Kirkko ja kaupunki 2021 12 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

26.8.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Maailman tunnetuin nainen Neitsyt Maria on Taivaan kuningatar ja Jumalansynnyttäjä. Mitä hänestä voidaan tietää, mikä jää uskon varaan? s. 12 Suruadressi on suomalainen erikoisuus s. 4

Tuure Boelius toteuttaa haaveitaan vihapostista huolimatta s. 16

Pääkirjoitus

Eilen

Kolme ja lisänumero

Missä kukka, siellä kesä, missä tähti, siellä taivas, missä lempi, siellä autuus.

JEESUS JULISTI Jumalan valtakuntaa, mutta loppu tuloksena olikin kirkko. Tämä aforismi ei ole omaa keksintöäni, vaan sen lohkaisi sata vuotta sitten elänyt ranskalainen rooma laiskatolinen teologi Alfred Loisy. Hän oli katolisen kirkon ensimmäisiä modernisteja. Loisy kannatti historialliskriittiseen tutkimukseen perustuvaa raamatuntulkintaa ja monia sellaisia uudistuksia, joita katolisessa kirkossa alettiin toteuttaa vasta vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeen. Loisy itse joutui kirkon johdon hampaisiin, hänet erotettiin virastaan ja ekskommunikoitiin. TUO VANHA LOHKAISU pätee edelleen – myös mei dän luterilaisessa kirkossamme. Jeesus julisti Juma lan valtakuntaa, ja me saimme Kirkon palvelukeskuk sen matkalaskulomakkeita. Me saimme homojen häis tä jähnääviä kirkolliskokouksia ja suurieleisiä kirkon miesten kukkotappeluita. Pääpotin sijaan tulikin kolme ja lisänumero. KIRKKO ON EPÄTÄYDELLINEN. Lähimmäisenrakkauden ja ar mollisuuden ihanteet saavat todellisuudelta korvilleen tä män tästä. Siitä ei silti pidä teh dä johtopäätöstä, että olisimme kokonaan sössineet Jeesuksen projektin. Kirkko kun ei edes voi olla mitään muuta kuin epä täydellinen ja keskeneräinen, sillä se koostuu ihmisistä. Tämän elämän aikana sen paremmin kristitystä kuin kir

RUNOILIJA J. H. ERKKO (1849–1906)

kostakaan ei tule täydellistä. Ja taivaassa, missä kaikki on täydellistä, ei ole kirkkoa ollenkaan. Eikä yhteistä kirkkoneuvostoa eikä tuomiokapitulia. Jeesus muuten varoitti juoksemasta niiden perässä, jotka väittävät, että tuolla on se täydellinen Jumalan valtakunta, että tuolla ovat paremmat hengelliset her kut ja muutenkin moitteettomampi meininki. Tämä ei silti tarkoita sitä, että jos kirkossa ilmenee korjattavaa, siltä pitäisi sulkea silmänsä.

Tänään

JEESUS VAROITTI uskomasta niitä, jotka uhoavat Ju malan valtakunnan tulevan näyttävänä spektaakkeli na. Jumalan valtakunta tulee meidän keskellemme ko konaan toisin. Jumalan valtakunta tulee hennosti. Sen valloitta vuus perustuu ihastukseen, eivätkä sen valta, voima ja kunnia ole samanlaisia kuin tämän maailman valta, voima ja kunnia. JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Rakkaus on maailman tärkein asia, ilman sitä millään muulla ei ole merkitystä. NÄYTTELIJÄ HANNU-PEKKA BJÖRKMAN EEVA-LEHDESSÄ (ELOKUU 2021)

Iankaikkisesti Rakkaus on väkevä kuin kuolema, kiivas ja kyltymätön kuin tuonela. Sen hehku on tulen hehkua, sen liekki on Herran liekki.

”

NEITO VANHAN TESTAMENTIN LAULUJEN LAULUSSA (LUKU 8)

JEESUS JULISTI JUMALAN VALTAKUNTAA, MUTTA ME SAIMME KIRKONMIESTEN KUKKOTAPPELUITA.

Epäilen olemassaoloasi. Siksi en pysty sanomaan edes nimeäsi. Silti tässä olen taas pyytämässä. Auta minua uskomaan, että ”älä pelkää, minä olen sinun kanssasi” on totta, vaikkei siltä tunnu. Neljä seinää ja ruutu eivät hengitä.

Kirkko ja kaupunki

12 26.8.2021

Seuraava lehti ilmestyy 9.9. KANNEN KUVA: WIKIMEDIA COMMONS / JEAN FOUQUET Neitsyt Maria enkelien ympäröimänä. n. 1450. KUVITUS: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Minulle luonto on pyhä ja kunnioitettava asia” Ylen tv-meteorologi Kerttu Kotakorpi kirjoitti kansantajuisen kirjan ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen luontoon. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JANI LAUKKANEN

Kerttu Kotakorpi, miksi halusit tehdä kirjan suomalaisen luonnon tulevaisuudesta? – Kun Bazar-kustantamosta otettiin yhteyttä ja pyydettiin kirjoittamaan tästä minulle tärkeästä aiheesta, päätin lähestyä sitä mahdollisimman konkreettisesti. Ajatuksena oli, että kirjan luettuaan kuka tahansa tajuaisi, miten suuresti ilmastonmuutos voi vaikuttaa meidän luontoomme, sen eläimiin ja kasveihin. – Suomen luonto 2100 -kirjassani keskityn näihin tulevaisuuden näkymiin. Samalla selitän ilmastonmuutokseen liittyviä ilmiötä. Kirjaa kirjoittaessani käytin apuna alan tutkimuskirjallisuutta.

Mitä tavalliset kansalaiset voivat tehdä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi? – Me ihmiset voimme tehdä paljonkin, sillä me rakennamme yhteiskunnan. Yleinen mielipide ja erityisesti ne, jotka päättävät maan asioista, ohjaavat tietysti kansalaisten käyttäytymistä tässäkin asiassa. – On tärkeää kierrättää jätteitä, mutta samalla voi tietynlaisilla kulutusvalinnoilla toimia roskan minimoimiseksi. Suurimpia päästölähteitä ihmisen elämässä ovat asuminen, liikkuminen ja syöminen. Koronan myötä elämä

on muuttunut sen verran, että moni on myös miettinyt omia elintapojaan.

Mikä sinulle on pyhää? – Minulle luonto on pyhä ja kunnioitettava asia. Siellä liikkumiseen sisältyy paljon positiivisia vaikutuksia, se rauhoittaa ja tuo hyvän mielen. – Tänä aikana olisi erityisen tärkeää suojella luontoa ja sen erilaisia uhanlaisia lajeja. Se onnistuu vain siten, että ilmaston lämpötila pysyy mahdollisimman ennallaan. ■ Suomen luonnon päivää vietetään la 28.8.

2 3

Mitä ajattelet ilmastoskeptikoista, jotka vähättelevät ilmastonmuutosta? – Kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tuore raportti kertoo yksiselitteisesti ilmaston lämpenemisestä ja ihmisen vaikutuksesta siihen. On harmi, että pieni joukko ihmisiä ei luota alan asiantuntijoiden tutkimustuloksiin ja että mediassa annetaan heidän näkemyksilleen niin paljon tilaa. Olet omistanut kirjasi Suomen kauniille luonnolle. Mitä luonto merkitsee sinulle? – Luonto on minulle hirveän tärkeä osa elämää. Valitsin alakseni meteorologian juuri siksi, että tässä ollaan tekemisissä luonnonilmiöiden kanssa. – Kuljen vapaa-ajalla polkupyörällä Helsingin eri luontokohteissa. Yksi hienoimmista paikoista on tämä Vanhankaupunginkosken alue keskellä kaupunkia. Myös tulevalla lomallani aion ulkoilla ja retkeillä paljon.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Ainutlaatuinen Suruadressin lähettäminen on suomalainen tapa ja perinne. Adressiperinteeseen liittyy myös halu auttaa muita.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA LAURA RIIHELÄ

auhallinen suomalainen järvimai sema ja poislähtöön liittyvät sym bolit, kuten laituriin nojaava tyhjä vene tai maahan pudonnut höy hen, ovat suosituimpia suruadres sien kuvituksia. Kristillisiä vaikutteita näkee adresseissa ny kyään vähemmän. Aiemmin kuvan päälle oli usein painettu risti. Perinteiset surunvalitteluadressit ovat useim miten kookkaita, noin A4kokoisia laadukkaalle paperille painettuja muistokortteja. Adressi on kaunis ja arvokas tapa ottaa osaa läheisensä menettäneen ihmisen suruun. Se osoitetaan vainajan omaisille. Sisälehdille kirjoi tetaan värssy ja lähettäjien nimet. Suruadressin voi postittaa omaisen kotiin tai toimittaa muistotilaisuuteen. Tällöin adressi luo vutetaan vainajan omaisille ennen tilaisuuden alkua. Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professorin, surututkija Auli Vähäkankaan, näkemät vanhimmat suruadressit ovat 1900lu vun alusta. Tuolloin adresseja valmistivat luultavasti vain kirkolliset järjestöt. Alusta asti adressit ovat ni voutuneet vahvasti hyväntekeväisyyteen. KUOLEMANTUTKIJA Ilona Kemppainen kertoo, että suremiseen on pitkään liittynyt halu auttaa muita. Kuolinilmoituksissa saatetaan pyytää hau tajaiskukkien sijaan lahjoitusta tietylle taholle. Adresseihin liittyvä hyväntekeväisyys on Kemp paisen mukaan samaa jatkumoa. − Tapa on voinut siirtyä meille vanhasta ka tolisesta perinteestä, jossa kuoleman yhteydes sä muistetaan köyhiä. Kuolemaan liittyvä hyvän tekeväisyys on myös tapakulttuuria. Perinteinen isokokoinen adressi satiininauhoi neen ja tupsuineen on ainutlaatuinen esine.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

− Adressi on suomalainen tuote ja perinne. Sellaista ei ole muualla, adresseja valmistavan Karton tuotepäällikkö Kirsi Tuomola sanoo. Kauniin ja juhlavan ulkoasun ohella adressin sisään kirjoitettu värssy on merkityksellinen osa suomalaista suruadressia. Osalle ihmisistä on tär keää, että säkeistö on valmiina sisällä, osa haluaa valita ja kirjoittaa sanat itse. − En ole missään muualla törmännyt muisto tilaisuudessa tällaiseen, meille perinteisesti tär keään ohjelmanumeroon, jossa adressit luetaan ääneen omaisille ja hautajaisvieraille, surututkija Auli Vähäkangas sanoo.

VIIMEISEN 20 VUODEN aikana adressiperinne on ollut hiipumaan päin. Koronarajoitusten aikana ihmiset ovat löytäneet taas adressit. − Koronan aikana adressien myynti on kasva nut toistakymmentä prosenttia. Ihmiset haluavat muistaa siitä huolimatta, että eivät voi olla fyysi sesti läsnä hautajaisissa, Kirsi Tuomola kertoo. Muualla länsimaissa virtuaalisuus on noussut keskeiseksi tavaksi ottaa osaa läheisen suruun. Myös Suomessa suruun osallistuminen on siirty nyt pitkälti sosiaaliseen mediaan. Surunvalittelun voi tehdä myös sähköisen adressin välityksellä. Auli Vähäkangas arvelee,

”

Adressi on kaunis tapa lohduttaa surevaa.

että virtuaalisuus lisääntyy tulevaisuudessa entisestään. − Adresseilla on oma paikkansa suomalaisessa surunvalitteluperinteessä ja rinnalla kulkemisessa. Veikkaan, että virtuaalisista adresseista tulee trendi. − Ehkä niissäkin yhteys hyväntekeväisyyteen säilyy, koska suomalaisille vapaaehtoistyö ja hyväntekeväisyys ovat hirveän tärkeitä asioita. ■ Juttuun on haastateltu myös vantaalaista hautausalanyrittäjä Petri Forsiusta ja tiiminvetäjä Iina Lehtistä HOK-Elannon hautauspalvelusta.

MARI AARNIO

adressi

Kirkko ja kaupunki verkossa

Rokkaritkin käyttävät kirkkosävellajeja Keskiaikainen papisto alkoi laulaa pyhiä tekstejä kirkoissa, ja 800-luvulla vakiintui seitsemän eri sävellajin järjestelmä. Kirkkosävellajeista eli moodeista ovat innostuneet niin elokuvamusiikin tekijät, popparit kuin rokkaritkin. Esimerkiksi Simpsonien tunnusmusiikki soi lyydisessä moodissa ja Led Zeppelinin Stairway to heaven käyttää aiolista moodia. Tutustu moodeihin videolla osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Hiukan traagisesti saatamme uhrata kaiken aikamme työlle varmistaaksemme taloudellisen tulevaisuuden lapsillemme, joita meillä ei ole aikaa tavata.” MIKKO LESKELÄ VERKKOKOLUMNISSAAN

JOONAS VOHLAKARI

Asfalttihenkinen poika − Tämä on korkein arvonimi, jonka helsinkiläispoika voi saada, totesi Helsingin emerituspiispa Eero Huovinen valinnastaan tämän vuoden Stadin Kundiksi. Huovinen esitteli Kirkko ja kaupungille kotikaupunkinsa tärkeimmät paikat. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

– Arvelen, että moni muukin voi löytää jotain tuttua tämän musikaalin henkilöissä, ihmissuhteissa ja tietyssä ulkopuolisuuden tunteessa. Musikaali-illan jälkeen Höglundin elämä todellakin muuttui. Hän pääsi ohjaamaan teoksen Helsingin Kaupunginteatteriin, ja myöhemmin hänet kiinnitettiin Lilla Teaternin taiteelliseksi johtajaksi. – Vakituinen työsuhde tuntuu hienolta. Voin nyt paremmin keskittyä töihini. SUOMEEN MUUTTAMISEN myötä Jakob Höglund oli odottanut elämänsä rauhoittuvan, mutta korona-aika hiljensikin kaiken totaalisesti ja aiheutti monenlaisia paineita esityksen työstämisessä. Höglund on onnellinen, että on kuitenkin saanut vietyä työnsä maaliin.

”

Vaikka tarinassa on surullinen pohjavire, se sisältää paljon toivoa. Oona Airola ja Tuukka Leppänen näyttelevät musikaalin päärooleissa.

Balsamia sielulle Ohjaaja Jakob Höglund haltioitui nähtyään Niin kuin taivaassa -musikaalin Tukholmassa. Nyt hän haluaa tarjota saman elämyksen suomalaisille. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA OTTO-VILLE VÄÄTÄINEN

utuusmusikaali kertoo menestyneestä kapellimestarista Danielista, joka joutuu jättämään työnsä sydänvaivojen vuoksi ja muuttaa takaisin vanhalle kotiseudulleen. Kun hän alkaa johtaa kylän kirkkokuoroa, hän löytää uudelleen musiikin ja samalla itsensä. Musikaalin ohjaajalle Jakob Höglundille teos merkitsee henkilökohtaisesti paljon. Hän näki suositun Så som i himmelen -musikaalin Tukholmassa muutama vuosi sitten.

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

– Olin siinä vaiheessa väsynyt vaihtuviin työpaikkoihin, ja tunsin tarvitsevani muutosta elämääni. Yllättäen rakkautta ja toivoa henkivä musikaali vei minut täysin mukanaan, Ruotsissa yli kymmenen vuotta freelanceohjaajana ja -koreografina työskennellyt taiteilija kertoo. Höglund tunnisti itsensä Danielin uudenlaista elämää etsivässä hahmossa. Myös kuoroyhteisö tuntui tutulta. Höglund nimittäin on kotoisin Pietarsaaresta, jossa hän lauloi nuorena eri uskontokuntien kirkkokuoroissa.

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Niin kuin taivaassa ei ole perinteinen showtanssimusikaali, vaan Höglund on pyrkinyt tuomaan siihen oman tunnistettavan tyylinsä. – Haluan tuoda musikaalissa esiin yhteisön voiman: kaikki tukevat eri tavoin toisiaan. Olen pyrkinyt tekemään yksinkertaisen lavastuksen, jossa ensemble eli näyttelijät luovat esityksen äänet, liikkeen ja ympäristön. Höglund toivoo esityksen tuottavan yleisölle positiivisen elämyksen ja antavan uutta elinvoimaa. – Vaikka tarinassa on surullinen pohjavire, se sisältää paljon toivoa. Se myös herättää ajatuksia siitä, miten ihminen voisi elää täyttää elämää. Kun ihmiset laulavat yhdessä kädet toistensa ympärillä, uskon, että se tarjoaa juuri tässä ajassa kaivattua balsamia sielulle. Niin kuin taivaassa -musikaalin päärooleissa näyttelevät Oona Airola ja Tuukka Leppänen. Siinä on mukana kaikkiaan 35 näyttelijää. Musikaalin tarina on tuttu samannimisestä elokuvasta. Teoksen kansanmusiikista vaikutteita saaneen musiikin on säveltänyt Fredrik Kempe, joka kuuluu Ruotsin tunnetuimpiin lauluntekijöihin. Laulujen sanat on kääntänyt Maija Vilkkumaa. Lauluja säestää 15-henkinen orkesteri. ■ Niin kuin taivaassa -musikaalin ensi-ilta to 26.8. Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

ESKO JÄMSÄ

Arvaamattoman äärellä Maailmaa ei voi selittää eikä ymmärtää, näyttävät 1900-luvun tähtirunoilijat.

Syksyllä ja talvella yrtit voi hankkia kätevästi lähikau pasta.

Yrttien hellässä hoidossa OPIT ERILAISISTA hoitavista kasveista ovat aiemmin siirtyneet perheissä sukupolvelta toiselle. − Minulle on ollut ahaa-elämys, miten paljon meillä on perinnehoitoja, saunaterapeutti Terhi Ruutu kertoo. Hän on kirjoittanut kirjan Hoitava sauna – reseptejä hyvinvointiin (Tammi 2021). Ruutun mukaan yrttihoitoja kannattaa tehdä nimenomaan lämpimässä saunassa, jossa yrttien parantavat vaikutukset tehostuvat ihohuokosten avautuessa. Moniin yrtteihin liittyy myyttisiä tarinoita. BASILIKAN ON KERROTTU virkistävän mieltä, ja on uskottu, että se kannustaa henkiseen heräämiseen. Yrtin nimi tulee kreikankielen sanasta basileios. Basilika tarkoittaa myös suorakulmion muotoista kirkkorakennusta. MINTTU RAUHOITTAA, kohottaa mielialaa ja lievittää kipuja. Vanhassa kreikkalaisessa tarussa kerrotaan, että ylijumala Zeuksen tytär Persefone tuli mustasukkaiseksi Minthe-nymfille, koska tämä yritti vietellä Persefonen puolison. Kostoksi Persefone muutti Minthen minttupuskaksi.

HETKITTÄIN ELÄMÄ tuntuu niin absurdilta ja sotkuiselta, että parhaiten siihen pureutuu runo. Kustannusliike Parkko tekee kunnianhimoista työtä käännösrunouden julkaisijana. Tänä vuonna se on julkaissut valikoiman Dylan Thomasin runoja nimellä Balladi pitkäsäärisestä syötistä (suom. Marja-Leena Mikkola) ja Paul Celanin Lumen ääni -kokoelman (suom. Riikka Johanna Uhlig). Molemmat sopivat tunnelmiltaan tämän alkavan syksyn epävarmuuteen ja synkkeneviin iltoihin. Sekä Thomas (1914–53) että Celan (1920–70) kuuluvat viime vuosisadan tärkeisiin, omaäänisiin runoilijoihin. Kumpikin koki toisen maailmansodan kauhut – romanialaissyntyinen, juutalainen Celan hyvin läheltä. Hänen vanhempansa kuolivat sodan aikana vankileirillä ja Celan itsekin joutui työleirille. Lopulta masennusta sairastanut Celan päätyi vuonna 1970 itsemurhaan. PERINTEISET USKONNOT saattavat tuntua laimeilta vastauksilta kärsimyksen ja toivottomuuden ruhjomassa maailmassa, mutta silti ne tarjoavat myyttejä ja käsitteitä, jolla näitä kokemuksia voi käsitellä. Esimerkiksi Dylan Thomasin runot ovat sekä kielen että teemojen tasolla sakeanaan kristinuskosta saatuja vaikutteita. Lapsena kuultujen saarnojen poljento ja Raamatun kieli tulevat läpi. Thomas ei silti ole uskonnollinen runoilija siinä mielessä, että hän kirjoittaisi tunnustuksellista tai kirkon oppijärjestelmään mahtuvaa runoutta. Hänelle kristinusko edustaa pikemminkin tekopyhyyttä.

Toisaalta Thomasia voi kyllä pitää uskonnollisena runoilijana siinä mielessä, että hän avaa ja rusikoi elämän isoja arvoituksia ja arvaamattomuutta. Hän kirjoittaa syntymästä ja kuolemasta, lyhyestä olemassaolon hetkestä niiden välissä ja autiudesta ennen ja jälkeen. Ennen kuin koputin -runossa puhuu ehkä Jeesus, ehkä runoilija itse – joku, joka kuolemansa lähestyessä tajuaa, että kokematta jää niin ihmiselämä kuin iankaikkinen elämäkin: ”Minä, lihasta ja hengestä syntynyt, en ollut henki enkä ihminen vaan kuolevainen henki.” VAIKKA RUNOUDESSA on viimeisten vuosikymmenten aikana tehty monenlaisia ilmaisullisia kokeiluja, Paul Celanin yli viisikymmentä vuotta sitten kirjoittamat runot tuntuvat nykyisinkin haastavilta: hyvin yksityisiltä ja tahallisen arvoituksellisilta. Analysoimalla näihin runoihin ei pääse kiinni, vaan ainakin minulta Celanin lukeminen vaati sitä, että tekstejä ikään kuin meditoi: märehtii hitaasti sana kerrallaan, liikkuu edestakaisin, huomaa myös hiljaiset ja tyhjät kohdat. Silloin ehkä saa tunteen kautta hetkeksi kiinni siitä, mitä Celan saattaisi tarkoittaa kirjoittaessaan esimerkiksi liitävistä, laakeista unista, yli-illoista tai hiljaisuudesta, joka on mustan taempi askel. Hämärästä ja käsittämättömästä erottuu jotakin. Samalla on pakko suostua siihen, että kaikkea ei ymmärrä. Sekä hetkellinen oivaltaminen että luovuttaminen ovat jollakin tapaa uskonnollisia kokemuksia, pientä pyhyyttä.

KAISA HALONEN

Dylan Thomas (vas.) on vaikuttanut moneen runoilijasukupolveen. Paul Celan (oik.) ihaili hänen runojaan ja Bob Dylan lainasi taitelija nimensä häneltä.

JARKKO PELTOLUHTA

ROSMARIINI AUTTAA lihassärkyyn. Legendan mukaan pakomatkalla Egyptiin Neitsyt Maria ripusti perheen vaatteet kuivumaan rosmariinipensaseen. Silloin hajuton rosmariini alkoi tuoksua. Näin Jeesus-lapsi sai nukkua tuoksuvissa kapaloissa.

KATARIINA HEINONENTRICARICO

Nappaa talteen kolmen yrttihoidon reseptit osoitteesta kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Taitoliiton aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori, käsityömestari Tarmo Thorström esittelee taitojaan nypläystyynyn parissa.

– Sain vuonna 2005 kesätyön sanomalehti Länsi-Suomen oikolukijana. Se oli iltatyötä, ja päätin päivisin käydä läpi kaikki Rauman nähtävyydet ja tapahtumat. Rauman Pitsiviikko tietysti kiinnosti, koska olin valinnut opinnoissani sivuaineeksi tekstiilityöt. Jäin katsomaan nypläysmestari Impi Alangon työnäytöstä, ja sitä seuranneen juttutuokion jälkeen hän tarjoutui antamaan minulle tunteja nypläyksessä. Mestari opasti päälle parikymppistä Thorströmiä kädestä pitäen käsityöhön, joka perustuu kahteen asiaan: ristiinlyöntiin ja kierteeseen. Kahvikupin ääressä käytyjen keskustelujen myötä Alangosta tuli Thorströmille myös eräänlainen varamummo. – Nypläysharrastukseeni tuli kuitenkin tauko, kun Impi sairastui. Hän menehtyi sittemmin Rauman Pitsiviikon Mustan pitsin yönä, Thorstörm kertoo.

Nypläämällä mielenrauhaa Pitsinnypläys on jalostanut minua ihmisenä enemmän kuin mikään muu, sanoo 16 vuotta nyplännyt ja alaa uudistanut Tarmo Thorström. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

äsityömestarin sormet kulkevat vikkelästi nypläystyynyllä. Sivusta seuraava voi vain ihastella moista taitoa. Espoolainen Tarmo Thorström tunnetaan pitsinnypläystä uudistavana käsityöntekijänä. Viime vuonna Pitsikeskus Emelia valitsi hänet Vuoden nyplääjäksi. Rauman Pitsiviikolla hän on tuttu vie-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

railija, ja hänen pitsivaloteoksensa Vanhaa valoa – Spectaculum 79 Ceti kehysti tänä kesänä kaupungin Vanhan raatihuoneen ovea. Valoprojisointeja hän on tehnyt muuallekin. Thorström on kulkenut tähän pitkän tien. Tutustuminen pitsinnypläykseen lähti puhtaan sattuman kautta alkuun Raumalla, jossa hän opiskeli luokanopettajaksi.

PITSINNYPLÄYS ALKOI kiinnostaa Tarmo Thorströmiä uudestaan vuonna 2008, kun hän toimi luokanopettajan viransijaisena pienellä paikkakunnalla Keski-Suomessa. Siellä talvipäivät menivät aina saman kaavan mukaan: töiden jälkeen hän kävi hiihtämässä ja saunomassa. Kerran saunan lauteilla hänelle muistui mieleen nypläystyyny. – Elin yksikseni keskellä korpea, joten jouduin harjoittelemaan nypläystä omin päin yrityksen ja erehdyksen kautta. Impin opissa olin tehnyt liinoja, mutta nyt halusin kokeilla jotain muuta. Thorström oli ottanut selvää, että pitsinnypläys oli aikoinaan saanut alkunsa yläluokan muodista, joten hän palasi sen alkulähteille, vaatteisiin. Pitsi on kuitenkin haurasta ja vaikea pestä, joten hän päätyi tekemään kravatin. – Tein ensimmäisen kravatin kalastajanlangasta, mikä oli opettavainen kokemus, sillä lanka ei toiminut mitenkään. Ostin sitten oikeanlaista lankaa, mutta siitäkin sain aluksi aikaan tosi kamalia tekeleitä. Vasta viides kravatti alkoi näyttää silmissäni paremmalta. Valmistin kravatteja kaikkiaan toistakymmentä. Vaikka pitsinnypläys tuotti päänvaivaa, Thorström koki sen tuovan rentouttavaa vastapainoa arkeen. Hän huomasi, että pystyy ilmaisemaan sen avulla itseään samalla tavalla kuin jossain taidelajissa. – Pitsinnypläys on pikkutarkkaa nysväämistä, enkä ole luonteeltani kärsivällinen, mutta kun minulla oli heti alussa niin hieno opettaja, pakotin itseni keskittymään. Voinkin sanoa, että nämä 16 vuotta nypläyksen parissa ovat jalostaneet minua ihmisenä enemmän kuin mikään muu elämässä. Yksi Thorströmin teoksista on kolmiulotteinen kasvokuva hänestä itsestään. Kasvoista lähtevät pitsinauhat kuvastavat nypläysperinnettä, joka puun juurien tavoin kiinnittää ja ravitsee tekijää. TARMO THORSTRÖMIÄ on kiehtonut pitsinnypläyksessä myös se, miten paljon ilmaisun mahdollisuuksia siihen sisältyy. Hän on kokeillut normaalisti käytettävän pellavalangan lisäksi erilaisia materiaaleja kuten köyttä, narua, valokuitua, hevosen häntäjouhta ja lakritsinauhaa. – Tämä on edelleen vahvasti elävää käsityöperinnettä, jota harjoitetaan ympäri maailmaa. Erilaisia tekniikoita ja materiaaleja on valtavasti. – Ihmisten mielenkiinto alaani ruokkii myös omaa tekemistä. Esimerkkinä on se, kun minua

pyydettiin tekemään teos Nurmijärven kastekappelin seinälle. Tuloksena on pellavalangasta tehty led-valoristi. Parhaillaan Thorström työstää paria teosta Espanjan Gironassa pidettäville pitsifestivaaleille. Toisen teoksen toteuttavat paikalliset nyplääjät hänen suunnitelmansa pohjalta, mistä Thorström on innoissaan. Vuosi sitten Thorström valmistui käsityömestariksi, erityisenä osaamisalueena pitsinnypläys. Aiemmin luokanopettajana Espoossa työskennellyt Thorström siirtyi kesäkuun alussa uuteen työpaikkaan Taitoliitossa. Hän toimii järjestössä käsityön aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattorina.

Käsityömestarin työhuoneen seinällä on nypläystekniikalla tehty Urho Kekkosen kuva.

Tarmo Thorströmin kiinnostavimpiin nypläystöihin kuuluu kolmiulotteinen kasvokuva hänestä itsestään.

”

Elin yksikseni keskellä korpea, joten jouduin harjoittelemaan nypläystä omin päin yrityksen ja erehdyksen kautta. Taitoliitto perusti koordinaattorin tehtävän, kun siitä tuli viime marraskuussa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaorganisaatio. Järjestöön kuuluu 16 paikallista taitoyhdistystä, jotka antavat käsityöneuvontaa ja -opetusta. – Tämä on minulle suorastaan unelmatyöpaikka. Työssä voin suunnitella sitä, miten käsityöalaa saadaan elinvoimaisemmaksi ja miten perinnettä siirretään nuoremmille polville. Viime vuosina myös sosiaalinen media on tullut tärkeäksi tälläkin alalla, ja se on tuonut käsityöosaamista esille entistä monipuolisemmin. ■

Vapaana avarat 41,5 m2 ja 54,5 m2 kaksiot!

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Koti Saga Käpylinnassa mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura ovat lähellä. Tutustu kauniiseen palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely! Kiinnostuitko? Kysy lisää, tilaa esitteet tai varaa oma esittelyaika! Satu Hellsten | puh. 050 5016 186 satu.hellsten@sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

Aktiivisuutta arkeen Vahvikelinjalla

SOITA maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 13–15 Vanhustyön keskusliiton Vahvikelinja tarjoaa ikääntyneille virkistävää tekemistä. Vahvikelinja sisältää mahdollisuuden monipuoliseen puhelinjumppaan sekä vinkkejä arjen liikkumisen aktivointiin. Puheluiden aikana voidaan myös ratkoa aivopähkinöitä, visailla, muistella ja keskustella. Puhelimeen vastaavat koulutetut vapaaehtoiset. Numero kuuluu tavallisten operaattoreiden puhepaketteihin, joten soittamisesta ei koidu ylimääräisiä kuluja. Ikääntyneen luvalla hänen puolestaan voi myös jättää yhteydenottopyynnön, jolloin Vahvikelinjasta soitetaan hänelle. Uusia perusdigitaidot hallitsevia vapaaehtoisia etsitään myös mukaan puhelinpäivystykseen. Lisätietoja 050 5145711 senioritoiminta@vtkl.fi tai www.vtkl.fi/vahvikelinja

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Talibanin paluu vie Afganistanin syvälle synkkyyteen Kriisinhallintaoperaatiossa Afganistanissa toiminut Malmin entinen kirkkoherra Heikki Arikka suree nyt erityisesti naisten ja tyttöjen tilannetta. – Monen unelmat ja haaveet vaihtuvat elämään vankilan kaltaisissa oloissa.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA RAHMAT GUL/AP/LEHTIKUVA JA HEIKKI ARIKAN KOTIALBUMI

fganistanin hallitus sortui nopeasti sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Nato-johtoiseen Resolut Support -operaatioon osallistuneet maat vetivät joukkonsa pois maasta. Valtaan palasi äärijärjestö Taliban, jonka aiempi vuosien 1996–2001 hirmuhallinto muistetaan muun muassa julkisista teloituksista sekä naisten pakottamisesta pukeutumaan burkhaan ja elämään kotien seinien sisäpuolelle. Afganistanissa palveli lähes 20 vuoden aikana yli 2 500 suomalaista, joista kaksi kuoli ja viisitoista loukkaantui. Palveluspaikkoja olivat Maimana, Mazar i-Sharif, pääkaupunki Kabul sekä Aybak. Viimeiset suomalaiset sotilaat kotiutettiin kesäkuun alussa. Suomalaisten tukena kriisihallintaoperaatiossa toimi kymmenkunta pappia. Yksi heistä on helsinkiläisen Malmin seurakunnan entinen kirkkoherra Heikki Arikka, joka toimii tällä hetkellä Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiön ja Diakon Palvelut -konsernin toimitusjohtajana Porissa. Arikka kertoo seuranneensa Afganistanin tilannetta järkyttyneenä. – Paljon aikaa, rahaa ja ennen kaikkea ihmishenkiä on mennyt. On fyysisesti haavoittuneita ja mieleltään vaurioituneita. Sodan hinta tuntuu uskomattomalta. Eniten minua koskettaa naisten ja tyttöjen tilanne. Heille talibanien paluu valtaan on katastrofi. Maahan oli jo ehtinyt syntyä uusi sukupolvi, jonka unelmat, haaveet ja tulevaisuuden näkymät viedään nyt pois, Arikka sanoo. SOTILASPAPPINA Heikki Arikka toimi ensin rauhanturvatehtävissä Libanonissa vuonna 2012 ja sitten kriisinhallintaoperaatiossa Afganistanissa vuonna 2014. Afganistanissa suomalaiset joukot olivat osa NATO-johtoista ISAF-operaatiota. Tehtävänä oli kouluttaa, huoltaa ja tukea paikallisia poliiseja ja sotilaita.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

– Nimikkeeni oli englanniksi chaplain. Meitä oli isossa tukikohdassa protestanttisia ja katolisia pappeja monesta maasta sekä yksi muslimi. Toimenkuvani piti sisällään sekä papin että hyvinvointiupseerin tehtävät, kertoo Arikka, joka on reservin yliluutnantti. Suurimmaksi osaksi hänen työnsä oli kahdenkeskisiä luottamuksellisia keskusteluja, jotka auttoivat sotilaita jaksamaan paineisessa tilanteessa kaukana kotoa. Sotilaspappi järjesti myös vapaaajan ohjelmaa ja koulutti uskontoon ja kulttuuriin liittyvistä asioista. Olitko Afganistassa sotilas vai pappi, ja miten nämä sopivat yhteen? – Pappi on pappi ja Suomen puolustusvoimissa samalla myös sotilas. Tässä on maakohtaisia eroja, eli esimerkiksi saksalaiset papit eivät kanna asetta. Heillä on sen sijaan mukanaan aseellinen turvamies. Suomalaiset sotilaspapit ovat velvollisia puolustamaan itseään ja muita yksikön sotilaita, Arikka sanoo. Pari vuotta sitten Ylessä esitettiin tanskalaisesta pappisperheestä kertovaa huippudraamaa Huuto syvyydestä, jonka päähenkilöistä yksi on sotilaspappi. Tämä ampuu taistelutilanteessa vahingossa siviilinaisen ja traumatisoituu tapahtuneesta. Sotilaspapin tarina sijoittuu Afganistaniin, ja se tuo esille eettisen ongelman, joka on Arikallekin tuttu. – Olen toiminut Tanskassa pappina, ja olin kääntäjä Johanna Toivosen apuna suomentamassa sarjan sotilassanastoa. Se on hyvä, realistinen tv-sarja. Afganistanissa ollessani rukoilin, etten joutuisi käyttämään asetta, sillä se olisi ollut eettisesti hirveä tilanne. Siihen piti silti olla valmis. Afganistanissa Arikka joutui näkemään niin paljon tuhoa ja kuolemaa, että hän kertoo saaneensa kiintiönsä täyteen. Enää hän ei lähtisi kriisinhallintatehtäviin, vaikka katsookin, että suomalaiset puolustivat oikeita asioita. Siitä kertoo hänen NATO-mitalinsa, jonka takana on teksti ”rauhan ja vapauden puolesta”.

”

Se oli kriisinhallintaa niin sodankaltaisissa oloissa kuin suomi on koskaan toisen maailmansodan jälkeen ollut. – Toivon, että kaikki se työ ja uhraukset eivät menisi hukkaan, Arikka sanoo. Oliko tehtävä Afganistanissa rauhanturvaamista, kriisinhallintaa vai sotaa? – Se oli kriisinhallintaa niin sodankaltaisissa oloissa kuin Suomi on koskaan toisen maailmansodan jälkeen ollut.

Heikki Arikka näki helikoptereista maaseutukylien asuntoja, joita ympäröivät aitaukset. Perheiden naisten piti pysyä niiden sisällä.

Talibanin taistelijat partioivat Kabulissa. Äärijärjestö vakuuttaa kohtelevansa vastustajiaan armollisesti ja antavansa naisille oikeuksia sharialain puitteissa. Tiedot Afganistanista kertovat kuitenkin aivan muusta.

– Mietin siellä usein, joka viikko, mikä on ihmisen hinta ja mikä on kaiken tämän merkitys. Käytiin sissisotaa, jossa oli vaikea hahmottaa, missä milloinkin sodittiin. Kuoleman läsnäolo oli niin todellinen, etten pysty enää katsomaan televisiosta väkivaltaisia ohjelmia. JO VUONNA 2014 oli Heikki Arikan mukaan havaittavissa, ettei Afganistanin hallitus pysy pystyssä ilman länsimaiden vahvaa tukea. Vaikka monille etenkin kaupungeissa asuville muutos ja länsijoukkojen tuki oli tervetullut ja kaivattu asia, maaseudulla perinteiset asenteet ja elämäntapa istuivat lujassa. – Jo silloin näytti siltä, ettei kannettu vesi kaivossa pysy. Demokratiaa ja ihmisoikeuksia on vaikea viedä sinne, missä ihmiset eivät ole valmiita ottamaan niitä vastaan, Arikka pohtii. Talibanilla oli Afganistanissa aitoa kannatusta ja maan hallitus oli korruptoitunut. Rahaa liike sai muun muassa huume- ja asekaupasta.

– Koska Afganistan ei ole kansallisvaltio vaan koostuu eri kansallisuuksista, heimoista ja klaaneista, yhtenäistä vastarintaa on ollut vaikea järjestää. Ihmisiä kiinnostaa se, mikä on lähellä, ja asiat jätetään usein fatalistisesti Jumalan haltuun. Niinpä Taliban eteni Kabuliin asti. Arikka pelkää, että siellä se pystyttää taas hirmuvaltansa, jossa naisilla ja tytöillä ei ole oikeuksia ja rangaistukset sharialain rikkomuksista ja vastarinnasta ovat kauheita. – Suurimpia häviäjiä ovat naiset ja lapset ja myös kehitysvammaiset. Vähemmistöt joutuvat sorron kohteeksi. Puheet uudistuneesta Talibanista ovat lööperiä. Siitä kertovat viestit väkivallasta. Talebanien ideologian ytimessä eivät ole ihmisoikeudet. Afganistanista tulee maailman musta paikka, ja voi olla, että se innostaa ääriliikkeitä muualla, Arikka sanoo. Naisten asemassa otettiin viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana isoja harppauksia, ja moni tyttö pääsi kouluun. Tulevaisuuden kuva

saattaa nyt koko maassa olla se, mitä Arikka näki Afganistanin maaseutukylissä. – Tytöt eivät saaneet liikkua kodeistaan vaan elivät isänsä taloa ympäröineen aitauksen sisäpuolella. Kun heidät naitettiin, he muuttivat aviomiehensä kotiin aitauksen sisäpuolelle. Helikopterista katsoessa aitauksia näki vaikka kuinka paljon. Onhan se kuin vankilassa eläisi. – SUOMEN VELVOLLISUUS on ottaa tänne turvaan suomalaisia auttaneet afgaanit perheineen, Heikki Arikka sanoo. Hän on tyytyväinen siitä, että määrää nostettiin alkuperäisestä, ja kysyy, onko rajaus vieläkin liian tiukka. – Nämä ihmiset voivat olla hengenvaarassa, ja meillä on vastuu niistä, jotka ovat meitä esimerkiksi tulkkeina auttaneet, Arikka sanoo. Hän arvioi, että Talibanin valtaannousu lisää muutenkin pakolaisuutta. Afganistanista tänne paenneita ei Arikan mukaan pidä missään nimessä palauttaa. Pitäisikö myös tunnustaa, että meillä Suomessa on kriisinhallinnan sotaveteraaneja, jopa sotainvalideja. Miten heihin suhtaudutaan? – Kyllä, meillä on uuden ajan sotaveteraaneja. Yhteiskunnan on ollut vaikea käsittää ja käsitellä tätä asiaa. Moni ajattelee yhä, että jos sinne meni tienaamaan rahaa, niin omapa on asiansa. Ei se niin ole. Suomen valtion asialla siellä oltiin. Moni veteraani kärsii henkisistä vammoista, paniikkihäiriöistä, masennuksesta ja posttraumaattisesta stressistä. Henkiset vauriot voivat jättää jälkensä koko loppuelämään. Jotkut ovat päätyneet itsemurhaan. – Tapaan yhä joitakin veteraaneja. Rauhanturvaliitolla on tukitoimintaa, ja Valtiokonttori toimii aiempaa paremmin fyysisissä vammoissa. Vaikka vertaistuki on tärkeää, valtion pitää ottaa entistä vahvemmin vastuuta. Tuleeko Afganistan sinulla uniin? – Ei uniin, vaikka se jätti jäljen, jota kannan ehkä lopun elämääni. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Ohittamaton nainen Kristityt ovat kunnioittaneet Neitsyt Mariaa jo ennen kuin siitä tuli osa kirkon virallista oppia. He halusivat tietää Jeesuksen äidistä enemmän kuin Raamattu kertoo. TEKSTI KAISA HALONEN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

WIKIMEDIA COMMONS

Enkeli ilmestyy Marialle, kun tämä on kehräämässä. John William Waterhouse 1914.

iihen nähden, että kyseessä on luultavasti maailman tunnetuin ja rakastetuin nainen, Neitsyt Mariasta tiedetään olemattoman vähän. Ja siihen nähden, että Jeesuksen äiti on varsinkin katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa niin tärkeä ja pyhä, hänestä kerrotaan Uudessa testamentissa kovin niukasti. Mariaa tarvitaan lähinnä siihen, että Jeesus saa alkunsa erityisellä tavalla. – Maria mainitaan evankeliumeissa muutamissa kohdissa. Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit kuvaavat Jeesuksen syntymää, ja nimenomaan Luukas kertoo Mariasta. Lisäksi evankeliumeissa on kohtauksia Jeesuksen aikuiselämästä, joissa Maria esiintyy. Apostolien teoissa kerrotaan hänen olleen mukana niissä ensimmäisissä ryhmissä, jotka kokoontuivat Jeesuksen kuoleman jälkeen, ja toimineen niissä jollain lailla näkyvässä roolissa. Kaikissa näissä teksteissä muisto ja fiktio kietoutuvat vahvasti toisiinsa, kertoo raamatuntutkija Ulla Tervahauta. Siitä, millaista Marian ja hänen aikansa naisten elämä mahdollisesti on ollut, voidaan sanoa hieman enemmän. Monesti Marian on ajateltu olleen köyhä maalaistyttö. Tervahaudan mukaan hänen kotiseutunsa Galilea ei kuitenkaan tuon ajan mittapuulla ollut mitenkään erityisen köyhää seutua. Siellä rakennettiin Tiberiaan ja Sepforiksen kaupunkeja, joten töitä ja toimeentuloa riitti erilaisille ammatinharjoittajille. Jos Joosef ja Jeesus olivat rakentajia niin kuin evankeliumit mainitsevat, perhe ei ollut köyhimmästä päästä. TYTÖT SAATETTIIN NAITTAA yläluokkaisissa perheissä jo 12–14-vuotiaina. Tavallisten perheiden tytöillä, jollainen Mariakin oli, avioitumisikä oli korkeampi, ehkä noin 16–18 vuotta. Naisten keski-ikä lienee tuolloin ollut neljänkymmenen vuoden paikkeilla. Naisia kuoli synnytyksiin, sillä hygienia oli puutteellista, lääkkeitä ei ollut eikä keisarileikkauksia osattu tehdä. – Toisin kuin nykyään, tuolloin 45-vuotias nainen oli jo vanha – ja moni kolmekymppinen saattoi olla isoäiti, Tervahauta sanoo. Moni tyttölapsi ei tosin selviytynyt edes naiseksi asti, sillä on arvioitu, että jopa puolet lapsista kuoli ennen viiden vuoden ikää. – Voi sanoa, että antiikin maailmassa ei ollut ketään, jonka perheessä tai lähisuvussa lapsen kuolema ei olisi tullut vastaan. Evankeliumeista varhaisimman eli Markuksen evankeliumin mukaan Jeesuksella oli neljä veljeä ja sisariakin. Tervahauta toteaa, että kun otetaan lapsikuolleisuus huomioon, sellainen olisi ollut tuohon aikaan suuri perhe. On arvioitu, että tavallisesti perheessä oli vain 2–3 elossa olevaa lasta. – Se, että Jeesuksella oli niin monta sisarusta, saattaisi viitata siihen, että perhe olisi ollut vauras ja terve – jos siis tieto on historiallinen. Jeesuksen sisaruksista on kiistelty ja käyty monenlaista spekulaatiota, koska heidät on ollut vaikea yhdistää Marian neitsyyteen. Niinpä on ehdotettu, että kyseessä olisivat olleet Jeesuksen veli- ja sisarpuolet Joosefin edellisestä avioliitosta – tai mahdollisesti serkutkin. Tervahauta toteaa, että Markuksella ei evankeliumia kirjoittaessaan ole vielä ollut mitään syytä kehitellä ideaa, että Marialle olisi syntynyt vain Jeesus eikä muita KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

WIKIMEDIA COMMONS

ALAMY

Sitten matkataankin tuttuun tapaan Betlehemiin kirjautumaan veroluetteloon. Matkalla Maria näkee näyn kahdesta kansasta: toinen suree, toinen iloitsee. Synnytyspaikka löytyy luolasta. Joosef jättää Marian poikiensa huomaan ja lähtee etsimään kätilöä. Saapuessaan paikalle Joosef ja kätilö näkevät luolan ensin pilven peitossa, ja sitten siellä loistaa kirkas valo. Syntyy lapsi, joka alkaa imeä äitinsä rintaa. Luolasta lähdettyään kätilö tapaa Salome-nimisen naisen, jolle hän kertoo ihmeellisestä synnytyksestä. Salome ei tietenkään usko vaan vaatii saada itse tutkia Marian neitsyyden. Epäuskosta seuraa rangaistus: käsi on kuin tulessa ja paranee vasta, kun Salome on kumartanut lasta. Protoevankeliumi päättyy siihen, että Johannes Kastajan isä Sakarias murhataan alttarille. Hän ei ole suostunut paljastamaan poikansa piilopaikkaa kuningas Herodeksen palvelijoille, jotka kiertävät surmaamassa pikkulapsia. Johannes on äitinsä Elisabethin kanssa piilossa vuoren sisällä. Jeesuksen Maria on kätkenyt härkien suojaan. Marian vanhemmat Joakim ja Anna kohtaavat Jerusalemin kultaisella portilla. Kumpikin on juuri saanut enkeliltä tiedon, että he saavat tyttären. Konrad Witz 1435.

lapsia. Hän ei myöskään mainitse mitään siitä, miksi Jeesuksen syntymään olisi liittynyt jotain epätavallista. – Ehkä historiallinen tosiasia on, että Marialla on ollut miehensä kanssa useampia lapsia. MARIA-AINEISTON NIUKKUUTTA paikkaa omalla tavallaan Raamatun ulkopuolelle jäänyt Jaakobin protoevankeliumi, joka on tuntemattoman kirjoittajan kreikankielinen teksti 100-luvun puolivälistä tai jälkipuolelta. Ulla Tervahauta on tehnyt siitä uuden suomennoksen, joka on julkaistu viime vuonna ilmestyneessä kirjassa Varhaiskristilliset lapsuusevankeliumit. Mitä Protoevankeliumi Mariasta sitten kertoo? Aluksi se kertoo lapsettomuudesta kärsivästä pariskunnasta, Annasta ja Joakimista. Kummallekin ilmestyy enkeli, joka lupaa heille lapsen, ja muutaman kuukauden kuluttua he saavatkin tyttären, Marian. Kun Maria on kolmivuotias, vanhemmat vievät hänet temppeliin. ”Maria eli Herran temppelissä niin kuin kyyhkynen, jota ruokitaan. Hän sai ruokansa enkelin kädestä”, lukijalle kerrotaan. Maria elää temppelissä 12-vuotiaaksi. Kuukautiset saastuttaisivat temppelin, joten pappien on lähetettävä hänet pois ennen kuin ne alkavat. Maria kihlataan Joosefille, ja hän muuttaa tämän taloon. Vaikka Maria ei enää asu temppelissä, hän kehrää lankaa temppelin väliverhoa varten. Sitten käy suunnilleen niin kuin Uudessa testamentissakin kerrotaan: enkeli Gabriel ilmestyy Marialle ja kertoo tämän tulevan raskaaksi poikkeuksellisella tavalla. Maria myös vierailee sukulaisnaisensa Elisabetin luona. Kun hän palaa vierailultaan kotiin, raskaus näkyy jo selvästi. Joosef tivaa lapsen alkuperää ja miettii Marian hylkäämistä, kunnes unessa ilmestyvä enkeli saa hänet toisiin ajatuksiin. Vielä on vakuutettava papitkin siitä, ettei Joosef ole turmellut huostaansa uskottua neitsyttä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

ULLA TERVAHAUTA ARVIOI, että laajempi kiinnostus Mariaa kohtaan heräsi joskus 100-luvulla. Tuolloin kristinusko oli vielä hajanaista ja eri ryhmillä oli omia painotuksiaan. Jaakobin protoevankeliumi on mahdollisesti kirjoitettu sellaisessa kristittyjen ryhmässä, jolle juuri Maria oli tärkeä ja kiehtova hahmo. – Jeesus totta kai on kiinnostanut varhaisia kristittyjä, ja hänen perheestään on haluttu tietää enemmän kuin mitä evankeliumeissa kerrotaan. Toisaalta koska Maria mainitaan Apostolien teoissa, voidaan yhtä hyvin olettaa, että myös hän on alusta asti ollut kristityille merkittävä – ei mikään myöhemmän teologian keksintö.

WIKIMEDIA COMMONS

Raskaana oleva Maria tekee käsitöitä. Joosefille Marian raskaus oli yllätys, ja hän aikoi hylätä tämän. Erfurtin mestari n. 1400.

Marian kivutonta synnytystä ihmettelemässä kaksi kätilöä, jotka Joosef on hakenut paikalle. Härkää ja aasia ei mainita Raamatussa, mutta silti ne on ikuistettu moniin Jeesuksen syntymää kuvaaviin maalauksiin. Jacques Daret 1434–35.

– Jaakobin protoevankeliumi on fiktiivinen kertomus, mutta se kertoo siitä, millainen kuva varhaisessa kristillisessä yhteisössä Mariasta on syntynyt, miten häntä on haluttu muistaa ja mitkä asiat Maria-kuvassa on koettu tärkeiksi, Tervahauta sanoo. Vaikka kyseessä on fiktio, ei se ole vain yhden kirjoittajan mielikuvituksen tuotetta, vaan taustalla näyttää olevan vanhempaa suullista kertomusperinnettä. Kirjoittaja on myös tuntenut erittäin hyvin Septuagintan eli juutalaiset pyhät kirjoitukset kreikankielisessä muodossaan. Maria on Jaakobin protoevankeliumin keskushenkilö, mutta Tervahaudan mielestä hän tuntuu usein sivuhenkilöltä. Marian elämän käännekohtia kuvataan ulkopuolelta, eikä hänen mielenliikkeistään saada tarkempaa tietoa. – Enemmän kuvataan oikeastaan Marian vanhempien reaktioita ensin lapsettomuuteen ja sitten vanhemmuuteen. Ja kun kerrotaan Marian raskaudesta, fokus tuntuu paljolti olevan tämän kihlatussa Joosefissa. Kirjallisuustieteen termiä käyttääkseni Maria on ohut hahmo. MARIAN NEITSYYS on Jaakobin protoevankeliumin kirjoittamisen aikaan ollut ajankohtainen teema. Ulla Tervahauta arvioi, että se on saattanut olla kiistakysymys. Jotkut pakanat ja myös juutalaiset kyseenalaistivat Jeesuksen neitseellisen sikiämisen ja esittivät, että ehkä Jeesus olikin vain avioton lapsi. – Kristityt ovat kokeneet tällaiset oletukset häpeällisinä, ja heillä on ollut vahva tarve osoittaa Jeesuksen alkuperän kunniallisuus ja yletön pyhyys. Protoevankeliumin perusteella myös Maria on nähty pyhäksi ja hänen pyhyyttään on haluttu korostaa, joten ehkä kertomus ei olekaan pelkästään vastausta Jeesuksen alkuperää koskeviin kysymyksiin vaan myös siihen, oliko Maria erityinen. – Marian ainaiseen neitsyyteen liittyy ajatus siitä, että Maria on ollut vapaa sellaisista naisen

WIKIMEDIA COMMONS

Taiteesta tutut tarinat JAAKOBIN PROTOEVANKELIUMISTA tunnetaan lukuisia eri käsikirjoituksia ja käännöksiä, ja se on ollut keskeinen teksti idän kirkoissa. Lännessä samat kertomukset on tunnettu erityisesti Pseudo-Matteuksen evankeliumin välityksellä, joka on todennäköisesti 600-luvulla Jaakobin protoevankeliumin pohjalta kirjoitettu latinankielinen teksti. Varhaiskristilliset lapsuusevankeliumit -kirjaan sen ovat suomentaneet Ville ja Valtteri Vuolanto. Pseudo-Matteuksen evankeliumissa on omia painotuksiaan: esimerkiksi nuoren Marian elämää temppelissä kuvataan tavalla, joka tuo mieleen keskiaikaisen luostarihurskauden. Evankeliumin loppuun on lisätty kuvaus Jeesuksen perheen pakomatkasta Egyptiin. Harva on lukenut kumpaakaan näistä teksteistä, mutta moni on törmännyt tietämättään niiden sisältöön. Sekä ortodoksisissa ikoneissa että vanhemmassa läntisessä kuvataiteessa on monia kuva-aiheita, jotka ovat peräisin niistä – eivät Raamatusta. Tällaisia ovat esimerkiksi kuvat Neitsyt Marian vanhemmista ja hänen syntymästään. Suosittu aihe, joka tunnetaan myös Suomen keskiaikaisisten kirkkojen puuveistoksista, on ollut Pyhä Anna itse kolmantena. Se on kolmen sukupolven perhepotretti: Annan sylissä ovat hänen tyttärensä Maria ja tyttärenpoikansa Jeesus. Enkeli Gabrielin ilmestyminen Marialle on yksi renessanssin maalaustaiteen yleisimpiä aiheita. Monissa maalauksissa Marialla on kädessään kirja, mutta joissakin enkeli yllättää hänet kesken kehruupuuhien niin kuin Jaakobin protoevankeliumissa kerrotaan. Usein vanhoissa maalauksissa Maria on saatettu kuvata myös kaivon luona tai vesikannu kädessään – tämäkin aihe löytyy varhaiskristillisistä lapsuusevankeliumeista. Ortodoksisissa jouluikoneissa Jeesuksen syntymäpaikkana on luola – sekin on Jaakobin protoevankeliumista peräisin oleva yksityiskohta. Moniin maalauksiin ja seimiasetelmiin on ikuistettu Jeesus-vauvaa lempeästi katselevat aasi ja härkä. Niitäkään ei löydy jouluevankeliumina tunnetusta Luukkaan evankeliumin kertomuksesta, vaan Pseudo-Matteukselta, jonka mukaan kolmantena päivänä synnytyksen jälkeen Maria vei vauvansa talliin ja härkä ja aasi taivuttivat polvensa lasta palvoakseen. Antti Marjanen, Ulla Tervahauta ja Ville Vuolanto: Varhaiskristilliset lapsuusevankeliumit. Suomen Eksegeettinen Seura 2020.

Kolmen sukupolven perhekuva: Marian äiti Anna, Maria ja Jeesus-lapsi. Leonardo da Vinci 1508–10.

elämän riesoista ja kärsimyksistä, jotka liittyvät seksiin ja seksuaalisuuteen, samoin kuin synnytykseen ja sen jälkeiseen tilaan. Tervahauta muistuttaa, että antiikin maailmassa ei tunnettu ehkäisyä eikä kivunlievitystä. Siksi seksi oli naisille riski, joka pahimmillaan saattoi johtaa kuolemaan. – Ehkä naisia on puhutellut se, että Marian synnytys tapahtui ilman tuskia ja hän selvisi siitä kirjaimellisesti ehjin nahoin. Ajattelen, että se on voinut antaa naisille toivoa ja unelman tuskattomasta elämästä. Usein Marian neitsyyttä tarkastellaan miesten tekemän teologian näkökulmasta, mutta voimme ainakin kysyä, millainen olisi käytännönläheisempi ja kokemuksellisempi naisten näkökulma Marian neitsyyteen.

MARIAN ELÄMÄN TAPAHTUMIA on Jaakobin protoevankeliumissa sijoitettu juutalaisten esikuvallisen äitihahmon ja esirukoilijan Raakelin kotiseuduille. Se saa Tervahaudan otaksumaan, että Maria on jo tuolloin koettu tai haluttu muovata vastaavanlaiseksi äitihahmoksi kristityille. Jerusalemin ja Betlehemin puolivälissä, Raakelin haudan lähistöllä on jo 400-luvun alussa vietetty ensimmäistä juhlaa Marian kunniaksi. Samaa juhlaa vietetään ortodoksisissa kirkoissa nykyäänkin 15. elokuuta Marian kuolonuneen nukkumisen juhlana. 500-luvun tienoilla paikalla on jo ollut Marialle omistettu pyhiinvaelluskirkko. – Raakelin ja Marian muistopaikat ovat noin kilometrin päässä toisistaan. On kiinnostavaa, miten samat pyhät paikat ovat tärkeitä eri us-

konnoissa. Kyse on eräänlaisesta kilpailusta ja jatkumosta: noilla on tuo äiti ja meillä tämä äiti. Marian kunnioittamisen juuret ovat Tervahaudan mukaan olleet idullaan jo 80- ja 90-luvun paikkeilla, kun Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeita sekä Apostolien tekoja on kirjoitettu. Jo silloin on tehty valintoja ja haluttu kertoa hänestä tietyt asiat. – Marian kunnioittaminen ei siis ole kirkonmiesten keksintöä myöhemmiltä vuosisadoilta, vaan kristityt ovat kunnioittaneet Mariaa ennen kuin siitä tuli osa kirkon virallista oppia. Oli ehkä välttämätöntäkin ottaa Maria mukaan jumalanpalveluksiin ja kirkkovuoden juhliin. Hän on ollut niin vahva hahmo, ettei häntä ole voitu sivuuttaa. ■ Ortodoksit ja katolilaiset viettävät 8.9. Neitsyt Marian syntymäpäivää. KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Julkisuudessa lapsesta aikuiseksi kasvanut Esiintyjä ja artisti Tuure Boelius puolustaa ihmisoikeuksia, jotta voisi elää hyvän elämän. TEKSTI OONA MATTILA KUVA JOONAS BRANDT

”

n ole ajatellut, että olen erityinen tai erikoinen. Olen ollut omassa maailmassani ihan Tuure vaan.” Laulaja ja esiintyjä Tuure Boeliuksen, 20, viimeiset viisi vuotta ovat olleet niin tapahtumarikkaita, että hänen on vaikeaa sanoittaa tapahtumia. Olemme Helsingin Seurasaaressa, ja Boelius on tuonut mukanaan pitsaa ja kameran, jolla dokumentoidaan arkea realitysarjaa Iholla varten. – Seitsemännen luokan loppuessa olin ihan tavallinen poika, yläasteen aloittanut jäbä. Sitten jäin kesälomalle ja aloitin videobloggaamisen Youtubeen. Kun tulin takaisin kouluun, minulla oli 50 000 seuraajaa, ja uudet seiskaluokkalaiset halusivat kanssani yhteiskuviin. Youtube-sisällöntuottajat eli tubettajat jakavat elämäänsä videopalvelussa videoblogin muodossa. Palveluun on syntynyt tubettajien suosimia formaatteja, kuten oman päivän sisältöä avaava My Day, erilaiset haastevideot sekä katsojien kysymyksiin vastaaminen. ENSIMMÄINEN VIDEO oli Tuure Boeliuksen vastine hänen kotikaupungissa Porissa heränneeseen keskusteluun hänen seksuaalisesta suuntautumisestaan. Keskustelu oli kummunnut nuorukaisen harrastuksista, teatterista ja balettitanssista. 14-vuotias Boelius pudistaa videolla ihmettelijöille päätään ja kannus-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

taa jokaista olemaan oma itsensä muista välittämättä. – Koko Youtuben idea on minulle se, että jaan siellä elämäni tapahtumia ja puhun itselleni tärkeistä asioista, sellaisista, joista liian usein vaietaan. Olen saanut itselleni yleisön, ja sanomisillani ja tekemisilläni on oikeasti jokin merkitys. Sanoessani tämän ääneen, tunnen oloni kiitolliseksi, hän kertoo nyt. Boelius on kasvanut lapsesta aikuiseksi julkisuudessa. Peruskoulun päättymistä seurasivat muutto Helsinkiin, levytyssopimus levy-yhtiön kanssa ja lukuisat esiintymiset televisiossa. Tasa-arvoasioita Boelius pitää somekanavillaan aktiivisesti esillä. Vuonna 2017 hänet palkittiin Vuoden homoksi QX Gay Gaalassa. Palkinnon hänelle ojensi tuolloinen Helsingin piispa Irja Askola.

– Ensimmäisten videoideni aikaan olisin voinut vain haaveilla tästä kaikesta. Ja vaikka uralleni kävisi mitä, minut tullaan todennäköisesti muistamaan tyyppinä, joka puhui Youtuben alkuaikoina seksuaalivähemmistöjen oikeuksista. Se on siistiä. ÄIDIN LEVYLAATIKOSTA löytynyt Britney Spearsin cd-levy teki 6-vuotiaaseen Tuureen lähtemättömän vaikutuksen. Tuolloin mökkisaunan edusta muuttui estradiksi ja shampoopullo mikrofoniksi. – Maailmani räjähti. Olen aina ihaillut pop-tähtiä, ja Britney on yhä ykkönen. Ennen kuin tismalleen tiesin, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä, olen tiennyt rakastavani esiintymistä, Tuure Boelius sanoo. Peruskouluaikana aktiivisesti tubettanut Boelius soitti koulun välitunnilla Kaiku Entertainment -levy-yhtiön johtajalle Pekka Ruuskalle. – Sanoin siinä puhelussa jotenkin, että olen Suomen tuleva suuri pop-tähti. Viikon päästä menin Porista Helsinkiin tapaamaan häntä. Ruuska soitti kitaraa, ja minä lauloin Juha Tapiota. Se oli koelaulutilaisuuteni. Siitä kuukauden päästä minulla oli levytyssopimus, Boelius kertoo. Pop-artisti on julkaissut musiikkia neljän vuoden ajan. Kappaleet pohjautuvat omiin kokemuksiin. Lyriikoiden suurimpina innoittajina toimivat elämässä tapahtuneet ennalta suunnittelemattomat käänteet ja miehet. – Inspiroidun rakkaudesta ja epäonnistumisesta. Kun sisälläni on tunnekuohu, minun on helppo tuottaa ja sanoa asioita. Ne ovat niitä hetkiä, kun lauluja ja ideoita syntyy. KUN LÄTKÄJÄTKÄ VILLE -kappale julkaistiin vuoden 2018 toukokuussa, Tuure Boelius sai ennennäkemättömän

määrän vihapostia. Kappale sijoittuu jäähallin pukuhuoneeseen, jossa jääkiekon pelaaja ihastuukin tyttöjen sijasta laulajapoikaan. – Siihen aikaan vihapostia tuli ovista ja ikkunoista. Olen kasvanut sen keskellä, ja jopa siitä asiasta on tullut minulle normaalia. Se on osasyy siihen, miksi olen sellainen kuin olen. Olen kasvattanut paksun nahan, Boelius sanoo.

”

Vaikka uralleni kävisi mitä, minut tullaan todennäköisesti muistamaan tyyppinä, joka puhui Youtuben alkuaikoina seksuaalivähemmistöjen oikeuksista. Se on siistiä. Uusin kappale Heinäkuu julkaistiin alkukesästä. Pirteässä pop-kappaleessa haaveillaan eteen polvistuvasta heinämiehestä, jonka kanssa lopulta kohdataan alttarilla. – Haluan kirkkohäät. Olen eronnut kirkosta, mutta jos menen naimisiin, liityn takaisin, Boelius sanoo ja naurahtaa. – Raamattua voi lukea valiten itse sen, miten ne asiat ottaa. Kirkko on hieno asia, mutta osin myös vanhanaikainen. Ehkä liityn takaisin sitten, kun kirkko kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti. Tällä hetkellä en koe, että asia olisi niin. URALLEEN OMISTAUTUNUT Tuure Boelius on ajanut tasa-arvoasioita koko nuoruutensa. Suurimpana vaikuttimena hänellä toimivat omat haaveet.

– On tietysti mieletöntä, että toteuttaessani haaveitani voin samalla ajaa muidenkin ihmisten asioita. Lukeudun kuitenkin niihin, jotka toimivat itsekkäistä lähtökohdista, sillä elän elämääni itseäni varten. Minulle on tärkeää saada elää onnellinen ja hyvä elämä Suomessa. Haluan mennä kirkossa naimisiin ja adoptoida lapsen, Boelius sanoo. Suurimmiksi haaveikseen hän nimeää oman perheen, omakotitalon ja terveydellisen ja taloudellisen hyvinvoinnin. Pyhää Boeliukselle ovat oma keho ja perhe. Perheeseen kuuluvat äiti ja isä, lemmikkikoira Gunnar sekä sisko ja paras ystävä Saana. Perheeltään Boelius on saanut varauksettoman tuen niin uraan kuin identiteettiinkin liittyvissä asioissa. Boelius uskoo, että maailmasta löytyy hyväksyviä ihmisiä, vaikka tukea ei olisikaan saatavilla omasta perheestä. – Ymmärrän, että joillekuille nämä asiat voivat olla jännittäviä ja jopa pelottavia siksi, että he ovat saaneet erilaisen kasvatuksen ja eläneet eri aikakaudella. Mutta se on pelkuruutta, jos ihminen ei uskalla kohdata toista ihmistä ihmisenä. – Joskus onnellisuus voi vaatia isoja uhrauksia, sillä onhan kyse kuitenkin omasta ainutlaatuisesta elämästä. Siksi esimerkiksi omia vanhempia on mielestäni ok haastaa. HILJATTAIN TUURE BOELIUS otti aikaa itselleen. Tuolloin hän ei julkaissut musiikkia vuoteen eikä esiintynyt televisiossa. – Välillä täytyy osata hengähtää. Halusin tarkastella, mikä on minulle tärkeää ja minkälaista musiikkia haluan tehdä, hän sanoo. Nyt luova vaihe on ohi, ja Boelius nauttii elämästä ja uuden musiikin julkaisemisesta. Tuorein single Hetero julkaistiin kesällä Prideviikolla. – Minulla on elämässäni rakkautta. Pyrin tekemään omaa juttuani ja toivon, että ihmiset pitävät siitä jatkossakin. Urahaaveita kohti meneminen vaatii kuitenkin sen, että on onnellinen yksityiselämässä. En olisi onnellinen, jos minulta puuttuisi rakkaus. ■

Kuka?

Tuure Boelius, 20, on musiikkia julkaiseva artisti ja esiintyjä. Porilaislähtöinen Boelius asuu Helsingissä.

Mitä?

Boelius sai 14-vuotiaana videopalvelu Youtubessa suuren yleisön, ja pari vuotta myöhemmin hänet palkittiin QX Gay gaalassa vuoden homoksi. Musiikistaan ja televisioesiintymisistään tunnettu Boelius puhuu aktiivisesti seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ja tasa-arvon puolesta.

Motto

Kaikessa voi onnistua, jos itse niin uskoo. Jos ei usko, niin ei varmasti onnistu.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Tuiki tavallinen abortti – Lääkäri huusi, että abortti ei ole mikään ehkäisykeino, kertoo 32-vuotias lapseton graafinen suunnittelija Virpi. Hän ja kaksi muuta abortin kokenutta kuvaavat, millaista oli keskeyttää raskaus ja miltä se tuntuu jälkeenpäin. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

46-vuotias yrittäjä ei puhunut abortistaan yli 20 vuoteen

”

erroin parikymppisenä opiske lijana uudelle ihastukselleni va hinkoraskaudestamme oluttuo pin äärellä baarissa. Olin täysin varma, että vauvanpötkylän hoi vaaminen ei kuulu lähitulevaisuu

teeni. Nuoren miehen reaktio yllätti. Hän oli ylpeä kyvystään siittää jälkeläinen, vaikka tämä ei kos kaan syntyisi maailmaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Opiskelijaterveydenhuollossa raskauden kes keytystä edistettiin mutkattomasti. Täytin lomak keita, eikä kukaan syyllistänyt minua tai kyseen alaistanut ratkaisuani. Abortti tehtiin kohdun kaavinnalla keskussai raalassa. Ennen nukutukseen vaipumista mieles sä välähti kuva yläpuolellani leijuvasta vaaleanpu nervasta sikiöstä. Tuntui kuin se olisi hyvästellyt minut. Mielikuvasta jäi lämmin olo. Kun pääsin sairaalasta, päällimmäinen tunteeni oli helpotus.

EN OLE PUHUNUT abortistani kenellekään muul le kuin raskauden toiselle osapuolelle. Se on poikkeuksellista, sillä muuten jaan elämääni superavoimesti ystäville ja sosiaalisessa medias sa. Hiljaisuuteni osoittaa, kuinka latautunut asia abortti on jopa kaltaiselleni modernille feminis tille. Kun odotin esikoistani kymmenisen vuotta myöhemmin, mielessä kävi, tuleeko ensimmäi nen raskauteni jotenkin esille. Niin ei käynyt. En kertonut asiasta edes lasteni isälle, josta olen nykyään eronnut. Olen työntänyt abortin takaalalle kuin sitä ei olisi koskaan tapahtunut kaan. Kun puhun nyt abortista, minulle tulee levo ton ja aavistuksen syyllinen olo. Tunnen, että aborttini oli yhtä aikaa oikein ja väärin. Solumöy

Kolmen lapsen tutkijaäiti epäili raskautta vaihdevuosioireiksi

”

Abortti tehdään useimmiten 20–24-vuotiaalle naiselle. Myös 46-vuotiaan helsinkiläisyrittäjän vahinkoraskaus keskeytettiin, kun hän oli parikymppinen opiskelija. – Tunnen, että aborttini oli yhtä aikaa oikein ja väärin.

kystä olisi kasvanut ihminen, ja minulla voisi olla nyt parikymppinen lapsi. Usein ajatellaan, että raskauden keskeytystä miettivä nainen laittaa edelle joko oman tai lapsensa edun, mikä on hirveä valinta. Eettisten kysymysten pitäisi ulottua myös uuden elämän siittäjään, joka on usein sählännyt ehkäisyn kanssa. Minulla on nyt 11- ja 15-vuotiaat pojat, joille saatan kertoa abortista. Pohdin vielä vähemmän dramaattista tapaa kuin se, että teillä voisi olla isosisko tai -veli. Abortti on ollut ristiriitaisesta suhtautumisestani huolimatta vain pieni sivujuonne elämässäni. En ole traumatisoitunut siitä. Haluan kertoa tämän muille, jotka miettivät raskauden keskeytystä. On tärkeää, että jokaisella naisella on oikeus päättää kehostaan ja elämästään.”

ankin ensimmäisen abortin, kun olin lähes nelikymppinen kolmen lapsen äiti. Imetin vauvaani ja ajattelin, että se riittäisi ehkäisyksi yhdessä varmojen päivien laskemisen kanssa. Kuopuksen raskausaika oli ollut kauhea, ja oli selvää, etten jaksaisi neljättä lasta heti perään. En muista siitä ajasta juuri muuta kuin että menin lääkäriin vauvan kanssa, ja kaikki suhtautuivat asiallisesti raskauden keskeyttämiseen. Tulin toisen kerran raskaaksi vahingossa 44-vuotiaana. Olin eronnut lasteni isästä jo aiemmin, ja miesystävänikin oli juuri jättänyt minut. Heti sen jälkeen menkat jäivät tulematta. Luulin ensin, että kuukautisten myöhästyminen johtuu vaihdevuosioireista. Siskoni kuukautiset loppuivat 45-vuotiaana. Tein kuitenkin varalta raskaustestin, jonka tulos aiheutti lamauttavaa häpeää. Miten olin voinut olla näin tyhmä? Ja vielä toisen kerran! Kun kierukkani oli irronnut vähän aiemmin, ajattelin, että varmojen päivien laskeminen riittäisi. Että olisin liian vanha tulemaan raskaaksi. Olihan minulle toisteltu parikymppisestä asti, että lapset pitää tehdä nuorena, koska naisen hedelmällisyys romahtaa 35-vuotiaana. Aborttipäätös oli niin helppo, ettei sitä oikeastaan tarvinnut edes tehdä. Olen vanheneva, hieman ylipainoinen ja huonokuntoinen nainen ilman parisuhdetta. Uusi vauva syöksisi minut hermoromahdukseen. Olisin 65-vuotias, kun hän muuttaisi pois. Ajatuskin puistatti. Ainoa haikeus liittyi hedelmällisyyteni loppumiseen. Tiesin, ettei uusia mahdollisuuksia enää tule. Ajattelin aborttia rituaalina, jossa minusta valuu miesystäväni rippeiden mukana kaikki se mennyt, mitä en halua enää mukaani.

SAIN SAIRAALASTA KOTIIN raskauden keskeyttävät lääkkeet ja käyttöohjeet. Rikoin niistä jokaista. Otin ensimmäisen ja toisen keskeytyslääkkeen määrättyä lyhyemmässä ajassa, koska minulla oli vain vajaa viikonloppu aikaa aborttiin ilman lapsiani ympärillä. Aborttia ei saisi tehdä yksin, mutta tein silti, koska halusin kertoa siitä mahdollisimman harvalle. Toinen abortti tuntui osoittavan, että hallitsen elämäni huonosti.

”

Ainoa haikeus liittyi hedelmällisyyteni loppumiseen. Tiesin, ettei uusia mahdollisuuksia enää tule. Siispä katsoin yksin Netflixiä, lusikoin vispipuuroa ja valuin verta. Sohva tahriutui, mutta sain sen putsattua. Sisältäni tippui kylpyhuoneen matolle kiinteä tummanpunainen möykky. Otin siitä kuvan ennen siivoamista. Jos aborttia käsitellään vaikka elokuvissa, on tapana korostaa, että kyseessä on psykologisesti ja eettisesti vaikea ja raskas asia. Että abortista voi seurata katumusta ja masennusta. Minusta tarina katuvasta abortin tekijästä on propagandaa, jolla pyritään kontrolloimaan naisia. En ole kokenut aborttejani vaikeiksi enkä ole kuullut muidenkaan puhuvan omistaan siten. Yleensä abortti on ensisijaisesti helpotus.”

Suomalainen abortti tilastoissa Tuhannesta 15–49-vuotiaasta suomalais tytöstä ja naisesta 7,7 tekee abortin. Ruotsissa tuhannes ta samanikäisestä tytöstä ja naisesta 16,4 päätyy abort tiin. Suomessa tehdään ras kaudenkeskeytyksiä Pohjois maista vähiten.

Abortit kasautuvat: useam pi kuin joka kolmas toimen pide tehdään ihmisille, joi den raskaus on keskeytetty ennenkin.

Nykyään Suomessa teh dään abortteja merkittäväs ti vähemmän kuin 2000 tai 1990luvulla, mutta määrän väheneminen pysähtyi vuon na 2019.

Alle 20-vuotiaiden raskau denkeskeytykset ovat vähen tyneet voimakkaasti koko 2000luvun ajan. Seksuaali kasvatus on ollut pakollinen osa koulujen opetussuun nitelmaa vuodesta 2001, ja

Aborttiin päätyy useimmi ten nuori nainen. Tuhannes ta 20–24vuotiaasta naisesta 13,6 kokee sen.

jälkiehkäisytabletin on saa nut apteekista ilman reseptiä vuodesta 2002. Suurin osa aborteista teh dään Suomessa sosiaalisista syistä eli käytännössä raskaa na olevan elämäntilanteen ja tahdon vuoksi. Yli 95 prosenttia aborteista hoidetaan lääkkeillä. Raskau den keskeyttäjä ottaa ne it se kotona. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aborttitilastot vuodelta 2019.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Laki säätelee raskaudenkeskeytystä Raskaus voidaan naisen pyynnöstä kes keyttää esimerkiksi siksi, että raskauden jatkuminen vaarantaisi hänen terveytensä, lapsen synnyttäminen ja hoito olisivat hä nelle huomattava rasitus, tai nainen on alle 17 tai yli 40vuotias. Abortti vaatii tavallisesti kahden lääkärin lupapäätöksen. Laki raskauden keskeyttämisestä määrää, että abortti on tehtävä mahdollisimman varhain, 12. raskausviikon jälkeen vain poik keussyystä. ”Ennen raskauden keskeyttämistä koske van päätöksen tekoa on, jos siihen katso taan olevan syytä, varattava odotettavan lapsen isälle tilaisuus esittää käsityksensä asiassa”, laissa sanotaan. Laki raskauden keskeyttämisestä on sää detty vuonna 1970.

32-vuotias vantaalainen graafinen suunnittelija teki 20-vuotiaana abortin ja jonottaa nyt sterilisaatioon. – Tykkään lapsista ja mietin adoptiota. Olen kuitenkin aivan varma, että en pystyisi olemaan itse raskaana ja synnyttämään.

Oma tahto 2020 kansalaisaloitteessa vaa ditaan, että abortin saamiseksi riittäisi ras kaana olevan oma tahto, eikä siihen vaadit taisi kahden lääkärin lausuntoa. Aloite luo vutettiin eduskunnalle joulukuussa 2020.

Muunsukupuoliselle Virpille raskaus oli kuin läpsäys naamalle

”

lin 20-vuotias ja asuin pitkäaikaisen kumppanin kanssa, kun kondomi poksahti. Hain heti jälkiehkäisypillerin, mutta sekin petti. Menkat eivät tulleetkaan. Raskaus oli kuin läpsäys naamalle, sillä koin valmiiksi valtavaa kehodysforiaa eli vierauden tunnetta kehoani kohtaan. Ajatus raskauden myötä tapahtuvista kehon muutoksista tuntui mahdottomalta. Vasta kymmenen vuotta myöhemmin tajusin, että olen muunsukupuolinen, ja tunteeni liittyivät siihen. Oli outoa odottaa vastaanottoa neuvolassa, jonka odotushuone oli täynnä lapsia. Terveyskeskuksen lääkäri ja hoitaja olivat hyvin ammattimaisia, mutta kysyivät, olenko keskustellut abortista kumppanini kanssa. Kumppanini oli onneksi sitä mieltä, että päätös kuuluu minulle. Sain lähetteen keskussairaalan erikoislääkärille aborttia varten. Hän oli keski-ikäinen nainen, joka syyllisti minua, koska en käyttänyt hormoniehkäisyä. Puolustauduin, että olin kokeillut kaikki vaihtoehdot ehkäisyrenkaasta kapseliin ja minipillereihin, mutta saanut jokaisesta rajuja sivuvaikutuksia. Lääkäri huusi, että abortti ei ole mikään ehkäisykeino. Abortin jälkitarkastuksessa hän yritti asentaa väkisin kierukan. Ajatus siitä, että sisälläni olisi pysyvästi jotain, tuntui kamalalta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Itse raskauden keskeytys oli helpotus. Söin kaksi pilleriä kumppanin seurassa, ja minusta tuli vuodon lisäksi ulos pieni klöntti. Olen puhunut abortistani avoimesti ja saanut tukea lähipiiriltä. Haluaisin, että raskauden keskeytyksestä voitaisiin puhua ilman valtavaa tunteenpaloa. Kaipaan myös yhteiskunnallista keskustelua aborttilainsäädännön uudistamisesta. ABORTISTA JÄI IKÄVÄ muisto yhden lääkärin vuoksi. Kehollista koskemattomuuttani ja itsemääräämisoikeuttani ei kunnioitettu todella intiimissä asiassa. Kokemus nosti kynnystä lähteä transprosessiin. Olen nyt 32-vuotias ja jonottanut jo vuoden sterilisaatioon. Terveydenhuollossa haluttaisiin sulkea munasarjat klipseillä, jotta sterilisaatio olisi mahdollista perua, mutta vierasesineen laittaminen kroppaan tuntuu minusta edelleen mahdottomalta. Haluan, että munanjohtimet poistetaan, jotta minun ei tarvitse miettiä ehkäisyä enää koskaan. Elän kumppanin ja koiran kanssa Vantaalla. Tykkään lapsista ja mietin adoptiota. Olen kuitenkin aivan varma, etten pystyisi olemaan itse raskaana ja synnyttämään.” ■ Lähteenä on käytetty myös Elina Venesmäen toimittamaa kirjaa En ole kertonut tästä kenellekään – puheenvuoroja abortista (S&S). Artikkelissa haastatellut abortin tekijät esiintyvät myös kirjassa.

Mitä kirkko sanoo abortista? Vuonna 2008 piispat muotoilivat sosiaali eettisen kannanoton Rakkauden lahja, jos sa on piispainkokouksen pääsihteerin Kari Kopperin mukaan kirkon uusin aborttikan ta. Se linjaa, että ”ihmisyksilön elämä alkaa sukusolujen yhtymisestä ja raskaus hedel möittyneen munasolun kiinnittyessä koh tuun”. ”Ihmiselämän kehitys kaipaa suoje lua jo sikiövaiheesta alkaen.” Piispojen linjauksen mukaan ”lupa elä män tuhoamiseen tulee rajoittaa vakaviin poikkeustilanteisiin, joissa äidin tai sikiön elämä on uhattu tai heille aiheutuisi koh tuutonta kärsimystä.” Noin 92 prosenttia aborteista tehdään Suo messa sosiaalisin perustein. Tällaisiin abort teihin liittyy piispojen linjauksen mukaan vaikeita eettisiä kysymyksiä. ”Miten huonoja taloudellisten ja sosiaalisten olojen tulee ol la, että ne oikeuttavat kehittymässä olevan elämän tuhoamiseen? Millaisin keinoin lap sen syntymää ja perhettä voitaisiin yhdes sä tukea? Voisiko adoptio olla sopiva vaihto ehto?”

JOEL GRANDELL / HELSINGIN YLIOPISTO

”Aborttilaki pitäisi uudistaa” Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa, mitä mieltä olet nykyisestä aborttilaista? – Aborttilaki on vanhentunut ja pitäisi uudistaa. Sen voimaantulosta on lähes puoli vuosisataa. Laki kuvastaa epäluottamusta siihen, että naiset harkitsisivat tilannettaan ja mahdollisuuksiaan vastuullisesti. Pitäisikö abortti saada yksinkertaisesti pyytämällä? – En ole perehtynyt asiaan tarpeeksi, jotta voisin ottaa tuohon kantaa. Nykyinen vaatimus kahden lääkärin lausunnosta ennen raskauden keskeytystä on kuitenkin liioittelua. Gynekologien mukaan aborttia hakevat naiset ovat harkinneet asiaa etukäteen huolellisesti.

Professori Jaana Hallamaa on sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan ETENE:n pitkäaikainen puheenjohtaja. Hän pitää nykyistä aborttilakia vanhentuneena.

Millaisia rajoituksia aborttilaissa tulee olla? – Sikiö, joka kykenee elämään kohdun ulkopuolella, on yhteisön ja yhteiskunnan silmissä lapsi ja yksilö, jota laki suojaa. Lääketieteelliset asiantuntijat voivat vastata kysymykseen siitä, minkä raskausviikon aikana sikiö saavuttaa tämän vaiheen. – Yhteiskunta pyrkii turvaamaan kehittyvän lapsen hyvinvoinnin myös ennen syntymää, mutta sen on tapahduttava yhteistyössä äidin kanssa.

Kirkon mukaan sosiaalisten syiden vuoksi tehtäviin abortteihin liittyy vakavia eettisiä ongelmia. Mitä ajattelet tästä? – Piispojen kannanotto kohdistaa moitteensa aborttipäätöksen tekijään. On tekopyhää kauhistella naisen moraalittomuutta aivan kuin hänen raskautensa olisi alkanut neitseellisesti.

– Piispojen muotoilu väistää myös kätevästi sen, että sosiaaliset syyt tarkoittavat meitä kaikkia yhdessä. Emme ole yhteisönä kyenneet luomaan sellaisia olosuhteita, että tahtomattaan raskaaksi tullut nainen kokisi raskauden ja lapsen synnyttämisen itselleen mahdolliseksi. – Aborttikiistoissa toinen osapuoli vetoaa yleensä syntymättömän lapsen oikeuteen elää ja toinen korostaa, että naisella on oikeus päättää kehostaan. Silloin unohdetaan, että ihmisyys syntyy vain muiden ihmisten hoivan ja tuen avulla. Kukaan ei kasva ihmiseksi ilman sosiaalista verkostoa. Miten abortteja voi ehkäistä? – On huolehdittava siitä, että kaikki saavat koulussa asiallista sukupuoli- ja seksuaalikasvatusta, jokaisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta vahvistetaan ja ehkäisyvälineet pidetään kaikkien saatavilla. – Samaan aikaan on turvattava mahdollisuus ottaa vastaan nekin lapset, jotka saavat alkunsa suunnittelematta. Lapsen saamisen ei pidä estää vanhemman kouluttautumista ja opiskelua, osallistumista työelämään ja muuta täysivaltaista yhteiskunnan jäsenyyttä.

MAINOS

Maailmassa on 617 miljoonaa koululaista, jotka eivät osaa lukea tai laskea

MAINOS

Unescon tuoreen raportin mukaan joka neljäs lapsi maailmassa ei osaa lukea tai laskea, vaikka on käynyt koulua. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen kertoo tämän johtuvan siitä, että kouluissa ei opeteta lasten äidin kielellä. ”Puhutaan sadoista miljoonista lapsista kehittyvissä maissa, lapsista, jotka menevät kouluun eivätkä välttämättä ymmärrä, mitä siellä tapahtuu”, Kosonen sanoo. Kouluttamattomuuden vuoksi monet lapset jäävät yli sukupolvia kestäneeseen köyhyyden kierteeseen. He ovat vaarassa joutua lapsityövoimaksi tai heidät voidaan naittaa lapsiavioliittoihin. Onneksi muutos on mahdollinen! Sinä voit olla mukana auttamassa ja mahdollistaa irtipääsyn köyhyyden kierteestä.

Äidinkielinen opetus auttaa lasta ymmärtämään opettajaa.

Suomen Lähetysseura tekee pitkäjän teistä työtä lasten hyväksi yhteistyössä paikallisten kirkkojen ja muiden kumppaneiden kanssa. Lähetysseura edistää äidinkielistä opetusta muun muassa Kambodžassa, Etiopiassa, Nepalissa ja Senegalissa. Äidinkielinen opetus on ratkaisevassa asemassa lasten opetellessa lukemaan ja kirjoittamaan.

”Lapsi oppii nopeammin, kun hän ymmärtää lukemaansa eikä hänen tarvitse samalla opetella uutta kieltä. Vanhemmat ja sisarukset voivat myös tukea oppimista”, Kimmo Kosonen kertoo. Myös sinä voit olla mukana auttamassa lapsia saamaan parhaan mahdollisen alun koulutielle. Liittymällä Suomen Lähetysseuran Lasten Pankin kuukausilahjoittajaksi voit antaa lapsille mahdollisuuden äidinkieliseen opetukseen. Kuukausilahjoittajana tuet lapsen tietä esikoulusta aina ammattiin asti. Pienikin säännöllinen tuki saa aikaan suuria muutoksia. Tule mukaan tekemään maailmasta parempi paikka lapsille! Voit ilmoittaa kiinnostuksestasi ryhtyä kuukausi lahjoittajaksi lähettämällä tekstiviestin KUUKAUSILAHJOITUS numeroon 18232. Olemme Sinuun yhteydessä kuukausilahjoituksen aktivoimiseksi. Kiitos, että olet lasten puolella! lastenpankki.fi Keräysluvat: RA/2020/1538 ja ÅLR 2020/6483.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

EI MINULTA MITÄÄN PUUTU.

RAKENNETTU VESIVÄYLÄ TEIDEN TENNISRITARIN ÄSSÄ RUUSUVUORI IHMEAUTO

VOI PYÖRREKIN

SOPHIA USEIN KOTOA KÄSIN

LOUKKAAVAA

RAAM. KUNKKU

PAAVI KEISARI

HAPATETTUJA

LAULAJA IRLANNISTA

MÖYKÄTÄ ÄÄNEKÄSTÄ

VARJOISA

-KINTTU

VERMOSSA VEDETTY

S T ANESTESIA

Tar- A kas

vailla päätä BALDER

KIIHKOILLA

TAKSIALALLA

HELSINKILÄISSEURA

USEIN ANSAN KERA PISARASTAKIN

KANPUTNUS- K KIA A TAVAA

HARSOMAINEN

EIVÄT KEHUTTAVIA

HYTTYSEN LEVITTÄMÄ

RÄHJÄ

SUOJELUN TARPEESSA

PUUTON VARPUKANGAS

NÄKÖ-

USKONNOTKIN

-SOKEUS KORSINNE- JATA MÄKI

REX

MANSEN KENTTÄ

PULA PERSOJA

U SATUMAAN

LOUKKAAVIA PUISTATTAA

tiukata

MAAVÄREJÄ

HOUKUTTELEVAT MAKEISILLA

SÖDERBERG

TOISTAA

MERILÄINEN

PÖLISEVIÄ

KUIVIA LUKON ÄÄNI

LANNOITTAA METSÄÄ

RAUKEIN

TYYLITÖN

KESTÄVÄÄ

HAITTAA HENGITYSTÄ AAVE

SEPITETTY

puutostiloja TAKANA

MÖKKITONTILLE KASATTUJA

T I

KALASTAJIEN VETÄMIÄ

orpo lintu -TIES

LESKEN PAIKKA

VIHERIÖIVIÄ

SYTYTETÄÄN HÄMÄRÄSSÄ

PAISTETTU

RIUKUJEN VARAAN

VÄHÄN LEIPÄÄ

LEDIN

USEIN AIDATTU

PYÖRITETTÄVÄ HALME

REVENNYT

KUIVA

SÄIK- A KY

TIETOA D

KOIVISTO KUUSISTO

PITSINEN PÄÄHINE

NIINISTÖ

luola

PLUS

-RAUHANEN

HEINÄ-

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

tärvellä

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Uurnanlaskuun kaivattaisiin pappia SERKKUNI ja hyvä ystäväni kuoli 5.1., ja hänet siunattiin alle kym menen hengen läsnä ollessa 30.1. Vainajalla oli paljon sukua ja ystä viä, jotka normaalitilanteessa olisi vat olleet siunaustilaisuudessa pai kalla. Luvattiin, että kesällä ulko na järjestettävässä uurnanlasku tilaisuudessa osallistujien määrää ei rajoiteta. Uurnanlasku järjestettiin 30.7. Suntio tuli paikalle osoittamaan hautapaikan, johon uurna voitiin si joittaa. Sen jälkeen hän poistui mui hin tehtäviinsä. Uurnan laskusta muodostui koruton toimitus, jota ei ohjannut kukaan. Haudalla ei pidet ty puheita eikä veisattu virsiä. Tun nelma oli apea ja lohduton. Papin läsnäolo Nurmijärven hau tausmaalla virkaaikana järjestetys sä tilaisuudessa olisi ollut kohtuul lista, ja se olisi tehnyt uurnanlas kusta kristillisen tapahtuman. Nämä olivat nyt koronaaikana tosiasialli sesti ne ”hautajaiset”, joihin saatto väki pääsi paikalle.

Olli Peltonen Kirkkonummi

TOIMITUS VASTAA: Pappi siunaa vai najan hautaan siunaustilaisuudessa. Uurnanlaskussa pappi ei ole auto maattisesti mukana, mutta omaiset voivat pyytää hänet mukaan. Tätä mahdollisuutta on käytetty harvak seltaan jo ennen pandemiaa, ja ko ronaaikana monessa seurakunnas sa hieman tavallista enemmän.

Millainen on yleissivistävä päivänavaus? ESPOON KAUPUNKI ja seurakunnat ovat sopineet, että tästä lähtien kou lujen päivänavaukset ovat yleissivis täviä (kirkkojakaupunki.fi 13.8.). Mi ten yleissivistävyyttä aiotaan tulki ta Espoon koulujen päivänavauksis sa? Kuuluvatko sen piiriin seuraavat asiat? Ensimmäiset suomenkieliset kir jat ovat kirkon ansiota. Kirkko on tuonut lukutaidon kansan keskuu teen Suomessa. Monet kuuluisat tai deteokset ja sävellykset ovat kristin uskon innoittamia. Monet maalli set klassikkokirjat jäävät uskontoja tuntemattomille vajaasti ymmär retyiksi.

Pimeästä työstä ei saa kotitalousvähennystä TÄSSÄ LEHDESSÄ TARJOTAAN työtä aika suurella tuntihinnalla. Monikaan ei tiedä, että kaikki maksetut palkat on ilmoitetta va tulorekisteriin. Jos ei ilmoita, asia tulee esille verotuksessa ko titalousvähennyksen yhteydessä. Jos maksettua palkkaa ei ole il moitettu tulorekisteriin, siitä seuraa palkan maksajalle sanktiot, jotka ovat maksettuun palkkaan nähden kovat, korot ja sakot. Kun tilaa työtä yritykseltä, pitää varmistua siitä, että työsuori tusta tarjoava taho on ennakkoperintärekisterissä ja hänellä on tarvittavat vakuutukset mahdollisten vahinkojen varalta. Muu ten palkan maksaja on vastuussa vahingoista. Työn suorittaneen yrittäjän kuuluminen ennakkoperintäre kisteriin takaa myös, että yritys maksaa verot ja työn tilaaja saa vähennettyä osan maksetusta palkasta kotitalousvähennyksenä. Jos näitä ohjeita ei noudateta, palkan vähennys kotitalousvähen nyksessä ei taida onnistua.

Nimimerkki Tärkeä ohje

Saako päivänavauksissa puhua kirkon diakoniatyöstä, joka kuuluu kristinuskon ytimeen? Saako oppi laille selittää kristillisen armon kä sitteen? Saako kutsua oppilaita tu tustumaan jumalanpalveluksiin ja kirkon muuhun toimintaan? Jos ei, miksi poliittiset puolueet saavat esi tellä kantojaan vaalipaneeleissa kouluissa? Saako kertoa, että Raamatussa varoitetaan vihapuheen seurauksis ta ja siinä on hyviä ohjeita vihapu heen välttämiseen, vaikka tuota ter miä ei Raamatussa ole? Entä saako kertoa, että Raamatussa kehotetaan kohtuuteen, palveluasenteeseen, vieraanvaraisuuteen, heikompi en auttamiseen ja muukalaisten hy vään vastaanottamiseen eli kokonai

suutena hyvään ja sopuisaan yhteis eloon.

Risto Moisio fil.lis., Tuomasmessuaktiivi Tampere

Arvopohdinta sopii aiheeksi RISTO MOISIO ESITTÄÄ juuri nii tä kysymyksiä, joita päivänavaus ten pitäjät joutuvat jatkossa mietti mään. Espoon kaupungin varhaiskas vatuksen ja perusopetuksen yhteis työstä Espoon seurakuntien kanssa on laadittu uudet sopimukset, jotka turvaavat toimivan yhteistyön jat kossakin. Koulujen päivänavaukset ovat jatkossa luonteeltaan yleissi

vistäviä, joten kaikki oppilaat voivat osallistua seurakuntien työntekijöi den pitämiin päivänavauksiin. Espoossa seurataan opetushalli tuksen linjauksia. Rukoileminen ja muu uskonnon harjoittaminen ei vät kuulu yleissivistäviin päivänava uksiin, mutta arvopohdinnat, etiik ka ja uskontodialogi ovat yleissivis tävää sisältöä. Teemat voivat liittyä esimerkiksi ystävyyteen, lähimmäi senrakkauteen, oikean ja väärän erottamiseen, oikeudenmukaisuu teen, toisen ihmisen kunnioittami seen, vuorovaikutus ja tunnetaitoi hin sekä nuorten elämän ajankoh taisiin ilmiöihin. Erilaisten katsomusten ja kult tuurien ymmärtäminen kasvat taa erilaisuuden hyväksymiseen ja tukee oppilaiden yhteisöllisyyt tä. Edelleen kouluissa voi osallistua oman uskonnon opetukseen. Seurakunta voi olla kouluissa mukana ryhmäytyksissä, välitunti päivystyksissä, tuntivierailuilla se kä opettajien tukena ja apuna kou lun kriisitilanteissa. Seurakunnilla on hieno mahdollisuus olla läsnä tu hansien espoolaisten arjessa koulu ja varhaiskasvatusyhteistyön kautta.

Tiina Hänninen Johanna Hirsto Espoon seurakuntien kasvatuksen asiantuntijat

Kiitos lehdestä KIRKKO JA KAUPUNKI lehti ilmestyi jälleen kahden kuukauden kesätau on jälkeen (K&k 12.8.). Miten hienot vihreän sävyt olikaan valittu loppu kesän lehden kanteen. Miten naseva oli taas Heinimäen pääkirjoitus. Mi ten täynnä luettavaa oli koko lehti. Ihan sitä oli ollut ikävä. Kiitos, kun taas tulit!

Hilkka Nuutilainen

Kirkon asema valtiossa OLEN KUUNNELLUT papin puhet ta vain seurakunnan edessä, litur giana. Pappi lähtee siitä, että tuos ta vain uskon, että Jeesus nousi kol mantena päivänä kuolleista jne. Että minä uskon siihen, mitä tun nustuksessa edellytetään. Tuntuu kuin kirkko olisi käper tynyt itseensä ja pelkäisi asemansa menettämistä. Kirkon pitää olla yh teiskunnan hengellinen johtaja – ei liturgiassa vaan vuorisaarnassa. En pysty ymmärtämään, minne ovat yhteiskunnasta kadonneet empatia ja sydänäly.

Juha Pöyry

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS m. 650 nor esi ote opr kok Ylä- tai alaleuan

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääketieteen lisensiaatti Master of Oral Surgery and Implantology, M.Sc.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

• EHT Sirkka Müller

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

○ ○ ○ ○

Erikoishammasteknikko

Hannele Lindholm p. 09 710 533, 050 470 5278

Helsi ngink .

Torkkelink.

YKSILÖLLISET HAMMASPROTEESIT TOIVEENNE Hämeentie MUKAAN

Sörnä

inen

Käenkuja

Käenkuja 4 Ilmainen tarkastus Takuutyö Bussit mm. 64, 65, 72, 76, 116, ratikat 1, 6, 7, 8

Suukirurgiaan ja implantologiaan erikoistunut hammaslääkäri

Neppari-kokoproteesit Suu- ja hammaskirurgia Erikoishammasteknikkopalvelut

DENTARIUM

Mikonkatu 8 A 7. krs, Helsinki 09 622 15 33 050 55 272 95 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Kirkko ja kaupunki – printissä ja verkossa Kirkko ja kaupunki-lehti ilmestyy joka toinen torstai. Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi Mediamyynti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

hautakivityöt

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Ilmoitusaineistot osoitteeseen:

perunkirjoitukset

3d-implanttiprotetiikka

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset seurakuntalehdessä Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin 040 680 4057 040 665 5983 040 750 5508 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Lakipalveluja

Kiinteistönvälitystä

Tilaisuuksia

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

UUSI LAKITOIMISTO HAAGASSA Avajaistarjouksena mm. yksilöllisesti laaditut testamentit ja edunvalvontavaltuutukset á 100 euroa. Laajasuontie 4 | 040 557 3578 | www.perheasiat.fi

Kaikki perhe- ja perintöoikeuden palvelut toivomallasi tavalla

Itsenäisesti verkkopalvelussa

Etäyhteyksin puhelimitse tai videotapaamisessa

Toimistollamme Helsingissä

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

www.laki365.com Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080

www.lexly.fi 010 3379 150

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa. Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva 040 680 4057 Juha Kurvinen 040 665 5983 Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Palveluja tarjotaan KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen Työnohjausta Kauniaisissa. Ammatillisen kasvun, motivaation ja ajankäytön tueksi. Myös toipumiseen työuupumuksesta. Koulutus ja työnohjaus Rytmi, Kirsi Hämäläinen p. 040 532 5447.

ke 25.8. klo 18 Seitsemän srk:n körtti-ilta Velskolassa, Vääräjärventie 2, Espoo. ti 31.8. klo 18 Vantaan yht. seurat Tikkurilan kko, Asemat. 12, Vantaa. ke 1.9. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-tila, Heikkilänt. 7A, 4. krs, Hki. pe 3.9. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink. 8, Espoo. su 5.9. klo 12 kirkkopyhä Puistolan kko, Tenavat. 4, Hki; saarna Väyrynen-Si, musiikkia Lipastit. klo 14 kirkkopyhä Suomenlinnan kko, C 34, Hki; saarna V-M Hynninen. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8/Kilterinkaari 1A, Vantaa. klo 16 veisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17D, 2. krs; opetellaan sävelmiä, myös verkossa. ma 6.9. klo 18.30 seurat Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk. 2, Espoo. SEURAA www.h-y.fi/tapahtumakalenteri tai oman srk:n ilmoitukset. LAHJOITA www.h-y.fi/lahjoita, POP FI29 4747 0010 0394 77, MobilePay 55385 kv-työ; lupa RA/2018/1100.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Seurat ke 1.9. klo 19 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1. Ehtoolliskirkko la 4.9. klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5.

Järj. Espoon rauhanyhdistys

Vuokrata halutaan

Eläkeläisille, leikkaus 18 - 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38

Tyhjennyspalvelu loppusiivouksella. P. 040 361 7594

Suom. 58 v siisti raitis mies etsii alivuokrahuonetta pk.seudulta parkkimahdollisuudella, tarve 2-3 yötä/vko. Jari Vilhunen 050 067 0979 jari.vilhunen@gmail.com

Parturi-kampaajan kotikäynti . Helsinki. Permis+leikkaus 65 €. 044 989 5019 Petri

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Tupakoimaton 25v opiskelija etsii asuntoa kantakaupungista. Min. 20 m2. 0451056374. Ei lemmikkejä.

Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe

Kiusaako pahat hajut? Vuokraa otsonaattori. H. 25 €/vrk. P. 044 345 5044

Luotettava 26 v. etsii yksiötä! Päihteetön, eläimetön, luottotiedot OK. Puh. 040 777 0440/Juho

Rakennusala

Siivouspalveluja

Myydään asuntoja

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739 Omakotitalojen ja huoneistojen remontit 25 v. kokemuksella. Pyydä arviointi jari@jabell.fi, 0400 689 742, www.jabell.fi

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Toimiva yksiö 20 m2 Franzeninkatu 3 Helsinki. Putki, katto, ja parveke remontit tehty. Velaton yhtiövastike 139 euroa. 210 000 euroa vaisanenano@gmail.com

Ikkunanpesua kotimaisin voimin. 14 vuoden kokemuksella, myös hankalat. Timo/044 069 1994 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Ostetaan

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Harras hetki

Lotta Petäjäniemi, 39, asuu Helsingissä kahden kouluikäisen lapsensa kanssa ja työskentelee pappina Kannelmäen seurakunnassa. Petäjäniemi harrastaa käsitöitä, liikuntaa ja korvakorujen tekemistä. Hänen käsisään syntyvät niin Jeesus- kuin Mariakorvakorutkin.

Jeesus-korvakoruja hartsitekniikalla Kun Lotta Petäjäniemi joutui luopumaan neulomisesta, hän alkoi tehdä korvakoruja. Mariakorvakoruillaan hän tahtoo tuoda luterilaisuuteen lisää Jeesuksen äidin Marian läsnäoloa. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JUSSI HELTTUNEN

apaapäivinään Lotta Petäjäniemi tekee korvakoruja. Niiden tekemiseen hän käyttää hartsin ja värien lisäksi kuivattuja kukkia, helmiä, strösseleitä, glitte reitä tai kuvia. Viimeistelyvaiheessa hän tarvitsee työkaluja ja renkaita sekä koukku ja, jotka hän kiinnittää muoteista otettuihin ko ruihin. KORVAKORUJEN TEKO alkoi siitä, kun Lotta Petä jäniemen olkapää kipeytyi neulomisesta niin, että puikot ja langat piti toistaiseksi unohtaa. Hän tah toi kuitenkin tehdä käsillään jotain.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Petäjäniemi näki Instagramissa kuvan korva koruista. Ne tekivät häneen niin suuren vai kutuksen, että hän päätti laitatuttaa aikuisiäs sä korviinsa lävistykset. Samalla hän kiinnos tui siitä, miten korvakoruja voisi tehdä omin käsin. Netistä löytyi hartsiaskarteluohje, ja Petäjänie mi päätti kokeilla sitä. Nykyisin uusia korvakoru ja syntyy tiuhaan tahtiin, ja Petäjäniemi uskaltaa upottaa hartsiin melkein mitä tahansa. Hänen korvakorujensa perusraakaaine hart si on nestemäistä ainetta, joka kovettuu vuoro kaudessa. Siitä syntyy hänen käsissään erivärisiä ja muotoisia korvakoruja, niin palapelin palasen kuin sydämenkin mallisia. Kuvien upotus hartsiin lähti siitä, kun Petäjä niemen kollega kysyi, voisiko hartsitekniikalla tehdä Jeesuskorvakorut. Miksipä ei? Tarkoituk seen sopivat kuvat löytyivät Petäjäniemen pöytä laatikosta, ja Jeesuskorvakorut valmistuivat. Petäjäniemi tekee myös Mariakorvakoruja ihan vain siksi, että hän kaipaa luterilaisuuteen Marian vahvempaa läsnäoloa. KÄSILLÄ TEKEMINEN on Lotta Petäjäniemelle vastapainoa työlle, joka on enimmäkseen puhu mista ja kuuntelemista. Kun hän sekoittelee väre

jä ja mallailee, mihin asentoon kukka korussa tu lee, se on hänelle omanlaistaan meditointia. Korvakorujen tekemiseen Pejäniemi tarvitsee tunnin, pari rauhallista aikaa. Ensin hän järjeste

”

Käsillä tekeminen on vastapainoa työlle, joka on enimmäkseen puhumista ja kuuntelemista. lee tarvitsemansa materiaalit työpöydälle ja lait taa sitten musiikin soimaan. Tosin Petäjäniemi on huomannut, ettei hän useinkaan edes kuule musiikkia, koska tekemi seen keskittyminen vie niin mukanaan. Mielessä eivät silloin liiku mitkään muut asiat. Korvakorujen tekeminen on Petäjäniemelle aikaa, jolloin sekä keho että mieli ovat ihan hiljaa. ■

Hyvää pyhää

29.8. Tämän sunnuntain evankeliumissa (Mark. 12:41–44) muistutetaan, että hyvää tehdessään ihminen toimii Jumalan rakkauden välikappaleena.

Edelläkävijän kuolinpäivä JOHANNES KASTAJAN KERROTAAN syntyneen puoli vuotta ennen Jeesusta. Hän sai edelläkävijän roolin kertoessaan kansalle tulevasta Messiaasta. Juhannusta juhlitaan edelleen Johannes Kastajan syntymä päivänä, mutta myös hänen mestauspäivänsä 29.8. oli tärkeä kirkko pyhä keskiajan loppupuolelle asti. Almanakassa päivän kohdalla säilyi vuoteen 1907 saakka merkintä ”Joh. Kast. k.l.”, tarkoittaen Johannes Kastajan kaulanleikkausta.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Pieniä ja näkymättömiä tekoja

eesus istuu temppelissä ja katselee rahan keräysastialla käyviä ihmisiä. Rikkaat laitta vat paljon, köyhä leski vähän. Hänet Jeesus nostaa kuitenkin esimerkiksi. Lesken vähät rahat ovat kaikki, mitä hänellä on. Hän an taa ne kaikki. Rahan suhteen Jeesuksen opetus on kiusallisen vaativa. Lesken esimerkki epäitsekkyydestä nos taa riman korkealle, jopa niin korkealle, ettei sinne yletä. Huonommuudentunteeseen halvaantuminen ei kuitenkaan ole kovin hedelmällistä, eikä Vapahta jan ydinviestin mukaista. Siksi rahankeruutilannet ta kannattaa katsahtaa vielä kerran, josko Jeesuksen opetuksesta löytyisi lisää sävyjä. Rikkaat lahjoittajat antavat näyttäviä summia, mutta melko varmaa on, että lesken pennoset eivät kerää ihailua muilta kuin Jeesukselta. Se on kerto

muksen toinen esimerkillinen pointti. Epäitsekkyys on pieniä ja näkymättömiä tekoja. Se on sitä, kun pysähtyy kuuntelemaan kump pania eikä vilkuile samalla puhelinta, vaikka se vil kuttaisi mielenkiintoisia ilmoituksia. Se on sitä, kun laittaa omat tarpeensa sivuun ja nousee sade aamuna pakollista aikaisemmin ylös ja vie koulu laiset kouluun. Se on sitä, että pysähtyy tuntemat toman tarpeen edessä ja kysyy, tarvitseeko tämä apua. Pienet, epäitsekkäät valinnat ovat hyvää harjoitus ta ihmisluonnolle, joka mielellään ottaisi palkkion hyvistä teoistaan joko vuolaina kiitoksina tai yh teisön arvostuksena. Vasta sitten ihminen on val mis antamaan kaikkensa, kun se tapahtuu vailla it sekästä huomion tarvetta, ei omaksi kunniaksi vaan Jumalan.

Huomaa lähimmäinen Vastaa viikon ajan kaikkiin avunpyyntöihin epäröimättä ja ehdoitta ”kyllä”. Voit tutkailla tämän kokeen herättämiä tuntemuksia kirjoittamalla niistä päivittän muistiinpanoja: Mitä pyyntöjä sinulle tuli? Mitä tunteita ”kyllä”-sanominen herätti? Miten pyytäjät suhtautuivat, kun saivat apua?

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

”

Pitsinnypläys on jalostanut minua ihmisenä enemmän kuin mikään muu. TARMO THORSTRÖM s. 8

Vuoden odotetuin comeback Hanki 30 vrk kausilippu HSL-sovelluksesta puoleen hintaan 15.9. asti.

Tarjouksen ehdot ja lisätiedot: hsl.fi/ale

26.8.2021 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Ovet avautuvat

Kampin kappeliin pääsee jälleen piipahtamaan syyskuun alusta alkaen. Kenneth Koskinen toivottaa tulijat tervetulleiksi s. 2 Vapaaehtoistyötä tekevä Ia-Maria Haverinen: Kuka vain voi tarvita muiden apua s. 6

Hiljentymistä, perhekerhoja, ruokailuja. Katso, mitä kaikkea seurakunnat tarjoavat tänä syksynä s. 8

Kampin kappeli avautuu jälleen Suosittu pistäytymispaikka oli remontin vuoksi kiinni viisi kuukautta. Ovet avautuvat syyskuun alussa. TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT VILLE PALONEN

oiset tulevat hiljentymään, toiset keskustelemaan diakoniatyöntekijän tai Helsingin kaupungin sosiaaliohjaajan kanssa. Monia kiinnostaa arkkitehtuuri. Vielä vuonna 2019 Kampin kappelissa vieraili 325 000 ihmistä, sitten tulivat koronapandemia ja remontti, jonka vuoksi Kampin kappeli on ollut suljettuna maaliskuun lopusta alkaen. Syyskuun alussa ovet avautuvat jälleen. Hartaushetkiä ei vielä järjestetä, ja aukioloajat ovat supistetut, mutta muutoin toiminta jatkuu entiseen malliin. – Puinen julkisivu on hiottu ja kuultokäsitelty. Värisävy on muuttunut hieman. Enää se ei ole niin oranssiin vivahtava eli vastaa paremmin sitä sävyä, joka arkkitehdeillä oli mielessään, Kampin kappelin toiminnanjohtaja Kenneth Koskinen sanoo. Koskisen mukaan remontin ajoitus oli hyvä, sillä koronatilanteen vuoksi kävijöitä, varsinkin ulkomaalaisia turisteja, olisi ollut joka tapauksessa vähän. Kampin kappelin remontin ajan sen pappi ja diakoniatyöntekijät ovat työskennelleet Töölön seurakunnan toimitila Fokuksessa, joka sijaitsee kauppakeskus Mall of Triplassa Pasilassa. Suntiot puolestaan työskentelivät Hermannin diakoniatalolla ja Mikaelin kirkolla. Nyt kappelin työntekijät palaavat Kamppiin. KAMPIN KAPPELIN diakonin Anne Immosen mukaan aika Fokuksessa on sujunut hyvin. Toimintamalli Fokuksessa on ollut sama kuin kappelissa: diakoniatyöntekijän kanssa on voinut tulla juttelemaan varaamalla ajan tai spontaanisti. Kauppakeskuksessa keskustelut ovat keskittyneet enemmän kuulumisten vaihtoon, kun taas Kampin kappelissa ihmisten kanssa mennään usein syvempiin teemoihin.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2021

Kampin kappelin julkisivu on kuultokäsitelty ja vähemmän oranssi kuin ennen.

– Kun työskentelin seurakunnassa, keskusteluissa oli usein aiheena rahatilanne ja mahdollinen taloudellinen avustaminen tai ruoka-apu.

”

Aiheet, joita täällä käsitellään, ovat sellaisia, että ne tarvitsevat tilaa ja rauhaa. DIAKONI ANNE IMMONEN

Kappelissa näistä asioista puhutaan harvemmin. Keskusteluissa käsitellään henkilökohtaisia kriisejä, ihmissuhdekysymyksiä ja mielenterveyttä.

Jotkut piipahtavat vaihtamaan kuulumisia, Immonen kertoo. KAKSI KAMPIN kappelin toiminnan kannalta isoa asiaa on ollut viime vuosina esillä: yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa sekä kappelin laajennusosan rakentaminen, jonka piti alkaa syyskuussa 2020. Helsingin sosiaalitoimi pohti, jatkaako se yhteistyötä Kampin kappelin kanssa. Nyt toiminta kuitenkin jatkuu. – Nykyään täällä työskentelevät sosiaaliohjaajat ovat sosiaalineuvonnan tiimistä, aiemmin he kuuluivat kumppanuustalojen kanssa samaan tiimiin. Sosiaaliohjaaja on kappelilla tiistaisin kello 14–18, muina arkipäivinä 10–18, Kenneth Koskinen kertoo. Anne Immonen kokee, että diakoniatyöntekijät ja sosiaaliohjaajat ovat samaa tiimiä, joka työskentelee yhdessä helsinkiläisten hyväksi. – Kirkon työntekijöille kuuluvat hengelliset keskustelut ja rukoukset, mutta myös me käym-

Apua & tukea

Palveleva puhelin etsii vapaaehtoisia vastaajia Lisäkorville olisi tarvetta kirkon ylläpitämässä palvelussa. Päivystäjien kurssi alkaa syyskuussa. TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVITUS MAIJA SAARI

R Diakoni Anne Immonen odottaa paluuta kappelille, vaikka työskentely Fokuksessakin on ollut antoisaa.

eilu vuosi sitten johtotehtävissä toimiva Harri päätti hakeutua vapaaehtoistyöhön, joka palvelisi hänen ”hengellistä hortoiluaan”. Hän oli pitkään käyttänyt kaiken vapaa-aikansa lastensa jalkapallojoukkueiden valmentamiseen, mutta nyt sitä hommaa ei enää ollut. – Ajattelin, että lähimmäisiä auttamalla voin päästä myös lähemmäs omaa Luojaani, hän muotoilee. Niinpä hän hakeutui kirkon ylläpitämän Palvelevan puhelimen vapaaehtoiskoulutukseen. Viime syksystä lähtien hän on vastannut puhelimitse, chatin kautta ja nettiviestein tulleisiin yhteydenottoihin parin kolmen vuoron verran kuussa. KOULUTETUT VAPAAEHTOISET ja kirkon työntekijät päivystävät joka päivä kello 18–24 valtakunnallisessa Palvelevassa puhelimessa. Viime vuonna keskusteluja käytiin lähes 4 400 kuukaudessa, ja yhteydenottoja tuli noin puolet enemmän. Soittajien määrä on vuosi vuodelta lisääntynyt. Erityisen ruuhkaista on kesäaika, jolloin useimmat muut palvelut ovat kiinni, ja terapeutit lomailevat. Puheluja tulee laidasta laitaan. Joskus aluksi jutellaan vaikkapa mäkiviikon tuloksista, mutta

soittaja alkaakin sitten kertoa lapsuuden traumastaan. – Kovin vaikeita tilanteita eteeni ei ole vielä tullut, mutta meillä on hyvät ohjeet esimerkiksi itsetuhoisuuden kohtaamiseen. Työnohjausta on tarjolla jatkuvasti, joten yksin tässä ei jää, Harri sanoo. VASTAAJIEN TEHTÄVÄ ei ole ratkoa soittajien ongelmia. Se oli Harrin tärkein oppi vapaaehtoisten koulutuksesta, jota hän piti poikkeuksellisen laadukkaana. – Töissä olen tottunut siihen, että kun jollakulla on ongelma, pyrin heti ratkaisemaan sen. Tässä hommassa tarkoitus on auttaa niin, että soittaja itse voisi löytää uusia näkökulmia tilanteeseensa, hän summaa. Harrille juuri tällainen, helposti kotoa tehtävä vapaaehtoistyö on ollut mielekästä, eivätkä puhelut ole liikaa jääneet mieleen pyörimään. – Palvelevassa puhelimessa saan käyttää eri puolia itsestäni kuin työssä, ja ihmisten kanssa juttelu myös antaa energiaa. Vapaaehtoisvuoro voi jopa palauttaa rankan työpäivän jälkeen. ■ Uusien vapaaehtoisten valmennus järjestetään syys– marraskuussa. Mukaan voi hakea 30. elokuuta saakka osoitteessa helsinginseurakunnat.fi > Palveleva puhelin.

Kenneth Koskinen toivoo, että päätös kappelin laajentamisesta tehtäisiin pian.

me keskusteluita, joissa ei käsitellä hengellisiä teemoja. Sosiaaliohjaajien työssä korostuu ohjaaminen ja neuvonta kaupungin palvelujen piiriin. Kappelille halutaan rakentaa laajennusosa erityisesti siksi, että kahdenkeskisille keskusteluille olisi kunnolliset tilat. Helsingin kaupunki on hyväksynyt laajennusosan rakentamisen mahdollistavan kaavamuutoksen, mutta Helsingin yhteinen kirkkoneuvosto palautti asian valmisteluun keväällä. – Tarvitsemme lisää tilaa, tai sitten koko toimintamalli on mietittävä uudestaan, Kenneth Koskinen toteaa. – Aiheet, joita täällä käsitellään, ovat sellaisia, että ne tarvitsevat tilaa ja rauhaa. Asiakkaalle ei saisi tulla sellainen olo, että kun puhun aiheesta, josta en ole ennen puhunut kenellekään, joku voi kuulla, Anne Immonen sanoo. ■ Kampin kappeli Narinkkatorilla on avoinna 1. syyskuuta alkaen arkisin ja viikonloppuisin kello 10–18.

Koulutetut vapaaehtoiset ja kirkon työntekijät vastasivat Palvelevassa puhelimessa viime vuonna yli 50 000 soittoon. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2021

Vaikuttamisen paikkoja ilman ryhmäkuria Kirkon luottamustehtävissä toimivat Leena Kontula ja Lauri Grünthal kokevat, että myös yksittäinen ihminen voi vaikuttaa seurakunnan asioihin.

set erot eivät Kontulan ja Grünthalin mielestä korostu. Valtuustotasolla ryhmien erot ja kirkon laajemmat jakolinjat näkyvät toisinaan. – Siellä käydään arvokeskusteluja, joissa näkemyserot tulevat esiin. Neuvostossa taas hoidetaan yhden seurakunnan asioita yhdessä, Kontula kuvailee. – Ryhmillä on tietysti omat agendansa, mutta meillä on neuvostossa hyvä yhteistyö. Meillä on yhteinen nimittäjä, hengellinen perusta, mutta tässä tehdään maallisia päätöksiä. Päätöksenteossa hengellinen ja maallinen kulkevat käsi kädessä, hän jatkaa.

Vaikka kirkon suuret linjaerot näkyvät valtuustotasolla, Leena Kontula on sitä mieltä, että hyvä keskustelukulttuuri on säilynyt. – On tärkeää, että vuoropuhelua eri ryhmittymien välillä käydään ja asioissa päästään eteenpäin. Meillä Helsingissä uskalletaan ja osataan keskustella. Muualta politiikasta tuttua ryhmäkuria Kontula ja Grünthal eivät ole kirkollisessa päätöksenteossa nähneet. – Ehkä jopa vähän yllätyin siitä, että sitä ei ole, ja ryhmien sisäistä koordinointiakin vähän, Grünthal sanoo.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ

yksyllä 2022 käydään seuraavat seurakuntavaalit. Miten vuonna 2018 valitut luottamushenkilöt ovat kokeneet mahdollisuutensa vaikuttaa raskaaksi luonnehditussa kirkollisessa päätöksentekojärjestelmässä? – Luottamuselimessä on paikka vaikuttaa, kun tuo esiin mielipiteensä tai sen kannan, jota sinun halutaan edustavan, arvioi Leena Kontula, Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston ja Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston jäsen. – Kyllä luottamushenkilönä pääsee oikeasti vaikuttamaan, erilaisiin asioihin ja eri tasoilla. Meillä Kallion seurakuntaneuvostossa on keskusteltu yksittäisten asioitten lisäksi myös seurakunnan strategiasta, arvoista ja tavoitteista, mikä oli hyvin inspiroivaa ja kiinnostavaa, kertoo Lauri Grünthal, Kallion seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsen. SEURAKUNTANEUVOSTOISSA käsitellään yhden seurakunnan asioi-

Laivoihin on vaikea päästä Vuosaaren merimieskirkon sa tamakuraattori Mona Valtonen käy työkseen rahtilaivoilla tarjoa massa keskusteluapua miehistöl le. Tavallisena päivänä hän aste lisi noin kolmeen laivaan, jotka ovat pysähtyneet satamaan. Nyt sisään pääsee vain kutsusta, joita tulee vaihtelevasti. Syynä ovat koronarajoituk set, joiden vuoksi miehistön jä senet eivät aina pääse poistu maan laivoista edes laiturille. Suomen Merimieskirkon meren

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2021

ta, yhteisessä kirkkovaltuustossa ja yhteisessä kirkkoneuvostossa kaikkia Helsingin seurakuntia koskevia asioita. Varsinkin kirkkovaltuustossa päätettävät asiat ovat usein pitkälle valmisteltuja. Kontula ja Grünthal eivät kuitenkaan koe, että virkamiehillä olisi liikaa valtaa. – Asioista voi keskustella ja niitä voi kyseenalaistaa. Niin moni tekeekin, mitä ihailen. Itse olen ollut valtuustossa hiljaisempi, koska tuntuu siltä, että pitäisi osata ja tietää käsiteltävästä asiasta paljon tai olla vaikka jokin vastaesitys, jos haluaa lisäkeskustelua. Tietysti virkamiehillä on valtaa, mutta asioita on myös avattu ja niistä on käyty hyviä keskusteluja, Grünthal sanoo. Leena Kontula edustaa Kantava voima -nimistä ryhmää, jota hän luonnehtii konservatiivisiipeen kuuluvaksi. – Me olemme tällaisia rukoilevia ihmisiä, jotka pitävät Raamattua tärkeänä. Lauri Grünthal on liberaalin Tulkaa kaikki -liikkeen edustaja. Seurakuntaneuvostoissa ryhmien väli-

JANI LAUKKANEN

kulkijatyön johtaja Jaakko Laasio arvelee, että maailman me rillä on kymmeniä tuhansia, el lei sata tuhatta miehistön jäsen tä juuttuneena laivoille. – Jumissa voidaan olla sik si, ettei laivoja päästetä koro narajoitusten vuoksi ollenkaan satamaan tai miehistön ei an neta poistua laivasta tai laivat matkaavat sellaisissa maissa, joista miehistöllä ei ole mahdol lisuutta matkustaa kotiin, Laa sio sanoo. Kun laivoihin ei pääse käy mään, on Merimieskirkossa et sitty uusia tapoja auttaa meren

kulkijoita. Mona Valtonen on yhä useammin merimiehiin yhteyk sissä puhelimitse ja käy laiva väen puolesta ostoksilla. – Työ on usein sitä, että käyn ostamassa miehistölle hammas tahnaa tai mitä ikinä he sattuvat tarvitsemaankaan. Pandemia on vähentänyt Vuosaaren merimieskirkossa ta pahtuvien kohtaamisten mää rää merkittävästi. Vuonna 2019 kohtaamisia oli yli 2 000, kun vii me vuonna vastaava luku oli vain noin 700. Lue aiheesta lisää verkkosi vuiltamme kirkkojakaupunki.fi.

16 kuukauden pesti on pisin komennus, johon Suomen Merimieskirkon merenkulkijatyön johtaja Jaakko Laasio on työssään törmännyt.

SEURAKUNNAN ASIOISTA päättävässä seurakuntaneuvostossa puheenjohtajana ja esittelijänä on yleensä kirkkoherra. Kirkkolaki antaa kuitenkin sen mahdollisuuden, että puheenjohtajana on luottamushenkilö. Näin toimitaan sekä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa että Kallion seurakuntaneuvostossa, jossa Lauri Grünthal on kokousten puheenjohtaja ja kirkkoherra Riikka Reina esittelee asiat. – Meillä tämä toimii hyvin. Kallio on sen verran pieni seurakunta, ettei seurakunnassa ole paljoa muuta johtoa, joten on luontevaa, että kirkkoherra esittelee asiat. Kun

”

ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ VUOROPUHELUA ERI RYHMITTYMIEN VÄLILLÄ KÄYDÄÄN.

LEENA KONTULA

luottamushenkilö johtaa kokouksia, kaikki ei kuitenkaan mene saman henkilön kautta, Grünthal kertoo.

Tuomiokirkkoseurakunnassa puheenjohtajana on niin ikään luottamushenkilö, Viivi Ali-Löytty Tulkaa kaikki -ryhmästä. – Kokouksissa huomaa, että puheenjohtajana on partiolainen. Järjestötoiminta on hänellä hallussa, ja kokoukset sujuvat erinomaisesti. Puheenjohtajan ja kirkkoherran yhteistyö sujuu hyvin, Leena Kontula arvioi. Päätettävien asioiden kirjo seurakunnissa on laaja: luottamushenkilöt pääsevät ilmaisemaan kantansa esimerkiksi kiinteistö-, talous-, ja henkilöstöasioihin, tai vaikkapa siihen, mitä lähetysjärjestöjä tuetaan.

Heppoisin perustein päätöksiä ei silti tehdä. – Aika usein tulee listalle asia, jonka kohdalla mietin, että mitä annettavaa minulla on. Kokeneemmilta luottamushenkilöiltä ja kirkkoherralta on kuitenkin aina saanut lisätietoa, Lauri Grünthal sanoo. Näin kokee myös Leena Kontula. – Asiat on hyvin esitelty jo materiaaleissa, ja jos lisäselvitystä tarvitaan, kirkkoherra antaa tarkennuksia. Varsinkin kirkkovaltuustossa meidät on ylipäätään hyvin varustettu siihen, mitä kirkolliseen päätöksentekoon kuuluu. ■

Ensimmäistä kauttaan kirkon luottamushenkilönä toimiva Lauri Grünthal johtaa puhetta Kallion seurakuntaneuvoston kokouksissa.

Kai Sadinmaalta otettiin pappeus Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli päätti erottaa Kai Sadinmaan pysyvästi pappisvirasta. Tammikuussa kapituli erotti hänet jo määräajaksi. Koska Sadinmaa ei hänelle annettuna harkinta-aikana perunut puheitaan ja osoittanut tahtovansa pysyä kirkon tunnustuksessa, tuomiokapituli määräsi hänet nyt menettämään pappisvirkansa. Piispa Teemu Laajasalo, mitkä ovat suurimmat syyt tähän?

Leena Kontulan mielestä keskustelukulttuuri luottamuselimissä on säilynyt hyvänä, vaikka asioista oltaisiin eri mieltä.

– Ensinnäkin tuomiokapituli totesi, että Sadinmaan esittämät näkemykset pappisviran kumoamisesta ja papiksi vihkimisen tarpeettomuudesta ovat vastoin kirkon tunnustusta. Toiseksi Sadinmaan kehotus maallikkojen ehtoolliseen eli kehotus viettää ehtoollista ilman pappia on kirkon tunnustuksen vastainen. Kolmanneksi tuomiokapituli totesi, että piispan kaitsennasta irtisanoutuminen ja tähän kehottaminen merkitsee myös pappisviran olemuksesta ja velvollisuuksista irtisanoutumista.

Kai Sadinmaa puolestaan kommentoi, että tuomiokapituli on irrottanut piispoista irtisanoutumispuheet asiayhteydestään. Maallikkoehtoollisista voisi hänen mielestään käydä avointa keskustelua. Hänen mukaansa päätöksen taustalla ovat arvovaltasyyt. Piispan mukaan näin ei ole. Tuomiokapituli oli päätöksessään yksimielinen. – Toisaalta olen pappisviran menetyksestä surullinen, toisaalta päätös vapauttaa tekemään jotain uutta, sanoo Sadinmaa. Lisätietoja aiheesta löytyy osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

Koronarajoitukset kiristyivät jälleen Helsingin seurakunnissa otettiin perjantaina 20.8. käyttöön Helsingin hiippakunnan ja aluehallintoviraston ohjeet, joilla pyritään vastaamaan koronatilanteeseen. Ohjeet koskevat pääsääntöisesti yli 10 hengen kokoontumisia ja ne ovat voimassa 12.9. saakka. Tilaisuuksia voi tuon kolmen viikon aikana järjestää, kunhan koronaturvallisuudesta pidetään huolta. Mahdollisten altistusten rajaamiseksi tapahtumissa ote-

taan käyttöön lohkot tai sektorit, joiden yli ihmiset eivät saa liikkua tai olla kontaktissa keskenään. Pienissä tiloissa ja suurempien tilojen kussakin sektorissa saa olla korkeintaan 25 henkeä, jos sektorin sisällä turvaväleistä pystytään huolehtimaan. Myös maskeja käytetään edelleen. Ulkona järjestettävissä tilaisuuksissa sektoreissa saa olla 50 henkeä. Osa seurakuntien kerhoista voi alkaa kokoontua suunnitellusti, mutta esimerkiksi sisäliikunta joutuu tauolle, jos fyysistä kontaktia ei voi välttää. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2021

Jaakko Hietikko, Vantaa räässä messussa parikymmentä vuotta sitten Hakunilan seurakunnan kanttori Juha Paukkeri bongasi upean bassoäänen seurakuntalaisten keskeltä. − Vapaaehtoistyö lähti siitä liikkeelle. Aluksi sain laulaa Kunnia Jumalalle korkeuksissa -ylistyksen. Sen jälkeen olen tehnyt paljon hyvää yhteistyötä Juhan, Tuomas Heikkilän ja Terje Kukkin kanssa, entinen oopperalaulaja Jaakko Hietikko kertoo. Suomen Kansallisoopperassa Hietikko lauloi viisi ensimmäistä vuotta kuorossa ja 25 vuotta lavalla solistina. Eläkkeelle jäätyään hän on toiminut esilaulajana ja kanttorina Hakunilan seurakunnan messuissa. Viime aikoina hän on ollut mukana myös Tikkurilan seurakunnan jumalanpalveluksissa. − Joskus aikoinaan meinasin lähteä kanttoriksi, mutta pianonsoittotaidot eivät olleet tarpeeksi hyvät. Tykkään työskennellä kanttorin kanssa. JAAKKO HIETIKKO on esiintynyt myös seurakuntien joulu- ja äitienpäiväkonserteissa. Kireiden koronarajoitusten aikana hän, Tuomas Heikkilä ja Terje Kukk tekivät striimattuja musiikkihetkiä seurakuntalaisten iloksi. Hietikko on asunut Vantaalla jo 51 vuotta. Hän on lähtöisin Kurikasta. Isä oli suntio, ja Hietikko tuurasi häntä ajoittain. Hautaakin on tullut kaivettua. − Vanhemmat olivat evankelisia ja kirkkojutut on istutettu minuun jo lapsena. Olen asunut lapsuuteni pappilan pihassa, ja tänäkin päivänä papin poika on paras ystäväni. Myös körttiläisyys tuntuu läheiseltä. Hietikko on esittänyt yli sata kertaa uransa aikana Kolmannen miehen ja Paavon roolit Joonas Kokkosen säveltämässä Viimeiset kiusaukset -oopperassa, joka kertoo herännäissaarnaaja Paavo Ruotsalaisen elämästä. SEURAKUNTALAISILTA Jaakko Hietikko on saanut pelkästään hyvää palautetta siitä, että hän on mukana laulamassa jumalanpalveluksissa. − Kun laulan täytehen äänehen, seurakuntalaisetkin rohkenevat päästää äänensä esille. Vapaaehtoistyö tuo hyvän mielen ja kivaa tekemistä. − Seurakunta on täynnä rakkaudellisia ihmisiä. Kun jakaa toisten kanssa sydämestä sydämeen, kaikki saavat hyvän mielen eikä siinä kummempaa palkintoa tarvita, Hietikko kertoo. Katso kun Jaakko Hietikko esittää kolmannen säkeistön Viimeiset kiusaukset -oopperan Paavon virrestä osoitteessa: kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2021

Oopperalaulaja Jaakko Hietikko on eläkkeelle jäätyään toiminut esilaulajana ja kanttorina Hakunilan ja Tikkurilan seurakunnan messuissa.

Vapaaehtoistyö tuo hyvän mielen Jaakko Hietikko, Kia Snäkä ja Ia-Maria Haverinen antavat aikaa ja osaamistaan muiden iloksi ja hyödyksi. TEKSTIT KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO JA KATRI TARKKALA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Kia Snäkä, Espoo au, nuo tekevät siistii juttuu, muistaa Kia Snäkä ajatelleensa muutama vuosi sitten. Hän seurasi Olarin seurakunnan Risteysmessussa soittavaa

bändiä. Kun kävi ilmi, että bänditoimintaan on mahdollisuus päästä mukaan, lähti Snäkä läheistensä rohkaisemana kokeilemaan, eikä joutunut pettymään. Risteysmessun bändissä Snäkä on nyt kolmen vuoden ajan soittanut pianoa ja laulanut, minkä lisäksi hän on soittanut useana vuonna Jouluyön messun orkesterissa. Vuosi sitten Snäkä liittyi myös Tapiolan seurakunnan nuorten bändiin, joka soittaa muun muassa Kauneimmissa joululauluissa. BÄNDIT TOIMIVAT vapaaehtoisperiaatteella eli esiintyvät tapahtumissa ilmaiseksi. Kia Snäkän mukaan vapaaehtoistyössä yhdistyy hyvän tekeminen ja omien intohimojen toteuttaminen. – Koen olevani tosi etuoikeutettu, kun pääsen yhdessä muiden lahjakkaiden ihmisten kanssa tekemään musiikkia ja jakamaan sitä muille.

Snäkä aloitti pianonsoiton 5-vuotiaana, ja musiikki on nykyäänkin tärkeä osa hänen arkeaan. Seurakuntien bänditoiminnan lisäksi hän käy vapaaajallaan pianotunneilla, soittaa kitaraa, laulaa ja tekee myös omia kappaleitaan. Tyyli vaihtelee hengellisestä musiikista poppiin ja jazziin. – Musiikki on minulle tärkeä voimavara. Se saa vielä aivan uuden merkityksen, kun sitä pystyy jakamaan yhdessä muiden kanssa. Bändin kanssa muodostuva yhteenkuuluvuudentunne on tärkeä osa sitä. SEKÄ OLARIN että Tapiolan bändeistä on muodostunut Snäkän mukaan tiiviit ja yhtenäiset porukat, mikä kuuluu myös musiikissa. Tavallisesti bänditreenejä mahtuisi Snäkän viikkoon useampikin, mutta koronapandemian vuoksi tapahtumat ovat jääneet vähäisiksi, eikä bändinkään kanssa kokoonnuta yhtä usein. Snäkä pääsi silti tuottamaan viime keväänä yhdessä kahden ystävänsä kanssa Tapiolan seurakunnan tiloissa kappaleen, jonka nuoret ovat itse tehneet. Kappale on tarkoitus julkaista sitten, kun siihen on saatu kuvattua musiikkivideo.

Kia Snäkä soittaa ja laulaa Olarin ja Tapiolan seurakuntien nuorten bändeissä.

Ia-Maria Haverinen, Helsinki

olme vuotta sitten IaMaria Haverinen päätyi Hermannin Diakoniatalolle vapaaehtoiseksi osittain sattuman kautta. Nuorella iällä eläkkeelle jäänyt Haverinen oli lopettanut hiljattain oman yritystoimintansa ravintoterapian parissa ja etsi elämälleen uutta suuntaa. – Olin silloin aika rikki ja tein paljon töitä itseni kanssa, Haverinen sanoo. Hermannin Diakoniatalolle Haverinen löysi kuultuaan eräästä siellä toimivasta ompelijasta sen jälkeen, kun hänen ompelukoneensa oli hajonnut.

Ia-Maria Haverinen jakaa kauppojen lahjoittamaa ruokaa hyötyruokajakelussa Hämeentiellä.

OMPELIJA LÖYTYI ja vanha konekin saatiin korjattua, mutta talon toimintaan ja ihmisiin tutustuttuaan Haverinen halusi jäädä töihin vapaaehtoisena. Päätökseen vaikuttivat omat henkilökohtaiset vaikeudet, jotka olivat vahvistaneet halua päästä auttamaan muita. Haverinen aloitti jakamalla ihmisille teetä ja voileipiä hätämajoituksessa, jonka toiminta on myöhemmin lopetettu. Nykyään hän toimii vähintään kerran viikossa vapaaehtoisena hyötyruokajaossa, jossa kauppojen lahjoittamaa ylijäämäruokaa jaetaan vähävaraisille.

– Ikinä ei tiedä etukäteen, mitä ruoka-auto tuo tullessaan, mutta pyrin suhteellisuuteen. Jos tiedän, että jollakulla on seitsemän lasta kotona, annan hänelle enemmän kuin yksin asuvalle. RUOKA-AVUN TARJOAMISEN lisäksi Haverinen pitää arvokkaana työssä tapahtuvia arkisia kohtaamisia. Tärkeintä on, että pystyy auttamaan jotakuta vaikkapa rupattelemalla. – Paikalla on paljon ihmisiä hyvin eri lähtökohdista. Kaikilla on oma tarinansa, ja jokainen tarvitsee joskus juttuseuraa. Itsekin puhelias Haverinen kertoo olevansa hyvä lukemaan ihmisiä ja viihtyvänsä muiden seurassa. Hänen mielestään on sääli, kuinka paljon koronavirus on vähentänyt ihmisten välisiä kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä. Toisaalta poikkeuksellinen tilanne on voinut saada myös monet pysähtymään ja miettimään uudelleen sitä, mikä on elämässä tärkeää, uskoo Haverinen. – Välillä tuntuu, että kaupungissa on niin kiireistä ja meluisaa, että toiset ihmiset ohitetaan liian helposti. Pitäisi olla enemmän sydäntä mukana. Kuka vain voi tarvita joskus muiden apua. ■ Kiinnostaako sinua vapaaehtoisena toimiminen? Katso lisätietoa seurakuntasi sivuilta ja osoitteesta vapaaehtoistyo.fi KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.8.–9.9.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 10–16 Verkkolähetykset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla, ei tarvita kirjautumista www.helsinginseurakunnat.fi/haaga Ulkotapahtumissa säävaraus.

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Kesäkahvila to 26.8. klo 11–13. Myyntipöytä. Pelikerho la 28.8. klo 12. Käsityökerho ma 6.9. klo 18. Diakonian ajanvaraus ma ja to (2.9.) klo 10–12, p. 050 476 7710. Hyvän mielen keidas to klo 15, alk. 2.9. Aterian jako. Teematorstai 9.9. klo 13. Lähetyspiiri ti 7.9. klo 13. Vetäjänä TT Juhani Forsberg. Huopalahden kirkon pihalla paljon uutta kivaa mm. grilli, keinuja, lelulaatikko, piknik-pöydät, varjot ja kuntolaite.

LAPSILLE JA PERHEILLE Kesäperhekerho to 26.8. klo 10–11.30 kirkon pihalla. Perhekerhot: Tönö ma klo 17.30– 19, Pohjois-Haagan Lämpiö pe klo 10–11.30, Huopalahden kirkko 2.9. alk. to klo 10–11.30. Tied. minna. rosenborg@evl.fi. Esikoisvauvakerho ma klo 13–14.30. Esikoisvauvakerho on tarkoitettu äideille ja alle 8 kk ikäisille vauvoille. Kerhossa keskustellaan vauvaan ja äitiyteen liittyvistä yhdessä valituista aiheista ja tutustutaan samassa elämäntilanteessa oleviin haagalaisiin. Syksyn ryhmät: 1. ryhmä 30.8.–11.10. ja 2. ryhmä 25.10.–13.12. Kokoontumiset toteutetaan koronarajoitusten ehdoilla joko Huopalahden kirkolla tai etäyhteydellä Teamsissa. Osal-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2021

KUOROT Lähdekuoron harj. ma 13.9. klo 18. Psalmilaulajat harj. to 9.9. klo 18.

PIENRYHMIÄ Solmuja parisuhteessa -ryhmä. Kurssi on suunnattu pariskunnille, joiden suhde tuntuu vaikealta. Pienryhmään otetaan haastattelujen kautta neljä paria. Hinta 300 e/ pari. Ohjaajina toimivat Heli Salo ja Sofia Honkanen. Kokoontumiset 28.9.–2.11. Tied. ja ilm. 30.8. menn. sofia.honkanen@evl.fi, p.050 380 2356. Sururyhmiä Länsi-Helsingissä

syksyllä. Oletko menettänyt läheisesi? Sururyhmässä voit jakaa ajatuksiasi ja tunteitasi yhdessä toisten kanssa. Tule mukaan, kun pahin surusi on hellittänyt. Vetäjinä Mia Salmio ja Tuula Sääksi. Ke 15.9.–20.10. klo 17.30–19 Huopalahden kirkolla, Vespertie 12. Ilm. mia. salmio@evl.fi 1.–10.9. p. 09 2340 5128. Ke 17.11.–15.12. klo 17.30–19 Munkkivuoren kirkolla, Raumantie 3. Ilm. Mia Salmiolle 11.11. menn. Kamalat äidit -ryhmä. Tied. minna.rosenborg@evl.fi, p. 050380 3239. Naisten kasvuryhmä ke 8.9. klo 18 alkaen. tied. heli.salo@evl.fi. Taivaskanava – mielenterveyskuntoutujien ryhmä kirkolla tiistaisin 14.9., 12.10.,16.11. ja 14.12. klo 13–14.30. Tied. sofia.honkanen@evl.fi.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi

helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Konfirmaatiomessu su 29.8. klo 10. Messun jälkeen pihakahveilla eläkkeelle jäävä kirkkoherra Sakari Enrold. Messu lähetetään suorana verkossa. Konfirmaatiomessu su 5.9. klo 10. Messu lähetetään suorana verkossa. Messu ja kirkkoherra Virpi Koskisen virkaan asettaminen su 12.9. klo 10. Piispa Teemu Laajasalo saarnaa ja toimittaa avustajineen virkaan asettamisen. Messu lähetetään suorana verkossa. Messun jälkeen pihakahvit. Konfirmaatiot kirkossa: Päiväripari I la 28.8. klo 10 ja 13, Kivisaari su

29.8. klo 10, Päiväripari II su 29.8. klo 13, Porkkala la 4.9. klo 10, Metsäkartano la 4.9. klo 13 ja Lummeniemi su 5.9. klo 10.

TAPAHTUMIA Vihreät niityt, virvoittavat vedet -juhlakonsertti su 12.9. klo 18 kirkossa. Vokaaliyhtye CantoNovo ja Anne Myllylä, urut, Stefanie Tuurna, piano, improvisaatio, Aila Hettula, oboe. Laulusolistieina Pauliina Kallio, Tiia Maria Saari, Kalle Virtanen. Suosikkiklassikkoja, säveltäjinä J. Rutter, G. Fauré, G. Bizét, C. Franck. Jukka Kankainen: Rukoushetki päivän päättyessä. Vapaa pääsy. Ajanvaraus diakonille Ulla-Maija Tuura, p. 09 2340 3843, ja Heidi Metsälä, p. 09 2340 3842. Haluaisitko käydä seurakunnan palstalla? Kysy lisää Ulla-Maijalta tai Heidiltä. Ruoka-avun jakelupaikat löydät osoitteessa ruoka-apu.fi. Yhteisvastuukeräys 2021 auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä. Lahjoita Kannelmäen seurakunnan keräykseen MobilePay-numeroon 47535, nettilahjoi-

ESKO JÄMSÄ

Messu su klo 10. 29.8. Kolari, Silin, Mönttinen, 5.9. Lahtinen, Kolari, Mönttinen. Kirkkosalissa voi olla läsnä 50 henkilöä. Lisäksi verkkolähetys Facebookissa, ei tarvitse kirjautua. Päivärukous – Ad sextam to klo 12. 2.9. Silin, 9.9. Nenonen. Aamurukous – Laudes ke klo 7.30. Silin. Iltamessu ke klo 18. Iltatee. 1.9. Silin, 8.9. Muroma-Nikunen. Iltarukous päivän päättyessä – Kompletorio pe 3.9. klo 19. Silin.

listuminen on ilmaista, mutta edellyttää ilmoittautumisen, joka tapahtuu Haagan srk:n nettisivujen kautta. Ryhmään mahtuu 12 äitiä. Tied. ulla.leivo@evl.fi. Huopalahden kirkon muskareissa lauletaan, leikitään, soitetaan ja liikutaan yhdessä oman aikuisen kanssa. Muskarin lukukausimaksu on 50 e. Muskariryhmiä on ma-iltaisin ja ti-aamupäivisin. Vapaita paikkoja voi tiedustella ulla.leivo@ evl.fi.

Menokasvo

Vertaistukea läheisensä menettäneille Syksyllä monessa seurakunnassa alkaa sururyhmä. Voidaanko Lauttasaaren seurakunnan sururyhmä toteuttaa koronarajoituksista huolimatta, diakoni Taina Viherkari? – Kyllä. Ryhmissämme on ollut yleensä alle kymmenen henkeä, ja voimme istua väljästi. Tarvittaessa voimme perustaa toisenkin ryhmän. – Emme mielellämme siirrä ryhmää verkkoon, koska kasvokkain tapaaminen on monille osallistujille tosi tärkeää. Millaista tukea ja lohtua ryhmästä voi saada? – Mukaan voi tulla omana itsenään oman surunsa kanssa. Saman menetyksen kokeneet ovat ihmisille kullanarvoisia. He tietävät, mistä puhutaan, ja on helppo keskustella. Ammattiauttajiakin tarvitaan keskustelussa. On myös sallittua vain kuunnella. Teidän ryhmänne on ainoa avoin ryh-

Diakoni Taina Viherkari on ohjannut kymmenkunta sururyhmää. Aikaisemmin hän on työskennellyt pitkään röntgenhoitajana syöpäsairaalassa.

mä, johon voi tulla vaikka yhdeksi kerraksi. Miten avoimuus toimii sururyhmässä? – Surun läpikäyminen ja sen pituus on yksilöllistä. Päivät ovat erilaisia, ja mieliala vaihtelee. Joskus ei ehkä jaksa lähteä ryhmään, ja siksi siihen ei tarvitse sitoutua. Osallistujat kuitenkin tietävät, että meille ohjaajille voi aina soittaa myöhemmin. EIRA SERKKOLA

Avoin sururyhmä kerran kuussa keskiviikkona klo 17.30–19 Lauttasaaren seurakunnan tiloissa, Heikkiläntie 7 A. Alkaa 8.9., vetäjinä Taina Viherkari ja Marko Heusala. Ei tarvitse ilmoittautua. Seurakuntien sururyhmiä torstaisin: Kallio klo 18, alkaa 16.9. Vuosaari klo 14.30 ja Kontula klo 19, alkavat 23.9. Myllypuro klo 18, alkaa 30.9. Töölö klo 13–15, alkaa 30.9. llmoittautuminen tarpeen. Katso kaikki sururyhmät seurakuntien ilmoituksista tai nettisivuilta.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.8.–9.9.

tussivulla yhteisvastuu.fi/kannelmaki tai Yhteisvastuun pankkitilille seurakuntamme viitenumerolla 308171: Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75, Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28. Lasten kerhoista katso Facebook: Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. Aikuisten piirien tiedot nettisivuiltamme, tiedustelut myös virastosta.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Palvelemme p. 09 2340 5100 to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi. Voit varata ajan toimistolla asiointiin. Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Olemme Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa!

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Syyskahvila Munkkivuoren kirkolla tiistaisin ja torstaisin klo 11.00–13.00 koronatilanteen sallimissa puitteissa ja turvatoimia noudattaen. Lähetyksen pihajuhla Munkkiniemen kirkolla to 2.9. klo 15.00–17.00. Paikalla nimikkolähetit Katariina Väisänen sekä Ilkka ja Päivi Kastepohja. Lähetyksen onnenpyörä, kahvia ja makkaraa. Mukana pastori Jouni Hartikainen, kanttori Senni Valtonen sekä lähetyksen työryhmän jäseniä. Sururyhmä läheisensä menettäneille. Ryhmä I keskiviikkoisin 15.9.–20.10. klo 17.30 Haaga-Salissa, Huopalahden kirkko, Vespertie 12 A, 2. krs. Diakoniatyöntekijä Mia Salmio ja rovasti Tuula Sääksi. Ilmoittaudu 1.–10.9. p. 09 2340 5128 tai mia.salmio@evl.fi. Ryhmä II keskiviikkoisin 17.11.–15.12. klo 17.30 Munkkivuoren kirkolla. Ilmoittaudu Mialle 11.11. mennessä. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–11 p. 09 2340 5118.

KUORO Kirkkokuoron harjoitukset tiistaisin 7.9. alkaen klo 18, koronatilanteesta riippuen etänä tai Munkkivuoren kirkossa. Ilmoittaudu hanna-maria.valve@evl.fi tai p. 050 411 9161. Ei koelaulua. Osallistua voi aiemmasta laulutaustasta riippumatta. Kuoron ohjelmisto on klassista ja kevyttä kirkkomusiikkia.

Avoin päiväkerho alkaa ma 23.8. klo 9.30–11.00 Munkkiniemen kirkon pihalla. Sisätilat käytössä huoltotoimia varten. Tarjolla kahvia, teetä sekä pientä purtavaa. Tulethan vain terveenä! Luontoretket perheille keskiviikkona 1.9. Munkkivuoressa, Raumantie 3, klo 17.30–19.30 ja torstaina 2.9. Lehtisaaressa, Papinpöydänkuja 4, klo 17.30–19.30. Tutkitaan yhdessä syksyistä luontoa. Omat eväät, istuinalusta, kiikarit, suurennuslasi tai muita luontohavaintovälineitä kannattaa ottaa mukaan. Ilmoittautuminen ja tiedustelut rauna.mannermaa@ evl.fi, p. 050 911 7779. Mukaan mahtuu kahdeksan perhettä per retki. Iltanuotio Munkkivuoren kirkon pihalla joka kuun viimeinen torstai 26.8.2021 alkaen klo 18–20. Omat makkarat mukaan!

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: Avoinna toistaiseksi vain puhelimitse ja sähköpostitse ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Konfirmaatiomessu su 29.8. klo 10. Maika Vuori, Tuula Nurminen, Vili Itäpelto ja bändi. Konfirmaatiomessu su 5.9. klo 10. Jukka Vanne, Tiia Orpana, Vili Itäpelto ja bändi. Koronarajoituksista johtuen näihin messuihin voi osallistua vain konfirmoitavat läheisineen.

TAPAHTUMIA Diakonian ajanvaraus ma klo 11–12, p. 09 2340 5668, ja to klo 11–12, p. 09 2340 5648. Kouluikäisten Raamattuseikkailu ti 31.8. klo 18 kirkolla. Ilmoittautumiset tuula.nurminen@evl.fi. Kohtaamisia Kauppakeskus Ristikossa torstaisin 2.9. alkaen. Pappi tai diakoni tavattavissa klo 14–16. Äijäillat – aikaa ja tekemistä yhdessä aikuisille miehille. Tapaamiset kirkolla joka toinen to alkaen 2.9. klo 16–18. Kirkkomuskariin ilmoittautuminen to 2.9. mennessä kotisivujen kautta. Kirkkomuskarissa lauletaan, leikitään, lorutellaan, soitetaan eri soittimia sekä toimitaan luovasti musiikin äärellä. Ryhmiä vauvoille, taaperoille ja leikki-ikäisille. Aloitus to 9.9.

Kamalat äidit -vertaisryhmä murrosikäisten lasten äideille Konala–Pitäjänmäki -alueella syyskuussa. Ryhmässä käsitellään vanhemmuuteen ja naisen elämään liittyviä teemoja, arjen tilanteita, rajojen asettamista sekä aiheita, jotka kulloinkin askarruttavat. Mahdollisuus kertoa omista kokemuksistaan, saada tukea ja käytännön ideoita arkeen. Ilmoittautumiset ti 31.8. mennessä kotisivujen kautta. Kokoontumiset kahdesti kuussa tiistai-iltaisin. Aloitus ti 14.9. klo 17.30–19.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi

bessa ja Facebookissa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. sunnuntai), Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa klo 18. Keskiviikkoisin klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa (Huom. 28.8. Iltakirkko pidetään Kryptassa). Lisät. helsinginseurakunnat.fi/ tuomiokirkko.

TAPAHTUMIA Urkukesän konsertti Tuomiokirkossa su 29.8. klo 20. Päiväkonsertit Suomenlinnan kirkossa ma 20.8. klo 12, Vanhassa kirkossa ti 31.8. ja 7.9. klo 12 ja Tuomiokirkossa ke 8.9. klo 12. Päivärukous Tuomiokirkossa ma 30.8. ja 6.9. sekä ti 7.9. klo 12. Prayer and a short presentation ti 31.8. klo 12 englanniksi, TuomioISTOCK

Munkkivuoren kirkko klo 11. Turvavälejä, hygieniatoimia sekä maskisuositusta noudatetaan. Tarkista muutokset infonäytöiltä tai ilmoitustauluilta. Su 29.8. Frilander, su 5.9. Kuusisalo, 12.9. konfirmaatio, Hartikainen, 19.9. Frilander, 26.9. Vähäkangas.

LAPSET JA PERHEET

Tapahtumiin voi tulla muutoksia Kannattaa varmistaa seurakuntien verkkosivuilta helsinginseurakunnat.fi, järjestetäänkö tapahtuma etukäteen ilmoitetulla tavalla, onko siihen tullut muutoksia tai onko se kokonaan peruttu koronaepidemian takia.

helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, avoinna ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, avoinna ma, ti ja to klo 9–15, pe klo 9–14 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, avoinna la–su klo 12–15 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, avoinna joka päivä klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo.@helsinkicathedral @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, suorana myös YouTu-

kirkko. Lähetyksen Cafe Krypta ma 30.8.–pe 3.9. ja ma 6.–ti 7.9. klo 11–17. Kahvia, leivonnaisia, keittolounas. Käteinen tai Mobilepay. Namibialaisia esineitä näytteillä. Tuotto raamatunkäännöstyön hyväksi Namibiassa Suomen Pipliaseuran kautta. Lisätiedot ja ryhmien kahvitus/lounastilaukset kv. työn sihteeri Natasha Vaalgamaa p. 050 383 5513, natasha. vaalgamaa@evl.fi. IHME Helsinki 2021 -teos Kryptassa syyskuun ajan ma–pe klo 14–15. Teoksen teemana ovat metsät, puut ja niiden merkitys ilmastokriisin ja luontokadon aikana. Lisätietoja mm. www.ihmehelsinki.fi./ ihme-teos-2021. Hyvän toivon kappelin Kappelikahvilan toimintakausi alkaa ti 31.8. Kokoontumiset tiistaisin klo 14–15.30. Tervetuloa! Kahvilan osallistujamäärä on rajattu 25 henkilöön koronarajoitusten takia.

Mahdollisista muutoksista tiedotetaan seurakuntamme nettisivuilla ja diakonian toimitiloissa. Tiedustelut diakoniatyöntekijä Eija Hoikkala p. 09 2340 6202, eija.hoikkala@evl.fi. Yhteisöruokailu Hyvän toivon kappelilla joka maanantai 6.9. alkaen klo 17–18.30. Aterian hinta aikuisille 1 e, alle 18-vuotiaat maksutta. Tule syömään edullista ja maittavaa ruokaa hyvässä seurassa! Olet tervetullut mukaan myös vapaaehtoisena. Lisätietoja hyvatoivo@gmail.com ja hannu.varkki@evl.fi. Vapaaehtoisten ilta ma 30.8. klo 17.30–19 Hyvän toivon kappelilla. Illassa suunnitellaan kappelin tulevaa syksyä, tervetuloa! llmoittautuminen ruut.vasenius@evl.fi, lisätietoja hannu.varkki@evl.fi. Pohjoismaisen kirkkomusiikkisymposiumin yleisökonsertit on pandemiatilanteen vuoksi peruttu. Osa symposiumin tapahtumista lähetetään seurakuntamme Facebook- ja Youtube-kanavilla 26.–28.8. Lisätietoa Facebook- ja verkkosivuillamme! Svenska YLE lähettää sunnuntaina 29.8. klo 12 symposiumin juhlamessun Johanneksenkirkosta suorana lähetyksenä Yle Areenassa, www.arenan.yle.fi/tv, sekä sunnuntaina 12.9.2021 klo 12 Yle Fem ja Yle Vega. Mukana ovat piispa Teemu Laajasalo, piispa Bo-Göran Åstrand, kirkkoherra Johan Westerlund sekä tuomiorovasti Marja Heltelä. Juhlamessuun voi rajoitusten mukaisesti osallistua myös paikan päällä. Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki 6.9. alkaen ma klo 18 Tuomiokirkon kryptassa.

LAPSILLE JA PERHEILLE Perhekerho Hyvän toivon kappelissa 30.8. alkaen ma klo 9.30–12 ja 31.8. alkaen ti klo 9.30–12. Tied. milla.kiiski@evl.fi. Vauvaperhekerho Hyvän toivon kappelissa 31.8. alkaen ti klo 13–14.30. Tied. milla.kiiski@evl.fi. Vapaaehtoisen pitämä avoin perheille suunnattu kerho 2.9. alkaen to klo 17–19, Katajanokan seurakuntakoti. Meritullin perhekerho 2.9. alkaen to klo 15. Tied. janette.lintula@evl. fi. Perhekahvila 3.9. alkaen pe klo 10–12, Katajanokan seurakuntakoti. Tied. milla.kiiski@evl.fi. Lisätietoja lasten ja perheiden kerhoista myös paivi.yli-korpela@ evl.fi, p. 050 552 7066, ja verkkosivujemme Lapset ja perheet -osiosta. Avoimet kerhot: Kouluikäisten Olkkari ti klo 14 ja alakoululaisten Olkkari to klo 13, Isojen olkkari to klo 17–19 (noin 11–14-vuotiaille) Suomenlinnan kirkon kryptassa. Lisätiedot nana.honkasalo@evl.fi, p. 040 753 2483. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.8.–9.9.

PEKKO VASANTOLA

Kuorokerho Vanhan kirkon varpuset 1.9. lähtien ke klo 14.30– 15.30 Bulevardin pihasalissa. Lisätiedot nana.honkasalo@evl.fi.

RUKOUS- JA RAAMATTUPIIRIT

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2. Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, Diakonian ajanvaraus ma, ti klo 9–10 ja to klo 12–13 p. 09 2340 3618

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Iltamessut arkisin klo 18. 26.8. Hirvonen, 2.9. Paananen, Niskala, 3.9. Hynninen, 6.9. Partti, 7.9. Hurmerinta, 8.9. Lindfors, 9.9. Hirvonen, Niskala. Messu su 29.8. klo 10. Viljamaa, Paananen, Niskala. Messu su 5.9. klo 10. Paananen, Reina, Niskala, Oksanen. Kallion kirkon 109vuotissyntymäpäivä ja uusien työntekijöiden siunaami nen. Alppilassa: Sateenkaari perhemessu la 28.8. klo 17. Hirvonen, Puunenä ja Ääni set kuoro. Kaikenikäisten messu ke 1.9. klo 18.30. Hirvonen, Oksanen. Tasausmessu sunnuntaisin klo 16.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2021

Mutkattomasti kasteelle Roihuvuoren seurakunta järjestää mutkattoman kastepäivän. Tapahtumapaikkana la 4.9. klo 10–15 on Laajarannan kaunis merenrantahuvila, Humalniementie 15. Kastehetken voi pitää ulkona tai sisällä, mikäli osallistujia on enintään kymmenen. Maksuton ja kaikille avoin tapa järjestää ristiäiset kaiken ikäisille lapsille. Kaikki on valmista kastepuvusta seurakun nan tarjoamiin kakkukahveihin. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Anja Nurminen, p. 050 409 3036, anja.nurminen@evl.fi.

PIIRIT JA KERHOT

ISTOCK

Avoin aamurukouspiiri 3.9. läh tien pe ja ma klo 7.30–9. Avoin ryhmä, jonne voi tulla oman aika taulun puitteissa. Ryhmässä rukoil laan Tuomiokirkkoon jätettyjen rukouspyyntöjen ja omien rukous aiheiden puolesta. Vastuuhenkilö Leena Kontula p. 050 598 6057. Bulevardin raamattupiiri klo 14 maanantaisin 6.9. lähtien Bulevar din pihasalissa. Lisätiedot sirkka liisa.raunio@evl.fi, p. 050 359 3616. Annankulman olohuone, Annan katu 14D, on avoinna torstaisin klo 11–14 ja perjantaisin klo 9–12. To 9.9. olohuone on kiinni. Rajoitettu osallistujamäärä 25. Ajankohtaiset tiedot helsinginseu rakunnat.fi/tuomiokirkko. Seuraat han tiedotustamme! Tapahtuma tiedot voivat muuttua koronarajoi tusten tarkentuessa. Podcastit helsingintuomiokirkko seurakunta.fi/podcastit. Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–21. Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14D varmimmin ke klo 12–12.30. Muulloin ajanvaraus sähköpostit se/puhelimitse. Yhteyst. virastosta tai netistä.

Tapahtumiin voi tulla muutoksia

set. Laulamme keskiaikaisia ruko uksia, psalmilaulua ja mietiskeleviä vokaaleja. Laulut opetellaan korva kuulolta. Sinun ei tarvitse osata ns. laulaa eikä lukea nuotteja. Rukous laulu on kokonaisvaltaista: ikiaikai set tekstit ja sävelet soittavat kehoamme ja hoitavat meitä. Hinta 52 e/kurssi. Ohj. pedagogi, MuT HilkkaLiisa Vuori. Ilmoittautumiset www.kallionseurakunta.fi tai p. 09 2340 3634. Järjestäjänä Kallion seurakunta yhteistyössä Agricola opintokeskuksen ja Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa. Sururyhmä torstaisin 16.9., 30.9., 14.10., 28.10. ja 11.11. klo 18–19.30 Kallion kirkon vihreässä salissa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Anne p. 050 380 3282 tai anne.makikok kila@evl.fi. Kuorolaulukoulu Raakkujat tiistaisin klo 17.30 alkaen 21.9. Kaikille lauluhaluisille, taidoista riippumatta. Hinta 35 e/ kausi. Opettaja MuM, kanttori EevaLiisa Malmgren. Ilmoittautu minen kallionseurakunta.fi.

Kannattaa varmistaa seurakuntien verkkosivuilta helsinginseurakunnat.fi, järjestetäänkö tapahtuma etukäteen ilmoitetulla tavalla, onko siihen tullut muutoksia tai onko se kokonaan perut tu koronaepidemian takia.

Malkus-raamattupiiri joka toinen torstai klo 19–21 alkaen 2.9. Alppi lan kirkon pienessä salissa. Kangaspuukerho joka toinen tiistai klo 18 alkaen 7.9. Alppilan kirkon alaaulassa ja kutomahuo neessa. Uudet kutojat tervetuloa mukaan! Tiedustelut Nina Klemmt p. 09 2340 3634. Eläkeläisten piirit ke klo 13–14.30 alkaen 8.9. Kallion kirkon kappelis sa ja Merihaassa, Lounasravintola Tornituvassa. Alppila Basket. Kilpakoripalloseu ra Alppila Basket perustettiin joulukuussa 2018. Seuran tarkoitus on tarjota mahdollisuus harrastaa kilpatason koripalloa taustasta riippumatta. Tule mukaan! Katso lisätiedot ja treenien aikataulut alppilabasket.fi.

PERHEILLE 29.8. Viljamaa, 5.9. Paananen. Tilaisuudet verkossa. Jumalan palvelukset ovat nähtävillä myös Kallion seurakunnan YouTube kanavalla.

TAPAHTUMIA Helsingin Urkukesän päiväkonsertti to 26.8. klo 12 Kallion kirkossa. DagUlrik Almqvist ja Anna Maria Böckerman. Vapaa pääsy. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kalli on kirkossa. 9.9. Laulajatyttö Eveliinasta professori EevaLeena Pokelaksi, Päivi Istala haastattelee. 16.9. Naisfilosofit – ajattelun Martat ja Mariat. Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen Sirkku Nyströmin haasta teltavana. Waste&Feast. Tiedot ruokailuista ja ateriakasseista löydät seurakun nan nettisivuilta tai Facebookista

@WasteFeastAlppila. Diakonia ajanvaraus ma, ti klo 9–10 ja to klo 12–13 p. 09 2340 3618. Voit myös tulla varaamaan ajan Alppilan kirkolle osoitteeseen Kotkankatu 2, 2 krs. Säännöllinen viikkotoiminta alkaa 6.9. alkavalla viikolla. Lisätie dot www.kallionseurakunta.fi.

KURSSIT JA RYHMÄT Kristuksen rukous – tuntiretriittiryhmä maanantaisin 30.8., 27.9., 25.10. ja 22.11. klo 18–19.30 HKTY, Torkkelinkatu 11 A 3. Kaupunkiret riittiryhmä on avoin ja sopii kaikille retriiteistä kiinnostuneille. Kysy lisää diakoni, retriitinohjaaja Nina Klemmt, p. 09 2340 3634. Hiljaisen rukouslaulun jatkokurssi tiistaisin 14.9., 21.9., 28.9. ja 5.10. klo 17.30–20.00 Diakonissalaitok sen kirkossa. Enkelten gregoriaani

W&F Alppilan perhebistro keski viikkoisin 1.9.– 8.12. klo 16.30. Waste & Feast hävikkiruokaravin tola on avoinna kaikenlaisille perheille Alppilan kirkolla. Illoissa on luvassa hyvää ja edullista ruo kaa sekä rentoa yhdessäoloa! Leikkihuone on auki klo 17 lähtien. Perheiden olohuone Kalliossa tiistaisin 14.9.– 7.12 klo 17– 19.30 iltapäiväkerhon tiloissa, Suonion katu 7. Tehdään tiistaiilloista viihtyisiä ja mukavia hetkiä yhdes säololle.

NUORILLE TALOn syksy. Kallion seurakunnan nuorten toiminta on keskitetty nuorten TALOlle, Toinen linja 8. TALO on paikka just sulle. Sieltä löydät seuraa, ruokaa, biljardia, lautapelejä, leffoja, musaa, sau nailtoja, erilaisia projekteja taiteen tekemistä – tule paikalle ja ehdota lisää, niin järjestetään. Lisätiedot

www.talolle.fi.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Heikkiläntie 7, kerros 4. Puhelinpalvelu avoinna ma, ke ja pe klo 9–12, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Diakoniatoimiston päivystyspuhelin palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 10– 11 numerossa 09 2340 4318 Osoitteet: Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen aikainen väistötila Heikkiläntie 7, kerros 4, avoinna arkisin klo 10–15

JUMALANPALVELUKSET Seurakunnan päämessu lähetetään sunnuntaisin klo 11 Facebookissa suoratoistona. Viikkomessu keskiviikkoisin järjes tetään klo 19 ajankohtaisten kokoontumisrajoitusten puitteissa. Ehtoollinen koronaturvallisesti sunnuntaisin klo 12–13 Heikkilän tien seurakuntasalissa. Tarvittaessa saat yksityisen ehtoollisen päivys tävältä papilta. Soita ja sovi aika.

TAPAHTUMIA Pieni pyhiinvaellus la 28.8 klo 9. Tarkemmat tiedot nettisivuiltam me. Laru leikkii -päivä la 28.8. klo 11–13. Tervetuloa Lauttasaaren kirkon takana olevalle leikkipaikal le leikkimään ja grillaaman. Omat eväät mukaan. Avoin sururyhmä ma 6.9. klo 17.30–19 Heikkiläntien väistötilassa. Seuraa somessa: Facebook: Lauttasaaren seurakunta Instagram: lauttasaarensrk

LAPSIPERHEILLE Perhekerho 6.9. alkaen ma, ti ja pe klo 9–11 seurakuntasalissa, Heikki läntie 7. Tervetuloa perheiden kohtaamispaikkaan! Metsäkerho 13.9. alkaen ma, ti, pe klo 9–11. Liikkumista, leikkiä, luon non ihmeiden tutkimista ja omien eväiden syöntiä luonnossa Joel lastenohjaajan ja kerhoryhmän kanssa. Kerho on suunnattu 2–5vuotiaille. Maksutonta ulkoiluapua 6.9. alkaen ma, ti, ke klo 9–11. Maksutonta iltalastenhoitoa yli 2vuotiaille lapsille ke 6.9. alkaen klo 17.30–19.30, Heikkiläntie 7. Lastenhoitajina toimivat lastenoh jaajat.

AIKUISILLE Töppösryhmä neuloo sukkia ja töppösiä kasteperheille ja eriikäi sille kastettaville. Ryhmä kokoon tuu syksyllä tiistaisin 14.9., 12.10., 9.11. sekä 14.12. klo 11–12.30. Käsityöpiiri kokoontuu tiistaisin,

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.8.–9.9.

KUOROT Lasten Aurinkokuoro 6–12-vuotiaille ti klo 15–15.45 seurakuntasalissa. Kuoroa johtaa kasvatuksen kanttori Aino Valojärvi, jolta myös tiedustelut ja ilmoittautuminen. Nuorten aikuisten Saarikuoro alle 40-vuotiaille ke klo 17.30– 18.15 seurakuntasalissa. Kuoroa johtaa kanttori Aino Valojärvi, jolta myös tiedustelut ja ilmoittautuminen koelauluun. Kamarikuoro Barcarola jatkaa toimintaansa syyskaudella 2021. Harjoitukset to klo 18–20.30. Kuoroa johtaa A-kanttori Anne Viljamaa, jolta myös tiedustelut ja ilmoittautuminen.

Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

LAPSET JA PERHEET

Messu 29.8. klo 10. Aitolehti, Koivisto ja Hakkarainen. Puolen tunnin messu 1.9. klo 18. Valkeapää ja Hakkarainen. Messu 5.9. klo 10. Valkeapää, Flinck ja Hakkarainen. Puolen tunnin messu 8.9. klo 18. Koivisto ja Hakkarainen.

Muskarit 0–3-vuotiaille Paavalinkirkolla 23.8. alkaen maanantaisin ja torstaisin. Ilmoittautumiset 3.8. alkaen nettisivujen kautta (Paavalin lapset ja perheet/muskarit). Perhekahvila 26.8. alkaen torstaisin klo 9–11. Sylivauvat – ensimmäisen lapsen saaneiden äitien ryhmä 31.8. alkaen tiistaisin klo 9.30–11. Odottavien teehuone 1.9. alkaen keskiviikkoisin klo 17–18.30. Tiedustelut: tuija.heinonen@evl.fi.

RYHMÄT

MUUTA

Syyspäiväkirja – terapeuttisen kirjoittamisen ryhmä tiistaisin 7.9.–30.11. (ei 19.10.) klo 13–15 Paavalinkirkolla. Itseään voi kannatella läpi pimenevän syksyn oman kynän avulla. Joskus siitä, mistä on vaikea puhua, voi olla helpompi kirjoittaa. Ryhmässä pohditaan omaa elämää kirjoittamalla ja keskustellaan yhdessä ajatuksista, joita omat ja toisten sanat herättävät. Ajatuksiaan saa sanoittaa rauhassa, mutta sitä ei tarvitse tehdä yksin. Tekstejä luetaan ääneen, mutta kaikkea ei tarvitse jakaa. Ryhmässä ei opetella kirjoit-

Pihakahvila keskiviikkoisin kirkon sisäpihalla klo 14–15. Säävaraus. Lempeää liikuntaa keskiviikkoisin klo 13.30–14.15. Maksuton. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846.

JUMALANPALVELUKSET

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ke klo 13–17 Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ti ja to klo 10– 15 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi

Puhelinpalvelu 09 2340 6300, ma–pe klo 10–15, ke klo 13–17, Diakonia p. 09 2340 6318 Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

Nuortenilta ke 1.9.–15.12. klo 18–21 Kerhiksellä. Keskustelua nuorten teemoista. Iltahartaus. Nuorten Cafe pe 3.9.–10.12. klo 18–22 Kerhiksellä. Nuorten kahvila pe 3.9.–17.12. klo 18–21 Fokuksessa. Nuorten safkailta ma 6.9.–13.12. klo 18–21. Kerhiksellä. Yhteisruokailu illan päätteeksi. Nuorten Instagram @toolonuoret, tied. anni.i.laakso@evl.fi, p. 050 387 7149. JunnuFokus tiistaisin klo 14–16 Fokuksessa. Lautapelejä, askartelua, yhdessäoloa 7–14-vuotiaille.

JUMALANPALVELUKSET Ajantasaiset tiedot seurakuntatoolo.fi. Messu Temppeliaukion kirkossa sunnuntaisin klo 10. Mukana kuoroja, orkestereita ja yksittäisiä taiteilijoita. Perhemessu su 12.9. klo 10. Messu Töölön kirkossa su klo 12 parittomina viikkoina. Messu Meilahden kirkossa su klo 12 parillisina viikkoina. Arki-illan ehtoollinen to klo 18 Fokuksessa. Ehtoollishetki kuukauden 1. to klo 14 Ruskeasuon Rastilla. Alkaa 2.9.

TAPAHTUMIA Kansainvälinen Piknik to 26.8. klo 18–20.30 Hietsussa. Musiikkia, frisbeetä, yhteislaulua ja hartaus. Ota mukaan piknikpeitto ja syötävää yhteiseen pöytään. Tapaamme Hietsun ulkokuntosalin vieressä. Torilla tavataan! Toripappi Töölöntorilla to 26.8., 2.9., 9.9. ja 16.9. klo 11–13. Jerusalemin Raamattukoti 25 v. -juhla la 28.8. klo 16 Temppeliaukion kirkossa. Mirja ja Halvor Ronning, Reinier de Blois – videotervehdys, John Remes, Kika Paukkunen. Musiikki Fiona Chow & musiikkiryhmä. Kulttuuriklubi ti 7.9. klo 18 Temppeliaukion kirkolla. Kirkko ja sosiaalinen media, alustaja Elina Koivisto. Kuolema ja mitä sen jälkeen. Kristillisen teologian vastauksia ja spekulaatioita ke 8.9., 22.9., 29.9. ja 6.10. klo 18–20 Fokuksessa. Sid Hillen konserttisarjat Meditatiivista pianomusiikkia, Two Moons sekä Sacred Music. Ajankohdat: temppeliaukionkirkko.fi. Ulkoilmaopastus ”Temppeliaukion kallioilla” to klo 15. Temppeliaukion kulttuurikeskiviikko. Opastus klo 14 ja urkumusiikkia, Henri Hersta, klo 14.15.

LAPSET JA PERHEET Kouluikäisten kerhot 30.8. alkavalla viikolla ja ilmoittautumiset viikolla 33. Katso seurakuntatoolo. fi tai kysy anu.aalto@evl.fi. Avoimet perhekerhot 6.9.‒3.12., ei viikolla 42. Leikkiä, ohjattu lauluja loruhetki. Maksuton, ei ilmoittautu-

mista. Fokus ma klo 9.30‒11.30 ja muskarihetket klo 9.30 ja 10, ti kerho vauvaperheille klo 13.30‒15 ja iltaperhekerho klo 17‒18.30. Meilahden kirkko ti klo 10‒11.30. Kerhis ja Ruskeasuon Rasti pe klo 10‒11.30.

NUORET JA VARHAISNUORET

Lämmintä ekumeniaa ja teetä Veli Stephen Taizén ekumeenisesta luostariyhteisöstä vierailee ti 31.8. klo 16.30‒20 Helsingin tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18. Illan aluksi klo 16.30 alkaen hän kertoo terveisiä Taizéstä ja keskustelee osallistujien kanssa. Rukoushetki Taizén tapaan klo 18, sitten tarjolla iltateetä.

AIKUISILLE

ISTOCK

Paavalin seurakunta

tamaan paremmin eikä kenenkään tekstejä arvostella. Aiempaa kokemusta kirjoittamisesta ei tarvita. Riittää, että kynä pysyy kädessä! Ryhmää ohjaava Julia Virkkunen on syksyn 2021 esikoiskirjailija, joka opiskelee kirjallisuusterapiaohjaajaksi ja yhteisöpedagogiksi. Ilmoittautumiset sähköpostitse pe 3.9. mennessä osoitteeseen julia. virkkunen@humak.fi. Luovuus voimavarana kasvuryhmä tiistaisin 5.10.–7.12. klo 18.00– 20.30 Paavalinkirkolla. Kasvuryhmässä luetaan valmiita tekstejä, katsotaan kuvia ja kirjoitetaan itse pastori ja kirjallisuusterapiaohjaaja Tuula Paasivirran johdolla. Hän haastattelee ryhmään tulijat viikoilla 38–39. Ryhmä ei vaadi aiempaa kirjoittamiskokemusta. Menetelmänä kirjallisuusterapia ja tutustutaan kuvailutulkkaukseen. Tule kirjoittamaan, jakamaan ja keskustelemaan yhdessä toisten kanssa. Maksuton ryhmä. Tiedustelut, ilmoittautumiset ja haastattelut Tuula Paasivirta p. 040 556 9079 tai ext-tuula.paasivirta@evl.fi. 3D-työpaja Hermannin varustamolla tiistaisin, alkaen 7.9., klo 17–19, os. Hämeentie 73. Opettelemme mallinnusohjelman käyttöä ja teemme tulosteet suunnitelluista malleista (kännykkäteline ja avaimenperä). Vetäjänä toimii opettaja Hannu Olin. Materiaalimaksu 5 euroa. Ota mukaan oma läppäri. Kurssi päättyy 28.9. llmoittautumiset Pekka Tähtiselle 31.8. mennessä sähköpostitse pekka.tahtinen@evl. fi, p. 041 5470 778. Kurssille mahtuu 10 henkilöä. Maskisuositus ja turvavälit käytössä.

ISTOCK

joka toinen viikko, 31.8. alkaen klo 13–14.30 Heikkiläntien seurakuntasalissa. Kahvitarjoilu. Torstaipiiri aloittaa toimintansa to 9.9. klo 13 ulkoilun merkeissä. Kokoonnumme Heikkiläntie 7A aulassa ja lähdemme tutustumaan Lauttasaareen. To 23.9. tutustutaan Talvipuutarhaan. Kokoontuminen samassa paikassa klo 13. “Piiri pyörii” joka toinen viikko 9.9. alkaen klo 13–14.30 väistötilan seurakuntasalissa. Aikuisten raamattukeskustelupiiri joka toinen torstai alkaen 23.9. klo 17.30–19. Luemme syksyn aikana Apostolien tekoja ja keskustelemme siitä.

Koronapandemian kasvot Covid-19 -näyttely monitoimitila Fokuksessa kertoo kuvien ja tarinoiden kautta, kuinka koronavirus koskettaa meitä kaikkia iästä, elämäntilanteesta ja ammatista riippumatta. Johanna Kareen valokuvanäyttely auki 12.9. asti päivittäin klo 12‒18 Triplassa, Pasilan Asema-aukio 1 A.

Downshiftaajat to 12.8.–2.12. klo 12–15 Töölön kirkolla. Tule rupattelemaan. Ota oma käsityösi mukaan. Kahvikolehti. Kohtaamispaikka ja kahvila to 2.9.–15.12. klo 13–15 Ruskeasuon Rastissa, ma 6.9.–13.12. klo 14–15.30 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla. Äiti Teresa -piiri ma 6.9.–13.12. klo 13–15 Ruskeasuon Rastissa. Teemme peittoja ja muita käsitöitä. Otamme lahjoituksena villa- ja puuvillalankoja. Tied. pirjo.t.kosunen@gmail.com. Lähetyspiiri ti 7.9.–30.11. klo 13.30– 15 Töölön kirkolla. Esillä lähetystyö ja kansainvälisen vastuun kysymykset. Rukousta, yhteislauluja, kahvia ja vierailijoita. Kahvikolehti.  Jumpparyhmä eläkeläisille ti 7.9.–16.11. klo 10.30–11.15 Temppeliaukion kirkolla. Ohjaajina Eeva Murtomaa ja Eeva Jalonen. Hyvän mielen ulkoilu lähtee ti  7.9.–23.11. klo 14 Pikku Huopalahden asukastalolta. Tied. Pasi Rautiainen p. 09 2340 4742 ja Minna Valkiainen p. 09 2340 6371. Kansainvälisen diakonian vapaaehtoisryhmä joka kuukauden 1. ti 7.9.–7.12. klo 17–19 Tuomaankirkolla. Painopisteinä Yhteisvastuukeräys sekä Vastuuviikko. Mukana tapahtumissa ja myyjäisissä, tuotot Kirkon Ulkomaanavulle. Tied. tiina. linkoaho@elisanet.fi, p. 041 550 7075. Äijäkuppila ke 8.9.–8.12. klo 13–15 Ruskeasuon Rastilla. Jää pullakahville lukemaan lehdet. Tied. Paavo Ripatti p. 050 522 4529. Torstaikerho to 9.9.–25.11. klo 13–14.30 Meilahden kirkolla. Ohjelmaa, keskustelua, hartaushetki, kahvit. Tied. sirkku.kuusanmaki@ evl.fi, p. 09 2340 4740. Kokemuksia elämästä -ryhmä  ke 22.9., 29.9., 6.10., 13.10., 27.10. ja

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.8.–9.9.

3.11. klo 13–15 Fokuksessa. Tule jakamaan kokemuksia elämästä! Ohjaajat Anneli Luotonen ja Heidi Tervahauta. Otetaan 10 henkilöä. Ilm. 3.9. mennessä heidi.tervahauta@evl.fi tai p. 09 2340 6372. Tunnetaideterapiaryhmässä käydään läpi elämänkaarta ja kipupisteitä koronavuoden jälkeen. Fokuksessa kaksi kurssia ti klo 11–12.30. Ensimmäinen alkaa ti 28.9. Ilm. 6.9. alkaen nettisivuillamme. 50 e/kurssi. Vetäjänä Sini-Marja Niska, mukana Virva Krans. Lähti lapasesta -neulekahvila ke 1.9.–1.12. klo 13–15 Fokuksessa.

Maija Åker. Tied. ja ilm. p. 09 2340 6370. Pappi tavattavissa Temppeliaukion kirkolla ma–pe klo 10–14 ja puhelimitse ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 6302. Diakonian ajanvaraus arkisin virka-aikana p. 09 2340 6318 tai netissä seurakuntatoolo.fi/apua-jatukea/diakonian-ajanvaraus. Fokus auki toiminnan mukaan, kahvila klo 12–16. Temppeliaukion kirkko avoinna vierailijoille ma–pe. Ajantasaiset tiedot temppeliaukionkirkko.fi.

toja: outi.lantto@evl.fi. Kirjallisuuspiiri ti 7.9. klo 14 Laiturissa. Ensimmäinen kirja on Tommi Kinnusen Ei kertonut katuvansa. Mukana Marja-Leena Komulainen. Laulun siivin ke 8.9. klo 14 Kulosaaren seurakuntatalolla. Kahvit alkaen klo 13.30. Laulattamassa Kirsi Lemponen. Diakonian ajanvaraus puhelimitse ma klo 13–14 ja ke klo 9–10 numerosta 09 2340 3344. Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 10–12 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja Sinikka Backman p. 050 596 8946.

Hanna-ryhmä ti 10.8.–14.12. klo 18–20 parillisina viikkoina Töölön kirkolla. Rukoillaan Toivoa naisille -rukouskalenterin mukaan. Vetäjänä Liisa Tojkander. Rukousetkot ke 11.8.–15.12. klo 17–18 Töölön kirkolla. Rukoilemme yhteisten ja omien asioiden puolesta. Raamattupiiri to 26.8.–28.10. klo 16.15–17.45 Fokuksessa. Vetäjänä Merja Vuolteenaho. Open Doors to 2.9.–9.12. parittomina viikkoina klo 17–19 Töölön kirkon Pärinäpirtissä. Esirukousta vainottujen kristittyjen puolesta.

RUOKAILUT Lounaita kauppojen ja tuottajien ruokahävikkiä hyödyntäen, koordinoi Stadin Safka. Aikuiset 2 e, alle 12-v. 1 e. Waste&Feast Café Töölön lounas Töölön kirkolla ti ja pe klo 12–13, alkaa 7.9. Waste& Feast Rasti Ruskeasuon seurakuntakeskuksessa pe klo 11.20–13, alkaa 10.9.

MUUTA Rastin kielikahvila Ruskeasuon Rastilla ti 17.8.–16.12. klo 13–14.30. Monikulttuurinen kahvila maahanmuuttajien ja suomalaisten kohtauspaikkana. Puhutaan helppoa suomea. Yrittäjätapahtuma la 4.9. klo 11–13 Meilahden kirkolla. Paikalliset pienyrittäjät esittelevät palvelujaan ja tuotteitaan pihalla. Ovet auki kellotorniin klo 12–13. Sateella seurakuntasalissa. Helppi-läksykerho su 5.9.–12.12. klo 16.30–18 Pikku Huopalahden nuorisotalolla. Monikulttuurinen ryhmä tukee maahanmuuttajalapsia läksyissä ja aikuisia kielitehtävissä. Tied. Jukka Isokangas p. 050 303 3743. Cafe Töölö ke 8.9.–1.12. klo 14–16 Töölön kirkolla. Vapaaehtoisten ylläpitämä kahvila. Sururyhmä to 30.9.–4.11., ei 21.10., klo 13–15 Temppeliaukion kirkolla. Vertaistukiryhmä läheisensä menettäneille kokoontuu viisi kertaa. Ohjaajina Santeri Kaleva ja

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2021

ISTOCK

RUKOUS- JA RAAMATTUPIIRIT

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi. srk@evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. Gospelmessu. 5.9. klo 10 Kulosaaressa.

TAPAHTUMIA Syvemmälle messuun -koulutus to 2.9. klo 17 Myllypuron kirkolla. Tutustumme messun eri osiin ja liturgiaan Myllypuron kirkon messun käsiohjelmaa apuna käyttäen. Kouluttajina Outi Lantto ja Marjasisko Varha. Kävele naiselle ammatti -tapahtuma Naisten pankin hyväksi su 5.9. Ilmoittautuminen Laiturissa klo 11–12, mistä ohjeet kävelyyn yksin tai yhdessä ystävän kanssa. Lisätie-

LAPSET JA PERHEET Perhekerho maanantaisin klo 9.30–11.30 Myllypuron kirkolla alkaen 23.8. Alakouluikäisten tiistaikerho tiistaisin klo 12–16 Myllypuron kirkolla alkaen 7.9. Musiikkiperhekerho tiistaisin klo 17.30–18.30 Laivalahdenkaari 12 kerhohuoneessa alkaen 24.8. Nuottiavaimet-lapsikuoro keskiviikkoisin klo 15–16 Myllypuron kirkolla alkaen 1.9. Perheiden urkumusiikkikerho keskiviikkoisin klo 16–17 Myllypuron kirkolla alkaen 1.9. Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.30 Kulosaaren seurakuntatalolla alkaen 2.9. Perhekerho perjantaisin klo 9.30– 11.30 Hertsikan pumpun tiloissa Hiihtomäentie 39 B alkaen 3.9.

MUSIIKKIRYHMÄT Nuorten bändikerho keskiviikkoisin klo 19–20.45 Myllypuron kirkolla alkaen 1.9. Joht. Johannes Österlund. Kirkkokuorojen harjoitukset keskiviikkoisin klo 18–19.30 Myllypuron kirkolla alkaen 1.9. Joht. kanttori Kirsi Lemponen. Kamarikuoro Oran harjoitukset tiistaisin klo 19–20.30 Kulosaaren kirkolla alkaen 7.9. Joht. Kirsi Lemponen.

AIKUISTEN PIIRIT JA KESKUSTELURYHMÄT Rukouspiiri maanantaisin klo

19–20 Kulosaaren kirkolla alkaen 6.9. Myllypuron kirkolla: Inkeri-kerho maanantaisin klo 12 parillisilla viikoilla, 6.9.–13.12. Oloneuvokset tiistaisin klo 14 parillisilla viikoilla, 14.9.–23.11. Kohtaamispaikka eläkeläisille. Lähetyspiiri keskiviikkoisin klo 14 parittomilla viikoilla, 1.9.–8.12. Neulontakerho Töppöset torstaisin klo 12. alkaen 16.9. Eläkeläisten torstaikerho torstaisin klo 14 alkaen 16.9. Laiturissa: Henkireikä -miesten ilta maanantaisin klo 18 parillisilla viikoilla, 6.9.–29.11. Laiturin raamattupiiri tiistaisin klo 12 parittomilla viikoilla alkaen 14.9. Taidepiiri keskiviikkoisin klo 14 alkaen 8.9. Työikäisten raamattupiiri torstaisin klo 18.30–20.30 parittomilla viikoilla (2.9.–9.12.) ja parillisilla viikoilla etänä Teamsilla klo 19–20.30 (9.9.–16.12.)

KAHVILAT JA RUOKAILUT Eläkeläisten torstaikahvila Kulosaaren seurakuntasalissa torstaisin klo 13–14 alkaen 2.9. Iltaruoka torstaisin klo 16–17.30 Myllypuron kirkolla alkaen 2.9. Aterian hinta 2 e ja lapsilta 1 e. Ruokailuun ei tarvitse ilmoittautua. Lisätietoja Pilvi Juvonen, p. 050 347 8582. Lisätietoja toiminnasta internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/ herttoniemi sekä facebook.com/ herttoniemenseurakunta.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Messu su 29.8. klo 11. Sini Ikävalko, saarna, Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, kanttori. Konfirmaatiomessut. Turvallisuusohjeet huomioiden toivomme, että messussa riittää paikkoja ensisijaisesti konfirmoitavien läheisille La 4.9. klo 11 ja 14 Lapin vaellusrippikoulu. Tuomas Pitkänen, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori. Su 5.9. klo 11 ja 14 Metsäkartanon rippikoulu. Aimo Lankinen, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori. Iltaehtoollinen Östersundomin kirkossa sunnuntaisin 12.9. asti klo 17. Östersundomin kirkko on suljettu remontin vuoksi 1.10.2021– 28.2.2022.

LAPSILLE JA PERHEILLE Kaikki tilaisuudet Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Perhekerho tiistaisin 24.8. alk. klo 9.30–12. Puurotarjoilu 1 e/perhe. Kerho jatkuu klo 12 jälkeen Perheolkkarina yläkerran lastentiloissa klo 15 asti. Kerhotiloissa voit lämmittää omia eväitä ja leikkiä vapaasti. Perheiden avoin olkkari torstaisin 26.8. alk. klo 9.30–15. Vapaata leikkiä, olemista ja jutustelua. Omia eväitä voi lämmittää. Sisäänkäynti takapihan kautta. Perhekerho Länsimäen kirkolla perjantaisin 3.9. alk. klo 9–12 yhteistyössä Hakunilan srk:n kanssa. Leikkejä, mukavaa yhdessäoloa ja aamukahvit. Muskari klo 10. Lastentupa joka toinen keskiviikko 1.9. alk. klo 9–11.30. Tuo 1–6-vuotias lapsesi leikkimään ja askartelemaan. Lasten määrä mitoitetaan joka kerralla lasten iän ja tarpeiden mukaan. Pakkaa mukaan eväät ja pienimmille myös vaipat. Ilm. mukaan heidi.ijas@evl.fi, p. 050 400 7697. Ensi kertaa äidiksi -ryhmä on alle 8 kk ikäisille esikoisvauvoille ja heidän äideilleen tarkoitettu vertaisryhmä. Kuudella kokoontumiskerralla lorutellaan, lauletaan ja liikutaan vauvojen kanssa ja jutellaan vanhemmuuteen liittyvistä teemoista. Ilm. 31.8. mennessä susanna.stendahl@evl.fi, p. 050 378 0315. Kokoontumiset tiistaisin 7.9.–12.10. klo 13.30–15.30. Kirjepyhis sopii 3-vuotiaista ylöspäin. Lapsi saa postitse pyhäkoulumateriaalit n. 1 krt/kk omalla nimellään. Materiaaleissa käsitellään Raamatun kertomuksia ja kirkkovuotta lapsentasoisesti. Mukana myös puuhatehtäviä. Ilm. helsinginmikael.srk@evl.fi, aiheeksi: kirjepyhäkoulu.

KOULULAISILLE JA NUORILLE Kouluikäisten kerhotarjonta julkaistaan ja ilmoittautuminen aukeaa ti 31.8. verkkosivuillamme. Innostaako isosena tai apuohjaajana toimiminen ripareilla? Lisät. ja ilm. verkkosivuillamme.

AIKUISILLE Viikkotoiminta alkaa 6.9. alkavalla viikolla. Käsityökerho maanantaisin klo 9.30–11. Kirjallisuuspiiri maanantaisin 6.9., 4.10. ja 1.11. klo 18. Mikaelin miehet -keskusteluryhmä miehille kerran kuussa maanantaisin 6.9., 4.10. ja 1.11. klo 18. Diakonian pihakahvit ti 31.8. klo 13–15. Säävaraus. Raamattupiiri tiistaisin klo 18–19. Naisten liikuntaryhmä keskiviikkoisin klo 11. Aloitamme ulkoliikunnalla. Tarinatupa, kirjoittajapiiri joka toinen keskiviikko klo 16.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.8.–9.9.

MUUTA Pappien yhteystiedot löytyvät verkkosivuiltamme ja yhteyden pappiin saat myös seurakuntatoimiston kautta. Papin kanssa voit keskustella luottamuksellisesti kaikista asioista. Voit jättää papille myös viestin tai soittopyynnön vastaajaan. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot löytyvät verkkosivuillamme kohdasta Apua ja tukea. Ota yhtyettä, kun tarvitset keskusteluapua tai taloudellisen tuen selvittelyä. Seurakuntatoimisto palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Hoidamme kasteen, vihkimisen, kodin siunaamisen sekä hautaan siunaamisen ajanvarauksia. Lisäksi palvelemme kirkon jäsenyyteen liittyvissä asioissa.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Perhekirkko su 5.9. klo 10. Keittolounas. Lyhyt iltamessu ke klo 18. Nuorten Arkkikirkko ke 1.9., 6.10., 3.11., 1.12. klo 18. Soppakirkko ti 28.9., 26.10., 30.11. klo 13. Laajasalon kirkossa: Messu su 29.8. klo 12. Messu su 5.9 klo 12. Saarna Upu Leppänen Hong Kongista. Keittolounas, lähetysmyyjäiset. Tuo myytäväksi omaa satoasi. Tied. arja.vaulas@evl.fi, p. 050 596 8858. Ehtoollishetki to 9.9., 7.10., 4.11., 2.12. klo 17.30. Päivärukoushetki to klo 12 alk. 2.9. Meditatiivinen Taizé-rukoushetki to 23.9., 21.10, 18.11. klo 18. Tammisalon kirkossa: Hiljaisuuden kirkko ti 14.9., 12.10., 9.11. klo 18. Ehtoollinen, Taizé-lauluja. Lauluryhmä.

TAPAHTUMIA Kastepäivä la 4.9. klo 11–15 Laajarannassa. Kaikille avoin. Mutkatto-

mat ristiäiset minkä ikäiselle lapselle tahansa. Kastehetki ulkona tai 10 hlö sisällä. Tarjoamme päivän kastepuvusta kakkukahveihin. Ilm. anja.nurminen@evl.fi, p. 050 409 3036. Puurokahvila ma klo 10–11 Roihuvuoren kirkolla. Maksuton. Iltaruoka to klo 16.30–18 alk. 23.9. Laajasalon kirkolla. Toimintaa lapsille 30.9., 28.10., 25.11.

ISTOCK

Ruokaa, Iloa ja valoa -diakoniaruokailu torstaisin 2.9. alk. klo 11. Hinta 1 e. Alussa vapaaehtoinen hartaus. Ruokailu rajoitustilanteen mukaan joko paikan päällä tai noutoruokailuna. Lisätied. Susanna Salonen, p. 050 563 3900. Rukouspiiri perjantaisin klo 10–11.

PIIRIT Laajasalon kirkolla: Eläkeläisten kerho joka toinen ma klo 13–14.30 alk. 20.9. Keskustelua kahvin äärellä. Lectio Divina -raamatturyhmä joka toinen ma klo 18, alk. 20.9. Hiljaisuutta, lyhyttä jakamista. Tied. Kangas, p. 050 5235 820. Puikot heilumaan -käsityöryhmä joka toinen ma klo 18, alk. 27.9. Tied. Nyberg, p. 050 536 4019. SLS:n lähetyspiiri ke 22.9, 20.10, 17.11 klo 13–14.30. Tied. Kosonen, p. 040 508 6743. Naisten raamattupiiri joka toinen ke klo 18, alk. 29.9. Tied. Mikkonen, p. 040 775 5506. Sansan lähetyspiiri ke 6.10. ja 3.11. klo 13. Tied. Vaulas, p. 050 596 8858. Kirjallisuuspiiri ke 15.9., 15.10., 17.11., 8.12. klo 18. 15.9. Timo Stewart kertoo teoksestaan Valter Juvelius ja kadonneen aarteen metsästys. Tied. Sallinen-Gimpl, p. 040 755 2377. Perheiden raamattupiiri joka toinen pe klo 18, alk.10.9. Tied. Vähäaho, p. 0500 464 132. Sanan ja rukouksen ilta su 5.9. klo 18. Ylistyskuoro. Roihuvuoren kirkolla: Lähetyksen iltapäivä joka toinen ti klo 13, alk. 7.9. Rukouksen ja ylistyksen piiri joka toinen ti klo 13, alk. 14.9. Naiset Raamatun äärellä joka toinen ke klo 16.15 alk. 8.9. Tied. Heimala-Pelkonen, p. 050 363 3900. Evästä elämään -raamatturyhmä joka toinen to klo 18 alk. 16.9. Tied. Kopponen, p. 045 678 1357.

KUOROT Lapsikuoro Kipinä ma klo 15.30– 16.45 alk. 13.9. Laajasalon kirkolla 6–12-v. Tied. Malve p. 050 413 2475. Lapsi- ja nuorisokuoro Sonórus ma klo 16 alk. 30.8. Roihuvuoren kirkolla 7-v. ylöspäin. Välipalaa klo 15.45. Tied. Filppula p. 050 380 1499. Roihun Kaiku ma klo 18–19.30 alk. 13.9. Laajarannassa nuorille ja nuorille aikuisille. Tied. Malve p. 050 413 2475. Variksen laulukoulu aloittaa tilanteen salliessa. Ks. lauluvaris.fi

KOULULAISILLE Sählykerho ti Tahvonlahdessa (tarkentuu), to klo 16 Roihuvuoren ala-asteella. Tied. Anttila p. 050

Dialogilla toivoa yrittäjälle Toivon dialogi -keskustelutilaisuudet yrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille starttaavat Tuomiokirkon Kryptassa. Dialogeissa hyödynnetään Sitran kehittämää Erätauko-menetelmää. Dialogit pidetään ke 8.9. ja 10.11. klo 18–19.30. Lisätiedot Tukea kantakaupungin yksinyrittäjille -hankkeen Facebook-sivuilta ja hankekoordinaattorilta. Ennakkoilmoittautuminen 6.9. mennessä: helsinginseurakunnat.fi/toivondialogi

384 9055. Kruunutupa ke klo 13–14.30. Kruunuparkki 5, Koirasaarentie 48, kaiken ikäisille. Kaakaoklubi ke klo 15.30–17 Roihuvuoren kirkolla. Välipalaa ja yhdessäoloa alakouluikäisille. Laajasalon kirkolla: Tyttökerho 3.–5.-luokkalaisille ke klo 14.30–16. Ilm. roihuvuorenseurakunta.fi. Teatterikerho 2.–6. lk. to klo 14.30–16. Ilm. roihuvuorenseurakunta.fi. Laajarannassa: Kokkikerho ma klo 16–17.30, to klo 16.30–18. Ilm. roihuvuorenseurakunta.fi. Tupa ti klo 14–16. Pelailua ym. kaiken ikäisille. Junnuparkki 6.–7. lk. pe klo 14–16.

APUA JA TUKEA Päiväsauna ma klo 13–14 miehet, klo 14–15 naiset, alk. 13.9. Laajarannassa. Oletko yksin? Kamppailetko päihteiden ja jaksamisen kanssa? Tule saunaan meren rannalle! Tarjolla pientä purtavaa, pyyhe mukaan. Sauna on päihteetön. Sururyhmä läheisensä menettäneille to 14.10., 28.10., 4.11., 11.11. ja 25.11. klo 13–14.30. Roihuvuoren kirkolla. Ilm. saara.menezes@evl.fi, p. 09 2340 5728. Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758 tai roihuvuori.diakonia@ evl.fi.

Vartiokylän seurakunta Virasto: p. 09 2340 6400 (takaisinsoittopalvelu), vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5. Puotilan kappeli, Puotilantie 5. Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3.

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa. Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa. Keskipäivän messu perjantaisin. klo 12 Matteuksenkirkossa Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Puotilan kappelin Olohuone vierailee ti 7.9. seurakunnan viljelypalstalla Juorumäessä. Lähtö klo 14 Puotilan kappelilta. Ti 14.9. retki Östersundomin kappelille ja hautausmaalle. Lähtö klo 13.30 Puotilan kappelilta, paluu n. 16.30. Ilmoittaudu vartiokyla.srk@evl.fi, p. 09 2340 6400. Laulut soikoon keskiviikkoisin alk. 8.9. klo 11 Matteuksenkirkolla. Kaikille avoin lauluryhmä. Muu kuorotoiminta alkaa aikaisintaan lokakuussa. Pilke-ryhmä pe klo 10–12 Itäkeskuksen palvelutalossa, Voikukantie 6. Ryhmä päihteitä käyttäneille tai käyttäville +60-vuotiaille. Maksuton aamiainen. Sururyhmä läheisen ihmisen menettäneille Myllypuron kirkolla to 30.9.–4.11. sekä 2.12. klo

18–19.30. Tied. ja ilm. Leena Nygård leena.nygard@evl.fi, p. 09 2340 6450, tai Sari Oikarinen sari.oikarinen@evl.fi, p. 09 2340 3352. Vartiokylän kirkolla: Neuleklubi ma klo 11.30–13.30 alk. 6.9. Lastentupa yli 1-vuotiaille ma ja to klo 9–11.30 lasten tilassa. Varaukset ja tied. p. 050 380 1961. Vauvaperhekerho ke klo 9.30– 11.30. Perhekerho pe klo 9.30–11.30. Perjantailenkki eli avoin päiväkävely joka pe klo 13, startti Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3. Kahvit parittomina viikkoina kirkolla. Nuorten ja kouluikäisten toiminnan päivittyvät tiedot nettisivuilla ja Instagram/vartsikannuorisotyo. Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus: Merja Korhonen p. 09 2340 6451, merja.a.korhonen@evl.fi tai Leena Nygård p. 09 2340 6450, leena.nygard@evl.fi. Muutokset mahdollisia. Ajantasaisin tieto nettisivuillamme!

Vuosaaren seurakunta Virasto: puhelimitse ja sähköpostilla ma, ti, to, pe 9–13, ke 14–17, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7

JUMALANPALVELUKSET Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11. Messuun voi osallistua myös Facebook sivullamme. Päivähartaus ja ehtoollinen kirkossa torstaisin klo 12.

SYKSYN TOIMINTA Kurkista toimintaamme tässä koosteessa. Tilaisuuksien tarkat ajankohdat näet netistä, tulevista lehdistä ja kirkon ilmoitustaululta. Tilaisuudet alkavat koronatilanteen salliessa elo-syyskuussa, muutokset ja peruutukset mahdollisia.

HENGELLISIÄ LÖYTÖRETKIÄ Kuninkaan illat kutsuvat sanan, rukouksen, todistuksen ja ylistyksen äärelle. Majakka ja yhteysilloissa kohdataan rukouksen ja hyvinvoinnin parissa. Lupa tuntea ja kohdata -päivässä la 9.10. on mahdollisuus kuulla mihin Kristus keskeinen toipuminen Krito-ryhmässä perustuu, ja Kriton sielunhoidolliseen vertaisryhmään voi tulla syksyn aikana mukaan. Pyhän tanssin iltapäivissä musiikki ja liike kuljettavat yhteisölliseen rukoushiljaisuuteen.

KESKUSTELU- JA RAAMATTUPIIREJÄ Hiljainen tila kirkossa on raamattumietiskelyä, rukoushiljaisuutta ja kuuntelevaa jakamista. MiestenpiiKIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.8.–9.9.

reissä on raamatunlukua ja miehistä puhetta luottavaisessa ilmapiirissä. Rukouspiirit kutsuvat rukoilemaan ja jakamaan rukousaiheita. Avoimessa keskusteluja raamattupiirissä pohditaan omia elämänkysymyksiä ja raamattua. Iltaruskopiiri kokoaa inkeriläiset yhteen ja Askeleita Suomeen ryhmässä keskustellaan suomeksi ja venäjäksi.

KOHTAAMISPAIKKOJA

MUSIIKIN ILOA Musiikkitoimintaa tarjoillaan kaiken ikäisille – tule ja löydä oma paikkasi! Iloitaan yhdessä musiikista ja opitaan uutta. Lapsikuoro Valonsäteet on harrastekuoro eskari-ikäisistä tokaluokkalaisiin ja laulukerho Loiste! 3–7-luokkalaisille. Pienemmät pääsevät mukaan musiikin iloon Muskareissa. Valon ääni on rennon musan ja menevän meiningin nuorten kuoro ja bändi. Gospelmimmit laulavat gospelia rennolla meiningillä iloisessa naisten joukossa. Gaudium-sekakuoro laulaa neliäänistä ja monipuolista kirkkomusiikin ohjelmistoa. Kaikille avoimissa Lauletaan yhdessä -iltapäivissä on ajankohtaisia virsiä ja hengellisiä lauluja. Kansanmusiikkiryhmä Sakarat pitää myös halukkaille musiikkikurssin syksyn aikana.

LAPSILLE JA PERHEILLE Lasten ja perheiden toiminta on leppoisaa ja mukavaa yhdessäoloa, jossa pyhä ja arki kohtaavat. Kaiken kansan kahvilassa ollaan rennosti ja saadaan ehkä uusia eri ikäisiä ystäviä. Iltaperhekerhossa leikitään ja syödään lämmintä kotiruokaa. Nuoret äidit lapsineen ovat tervetulleita omaan olohuoneeseen, jossa ollaan rennosti yhdessä ja välillä pysähdytään ajankohtaisten aiheiden äärelle. Uuden edessä vauvaryhmä tarjoaa vertaistukea ensimmäisen lapsen saaneille tai odottaville vanhemmille vauvoineen. Päiväkerho ja iltapäiväkerho tarjoavat arkisin leikkiä ja yhteistä puuhaa.

JUNNUILLE JA NUORILLE Junnukahvila tarjoaa koululaisille rennon ja turvallisen iltapäivän

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2021

SINUA VARTEN, ELÄMÄN ERI HETKISSÄ Diakonian ajanvaraus 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13, voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuillamme. Ota rohkeasti yhteyttä, jos kaipaat kuuntelijaa, olet yksinäinen, toivot että puolestasi rukoillaan tai talous huolettaa. Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset 09 2340 6502, ma, ti, to, pe 10–13, ke 15–17. www.helsinginseurakunnat.fi/ vuosaari

la-Toivonen, su 5.9. Anita Olli. Iltamessu Puistolan kirkossa sunnuntaisin klo 18. Su 29.8. Aleksi Vainikka. Su 5.9. klo 12 (huom. kellonaika) messu Herättäjä-Yhdistyksen kanssa, Leena Väyrynen saarna, Pekka Untamala, sello. Messu Viikin kirkossa sunnuntaisin klo 10. Su 29.8. Sari Hakuri, 5.9. Sofia Tuomenvirta. Messu Pihlajamäen kirkossa Verkoston kanssa yhteistyössä sunnuntaisin klo 11. Jos haluat mukaan suunnittelemaan ja tekemään yhdessä messuja, ota yhteys alueen pappeihin. Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta. Mahdollisuus yksityiseen ehtoolliseen Voit pyytää yksityisen ehtoollisen erikseen sopien, p. 09 2340 4444. Kirkolliset toimitukset Kun järjestät perhejuhlia, ole ensin yhteydes-

ISTOCK

Valon aamu on rento ja avoin kohtaamispaikka, jossa on tarjolla pieni aamupala vapaaehtoisella maksulla. Kaiken kansan kahvila kokoaa yhteen lapsiperheet ja aikuiset aina ikäihmisiin saakka, tarjolla purtavaa ja rentoa oloa, ehkäpä uusia ystäviäkin. Yhteinen lounas kirkolla tarjoilee lämmintä ruokaa ja leppoisaa lounasseuraa. Kirjapiirissä keskustellaan rennosti yhdessä valitusta kuukauden kirjasta. Ikäihmisten iltapäiväpiirissä kahvitellaan, nautitaan seurasta ja ohjelmasta. Kädentaitoja on tarjolla Neulepiirissä ja Näppärissä.

maanantaisin ja harrastekerhoissa puuhataan mukavia. Nuortenkahvilassa ja OMG illoissa otetaan rennosti ja nuorten aikuisten illoissa kokataan ja ihmetellään elämää.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma– ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Portti, Säterinportti 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Malmin seurakunnan jumalanpalveluksiin voi osallistua kirkkotilan koon mukaan. Messu Malmin kirkossa sunnuntaisin klo 10. Su 29.8. Anni Paukka-

sä palvelusihteeriin – hänellä on ajantasaisin tieto mm. osallistujamäärien rajoituksista. Suosittelemme vahvasti juhlien järjestämistä kodin sijasta seurakunnan tiloissa, joissa on helpompi noudattaa turvavälejä. Vihkimisen tai kasteen voi järjestää myös piha- tai puistojuhlana. Seurakunnan palvelusihteeri auttaa kaikissa kirkollisiin toimituksiin, kuten papin ja tilan varauksiin liittyvissä asioissa, p. 09 2340 4402 ma–ti, to–pe klo 9–13 ja ke klo 13–17 ja sähköpostitse osoitteessa: tilavaraukset.malmisrk@ evl.fi.

TAPAHTUMIA Järjestämme toistaiseksi toimintaa pääsääntöisesti netissä tai ulkona. Liity mukaan Malmin seurakunnan Facebook- tai YouTube-kanavalta tai nettisivultamme helsinginseurakunnat.fi/malmi. Malmin kirkko avoinna hiljentymistä ja ehtoollista varten ke klo 17–19. Ehtookellot on musiikillinen iltarukous pyhää vasten lauantaisin klo 18 Malmin seurakunnan Facebookissa. Kahvia kirkoilla. Piipahda kahville, sään ja paikan salliessa kahvit-

telemme ulkona. Tapulin seurakuntakoti ma 30.8. ja 6.9. klo 11–13. Puistolan kirkko ma 30.8. klo 13–15. Viikin kirkko ti 31.8. klo 13–15. Pihlajamäen kirkko ti 7.9. klo 13–15. Malmin kirkko ke 1.9. ja 8.9. klo 13–15. Siltamäen seurakuntakoti Korttelitupa ma 6.9. klo 11.30–14.30. Pihlajamäen kyläjuhla la 4.9. Runsas kattaus ohjelmaa eri puolilla Pihlistä. Seurakunnan vohvelibaari kirkon edustalla klo 11–15 sekä toimintapiste Lastenpuistossa klo 11–15. Sururyhmä Malmin Varustamolla joka toinen tiistai 14.9.–7.12. klo 18–19.30. Yksi lisäkerta myöhemmin sovittavana ajankohtana kevätkaudella 2022. Ilmoittautumiset ma 6.9. mennessä anna.korhonen@evl.fi, p. 09 2340 4524, tai sanna-paivikki.einio@evl.fi, p. 09 2340 4422. Työntekijä keskustelee osallistujan kanssa ennen ryhmän alkamista. Ryhmäläisten toivotaan sitoutuvan ryhmään ja osallistumaan mahdollisimman moneen tapaamiseen. Ryhmään otetaan max 8 ryhmäläistä. Kokoontumisissa käytetään maskia ja noudatetaan muutenkin viranomaisten määräyksiä ja suosituksia. Tila on esteetön. Vuodenvaihteessa aloittaa vielä toinen sururyhmä. Päihdesensitiivinen sururyhmä Tapulin seurakuntakodilla, Maatullinkuja 4. Parittomien viikkojen torstaina klo 17 alkaen 14.10. Ohjaajat diakoni Elise Hartonen ja pastori Markus Kopperoinen. Ryhmässä käytetään toiminnallisia menetelmiä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset markus.kopperoinen@evl.fi, p. 050 380 3569. Luova paussi -taideryhmä. Ryhmä voi toimia hengähdystaukona tai antaa uusia ideoita arjen keskelle. Tutustumme luovuuteen kuvallisten harjoitusten avulla ja herättelemme sisäisiä voimavaroja. Ryhmään osallistuminen ei edellytä aiempaa taideosaamista, riittää että olet kiinnostunut aiheesta. Kuvallisen työskentelyn lisäksi vuorovaikutus muiden ryhmäläisten kanssa on tärkeässä osassa työskentelyä. Tarvittavat taidemateriaalit saa ryhmän alkaessa. Ryhmä on maksuton ja suunnattu täysi-ikäisille. Ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin 1.9.–13.10. klo 13.30– 16 Malmin Varustamon tiloissa osoitteessa Pekanraitti 16 (Ala-Malmi, Malmitalon ja uimahallin välissä). Ryhmäläiset valitaan henkilökohtaisen tapaamisen perusteella. Tapaamiset järjestetään noin viikko ennen ryhmän alkamista. Mukaan voit hakea nyt – tervetuloa! Ryhmän ohjaavat Eino Roiha -instituutin Ryhmätaideterapian toisen vuoden opiskelijat Tuuli Juusela ja Jenna Luoto. Lisätietoja ja yhteydenotot: tuuli.juusela@gmail.com, p. 040 511 6646 tai luotojenna@

gmail.com, p. 040 568 3599.

MUSKARIT JA LASTEN KUOROT Muskariryhmät aloittavat syyskuussa. Vapaita muskaripaikkoja voi tiedustella Taru Hämäläiseltä, p. 09 2340 4490, taru.hamalainen@evl.fi. Lapsikuorot alkavat syyskuun alussa: Puistolan kirkolla Laulupuu, ohj. Taru Hämäläinen, p. 09 2340 4490. 5–6-v. ke klo 17.30–18, alk. 1.9. 7–10-v. to klo 15–15.45, alk. 2.9. yli 10-v. to 16–17, alk. 2.9. Viikin kirkolla Pihlajanmarjat, ohj. Mari Torri-Tuominen, p. 09 2340 4495. 3–4-v. ti klo 16.30–17, alk. 7.9. 5–6-v. ti klo 17–17.45, alk. 7.9. kouluikäiset ti klo 15–16, alk. 7.9. Malmin kirkolla, ohj. Kaisu Rauhamaa, p. 09 2340 4494 6–9-v. Nuottilinnut to klo 17–17.45, alk. 2.9. yli 10-v. Tuulenpesä to klo 18–19, alk. 2.9.

KOULUIKÄISET Koululaisten alkusyksyn kurssien ilmoittautuminen on käynnissä. Löydät linkit sähköiseen ilmoittautumiseen ja lisätiedot Malmin seurakunnan nettisivuilta. Tied. Asko Lintumäki, p. 040 720 0747, asko.lintumaki@evl.fi. Teemakurssit: Potter-kurssi 1.–6.-lk. ma klo 15–16 Pihlajamäen kirkko (6.9.–4.10.). Massakorukurssi 4.–6.-lk. ti klo 15–16 Tapanilan kirkko (7.9.–21.9.). Möröt ja muukalaiset -kurssi 1.–6.-lk. ke klo 16–17 Pihlajamäen kirkko (22.9.–6.10.). Soturikissa-kurssi 1.–6.-lk. to klo 16–17 Malmin kirkko (9.9.–7.10.). Korukurssi 4.–6.-lk. to klo 17–18 Siltamäen seurakuntakoti (23.9.– 7.10.). Liikunnalliset kurssit: Keppariryhmä 1.–3.-lk. ti klo 14–15 Viikin kirkko (7.9.–30.11.). Keppariryhmä 4.–6.-lk. ti klo 16–17 Viikin kirkko (7.9.–30.11.). Huispauskurssi 1.–6.-lk. ke klo 17–18 Malmin kirkko (8.9.–6.10.). Huom! Kurssi järjestetään ulkona, joten tarvitset mukaan sään mukaiset varusteet! Sähly- ja futsalkurssi 1.–6.-lk. to klo 15–16 Tapanilan kirkko (9.9.– 7.10.). Kokkikurssit: 1.–3.-lk. ma klo 15–16.30 Tapulin seurakuntakoti (6.9.–4.10.). 4.–6.-lk. ma klo 17–18.30 Tapulin seurakuntakoti (6.9.–4.10.). 4.–6.-lk. ma klo 16.30–18 Pihlajamäen kirkko (6.9.–4.10.). 4.–6.-lk. ti klo 16–17.30 Tapanilan kirkko (7.9.–5.10.). 1.–3.-lk. ke klo 15–16.30 Malmin kirkko (8.9.–6.10.). 1.–3.-lk. to klo 17–18.30 Viikin kirkko (9.9.–7.10.). Nuoret Tapanilan kirkolla keski-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.8.–9.9.

viikkoisin klo 17–20 rajoituksia seuraten joko ulkona tai sisällä.

APUA JA TUKEA Ruoka-apua Lahjoitusleipää Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11, Pihlajamäen kirkolla ti klo 9, Jakomäen kirkon pihalla ke klo 11 ja Varustamolla to klo 11. Varustamon leivänjaon jälkeen diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten klo 11.30–13. Waste&Feast Malmi myy take away -lounasta ma–pe klo 11–13. Os. Pekanraitti 16. Pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–21 p. 09 2340 4444. Soita, kun kaipaa juttuseuraa. Kaikesta maan ja taivaan välillä voidaan puhella. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä. Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soittopyyntö, otamme sinuun yhteyttä.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla ja pu helimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13– 16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/ou lunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunky lanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Oulunkylän kirkossa klo 10. Messu sunnuntaisin Käpylän kirkossa klo 18. Viikkomessu torstaisin Maunulan kirkossa klo 12.

TAPAHTUMAT Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–12 Oulunkylän kirkolla. Voit varata ajan puhelimella numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla paikan päälle. Yksinhuoltajien olohuone parittomien viikkojen tiistaina 14.9.–23.11. klo 17–19, Oulunkylän kirkon takkahuone. Maunulan torstaikerho 16.9.– 25.11. klo 13–14.30 Maunulan kirkolla. Koskelan lähetyspiiri parittomien viikkojen tiistai 28.9.–23.11. klo 15–16.30, Voudintien kerhotila. Oulunkylän lähetyspiiri keskiviikkoisin 29.9.–24.11. klo 13–14.30, Oulunkylän kirkon seurakuntasali. Miesten piiri maanantaisin 6.9., 4.10., 1.11. ja 29.11. klo 14–16, Oulunkylän kirkon takkahuone.

Avoin sururyhmä keskiviikkoisin 29.9.–24.11. klo 18–19.30, Oulunkylän kirkolla. Syksyn soitto -matinea to 16.9. klo 13 Maunulan kirkossa. Mukana Käpylän musiikkiopiston oppilaita. Musiikkimatinea to 14.10. klo 13 Maunulan kirkossa. Mukana Helsingin konservatorion opiskelijoita. Ekumeenisen vastuuviikon verkkokonsertti su17.10. Esiintymässä Oulunkylän, Malmin ja Pakilan seurakuntien kirkkomuusikot. Tallenne nähtävillä Youtube-kanavallamme. Käymme yhdessä ain -yhteislaulutilaisuus to 28.10. Maunulan kirkossa. Musiikkia valkokangaskuvin elävöitettynä. Raivo Savik, Maija Pesonen-Kareinen ja ohjelmaryhmä. Naisen elämän palasia taiteen keinoin Naistenpäivänä la 30.10. klo 10–15 Oulunkylän kirkolla. Mukana Käpylän 100-vuotisjuhlavuoden runoryhmä. Vapaa pääsy. Naistenpäivän työryhmä, Oulunkylän Martat ja Maija Pesonen-Kareinen.

LAPSILLE JA PERHEILLE Perhekerho maanantaisin 6.9.– 22.11. klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla. Ei viikolla 42! Kouluikäisten puuhakerho 1.–6.-luokkalaisille: Oulunkylän kirkolla tiistaisin klo 16.30–18, kerhopäivät 21.9., 28.9., 5.10. ja 12.10. Käpylän kirkolla keskiviikkoisin klo 16.30–18, kerhopäivät 27.10., 3.11., 10.11. ja 17.11. Kouluikäisten Sirkuksen maailma -leiri 5.–7.11 Kellokoskella. Kouluikäisten Syksyseikkailu ma–to 18.–21.10. klo 9–14 Oulunkylän kirkolla. Isät hoi! -iltamuskari tiistaisin 21.9.–16.11. Käpylän kirkolla. Ohjaajana Alex Hyvärinen. 0–1-vuotiaat klo 17–17.25. 2–3-vuotiaat klo 17.35–18. 3–5-vuotiaat klo 18.10–18.35. Maunulan muskarit torstaisin 9.9.–25.11. Maunulan kirkolla. Lauluja, leikkejä, rytmisoittimilla soittamista, musiikkiliikuntaa. Maksuton, ei etukäteisilmoittautumista. Ohjaajana Maija PesonenKareinen. 2–5-vuotiaat klo 9.30–10. 1–2-vuotiaat klo 10.05–10.35. 0–1-vuotiaat klo 10.40–11.05. Vauvanpäivänä 23.9. erityistä ohjelmaa muskareiden yhteydessä. Family Thursday torstaisin klo 17–19 Maunulan kirkolla. 23.9. Liisa Niskakangas: Uni-ilta. 28.10. Aihe ilmoitetaan myöhemmin. 25.11. Laura Nousiainen: Eroilta. 16.12. International Christmas Carols – joululauluja eri puolilta maailmaa.

RUOKAILUT Yhteisöruokailut ovat kaikille

avoimia. Vapaaehtoinen maksu. Ruokalistat ja lisätiedot kotisivuiltamme. Maanantaipuuro maanantaisin 6.9.–22.11. klo 9–12 Oulunkylän kirkolla. Käpylän Iltaruoka keskiviikkoisin 8.9.–24.11. klo 16–17.45 Käpylän kirkolla. Yhteisöravintola Salaam torstaisin Oulunkylän kirkolla jatkaa myöhemmin syksyllä. Seuraa ilmoittelua! Maunulan pannarikahvila torstaisin 9.9.–25.11. klo 10–13 Maunulan kirkolla.

KUOROT Käpylän kirkkokuoro kokoontuu tiistaisin 7.9. alkaen klo 18.30 Käpylän kirkolla. Kanttori Mikko Helenius. Lisätietoja: kapylankirkkokuoro.fi. Chorus Sine Nomine keskiviikkoisin 1.9. alkaen klo 18–20 Oulunkylän kirkolla. Monipuolista kirkkomusiikkia, äänenmuodostuskoulutusta ja esiintymisiä. Kanttori Katja Mäkiö. Lisätietoja: csn.fi. Muutokset ovat mahdollisia! Seuraa koronatilannetta ja tarkista ajankohtainen tieto kotisivuiltamme.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Asiointi sähköpostilla tai puhelimitse ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1,avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa medias sa: Facebook, Twitter ja Instagram: Paki lan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Kirkkoon mahtuu 40 osallistujaa. Messut suoratoistona Facebookissa ja niitä voi katsoa myös verkkosivujen etusivulta. Iltamessu su 29.8. klo 18. Marita Toivonen ja Ari Häyrinen. Tätä messua ei suoratoisteta. Konfirmaatioiden takia pidämme iltamessun. Messu su 5.9. klo 11. Jouni Pirttijärvi, Asko Nuorkivi ja Ari Häyrinen. Musiikissa mukana laulaja Sanna Uusitalo

TAPAHTUMIA Urkuilta urkusafariviikolla su 5.9. klo 17. Kanttori Ari Häyrinen osallistuu Urkusafari-viikkoon soittamalla kirkko- ja Paimensalin urkuja. Säveltäjinä mm. J.S. Bach, L. Marchand ja W. A. Mozart. Vapaa pääsy ja ohjelma. Kirkko avoinna ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502

klo 9–18. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552. Perhekerho kirkolla tiistaisin klo 9–11.30. Syyskausi alkaa 7.9. Nuorten ilta kirkolla tiistaisin klo 18. Yhdessäoloa ja hengailua. Tuo mukanasi omat grillattavasi. Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18 kirkolla. Syyskausi alkaa 1.9. Kutomakerhon illat keskiviikkoisin kirkolla klo 19. Syyskausi alkaa 1.9. Perhekerho torstaisin klo 17–19. Syyskausi alkaa 2.9. Varhaisnuorten harrastustoiminnan ohjelma syksyksi on ilmestynyt, jos et ole saanut omaa kopiota kotiisi, tule hakemaan kirkolta tai soita meille, niin lähetämme sen sinulle. Seuraa ajankohtaisinta tietoa tapahtumistamme verkkosivuiltamme tai kirkon ilmoitustaululta. Noudatamme hiippakunnan ja AVI:n suosituksia pandemian suhteen.

Erityis ryhmät KEHITYSVAMMAISTYÖ Toiminta käynnistyy syyskuussa. Tilaa uutiskirje: www.helsinginseurakunnat.fi/fi/artikkelit/kehitysvammaisille.

KUULOVAMMAISTYÖ Seuraa tiedottelua teksti-tv:n s. 558 ja viittova srk fb-sivuilta.

NÄKÖVAMMAISTYÖ Lähetyspiiri kokoontuu viikoittain 3.9.–17.12. klo 17–19.30, Malmin varustamo, Pekanraitti 16, 2.krs, huone 209. Ohj. Leena Siponkoski, p. 040 585 8510. Sodinkierros ke 8.9. klo 13–15. Tervetuloa retkelle Nuuksion kansallispuistoon. Lähtö hotelli Nuuksion p-alueelta, Naruportint. 68, Espoo. Helppokulkuinen, ei esteetön, kierros 4 km, ei wc:tä. Reitillä kolmet pitkospuut, jyrkähkö nousu. Ota omat eväät. Julkisilla Hgin rautatieasemalta Espoon keskukseen, josta bussiin 244. Pysäkki Naruportti, josta 2 km kävelyä. Ilm. ja tied. Ritva Aarnio, p. 040 734 7715.

Kirkoissa soi

Beethovenin musiikkia. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e Medialähetys SANSA:lle.

SUNNUNTAINA 29.8. Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa. Helsingin tuomiokirkon miesäänten Ensemble, johtaa Harri Viitanen, Sonja Seppänen, urut. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e.

MAANANTAINA 30.8. Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Suomenlinnan kirkossa. Anna PulliHuomo, urut. Vapaa pääsy koronarajoituksin.

TIISTAINA 31.8. Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Matti Vaakanainen, urut. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Five O’Clock Organ klo 17 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Dag-Ulrik Almqvist ja Sixten Enlund, urut. Osa Helsingin Urkukesä -festivaalia. Vapaa pääsy koronarajoituksin.

KESKIVIIKKONA 1.9. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Urkumusiikkia vierailijoille klo 14.15–14.45 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Henri Hersta soittaa musiikkia eri aikakausilta. Vierailumaksu 4 e. Pianon runoilija klo 19 Café Sonckissa, Kallion kirkon eteläpääty. Pianisti Ossi Tanner esittää Aulis Sallisen tuoreinta pianotuotantoa, Schumannin Lapsikuvia ja Chopinin musiikkia. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 20 e ovelta, ennakkoon liput@acktefestival.fi.

LAUANTAINA 4.9. Musica poetica klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Sävelten kielioppia 1500-luvun renessanssimusiikissa. Petri Arvo, nokkahuilu ja yhtyeen johto, Ensemble Nylandia. Monipuolista vokaali- ja instrumentaalimusiikkia. Liput 25/15 e.

TIISTAINA 7.9. Päivämusiikkia klo 12 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Vapaa pääsy koronarajoituksin.

KESKIVIIKKONA 8.9. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Urkumusiikkia vierailijoille klo 14.15–14.45 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Henri Hersta soittaa musiikkia eri aikakausilta. Vierailumaksu 4 e.

TORSTAINA 26.8. Kesäillan musiikkia klo 19 Huopalahden kirkossa. Tero Latvala, viulu, Marko Ylönen, sello, Risto Lauriala, piano. Schubertin ja KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2021

Juhana Vartiaisen mielestä Helsinki on nyt turvallisempi kuin koskaan aiemmin historiassa. – Ei täällä tarvitse pelko sydämessä elää, hän sanoo.

”Kyllä tästäkin selvitään” Helsingin pormestari Juhana Vartiainen valaa optimismia kaupungin asukkaisiin.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

anan pormestari alkuperäinen merkitys viittaa porvariin. Se puolestaan tarkoittaa varsinaisesti kaupunkilaista. Helsingin uusi pormestari Juhana Vartiainen, 63, on epäilemättä kaupunkilainen. – Kaupungistuminen on vahva ja vääjäämätön kehityskulku, hän sanoo. – Vaikka monet suomalaiset ovat arvoiltaan maaseutuyhteiskunnan ihmisiä, talouskasvu ja kehitys tapahtuvat nykymaailmassa aina kaupungistumisen kautta, Vartiainen sanoo. Kaupungistumisesta seuraa moniarvoistuminen. Tähän asti luterilainen kirkko on ollut Helsingin kaupungin huomattava yhteistyökumppani. Voiko näin enää jatkua, kun asukkaista vain puolet kuuluu luterilaiseen kirkkoon? – Toivottavasti. On pohjoiseurooppalaisten maallistuneiden maiden tyypillinen piirre, että perinteinen kansankirkko ei säilytä asemiaan erilaisten aatteiden markkinapaikalla, mutta kirkko kuitenkin edelleen tekee todella paljon hyvää, Vartainen sanoo.

– Itse sain nuorena niin paljon oikeistokristillistä kasvatusta, että kapinoin ja olin kirkkovastainen. Myöhemmin Charles Tayloria lukemalla olen tajunnut, miten ratkaisevaa kristillisen ajattelun kehitys oli Euroopan valistukselle ja demokratialle. Ateismikin on tavallaan kristinuskon lahko. KUN JUHANA Vartiainen oli alle vuoden vanha, perhe muutti Yhdysvaltoihin. Ensimmäiset muistikuvat Helsingistä ovat 1960-luvun puolelta, jolloin monia Stadin lähiöitä vasta rakennettiin. – Kun muistelen lapsuuttani Kontulassa, niin se maailma oli lapselle ja nuorelle aika kova. Jos sai uuden potkukelkan tai polkupyörän, niin se usein kyllä varastettiin. Isot pojat pakottivat pienempiä tekemään ilkivaltaa, ja välillä pelotti, vaikka tietenkin poikajengissä piti pysyä mukana, Vartiainen sanoo. Nyt Helsinki on Vartiaisen mielestä turvallisempi kuin koskaan. – Ei täällä tarvitse pelko sydämessä elää. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että vaikka suurimmalla osalla nuorisosta menee hyvin, niin ongelmat kasautuvat, ja on pieni joukko nuoria, joilla on isoja ongelmia. Tämä saattaa näkyä viimeaikaisissa veriteoissa. Lisääntyneestä hyvinvoinnista seuraa Juhana Vartiaisen mielestä uusi ongelma. – Samalla kun länsimaisen ihmisen elämä on

muuttunut entistä turvallisemmaksi ja paremmaksi, kyky sietää epävarmuutta ja vastoinkäymisiä on heikentynyt. Kaikkia uhkia, oli kyseessä väkivalta tai virus, pelätään ankarammin kuin ennen, Vartiainen sanoo. VAIKKA ENNEN kaikki oli huonommin, hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) arviointiraportti nostaa Juhana Vartiaisenkin mielestä Helsingin ylle synkät pilvet. – Sinänsä ei ole uusi ilmiö, että ihmiset elävät jonkin lopunajallisen uhan varjossa. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun tällaisella eskatologisella uhalla on näin vahva tieteellinen perusta. Toisaalta pidän nykyistä ahdinkoa pienempänä kuin sitä ihmiskunnan synkintä hetkeä, jolloin Hitler ja Stalin hallitsivat lähes koko Manner-Eurooppaa. Kyllä tästäkin selvitään, Vartiainen sanoo. Vartiaisen mukaan on tärkeää, että yhteiskunta ei vajoa pessimismiin, koska epätoivo ja ahdistus siirtyvät helposti lapsiin. – Uskon, että kun perusturvallisuuden tunne on vahva, ihmisestä voi kasvaa vahva ja huoleton siten, että hän voi sietää vastoinkäymisiä. Olen huolissani siitä, mitä merkitsee hyvinvoinnille, jos pienet lapset alkavat kokea voimakasta tuskaa tulevaisuudesta. Lapsuuteen kuuluu mielestäni se, että pienellä lapsella ei pidä olla ainuttakaan huolta. ■