Kirkko ja kaupunki 2021 15 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

7.10.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Jenni Haukio saarnaa Helsingin tuomio kirkossa s. 3 Toipuminen uupumisesta alkaa, kun tunteet heräävät s. 12

Kiroileva rukoilija

Usko on aina ollut näyttelijä Hannele Laurin elämän tuki ja turva s. 16

Pääkirjoitus

Eilen

Onko kirkolla jäsenetuja ja bonusasiakkaita?

Maine on ruokaa, jota kuolleet nauttivat.

MILLAISIA JÄSENETUJA TOIVOISIT saavasi kirkolta? Minä en toivo mitään. Itse asiassa ajatus kirkon jäsen eduista tai tutustumistarjouksista kuulostaa minusta enemmän kuin arveluttavalta, ja siinä on minusta jo takin rietasta. Onhan kirkon jäsenyydessä etunsa. Jeesus lupasi seuraajilleen samanlaista Jumalan huolenpitoa ja py hää huolettomuutta, josta kedon kukat ja taivaan lin nut saavat nauttia, mutta hän muistutti myös toisen asemaan asettumisesta, itsensä kieltämisestä ja joka päiväisen ristin kantamisesta. Eikä Jeesus muuten rajannut näitä etuja vain seu raajilleen. Heitä hän opetti huomaamaan nämä bonukset. Bonus on latinaa ja tarkoittaa hyvää. KIRKKO ON JUMALAN rakkauteen ja huolenpitoon luot tavien ihmisten yhteisö, jonka perusolemukseen kuu luu kierrättää ja levittää kaikkea sitä hyvää eli bonusta, mitä tuo rakkaus ja huolenpito pitävät sisällään. Joskus kirkkoa kuvataan vaeltavaksi Jumalan kansak si, jonka päämääränä on tai vaan ilojuhla. Kaste ja lähetys käskyn hengessä niihin bileisiin mennään vähän niin kuin van hassa Elefanttimarssilastenlau lussa: Koska matka oli hauska niin, pyysivät he mukaan uu den toverin. Siksi on aika kamalaa, että niin monet tämän teoriassa mu kaan kutsuvan kirkon toimet näyttävät käytännössä ulos sulkevilta.

YKSI KUMMALLISIMMISTA tavoista osoittaa kirkkoon kuulumattomille heidän paikkaansa liittyy ristiäisiin. Pääkaupunkiseudulla melkein kaikissa kastetilaisuuk sissa lapsella on sekä kirkkoon kuuluvia että kirkkoon kuulumattomia kummeja. Heistä vain kirkkoon kuu luvat voidaan merkitä virallisesti kummeiksi ja heille ( ja vain heille) annetaan kummitodistus. Se ei ole vi rallinen asiakirja vaan muistoesine, johon usein on painettu rukous lapsen puolesta, virrensäe ja raama tunlause. Kun vanhemmat ovat kutsuneet lapselleen kumme ja, ja nämä omasta vapaasta tahdostaan ottavat osaa häpeämättömän uskonnolliseen kastehetkeen, niin miksi ihmeessä me kirkon tyypit emme ole siitä toh keissamme vaan nyrpistämme teologista nokkaamme ja annamme ne rukousohjeet ja raamatunlauseet vain bonusasiakkaille?

Tänään Menestyksen eteen tehty työ ei ole työtä onnellisuuden eteen. SILVIA HOSSEINI ISO NUMERO -LEHDESSÄ NRO 58

Iankaikkisesti

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

He uskovat, että menestys on heidän omissa käsissään. Heidän ajatuksensa ovat kaukana Jumalasta.

”

JOBIN KIRJA 21:16

TAIVAASEEN MENNÄÄN VÄHÄN NIIN KUIN ELEFANTTIMARSSISSA.

Kirkko ja kaupunki

7.10.2021

Seuraava lehti ilmestyy 21.10. KANNEN KUVA: JOHANNA VUOKSENMAA / DIONYSOS FILMS KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Rakas Jumala, tiedän, että minun ja läheisteni aika on rajattu. Pelkään sitä hetkeä, kun menetämme toisemme. Siitä huolimatta suutun, turhaudun ja kiukuttelen. Auta minua käyttämään aikani hyvin. Auta minua rakastamaan.

RUNOILIJA AUSTIN DOBSON (1840–1921)

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Koettelemusten edessä on noustava erimielisyyksien yläpuolelle” Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio on oppinut tapaamiltaan lotilta sen, että pienen maan vaikuttavin voimavara on yhtenäisyys. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA MATTI PORRE /TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA

1 2

Jenni Haukio, olet 100 vuotta täyttävän Lotta Svärd -säätiön juhlavuoden suojelija. Mitä tehtävä sinulle merkitsee? – Juhlavuoden suojelijana toimiminen on minulle suuri kunnia ja yksi elämäni tärkeimmistä luottamustehtävistä. Arvostan lottien tekemää työtä äärettömän korkealle ja tunnen syvää kiitollisuutta heidän uhrauksistaan ja ponnisteluistaan maamme parhaaksi. Onko lottien tekemää työtä arvostettu riittävästi? – Jokainen historiaa tunteva tiedostaa, että lottatyön arvostus ei sotienjälkeisinä vuosikymmeninä aina ole ollut sille itseoikeutetusti kuuluvalla tasolla. Onneksi nykyään lottien toimintaa kunnioitetaan laaja-alaisesti. Heidän merkityksensä maamme tulevaisuuden lunastajina tunnustetaan eri sukupolvien keskuudessa ja yhteiskunnan eri tasoilla. – Tulevaisuuden sukupolvia varten meidän tehtävänämme on nyt pitää lottatyön henkistä perintöä elävänä. Lottasäätiön juhlavuonna näin onkin ansiokkaasti tehty eri puolilla Suomea.

Kun olet tavannut lottia, mitä olet heiltä oppinut? – Monet tapaamistani lotista ovat tuoneet esiin esimerkiksi sitä, että suurten koettelemusten edessä on ymmärrettävä nousta

arkisten erimielisyyksien yläpuolelle. Meidän pitää hakeutua aina sen äärelle, mikä meitä yhdistää. – Tästä opista meillä kaikilla olisi oivallettavaa yhä edelleen. Pienen maan vaikuttavin voimavara on yhtenäisyys.

Mikä naisten tekemä työ jää nykyään liian vähälle huomiolle? – Liian vähälle huomiolle jää esimerkiksi se päivittäinen arkinen työ, jota naiset tekevät kodeissa ja perheissä sekä erilaisten järjestöjen ja yhteisöjen käytännön tehtävissä. Tämä hiljainen uurastus jää usein näkymättömäksi ja vaille sille kuuluvaa kiitosta.

Mikä sinulle on pyhää? – Minulle on pyhää kaiken elollisen elämän ainutkertaisuuden ja luonnon monimuotoisuuden kunnioittaminen. Jokaisen yksilön – niin ihmisen kuin eläimen – elämän arvon tunnustaminen. ■

Lotta Svärd -juhlavuoden messu su 10.10. klo 10 Helsingin tuomiokirkossa. Saarnaajana juhlavuoden suojelija tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio. Messu lähetetään suorana Yle TV1:ssä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

Läpeensä valaistuneet pyhimykset Röntgenkuvat antoivat uutta tietoa Kansallismuseon keskiaikaisista pyhimysveistoksista.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT MUSEOVIRASTO

iitisentoista Suomen Kansallismuseon kokoelmiin kuuluvaa keskiaikaista puista pyhimysveistosta pantiin viime keväänä röntgenkuviin Museoviraston konservointija kokoelmakeskuksessa Vantaalla. Röntgenkuvat antoivat lisätietoa veistosten vaiheista ja siitä, miltä ne ovat näyttäneet. – Idea veistosten kuvantamisesta on vanha. Kansallismuseolla on ollut käytössään röntgenlaite jo 1960-luvulla. Joistakin veistoksista oli myös jo kuvia. Kun perusnäyttelyä uudistettiin, ja veistokset olivat muutenkin konservoitavina, tuli hyvä hetki kuvata ne samalla, kertoo tutkijakonservaattori Henni Reijonen. – Usein unohtuu se, että kaikki nämäkin veistokset ovat aikanaan olleet maalattuja. Tietyt väriaineet ja kultaukset erottuvat röntgenissä. Konservaattorina Reijosta kiinnostivat myös veistosten liitokset. – Röntgenkuvat paljastavat myöhemmät lisäykset ja korjaukset. Myös ajatus siitä, että veistosten sisällä voisi olla reliikkejä eli pyhäinjäännöksiä, kiinnosti. YHTÄ VEISTOKSISTA, nimetöntä pyhimystä esittävää veistosta Nousiaisten kirkosta, on tutkittu erityisen perusteellisesti. Se kävi jo aiemmin kuvattavana myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuvantamiskeskuksessa. Kuvaus liittyi taidehistorioitsija Katri Vuolan Helsingin yliopistossa valmisteilla olevaan väitöstutkimukseen, ja kuvia analysoivat myös sairaalafyysikko Touko Kaasalainen ja radiologi Riste Saat. Kuvia analysoitaessa keskityttiin erityisesti pään alueeseen, jossa näkyy ontto kohta ja jokin vaaleampana erottuva, todennäköisesti lyijyä oleva esine. Tammesta tehty veistos on erikoisen mallinen. Siltä, kuten joiltain muiltakin puuveistoksilta, puuttuu osa käsistä. 1800-luvulla ajateltiin, että se esittää naispyhimystä, mutta nykyisin arviot sukupuolesta vaihtelevat. Katri Vuolan mukaan veistos voidaan ajoittaa 1250–1275-luvulle. RÖNTGENKUVATUT PUUVEISTOKSET ovat kokeneet monenlaista. Niitä on siirrelty ja paikkailtu, ja niihin on lisätty myöhemmin uusia tukirakenteita. Kun katolisen kristillisyyden aika väistyi ja Suomi luterilaistui, pyhimyksiä esittäviä puuveistoksia saatettiin viedä varastoon tai muualle piiloon ihmisten katseilta. Siihen, onko veistosten sisällä pyhäinjäännöksiä, kuten pyhien luita tai ristin kappaleita, röntgenkuvat eivät antaneet vastausta. Veistoksen sisältä saattoi kuitenkin löytyä jotakin yllättävää, kuten pesämäinen rykelmä Perniön Laurentiuksesta. Lähes kaikki viime keväänä röntgenkuvatut veistokset ovat esillä Kansallismuseossa, jossa voi myös tutustua niistä otettuihin kuviin. ■ Miltä veistokset näyttivät röntgenkuvissa? Katso kuvat ja lue laajempi juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

Kirkko ja kaupunki verkossa ESKO JÄMSÄ

”

Usein unohtuu se, että kaikki nämäkin veistokset ovat aikanaan olleet maalattuja. TUTKIJAKONSERVAATTORI HENNI REIJONEN

Rakkaudellinen keräystempaus Haagan seurakunta on tehnyt historiansa suurimman tuloksen Yhteisvastuukeräyksessä. Keräyksen kärkenä toimi pappi Sami Lahtisen kehittämä myyttinen hahmo ”Keräyspäällikkö Lahtinen”, joka joutui hommaan yllättäen ja pyysi yleisöltä apua, ettei homma menisi aivan puihin. Syntyi rakkauden projekti, josta voit lukea lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Mielen jäykkyys voi uhata, vaikka keho on vielä ketterä. Ei kannata syöttää mielelle katkeruutta ja kaunaa vaan tarjota sen sijaan toivoa ja lempeyttä.” KATIANNA RUUSKANEN VERKKOKOLUMNISSAAN ISTOCK

Seta palkitsi kirkon perheasiantuntijat Sateenkaari-ihmisten asemaa edistävä kansalaisjärjestö Seta on myöntänyt Asiallisen tiedon omena -tunnustuksen Kirkon kasvatuksen ja perheasioiden yksikölle. Perustelujen mukaan kasvatusja perheasiantuntijat ovat puolustaneet sateenkaari-ihmisiä sekä levittäneet asiallista tietoa niin seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen kuin perheidenkin moninaisuudesta. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

äärimmäisyyden: nykyisen teollisen yhteiskunnan, jossa luonnon hyväksikäyttö, vieraantuminen ja rahan valta ovat kasvaneet ennennäkemättömiksi. Sekä uskontoon että taiteeseen kohdistuu odotus ekologisen kriisin rakentavasta käsittelystä. Nylén välttää ratkaisukeskeisiä äänenpainoja ja helppoa toivoretoriikkaa viimeiseen saakka. Hänelle ekologinen luopuminen ei ole helppo ja kiva juttu, josta keskiluokka saa itselleen hyvää mieltä. – Meidän ei ole helppo luopua fossiilikapitalismista. Emme pohjimmiltamme ole pienpanimo-oluita harrastava hipsteri, joka kokeilee alkoholittomia oluita, vaan rappioalkoholisti, jonka on mahdotonta ajatella elämää ilman viinaa, Nylén sanoo.

Maija Ruuskanen ja Antti Nylén tutustuivat Äärimmäisyys-teoksen parkourlavasteisiin, jotka on kierrätetty Töölönlahdella sijainneesta Muuri-teoksesta.

Loppuvan maailman askelmerkit Antti Nylénin teksteistä ja säveltäjä Maija Ruuskasen musiikista syntyi kuoroooppera, jossa katsoja kohtaa maailmanlopun ilman pyhimysten apua. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

akennusvalvonta on väärin. Turvatarkastukset on väärin. Muovinlajittelu on väärin. Lainsäädäntö on väärin. Mielenosoittajien joukko (EMO Ensemble -kuoro) laulaa pysäyttäviä moraalisia kannanottoja esseisti Antti Nylénin tekstien ja säveltäjä Maija Ruuskasen musiikin ympärille syntyneessä kuoro-oopperassa. Iskulauseet ja hokemat olivat yksi aihio, kun he aloittivat Äärimmäisyys-teoksen hahmottelun vuonna 2016. Toinen oli teoksen liikekieli, jossa parkourilla olisi tärkeä osa.

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

ISKULAUSEET KERTOVAT Nylénin mukaan ihmiskuvaamme sisältyvästä ristiriidasta. Sanomme, että ihminen on yksi eläinlaji muiden joukossa, mutta käytännössä kielläm-

”

Meille ei jää ketään, ketä seurata. SÄVELTÄJÄ MAIJA RUUSKANEN

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

me ajatuksen. Riitasoinnun näyttää pyhän Franciscuksen hahmo, jonka tulkitsee tanssija ja koreografi Jukka Tarvainen. – Yritämme tehdä maailmasta varman ja turvallisen paikan, joka ei olisi meille samanlainen kuin hirvelle, jänikselle ja etanalle. Franciscus ajatteli, että ihmisen kuuluisi elää kuin metsäjänis ilman mitään turvajärjestelmiä ja luottaa siihen, että Luoja tiesi mitä teki heittäessään meidät juuri tällaiseen maailmaan, Nylén sanoo. 1200-luvulla vaikuttaneen Franciscuksen vaativa ja kohtuuton esimerkki kohtaa esityksessä toisen

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

FRANCISCUS KUOLEE pian esityksen alettua, ja hänen opetustensa merkitys jää seuraajien tulkittavaksi. Keskushahmoksi nousee Franciscuksen oppilaisiin kuulunut pyhä Clara, jonka pitää kantaa oma vastuunsa ja ristinsä. Mezzosopraano Jeni Packalénin tulkitsema Clara joutuu näkemään, miten katolinen kirkko omii, pettää ja väärentää Franciscuksen perinnön. Lopulta myös pyhän Claran hahmo väistyy. Maailmanlopun varjossa emme voi pyytää apua kuolleilta, vaan meidän käsiemme pitää riittää. – Meille ei jää ketään, ketä seurata, Ruuskanen sanoo. – Eikä mitään ikonia, jota voisimme heilutella, Nylén lisää. Ruuskanen aloitti sävellystyön lukemalla Nylénin tekstejä laulaen. Samalla hän kuunteli sitä, minkälaisia tunteita ja sisäisiä kuvia ne herättivät. – Teksteistä välittyy samastuttava henkinen kipu. On ahdistavaa tiedostaa, että omille lapsille ei jää maailmaa, jossa elää. Silti on vaikeaa tehdä asioille mitään, Ruuskanen sanoo. ■ Juulia Tapolan ohjaama kuoroooppera Äärimmäisyys 14.10. alkaen Musiikkiteatteri Kapsäkissä.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Paleface etsi Malmin ääntä

Häikäisevä romaani pienen kylän tytöstä ja Lapin sodasta

RÄPPÄRI Palefacen uudessa Malmin ääni -videossa on kertosäe, jossa ensin lapsi, ja lopuksi myös Paleface laulaa: ”Me etitään onnee vaan, etitään täält onnee vaan. Joskus meit onnistaa, ja joskus ei ollenkaan.” Palefacen eli Karri Miettisen mukaan onnessa on kaksi puolta: onnellisuus ja onnekkuus. Ensimmäinen yhdistää ihmisiä: jokainen meistä haluaa olla hyväksytty, tarpeellinen, rakastettu. Kun elämä on merkityksellistä, koemme olevamme onnellisia. ONNEKKUUS, Palefacen sanoin ”tsägä”, on eri juttu. Toisia onnistaa, toisia ei, ja osaksi se liittyy siihen, millaisiin olosuhteisiin satumme syntymään. – Osa syntyy kultalusikka suussa, osa rajumpiin olosuhteisiin, kuten videoni narkomaani, jonka isäkin on narkomaani, Paleface sanoo. – Toisaalta olemme täällä koko ajan satunnaisgeneraattorin armoilla. Elämässä on otettava vastaan se, mitä kulman takaa tulee. Vaikka olisi saanut huonommatkin kortit, voi saavuttaa onnellisen elämän. Yhteistyökumppani videon teossa oli Malmin seurakunta.

PALEFACEN YLLÄTTI se, että lähiöihin liitetyt kliseet päihteistä tulivat kadulla niin vahvasti vastaan. – Monisukupolvinen osattomuus on todellisuutta, joka yhä näkyy lähiöissä enemmän kuin muualla, hän arvioi. Paleface kehottaa varomaan luokkayhteiskuntaa. Lähiöistä ei hänen mukaansa pidä tehdä halpojen vuokratalojen keskittymää eikä maahanmuuttajia jättää erilleen muusta yhteiskunnasta. − Tapaamani mies kertoi 1950– ja 1960-luvuista: työläisistä ja yrittäjistä ja kivijalkakaupoista. Nyt markettien rinnalle on noussut pieniä maahanmuuttajien kauppoja erityistuotteineen. Se on monipuolista lähiöelämää.

”Rujonkaunis pohjoinen mestariteos. Tinkimättömän vahva kerronta vie mukanaan aivan poikkeuksellisella tavalla.” – Keskisuomalainen

PAULI JUUSELA

Katso Pekka Keräsen ohjaama ja kuvaama video Malmin seurakunnan Youtube-kanavalla tai Kirkko ja kaupungin verkkojutun yhteydessä.

ANTTI RINTALA

Kotiseutuylpeys yhdistää Palefacen tapaamia hyvin erilaisista lähtökohdista tulevia ihmisiä.

Sen diakoniajohtaja Elina Leppihalme jakaa Palefacen ajatukset. − Traumaattisimmissakin tilanteissa ihmisissä elää usein sitkeä toivo siitä, miten syvimmät tarpeet ja toiveet voisivat sittenkin täyttyä. Eikä siitä, miltä näytämme, voi päätellä, miten onnellisia olemme, Leppihalme sanoo.

Valikoima vaihtelee myymälöittäin. Tarkista myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.

Räppärin video kertoo lähiöiden osattomuudesta ja yhteisön voimasta.

Väylä

”Rosa Liksom on kirjoittanut yhden parhaista teoksistaan.” – Lapin Kansa

ROSA LIKSOM

Syyskuu 1944. Kymmenet tuhannet ihmiset hylkäävät kotinsa paetakseen Lapin sodan nimellä tunnetun hävityksen jaloista. Kaiken keskellä on kotitilansa karjaa kuljettava tyttö, jonka perheen sota on hajottanut. Väylä on vangitseva kertomus vaelluksesta, pakolaisleireistä ja joesta, joka kotinsa jättäneille merkitsi elämän ja kuoleman rajaa. Se on vuodenkierron mittainen kasvutarina, kertomus pienen kylän tytöstä ja poluiksi vaihtuvista teistä, luonnosta ja äidin etsimisestä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

Kirjailijatalo Villa Kivessä työskentelevä Kati Kaartinen on myös suositun Armi Aavikko -kuunnelman tekijä.

si en juuri minä, sillä sairastuminen voi olla edessä kenellä tahansa meistä, Kaartinen sanoo. Teoksen koskettavimpiin lauluihin kuuluu Surumerkki. Kaartinen kertoo, että aikaisemmin leski kantoi surunsa merkiksi mustaa surunauhaa. Se välitti muille viestin siitä, että heidän kohtaamansa ihminen oli menettänyt läheisensä.

”

Kuoleman läheisyydessä moni saattaa ryhtyä ajattelemaan Jumalaa ja uskoon liittyviä asioita.

Läheisen menetys jää aina osaksi elämää Itsekin nuorena leskeytynyt Kati Kaartinen on käsikirjoittanut Kansallisteatteriin koskettavan näytelmän kuolemasta ja surusta.

– Tina ja Reko Lundán kertovat kirjoissaan tunteistaan kuoleman lähestyessä itseään säästelemättä. Kirjat voivat toimia myös vertaistukena.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

NÄYTELMÄN MIES turvautuu epätoivossaan Jumalaan ja rukoilemiseen, mitä taas ateistivaimo ei voi ymmärtää. Kati Kaartisen mukaan niin tapahtuu Lundánien teoksessakin. – Kuoleman läheisyydessä moni saattaa ryhtyä ajattelemaan Jumalaa ja uskoon liittyviä asioita. Sairastuneelle se voi olla iso lohtu ja tuoda toivoa. Kuoleva mies pohtii myös, onko sairastuminen Jumalan kosto tai rangaistus. Hän kysyy, miksi tämä tapahtui juuri minulle. – On inhimillistä, että ihminen haluaa löytää jonkin syyn tapahtuneelle. Yhtä hyvin voisi kysyä, mik-

äyttämöllä nuorehko pariskunta joutuu tuskalliseen tilanteeseen, kun miehellä todetaan ärhäkkä syöpäsairaus. Timo Tuominen näyttelee kuoleman kanssa kamppailevaa miestä ja Petra Karjalainen naista, joka yrittää jaksaa miehensä rinnalla viimeiseen hengenvetoon asti. Tuomas Rinta-Panttilan ohjaaman näytelmän Tunnit, viikot, kuukaudet on käsikirjoittanut Kati Kaartinen. Esitys pohjautuu Reko

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

ja Tina Lundánin romaaniin Viikkoja, kuukausia ja Tina Lundánin romaaniin Ensimmäinen kesä. Kirjailija ja teatteriohjaaja Reko Lundán kuoli aivokasvaimeen vuonna 2006. – Näytelmä syntyi Timo Tuomisen ja säveltäjä Jussi Tuurnan aloitteesta. He olivat suunnitelleet sen tekemistä jo vuosia, Kaartinen kertoo. Taiteentekijänä hän ajattelee, että kuolemasta ja siihen liittyvistä rankoistakin tuntemuksista kertominen on välttämätöntä, koska ne kuuluvat elämään.

Kaartinen itse leskeytyi 18 vuotta sitten. Hän sanoo, ettei menetys katoa koskaan lopullisesti vaan jää osaksi elämää. – Varsinkin jos kuolema tapahtuu äkillisesti ja nuorena, ikään kuin väärässä järjestyksessä, voi se aiheuttaa muissa ihmisissä hämmennystä ja torjuntaa. Leski voi jäädä tosi yksin, jos hän ei voi puhua asiasta kenenkään kanssa. Onneksi nykyään on esimerkiksi sururyhmiä, joissa saa vertaistukea saman kokeneilta. KÄSIKIRJOITTAJANA Kati Kaartinen sanoo kertovansa aina tavalla tai toisella ihmisenä olemisesta. Usein mukana on myös henkilökohtainen näkökulma. Hänen merkittäviin töihinsä kuuluu kesällä esitetty Radioteatterin kuunnelma Armi Aavikko – siinä välissä olin elossa. Laulaja Armi Aavikosta kertovalla kuunnelmalla on ollut ennätysmäärä kuulijoita. Kaartisen mukaan työhön kului aikaa vuoden verran. Hän luki Aavikon elämäkerran, penkoi lehtien arkistoja ja katsoi Ylen tallenteita. Tältä pohjalta hän rakensi kudelman fiktiivisistä ja dokumentaarisista osuuksista sekä 1970–1980-lukujen musiikista. – Ehkä kuunnelmasta tuli niin suosittu siksi, että se antoi kuuntelijoille samalla peilauspintaa heidän omaan elämäänsä ja nuoruuteensa, vaikka ne eivät sinänsä liittyisi Armiin. Myös korona-aika saattoi lisätä kaipuuta yhteisölliseen kokemukseen, Kaartinen arvelee. ■ Tunnit, viikot, kuukaudet -näytelmä 27.11. saakka Kansallisteatterin suurella näyttämöllä.

Jokaisella tytöllä on oikeus päättää elämästään itse. Silti joka vuosi 12 miljoonaa alaikäistä tyttöä joutuu naimisiin.

Keräyslupa: RA/2020/313

Mitä enemmän tytöillä ja heidän yhteisöillään on tietoa, sitä vähemmän on lapsiavioliittoja.

Lahjoita tietoa. Tule tyttösponssiksi. plan.fi/tyttöjenpäivä

ari viikkoa sitten pappi Terhi Paananen osui kirkkokahveilla juttusille ihmisen kanssa, joka kertoi olevansa messussa ensimmäistä kertaa koko korona-aikana. Ennen viime kevättä hän oli käynyt kirkossa joka viikko. Samassa tilanteessa on tänä syksynä moni muukin. Paananen, joka työskentelee Kirkkohallituksessa jumalanpalveluksen ja hengellisen elämän asiantuntijana, sanoo, että paluu kirkkoon ja ehtoollispöytään voi tuntua oudolta, eivätkä kaikki ehkä enää löydä tietään takaisin. Joillekuille taas rajoitusten hölleneminen ja rokotusten tuoma suoja merkitsevät pitkän kaipuun päättymistä. – Monella on varmaan sellainen olo, että kun ei ole aikoihin käynyt ehtoollisella, ei enää tiedä, kuinka pitäisi toimia. Sekin mietityttää, kuinka pitkät turvavälit pitää jättää tai mitä maskille tekee ja mihin sen laittaa. Kun ehtoolliselle menee pitkän tauon jälkeen, kannattaa Paanasen mukaan tutkailla, mitä se itselle merkitsee. Ehtoollista ei tarvitse yrittää ymmärtää, pikemminkin kyse on vastaanottamisesta ja kokemisesta. – Mitä enemmän käy ehtoollisella, sitä enemmän sen eri merkitykset avautuvat. Voi havaita, miten monilla tavoin ja erilaisten ihmisten käsissä Kristus tulee minun luokseni. – Toki Jumala on läsnä ihmisen elämän kaikissa vaiheissa, mutta ehtoollisessa se on aivan eri tavalla konkreettista kuin rukouksessa tai vaikka kaupungilla kulkiessa. KUN ESPOON PIISPALTA Kaisamari Hintikalta kysyy, miksi ehtoollista vietetään, hän aloittaa siitä, että ehtoollinen on toinen niistä kahdesta sakramentista eli pyhästä toimituksesta, jotka kaikki kristityt tunnustavat. Se toinen on kaste. – Kasteessa meidät on liitetty Kristukseen ja hänen kauttaan Jumalan armon lahjaan. Ehtoollisessa otetaan uudelleen leivässä ja viinissä vastaan sama Kristus, joka on otettu vastaan kastevedessä. – Ehtoollinen ei ole vain muistoateria. Me luterilaiset uskomme, että Kristus on läsnä leivässä ja viinissä ihan oikeasti – ei vain symbolisesti. Virressä sanotaan ”Kristus syödään, Kristus juodaan”. Se kuulostaa aika hurjalta, mutta kertoo hienosti, miten konkreettisesta asiasta ehtoollisessa on kyse, Hintikka sanoo. Samaa virren numero 221 säkeistöä siteeraa myös Terhi Paananen: ”vaikka järki hämmästyy”. Hän ker-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

Ehtoollisen miksi, miten ja kuka Pappi Terhi Paananen ja piispa Kaisamari Hintikka kertovat, mistä ehtoollisessa on kysymys ja kuinka sitä vietetään. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

too tietävänsä ihmisiä, jotka ovat lopettaneet ehtoollisella käynnin, koska se on alkanut tuntua kannibalismilta. Itse asiassa varhaisia kristittyjä syytettiin juuri kannibalismista. – Me kuitenkin saamme ehtoollisella leipää ja viiniä, jotka silloin, kun ne syödään, ovat edelleen leipää ja viiniä – ja silti jollakin salatulla tavalla niissä on Kristus läsnä. Sitä voi ihmetellä, mutta ei koskaan täysin ymmärtää. Ehkä joillekuille kompastuskivi matkalla ehtoolliselle on myös se, että sen haluaisi ymmärtää täysin, Paananen sanoo. KAISAMARI HINTIKKA kutsuu ehtoollista matkaevääksi. Sen tarkoitus on vahvistaa uskoa ja kristittyjen yhteyttä sekä Kristukseen että toisiinsa. Vaikka ehtoollinen on kaikissa kirkoissa sakramentti, kaikki kristityt eivät voi viettää sitä yhdessä kirkkojen opillisten erimielisyyksien vuoksi. Vaikka se, mitä ehtoollisessa tapahtuu, ymmärrettäisiinkin

samalla tavalla, erilaisia näkemyksiä voi olla esimerkiksi kirkko-opista ja kirkon virasta. Hintikan mielestä se, ettei yhteiseen ehtoollispöytään päästä, on surullinen asia, skandaalikin. – Ajattelen kuitenkin, että kun kokoonnumme ehtoolliselle, yhteys kaikkien kristittyjen kanssa toteutuu, koska kaikki olemme yhteydessä Kristukseen. – Mutta kyllä meidän täytyisi ponnistella, jotta se yhteys myös muuttuisi näkyväksi. VIIME LOKAKUUSSA pappi Kai Sadinmaa kehotti saarnassaan viettämään ehtoollista ilman pappeja. Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin mukaan Sadinmaan näkemys oli luterilaisen tunnustuksen vastainen. Sittemmin Sadinmaa on erotettu pappisvirasta. Miksei ehtoollisen vietto voisi sujua ihan maallikkovoimin? – Meidän kirkossamme ehtoollisen voi toimittaa vain meidän kirk-

komme pappisvirkaan vihitty henkilö. Sakramentit eli kaste ja ehtoollinen ovat se syy, miksi meillä ylimalkaan on pappeja. Ne ovat saarnan lisäksi pappisviran ydintehtävää. Avustajina ehtoollisella voi olla muitakin, mutta varsinainen ehtoollisen asettaminen on aina papin tehtävä, Kaisamari Hintikka sanoo. Entä jos pappi on erotettu tai eronnut pappisvirasta? Voiko hän silti toimittaa ehtoollisen? Hintikka sanoo, että kysymys on mielenkiintoinen. Hintikan mukaan pappisvihkimys on aina olemassa, mutta toisaalta kirkko on yhteisö. – Kun pappi erotetaan tai eroaa pappisvirasta, hän menettää tehtävän ja mahdollisuuden toimia siinä yhteisössä. Silloin hänellä ei enää ole valtuuksia toimittaa sakramentteja. KUKA EHTOOLLISELLE sitten saa tulla? Kirkkomme konfirmoidut jäsenet ja myös kastetut lapset vanhempiensa tai muiden läheisten ai-

kuisten kanssa. Sen lisäksi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on niin sanottu avoin ehtoollispöytä. Vuonna 2017 piispainkokous päätti, että ehtoolliselle voivat osallistua ne kristillisten kirkkojen jäsenet, joilla on omassa kirkossaan oikeus ehtoolliseen ja jotka hyväksyvät luterilaisen käsityksen ehtoollisesta Kristuksen todellisen läsnäolon ja syntien anteeksiantamisen ateriana. Hintikka toteaa, että luterilaisten piispojen päätös ei erityisesti ilahduttanut muita kirkkoja. Esimerkiksi Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo on muistuttanut, ettei ortodoksisen kirkon jäsen voi osallistua toisen kirkon ehtoolliselle. Ei-

”

EHKÄ JOILLEKUILLE KOMPASTUSKIVI MATKALLA EHTOOLLISELLE ON, ETTÄ SEN HALUAISI YMMÄRTÄÄ TÄYSIN PAPPI TERHI PAANANEN.

kä luterilaisillakaan ole asiaa ehtoolliselle ortodoksisessa kirkossa. – Katolinen kirkko tuntee käytännön, että erityisen painavasta sielunhoidollisesta syystä jonkin muun kirkon jäsen voi tulla nauttimaan ehtoollista, mutta se ei toimi toiseen suuntaan, eli katolisen kirkon jäsen ei voi ottaa vastaan jonkin toisen kirkon ehtoollista, Hintikka kertoo. Piispainkokouksen päätös mainitsee muiden kirkkojen jäsenet, mutta miten on kirkkoon kuulumattomien laita? – Emme sulje pois ehtoolliselta ketään, joka sitä tarvitsee, kunhan hän vain ymmärtää ehtoollisen merkityksen. Kirkkolaki antaa tästä esimerkkinä vaikka sairaana tai hä-

dässä olevan. Ehtoollinen on siis viime kädessä kaikkien Kristusta tarvitsevien ateria. – Joka tapauksessa ehtoollinen on kastettujen ja konfirmoitujen kirkon jäsenten ateria. Esimerkiksi rippikoulun voi käydä kastamaton nuori, mutta ennen ensimmäistä ehtoollista hänet täytyy kastaa ja konfirmoida. Kaste on sisäänkäynti kristityn elämään ja ehtoollinen on sitten kristityn elämän ravintoa, Hintikka sanoo. TIUKIMPIEN KORONARAJOITUSTEN aikaan ehtoolliselle ei päässyt kuukausiin. Kiirastorstai on ollut perinteinen ja suosittu päivä käydä ehtoollisella, mutta keväällä 2020 kiirastorstain ja pääsiäisen messua viettivät seurakunnan työntekijät suljetuissa kirkoissa kameroiden edessä. Moni kysyi, eikö ehtoollista olisi voinut viettää kotona striimattua messua seuraten. Piispojen mukaan se ei ollut mahdollista. – Ehtoollisessa ei ole kyse pelkästään siitä, mitä sanotaan, vaan siinä ovat läsnä ne fyysiset aineet, leipä ja viini, jotka pappi asettaa. Meidän teologiamme ei tunne siinä etäajattelua, Kaisamari Hintikka sanoo. Hän lisää, että ehtoollinen ilman läsnä olevaa seurakuntaa tuntui kyllä hänestäkin oudolta niinä muutamina kertoina, kun hän sen toimitti. – Vaikka se oli täysi ehtoollisen sakramentti, siihen jäi hyvin vahva kaipuun elementti. Siksi tuntui tärkeältä striimattua messua toimittaessani sanoa, että Kristus on läsnä myös sinun luonasi, joka kaipaat tähän ehtoollispöytään. – Mutta nythän me pääsemme taas yhdessä ehtoollispöytään, ja se on suuren juhlan paikka. Ehtoollinen on valtava lahja meidän ja koko kirkon elämään ja kannattelee meitä messun jälkeenkin. ■

Miten ehtoollisella toimitaankaan? •

• •

Jos menet ehtoolliselle ensimmäis tä kertaa pitkään aikaan, kannattaa katsoa, miten muut toimivat. Eri seurakunnissa ja eri kirkkoraken nuksissakin toimitaan vähän eri ta valla. Koronaajan käytännöt voi vat poiketa totutusta, mutta ihmisiä opastetaan. Jos teet jotakin eri lailla kuin muut, se ei haittaa. Sellaista sattuu kaikil le, papeillekin. Ehtoollisen jälkeen voit kumartaa tai tehdä ristinmerkin sen mukaan, mikä tuntuu luontevalta.

•

Jos ehtoollista ei halua tai voi naut tia, voi papilta pyytää siunausta. Merkki, joka tunnetaan myös muis sa kirkoissa, on laittaa oikea käsi va semmalle olkapäälle. Myös lapset voi tuoda siunattaviksi. Lapsen voi tuoda ehtoolliselle sil loin, kun lapsi itse sitä haluaa. Eh toollisella käyminen vaikka muu taman kerran vuodessa kuuluu kristilliseen kasvatukseen. Las ten kanssa voi mennä mihin tahan sa messuun, ei vain lapsiperheille suunnattuihin.

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

Mitähän se Naatus on nyt keksinyt? Lue Kirkko ja kaupungin kolumnit verkossa kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Asiantuntijana Terhi Paananen Kirkkohallituksesta. KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

Kun minuus katoaa Syvästi uupunut ihminen on kadottanut yhteyden omaan minuuteensa, sanoo psykoterapeutti Juhani Mattila. Vihan tunne on usein elpymisen ensimmäinen merkki. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS ANSSI RAUHALA

yvä uupumus iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta. Uupunut ei ole tiedostanut väsymistään eivätkä sitä ole huomanneet muutkaan, ennen kuin hän putoaa suorilta jaloiltaan. Väsymys on niin totaalinen, että kaikki tuntuu menettävän merkityksensä. Työterveyslääkäri kirjoittaa loppuun palaneelle kahden viikon sairausloman ja kehottaa häntä lepäämään. Monesti uupuneelle määrätään myös depressiolääkitys. Sairausloman jälkeen arki jatkuu sinnitellen, kunnes burnout uusiutuu. Uudessa kirjassaan Uupumuksesta takaisin elämään (Kirjapaja 2021) psykiatri ja psykoterapeutti Juhani Mattila kuvaa uupumiseen sairastumista vuosia kestäväksi prosessiksi, jossa on välillä myös hyviä kausia. Muutos tapahtuu hiipimällä, ja sen antamat varoitussignaalit ovat epämääräisiä ja vaikeasti tulkittavia. Monissa työpaikoissa uupumisen ongelmaa pyritään ratkaisemaan uudelleenjärjestelyillä kuten työn muuttamisella osa-aikaiseksi. Valitettavan usein toistuvien uupumisten kierre vie kaikista hoidoista ja toimenpiteistä huolimatta ihmisen työkyvyttömyyseläkkeelle. Uupumisvaarasta kertoo Mattilan mukaan se, että ihminen kokee itsensä ja elämänsä epäaidoksi ja valheelliseksi, vaikka ei osaisi selittää mikä on vialla. Uupuva voi myös tuntea ympärillään tyhjyyden ja kokea elävänsä kuin kuolleessa maailmassa. Työtovereiden on vaikeaa nähdä tilannetta, koska uupuva kompensoi väsymystään yliyrittämisellä ja voi selviytyä tehtävistään jopa keskimääräistä paremmin. Elämä työssä, parisuhteessa ja harrastusten parissa jatkuu ulkonaisesti ennallaan, vaikka ihminen on sielullisella tasolla henkitoreissaan. Samalla hänen voimiensa varastot tyhjentyvät. Muisti pätkii ja ajatukset katkeilevat eivätkä ole yhtä selkeitä kuin ennen. Lopulta jokin vähäiseltä vaikuttava pettymys katkaisee selkärangan, ja syvän uupumisen oireet ottavat vallan yhden päivän tai vain yhden tunnin aikana. KUN VASTAANOTOLLE tulee uupunut ihminen, Juhani Mattila huomaa pian, että kohtaamises-

ta puuttuu jotakin. Loppuun palanut ihminen ei ole menettänyt vain joitakin kykyjään vaan koko oman itsensä. Mattila on havainnut saman asian myös tvdokumenteista ja Youtube-videoista, joissa uupumuksen kokeneet ihmiset kertovat toipumisestaan. Monen kohdalla Mattila kertoo kuulevansa jokaisesta lauseesta, ettei uupuminen ole vielä mennyt pois. – Uupuneen puheesta puuttuu kokonaan minuus ja henkilökohtaisuus. Vastaanotollani uupunut ihminen saattaa puhua taululle, lattiamatolle tai jonnekin emotionaaliseen tyhjyyteen mutta ei minulle tai minun kanssani. Hän selostaa asioitaan, mutta subjekti puuttuu, ikään kuin hän ei olisi ollenkaan siinä.

”

Uupuneen ihmisen koko olemassaolo on jollakin tavalla lakastunut ja kuollut. Mattilan huomio kiinnittyy myös uupuneen käyttämiin sanoihin. Uupunut puhuu usein omasta elämästään ulkokohtaisesti tai passiivimuodossa: ”Aamulla olo on niin väsynyt, että ei jaksaisi mennä mihinkään.” Suoraan kysymykseen väsyneestä olosta uupunut voi vastata ”kyllä sitä tuntee”. Uupunut saattaa myös sanoa, että hänen työnsä vaatii sitä ja sitä tai pakottaa hänet toimimaan tietyllä tavalla. Samalla hän on vieraantunut siitä, mitä itse tarvitsee eikä tunnista omaa avun tarvettaan. Henkilökohtaisuuden puuttuminen kontakteista ei ole Mattilan mukaan vain oire, vaan tunneyhteyden ohentuminen muihin ihmisiin on yksi uupumisen keskeisimmistä syistä.

– Toipumisessa on usein suurempi työ kuin ajatellaan, koska uupuneen ihmisen koko olemassaolo on jollakin tavalla lakastunut ja kuollut. LÄHES JOKAINEN uupumukseen sairastunut ajattelee Juhani Mattilan mukaan samalla tavalla: ”En olisi näin väsynyt, jos vain saisin nukuttua kunnolla ja heräisin virkeänä.” Tämä pitää Mattilan mukaan harvoin paikkansa. Uupumus ja siihen useimmiten liittyvä unettomuus ovat mykkiä oireita, jotka eivät kerro, mikä ihmistä pohjimmiltaan vaivaa. Uupumus ei ole samalla tavalla yksiulotteinen asia kuin taakan paino. Samasta syystä pelkkä lepo ja virkistyminen eivät riitä palauttamaan uupumukseen sairastuneen voimavaroja. Uupumuksen psykiatrisen tautiluokituksen mukaan kyseessä ei ole sairaus vaan stressireaktio, joka syntyy, kun ihminen ei ole kyennyt hallitsemaan elämäntilannettaan. Tautiluokituksen diagnoosinumero Z73.0 ja sen oirekuvaa lähelle tuleva keskivaikea masennus F32.0 synnyttävät kuvan täsmällisestä tiedosta, mutta todellisuudessa psykiatriset diagnoosit ovat auktoriteettien sopimuksia, jotka muuttuvat vuosikymmenien kuluessa. Mattilan mukaan ne ovat nimityksiä tuntemattomille tekijöille, joiden sisällöstä tiedetään vain vähän. Kirjassaan Mattila antaa oman vastauksensa siihen, mistä uupumuksessa on syvimmältään kyse. Hänen mukaansa uupumus on mielestä pois torjuttua ahdistusta. Ahdistus syntyy tunteista, jotka ovat jääneet tunnistamatta ja käsittelemättä. Tukahdutetut tunteet eivät kuitenkaan katoa vaan menettävät psyykkisen sisältönsä ja tuntuvat epämääräisenä pahana olona. Mattilan mukaan uupumuksen oireita lievittävät depressiolääkkeet voivat pitkäkestoisessa käytössä lamauttaa tunne-elämää entisestään. – Joissakin tapauksissa uupunut voi olla niin hukassa itseltään, että ei tunnista enää edes väsymystään eikä henkistä yksinäisyyttään. Silloin ahdistukset pääsevät tietoisuuteen vain psykosomaattisina fyysiKIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

sinä vaivoina kuten unihäiriöinä, päänsärkynä tai muuna fyysisenä kipuna, vatsavaivoina tai hermostollisina vaivoina. JUHANI MATTILAN mukaan uupuneen varsinaisena ongelmana ei ole voimien loppuminen vaan elinvoiman lähteiden ehtyminen, jonka seurauksena uutta energiaa ei synny. Toipuminen burnoutin oireyhtymästä alkaa, kun ihminen pääsee perille pitkäaikaisista ahdis-

tuksistaan. Niiden selvittely parantaa hänen itsetuntemustaan ja auttaa löytämään kadonneita tunteita ja toiveita, jotka antavat elämään syvempää merkitystä. – Merkityksellisyyden kokemus ja uupuminen ovat käänteisessä suhteessa toisiinsa sekä uupumisessa että siitä toipumisessa. Merkityksellisyyden tunne antaa meille energiaa, kun taas ihmisen uupuessa kaikki menettää merkityksensä ja tuntuu samantekevältä, Mattila sanoo.

Joka seitsemäs suomalainen on psyykkisesti kuormittunut Noin joka seitsemäs suomalainen (14,3 %) kokee olevansa psyykkisesti huomattavan kuormittunut. Tähän ryhmään kuuluu yhteensä 791 000 suomalaista, joiden hoidon tarve on tutkijoiden mukaan selkeä. Huomattava osa heistä asuu Uudenmaan alueella, jossa merkittävää kuormitusta kokee 15 prosenttia väestöstä eli noin 254 000 henkeä. Tiedot käyvät ilmi vuonna 2020 tehdystä Finsote-kyselytutkimuksesta. Psyykkistä kuormittuneisuusoireilua selvitettiin kysymyksillä, jotka kartoittivat ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja positiivista mielialaa. Kysymykset mittasivat sitä, kuinka suuren osan viimeksi kuluneesta neljän viikon

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

ajasta vastaaja on kokenut mielialansa hyvin hermostuneeksi, niin matalaksi ettei mikään voi piristää, tyyneksi ja rauhalliseksi, alakuloiseksi ja apeaksi tai onnelliseksi. Psyykkisesti kuormittuneiden ryhmään kuuluu lähes 18 prosenttia 20–54-vuotiaista, 10 prosenttia 55–74-vuotiaista ja 11 prosenttia tätä vanhemmista. Kuormittuneiden osuus on suurin matalasti koulutetuilla ja pienin keskitasoisen koulutuksen saaneilla. Kaikissa ikäryhmissä naiset kokevat huomattavaa psyykkistä kuormitusta hieman miehiä useammin. Sukupuolten ero näkyy myös koulutustaustojen mukaisessa vertailussa. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mutta miten matka omaan sisimpään pääsee alkamaan, jos uupunut ei tunnista edes omaa ahdistuneisuuttaan? Tähän Mattilalla ei ole yleispätevää vastausta. Tunteiden heräämisessä on jotakin, mitä ei voi selittää tai pyydystää haaviin. – En koskaan tiedä etukäteen, miten toipuminen alkaa, enkä osaa selittää sitä jälkikäteen. Se vain tapahtuu, Mattila pohtii. Kun ihminen saa yhteyden tunteisiinsa, puheen painopiste siirtyy ulkonaisesta asioiden kuvauksesta siihen, mitä hän on kokenut. Kyse ei ole vain tunteiden sanoittamisesta, vaan puheeseen tulee suoraa tunteen ilmaisua: ”Vihaan häntä!” ”Olen niin pettynyt, että räjähdän!” Tunteiden ilmaantuminen murtaa Mattilan mukaan kuplan, jonka vangiksi syvästi uupunut on joutunut. Siihen saakka raskas olo on ollut kuin painava reppu tai kivi, jota ihminen on kantanut. Tunneherkkyyden ja elävyyden palautuminen voi näkyä myös siinä, että ihminen kokee pettymystä pienemmistä asioista kuin ennen. – Kielteiset tunteet ovat hyvä merkki, koska ne vievät poispäin siitä, että mikään ei tunnu miltään. Tunne rakentaa aina yhteyden ja vuorovaikutussuhteen itsen ulkopuolelle, Mattila sanoo. UUPUMISEN TAUSTALLA on yleensä monenlaisia vastoinkäymisiä, joiden vastapainona ei ole ollut riittävästi myönteisiä kokemuksia. Juhani Mattilan mukaan työuupumusta edeltää usein pitkäaikainen epäsuhta työn vaatimusten ja

siihen tarjottujen resurssien välillä. Työntekijällä ei ole ollut aikaa tehdä työtään kunnolla tai häneltä on puuttunut mahdollisuus saada koulutusta tai kokeneempien neuvoa. Monessa työpaikassa toimenkuvien rajaukset ovat epäselviä, ja osa töistä kaatuu porukan kilteimmän hartioille. – Toivottomuus ja innon katoaminen tappavat tehokkaasti työhön tarvittavan energian. Uupumisen laukaiseva syy voi olla suhteellisen pieni, hiertävä asia kuten tietokoneongelma, jonka kanssa ihminen on jätetty selviytymään yksin, Mattila sanoo. Myös parisuhdeuupumisen taustalla on vaikeita tunteita. Ne ovat syntyneet, kun suhde ei ole vastannut esimerkiksi huomion, läheisyyden, arvostuksen tai henkilökohtaisuuden kaipuuseen. – Tällaisessa tilanteessa asian selvitteleminen puhumalla ei ole helppoa. Monesti kaikkein vaikeimpia puhuttavia ovat eroottiset tunteet ja toiveet, jotka ovat jokaisella ihmisellä ja eri hetkinä erilaiset. Usein tämä muodostuu suhteen solmukohdaksi. Äkillisen romahduksen taustalla voi olla yksittäinen nöyryyttävä tapahtuma kuten puolison uskottomuuden paljastuminen, siirto vähemmän merkittävään työtehtävään tai joutuminen esimiehen tai kollegan nolaamaksi. Mattila mainitsee myös parisuhteen päättymisen, läheisen kuoleman, talousvaikeudet, vakavan sairastumisen ja omaishoitajana kohdatut rankat tilanteet. – Minun kysymykseni on aina se, mitä tunteita hankala tilanne on herättänyt. Tunne saattaa olla esimerkiksi pettymys, loukkaantuminen tai viha, joka on vaikeana aikana kapseloitunut ihmisen mieleen.

Jos tunnet uupumuksen oireita, tee tämä harjoitus Pysähdy ja katso omaa elämääsi. Kuuntele sitä, tunnetko itsesi onnelliseksi vai onnettomaksi ja mikä tekee sinut onnelliseksi. Pyri ottamaan todesta se, miltä sinusta tuntuu. Jos tunnet itsesi uupuneeksi eikä lepo auta, osaatko sanoa, mikä asia elämässäsi ahdistaa sinua? Miltä sinusta tuntuu töissä, parisuhteessa, harrastusten parissa ja ystävien seurassa? Onko jotakin, mikä suututtaa sinua? Mihin tai keneen olet pettynyt? Oletko jollekulle loukkaantunut tai katkera? Jos kaikki tuntuu olevan ok, puuttuuko elämästäsi silti jotakin? Kaipaatko esimerkiksi huomiota, arvostusta ja ihailua, josta olet jäänyt paitsi? Harjoittele itsesi kuuntelemista mieluiten kirjoittamalla. Ei vain kerran, vaan säännöllisesti, mieluiten päivittäin.

LOPPUUN PALAMISESTA toipuminen ei ole tasaisesti etenevä prosessi vaan monivaiheinen matka, jossa ihminen löytää ja kokoaa itseään pala palalta. Usein toipuja kokee taka-askelia ja uusia romahduksia, mutta saavuttaa myös käänteentekeviä löytöjä ja oivalluksen portaita. Mitään toipumisen kaavaa, samassa järjestyksessä eteneviä vaiheita tai yleispäteviä neuvoja ei Juhani Mattilan mukaan ole. – Minuuden muutokseen ei ole olemassa ohjekirjaa. Kun toipuminen alkaa, mitään valmiita keinoja ei ole, vaan keinot täytyy luoda siinä tilanteessa. Mattila ei pidä mielekkäänä tavoitteena elämän palaamista ennalleen. Sen sijaan burnoutin jälkeen päämääräksi kannattaa asettaa aiempaa selvästi parempi elämä, jossa ihminen on löytänyt itseään enemmän kuin ennen uupumista. – Jossakin kohdassa toipuja alkaa ymmärtää, ettei hän ole elänyt elämäänsä omana itsenään ja omista tunteistaan, tarpeistaan ja kaipuistaan käsin, vaan on sopeutunut siihen, mitä olosuhteet ovat häneltä vaatineet. Kun uupumuksen kokenut alkaa tunnistaa tunteitaan ja toiveitaan ja löytää niille sanat, seuraava askel on sen harjoitteleminen, miten niistä voi kertoa rakentavasti lähiympäristössä, joka usein vastustaa muutoksia. Toipuvan ihmisen on löydettävä oma tapansa pitää puoliaan työpaikalla ja perheessä sekä suhteessa yhteiskunnan ja joissakin tapauksissa myös uskonnon vaatimuksiin. – Se, tuntuuko elämä hyvältä vai pahalta, on loppujen lopuksi kaikkein tärkein asia, Juhani Mattila sanoo. ■

Aktiivista elämää palveluiden keskellä Saga Käpylinna tarjoaa turvallista ja viihtyisää vuokra-asumista ikäihmisille palveluiden keskellä. Saatavilla on ateria-, puhtaanapito-, turva- ja hyvinvointipalveluita vakituiseen tai tilapäiseen tarpeeseen. Tule asumaan meille esimerkiksi putkiremontin tai leikkauksesta toipumisen ajaksi. Kysy lisää talon johtajalta: Satu Hellsten | p. 050 5016 186 satu.hellsten@sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

Lempeässä valossa Näyttelijä Hannele Lauri heittäytyy valkokankaan hahmona ikäkriisin syövereihin, mutta katsoo omaa elettyä elämäänsä hyväksyvän kiitollisena. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA JOHANNA VUOKSENMAA / DIONYSOS FILMS

umalattaret eivät täytä vuosia”, näyttelijä Hannele Laurin ääni sanoo. Äänensävy on sellainen, että vastaväitteille ei jää sijaa. Lauri esittää pääosan Johanna Vuoksenmaan käsikirjoittamassa ja ohjaamassa elokuvassa 70 on vain numero. Elokuvassa kansan rakastama laulaja Seija Kuula huomaa kauhukseen, että ihmiset katsovat ja kohtelevat häntä eri tavalla kuin ennen. Yksinäisinä hetkinä elämättömän elämän kysymykset saartavat parrasvaloissa elänyttä tähteä. Koko elämää ravistelevan ikäkriisin ainekset kasautuvat nopeasti. Elokuvan ote on lämpimän komediallinen, mutta teemat syviä ja painavia. – Minulle oli helppoa mennä Seijan nahkoihin, ja toivon, että se näkyy elokuvasta. Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä enemmän hän ajattelee kuolemaa, Lauri sanoo. Ikääntyvän iskelmätähden on yksinkertaisesti pakko yrittää säilyttää ulkonäkönsä, sillä hän esiintyy yksin orkesterin kanssa ja käy kovenevaa kilpailua kansan suosiosta. Samat paineet ovat tuttuja näyttelijän ammatissa. Lauri itse on puhunut julkisuudessa avoimesti kauneusleikkauksistaan. – Olen sinut itseni ja ikäni kanssa, vaikka ikuisena esteetikkona en tietenkään pidä vanhenemisesta. Olen käynyt kerran Tallinnassa, missä poskipäideni lihaksia kohotettiin ja kasvojen luomet poistettiin. Näin elämä menee, hän sanoo. MONI ARVOSTETTU naisnäyttelijä joutuu kokemaan sen, miten parrasvalot kääntyvät toisaalle, vaikka itsellä olisi vielä ammatillisesti paljon annettavaa. Niin ei ole käynyt Hannele Laurille, jonka mittavan elämäntyön viimeinen luku on vielä kirjoittamatta. – Olen tosi onnellinen siitä, että ikääntyville naisnäyttelijöille on nykyään tarjolla monipuolisia rooleja. Minun ei ole tarvinnut esittää vain jonkun vaimoa tai äitiä, hän sanoo. Pohtiessaan omaa ikääntymistään Lauri nostaa esiin kaksi tuoreen elokuvan ja oman elämän-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

sä välistä eroa. Elokuvassa Seija Kuula pelkää mennä vanhainkotiin, koska siellä asuvat vanhuus ja kuolema. Hannele Lauria sellaiset paikat eivät kauhistuta lainkaan. Toisin kuin roolihahmonsa, hän on ollut naimisissa ja saanut kaksi lasta. – En ole yksinäinen. Poikani Sami ja Tomi Lauri ovat parasta, mitä olen elämältä saanut. Minulle tärkeintä elämässä ovat poikani ja heidän perheensä, kolme ihanaa lapsenlasta sekä veljeni ja ystäväni, Lauri sanoo. Kun Lauri puhuu lapsistaan, äänessä on lämpöä ja iloa. Sami työskentelee historianopettajana ja Tomi on parhaillaan lavastajana tv-sarjan kuvauksissa. Samalla pintaan nousee äidin huoli siitä, että kummankin pojan työ vie heidät ihmisten pariin ja herkästi leviävän deltamuunnoksen ulottuville. – Ruokakaupassa tulen tosi vihaiseksi, kun näen ihmisten pauhaavan estottomasti ilman maskia. Tekisi mieli kysyä, ettekö te välitä lainkaan itsestänne ja muista, Lauri sanoo. Kahdeksan vuotta sitten julkaistussa Hannele Laurin entisen puolison Teemu Rinteen kirjoittamassa elämäkertakirjassa Diiva – Hannele Laurin tarina tunnettu näyttelijä on pysähtynyt pohtimaan elämäänsä, työtään ja ihmissuhteitaan. Kirjassa Lauri puhuu kokemistaan avioeroista suurina tappioina, joissa ihminen pettyy sekä itseensä että toiseen. Hän ei kuitenkaan kadu avioliittojaan tai ihmissuhteitaan, koska niillä on ollut oma merkityksensä ja vaikutuksensa siihen, mitä hän on nyt. ”Monet turvautuvat alkoholiin tai huumeisiin päästäkseen karkuun sisällään kirkuvia demoneja, mutta ne on kohdattava. Halusit tai et. Koen, että elämässäni on ja siihen tulee asioita, joiden kanssa täytyy nyt vain painit painia”, Lauri puhuu kirjassa. KATSELLESSAAN NYT viimeksi kuluneita vuosia Hannele Lauri sanoo, että tasapaino ei ole löytynyt sisäisten painien kautta. – Minulla ei ole ollut kamppailua itseni kanssa. Kun tuota kirjaa tehtiin, kärsin burnoutista. Olin tehnyt aivan liikaa töitä, vieraillut Tampereen, Lappeenrannan ja Espoon teattereissa ja matkustanut paljon töiden vuoksi. Lopulta en enää jaksanut. Menin Kuhmalahdelle mökille lepäämään ja ajattelin, että elämäni ei voi olla tällaista. Suurin muutos on Laurin mukaan tapahtunut siinä, että hän jäi 63-vuotiaana eläkkeelle Helsingin kaupunginteatterista ja samalla teatterin maailmasta. Lauri ei jaksanut enää aamuharjoitusten ja iltanäytösten tahdittamaa viikkorytmiä.

– Olin 18-vuotias, kun pyrin ja pääsin teatterikorkeakouluun. Sen jälkeen elämäni on ollut täynnä aikatauluja. Tuo vaihe on nyt ohi, ja se on rauhoittanut elämääni todella paljon, Lauri sanoo. – Samalla koen, että näyttelijä ei voi koskaan jäädä eläkkeelle. Huomaamattani ja tiedostamattani seuraan ja luen ihmisiä ja kiinnitän huomiota asioihin, joita voin käyttää rooleissa. Minulta eivät mene katseet ja äänenpainot ohi. VIIME KUUKAUSINA Hannele Lauri on nähty muun muassa komediasarjassa Ei haukku haavaa tee, viihdesarjassa Kontio & Parmas sekä sairaalaan sijoittuvassa draamasarjassa Syke. Marraskuussa hän esiintyy uudessa tv-sarjassa, ja koronarajoitusten vuoksi useaan otteeseen viivästynyt 70 on vain numero -elokuva saa ensi-iltansa joulun välipäivinä. Kuvausten välisten taukojen aikana Lauri iloitsee asioista, joita hän ei ehtinyt huomata kiireisinä vuosina. Sellaisia ovat luonnon läheisyys ja Nurmijärvellä sijaitsevan rivitalon piha, jossa hän viihtyy koiransa, jackrusselinterrieri Nancyn kanssa. Koronakuukausiin ovat tuoneet iloa myös tapaamiset varovaisuutta ja huolellisuutta noudattavien ystävien kanssa. Lauri mainitsee vielä hiljentymisen ja rukoilemisen, joka tekee hyvää psyykelle. – Rukous auttaa minua rauhoittumaan, mutta en ole sellainen ihminen, joka kävisi kirkossa. Ehkä isoin syy tähän ovat suomalaiset virret.

Kuka?

Näyttelijä Hannele Lauri, 69, asuu Nurmijärvellä koiransa Nancyn kanssa. Hänen perheeseensä kuuluvat pojat Sami Lauri ja Tomi Lauri puolisoineen sekä lapsenlapset Kaius, 4, Totti, 9 ja Aada, 15.

Mitä?

Hannele Lauri esittää pääosan Johanna Vuoksenmaan elokuvassa 70 – ikä on vain numero. Elokuvan ensi-ilta on 29.12. Tänä syksynä ilmestyi Laurin elämästä ja urasta kertova Panu Rajalan tietokirja Hannele, näyttelijä.

Motto

Tulee päivä toinenkin, niin hyvässä kuin pahassa.

”

Koen, että näyttelijä ei voi koskaan jäädä eläkkeelle.

Vaikka virren sanat olisivat kauniit, sävel on surullinen, laahaava ja ankea. Minulle usko on ilon asia, hän sanoo. Joillekin asioille Lauri on opetellut sanomaan ei. Sellaisia ovat esimerkiksi monet haastattelupyynnöt ja turhat juhlat. – En enää käytä juurikaan alkoholia. Viimeksi join 70 on vain numero -elokuvan loppukaronkassa yhden konjakin ja yhden lasillisen viiniä, mutta sen jälkeen en ole juonut mitään. Minun paheeni on tuo tupakka. OMAN ÄIDIN, isän, sukulaisten ja läheisten ystävien kuolemat ovat näyttäneet Hannele Laurille elämän rajallisuuden ja sen, että iän karttuessa hyvä terveys ei ole itsestäänselvyys.

– Tällaisten asioiden ajatteleminen ei ole vienyt elämänuskoani. Täytyy vain toivoa, että saan pysyä terveenä. Viisitoista vuotta sitten Lauri sai puhelun, joka ei unohdu koskaan. Tampereella asuvan Perttiveljen aortta oli revennyt. Lääkäri sanoi, että veli tulee kuolemaan teho-osastolle. Lauri järkyttyi uutisesta niin pahasti, että ei uskaltanut ajaa autolla, vaan matkusti lapsuutensa kotikaupunkiin junalla. Teho-osastolla sisarukset kävivät lyhyen keskustelun, joka olisi voinut olla elokuvan kohtaus. – Kumarruin Pertin puoleen ja sanoin vain yhden sanan: ”Taistele.” ”Mä taistelen”, hän sai vastattua. Hannele Laurin veli hämmästytti lääkärit toipumalla takaisin terveeksi, mutta tänä syksynä

hänellä on edessä kaksi sydänleikkausta. Ystävän suosituksesta Lauri soitti veljen tilanteesta pappi Olli Valtoselle, joka rukoili tilanteen puolesta luottamusrukouksen. Lauri kertoo olevansa kova kiroilija, mutta sanaa ”jumalauta” ei hänen huuliltaan kuulu, koska hän tuntee Jumalaa kohtaan suurta kunnioitusta. Laurin hyväksyvä ja kiitollinen suhtautuminen elettyyn elämään nousee hänen mukaansa Jumalan armollisuudesta. Sen turvin ihminen voi antaa virheensä itselleen anteeksi. – Olen uskonut Jumalaan pienestä pitäen. Usko on ollut elämäni tuki ja turva, jota kukaan ei ole voinut ottaa minulta. Se on kantanut, vaikka elämässä on tapahtunut kaikkea. Minä vain luotan, hän sanoo yksinkertaisesti. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

KÄRSITKÖ MAKSALÄISKISTÄ TAI PUNOITTAVASTA IHOSTA?

HOITAVAA KOSTEUTTA IHOLLESI

DETRIA ARBUTIN COUPEROSA –TUTKIMUS

DETRIA ARBUTIN ANTI AGING –TUTKIMUS

Testiryhmässä couperosan voimakkuusaste pieneni 90 %:lla ja kahden kuukauden hoitojakson jälkeen 35 %:lla oireet hävisivät kokonaan.

Iho kirkastui ja heleytyi 95 %:lla ja ilmejuonteet vähenivät 80 %:lla tutkimukseen osallistuneista.

Luonnon arbutiinia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että sianpuolukan lehdestä eristetty arbutiini on tehokas melaniinituotannon estäjä ja että sitä voidaan käyttää ihoa vaalentavana ainesosana.

Myyntipaikat: Sokos-tavaratalot, Emotion-myymälät, apteekit ja luontaistuotekaupat sekä kauppa.detria.fi

”Kiusaamisen takia sain pakko ajatuksia” Koulukiusatuksi joutuminen altistaa mielen sairastumiselle. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS MARI AARNIO/ISTOCK

loitetaan huonoista uutisista. Kiusatuksi tuleminen voi vaikuttaa elämään vielä kauan sen jälkeen, kun kouluvuodet ovat ohi. − Kiusaamisen pitkä kesto altistaa vakaville seuraamuksille, sanoo tutkija Virpi Pöyhönen. Pöyhönen on tutkinut väitöskirjassaan kiusaamisen ryhmädynamiikkaa ja ollut mukana KiVa koulu -hankkeessa. Häneltä ilmestyi syksyllä tietokirja Noidankehästä pois – voiko koulukiusaamisen kierteen katkaista (Tammi). Kiusatuiksi joutuneet oppilaat ovat ikätovereitaan ahdistuneempia, masentuneempia ja itsetuhoisempia. He ovat usein myös keskimääräistä yksinäisempiä. Tiedetään, että koulukiusaamista kokeneet kärsivät nuorina aikuisina muita useammin erilaisista psykiatrisista sairauksista kuten yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä ja masennuksesta sekä itsemurha-ajatuksista ja päihteiden väärinkäytöstä. Tulokset ovat peräisin väestötason pitkittäistutkimuksista, joissa samat ihmiset ovat vastanneet kysymyksiin eri elämänvaiheissa. Kiusaamisen kierre toimii niin, että huono itsetunto ja ahdistusherkkyys altistavat kiusaami-

selle, mikä taas lisää niitä entisestään. On vaikea osoittaa, kumpi on syy ja kumpi seuraus. Koulussa kiusatuilla on joka tapauksessa muita isompi riski kokea kiusaamista myös työelämässä. KOULUKIUSAAMINEN NOUSI yhä uudelleen esiin, kun tietokirjailija Leena Vähäkylä kävi psykiatrisen diagnoosin saaneiden ihmisten kanssa läpi heidän traumaattisia kokemuksiaan. Hän haastatteli yhteensä 21:tä mieleltään sairastunutta ja sairastuneen omaista syksyllä julkaistuun kirjaansa Sairastunut mieli – kuinka sen kanssa voi elää (Gaudeamus). He esiintyvät kirjassa peitenimillä. − Suurin piirtein kaikki olivat jotenkin kaltoin kohdeltuja ja puolet koulukiusattuja. Se yllätti. Haastatellut kokivat, että heidän elämässään tapahtuneet vastoinkäymiset olivat juurisyy sairastumiseen. Monella oli kiusaamisen lisäksi muitakin ikäviä kokemuksia. Yksi haastatelluista on vuonna 1966 syntynyt nimimerkki ”Satu-Pekka”, jolle puhkesi psykoosi. Hän kertoo kirjassa: ”Olin koulussa luokan paras, ja keskiarvoni oli 9,8. Minua kiusattiin. Kiusaamisen takia sain pakkoajatuksia. Tämä johti siihen, että pelkäsin kiusaamista tosi paljon.”

WhatsApp-ryhmästä sulkemista ja väkivaltaa Koulukiusaaminen tarkoittaa suhteellisen pysyvää alistussuhdetta, joka on usein koko luokan tiedossa. Se on monimuotoinen ilmiö, joka voi näkyä vaikkapa kiusatun poistamisena luokan WhatsApp-ryhmästä. Netissä kiusattuja oppilaita kiusataan lähes aina muutenkin. Tytöt kohtaavat poikia useammin epäsuoraa kiusaamista kuten ryhmästä ulos sulkemista ja pahantahtoista juoruilua. Tällainen kiusaaminen pysyy helposti piilossa aikuisilta. Pojat taas kohtaavat tyttöjä useammin fyysistä kiusaamista kuten tönimistä ja omaisuuden tuhoamista. Äärimmillään kiusaamiseen sisältyy rikoksen tunnusmerkit täyttävää väkivaltaa. Syksyllä 2020 Vantaalla alaikäinen poikajoukko pahoinpiteli luokkakaverinsa ja kuvasi siitä videon, jonka latasi Snapchatiin. Joulukuussa 2020 Helsingin Koskelassa kolme silloin 16-vuotiasta poikaa murhasi ikäisensä pojan pitkään kestäneen kiusaamisen päätteeksi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

Vuonna 1978 syntynyt ”Jouko” kuvailee: ”Sinisilmäisyyttäni kerroin koulussa olleeni lastenpsykiatrisella hoidossa. Minua alettiin kiusata. Se jatkui läpi yläasteen, kunnes tultiin 15-vuotiaiksi, ja kiusaajia olisi kohdannut rikosoikeudellinen vastuu. Kiusaaminen oli henkistä ja väkivaltaista sekä sosiaalista eristämistä. Pistin vastaan, mutta se ei lopettanut kiusaamista. Nukuin huonosti jo silloin. Aloin eristäytyä.” Joukon diagnoosi on erilaistumaton skitsofrenia. Vuonna 1980 syntynyt, pakko-oireista ja masennuksesta kärsinyt ”Petra” kertoo: ”Meidän luokallamme oli monta samannimistä, ja kaikille annettiin lempinimi. Minun lempinimeni tarkoit-

Maahanmuuttotaustaisia kiusataan enemmän Maahanmuuttotaustaisia oppilaita kiusataan Suomessa useammin kuin valtaväestöön kuuluvia. Osa kiusaamisesta on rasistista, mutta maahanmuuttotaustaiset joutuvat erityisen usein muunkin kiusaamisen kohteiksi. Heillä on myös keskimääräistä vähemmän ystäviä. Jos koulussa tai luokkaryhmässä on voimakas yhdenmukaisuuden paine, joukosta erottuva joutuu herkästi silmätikuksi. Kiusaaminen saattaa liittyä esimerkiksi uskontoon, kieleen, vammaisuuteen tai köyhyyteen. Ujot ja ahdistuneet lapset saattavat olla kiusaamiselle helppoja kohteita. Impulsiivisia, räiskähteleviä lapsia voi olla toisten mielestä hauska härnätä.

ti slangissa paskaa, mutta en tiennyt sitä. Joillakuilla pojilla oli tapana kävellä rinnallani ja kokeilla rintojani. Siihen liittyi aina vähättelevää läppää.” Itseään vertaiskirjoittajaksi kutsuvalla Vähäkylällä on omaakin kokemusta koulukiusaamisesta ja mielen sairastumisesta. Hänellä on diagnoosi masennuksesta ja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. − Kun minua kiusattiin lukiossa, se oli häpeä, jota ei saanut purkaa ulos. Opettajaäidistäni oli heikkoutta valittaa kiusaamisesta ja pappi-isäni opetti kääntämään toisenkin posken. Onneksi asenteet ovat muuttuneet. Vähäkylä iloitsee koulujen kiusaamista ehkäisevistä ohjelmista, mutta epäilee, etteivät kiusatut saa tarpeeksi apua. − Vaikka kiusaamista kuinka ehkäistään, niin silti aina on ihmisiä, jotka kiusaavat muita. Kiusatut nuoret voisi pelastaa sairastumiselta, jos he saisivat heti riittävästi apua. SOSIAALINEN KIPU AKTIVOI aivoissa samoja alueita kuin fyysinen väkivalta. Koulukiusaaminen vaikuttaa tutkitusti kiusatun kehoon. Pitkittynyt kiusaaminen muuttaa kiusatun kortisolin eritystä niin, että sen määrä ei nouse stressaavassakaan tilanteessa. Sama ilmiö on huomattu ihmisillä, jotka ovat altistuneet pitkään väkivallalle. Latistunut kortisolin tuotanto näyttää altistavan kiusattuja lapsia myöhemmin masennukselle ja käytösongelmille. Kiusatuksi joutuminen saattaa vaikuttaa myös aivojen rakenteeseen. Kun 700 eurooppalaisnuoren aivot magneettikuvattiin, kiusatuiksi joutumisesta raportoineilla 19-vuotiailla oli muita pie-

Koulukiusaaminen on vähentynyt Koulukiusaamiseen liittyy hyviäkin uutisia: se on vähentynyt selvästi viimeisten kymmenen vuoden aikana. Erityisen paljon parannusta on tapahtunut yläkouluissa. Joissain kouluissa ja luokissa kiusataan selvästi vähemmän kuin toisissa. On luokkia, joissa lapsi saa rauhassa vaikkapa änkyttää tai liikkua pyörätuolilla eikä kenellekään tule mieleen kiusata häntä. Suomalaisista oppilaista kuitenkin yhä noin joka kymmenettä kiusataan jossain vaiheessa koulu-uraa. Se tarkoittaa kymmeniätuhansia lapsia ja nuoria. Jos katsotaan vuotta 2019, jolloin koronapandemia ei vaikuttanut koulunkäyntiin, niin KiVa koulun kyselyn perusteella joka viides ekaluokkalainen ja joka kymmenes neljäs- ja viidesluokkalainen koki kiusaamista vähintään kahdesti kuukaudessa.

nemmät oppimiseen ja liikkeeseen liittyvät aivoalueet. Ei tiedetä, onko kyseessä väliaikainen vai pysyvä muutos. − Suomessa on mietitty paljon sitä, miten kiusaaminen saataisiin loppumaan. Yhtä tärkeää olisi pohtia, kuinka kiusattuja suojeltaisiin rankkojen kokemusten seurauksilta, tutkija Virpi Pöyhönen sanoo. Kiusaaminen vaikuttaa monilla elämänalueilla. Jos ihmisellä on heikko itsetunto, hän alisuoriutuu tai luovuttaa herkästi, kun vastaan tulee haasteita. Jo kiusaamisen näkeminen tekee pahaa. Sivustaseuraajienkin ahdistus ja koulukielteisyys lisääntyvät. Lisäksi sekä kiusaavat oppilaat että vieressä naureskelevat tuntevat monesti jälkeenpäin häpeää. Pieni osa kiusaajista saa kuitenkin toiminnastaan iloa. VIRPI PÖYHÖNEN MUISTUTTAA, että koulukiusaaminen on ryhmäilmiö, johon liittyy lähes aina yleisö. Ryhmän ääni muodostuu yksilöiden äänistä, joten jokaisella on merkitystä. Kuka vain kiusatun ympärillä voi tukea häntä. Tavallinen ystävällisyys merkitsee paljon: luokkakaveri voi pyytää kiusatun oppilaan mukaansa kouluruokailussa ja ryhmätyössä. Jos kiusaamiseen puuttuminen on itselle liian vaikeaa, toisen nöyryyttämistä ei kannata jäädä tuijottamaan. Kiusatun kanssa voi jutella jälkeenpäin. Asiasta on lisäksi syytä kertoa aikuisille. Jos omaa lasta kiusataan, vanhempien on tärkeää kuunnella tätä ja tehdä selväksi, että kaltoinkohtelu on väärin eikä johdu lapsesta. Kiusatun itsetuntoa kannattaa tukea runsaalla kehumisella, ja häntä on hyvä auttaa etsimään kavereita koulun ulkopuolelta. Yksikin ystävä loiventaa kiusaamisen seurauksia. − Koulussa pitää puuttua kiusaamiseen pitkäjänteisesti. Kiusaaminen saadaan todennäköisemmin poikki, kun aikuiset jäävät seuraamaan tilannetta ja myös kertovat siitä asianosaisille, Pöyhönen kertoo. Kiusattu oppilas saattaa hyötyä myös koulukuraattorin tai -psykologin kanssa keskustelemisesta. Kiusaaminen on rankka kokemus, mutta sen ei tarvitse määrittää loppuelämää. ■

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

UUSIA EDULLISIA VUOKRA-ASUNTOJA PIHLAJISTOSSA! S E N I O R I TA L O

Pihlajistoon on juuri valmistunut uusia edullisia palveluita sisältäviä vuokra-asuntoja, joihin pääset muuttamaan jo vaikka heti lokakuussa! Tervetuloa asukastapahtumaan talon kerhohuoneeseen ja samalla tutustumaan kalustettuihin malliasuntoihin ti 12.10. klo 15-18. Hattelmalantie 2c, Helsinki.

PIHLAJISTON

SOINTU

Esittely ti 12.10. klo 15-18 Asumisen lisäksi vuokraan sisältyy arkea helpottavia palveluita, kuten kuukausittainen siivous ja vuosittainen ikkunoiden pesu. Asukkaiden käytössä on myös taloon nimetty palveluavustaja. Viihtyisä piha-alue, sekä yhteiset kerhotilat luovat yhteisöllisyyttä ja lisäävät asumismukavuutta entisestään. Vuokrat alkaen 934€ /kk.

TERVETULOA TUTUSTUMAAN UUTEEN KOTIISI! 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@pihlajistonsointu.fi

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

KYLLÄKIN

FIKSUUDET

HERÄÄ VIIMEISENÄ

TUTKIVAT T VESTERBACKA RAKEN- Y

KANNINEN

RUOHOJA VASTAVÄITE

ILMAMAI- E NEN

SUMMITTAISESTI

SÄÄDETTYJÄ KEIHÄÄLLE

REITEILLÄ NEUVOSTO

HIRMUVALTA

PITKÄÄN ELÄNYT MUNKKI

ITSEHILLINTÄÄ NUIJA

FIDELIN VELI -1.

POLIITIKKO HYSSÄLÄ

raateluja

ASUMISIA

ARKKITEHTI SAARINEN IHOONGELMIA

TYH- T MYRI

TURUN NAAPURISSA

HALLITA KOVETTUMASTA IHOON

TEITA

PYHÄ HÄRKÄ

ALMILA

KYSEISEEN PAIKKAAN

ALUKSESSA TILA

AIKA JOUKKOLIIKENTEESSÄ

ASUTETTUJA

SIENISTÄ SILLÄ LAILLA

”8” KAAK-

VALITTAVAT SÄRYSTÄ

SORSA

-1.

ERIO PURA I

SISÄPIHOJA

NICON ÄITI ASENTO

LINTUJA MIETE

LOLLOBRIGIDA JUUSTONIMI

KUSTANNUS PUUTTOMIA

OSALA LAKKAUTTAA

VETO- E PUU

HEDELMÖITTÄVÄÄ VOI HELPO- METUK- TALLISESTA VERBI

KOISAASIASSA

KIRJAILIJA HENRIK

TUOHTUA

TAMMALLE

KULJETUSTA

POHJOIS-

RANSKASSA SISÄPIHOJA

VIRTAA VENEZUELASSA

PIHI

MUONIOSSA

BALETTIHAME

JACQUES SAISIO

JOHTI NOKIAA SORSA

ADJUTANTTI URPO

1°C

sar- POHJANMAALLA jis- T lintu E

KUUDESTA

MINTUN MIEHEN KAIMOJA

leikillistä

HEDELMÄISTÄ JUOMAA

INSPIRAATIO

AINEITA JULKKIS- M LEIPURI PENTTILÄ

VANHOJA KYNTÖVÄLINEITÄ

MUSTAKIN

SALPAUKSIA

HIEKOITTAA

KAHILUOTO

KÄTKETTÄVIÄ

tuhria

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

arvopuuta

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Lehden kesätauko on liian pitkä SAIN YSTÄVÄLTÄNI Kyrkpressen-lehden, joka oli ilmestynyt 22.7. Lehdessä luki, että seuraava Kyrkpressen ilmestyy 5.8. Tässä Kyrkpressen voittaa Kirkko ja kaupungin mennen tullen. Olen ihmetellyt jo ainakin kaksi vuotta, miksi K&k ei ilmesty kesällä. Kyllä ihminen tarvitsee sielunravintoa myös kesällä. Kun lehti ilmestyisi useammin, ihmiset saisivat ajantasaisen tiedon. Kaikilla ei ole nettiä, mistä katsoa tulevia tapahtumia.

Johanna Korhonen työtön Hakunilasta

EDELLISEN JOHDOSTA: Olette oikeassa, ihminen tarvitsee sielunravintoa kaikkina vuodenaikoina. Ja lukemistutkimustemme mukaan lähes kolmannekselle pääkaupunkiseudun seurakuntalaisista kotiin kannettu Kirkko ja kaupunki on heidän ainoa tai lähes ainoa siteensä seurakuntaan. Kirkko ja kaupungin ilmestymiskertoja on muutaman viime vuoden aikana vähennetty 48:sta numerosta 20:een vuodessa. Aiemmin pientä kesä- ja joulutaukoa lukuun ottamatta viikoittain ilmestynyt lehti lähetetään lukijoille nyt kahden viikon välein, ja sekä kesällä että joulun aikaan on pitempi tauko. Verkossa Kirkko ja kaupunki ilmestyy tauotta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Numeroiden vähentäminen perustuu lehteä julkaisevien Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntien päättäjien tekemiin talouspäätöksiin.

Jaakko Heinimäki päätoimittaja

Tupakoitsijallakin on valinnanvapaus MARJA-LIISA SUSI otti vahvasti kantaa parveketupakointiin ja tupakan aiheuttamien sairauskulujen korvaamiseen (K&k 23.9.). Itseäni naapurien tupakanpoltto ei häiritse millään tavalla ja tiedän, että satunnaisesti tuleva tupakanhaju ei minua sairastuta. Mitä hajuun tulee, niin kyllä sieltä ulkoa pahempiakin hajuja tulee.

KiVa Koulu -toiminta ei auttanut koulukiusattua lastani KIUSAAMISEN VASTAINEN eli KiVa koulu -toiminta on tehotonta. Koko yläasteen ajan tytärtäni kiusasivat henkisesti tietyt luokan tytöt. Opettajan puhuminen pääkiusaajalle ei auttanut yhtään. Ylemmällä luokalla oli pieni tiimi, jonka piti auttaa tällaisissa tilanteissa. Mitään ei tapahtunut, mutta minun tyttöäni kehotettiin menemään juttelemaan koulukuraattorille ja koulupsykologille! Tyttöni istui välitunnit wc:ssä, kun ei halunnut kohdata näitä kiusaajia. En saanut opettajalta kiusaajatytön vanhempien yhteystietoja. Olisin puhunut puhelimessa tästä asiasta heidän kanssaan. Miksi koulu ei ottanut kertaakaan yhteyttä tämän kiusaajan vanhempiin? Se olisi pitänyt tehdä heti. Koko asia pyrittiin selvittämään koulun sisällä, nollatuloksin. Kun 9. luokka päättyi, tämä piinakin päättyi. Silloin tyttöni meni lukioon, toiseen kouluun. Mutta huomaan kiusaamisen jättäneen häneen henkisiä traumoja. Ehdotan kiusaamisen lopettamiseksi selkeää toimintamallia. Kun opettaja saa tietää, että kiusaamista tapahtuu, asiaa ei aletakaan hissukseen selvitellä yksityisesti, vaan julkisesti luokan edes-

Lähinnä mietityttää jyrkkä kanta siihen, että tupakoitsijoiden pitäisi itse maksaa sairauskulunsa. Missä se raja menee? Eikö tasa-arvon nimissä linjan pitäisi olla sama muissakin elintasosairauksissa? Esimerkiksi ylipainon aiheuttamien sairauksien tuomat kustannukset yhteiskunnalle mahtavat olla vielä suurempia kuin tupakan aiheut-

sä. Kiusaaja saa siten kaikkien huomion. Hän saa kertoa ääneen, miksi kiusaa toista oppilasta. Jos tämä ei tehoa, opettaja kutsuu koululle sekä kiusaajan että kiusatun vanhemmat, ja asia käsitellään taas luokassa kaikkien oppilaiden läsnä ollessa. Häpeän uhka on niin suuri, että kiusaamisen luulisi loppuvan. Jos tämäkään ei tehoa, kiusaava oppilas on itse henkisesti suuren avun tarpeessa. Hänet on ohjattava koulupsykologin luo. Jos mikään ei muutu, hänet erotetaan koulusta määräajaksi ja lopulta kokonaan. On kuitenkin oltava inhimillinen ja annettava tälle oppilaalle mahdollisuus itse korjata tilanne ilman häpeää. Opettaja sanoo hänelle kahden kesken, että kiusaaminen pitää heti lopettaa, tai sitten tätä käsitellään luokassa kaikkien läsnä ollessa, ja tarvittaessa vanhemmat ovat mukana. Opettaja soittaa tästä myös oppilaan vanhemmille. KiVa Koulu -projekti on pelkkää höttöä. Asioita vatvotaan, hyssytellään ja salaillaan. Ja kiusaaminen sen kuin jatkuu.

tamat. Eikös myös ylipaino ole suurimmaksi osaksi itse aiheutettua? Entä alkoholista johtuvat sairaudet? Alkoholin ongelmakäyttö aiheuttaa lisäksi rikollisuutta ja perheväkivaltaa. On myös muistettava, että tupakoitsijatkin maksavat veroja tuloistaan ja korkeaa tupakkaveroa savukkeiden hinnoissa.

Loppu koulukiusaamiselle

Mikäli yksilö haluaa polttaa, niin annetaan hänen polttaa. On jokaisen oma asia, haluaako tuhota keuhkonsa vai ei. Ihan kaikkeen ei holhousyhteiskunnan pitäisi puuttua, vaan yksilöllä pitää olla myös valinnanvapaus.

Tarja Tyni Helsinki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

Hammashoitoa

Kiinteistönvälitystä

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 €

Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Onko aika huoltaa hammasproteesi? Varaa aika erikoishammasteknikolle

P. 020 730 7260 • Hammasproteesien valmistus • Korjaukset ja pohjaukset • Maksuton tarkastus EHT Sirkka Müller P. 040 1574560

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Hautauspalveluja TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

09 628 398 HAUTAKIVET

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy joka toinen torstai. Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

hautakivityöt

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

www.jyrkisaarimaa.fi

Myymässä vai vuokraamassa?

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Lähde lapsen kummi-isovanhemmaksi

Uusia vapaaehtoisia haetaan yhden vanhemman perheen lapsen vapaaehtoisiksi kummimummeiksi ja -vaareiksi. Kurssi alkaa 18.10. klo 18–20, Herttoniemenrannassa. Ilmoittaudu: 050-378 0051 tai mummila@pienperhe.fi

Palveluja tarjotaan Kaipaatko juttuseuraa? Apua kodinhoitoon, kaupassa käyntiin ja ulkoiluun?

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Perunkirjoitukset ja perinnönjaot ammattitaidolla ja myötätuntoisesti.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Varaa ilmainen alkukeskustelu

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

010 3379 150

Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

www.ukkonen.com

laki365.com

asiakaspalvelu@lexly.fi www.lexly.fi

Ostamme autoja

Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohto niemi Oy p. 050 542 2388.

Kuolin ilmoitukset ja kiitokset Ota yhteyttä mediamyyntiin 040 680 4057 040 750 5508 ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Ostamme kuolinpesät

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Onni 044 926 84 76

Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä. Mm. permanentit. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe

loppuun siivottuna sopimuksen mukaan.

Tyhjennyspalvelu loppusiivouksella. P. 040 361 7594

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

9.-10.10. Ole valona. –tapahtuma viikonloppu Kauhavalla, ks. www.h-y.fi. 10.10. klo 11 kirkkopyhä H. Paime nen kko, Palosuont.1 (Pakila), Hki. klo 14 seurat Lohjan srkkeskus, Sibeliuksenk.2. klo 18 seurat Oliivisali, Kirkkot. 2A (Vanha kko), Jpää. ti 12.10. klo 12.30 Seuratuvan lä hetyspiiri, S&O.Molina: Kokemuksia srkelämästä ja lähetystyöstä Pa kistanissa ja USA:ssa; Salomonk. 17 D, 2. krs. klo 18 verkkoseurat, www.facebook.com/herattaja. klo 18 seurat Hakunilan kko, Hakunilantie 48, Vantaa. klo 18 seurat Paavolan srkkoti, Aittatie1, Hyvinkää. su 17.10. klo 16 ”Kohtuullisuus ja YK:n Agenda 2030”, raamattuopetus Seuratuvalla (Autotalo), L. VäyrynenSi. klo 17 Virsiä ja Siionin virsiä, Pihla jamäen kko, Liusketie 1, Hki. TILAA Henkilehti, www.henkilehti.fi.

ESIRUKOUSILTA ti 12.10 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Allan Franzén, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Vuokrata halutaan Talo/mökki enint. 1 h Hki:stä. Nuori perhe etsii kotia luonnon rauhasta. Toiveena puusauna, tilava keittiö ja ~60-100 m². Lari ja Olga 041 519 5788

Media-alan yrittäjä etsii asuntoa, 1h+k, n. 25-30 m², 1.11. alk. Kallio/ Vallila/Alppila. Puh. 050 343 8555 Tunnollinen, työssäkäyvä nuori mies etsii yksiötä kantakaupungista 050 347 9217 / Antonio Helena

Pia Matalalampi 050 431 5536

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY

HERÄTTÄJÄYHDISTYS

Keittiön vuoromestari etsii asuntoa n. 25-30m2, 1.11. alk. itäinen kantakaup./keskusta. Puh. 050 590 2811

Siivouspalveluja

040 665 5983

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

www. esajavesaostaa.com

Ostetaan Ostetaan kaikkea kodin irtaimistoa, myös kuolinpesät ja muuttojäämistöt, mm. taulut, kirjat, design, taide- ja käyttölasi, valaisimet, keramiikka, posliini, hopea, korut, kellot, lp:t, sotaes., patsaat ym. Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225

Tilaisuuksia

Koulut ja kurssit

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Ostetaan asuntoja ASUNNOT JA TONTIT PK-SEUDULTA. EI KULUJA MYYJÄLLE! Nopea kauppa ja hyvä hinta! Kaiken kuntoiset huomioidaan. Asiakirjat laativat LKV:t luotettavasti ja nopeasti. Soita Tommille p. 050 525 7401 Halutaan ostaa kaksio Helsingistä: Munkkivuori - Koskela alueelta, max hinta 240t. Tuuli: 040 0586960

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

Harras hetki

Tietokirjailija ja pyhiinvaellusryhmien vetäjä Liisa Väisänen asuu aviomiehensä kanssa Espanjassa. Väisänen muutti Suomesta Ranskaan vuonna 1986, ja hän on asunut myös Egyptissä ja Italiassa. Väisänen on väitellyt tohtoriksi islamilaisesta taidefilosofiasta. Liisa Väisänen on yksi asiantuntijaluennoitsijoista Pyhiinvaellusseminaarissa, joka järjestetään perjantaina 15.10. klo 13–16.30 Tikkurilan kirkossa. Tilaisuuteen voi osallistua myös verkossa. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset 8.10. mennessä osoitteessa vantaanseurakunnat.fi/ tapahtumat.

Kaipuu pyhille paikoille Liisa Väisänen vaeltaa merkittyjä reittejä, joista vaikuttavin on ollut Egyptissä.

Muutama viikko sitten hän vaelsi Ranskassa Lourdesissa, jossa kulkee lyhyt päivän reitti. Seuraavaksi haaveena on kävellä hugenottien jalanjäljissä Ranskasta Sveitsiin.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA MARCO PERETTO

ESPANJASSA JA ITALIASSA kulkevilla upeilla pyhiinvaellusreiteillä katolisuus on voimakkaasti läsnä. Väisänen on kiinnostunut katolisesta taiteesta ja hän on tutkinut sitä, muttei koe olevansa omalta sielunmaisemaltaan kovin katolilainen.

yhiinvaellus on matka eteenpäin, sisäänpäin ja ylöspäin. Merkityt reitit helpottavat vaellusta, mutta pyhiinvaeltaa voi vaikka kotimetsässä: jalat vievät eteenpäin, ja ajatuksissa kuljetaan sisään- ja ylöspäin. Liisa Väisäsen pyhiinvaellus vaatii merkityn reitin, sillä häntä kiinnostavat erityisesti kulttuurihistoria ja kristinuskon historia. Hänelle pyhiinvaellukset ovat myös matkantekoa taaksepäin. Pyhiinvaellusreitit kulkevat vanhoja teitä pitkin. Väisänen on kävellyt monia pyhiinvaellusreittejä, pitkiä ja lyhyitä, muutamia niistä useasti. Hän on taivaltanut Espanjassa, Italiassa ja Egyptissä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

”

Kyseessä ovat ihmisen mittaiset askeleet. Egyptissä Väisänen on pyhiinvaeltanut kerran. Reitti ei ollut helppokulkuinen eikä nykypäivänä edes kovin turvallinen. Silti Kairosta alkava Egyptin pakomatkan reitti on ollut hänelle kaik-

kein isoin juttu, koska se kiertää uskomme alkulähteillä. Sisäistä rauhoittumista ajatellen se on antanut hänelle eniten. LIISA VÄISÄNEN TIETÄÄ, että kävellessä on aikaa olla itsensä kanssa – kyseessä ovat ihmisen mittaiset askeleet. Lentokoneessa ihminen ei ehdi asettua matkantekoon, eikä nopeasti kiitävässä autossakaan. Kävellessä on aikaa miettiä. Pyhiinvaelluksella Väisänen hakee ihmisenä olemisen avaimia. Mikä on ihmisen mikrokosmoksen ja maailmankaikkeuden makrokosmoksen suhde? Väisäselle tulee joskus hetkiä, jolloin oma itse on yhtäkkiä yhtä makrokosmoksen kanssa. Hän kokee silloin sielun tasolla jotakin rauhoittavaa, mikä laittaa oman itsen kohdalleen. Sitä ei pysty järjen tasolla sanoittamaan kaavaksi. Se on kuin valo tai valaistuminen. Tuollaista tapahtuu pyhiinvaelluksella joskus, ei aina. Väisänen saattaa mielessään pyydellä, että saisi taas tuon kokemuksen, muttei se tule pyytämällä vaan silloin, kun sitä vähiten odottaa. ■

Hyvää pyhää

10.10. Päivän evankeliumissa (Joh. 7:40–52) Jerusalemissa vietetään lehtimajajuhlaa ja ihmiset väittelevät siitä, kuka Jeesus oikein on.

Rakkaudesta äidinkieleen ALEKSIS KIVI SYNTYI syksyllä 1834. Silloin suurin osa maamme kirjoista ja kirjailijoista oli ruotsinkielisiä. Kivi rakasti äidinkieltään ja alkoi ensimmäisenä kirjailijana kirjoittaa teoksiaan suomeksi. Hän kirjoitti runoja, näytelmiä ja Seitsemän veljestä -romaanin. Se sai aluksi murskakritiikin, mutta Suomalaisen Kirjallisuuden Seura antoi siitä kiitettävän lausunnon. Lahjakas Kivi loi suomenkielisen kaunokirjallisuuden perustan. Siksi Aleksis Kiven syntymäpäivänä 10. lokakuuta liput liehuvat hänen ja suomalaisen kirjallisuuden kunniaksi.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Vapaan taivaan alla

yksyllä vietettiin Israelissa viikon kestävää lehtimajajuhlaa. Jeesus oli todennäköisesti osallistunut niihin jo lapsena. Ihmiset rakensivat lehtimajoja, joissa he yöpyivät ja katselivat tähtitaivasta. He muistelivat aikaa, jolloin juutalaiset Egyptistä lähdön jälkeen vaelsivat erämaassa ja asuivat väliaikaisissa asumuksissa vapaan taivaan alla. Viikko oli myös sadonkorjuujuhla, jolloin kiitettiin vilja- ja hedelmäsadosta ja rukoiltiin syksyn sateita ja uutta kevättä. Päivän evankeliumissa ollaan Jerusalemin temppelissä lehtimajaviikon päätösjuhlassa. Sen kohokohta oli, kun pappi kaatoi maljasta lähdevettä alttarille. Ihmisillä ympärillä oli puiden lehviä käsissään. Paikalla ollut Jeesus osasi valita hetkensä. Hän astui esiin ja sanoi: ”Jos jonkun on jano, tulkoon mi-

nun luokseni ja juokoon!” Ja mikä vaikutus sillä olisi? Ihminen, joka ravitsisi itseään sillä vedellä, tuntisi elävän veden pulppuavan sisällään. Hetken dramaattisuutta lisäsi se, että Jeesus tiesi ihmisten väittelevän keskenään siitä, kuka hän oikein on. Hän tiesi myös, että kuulijoiden joukossa oli miehiä, jotka etsivät tilaisuutta pidättää hänet. Tuon kaiken keskelle Jeesus tahtoi tuoda vapaan taivaan henkäyksen. Hän ei iskenyt eteemme oppeja eikä teesejä siitä, mitä meidän tulisi uskoa. Päinvastoin, hän tahtoi avata lukkiutuneita uskomuksiamme ja vapauttaa meidät lähestymään Jumalaa samassa Hengen vapaudessa, jossa hän itse eli. Kaiken pohjalla on luottamus Jumalaan. Hänestä kaikki uusi versoo.

Syyskävely Lähde kävelylle syysaamuun. Pukeudu sään mukaan ja ota mietiskelyevääksi psalmin 84 säe: ”Onnellisia ne, jotka saavat voimansa sinusta.” Hengitä raikasta ilmaa. Tunne tuulen kosketus. Älä häiriinny mahdollisesta sateesta vaan tunne, miten veden kosketus virkistää sinut. Näe syksyn värit. Tunne, miten askel askeleelta mielesi avautuu, henkesi virkoaa ja väsymyksesi haihtuu.

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

”

Elämässä on otettava vastaan se, mitä kulman takaa tulee. Vaikka olisi saanut huonommatkin kortit, voi saavuttaa onnellisen elämän. PALEFACE s. 7

7.10.2021 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai

Parempi Pääotsikko päivä Nooa Huttunen ja Eetu Niinimäki seikkailivat tutuilla kulmilla uudella tavalla. Kokeile perässä vaikka syyslomalla s. 2

3 pikkuotsikkoa.Sodassa Max n. 80kaatunut isä ei unohdu s. 6 merkkiä /kpl ja loppuun sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

Parisuhdepäivä kehitys vammaisille: Kysy seksistä ja seurustelusta s. 11

Tehtävä Tikkurilassa Nelosluokkalaiset Nooa Huttunen ja Eetu Niinimäki testasivat supersankariseikkailuradan.

– En osaa, Huttunen huomauttaa. Niinimäki riisuu takkinsa ja leiskauttaa nurmi kolla kärrynpyörän oikealle ja vasemmalle ja te kee vielä saman yhdellä kädellä.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT ANTTI RINTALA

RASTI 7. Kirjaston portailla pitää varoa laavavir toja ja krokotiileja. Sen vuoksi tehtävänä on hyp piä ylös tasajalkaa. Huttusen posket punoittavat. – Normaalisti kävelen portaita. Tämä on pal jon kivempaa.

asti 1. Ykkösrasti löytyy heti. ”Ke hittäkää oma tiimitervehdys, jo ta voitte käyttää seikkailun aika na onnistuneen suorituksen juhli miseen”, kännykkäsovellus opastaa Nooa Huttusta ja Eetu Niinimäkeä, kun liikunnallista supersankariseikkailu rataa testaavat yhdeksänvuotiaat löytävät lähtö paikan Tiedekeskus Heurekan edustalta. Pojat suunnittelevat monimutkaisen nyrkki kyynärpäätervehdyksen ja suunnistavat känny kän avulla seuraavalle rastille. RASTI 2. ”Kävelkää karhukävelyä kädet ja jalat maassa. Entä onnistuuko rapukävely?”, seikkai lusovellus haastaa. Ystävät katsovat sovelluksen videota malliksi. – Karhukävely on vaikeampaa, Niinimäki kom mentoi. RASTI 3. Keravanjoen varren puut hehkuvat ras tin vieressä punaisina ja oransseina, kun Huttu nen ja Niinimäki pohtivat vahvuuksiaan. – Olen aika hyvä jalkapallossa, Huttunen toteaa. Hän pelaa Tikkurilan Palloseurassa samoin kuin Niinimäki, joka myös kokee olevansa pallo taituri. – Olen myös hyvä temppuilemaan trampolii nilla. Meillä on sellainen kotona. Osaan tehdä voltin etu ja takaperin, Niinimäki kertoo. RASTI 4. ”Sitten supersankarien ässäjuoksua!” Niinimäki lukee seuraavaa tehtävää ääneen. Po jat juoksevat sillalla käärmemäistä kiemuraa rin tarinnan, eivätkä törmää toisiinsa kertaakaan. RASTI 5. Tavoitteena on seistä ”supersankarin lentokoneasennossa” yhdellä jalalla huojumatta eli tehdä vaakaliike. Niinimäen vaaka on vakaa, Huttusta huojut taa. Seuraavaksi pitää hypätä 360 asteen kierre hyppy ja laskeutua tasajalkaa maahan. Se sujuu sulavasti. RASTI 6. Seuraava rasti sijaitsee kauempana. Hut tunen katsoo kartasta, että pitää kävellä kirjas tolle. ”Tehkää kärrynpyörät, joilla siirrytte aikavyö hykkeestä toiseen”, hän lukee rastilla.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2021

RASTI 8. ”Löytämänne kivi tai penkki on jättimäi nen krokotiili, jonka voitatte hyppäämällä sen yli”, sovellus ohjeistaa kirjaston viereisen leikki puiston luona.

”

Annan arvosanan yhdeksän, koska tehtävät olivat mielenkiintoisia ja hauskoja. NOOA HUTTUNEN

– Tramppaan, Niinimäki huutaa ja ryntää pomppimaan. Molemmista hyppimishaaste on hauska, vaik ka puiston trampoliini ei ylläkään temppuilu paikkana Niinimäen kotitrampoliinin tasolle. RASTI 9. Niinimäki löytää sopivan kepin haastee seen, jossa pitää limbota: ”Tulivuoresta on las keutunut tuhkapilvi, jonka alta te kiepsahdatte pakoon.” Notkeat jalkapalloilijat taipuvat kepin alla yhä alemmas, kunnes putoavat polvilleen nurmelle. RASTI 10. On aika rauhoittua. Rata päättyy veden äärelle Tikkurilan kirkon eteen, jossa pitää piir tää sormella seikkailukumppanin selkään vaik kapa sydän, risti tai enkelinsiivet ”ja näin siunata päivä tästä eteenpäin”, sovellus opastaa. MINKÄ ARVOSANAN seikkailurata ansaitsee astei kolla 1–10? – Annan arvosanan yhdeksän, koska tehtävät olivat mielenkiintoisia ja hauskoja, Huttunen sa noo. – Yhdeksän, koska tehtäviä oli kiva suorittaa, Niinimäki vahvistaa. ■

Eetu Niinimäki suorittaa kuudennen rastin. Taustalla ystävä Nooa Huttunen.

Seppo-sovellus vie seikkailuun Vantaan seurakuntien liikunnallisen superseikkailuradan voi suorittaa Tikkurilassa, Myyrmäessä, Korsossa, Kuusijärvellä tai Pyhän Laurin kirkkopuistossa. Mukana on myös rata, jonka voi pelata missä vain. Kännykän Play Kaupasta tai App Storesta ladataan sovellus Seppo.io ja siihen syötetään halutun seikkailuradan koodi, esimerkiksi Tikkurilassa BCD87C. Katso lisää vantaanseurakunnat.fi/kummipaiva. Rata on suunniteltu alun perin lapsen ja kummin yhteiseksi puuhaksi, mutta se sopii muillekin lapsi-aikuis-tiimeille. Testaajat Nooa Huttunen ja Eetu Niinimäki arvioivat, että nelosluokkalaiset voivat suorittaa radan keskenäänkin. Rata on auki vuoden loppuun asti. Se on ilmainen.

ISTOCK

Uutta apua huono kuuloisille Eetu Niinimäki, Nooa Huttunen ja limbohaaste.

Seikkailurata päättyy rauhoittumiseen veden äärellä.

KORONA ON KOETELLUT huonokuuloisten ar jessa selviytymistä. Maskit peittävät huulet ja suun, ja taustamelu hankaloittaa kuulemista kuulokojeella. Vantaan Kuuloyhdistys on aloittanut kuulo lähipalvelun, jonka päämääränä on ehkäistä erityisesti ikääntyneiden huonokuuloisten syrjäytymistä ja tukea heidän suoriutumistaan jokapäiväisessä elämässä. Kuulolähipalvelussa vaihdetaan kuulolait teisiin paristoja, neuvotaan ja opastetaan lait teiden käytössä. Kuulolähipalvelu on vapaaehtoistoimintaa ja vertaistukea. Kuulolähipalvelua toteuttavat Vantaan Kuuloyhdistyksen vapaaehtoiset kou lutetut kuulolähipalvelijat.

Kuulolähipalvelun vastaanotot Tikkurilan kirkko, Asematie 12a Kuukauden kolmas keskiviikko 20.10., 17.11. ja 15.12. klo 12–13. Johanna-huone, 2. kerros. Portaat ylös ja heti oikealla oleva huone. Hissillä pääsee myös ylös. Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48 To 14.10., 18.11. ja 18.12. klo 12–13, takkahuone. Marjatta-Säätiö, Eteläinen Rastitie 12 Ma 11.10., 15.11. ja 13.12. klo 12–13. Palvelukeskus Foibe, Sairaalakatu 7 Pe 8.10., 12.11. ja Pe 10.12. klo 12–13. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2021

Annamme asumiseen mahdollisuuden, joka kannattaa käyttää, sanoo diakoni Jari Hirvonen.

Ruoka-avun pitää olla vastuullista Ylen MOT-ohjelmassa käsiteltiin 27.9. ruoka-apua tavalla, joka sai monet vastuulliset ruoka-aputoimijat pyörittämään päätään. Ohjelma paljasti epäkohtia joissakin toimijoissa. Palveluesimies Hanna Kuisma Vantaan Yhteisestä pöydästä kertoo ihmetelleensä sitä, että Vantaalle tarkoitettuja ruokaapukuormia on päätynyt mystisesti jonnekin muualle. Ohjelmassa käsitellyn Mäntsälän hävikkiterminaalin vuosi-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2021

volyymi kymmenen miljoonaa kiloa kertoo Kuisman mukaan ainakin sen, että Mäntsälään on mennyt iso osa Etelä-Suomen elintarvikehävikistä. – Me olemme pärjänneet 700 000 kilolla vuodessa, vaikka kyllä sitä menisi enemmänkin, ainakin miljoona kiloa. Mäntsälästä on viety ulkomaille ruokaa miljoona kiloa, mikä on enemmän kuin me jaamme vuodessa Vantaalla. – Me olemme todella tarkkoja laadusta. Haluamme verkostomme jakavan ihmisille turvallista ja syömäkelpoista ruokaa. Ruo-

ka lajitellaan huolellisesti ja kylmäketjusta huolehditaan. Kuljetamme ruoan nopeasti eteenpäin verkostoomme omilla kuljetusautoillamme, Kuisma kertoo. Yhteisen pöydän verkostossa on erilaisia toimijoita, joilla on yhteiset periaatteet, kuten avun vastikkeettomuus ja toiminnan avoimuus. Ruoka-avun jaon lisäksi toimijoita kannustetaan tukemaan ihmisiä esimerkiksi antamalla palveluohjausta, digineuvontaa ja vertaistukea. Lue laaja juttu aiheesta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko kerralla kuntoon Myyrmäen kirkon peruskorjauksen hankesuunnitelma esitetään Vantaan yhteiselle kirkkoneuvostolle marraskuussa. Päätavoitteena on, että kirkko on sisäilmaltaan turvallinen ja korjaukset toteutuvat kirkon ainutlaatuista arkkitehtuuria kunnioittaen. – Korjaustarpeet on käyty perusteellisesti läpi. Niissä on otettu huomioon todetut viat ja aiemmat korjaukset, sanoo kiinteistöjohtaja Timo Kraufvelin.

Kirkkoa korjataan niin ulkoseinistä kuin sisätiloista. Työn alle tulevat myös talotekniset järjestelmät ja piharakenteet. Erityistä huomiota on kiinnitetty hulevesiongelmien ratkaisemiseen ja kirkon rakennevirheiden korjaamiseen. Rakennuksen käyttövesiputket uusitaan. Viemärit joko uusitaan tai kunnostetaan ja puhdistetaan. Tiivistyskorjaukset tehdään koko rakennuksen kattavasti. Myös muita rakenteita, kuten niin sanottua valesokkelirakennetta, uusitaan tarpeen mukaan. Piha-alueella uusitaan

Tilapäisasunnot helpottavat asunnottomuutta Vantaan seurakuntien asuntotyön diakoni Jari Hirvonen vastaa 68 määräaikaisesta vuokra-asunnosta, joilla autetaan niitä, joita asunnottomuus uhkaa.

sunnottomien yön tulet syttyvät jälleen eri puolilla maata 17.10. Suomessa tapahtumaa on vietetty YK:n kansainvälisenä köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä vuodesta 2002 asti. Vantaalla aloitettiin jo vuotta aiemmin, joten tämä vuosi on merkkivuosi. Asunnottomien yön tulet syttyvät, koska tuhansilta ihmisiltä puuttuu koti ja sen myötä yksi keskeinen edellytys ihmisarvoiseen elämään. − Tapahtuma on mielenilmaus vähäosaisten puolesta, sanoo Asunnottomien yön organisoinnista Vantaalla vastaavan Vahti ry:n puheenjohtaja Tiina Tuomela. KOKO SUOMESSA asunnottomuus on kahdenkymmenen vuoden aikana vähentynyt: virallisten tilastojen mukaan asunnottomia on nyt noin 4 300 aiemman noin 20 000:n sijaan. Ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa heistä asuu 720. Suunta on hyvä, vaikka ti-

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JUSSI HELTTUNEN

lastot eivät kerro kaikkea. Esimerkiksi paperittomat maahanmuuttajat eivät niissä näy. Vantaalla asunnottomia oli viime vuoden lopussa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran mukaan 227. Todellisuudessa heitä on enemmän. − On paljon piiloasunnottomuutta, ihmisiä, jotka yöpyvät kavereiden sohvilla. Todellinen luku voi Vantaalla olla tuplasti suurempi. Katuasunnottomiakin on, sellaisia, jotka yöpyvät pääkaupunkiseudun lehtiroskiksissa, julkisissa käymälöissä tai lämmittelevät hetken lähijunassa, Tiina Tuomela kertoo. Tuomela on kaupunginvaltuutettu, kirkkovaltuutettu ja kristillisdemokraattien toinen varapuheenjohtaja. Hän on lastenlääkäri, jolta eräs poliitikko hämmästyneenä kysyi, miksi ihmeessä lääkäri käyttää aikaansa asunnottomien parissa. – Olen työläisperheestä ja minulla on sosiaalinen omatunto. Vastasin, että juuri siksi: meidän hyväosaisten pitää auttaa niitä, joilla on asiat heikommin. Minusta jokaisen poliitikon pitäisi käy-

MARIANNA SIITONEN

dä ruoka-avussa ja hätämajoituksessa, Tuomela sanoo. Vahti ry on lyhenne sanoista Vantaan asunnottomien hyvinvoinnin tuki. Asunnottomien yössä se koordinoi isoa verkostoa, jossa ovat mukana muun muassa kaupunki ja seurakunnat. Myös arkinen työ asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi ja asunnottomien auttamiseksi tarvitsee monenlaisia toimijoita.

”

TAPAHTUMA ON MIELENILMAUS VÄHÄOSAISTEN PUOLESTA

TIINA TUOMELA

SEURAKUNTIEN DIAKONIATYÖSSÄ asumiseen liittyvät ongelmat tulevat päivittäin vastaan asiakastapaamisissa. Lisäksi Vantaan seurakunnilla on erityinen asuntotyön diakoni, jonka vastuulla on 48 seurakuntien

salaojat ja vesieristetään perusmuuri. Kirkon kaikki korjaustyöt toteutetaan yhdessä vaiheessa, ja ne valmistuvat loppuvuodesta 2023. Vantaankosken kirkkoherra Hannu Pöntinen iloitsee siitä, että kirkko tehdään kahden vaiheen sijasta kerralla valmiiksi. Tavoite on laulaa kirkossa Hoosiannaa adventtina 2023.

Ripari kutsuu Myyrmäen kirkko on ollut suljettuna keväästä 2019 asti sisäilmaongelmien vuoksi.

Ilmoittautuminen vuoden 2022 rippikouluihin on auki 4.–17.10. Ilmoittautuminen tapahtuu säh-

omistamaa ja 20 Y-säätiön omistamaa määräaikaista vuokra-asuntoa. Asunnot ovat 1960- ja 1970-luvun kerrostaloissa eri puolilla Vantaata sijaitsevia yksiöitä ja kaksioita. Vantaan seurakuntien asuntotyön diakonin Jari Hirvosen työnkuvaan kuuluu monenlaista asumiseen liittyvää alkaen asukasvalinnoista ja päättyen siihen, kun asukas muuttaa eteenpäin. Työhön sisältyy monenlaista neuvontaa ja ohjaamista avun piiriin sen mukaan, millaista apua asiakkaat tarvitsevat. Hirvonen neuvoo ja auttaa myös muita asunnottomuuden uhkaamia, sillä asuntojen tarvitsijoita on paljon enemmän kuin seurakuntien asuntoja. – Hakemuksia tulee vuodessa noin 200–250. Asuntoja vapautuu vuosittain vain kuudesta kahdeksaan. Asuntoihin ei ole jonosysteemiä, vaan niitä jaetaan tärkeysjärjestyksessä. Koska ne eivät ole esteettömiä, ne eivät sovi kaikille. Asunnot ovat myös melko pieniä. Kerron aina, mikä tilanne on, ja pyrin neuvomaan,

köisesti oman seurakunnan verkkosivujen kautta. Katso lisää: vantaanseurakunnat.fi/vantaanriparit.

Sipoonkorpi täyttää 10 vuotta Sipoonkorven kansallispuisto täyttää lokakuussa kymmenen vuotta. Siellä kävi vuonna 2020 yli 200 000 retkeilijää. Tahti on jatkunut kovana myös tänä vuonna: heinäkuun loppuun mennessä 86 000 käyntiä. Yksi kansallispuiston ahkerista käyttäjistä on Hakunilan seu-

mistä muualta asuntoa tai hätämajoitusta voi etsiä, Hirvonen sanoo. Vaikka seurakuntayhtymän asunnot ovat vuokratasoltaan edullisia, ne eivät ole ilmaisia. Jos elämässä tulee ongelmia ja esimerkiksi vuokra viivästyy, Hirvonen kehottaa olemaan heti yhteydessä, jotta asioihin voidaan puuttua ennen kuin tilanne vaikeutuu. Tarkoitus on, että viiden vuoden aikana asukas saa asiansa parempaan järjestykseen kevyellä tuella ja kykenee hoitamaan asioitaan. Viisi vuotta voi riittää esimerkiksi velkajärjestelyyn. – Korona-aikana on ollut mahdollista hakea hieman lisäaikaa. Moni, jolla on aiemmin ollut asumisen kanssa ongelmia, on jättänyt asioitaan hoitamatta, kun ei tiedä, mistä hakea apua. Asuminen meillä on tähän hyvää harjoittelua, yhteistyöasumista. – Annamme mahdollisuuden, joka kannattaa käyttää, Hirvonen toteaa. Asunnottomien yötä vietetään Tikkurilan uudella torilla 17.10. kello 16–21.

rakunnan kirkkoherra Hans Tuominen. Hän tekee sieltä myös verkkoon kuukausittaisia rukoushetkiä laulaja Hannu Holman kanssa. – Minulle Sipoonkorpi avautuu paikkoina ja hetkinä hiljentyä ja virkistyä. Pyhän kosketusta on miljoonia vuosien vanhan Högbergetin kalliolla, kesän auringonsäteissä Storträskin tai Bisajärven pinnalla. – Pyhä koskettaa sinisen hetken koittaessa Nuotiokalliolla, tai lumen ja jään rapinassa suksien alla, Tuominen sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.–21.10.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Iltakirkko Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa torstaisin klo 18. Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa perjantaisin klo 12. Musiikkihetki Facebookissa lauantaisin klo 18 ja keskiviikkoisin klo 12. Luottamuksen rukoushetki Facebookissa ja YouTubessa maanantaisin klo 18. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa. Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa. Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Hakunilan kirkko on avoinna ma–to klo 9–14 Iltakirkko torstaisin klo 18. Nuorten valmistamassa iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja. Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45. Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Ehtoollista vietetään joka toinen viikko. Maanantain yhteisöruokailu maanantaisin, 1. kattaus klo 11.30 ja 2. kattaus klo 12.15. Kerralla mahtuu 60 ruokailijaa. Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 13. Juhani Leppälä ja Taisto Kotomäki. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21. Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Vanhusten viikon konsertti to 7.10. klo 11. Matti Pasanen, Esa Aapro ja Klaus Pennanen sekä Kultaisen Iän Laulajat. Yhteistyössä Itä-Hakkilan eläkkeensaajien kanssa. Vapaa pääsy. Messu su 10.10. klo 12. Sasu Rauhala, Sini Nikku.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2021

ESKO JÄMSÄ

Hakunilan seurakunta

Päivähetki Raamatun äärellä ti 12.10. klo 12–13.30 Jari Araneva. Siioninvirsiseurat ti 12.10. klo 18. Sari Kokkonen. Raamattuluento ke 13.10. klo 18.30. Ihminen – osa eläinkuntaa vai jotakin ihan muuta? TT Timo Junkkaala. Maailmojen messu su 17.10. Harri Nurminen, Sini Nikku, Anzhelika Khimich ja Natalia Russkih. Seniorikerho ti 19.10. klo 13. Raamattuluento ke 20.10. klo 18.30. Mikä on elämän tarkoitus? Julistustyön johtaja Petri Kortelahti. Lähetyspiiri to 21.10. klo 18–19.30. Diakoniatyöntekijät tavoitat puhelimitse numerosta 050 573 6277 sekä sähköpostilla hakunilan. diakonia@evl.fi. Voit jättää soittopyynnön milloin vain. Älä jää yksin! Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla on avoinna ma–to klo 9–14. P. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina papille voi soittaa p. 050 3547 648. Seurakunnan työntekijät tavoitat puhelimitse ja sähköpostilla. Yhteystiedot löytyvät seurakunnan nettisivuilta www.hakunilanseurakunta.fi.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9–12. Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30. Toiveiden tiistai Länsimäen kirkolla tiistaisin. Tule mukaan aloittamaan uutta! Tiistain ohjelmassa: Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10. Säppi avoin keskusteluryhmä tiistaisin klo 10. Lukupiiri tiistaisin klo 11. Hartaus tiistaisin klo 12. Voileipäkahvit tiistaisin klo 12.15. Hengellinen ryhmä sanaa ja rukousta tiistaisin klo 13. Naiset Raamatun äärellä tiistaisin 19–21. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21. Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18–20. Lähetyspiiri to 7.10. klo 18–20. Vieraana pastori Pekka Palosaari, Venäjän Karjalan työ. Messu su 10.10. klo 10. Sasu Rauhala, Sini Nikku. Näkövammaisten kasvuryhmä ti 12.10. (joka toinen viikko) klo 14.30–16.30. Tuula Paasivirta.

MUUALLA Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Kuunloiste-kuoro keskiviikkoisin klo 16–16.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kuunloistekuoro on tarkoitettu laulamisesta

Lea Heinon isä kaatui jatkosodassa, kun Lea oli viisivuotias. Hänen mukaansa tuntuu kauhealta ajatella, että maailmassa on nytkin lapsia, jotka joutuvat kokemaan sodan.

Menokasvo

Suomi unohti sotaorponsa Talvi- ja jatkosotien seurauksena jäi sotaorvoiksi 55 000 lasta. Pääkaupunkiseudun sotaorpojen kunniapuheenjohtaja Lea Heino, mitä isän kuolemasta elämääsi seurasi? – Olin viisivuotias, kun isäni Aarne Miettinen kaatui Vuoksenrannan Kaskiselän kylässä 13.8.1944. Muistan, kun asiasta kerrottiin äidilleni. Hän makasi peräkammarin sängyssä. Meidät lapset vietiin äidin luo. Katsoin äidin ja isän kuvaa, puristin sormia sängyn maalipintaan ja itkin. – Minä, kaksi sisartani ja pikkuveli, kaikki alle kouluikäisiä, jäimme ilman isää. En ole koskaan saanut isän neuvoja enkä tukea elämässäni. Äidille jäi iso velkainen maatalo ja kaikki tilan raskaat työt. Äitini suri isää niin paljon, ettei hän halunnut puhua isästä. Juttelimme sisarusten kanssa keskenämme ja silitimme hänen kuvaansa. Muuta meille ei isästä jäänyt.

Tuntuuko siltä, että Suomi unohti sotaorponsa useiksi vuosikymmeniksi? – Taatusti tuntuu. Vasta vuonna 2013 valtiovalta tunnusti meidät ja saimme sotaorpotunnuksen. En tiedä, liittyikö hiljaisuus siihen, ettei haluttu muistaa, kuinka valtavia tappioita sota aiheutti ja miten paljon jäi isättömiä lapsia. Miksi on tärkeää, että sotaorvoilla on oma yhdistys? – Kun työelämä jäi taakse, heräsin siihen, että olisi aika löytää muita sotaorpoja. Sellaisia, jotka olivat kokeneet samat asiat. Kun perustimme yhdistyksen, selvisi, että vertaistukea oli moni muukin kaivannut ja tarvinnut. PAULI JUUSELA Sotaorpojen kirkkopyhä 17.10. klo 10 Helsingin tuomiokirkossa. Kirkkokahvit, jonka jälkeen Pääkaupunkiseudun sotaorvot 20 vuotta -juhla.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.–21.10.

ja yhdessä musisoinnista kiinnostuneille 6–12-vuotiaille. Aurinkotanssi-kuoro keskiviikkoisin klo 16.45–17.30 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Se on tarkoitettu laulamisesta pitäville 11–15-vuotialle varhaisnuorille ja nuorille. Kuoroihin voi ilmoittautua Sini-kanttorille: sini.nikku@evl.fi. Koululaisten kerhot yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Lisätietoja: jasmine.moberg@ymca.fi, p. 045 182 9551. Liikkari nuorille peli-ilta to 7.10. klo 20–21.30 Sotungin koulun salissa. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

maan. Keskiviikkona 20.10. ei ole Yhteisen pöydän ruokailua. Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12.

VERKOSSA www.hameenkylanseurakunta.fi Usko ja Oppi -ilta to 7.10. klo 18. Matti Hyry ja Jarkko Vähäsarja. Messu su 10.10. klo 10. Miika Koistinen, Hannu Lehtikangas. Messu su 17.10. klo 10. Jaakko Kara, Hannu-Pekka Heikkilä.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 14.10. klo 10–11.30.

Kiitos Kun viimein saimme viettää messun ja lähtökahvit Hämeenkylän kirkolla, tahdon kiittää jokaista seurakuntalaista, järjestöä ja yhteisöä muistamisestani. On ollut ilo palvella seurakuntalaisia ja tehdä yhteistyötä Hämeenkylän seurakunnassa vuodesta 1985 pappina. Siirtyneenä nyt eläkkeelle toivon kaikille Jumalan runsasta siunausta ja menestystä elämään. Rovasti Jukka Nevala 1. Kor. 15:57

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 645 sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 10–17 puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys puhelimitse ti ja to klo 9–11 p. 09 8306 472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Messu su 10.10. klo 10. Miika Koistinen, Hannu Lehtikangas. Raamattuluento su 10.10. messun jälkeen. Messu su 17.10. klo 10. Jaakko Kara, Hannu-Pekka Heikkilä. Pimenevässä syysillassa konsertti ke 20.10. klo 19. Hannu Lehtikangas ja Hannu-Pekka Heikkilä. Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11–12.30. Lounas on valmistettu hävikkiruuasta ja on kaikille avoin sekä maksuton. Ruokailu toteutetaan terveysturvallisuusohjeita noudattaen. Ruokailussa on varauduttava odotta-

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian piiri to 7.10. klo 11 Jari Rankinen ja to 21.10. klo 11.

LAMMASKUJA 2 B Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 6.10. klo 18 Ken Takaki ja ke 20.10. klo 18.

CAFÉ PÄHKINÄ Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma–pe klo 10–14. Kahvila ei ole auki 18.10.–22.10. Hartaus to 7.10. klo 13. Yhteislauluhetki to 14.10. klo 13. Diakonian tiistaipysäkki tiistaisin klo 10–12. Tarjolla voileipiä ja kahvia. Tiistaipysäkki on tarkoitettu erityisesti vähävaraisille ja juttuseuraa kaipaaville. Tiistaipysäkkiä ei ole 19.10.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto palvelee tiistaisin klo 9–14 sekä puhelimitse ma, ke, to, pe klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen. 14.10. suljettu. korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14 puhelimitse, p. 09 830 6550.

Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Mahdolliset muutokset seurakunnan tilaisuuksien järjestämisessä ovat nähtävissä seurakunnan internetsivujen tapahtumissa. Muutokset ovat mahdollisia, jos kokoontumisrajoitukset muuttuvat. Korson kirkossa järjestettäviin jumalanpalveluksiin pääset osallistumaan myös Korson seurakunnan Facebook-sivun ja/tai Youtubesivun kautta. Osallistumiseen et tarvitse tunnuksia. Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Seniorien hyvinvointipäivä to 7.10. klo 12–17. Etukäteen ilmoittautuneille. Käteismaksu 5 e diakoniatyölle. Lounas, hartaus ja esitelmiä. Iltarukouspiiri to 7.10., 14.10. ja 21.10. klo 18–19 kokoustilassa. Korso-messu to 7.10. klo 18.30. Jani Vanhala, Juho Punkeri. Perhekerho pe 8.10. ja 15.10. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Messu su 10.10. klo 10. Jani Vanhala, Ilkka Luukka, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Kirkon aamupuuro ma 11.10. ja 18.10. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Perhekerho ma 11.10. ja 18.10. klo 12–15 lasten tiloissa. English Through Bible -raamattupiiri ma 11.10. ja 18.10. klo 18.30 kokoustilassa. Naisten raamattupiiri ma 11.10. ja 18.10. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 11.10. ja 18.10. klo 18 kirkon kappelissa. Kuolemapaja – sururyhmä ilman surua ti 12.10. ja 19.10. klo 18–20 Korson kirkossa. Jokaista meitä muistutetaan elämän katoavaisuudesta. Kuolemapaja on paikka keskustelulle ja käsitöille elämän ainutkertaisuuden äärellä. Voit tulla vain myös kuuntelemaan. Kuolemapaja on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat keskustella kuolemasta ja työstää kuolemakysymystä omalla kohdallaan. Katulähetyksen yhteisölounas ke 13.10. ja 20.10. klo 11. Hävikistä valmistettu, kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas, jonka alussa mahdollisuus hiljentyä kirkossa yhteiseen hartaushetkeen. Lähetyspiiri ke 13.10. ja 20.10. klo 13 kokoustilassa.

Kaikille avoin laulupaja ke 13.10. ja 20.10. klo 18. ääniharjoituksia, kehon lämmittelyä ja mukavaa yhdessä laulamista. Ei ilmoittautumista eikä sitoutumisvelvollisuutta. Vetäjänä Airi Saloniemi. Iltaperhekerho ke 13.10. ja 20.10. klo 18–20 lasten tiloissa. Tervetuloa avoimeen iltaperhekerhoon. Iltaperhekerhossa leikitään, lauletaan ja syödään iltapuuro klo 19.30. Avoimet iltaperhekerhot kokoontuvat keskiviikkoisin 6.10.–24.11. Seurakunnan seniorit to 14.10. poikkeuksellisesti kirkkosali 2:ssa. Taide seniorin hyvinvoinnin tukena, Anita Alanen. Korso-messu to 14.10. klo 18.30 Minttu Haapalainen, Juho Punkeri. Messu su 17.10. klo 10. Minttu Haapalainen, Mari Mäkelä, Airi Saloniemi. Yö kirkossa ma 18. – ti 19.10. Oletko koskaan miettinyt, miltä kirkko näyttää illalla? Tai yöllä? Lähde mukaan viettämään yö Korson kirkossa syyslomalla. Yhden yön retki on tarkoitettu 2.–4.-luokkalaisille. Seurakunnan seniorit to 21.10. klo 13 seurakuntasalissa. Taustapeili: 10 vuotta eläkkeellä, rovasti Kari Pekka Kinnunen. Korso-messu to 21.10. klo 18.30. Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Vauvamuskari 2 0–1-vuotiaille torstaisin 21.10.–25.11. Korson seurakuntakeskuksessa, lasten tiloissa. Ilmoittautuminen alkaa ma 11.10. klo 9 ja päättyy 15.10. Muskareihin ilmoittaudutaan sähköisesti nettisivuilla, lisätiedot www.vantaanseurakunnat.fi/ korsonseurakunta/lapsetjaperheet/muskaritoiminta. Voit valita itsellesi ryhmän sopivamman ajan mukaan, ryhmä 1 klo 11–11.30 ja ryhmä 2 klo 12–12.30. Muskareita ohjaa lastenohjaaja Erja Lindholm.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta. Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 7.10., 14.10. ja 21.10. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 12.10. ja 19.10. klo 9–11.30. Senioripiiri ke 13.10. klo 10–11.30.

MUUALLA Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajantasaisesti.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700, diakonia.rekola@evl.fi Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Satu-Elina Ansas 040 626 7387 satuelina.ansas@evl.fi Ben Ahlroos 050 535 2450, Laura Leverin 050 467 2434, Seppo Paulasaari 046 922 9370, Katri Uutela 050 436 7712.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Mahdollisten kokoontumisrajoitusten vuoksi toimintaa on rajoitettu. Tarkistathan toiminnan ajantasaisuuden nettisivuiltamme ja tapahtumakalenterista. Huomioithan, että toiminnassamme on vahva maskisuositus. Kirkkomuskarit torstaisin kirkon päiväkerhohuoneessa, klo 10 Kirkkomuskari 0–1-vuotiaille ja klo 10.30 Kirkkomuskari koko perheelle. Kirkkomuskarin ohjaajana toimii Sini Nikku. Ei ennakkoilmoittautumista. Raamattu- ja rukouspiiri to 7.10. klo 13–15 kerhohuone 2. Messu su 10.10. klo 10. Seppo Paulasaari, Anssi Pyykkönen. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10. Lasten oma kirkkohetki. Päiväkerhohuoneessa. Perheolkkari kirkolla maanantaisin klo 9–12. Perheolkkari on kaikille avointa perhekerhotoimintaa. Täällä askarrellaan, leikitään ja aikuiset voivat tavata muita perheitä. Yläovet auki alkaen maanantaisin klo 16–17. Iltapalaa turvallisesti turvavälein. Kysele lisää Kaisalta p. 044 422 0391. Kirkon leivontapuuhakerho 1.–6.-luokkalaisille maanantaisin ja tiistaisin klo 18–20 ala–aula / vapaiden kerhopaikkojen kysely susanna.rinne@evl.fi. Taidekerho 5–10-vuotiaille tiistaisin klo 14–16. Ilmoittautuminen Petri, p. 050 573 6328. Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi, yhdessä opetellen. Pala maailmaa -ilta, yhteisen tehtävän äärellä Itä-Aasiassa. Ke KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.–21.10.

13.10. klo 18–19.30. Pentti Marttila ja Seppo Paulasaari. Myös Teamsissa, lisätietoja paivi.peittola@evl.fi. Raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18–20, kerhohuone 2. Lisätiedot Juha Kaunismaa, jkaunismaa@ gmail.com. Avoin yhteys -rukoustapahtuma la 16.10. klo 15–18. Rakkauden ja toivon lähteillä. Yhteistyössä Kansan Raamattuseuran kanssa. Messu su 17.10. klo 10. Katri Uutela, Sirkku-Liisa Niemi. Torstaitupa to 21.10. klo 11.30. Uusi toiminta senioreille alkaa. Kaksi tuntia yhdessäoloa joka toinen (parillisen viikon) torstai; ruokailu, henkilöhaastattelu, lauluhetki ja kahvi. Ruoka + kahvi 5 e. Joka kerta uusia kiinnostavia vieraita. Ensimmäisellä kerralla vieraana Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen ja lauluhetkessä syyslaulut. Kaipaamme apua torstaitupien järjestelyhommiin. Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi: sirkku-liisa.niemi@evl.fi ja kaisa. aalto@evl.fi.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Lasten oma päiväkerho 3–5-vuotiaille 3 x / vk. Ilmoittautuminen Petri, p. 050 573 6328. Päihteettömyyteen tukeva ja hyvinvointia lisäävä avoin naisten ryhmä to 7.10. klo 13–14.30. Aihe: Valoa syksyyn. Ohjaajina päihde ja kriminaalityön diakoni Mariela Salminen ja Irene, p. 050 573 6329. Asolan silmukkaryhmä torstaisin klo 16–18. Kudotaan ja virkataan yhdessä. Asolan perheolkkari tiistaisin klo 9–12. Perheolkkari on kaikille avointa perhekerhotoimintaa. Täällä askarrellaan, leikitään ja aikuiset voivat tavata muita perheitä. Asolan rukouspiiri keskiviikkoisin klo 9–11. Rukoillaan seurakunnan alueen ihmisten ja asioiden puolesta. Mukana Päivi Lee ja Tuovi Lehtinen. Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12–14. Teemme pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1 e / kerta. Lisätietoja Irene, p. 050 573 6329. Asolan leivontapuuhakerho 1.–6.-luokkalaisille keskiviikkoisin klo 18–20. Vapaiden kerhopaikkojen kysely susanna.rinne@evl.fi. Kipuryhmä ti 19.10. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville, ohjaajana Jorma Kuusijärvi. Lisätietoja Irene p. 050 573 6329. Seniorikahvila ma 11.10 klo 13. Aihe: Vierailijat Saksasta ja Ukrainasta. Omaishoitajien tukiryhmä ti 12.10 klo 13–15. Lisätietoja Irene, p. 050 573 6329. Asolan arabiankielinen työ sunnuntaisin. Tiedustelut Daniel Aghot, p. 040 148 8282.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2021

Omien ajatusten seurassa luonnon rauhassa

TIE AJATUKSIIN

Hiljaisuuden retriitti miehille 29. - 31.10.2021 Vihdin Riuttarannassa Lisätiedot ja ilm. https://urly.fi/2dA7

Pyhiinvaellus - matka vai jotain muuta? Seminaari pyhiinvaelluksesta Pe 15.10.2021 klo 13 – 16.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a VAPAA PÄÄSY, KAHVITARJOILU OHJELMA JA ILM. https://urly.fi/2dAC

MUUALLA Syyslomaviikon lähiluontoretki ti 19.10. Rekolan Vanhan myllyn alueella. Kokoonnumme klo 11.45 Havukosken koulun alaparkkipaikalla. Kävelykierroksen aikana tutustumme syksyiseen luontoon. Sieltä kävellen Rekolan kirkolle, jossa välipala klo 14. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Kaisa, p. 044 422 0391. Toivoa naisille -ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 18–19.30 parillisilla viikoilla Lampirannalla, osoitteessa Tertunkuja 4b.

VERKOSSA Rekolan seurakunnan messut ja jumalanpalvelukset lähetetään suorana seurakunnan Facebooksivun kautta. Katsomiseen ei vaadita tunnuksia. Messu su 10.10. klo 10. Seppo Paulasaari, Anssi Pyykkönen. Messu su 17.10. klo 10. Katri Uutela, Sirkku-Liisa Niemi.

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 8306 804 ma–pe 9–14. Hautajaisvaraukset hautaus-

maan toimiston kautta puh. 09 8306 220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202 Diakoniapäivystys Voit varata ajan keskustelua varten www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651/diakonia.tikkurila@evl.fi. Tarvittaessa voit tulla päivystykseen ilman ajanvarausta ti klo 10–11.30 (Asematie 12A). Käytäthän maskia ja tulet vain terveenä.

Seuraamme koronatilanteen kehitystä ja voimassa olevia rajoituksia. Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www.tikkurilanseurakunta.fi. Kasvomaskia tulee käyttää seurakunnan toiminnassa aina, kun lähikontaktia ei voida välttää.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko on remontin vuoksi kiinni 20.9.–14.11.2021.

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma–pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 044 4220 480. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa lauantaisin kello 18. Päivämusiikkia kirkkosalissa klo 12 torstaisin. To 7.10., Samppa Laakso, urut, 14.10. Iina Katila, tornikellopeli ja 21.10., Marjukka Andersson, urut. To 14.10. konsertti kuunnellaan kirkkosalin sijaan ulkona. Global Action – Paremman maailman puolesta -ryhmä to 7.10. ja to 21.10. klo 18. Suomen Lähetysseuran Global Action -toiminta sopii heille, joiden sydän sykkii globaalille oikeudenmukaisuudelle, yhteisölliselle toiminnalle ja ympäristölle. Ryhmässä tutustutaan Lähetysseuran työhön ja laatikkoviljelyyn sekä ideoidaan yhdessä ravintolapäiviä, siivouspäiviä, liikunta- ja käsityötempauksia tai muita tapahtumia SLS:n kohteiden hyväksi maailmalla. Laulupiiri pe 8.10. ja 15.10. klo 15.30. Edu Kettunen konsertoi pe 8.10. klo 18. Liput 10 e ennakkoon ainoastaan Holvi-nettilippukaupasta. Suora linkki kauppaan löytyy nettisivuiltamme www.tikkurilanseurakunta.fi tapahtumakalenterin konserttitapahtumasta. Meditatiivinen iltamessu to 7.10., 14.10., 21.10. klo 20. Yhteisöllisesti toteutetun iltamessuhetken sisältöä ovat rukous, Sana, voimaannuttavat yhteislaulut ja mahdollisuus yhteiseen hiljentymiseen. Messua ennen teetä tarjolla. Halutessasi voit ilmoittautua vapaaehtoiseksi tuleviin hetkiin iltamessun yhteydessä. Perhepäivä pe 8.10. ja 15.10. klo 9–13. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Aamupalatyyppinen tarjoilu 2 e/perhe. Muskarikirkko klo 10. Naisten rukouspiiri pe 8.10. ja 15.10. klo 18. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 9.10. ja.16.10. klo 15. Messu su 10.10. klo 10, Jaakko Hyttinen, Mirka Härkönen, Terje Kukk, Mari Chaulagai. Sansan lähetyspyhä. Mukana Pyhän Laurin kuoro. Messun jälkeen kirkkokahvit ja lähetystilaisuus, jonka aiheena on ”Median merkitys lähetystyössä tänään”. Vieraana Salamat Masih Medialähetys Sanansaattajista. Lastenkirkko su 10.10. ja 17.10. klo 10 messun yhteydessä Pienten paikassa. Lastenkirkossa lauletaan,

leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Viikkomessu ma 11.10. ja ma 18.10. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa. Evästä tarjolla kirkon ala-aulassa ma 11.10. ja 18.10. messun jälkeen klo 12–12.30. Tervetuloa! Erityisruokavalioita emme valitettavasti pysty huomioimaan. Vauvakahvila ma 11.10. ja ma 18.10. klo 12.30–14.30. Leskenlehdet-ryhmä kokoontuu ma 11.10. klo 13–14. Israel piiri ma 11.10. klo 18.30. Raamatunlukupiiri Jeesuksen muotokuvat Uudessa testamentissa ma 11.10. ja 18.10. klo 18, Jaakko Hyttinen. Lähetyksen päiväpiiri ti 12.10. klo 13. Kokoushuone Usko, 2. krs. Hengitän hiljaisuutta -aamuhetket ti 12.10. ja 19.10. klo 7.45–8.15. Tiistaisin aamuhetkissä on rauhaa ja mietiskelyä. Voit tulla ja viipyä oman aikataulusi mukaisesti. Nautimme hiljaisuudesta ja rauhasta, annamme ajatustemme asettua. Hengähdämme. Tikkurilan kirkossa järjestetään aamuhetkiä tiistaista torstaihin, kukin päivä omalla teemallaan. Hengitän hiljaisuutta -aamuhetket ke 13.10. ja ke 20.10. klo 7.45– 8.15. Keskiviikkoisin aamussa kaikille sopivia levollisia liikkeitä. Mielen hiljentyessä avaudumme Pyhän läsnäololle ja rukoukselle. Tikkurilan kirkossa järjestetään aamuhetkiä tiistaista torstaihin, kukin päivä omalla teemallaan. Hengitän hiljaisuutta–aamuhetket to 14.10. ja 21.10. klo 7.45–8.15. Torstaisin aamussa hiljennytään rukouksen ja Sanan äärelle. Tikkurilan kirkossa järjestetään aamuhetkiä tiistaista torstaihin, kukin päivä omalla teemallaan. Kontrabasso-Tila-Liike-konsertti pe 15.10. klo 18. Ahti Lassila toteuttaa sooloesityksiä, joissa konserttitila on kokonaisvaltaisesti käytössä. Tähän konserttiin hän suunnittelee kirkkoon sopivia sävelaihioita, joita hän kehittelee pysähtyessään soittamaan tilan eri pisteisiin. Kirkon tila ja akustisen kontrabasson äänimaailma antavat mahdollisuuden rauhoittua muuttuvan ja rikkaan kuulokuvan äärellä. Vapaa pääsy. Messu su 17.10. klo 10. Päivi Helén, Maria Koukkari, Iina Katila. Vahaisnuorten avoin syyslomakerho 18.–20.10. klo 10–14 Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.–21.10.

10). Avoin kerhotoiminta on tarkoitettu 7–14-vuotiaille syysloman tekemiseksi. Sansan medialähetyspiiri ma 18.10. klo 18. Sukkelat sukankutojat ti 19.10. klo 10. Neulotaan yhdessä sukkia diakoniatyön ja Kirkon Ulkomaanavun katastrofityön hyväksi, Voit myös neuloa kotona. Seurakunta tarjoaa langat. Tikkurilan eläkeläiskerho ti 19.10. klo 13–14.15. Vantaan liikuntapalvelujen Mari Soralahti liikuttaa kerholaisia. Kerhoa ohjaa Pirkko Yrjölä. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 19.10. klo 17.30–19, Terje Kukk. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 20.10. klo 13. Sinkkujen suunnittelupalaveri ke 20.10. klo 18. Tervetuloa uudet ja vanhat tutut suunnittelemaan perjantain sinkkuiltoja yli 40-vuotiaille sinkuille Tikkurilan kirkolle.

PIENTEN PAIKKA Auki joka päivä, Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 kahvilan aukioloaikoina. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1 Isäkerho ti 12.10. klo 17.30–19. Mukavaa yhteistä tekemistä isille ja lapsille. Rukouspiiri ke 13.10. ja ke 20.10. klo 18. Naisten lenkkisauna to 14.10. klo 18.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho ti 12.10. klo 9.30–11.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B Tammiston perhekerho ma 11.10. klo 9.30–11.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 14.10. klo 18.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2 Ylästön rukouspiiri ma 11.10. ja 18.10. klo 17.30. Uusi rukouspiiri Ylästössä maanantaisin. Tervetuloa mukaan! Perhekerho ti 12.10. klo 9.30–11.

VERKOSSA www.facebook.com/tikkurilanseurakunta Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

MUUALLA Kummin ja kummilapsen metsätapahtuma Kuusijärvellä ke 20.10. klo 17.30–19.30. Nautitaan Suomen kauniista luonnosta yhdessä kummilapsen kanssa. Ohjelmassa ulkoilua, kädentaitoja ja tietenkin grillausta Kuusijärven kodalla. Tapahtuma on maksuton ja siihen sisältyy grillaus. Tapahtumaan ilmoittautuminen www.tikkurilanseurakunta.fi tapahtumakalenterin tapahtumasta. Lisätietoja: Julia Sundvik p. 050 526 9401.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna vain puhelimitse tai sähköpostitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: to klo 9–11 Kivistön kirkko: ti klo 13–15. Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8

Yhteinen seniorikerho torstaisin klo 13.30–15. Syksyn värejä – Puhallinorkesteri Louhen konsertti pe 8.10. klo 19. Ohjelman säveltäjänimiä ovat mm. Anton Bruckner, Eric Whitacre, W. A. Mozart, Georges Bizet ja Juha Pisto. Suuren puhallinorkesterin lisäksi esiintyvät puhallinkvintetti, matalien vaskien yhtye ja Clarinoklarinettiyhtye, joht. Okko Kivikataja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kirkkokahvijumalanpalvelus su 10.10. klo 10. Papit Kristiina Hyppölä, Iiro Salminen, kanttori Ritva Holma, laulu Pia Ristolainen. Teemana kieli ja kirjallisuus, vieraina kirjailija Terhi Törmälehto ja raamatuntutkija Niko Huttunen. Mukana myös työntekijämme maailmalla, raamatunkäännöskonsultti Riikka Halme-Berneking, Angola. Jumalanpalvelus myös radioidaan suorana Yle Radio 1:ssä. Toivoa naisille ma 11.10. klo 13. Vieraana kansainvälisyys- ja lähetystyön koordinaattori Maria Järviniitty. Rukouspiiri tukee Sansan medialähetystyötä. Kristillisen meditaation ilta ma 11.10. klo 18. Hengähdämme ja rukoilemme kristillisen meditaatioperinteen hengessä. Viivymme Jumalan läsnäolossa. Johdattelu aiheeseen, virikepuhe, meditaatio ja yhteinen jakaminen. Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18. Me Kynät -kirjoittajaryhmä ti 12.10. klo 17. Miesten raamattupiiri ti 12.10. klo 18.30. Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13. Messu su 17.10. klo 10. Papit Mark Saba, Laura Sydänmaanlakka, kanttori Iisakki Seppä. Saarna

Jarmo Mäki-Mikola. Vaskikvartetti. Lähetysyhdistys Kylväjän lähetyspyhä. Messun jälkeen kirkkokahvit ja lähetystilaisuus. Jouko MäkiMikola: Ajankohtaista Kylväjän työstä. Ystävämessu – Friendship Mass su 17.10. klo 16. Lämminhenkinen jumalanpalvelus, jonka toteuttamiseen voit tulla mukaan. Rukous on keskeisessä osassa. Laulamme eri kielisiä lauluja eri puolilta maailmaa. Suomen- ja englanninkielinen. Lapsille pyhäkoulu. Messun jälkeen teetarjoilu. Raamattupiiri ma 18.10. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 18.10. klo 17.30. Israel-piiri ti 19.10. klo 18. Tukee Felm-keskusta Jerusalemissa Suomen Lähetysseuran kautta. Kirjoituspiiri Kirjavat ke 20.10. klo 10. Lied-konsertti to 21.10. klo 18. Maija Rautasuo ja Pinja Ukkola. Laulajien harjoituskonsertti Helsinki Lied -kilpailua varten. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11. Ei 21.10. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Vauvakerho perjantaisin klo 9–11. Kivistön kirkon brunssi la 9.10. klo 11, 12 ja 13. Brunssi palaa takaisin! Kasvissosekeittoa ja muita syksyisiä makuja runsaasti ja monipuolisesti, pääosin vapaaehtoisvoimin valmistettuna. Hinta 10 e / aikuinen, 5 e/ 3 v. täyttänyt lapsi. Kattauksia kolme: klo 11, 12 ja 13. Tied. Aki Kekkonen, p. 040 354 7979. Perhekahvila maanantaisin klo

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.–21.10.

9.30–11. Ei 18.10. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Tervetuloa iloiseen seuraan päiväkahville ja tekemään käsitöitä! Pop-up -ruokakassijako ma 11.10. klo 18–19 opiskelijoille ja muille paremmin ilta-aikaan ehtiville Kivistön maanantain yhteydessä. Huom! Voit tulla iltaan myös vapaaehtoiseksi, kts. https://urly. fi/2dnk. Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Ei 20.10. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Lasten lauluryhmä Kastehelmi keskiviikkoisin klo 17.15–18 5–9-vuotiaiden ryhmä, klo 18–19 yli 9-vuotiaiden ryhmä. Ilmoittautumiset paikan päällä. Maksuton. Kivistömessu ma 18.10 klo 18. Papit Hannu Pöntinen, Iiro Salminen, kanttori Iisakki Seppä. Rukous- ja raamattupiiri ti 19.10. Klo 17.30 rukouspiiri, klo 18.30 raamattupiiri. Kivistön seniorikerho ke 20.10. klo 12.30–14. Miesten saunailta ke 20.10. klo 18–21.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Messu su 10.10. klo 12. Papit Aki Kekkonen, Jere Hämäläinen, kanttori Iisakki Seppä. Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta. Ikäihmisten voimavarapäivä la 30.10. klo 10–16. Kirjallisuusterapeuttinen tapahtumapäivä +65-vuotiaille. Teemana anteeksiantamisen ilo ja kipu. Hiljentymistä, tekstejä, kirjoittamista ja yhteistä jakamista. Käytämme kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä. Ei vaadi kirjoittamiskokemusta.

Elämänkaari HAKUNILAN SEURAKUNTA

Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

All you need is compassion. Join our voluntary forces.

Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 15–16.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Ei 18.10. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Perhemuskari maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Ei 18.10. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Kansainvälinen perhemuskari tiistaisin klo 9.30–11 Myyrmäen kirkon pihakontti, Uomatie 1. Ei 19.10. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Olotila-kahvila Kannisto tiistaisin klo 11–13 Kenraalintie 6.

VERKOSSA

Päivän aikana kevyt lounas ja kahvi. Maksuton. Ohj. pastori, kirjallisuusterapiaohjaaja Tuula Paasivirta, diakoniapastori Laura Sydänmaanlakka. Ilm. viim. 25.10. ext-tuula.paasivirta@evl.fi (huom! etuliite), p. 040 556 9079.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Olotila-kahvila maanantaisin klo 11–13. Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7.15. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Ei 19.10. Raamattupiiri ti 12.10. klo 13.

Liisa Annikki Pesonen 74 v.

KORSON SEURAKUNTA

Kastettu Anita Alli Aino Hillu, Jussi Matti Oskari Lehto, Josefiina Christine Lehtonen, William Valtteri Johannes Mannermaa, Dominic Joakim Segersvärd-Sinkko. Hautaan siunattu Helli Orvokki Santala 85 v.

Kastettu Elmeri Mikael Antinpoika Leppinen, Janni Alexandra Jyrkkärinne, Minna Inkeri Simpanen, Elias Aleksi Hämäläinen, Anton Matias Sääskilahti. Hautaan siunattu Aulis Vilho Paakkanen 89 v, Liisa Peltola 77 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA

REKOLAN SEURAKUNTA

Kastettu Urho Kauko Olavi Nisumaa, Nero Eliel Rintala, Pihla Liisa Anh Mai Rekola, Alex Miika Juutilainen, Onni Elmeri Kristian Heikkilä. Hautaan siunattu

Kastettu Niklas Viljo Veikka Blomqvist, Silvia Seija Aleksandra Kanevski, Elle Adele Olivia Alanen, Sofia Lilian Mustonen. Avioliittoon kuulutettu

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2021

MUUALLA

Lukupiiri ke 13.10. klo 16. Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Ei 21.10. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Miestenpiiri ma 18.10. klo 18.30. Thorleif Johansson: Uskontojen uhrit. Martinlaakson lähetyspiiri ti 19.10. klo 19. Lastenohjaaja RitvaLeena Tuuli: Miten lähdin seurakuntaan töihin ja mitä ajattelen lähetystyöstä.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Ei 21.10.

Maximilian Axel Manner ja Kristiina Maria Kokkonen. Hautaan siunattu Anneli Kaarina Nevala 78 v, Matti Juhani Broms 83 v, Eila Anneli Väisänen 83 v, Niilo Johannes Johansson 85 v, Ritva Marjatta Sellmer 82 v, Marja Reeta Sihvonen 88 v, Timo Kalevi Sinkko 60 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Selma Sylvia Eveliina Kainulainen, Matias Mikko Gromoff, Johan Aaret Julius Honkanen, Vanessa Tin Yan Law, Daniel Tapio Kaunisaho, Alvar Aatos Koskelainen, Viola Hilla Matilda Nurminen, Alvin Kristian Kujala, Aada Satu Marjatta Immonen, Aava Eliina Hakoniemi, Aino Helena

Kirkkokahvijumalanpalvelus su 10.10. klo 10 Yle Radio 1:ssä. Papit Kristiina Hyppölä, Iiro Salminen, kanttori Ritva Holma, laulu Pia Ristolainen. Teemana kieli ja kirjallisuus, vieraina kirjailija Terhi Törmälehto ja raamatuntutkija Niko Huttunen. Mukana myös työntekijämme maailmalla, raamatunkäännöskonsultti Riikka HalmeBerneking, Angola. Messu su 17.10. klo 10. Papit Mark Saba, Laura Sydänmaanlakka, kanttori Iisakki Seppä. Saarna Jarmo Mäki-Mikola. Vaskikvartetti. Lähetysyhdistys Kylväjän lähetyspyhä. Jumalanpalveluksia voi seurata Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai ja kahden viikon ajan tallenteena. Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi, www.kirkkovantaal-

Sylvia Puronen, Hilma Harmonia Joensuu, Agoot Chol Aghot, Manuel Emilio Isomäki, Vilja Aili Valfrida Laituri, Bea Alice Kullberg, Kristofer Eliel Kasimir Kallislahti, Nea Alli Elisa KangasHeiska, Eliel Aatos Suominen. Hautaan siunattu Verna Marianne Mamia 68 v, Heimo Matias Korvenpää 82 v, Lilja Tellervo Halme 74 v, Jouko Kalevi Mälkönen 89 v, Seija Anneli Nyman 80 v, Matti Sakari Keskinen 83 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Emma Isabella Kanto, Eveliina Aurora Hillo, Lily Tuominen, Olivia Marjut Amanda Korhonen, Elmi Inkeri Kristiina Pulkkinen,

la.fi. Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

Vanda svenska församling Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

DISKURSBY KYRKA / PÅ NÄTET Stationsvägen 12a Högmässa sö 10.10 och 17.10 kl.12. Vägkost för kropp och själ må 11.10 kl.12. Vi delar ut smörgåspåsar med en god tanke med Tikkurila seurakunta. Seniorcafé 19.10 kl.13. Andakt, pratstund med kaffe och dopp och trevlig gemenskap. Ungdomskväll 20.10 kl.18.

VIRTAKYRKAN S:t Martins krets 12.10 kl. 13.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 p. 050 321 3282 retriitit.vantaa@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen perhekerho pe

Saga Evelina Soininen, Heidi Sofia Immanen, Mikael Alex Joseph, Ingela Liisa Silvia Ypyä, Levi Ilmari Tuominen, Elsi Lydia Kaira, Eeli Juho Matias Pudas, Mimosa Sofia Helin, Kasper Juhani Lindholm, Veeti Johannes Kuivasniemi, Mila Aurora Forssell, Seela Silvia Maria Kannala, Matias Santeri Leino. Hautaan siunattu Aarne Toivanen 85 v, Erkki Mikael Kärkkäinen 83 v, Ilkka Juhani Niinikoski 71 v, Aira Anneli Käkränen 91 v, Juha Kustavi Saranko 69 v, Elina Tellervo Tammelin.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döpta Alma Matilda Vuoristo, Wäinö Valto Viljami Vuosalmi.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.–21.10.

8.10. klo 9.30–12.30 Lastenkappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, Espoo. Ilmoita tulostasi Annika Topiolle, p. 040 531 1002. Vaky ry:n yhdistysilta ti 12.10. klo 17–21 Tikkurilan kirkko, Asematie 12 a. Vantaan kuurojen seurakuntaneuvoston vaalit. Valitsemme uuden kuurojen seurakuntaneuvoston 2022–2025. Viittomakielinen perhekerho pe 22.10. klo 9.30–12.30 Lastenkappeli

Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, Espoo. Ilmoita tulostasi Annika Topiolle, p. 040 531 1002.

International Events in other language than Finnish or Swedish

Musical Kids Club Tuesdays 9.30– 11 AM Temporary building at Myyrmäki Church yard, Uomatie 1.

Except not 19th Oct. For children accompanied by parent. Season 60 euro, twice you can check out the Club for free. Русскоязычная библейская группа по средам, 18-20 В церкви Länsimäki (Kerokuja 9). Приглашаем всех интересующихся! С вопросами обращайтесь к руководителю группы, Анжелике Химич +358 45 165 8552.

Join the Message Bible study club! The group will gather at Tikkurila Church, Stationsvägen 12 at 2–4 pm on Thursdays 28.10 and 25.11 In the meetings we study the Eugene Peterson´s Bible parafrase, discuss the theme of the day and pray. More information: Heidi Salminen at: 050 330 1828. Ystävämessu – Friendship Mass Sun 17th Oct 4 PM Myyrmäki VirtaChurch, Rajatorpantie 8. Warm and

welcoming church service. You can participate or assist in the Mass. Prayer has a central role. Hymns and songs are from all over the world in different languages. In Finnish and English. Sunday School for kids. After Mass tea is served.

Rakkaus alkoi kukkasesta Luottamus on hyvä parisuhteen perusta, ajattelevat Annika Olo ja Klaus Müller. He ovat olleet yhdessä 16 vuotta.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA SIRPA PÄIVINEN

aikki alkoi vuonna 2006 kukkasesta, jonka Annika Olo sai yllät täen Postipuun koulun päättäjäisjuhlassa. Kukan hänelle antoi juhlas sa esiintyneen kehitysvam maisten yhtyeen Bembän din soittaja Klaus Müller. – Se oli maailman ihanin ta, Annika Olo sanoo. Pariskunnan lempi ku koistaa edelleen. He puhu vat kauniisti toisistaan, toi nen hipaisee toisen kät tä ja katsoo lempeästi sil miin. Pitkään seurustellut pari asuu saman katon alla, mutta kumpikin omassa pie nessä asunnossaan kehitys vammaisten ryhmäkodissa Aurinkolinnassa. Iltaisin Annika Olo ja Klaus Müller istuvat usein sohvalla ja katsovat televi siosta Salatut elämät sar jaa toisiinsa käpertyneinä. Joskus he yöpyvät toisten sa luona. Molemmat käyvät palk katyössä. Olo työskentelee keittiöapulaisena ja Müller siivoojana. Heillä on yksi yh teinen harrastus: koulurat sastus. Kummankin kodissa on esillä palkintoja kansain välisistä Special Olympics kisoista. SOPUISAAN PARISUHTEESEEN on mahtunut myös

erimielisyyksiä. – Meillä on ollut kolmio draamaakin. Mutta olemme selvittäneet sen, Olo sanoo. – Välillä on ollut musta sukkaisuuskohtauksia, Mül ler lisää. – Joo, koska minä tykkään sinusta niin paljon. Pelkään, että olet jonkun toisen nai sen kanssa, vaikka sinä et tee niin, Olo selittää. Luottamus on heille tär keä asia. Annika Olo ja Klaus Müller ovat puhuneet keske nään, että toista ei saa pet tää ja jos on jonkun toisen kanssa, siitä pitää kertoa. Kihlasormuksia he eivät ole vielä hankkineet. Klaus Müller sanoo miettineensä asiaa. Sitten hän tunnustaa, ettei oikein tiedä, miten ko siminen pitäisi tehdä. – Purskahtaisin varmaan itkuun, jos Klasu kosisi mi nua, Annika Olo sanoo. MINNA KOVALAINEN NÄKEE työssään Espoon seu rakuntien kehitysvammais työn diakonina paljon ihas tumisia ja tunteiden paloa. Jotkut niistä johtavat viikos sa kihlautumiseen, toiset taas voivat kuihtua nopeas ti tai ihastuksen kohde vaih tua. Jotkut suhteet kestävät kauan. – Ihmiset, joilla on ke hitysvamma, voivat sanoa seurustelevansa, mutta ei vät välttämättä edes tapaa

– Annika on niin kaunis ja iloinen, Klaus Müller sanoo. Annika Olon mielestä poikaystävällä on suuri sydän.

toisiaan. He ovat ainoastaan päättäneet seurustelusta, koska tykkäävät toisistaan, Minna Kovalainen sanoo. Yhteydenpito voi olla esi merkiksi kuvasymbolien, emojien, lähettämistä kän nykällä, videopuheluita tai päivittäistä tapaamista työ paikalla. Seurusteluun voi sisältyä myös kyläilyä tai yh teisen loman viettämistä ke sämökillä. Kihlaus ja sen merkki nä sormukset ovat monel le seurustelun huipentu ma. Sormuksia ei tosin läh detä ostamaan kultaliikkees tä, vaan riittää, että jostakin löytyy jonkinlaiset rinku lat sormeen. Kihlaus johtaa avioliittoon vain harvoin.

– Me kaikki toivomme vahvaa tunneyhteyttä toi seen ihmiseen ja haluam me, että joku rakastaisi. Sa ma kaipuu on myös ihmisil lä, joilla on kehitysvamma, Kovalainen sanoo. MINNA KOVALAISEN mieles tä kehitysvammaisten ih misten läheiset ja asumisyk siköiden henkilöstö tarvit sevat koulutusta parisuhde asioissa, jotta voivat tukea ja ohjata kehitysvammaisia oi kealla tavalla. – Joidenkuiden seurus telu katkeaa ensimmäiseen erimielisyyteen. Silloin pa riskunta tarvitsee neuvoja ymmärtääkseen, että riidat kuuluvat parisuhteeseen ei

kä niiden takia tarvitse ero ta. Heitä voi auttaa riitele mään rakentavasti, Minna Kovalainen sanoo. Kehitysvammaiset hen kilöt on Kovalaisen mukaan seksuaalisia ja heilläkin on oikeus toteuttaa seksuaali suuttaan. Se kuitenkin saa tetaan kokea vaikeaksi asi aksi. Espoon seurakunnat järjestävät lokakuussa en simmäistä kertaa kehitys vammaisten parisuhdepäi vän, jossa puhutaan muun muassa seksistä. ■ Parisuhdepäivä kehitysvammaisille la 23.10. klo 10–16 Espoossa Suvelan kappelilla, Kirstintie 24. Ilmoittautuminen Minna Kovalaiselle p. 040 513 0854, minna.kovalainen@evl.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.–21.10.

Kirkoissa soi TORSTAINA 7.10. Vanhusten viikon konsertti to 7.10. klo 11 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Matti Pasanen, Esa Aapro ja Klaus Pennanen sekä Kultaisen Iän Laulajat. Yhteistyössä Itä-Hakkilan eläkkeensaajien kanssa. Vapaa pääsy. Päivämusiikkia Tikkurilan kirkossa to 7.10. klo 12, Asematie 12 a. Samppa Laakso, urut. Vapaa pääsy.

taa sooloesityksiä, joissa konserttitila on kokonaisvaltaisesti käytössä. Tähän konserttiin hän suunnittelee kirkkoon sopivia sävelaihioita, joita hän kehittelee pysähtyessään soittamaan tilan eri pisteisiin. Kirkon tila ja akustisen kontrabasson äänimaailma antavat mahdollisuuden rauhoittua muuttuvan ja rikkaan kuulokuvan äärellä. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 8.10.

KESKIVIIKKONA 20.10.

Edu Kettunen pe 8.10. klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Liput 10 e ennakkoon ainoastaan Holvinettilippukaupasta. Suora linkki kauppaan löytyy seurakunnan nettisivulta www.tikkurilanseurakunta.fi tapahtumakalenterin konserttitapahtumasta. Syksyn värejä – Puhallinorkesteri Louhen konsertti pe 8.10. klo 19 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Ohjelman säveltäjänimiä ovat mm. Anton Bruckner, Eric Whitacre, W. A. Mozart, Georges Bizet ja Juha Pisto. Suuren puhallinorkesterin lisäksi esiintyvät puhallinkvintetti, matalien vaskien yhtye ja Clarino-klarinettiyhtye, joht. Okko Kivikataja. Vapaa pääsy,

Pimenevässä syysillassa konsertti ke 20.10. klo 19 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Hannu Lehtikangas ja Hannu-Pekka Heikkilä.

TORSTAINA 21.10.

Edu Kettunen esiintyy perjantaina 8.10. kello 18 Tikkurilan kirkossa. Konserttilippu maksaa 10 euroa.

ohjelma 10 e.

TORSTAINA 14.10. Päivämusiikkia Tikkurilan kirkos-

sa to 14.10. klo 12, Asematie 12 a. Iina Katila, tornikellopeli. Konsertti kuunnellaan poikkeuksellisesti kirkon ulkopuolella. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 15.10. Kontrabasso-Tila-Liike-konsertti pe 15.10. klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Ahti Lassila toteut-

Päivämusiikkia Tikkurilan kirkossa to 21.10. klo 12, Asematie 12 a. Marjukka Andersson, urut. Vapaa pääsy. Lied-konsertti to 21.10. klo 18 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Maija Rautasuo ja Pinja Ukkola. Laulajien harjoituskonsertti Helsinki Lied -kilpailua varten. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Perjantaina 8.10. Le Roi Soleil klo 19 Helsingissä Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Ruotsalainen Drottningholmin barokkiyhtye. Ludvig XIV:n eli Aurinkokuninkaana tunnetun Ranskan hallitsijan aikaista musiikkia säveltäjiltä Rameau, Couperin, Philidor ja Marais. Helsinki Early Music Festival. Liput 50/30/20 e fibo.fi/kauppa.

Lauantaina 9.10.

Menneitten perhoset klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Tuuli Lindeberg, laulu, Minttu Siitonen, piano. Ohjelmassa Debussy, Saariaho, Zinovjev. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Suomen Solistiyhdistyksen konserttisarjaa.

Sunnuntaina 10.10.

Kantaattijumalanpalvelus klo 11 Helsingissä Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Saksalaisen seurakunnan lauluyhtye Agnes Goerken johdolla ja Encanto House Band esit-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2021

tävät Johann Rosenmüllerin instrumentaalimusiikkia ja kantaatin Also hat Gott die Welt geliebt. Helsinki Early Music Festival. Vapaa pääsy. Da pacem Domine – Arvo Pärt -konsertti klo 18 Espoossa Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Arvo Pärtin vokaali -ja urkumusiikkia, esiintyjinä Arvo Ensemble ja Markku Mäkinen, urut. Ohjelma 20/10 e. Hyväntekeväisyyskonsertti Onnellisten maa klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Oopperalaulaja ja rovasti Esa Ruuttunen, laulu, oopperalaulaja Laura Mäkitalo, laulu, kirjailija ja toimittaja Roman Schatz, laulu, Janne Valkeajoki, harmonikka, Anja Tolonen, lausunta, Marjo Kekki, tervehdys. Liput 25 e, eläkeläiset ja opiskelijat 20 e, alle 16-vuotiaat 10 e. Maksa lipun hinta Martsarin kummikouluyhdistys ry:n tilille FI16 4055 0010 9993 87 ja merkitse viestikenttään sana Konsertti ja maksajan sähköpostiosoite. Rahankeräyslu-

MATTI KOLHO

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa pa RA/2020/1575. Tuotto käytetään tansanialaisten kummikoulujen Kilingin ala- ja yläkoulun lasten opetuksen ja hyvinvoinnin hyväksi.

Tiistaina 12.10.

Zarzuelas Del Alma klo 19 Helsingissä Café Sonckissa, Kallion kirkon eteläpääty, Itäinen Papinkatu 2. Vitamina Z: Flavia Di Nola, mezzosopraano, Yusniel Estrada, tenori, Laura Havu, piano. 1900-luvun alun espanjalaista operettia. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 20 e. Festivaalin konsertit myös 13. ja 14.10. klo 19.

Lauantaina 16.10.

Incarn Fest klo 15 suorana verkkolähetyksenä Tiketin alustalla. Uusi kristillisen raskaan musiikin hybriditapahtuma Oulussa sekä suorana verkossa. Yhtyeet Immortal Souls, Tera, Lumina Polaris, Sáwol, Mooria ja Puolimieli. Livestream-lippu 24,90 e Tiketistä tiketti.fi/incarn-fest45-special-oulu-lippuja/69901.

Oopperalaulaja Esa Ruuttunen, toimittaja ja kirjailija Roman Schatz sekä harmonikkataiteilija Janne Valkeajoki esiintyvät hyväntekeväisyyskonsertissa sunnuntaina 10.10. klo 19 Temppeliaukion kirkossa Helsingissä.