Kirkko ja kaupunki 2021 13 Espoo by Kirkko ja kaupunki

9.9.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Hellittämätön Hirvonen Elina Hirvonen ei pelkää vaikeita aiheita. Dokumentaristi kirjoittaa ja keskustelee maailmaa paremmaksi. s. 16

Vauvan kaste tuo Duudsonien Jukka Hildénille turvaa ja uskoa siihen, että hyvä voittaa s. 3

Kriikunapuun alla rukoileva Anni Pesonen istuu enimmäkseen hiljaa s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Hakaristi ja Suomen leijona

Olosuhteet eivät tee elämästä sietämätöntä vaan merkityksen ja tarkoituksen puuttuminen.

NATSI-SAKSAN hakaristilippu ei ole ihan mikä tahan sa tekstiili. Se symboloi kansanmurhaa ja höyrypäisiä fantasioita ylemmistä ja alemmista ihmisroduista. Siksi on omituista, että Helsingin käräjäoikeus kat soi, että hakaristilippujen kantaminen itsenäisyyspäi vän mielenosoituksessa ei ollut kiihottamista kansan ryhmää vastaan. Se on melkein yhtä omituista kuin se, että Helsingissä tosiaan liehuivat hakaristiliput vuonna 2018. Kiihottamisesta ja kiihottumisesta olisi kannattanut kuulla vaikka sitä kansanryhmää, jota edustaa Helsin gin juutalainen seurakunta. Uhkaukset, vihaviestit, herjat ja natsiaiheiset graffitit kuuluvat valitettavasti seurakunnan arkipäivään. On päivänselvää, että natsilipun kantaminen mie lenosoituksessa on tiettyyn ihmisryhmään kohdistu vaa uhkaamista ja pelottelua. KÄRÄJÄOIKEUDEN vapauttavan päätöksen jälkeen nousi keskus telu hakaristilipun julkisen käy tön kriminalisoimisesta. Useim mat eduskuntaryhmät olisivat valmiita kieltämään natsilipun lailla. Hakaristilipun kantaminen kansallismielisessä mielenosoi tuksessa täyttää kiihottamis rikoksen kieltävän lain hengen ja kirjaimen. Menee ihan sukka na sisään. Silti huomaan empi väni ajatusta, että jokin graafi nen merkki, tässä tapauksessa hakaristi tai hakaristilippu, kiel lettäisiin lailla. Itse lipun krimi

Tänään Surujen kaltevalla pinnalla ihmisyys on toivon soivin instrumentti.

HAKARISTILIPPUJEN esillä pitäminen esimerkiksi mu seoissa sekä historian ja etiikan oppikirjoissa on tär keätä. Emme saa unohtaa, mitä Euroopassa tapahtui vasta vähän aikaa sitten, nykyisten vanhusten ollessa lapsia ja nuoria. Ei siitä niin kovin kauan ole.

PSYKOTERAPEUTTI MAARET KALLIO LUJASTI LEMPEÄ -BLOGISSA 1.9.2021

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Iankaikkisesti Minä ajattelen ikiaikaisia päätöksiäsi, Herra, niistä minä saan lohdun. PSALMI 119:52

HAKARISTILIPUN KANTAMINEN KANSALLISMIELISESSÄ MIELENOSOITUKSESSA TÄYTTÄÄ KIIHOTTAMISRIKOKSEN KIELTÄVÄN LAIN HENGEN JA KIRJAIMEN.

Kirkko ja kaupunki

13 9.9.2021

Seuraava lehti ilmestyy 23.09. KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Tuntuu, että maailma jakautuu koko ajan enemmän, ja se pelottaa. Jumala, anna meille lempeyttä ja rohkeutta sietää erilaisuutta, lakata etsimästä virheitä muista ja elää hyvää elämää yhdessä.

PSYKIATRI VIKTOR E. FRANKL (1905–1997)

nalisoimisen sijaan laitonta pitäisi olla – kuten onkin – sillä uhkaaminen ja pelottelu. Jos lähdetään yksittäisten merkkien kriminalisoin nin tielle, pitää seuraavaksi tarkasteluun ottaa Suo men vaakunaleijona. Väkivaltaiset leijonakorumiehet kun ovat tehneet siitä uhon, uhan ja pelottelun sym bolin. Vika ei silti ole merkissä vaan niissä vihaa uhku vissa leijonakorumiehissä.

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Syntyessään hän oli niin pieni ja avuton rakas paketti” Duudsoni Jukka Hildénin kolmilapsinen uusperhe lisääntyi vauvalla heinäkuussa. Perhepedissä huutaa tulinen ja tuuheatukkainen Amélie. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

Jukka Hildén, 41, kuinka vauvan hoito sujuu? – Haluan auttaa, tukea ja kannustaa kaikessa, mikä liittyy vauvaan. Autan vaipanvaihdossa ja röyhtäyttämisessä niin paljon kuin mahdollista. Jos vauvalla on vatsanpuruja yöllä, herään siihen. Aamuisin voin huolehtia vauvasta, että Chachi saa nukkua pidempään, kun hänen yöunensa ovat olleet imettämisen takia pätkittäisiä. – Hoidin kummipoikiani nuorena, ennen omia lapsia, että heidän vanhempansa pääsivät viettämään datenightia. Silloin vähän jännitti ja mietin, että mitäs näiden kanssa tehdään. Nykyään olen aika varma vauvojen kanssa. Silloin vauvalle tulee tunne, että tuo tyyppi tietää, mitä tekee. Tietenkin vauvaa kosketetaan lämmöllä ja hellyydellä, mutta varmoin ottein.

Minkälainen vauva on perheenne uusin tulokas Amélie Irene? – Syntyessään hän oli niin pieni ja avuton rakas paketti. Nostin haparoivaa vauvaa tosi hellästi, sitten hän sätkähti vähän eikä oikein saanut silmiä vielä auki. Nyt hän on vähän yli kuukauden vanha ja syö hyvin, on isokokoinen ja valpas. – Améliellä on paksu, ruskea tukka. Ulkonäössä on muutenkin aika paljon latinoa, mikä tulee äidiltään. Muut lapseni ovat syntyneet ohuttukkaisina ja ovat vaaleita ja sinisilmäisiä. Amélie on myös tulinen. Hän kun alkaa itkeä, huuto tulee koko voimalla.

3 4

Mitä mieltä olet siitä, että vauva kastetaan? – Meillä oli tuplaristiäiset isosisko Sophialle ja Amélielle, kun Sophian ristiäiset jäivät aikanaan koronan jalkoihin. Tytöt kastanut pappi on sama ihminen, joka toimi nuoriso-ohjaajana silloin, kun minä kävin rippikoulun. – Vauvan kastaminen on sydäntä lämmittävää. Lapset saavat sitten aikuisiässä miettiä näitä asioita, että miten ja mihin uskoo. Minulle kaste on tuonut turvaa ja uskoa siihen, että tämä elämä ei ole vain tässä. Miten uskallat tehdä vauvoja, kun maailma on ihan sekaisin? – Totta kai kannan huolta siitä, minkälainen maapallo on siinä vaiheessa, kun lapsistamme tulee aikuisia. Yhdysvalloissa asuessamme yhtäkkiä iski korona, Black Lives Matter -liike heräsi ja tuli pressanvaalit, jotka olivat valehtelua ja tappelemista. Ja ilmastonmuutokseen herätään hitaasti. – Mutta minun maailmassani hyvä voittaa aina. Maapallolla on kuitenkin niin paljon ihmisyyttä ja hyvyyttä, ja tiede menee eteenpäin. Teen parhaani siinä, että annan lapsilleni rakkautta, että heille tulee hyvä sydän. Annan heille huomiota, että heille tulee hyvä itsetunto ja he ymmärtävät, että heidän mielipiteillään on merkitystä. Annan heille myös rajat ja säännöt, että he tietävät, mikä on oikein ja mikä on väärin. Eli ei pelossa voi elää.

Mikä sinulle on pyhää? – Ekana tulee mieleen rakkaus ja perhe. Mitä muuta kysymyksellä tarkoitetaan kuin rakkautta? Sitä on tietysti monenlaista. Mutta se rajaton puhtaan rakkauden määrä, jota lapsiani kohtaan tunnen, on pyhää. ■ Vauvan päivää vietetään 24.9. Päivän pääjuhlaa Helsingin Musiikkitalolla voi seurata klo 12–15 osoitteessa evl.fi/vauvanpaiva.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Helmetkin ruk Rukousnauhalla on pitkät juuret kristillisessä perinteessä. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

un rukousnauhojen suunnittelija Tiina Kristoffersson lähtee lenkille, hän sujauttaa taskuunsa puisista helmistä tehdyn Samarialainen-rukousnauhan, jossa roikkuu puinen tau-risti. Kristoffersson käy rukousnauhan läpi suunnilleen kerran viikossa, ja kävelylenkki on siihen oiva hetki. Aikaa rukoiluun menee noin 15 minuuttia. Rukousnauha kulkee mukana aina. − Ihmisellä on tarve harjoittaa hengellisyyttä eri aisteilla, ja rukousnauha vastaa siihen kaipuuseen, Kristoffersson sanoo. TOUKOKUUSSA Tiina Kristofferssoniin otettiin yhteyttä Espoon hiippakunnasta. Hiippakunta tilasi häneltä rukousnauhan, jonka voi antaa kapitulin lahjana sopivissa tilanteissa. Kristoffersson sai vapaat kädet suunnitella rukousnauhan. Ainoa toive oli, että rukousnauhassa toistuvat Espoon hiippakunnan vaakunan värit: sininen ja keltainen. Rukousnauha tehtiin siniseksi värjätystä kvartsista. Lisäksi siinä on viisi okrapurppuran väristä käsin valmistettua erikoishelmeä. Niissä yhdistyvät hiippakunnan vaakunan keltainen väri ja Pyhää Henkeä symboloiva punainen väri. Rukousnauha ei syntynyt helposti. Eniten päänvaivaa aiheutti rukousnauhan tärkein osa, risti. Muutaman epäonnistuneen kokeilun jälkeen Kristoffersson päätyi käsin taottuun kupariseen ristiin. Kupari muistuttaa Kristofferssonia hänen entisestä kotikirkostaan Espoonlahden kirkosta, jonka yhtenä rakennusmateriaalina on käytetty kuparia ja joka on hänelle edelleen tärkeä paikka. Samanlaista ristiä hän on käyttänyt myös Temppeliaukion kirkolle suunnittelemassaan rukousnauhassa. Kristoffersson asuu nykyään Temppeliaukion kirkon vieressä. Espoon piispa Kaisamari Hintikka on erittäin tyytyväinen uuteen rukousnauhaan. − Olen iloinen, että meillä on nyt lahja, joka viestii kristillistä sanomaa ja kertoo meidän hiippakunnastamme, Hintikka sanoo. MONISSA USKONTOPERINTEISSÄ on kehitetty helminauhoja rukouksen ja meditaation tueksi. Buddhalaisilla on mala-helmet ja islamilaisten rukoushelmien nimi on subha. Kristillisten rukousnauhojen juuret ulottuvat varhaiskristilliseen perinteeseen asti. Tunnetuin lienee katolisen perinteen ruusukko (rosario). Siinä helmet on ase-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

JOONAS BRANDT

oilevat

Kirkko ja kaupunki verkossa

Hellivä ja haavoittuva mies Lapsesta asti kiltiksi ja empaattiseksi itsensä mieltänyt Miika Saksi koki pitkään olevansa vääränlainen mies. Kulttuurinen ajatusmalli maalaa kuvaa miehistä luodinkestävinä ja seksuaalisesti aina valmiina johtohahmoina. Kokemus sai Saksin perustamaan kanavan, jossa miehet voisivat puhua avoimesti tunteistaan ja mielenterveydestään. Syntyi Miesplus-Instagram-tili, jonka tavoittelema empaattisen miehen malli kiinnostaa tuhansia. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Ainakaan toistaiseksi Espoon hiippakunnan rukousnauhaa ei voi ostaa, sen voi saada vain lahjaksi hiippakunnalta.

TIINA KRISTOFFERSSON on ammentanut omaan rukouskaavaansa rukouksia jumalanpalvelusliturgiasta. Rukousnauhan kaaressa olevien kolmen erikoishelmen kohdalla Kristoffersson rukoilee esirukouksia. Nauhan ”hännässä” ristin päällä on kaksi erikoishelmeä. Niiden kohdalla Kristoffersson laulaa virren tai rukoilee Isä meidän -rukouksen. − Minulle rukousnauhan mukana kantaminen ja käyttäminen on jumalanpalveluksen mukana kantamista ja läpikäymistä miniversiona, hän sanoo. Kristofferssonilla on muutamia rukousnauhoja. Osa on ostettuja, ja osan hän on suunnitellut itse. Rakkain rukousnauhoista on vaatimaton Samarialainen-rukousnauha. − Ihminen kiintyy rukousnauhaan, jonka kanssa hän on rukoillut paljon. Ajattelen symbolisesti, että kun tiettyä rukousnauhaa käyttää paljon, rukous jää sen helmiin. ■

”Erilaisista maailman katsomuksista tulevat ihmiset rakastuvat toisiinsa joka päivä.” MATIAS UUSISILTA VERKKOKOLUMNISSAAN

TONI HÄRKÖNEN

teltu kymmenen helmen ryppäisiin. Ruusukon kanssa rukoillaan usein Ave Maria -rukousta. Ortodoksisessa perinteessä käytetään villakankaasta solmittua rukousnauhaa. Solmuja voi olla joko 33 tai jopa 1000. Solmujen kohdalla on tapana rukoilla Jeesuksen rukousta, joka tunnetaan myös nimellä Sydämen rukous. Luterilaisessa perinteessä ei ole virallista rukousnauhaa. Nykyään rukousnauhoja valmistetaan esimerkiksi rippikoululeireillä. − Luterilaisen rukousnauhan käytössä on hienoa juuri se, että kun kirkon virallista oppia rukousnauhan käytöstä ei ole, voi jokainen luoda itselleen sopivan tavan käyttää nauhaa, Kaisamari Hintikka sanoo.

Mitä ristiretket olivat? Olivatko 1000-luvun alkupuolen ristiretket varhaista kolonialismia, irvokas esimerkki uskontojen haitallisuudesta, maallisia keskiaikaisia valloitussotia vai mitä? Riippuu keneltä kysyy. Aleksi Peura on kirjoittanut teoksen Uskon ritarit – ristiretkien historiaa. Hän arvioi, että todennäköisesti ristiretkeläiset itse ajattelivat tekevänsä hyvää, tuovansa kristityille ja pyhiinvaeltajille turvaa. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Viimeinen metsä palaa Skotlantilainen taiteilija Katie Paterson ja joukko luonnontieteilijöitä jalostivat maapallon ensimmäisen ja viimeisen metsän tuoksut suitsukkeiksi. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

uomiokirkon kryp taan on kokoontunut 25 ihmistä, jotka istu vat kahden metrin tur vavälin päässä toisis taan. On niin hiljaista, että korva tavoittaa holvikaarien al la lentävän kärpäsen surinan. Moni laskee maskin pois kasvoil taan aistiakseen tarkemmin edessä palavan suitsuketikun tuoksun. Jo ku kävelee lähemmäs nuuhkimaan hentoa savua, joka tuo mieleen kau kaisen metsäpalon. Skotlantilaisen taiteilijan Katie Patersonin teos To Burn, Forest, Fire on eräänlainen aikakone. Suit sukerituaalin osallistujat vastaanot tavat aisteillaan jotakin, mikä on ta pahtunut kauan sitten ja mikä on samalla vielä edessä.

27 prosenttia maailman lajirunsaim masta metsäpeitteestä menetetään vuoteen 2030 mennessä. Ilmaston lämpeneminen uhkaa muuttaa ko ko alueen savanniksi tämän vuosi sadan aikana. SEREMONIA PERUSTUU haikun kal taiseen runoon, joka on julkaistu Katie Patersonin vuonna 2019 ilmes tyneessä kirjassa Place that exists only in moonlight (Paikka, joka on ole massa vain kuunvalossa). Runo on aineellistunut teokseksi yhteistyös sä eri puolilla maailmaa työskente levien geologien, paleontologien ja kasvibiologien kanssa.

NOIN VIISITOISTA minuuttia palava suitsuketikku välittää maapallon tiet tävästi ensimmäisen metsän tuok sun. Se kertoo ajasta, jolloin selkä rankaiset eläimet eivät vielä kulke neet maanpinnalla. Muinainen met sä kasvoi 385 miljoonaa vuotta sitten nykyisen New Yorkin osavaltion alu eella. Tarkka nenä voi tavoittaa häi vähdyksen siitä, miltä devonikauden suon mätänevä kasvillisuus tuoksui. Tiukukellon heleä ääni kiertää ki visissä holveissa, ja tulitikku sytyt tää toisen suitsukkeen. Maapallon ”viimeiseksi metsäksi” on valikoi tunut Amazonin uhanalainen sade metsä. Suitsukkeen makean karvaa seen aromiin on yhdistetty muun muassa guavapuiden alkoholihöyry jä ja maankamaran pähkinäistä tuoksua. Tämä on dystopian tuoksu. Ellei Amazonin metsäkatoa pysäytetä,

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Suitsukeseremonioita järjestetään syyskuussa eri puolilla Helsinkiä. Kuudetta sukupuuttoaaltoa ja ihmi sen luontoyhteyttä käsittelevän teok sen on tilannut tänne taidetta, tie dettä ja ilmastotyötä tukeva nykytai deorganisaatio IHME Helsinki. – Tämä on melankolinen taide teos, joka puhuu suuresta menetyk sestä, mutta samalla myös evoluu tion hämmästyttävästä prosessista, joka on johtanut ihmisen olemassa oloon, Paterson sanoo.

Sukupuuttoon kuolleen metsän tuoksu herätettynä henkiin KATIE PATERSONIN RUNO

– Vielä nyt Amazonin metsän tuoksussa on toivoa. Se on niin kau nis ja täynnä elämää. Suitsukeseremoniassa on vaikut teita japanilaisista traditioista kuten shintolaisuudesta, jossa uskotaan puiden henkiin ja luonnossa eläviin jumaluuksiin. – Teos on hidas ja pienimuotoi nen, ja saadakseen yhteyden siihen ihmisen pitää paneutua, keskittyä ja käyttää aistejaan. On kiinnostavaa, että osa seremonioista järjestetään uskonnollisissa tiloissa. Uskonnol listen seremonioiden keskittymises sä ja hiljaisuudessa on jotakin, mikä vie meidät lähelle pyhää. ■ IHME Helsinki 2021 -suitsukeseremonia Helsingin tuomiokirkon kryptassa (Kirkkokatu 18) 13.9., 15.9., 16.9., 20.9., 22.9., 23.9., 27.9., 28.9. ja 30.9. klo 14–15 sekä Roihuvuoren kirkossa (Tulisuontie 2) 9.9. klo 18–19. Tule paikalle terveenä 15 minuuttia ennen seremonian alkua. Katso muut tapahtumapaikat ja ajat www.ihmehelsinki.fi.

– Ihmiskunnalla on käytettävissään hyvin pieni mutta tärkeä aikaikkuna, sanoo metsien katoamisesta kertovan seremonian suunnitellut Katie Paterson.

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

KATRI SAARELA / ISTOCK

VAHVA MUISTIKAPSELI

Pappien podcasteja

“Vireyttä aivoille Fosfoser® Memory -muistikapseleilla.”

Tarjolla on rauhoittumishetkiä, kiinnostavia uskonkeskusteluja ja kirkon virallinen kanta. Kaipaatko muutaman minuutin hengähdystaukoja arjen keskelle? Podcastin jaksoissa on yksi hengellinen ajatus tai pohdintaa jostakin Raamatun kohdasta. Lopussa on ohjattu hiljentymishetki. Lukijoina toimivat Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan papit. Missä: Spotify, Podtail, Apple podcasts.

Sielu auki Miten uskovan ja ateistin perheessä puhutaan Jeesuksesta? Mikä saa nuoren meikkejä rakastavan naisen pysymään vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä? Pappi Kristiina Hyppölän kanssa uskon asioista keskustelevat ainakin entinen Viidakon tähtönen ja pyhiinvaellusten suurkuluttaja. Missä: Soundcloud, Vantaanseurakunnat.fi/sielunlatauspiste.

Vastapuristettu Podcastissa ääneen pääsevät Oulunkylän seurakunnan papit ja kanttorit. Keskusteluissa paljastuu, kuinka paljon pappia jännittää seurakuntalaisten

SUOSITTELEN

edessä. Jaksoissa pureudutaan myös onnistuneen saarnan rakenteeseen ja pohditaan sitä, osaako kanttori kaikki virret ulkoa. Missä: Spotify, Apple podcasts.

Aira Samulin

Armopäiväkirja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pappi Mari Kanerva pohtii monologimuotoisessa podcastissa elämäänsä pappina ja naisena. Hän käsittelee muun muassa lasista lapsuutta, koulukiusaamista, vartaloa, vanhenemista, seksuaalisuutta ja kuolemaa. Missä: Spotify, Apple podcasts.

Virallinen kanta Mikä on kirkon virallinen kanta cancelkulttuuriin? Mitä kirkossa on lupa tehdä? Haagan seurakunnan kirkkoherralla Heikki Nenosella ja Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherralla Päivi Vähäkankaalla on virallinen mielipide asiaan kuin asiaan. Missä: Spreaker, Spotify. KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO

Fosfoser® Memory sisältää vaikuttavana aineena soija peräistä fosfatidylseriiniä. Iän myötä sen määrä vähenee aivoissa. Fosfoser Memory ravintolisällä täydennetään elimistön fosfatidylseriinitasoa. Suositellaan erityisesti ikääntyville, opiskelijoille ja keskittymistä vaativan työn tekijöille. Fosfoser® Memory kapselit on vakioitu fosfatidylseriinin ja fosfatidihapon suhteen. Yksi kapseli sisältää 480 mg soijafosfolipidejä, joista 100 mg fosfatidylseriiniä ja 100 mg fosfatidihappoa. Laktoositon, gluteeniton, hiivaton ja makeuttamaton. 90 kaps.

Kannattaa olla tarkkana, mistä haaveilee, sillä haaveet saattavat toteutua. Kasvatustieteitä ja sosiologiaa opiskeleva Iidatyynesofia haaveili muiden auttamisesta, ja nyt hän tekee sitä somessa TikTokin lyhytvideopalvelussa. – Keskityin aluksi muotiin ja kauneuteen. Oman jujunsa sisältöön toi se, että olen pluskokoinen nainen. Videoiden seuraajamäärät kasvoivat nopeasti. Iidatyynesofia päätti syventää sisältöjä ja puhua siitä, kuinka jokainen keho on tasa-arvoinen. Syvemmälle meneminen kannatti. Hän alkoi saada tytöiltä ja naisilta palautetta siitä, että on auttanut heitä va-

Lisää vireyttä Ikääntyville Opiskelijoille

ESKO JÄMSÄ

Tsemppiä TikTokissa

Kuva: Mikko Mäntyniemi

Hengähdys

pautumaan kauneusihanteista ja hyväksymään itsensä. – Tämä on yksi tärkeimpiä syitä, miksi teen sisältöä someen, hän sanoo. OONA MATTILA

Terveystuotekaupoista, osastoilta ja apteekeista.

Suomalaisen lääketehtaan laatua

Lue laajempi juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Rikas syysmorsian te Tuloerot puolisoiden välillä ovat tavallisia, mutta niiden ei tarvitse johtaa kahden elintason parisuhteeseen. Avioliitossa puolisoiden pitää lain mukaankin elättää toisiaan. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS HANS EISKONEN

liopisto-opiskelija Anna, 29, sanoo syyskuussa ”tahdon” papin ja sadan häävieraan edessä, jos koronamääräykset suovat. Morsiamen vanhemmat kustantavat häät, joiden hinnaksi tulee 15 000–20 000 euroa. Anna lähtee myös yliopistossa opiskelevan sulhasensa kanssa häämatkalle Tyynenmeren saarelle, kun se on mahdollista. – Päätin ja maksan häämatkan itse, koska voitin puolisoni vedonlyönnissä. Hoidan usein matka- ja hotellikulumme. Puoliso voi vaikka tarjota ravintolassa. Nuorelleparille rakennetaan parhaillaan hulppeaa asuntoa, jonka Anna maksaa yksin. Puoliso suunnittelee ostavansa siitä siivun myöhemmin, kun on valmistunut ja työelämässä. – Haluan, että kotimme on alusta asti yhteinen projekti eikä asunto, johon minä olen valinnut kaiken, Anna sanoo. Viisi vuotta seurustellut pari asuu tälläkin hetkellä Annan omistusasunnossa. Sulhanen muutti sinne opiskelijasäätiön yksiöstä.

Mies tienaa yleensä enemmän Tuloerot ovat naisen ja miehen parisuhteissa pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Joka toises sa lapsettomassa heteropariskunnassa miehellä on selvästi enemmän tuloja, ja joka viidennes sä naisella. Lasten syntymä kärjistää tuloeroa entisestään. Mitä suurituloisempia suomalaisia tarkastel laan, sitä isommaksi miesten osuus kasvaa. Mies ten suuremmat omaisuustulot selittävätkin suu ren osan kahden sukupuolen tuloeroista. Muita selittäviä tekijöitä ovat naisvaltaisten alojen ma tala palkkataso sekä se, että lastenhoitovapaiden käyttäjistä valtaosa on naisia. Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen yli aktuaari Kaisa-Mari Okkosen selvityksestä, jossa tarkasteltiin naisten ja miesten tuloja vuonna 2019.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

– Mies elää opintotuella ja minä pääomatuloilla. Puolisoni on tehtävä työtä elääkseen, minä taas haluaisin kustantaa hänelle enemmän vapautta ja yhteistä aikaa. Ennen avioliiton solmimista Anna suojaa omaisuutensa avioehdolla. – Olemme miettineet avioehtoon mainintaa siitä, että jos puolisoni jää välillä perheen vuoksi kotiin, se otetaan taloudellisesti huomioon. Kotona tehtävää työtä pitää arvostaa. Haluaisimme lapsia, mutta en missään nimessä ryhdy kotiäidiksi. Aviopuolisoille kuuluu lain mukaan sama elintaso. Puolisot voivat osallistua yhteiseen talouteen rahalla tai vaikkapa hoitamalla yhteisiä lap-

sia. Velvollisuus puolison elättämiseen ulottuu tämän henkilökohtaisiin tarpeisiin, kuten vaatteisiin ja terveydenhuoltoon, saakka. LAPSUUTTAAN ANNA kuvaa melko köyhäksi. Äiti työskenteli siivoojana, ja vaatteet kiersivät monilapsisessa perheessä sisarukselta toiselle. Uutta sai vain jouluna ja syntymäpäivänä. Ravintolassa tai ulkomaan lomamatkalla ei käyty ikinä. Suku rikastui yrityskaupalla, kun Anna oli esiteini. Nykyään hänen tekee välillä mieli ostaa jotain kivaa vain siksi, että hän voi. Puoliso toppuuttelee, että eikö sinulla ole jo riittävästi kenkiä ja laukkuja.

kee avioehdon le on tärkeää, ettemme elä vain minun rahoillani. Hän haluaa varmistaa, ettei rahasta tule vallankäytön väline. Kesäisin Anna on yleensä opiskellut sillä aikaa, kun puoliso on tehnyt kesätöitä ja maksanut enemmän yhteisistä kuluista kuin talvikuukausina. Tänä kesänä Anna taivutteli miehen keskittymään opintojen edistämiseen.

”

Mies elää opintotuella ja minä pääomatuloilla. VARAKKAAN PERHEEN TYTÄR ANNA

Anna oli aiemmin avoliitossa, jossa yhteiset kulut jäivät täysin hänelle. – Edellinen puolisoni muutti luokseni suoraan vanhempiensa luota eikä hahmottanut, mihin kaikkeen rahaa menee. Mies käytti tulonsa vain omiin menoihinsa ja kitisi silti, että rahaa on liian vähän.

– Tuntuu välillä raskaalta, kun rikkautta pitää peitellä. En yleensä esittele itseäni koko nimellä enkä helposti kutsu uusia ihmisiä kotiini, jollaiseen tavallisella opiskelijalla ei olisi mitenkään varaa. YHTEISASUMISEN ALUKSI Anna laittoi puolisonsa kanssa molempien tulot ja menot Excel-taulukkoon. Pari avasi yhteisen käyttötilin, jolta he maksavat yhteisen elämisen. – En suostu fifty-fifty-jakoon, koska en tahdo kahden elintason parisuhdetta. Jos puolisoni maksaa tilille 200 euroa, minä maksan 500 euroa. Vaikka puolison osuus on pienempi, hänel-

SINULLA ON PULLAT hyvin uunissa, kun on noin rikas puoliso. Tätä Annan sulhanen saa kuulla usein. – Kommentista tulee ikävä fiilis. Aivan kuin rahani olisivat syy siihen, että olemme yhdessä, Anna sanoo. He ystävystyivät aikanaan yliopisto-opiskelijoiden kaveriporukassa. Kumpikin erosi sitten aiemmasta kumppanistaan, ja he keskustelivat paljon päättyneissä suhteissa hiertäneistä asioista. – Huomasimme, että meillä on tosi samanlaiset odotukset parisuhteesta. Olemme perhekeskeisiä ja vastuuntuntoisia siihen pisteeseen asti, että saatamme laittaa toisen etusijalle oman hyvinvoinnin kustannuksella. Ympäristö ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat meille tärkeitä. Lisäksi olemme feministejä. Kun nuoripari ajelee Annan uudella autolla, ihailu ja kysymykset autosta osoitetaan miehelle. Kun Anna kantaa luksuslaukkua, hänen luullaan saaneen sen lahjaksi. – Opiskelemme sellaisilla aloilla, että valmistumisen jälkeen ansaitsen todennäköisesti työssäni vähintään kaksinkertaisesti puolisooni verrattuna. Maskuliinisuuteen liitetään oletus, että miehellä on naista enemmän rahaa. Onneksi puolisoni osaa kuittailla kommentoijille takaisin. USEIN VANHEMMILLA on mielipide siitä, millainen puoliso lapselle sopii ja millainen ei. Erityisesti nuorten parinvalinnassa vanhempien arvostukset myös painavat. Tämä käy ilmi Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjasta Sopivia ja sopimattomia – Lempi, luokka ja suomalainen parisuhde (Kirjapaja 2019).

Elina Mäenpään väitöstutkimus vuodelta 2015 osoittaa, että suomalaisilla on taipumus valita puoliso omasta sosioekonomisesta ryhmästään. Puolisoiden samanlainen koulutustaso on naimakaupoissa tärkeämpi kuin heidän lapsuusperheidensä luokka-asema. Erityisesti korkeasti koulutetut haluavat kaltaisensa puolison. Annan isä pyörittää perheyritystä ammattikorkeakoulupohjalta ja hänen äitinsä on käynyt ammattikoulun. Sulhasen vanhemmilla on akateeminen koulutus. Anna kertoo, että kummankin vanhemmat suhtautuvat nuorenparin liittoon hyvin. – Olemme juhlineet vanhempieni kanssa, kun puolisoni on päässyt opinnoissaan eteenpäin. Vanhemmat pitävät hänestä hirveästi. Kun olin välillä yksin ulkomailla, puolisoni kävi sillä aikaa heillä kylässä ja äitini kanssa syömässä. Anna tutustui puolisonsa vanhempiin samaan tapaan kuin uusiin ihmisiin muutenkin: etunimellään ja tuomatta varakkuuttaan esiin. – He olisivat varmaan huolestuneet, jos puolisoni olisi heittäytynyt minun varaani. Protestanttinen työmoraali on heille tärkeä. Varakkuudestani ei ole ikinä ollut puhetta puolison vanhempien kanssa. Luulen, ettei se ole heille mikään juttu. ■

Rahalla rakastetaan ja käytetään valtaa Kirkon perheneuvoja tapaa usein pareja, jotka hakevat apua parisuhdetta kuormittaviin talouteen ja kulutustottumuksiin liittyviin ongelmiin. – Rakastumisen huumassa ajatellaan helposti, että kaikki järjestyy. Kannattaa miettiä jo ennen yhteenmuuttoa, mitkä talouteen liittyvät asiat ovat itselle tärkeitä, mihin on aidosti valmis ja mitä olisi vaikea sietää, Espoon seurakuntien perheneuvoja Elisabeth Falck ehdottaa. Falck neuvoo sopimaan, miten yhteiset kulut jaetaan ja puolisoiden erilaiset tulot otetaan huomioon. Hänestä on hälytysmerkki, jos rikkaampi puoliso ei ota toista taloudellisesti huomioon ja huolehdi tämän pärjäämisestä. Silloin voi käydä näin: toinen vanhempi lähtee lasten kanssa lomamatkalle tai muihin vapaa-ajan rientoihin, ja toinen jää kotiin, koska hänellä ei ole varaa maksaa omia kulujaan. Pahimmillaan varakkaampi puoliso käyttää taloudellista väkivaltaa muihin perheenjäseniin ja kiristää heitä toimimaan haluamallaan tavalla. – Rahalla voi käyttää valtaa tai osoittaa rakkautta ja näyttää, että yhteisistä asioista, parisuhteesta ja perheestä pidetään huolta yhdessä, Falck sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

perustulon. Tutkimuksen mukaan perustulon merkitys on ymmärretty eri aikoina eri tavoin. Vuosien varrella kehitettyjä perustulomalleja yhdistää Perkiön mukaan ajatus universaalista tulosta, jonka saa jokainen tietyn poliittisen yhteisön jäsen. Tällainen yhteisö on tavallisimmin valtio tai kunta, mutta joissakin malleissa perustulo on nähty ylikansallisena järjestelynä. Yhteistä eri malleille on se, että taloudellisesti hyväosaiset osallistuvat rahoitukseen muita enemmän eli maksavat oman perustulonsa veroina.

Perustulon visionäärit hahmottelivat 1980-luvulla ekologisesti tasapainoista yhteiskuntaa, jossa automaatio on korvannut osan ihmisten tekemästä työstä.

Murrosajan visionäärit keksivät perustulon Suomessa perustulo kytketään työttömien kannustamiseen, muualla pienituloisten oikeuksiin ja valinnanvapauteen. Perustulokokeilu näytti lisäävän ihmisten hyvinvointia.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS ANSSI RAUHALA

jatus jokaiselle kansalaiselle maksettavasta perustulosta sai alkunsa 1700-luvun lopulla alkaneessa ja 1800-luvulla jatkuneessa yhteiskunnallisessa murroksessa. Tuolloin monessa maassa toteutettiin maan yksityistäminen, jonka yhteydessä monet ihmiset menettivät toimeentulonsa. Yhteiskunnalliset ajattelijat ja uudistajat korostivat, että kaikki ihmiset syntyvät tasavertaisina. Siksi jokaisella tuli olla mahdollisuus toimeentuloon myös tilanteessa, jossa aikaisemmin yhteiskäytössä ollut maa yksityistettiin. Varhaisissa ehdotuksissa perustulo rahoitet-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

tiin maan ja kiinteistöjen omistajilta perittävillä maksuilla. – Ajatuksena oli, että jotkin resurssit ovat ihmiskunnan yhteisiä, ja siksi kaikille kuului oikeus niiden hyödyntämiseen. Tällaisia yhteisresursseja voivat olla paitsi maa ja luonnonvarat myös tiede ja muu kulttuuriperintö sekä infrastruktuuri. Luonto ja menneet sukupolvet ovat tuottaneet nämä asiat, mutta jotkut hyötyvät niistä enemmän kuin toiset, yhteiskuntatieteilijä Johanna Perkiö sanoo. Perkiö selvitti viime keväänä tarkastetussa väitöstutkimuksessaan sitä, minkälaisena politiikkaideana suomalaiset puolueet ovat käsittäneet

VARHAISTA PERUSTULOKESKUSTELUA leimasivat Johanna Perkiön mukaan yhteiskuntasuhteiden perinpohjaiseen uudistamiseen pyrkivä visiointi ja erilaisten ehdotusten kirjo. 1970- ja 80-luvuilla uusia ideoita kuten perustoimeentuloa ja Pohjoismaissa ehdotettua kansalaispalkkaa alettiin perustella sosiaalisilla oikeuksilla. – Lähtökohtana oli yksilönvapauden puolustaminen taloudellisen eriarvoisuuden oloissa. Tutkijat ja akateemikot näkivät, että moni joutui valitsemaan itselleen haitallisen työn tai avioliiton välttyäkseen köyhyydeltä. Perustulo tarjoaisi ulospääsyn tällaisista alistavista suhteista. 1980-luvulla perustulosta toivottiin myös ratkaisua edessä häämöttävään työyhteiskunnan kriisiin. Sen toivottiin korvaavan katoavat palkkatulot, kun automaatio vähentäisi ihmisten tekemän työn tarvetta. Lisäksi uudenlaisen hyvinvointimallin nähtiin helpottavan siirtymistä ekologisesti kestävään yhteiskuntaan. – Perustulon ajateltiin mahdollistavan sen, että luontoa vahingoittavaa tuotantoa ei olisi pakko lisätä työpaikkojen vuoksi. Palkkatyön rinnalle voisi tulla muunlaisia tapoja osallistua yhteiskuntaan kuten hoivaa, vapaaehtoistyötä, taidetta ja muuta yleishyödyllistä ja luovaa toimintaa, Perkiö sanoo. Tällä hetkellä Johanna Perkiö työskentelee Tampereen yliopistolla Kohti kestävää hyvinvointivaltiota -tutkimushankkeen tutkijana. Hänen mielestään perustulon varhaisten visionäärien ennakkoluulottomuutta tarvittaisiin jälleen, kun digitalisaatio ja välttämätön ekologinen siirtymä mullistavat työmarkkinoita. Suomalaista keskustelua on Perkiön mukaan sävyttänyt poliittisten puolueiden moniin maihin verrattuna poikkeuksellisen suuri kiinnostus perustuloa kohtaan. Monessa puolueessa on ajateltu, että perustulo yksinkertaistaisi monimutkaista hyvinvointivaltiota samalla, kun se takaisi jokaiselle kansalaiselle vähimmäisturvan. – Suomalainen perustulokeskustelu on kiinnittynyt vallitseviin yhteiskunnallisiin ja poliittisiin olosuhteisiin. Muualla se on usein voimakkaammin haastanut ja kyseenalaistanut harjoitetun sosiaalipolitiikan lähtökohtia. 1990-LUVUN SYVÄ LAMA muodosti Johanna Perkiön mukaan taitekohdan, jonka jälkeen poliittinen ilmapiiri Suomessa muuttui. Hyvinvointivaltion rakentamisesta siirryttiin supistamisen aikaan. Poliitikot omaksuivat ajatuksen, jonka mukaan kaikki mahdollinen työvoima pitää saada käyttöön oikeanlaisten kannustimien avulla. Pyrkimys työttömien aktivointiin on hallinnut myös perustulosta käytävää keskustelua. Perustuloa kannattavat poliitikot toivovat sen purkavan vanhojen rakenteiden aiheuttamia työnteon esteitä. Näin ihmiset löytäisivät oman paikkansa

Tule tutustumaan palvelutaloomme! Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevassa Saga-palvelutalossa järjestetään lauantaina 25.9.2021 yksityisesittelyitä. Varaathan oman esittelyaikasi etukäteen, jotta voimme pitää esittelyt porrastetusti ja turvallisesti. Suomalaisessa perustulokeskustelussa on etsitty mallia, jossa mahdollisimman moni olisi mukana työelämässä ja yhteiskunnan verkostoissa.

yhteiskunnassa ilman sanktioita, pakottamista ja nykyisen sosiaaliturvan raskasta byrokratiaa. – Perustulon on ajateltu tarjoavan kohtuullisen vaatimattoman vähimmäisturvan, jota ihmiset voisivat sitten täydentää pienyrittämisestä tai matalapalkkaisesta ja silpputyöstä saatavilla ansiotuloilla. Samalla työmarkkinoiden sääntelyä voitaisiin vähentää, Perkiö sanoo.

”

VASTUSTAJAT VETOAVAT USEIN MORAALISEEN ARGUMENTTIIN, JONKA MUKAAN PERUSTULO LAISKISTAISI IHMISET JA VALTIO MENISI KONKURSSIIN, KUN KANSALAISET JÄISIVÄT LEPÄÄMÄÄN LAAKEREILLAAN.

Kannustusajattelun voimakas korostaminen on Perkiön mukaan suomalaisen perustulokeskustelun erityispiirre. Muissa länsimaissa on painotettu pienituloisten toimeentuloa ja itsemääräämisoikeutta sekä sitä, että kaikille kuuluva perustulo ei leimaa ihmisiä. Samat näkökulmat ovat olleet esillä myös Suomessa mutta yleensä kannustuspolitiikan lähtökohdista. Perkiö lisää, että Suomessa sekä perustulon vastustajat että kannattajat ovat perustelleet kantaansa vetoamalla työn arvoon. – Vastustajat vetoavat usein moraaliseen argumenttiin, jonka mukaan perustulo laiskistaisi ihmiset ja valtio menisi konkurssiin, kun kansalaiset jäisivät lepäämään laakereillaan. Puolustajat ovat vastanneet tähän sanomalla, että perustulo päinvastoin parantaisi työllisyyttä ja olisi valtiontaloudelle hyödyllistä.

PÄÄMINISTERI Juha Sipilän hallituskaudella toteutettiin kansainvälistä huomiota saanut kaksivuotinen perustulokokeilu, jossa kahdelletuhannelle työttömälle maksettiin peruspäivärahaa vastaava 560 euron perustulo ilman ehtoja tai tarveharkintaa. Johanna Perkiön mukaan työttömiin rajoittunut kokeilu ei paljastanut, miten perustulo toimisi koko väestön kohdalla. Erityisesti nuoret, itsensä työllistäjät ja pienyrittäjät olisivat tutkijoiden mukaan keskeisiä kohderyhmiä, joiden tulisi olla mukana perustulokokeilussa. Kokeilua varten tehdyt selvitykset kumosivat väitteen perustulon taloudellisesta epärealistisuudesta. Perustulo voitaisiin toteuttaa nykyisen työttömyysturvan suuruisena, jolloin se ei juurikaan muuttaisi yhteiskunnan tulonjakoa. – Voidaan myös ajatella, että kokeilu kumosi perustulon vastustajien väitteen työmoraalin rapautumisesta ja kansan laiskistumisesta. Toisaalta kannattajien lupaukset työllisyyden parantumisesta eivät toteutuneet, Perkiö sanoo. Perustulokokeilu ei juurikaan vaikuttanut työllisyyteen, vaikka osa työttömistä aloitti sen aikana yritystoimintaa. Vähäiset työllisyysvaikutukset saivat osakseen laajaa huomiota, mutta kokeilun hyvinvointivaikutukset sivuutettiin monissa siitä kertovissa uutisissa. Kokeiluun osallistuneet työttömät kokivat terveytensä ja taloudellisen tilanteensa aiempaa paremmaksi. Myös heidän luottamuksensa omaan selviytymiseen ja yhteiskunnan instituutioihin koheni. – Perustulo lisäsi ihmisten hyvinvointia, itsenäisyyden kokemusta ja tunnetta omasta elämänhallinnasta, mutta suomalaisessa julkisuudessa hyvinvointivaikutuksilla ei näyttänyt olevan merkitystä, Johanna Perkiö sanoo. ■

Varaa esittelyaika tai kysy lisää: puh. 050 463 5365 sanna.aksentjeff@sagacare.fi www.sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki

jumalanpalvelusverkossa.fi sivuilta löytyy tällä hetkellä yli 2 400 lähetystä lähes 140 seurakunnalta.

merkityksellistä mediaa

Lue laajempi juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Löytämisen ilo Anni Pesonen löysi yhteyden Jumalaan hiljaisuudessa. Karla Löfgrenille tärkeintä on muistaa, että Jumala on läsnä koko ajan. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ANTTI RINTALA

Hiljainen rukous on auttanut Anni Pesosta huomaamaan elämän kauniita ja ihmeellisiä asioita.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

”Asiat syvenevät, kun niitä toistaa”

nni Pesonen muistaa, miltä tuntui lapsena kävellä pimeänä talvi-iltana kaupungin läpi kotiin seurakunnan laulukerhosta. Lumi kimalsi. Hän piti kaksossiskoaan kädestä, ja yhdessä he lauloivat kerhossa oppimiaan lauluja. Pesonen arvelee, että hän oli ehkä luonnostaan harras lapsi. Uskoon tuntui liittyvän sellainen salaperäinen kauneuden kokemus, jota ei ollut missään muualla. Hartaasta lapsesta tuli aikuisena uskonnon ammattilainen: pappi ja raamatuntutkija. Salaperäisyys ja kauneus eivät ole hänen uskostaan kadonneet. Pitkin päivää Pesoselle saattaa tulla ohihäivähtäviä kokemuksia, joista hän huomaa ajattelevansa, että olipa tämä hetki hyvä. – Ajattelen, että silloin Jumalan valtakunta välkähtää, kimaltaa hetken ympärilläni. No, varmasti Jumala on läsnä kaikessa tässä ja koko ajan, mutta sitä ei vain aina huomaa. KYMMENISEN VUOTTA sitten Anni Pesonen löysi sen, mitä oli pitkin elämäänsä etsinyt: sellaisen rukouksen, johon Jumala tuntuu vastaavan. Elävän yhteyden kokemus löytyi rauhoittumalla ja hiljaisuuteen asettumalla. Jumala-yhteyden kaipuulla ja kokemisella on kristinuskossa pitkä historia. Mystiikaksikin sitä kutsutaan. – Mystisessä ei tarvitse olla kyse mistään maagisesta tai kummallisesta. Mystiikassa lähdetään siitä, että ihmisen Jumala-kokemuksessa on läsnä jokin sellainen todellisuus, jota sanat eivät ikinä tavoita, Pesonen kuvailee. – Mystistä kokemusta ei voi tilata, mutta ihminen voi valmistaa itseään siihen ja yrittää poistaa joitakin esteitä Jumalan kohtaamisen tieltä. Voi opetella rauhoittumista ja mielen hälystä luopumista. AIKOINAAN ANNI PESONEN päätti, että hän istuu hiljentymään ja rukoilemaan joka aamu. Kokopäivätyössä käyvänä perheenäitinä hän ei ole onnistunut siinä aukottomasti, mutta neljästi tai viidesti viikossa hän on löytänyt 30–45 minuuttia hiljentymiseen. Yksi Pesosen rukouspaikoista on puutarhassa kriikunapuun alla. Jos sataa tai on liian kylmä, hän etsii sisältä sopivan paikan. Sitten hän tukee tyynyillä selkänsä suoraksi ja asettuu risti-istuntaan. – En pyri siihen, ettei rukouksessani olisi lainkaan sanoja. Pikemminkin se on sanojen ja hiljaisuuden vuorottelevaa virtaa. Minusta on luontevaa tuoda rukoukseen virsiä ja raamatuntekstejä, jotka ovat ihmisten ikiaikaista kokemusta Jumalasta ja joihin on helppo yhtyä. – Jokaiseen rukoushetkeeni kuuluu yksi tai kaksi virttä tai laulua ulkomuistista sen mukaan, mitä milloinkin mieleen nousee. Aina luen myös oman, vähän muunnellun versioni Isä meidän -rukouksesta. Saatan myös kiittää joistakin ihmisistä ja luottaa heidät Jumalan käsiin. Mutta suurimman osan aikaa vain istun ja etsin mielen hiljaisuutta.

Jotkut käyttävät hiljentymisen apuna esimerkiksi mantraa tai toistettavaa rukoussanaa, mutta Pesonen sanoo, että häntä ne eivät auta tyhjyyteen ja hiljaisuuteen. Jos ajatukset lähtevät laukkaamaan, hän saattaa mielessään sanoa ”Jumala” muistutukseksi siitä, mitä hän on tekemässä ja hakemassa. – Jos mieli on kovin levoton, pyydän Jeesusta auttamaan. Sanon, että päässäni on näin paljon vilinää, katsottaisiinko sitä yhdessä. Sitten sitä katsotaan, että aha, tuollainen ajatus tuli mieleen ja tuommoinenkin. Se kyllä jostain syystä rauhoittaa. Vähitellen huomaa ajatusten harvenevan.

”

Rukous ei ole hoppuamista ja suorittamista ja rientämistä harjoituksesta toiseen. ANNI PESONEN

– Joskus myös pyrin tietoisesti antamaan mielessä pyörivät painavat ajatukset pois. Pyydän Jeesukselta, että pitäisitkö hetken näitä minun huoliajatuksiani. Jeesus saattaa kysyä, että annatko ne ihan oikeasti pois. Sitten rauha vain jossain vaiheessa tulee, lyhyemmiksi tai pidemmiksi hetkiksi. Pesonen sanoo, ettei hiljaisuus ole täydellistä, mutta sekin riittää, että siinä saa välillä levätä.

KRISTILLISTÄ MYSTIIKKAA ovat harjoittaneet ja opettaneet pääasiassa erakkoelämään tai luostareihin vetäytyneet ihmiset. Monet mystiikan klassikkoteoksista on kirjoitettu keskiajalla ja uuden ajan alussa, ja ne saattavat tuntua nykypäivän luterilaisessa Suomessa elävästä vierailta ja vaikeasti lähestyttäviltä. Anni Pesonen ottaa esimerkiksi tuntemattoman englantilaismystikon teokset Tietämättömyyden pilvi ja Yksityisen opastuksen kirja 1300-luvulta. Niiden neuvot rukoilijalle ja kuvaukset ihmismielen toiminnasta tuntuvat edelleen osuvilta ja tuoreilta, mutta voivat katketa yhtäkkiä vaikka kuvaukseen paholaisen sieraimesta. Keskiajan maailmankuva sekoittuu hämmentävällä tavalla siihen, mikä kestää aikaa. Myös monet moderneista hiljaisen rukouksen opettajista, kuten Thomas Merton, Wilfrid Stinissen ja Thomas Keating, ovat olleet munkkeja. Arkisen, usein hektisenkin elämän ja mystiikan yhteensovittamisesta on harvemmin kirjoitettu. Anni Pesonen alkoi kirjata oman hengellisen etsintänsä vaiheita ja löytöjä, kun koronapandemia ja sen mukanaan tuomat rajoitukset tyhjensivät kalenteria ja toivat ylimääräistä aikaa. Syntyi kirja Credo – tieni mystiikkaan (Basam Books), joka ilmestyi elokuussa. Pesonen toivoo kirjansa helpottavan muiden etsijöiden matkaa. Hän muistuttaa, että mystiikan harjoittaminen ja harjoitteleminen on oikeastaan yksinkertaista. – Rukous ei ole hoppuamista ja suorittamista ja rientämistä harjoituksesta toiseen. Aikaa on vaikka kuinka paljon, ja asiat syvenevät, kun niitä toistaa. Loppujen lopuksi hengellisiä virikkeitä voi tarvita pikemminkin vähemmän kuin enemmän. – Täällä on myös tarkoitus elää ihan tavallista elämää – ei pelkästään omistautua hartauden harjoittamiselle. Rukous ruokkii sitä, että näkee kaiken sen ihmeen ja kauneuden, joka elämässä on. ANNI PESONEN on väitellyt teologian tohtoriksi Luukkaan evankeliumista. Hänelle Uusi testamentti on tuttu etuperin ja takaperin – niin myös se, miten Jeesuksen puheita ja toimintaa on raamatuntutkimuksessa selitetty ja tulkittu. Uuden testamentin tutkijat ajattelevat yleisesti, että Jeesus oli eräänlainen lopunaikojen profeetta, joka julisti Jumalan valtakunnan pikaista tulemista. – Nyt kun olen harrastanut pitempään hiljaista rukousta, Jeesuksen opetuksista ovat alkaneet kaikua ihan eri jutut. Onhan siellä semmoistakin, minkä voi tulkita lopunaikojen näkökulmasta, mutta sitten on valtavasti kaikkea muuta, jota ei tarvitse tulkita niin ja joka sopii parhaiten kuvaamaan sanattoman rukouksen kokemusta, Pesonen sanoo. Esimerkiksi Jumalan valtakunta, josta Jeesus toistuvasti puhuu, on alkanut Pesosen mielessä tarkoittaa yhä enemmän ja enemmän Jumalan läheisyyden kokemusta. Jeesuksella on hänen mukaansa paljon myös sellaisia opetuksia, jotka voi tulkita kehotuksiksi rauhoittua ja odottaa – asiat tapahtuvat kyllä itsestään. Siemen itää, taikina happanee. – Ja entä sitten kaikki löytämisen ilosta kertovat vertaukset! Pellosta paljastuu aarre tai saadaan kutsu mahtaviin juhliin. Niissä on kyse sen oivaltamisesta, että tässä se Jumalan valtakunta jo on. Että Jumalassa ja Jumalan kanssa olemisen voi valita jo nyt. KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

”On tärkeää, että on Jumala ja että kaikki päättyy hyvin”

aluaisin, että kaikilla ihmisillä olisi voimavaranaan Jumalan ra kastaminen ja yhteys Jumalaan, huokaisee Karla Löfgren. Hänelle yhteys Jumalaan on tärkeämpi kuin se, minkä uskon non puitteissa sitä koetaan. Löfgrenin unelma maailmassa uskonnot eläisivät rauhassa ja toi siaan kunnioittaen rinnakkain ja ihmiset voisi vat ammentaa hengellisyyteensä aineksia useam masta uskonnosta. Tänä vuonna ilmestyneessä kirjassaan Usko, toivo, rakkaus, meditaatio – utopia rauhasta uskontojen välillä (Basam Books) Löfgren käsittelee pluralistista uskontoteologiaa, jossa ajatellaan, että kaikkiin uskontoihin voi suhtautua samanar voisina pelastusteinä. Kirjan taustalla ovat myös Löfgrenin omat kokemukset luterilaisen kirkon piirissä: muuten lämpimät ja ystävälliset ihmiset saattoivat suhtautua muihin uskontoihin torju vasti, ennakkoluuloisesti ja jopa vihamielisesti. – Näine ajatuksineni tiedän olevani uskon yhteisöjen ulkopuolella, mutta autismikirjon henkilönä olen tottunut ulossulkemiseen ja ole maan kummajainen. Kestän sen. Minut on myös muutamia kertoja hylätty vääränlaisen uskon tähden. Tällaiset kokemukset eivät lisää luotta musta uskovaisiin, vaan kannustavat rakenta maan omaa yksityistä jumalasuhdetta. ASPERGERIN SYNDROOMAA on ehkä kiittäminen siitä, että Karla Löfgren on niin kiinnostunut muis ta uskonnoista ja perehtynyt niihin lapsesta asti. Autismikirjoon kuuluu usein se, että henkilöllä on jokin tai muutama erityisen mielenkiinnon kohde. Löfgrenillä sellaisia ovat uskonnot ja kirjallisuus. – Muistan, että kun koulussa uskonnontunnil la ensimmäistä kertaa kuulin hindulaisuudesta ja buddhalaisuudesta ja muista, innostuin niistä ihan valtavasti. – Uskonnoissa minua viehätti se, että pystyin eläytymään niiden maailmaan ja kaikkeen hie noon ja kauniiseen, mitä niissä on, ja miten ne vaikuttivat ihmiseen kohottavasti. Uskontojen pyhät tekstit vetoavat Löfgreniin sekä älyn että tunteen tasolla. – Niistä löytää polkuja, miten pääsee eteen päin ja voi kehittyä niin, että olemassaolo voi laa jentua kohti yhä suurempaa kirkkautta ja hyvyyt tä. Uskonnoista saa myös toivoa: olemassaololla on tarkoitus, elämällä on merkitys. Oppii suhtau tumaan elämän vastoinkäymisiin niin, että ”tä mäkin on hyväksi”. Minulle on aina ollut tärkeää, että on Jumala ja että kaikki päättyy hyvin. Muihin uskontoihin tutustuessaan Löfgren on usein huomannut ajattelevansa, että tämäkin voi si aivan hyvin olla hänen uskontonsa – jos tiukim pia ja suvaitsemattomimpia uskontulkintoja ei oteta lukuun. Läheisin hänelle on kuitenkin hin dulaisuus. Hän arvostaa esimerkiksi äiti Ammaa, jonka hän on tavannut kahdesti.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Muihin uskontoihin tutus tuessaan Karla Löfgren on usein huomannut ajattele vansa, että tämäkin voisi aivan hyvin olla hänen uskontonsa.

– Amman mielestä jokaisen pitäisi syventyä omaan uskontoonsa ja lähestyä Jumalaa sitä kautta. Se on minusta juuri oikea tapa suhtautua muihin uskontoihin. KARLA LÖFGREN työskentelee kustannustoimit tajana ja on koulutukseltaan kirjallisuuden mais teri ja sosionomidiakoni. Hän kertoo käyvänsä kirkossa satunnaisesti ja viihtyvänsä luterilaises sa messussa. Hänellä on myös aavistus siitä, mik si kristinusko ei välttämättä kiinnosta hengellisiä etsijöitä. – Kristinuskoa opetetaan usein väärällä taval la: epäälyllisesti, epäloogisesti ja huonolla taval la lapsekkaasti. Teologiasta ei puhuta – tuntuu, et tä se on teologisen tiedekunnan salaisuus. Kuiten kin varmasti monella olisi valmiutta ja kiinnostus ta teologiseen ja filosofiseen pohdiskeluun. – Ihmiset eivät edes tiedä, mistä voisivat ha kea vastauksia kysymyksiinsä. Tuntuu, että seu rakunnassa kukaan ei kehtaa puhua Jumalasta mitään – varsinkaan, jos ajattelee vähän eri lailla. Oma kiinnostus muihin uskontoihin ja henkisyy teen täytyy pitää salassa, ja siitä tulee epäaito ja tekopyhä olo. Yksi aihe, josta Karla Löfgren haluaa ehdotto masti puhua, on Jeesus. – Minulle Jeesuksessa ei ole tärkeintä ristin kuolema ja syntien sovittaminen. Mielestäni hän itse ei opettanut sellaista. Jeesuksen kohtalo on kyllä hyvin puhutteleva, koska se kertoo siitä, kuinka erilaiseen – ja kaikkein parhaaseen – ihmi

seen kohdistuu institutionaalinen ja ihmismasso jen väkivalta. Ei pystytty hyväksymään, että joku on niin hyvä ja opettaa mullistavaa hyvää, Löf gren sanoo. – Tärkeintä kristinuskossa on Jeesuksen seu raaminen: hänen opetustensa ja esimerkkinsä noudattaminen. Jeesus opetti rakastamaan Juma laa ja täällä maailmassa lähimmäistä.

”

Kristinuskoa opetetaan usein väärällä tavalla: epä-älyllisesti, epäloogisesti ja huonolla tavalla lapsekkaasti. KARLA LÖFGREN

MITÄÄN YLILUONNOLLISIA tai mystisiä kokemuk sia Karla Löfgrenillä ei ole koskaan ollut. Hän vain on tietoinen Jumalasta ja varma Jumalan olemassaolosta. Tärkeintä on muistaa, että Ju mala on läsnä koko ajan. Hän siteeraa islamilais ta sanontaa, jonka mukaan Jumala on ihmistä lä hempänä kuin tämän kaulavaltimo.

– Uskoni on olettamista ja kiinnostusta ja läm mintä tunnetta Jumalaa kohtaan. Koen Jumalan aivan ylivertaisena viisautena, kaikkitietävyytenä ja – voisi ehkä sanoa – hyväntahtoisuutena. – En ole hengellisessä elämässä ollenkaan niin pitkällä kuin haluaisin olla. Olen enemmän spe kuloija. Rakastan ajatella ajatuksia, jotka liittyvät erityisiin mielenkiinnon kohteisiini. Parhaillaan Löfgren kirjoittaa seuraavaa kir jaansa, joka käsittelee meditaatiota eri uskon noissa. Meditaation hyödyt esimerkiksi stressin vähentämisessä ja keskittymiskyvyn parantami sessa tunnetaan hyvin. – Meditaatio on oikeastaan ainoa lääkkeetön tapa selvitä vaikeiden tunteiden kanssa. Se on kuin terapiaa, jota tehdään itsenäisesti, mielen huoltoa. Meditaatio puhdistaa kielteisiä tuntei ta ja purkaa haitallisia ajattelumalleja. Mieli tyyn tyy, Löfgren kuvailee. – Meditaatiolla on kuitenkin vielä paljon suu rempi voima, jos siihen yhdistyy usko Juma laan. Silloin se on sanatonta rukousta ja yhteyttä toiseen, joka on kaikkivaltias ja kaikkein rakas tavin. Löfgren uskoo, että meditaatio voi vaikuttaa paitsi yksilön myös koko maapallon hyvinvoin tiin. – Luonnon tuhoutumisen ja ilmastonmuutok sen kanssa kamppailevan ihmiskunnan on omak suttava henkisempi, askeettisempi elämäntapa ja löydettävä tyydytys aineettomista, meditaation kaltaisista asioista. ■

Seuraa meitä

”Haluan jättää lapsilleni kaksi asiaa. Toinen on kalastaminen. – Eija Ahvo näyttelijä, laulaja ja UNICEFin Hyvän tahdon lähettiläs

Lue lisää ja tilaa ilmainen testamenttiopas unicef.fi/testamentti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Haaveissa parempi maailma Moni asia tässä ajassa huolettaa Elina Hirvosta. Silti hän löytää ihmisistä valtavasti hyvää. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS BRANDT

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

un talibanit valloittivat Kabulin elokuun puolivälissä, Elina Hirvonen alkoi taas rukoilla. Lapsena iltarukous kuului hänen jokailtaisiin rutiineihinsa, mutta rukoileminen oli jäänyt jo vuosia sitten. − Rukoilin viikon ajan aamusta iltaan, koska olin epätoivoinen ja pelkäsin afganistanilaisen ystäväni hengen puolesta, Hirvonen kertoo. Kyseinen ystävä on afganistanilainen naisten oikeuksia puolustava aktivisti. Kun Yhdysvallat ja sen liittolaiset olivat kukistaneet Taliban-hallinnon loppuvuodesta 2001, ystävä oli ensimmäinen naistoimittaja, joka julisti televisiossa Talibanin kaatuneen. Hän esiintyi ohjelmassa ilman huivia. Kun Hirvonen kuuli uutiset Kabulin valloittamisesta, hän alkoi välittömästi etsiä keinoa, jolla saisi ystävänsä ja hänen ihmisoikeuksien parissa työskentelevän veljen perheineen turvaan Afganistanista. − En ole koskaan ennen ollut tilanteessa, jossa jonkun ihmisen henki on kiinni siitä, mitä minä teen, mutta nyt oli. En enää koskaan haluaisi kokea samaa uudestaan, Hirvonen sanoo. Kuin ihmeen kaupalla Hirvonen sai yhteyden hänelle ennalta tuntemattomaan ranskalaiseen dokumentaristiin, joka muisti Hirvosen ystävän 2000-luvun alusta. Nyt ystävä on perheineen Suomessa. Hirvonen harkitsee sanojaan tarkkaan ja kertoo tapahtumista varoen. Hirvonen kokee, että tarinan kertominen kuuluu hänen ystävälleen, ei hänelle.

Tällä hetkellä hänellä on teossa muun muassa kirja Tytöt, jotka kokevat olevansa yksin. Hirvonen kirjoittaa sitä yhdessä ihmisoikeusaktivisti Ujuni Ahmedin kanssa. Kirjan on tarkoitus ilmestyä ensi keväänä. Hirvonen ja Ahmed ovat työstämässä aiheesta myös teatteriesitystä. Heti haastattelun jälkeen Hirvosella on toinen Zoom-tapaaminen. Hirvonen haastattelee Katri Helenaa, jonka elämäkertaa hän kirjoittaa parhaillaan. Näillä näkymin se ilmestyy parin vuoden päästä. − En ole nähnyt itseäni elämäkertakirjoittajana, mutta Katri Helena on aina ollut mielestäni kauhean kiinnostava tyyppi. Näen hänessä rohkeutta ja oman tiensä kulkijaa, vaikka toisaalta hän on kuin yksi meistä. − On hauskaa, että minulla on samaan aikaan työn alla kirjat kahden edelläkävijänaisen kanssa.

NOIN VIIKKO DRAMAATTISTEN tapahtumien jälkeen Hirvonen vaikuttaa Zoom-tapaamisessa iloiselta ja rentoutuneelta. Hän on Hailuodossa kirjailijaresidenssissä. Hailuodossa Hirvonen käy aamulenkillä ja kirjoittaa sen jälkeen pari tuntia. Edellisenä päivänä hän kävi lounastauolla kollegansa ja ystävänsä Johanna Vehkoon kanssa puolukassa ja kotiseutumuseossa. Illalla on mahdollisuus kirjoittaa oman huoneen riippumatossa niin pitkään kuin siltä tuntuu. − En oikeastaan koskaan kirjoita pöydän ääressä. Työhuoneellani Lapinlahden entisessä sairaalassa Helsingissä minulla on futon.

TÄNÄ SYKSYNÄ Hirvosen pitävät kiireisenä syyskuussa alkavat Kirkko ja kaupungin Keskusteluja kryptassa -sarjan uudet jaksot. Hirvonen on ideoinut ohjelmakonseptin yhdessä tuottaja Suna Vuoren kanssa. Keskusteluissa viivytään suurien teemojen, kuten häpeän, toivon ja oikeudenmukaisuuden äärellä. Hirvonen odottaa innolla uusia hetkiä Helsingin tuomiokirkon kryptassa ajankohtaisten vieraiden kanssa. − Kaikki teemat ovat sellaisia, että ne voivat lähteä ennalta arvaamattomiin suuntiin. Keväällä keskusteluissa tuli aina esiin jotain yllättävää, joka jäi pitkäksi aikaa mieleen liikkumaan. Hirvonen on nähnyt aiempien töidensä kautta, mitä hyvää myönteinen keskusteluilmapiiri voi saada aikaan. Vuonna 2017 hän teki Kiehumispiste-dokumenttielokuvan, joka käsitteli vihapuhetta ja väkivaltaa. Elokuvaa näytettiin seurakunnissa, kouluissa ja tilaisuuksissa, joissa oli maahanmuuttoon eri tavoin suhtautuvia ihmisiä. Elokuvanäytöksen jälkeen halukkaille tarjottiin turvallinen tila, jossa he pääsivät keskustelemaan moderoidusti. Lopussa tuotantotiimi teki kyselyn siitä, millaisia vaikutuksia keskusteluilla oli ihmisiin. Tulokset olivat hyviä. − Hyvä keskustelu lähtee siitä, että on kiinnostunut toisen ajatuksista ja maailmasta. On oikeasti oltava kiinnostunut kuuntelemaan, Hirvonen sanoo. Kun tilanne ja ympäristö ovat turvalliset, keskusteluissa voi parhaimmillaan syntyä uudenlainen luottamus ja ymmärrys toista kohtaan. − Ne ovat valtavan hienoja hetkiä, kun jokin raja ylittyy ja syntyy todellinen kohtaaminen.

Kuka?

Elina Hirvonen on 46-vuotias toimittaja, kirjailija, dokumentaristi ja ihmisoikeusaktivisti.

Mitä?

Keskusteluja kryptassa -livekeskustelut 16.9.–28.10. joka torstai klo 17.30–18.30 Helsingin tuomiokirkon kryptassa. Voit seurata keskusteluja Kirkko ja kaupungin Facebook-sivulla ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan YouTube-kanavalla.

Motto

Jos voit tehdä hyvää, tee.

”

Hyvä keskustelu lähtee siitä, että on kiinnostunut kuuntelemaan toisen ajatuksia.

ELINA HIRVONEN OPPI LUKEMAAN nelivuotiaana. Se oli elämän mullistava kokemus. Perjantaisin

pikku-Elina kävi isänsä kanssa kirjastoautossa, josta hän lainasi viikonlopuksi itselleen kasan kirjoja. Hauras haave kirjailijan urasta syntyi jo tuolloin. − Tein mummille kuvakirjan, jossa oli pieni enkeli, joka itki, ja Jumala lohdutti häntä, Hirvonen kertoo. − Kirjoittaminen tuntui pitkään epärealistiselta haaveelta, ja mitä lähempänä aikuisuutta olin, sitä kaukaisemmalta mahdollisuudelta se tuntui. Vuonna 1994 Hirvonen kirjoitti ylioppilaaksi Kallion lukiosta. Välivuoden jälkeen hän päätti opiskella kirjoittamista Oriveden opistossa. Siellä hän tapasi tulevan puolisonsa Ilpo Kiiskisen sekä Anna-Riikka Carlsonin, josta tuli myöhemmin Hirvosen WSOY:n kustantaja. Yliopistoaikana Hirvonen tutustui yhteisen ystävän kautta tulevaan toimittajaan ja Long Playn perustajajäseneen Anu Silfverbergiin. Pian Hirvonen ja Silfverberg makasivat vierekkäin Silfverbergin lattialla ja söivät kinuskijäätelö, joivat cokista ja kirjoittivat. Ensimmäisen jutun julkaisi Anna-lehti, ja se käsitteli kaupallista seksiä ja naisen roolia. − Teimme pitkään yhdessä freelance-juttuja Helsingin Sanomien Nyt-liitteeseen. Meitä kutsuttiin nylon beatiksi, koska menimme aina yhdessä palavereihin. Vuonna 2001 Hirvonen yhdessä tuotantotiimin kanssa paljasti seksuaalisesta ahdistelusta syytetyn Matti Ahteen nimen suorassa Palaneen käry -ohjelmassa. Ohjelmasta nousi kohu, joka keskittyi Hirvosen ympärille. Hirvonen oli tuolloin 25-vuotias, mutta asia on hänelle kipeä edelleen. Kohun seurauksena Hirvonen pettyi journalismiin, joten hän pyrki opiskelemaan dokumenttielokuvien tekoa ja alkoi kirjoittaa esikoisromaaniaan Että hän muistaisi saman. Kirja oli ilmestymisvuonnaan 2005 Finlandia-palkintoehdokkaana. − Kun olen käynyt puhumassa nuorille kouluissa, olen halunnut kertoa, että oman polun etsiminen voi olla todella vaikeaa. − On hetkiä, jolloin tuntuu, ettei tästä tule mitään, mutta vaikeiden tapahtumienkin jälkeen on mahdollista löytää oma paikkansa, omat ihmisensä ja oma tapansa toimia. PIENESTÄ PITÄEN Hirvonen on rohkeasti etsinyt yhteyttä toisiin, eikä ole epäröinyt lähestyä ylempiäkään tahoja. Päiväkoti-ikäisenä hän lähetti Jeesukselle kortteja taivaaseen ilmapalloilla. Koettuaan yhteiskunnallisen heräämisen alakouluikäisenä hän huolestui sairaanhoitajien matalasta tulotasosta ja lähetti Mauno Koivistolle kirjeen, jossa peräsi heille parempia palkkoja. Tällä hetkellä etenkin ilmastonmuutos huolettaa matkustamista rakastavaa Hirvosta. Silti hän vaikuttaa toiveikkaalta. − Vaikka maailmassa tapahtuu paljon pahaa, hyvää löytyy valtavasti, kun sitä etsii. Hyvä ei nujerru millään, Hirvonen sanoo. Ystävät, maailman paras puoliso ja lapset sekä taide. Ne kannattelevat, kun arki käy raskaaksi. Pyhiä asioita Hirvoselle ovat luonto ja elämä. − Pyhyyttä on myös ihmisen kyvyssä pyyteettömään rakkauteen ja hyvyyteen, ja niissä hetkissä jolloin se tulee esiin. Kuten viime viikolla, kun yhtäkkiä Ranskasta ilmestyi ihminen, joka muisti ystäväni ja oli valmis tekemään kaikkensa saadakseen hänet ja hänen perheensä turvaan. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Elämän kriiseissä auttaa so Poliisin Karhu-yksikössä työskennelleen Harri Gustafsbergin mukaan henkistä kuntoa tulee vahvistaa yhtä lailla kuin fyysistä.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA MARJAANA MALKAMÄKI

loitin poliisina tosi nuorena. En ehtinyt olla kuin vuoden töissä, kun pääsin jo Karhu-yksikköön, Harri Gustafsberg kertoo. Karhu on poliisin valtakunnallinen erityiskoulutettu ja -varustettu valmiusyksikkö. Se toimii Helsingin poliisilaitoksen alaisuudessa ja hoitaa vaativia poliisitehtäviä. Gustafsberg työskenteli siellä 20 vuotta. Vuosien myötä hän siirtyi Karhu-yksikön operatiiviseen johtoon ja koulutustehtäviin, joissa hän toimi kymmenen vuotta. Työn keskellä Gus-

– Pidän tarkoin huolen siitä, että teen fyysistä harjoittelua minulle riittävästi ja huolehdin myös palautumisesta ja resurssien suojelusta, Harri Gustafsberg sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

tafsberg ei oikeastaan ehtinyt tajuta, kuinka rankoista tilanteista poliisit joutuivat selviytymään, koska niihin oli pikkuhiljaa tottunut. – Vasta sitten, kun jäin pois käytännön poliisityöstä ja aloin tehdä tutkimusta siitä, mistä poliisin työssä on kysymys, rupesin hahmottamaan, mitä kaikkea tuli tehtyä. Gustafsbergin mukaan suurin osa erikoisyksiköissä työskentelevistä poliiseista haluaa olla erittäin hyviä työssään. Ei riitä, että itse on hyvä, vaan tärkeää on, että ollaan hyviä myös yksikkönä ja ryhmänä.

– Olin ollut jo pitkään kiinnostunut inhimillisestä suorituskyvystä, josta meillä ei vielä silloin ollut kovin paljon tietoa. Tajusin, että varsinkin työssä jaksamisen takia pitäisi ymmärtää, mistä henkiset voimavarat koostuvat ja miten niitä kehitetään. Gustafsberg alkoi opiskella lisää, ja nykyisin hän on tietokirjailija ja yrittäjä. Koulutukseltaan hän on filosofian tohtori ja turvallisuusjohtamisen maisteri. ERITYISESTI HARRI GUSTAFSBERGIA kiinnostavat stressi ja keho-mielijärjestelmä, eivät vain poliisin työssä vaan ihmisen elämässä ylipäätään. Miten joku kestää stressaavia tilanteita paremmin kuin toinen? Miksi joku palautuu stressistä nopeammin kuin joku toinen? Gustafsberg puhuu resilienssistä. Sillä tarkoitetaan ihmisen kykyä sopeutua joustavasti muutokseen, johon itse ei voi vaikuttaa tai jota ei halua kohdalleen.

peutumiskyky – Resilienssi on henkinen voimavara, mutta ei pelkästään sitä, sillä meitä ohjaa hyvin paljon koko keho-mielijärjestelmä. Resilienssiämme muokkaa kaikki se, mille olemme elämämme aikana altistuneet, minkälaisessa ympäristössä olemme kasvaneet ja mitä olemme kokeneet. – Luontaisilla taipumuksilla ja piirteillä on vaikutusta resilienssiin, mutta ihminen pystyy myös merkittävästi itse vaikuttamaan siihen. Ihmisessä ei ole mitään pysyvää. Elämän aikana ihmisyydessä kaikki muuttuu. RESILIENSSIIN VAIKUTTAA Harri Gustafsbergin mukaan se, miten ihminen hahmottaa oman elämänsä. Ihmisellä tulisi olla halu ottaa oman elämänsä omistajuus. – Sopeutumiskykyä elämän vaikeuksiin ja muutoksiin vahvistaa se, että tietää, mikä on itselle merkityksellistä ja mitkä ovat oman elämän arvot. Esimerkiksi hyveet tuottavat harmoniaa, eivätkä ne ole vain ajatuksia vaan ennen kaikkea tekoja. – Myös hengellisyys voi rakentaa hyvää pohjaa elämälle. Jos ihmiselle on hengellisyyden myötä selkeä käsitys siitä, mistä tässä elämässä on kysymys, se toimii hänelle voimavarana, josta ponnistaa ja kohdata vaikeuksia. Resilienssin vahvistumisessa tarvitaan myös toisten tukea. – Sosiaalinen tukiverkko voi olla perhe, ystävät tai jokin muu yhteisö, vaikka työyhteisö. Oikein hyvissä työyhteisöissä ollaan toisten tukena. Gustafsbergin mukaan henkisten voimavarojen kehittämisessä ajattelun ja mielen taidoilla on suuri vaikutus. Kysymys on siitä, miten analysoimme tapahtumia ja miten tulkitsemme ongelmia. Omaa tapaansa ajatella voi kehittää. – Järkyttävän kokemuksen jälkeen kannattaa miettiä, miten rakentaa siitä tarinan itselleen. Traumatisoivat tapahtumat voivat jäädä taakoiksi, joita ihminen pahimmassa tapauksessa vetää perässään läpi koko elämän ja katkeroituu, kyynistyy ja sairastuu. Toinen vaihtoehto on, että tapahtumista pystyy rakentamaan tarinoita niin, että niistä tulee mielen kirjasto, jota voi käyttää apuna seuraavassa vaikeudessa. MIELEN KIRJASTON rakentamisessa on Gustafsbergin mukaan lähtökohtana se, että hyväksyy sen, mitä on tapahtunut. – Kuormittavista tapahtumista palautumisessa usein vaikein vaihe on hyväksyminen, sillä niin pitkään kuin ihminen ei hyväksy sitä, mitä on tapahtunut, hänen keho-mielijärjestelmä taistelee tapahtunutta vastaan. Mitä pidempään tämä taistelu jatkuu, sitä syvempi traumatisoituminen on. Yleensä traumaattisten tapahtumien käsittelyssä tarvitaan apua mielenterveyden ammattilaisilta tai kuuntelu- ja sparrausapua esimerkiksi ystäviltä tai kollegoilta. – Aika usein ulkopuolinen apu on tarpeen, koska vasta sitten, kun ihminen pystyy puhumaan tapahtumaan liittyvistä tuntemuksistaan ja alkaa ymmärtää ja hyväksyä niitä, hän pääsee luomaan siitä tarinan, Gustafsberg sanoo.

Keho-mielijärjestelmä on Gustafsbergin mukaan rakentunut niin, että mieli voi ohjata fysiologiaa ja fysiologia voi ohjata mieltä. Fyysisellä kunnolla ja toimintakyvyllä on siten iso vaikutus siihen, miten erilaisista ongelmista palautuu. – Kun on hyvä fyysinen kunto, myös aivojen kyky palautua stressikuormasta on paljon parempi. OLE KIINNOSTUNUT oikeista asioista ajoissa, Harri Gustafsberg kehottaa. – Ihmisen kiinnostuksen ja uteliaisuuden kohteet ohjaavat sitä, minkälainen hänestä elämän aikana tulee. Jos on varma, ettei elämä tuo vaikeuksia, henkinen sopeutumiskyky tuskin kiinnostaa. Silloin ei voi muuta kuin vain ottaa vastaan sitä mitä tulee. Mutta jos arvelee, että elämä voi tuoda myös vaikeuksia, kannattaa olla kiinnostunut henkisistä voimavaroistaan, Gustafsberg sanoo.

Testamenttilahjoitus on arvokas tapa edistää lapsen oikeuksia Lahjoitusvaroilla toteutetaan mm. taidetyöpajoja ja taidelaitosvierailuja, tuetaan vähävaraisten lasten harrastamista sekä kulttuurikasvatuksen edistämistä.

Lisätietoja: lastenkulttuuri.fi/lahjoita

”

Kuormittavista tapahtumista palautumisessa usein vaikein vaihe on hyväksyminen. – Vastaamme elämän haasteisiin aina niillä resursseilla, mitä meillä on sillä hetkellä. Mutta mielenkiintoista on, että emme edes tiedä, mitkä omat resurssimme ovat, ennen kuin olemme vaikeassa paikassa. Voi olla niinkin, että itsestä paljastuu sellaisia voimavaroja, joista ei ole ollut ollenkaan tietoinen. Gustafsbergin mukaan ihmisessä on paljon piilossa olevaa viisautta ja voimaa. – Niiden esiin tuominen ei kuitenkaan ole mitään vinkkipalstahommaa. Ei voi luetella, että tee näin ja näin, ja sitten vahvistut, sillä henkisten voimavarojen kehittämisessä ei ole kyse mistään pikkuhauskasta näpertelystä, vaan kehittyminen vie aikaa. Kriisin keskellä olevan ihmisen haasteena on se, että siinä tilanteessa ei ole kykyä oppia uutta eikä luovuutta ratkoa asioita. Gustafsberg antaa neuvon. – Henkisiä voimavaroja pitää vahvistaa ennakkoon, vähän niin kuin fyysistä kuntoa. Kerro, miten juoksen kaksikymmentä kilometriä! Juokse ensin sata metriä ja seuraavalla kerralla kaksisataa ja niin edespäin. – Sama on mielen taitojen ja henkisten resurssien kanssa. Niitä täytyy kehittää pienin askelin, täytyy pitää fokus oikeissa asioissa ja ymmärtää, mitä tekee ja miksi tekee. ■

Oma koti palvelutalossa

Antoisaa elämää hyvien palveluiden parissa Helsingin sydämessä Tervetuloa tutustumaan meihin! Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051  palvelukotikukkasrahasto.fi

Palvelukoti Kukkasrahasto Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

KÄRSITKÖ MAKSALÄISKISTÄ TAI PUNOITTAVASTA IHOSTA?

HOITAVAA KOSTEUTTA IHOLLESI

DETRIA ARBUTIN COUPEROSA –TUTKIMUS

DETRIA ARBUTIN ANTI AGING –TUTKIMUS

Testiryhmässä couperosan voimakkuusaste pieneni 90 %:lla ja kahden kuukauden hoitojakson jälkeen 35 %:lla oireet hävisivät kokonaan.

Iho kirkastui ja heleytyi 95 %:lla ja ilmejuonteet vähenivät 80 %:lla tutkimukseen osallistuneista.

Luonnon arbutiinia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että sianpuolukan lehdestä eristetty arbutiini on tehokas melaniinituotannon estäjä ja että sitä voidaan käyttää ihoa vaalentavana ainesosana.

Myyntipaikat: Sokos-tavaratalot, Emotion-myymälät, apteekit ja luontaistuotekaupat sekä kauppa.detria.fi

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

Tapio

SUORA PINTA

KERSKAILEVA MYÖHÄÄN SYÖTÄVIÄ MADRID

MARJAMAITA

PORKKANAKIN

penkoa

-kirjoittaja

TOI- VALMISMIN- TUTTATOJA MISIA

JALKAAN

VAKOILLEN HANKITUT U TIEDOT

SML

POHJALLA

USKON- SAARI NOTKIN BJÖRKLUND

RAHKOLA SUVUN PAIKKA

TUKIKOHTA

HAISEVAKSI SANOTTUA

KASVAA MOLEMMIN PÄIN

laitoja

AUTOJA

KALENTERI

PELKURI U

perunoille

K -1.

ABBA

”2.” T

A PUOLI R

RADIOAKTIIVISTA B

FORMANIN OHJAUS

PERÄTÖNTÄ

REVIIRI

MUSLIMIN PALVOMA

MUKAAN LIITETTÄVÄ

VUORISTO USVASÄÄ

MERILÄINEN TAHRAT

AFRIKASSA ASIKAINEN

PYYDYS YSTÄVÄLLISIÄ

TAPIO HEISKANEN ISKEVIÄ

SAUKKONEN HAKALA

VIRTAAVIA

RAESTE

MUSATYYLI

KU- S T RIILIT

KARUKOSKI

VERKKO-

LEIPOMISIIN TUOLILLE

KYLKI

TAKSIKUSKI

PUIKKOA HEILUTTAVA ALMILA

KIRKOSSA

-MUOTI PUHUTTAVAA

MANIPULOINTIA

tuonela

UUDEN PÄIVÄN SULIN LAINOPPINUT RUNOMUOTO

A LEIPÄ U

VIELÄPÄ K

STOLTENBERG

LAT. ENNE

TELLERVOLLE

MERENNEITO PAISE

RISKEERATA

SUNDIN

Karjalassa

PIRKANMAALLA

RASKASTA ROKKIA KORTTIPELI

RINNUSTA E TAPAHTU- T NUT SOTILAALLINENKIN KEINO

MUSEOSSAKIN

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko. KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

UUSIA EDULLISIA VUOKRA-ASUNTOJA PIHLAJISTOSSA! S E N I O R I TA L O

Pihlajistoon on juuri valmistunut uusia edullisia palveluita sisältäviä vuokra-asuntoja, joihin pääset muuttamaan jo vaikka heti syyskuussa! Tervetuloa tutustumaan uuteen kotiisi paikan päälle ti 14.9. klo 15-18. Hattelmalantie 2c, Helsinki.

Esimerkkihintoja Hattelmalantie 2c, Helsinki 1h + kt (28,5m2) 1h + alk + kt (31m2) 2h + kt (39,5m2)

alk. 934€/kk alk. 1 044€/kk alk. 1 198€/kk

PIHLAJISTON

SOINTU

Vuokra sisältää asumisen lisäksi myös arkea helpottavia palveluita, kuten kuukausittaisen siivouksen ja ikkunoiden pesun vuosittain. Asukkaiden käytössä on myös taloon nimetty palveluavustaja. Viihtyisä piha-alue, sekä yhteiset kerhotilat luovat yhteisöllisyyttä ja lisäävät asumismukavuutta entisestään.

010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@pihlajistonsointu.fi

VARAA OMA ASUNTO PIHLAJISTOSTA JO TÄNÄÄN!

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Palvelun myyjä voi olla myös kevytyrittäjä NIMIMERKKI TÄRKEÄ OHJE kirjoitti pimeästä työstä ja yrittäjän kuulumisesta ennakkoperintärekisteriin. Hän viittasi ilmeisesti siihen, että Kirkko ja kaupunki -lehdessä on paljon palveluntarjoajien mainoksia (K&k 26.8.). Tämä on tärkeä asia, mutta ei ihan niin yksioikoinen kuin kirjoittaja kuvasi. Nykyisin moni työllistää itseään myös ns. kevytyrittäjänä ilman yritystä ja Y-tunnusta, kuulumatta ennakkoperintärekisteriin. Kevytyrittäjältä ostettu palvelu on laillista. Siitä maksetaan verot ja muut lakisääteiset maksut. Ainoa ero on se, että asiakas ei saa kotitalousvähennystä ostaessaan palvelua kevytyrittäjältä. Kevytyrittäjä tekee palvelusopimuksen asiakkaansa kanssa, ja laskutuksen hoitavat ammattitaidolla erilaiset laskutuspalvelut. Kirkko ja kaupungin palveluja tarjotaan -palstalla voi siis olla kevytyrittäjien mainoksia. Kun tarvitset siivousta, remonttia tai muuta mainostettua palvelua, kannattaa soittaa palvelun tarjoajalle ja kysyä hänen toimintatapaansa. Palvelun ostaminen kevytyrittäjiltä tukee yleistä työllistymistä ja kansantaloutta.

Minna Rahikka kevytyrittävä monityöntekijä

Suru abortista on todellinen OLEN PETTYNYT SIIHEN, miten asenteellisesti Kirkko ja kaupunki käsitteli aborttia (K&k 26.8.). Vain aborttilain löyhentämistä toivovia ja abortin helpotuksena kokeneita haastateltiin. Toisenlaiset kokemukset ohitettiin; ainut viittaus näihin oli kommentti, jonka mukaan tarina katuvasta abortin tekijästä on propagandaa. Osalle abortin läpikäyneistä kokemus ei tosiaan ole traumaattinen, mutta toisille abortti voi olla elämän kipein kokemus. Norjalaistutkimuksessa abortin kokeneilla ilmeni keskimääräistä enemmän ahdistuneisuutta vielä viisi vuotta abortin jälkeen. Myös lisääntynyttä masennusta ja itsetuhoisuuttakin voi ilmetä. Psyykkisen oireilun yleisyydestä abortin jälkeen

Härkä ja aasi ovat juutalaisvastaisia viittauksia VIIME NUMERON Neitsyt Maria -artikkelin kuvatekstissä sanotaan, ettei Jeesuksen syntymää kuvaavien maalausten härkää eikä aasia mainita Raamatussa (K&k 26.8.). Kyllä härkä, aasi ja seimi mainitaan, ja Luukkaan evankeliumin toimittaja tiesi sen hyvin. Hän poimi jouluevankeliumiinsa Jeesus-lapsen vuoteeksi seimen (Lk 2: 7) Jesajan kirjan 1. luvusta: ”Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen, mutta Israel ei tunne, minun kansani ei tajua.” Jesaja toimi 700 vuotta ennen Jeesuksen aikaa; hänen lauseensa liittyi sen ajan Israelin synteihin ja epäuskoon. Luukkaan evankeliumissa seimi vihjaa Jesajan lauseeseen, mutta tarkoittaa muuta kuin Jesajan aikaan, nimittäin, että juutalaiset torjuessaan Jeesuksen ovat tyhmem-

ei ole tutkijoiden keskuudessa yksimielisyyttä. Ei ole oikein sivuuttaa kielteisiä kokemuksia ikään kuin abortin satuttamilla ihmisillä ei olisi väliä. Tunnen useita naisia, jotka ovat kertoneet surreensa abortissa menettämäänsä lasta vuosien ajan. Heidän kokemuksensa eivät ole ”propagandaa”. Voin vain kuvitella, miltä tämän lukeminen tuntui ihmisistä, joilla on oma vaikea aborttikokemus takana.

Marika Kaksonen lääkäri, Helsinki

Lisää varoja diakoniatyöhön MONET IHMISET ELÄVÄT ikävä kyllä köyhyydessä. Heidän joukossaan on yksinhuoltajia, eläkeläisiä, työttömiä, pitkäaikaissairaita ja mielenterveyskuntoutujia. Jopa yli 100 000

piä kuin kaikkein tyhmimmät työjuhdat härkä ja aasi. Juhtien merkityksen ymmärsivät keskiajan kuvataiteilijat, jotka osasivat sijoittaa seimelle Jesajan lauseesta härän ja aasin. Nykyajan korttitaiteilijat tuskin tuntevat niiden juutalaisvastaista merkitystä. Luukkaan evankeliumin ja Apostolien tekojen syntyaikoihin kuilu juutalaisuuden ja siitä vähin erin irrottautuvan kristinuskon välillä oli kasvanut, ja se näkyy myös näiden kirjojen juutalaisvastaisuudessa. Härkä ja aasi joulun maalauksissa, korteissa ja lauluissa kuvastavat lopulta hirvittäväksi vainoksi yltyneen antisemitismin surullista alkuvaihetta.

Pekka Kivekäs Vantaa

lasta elää köyhissä perheissä Suomessa. Mielestäni kirkon varoja tulee käyttää huomattavasti nykyistä enemmän diakoniatyöhön, jolla autetaan vähävaraisia ihmisiä. On ikävä nähdä satojen metrien jonoja Myllypuron ja Hurstin leipäjonoissa.

Mika Lille Helsinki

Sovittu uskottomuus tuottaa ongelmia MEILLE USKOVILLE Raamattu neuvoo yksiselitteisesti, että ihmisellä pitäisi olla sen verran hallintaa, että hän pystyy keskittymään omaan puolisoonsa. Tämä on järkeenkäyvää Jumalan asiaa, vaikka ihminen ei olisi uskossakaan. Toisaalta meidän Jumalamme ei ole pikkumainen ja varmaan-

kin hyväksyy ilon tuottamisen toiselle ihmiselle, ja onhan huomattavasti isompiakin syntejä. Nuoret ovat usein reiluja näissäkin asioissa. Ja minä tiedän hyvin suvaitsevia nuoria miehiä, kun on kyse vaimon mielihyvästä ja hyvinvoinnista. Tuskinpa meiltä aivan täydellistä elämän vaellusta vaaditaan. Tuosta sovitusta uskottomuudesta eli avoimista suhteista tässä pari näkökohtaa. Toisen miehen tai naisen kanssa sovittu seksi on vaarallista suhteelle silloin, jos nainen tai mies alkaa tykätä siitä toisesta enemmän kuin omasta puolisostaan. Tunteista on siis kysymys. Sellaisessa suhteessa puoliso pitää toista naista tai miestä kilpailijanaan. Ihmisen mielessä terveen järjen ja puolisoon sitoutumisen pitäisi voittaa tunteet ja intohimot.

Rikard Vonlaufen Espoo

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Hammashoitoa

Kiinteistönvälitystä

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 €

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS m. 650 nor esi ote opr kok Ylä- tai alaleuan

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. (09) 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset Maksuton tarkastus!

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

• EHT Sirkka Müller

JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääketieteen lisensiaatti Master of Oral Surgery and Implantology, M.Sc. Suukirurgiaan ja implantologiaan erikoistunut hammaslääkäri

○ ○ ○ ○

Neppari-kokoproteesit Suu- ja hammaskirurgia 3d-implanttiprotetiikka Erikoishammasteknikkopalvelut

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Hautauspalveluja

DENTARIUM

Mikonkatu 8 A 7. krs, Helsinki 09 622 15 33 050 55 272 95 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Lakipalveluja

Kokouksia

Tilaisuuksia

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Vantaan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

kokoontuu 21.9.2021 klo 18 alkaen Tikkurilan kirkolla, Asematie 12a, 01300 Vantaa (koronavarauksella).

su 12.9. klo 18 seurat Oliivi-sali, Kirkkot. 2A (Vanha kko), J-pää. ti 14.9. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D, 2.krs (Autotalo), Hki; suunnittelua. klo 18 verkkoseurat, www.facebook.com/herattaja. su 19.9. klo 15 kotiseurat Hämäläisellä, Björkbölent. 17, Loviisa. klo 16 seurat Hgin Seuratuvalla (Autotalo), mukana T. Roiha. TARKISTA tiedot www.h-y.fi/tapahtumakalenteri. LIITY JÄSENEKSI www.h-y.fi/yhdistys/jasenyys.

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 Kaikki perhe- ja perintöoikeuden palvelut toivomallasi tavalla

Itsenäisesti verkkopalvelussa

Etäyhteyksin puhelimitse tai videotapaamisessa

Toimistollamme Helsingissä www.lexly.fi 010 3379 150

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

laki365.com

Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080 Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Ostetaan asuntoja Ostetaan ASUNNOT JA TONTIT PK-SEUDULTA. EI KULUJA MYYJÄLLE! Nopea kauppa ja hyvä hinta! Kaiken kuntoiset huomioidaan. Asiakirjat laativat LKV:t luotettavasti ja nopeasti. Soita Tommille p. 050 525 7401 Pariskunta etsii kotia, 3h+k, n. 65 80 m2 (toiv. parveke/sauna), kantakaupunki. Kristiina 040 752 1549.

Vuokralle tarjotaan Miniyksiö Punavuori, wc/suihku, minikeittiö, säilytystilaa, parvi, ikkuna sisäpih. Ei tupak. ei kotiel. Kahden kk:n vuokravakuus. 520/kk. p. 0400 508 299 Kontula 2 h+k+p. Rauhallinen talo, uusi keittiö ja kylpyhuone. Vuokra 920 €/kk. p. 0400 580 058

Ostetaan kaikkea kodin irtaimistoa, myös kuolinpesät ja muuttojäämistöt, mm. taulut, kirjat, design, taide- ja käyttölasi, valaisimet, keramiikka, posliini, hopea, korut, kellot, lp:t, sotaes., patsaat ym. Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225

Ostamme autoja

Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohto niemi Oy p. 050 542 2388.

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Esityslista on nähtävillä 9.9.2021 alkaen seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla ja kirkkovantaalla.fi-sivuilla. Kokousta voi seurata verkossa kirkkovantaalla.fi-sivuilla. Eve Rämö yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Paikkoja avoinna Espoon seurakunnat etsivät

Kausityöntekijöitä vuoden 2022 rippikouluihin ohjaajan tehtäviin Tehtävään etsitään ensisijaisesti opiskelijoita ev.lut. kirkon hengelliseen työhön valmistavilta aloilta. Koko hakuilmoitus on osoitteessa espoonseurakunnat.fi/tyopaikat. Täytä sähköinen hakulomake KirkkoHR-palvelussa viim. 21.9. Tiedusteluihin vastaavat kasvatuksen asiantuntija Johanna Hirsto, p. 09 8050 2333, johanna.hirsto@evl.fi sekä Espoon paikallisseurakuntien rippikouluvastaavat. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta espoonriparit.fi.

Helsingin Rauhanyhdistys

Palveluja tarjotaan Kaipaatko juttuseuraa? Apua kodinhoitoon, kaupassa käyntiin ja ulkoiluun? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen SIIVOUSTA, PIHATÖITÄ, ULKOILUA, ASIOINTIAPUA YM. APUA ARKEESI 20 v. vanhustyökokemuksella. Myös alvittomasti, kysy lisää! ARMAS-Kotihoito p. 050 371 9167 Kotipalvelu Iloita Oy Henkilökohtaista apua. 045 7871 0735, www.iloita.fi

Myrskyläntie 22 MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Seuroihin ilmoittautuminen helsinginrauhanyhdistys.fi/ toimintakalenteri. Seurat kuunneltavissa myös hry.fi. Tervetuloa.

Siivouspalveluja

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kiusaako pahat hajut? Vuokraa otsonaattori. H. 25 €/vrk. P. 044 345 5044 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com Tyhjennyspalvelu loppusiivouksella. P. 040 361 7594 Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Rakennusala Suoritamme kaikki kodin pienet ja suuret remonttityöt: maalaukset, lattioiden asennukset, listoitukset, laatoitukset, kaluste- sekä keittiöasennukset. Putsaamme lopuksi paikat ja viemme jätteet kierrätykseen. Björn ja Veikko 044 518 4438 Concepts & Makers Oy

ESIRUKOUSILTA ti 14.9 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Torsten Sandell, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. 0923407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl. i, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Ikkunanpesua kotimaisin voimin. 14 vuoden kokemuksella, myös hankalat. Timo/044 069 1994

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva 040 680 4057 Juha Kurvinen 040 665 5983

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Harras hetki

Olli Sinivaaran, 41, runoja on julkaistu useilla kielillä ja hän on saanut Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnon toisesta runokokoelmastaan Palava maa (Teos 2007). Elokuussa julkaistiin kuudes kokoelma Puut (Teos 2021). Sen nimirunossa Sinivaara kertoo ensikohtaamisestaan massiivisen muusamännyn kanssa. Voit lukea runon osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Sinivaara on voittanut kuusi Suomen mestaruutta trial-pyöräilyssä. Hän on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri.

Runoilijan muusa Olli Sinivaara ylistää Itä‑Helsingin lähimetsiä ja erityisesti niiden jylhiä mäntyjä. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ANTTI RINTALA

unoilija Olli Sinivaaralta julkaistiin elokuussa kuudes runokokoelma Puut, jonka muusa seisoo Helsingin Laajasalossa. Kyseessä on luultavasti Stadin massiivisin mänty ja elävä luonnonmuistomerkki, joka löytyy Reposalmentien varresta läheltä uimarantaa. Rauhoitetun hongan jykevyyttä lisää se, että rungosta nousee kaksi latvaa. Sinivaara on palannut männyn luo monesti. Hänen lapsensa on kavunnut paksun kilpikaarnan peittämää puuta kuin kiipeilyseinää. Yli kaksisataavuotiaan männyn pinta on syvillä uurteilla. Poikkeuksellisen iso puu huokuu Sinivaaran mielestä hiljaista voimaa. Häntä kiehtoo ajatella, miten paljon ihmisten maailma ympärillä on muuttunut sillä aikaa, kun mänty on elänyt omaa elämäänsä. Puun aika on hidasta, syklistä ja uusiutuvaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Sinivaara kirjoittaa metsistä häpeämättömän romanttisesti. Tunteita ja luontoa korostava romantiikka kukoisti yleisemmin taiteessa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa, jolloin ei murehdittu ekokriisiä. Sinivaara yrittää olla vajoamatta ilmastonmuutosahdistukseen. Hänestä ihmisillä on edelleen oikeus keskittyä luonnon kauneuteen ja ylläpitää romanttista luontosuhdetta. Toki samaan aikaan täytyy olla tietoinen synkästä suunnasta. KUN PARTIOPOIKA Olli Sinivaara opetteli lapsena retkeilyä, laavut rakennettiin männynoksista. Perheen venereissut suuntautuivat saariin, joiden rannoilla kasvoi persoonallisia, bonsaita muistuttavia käkkyrämäntyjä. Suhde mäntyihin rakentui tekemisen kautta. Sinivaaraa viehättää havupuiden estetiikka, monisävyiset neulaset ja runko, jonka väri vaihtuu hopeisesta punertavaan. Hänen silmissään suuri mänty on jylhä, voimakas, taipumaton, herkkä ja moniaistinen. Mänty herättää Sinivaarassa hengellisiä tuntemuksia. Puu ohjaa katseen kohti avaraa taivasta ja suurempaa voimaa, jonka alaisina elämme. Sinivaara pyrkii ilmaisemaan teksteillään ihmeellistä iloa, jota kokee luonnossa. Hän kertoo

uudistuvansa ja jopa vertauskuvallisesti uudelleensyntyvänsä puiden keskellä. Kokemuksessa on jotain uskonnon kaltaista.

”

Puu ohjaa katseen kohti avaraa taivasta ja suurempaa voimaa, jonka alaisina elämme. RETKI LUONTOON alkaa yleensä niin, että Olli Sinivaara nappaa temppuiluun tarkoitetun trialpyörän kainaloonsa ja matkaa kotoaan Helsingin Hermannista Rastilaan. Metroasemalta on muutama sata metriä metsään, jossa Sinivaara maastopyöräilee kohti Ramsinniemeä. Itä-Helsinki on Sinivaaralle paratiisi, jossa viehättävät luonto, väljyys ja toimivat palvelut. Siellä kasvaa yhä vanhaa metsää, jossa suuret puut asuvat. ■

Hyvää pyhää

12.9. Päivän evankeliumissa (Matt. 6:19–24) Jeesus puhuu suhteestamme omaisuuteen.

Luonnonmukainen Vilja VILJA ON ENSIMMÄISENÄ etunimenä 2 818 naisella. Se juontaa juurensa todennäköisesti viljakasviin. Sanan johdannainen tarkoittaa runsautta. Kun jotakin kerrotaan olevan ”viljalti”, sitä on paljon. On myös pohdittu, voisiko Vilja-nimi liittyä ruotsin kielen sanaan vilja, joka tarkoittaa tahtoa. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1951. Nimipäiväänsä Viljat ovat aina viettäneet sadonkorjuun aikaan – aluksi elokuussa, mutta vuodesta 1995 alkaen 12. syyskuuta.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Sydämen asioita

”

ydämesi on siellä, missä on aarteesi”, Jeesus muistuttaa. Sydän on ajatustemme, tahtomme ja tunteittemme keskus. Asiat, joita pidämme tavoittelemisen arvoisina, tärkeimpinä asioina elämässämme, ilmaisevat sen, mihin sydämemme on kiinnittynyt. Jeesus puhuu taivaallisista ja maallisista aarteista. Hän kehottaa meitä keräämään aarteita, joita ei kukaan eikä mikään voi viedä meiltä pois. Jeesukselle tällaisia asioita ovat rakkauden ja laupeuden teot. Niitä ei mikään hävikki uhkaa, ja niillä on Jumalan silmissä ikuinen arvo. Niitä eivät väkivalta ja markkinavoimat pysty tyhjentämään, vaikka välillä siltä tuntuisi. Jeesus varoittaa keräämästä katoavia aarteita – rahaa ja omaisuutta. Hänen mukaansa ei kanna-

ta havitella asioita, joiden arvo on kiinni vaihtuvissa suhdanteissa. Sellaisilla asioilla ei ole pysyvää arvoa. Ne ovat hävikille alttiita. Koi, toukka ja ruoste ovat maallisen omaisuuden katoavaisuuden ja tuhon symboleita. Rahan ja omaisuuden tavoittelu sumentaa helposti silmät ja sydämen niin, ettei muuta enää näekään. Mammona on kaiken sen symboli, mikä pimentää meiltä Jumalan ja lähimmäisen kasvot. Jeesus kehottaa meitä etsimään rakastavan Jumalan kasvoja ja kysymään neuvoa häneltä. Kaikki muu hyvä seuraa siitä. Rukouksessa me saamme etsiä sitä ”todellista valoa, joka valaisee jokaisen ihmisen”. Siinä valossa meille tarkentuvat elämän olennaiset asiat, sellaiset, joilla on päiväkohtaista pysyvämpi merkitys.

Mikä on elämässä tärkeää? Ota tämän viikon mietiskelyharjoitukseksesi lause: ”Sydämesi on siellä, missä aarteesikin on.” Sen valossa voit tarkastella, mihin sydämesi on kiinnittynyt, mistä haluat irrottautua ja mistä pitää kiinni. Harjoituksen lopuksi hiljenny ja rukoile hetki.

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

”

Perustulo lisäsi ihmisten hyvinvointia, itsenäisyyden kokemusta ja tunnetta omasta elämänhallinnasta. TUTKIJA JOHANNA PERKIÖ s. 10

Vuoden odotetuin comeback Hanki 30 vrk kausilippu HSL-sovelluksesta puoleen hintaan 15.9. asti.

Tarjouksen ehdot ja lisätiedot: hsl.fi/ale

9.9.2021 kirkkojakaupunki.fi

Suruisin sävelin Janna Pohjonen teki levyn edesmenneen poikansa muistolle s. 2

Afganistanista paenneet ovat huolissaan synnyinmaansa kohtalosta s. 4 Ilmastotutkija Laura Riuttanen: Ihmisen ja luonnon suhteessa on murtuma s. 6

– Minulle oli kristallinkirkasta, että ensimmäinen levyni on omistettu Jonakselle. Siksi kaikki laulut kertovat surusta, sen sävyistä ja siitä, kuinka valo saapuu taas vähitellen, Janna Pohjonen sanoo.

Lauluissa soivat kaipaus ja toivo Janna Pohjosen Jonas-poika kuoli kahdeksanvuotiaana. Syvimmän surun keskellä sävelet alkoivat soida unissa. Lauluja syntyi melkein itsestään. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

spoolaista laulaja-lauluntekijää Janna Pohjosta jännittää. Hänen ensimmäinen levynsä on lähes valmis ja se julkaistaan marraskuun alussa. Äänitteen kaikki 13 laulua ovat Pohjosen omia sävellyksiä ja sanoituksia. Niiden aiheina ovat kuolema, suru, ikävä ja toivo. Aihe on Pohjoselle hyvin henkilökohtainen. Hänen poikansa Jonas menehtyi syöpään kah-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 13/2021

deksanvuotiaana. Sen jälkeistä aikaa hän kutsuu surun matkaksi. Sitä hän on tehnyt 20 vuotta. – Uskon, että suren lastani koko elämäni ajan. Suru kulkee mukanani eräänlaisena kumppanina ja muuttuu elämänmuutosten myötä. LEVYN VANHIN kappale Sun aika mennä on syntyi kaksi vuotta Jonaksen kuoleman jälkeen. Palaa et, Luojan luo lähdet. Vain henkäyksen päässä on ikuisuus, vain henkäyksen päässä oot.

Ei kuolla voi rakkaus kuolemassa, se paljon vahvempi on. Sinä jäät mun viereen vieläkin, vaikka haudalles kukat jo laskinkin. Sinä jäät mun viereen vieläkin. – Tämän laulun syntyminen oli niin ihmeellinen ja vahva kokemus, että sitä on vaikea selittää. Heräsin yöllä päässäni soiviin säveliin. Ihmettelin unisena, mikä tämä tutulta kuulostava laulu on. Nousin ylös sängystä ja menin kirjoittamaan sävelet nuottipaperille, Janna Pohjonen sanoo. Aamulla hän löysi yöllä tekemänsä muistiinpanot ja ymmärsi, ettei ollutkaan nähnyt unta. Samana päivänä syntyivät kappaleen sanat. Osa levyn lauluista on syntynyt samalla tavoin kuin tuo vanhin kappale, osan hän on säveltänyt pianon ääressä.

”

Toivo on se, joka pitää meidät hengissä. Lauluni kertovat siitä. JANNA POHJONEN

ENSIMMÄISEN LEVYNSÄ musiikin Janna Pohjonen määrittelee hengelliseksi pop-musiikiksi. Merkittävä taustavoima levyn syntymisessä oli Matti Paatelma, joka toimii levyn pianistina ja taiteellisena tuottajana. Levyllä kuullaan myös kitaristi Marzi Nymania. – Niillä, jotka ovat menettäneet oman lapsensa, on tarve surra, eikä surulla ei ole päättymispäivää. Lauluillani haluan välittää lohtua saman kokeneille ja auttaa heitä jaksamaan eteenpäin. Haluan myös tuoda esille niitä hengellisyyden teemoja, jotka ovat lohduttaneet minua, Pohjonen sanoo. TULEVAISUUDEN HAAVEISTAAN Janna Pohjonen puhuu varoen. Hän tunnustaa, että musiikki kutsuu häntä yhä voimakkaammin, eikä sen ääntä voi enää vaientaa. Suuria konserttisaleja hän ei kaipaa, vaan mahdollisuuksia laulaa omia laulujaan sairaaloissa, vankiloissa ja seurakuntien tilaisuuksissa. – Koen vahvasti, että lauluni voisivat antaa rakkaansa menettäneille edes hivenen toivoa, valoa ja uskoa siihen, että kohtaamme toisemme jälleen, Pohjonen sanoo. ■ Sun aika mennä on -konsertti kuolleiden lasten muistopäivänä to 23.9. klo 18 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Janna Pohjonen, laulu, Matti Paatelma, piano, Taija Karppinen, huilu ja djembe. Lohdun lauluja lapsensa menettäneille. Lopuksi yhteinen kahvi/teehetki. Vapaa pääsy. Janna Pohjonen esiintyy myös 11.11. Espoon tuomiokirkossa järjestettävässä konsertissa.

SARI SAARISTO

JANNA POHJOSELLE musiikki on kuin happea, jota hän tarvitsee elääkseen. Se on ollut pienestä pitäen hänelle keino purkaa tunteita ja selkeyttää ajatuksia, kun sanat ovat loppuneet. Musiikki on hänelle myös hengellinen kanava, jonka kautta hän kokee yhteyden Jumalaan. – Jonas oli kaikkeni. Hänen sairautensa aikana olin varma, että ihme tapahtuu, eikä hän kuole. Toivo on se, joka pitää meidät hengissä. Lauluni kertovat siitä, Pohjonen sanoo. Jonaksen kuoleman jälkeen hän koki olevansa pimeässä ja yksin. Hän halusi levylle mukaan myös lauluja, joissa vallitsee täysi pimeys vailla toivoa, mutta joista sittenkin kuvastuu se, miten Jumala pystyy luomaan hirveimmästäkin kärsimyksestä jotakin kaunista. Vaikka Pohjonen koki olevansa yksin ja syvällä surussa, hän tunsi olevansa turvassa. Että Jumala piti hänestä huolta. Se tunne on vahvistunut koko ajan, vaikka suruun on mahtunut hetkiä, jolloin hän on ollut vihainen Jumalalle. – Hengellisyydestä on tullut minulle yhä tärkeämpää. Olen aina tuntenut, että Jumala vetää minua puoleensa, ja että taivaskaipuu asuu sisälläni.

Nuorten aikuisten Exodus-kuoro harjoittelee Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Kuva on muutaman vuoden takaa.

Löydä oma yhteisösi Seurakunnat järjestävät monenlaista toimintaa eri‑ikäisille aikuisille. Osa ryhmistä on vielä tauolla, mutta toiminta on käynnistymässä. Alla on joitakin poimintoja erityyppisistä ryhmistä. Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Chorus Domus laulaa neliäänistä kirkko musiikkiohjelmistoa. To klo 18–20, Kauk lahden kappeli. Exodus-kuoro nuorille aikuisille. To klo 18.30– 20.30 (21), Espoon tuomiokirkon seurakunta talo. Chorus Gaudete on kuoro kaikille. Paritto mien viikkojen torstaisin klo 18–19, Espoon tuomiokirkko. Ei laulukoetta eikä ilmoittautu mista. Lauluryhmät toimivat Laaksolahdessa ja Suvelassa, katso lisätiedot nettisivuilta. Kansainvälinen lauluryhmä Gloria harjoit telee Suvelan kappelissa kerran kuussa, lisä tietoa: espoonseurakunnat.fi. Gospel Dance & Lattarit ma 13.9. alkaen: Dance klo 17 ja Lattarit klo 18 Hiirisuon asukas puistossa. Senioreille eläkeläiskerhoja kaikilla seura kunnan kappeleilla.

Espoonlahden seurakunta

Meren ja taivaan välillä, avoin keskuste luryhmä mielenterveyden tueksi to klo 14– 15.30 Meriemy, Merenkäynti 3, parittomilla viikoilla. Ikäihmisten kerhot: ma klo 10–11.30 kirkko ja klo 12.30–14 Kaskikappeli, to klo 13–14.30 Soukan kappeli, ti klo 14–16 Mäntykappeli, 14.9. alkaen.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Hyvän tuulen ystäväkerho ti klo 13–14.14 Kauniaisten kirkolla joka toinen viikko. Ilon ryhmä – Glad idag kaksikielinen mielen terveysryhmä ti klo 15 Sebastoksen toimitilassa. Martat ja Maria, lähetyksen ja kansainvälisen

työn ryhmä. Syksyn startti to 16.9. klo 12 kir kon yläsalissa.

Leppävaaran seurakunta

Kilon kristityt kokoontuvat KilonRistissä joka toinen to alk. 9.9. klo 18−20. Mattanja-lauluryhmä kokoontuu KilonRistin kappelissa parittomilla viikoilla alk. 13.9. klo 17.30–19. Lähetystyön oma musiikkiryhmä lau laa monenlaista hengellistä musiikkia. Kysy li sää: ritva.oksanen-antin@evl.fi.

Olarin seurakunta

Elämän tarinoita: Tutki elämääsi tarinateatte rin ja bibliodraaman keinoin. Matinkappelilla la klo 10–16: 25.9., 16.10., 13.11. ja 11.12. Ilmoit tautumiset 1.–23.9.: raili.ruotsalainen@evl.fi tai 050 576 6305.

Tapiolan seurakunta

Keskiviikkokerho kokoontuu joka ke klo 13 Virsussa, Tapiontori 3 B. Kahvitarjoilu jo klo 12.30. Mielenkiintoisia alustuksia ja taide esityksiä. Mukana on pastori Katja Hero.

Esbo svenska församling

Symamsellerna samlas i Vita huset vid präst gården, Prästgårdsgr. 1, ti 14.9 kl. 16. Vi handar betar för internationell diakoni och mission.

Vapaaehtoistyö

Kiinnostaako vapaaehtoistoiminta? Ota yhteys seurakuntasi vapaaehtoisvastaavaan, yhteystiedot: espoonseurakunnat.fi/osallistu/ vapaaehtoiset ja kauniaistenseurakunta.fi/ osallistu tai vapaaehtoistyo.fi. Löydät kaikki ryhmät sivuilta: espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/ aikuiset ja kauniaistenseurakunta.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 13/2021

Afganistanin pakolaiset pelkäävät talibanien ilmiantajia myös Suomessa Afganistanissa vähemmistöihin kuuluvilla naisilla saattaa olla sama kohtalo kuin jesideillä Isisin käsissä, sanoo Suomessa pakolaisena asuva Abdullah. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA MIKKO STIG/LEHTIKUVA

aliban antoi länsivalloille elokuun loppuun asti aikaa evakuoida omia kansalaisiaan sekä niitä afganistanilaisia, jotka olivat auttaneet länsimaita. Määräaikaan mennessä Afganistanista evakuoitiin yli 120 000 henkilöä eri puolille maailmaa. Suomi evakuoi yhteensä 412 ihmistä, joista huomattavalla osalla on Suomen kansalaisuus tai oleskelulupa Suomessa. Tällä hetkellä Suomessa asuu noin 15 000 afganistanilaista. Espoossa afganistanilaisia oli viime vuoden lopussa 1 046. Kirkko ja kaupunki pyysi kahta afganistanilaista, Abdullahia ja Mohammedia, arvioimaan synnyinmaansa tilannetta. Kumpikin heistä saapui Suomeen vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana. Molemmat myös saivat oleskeluluvan Suomesta, koska Taliban oli vainonnut heitä. Mohammed asui pitkään Espoossa, muun muassa taannoin lakkautetussa Nihtisillan vastaanottokeskuksessa. Turvallisuussyistä hän

esiintyy vain etunimellä. Abdullahin nimi on muutettu kokonaan. Kumpikaan ei puhu yksityiskohtaisesti elämästään Suomessa, koska sekin olisi turvallisuusriski.

”

AFGANISTANISSA ON VALLALLA ERITTÄIN VANHOILLINEN ISLAMIN TULKINTA

MOHAMMED

– Talibanin tukijoita on kaikkialla maailmassa, ja heitä voi olla myös Suomessa. Jos henkilöllisyyteni paljastuu, saattavat sukulaisemme Afganistanissa joutua vaaraan, perustelee Mohammed. Abdullahin tilannetta hankaloittaa sekin, että tultuaan Suomeen hän hylkäsi islamin ja kääntyi luterilaiseksi.

EIJA HARJU

– Jotkut eivät olleet eläessään lähettäneet tekstiviestiä, kertoo diakonissa Minna Martiskainen.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 13/2021

MITEN ON MAHDOLLISTA, että Afganistan suistui näin nopeasti brutaalin islamistijärjestön haltuun? – Yksi syy on tietenkin se, ettei läsnäolo Afganistanissa kuulunut enää Yhdysvaltain intresseihin. Suurin ongelma on, että Afganistan on heimoyhteiskunta, jossa ihmisillä ei koskaan ole ollut kansallista identiteettiä. Ei ole mitään yhteistä, mitä eri heimot yhdessä puolustaisivat. Lisäksi kansainvälisen yhteisön tunnustama Afganistanin hallitus oli erittäin korruptoitunut, sanoo Mohammed. Hänen mukaansa tilanne paheni sen jälkeen, kun vastuu maan turvallisuudesta siirrettiin Natolta Afganistanin hallitukselle vuoden 2014 lopussa. – Tuolloin myös vähemmistöjen, kuten kristittyjen, asema Afganistanissa huononi merkittävästi. Afganistanissa on vallalla erittäin vanhoillinen islamin tulkinta, joka monissa paikoissa myös edesauttoi Talibanin nousua, Mohammed sanoo. – Vuosien saatossa Taliban sai

Ikäihmiset oppivat lataamaan kuvia Maaliskuusta elokuun loppuun asti kestänyt Digikinkerit-hanke tavoitti viitisenkymmentä espoolaista ikäihmistä. – Osallistujien tarve vaihteli suuresti. Jotkut eivät olleet eläessään lähettäneet tekstiviestiä, kun taas toiset tarvitsivat neuvoa, miten valokuvat voisi tallentaa pilvipalveluun, kertoo hankkeen koordinaattori, diakonissa Minna Martiskainen. – Suomeen on syntynyt uudenlainen kahtiajako. Osa ih-

ujutettua kannattajiaan kaikkialle Afganistanin hallintoon. Myös armeijassa tehtiin laajoja henkilöstövaihdoksia. Taliban maksoi korkeille upseereille antautumisesta. Tästä kirjoitettiin afganistanilaisessa lehdistöstä, mutta tietääkseni ei juuri muualla, Mohammed sanoo. Koska Talibanin valta on tosiasia,

misistä syrjäytyy, koska he eivät pärjää tietokoneiden kanssa. Joillekin on vaikeaa tottua kosketusnäyttöön. Monen ikäihmisen itsetuntoa koettelee se, että kun oman talouden ylläpitäminen onnistuisi muutoin, taloudenpito on luovutettava lasten käsiin tietotekniikan vuoksi, Martiskainen sanoo. Hänen mukaansa on ratkaisevaa, säilyykö vanhuksilla halu ja kiinnostus oppia uutta. Parhaimmillaan moni ikäihminen otti valtavia digiloikkia. – Eräs osallistuja ei ollut milloinkaan käyttänyt sähköpostia.

Hankkeen aikana hän kuitenkin tottui käyttämään jopa Teamsia niin, että hän osallistui koulutuksiin etänä Teamsin kautta. Monille on ollut myös tärkeää oppia seuraamaan älylaitteista esimerkiksi jumalanpalvelusten striimausta, Martiskainen sanoo.

Olarissa valmistaudutaan kirkkoherranvaaliin Olarin seurakunnassa pohditaan, mikä olisi paras tapa valita uusi kirkkoherra sitten, kun nykyinen kirkkoherra Salla-Maria

Suomessa asuvat afganistanilaiset järjestivät Stop Killing Afghans 2021 -mielenosoituksen Helsingissä 28. elokuuta.

ei kansainväliselle yhteisölle jää Mohammedin mielestä muita vaihtoehtoja kuin neuvottelupöytä. – Jos Talibanille asetettaisiin nyt kovat sanktiot, niistä kärsisivät eniten tavalliset afganistanilaiset. Sanktiot täytyisi kohdentaa epäsuorasti painostamalla Talibania rahoittavia maita, kuten Qataria ja

Viitapohja jää eläkkeelle vuonna 2022. Asia on vireillä jo nyt, sillä vaalitavan valinnassa halutaan kuulla myös seurakuntalaisten näkemyksiä. Kirkkoherra voidaan valita perinteiseen tapaan suoralla kansanvaalilla tai välillisellä vaalilla, jolloin valinnan tekee seurakuntaneuvosto. Seurakuntaneuvosto toivoo, että seurakunnan rivijäsenet ilmaisevat kantansa ennen kuin asiaa käsitellään seurakuntaneuvostossa 5.10. Mikäli seurakuntaneuvosto haluaa, että kirkkoherra valitaan

Pakistania, Mohammed sanoo. ABDULLAHIN MIELESTÄ Taliban on nyt vaarallisempi kuin 1990-luvulla, sillä valloittaessaan Afganistanin se sai käsiinsä merkittävää sotateknologiaa sekä esimerkiksi biometrisiä tunnistuslaitteita. – EU:n alueella keskustellaan lä-

välillisellä vaalilla, se tekee asiasta esityksen Espoon tuomiokapitulille, joka päättää asiasta. Lisäksi seurakuntaneuvosto määrittelee kirkkoherran viran erityiset tarpeet, jotka otetaan huomioon arvioitaessa hakijoiden sopivuutta virkaan. Olarin uusi kirkkoherra valitaan ensi keväänä, mutta ehdokkaat ovat todennäköisesti tiedossa jo ennen joulua. Kirkkoherran virkaa voivat hakea papit, jotka ovat suorittaneet pastoraalitutkinnon ja seurakuntatyön johtamisen tutkinnon.

tekevät naisille, jotka ovat eri heimosta ja lisäksi Talibanin näkökulmasta vääräuskoisia. Heillä voi olla sama kohtalo kuin jesidi-naisilla Isisin käsissä. Monien afganistanilaisten kokemus on, että Yhdysvallat petti heidät, Abdullah sanoo. – Toiseksi on vaarana, että Afganistanista tulee terroristien tukikohta. Samaan aikaan, kun pakolaisvirta kulkee pois Afganistanista, käynnissä on päinvastainen muuttoliike, jossa Talibanin kannattajat muuttavat Afganistaniin. Abdullah uskoo, että juuri nyt kansainvälisen yhteisön pitäisi painostaa Talibania voimakkaasti. – Niin kauan kuin Taliban-hallinto ei ole täysin vakiinnuttanut asemaansa, on vielä jotain saavutettavissa. Pian on myöhäistä. Ongelmana on, että Talibania ohjaa erittäin voimakas uskonvakaumus, jonka vuoksi heidän kanssaan on lähes mahdoton neuvotella. Talibanin näkökulmasta neuvottelu olisi vain heikkouden merkki ja siksi häpeällistä, Abdullah sanoo. ■

hinnä, mitä tehdään pakolaisille. Minä sanoisin, että älkää päästäkö Talibania verkostoitumaan. Talibanin ideologiassa on kaksi ydinelementtiä, islam sekä paštujen heimoidentiteetti. Islam tekee heistä globaaleja, paštu-identiteetti paikallisia, Abdullah sanoo. – On valtava huoli, mitä talibanit

Koronarajoitukset lieventyivät Etelä-Suomen aluehallintovirasto päätti lieventää kokoontumisia koskevia koronarajoituksia. Uusia ohjeita sovelletaan myös seurakunnissa. Espoossa ja Kauniaisissa voidaan järjestää yli kymmenen hengen tilaisuuksia edellyttäen, että osallistujamäärä on enintään puolet tilan enimmäisosallistujamäärästä tai istuma- ja seisomapaikkojen määrästä. Osallistujien on voitava välttää fyysistä kontaktia ja heidän

turvallisuutensa on voitava varmistaa. Ulkotiloissa voidaan järjestää yli 50 hengen tilaisuuksia samoilla ehdoilla. Seurakunnissa noudatetaan tarkkoja hygieniaohjeita. Tiloissa asioiville suositellaan kasvomaskin käyttöä ja heitä kehotetaan pesemään kätensä. Ohjeet ovat voimassa ainakin 30.9. asti.

Nunnat lähtivät Röylässä sijaitseva Espoon Jumalanäidin karmeliittaluostari on lopettanut toimintansa. Luostarin viimeiset nunnat poistuivat

Suomesta 2. syyskuuta. Uuden sukupolven katolilaisten keskuudessa ei löytynyt riittävästi kutsumusta nunnaksi. Päätös lakkauttamisesta syntyi Vatikaanissa. Luostariyhteisön ensimmäiset sisaret tulivat Suomeen vuonna 1988 Kaliforniasta Yhdysvalloista. Luostarin viimeiset nunnat, sisar Mary-Edel ja sisar Lucy, muuttivat syyskuun alussa Kaliforniaan Carmel-By-the-Sea -luostariyhteisöön. Nunnien lähdön jälkeen Espoon karmeliittaluostarissa ei enää vietetä messuja ainakaan arkisin.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 13/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.9.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Ilmastotutkija: Monimuotoisuus antaa luonnolle kestävyyttä Miten tulit tietoiseksi siitä, että ihmisen ja luonnon suhteessa on murtuma, ilmastotutkija Laura Riuttanen? – En pysty sanomaan ensimmäistä kertaa, mutta korona-aika on ollut minulle vahva herättäjä. Olen liikkunut paljon luonnossa ja havahtunut siihen, että koskematonta luontoa ei enää ole. Suomen kansallispuistotkin ovat täynnä roskaa ja ihmisten jälkiä. Se on pysäyttänyt miettimään sitä, miten ihmisen vaikutus on levittäytynyt maapallolla joka paikkaan.

Päivitämme verkkosivuillemme muutokset, joten tarkista tapahtumatiedot ja tuoreimmat koronaohjeistukset näiltä sivuilta: www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat ja www.espoonseurakunnat.fi/infoja-asiointi/koronaohje.

Elokuussa IPCC julkisti uuden ilmastonmuutosraportin. Mikä raportissa on uutta? – Tieto ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista on tarkentunut. Tämä näkyy esimerkiksi ilmastoherkkyydessä eli siinä, kuinka paljon ilmaston arvioidaan lämpenevän, jos hiilidioksidin määrä kaksinkertaistuu. Aikaisemmis-

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Kutsumme messuihin paikalle seurakuntalaisia. Kirkkosali on jaettu sektoreihin, joihin kuhunkin voidaan ottaa 25 henkilöä. Perhekunta (sama jääkaappi) voi istua lähekkäin, muutoin noudatetaan turvavälejä. Otathan maskin mukaan. Seurakuntalaiset ohjeistetaan paikan päällä niin, ettei kohtaamisia tapahdu missään vaiheessa. Ehtoollinen jaetaan alttarilla, ja sinne siirtyminen tapahtuu ohjeiden mukaan. Katso tilojemme enimmäishenkilömäärät: www. espoonseurakunnat.fi/info-ja-asiointi/koronaohje/tilojen-enimmaishenkilomaarat Messu su 12.9. klo 10. Liturgia ja saarna Oiva Hujanen, avustaa Reetta Ikonen, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Petri Koivusalo. Iloinen musiikillinen perhemessu su 19.9. klo 10. Liturgia ja saarna Mari Mathlin, avustaa Ari Kunnamo, urkuri Teemu Suominen, kanttori Anna-Liisa Haunio, muskariopettajat Taija Karppinen ja Heli Vapaakallio. Messua voi seurata Espoon tuomiokirkon Facebook-sivun kautta: www.facebook.com/ Espoontuomiokirkko.

lukuun ottamatta.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Perhekerho to klo 10.

AURORAN KAPPELI Kappelilounas − nouda mukaan: ma ja to klo 11–13. Hinta 2–5 e. Eläkeläiskerho ti 14.9. klo 13. Perhekerhot ma ja pe klo 10. Vauvakerho to klo 13. Iltaperhekerho ma 13.9. klo 17.30. Café Aurora ma–pe klo 10–14. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI

Kirkkohetki su 12.9. klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srk-talo ja su 19.9. klo 16.30 Suvelan kappeli. www.church.fi.

Messu su 12.9. klo 16. Corander, Talvio. Eläkeläiskerho to 23.9. klo 13. Tanssi vauvan kanssa ma klo 13.30. Perhekerhot: ke klo 9.30. Iltaperhekerho to 9.9. ja 23.9. klo 17.30. Perhekahvila pe klo 9–12. www.kalajarvenkappeli.fi

ESPOON TUOMIOKIRKKO

KAUKLAHDEN KAPPELI

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS

Avoinna ti–pe klo 9–17 ja la–su 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia

ESKO JÄMSÄ

Espoon tuomio kirkkoseurakunta

Gospel Dance & Lattarit ma 13.9. alkaen: Dance klo 17 ja Lattarit klo

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 13/2021

Monimuotoinen lähiluonto on tärkeä henkireikä Laura Riuttaselle, joka työskentelee yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksessa.

sa raporteissa haarukka oli 1,5–4,5 astetta. Nyt tutkijoiden paras arvio on se, että lämpenemistä tulisi kolme astetta. Miten ilmaston lämpeneminen ja elonkirjo liittyvät toisiinsa? – Muutoksissa tarvitaan resilienssiä eli kykyä selviytyä vastoinkäymisistä ja ylläpitää hyvinvointia. Monimuotoinen elonkirjo antaa luonnolle vastustuskykyä ja kestävyyttä. Jos metsässä on

18 Hiirisuon asukaspuistossa. Tied. mia.blomstedt@evl.fi, 050 432 7501. Kappelilounas – nouda mukaan: ti klo 11–12.30. Hinta 2–4 e. Eläkeläiskerho ma 13.9. klo 13. Rukouspiiri ke 22.9. klo 18. Perhekerhot: ti klo 10. Iltaperhekerho ke 15.9. klo 17.30. Esikoisvauvaryhmä ke klo 10. Perhekahvila to klo 9.30–15. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishetki to 16.9. klo 19. Gospel-lattarit ma: I-ryhmä klo 18–19, II-ryhmä klo 19–20. 5 e / kerta. Toivoa naisille – rukouspiiri ti 14.9. klo 18. Eläkeläiskerho ma 20.9. klo 13. Perhekerho klo ke 10. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Messu su 12.9. klo 12. Liiman, Koivusalo. Eläkeläiskerhot: to 16.9. klo 10.30 ja ke 22.9. klo 13.

vain yhtä puulajia, yksittäinen tauti voi viedä ne kaikki. Ajattelen, että myös yhteiskunta kestää muutoksia paremmin, kun siinä on tilaa monenlaisille ajatuksille ja äänille. TANELI KYLÄTASKU Laura Riuttanen, Ilkka Herlin ja Armin Kellomäki keskustelevat ihmisestä ja elonkirjosta ke 15.9. klo 17.30–18.45 Espoon tuomiokirkossa. Piispa Kaisamari Hintikan koolle kutsumaa keskustelua voi seurata Youtubesta Kirkon kanavan kautta.

Perhekerho ma klo 10. Perhekahvila pe klo 10–12.

RINNEKOTI/ TOIMINTAKESKUS AARRE Selkomessu su 12.9. klo 14. Corander, Talvio. Os. Rinnekodintie 9.

SUVELAN KAPPELI HalleLuja -messu pe 17.9. klo 18. Ylitolonen, Kalmari, Saarinen. Pyhäkoulu su klo 15. Päivärukous ma ja to klo 13. Kappelilounas - nouda mukaan: ti klo 12–13. Hinta 1,5–3 e. Hyvinvoinnin vahvistaminen -ryhmä ti 14.9. klo 13.30. Omaan hyvinvointiin liittyviä aiheita. ILM. ja tied. kirsi.salonen@evl.fi, 040 547 1861 ja eeva.isomaki@evl.fi, 050 438 0189. Perheiden ilta ke 15.9. klo 17–19. ILM. ruokailuun (1,5–3 e) 8.9. mennessä: heli.vesanen@evl.fi. Kanervapiiri paluumuuttajille ma 20.9. klo 13. Eläkeläiskerhot to klo 13. Perhekerhot: pe klo 10 ja Vauvakerho ma klo 13.30. Family Tuesdays, Perheiden

tiistai: ti klo 13.15–15 (Muskari klo 13.15 ja perhekerho klo 13.45.) Ks. International-palsta. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Lähetyspiiri ma 13.9. klo 14. Kappelilounas - nouda mukaan: ti klo 12–13.15. Hinta 2–4 e. Eläkeläiskerho ke 15.9. klo 13. Avoin raamattupiiri ke klo 18. Perhekerho to klo 10. Perhekahvila to klo 9.30–12. Café Viheri ma ja ke klo 10–12. www.viherlaaksonkappeli.fi

SYYSMATIN MARKKINAT La–su 18.–19.9. klo 10–16 Espoon tuomiokirkonmäellä. Paikalla eläimiä, markkinakojuja, ikoninäyttely, lapsiperheille ohjelmaa, perhemessu ym. Otamme huomioon viranomaisten ajankohtaiset koronamääräykset. Yksityiskohtaisempi ohjelma lähempänä tapahtumaa: www.syysmatinmarkkinat. fi ja facebook.com/SyysMatinMarkkinat.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.9.

IKONIMAALARI USKON JA OIKEUDENMUKAISUUDEN ASIALLA Ikoniluennot la klo 12–13 Auroran kappeli, luennoitsijana Alarik Corander. 25.9. Mina Anton: ”Koptilaisen vähemmistön tradition välittämisen haaste uudistuvan ikonimaalauksen keinoin” 16.10. Robert Lentz: ”Fransiskaani vähemmistön edustajana sosiaalista omaatuntoa kolkuttaen” 20.11. Kelly Latimore: ”Maallikkofransiskaani jenkkien unelman kääntöpuolen kuvaajana” 18.12. Erland Forsberg: ”Maahanmuuttaja ylittämässä kansalliset, kulttuuriset ja kirkolliset rajat”

PERHEILLE Parista perheeksi - ensimmäistä lastaan odottaville to 9.9. ja 14.10. klo 17 Kirkonkymppi. Tied. Kirsi Kanerva, 050 5110 165. Isäryhmästä voimia ja vertaistukea perhearkeen ke klo 18 Suvelan kappeli. Tied. Juha Määttänen, 044 2955 965. Perheiden suruleiri pe–su 15.– 17.10. Hvittorp. Mahdollisuus käydä surua läpi muiden saman kokeneiden kanssa. Noudatamme ajankohtaisia koronarajoituksia. Hinta 40–20 e. Tied. ja ILM. viim. 24.9.: pappi Pirkko Nurminen, 040 567 4420.

PARISUHDE Rakastava valinta- Oivalluksia parisuhteen toiminnasta ke 15.9 klo 17.30–20.30 Auroran kappeli, keskiviikkoisin 27.10. asti. Hinta 40–50 e. Tied. ja ILM. 13.9. mennessä: miia.korttila@evl.fi, 050 5836 886 ja anna.lahtinen@evl.fi,

SIJAISEKSI LASTENKERHOIHIN? Etsimme tarvittaessa tulevia työntekijöitä lasten (2–5 -v.) päiväkerhoihin sekä perhekerhoihin. Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi, 040 5251216.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Keskusteluapua mm. parisuhteen, eron ja kasvatuksen kysymyksissä puhelimitse, Teamsissä, sähköpostitse tai tapaamisissa ajanvarauksella ma–pe klo 9–15 perhetyönohjaajat: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165, ja outi.wenell@evl.fi, 040 5474 146. Silta – huojenna huolia Suvelan kappelissa. Tied. kirsi.kanerva@ evl.fi, 050 5110 165. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501. Yhteys diakoniatyöntekijään: www.espoonseurakunnat.fi/apuaja-tukea.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter: @EspooEtSrk www.espoonseurakunnat.fi

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi

MESSU Konfirmaatiomessu Anjala la 11.9. klo 11 kirkko. H. Lehti, Pellikka. Konfirmaatiomessu Velskola Väentupa 1 la 11.9. klo 14 kirkko. Olli, Yli-Jaskari. Messu ja vapaaehtoisten siunaaminen su 12.9. klo 11 kirkko. J. Lehti, Ojala. Konfirmaatiomessu Kaustinen su 12.9. klo 14 kirkko. J. Lehti, Yli-Jaskari. Messu su 12.9. klo 17 Soukan kappeli. Sinervo, Pellikka. Konfirmaatiomessu Pöyhölä 1 la 18.9. klo 14 kirkko. Sinervo, Puukko. Klassinen messu su 19.9. klo 11 kirkko. Kärhä, Puukko. D. Buxtehuden kantaatti ”Alles was ihr tut”. Kamarikuoro Navichorus ja Espoon Barokin jousiyhtye. Messu yhteisessä työssä Verkoston kanssa su 19.9. klo 16 kirkko. Jouni Turtiainen puhe, Marko Huhtala liturgia, musiikki Verkosto Kollektiivi. Etkot klo 15.30 alkaen: kahvia ja teetä vanhojen ja uusien tuttavien seurassa. Messun aikana lapsille pyhäkoulu ikäryhmittäin. Messun jälkeen jatkoilla lettuja, hodareita ja hattaraa ulkona sekä pomppulinna lapsille sisällä. Messu su 19.9. klo 17 Soukan kappeli. Ylisuutari, Pellikka. Konfirmaatiomessu Pöyhölä 2 la 25.9. klo 11 kirkko. Yli-Suutari, Puukko. Konfirmaatiomessu Kiipula 2 la 25.9. klo 14 kirkko. Kohijoki, Yli-Jaskari. Messu su 26.9. klo 11 kirkko. Rotko, Yli-Jaskari. Messu yhteisessä työssä Verkoston kanssa su 26.9. klo 16 kirkko. Panu Pitkänen puhe, Teemu Reinikainen liturgia, musiikki Verkosto Kollektiivi. Etkot klo 15.30 alkaen: kahvia ja teetä vanhojen ja uusien tuttavien seurassa. Messun aikana lapsille pyhäkoulu ikäryhmittäin. Messun jälkeen jatkoilla keittoruokailu. Messu su 26.9. klo 17 Soukan kappeli. Ylisuutari, Puukko.

TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Meren ja taivaan välillä, avoin keskusteluryhmä mielenterveyden tueksi to klo 14–15.30 Meriemy, Merenkäynti 3, paritt. vkot. Tied. Liisa Pohjonen, 040 547 1848.

”Sun aika mennä on” -konsertti to 23.9. klo 18 Suvelan kappeli. Lohdun lauluja Sinulle, joka olet menettänyt lapsesi, Sinulle, jonka lähipiiriä suru on koskettanut. Ks. Kirkoissa soi -palsta. Kynttilät syttyvät tuomaan lohdutusta ja valoa tulevaan. Kahvi/teehetki. Vapaa pääsy. Vauvanpäivän tapahtuma pe 24.9. klo 10–12 Suvelan kappeli. Vauvanpäivän ”Mallan matkassa” -konsertissa musiikki liikuttaa tunteita ja kehoa. Martat ovat paikalla jakamassa tietoa vauvojen ja taaperoiden ruokailusta. Kahvia ja pizzaa / 1,50 e, vauvoille omat herkut.

Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

4.9

VAUVANPÄIVÄ ITKUSTA ILOON!

050 4341 063. Parisuhteen pysäkit ti klo 18–20 Espoon tuomiokirkon srk-talo: 12.10. ”Monenlaiset parisuhteet”, 9.11. ”Erilaisina yhdessä” ja 7.12. ”Rakentavaa vuorovaikutusta”. Noudatamme vallitsevaa koronaohjeistusta. Ei ilm. Parisuhteen palikat -verkkokurssi to 21.10., 28.10., 4.11., 11.11., 18.11. ja 25.11. klo 18–19. Aiheina mm. vuorovaikutus, tunteet, riitelytaidot, sitoutuminen, seksuaalisuus. Tied. ja ILM. outi.wenell@evl.fi. Parisuhdepäivä kehitysvammaisille la 23.10. klo 10–16 Suvelan kappeli. Miten tutustun, seurustelen ja toimin parisuhteessa? Kahvi klo 9.30, lounas ja kahvit (5 e/hlö). Tiedustelut ja ILMOITTAUTUMINEN 1.10. mennessä minna.kovalainen@evl.fi. Solmuja parisuhteessa. Ohjausta ja neuvontaa. Hinta 100 e / pari, maksuvapautus mahd. Tied. outi. wenell@evl.fi, 040 5474 146 ja kirsi. kanerva@evl.fi, 050 5110 165.

PÄI VÄ 2

”Ihminen ja elonkirjo” ke 15.9. klo 17.30–18.45. Espoon tuomiokirkossa järjestettävää keskustelua voi seurata Youtubesta osoitteen youtube.com/Kirkonkanava kautta. Keskustelun koollekutsujana piispa Kaisamari Hintikka, keskustelijoina Armin Kellomäki, Laura Riuttanen ja Ilkka Herlin.

VAU VAN

MURTUMA-KESKUSTELU

S. 7

Päihdejatkoryhmä ke klo 18.30–20 Soukan kappeli. Ryhmässä vertaisohjaaja. Vertaistukiryhmä muistisairaille ja heidän omaisilleen pe klo 10–12.30 Soukan kappeli, parill. vkot, Lounas ja kahvit 5 e. Yhteistyössä SPR:n vapaaehtoisten kanssa. Kultavilja ti klo 12–14 Soukan kappeli. Yksinäisille, kotona asuville, liikuntarajoitteisille vanhuksille. Lounas ja kahvit 5 e. Kuljetus järjestetään tarvittaessa. Tied. ja ilm. Eija Siivonen 041 534 1706.

MEILLÄ RUKOILLAAN… Toivon rukoushetki: tovi virren, rukouksen ja Sanan parissa arkiaamuisin klo 8.50 www.facebook. com/espoonlahdenseurakunta.

Aamurukous ke klo 6.30–7.30 Teams. Linkki tapahtumakalenterissa. Tied. 041 518 1244, eveliina. roznovski@evl.fi.

… JA LUETAAN RAAMATTUA Verkkoraamis ti klo 14–15 Teams. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Miesten raamattupiiri to 9.9. ja 23.9. klo 18 kirkko. Raamattu ja rukous -ilta pe 17.9. klo 18.30 verkossa, Anna-Leena 050 348 5162. Raamattuluentosarja, 1. kirje tessalonikalaisille ke 22.9. klo 18.30 kirkko, parill. vkot. Ylisuutari, Reinikainen

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 13/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.9.

TAVATAAN TAAS! Kahvitellaan yhdessä! Seurakuntakahvila joka ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Lukupiiri ti 21.9. klo 18 kirkko. Kirjana Heidi Köngäs, Mirjami. 19.10. Viv Groskop, Älä heittäydy junan alle ja muita elämänoppeja venäläisiltä klassikoilta. Kankaanpainantatalkoot lähetystyön tukemiseen to 23.9. klo 12–16.30 kirkko. Kipparin lähetyspiiri järjestää.

VALOKUVANÄYTTELY

Marc Hansen ja Denise Klein auttavat opiskelijoita tutustumaan toisiinsa.

Tiesitkö?

Moni opiskelija potee yksinäisyyttä uudessa paikassa Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluissa opiskelee noin 4 500 kansainvälistä opiskelijaa.

HAAGA-HELIASSA ON 15 000 opiskelijaa, joista lähes 1 500 on kansainvälisiä opiskelijoita. Osa heistä suorittaa tutkintoa, osa on vaihto-opiskelijoina. Muissa pääkaupungin ammattikorkea-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 13/2021

ELOA JA ILOA – IKÄIHMISTEN KERHOT Keskustelua, kahvittelua ja muuta mukavaa joka viikko Ma klo 10–11.30 kirkko ja klo 12.30– 14 Kaskikappeli. To klo 13–14.30 Soukan kappeli. Pe klo 14–15 hartaus- ja keskustelupiiri Merikartanon palvelutalo, Tyrskyvuori 6. Vain talon asukkaille. Ti klo 14–16 Mäntykappeli, 14.9. alkaen. Ke klo 14.30–15.30 Puistokartanon palvelutalo, Merikansantie 2, 15.9. alkaen. Vain talon asukkaille.

TEE HYVÄÄ OSTAMALLA

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JUSSI HELTTUNEN

aksalainen Denise Klein ja tanskalainen Marc Hansen opiskelevat toista vuotta Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Heidän syksynsä näyttää nyt opiskelijaelämän kannalta hieman valoisammalta kuin tiukimpien koronarajoitusten aikana. Vaikka rajoitukset ovat yhä tiukkoja, osa opinnoista tapahtuu lähiopetuksena. Klein ja Hansen kertovat, että käytössä on hybridimalli eli joka toinen viikko opiskellaan verkossa ja joka toinen viikko kampuksella. Hansenille mielikuvat opiskelusta olivat jotain muuta kuin korona-ajan todellisuus: päivät kuluvat tietokoneen äärellä opiskelijaporukoiden puheensorinan sijaan. Klein opiskelee matkailua ja tapahtumatuotantoa. – Aluksi oli vaikeaa, kun siirryttiin etäopiskeluun. Etenkin luentoihin oli hankala keskittyä koneen äärellä. Tuloksissa tämä ei onneksi ole näkynyt, hän kertoo.

Johanna Kareen näyttely KATSO IHMINEN® 30.9. saakka kirkkosalin näytöllä kirkon aukioloaikoina. www.johannakare.com

kouluissa Laureassa ja Metropoliassa on vajaa 3 000 kansainvälistä opiskelijaa. Viimekeväisessä hyvinvointikyselyssä kuusi kymmenestä opiskelijasta kertoi mielenterveyteen liittyvistä ongelmista ja yksinäisyyden kokemuksista. Kyselyyn vastasi 7 341 opiskelijaa 19 ammattikorkeakoulusta. Kun kansainväliset opiskelijat ovat kaukana kotoa, olisi tärkeää tutustua muihin opiskelijoihin ja myös muihin suomalaisiin. KOLMEN AMMATTIKORKEAKOULUN opiskelijakunnat ja korkeakoulupapit valmistelevat parhaillaan kansainvälisille tutkinnonsuorittajille yhteistä leiriä. Koronan takia leiri pidetään tällä kertaa päiväleirinä, johon otetaan mukaan noin 50 opiskelijaa. Denise Klein ja Marc Hansen ovat mukana leirin organisoinnissa. – Tuntuu mukavalta tavata opiskelijoita muistakin korkeakouluista, Hansen sanoo. – Opiskelijat oppivat leirillä tuntemaan paremmin Suomea ja suomalaista kulttuuria. Jakaudumme leirillä pienryhmiin ja huolehdimme turvallisuudesta, Klein sanoo. Katso lisätietoa: espoonseurakunnat.fi/opiskelijoille

Kirpputorimme Toivon Tori on avoinna to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B, kerrostalon alakerta. Tuotto seurakuntamme lähetystyölle.

COLOURFUL ESPOO Espoonlahti Fellowship & Praise Party, kansainvälinen yhteys- ja ylistysilta la 18.9. klo 17 Soukan kappeli. Kohdataan toisiamme rukouksen, musiikin ja tanssin parissa. International evening of fellowship and praise with prayer, music, dance. Tulethan terveenä ja maskin kanssa. Please come healthy and with a mask. facebook. com/espoonlahtifellowship, instagram: praisepartyespoo

VAUVANPÄIVÄ Kiva iltapäivä pikkuiselle ja vanhemmille pe 24.9. klo 12–15 Soukan kappeli.

YKSINELÄJIEN LAUANTAI-ILTA Syksyn voimavarat la 25.9. klo 18 kirkko. Yksinäisten, leskeksi jääneiden tai muuten seuraa kaipaavien ilta. Voit halutessasi tuoda pientä purtavaa yhteiseen pöytään.

YKSINELÄJIEN RETKI Kulttuurikeskus Sofiaan la 2.10. (os. Kallvikinniementie 35, www. sofia.fi) Bussi lähtee kirkolta klo 9 ja palaa kirkolle n. klo 15.30. Ohjel-

massa omatoimista tutustumista taloon, taidenäyttelyyn, ortodoksiseen liturgiaan, ulkoilua, lounas klo 11.30 sekä luento-keskustelu ”Sukella ortodoksisuuden ytimeen”. Matkan hinta 15 e kerätään bussissa. 25 ensimmäistä mahtuu mukaan. Ilm. ja ruokavalio viim. pe 24.9. klo 12 inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

KASTEPÄIVÄ SU 3.10. Järjestä lapsen ensimmäinen juhla helposti! Meillä on valmiina tilat, pappi ja tarjoilut. Kastepäivä Mikkelinpäivänä 3.10. Tarjoamme kasteperheelle ja n. 10 ristiäisvieraalle kakkukahvit. Soukan kappeli klo 12, 13, 14, 15 ja 16. Mäntykappeli klo 12, 14 ja 16. Kaskikappeli klo 13, 15 ja 17. VARAUKSET Espoon seurakuntien palvelukeskus ma–ti klo 9–15, ke– to klo 9–12 p. 09 8050 2601.

LAPSENPÄIVÄ Kirkko on varattu koko päivän la 20.11.: aamulla pikkuväelle, iltapäivällä koululaisille. KirkkoYö etukäteen ilmoittautuneille, www.sodesode.fi

NUORET Nuortenillat pe klo 17–22 Sode. Iltahartaus ig-live ti klo 21.30.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @lMinisiipi IG & YouTube @minisiipi

Koronatilanne vaikuttaa edelleen seurakunnan toimintaan. Ajantasaiset ohjeet ja henkilömäärärajoitukset löytyvät seurakuntien nettisivuilta: espoonseurakunnat.fi/ info-ja-asiointi/koronaohje.

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Messu su 12.9. klo 11 Leppävaaran kirkko. Rissanen, T.Salo, Hyry. Venäjänkielinen iltakirkko ti 14.9. ja 21.9. klo 19.30. Hartaushetki Raittikarnevaalien aikana la 18.9. klo 18 Leppävaaran kirkko. Messu ja kirkkokahvit su 19.9. klo 11 Leppävaaran kirkko. Alanne, Pöyri, mukana lauluyhtye Kuiske kanttori Outi Noposen kanssa. Messu ja kirkkokahvit su 19.9. klo 13 Karakappeli. Raunu, Latvanen. Karin Rantamäki, laulu. Tämänhetkisten terveysturvallisuusohjeiden mukaisesti Karakappeliin mahtuu 20 hlöä turvavälein.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.9.

KILON KRISTITYT

NÄPPÄRÄT NÄPIT

RAITTIKARNEVAALIT

KilonRistissä joka toinen to alk. 9.9. klo 18−20. 9.9. ”Parhaat päivänavaukset”, Kaija Rainio 23.9. ”Kuinka eri aikakausilla ja varsinkin nykyään käännetään Raamattua, TT Niko Huttunen 7.10. ”Huojennusta huolten taakkaan”. Lisätiedot: Kaija Rainio, 0400 592 148.

Käsityöryhmä aloittaa Leppävaaran kirkolla 9.9. klo 11–13. Tule tekemään käsitöitä iloiseen joukkoon. Voit tehdä omia tai yhteisiä tuotteita. Tiedustelut Riitta Türkmen, 040 546 5198.

Leppävaaran ikiomaa kaupunkijuhlaa vietetään la 18.9. klo 10−18. Seurakunta on tietenkin mukana omalla kojullaan (klo 17:ään saakka), jos tilanne sen sallii, mutta muutokset ovat mahdollisia. Hartaushetki Leppävaaran kirkossa klo 18. Katso viimeisimmät tiedot espoonseurakunnat.fi, raittikarnevaalit.fi.

LÄHIMMÄISENÄ MAAILMALLA Keskustelua kirkon kansainvälisestä vastuusta su 12.9. klo 15 Leppävaaran kirkko. Miten lähetystyötä ja kansainvälistä vastuuta toteutetaan käytännössä nykypäivänä? Puheenvuoroja eri puolilta maailmaa SLS:n, Sansan, SLEY:n ja KUA:n työntekijöiltä. Osallistu joko paikan päällä kirkolla (max 20 hlöä, ilmoittautuminen juha-pekka. rissanen@evl.fi) tai seuraa suorana Leppävaaran seurakunnan YouTube-kanavalla.

KESKUSTELUA AVIOLIITOSTA

LECTIO DIVINA To 16.9. klo 10 Karakappeli. Hiljaista olemista ja eläytymistä evankeliumin tapahtumiin .Ryhmä toimii omatoimiryhmänä ja on avoin kaikille. Tied. Merja Alanne, 050 347 2548.

HILJAISUUDEN RETRIITTI Retriitti ruskan väreisä Hilassa pe 1.10. klo 17−su 3.10. klo 14. Rauhaa, lepoa, yhteisiä rukoushetkiä, ulkoilua. Ilmoittautuminen sähköisesti Espoon seurakuntien nettisivuilta 30.8.−15.9. 2021. Ohjaajat Merja Alanne, merja.alanne@evl.fi, 050 347 2548 ja Terttu Laaksonen.

ARKIYSTÄVÄ-KOULUTUS ArkiYstävä-koulutus to 30.9. klo 16. Tule tutustumaan Espoon evl-seurakuntien ArkiYstävä-toimintaan. Kerromme millaista se on ja miten pääsee mukaan vapaaehtoistoimintaan. Jos sinulta löytyy ylimääräista aikaa tunti kaksi viikossa, kahdessa tai kuukaudes. tämä on mainio tapa antaa aikaasi jollekin, joka ilahtuu sinusta – vapaaehtoisystävästä. Ilm. viim. 22.9.: riitta.turkmen@evl.fi Tied.: 040 546 5198, diakoni Riitta Türkmen.

Isäkahvila on kaikenlaisille isille paikka tulla ja viihtyä, maanantaisin klo 17−19 Lasten kappeli Arkki. Tule lasten kanssa tai ilman. Lapsille leikkipaikka. Ei ilmoittautumista. Halutessasi liity Isäkahvilan WhatsApp ryhmään. Laita viesti Jukalle p. 050 598 4396. Perhekahvilat eivät kokoonnu toistaiseksi, ainakin 12.9. saakka. Aloitamme toiminnan heti kun mahdollista. Seuraa nettisivuja. Vauvakerhot aloittavat 6.9. Ilmoittautuminen on välttämätön: asiointi.espoonseurakunnat.fi. Arkin vauvakerho ma klo 13–15 Lasten kappeli Arkki. Kirkon vauvakerho ti klo 13–15 Leppävaaran kirkko.

PÄIVÄLEIRI SYYSLOMALLA Puuhaa syyslomaan koululaisille! Ma–pe 18.–22.10. klo 10–15 Siipi.

MUSARYHMÄ Vapaamuotoista musisointia ilman esiintymispaineita KilonRistissä ke 22.9. klo 18.30−20. Soitamme ja laulamme pääasiassa hengellistä musiikkia, mutta muukaan musiikki ei ole poissuljettu. Yhteyshenkilö: Taru Sillanpää, p. 050 560 4800.

MESSU

DIAKONIALOUNAS Diakonianoutoruokajakelu tiistaisin ja torstaisin Leppävaaran kirkolla klo 11.30− niin kauan kuin ruokaa riittää. Hae edullinen lämmin ruoka Leppävaaran kirkolta ja nauti se kotona. Hinta 2 e. Ruokaa on varattu yht. 60 hengelle. Kirkon sisällä ei voi ruokailla johtuen koronatilanteesta. ISTOCK

Prof. Björn Vikström (Åbo Akademi) puhuu aiheesta: ”Respekt: tankar om en jämlik äktenskapssyn/Respect: keskustelua tasaarvoisesta avioliitosta Leppävaaran kirkossa to 16.9. kello 18. Esitys on ruotsiksi ja sen sisältö diaesityksenä suomeksi. Keskustelu molemmilla kielillä. Tilaisuutta voi seurata suorana Leppävaaran seurakunnan YouTube-kanavalla ja myöhemmin seurakuntien some-kanavien kautta.

LAPSILLE JA PERHEILLE

enimmäismääriä turvavälein ja -suosituksin. Varmista tilanne verkkosivuilta: espoonseurakunnat.fi ja fb-sivuilta. Messun vietto: Tämän hetken rajoitusten mukaisesti Olarin kirkkosalissa voi olla 50 henkeä + seurakuntasalissa 20 henkeä. Matinkappelissa 25 henkilöä, Olarin kappelissa 25 hlöä ja Chapple-tilassa 25 henkilöä. Henkilökunta ja vapaaehtoiset opastavat. Olarin kirkon messu pyritään suoratoistamaan: www.youtube. com/user/Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi takaosasta.

Tapahtumiin voi tulla muutoksia Kannattaa varmistaa seurakuntien verkkosivuilta espoonseurakunnat.fi ja kauniaistenseurakunta.fi, järjestetäänkö tapahtuma etukäteen ilmoitetulla tavalla, onko siihen tullut muutoksia tai onko se kokonaan peruttu koronaepidemian takia.

Omat eväät mukaan. Ilm. viim. 26.9. nuortensiipi.fi.

SENIOREILLE Varttuneen väen kerho: ti klo 13–14.30 Karakappeli, to klo 13–14.30 Perkkaan kappeli. Avoin kahvila eläkeläisille ma 20.9. klo 13–14 Leppävaaran kirkko. Keskustelua ajankohtaisista asioista ja pieni hartaus. Kahvila avoinna parillisten viikkojen ma.

URKU AUKI! Kanttori Pauliina Hyryn urkukonsertti su 12.9. klo 17 Leppävaaran kirkossa. Pauliina Hyry soittaa urkumusiikkia Bachista 2000-luvulle. Pääosassa on koronavuonna julkaistun Orgelfreude-levyn ohjelmisto sekä vanhaa ja uusinta uutta suomalaista urkumusiikkia säveltäjiltä Olli Saari ja Santeri Siimes. Valtakunnallisen Urkusafariviikon konsertti, vapaa pääsy.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta

SYKSYN TOIMINNAN KÄYNNISTYMINEN Pyrimme aloittamaan syksyn toimintakauden, mikäli se kokoontumisrajoitusten puitteissa on mahdollista. Aikuisten, perheiden ja lasten kiinteiden pienryhmien toiminnan aloittamisesta tiedotetaan suoraan ryhmäläisille. Noudatamme voimassa olevia kokoontumisrajoituksia ja tilojen

Olarin kirkko: Messu su 12.9. klo 10. Liturgia ja saarna Tuija Samila, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Sari Rautio. Messu su 19.9. klo 10. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustava pappi Tuija Samila, kanttori Päivi Hakomäki. Matinkappeli: Messu su 12.9. klo 12. Liturgia ja saarna Jussi Koski, kanttori Päivi Hakomäki. Messu su 19.9. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Sanna Franssila. Olarin kappeli: Messu su 12.9. 12. Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Sari Rautio. Chapple, Iso Omena: Risteys to klo 19. Liturgia ja saarna: 9.9. Juha Virta, 16.9. Juha Virta, 23.9. Jussi Koski.

PERHEIDEN SYKSYINEN KIRKKOHETKI La 18.9. klo 10–11, 11–12 ja 12–13, Chapple, Iso Omena. Ilmoittautumiset: mia.murtonen@evl.fi.

SURURYHMÄ LÄHEISENSÄ MENETTÄNEILLE Ryhmä kokoontuu 5 kertaa Olarin kappelilla torstai-iltaisin 7.10. alkaen. Ryhmässä jaetaan menetystä ja surua yhdessä muiden osanottajien kanssa luottamuksellisessa ilmapiirissä. Menetyksestä on hyvä olla kulunut vähintään n. 3 kk ennen sururyhmää. Ryhmään mahtuu 7 henkilöä. Mukana kappalainen Maritta Hartikainen ja kappalainen Antti Kruus. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Maritta Hartikainen p. 050 563 8446 päivisin (ei ma ja ei viestiä vastaajaan) viimeistään ke 29.9. Ryhmää edeltää lyhyt haastattelu.

NIMIKKOLÄHETTI HILKKA ARMISEN KOTIINPALUUJUHLA Nimikkolähetti Hilkka Armisen kotiinpaluujuhlaa vietetään verkossa Teamsin kautta su 12.9. klo 12. Hilkka Arminen työskenteli 24 vuotta Papua-Uudessa-Guineassa Jumalan täydessä huolenpidossa ja palaa nyt kotimaahan. Linkin verkkotapaamiseen löydät osoit-

teesta: espoonseurakunnat.fi/ olarin-seurakunta/kansainvalinentyo-ja-lahetys.

LAPSIKUOROT aloittavat syksyn laulut Matinkappelilla torstaina 2.9. Mini-kuoro n. 4–6-v, klo 17.15–17.45. Satakielet n. 6–12-v klo 18–18.45. Lisätietoja: Päivi Hakomäki 0405311024 tai paivi.hakomaki@ evl.fi.

KERHOJA KOULUIKÄISILLE Kuvaamataito ja puuhakerho 1–3-luokkalaisille Olarin kappelilla ma klo 18-19.30, 20.9. alkaen. Kuvista ja hauskaa tekemistä, jossa pääsee luovuus valloilleen. Kerho on ilmainen. Ilmoittaudu mukaan nettisivuillamme: nuori.chapple.fi/ kouluikaiset/kerhot/. Näytelmä ja puuhakerho 1-3lk Matinkappeli, ti klo 18–19.30, 21.9. alkaen. Tutustutaan näyttelemisen maailmaan harjoitusten ja leikkien avulla. Kerho on ilmainen. Ilmoittaudu mukaan nettisvuillamme nuori.chapple.fi/kouluikaiset/ kerhot/.

AIKUISTEN RYHMIÄ Elämän tarinoita: Tutki elämääsi tarinateatterin ja bibliodraaman keinoin. Matinkappelilla la klo 10–16: 25.9., 16.10., 13.11. ja 11.12. Ilmoittautumiset 1.–23.9.: raili. ruotsalainen@evl.fi tai 050 576 6305. Kirkonmäkikahvila: Olarin kirkolla ma klo 11–14, 13.9. alkaen. Tarjolla hävikkileipää. Kahvi- ja teetarjoilun aloitamme vasta myöhemmin koronatilanteen hellittäessä. Ohjelmassa hartaus, leikkitila lapsiperheille, juttelua, toimintahetkiä kävijöiden toiveitten mukaan, näyttelyitä sekä vierailjoita. Tarjolla lehtiä ja kirjoja luettavaksi. Voit tulla vain hetkeksi tai vaikka koko ajaksi! Tiedustelut: Marja Jauhiainen, 040 531 1029, marja.jauhiainen@evl.fi.

DIAKONIALOUNAS / COMMUNITY TAKE AWAY LUNCH Noutoruoka Olarin kirkko 2.9. alkaen to klo 12–13 ja Matinkappeli 7.9. alkaen ti klo 12–13. Mukaan tasaraha, 3 e. Tuesdays at Matinkappeli 12–13 (from 7th September) and Thursdays at Olari Church 12–13 (from second September). Fee 3 e. Please use the exact amount.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Mankkaantie 2–4 A 17, tavoitat puhelimella ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 13/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.9.

Osoitteet: Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Koronatilanne aiheuttaa edelleen muutoksia seurakunnan toimintaan. Tarkentuneet tiedot löytyvät nettisivuiltamme tai soittamalla vahtimestarille, p. 09 8050 4460. Koronapandemiasta johtuvat kokoontumisrajoitukset määrittelevät seurakuntalaisten mahdollisuutta osallistua jumalanpalveluksiin.

JUMALANPALVELUKSET SUORATOISTONA

KESKIPÄIVÄN RUKOUSHETKI Arkipäivän hengähdyshetki verkossa Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla ma, ke ja pe klo 12.

KRISTILLINEN MEDITAATIO Ryhmä kokoontuu Mankkaan seurakuntakodilla maanantaisin klo 19.30–21. Koronarajoitusten ollessa voimassa mukana voi olla kerralla 10 henkilöä.

KESKIVIIKKOKERHO Avoin keskiviikkokerho kokoontuu Virsussa. Kahvitarjoilu klo 12.30, jos koronarajoitukset sen sallivat, ohjelma klo 13. Mukana pastori Katja Hero. Ke 15.9. Kansallinen herättäjä A. I. Arwidsson on edelleen ajankohtainen. Professori emerita Katri Karasmaa haastattelee emeritus kirkkoherra Olli Lainetta. Ke 22.9. Kun kuulo heikkenee. Aiheesta puhumassa Kaarina Niinimäki Espoon kuuloyhdistys ry:stä. Ke 29.9. Tapiolan lausujat: ”Uupuu, kaipuu ja haipuu”.

KRITO Krito-vertaisryhmä alkaa to 30.9. klo 18.30 Mankkaan seurakuntakodilla. Käsittelemme tunteita, niiden syntymistä, nimeämistä ja kokemista Kirjana Mirja Sinkkonen & Paula Tähtinen: Lupa tuntea. Kokoontumiset to klo 18.30.–20 (9.12. saakka). Tied. ja ilm.: Anneli

aistenseurakunta.fi.

summalla.

MIESTEN RAAMATTUPIIRI

SÄVELLYSKONSERTTI Neljäkymmentä maaliskuun päivää. Espoolainen säveltäjä Juuso Vanonen pitää sävellyskonsertin 40-vuotisjuhlansa kunniaksi la 11.9. klo 18 Kauniaisten kirkossa. Teemana on ihmisen elämä lapsuudesta vanhuuteen sekä suhde luontoon. Konsertissa kuullaan teoksia seka- ja mieskuorolle sekä pianolle ja sellolle. Vapaa pääsy, käsiohjelmatuotot Kirkon Ulkomaanavulle.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA

Laajalahden kerhotilassa, Kirvunt. 18 C: ti 21.9., 5.10., 19.10., 2.11., 16.11., 7.12. ja 21.12 klo 18.30– 20.

ÄITI TERESA -PIIRI Neulomme Äiti Teresa -peittoja maanantaisin klo 13–15 Virsussa.

LÄHETYSPIIRI Joka toinen tiistai Mankkaan seurakuntakodilla. Ti 14.9. klo 13 aiheena turvapaikanhakijoiden tilanne ja auttaminen.

LAPSET JA PERHEET Ajankohtaiset tiedot Facebook: Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet, Instagram: Siunauksen sadetta.

KOULUIKÄISET JA NUORET Ilmoittautuminen syksyn toimintaan on käynnissä! Ajankohtaiset tiedot: www.paheksuvakirahvi.fi.

MUOVIN TORJUNTAJOUKOT! Valtakunnallisen roskienkeräyspäivän talkoot la 18.9. klo 12–15. Kokoontuminen Original Sokos Hotel Tapiola Gardenin edessä Tapiolanaukiolla (parkkipaikalla). Pakollinen ilmoittautuminen tarjoilujen ja talkoovakuutuksen vuoksi: sll.fi/espoo/tapahtumat. Järj. Espoon ympäristöyhdistys ry.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi. Keskusteluapua oman elämän kipupisteisiin sekä parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksiin: perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16, lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

PÄIVITETYT TIEDOT VERKOSSA Päivitämme verkkosivuille ajantasaiset viranomaisohjeet. Tarkista tiedot kulloinkin lähempänä olevaa ajankohtaa verkosta: www.kauni-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 13/2021

GEMENSAMT ANSVAR

Ma 20.9. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 21.9. klo 13 kirkon yläsalissa.

KULTTUURIKÄVELY OMAISHOITAJILLE To 23.9. klo 13 lähtö Sebastokselta, Kauniaistentie 11. Kävelykierroksen teemana Sosiaalityö Kauniaisissa ISTOCK

facebook.com/Tapiolanseurakunta Messu Otaniemen kappelissa su 12.9. klo 10.15. Koivisto, Hero, Jurmu. Messu Virsussa su 12.9. klo 15. Hero. Viikkomessu ke 15.9. klo 8 Virsu. Hero, Jurmu. Messu Otaniemen kappelissa su 19.9. klo 10.15. Hero, Linnoinen, Jokivuori. Messu Virsussa su 19.9. klo 15. Linnoinen. Viikkomessu ke 22.9. klo 8 Virsu. Koivisto, Innala. Otaniemen kappeli on tiistaisin auki hiljentymistä varten klo 13–18.

Johansson, p. 040 742 4232 tai Aini Torkkeli, 040 529 4784

MESSU Su 12.9. klo 10 Kauniaisten kirkossa, saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Mimosa Mäkinen ja kantt. Teija Palolahti. Messu myös suoratoistetaan srk:n Facebook -sivun kautta (seurakuntalaisia ei kuvata), ei kirkkokahveja.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin alkaen 13.9. klo 12.45 hartaus ja klo 13-15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

ILON RYHMÄ Tiistaisin klo 15 mielenterveysryhmä Sebastoksen toimitilassa.

MARTAT JA MARIAT To 16.9. klo 12 lähetyksen ja kansainvälisen työn ryhmä kirkon yläsalissa. Syksyn startti.

KAKSIKIELINEN MESSU Su 19.9. klo 10 kirkossa, saarna Ulrik Sandell, liturgia Anna-Kaisa Tuomi, kanttorina Anna Marte, lauluyhtye L’Armonia, kirkkokahvit. Grani Lähiavun kirkkopyhä.

KÄVELE NAISELLE AMMATTI Hyväntekeväisyystempauksessa kävellään Gallträskin ympäristössä kehitysmaiden naisten asian puolesta. Su 19.9. klo 11.45 lähtö Kauniaisten kirkolta. Ei ennakkoilmoittautumista. Osallistujat voivat lahjoittaa naiselle ammatin (30 e) tai tukea asiaa haluamallaan

kauan sitten. Reitti kulkee Kirkkotien ja Ersintien kautta takaisin Sebastokselle. Kesto n. 1,5 h. Ilmoitt. diakonissa Luoma 050 3017028.

KIRKON KAMARIKUORON HARJOITUKSET

GA-temadag lö 11.9. kl. 10−15 utomhus vid Olars kyrka. Pysselverkstäder för barn och vuxna, guidade vandringar i urnelunden, musikprogram, servering, försäljning av GA-produkter. Program: Kl. 10−14 Våffel- och mjödservering, frivillig avgift för GA 10−12 Fågelholks-, fågelbrädesoch pysselverkstad 11, 12 och 13 Guidade vandringar i urnlunden 12 Andliga evergreens och önskesånger i countrystil med Rolf och Ann-Charlotte Edberg, sång och gitarr. Hela evenemanget hålls utomhus, men under tak och i tält. Kläder enligt väder. Vi håller säkerhetsavstånd och följer hygienbestämmelserna.

FAMILJEKLUBBAR FÖR FÖRÄLDRAR OCH SMÅBARN Mer info esboforsamlingar.fi/ kom-med/barn-och-familj/familjeklubbar

SAMLINGAR FÖR DAGLEDIGA KL. 13–14.30: Karabacka kapell to 9.9 och 23.9, Köklax kapell ti 14.9, Olars kyrka ti 21.9., Träffdax i Köklax kapell ti 21.9. Höstens tema är finlandssvenska författare från Topelius till Vikström. Vi bekantar oss med författarnas liv och deras produktion och läser ur deras böcker. Kaffeservering, Vi följer personbegränsningar och säkerhetsanvisningar.

SYMAMSELLERNA

Chorus Granielis harjoittelee tiistaisin klo 18.30–19.30. Tied. kanttori Anna Marte, 050 355 7398.

Vita huset vid prästgården, Prästgårdsgr. 1, ti 14.9 kl. 16. Vi handarbetar för internationell diakoni och mission. Välkommen med!

Esbo svenska församling

ALLT MELLAN HIMMEL OCH JORD

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 endast per telefon och e-post: tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Högmässorna i Esbo domkyrka på söndagar och helgdagar kl. 12.15 är öppna för församlingen. Vid högmässor, konserter och förrättningar är antalet besökare begränsat. Vid alla evenemang följer vi myndigheternas anvisningar om säkerhetsavstånd och ansiktsmasker.

MER INFORMATION OM VERKSAMHETEN Uppgifterna om evenemang och deltagarantal kan förändras. Aktuell information får du på esboforsamlingar.fi och sociala medier. Du kan också ringa församlingens kansli, 09 8050 3000, vardagar kl. 9–13.

Respekt: tankar om en jämlik äktenskapssyn/Respect: keskustelua tasa-arvoisesta avioliitosta. F.d. biskop, professor i Åbo Akademi Björn Vikström talar to 16.9 kl. 18 i Alberga kyrka. Översättning och möjlighet till diskussion på bäde svenska och finska. Glädje i naturen: pastor Pauliina Kainulainen to 28.10. kl. 18 i Alberga kyrka.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt med diakonerna Nina, Taina och Henrika per telefon och e-post: Nina 050 432 4323, nina. wallenius@evl.fi, Taina 040 547 1856,. taina.sandberg@evl.fi, Henrika 050 597 3313, henrika. lemberg@evl.fi samt på WhatsApp, Facebook eller med elektronisk tidsbokning: asiointi.espoonseurakunnat.fi/home Mer info också på esboforsamlingar.fi/stod-ochhjalp/samtalshjalp

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.9.

KUNDBETJÄNING Tills vidare endast per telefon och elektroniskt: Esbo sv. förs. kansli, 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi, må–fre kl. 9–13. Esbo regioncentralregister, 09 050 2600, keskusrekisteri.espoo@evl.fi, bokningstjänster, 09 8050 2601, varauspalvelut.espoo@evl.fi, begravningstjänster, 09 8050 2200, hautatoimisto.espoo@evl.fi, må–ti kl. 9–15, on–to kl. 9-12, fre stängt.

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3 öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt. tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 12.9 Högmässa kl. 12. SÖ 19.9 Tvåspråkig vänskapsmässa kl. 10. Mässan arrangeras i samarbete med frivilliga och Grani Närhjälp. Kantor Anna Marte och L´Armonia. Efter mässan kyrkkaffe och möjlighet att delta i välgörenhetspromenaden Gå ett yrke till en kvinna, som startar från kyrkan kl. 11.45.

STICKCAFÉ LÖ 11.9 för dig som är handarbetsintresserad i Sebastos kl. 15-18. Förhandsanmälan till Daniel Hildén, 050 443 0045.

TISDAG 14.9 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.3010.30 Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i övre salen kl. 18.

KYRKOSYFÖRENING On 15.9 och 22.9 i övre brasrummet kl. 14.

FAMILJEKVÄLL On 15.9 i Grankulla kyrka med matservering, program och andakt kl. 17.15–19.15.

TISDAG 21.9 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30– 10.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i kyrksalen kl. 18.

International Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30): 12th Sept. (12.9.) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. 19th Sept. (19.9.) at Suvela chapel (Suvelan kappeli), Kirstintie 24. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). www.church.fi. Family Tuesdays: Open multicultural club for families at Suvela Chapel on Tuesdays between 1.15 pm–3 pm (13.15–15). Spend time together and improve your Finnish while singing, playing, and talking together! Lunch available before the club. Adults: 3 e. Children older than 3: 1,50 e. Younger than 3: Free of charge. Cash only. Info; marika. laakkonen@evl.fi, 050 5110 341. Kansainvälinen TZ-kuoro Perkkaan kappelissa tiistaisin klo 18–19.30. Tiedustelut: vadim. roznovskiy@evl.fi See more: www.espoonseurakunnat.fi/osallistu/colourful-espoo/ kerhot-clubs

Yhteiset

Perheiden suruleiri Hvittorpissa pe 15.10. klo 17–su 17.10. Perheenjäsenen kuolema saa aikaan ison surun. Suru on perheessä yhteinen, mutta silti jokaisella oma ja yksilöllinen. Viikonloppuleirillä on aikaa, tilaa sekä mahdollisuus jutella ja monin erilaisin tavoin käydä surua läpi muiden saman kokeneiden kanssa. Eri ikäisille lapsille ja aikuisille omat turvalliset ryhmät. Hinta 40 e/aik., 20 e/lapsi, alle 3-v. maksutta. Tiedustelut: pastori Pirkko Nurminen, p. 040 567 4420. Parisuhdepäivä kehitysvammaisille la 23.10. klo 10–16 Suvelan kappeli. Miten tutustun, seurustelen ja toimin parisuhteessa? Kahvi klo 9.30, lounas ja kahvit (5 e/hlö). Tiedustelut ja ILMOITTAUTUMI NEN 1.10. mennessä minna.kovalainen@evl.fi. ArkiYstävä-koulutus to 30.9. klo 16. Tule tutustumaan Espoon evl-seurakuntien ArkiYstävä-toimintaan. Kerromme millaista se on ja miten pääsee mukaan vapaaehtoistoimintaan. Jos sinulta löytyy ylimääräista aikaa tunti kaksi viikossa, kahdessa tai kuukaudes, tämä on mainio tapa antaa aikaasi jollekin, joka ilahtuu sinusta – vapaaehtoisystävästä. Ilm. viim. 22.9.: riitta.turkmen@evl.fi Tied.: 040 546 5198, diakoni Riitta Türkmen.

Elämänkaari

ESPOON TUOMIO KIRKKO SEURAKUNTA Kastetut Atte Daniel Eronen, Elsa Martta Helena Ingeborg Hiekka, Emma Aurora Hollman-Oksanen, Alvar Eemi Olavi Härkönen, Joel Onni Valtteri Immonen, Iivo Johannes Juntunen, Ida Helvi Kareinen, Stella Helene Karisola, Tuomas Heikki Mikael Kiiski, Eli Antero Kirjonen, Oula Veikko Iisakki Kyllönen, Aamos Eeli Juhani Leskinen, Tuuli Taimi Apila Lindholm, Otso Elias Näränen, Joel Matias Pihlajaniemi, Joel Toivo Juhani Piipponen, Unto Sulo Oskari Saario, Aida Lempi Rebekka Sahramaa, Robin Benjamin Sellin, Emily Olivia Shepstone, Juho Erik Sinkkonen, Niklas Samu Sebastian Ström, Viena Elviira Talvitie, Viivi Aurora Talvitie, Viola Rosa Talvitie, Loimu Armas Teo-Antonio Turpeinen, Jesse Eemil Varis, Helmi Martta Helena Åfelt. Avioliittoon aikovat Jussi Oskari Hällström ja Emmi Karoliina Forsman. Hautaan siunatut Pirjo Anneli Ala-Nikkola 75 v, Marja-Leena Kristiina Kaján 72 v, Leena Annikki Muhonen 81 v, Humalajoki, kaksoisvauvat.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Lilian Helena Maria Botella Lappalainen, Oliver Olavi Junikka, Amara Naomi Okonkwo Kennedy, Oliver Johannes Kuittinen, Valtteri Juhani Kuittinen, Eero Matias Lahtinen, Lea Matilda Elisabeth Peuranheimo, Kerttu Sofia Pietiäinen. Avioliittoon aikovat Jussi Juhani Wikholm ja Tiia

Mariia Karppinen. Hautaan siunatut Keijo Olavi Hammar 70 v, Terttu Annikki Miikkulainen 83 v, Leena Orvokki Toivonen 78 v, Sylvi Alisa Welling 93 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastetut Daniel Vilho Eemeli Kaikkonen, Lilia Anni Inkeri Holmila, Isabel Marie Haapman, Emil Alex William Vanhala.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Ilse Eila Julia Apajalahti, Felix Oiva Tapani Baumgartner, Marta Lotta Matilda Forsman, Hilda Amanda Heinilä, Toivo Aamos Olavi Jukka, Olavi Elias Karppinen, Eemil Eino Olavi Miettinen, Millie Melicia Niemi, Mikael Johan Wilhelmi Penttilä, Nemo Aatu Anselmi Roine, Tiitus Hermanni Pietronpoika Ryynänen, Julia Unelma Aurora Touhonen. Avioliittoon aikovat Kai William Mathias ja Sani Soila Sinikka Suppanen. Hautaan siunatut Jyrki Tapani Halonen 59 v, Pirkko Sinikka Holstila 82 v, Anna-Liisa Kuusinen 75 v, Juhani Kalervo Lepistö 73 v, Tuula Marjatta Pylkkänen 76 v, Pirkko Anneli Rothström 80 v, Rauha Kyllikki Seitsamo 90 v, Hannu Leo Tiilikainen 65 v.

Hämäläinen, Selja Inkeri Kalliola, Emil Onni Jalo Karvonen, Daniel Verner Antero Kuosmanen, Anton Ville Kalle Kytölä, Vanessa Ava Christina Lampén, Aleksi Urho Kalevi Oksanen, Hertta Alisa Ruokola, Oskar Onni Olavi Solaranta, Aarni Aleksei Turunen, Ahti Henrik Urho. Avioliittoon aikovat Olli-Pekka Leskinen ja Anni Eveliina Taanila, Marko Tapio Lyytikäinen ja Jaana Helena Venäläinen. Hautaan siunatut Ulla Mari Hevonoja 45 v, Kari Kullervo Jyrkinen 74 v, Anna Maija Makkonen 80 v, Markku Oskari Niemi 86 v, Pekka Olavi Nurminen 84 v, Tero Matti Tapio Purokoski 57 v, Eeva-Liisa Turunen 78 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Kasimir Viktor Aleksanteri Koivumäki, Olivia Alexandra Kullberg, Oiva Jaakko Juhani Ollila, Lucas Pekka Rodriguez Parmes, Sofia Suoma Maria Rodriguez Parmes. Hautaan siunatut Timo Antero Juntto 87 v, Olof Ivar Ottosson 87 v, Teuvo Viljo Johannes Parm 84 v, Pirjo Seija Marita Rantanen 77 v, Timo Tapani Veijola 77 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Hertta Liisa Linnea Ainamo, Edwin Mikael Dahlqvist, Emelie Linnea Tyrsky, Jonatan Caspian André Wahlström, Madison Freya Warner. Avlidna/Hautaan siunatut Stig Johan Andersson 89 år, Zune Isidor Bergfors 87 år, Johan August Edelmann 78 år, Göran Alfred Ekholm 77 år, Helvor Birgitta Finne 84 år, Lars Valter Vilhelm Gerkman 86 år, Lars Johan Viking Sandelin år, Aino Anja Annikki Tallberg 91 år, Gunnel Ingegerd Öhman 94 år.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Fiona Emilia Bäckman, Tilda Elsa Selene Heinonen, Saga Ellen Matilda Huotari, Sinna Kristiina

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 13/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.9.

Kirkoissa soi ADELE HYRY

Noudatamme vallitsevia koronaohjeistuksia ja tilakohtaisia enimmäishenkilömääriä, ks. espoonseurakunnat.fi/info-jaasiointi/koronaohje. Tarkista ennen konserttia ajankohtainen tilanne!

LAUANTAINA 11.9. Juuso Vanosen sävellyskonsertti ”Neljäkymmentä maaliskuun päivää” klo 18 Kauniaisten kirkko. Antonio Vivaldi, Ospedale della Pietà – orpokodin musiikillinen johtaja klo 19.30 Espoon tuomiokirkko. Milla Mäkinen, sopraano; Kirsti Apajalahti, viulu; Espoon barokin orkesteri. Konsertti on osa Espoon barokkipäivät -festivaalia. Vapaa pääsy, ohjelma ovelta 20 e, Espoon barokin musiikkitoiminnan hyväksi.

PERJANTAINA 24.9. Syksyinen musiikki-ilta klo 19 Espoon tuomiokirkko. Tomi Satomaa, urut, Sirke Mäki, viulu, Senja Mäki, huilu, Jesse Mäki, piano, Riina Rautakoski, piano ja kantele. Säveltäjinä mm. Liszt, Kuula, Pärt. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen käsiohjelmaksu.

LAUANTAINA 25.9.

SUNNUNTAINA 12.9 Ei kuuna kullan valkeana klo 15 Suvelan kappeli. Anna Pohjola, barokkiviulu. J.S: Bach: Partitat E-duuri ja d-molli. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Suomen Lähetysseuran kautta. Urku auki! Pauliina Hyry, urut klo 17 Leppävaaran kirkko. Konsertti on osa valtakunnallista Urkusafari 2021 -tapahtumaa. Musiikkia

lauluja klo 18 Suvelan kappeli. Janna Pohjonen, laulu; Matti Paatelma, piano; Taija Karppinen, huilu, djembe. Janna Pohjosen laulut ovat syntyneet oman lapsen menettämisen jälkeen. Muistelemme ja sytytämme kynttilän tuomaan lohdutusta ja valoa tulevaan. Ks. tarkemmin illan ohjelmasta Tuomiokirkkoseurakunnan sivulta. Vapaa pääsy.

Kanttori Pauliina Hyryn urkukonsertissa su 12.9. klo 17 kuullaan urkumusiikkia Bachista 2000-luvulle. Leppävaaran kirkossa järjestettävään konserttiin on vapaa pääsy. Bachista nykypäivään. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 16.9.

honen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Vox Silentii: Keskiaikaiset enkelilaulut klo 19 Espoon tuomiokirkko. Hilkka-Liisa Vuori ja Johanna Kor-

TORSTAINA 23.9. Sun aika mennä on – Lohdun

Urkuyö & Aaria: Peltomiehen rukous klo 19 Espoon tuomiokirkko. Konsertti on siirretty heinäkuulta, jolloin se peruuntui. Jorma Panulan säveltämä ja Pekka Santalan kirjoittama Peltomiehen rukous tuo yhä 36 vuoden jälkeenkin ajankohtaista viestiä huono-osaisten saamasta kohtelusta. Musiikin johto Jorma Panula. Liput 14–39 e + toimitusmaksut, Lippu.fi

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla Lauantaina 11.9.

Ankkabarock-konsertti: Polska Pandolfi – eteläpohjalaisia polskia ja G.A. Pandolfi Mealin sonaatteja klo 18 Vantaalla Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Barokkiviulisti Kreeta-Maria Kentala, cembalisti Tea Polso. Käsiohjelma ovelta 20/10 e, vapaa pääsy. Uusi kirkko – Uudet laulut -konsertti klo 18 Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Säveltäjä Juha Lehmuksen kantaesityslauluja elämästä ja rakkaudesta runoilija Aunimarjut Karin uusiin runoihin. Jaakko Hietikko basso, Terje Kukk piano, Aunimarjut Kari lausunta. Vapaa pääsy.

Sunnuntaina 12.9.

Urkukonsertti lapsille klo 12.15 Helsingissä Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Stefanie Voss kertoo tarinaa saksaksi ja Agnes Goerke osallistuu kerrontaan uruilla. Vapaa

pääsy koronarajoituksin. Virren voimaa klo 13.30 Helsingissä Myllypuron kirkon seurakuntasalissa, Neulapadontie 12. Kirsi Lemponen laulattaa virsiä. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Lauluyhtye Version konsertti klo 18 Helsingissä Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Renessanssin vokaalipolyfonian helmi da Palestrinan Missa Papae Marcelli, kaksi motettia de Victorian sielunmessusta ja Lõbon Audivi vocem de caelo (Kuulin äänen taivaasta). Versiossa laulavat Kirsi Erkama, Annika Harding, Hannele Huhtinen, Annette Hänninen, Heikki Isotalo, Antti Kataja, Minna Muukkonen, Anne Palo, Tuija Sulisalo, Katri Tasala, Timo Turtiainen, Mikko Vehkaperä ja Sakari Ylivuori. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e. Vihreät niityt, virvoittavat vedet klo 18 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Vokaaliyhtye

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 13/2021

CantoNovo, Anne Myllylä, urut, Stefanie Tuurna, piano ja improvisaatio, Aila Hettula, oboe. Laulusolisteina Pauliina Kallio, Tiia Maria Saari ja Kalle Virtanen. Ohjelmassa Rutter, Fauré, Bizét, Franck sekä Kankaisen Rukoushetki päivän päättyessä. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Harvinaisia herkkuja klo 18 Helsingissä Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Luut Klaver ja Agnes Goerke soittavat urkuja nelikätisesti. Muun muassa Mozart, Wesley, Albrechtsberger. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e.

Tiistaina 14.9.

Wieniläistä ja venäläistä melodiaa klo 19 Helsingissä Café Sonckissa, Kallion kirkon eteläpääty, Itäinen Papinkatu 2. Annemarie Åström, viulu, Sonja Fräki, piano. Mozart, Schubert, Prokofjev. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 20 e.

Lauluyhtye Versio konsertoi pitkästä aikaa renessanssiajan merkkiteoksia sisältävällä ohjelmistolla sunnuntaina 12.9. klo 18 Helsingissä Kallion kirkossa.