haudan sijainti ja koko. Espoossa esimerkiksi kahden arkkupaikan haudan hinta 25 vuodeksi on 300 euroa, jos vainaja on espoolainen. Muilta sen hinta on 550 euroa. Vantaalla saman kokoisen haudan hallintaajan jatkaminen 25 vuodeksi maksaa 275 euroa. Haudan hallinta-aikaa saa jatkettua, kunhan vain muistaa hakea sitä. Vantaalla päättyy vuosittain noin 300 hautapaikkasopimusta. Niistä 90 prosentille solmitaan jatkosopimus ja 10 prosenttia eli noin 30 hautapaikkaa palautuu takaisin seurakunnalle. Vantaalla otettiin viime vuonna käyttöön hautahakuohjelma (www.opasteapp.fi/hautausmaavantaa/), jossa voi etsiä hautapaikan vainajan nimellä. Samalla löytyy myös tieto, minä vuonna haudan hallinta-aika päättyy.

mistään muualta kuin suoraan omaisilta. Mikäli haudan haltijaan ei saada yhteyttä kirjeitse, seurakunta kiinnittää haudalle hallintasopimuksen päättymisestä kertovan kyltin. Kauniaisissa kaupungin hautausmaalla hautapaikka palautuu kaupungille, kun omaiset ilmoittavat, etteivät halua jatkaa hallinta-aikaa. Muualla se palautuu automaattisesti seurakunnalle, mikäli hallintasopimukseen ei haeta jatkoa. Hallintaoikeuden päätyttyä omaisilla on oikeus poistaa hautakivi puolen vuoden kuluessa. Sen jälkeen se siirtyy seurakunnan tai Kauniaisissa kaupungin omistukseen. Vanha hautakivi poistetaan viimeistään silloin, kun hauta otetaan uudelleen käyttöön ja siihen haudataan uusi vainaja. ■

SEURAKUNNAT ILMOITTAVAT hallinta-ajan loppumisesta haudan haltijaksi merkitylle henkilölle kirjeitse ennen ajan päättymistä. Mikäli yhteystiedot ovat muuttuneet esimerkiksi muuton seurauksena, kirje palautuu seurakuntaan. Helsingissä hallinta-ajan päättymisistä ilmoitetaan myös lehdissä ja hallinta-aikaa voi pidentää esimerkiksi verkkolomakkeella. Seurakunnat eivät saa päivitettyjä osoitetietoja

Helsingissä hautapalvelut: p. 09 2340 6000, helsinki.hautapalvelut@evl.fi Espoossa hautatoimisto: p. 09 8050 2200, hautatoimisto.espoo@evl.fi Kauniaisissa hautausmaanhoitaja: p. 050 4118 658, annina.roennberg@kauniainen.fi Vantaalla hautatoimisto: p. 09 830 6220, vantaa. hautaustoimi@evl.fi 09_Kuvateksti

Hautatoimistojen yhteystiedot