Kirkko ja kaupunki 2021 15 Espoo by Kirkko ja kaupunki

7.10.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Jenni Haukio saarnaa Helsingin tuomio kirkossa s. 3 Toipuminen uupumisesta alkaa, kun tunteet heräävät s. 12

Kiroileva rukoilija

Usko on aina ollut näyttelijä Hannele Laurin elämän tuki ja turva s. 16

Pääkirjoitus

Eilen

Onko kirkolla jäsenetuja ja bonusasiakkaita?

Maine on ruokaa, jota kuolleet nauttivat.

MILLAISIA JÄSENETUJA TOIVOISIT saavasi kirkolta? Minä en toivo mitään. Itse asiassa ajatus kirkon jäsen eduista tai tutustumistarjouksista kuulostaa minusta enemmän kuin arveluttavalta, ja siinä on minusta jo takin rietasta. Onhan kirkon jäsenyydessä etunsa. Jeesus lupasi seuraajilleen samanlaista Jumalan huolenpitoa ja py hää huolettomuutta, josta kedon kukat ja taivaan lin nut saavat nauttia, mutta hän muistutti myös toisen asemaan asettumisesta, itsensä kieltämisestä ja joka päiväisen ristin kantamisesta. Eikä Jeesus muuten rajannut näitä etuja vain seu raajilleen. Heitä hän opetti huomaamaan nämä bonukset. Bonus on latinaa ja tarkoittaa hyvää. KIRKKO ON JUMALAN rakkauteen ja huolenpitoon luot tavien ihmisten yhteisö, jonka perusolemukseen kuu luu kierrättää ja levittää kaikkea sitä hyvää eli bonusta, mitä tuo rakkaus ja huolenpito pitävät sisällään. Joskus kirkkoa kuvataan vaeltavaksi Jumalan kansak si, jonka päämääränä on tai vaan ilojuhla. Kaste ja lähetys käskyn hengessä niihin bileisiin mennään vähän niin kuin van hassa Elefanttimarssilastenlau lussa: Koska matka oli hauska niin, pyysivät he mukaan uu den toverin. Siksi on aika kamalaa, että niin monet tämän teoriassa mu kaan kutsuvan kirkon toimet näyttävät käytännössä ulos sulkevilta.

YKSI KUMMALLISIMMISTA tavoista osoittaa kirkkoon kuulumattomille heidän paikkaansa liittyy ristiäisiin. Pääkaupunkiseudulla melkein kaikissa kastetilaisuuk sissa lapsella on sekä kirkkoon kuuluvia että kirkkoon kuulumattomia kummeja. Heistä vain kirkkoon kuu luvat voidaan merkitä virallisesti kummeiksi ja heille ( ja vain heille) annetaan kummitodistus. Se ei ole vi rallinen asiakirja vaan muistoesine, johon usein on painettu rukous lapsen puolesta, virrensäe ja raama tunlause. Kun vanhemmat ovat kutsuneet lapselleen kumme ja, ja nämä omasta vapaasta tahdostaan ottavat osaa häpeämättömän uskonnolliseen kastehetkeen, niin miksi ihmeessä me kirkon tyypit emme ole siitä toh keissamme vaan nyrpistämme teologista nokkaamme ja annamme ne rukousohjeet ja raamatunlauseet vain bonusasiakkaille?

Tänään Menestyksen eteen tehty työ ei ole työtä onnellisuuden eteen. SILVIA HOSSEINI ISO NUMERO -LEHDESSÄ NRO 58

Iankaikkisesti

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

He uskovat, että menestys on heidän omissa käsissään. Heidän ajatuksensa ovat kaukana Jumalasta.

”

JOBIN KIRJA 21:16

TAIVAASEEN MENNÄÄN VÄHÄN NIIN KUIN ELEFANTTIMARSSISSA.

Kirkko ja kaupunki

7.10.2021

Seuraava lehti ilmestyy 21.10. KANNEN KUVA: JOHANNA VUOKSENMAA / DIONYSOS FILMS KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Rakas Jumala, tiedän, että minun ja läheisteni aika on rajattu. Pelkään sitä hetkeä, kun menetämme toisemme. Siitä huolimatta suutun, turhaudun ja kiukuttelen. Auta minua käyttämään aikani hyvin. Auta minua rakastamaan.

RUNOILIJA AUSTIN DOBSON (1840–1921)

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Koettelemusten edessä on noustava erimielisyyksien yläpuolelle” Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio on oppinut tapaamiltaan lotilta sen, että pienen maan vaikuttavin voimavara on yhtenäisyys. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA MATTI PORRE /TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA

1 2

Jenni Haukio, olet 100 vuotta täyttävän Lotta Svärd -säätiön juhlavuoden suojelija. Mitä tehtävä sinulle merkitsee? – Juhlavuoden suojelijana toimiminen on minulle suuri kunnia ja yksi elämäni tärkeimmistä luottamustehtävistä. Arvostan lottien tekemää työtä äärettömän korkealle ja tunnen syvää kiitollisuutta heidän uhrauksistaan ja ponnisteluistaan maamme parhaaksi. Onko lottien tekemää työtä arvostettu riittävästi? – Jokainen historiaa tunteva tiedostaa, että lottatyön arvostus ei sotienjälkeisinä vuosikymmeninä aina ole ollut sille itseoikeutetusti kuuluvalla tasolla. Onneksi nykyään lottien toimintaa kunnioitetaan laaja-alaisesti. Heidän merkityksensä maamme tulevaisuuden lunastajina tunnustetaan eri sukupolvien keskuudessa ja yhteiskunnan eri tasoilla. – Tulevaisuuden sukupolvia varten meidän tehtävänämme on nyt pitää lottatyön henkistä perintöä elävänä. Lottasäätiön juhlavuonna näin onkin ansiokkaasti tehty eri puolilla Suomea.

Kun olet tavannut lottia, mitä olet heiltä oppinut? – Monet tapaamistani lotista ovat tuoneet esiin esimerkiksi sitä, että suurten koettelemusten edessä on ymmärrettävä nousta

arkisten erimielisyyksien yläpuolelle. Meidän pitää hakeutua aina sen äärelle, mikä meitä yhdistää. – Tästä opista meillä kaikilla olisi oivallettavaa yhä edelleen. Pienen maan vaikuttavin voimavara on yhtenäisyys.

Mikä naisten tekemä työ jää nykyään liian vähälle huomiolle? – Liian vähälle huomiolle jää esimerkiksi se päivittäinen arkinen työ, jota naiset tekevät kodeissa ja perheissä sekä erilaisten järjestöjen ja yhteisöjen käytännön tehtävissä. Tämä hiljainen uurastus jää usein näkymättömäksi ja vaille sille kuuluvaa kiitosta.

Mikä sinulle on pyhää? – Minulle on pyhää kaiken elollisen elämän ainutkertaisuuden ja luonnon monimuotoisuuden kunnioittaminen. Jokaisen yksilön – niin ihmisen kuin eläimen – elämän arvon tunnustaminen. ■

Lotta Svärd -juhlavuoden messu su 10.10. klo 10 Helsingin tuomiokirkossa. Saarnaajana juhlavuoden suojelija tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio. Messu lähetetään suorana Yle TV1:ssä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

Läpeensä valaistuneet pyhimykset Röntgenkuvat antoivat uutta tietoa Kansallismuseon keskiaikaisista pyhimysveistoksista.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT MUSEOVIRASTO

iitisentoista Suomen Kansallismuseon kokoelmiin kuuluvaa keskiaikaista puista pyhimysveistosta pantiin viime keväänä röntgenkuviin Museoviraston konservointija kokoelmakeskuksessa Vantaalla. Röntgenkuvat antoivat lisätietoa veistosten vaiheista ja siitä, miltä ne ovat näyttäneet. – Idea veistosten kuvantamisesta on vanha. Kansallismuseolla on ollut käytössään röntgenlaite jo 1960-luvulla. Joistakin veistoksista oli myös jo kuvia. Kun perusnäyttelyä uudistettiin, ja veistokset olivat muutenkin konservoitavina, tuli hyvä hetki kuvata ne samalla, kertoo tutkijakonservaattori Henni Reijonen. – Usein unohtuu se, että kaikki nämäkin veistokset ovat aikanaan olleet maalattuja. Tietyt väriaineet ja kultaukset erottuvat röntgenissä. Konservaattorina Reijosta kiinnostivat myös veistosten liitokset. – Röntgenkuvat paljastavat myöhemmät lisäykset ja korjaukset. Myös ajatus siitä, että veistosten sisällä voisi olla reliikkejä eli pyhäinjäännöksiä, kiinnosti. YHTÄ VEISTOKSISTA, nimetöntä pyhimystä esittävää veistosta Nousiaisten kirkosta, on tutkittu erityisen perusteellisesti. Se kävi jo aiemmin kuvattavana myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuvantamiskeskuksessa. Kuvaus liittyi taidehistorioitsija Katri Vuolan Helsingin yliopistossa valmisteilla olevaan väitöstutkimukseen, ja kuvia analysoivat myös sairaalafyysikko Touko Kaasalainen ja radiologi Riste Saat. Kuvia analysoitaessa keskityttiin erityisesti pään alueeseen, jossa näkyy ontto kohta ja jokin vaaleampana erottuva, todennäköisesti lyijyä oleva esine. Tammesta tehty veistos on erikoisen mallinen. Siltä, kuten joiltain muiltakin puuveistoksilta, puuttuu osa käsistä. 1800-luvulla ajateltiin, että se esittää naispyhimystä, mutta nykyisin arviot sukupuolesta vaihtelevat. Katri Vuolan mukaan veistos voidaan ajoittaa 1250–1275-luvulle. RÖNTGENKUVATUT PUUVEISTOKSET ovat kokeneet monenlaista. Niitä on siirrelty ja paikkailtu, ja niihin on lisätty myöhemmin uusia tukirakenteita. Kun katolisen kristillisyyden aika väistyi ja Suomi luterilaistui, pyhimyksiä esittäviä puuveistoksia saatettiin viedä varastoon tai muualle piiloon ihmisten katseilta. Siihen, onko veistosten sisällä pyhäinjäännöksiä, kuten pyhien luita tai ristin kappaleita, röntgenkuvat eivät antaneet vastausta. Veistoksen sisältä saattoi kuitenkin löytyä jotakin yllättävää, kuten pesämäinen rykelmä Perniön Laurentiuksesta. Lähes kaikki viime keväänä röntgenkuvatut veistokset ovat esillä Kansallismuseossa, jossa voi myös tutustua niistä otettuihin kuviin. ■ Miltä veistokset näyttivät röntgenkuvissa? Katso kuvat ja lue laajempi juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

Kirkko ja kaupunki verkossa ESKO JÄMSÄ

”

Usein unohtuu se, että kaikki nämäkin veistokset ovat aikanaan olleet maalattuja. TUTKIJAKONSERVAATTORI HENNI REIJONEN

Rakkaudellinen keräystempaus Haagan seurakunta on tehnyt historiansa suurimman tuloksen Yhteisvastuukeräyksessä. Keräyksen kärkenä toimi pappi Sami Lahtisen kehittämä myyttinen hahmo ”Keräyspäällikkö Lahtinen”, joka joutui hommaan yllättäen ja pyysi yleisöltä apua, ettei homma menisi aivan puihin. Syntyi rakkauden projekti, josta voit lukea lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Mielen jäykkyys voi uhata, vaikka keho on vielä ketterä. Ei kannata syöttää mielelle katkeruutta ja kaunaa vaan tarjota sen sijaan toivoa ja lempeyttä.” KATIANNA RUUSKANEN VERKKOKOLUMNISSAAN ISTOCK

Seta palkitsi kirkon perheasiantuntijat Sateenkaari-ihmisten asemaa edistävä kansalaisjärjestö Seta on myöntänyt Asiallisen tiedon omena -tunnustuksen Kirkon kasvatuksen ja perheasioiden yksikölle. Perustelujen mukaan kasvatusja perheasiantuntijat ovat puolustaneet sateenkaari-ihmisiä sekä levittäneet asiallista tietoa niin seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen kuin perheidenkin moninaisuudesta. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

äärimmäisyyden: nykyisen teollisen yhteiskunnan, jossa luonnon hyväksikäyttö, vieraantuminen ja rahan valta ovat kasvaneet ennennäkemättömiksi. Sekä uskontoon että taiteeseen kohdistuu odotus ekologisen kriisin rakentavasta käsittelystä. Nylén välttää ratkaisukeskeisiä äänenpainoja ja helppoa toivoretoriikkaa viimeiseen saakka. Hänelle ekologinen luopuminen ei ole helppo ja kiva juttu, josta keskiluokka saa itselleen hyvää mieltä. – Meidän ei ole helppo luopua fossiilikapitalismista. Emme pohjimmiltamme ole pienpanimo-oluita harrastava hipsteri, joka kokeilee alkoholittomia oluita, vaan rappioalkoholisti, jonka on mahdotonta ajatella elämää ilman viinaa, Nylén sanoo.

Maija Ruuskanen ja Antti Nylén tutustuivat Äärimmäisyys-teoksen parkourlavasteisiin, jotka on kierrätetty Töölönlahdella sijainneesta Muuri-teoksesta.

Loppuvan maailman askelmerkit Antti Nylénin teksteistä ja säveltäjä Maija Ruuskasen musiikista syntyi kuoroooppera, jossa katsoja kohtaa maailmanlopun ilman pyhimysten apua. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

akennusvalvonta on väärin. Turvatarkastukset on väärin. Muovinlajittelu on väärin. Lainsäädäntö on väärin. Mielenosoittajien joukko (EMO Ensemble -kuoro) laulaa pysäyttäviä moraalisia kannanottoja esseisti Antti Nylénin tekstien ja säveltäjä Maija Ruuskasen musiikin ympärille syntyneessä kuoro-oopperassa. Iskulauseet ja hokemat olivat yksi aihio, kun he aloittivat Äärimmäisyys-teoksen hahmottelun vuonna 2016. Toinen oli teoksen liikekieli, jossa parkourilla olisi tärkeä osa.

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

ISKULAUSEET KERTOVAT Nylénin mukaan ihmiskuvaamme sisältyvästä ristiriidasta. Sanomme, että ihminen on yksi eläinlaji muiden joukossa, mutta käytännössä kielläm-

”

Meille ei jää ketään, ketä seurata. SÄVELTÄJÄ MAIJA RUUSKANEN

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

me ajatuksen. Riitasoinnun näyttää pyhän Franciscuksen hahmo, jonka tulkitsee tanssija ja koreografi Jukka Tarvainen. – Yritämme tehdä maailmasta varman ja turvallisen paikan, joka ei olisi meille samanlainen kuin hirvelle, jänikselle ja etanalle. Franciscus ajatteli, että ihmisen kuuluisi elää kuin metsäjänis ilman mitään turvajärjestelmiä ja luottaa siihen, että Luoja tiesi mitä teki heittäessään meidät juuri tällaiseen maailmaan, Nylén sanoo. 1200-luvulla vaikuttaneen Franciscuksen vaativa ja kohtuuton esimerkki kohtaa esityksessä toisen

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

FRANCISCUS KUOLEE pian esityksen alettua, ja hänen opetustensa merkitys jää seuraajien tulkittavaksi. Keskushahmoksi nousee Franciscuksen oppilaisiin kuulunut pyhä Clara, jonka pitää kantaa oma vastuunsa ja ristinsä. Mezzosopraano Jeni Packalénin tulkitsema Clara joutuu näkemään, miten katolinen kirkko omii, pettää ja väärentää Franciscuksen perinnön. Lopulta myös pyhän Claran hahmo väistyy. Maailmanlopun varjossa emme voi pyytää apua kuolleilta, vaan meidän käsiemme pitää riittää. – Meille ei jää ketään, ketä seurata, Ruuskanen sanoo. – Eikä mitään ikonia, jota voisimme heilutella, Nylén lisää. Ruuskanen aloitti sävellystyön lukemalla Nylénin tekstejä laulaen. Samalla hän kuunteli sitä, minkälaisia tunteita ja sisäisiä kuvia ne herättivät. – Teksteistä välittyy samastuttava henkinen kipu. On ahdistavaa tiedostaa, että omille lapsille ei jää maailmaa, jossa elää. Silti on vaikeaa tehdä asioille mitään, Ruuskanen sanoo. ■ Juulia Tapolan ohjaama kuoroooppera Äärimmäisyys 14.10. alkaen Musiikkiteatteri Kapsäkissä.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Paleface etsi Malmin ääntä

Häikäisevä romaani pienen kylän tytöstä ja Lapin sodasta

RÄPPÄRI Palefacen uudessa Malmin ääni -videossa on kertosäe, jossa ensin lapsi, ja lopuksi myös Paleface laulaa: ”Me etitään onnee vaan, etitään täält onnee vaan. Joskus meit onnistaa, ja joskus ei ollenkaan.” Palefacen eli Karri Miettisen mukaan onnessa on kaksi puolta: onnellisuus ja onnekkuus. Ensimmäinen yhdistää ihmisiä: jokainen meistä haluaa olla hyväksytty, tarpeellinen, rakastettu. Kun elämä on merkityksellistä, koemme olevamme onnellisia. ONNEKKUUS, Palefacen sanoin ”tsägä”, on eri juttu. Toisia onnistaa, toisia ei, ja osaksi se liittyy siihen, millaisiin olosuhteisiin satumme syntymään. – Osa syntyy kultalusikka suussa, osa rajumpiin olosuhteisiin, kuten videoni narkomaani, jonka isäkin on narkomaani, Paleface sanoo. – Toisaalta olemme täällä koko ajan satunnaisgeneraattorin armoilla. Elämässä on otettava vastaan se, mitä kulman takaa tulee. Vaikka olisi saanut huonommatkin kortit, voi saavuttaa onnellisen elämän. Yhteistyökumppani videon teossa oli Malmin seurakunta.

PALEFACEN YLLÄTTI se, että lähiöihin liitetyt kliseet päihteistä tulivat kadulla niin vahvasti vastaan. – Monisukupolvinen osattomuus on todellisuutta, joka yhä näkyy lähiöissä enemmän kuin muualla, hän arvioi. Paleface kehottaa varomaan luokkayhteiskuntaa. Lähiöistä ei hänen mukaansa pidä tehdä halpojen vuokratalojen keskittymää eikä maahanmuuttajia jättää erilleen muusta yhteiskunnasta. − Tapaamani mies kertoi 1950– ja 1960-luvuista: työläisistä ja yrittäjistä ja kivijalkakaupoista. Nyt markettien rinnalle on noussut pieniä maahanmuuttajien kauppoja erityistuotteineen. Se on monipuolista lähiöelämää.

”Rujonkaunis pohjoinen mestariteos. Tinkimättömän vahva kerronta vie mukanaan aivan poikkeuksellisella tavalla.” – Keskisuomalainen

PAULI JUUSELA

Katso Pekka Keräsen ohjaama ja kuvaama video Malmin seurakunnan Youtube-kanavalla tai Kirkko ja kaupungin verkkojutun yhteydessä.

ANTTI RINTALA

Kotiseutuylpeys yhdistää Palefacen tapaamia hyvin erilaisista lähtökohdista tulevia ihmisiä.

Sen diakoniajohtaja Elina Leppihalme jakaa Palefacen ajatukset. − Traumaattisimmissakin tilanteissa ihmisissä elää usein sitkeä toivo siitä, miten syvimmät tarpeet ja toiveet voisivat sittenkin täyttyä. Eikä siitä, miltä näytämme, voi päätellä, miten onnellisia olemme, Leppihalme sanoo.

Valikoima vaihtelee myymälöittäin. Tarkista myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.

Räppärin video kertoo lähiöiden osattomuudesta ja yhteisön voimasta.

Väylä

”Rosa Liksom on kirjoittanut yhden parhaista teoksistaan.” – Lapin Kansa

ROSA LIKSOM

Syyskuu 1944. Kymmenet tuhannet ihmiset hylkäävät kotinsa paetakseen Lapin sodan nimellä tunnetun hävityksen jaloista. Kaiken keskellä on kotitilansa karjaa kuljettava tyttö, jonka perheen sota on hajottanut. Väylä on vangitseva kertomus vaelluksesta, pakolaisleireistä ja joesta, joka kotinsa jättäneille merkitsi elämän ja kuoleman rajaa. Se on vuodenkierron mittainen kasvutarina, kertomus pienen kylän tytöstä ja poluiksi vaihtuvista teistä, luonnosta ja äidin etsimisestä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

Kirjailijatalo Villa Kivessä työskentelevä Kati Kaartinen on myös suositun Armi Aavikko -kuunnelman tekijä.

si en juuri minä, sillä sairastuminen voi olla edessä kenellä tahansa meistä, Kaartinen sanoo. Teoksen koskettavimpiin lauluihin kuuluu Surumerkki. Kaartinen kertoo, että aikaisemmin leski kantoi surunsa merkiksi mustaa surunauhaa. Se välitti muille viestin siitä, että heidän kohtaamansa ihminen oli menettänyt läheisensä.

”

Kuoleman läheisyydessä moni saattaa ryhtyä ajattelemaan Jumalaa ja uskoon liittyviä asioita.

Läheisen menetys jää aina osaksi elämää Itsekin nuorena leskeytynyt Kati Kaartinen on käsikirjoittanut Kansallisteatteriin koskettavan näytelmän kuolemasta ja surusta.

– Tina ja Reko Lundán kertovat kirjoissaan tunteistaan kuoleman lähestyessä itseään säästelemättä. Kirjat voivat toimia myös vertaistukena.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

NÄYTELMÄN MIES turvautuu epätoivossaan Jumalaan ja rukoilemiseen, mitä taas ateistivaimo ei voi ymmärtää. Kati Kaartisen mukaan niin tapahtuu Lundánien teoksessakin. – Kuoleman läheisyydessä moni saattaa ryhtyä ajattelemaan Jumalaa ja uskoon liittyviä asioita. Sairastuneelle se voi olla iso lohtu ja tuoda toivoa. Kuoleva mies pohtii myös, onko sairastuminen Jumalan kosto tai rangaistus. Hän kysyy, miksi tämä tapahtui juuri minulle. – On inhimillistä, että ihminen haluaa löytää jonkin syyn tapahtuneelle. Yhtä hyvin voisi kysyä, mik-

äyttämöllä nuorehko pariskunta joutuu tuskalliseen tilanteeseen, kun miehellä todetaan ärhäkkä syöpäsairaus. Timo Tuominen näyttelee kuoleman kanssa kamppailevaa miestä ja Petra Karjalainen naista, joka yrittää jaksaa miehensä rinnalla viimeiseen hengenvetoon asti. Tuomas Rinta-Panttilan ohjaaman näytelmän Tunnit, viikot, kuukaudet on käsikirjoittanut Kati Kaartinen. Esitys pohjautuu Reko

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

ja Tina Lundánin romaaniin Viikkoja, kuukausia ja Tina Lundánin romaaniin Ensimmäinen kesä. Kirjailija ja teatteriohjaaja Reko Lundán kuoli aivokasvaimeen vuonna 2006. – Näytelmä syntyi Timo Tuomisen ja säveltäjä Jussi Tuurnan aloitteesta. He olivat suunnitelleet sen tekemistä jo vuosia, Kaartinen kertoo. Taiteentekijänä hän ajattelee, että kuolemasta ja siihen liittyvistä rankoistakin tuntemuksista kertominen on välttämätöntä, koska ne kuuluvat elämään.

Kaartinen itse leskeytyi 18 vuotta sitten. Hän sanoo, ettei menetys katoa koskaan lopullisesti vaan jää osaksi elämää. – Varsinkin jos kuolema tapahtuu äkillisesti ja nuorena, ikään kuin väärässä järjestyksessä, voi se aiheuttaa muissa ihmisissä hämmennystä ja torjuntaa. Leski voi jäädä tosi yksin, jos hän ei voi puhua asiasta kenenkään kanssa. Onneksi nykyään on esimerkiksi sururyhmiä, joissa saa vertaistukea saman kokeneilta. KÄSIKIRJOITTAJANA Kati Kaartinen sanoo kertovansa aina tavalla tai toisella ihmisenä olemisesta. Usein mukana on myös henkilökohtainen näkökulma. Hänen merkittäviin töihinsä kuuluu kesällä esitetty Radioteatterin kuunnelma Armi Aavikko – siinä välissä olin elossa. Laulaja Armi Aavikosta kertovalla kuunnelmalla on ollut ennätysmäärä kuulijoita. Kaartisen mukaan työhön kului aikaa vuoden verran. Hän luki Aavikon elämäkerran, penkoi lehtien arkistoja ja katsoi Ylen tallenteita. Tältä pohjalta hän rakensi kudelman fiktiivisistä ja dokumentaarisista osuuksista sekä 1970–1980-lukujen musiikista. – Ehkä kuunnelmasta tuli niin suosittu siksi, että se antoi kuuntelijoille samalla peilauspintaa heidän omaan elämäänsä ja nuoruuteensa, vaikka ne eivät sinänsä liittyisi Armiin. Myös korona-aika saattoi lisätä kaipuuta yhteisölliseen kokemukseen, Kaartinen arvelee. ■ Tunnit, viikot, kuukaudet -näytelmä 27.11. saakka Kansallisteatterin suurella näyttämöllä.

Jokaisella tytöllä on oikeus päättää elämästään itse. Silti joka vuosi 12 miljoonaa alaikäistä tyttöä joutuu naimisiin.

Keräyslupa: RA/2020/313

Mitä enemmän tytöillä ja heidän yhteisöillään on tietoa, sitä vähemmän on lapsiavioliittoja.

Lahjoita tietoa. Tule tyttösponssiksi. plan.fi/tyttöjenpäivä

ari viikkoa sitten pappi Terhi Paananen osui kirkkokahveilla juttusille ihmisen kanssa, joka kertoi olevansa messussa ensimmäistä kertaa koko korona-aikana. Ennen viime kevättä hän oli käynyt kirkossa joka viikko. Samassa tilanteessa on tänä syksynä moni muukin. Paananen, joka työskentelee Kirkkohallituksessa jumalanpalveluksen ja hengellisen elämän asiantuntijana, sanoo, että paluu kirkkoon ja ehtoollispöytään voi tuntua oudolta, eivätkä kaikki ehkä enää löydä tietään takaisin. Joillekuille taas rajoitusten hölleneminen ja rokotusten tuoma suoja merkitsevät pitkän kaipuun päättymistä. – Monella on varmaan sellainen olo, että kun ei ole aikoihin käynyt ehtoollisella, ei enää tiedä, kuinka pitäisi toimia. Sekin mietityttää, kuinka pitkät turvavälit pitää jättää tai mitä maskille tekee ja mihin sen laittaa. Kun ehtoolliselle menee pitkän tauon jälkeen, kannattaa Paanasen mukaan tutkailla, mitä se itselle merkitsee. Ehtoollista ei tarvitse yrittää ymmärtää, pikemminkin kyse on vastaanottamisesta ja kokemisesta. – Mitä enemmän käy ehtoollisella, sitä enemmän sen eri merkitykset avautuvat. Voi havaita, miten monilla tavoin ja erilaisten ihmisten käsissä Kristus tulee minun luokseni. – Toki Jumala on läsnä ihmisen elämän kaikissa vaiheissa, mutta ehtoollisessa se on aivan eri tavalla konkreettista kuin rukouksessa tai vaikka kaupungilla kulkiessa. KUN ESPOON PIISPALTA Kaisamari Hintikalta kysyy, miksi ehtoollista vietetään, hän aloittaa siitä, että ehtoollinen on toinen niistä kahdesta sakramentista eli pyhästä toimituksesta, jotka kaikki kristityt tunnustavat. Se toinen on kaste. – Kasteessa meidät on liitetty Kristukseen ja hänen kauttaan Jumalan armon lahjaan. Ehtoollisessa otetaan uudelleen leivässä ja viinissä vastaan sama Kristus, joka on otettu vastaan kastevedessä. – Ehtoollinen ei ole vain muistoateria. Me luterilaiset uskomme, että Kristus on läsnä leivässä ja viinissä ihan oikeasti – ei vain symbolisesti. Virressä sanotaan ”Kristus syödään, Kristus juodaan”. Se kuulostaa aika hurjalta, mutta kertoo hienosti, miten konkreettisesta asiasta ehtoollisessa on kyse, Hintikka sanoo. Samaa virren numero 221 säkeistöä siteeraa myös Terhi Paananen: ”vaikka järki hämmästyy”. Hän ker-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

Ehtoollisen miksi, miten ja kuka Pappi Terhi Paananen ja piispa Kaisamari Hintikka kertovat, mistä ehtoollisessa on kysymys ja kuinka sitä vietetään. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

too tietävänsä ihmisiä, jotka ovat lopettaneet ehtoollisella käynnin, koska se on alkanut tuntua kannibalismilta. Itse asiassa varhaisia kristittyjä syytettiin juuri kannibalismista. – Me kuitenkin saamme ehtoollisella leipää ja viiniä, jotka silloin, kun ne syödään, ovat edelleen leipää ja viiniä – ja silti jollakin salatulla tavalla niissä on Kristus läsnä. Sitä voi ihmetellä, mutta ei koskaan täysin ymmärtää. Ehkä joillekuille kompastuskivi matkalla ehtoolliselle on myös se, että sen haluaisi ymmärtää täysin, Paananen sanoo. KAISAMARI HINTIKKA kutsuu ehtoollista matkaevääksi. Sen tarkoitus on vahvistaa uskoa ja kristittyjen yhteyttä sekä Kristukseen että toisiinsa. Vaikka ehtoollinen on kaikissa kirkoissa sakramentti, kaikki kristityt eivät voi viettää sitä yhdessä kirkkojen opillisten erimielisyyksien vuoksi. Vaikka se, mitä ehtoollisessa tapahtuu, ymmärrettäisiinkin

samalla tavalla, erilaisia näkemyksiä voi olla esimerkiksi kirkko-opista ja kirkon virasta. Hintikan mielestä se, ettei yhteiseen ehtoollispöytään päästä, on surullinen asia, skandaalikin. – Ajattelen kuitenkin, että kun kokoonnumme ehtoolliselle, yhteys kaikkien kristittyjen kanssa toteutuu, koska kaikki olemme yhteydessä Kristukseen. – Mutta kyllä meidän täytyisi ponnistella, jotta se yhteys myös muuttuisi näkyväksi. VIIME LOKAKUUSSA pappi Kai Sadinmaa kehotti saarnassaan viettämään ehtoollista ilman pappeja. Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin mukaan Sadinmaan näkemys oli luterilaisen tunnustuksen vastainen. Sittemmin Sadinmaa on erotettu pappisvirasta. Miksei ehtoollisen vietto voisi sujua ihan maallikkovoimin? – Meidän kirkossamme ehtoollisen voi toimittaa vain meidän kirk-

komme pappisvirkaan vihitty henkilö. Sakramentit eli kaste ja ehtoollinen ovat se syy, miksi meillä ylimalkaan on pappeja. Ne ovat saarnan lisäksi pappisviran ydintehtävää. Avustajina ehtoollisella voi olla muitakin, mutta varsinainen ehtoollisen asettaminen on aina papin tehtävä, Kaisamari Hintikka sanoo. Entä jos pappi on erotettu tai eronnut pappisvirasta? Voiko hän silti toimittaa ehtoollisen? Hintikka sanoo, että kysymys on mielenkiintoinen. Hintikan mukaan pappisvihkimys on aina olemassa, mutta toisaalta kirkko on yhteisö. – Kun pappi erotetaan tai eroaa pappisvirasta, hän menettää tehtävän ja mahdollisuuden toimia siinä yhteisössä. Silloin hänellä ei enää ole valtuuksia toimittaa sakramentteja. KUKA EHTOOLLISELLE sitten saa tulla? Kirkkomme konfirmoidut jäsenet ja myös kastetut lapset vanhempiensa tai muiden läheisten ai-

kuisten kanssa. Sen lisäksi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on niin sanottu avoin ehtoollispöytä. Vuonna 2017 piispainkokous päätti, että ehtoolliselle voivat osallistua ne kristillisten kirkkojen jäsenet, joilla on omassa kirkossaan oikeus ehtoolliseen ja jotka hyväksyvät luterilaisen käsityksen ehtoollisesta Kristuksen todellisen läsnäolon ja syntien anteeksiantamisen ateriana. Hintikka toteaa, että luterilaisten piispojen päätös ei erityisesti ilahduttanut muita kirkkoja. Esimerkiksi Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo on muistuttanut, ettei ortodoksisen kirkon jäsen voi osallistua toisen kirkon ehtoolliselle. Ei-

”

EHKÄ JOILLEKUILLE KOMPASTUSKIVI MATKALLA EHTOOLLISELLE ON, ETTÄ SEN HALUAISI YMMÄRTÄÄ TÄYSIN PAPPI TERHI PAANANEN.

kä luterilaisillakaan ole asiaa ehtoolliselle ortodoksisessa kirkossa. – Katolinen kirkko tuntee käytännön, että erityisen painavasta sielunhoidollisesta syystä jonkin muun kirkon jäsen voi tulla nauttimaan ehtoollista, mutta se ei toimi toiseen suuntaan, eli katolisen kirkon jäsen ei voi ottaa vastaan jonkin toisen kirkon ehtoollista, Hintikka kertoo. Piispainkokouksen päätös mainitsee muiden kirkkojen jäsenet, mutta miten on kirkkoon kuulumattomien laita? – Emme sulje pois ehtoolliselta ketään, joka sitä tarvitsee, kunhan hän vain ymmärtää ehtoollisen merkityksen. Kirkkolaki antaa tästä esimerkkinä vaikka sairaana tai hä-

dässä olevan. Ehtoollinen on siis viime kädessä kaikkien Kristusta tarvitsevien ateria. – Joka tapauksessa ehtoollinen on kastettujen ja konfirmoitujen kirkon jäsenten ateria. Esimerkiksi rippikoulun voi käydä kastamaton nuori, mutta ennen ensimmäistä ehtoollista hänet täytyy kastaa ja konfirmoida. Kaste on sisäänkäynti kristityn elämään ja ehtoollinen on sitten kristityn elämän ravintoa, Hintikka sanoo. TIUKIMPIEN KORONARAJOITUSTEN aikaan ehtoolliselle ei päässyt kuukausiin. Kiirastorstai on ollut perinteinen ja suosittu päivä käydä ehtoollisella, mutta keväällä 2020 kiirastorstain ja pääsiäisen messua viettivät seurakunnan työntekijät suljetuissa kirkoissa kameroiden edessä. Moni kysyi, eikö ehtoollista olisi voinut viettää kotona striimattua messua seuraten. Piispojen mukaan se ei ollut mahdollista. – Ehtoollisessa ei ole kyse pelkästään siitä, mitä sanotaan, vaan siinä ovat läsnä ne fyysiset aineet, leipä ja viini, jotka pappi asettaa. Meidän teologiamme ei tunne siinä etäajattelua, Kaisamari Hintikka sanoo. Hän lisää, että ehtoollinen ilman läsnä olevaa seurakuntaa tuntui kyllä hänestäkin oudolta niinä muutamina kertoina, kun hän sen toimitti. – Vaikka se oli täysi ehtoollisen sakramentti, siihen jäi hyvin vahva kaipuun elementti. Siksi tuntui tärkeältä striimattua messua toimittaessani sanoa, että Kristus on läsnä myös sinun luonasi, joka kaipaat tähän ehtoollispöytään. – Mutta nythän me pääsemme taas yhdessä ehtoollispöytään, ja se on suuren juhlan paikka. Ehtoollinen on valtava lahja meidän ja koko kirkon elämään ja kannattelee meitä messun jälkeenkin. ■

Miten ehtoollisella toimitaankaan? •

• •

Jos menet ehtoolliselle ensimmäis tä kertaa pitkään aikaan, kannattaa katsoa, miten muut toimivat. Eri seurakunnissa ja eri kirkkoraken nuksissakin toimitaan vähän eri ta valla. Koronaajan käytännöt voi vat poiketa totutusta, mutta ihmisiä opastetaan. Jos teet jotakin eri lailla kuin muut, se ei haittaa. Sellaista sattuu kaikil le, papeillekin. Ehtoollisen jälkeen voit kumartaa tai tehdä ristinmerkin sen mukaan, mikä tuntuu luontevalta.

•

Jos ehtoollista ei halua tai voi naut tia, voi papilta pyytää siunausta. Merkki, joka tunnetaan myös muis sa kirkoissa, on laittaa oikea käsi va semmalle olkapäälle. Myös lapset voi tuoda siunattaviksi. Lapsen voi tuoda ehtoolliselle sil loin, kun lapsi itse sitä haluaa. Eh toollisella käyminen vaikka muu taman kerran vuodessa kuuluu kristilliseen kasvatukseen. Las ten kanssa voi mennä mihin tahan sa messuun, ei vain lapsiperheille suunnattuihin.

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

Mitähän se Naatus on nyt keksinyt? Lue Kirkko ja kaupungin kolumnit verkossa kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Asiantuntijana Terhi Paananen Kirkkohallituksesta. KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

Kun minuus katoaa Syvästi uupunut ihminen on kadottanut yhteyden omaan minuuteensa, sanoo psykoterapeutti Juhani Mattila. Vihan tunne on usein elpymisen ensimmäinen merkki. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS ANSSI RAUHALA

yvä uupumus iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta. Uupunut ei ole tiedostanut väsymistään eivätkä sitä ole huomanneet muutkaan, ennen kuin hän putoaa suorilta jaloiltaan. Väsymys on niin totaalinen, että kaikki tuntuu menettävän merkityksensä. Työterveyslääkäri kirjoittaa loppuun palaneelle kahden viikon sairausloman ja kehottaa häntä lepäämään. Monesti uupuneelle määrätään myös depressiolääkitys. Sairausloman jälkeen arki jatkuu sinnitellen, kunnes burnout uusiutuu. Uudessa kirjassaan Uupumuksesta takaisin elämään (Kirjapaja 2021) psykiatri ja psykoterapeutti Juhani Mattila kuvaa uupumiseen sairastumista vuosia kestäväksi prosessiksi, jossa on välillä myös hyviä kausia. Muutos tapahtuu hiipimällä, ja sen antamat varoitussignaalit ovat epämääräisiä ja vaikeasti tulkittavia. Monissa työpaikoissa uupumisen ongelmaa pyritään ratkaisemaan uudelleenjärjestelyillä kuten työn muuttamisella osa-aikaiseksi. Valitettavan usein toistuvien uupumisten kierre vie kaikista hoidoista ja toimenpiteistä huolimatta ihmisen työkyvyttömyyseläkkeelle. Uupumisvaarasta kertoo Mattilan mukaan se, että ihminen kokee itsensä ja elämänsä epäaidoksi ja valheelliseksi, vaikka ei osaisi selittää mikä on vialla. Uupuva voi myös tuntea ympärillään tyhjyyden ja kokea elävänsä kuin kuolleessa maailmassa. Työtovereiden on vaikeaa nähdä tilannetta, koska uupuva kompensoi väsymystään yliyrittämisellä ja voi selviytyä tehtävistään jopa keskimääräistä paremmin. Elämä työssä, parisuhteessa ja harrastusten parissa jatkuu ulkonaisesti ennallaan, vaikka ihminen on sielullisella tasolla henkitoreissaan. Samalla hänen voimiensa varastot tyhjentyvät. Muisti pätkii ja ajatukset katkeilevat eivätkä ole yhtä selkeitä kuin ennen. Lopulta jokin vähäiseltä vaikuttava pettymys katkaisee selkärangan, ja syvän uupumisen oireet ottavat vallan yhden päivän tai vain yhden tunnin aikana. KUN VASTAANOTOLLE tulee uupunut ihminen, Juhani Mattila huomaa pian, että kohtaamises-

ta puuttuu jotakin. Loppuun palanut ihminen ei ole menettänyt vain joitakin kykyjään vaan koko oman itsensä. Mattila on havainnut saman asian myös tvdokumenteista ja Youtube-videoista, joissa uupumuksen kokeneet ihmiset kertovat toipumisestaan. Monen kohdalla Mattila kertoo kuulevansa jokaisesta lauseesta, ettei uupuminen ole vielä mennyt pois. – Uupuneen puheesta puuttuu kokonaan minuus ja henkilökohtaisuus. Vastaanotollani uupunut ihminen saattaa puhua taululle, lattiamatolle tai jonnekin emotionaaliseen tyhjyyteen mutta ei minulle tai minun kanssani. Hän selostaa asioitaan, mutta subjekti puuttuu, ikään kuin hän ei olisi ollenkaan siinä.

”

Uupuneen ihmisen koko olemassaolo on jollakin tavalla lakastunut ja kuollut. Mattilan huomio kiinnittyy myös uupuneen käyttämiin sanoihin. Uupunut puhuu usein omasta elämästään ulkokohtaisesti tai passiivimuodossa: ”Aamulla olo on niin väsynyt, että ei jaksaisi mennä mihinkään.” Suoraan kysymykseen väsyneestä olosta uupunut voi vastata ”kyllä sitä tuntee”. Uupunut saattaa myös sanoa, että hänen työnsä vaatii sitä ja sitä tai pakottaa hänet toimimaan tietyllä tavalla. Samalla hän on vieraantunut siitä, mitä itse tarvitsee eikä tunnista omaa avun tarvettaan. Henkilökohtaisuuden puuttuminen kontakteista ei ole Mattilan mukaan vain oire, vaan tunneyhteyden ohentuminen muihin ihmisiin on yksi uupumisen keskeisimmistä syistä.

– Toipumisessa on usein suurempi työ kuin ajatellaan, koska uupuneen ihmisen koko olemassaolo on jollakin tavalla lakastunut ja kuollut. LÄHES JOKAINEN uupumukseen sairastunut ajattelee Juhani Mattilan mukaan samalla tavalla: ”En olisi näin väsynyt, jos vain saisin nukuttua kunnolla ja heräisin virkeänä.” Tämä pitää Mattilan mukaan harvoin paikkansa. Uupumus ja siihen useimmiten liittyvä unettomuus ovat mykkiä oireita, jotka eivät kerro, mikä ihmistä pohjimmiltaan vaivaa. Uupumus ei ole samalla tavalla yksiulotteinen asia kuin taakan paino. Samasta syystä pelkkä lepo ja virkistyminen eivät riitä palauttamaan uupumukseen sairastuneen voimavaroja. Uupumuksen psykiatrisen tautiluokituksen mukaan kyseessä ei ole sairaus vaan stressireaktio, joka syntyy, kun ihminen ei ole kyennyt hallitsemaan elämäntilannettaan. Tautiluokituksen diagnoosinumero Z73.0 ja sen oirekuvaa lähelle tuleva keskivaikea masennus F32.0 synnyttävät kuvan täsmällisestä tiedosta, mutta todellisuudessa psykiatriset diagnoosit ovat auktoriteettien sopimuksia, jotka muuttuvat vuosikymmenien kuluessa. Mattilan mukaan ne ovat nimityksiä tuntemattomille tekijöille, joiden sisällöstä tiedetään vain vähän. Kirjassaan Mattila antaa oman vastauksensa siihen, mistä uupumuksessa on syvimmältään kyse. Hänen mukaansa uupumus on mielestä pois torjuttua ahdistusta. Ahdistus syntyy tunteista, jotka ovat jääneet tunnistamatta ja käsittelemättä. Tukahdutetut tunteet eivät kuitenkaan katoa vaan menettävät psyykkisen sisältönsä ja tuntuvat epämääräisenä pahana olona. Mattilan mukaan uupumuksen oireita lievittävät depressiolääkkeet voivat pitkäkestoisessa käytössä lamauttaa tunne-elämää entisestään. – Joissakin tapauksissa uupunut voi olla niin hukassa itseltään, että ei tunnista enää edes väsymystään eikä henkistä yksinäisyyttään. Silloin ahdistukset pääsevät tietoisuuteen vain psykosomaattisina fyysiKIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

sinä vaivoina kuten unihäiriöinä, päänsärkynä tai muuna fyysisenä kipuna, vatsavaivoina tai hermostollisina vaivoina. JUHANI MATTILAN mukaan uupuneen varsinaisena ongelmana ei ole voimien loppuminen vaan elinvoiman lähteiden ehtyminen, jonka seurauksena uutta energiaa ei synny. Toipuminen burnoutin oireyhtymästä alkaa, kun ihminen pääsee perille pitkäaikaisista ahdis-

tuksistaan. Niiden selvittely parantaa hänen itsetuntemustaan ja auttaa löytämään kadonneita tunteita ja toiveita, jotka antavat elämään syvempää merkitystä. – Merkityksellisyyden kokemus ja uupuminen ovat käänteisessä suhteessa toisiinsa sekä uupumisessa että siitä toipumisessa. Merkityksellisyyden tunne antaa meille energiaa, kun taas ihmisen uupuessa kaikki menettää merkityksensä ja tuntuu samantekevältä, Mattila sanoo.

Joka seitsemäs suomalainen on psyykkisesti kuormittunut Noin joka seitsemäs suomalainen (14,3 %) kokee olevansa psyykkisesti huomattavan kuormittunut. Tähän ryhmään kuuluu yhteensä 791 000 suomalaista, joiden hoidon tarve on tutkijoiden mukaan selkeä. Huomattava osa heistä asuu Uudenmaan alueella, jossa merkittävää kuormitusta kokee 15 prosenttia väestöstä eli noin 254 000 henkeä. Tiedot käyvät ilmi vuonna 2020 tehdystä Finsote-kyselytutkimuksesta. Psyykkistä kuormittuneisuusoireilua selvitettiin kysymyksillä, jotka kartoittivat ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja positiivista mielialaa. Kysymykset mittasivat sitä, kuinka suuren osan viimeksi kuluneesta neljän viikon

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

ajasta vastaaja on kokenut mielialansa hyvin hermostuneeksi, niin matalaksi ettei mikään voi piristää, tyyneksi ja rauhalliseksi, alakuloiseksi ja apeaksi tai onnelliseksi. Psyykkisesti kuormittuneiden ryhmään kuuluu lähes 18 prosenttia 20–54-vuotiaista, 10 prosenttia 55–74-vuotiaista ja 11 prosenttia tätä vanhemmista. Kuormittuneiden osuus on suurin matalasti koulutetuilla ja pienin keskitasoisen koulutuksen saaneilla. Kaikissa ikäryhmissä naiset kokevat huomattavaa psyykkistä kuormitusta hieman miehiä useammin. Sukupuolten ero näkyy myös koulutustaustojen mukaisessa vertailussa. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mutta miten matka omaan sisimpään pääsee alkamaan, jos uupunut ei tunnista edes omaa ahdistuneisuuttaan? Tähän Mattilalla ei ole yleispätevää vastausta. Tunteiden heräämisessä on jotakin, mitä ei voi selittää tai pyydystää haaviin. – En koskaan tiedä etukäteen, miten toipuminen alkaa, enkä osaa selittää sitä jälkikäteen. Se vain tapahtuu, Mattila pohtii. Kun ihminen saa yhteyden tunteisiinsa, puheen painopiste siirtyy ulkonaisesta asioiden kuvauksesta siihen, mitä hän on kokenut. Kyse ei ole vain tunteiden sanoittamisesta, vaan puheeseen tulee suoraa tunteen ilmaisua: ”Vihaan häntä!” ”Olen niin pettynyt, että räjähdän!” Tunteiden ilmaantuminen murtaa Mattilan mukaan kuplan, jonka vangiksi syvästi uupunut on joutunut. Siihen saakka raskas olo on ollut kuin painava reppu tai kivi, jota ihminen on kantanut. Tunneherkkyyden ja elävyyden palautuminen voi näkyä myös siinä, että ihminen kokee pettymystä pienemmistä asioista kuin ennen. – Kielteiset tunteet ovat hyvä merkki, koska ne vievät poispäin siitä, että mikään ei tunnu miltään. Tunne rakentaa aina yhteyden ja vuorovaikutussuhteen itsen ulkopuolelle, Mattila sanoo. UUPUMISEN TAUSTALLA on yleensä monenlaisia vastoinkäymisiä, joiden vastapainona ei ole ollut riittävästi myönteisiä kokemuksia. Juhani Mattilan mukaan työuupumusta edeltää usein pitkäaikainen epäsuhta työn vaatimusten ja

siihen tarjottujen resurssien välillä. Työntekijällä ei ole ollut aikaa tehdä työtään kunnolla tai häneltä on puuttunut mahdollisuus saada koulutusta tai kokeneempien neuvoa. Monessa työpaikassa toimenkuvien rajaukset ovat epäselviä, ja osa töistä kaatuu porukan kilteimmän hartioille. – Toivottomuus ja innon katoaminen tappavat tehokkaasti työhön tarvittavan energian. Uupumisen laukaiseva syy voi olla suhteellisen pieni, hiertävä asia kuten tietokoneongelma, jonka kanssa ihminen on jätetty selviytymään yksin, Mattila sanoo. Myös parisuhdeuupumisen taustalla on vaikeita tunteita. Ne ovat syntyneet, kun suhde ei ole vastannut esimerkiksi huomion, läheisyyden, arvostuksen tai henkilökohtaisuuden kaipuuseen. – Tällaisessa tilanteessa asian selvitteleminen puhumalla ei ole helppoa. Monesti kaikkein vaikeimpia puhuttavia ovat eroottiset tunteet ja toiveet, jotka ovat jokaisella ihmisellä ja eri hetkinä erilaiset. Usein tämä muodostuu suhteen solmukohdaksi. Äkillisen romahduksen taustalla voi olla yksittäinen nöyryyttävä tapahtuma kuten puolison uskottomuuden paljastuminen, siirto vähemmän merkittävään työtehtävään tai joutuminen esimiehen tai kollegan nolaamaksi. Mattila mainitsee myös parisuhteen päättymisen, läheisen kuoleman, talousvaikeudet, vakavan sairastumisen ja omaishoitajana kohdatut rankat tilanteet. – Minun kysymykseni on aina se, mitä tunteita hankala tilanne on herättänyt. Tunne saattaa olla esimerkiksi pettymys, loukkaantuminen tai viha, joka on vaikeana aikana kapseloitunut ihmisen mieleen.

Jos tunnet uupumuksen oireita, tee tämä harjoitus Pysähdy ja katso omaa elämääsi. Kuuntele sitä, tunnetko itsesi onnelliseksi vai onnettomaksi ja mikä tekee sinut onnelliseksi. Pyri ottamaan todesta se, miltä sinusta tuntuu. Jos tunnet itsesi uupuneeksi eikä lepo auta, osaatko sanoa, mikä asia elämässäsi ahdistaa sinua? Miltä sinusta tuntuu töissä, parisuhteessa, harrastusten parissa ja ystävien seurassa? Onko jotakin, mikä suututtaa sinua? Mihin tai keneen olet pettynyt? Oletko jollekulle loukkaantunut tai katkera? Jos kaikki tuntuu olevan ok, puuttuuko elämästäsi silti jotakin? Kaipaatko esimerkiksi huomiota, arvostusta ja ihailua, josta olet jäänyt paitsi? Harjoittele itsesi kuuntelemista mieluiten kirjoittamalla. Ei vain kerran, vaan säännöllisesti, mieluiten päivittäin.

LOPPUUN PALAMISESTA toipuminen ei ole tasaisesti etenevä prosessi vaan monivaiheinen matka, jossa ihminen löytää ja kokoaa itseään pala palalta. Usein toipuja kokee taka-askelia ja uusia romahduksia, mutta saavuttaa myös käänteentekeviä löytöjä ja oivalluksen portaita. Mitään toipumisen kaavaa, samassa järjestyksessä eteneviä vaiheita tai yleispäteviä neuvoja ei Juhani Mattilan mukaan ole. – Minuuden muutokseen ei ole olemassa ohjekirjaa. Kun toipuminen alkaa, mitään valmiita keinoja ei ole, vaan keinot täytyy luoda siinä tilanteessa. Mattila ei pidä mielekkäänä tavoitteena elämän palaamista ennalleen. Sen sijaan burnoutin jälkeen päämääräksi kannattaa asettaa aiempaa selvästi parempi elämä, jossa ihminen on löytänyt itseään enemmän kuin ennen uupumista. – Jossakin kohdassa toipuja alkaa ymmärtää, ettei hän ole elänyt elämäänsä omana itsenään ja omista tunteistaan, tarpeistaan ja kaipuistaan käsin, vaan on sopeutunut siihen, mitä olosuhteet ovat häneltä vaatineet. Kun uupumuksen kokenut alkaa tunnistaa tunteitaan ja toiveitaan ja löytää niille sanat, seuraava askel on sen harjoitteleminen, miten niistä voi kertoa rakentavasti lähiympäristössä, joka usein vastustaa muutoksia. Toipuvan ihmisen on löydettävä oma tapansa pitää puoliaan työpaikalla ja perheessä sekä suhteessa yhteiskunnan ja joissakin tapauksissa myös uskonnon vaatimuksiin. – Se, tuntuuko elämä hyvältä vai pahalta, on loppujen lopuksi kaikkein tärkein asia, Juhani Mattila sanoo. ■

Aktiivista elämää palveluiden keskellä Saga Käpylinna tarjoaa turvallista ja viihtyisää vuokra-asumista ikäihmisille palveluiden keskellä. Saatavilla on ateria-, puhtaanapito-, turva- ja hyvinvointipalveluita vakituiseen tai tilapäiseen tarpeeseen. Tule asumaan meille esimerkiksi putkiremontin tai leikkauksesta toipumisen ajaksi. Kysy lisää talon johtajalta: Satu Hellsten | p. 050 5016 186 satu.hellsten@sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

Lempeässä valossa Näyttelijä Hannele Lauri heittäytyy valkokankaan hahmona ikäkriisin syövereihin, mutta katsoo omaa elettyä elämäänsä hyväksyvän kiitollisena. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA JOHANNA VUOKSENMAA / DIONYSOS FILMS

umalattaret eivät täytä vuosia”, näyttelijä Hannele Laurin ääni sanoo. Äänensävy on sellainen, että vastaväitteille ei jää sijaa. Lauri esittää pääosan Johanna Vuoksenmaan käsikirjoittamassa ja ohjaamassa elokuvassa 70 on vain numero. Elokuvassa kansan rakastama laulaja Seija Kuula huomaa kauhukseen, että ihmiset katsovat ja kohtelevat häntä eri tavalla kuin ennen. Yksinäisinä hetkinä elämättömän elämän kysymykset saartavat parrasvaloissa elänyttä tähteä. Koko elämää ravistelevan ikäkriisin ainekset kasautuvat nopeasti. Elokuvan ote on lämpimän komediallinen, mutta teemat syviä ja painavia. – Minulle oli helppoa mennä Seijan nahkoihin, ja toivon, että se näkyy elokuvasta. Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä enemmän hän ajattelee kuolemaa, Lauri sanoo. Ikääntyvän iskelmätähden on yksinkertaisesti pakko yrittää säilyttää ulkonäkönsä, sillä hän esiintyy yksin orkesterin kanssa ja käy kovenevaa kilpailua kansan suosiosta. Samat paineet ovat tuttuja näyttelijän ammatissa. Lauri itse on puhunut julkisuudessa avoimesti kauneusleikkauksistaan. – Olen sinut itseni ja ikäni kanssa, vaikka ikuisena esteetikkona en tietenkään pidä vanhenemisesta. Olen käynyt kerran Tallinnassa, missä poskipäideni lihaksia kohotettiin ja kasvojen luomet poistettiin. Näin elämä menee, hän sanoo. MONI ARVOSTETTU naisnäyttelijä joutuu kokemaan sen, miten parrasvalot kääntyvät toisaalle, vaikka itsellä olisi vielä ammatillisesti paljon annettavaa. Niin ei ole käynyt Hannele Laurille, jonka mittavan elämäntyön viimeinen luku on vielä kirjoittamatta. – Olen tosi onnellinen siitä, että ikääntyville naisnäyttelijöille on nykyään tarjolla monipuolisia rooleja. Minun ei ole tarvinnut esittää vain jonkun vaimoa tai äitiä, hän sanoo. Pohtiessaan omaa ikääntymistään Lauri nostaa esiin kaksi tuoreen elokuvan ja oman elämän-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

sä välistä eroa. Elokuvassa Seija Kuula pelkää mennä vanhainkotiin, koska siellä asuvat vanhuus ja kuolema. Hannele Lauria sellaiset paikat eivät kauhistuta lainkaan. Toisin kuin roolihahmonsa, hän on ollut naimisissa ja saanut kaksi lasta. – En ole yksinäinen. Poikani Sami ja Tomi Lauri ovat parasta, mitä olen elämältä saanut. Minulle tärkeintä elämässä ovat poikani ja heidän perheensä, kolme ihanaa lapsenlasta sekä veljeni ja ystäväni, Lauri sanoo. Kun Lauri puhuu lapsistaan, äänessä on lämpöä ja iloa. Sami työskentelee historianopettajana ja Tomi on parhaillaan lavastajana tv-sarjan kuvauksissa. Samalla pintaan nousee äidin huoli siitä, että kummankin pojan työ vie heidät ihmisten pariin ja herkästi leviävän deltamuunnoksen ulottuville. – Ruokakaupassa tulen tosi vihaiseksi, kun näen ihmisten pauhaavan estottomasti ilman maskia. Tekisi mieli kysyä, ettekö te välitä lainkaan itsestänne ja muista, Lauri sanoo. Kahdeksan vuotta sitten julkaistussa Hannele Laurin entisen puolison Teemu Rinteen kirjoittamassa elämäkertakirjassa Diiva – Hannele Laurin tarina tunnettu näyttelijä on pysähtynyt pohtimaan elämäänsä, työtään ja ihmissuhteitaan. Kirjassa Lauri puhuu kokemistaan avioeroista suurina tappioina, joissa ihminen pettyy sekä itseensä että toiseen. Hän ei kuitenkaan kadu avioliittojaan tai ihmissuhteitaan, koska niillä on ollut oma merkityksensä ja vaikutuksensa siihen, mitä hän on nyt. ”Monet turvautuvat alkoholiin tai huumeisiin päästäkseen karkuun sisällään kirkuvia demoneja, mutta ne on kohdattava. Halusit tai et. Koen, että elämässäni on ja siihen tulee asioita, joiden kanssa täytyy nyt vain painit painia”, Lauri puhuu kirjassa. KATSELLESSAAN NYT viimeksi kuluneita vuosia Hannele Lauri sanoo, että tasapaino ei ole löytynyt sisäisten painien kautta. – Minulla ei ole ollut kamppailua itseni kanssa. Kun tuota kirjaa tehtiin, kärsin burnoutista. Olin tehnyt aivan liikaa töitä, vieraillut Tampereen, Lappeenrannan ja Espoon teattereissa ja matkustanut paljon töiden vuoksi. Lopulta en enää jaksanut. Menin Kuhmalahdelle mökille lepäämään ja ajattelin, että elämäni ei voi olla tällaista. Suurin muutos on Laurin mukaan tapahtunut siinä, että hän jäi 63-vuotiaana eläkkeelle Helsingin kaupunginteatterista ja samalla teatterin maailmasta. Lauri ei jaksanut enää aamuharjoitusten ja iltanäytösten tahdittamaa viikkorytmiä.

– Olin 18-vuotias, kun pyrin ja pääsin teatterikorkeakouluun. Sen jälkeen elämäni on ollut täynnä aikatauluja. Tuo vaihe on nyt ohi, ja se on rauhoittanut elämääni todella paljon, Lauri sanoo. – Samalla koen, että näyttelijä ei voi koskaan jäädä eläkkeelle. Huomaamattani ja tiedostamattani seuraan ja luen ihmisiä ja kiinnitän huomiota asioihin, joita voin käyttää rooleissa. Minulta eivät mene katseet ja äänenpainot ohi. VIIME KUUKAUSINA Hannele Lauri on nähty muun muassa komediasarjassa Ei haukku haavaa tee, viihdesarjassa Kontio & Parmas sekä sairaalaan sijoittuvassa draamasarjassa Syke. Marraskuussa hän esiintyy uudessa tv-sarjassa, ja koronarajoitusten vuoksi useaan otteeseen viivästynyt 70 on vain numero -elokuva saa ensi-iltansa joulun välipäivinä. Kuvausten välisten taukojen aikana Lauri iloitsee asioista, joita hän ei ehtinyt huomata kiireisinä vuosina. Sellaisia ovat luonnon läheisyys ja Nurmijärvellä sijaitsevan rivitalon piha, jossa hän viihtyy koiransa, jackrusselinterrieri Nancyn kanssa. Koronakuukausiin ovat tuoneet iloa myös tapaamiset varovaisuutta ja huolellisuutta noudattavien ystävien kanssa. Lauri mainitsee vielä hiljentymisen ja rukoilemisen, joka tekee hyvää psyykelle. – Rukous auttaa minua rauhoittumaan, mutta en ole sellainen ihminen, joka kävisi kirkossa. Ehkä isoin syy tähän ovat suomalaiset virret.

Kuka?

Näyttelijä Hannele Lauri, 69, asuu Nurmijärvellä koiransa Nancyn kanssa. Hänen perheeseensä kuuluvat pojat Sami Lauri ja Tomi Lauri puolisoineen sekä lapsenlapset Kaius, 4, Totti, 9 ja Aada, 15.

Mitä?

Hannele Lauri esittää pääosan Johanna Vuoksenmaan elokuvassa 70 – ikä on vain numero. Elokuvan ensi-ilta on 29.12. Tänä syksynä ilmestyi Laurin elämästä ja urasta kertova Panu Rajalan tietokirja Hannele, näyttelijä.

Motto

Tulee päivä toinenkin, niin hyvässä kuin pahassa.

”

Koen, että näyttelijä ei voi koskaan jäädä eläkkeelle.

Vaikka virren sanat olisivat kauniit, sävel on surullinen, laahaava ja ankea. Minulle usko on ilon asia, hän sanoo. Joillekin asioille Lauri on opetellut sanomaan ei. Sellaisia ovat esimerkiksi monet haastattelupyynnöt ja turhat juhlat. – En enää käytä juurikaan alkoholia. Viimeksi join 70 on vain numero -elokuvan loppukaronkassa yhden konjakin ja yhden lasillisen viiniä, mutta sen jälkeen en ole juonut mitään. Minun paheeni on tuo tupakka. OMAN ÄIDIN, isän, sukulaisten ja läheisten ystävien kuolemat ovat näyttäneet Hannele Laurille elämän rajallisuuden ja sen, että iän karttuessa hyvä terveys ei ole itsestäänselvyys.

– Tällaisten asioiden ajatteleminen ei ole vienyt elämänuskoani. Täytyy vain toivoa, että saan pysyä terveenä. Viisitoista vuotta sitten Lauri sai puhelun, joka ei unohdu koskaan. Tampereella asuvan Perttiveljen aortta oli revennyt. Lääkäri sanoi, että veli tulee kuolemaan teho-osastolle. Lauri järkyttyi uutisesta niin pahasti, että ei uskaltanut ajaa autolla, vaan matkusti lapsuutensa kotikaupunkiin junalla. Teho-osastolla sisarukset kävivät lyhyen keskustelun, joka olisi voinut olla elokuvan kohtaus. – Kumarruin Pertin puoleen ja sanoin vain yhden sanan: ”Taistele.” ”Mä taistelen”, hän sai vastattua. Hannele Laurin veli hämmästytti lääkärit toipumalla takaisin terveeksi, mutta tänä syksynä

hänellä on edessä kaksi sydänleikkausta. Ystävän suosituksesta Lauri soitti veljen tilanteesta pappi Olli Valtoselle, joka rukoili tilanteen puolesta luottamusrukouksen. Lauri kertoo olevansa kova kiroilija, mutta sanaa ”jumalauta” ei hänen huuliltaan kuulu, koska hän tuntee Jumalaa kohtaan suurta kunnioitusta. Laurin hyväksyvä ja kiitollinen suhtautuminen elettyyn elämään nousee hänen mukaansa Jumalan armollisuudesta. Sen turvin ihminen voi antaa virheensä itselleen anteeksi. – Olen uskonut Jumalaan pienestä pitäen. Usko on ollut elämäni tuki ja turva, jota kukaan ei ole voinut ottaa minulta. Se on kantanut, vaikka elämässä on tapahtunut kaikkea. Minä vain luotan, hän sanoo yksinkertaisesti. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

KÄRSITKÖ MAKSALÄISKISTÄ TAI PUNOITTAVASTA IHOSTA?

HOITAVAA KOSTEUTTA IHOLLESI

DETRIA ARBUTIN COUPEROSA –TUTKIMUS

DETRIA ARBUTIN ANTI AGING –TUTKIMUS

Testiryhmässä couperosan voimakkuusaste pieneni 90 %:lla ja kahden kuukauden hoitojakson jälkeen 35 %:lla oireet hävisivät kokonaan.

Iho kirkastui ja heleytyi 95 %:lla ja ilmejuonteet vähenivät 80 %:lla tutkimukseen osallistuneista.

Luonnon arbutiinia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että sianpuolukan lehdestä eristetty arbutiini on tehokas melaniinituotannon estäjä ja että sitä voidaan käyttää ihoa vaalentavana ainesosana.

Myyntipaikat: Sokos-tavaratalot, Emotion-myymälät, apteekit ja luontaistuotekaupat sekä kauppa.detria.fi

”Kiusaamisen takia sain pakko ajatuksia” Koulukiusatuksi joutuminen altistaa mielen sairastumiselle. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS MARI AARNIO/ISTOCK

loitetaan huonoista uutisista. Kiusatuksi tuleminen voi vaikuttaa elämään vielä kauan sen jälkeen, kun kouluvuodet ovat ohi. − Kiusaamisen pitkä kesto altistaa vakaville seuraamuksille, sanoo tutkija Virpi Pöyhönen. Pöyhönen on tutkinut väitöskirjassaan kiusaamisen ryhmädynamiikkaa ja ollut mukana KiVa koulu -hankkeessa. Häneltä ilmestyi syksyllä tietokirja Noidankehästä pois – voiko koulukiusaamisen kierteen katkaista (Tammi). Kiusatuiksi joutuneet oppilaat ovat ikätovereitaan ahdistuneempia, masentuneempia ja itsetuhoisempia. He ovat usein myös keskimääräistä yksinäisempiä. Tiedetään, että koulukiusaamista kokeneet kärsivät nuorina aikuisina muita useammin erilaisista psykiatrisista sairauksista kuten yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä ja masennuksesta sekä itsemurha-ajatuksista ja päihteiden väärinkäytöstä. Tulokset ovat peräisin väestötason pitkittäistutkimuksista, joissa samat ihmiset ovat vastanneet kysymyksiin eri elämänvaiheissa. Kiusaamisen kierre toimii niin, että huono itsetunto ja ahdistusherkkyys altistavat kiusaami-

selle, mikä taas lisää niitä entisestään. On vaikea osoittaa, kumpi on syy ja kumpi seuraus. Koulussa kiusatuilla on joka tapauksessa muita isompi riski kokea kiusaamista myös työelämässä. KOULUKIUSAAMINEN NOUSI yhä uudelleen esiin, kun tietokirjailija Leena Vähäkylä kävi psykiatrisen diagnoosin saaneiden ihmisten kanssa läpi heidän traumaattisia kokemuksiaan. Hän haastatteli yhteensä 21:tä mieleltään sairastunutta ja sairastuneen omaista syksyllä julkaistuun kirjaansa Sairastunut mieli – kuinka sen kanssa voi elää (Gaudeamus). He esiintyvät kirjassa peitenimillä. − Suurin piirtein kaikki olivat jotenkin kaltoin kohdeltuja ja puolet koulukiusattuja. Se yllätti. Haastatellut kokivat, että heidän elämässään tapahtuneet vastoinkäymiset olivat juurisyy sairastumiseen. Monella oli kiusaamisen lisäksi muitakin ikäviä kokemuksia. Yksi haastatelluista on vuonna 1966 syntynyt nimimerkki ”Satu-Pekka”, jolle puhkesi psykoosi. Hän kertoo kirjassa: ”Olin koulussa luokan paras, ja keskiarvoni oli 9,8. Minua kiusattiin. Kiusaamisen takia sain pakkoajatuksia. Tämä johti siihen, että pelkäsin kiusaamista tosi paljon.”

WhatsApp-ryhmästä sulkemista ja väkivaltaa Koulukiusaaminen tarkoittaa suhteellisen pysyvää alistussuhdetta, joka on usein koko luokan tiedossa. Se on monimuotoinen ilmiö, joka voi näkyä vaikkapa kiusatun poistamisena luokan WhatsApp-ryhmästä. Netissä kiusattuja oppilaita kiusataan lähes aina muutenkin. Tytöt kohtaavat poikia useammin epäsuoraa kiusaamista kuten ryhmästä ulos sulkemista ja pahantahtoista juoruilua. Tällainen kiusaaminen pysyy helposti piilossa aikuisilta. Pojat taas kohtaavat tyttöjä useammin fyysistä kiusaamista kuten tönimistä ja omaisuuden tuhoamista. Äärimmillään kiusaamiseen sisältyy rikoksen tunnusmerkit täyttävää väkivaltaa. Syksyllä 2020 Vantaalla alaikäinen poikajoukko pahoinpiteli luokkakaverinsa ja kuvasi siitä videon, jonka latasi Snapchatiin. Joulukuussa 2020 Helsingin Koskelassa kolme silloin 16-vuotiasta poikaa murhasi ikäisensä pojan pitkään kestäneen kiusaamisen päätteeksi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

Vuonna 1978 syntynyt ”Jouko” kuvailee: ”Sinisilmäisyyttäni kerroin koulussa olleeni lastenpsykiatrisella hoidossa. Minua alettiin kiusata. Se jatkui läpi yläasteen, kunnes tultiin 15-vuotiaiksi, ja kiusaajia olisi kohdannut rikosoikeudellinen vastuu. Kiusaaminen oli henkistä ja väkivaltaista sekä sosiaalista eristämistä. Pistin vastaan, mutta se ei lopettanut kiusaamista. Nukuin huonosti jo silloin. Aloin eristäytyä.” Joukon diagnoosi on erilaistumaton skitsofrenia. Vuonna 1980 syntynyt, pakko-oireista ja masennuksesta kärsinyt ”Petra” kertoo: ”Meidän luokallamme oli monta samannimistä, ja kaikille annettiin lempinimi. Minun lempinimeni tarkoit-

Maahanmuuttotaustaisia kiusataan enemmän Maahanmuuttotaustaisia oppilaita kiusataan Suomessa useammin kuin valtaväestöön kuuluvia. Osa kiusaamisesta on rasistista, mutta maahanmuuttotaustaiset joutuvat erityisen usein muunkin kiusaamisen kohteiksi. Heillä on myös keskimääräistä vähemmän ystäviä. Jos koulussa tai luokkaryhmässä on voimakas yhdenmukaisuuden paine, joukosta erottuva joutuu herkästi silmätikuksi. Kiusaaminen saattaa liittyä esimerkiksi uskontoon, kieleen, vammaisuuteen tai köyhyyteen. Ujot ja ahdistuneet lapset saattavat olla kiusaamiselle helppoja kohteita. Impulsiivisia, räiskähteleviä lapsia voi olla toisten mielestä hauska härnätä.

ti slangissa paskaa, mutta en tiennyt sitä. Joillakuilla pojilla oli tapana kävellä rinnallani ja kokeilla rintojani. Siihen liittyi aina vähättelevää läppää.” Itseään vertaiskirjoittajaksi kutsuvalla Vähäkylällä on omaakin kokemusta koulukiusaamisesta ja mielen sairastumisesta. Hänellä on diagnoosi masennuksesta ja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. − Kun minua kiusattiin lukiossa, se oli häpeä, jota ei saanut purkaa ulos. Opettajaäidistäni oli heikkoutta valittaa kiusaamisesta ja pappi-isäni opetti kääntämään toisenkin posken. Onneksi asenteet ovat muuttuneet. Vähäkylä iloitsee koulujen kiusaamista ehkäisevistä ohjelmista, mutta epäilee, etteivät kiusatut saa tarpeeksi apua. − Vaikka kiusaamista kuinka ehkäistään, niin silti aina on ihmisiä, jotka kiusaavat muita. Kiusatut nuoret voisi pelastaa sairastumiselta, jos he saisivat heti riittävästi apua. SOSIAALINEN KIPU AKTIVOI aivoissa samoja alueita kuin fyysinen väkivalta. Koulukiusaaminen vaikuttaa tutkitusti kiusatun kehoon. Pitkittynyt kiusaaminen muuttaa kiusatun kortisolin eritystä niin, että sen määrä ei nouse stressaavassakaan tilanteessa. Sama ilmiö on huomattu ihmisillä, jotka ovat altistuneet pitkään väkivallalle. Latistunut kortisolin tuotanto näyttää altistavan kiusattuja lapsia myöhemmin masennukselle ja käytösongelmille. Kiusatuksi joutuminen saattaa vaikuttaa myös aivojen rakenteeseen. Kun 700 eurooppalaisnuoren aivot magneettikuvattiin, kiusatuiksi joutumisesta raportoineilla 19-vuotiailla oli muita pie-

Koulukiusaaminen on vähentynyt Koulukiusaamiseen liittyy hyviäkin uutisia: se on vähentynyt selvästi viimeisten kymmenen vuoden aikana. Erityisen paljon parannusta on tapahtunut yläkouluissa. Joissain kouluissa ja luokissa kiusataan selvästi vähemmän kuin toisissa. On luokkia, joissa lapsi saa rauhassa vaikkapa änkyttää tai liikkua pyörätuolilla eikä kenellekään tule mieleen kiusata häntä. Suomalaisista oppilaista kuitenkin yhä noin joka kymmenettä kiusataan jossain vaiheessa koulu-uraa. Se tarkoittaa kymmeniätuhansia lapsia ja nuoria. Jos katsotaan vuotta 2019, jolloin koronapandemia ei vaikuttanut koulunkäyntiin, niin KiVa koulun kyselyn perusteella joka viides ekaluokkalainen ja joka kymmenes neljäs- ja viidesluokkalainen koki kiusaamista vähintään kahdesti kuukaudessa.

nemmät oppimiseen ja liikkeeseen liittyvät aivoalueet. Ei tiedetä, onko kyseessä väliaikainen vai pysyvä muutos. − Suomessa on mietitty paljon sitä, miten kiusaaminen saataisiin loppumaan. Yhtä tärkeää olisi pohtia, kuinka kiusattuja suojeltaisiin rankkojen kokemusten seurauksilta, tutkija Virpi Pöyhönen sanoo. Kiusaaminen vaikuttaa monilla elämänalueilla. Jos ihmisellä on heikko itsetunto, hän alisuoriutuu tai luovuttaa herkästi, kun vastaan tulee haasteita. Jo kiusaamisen näkeminen tekee pahaa. Sivustaseuraajienkin ahdistus ja koulukielteisyys lisääntyvät. Lisäksi sekä kiusaavat oppilaat että vieressä naureskelevat tuntevat monesti jälkeenpäin häpeää. Pieni osa kiusaajista saa kuitenkin toiminnastaan iloa. VIRPI PÖYHÖNEN MUISTUTTAA, että koulukiusaaminen on ryhmäilmiö, johon liittyy lähes aina yleisö. Ryhmän ääni muodostuu yksilöiden äänistä, joten jokaisella on merkitystä. Kuka vain kiusatun ympärillä voi tukea häntä. Tavallinen ystävällisyys merkitsee paljon: luokkakaveri voi pyytää kiusatun oppilaan mukaansa kouluruokailussa ja ryhmätyössä. Jos kiusaamiseen puuttuminen on itselle liian vaikeaa, toisen nöyryyttämistä ei kannata jäädä tuijottamaan. Kiusatun kanssa voi jutella jälkeenpäin. Asiasta on lisäksi syytä kertoa aikuisille. Jos omaa lasta kiusataan, vanhempien on tärkeää kuunnella tätä ja tehdä selväksi, että kaltoinkohtelu on väärin eikä johdu lapsesta. Kiusatun itsetuntoa kannattaa tukea runsaalla kehumisella, ja häntä on hyvä auttaa etsimään kavereita koulun ulkopuolelta. Yksikin ystävä loiventaa kiusaamisen seurauksia. − Koulussa pitää puuttua kiusaamiseen pitkäjänteisesti. Kiusaaminen saadaan todennäköisemmin poikki, kun aikuiset jäävät seuraamaan tilannetta ja myös kertovat siitä asianosaisille, Pöyhönen kertoo. Kiusattu oppilas saattaa hyötyä myös koulukuraattorin tai -psykologin kanssa keskustelemisesta. Kiusaaminen on rankka kokemus, mutta sen ei tarvitse määrittää loppuelämää. ■

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

UUSIA EDULLISIA VUOKRA-ASUNTOJA PIHLAJISTOSSA! S E N I O R I TA L O

Pihlajistoon on juuri valmistunut uusia edullisia palveluita sisältäviä vuokra-asuntoja, joihin pääset muuttamaan jo vaikka heti lokakuussa! Tervetuloa asukastapahtumaan talon kerhohuoneeseen ja samalla tutustumaan kalustettuihin malliasuntoihin ti 12.10. klo 15-18. Hattelmalantie 2c, Helsinki.

PIHLAJISTON

SOINTU

Esittely ti 12.10. klo 15-18 Asumisen lisäksi vuokraan sisältyy arkea helpottavia palveluita, kuten kuukausittainen siivous ja vuosittainen ikkunoiden pesu. Asukkaiden käytössä on myös taloon nimetty palveluavustaja. Viihtyisä piha-alue, sekä yhteiset kerhotilat luovat yhteisöllisyyttä ja lisäävät asumismukavuutta entisestään. Vuokrat alkaen 934€ /kk.

TERVETULOA TUTUSTUMAAN UUTEEN KOTIISI! 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@pihlajistonsointu.fi

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

KYLLÄKIN

FIKSUUDET

HERÄÄ VIIMEISENÄ

TUTKIVAT T VESTERBACKA RAKEN- Y

KANNINEN

RUOHOJA VASTAVÄITE

ILMAMAI- E NEN

SUMMITTAISESTI

SÄÄDETTYJÄ KEIHÄÄLLE

REITEILLÄ NEUVOSTO

HIRMUVALTA

PITKÄÄN ELÄNYT MUNKKI

ITSEHILLINTÄÄ NUIJA

FIDELIN VELI -1.

POLIITIKKO HYSSÄLÄ

raateluja

ASUMISIA

ARKKITEHTI SAARINEN IHOONGELMIA

TYH- T MYRI

TURUN NAAPURISSA

HALLITA KOVETTUMASTA IHOON

TEITA

PYHÄ HÄRKÄ

ALMILA

KYSEISEEN PAIKKAAN

ALUKSESSA TILA

AIKA JOUKKOLIIKENTEESSÄ

ASUTETTUJA

SIENISTÄ SILLÄ LAILLA

”8” KAAK-

VALITTAVAT SÄRYSTÄ

SORSA

-1.

ERIO PURA I

SISÄPIHOJA

NICON ÄITI ASENTO

LINTUJA MIETE

LOLLOBRIGIDA JUUSTONIMI

KUSTANNUS PUUTTOMIA

OSALA LAKKAUTTAA

VETO- E PUU

HEDELMÖITTÄVÄÄ VOI HELPO- METUK- TALLISESTA VERBI

KOISAASIASSA

KIRJAILIJA HENRIK

TUOHTUA

TAMMALLE

KULJETUSTA

POHJOIS-

RANSKASSA SISÄPIHOJA

VIRTAA VENEZUELASSA

PIHI

MUONIOSSA

BALETTIHAME

JACQUES SAISIO

JOHTI NOKIAA SORSA

ADJUTANTTI URPO

1°C

sar- POHJANMAALLA jis- T lintu E

KUUDESTA

MINTUN MIEHEN KAIMOJA

leikillistä

HEDELMÄISTÄ JUOMAA

INSPIRAATIO

AINEITA JULKKIS- M LEIPURI PENTTILÄ

VANHOJA KYNTÖVÄLINEITÄ

MUSTAKIN

SALPAUKSIA

HIEKOITTAA

KAHILUOTO

KÄTKETTÄVIÄ

tuhria

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

arvopuuta

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Lehden kesätauko on liian pitkä SAIN YSTÄVÄLTÄNI Kyrkpressen-lehden, joka oli ilmestynyt 22.7. Lehdessä luki, että seuraava Kyrkpressen ilmestyy 5.8. Tässä Kyrkpressen voittaa Kirkko ja kaupungin mennen tullen. Olen ihmetellyt jo ainakin kaksi vuotta, miksi K&k ei ilmesty kesällä. Kyllä ihminen tarvitsee sielunravintoa myös kesällä. Kun lehti ilmestyisi useammin, ihmiset saisivat ajantasaisen tiedon. Kaikilla ei ole nettiä, mistä katsoa tulevia tapahtumia.

Johanna Korhonen työtön Hakunilasta

EDELLISEN JOHDOSTA: Olette oikeassa, ihminen tarvitsee sielunravintoa kaikkina vuodenaikoina. Ja lukemistutkimustemme mukaan lähes kolmannekselle pääkaupunkiseudun seurakuntalaisista kotiin kannettu Kirkko ja kaupunki on heidän ainoa tai lähes ainoa siteensä seurakuntaan. Kirkko ja kaupungin ilmestymiskertoja on muutaman viime vuoden aikana vähennetty 48:sta numerosta 20:een vuodessa. Aiemmin pientä kesä- ja joulutaukoa lukuun ottamatta viikoittain ilmestynyt lehti lähetetään lukijoille nyt kahden viikon välein, ja sekä kesällä että joulun aikaan on pitempi tauko. Verkossa Kirkko ja kaupunki ilmestyy tauotta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Numeroiden vähentäminen perustuu lehteä julkaisevien Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntien päättäjien tekemiin talouspäätöksiin.

Jaakko Heinimäki päätoimittaja

Tupakoitsijallakin on valinnanvapaus MARJA-LIISA SUSI otti vahvasti kantaa parveketupakointiin ja tupakan aiheuttamien sairauskulujen korvaamiseen (K&k 23.9.). Itseäni naapurien tupakanpoltto ei häiritse millään tavalla ja tiedän, että satunnaisesti tuleva tupakanhaju ei minua sairastuta. Mitä hajuun tulee, niin kyllä sieltä ulkoa pahempiakin hajuja tulee.

KiVa Koulu -toiminta ei auttanut koulukiusattua lastani KIUSAAMISEN VASTAINEN eli KiVa koulu -toiminta on tehotonta. Koko yläasteen ajan tytärtäni kiusasivat henkisesti tietyt luokan tytöt. Opettajan puhuminen pääkiusaajalle ei auttanut yhtään. Ylemmällä luokalla oli pieni tiimi, jonka piti auttaa tällaisissa tilanteissa. Mitään ei tapahtunut, mutta minun tyttöäni kehotettiin menemään juttelemaan koulukuraattorille ja koulupsykologille! Tyttöni istui välitunnit wc:ssä, kun ei halunnut kohdata näitä kiusaajia. En saanut opettajalta kiusaajatytön vanhempien yhteystietoja. Olisin puhunut puhelimessa tästä asiasta heidän kanssaan. Miksi koulu ei ottanut kertaakaan yhteyttä tämän kiusaajan vanhempiin? Se olisi pitänyt tehdä heti. Koko asia pyrittiin selvittämään koulun sisällä, nollatuloksin. Kun 9. luokka päättyi, tämä piinakin päättyi. Silloin tyttöni meni lukioon, toiseen kouluun. Mutta huomaan kiusaamisen jättäneen häneen henkisiä traumoja. Ehdotan kiusaamisen lopettamiseksi selkeää toimintamallia. Kun opettaja saa tietää, että kiusaamista tapahtuu, asiaa ei aletakaan hissukseen selvitellä yksityisesti, vaan julkisesti luokan edes-

Lähinnä mietityttää jyrkkä kanta siihen, että tupakoitsijoiden pitäisi itse maksaa sairauskulunsa. Missä se raja menee? Eikö tasa-arvon nimissä linjan pitäisi olla sama muissakin elintasosairauksissa? Esimerkiksi ylipainon aiheuttamien sairauksien tuomat kustannukset yhteiskunnalle mahtavat olla vielä suurempia kuin tupakan aiheut-

sä. Kiusaaja saa siten kaikkien huomion. Hän saa kertoa ääneen, miksi kiusaa toista oppilasta. Jos tämä ei tehoa, opettaja kutsuu koululle sekä kiusaajan että kiusatun vanhemmat, ja asia käsitellään taas luokassa kaikkien oppilaiden läsnä ollessa. Häpeän uhka on niin suuri, että kiusaamisen luulisi loppuvan. Jos tämäkään ei tehoa, kiusaava oppilas on itse henkisesti suuren avun tarpeessa. Hänet on ohjattava koulupsykologin luo. Jos mikään ei muutu, hänet erotetaan koulusta määräajaksi ja lopulta kokonaan. On kuitenkin oltava inhimillinen ja annettava tälle oppilaalle mahdollisuus itse korjata tilanne ilman häpeää. Opettaja sanoo hänelle kahden kesken, että kiusaaminen pitää heti lopettaa, tai sitten tätä käsitellään luokassa kaikkien läsnä ollessa, ja tarvittaessa vanhemmat ovat mukana. Opettaja soittaa tästä myös oppilaan vanhemmille. KiVa Koulu -projekti on pelkkää höttöä. Asioita vatvotaan, hyssytellään ja salaillaan. Ja kiusaaminen sen kuin jatkuu.

tamat. Eikös myös ylipaino ole suurimmaksi osaksi itse aiheutettua? Entä alkoholista johtuvat sairaudet? Alkoholin ongelmakäyttö aiheuttaa lisäksi rikollisuutta ja perheväkivaltaa. On myös muistettava, että tupakoitsijatkin maksavat veroja tuloistaan ja korkeaa tupakkaveroa savukkeiden hinnoissa.

Loppu koulukiusaamiselle

Mikäli yksilö haluaa polttaa, niin annetaan hänen polttaa. On jokaisen oma asia, haluaako tuhota keuhkonsa vai ei. Ihan kaikkeen ei holhousyhteiskunnan pitäisi puuttua, vaan yksilöllä pitää olla myös valinnanvapaus.

Tarja Tyni Helsinki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

Hammashoitoa

Kiinteistönvälitystä

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 €

Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Onko aika huoltaa hammasproteesi? Varaa aika erikoishammasteknikolle

P. 020 730 7260 • Hammasproteesien valmistus • Korjaukset ja pohjaukset • Maksuton tarkastus EHT Sirkka Müller P. 040 1574560

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Hautauspalveluja TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

09 628 398 HAUTAKIVET

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy joka toinen torstai. Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

hautakivityöt

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

www.jyrkisaarimaa.fi

Myymässä vai vuokraamassa?

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Lähde lapsen kummi-isovanhemmaksi

Uusia vapaaehtoisia haetaan yhden vanhemman perheen lapsen vapaaehtoisiksi kummimummeiksi ja -vaareiksi. Kurssi alkaa 18.10. klo 18–20, Herttoniemenrannassa. Ilmoittaudu: 050-378 0051 tai mummila@pienperhe.fi

Palveluja tarjotaan Kaipaatko juttuseuraa? Apua kodinhoitoon, kaupassa käyntiin ja ulkoiluun?

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Perunkirjoitukset ja perinnönjaot ammattitaidolla ja myötätuntoisesti.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Varaa ilmainen alkukeskustelu

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

010 3379 150

Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

www.ukkonen.com

laki365.com

asiakaspalvelu@lexly.fi www.lexly.fi

Ostamme autoja

Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohto niemi Oy p. 050 542 2388.

Kuolin ilmoitukset ja kiitokset Ota yhteyttä mediamyyntiin 040 680 4057 040 750 5508 ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Ostamme kuolinpesät

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Onni 044 926 84 76

Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä. Mm. permanentit. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe

loppuun siivottuna sopimuksen mukaan.

Tyhjennyspalvelu loppusiivouksella. P. 040 361 7594

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

9.-10.10. Ole valona. –tapahtuma viikonloppu Kauhavalla, ks. www.h-y.fi. 10.10. klo 11 kirkkopyhä H. Paime nen kko, Palosuont.1 (Pakila), Hki. klo 14 seurat Lohjan srkkeskus, Sibeliuksenk.2. klo 18 seurat Oliivisali, Kirkkot. 2A (Vanha kko), Jpää. ti 12.10. klo 12.30 Seuratuvan lä hetyspiiri, S&O.Molina: Kokemuksia srkelämästä ja lähetystyöstä Pa kistanissa ja USA:ssa; Salomonk. 17 D, 2. krs. klo 18 verkkoseurat, www.facebook.com/herattaja. klo 18 seurat Hakunilan kko, Hakunilantie 48, Vantaa. klo 18 seurat Paavolan srkkoti, Aittatie1, Hyvinkää. su 17.10. klo 16 ”Kohtuullisuus ja YK:n Agenda 2030”, raamattuopetus Seuratuvalla (Autotalo), L. VäyrynenSi. klo 17 Virsiä ja Siionin virsiä, Pihla jamäen kko, Liusketie 1, Hki. TILAA Henkilehti, www.henkilehti.fi.

ESIRUKOUSILTA ti 12.10 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Allan Franzén, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Vuokrata halutaan Talo/mökki enint. 1 h Hki:stä. Nuori perhe etsii kotia luonnon rauhasta. Toiveena puusauna, tilava keittiö ja ~60-100 m². Lari ja Olga 041 519 5788

Media-alan yrittäjä etsii asuntoa, 1h+k, n. 25-30 m², 1.11. alk. Kallio/ Vallila/Alppila. Puh. 050 343 8555 Tunnollinen, työssäkäyvä nuori mies etsii yksiötä kantakaupungista 050 347 9217 / Antonio Helena

Pia Matalalampi 050 431 5536

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY

HERÄTTÄJÄYHDISTYS

Keittiön vuoromestari etsii asuntoa n. 25-30m2, 1.11. alk. itäinen kantakaup./keskusta. Puh. 050 590 2811

Siivouspalveluja

040 665 5983

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

www. esajavesaostaa.com

Ostetaan Ostetaan kaikkea kodin irtaimistoa, myös kuolinpesät ja muuttojäämistöt, mm. taulut, kirjat, design, taide- ja käyttölasi, valaisimet, keramiikka, posliini, hopea, korut, kellot, lp:t, sotaes., patsaat ym. Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225

Tilaisuuksia

Koulut ja kurssit

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Ostetaan asuntoja ASUNNOT JA TONTIT PK-SEUDULTA. EI KULUJA MYYJÄLLE! Nopea kauppa ja hyvä hinta! Kaiken kuntoiset huomioidaan. Asiakirjat laativat LKV:t luotettavasti ja nopeasti. Soita Tommille p. 050 525 7401 Halutaan ostaa kaksio Helsingistä: Munkkivuori - Koskela alueelta, max hinta 240t. Tuuli: 040 0586960

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

Harras hetki

Tietokirjailija ja pyhiinvaellusryhmien vetäjä Liisa Väisänen asuu aviomiehensä kanssa Espanjassa. Väisänen muutti Suomesta Ranskaan vuonna 1986, ja hän on asunut myös Egyptissä ja Italiassa. Väisänen on väitellyt tohtoriksi islamilaisesta taidefilosofiasta. Liisa Väisänen on yksi asiantuntijaluennoitsijoista Pyhiinvaellusseminaarissa, joka järjestetään perjantaina 15.10. klo 13–16.30 Tikkurilan kirkossa. Tilaisuuteen voi osallistua myös verkossa. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset 8.10. mennessä osoitteessa vantaanseurakunnat.fi/ tapahtumat.

Kaipuu pyhille paikoille Liisa Väisänen vaeltaa merkittyjä reittejä, joista vaikuttavin on ollut Egyptissä.

Muutama viikko sitten hän vaelsi Ranskassa Lourdesissa, jossa kulkee lyhyt päivän reitti. Seuraavaksi haaveena on kävellä hugenottien jalanjäljissä Ranskasta Sveitsiin.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA MARCO PERETTO

ESPANJASSA JA ITALIASSA kulkevilla upeilla pyhiinvaellusreiteillä katolisuus on voimakkaasti läsnä. Väisänen on kiinnostunut katolisesta taiteesta ja hän on tutkinut sitä, muttei koe olevansa omalta sielunmaisemaltaan kovin katolilainen.

yhiinvaellus on matka eteenpäin, sisäänpäin ja ylöspäin. Merkityt reitit helpottavat vaellusta, mutta pyhiinvaeltaa voi vaikka kotimetsässä: jalat vievät eteenpäin, ja ajatuksissa kuljetaan sisään- ja ylöspäin. Liisa Väisäsen pyhiinvaellus vaatii merkityn reitin, sillä häntä kiinnostavat erityisesti kulttuurihistoria ja kristinuskon historia. Hänelle pyhiinvaellukset ovat myös matkantekoa taaksepäin. Pyhiinvaellusreitit kulkevat vanhoja teitä pitkin. Väisänen on kävellyt monia pyhiinvaellusreittejä, pitkiä ja lyhyitä, muutamia niistä useasti. Hän on taivaltanut Espanjassa, Italiassa ja Egyptissä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

”

Kyseessä ovat ihmisen mittaiset askeleet. Egyptissä Väisänen on pyhiinvaeltanut kerran. Reitti ei ollut helppokulkuinen eikä nykypäivänä edes kovin turvallinen. Silti Kairosta alkava Egyptin pakomatkan reitti on ollut hänelle kaik-

kein isoin juttu, koska se kiertää uskomme alkulähteillä. Sisäistä rauhoittumista ajatellen se on antanut hänelle eniten. LIISA VÄISÄNEN TIETÄÄ, että kävellessä on aikaa olla itsensä kanssa – kyseessä ovat ihmisen mittaiset askeleet. Lentokoneessa ihminen ei ehdi asettua matkantekoon, eikä nopeasti kiitävässä autossakaan. Kävellessä on aikaa miettiä. Pyhiinvaelluksella Väisänen hakee ihmisenä olemisen avaimia. Mikä on ihmisen mikrokosmoksen ja maailmankaikkeuden makrokosmoksen suhde? Väisäselle tulee joskus hetkiä, jolloin oma itse on yhtäkkiä yhtä makrokosmoksen kanssa. Hän kokee silloin sielun tasolla jotakin rauhoittavaa, mikä laittaa oman itsen kohdalleen. Sitä ei pysty järjen tasolla sanoittamaan kaavaksi. Se on kuin valo tai valaistuminen. Tuollaista tapahtuu pyhiinvaelluksella joskus, ei aina. Väisänen saattaa mielessään pyydellä, että saisi taas tuon kokemuksen, muttei se tule pyytämällä vaan silloin, kun sitä vähiten odottaa. ■

Hyvää pyhää

10.10. Päivän evankeliumissa (Joh. 7:40–52) Jerusalemissa vietetään lehtimajajuhlaa ja ihmiset väittelevät siitä, kuka Jeesus oikein on.

Rakkaudesta äidinkieleen ALEKSIS KIVI SYNTYI syksyllä 1834. Silloin suurin osa maamme kirjoista ja kirjailijoista oli ruotsinkielisiä. Kivi rakasti äidinkieltään ja alkoi ensimmäisenä kirjailijana kirjoittaa teoksiaan suomeksi. Hän kirjoitti runoja, näytelmiä ja Seitsemän veljestä -romaanin. Se sai aluksi murskakritiikin, mutta Suomalaisen Kirjallisuuden Seura antoi siitä kiitettävän lausunnon. Lahjakas Kivi loi suomenkielisen kaunokirjallisuuden perustan. Siksi Aleksis Kiven syntymäpäivänä 10. lokakuuta liput liehuvat hänen ja suomalaisen kirjallisuuden kunniaksi.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Vapaan taivaan alla

yksyllä vietettiin Israelissa viikon kestävää lehtimajajuhlaa. Jeesus oli todennäköisesti osallistunut niihin jo lapsena. Ihmiset rakensivat lehtimajoja, joissa he yöpyivät ja katselivat tähtitaivasta. He muistelivat aikaa, jolloin juutalaiset Egyptistä lähdön jälkeen vaelsivat erämaassa ja asuivat väliaikaisissa asumuksissa vapaan taivaan alla. Viikko oli myös sadonkorjuujuhla, jolloin kiitettiin vilja- ja hedelmäsadosta ja rukoiltiin syksyn sateita ja uutta kevättä. Päivän evankeliumissa ollaan Jerusalemin temppelissä lehtimajaviikon päätösjuhlassa. Sen kohokohta oli, kun pappi kaatoi maljasta lähdevettä alttarille. Ihmisillä ympärillä oli puiden lehviä käsissään. Paikalla ollut Jeesus osasi valita hetkensä. Hän astui esiin ja sanoi: ”Jos jonkun on jano, tulkoon mi-

nun luokseni ja juokoon!” Ja mikä vaikutus sillä olisi? Ihminen, joka ravitsisi itseään sillä vedellä, tuntisi elävän veden pulppuavan sisällään. Hetken dramaattisuutta lisäsi se, että Jeesus tiesi ihmisten väittelevän keskenään siitä, kuka hän oikein on. Hän tiesi myös, että kuulijoiden joukossa oli miehiä, jotka etsivät tilaisuutta pidättää hänet. Tuon kaiken keskelle Jeesus tahtoi tuoda vapaan taivaan henkäyksen. Hän ei iskenyt eteemme oppeja eikä teesejä siitä, mitä meidän tulisi uskoa. Päinvastoin, hän tahtoi avata lukkiutuneita uskomuksiamme ja vapauttaa meidät lähestymään Jumalaa samassa Hengen vapaudessa, jossa hän itse eli. Kaiken pohjalla on luottamus Jumalaan. Hänestä kaikki uusi versoo.

Syyskävely Lähde kävelylle syysaamuun. Pukeudu sään mukaan ja ota mietiskelyevääksi psalmin 84 säe: ”Onnellisia ne, jotka saavat voimansa sinusta.” Hengitä raikasta ilmaa. Tunne tuulen kosketus. Älä häiriinny mahdollisesta sateesta vaan tunne, miten veden kosketus virkistää sinut. Näe syksyn värit. Tunne, miten askel askeleelta mielesi avautuu, henkesi virkoaa ja väsymyksesi haihtuu.

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

”

Elämässä on otettava vastaan se, mitä kulman takaa tulee. Vaikka olisi saanut huonommatkin kortit, voi saavuttaa onnellisen elämän. PALEFACE s. 7

7.10.2021 kirkkojakaupunki.fi

Ilman kotia on vaikea kutsua ketään kylään s. 4 Muistisairautta poteva saattaa äyskiä pikku asioista s. 8

Lempeä ja lämpöä Klaus Müller ja Annika Olo ovat pitäneet yhtä jo kuudentoista vuoden ajan s. 2

Aurinkolinnan rakastavaiset Luottamus on hyvä parisuhteen perusta, ajattelevat Annika Olo ja Klaus Müller. He ovat olleet yhdessä 16 vuotta. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA SIRPA PÄIVINEN

aikki alkoi vuonna 2006 kukkasesta, jonka Annika Olo sai yllättäen Postipuun koulun päättäjäisjuhlassa. Kukan hänelle antoi juhlassa esiintyneen kehitysvammaisten yhtyeen Bembändin soittaja Klaus

Müller. – Se oli maailman ihaninta, Annika Olo sanoo. Pariskunnan lempi kukoistaa edelleen. He pu-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2021

huvat kauniisti toisistaan, toinen hipaisee toisen kättä ja katsoo lempeästi silmiin. Pitkään seurustellut pari asuu saman katon alla, mutta kumpikin omassa pienessä asunnossaan kehitysvammaisten ryhmäkodissa Aurinkolinnassa. Iltaisin Annika Olo ja Klaus Müller istuvat usein sohvalla ja katsovat televisiosta Salatut elämät -sarjaa toisiinsa käpertyneinä. Joskus he yöpyvät toistensa luona.

Molemmat käyvät palkkatyössä. Olo työskentelee keittiöapulaisena ja Müller siivoojana. Heillä on yksi yhteinen harrastus: kouluratsastus. Kummankin kodissa on esillä palkintoja kansainvälisistä Special Olympics -kisoista. SOPUISAAN PARISUHTEESEEN on mahtunut myös erimielisyyksiä. – Meillä on ollut kolmiodraamaakin. Mutta olemme selvittäneet sen, Olo sanoo. – Välillä on ollut mustasukkaisuuskohtauksia, Müller lisää. – Joo, koska minä tykkään sinusta niin paljon. Pelkään, että olet jonkun toisen naisen kanssa, vaikka sinä et tee niin, Olo selittää.

ISTOCK

Luottamus on heille tärkeä asia. Annika Olo ja Klaus Müller ovat puhuneet keskenään, että tois ta ei saa pettää, ja jos on jonkun toisen kanssa, siitä pitää kertoa. Kihlasormuksia he eivät ole vielä hankkineet. Klaus Müller sanoo miettineensä asiaa. Sitten hän tunnustaa, ettei oikein tiedä, miten kosimi nen pitäisi tehdä. – Purskahtaisin varmaan itkuun, jos Klasu ko sisi minua, Annika Olo sanoo.

”

Purskahtaisin varmaan itkuun, jos Klasu kosisi minua. ANNIKA OLO

MINNA KOVALAINEN NÄKEE työssään Espoon seurakuntien kehitysvammaistyön diakonina pal jon ihastumisia ja tunteiden paloa. Jotkut niistä johtavat viikossa kihlautumiseen, toiset taas voi vat kuihtua nopeasti tai ihastuksen kohde vaih tua. Jotkut suhteet kestävät kauan. – Ihmiset, joilla on kehitysvamma, voivat sa noa seurustelevansa, mutta eivät välttämättä edes tapaa toisiaan. He ovat ainoastaan päättä neet seurustelusta, koska tykkäävät toisistaan, Minna Kovalainen sanoo. Yhteydenpito voi olla esimerkiksi kuvasym bolien, emojien, lähettämistä kännykällä, video puheluita tai päivittäistä tapaamista työpaikalla. Seurusteluun voi sisältyä myös kyläilyä tai yhtei sen loman viettämistä kesämökillä. Kihlaus ja sen merkkinä sormukset ovat mo nelle seurustelun huipentuma. Sormuksia ei to sin lähdetä ostamaan kultaliikkeestä, vaan riit tää, että jostakin löytyy jonkinlaiset rinkulat sor meen. Kihlaus johtaa avioliittoon vain harvoin. – Me kaikki toivomme vahvaa tunneyhteyttä toiseen ihmiseen ja haluamme, että joku rakas taisi. Sama kaipuu on myös ihmisillä, joilla on ke hitysvamma, Kovalainen sanoo. MINNA KOVALAISEN MIELESTÄ kehitysvammais ten ihmisten läheiset ja asumisyksiköiden hen kilöstö tarvitsevat koulutusta parisuhdeasioissa, jotta voivat tukea ja ohjata kehitysvammaisia oi kealla tavalla. – Joidenkuiden seurustelu katkeaa ensimmäi seen erimielisyyteen. Silloin pariskunta tarvitsee neuvoja ymmärtääkseen, että riidat kuuluvat pa risuhteeseen eikä niiden takia tarvitse erota. Hei tä voi auttaa riitelemään rakentavasti, Minna Ko valainen sanoo. Kehitysvammaiset henkilöt on Kovalaisen mu kaan seksuaalisia ja heilläkin on oikeus toteut taa seksuaalisuuttaan. Se kuitenkin saatetaan ko kea vaikeaksi asiaksi. Espoon seurakunnat järjes tävät lokakuussa ensimmäistä kertaa kehitysvam maisten parisuhdepäivän, jossa puhutaan muun muassa seksistä. ■ Parisuhdepäivä kehitysvammaisille la 23.10. klo 10–16 Suvelan kappelilla, Kirstintie 24. Ilmoittautuminen Minna Kovalaiselle p. 040 513 0854, minna.kovalainen@evl.fi.

Vie vanhus ulos – luonto antaa voimaa

anhustyön keskusliiton käyn nistämä Vanhustenviikko on yk si maassamme pisimpään juh littuja valtakunnallisia teema tapahtumia. Tänä vuonna Vanhustenviik koa vietetään 3.–10.10. teemalla Luonto antaa voimaa – Naturen ger kraft. Perjantaina 8.10. kello 10–14 järjestetään Vie vanhus ulos tapahtumia Tapiolassa ja Soukas sa. Lähde ulkoilemaan iäkkään naapurin, ys

Espoon tuomiokirkko seurakunta Eläkeläiskerhot parittomilla viikoilla: Kauklahden kappeli ma klo 13, Auroran kappeli ti klo 13, Viherlaakson kappeli ke klo 13, Suvelan kappeli Teräskukat to klo 12, Nupurin kappeli to klo 10.30. Eläkeläiskerhot parillisilla viikoilla: Kalajärven kappeli ma klo 13, Laaksolahden kappeli ma klo 13, Nupurin kappeli Keskiviikon kohtaamispaikka ke klo 13, Espoon tuomiokirkon srk-talo to klo 12.30, Suvelan kappeli Hopeapiiri to klo 12.

Espoonlahden seurakunta

Ikäihmisten kerhot: Espoonlahden kirkko ma klo 10, Kaskikappeli ma klo 12.30. Mäntykappeli ti klo 14. Puistokartanon palvelutalo ke klo 14.30

tävän tai sukulaisen kanssa, ja tulkaa kävelyn päätteeksi kahville. Virsussa, Tapiontori 3 B, on runoilemas sa, musisoimassa ja keskustelemassa pastori Aarne Laasonen. Riksapyörän kyytiin on mahdollista päästä klo 11−13. Soukan kappelilla, Soukankuja 3, tarjotaan 8.10. klo 10–14 ulkoilureissun jälkeen täyte kakkukahvit. Espoon ja Kauniaisten seurakunnilla on pal jon senioritoimintaa. Tule mukaan!

Soukan kappeli to klo 13. Hartaus- ja keskustelupiiri, Merikartanon palvelutalo pe klo 14.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Maanantaikahvila ja vartin hartaus: ma klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksen toimitilassa. Hyvän tuulen ystäväkerho joka toinen ti klo 13 Kauniaisten kirkon yläsalissa. Seuraavan kerran ti 19.10.

Leppävaaran seurakunta

Olarin seurakunta Seniorikerhot: Matinkappeli ma klo 13, Olarin kappeli ke klo 13, Olarin kirkko to klo 13.

Tapiolan seurakunta Keskiviikkokerho: Kiinnostavia luentoja, teatteria ja yhteislaulua ke klo 13 Virsu, Tapiontori 3 B. Mukana pastori Katja Hero. Ikämieskerho: Elämänkokemuksia, kahvit ja hartaus to klo 14 Mankkaan seurakuntakoti.

Esbo svenska församling

Varttuneen väen kerhot Karakappeli ti klo 13 ja Perkkaan kappeli to klo 13. Avoin eläkeläisten kahvila parillisten viikkojen ma klo 13 Leppävaaran kirkko.

Samlingar för daglediga i alla åldrar kl. 13–14.30: Träffdax i Köklax kapell varannan tisdag, ojämna veckor. Köklax kapell varannan tisdag, jämna veckor. Olars kyrka, svenska sidan varannan tisdag, ojämna veckor. Södrik kapell onsdagar. Karabacka kapell varannan torsdag, nästa gång to 21.10.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2021

Maahanmuuttajilla ja nuorilla on suurin riski jäädä asunnottomaksi sua ketään kylään, käydä töissä tai esimerkiksi opiskella, sanoo Espoon diakoniasäätiö Edistian kehittämispäällikkö Jyrki Myllärniemi. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ISTOCK Edistia on yksi Asunnottomien yön yhteistyökumppani. Myös sosiykyajan asunnotei tiedä heidän määräänsä, ja kaikaalialan opiskelijat Laurea- ja Omniatomuus ei vastaa ki arvaukset ovat aika villejä. Puhuoppilaitoksista ovat mukana Espoon enää pahamaineisen taan ehkä sadoista ihmisistä. Asunnottomien yö -verkostossa. Mankkaan kaatopaiYhtenä piirteenä Nieminen mai– Opiskelijoille osallistuminen on kan slummihelvettiä nitsee piiloasunnottomuuden. osa opintoja. He tuovat oman osaa1960–80-luvuilta. – Se tarkoittaa tilannetta, jossa misensa ja näkökulmansa verkos– Asunnottomuuden taustalla on puolisoista toinen, useimmiten naitoon ja oppivat muilta toimijoilta ja paitsi huumeriippuvuutta myös sinen, on talouverkostotyöstä, Myltä, että asuntomarkkinatilanteen dellisesti riippulärniemi sanoo. vuoksi pääkaupunkiseudulla syntyvainen miehesAsunnottomineen on vaikea muuttaa lapsuuden- tä eikä sen vuoksi en yössä tavoitteekodistaan pois. pääse eroon suhna on auttaa asunnotTämä johtaa kavereiden ja tai suteesta, jossa on tomuudesta kärsiviä kulaisten nurkissa punkkaamiseen, paljon väkivaltaa. löytämään itselleen SEURAKUNTIEN sanoo Espoon kaupungin aikuisten Tällaiset tapaukapua ja palveluja. DIAKONIATYÖN KAUTTA sosiaalipalveluiden päällikkö Tapio set eivät välttäMyllärniemen muSAAMME ERITTÄIN TÄRKEÄÄ Nieminen. mättä tule edes ilkaan AsunnottomiTIETOA, JONKA AVULLA Tilastoissa korostuukin juuri nuo- mi, Nieminen saen yö edistää myös risoasunnottomuus, mutta sen linoo. eri toimijoiden yhteisASUNNOTTOMUUTTA säksi monet maahanmuuttajat ovat työtä. VOIDAAN EHKÄISTÄ usein jääneet vaille omaa kotia. ASUNNOTTOMI– Maanantaina 11. TAPIO NIEMINEN – Jos maahanmuuttajaperheen jä- EN YÖTÄ vietelokakuuta avaamme senistä kukaan ei osaa lukea tai kirtään tänä vuonviisi päivää kestävän joittaa, seurauksena voi olla asunna 17. lokakuupalvelu-chatin, josnottomuus. On myös kantasuomata, ja tapahtuman teemana on Ulko- sa kaupungin työntekijät vastaavat laisia perheitä, jotka eivät osaa täyt- puolella – syrjäytynyt vs. syrjäytetty. asumisen haasteisiin liittyviin kysytää asuntohakemusta. Osalla on – Siinä on ajatuksena, että toimyksiin, Myllärniemi sanoo. taustalla mielenterveyden ongelsaalta jotkin asiat syrjäyttävät ihmimia, Nieminen luettelee. sen asunnottomaksi, mutta samalHYVÄ UUTINEN on se, että Suomes– Lisäksi ovat paperittomat, mutla asunnottomuus itsessään syrjäytsa asunnottomuus on pitkään ollut ta heitä ei edes tilastoida. Kukaan tää. Ilman omaa kotia on vaikea kut- laskussa. Kun asunnottomuutta alet-

Espoossa asunnottomuutta on saatu kuriin ennalta ehkäisevällä työllä.

”

RODRIGO ABD/AP/LEHTIKUVA

Kotinsa menettäneet majoittuvat maanjäristyksen jälkeen paikalliseen kouluun Port-au-Princessä.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2021

Haitiin 40 000 eurolla apua Haitissa tapahtui viime elokuussa maanjäristys, jonka magnitudi oli 7,2. Järistyksen seurauksena on kuollut yli 2 200 ihmistä, ja 130 000 rakennusta tuhoutunut. Tuhoisa maanjäristys on vaikuttanut 2,2 miljoonan ihmisen toimeentuloon Haitissa. Pahimmat tuhoalueet sijaitsevat noin 150 kilometriä pääkaupunki Port-au-Princestä länteen, Les Cayes’n kaupungissa. Espoon seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto myönsi 27.9.

tiin tilastoida vuonna 1987, asunnottomia oli Suomessa noin 20 000. Ympäristöministeriön alaisuudessa toimivan Asumisen rahoitusja kehittämiskeskuksen eli ARA:n tilastojen mukaan Suomessa on tällä hetkellä rekisteröity 4 341 asunnotonta. Espoossa asunnottomia on 523. Määrä on laskenut koko ajan, sillä vuonna 2019 heitä oli liki 600. Asunnottomuustilastot päivitetään vuosittain marraskuussa. Viime vuonna sukulaisten ja ystävien luona majoittuvia oli 251 henkilöä, ja pitkäaikaisasunnottomia oli 145. – Espoon väestöstä asunnottomia on 0,15 prosenttia. Jokainen asunnoton on liikaa, mutta Espoossa juuri ennalta ehkäisevän työn kautta asunnottomuutta on saatu vähennettyä, Tapio Nieminen sanoo. Vuonna 2019 hallitus asetti tavoitteeksi, että asunnottomuus puolitetaan vuoteen 2023 mennessä, ja 2027 mennessä se poistetaan kokonaan. – Espoon kaupunki tekee koko ajan yhteistyötä lukuisten järjestöjen kanssa. Esimerkiksi seurakuntien diakoniatyön kautta saamme erittäin tärkeää tietoa, jonka avulla asunnottomuutta voidaan ehkäistä, hän kertoo. – Meillä on myös kaupungin oma talousneuvola, jossa asiakkaat hyvin matalalla kynnyksellä saavat tukea arjen raha-asioiden hoitamiseen. Tukea tarjoavat talous- ja velkaneuvonnan, ulosottoviraston ja aikuissosiaalityön työntekijät ja kokemusasiantuntijat, hän sanoo. Tavoitteena on puuttua asunnottomuuden riskeihin ajoissa. – Tarvittaessa otamme yhdessä yhteyden vuokranantajaan tehdäksemme maksusuunnitelman vuokrarästien hoitamiseksi, Tapio Nieminen luettelee. ■

40 000 euroa Haitin maanjäristyksen uhrien auttamiseen Kirkon Ulkomaanavun kautta. Ensimmäisen vaiheen hätäapuna alueelle toimitetaan välttämättömiä perustarvikkeita: ruokaa, puhdasta vettä, suojia, huopia ja hygieniatarvikkeita. Samalla kartoitetaan akuutin kriisivaiheen jälkeisiä alueen jälleenrakennustarpeita. Apu osoitetaan kaikkein hauraimmassa asemassa oleville perheille, naisille ja lapsille. Hätäapu viedään perille Luterilaisen maailmanliiton sekä Norjan kirkon avun paikallisen

Katso lisää: asunnottomienyo. fi/tapahtumat > Espoo

toimiston kautta. Edellinen saman voimakkuusasteen maanjäristys tapahtui Haitissa vuonna 2010. Tällöin satojatuhansia kuoli ja miljoonia jäi kodittomiksi, eikä maa ole vieläkään toipunut sen aiheuttamista seurauksista. Seurakuntien talousarviossa on varattu katastrofiapuun 120 000 euroa. Yhteinen kirkkoneuvosto on jo myöntänyt varoja Etiopian Tigrayn konfliktin uhrien auttamiseen 15 000 euroa ja Myanmarin konfliktin uhrien auttamiseen 25 000 euroa Suomen Lähetysseuran kautta.

Kenestä tahansa voi tulla asunnoton. Asunnottomien yötä vietetään 17.10.

Rippikoulu sai arvosanan 9Rippikoululaisten kokemuksia on kysytty joka vuosi alkaen vuodesta 2018. Vastauksia saatiin tänä vuonna ennätysmäärä, 22 000 palautetta. Suuri otanta antaa merkittävää tietoa siitä, miten ikäluokka kokee rippikoulun. Rippikoulu sai yleisarvosanaksi 9-. Erityisen tyytyväisiä nuoret ovat siihen, että rippikoulussa saa olla oma itsensä ja tulee kuulluksi ja että rippikoulussa on turvallista ja hauskaa.

Osallisuus ja nuorilähtöisyys ovat olleet jo pitkään rippikoulun kehittämisen ytimessä. – Käytännössä nuorilähtöisyys tarkoittaa sitä, että annamme nuorille mahdollisuuden vaikuttaa rippikoulun suunnitteluun ja toteutukseen sekä sisällön että toimintatapojen osalta. On hienoa, että kuulluksi tulemisen kokemus näyttäisi olevan varsin vahva, sanoo Kirkkohallituksen rippikoulutyön asiantuntija Jari Pulkkinen. Rippikoulukokemuksessa nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen korona-aikana ei näy yh-

tä selvästi kuin kouluterveyskyselyssä. – Kyselyn perusteella nuoret kokevat vahvaa yhteisöllisyyttä rippikoulussa. Tämä näkyy selvästi turvallisuuteen ja yhteishenkeen liittyvissä arvioissa. Valtaosa nuorista kokee kyselyn mukaan iloitsevansa elämästään, mutta neljän mittausvuoden aikana tulos on heikentynyt tyttöjen osalta. – Ero tyttöjen ja poikien kokemuksessa oli suuri, kymmenen prosenttiyksikköä. Mistä kaikesta tämä ero johtuu ja voiko rippikoulu vahvistaa nuorten koke-

musta elämänilosta? Näitä täytyisi selvittää enemmän, Pulkkinen toteaa. Espoon seurakuntien ensi vuoden rippikouluihin ilmoittaudutaan 11.–31.10.2021. Lisätietoa: espoonseurakunnat.fi/riparit. Katso lisätietoa Kauniainen: kauniaistenseurakunta.fi/ryhmat/ rippikoulu

Sari Anetjärvi palkittiin Kirkon Hallintovirkamiehet ry:n hallitus on jäsenistöltä saatujen ehdotusten perusteella va-

linnut vuoden 2021 Kirkon hallintovirkamieheksi Espoon seurakuntayhtymän hallintopäällikkön Sari Anetjärven. Anetjärvellä on yli 20 vuoden työkokemus kirkon työstä Espoossa. Hän toimii nykyään Espoon seurakuntayhtymän hallintopäällikkönä. Virkaan sisältyvät myös muun muassa lakimiehen tehtävät sekä keskusrekisterin johtajan tehtävät. Anetjärvi on ollut Kirkon Hallintovirkamiehet ry:n puheenjohtaja vuosina 2009–2014.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.–21.10.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Tule liikunnalliseen perhekerhoon Perhetoiminnan ohjaaja Katriina Vilkman, ohjaat Espoonlahden seurakunnan liikuntaperhekerhoa. Mistä idea syntyi? – Lapset pitävät kaikenlaisista liikuntaleikeistä. Opiskelin Vierumäen urheiluopistossa varhaiskasvatuksen liikuntaneuvojaksi, jotta voin ohjata erilaisia liikunnallisia ryhmiä. On tosi tärkeää innostaa lapsia liikkumaan jo pienenä. Perhetoiminnassamme on mukana paljon perheitä, ja me voimme auttaa heitä löytämään yhdessä liikkumisen riemun.

Päivitämme verkkosivuillemme muutokset, joten tarkista ajankohtaiset tapahtumatiedot ja tuoreimmat koronaohjeistukset näiltä sivuilta: espoonseurakunnat.fi/info-ja-asiointi/koronaohje, www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat.

Millainen kerho on? – Touhuamme Espoonlahden kirkon lähiympäristössä. Tutustumme leikin kautta eri liikuntamuotoihin ja -välineisiin, jotta ne tulevat lapsille tutuiksi ja perheet saavat ideoita omiin ulkoiluhetkiinsä. – Tämä on uusi kerho. Jos kerholaiset innostuvat, voimme vaikka mennä luistelemaan jäähalliin tai hiihtämään. Aikuiset voivat lähteä sauvakävelylle, kun lapset jäävät puuhailemaan toisen

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Toivotamme seurakuntalaiset tervetulleiksi messuihin. Suosittelemme edelleen maskin käyttöä sekä huolehdimme hyvästä käsihygieniasta. Ajankohtaiset ohjeet seurakunnan verkkosivuilla: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Messu su 10.10. klo 10. Liturgia ja saarna Reetta Ikonen, avustaa Vilppu Huomo, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Leena Talvio. Kirkkokahvit Pitäjäntuvalla, Pysäkkimessu: Hyvyys su 10.10. klo 18. Asemapäällikkö Satu Hellsten, pappi Pirkko Nurminen, kanttori Petri Koivusalo. Iltatee. Messu su 17.10. klo 10. Liturgia ja saarna Miia Pekkarinen, avustaa Ilpo Kari, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Sheldon Ylioja. Kirkkokahvit Pitäjäntuvalla.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 17.10. klo 12. Pekkarinen, Koivusalo. Kirkkokahvit. Kalajärven kappeli Messu su 10.10. klo 16. Särkiniemi, Talja. Kirkkokahvit. Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 17.10. klo 12. Kunnamo, Ylioja. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 14.10. klo 19. Kuusinen. Nupurin kappeli Messu su 10.10. klo 12. Liiman, Koivusalo. Kirkkokahvit. Rinnekoti Selkomessu su 10.10. klo 14 Toimintakeskus Aarteen tiloissa, os.

ESKO JÄMSÄ

Espoon tuomio kirkkoseurakunta

Rinnekodintie 9. Kari, Talvio. Suvelan kappeli HalleLuja-messu pe 8.10. klo 18. Pekkarinen. Perheiden ehtoolliskirkko pe 15.10. klo 10. Kyönsaari, Kanerva, Haunio. Messu su 17.10. klo 15. Huomo, Isomäki, Haunio. Rody van Gemertin kitaraoppilaat Daniel Jonsson ja Joel Miettinen. Kirkkokahvit. Viherlaakson kappeli Iltamessu su 17.10. klo 17. Kuusinen. Iltapala ja Vaeltajan Majatalo, ks. kappelin tiedot.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. Pyhäkoulu. Järj. Kirkko Espoossa ja International Evangelical Church in Finland (IEC). www.church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKKO Avoinna ti–pe klo 10–17 ja la–su 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2021

‒ Haluamme autta perheitä löytämään yhdessä liikkumisen ilon, sanoo Katriina Vilkman.

ohjaajan kanssa. Onko Espoonlahden seurakunnassa ilo liikkua? – Olemme hyvin liikuntapositiivisia ja mukana valtakunnallisessa Ilo kasvaa liikkuen -liikuntahankkeessa. Monet tapahtumamme sisältävät entistä enemmän liikuntaa, kuten monena vuonna järjestetty Lapsen oikeuksien päivän tapahtuma.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Eläkeläiskerho to 7.10. ja 21.10. klo 12.30.

AURORAN KAPPELI Robert Lentz: ”Fransiskaani vähemmistön edustajana sosiaalista omaatuntoa kolkuttaen” la 16.10. klo 12. Ikoniluento, Alarik Corander. Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Hinta 2–5 e. Runojen ihmeellinen maailma: ”Pilkahduksia” ti 12.10., 9.11., 7.12. klo 14.30-16. Ohj. Eeva Luoto. Eläkeläiskerho ti 19.10. klo 13. Raamattu-rukouspiiri ti klo 18.30. Café Aurora ma–to klo 10–14.

KALAJÄRVEN KAPPELI Gospel Dance & Lattarit ma klo 17 ja klo 18 Hiirisuon asukaspuisto. 5 e/ tunti. ILM. mia.blomstedt@evl. fi. Aarteenetsijöiden miestenilta ma 11.10. klo 19. Eläkeläiskerho to 7.10, 21.10. klo 13. Rukouksen ilta ke klo 18.30.

– Seurakunta tavoittaa paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät pysty osallistumaan liikuntaharrastuksiin. Olisi ihana esimerkiksi tarjota diakonian asiakkaille liikunnallisia hetkiä. Liikunta tuo helpotusta monenlaisiin vaivoihin ja lisää hyvinvointia. PAULA HUHTALA Liikuntaperhekerho to klo 15‒16 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8. Ilmoittautuminen katriina.vilkman@evl.fi.

Raamattuilta to 14.10. klo 18. Seppo Särkiniemi: ”Apostolien teot”.

KAUKLAHDEN KAPPELI Hiljaisuuden päivä la 9.10. klo 14–19. Lepoa ja rukousta. Keitto ja kahvit 4 e. Viikkomessu klo 18, Pirkko Nurminen. Eläkeläiskerho ma 11.10. klo 13. Kappelilounas ti klo 11–12.30. Hinta 2–4 e. Rukouspiiri ke 20.10. klo 18. Kuvataideryhmä to klo 18–19.30. Meditatiivista taidetyöskentelyä raamatuntekstien pohjalta. ILM. mari.mathlin@evl.fi, 050 438 0182.

SUVELAN KAPPELI Pyhäkoulu su klo 15. Musisoidaan yhdessä -iltapäivä su 10.10. klo 15. Haluatko tulla säestämään, laulamaan tai soittamaan? Tied. 040 513 0843. Päivärukous ma ja to klo 13. Suvelan lauluryhmän harjoitukset ma klo 16.30–18. Ei koelaulua, tied. josefiina.haapalainen@gmail. com. Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta 1,5–3 e. Eläkeläiskerho to 14.10. klo 13.

VIHERLAAKSON KAPPELI

Gospel-lattarit ma: I-ryhmä klo 18–19, II-ryhmä klo 19–20. 5 e/kerta. Toivoa naisille -rukouspiiri ti 12.10. klo 18. Laaksolahden lauluryhmä ke 20.10. klo 18. Eläkeläiskerho ma klo 13.

Vaeltajan Majatalo su 17.10. klo 18–19.30. Hengellinen kohtaamispaikka. Päivi Lavonen: ”Siunauksia ylhäältä ja alhaalta”. Yhteislaulua ja esirukousta. Lähetyspiiri ma 11.10. klo 14. Kappelilounas ti klo 12–13.15. Hinta 2–4 e. Eläkeläiskerho ke 13.10. klo 13. Café Viheri ma ja ke klo 10–12.

NUPURIN KAPPELI

UNELMAN KAMMARI

Eläkeläiskerhot: to 14.10. klo 10.30 ja ke 20.10. klo 13.

Kirpputori-kahvila on avoinna ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Hartaus

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.–21.10.

kuukauden 1. to klo 11.30. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

ASUNNOTTOMIEN YÖ Su 17.10. klo 17–20.15 Kohtaamispaikka Askel, os. Pappilantie 5–7. Lämminhenkistä yhdessäoloa, tarjolla mm. grillimakkaraa, hernekeittoa, voileipiä, kahvia. Askeleen bändi Ratoil esiintyy klo 18. Asunnottomien yön tulet sytytetään klo 19. Jaossa villasukkia, lapasia sekä pienimuotoista vaatteidenjakoa. Diakoniatyöntekijä paikalla. Ehtoollishartaus klo 19.30 Askeleen olohuoneessa. Järj. Kohtaamispaikka Askel / Kalliolan setlementti ja Espoon mielenterveysyhdistys ry. Lisäksi lounas, vaatejakelu ja suuhygienistin vierailu pe 15.10. klo 12 Manna-talossa, os.Tuomarilantie 19. Manna-Apu ry.

SYYSLOMAN PERHEPÄIVÄT Mukavaa ohjelmaa ja syötävää pienellä maksulla. Huom! ennakkoilmoittautuminen. Auroran kappeli ma 18.10. klo 10–13. Ilm. 11.10 mennessä tekstiviestillä 050 5110 317 Kalajärven kappeli klo 18.10. 10–13 Ilm. 11.10. klo 10-13 mennessä tekstiviestillä 050 511 033 Kauklahden kappeli ti 19.10. klo 10–13. Ilm. 11.10. mennessä tekstiviestillä 050 3783 280 Suvelan kappeli ke 20.10. klo 10–13. Ilm. 13.10. mennessä: heli. vesanen@evl.fi.

PIENI PYHIINVAELLUS Kauklahden kappelista Espoon tuomiokirkolle su 24.10. klo 15–18. Matkaan liittyy rukoushetket, pieniä hengellisiä harjoituksia ja iltapala sekä välähdyksiä paikallishistoriasta. Mahdollisuus osallistua Espoon tuomiokirkon Pysäkkimessuun klo 18–19. Ilm. 20.10. mennessä: marja.malvaranta@evl.fi, 040 5311 040.

JUMALAN SILMISSÄ KAUNIS Naistenpäivä la 30.10 klo 9.30–15 Suvelan kappeli. Susanna Erätuli: ”Olet aarre, jota ei kannata ohittaa – itsellesi ja muille!”. Kasvislounas 10 e ja ohjelmaa. Päätösmessu. ILM. 17.10. mennessä: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165.

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ Kaikille virkistystä kaipaaville retki to 4.11. Hvittorpin leiri- ja kurssikeskus. Hinta 15 e. Tied. ja ilm. 25.10 mennessä: 040 736 9315. Ks. Yhteiset ilmoitukset.

SURURYHMÄ Läheisensä menettäneille. Suljettu ryhmä kokoontuu 21.10., 4.11., 18.11., 2.12. ja 16.12. klo 18–19.30 Viherlaakson kappelilla. Tied. diakoni Ani Iivanainen, 040 572 5344 ja pappi Tuija Kuusinen 040 531 1041.

AIKUISRIPPIKOULU Alkaa 13.10. klo 18 Kirkonkympissä. ILM. aikuisrippikoulu.espoo@ evl.fi tai soita: pappi Seppo Särkiniemi, 040 733 5616.

LEMPEÄ JA HOITAVA RETRIITTI 3.–5.12. Hila. Mm. äänimaljarentoutusta, tietoisen läsnäolon harjoituksia. Hinta 90–140 e. Ohj. Tuija Kuusinen, Pia Härkönen ja Taina Latvala. Tied. ja ILM. 12.11. mennessä: 040 531 1041, tuija. kuusinen@evl.fi.

PARISTA PERHEEKSI -ILTA Ensimmäistä lastaan odottaville to 14.10. klo 17–19 Kirkonkymppi. Tied. perhetyönohjaajat: kirsi. kanerva@evl.fi, 050 511 0165 ja outi.wenell@evl.fi, 040 547 4146.

PERHEKERHOT JA -KAHVILAT Mukavaa yhdessäoloa lapsille ja aikuisille, Ks. espoonseurakunnat. fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapsetja-lapsiperheet/perhekerhot.

PARISUHDE Parisuhteen pysäkit ti klo 18–20 Espoon tuomiokirkon srk-talo: 12.10. ”Monenlaiset parisuhteet”, 9.11. ”Erilaisina yhdessä” ja 7.12. ”Rakentavaa vuorovaikutusta”. Ei ilm. Parisuhteen palikat -verkkokurssi to 21.10., 28.10., 4.11., 11.11., 18.11. ja 25.11. klo 18–19. Aiheina mm. vuorovaikutus, tunteet, riitelytaidot, sitoutuminen, seksuaalisuus. Tied. ja ilm. outi.wenell@evl.fi.

KUVATAIDETTA KAUKLAHDESSA 2.–29.10. ”Inside out”, Linda Pelli. 30.10.–30.11. ”Kerroksia”, Heli Vuorenpalo. 1.– 24.12. ”Pyhiä kuvia”, Auroran ikoninmaalauspiiri. Kauklahden kappeli avoinna ma, ke ja to klo 12–18, ti klo 8–16 sekä kappelin toiminnan yhteydessä.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Keskusteluapua mm. parisuhteen, eron ja kasvatuksen kysymyksissä ma–pe klo 9–15 perhetyönohjaajat: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165, ja outi.wenell@evl.fi, 040 547 4146. Silta – huojenna huolia Suvelan kappeli. Tied. kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501. Yhteys diakoniatyöntekijään: espoonseurakunnat.fi/apua-jatukea.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/

Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter: @EspooEtSrk www.espoonseurakunnat.fi

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

MESSU Messu su 10.10. klo 11 kirkko. Turtiainen, Puukko. Kirkkokahvit. Yhteisömessu yhteisessä työssä Verkoston kanssa su klo 16 kirkko, musiikki Verkosto Kollektiivi. Etkot klo 15.30 alkaen: kahvia ja teetä vanhojen ja uusien tuttavien seurassa. Messun aikana lapsille pyhäkoulu ikäryhmittäin. Messun jälkeen jatkoilla keittoruokailu. 10.10. Marko Huhtala puhe ja Panu Pitkänen liturgia. 17.10. Teemu Aalto ja Riikka Hartikainen. 24.10. Ilkka Kujala ja Teemu Aalto. Messu su 10.10. klo 17 Soukan kappeli. Santaharju, Ojala. Kirkkokahvit. Messu su 17.10. klo 11 kirkko. Ylisuutari, Ojala, Kirkkokahvit. Messu su 17.10. klo 17 Soukan kappeli. Turtiainen, Kärhä, Pellikka.

SEURAKUNTAKIRJASTO Lukukokemuksia tarjolla kirkon seurakuntasalissa su klo 11 messun jälkeen. Lainattavissa myös musiikki-cd:t, äänikirjat ja dvd-elokuvat.

TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe kirkko, vuoronumerot klo 8.40–9. Seurakuntamme alueella asuville.

ASIAA PAPILLE? Pappi päivystää klo 9–21 p. 050 432 8496. OstariPastori joka to klo 13–14 kauppakeskus Pikkulaiva.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ Diakonialounas ma ja to klo 12–13 kirkko (lipunmyynti klo 11.30– 12.30) ja ti klo 11–12 Soukan kappeli (lipunmyynti klo 10.30–11.30). Aik. 3 e, 3–14 v. 1 e.

Aamupala ti klo 9–10 kirkko. Vapaaehtoinen maksu.

MEILLÄ RUKOILLAAN… Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa su klo 11 messun jälkeen kirkko. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Toivon rukoushetki: tovi virren, rukouksen ja Sanan parissa arkiaamuisin klo 8.50, myös facebook. com/espoonlahdenseurakunta. Israel-rukouspiiri ti 12.10. klo 18.30 kirkko. Aamurukous koko maailman puolesta ke klo 6.30–7.30. Linkki tapahtumakalenterissa johdattaa Teamsin ryhmään, johon voi tuoda omia rukousaiheita. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Toivoa Naisille ke 13.10. klo 13 Soukan kappeli. Liitytään maailmanlaajaan rukousketjuun, jossa muistetaan heikossa asemassa olevia. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/tekstiviesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

… JA LUETAAN RAAMATTUA Verkkoraamis ti 14–15 Teams. Käydään läpi Apostolien tekoja. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Kaikenikäisten raamattupiiri ti klo 14–15.30 Kaskikappeli. Hengähdyshetki Raamatun äärellä. Sopii vauvasta vaariin. Lastenhoito. Ilm. tanja.routama@evl.fi Miesten raamattupiiri to 7.10. ja 21.10. klo 18 kirkko. Iltapala 4 e. Neljä kohtaamista Jeesuksen seurassa ke 13.10. klo 18.30 kirkko. Turtiainen, Rožnovski. Raamattu ja rukous -ilta pe 15.10. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila, paritt. vkot. Raamattuluentosarja, 1. kirje tessalonikalaisille ke 20.10. klo 18.30 kirkko, parill. vkot. Ylisuutari, T. Aalto.

MUSIIKKIA Tunnelmallista musisointia kanttorikvartetilta to 7.10. klo 14 kirkko, mukana Helena, Heli, Elja ja Krista. Vapaa pääsy, kahvit Yhteisvastuun hyväksi. Sanaa ja säveliä ke 27.10. klo 18.30 kirkko. Gospelryhmä Nardus ja kanttori Heli Ojala. Pianon taikaa pe 29.10. klo 18 kirkko. PianoEspoon avajaiskonsertti, Juri Kauhanen ja Maria Maneva. Vapaa pääsy.

VIE VANHUS ULOS Lähde ulkoilemaan iäkkään naapurin, ystävän tai sukulaisen kanssa ja tulkaa kävelyn päätteeksi täytekakkukahville pe 8.10. klo 10–14 Soukan kappeli.

TAVATAAN TAAS! Yhteisen tulen äärellä to 7.10. klo 17–20 Soukan kappelin piha. Tule kohtaamaan toisia syksyiseen iltaan. Ota omat grillattavat mukaan ja tule turisemaan. Tarjoamme tulet ja mehut. Tuli-ilta joka kuun 1. torstai. Käsityökerho ma klo 12.30–14.30 Soukan kappeli. Kaikenikäisille käsitöistä kiinnostuneille. Tied. Liisa Pohjonen, 040 547 1848. Virsiä lauletaan laulukerhossa ti 12.10. klo 13 kirkon musiikkisalissa. Pullakahvit 1,5 e. Kahvitellaan yhdessä! Seurakuntakahvila joka ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B, kerrostalon alakerta. Tuotto seurakuntamme lähetystyölle. Yksinhuoltajien olohuone to 14.10. klo 17.30–19.30 Soukan kappeli. Syksyn illat 4.11., 18.11. ja 2.12. Teresa-piiri ti 19.10. klo 18 kirkko. Tehdään käsitöitä ja tuetaan Naisten Pankkia osallistumalla myyjäisiin. Lukupiiri ti 19.10. klo 18 kirkko. Kirjana Viv Groskop, Älä heittäydy junan alle ja muita elämänoppeja venäläisiltä klassikoilta.

ASUNNOTTOMIEN YÖ Soppaa, lettuja, makkaraa, puheita, musiikkia, kirjastoauto ja tulishow su 17.10. klo 18 Soukan kappeli. Yöpymismahdollisuus. Messu ennen iltaa klo 17. Keräämme 15.10. saakka hyväkuntoisia ja puhtaita peittoja ja tyynyjä sekä aikuisten lämpimiä takkeja, lapasia, pipoja, sukkia ja kenkiä. Lisätiedot taina.leinonen@ evl.fi, 050 517 0656.

COLOURFUL ESPOO Espoonlahti Fellowship & Praise Party, kansainvälinen yhteys- ja ylistysilta la 23.10. klo 17 Soukan kappeli. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa. International evening of fellowship and praise with food, music and dance. Next evenings 13.11. and 11.12. facebook.com/espoonlahtifellowship, instagram: praisepartyespoo.

PIKKUVÄELLE Vauvakirkko - tuttikansan oma kirkkohetki su 10.10. klo 15 Soukan kappeli. Körötellään ja helistellään musiikin tahdissa. Synttärisafari-musiikkiesitys ti 12.10. klo 18 kirkko.

KOULUIKÄISET Kirkkoyö esi–7 lk. 20.–21.11. kirkko. Lähde mukaan yökylään Espoonlahden kirkkoon! Maksuton. Ilm. sodesode.fi Viikonloppuleiri esi–2 lk. 10.–12.12. Velskola. Leirillä tehdään kaikenlaista kivaa, pääset myös tutustu-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.–21.10.

Apua ja tukea

maan uusiin kavereihin. Hinta 35 e. Ilm. sodesode.fi

10 vinkkiä muistisairaan läheiselle Onko läheiselläsi muistisairaus? Näin huolehdit itsestäsi ja hänestä. TEKSTI PIHLA TIIHONEN

1. ELÄMÄ EI LOPU läheisen muistisairauteen, vaan se muuttuu. Yhtenä hetkenä läheinen voi tuntua kummalliselta, toisena taas omalta tutulta itseltään. Et ole tilanteesi kanssa yksin. Arviolta 193 000 suomalaista sairastaa jotain muistisairautta. Heistä noin 7 000 on työikäisiä eli 35–65-vuotiaita. 2. VOIT TUNTEA KIUKKUA, hämmennystä, surua, huolta, epätietoisuutta, syyllisyyttä, ikävää, avuttomuutta, häpeää ja pelkoa tulevasta. Kaikki tunteet ovat normaaleja, eikä niitä kannata tukahduttaa. Uuden elämäntilanteen hyväksyminen vie aikaa. 3. VARAUDU HENKISESTI siihen, että muistisairaus etenee hiljalleen. Mieti, mitkä asiat ovat läheisellesi mahdollisia nyt. Keskittykää nauttimaan niistä. Sopisiko teille vaikkapa kävelyllä käyminen, musiikin kuuntelu, laulaminen, maalaaminen, helpon pelin pelaaminen tai leipominen? 4. MUISTISAIRAUTEEN SAIRASTUNUT muistaa vanhat tapahtumat uusia paremmin, joten jutelkaa niistä ja katselkaa yhdessä valokuvia. 5. ANNA MUISTISAIRAALLE AIKAA ja ole kärsivällinen, vaikka hän kertoisi samat asiat yhä uudestaan. Vastaile rauhallisesti. Kun muistisairaalla on levollinen olo, yhdessäolokin sujuu mukavammin. 6. VOISIKO MUISTISAIRAAN kömmähdyksille välillä nauraa hyväntahtoisesti? Huumori voi helpottaa oloa, kun läheinen lähtee hakemaan hammasharjaa, mutta palaa tiskiharjan kanssa. 7. MUISTISAIRAUTEEN LIITTYY toisinaan ahdistuneisuutta. Sairastunut saattaa äyskiä pikkuasioista, mutta se ei välttämättä liity mitenkään sinuun. Hermostuminen voi johtua turhautumisesta, kun ajatusten ilmaisu ja arjen askareet eivä suju entiseen malliin. 8. JATKA OMIA HARRASTUKSIASI ja pi-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2021

dä kiinni ystävistäsi niin hyvin mahdollista. Läheisesi muistisairauden ei kuulu määrittää koko elämääsi. 9. PELKÄÄTKÖ, että omaisesi muistisairaus periytyy sinulle? Vain pieni osa yli 65-vuotiaana alkaneista muistisairauksista on vahvasti perinnöllisiä. Voit itse pienentää riskiäsi sairastumiseen. Liiku ja syö monipuolisesti – erityisesti kala ja pähkinät ovat hyväksi – vältä alkoholia ja tupakkaa sekä suojaa aivot kypärällä esimerkiksi pyöräillessä. Myös uuden opettelu ja sosiaaliset suhteet ovat hyväksi aivoille. 10. ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Liity jäseneksi Muistiliiton paikalliseen jäsenyhdistykseen. Espoon ja Kauniaisten Muistiyhdistys tukee sairastuneita ja heidän läheisiään sekä välittää tietoutta aivoterveydestä sekä muistisairauksista ja niiden ennaltaehkäisystä. ■ Lähteet: Muistiliitto.fi sekä Muistiliiton oppaat Minun oikeuteni – Opas muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä oikeudellisiin asioihin, Muistisairaus perheelle – opas nuorelle, jonka vanhempi on sairastunut muistisairauteen, Muistivihko – opas tukiin ja palveluihin sairastuneelle ja läheiselle.

Tuet ja oikeudelliset asiat kuntoon Hae tukia, joihin sinulla ja läheiselläsi on mahdollisuus. Muistiliitto on julkaissut verkossa selkokielisen Muistivihkon, joka on opas tukiin ja palveluihin. Niitä ovat muun muassa sopeutumisvalmennus, omaishoidon tuki, kuljetuspalvelu, apuvälineet ja henkilökohtainen apu. Kun läheinen sairastuu muistisairauteen, kannattaa miettiä edunvalvontavaltuutusta. Siinä sairastunut antaa toiselle luvan hoitaa taloudellisia ja muita asioitaan silloin, kun ei enää itse pysty siihen. Valtuutuksen voi tehdä vain, kun kykenee ymmärtämään asiakirjan merkityksen.

TIETOA ENSI VUODEN RIPPIKOULUISTA Infoilta vuoden 2022 rippikoululaisten vanhemmille ke 13.10. klo 17.30 kirkko. Kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen v. 2022 rippikouluihin alkaa 11.10. osoitteessa espoonriparit.fi

NUORET sodesode.fi, @sodesta Nuortenillat ti klo 19–21 ja pe klo 17–22, messu klo 20, Sode. Changemaker to 14.10. klo 17.30 Sode. Toimitaan paremman maailman puolesta joka toinen torstai. SateenkaariSiipi to 14.10. klo 17–20 Leppävaaran Siipi-nuorisotila, Alberganesplanadi 1.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @Minisiipi IG & YouTube @minisiipi

Kokoontumisrajoitukset ovat poistuneet 1.10., mutta noudatamme edelleen seurakunnan toiminnassa suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä. Ajantasaiset ohjeet löytyvät seurakuntien nettisivuilta: espoonseurakunnat.fi/info-ja-asiointi/ koronaohje.

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Messu ja kirkkokahvit su 10.10. klo 11 Leppävaaran kirkko. Rissanen, Koskela, Latvanen. Muusikkovieraana Sari Anetjärvi, laulu ja kitara. Mukana messussa ja kirkkokahveilla seurakuntamme nimikkolähetti Hilkka Arminen. Venäjänkielinen iltakirkko ti 12.10. ja 19.10. klo 19.30 Perkkaan kappeli. Messu ja kirkkokahvit su 17.10. klo 11 Leppävaaran kirkko. Messua toteuttamassa isoset, Liekki-bändi, Raiskio, Vallivirta, Törrönen, Noponen. Messu ja kirkkokahvit su 17.10. klo 13 Karakappeli. Yletyinen, musiikissa Sanni Hyppönen, huilu ja kanttori Outi Noponen.

KONSERTTEJA Da pacem Domine – Arvo Pärt -konsertti su 10.10. klo 18 Leppävaaran kirkko. Arvo Pärtin vokaali -ja urkumusiikkia, esiintyjinä Arvo Ensemble ja Markku Mäkinen, urut. Ohjelma 20/10 e. Pianon taikaa – Vilina Rainisto,

piano ma 25.10. klo 19 Leppävaaran kirkko. PianoEspoon 30-vuotisjuhlafestivaalin ennakkokonserteissa esiintyvät taitavat nuoret pianistit. Vapaa pääsy.

KUORO KAIKILLE Seuraava harjoitus ke 13.10. klo 18 Leppävaaran kirkossa. Mukaan voi tulla missä vaiheessa toimintakautta tahansa. Syyskauden muut harjoituspäivät: ke 27.10., 10.11. ja 24.11. Lisätietoja: outi.noponen@ evl.fi. Huom! Käytämme toistaiseksi kuorotoiminnassa maskeja.

MUSARYHMÄ Vapaamuotoista musisointia ilman esiintymispaineita KilonRistissä ke 20.10. klo 18.30–20. Soitamme ja laulamme pääasiassa hengellistä musiikkia, mutta muukaan musiikki ei ole poissuljettu. Tied. Taru Sillanpää, p. 050 560 4800.

KILON KRISTITYT KilonRistissä joka toinen to klo 18−20. 7.10. Huojennusta huolten taakkaan. Alustajana Reetta Suntinen. 21.10. Kertomuksia unesta Lisätiedot: Kaija Rainio, 0400 592 148.

LECTIO DIVINA Raamattumietiskely to 14.10. klo 10 Karakappeli. Omatoimiryhmä, avoin kaikille. Tied. Merja Alanne, p. 050 347 2548.

KUOLEMA – UUDEN ELÄMÄN ALKU Avoin keskusteluryhmä kuoleman kohtaamisesta ja siihen liittyvistä ajatuksista ja tunteista ti 19.10. klo 13 Raitin Pysäkki, Konstaapelinkatu 1. Ohjaajana diakoni Harriet Lohikari. Ryhmä kokoontuu 6 kertaa joka toinen ti kello 13–14.30. 5.10. Mitä tunteita sana ”kuolema” herättää? Mille kaikelle joudun jättämään hyvästit? 19.10. Mitä ihmiselle tapahtuu kuolemassa fyysisesti, psyykkisesti, hengellisesti? 2.11. Mitä eri uskonnoissa sanotaan kuolemasta ja kuoleman jälkeisestä elämästä? 16.11. Hautajaiset, hoitotahto, testamentti 30.11. Taivaskokemuksia 14.12. Keskustelua

TYHJÄN SYLIN KIRKKOHETKI Oletko menettänyt lapsen, tai lasta ei koskaan tullutkaan? Perkkaan kappelissa vietetään la 23.10. klo 18 kirkkohetki, joka on tarkoitettu kaikille tyhjän sylin kokeneille. Mukana Merja Alanne ja Ritva Oksanen-Antin.

NUORILLE K-18 nuortenilta la 9.10. ja 16.10. klo 17 nuortentila Siipi. K-18-illat

korkeus on 230 mm

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.–21.10.S. 9

Siivessä joka lauantai klo 17 alkaen.

AIKUISILLE Äiti Teresa -piiri Karakappelin yläsalissa to klo 11–13. Valmistetaan esim. sukkia, töppösiä ja polvipeittoja. Klo 12 rukoushetki. Ohj. Eeva Saarinen. PäiväRaamattupiiri to klo 14 Karakappeli. Karita Salminen, p. 040 536 7066. Kirjallisuuspiiri ma 11.10. klo 18 Karakappeli.Piiri kokoontuu joka kolmas maanantai kokoushuoneessa. Maija-Liisa Saksa, p. 050 464 6455. Raamattupiiri ma 11.10. ja 18.10. klo 18 Leppävaaran kirkko, pienryhmäpääty, B-siipi. Piiri kokoontuu joka maanantai. Syyskaudella tutkitaan Raamatun kirjoja, joissa kerrotaan tulevista tapahtumista. Simo Salminen, p. 040 861 2808. Uutun Raamattupiirit ma 11.10. ja 18.10. klo 18.15 Uuttu. Piirit kokoontuvat joka ma. Ryhmä on ensin yhdessä ja jakautuu sitten kahtia keskustelemaan ja pohtimaan Raamatun sanaa. Ohjaajina Hilkka Stigell, p. 040 718 2302 ja Tuomas Valmari, p. 040 547 2016. Runopiiri ti 12.10. klo 18 Karakappeli. Joka toinen viikko. Lahjamarjatta Korhonen, p. 044 523 6574. Raamattu- ja rukousryhmä ke 13.10. klo 18 Perkkaan kappeli. Joka ke klo 18–20. Anni Katajisto, p. 040 566 0963. Raamattu-, rukous- ja ylistyspiiri ke 13.10. klo 18.30 Karakappeli, kokoushuone. Lisätiedot: Maria Savolainen, maria.savolainen77@ gmail.com ja Heli Siltakorpi, p. 040 537 6876. Raamattu- ja lähetyspiiri to 14.10. klo 13 Leppävaaran kirkko Tule nauttimaan raamattuopetuksesta ja veisaamaan Siionin kanteleesta. Suomen sairaanhoitajain kristillinen seura (SSKS) ti 19.10. klo 18 Karakappeli. Lahjamarjatta Korhonen, p. 044 523 6574. Kokoontumiset myös myös ti 16.11. ja 7.12.

SENIOREILLE Varttuneen väen kerho: ti klo 13–14.30 Karakappeli, to klo 13–14.30 Perkkaan kappeli. Avoin kahvila varttuneelle väelle ma 18.10. klo 13–14 Leppävaaran kirkko. Keskustelua ajankohtaisista asioista ja pieni hartaus. Kahvila parillisten viikkojen ma.

VANHEMPIEN KÄVELY Mahdollisuus vertaistukeen ja yhteiseen rukoukseen raittiissa ilmassa to klo 16.30–17.30. Kävelyt viikoittain 14.10.–25.11. (ei 21.10. syyslomavkolla) Lähtö Uutun edestä, Lintukulma 2.

DIAKONIALOUNAS Diakonialounas ti ja to klo 11.30−12.30 Leppävaaran kirkko. Ruokailu tapahtuu porrastetusti seurakuntasalissa, 30 henkilöä

kerrallaan. Ruokailun alussa jaetaan jonotusliput. Lounaan hinta on 3 e.

BRUNSSI RAITIN PYSÄKILLÄ Lauantain Brunssi klo 10–12 vähävaraisille ja yksinäisille la 16.10. klo 10–12 Raitin Pysäkki, Konstaapelinkatu 1. Hinta 3 e.Tarjoilut laktoosittomia, ei muita erityisruokavalioita.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta

KORONARAJOITUKSET Kokoontumisrajoitukset ovat päättyneet 1.10., mutta noudatamme edelleen terveysturvallisuusohjeita. Varmista tilanne verkkosivuilta: espoonseurakunnat.fi ja fbsivuilta. Olarin kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/ user/Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi takaosasta. Olarin kirkon parkkipaikan muutostöistä johtuen parkkitilaa on normaalia huomattavasti vähemmän.

MESSU Olarin kirkko: Ekumeenisen lähetyspyhän messu su 10.10. klo 10. Liturgia ja saarna Tuija Samila, avustava pappi Maritta Hartikainen, kanttori Päivi Hakomäki. Messu su 17.10. klo 10. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Sari Rautio. Matinkappeli: Messu su 10.10. klo 12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Sanna Franssila. Tankkauspaikkamessu ti 12.10. klo 9. Matalan kynnyksen yhteinen diakoninen messu. Olet tervetullut toteuttamaan messua pastorin kanssa. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila. Messu su 17.10. klo 12. Liturgia ja saarna Juha Virta, kanttori Sari Rautio. Olarin kappeli: Messu su 10.10. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Päivi Hakomäki. Chapple, Iso Omena: Risteys to klo 19. Liturgia ja saarna: 7.10. Juha Virta, 14.10. Juha Virta, 21.10. Jussi Koski.

EKUMEENINEN LÄHETYSPYHÄ 10.10. Klo 10:n Olarin kirkon messun jälkeen kirkkokahvilla: Siunattu vähemmistö – kuulumisia kristittyjen elämästä, Pipliaseuran ja kirkkojen yhteistyöstä Egyptissä kertoo sidosryhmäkoordinaattori Satu Toukkari Suomen Pipliaseurasta.

NAISTENPÄIVÄ Anna-Liisa Valtavaara, teologi, kouluttaja ja kirjailija, on puhujavieraana naisten päivässä la 23.10. klo 10.30 Olars kyrkassa (Esbo svenskan puoli). Päivässä pohditaan mm. Miten näkisin itseni niin kuin Jumala näkee: Hänen rakkautensa, armonsa ja huolenpitonsa arvoisena? Miten osaisin itsekin arvostaa, armahtaa, rohkaista ja suojella itseäni? Päivä päättyy n. klo 16 yhteiseen ehtoollishetkeen. Hinta 10 e, sisältää ohjelman, lounaan ja päiväkahvit. Väliajalla myytävänä Anna-Liisan kirjoja sekä Oriflamen tuotteita. Mukana myös kappalainen Maritta Hartikainen, diakoniatyöntekijä Minna Martiskainen ja kanttori Sanna Franssila. ILMOITTAUTUMISET 15.10.mennessä netissä: espoonseurakunnat. fi/tapahtumat/2021-10-23/naistenpaiva tai Minna Martiskainen p. 050 330 7129, jolta voit myös tiedustella lisää. Mukaan mahtuu 35 osallistujaa.

SYYSSEIKKAILUT LAPSILLE JA PERHEILLE Syyspuuhia ulkona, leikkihuone sisällä, musahetki, lounas… Matinkappelilla ke 20.10.–pe 22.10. klo 9.30–12.30.

SYYSLOMAN PÄIVÄLEIRI ALAKOULUIKÄISILLE Hauskaa tekemistä 1–6-luokkalaisille Olarin kappelilla 18.–22.10. ma–pe 9–15. Luvassa pelailua, leikkiä, askartelua, hyvää ruokaa ja mainiota seuraa. Hinta 35 e. ILMOITTAUTUMINEN osoitteessa nuori.chapple.fi.

AIKUISTEN RYHMIÄ Kirkonmäkikahvila ma klo 11–14 Olarin kirkolla. Hävikkileipää, kahvia, teetä. Hartaus, leikkitila lapsiperheille, juttelua, toimintahetkiä kävijöiden toiveitten mukaan, näyttelyitä sekä vierailjoita. Lehtiä ja kirjoja. TIEDUSTELUT: vapaaehtoistyönohjaaja Marja Jauhiainen, 040 531 1029, marja. jauhiainen@evl.fi. Lukupiiri Matinkappeli klo 14–15.30.: to 7.10. Helena Sinervo: Runoilijan talossa, to 11.11. Johanna Venho: Ensimmäinen. LISÄTIETOJA Leena Lenkkeri p. 050 353 8398. Psalmeja luovasti, kokeellinen taideryhmä to klo 17–19 Olarin kirkolla 14.10. alkaen. Etsimme uusia polkuja luovuuteen mm. maalaten, piirtäen, musiikin avulla, ihmetellen ja hiljentyen. Tule

tutustumaan! Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Anne Solomko 045 649 9824, solomkoanne7@gmail.com ja Virve Soini 050 549 8695, virve@ soini.info. Diakonian työpaja ti klo 9 Olarin kirkko. Tule neulomaan yhdessä Äiti Teresa -peittojen tilkkuja hyväntekeväisyyteen. Yhteyshenkilö diakoni Karoliina Sivén.

Aikuisten lauluryhmä ti klo 18 Olarin kirkko, vetäjä Minna Halmetoja, 044 741 5187. Hiljaisen rukouslaulun ryhmä kokoontuu joka toinen ti klo 18–20 Matinkappelilla. Seuraava kerta 19.10. TIED. JA ILM.: raisa.saloheimo@gmail.com. Laulukoulu Sulo- ja Soraäänet klo 18: ti 12.10 Matinkappeli, ke 20.10.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.–21.10.

Matinkappeli, ke 27.10. Olarin kirkko. Hiljaisuuden jooga: rukousta, keskittymistä ja meditaatiota sekä lempeät joogaliikkeet ja hiljentyminen raamatuntekstin tai virren sanojen kautta. 28.10.–16.12. to klo 11–12.30 Olarin kappelilla. Osallistumismaksu 36 e. Kaikukortin käyttö mahdollista. TIED. JA ILM. OHJEET: ohjaaja Ulla-Maija Kyrölä, 050 3465 348 tai ullamaijakyrola@ hotmail.com.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Mankkaantie 2–4 A 17, tavoitat puhelimella ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Koronapandemian aiheuttamat kokoontumisrajoitukset ovat poistuneet 1.10., mutta noudatamme edelleen seurakunnan toiminnassa suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä. Tarkentuneet tiedot löytyvät nettisivuiltamme tai soittamalla vahtimestarille, p. 09 8050 4460.

JUMALANPALVELUKSET Messu Otaniemen kappelissa su 10.10. klo 10.15. Zitting, Koivisto, Jurmu. Myös suoratoisto facebook. com/tapiolanseurakunta. Messun jälkeen ehtoollinen klo 11.30 asti. Messu Virsussa su 10.10. klo 15. Koivisto, Jurmu. Klo 16 lähetyksen kirkkokahvit Etiopian orpolapsiohjelman merkeissä, mukana Pauliina Hildén Ev.lut. Kansanlähetyksestä. Hän kertoo Tapiolan seurakunnan tukemasta orpolapsityöstä Etiopian neljässä kaupungissa. Viikkomessu ke 13.10. klo 8 Virsu. Messu Otaniemen kappelissa su 17.10. klo 10.15. Hatakka, Hero, Innala, musiikissa mukana Krista Nwagu, viulu ja laulu. Messun jälkeen ehtoollinen klo 11.30 asti. Messu ja kirkkokahvit Virsussa su 17.10. klo 15. Hero, Innala. Viikkomessu ke 20.10. klo 8 Virsu.

KESKIPÄIVÄN RUKOUSHETKI Arkipäivän hengähdyshetki verkossa Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla ma, ke ja pe klo 12.

VANHAA JA UUTTA Raamattuluennot Malakian kirjasta ja Kolossalaiskirjeestä la 16.10 klo 13. ja 14.30 Virsu, Jukka Norvanto. Tauolla kahvitarjoilu.

KRISTILLINEN MEDITAATIO Ryhmä kokoontuu Mankkaan

seurakuntakodilla maanantaisin klo 19.30–20.30. Ryhmä on avoin ja ilmoittautumisia ei tarvita. Osanottajien tulee olla alaovella klo 19.30 mennessä.

KESKIVIIKKOKERHO Avoin keskiviikkokerho kokoontuu Virsussa, Tapiontori 3 B. Kahvitarjoilu klo 12.30, ohjelma klo 13. Mukana pastori Katja Hero. Ke 13.10. Paikkani kirkon penkissä. Pastori Pekka Kiviranta. Ke 20.10. Ajatuksia Suomen tulevaisuudesta. Jaana Tapanainen-Thiess, johtava asiantuntija, tulevaisuusselonteon pääsihteeri, valtioneuvoston kanslia.

Vääräjärventie 2, Espoo. Omat kyydit. Toimintapisteitä sisällä ja ulkona, ruokailu, kirkkohetki ja päiväkahvi. Hinta 5 e/aikuinen, 3 e/ lapsi (mahdollisuus maksuvapautukseen). Ilm. viim. 8.10.: sari. hakki@evl.fi. Kerro, montako henkilöä perheestänne on tulossa, minkä ikäisiä lapsia sekä allergiat ja muut ruokarajoitteet.

LAULUKLUBI Ti klo 13.30–14.15 Virsussa. Kanttori Elina Jokivuoren johdolla leppoisaa yhteislaulantaa, johon kaikki ovat tervetulleita mukaan laulutaitoon katsomatta! Käytämme maskeja.

HILJAISUUDEN JOOGAA

KÄSITÖITÄ JA KIRJOJA

Ryhmä kokoontuu Mankkaan seurakuntakodissa 15.10–17.12. pe klo 10–11.30. Kurssin hinta on 45 e. Kaikukortilla ilmaiseksi. Ilmoitt. ja tied.: Ulla-Maija Kyrölä, p. 050 346 5348 tai ullamaijakyrola@hotmail. com.

Käsityöpiiri ke klo 10–12 Virsussa. Ohj. Helena Tynnilä Lukupiiri pe klo 13–15 Virsussa. Ohj. Riitta Linnapuomi

NÄISTÄ AINEKSISTA Millaisista aineksista elämäntarinani on kudottu? Mitä minulle kertovat tärkeät paikkani, vuodenajat, luonto ja eläimet, esineet tai tekstiilit? Mitä haluan omasta tarinastani siirtää eteenpäin, mitä jättää taakse? Asetumme osaksi sukupolvien ketjua ja vahvistamme omaa itsetuntemustamme kirjallisuusterapeuttisin menetelmin: kaunokirjallisia tekstejä lukien ja pienin muistelu- ja kirjoitustehtävin. Aikaisempaa kirjoituskokemusta ei tarvita. Enintään 8 hengen ryhmä ke 27.10.–1.12. klo 18–20 Virsussa. Ryhmän ohjaaja FM, tietokirjailija, kirjallisuusterapiaohjaajaopiskelija Liisa Lauerma on julkaissut mm. 2021 ilmestyneen kirjan Suvun jäljillä – löydä oma tarinasi. Ilm. ja lisätiedot 15.10. mennessä: liisa.lauerma@elisanet. fi. Osallistujien haastattelu puhelimitse vko 42.

VIE VANHUS ULOS Lähde ulkoilemaan iäkkään naapurin, ystävän tai sukulaisen kanssa ja tule kävelyn päätteeksi Virsuun, Tapiontori 3 B kahville pe 8.10. klo 10–14. Paikalla runoilemassa, musisoimassa ja keskustelemassa Aarne Laasonen. Riksapyörän kyytiin on mahdollista päästä klo 11–13.

LAPSET JA PERHEET Ajankohtaiset tiedot Facebook: Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet, Instagram: Siunauksen sadetta.

PERHEPÄIVÄ VELSKOLASSA Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille taaperoista koululaisiin syyslomaviikolla ma 18.10. klo 10–14 Velskolan kurssikeskuksessa,

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2021

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi. Keskusteluapua oman elämän kipupisteisiin sekä parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksiin: perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16, lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

PÄIVITETYT TIEDOT VERKOSSA Päivitämme verkkosivuille ajantasaiset viranomaisohjeet. Tarkista tiedot kulloinkin lähempänä olevaa ajankohtaa verkosta: www.kauniaistenseurakunta.fi.

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KLO 10 KAUNIAISTEN KIRKOSSA Su 10.10. Perheen sunnuntai, kaksikielinen messu: saarna Maritta Kirilä, liturgeina Mimosa Mäkinen ja Ulrik Sandell, Catherine Granlund avustaa ja kanttorina Anna Marte, Aino Mensonen klarinetti ja saksofoni. Eläkkeelle jääneen perheneuvoja-sairaalapastori Maritta Kirilän läksiäismessu. Su 17.10. saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Anna-Kaisa Tuomi, kanttorina Teija Palolahti.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS

suom.srk@evl.fi.

Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja klo 13-15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

Esbo svenska församling

ILON RYHMÄ

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost. Öppet för besök må och to kl. 9-13. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

Tiistaisin klo 15 mielenterveysryhmä Sebastoksen toimitilassa.

SANOMA ILOSTA -LUENTOJA KESKUSTELUSARJA Filippiläiskirjeestä Kauniaisten kirkolla: Ma 11.10. klo 18.00. Vastarintaa ja riitoja – ennen ja nyt. Kari Kuula. Ma 18.10 klo 18.00. Mihin Jeesusta tarvitaan? Kari Kuula. Ma 25.10. klo 18.00. Mielenrauhaa ja taivasiloa. Kari Kuula.

HÖGMÄSSOR: Esbo domkyrka sö 10.10 kl. 12.15. Erkko, Kronlund, Malmgren. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 17. Kvällsmässa med Taizé-sånger. Erkko, Kronlund.

MARTAT JA MARIAT

KRÅKSÅNGEN

To 14.10. klo 12 lähetyksen ja kansainvälisen työn ryhmä yläsalissa. Käsillä tekemistä ja mielen hyvinvointia.

Kråksången är en vuxenkör för människor som tror att de inte kan sjunga. Repertoaren omfattar allt från psalmer till schlager. Kören övar onsdagar kl. 17.30–19.45 i Esbo domkyrkas församlingsgård, Kyrkstranden 2. Ledare är Eeva-Liisa Malmgren, 040 531 1049. Inga inträdesprov, välkommen!

EKUMEENINEN RUKOUSVAELLUS Kauniaisissa torstaina 14.10. klo 18. Illan aikana vietetään pieniä rukoushetkiä eri kirkoissa Kauniaisissa ja vaelletaan yhdessä seuraavaan kohteeseen. Vaellus alkaa klo 18 Kauniaisten metodistikirkolta (Betlehemskyrkan). Tapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua. Lisätietoja ja illan tarkempi aikataulu www. kauniaistenseurakunta.fi.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 18.10. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 19.10. klo 13 kirkon yläsalissa. Kohtuullisuus, pastori Anna-Kaisa Tuomi.

MONIKULTTUURISET PERHEET Sebastoksen toimitilassa joka toinen alkaen la 2.10. klo 9.30–11 monikulttuuri- tai maahanmuuttajaperheille. Ryhmässä puhutaan suomea (riittää että osaa vähän). Keskustellaan eri teemoista esim. maahanmuuton taustoista, kulttuureista, parisuhteesta ja perheestä. Ilmoitt. etukäteen s-postilla yilcedmilena@yahoo.es. Ryhmää ohjaa psykologi Milena Raitmaa, p. 0400 196 634. Lisäinfoa www. kauniaistenseurakunta.fi

SURURYHMÄ LÄHEISENSÄ MENETTÄNEILLE Keskiviikoina 20.10., 3.11., 24.11., 8.12. ja 12.1. klo 14–16. Sebastoksen toimitilassa. Ryhmässä käsitellään menetyksen aiheuttamaa surua yhdessä keskustellen, kuunnellen ja jakaen. Ohj. Pirjo Luoma ja Anna-Kaisa Tuomi. Ilmoitt, p. 050 500 9000 tai kauniaisten.

KONFIRMANDVERKSAMHET 2022 Alla församlingsmedlemmar som är födda 2007 får ett brev med information om nästa års konfirmandgrupper och den elektroniska anmälningen. Anmälningen pågår 11–31.10. Mer info: esboforsamlingar.fi/kommed/konfirmandverksamhet.

FAMILJEKLUBBAR Klubbar för föräldrar och småbarn: Vi träffas på följande platser kl. 9.30–11.30: Sång och lek i Sökö kapell varje ti. Esbo domkyrkas församlingsgård varje on. ImseVimseklubben i Mattby kapell varje to. Köklax kapell varje fre. Alla vuxna använder ansiktsmask.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Taina 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi, Henrika 050 597 3313, henrika.lemberg@evl.fi samt WhatsApp, Facebook eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi Mer info esboforsamlingar.fi/stod-och-hjalp/samtalshjalp.

MER INFORMATION OM VERKSAMHETEN Uppgifterna om evenemang och deltagarantal kan förändras. Aktuell information får du på esboforsamlingar.fi och sociala medier. Du kan också ringa församlingens kansli, 09 8050 3000, vardagar kl. 9–13.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.–21.10.

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3. öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt. tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@ evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 10.10 Tvåspråkig högmässa kl. 10. Avskedspredikan av Maritta Kirilä. SÖ 17.10 Högmässa kl. 12.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP To 7.10 och 14.10 i övre brasrummet kl. 10-11.

TISDAG 12.10 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30– 10.30 Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Pastor Monica Lundgren från Metodistkyrkan. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i övre salen kl. 18.

KYRKOSYFÖRENING On 13.10 och 20.10 i övre brasrummet kl. 14.

FAMILJEKVÄLL On 13.10 i Grankulla kyrka med matservering, program och andakt kl. 17.15–19.15.

FAMILJELYKTAN To 14.10 i Sebastos kl. 9.30.

TISDAG 19.10 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30– 10.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

International

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi. Family Tuesdays: Open multicultural club for families at Suvela Chapel on Tuesdays between 1.15 pm – 3 pm (13.15–15). Spend time together and improve your Finnish while singing, playing, and talking together! Lunch available before the club. Adults: 3 e. Children older

than 3: 1,50 e. Younger than 3: Free of charge. Cash only. Info; marika. laakkonen@evl.fi, 050 5110 341. Kansainvälinen TZ-kuoro harjoittelee tiistaisin klo 18 Perkkaan kappelissa. Lisätietoja: vadim. rozhnovskiy@evl.fi Arabiankielinen Rauhan kuoro la 9.10. klo 17–20 KilonRisti. Kuoro kokoontuu parillisten viikkojen lauantaisin kello 17. Lastenhoitomahdollisuus. Lisätietoja: mirna. nadra@evl.fi. Arabiankielinen miesten ilta la 16.10. kello 18 Perkkaan kappeli. Ohjelmasta vastaa pastori Ramez Ansara. See more: www.espoonseurakunnat.fi/osallistu/colourfulespoo/kerhot-clubs

Yhteiset

Diakonian retkipäivä kaikille virkistystä kaipaaville. Retki suuntautuu to 4.11 Hvittorpin leiri- ja kurssikeskukseen. Hinta 15 e sis. kuljetus, ruoka ja ohjelma. Tied. ja Ilm. viim. 25.10: p. 040 736 9315. Mukana diakoniatyöntekijät Tiina Hietaniemi ja Virpi Sutelainen ja pappi Reetta Ikonen. Muutokset mahdollisia. Tyhjän sylin kirkkohetki 23.10. klo 18 Perkkaan kappeli. Oletko menettänyt lapsen, tai lasta ei koskaan tullutkaan? Perkkaan kappelissa vietetään la 23.10. klo 18 kirkkohetki, joka on tarkoitettu kaikille tyhjän sylin kokeneille. Mukana Merja Alanne ja Ritva OksanenAntin. Asunnottomien yötä vietetään jälleen 17.10. Suomessa on vuodesta 2002 alkaen vietetty YK:n kansainvälistä päivää köyhyyden poistamiseksi Asunnottomien yön merkeissä. Asunnottomien yö -kansalaisliike tukee jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon, omaan kotiin. Tämän vuoden teema on ”Ulkopuolella – syrjäytynyt vs. syrjäytetty”. Ks. tarkemmat tiedot tapahtumista seurakuntien palstoilta ja asunnottomienyo.fi. Koronapandemian aiheuttamat kokoontumisrajoitukset ovat poistuneet 1.10., mutta noudatamme edelleen seurakuntien toiminnassa suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä. Ajantasaiset ohjeet löytyvät seurakuntien nettisivuilta: espoonseurakunnat.fi/info-ja-asiointi/ koronaohje.

Elämänkaari

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA Kastetut Ida Olivia Tuulikki Heikura, Lianna Ingela Högström, Livia Isabella Högström, Noel Kauko Juhani Kiiski, Aava Isabella Kilpi, Max Kaspian Kivioja, Juuso Joel Frank Klockars, Elias Aato Iisakki Kniivilä, Kauno Eerikki Kuokkanen, Linnea Emilie Margareetta Niemi, Peppi Aurora Nyman, Väinö Ilmari Matinpoika Pulkkinen, Emma Ritva Marketta Rinkinen, Edvin Benjamin Similä, Iivo Mikael Sorvali. Avioliittoon aikovat Tuomas Timo Mikael Jurvelin ja Emmi Jennika Kurkela, Lauri Johannes Laherto ja Niina Susanna Kokkonen, Jani Ilari Ylänen ja Sanna Maarit Tahvanainen. Hautaan siunatut Maj-Anita Forsman-Vakio 94 v, Leo Tapani Puikkonen 93 v, Kaija Kaarina Heiskanen 89 v, Helena Koutonen 87 v, Kaija Marjatta Lindström 84 v, Aimo Matias Niemelä 83 v, Reijo Terho Tapani Hänninen 74 v, Seppo Juhani Saarinen 74 v, Christina Elisabeth Holmström 73 v.

OLARIN SEURAKUNTA

Hautaan siunatut Maija Liisa Laine 94 v, Kalle Eero Meriläinen 83 v, Anja Marjatta Suvilinna 82 v, Tuulikki Tellervo Weinitschke 78 v, Vesa Antero Vakkilainen 74 v, Olli-Pekka Kiilunen 69 v, Martti Sakari Vaara 68 v, Johanna Maria Winterhalter 47 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Hautaan siunattu Toivo Armas Kiuru 95 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Oiva Viljo Nestori Kiviluoto, Eetu Viljam Niemelä, Jaakko Olavi Similä. Avioliittoon aikovat Mikko Henrik Laakso ja Aada Sofia Forsman, Antti Johannes Malava ja Taina Vilhelmiina Sirkiä. Hautaan siunatut Anna Sohvi Korhonen 94 v, Virpi Tellervo Laakso 61 v, Marko Pentti Hiera 56 v, Päivi Marita Putkonen 55 v, Vilho Otto Allan Kipahti 17 v.

Kastetut Ilja Mikael Vilho Aavarinne, Alexander Johan Raymond Aminoff, Oona Hilla Hannikainen, Adele Helen Hendry, Samuel Tuomas Jokinen, Erik Aarne Markuksenpoika Jonsson, Emma Viktoria Kaskinen, Minna Aurora Kirmanen, Elise Signe Sofia Knaapila, Elsa Iiris Tuulikki Maunu, Max Johan Rouhuvirta, Elias Aukusti Syväjärvi, Sulo Veikko Sebastian Tapola. Hautaan siunatut Oiva Raineri Hietala 90 v, Rauli Ilmari Aho 87 v, Martti Sakari Kangas-Kärki 85 v, Eila Tuulikki Eklund 81 v, Bertil Veikko Ensio Hartikainen 75 v, Kaija Terttu Remes 70 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Saimi Mimosa Päivikki Ruismäki, Kauko Elmeri Syväoja. Avioliittoon aikovat Janne Jaakko Laine, Armi Helena Kailio. Hautaan siunatut Leena Alice Margaretha Tikka 91 v, Heikki Kalevi Niemelä 85 v, Sirpa Inkeri Kekäläinen 83 v, Pekka Olavi Juhola 68 v, Pekka Armas Ensio Salakari 65 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Belle Viola Jadda, Anton Bo Gustaf Linde, Stella Eva Amelie Pousar, Celine Alva Helena Rosenqvist, Lars-Johan Anton Tobias Thodén, Freya Jolie Anita Victorzon. Avlidna/Hautaan siunatut Anna Brita Andersson 99 år, Ulf Göran Lindholm 81 år.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Mila Olivia Aaltonen, Sofia Lilja Aleksandra Järvinen, Venni Noel Oliver Kiehelä, Klaus Rudraksh Kunnas, Manu Gabriel Laitila, Sisu Leevi Justus Nikkilä, Kevin William Schmid, Teo Jaromir Sergeev, Martta Sini Helene Similä, Urho Olavi Ilmari Similä, Riku Alexander Tanhuanpää. Avioliittoon aikovat Antti Johannes Sahi ja Laura Eveliina Tamminen.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.–21.10.

Kirkoissa soi ISTOCK

SUNNUNTAINA 10.10. Da pacem Domine – Arvo Pärt -konsertti klo 18 Leppävaaran kirkossa. Arvo Pärtin vokaali -ja urkumusiikkia, esiintyjinä Arvo Ensemble ja Markku Mäkinen, urut. Ohjelma 20/10 e.

PERJANTAINA 29.10.

SUNNUNTAINA 17.10.

Pianon taikaa klo 18 Espoonlahden kirkko. PianoEspoon avajaiskonsertti, Juri Kauhanen ja Maria Maneva. Vapaa pääsy. Klassisten hengellisten laulujen, virsien ja urkusoolojen konsertti klo 19.30 Kauniaisten kirkossa. Hannu Leskinen, laulu, Anna Marte, urut ja piano. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e. Konsertti järjestetään yhteistyössä Raamattuopiston kanssa.

Versaillesin kultaa -konsertti klo 18 Kauniaisten kirkossa. Säveltäjät: Lully, Rebel, de la Guerre, Couperin. Kirsti Apajalahti, barokkiviulu; Pieta Mattila, barokkisello; Kaisamaija Uljas, barokkikitara, luuttu, teorbi; Anna Pohjola, barokkiviulu ja Laura Vihreäpuu, cembalo. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle.

MAANANTAINA 25.10. PianoEspoon päiväkonsertti klo 13 Kauniaisten kirkossa. Ahti Alavillamo, piano.

Pianon taikaa – Vilina Rainisto, piano klo 19 Leppävaaran kirkko. PianoEspoon 30-vuotisjuhlafestivaalin ennakkokonserteissa esiintyvät taitavat nuoret pianistit. Vapaa pääsy.

PianoEspoo-festivaali täyttää nyt 30 vuotta. Esimerkiksi maanantaina 25.10. kello 19 nuori pianisti Vilina Rainisto esiintyy PianoEspoo-festivaalin ennakkokonsertissa Leppävaaran kirkossa.

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla Lauantaina 9.10.

Edu Kettunen pe 8.10. klo 18 Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Liput 10 e ennakkoon ainoastaan Holvi-nettilippukaupasta. Suora linkki kauppaan löytyy nettisivulta www.tikkurilanseurakunta.fi tapahtumakalenterin konserttitapahtumasta. Syksyn värejä – Puhallinorkesteri Louhen konsertti pe 8.10. klo 19 Vantaalla Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Ohjelman säveltäjänimiä ovat mm. Anton Bruckner, Eric Whitacre, W. A. Mozart, Georges Bizet ja Juha Pisto. Suuren puhallinorkesterin lisäksi esiintyvät puhallinkvintetti, matalien vaskien yhtye ja Clarino-klarinettiyhtye, joht. Okko Kivikataja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Le Roi Soleil klo 19 Helsingissä Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Ruotsalainen Drottningholmin barokkiyhtye. Ludvig XIV:n eli Aurinkokuninkaana tunnetun Ranskan hallitsijan aikaista musiikkia säveltäjiltä Rameau, Couperin, Philidor ja Marais. Helsinki Early Music Festival. Liput 50/30/20 e fibo.fi/kauppa. Kesto 1 t 30 min, sisältää väliajan.

Menneitten perhoset klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Tuuli Lindeberg, laulu, Minttu Siitonen, piano. Ohjelmassa Debussy, Saariaho, Zinovjev. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Suomen Solistiyhdistyksen konserttisarjaa.

FI16 4055 0010 9993 87 ja merkitse viestikenttään sana Konsertti ja maksajan sähköpostiosoite. Rahankeräyslupa RA/2020/1575. Tuotto käytetään tansanialaisten kummikoulujen Kilingin ala- ja yläkoulun lasten opetuksen ja hyvinvoinnin hyväksi.

Sunnuntaina 10.10.

Tiistaina 12.10.

Kantaattijumalanpalvelus klo 11 Helsingissä Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Saksalaisen seurakunnan lauluyhtye Agnes Goerken johdolla ja Encanto House Band esittävät Johann Rosenmüllerin instrumentaalimusiikkia ja kantaatin Also hat Gott die Welt geliebt. Helsinki Early Music Festival. Vapaa pääsy. Hyväntekeväisyyskonsertti Onnellisten maa klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Oopperalaulaja ja rovasti Esa Ruuttunen, laulu, oopperalaulaja Laura Mäkitalo, laulu, kirjailija ja toimittaja Roman Schatz, laulu, Janne Valkeajoki, harmonikka, Anja Tolonen, lausunta, Marjo Kekki, tervehdys. Liput 25 e, eläkeläiset ja opiskelijat 20 e, alle 16-vuotiaat 10 e. Maksa lipun hinta Martsarin kummikouluyhdistys ry:n tilille

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 15/2021

MATTI KOLHO

Perjantaina 8.10.

Zarzuelas Del Alma klo 19 Helsingissä Café Sonckissa, Kallion kirkon eteläpääty, Itäinen Papinkatu 2. Vitamina Z: Flavia Di Nola, mezzosopraano, Yusniel Estrada, tenori, Laura Havu, piano. 1900-luvun alun espanjalaista operettia. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 20 e. Festivaalin konsertit myös 13. ja 14.10. klo 19.

Lauantaina 16.10.

Incarn Fest klo 15 suorana verkkolähetyksenä Tiketin alustalla. Uusi kristillisen raskaan musiikin hybriditapahtuma Oulussa sekä suorana verkossa. Yhtyeet Immortal Souls, Tera, Lumina Polaris, Sáwol, Mooria ja Puolimieli. Livestreamlippu 24,90 e Tiketistä tiketti.fi/incarn-fest-45-special-oulu-lippuja/69901.

Oopperalaulaja Esa Ruuttunen, toimittaja ja kirjailija Roman Schatz sekä harmonikkataiteilija Janne Valkeajoki esiintyvät hyväntekeväisyyskonsertissa sunnuntaina 10.10. klo 19 Temppeliaukion kirkossa Helsingissä.