Kirkko ja kaupunki 2021 13 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

9.9.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Hellittämätön Hirvonen Elina Hirvonen ei pelkää vaikeita aiheita. Dokumentaristi kirjoittaa ja keskustelee maailmaa paremmaksi. s. 16

Vauvan kaste tuo Duudsonien Jukka Hildénille turvaa ja uskoa siihen, että hyvä voittaa s. 3

Kriikunapuun alla rukoileva Anni Pesonen istuu enimmäkseen hiljaa s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Hakaristi ja Suomen leijona

Olosuhteet eivät tee elämästä sietämätöntä vaan merkityksen ja tarkoituksen puuttuminen.

NATSI-SAKSAN hakaristilippu ei ole ihan mikä tahan sa tekstiili. Se symboloi kansanmurhaa ja höyrypäisiä fantasioita ylemmistä ja alemmista ihmisroduista. Siksi on omituista, että Helsingin käräjäoikeus kat soi, että hakaristilippujen kantaminen itsenäisyyspäi vän mielenosoituksessa ei ollut kiihottamista kansan ryhmää vastaan. Se on melkein yhtä omituista kuin se, että Helsingissä tosiaan liehuivat hakaristiliput vuonna 2018. Kiihottamisesta ja kiihottumisesta olisi kannattanut kuulla vaikka sitä kansanryhmää, jota edustaa Helsin gin juutalainen seurakunta. Uhkaukset, vihaviestit, herjat ja natsiaiheiset graffitit kuuluvat valitettavasti seurakunnan arkipäivään. On päivänselvää, että natsilipun kantaminen mie lenosoituksessa on tiettyyn ihmisryhmään kohdistu vaa uhkaamista ja pelottelua. KÄRÄJÄOIKEUDEN vapauttavan päätöksen jälkeen nousi keskus telu hakaristilipun julkisen käy tön kriminalisoimisesta. Useim mat eduskuntaryhmät olisivat valmiita kieltämään natsilipun lailla. Hakaristilipun kantaminen kansallismielisessä mielenosoi tuksessa täyttää kiihottamis rikoksen kieltävän lain hengen ja kirjaimen. Menee ihan sukka na sisään. Silti huomaan empi väni ajatusta, että jokin graafi nen merkki, tässä tapauksessa hakaristi tai hakaristilippu, kiel lettäisiin lailla. Itse lipun krimi

Tänään Surujen kaltevalla pinnalla ihmisyys on toivon soivin instrumentti.

HAKARISTILIPPUJEN esillä pitäminen esimerkiksi mu seoissa sekä historian ja etiikan oppikirjoissa on tär keätä. Emme saa unohtaa, mitä Euroopassa tapahtui vasta vähän aikaa sitten, nykyisten vanhusten ollessa lapsia ja nuoria. Ei siitä niin kovin kauan ole.

PSYKOTERAPEUTTI MAARET KALLIO LUJASTI LEMPEÄ -BLOGISSA 1.9.2021

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Iankaikkisesti Minä ajattelen ikiaikaisia päätöksiäsi, Herra, niistä minä saan lohdun. PSALMI 119:52

HAKARISTILIPUN KANTAMINEN KANSALLISMIELISESSÄ MIELENOSOITUKSESSA TÄYTTÄÄ KIIHOTTAMISRIKOKSEN KIELTÄVÄN LAIN HENGEN JA KIRJAIMEN.

Kirkko ja kaupunki

13 9.9.2021

Seuraava lehti ilmestyy 23.09. KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Tuntuu, että maailma jakautuu koko ajan enemmän, ja se pelottaa. Jumala, anna meille lempeyttä ja rohkeutta sietää erilaisuutta, lakata etsimästä virheitä muista ja elää hyvää elämää yhdessä.

PSYKIATRI VIKTOR E. FRANKL (1905–1997)

nalisoimisen sijaan laitonta pitäisi olla – kuten onkin – sillä uhkaaminen ja pelottelu. Jos lähdetään yksittäisten merkkien kriminalisoin nin tielle, pitää seuraavaksi tarkasteluun ottaa Suo men vaakunaleijona. Väkivaltaiset leijonakorumiehet kun ovat tehneet siitä uhon, uhan ja pelottelun sym bolin. Vika ei silti ole merkissä vaan niissä vihaa uhku vissa leijonakorumiehissä.

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Syntyessään hän oli niin pieni ja avuton rakas paketti” Duudsoni Jukka Hildénin kolmilapsinen uusperhe lisääntyi vauvalla heinäkuussa. Perhepedissä huutaa tulinen ja tuuheatukkainen Amélie. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

Jukka Hildén, 41, kuinka vauvan hoito sujuu? – Haluan auttaa, tukea ja kannustaa kaikessa, mikä liittyy vauvaan. Autan vaipanvaihdossa ja röyhtäyttämisessä niin paljon kuin mahdollista. Jos vauvalla on vatsanpuruja yöllä, herään siihen. Aamuisin voin huolehtia vauvasta, että Chachi saa nukkua pidempään, kun hänen yöunensa ovat olleet imettämisen takia pätkittäisiä. – Hoidin kummipoikiani nuorena, ennen omia lapsia, että heidän vanhempansa pääsivät viettämään datenightia. Silloin vähän jännitti ja mietin, että mitäs näiden kanssa tehdään. Nykyään olen aika varma vauvojen kanssa. Silloin vauvalle tulee tunne, että tuo tyyppi tietää, mitä tekee. Tietenkin vauvaa kosketetaan lämmöllä ja hellyydellä, mutta varmoin ottein.

Minkälainen vauva on perheenne uusin tulokas Amélie Irene? – Syntyessään hän oli niin pieni ja avuton rakas paketti. Nostin haparoivaa vauvaa tosi hellästi, sitten hän sätkähti vähän eikä oikein saanut silmiä vielä auki. Nyt hän on vähän yli kuukauden vanha ja syö hyvin, on isokokoinen ja valpas. – Améliellä on paksu, ruskea tukka. Ulkonäössä on muutenkin aika paljon latinoa, mikä tulee äidiltään. Muut lapseni ovat syntyneet ohuttukkaisina ja ovat vaaleita ja sinisilmäisiä. Amélie on myös tulinen. Hän kun alkaa itkeä, huuto tulee koko voimalla.

3 4

Mitä mieltä olet siitä, että vauva kastetaan? – Meillä oli tuplaristiäiset isosisko Sophialle ja Amélielle, kun Sophian ristiäiset jäivät aikanaan koronan jalkoihin. Tytöt kastanut pappi on sama ihminen, joka toimi nuoriso-ohjaajana silloin, kun minä kävin rippikoulun. – Vauvan kastaminen on sydäntä lämmittävää. Lapset saavat sitten aikuisiässä miettiä näitä asioita, että miten ja mihin uskoo. Minulle kaste on tuonut turvaa ja uskoa siihen, että tämä elämä ei ole vain tässä. Miten uskallat tehdä vauvoja, kun maailma on ihan sekaisin? – Totta kai kannan huolta siitä, minkälainen maapallo on siinä vaiheessa, kun lapsistamme tulee aikuisia. Yhdysvalloissa asuessamme yhtäkkiä iski korona, Black Lives Matter -liike heräsi ja tuli pressanvaalit, jotka olivat valehtelua ja tappelemista. Ja ilmastonmuutokseen herätään hitaasti. – Mutta minun maailmassani hyvä voittaa aina. Maapallolla on kuitenkin niin paljon ihmisyyttä ja hyvyyttä, ja tiede menee eteenpäin. Teen parhaani siinä, että annan lapsilleni rakkautta, että heille tulee hyvä sydän. Annan heille huomiota, että heille tulee hyvä itsetunto ja he ymmärtävät, että heidän mielipiteillään on merkitystä. Annan heille myös rajat ja säännöt, että he tietävät, mikä on oikein ja mikä on väärin. Eli ei pelossa voi elää.

Mikä sinulle on pyhää? – Ekana tulee mieleen rakkaus ja perhe. Mitä muuta kysymyksellä tarkoitetaan kuin rakkautta? Sitä on tietysti monenlaista. Mutta se rajaton puhtaan rakkauden määrä, jota lapsiani kohtaan tunnen, on pyhää. ■ Vauvan päivää vietetään 24.9. Päivän pääjuhlaa Helsingin Musiikkitalolla voi seurata klo 12–15 osoitteessa evl.fi/vauvanpaiva.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Helmetkin ruk Rukousnauhalla on pitkät juuret kristillisessä perinteessä. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

un rukousnauhojen suunnittelija Tiina Kristoffersson lähtee lenkille, hän sujauttaa taskuunsa puisista helmistä tehdyn Samarialainen-rukousnauhan, jossa roikkuu puinen tau-risti. Kristoffersson käy rukousnauhan läpi suunnilleen kerran viikossa, ja kävelylenkki on siihen oiva hetki. Aikaa rukoiluun menee noin 15 minuuttia. Rukousnauha kulkee mukana aina. − Ihmisellä on tarve harjoittaa hengellisyyttä eri aisteilla, ja rukousnauha vastaa siihen kaipuuseen, Kristoffersson sanoo. TOUKOKUUSSA Tiina Kristofferssoniin otettiin yhteyttä Espoon hiippakunnasta. Hiippakunta tilasi häneltä rukousnauhan, jonka voi antaa kapitulin lahjana sopivissa tilanteissa. Kristoffersson sai vapaat kädet suunnitella rukousnauhan. Ainoa toive oli, että rukousnauhassa toistuvat Espoon hiippakunnan vaakunan värit: sininen ja keltainen. Rukousnauha tehtiin siniseksi värjätystä kvartsista. Lisäksi siinä on viisi okrapurppuran väristä käsin valmistettua erikoishelmeä. Niissä yhdistyvät hiippakunnan vaakunan keltainen väri ja Pyhää Henkeä symboloiva punainen väri. Rukousnauha ei syntynyt helposti. Eniten päänvaivaa aiheutti rukousnauhan tärkein osa, risti. Muutaman epäonnistuneen kokeilun jälkeen Kristoffersson päätyi käsin taottuun kupariseen ristiin. Kupari muistuttaa Kristofferssonia hänen entisestä kotikirkostaan Espoonlahden kirkosta, jonka yhtenä rakennusmateriaalina on käytetty kuparia ja joka on hänelle edelleen tärkeä paikka. Samanlaista ristiä hän on käyttänyt myös Temppeliaukion kirkolle suunnittelemassaan rukousnauhassa. Kristoffersson asuu nykyään Temppeliaukion kirkon vieressä. Espoon piispa Kaisamari Hintikka on erittäin tyytyväinen uuteen rukousnauhaan. − Olen iloinen, että meillä on nyt lahja, joka viestii kristillistä sanomaa ja kertoo meidän hiippakunnastamme, Hintikka sanoo. MONISSA USKONTOPERINTEISSÄ on kehitetty helminauhoja rukouksen ja meditaation tueksi. Buddhalaisilla on mala-helmet ja islamilaisten rukoushelmien nimi on subha. Kristillisten rukousnauhojen juuret ulottuvat varhaiskristilliseen perinteeseen asti. Tunnetuin lienee katolisen perinteen ruusukko (rosario). Siinä helmet on ase-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

JOONAS BRANDT

oilevat

Kirkko ja kaupunki verkossa

Hellivä ja haavoittuva mies Lapsesta asti kiltiksi ja empaattiseksi itsensä mieltänyt Miika Saksi koki pitkään olevansa vääränlainen mies. Kulttuurinen ajatusmalli maalaa kuvaa miehistä luodinkestävinä ja seksuaalisesti aina valmiina johtohahmoina. Kokemus sai Saksin perustamaan kanavan, jossa miehet voisivat puhua avoimesti tunteistaan ja mielenterveydestään. Syntyi Miesplus-Instagram-tili, jonka tavoittelema empaattisen miehen malli kiinnostaa tuhansia. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Ainakaan toistaiseksi Espoon hiippakunnan rukousnauhaa ei voi ostaa, sen voi saada vain lahjaksi hiippakunnalta.

TIINA KRISTOFFERSSON on ammentanut omaan rukouskaavaansa rukouksia jumalanpalvelusliturgiasta. Rukousnauhan kaaressa olevien kolmen erikoishelmen kohdalla Kristoffersson rukoilee esirukouksia. Nauhan ”hännässä” ristin päällä on kaksi erikoishelmeä. Niiden kohdalla Kristoffersson laulaa virren tai rukoilee Isä meidän -rukouksen. − Minulle rukousnauhan mukana kantaminen ja käyttäminen on jumalanpalveluksen mukana kantamista ja läpikäymistä miniversiona, hän sanoo. Kristofferssonilla on muutamia rukousnauhoja. Osa on ostettuja, ja osan hän on suunnitellut itse. Rakkain rukousnauhoista on vaatimaton Samarialainen-rukousnauha. − Ihminen kiintyy rukousnauhaan, jonka kanssa hän on rukoillut paljon. Ajattelen symbolisesti, että kun tiettyä rukousnauhaa käyttää paljon, rukous jää sen helmiin. ■

”Erilaisista maailman katsomuksista tulevat ihmiset rakastuvat toisiinsa joka päivä.” MATIAS UUSISILTA VERKKOKOLUMNISSAAN

TONI HÄRKÖNEN

teltu kymmenen helmen ryppäisiin. Ruusukon kanssa rukoillaan usein Ave Maria -rukousta. Ortodoksisessa perinteessä käytetään villakankaasta solmittua rukousnauhaa. Solmuja voi olla joko 33 tai jopa 1000. Solmujen kohdalla on tapana rukoilla Jeesuksen rukousta, joka tunnetaan myös nimellä Sydämen rukous. Luterilaisessa perinteessä ei ole virallista rukousnauhaa. Nykyään rukousnauhoja valmistetaan esimerkiksi rippikoululeireillä. − Luterilaisen rukousnauhan käytössä on hienoa juuri se, että kun kirkon virallista oppia rukousnauhan käytöstä ei ole, voi jokainen luoda itselleen sopivan tavan käyttää nauhaa, Kaisamari Hintikka sanoo.

Mitä ristiretket olivat? Olivatko 1000-luvun alkupuolen ristiretket varhaista kolonialismia, irvokas esimerkki uskontojen haitallisuudesta, maallisia keskiaikaisia valloitussotia vai mitä? Riippuu keneltä kysyy. Aleksi Peura on kirjoittanut teoksen Uskon ritarit – ristiretkien historiaa. Hän arvioi, että todennäköisesti ristiretkeläiset itse ajattelivat tekevänsä hyvää, tuovansa kristityille ja pyhiinvaeltajille turvaa. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Viimeinen metsä palaa Skotlantilainen taiteilija Katie Paterson ja joukko luonnontieteilijöitä jalostivat maapallon ensimmäisen ja viimeisen metsän tuoksut suitsukkeiksi. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

uomiokirkon kryp taan on kokoontunut 25 ihmistä, jotka istu vat kahden metrin tur vavälin päässä toisis taan. On niin hiljaista, että korva tavoittaa holvikaarien al la lentävän kärpäsen surinan. Moni laskee maskin pois kasvoil taan aistiakseen tarkemmin edessä palavan suitsuketikun tuoksun. Jo ku kävelee lähemmäs nuuhkimaan hentoa savua, joka tuo mieleen kau kaisen metsäpalon. Skotlantilaisen taiteilijan Katie Patersonin teos To Burn, Forest, Fire on eräänlainen aikakone. Suit sukerituaalin osallistujat vastaanot tavat aisteillaan jotakin, mikä on ta pahtunut kauan sitten ja mikä on samalla vielä edessä.

27 prosenttia maailman lajirunsaim masta metsäpeitteestä menetetään vuoteen 2030 mennessä. Ilmaston lämpeneminen uhkaa muuttaa ko ko alueen savanniksi tämän vuosi sadan aikana. SEREMONIA PERUSTUU haikun kal taiseen runoon, joka on julkaistu Katie Patersonin vuonna 2019 ilmes tyneessä kirjassa Place that exists only in moonlight (Paikka, joka on ole massa vain kuunvalossa). Runo on aineellistunut teokseksi yhteistyös sä eri puolilla maailmaa työskente levien geologien, paleontologien ja kasvibiologien kanssa.

NOIN VIISITOISTA minuuttia palava suitsuketikku välittää maapallon tiet tävästi ensimmäisen metsän tuok sun. Se kertoo ajasta, jolloin selkä rankaiset eläimet eivät vielä kulke neet maanpinnalla. Muinainen met sä kasvoi 385 miljoonaa vuotta sitten nykyisen New Yorkin osavaltion alu eella. Tarkka nenä voi tavoittaa häi vähdyksen siitä, miltä devonikauden suon mätänevä kasvillisuus tuoksui. Tiukukellon heleä ääni kiertää ki visissä holveissa, ja tulitikku sytyt tää toisen suitsukkeen. Maapallon ”viimeiseksi metsäksi” on valikoi tunut Amazonin uhanalainen sade metsä. Suitsukkeen makean karvaa seen aromiin on yhdistetty muun muassa guavapuiden alkoholihöyry jä ja maankamaran pähkinäistä tuoksua. Tämä on dystopian tuoksu. Ellei Amazonin metsäkatoa pysäytetä,

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Suitsukeseremonioita järjestetään syyskuussa eri puolilla Helsinkiä. Kuudetta sukupuuttoaaltoa ja ihmi sen luontoyhteyttä käsittelevän teok sen on tilannut tänne taidetta, tie dettä ja ilmastotyötä tukeva nykytai deorganisaatio IHME Helsinki. – Tämä on melankolinen taide teos, joka puhuu suuresta menetyk sestä, mutta samalla myös evoluu tion hämmästyttävästä prosessista, joka on johtanut ihmisen olemassa oloon, Paterson sanoo.

Sukupuuttoon kuolleen metsän tuoksu herätettynä henkiin KATIE PATERSONIN RUNO

– Vielä nyt Amazonin metsän tuoksussa on toivoa. Se on niin kau nis ja täynnä elämää. Suitsukeseremoniassa on vaikut teita japanilaisista traditioista kuten shintolaisuudesta, jossa uskotaan puiden henkiin ja luonnossa eläviin jumaluuksiin. – Teos on hidas ja pienimuotoi nen, ja saadakseen yhteyden siihen ihmisen pitää paneutua, keskittyä ja käyttää aistejaan. On kiinnostavaa, että osa seremonioista järjestetään uskonnollisissa tiloissa. Uskonnol listen seremonioiden keskittymises sä ja hiljaisuudessa on jotakin, mikä vie meidät lähelle pyhää. ■ IHME Helsinki 2021 -suitsukeseremonia Helsingin tuomiokirkon kryptassa (Kirkkokatu 18) 13.9., 15.9., 16.9., 20.9., 22.9., 23.9., 27.9., 28.9. ja 30.9. klo 14–15 sekä Roihuvuoren kirkossa (Tulisuontie 2) 9.9. klo 18–19. Tule paikalle terveenä 15 minuuttia ennen seremonian alkua. Katso muut tapahtumapaikat ja ajat www.ihmehelsinki.fi.

– Ihmiskunnalla on käytettävissään hyvin pieni mutta tärkeä aikaikkuna, sanoo metsien katoamisesta kertovan seremonian suunnitellut Katie Paterson.

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

KATRI SAARELA / ISTOCK

VAHVA MUISTIKAPSELI

Pappien podcasteja

“Vireyttä aivoille Fosfoser® Memory -muistikapseleilla.”

Tarjolla on rauhoittumishetkiä, kiinnostavia uskonkeskusteluja ja kirkon virallinen kanta. Kaipaatko muutaman minuutin hengähdystaukoja arjen keskelle? Podcastin jaksoissa on yksi hengellinen ajatus tai pohdintaa jostakin Raamatun kohdasta. Lopussa on ohjattu hiljentymishetki. Lukijoina toimivat Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan papit. Missä: Spotify, Podtail, Apple podcasts.

Sielu auki Miten uskovan ja ateistin perheessä puhutaan Jeesuksesta? Mikä saa nuoren meikkejä rakastavan naisen pysymään vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä? Pappi Kristiina Hyppölän kanssa uskon asioista keskustelevat ainakin entinen Viidakon tähtönen ja pyhiinvaellusten suurkuluttaja. Missä: Soundcloud, Vantaanseurakunnat.fi/sielunlatauspiste.

Vastapuristettu Podcastissa ääneen pääsevät Oulunkylän seurakunnan papit ja kanttorit. Keskusteluissa paljastuu, kuinka paljon pappia jännittää seurakuntalaisten

SUOSITTELEN

edessä. Jaksoissa pureudutaan myös onnistuneen saarnan rakenteeseen ja pohditaan sitä, osaako kanttori kaikki virret ulkoa. Missä: Spotify, Apple podcasts.

Aira Samulin

Armopäiväkirja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pappi Mari Kanerva pohtii monologimuotoisessa podcastissa elämäänsä pappina ja naisena. Hän käsittelee muun muassa lasista lapsuutta, koulukiusaamista, vartaloa, vanhenemista, seksuaalisuutta ja kuolemaa. Missä: Spotify, Apple podcasts.

Virallinen kanta Mikä on kirkon virallinen kanta cancelkulttuuriin? Mitä kirkossa on lupa tehdä? Haagan seurakunnan kirkkoherralla Heikki Nenosella ja Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherralla Päivi Vähäkankaalla on virallinen mielipide asiaan kuin asiaan. Missä: Spreaker, Spotify. KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO

Fosfoser® Memory sisältää vaikuttavana aineena soija peräistä fosfatidylseriiniä. Iän myötä sen määrä vähenee aivoissa. Fosfoser Memory ravintolisällä täydennetään elimistön fosfatidylseriinitasoa. Suositellaan erityisesti ikääntyville, opiskelijoille ja keskittymistä vaativan työn tekijöille. Fosfoser® Memory kapselit on vakioitu fosfatidylseriinin ja fosfatidihapon suhteen. Yksi kapseli sisältää 480 mg soijafosfolipidejä, joista 100 mg fosfatidylseriiniä ja 100 mg fosfatidihappoa. Laktoositon, gluteeniton, hiivaton ja makeuttamaton. 90 kaps.

Kannattaa olla tarkkana, mistä haaveilee, sillä haaveet saattavat toteutua. Kasvatustieteitä ja sosiologiaa opiskeleva Iidatyynesofia haaveili muiden auttamisesta, ja nyt hän tekee sitä somessa TikTokin lyhytvideopalvelussa. – Keskityin aluksi muotiin ja kauneuteen. Oman jujunsa sisältöön toi se, että olen pluskokoinen nainen. Videoiden seuraajamäärät kasvoivat nopeasti. Iidatyynesofia päätti syventää sisältöjä ja puhua siitä, kuinka jokainen keho on tasa-arvoinen. Syvemmälle meneminen kannatti. Hän alkoi saada tytöiltä ja naisilta palautetta siitä, että on auttanut heitä va-

Lisää vireyttä Ikääntyville Opiskelijoille

ESKO JÄMSÄ

Tsemppiä TikTokissa

Kuva: Mikko Mäntyniemi

Hengähdys

pautumaan kauneusihanteista ja hyväksymään itsensä. – Tämä on yksi tärkeimpiä syitä, miksi teen sisältöä someen, hän sanoo. OONA MATTILA

Terveystuotekaupoista, osastoilta ja apteekeista.

Suomalaisen lääketehtaan laatua

Lue laajempi juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Rikas syysmorsian te Tuloerot puolisoiden välillä ovat tavallisia, mutta niiden ei tarvitse johtaa kahden elintason parisuhteeseen. Avioliitossa puolisoiden pitää lain mukaankin elättää toisiaan. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS HANS EISKONEN

liopisto-opiskelija Anna, 29, sanoo syyskuussa ”tahdon” papin ja sadan häävieraan edessä, jos koronamääräykset suovat. Morsiamen vanhemmat kustantavat häät, joiden hinnaksi tulee 15 000–20 000 euroa. Anna lähtee myös yliopistossa opiskelevan sulhasensa kanssa häämatkalle Tyynenmeren saarelle, kun se on mahdollista. – Päätin ja maksan häämatkan itse, koska voitin puolisoni vedonlyönnissä. Hoidan usein matka- ja hotellikulumme. Puoliso voi vaikka tarjota ravintolassa. Nuorelleparille rakennetaan parhaillaan hulppeaa asuntoa, jonka Anna maksaa yksin. Puoliso suunnittelee ostavansa siitä siivun myöhemmin, kun on valmistunut ja työelämässä. – Haluan, että kotimme on alusta asti yhteinen projekti eikä asunto, johon minä olen valinnut kaiken, Anna sanoo. Viisi vuotta seurustellut pari asuu tälläkin hetkellä Annan omistusasunnossa. Sulhanen muutti sinne opiskelijasäätiön yksiöstä.

Mies tienaa yleensä enemmän Tuloerot ovat naisen ja miehen parisuhteissa pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Joka toises sa lapsettomassa heteropariskunnassa miehellä on selvästi enemmän tuloja, ja joka viidennes sä naisella. Lasten syntymä kärjistää tuloeroa entisestään. Mitä suurituloisempia suomalaisia tarkastel laan, sitä isommaksi miesten osuus kasvaa. Mies ten suuremmat omaisuustulot selittävätkin suu ren osan kahden sukupuolen tuloeroista. Muita selittäviä tekijöitä ovat naisvaltaisten alojen ma tala palkkataso sekä se, että lastenhoitovapaiden käyttäjistä valtaosa on naisia. Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen yli aktuaari Kaisa-Mari Okkosen selvityksestä, jossa tarkasteltiin naisten ja miesten tuloja vuonna 2019.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

– Mies elää opintotuella ja minä pääomatuloilla. Puolisoni on tehtävä työtä elääkseen, minä taas haluaisin kustantaa hänelle enemmän vapautta ja yhteistä aikaa. Ennen avioliiton solmimista Anna suojaa omaisuutensa avioehdolla. – Olemme miettineet avioehtoon mainintaa siitä, että jos puolisoni jää välillä perheen vuoksi kotiin, se otetaan taloudellisesti huomioon. Kotona tehtävää työtä pitää arvostaa. Haluaisimme lapsia, mutta en missään nimessä ryhdy kotiäidiksi. Aviopuolisoille kuuluu lain mukaan sama elintaso. Puolisot voivat osallistua yhteiseen talouteen rahalla tai vaikkapa hoitamalla yhteisiä lap-

sia. Velvollisuus puolison elättämiseen ulottuu tämän henkilökohtaisiin tarpeisiin, kuten vaatteisiin ja terveydenhuoltoon, saakka. LAPSUUTTAAN ANNA kuvaa melko köyhäksi. Äiti työskenteli siivoojana, ja vaatteet kiersivät monilapsisessa perheessä sisarukselta toiselle. Uutta sai vain jouluna ja syntymäpäivänä. Ravintolassa tai ulkomaan lomamatkalla ei käyty ikinä. Suku rikastui yrityskaupalla, kun Anna oli esiteini. Nykyään hänen tekee välillä mieli ostaa jotain kivaa vain siksi, että hän voi. Puoliso toppuuttelee, että eikö sinulla ole jo riittävästi kenkiä ja laukkuja.

kee avioehdon le on tärkeää, ettemme elä vain minun rahoillani. Hän haluaa varmistaa, ettei rahasta tule vallankäytön väline. Kesäisin Anna on yleensä opiskellut sillä aikaa, kun puoliso on tehnyt kesätöitä ja maksanut enemmän yhteisistä kuluista kuin talvikuukausina. Tänä kesänä Anna taivutteli miehen keskittymään opintojen edistämiseen.

”

Mies elää opintotuella ja minä pääomatuloilla. VARAKKAAN PERHEEN TYTÄR ANNA

Anna oli aiemmin avoliitossa, jossa yhteiset kulut jäivät täysin hänelle. – Edellinen puolisoni muutti luokseni suoraan vanhempiensa luota eikä hahmottanut, mihin kaikkeen rahaa menee. Mies käytti tulonsa vain omiin menoihinsa ja kitisi silti, että rahaa on liian vähän.

– Tuntuu välillä raskaalta, kun rikkautta pitää peitellä. En yleensä esittele itseäni koko nimellä enkä helposti kutsu uusia ihmisiä kotiini, jollaiseen tavallisella opiskelijalla ei olisi mitenkään varaa. YHTEISASUMISEN ALUKSI Anna laittoi puolisonsa kanssa molempien tulot ja menot Excel-taulukkoon. Pari avasi yhteisen käyttötilin, jolta he maksavat yhteisen elämisen. – En suostu fifty-fifty-jakoon, koska en tahdo kahden elintason parisuhdetta. Jos puolisoni maksaa tilille 200 euroa, minä maksan 500 euroa. Vaikka puolison osuus on pienempi, hänel-

SINULLA ON PULLAT hyvin uunissa, kun on noin rikas puoliso. Tätä Annan sulhanen saa kuulla usein. – Kommentista tulee ikävä fiilis. Aivan kuin rahani olisivat syy siihen, että olemme yhdessä, Anna sanoo. He ystävystyivät aikanaan yliopisto-opiskelijoiden kaveriporukassa. Kumpikin erosi sitten aiemmasta kumppanistaan, ja he keskustelivat paljon päättyneissä suhteissa hiertäneistä asioista. – Huomasimme, että meillä on tosi samanlaiset odotukset parisuhteesta. Olemme perhekeskeisiä ja vastuuntuntoisia siihen pisteeseen asti, että saatamme laittaa toisen etusijalle oman hyvinvoinnin kustannuksella. Ympäristö ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat meille tärkeitä. Lisäksi olemme feministejä. Kun nuoripari ajelee Annan uudella autolla, ihailu ja kysymykset autosta osoitetaan miehelle. Kun Anna kantaa luksuslaukkua, hänen luullaan saaneen sen lahjaksi. – Opiskelemme sellaisilla aloilla, että valmistumisen jälkeen ansaitsen todennäköisesti työssäni vähintään kaksinkertaisesti puolisooni verrattuna. Maskuliinisuuteen liitetään oletus, että miehellä on naista enemmän rahaa. Onneksi puolisoni osaa kuittailla kommentoijille takaisin. USEIN VANHEMMILLA on mielipide siitä, millainen puoliso lapselle sopii ja millainen ei. Erityisesti nuorten parinvalinnassa vanhempien arvostukset myös painavat. Tämä käy ilmi Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjasta Sopivia ja sopimattomia – Lempi, luokka ja suomalainen parisuhde (Kirjapaja 2019).

Elina Mäenpään väitöstutkimus vuodelta 2015 osoittaa, että suomalaisilla on taipumus valita puoliso omasta sosioekonomisesta ryhmästään. Puolisoiden samanlainen koulutustaso on naimakaupoissa tärkeämpi kuin heidän lapsuusperheidensä luokka-asema. Erityisesti korkeasti koulutetut haluavat kaltaisensa puolison. Annan isä pyörittää perheyritystä ammattikorkeakoulupohjalta ja hänen äitinsä on käynyt ammattikoulun. Sulhasen vanhemmilla on akateeminen koulutus. Anna kertoo, että kummankin vanhemmat suhtautuvat nuorenparin liittoon hyvin. – Olemme juhlineet vanhempieni kanssa, kun puolisoni on päässyt opinnoissaan eteenpäin. Vanhemmat pitävät hänestä hirveästi. Kun olin välillä yksin ulkomailla, puolisoni kävi sillä aikaa heillä kylässä ja äitini kanssa syömässä. Anna tutustui puolisonsa vanhempiin samaan tapaan kuin uusiin ihmisiin muutenkin: etunimellään ja tuomatta varakkuuttaan esiin. – He olisivat varmaan huolestuneet, jos puolisoni olisi heittäytynyt minun varaani. Protestanttinen työmoraali on heille tärkeä. Varakkuudestani ei ole ikinä ollut puhetta puolison vanhempien kanssa. Luulen, ettei se ole heille mikään juttu. ■

Rahalla rakastetaan ja käytetään valtaa Kirkon perheneuvoja tapaa usein pareja, jotka hakevat apua parisuhdetta kuormittaviin talouteen ja kulutustottumuksiin liittyviin ongelmiin. – Rakastumisen huumassa ajatellaan helposti, että kaikki järjestyy. Kannattaa miettiä jo ennen yhteenmuuttoa, mitkä talouteen liittyvät asiat ovat itselle tärkeitä, mihin on aidosti valmis ja mitä olisi vaikea sietää, Espoon seurakuntien perheneuvoja Elisabeth Falck ehdottaa. Falck neuvoo sopimaan, miten yhteiset kulut jaetaan ja puolisoiden erilaiset tulot otetaan huomioon. Hänestä on hälytysmerkki, jos rikkaampi puoliso ei ota toista taloudellisesti huomioon ja huolehdi tämän pärjäämisestä. Silloin voi käydä näin: toinen vanhempi lähtee lasten kanssa lomamatkalle tai muihin vapaa-ajan rientoihin, ja toinen jää kotiin, koska hänellä ei ole varaa maksaa omia kulujaan. Pahimmillaan varakkaampi puoliso käyttää taloudellista väkivaltaa muihin perheenjäseniin ja kiristää heitä toimimaan haluamallaan tavalla. – Rahalla voi käyttää valtaa tai osoittaa rakkautta ja näyttää, että yhteisistä asioista, parisuhteesta ja perheestä pidetään huolta yhdessä, Falck sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

perustulon. Tutkimuksen mukaan perustulon merkitys on ymmärretty eri aikoina eri tavoin. Vuosien varrella kehitettyjä perustulomalleja yhdistää Perkiön mukaan ajatus universaalista tulosta, jonka saa jokainen tietyn poliittisen yhteisön jäsen. Tällainen yhteisö on tavallisimmin valtio tai kunta, mutta joissakin malleissa perustulo on nähty ylikansallisena järjestelynä. Yhteistä eri malleille on se, että taloudellisesti hyväosaiset osallistuvat rahoitukseen muita enemmän eli maksavat oman perustulonsa veroina.

Perustulon visionäärit hahmottelivat 1980-luvulla ekologisesti tasapainoista yhteiskuntaa, jossa automaatio on korvannut osan ihmisten tekemästä työstä.

Murrosajan visionäärit keksivät perustulon Suomessa perustulo kytketään työttömien kannustamiseen, muualla pienituloisten oikeuksiin ja valinnanvapauteen. Perustulokokeilu näytti lisäävän ihmisten hyvinvointia.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS ANSSI RAUHALA

jatus jokaiselle kansalaiselle maksettavasta perustulosta sai alkunsa 1700-luvun lopulla alkaneessa ja 1800-luvulla jatkuneessa yhteiskunnallisessa murroksessa. Tuolloin monessa maassa toteutettiin maan yksityistäminen, jonka yhteydessä monet ihmiset menettivät toimeentulonsa. Yhteiskunnalliset ajattelijat ja uudistajat korostivat, että kaikki ihmiset syntyvät tasavertaisina. Siksi jokaisella tuli olla mahdollisuus toimeentuloon myös tilanteessa, jossa aikaisemmin yhteiskäytössä ollut maa yksityistettiin. Varhaisissa ehdotuksissa perustulo rahoitet-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

tiin maan ja kiinteistöjen omistajilta perittävillä maksuilla. – Ajatuksena oli, että jotkin resurssit ovat ihmiskunnan yhteisiä, ja siksi kaikille kuului oikeus niiden hyödyntämiseen. Tällaisia yhteisresursseja voivat olla paitsi maa ja luonnonvarat myös tiede ja muu kulttuuriperintö sekä infrastruktuuri. Luonto ja menneet sukupolvet ovat tuottaneet nämä asiat, mutta jotkut hyötyvät niistä enemmän kuin toiset, yhteiskuntatieteilijä Johanna Perkiö sanoo. Perkiö selvitti viime keväänä tarkastetussa väitöstutkimuksessaan sitä, minkälaisena politiikkaideana suomalaiset puolueet ovat käsittäneet

VARHAISTA PERUSTULOKESKUSTELUA leimasivat Johanna Perkiön mukaan yhteiskuntasuhteiden perinpohjaiseen uudistamiseen pyrkivä visiointi ja erilaisten ehdotusten kirjo. 1970- ja 80-luvuilla uusia ideoita kuten perustoimeentuloa ja Pohjoismaissa ehdotettua kansalaispalkkaa alettiin perustella sosiaalisilla oikeuksilla. – Lähtökohtana oli yksilönvapauden puolustaminen taloudellisen eriarvoisuuden oloissa. Tutkijat ja akateemikot näkivät, että moni joutui valitsemaan itselleen haitallisen työn tai avioliiton välttyäkseen köyhyydeltä. Perustulo tarjoaisi ulospääsyn tällaisista alistavista suhteista. 1980-luvulla perustulosta toivottiin myös ratkaisua edessä häämöttävään työyhteiskunnan kriisiin. Sen toivottiin korvaavan katoavat palkkatulot, kun automaatio vähentäisi ihmisten tekemän työn tarvetta. Lisäksi uudenlaisen hyvinvointimallin nähtiin helpottavan siirtymistä ekologisesti kestävään yhteiskuntaan. – Perustulon ajateltiin mahdollistavan sen, että luontoa vahingoittavaa tuotantoa ei olisi pakko lisätä työpaikkojen vuoksi. Palkkatyön rinnalle voisi tulla muunlaisia tapoja osallistua yhteiskuntaan kuten hoivaa, vapaaehtoistyötä, taidetta ja muuta yleishyödyllistä ja luovaa toimintaa, Perkiö sanoo. Tällä hetkellä Johanna Perkiö työskentelee Tampereen yliopistolla Kohti kestävää hyvinvointivaltiota -tutkimushankkeen tutkijana. Hänen mielestään perustulon varhaisten visionäärien ennakkoluulottomuutta tarvittaisiin jälleen, kun digitalisaatio ja välttämätön ekologinen siirtymä mullistavat työmarkkinoita. Suomalaista keskustelua on Perkiön mukaan sävyttänyt poliittisten puolueiden moniin maihin verrattuna poikkeuksellisen suuri kiinnostus perustuloa kohtaan. Monessa puolueessa on ajateltu, että perustulo yksinkertaistaisi monimutkaista hyvinvointivaltiota samalla, kun se takaisi jokaiselle kansalaiselle vähimmäisturvan. – Suomalainen perustulokeskustelu on kiinnittynyt vallitseviin yhteiskunnallisiin ja poliittisiin olosuhteisiin. Muualla se on usein voimakkaammin haastanut ja kyseenalaistanut harjoitetun sosiaalipolitiikan lähtökohtia. 1990-LUVUN SYVÄ LAMA muodosti Johanna Perkiön mukaan taitekohdan, jonka jälkeen poliittinen ilmapiiri Suomessa muuttui. Hyvinvointivaltion rakentamisesta siirryttiin supistamisen aikaan. Poliitikot omaksuivat ajatuksen, jonka mukaan kaikki mahdollinen työvoima pitää saada käyttöön oikeanlaisten kannustimien avulla. Pyrkimys työttömien aktivointiin on hallinnut myös perustulosta käytävää keskustelua. Perustuloa kannattavat poliitikot toivovat sen purkavan vanhojen rakenteiden aiheuttamia työnteon esteitä. Näin ihmiset löytäisivät oman paikkansa

Tule tutustumaan palvelutaloomme! Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevassa Saga-palvelutalossa järjestetään lauantaina 25.9.2021 yksityisesittelyitä. Varaathan oman esittelyaikasi etukäteen, jotta voimme pitää esittelyt porrastetusti ja turvallisesti. Suomalaisessa perustulokeskustelussa on etsitty mallia, jossa mahdollisimman moni olisi mukana työelämässä ja yhteiskunnan verkostoissa.

yhteiskunnassa ilman sanktioita, pakottamista ja nykyisen sosiaaliturvan raskasta byrokratiaa. – Perustulon on ajateltu tarjoavan kohtuullisen vaatimattoman vähimmäisturvan, jota ihmiset voisivat sitten täydentää pienyrittämisestä tai matalapalkkaisesta ja silpputyöstä saatavilla ansiotuloilla. Samalla työmarkkinoiden sääntelyä voitaisiin vähentää, Perkiö sanoo.

”

VASTUSTAJAT VETOAVAT USEIN MORAALISEEN ARGUMENTTIIN, JONKA MUKAAN PERUSTULO LAISKISTAISI IHMISET JA VALTIO MENISI KONKURSSIIN, KUN KANSALAISET JÄISIVÄT LEPÄÄMÄÄN LAAKEREILLAAN.

Kannustusajattelun voimakas korostaminen on Perkiön mukaan suomalaisen perustulokeskustelun erityispiirre. Muissa länsimaissa on painotettu pienituloisten toimeentuloa ja itsemääräämisoikeutta sekä sitä, että kaikille kuuluva perustulo ei leimaa ihmisiä. Samat näkökulmat ovat olleet esillä myös Suomessa mutta yleensä kannustuspolitiikan lähtökohdista. Perkiö lisää, että Suomessa sekä perustulon vastustajat että kannattajat ovat perustelleet kantaansa vetoamalla työn arvoon. – Vastustajat vetoavat usein moraaliseen argumenttiin, jonka mukaan perustulo laiskistaisi ihmiset ja valtio menisi konkurssiin, kun kansalaiset jäisivät lepäämään laakereillaan. Puolustajat ovat vastanneet tähän sanomalla, että perustulo päinvastoin parantaisi työllisyyttä ja olisi valtiontaloudelle hyödyllistä.

PÄÄMINISTERI Juha Sipilän hallituskaudella toteutettiin kansainvälistä huomiota saanut kaksivuotinen perustulokokeilu, jossa kahdelletuhannelle työttömälle maksettiin peruspäivärahaa vastaava 560 euron perustulo ilman ehtoja tai tarveharkintaa. Johanna Perkiön mukaan työttömiin rajoittunut kokeilu ei paljastanut, miten perustulo toimisi koko väestön kohdalla. Erityisesti nuoret, itsensä työllistäjät ja pienyrittäjät olisivat tutkijoiden mukaan keskeisiä kohderyhmiä, joiden tulisi olla mukana perustulokokeilussa. Kokeilua varten tehdyt selvitykset kumosivat väitteen perustulon taloudellisesta epärealistisuudesta. Perustulo voitaisiin toteuttaa nykyisen työttömyysturvan suuruisena, jolloin se ei juurikaan muuttaisi yhteiskunnan tulonjakoa. – Voidaan myös ajatella, että kokeilu kumosi perustulon vastustajien väitteen työmoraalin rapautumisesta ja kansan laiskistumisesta. Toisaalta kannattajien lupaukset työllisyyden parantumisesta eivät toteutuneet, Perkiö sanoo. Perustulokokeilu ei juurikaan vaikuttanut työllisyyteen, vaikka osa työttömistä aloitti sen aikana yritystoimintaa. Vähäiset työllisyysvaikutukset saivat osakseen laajaa huomiota, mutta kokeilun hyvinvointivaikutukset sivuutettiin monissa siitä kertovissa uutisissa. Kokeiluun osallistuneet työttömät kokivat terveytensä ja taloudellisen tilanteensa aiempaa paremmaksi. Myös heidän luottamuksensa omaan selviytymiseen ja yhteiskunnan instituutioihin koheni. – Perustulo lisäsi ihmisten hyvinvointia, itsenäisyyden kokemusta ja tunnetta omasta elämänhallinnasta, mutta suomalaisessa julkisuudessa hyvinvointivaikutuksilla ei näyttänyt olevan merkitystä, Johanna Perkiö sanoo. ■

Varaa esittelyaika tai kysy lisää: puh. 050 463 5365 sanna.aksentjeff@sagacare.fi www.sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki

jumalanpalvelusverkossa.fi sivuilta löytyy tällä hetkellä yli 2 400 lähetystä lähes 140 seurakunnalta.

merkityksellistä mediaa

Lue laajempi juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Löytämisen ilo Anni Pesonen löysi yhteyden Jumalaan hiljaisuudessa. Karla Löfgrenille tärkeintä on muistaa, että Jumala on läsnä koko ajan. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ANTTI RINTALA

Hiljainen rukous on auttanut Anni Pesosta huomaamaan elämän kauniita ja ihmeellisiä asioita.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

”Asiat syvenevät, kun niitä toistaa”

nni Pesonen muistaa, miltä tuntui lapsena kävellä pimeänä talvi-iltana kaupungin läpi kotiin seurakunnan laulukerhosta. Lumi kimalsi. Hän piti kaksossiskoaan kädestä, ja yhdessä he lauloivat kerhossa oppimiaan lauluja. Pesonen arvelee, että hän oli ehkä luonnostaan harras lapsi. Uskoon tuntui liittyvän sellainen salaperäinen kauneuden kokemus, jota ei ollut missään muualla. Hartaasta lapsesta tuli aikuisena uskonnon ammattilainen: pappi ja raamatuntutkija. Salaperäisyys ja kauneus eivät ole hänen uskostaan kadonneet. Pitkin päivää Pesoselle saattaa tulla ohihäivähtäviä kokemuksia, joista hän huomaa ajattelevansa, että olipa tämä hetki hyvä. – Ajattelen, että silloin Jumalan valtakunta välkähtää, kimaltaa hetken ympärilläni. No, varmasti Jumala on läsnä kaikessa tässä ja koko ajan, mutta sitä ei vain aina huomaa. KYMMENISEN VUOTTA sitten Anni Pesonen löysi sen, mitä oli pitkin elämäänsä etsinyt: sellaisen rukouksen, johon Jumala tuntuu vastaavan. Elävän yhteyden kokemus löytyi rauhoittumalla ja hiljaisuuteen asettumalla. Jumala-yhteyden kaipuulla ja kokemisella on kristinuskossa pitkä historia. Mystiikaksikin sitä kutsutaan. – Mystisessä ei tarvitse olla kyse mistään maagisesta tai kummallisesta. Mystiikassa lähdetään siitä, että ihmisen Jumala-kokemuksessa on läsnä jokin sellainen todellisuus, jota sanat eivät ikinä tavoita, Pesonen kuvailee. – Mystistä kokemusta ei voi tilata, mutta ihminen voi valmistaa itseään siihen ja yrittää poistaa joitakin esteitä Jumalan kohtaamisen tieltä. Voi opetella rauhoittumista ja mielen hälystä luopumista. AIKOINAAN ANNI PESONEN päätti, että hän istuu hiljentymään ja rukoilemaan joka aamu. Kokopäivätyössä käyvänä perheenäitinä hän ei ole onnistunut siinä aukottomasti, mutta neljästi tai viidesti viikossa hän on löytänyt 30–45 minuuttia hiljentymiseen. Yksi Pesosen rukouspaikoista on puutarhassa kriikunapuun alla. Jos sataa tai on liian kylmä, hän etsii sisältä sopivan paikan. Sitten hän tukee tyynyillä selkänsä suoraksi ja asettuu risti-istuntaan. – En pyri siihen, ettei rukouksessani olisi lainkaan sanoja. Pikemminkin se on sanojen ja hiljaisuuden vuorottelevaa virtaa. Minusta on luontevaa tuoda rukoukseen virsiä ja raamatuntekstejä, jotka ovat ihmisten ikiaikaista kokemusta Jumalasta ja joihin on helppo yhtyä. – Jokaiseen rukoushetkeeni kuuluu yksi tai kaksi virttä tai laulua ulkomuistista sen mukaan, mitä milloinkin mieleen nousee. Aina luen myös oman, vähän muunnellun versioni Isä meidän -rukouksesta. Saatan myös kiittää joistakin ihmisistä ja luottaa heidät Jumalan käsiin. Mutta suurimman osan aikaa vain istun ja etsin mielen hiljaisuutta.

Jotkut käyttävät hiljentymisen apuna esimerkiksi mantraa tai toistettavaa rukoussanaa, mutta Pesonen sanoo, että häntä ne eivät auta tyhjyyteen ja hiljaisuuteen. Jos ajatukset lähtevät laukkaamaan, hän saattaa mielessään sanoa ”Jumala” muistutukseksi siitä, mitä hän on tekemässä ja hakemassa. – Jos mieli on kovin levoton, pyydän Jeesusta auttamaan. Sanon, että päässäni on näin paljon vilinää, katsottaisiinko sitä yhdessä. Sitten sitä katsotaan, että aha, tuollainen ajatus tuli mieleen ja tuommoinenkin. Se kyllä jostain syystä rauhoittaa. Vähitellen huomaa ajatusten harvenevan.

”

Rukous ei ole hoppuamista ja suorittamista ja rientämistä harjoituksesta toiseen. ANNI PESONEN

– Joskus myös pyrin tietoisesti antamaan mielessä pyörivät painavat ajatukset pois. Pyydän Jeesukselta, että pitäisitkö hetken näitä minun huoliajatuksiani. Jeesus saattaa kysyä, että annatko ne ihan oikeasti pois. Sitten rauha vain jossain vaiheessa tulee, lyhyemmiksi tai pidemmiksi hetkiksi. Pesonen sanoo, ettei hiljaisuus ole täydellistä, mutta sekin riittää, että siinä saa välillä levätä.

KRISTILLISTÄ MYSTIIKKAA ovat harjoittaneet ja opettaneet pääasiassa erakkoelämään tai luostareihin vetäytyneet ihmiset. Monet mystiikan klassikkoteoksista on kirjoitettu keskiajalla ja uuden ajan alussa, ja ne saattavat tuntua nykypäivän luterilaisessa Suomessa elävästä vierailta ja vaikeasti lähestyttäviltä. Anni Pesonen ottaa esimerkiksi tuntemattoman englantilaismystikon teokset Tietämättömyyden pilvi ja Yksityisen opastuksen kirja 1300-luvulta. Niiden neuvot rukoilijalle ja kuvaukset ihmismielen toiminnasta tuntuvat edelleen osuvilta ja tuoreilta, mutta voivat katketa yhtäkkiä vaikka kuvaukseen paholaisen sieraimesta. Keskiajan maailmankuva sekoittuu hämmentävällä tavalla siihen, mikä kestää aikaa. Myös monet moderneista hiljaisen rukouksen opettajista, kuten Thomas Merton, Wilfrid Stinissen ja Thomas Keating, ovat olleet munkkeja. Arkisen, usein hektisenkin elämän ja mystiikan yhteensovittamisesta on harvemmin kirjoitettu. Anni Pesonen alkoi kirjata oman hengellisen etsintänsä vaiheita ja löytöjä, kun koronapandemia ja sen mukanaan tuomat rajoitukset tyhjensivät kalenteria ja toivat ylimääräistä aikaa. Syntyi kirja Credo – tieni mystiikkaan (Basam Books), joka ilmestyi elokuussa. Pesonen toivoo kirjansa helpottavan muiden etsijöiden matkaa. Hän muistuttaa, että mystiikan harjoittaminen ja harjoitteleminen on oikeastaan yksinkertaista. – Rukous ei ole hoppuamista ja suorittamista ja rientämistä harjoituksesta toiseen. Aikaa on vaikka kuinka paljon, ja asiat syvenevät, kun niitä toistaa. Loppujen lopuksi hengellisiä virikkeitä voi tarvita pikemminkin vähemmän kuin enemmän. – Täällä on myös tarkoitus elää ihan tavallista elämää – ei pelkästään omistautua hartauden harjoittamiselle. Rukous ruokkii sitä, että näkee kaiken sen ihmeen ja kauneuden, joka elämässä on. ANNI PESONEN on väitellyt teologian tohtoriksi Luukkaan evankeliumista. Hänelle Uusi testamentti on tuttu etuperin ja takaperin – niin myös se, miten Jeesuksen puheita ja toimintaa on raamatuntutkimuksessa selitetty ja tulkittu. Uuden testamentin tutkijat ajattelevat yleisesti, että Jeesus oli eräänlainen lopunaikojen profeetta, joka julisti Jumalan valtakunnan pikaista tulemista. – Nyt kun olen harrastanut pitempään hiljaista rukousta, Jeesuksen opetuksista ovat alkaneet kaikua ihan eri jutut. Onhan siellä semmoistakin, minkä voi tulkita lopunaikojen näkökulmasta, mutta sitten on valtavasti kaikkea muuta, jota ei tarvitse tulkita niin ja joka sopii parhaiten kuvaamaan sanattoman rukouksen kokemusta, Pesonen sanoo. Esimerkiksi Jumalan valtakunta, josta Jeesus toistuvasti puhuu, on alkanut Pesosen mielessä tarkoittaa yhä enemmän ja enemmän Jumalan läheisyyden kokemusta. Jeesuksella on hänen mukaansa paljon myös sellaisia opetuksia, jotka voi tulkita kehotuksiksi rauhoittua ja odottaa – asiat tapahtuvat kyllä itsestään. Siemen itää, taikina happanee. – Ja entä sitten kaikki löytämisen ilosta kertovat vertaukset! Pellosta paljastuu aarre tai saadaan kutsu mahtaviin juhliin. Niissä on kyse sen oivaltamisesta, että tässä se Jumalan valtakunta jo on. Että Jumalassa ja Jumalan kanssa olemisen voi valita jo nyt. KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

”On tärkeää, että on Jumala ja että kaikki päättyy hyvin”

aluaisin, että kaikilla ihmisillä olisi voimavaranaan Jumalan ra kastaminen ja yhteys Jumalaan, huokaisee Karla Löfgren. Hänelle yhteys Jumalaan on tärkeämpi kuin se, minkä uskon non puitteissa sitä koetaan. Löfgrenin unelma maailmassa uskonnot eläisivät rauhassa ja toi siaan kunnioittaen rinnakkain ja ihmiset voisi vat ammentaa hengellisyyteensä aineksia useam masta uskonnosta. Tänä vuonna ilmestyneessä kirjassaan Usko, toivo, rakkaus, meditaatio – utopia rauhasta uskontojen välillä (Basam Books) Löfgren käsittelee pluralistista uskontoteologiaa, jossa ajatellaan, että kaikkiin uskontoihin voi suhtautua samanar voisina pelastusteinä. Kirjan taustalla ovat myös Löfgrenin omat kokemukset luterilaisen kirkon piirissä: muuten lämpimät ja ystävälliset ihmiset saattoivat suhtautua muihin uskontoihin torju vasti, ennakkoluuloisesti ja jopa vihamielisesti. – Näine ajatuksineni tiedän olevani uskon yhteisöjen ulkopuolella, mutta autismikirjon henkilönä olen tottunut ulossulkemiseen ja ole maan kummajainen. Kestän sen. Minut on myös muutamia kertoja hylätty vääränlaisen uskon tähden. Tällaiset kokemukset eivät lisää luotta musta uskovaisiin, vaan kannustavat rakenta maan omaa yksityistä jumalasuhdetta. ASPERGERIN SYNDROOMAA on ehkä kiittäminen siitä, että Karla Löfgren on niin kiinnostunut muis ta uskonnoista ja perehtynyt niihin lapsesta asti. Autismikirjoon kuuluu usein se, että henkilöllä on jokin tai muutama erityisen mielenkiinnon kohde. Löfgrenillä sellaisia ovat uskonnot ja kirjallisuus. – Muistan, että kun koulussa uskonnontunnil la ensimmäistä kertaa kuulin hindulaisuudesta ja buddhalaisuudesta ja muista, innostuin niistä ihan valtavasti. – Uskonnoissa minua viehätti se, että pystyin eläytymään niiden maailmaan ja kaikkeen hie noon ja kauniiseen, mitä niissä on, ja miten ne vaikuttivat ihmiseen kohottavasti. Uskontojen pyhät tekstit vetoavat Löfgreniin sekä älyn että tunteen tasolla. – Niistä löytää polkuja, miten pääsee eteen päin ja voi kehittyä niin, että olemassaolo voi laa jentua kohti yhä suurempaa kirkkautta ja hyvyyt tä. Uskonnoista saa myös toivoa: olemassaololla on tarkoitus, elämällä on merkitys. Oppii suhtau tumaan elämän vastoinkäymisiin niin, että ”tä mäkin on hyväksi”. Minulle on aina ollut tärkeää, että on Jumala ja että kaikki päättyy hyvin. Muihin uskontoihin tutustuessaan Löfgren on usein huomannut ajattelevansa, että tämäkin voi si aivan hyvin olla hänen uskontonsa – jos tiukim pia ja suvaitsemattomimpia uskontulkintoja ei oteta lukuun. Läheisin hänelle on kuitenkin hin dulaisuus. Hän arvostaa esimerkiksi äiti Ammaa, jonka hän on tavannut kahdesti.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Muihin uskontoihin tutus tuessaan Karla Löfgren on usein huomannut ajattele vansa, että tämäkin voisi aivan hyvin olla hänen uskontonsa.

– Amman mielestä jokaisen pitäisi syventyä omaan uskontoonsa ja lähestyä Jumalaa sitä kautta. Se on minusta juuri oikea tapa suhtautua muihin uskontoihin. KARLA LÖFGREN työskentelee kustannustoimit tajana ja on koulutukseltaan kirjallisuuden mais teri ja sosionomidiakoni. Hän kertoo käyvänsä kirkossa satunnaisesti ja viihtyvänsä luterilaises sa messussa. Hänellä on myös aavistus siitä, mik si kristinusko ei välttämättä kiinnosta hengellisiä etsijöitä. – Kristinuskoa opetetaan usein väärällä taval la: epäälyllisesti, epäloogisesti ja huonolla taval la lapsekkaasti. Teologiasta ei puhuta – tuntuu, et tä se on teologisen tiedekunnan salaisuus. Kuiten kin varmasti monella olisi valmiutta ja kiinnostus ta teologiseen ja filosofiseen pohdiskeluun. – Ihmiset eivät edes tiedä, mistä voisivat ha kea vastauksia kysymyksiinsä. Tuntuu, että seu rakunnassa kukaan ei kehtaa puhua Jumalasta mitään – varsinkaan, jos ajattelee vähän eri lailla. Oma kiinnostus muihin uskontoihin ja henkisyy teen täytyy pitää salassa, ja siitä tulee epäaito ja tekopyhä olo. Yksi aihe, josta Karla Löfgren haluaa ehdotto masti puhua, on Jeesus. – Minulle Jeesuksessa ei ole tärkeintä ristin kuolema ja syntien sovittaminen. Mielestäni hän itse ei opettanut sellaista. Jeesuksen kohtalo on kyllä hyvin puhutteleva, koska se kertoo siitä, kuinka erilaiseen – ja kaikkein parhaaseen – ihmi

seen kohdistuu institutionaalinen ja ihmismasso jen väkivalta. Ei pystytty hyväksymään, että joku on niin hyvä ja opettaa mullistavaa hyvää, Löf gren sanoo. – Tärkeintä kristinuskossa on Jeesuksen seu raaminen: hänen opetustensa ja esimerkkinsä noudattaminen. Jeesus opetti rakastamaan Juma laa ja täällä maailmassa lähimmäistä.

”

Kristinuskoa opetetaan usein väärällä tavalla: epä-älyllisesti, epäloogisesti ja huonolla tavalla lapsekkaasti. KARLA LÖFGREN

MITÄÄN YLILUONNOLLISIA tai mystisiä kokemuk sia Karla Löfgrenillä ei ole koskaan ollut. Hän vain on tietoinen Jumalasta ja varma Jumalan olemassaolosta. Tärkeintä on muistaa, että Ju mala on läsnä koko ajan. Hän siteeraa islamilais ta sanontaa, jonka mukaan Jumala on ihmistä lä hempänä kuin tämän kaulavaltimo.

– Uskoni on olettamista ja kiinnostusta ja läm mintä tunnetta Jumalaa kohtaan. Koen Jumalan aivan ylivertaisena viisautena, kaikkitietävyytenä ja – voisi ehkä sanoa – hyväntahtoisuutena. – En ole hengellisessä elämässä ollenkaan niin pitkällä kuin haluaisin olla. Olen enemmän spe kuloija. Rakastan ajatella ajatuksia, jotka liittyvät erityisiin mielenkiinnon kohteisiini. Parhaillaan Löfgren kirjoittaa seuraavaa kir jaansa, joka käsittelee meditaatiota eri uskon noissa. Meditaation hyödyt esimerkiksi stressin vähentämisessä ja keskittymiskyvyn parantami sessa tunnetaan hyvin. – Meditaatio on oikeastaan ainoa lääkkeetön tapa selvitä vaikeiden tunteiden kanssa. Se on kuin terapiaa, jota tehdään itsenäisesti, mielen huoltoa. Meditaatio puhdistaa kielteisiä tuntei ta ja purkaa haitallisia ajattelumalleja. Mieli tyyn tyy, Löfgren kuvailee. – Meditaatiolla on kuitenkin vielä paljon suu rempi voima, jos siihen yhdistyy usko Juma laan. Silloin se on sanatonta rukousta ja yhteyttä toiseen, joka on kaikkivaltias ja kaikkein rakas tavin. Löfgren uskoo, että meditaatio voi vaikuttaa paitsi yksilön myös koko maapallon hyvinvoin tiin. – Luonnon tuhoutumisen ja ilmastonmuutok sen kanssa kamppailevan ihmiskunnan on omak suttava henkisempi, askeettisempi elämäntapa ja löydettävä tyydytys aineettomista, meditaation kaltaisista asioista. ■

Seuraa meitä

”Haluan jättää lapsilleni kaksi asiaa. Toinen on kalastaminen. – Eija Ahvo näyttelijä, laulaja ja UNICEFin Hyvän tahdon lähettiläs

Lue lisää ja tilaa ilmainen testamenttiopas unicef.fi/testamentti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Haaveissa parempi maailma Moni asia tässä ajassa huolettaa Elina Hirvosta. Silti hän löytää ihmisistä valtavasti hyvää. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS BRANDT

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

un talibanit valloittivat Kabulin elokuun puolivälissä, Elina Hirvonen alkoi taas rukoilla. Lapsena iltarukous kuului hänen jokailtaisiin rutiineihinsa, mutta rukoileminen oli jäänyt jo vuosia sitten. − Rukoilin viikon ajan aamusta iltaan, koska olin epätoivoinen ja pelkäsin afganistanilaisen ystäväni hengen puolesta, Hirvonen kertoo. Kyseinen ystävä on afganistanilainen naisten oikeuksia puolustava aktivisti. Kun Yhdysvallat ja sen liittolaiset olivat kukistaneet Taliban-hallinnon loppuvuodesta 2001, ystävä oli ensimmäinen naistoimittaja, joka julisti televisiossa Talibanin kaatuneen. Hän esiintyi ohjelmassa ilman huivia. Kun Hirvonen kuuli uutiset Kabulin valloittamisesta, hän alkoi välittömästi etsiä keinoa, jolla saisi ystävänsä ja hänen ihmisoikeuksien parissa työskentelevän veljen perheineen turvaan Afganistanista. − En ole koskaan ennen ollut tilanteessa, jossa jonkun ihmisen henki on kiinni siitä, mitä minä teen, mutta nyt oli. En enää koskaan haluaisi kokea samaa uudestaan, Hirvonen sanoo. Kuin ihmeen kaupalla Hirvonen sai yhteyden hänelle ennalta tuntemattomaan ranskalaiseen dokumentaristiin, joka muisti Hirvosen ystävän 2000-luvun alusta. Nyt ystävä on perheineen Suomessa. Hirvonen harkitsee sanojaan tarkkaan ja kertoo tapahtumista varoen. Hirvonen kokee, että tarinan kertominen kuuluu hänen ystävälleen, ei hänelle.

Tällä hetkellä hänellä on teossa muun muassa kirja Tytöt, jotka kokevat olevansa yksin. Hirvonen kirjoittaa sitä yhdessä ihmisoikeusaktivisti Ujuni Ahmedin kanssa. Kirjan on tarkoitus ilmestyä ensi keväänä. Hirvonen ja Ahmed ovat työstämässä aiheesta myös teatteriesitystä. Heti haastattelun jälkeen Hirvosella on toinen Zoom-tapaaminen. Hirvonen haastattelee Katri Helenaa, jonka elämäkertaa hän kirjoittaa parhaillaan. Näillä näkymin se ilmestyy parin vuoden päästä. − En ole nähnyt itseäni elämäkertakirjoittajana, mutta Katri Helena on aina ollut mielestäni kauhean kiinnostava tyyppi. Näen hänessä rohkeutta ja oman tiensä kulkijaa, vaikka toisaalta hän on kuin yksi meistä. − On hauskaa, että minulla on samaan aikaan työn alla kirjat kahden edelläkävijänaisen kanssa.

NOIN VIIKKO DRAMAATTISTEN tapahtumien jälkeen Hirvonen vaikuttaa Zoom-tapaamisessa iloiselta ja rentoutuneelta. Hän on Hailuodossa kirjailijaresidenssissä. Hailuodossa Hirvonen käy aamulenkillä ja kirjoittaa sen jälkeen pari tuntia. Edellisenä päivänä hän kävi lounastauolla kollegansa ja ystävänsä Johanna Vehkoon kanssa puolukassa ja kotiseutumuseossa. Illalla on mahdollisuus kirjoittaa oman huoneen riippumatossa niin pitkään kuin siltä tuntuu. − En oikeastaan koskaan kirjoita pöydän ääressä. Työhuoneellani Lapinlahden entisessä sairaalassa Helsingissä minulla on futon.

TÄNÄ SYKSYNÄ Hirvosen pitävät kiireisenä syyskuussa alkavat Kirkko ja kaupungin Keskusteluja kryptassa -sarjan uudet jaksot. Hirvonen on ideoinut ohjelmakonseptin yhdessä tuottaja Suna Vuoren kanssa. Keskusteluissa viivytään suurien teemojen, kuten häpeän, toivon ja oikeudenmukaisuuden äärellä. Hirvonen odottaa innolla uusia hetkiä Helsingin tuomiokirkon kryptassa ajankohtaisten vieraiden kanssa. − Kaikki teemat ovat sellaisia, että ne voivat lähteä ennalta arvaamattomiin suuntiin. Keväällä keskusteluissa tuli aina esiin jotain yllättävää, joka jäi pitkäksi aikaa mieleen liikkumaan. Hirvonen on nähnyt aiempien töidensä kautta, mitä hyvää myönteinen keskusteluilmapiiri voi saada aikaan. Vuonna 2017 hän teki Kiehumispiste-dokumenttielokuvan, joka käsitteli vihapuhetta ja väkivaltaa. Elokuvaa näytettiin seurakunnissa, kouluissa ja tilaisuuksissa, joissa oli maahanmuuttoon eri tavoin suhtautuvia ihmisiä. Elokuvanäytöksen jälkeen halukkaille tarjottiin turvallinen tila, jossa he pääsivät keskustelemaan moderoidusti. Lopussa tuotantotiimi teki kyselyn siitä, millaisia vaikutuksia keskusteluilla oli ihmisiin. Tulokset olivat hyviä. − Hyvä keskustelu lähtee siitä, että on kiinnostunut toisen ajatuksista ja maailmasta. On oikeasti oltava kiinnostunut kuuntelemaan, Hirvonen sanoo. Kun tilanne ja ympäristö ovat turvalliset, keskusteluissa voi parhaimmillaan syntyä uudenlainen luottamus ja ymmärrys toista kohtaan. − Ne ovat valtavan hienoja hetkiä, kun jokin raja ylittyy ja syntyy todellinen kohtaaminen.

Kuka?

Elina Hirvonen on 46-vuotias toimittaja, kirjailija, dokumentaristi ja ihmisoikeusaktivisti.

Mitä?

Keskusteluja kryptassa -livekeskustelut 16.9.–28.10. joka torstai klo 17.30–18.30 Helsingin tuomiokirkon kryptassa. Voit seurata keskusteluja Kirkko ja kaupungin Facebook-sivulla ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan YouTube-kanavalla.

Motto

Jos voit tehdä hyvää, tee.

”

Hyvä keskustelu lähtee siitä, että on kiinnostunut kuuntelemaan toisen ajatuksia.

ELINA HIRVONEN OPPI LUKEMAAN nelivuotiaana. Se oli elämän mullistava kokemus. Perjantaisin

pikku-Elina kävi isänsä kanssa kirjastoautossa, josta hän lainasi viikonlopuksi itselleen kasan kirjoja. Hauras haave kirjailijan urasta syntyi jo tuolloin. − Tein mummille kuvakirjan, jossa oli pieni enkeli, joka itki, ja Jumala lohdutti häntä, Hirvonen kertoo. − Kirjoittaminen tuntui pitkään epärealistiselta haaveelta, ja mitä lähempänä aikuisuutta olin, sitä kaukaisemmalta mahdollisuudelta se tuntui. Vuonna 1994 Hirvonen kirjoitti ylioppilaaksi Kallion lukiosta. Välivuoden jälkeen hän päätti opiskella kirjoittamista Oriveden opistossa. Siellä hän tapasi tulevan puolisonsa Ilpo Kiiskisen sekä Anna-Riikka Carlsonin, josta tuli myöhemmin Hirvosen WSOY:n kustantaja. Yliopistoaikana Hirvonen tutustui yhteisen ystävän kautta tulevaan toimittajaan ja Long Playn perustajajäseneen Anu Silfverbergiin. Pian Hirvonen ja Silfverberg makasivat vierekkäin Silfverbergin lattialla ja söivät kinuskijäätelö, joivat cokista ja kirjoittivat. Ensimmäisen jutun julkaisi Anna-lehti, ja se käsitteli kaupallista seksiä ja naisen roolia. − Teimme pitkään yhdessä freelance-juttuja Helsingin Sanomien Nyt-liitteeseen. Meitä kutsuttiin nylon beatiksi, koska menimme aina yhdessä palavereihin. Vuonna 2001 Hirvonen yhdessä tuotantotiimin kanssa paljasti seksuaalisesta ahdistelusta syytetyn Matti Ahteen nimen suorassa Palaneen käry -ohjelmassa. Ohjelmasta nousi kohu, joka keskittyi Hirvosen ympärille. Hirvonen oli tuolloin 25-vuotias, mutta asia on hänelle kipeä edelleen. Kohun seurauksena Hirvonen pettyi journalismiin, joten hän pyrki opiskelemaan dokumenttielokuvien tekoa ja alkoi kirjoittaa esikoisromaaniaan Että hän muistaisi saman. Kirja oli ilmestymisvuonnaan 2005 Finlandia-palkintoehdokkaana. − Kun olen käynyt puhumassa nuorille kouluissa, olen halunnut kertoa, että oman polun etsiminen voi olla todella vaikeaa. − On hetkiä, jolloin tuntuu, ettei tästä tule mitään, mutta vaikeiden tapahtumienkin jälkeen on mahdollista löytää oma paikkansa, omat ihmisensä ja oma tapansa toimia. PIENESTÄ PITÄEN Hirvonen on rohkeasti etsinyt yhteyttä toisiin, eikä ole epäröinyt lähestyä ylempiäkään tahoja. Päiväkoti-ikäisenä hän lähetti Jeesukselle kortteja taivaaseen ilmapalloilla. Koettuaan yhteiskunnallisen heräämisen alakouluikäisenä hän huolestui sairaanhoitajien matalasta tulotasosta ja lähetti Mauno Koivistolle kirjeen, jossa peräsi heille parempia palkkoja. Tällä hetkellä etenkin ilmastonmuutos huolettaa matkustamista rakastavaa Hirvosta. Silti hän vaikuttaa toiveikkaalta. − Vaikka maailmassa tapahtuu paljon pahaa, hyvää löytyy valtavasti, kun sitä etsii. Hyvä ei nujerru millään, Hirvonen sanoo. Ystävät, maailman paras puoliso ja lapset sekä taide. Ne kannattelevat, kun arki käy raskaaksi. Pyhiä asioita Hirvoselle ovat luonto ja elämä. − Pyhyyttä on myös ihmisen kyvyssä pyyteettömään rakkauteen ja hyvyyteen, ja niissä hetkissä jolloin se tulee esiin. Kuten viime viikolla, kun yhtäkkiä Ranskasta ilmestyi ihminen, joka muisti ystäväni ja oli valmis tekemään kaikkensa saadakseen hänet ja hänen perheensä turvaan. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Elämän kriiseissä auttaa so Poliisin Karhu-yksikössä työskennelleen Harri Gustafsbergin mukaan henkistä kuntoa tulee vahvistaa yhtä lailla kuin fyysistä.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA MARJAANA MALKAMÄKI

loitin poliisina tosi nuorena. En ehtinyt olla kuin vuoden töissä, kun pääsin jo Karhu-yksikköön, Harri Gustafsberg kertoo. Karhu on poliisin valtakunnallinen erityiskoulutettu ja -varustettu valmiusyksikkö. Se toimii Helsingin poliisilaitoksen alaisuudessa ja hoitaa vaativia poliisitehtäviä. Gustafsberg työskenteli siellä 20 vuotta. Vuosien myötä hän siirtyi Karhu-yksikön operatiiviseen johtoon ja koulutustehtäviin, joissa hän toimi kymmenen vuotta. Työn keskellä Gus-

– Pidän tarkoin huolen siitä, että teen fyysistä harjoittelua minulle riittävästi ja huolehdin myös palautumisesta ja resurssien suojelusta, Harri Gustafsberg sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

tafsberg ei oikeastaan ehtinyt tajuta, kuinka rankoista tilanteista poliisit joutuivat selviytymään, koska niihin oli pikkuhiljaa tottunut. – Vasta sitten, kun jäin pois käytännön poliisityöstä ja aloin tehdä tutkimusta siitä, mistä poliisin työssä on kysymys, rupesin hahmottamaan, mitä kaikkea tuli tehtyä. Gustafsbergin mukaan suurin osa erikoisyksiköissä työskentelevistä poliiseista haluaa olla erittäin hyviä työssään. Ei riitä, että itse on hyvä, vaan tärkeää on, että ollaan hyviä myös yksikkönä ja ryhmänä.

– Olin ollut jo pitkään kiinnostunut inhimillisestä suorituskyvystä, josta meillä ei vielä silloin ollut kovin paljon tietoa. Tajusin, että varsinkin työssä jaksamisen takia pitäisi ymmärtää, mistä henkiset voimavarat koostuvat ja miten niitä kehitetään. Gustafsberg alkoi opiskella lisää, ja nykyisin hän on tietokirjailija ja yrittäjä. Koulutukseltaan hän on filosofian tohtori ja turvallisuusjohtamisen maisteri. ERITYISESTI HARRI GUSTAFSBERGIA kiinnostavat stressi ja keho-mielijärjestelmä, eivät vain poliisin työssä vaan ihmisen elämässä ylipäätään. Miten joku kestää stressaavia tilanteita paremmin kuin toinen? Miksi joku palautuu stressistä nopeammin kuin joku toinen? Gustafsberg puhuu resilienssistä. Sillä tarkoitetaan ihmisen kykyä sopeutua joustavasti muutokseen, johon itse ei voi vaikuttaa tai jota ei halua kohdalleen.

peutumiskyky – Resilienssi on henkinen voimavara, mutta ei pelkästään sitä, sillä meitä ohjaa hyvin paljon koko keho-mielijärjestelmä. Resilienssiämme muokkaa kaikki se, mille olemme elämämme aikana altistuneet, minkälaisessa ympäristössä olemme kasvaneet ja mitä olemme kokeneet. – Luontaisilla taipumuksilla ja piirteillä on vaikutusta resilienssiin, mutta ihminen pystyy myös merkittävästi itse vaikuttamaan siihen. Ihmisessä ei ole mitään pysyvää. Elämän aikana ihmisyydessä kaikki muuttuu. RESILIENSSIIN VAIKUTTAA Harri Gustafsbergin mukaan se, miten ihminen hahmottaa oman elämänsä. Ihmisellä tulisi olla halu ottaa oman elämänsä omistajuus. – Sopeutumiskykyä elämän vaikeuksiin ja muutoksiin vahvistaa se, että tietää, mikä on itselle merkityksellistä ja mitkä ovat oman elämän arvot. Esimerkiksi hyveet tuottavat harmoniaa, eivätkä ne ole vain ajatuksia vaan ennen kaikkea tekoja. – Myös hengellisyys voi rakentaa hyvää pohjaa elämälle. Jos ihmiselle on hengellisyyden myötä selkeä käsitys siitä, mistä tässä elämässä on kysymys, se toimii hänelle voimavarana, josta ponnistaa ja kohdata vaikeuksia. Resilienssin vahvistumisessa tarvitaan myös toisten tukea. – Sosiaalinen tukiverkko voi olla perhe, ystävät tai jokin muu yhteisö, vaikka työyhteisö. Oikein hyvissä työyhteisöissä ollaan toisten tukena. Gustafsbergin mukaan henkisten voimavarojen kehittämisessä ajattelun ja mielen taidoilla on suuri vaikutus. Kysymys on siitä, miten analysoimme tapahtumia ja miten tulkitsemme ongelmia. Omaa tapaansa ajatella voi kehittää. – Järkyttävän kokemuksen jälkeen kannattaa miettiä, miten rakentaa siitä tarinan itselleen. Traumatisoivat tapahtumat voivat jäädä taakoiksi, joita ihminen pahimmassa tapauksessa vetää perässään läpi koko elämän ja katkeroituu, kyynistyy ja sairastuu. Toinen vaihtoehto on, että tapahtumista pystyy rakentamaan tarinoita niin, että niistä tulee mielen kirjasto, jota voi käyttää apuna seuraavassa vaikeudessa. MIELEN KIRJASTON rakentamisessa on Gustafsbergin mukaan lähtökohtana se, että hyväksyy sen, mitä on tapahtunut. – Kuormittavista tapahtumista palautumisessa usein vaikein vaihe on hyväksyminen, sillä niin pitkään kuin ihminen ei hyväksy sitä, mitä on tapahtunut, hänen keho-mielijärjestelmä taistelee tapahtunutta vastaan. Mitä pidempään tämä taistelu jatkuu, sitä syvempi traumatisoituminen on. Yleensä traumaattisten tapahtumien käsittelyssä tarvitaan apua mielenterveyden ammattilaisilta tai kuuntelu- ja sparrausapua esimerkiksi ystäviltä tai kollegoilta. – Aika usein ulkopuolinen apu on tarpeen, koska vasta sitten, kun ihminen pystyy puhumaan tapahtumaan liittyvistä tuntemuksistaan ja alkaa ymmärtää ja hyväksyä niitä, hän pääsee luomaan siitä tarinan, Gustafsberg sanoo.

Keho-mielijärjestelmä on Gustafsbergin mukaan rakentunut niin, että mieli voi ohjata fysiologiaa ja fysiologia voi ohjata mieltä. Fyysisellä kunnolla ja toimintakyvyllä on siten iso vaikutus siihen, miten erilaisista ongelmista palautuu. – Kun on hyvä fyysinen kunto, myös aivojen kyky palautua stressikuormasta on paljon parempi. OLE KIINNOSTUNUT oikeista asioista ajoissa, Harri Gustafsberg kehottaa. – Ihmisen kiinnostuksen ja uteliaisuuden kohteet ohjaavat sitä, minkälainen hänestä elämän aikana tulee. Jos on varma, ettei elämä tuo vaikeuksia, henkinen sopeutumiskyky tuskin kiinnostaa. Silloin ei voi muuta kuin vain ottaa vastaan sitä mitä tulee. Mutta jos arvelee, että elämä voi tuoda myös vaikeuksia, kannattaa olla kiinnostunut henkisistä voimavaroistaan, Gustafsberg sanoo.

Testamenttilahjoitus on arvokas tapa edistää lapsen oikeuksia Lahjoitusvaroilla toteutetaan mm. taidetyöpajoja ja taidelaitosvierailuja, tuetaan vähävaraisten lasten harrastamista sekä kulttuurikasvatuksen edistämistä.

Lisätietoja: lastenkulttuuri.fi/lahjoita

”

Kuormittavista tapahtumista palautumisessa usein vaikein vaihe on hyväksyminen. – Vastaamme elämän haasteisiin aina niillä resursseilla, mitä meillä on sillä hetkellä. Mutta mielenkiintoista on, että emme edes tiedä, mitkä omat resurssimme ovat, ennen kuin olemme vaikeassa paikassa. Voi olla niinkin, että itsestä paljastuu sellaisia voimavaroja, joista ei ole ollut ollenkaan tietoinen. Gustafsbergin mukaan ihmisessä on paljon piilossa olevaa viisautta ja voimaa. – Niiden esiin tuominen ei kuitenkaan ole mitään vinkkipalstahommaa. Ei voi luetella, että tee näin ja näin, ja sitten vahvistut, sillä henkisten voimavarojen kehittämisessä ei ole kyse mistään pikkuhauskasta näpertelystä, vaan kehittyminen vie aikaa. Kriisin keskellä olevan ihmisen haasteena on se, että siinä tilanteessa ei ole kykyä oppia uutta eikä luovuutta ratkoa asioita. Gustafsberg antaa neuvon. – Henkisiä voimavaroja pitää vahvistaa ennakkoon, vähän niin kuin fyysistä kuntoa. Kerro, miten juoksen kaksikymmentä kilometriä! Juokse ensin sata metriä ja seuraavalla kerralla kaksisataa ja niin edespäin. – Sama on mielen taitojen ja henkisten resurssien kanssa. Niitä täytyy kehittää pienin askelin, täytyy pitää fokus oikeissa asioissa ja ymmärtää, mitä tekee ja miksi tekee. ■

Oma koti palvelutalossa

Antoisaa elämää hyvien palveluiden parissa Helsingin sydämessä Tervetuloa tutustumaan meihin! Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051  palvelukotikukkasrahasto.fi

Palvelukoti Kukkasrahasto Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

KÄRSITKÖ MAKSALÄISKISTÄ TAI PUNOITTAVASTA IHOSTA?

HOITAVAA KOSTEUTTA IHOLLESI

DETRIA ARBUTIN COUPEROSA –TUTKIMUS

DETRIA ARBUTIN ANTI AGING –TUTKIMUS

Testiryhmässä couperosan voimakkuusaste pieneni 90 %:lla ja kahden kuukauden hoitojakson jälkeen 35 %:lla oireet hävisivät kokonaan.

Iho kirkastui ja heleytyi 95 %:lla ja ilmejuonteet vähenivät 80 %:lla tutkimukseen osallistuneista.

Luonnon arbutiinia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että sianpuolukan lehdestä eristetty arbutiini on tehokas melaniinituotannon estäjä ja että sitä voidaan käyttää ihoa vaalentavana ainesosana.

Myyntipaikat: Sokos-tavaratalot, Emotion-myymälät, apteekit ja luontaistuotekaupat sekä kauppa.detria.fi

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

Tapio

SUORA PINTA

KERSKAILEVA MYÖHÄÄN SYÖTÄVIÄ MADRID

MARJAMAITA

PORKKANAKIN

penkoa

-kirjoittaja

TOI- VALMISMIN- TUTTATOJA MISIA

JALKAAN

VAKOILLEN HANKITUT U TIEDOT

SML

POHJALLA

USKON- SAARI NOTKIN BJÖRKLUND

RAHKOLA SUVUN PAIKKA

TUKIKOHTA

HAISEVAKSI SANOTTUA

KASVAA MOLEMMIN PÄIN

laitoja

AUTOJA

KALENTERI

PELKURI U

perunoille

K -1.

ABBA

”2.” T

A PUOLI R

RADIOAKTIIVISTA B

FORMANIN OHJAUS

PERÄTÖNTÄ

REVIIRI

MUSLIMIN PALVOMA

MUKAAN LIITETTÄVÄ

VUORISTO USVASÄÄ

MERILÄINEN TAHRAT

AFRIKASSA ASIKAINEN

PYYDYS YSTÄVÄLLISIÄ

TAPIO HEISKANEN ISKEVIÄ

SAUKKONEN HAKALA

VIRTAAVIA

RAESTE

MUSATYYLI

KU- S T RIILIT

KARUKOSKI

VERKKO-

LEIPOMISIIN TUOLILLE

KYLKI

TAKSIKUSKI

PUIKKOA HEILUTTAVA ALMILA

KIRKOSSA

-MUOTI PUHUTTAVAA

MANIPULOINTIA

tuonela

UUDEN PÄIVÄN SULIN LAINOPPINUT RUNOMUOTO

A LEIPÄ U

VIELÄPÄ K

STOLTENBERG

LAT. ENNE

TELLERVOLLE

MERENNEITO PAISE

RISKEERATA

SUNDIN

Karjalassa

PIRKANMAALLA

RASKASTA ROKKIA KORTTIPELI

RINNUSTA E TAPAHTU- T NUT SOTILAALLINENKIN KEINO

MUSEOSSAKIN

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko. KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

UUSIA EDULLISIA VUOKRA-ASUNTOJA PIHLAJISTOSSA! S E N I O R I TA L O

Pihlajistoon on juuri valmistunut uusia edullisia palveluita sisältäviä vuokra-asuntoja, joihin pääset muuttamaan jo vaikka heti syyskuussa! Tervetuloa tutustumaan uuteen kotiisi paikan päälle ti 14.9. klo 15-18. Hattelmalantie 2c, Helsinki.

Esimerkkihintoja Hattelmalantie 2c, Helsinki 1h + kt (28,5m2) 1h + alk + kt (31m2) 2h + kt (39,5m2)

alk. 934€/kk alk. 1 044€/kk alk. 1 198€/kk

PIHLAJISTON

SOINTU

Vuokra sisältää asumisen lisäksi myös arkea helpottavia palveluita, kuten kuukausittaisen siivouksen ja ikkunoiden pesun vuosittain. Asukkaiden käytössä on myös taloon nimetty palveluavustaja. Viihtyisä piha-alue, sekä yhteiset kerhotilat luovat yhteisöllisyyttä ja lisäävät asumismukavuutta entisestään.

010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@pihlajistonsointu.fi

VARAA OMA ASUNTO PIHLAJISTOSTA JO TÄNÄÄN!

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Palvelun myyjä voi olla myös kevytyrittäjä NIMIMERKKI TÄRKEÄ OHJE kirjoitti pimeästä työstä ja yrittäjän kuulumisesta ennakkoperintärekisteriin. Hän viittasi ilmeisesti siihen, että Kirkko ja kaupunki -lehdessä on paljon palveluntarjoajien mainoksia (K&k 26.8.). Tämä on tärkeä asia, mutta ei ihan niin yksioikoinen kuin kirjoittaja kuvasi. Nykyisin moni työllistää itseään myös ns. kevytyrittäjänä ilman yritystä ja Y-tunnusta, kuulumatta ennakkoperintärekisteriin. Kevytyrittäjältä ostettu palvelu on laillista. Siitä maksetaan verot ja muut lakisääteiset maksut. Ainoa ero on se, että asiakas ei saa kotitalousvähennystä ostaessaan palvelua kevytyrittäjältä. Kevytyrittäjä tekee palvelusopimuksen asiakkaansa kanssa, ja laskutuksen hoitavat ammattitaidolla erilaiset laskutuspalvelut. Kirkko ja kaupungin palveluja tarjotaan -palstalla voi siis olla kevytyrittäjien mainoksia. Kun tarvitset siivousta, remonttia tai muuta mainostettua palvelua, kannattaa soittaa palvelun tarjoajalle ja kysyä hänen toimintatapaansa. Palvelun ostaminen kevytyrittäjiltä tukee yleistä työllistymistä ja kansantaloutta.

Minna Rahikka kevytyrittävä monityöntekijä

Suru abortista on todellinen OLEN PETTYNYT SIIHEN, miten asenteellisesti Kirkko ja kaupunki käsitteli aborttia (K&k 26.8.). Vain aborttilain löyhentämistä toivovia ja abortin helpotuksena kokeneita haastateltiin. Toisenlaiset kokemukset ohitettiin; ainut viittaus näihin oli kommentti, jonka mukaan tarina katuvasta abortin tekijästä on propagandaa. Osalle abortin läpikäyneistä kokemus ei tosiaan ole traumaattinen, mutta toisille abortti voi olla elämän kipein kokemus. Norjalaistutkimuksessa abortin kokeneilla ilmeni keskimääräistä enemmän ahdistuneisuutta vielä viisi vuotta abortin jälkeen. Myös lisääntynyttä masennusta ja itsetuhoisuuttakin voi ilmetä. Psyykkisen oireilun yleisyydestä abortin jälkeen

Härkä ja aasi ovat juutalaisvastaisia viittauksia VIIME NUMERON Neitsyt Maria -artikkelin kuvatekstissä sanotaan, ettei Jeesuksen syntymää kuvaavien maalausten härkää eikä aasia mainita Raamatussa (K&k 26.8.). Kyllä härkä, aasi ja seimi mainitaan, ja Luukkaan evankeliumin toimittaja tiesi sen hyvin. Hän poimi jouluevankeliumiinsa Jeesus-lapsen vuoteeksi seimen (Lk 2: 7) Jesajan kirjan 1. luvusta: ”Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen, mutta Israel ei tunne, minun kansani ei tajua.” Jesaja toimi 700 vuotta ennen Jeesuksen aikaa; hänen lauseensa liittyi sen ajan Israelin synteihin ja epäuskoon. Luukkaan evankeliumissa seimi vihjaa Jesajan lauseeseen, mutta tarkoittaa muuta kuin Jesajan aikaan, nimittäin, että juutalaiset torjuessaan Jeesuksen ovat tyhmem-

ei ole tutkijoiden keskuudessa yksimielisyyttä. Ei ole oikein sivuuttaa kielteisiä kokemuksia ikään kuin abortin satuttamilla ihmisillä ei olisi väliä. Tunnen useita naisia, jotka ovat kertoneet surreensa abortissa menettämäänsä lasta vuosien ajan. Heidän kokemuksensa eivät ole ”propagandaa”. Voin vain kuvitella, miltä tämän lukeminen tuntui ihmisistä, joilla on oma vaikea aborttikokemus takana.

Marika Kaksonen lääkäri, Helsinki

Lisää varoja diakoniatyöhön MONET IHMISET ELÄVÄT ikävä kyllä köyhyydessä. Heidän joukossaan on yksinhuoltajia, eläkeläisiä, työttömiä, pitkäaikaissairaita ja mielenterveyskuntoutujia. Jopa yli 100 000

piä kuin kaikkein tyhmimmät työjuhdat härkä ja aasi. Juhtien merkityksen ymmärsivät keskiajan kuvataiteilijat, jotka osasivat sijoittaa seimelle Jesajan lauseesta härän ja aasin. Nykyajan korttitaiteilijat tuskin tuntevat niiden juutalaisvastaista merkitystä. Luukkaan evankeliumin ja Apostolien tekojen syntyaikoihin kuilu juutalaisuuden ja siitä vähin erin irrottautuvan kristinuskon välillä oli kasvanut, ja se näkyy myös näiden kirjojen juutalaisvastaisuudessa. Härkä ja aasi joulun maalauksissa, korteissa ja lauluissa kuvastavat lopulta hirvittäväksi vainoksi yltyneen antisemitismin surullista alkuvaihetta.

Pekka Kivekäs Vantaa

lasta elää köyhissä perheissä Suomessa. Mielestäni kirkon varoja tulee käyttää huomattavasti nykyistä enemmän diakoniatyöhön, jolla autetaan vähävaraisia ihmisiä. On ikävä nähdä satojen metrien jonoja Myllypuron ja Hurstin leipäjonoissa.

Mika Lille Helsinki

Sovittu uskottomuus tuottaa ongelmia MEILLE USKOVILLE Raamattu neuvoo yksiselitteisesti, että ihmisellä pitäisi olla sen verran hallintaa, että hän pystyy keskittymään omaan puolisoonsa. Tämä on järkeenkäyvää Jumalan asiaa, vaikka ihminen ei olisi uskossakaan. Toisaalta meidän Jumalamme ei ole pikkumainen ja varmaan-

kin hyväksyy ilon tuottamisen toiselle ihmiselle, ja onhan huomattavasti isompiakin syntejä. Nuoret ovat usein reiluja näissäkin asioissa. Ja minä tiedän hyvin suvaitsevia nuoria miehiä, kun on kyse vaimon mielihyvästä ja hyvinvoinnista. Tuskinpa meiltä aivan täydellistä elämän vaellusta vaaditaan. Tuosta sovitusta uskottomuudesta eli avoimista suhteista tässä pari näkökohtaa. Toisen miehen tai naisen kanssa sovittu seksi on vaarallista suhteelle silloin, jos nainen tai mies alkaa tykätä siitä toisesta enemmän kuin omasta puolisostaan. Tunteista on siis kysymys. Sellaisessa suhteessa puoliso pitää toista naista tai miestä kilpailijanaan. Ihmisen mielessä terveen järjen ja puolisoon sitoutumisen pitäisi voittaa tunteet ja intohimot.

Rikard Vonlaufen Espoo

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Hammashoitoa

Kiinteistönvälitystä

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 €

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS m. 650 nor esi ote opr kok Ylä- tai alaleuan

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. (09) 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset Maksuton tarkastus!

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

• EHT Sirkka Müller

JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääketieteen lisensiaatti Master of Oral Surgery and Implantology, M.Sc. Suukirurgiaan ja implantologiaan erikoistunut hammaslääkäri

○ ○ ○ ○

Neppari-kokoproteesit Suu- ja hammaskirurgia 3d-implanttiprotetiikka Erikoishammasteknikkopalvelut

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Hautauspalveluja

DENTARIUM

Mikonkatu 8 A 7. krs, Helsinki 09 622 15 33 050 55 272 95 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Lakipalveluja

Kokouksia

Tilaisuuksia

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Vantaan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

kokoontuu 21.9.2021 klo 18 alkaen Tikkurilan kirkolla, Asematie 12a, 01300 Vantaa (koronavarauksella).

su 12.9. klo 18 seurat Oliivi-sali, Kirkkot. 2A (Vanha kko), J-pää. ti 14.9. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D, 2.krs (Autotalo), Hki; suunnittelua. klo 18 verkkoseurat, www.facebook.com/herattaja. su 19.9. klo 15 kotiseurat Hämäläisellä, Björkbölent. 17, Loviisa. klo 16 seurat Hgin Seuratuvalla (Autotalo), mukana T. Roiha. TARKISTA tiedot www.h-y.fi/tapahtumakalenteri. LIITY JÄSENEKSI www.h-y.fi/yhdistys/jasenyys.

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 Kaikki perhe- ja perintöoikeuden palvelut toivomallasi tavalla

Itsenäisesti verkkopalvelussa

Etäyhteyksin puhelimitse tai videotapaamisessa

Toimistollamme Helsingissä www.lexly.fi 010 3379 150

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

laki365.com

Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080 Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Ostetaan asuntoja Ostetaan ASUNNOT JA TONTIT PK-SEUDULTA. EI KULUJA MYYJÄLLE! Nopea kauppa ja hyvä hinta! Kaiken kuntoiset huomioidaan. Asiakirjat laativat LKV:t luotettavasti ja nopeasti. Soita Tommille p. 050 525 7401 Pariskunta etsii kotia, 3h+k, n. 65 80 m2 (toiv. parveke/sauna), kantakaupunki. Kristiina 040 752 1549.

Vuokralle tarjotaan Miniyksiö Punavuori, wc/suihku, minikeittiö, säilytystilaa, parvi, ikkuna sisäpih. Ei tupak. ei kotiel. Kahden kk:n vuokravakuus. 520/kk. p. 0400 508 299 Kontula 2 h+k+p. Rauhallinen talo, uusi keittiö ja kylpyhuone. Vuokra 920 €/kk. p. 0400 580 058

Ostetaan kaikkea kodin irtaimistoa, myös kuolinpesät ja muuttojäämistöt, mm. taulut, kirjat, design, taide- ja käyttölasi, valaisimet, keramiikka, posliini, hopea, korut, kellot, lp:t, sotaes., patsaat ym. Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225

Ostamme autoja

Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohto niemi Oy p. 050 542 2388.

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Esityslista on nähtävillä 9.9.2021 alkaen seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla ja kirkkovantaalla.fi-sivuilla. Kokousta voi seurata verkossa kirkkovantaalla.fi-sivuilla. Eve Rämö yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Paikkoja avoinna Espoon seurakunnat etsivät

Kausityöntekijöitä vuoden 2022 rippikouluihin ohjaajan tehtäviin Tehtävään etsitään ensisijaisesti opiskelijoita ev.lut. kirkon hengelliseen työhön valmistavilta aloilta. Koko hakuilmoitus on osoitteessa espoonseurakunnat.fi/tyopaikat. Täytä sähköinen hakulomake KirkkoHR-palvelussa viim. 21.9. Tiedusteluihin vastaavat kasvatuksen asiantuntija Johanna Hirsto, p. 09 8050 2333, johanna.hirsto@evl.fi sekä Espoon paikallisseurakuntien rippikouluvastaavat. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta espoonriparit.fi.

Helsingin Rauhanyhdistys

Palveluja tarjotaan Kaipaatko juttuseuraa? Apua kodinhoitoon, kaupassa käyntiin ja ulkoiluun? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen SIIVOUSTA, PIHATÖITÄ, ULKOILUA, ASIOINTIAPUA YM. APUA ARKEESI 20 v. vanhustyökokemuksella. Myös alvittomasti, kysy lisää! ARMAS-Kotihoito p. 050 371 9167 Kotipalvelu Iloita Oy Henkilökohtaista apua. 045 7871 0735, www.iloita.fi

Myrskyläntie 22 MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Seuroihin ilmoittautuminen helsinginrauhanyhdistys.fi/ toimintakalenteri. Seurat kuunneltavissa myös hry.fi. Tervetuloa.

Siivouspalveluja

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kiusaako pahat hajut? Vuokraa otsonaattori. H. 25 €/vrk. P. 044 345 5044 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com Tyhjennyspalvelu loppusiivouksella. P. 040 361 7594 Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Rakennusala Suoritamme kaikki kodin pienet ja suuret remonttityöt: maalaukset, lattioiden asennukset, listoitukset, laatoitukset, kaluste- sekä keittiöasennukset. Putsaamme lopuksi paikat ja viemme jätteet kierrätykseen. Björn ja Veikko 044 518 4438 Concepts & Makers Oy

ESIRUKOUSILTA ti 14.9 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Torsten Sandell, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. 0923407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl. i, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Ikkunanpesua kotimaisin voimin. 14 vuoden kokemuksella, myös hankalat. Timo/044 069 1994

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva 040 680 4057 Juha Kurvinen 040 665 5983

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Harras hetki

Olli Sinivaaran, 41, runoja on julkaistu useilla kielillä ja hän on saanut Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnon toisesta runokokoelmastaan Palava maa (Teos 2007). Elokuussa julkaistiin kuudes kokoelma Puut (Teos 2021). Sen nimirunossa Sinivaara kertoo ensikohtaamisestaan massiivisen muusamännyn kanssa. Voit lukea runon osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Sinivaara on voittanut kuusi Suomen mestaruutta trial-pyöräilyssä. Hän on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri.

Runoilijan muusa Olli Sinivaara ylistää Itä‑Helsingin lähimetsiä ja erityisesti niiden jylhiä mäntyjä. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ANTTI RINTALA

unoilija Olli Sinivaaralta julkaistiin elokuussa kuudes runokokoelma Puut, jonka muusa seisoo Helsingin Laajasalossa. Kyseessä on luultavasti Stadin massiivisin mänty ja elävä luonnonmuistomerkki, joka löytyy Reposalmentien varresta läheltä uimarantaa. Rauhoitetun hongan jykevyyttä lisää se, että rungosta nousee kaksi latvaa. Sinivaara on palannut männyn luo monesti. Hänen lapsensa on kavunnut paksun kilpikaarnan peittämää puuta kuin kiipeilyseinää. Yli kaksisataavuotiaan männyn pinta on syvillä uurteilla. Poikkeuksellisen iso puu huokuu Sinivaaran mielestä hiljaista voimaa. Häntä kiehtoo ajatella, miten paljon ihmisten maailma ympärillä on muuttunut sillä aikaa, kun mänty on elänyt omaa elämäänsä. Puun aika on hidasta, syklistä ja uusiutuvaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Sinivaara kirjoittaa metsistä häpeämättömän romanttisesti. Tunteita ja luontoa korostava romantiikka kukoisti yleisemmin taiteessa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa, jolloin ei murehdittu ekokriisiä. Sinivaara yrittää olla vajoamatta ilmastonmuutosahdistukseen. Hänestä ihmisillä on edelleen oikeus keskittyä luonnon kauneuteen ja ylläpitää romanttista luontosuhdetta. Toki samaan aikaan täytyy olla tietoinen synkästä suunnasta. KUN PARTIOPOIKA Olli Sinivaara opetteli lapsena retkeilyä, laavut rakennettiin männynoksista. Perheen venereissut suuntautuivat saariin, joiden rannoilla kasvoi persoonallisia, bonsaita muistuttavia käkkyrämäntyjä. Suhde mäntyihin rakentui tekemisen kautta. Sinivaaraa viehättää havupuiden estetiikka, monisävyiset neulaset ja runko, jonka väri vaihtuu hopeisesta punertavaan. Hänen silmissään suuri mänty on jylhä, voimakas, taipumaton, herkkä ja moniaistinen. Mänty herättää Sinivaarassa hengellisiä tuntemuksia. Puu ohjaa katseen kohti avaraa taivasta ja suurempaa voimaa, jonka alaisina elämme. Sinivaara pyrkii ilmaisemaan teksteillään ihmeellistä iloa, jota kokee luonnossa. Hän kertoo

uudistuvansa ja jopa vertauskuvallisesti uudelleensyntyvänsä puiden keskellä. Kokemuksessa on jotain uskonnon kaltaista.

”

Puu ohjaa katseen kohti avaraa taivasta ja suurempaa voimaa, jonka alaisina elämme. RETKI LUONTOON alkaa yleensä niin, että Olli Sinivaara nappaa temppuiluun tarkoitetun trialpyörän kainaloonsa ja matkaa kotoaan Helsingin Hermannista Rastilaan. Metroasemalta on muutama sata metriä metsään, jossa Sinivaara maastopyöräilee kohti Ramsinniemeä. Itä-Helsinki on Sinivaaralle paratiisi, jossa viehättävät luonto, väljyys ja toimivat palvelut. Siellä kasvaa yhä vanhaa metsää, jossa suuret puut asuvat. ■

Hyvää pyhää

12.9. Päivän evankeliumissa (Matt. 6:19–24) Jeesus puhuu suhteestamme omaisuuteen.

Luonnonmukainen Vilja VILJA ON ENSIMMÄISENÄ etunimenä 2 818 naisella. Se juontaa juurensa todennäköisesti viljakasviin. Sanan johdannainen tarkoittaa runsautta. Kun jotakin kerrotaan olevan ”viljalti”, sitä on paljon. On myös pohdittu, voisiko Vilja-nimi liittyä ruotsin kielen sanaan vilja, joka tarkoittaa tahtoa. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1951. Nimipäiväänsä Viljat ovat aina viettäneet sadonkorjuun aikaan – aluksi elokuussa, mutta vuodesta 1995 alkaen 12. syyskuuta.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Sydämen asioita

”

ydämesi on siellä, missä on aarteesi”, Jeesus muistuttaa. Sydän on ajatustemme, tahtomme ja tunteittemme keskus. Asiat, joita pidämme tavoittelemisen arvoisina, tärkeimpinä asioina elämässämme, ilmaisevat sen, mihin sydämemme on kiinnittynyt. Jeesus puhuu taivaallisista ja maallisista aarteista. Hän kehottaa meitä keräämään aarteita, joita ei kukaan eikä mikään voi viedä meiltä pois. Jeesukselle tällaisia asioita ovat rakkauden ja laupeuden teot. Niitä ei mikään hävikki uhkaa, ja niillä on Jumalan silmissä ikuinen arvo. Niitä eivät väkivalta ja markkinavoimat pysty tyhjentämään, vaikka välillä siltä tuntuisi. Jeesus varoittaa keräämästä katoavia aarteita – rahaa ja omaisuutta. Hänen mukaansa ei kanna-

ta havitella asioita, joiden arvo on kiinni vaihtuvissa suhdanteissa. Sellaisilla asioilla ei ole pysyvää arvoa. Ne ovat hävikille alttiita. Koi, toukka ja ruoste ovat maallisen omaisuuden katoavaisuuden ja tuhon symboleita. Rahan ja omaisuuden tavoittelu sumentaa helposti silmät ja sydämen niin, ettei muuta enää näekään. Mammona on kaiken sen symboli, mikä pimentää meiltä Jumalan ja lähimmäisen kasvot. Jeesus kehottaa meitä etsimään rakastavan Jumalan kasvoja ja kysymään neuvoa häneltä. Kaikki muu hyvä seuraa siitä. Rukouksessa me saamme etsiä sitä ”todellista valoa, joka valaisee jokaisen ihmisen”. Siinä valossa meille tarkentuvat elämän olennaiset asiat, sellaiset, joilla on päiväkohtaista pysyvämpi merkitys.

Mikä on elämässä tärkeää? Ota tämän viikon mietiskelyharjoitukseksesi lause: ”Sydämesi on siellä, missä aarteesikin on.” Sen valossa voit tarkastella, mihin sydämesi on kiinnittynyt, mistä haluat irrottautua ja mistä pitää kiinni. Harjoituksen lopuksi hiljenny ja rukoile hetki.

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

”

Perustulo lisäsi ihmisten hyvinvointia, itsenäisyyden kokemusta ja tunnetta omasta elämänhallinnasta. TUTKIJA JOHANNA PERKIÖ s. 10

Vuoden odotetuin comeback Hanki 30 vrk kausilippu HSL-sovelluksesta puoleen hintaan 15.9. asti.

Tarjouksen ehdot ja lisätiedot: hsl.fi/ale

9.9.2021 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI Helsingin seurakunnat lahjoittavat 100 000 euroa Afganistanin ja Haitin auttamiseen s. 4 Talousneuvola tarjoaa matalan kynnyksen apua rahahuoliin s. 7

Katri Malmi toimi puolen vuoden ajan Suomen Lähetysseuran vapaaehtoisena Kyproksella s. 2

Antoisa pesti KUVA: ESKO JÄMSÄ

Suomi ei ole saari Suomen Lähetysseura, 162-vuotias kirkon lähetysjärjestö, tekee työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja Nepalin kastittomien ihmisoikeuksien toteutumiseksi. Miksi ihmeessä?

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT SUOMEN LÄHETYSSEURA

uomiokirkon messussa saarnaa 12.9. Suomen Lähetysseuran (SLS) toiminnanjohtaja Rolf Steffansson. Messun jälkeen oli tarkoitus pitää kirkon pihalla Toivon tori -tapahtuma, jossa myydään satokauden tuotteita ja keskustellaan globaalista vastuusta. Koronatilanteen vuoksi tori oli peruttava, mutta sen teemat – äänen antaminen äänettömille, ilmastonmuutoksen torjuminen ja sortavien rakenteiden purkaminen – eivät vanhene. Miten Lähetysseura työskentelee näissä asioissa? – Hyvä esimerkki ”äänettömistä” ovat Nepalin kastittomat eli dalitit, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa yhteiskunnassa. – Daliteja on paljon paikallisen luterilaisen kirkon jäsenissä. Työskentelemme dalitien kanssa niin, että heidän oikeutensa tulevat yhteiskunnalliseen keskusteluun mukaan. He huomaavat, että he eivät ole saastaisia. Heidätkin on luotu Jumalan kuvaksi ja heillä on sama ihmisarvo kuin muillakin, Steffansson sanoo. ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSISTA julkaistiin juuri hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n hätkähdyttävä raportti. – Kartta niistä maista, joissa vaikutukset ovat vakavimmat, osuu aika hyvin yhteen SLS:n toimintamaakartan kanssa. Teemme työtä juuri niissä maissa, joita ilmastonmuutos tulee lyömään erityisen kovaa. Lähetystyössä voimme toimia paikallisten kirkkojen ja kumppanien kanssa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja muutoksiin sopeutumiseksi, Rolf Steffansson toteaa. – Meiltä kysytään usein, miksi kirkon pitäisi puhua ilmastonmuutoksesta. Siksi, että maailmanlaaja kirkko kärsii siitä jo. Raamatussa verrataan seurakuntaa ihmiskehoon: jos yksi ruumiinjäsen kärsii, kaikki jäsenet kärsivät yhdessä. Sortavat rakenteet ovat Steffanssonin mukaan esimerkiksi sellaista yhteiskunnan lainsäädäntöä tai budjetointia, joka sulkee haavoittuvat ryhmät ulkopuolelle. Yksinkertainen esimerkki ovat Etiopian kuurot ihmiset, jotka jäävät helposti täysin ilman koulutusta ja työnsaantimahdollisuuksia. SLS on tehnyt kauan pioneerityötä järjestämällä kuuroille perus- ja ammattikoulutusta. Rakenteet muuttuvat, kun valtio osoittaa budjettivaroja viittomakielisten opettajien koulutukseen. Etiopiassa nähdään ilahduttavan hyviä tuloksia tällä saralla.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 13/2021

YKSI ESIMERKKI globaalin vastuun kantamisesta ruohonjuuritasolla on SLS:n kansainvälinen vapaaehtoistyö. Vapaaehtoiset saavat neljän viikonlopun mittaisen koulutuksen, jonka jälkeen he voivat hakea 2–12 kuukauden pesteihin Lähetysseuran työkohteissa ympäri maailmaa. Opiskelija Katri Malmi työskenteli syksyn 2019 vapaaehtoisena Kyproksella, Limassolissa. Siellä, neutraalilla maaperällä, sijaitsee SLS:n Lähi-idän ja Pakistanin työn toimisto. Malmi työskenteli aluehallinnon vapaaehtoisena. – Istuin kahdeksan tuntia päivässä toimistossa avustamassa aluekoordinaattoria. Koostin tulosraporttia ja tein pienempiä sopimuskohderaportteja seurakunnille. Kävin läpi Excel-taulukoita rivi kerrallaan tarkistaen, ettei talouslukuja ole unohtunut, kertoo Malmi. – Työ oli hyvin mekaanista ja aikaa vievää. On hyvä, että on joku vapaehtoinen tekemässä sellaista. Tein myös mallihankesuunnitelmaa ja pääsin mukaan hankeseurantamatkalle. Halusin juuri tällaiseen työhön: se oli ammatillisesti kiinnostavaa, siinä voi olla hyödyksi järjestölle ja oppia itsekin uutta. Katri Malmi yllättyi nähdessään omin silmin, kuinka vaikeaa ja riskialtista on tehdä kehitysyhteistyötä niin, että se todella vaikuttaisi positiivisesti. Se vaatii ammattitaitoa. Teologian kandidaatiksi valmistunut Malmi on juuri aloittanut opinnot informaatioverkostojen koulutusohjelmassa Aalto-yliopistossa. Hänen mielestään tavalliselle ihmiselle tehokkain ja järkevin tapa auttaa on lahjoittaa rahaa ammattimaisesti toimiville järjestöille – äänestämistä unohtamatta. MUTTA MIKSI tavallisen suomalaisen pitäisi välittää siitä, mitä maailmalla ja varsinkin kehitysmaissa tapahtuu? Rolf Steffansson vastaa salamannopeasti: ”Koska se on oikein!” Ja muitakin syitä on. – Emme elä irrallisessa saarekkeessa Suomessa. Se, mikä tapahtuu maailmassa, vaikuttaa ennemmin tai myöhemmin meihin, meidän talouteemme ja turvallisuuteemme. – Moni sanoo, että ihmisiä pitää auttaa siellä, missä hätä syntyy. Olen samaa mieltä. Siksi pitää varmistaa, että autamme. ■ Lähetysmessu Helsingin Tuomiokirkossa 12.9. klo 10. Messu lähetetään suorana verkossa.

Välähdyksiä Lähetysseuran työstä maailmalla: puhtaan veden järjestämistä nepalilaiseen dalitien kylään, kouluopetuksen tukemista Tansaniassa, Uuden testamentin kääntämistä vähemmistökielelle Angolassa ja koulutusta vammaisten ihmisten oikeuksista koko kylälle Senegalissa. Alhaalla vasemmalla Rolf Steffansson.

Tiesitkö?

Hautapaikan hallinta-aikaa voi pidentää Mikäli hautapaikkasopimusta ei uusita tai ketään ei ole haudattu leposijaan viimeisen 25 vuoden aikana, hautapaikka palautuu seurakunnalle. TEKSTI PAULA HUHTALA JA EIRA SERKKOLA KUVA MAIJA SAARI

un omainen on kuollut, läheisten on surun keskellä hoidettava monenlaisia asioita. Silloin ei välttämättä jää mieleen hautapaikasta tehty sopimus, joka aikanaan päättyy. Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakunnissa arkku- tai uurnapaikan saa 25 vuodeksi. HAUTAPAIKKASOPIMUS VOI jatkua kahdella eri tavalla. Uusi 25 vuoden hallinta-aika alkaa, jos samaan paikkaan haudataan uusi vainaja vanhan sopimuksen voimassaoloaikana. Mikäli hautaan ei ole haudattu ketään 25 vuoteen, hallinta-aikaa voidaan pidentää korkeintaan seuraavat 25 vuotta. Haudan hallinta-aikaa saa jatkettua, kunhan vain muistaa hakea sitä. Helsingissä sitä voi hakea myös sähköisellä lomakkeella verkossa. Seurakunnat perivät hautapaikan hallinnasta maksun, tavallaan vuokran. Sen suuruuteen vaikuttavat muun muassa haudan sijainti ja koko. Helsingissä esimerkiksi metrin levyisen arkkuhaudan hinta 25 vuodeksi on 400 euroa.

Pieni uurnapaikka maksaa 125 euroa. Hallintaajan jatkaminen 1–25 vuodeksi maksaa 16 euroa vuodessa, uurnapaikat 5 euroa vuodessa. KUN HAUDAN hallinta-aika lähestyy loppuaan, seurakunnat ilmoittavat siitä noin vuotta aikaisemmin kyseisillä haudoilla, suurimmissa valtakunnallisissa sanomalehdissä, Kirkko ja kaupungissa sekä Kyrkpressen-lehdessä. Lisäksi seurakunnat lähettävät kirjeen niiden hautojen yhteyshenkilöille, joiden osoitetiedot ovat ajan tasalla. Seurakunnat eivät saa päivitettyjä osoitetietoja mistään muualta kuin suoraan omaisilta. Jos hallintasopimukseen ei haeta jatkoa, hautapaikka palautuu aikanaan automaattisesti seurakunnille. Hallintaoikeuden päätyttyä omaisilla on oikeus poistaa hautakivi puolen vuoden kuluessa. Sen jälkeen se siirtyy seurakunnan omistukseen. Vanha hautakivi poistetaan viimeistään silloin, kun hauta otetaan uudelleen käyttöön ja siihen haudataan uusi vainaja. ■ Helsingin seurakuntien hautausmaille haudattuja voi etsiä palvelusta: hautahaku.fi

Helsingissä hautapalvelut: p. 09 2340 6000 helsinki.hautapalvelut@evl.fi Espoossa hautatoimisto: p. 09 8050 2200 hautatoimisto.espoo@evl.fi Vantaalla hautatoimisto: p. 09 830 6220 vantaa.hautaustoimi@evl.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 13/2021

Moni opiskelija potee yksinäisyyttä Korkeakoulupappi Kaisa IsoHerttua tukee työssään myös kansainvälisiä opiskelijoita. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

Denise Klein ja Marc Hansen opiskelevat toista vuotta Haaga-Heliassa. Korkeakoulupappi Kaisa Iso-Herttua on tullut heille tutuksi.

Juustohöylä ei enää riitä Helsingin seurakunnissa on käynnissä ”Rohkeasti yhdessä” -prosessi. Sen tarkoitus on turvata seurakuntien toimintaedellytykset tilanteessa, jossa kirkkoon kuuluvien määrä vähenee ja verotulot kääntyvät laskuun. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti lähettää 70 ehdotusta lausuntokierrokselle seurakuntiin ja seurakuntayhtymän yhteisten palveluiden yksiköihin. Niitä pyydetään vastaamaan joukkoon kysymyksiä, jot-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 13/2021

ka osoittavat, että pelkkä juustohöylä ei enää riitä. Seurakuntien ja yksiköiden kokonaismäärärahaa ehdotetaan leikattavaksi vuosina 2023, 2026 ja 2029 kunakin vuonna kahdeksan prosenttia aiempaan tasoon nähden. Lausuntokierroksella otetaan kantaa myös seurakuntien omistamien kiinteistöjen tulevaisuuteen. Valmistelun tavoitteena on, että seurakuntatoiminnan käytössä olevien kiinteistöjen yhteenlaskettu neliömäärä vähenisi neljänneksellä vuoteen 2030 mennessä. Seurakuntayhtymän johtajan

MARI AARNIO

Juha Rintamäen mukaan tarkoitus ei ole etsiä vain säästöjä, vaan pohtia, mihin kirkko Helsingissä voimavarojaan käyttää. – Kirkolle rakenteiden ei pidä olla keskeistä. Sen sijaan tärkeää on turvata, että helsinkiläisillä säilyy luottamus ja toivo elämän eri käänteissä, Rintamäki sanoo.

Kriisien uhrit saavat apua Helsingin seurakunnat joutuvat tulevina vuosina vähentämään henkilöstöä ja kiinteistöjä.

Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto myönsi 26.8. yhteensä 100 000 euroa hankkeisiin, jotka auttavat Afganistanin kriisin ja

aksalainen Denise Klein ja tanskalainen Marc Hansen opiskelevat toista vuotta Haaga-Helia-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Heidän syksynsä näyttää nyt opiskelijaelämän kannalta hieman valoisammalta kuin tiukimpien koronarajoitusten aikana. Vaikka koronarajoitukset ovat yhä tiukkoja, ja Pasilan kampuksella on heti ovensuussa kylttejä, joissa muistutetaan maskien käytöstä, osa opinnoista tapahtuu lähiopetuksena. Klein ja Hansen kertovat, että käytössä on hybridimalli eli joka toinen viikko opiskellaan verkossa ja joka toinen viikko kampuksella. Hansenille mielikuvat opiskelusta olivat jotain muuta kuin korona-ajan todellisuus: päivät kuluvat tietokoneen äärellä opiskelijaporukoiden puheensorinan sijaan. Klein opiskelee matkailua ja tapahtumatuotantoa. – Aluksi oli vaikea, kun siirryttiin etäopiskeluun. Etenkin luentoihin oli hankala keskittyä koneen äärellä. Tuloksissa tämä ei onneksi ole näkynyt, hän kertoo.

Denise Kleinkin kertoo löytäneensä täältä ystäviä. – Olin kuullut, että suomalaiset ovat varautuneita ja heihin on vaikea saada kontaktia. Se on osittain totta, mutta on myös ihmisiä, jotka ovat hyvin avoimia. Saksalaiset ja suomalaiset ovat aika samanlaisia, joten kulttuurierot eivät ole suuria. Rakastan suomalaista musiikkia, ja sekin on auttanut sopeutumaan tänne, Denise Klein sanoo. Vaikka Klein ja Hansen, joka on Suomessa ihastunut jääkiekkoon, ovat sopeutuneet opiskeluun korona-aikana ja saaneet myös ystäviä, he toivoisivat suomalaisilta lisää rohkeutta tutustua. Suomen kielen oppimisen vuoksikin olisi tärkeää päästä puhumaan sitä mieluummin kaveriporukassa kuin vaikka pankkiasioita hoitaessa. – Monille kansainvälisille

opiskelijoille tutustuminen Suomeen, ystävien löytäminen ja liittyminen opiskelijayhteisöön on ollut pandemian vuoksi aiempaa vaikeampaa, kertoo Haaga-Helian korkeakoulupappi Kaisa Iso-Herttua.

”

OLEN TÄÄLLÄ SITÄ VARTEN, ETTÄ MINUN KANSSANI SAA PUHUA.

KAISA ISO-HERTTUA

VIIME KEVÄÄNÄ tehdyssä hyvinvointikyselyssä kuusi kymmenestä opiskelijasta kertoi mielenterveyteen liittyvistä ongelmista ja yksinäi-

Ystävien löytäminen ja liittyminen opiskelijayhteisöön on ollut monille pandemian vuoksi aiempaa vaikeampaa, Kaisa Iso-Herttua kertoo.

MARC HANSENIN MUKAAN etäopiskelun hyvä puoli on ollut se, että se on mahdollistanut joustavasti myös etätyön tekemisen. Hän muutti Suomeen suomalaisen tyttöystävänsä kanssa, joten sopeutuminen tänne on ollut helpompaa kuin osalla kansainvälisistä opiskelijoista.

Haitin maanjäristyksen uhreja. Kriisiapua Haitin maanjäristyksen uhreille kanavoidaan seurakuntien yhteistyökumppanin Kirkon Ulkomaanavun kautta 50 000 eurolla. Afganistanilaisia tuetaan paikan päällä, naapurimaissa ja Suomessa. – Lääkärit ilman rajoja sekä YK:n lastenjärjestö Unicef ovat ilmoittaneet jatkavansa työtä heikoimmassa asemassa olevien auttamiseksi. Erityisesti naiset ja lapset hyötyvät näiden toimijoiden työstä. Näille kummallekin päätimme myöntää 15 000 euroa. Tilanne Afganistanissa on

syyden kokemuksista. Kyselyyn vastasi 7 341 opiskelijaa 19 ammattikorkeakoulusta. Vastausprosenttioli 5,8. Kysely toteutettiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kansainväliset opiskelijat ovat kaukana kotoa. Olisi tärkeää, että he tutustuisivat muihin opiskelijoihin ja myös muihin suomalaisiin. – Kansainväliset opiskelijat ovat monesti suomalaisia opiskelijoita haavoittuvampia, jos esimerkiksi sairastuvat, eikä ole ystäviä lähellä. Moni on myös huolissaan läheisistään kotimaassa, Kaisa Iso-Herttua sanoo. – Olen täällä sitä varten, että minun kanssani saa puhua. Haaga-Heliassa on 15 000 opiskelijaa, joista lähes 1 500 on kansainvälisiä opiskelijoita. Osa heistä suorittaa tutkintoa, osa on vaihto-opiskelijoina. Muissa pääkaupungin ammatti-

arvaamaton. Vain harva järjestö pystyy tässä tilanteessa toimimaan alueella, kertoo Helsingin seurakuntien yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Jukka Pakarinen. Lisäksi seurakunnat lahjoittavat 10 000 euroa Turvapaikanhakijoiden tuki ry:lle ja Pakolaisneuvonnalle. Rahoilla autetaan afganistanilaisia Suomessa.

Koronarajoitukset lieventyivät Etelä-Suomen aluehallintovirasto päätti lieventää kokoontu-

misia koskevia koronarajoituksia 4.9. alkaen. Uusia ohjeita sovelletaan myös pääkaupunkiseudun seurakunnissa. Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla voidaan nyt järjestää yli kymmenen hengen tilaisuuksia edellyttäen, että osallistujamäärä on enintään puolet tilan enimmäisosallistujamäärästä tai käytettävissä olevasta istuma- tai seisomapaikkojen määrästä. Osallistujien on myös voitava välttää fyysistä kontaktia ja osallistujien turvallisuus on voitava varmistaa. Ulkotiloissa voidaan

järjestää yli 50 hengen tilaisuuksia samoilla ehdoilla. Pääkaupunkiseudun seurakunnissa noudatetaan yhä tarkkoja hygieniaohjeita, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tilaisuuksiin osallistuville ja seurakuntien tiloissa asioiville suositellaan vahvasti kasvomaskin käyttöä. Heitä kehotetaan myös pesemään kätensä. Siivousta seurakuntien tiloissa on tehostettu. Nykyiset rajoitukset ovat voimassa ainakin 30. syyskuuta asti.

korkeakouluissa Laureassa ja Metropoliassa on vajaa 3 000 kansainvälistä opiskelijaa. Näin syksyisin Iso-Herttuan työskentelee opiskelijoiden parissa ja korkeakoulun sisäisen hyvinvointiverkoston yhteisessä toiminnassa. Korkeakoulussa järjestetään uusille opiskelijoille erilaisia orientaatiotilaisuuksia, joissa hän on myös mukana. Kolmen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnat ja korkeakoulupapit valmistelevat parhaillaan kansainvälisille tutkinnonsuorittajille yhteistä leiriä Helsingin seurakuntien leirikeskuksessa Kivisaaressa. – Koronan takia olemme nyt vain päiväleirillä. Mukaan otetaan noin 50 opiskelijaa, Iso-Herttua sanoo. Denise Klein ja Marc Hansen ovat mukana leirin organisoinnissa. – Opiskelijat oppivat siellä tuntemaan paremmin Suomea ja suomalaista kulttuuria. Jakaudumme leirillä pienryhmiin ja huolehdimme turvallisuudesta, Klein sanoo. – Tuntuu mukavalta tavata opiskelijoita muistakin korkeakouluista, Hansen iloitsee. Iso-Herttua kertoo tapaavansa opiskelijoita sekä etänä että kasvokkain, opiskelijan toiveen mukaan. Tiukimpien rajoitusten aikana hän kävi myös kävelyillä opiskelijoiden kanssa. Joskus kontakti syntyy hihasta nykäisemällä, toisinaan sosiaalisen median kautta. Suurin osa löytää papin korkeakoulun sisäisen hyvinvointiverkoston kautta. ■

Kävellen rauhaa Jokavuotinen Uskontojen rauhankävely järjestetään tänä vuonna YK:n rauhanviikolla 23.9. Helsingissä, Turussa ja Oulussa. Tänä vuonna kävelyn teemana ovat ilmastoteot. Kävely lähtee Helsingin juutalaisen seurakunnan synagogalta klo 17 ja pysähtyy moskeijalla ja Vanhallakirkolla. Puhujina ovat muun muassa Espoon piispa ja USKOT-foorumin varapuheenjohtaja Kaisamari Hintikka sekä kansanedustaja Suldaan Said Ahmed. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 13/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–23.9.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17 Verkkolähetykset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla, ei tarvita kirjautumista www.helsinginseurakunnat.fi/haaga Ulkotapahtumissa säävaraus.

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Päiväsoitto – Panu Savolaisen Soiva Trio su 19.9. klo 15. Panu Savolainen, fibrafoni, Harri Kuusijärvi, harmonikka, sekä Eero Seppä, kontrabasso. Savolainen valittiin Pori Jazzin Vuoden taiteilijaksi vuonna 2010. Pelikerho la 11.9. klo 12. Käsityökerho ti 21.9. klo 18. Diakonian ajanvaraus ma ja to klo 10–12, p. 050 476 7710. Rukouspiiri ke klo 10. Hyvän mielen keidas to klo 15. Aterian jako. Aamurukouspiiri to klo 9. Teematorstai 9.9. Klo 12 hartaus, klo 12.30 ruoka, klo 13–14 esitys. 9.9. Kotimaa-lehti ja sen historia, Mari Teinilä. 16.9. Kirkon ympäristötyö, Anni Becker. Lähetyspiiri ti klo 13. TT Juhani Forsberg. Lähde-kuoron harj. ma klo 18. Haagan Psalmilaulajien harj. to klo 18. Sauvakävelyryhmä ke 15.9. Lähtö Huopalahden kirkolta klo 11, P.Haagan ostarilta klo 11.20. Perhekerhot: Tönö ma klo 17.30– 19, P.-Haagan Lämpiö pe klo 10–11.30, Huopalahden kirkko to klo 10–11.30. Esikoisvauvakerho ma klo 13–14.30. 1. ryhmä 30.8.–11.10. ja 2. ryhmä 25.10.–13.12. Tied. ja ilm. ulla.leivo@evl.fi. Muskariryhmät ma-iltaisin ja

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 13/2021

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14 p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@ evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6,

Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Messu ja kirkkoherra Virpi Koskisen virkaan asettaminen su 12.9. klo 10. Piispa Teemu Laajasalo saarnaa ja toimittaa avustajineen virkaan asettamisen. Messua toimittamassa on luottamushenkilöitä, muusikoita, pappeja ja seurakunnan työntekijöitä. Koronarajoitusten vuoksi kirkkoon mahtuu 125 kirkkovierasta. Messu lähetetään suorana Facebook-sivullemme, joten myös etänä voi osallistua. Messun jälkeen pihakahvit noin klo 11.30.

TAPAHTUMIA Vihreät niityt, virvoittavat vedet -juhlakonsertti su 12.9. klo 18 kirkossa. Vokaa-

liyhtye CantoNovo ja Anne Myllylä, urut, Stefanie Tuurna, piano, improvisaatio, Aila Hettula, oboe. Laulusolistit Pauliina Kallio, Tiia Maria Saari, Kalle Virtanen. Suosikkiklassikkoja säveltäjinä J. Rutter, G. Fauré, G. Bizét, C. Franck. Jukka Kankainen: Rukoushetki päivän päättyessä. Vapaa pääsy. Ajanvaraus diakonille. Alle 65-vuotiaat Ulla-Maija Tuura, p. 09 2340 3843, ja yli 65-vuotiaat Heidi Metsälä, p. 09 2340 3842. Ruoka-avun jakelupaikat löydät osoitteessa ruoka-apu.fi. Yhteisvastuukeräys 2021 auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä. Kannelmäen seurakunnan keräykseen voi edelleen lahjoittaa MobilePay-numeroon 47535, nettilahjoitussivulla yhteisvastuu. fi/kannelmaki tai Yhteisvastuun pankkitilille seurakuntamme viitenumerolla 308171: Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75, Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Palvelemme p. 09 2340 5100 to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17 ja s-postilla munkkiniemi.srk@evl.fi. Voit varata ajan toimistolla asiointiin. Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Olemme Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa!

JUMALANPALVELUKSET Munkkivuoren kirkossa klo 11. Turvavälejä ja hygieniatoimenpiteitä noudatetaan. Tarkista infonäytöiltä tai ilmoitustauluilta mahdolliset muutokset. Su 12.9. Hartikainen, su 19.9. Frilander, su 26.9. Vähäkangas.

TAPAHTUMIA Syyskahvila Munkkivuoren kirkolla tiistaisin ja torstaisin klo 11.00– 13.00 koronatilanteen sallimissa puitteissa ja turvatoimia noudattaen.

LEHTIKUVA/ANTON REENPÄÄ

Messu su klo 10. 12.9. MuromaNikunen, Mulari, Turunen. 19.9. Mulari, Lahtinen, Mönttinen. Kirkossa voi olla 50 henk. Verkkolähetys Facebookissa, ei kirjautumista. Aamurukous ke klo 7.30. Verkkolähetys Facebookissa. Päivärukous to klo 12. Iltamessu ke klo 18. Iltatee. Iltarukous pe klo 19. Pienten kirkko la 11.9. klo 15. Laulua ja loruttelua vauvojen kanssa. Kastepuun nimilehtien jako.

ti-aamupäivisin. Tied. ulla.leivo@ evl.fi. Kamalat äidit -ryhmä. Tied. minna.rosenborg@evl.fi. Sururyhmiä Länsi-Helsingissä. Oletko menettänyt läheisesi? Tule mukaan, kun pahin surusi on hellittänyt. Vetäjinä Mia Salmio ja Tuula Sääksi. Ke 15.9.–20.10. klo 17.30–19 Huopalahden kirkolla. Ke 17.11.–15.12. klo 17.30–19 Munkkivuoren kirkolla. Ilm. mia.salmio@ evl.fi, p. 09 2340 5128. Taivaskanava – mielenterveyskuntoutujien ryhmä kirkolla ti 14.9. klo 13–14.30. Tied. sofia. honkanen@evl.fi.

Menokasvo

Torstaina iltapäivällä: Torsti Lehtinen Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen, kerrot naisfilosofeista Kallion kirkossa torstaina 16.9. Keitä naisfilosofeja aiot esitellä? – Viime vuonna ilmestyneessä kirjassani Sofian sisaret esittelen 13 naisfilosofia. Ihan kaikista en ehdi kertoa Sirkku Nyströmin haastattelussa, mutta mukana ovat ilman muuta ainakin kuuluisan Sokrateen kaksi opettajaa Aspasia ja Diotima sekä 1900-luvun filosofeista ranskalainen Simone de Beauvoir ja italialainen Luce Irigaray. Onko joukossa yhtään suomalaista filosofia? – Tämän asian kanssa taistelin pitkään kirjaa kirjoittaessani. Suomalaisia naisfilosofeja ei ole mukana, koska jos nostan yhden tai kaksi suomalaista, tulen väittäneeksi, että muut eivät olisi yhtä tärkeitä. Heistä pitäisi kirjoittaa oma kirjansa. Onko naisfilosofeilla muuta yhteistä nimittäjää kuin sukupuoli? – He kaikki ovat tehneet merkittäviä oi-

Kirjailija Torsti Lehtinen piipahtaa mielellään Kallion kirkossa hiljentymässä päiväsaikaan. Kirkkoon mahtuu korona-aikana 300 ihmistä kerrallaan.

valluksia. Martha Nussbaum esimerkiksi tuo aivan uudenlaisen näkemyksen siihen, millä tavalla yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus voidaan määritellä. Hannah Arendt on tärkeä totalitarismin kriitikko. – Hyvin monet naisfilosofit ovat olleet naisten asialla, kuten jo 1700-luvulla vaikuttanut Mary Wollstonecraft. Asut Kalliossa. Mitä Kallion kirkko

merkitsee sinulle? – Minut on kastettu ja konfirmoitu siellä, ja kirkon torni näkyy työhuoneeni ikkunasta. Käyn kirkossa usein hiljentymässä, kun työ takkuaa tai tarvitsen muuten voimaa vaativassa tilanteessa. EIRA SERKKOLA Torstaina iltapäivällä Kallion kirkossa 16.9. klo 13: Naisfilosofit – ajattelun Martat ja Mariat. Keskustelu ja vastaväitteet tervetulleita!

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–23.9.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: avoinna toistaiseksi vain puhelimitse ja sähköpostitse ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 12.9. klo 10. Kekäläinen, Vuori, Ahola. Messu su 19.9. klo 10. Vanne, Kekä läinen, Ahola.

TAPAHTUMIA Raamattupiiri parittoman viikon maanantaisin alkaen 13.9. klo 18.30 kirkolla. Aiheena Johanneksen evankeliumi. Pitskun kirkon olkkari – kaiken ikäisten yhteinen olohuone keski viikkoisin klo 15–18.30 kirkolla. Juttuseuraa, kahvia ja teetä, kirjo ja, pelejä, leluja ja leikkipiha. Mahdollisuus omien eväiden lämmittämiseen. Syli soi -musiikkipyhäkoulu 0–3vuotiaille oman aikuisen kanssa su 19.9. klo 10–11 kirkolla. Ei ilmoittautumista. Aarre löytyy -toimintapyhäkoulu 4–12vuotiaille su 19.9. klo 10–11 kirkolla. Ei ilmoittautumista.

Kouluikäisten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 16.30–17.15 kirkolla ja torstaisin klo 16–18 Kauppakeskus Ristikon asukasti lassa. Lautapelejä, askartelua, pingistä ja juttuseuraa. Ei ilmoit tautumista. Kouluikäisten kokkikurssi 1 ti 12.10., 19.10., 26.10., 2.11. klo 17–18.30 kirkolla. Ilmoittautumiset tuula.nurminen@evl.fi.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, avoinna ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, avoinna ma, ti ja to klo 9–15, pe klo 9–14 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, avoinna la–su klo 12–15 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, avoinna joka päivä klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo.@helsinkicathedral @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuo miokirkossa (suorana myös YouTu bessa ja Facebookissa), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukau den 1. sunnuntai), Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa klo 18. Su 19.9. messu ainoastaan Tuomio kirkossa (piispanmessu). Keskiviikkoisin klo 19 Agricola messu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuo miokirkossa. Piispanmessu su 19.9. Tuomiokir kossa klo 10 osana piispantarkas tusta. Lapsensa menettäneiden messu 23.9. klo 18 Tuomiokirkon kryptas sa. Lisät. helsinginseurakunnat.fi/ tuomiokirkko.

oimme kaikissa tilaisuuksissamme koronarajoitukset. Podcastit helsingintuomiokirkko seurakunta.fi/podcastit. Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–21. Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muulloin ajanvaraus sähköpostit se/puhelimitse. Yhteyst. virastosta tai netistä.

Waste&Feastravintolat palvelevat Tee ekoteko ja nauti hävikkiateria pikkurahalla! Seurakuntien Waste&Feasthävikkiruokaravintolat loihtivat hävikistä laa tua lautaselle. Syyskauden toiminta on alkanut. Matteuksen kirkolla ja Hermannin diakoniatalolla voit herkutella paikan päällä, kun taas Alppilan ja Malmin toimipisteet myyvät ate rioita mukaan. Alppilassa, Kotkankatu 2, voi hakea noutoaterian tiistaisin klo 11 alkaen ja keskiviikkoisin alkaen klo 16. Hinta 2 euroa, mutta maksamalla 4 tai 6 euroa tuet toimintaa. Café Hermannissa, Hämeentie 73, lounas ma, ke ja pe klo 11–13. Malmilla, Pekanraitti 16, tarjotaan noutolounasta ma–pe klo 11–13 hintaan 2 euroa. Matteuksenkirkon Snellu Caféssa, Turunlinnantie 3, voi nauttia lounasta ma–pe klo 11–13. Hinta 3 euroa, mutta mak samalla 6 tai 10 euroa tuet toimintaa.

Kallion seurakunta

ISTOCK

Kirkkokuoron harjoitukset tiistai sin klo 18 koronatilanteesta riip puen etänä tai Munkkivuoren kirkossa. Ilmoittaudu hannamaria. valve@evl.fi tai p. 050 411 9161. Ei koelaulua. Osallistua voi aiemmas ta laulutaustasta riippumatta. Kuoron ohjelmisto on klassista ja kevyttä kirkkomusiikkia. Avoin päiväkerho maanantaisin klo 9.30–11.00 Munkkiniemen kirkon pihalla. Sisätilat käytössä huoltotoimia varten. Tarjolla kah via, teetä sekä pientä purtavaa. Tulethan vain terveenä! Iltanuotio Munkkivuoren kirkon pihalla joka kuun viimeinen torstai, seuraavan kerran 30.9. klo 18–20. Omat paistettavat mukaan! Sururyhmä läheisensä menettä neille. Ryhmä I keskiviikkoisin 15.9.–20.10. klo 17.30 HaagaSalissa Huopalahden kirkolla, Vespertie 12 A, 2. krs. Diakoniatyöntekijä Mia Salmio ja rovasti Tuula Sääksi. Ilmoittaudu 1.–10.9. p. 09 2340 5128 tai mia.salmio@evl.fi. Ryhmä II keskiviikkoisin 17.11.–15.12. klo 17.30 Munkkivuoren kirkolla. Ilmoittaudu Mialle 11.11. mennessä. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–11 p. 09 2340 5118.

Tapahtumiin voi tulla muutoksia

JUMALANPALVELUKSET

Kannattaa varmistaa seurakuntien verkkosivuilta helsinginseurakunnat.fi, järjestetäänkö tapahtuma etukäteen ilmoitetulla tavalla, onko siihen tullut muutoksia tai onko se kokonaan perut tu koronaepidemian takia.

TAPAHTUMIA Päiväkonsertit Vanhassa kirkossa ti klo 12 ja Tuomio kirkossa ke klo 12. Diakoniaruokailu tiistaisin klo 12 Agricolan kirkon kryptassa ajalla 21.9.–14.12.2021. Aterian hinta on 1 e. Cornerstone evenings/Annankulman illat on Friday/ perjantaina 17.9.2021 at/klo 18–20 Annankul ma, Annankatu 14 D. Music, faith, discussion and snacks. Musiikkia, hartaus, keskustelua ja iltapalaa. Build a relationship with others and God. Rakenna yhteyttä toisiin ja Jumalaan. Annankulman olohuone, Annan katu 14 D, on avoinna keskiviikkoi sin klo 11–13, torstaisin klo 11–14 ja perjantaisin klo 9–12. SenioriFoorum keskiviikkoisin 15.9. lähtien klo 13 Agricolan kirkon kryptassa/kirkkosalissa. Luentoa ennen kahvitarjoilu klo 11.30 läh tien kryptassa. 15.9. teemana Elämän mielen jäljillä, avaruustiet. prof. Esko Valtaoja, emer.piispa Juha Pihkala, rovasti Tapio Aalto nen haastattelee. Iso Korva. Syvällistä keskustelua

Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Seurakuntakoti ja TILA 28, Siltasaarenkatu 28 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

elämän isoista kysymyksistä. Ma 13.9. klo 18 Hyvän toivon kappelis sa. Lisät. Mirja Vallisaari, mirja. vallisaari@gmail.com. IHME Helsinki -teos Tuomiokirkon kryptassa ma 13.9., 20.9., 27.9., ti 28.9., ke 15.9., 22.9., to 16.9., 23.9., 30.9. klo 14–15. Lisät. www.ihme helsinki.fi. Miesten raamattupiiri 13.9. läh tien ma klo 18 Bulevardin pihasalis sa. Lisät. sirkkaliisa.raunio@evl.fi, p. 050 359 3616. Musiikillinen rukoushetki su 19.9. klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Jukka ja Tove Leppilampi. Ehtoollisavustajien koulutusilta ke 22.9. klo 17–19 Hyvän toivon kappelissa. Lisät. Tiina Silvo, tiina. silvo@evl.fi. Perhepyhäkoulu la 11.9. klo 9.30– 11 Hyvän toivon kappelissa. Perhekerhoista löydät lisätietoja nettisivujemme osiosta Lapset ja perheet ja koululaisten kerhotoiminnasta osiosta Kouluikäiset. Tervetuloa mukaan kerhotoimin taan! Ajankohtaiset tiedot helsinginseu rakunnat.fi/tuomiokirkko. Huomi

Kalliossa: Iltamessu maanantaisin klo 18. 13.9. ja 20.9. Partti. Iltamessu tiistaisin klo 18. 14.9. Hurmerinta, 21.9. Hurmerinta. Hiljainen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 15.9. Lind fors, Vuori, 22.9. Kelttimessu, Lindfors, Vuori. Iltamessu torstaisin klo 18. 9.9. Hirvonen, Niskala, 16.9. Paananen, Niskala, 23.9. Markkanen, Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 10.9. Hynninen. Messu sunnuntaisin 12.9. klo 10. Partti, Lindfors, Pyylampi, Oksa nen, 19.9. Lindfors, Paananen, Pyylampi, Niskala, Wahlstedt. Alppilassa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 12.9. Markkanen, 19.9. Lindfors. Vironkielinen messu sunnuntaina 19.9. klo 11. Kiinankielinen sanajumalanpalvelus sunnuntaisin klo 13.

TAPAHTUMIA Kallion sydämessä -kulttuuri-ilta 15.9. klo 18 Tila 28:ssa, Siltasaaren katu 28. Kallion Kulttuuriverkosto järjestää yhteistyössä Kallion seurakunnan kanssa kulttuuriluen tosarjan syyskaudella 2021. Työvä enopisto ja Opistotalo – tietoa, taitoa ja sivistystä yli 100 vuoden ajan. Seija Sihvonen kertoo työvä enopiston vaiheista. Vapaa pääsy. Tervetuloa! Waste&Feast. Tiedot ruokailuista ja ateriakasseista löydät seurakun nan nettisivuilta tai Facebookista @ WasteFeastAlppila. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kalli on kirkossa. 16.9. Naisfilosofit – ajattelun Martat ja Mariat, kirjaili KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 13/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–23.9.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Heikkiläntie 7, kerros 4. Puhelinpalvelu avoinna ma–pe klo 9–12 p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Diakoniatoimiston päivystyspuhelin palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 10– 11 numerossa 09 2340 4318 Osoitteet: Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen aikainen väistötila Heikkiläntie 7, 4. krs, avoinna arkisin klo 10–18

JUMALANPALVELUKSET Seurakunnan päämessu sunnuntaisin klo 11 Facebookissa suoratoistona. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 19.

TAPAHTUMIA Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11–12 jumalanpalveluksen yhteydessä. Pyhiksessä tutustutaan Raamatun kertomuksiin lapsille sopivalla tavalla. Perhekerho ma, ti, pe klo 9–11. Ohjelmassa laulua, leikkiä, rentoa yhdessäoloa kahvikupin äärellä, hartaushetki sekä seuraa lapsille ja

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 13/2021

ISTOCK

ja ja filosofi Torsti Lehtinen Sirkku Nyströmin haastateltavana. 23.9. Teatterisuvun kasvatista eturivin ohjaajaksi, Lauri Maijalaa haastattelee Päivi Istala. Päiväkerho Alppilan kirkolla maanantaisin ja torstaisin klo 8.30–11. Päiväkerho on 3–5-vuotiaiden oma kohtaamispaikka. Siellä leikitään, lauletaan, askarrellaan, rauhoitutaan ja syödään eväitä yhdessä – eli harjoitellaan ryhmässä olemista ja opetellaan erilaisten virikkeiden avulla uusia taitoja. Vanhemmalle päiväkerho tarjoaa pienen hengähdystauon arjen keskelle. Ohjaajana toimii seurakunnan lastenohjaaja. Lisätietoja saat Tuulikilta p. 050 462 0989 tai tuulikki.karu@evl.fi. Synnytyslaulukurssi maanantaisin 27.9., 4.10. ja 11.10. klo 16–17.30 Kallion seurakuntakodin isossa salissa. Kurssi on tarkoitettu odottaville äideille, puolisoille, tukihenkilöille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Opettajana toimii MuT, pedagogi Hilkka-Liisa Vuori. Sinun ei tarvitse ns. osata laulaa osallistuaksesi. Hinta 60 e kolmen kerran kurssille. Ilmoittautuminen kallio. srk@evl.fi tai p. 09 2340 3634. Kristuksen rukous – tuntiretriittiryhmä maanantaisin 27.9., 25.10. ja 22.11. klo 18–19.30 HKTY, Torkkelinkatu 11 A 3. Kaupunkiretriittiryhmä on avoin ja sopii kaikille retriiteistä kiinnostuneille. Kysy lisää diakoni, retriitinohjaaja Nina Klemmtiltä p. 09 2340 3634.

Aino-kanttorin muskari 21.9. alkaen tiistaisin klo 10 perhekerhon yhteydessä. Aikuisten raamattukeskustelupiiri to 23.9. klo 17.30–19. Kaikki toiminta järjestetään Heikkiläntiellä ellei toisin ole mainittu. Seuraa somessa: Facebook: Lauttasaaren seurakunta Instagram: lauttasaarensrk

Paavalin seurakunta

Seurakunnissa sururyhmiä Sururyhmä on vertaistukiryhmä sinulle, joka olet toipumassa läheisen kuolemasta. Ryhmät ovat kaikille avoimia asuinpaikasta ja seurakuntaan kuulumisesta riippumatta. Sururyhmässä saa jakaa ajatuksia ja tunteita läheisen kuolemaan ja suruun liittyen. Suosittelemme, että menetyksestä on ryhmän alkaessa kulunut jo muutama kuukausi. Sururyhmiä ohjaavat seurakuntien papit, diakoniatyöntekijät ja vapaaehtoiset. Avoimia ryhmiä lukuunottamatta ryhmiin tulee ilmoittautua ennalta. Katso lisätietoa: www.helsinginseurakunnat.fi

Kuolema ja mitä sen jälkeen

Teologian tohtori, uuden testamentin eksegetiikan dosentti Kari Kuula luennoi kuolemasta ja siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Luennot pidetään Töölön seurakunnan Fokustilassa, Pasilan Asema-aukio 1 A. Ke 22.9. klo 18–20 Helvetti, kristinuskon vaikein opinkohta. Mitä siitä voisi ajatella? Ke 29.9. Voisivatko kaikki pelastua? Pelastuksen rajat ja mahdollisuudet. Ke 6.10. Miten taivaassa jaksaa ikuisesti? Tulkintoja taivasmaailmasta.

aikuisille. Ulkoiluapu ma, ti, ke klo 9–11. Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä arkipäivänä ja lisätietoja soittamalla tai tekstiviesti/WhatsApp p. 050 380 3514. Iltalastenhoito yli 2-vuotiaille lapsille keskiviikkoisin klo 17.30– 19.30. Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä arkipäivänä ja lisätietoja soittamalla tai tekstiviesti/WhatsApp p. 050 380 3514. Torstaipiiri 9.9. sekä 23.9. klo 13, teemana Kävellen Lauttasaarta tutuksi – Antti Matilainen. Metsäkerho 13.9. alkaen ma, ti, pe

klo 9–11. Liikkumista, leikkiä, luonnon ihmeiden tutkimista ja omien eväiden syöntiä luonnossa. Töppösryhmä ti 14.9. klo 11–12 neuloo sukkia ja töppösiä kasteperheille ja eri-ikäisille kastettaville. Käsityöpiiri ti 14.9. klo 13–14.30. Hyödyllistä, mukavaa ja kaunista käsillä tehden, nauttien yhdessä tekemisestä. Vauvakirkko su 19.9. klo 16–16.30. Vauvakirkko on vauvojen ja taaperoiden ehdoilla tehty pieni musiikillinen hartaus, jossa laululeikeillä on keskeinen osa.

Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu 12.9. klo 10. Koivisto, Kanala ja Hakkarainen. Puolen tunnin messu 15.9. klo 18. Flinck ja Hakkarainen. Messu 19.9. klo 10. Kanala, Koivisto ja Hakkarainen. Puolen tunnin messu 22.9. klo 18. Pöysti ja Hakkarainen.

TAPAHTUMIA Meditatiivinen tanssi Paavalinkirkolla yläsalissa maanantaisin 13.9.–13.12.2021 klo 17–18. 1. jakso 13., 20. ja 27. syyskuuta (3x), 2. jakso 4.,11.,18. ja 25. lokakuuta (4x), 3. jakso 1., 8.,15., 22. marraskuuta (4x), 4. jakso 29.11., 6.12. itsenäisyyspäivän juhlatansseja ja 13.12. Meditatiivinen tanssi on rukousta koko keholla musiikin ja liikkeen kera. Jaksoilla helppoja koreografioita. Sopii murrosikäisistä ikääntyneisiin. Ilm. ja tied. Tiina Sara-aho saraaho@gmail.com tai p. 050 490 6014. Voit varata paikan yhdelle tai kaikille jaksoille. Hinta 5 e/kerta maksetaan käteisellä ohjaajalle. Luovuus voimavarana kasvuryhmä tiistaisin 5.10.–7.12. klo 18.00– 20.30 Paavalinkirkolla. Ryhmässä luetaan valmiita tekstejä, katsotaan kuvia ja kirjoitetaan itse. Tuula Paasivirta haastattelee tulijat viikoilla 38–39. Ryhmä ei vaadi aiempaa kirjoittamiskokemusta. Menetelmänä kirjallisuusterapia, ja tutustutaan kuvailutulkkaukseen. Maksuton. Tied., ilm. ja haastattelut Tuula Paasivirta p. 040 556 9079 tai ext-tuula.paasivirta@evl.fi. Kristillinen meditaatio Paavalinkirkon urkuparvella keskiviikkoisin 1.9.–1.12. klo 17.10–17.50. Sydämen hiljaiseen rukoukseen kuljettava meditaatio on eri uskontojen yhteistä viisautta. Ryhmää ohjaa hengellisen ohjaajan koulutuksen saanut Risto Lehtinen. Lisätied. Arja Rannanpää-Kortelainen. Ryhmä on avoin, ei ennakkoilmoittautumista. Huomioithan, että mahdollisten konserttien tms.

takia ryhmä saattaa joskus peruuntua. Tapahtumakalenterissa seurakunnan nettisivuilla on aina ajankohtaiset tiedot, jotka kannattaa tarkistaa vielä edeltävänä päivänä. Ystävyydenkahvila keskiviikkoisin klo 14–15. Lempeää liikuntaa keskiviikkoisin klo 13.30–14.15. Maksuton. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846. Päiväpiiri keskiviikkoisin klo 13 Pasilan asukastalolla.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ma ja pe klo 10–15, ke klo 13–17 Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Puhelinpalvelu 09 2340 6300 ma–pe klo 10–15, ke klo 13–17, Diakonia p. 09 2340 6318 Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Ajantasaiset tiedot seurakuntatoolo.fi. Messu Temppeliaukion kirkossa sunnuntaisin klo 10. Mukana kuoroja, orkestereita ja yksittäisiä taiteilijoita. Perhemessu su 12.9. klo 10. Messu Töölön kirkossa su klo 12 parittomina viikkoina. Messu Meilahden kirkossa su klo 12 parillisina viikkoina. Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa. Arki-illan ehtoollinen to klo 18 Fokuksessa. Ehtoollishetki kuukauden 1. to klo 14 Ruskeasuon Rastissa.

TAPAHTUMIA Torilla tavataan! Toripappi Töölöntorilla to 9.9. ja 16.9. klo 11–13. Mystiikan Akatemia 11.9. klo 9.30–13 Fokuksessa. Niin kuin morsian: reformaatio ja mystiikka. Mitä tapahtui mystiikalle protestanttisessa reformaatiossa? Past., TT Sini Mikkola. Ilm. hiljainentila.fi. Hinta 12 e sis. kahvin tai teen. Muistojen Pasila kuvin ja tarinoin. Historiallinen valokuvanäyttely vanhasta Pasilasta 18.9.–3.10. Liisi Karjalainen esittelee näyttelyä avajaisissa 18.9. ja 25.9. klo 12–16. Näyttely katsottavissa Fokuksen aukioloaikoina.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–23.9.

vierailijoille ma–pe, katso tiedot temppeliaukionkirkko.fi.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi. srk@evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. Myllypurossa 12.9. messun jälkeen Virren voimaa -yhteislaulutilaisuus. Sadonkorjuun messu su 12.9. klo 15 Herttoniemen kartanon museon Knusbackan museomaatilan pihapiirissä. Hiljainen viikkomessu keskiviikkoisin klo 17.30 Laiturissa.

TAPAHTUMIA

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Messu su 12.9.klo 11. Ami Lainela, saarna, Mari Lamminen, kanttori, mukana semiaikuisten musiikkiryhmä. Konfirmaatiomessut. Turvallisuusohjeet huomioiden toivomme, että messussa riittää paikkoja ensisijaisesti konfirmoitavien läheisille La 11.9. klo 11 ja 14 Lohirannan rippikoulu. Jenni Kahenvirta ja Ari-Pekka Kankkunen, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori. La 18.9. klo 11 ja 14 Kesän cityrippikoulu. Sini Ikävalko, saarna, Mari Lamminen, kanttori. Su 19.9. klo 11 ja 14 Ruokolahden rippikoulu. Mia Iiskola, saarna, Mari Lamminen, kanttori. Iltaehtoollinen Östersundomin kirkossa su 12.9. klo 17. Östersundomin kirkko on suljettu remontin vuoksi 1.10.2021–28.2.2022.

Työnohjausta yksinyrittäjille Yksinyrittäjille järjestetään maksutonta työnohjausta. Lokakuussa käynnistyy kaksi työnohjausryhmää, joissa ohjaajina toimivat koulutetut työnohjaajat. Ryhmät kokoontuvat syk syn aikana neljä kertaa 1,5 tunnin ajaksi. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Hank keen koordinaattori Niina Marjanen, niina.marja nen@evl.fi, p. 050 400 9675.

JOHANNA KARE

Muistojen päivä su 12.9. klo 12–14 Kulosaaren seurakuntasalissa. Muistelemme Kulosaaren seurakunnan elämää yhdessä vanhojen työntekijöiden kanssa. Tilaisuus on osa Seurakunta Kulosaaressa 100 vuotta -juhlavuotta. Voit seurata muistelua myös Herttoniemen seurakunnan Facebook-sivujen kautta. Armon ilta pe 17.9. klo 18 Myllypuron kirkolla. Puhumassa mm. Juuso Perilä. Armon illoissa lauletaan, rukoillaan ja ylistetään yhdessä, nautitaan musiikista ja opetuksesta. Illan päätteeksi iltatee. Konsertti su 19.9. klo 15 Myllypuron kirkossa. Syyspäivänä varjoista valoon. Laura Hiilinen ja Marja Nevankallio, konserttikanteleet. Ohjelmassa musiikkia metsistä, järven rannoilta ja Suomen luonnosta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Laulun siivin ke 22.9. klo 14 Kulosaaren seurakuntatalolla. Kahvit alkaen klo 13.30. Laulattamassa Kirsi Lemponen Sinun Sanasi -raamattuillat torstaisin 23.9., 21.10. ja 18.11. klo 17.30–19 Kulosaaren seurakuntasalissa. Keskustelemme seuraavan sunnuntain teksteistä. Iltoja vetää Jenni Kallio. Mukaan oma Raamattu. Puurokahvila Myllypuron kirkolla ti klo 9.30–11. Puuro ja kahvi 1 e. Iltaruoka Myllypuron kirkolla to

klo 16–17.30. Aikuiset 2 e, lapset 1 e. Lisätiedot Pilvi Juvonen, p. 050 347 8582. Sururyhmä Myllypuron kirkolla to klo 18–19.30 ajalla 30.9.–4.11. ja 2.12. Tiedustelut ja ilmoittautumiset sari.oikarinen@evl.fi. Diakonian ajanvaraus puhelimitse ma klo 13–14 ja ke klo 9–10 numerosta 09 2340 3344. Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 10–12 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Ei arkipyhinä. Lisätietoja Sinikka Backman, p. 050 596 8946. Lisätietoja toiminnasta internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/ herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme facebook.com/herttoniemenseurakunta.

ISTOCK

Soolokonsertti Tumppi Varonen 19.9. klo 16 Fokuksessa. Vapaa pääsy. Kuolema ja mitä sen jälkeen 22.9. klo 18 Fokuksessa. Helvetti, kristinuskon vaikein opinkohta. Luennoitsija Kari Kuula. Sid Hillen konserttisarjat Meditatiivista pianomusiikkia, Two Moons ja Sacred Music. Ajankohdat: temppeliaukionkirkko.fi. Hiljainen vierailu. Nauti hiljaisuudesta Temppeliaukion kirkossa valikoituina keskiviikkoiltoina klo 16.30–18. Kulttuurikeskiviikko Temppeliaukion kirkossa. Opastus klo 14, urkumusiikkia klo 14.15, Henri Hersta. Tasauspäivä Toivoa ilmassa ke 22.9. klo 11–14 Fokuksessa. Mukana Suomen Lähetysseura. Esikoisvauvakerho Tuomaankirkossa to 7.10.‒25.11. klo 14‒15.30. Ei 21.10. Ilm. emilia.e.kuusisto@evl.fi. Kerhiksellä ke 27.10.‒1.12. klo 13.30‒15. Ilm. sirpa.huhtamaki@ evl.fi. Avoimet perhekerhot 6.9.–3.12., ei viikolla 42. Leikkiä, ohjattu lauluja loruhetki. Maksuton, ei ilmoittautumista. Fokus ma klo 9.30‒11.30 ja muskarihetket klo 9.30 ja 10, ti kerho vauvaperheille klo 13.30‒15 ja iltaperhekerho klo 17‒18.30, Meilahden kirkko ti klo 10‒11.30, Kerhis ja Ruskeasuon Rasti pe klo 10‒11.30. Kuunteleva rukous ke 15.9., 20.10., 10.11. ja 8.12. ehtoollishetken jälkeen n. klo 18.45 Töölön kirkossa. Tied. Jukka ja Kaisu Vasara p. 050 067 5654. Hopeapiiri pe 10.9.–3.12. klo 13.30–15 Töölön kirkossa. Lähetyksen kädentaitopiiri ti 14.9.–23.11. parittomat vkot klo 17–19 Tuomaankirkossa. Tied. Heleena Hilvo p. 044 547 7498. Naisten forum ti 14.9. klo 15–17 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Sotilaspastori evp. Suvi Kouri, Naiset puolustusvoimien palveluksessa. Miesten maanantaiseura 13.9. klo 13–15 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Pipliaseuran toiminnanjoht. Markku Kotila: Uusi Raamatunkäännös. Tied. anssi.saura@ gmail.com. Tunnetaideterapiaryhmä 28.9., 5.10. ja 12.10. klo 11–12.30 Fokuksessa. Lisätiedot ja ilm. nettisivujen kautta. Hinta 50 e. Mitä on rakkaus -workshop to 23.9. klo 19 Fokuksessa. Perheneuvoja Juha Petterson. Lähetyspiiri ti 7.9.–30.11. klo 13.30–15 Töölön kirkolla. Kitaran ja ukulelen soitonopetusta ja yhteissoitantaa Kari Pulakan johdolla ma 6.9.–20.12. Temppeliaukion kirkon takkahuoneessa. Lisätiedot Jukka Kivinen p. 050 408 1984. Temppeliaukion kirkko auki

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Kaikki tilaisuudet Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Valokuvauksen peruskurssi joka toinen torstai 30.9. alkaen klo 18–19.30. Harrastelijaryhmä sopii kaikille valokuvauksesta kiinnostuneille, etenemme ryhmän taitotason mukaan. Kuvaamme paljon ja opettelemme valokuvauksen perusasioita. Tarvitset laitteen jolla kuvata, sähköpostitilin sekä USBtikun. Kokoonnumme yht. 5 kertaa. Ilm. 20.9. mennessä heikki.heikurinen@evl.fi, p. 050 342 4795. Ruokaa, Iloa ja valoa -diakoniaruokailu torstaisin 2.9. alk. klo 11. Hinta 1 e. Alussa vapaaehtoinen hartaus. Ruokailu rajoitustilanteen

mukaan joko paikan päällä tai noutoruokailuna. Lisätied. Susanna Salonen, p. 050 563 3900. iLOPISARAT on lapsi- ja nuorisokuoro yli 5-vuotiaille juniorilaulajille. Viikkoharjoitukset ovat tiistaisin klo 18–19 (alk. 14.9., ei kokoontumista syyslomaviikolla). Ohjelmiston pääpaino on hengellisessä lastenmusiikissa. Nuotteja tai kirjaimia ei meillä tarvitse osata, mutta kuoroon tullaan ilman vanhempia. Laulut opitaan yhdessä mm. loruttelun ja kaikulaulun avulla. Kuoroon voit myös tulla tutustumaan ennen ilmoittautumista. Kuoroa johtaa Kirsi Honkanen-Punkari. Ilm. mukaan verkkosivuilla. Pappien yhteystiedot löytyvät verkkosivuiltamme ja yhteyden pappiin saat myös seurakuntatoimiston kautta. Papin kanssa voit keskustella luottamuksellisesti kaikista asioista. Voit jättää papille myös viestin/soittopyynnön vastaajaan. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot löytyvät verkkosivuillamme kohdasta Apua ja tukea. Ota yhtyettä, kun tarvitset keskusteluapua tai taloudellisen tuen selvittelyä. Seurakuntatoimisto palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Hoidamme kasteen, vihkimisen, kodin siunaamisen sekä hautaan siunaamisen ajanvarauksia. Lisäksi palvelemme kirkon jäsenyyteen liittyvissä asioissa.

Koronapandemian kasvot Vielä ehtii nähdä. Fokuk sen Covid19 näyttely ker too kuvien ja tarinoiden kautta, kuinka koronavirus koskettaa meitä kaikkia iästä, elämäntilanteesta ja ammatista riippumatta. Johanna Kareen valokuva näyttely auki 12.9. asti päi vittäin klo 12–18, Pasilan Asemaaukio 1 A.

Roihuvuoren kirkossa: Messu su 12.9. klo 10. Kaskinen, Vaulas, Heidi Korhonen Björkman. Pyhäkoulu lapsille. Messu su 19.9. klo 10. Nurminen, Ronkainen, Filppula. Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo 18. Laajasalon kirkossa: Messu su 12.9. klo 12. Kaskinen, Vaulas, Niva-Vilkko. Gospelmessu su 19.9. klo 12. Lyytinen, Ronkainen, Tuuli Malve & Houseband. Ehtoollishetki to 9.9. klo 17.30. Tammisalon kirkossa: Hiljaisuuden kirkko ti 14.9. klo 18. Hiljaisuutta, raamatunlukua, Taizé-lauluja ja ehtoollinen. Mukana lauluryhmä.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 13/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–23.9.

TAPAHTUMIA Kirjallisuusilta to 15.9. klo 18 Laajasalon kirkolla. VTT Timo Stewart kertoo teoksestaan Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys. Kirja oli vuoden 2020 tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas ja voitti alkuvuodesta Lauri Jäntin säätiön tietokirjapalkinnon. Iltaruoka to 23.9. klo 16.30–18 Laajasalon kirkolla. Lopuksi klo 18 meditatiivinen Taizé-rukoushetki. Suomen Lähetysseuran lähetyspiiri ke 22.9. klo 13–14.30 Laajasalon kirkolla. Hiljaisuuden jooga ti klo 18–19.30 (ei 14.9., 12.10. ja 9.11., olet silloin tervetullut Hiljaisuuden kirkkoon). Hiljaisuuden jooga on oma joogalaji, joka pohjautuu kristilliseen traditioon, hiljentymiseen, rukoukseen ja armolliseen hengellisyyteen. Ohjatuilla tunneilla tehdään kehoa ja mieltä hoitavia harjoitteita, pyrkimyksenä tilan tekeminen itsen ja Jumalan kohtaamiselle. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tuo halutessasi oma jumppamatto. Myös kirkolla on jumppamattoja. Tied. Jaana Kangas, p. 050 5235 820. Ehtoollisavustajakoulutus to 7.10. klo 17.30 Laajasalon kirkolla. Aluksi yhteinen ehtoollinen. Avoin kaikille kiinnostuneille. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: arja.vaulas@evl. fi, p. 050 596 8858. Sururyhmä läheisensä menettäneille to 14.10., 28.10., 4.11., 11.11. ja 25.11. klo 13–14.30 Roihuvuoren kirkolla. Olet lämpimästi tervetullut vertaistuelliseen ryhmään, jossa voit halutessasi jakaa kokemuksia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Ilmoittautuminen diakoniatyöntekijälle: saara.menezes@evl.fi, p. 09 2340 5728. Diakonian ajanvaraus ja soittopyynnöt Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758, tai roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Vartiokylän seurakunta

laulamisesta kiinnostuneille Matteuksenkirkolla keskiviikkoisin klo 11–12, alkaen 8.9. Pilke-ryhmä pe klo 10–11.30 Itäkeskuksen palvelutalossa, Voikukantie 6. Sururyhmä läheisen ihmisen menettäneille Myllypuron kirkolla to 30.9.–4.11. sekä 2.12. klo 18–19.30. Tied. ja ilm. Leena Nygård, leena.nygard@evl.fi, p. 09 2340 6450, tai Sari Oikarinen, sari. oikarinen@evl.fi, p. 09 2340 3352. Vartiokylän kirkolla: Neuleklubi ma klo 11.30–11.30. Lapsikuoro Kristallit 1.–6.-luokkalaisille keskiviikkoisin klo 15–16, alkaen 15.9.! Lisätiedot Hanna Järvinen, hanna.jarvinen@evl.fi, p. 050 380 2027. Avoin ukkoryhmä 22.9. pelaa biljardia klo 13. Puotilan kappelissa: Puotilan Olohuone retkeilee Östersundomin hautausmaalle ti 14.9. Lähtö klo 13.30 Puotilasta, paluu n. 16.30. Ilmoittaudu vartiokyla.srk@evl.fi. Ti 21.9. Raili Rauhala musisoi, seurakunnan työntekijät kertovat, mikä muuttui koronaaikana. Perjantailenkki pe klo 13, startti Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3. Avoin päiväkävely juttelun merkeissä, parittomina viikkoina kahvit Vartiokylän kirkolla. Nuorten ja kouluikäisten toiminnan päivittyvät tiedot löydät Instagramista: vartsikannuorisotyo. Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus: Merja Korhonen p. 09 2340 6451, merja.a.korhonen@evl.fi tai Leena Nygård p. 09 2340 6450, leena.nygard@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta Virasto: puhelimitse ja sähköpostilla ma, ti, to, pe 9–13, ke 14–17, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7

JUMALANPALVELUKSET

Virastoasiat: p. 09 2340 6400 (takaisinsoittopalvelu), vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5. Puotilan kappeli, Puotilantie 5. Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3.

Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11. Messuun voi osallistua myös Facebook sivullamme. 12.9. Huhdanmäki, Mäkelä, Kantola. 19.9. Holma, Vanhanen, Virtanen. Päivähartaus ja ehtoollinen kirkossa torstaisin klo 12.

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA

Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa. Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa. Keskipäivän messu perjantaisin klo 12 Matteuksenkirkossa. Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

Tilaisuudet järjestetään voimassa olevien rajoitusten ja ohjeiden mukaisesti, muutokset mahdollisia. Kuninkaan ilta kirkolla pe 10.9. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Puhe Petrus Ahonen, ylistys Markus Tienhaara & Co, todistus Markku Lappalainen ja illan juonto Hanna Tolonen. Pyhän tanssin iltapäivä klo 14–15

TAPAHTUMIA Laulut soikoon! Avoin ryhmä

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 13/2021

Merirasti-kappelissa la 18.9. ja Marielundin kappelissa su 19.9. Tanssitaitoa ei tarvita, ylle mukavat vaatteet ja sisätossut tai villasukat. Ilm. saraaho@gmail.com, p 050 490 6014. Kaiken kansan kahvila tuo yhteen perheet ja kaiken ikäiset ihmiset lapsista aikuisiin, joiden elämässä on tilaa uusille ystäville tai vaikka varamummille tai -kummille. Rentoillaan, tutustutaan ja kohdataan pienen purtavan äärellä. Valossa perjantaisin klo 13–15.30. Nuorten äitien ja lasten olohuone kutsuu äidit lapsineen kahvilamaiseen olohuoneeseen, jossa on vapaata ja leppoisaa oloa. Tarjolla pieni välipala ja yhteistä keskustelua lapsiperheen arkeen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Valossa ti 21.9. klo 11. Uuden edessä Valossa keskiviikkoisin klo 13. Vauvaryhmä ensimmäisen lapsen saaneille tai odottaville vanhemmille vauvoineen. Iltaperhekerho ja kotiruokaa kirkolla ti 21.9. klo 16.30. Lastenkuoro Valonsäteet ja laulukerho Loiste! Valossa torstaisin klo 15.30. Tervetuloa mukaan musiikista innostuneet lapset eskari-ikäisistä ylöspäin. Junnukahvila ja kerhoja koululaisille. Junnukahvila Valossa maanantaisin klo 15–18 on avoin kerho, jossa vapaata oleskelua ja ohjattua toimintaa. Muut harrastekerhot näet nettisivuiltamme. Hiljainen tila kirkossa torstaisin klo 18. Raamattumietiskelyä, rukoushiljaisuutta ja kuuntelevaa jakamista. Avoin ryhmä, johon voi osallistua myös satunnaisesti. Valon aamu maanantaisin klo 9–11 Valossa. Aloita viikko rennosti yhdessä kaikille avoimessa kohtaamispaikassa. Tarjolla aamupalaa vapaaehtoisella maksulla. Iltapäiväpiiri ikäihmisille kirkolla ma 13.9. klo 12. Kahvitellaan, nautitaan seurasta ja ohjelmasta. Lauletaan yhdessä ajankohtaisia virsiä ja kansalauluja Marielundissa ke 15.9. klo 13. Laulattajana Anja Hinkkanen. Yhteinen lounas kirkolla to 16.9. klo 11, vapaaehtoinen maksu 2 e. Diakonia ajanvaraus ma, ti, to klo 12–13 p.09 2340 6518. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuillamme. Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset p. 09 2340 6502, ma, ti, to, pe 10–13, ke 15–17. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Portti, Säterinportti 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Malmin seurakunnan jumalanpalveluksiin voi osallistua kirkkotilan koon mukaan. Jos haluat mukaan suunnittelemaan ja tekemään messuja, soita p. 09 2340 4444 Messu Malmin kirkossa sunnuntaisin klo 10. 19.9. Malmin kirkko 40-vuotta -messu. Messu Viikin kirkossa sunnuntaisin klo 10. 19.9. kaksikielinen messu (engl. ja suomi). Messu Pihlajamäen kirkossa Verkoston kanssa yhteistyössä sunnuntaisin klo 11. Lapsille pyhäkoulu. Messun jälkeen noutolounas ja jaossa hävikkiruokaa. Messu Puistolan kirkossa sunnuntaisin klo 12. Huom! Muuttunut aika. Su 12.9. Tehdään yhdessä -messu. Messua suunnitellaan messupajoissa Puistolan kirkolla ma 6.9. klo 11 ja ke 8.9. klo 17. Liity messuyhteisön sähköpostilistalle: aleksi.vainikka@evl.fi, p. 044 284 4593. Ehtoollinen Voit pyytää yksityisen ehtoollisen erikseen sopien. Soita papille, p. 09 2340 4444. Kirkolliset toimitukset Kun järjestät perhejuhlia, ole ensin yhteydessä palvelusihteeriin – hänellä on ajankohtaisin tieto mm. osallistujamäärien rajoituksista. Suosittelemme vahvasti juhlien järjestämistä kodin sijasta seurakunnan tiloissa, joissa on helpompi noudattaa turvavälejä. Vihkimisen tai kasteen voi järjestää myös piha- tai puistojuhlana. Seurakunnan palvelusihteeri auttaa kaikissa kirkollisiin toimituksiin, kuten papin ja tilan varauksiin liittyvissä asioissa, p. 09 2340 4402 ma–ti, to–pe klo 9–13 ja ke klo 13–17 ja sähköpostitse osoitteessa:tilavaraukset.malmisrk@evl.fi.

TAPAHTUMIA Järjestämme toistaiseksi toimintaa

pääsääntöisesti netissä tai ulkona. Liity mukaan Malmin seurakunnan Facebook- tai YouTube-kanavalta tai nettisivultamme helsinginseurakunnat.fi/malmi. Malmin kirkko avoinna hiljentymistä ja ehtoollista varten ke klo 17–19. Kahvia kirkoilla. Piipahda kahville, tapaa tuttuja ja uusia ihmisiä: Tapulin seurakuntakoti ma klo 11–13., Puistolan kirkko ma klo 13–15, Malmin kirkko ti klo 13–15, Pihlajamäen kirkko ti klo 13–15 ja Viikin kirkko ti klo 13–15 sekä Siltamäen seurakuntakoti Korttelitupa ma klo 11.30–14.30. Pukinmäen Porttikahvila avautuu sitten, kun rajoitukset sallivat. Poikkea kirkolle! Malmin, Puistolan ja Viikin kirkkojen ikkunoilla vaihtuvat eri teemat syksyn aikana. Syyskuussa teemana Kiitos syksystä! Tule tunnelmoimaan. Grilli-ilta Puistolan kirkolla 15.9. klo 18. Tervetuloa mukaan viihtymään ja ideoimaan Puistolan kirkon tulevia sunnuntaita muuttuneen messuajan ympärille. Luvassa rentoa keskustelua, yhteislaulua ja grillausta. Mukana Paula Närhi, Aleksi Vainikka ja Taru Hämäläinen. Jaakko Löytyn ja selloduo Varosen Luomakunnan laulu -konsertti. Ensiesitys Malmin seurakunnan Facebooksivuilla lauantaina 18.9. klo 18. Virsilaulua ja Siionin virsiä Pihlajamäen kirkolla sunnuntaina 19.9. klo 17. Kirkon yhteiskuntapäivät Malmilta. Virtuaalitapahtuma 23.– 25.9. Työ, leipä ja politiikka – kuuluvatko ne kirkolle? Kenen ääni kirkossa kuuluu ja kenen ääni jää kuulematta? Pe 24.9. julkaistaan Palefacen tuottama koillishelsinkiläisten Malmin ääniä -videoteos. Hinnat: 70 e/2 pv, 40 e/1 pv. Kysy vapaalippua: veera.wallenius@evl. fi. Ks. kirkonyhteiskuntapaivat.fi Tuonentupa-kahvila Malmin kirkolla keskiviikkoisin klo 18. Keskustelua ja musiikkia kuolemasta ja elämästä. Kahvia ja rukoushetki. 29.9. Kulkutaudit ja kuolema. Pastori Esko M. Laine. 13.10. Kun kuolema tulee lähelle. Sairaalapastori Saila Heinikoski ja lääkäri Kaisla Mannerla. Musiikki Malmin enkelit Lissu Eleniuksen johdolla. 1.11. Suomalainen kuolema. Professori Juha Pentikäinen. Musiikki Pipa Paljakka ja Raisa Rauhamaa. 10.11. Mitä Raamattu kertoo elämästä kuoleman jälkeen? Pastori ja Uuden testamentin tutkija Outi Lehtipuu. Sururyhmä päihteisiin kuolleen läheiselle Tapulin seurakuntakodilla joka toinen torstai klo 17 alk. 14.10. Keskustelua ja toiminnallisia harjoituksia luottamuksellisesti pienryhmässä alkoholiin tai huumeisiin kuolleen läheisille. Ohjaajana diakoni Elise Hartonen ja pastori Markus Kopperoinen. Tied.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–23.9.

Talousneuvolasta neuvoja rahahuolissa Eivätkö rahat riitä? Painavatko velat mieltä? Tule ison tai pienen kysymyksen kanssa. Talousneuvolassa etsitään yhdessä ratkaisuja. Talousneuvolat tarjoavat matalan kynnyksen moniammatillista talousneuvontaa ilman ajanvarausta. Myös sähköiseen asiointiin saa apua. Helsingin talousneuvoloiden yhteinen puhelinnumero on 050 324 6626. Siihen vastataan talousneuvolan aukioloaikoina. Tekstiviestilläkin voi ottaa yhteyttä. Malmin Varustamon talousneuvola tiistaisin klo 12–14, Pekanraitti 16. Myös Helsingin kaupungin asumisneuvonnan opastusta. Hermannin Diakoniatalon Varustamon talousneuvola keskiviikkoisin klo 12–14, Hämeentie 73. Matteuksenkirkon Varustamon talousneuvola torstaisin klo 12–14, Turunlinnantie 3. Neuvonta on luottamuksellista ja maksutonta.

ISTOCK

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla ja pu helimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13– 16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/ou lunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunky lanseurakunta

Maunulan muskarit torstaisin 9.9.–25.11. Maunulan kirkolla. Lauluja, leikkejä, rytmisoittimilla soittamista, musiikkiliikuntaa. Maksuton, ei etukäteisilmoittautumista. Ohjaajana Maija PesonenKareinen. 2–5-vuotiaat klo 9.30–10. 1–2-vuotiaat klo 10.05–10.35. 0–1-vuotiaat klo 10.40–11.05. Yhteisöruokailut ovat kaikille avoimia. Vapaaehtoinen maksu. Ruokalistat ja lisätiedot kotisivuiltamme. Maanantaipuuro maanantaisin 6.9.–22.11. klo 9–12 Oulunkylän kirkolla. Käpylän Iltaruoka keskiviikkoisin 8.9.–24.11. klo 16–17.45 Käpylän kirkolla. Yhteisöravintola Salaam torstaisin Oulunkylän kirkolla jatka myöhemmin syksyllä. Seuraa ilmoittelua! Maunulan pannarikahvila torstaisin 9.9.–25.11. klo 10–13 Maunulan kirkolla. Käpylän kirkkokuoro kokoontuu tiistaisin klo 18.30 Käpylän kirkolla. Kanttori Mikko Helenius. Lisätietoja: kapylankirkkokuoro.fi. Chorus Sine Nomine keskiviikkoisin klo 18–20 Oulunkylän kirkolla. Monipuolista kirkkomusiikkia, äänenmuodostuskoulutusta ja esiintymisiä. Kanttori Katja Mäkiö. Lisätietoja: csn.fi. Muutokset ovat mahdollisia! Seuraa koronatilannetta ja tarkista ajankohtainen tieto kotisivuiltamme.

ISTOCK

ja ilm.: markus.kopperoinen@evl. fi, p. 050 3803569. Nuorten aikuisten telttaretki Meikon ulkoilualueelle 2.–3.10. Ohjelmassa mm. ohjattu kalliokiipeilykokeilu, pieni luontoretriitti ja kokkailua yhdessä nuotion äärellä. Varusteita saa lainaan. Yhteiskuljetus Meikoon ja takaisin. Tied. ja ilm. aleksi.vainikka@evl.fi, p. 044 284 4593. Ruoka-apua Lahjoitusleipää Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11, Pihlajamäen kirkolla ti klo 9 ja Jakomäen kirkon pihalla ke klo 11 sekä Varustamolla to klo 11, jonka jälkeen diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten klo 11.30– 13. Hävikkiruokaa jaossa sunnuntaisin Pihlajamäen kirkon messun jälkeen n. klo 12. Waste&Feast Malmi myy noutolounasta ma–pe klo 11–13. Os. Pekanraitti 16. Huom! Waste&Feast on kiinni pe 24.9.2021. Ruoka-aika Pihlajamäen kirkolla torstaisin klo 12, 16.9. alkaen. Kotiruoka 2 e/annos. Keskusteluapua 365 päivänä vuodessa. Malmin seurakunnan oma pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–21.Soita, p. 09 2340 4444 (vain pvm-maksu), kun kaipaat juttuseuraa. Puhua voit kaikesta taivaan ja maan väliltä. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä. Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soittopyyntö, otamme sinuun yhteyttä.

Tapahtumiin voi tulla muutoksia Kannattaa varmistaa seurakuntien verkkosivuilta helsinginseurakunnat.fi, järjestetäänkö tapahtuma etukäteen ilmoitetulla tavalla, onko siihen tullut muutoksia tai onko se kokonaan peruttu koronaepidemian takia.

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Oulunkylän kirkossa klo 10. Messu sunnuntaisin Käpylän kirkossa klo 18. Viikkomessu torstaisin Maunulan kirkossa klo 12.

TAPAHTUMAT Diakonian neuvonta ja ajanvaraus Oulunkylän kirkolla ti ja to klo 10–12. Voit varata ajan puhelimella numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla paikan päälle. Yksinhuoltajien olohuone paritto-

mien viikkojen tiistaina 14.9.–23.11. klo 17–19 Oulunkylän kirkolla, takkahuoneessa. Maunulan torstaikerho 16.9. klo 13–14.30 Maunulan kirkolla. Musiikkimatinea Syksyn soitto. Syksyn lehtien punertuessa musiikkia, runoja ja ajatuksia syksystä. Käpylän musiikkiopiston oppilaita, opettajana Ahti Valtonen. Raivo Savik, Elisa Hapuli. Miesten piiri maanantaisin 6.9., 4.10., 1.11. ja 29.11. klo 14–16. Oulunkylän kirkon takkahuone.

Perhekerho maanantaisin 6.9.– 22.11. klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla. Ei viikolla 42! Kouluikäisten puuhakerho 1–6-luokkalaisille Oulunkylän kirkolla tiistaisin klo 16.30–18, kerhopäivät 21.9., 28.9., 5.10. ja 12.10. Isät hoi! -iltamuskari tiistaisin 21.9.–16.11. Käpylän kirkolla. Ohjaajana Alex Hyvärinen. 0–1-vuotiaat klo 17–17.25. 2–3-vuotiaat klo 17.35–18. 3–5-vuotiaat klo 18.10–18.35.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Asiointi sähköpostilla tai puhelimitse ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, avoinna hiljentymistä varten ma– pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa medias sa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Kirkkoon mahtuu 40 osallistujaa. Messut suoratoistona Facebookissa ja niitä voi katsoa myös verkkosivujen etusivulta. Juurimessu su 12.9. klo 11. Nuorkivi, Pirttijärvi, Terhi Paananen ja Häyrinen. Messu su 19.9. klo 11. Pirttijärvi, Jussila ja Hirvonen.

TAPAHTUMIA Raamattupiiri to 9.9. klo 18 ja ensikertalaisille klo 19. Paloheinä soi -konsertti pe 17.9. klo 17. Laulusolisti Julia Korkman ja Sergei Sokolov pianolla johdattavat meitä eri musiikkityylien ja kielten rytmeihin

konsertissa Kun syksy saapuu Helsinkiin. Liput 25 e, Ticketmaster. fi. Akvarelliryhmä jatkuu maanantaina 20.9. klo 17.30 Kirkonkellarissa. Tiedustelut Marita Toivoselta 050 386 3876. Perhekerho kirkolla tiistaisin klo 9–11.30. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13. Nuorten ilta kirkolla tiistaisin klo 18. Yhdessäoloa ja hengailua. Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18 kirkolla. Kutomakerhon illat keskiviikkoisin kirkolla klo 19. Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 12.30–14. Perhekerho torstaisin klo 17-19. Tiia 40 v. -synttärit su 3.10. Vt. kirkkoherramme Tiia Valve-Tuovinen täyttää 40 vuotta ja haluamme juhlistaa päivää ohjelmalla. Päivä alkaa klo 11 messulla ja messun jälkeen kolmet kahvit: klo 12,30, 13 ja 13.30. Iltapäivällä lapsille 2 discoa: klo 15 ja 17. Paljon erilaisia pelejä, kasvomaalausta, herkkuja ym. Pisteille myydään 0,50 e hintaisia lippuja, joista tuotto menee hyväntekeväisyyteen. Ilmoittautuminen 24.9. mennessä sekä kahveille että discoon pakila.srk@evl. fi. (Mahd. muistamiset UNICEFin lastenrahasto – Afganistanin lapset.)

Erityisryhmille KEHITYSVAMMAISTYÖ Kehitysvammaisten valtakunnallinen kirkkopyhä Porissa su 12.9. klo 13. Youtube: Kirkon Selko. Klubi-ilta to 7.10. klo 17 Malmin varustamo, Pekanraitti 16.

KUULOVAMMAISTYÖ Seuraa tied. teksti-tv:n s. 558 ja viittova srk fb-sivuilta.

NÄKÖVAMMAISTYÖ Näkövammaistyön toimisto, Pekanraitti 16. Marja Leena paikalla 14.9. alk. joka ti klo 10–15. Pakaritupa, ke 15.9. ja ke 29.9. klo 12.30–15 Kuriiritie 1, Vantaa. Bussi 571. Haltialan retki ke 22.9. klo 13–15. Oppaat/työntekijät vastassa, Laamannintie 17. Eläimiä sekä kahvila-ravintola. Ilm. 21.9. menn. Marja Leena Kallio p. 050 380 0947. Kuusijärven retki ke 6.10. klo 13–15. Oppaat/työntekijät vastassa, Kuusijärventie 3, Vantaa. Sauna ja uinti koronatilanteen salliessa. Ilm. 5.10. menn. Terhi Suonsivu p. 050 381 8758. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 13/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–23.9.

Musiikkia kirkoissa PERJANTAINA 10.9.

metsistä, järven rannoilta ja Suo men luonnosta. Vapaa pääsy koro narajoituksin, ohjelma 10 e. Tumppi Varosen soolokeikka klo 16 Töölön seurakunnan toimitila Fokuksessa, Mall of Triplan 5. kerros. Suomirockin legendan ihmisen puolella olevat sanoituk set sopivat myös seurakunnan toimipaikkaan. Varonen on muun muassa soittanut Pelle Miljoonan kanssa lukuisissa kokoonpanoissa. Vapaa pääsy koronarajoituksin.

Two Moons klo 15 Temppeliaukion kirkossa. Pianisti Sid Hille ja sakso fonisti Jari Perkiömäki esittävät kokeellista musiikkia. Vierailumak su 4 e.

SUNNUNTAINA 12.9.

TIISTAINA 14.9. Wieniläistä ja venäläistä melodiaa klo 19 Café Sonckissa, Kallion kirkon eteläpääty. Annemarie Åström, viulu, Sonja Fräki, piano. Mozart, Schubert, Prokofjev. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 20 e.

KESKIVIIKKONA 15.9. Sid Hillen konsertti klo 10 Temp peliaukion kirkossa. Pianisti Hille soittaa meditatiivista musiikkia.

TIISTAINA 21.9. Pianon runoilija klo 19 Café Sonckissa, Kallion kirkon eteläpää ty. Pianisti Ossi Tanner. Sallinen, Schumann, Chopin. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 20 e.

KESKIVIIKKONA 22.9. Joonas Widenius Trio klo 19 Café Sonckissa, Kallion kirkon eteläpää ty. Joonas Widenius, flamencokita ra, Tarmo Anttila, basso, Karo Sampela, lyömäsoittimet. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 20 e.

TORSTAINA 23.9.

Lauluyhtye Versio konsertoi pitkästä aikaa renessanssiajan merkkiteoksia sisältävällä ohjelmistolla sunnuntaina 12.9. klo 18 Kallion kirkossa. Yhtyeen eri puolilta Suomea tulevat laulajat ovat musiikin ammattilaisia tai pitkälle edenneitä harrastajia, joita yhdistää rakkaus renessanssiajan laulumusiikkiin.

Vierailumaksu 4 e. Vastaava kon sertti myös 22.9. Lauletaan yhdessä klo 13 Marie lundin kappelissa, Satamasaaren tie 7. Anja Hinkkanen laulattaa virsiä, hengellisiä lauluja ja kansan lauluja. Vapaa pääsy koronarajoi tuksin. Kulttuurikeskiviikko klo 14 Temp peliaukion kirkossa. Aluksi 15 minuutin opastus kirkon arkkiteh tuurista ja historiasta, minkä jäl keen urkuri Henri Hersta esittää musiikkia eri aikakausilta. Liput 6 e. Vastaava tilaisuus myös 22.9. Sacred Music klo 15.30 Temppeli aukion kirkossa. Pianistisäveltäjä Sid Hille ja ambientmusiikin ja suomalaisen jazzkentän huippu muusikoita. Vierailumaksu 4 e. Baiju fado-linduistani klo 19 Café Sonckissa, Kallion kirkon eteläpää ty. Fadolaulaja Kirsi Poutanen ja säveltäjäpianisti Esa Helasvuo. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 25 e.

TORSTAINA 16.9. Rakkautta ruskan aikaan klo 19 Café Sonckissa, Kallion kirkon eteläpääty. Viulisti Linda Suolahti ja pianisti Tiina Karakorpi. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 20 e.

leikittelyyn. Vapaa pääsy koronara joituksin. Syyspäivänä varjosta valoon klo 15 Myllypuron kirkossa. Laura Hiilinen ja Marja Nevankallio, konserttikanteleet. Musiikkia

Kuin tähden lento vaan on kulku onnen parhaan klo 19 Café Sonckissa, Kallion kirkon eteläpää ty. Lauluyhtye RetroSisters laulaa Harmony Sistersin ikivihreitä iskelmiä, kertojana Maarit Niini luoto. Heli Närhi, Katriina Kerppola ja Sirpa Nuuttila, laulu, Jussi Mii lunpalo, piano, Tapio Lydecken, kontrabasso, Ville Liikanen, rum mut. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 20 e.

PERJANTAINA 17.9. Two Moons klo 15 Temppeliaukion kirkossa. Pianisti Sid Hille ja sakso fonisti Jukka Perko esittävät kokeellista musiikkia. Vierailumak su 4 e. Kun syksy saapuu Helsinkiin klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Laulusolisti Julia Korkman ja pianisti Sergei Sokolov. Rajaton jazz festivaalia. Liput 25 e Ticketmasterista.

SUNNUNTAINA 19.9. Päiväsoitto – Panu Savolaisen Soiva Trio klo 15 Huopalahden kirkossa. Panu Savolainen, vibrafo ni, Harri Kuusijärvi, harmonikka, Eero Seppä, kontrabasso. Kansan musiikkivaikutteinenkin matka herkkyydestä aina jazzmaiseen

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

Lauluja kaipuusta ja toivosta Sun aika mennä on – Lohdun lauluja kuolleiden lasten muis topäivänä torstaina 23.9. kel lo 18 Espoossa Suvelan kappe lissa, Kirstintie 24. Janna Poh jonen, laulu; Matti Paatelma, piano; Taija Karppinen, huilu, djembe. Janna Pohjosen laulut ovat syntyneet oman lapsen menet tämisen jälkeen. Muistelemme ja sytytämme kynttilän tuomaan lohdutusta ja valoa tulevaan. Vapaa pääsy.

ESKO JÄMSÄ

Urkukonsertti lapsille klo 12.15 Saksalaisessa kirkossa, Unioninka tu 1. Stefanie Voss kertoo tarinaa saksaksi ja Agnes Goerke osallistuu kerrontaan uruilla. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Virren voimaa klo 13.30 Myllypu ron kirkon seurakuntasalissa. Kirsi Lemponen laulattaa virsiä. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Lauluyhtye Version konsertti klo 18 Kallion kirkossa. Renessanssin vokaalipolyfonian helmi da Palest rinan Missa Papae Marcelli, kaksi motettia de Victorian sielunmes susta ja Lõbon Audivi vocem de caelo (Kuulin äänen taivaasta). Versiossa laulavat Kirsi Erkama, Annika Harding, Hannele Huhtinen, Annette Hänninen, Heikki Isotalo, Antti Kataja, Minna Muukkonen, Anne Palo, Tuija Sulisalo, Katri Tasala, Timo Turtiainen, Mikko Veh kaperä ja Sakari Ylivuori. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e. Vihreät niityt, virvoittavat vedet klo 18 Kannelmäen kirkossa. Vokaaliyhtye CantoNovo, Anne Myl lylä, urut, Stefanie Tuurna, piano ja improvisaatio, Aila Hettula, oboe. Laulusolisteina Pauliina Kallio, Tiia Maria Saari ja Kalle Virtanen. Ohjel massa Rutter, Fauré, Bizét, Franck sekä Kankaisen Rukoushetki päi vän päättyessä. Vapaa pääsy koro narajoituksin. Harvinaisia herkkuja klo 18 Saksa laisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Luut Klaver ja Agnes Goerke soitta vat urkuja nelikätisesti. Muun muassa Mozart, Wesley, Albrechts berger. Vapaa pääsy koronarajoi tuksin, ohjelma 10 e.