Kirkko ja kaupunki 2021 13 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

9.9.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Hellittämätön Hirvonen Elina Hirvonen ei pelkää vaikeita aiheita. Dokumentaristi kirjoittaa ja keskustelee maailmaa paremmaksi. s. 16

Vauvan kaste tuo Duudsonien Jukka Hildénille turvaa ja uskoa siihen, että hyvä voittaa s. 3

Kriikunapuun alla rukoileva Anni Pesonen istuu enimmäkseen hiljaa s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Hakaristi ja Suomen leijona

Olosuhteet eivät tee elämästä sietämätöntä vaan merkityksen ja tarkoituksen puuttuminen.

NATSI-SAKSAN hakaristilippu ei ole ihan mikä tahan sa tekstiili. Se symboloi kansanmurhaa ja höyrypäisiä fantasioita ylemmistä ja alemmista ihmisroduista. Siksi on omituista, että Helsingin käräjäoikeus kat soi, että hakaristilippujen kantaminen itsenäisyyspäi vän mielenosoituksessa ei ollut kiihottamista kansan ryhmää vastaan. Se on melkein yhtä omituista kuin se, että Helsingissä tosiaan liehuivat hakaristiliput vuonna 2018. Kiihottamisesta ja kiihottumisesta olisi kannattanut kuulla vaikka sitä kansanryhmää, jota edustaa Helsin gin juutalainen seurakunta. Uhkaukset, vihaviestit, herjat ja natsiaiheiset graffitit kuuluvat valitettavasti seurakunnan arkipäivään. On päivänselvää, että natsilipun kantaminen mie lenosoituksessa on tiettyyn ihmisryhmään kohdistu vaa uhkaamista ja pelottelua. KÄRÄJÄOIKEUDEN vapauttavan päätöksen jälkeen nousi keskus telu hakaristilipun julkisen käy tön kriminalisoimisesta. Useim mat eduskuntaryhmät olisivat valmiita kieltämään natsilipun lailla. Hakaristilipun kantaminen kansallismielisessä mielenosoi tuksessa täyttää kiihottamis rikoksen kieltävän lain hengen ja kirjaimen. Menee ihan sukka na sisään. Silti huomaan empi väni ajatusta, että jokin graafi nen merkki, tässä tapauksessa hakaristi tai hakaristilippu, kiel lettäisiin lailla. Itse lipun krimi

Tänään Surujen kaltevalla pinnalla ihmisyys on toivon soivin instrumentti.

HAKARISTILIPPUJEN esillä pitäminen esimerkiksi mu seoissa sekä historian ja etiikan oppikirjoissa on tär keätä. Emme saa unohtaa, mitä Euroopassa tapahtui vasta vähän aikaa sitten, nykyisten vanhusten ollessa lapsia ja nuoria. Ei siitä niin kovin kauan ole.

PSYKOTERAPEUTTI MAARET KALLIO LUJASTI LEMPEÄ -BLOGISSA 1.9.2021

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Iankaikkisesti Minä ajattelen ikiaikaisia päätöksiäsi, Herra, niistä minä saan lohdun. PSALMI 119:52

HAKARISTILIPUN KANTAMINEN KANSALLISMIELISESSÄ MIELENOSOITUKSESSA TÄYTTÄÄ KIIHOTTAMISRIKOKSEN KIELTÄVÄN LAIN HENGEN JA KIRJAIMEN.

Kirkko ja kaupunki

13 9.9.2021

Seuraava lehti ilmestyy 23.09. KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Tuntuu, että maailma jakautuu koko ajan enemmän, ja se pelottaa. Jumala, anna meille lempeyttä ja rohkeutta sietää erilaisuutta, lakata etsimästä virheitä muista ja elää hyvää elämää yhdessä.

PSYKIATRI VIKTOR E. FRANKL (1905–1997)

nalisoimisen sijaan laitonta pitäisi olla – kuten onkin – sillä uhkaaminen ja pelottelu. Jos lähdetään yksittäisten merkkien kriminalisoin nin tielle, pitää seuraavaksi tarkasteluun ottaa Suo men vaakunaleijona. Väkivaltaiset leijonakorumiehet kun ovat tehneet siitä uhon, uhan ja pelottelun sym bolin. Vika ei silti ole merkissä vaan niissä vihaa uhku vissa leijonakorumiehissä.

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Syntyessään hän oli niin pieni ja avuton rakas paketti” Duudsoni Jukka Hildénin kolmilapsinen uusperhe lisääntyi vauvalla heinäkuussa. Perhepedissä huutaa tulinen ja tuuheatukkainen Amélie. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

Jukka Hildén, 41, kuinka vauvan hoito sujuu? – Haluan auttaa, tukea ja kannustaa kaikessa, mikä liittyy vauvaan. Autan vaipanvaihdossa ja röyhtäyttämisessä niin paljon kuin mahdollista. Jos vauvalla on vatsanpuruja yöllä, herään siihen. Aamuisin voin huolehtia vauvasta, että Chachi saa nukkua pidempään, kun hänen yöunensa ovat olleet imettämisen takia pätkittäisiä. – Hoidin kummipoikiani nuorena, ennen omia lapsia, että heidän vanhempansa pääsivät viettämään datenightia. Silloin vähän jännitti ja mietin, että mitäs näiden kanssa tehdään. Nykyään olen aika varma vauvojen kanssa. Silloin vauvalle tulee tunne, että tuo tyyppi tietää, mitä tekee. Tietenkin vauvaa kosketetaan lämmöllä ja hellyydellä, mutta varmoin ottein.

Minkälainen vauva on perheenne uusin tulokas Amélie Irene? – Syntyessään hän oli niin pieni ja avuton rakas paketti. Nostin haparoivaa vauvaa tosi hellästi, sitten hän sätkähti vähän eikä oikein saanut silmiä vielä auki. Nyt hän on vähän yli kuukauden vanha ja syö hyvin, on isokokoinen ja valpas. – Améliellä on paksu, ruskea tukka. Ulkonäössä on muutenkin aika paljon latinoa, mikä tulee äidiltään. Muut lapseni ovat syntyneet ohuttukkaisina ja ovat vaaleita ja sinisilmäisiä. Amélie on myös tulinen. Hän kun alkaa itkeä, huuto tulee koko voimalla.

3 4

Mitä mieltä olet siitä, että vauva kastetaan? – Meillä oli tuplaristiäiset isosisko Sophialle ja Amélielle, kun Sophian ristiäiset jäivät aikanaan koronan jalkoihin. Tytöt kastanut pappi on sama ihminen, joka toimi nuoriso-ohjaajana silloin, kun minä kävin rippikoulun. – Vauvan kastaminen on sydäntä lämmittävää. Lapset saavat sitten aikuisiässä miettiä näitä asioita, että miten ja mihin uskoo. Minulle kaste on tuonut turvaa ja uskoa siihen, että tämä elämä ei ole vain tässä. Miten uskallat tehdä vauvoja, kun maailma on ihan sekaisin? – Totta kai kannan huolta siitä, minkälainen maapallo on siinä vaiheessa, kun lapsistamme tulee aikuisia. Yhdysvalloissa asuessamme yhtäkkiä iski korona, Black Lives Matter -liike heräsi ja tuli pressanvaalit, jotka olivat valehtelua ja tappelemista. Ja ilmastonmuutokseen herätään hitaasti. – Mutta minun maailmassani hyvä voittaa aina. Maapallolla on kuitenkin niin paljon ihmisyyttä ja hyvyyttä, ja tiede menee eteenpäin. Teen parhaani siinä, että annan lapsilleni rakkautta, että heille tulee hyvä sydän. Annan heille huomiota, että heille tulee hyvä itsetunto ja he ymmärtävät, että heidän mielipiteillään on merkitystä. Annan heille myös rajat ja säännöt, että he tietävät, mikä on oikein ja mikä on väärin. Eli ei pelossa voi elää.

Mikä sinulle on pyhää? – Ekana tulee mieleen rakkaus ja perhe. Mitä muuta kysymyksellä tarkoitetaan kuin rakkautta? Sitä on tietysti monenlaista. Mutta se rajaton puhtaan rakkauden määrä, jota lapsiani kohtaan tunnen, on pyhää. ■ Vauvan päivää vietetään 24.9. Päivän pääjuhlaa Helsingin Musiikkitalolla voi seurata klo 12–15 osoitteessa evl.fi/vauvanpaiva.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Helmetkin ruk Rukousnauhalla on pitkät juuret kristillisessä perinteessä. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

un rukousnauhojen suunnittelija Tiina Kristoffersson lähtee lenkille, hän sujauttaa taskuunsa puisista helmistä tehdyn Samarialainen-rukousnauhan, jossa roikkuu puinen tau-risti. Kristoffersson käy rukousnauhan läpi suunnilleen kerran viikossa, ja kävelylenkki on siihen oiva hetki. Aikaa rukoiluun menee noin 15 minuuttia. Rukousnauha kulkee mukana aina. − Ihmisellä on tarve harjoittaa hengellisyyttä eri aisteilla, ja rukousnauha vastaa siihen kaipuuseen, Kristoffersson sanoo. TOUKOKUUSSA Tiina Kristofferssoniin otettiin yhteyttä Espoon hiippakunnasta. Hiippakunta tilasi häneltä rukousnauhan, jonka voi antaa kapitulin lahjana sopivissa tilanteissa. Kristoffersson sai vapaat kädet suunnitella rukousnauhan. Ainoa toive oli, että rukousnauhassa toistuvat Espoon hiippakunnan vaakunan värit: sininen ja keltainen. Rukousnauha tehtiin siniseksi värjätystä kvartsista. Lisäksi siinä on viisi okrapurppuran väristä käsin valmistettua erikoishelmeä. Niissä yhdistyvät hiippakunnan vaakunan keltainen väri ja Pyhää Henkeä symboloiva punainen väri. Rukousnauha ei syntynyt helposti. Eniten päänvaivaa aiheutti rukousnauhan tärkein osa, risti. Muutaman epäonnistuneen kokeilun jälkeen Kristoffersson päätyi käsin taottuun kupariseen ristiin. Kupari muistuttaa Kristofferssonia hänen entisestä kotikirkostaan Espoonlahden kirkosta, jonka yhtenä rakennusmateriaalina on käytetty kuparia ja joka on hänelle edelleen tärkeä paikka. Samanlaista ristiä hän on käyttänyt myös Temppeliaukion kirkolle suunnittelemassaan rukousnauhassa. Kristoffersson asuu nykyään Temppeliaukion kirkon vieressä. Espoon piispa Kaisamari Hintikka on erittäin tyytyväinen uuteen rukousnauhaan. − Olen iloinen, että meillä on nyt lahja, joka viestii kristillistä sanomaa ja kertoo meidän hiippakunnastamme, Hintikka sanoo. MONISSA USKONTOPERINTEISSÄ on kehitetty helminauhoja rukouksen ja meditaation tueksi. Buddhalaisilla on mala-helmet ja islamilaisten rukoushelmien nimi on subha. Kristillisten rukousnauhojen juuret ulottuvat varhaiskristilliseen perinteeseen asti. Tunnetuin lienee katolisen perinteen ruusukko (rosario). Siinä helmet on ase-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

JOONAS BRANDT

oilevat

Kirkko ja kaupunki verkossa

Hellivä ja haavoittuva mies Lapsesta asti kiltiksi ja empaattiseksi itsensä mieltänyt Miika Saksi koki pitkään olevansa vääränlainen mies. Kulttuurinen ajatusmalli maalaa kuvaa miehistä luodinkestävinä ja seksuaalisesti aina valmiina johtohahmoina. Kokemus sai Saksin perustamaan kanavan, jossa miehet voisivat puhua avoimesti tunteistaan ja mielenterveydestään. Syntyi Miesplus-Instagram-tili, jonka tavoittelema empaattisen miehen malli kiinnostaa tuhansia. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Ainakaan toistaiseksi Espoon hiippakunnan rukousnauhaa ei voi ostaa, sen voi saada vain lahjaksi hiippakunnalta.

TIINA KRISTOFFERSSON on ammentanut omaan rukouskaavaansa rukouksia jumalanpalvelusliturgiasta. Rukousnauhan kaaressa olevien kolmen erikoishelmen kohdalla Kristoffersson rukoilee esirukouksia. Nauhan ”hännässä” ristin päällä on kaksi erikoishelmeä. Niiden kohdalla Kristoffersson laulaa virren tai rukoilee Isä meidän -rukouksen. − Minulle rukousnauhan mukana kantaminen ja käyttäminen on jumalanpalveluksen mukana kantamista ja läpikäymistä miniversiona, hän sanoo. Kristofferssonilla on muutamia rukousnauhoja. Osa on ostettuja, ja osan hän on suunnitellut itse. Rakkain rukousnauhoista on vaatimaton Samarialainen-rukousnauha. − Ihminen kiintyy rukousnauhaan, jonka kanssa hän on rukoillut paljon. Ajattelen symbolisesti, että kun tiettyä rukousnauhaa käyttää paljon, rukous jää sen helmiin. ■

”Erilaisista maailman katsomuksista tulevat ihmiset rakastuvat toisiinsa joka päivä.” MATIAS UUSISILTA VERKKOKOLUMNISSAAN

TONI HÄRKÖNEN

teltu kymmenen helmen ryppäisiin. Ruusukon kanssa rukoillaan usein Ave Maria -rukousta. Ortodoksisessa perinteessä käytetään villakankaasta solmittua rukousnauhaa. Solmuja voi olla joko 33 tai jopa 1000. Solmujen kohdalla on tapana rukoilla Jeesuksen rukousta, joka tunnetaan myös nimellä Sydämen rukous. Luterilaisessa perinteessä ei ole virallista rukousnauhaa. Nykyään rukousnauhoja valmistetaan esimerkiksi rippikoululeireillä. − Luterilaisen rukousnauhan käytössä on hienoa juuri se, että kun kirkon virallista oppia rukousnauhan käytöstä ei ole, voi jokainen luoda itselleen sopivan tavan käyttää nauhaa, Kaisamari Hintikka sanoo.

Mitä ristiretket olivat? Olivatko 1000-luvun alkupuolen ristiretket varhaista kolonialismia, irvokas esimerkki uskontojen haitallisuudesta, maallisia keskiaikaisia valloitussotia vai mitä? Riippuu keneltä kysyy. Aleksi Peura on kirjoittanut teoksen Uskon ritarit – ristiretkien historiaa. Hän arvioi, että todennäköisesti ristiretkeläiset itse ajattelivat tekevänsä hyvää, tuovansa kristityille ja pyhiinvaeltajille turvaa. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Viimeinen metsä palaa Skotlantilainen taiteilija Katie Paterson ja joukko luonnontieteilijöitä jalostivat maapallon ensimmäisen ja viimeisen metsän tuoksut suitsukkeiksi. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

uomiokirkon kryp taan on kokoontunut 25 ihmistä, jotka istu vat kahden metrin tur vavälin päässä toisis taan. On niin hiljaista, että korva tavoittaa holvikaarien al la lentävän kärpäsen surinan. Moni laskee maskin pois kasvoil taan aistiakseen tarkemmin edessä palavan suitsuketikun tuoksun. Jo ku kävelee lähemmäs nuuhkimaan hentoa savua, joka tuo mieleen kau kaisen metsäpalon. Skotlantilaisen taiteilijan Katie Patersonin teos To Burn, Forest, Fire on eräänlainen aikakone. Suit sukerituaalin osallistujat vastaanot tavat aisteillaan jotakin, mikä on ta pahtunut kauan sitten ja mikä on samalla vielä edessä.

27 prosenttia maailman lajirunsaim masta metsäpeitteestä menetetään vuoteen 2030 mennessä. Ilmaston lämpeneminen uhkaa muuttaa ko ko alueen savanniksi tämän vuosi sadan aikana. SEREMONIA PERUSTUU haikun kal taiseen runoon, joka on julkaistu Katie Patersonin vuonna 2019 ilmes tyneessä kirjassa Place that exists only in moonlight (Paikka, joka on ole massa vain kuunvalossa). Runo on aineellistunut teokseksi yhteistyös sä eri puolilla maailmaa työskente levien geologien, paleontologien ja kasvibiologien kanssa.

NOIN VIISITOISTA minuuttia palava suitsuketikku välittää maapallon tiet tävästi ensimmäisen metsän tuok sun. Se kertoo ajasta, jolloin selkä rankaiset eläimet eivät vielä kulke neet maanpinnalla. Muinainen met sä kasvoi 385 miljoonaa vuotta sitten nykyisen New Yorkin osavaltion alu eella. Tarkka nenä voi tavoittaa häi vähdyksen siitä, miltä devonikauden suon mätänevä kasvillisuus tuoksui. Tiukukellon heleä ääni kiertää ki visissä holveissa, ja tulitikku sytyt tää toisen suitsukkeen. Maapallon ”viimeiseksi metsäksi” on valikoi tunut Amazonin uhanalainen sade metsä. Suitsukkeen makean karvaa seen aromiin on yhdistetty muun muassa guavapuiden alkoholihöyry jä ja maankamaran pähkinäistä tuoksua. Tämä on dystopian tuoksu. Ellei Amazonin metsäkatoa pysäytetä,

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Suitsukeseremonioita järjestetään syyskuussa eri puolilla Helsinkiä. Kuudetta sukupuuttoaaltoa ja ihmi sen luontoyhteyttä käsittelevän teok sen on tilannut tänne taidetta, tie dettä ja ilmastotyötä tukeva nykytai deorganisaatio IHME Helsinki. – Tämä on melankolinen taide teos, joka puhuu suuresta menetyk sestä, mutta samalla myös evoluu tion hämmästyttävästä prosessista, joka on johtanut ihmisen olemassa oloon, Paterson sanoo.

Sukupuuttoon kuolleen metsän tuoksu herätettynä henkiin KATIE PATERSONIN RUNO

– Vielä nyt Amazonin metsän tuoksussa on toivoa. Se on niin kau nis ja täynnä elämää. Suitsukeseremoniassa on vaikut teita japanilaisista traditioista kuten shintolaisuudesta, jossa uskotaan puiden henkiin ja luonnossa eläviin jumaluuksiin. – Teos on hidas ja pienimuotoi nen, ja saadakseen yhteyden siihen ihmisen pitää paneutua, keskittyä ja käyttää aistejaan. On kiinnostavaa, että osa seremonioista järjestetään uskonnollisissa tiloissa. Uskonnol listen seremonioiden keskittymises sä ja hiljaisuudessa on jotakin, mikä vie meidät lähelle pyhää. ■ IHME Helsinki 2021 -suitsukeseremonia Helsingin tuomiokirkon kryptassa (Kirkkokatu 18) 13.9., 15.9., 16.9., 20.9., 22.9., 23.9., 27.9., 28.9. ja 30.9. klo 14–15 sekä Roihuvuoren kirkossa (Tulisuontie 2) 9.9. klo 18–19. Tule paikalle terveenä 15 minuuttia ennen seremonian alkua. Katso muut tapahtumapaikat ja ajat www.ihmehelsinki.fi.

– Ihmiskunnalla on käytettävissään hyvin pieni mutta tärkeä aikaikkuna, sanoo metsien katoamisesta kertovan seremonian suunnitellut Katie Paterson.

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

KATRI SAARELA / ISTOCK

VAHVA MUISTIKAPSELI

Pappien podcasteja

“Vireyttä aivoille Fosfoser® Memory -muistikapseleilla.”

Tarjolla on rauhoittumishetkiä, kiinnostavia uskonkeskusteluja ja kirkon virallinen kanta. Kaipaatko muutaman minuutin hengähdystaukoja arjen keskelle? Podcastin jaksoissa on yksi hengellinen ajatus tai pohdintaa jostakin Raamatun kohdasta. Lopussa on ohjattu hiljentymishetki. Lukijoina toimivat Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan papit. Missä: Spotify, Podtail, Apple podcasts.

Sielu auki Miten uskovan ja ateistin perheessä puhutaan Jeesuksesta? Mikä saa nuoren meikkejä rakastavan naisen pysymään vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä? Pappi Kristiina Hyppölän kanssa uskon asioista keskustelevat ainakin entinen Viidakon tähtönen ja pyhiinvaellusten suurkuluttaja. Missä: Soundcloud, Vantaanseurakunnat.fi/sielunlatauspiste.

Vastapuristettu Podcastissa ääneen pääsevät Oulunkylän seurakunnan papit ja kanttorit. Keskusteluissa paljastuu, kuinka paljon pappia jännittää seurakuntalaisten

SUOSITTELEN

edessä. Jaksoissa pureudutaan myös onnistuneen saarnan rakenteeseen ja pohditaan sitä, osaako kanttori kaikki virret ulkoa. Missä: Spotify, Apple podcasts.

Aira Samulin

Armopäiväkirja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pappi Mari Kanerva pohtii monologimuotoisessa podcastissa elämäänsä pappina ja naisena. Hän käsittelee muun muassa lasista lapsuutta, koulukiusaamista, vartaloa, vanhenemista, seksuaalisuutta ja kuolemaa. Missä: Spotify, Apple podcasts.

Virallinen kanta Mikä on kirkon virallinen kanta cancelkulttuuriin? Mitä kirkossa on lupa tehdä? Haagan seurakunnan kirkkoherralla Heikki Nenosella ja Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherralla Päivi Vähäkankaalla on virallinen mielipide asiaan kuin asiaan. Missä: Spreaker, Spotify. KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO

Fosfoser® Memory sisältää vaikuttavana aineena soija peräistä fosfatidylseriiniä. Iän myötä sen määrä vähenee aivoissa. Fosfoser Memory ravintolisällä täydennetään elimistön fosfatidylseriinitasoa. Suositellaan erityisesti ikääntyville, opiskelijoille ja keskittymistä vaativan työn tekijöille. Fosfoser® Memory kapselit on vakioitu fosfatidylseriinin ja fosfatidihapon suhteen. Yksi kapseli sisältää 480 mg soijafosfolipidejä, joista 100 mg fosfatidylseriiniä ja 100 mg fosfatidihappoa. Laktoositon, gluteeniton, hiivaton ja makeuttamaton. 90 kaps.

Kannattaa olla tarkkana, mistä haaveilee, sillä haaveet saattavat toteutua. Kasvatustieteitä ja sosiologiaa opiskeleva Iidatyynesofia haaveili muiden auttamisesta, ja nyt hän tekee sitä somessa TikTokin lyhytvideopalvelussa. – Keskityin aluksi muotiin ja kauneuteen. Oman jujunsa sisältöön toi se, että olen pluskokoinen nainen. Videoiden seuraajamäärät kasvoivat nopeasti. Iidatyynesofia päätti syventää sisältöjä ja puhua siitä, kuinka jokainen keho on tasa-arvoinen. Syvemmälle meneminen kannatti. Hän alkoi saada tytöiltä ja naisilta palautetta siitä, että on auttanut heitä va-

Lisää vireyttä Ikääntyville Opiskelijoille

ESKO JÄMSÄ

Tsemppiä TikTokissa

Kuva: Mikko Mäntyniemi

Hengähdys

pautumaan kauneusihanteista ja hyväksymään itsensä. – Tämä on yksi tärkeimpiä syitä, miksi teen sisältöä someen, hän sanoo. OONA MATTILA

Terveystuotekaupoista, osastoilta ja apteekeista.

Suomalaisen lääketehtaan laatua

Lue laajempi juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Rikas syysmorsian te Tuloerot puolisoiden välillä ovat tavallisia, mutta niiden ei tarvitse johtaa kahden elintason parisuhteeseen. Avioliitossa puolisoiden pitää lain mukaankin elättää toisiaan. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS HANS EISKONEN

liopisto-opiskelija Anna, 29, sanoo syyskuussa ”tahdon” papin ja sadan häävieraan edessä, jos koronamääräykset suovat. Morsiamen vanhemmat kustantavat häät, joiden hinnaksi tulee 15 000–20 000 euroa. Anna lähtee myös yliopistossa opiskelevan sulhasensa kanssa häämatkalle Tyynenmeren saarelle, kun se on mahdollista. – Päätin ja maksan häämatkan itse, koska voitin puolisoni vedonlyönnissä. Hoidan usein matka- ja hotellikulumme. Puoliso voi vaikka tarjota ravintolassa. Nuorelleparille rakennetaan parhaillaan hulppeaa asuntoa, jonka Anna maksaa yksin. Puoliso suunnittelee ostavansa siitä siivun myöhemmin, kun on valmistunut ja työelämässä. – Haluan, että kotimme on alusta asti yhteinen projekti eikä asunto, johon minä olen valinnut kaiken, Anna sanoo. Viisi vuotta seurustellut pari asuu tälläkin hetkellä Annan omistusasunnossa. Sulhanen muutti sinne opiskelijasäätiön yksiöstä.

Mies tienaa yleensä enemmän Tuloerot ovat naisen ja miehen parisuhteissa pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Joka toises sa lapsettomassa heteropariskunnassa miehellä on selvästi enemmän tuloja, ja joka viidennes sä naisella. Lasten syntymä kärjistää tuloeroa entisestään. Mitä suurituloisempia suomalaisia tarkastel laan, sitä isommaksi miesten osuus kasvaa. Mies ten suuremmat omaisuustulot selittävätkin suu ren osan kahden sukupuolen tuloeroista. Muita selittäviä tekijöitä ovat naisvaltaisten alojen ma tala palkkataso sekä se, että lastenhoitovapaiden käyttäjistä valtaosa on naisia. Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen yli aktuaari Kaisa-Mari Okkosen selvityksestä, jossa tarkasteltiin naisten ja miesten tuloja vuonna 2019.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

– Mies elää opintotuella ja minä pääomatuloilla. Puolisoni on tehtävä työtä elääkseen, minä taas haluaisin kustantaa hänelle enemmän vapautta ja yhteistä aikaa. Ennen avioliiton solmimista Anna suojaa omaisuutensa avioehdolla. – Olemme miettineet avioehtoon mainintaa siitä, että jos puolisoni jää välillä perheen vuoksi kotiin, se otetaan taloudellisesti huomioon. Kotona tehtävää työtä pitää arvostaa. Haluaisimme lapsia, mutta en missään nimessä ryhdy kotiäidiksi. Aviopuolisoille kuuluu lain mukaan sama elintaso. Puolisot voivat osallistua yhteiseen talouteen rahalla tai vaikkapa hoitamalla yhteisiä lap-

sia. Velvollisuus puolison elättämiseen ulottuu tämän henkilökohtaisiin tarpeisiin, kuten vaatteisiin ja terveydenhuoltoon, saakka. LAPSUUTTAAN ANNA kuvaa melko köyhäksi. Äiti työskenteli siivoojana, ja vaatteet kiersivät monilapsisessa perheessä sisarukselta toiselle. Uutta sai vain jouluna ja syntymäpäivänä. Ravintolassa tai ulkomaan lomamatkalla ei käyty ikinä. Suku rikastui yrityskaupalla, kun Anna oli esiteini. Nykyään hänen tekee välillä mieli ostaa jotain kivaa vain siksi, että hän voi. Puoliso toppuuttelee, että eikö sinulla ole jo riittävästi kenkiä ja laukkuja.

kee avioehdon le on tärkeää, ettemme elä vain minun rahoillani. Hän haluaa varmistaa, ettei rahasta tule vallankäytön väline. Kesäisin Anna on yleensä opiskellut sillä aikaa, kun puoliso on tehnyt kesätöitä ja maksanut enemmän yhteisistä kuluista kuin talvikuukausina. Tänä kesänä Anna taivutteli miehen keskittymään opintojen edistämiseen.

”

Mies elää opintotuella ja minä pääomatuloilla. VARAKKAAN PERHEEN TYTÄR ANNA

Anna oli aiemmin avoliitossa, jossa yhteiset kulut jäivät täysin hänelle. – Edellinen puolisoni muutti luokseni suoraan vanhempiensa luota eikä hahmottanut, mihin kaikkeen rahaa menee. Mies käytti tulonsa vain omiin menoihinsa ja kitisi silti, että rahaa on liian vähän.

– Tuntuu välillä raskaalta, kun rikkautta pitää peitellä. En yleensä esittele itseäni koko nimellä enkä helposti kutsu uusia ihmisiä kotiini, jollaiseen tavallisella opiskelijalla ei olisi mitenkään varaa. YHTEISASUMISEN ALUKSI Anna laittoi puolisonsa kanssa molempien tulot ja menot Excel-taulukkoon. Pari avasi yhteisen käyttötilin, jolta he maksavat yhteisen elämisen. – En suostu fifty-fifty-jakoon, koska en tahdo kahden elintason parisuhdetta. Jos puolisoni maksaa tilille 200 euroa, minä maksan 500 euroa. Vaikka puolison osuus on pienempi, hänel-

SINULLA ON PULLAT hyvin uunissa, kun on noin rikas puoliso. Tätä Annan sulhanen saa kuulla usein. – Kommentista tulee ikävä fiilis. Aivan kuin rahani olisivat syy siihen, että olemme yhdessä, Anna sanoo. He ystävystyivät aikanaan yliopisto-opiskelijoiden kaveriporukassa. Kumpikin erosi sitten aiemmasta kumppanistaan, ja he keskustelivat paljon päättyneissä suhteissa hiertäneistä asioista. – Huomasimme, että meillä on tosi samanlaiset odotukset parisuhteesta. Olemme perhekeskeisiä ja vastuuntuntoisia siihen pisteeseen asti, että saatamme laittaa toisen etusijalle oman hyvinvoinnin kustannuksella. Ympäristö ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat meille tärkeitä. Lisäksi olemme feministejä. Kun nuoripari ajelee Annan uudella autolla, ihailu ja kysymykset autosta osoitetaan miehelle. Kun Anna kantaa luksuslaukkua, hänen luullaan saaneen sen lahjaksi. – Opiskelemme sellaisilla aloilla, että valmistumisen jälkeen ansaitsen todennäköisesti työssäni vähintään kaksinkertaisesti puolisooni verrattuna. Maskuliinisuuteen liitetään oletus, että miehellä on naista enemmän rahaa. Onneksi puolisoni osaa kuittailla kommentoijille takaisin. USEIN VANHEMMILLA on mielipide siitä, millainen puoliso lapselle sopii ja millainen ei. Erityisesti nuorten parinvalinnassa vanhempien arvostukset myös painavat. Tämä käy ilmi Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjasta Sopivia ja sopimattomia – Lempi, luokka ja suomalainen parisuhde (Kirjapaja 2019).

Elina Mäenpään väitöstutkimus vuodelta 2015 osoittaa, että suomalaisilla on taipumus valita puoliso omasta sosioekonomisesta ryhmästään. Puolisoiden samanlainen koulutustaso on naimakaupoissa tärkeämpi kuin heidän lapsuusperheidensä luokka-asema. Erityisesti korkeasti koulutetut haluavat kaltaisensa puolison. Annan isä pyörittää perheyritystä ammattikorkeakoulupohjalta ja hänen äitinsä on käynyt ammattikoulun. Sulhasen vanhemmilla on akateeminen koulutus. Anna kertoo, että kummankin vanhemmat suhtautuvat nuorenparin liittoon hyvin. – Olemme juhlineet vanhempieni kanssa, kun puolisoni on päässyt opinnoissaan eteenpäin. Vanhemmat pitävät hänestä hirveästi. Kun olin välillä yksin ulkomailla, puolisoni kävi sillä aikaa heillä kylässä ja äitini kanssa syömässä. Anna tutustui puolisonsa vanhempiin samaan tapaan kuin uusiin ihmisiin muutenkin: etunimellään ja tuomatta varakkuuttaan esiin. – He olisivat varmaan huolestuneet, jos puolisoni olisi heittäytynyt minun varaani. Protestanttinen työmoraali on heille tärkeä. Varakkuudestani ei ole ikinä ollut puhetta puolison vanhempien kanssa. Luulen, ettei se ole heille mikään juttu. ■

Rahalla rakastetaan ja käytetään valtaa Kirkon perheneuvoja tapaa usein pareja, jotka hakevat apua parisuhdetta kuormittaviin talouteen ja kulutustottumuksiin liittyviin ongelmiin. – Rakastumisen huumassa ajatellaan helposti, että kaikki järjestyy. Kannattaa miettiä jo ennen yhteenmuuttoa, mitkä talouteen liittyvät asiat ovat itselle tärkeitä, mihin on aidosti valmis ja mitä olisi vaikea sietää, Espoon seurakuntien perheneuvoja Elisabeth Falck ehdottaa. Falck neuvoo sopimaan, miten yhteiset kulut jaetaan ja puolisoiden erilaiset tulot otetaan huomioon. Hänestä on hälytysmerkki, jos rikkaampi puoliso ei ota toista taloudellisesti huomioon ja huolehdi tämän pärjäämisestä. Silloin voi käydä näin: toinen vanhempi lähtee lasten kanssa lomamatkalle tai muihin vapaa-ajan rientoihin, ja toinen jää kotiin, koska hänellä ei ole varaa maksaa omia kulujaan. Pahimmillaan varakkaampi puoliso käyttää taloudellista väkivaltaa muihin perheenjäseniin ja kiristää heitä toimimaan haluamallaan tavalla. – Rahalla voi käyttää valtaa tai osoittaa rakkautta ja näyttää, että yhteisistä asioista, parisuhteesta ja perheestä pidetään huolta yhdessä, Falck sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

perustulon. Tutkimuksen mukaan perustulon merkitys on ymmärretty eri aikoina eri tavoin. Vuosien varrella kehitettyjä perustulomalleja yhdistää Perkiön mukaan ajatus universaalista tulosta, jonka saa jokainen tietyn poliittisen yhteisön jäsen. Tällainen yhteisö on tavallisimmin valtio tai kunta, mutta joissakin malleissa perustulo on nähty ylikansallisena järjestelynä. Yhteistä eri malleille on se, että taloudellisesti hyväosaiset osallistuvat rahoitukseen muita enemmän eli maksavat oman perustulonsa veroina.

Perustulon visionäärit hahmottelivat 1980-luvulla ekologisesti tasapainoista yhteiskuntaa, jossa automaatio on korvannut osan ihmisten tekemästä työstä.

Murrosajan visionäärit keksivät perustulon Suomessa perustulo kytketään työttömien kannustamiseen, muualla pienituloisten oikeuksiin ja valinnanvapauteen. Perustulokokeilu näytti lisäävän ihmisten hyvinvointia.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS ANSSI RAUHALA

jatus jokaiselle kansalaiselle maksettavasta perustulosta sai alkunsa 1700-luvun lopulla alkaneessa ja 1800-luvulla jatkuneessa yhteiskunnallisessa murroksessa. Tuolloin monessa maassa toteutettiin maan yksityistäminen, jonka yhteydessä monet ihmiset menettivät toimeentulonsa. Yhteiskunnalliset ajattelijat ja uudistajat korostivat, että kaikki ihmiset syntyvät tasavertaisina. Siksi jokaisella tuli olla mahdollisuus toimeentuloon myös tilanteessa, jossa aikaisemmin yhteiskäytössä ollut maa yksityistettiin. Varhaisissa ehdotuksissa perustulo rahoitet-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

tiin maan ja kiinteistöjen omistajilta perittävillä maksuilla. – Ajatuksena oli, että jotkin resurssit ovat ihmiskunnan yhteisiä, ja siksi kaikille kuului oikeus niiden hyödyntämiseen. Tällaisia yhteisresursseja voivat olla paitsi maa ja luonnonvarat myös tiede ja muu kulttuuriperintö sekä infrastruktuuri. Luonto ja menneet sukupolvet ovat tuottaneet nämä asiat, mutta jotkut hyötyvät niistä enemmän kuin toiset, yhteiskuntatieteilijä Johanna Perkiö sanoo. Perkiö selvitti viime keväänä tarkastetussa väitöstutkimuksessaan sitä, minkälaisena politiikkaideana suomalaiset puolueet ovat käsittäneet

VARHAISTA PERUSTULOKESKUSTELUA leimasivat Johanna Perkiön mukaan yhteiskuntasuhteiden perinpohjaiseen uudistamiseen pyrkivä visiointi ja erilaisten ehdotusten kirjo. 1970- ja 80-luvuilla uusia ideoita kuten perustoimeentuloa ja Pohjoismaissa ehdotettua kansalaispalkkaa alettiin perustella sosiaalisilla oikeuksilla. – Lähtökohtana oli yksilönvapauden puolustaminen taloudellisen eriarvoisuuden oloissa. Tutkijat ja akateemikot näkivät, että moni joutui valitsemaan itselleen haitallisen työn tai avioliiton välttyäkseen köyhyydeltä. Perustulo tarjoaisi ulospääsyn tällaisista alistavista suhteista. 1980-luvulla perustulosta toivottiin myös ratkaisua edessä häämöttävään työyhteiskunnan kriisiin. Sen toivottiin korvaavan katoavat palkkatulot, kun automaatio vähentäisi ihmisten tekemän työn tarvetta. Lisäksi uudenlaisen hyvinvointimallin nähtiin helpottavan siirtymistä ekologisesti kestävään yhteiskuntaan. – Perustulon ajateltiin mahdollistavan sen, että luontoa vahingoittavaa tuotantoa ei olisi pakko lisätä työpaikkojen vuoksi. Palkkatyön rinnalle voisi tulla muunlaisia tapoja osallistua yhteiskuntaan kuten hoivaa, vapaaehtoistyötä, taidetta ja muuta yleishyödyllistä ja luovaa toimintaa, Perkiö sanoo. Tällä hetkellä Johanna Perkiö työskentelee Tampereen yliopistolla Kohti kestävää hyvinvointivaltiota -tutkimushankkeen tutkijana. Hänen mielestään perustulon varhaisten visionäärien ennakkoluulottomuutta tarvittaisiin jälleen, kun digitalisaatio ja välttämätön ekologinen siirtymä mullistavat työmarkkinoita. Suomalaista keskustelua on Perkiön mukaan sävyttänyt poliittisten puolueiden moniin maihin verrattuna poikkeuksellisen suuri kiinnostus perustuloa kohtaan. Monessa puolueessa on ajateltu, että perustulo yksinkertaistaisi monimutkaista hyvinvointivaltiota samalla, kun se takaisi jokaiselle kansalaiselle vähimmäisturvan. – Suomalainen perustulokeskustelu on kiinnittynyt vallitseviin yhteiskunnallisiin ja poliittisiin olosuhteisiin. Muualla se on usein voimakkaammin haastanut ja kyseenalaistanut harjoitetun sosiaalipolitiikan lähtökohtia. 1990-LUVUN SYVÄ LAMA muodosti Johanna Perkiön mukaan taitekohdan, jonka jälkeen poliittinen ilmapiiri Suomessa muuttui. Hyvinvointivaltion rakentamisesta siirryttiin supistamisen aikaan. Poliitikot omaksuivat ajatuksen, jonka mukaan kaikki mahdollinen työvoima pitää saada käyttöön oikeanlaisten kannustimien avulla. Pyrkimys työttömien aktivointiin on hallinnut myös perustulosta käytävää keskustelua. Perustuloa kannattavat poliitikot toivovat sen purkavan vanhojen rakenteiden aiheuttamia työnteon esteitä. Näin ihmiset löytäisivät oman paikkansa

Tule tutustumaan palvelutaloomme! Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevassa Saga-palvelutalossa järjestetään lauantaina 25.9.2021 yksityisesittelyitä. Varaathan oman esittelyaikasi etukäteen, jotta voimme pitää esittelyt porrastetusti ja turvallisesti. Suomalaisessa perustulokeskustelussa on etsitty mallia, jossa mahdollisimman moni olisi mukana työelämässä ja yhteiskunnan verkostoissa.

yhteiskunnassa ilman sanktioita, pakottamista ja nykyisen sosiaaliturvan raskasta byrokratiaa. – Perustulon on ajateltu tarjoavan kohtuullisen vaatimattoman vähimmäisturvan, jota ihmiset voisivat sitten täydentää pienyrittämisestä tai matalapalkkaisesta ja silpputyöstä saatavilla ansiotuloilla. Samalla työmarkkinoiden sääntelyä voitaisiin vähentää, Perkiö sanoo.

”

VASTUSTAJAT VETOAVAT USEIN MORAALISEEN ARGUMENTTIIN, JONKA MUKAAN PERUSTULO LAISKISTAISI IHMISET JA VALTIO MENISI KONKURSSIIN, KUN KANSALAISET JÄISIVÄT LEPÄÄMÄÄN LAAKEREILLAAN.

Kannustusajattelun voimakas korostaminen on Perkiön mukaan suomalaisen perustulokeskustelun erityispiirre. Muissa länsimaissa on painotettu pienituloisten toimeentuloa ja itsemääräämisoikeutta sekä sitä, että kaikille kuuluva perustulo ei leimaa ihmisiä. Samat näkökulmat ovat olleet esillä myös Suomessa mutta yleensä kannustuspolitiikan lähtökohdista. Perkiö lisää, että Suomessa sekä perustulon vastustajat että kannattajat ovat perustelleet kantaansa vetoamalla työn arvoon. – Vastustajat vetoavat usein moraaliseen argumenttiin, jonka mukaan perustulo laiskistaisi ihmiset ja valtio menisi konkurssiin, kun kansalaiset jäisivät lepäämään laakereillaan. Puolustajat ovat vastanneet tähän sanomalla, että perustulo päinvastoin parantaisi työllisyyttä ja olisi valtiontaloudelle hyödyllistä.

PÄÄMINISTERI Juha Sipilän hallituskaudella toteutettiin kansainvälistä huomiota saanut kaksivuotinen perustulokokeilu, jossa kahdelletuhannelle työttömälle maksettiin peruspäivärahaa vastaava 560 euron perustulo ilman ehtoja tai tarveharkintaa. Johanna Perkiön mukaan työttömiin rajoittunut kokeilu ei paljastanut, miten perustulo toimisi koko väestön kohdalla. Erityisesti nuoret, itsensä työllistäjät ja pienyrittäjät olisivat tutkijoiden mukaan keskeisiä kohderyhmiä, joiden tulisi olla mukana perustulokokeilussa. Kokeilua varten tehdyt selvitykset kumosivat väitteen perustulon taloudellisesta epärealistisuudesta. Perustulo voitaisiin toteuttaa nykyisen työttömyysturvan suuruisena, jolloin se ei juurikaan muuttaisi yhteiskunnan tulonjakoa. – Voidaan myös ajatella, että kokeilu kumosi perustulon vastustajien väitteen työmoraalin rapautumisesta ja kansan laiskistumisesta. Toisaalta kannattajien lupaukset työllisyyden parantumisesta eivät toteutuneet, Perkiö sanoo. Perustulokokeilu ei juurikaan vaikuttanut työllisyyteen, vaikka osa työttömistä aloitti sen aikana yritystoimintaa. Vähäiset työllisyysvaikutukset saivat osakseen laajaa huomiota, mutta kokeilun hyvinvointivaikutukset sivuutettiin monissa siitä kertovissa uutisissa. Kokeiluun osallistuneet työttömät kokivat terveytensä ja taloudellisen tilanteensa aiempaa paremmaksi. Myös heidän luottamuksensa omaan selviytymiseen ja yhteiskunnan instituutioihin koheni. – Perustulo lisäsi ihmisten hyvinvointia, itsenäisyyden kokemusta ja tunnetta omasta elämänhallinnasta, mutta suomalaisessa julkisuudessa hyvinvointivaikutuksilla ei näyttänyt olevan merkitystä, Johanna Perkiö sanoo. ■

Varaa esittelyaika tai kysy lisää: puh. 050 463 5365 sanna.aksentjeff@sagacare.fi www.sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki

jumalanpalvelusverkossa.fi sivuilta löytyy tällä hetkellä yli 2 400 lähetystä lähes 140 seurakunnalta.

merkityksellistä mediaa

Lue laajempi juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Löytämisen ilo Anni Pesonen löysi yhteyden Jumalaan hiljaisuudessa. Karla Löfgrenille tärkeintä on muistaa, että Jumala on läsnä koko ajan. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ANTTI RINTALA

Hiljainen rukous on auttanut Anni Pesosta huomaamaan elämän kauniita ja ihmeellisiä asioita.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

”Asiat syvenevät, kun niitä toistaa”

nni Pesonen muistaa, miltä tuntui lapsena kävellä pimeänä talvi-iltana kaupungin läpi kotiin seurakunnan laulukerhosta. Lumi kimalsi. Hän piti kaksossiskoaan kädestä, ja yhdessä he lauloivat kerhossa oppimiaan lauluja. Pesonen arvelee, että hän oli ehkä luonnostaan harras lapsi. Uskoon tuntui liittyvän sellainen salaperäinen kauneuden kokemus, jota ei ollut missään muualla. Hartaasta lapsesta tuli aikuisena uskonnon ammattilainen: pappi ja raamatuntutkija. Salaperäisyys ja kauneus eivät ole hänen uskostaan kadonneet. Pitkin päivää Pesoselle saattaa tulla ohihäivähtäviä kokemuksia, joista hän huomaa ajattelevansa, että olipa tämä hetki hyvä. – Ajattelen, että silloin Jumalan valtakunta välkähtää, kimaltaa hetken ympärilläni. No, varmasti Jumala on läsnä kaikessa tässä ja koko ajan, mutta sitä ei vain aina huomaa. KYMMENISEN VUOTTA sitten Anni Pesonen löysi sen, mitä oli pitkin elämäänsä etsinyt: sellaisen rukouksen, johon Jumala tuntuu vastaavan. Elävän yhteyden kokemus löytyi rauhoittumalla ja hiljaisuuteen asettumalla. Jumala-yhteyden kaipuulla ja kokemisella on kristinuskossa pitkä historia. Mystiikaksikin sitä kutsutaan. – Mystisessä ei tarvitse olla kyse mistään maagisesta tai kummallisesta. Mystiikassa lähdetään siitä, että ihmisen Jumala-kokemuksessa on läsnä jokin sellainen todellisuus, jota sanat eivät ikinä tavoita, Pesonen kuvailee. – Mystistä kokemusta ei voi tilata, mutta ihminen voi valmistaa itseään siihen ja yrittää poistaa joitakin esteitä Jumalan kohtaamisen tieltä. Voi opetella rauhoittumista ja mielen hälystä luopumista. AIKOINAAN ANNI PESONEN päätti, että hän istuu hiljentymään ja rukoilemaan joka aamu. Kokopäivätyössä käyvänä perheenäitinä hän ei ole onnistunut siinä aukottomasti, mutta neljästi tai viidesti viikossa hän on löytänyt 30–45 minuuttia hiljentymiseen. Yksi Pesosen rukouspaikoista on puutarhassa kriikunapuun alla. Jos sataa tai on liian kylmä, hän etsii sisältä sopivan paikan. Sitten hän tukee tyynyillä selkänsä suoraksi ja asettuu risti-istuntaan. – En pyri siihen, ettei rukouksessani olisi lainkaan sanoja. Pikemminkin se on sanojen ja hiljaisuuden vuorottelevaa virtaa. Minusta on luontevaa tuoda rukoukseen virsiä ja raamatuntekstejä, jotka ovat ihmisten ikiaikaista kokemusta Jumalasta ja joihin on helppo yhtyä. – Jokaiseen rukoushetkeeni kuuluu yksi tai kaksi virttä tai laulua ulkomuistista sen mukaan, mitä milloinkin mieleen nousee. Aina luen myös oman, vähän muunnellun versioni Isä meidän -rukouksesta. Saatan myös kiittää joistakin ihmisistä ja luottaa heidät Jumalan käsiin. Mutta suurimman osan aikaa vain istun ja etsin mielen hiljaisuutta.

Jotkut käyttävät hiljentymisen apuna esimerkiksi mantraa tai toistettavaa rukoussanaa, mutta Pesonen sanoo, että häntä ne eivät auta tyhjyyteen ja hiljaisuuteen. Jos ajatukset lähtevät laukkaamaan, hän saattaa mielessään sanoa ”Jumala” muistutukseksi siitä, mitä hän on tekemässä ja hakemassa. – Jos mieli on kovin levoton, pyydän Jeesusta auttamaan. Sanon, että päässäni on näin paljon vilinää, katsottaisiinko sitä yhdessä. Sitten sitä katsotaan, että aha, tuollainen ajatus tuli mieleen ja tuommoinenkin. Se kyllä jostain syystä rauhoittaa. Vähitellen huomaa ajatusten harvenevan.

”

Rukous ei ole hoppuamista ja suorittamista ja rientämistä harjoituksesta toiseen. ANNI PESONEN

– Joskus myös pyrin tietoisesti antamaan mielessä pyörivät painavat ajatukset pois. Pyydän Jeesukselta, että pitäisitkö hetken näitä minun huoliajatuksiani. Jeesus saattaa kysyä, että annatko ne ihan oikeasti pois. Sitten rauha vain jossain vaiheessa tulee, lyhyemmiksi tai pidemmiksi hetkiksi. Pesonen sanoo, ettei hiljaisuus ole täydellistä, mutta sekin riittää, että siinä saa välillä levätä.

KRISTILLISTÄ MYSTIIKKAA ovat harjoittaneet ja opettaneet pääasiassa erakkoelämään tai luostareihin vetäytyneet ihmiset. Monet mystiikan klassikkoteoksista on kirjoitettu keskiajalla ja uuden ajan alussa, ja ne saattavat tuntua nykypäivän luterilaisessa Suomessa elävästä vierailta ja vaikeasti lähestyttäviltä. Anni Pesonen ottaa esimerkiksi tuntemattoman englantilaismystikon teokset Tietämättömyyden pilvi ja Yksityisen opastuksen kirja 1300-luvulta. Niiden neuvot rukoilijalle ja kuvaukset ihmismielen toiminnasta tuntuvat edelleen osuvilta ja tuoreilta, mutta voivat katketa yhtäkkiä vaikka kuvaukseen paholaisen sieraimesta. Keskiajan maailmankuva sekoittuu hämmentävällä tavalla siihen, mikä kestää aikaa. Myös monet moderneista hiljaisen rukouksen opettajista, kuten Thomas Merton, Wilfrid Stinissen ja Thomas Keating, ovat olleet munkkeja. Arkisen, usein hektisenkin elämän ja mystiikan yhteensovittamisesta on harvemmin kirjoitettu. Anni Pesonen alkoi kirjata oman hengellisen etsintänsä vaiheita ja löytöjä, kun koronapandemia ja sen mukanaan tuomat rajoitukset tyhjensivät kalenteria ja toivat ylimääräistä aikaa. Syntyi kirja Credo – tieni mystiikkaan (Basam Books), joka ilmestyi elokuussa. Pesonen toivoo kirjansa helpottavan muiden etsijöiden matkaa. Hän muistuttaa, että mystiikan harjoittaminen ja harjoitteleminen on oikeastaan yksinkertaista. – Rukous ei ole hoppuamista ja suorittamista ja rientämistä harjoituksesta toiseen. Aikaa on vaikka kuinka paljon, ja asiat syvenevät, kun niitä toistaa. Loppujen lopuksi hengellisiä virikkeitä voi tarvita pikemminkin vähemmän kuin enemmän. – Täällä on myös tarkoitus elää ihan tavallista elämää – ei pelkästään omistautua hartauden harjoittamiselle. Rukous ruokkii sitä, että näkee kaiken sen ihmeen ja kauneuden, joka elämässä on. ANNI PESONEN on väitellyt teologian tohtoriksi Luukkaan evankeliumista. Hänelle Uusi testamentti on tuttu etuperin ja takaperin – niin myös se, miten Jeesuksen puheita ja toimintaa on raamatuntutkimuksessa selitetty ja tulkittu. Uuden testamentin tutkijat ajattelevat yleisesti, että Jeesus oli eräänlainen lopunaikojen profeetta, joka julisti Jumalan valtakunnan pikaista tulemista. – Nyt kun olen harrastanut pitempään hiljaista rukousta, Jeesuksen opetuksista ovat alkaneet kaikua ihan eri jutut. Onhan siellä semmoistakin, minkä voi tulkita lopunaikojen näkökulmasta, mutta sitten on valtavasti kaikkea muuta, jota ei tarvitse tulkita niin ja joka sopii parhaiten kuvaamaan sanattoman rukouksen kokemusta, Pesonen sanoo. Esimerkiksi Jumalan valtakunta, josta Jeesus toistuvasti puhuu, on alkanut Pesosen mielessä tarkoittaa yhä enemmän ja enemmän Jumalan läheisyyden kokemusta. Jeesuksella on hänen mukaansa paljon myös sellaisia opetuksia, jotka voi tulkita kehotuksiksi rauhoittua ja odottaa – asiat tapahtuvat kyllä itsestään. Siemen itää, taikina happanee. – Ja entä sitten kaikki löytämisen ilosta kertovat vertaukset! Pellosta paljastuu aarre tai saadaan kutsu mahtaviin juhliin. Niissä on kyse sen oivaltamisesta, että tässä se Jumalan valtakunta jo on. Että Jumalassa ja Jumalan kanssa olemisen voi valita jo nyt. KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

”On tärkeää, että on Jumala ja että kaikki päättyy hyvin”

aluaisin, että kaikilla ihmisillä olisi voimavaranaan Jumalan ra kastaminen ja yhteys Jumalaan, huokaisee Karla Löfgren. Hänelle yhteys Jumalaan on tärkeämpi kuin se, minkä uskon non puitteissa sitä koetaan. Löfgrenin unelma maailmassa uskonnot eläisivät rauhassa ja toi siaan kunnioittaen rinnakkain ja ihmiset voisi vat ammentaa hengellisyyteensä aineksia useam masta uskonnosta. Tänä vuonna ilmestyneessä kirjassaan Usko, toivo, rakkaus, meditaatio – utopia rauhasta uskontojen välillä (Basam Books) Löfgren käsittelee pluralistista uskontoteologiaa, jossa ajatellaan, että kaikkiin uskontoihin voi suhtautua samanar voisina pelastusteinä. Kirjan taustalla ovat myös Löfgrenin omat kokemukset luterilaisen kirkon piirissä: muuten lämpimät ja ystävälliset ihmiset saattoivat suhtautua muihin uskontoihin torju vasti, ennakkoluuloisesti ja jopa vihamielisesti. – Näine ajatuksineni tiedän olevani uskon yhteisöjen ulkopuolella, mutta autismikirjon henkilönä olen tottunut ulossulkemiseen ja ole maan kummajainen. Kestän sen. Minut on myös muutamia kertoja hylätty vääränlaisen uskon tähden. Tällaiset kokemukset eivät lisää luotta musta uskovaisiin, vaan kannustavat rakenta maan omaa yksityistä jumalasuhdetta. ASPERGERIN SYNDROOMAA on ehkä kiittäminen siitä, että Karla Löfgren on niin kiinnostunut muis ta uskonnoista ja perehtynyt niihin lapsesta asti. Autismikirjoon kuuluu usein se, että henkilöllä on jokin tai muutama erityisen mielenkiinnon kohde. Löfgrenillä sellaisia ovat uskonnot ja kirjallisuus. – Muistan, että kun koulussa uskonnontunnil la ensimmäistä kertaa kuulin hindulaisuudesta ja buddhalaisuudesta ja muista, innostuin niistä ihan valtavasti. – Uskonnoissa minua viehätti se, että pystyin eläytymään niiden maailmaan ja kaikkeen hie noon ja kauniiseen, mitä niissä on, ja miten ne vaikuttivat ihmiseen kohottavasti. Uskontojen pyhät tekstit vetoavat Löfgreniin sekä älyn että tunteen tasolla. – Niistä löytää polkuja, miten pääsee eteen päin ja voi kehittyä niin, että olemassaolo voi laa jentua kohti yhä suurempaa kirkkautta ja hyvyyt tä. Uskonnoista saa myös toivoa: olemassaololla on tarkoitus, elämällä on merkitys. Oppii suhtau tumaan elämän vastoinkäymisiin niin, että ”tä mäkin on hyväksi”. Minulle on aina ollut tärkeää, että on Jumala ja että kaikki päättyy hyvin. Muihin uskontoihin tutustuessaan Löfgren on usein huomannut ajattelevansa, että tämäkin voi si aivan hyvin olla hänen uskontonsa – jos tiukim pia ja suvaitsemattomimpia uskontulkintoja ei oteta lukuun. Läheisin hänelle on kuitenkin hin dulaisuus. Hän arvostaa esimerkiksi äiti Ammaa, jonka hän on tavannut kahdesti.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Muihin uskontoihin tutus tuessaan Karla Löfgren on usein huomannut ajattele vansa, että tämäkin voisi aivan hyvin olla hänen uskontonsa.

– Amman mielestä jokaisen pitäisi syventyä omaan uskontoonsa ja lähestyä Jumalaa sitä kautta. Se on minusta juuri oikea tapa suhtautua muihin uskontoihin. KARLA LÖFGREN työskentelee kustannustoimit tajana ja on koulutukseltaan kirjallisuuden mais teri ja sosionomidiakoni. Hän kertoo käyvänsä kirkossa satunnaisesti ja viihtyvänsä luterilaises sa messussa. Hänellä on myös aavistus siitä, mik si kristinusko ei välttämättä kiinnosta hengellisiä etsijöitä. – Kristinuskoa opetetaan usein väärällä taval la: epäälyllisesti, epäloogisesti ja huonolla taval la lapsekkaasti. Teologiasta ei puhuta – tuntuu, et tä se on teologisen tiedekunnan salaisuus. Kuiten kin varmasti monella olisi valmiutta ja kiinnostus ta teologiseen ja filosofiseen pohdiskeluun. – Ihmiset eivät edes tiedä, mistä voisivat ha kea vastauksia kysymyksiinsä. Tuntuu, että seu rakunnassa kukaan ei kehtaa puhua Jumalasta mitään – varsinkaan, jos ajattelee vähän eri lailla. Oma kiinnostus muihin uskontoihin ja henkisyy teen täytyy pitää salassa, ja siitä tulee epäaito ja tekopyhä olo. Yksi aihe, josta Karla Löfgren haluaa ehdotto masti puhua, on Jeesus. – Minulle Jeesuksessa ei ole tärkeintä ristin kuolema ja syntien sovittaminen. Mielestäni hän itse ei opettanut sellaista. Jeesuksen kohtalo on kyllä hyvin puhutteleva, koska se kertoo siitä, kuinka erilaiseen – ja kaikkein parhaaseen – ihmi

seen kohdistuu institutionaalinen ja ihmismasso jen väkivalta. Ei pystytty hyväksymään, että joku on niin hyvä ja opettaa mullistavaa hyvää, Löf gren sanoo. – Tärkeintä kristinuskossa on Jeesuksen seu raaminen: hänen opetustensa ja esimerkkinsä noudattaminen. Jeesus opetti rakastamaan Juma laa ja täällä maailmassa lähimmäistä.

”

Kristinuskoa opetetaan usein väärällä tavalla: epä-älyllisesti, epäloogisesti ja huonolla tavalla lapsekkaasti. KARLA LÖFGREN

MITÄÄN YLILUONNOLLISIA tai mystisiä kokemuk sia Karla Löfgrenillä ei ole koskaan ollut. Hän vain on tietoinen Jumalasta ja varma Jumalan olemassaolosta. Tärkeintä on muistaa, että Ju mala on läsnä koko ajan. Hän siteeraa islamilais ta sanontaa, jonka mukaan Jumala on ihmistä lä hempänä kuin tämän kaulavaltimo.

– Uskoni on olettamista ja kiinnostusta ja läm mintä tunnetta Jumalaa kohtaan. Koen Jumalan aivan ylivertaisena viisautena, kaikkitietävyytenä ja – voisi ehkä sanoa – hyväntahtoisuutena. – En ole hengellisessä elämässä ollenkaan niin pitkällä kuin haluaisin olla. Olen enemmän spe kuloija. Rakastan ajatella ajatuksia, jotka liittyvät erityisiin mielenkiinnon kohteisiini. Parhaillaan Löfgren kirjoittaa seuraavaa kir jaansa, joka käsittelee meditaatiota eri uskon noissa. Meditaation hyödyt esimerkiksi stressin vähentämisessä ja keskittymiskyvyn parantami sessa tunnetaan hyvin. – Meditaatio on oikeastaan ainoa lääkkeetön tapa selvitä vaikeiden tunteiden kanssa. Se on kuin terapiaa, jota tehdään itsenäisesti, mielen huoltoa. Meditaatio puhdistaa kielteisiä tuntei ta ja purkaa haitallisia ajattelumalleja. Mieli tyyn tyy, Löfgren kuvailee. – Meditaatiolla on kuitenkin vielä paljon suu rempi voima, jos siihen yhdistyy usko Juma laan. Silloin se on sanatonta rukousta ja yhteyttä toiseen, joka on kaikkivaltias ja kaikkein rakas tavin. Löfgren uskoo, että meditaatio voi vaikuttaa paitsi yksilön myös koko maapallon hyvinvoin tiin. – Luonnon tuhoutumisen ja ilmastonmuutok sen kanssa kamppailevan ihmiskunnan on omak suttava henkisempi, askeettisempi elämäntapa ja löydettävä tyydytys aineettomista, meditaation kaltaisista asioista. ■

Seuraa meitä

”Haluan jättää lapsilleni kaksi asiaa. Toinen on kalastaminen. – Eija Ahvo näyttelijä, laulaja ja UNICEFin Hyvän tahdon lähettiläs

Lue lisää ja tilaa ilmainen testamenttiopas unicef.fi/testamentti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Haaveissa parempi maailma Moni asia tässä ajassa huolettaa Elina Hirvosta. Silti hän löytää ihmisistä valtavasti hyvää. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS BRANDT

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

un talibanit valloittivat Kabulin elokuun puolivälissä, Elina Hirvonen alkoi taas rukoilla. Lapsena iltarukous kuului hänen jokailtaisiin rutiineihinsa, mutta rukoileminen oli jäänyt jo vuosia sitten. − Rukoilin viikon ajan aamusta iltaan, koska olin epätoivoinen ja pelkäsin afganistanilaisen ystäväni hengen puolesta, Hirvonen kertoo. Kyseinen ystävä on afganistanilainen naisten oikeuksia puolustava aktivisti. Kun Yhdysvallat ja sen liittolaiset olivat kukistaneet Taliban-hallinnon loppuvuodesta 2001, ystävä oli ensimmäinen naistoimittaja, joka julisti televisiossa Talibanin kaatuneen. Hän esiintyi ohjelmassa ilman huivia. Kun Hirvonen kuuli uutiset Kabulin valloittamisesta, hän alkoi välittömästi etsiä keinoa, jolla saisi ystävänsä ja hänen ihmisoikeuksien parissa työskentelevän veljen perheineen turvaan Afganistanista. − En ole koskaan ennen ollut tilanteessa, jossa jonkun ihmisen henki on kiinni siitä, mitä minä teen, mutta nyt oli. En enää koskaan haluaisi kokea samaa uudestaan, Hirvonen sanoo. Kuin ihmeen kaupalla Hirvonen sai yhteyden hänelle ennalta tuntemattomaan ranskalaiseen dokumentaristiin, joka muisti Hirvosen ystävän 2000-luvun alusta. Nyt ystävä on perheineen Suomessa. Hirvonen harkitsee sanojaan tarkkaan ja kertoo tapahtumista varoen. Hirvonen kokee, että tarinan kertominen kuuluu hänen ystävälleen, ei hänelle.

Tällä hetkellä hänellä on teossa muun muassa kirja Tytöt, jotka kokevat olevansa yksin. Hirvonen kirjoittaa sitä yhdessä ihmisoikeusaktivisti Ujuni Ahmedin kanssa. Kirjan on tarkoitus ilmestyä ensi keväänä. Hirvonen ja Ahmed ovat työstämässä aiheesta myös teatteriesitystä. Heti haastattelun jälkeen Hirvosella on toinen Zoom-tapaaminen. Hirvonen haastattelee Katri Helenaa, jonka elämäkertaa hän kirjoittaa parhaillaan. Näillä näkymin se ilmestyy parin vuoden päästä. − En ole nähnyt itseäni elämäkertakirjoittajana, mutta Katri Helena on aina ollut mielestäni kauhean kiinnostava tyyppi. Näen hänessä rohkeutta ja oman tiensä kulkijaa, vaikka toisaalta hän on kuin yksi meistä. − On hauskaa, että minulla on samaan aikaan työn alla kirjat kahden edelläkävijänaisen kanssa.

NOIN VIIKKO DRAMAATTISTEN tapahtumien jälkeen Hirvonen vaikuttaa Zoom-tapaamisessa iloiselta ja rentoutuneelta. Hän on Hailuodossa kirjailijaresidenssissä. Hailuodossa Hirvonen käy aamulenkillä ja kirjoittaa sen jälkeen pari tuntia. Edellisenä päivänä hän kävi lounastauolla kollegansa ja ystävänsä Johanna Vehkoon kanssa puolukassa ja kotiseutumuseossa. Illalla on mahdollisuus kirjoittaa oman huoneen riippumatossa niin pitkään kuin siltä tuntuu. − En oikeastaan koskaan kirjoita pöydän ääressä. Työhuoneellani Lapinlahden entisessä sairaalassa Helsingissä minulla on futon.

TÄNÄ SYKSYNÄ Hirvosen pitävät kiireisenä syyskuussa alkavat Kirkko ja kaupungin Keskusteluja kryptassa -sarjan uudet jaksot. Hirvonen on ideoinut ohjelmakonseptin yhdessä tuottaja Suna Vuoren kanssa. Keskusteluissa viivytään suurien teemojen, kuten häpeän, toivon ja oikeudenmukaisuuden äärellä. Hirvonen odottaa innolla uusia hetkiä Helsingin tuomiokirkon kryptassa ajankohtaisten vieraiden kanssa. − Kaikki teemat ovat sellaisia, että ne voivat lähteä ennalta arvaamattomiin suuntiin. Keväällä keskusteluissa tuli aina esiin jotain yllättävää, joka jäi pitkäksi aikaa mieleen liikkumaan. Hirvonen on nähnyt aiempien töidensä kautta, mitä hyvää myönteinen keskusteluilmapiiri voi saada aikaan. Vuonna 2017 hän teki Kiehumispiste-dokumenttielokuvan, joka käsitteli vihapuhetta ja väkivaltaa. Elokuvaa näytettiin seurakunnissa, kouluissa ja tilaisuuksissa, joissa oli maahanmuuttoon eri tavoin suhtautuvia ihmisiä. Elokuvanäytöksen jälkeen halukkaille tarjottiin turvallinen tila, jossa he pääsivät keskustelemaan moderoidusti. Lopussa tuotantotiimi teki kyselyn siitä, millaisia vaikutuksia keskusteluilla oli ihmisiin. Tulokset olivat hyviä. − Hyvä keskustelu lähtee siitä, että on kiinnostunut toisen ajatuksista ja maailmasta. On oikeasti oltava kiinnostunut kuuntelemaan, Hirvonen sanoo. Kun tilanne ja ympäristö ovat turvalliset, keskusteluissa voi parhaimmillaan syntyä uudenlainen luottamus ja ymmärrys toista kohtaan. − Ne ovat valtavan hienoja hetkiä, kun jokin raja ylittyy ja syntyy todellinen kohtaaminen.

Kuka?

Elina Hirvonen on 46-vuotias toimittaja, kirjailija, dokumentaristi ja ihmisoikeusaktivisti.

Mitä?

Keskusteluja kryptassa -livekeskustelut 16.9.–28.10. joka torstai klo 17.30–18.30 Helsingin tuomiokirkon kryptassa. Voit seurata keskusteluja Kirkko ja kaupungin Facebook-sivulla ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan YouTube-kanavalla.

Motto

Jos voit tehdä hyvää, tee.

”

Hyvä keskustelu lähtee siitä, että on kiinnostunut kuuntelemaan toisen ajatuksia.

ELINA HIRVONEN OPPI LUKEMAAN nelivuotiaana. Se oli elämän mullistava kokemus. Perjantaisin

pikku-Elina kävi isänsä kanssa kirjastoautossa, josta hän lainasi viikonlopuksi itselleen kasan kirjoja. Hauras haave kirjailijan urasta syntyi jo tuolloin. − Tein mummille kuvakirjan, jossa oli pieni enkeli, joka itki, ja Jumala lohdutti häntä, Hirvonen kertoo. − Kirjoittaminen tuntui pitkään epärealistiselta haaveelta, ja mitä lähempänä aikuisuutta olin, sitä kaukaisemmalta mahdollisuudelta se tuntui. Vuonna 1994 Hirvonen kirjoitti ylioppilaaksi Kallion lukiosta. Välivuoden jälkeen hän päätti opiskella kirjoittamista Oriveden opistossa. Siellä hän tapasi tulevan puolisonsa Ilpo Kiiskisen sekä Anna-Riikka Carlsonin, josta tuli myöhemmin Hirvosen WSOY:n kustantaja. Yliopistoaikana Hirvonen tutustui yhteisen ystävän kautta tulevaan toimittajaan ja Long Playn perustajajäseneen Anu Silfverbergiin. Pian Hirvonen ja Silfverberg makasivat vierekkäin Silfverbergin lattialla ja söivät kinuskijäätelö, joivat cokista ja kirjoittivat. Ensimmäisen jutun julkaisi Anna-lehti, ja se käsitteli kaupallista seksiä ja naisen roolia. − Teimme pitkään yhdessä freelance-juttuja Helsingin Sanomien Nyt-liitteeseen. Meitä kutsuttiin nylon beatiksi, koska menimme aina yhdessä palavereihin. Vuonna 2001 Hirvonen yhdessä tuotantotiimin kanssa paljasti seksuaalisesta ahdistelusta syytetyn Matti Ahteen nimen suorassa Palaneen käry -ohjelmassa. Ohjelmasta nousi kohu, joka keskittyi Hirvosen ympärille. Hirvonen oli tuolloin 25-vuotias, mutta asia on hänelle kipeä edelleen. Kohun seurauksena Hirvonen pettyi journalismiin, joten hän pyrki opiskelemaan dokumenttielokuvien tekoa ja alkoi kirjoittaa esikoisromaaniaan Että hän muistaisi saman. Kirja oli ilmestymisvuonnaan 2005 Finlandia-palkintoehdokkaana. − Kun olen käynyt puhumassa nuorille kouluissa, olen halunnut kertoa, että oman polun etsiminen voi olla todella vaikeaa. − On hetkiä, jolloin tuntuu, ettei tästä tule mitään, mutta vaikeiden tapahtumienkin jälkeen on mahdollista löytää oma paikkansa, omat ihmisensä ja oma tapansa toimia. PIENESTÄ PITÄEN Hirvonen on rohkeasti etsinyt yhteyttä toisiin, eikä ole epäröinyt lähestyä ylempiäkään tahoja. Päiväkoti-ikäisenä hän lähetti Jeesukselle kortteja taivaaseen ilmapalloilla. Koettuaan yhteiskunnallisen heräämisen alakouluikäisenä hän huolestui sairaanhoitajien matalasta tulotasosta ja lähetti Mauno Koivistolle kirjeen, jossa peräsi heille parempia palkkoja. Tällä hetkellä etenkin ilmastonmuutos huolettaa matkustamista rakastavaa Hirvosta. Silti hän vaikuttaa toiveikkaalta. − Vaikka maailmassa tapahtuu paljon pahaa, hyvää löytyy valtavasti, kun sitä etsii. Hyvä ei nujerru millään, Hirvonen sanoo. Ystävät, maailman paras puoliso ja lapset sekä taide. Ne kannattelevat, kun arki käy raskaaksi. Pyhiä asioita Hirvoselle ovat luonto ja elämä. − Pyhyyttä on myös ihmisen kyvyssä pyyteettömään rakkauteen ja hyvyyteen, ja niissä hetkissä jolloin se tulee esiin. Kuten viime viikolla, kun yhtäkkiä Ranskasta ilmestyi ihminen, joka muisti ystäväni ja oli valmis tekemään kaikkensa saadakseen hänet ja hänen perheensä turvaan. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Elämän kriiseissä auttaa so Poliisin Karhu-yksikössä työskennelleen Harri Gustafsbergin mukaan henkistä kuntoa tulee vahvistaa yhtä lailla kuin fyysistä.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA MARJAANA MALKAMÄKI

loitin poliisina tosi nuorena. En ehtinyt olla kuin vuoden töissä, kun pääsin jo Karhu-yksikköön, Harri Gustafsberg kertoo. Karhu on poliisin valtakunnallinen erityiskoulutettu ja -varustettu valmiusyksikkö. Se toimii Helsingin poliisilaitoksen alaisuudessa ja hoitaa vaativia poliisitehtäviä. Gustafsberg työskenteli siellä 20 vuotta. Vuosien myötä hän siirtyi Karhu-yksikön operatiiviseen johtoon ja koulutustehtäviin, joissa hän toimi kymmenen vuotta. Työn keskellä Gus-

– Pidän tarkoin huolen siitä, että teen fyysistä harjoittelua minulle riittävästi ja huolehdin myös palautumisesta ja resurssien suojelusta, Harri Gustafsberg sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

tafsberg ei oikeastaan ehtinyt tajuta, kuinka rankoista tilanteista poliisit joutuivat selviytymään, koska niihin oli pikkuhiljaa tottunut. – Vasta sitten, kun jäin pois käytännön poliisityöstä ja aloin tehdä tutkimusta siitä, mistä poliisin työssä on kysymys, rupesin hahmottamaan, mitä kaikkea tuli tehtyä. Gustafsbergin mukaan suurin osa erikoisyksiköissä työskentelevistä poliiseista haluaa olla erittäin hyviä työssään. Ei riitä, että itse on hyvä, vaan tärkeää on, että ollaan hyviä myös yksikkönä ja ryhmänä.

– Olin ollut jo pitkään kiinnostunut inhimillisestä suorituskyvystä, josta meillä ei vielä silloin ollut kovin paljon tietoa. Tajusin, että varsinkin työssä jaksamisen takia pitäisi ymmärtää, mistä henkiset voimavarat koostuvat ja miten niitä kehitetään. Gustafsberg alkoi opiskella lisää, ja nykyisin hän on tietokirjailija ja yrittäjä. Koulutukseltaan hän on filosofian tohtori ja turvallisuusjohtamisen maisteri. ERITYISESTI HARRI GUSTAFSBERGIA kiinnostavat stressi ja keho-mielijärjestelmä, eivät vain poliisin työssä vaan ihmisen elämässä ylipäätään. Miten joku kestää stressaavia tilanteita paremmin kuin toinen? Miksi joku palautuu stressistä nopeammin kuin joku toinen? Gustafsberg puhuu resilienssistä. Sillä tarkoitetaan ihmisen kykyä sopeutua joustavasti muutokseen, johon itse ei voi vaikuttaa tai jota ei halua kohdalleen.

peutumiskyky – Resilienssi on henkinen voimavara, mutta ei pelkästään sitä, sillä meitä ohjaa hyvin paljon koko keho-mielijärjestelmä. Resilienssiämme muokkaa kaikki se, mille olemme elämämme aikana altistuneet, minkälaisessa ympäristössä olemme kasvaneet ja mitä olemme kokeneet. – Luontaisilla taipumuksilla ja piirteillä on vaikutusta resilienssiin, mutta ihminen pystyy myös merkittävästi itse vaikuttamaan siihen. Ihmisessä ei ole mitään pysyvää. Elämän aikana ihmisyydessä kaikki muuttuu. RESILIENSSIIN VAIKUTTAA Harri Gustafsbergin mukaan se, miten ihminen hahmottaa oman elämänsä. Ihmisellä tulisi olla halu ottaa oman elämänsä omistajuus. – Sopeutumiskykyä elämän vaikeuksiin ja muutoksiin vahvistaa se, että tietää, mikä on itselle merkityksellistä ja mitkä ovat oman elämän arvot. Esimerkiksi hyveet tuottavat harmoniaa, eivätkä ne ole vain ajatuksia vaan ennen kaikkea tekoja. – Myös hengellisyys voi rakentaa hyvää pohjaa elämälle. Jos ihmiselle on hengellisyyden myötä selkeä käsitys siitä, mistä tässä elämässä on kysymys, se toimii hänelle voimavarana, josta ponnistaa ja kohdata vaikeuksia. Resilienssin vahvistumisessa tarvitaan myös toisten tukea. – Sosiaalinen tukiverkko voi olla perhe, ystävät tai jokin muu yhteisö, vaikka työyhteisö. Oikein hyvissä työyhteisöissä ollaan toisten tukena. Gustafsbergin mukaan henkisten voimavarojen kehittämisessä ajattelun ja mielen taidoilla on suuri vaikutus. Kysymys on siitä, miten analysoimme tapahtumia ja miten tulkitsemme ongelmia. Omaa tapaansa ajatella voi kehittää. – Järkyttävän kokemuksen jälkeen kannattaa miettiä, miten rakentaa siitä tarinan itselleen. Traumatisoivat tapahtumat voivat jäädä taakoiksi, joita ihminen pahimmassa tapauksessa vetää perässään läpi koko elämän ja katkeroituu, kyynistyy ja sairastuu. Toinen vaihtoehto on, että tapahtumista pystyy rakentamaan tarinoita niin, että niistä tulee mielen kirjasto, jota voi käyttää apuna seuraavassa vaikeudessa. MIELEN KIRJASTON rakentamisessa on Gustafsbergin mukaan lähtökohtana se, että hyväksyy sen, mitä on tapahtunut. – Kuormittavista tapahtumista palautumisessa usein vaikein vaihe on hyväksyminen, sillä niin pitkään kuin ihminen ei hyväksy sitä, mitä on tapahtunut, hänen keho-mielijärjestelmä taistelee tapahtunutta vastaan. Mitä pidempään tämä taistelu jatkuu, sitä syvempi traumatisoituminen on. Yleensä traumaattisten tapahtumien käsittelyssä tarvitaan apua mielenterveyden ammattilaisilta tai kuuntelu- ja sparrausapua esimerkiksi ystäviltä tai kollegoilta. – Aika usein ulkopuolinen apu on tarpeen, koska vasta sitten, kun ihminen pystyy puhumaan tapahtumaan liittyvistä tuntemuksistaan ja alkaa ymmärtää ja hyväksyä niitä, hän pääsee luomaan siitä tarinan, Gustafsberg sanoo.

Keho-mielijärjestelmä on Gustafsbergin mukaan rakentunut niin, että mieli voi ohjata fysiologiaa ja fysiologia voi ohjata mieltä. Fyysisellä kunnolla ja toimintakyvyllä on siten iso vaikutus siihen, miten erilaisista ongelmista palautuu. – Kun on hyvä fyysinen kunto, myös aivojen kyky palautua stressikuormasta on paljon parempi. OLE KIINNOSTUNUT oikeista asioista ajoissa, Harri Gustafsberg kehottaa. – Ihmisen kiinnostuksen ja uteliaisuuden kohteet ohjaavat sitä, minkälainen hänestä elämän aikana tulee. Jos on varma, ettei elämä tuo vaikeuksia, henkinen sopeutumiskyky tuskin kiinnostaa. Silloin ei voi muuta kuin vain ottaa vastaan sitä mitä tulee. Mutta jos arvelee, että elämä voi tuoda myös vaikeuksia, kannattaa olla kiinnostunut henkisistä voimavaroistaan, Gustafsberg sanoo.

Testamenttilahjoitus on arvokas tapa edistää lapsen oikeuksia Lahjoitusvaroilla toteutetaan mm. taidetyöpajoja ja taidelaitosvierailuja, tuetaan vähävaraisten lasten harrastamista sekä kulttuurikasvatuksen edistämistä.

Lisätietoja: lastenkulttuuri.fi/lahjoita

”

Kuormittavista tapahtumista palautumisessa usein vaikein vaihe on hyväksyminen. – Vastaamme elämän haasteisiin aina niillä resursseilla, mitä meillä on sillä hetkellä. Mutta mielenkiintoista on, että emme edes tiedä, mitkä omat resurssimme ovat, ennen kuin olemme vaikeassa paikassa. Voi olla niinkin, että itsestä paljastuu sellaisia voimavaroja, joista ei ole ollut ollenkaan tietoinen. Gustafsbergin mukaan ihmisessä on paljon piilossa olevaa viisautta ja voimaa. – Niiden esiin tuominen ei kuitenkaan ole mitään vinkkipalstahommaa. Ei voi luetella, että tee näin ja näin, ja sitten vahvistut, sillä henkisten voimavarojen kehittämisessä ei ole kyse mistään pikkuhauskasta näpertelystä, vaan kehittyminen vie aikaa. Kriisin keskellä olevan ihmisen haasteena on se, että siinä tilanteessa ei ole kykyä oppia uutta eikä luovuutta ratkoa asioita. Gustafsberg antaa neuvon. – Henkisiä voimavaroja pitää vahvistaa ennakkoon, vähän niin kuin fyysistä kuntoa. Kerro, miten juoksen kaksikymmentä kilometriä! Juokse ensin sata metriä ja seuraavalla kerralla kaksisataa ja niin edespäin. – Sama on mielen taitojen ja henkisten resurssien kanssa. Niitä täytyy kehittää pienin askelin, täytyy pitää fokus oikeissa asioissa ja ymmärtää, mitä tekee ja miksi tekee. ■

Oma koti palvelutalossa

Antoisaa elämää hyvien palveluiden parissa Helsingin sydämessä Tervetuloa tutustumaan meihin! Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051  palvelukotikukkasrahasto.fi

Palvelukoti Kukkasrahasto Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

KÄRSITKÖ MAKSALÄISKISTÄ TAI PUNOITTAVASTA IHOSTA?

HOITAVAA KOSTEUTTA IHOLLESI

DETRIA ARBUTIN COUPEROSA –TUTKIMUS

DETRIA ARBUTIN ANTI AGING –TUTKIMUS

Testiryhmässä couperosan voimakkuusaste pieneni 90 %:lla ja kahden kuukauden hoitojakson jälkeen 35 %:lla oireet hävisivät kokonaan.

Iho kirkastui ja heleytyi 95 %:lla ja ilmejuonteet vähenivät 80 %:lla tutkimukseen osallistuneista.

Luonnon arbutiinia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että sianpuolukan lehdestä eristetty arbutiini on tehokas melaniinituotannon estäjä ja että sitä voidaan käyttää ihoa vaalentavana ainesosana.

Myyntipaikat: Sokos-tavaratalot, Emotion-myymälät, apteekit ja luontaistuotekaupat sekä kauppa.detria.fi

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

Tapio

SUORA PINTA

KERSKAILEVA MYÖHÄÄN SYÖTÄVIÄ MADRID

MARJAMAITA

PORKKANAKIN

penkoa

-kirjoittaja

TOI- VALMISMIN- TUTTATOJA MISIA

JALKAAN

VAKOILLEN HANKITUT U TIEDOT

SML

POHJALLA

USKON- SAARI NOTKIN BJÖRKLUND

RAHKOLA SUVUN PAIKKA

TUKIKOHTA

HAISEVAKSI SANOTTUA

KASVAA MOLEMMIN PÄIN

laitoja

AUTOJA

KALENTERI

PELKURI U

perunoille

K -1.

ABBA

”2.” T

A PUOLI R

RADIOAKTIIVISTA B

FORMANIN OHJAUS

PERÄTÖNTÄ

REVIIRI

MUSLIMIN PALVOMA

MUKAAN LIITETTÄVÄ

VUORISTO USVASÄÄ

MERILÄINEN TAHRAT

AFRIKASSA ASIKAINEN

PYYDYS YSTÄVÄLLISIÄ

TAPIO HEISKANEN ISKEVIÄ

SAUKKONEN HAKALA

VIRTAAVIA

RAESTE

MUSATYYLI

KU- S T RIILIT

KARUKOSKI

VERKKO-

LEIPOMISIIN TUOLILLE

KYLKI

TAKSIKUSKI

PUIKKOA HEILUTTAVA ALMILA

KIRKOSSA

-MUOTI PUHUTTAVAA

MANIPULOINTIA

tuonela

UUDEN PÄIVÄN SULIN LAINOPPINUT RUNOMUOTO

A LEIPÄ U

VIELÄPÄ K

STOLTENBERG

LAT. ENNE

TELLERVOLLE

MERENNEITO PAISE

RISKEERATA

SUNDIN

Karjalassa

PIRKANMAALLA

RASKASTA ROKKIA KORTTIPELI

RINNUSTA E TAPAHTU- T NUT SOTILAALLINENKIN KEINO

MUSEOSSAKIN

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko. KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

UUSIA EDULLISIA VUOKRA-ASUNTOJA PIHLAJISTOSSA! S E N I O R I TA L O

Pihlajistoon on juuri valmistunut uusia edullisia palveluita sisältäviä vuokra-asuntoja, joihin pääset muuttamaan jo vaikka heti syyskuussa! Tervetuloa tutustumaan uuteen kotiisi paikan päälle ti 14.9. klo 15-18. Hattelmalantie 2c, Helsinki.

Esimerkkihintoja Hattelmalantie 2c, Helsinki 1h + kt (28,5m2) 1h + alk + kt (31m2) 2h + kt (39,5m2)

alk. 934€/kk alk. 1 044€/kk alk. 1 198€/kk

PIHLAJISTON

SOINTU

Vuokra sisältää asumisen lisäksi myös arkea helpottavia palveluita, kuten kuukausittaisen siivouksen ja ikkunoiden pesun vuosittain. Asukkaiden käytössä on myös taloon nimetty palveluavustaja. Viihtyisä piha-alue, sekä yhteiset kerhotilat luovat yhteisöllisyyttä ja lisäävät asumismukavuutta entisestään.

010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@pihlajistonsointu.fi

VARAA OMA ASUNTO PIHLAJISTOSTA JO TÄNÄÄN!

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Palvelun myyjä voi olla myös kevytyrittäjä NIMIMERKKI TÄRKEÄ OHJE kirjoitti pimeästä työstä ja yrittäjän kuulumisesta ennakkoperintärekisteriin. Hän viittasi ilmeisesti siihen, että Kirkko ja kaupunki -lehdessä on paljon palveluntarjoajien mainoksia (K&k 26.8.). Tämä on tärkeä asia, mutta ei ihan niin yksioikoinen kuin kirjoittaja kuvasi. Nykyisin moni työllistää itseään myös ns. kevytyrittäjänä ilman yritystä ja Y-tunnusta, kuulumatta ennakkoperintärekisteriin. Kevytyrittäjältä ostettu palvelu on laillista. Siitä maksetaan verot ja muut lakisääteiset maksut. Ainoa ero on se, että asiakas ei saa kotitalousvähennystä ostaessaan palvelua kevytyrittäjältä. Kevytyrittäjä tekee palvelusopimuksen asiakkaansa kanssa, ja laskutuksen hoitavat ammattitaidolla erilaiset laskutuspalvelut. Kirkko ja kaupungin palveluja tarjotaan -palstalla voi siis olla kevytyrittäjien mainoksia. Kun tarvitset siivousta, remonttia tai muuta mainostettua palvelua, kannattaa soittaa palvelun tarjoajalle ja kysyä hänen toimintatapaansa. Palvelun ostaminen kevytyrittäjiltä tukee yleistä työllistymistä ja kansantaloutta.

Minna Rahikka kevytyrittävä monityöntekijä

Suru abortista on todellinen OLEN PETTYNYT SIIHEN, miten asenteellisesti Kirkko ja kaupunki käsitteli aborttia (K&k 26.8.). Vain aborttilain löyhentämistä toivovia ja abortin helpotuksena kokeneita haastateltiin. Toisenlaiset kokemukset ohitettiin; ainut viittaus näihin oli kommentti, jonka mukaan tarina katuvasta abortin tekijästä on propagandaa. Osalle abortin läpikäyneistä kokemus ei tosiaan ole traumaattinen, mutta toisille abortti voi olla elämän kipein kokemus. Norjalaistutkimuksessa abortin kokeneilla ilmeni keskimääräistä enemmän ahdistuneisuutta vielä viisi vuotta abortin jälkeen. Myös lisääntynyttä masennusta ja itsetuhoisuuttakin voi ilmetä. Psyykkisen oireilun yleisyydestä abortin jälkeen

Härkä ja aasi ovat juutalaisvastaisia viittauksia VIIME NUMERON Neitsyt Maria -artikkelin kuvatekstissä sanotaan, ettei Jeesuksen syntymää kuvaavien maalausten härkää eikä aasia mainita Raamatussa (K&k 26.8.). Kyllä härkä, aasi ja seimi mainitaan, ja Luukkaan evankeliumin toimittaja tiesi sen hyvin. Hän poimi jouluevankeliumiinsa Jeesus-lapsen vuoteeksi seimen (Lk 2: 7) Jesajan kirjan 1. luvusta: ”Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen, mutta Israel ei tunne, minun kansani ei tajua.” Jesaja toimi 700 vuotta ennen Jeesuksen aikaa; hänen lauseensa liittyi sen ajan Israelin synteihin ja epäuskoon. Luukkaan evankeliumissa seimi vihjaa Jesajan lauseeseen, mutta tarkoittaa muuta kuin Jesajan aikaan, nimittäin, että juutalaiset torjuessaan Jeesuksen ovat tyhmem-

ei ole tutkijoiden keskuudessa yksimielisyyttä. Ei ole oikein sivuuttaa kielteisiä kokemuksia ikään kuin abortin satuttamilla ihmisillä ei olisi väliä. Tunnen useita naisia, jotka ovat kertoneet surreensa abortissa menettämäänsä lasta vuosien ajan. Heidän kokemuksensa eivät ole ”propagandaa”. Voin vain kuvitella, miltä tämän lukeminen tuntui ihmisistä, joilla on oma vaikea aborttikokemus takana.

Marika Kaksonen lääkäri, Helsinki

Lisää varoja diakoniatyöhön MONET IHMISET ELÄVÄT ikävä kyllä köyhyydessä. Heidän joukossaan on yksinhuoltajia, eläkeläisiä, työttömiä, pitkäaikaissairaita ja mielenterveyskuntoutujia. Jopa yli 100 000

piä kuin kaikkein tyhmimmät työjuhdat härkä ja aasi. Juhtien merkityksen ymmärsivät keskiajan kuvataiteilijat, jotka osasivat sijoittaa seimelle Jesajan lauseesta härän ja aasin. Nykyajan korttitaiteilijat tuskin tuntevat niiden juutalaisvastaista merkitystä. Luukkaan evankeliumin ja Apostolien tekojen syntyaikoihin kuilu juutalaisuuden ja siitä vähin erin irrottautuvan kristinuskon välillä oli kasvanut, ja se näkyy myös näiden kirjojen juutalaisvastaisuudessa. Härkä ja aasi joulun maalauksissa, korteissa ja lauluissa kuvastavat lopulta hirvittäväksi vainoksi yltyneen antisemitismin surullista alkuvaihetta.

Pekka Kivekäs Vantaa

lasta elää köyhissä perheissä Suomessa. Mielestäni kirkon varoja tulee käyttää huomattavasti nykyistä enemmän diakoniatyöhön, jolla autetaan vähävaraisia ihmisiä. On ikävä nähdä satojen metrien jonoja Myllypuron ja Hurstin leipäjonoissa.

Mika Lille Helsinki

Sovittu uskottomuus tuottaa ongelmia MEILLE USKOVILLE Raamattu neuvoo yksiselitteisesti, että ihmisellä pitäisi olla sen verran hallintaa, että hän pystyy keskittymään omaan puolisoonsa. Tämä on järkeenkäyvää Jumalan asiaa, vaikka ihminen ei olisi uskossakaan. Toisaalta meidän Jumalamme ei ole pikkumainen ja varmaan-

kin hyväksyy ilon tuottamisen toiselle ihmiselle, ja onhan huomattavasti isompiakin syntejä. Nuoret ovat usein reiluja näissäkin asioissa. Ja minä tiedän hyvin suvaitsevia nuoria miehiä, kun on kyse vaimon mielihyvästä ja hyvinvoinnista. Tuskinpa meiltä aivan täydellistä elämän vaellusta vaaditaan. Tuosta sovitusta uskottomuudesta eli avoimista suhteista tässä pari näkökohtaa. Toisen miehen tai naisen kanssa sovittu seksi on vaarallista suhteelle silloin, jos nainen tai mies alkaa tykätä siitä toisesta enemmän kuin omasta puolisostaan. Tunteista on siis kysymys. Sellaisessa suhteessa puoliso pitää toista naista tai miestä kilpailijanaan. Ihmisen mielessä terveen järjen ja puolisoon sitoutumisen pitäisi voittaa tunteet ja intohimot.

Rikard Vonlaufen Espoo

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Hammashoitoa

Kiinteistönvälitystä

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 €

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS m. 650 nor esi ote opr kok Ylä- tai alaleuan

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. (09) 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset Maksuton tarkastus!

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

• EHT Sirkka Müller

JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääketieteen lisensiaatti Master of Oral Surgery and Implantology, M.Sc. Suukirurgiaan ja implantologiaan erikoistunut hammaslääkäri

○ ○ ○ ○

Neppari-kokoproteesit Suu- ja hammaskirurgia 3d-implanttiprotetiikka Erikoishammasteknikkopalvelut

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Hautauspalveluja

DENTARIUM

Mikonkatu 8 A 7. krs, Helsinki 09 622 15 33 050 55 272 95 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Lakipalveluja

Kokouksia

Tilaisuuksia

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Vantaan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

kokoontuu 21.9.2021 klo 18 alkaen Tikkurilan kirkolla, Asematie 12a, 01300 Vantaa (koronavarauksella).

su 12.9. klo 18 seurat Oliivi-sali, Kirkkot. 2A (Vanha kko), J-pää. ti 14.9. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D, 2.krs (Autotalo), Hki; suunnittelua. klo 18 verkkoseurat, www.facebook.com/herattaja. su 19.9. klo 15 kotiseurat Hämäläisellä, Björkbölent. 17, Loviisa. klo 16 seurat Hgin Seuratuvalla (Autotalo), mukana T. Roiha. TARKISTA tiedot www.h-y.fi/tapahtumakalenteri. LIITY JÄSENEKSI www.h-y.fi/yhdistys/jasenyys.

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 Kaikki perhe- ja perintöoikeuden palvelut toivomallasi tavalla

Itsenäisesti verkkopalvelussa

Etäyhteyksin puhelimitse tai videotapaamisessa

Toimistollamme Helsingissä www.lexly.fi 010 3379 150

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

laki365.com

Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080 Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Ostetaan asuntoja Ostetaan ASUNNOT JA TONTIT PK-SEUDULTA. EI KULUJA MYYJÄLLE! Nopea kauppa ja hyvä hinta! Kaiken kuntoiset huomioidaan. Asiakirjat laativat LKV:t luotettavasti ja nopeasti. Soita Tommille p. 050 525 7401 Pariskunta etsii kotia, 3h+k, n. 65 80 m2 (toiv. parveke/sauna), kantakaupunki. Kristiina 040 752 1549.

Vuokralle tarjotaan Miniyksiö Punavuori, wc/suihku, minikeittiö, säilytystilaa, parvi, ikkuna sisäpih. Ei tupak. ei kotiel. Kahden kk:n vuokravakuus. 520/kk. p. 0400 508 299 Kontula 2 h+k+p. Rauhallinen talo, uusi keittiö ja kylpyhuone. Vuokra 920 €/kk. p. 0400 580 058

Ostetaan kaikkea kodin irtaimistoa, myös kuolinpesät ja muuttojäämistöt, mm. taulut, kirjat, design, taide- ja käyttölasi, valaisimet, keramiikka, posliini, hopea, korut, kellot, lp:t, sotaes., patsaat ym. Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225

Ostamme autoja

Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohto niemi Oy p. 050 542 2388.

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Esityslista on nähtävillä 9.9.2021 alkaen seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla ja kirkkovantaalla.fi-sivuilla. Kokousta voi seurata verkossa kirkkovantaalla.fi-sivuilla. Eve Rämö yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Paikkoja avoinna Espoon seurakunnat etsivät

Kausityöntekijöitä vuoden 2022 rippikouluihin ohjaajan tehtäviin Tehtävään etsitään ensisijaisesti opiskelijoita ev.lut. kirkon hengelliseen työhön valmistavilta aloilta. Koko hakuilmoitus on osoitteessa espoonseurakunnat.fi/tyopaikat. Täytä sähköinen hakulomake KirkkoHR-palvelussa viim. 21.9. Tiedusteluihin vastaavat kasvatuksen asiantuntija Johanna Hirsto, p. 09 8050 2333, johanna.hirsto@evl.fi sekä Espoon paikallisseurakuntien rippikouluvastaavat. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta espoonriparit.fi.

Helsingin Rauhanyhdistys

Palveluja tarjotaan Kaipaatko juttuseuraa? Apua kodinhoitoon, kaupassa käyntiin ja ulkoiluun? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen SIIVOUSTA, PIHATÖITÄ, ULKOILUA, ASIOINTIAPUA YM. APUA ARKEESI 20 v. vanhustyökokemuksella. Myös alvittomasti, kysy lisää! ARMAS-Kotihoito p. 050 371 9167 Kotipalvelu Iloita Oy Henkilökohtaista apua. 045 7871 0735, www.iloita.fi

Myrskyläntie 22 MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Seuroihin ilmoittautuminen helsinginrauhanyhdistys.fi/ toimintakalenteri. Seurat kuunneltavissa myös hry.fi. Tervetuloa.

Siivouspalveluja

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kiusaako pahat hajut? Vuokraa otsonaattori. H. 25 €/vrk. P. 044 345 5044 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com Tyhjennyspalvelu loppusiivouksella. P. 040 361 7594 Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Rakennusala Suoritamme kaikki kodin pienet ja suuret remonttityöt: maalaukset, lattioiden asennukset, listoitukset, laatoitukset, kaluste- sekä keittiöasennukset. Putsaamme lopuksi paikat ja viemme jätteet kierrätykseen. Björn ja Veikko 044 518 4438 Concepts & Makers Oy

ESIRUKOUSILTA ti 14.9 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Torsten Sandell, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. 0923407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl. i, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Ikkunanpesua kotimaisin voimin. 14 vuoden kokemuksella, myös hankalat. Timo/044 069 1994

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva 040 680 4057 Juha Kurvinen 040 665 5983

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Harras hetki

Olli Sinivaaran, 41, runoja on julkaistu useilla kielillä ja hän on saanut Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnon toisesta runokokoelmastaan Palava maa (Teos 2007). Elokuussa julkaistiin kuudes kokoelma Puut (Teos 2021). Sen nimirunossa Sinivaara kertoo ensikohtaamisestaan massiivisen muusamännyn kanssa. Voit lukea runon osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Sinivaara on voittanut kuusi Suomen mestaruutta trial-pyöräilyssä. Hän on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri.

Runoilijan muusa Olli Sinivaara ylistää Itä‑Helsingin lähimetsiä ja erityisesti niiden jylhiä mäntyjä. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ANTTI RINTALA

unoilija Olli Sinivaaralta julkaistiin elokuussa kuudes runokokoelma Puut, jonka muusa seisoo Helsingin Laajasalossa. Kyseessä on luultavasti Stadin massiivisin mänty ja elävä luonnonmuistomerkki, joka löytyy Reposalmentien varresta läheltä uimarantaa. Rauhoitetun hongan jykevyyttä lisää se, että rungosta nousee kaksi latvaa. Sinivaara on palannut männyn luo monesti. Hänen lapsensa on kavunnut paksun kilpikaarnan peittämää puuta kuin kiipeilyseinää. Yli kaksisataavuotiaan männyn pinta on syvillä uurteilla. Poikkeuksellisen iso puu huokuu Sinivaaran mielestä hiljaista voimaa. Häntä kiehtoo ajatella, miten paljon ihmisten maailma ympärillä on muuttunut sillä aikaa, kun mänty on elänyt omaa elämäänsä. Puun aika on hidasta, syklistä ja uusiutuvaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

Sinivaara kirjoittaa metsistä häpeämättömän romanttisesti. Tunteita ja luontoa korostava romantiikka kukoisti yleisemmin taiteessa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa, jolloin ei murehdittu ekokriisiä. Sinivaara yrittää olla vajoamatta ilmastonmuutosahdistukseen. Hänestä ihmisillä on edelleen oikeus keskittyä luonnon kauneuteen ja ylläpitää romanttista luontosuhdetta. Toki samaan aikaan täytyy olla tietoinen synkästä suunnasta. KUN PARTIOPOIKA Olli Sinivaara opetteli lapsena retkeilyä, laavut rakennettiin männynoksista. Perheen venereissut suuntautuivat saariin, joiden rannoilla kasvoi persoonallisia, bonsaita muistuttavia käkkyrämäntyjä. Suhde mäntyihin rakentui tekemisen kautta. Sinivaaraa viehättää havupuiden estetiikka, monisävyiset neulaset ja runko, jonka väri vaihtuu hopeisesta punertavaan. Hänen silmissään suuri mänty on jylhä, voimakas, taipumaton, herkkä ja moniaistinen. Mänty herättää Sinivaarassa hengellisiä tuntemuksia. Puu ohjaa katseen kohti avaraa taivasta ja suurempaa voimaa, jonka alaisina elämme. Sinivaara pyrkii ilmaisemaan teksteillään ihmeellistä iloa, jota kokee luonnossa. Hän kertoo

uudistuvansa ja jopa vertauskuvallisesti uudelleensyntyvänsä puiden keskellä. Kokemuksessa on jotain uskonnon kaltaista.

”

Puu ohjaa katseen kohti avaraa taivasta ja suurempaa voimaa, jonka alaisina elämme. RETKI LUONTOON alkaa yleensä niin, että Olli Sinivaara nappaa temppuiluun tarkoitetun trialpyörän kainaloonsa ja matkaa kotoaan Helsingin Hermannista Rastilaan. Metroasemalta on muutama sata metriä metsään, jossa Sinivaara maastopyöräilee kohti Ramsinniemeä. Itä-Helsinki on Sinivaaralle paratiisi, jossa viehättävät luonto, väljyys ja toimivat palvelut. Siellä kasvaa yhä vanhaa metsää, jossa suuret puut asuvat. ■

Hyvää pyhää

12.9. Päivän evankeliumissa (Matt. 6:19–24) Jeesus puhuu suhteestamme omaisuuteen.

Luonnonmukainen Vilja VILJA ON ENSIMMÄISENÄ etunimenä 2 818 naisella. Se juontaa juurensa todennäköisesti viljakasviin. Sanan johdannainen tarkoittaa runsautta. Kun jotakin kerrotaan olevan ”viljalti”, sitä on paljon. On myös pohdittu, voisiko Vilja-nimi liittyä ruotsin kielen sanaan vilja, joka tarkoittaa tahtoa. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1951. Nimipäiväänsä Viljat ovat aina viettäneet sadonkorjuun aikaan – aluksi elokuussa, mutta vuodesta 1995 alkaen 12. syyskuuta.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Sydämen asioita

”

ydämesi on siellä, missä on aarteesi”, Jeesus muistuttaa. Sydän on ajatustemme, tahtomme ja tunteittemme keskus. Asiat, joita pidämme tavoittelemisen arvoisina, tärkeimpinä asioina elämässämme, ilmaisevat sen, mihin sydämemme on kiinnittynyt. Jeesus puhuu taivaallisista ja maallisista aarteista. Hän kehottaa meitä keräämään aarteita, joita ei kukaan eikä mikään voi viedä meiltä pois. Jeesukselle tällaisia asioita ovat rakkauden ja laupeuden teot. Niitä ei mikään hävikki uhkaa, ja niillä on Jumalan silmissä ikuinen arvo. Niitä eivät väkivalta ja markkinavoimat pysty tyhjentämään, vaikka välillä siltä tuntuisi. Jeesus varoittaa keräämästä katoavia aarteita – rahaa ja omaisuutta. Hänen mukaansa ei kanna-

ta havitella asioita, joiden arvo on kiinni vaihtuvissa suhdanteissa. Sellaisilla asioilla ei ole pysyvää arvoa. Ne ovat hävikille alttiita. Koi, toukka ja ruoste ovat maallisen omaisuuden katoavaisuuden ja tuhon symboleita. Rahan ja omaisuuden tavoittelu sumentaa helposti silmät ja sydämen niin, ettei muuta enää näekään. Mammona on kaiken sen symboli, mikä pimentää meiltä Jumalan ja lähimmäisen kasvot. Jeesus kehottaa meitä etsimään rakastavan Jumalan kasvoja ja kysymään neuvoa häneltä. Kaikki muu hyvä seuraa siitä. Rukouksessa me saamme etsiä sitä ”todellista valoa, joka valaisee jokaisen ihmisen”. Siinä valossa meille tarkentuvat elämän olennaiset asiat, sellaiset, joilla on päiväkohtaista pysyvämpi merkitys.

Mikä on elämässä tärkeää? Ota tämän viikon mietiskelyharjoitukseksesi lause: ”Sydämesi on siellä, missä aarteesikin on.” Sen valossa voit tarkastella, mihin sydämesi on kiinnittynyt, mistä haluat irrottautua ja mistä pitää kiinni. Harjoituksen lopuksi hiljenny ja rukoile hetki.

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 13/2021

”

Perustulo lisäsi ihmisten hyvinvointia, itsenäisyyden kokemusta ja tunnetta omasta elämänhallinnasta. TUTKIJA JOHANNA PERKIÖ s. 10

Vuoden odotetuin comeback Hanki 30 vrk kausilippu HSL-sovelluksesta puoleen hintaan 15.9. asti.

Tarjouksen ehdot ja lisätiedot: hsl.fi/ale

9.9.2021 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai

Valmiiseen pöytään

Pääotsikko

Seurakunta tarjoaa lapsellesi ristiäisjuhlat, joihin on helppo osallistua. Kaikki on valmiina, myös juhlakakku s. 2

3 pikkuotsikkoa. Osallistu Max n. 80ideakilpailuun. Voit tehdä Vantaasta merkkiä /kpl ja loppuun paremman paikan s. 4 sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

Pariskunnat hakevat apua perheneuvonnasta etenkin lomien jälkeen s. 11

– Ihmiset antavat lapsilleen kielen, kulttuurin ja arvomaailman ilman, että siihen kysytään lupa lapsilta, sanoo kirkkoherra Hans Tuominen.

Kastepäivänä kaikki on valmiina Kasteessa lapselle pyydetään sellaista suojaa, mitä ihminen ei voi antaa, sanoo Hakunilan seurakunnan kirkkoherra Hans Tuominen. –

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVAT ESKO JÄMSÄ JA TIKKURILAN SEURAKUNTA

atalan kynnyksen Kastepäivää on vietetty Vantaan seurakunnissa joka vuosi, mutta tänä vuonna päivään panostetaan erityisesti. Kun Maailman terveysjarjesto WHO maaliskuussa 2020 julisti koronavirustilanteen pandemiaksi, kirkot pantiin kiinni ja kastejuhlat peruttiin. – Kastepäivän ideana on helppous ja vaivattomuus. Vanhempien ei itse tarvitse hankkia tai ostaa mitään, vaan seurakuntaan voi tulla valmii-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 13/2021

seen pöytään, sanoo pappi Johanna Jakonen Tikkurilan seurakunnasta. Kastepäivä ei kuitenkaan ole mikään drive in -tyyppinen lliukuhihnatempaus. Oman kotiseurakunnan pappi ottaa yhteyden kaikkiin niihin koteihin, jotka ilmoittautuvat Kastepäivään. Sitä vietetään Vantaan kirkoissa tai kappeleilla sunnuntaina 10. lokakuuta. – Jokainen kastejuhla suunnitellaan yksilöllisesti. Kastetilaisuuteen on varattu puoli tuntia aikaa. Perheet itse suunnittelevat kastepapin kans-

sa, millaisen juhlan he haluavat. Joissain perheissä on esimerkiksi käytössä suvun vanha kastemekko tai oma kastemalja. Toiset taas ehkä haluavat tuoda oman lisänsä ottamalla kasteveden vaikkapa kesämökkirannan vedestä, ja juhlassa on mahdollisuus esimerkiksi perheen tai suvun omalle musiikkiesitykselle, Jakonen sanoo. VIIME VUOSINA yhä useampi on kokenut, että kaste itsessään on niin vahva teko, ettei sitä haluta lapselle kuulematta tämän omaa mielipidettä. Hakunilan seurakunnan kirkkoherra Hans Tuominen on huomannut, että samaan aikaan kasteesta on tullut tietoinen valinta. – Monet ovat myös tietoisesti halunneet pitää yllä perinteitä, koska niiden avulla liitytään osaksi suurempaa kertomusta. Ihmiset antavat joka tapauksessa lapsilleen kielen, kulttuurin ja arvomaailman ilman, että siihen kysytään lupa lapsilta, Tuominen sanoo. – Kun kastekeskusteluissa kysellään vanhempien toiveita ja arvoja, useimmiten keskustelussa tulevat esiin sellaiset sanat kuin rakkaus, turva, lämpö, syli ja suoja. Vanhempien syvin toive on, että lapsi saisi rakkautta ja olisi turvassa.

ISTOCK

– Kastepäivän ideana on helppous ja vaivattomuus, sanoo Tikkurilan seurakunnan pappi Johanna Jakonen.

Nämä täysin samat sanat ovat myös kristinuskon ytimessä. Kasteessa lapselle pyydetään sellaista suojaa, mitä ihminen ei voi antaa. Tuominen kertoo eräästä perheenisästä, joka vastatessaan kastekoteihin tehtyyn kyselyyn kirjoitti: ”Mene ja tiedä. Vaikka itse arpoisin, onko Jumala olemassa vai ei, lapsi ei kasteessa ainakaan jää paitsi Jumalan suojasta.” – Kirkko uskoo, että kasteessa Jumala pitää salatulla tavalla aivan erityistä huolta lapsesta.

”

Lapsen syntymässä ja kasvussa olemme elämän ihmeen äärellä. JOHANNA JAKONEN

TÄNÄ VUONNA Vantaan seurakunnat päättivät, että jokainen kasteperhe saa kymmenelle hengelle leivotun kastekakun ilmaiseksi. – Perheet voivat valita, haluavatko he nauttia kastekahvit kirkolla vai ottavatko kastekakun mukaan kotona järjestettäviin juhliin, Johanna Jakonen sanoo. Nykyään yhä useammassa kirkossa on myös kastepuu, johon uusien kastettujen etunimet ripustetaan. – Kaste on portti, jossa ihminen toivotetaan tervetulleeksi kristittyjen yhteyteen. Kastettuna en ole juureton vaan kuulun yhteisöön, joka tahtoo hyvää, Jakonen luonnehtii. Kaste on ilon ja rakkauden juhla, mutta se muistuttaa myös siitä, että on asioita, joihin ihminen itse ei voi vaikuttaa. – Jokaisen lapsen odotus on jännittävää aikaa. Lapsen syntymässä, kasvussa ja kehityksessä olemme elämän ihmeen äärellä. Kasteessa pyydetään lapselle Jumalan siunausta. Se muistuttaa siitä, että kenenkään elämä ei ole ihmisen omassa varassa. ■ Kastepäivää vietetään Vantaan kirkoissa ja seurakuntatiloissa sunnuntaina 10. lokakuuta. Varaa aika kastejuhlaan omasta seurakunnastasi viimeistään 24.9. Katso lisää: kastepaiva.fi.

MIkäli liikunta raikkaassa ulkoilmassa kiinnostaa, voit tarttua haravaan Pyhän Laurin kirkon hautausmaan syystalkoissa. Valittavana on monia muitakin vapaaehtoistehtäviä.

Kiinnostaako sinua vapaaehtoistehtävä? Säestäjäksi kirkkoon Soitatko nokkahuilua, huilua tai kitaraa? Hakunilan kirkossa sunnuntaina 24.10. järjestettävään Luottamuksen messuun etsitään säestäjää. Luottamuksen messussa lauletaan lyhyitä ja harmonisia Taizé-lauluja, joita toistetaan monta kertaa. Tikkurilan kirkossa puolestaan suunnitellaan maanantaipäiville keskipäivän arkimessua, ja suunnitteluporukassa olisi tilaa musiikin taitajille. Musiikkialan tutkintoa ei tarvita, eikä joka maanantaiksi tarvitse sitoutua. Instrumenttisi voi olla vaikkapa piano, kitara tai triangeli.

Avuksi kirkkoravintola Voimalaan 17.9.

Vantaankosken seurakunta järjestää kaupunkilaisille ilmaisen hävikkiruokalounaan Myyrmäen Virtakirkolla perjantaina 17.9. kahdessa kattauksessa, klo 11 ja 12. Etsimme vapaaehtoista, joka huolehtisi tiskauksesta työparin kanssa. Saat perehdytyksen tehtävään sekä mukavan joukon vapaaehtoisia työkavereita.

Ystävä tai puhelinkaveri maahanmuuttajalle

Haluatko auttaa maahanmuuttajaa kotoutumaan ja vahvistamaan suomen kielen taitoaan? Ryhdy ystäväksi tai puhelinkaveriksi Vantaankosken seurakunnan alueen maahanmuuttajalle. Tehtävä antaa teille mahdollisuuden saada ja oppia toinen toisiltanne. Voitte jutella puhelimessa tai myös tehdä asioita yhdessä. Voit toimia tehtävässä oman aikataulusi mukaan tai esimerkiksi kahdesti kuussa.

Ulkoilu- ja keskustelukavereita ikäihmisille

Hakunilan seurakunnassa etsitään ulkoilukaveria ikäihmisille. Voit toimia omien resurssiesi mukaan ja olla ulkoiluseurana kerran viikossa tai pari kertaa kuukaudessa. Voit sitoutua oman elämän-

tilanteesi mukaan lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa. Tukenasi sinulla on diakoniatyöntekijä. Ilmoittaudu tehtävään, niin sinuun otetaan yhteyttä ja sovitaan haastattelusta.

Korson retkeilijät tekevät hyviä tekoja

Tule mukaan Retkeilijät Korson seurakunnassa -ryhmään. Ryhmässä liikutaan, retkeillään ja tehdään kertaluonteisia vapaaehtoistehtäviä alueen ihmisten hyväksi. Kuluneen kesän aikana retkeilijät muun muassa veivät laitoksessa asuvia vanhuksia ulkoilemaan. Joulun aikaan ryhmä toimittaa ikäihmisten koteihin joulukukkia.

Välitä kirkon tapahtumia nettiin

Hämeenkylän, Korson ja Rekolan seurakunnat etsivät vapaaehtoisia, jotka välittävät kirkoissa järjestettäviä tapahtumia nettiin. Seurakunnilla on suoratoistoon tarvittava kalusto ja tehtävään annetaan opastus. Voit osallistua myös videotallenteiden tekoon tai valokuvata tapahtumissa.

Syystalkoot Pyhän Laurin kirkon hautausmaalla

Tule kanssamme haravoimaan ja kaunistamaan Pyhän Laurin kirkon hautausmaata torstaina 4.11. Saat samalla liikuntaa sekä raitista syysilmaa. Ilmoittautuminen 1.11. mennessä diakoniatyöntekijä Marjo Suorsalle, marjo.suorsa@evl.fi.

Esiintyjäksi kahvilaan

Haluaisitko tulla esiintymään Hämeenkylän seurakunnan kahvilaan ja olotilaan Cafe Pähkinään? Jos osaat laulaa, soittaa, lausua runoja tai haluat vaikka heittää stand up -keikan niin tämä voisi olla sinun paikkasi. KOONNUT: JUHA-PEKKA VANHATALO Katso lisää vapaaehtoistehtäviä ja ilmoittautumisohjeet: vapaaehtoistyö.fi/kirkko-vantaalla KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 13/2021

Ideakilpailu kutsuu vantaalaisia Parempi Vantaa -kilpailuun voivat osallistua yksityishenkilöt tai vaikka koululuokat.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA MARI AARNIO, ISTOCK

itä tekisit, jos sai- niityn istuttamiseen tai siihen, etsit jonkin vertä jokin rakennus maalattaisiin uuran rahaa käydestaan. Jollekulle se voi olla sosiaatettäväksi kotilisesti oikeudenmukaisempi Vantaa kaupunkisi parja tarkoittaa sitä, että joukko koiranhaaksi? Vantaan omistajia käy vuoden ajan palveluseurakuntien Parempi Vantaa -idetalossa ilahduttamassa vanhuksia. akilpailussa yksityishenkilöt, kouTai sitten se voisi olla vaikka iloiluluokat, yhdistykset tai vaikka kasempi Vantaa ja tarkoittaa kaupunveriporukat voivat kertoa ideansa ginosatapahtuman järjestämistä, paremman kaupungin luomiseksi. Pohjantaival kertoo. Voittajaehdotuksen esittäjä palkitaan AJATUS IDEAKIL2 000 eurolla ja hän PAILUSTA syntyi, saa tukea idean tokun Vantaan seuteuttamiseksi vuonrakunnissa pohna 2022. dittiin vapaaehVantaan seuratoistyötä ja kykuntien hankeasiansyttiin kaupunSEURAKUNNAN EI tuntija Johanna kilaisilta heidän TARVITSE OLLA KAIKESSA Pohjantaival toiajatuksiaan aiHUSEERAAMASSA, VAAN voo, että kaupungin heesta. VapaaehME TARJOAMME IDEAN kohentamista mietoiset ovat kantatittäisiin monesta va voima seuraTOTEUTUKSEEN PIENEN näkökulmasta ja etkuntien toiminSUMMAN. tä kilpailuun tulisi nassa, ja heitä on JOHANNA POHJANTAIVAL monenlaisia ideoita. paljon. Jotkut vanNiille ei asetehat ajatukset vata muita rajoja kuin paaehtoistyöstä se, että idean esittäkaipaisivat kuitenjä voi itse toteuttaa idean ensi vuokin ravistelua. den aikana. Se voi tapahtua yhdessä – Usein seurakunta pitää lankoja kaupunginosassa tai olla jotakin sel- käsissään ja määrittää, mitä vapaaehlaista, mikä hyödyttää tai ilahduttaa toistyö on ja miten sitä tehdään. Me koko kaupunkia. haluamme ajatella niin, että seura– Jollekulle parempi Vantaa voi kunta voisi olla enemmänkin alusta olla yhtä kuin kauniimpi Vantaa ja ja mahdollistaja, ei se, joka määrittää hän käyttäisi rahan kauniin kukkaasioita, Johanna Pohjantaival sanoo.

”

MAIJA SAARI

Nykyään sukuselvityksen voi pyytää yhdestä paikasta. Aiemmin omaisen piti pyytää virkatodistus erikseen jokaisesta seurakunnasta, jossa vainaja oli asunut 15 vuotta täytettyään. Kuvalähteet: Getty Images/Istock

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 13/2021

SEURAKUNNISSA SYNTYI idea siitä, että entäpä jos pallo heitettäisiin kokonaan vantaalaisille ja he saisivat keksiä tavan tehdä hyvää ja tuo-

Vantaan keskusrekisterissä ruuhka Perunkirjoituksia varten tarvittavien virkatodistusten saaminen Vantaan seurakuntien keskusrekisteristä vie tällä hetkellä poikkeuksellisen kauan. – Ollaan niin sanotusti aallonpohjassa. Kesän jäljiltä virkatodistusten saaminen on venähtänyt jopa 17 viikkoon, Vantaan aluekeskusrekisterin johtaja Tuomo Kahenvirta kertoo. Muut keskusrekisterin palvelut, kuten kasteiden rekisteröinnit ja avioliiton esteiden tutkin-

da iloa muille. – Luotamme siihen, että vantaalaisilla on hyviä ideoita ja he pystyvät toteuttamaan niitä. Seurakun-

nat, saadaan kuitenkin hoidettua normaaleissa aikarajoissa. Helpotusta tilanteeseen on vähitellen luvassa, sillä elokuun alun jälkeen jono ei ole enää kasvanut samalla tahdilla. Viime keväänä keskusrekisteriin palkattiin myös uusia työntekijöitä, joiden perehdytys tehtäviin vie kuitenkin aikaa. Viivästyksiä on muissakin pääkaupunkiseudun seurakuntien keskusrekistereissä. Ruuhkan taustalla on kirkon suuri järjestelmäuudistus, jonka tarkoitus on asiakkaiden kannalta hyvä: sukuselvityksen si-

sältävän virkatodistuksen pitäisi nyt tulla yhdestä paikasta ja alle kuukaudessa. Aiemmin perunkirjoitusta varten piti tilata virkatodistus erikseen jokaisesta seurakunnasta, johon vainaja oli 15 vuotta täytettyään kuulunut. Perunkirjoituksen laatimiseen voi anoa lisäaikaa OmaVero-palvelussa. – Sen pitäisi onnistua helposti, kun kirjoittaa perusteluksi, että aluekeskusrekisterissä kestää, Kahenvirta neuvoo.

ilahduttamaan muita

nan ei tarvitse olla kaikessa huseeraamassa, vaan me tarjoamme idean toteutukseen pienen summan. Toki jos voittajaidean toteutus vaa-

Koronarajoitukset lieventyivät Etelä-Suomen aluehallintovirasto päätti lieventää kokoontumisia koskevia koronarajoituksia 4.9. alkaen. Uusia ohjeita sovelletaan myös pääkaupunkiseudun seurakunnissa. Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla voidaan nyt järjestää yli kymmenen hengen tilaisuuksia edellyttäen, että osallistujamäärä on enintään puolet tilan enimmäisosallistujamäärästä tai käytettävissä olevasta istumatai seisomapaikkojen määrästä.

tii tiloja, voidaan miettiä myös seurakuntien tilojen hyödyntämistä, Johanna Pohjantaival lupaa. – Vantaan seurakunnat haluavat

Osallistujien on myös voitava välttää fyysistä kontaktia ja heidän turvallisuutensa on voitava muutoin varmistaa. Ulkotiloissa voidaan järjestää yli 50 hengen tilaisuuksia samoilla ehdoilla. Pääkaupunkiseudun seurakunnissa noudatetaan yhä tarkkoja hygieniaohjeita, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tilaisuuksiin osallistuville ja seurakuntien tiloissa asioiville suositellaan kasvomaskin käyttöä ja heitä kehotetaan pesemään kätensä. Nykyiset rajoitukset ovat voimassa ainakin 30.9. asti.

olla oikeasti kirkkona keskellä kylää ja kiinnostuneita siitä, mitä Vantaalla tapahtuu. Haluamme olla mukana tukemassa myös niitä asioita, jot-

Pyhän Laurin kirkko remonttiin Pyhän Laurin kirkko on poissa käytöstä 20.9.–14.11. Kirkon sivuseinillä olevat maalaukset puhdistetaan ja kirkon parvella tehdään huoltomaalausta. Katot koristemaalauksineen on restauroitu jo aiemmin. Korjaustyöt on sijoitettu sellaiseen ajankohtaan, että ne häiritsevät kirkon käyttöä mahdollisimman vähän: kesäsesongin ja joulusesongin väliin. Tilaisuuksia voidaan remontin aikana järjestää Pyhän Laurin

ka eivät ole meidän työtämme. Raadissa, joka valitsee kilpailun voittajan, on mukana myös Vantaan kaupungin edustaja, kaupunkikulttuuri- ja kuntalaispalveluiden koordinaattori Anne-Mari Ikonen. – Parempi Vantaa -kilpailu mahdollistaa uudenlaista vapaaehtoistoimintaa, kun vantaalaiset pääsevät itse ideoimaan, miten he voisivat tehdä Vantaasta paremman paikan asua. Asukkaat pääsevät ideoidensa kautta vaikuttamaan oman asuinalueensa viihtyisyyteen, Ikonen sanoo. Hänen mukaansa vapaaehtoistoiminnan rooli Vantaalla ylipäätään on merkittävää. – Vapaaehtoistyö tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa ja välittää toisista ihmisistä. Kaupunki toimii vapaaehtoistoiminnan tukena ja mahdollistajana sekä kumppanina monien järjestöjen toiminnassa. Vapaaehtoistoiminta tuo myös merkityksellisyyden ja onnistumisen kokemuksia vantaalaisille sekä lisää hyvinvointia. PAREMPI VANTAA -kilpailun tarkoitus ei ole tuoda seurakunnille lisää vapaaehtoisia, vaan enemmänkin muistuttaa siitä, että vapaaehtoistyötä voi tehdä kuka vain ja se voi olla hyvän tekemistä myös kertaluonteisesti. – Tiedämme, että 2 000 euroa ei ole kauhean iso summa, mutta ajattelemme, että vapaaehtoistyö voi olla myös jotakin kepeää ja pientä. Parempi Vantaa -ideakilpailu järjestetään nyt ensimmäistä kertaa, mutta mahdollisesti tästä voi tulla osa pysyvää toimintaa tai voittajaidea voi olla sellainen, että se voidaan toteuttaa monesti, Johanna Pohjantaival sanoo. ■ Parempi Vantaa -kilpailu 1.9.–31.10.2021. Lisätiedot www.vantaanseurakunnat.fi

kappelissa ja Tikkurilan kirkolla. 1450-luvulla valmistunutta Pyhän Laurin kirkkoa on peruskorjattu vaiheittain vuodesta 2014. Tänä syksynä tehtävien korjaustöiden jälkeen aletaan olla toistaiseksi loppusuoralla.

Kirkollisvero säilynee prosentissa Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto esittää vuoden 2022 kirkollisveroprosentiksi yhtä. Seurakuntien tulee ilmoittaa

Verohallintoon tulevan vuoden kirkollisveroprosentti aina marraskuun puoliväliin mennessä. Kirkollisveroprosentti on ollut sama jo pitkään. Vantaalla, Helsingissä ja Espoossa ja pääkaupunkiseudun seurakunnissa kirkollisveroprosentti on pienempi kuin muualla Suomessa. Kirkollisverotulot kasvoivat Vantaalla vuonna 2020 yli 1,5 miljoonalla eurolla. Lopullisen päätöksen kirkollisveroprosentista tekee Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 13/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.9.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 tai hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Messu Facebookissa sunnuntaisin klo 12. Iltakirkko Facebookissa ja YouTubessa kerran kuussa torstaisin klo 18. Iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja. Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta Facebookissa ja YouTubessa kerran kuussa perjantaisin klo 12. Musiikkihetki Facebookissa lauantaisin klo 18 ja keskiviikkoisin klo 12. Luottamuksen rukoushetki Facebookissa ja YouTubessa maanantaisin klo 18. Tuokio Taizé-laulujen parissa. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa. Tubemuskarit Muskarihetkiä Sini-kanttorin kanssa YouTubessa. Rautalampi 2 -riparin konfirmaatio la 11.9. klo 11 ja klo 13.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Hakunilan kirkko on avoinna ma– to klo 9–14. Iltakirkko torstaisin klo 18. Nuorten valmistamassa iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja. Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Pieni hartaus viikon aluksi. Ehtoollinen joka toinen viikko. Maanantain lounasannokset Voit noutaa pakatun yhden hengen lounasannoksen Hakunilan kirkon pihalta maanantaisin klo 11.30–12. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12, alk. 13.9. Juhani Leppälä ja Taisto Kotomäki. Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14. Päivähetki Raamatun äärellä joka toinen viikko tiistaisin klo 12–13.30, alk. 14.9. Jari Araneva. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21 Hakunilan kirkolla. Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20, alk. 14.9. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 13/2021

Lähetyspiiri kerran kuukaudessa torstaisin klo 18–19.30, alk. 23.9. Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45 alk. 9.9. Messu su 12.9. klo 12. Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä. Messuihin voi tulla enintään 50 henkeä (25 hlöä kirkkosaliin ja 25 hlöä seurakuntasaliin). Raamattuluento ke 15.9. klo 18.30–20. Raamattu – Jumalan puhetta? Päätoimittaja Santeri Marjokorpi. Syyskauden avajaismessu su 19.9. klo 12. Hans Tuominen, Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä, Hanna Tissari (huilu) ja Jaakko Hietikko (laulu). Omaishoitajien olohuone ma 20.9. klo 15–16.30. Saana Sarkkila. Seniorikerho ti 21.9. klo 13–14.30. Raamattuluento ke 22.9. klo 18.30–20. Raamattu – sittenkin totta? Raamattuopiston rehtori Marja-Kaarina Marttila. Seniorien hyvinvointipäivä keskiviikkona 6.10. klo 9–13.30. Osallistumismaksu 5 e maksetaan tapahtuman alkaessa, sisältää aamukahvin ja lounaan. Ilm. kirkkoherranvirastoon 24.9 menn., p.09 8306 500 tai sähköpostilla: hakunilan.seurakunta@evl.fi. Diakoniatyöntekijät tavoitat puhelimitse numerosta 050 573 6277 sekä sähköpostilla hakunilan. diakonia@evl.fi. Voit jättää soittopyynnön milloin vain. Älä jää yksin! Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla on avoinna ma–to klo 9–14. Paikan päälle voi tulla, mutta suosittelemme ottamaan yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla: 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@ evl.fi. Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Seurakunnan työntekijät tavoitat puhelimitse ja sähköpostilla. Yhteystiedot löytyvät seurakunnan nettisivuilta www.hakunilanseurakunta.fi.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Vihdoin ovet auki! Tule kahville ja suunnittelemaan tulevaa toimintaa torstaina 9.9. klo 10–11.30. Lähetyspiiri kerran kuukaudessa torstaisin klo 18–20, alk. 9.9. Perhekerho perjantaisin klo 9–12. Avoin muskari perjantaisin klo 10. Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12. Näkövammaisten kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä tiistaisin klo 14.30–16.30. Joka toinen viikko, alk. 14.9. Tuula Paasivirta. Ryhmään on ennakkoilmoittautumiset ja -haastattelut. Lue lisää näiltä sivuilta kohdasta Apua ja tukea. Naiset Raamatun äärellä tiistaisin 19–21. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21.

SIRPA PÄIVINEN

Hakunilan seurakunta

– Naisten Pankin kautta voi auttaa toisia naisia esimerkiksi osallistumalla kävelytempaukseen, sanoo Naisten Pankki Länsi-Vantaan aktiivi Ulla Pohjolan-Pirhonen. Vieressä Luppa-koira.

Menokasvo Kävele ja auta samalla naisia saamaan ammatti Ulla Pohjolan-Pirhonen, mikä sai sinut lähtemään mukaan Naisten Pankin Kävele naiselle ammatti -tempaukseen? – Olen mukana tässä tempauksessa jo viidettä kertaa, koska naisten koulutus on tärkeä asia. Hauraassa asemassa olevien tyttöjen ja naisten kouluttamisella on merkittäviä vaikutuksia. Ensin olin mukana seurakuntapappina ja nyt eläkeläisenä vapaaehtoisena. Mihin tapahtuman tuotto käytetään? – Nainen saa ammatin laskennallisesti 30 eurolla. Summa tuntuu pieneltä, mutta sen avulla hän voi osallistua kurssille, joka johtaa ammattiin. Hän voi päästä leivän syrjään kiinni esimerkiksi menemällä ompelukurssille tai hakemalla pienlainaa ompelukoneen tai kanan hankkimiseen. – Kirkon Ulkomaanavun Naisten Pankin avustuskohteina ovat tällä hetkellä Keski-

Afrikan tasavalta, Uganda, Jordania, Nepal, Myanmar ja Kambodža. Hankkeissa edistetään muun muassa naisten yrittäjyyttä ja tuetaan osuuskuntien perustamista. Tapahtuman järjestää Naisten Pankki Länsi-Vantaa. Mikä se on? – Olemme noin 30 vapaaehtoisen naisen ryhmä, joka toimii Vantaankosken seurakunnan yhteydessä. Meillä ei ole säännöllisiä kokoontumisia, vaan toimimme projektiluontoisesti. Osallistumme vuosittain esimerkiksi seurakunnan myyjäisiin. PAULA HUHTALA Kävele naiselle ammatti -tempaus la 11.9. Lähtö klo 12 Myyrmäen kirkon pihalta, Uomatie 1, josta reitti kulkee Jokiuoman puistoon ja Vetokankaalle. Lenkin jälkeen kahvitarjoilu kirkon pihalla olevasta kontista. Osallistumismaksu 20 e käteinen/ MobilePay. Ei ennakkoilmoittautumista.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.9.

MUUALLA Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Lapsikuorot Kuunloiste-kuoro keskiviikkoisin klo 16–16.45 ItäHakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kuunloiste-kuoro on tarkoitettu laulamisesta ja yhdessä musisoinnista kiinnostuneille 6–12-vuotiaille. Aurinkotanssi-kuoro keskiviikkoisin klo 16.45–17.30 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Se on tarkoitettu laulamisesta pitäville 11–15-vuotialle varhaisnuorille ja nuorille. Harrastus on maksuton. Kuoroihin voi ilmoittautua Sini-kanttorille: sini. nikku@evl.fi. Koululaisten kerhot Alakouluikäisten kerhoissa kivaa tekemistä ja kavereita! Kerhoista voi tiedustella Jasmine Mobergilta, jasmine. moberg@ymca.fi.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 645 sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 9–18 puhelimitse, p. 09 830 6455.

ISTOCK

Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18–20. Messu su 12.9. klo 10. Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä. Messuihin voi tulla enintään 50 henkeä (25 hlöä alakertaan ja 25 hlöä yläkertaan).

Tapahtumiin voi tulla muutoksia Kannattaa varmistaa seurakuntien verkkosivuilta kirkkovantaalla.fi, järjestetäänkö tapahtuma etukäteen ilmoitetulla tavalla, onko siihen tullut muutoksia tai onko se kokonaan peruttu koronaepidemian takia.

Diakoniapäivystys puhelimitse ti ja to klo 9–11 p. 09 8306 472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Syksyn avaus kirkon pihalla la 11.9. klo 11–14. Tarjolla lounasta, musiikkia, pihapelejä ja vapaaehtoistoiminnan esittelyä. Messu ja vapaaehtoisten siunaaminen su 12.9. klo 10. Matti Hyry, Hannu Lehtikangas. Vapaaehtoisten siunaamiseen kutsutaan kaikkia vapaaehtoistyössä mukana olevia. Uuden kirkkoherran Matti Hyryn tulokahvit toteutetaan myöhemmin syksyllä kokoontumisrajoitusten salliessa. Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11–12.30. Lounas on valmistettu hävikkiruuasta ja on kaikille avoin sekä maksuton. Ruokailu toteutetaan terveysturvallisuusohjeita noudattaen. Ruo-

kailussa on varauduttava jonottamaan. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30–11. Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12. Muskarit keskiviikkoisin. Ilmoittautuminen seurakunnan nettisivujen kautta. Messu su 19.9. klo 10 Jukka Nevala, Hannu-Pekka Heikkilä. Jukka Nevalan lähtökahvit voidaan joutua siirtämään, mikäli kokoontumisrajoitukset eivät muutu. Ajankohtaiset tiedot tapahtumista löydät www.hameenkylanseurakunta.fi

VERKOSSA www.hameenkylanseurakunta.fi Messu su 12.9. klo 10. Matti Hyry, Hannu Lehtikangas. Messu su 19.9. klo 10 Jukka Nevala, Hannu-Pekka Heikkilä.

LAMMASPOLKU 1 Perhekerho perjantaisin klo 9.30– 11.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 9.9. ja 23.9. klo 11. Perhekerho tiistaisin klo 9.30–11.

LAMMASKUJA 2 A Kahvila auki ma–pe klo 10–14. Perhekerho torstaisin klo 17.30–19. Äijapiiri torstaisin alk. 16.9. klo 10–12, vetäjänä Kari Veikkolainen.

LAMMASKUJA 2 B Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 22.9. klo 18.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaiste n varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14 puhelimitse, p. 09 830 6550. Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Mahdolliset muutokset seurakunnan tilaisuuksien järjestämisessä ovat nähtävissä seurakunnan internetsivujen tapahtumissa. Muutokset ovat mahdollisia, jos kokoontumisrajoitukset muuttuvat. Korson kirkossa järjestettävissä jumalanpalveluksissa ja muissa tilaisuuksissa kirkkosali on jaettu sektoreihin vähentääksemme riskiä mahdollisuudesta altistua virukselle. Vahtimestarit ohjeistavat tilaisuuksiin tulevia sisääntulossa. Jumalanpalveluksiin pääset osallistumaan myös Korson seurakunnan Facebook-sivun ja/tai Youtubesivun kautta. Osallistumiseen et tarvitse tunnuksia. Seurakunnan seniorit to 9.9., 16.9. ja 23.9 klo 13 seurakuntasalissa. Korso-messu to 9.9. klo 18.30. Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Perhekerho pe 10.9 ja 17.9. klo 9–11.30. Ankkabarock-urkukonsertti pe 10.9. klo 19 Bach ja ystävät. J. S. Bachin, Frescobaldin ja Couperinin musiikkia. Matti Vaakanainen, urut. Käsiohjelma ovelta 20/10 euroa, vapaa pääsy. Ankkabarock-konsertti la 11.9. klo 18 Polska Pandolfi – eteläpohjalaisia polskia ja G.A. Pandolfi Mealin sonaatteja. Barokkiviulisti KreetaMaria Kentala, cembalisti Tea Polso. Käsiohjelma ovelta 20/10 euroa, vapaa pääsy. Messu su 12.9. klo 10 ulkona kirkon sisäpihalla. Vapaaehtoisten siunaaminen. Tuomas Antola, Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Kirkon aamupuuro ma 13.9. ja

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 13/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.9.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa, käynti Korsonpolulta. Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 9.9., 16.9 ja 23.9 klo 9–11.30.

Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Satu-Elina Ansas 040 626 7387 satuelina.ansas@evl.fi Ben Ahlroos 050 535 2450, Laura Leverin 050 467 2434, Seppo Paulasaari 046 922 9370.

pihalla diakonia- ja lähetystyön hyväksi heti messun jälkeen. Käsitöitä, leivonnaisia ja arpoja. Yläovet auki Huom. toistaiseksi tauolla. Kysele lisää Kaisalta p. 044 422 0391. Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi, yhdessä opetellen.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO

Asolantie 6, p. 09 830 6708. Lasten oma päiväkerho 3–5-vuotiaille 3 x / vk. Ilmoittautuminen Petri p. 050 573 6328. Asolan silmukkaryhmä torstaisin klo 17–19. Kudotaan ja virkataan yhdessä. Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12–14. Teemme pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1e / kerta. Lisätietoja Irene p. 050 573 6329. Leivontapuuhakerho 1–6 lk keskiviikkoisin klo 18–20 / vapaiden kerhopaikkojen kysely susanna. rinne@evl.fi

Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Mahdollisten kokoontumisrajoitusten vuoksi toimintaa on rajoitettu. Tarkistathan toiminnan ajantasaisuuden nettisivuiltamme ja tapahtumakalenterista. Huomioithan, että toiminnassamme on vahva maskisuositus. Kirkkomuskarit torstaisin kirkon päiväkerhohuoneessa, klo 10 Kirkkomuskari on suunnattu 0–1-vuotiaille ja klo 10.30 Kirkkomuskari on tarkoitettu koko per-

Messu su 19.9. klo 10.

Tikkurilan seurakunta

ASOLAN SEURAKUNTATALO

ISTOCK

20.9. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Perhekerho ma 13.9. ja 20.9. klo 12–15. English Through Bible -raamattupiiri ma 13.9. ja 20.9. klo 18 kokoustilassa. Naisten raamattupiiri ma 13.9. ja 20.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 13.9. ja 20.9 klo 18 kirkon kappelissa. Aamurukouspiiri ke 15.9. ja 22.9. klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen yhteisölounas ke 15.9. klo 11. Ruokailu kirkon sisäpihalla. Lähetyspiiri ke 15.9. ja 22.9. klo 13 kokoustilassa. Kaikille avoin laulupaja ke 15.9 ja 22.9. klo 18. ääniharjoituksia, kehon lämmittelyä ja mukavaa yhdessä laulamista. Ei ilmoittautumista eikä sitoutumisvelvollisuutta, tervetuloa. Vetäjänä Airi Saloniemi. Iltarukouspiiri to 16.9. ja 23.9. klo 18–19 kokoustilassa. Korso-messu to 16.9. klo 18.30 Jani Vanhala. Messu su 19.9. klo 10 Minna Ruuttunen, Minttu Haapalainen. Korso-messu to 23.9. klo 18.30. Elina Aro.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Perhekerho ti 13.9. ja 21.9. klo 9–11.30. Senioripiiri ke 15.9. klo 10–11.30.

MUUALLA Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajantasaisesti.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 13/2021

heelle. Kirkkomuskarin ohjaajana toimii Sini Nikku. Ei ennakkoilmoittautumista. Raamattu– ja rukouspiiri to 9.9 ja 23.9. klo 13–15 kerhohuone 2. Messu ja vapaaehtoisten siunaaminen su 12.9. klo 10. Kutsumme messuun erityisesti sinut seurakuntamme vapaaehtoinen. Aloitetaan syyskausi yhdessä ja toinen toisiamme siunaten. Mukana joukko seurakunnan työntekijöitä. Perheolkkari kirkolla maanantaisin klo 9–12. Perheolkkari on kaikille avointa perhekerhotoimintaa. Täällä askarrellaan, leikitään ja aikuiset voivat tavata muita perheitä. Leivontapuuhakerho 1–6 lk maanantaisin ja tiistaisin klo 18–20 ala–aula / vapaiden kerhopaikkojen kysely susanne.rinne@evl.fi Pala maailmaa -ilta, yhteisen tehtävän äärellä Intiassa ke 15.9. klo 18–19.30. Mukana Timo Reuhkala (Sansa), Päivi Peittola ja Seppo Paulasaari. Messu su 19.9. klo 10. Syysmyyjäiset su 19.9. kirkon

Kipuryhmä ti 21.9. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville, ohjaajana Jorma Kuusijärvi. Lisätietoja Irene p. 050 573 6329. Asolan perheolkkari tiistaisin klo 9–12. Perheolkkari on kaikille avointa perhekerhotoimintaa. Täällä askarrellaan, leikitään ja aikuiset voivat tavata muita perheitä. Asolan arabiankielinen työ sunnuntaisin. Tiedustelut Daniel Aghot p. 040 148 8282.

MUUALLA Toivoa naisille -ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 18–19.30 parittomilla viikoilla Lampirannalla, osoitteessa Tertunkuja 4b.

VERKOSSA Rekolan seurakunnan messut ja jumalanpalvelukset lähetetään suorana seurakunnan Facebooksivun kautta. Katsomiseen ei vaadita tunnuksia. Messu ja vapaaehtoisten siunaaminen su 12.9. klo 10.

Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 8306 804 ma–pe 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 8306 220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202 Diakoniapäivystys Voit varata ajan keskustelua varten www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651/diakonia.tikkurila@evl.fi. Tarvittaessa voit tulla päivystykseen ilman ajanvarausta ti klo 10–11.30 (Asematie 12A). Käytäthän maskia ja tulet vain terveenä.

Seuraamme koronatilanteen kehitystä ja voimassa olevia rajoituksia. Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www.tikkurilanseurakunta.fi. Kasvomaskia tulee käyttää seurakunnan toiminnassa aina, kun lähikontaktia ei voida välttää.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Pyhän Laurin kirkko avoinna ti–pe klo 12–15. Kirkko on remontin vuoksi kiinni 20.9.–14.11.2021. Messu su 12.9. klo 12, Terhi Viljanen, Sari Hartikka, Terje Kukk, Iina Katila. Messu su 19.9. klo 12, Sanna Heikurinen, Päivi Helén, Iina Katila. Arvo Pärt syksyn väreissä su 19.9. klo 19. Mm. teokset Da pacem Domine, Salve Regina, Spiegel im Spiegeln. Heidi Åberg sopraano ja viulu, Heli Kantola, sopraano; Aamu Pulkkinen ja Hannamaija Arjovuo, mezzosopraano; Niko Salmela ja Markus Mäkelä, tenori; Ilari Kääriä ja Marko Näätänen, basso. Juha Hurskainen, urut ja piano. Vapaa pääsy.

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma–pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 044 4220 480. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa lauantaisin kello 18. Päivämusiikkia kirkkosalissa to 9.9. klo 12. Brayan Jääskeläinen,

urut. Vapaa pääsy. Naisten rukouspiiri pe 10.9. ja pe 17.9. klo 18. Perhepäivä pe 10.9. ja pe 17.9. klo 9–13. Muskarikirkkohetki klo 10. Aamupalatyyppinen tarjoilu 2 e / perhe. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille. Ei ilmoittautumista. Lisät. paivi.romula@evl.fi, p. 050 410 3863. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 11.9. ja la 18.9. klo 15. Uusi kirkko – Uudet laulut -konsertti la 11.9. klo 18. Säveltäjä Juha Lehmuksen kantaesityslauluja elämästä ja rakkaudesta runoilija Aunimarjut Karin uusiin runoihin. Jaakko Hietikko basso, Terje Kukk piano, Aunimarjut Kari lausunta. Vapaa pääsy. Lastenkirkko su 12.9. ja su 19.9. klo 10 messun yhteydessä Pienten paikassa. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Messu su 12.9. klo 10. Janne Silvast, Mirka Härkönen, Iina Katila ja Terje Kukk. Vapaaehtoisten siunaus, mukana solisti Jaakko Hietikko. Viikkomessu ma 13.9. ja ma 20.9. klo 11.30, Sanna Heikurinen. Israel-piiri ma 13.9. klo 18.30. Naisten raamattupiiri ma 13.9. ja ma 20.9. klo 18. Usko, 2. krs. Rauhaa ja mietiskelyä ti 14.9. ja 21.9. klo 7.45–8.15. Tule ja viivy oman aikataulusi mukaisesti. Nauti hiljaisuudesta ja rauhasta, anna ajatusten asettua. Hengähdä. Lähetyksen päiväpiiri ti 14.9. klo 13. Hengitän hiljaisuutta ke 15.9. ja 23.9. klo 7.45–8.15. Aamuhetket Tikkurilan kirkolla ti–to. Keskiviikkoisin aamussa on kaikille sopivia levollisia liikkeitä. Mielen hiljentyessä avaudumme Pyhän läsnäololle ja rukoukselle. Aamurukous to 16.9. ja 23.9. klo 7.45–8.15. Tule hiljentymään yhdessä rukouksen ja Sanan äärelle. Aamuhetket Tikkurilan kirkolla ti– to. Päivämusiikkia kirkkosalissa to 16.9. klo 12. Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy. Torstain iltamessu to 16.9. ja 23.9. klo 20. Sansan medialähetyspiiri ma 20.9. klo 18. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 21.9.klo 17.30. Päivämusiikkia kirkkosalissa to 23.9. klo 12. Anssi Pyykkönen, urut. Vapaa pääsy. Perhepäivä Voima. Puuhaa ja toimintaa lapsiperheille. Messu su 19.9. klo 10, Maria Koukkari, Annaelina Mäkilampi, Samppa

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.9.

Laakso. Sukkelat sukankutojat ti 21.9. klo 10. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 22.9. klo 13. Sinkkujen suunnittelupalaveri ke 22.9. klo 18. Tervetuloa uudet ja vanhat tutut suunnittelemaan perjantain sinkkuiltaa yli 40-vuotiaille sinkuille Tikkurilan kirkolle! Ilmoittautuminen yli 40-vuotiaiden sinkkuiltaan ke 22.9. mennessä. Ilta pidetään pe 24.9. klo 18–19.30 Tikkurilan kirkolla. Ennakko-ilmoittautuminen kokoontumistilan henkilömäärärajoitusten vuoksi. Ilmoittaudu Mirka-papille ajoissa tekstiviestillä: 040 630 7733. Global Action – Paremman maailman puolesta -ryhmä to 23.9. alk. klo 18. Ryhmä starttaa ja kokoontuu joka toinen to. Suomen Lähetysseuran Global Action -toiminta sopii heille, joiden sydän sykkii globaalille oikeudenmukaisuudelle, yhteisölliselle toiminnalle ja ympäristölle. Ryhmässä tutustutaan Lähetysseuran työhön ja laatikkoviljelyyn sekä ideoidaan yhdessä ravintolapäiviä, siivouspäiviä, liikunta- ja käsityötempauksia tai muita tapahtumia SLS:n kohteiden hyväksi maailmalla.

PIENTEN PAIKKA Auki joka päivä, Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 kahvilan aukioloaikoina. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja. Vauvakahvila ma 13.9. ja ma 20.9. klo 12.30–14.30.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1 Naisten lenkkisauna to 9.9. klo 18–21. Kerho isille ja lapsille ti 14.9. ja ti 21.9. klo 17.30–19. Mukavaa yhteistä tekemistä. Rukouspiiri ke 15.9. ja 22.9. klo 18.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 16.9. klo 18.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho ti 14.9. ja ti 21.9. klo 9.30–11.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B Tammiston perhekerho ma 13.9. ja ma 20.9. klo 9.30–11.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2 Perhekerho ti 14.9. ja ti 21.9. klo 9.30–11.

VERKOSSA www.facebook.com/tikkurilanseurakunta Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

MUUALLA 7–14-vuotiaille varhaisnuorille suunnattuihin kerhoihin ilmoittaudutaan osoitteessa wwww. tikkurilanseurakunta.fi kohdassa kouluikäiset. 10–14-vuotiaiden tyttöjen uuteen tunnetaitokerhoon ilmoittautuminen on auennut. Kerho kokoontuu syksyn aikana neljä kertaa Tikkurilassa. Ilmoittautuminen osoitteessa wwww.tikkurilanseurakunta.fi kohdassa kouluikäiset.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–to klo 9–16, pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi, Rajatorpantie 8. Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: to klo 9–11. Kivistön kirkko: ti klo 13–15. Diakoniatyöntekijät tavoittaa arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Seuraa verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Yhteinen seniorikerho torstaisin klo 13.30–15. Messu su 12.9. klo 10. Papit Jere Hämäläinen, Oili Karinen, kanttori

Eveliina Pulkkinen. Toivoa naisille ma 13.9. klo 13. Rukouspiiri tukee Sansan medialähetystyötä. Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18. Kristillisen meditaation ilta ma 13.9. klo 18. Hengähdämme ja rukoilemme kristillisen meditaatioperinteen hengessä. Viivymme Jumalan läsnäolossa. Johdattelu aiheeseen, virikepuhe, meditaatio ja yhteinen jakaminen. Me Kynät -kirjoittajaryhmä ti 14.9. klo 17. Miesten raamattupiiri ti 14.9. klo 18.30. Kirjoituspiiri Kirjavat ke 15.9. klo 10. Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13 alk. 15.9. Kylväjän lähetysilta ”Yhdessä eteenpäin” ke 15.9. klo 17.30. Pentti Marttila: Suuntana Itä-Aasia. Rukoillen uusille poluille. Markus Karhuvaara, viulu. Voimaa sanoista! Ikäihmisten kasvuryhmä +65-vuotiaille 16.9.– 21.10. klo 9.30–12. Työvälineenä käytetään kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä. Luetaan, kirjoitetaan, keskustellaan. Ei vaadi aiempaa kirjoittamiskokemusta. Ohj. kirjallisuusterapiaohjaaja, past. Tuula Paasivirta ja diakoniapast. Laura Sydänmaanlakka. Sitovat ilm. 14.9. menn. puhelimitse: Tuula Paasivirta, p. 040 556 9079, ext-tuula. paasivirta@evl.fi (huom! etuliite). Messu su 19.9. klo 10. Papit Margit Helin, Antti Isopahkala, kanttori Iisakki Seppä. Ystävämessu – Friendship Mass su 19.9. klo 16. Lämminhenkinen jumalanpalvelus, jonka toteuttamiseen voit tulla mukaan. Rukous on keskeisessä osassa. Laulamme eri

kielisiä lauluja eri puolilta maailmaa. Suomen- ja englanninkielinen. Raamattupiiri ma 20.9. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 20.9. klo 17.30. Israel-piiri ti 21.9. klo 18. Tukee Felm-keskusta Jerusalemissa Suomen Lähetysseuran kautta.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Vauvakerho perjantaisin klo 9–11. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Tervetuloa iloiseen seuraan päiväkahville ja tekemään käsitöitä! Diakoniapäivystys tiistaisin klo 13–15. Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Lasten lauluryhmä Kastehelmi keskiviikkoisin klo 17.15–18 5–9-vuotiaiden ryhmä, klo 18–19 yli 9-vuotiaiden ryhmä. Ilmoittautumiset paikan päällä. Maksuton. Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Kivistömessu ma 20.9. klo 18. Papit Oili Karinen, Hannu Pöntinen, kanttori Iisakki Seppä, teologi Aki Kekkonen. Rukous- ja raamattupiiri ti 21.9. Klo 17.30 rukouspiiri, klo 18.30 raamattupiiri. Miesten saunailta ke 22.9. klo 18–21.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Messu su 12.9. klo 12. Papit Iiro

Salminen, Aki Kekkonen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Olotila-kahvila maanantaisin klo 11–13. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Raamattupiiri ti 14.9. klo 13. Lukupiiri ke 15.9. klo 16. Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Miestenpiiri ma 20.9. klo 18.30. Martinlaakson lähetyspiiri ti 21.9. klo 18.30. Past. Maari Santala: kuinka lähdin seurakuntaan töihin ja mitä ajattelen lähetystyöstä.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

MUUALLA Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 15–16.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Perhemuskari maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Kansainvälinen perhemuskari tiistaisin klo 9.30–11 Myyrmäen kirkon pihakontti, Uomatie 1. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Olotila-kahvila Kannisto tiistaisin klo 11–13 Kenraalintie 6.

VERKOSSA Messu su 12.9. klo 10. Papit Jere Hämäläinen, Oili Karinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kuljemme yhdessä – Alfa-kurssi kristinuskon perusteista ma 13.9. klo 18.30. Tutkitaan kristinuskoa ja elämän tarkoitusta, kysellään, kuunnellaan ja keskustellaan. Kurssi toteutetaan Zoom-kokouspalvelussa. Osallistuja tarvitsee Internet-yhteyden. Palvelun käytössä opastetaan. Sis. 11 kokoontumista syksyn aikana. Maksuton. Tied. ja ilm. markku.t.laakso@ gmail.com, p. 040 862 1721 tai maria.jarviniitty@evl.fi, p. 050 512 1168. Messu su 19.9. klo 10. Papit Margit Helin, Antti Isopahkala, kanttori Iisakki Seppä. Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi, www.kirkkovantaalla.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 13/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.9.

Elämänkaari

Maria Mustonen 92 v, Seppo Väinämö Hautanen 83 v, Pekka Juhani Majavala 63 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

HAKUNILAN SEURAKUNTA

REKOLAN SEURAKUNTA

Kastettu Saga Inna Alexandra Cronström, Sisu Julius Immonen, Taimi Lyydia Klasila, Jasper Thomas Kukkonen, Eliel Sulevi Ossian Laine, Eeli Aarne Alexander Väistö. Hautaan siunattu Pirkko Mirjami Korhonen 85 v, Eeva Kaarina Mäntynen 80 v, Kalle Johannes Tiisanoja 79 v, Aino Riitta Kaarina Elonen 78 v, Ulla Tellervo Kettunen 72 v, Mauri Aimo Kalevi Malin 72 v, Ahti Juhani Tabell 62 v.

Kastettu Oliver Onni Juhani Silvonen, Selinda Fanni Elsiina Jokioja, Hilda Lucia Camilla Peltola, Lili Rauha Kuparinen, Oliver Enzo Eemeli Laurila. Hautaan siunattu Arvo Kalevi Kaateri 85 v, Erkki Toivo Olavi Kolu 80 v, Eeva Lahja Pöyry 96 v, Eila Margareta Kärhä 95 v, Erkki Vilhelmi Rekinen 86 v, Sulo Ensio Kirmanen 85 v, Sisko Liisa Korhonen 81 v, Maria Inkeri Erkkilä 44 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Valtteri Leo Elias Isometsä, Keren Celestia Japoum Tchetko, Joel Sulo Tapio Grönroos, Tytti Isabella Paalanen, Veera Olivia Paalanen, Alma Maria Esteri Luostarinen, Emil Enea Ettanen Giovannini, Aapeli Sulo Ensio Hietikko, Lily Maria Marlene Saastamoinen, Samuel Ilmari Soinio. Hautaan siunattu Esa Tapani Kaarto 75 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Minttu Matilda Mäkiperä, Aada Susanna Armida Huvinen, Jesperi Luka Valtter Ketola, Topias Toivo Wilhelm Forsten, Vili Oscar Olof Andersson, Mikael Erik Alexander Koski, Benjamin Aleksander Lehtinen. Hautaan siunattu Seppo Olavi Lehto 81 v, Pirkko Orvokki Kajaslahti 81 v.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 13/2021

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Nella Sofia Nystén, Joel Otto Eemil Hartikainen, Ida Evelina Jalo, Remi Kristian Jyske, Aurora Lila Mariel Laitinen, Vilho Elias Naakka, Stella Erika Kallio, Leevi Matti Aleksanteri Pitkäranta, Leo Pekka Tapio Takkunen, Elo Veikko Oskar Heikkilä, Väinö Alvar Mallander, Martti Juhani Fjällström, Aati Elia Samuel Laurila, Tristan Viljami Yli-Huhtala, Christian Andreas Daniel Nummi, Tuuli Ulla Aurora Salvisto, Linnea Emmiina Suovuo, Olivia Helmi Elisabet Tervaniemi, Sofie Alexandra Norrback, Enni Emilia Järvenpää, Telma Anna Alina Eloranta, Toivo Matti Viljo Heikura, Sointu Ellen Adalmiina Jokinen, Aurora Lumia Hietanen, Siiri Lotta Ilona Urpalainen. Avioliittoon kuulutettu Pekka Juhani Pursiainen ja Katri Iida Maria Kemppainen. Hautaan siunattu Aarre Ilmari Pasonen 89 v, Pertti Antero Virtanen 86 v, Jorma Aatos Korpela 71 v, Tuija Päivi Tellervo Tikkanen 63 v, Laina

Kastettu Kasper Nikolas Lampinen, Noel Otto Henrik Parkkinen, Väinö Veikko Perttunen, Emma Alina Esteri Tarkiainen, Adele Matilda Kajula, Juuli Evelin Eronen, Aatos Martti Johannes Siurua, Artturi Sulo Julius Nuottimäki, Benjam Elias Valter Tolkki, Aaron Emil Johannes Tolkki, Daniel Toivo Paavonen, Alma Minea Vilhelmiina Panttila, Lucia Lisa Maria Toledano Rojas, Amelie Inari Wilhelmina Ahllund, Emil Daniel Huotari, Kaspian Timoteus Kauhanen, Mea Matilda Lemström, Isla Aleksandra Lemström. Avioliittoon kuulutettu Miikka Juhani Haanpää ja Kati Kasperiina Jääkallio, Joose Karolus Pasanen ja Soile Eliisa Piironen. Hautaan siunattu Erkki Matias Katila 94 v, Maija Auruura Manninen 92 v, Leo Tapani Suuronen 91 v, Eeva Marjatta Kerttula 87 v, Matti Olavi Nieminen 85 v, Anna Liisa Mämmi 82 v, Seija Orvokki Keskinen 61 v, Jussi Petteri Tarvainen 51 v, Maija Liisa Hyppönen, Virva Leija Annikki Haavisto 89 v, Ritva Irene Laakso 83 v, Terttu Kaarina Enberg 77 v, Marko Juhani Nyman 44 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döda Kristina Forsström 62 år, Gunnar Karlsson 80 år, Svea Kyrklund 104 år, Kaj Lindblom 87 år, Bernt Weck 89 år, Nils Wennerstrand 91 år. Döpta Astrid Viola Maria Lundell, Mici Patrik Rafael Lökström, Sigrid Eva Aurora Sahl.

Soittajia, somettajia, kahvihetkeen kavereita. Lähde keikkavapaaehtoiseksi.

Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

den kl 12.30 måndagar 27.9, 18.10 och 22.10. Vi börjar med en gratis lunch. Anmäl dig till Heidi Salminen, tfn 050 330 1828.

Vanda svenska församling

Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282 retriitit.vantaa@evl.fi

Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262. Öppettider må–fr kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi. Diakonimottagning to kl. 10–11.30. Andra tider enligt överenskommelse.

HELSINGE KYRKA S:T LARS /PÅ NÄTET Kyrkov. 45 Högmässa 12.9 och 19.9 kl 10. Följ med coronarestriktionerna i kyrkan på vår hemsida www. vandasvenskaforsamling.fi Högmässor från Helsinge kyrka S:t Lars kl. 10 strömmas via församlingens YouTube kanal.

VIRTAKYRKAN Råtorpsv. 8 S:t Martins krets 14.9 kl.13 kaffe med dopp, andakt och diskussion.

ÖVRIGT Anmälningar tas emot till Ekonomi i vardagen. En kurs som strävar till att ha bättre koll på sin vardagliga ekonomi. Träff en gång i måna-

Apua ja tukea

NÄKÖVAMMAISILLE Kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä 14.9.–7.12. joka toinen viikko tiistaisin klo 14–16.30. Kokoontumiset 14.9, 28.9, 12.10, 26.10, 9.11, 23.11, 7.12, 21.12., Länsimäen kirkko, Kerokuja 9. Kasvuryhmässä luetaan valmiita tekstejä ja kirjoitetaan itse pastori ja kirjallisuusterapiaohjaaja Tuula Paasivirran johdolla. Hän haastattelee ryhmään tulijat viikoilla 35–36. Ilmoittautumiset viim. 10.9. Tuula Paasivirralle, p. 040 556 9079 tai ext-tuula.paasivirta@evl.fi. (huom. etuliite). Ryhmässä käytettävät materiaalit saat siinä muodossa, kun etukäteen ilmoitat tarvitsevasi/haluavasi. (Esim. pisteillä, isotekstisenä, sähköpostiin). Ryhmäläisten kesken sovitaan, kirjoitetaanko tehtävät etukäteen kotona. Pakarituvalla yhdessä, Kuriiritie 1 Vantaa, keskiviikkoisin 15.9., 29.9.,

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.9.

13.10., 27.10. ja 10.11. klo 12.30–15. Tervetuloa Pakarituvalle tapaamaan vanhoja tuttuja ja tutustumaan uusiin ystäviin kahvikupin äärelle. Voit viettää aikasi kokonaan tuvalla tai lähteä välillä kimppakävelylle klo 12.30–13.30 Pyhän Laurin kirkon maisemiin, jossa on mukana pieniä hiljentymishetkiä.  Mukana tuvalla ja kävelyllä Marja Leena ja Terhi. Kävelyä ja yhdessäoloa ke 22.9. klo 13–15 Haltialassa, Laamannintie 17. Haltialan tilalla voi tehdä eripituisia lenkkejä. Voimme kävellä Niskalan puulajipuistoon (matka edestakaisin 1,5 km), Aarnimetsän vierestä Kuninkaantammentietä, Pitkäkosken ja jokirannan rinnelehtoon ja takaisin. Matkan kokonaispituus edestakaisin on 7,5 km. Haltialassa on monia kotieläimiä sekä kahvila-ravintola Wanha-Pehtoori. Liikenneyhteydet Haltialaan: Rautatientorilta bussilla 614 Van-

taan Tammiston pysäkille: Koetilankatu V5016. Tästä pieni kävely Haltialan kotieläintilalle. Oppaat ja työntekijät vastassa Haltialassa. Ilm. Marja Leenalle p. 09 2340 2549, marjaleena.kallio@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE SLS:n lähetysmyyjäiset su 12.9. klo 11–13 Tuomiokirkon tasanteella, Unioninkatu 29, Helsinki. Kuurojen Lähetyksellä oma myyntipöytä. Viittomakielinen perhekerho pe 24.9. klo 9.30–12.30 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, Espoo. Lapsille pyhäkoulu. Viittomakielinen kohtaamispaikka ma 27.9. klo 11.30–13.30 Tikkurilan kirkko, Asematie 12. Hartaus klo 11.30, lounas ja yhdessäoloa. Kannelmäen raamattupiiri ti 28.9. klo 15–17 Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6, Helsinki. Vieraana Helena Rakemaa. Kuoleman kuvat – keskustelua

kuolemasta, ke 29.9. klo 14–16. Vieraana Tiina Gröhn. Lisätiedot seija.einola@evl.fi Kaksikielinen messu Espoossa su 3.10. klo 13. Suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli, Olars kyrka (Olarin kirkko ruotsinkielinen srk) Rälssitilankatu 4, Espoo. Tietoja toiminnasta ja keskusteluapua Seija Einolalta txt. 050 338 6212 tai seija.einola@evl.fi. Seuraa tiedotusta teksti-TV s. 558.

HILJAISUUDEN TAPAHTUMAT JA RETRIITIT Hiljaisuuden päivä terveydenhuollon yksiköiden työntekijöille to 7.10. klo 9.30–17 Nilsasgårdenin leirikeskus, Nilsasintie 60, Sipoo. Päivä on osallistujille maksuton (sis. ohjelman ja ateriat) kuljetuksen jokainen maksaa itse. Tule mukaan rentoutumaan, tämä päivä on erityisesti sinua varten keskellä

vaativaa arkea. Mukaan mahtuu 10 hlöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Sitovat ilm. 30.9.2021 menn. www. vantaanseurakunnat.fi/tapahtumat.

International Events in other language than Finnish or Swedish.

Ystävämessu – Friendship Mass Sun 19th Sep 4 PM Virta-Church, Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Warm and welcoming church service. You can participate or assist in the Mass. Prayer has a central role. Hymns and songs are from all over the world in different languages. In Finnish and English. Musical Kids Club Tuesdays 9.30– 11 AM, Temporary building at Myyrmäki church yard, Uomatie 1. For children accompanied by parent. Season 60 euro, twice you can

check out the Club for free. Join the Message Bible study club! The group will gather at Tikkurila Church, Stationsvägen 12, l at 2–4 pm on Thursdays 30.9., 28.10. and 25.11. In the meetings we study the Eugene Peterson´s Bible parafrase, discuss the theme of the day and pray. Sign up for the Bible study group by the 24th of September to Heidi Salminen, tel. 050 330 1828. Asolan seurakuntatalon arabiankielinen työ sunnuntaisin. Tiedustelut Daniel Aghot p. 040 148 8282. Русскоязычная библейская группа по средам, 18-20 В церкви Länsimäki (Kerokuja 9). Приглашаем всех интересующихся! С вопросами обращайтесь к руководителю группы, Анжелике Химич +358 45 165 8552.

Perheneuvonnalla kova kysyntä kesän jälkeen Pitkittynyt poikkeusaika on nostanut esiin turvaverkkojen puutteen ja yksinäisyyden. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SHUTTERSTOCK

VANTAAN, ESPOON ja Hel singin seurakuntien perhe neuvontaan on tullut pal jon yhteydenottoja kesän jälkeen. Vuoden alkupuo liskolla Vantaalla pystyttiin ottamaan asiakkaiksi lähes kaikki yhteyttä ottaneet, nyt tilanne on hieman muuttu nut. – Meillä kevät oli normaa lia hiljaisempi, mutta nyt kysyntä on taas kasvanut, Vantaan seurakuntien joh tava perheneuvoja Juhani Koskelin kertoo. Espoon seurakuntien perheneuvonnassa asiak kaaksi voidaan ottaa tällä hetkellä noin 60 prosenttia yhteyttä ottaneista. – Monesti loman jälkeen ihmiset havahtuvat siihen, että suhde voisi olla parem malla tolalla ja ottavat yh teyttä, kertoo perheneuvoja

Koronatilanteen vuoksi asiakkaita ei ole voitu kohdata kasvotusten, vaan etäyhteyksien avulla.

Eila-Kaarina Immonen Es poon perheasian neuvotte lukeskuksesta. Helsingin perheneuvon nan tiiminvetäjä Mari Kinnunen arvioi, että noin puolet yhteydenottajista on pystytty ottamaan perhe neuvonnan asiakkaiksi vuo den alusta alkaen. – Elokuu on aina sellai nen, että yhteydenottoja tu lee paljon. Se on jokavuoti

nen ilmiö. Pääkaupunkiseudun seu rakunnissa perheneuvonta toteutuu yhä pääosin etäyh teyksien avulla. – Aivan samanlaisia asioi ta on pystytty käsittelemään parien kanssa etätapaami sissa kuin lähitapaamisissa kin. Etätapaamiset ovat an taneet myös uudenlaisia mahdollisuuksia. Välillä ih miset ovat osallistuneet au

tosta käsin tai toinen on ol lut töissä ja toinen kotona, EilaKaarina Immonen ker too. Pitkittynyt poikkeusai ka on nostanut aiempaa vahvemmin esiin tukiver kon poissaolon ja yksinäi syyden. – Tukiverkoilla on iso merkitys etenkin pienten lasten perheissä. Monil le perheille esimerkiksi iso

vanhempien tapaamisten rajoittaminen on ollut ras kasta. Pariskunnat ja per heet ovat jääneet keskenään kantamaan isoja asioita ku ten lomautuksia, Immonen jatkaa. Poikkeustilanne on koe tellut perheitä eri tavoin. – Totta kai tilanne on hy vin erilainen niissä perheis sä, joissa on jo valmiiksi aja tus ”yhdessä me tästä sel vitään, tuli mitä tuli” kuin perheissä, joissa on jo val miiksi koettu, että yksin on selvittävä, EilaKaarina Im monen kuvailee. Yksinäisyys on koetellut perheiden lisäksi myös sink kuja. – Ihmisille, jotka eivät ole pysyvässä parisuhteessa, on voinut tulla uusia lähisuh teiden solmimisen ja ylläpi tämisen kysymyksiä. Missä voi turvallisesti tutustua tai miten pärjätä vaikkapa sek suaalisuuden kanssa? Mi ten koskettaa ja saada lähei syyttä? Kirkon perheneuvonta on kirkollisverovaroin kus tannettua, asiakkaalle mak sutonta apua, jota voi saada kuka tahansa. Perheneuvon nassa voi käydä yhdessä toi sen kanssa tai yksin. Katso lisää: vantaanseurakunnat.fi KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 13/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 9.–23.9.

Kirkoissa soi KRISTA JÄRVELÄ

TORSTAINA 9.9. Päivämusiikkia klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Brayan Jääskeläinen, urut. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 10.9.

TORSTAINA 16.9. Päivämusiikkia klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy.

Ankkabarock-urkukonsertti: Bach ja ystävät klo 19 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. J. S. Bachin, Frescobaldin ja Couperinin musiikkia. Matti Vaakanainen, urut. Käsiohjelma ovelta 20/10 e, vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 19.9. Arvo Pärt syksyn väreissä klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Mm. teokset Da pacem Domine, Salve Regina, Spiegel im Spiegeln. Heidi Åberg, sopraano ja viulu; Heli Kantola, sopraano; Aamu Pulkkinen ja Hannamaija Arjovuo, mezzosopraano; Niko Salmela ja Markus Mäkelä, tenori; Ilari Kääriä ja Marko Näätänen, basso. Juha Hurskainen, urut ja piano. Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 11.9. Ankkabarock-konsertti: Polska Pandolfi – eteläpohjalaisia polskia ja G.A. Pandolfi Mealin sonaatteja klo 18 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Barokkiviulisti Kreeta-Maria Kentala, cembalisti Tea Polso. Käsiohjelma ovelta 20/10 e, vapaa pääsy. Uusi kirkko – Uudet laulut -konsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa (Asematie 12 a) Säveltäjä Juha Lehmuksen kantaesityslauluja elämästä ja rakkaudesta runoilija Aunimarjut Karin uusiin runoihin.

Jaakko Hietikko basso, Terje Kukk piano, Aunimarjut Kari lausunta. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 23.9. Päivämusiikkia klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Anssi Pyykkönen, urut. Vapaa pääsy. Barokkiviulisti Kreeta-Maria Kentala ja cembalisti Tea Polso esittävät eteläpohjalaisia polskia ja G.A. Pandolfi Mealin sonaatteja. Ankkabarock-konsertti on Korson kirkossa lauantaina 11.9.

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa Sunnuntaina 12.9. Urkukonsertti lapsille klo 12.15 Helsingissä Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Stefanie Voss kertoo tarinaa saksaksi ja Agnes Goerke osallistuu kerrontaan uruilla. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Virren voimaa klo 13.30 Helsingissä Myllypuron kirkon seurakuntasalissa, Neulapadontie 12. Kirsi Lemponen laulattaa virsiä. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Ei kuuna kullan valkeana klo 15 Espoossa Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Anna Pohjola, barokkiviulu. J.S: Bach: Partitat E-duuri ja d-molli. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Suomen Lähetysseuran kautta. Urku auki! Pauliina Hyry, urut klo 17 Espoossa Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Konsertti on osa valtakunnallista Urkusafari 2021 -tapahtumaa. Musiikkia Bachista nykypäivään. Vapaa pääsy.

Lauluyhtye Version konsertti klo 18 Helsingissä Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Renes-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 13/2021

sanssin vokaalipolyfonian helmi da Palestrinan Missa Papae Marcelli, kaksi motettia de Victorian sielunmessusta ja Lõbon Audivi vocem de caelo (Kuulin äänen taivaasta). Versiossa laulavat Kirsi Erkama, Annika Harding, Hannele Huhtinen, Annette Hänninen, Heikki Isotalo, Antti Kataja, Minna Muukkonen, Anne Palo, Tuija Sulisalo, Katri Tasala, Timo Turtiainen, Mikko Vehkaperä ja Sakari Ylivuori. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e. Vihreät niityt, virvoittavat vedet klo 18 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Vokaaliyhtye CantoNovo, Anne Myllylä, urut, Stefanie Tuurna, piano ja improvisaatio, Aila Hettula, oboe. Laulusolisteina Pauliina Kallio, Tiia Maria Saari ja Kalle Virtanen. Ohjelmassa Rutter, Fauré, Bizét, Franck sekä Kankaisen Rukoushetki päivän päättyessä. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Harvinaisia herkkuja klo 18 Helsingissä Saksalaisessa kirkossa,

Unioninkatu 1. Luut Klaver ja Agnes Goerke soittavat urkuja nelikätisesti. Muun muassa Mozart, Wesley, Albrechtsberger. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e.

Tiistaina 14.9.

Wieniläistä ja venäläistä melodiaa klo 19 Helsingissä Café Sonckissa, Kallion kirkon eteläpääty, Itäinen Papinkatu 2. Annemarie Åström, viulu, Sonja Fräki, piano. Mozart, Schubert, Prokofjev. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 20 e.

TORSTAINA 23.9.

Sun aika mennä on – Lohdun lauluja klo 18 Espoossa Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Janna Pohjonen, laulu; Matti Paatelma, piano; Taija Karppinen, huilu, djembe. Janna Pohjosen laulut ovat syntyneet oman lapsen menettämisen jälkeen. Muistelemme ja sytytämme kynttilän tuomaan lohdutusta ja valoa tulevaan. Vapaa pääsy.

Lauluyhtye Versio konsertoi pitkästä aikaa renessanssiajan merkkiteoksia sisältävällä ohjelmistolla sunnuntaina 12.9. klo 18 Helsingissä Kallion kirkossa.