Kirkko ja kaupunki 2021 12 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

26.8.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Maailman tunnetuin nainen Neitsyt Maria on Taivaan kuningatar ja Jumalansynnyttäjä. Mitä hänestä voidaan tietää, mikä jää uskon varaan? s. 12 Suruadressi on suomalainen erikoisuus s. 4

Tuure Boelius toteuttaa haaveitaan vihapostista huolimatta s. 16

Pääkirjoitus

Eilen

Kolme ja lisänumero

Missä kukka, siellä kesä, missä tähti, siellä taivas, missä lempi, siellä autuus.

JEESUS JULISTI Jumalan valtakuntaa, mutta loppu tuloksena olikin kirkko. Tämä aforismi ei ole omaa keksintöäni, vaan sen lohkaisi sata vuotta sitten elänyt ranskalainen rooma laiskatolinen teologi Alfred Loisy. Hän oli katolisen kirkon ensimmäisiä modernisteja. Loisy kannatti historialliskriittiseen tutkimukseen perustuvaa raamatuntulkintaa ja monia sellaisia uudistuksia, joita katolisessa kirkossa alettiin toteuttaa vasta vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeen. Loisy itse joutui kirkon johdon hampaisiin, hänet erotettiin virastaan ja ekskommunikoitiin. TUO VANHA LOHKAISU pätee edelleen – myös mei dän luterilaisessa kirkossamme. Jeesus julisti Juma lan valtakuntaa, ja me saimme Kirkon palvelukeskuk sen matkalaskulomakkeita. Me saimme homojen häis tä jähnääviä kirkolliskokouksia ja suurieleisiä kirkon miesten kukkotappeluita. Pääpotin sijaan tulikin kolme ja lisänumero. KIRKKO ON EPÄTÄYDELLINEN. Lähimmäisenrakkauden ja ar mollisuuden ihanteet saavat todellisuudelta korvilleen tä män tästä. Siitä ei silti pidä teh dä johtopäätöstä, että olisimme kokonaan sössineet Jeesuksen projektin. Kirkko kun ei edes voi olla mitään muuta kuin epä täydellinen ja keskeneräinen, sillä se koostuu ihmisistä. Tämän elämän aikana sen paremmin kristitystä kuin kir

RUNOILIJA J. H. ERKKO (1849–1906)

kostakaan ei tule täydellistä. Ja taivaassa, missä kaikki on täydellistä, ei ole kirkkoa ollenkaan. Eikä yhteistä kirkkoneuvostoa eikä tuomiokapitulia. Jeesus muuten varoitti juoksemasta niiden perässä, jotka väittävät, että tuolla on se täydellinen Jumalan valtakunta, että tuolla ovat paremmat hengelliset her kut ja muutenkin moitteettomampi meininki. Tämä ei silti tarkoita sitä, että jos kirkossa ilmenee korjattavaa, siltä pitäisi sulkea silmänsä.

Tänään

JEESUS VAROITTI uskomasta niitä, jotka uhoavat Ju malan valtakunnan tulevan näyttävänä spektaakkeli na. Jumalan valtakunta tulee meidän keskellemme ko konaan toisin. Jumalan valtakunta tulee hennosti. Sen valloitta vuus perustuu ihastukseen, eivätkä sen valta, voima ja kunnia ole samanlaisia kuin tämän maailman valta, voima ja kunnia. JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Rakkaus on maailman tärkein asia, ilman sitä millään muulla ei ole merkitystä. NÄYTTELIJÄ HANNU-PEKKA BJÖRKMAN EEVA-LEHDESSÄ (ELOKUU 2021)

Iankaikkisesti Rakkaus on väkevä kuin kuolema, kiivas ja kyltymätön kuin tuonela. Sen hehku on tulen hehkua, sen liekki on Herran liekki.

”

NEITO VANHAN TESTAMENTIN LAULUJEN LAULUSSA (LUKU 8)

JEESUS JULISTI JUMALAN VALTAKUNTAA, MUTTA ME SAIMME KIRKONMIESTEN KUKKOTAPPELUITA.

Epäilen olemassaoloasi. Siksi en pysty sanomaan edes nimeäsi. Silti tässä olen taas pyytämässä. Auta minua uskomaan, että ”älä pelkää, minä olen sinun kanssasi” on totta, vaikkei siltä tunnu. Neljä seinää ja ruutu eivät hengitä.

Kirkko ja kaupunki

12 26.8.2021

Seuraava lehti ilmestyy 9.9. KANNEN KUVA: WIKIMEDIA COMMONS / JEAN FOUQUET Neitsyt Maria enkelien ympäröimänä. n. 1450. KUVITUS: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Minulle luonto on pyhä ja kunnioitettava asia” Ylen tv-meteorologi Kerttu Kotakorpi kirjoitti kansantajuisen kirjan ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen luontoon. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JANI LAUKKANEN

Kerttu Kotakorpi, miksi halusit tehdä kirjan suomalaisen luonnon tulevaisuudesta? – Kun Bazar-kustantamosta otettiin yhteyttä ja pyydettiin kirjoittamaan tästä minulle tärkeästä aiheesta, päätin lähestyä sitä mahdollisimman konkreettisesti. Ajatuksena oli, että kirjan luettuaan kuka tahansa tajuaisi, miten suuresti ilmastonmuutos voi vaikuttaa meidän luontoomme, sen eläimiin ja kasveihin. – Suomen luonto 2100 -kirjassani keskityn näihin tulevaisuuden näkymiin. Samalla selitän ilmastonmuutokseen liittyviä ilmiötä. Kirjaa kirjoittaessani käytin apuna alan tutkimuskirjallisuutta.

Mitä tavalliset kansalaiset voivat tehdä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi? – Me ihmiset voimme tehdä paljonkin, sillä me rakennamme yhteiskunnan. Yleinen mielipide ja erityisesti ne, jotka päättävät maan asioista, ohjaavat tietysti kansalaisten käyttäytymistä tässäkin asiassa. – On tärkeää kierrättää jätteitä, mutta samalla voi tietynlaisilla kulutusvalinnoilla toimia roskan minimoimiseksi. Suurimpia päästölähteitä ihmisen elämässä ovat asuminen, liikkuminen ja syöminen. Koronan myötä elämä

on muuttunut sen verran, että moni on myös miettinyt omia elintapojaan.

Mikä sinulle on pyhää? – Minulle luonto on pyhä ja kunnioitettava asia. Siellä liikkumiseen sisältyy paljon positiivisia vaikutuksia, se rauhoittaa ja tuo hyvän mielen. – Tänä aikana olisi erityisen tärkeää suojella luontoa ja sen erilaisia uhanlaisia lajeja. Se onnistuu vain siten, että ilmaston lämpötila pysyy mahdollisimman ennallaan. ■ Suomen luonnon päivää vietetään la 28.8.

2 3

Mitä ajattelet ilmastoskeptikoista, jotka vähättelevät ilmastonmuutosta? – Kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tuore raportti kertoo yksiselitteisesti ilmaston lämpenemisestä ja ihmisen vaikutuksesta siihen. On harmi, että pieni joukko ihmisiä ei luota alan asiantuntijoiden tutkimustuloksiin ja että mediassa annetaan heidän näkemyksilleen niin paljon tilaa. Olet omistanut kirjasi Suomen kauniille luonnolle. Mitä luonto merkitsee sinulle? – Luonto on minulle hirveän tärkeä osa elämää. Valitsin alakseni meteorologian juuri siksi, että tässä ollaan tekemisissä luonnonilmiöiden kanssa. – Kuljen vapaa-ajalla polkupyörällä Helsingin eri luontokohteissa. Yksi hienoimmista paikoista on tämä Vanhankaupunginkosken alue keskellä kaupunkia. Myös tulevalla lomallani aion ulkoilla ja retkeillä paljon.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Ainutlaatuinen Suruadressin lähettäminen on suomalainen tapa ja perinne. Adressiperinteeseen liittyy myös halu auttaa muita.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA LAURA RIIHELÄ

auhallinen suomalainen järvimai sema ja poislähtöön liittyvät sym bolit, kuten laituriin nojaava tyhjä vene tai maahan pudonnut höy hen, ovat suosituimpia suruadres sien kuvituksia. Kristillisiä vaikutteita näkee adresseissa ny kyään vähemmän. Aiemmin kuvan päälle oli usein painettu risti. Perinteiset surunvalitteluadressit ovat useim miten kookkaita, noin A4kokoisia laadukkaalle paperille painettuja muistokortteja. Adressi on kaunis ja arvokas tapa ottaa osaa läheisensä menettäneen ihmisen suruun. Se osoitetaan vainajan omaisille. Sisälehdille kirjoi tetaan värssy ja lähettäjien nimet. Suruadressin voi postittaa omaisen kotiin tai toimittaa muistotilaisuuteen. Tällöin adressi luo vutetaan vainajan omaisille ennen tilaisuuden alkua. Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professorin, surututkija Auli Vähäkankaan, näkemät vanhimmat suruadressit ovat 1900lu vun alusta. Tuolloin adresseja valmistivat luultavasti vain kirkolliset järjestöt. Alusta asti adressit ovat ni voutuneet vahvasti hyväntekeväisyyteen. KUOLEMANTUTKIJA Ilona Kemppainen kertoo, että suremiseen on pitkään liittynyt halu auttaa muita. Kuolinilmoituksissa saatetaan pyytää hau tajaiskukkien sijaan lahjoitusta tietylle taholle. Adresseihin liittyvä hyväntekeväisyys on Kemp paisen mukaan samaa jatkumoa. − Tapa on voinut siirtyä meille vanhasta ka tolisesta perinteestä, jossa kuoleman yhteydes sä muistetaan köyhiä. Kuolemaan liittyvä hyvän tekeväisyys on myös tapakulttuuria. Perinteinen isokokoinen adressi satiininauhoi neen ja tupsuineen on ainutlaatuinen esine.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

− Adressi on suomalainen tuote ja perinne. Sellaista ei ole muualla, adresseja valmistavan Karton tuotepäällikkö Kirsi Tuomola sanoo. Kauniin ja juhlavan ulkoasun ohella adressin sisään kirjoitettu värssy on merkityksellinen osa suomalaista suruadressia. Osalle ihmisistä on tär keää, että säkeistö on valmiina sisällä, osa haluaa valita ja kirjoittaa sanat itse. − En ole missään muualla törmännyt muisto tilaisuudessa tällaiseen, meille perinteisesti tär keään ohjelmanumeroon, jossa adressit luetaan ääneen omaisille ja hautajaisvieraille, surututkija Auli Vähäkangas sanoo.

VIIMEISEN 20 VUODEN aikana adressiperinne on ollut hiipumaan päin. Koronarajoitusten aikana ihmiset ovat löytäneet taas adressit. − Koronan aikana adressien myynti on kasva nut toistakymmentä prosenttia. Ihmiset haluavat muistaa siitä huolimatta, että eivät voi olla fyysi sesti läsnä hautajaisissa, Kirsi Tuomola kertoo. Muualla länsimaissa virtuaalisuus on noussut keskeiseksi tavaksi ottaa osaa läheisen suruun. Myös Suomessa suruun osallistuminen on siirty nyt pitkälti sosiaaliseen mediaan. Surunvalittelun voi tehdä myös sähköisen adressin välityksellä. Auli Vähäkangas arvelee,

”

Adressi on kaunis tapa lohduttaa surevaa.

että virtuaalisuus lisääntyy tulevaisuudessa entisestään. − Adresseilla on oma paikkansa suomalaisessa surunvalitteluperinteessä ja rinnalla kulkemisessa. Veikkaan, että virtuaalisista adresseista tulee trendi. − Ehkä niissäkin yhteys hyväntekeväisyyteen säilyy, koska suomalaisille vapaaehtoistyö ja hyväntekeväisyys ovat hirveän tärkeitä asioita. ■ Juttuun on haastateltu myös vantaalaista hautausalanyrittäjä Petri Forsiusta ja tiiminvetäjä Iina Lehtistä HOK-Elannon hautauspalvelusta.

MARI AARNIO

adressi

Kirkko ja kaupunki verkossa

Rokkaritkin käyttävät kirkkosävellajeja Keskiaikainen papisto alkoi laulaa pyhiä tekstejä kirkoissa, ja 800-luvulla vakiintui seitsemän eri sävellajin järjestelmä. Kirkkosävellajeista eli moodeista ovat innostuneet niin elokuvamusiikin tekijät, popparit kuin rokkaritkin. Esimerkiksi Simpsonien tunnusmusiikki soi lyydisessä moodissa ja Led Zeppelinin Stairway to heaven käyttää aiolista moodia. Tutustu moodeihin videolla osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Hiukan traagisesti saatamme uhrata kaiken aikamme työlle varmistaaksemme taloudellisen tulevaisuuden lapsillemme, joita meillä ei ole aikaa tavata.” MIKKO LESKELÄ VERKKOKOLUMNISSAAN

JOONAS VOHLAKARI

Asfalttihenkinen poika − Tämä on korkein arvonimi, jonka helsinkiläispoika voi saada, totesi Helsingin emerituspiispa Eero Huovinen valinnastaan tämän vuoden Stadin Kundiksi. Huovinen esitteli Kirkko ja kaupungille kotikaupunkinsa tärkeimmät paikat. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

– Arvelen, että moni muukin voi löytää jotain tuttua tämän musikaalin henkilöissä, ihmissuhteissa ja tietyssä ulkopuolisuuden tunteessa. Musikaali-illan jälkeen Höglundin elämä todellakin muuttui. Hän pääsi ohjaamaan teoksen Helsingin Kaupunginteatteriin, ja myöhemmin hänet kiinnitettiin Lilla Teaternin taiteelliseksi johtajaksi. – Vakituinen työsuhde tuntuu hienolta. Voin nyt paremmin keskittyä töihini. SUOMEEN MUUTTAMISEN myötä Jakob Höglund oli odottanut elämänsä rauhoittuvan, mutta korona-aika hiljensikin kaiken totaalisesti ja aiheutti monenlaisia paineita esityksen työstämisessä. Höglund on onnellinen, että on kuitenkin saanut vietyä työnsä maaliin.

”

Vaikka tarinassa on surullinen pohjavire, se sisältää paljon toivoa. Oona Airola ja Tuukka Leppänen näyttelevät musikaalin päärooleissa.

Balsamia sielulle Ohjaaja Jakob Höglund haltioitui nähtyään Niin kuin taivaassa -musikaalin Tukholmassa. Nyt hän haluaa tarjota saman elämyksen suomalaisille. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA OTTO-VILLE VÄÄTÄINEN

utuusmusikaali kertoo menestyneestä kapellimestarista Danielista, joka joutuu jättämään työnsä sydänvaivojen vuoksi ja muuttaa takaisin vanhalle kotiseudulleen. Kun hän alkaa johtaa kylän kirkkokuoroa, hän löytää uudelleen musiikin ja samalla itsensä. Musikaalin ohjaajalle Jakob Höglundille teos merkitsee henkilökohtaisesti paljon. Hän näki suositun Så som i himmelen -musikaalin Tukholmassa muutama vuosi sitten.

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

– Olin siinä vaiheessa väsynyt vaihtuviin työpaikkoihin, ja tunsin tarvitsevani muutosta elämääni. Yllättäen rakkautta ja toivoa henkivä musikaali vei minut täysin mukanaan, Ruotsissa yli kymmenen vuotta freelanceohjaajana ja -koreografina työskennellyt taiteilija kertoo. Höglund tunnisti itsensä Danielin uudenlaista elämää etsivässä hahmossa. Myös kuoroyhteisö tuntui tutulta. Höglund nimittäin on kotoisin Pietarsaaresta, jossa hän lauloi nuorena eri uskontokuntien kirkkokuoroissa.

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Niin kuin taivaassa ei ole perinteinen showtanssimusikaali, vaan Höglund on pyrkinyt tuomaan siihen oman tunnistettavan tyylinsä. – Haluan tuoda musikaalissa esiin yhteisön voiman: kaikki tukevat eri tavoin toisiaan. Olen pyrkinyt tekemään yksinkertaisen lavastuksen, jossa ensemble eli näyttelijät luovat esityksen äänet, liikkeen ja ympäristön. Höglund toivoo esityksen tuottavan yleisölle positiivisen elämyksen ja antavan uutta elinvoimaa. – Vaikka tarinassa on surullinen pohjavire, se sisältää paljon toivoa. Se myös herättää ajatuksia siitä, miten ihminen voisi elää täyttää elämää. Kun ihmiset laulavat yhdessä kädet toistensa ympärillä, uskon, että se tarjoaa juuri tässä ajassa kaivattua balsamia sielulle. Niin kuin taivaassa -musikaalin päärooleissa näyttelevät Oona Airola ja Tuukka Leppänen. Siinä on mukana kaikkiaan 35 näyttelijää. Musikaalin tarina on tuttu samannimisestä elokuvasta. Teoksen kansanmusiikista vaikutteita saaneen musiikin on säveltänyt Fredrik Kempe, joka kuuluu Ruotsin tunnetuimpiin lauluntekijöihin. Laulujen sanat on kääntänyt Maija Vilkkumaa. Lauluja säestää 15-henkinen orkesteri. ■ Niin kuin taivaassa -musikaalin ensi-ilta to 26.8. Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

ESKO JÄMSÄ

Arvaamattoman äärellä Maailmaa ei voi selittää eikä ymmärtää, näyttävät 1900-luvun tähtirunoilijat.

Syksyllä ja talvella yrtit voi hankkia kätevästi lähikau pasta.

Yrttien hellässä hoidossa OPIT ERILAISISTA hoitavista kasveista ovat aiemmin siirtyneet perheissä sukupolvelta toiselle. − Minulle on ollut ahaa-elämys, miten paljon meillä on perinnehoitoja, saunaterapeutti Terhi Ruutu kertoo. Hän on kirjoittanut kirjan Hoitava sauna – reseptejä hyvinvointiin (Tammi 2021). Ruutun mukaan yrttihoitoja kannattaa tehdä nimenomaan lämpimässä saunassa, jossa yrttien parantavat vaikutukset tehostuvat ihohuokosten avautuessa. Moniin yrtteihin liittyy myyttisiä tarinoita. BASILIKAN ON KERROTTU virkistävän mieltä, ja on uskottu, että se kannustaa henkiseen heräämiseen. Yrtin nimi tulee kreikankielen sanasta basileios. Basilika tarkoittaa myös suorakulmion muotoista kirkkorakennusta. MINTTU RAUHOITTAA, kohottaa mielialaa ja lievittää kipuja. Vanhassa kreikkalaisessa tarussa kerrotaan, että ylijumala Zeuksen tytär Persefone tuli mustasukkaiseksi Minthe-nymfille, koska tämä yritti vietellä Persefonen puolison. Kostoksi Persefone muutti Minthen minttupuskaksi.

HETKITTÄIN ELÄMÄ tuntuu niin absurdilta ja sotkuiselta, että parhaiten siihen pureutuu runo. Kustannusliike Parkko tekee kunnianhimoista työtä käännösrunouden julkaisijana. Tänä vuonna se on julkaissut valikoiman Dylan Thomasin runoja nimellä Balladi pitkäsäärisestä syötistä (suom. Marja-Leena Mikkola) ja Paul Celanin Lumen ääni -kokoelman (suom. Riikka Johanna Uhlig). Molemmat sopivat tunnelmiltaan tämän alkavan syksyn epävarmuuteen ja synkkeneviin iltoihin. Sekä Thomas (1914–53) että Celan (1920–70) kuuluvat viime vuosisadan tärkeisiin, omaäänisiin runoilijoihin. Kumpikin koki toisen maailmansodan kauhut – romanialaissyntyinen, juutalainen Celan hyvin läheltä. Hänen vanhempansa kuolivat sodan aikana vankileirillä ja Celan itsekin joutui työleirille. Lopulta masennusta sairastanut Celan päätyi vuonna 1970 itsemurhaan. PERINTEISET USKONNOT saattavat tuntua laimeilta vastauksilta kärsimyksen ja toivottomuuden ruhjomassa maailmassa, mutta silti ne tarjoavat myyttejä ja käsitteitä, jolla näitä kokemuksia voi käsitellä. Esimerkiksi Dylan Thomasin runot ovat sekä kielen että teemojen tasolla sakeanaan kristinuskosta saatuja vaikutteita. Lapsena kuultujen saarnojen poljento ja Raamatun kieli tulevat läpi. Thomas ei silti ole uskonnollinen runoilija siinä mielessä, että hän kirjoittaisi tunnustuksellista tai kirkon oppijärjestelmään mahtuvaa runoutta. Hänelle kristinusko edustaa pikemminkin tekopyhyyttä.

Toisaalta Thomasia voi kyllä pitää uskonnollisena runoilijana siinä mielessä, että hän avaa ja rusikoi elämän isoja arvoituksia ja arvaamattomuutta. Hän kirjoittaa syntymästä ja kuolemasta, lyhyestä olemassaolon hetkestä niiden välissä ja autiudesta ennen ja jälkeen. Ennen kuin koputin -runossa puhuu ehkä Jeesus, ehkä runoilija itse – joku, joka kuolemansa lähestyessä tajuaa, että kokematta jää niin ihmiselämä kuin iankaikkinen elämäkin: ”Minä, lihasta ja hengestä syntynyt, en ollut henki enkä ihminen vaan kuolevainen henki.” VAIKKA RUNOUDESSA on viimeisten vuosikymmenten aikana tehty monenlaisia ilmaisullisia kokeiluja, Paul Celanin yli viisikymmentä vuotta sitten kirjoittamat runot tuntuvat nykyisinkin haastavilta: hyvin yksityisiltä ja tahallisen arvoituksellisilta. Analysoimalla näihin runoihin ei pääse kiinni, vaan ainakin minulta Celanin lukeminen vaati sitä, että tekstejä ikään kuin meditoi: märehtii hitaasti sana kerrallaan, liikkuu edestakaisin, huomaa myös hiljaiset ja tyhjät kohdat. Silloin ehkä saa tunteen kautta hetkeksi kiinni siitä, mitä Celan saattaisi tarkoittaa kirjoittaessaan esimerkiksi liitävistä, laakeista unista, yli-illoista tai hiljaisuudesta, joka on mustan taempi askel. Hämärästä ja käsittämättömästä erottuu jotakin. Samalla on pakko suostua siihen, että kaikkea ei ymmärrä. Sekä hetkellinen oivaltaminen että luovuttaminen ovat jollakin tapaa uskonnollisia kokemuksia, pientä pyhyyttä.

KAISA HALONEN

Dylan Thomas (vas.) on vaikuttanut moneen runoilijasukupolveen. Paul Celan (oik.) ihaili hänen runojaan ja Bob Dylan lainasi taitelija nimensä häneltä.

JARKKO PELTOLUHTA

ROSMARIINI AUTTAA lihassärkyyn. Legendan mukaan pakomatkalla Egyptiin Neitsyt Maria ripusti perheen vaatteet kuivumaan rosmariinipensaseen. Silloin hajuton rosmariini alkoi tuoksua. Näin Jeesus-lapsi sai nukkua tuoksuvissa kapaloissa.

KATARIINA HEINONENTRICARICO

Nappaa talteen kolmen yrttihoidon reseptit osoitteesta kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Taitoliiton aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori, käsityömestari Tarmo Thorström esittelee taitojaan nypläystyynyn parissa.

– Sain vuonna 2005 kesätyön sanomalehti Länsi-Suomen oikolukijana. Se oli iltatyötä, ja päätin päivisin käydä läpi kaikki Rauman nähtävyydet ja tapahtumat. Rauman Pitsiviikko tietysti kiinnosti, koska olin valinnut opinnoissani sivuaineeksi tekstiilityöt. Jäin katsomaan nypläysmestari Impi Alangon työnäytöstä, ja sitä seuranneen juttutuokion jälkeen hän tarjoutui antamaan minulle tunteja nypläyksessä. Mestari opasti päälle parikymppistä Thorströmiä kädestä pitäen käsityöhön, joka perustuu kahteen asiaan: ristiinlyöntiin ja kierteeseen. Kahvikupin ääressä käytyjen keskustelujen myötä Alangosta tuli Thorströmille myös eräänlainen varamummo. – Nypläysharrastukseeni tuli kuitenkin tauko, kun Impi sairastui. Hän menehtyi sittemmin Rauman Pitsiviikon Mustan pitsin yönä, Thorstörm kertoo.

Nypläämällä mielenrauhaa Pitsinnypläys on jalostanut minua ihmisenä enemmän kuin mikään muu, sanoo 16 vuotta nyplännyt ja alaa uudistanut Tarmo Thorström. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

äsityömestarin sormet kulkevat vikkelästi nypläystyynyllä. Sivusta seuraava voi vain ihastella moista taitoa. Espoolainen Tarmo Thorström tunnetaan pitsinnypläystä uudistavana käsityöntekijänä. Viime vuonna Pitsikeskus Emelia valitsi hänet Vuoden nyplääjäksi. Rauman Pitsiviikolla hän on tuttu vie-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

railija, ja hänen pitsivaloteoksensa Vanhaa valoa – Spectaculum 79 Ceti kehysti tänä kesänä kaupungin Vanhan raatihuoneen ovea. Valoprojisointeja hän on tehnyt muuallekin. Thorström on kulkenut tähän pitkän tien. Tutustuminen pitsinnypläykseen lähti puhtaan sattuman kautta alkuun Raumalla, jossa hän opiskeli luokanopettajaksi.

PITSINNYPLÄYS ALKOI kiinnostaa Tarmo Thorströmiä uudestaan vuonna 2008, kun hän toimi luokanopettajan viransijaisena pienellä paikkakunnalla Keski-Suomessa. Siellä talvipäivät menivät aina saman kaavan mukaan: töiden jälkeen hän kävi hiihtämässä ja saunomassa. Kerran saunan lauteilla hänelle muistui mieleen nypläystyyny. – Elin yksikseni keskellä korpea, joten jouduin harjoittelemaan nypläystä omin päin yrityksen ja erehdyksen kautta. Impin opissa olin tehnyt liinoja, mutta nyt halusin kokeilla jotain muuta. Thorström oli ottanut selvää, että pitsinnypläys oli aikoinaan saanut alkunsa yläluokan muodista, joten hän palasi sen alkulähteille, vaatteisiin. Pitsi on kuitenkin haurasta ja vaikea pestä, joten hän päätyi tekemään kravatin. – Tein ensimmäisen kravatin kalastajanlangasta, mikä oli opettavainen kokemus, sillä lanka ei toiminut mitenkään. Ostin sitten oikeanlaista lankaa, mutta siitäkin sain aluksi aikaan tosi kamalia tekeleitä. Vasta viides kravatti alkoi näyttää silmissäni paremmalta. Valmistin kravatteja kaikkiaan toistakymmentä. Vaikka pitsinnypläys tuotti päänvaivaa, Thorström koki sen tuovan rentouttavaa vastapainoa arkeen. Hän huomasi, että pystyy ilmaisemaan sen avulla itseään samalla tavalla kuin jossain taidelajissa. – Pitsinnypläys on pikkutarkkaa nysväämistä, enkä ole luonteeltani kärsivällinen, mutta kun minulla oli heti alussa niin hieno opettaja, pakotin itseni keskittymään. Voinkin sanoa, että nämä 16 vuotta nypläyksen parissa ovat jalostaneet minua ihmisenä enemmän kuin mikään muu elämässä. Yksi Thorströmin teoksista on kolmiulotteinen kasvokuva hänestä itsestään. Kasvoista lähtevät pitsinauhat kuvastavat nypläysperinnettä, joka puun juurien tavoin kiinnittää ja ravitsee tekijää. TARMO THORSTRÖMIÄ on kiehtonut pitsinnypläyksessä myös se, miten paljon ilmaisun mahdollisuuksia siihen sisältyy. Hän on kokeillut normaalisti käytettävän pellavalangan lisäksi erilaisia materiaaleja kuten köyttä, narua, valokuitua, hevosen häntäjouhta ja lakritsinauhaa. – Tämä on edelleen vahvasti elävää käsityöperinnettä, jota harjoitetaan ympäri maailmaa. Erilaisia tekniikoita ja materiaaleja on valtavasti. – Ihmisten mielenkiinto alaani ruokkii myös omaa tekemistä. Esimerkkinä on se, kun minua

pyydettiin tekemään teos Nurmijärven kastekappelin seinälle. Tuloksena on pellavalangasta tehty led-valoristi. Parhaillaan Thorström työstää paria teosta Espanjan Gironassa pidettäville pitsifestivaaleille. Toisen teoksen toteuttavat paikalliset nyplääjät hänen suunnitelmansa pohjalta, mistä Thorström on innoissaan. Vuosi sitten Thorström valmistui käsityömestariksi, erityisenä osaamisalueena pitsinnypläys. Aiemmin luokanopettajana Espoossa työskennellyt Thorström siirtyi kesäkuun alussa uuteen työpaikkaan Taitoliitossa. Hän toimii järjestössä käsityön aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattorina.

Käsityömestarin työhuoneen seinällä on nypläystekniikalla tehty Urho Kekkosen kuva.

Tarmo Thorströmin kiinnostavimpiin nypläystöihin kuuluu kolmiulotteinen kasvokuva hänestä itsestään.

”

Elin yksikseni keskellä korpea, joten jouduin harjoittelemaan nypläystä omin päin yrityksen ja erehdyksen kautta. Taitoliitto perusti koordinaattorin tehtävän, kun siitä tuli viime marraskuussa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaorganisaatio. Järjestöön kuuluu 16 paikallista taitoyhdistystä, jotka antavat käsityöneuvontaa ja -opetusta. – Tämä on minulle suorastaan unelmatyöpaikka. Työssä voin suunnitella sitä, miten käsityöalaa saadaan elinvoimaisemmaksi ja miten perinnettä siirretään nuoremmille polville. Viime vuosina myös sosiaalinen media on tullut tärkeäksi tälläkin alalla, ja se on tuonut käsityöosaamista esille entistä monipuolisemmin. ■

Vapaana avarat 41,5 m2 ja 54,5 m2 kaksiot!

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Koti Saga Käpylinnassa mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura ovat lähellä. Tutustu kauniiseen palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely! Kiinnostuitko? Kysy lisää, tilaa esitteet tai varaa oma esittelyaika! Satu Hellsten | puh. 050 5016 186 satu.hellsten@sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

Aktiivisuutta arkeen Vahvikelinjalla

SOITA maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 13–15 Vanhustyön keskusliiton Vahvikelinja tarjoaa ikääntyneille virkistävää tekemistä. Vahvikelinja sisältää mahdollisuuden monipuoliseen puhelinjumppaan sekä vinkkejä arjen liikkumisen aktivointiin. Puheluiden aikana voidaan myös ratkoa aivopähkinöitä, visailla, muistella ja keskustella. Puhelimeen vastaavat koulutetut vapaaehtoiset. Numero kuuluu tavallisten operaattoreiden puhepaketteihin, joten soittamisesta ei koidu ylimääräisiä kuluja. Ikääntyneen luvalla hänen puolestaan voi myös jättää yhteydenottopyynnön, jolloin Vahvikelinjasta soitetaan hänelle. Uusia perusdigitaidot hallitsevia vapaaehtoisia etsitään myös mukaan puhelinpäivystykseen. Lisätietoja 050 5145711 senioritoiminta@vtkl.fi tai www.vtkl.fi/vahvikelinja

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Talibanin paluu vie Afganistanin syvälle synkkyyteen Kriisinhallintaoperaatiossa Afganistanissa toiminut Malmin entinen kirkkoherra Heikki Arikka suree nyt erityisesti naisten ja tyttöjen tilannetta. – Monen unelmat ja haaveet vaihtuvat elämään vankilan kaltaisissa oloissa.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA RAHMAT GUL/AP/LEHTIKUVA JA HEIKKI ARIKAN KOTIALBUMI

fganistanin hallitus sortui nopeasti sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Nato-johtoiseen Resolut Support -operaatioon osallistuneet maat vetivät joukkonsa pois maasta. Valtaan palasi äärijärjestö Taliban, jonka aiempi vuosien 1996–2001 hirmuhallinto muistetaan muun muassa julkisista teloituksista sekä naisten pakottamisesta pukeutumaan burkhaan ja elämään kotien seinien sisäpuolelle. Afganistanissa palveli lähes 20 vuoden aikana yli 2 500 suomalaista, joista kaksi kuoli ja viisitoista loukkaantui. Palveluspaikkoja olivat Maimana, Mazar i-Sharif, pääkaupunki Kabul sekä Aybak. Viimeiset suomalaiset sotilaat kotiutettiin kesäkuun alussa. Suomalaisten tukena kriisihallintaoperaatiossa toimi kymmenkunta pappia. Yksi heistä on helsinkiläisen Malmin seurakunnan entinen kirkkoherra Heikki Arikka, joka toimii tällä hetkellä Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiön ja Diakon Palvelut -konsernin toimitusjohtajana Porissa. Arikka kertoo seuranneensa Afganistanin tilannetta järkyttyneenä. – Paljon aikaa, rahaa ja ennen kaikkea ihmishenkiä on mennyt. On fyysisesti haavoittuneita ja mieleltään vaurioituneita. Sodan hinta tuntuu uskomattomalta. Eniten minua koskettaa naisten ja tyttöjen tilanne. Heille talibanien paluu valtaan on katastrofi. Maahan oli jo ehtinyt syntyä uusi sukupolvi, jonka unelmat, haaveet ja tulevaisuuden näkymät viedään nyt pois, Arikka sanoo. SOTILASPAPPINA Heikki Arikka toimi ensin rauhanturvatehtävissä Libanonissa vuonna 2012 ja sitten kriisinhallintaoperaatiossa Afganistanissa vuonna 2014. Afganistanissa suomalaiset joukot olivat osa NATO-johtoista ISAF-operaatiota. Tehtävänä oli kouluttaa, huoltaa ja tukea paikallisia poliiseja ja sotilaita.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

– Nimikkeeni oli englanniksi chaplain. Meitä oli isossa tukikohdassa protestanttisia ja katolisia pappeja monesta maasta sekä yksi muslimi. Toimenkuvani piti sisällään sekä papin että hyvinvointiupseerin tehtävät, kertoo Arikka, joka on reservin yliluutnantti. Suurimmaksi osaksi hänen työnsä oli kahdenkeskisiä luottamuksellisia keskusteluja, jotka auttoivat sotilaita jaksamaan paineisessa tilanteessa kaukana kotoa. Sotilaspappi järjesti myös vapaaajan ohjelmaa ja koulutti uskontoon ja kulttuuriin liittyvistä asioista. Olitko Afganistassa sotilas vai pappi, ja miten nämä sopivat yhteen? – Pappi on pappi ja Suomen puolustusvoimissa samalla myös sotilas. Tässä on maakohtaisia eroja, eli esimerkiksi saksalaiset papit eivät kanna asetta. Heillä on sen sijaan mukanaan aseellinen turvamies. Suomalaiset sotilaspapit ovat velvollisia puolustamaan itseään ja muita yksikön sotilaita, Arikka sanoo. Pari vuotta sitten Ylessä esitettiin tanskalaisesta pappisperheestä kertovaa huippudraamaa Huuto syvyydestä, jonka päähenkilöistä yksi on sotilaspappi. Tämä ampuu taistelutilanteessa vahingossa siviilinaisen ja traumatisoituu tapahtuneesta. Sotilaspapin tarina sijoittuu Afganistaniin, ja se tuo esille eettisen ongelman, joka on Arikallekin tuttu. – Olen toiminut Tanskassa pappina, ja olin kääntäjä Johanna Toivosen apuna suomentamassa sarjan sotilassanastoa. Se on hyvä, realistinen tv-sarja. Afganistanissa ollessani rukoilin, etten joutuisi käyttämään asetta, sillä se olisi ollut eettisesti hirveä tilanne. Siihen piti silti olla valmis. Afganistanissa Arikka joutui näkemään niin paljon tuhoa ja kuolemaa, että hän kertoo saaneensa kiintiönsä täyteen. Enää hän ei lähtisi kriisinhallintatehtäviin, vaikka katsookin, että suomalaiset puolustivat oikeita asioita. Siitä kertoo hänen NATO-mitalinsa, jonka takana on teksti ”rauhan ja vapauden puolesta”.

”

Se oli kriisinhallintaa niin sodankaltaisissa oloissa kuin suomi on koskaan toisen maailmansodan jälkeen ollut. – Toivon, että kaikki se työ ja uhraukset eivät menisi hukkaan, Arikka sanoo. Oliko tehtävä Afganistanissa rauhanturvaamista, kriisinhallintaa vai sotaa? – Se oli kriisinhallintaa niin sodankaltaisissa oloissa kuin Suomi on koskaan toisen maailmansodan jälkeen ollut.

Heikki Arikka näki helikoptereista maaseutukylien asuntoja, joita ympäröivät aitaukset. Perheiden naisten piti pysyä niiden sisällä.

Talibanin taistelijat partioivat Kabulissa. Äärijärjestö vakuuttaa kohtelevansa vastustajiaan armollisesti ja antavansa naisille oikeuksia sharialain puitteissa. Tiedot Afganistanista kertovat kuitenkin aivan muusta.

– Mietin siellä usein, joka viikko, mikä on ihmisen hinta ja mikä on kaiken tämän merkitys. Käytiin sissisotaa, jossa oli vaikea hahmottaa, missä milloinkin sodittiin. Kuoleman läsnäolo oli niin todellinen, etten pysty enää katsomaan televisiosta väkivaltaisia ohjelmia. JO VUONNA 2014 oli Heikki Arikan mukaan havaittavissa, ettei Afganistanin hallitus pysy pystyssä ilman länsimaiden vahvaa tukea. Vaikka monille etenkin kaupungeissa asuville muutos ja länsijoukkojen tuki oli tervetullut ja kaivattu asia, maaseudulla perinteiset asenteet ja elämäntapa istuivat lujassa. – Jo silloin näytti siltä, ettei kannettu vesi kaivossa pysy. Demokratiaa ja ihmisoikeuksia on vaikea viedä sinne, missä ihmiset eivät ole valmiita ottamaan niitä vastaan, Arikka pohtii. Talibanilla oli Afganistanissa aitoa kannatusta ja maan hallitus oli korruptoitunut. Rahaa liike sai muun muassa huume- ja asekaupasta.

– Koska Afganistan ei ole kansallisvaltio vaan koostuu eri kansallisuuksista, heimoista ja klaaneista, yhtenäistä vastarintaa on ollut vaikea järjestää. Ihmisiä kiinnostaa se, mikä on lähellä, ja asiat jätetään usein fatalistisesti Jumalan haltuun. Niinpä Taliban eteni Kabuliin asti. Arikka pelkää, että siellä se pystyttää taas hirmuvaltansa, jossa naisilla ja tytöillä ei ole oikeuksia ja rangaistukset sharialain rikkomuksista ja vastarinnasta ovat kauheita. – Suurimpia häviäjiä ovat naiset ja lapset ja myös kehitysvammaiset. Vähemmistöt joutuvat sorron kohteeksi. Puheet uudistuneesta Talibanista ovat lööperiä. Siitä kertovat viestit väkivallasta. Talebanien ideologian ytimessä eivät ole ihmisoikeudet. Afganistanista tulee maailman musta paikka, ja voi olla, että se innostaa ääriliikkeitä muualla, Arikka sanoo. Naisten asemassa otettiin viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana isoja harppauksia, ja moni tyttö pääsi kouluun. Tulevaisuuden kuva

saattaa nyt koko maassa olla se, mitä Arikka näki Afganistanin maaseutukylissä. – Tytöt eivät saaneet liikkua kodeistaan vaan elivät isänsä taloa ympäröineen aitauksen sisäpuolella. Kun heidät naitettiin, he muuttivat aviomiehensä kotiin aitauksen sisäpuolelle. Helikopterista katsoessa aitauksia näki vaikka kuinka paljon. Onhan se kuin vankilassa eläisi. – SUOMEN VELVOLLISUUS on ottaa tänne turvaan suomalaisia auttaneet afgaanit perheineen, Heikki Arikka sanoo. Hän on tyytyväinen siitä, että määrää nostettiin alkuperäisestä, ja kysyy, onko rajaus vieläkin liian tiukka. – Nämä ihmiset voivat olla hengenvaarassa, ja meillä on vastuu niistä, jotka ovat meitä esimerkiksi tulkkeina auttaneet, Arikka sanoo. Hän arvioi, että Talibanin valtaannousu lisää muutenkin pakolaisuutta. Afganistanista tänne paenneita ei Arikan mukaan pidä missään nimessä palauttaa. Pitäisikö myös tunnustaa, että meillä Suomessa on kriisinhallinnan sotaveteraaneja, jopa sotainvalideja. Miten heihin suhtaudutaan? – Kyllä, meillä on uuden ajan sotaveteraaneja. Yhteiskunnan on ollut vaikea käsittää ja käsitellä tätä asiaa. Moni ajattelee yhä, että jos sinne meni tienaamaan rahaa, niin omapa on asiansa. Ei se niin ole. Suomen valtion asialla siellä oltiin. Moni veteraani kärsii henkisistä vammoista, paniikkihäiriöistä, masennuksesta ja posttraumaattisesta stressistä. Henkiset vauriot voivat jättää jälkensä koko loppuelämään. Jotkut ovat päätyneet itsemurhaan. – Tapaan yhä joitakin veteraaneja. Rauhanturvaliitolla on tukitoimintaa, ja Valtiokonttori toimii aiempaa paremmin fyysisissä vammoissa. Vaikka vertaistuki on tärkeää, valtion pitää ottaa entistä vahvemmin vastuuta. Tuleeko Afganistan sinulla uniin? – Ei uniin, vaikka se jätti jäljen, jota kannan ehkä lopun elämääni. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Ohittamaton nainen Kristityt ovat kunnioittaneet Neitsyt Mariaa jo ennen kuin siitä tuli osa kirkon virallista oppia. He halusivat tietää Jeesuksen äidistä enemmän kuin Raamattu kertoo. TEKSTI KAISA HALONEN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

WIKIMEDIA COMMONS

Enkeli ilmestyy Marialle, kun tämä on kehräämässä. John William Waterhouse 1914.

iihen nähden, että kyseessä on luultavasti maailman tunnetuin ja rakastetuin nainen, Neitsyt Mariasta tiedetään olemattoman vähän. Ja siihen nähden, että Jeesuksen äiti on varsinkin katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa niin tärkeä ja pyhä, hänestä kerrotaan Uudessa testamentissa kovin niukasti. Mariaa tarvitaan lähinnä siihen, että Jeesus saa alkunsa erityisellä tavalla. – Maria mainitaan evankeliumeissa muutamissa kohdissa. Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit kuvaavat Jeesuksen syntymää, ja nimenomaan Luukas kertoo Mariasta. Lisäksi evankeliumeissa on kohtauksia Jeesuksen aikuiselämästä, joissa Maria esiintyy. Apostolien teoissa kerrotaan hänen olleen mukana niissä ensimmäisissä ryhmissä, jotka kokoontuivat Jeesuksen kuoleman jälkeen, ja toimineen niissä jollain lailla näkyvässä roolissa. Kaikissa näissä teksteissä muisto ja fiktio kietoutuvat vahvasti toisiinsa, kertoo raamatuntutkija Ulla Tervahauta. Siitä, millaista Marian ja hänen aikansa naisten elämä mahdollisesti on ollut, voidaan sanoa hieman enemmän. Monesti Marian on ajateltu olleen köyhä maalaistyttö. Tervahaudan mukaan hänen kotiseutunsa Galilea ei kuitenkaan tuon ajan mittapuulla ollut mitenkään erityisen köyhää seutua. Siellä rakennettiin Tiberiaan ja Sepforiksen kaupunkeja, joten töitä ja toimeentuloa riitti erilaisille ammatinharjoittajille. Jos Joosef ja Jeesus olivat rakentajia niin kuin evankeliumit mainitsevat, perhe ei ollut köyhimmästä päästä. TYTÖT SAATETTIIN NAITTAA yläluokkaisissa perheissä jo 12–14-vuotiaina. Tavallisten perheiden tytöillä, jollainen Mariakin oli, avioitumisikä oli korkeampi, ehkä noin 16–18 vuotta. Naisten keski-ikä lienee tuolloin ollut neljänkymmenen vuoden paikkeilla. Naisia kuoli synnytyksiin, sillä hygienia oli puutteellista, lääkkeitä ei ollut eikä keisarileikkauksia osattu tehdä. – Toisin kuin nykyään, tuolloin 45-vuotias nainen oli jo vanha – ja moni kolmekymppinen saattoi olla isoäiti, Tervahauta sanoo. Moni tyttölapsi ei tosin selviytynyt edes naiseksi asti, sillä on arvioitu, että jopa puolet lapsista kuoli ennen viiden vuoden ikää. – Voi sanoa, että antiikin maailmassa ei ollut ketään, jonka perheessä tai lähisuvussa lapsen kuolema ei olisi tullut vastaan. Evankeliumeista varhaisimman eli Markuksen evankeliumin mukaan Jeesuksella oli neljä veljeä ja sisariakin. Tervahauta toteaa, että kun otetaan lapsikuolleisuus huomioon, sellainen olisi ollut tuohon aikaan suuri perhe. On arvioitu, että tavallisesti perheessä oli vain 2–3 elossa olevaa lasta. – Se, että Jeesuksella oli niin monta sisarusta, saattaisi viitata siihen, että perhe olisi ollut vauras ja terve – jos siis tieto on historiallinen. Jeesuksen sisaruksista on kiistelty ja käyty monenlaista spekulaatiota, koska heidät on ollut vaikea yhdistää Marian neitsyyteen. Niinpä on ehdotettu, että kyseessä olisivat olleet Jeesuksen veli- ja sisarpuolet Joosefin edellisestä avioliitosta – tai mahdollisesti serkutkin. Tervahauta toteaa, että Markuksella ei evankeliumia kirjoittaessaan ole vielä ollut mitään syytä kehitellä ideaa, että Marialle olisi syntynyt vain Jeesus eikä muita KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

WIKIMEDIA COMMONS

ALAMY

Sitten matkataankin tuttuun tapaan Betlehemiin kirjautumaan veroluetteloon. Matkalla Maria näkee näyn kahdesta kansasta: toinen suree, toinen iloitsee. Synnytyspaikka löytyy luolasta. Joosef jättää Marian poikiensa huomaan ja lähtee etsimään kätilöä. Saapuessaan paikalle Joosef ja kätilö näkevät luolan ensin pilven peitossa, ja sitten siellä loistaa kirkas valo. Syntyy lapsi, joka alkaa imeä äitinsä rintaa. Luolasta lähdettyään kätilö tapaa Salome-nimisen naisen, jolle hän kertoo ihmeellisestä synnytyksestä. Salome ei tietenkään usko vaan vaatii saada itse tutkia Marian neitsyyden. Epäuskosta seuraa rangaistus: käsi on kuin tulessa ja paranee vasta, kun Salome on kumartanut lasta. Protoevankeliumi päättyy siihen, että Johannes Kastajan isä Sakarias murhataan alttarille. Hän ei ole suostunut paljastamaan poikansa piilopaikkaa kuningas Herodeksen palvelijoille, jotka kiertävät surmaamassa pikkulapsia. Johannes on äitinsä Elisabethin kanssa piilossa vuoren sisällä. Jeesuksen Maria on kätkenyt härkien suojaan. Marian vanhemmat Joakim ja Anna kohtaavat Jerusalemin kultaisella portilla. Kumpikin on juuri saanut enkeliltä tiedon, että he saavat tyttären. Konrad Witz 1435.

lapsia. Hän ei myöskään mainitse mitään siitä, miksi Jeesuksen syntymään olisi liittynyt jotain epätavallista. – Ehkä historiallinen tosiasia on, että Marialla on ollut miehensä kanssa useampia lapsia. MARIA-AINEISTON NIUKKUUTTA paikkaa omalla tavallaan Raamatun ulkopuolelle jäänyt Jaakobin protoevankeliumi, joka on tuntemattoman kirjoittajan kreikankielinen teksti 100-luvun puolivälistä tai jälkipuolelta. Ulla Tervahauta on tehnyt siitä uuden suomennoksen, joka on julkaistu viime vuonna ilmestyneessä kirjassa Varhaiskristilliset lapsuusevankeliumit. Mitä Protoevankeliumi Mariasta sitten kertoo? Aluksi se kertoo lapsettomuudesta kärsivästä pariskunnasta, Annasta ja Joakimista. Kummallekin ilmestyy enkeli, joka lupaa heille lapsen, ja muutaman kuukauden kuluttua he saavatkin tyttären, Marian. Kun Maria on kolmivuotias, vanhemmat vievät hänet temppeliin. ”Maria eli Herran temppelissä niin kuin kyyhkynen, jota ruokitaan. Hän sai ruokansa enkelin kädestä”, lukijalle kerrotaan. Maria elää temppelissä 12-vuotiaaksi. Kuukautiset saastuttaisivat temppelin, joten pappien on lähetettävä hänet pois ennen kuin ne alkavat. Maria kihlataan Joosefille, ja hän muuttaa tämän taloon. Vaikka Maria ei enää asu temppelissä, hän kehrää lankaa temppelin väliverhoa varten. Sitten käy suunnilleen niin kuin Uudessa testamentissakin kerrotaan: enkeli Gabriel ilmestyy Marialle ja kertoo tämän tulevan raskaaksi poikkeuksellisella tavalla. Maria myös vierailee sukulaisnaisensa Elisabetin luona. Kun hän palaa vierailultaan kotiin, raskaus näkyy jo selvästi. Joosef tivaa lapsen alkuperää ja miettii Marian hylkäämistä, kunnes unessa ilmestyvä enkeli saa hänet toisiin ajatuksiin. Vielä on vakuutettava papitkin siitä, ettei Joosef ole turmellut huostaansa uskottua neitsyttä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

ULLA TERVAHAUTA ARVIOI, että laajempi kiinnostus Mariaa kohtaan heräsi joskus 100-luvulla. Tuolloin kristinusko oli vielä hajanaista ja eri ryhmillä oli omia painotuksiaan. Jaakobin protoevankeliumi on mahdollisesti kirjoitettu sellaisessa kristittyjen ryhmässä, jolle juuri Maria oli tärkeä ja kiehtova hahmo. – Jeesus totta kai on kiinnostanut varhaisia kristittyjä, ja hänen perheestään on haluttu tietää enemmän kuin mitä evankeliumeissa kerrotaan. Toisaalta koska Maria mainitaan Apostolien teoissa, voidaan yhtä hyvin olettaa, että myös hän on alusta asti ollut kristityille merkittävä – ei mikään myöhemmän teologian keksintö.

WIKIMEDIA COMMONS

Raskaana oleva Maria tekee käsitöitä. Joosefille Marian raskaus oli yllätys, ja hän aikoi hylätä tämän. Erfurtin mestari n. 1400.

Marian kivutonta synnytystä ihmettelemässä kaksi kätilöä, jotka Joosef on hakenut paikalle. Härkää ja aasia ei mainita Raamatussa, mutta silti ne on ikuistettu moniin Jeesuksen syntymää kuvaaviin maalauksiin. Jacques Daret 1434–35.

– Jaakobin protoevankeliumi on fiktiivinen kertomus, mutta se kertoo siitä, millainen kuva varhaisessa kristillisessä yhteisössä Mariasta on syntynyt, miten häntä on haluttu muistaa ja mitkä asiat Maria-kuvassa on koettu tärkeiksi, Tervahauta sanoo. Vaikka kyseessä on fiktio, ei se ole vain yhden kirjoittajan mielikuvituksen tuotetta, vaan taustalla näyttää olevan vanhempaa suullista kertomusperinnettä. Kirjoittaja on myös tuntenut erittäin hyvin Septuagintan eli juutalaiset pyhät kirjoitukset kreikankielisessä muodossaan. Maria on Jaakobin protoevankeliumin keskushenkilö, mutta Tervahaudan mielestä hän tuntuu usein sivuhenkilöltä. Marian elämän käännekohtia kuvataan ulkopuolelta, eikä hänen mielenliikkeistään saada tarkempaa tietoa. – Enemmän kuvataan oikeastaan Marian vanhempien reaktioita ensin lapsettomuuteen ja sitten vanhemmuuteen. Ja kun kerrotaan Marian raskaudesta, fokus tuntuu paljolti olevan tämän kihlatussa Joosefissa. Kirjallisuustieteen termiä käyttääkseni Maria on ohut hahmo. MARIAN NEITSYYS on Jaakobin protoevankeliumin kirjoittamisen aikaan ollut ajankohtainen teema. Ulla Tervahauta arvioi, että se on saattanut olla kiistakysymys. Jotkut pakanat ja myös juutalaiset kyseenalaistivat Jeesuksen neitseellisen sikiämisen ja esittivät, että ehkä Jeesus olikin vain avioton lapsi. – Kristityt ovat kokeneet tällaiset oletukset häpeällisinä, ja heillä on ollut vahva tarve osoittaa Jeesuksen alkuperän kunniallisuus ja yletön pyhyys. Protoevankeliumin perusteella myös Maria on nähty pyhäksi ja hänen pyhyyttään on haluttu korostaa, joten ehkä kertomus ei olekaan pelkästään vastausta Jeesuksen alkuperää koskeviin kysymyksiin vaan myös siihen, oliko Maria erityinen. – Marian ainaiseen neitsyyteen liittyy ajatus siitä, että Maria on ollut vapaa sellaisista naisen

WIKIMEDIA COMMONS

Taiteesta tutut tarinat JAAKOBIN PROTOEVANKELIUMISTA tunnetaan lukuisia eri käsikirjoituksia ja käännöksiä, ja se on ollut keskeinen teksti idän kirkoissa. Lännessä samat kertomukset on tunnettu erityisesti Pseudo-Matteuksen evankeliumin välityksellä, joka on todennäköisesti 600-luvulla Jaakobin protoevankeliumin pohjalta kirjoitettu latinankielinen teksti. Varhaiskristilliset lapsuusevankeliumit -kirjaan sen ovat suomentaneet Ville ja Valtteri Vuolanto. Pseudo-Matteuksen evankeliumissa on omia painotuksiaan: esimerkiksi nuoren Marian elämää temppelissä kuvataan tavalla, joka tuo mieleen keskiaikaisen luostarihurskauden. Evankeliumin loppuun on lisätty kuvaus Jeesuksen perheen pakomatkasta Egyptiin. Harva on lukenut kumpaakaan näistä teksteistä, mutta moni on törmännyt tietämättään niiden sisältöön. Sekä ortodoksisissa ikoneissa että vanhemmassa läntisessä kuvataiteessa on monia kuva-aiheita, jotka ovat peräisin niistä – eivät Raamatusta. Tällaisia ovat esimerkiksi kuvat Neitsyt Marian vanhemmista ja hänen syntymästään. Suosittu aihe, joka tunnetaan myös Suomen keskiaikaisisten kirkkojen puuveistoksista, on ollut Pyhä Anna itse kolmantena. Se on kolmen sukupolven perhepotretti: Annan sylissä ovat hänen tyttärensä Maria ja tyttärenpoikansa Jeesus. Enkeli Gabrielin ilmestyminen Marialle on yksi renessanssin maalaustaiteen yleisimpiä aiheita. Monissa maalauksissa Marialla on kädessään kirja, mutta joissakin enkeli yllättää hänet kesken kehruupuuhien niin kuin Jaakobin protoevankeliumissa kerrotaan. Usein vanhoissa maalauksissa Maria on saatettu kuvata myös kaivon luona tai vesikannu kädessään – tämäkin aihe löytyy varhaiskristillisistä lapsuusevankeliumeista. Ortodoksisissa jouluikoneissa Jeesuksen syntymäpaikkana on luola – sekin on Jaakobin protoevankeliumista peräisin oleva yksityiskohta. Moniin maalauksiin ja seimiasetelmiin on ikuistettu Jeesus-vauvaa lempeästi katselevat aasi ja härkä. Niitäkään ei löydy jouluevankeliumina tunnetusta Luukkaan evankeliumin kertomuksesta, vaan Pseudo-Matteukselta, jonka mukaan kolmantena päivänä synnytyksen jälkeen Maria vei vauvansa talliin ja härkä ja aasi taivuttivat polvensa lasta palvoakseen. Antti Marjanen, Ulla Tervahauta ja Ville Vuolanto: Varhaiskristilliset lapsuusevankeliumit. Suomen Eksegeettinen Seura 2020.

Kolmen sukupolven perhekuva: Marian äiti Anna, Maria ja Jeesus-lapsi. Leonardo da Vinci 1508–10.

elämän riesoista ja kärsimyksistä, jotka liittyvät seksiin ja seksuaalisuuteen, samoin kuin synnytykseen ja sen jälkeiseen tilaan. Tervahauta muistuttaa, että antiikin maailmassa ei tunnettu ehkäisyä eikä kivunlievitystä. Siksi seksi oli naisille riski, joka pahimmillaan saattoi johtaa kuolemaan. – Ehkä naisia on puhutellut se, että Marian synnytys tapahtui ilman tuskia ja hän selvisi siitä kirjaimellisesti ehjin nahoin. Ajattelen, että se on voinut antaa naisille toivoa ja unelman tuskattomasta elämästä. Usein Marian neitsyyttä tarkastellaan miesten tekemän teologian näkökulmasta, mutta voimme ainakin kysyä, millainen olisi käytännönläheisempi ja kokemuksellisempi naisten näkökulma Marian neitsyyteen.

MARIAN ELÄMÄN TAPAHTUMIA on Jaakobin protoevankeliumissa sijoitettu juutalaisten esikuvallisen äitihahmon ja esirukoilijan Raakelin kotiseuduille. Se saa Tervahaudan otaksumaan, että Maria on jo tuolloin koettu tai haluttu muovata vastaavanlaiseksi äitihahmoksi kristityille. Jerusalemin ja Betlehemin puolivälissä, Raakelin haudan lähistöllä on jo 400-luvun alussa vietetty ensimmäistä juhlaa Marian kunniaksi. Samaa juhlaa vietetään ortodoksisissa kirkoissa nykyäänkin 15. elokuuta Marian kuolonuneen nukkumisen juhlana. 500-luvun tienoilla paikalla on jo ollut Marialle omistettu pyhiinvaelluskirkko. – Raakelin ja Marian muistopaikat ovat noin kilometrin päässä toisistaan. On kiinnostavaa, miten samat pyhät paikat ovat tärkeitä eri us-

konnoissa. Kyse on eräänlaisesta kilpailusta ja jatkumosta: noilla on tuo äiti ja meillä tämä äiti. Marian kunnioittamisen juuret ovat Tervahaudan mukaan olleet idullaan jo 80- ja 90-luvun paikkeilla, kun Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeita sekä Apostolien tekoja on kirjoitettu. Jo silloin on tehty valintoja ja haluttu kertoa hänestä tietyt asiat. – Marian kunnioittaminen ei siis ole kirkonmiesten keksintöä myöhemmiltä vuosisadoilta, vaan kristityt ovat kunnioittaneet Mariaa ennen kuin siitä tuli osa kirkon virallista oppia. Oli ehkä välttämätöntäkin ottaa Maria mukaan jumalanpalveluksiin ja kirkkovuoden juhliin. Hän on ollut niin vahva hahmo, ettei häntä ole voitu sivuuttaa. ■ Ortodoksit ja katolilaiset viettävät 8.9. Neitsyt Marian syntymäpäivää. KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Julkisuudessa lapsesta aikuiseksi kasvanut Esiintyjä ja artisti Tuure Boelius puolustaa ihmisoikeuksia, jotta voisi elää hyvän elämän. TEKSTI OONA MATTILA KUVA JOONAS BRANDT

”

n ole ajatellut, että olen erityinen tai erikoinen. Olen ollut omassa maailmassani ihan Tuure vaan.” Laulaja ja esiintyjä Tuure Boeliuksen, 20, viimeiset viisi vuotta ovat olleet niin tapahtumarikkaita, että hänen on vaikeaa sanoittaa tapahtumia. Olemme Helsingin Seurasaaressa, ja Boelius on tuonut mukanaan pitsaa ja kameran, jolla dokumentoidaan arkea realitysarjaa Iholla varten. – Seitsemännen luokan loppuessa olin ihan tavallinen poika, yläasteen aloittanut jäbä. Sitten jäin kesälomalle ja aloitin videobloggaamisen Youtubeen. Kun tulin takaisin kouluun, minulla oli 50 000 seuraajaa, ja uudet seiskaluokkalaiset halusivat kanssani yhteiskuviin. Youtube-sisällöntuottajat eli tubettajat jakavat elämäänsä videopalvelussa videoblogin muodossa. Palveluun on syntynyt tubettajien suosimia formaatteja, kuten oman päivän sisältöä avaava My Day, erilaiset haastevideot sekä katsojien kysymyksiin vastaaminen. ENSIMMÄINEN VIDEO oli Tuure Boeliuksen vastine hänen kotikaupungissa Porissa heränneeseen keskusteluun hänen seksuaalisesta suuntautumisestaan. Keskustelu oli kummunnut nuorukaisen harrastuksista, teatterista ja balettitanssista. 14-vuotias Boelius pudistaa videolla ihmettelijöille päätään ja kannus-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

taa jokaista olemaan oma itsensä muista välittämättä. – Koko Youtuben idea on minulle se, että jaan siellä elämäni tapahtumia ja puhun itselleni tärkeistä asioista, sellaisista, joista liian usein vaietaan. Olen saanut itselleni yleisön, ja sanomisillani ja tekemisilläni on oikeasti jokin merkitys. Sanoessani tämän ääneen, tunnen oloni kiitolliseksi, hän kertoo nyt. Boelius on kasvanut lapsesta aikuiseksi julkisuudessa. Peruskoulun päättymistä seurasivat muutto Helsinkiin, levytyssopimus levy-yhtiön kanssa ja lukuisat esiintymiset televisiossa. Tasa-arvoasioita Boelius pitää somekanavillaan aktiivisesti esillä. Vuonna 2017 hänet palkittiin Vuoden homoksi QX Gay Gaalassa. Palkinnon hänelle ojensi tuolloinen Helsingin piispa Irja Askola.

– Ensimmäisten videoideni aikaan olisin voinut vain haaveilla tästä kaikesta. Ja vaikka uralleni kävisi mitä, minut tullaan todennäköisesti muistamaan tyyppinä, joka puhui Youtuben alkuaikoina seksuaalivähemmistöjen oikeuksista. Se on siistiä. ÄIDIN LEVYLAATIKOSTA löytynyt Britney Spearsin cd-levy teki 6-vuotiaaseen Tuureen lähtemättömän vaikutuksen. Tuolloin mökkisaunan edusta muuttui estradiksi ja shampoopullo mikrofoniksi. – Maailmani räjähti. Olen aina ihaillut pop-tähtiä, ja Britney on yhä ykkönen. Ennen kuin tismalleen tiesin, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä, olen tiennyt rakastavani esiintymistä, Tuure Boelius sanoo. Peruskouluaikana aktiivisesti tubettanut Boelius soitti koulun välitunnilla Kaiku Entertainment -levy-yhtiön johtajalle Pekka Ruuskalle. – Sanoin siinä puhelussa jotenkin, että olen Suomen tuleva suuri pop-tähti. Viikon päästä menin Porista Helsinkiin tapaamaan häntä. Ruuska soitti kitaraa, ja minä lauloin Juha Tapiota. Se oli koelaulutilaisuuteni. Siitä kuukauden päästä minulla oli levytyssopimus, Boelius kertoo. Pop-artisti on julkaissut musiikkia neljän vuoden ajan. Kappaleet pohjautuvat omiin kokemuksiin. Lyriikoiden suurimpina innoittajina toimivat elämässä tapahtuneet ennalta suunnittelemattomat käänteet ja miehet. – Inspiroidun rakkaudesta ja epäonnistumisesta. Kun sisälläni on tunnekuohu, minun on helppo tuottaa ja sanoa asioita. Ne ovat niitä hetkiä, kun lauluja ja ideoita syntyy. KUN LÄTKÄJÄTKÄ VILLE -kappale julkaistiin vuoden 2018 toukokuussa, Tuure Boelius sai ennennäkemättömän

määrän vihapostia. Kappale sijoittuu jäähallin pukuhuoneeseen, jossa jääkiekon pelaaja ihastuukin tyttöjen sijasta laulajapoikaan. – Siihen aikaan vihapostia tuli ovista ja ikkunoista. Olen kasvanut sen keskellä, ja jopa siitä asiasta on tullut minulle normaalia. Se on osasyy siihen, miksi olen sellainen kuin olen. Olen kasvattanut paksun nahan, Boelius sanoo.

”

Vaikka uralleni kävisi mitä, minut tullaan todennäköisesti muistamaan tyyppinä, joka puhui Youtuben alkuaikoina seksuaalivähemmistöjen oikeuksista. Se on siistiä. Uusin kappale Heinäkuu julkaistiin alkukesästä. Pirteässä pop-kappaleessa haaveillaan eteen polvistuvasta heinämiehestä, jonka kanssa lopulta kohdataan alttarilla. – Haluan kirkkohäät. Olen eronnut kirkosta, mutta jos menen naimisiin, liityn takaisin, Boelius sanoo ja naurahtaa. – Raamattua voi lukea valiten itse sen, miten ne asiat ottaa. Kirkko on hieno asia, mutta osin myös vanhanaikainen. Ehkä liityn takaisin sitten, kun kirkko kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti. Tällä hetkellä en koe, että asia olisi niin. URALLEEN OMISTAUTUNUT Tuure Boelius on ajanut tasa-arvoasioita koko nuoruutensa. Suurimpana vaikuttimena hänellä toimivat omat haaveet.

– On tietysti mieletöntä, että toteuttaessani haaveitani voin samalla ajaa muidenkin ihmisten asioita. Lukeudun kuitenkin niihin, jotka toimivat itsekkäistä lähtökohdista, sillä elän elämääni itseäni varten. Minulle on tärkeää saada elää onnellinen ja hyvä elämä Suomessa. Haluan mennä kirkossa naimisiin ja adoptoida lapsen, Boelius sanoo. Suurimmiksi haaveikseen hän nimeää oman perheen, omakotitalon ja terveydellisen ja taloudellisen hyvinvoinnin. Pyhää Boeliukselle ovat oma keho ja perhe. Perheeseen kuuluvat äiti ja isä, lemmikkikoira Gunnar sekä sisko ja paras ystävä Saana. Perheeltään Boelius on saanut varauksettoman tuen niin uraan kuin identiteettiinkin liittyvissä asioissa. Boelius uskoo, että maailmasta löytyy hyväksyviä ihmisiä, vaikka tukea ei olisikaan saatavilla omasta perheestä. – Ymmärrän, että joillekuille nämä asiat voivat olla jännittäviä ja jopa pelottavia siksi, että he ovat saaneet erilaisen kasvatuksen ja eläneet eri aikakaudella. Mutta se on pelkuruutta, jos ihminen ei uskalla kohdata toista ihmistä ihmisenä. – Joskus onnellisuus voi vaatia isoja uhrauksia, sillä onhan kyse kuitenkin omasta ainutlaatuisesta elämästä. Siksi esimerkiksi omia vanhempia on mielestäni ok haastaa. HILJATTAIN TUURE BOELIUS otti aikaa itselleen. Tuolloin hän ei julkaissut musiikkia vuoteen eikä esiintynyt televisiossa. – Välillä täytyy osata hengähtää. Halusin tarkastella, mikä on minulle tärkeää ja minkälaista musiikkia haluan tehdä, hän sanoo. Nyt luova vaihe on ohi, ja Boelius nauttii elämästä ja uuden musiikin julkaisemisesta. Tuorein single Hetero julkaistiin kesällä Prideviikolla. – Minulla on elämässäni rakkautta. Pyrin tekemään omaa juttuani ja toivon, että ihmiset pitävät siitä jatkossakin. Urahaaveita kohti meneminen vaatii kuitenkin sen, että on onnellinen yksityiselämässä. En olisi onnellinen, jos minulta puuttuisi rakkaus. ■

Kuka?

Tuure Boelius, 20, on musiikkia julkaiseva artisti ja esiintyjä. Porilaislähtöinen Boelius asuu Helsingissä.

Mitä?

Boelius sai 14-vuotiaana videopalvelu Youtubessa suuren yleisön, ja pari vuotta myöhemmin hänet palkittiin QX Gay gaalassa vuoden homoksi. Musiikistaan ja televisioesiintymisistään tunnettu Boelius puhuu aktiivisesti seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ja tasa-arvon puolesta.

Motto

Kaikessa voi onnistua, jos itse niin uskoo. Jos ei usko, niin ei varmasti onnistu.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Tuiki tavallinen abortti – Lääkäri huusi, että abortti ei ole mikään ehkäisykeino, kertoo 32-vuotias lapseton graafinen suunnittelija Virpi. Hän ja kaksi muuta abortin kokenutta kuvaavat, millaista oli keskeyttää raskaus ja miltä se tuntuu jälkeenpäin. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

46-vuotias yrittäjä ei puhunut abortistaan yli 20 vuoteen

”

erroin parikymppisenä opiske lijana uudelle ihastukselleni va hinkoraskaudestamme oluttuo pin äärellä baarissa. Olin täysin varma, että vauvanpötkylän hoi vaaminen ei kuulu lähitulevaisuu

teeni. Nuoren miehen reaktio yllätti. Hän oli ylpeä kyvystään siittää jälkeläinen, vaikka tämä ei kos kaan syntyisi maailmaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Opiskelijaterveydenhuollossa raskauden kes keytystä edistettiin mutkattomasti. Täytin lomak keita, eikä kukaan syyllistänyt minua tai kyseen alaistanut ratkaisuani. Abortti tehtiin kohdun kaavinnalla keskussai raalassa. Ennen nukutukseen vaipumista mieles sä välähti kuva yläpuolellani leijuvasta vaaleanpu nervasta sikiöstä. Tuntui kuin se olisi hyvästellyt minut. Mielikuvasta jäi lämmin olo. Kun pääsin sairaalasta, päällimmäinen tunteeni oli helpotus.

EN OLE PUHUNUT abortistani kenellekään muul le kuin raskauden toiselle osapuolelle. Se on poikkeuksellista, sillä muuten jaan elämääni superavoimesti ystäville ja sosiaalisessa medias sa. Hiljaisuuteni osoittaa, kuinka latautunut asia abortti on jopa kaltaiselleni modernille feminis tille. Kun odotin esikoistani kymmenisen vuotta myöhemmin, mielessä kävi, tuleeko ensimmäi nen raskauteni jotenkin esille. Niin ei käynyt. En kertonut asiasta edes lasteni isälle, josta olen nykyään eronnut. Olen työntänyt abortin takaalalle kuin sitä ei olisi koskaan tapahtunut kaan. Kun puhun nyt abortista, minulle tulee levo ton ja aavistuksen syyllinen olo. Tunnen, että aborttini oli yhtä aikaa oikein ja väärin. Solumöy

Kolmen lapsen tutkijaäiti epäili raskautta vaihdevuosioireiksi

”

Abortti tehdään useimmiten 20–24-vuotiaalle naiselle. Myös 46-vuotiaan helsinkiläisyrittäjän vahinkoraskaus keskeytettiin, kun hän oli parikymppinen opiskelija. – Tunnen, että aborttini oli yhtä aikaa oikein ja väärin.

kystä olisi kasvanut ihminen, ja minulla voisi olla nyt parikymppinen lapsi. Usein ajatellaan, että raskauden keskeytystä miettivä nainen laittaa edelle joko oman tai lapsensa edun, mikä on hirveä valinta. Eettisten kysymysten pitäisi ulottua myös uuden elämän siittäjään, joka on usein sählännyt ehkäisyn kanssa. Minulla on nyt 11- ja 15-vuotiaat pojat, joille saatan kertoa abortista. Pohdin vielä vähemmän dramaattista tapaa kuin se, että teillä voisi olla isosisko tai -veli. Abortti on ollut ristiriitaisesta suhtautumisestani huolimatta vain pieni sivujuonne elämässäni. En ole traumatisoitunut siitä. Haluan kertoa tämän muille, jotka miettivät raskauden keskeytystä. On tärkeää, että jokaisella naisella on oikeus päättää kehostaan ja elämästään.”

ankin ensimmäisen abortin, kun olin lähes nelikymppinen kolmen lapsen äiti. Imetin vauvaani ja ajattelin, että se riittäisi ehkäisyksi yhdessä varmojen päivien laskemisen kanssa. Kuopuksen raskausaika oli ollut kauhea, ja oli selvää, etten jaksaisi neljättä lasta heti perään. En muista siitä ajasta juuri muuta kuin että menin lääkäriin vauvan kanssa, ja kaikki suhtautuivat asiallisesti raskauden keskeyttämiseen. Tulin toisen kerran raskaaksi vahingossa 44-vuotiaana. Olin eronnut lasteni isästä jo aiemmin, ja miesystävänikin oli juuri jättänyt minut. Heti sen jälkeen menkat jäivät tulematta. Luulin ensin, että kuukautisten myöhästyminen johtuu vaihdevuosioireista. Siskoni kuukautiset loppuivat 45-vuotiaana. Tein kuitenkin varalta raskaustestin, jonka tulos aiheutti lamauttavaa häpeää. Miten olin voinut olla näin tyhmä? Ja vielä toisen kerran! Kun kierukkani oli irronnut vähän aiemmin, ajattelin, että varmojen päivien laskeminen riittäisi. Että olisin liian vanha tulemaan raskaaksi. Olihan minulle toisteltu parikymppisestä asti, että lapset pitää tehdä nuorena, koska naisen hedelmällisyys romahtaa 35-vuotiaana. Aborttipäätös oli niin helppo, ettei sitä oikeastaan tarvinnut edes tehdä. Olen vanheneva, hieman ylipainoinen ja huonokuntoinen nainen ilman parisuhdetta. Uusi vauva syöksisi minut hermoromahdukseen. Olisin 65-vuotias, kun hän muuttaisi pois. Ajatuskin puistatti. Ainoa haikeus liittyi hedelmällisyyteni loppumiseen. Tiesin, ettei uusia mahdollisuuksia enää tule. Ajattelin aborttia rituaalina, jossa minusta valuu miesystäväni rippeiden mukana kaikki se mennyt, mitä en halua enää mukaani.

SAIN SAIRAALASTA KOTIIN raskauden keskeyttävät lääkkeet ja käyttöohjeet. Rikoin niistä jokaista. Otin ensimmäisen ja toisen keskeytyslääkkeen määrättyä lyhyemmässä ajassa, koska minulla oli vain vajaa viikonloppu aikaa aborttiin ilman lapsiani ympärillä. Aborttia ei saisi tehdä yksin, mutta tein silti, koska halusin kertoa siitä mahdollisimman harvalle. Toinen abortti tuntui osoittavan, että hallitsen elämäni huonosti.

”

Ainoa haikeus liittyi hedelmällisyyteni loppumiseen. Tiesin, ettei uusia mahdollisuuksia enää tule. Siispä katsoin yksin Netflixiä, lusikoin vispipuuroa ja valuin verta. Sohva tahriutui, mutta sain sen putsattua. Sisältäni tippui kylpyhuoneen matolle kiinteä tummanpunainen möykky. Otin siitä kuvan ennen siivoamista. Jos aborttia käsitellään vaikka elokuvissa, on tapana korostaa, että kyseessä on psykologisesti ja eettisesti vaikea ja raskas asia. Että abortista voi seurata katumusta ja masennusta. Minusta tarina katuvasta abortin tekijästä on propagandaa, jolla pyritään kontrolloimaan naisia. En ole kokenut aborttejani vaikeiksi enkä ole kuullut muidenkaan puhuvan omistaan siten. Yleensä abortti on ensisijaisesti helpotus.”

Suomalainen abortti tilastoissa Tuhannesta 15–49-vuotiaasta suomalais tytöstä ja naisesta 7,7 tekee abortin. Ruotsissa tuhannes ta samanikäisestä tytöstä ja naisesta 16,4 päätyy abort tiin. Suomessa tehdään ras kaudenkeskeytyksiä Pohjois maista vähiten.

Abortit kasautuvat: useam pi kuin joka kolmas toimen pide tehdään ihmisille, joi den raskaus on keskeytetty ennenkin.

Nykyään Suomessa teh dään abortteja merkittäväs ti vähemmän kuin 2000 tai 1990luvulla, mutta määrän väheneminen pysähtyi vuon na 2019.

Alle 20-vuotiaiden raskau denkeskeytykset ovat vähen tyneet voimakkaasti koko 2000luvun ajan. Seksuaali kasvatus on ollut pakollinen osa koulujen opetussuun nitelmaa vuodesta 2001, ja

Aborttiin päätyy useimmi ten nuori nainen. Tuhannes ta 20–24vuotiaasta naisesta 13,6 kokee sen.

jälkiehkäisytabletin on saa nut apteekista ilman reseptiä vuodesta 2002. Suurin osa aborteista teh dään Suomessa sosiaalisista syistä eli käytännössä raskaa na olevan elämäntilanteen ja tahdon vuoksi. Yli 95 prosenttia aborteista hoidetaan lääkkeillä. Raskau den keskeyttäjä ottaa ne it se kotona. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aborttitilastot vuodelta 2019.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Laki säätelee raskaudenkeskeytystä Raskaus voidaan naisen pyynnöstä kes keyttää esimerkiksi siksi, että raskauden jatkuminen vaarantaisi hänen terveytensä, lapsen synnyttäminen ja hoito olisivat hä nelle huomattava rasitus, tai nainen on alle 17 tai yli 40vuotias. Abortti vaatii tavallisesti kahden lääkärin lupapäätöksen. Laki raskauden keskeyttämisestä määrää, että abortti on tehtävä mahdollisimman varhain, 12. raskausviikon jälkeen vain poik keussyystä. ”Ennen raskauden keskeyttämistä koske van päätöksen tekoa on, jos siihen katso taan olevan syytä, varattava odotettavan lapsen isälle tilaisuus esittää käsityksensä asiassa”, laissa sanotaan. Laki raskauden keskeyttämisestä on sää detty vuonna 1970.

32-vuotias vantaalainen graafinen suunnittelija teki 20-vuotiaana abortin ja jonottaa nyt sterilisaatioon. – Tykkään lapsista ja mietin adoptiota. Olen kuitenkin aivan varma, että en pystyisi olemaan itse raskaana ja synnyttämään.

Oma tahto 2020 kansalaisaloitteessa vaa ditaan, että abortin saamiseksi riittäisi ras kaana olevan oma tahto, eikä siihen vaadit taisi kahden lääkärin lausuntoa. Aloite luo vutettiin eduskunnalle joulukuussa 2020.

Muunsukupuoliselle Virpille raskaus oli kuin läpsäys naamalle

”

lin 20-vuotias ja asuin pitkäaikaisen kumppanin kanssa, kun kondomi poksahti. Hain heti jälkiehkäisypillerin, mutta sekin petti. Menkat eivät tulleetkaan. Raskaus oli kuin läpsäys naamalle, sillä koin valmiiksi valtavaa kehodysforiaa eli vierauden tunnetta kehoani kohtaan. Ajatus raskauden myötä tapahtuvista kehon muutoksista tuntui mahdottomalta. Vasta kymmenen vuotta myöhemmin tajusin, että olen muunsukupuolinen, ja tunteeni liittyivät siihen. Oli outoa odottaa vastaanottoa neuvolassa, jonka odotushuone oli täynnä lapsia. Terveyskeskuksen lääkäri ja hoitaja olivat hyvin ammattimaisia, mutta kysyivät, olenko keskustellut abortista kumppanini kanssa. Kumppanini oli onneksi sitä mieltä, että päätös kuuluu minulle. Sain lähetteen keskussairaalan erikoislääkärille aborttia varten. Hän oli keski-ikäinen nainen, joka syyllisti minua, koska en käyttänyt hormoniehkäisyä. Puolustauduin, että olin kokeillut kaikki vaihtoehdot ehkäisyrenkaasta kapseliin ja minipillereihin, mutta saanut jokaisesta rajuja sivuvaikutuksia. Lääkäri huusi, että abortti ei ole mikään ehkäisykeino. Abortin jälkitarkastuksessa hän yritti asentaa väkisin kierukan. Ajatus siitä, että sisälläni olisi pysyvästi jotain, tuntui kamalalta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Itse raskauden keskeytys oli helpotus. Söin kaksi pilleriä kumppanin seurassa, ja minusta tuli vuodon lisäksi ulos pieni klöntti. Olen puhunut abortistani avoimesti ja saanut tukea lähipiiriltä. Haluaisin, että raskauden keskeytyksestä voitaisiin puhua ilman valtavaa tunteenpaloa. Kaipaan myös yhteiskunnallista keskustelua aborttilainsäädännön uudistamisesta. ABORTISTA JÄI IKÄVÄ muisto yhden lääkärin vuoksi. Kehollista koskemattomuuttani ja itsemääräämisoikeuttani ei kunnioitettu todella intiimissä asiassa. Kokemus nosti kynnystä lähteä transprosessiin. Olen nyt 32-vuotias ja jonottanut jo vuoden sterilisaatioon. Terveydenhuollossa haluttaisiin sulkea munasarjat klipseillä, jotta sterilisaatio olisi mahdollista perua, mutta vierasesineen laittaminen kroppaan tuntuu minusta edelleen mahdottomalta. Haluan, että munanjohtimet poistetaan, jotta minun ei tarvitse miettiä ehkäisyä enää koskaan. Elän kumppanin ja koiran kanssa Vantaalla. Tykkään lapsista ja mietin adoptiota. Olen kuitenkin aivan varma, etten pystyisi olemaan itse raskaana ja synnyttämään.” ■ Lähteenä on käytetty myös Elina Venesmäen toimittamaa kirjaa En ole kertonut tästä kenellekään – puheenvuoroja abortista (S&S). Artikkelissa haastatellut abortin tekijät esiintyvät myös kirjassa.

Mitä kirkko sanoo abortista? Vuonna 2008 piispat muotoilivat sosiaali eettisen kannanoton Rakkauden lahja, jos sa on piispainkokouksen pääsihteerin Kari Kopperin mukaan kirkon uusin aborttikan ta. Se linjaa, että ”ihmisyksilön elämä alkaa sukusolujen yhtymisestä ja raskaus hedel möittyneen munasolun kiinnittyessä koh tuun”. ”Ihmiselämän kehitys kaipaa suoje lua jo sikiövaiheesta alkaen.” Piispojen linjauksen mukaan ”lupa elä män tuhoamiseen tulee rajoittaa vakaviin poikkeustilanteisiin, joissa äidin tai sikiön elämä on uhattu tai heille aiheutuisi koh tuutonta kärsimystä.” Noin 92 prosenttia aborteista tehdään Suo messa sosiaalisin perustein. Tällaisiin abort teihin liittyy piispojen linjauksen mukaan vaikeita eettisiä kysymyksiä. ”Miten huonoja taloudellisten ja sosiaalisten olojen tulee ol la, että ne oikeuttavat kehittymässä olevan elämän tuhoamiseen? Millaisin keinoin lap sen syntymää ja perhettä voitaisiin yhdes sä tukea? Voisiko adoptio olla sopiva vaihto ehto?”

JOEL GRANDELL / HELSINGIN YLIOPISTO

”Aborttilaki pitäisi uudistaa” Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa, mitä mieltä olet nykyisestä aborttilaista? – Aborttilaki on vanhentunut ja pitäisi uudistaa. Sen voimaantulosta on lähes puoli vuosisataa. Laki kuvastaa epäluottamusta siihen, että naiset harkitsisivat tilannettaan ja mahdollisuuksiaan vastuullisesti. Pitäisikö abortti saada yksinkertaisesti pyytämällä? – En ole perehtynyt asiaan tarpeeksi, jotta voisin ottaa tuohon kantaa. Nykyinen vaatimus kahden lääkärin lausunnosta ennen raskauden keskeytystä on kuitenkin liioittelua. Gynekologien mukaan aborttia hakevat naiset ovat harkinneet asiaa etukäteen huolellisesti.

Professori Jaana Hallamaa on sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan ETENE:n pitkäaikainen puheenjohtaja. Hän pitää nykyistä aborttilakia vanhentuneena.

Millaisia rajoituksia aborttilaissa tulee olla? – Sikiö, joka kykenee elämään kohdun ulkopuolella, on yhteisön ja yhteiskunnan silmissä lapsi ja yksilö, jota laki suojaa. Lääketieteelliset asiantuntijat voivat vastata kysymykseen siitä, minkä raskausviikon aikana sikiö saavuttaa tämän vaiheen. – Yhteiskunta pyrkii turvaamaan kehittyvän lapsen hyvinvoinnin myös ennen syntymää, mutta sen on tapahduttava yhteistyössä äidin kanssa.

Kirkon mukaan sosiaalisten syiden vuoksi tehtäviin abortteihin liittyy vakavia eettisiä ongelmia. Mitä ajattelet tästä? – Piispojen kannanotto kohdistaa moitteensa aborttipäätöksen tekijään. On tekopyhää kauhistella naisen moraalittomuutta aivan kuin hänen raskautensa olisi alkanut neitseellisesti.

– Piispojen muotoilu väistää myös kätevästi sen, että sosiaaliset syyt tarkoittavat meitä kaikkia yhdessä. Emme ole yhteisönä kyenneet luomaan sellaisia olosuhteita, että tahtomattaan raskaaksi tullut nainen kokisi raskauden ja lapsen synnyttämisen itselleen mahdolliseksi. – Aborttikiistoissa toinen osapuoli vetoaa yleensä syntymättömän lapsen oikeuteen elää ja toinen korostaa, että naisella on oikeus päättää kehostaan. Silloin unohdetaan, että ihmisyys syntyy vain muiden ihmisten hoivan ja tuen avulla. Kukaan ei kasva ihmiseksi ilman sosiaalista verkostoa. Miten abortteja voi ehkäistä? – On huolehdittava siitä, että kaikki saavat koulussa asiallista sukupuoli- ja seksuaalikasvatusta, jokaisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta vahvistetaan ja ehkäisyvälineet pidetään kaikkien saatavilla. – Samaan aikaan on turvattava mahdollisuus ottaa vastaan nekin lapset, jotka saavat alkunsa suunnittelematta. Lapsen saamisen ei pidä estää vanhemman kouluttautumista ja opiskelua, osallistumista työelämään ja muuta täysivaltaista yhteiskunnan jäsenyyttä.

MAINOS

Maailmassa on 617 miljoonaa koululaista, jotka eivät osaa lukea tai laskea

MAINOS

Unescon tuoreen raportin mukaan joka neljäs lapsi maailmassa ei osaa lukea tai laskea, vaikka on käynyt koulua. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen kertoo tämän johtuvan siitä, että kouluissa ei opeteta lasten äidin kielellä. ”Puhutaan sadoista miljoonista lapsista kehittyvissä maissa, lapsista, jotka menevät kouluun eivätkä välttämättä ymmärrä, mitä siellä tapahtuu”, Kosonen sanoo. Kouluttamattomuuden vuoksi monet lapset jäävät yli sukupolvia kestäneeseen köyhyyden kierteeseen. He ovat vaarassa joutua lapsityövoimaksi tai heidät voidaan naittaa lapsiavioliittoihin. Onneksi muutos on mahdollinen! Sinä voit olla mukana auttamassa ja mahdollistaa irtipääsyn köyhyyden kierteestä.

Äidinkielinen opetus auttaa lasta ymmärtämään opettajaa.

Suomen Lähetysseura tekee pitkäjän teistä työtä lasten hyväksi yhteistyössä paikallisten kirkkojen ja muiden kumppaneiden kanssa. Lähetysseura edistää äidinkielistä opetusta muun muassa Kambodžassa, Etiopiassa, Nepalissa ja Senegalissa. Äidinkielinen opetus on ratkaisevassa asemassa lasten opetellessa lukemaan ja kirjoittamaan.

”Lapsi oppii nopeammin, kun hän ymmärtää lukemaansa eikä hänen tarvitse samalla opetella uutta kieltä. Vanhemmat ja sisarukset voivat myös tukea oppimista”, Kimmo Kosonen kertoo. Myös sinä voit olla mukana auttamassa lapsia saamaan parhaan mahdollisen alun koulutielle. Liittymällä Suomen Lähetysseuran Lasten Pankin kuukausilahjoittajaksi voit antaa lapsille mahdollisuuden äidinkieliseen opetukseen. Kuukausilahjoittajana tuet lapsen tietä esikoulusta aina ammattiin asti. Pienikin säännöllinen tuki saa aikaan suuria muutoksia. Tule mukaan tekemään maailmasta parempi paikka lapsille! Voit ilmoittaa kiinnostuksestasi ryhtyä kuukausi lahjoittajaksi lähettämällä tekstiviestin KUUKAUSILAHJOITUS numeroon 18232. Olemme Sinuun yhteydessä kuukausilahjoituksen aktivoimiseksi. Kiitos, että olet lasten puolella! lastenpankki.fi Keräysluvat: RA/2020/1538 ja ÅLR 2020/6483.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

EI MINULTA MITÄÄN PUUTU.

RAKENNETTU VESIVÄYLÄ TEIDEN TENNISRITARIN ÄSSÄ RUUSUVUORI IHMEAUTO

VOI PYÖRREKIN

SOPHIA USEIN KOTOA KÄSIN

LOUKKAAVAA

RAAM. KUNKKU

PAAVI KEISARI

HAPATETTUJA

LAULAJA IRLANNISTA

MÖYKÄTÄ ÄÄNEKÄSTÄ

VARJOISA

-KINTTU

VERMOSSA VEDETTY

S T ANESTESIA

Tar- A kas

vailla päätä BALDER

KIIHKOILLA

TAKSIALALLA

HELSINKILÄISSEURA

USEIN ANSAN KERA PISARASTAKIN

KANPUTNUS- K KIA A TAVAA

HARSOMAINEN

EIVÄT KEHUTTAVIA

HYTTYSEN LEVITTÄMÄ

RÄHJÄ

SUOJELUN TARPEESSA

PUUTON VARPUKANGAS

NÄKÖ-

USKONNOTKIN

-SOKEUS KORSINNE- JATA MÄKI

REX

MANSEN KENTTÄ

PULA PERSOJA

U SATUMAAN

LOUKKAAVIA PUISTATTAA

tiukata

MAAVÄREJÄ

HOUKUTTELEVAT MAKEISILLA

SÖDERBERG

TOISTAA

MERILÄINEN

PÖLISEVIÄ

KUIVIA LUKON ÄÄNI

LANNOITTAA METSÄÄ

RAUKEIN

TYYLITÖN

KESTÄVÄÄ

HAITTAA HENGITYSTÄ AAVE

SEPITETTY

puutostiloja TAKANA

MÖKKITONTILLE KASATTUJA

T I

KALASTAJIEN VETÄMIÄ

orpo lintu -TIES

LESKEN PAIKKA

VIHERIÖIVIÄ

SYTYTETÄÄN HÄMÄRÄSSÄ

PAISTETTU

RIUKUJEN VARAAN

VÄHÄN LEIPÄÄ

LEDIN

USEIN AIDATTU

PYÖRITETTÄVÄ HALME

REVENNYT

KUIVA

SÄIK- A KY

TIETOA D

KOIVISTO KUUSISTO

PITSINEN PÄÄHINE

NIINISTÖ

luola

PLUS

-RAUHANEN

HEINÄ-

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

tärvellä

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Uurnanlaskuun kaivattaisiin pappia SERKKUNI ja hyvä ystäväni kuoli 5.1., ja hänet siunattiin alle kym menen hengen läsnä ollessa 30.1. Vainajalla oli paljon sukua ja ystä viä, jotka normaalitilanteessa olisi vat olleet siunaustilaisuudessa pai kalla. Luvattiin, että kesällä ulko na järjestettävässä uurnanlasku tilaisuudessa osallistujien määrää ei rajoiteta. Uurnanlasku järjestettiin 30.7. Suntio tuli paikalle osoittamaan hautapaikan, johon uurna voitiin si joittaa. Sen jälkeen hän poistui mui hin tehtäviinsä. Uurnan laskusta muodostui koruton toimitus, jota ei ohjannut kukaan. Haudalla ei pidet ty puheita eikä veisattu virsiä. Tun nelma oli apea ja lohduton. Papin läsnäolo Nurmijärven hau tausmaalla virkaaikana järjestetys sä tilaisuudessa olisi ollut kohtuul lista, ja se olisi tehnyt uurnanlas kusta kristillisen tapahtuman. Nämä olivat nyt koronaaikana tosiasialli sesti ne ”hautajaiset”, joihin saatto väki pääsi paikalle.

Olli Peltonen Kirkkonummi

TOIMITUS VASTAA: Pappi siunaa vai najan hautaan siunaustilaisuudessa. Uurnanlaskussa pappi ei ole auto maattisesti mukana, mutta omaiset voivat pyytää hänet mukaan. Tätä mahdollisuutta on käytetty harvak seltaan jo ennen pandemiaa, ja ko ronaaikana monessa seurakunnas sa hieman tavallista enemmän.

Millainen on yleissivistävä päivänavaus? ESPOON KAUPUNKI ja seurakunnat ovat sopineet, että tästä lähtien kou lujen päivänavaukset ovat yleissivis täviä (kirkkojakaupunki.fi 13.8.). Mi ten yleissivistävyyttä aiotaan tulki ta Espoon koulujen päivänavauksis sa? Kuuluvatko sen piiriin seuraavat asiat? Ensimmäiset suomenkieliset kir jat ovat kirkon ansiota. Kirkko on tuonut lukutaidon kansan keskuu teen Suomessa. Monet kuuluisat tai deteokset ja sävellykset ovat kristin uskon innoittamia. Monet maalli set klassikkokirjat jäävät uskontoja tuntemattomille vajaasti ymmär retyiksi.

Pimeästä työstä ei saa kotitalousvähennystä TÄSSÄ LEHDESSÄ TARJOTAAN työtä aika suurella tuntihinnalla. Monikaan ei tiedä, että kaikki maksetut palkat on ilmoitetta va tulorekisteriin. Jos ei ilmoita, asia tulee esille verotuksessa ko titalousvähennyksen yhteydessä. Jos maksettua palkkaa ei ole il moitettu tulorekisteriin, siitä seuraa palkan maksajalle sanktiot, jotka ovat maksettuun palkkaan nähden kovat, korot ja sakot. Kun tilaa työtä yritykseltä, pitää varmistua siitä, että työsuori tusta tarjoava taho on ennakkoperintärekisterissä ja hänellä on tarvittavat vakuutukset mahdollisten vahinkojen varalta. Muu ten palkan maksaja on vastuussa vahingoista. Työn suorittaneen yrittäjän kuuluminen ennakkoperintäre kisteriin takaa myös, että yritys maksaa verot ja työn tilaaja saa vähennettyä osan maksetusta palkasta kotitalousvähennyksenä. Jos näitä ohjeita ei noudateta, palkan vähennys kotitalousvähen nyksessä ei taida onnistua.

Nimimerkki Tärkeä ohje

Saako päivänavauksissa puhua kirkon diakoniatyöstä, joka kuuluu kristinuskon ytimeen? Saako oppi laille selittää kristillisen armon kä sitteen? Saako kutsua oppilaita tu tustumaan jumalanpalveluksiin ja kirkon muuhun toimintaan? Jos ei, miksi poliittiset puolueet saavat esi tellä kantojaan vaalipaneeleissa kouluissa? Saako kertoa, että Raamatussa varoitetaan vihapuheen seurauksis ta ja siinä on hyviä ohjeita vihapu heen välttämiseen, vaikka tuota ter miä ei Raamatussa ole? Entä saako kertoa, että Raamatussa kehotetaan kohtuuteen, palveluasenteeseen, vieraanvaraisuuteen, heikompi en auttamiseen ja muukalaisten hy vään vastaanottamiseen eli kokonai

suutena hyvään ja sopuisaan yhteis eloon.

Risto Moisio fil.lis., Tuomasmessuaktiivi Tampere

Arvopohdinta sopii aiheeksi RISTO MOISIO ESITTÄÄ juuri nii tä kysymyksiä, joita päivänavaus ten pitäjät joutuvat jatkossa mietti mään. Espoon kaupungin varhaiskas vatuksen ja perusopetuksen yhteis työstä Espoon seurakuntien kanssa on laadittu uudet sopimukset, jotka turvaavat toimivan yhteistyön jat kossakin. Koulujen päivänavaukset ovat jatkossa luonteeltaan yleissi

vistäviä, joten kaikki oppilaat voivat osallistua seurakuntien työntekijöi den pitämiin päivänavauksiin. Espoossa seurataan opetushalli tuksen linjauksia. Rukoileminen ja muu uskonnon harjoittaminen ei vät kuulu yleissivistäviin päivänava uksiin, mutta arvopohdinnat, etiik ka ja uskontodialogi ovat yleissivis tävää sisältöä. Teemat voivat liittyä esimerkiksi ystävyyteen, lähimmäi senrakkauteen, oikean ja väärän erottamiseen, oikeudenmukaisuu teen, toisen ihmisen kunnioittami seen, vuorovaikutus ja tunnetaitoi hin sekä nuorten elämän ajankoh taisiin ilmiöihin. Erilaisten katsomusten ja kult tuurien ymmärtäminen kasvat taa erilaisuuden hyväksymiseen ja tukee oppilaiden yhteisöllisyyt tä. Edelleen kouluissa voi osallistua oman uskonnon opetukseen. Seurakunta voi olla kouluissa mukana ryhmäytyksissä, välitunti päivystyksissä, tuntivierailuilla se kä opettajien tukena ja apuna kou lun kriisitilanteissa. Seurakunnilla on hieno mahdollisuus olla läsnä tu hansien espoolaisten arjessa koulu ja varhaiskasvatusyhteistyön kautta.

Tiina Hänninen Johanna Hirsto Espoon seurakuntien kasvatuksen asiantuntijat

Kiitos lehdestä KIRKKO JA KAUPUNKI lehti ilmestyi jälleen kahden kuukauden kesätau on jälkeen (K&k 12.8.). Miten hienot vihreän sävyt olikaan valittu loppu kesän lehden kanteen. Miten naseva oli taas Heinimäen pääkirjoitus. Mi ten täynnä luettavaa oli koko lehti. Ihan sitä oli ollut ikävä. Kiitos, kun taas tulit!

Hilkka Nuutilainen

Kirkon asema valtiossa OLEN KUUNNELLUT papin puhet ta vain seurakunnan edessä, litur giana. Pappi lähtee siitä, että tuos ta vain uskon, että Jeesus nousi kol mantena päivänä kuolleista jne. Että minä uskon siihen, mitä tun nustuksessa edellytetään. Tuntuu kuin kirkko olisi käper tynyt itseensä ja pelkäisi asemansa menettämistä. Kirkon pitää olla yh teiskunnan hengellinen johtaja – ei liturgiassa vaan vuorisaarnassa. En pysty ymmärtämään, minne ovat yhteiskunnasta kadonneet empatia ja sydänäly.

Juha Pöyry

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS m. 650 nor esi ote opr kok Ylä- tai alaleuan

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääketieteen lisensiaatti Master of Oral Surgery and Implantology, M.Sc.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

• EHT Sirkka Müller

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

○ ○ ○ ○

Erikoishammasteknikko

Hannele Lindholm p. 09 710 533, 050 470 5278

Helsi ngink .

Torkkelink.

YKSILÖLLISET HAMMASPROTEESIT TOIVEENNE Hämeentie MUKAAN

Sörnä

inen

Käenkuja

Käenkuja 4 Ilmainen tarkastus Takuutyö Bussit mm. 64, 65, 72, 76, 116, ratikat 1, 6, 7, 8

Suukirurgiaan ja implantologiaan erikoistunut hammaslääkäri

Neppari-kokoproteesit Suu- ja hammaskirurgia Erikoishammasteknikkopalvelut

DENTARIUM

Mikonkatu 8 A 7. krs, Helsinki 09 622 15 33 050 55 272 95 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Kirkko ja kaupunki – printissä ja verkossa Kirkko ja kaupunki-lehti ilmestyy joka toinen torstai. Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi Mediamyynti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

hautakivityöt

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Ilmoitusaineistot osoitteeseen:

perunkirjoitukset

3d-implanttiprotetiikka

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset seurakuntalehdessä Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin 040 680 4057 040 665 5983 040 750 5508 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Lakipalveluja

Kiinteistönvälitystä

Tilaisuuksia

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

UUSI LAKITOIMISTO HAAGASSA Avajaistarjouksena mm. yksilöllisesti laaditut testamentit ja edunvalvontavaltuutukset á 100 euroa. Laajasuontie 4 | 040 557 3578 | www.perheasiat.fi

Kaikki perhe- ja perintöoikeuden palvelut toivomallasi tavalla

Itsenäisesti verkkopalvelussa

Etäyhteyksin puhelimitse tai videotapaamisessa

Toimistollamme Helsingissä

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

www.laki365.com Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080

www.lexly.fi 010 3379 150

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa. Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva 040 680 4057 Juha Kurvinen 040 665 5983 Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Palveluja tarjotaan KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen Työnohjausta Kauniaisissa. Ammatillisen kasvun, motivaation ja ajankäytön tueksi. Myös toipumiseen työuupumuksesta. Koulutus ja työnohjaus Rytmi, Kirsi Hämäläinen p. 040 532 5447.

ke 25.8. klo 18 Seitsemän srk:n körtti-ilta Velskolassa, Vääräjärventie 2, Espoo. ti 31.8. klo 18 Vantaan yht. seurat Tikkurilan kko, Asemat. 12, Vantaa. ke 1.9. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-tila, Heikkilänt. 7A, 4. krs, Hki. pe 3.9. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink. 8, Espoo. su 5.9. klo 12 kirkkopyhä Puistolan kko, Tenavat. 4, Hki; saarna Väyrynen-Si, musiikkia Lipastit. klo 14 kirkkopyhä Suomenlinnan kko, C 34, Hki; saarna V-M Hynninen. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8/Kilterinkaari 1A, Vantaa. klo 16 veisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17D, 2. krs; opetellaan sävelmiä, myös verkossa. ma 6.9. klo 18.30 seurat Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk. 2, Espoo. SEURAA www.h-y.fi/tapahtumakalenteri tai oman srk:n ilmoitukset. LAHJOITA www.h-y.fi/lahjoita, POP FI29 4747 0010 0394 77, MobilePay 55385 kv-työ; lupa RA/2018/1100.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Seurat ke 1.9. klo 19 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1. Ehtoolliskirkko la 4.9. klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5.

Järj. Espoon rauhanyhdistys

Vuokrata halutaan

Eläkeläisille, leikkaus 18 - 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38

Tyhjennyspalvelu loppusiivouksella. P. 040 361 7594

Suom. 58 v siisti raitis mies etsii alivuokrahuonetta pk.seudulta parkkimahdollisuudella, tarve 2-3 yötä/vko. Jari Vilhunen 050 067 0979 jari.vilhunen@gmail.com

Parturi-kampaajan kotikäynti . Helsinki. Permis+leikkaus 65 €. 044 989 5019 Petri

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Tupakoimaton 25v opiskelija etsii asuntoa kantakaupungista. Min. 20 m2. 0451056374. Ei lemmikkejä.

Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe

Kiusaako pahat hajut? Vuokraa otsonaattori. H. 25 €/vrk. P. 044 345 5044

Luotettava 26 v. etsii yksiötä! Päihteetön, eläimetön, luottotiedot OK. Puh. 040 777 0440/Juho

Rakennusala

Siivouspalveluja

Myydään asuntoja

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739 Omakotitalojen ja huoneistojen remontit 25 v. kokemuksella. Pyydä arviointi jari@jabell.fi, 0400 689 742, www.jabell.fi

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Toimiva yksiö 20 m2 Franzeninkatu 3 Helsinki. Putki, katto, ja parveke remontit tehty. Velaton yhtiövastike 139 euroa. 210 000 euroa vaisanenano@gmail.com

Ikkunanpesua kotimaisin voimin. 14 vuoden kokemuksella, myös hankalat. Timo/044 069 1994 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Ostetaan

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Harras hetki

Lotta Petäjäniemi, 39, asuu Helsingissä kahden kouluikäisen lapsensa kanssa ja työskentelee pappina Kannelmäen seurakunnassa. Petäjäniemi harrastaa käsitöitä, liikuntaa ja korvakorujen tekemistä. Hänen käsisään syntyvät niin Jeesus- kuin Mariakorvakorutkin.

Jeesus-korvakoruja hartsitekniikalla Kun Lotta Petäjäniemi joutui luopumaan neulomisesta, hän alkoi tehdä korvakoruja. Mariakorvakoruillaan hän tahtoo tuoda luterilaisuuteen lisää Jeesuksen äidin Marian läsnäoloa. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JUSSI HELTTUNEN

apaapäivinään Lotta Petäjäniemi tekee korvakoruja. Niiden tekemiseen hän käyttää hartsin ja värien lisäksi kuivattuja kukkia, helmiä, strösseleitä, glitte reitä tai kuvia. Viimeistelyvaiheessa hän tarvitsee työkaluja ja renkaita sekä koukku ja, jotka hän kiinnittää muoteista otettuihin ko ruihin. KORVAKORUJEN TEKO alkoi siitä, kun Lotta Petä jäniemen olkapää kipeytyi neulomisesta niin, että puikot ja langat piti toistaiseksi unohtaa. Hän tah toi kuitenkin tehdä käsillään jotain.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

Petäjäniemi näki Instagramissa kuvan korva koruista. Ne tekivät häneen niin suuren vai kutuksen, että hän päätti laitatuttaa aikuisiäs sä korviinsa lävistykset. Samalla hän kiinnos tui siitä, miten korvakoruja voisi tehdä omin käsin. Netistä löytyi hartsiaskarteluohje, ja Petäjänie mi päätti kokeilla sitä. Nykyisin uusia korvakoru ja syntyy tiuhaan tahtiin, ja Petäjäniemi uskaltaa upottaa hartsiin melkein mitä tahansa. Hänen korvakorujensa perusraakaaine hart si on nestemäistä ainetta, joka kovettuu vuoro kaudessa. Siitä syntyy hänen käsissään erivärisiä ja muotoisia korvakoruja, niin palapelin palasen kuin sydämenkin mallisia. Kuvien upotus hartsiin lähti siitä, kun Petäjä niemen kollega kysyi, voisiko hartsitekniikalla tehdä Jeesuskorvakorut. Miksipä ei? Tarkoituk seen sopivat kuvat löytyivät Petäjäniemen pöytä laatikosta, ja Jeesuskorvakorut valmistuivat. Petäjäniemi tekee myös Mariakorvakoruja ihan vain siksi, että hän kaipaa luterilaisuuteen Marian vahvempaa läsnäoloa. KÄSILLÄ TEKEMINEN on Lotta Petäjäniemelle vastapainoa työlle, joka on enimmäkseen puhu mista ja kuuntelemista. Kun hän sekoittelee väre

jä ja mallailee, mihin asentoon kukka korussa tu lee, se on hänelle omanlaistaan meditointia. Korvakorujen tekemiseen Pejäniemi tarvitsee tunnin, pari rauhallista aikaa. Ensin hän järjeste

”

Käsillä tekeminen on vastapainoa työlle, joka on enimmäkseen puhumista ja kuuntelemista. lee tarvitsemansa materiaalit työpöydälle ja lait taa sitten musiikin soimaan. Tosin Petäjäniemi on huomannut, ettei hän useinkaan edes kuule musiikkia, koska tekemi seen keskittyminen vie niin mukanaan. Mielessä eivät silloin liiku mitkään muut asiat. Korvakorujen tekeminen on Petäjäniemelle aikaa, jolloin sekä keho että mieli ovat ihan hiljaa. ■

Hyvää pyhää

29.8. Tämän sunnuntain evankeliumissa (Mark. 12:41–44) muistutetaan, että hyvää tehdessään ihminen toimii Jumalan rakkauden välikappaleena.

Edelläkävijän kuolinpäivä JOHANNES KASTAJAN KERROTAAN syntyneen puoli vuotta ennen Jeesusta. Hän sai edelläkävijän roolin kertoessaan kansalle tulevasta Messiaasta. Juhannusta juhlitaan edelleen Johannes Kastajan syntymä päivänä, mutta myös hänen mestauspäivänsä 29.8. oli tärkeä kirkko pyhä keskiajan loppupuolelle asti. Almanakassa päivän kohdalla säilyi vuoteen 1907 saakka merkintä ”Joh. Kast. k.l.”, tarkoittaen Johannes Kastajan kaulanleikkausta.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Pieniä ja näkymättömiä tekoja

eesus istuu temppelissä ja katselee rahan keräysastialla käyviä ihmisiä. Rikkaat laitta vat paljon, köyhä leski vähän. Hänet Jeesus nostaa kuitenkin esimerkiksi. Lesken vähät rahat ovat kaikki, mitä hänellä on. Hän an taa ne kaikki. Rahan suhteen Jeesuksen opetus on kiusallisen vaativa. Lesken esimerkki epäitsekkyydestä nos taa riman korkealle, jopa niin korkealle, ettei sinne yletä. Huonommuudentunteeseen halvaantuminen ei kuitenkaan ole kovin hedelmällistä, eikä Vapahta jan ydinviestin mukaista. Siksi rahankeruutilannet ta kannattaa katsahtaa vielä kerran, josko Jeesuksen opetuksesta löytyisi lisää sävyjä. Rikkaat lahjoittajat antavat näyttäviä summia, mutta melko varmaa on, että lesken pennoset eivät kerää ihailua muilta kuin Jeesukselta. Se on kerto

muksen toinen esimerkillinen pointti. Epäitsekkyys on pieniä ja näkymättömiä tekoja. Se on sitä, kun pysähtyy kuuntelemaan kump pania eikä vilkuile samalla puhelinta, vaikka se vil kuttaisi mielenkiintoisia ilmoituksia. Se on sitä, kun laittaa omat tarpeensa sivuun ja nousee sade aamuna pakollista aikaisemmin ylös ja vie koulu laiset kouluun. Se on sitä, että pysähtyy tuntemat toman tarpeen edessä ja kysyy, tarvitseeko tämä apua. Pienet, epäitsekkäät valinnat ovat hyvää harjoitus ta ihmisluonnolle, joka mielellään ottaisi palkkion hyvistä teoistaan joko vuolaina kiitoksina tai yh teisön arvostuksena. Vasta sitten ihminen on val mis antamaan kaikkensa, kun se tapahtuu vailla it sekästä huomion tarvetta, ei omaksi kunniaksi vaan Jumalan.

Huomaa lähimmäinen Vastaa viikon ajan kaikkiin avunpyyntöihin epäröimättä ja ehdoitta ”kyllä”. Voit tutkailla tämän kokeen herättämiä tuntemuksia kirjoittamalla niistä päivittän muistiinpanoja: Mitä pyyntöjä sinulle tuli? Mitä tunteita ”kyllä”-sanominen herätti? Miten pyytäjät suhtautuivat, kun saivat apua?

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2021

”

Pitsinnypläys on jalostanut minua ihmisenä enemmän kuin mikään muu. TARMO THORSTRÖM s. 8

Vuoden odotetuin comeback Hanki 30 vrk kausilippu HSL-sovelluksesta puoleen hintaan 15.9. asti.

Tarjouksen ehdot ja lisätiedot: hsl.fi/ale

26.8.2021 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai

Lennokkaat Pääotsikko häät

Mika ja Riikka von Behr menivät naimisiin Vantaan Hääyö-tapahtumassa. Pian vihkimisen jälkeen he lähtivät synnytyssairaalaan s. 2 3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 merkkiä /kpl ja loppuun sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

Syövästä toipunut Kari Häkkinen: Sitkuttelusta olen luopunut s. 8 Perhekerhoja, kuoroja, raamattu piirejä. Katso, mitä kaikkea seura kunnat tarjoavat tänä syksynä s. 10

Vaivaton tapa astua avioon Pyhän Laurin kirkon Hääyössä on vuosien varrella mennyt naimisiin jo yli 300 paria. Vuonna 2018 alttarille astelivat Riikka Karvonen ja Mika von Behr. TEKSTIT ULLA LÖTJÖNEN JA ELINA KUITTO KUVA ESKO JÄMSÄ

olme vuotta sitten Riikka ja Mika von Behr elivät jännittäviä aikoja. Oli elokuun loppupuoli, ja pariskunta lähetti lähisuvulleen hääkutsut. Riikka oli viimeisillään raskaana, kun vihkitilaisuuteen oli aikaa

vain viikko. Ehtisikö pariskunta solmia avioliiton Vantaan Pyhän Laurin kirkon Hääyö-tapahtumassa vai syntyisikö lapsi ennen aikojaan? Idea vihkiyöhön osallistumisesta syntyi syyskuussa 2017. Riikka huomasi lehdistä ja sosiaalisesta mediasta, että Vantaan Pyhän Laurin kirkossa oli pidetty Hääyö-tapahtuma. Vihkitilaisuus vaikutti vaivattomalta tavalta solmia avioliitto. Pariskunta jutteli asiasta ja oli yhtä mieltä: he halusivat naimisiin, ja pienimuotoinen kirkkovihkiminen sopisi heille hyvin. Paikalle kutsuttaisiin vain lähipiiri – molempien vanhemmat ja sisarukset sekä Mikan isoäiti. SYYSKUINEN ILTA oli lämmin. Pyhän Laurin kirkon puistossa tuikki valoja ja lyhtyjä. – Meidän vuoromme tuli puoli kymmenen aikaan illalla. Astuimme kirkkoon. Tila oli iso ja juhlallinen, mutta vihkiminen oli intiimi, sillä paikalla olivat vain läheiset, kertoo Mika. – Kaikki oli hyvin tunnelmallista. Papin puhekin oli meidän näköinen, vaikka ehdimme jutella vihkipapin kanssa vain puolen tunnin ajan ennen kuin oli meidän vuoromme, sanoo Riikka. Lapsi ajoitti syntymänsä oivallisesti. Häät oli pidetty ja juhlaa juhlistettu läheisten kanssa, kun tämä ilmoitti tulostaan. Aamuyöstä kolmen aikaan Riikka ja Mika lähtivät Naistenklinikalle, ja tytär syntyi iltapäivällä. VANTAAN PYHÄN Laurin kirkossa vietetään jokavuotista Hääyö-tapahtumaa tällä kertaa perjantaina 17.9. Ennakkoilmoittautumista ei ole. Paikalla on useita pappeja ja kanttoreita, joten kaikki parit ehditään vihkiä. Hääyötä järjestävä pappi Sari Hartikka sanoo, että tapahtuma on työvuoden kohokohta. – Se on joka kerta yhtä odotettu ja palkitseva tehtävä, johon kuuluvat pimenevä syysilta ja ke-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 12/2021

”

Parit ovat juhlimassa rakkautta ja tahtoaan sitoutua toisiinsa. PAPPI SARI HARTIKKA

vyt sekä valoisa tunnelma. Parit ovat juhlimassa rakkautta ja tahtoaan sitoutua toisiinsa Pyhän Laurin kirkon miljöössä. Ilta on säästä riippumatta juhlava ja lämmin, Hartikka sanoo. Ensimmäisen kerran Hartikka oli mukana Hääyössä vahtimestarin roolissa ja nyt jo viidettä kertaa pappina. – On mahtavaa päästä kohtaamaan nämä ihmiset ja heidän monenlaiset elämäntarinansa.

Jokainen pari tulee jollakin tapaa tutuksi siinä lyhyessäkin ajassa, jonka kuljen heidän kanssaan yhtä matkaa. KENELLE HÄÄYÖ sopii? – Hääyö sopii keille tahansa, jotka tahtovat sitoutua ja rakastaa toisiaan. Mukana on nuoria pareja ja pariskuntia, jotka ovat olleet vuosikymmeniä yhdessä. Viime vuonna todettiin yhden parin kanssa, että kymmenien vuosien koeaika on nyt päättynyt, sanoo Sari Hartikka. Riikka ja Mika von Behr suosittelevat vihkitapahtumaa niille, jotka harkitsevat avioon astumista. – Tämä oli hyvin vaivatonta verrattuna isoihin hääjärjestelyihin. Näin vältettiin suuri stressi, sanoo Mika. – Kyllä. Tämä oli helppo tapa mennä naimisiin ja kaikin puolin mahtava kokemus, toteaa Riikka. ■

VANTAAN SEURAKUNTAYHTYMÄ

Seutulan kappelissa pidettiin häät vuonna 2018.

5 hyvää vihkipaikkaa Vantaalla Pyhän Laurin kirkko Helsingin pitäjän idyllisessä miljöössä sijaitseva Pyhän Laurin kirkko (Kirkkotie 45) on pääkaupunkiseudun vanhin rakennus. Se on Vantaan selvästi suosituin vihkikirkko ja myös koko maan suosituimpia. Kirkko toimii suurelle ja pienemmälle juhlaväelle, käytävä on sopivan pituinen ja näkyvyys hyvä. Mainiot puitteet klassisille kirkkohäille. Pyhän Laurin kirkossa järjestetään Hääyötapahtuma perjantaina 17.9.2021, jolloin naimisiin voi mennä ilman ennakkovarausta. Kirkon ja modernin Pyhän Laurin kappelin lisäksi vihkiä voidaan myös ulkona. Mika ja Riikka von Behr muistelevat vihkimistään Vantaan Pyhän Laurin kirkon miljöössä. Mukana ovat myös perheen lapset.

Hääyö pähkinänkuoressa Mukaan tarvitaan: • tuleva puoliso ja sormukset. • avioliiton esteettömyystodistus. • molempien henkilöllisyystodistukset. Vihkimisessä tarvitaan kaksi todistajaa. He löytyvät seurakunnan puolesta, jos parilla ei ole mukanaan todistajia. Avioliiton esteettömyystodistus on tilattava osoitteesta esteidentutkinta.fi, seurakunnasta tai keskusrekisteristä viimeistään viikkoa ennen tilaisuutta. Vuoronumeroita vihkiajan varaamiseksi voi noutaa Pyhän Laurin kappelin (Pappilankuja 3) edestä perjantaina 17.9. kello 17.30 alkaen. Vihkiaikojen varaus alkaa kello 18. Katso lisää: kirkkovantaalla.fi ja hääyö.fi

Tikkurilan kirkko

Alkuvuodesta 2021 valmistunut Tikkurilan kirkko (Asematie 12) tarjoaa modernin tyylikkäät puitteet naimisiinmenolle. Uudessa kirkossa vihille voi mennä aivan kaupungin keskustassa. Tähän mennessä kirkossa on solminut avioliiton vain kolme paria, mutta häitä järjestävät eivät ehkä ole vielä löytäneet tätä hienoa kirkkoa.

Seutulan kappeli

Maalaismaiseman keskellä sijaitseva puurakenteinen Seutulan kappeli (Solbackantie 6) on Pyhän Laurin kirkon jälkeen Vantaan toiseksi suosituin vihkipaikka. 1920-luvun puukappelissa on maanläheisen juhlava tunnelma. Kappelilla on pienten urkujen lisäksi käytös-

sä urkuharmoni, joka sopii hyvin kansanmusiikkimaisiin häämarsseihin.

Myyrmäen Virtakirkko

Myyrmäkeläistä virastokolossia (Rajatorpantie 8) ulkoa päin katsovalle ei tulisi heti mieleen, että rakennuksesta löytyy tiettävästi ainoa toimistotalossa sijaitseva kirkko Suomessa. Vantaankosken seurakunta toimii väliaikaisesti talossa Myyrmäen kirkon ollessa suljettuna ja odottaessa perusteellista remonttia. Virtakirkko sopii urbaania estetiikkaa arvostavalle hääparille. Valoisaa kirkkosalia koristaa koko seinän laajuinen muraali. Virtakirkossa on tähän mennessä vihitty vain yksi aviopari.

Ilolan seurakuntatalo

Ilolan seurakuntatalo (Soittajankuja 1) on vähän tunnettu ja käytetty, mutta yllättävän hyvin hääpaikaksi sopiva tila. Uudehko, korkea tila sopii pienimuotoiseen vihkitilaisuuteen, ja salin voi jakaa väliseinällä sopivaksi. Samassa paikassa voi toteuttaa lapsiystävällisen hääjuhlan eli tilat palvelevat mainiosti lapsiperheitä. JUHA-PEKKA VANHATALO Avioliittoon vihkiminen ja hääjuhlan järjestäminen näissä tiloissa on maksutonta vantaalaisille seurakunnan jäsenille. Tiloissa on toistaiseksi koronapandemian vuoksi voimassa tavallista pienemmät henkilömäärärajoitukset. Tarkista tiedot kirkkovantaalla.fi KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 12/2021

Arkista puurtamista ja vaikuttamisen paikkoja Kirkon luottamushenkilöt pääsevät perehtymään ja vaikuttamaan yllättävän monenlaisiin asioihin, ajattelevat Jouko Jääskeläinen ja Anneli Kihlström. TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ

iinteistö-, talous-, henkilöstö- ja ympäristöasioita. Metsiä, maankäyttöä, lähetystyön tukemista, yhteistyökuvioita. Seurakuntavaaleissa valituksi tulleet luottamushenkilöt pääsevät vaikuttamaan monenlaisiin asioihin. Vai pääsevätkö todella, byrokraattiseksi luonnehditussa kirkossa? – Se olisi paljon, jos voisi sanoa jättäneensä jälkensä kotiseurakuntaan, mutta kyllä luottamushenkilö saa olla vaikuttamassa siellä, missä vaikuttamisen paikka on. Enimmäkseen luottamushenkilönä toimiminen on arkista puurtamista, luonnehtii Jouko Jääskeläinen, Vantaankosken seurakuntaneuvoston jäsen ja kirkolliskokousedustaja. Jääskeläinen on pitkän linjan vaikuttaja ja toiminut myös muun muassa kristillisdemokraattien kaupunginvaltuutettuna ja kansanedusta-

jana. Seurakuntaneuvostoon hänet valittiin viime vaaleissa. HAKUNILAN seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsen Anneli Kihlström on ollut seurakunnan luottamushenkilönä pitkään, vuodesta 2003. Hän innostui lähtemään ehdolle alun perin siksi, että halusi ymmärtää, mihin kotiseurakunnan rahat menevät. Kihlström kokee, että luottamushenkilönä toimiessa kirkon asiat ovat muuttuneet koko ajan kiinnostavammiksi. Tehtävässä on päässyt paneutumaan moniin asioihin ja tutustumaan uusiin ihmisiin. – Luottamushenkilönä toimiminen on antanut paljon enemmän kuin odotin, sanoo Kihlström. – Esimerkiksi yhteisessä kirkkovaltuustossa saa myös näkemystä siitä, miten muilla seurakunnilla menee ja millaista yhteistyötä niissä tehdään.

LIISA TOIVONEN/VANTAAN SEURAKUNNAT

Korson kirkon hautausmaalle haudataan vuosittain noin 20–30 vainajaa. Hautausmaa on perustettu vuonna 2002.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 12/2021

Asioiden kirjo on laaja, mutta Kihlströmin kokemuksen mukaan lisätietoa saa, ja normaalilla kaupunkilaisjärjellä pärjää. VARSINKIN yhteisessä kirkkovaltuustossa eteen tulee asioita, joita virkamiehet ovat valmistelleet pitkälle. Anneli Kihlström kokee kuitenkin, että luottamushenkilö voi vaikuttaa myös niihin, varsin-

Lisää hautapaikkoja Vantaalle Vantaan seurakunnat uudistavat Hämeenkylän ja Korson kirkkojen hautausmaita. Tarkoituksena on saada hautausmaille lisää paikkoja noin 30 vuodeksi. Tällä hetkellä kaikki Hämeenkylän kirkon hautausmaan uurnahautapaikat ovat jo käytössä, ja muistolehdossa on tilaa enää sadalle vainajalle. Nyt rakennettavalle sirottelualueelle ja holvihautaan on arvioitu mahtuvan 2 400 vainajan tuhkat. Hautausmaan pinta-ala

kin kun hahmottaa, millä aikataululla asiat etenevät. Seurakuntien päätöksenteossa ihmiset edustavat eri ryhmiä. Jotkut niistä ovat puoluepoliittisia, toisissa yhdistävä tekijä voi olla muuten samanlainen arvomaailma tai tavoitteet. Jouko Jääskeläinen kuuluu Sanasta Elämään -ryhmään, Anneli Kihlström Avoin seurakunta -ryhmään.

on 2 250 neliötä, josta uudistettava ala on 350 neliötä. Korson hautausmaalle rakennetaan lokakuun alkuun mennessä neljä holvihautaa ja niiden yhteyteen yhteismuistomerkit. Holvihautojen avulla hautausmaan käyttöikää voidaan jatkaa noin 30 vuotta.

Vihkiajat Pyhän Laurin kirkkoon varattavissa Vihkiajat vuoden 2022 kesäkuun ja joulukuun väliselle ajalle Vantaan Pyhän Laurin kirkkoon

ovat haettavissa 30.8.–5.9. Helsingin pitäjän kirkonkylässä sijaitseva keskiaikainen kivikirkko on vuodesta toiseen pääkaupunkiseudun suosituimpia vihkipaikkoja. Aikoja voi hakea nettilomakkeella Vantaan seurakuntien nettisivujen kautta. Vihkipareille ilmoitetaan heidän saamastaan ajasta syyskuun loppuun mennessä. Hakeminen edellyttää vahvaa tunnistautumista ja oman tunnuksen luomista asiointipalveluun. Etusijalla vihkiaikojen haussa ovat Tikkurilan seurakunnan

kasta tuttua ryhmäkuria ei kirkollisessa vaikuttamisessa silti juuri ole. Sen sijaan suuremmat jakolinjat, kuten kirkon jakautuminen arvoliberaaleihin ja -konservatiiveihin, näkyvät välillä paikallistasollakin. – Ei siltä voi silmiänsä ummistaa, mutta se on enemmän kirkkovaltuuston ja kokonaiskirkon tasoinen asia. Jakautuminen on siinä mielessä harmillista, että se vie keskusteluaikaa ja yhteisöllisyyden kokemusta. Kirkossa on paljon kaikille yhteisiä kysymyksiä, jotka liittyvät vaikkapa jäsenyyteen, tilojen käyttöön ja nuoren sukupolven tavoittamiseen. Periaatteen pitäisi enemmän olla, että nyt kaikki miehet pumppuihin, Jääskeläinen sanoo.

Jouko Jääskeläinen on kirkolliskokous edustaja ja Vantaan kosken seurakunta neuvoston varapuheenjohtaja.

Anneli Kihlström toimii puheenjoh tajana Hakunilan seurakuntaneu voston kokouk sissa.

Kumpikin toteaa, että seurakuntaneuvostossa ei ole niin merkitystä sillä, kuka on mistäkin ryhmästä. – Eri ryhmien väliset erot hälvenevät seurakuntaneuvostossa. Toki niillä on merkitystä vaikka silloin, kun valitaan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja, Jääskeläinen arvioi. – Hakunilassa ei erotella, kuka on valittu mistäkin ryhmästä, vaan

ja Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan eli Vanda svenska församlingin jäsenet.

Koronarajoitukset kiristyivät jälleen Vantaan seurakunnissa noudatetaan Aluehallintoviraston ja Helsingin hiippakunnan koronarajoituksia. Käytössä on ollut 20.8. alkaen malli, jossa ihmiset ohjataan istumaan kirkkotiloihin enintään 25 henkilön sektoreissa. Jumalanpalveluksia sekä kirkollisia toimituksia kuten häi-

”

SUUREMMAT JAKOLINJAT, KUTEN KIRKON JAKAUTUMINEN ARVOLIBERAALEIHIN JA -KONSERVATIIVEIHIN, NÄKYVÄT VÄLILLÄ PAIKALLISTASOLLAKIN.

tä, ristiäisiä ja hautajaisia järjestetään seurakuntien tiloissa koronaturvallisesti. Eniten väkeä Vantaalla voidaan ottaa Pyhän Laurin kirkkoon, jonne mahtuu istumaan alas kirkkosaliin 80 ja parvelle 30 henkeä. Kirkkokohtaiset maksimimäärät voi tarkistaa osoitteesta vantaanseurakunnat.fi/info-ja-asiointi/ koronaohje. Rajoitukset ovat tällä hetkellä voimassa 12.9. saakka. Jumalanpalveluksia voi seurata myös verkkolähetyksinä seurakuntien Facebook-sivuilla ja Youtube-tileillä. Maskia tulee kirkos-

ollaan yksi seurakuntaneuvosto, jossa kuka tahansa voi tuoda esiin asioita, joista keskustellaan. En muista, että olisi ollut suuria ristiriitoja, Kihlström sanoo. Vantaan yhteisessä kirkkovaltuustossa, jossa on edustajia eri seurakunnista ja jossa käsitellään kaikkien Vantaan seurakuntien asioita, ryhmillä on enemmän merkitystä. Esimerkiksi muusta politii-

sa käyttää tilanteissa, joissa lähikontaktia ei ole mahdollista välttää.

Satu-Elina Ansas aloitti vt. kirkkoherrana Rekolassa Rekolan seurakunnan vt. kirkkoherrana on aloittanut Satu Elina Ansas. Hän on toiminut aikaisemmin muun muassa Pakilan seurakunnassa lähiesimiehenä ja pappina sekä sairaalapappina Helsingissä ja Espoossa. Ansas toimii vt. kirkkoherrana siihen asti, kunnes

SEURAKUNNAN ASIOISTA päättävässä seurakuntaneuvostossa puheenjohtajana ja asioiden esittelijänä kokouksissa toimii kirkkoherra, mutta kirkkolaki antaa mahdollisuuden myös siihen, että puheenjohtajana on joku neuvoston jäsenistä. Hakunilassa on käytössä välimuoto: kirkkoherra esittelee asiat, mutta Anneli Kihlström on kokousten puheenjohtaja. – Meillä tämä lähti kirkkoherran ajatuksesta ja toimii. Yhteistyö kirkkoherra Hans Tuomisen kanssa on hyvää. Ennen kokousta puhumme asiat läpi, Kihlström kertoo. Vantaankosken seurakunnassa seurakuntaneuvoston kokouksia vetää kirkkoherra Hannu Pöntinen. Jouko Jääskeläinen on varapuheenjohtaja. – Minusta tämä on luontevaa, ei ole ollut muutospaineita. Suurempi juttu tässä on kai se, että kirkkoherralla ylipäätään on seurakunnassa todella iso vastuu. Nykyiset seurakuntien luottamushenkilöt aloittivat tehtävissään vuonna 2019. Seuraavat seurakuntavaalit pidetään 20.11. vuonna 2022. ■

Rekolaan on valittu uusi kirkkoherra. Rekolan seurakunnan seuraavan kirkkoherran pääsevät valitsemaan seurakuntalaiset. Edellinen kirkkoherra Laura Maria Latikka siirtyi vastaavaan tehtävään Maarian seurakuntaan Turkuun.

Ulkomaanavulta tukea Haitiin Kirkon Ulkomaanapu on myöntänyt 100 000 euroa katastrofiapua Haitin maanjäristyksestä kärsineiden ihmisten auttamiseen. 7,2 magnitudin maanjäris-

tys on aiheuttanut köyhän maan eteläosissa valtavaa tuhoa. Ainakin 2 200 ihmistä on kuollut ja 10 000 on loukkaantunut. YK:n arvion mukaan lähes puolelta miljoonalta lapselta puuttuu vettä, ruokaa ja suojaa. Apua on pyydetty välttämättömiin perustarvikkeisiin kuten ruokaan, hygieniapakkauksiin, huopiin ja suojiin. Kirkon Ulkomaanapu toimittaa avun perille Norjan Kirkon Ulkomaanavun ja muiden maassa toimivien muiden järjestöjen kanssa. Luelisää:kirkkojakaupunki.fi/uutiset KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 12/2021

Jaakko Hietikko, Vantaa räässä messussa parikymmentä vuotta sitten Hakunilan seurakunnan kanttori Juha Paukkeri bongasi upean bassoäänen seurakuntalaisten keskeltä. − Vapaaehtoistyö lähti siitä liikkeelle. Aluksi sain laulaa Kunnia Jumalalle korkeuksissa -ylistyksen. Sen jälkeen olen tehnyt paljon hyvää yhteistyötä Juhan, Tuomas Heikkilän ja Terje Kukkin kanssa, entinen oopperalaulaja Jaakko Hietikko kertoo. Suomen Kansallisoopperassa Hietikko lauloi viisi ensimmäistä vuotta kuorossa ja 25 vuotta lavalla solistina. Eläkkeelle jäätyään hän on toiminut esilaulajana ja kanttorina Hakunilan seurakunnan messuissa. Viime aikoina hän on ollut mukana myös Tikkurilan seurakunnan jumalanpalveluksissa. − Joskus aikoinaan meinasin lähteä kanttoriksi, mutta pianonsoittotaidot eivät olleet tarpeeksi hyvät. Tykkään työskennellä kanttorin kanssa. JAAKKO HIETIKKO on esiintynyt myös seurakuntien joulu- ja äitienpäiväkonserteissa. Kireiden koronarajoitusten aikana hän, Tuomas Heikkilä ja Terje Kukk tekivät striimattuja musiikkihetkiä seurakuntalaisten iloksi. Hietikko on asunut Vantaalla jo 51 vuotta. Hän on lähtöisin Kurikasta. Isä oli suntio, ja Hietikko tuurasi häntä ajoittain. Hautaakin on tullut kaivettua. − Vanhemmat olivat evankelisia ja kirkkojutut on istutettu minuun jo lapsena. Olen asunut lapsuuteni pappilan pihassa, ja tänäkin päivänä papin poika on paras ystäväni. Myös körttiläisyys tuntuu läheiseltä. Hietikko on esittänyt yli sata kertaa uransa aikana Kolmannen miehen ja Paavon roolit Joonas Kokkosen säveltämässä Viimeiset kiusaukset -oopperassa, joka kertoo herännäissaarnaaja Paavo Ruotsalaisen elämästä. SEURAKUNTALAISILTA Jaakko Hietikko on saanut pelkästään hyvää palautetta siitä, että hän on mukana laulamassa jumalanpalveluksissa. − Kun laulan täytehen äänehen, seurakuntalaisetkin rohkenevat päästää äänensä esille. Vapaaehtoistyö tuo hyvän mielen ja kivaa tekemistä. − Seurakunta on täynnä rakkaudellisia ihmisiä. Kun jakaa toisten kanssa sydämestä sydämeen, kaikki saavat hyvän mielen eikä siinä kummempaa palkintoa tarvita, Hietikko kertoo. Katso kun Jaakko Hietikko esittää kolmannen säkeistön Viimeiset kiusaukset -oopperan Paavon virrestä osoitteessa: kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2021

Oopperalaulaja Jaakko Hietikko on eläkkeelle jäätyään toiminut esilaulajana ja kanttorina Hakunilan ja Tikkurilan seurakunnan messuissa.

Vapaaehtoistyö tuo hyvän mielen Jaakko Hietikko, Kia Snäkä ja Ia-Maria Haverinen antavat aikaa ja osaamistaan muiden iloksi ja hyödyksi. TEKSTIT KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO JA KATRI TARKKALA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Kia Snäkä, Espoo au, nuo tekevät siistii juttuu, muistaa Kia Snäkä ajatelleensa muutama vuosi sitten. Hän seurasi Olarin seurakunnan Risteysmessussa soittavaa

bändiä. Kun kävi ilmi, että bänditoimintaan on mahdollisuus päästä mukaan, lähti Snäkä läheistensä rohkaisemana kokeilemaan, eikä joutunut pettymään. Risteysmessun bändissä Snäkä on nyt kolmen vuoden ajan soittanut pianoa ja laulanut, minkä lisäksi hän on soittanut useana vuonna Jouluyön messun orkesterissa. Vuosi sitten Snäkä liittyi myös Tapiolan seurakunnan nuorten bändiin, joka soittaa muun muassa Kauneimmissa joululauluissa. BÄNDIT TOIMIVAT vapaaehtoisperiaatteella eli esiintyvät tapahtumissa ilmaiseksi. Kia Snäkän mukaan vapaaehtoistyössä yhdistyy hyvän tekeminen ja omien intohimojen toteuttaminen. – Koen olevani tosi etuoikeutettu, kun pääsen yhdessä muiden lahjakkaiden ihmisten kanssa tekemään musiikkia ja jakamaan sitä muille.

Snäkä aloitti pianonsoiton 5-vuotiaana, ja musiikki on nykyäänkin tärkeä osa hänen arkeaan. Seurakuntien bänditoiminnan lisäksi hän käy vapaaajallaan pianotunneilla, soittaa kitaraa, laulaa ja tekee myös omia kappaleitaan. Tyyli vaihtelee hengellisestä musiikista poppiin ja jazziin. – Musiikki on minulle tärkeä voimavara. Se saa vielä aivan uuden merkityksen, kun sitä pystyy jakamaan yhdessä muiden kanssa. Bändin kanssa muodostuva yhteenkuuluvuudentunne on tärkeä osa sitä. SEKÄ OLARIN että Tapiolan bändeistä on muodostunut Snäkän mukaan tiiviit ja yhtenäiset porukat, mikä kuuluu myös musiikissa. Tavallisesti bänditreenejä mahtuisi Snäkän viikkoon useampikin, mutta koronapandemian vuoksi tapahtumat ovat jääneet vähäisiksi, eikä bändinkään kanssa kokoonnuta yhtä usein. Snäkä pääsi silti tuottamaan viime keväänä yhdessä kahden ystävänsä kanssa Tapiolan seurakunnan tiloissa kappaleen, jonka nuoret ovat itse tehneet. Kappale on tarkoitus julkaista sitten, kun siihen on saatu kuvattua musiikkivideo.

Kia Snäkä soittaa ja laulaa Olarin ja Tapiolan seurakuntien nuorten bändeissä.

Ia-Maria Haverinen, Helsinki

olme vuotta sitten IaMaria Haverinen päätyi Hermannin Diakoniatalolle vapaaehtoiseksi osittain sattuman kautta. Nuorella iällä eläkkeelle jäänyt Haverinen oli lopettanut hiljattain oman yritystoimintansa ravintoterapian parissa ja etsi elämälleen uutta suuntaa. – Olin silloin aika rikki ja tein paljon töitä itseni kanssa, Haverinen sanoo. Hermannin Diakoniatalolle Haverinen löysi kuultuaan eräästä siellä toimivasta ompelijasta sen jälkeen, kun hänen ompelukoneensa oli hajonnut.

Ia-Maria Haverinen jakaa kauppojen lahjoittamaa ruokaa hyötyruokajakelussa Hämeentiellä.

OMPELIJA LÖYTYI ja vanha konekin saatiin korjattua, mutta talon toimintaan ja ihmisiin tutustuttuaan Haverinen halusi jäädä töihin vapaaehtoisena. Päätökseen vaikuttivat omat henkilökohtaiset vaikeudet, jotka olivat vahvistaneet halua päästä auttamaan muita. Haverinen aloitti jakamalla ihmisille teetä ja voileipiä hätämajoituksessa, jonka toiminta on myöhemmin lopetettu. Nykyään hän toimii vähintään kerran viikossa vapaaehtoisena hyötyruokajaossa, jossa kauppojen lahjoittamaa ylijäämäruokaa jaetaan vähävaraisille.

– Ikinä ei tiedä etukäteen, mitä ruoka-auto tuo tullessaan, mutta pyrin suhteellisuuteen. Jos tiedän, että jollakulla on seitsemän lasta kotona, annan hänelle enemmän kuin yksin asuvalle. RUOKA-AVUN TARJOAMISEN lisäksi Haverinen pitää arvokkaana työssä tapahtuvia arkisia kohtaamisia. Tärkeintä on, että pystyy auttamaan jotakuta vaikkapa rupattelemalla. – Paikalla on paljon ihmisiä hyvin eri lähtökohdista. Kaikilla on oma tarinansa, ja jokainen tarvitsee joskus juttuseuraa. Itsekin puhelias Haverinen kertoo olevansa hyvä lukemaan ihmisiä ja viihtyvänsä muiden seurassa. Hänen mielestään on sääli, kuinka paljon koronavirus on vähentänyt ihmisten välisiä kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä. Toisaalta poikkeuksellinen tilanne on voinut saada myös monet pysähtymään ja miettimään uudelleen sitä, mikä on elämässä tärkeää, uskoo Haverinen. – Välillä tuntuu, että kaupungissa on niin kiireistä ja meluisaa, että toiset ihmiset ohitetaan liian helposti. Pitäisi olla enemmän sydäntä mukana. Kuka vain voi tarvita joskus muiden apua. ■ Kiinnostaako sinua vapaaehtoisena toimiminen? Katso lisätietoa seurakuntasi sivuilta ja osoitteesta vapaaehtoistyo.fi KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2021

Kiitollinen jokaisesta aamusta Syöpädiagnoosi teki sairaanhoitaja Kari Häkkisestä hetkeksi hoidettavan ja vahvisti uskoa Jumalaan.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

yöterveyslääkäri vilkaisi kolmen senttimetrin kokoista kohoumaa Vantaan Kaivokselassa asuvan Kari Häkkisen nivusessa ja kirjoitti lähetteen ohutneulanäytteeseen. Vähän myöhemmin Häkkisen puhelin soi kesken työpäivän. Lääkäri kertoi, että näyte antoi syyn epäillä imusolmukesyöpää eli lymfoomaa. Tämän kuultuaan Häkkinen ajatteli kuolemaa – tai oikeastaan elämää. – Ajattelin, että en haluaisi luopua tästä elämästä, on monta tehtävää vielä jäljellä, hän sanoo. Onneksi onkologilla, syöpätautien erikoislääkärillä, oli pian myös parempia uutisia kerrottavanaan: yhtään etäpesäkettä ei ollut, tauti ei siis ollut vielä levinnyt. Kari Häkkinen työskenteli tuolloin itsekin terveydenhoitoalalla. Hän on koulutukseltaan sairaanhoitaja. Suurimman osan työurastaan hän on toiminut anestesiahoitajana, mutta on tehnyt myös pätkiä muun muassa Terhokodissa kuolemansairaiden potilaiden hoitajana. Kun sairaus tuli omalle kohdalle, ammatista ei varsinaisesti ollut apua. Vakava sairaus pysäyttää jokaisen. Kari Häkkinen uskoo reaktionsa diagnoosiin olleen hyvin tyypillinen. Vaikka hoidot ja lääkkeet ovat kehittyneet, sanalla ”syöpä” on yhä paha kaiku ja ensimmäisenä moni syöpädiagnoosin saanut miettii kuolemaa. Pian heräsi kuitenkin toivo. – Olihan se diagnoosi märkä rätti vasten kasvoja ja mieli oli mustelmilla, mutta olen perinyt äidinmaidossa positiviisen elämänasenteen. Kuten viisas lääkärikin sanoi puhelimessa, peli ei ole vielä menetetty, vielä on toivoa. MIELESSÄ PYÖRI kaikenlaista. Samaan aikaan kun Häkkinen uskoi ja toivoi voivansa selvitä, hän mietti, onko juuri hän ihminen, joka on ansainnut paranemisen. Katkeruutta hän ei tuntenut, ei miettinyt miksi juuri minä tai syyttänyt itseään sairastumisesta. – Ajattelin, että se oli minun kohtaloni sairastua ja kaikki kestetään, mitä tulee. Hoitajasta hoidettavan rooliin heittäytyminen kävi lopulta yllättävän helposti. Tieto eri sairauksista ja niiden hoidosta tavallaan lisäsi tuskaa, mutta toisaalta tilanne oli niin selkeä, ettei muuta vaihtoehtoa ollut kuin sopeutua sairastamiseen. Hoitokertoja määrättiin seitsemän, joista kuu-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 12/2021

si lopulta riitti. – Olin isokokoinen mies, painoin yli sata kiloa, ja annokset olivat massiivisia. Hoitojen aikana olin tosi kurjassa kunnossa. Kun menin jääkaapille, kaikki etoi. Kun menin ulos hengittämään raitista ilmaa, sekin etoi. Mutta sen hevoskuurin ja Hänen ansiostaan istun tässä, Häkkinen kertoo ja katsahtaa taivaalle. SAIRASTUMISEN MYÖTÄ Kari Häkkinen on miettinyt paljon hengellisiä asioita. Tai oikestaan hän on tehnyt niin ennenkin. – Olen uskonut Jumalaan pikkupojasta asti. On sitten toinen asia, uskooko Jumala minuun. En ole kokenut mitään valaistumista, mutta nämä asiat eivät ole olleet minulle vieraita. Suhtaudun avoimin mielin. En julista, mutta olen valmis keskustelemaan, Häkkinen kuvailee. Jumalasta todistaa hänen mielestään ihminen itsessään.

”

Ihmisillä on tosi vaativia leikkauksia ja hoitoja. Oma juttuni oli pieni niihin verrattuna. KARI HÄKKINEN

– Sairaanhoitajana tunnen ihmisen fysiologiaa ja anatomiaa. Sydän pumppaa 7 000 litraa verta vuorokaudessa, ja keskushermostossa tapahtuu kaikenlaisia prosesseja. En jaksa uskoa, että kaikki tämä on vain syntynyt pelkästä alkuräjähdyksestä, vaan siihen on tarvittu myös taitavampaa kättä. Ja jos meidät on nimeltä kutsuttu tähän maailmaan, miksi meidät hylättäisiin kuolemassa? Usko antoi hänelle voimaa ja myös toivoa sairastumisen aikana. Kari Häkkinen uskoo, että elämä ei pääty kuolemaan. – Kuten kuvataiteilija Osmo Rauhala on kertonut papin sanoneen äitinsä hautajaisissa, kuolema ei ole piste vaan kaksoispiste. – Kaikenlaista myrskyä on elämässäni ollut. Avioero 22 vuoden jälkeen oli kuin pieni kuolema, mutta joku toivon majakka valaisi silloinkin. Kolme vuotta etsin itseäni ja nyt nykyisen vaimoni kanssa meillä on loppuvuodesta 20-vuotishääpäivä.

Kari Häkkinen jäi pois sairaanhoitajan työstä viime marraskuussa ja keskittyy nyt täysillä kirjoittamiseen. Hän on kirjoittanut omakohtaisen kirjan Joka kolmas suomalainen – syöpätietoutta sairastuneille ja läheisille (Basam Books 2021) sekä muistelmateoksen Sydänääniä Karjalasta (2017) ja Hannu Lauerma – Psykiatrin päänavaus (2019). Viides rikosromaani lähti juuri kustantamoon. AJATUS SYÖPÄÄ käsittelevästä kirjasta syntyi heti sairastumisen alkumetreillä. Hän halusi auttaa sairastuneita ja heidän läheisiään, varsinkin kun moni joutuu kokemaan sairauden vielä raskaampana fyysisesti ja henkisesti. – En halua kertoa omaa sankaritarinaa enkä retostella. Ihmisillä on tosi vaativia leikkauksia ja hoitoja. Oma juttuni oli pieni niihin verrattuna. Mutta halusin kertoa omasta hoitoprosessistani ja antaa vertaistukea. Kuten kirjan nimikin kertoo, syöpä koskettaa jossakin vaiheessa suurta osaa suomalaisista joko oman tai läheisen sairastumisen myötä. Kari Häkkinen on miettinyt, millaisia sanoja sairastunut silloin haluaa kuulla. – Se tietysti vaihtelee, mutta sitä en itse sairastuttuani olisi halunnut kuulla jossakin ruokakaupassa tuttavalta, että hänelläkin oli joku serkku, joka menehtyi syöpään. Silloin oli itse niin latautunut paranemiseen. Ihmiset eivät tietenkään tarkoita pahaa, vaan torjuvat asian tai säikähtävät tilannetta. Asioita tulee sanottua automaattisesti. Hän toivoo, että läheiset eivät säälisi, vaan valaisivat toivoa, realismin mielessä pitäen. – Se, mitä moni sairastunut varmasti haluaa kuulla, on se, että olen pahoillani puolestasi, tsemppiä ja uskon, että selviät. Ei hössötystä, mutta positiivista henkeä. NYT KARI Häkkiselle kuuluu hyvää. Alkuvuodesta hän kävi tarkastuksessa ja sai jälleen niin sanotusti terveen paperit. Mitkään elintavat eivät ole tae siitä, etteikö voisi sairastua vakavasti, mutta Kari Häkkinen on alkanut kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, että elää terveellisesti. – Kuntoni on jopa kohentunut niiltä ajoilta ennen sairastumista. Sairaus oli yksi pysäkki, johon minut asetettiin. Nyt olen onnellinen, kun saan terveenä herätä vuoteesta ja jokaisesta päivästäni kiitän aamulla. Entä muuttiko sairastuminen häntä henkisesti? Ehkä jonkin verran. Ajan rajallisuudesta se antoi ainakin hyvän muistutuksen. – Sitkuttelun olen jossain määrin lopettanut. Sitten kun on tässä nyt. Totta kai teen sitä vielä, mutta en läheskään niin paljon kuin ennen, hän arvioi. ■

– Olen uskonut Jumalaan pikkupojasta asti. On sitten toinen asia, uskooko Jumala minuun, Kari Häkkinen sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 12/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.8.–9.9.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 tai hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Iltakirkko Facebookissa ja YouTubessa kerran kuussa torstaisin klo 18. Iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja. Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta Facebookissa ja YouTubessa kerran kuussa perjantaisin klo 12. Musiikkihetki Facebookissa lauantaisin klo 18 ja keskiviikkoisin klo 12. Luottamuksen rukoushetki Facebookissa ja YouTubessa maanantaisin klo 18. Tuokio Taizé-laulujen parissa. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa. Tubemuskarit Muskarihetkiä Sini-kanttorin kanssa YouTubessa. Messut Facebookissa: su 29.8. ja 5.9. klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500. Hakunilan kirkko on avoinna ma– to klo 9–14. Maanantain lounasannokset Voit noutaa pakatun yhden hengen lounasannoksen Hakunilan kirkon pihalta maanantaisin klo 13–13.30. Syksyn ensimmäinen kerta 30.8. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18-21 Hakunilan kirkolla. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12, alkaen 1.9. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30, alkaen 8.9. Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45 alkaen 9.9. Messu su 29.8. klo 12. Hans Tuominen, Sasu Rauhala, Sini Nikku. Messuihin voi tulla enintään 50 henkilöä (25 hlöä kirkkosaliin ja 25 hlöä seurakuntasaliin). Nuorten toiminnan syksyn avajaiset pe 3.9. klo 18. Messu su 5.9. klo 12. Sasu Rauhala, Tiina Palmu, Sini Nikku. Seniorikerho joka toinen viikko tiistaisiin klo 13–14.30, alkaen 7.9. Iltakirkko to 9.9. klo 18. Isoskoulutus torstaisin klo 17–20 alk. 9.9. Ilmoittautuminen etukäteen. Tutkimme Raamattua maanantai-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 12/2021

ESKO JÄMSÄ

Hakunilan seurakunta

sin klo 12, alkaen 13.9. Päivähetki Raamatun äärellä joka toinen viikko tiistaisin klo 12–13.30, alkaen 14.9. Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20, alkaen 14.9. Raamattuluento Rukiista leipää Raamatusta keskiviikkoisin klo 18.30–20, alkaen 15.9. Lähetyspiiri kerran kuukaudessa torstaisin klo 18–19.30, alkaen 23.9. Diakoniatyöntekijät tavoitat puhelimitse numerosta 050 573 6277 sekä sähköpostilla hakunilan. diakonia@evl.fi. Voit jättää soittopyynnön milloin vain. Älä jää yksin! Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla on avoinna ma–to klo 9–14. Paikan päälle voi tulla, mutta suosittelemme ottamaan yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla: 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@ evl.fi. Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Seurakunnan työntekijät tavoitat puhelimitse ja sähköpostilla. Yhteystiedot löytyvät seurakunnan nettisivuilta www.hakunilanseurakunta.fi.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Vihdoin ovet auki! Tule kahville ja suunnittelemaan tulevaa toimintaa kahtena torstaina 2.9. ja 9.9. klo 10–11.30. Lähetyspiiri kerran kuukaudessa torstaisin klo 18–20, alkaen 9.9. Perhekerho perjantaisin klo 9–12, alkaen 3.9. Avoin muskari perjantaisin klo 10, alkaen 3.9. Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12, alkaen 7.9. Naiset Raamatun äärellä tiistaisin 19–21, alkaen 7.9. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21, alkaen 7.9. Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18–20. Messu su 29.8. klo 10. Hans Tuominen, Sini Nikku. Messuihin voi tulla enintään 50 henkilöä (25 hlöä alakertaan ja 25 hlöä yläkertaan). Messu su 5.9. klo 10. Sasu Rauhala, Sini Nikku.

MUUALLA Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Puistomuskari Sini-kanttorin iloinen puistomuskari Vaaralan urheilukentällä pe 27.8. klo 11. Puistomuskariin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Perheiden grilli-ilta Kolohongan kerhotilan pihalla ke 1.9. klo 17–19. Lapsikuorot jatkuvat jälleen syksyllä. Kuoroihin voi ilmoittautua Sini-kanttorille: sini.nikku@evl.fi. Kuunloiste-kuoro keskiviikkoisin klo 16–16.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa Kuunloiste-

Hanna Vuollon ohjaamassa hiljaisuuden joogassa kehon voi ottaa mukaan rukoukseen.

Menokasvo Hiljaisuuden joogassa voi kuunnella pyhän läsnäoloa Mitä on hiljaisuuden jooga ja kenelle se sopii, oppilaitospappi Hanna Vuollo? – Hiljaisuuden jooga on sairaalapappi Heli Harjunpään kehittämä kristillinen joogaharjoitus, jossa koko keho otetaan tietoisesti mukaan rukoukseen. Hiljaisuuden joogassa yhdistyvät lempeä kehollinen harjoitus, mielen rauhoittuminen ja hengellisyys. Se sopii kaikille, koska liikkeet tehdään oman kehon ehdoilla ja omaa sisäistä hiljaisuutta kuunnellen. Mitä hiljaisuuden joogan harjoituksessa tapahtuu? – Kehollisten harjoitteiden pohjana on hathajooga. Siinä kiinnitetään huomiota palleahengityksen pidäkkeettömään virtaukseen, jolla on tutkitusti rauhoittava ja kipua lievittävä vaikutus. Harjoitus antaa mahdollisuuden kuunnella pyhän läsnäoloa itsessä sekä ottaa koko keho tietoisesti mukaan rukoukseen.

Mitä välineitä harjoitukseen tarvitaan? – Tarvitaan vain rauhallinen tila, jossa osallistuja voi olla omassa hiljaisuudessaan. Kannattaa myös valita joustavat vaatteet ja sopiva alusta. Jooga- tai jumppamatto sopii hyvin, mutta ei ole välttämätön. Miten harjoitus vaikuttaa? – Se, mitä ihmisessä tapahtuu, riippuu osallistujasta itsestään. Keskeistä on se, että harjoituksessa mennään mielen hälinästä kohti yksinkertaisuutta, rauhoittumista ja hiljaisuutta. Koen, että tässä ajassa on selkeää kaipausta pyhän kokonaisvaltaiselle kokemiselle myös oman kehon kautta. TANELI KYLÄTASKU Voit osallistua oppilaitospappi Hanna Vuollon ja kasvatustyön pappi Tarja Korpelan ohjaamiin hiljaisuuden joogan harjoituksiin osoitteessa vantaanseurakunnat.fi/ sielunlatauspiste/hiljaisuuden-jooga. Vuollo ohjaa joogaharjoituksia myös instagramtilillään oppilaitospappi_hanna.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.8.–9.9.

ANTERO HARJU

kuoro on tarkoitettu laulamisesta ja yhdessä musisoinnista kiinnostuneille 6–12-vuotiaille. Aurinkotanssi-kuoro keskiviikkoisin klo 16.45–17.30 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Se on tarkoitettu laulamisesta pitäville 11–15-vuotialle varhaisnuorille ja nuorille.

Hämeenkylän seurakunta

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Messu su 29.8. klo 10. Jukka Nevala, Hannu-Pekka Heikkilä. Raamattuluento su 29.8 messun jälkeen. Eero Junkkaala. Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11–12.30. 1.9. alkaen. Lounas on valmistettu hävikkiruuasta ja on kaikille avoin sekä maksuton. Ruokailu toteutetaan terveysturvallisuusohjeita noudattaen. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30–11. Muskarit keskiviikkoisin. Ilmoittautuminen seurakunnan nettisivujen kautta. Messu su 5.9. klo 10 Jaakko Kara, Hannu-Pekka Heikkilä.

LAMMASPOLKU 1 Perhekerho perjantaisin klo 9.30– 11. Aikuisten raamattupiiri 2.9. klo 10 ja 16.9. klo 10.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 26.8. ja 9.9. klo 11. Perhekerho tiistaisin klo 9.30–11.

CAFÉ PÄHKINÄ Lammaskuja 2 A Café Pähkinä on auki ma–pe klo 10–14. Perhekerho torstaisin klo 17.30–19.

LAMMASKUJA 2 B Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 8.9. klo 18.

Kirkkoon kedolle, messuun metsään

Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajantasaisesti.

Suomen luonnon päivänä la 28.8. juhlistetaan Suomen luontoa perinnemaisemassa Tuupakan kedolla, Hommaksentie 9. Klo 18 alkaa noin puoli tuntia kestävä luontokirkko. Sitä ennen klo 16 alkaen voi tutustua kedon luontoon. Noin klo 16.15 kedon kasviston ja niittämisen esittely. Koko tapahtuman ajan ötökkä-aiheinen omatoiminen luontopolku rasteineen. Tarjolla on mehua ja pullaa. Tapahtuman järjestävät Tikkurilan ja Vantaankosken seurakunnat sekä Suomen luonnonsuojeluliitto. Sunnuntaina 29.8. klo 10 alkaen puolestaan vietetään lyhyt messu luonnon helmassa Kylmäojan korven suojelualueella. Messuun kuljetaan yhdessä, ja tapaaminen on klo 10 Ilolan seurakuntatalolla, Soittajankuja 1. Kävelymatkaa tulee alle pari kilometriä. Sateen sattuessa messu pidetään Tikkurilan kirkossa. Lisätietoja Tikkurilan seurakunnan verkkosivulla ja Facebook-sivulla.

Rekolan seurakunta

ISTOCK

Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 645 sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 9–18 puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys puhelimitse ti ja to klo 9–11 p. 09 8306 472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459

MUUALLA

Tapahtumiin voi tulla muutoksia Kannattaa varmistaa seurakuntien verkkosivuilta kirkkovantaalla.fi, järjestetäänkö tapahtuma etukäteen ilmoitetulla tavalla, onko siihen tullut muutoksia tai onko se kokonaan peruttu koronaepidemian takia.

VERKOSSA www.hameenkylanseurakunta.fi Usko ja oppi – raamattuilta to 26.8. klo 18. Messu su 29.8. klo 10. Jukka Nevala, Hannu-Pekka Heikkilä. Messu su 5.9. klo 10 Jaakko Kara, Hannu-Pekka Heikkilä.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14 puhelimitse, p. 09 830 6550. Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys kesä–elokuussa tiistaisin klo 11–12 diakoniatoimistolla, syyskuussa tiistaisin 10–12

Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Mahdolliset muutokset seurakunnan tilaisuuksien järjestämisessä ovat nähtävissä seurakunnan internetsivujen tapahtumissa. Muutokset ovat mahdollisia, jos kokoontumisrajoitukset muuttuvat. Korson kirkossa järjestettävissä jumalanpalveluksissa kirkkosali on jaettu sektoreihin vähentääksemme riskiä altistumisesta virukselle. Vahtimestarit ohjeistavat jumalanpalvelukseen tulevia sisääntulossa. Jumalanpalveluksiin pääset osallistumaan myös Korson seurakunnan Facebook-sivun ja/tai Youtubesivun kautta. Osallistumiseen et tarvitse tunnuksia. Perhekerho pe 27.8. ja 3.9. klo

9–11.30. Elokuun ajan kerho toimii pihaperhekerhona. Messu su 29.8. klo 10. Elina Aro, Minna Ruuttunen, Noora Hultin. Perhekerho ma 30.8. ja 6.9. klo 12–15. Elokuun ajan kerho toimii pihaperhekerhona. Aamurukouspiiri ke 1.9. ja 8.9. klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen yhteisölounas ke 1.9. klo 11. Halutessa mahdollisuus osallistua klo 11 hartaushetkeen kirkossa. Maksuttoman lounaan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Lähetyspiiri ke 1.9. ja 8.9. klo 13 kirkkosali 2:ssa. Seurakunnan seniorit to 2.9.ja 9.9. klo 13 seurakuntasalissa. Messu su 5.9. klo 10 Pirkko Yrjölä, Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Kirkon aamupuuro ma 6.9. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Naisten raamattupiiri ma 6.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 6.9. klo 18 kirkon kappelissa. Korso-messu to 9.9. klo 18.30 Jani Vanhala, Airi Saloniemi.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa, käynti Korsonpolulta. Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 26.8., 2.9. ja 9.9. klo 9–11.30. Elokuun ajan kerho toimii pihaperhekerhona.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Perhekerho alkaa ti 7.9. klo 9–11.30. Senioripiiri ke 1.9. klo 10–11.30.

Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Ben Ahlroos 050 535 2450, Laura Leverin 050 467 2434, Seppo Paulasaari 046 922 9370 Katri Uutela 050 436 7712.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Mahdollisten kokoontumisrajoitusten vuoksi toimintaa on rajoitettu. Tarkistathan toiminnan ajantasaisuuden nettisivuiltamme ja tapahtumakalenterista. Huomioithan, että toiminnassamme on vahva maskisuositus. Konsertti su 29.8. klo 19. Sopraanollaan seurakunnan ilostuttanut kanttori Tiia Maria Saari ja pianisti Hannu-Pekka Heikkilä. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Perheolkkari kirkolla maanantaisin klo 9–12. Perheolkkari on kaikille avointa perhekerhotoimintaa. Täällä askarrellaan, leikitään ja aikuiset voivat tavata muita perheitä. Kirkkomuskarit to 2.9. alkaen. Klo 10 Kirkkomuskari on suunnattu 0–1-vuotiaille ja klo 10.30 Kirkkomuskari on tarkoitettu koko perheelle. Kirkkomuskarin ohjaajana toimii Sini Nikku. Ei ennakkoilmoittautumista. Messu su 5.9. klo 10. Laura Leverin ja Sirkku-Liisa Niemi. Raamattu- ja keskustelupiiri to 9.9. klo 13–15 kerhohuone 2. Silmukkasiskot ke klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi, yhdessä opetellen.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Lasten oma päiväkerho 3–5-vuotiaille 3 x / vk. Ilmoittautuminen Petri KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 12/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.8.–9.9.

MUUALLA Messu Foibekartanon pihalla su 29.8. klo 12. Sairaalakatu 7. Laura Leverin ja Sirkku-Liisa Niemi. Huom. Ei messua Rekolan kirkolla. Toivoa naisille -ryhmä kokoontuu tiistaisin klo 18 parittomilla viikoilla Lampirannalla, osoitteessa Tertunkuja 4b.

Hiljaisuus, luonnonrauha, hiljaisuuden jooga

HILJAISUUDEN PÄIVÄ Vantaan alueen terveydenhuollon henkilöstölle to 7.10.2021 klo 9.30-17 Nilsasgården, Sipoo

Sis. lounaan ja kahvin. Päivä on ilmainen.

Ilm. www.vantaanseurakunnat/tapahtumat Järj. Vantaan sairaalapapit ISTOCK

p. 050 573 6328. Asolan perheolkkari tiistaisin klo 9–12. Perheolkkari on kaikille avointa perhekerhotoimintaa. Täällä askarrellaan, leikitään ja aikuiset voivat tavata muita perheitä. Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12–14. Teemme pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1 e / kerta. Lisätietoja Irene p. 050 573 6329. Kipuryhmä ti 7.9. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville, ohjaajana Jorma Kuusijärvi. Lisätietoja Irene p. 050 573 6329. Asolan silmukkaryhmä torstaisin klo 17–19. Kudotaan ja virkataan yhdessä. Seniorikahvila parittomien viikkojen maanantaisin klo 13. Ollaan yhdessä vapaamuotoisesti, ota ystävä mukaan. Asolan arabiankielinen työ sunnuntaisin. Tiedustelut Daniel Aghot, p. 040 148 8282.

VERKOSSA Rekolan seurakunnan messut ja jumalanpalvelukset lähetetään suorana seurakunnan Facebook– sivun kautta. Siihen ei vaadita tunnuksia. Messu Foibekartanon pihalla su 29.8. klo 12. Sairaalakatu 7. Laura Leverin ja Sirkku-Liisa Niemi. HUOM. Ei messua Rekolan kirkolla. Messu su 5.9. klo 10. Laura Leverin ja Sirkku-Liisa Niemi.

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 8306 804 ma–pe 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 8306 220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202 Diakoniapäivystys Voit varata ajan keskustelua varten www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651/diakonia.tik-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 12/2021

kurila@evl.fi. Tarvittaessa voit tulla päivystykseen ilman ajanvarausta ti klo 10–11.30 (Asematie 12A). Käytäthän maskia ja tulet vain terveenä.

Seuraamme koronatilanteen kehitystä ja voimassa olevia rajoituksia. Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www.tikkurilanseurakunta.fi Kasvomaskia tulee käyttää seurakunnan toiminnassa aina, kun lähikontaktia ei voida välttää.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Pyhän Laurin kirkko avoinna ma klo 12–18 ja ti–pe klo 11–19. Kirkon kesäopas paikalla ma klo 12–18 ja ti–pe klo 11–18 elokuun loppuun asti. Opastusten varaukset puh. 050 4664202. Messu su 29.8. klo 12, Sanna Heikurinen, Annaelina Mäkilampi. Messuun voi osallistua myös Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivulla olevan suoratoiston kautta. Messu su 5.9. klo 12, Veikko Karhumaa, Jaakko Hyttinen, Terje Kukk.

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma– pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 044 4220 480. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi

Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa lauantaisin kello 18. Iltakelloja soittavat seurakunnan kanttorit. Perhepäivä pe 27.8. ja 3.9. klo 9–13 seurakuntasali Voima. Puuhaa ja toimintaa lapsiperheille. Muskarikirkkohetki pe 27.8. ja 3.9. klo 10. Keittolounas lapsille ja perheille pe 27.8. ja 3.9. klo 9–13. Voima. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 28.8. ja 4.9. klo 15, Kerhohuone Toivo, 2. krs. Messua su 29.8. klo 10 ei pidetä kirkossa, vaan luonnon helmassa Kylmäojan korvessa. Vauvakahvila ma 30.8. ja 6.9. klo 12.30–14.30, tila Toivo, 2. krs. Alle vuoden ikäisille lapsille ja heidän aikuisilleen. Päivämusiikkia to 2.9. klo 12 Iina Katila, urut. Naisten raamattupiiri to 2.9. ja to 9.9 klo 18. Naisten rukouspiiri pe 3.9. klo 18, kokoushuone Usko, 2. krs. Messu su 5.9. klo 10, Annaelina Mäkilampi, Mirka Härkönen, Iina Katila & Mari Chaulagai. Messussa siunataan lähetystyöhön Tikkurilan seurakunnan nimikkolähetit Petteri ja Joanna Rantamäki. Messun jälkeen lähetysjuhla, jossa Rantamäet kertovat itsestään ja tulevasta työstään Japanissa. Tilaisuuden voi katsoa myös suoratoistona Tikkurilan seurakunnan Facebook-

sivun kautta. Lastenkirkko su 5.9 klo 10 messun yhteydessä Pienten paikassa. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Lisätiedot maaret.hirvensalo@evl.fi tai 050 572 2811. Ystävämessu su 5.9. klo 16, Jaakko Hyttinen, Terje Kukk, Jani Vanhala. Viikkomessu ma 6.9. klo 11.30, Sanna Heikurinen, Terje Kukk. Pyhän Laurin kuoro aloittaa syyskauden ma 6.9. klo 18. Myös uusia laulajia otetaan mukaan. Naisten raamattupiiri ma 6.9. klo 18, kokoushuone Usko, 2. krs. Sukkelat sukankutojat ti 7.9 klo 10, Kerhohuone Rakkaus. Tikkurilan eläkeläiskerho ti 7.9. klo 13. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 8.9. klo 13, kerhohuone Toivo, 2. krs. Päivämusiikkia to 9.9 klo 12 Brayan Jääskeläinen, urut.

PIENTEN PAIKKA Auki joka päivä, Tikkurilan kirkolla, Asematie 12, kahvilan aukioloaikoina. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1 Kerho isille ja lapsille ti 31.8. ja 7.9. klo 17.30–19. Messu su 29.8. klo 10 alkaa tapaamisella seurakuntatalolla. Itse messu toimitetaan Kylmäojan korvessa, luonnon helmassa. Papit Jaakko Hyttinen, Marja Eloranta. Miesten saunailta ma 6.9. klo 17.30 alkaen. Naisten lenkkisauna to 9.9. klo 18–21.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho ti 31.8. ja ti 7.9. klo 9.30–11. Ristipuron keskiviikkokerho ke 1.9. ja ke 8.9. klo 13.30.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B Tammiston perhekerho ma 30.8. ja 6.9. klo 9.30–11.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2 Ylästön perhekerho ti 31.8. ja ti 7.9. klo 9.30–11.

VERKOSSA www.facebook.com/tikkurilanseurakunta Seurakunnan Facebook-sivulla on tietoa, hartauksia ja musiikkia. Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

MUUALLA Hääyö-tapahtumaa vietetään Vantaan Pyhän Laurin kirkossa (Kirkkotie 45) pe 17.9.2021. Ennakkoilmoittautumista ei ole. Vuoronumeron oman vihkiajan varaamiseksi voi hakea Pyhän Laurin kappelin (Pappilankuja 3) edestä klo 17.30 alkaen. Vihkiaikojen varaus vuoronumeroittain alkaa Vantaan Pyhän Laurin kappelissa klo 18. Avioliiton esteettömyystodistus on tilattava osoitteesta esteidentutkinta.fi, seurakunnasta tai keskusrekisteristä viimeistään viikkoa ennen tilaisuutta. Todistus on voimassa neljä kuukautta. Tarkemmat tiedot: kirkkovantaalla.fi ja hääyö.fi Luontokirkko ja Suomen luonnon päivä la 28.8. klo 16–19 Tuupakan keto, Hommaksentie 9. Juhlistetaan Suomen luontoa perinnemaisemassa ja kiitetään siitä. N. klo 16.15 kedon kasviston esittely ja säännöllisen niittämisen tarkoitus. Klo 18 luontokirkko (n. puoli tuntia). Koko tapahtuman ajan ötökkäaiheinen omatoiminen luontopolku runomuotoisine rasteineen. Mehua ja pullaa. Ole ekologinen ja ota oma muki mukaan. Suositellaan tulemaan julkisilla kulkuvälineillä, polkupyörällä tai kävellen, sillä kedon lähellä hyvin vähän paikoitustilaa. Yhteistyössä Vantaankosken seurakunta ja Suomen luonnonsuojeluliitto.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi, Rajatorpantie 8. Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333,

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.8.–9.9. tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Seuraa verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Why so Myrtsi – Musiikkia ja pomppuja kirkolla to 26.8. klo 17–21. Pieni kahvio auki klo 17–20.30, tuotot Yhteisvastuukeräykselle. Pomppulinna auki klo 17.30–19. Klo 17.30 vauvatanssituokio (n. 30 min.), klo 18 lasten musiikkiesityksiä, klo 18.30 vauvatanssituokio (n. 30 min.), klo 18.30 Kantelevirret/Maisa Kumpulainen kantele, Iisakki Seppä laulu, klo 19.15 Laulava suntio/ Urpo Pakarinen, klo 20 Saa laulaa: Ripariveisut! Yhteislauluina rippikouluista tuttuja Nuoren seurakunnan veisuja. Tule poikkeamaan tai viivy pidempään. Maksuton kahviota lukuun ottamatta. Osa Why so Myrtsi -kaupunkitapahtumaa. Messu su 29.8. klo 10. Papit Tiina László, Margit Helin, kanttori Iisakki Seppä. Mukana nimikkolähetti Daniel Tegene. Kristillisen meditaation ilta ma 30.8. klo 18. Hengähdämme ja rukoilemme kristillisen meditaatioperinteen hengessä. Viivymme Jumalan läsnäolossa. Johdattelu aiheeseen, virikepuhe, meditaatio ja yhteinen jakaminen. Yhteinen seniorikerho torstaisin klo 13.30–15 alk. 2.9. Aikuisten ryhmätoiminnasta katso lisäksi ajantasaiset tiedot seurakunnan nettisivuilta www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankosken-seurakunta/aikuiset Messu su 5.9. klo 10. Papit Kristiina Hyppölä, Oili Karinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Siioninvirsiseurat su 5.9. klo 14. Alussa Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosaston vuosikokous. Friends’ Cafe su 5.9. klo 15–18. Teemana kiitollisuus. Tehdään yhdessä ja keskustellaan suomeksi ja englanniksi elämän eri aiheista. Mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin eri maista. Lastenhoito järjestetty. Raamattupiiri ma 6.9. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18 alk. 6.9. Israel-piiri ti 7.9. klo 18. Tukee Felm-keskusta Jerusalemissa Suomen Lähetysseuran kautta. Messu su 12.9. klo 10. Vapaaehtois-

ten siunaaminen. Voimaa sanoista! Ikäihmisten kasvuryhmä +65-vuotiaille 16.9.– 21.10. klo 9.30–12. Työvälineenä käytetään kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä. Luetaan, kirjoitetaan, keskustellaan. Ei vaadi aiempaa kirjoittamiskokemusta. Ohj. kirjallisuusterapiaohjaaja, past. Tuula Paasivirta ja diakoniapast. Laura Sydänmaanlakka. Sitovat ilm. 14.9. menn. puhelimitse: Tuula Paasivirta, p. 040 556 9079, ext-tuula. paasivirta@evl.fi (huom! etuliite). Mission Possible – Iloisesti yhdessä ke 29.9. klo 17.30. Mirjami Uusitalo: raamatunkäännöstyön ilot ja haasteet Etiopiassa.

torstaisin klo 7.15. alk. 7.9. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Martinlaakson lähetyspiiri ti 7.9. klo 19. Kans.väl. ja lähetystyön koordinaattori Maria Järviniitty: miten lähdin seurakuntaan töihin ja mitä ajattelen lähetystyöstä. Piiri tukee oman seurakunnan nimettyjä kohteita Suomen Lähetysseuran kautta.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

Perhemuskari maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Kansainvälinen perhemuskari tiistaisin klo 9.30–11 Myyrmäen kirkon pihakontti, Uomatie 1. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Kävele naiselle ammatti la 11.9. klo 12–14. Kävele tai kelaa. Kävelysauvojen, pyörätuolin tai rollaattorin kanssa. Koirankin voi ottaa mukaan. Lähtö Myyrmäen kirkon pihalta, Uomatie 1, sinisen kontin edestä. Reitti kulkee Jokiuoman puistoon ja kauemmaksikin Vetokankaalle. Kontista kahvit. Sateen varalta kahvikatos. Naisten

gmail.com, p. 040 862 1721 tai maria.jarviniitty@evl.fi, p. 050 512 1168. Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi, www.kirkkovantaalla.fi. Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

Vanda svenska församling Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262. Sommaröppet ti–fr kl. 9–12, måndagar stängt vandasvenska@evl.fi. Diakonimottagning to kl. 10–11.30 (juni–aug) Andra tider enligt överenskommelse.

Aikuisrippikoulu

Jos rippikoulu jäi nuorena käymättä, se onnistuu myöhemminkin. Yläikärajaa ei ole. Aikuisrippikoulussa voit keskustella kahden kesken tai ryhmässä elämän suurista kysymyksistä.

HELSINGE KYRKA S:T LARS Kyrkov. 45 Högmässa 22.8 och 29.8 kl 10. Följ med coronarestriktionerna i kyrkan på vår hemsida www. vandasvenskaforsamling.fi Högmässor från Helsinge kyrka S:t Lars kl. 10 strömmas via församlingens YouTube kanal.

ÖVRIGT kirkkovantaalla.fi/aikuisrippikoulu

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Vauvakerho perjantaisin klo 9–11 alk. 3.9. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11. Kivistön maanantai-iltojen startti ma 30.8. klo 18. Pizzailta. Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Lasten lauluryhmä Kastehelmi keskiviikkoisin alk. 2.9. 5–9-vuotiaiden ryhmä klo 17.15–18, yli 9-vuotiaiden ryhmä klo 18–19. Ilmoittautumiset paikan päällä. Maksuton. Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11 alk. 2.9. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Kivistömessu ma 6.9. klo 18. Papit Iiro Salminen, Kristiina Hyppölä, kanttori Iisakki Seppä.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Aamurukouspiiri tiistaisin ja

Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11 alk. 2.9.

MUUALLA Luontokirkko ja Suomen luonnon päivä la 28.8. klo 16–19 Tuupakan keto, Hommaksentie 9. Juhlistetaan Suomen luontoa perinnemaisemassa ja kiitetään siitä. Noin klo 16.15 kedon kasviston esittely ja säännöllisen niittämisen tarkoitus. Klo 18 luontokirkko (n. puoli tuntia). Koko tapahtuman ajan ötökkäaiheinen omatoiminen luontopolku runomuotoisine rasteineen. Mehua ja pullaa. Ole ekologinen ja ota oma muki mukaan. Suositellaan tulemaan julkisilla kulkuvälineillä, polkupyörällä tai kävellen, sillä kedon lähellä hyvin vähän paikoitustilaa. Yhteistyössä Tikkurilan seurakunta ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 15–16.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

Pankin myyjäispöytä. Osallistumismaksu 20 e kehitysmaitten naisten ammattikoulutukseen. Maksu käteisellä tai MobilePay 42286. Jos aika ei sovi sinulle, voit kävellä muulloinkin ja maksaa osallistumisen MobilePaylla. Järj. Naisten Pankki Länsi-Vantaa.

VERKOSSA Messu su 29.8. klo 10. Papit Tiina László, Margit Helin, kanttori Iisakki Seppä. Mukana nimikkolähetti Daniel Tegene. Messu su 5.9. klo 10. Papit Kristiina Hyppölä, Oili Karinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kuljemme yhdessä – Alfa-kurssi kristinuskon perusteista ma 13.9. klo 18.30. Tutkitaan kristinuskoa ja elämän tarkoitusta, kysellään, kuunnellaan ja keskustellaan. Kurssi toteutetaan Zoom-kokouspalvelussa. Osallistuja tarvitsee Internet-yhteyden. Palvelun käytössä opastetaan. Sis. 11 kokoontumista syksyn aikana. Maksuton. Tied. ja ilm. markku.t.laakso@

Anmälningar tas emot till Ekonomi i vardagen. En kurs som strävar till att ha bättre koll på sin vardagliga ekonomi. Träff en gång i månaden kl 12.30 måndagar 27.9, 18.10 och 22.10. Vi börjar med en gratis lunch. Anmäl dig till Heidi Salminen 050 330 1828.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282 retriitit.vantaa@evl.fi

NÄKÖVAMMAISILLE Näkökulma-vertaisryhmä 6.9., 4.10., 1.11. (Johanna Juola vierailee), 26.11. (Elisa Montonen vierailee) klo 13–15 Soukan kappeli, Soukankuja 3, Espoo. Vertaisryhmässä etsitään uusia näkökulmia elämään. Ryhmä on tarkoitettu sekä vähän aikaa, että pitkään näkövammansa kanssa eläneille. Ohj. diakoni Ritva Aarnio ja vertaisohjaaja Maarit Hedman. Tikkurilan kerho ti 7.9., 5.10., 2.11 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 12/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.8.–9.9.

Antero Tummala ja Emma Taru Maria Heinonen, Ville Juhani Vuorinen ja Salla Maarit Vierelä, Antti Eemeli Norrback ja Jessica Jasmin Lindén. Hautaan siunattu Anni Aleksandra Nordlund 97 v, Seija Irma Anneli Osmala 70 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

HAKUNILAN SEURAKUNTA

REKOLAN SEURAKUNTA

Kastettu Olavi Herman Matinpoika Happonen, Milla Annikki Harju, Lara Josefiina Huttu, Lara Helinä Ivanov, Eino Olavi Maunula, Max Valentin Christopher Metsä, Vivia Erin Roslund, Oiva Elo Einari Salaste, Sulo Seppo Olavi Salaste. Avioliittoon kuulutettu Markus Petteri Jääskeläinen ja Hanna Irina Rissanen, Tommi Johannes Katajamäki ja Nina Kaarina Utriainen. Hautaan siunattu Jenny Selina Pirhonen 95 v, Maija-Leena Christensen 94 v, Anna Helena Halonen 75 v, Sisko Mirjami Hakala 73 v, Reijo Tapio Pomell 73 v.

Kastettu Minttu Ilona Makkonen, Siiri Hilja Ilona Parkkonen, Sofia Amanda Maung, Eino Johannes Autio, Eelis Oskari Kemppainen, Lilian Aurora Yan-kei Leung-Vanhatalo. Hautaan siunattu Raija Anneli Väisänen 56 v, Sirkka Liisa Nevomaa 97 v, Jorma Kalevi Piispa 60 v, Tuulikki Ranta 90 v, Veikko Olavi Viira 92 v, Kalle Ilmari Jalonen 97 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Naomi Amélie Pystynen, Bea Annikki Laitinen, Melina Alexia Juliana Kaari, Isla Ariel Abrahamsson.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Minea Aurora Sundholm, Bea Melissa Liikkanen, Aleksi Onni Mikael Ojala, Milo Onni Eemeli Kurvinen, Alma Lyydia Määttä, Kiira Eliisabet Penttinen, Leo Veikko Benjamin Skyttén, Ragnar Klemmer, Ilmari Veikko Uljas Lehtinen. Hautaan siunattu Eino Kalervo Heikkilä 89 v, Riikka Helena Laurila 56 v, Hannu Kalevi Kivivirta 69 v.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 12/2021

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Armi Matilda Hietaharju, Leo Petri Antero Juvonen, Juhani Johannes Lakso, Noah Sami Elias Torregrossa, Linnea Emilia Heinola, Milja Tuuli Matilda Kaskinen, Noel Viljami Merkkiniemi, Veeti Henrik Antero Miettinen, Mette Adeliina Pakkanen, Dea Olivia Pasivirta, Oliver Ilmari Samuel Satumäki, Alvar Onni Santeri Suni. Avioliittoon kuulutettu Miika Jani Petteri Riikonen ja Suvi Johanna Tolvanen, Niko

Kastettu Amanda Sofia Perälä, Fanni Patricia Garcia, Danil Denis Salonen, Camilla Linda Lilian Ahola, Daniel Into Oskari Mertanen, Edvin Aaro Mikael Vinkki, Leo Eemil Kero, Selma Leena Artemisia Sirkkala, Onni Julius Hippi, Aleksander Aarre Johannes Merimo, Elis Arvo Benjamin Paukkeri, Rasmus Pekka Juhani Koskipalo, Okko Väinö Birger Pääskynen, Kaapo Emil Karjala, Arkhimedes Noel Antrea Soikkeli, Akseli Mikko Juhani Antinaho, Noel Valtteri Manneri. Avioliittoon kuulutettu Samuli Oskari Leino ja KaisuLeena Kohola, Mika-Antero Matikka ja Nora Hannele BoijerSpoof, Henri Matias Pennanen ja Emilia Aleksandra Sandin, Marko Olavi Rainer Kaira ja Heli Annika Hagman. Hautaan siunattu Heino Heikki Rinta-Nikkola 88 v, Katri Sylvia Lehikoinen 70 v, Ritva Anita Linden 86 v, Jaakko Olavi Ainasoja 84 v, Asta Helvi Uljas 77 v, Kimmo Juhani Rintanen 50 v, Kirsi Marja Seppälä 48 v, Marita Hannele Saari 41 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döpta Sigrid Eva Aurora Sahl.

ISTOCK

Elämänkaari

ja 7.12 klo 13–15, Tikkurilan kirkko, Asematie 12. Ohj. Sini Siiriäinen ja Rauha Malkki. Kahvitarjoilu. Markun musailtapäivät ti 7.9., 5.10., 2.11. ja 7.12. klo 16.30–17.30. Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5, Espoo. Tule laulamaan yhdessä, isäntänä ja laulattajana Markku Känninen. Tiedustelut Ritvalta, p. 040 734 7715, ritva.aarnio@ evl.fi. Miesten saunaillat: 9.9., 7.10., 4.11., 2.12 klo 18–21. Länsimäen kirkon takkahuone, Kerokuja 9, Vantaa. Tarjolla saunan lisäksi voileipiä ja kahvia ja teetä yms. Ota oma pyyhe mukaan. Isäntänä Pentti Ahonen, p. 041 544 07 64. Lähetyspiiri viikoittain 3.9.–17.12. klo 17–19.30.  Malmin varustamo, Pekanraitti 16, 2.krs. Huone 209. Ohj. Leena Siponkoski, p. 040 585 8510. Lähetyspiiri tukee Lähetysseuran vammaisten lasten hyväksi tekemää työtä Nepalissa. Luontoretket joka toinen keskiviikko 8.9. alkaen. Jokaiselle retkelle on arvioitu kestoaika, joka selviää jokaisen retken tietojen kohdalta. Oppaat saapuvat kokoontumispaikalle vastaanottamaan saapuvia noin 30 min. ennen lähtöä. Oppaat ja työntekijät huolehtivat siitä, että saat sopivan oppaan kävelylle ja siitä, että pääset turvallisesti kotimatkalle. Ilm. viim. päivää ennen työntekijälle. Luontoretki – Soidinkierros ke 8.9. klo 13–15 (lähtöpiste hotelli Nuuksion taaempi pysäköintialue, Naruportintie 68, Espoo.) Tervetuloa retkelle Nuuksion kansallispuiston lounaisosaan! Soidinkierros kuljettaa avokallioilla sivuten Nuuksion suurinta suota. Reitti on neljä kilometriä pitkä ja suht. helppokulkuinen. Suurimman osan matkasta polku on leveähkö, kahden rinnakkain kuljettavissa, reitin varrella on kolmet lyhyehköt pitkospuut ja vain yksi lyhyt, jyrkähkö nousu. Reitti ei ole esteetön. Muista ottaa omat eväät mukaan, voit ottaa myös kevyen retkijakkaran, mikäli sinulla on sellainen. Reitin varrella ei ole wc:tä. Saapuminen julkisilla: Helsingin rautatieasemalta E-, Y- tai U-junalla Espoon

keskustaan, jossa vaihto bussiin 244. Lähin pysäkki on Naruportti, josta kävelymatkaa lähtöpisteelle on 2 km. Ilm. ja tied. Ritva Aarnio, p. 040 734 7715, ritva.aarnio@evl.fi.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen messu su 5.9 klo 13 Hermannin diakoniatalo, Hämeentie 73 Helsinki. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 7.9. klo 12–14 Myyringissä, Liesitori 1. Omakustanteinen lounas Cafe Popolosta klo 12–13. Viittomakielinen perhekerho pe 10.9. klo 9.30–12.30 Lastenkappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, Espoo. Ilm. Seijalle, p. 050 338 6212. Tietoja toiminnasta ja keskusteluapua Seija Einolalta txt. 050 338 6212 tai seija.einola@evl.fi Seuraa tiedotusta teksti-TV s. 558.

HILJAISUUDEN TAPAHTUMAT JA RETRIITIT Hiljaisuuden päivä terveydenhuollon yksiköiden työntekijöille to 7.10.klo 9.30–17 Nilsasgårdenin leirikeskus, Nilsasintie 60, Sipoo. Päivä on kohdennettu erityisesti seuraavien terveydenhuollon yksiköiden työntekijöille: Peijaksen ja Vantaan sairaala, Simonkylän, Korson ja Myyrmäen vanhustenkeskus, Malminniityn hoivakoti, Myyrinkoti ja palvelukoti Hopea. Päivä on osallistujille maksuton (sis. ohjelman ja ateriat) kuljetuksen jokainen maksaa itse. Tule mukaan rentoutumaan, tämä päivä on erityisesti sinua varten keskellä vaativaa arkea. Mukaan mahtuu 10 hlöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Sitovat ilm. 30.9.2021 mennessä: https://link.webropol.com/ep/ hiljaisuudenpaiva

International Events in other language than Finnish or Swedish.

Musical Kids Club Tuesdays 9.30– 11 AM Temporary building at Myyrmäki church yard, Uomatie 1. For children accompanied by parent.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.8.–9.9.

Season 60 euro, twice you can check out the Club for free. Asolan seurakuntatalon arabiankielinen työ sunnuntaisin. Tiedustelut Daniel Aghot, p. 040 148 8282. Friends’ Cafe Sun 5th Sep 3–6 PM Virta-church, Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Theme of the day: gratefullness. A gathering to discuss about different life topics and a chance to get to know new people from different countries. Childcare available. Русскоязычная библейская группа в Вантаа по средам в 18–20. В церкви Länsimäki, Kerokuja 9.

Onward Together -course Mon 13th Sep 6.30 PM Online. Course gives you possibility to investigate the meaning of life, get to know the basics of Christian faith, ask, listen, discuss and find. The course is on Zoom. All you need is only an Internet connection. We’ll introduce you to use the Zoom. 11 meetings during the autumn ending 15th Nov. Free of charge. More info markku.t.laakso@gmail.com, tel. 040 862 1721 or maria.jarviniitty@ evl.fi, tel. 050 512 1168.

Kirkoissa soi SUNNUNTAINA 29.8. Laulukonsertti su 29.8. klo 19, Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, Kustaantie 22. Tiia Maria Saari, sopraano ja Hannu-Pekka Heikkilä piano ja urut. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e.

TORSTAINA 2.9. Päivämusiikkia klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Iina Katila, urut. Vapaa pääsy. Noudatamme voimassa olevia kokoontumisrajoituksia.

TORSTAINA 9.9. Päivämusiikkia klo 12. Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Brayan Jääskeläinen, urut Vapaa pääsy. Noudatamme voimassa olevia kokoontumisrajoituksia.

PERJANTAINA 10.9. Ankkabarock: Bach ja ystävät klo 19 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Konsertissa kuullaan barokin mestarin Johann Sebastian Bachin sekä hänen musiikkiinsa vaikuttaneiden säveltäjien Frescobaldin ja Couperinin musiikkia. Matti Vaakanainen, urut. Käsiohjelma ovelta 20/10 euroa, vapaa pääsy. Konsertti

järjestetään koronaturvallisuus huomioiden.

LAUANTAINA 11.9. Ankkabarock: PolskaPandolfi – eteläpohjalaisia polskia ja G.A. Pandolfi Meallin sonaatteja klo 18 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. PolskaPandolfi -konsertissa barokkiviulisti Kreeta-Maria Kentala ja cembalisti Tea Polso yhdistelevät veret seisauttavia eteläpohjalaisia polskia ja villejä Giovanni Antonio Pandolfi Meallin sonaatteja. Käsiohjelma ovelta 20/10 euroa, vapaa pääsy. Konsertti järjestetään koronaturvallisuus huomioiden.

Vankileiriviittauksia ja enkeleitä Galleria K:ssa Kuvanveistäjä Raimo Jaatisen näyttelyllä on jyhkeä nimi: Arkkienkelin varjo. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA RAIMO JAATINEN

un kävijä astuu sisään Galleria K:hon, katse kiinnittyy kor keaan puiseen enkeliveistok seen. Se on hiljainen ja vaa timaton. Siipiä sillä ei ole ei kä käsiäkään. Enkeli on osa installaatio ta. Kapearaiteinen rautatie kulkee gallerian poikki koh ti synkkää metsää, jossa ra ta jatkuu. Koristeelliset tika puut johtavat gallerian pe rältä kohti valoa tulvivaa ik kunaa – kohti vapautta? Vai suorastaan taivasta? Installaatio hallitsee tilaa. Parvella on Hannu Sillanpään näyttely Havaintojen päiväkirja.

Palava enkeli on maalattu ruosteiselle peltilevylle.

Installaatio oli esillä pa ri vuotta sitten Kuusamossa, jossa Raimo Jaatinen on ai kanaan opettanut pronssi valua. ”Installaatio ja muut näyttelyn teokset ovat yri tyksiäni löytää kuvakieltä, jonka avulla voisi kertoa jo takin sotien, epädemokraat tisten hallitusten, vihollis kuvien ja ennakkoluulojen aiheuttamasta suuresta in himillisestä kärsimyksestä. Rataa on rakennettu vanki

työvoimalla ja kohden van kileiriä”, Jaatinen kuvaa näyttelyinfossa. – Kuusamossa tapasin vanhoja ihmisiä, jotka muis tivat saksalaisten vankityö voimalla rakennuttaman kenttäradan. Sitä rakennet tiin lähes 200 kilometriä halki korpien Hyrynsalmelle asti, Jaatinen kertoo. Siivetön enkeli on myö täkärsijä, joka ei ole pysty nyt auttamaan. Sädekehässä on kuitenkin ripaus kultaa

merkkinä pyhyydestä. Installaatio muuttuu ja elää näyttelystä toiseen. Gal leria K:n näyttelyssä uutta ovat myös ruosteisille pel tilevyille tehdyt enkelimaa laukset Palava enkeli ja Arkkienkelin varjo. Palava enke li on Jaatisen vanha teema. Ensimmäinen palava enkeli on pronssiveistos, joka löysi paikkansa Korson kirkosta. Arkkienkelin varjo puo lestaan sai alkukipinän tai teilijan ensimmäisen vai

mon, vuonna 2012 kuolleen Eila Jaatisen runosta, jo ka alkaa: Arkkienkelin varjo / jähmettynyt kaupungin ylle / kuin suuri ruostepilvi. / Miekan salamat läpäisevät sen / terävinä lankoina / joihin varikset tarttuvat.

Arkkienkelin varjo. Installaatio, maalauksia ja valokuvia. Galleria K, Asematie 7, sijaitsee Vantaan kaupungintalon pihapiirissä, vastapäätä Tikkurilan kirkkoa. Avoinna 5.9. asti ke 12–18, to–pe 11–17 ja la–su 12–16.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 12/2021

Haudan hallintaoikeuden saa korkeintaan 25 vuodeksi kerrallaan. Tämän jälkeen hallintaoikeudelle voi hakea jatkoaikaa.

Hautapaikat eivät ole ikuisia Mikäli hautapaikkasopimusta ei uusita tai ketään ei ole haudattu leposijaan viimeisen 25 vuoden aikana, hautapaikka palautuu seurakunnalle.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA SIRPA PÄIVINEN

un omainen on kuollut, läheisten on surun keskellä hoidettava monenlaisia asioita. Silloin ei välttämättä jää mieleen hautapaikasta tehty sopimus, joka aikanaan päättyy. Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakunnissa hautapaikan saa 25 vuodeksi. Arkku- ja uurnapaikkojen hallinta-aika on sama. – Hautapaikasta tehdään hallintasopimus. Tapiolan uurnalehdossa paikan saa kerrallaan 20 vuodeksi, Espoon seurakuntien ylipuutarhuri Miina Renqvist sanoo. Hautapaikkasopimus voi jatkua kahdella eri tavalla. Uusi 25 vuoden hallinta-aika alkaa, jos samaan paikkaan haudataan uusi vainaja vanhan sopimuksen voimassaoloaikana. Mikäli kyseiseen paikkaan ei ole haudattu ketään viimeiseen 25 vuoteen, hallinta-aikaa voidaan hakemuksesta pidentää korkeintaan seuraavat 25 vuotta. Tämän jakson päätyttyä voi hautapaikan hallintaan

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 12/2021

hakea edelleen pidennystä. Seurakunnat perivät hautapaikan hallinnasta maksun. Sen suuruuteen vaikuttavat muun muassa haudan sijainti ja koko. Espoossa esimerkiksi kahden arkkupaikan haudan hinta 25 vuodeksi on 300 euroa, jos vainaja on espoolainen. Muilta sen hinta on 550 euroa. Vantaalla saman kokoisen haudan hallintaajan jatkaminen 25 vuodeksi maksaa 275 euroa. Haudan hallinta-aikaa saa jatkettua, kunhan vain muistaa hakea sitä. Vantaalla päättyy vuosittain noin 300 hautapaikkasopimusta. Niistä 90 prosentille solmitaan jatkosopimus ja 10 prosenttia eli noin 30 hautapaikkaa palautuu takaisin seurakunnalle. Vantaalla otettiin viime vuonna käyttöön hautahakuohjelma (www.opasteapp.fi/hautausmaavantaa/), jossa voi etsiä hautapaikan vainajan nimellä. Samalla löytyy myös tieto, minä vuonna haudan hallinta-aika päättyy. SEURAKUNNAT ILMOITTAVAT hallinta-ajan loppumisesta haudan haltijaksi merkitylle henkilölle kirjeitse ennen ajan päättymistä. Mikäli yhteystiedot ovat muuttuneet esimerkiksi muuton seurauksena, kirje palautuu seurakuntaan. Helsingissä hallinta-ajan päättymisistä ilmoitetaan myös lehdissä ja hallinta-aikaa voi pidentää esimerkiksi verkkolomakkeella. Seurakunnat eivät saa päivitettyjä osoitetietoja

mistään muualta kuin suoraan omaisilta. Mikäli haudan haltijaan ei saada yhteyttä kirjeitse, seurakunta kiinnittää haudalle hallintasopimuksen päättymisestä kertovan kyltin. Kauniaisissa kaupungin hautausmaalla hautapaikka palautuu kaupungille, kun omaiset ilmoittavat, etteivät halua jatkaa hallinta-aikaa. Muualla se palautuu automaattisesti seurakunnalle, mikäli hallintasopimukseen ei haeta jatkoa. Hallintaoikeuden päätyttyä omaisilla on oikeus poistaa hautakivi puolen vuoden kuluessa. Sen jälkeen se siirtyy seurakunnan tai Kauniaisissa kaupungin omistukseen. Vanha hautakivi poistetaan viimeistään silloin, kun hauta otetaan uudelleen käyttöön ja siihen haudataan uusi vainaja. ■

Hautatoimistojen yhteystiedot Helsingissä hautapalvelut: p. 09 2340 6000, helsinki.hautapalvelut@evl.fi Espoossa hautatoimisto: p. 09 8050 2200, hautatoimisto.espoo@evl.fi Kauniaisissa hautausmaanhoitaja: p. 050 4118 658, annina.roennberg@kauniainen.fi Vantaalla hautatoimisto: p. 09 830 6220, vantaa. hautaustoimi@evl.fi