Kirkko ja kaupunki 2021 16 Espoo by Kirkko ja kaupunki

21.10.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Luostareiden lahjat – näistä nautinnoista saamme kiittää munkkeja ja nunnia s. 8

Riesana vaikeat vanhemmat – aikuiset lapset kertovat s. 14

Nurmi kenttien Onni Jalkapalloili ja Onni Valakari pelaa kansainvälisillä kentillä, missä usko saa näkyä s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Kirkon ei pidä taipua painostukseen

On kaksi tapaa elää: joko niin, että mikään ei ole ihmeellistä, tai niin, että kaikki on ihmeellistä.

TAMPEREELLA OLI TARKOITUS järjestää viime viikolla kadonneiden eliölajien ja menetettyjen luontoympäristöjen surusaatto. Sen piti johtaa ilmastomessuun, jossa suru, huoli ja ahdistus olisivat saaneet rinnalleen kristillisen toivon. Ympäristöön liittyvän huolen käsitteleminen surusaaton ja liturgian keinoin oli Tampereen luterilaisten seurakuntien ja Kristittyjen Elokapinan yhteinen ponnistus. Ja siinähän kävi sitten niin, että ilmastomessu järjestettiin, mutta ilman surusaattoa. Saatto päätettiin jättää väliin, kun ahkerasti tubettava kansanedustaja Sebastian Tynkkynen (ps.) uhkasi lähteä Tampereelle häiritsemään tilaisuutta. Seurakuntiin alkoi sataa niin aggressiivisia viestejä, että ne päätyivät perumaan surusaaton. Raskaiden tunteiden kanavoimisen edellyttämä rauha ja turva olivat mennyttä. VOISI AJATELLA (ja itsekin olen siihen päin kallellani), että olisivat Tampereella antaneet mennä vaan. Antaneet koirien haukkua ja pitäneet karavaanin liikkeessä. Kirkon ei missään tapauksessa pidä taipua poliittiseen ohjailuun tai painostukseen, ei yhdenkään puolueen eikä minkään eturyhmän edessä. Toisaalta, huoli seurakuntalaisten turvallisuudesta ei ole turha. Äärioikeistolaisen terrorin uhka on Suojelupoliisin mukaan kasvanut myös Suomessa, ja sitä ruokkii ennen kaikkea verkossa levitettävä propaganda.

ELOKAPINA JAKAA MIELIPITEITÄ. Kirkolta se saa enimmäkseen ymmärrystä. Tampereen surusaaton perumisen jälkeen sekä Tampereen piispa Matti Repo että arkkipiispa Tapio Luoma julkaisivat sosiaalisessa mediassa kieli keskellä suuta kirjoitetut päivitykset, joiden rivien välistä voi lukea tuen ilmaisun ilmastoaktivisteille. Elokapinan nimeä he eivät kuitenkaan rohjenneet turhaan lausua. Sen sijaan Helsingin istuva piispa Teemu Laajasalo ja emeritus Eero Huovinen ovat selkein sanoin ilmaisseet tukensa Elokapinan tavoitteille. JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

ALBERT EINSTEIN (1879–1955)

Tänään Linnunradalla on arvioiden mukaan 100–400 miljardia tähteä, mutta yötaivasta tähyilemällä niistä näkee vain murto-osan. MIINA VILJANEN TIEDE-LEHTI 11/2021

Iankaikkisesti

”

Kun minä katselen sinun taivastasi, sinun sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet luonut, niin mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen? PSALMI 8:4

KIRKOLTA ELOKAPINA SAA ENIMMÄKSEEN YMMÄRRYSTÄ.

Kirkko ja kaupunki

16 21.10.2021

Seuraava lehti ilmestyy 4.11. KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Sade rummuttaa bussin ikkunaa. Mietin, mitä kuuluu ystävälle, joka kertoi murheistaan. Sinä siellä taivaassa, pidäthän huolta hänestä. Anna minulle voimaa pitää yhteyttä yllä.

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Kauneus lähtee siitä, että olet itsevarma” Miss Helsinki -finalisti Mira Holappa opiskelee teologiaa ja toivoo jonain päivänä työskentelevänsä pappina.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILLE PALONEN

Mira Holappa, 23, olet teologian opiskelija ja Miss Helsinki -kilpailun finalisti. Miten päädyit opiskelemaan juuri teologiaa? – Kun nuorempana mietin, mitä haluaisin isona tehdä, ajattelin, että ehkä haluan poliisiksi tai lentokoneiden korjaajaksi. Sitten kirkko alkoi tuntua omalta paikalta. Myöhemmin työ kirkossa alkoi tuntua myös kutsumukselta, ja nyt se tunne on vain vahvistunut. Olen aina ollut johtaja tyyppi. Jos on ryhmätyö, otan ohjat, ja opiskelijoiden fuksisuunnistuksessakin olin ryhmänjohtaja. Haluaisin työskennellä joskus pappina. Entinen Helsingin piispa Irja Askola on minun silmissäni nainen, jota voi ihailla. – Opiskelen teologiaa ensimmäistä vuotta ja työskentelen samalla koulunkäynninohjaa jana. On ollut ihana huomata, että teologises sa on ihmisiä, jotka ajattelevat saman tyyli sesti kuin minä. Suomalaisille parikymppisil le uskonto on monesti tabu, ja uskonnon pe rusteella helposti leimataan ihmisiä, mutta nyt tunnen, että olen hyvien ihmisten ympä röimänä.

Mihin maailmassa tarvitaan missikisoja vuonna 2021? – Minusta Miss Suomi kilpailun slogan ”kauniisti itsevarma” on hyvä. Miss Helsinki kisassa ei haeta tietyn näköistä vaan tietyn tyyppistä ihmistä. Välillä on ollut puhetta siitä, että naisia esineellistetään missikilpai luissa, mutta mehän itse haluamme ja haemme näihin kilpailuihin omista syistäm me. Miss Helsinki finalistijoukossa on fiksuja, maanläheisiä, normaaleja ihmisiä. Tämä on meille vähän kuin harrastus. – Kilpailemme ennen kaikkea itseämme vastaan, kohtaamme omat mörkömme. Joil lekuille kilpailu voi olla vaikka ensimmäinen kerta, kun on bikineissä yleisön edessä, mut ta toisaalta onhan meillä bikinit rannallakin. Missikisat kiinnostavat yhä ihmisiä, ja niitä katsotaan, ainakin salaa.

Kauneus on subjektiivinen käsite. Miten siinä voi kilpailla? – Kaikkia meitä miellyttävät tietynlaiset ihmiset. Miss Helsinki kilpailussa on useamman henkilön raati. Finaalissa on myös talentosuus, tuomariston haastattelu ja useampi kierros, joissa näytämme persoonaamme ja sitä, olemmeko itsevarmoja ja miten itsemme kannamme. Minusta kauneus lähtee siitä, että on itsevarma, voi hyvin ja kantaa itsensä hyvin.

Sinulla on tatuointeina muutama raamatunkohta ja pieni ristin kuva. Miksi juuri tällaiset tatuoinnit? – Niissä on hyvä sanoma. Toisessa kädessä on raamatunkohta Jesajan kirjasta. Siinä sanotaan, että luota Herraan, sillä hän on kallio. Toisessa kädessä on häistä tuttu Korinttilaiskirjeen kohta, jossa sanotaan, että lopulta jäljelle jäävät usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on rakkaus. Käteeni on tulossa myös Eedenin puutarha aiheinen tatuointi, kukkia, hedelmiä ja käärme, mutta se on vielä vähän kesken.

Mikä sinulle on pyhää? – Pyhän käsitteeni on kaksijakoinen. Ihmisen ja Jumalan suhde eli Jumalan rakkaus ihmistä kohtaan on pyhin. Myös ihmissuhteet ovat minulle pyhiä. Perhe ja ystävät ovat minulle henkireikä. ■ Miss Helsinki 2021 valitaan Vanhalla ylioppilastalolla pe 22.10.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Kun rakas lemmikki menee tähdeksi taivaalle Lapselle perheen lemmikkieläin on usein rakas perheenjäsen ja siitä luopuminen kova paikka. Traumapsykoterapeutti Ritva Launonen kertoo, miten lasta voi auttaa kohtaamaan surun lemmikin kuolemasta. TEKSTI ANNA FERRANTE KUVA ISTOCK

1. Kerro lapselle lähestyvästä kuolemasta. Useimmiten lemmikkieläimestä joutuu luopumaan sen vanhuuden tai sairauden takia. Asia lähestyy pikkuhiljaa, jolloin on mahdollisuus valmistella lasta siihen. Lapselle voi kertoa, että usein vanhalle eläimelle tulee jokin sairaus, josta tietää, että pian se kuolee. Nuorempikin eläin voi sairastua niin pahasti, ettei eläinlääkäri saa sitä enää parannetuksi. Silloin ihmisen tehtävä on auttaa eläintä kuolemaan, jotta sen ei tarvitse kärsiä kipua. Jos perheen lemmikki kuolee äkillisesti, suruun ei ehdi valmistautua. Näissä tilanteissa lapselle tulee lähes aina pelkoja, että samanlainen onnettomuus tapahtuu jollekulle läheiselle. Tällöin on tärkeä vakuuttaa lapselle, että näin ei tapahdu.

2. Keskustele lapsen kanssa siitä, mitä kuolema tarkoittaa.

Kuolemasta pitää puhua lapsellekin kuolemana. Koira meni jonnekin pois -tyyppiset epämääräiset selitykset aiheuttavat lapsessa vain hämmennystä ja voivat vaikeuttaa surusta toipumista. Lapselle voi kertoa, että kuolema tarkoittaa sitä, että sydän ei enää lyö ja keuhkot lakkaa-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

vat toimimasta. Eläin ikään kuin nukahtaa, eikä sen jälkeen enää herää. Lisäksi kuolemalle on hyvä tarjota jokin lohdullinen ”jatko”: lemmikin voi sanoa siirtyvän lemmikkien taivaaseen, koiraenkeliksi tai tähdeksi taivaalle. Näin lapselle jää yhteys eläimeen, mikä helpottaa luopumisen tuskaa ja auttaa muiston vaalimisessa.

3. Anna lapselle tilaisuus jättää jäähyväiset.

Joskus vähän isompi lapsi voi olla mukana eläimen lopetustilanteessa. Ikääkin tärkeämpää on kuunnella lapsen tahtoa eli sitä, haluaako hän olla mukana. Kaikkein tärkeintä on, että lapsella on tilaisuus jättää jäähyväiset. Myös ruumiin näyttäminen lapselle voi olla hyvä ajatus, sillä siinä konkretisoituu se, ettei lemmikki enää hengitä. Ei kuitenkaan riitä, että katsotaan kuollutta eläintä ja se siitä. Tilanne on sanoitettava lapselle niin, että hän ymmärtää sen ja tuntee olonsa turvalliseksi.

4. Sanoita lapsen suru.

Kun lemmikki on kuollut, lapsi tarvitsee lohdutusta: syliä, läheisyyttä ja mahdollisuutta puhua asiasta. Koko perhe voi myös yhdessä surra lemmikkiä, katsoa valokuvia, muistella,

miten se tuhisi nukkuessaan, hotki ruokansa ja tykkäsi myllätä maata. Lohdun tarjoaminen on tärkeää. Juuri siksi tarvitaan ajatusta koirien taivaasta tai muusta yhteyden säilymisestä lemmikkiin. Lapsen suru on erilaista kuin aikuisen. Lapsi surahtelee. Hän elää hetkessä, ja hänellä suru tulee mieleen hetkittäin. Välillä lapsi unohtaa koko asian ja jatkaa leikkejään, ja toisessa hetkessä hän saattaa itkeä lohduttomasti. Suru saattaa pulpahdella pintaan pitkänkin ajan kuluttua. Sen voi herättää jokin tuoksu, tilanne tai vaikkapa ohikulkevan koiran näkeminen. Aikuisen tehtävä on olla jakamassa surukokemusta silloin, kun lapsi sitä haluaa.

5. Näytä myös oma surusi, mutta säilytä lapsen rutiinit ja tavallinen arki.

Toisin kuin lapsen suru, aikuisen suru on enemmän jatkuvaa ja prosessinomaista. Omat

Kirkko ja kaupunki verkossa MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA

Annetaan kummien kukkia Moni kastettava saa kummiksi myös jonkun kirkkoon kuulumatto man. Heidän kohtelunsa vaihtelee: jotkut papit esimerkiksi jaka vat kummitodistukset kaikille kummeille, toiset vain kirkkoon kuu luville. Kirkolliskokouksen mukaan yksi kirkkoon kuuluva kummi riittää, mutta muutos on juuttunut byrokratian rattaisiin ja seura kunnissa toimitaan yhä vanhan käytännön mukaan. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Arvoyhteisönä kirkolla olisi erinomainen mahdollisuus puhua kohtuullisuuden hyveestä. Ehkä rahallisella omaisuudella on lopulta hyvin vähän tekemistä hyvän elämän kanssa.” MATIAS UUSISILTA VERKKOKOLUMNISSAAN

SIRPA PÄIVINEN

”

Surun ja itkun näyttäminen lapselle ei ole vaarallista, päinvastoin.

tunteet voivat olla vahvasti pinnassa ja itku herkässä. Surun ja itkun näyttäminen lapselle ei ole vaarallista, päinvastoin. Aikuinen näyttää omalla surun käsittelyllään mallia ja auttaa lasta ymmärtämään, että suru on luonnollinen tunne silloin, kun menettää jotain itselle rakasta ja tärkeää. Surua ei pidä kieltää itseltä eikä lapselta. Lapsi saattaa pelästyä, jos aikuinen purskahtaa holtittomaan itkuun, mutta siitäkin selviää käymällä tilanteen läpi lapsen kanssa ja kertomalla, ettei ole vaarallista vaikka aikuinen joskus itkee paljonkin. Lapsen kannalta haitalliseksi tilanne voi muuttua, jos vanhempi lamautuu suruunsa eikä pysty jatkamaan arjen rutiineja. Lapsi ei saa joutua tukijan rooliin vanhempansa surussa. Jos oma suru tuntuu kestämättömän kovalta, kannattaa hakea apua toisilta aikuisilta tai asiantuntijalta. ■

Ideologia ei tee ääriajattelijaa Tutkija Marko Juntusen mukaan radikalisoitumisen taustalla ovat aina myös henkilökohtaiset kokemukset. Kukaan ei liity ääri liikkeen jäseneksi ilman, että hänen henkilöhistoriassaan on ta pahtunut jotakin sellaista, minkä vuoksi hän saattaa kiinnostua ääriliikehdinnästä. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

SIRPA PÄIVINEN

TORINON ENKELI -romaanissa (Otava) on voimakas kuvitteellinen ja symbolinen taso, joten kyse ei Taina Latvalan mukaan ole hänen omaan elämäänsä perustuvasta autofiktiosta. Kirja kuitenkin leikittelee autofiktion piirteillä. Romaanissa kirjailijan ikäinen nainen on hiljattain eronnut, ja hän matkustaa jouluksi taiteilijaresidenssiin Torinoon. Asunnon kirjahyllystä hän löytää tietokirjan, joka käsittelee Torinoon liittyviä myyttisiä tarinoita.

”

Tuon tuntemattoman lapsen kautta hän yllättäen tutustuu vanhemmuuteen.

Taina Latvala halusi kirjoittaa omakohtaisesta, pelkoa ja epävarmuutta aiheuttavasta asiasta.

Äidiksi tuleminen ei ole aina itsestään selvää

aina Latvala matkusti vuoden 2018 lopulla Torinoon viettämään uutta vuotta. Jo ennen matkaa hän keksi, että voisi sijoittaa tulevan romaaninsa tapahtumat tuohon mystisen oloiseen, vahvasti katoliseen italialaiskaupunkiin. Tuolloin 36-vuotiasta Latvalaa oli jo jonkin aikaa askarruttanut se, haluaako hän äidiksi. – Ihailemani kirjailija Monica Fagerholm on sanonut eräässä haastattelus-

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

sa, että mene sitä kohti, mikä polttaa. Päätin alkaa kirjoittaa kirjaa tuosta minulle omakohtaisesta, pelkoa ja epävarmuutta aiheuttavasta asiasta, Latvala kertoo. – Mediassa on käsitelty lapsettomuuden surua tai vapaaehtoisesti lapsettomia, mutta ei mielestäni juurikaan niitä ihmisiä, joille perheen perustaminen aiheuttaa ristiriitaisen olon. Äidiksi tuleminen ei ole kaikille itsestään selvää. Se on iso kysymys, sillä siihen liittyy vahvasti se, millaisen elämän haluaa elää.

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Kirjan johdattamana nainen kohtaa jouluaattona kadulla pikkutytön, joka takertuu häneen itsepäisesti. Tämä tuo naisen mieleen toisen kaksikon, Marian ja Jeesus-lapsen. – Nainen tuntee olevansa irrallaan kaikesta ja pohtii itseään ja elämäänsä. Tuon tuntemattoman lapsen kautta hän yllättäen tutustuu vanhemmuuteen ja kohtaa myös oman sisäisen lapsensa, Latvala kertoo. ONGELMIA KOHDATESSAAN romaanin päähenkilöllä on tapana turvautua Uuteen testamenttiin. Hän etsii elämäänsä oikeaa suuntaa valitsemalla satunnaisesti jonkin kohdan. Myös kirjan lukujen otsikot on poimittu Raamatusta. – Sain aikoinani lahjaksi Taskuoraakkelinimisen kirjan, jolta voi kysyä tällä tavalla neuvoa oman elämänsä asioissa. Isoisoäitini eli isu puolestaan etsi virsikirjasta viisaita lauseita itselleen ja läheisilleen, Latvala kertoo. Hengellisyys on ollut pohjalaistaustaiselle Latvalalle aina tärkeää. Lapsena hän oppi iltarukouksen ja kävi pyhäkoulua. Raamattua hän tutki ensimmäisen kerran tarkemmin rippikouluikäisenä. Yliopiston kirjallisuudenopinnoissa hän osallistui kurssille, jolla selvisi, miten iso vaikutus Raamatulla on ollut kaunokirjallisuuteen. Torinon enkeli -romaanin kirjoittamisen myötä Latvalan oma elämä selkiytyi. – Kirja liikautti minussa jotain. Nyt tilanne on se, että odotan ensimmäistä lastani, hän kertoo hymyillen.

MARJO KYTÖHARJU

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Formula 1 -kuljettajien luottolääkärin päiväkirjamerkintöihin perustuva kirja kertoo taistelusta syöpää vastaan. Aki Hintsan elämä mullistui kesällä 2015, kun hänellä todettiin parantumaton haimasyöpä. Ennusteet lupasivat elinpäiviä muutamaksi kuukaudeksi, mutta aika venyi 16 kuukaudeksi. Tuona aikana syntyi Oskari Saaren kirjoittama Tänään olen elossa -kirja (WSOY 2021), joka perustuu Hintsan päiväkirjamerkintöihin. Lääkärin oli vaikea ryhtyä potilaaksi. Kotona oli uudesta avioliitosta kaksi pientä lasta. Haimasyövän ennuste on kaikkein huonoin. Usko Jumalaankin joutui koetukselle, mutta Hintsa päätti taistella. Kuolemansairas mies kutsutiin Sveitsin Davosiin, jossa hän esitteli hyvinvointimalliaan kilpa-autoilijoiden Mika Häkkisen ja Sebastian Vettelin kanssa maail-

man johtaville poliitikoille, liikemaailman edustajille ja toimittajille. Kaksipäiväinen esiintyminen oli menestys, ja Hintsa ystävystyi muun muassa YK:n pääsihteerin Kofi Annanin kanssa. Lapsiperhearki ja oma sairaus ottivat koville. Kirjan sivuilla vilisevät sanat rukous, ruokahaluttomuus, ruoansulatus ja hoidot. Kaiken keskellä Hintsan toiveissa oli saada valmiiksi kirja, joka kertoisi lukijoille ihmisen syvimmän eli coren löytämisestä. Isoissa käännekohdissa Hintsa oli tottunut turvau-

tumaan Jumalaan ja rukoukseen. Näin hän toimi nuorena miehenä pyrkiessään lukemaan lääketiedettä. Jos hän selviäisi pääsykokeissa, hän omistautuisi Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Hän lähti perheineen lähetyslääkäriksi Etiopiaan ja oppi ortodoksikristityltä kestävyysjuoksija Haile Gebreselassie paljon siitä, miten menestys ja onnellisuus ovat sidoksissa toisiinsa. Hintsa alkoi kehittää suosittua hyvinvointimalliaan, jolla hän valmensi Mika Häkkistä, Sebastian Vetteliä ja Lewis Hamiltonia toimiessaan 11 vuotta Formula 1 -maailman lääkärinä. Kirjan yllätys on, miten syvää ystävyyttä kovassa lajissa voi syntyä. Kun Aki Hintsa kuolee Sveitsissä 15.11.2016, hänen lähellään ovat kaikki rak-

HOCH ZWEI / JUERGEN TAP / LEHTIKUVA

Aki Hintsan elämän tarkoitus

Aki Hintsan elämä päättyi vain 58-vuotiaana.

kaat. Hamilton tilaa yksityiskoneensa hakemaan Suomesta paikalle Hintsan ex-vaimon, tyttären ja pojan. Neljä vanhinta lasta rukoilee yhdessä Isä meidän -rukouksen ja laulaa isän lempilauluja, kunnes hänen sydämensä pysähtyy klo 22. PIRJO WESANIEMI

K A I K K E A M A A N JA TA I VA A N VÄ L I LTÄ Madonna ja lapsi – avaimenperä

Helene Schjerfbeck. Kestävä avaimenperä on valmistettu omenamehun valmistuksessa ylijäävästä omenakuidusta. Kaksipuoleinen avaimenperä toimii samalla kuin taskuikonina. 7,90

Eero Hietala, Heikki Rusama Anne Mattsson

Kirkon ihmeellisimmät tarinat

Pirjo Kantala, Kaisa Kariranta, Meri-Anna Hintsala (toim.)

Irja Askola

– Parhaat jutut kristinuskon jokaiselta vuosisadalta

Alkuja ja loppuja

Teos seuraa Askolan polkua vasemmistolaisesta yksinhuoltajaperheestä kansainvälisille areenoille ja lopulta kirkon ykkösnaiseksi. Syksyn kiinnostavin henkilökuva! 26,20 (34,90)

Kirkon 2000-vuotista historiaa keritään auki 20 henkilön kautta jotka jättivät pysyvän merkin historiaan: Tomera eläkeläistäti Helena kaivoi esiin Jeesuksen haudan, paavi Urbanus puhui Euroopan ristiretkille ja Martti Luther joutui ukkosmyrskyyn. 21,10 (27,90)

Alkuja ja loppuja sanoittaa rukouksin ja lyhyin asia- ja mietiskelytekstein erilaisten elämänvaiheiden alkuja, keskikohtia ja loppuja. Kirjan runsas aineisto on aarrearkku, josta löytyy ammennettavaa monenlaisiin tilanteisiin ja tunnelmiin. 25,90 (32,80)

– Elämäkerta

– Rukousten kirja

Suojelusenkeli

– rukouskortti ja riipus 3,90

Verkkokauppa: www.sacrum.fi

Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki

Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15

Puh. 020 754 2350 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Jäljet johtavat luostariin Olisitko arvannut, että nämä kolme nautinto ainetta ovat saaneet alkunsa luostarissa? TEKSTIT KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO JA JUHANI TOLVANEN KUVAT LAURA RIIHELÄ

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Munkkien panemaa olutta

Alkolla on valikoimissaan muita trappistioluita, ja hinnat ovat kohtuullisia.

O ”

let oikea munkki vain kun elät kättesi työllä”, kirjoitti pyhä Benedictus 500-luvulla perustamansa Montecassinon luostarin sääntöihin. Benedictusta pidetään läntisen luostarilaitoksen isänä, ja esimerkiksi trappistimunkit noudattavat yhä hänen sääntöään. He ylläpitävät luostaritoimintaa myymällä valmistamiaan tuotteita kuten juustoja, ruumisarkkuja ja vaatteita. Benedictuksen luostarisääntö ei kiellä alkoholia, joten osa trappistiluostareista kattaa kulunsa oluen panemisella. Maailmanlaajuisesti trappistiluostareita on 170, ja suurin osa niistä on Euroopassa. Vain 11 luostarilla on olutpanimo, joka on saanut erityisen ATP-merkin (Authentic Trappist Product). Merkki takaa, että tuotteet on valmistettu luostarissa ja munkkien valvonnassa. Lisäksi kaikki tuotot menevät luostariyhteisön tai trappistijärjestön toimintaan tai hyväntekeväisyyteen. ATP-merkin saaneista luostareista viisi on Belgiassa ja kaksi Hollannissa. Itävallassa, Italiassa, Englannissa ja Yhdysvalloissa on yksi luostari kussakin. ATP-merkki otettiin käyttöön vuonna 1997, ja kansainvälinen ITA-trappistijärjestö valvoo merkin käyttöä tiukasti. − Esimerkiksi belgialainen Achel-panimo menetti ATP-merkin, koska munkkeja ei ole enää tarpeeksi valvomaan panimon toimintaa, kertoo Suomen Olutseuran olutasiantuntija Jouni Koskinen. Merkin perimmäinen tarkoitus on erottaa trappistioluet muista luostarioluista, joiden siteet luostareihin voivat olla vain näennäiset. − Usein ainut yhteys panimon ja luostarin välillä on lisenssimaksu, jonka panimo maksaa luostarin nimen käytöstä tuotteessaan, Koskinen sanoo. MUNKIT OVAT TEHNEET olutta varhaiskeskiajalta lähtien, joten monet saattavat ajatella, että trappistioluita on valmistettu satojen vuosien ajan. − Vaikka trappistioluilla on vanhan oluen maine, ne ovat oluen historiassa verrattain uusia. Vanhin trappistipanimo, Westmalle, on perustettu vuonna 1836, Jouni Koskinen kertoo. 2010-luvulla on perustettu viisi uutta trappistipanimoa, kun munkit ovat hypänneet mukaan craft- ja pienpanimo-oluiden buumiin. Viimeisimpänä ATP-merkin on saanut englantilaisen St. Bernard -luostarin Tynt Meadow -olut vuonna 2018. Asiantuntijoiden keskuudessa erittäin arvostettuja ja haluttuja ovat vuonna 1839 perustetun belgialaisen Westvleterenin (Sint-Sixtusabdij Westvleteren) oluet. Luostari tuottaa olutta juuri sen verran kun sen ylläpitokustannukset vaativat. Westvleterenin olutta on mahdollista ostaa vain paikan päältä. Luostari ei ole myöntänyt oluelle jälleenmyyntilupaa. Silti pulloja löytyy harmailta markkinoilta moninkertaisilla hinnoilla alkuperäiseen verrattuna. − Paikan päällä olut maksaa pari euroa, mutta nettikaupassa sama pullo voi maksaa 16 euroa, Koskinen sanoo.

Olutasiantuntija Jouni Koskisen suosikki trappistioluista on Orval.

USEIMMAT TRAPPISTIOLUET ovat tummia, vahvoja ja mausteisia, Jouni Koskinen kutsuu niitä belgityylisiksi oluiksi. Mitään säädöksiä siitä, millaista trappistien valmistaman oluen kuuluisi olla, ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi Roomassa sijaitseva Tre Fontane -luostari valmistaa Tre Fontane Tripel -olutta, jossa on käytetty eukalyptuksen lehtiä. Luostarin munkit ovat viljelleet eukalyptusta 1870-luvulta lähtien, jolloin sen avulla taisteltiin malariaa vastaan. Massachusettsissa sijaitseva yhdysvaltalainen Pyhän Joosefin panimoluostari (Saint Josephs Abbey) aloitti vuonna 2013 Spencer Trappist -ipan tuotannon. − Se oli olutmaailmassa ihmetystä herättävä asia. Voivatko trappistit tehdä ipaa? Koskinen kertoo. Koskinen on maistellut läpi kaikki trappistioluet. Hänen suosikkinsa on Orval, koska se on vaaleaa ja raikasta. Trappistioluet vanhenevat hyvin. Koskisen mukaan vahvimpia oluita voi kypsytellä jopa 5−10 vuotta. − Kypsytettyjä oluita ei oikeastaan näe myynnissä, vaan ne pitää kypsytellä itse. Oluet eivät kuitenkaan parane vanhetessaan loputtomiin. Olen joskus saanut Chimayn 17 vuotta vanhaa olutta ja se maistui vain kellarilta, Koskinen sanoo. Jouni Koskisen kirja Oluiden maailma (Readme) ilmestyy syksyllä.

Trappistioluita ei pidä sekoittaa tavallisiin luostarioluisiin. Jotkut trappistioluet ovat niin himoittuja, että niitä myydään moninkertaisilla hinnoilla harmailla markkinoilla.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Leivos kuin papin napa

acaron-leivonnaisten alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta jo 700-luvun Venetsiassa munkit valmistivat luostarien keittiöissä pieniä, yksinkertaisia leivonnaisia mantelimassasta. Munkit kutsuivat niitä ”papin navoiksi”. Toisen tarinan mukaan mantelimassasta valmistetut leivonnaiset saapuivat arabivalloittajien mukana Sisiliaan vuonna 827.

Fransiskaanimunkki André Thevet toi 1500-luvulla Brasilian-tuliaisinaan Eurooppaan uuden kasvin, tupakan, siemeniä.

Tupakkaviljelmä katedraalin katveessa

eskellä kukkeinta konjakin kotiseutua, Cognacin hiippakunnan ytimessä, sijaitsee Angoulêmen kaupunki, jonka katedraalin puutarhassa viljeltiin tupakkaa ensimmäistä kertaa Euroopassa. Fransiskaanimunkki, tutkimusmatkailija André Thevet oli palannut vuodenvaihteessa 1556 Brasiliasta mukanaan tupakanlehtiä ja -siemeniä. Hän istutti siemenet puutarhaansa ja alkoi kasvattaa yrttiä, jolle antoi nimen herbe angoumoisine eli Angoulêmen yrtti. Thevet’n matka oli suuntautunut Ranskan Brasiliassa olevaan siirtokuntaan, joka sijaitsi nykyisen Rio de Janeiron lähellä. Alueen intiaanit olivat kertoneet kasvin olevan nimeltään Petun. Meille sana on tuttu petuniasta, joka on sekin koisokasvi perunan, tomaatin ja tupakan tapaan. Tuo tupi-kieliryhmään kuuluva intiaanikielen sana tarkoitti siis alkujaan tupakkaa. Meidän tuntemamme sana tupakka puolestaan juontuu Karibianmeren alueen intiaanien tainon kielen sanasta, jonka espanjalaiset väänsivät sitten muotoon tabaco. NÄIN IHMEKASVIA kuvasi André Thevet vuonna 1558 ilmestyneessä kirjassaan Singularités de la France antarctique (Ranskan antarktiksen erikoisuuksia): ”Heillä on myös salainen yrtti, jolle on annettu nimi Petun. Sitä arvostetaan sen monien ominaisuuksien mukaan. Tämän kasvin kuivattuja lehtiä kääritään palmupuun lehteen kynttilän

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

muotoon ja sitten käärön toinen pää sytytetään ja savua saadaan nenään ja suuhun. ”Sanotaan, että se on hyvin terveellistä ja puhdistaa aivot tarpeettomista ajatuksista. Sen lisäksi se pitää jonkin aikaa nälkää ja janoa. He käyttävät sitä myös halutessaan puhua salaisuuksia. Alueella asuvat kristityt ovat myös mieltyneet siihen, vaikkakaan se ei ole vailla vaaroja ennen kuin siihen tottuu. Tämä savu aiheuttaa nimittäin hikoilua ja heikotusta ja jopa huimausta, minkä itsekin koin, kun sitä kokeilin.” Tuollainen on siis historian ensimmäinen kirjallinen kuvaus sikarin polttamisesta. Thevet lisää vielä, että ”jos sitä käyttää liikaa, se tekee pään heikoksi kuten väkevä viini”. Tupakan ohella hän kuvasi kirjallisesti ensi kertaa myös monia muita Amerikan ihmeitä kuten ananasta ja maapähkinää sekä eläinkunnasta muun muassa laiskiaista ja tapiiria. KUNINKAALLINEN KOSMOGRAFI André Thevet’stä tuli vuonna 1560, ja myöhemmin hänet nimettiin myös kuningatar Katariina de’ Medicin kuninkaalliseksi almunjakajaksi. Thevet’n kunnia sai kuitenkin ankaran kolauksen, kun Ranskan Portugalin suurlähettiläs Jean Nicot toimitti kuningattarelle jauhettua tupakkaa tämän pojan päänsäryn parantamiseksi. Hoito tehosi, ja kunnianosoituksena ”lääkkeen” lähettäjälle kasvin nimeksi annettiin Herba Nicotiana. Thevet loukkaantui verisesti. ”Vuosia sen jälkeen, kun palasin matkaltani, joku tyyppi, joka ei ollut edes käynyt siellä maassa, saa nimensä siihen kasviin”, hän kirjoitti. Myöhemmin Carl von Linné jatkoi savun puhaltamista Thevet’n silmille virallistamalla kasvisuvun nimeksi nicotiniana tabacum. Palsamia maineen haavoille tuli, kun von Linné antoi keltaoleanterille fransiskaanimunkki André Thevet’n muistoa kunnioittaen tieteellisen nimen Thevetia.

RANSKAAN RESEPTI päätyi todennäköisesti vuonna 1533, kun 14-vuotias isätön ja äiditön Katariina de’ Medici muutti Italiasta Ranskaan mennäkseen naimisiin Ranskan kuninkaan Henrik II:n kanssa. Ranskalaisessa luostarissa mantelimassaleivoksia alettiin valmistaa 1700-luvun alkupuolella. Silloin aatelisperheestä lähtöisin oleva Catherine de Vaudemont valittiin Les Dames du Saint-Sacrement -luostarin abbedissaksi. Luostarin säännöt kielsivät tiukasti lihan syönnin, mutta herkuttelu leivonnaisilla oli sallittua. Kun Ranskan vallankumous lakkautti luostarilaitoksen 1792, kaksi Les Dames du Saint-Sacrement -luostarin nunnaa, sisar Marguerite ja sisar Marie-Elisabeth pakenivat Nancyn kaupunkiin macaron-resepti taskussaan.

”

Luostarin säännöt kielsivät tiukasti lihan syönnin, mutta herkuttelu leivonnaisilla oli sallittua. Nancyn kaupunginlääkäri, tohtori Gormand, sääli nunnia ja otti heidät luokseen asumaan. Sisaret maksoivat hänelle ylläpidostaan leipomalla perheelle macaroneja. Pian tieto sisarten leivontataidoista levisi kaupungissa. He alkoivat valmistaa ja myydä macaroneja myös kaupunkilaisille. Vielä tässä vaiheessa macaronit olivat yksiosaisia keksejä. Marguerite ja Marie-Elisabeth tulivat kaupungissa tunnetuiksi Macaron-sisarina (Les Soeurs Macarons). Nykyäänkin macaroneja valmistetaan Nancyssä alkuperäisellä reseptillä. Leivonnaiset tunnetaan nimellä Nancy macarons. TÄYTETYT KAKSIOSAISET macaronit syntyivät 1830-luvulla Pariisissa, kun tuntematon kondiittori keksi yhdistää kaksi macaronia ja liimata ne täytteellä yhteen. Kaksikerroksisen leivonnaisen nimeksi tuli macaron parisien. Aluksi leivonnaisten väliin laitettiin hilloa, erilaisia maustetahnoja tai likööriä. Nykyään yleisimmät täytteet ovat voikreemi, hillo tai ganache

NYKYÄÄN MACARONEJA myydään ympäri maailmaa. Makuvaihtoehtoihin on tuotu paikallisia vivahteita: Japanissa myydään matcha-teen makuisia macaroneja, ja Yhdysvalloissa suosittuja ovat maapähkinävoin makuiset macaronit. Maailmanlaajuista suosiota lienee siivittänyt leivonnaisten sosiaaliseen mediaan sopiva ylellinen ja värikäs ulkoasu. ■

VAHVA MUISTIKAPSELI “Vireyttä aivoille Fosfoser® Memory -muistikapseleilla.” SUOSITTELEN

Kuva: Mikko Mäntyniemi

eli suklaasta ja voista tehty massa. Perinteiset maut ovat vanilja, pistaasi, vadelma ja suklaa. Pierre Hermé, omalaatuinen pariisilaiskondiittori, päätti kokeilla 1980-luvulla uusia, uskaliaita makuvaihtoehtoja. Konditorian valikoimista löytyi tuolloin muun muassa ruusun, oliiviöljyn ja ketsupin makuisia macaron-leivonnaisia. Perinteinen ja kunniakas Ladurée-kahvila-konditoria alkoi 1990-luvulla valmistaa muotitalojen tapaan uusia macaron-makuja eri sesongeille. Konditoria keksi markkinoida leivonnaisiaan ranskalaisissa muotilehdissä, kuten Voguessa ja Ellessä. Samainen konditoria valmisti macaron-leivokset Sofia Coppolan Marie Antoinette (2006) -elokuvaan sävyissä, jotka sopivat teinikuningattaren ja hänen hovineitojensa asuihin. Vuonna 2007 McDonald’sin omistamat McCafét Pariisissa ottivat macaronit listoilleen perinteisiä konditorioita huomattavasti edullisemmilla hinnoilla.

Aira Samulin

Juttuun on haastateltu Tampereen ammattikorkeakoulun Liiketalous ja media -yksikön lehtoria Arja Luiroa.

Fosfoser® Memory sisältää vaikuttavana aineena soija peräistä fosfatidylseriiniä. Iän myötä sen määrä vähenee aivoissa. Fosfoser Memory ravintolisällä täydennetään elimistön fosfatidylseriinitasoa. Suositellaan erityisesti ikääntyville, opiskelijoille ja keskittymistä vaativan työn tekijöille. Fosfoser® Memory kapselit on vakioitu fosfatidylseriinin ja fosfatidihapon suhteen. Yksi kapseli sisältää 480 mg soijafosfolipidejä, joista 100 mg fosfatidylseriiniä ja 100 mg fosfatidihappoa. Laktoositon, gluteeniton, hiivaton ja makeuttamaton. 90 kaps.

Lisää vireyttä Ikääntyville Opiskelijoille

Terveystuotekaupoista, osastoilta ja apteekeista.

Mantelijauhosta tehtyjen macaron-leivosten tie vaatimattomista luostarileivonnaisista värikkäiksi sometähdiksi on monivaiheinen.

Suomalaisen lääketehtaan laatua

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Virkatodistusten saaminen tak Kuukausien mittaisiksi venyneet virkatodistusjonot johtuvat kirkonkirjojen pidon uudelleen organisoinnista ja valtakunnallisten sukuselvitysten tekemisen alkuvaikeuksista. TEKSTI PÄLVI AHOINPELTO KUVITUS MAIJA SAARI

irkatodistusten saaminen on viime aikoina takkuillut toden teolla. On syntynyt jopa kuu kausien jonoja. Virkatodistusta tarvitaan esimerkiksi perunkir joitusta varten, ja lain mukaan perunkirjoitus pitää tehdä kolmen kuukau den kuluessa päähenkilön kuolemasta. Pitkät jonotusajat hermostuttavat syystä todistusten tarvitsijoita. Miten näin on päässyt käymään, rekis teripäällikkö Emilia Launonen Helsingin seurakuntayhtymän keskusrekisteristä? – Olen pahoillani niiden puolesta, jotka ovat joutuneet odottamaan virkatodistuksiaan aivan liian kauan. Olemme muutosvaiheessa, mutta työ nopeutuu koko ajan.

Launosen mukaan vuoden 2020 alusta alkaen sukuselvityksiä on tehty uudella tavalla, jonka opettelu vie aikaa. – Kun ennen sukuselvitykset laadittiin yksit täisissä seurakunnissa, nyt ne tehdään keskite tysti alueellisissa keskusrekistereissä. Keskusre kisterin henkilökunta on perehdytetty uuteen tapaan tehdä koko elinkaaren kattavia selvityk siä ja käyttää kaikkien Suomen seurakuntien di gitoitua kirkonkirjamateriaalia. Todistusten laa tijan on suoritettava kaksi koetta saadakseen lu van tehdä uudenlaisia virkatodistuksia. Opis kelu ja sisäänajo tehdään muun työn ohella, Launonen kertoo. Ruuhkia virkatodistusten toimittamiseen syn tyi erityisesti kesälomakaudella, sillä tehtävä on muuttunut niin vaativaksi, ettei kouluttamatto mia sijaisia voida käyttää. Organisaation ja prosessin muutosten tavoit teena on parantaa palvelua. Vaikka tavoite on hy vä, kaikki ei ole sujunut ongelmitta. EMILIA LAUNONEN KERTOO, että kun aiemmin Helsingissä laadittiin sukuselvitys vain Helsingin tietojen osalta, siellä nykyään tehdään niin sa nottu valtakunnallinen sukuselvitys kaikkien nii den seurakuntien osalta, joissa päähenkilö on ol lut jäsenenä. Ennen omaiset joutuivat itse ottamaan erik seen yhteyttä vainajan jokaisen asuinpaikkakun

nan kirkkoherranvirastoon ja tilaamaan virka todistukset. Nyt se tehdään viran puolesta ja yhdellä tilauksella eli omaisen työ helpottuu ratkaisevasti. Sen sijaan valtakunnallisen selvi tyksen laatija voi keskusrekisterissä joutua käy mään läpi kymmenien seurakuntien kirkon kirjoja. – Valtakunnallisten sukuselvitysten tekijältä vaaditaan hyvää kokonaisuuden hallintaa, muis tia ja pitkäjänteisyyttä, sillä siinä ollaan tekemi sissä suurten ja monimutkaisten henkilötieto massojen kanssa, Launonen kertoo. – Yksinkertaisen virkatodistuksen saa valmiik si suhteellisen nopeasti, mutta mutkikkaimpien kanssa työskennellään jopa kaksi päivää. MUUTOKSEN TAUSTALLA on valmisteilla oleva kirkkolain muutos, jonka mukaan kirkonkirjojen pito keskitetään noin 15 aluekeskusrekisteriin. Satoja vuosiahan kirkonkirjoja on pidetty seura kunnissa niin, että ensin kirkkoherrat ja sitten virastojen henkilökunta ovat kirjanneet kukin oman seurakuntansa jäsenten tiedot. Suomessa on paljon pieniä seurakuntia, eikä kaikissa ole riittävästi henkilökuntaa tai sukusel vitysosaamista. Pienet yksiköt ovat haavoittuvia. ”Vanha hyvä malli” ei Emilia Launosen mukaan olisi enää toiminut. – Muutos oli välttämätön, jotta seurakunnat pysyvät uskottavana toimijana, sukuselvitykset

”

Olen pahoillani niiden puolesta, jotka ovat joutuneet odottamaan virkatodistuksiaan aivan liian kauan. REKISTERIPÄÄLLIKKÖ EMILIA LAUNONEN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

kuaa ovat laadukkaita ja voimme toteuttaa palvelu lupauksemme myös aukioloajoissa. Virkatodistusjonojen syntymiseen on vaikut tanut lisäksi se, että aluekeskusrekisterit joutuvat ylläpitämään kahta eri tapaa tehdä todistuksia, kun kaikki seurakunnat eivät ole vielä liittyneet aluekeskusrekistereihin. TIETOJEN LUOVUTUS kirkonkirjoista on vain yk si osa keskusrekisterien työtä. Niissä myös ylläpi detään koko kirkon jäsentietojärjestelmän tietoja muun muassa avioliitoista, kasteista ja rippikou luista. Keskusrekisterit suorittavat myös esimer kiksi avioliiton esteiden tutkintaa. Jäsentietojärjestelmästä välittyvät tiedot väes tötietojärjestelmään, jota ylläpitää Digi ja vies tintävirasto. Se taas välittää jäsentietojärjestel mälle tiedon esimerkiksi kirkon jäsenen muutos ta ja kuolemasta. Vainajan perunkirjoitus on lain mukaan tehtä vä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Mi ten voi nyt toimia saadakseen virkatodistuksen mahdollisimman pian? Emilia Launosen mukaan paras tapa saada to distus ajoissa on tilata se ajoissa. Huono tapa taas on tehdä samasta todistuksesta useita hakemuk sia, jotka joudutaan poimimaan pois jonosta, tai tiedustella todistustaan monta kertaa. – Ehdimme kyllä tehdä todistuksen kolmes sa kuukaudessa. Joskus omainen unohtaa pyytää virkatodistusta ajoissa, mikä on ymmärrettävää, mutta ohituskaistan käyttäminen viivästyttäisi muita todistuksia. Perukirjan jättöaikaan voi verohallinnon mu kaan hakea lisäaikaa perustellusta syystä. Suku selvityksen viivästyminen on tällainen syy. VIRKATODISTUKSEN TOIMITUSAIKA oli tänä vuonna Helsingissä pahimmillaan 12 viikkoa ke sälomien aikaan, mutta nyt syksyllä aika on saatu kurotuksi ylitöitä tekemällä alle kahdeksaan viik koon. Tavoitteena on päästä ensi vuoden aikana 4–6 viikon toimitusaikaan. Espoon seurakuntayhtymän hallintopäällikkö Sari Anetjärvi kertoo, että Espoossa virkatodis tusjono on kesälomien jäljiltä noin 20 viikkoa. – Meille on kuitenkin saatu elo ja syyskuus sa uusia työntekijöitä, joista viittä koulutetaan te kemään valtakunnallisia todistuksia. Odotamme, että parin kuukauden kuluessa jono alkaa lyhetä, Anetjärvi sanoo. – Vantaalla sukuselvityksen toimitusaika on ol lut pahimmillaan noin 17 viikkoa, kertoo Vantaan aluekeskusrekisterin johtaja Tuomo Kahen virta. – Tällä hetkellä toimitamme kesäkuun lopun tilauksia, joten 14–15 viikkoa on nyt toteutuva toi mitusaika. Myös meillä on suunta parempaan eli tilausjonomme lyhenee. Nykyisen kehitystahdin jatkuessa olisimme siedettävissä toimitusajoissa talven aikana, Kahenvirta sanoo. Vantaallakin on palkattu talven jälkeen vii si uutta tekijää. Heidän opintojensa eteneminen näkyy Kahenvirran mukaan siinä, että kasvaneen työkuorman kanssa aletaan pärjätä paremmin.■

Päivätoiminnan Avoimet Ovet

Tiistaina 26.10. klo 14-18 Aurinkolahdessa, Leikosaarentie 24, Hki

Torstaina 28.10. klo 14-18 Viikissä, Pasteurinkatu 1 A, Hki ja Rastilassa, Meri-Rastilantie 26 A, Hki

Tervetuloa tutustumaan ikäihmisten päivätoimintaan – kerromme myös palvelusetelimahdollisuudesta kahvittelun lomassa. Huomioimme koronasuositukset. Lisätiedot: Auli Hoffström, puh. 046 923 4597

”Toivolla on tapana ilmaantua paikalle, kun sitä vähiten odotamme mutta eniten tarvitsemme.”

Lue psykoterapeutti Katianna Ruuskasen viimeinen kolumni osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot. Samasta paikasta löydät kaikki hänen timanttiset tekstinsä yli kahden vuoden taipaleelta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

M Lukijat kertovat äideistä ja isistä, joille he eivät aikuisinakaan kelpaa sellaisina kuin ovat. Perheneuvoja Eila-Kaarina Immonen etsii kokemuksista aineksia uudenlaiseen tarinaan. Uhrin rooli on vasta alku. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT LAURA RIIHELÄ

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

itä tunteita äitisi sinussa herättää? Entä isä? Jos mieleen tulvahtaa lämpöä, läheisyyttä ja tukea, olet onnekas. Kaikille ei käy niin. Kun Kirkko ja kaupunki pyysi lukijoitaan kertomaan aikuisten ja heidän vanhempiensa vaikeasta suhteesta, vastauksia lähetettiin yli sata. Moni kokee, että ei kelpaa vanhemmilleen sellaisena kuin on. ”Kasvaessani minusta tuli kaikin tavoin vääränlainen: laiska, huolimaton, omapäinen, väärän muotoinen”, muistelee 68-vuotias nainen. ”Vanhempani kykeni rakastamaan minua vain tietyin ehdoin: kun olin riittävän samaa mieltä asioista ja elin hänen arvojensa mukaan. Kun en näin tehnyt, välit alkoivat rakoilla ja lopulta katkesivat”, kuvaa 34-vuotias nainen. ”Tiukka kuri liittyi vahvasti uskonnolliseen kasvatukseen. Opin rakentamaan itselleni kuoren, jonka mukaan toimin vanhempieni seurassa. Peitin tunteeni ja opin valehtelemaan mielipiteistäni ja siitä, kenen seurassa vietän aikaani. Ajattelin, etten ikinä tule kelpaamaan heille sellaisena kuin olen”, 24-vuotias nainen sanoo. Lukijat kertoivat, miten arvostelevat vanhemmat ovat heihin vaikuttaneet: itsetunto on heikko, kunnianhimoa puuttuu, on masennusta ja välinpitämättömyyttä omaa hyvinvointia kohtaan.

48-vuotias nainen arvelee hakeneensa nuorempana miesten hyväksyntää ”hirveän ankaran” isänsä vuoksi: ”Ihastuin ja hyppäsin sänkyyn liian helposti.” Espoon seurakuntien pitkäaikainen perheneuvoja Eila-Kaarina Immonen kuuntelee lukijoiden kokemuksia keskittyneesti. – On raskasta, jos tuntuu, että asiat vain tapahtuvat minulle. Toivottavasti siitä pääsee eteenpäin miettimään, millaisen elämän itse haluan ja mihin asioihin pystyn vaikuttamaan. Immonen on koulutukseltaan perhepsykoterapeutti ja kognitiivis-analyyttinen kouluttaja. Jälkimmäisessä suuntauksessa ajatellaan, että ihmisen oma historia on läsnä nykypäivässä mielensisäisenä puhetapana. Sen tunnistaminen auttaa muokkaamaan omia toimintamalleja. Jos on saanut vaikkapa ankaran kasvatuksen, oma sisäinen ääni saattaa kritisoida herkästi sekä itseä että muita. – Jokainen omaksuu perheeltään suhtautumistapoja maailmaan. Ihminen voi esimerkiksi oppia, että on mahdollista olla vain kritisoija tai kritisoitava. Hän saattaa siksi kokea palautteen koulussa tai työpaikalla niin, että taas häntä moititaan eikä hän osaa mitään. ”VANHEMPANI EIVÄT OLE kehuneet tai kannustaneet minua tai veljeäni. He eivät ole osanneet. Pikemminkin on latistettu ja ärsyynnyttykin, jos itseä on joskus kehunut. Teen paljon töitä sen

eteen, etten siirrä omille lapsille samaa kulttuuria”, kertoo 44-vuotias nainen. Eila-Kaarina Immonen vahvistaa, että lapsuudessa sisäistetyt toimintamallit siirtyvät herkästi eteenpäin sukupolvien ketjussa. – Jos lapsi yrittää parhaansa kokeessa ja tulee ysin kanssa kotiin, mutta vanhempi kysyy mitä et osannut, lapsen on helppo kokea itsensä riittämättömäksi. Vanhemmalle voi olla kipeä kokemus, jos hän huomaa toimivansa tässä samoin kuin oma vanhempansa. Immosen mukaan riippuu yksilöstä, miten jatkuva arvostelu vaikuttaa. Yksi kasvaa kritiikin paineessa mitätöidyksi ja hiljaiseksi, toinen muuttuu uhmakkaaksi kokiessaan, että joutuu jatkuvasti puolustautumaan. Suhtautumistapa saattaa muuttua elämänkokemuksen myötä: ”Vasta avioeroni jälkeen olen uskaltanut nousta isääni vastaan, olla eri mieltä ja pitää pääni”, 48-vuotias nainen kertoo. ANOPPIVITSEJÄ ON KERROTTU sukupolvesta toiseen. Kokemus tungettelevista ja puolisoa arvostelevista vanhemmista nousee esiin myös lukijoiden kertomuksissa. ”Äitini oli hyvin kontrolloiva ja omiva. Hän olisi halunnut pitää minut kotona vielä kun olin täyttänyt 18 vuotta. Lähdin kuitenkin mieheni mukaan”, 55-vuotias nainen sanoo. ”Pahin vaihe oli, kun aloin seurustella naisen kanssa. Äitini periaatteessa hyväksyy homouden, mutta ei lähipiirissään, sillä hän pelkää

Perheneuvoja Eila-Kaarina Immosen mukaan menneiden asioiden käsittely osoittaa suurta välittämistä itseä ja tulevia sukupolvia kohtaan.

muiden arvostelua. Hän toivoo minun menevän avovaimoni kanssa naimisiin vasta hänen kuoltuaan”, 44-vuotias nainen miettii. ”Isäni ei voi ymmärtää, miten valitsin aviomieheni lempeyden ja rakkauden perusteella, vaikka hän on pienituloinen”, 33-vuotias nainen tilittää. ”Minua kohdellaan kuin lasta, eikä mielipidettäni tai lupaani välttämättä ky-

PERHENEUVOJA EILA-KAARINA IMMONEN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

sytä minua koskevissa asioissa. Apua tarjotaan sitä pyytämättä”, 40-vuotias nainen kertoo. ”Äitini ei tiedä, missä menee raja puuttua minun ja perheeni asioihin. Hän haluaa luoda mielikuvaa, että en pärjää ilman häntä”, 43-vuotias nainen toteaa. Kertomukset vanhempien tunkeilusta saavat Eila-Kaarina Immosen siteeraamaan vanhaa sananlaskua: ”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin”. – Tiedä oma paikkasi ja oikeutesi omaan elämään, kehoon, tunteisiin ja itsenäistymiseen. Voit antaa itsellesi luvan olla oma itsesi. Anna silti arvoa myös vanhemmalle, vaikka hän ei saakaan määrittää sinua. Immosen omat lapset ovat aikuistuneet ja muuttaneet kotoa. Siksi hänen on helppo samastua huolehtivaan vanhempaan, jolla on houkutus jakaa elämänkokemustaan nuoremmilleen. Jos välit ovat kunnossa, vanhempi voi Immosen mielestä tuoda havaintojaan esiin, kunhan ei jankuta eikä unohda, että aikuinen päättää asioistaan itse. – Lasta voi helpottaa ajatus siitä, että aika muuttaa vääjäämättä tilannetta. Valtaa käyttävien vanhempien ote herpaantuu ja voimat hiipuvat eivätkä he enää pysty rajaamaan lapsensa elämää. Immosella on ehdotus vanhemmalle, jolla on kiusaus työntyä varttuneen jälkikasvunsa asioihin: huomio kannattaa suunnata omaan elämään. – Vanhempi voi miettiä, miten voin ja kuinka haluan elää. Entä miten parisuhteeni voi, jos sellainen on? Jokaisella on ainutkertainen elämä, jota ei voi elää toisten kautta. Vanhempiensa vaikutusyrityksistä kärsiville aikuisille Immonen ehdottaa ajatusleikkiä: en-

tä jos vanhempi ei haluakaan kritisoida vaan on huolissaan, vaikka ei osaisikaan sitä ilmaista? – Joskus vanhempi saa sanottua, että puutun elämääsi, koska olet minulle niin rakas. Tämä voi olla hänen aikuiselle lapselleen merkittävä tieto. ”VANHEMMAT SUOSIVAT SISARUKSIANI, mistä olen lievästi masentunut”, kertoo 56-vuotias mies. ”Sisareni oli aina kauniimpi ja tärkeämpi isälleni ja sai kaikenlaista. Minä olin vain tullut vahingossa ja vieläpä äidin näköä. Sisar onnistui saamaan isältä kesämökinkin, ostosumma oli 50 euroa!”, kirjoittaa 54-vuotias nainen. ”Vanhempani eivät ole ehtineet antaa aikaansa minulle, kun ovat keskittyneet autistiveljeeni”, toteaa 55-vuotias nainen. ”Vaikka yritän kertoa omista asioistani, niin keskustelu kääntyy sisaruksen ongelmiin”, 28-vuotias nainen sanoo. Eila-Kaarina Immonen ajattelee, että yhden lapsen suosiminen tuntuu kurjalta kaikista sisaruksista, lopulta myös huomion keskipisteestä. Hän kertoo nähneensä tilanteita, joissa vanhempi on valinnut lapsen korvikkeeksi parisuhteestaan puuttuvalle lämmölle. – Jos vanhemmat kiinnostuvat enemmän toisistaan, sisarusten voi olla helpompi muodostaa keskenään hyvä suhde, Immonen sanoo. Vanhemman käytöksen taustalla saattaa olla huoli toisesta lapsesta. Jos yksi sisaruksista esimerkiksi sairastaa paljon, se vaikuttaa muihinkin lapsiin. Myös syyllisyydentunne saattaa saada vanhemman antamaan toiselle sisarukselle enemmän. Immosen mukaan vanhempi saattaa

pitää itsestään selvänä, että hän rakastaa myös vähemmälle huomiolle jäävää lasta. Jos vanhempi puhuu pitkään vain yhden lapsensa asioista, Immonen rohkaisee kysymään, haluaisiko hän kuulla soittajankin kuulumisia. – Voi auttaa, jos oman pettymyksen rinnalla pystyy havainnoimaan, ettei vanhemman käytös välttämättä kerro välittämisen puutteesta. TUNNEKYLMÄ LAPSUUSKOTI on satuttanut monia Kirkko ja kaupungin perhesuhdekyselyyn vastanneista. ”Perheessämme ei opetettu lainkaan hellyyttä eikä läheisyyttä. Siksi suhteeni miehiin on ollut vaikea”, 67-vuotias nainen miettii. Eila-Kaarina Immonen tunnistaa etäisessä kasvatuskulttuurissa sotavuosien jäljen. Moni suomalainen on jäänyt kotona vaille tarvitsemaansa hellyyttä. – Sotien jälkeen ei ollut tarjolla traumaterapiaa, joten moni yritti selvitä piilottamalla kokemuksensa sisälleen. Se on näkynyt ulospäin henkisenä kylmyytenä. Jos lapsi on kaatunut pyörällä, vanhemmat eivät ole puhaltaneet polveen. Immonen kysyy, voisiko omia lapsuuskokemuksiaan täydentää havainnolla siitä, että myös oma vanhempi on kasvanut tunnekylmässä kodissa. – Jos saa havainnoivan minän tuekseen, voi ymmärtää, että isän käyttäytyminen minua kohtaan ei oikeastaan liittynyt minuun. Että hän on todennäköisesti traumatisoitunut ihminen. ”Ruoat hoidettiin pöytään, mutta kukaan ei halannut tai lohduttanut lapsena. En osaa yhdistää rakkautta vanhempiini. Sain huomata omassa parisuhteessani, mitä rakkaus on, ja sitä lämpöä en tunne suhteessa vanhempiini”, 29-vuotias nainen kuvaa.

Suuriin ikäluokkiin kuuluvat vanhemmat ja heidän aikuiset lapsensa pitävät yhteyt tä keskimäärin kerran viikossa. Useimmi ten soitellaan, hiukan harvemmin tava taan kasvokkain. – On hyvin harvinaista, ettei yhteyden pitoa ole ollenkaan tai sitä on kovin har vakseltaan, sanoo sosiologian apulaispro fessori Mirkka Danielsbacka Turun yli opistosta. Noin joka sadas aikuinen ei pidä mi tään yhteyttä elossa oleviin vanhempiinsa. Seitsemän aikuista sadasta on yhteydes sä vanhempiinsa harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Suuriin ikäluokkiin kuuluvista vanhem mista vain 0,5 prosenttia ei ole lainkaan yhteydessä lapsiinsa. Neljä sadasta pitää heihin yhteyttä harvemmin kuin kuukau sittain. Yhteydenpito lapsiin on kuitenkin hieman harventunut vuosien myötä. Aikuiset kokevat keskimäärin vanhem pansa läheisiksi. 44 prosenttia tuntee ole vansa erittäin läheinen äitinsä ja 33 pro

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

senttia isänsä kanssa. Vastaavasti suur ten ikäluokkien naiset kertovat erittäin lä heisistä suhteista lapsiin useammin kuin miehet. Lapsista 60 prosenttia antaa käytännön apua vanhemmilleen ja myös saa sitä heil tä. Suurempi osuus aikuisista lapsista aut telee vanhenevia vanhempiaan kuin on pelkästään vastaanottavalla puolella. Mo lemmat sukupolvet kokevat, että lasten tu lisi tarvittaessa ottaa vastuuta vanhem piensa huolenpidosta. Noin joka kymmenennellä aikuisella on vanhempiensa kanssa suhde, jossa apua ei tarjota eikä vastaanoteta. Suomessa on tutkittu sukupolvien vä lisiä suhteita yli vuosikymmenen ajan. Sa mat suurten ikäluokkien jäsenet ja hei dän aikuiset lapsensa ovat vastanneet tut kimuskyselyyn vuosina 2007, 2012 ja 2018. Nyt vanhemmat ovat keskimäärin 71-vuo tiaita, heidän lapsensa 42-vuotiaita. Lähteenä on käytetty myös Väestötutkimuksen julkaisusarjaa Sukupolvien suhteet 2021.

– On onnekasta kokea parisuhteessaan rak kautta. Kumppanilta voi saada vanhempien rak kautta korvaavan kokemuksen ja tulla syvästi kohdatuksi. Silloin tapahtuu jotain, mitä ei tien nyt olevan olemassakaan. Rakkaus on niin val loittavaa, että ihminen voi sen ansiosta kokea olevansa merkityksellinen ja arvokas, Immonen sanoo. Hän on nähnyt, että korjaavan kokemuksen voi saada muustakin lämpimästä ihmissuhteesta. Jotkut löytävät ratkaisun hengellisyydestä. – Jos kokee Jumalan rakkautta, voi ymmärtää olevansa arvokas omana itsenään. ETÄISYYDEN OTTAMINEN on yksi ratkaisu vaike aan suhteeseen oman vanhemman tai vanhempi en kanssa. ”Kävimme aikoinaan perheterapiassa puhu massa ongelmista, mutta narsistinen vanhempa ni heittäytyi siellä marttyyriksi ja syyllisti. Lähdin kotoa jo 16vuotiaana. En käy kylässä vapaaehtoi sesti, eikä täten käy lapsenikaan. En kuluta enää energiaa vanhempaani ja olen voinut paremmin jo vuosia”, sanoo 29vuotias nainen. ”Parhaiten auttoi lopulta se, etten ollut äitini kanssa juurikaan tekemisissä. Jos hän ei hyväk sy minua sellaisena kuin olen, on parempi pysyä etäämpänä”, 44vuotias nainen miettii. ”Olin puoli vuotta soittamatta äidille ja sit ten hän yllättäen kuolikin 69vuotiaana”, kertoo 55vuotias nainen. Etäisyys voi olla myös vanhempien valinta. 43vuotiaan miehen vanhemmat katkaisivat välit, kun hän irtaantui perheensä kanssa vanhoillis lestadiolaisuudesta neljä vuotta sitten. Mies ker too tilanteestaan näin: ”Keskusteluyritykset joh tavat syytöksiin ja henkiseen väkivaltaan mei

tä kohtaan. Ammattilaiset ovat neuvoneet, että oman mielenterveyden kannalta on parempi olla altistumatta sellaiselle enempää.” – Jos pitää pelätä, että henkinen tai fyysinen väkivalta jatkuu kohtaamisessa, sellaisessa tilan teessa keskustelua ei kannata yrittää, EilaKaari na Immonen toteaa. Usein suhdetta on kuitenkin turvallista hoitaa. Immosen mielestä perheen tarinaa on mahdollis ta kirjoittaa uusiksi niin kauan kuin vanhemmat ovat voimissaan. Mahdollisuus päättyy lopul lisesti vasta jonkun osapuolen kuolemaan – tai vaikkapa vanhemman muistisairauteen.

29-VUOTIAS NAINEN

MILLOIN TARVITAAN TERAPEUTTIA? EilaKaarina Immonen näkee ammattiavun hyödyllisenä, kun ihminen on voinut pitkään huonosti ja on moti voitunut käsittelemään tilannettaan. Jos lapsuut ta on varjostanut esimerkiksi vanhemman mie lenterveysongelma, vakava päihderiippuvuus tai

seksuaalinen hyväksikäyttö, terapiasta voi olla paljon apua. ”Äiti on ollut alkoholisti koko ikäni ja haukku nut isäni lastenraiskaajaksi, minut huoraksi ja lyönyt. Hakeuduin teiniiässä itse sijoitettavaksi toiseen kotiin”, kertoo 45vuotias nainen. ”Äiti on aina ollut tuuliviiri, joka ajatteli minua bestiksenään, ikuisesti alle kouluikäisenä tai vi hollisenaan”, 29vuotias nainen toteaa. ”Äiti sairastaa pahaa kaksisuuntaista mieliala häiriötä. En osaa suhtautua häneen äitinä vaan huollettavana, ikään kuin lapsena. Äitiä olen kui tenkin kaivannut. Isän kanssa on omat ongelmat. Olisin tarvinnut enemmän huomiota”, 22vuotias mies sanoo. – Jos kokee, että itsellä ei ole koskaan ollut hoi vaavaa vanhempaa, kokemuksen jälkiä on hyvä selvitellä jossain kohtaa elämää. Myös ulkoisesti pienemmät kokemukset voivat herättää keskus teluavun tarpeen, Immonen toteaa. OMIEN LAPSUUSKOKEMUSTEN mallia päätyy Eila Kaarina Immosen mukaan helposti toistamaan. – Jos uskaltautuu käsittelemään koettuja asioi ta ja niiden yhteyttä nykyisyyteen, se on suurta välittämistä itseä ja tulevia sukupolvia kohtaan, hän sanoo. Vihan herääminen ja uhrin rooli saattavat ol la ensimmäisiä vaiheita, kun ihminen yrittää ym märtää kokemaansa. Immonen miettii, että ne voisivat olla toisenlaisen tarinan alku. – Ihminen on voiton puolella, kun hän ym märtää, että on itse toimija eikä pelkkä toimin nan kohde. Hän voi hahmottaa todellisuuden uu della tavalla, jossa ei ole vain alistajia ja uhreja, vaan myös mahdollisuus kertoa ja tulla kuulluk si, rakastaa ja tulla rakastetuksi. ■

Sopikaa keskustelusta etukäteen. Onko helpompi jutella kasvokkain pöydän ääressä vai rinnakkain kävelyllä tai vaikka sienimetsällä? Varmista, että molemmilla on sopiva vireystila. On vaikea keskustella, jos toinen on nälissään, väsynyt, sairaana tai muuten hankalassa tilanteessa. Rauhoita itsesi ennen keskustelua. Kiukku ei edistä vuorovaikutusta, vaan ajaa toisen puolustuskannalle. Käytä lyhyitä, selkeitä lauseita ja sido tunteesi konkreettisiin asioihin ja tapahtumiin. Puhu minä-kielellä: Minusta tuntui tältä, kun tapahtuu tällaista. Minä toivoisin tätä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Yhden suunnitelman mies Huipulle tähtäävä jalkapalloilija Onni Valakari lukee iltaisin kolme rukousta. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS BRANDT

nnen jalkapallotreenejä tai -ottelua Onni Valakari, 22, haluaa hetken itselleen. Parhaiten se onnistuu, kun asettaa kuulokkeet korville ja antaa musiikin pauhata. Tällä hetkellä luureissa soi useimmiten suomalainen rap-artisti William. Onni Valakari nousi rytinällä Suomen miesten jalkapallomaajoukkueeseen viime vuonna. Debyyttiottelu Huuhkajien paidassa oli lievästi ilmaistuna häikäisevä. Ensimmäisessä maajoukkuepelissään Valakari teki maalin hallitsevaa maailmanmestaria Ranskaa vastaan. Huuhkajat voitti pelin 2−0. Kansainvälinen kiinnostus nuorta pelaajaa kohtaan heräsi välittömästi. Ottelun jälkeen Valakarin pelaajasivu oli suositun Transfermarktjalkapallosivuston kolmanneksi katsotuin heti Cristiano Ronaldon ja Lionel Messin jälkeen. Transfermarkt-sivusto keskittyy jalkapalloilijoiden markkina-arvoihin ja siirtoihin. − Jalkapallo on maailman pelatuin laji, ja on uskomatonta ajatella, että olin hetken maailman kolmanneksi haetuin pelaaja netissä. Perhe ja kaverit lähettivät minulle screenshotteja ja viestejä ja aika moni kommentoi asiaa Twitterissä, Valakari sanoo. − Ajattelen kuitenkin, että se oli vain yksi askel matkalla tavoitteeseeni. Hyvistä asioista ei pidä alkaa leijua eikä huonoista hetkistä olla liian allapäin. Toisin kuin seurajoukkueissa, joissa kilpailu pelaajien kesken saattaa äityä raadolliseksi jopa oman joukkueen sisällä, maajoukkueessa pelaajat eivät Valakarin mukaan kadehdi toistensa menestymistä. − Me olemme perhemäinen joukkue, ja saavutettu menestys on kaikkien etu. Maajoukkueessa jokainen pelaaja voi olla oma itsensä, eikä kenenkään tarvitse pelätä epäonnistumista, Valakari sanoo. ONNI VALAKARI SYNTYI elokuussa 1999 Skotlannissa Motherwellin kaupungissa. Skotlantiin Valakarit olivat muuttaneet siksi, että perheen isä Simo Valakari pelasi tuolloin jalkapalloa Skotlannin valioliigassa Motherwellin joukkueessa. Viisi vuotta myöhemmin perhe muutti Dallasiin Simo Valakarin peliuran vuoksi. Siellä myös

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Onni Valakari alkoi pelata jalkapalloa naapuruston lapsista kyhätyssä joukkueessa. Jalkapallon lisäksi hän harrasti myös koripalloa, telinevoimistelua ja pesäpalloa. − Olen muuttanut koko ikäni paljon ja tottunut mukautumaan erilaisiin ympäristöihin. Olen aina joutunut tutustumaan uusiin ihmisiin, ja se on auttanut myös jalkapallouralla, Valakari sanoo. Suomeen perhe muutti, kun Valakari oli yhdeksänvuotias. Tuolloin hän joutui opettelemaan myös uuden kielen − suomen. Valakarin puheessa kuuluu edelleen hienoinen aksentti, ja välillä oikeat sanat löytyvät helpommin englannista kuin suomesta.

”

Hyvistä asioista ei pidä alkaa leijua eikä huonoista hetkistä olla liian allapäin. Suomessa Valakari harrasti edelleen urheilua monipuolisesti. Hän pelasi jalkapalloa ja koripalloa sekä kävi sirkuskoulussa temppuilemassa. 13−14-vuotiaana Valakari alkoi viihtyä nurmikentillä yhä enemmän ja jalkapallo valikoitui ykköslajiksi. − Olen aina tiennyt, että haluan jalkapalloilijaksi. Isäni pelasi ammatikseen, joten tiesin, että se on mahdollista. Vaikka jalkapallo alkoi viedä yhä enemmän aikaa ja energiaa, Valakari panosti myös koulunkäyntiin toisin kuin monet muut nuoret urheilijat. − Tein läksyt aina koulussa huolella ja halusin olla paras myös siellä. Lukioiässä Valakari sai tilaisuuden siirtyä Turun Palloseurasta norjalaiseen Tromsø Idrettslagiin, jonka valmentajana toimi tuolloin hänen isänsä. Vuonna 2020 Valakari lähti Kyprokselle FC Pafokseen, jossa hän pelaa tälläkin hetkellä. Valakari ei halunnut keskeyttää lukio-opintoja, joten hän hankki kurssikirjat netistä ja pänt-

täsi vapaa-ajalla itsekseen. Kokeet hän kävi suorittamassa valvotusti paikallisissa kouluissa sovittuina aikoina. Lukion päättötodistuksen hän sai neljän ja puolen vuoden urakan jälkeen keväällä 2020. − Päättötodistuksen keskiarvo on 8,5 ja olen siihen todella tyytyväinen. Tein kaiken itse. Se vaati työtä ja itsekuria. Aion vielä kirjoittaa ylioppilaaksi, ja toivottavasti pystyn sen lähitulevaisuudessa tekemään. MENESTYS ON Onni Valakarin mukaan ollut pitkälti hänen perheensä ansiota. − Lapsena Inkeri-äiti vei treeneihin, teki ruuat valmiiksi ja huolehti, että kaveripiiri oli kunnollinen. Minun ei ole koskaan tarvinnut huolehtia mistään. Erityisen läheinen Valakari on isänsä Simon kanssa. Vertaaminen isään ei ärsytä häntä, päinvastoin. Jalkapallon lisäksi tyyli on molemmille tärkeä asia. Pukeutumisesta heitetään välillä läppää, ja toisen tyylivalintoja saatetaan arvostella. Molemmat pitävät myös tatuoinneista. Onni Valakarin oikeaan käsivarteen kyynärtaipeen alle on tatuoitu vanhempien ja kahden veljen syntymäajat. Yläselkään on piirretty risti, jossa on siivet. − Kuva muistuttaa minua siitä, että on olemassa voima joka kantaa. Minun isäni on ottanut saman tatuoinnin, ja olemme ajatelleet, että veljet ottaisivat sen myös, hän sanoo. − Isä on uskovainen, ja olen ottanut häneltä influencea. Minusta on siistiä uskoa johonkin isompaan. Se tuo turvaa. Valakarit eivät ole koskaan olleet ahkeria kirkossa kävijöitä, mutta Dallasissa lapset kävivät viikoittain paikallisen seurakunnan Sunday Schoolissa. Usko on osa perheen jokapäiväistä elämää, ja Valakareilla on aina rukoiltu iltaisin ennen nukkumaan menoa. Tapa on peräisin äidin lapsuudenperheestä, mutta lapsuudessa iltarukouksen luki aina isä. Valakari kertoo jatkavansa perinnettä. Iltarukous on hänelle meditaatiota, jossa hän käy läpi asioita ja rauhoittuu nukkumaan. − Minulla on kolme rukousta, jotka rukoilen joka ilta. Yksi on perheemme yhteinen rukous ja kaksi muuta omiani. Suomalaisten jalkapallojoukkueiden pukuhuoneissa Jumalasta ei Valakarin mukaan juuri puhuta. Sen sijaan Kyproksella kuten monessa muussa maassa usko näkyy ja kuuluu myös pelikentällä. − Pafoksessa on paljon uskovaisia pelaajia. He kantavat mukanaan kuvia, joita he pussailevat ennen treeniä ja pelejä.

ELÄMÄ PÁFOKSEN kaupungissa Kyproksella pyörii pitkälti jalkapallon ympärillä. Aamupala, mahdollinen palaveri, treenit, ehkä fysioterapia tai hieronta, sen jälkeen lounas. Toisinaan Onni Valakari nukkuu ruoan päälle päiväunet. Iltapäivät on varattu palautumiselle. − Aika usein juttelen perheen ja kavereiden kanssa Facetimessa ja joskus katson jotain sarjaa. Illalla kokkaan dinneriä itselleni. Viikonloppuna on peli ja yksi vapaapäivä. − Kyproksella on hyvät kelit, joten saatan viettää vapaapäivän auringossa ja käydä uimassa meressä. Toisinaan käyn kaupungilla. Vapaa-ajalla Valakari lukee mielellään. Tällä hetkellä luvussa on psykologi ja talousnobelisti Daniel Kahnemanin ja kahden muun tekijän kirja Noise: A Flaw in Human Judgment. Teos kertoo siitä, kuinka jokainen tulkitsee tilanteita omista lähtökohdistaan käsin. − Luen vain englanniksi ja tietokirjallisuutta. Yritän kerätä itselleni mahdollisimman paljon tietoa erilaisista asioista, Valakari sanoo. Suurimman vaikutuksen häneen on kuitenkin tehnyt brittikirjailija Rudyard Kiplingin runo If, joka on julkaistu vuonna 1910. Runon vinkkasi hänelle kanadalainen Jonathan Viscosi, joka oli Valakarin joukkuetoveri Turun Palloseurassa. Runo antaa ohjeita erilaisiin elämäntilanteisiin: pidä pää kylmänä haastavissa tilanteissa, ole nöyrä voiton hetkellä, säilytä kunnia ja pysy aina omana itsenäsi. − Olen lukenut sen monta, monta kertaa ja muistan sen pääpiirteittäin. Olen ottanut siitä vaikutteita päivittäiseen elämääni. Valakari kokee olevansa jälleen valmis uusiin haasteisiin. Tähtäimessä on siirtyminen korkeammalla sarjatasolla pelaavaan joukkueeseen. Tilaisuus saattaa tulla eteen jo tammikuussa, kun pelaajasiirrot mahdollistava siirtoikkuna taas aukeaa. Hänen päätavoitteensa on pelaaminen Saksassa tai Italiassa. − Minulla on vielä pitkä tie edessäni enkä voi olla varma, että saavutan sen, mitä haluan. Haluan kuitenkin olla varma, että olen tehnyt kaikkeni tavoitteeni eteen. B-vaihtoehtoja ei ole, koska olen laittanut kaikki paukut A-vaihtoehtoon, Valakari sanoo.■

Kuka?

Onni Valakari, 22, pelaa jalkapalloa Suomen miesten maajoukkueessa keskikentällä. Hänen kasvattajajoukkueensa on Käpylän Pallo.

Mitä?

Jalkapallon MM-kilpailujen karsintaottelu Suomi−Ranska pelataan Helsingin Olympiastadionilla 16.11. klo 21.45. Onni Valakari pelaa Kyproksella mutta aikoo kirjoittaa yli oppilaaksi Suomessa.

Motto

Polullesi osunut vastoinkäyminen näyttää sinulle tien.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

”Hullut ratkaisut pitää teh Taizéssa nuorten etsintä ja kysymykset otetaan vakavasti. Uskon sijaan puhutaan mieluummin luottamuksesta. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

eljänkymmenen vuoden ajan kolme päivittäistä rukoushetkeä, joihin jokaiseen sisältyy kahdeksan minuutin hiljaisuus. Siitä tulee aika monta tuntia hiljaisuutta. – Vaikka Jumalaa ei olisikaan, jo palaaminen yhä uudelleen näihin hiljaisiin hetkiin riittäisi muokkaamaan ihmistä, sanoo veli Stephen, joka muutti 22-vuotiaana Taizén ekumeeniseen yhteisöön Ranskaan. Taizén rukoushetkille tunnusomaisia ovat lyhyet, yksinkertaiset laulut, joita toistetaan monta kertaa. Niiden lisäksi luetaan lyhyitä raamatuntekstejä, rukoillaan – ja ollaan hiljaa. Se poikkeaa siitä, mihin veli Stephen oli lapsena ja nuorena Englannin anglikaanisessa kirkossa tottunut. Hänen mukaansa anglikaanisessa kirkossa käytetään paljon sanoja. Ja jo sana ”service” viittaa siihen, että rukousta pidetään ikään kuin työnä. Taizéssa erilaiset ihmiset vain tulevat yhteen laulamaan ja rukoilemaan. – Lapsethan rakastavat sitä, että asioita toistetaan, mutta luulen, että me aikuisetkin tarvitsisimme sitä. Kun esimerkiksi laulaa yhä uudelleen vaikka ”missä rakkaus, siellä Jumala”, sanat ikään kuin läpäisevät koko olemuksen. – Vanhemmiten huomaa, että sanat voivat muuttaa meitä. Jos vuosia ja vuosia valitamme ja kiroamme, meistä tulee aina vain onnettomampia. Ja vastaavasti myös toistuva kiittäminen ja siunaaminen muuttavat ihmistä kaltaisekseen. Rukous on veli Stephenille myös lepohetki. Kun kellot soivat rukoushetken merkiksi, se antaa mahdollisuuden ottaa etäisyyttä elämän hankaluuksiin ja pulmiin. – Voin luottaa asiat ja ihmiset Jumalalle. Minä en tiedä, mitä tehdä, mutta Jumala voi auttaa, tuoda rauhan ja parantaa. VELI STEPHEN ON papin poika, ja usko ja kirkko ovat aina olleet osa hänen elämäänsä. Nuorena hän ei kuitenkaan löytänyt paikkaa seurakunnasta. Hänestä tuntui, ettei seurakunnassa eletty Jeesuksen opetusten mukaan, joten hän etsi radikaalimpaa tapaa sitoutua. – Olen niin kiitollinen siitä, että lähdin Taizéhen. Hullut ratkaisut pitää tehdä nuorena. – Nyt ymmärrän etsineeni yhteisöä. Olen aika laiska ihminen, eikä minulla ehkä olisi sitkeyttä rukoilla yksin kolmesti päivässä, mutta kun tukena on 70 veljeä, se auttaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

dä nuorena” Rukoushetket ovat veli Stephenille myös lepohetkiä, jolloin hän voi jättää ongelmat Jumalan ratkaistaviksi.

Neljäänkymmeneen Taizén-vuoteen mahtuu myös epäilyä ja oman valinnan kyseenalaistamista. – Meillä kaikilla on huonoja päiviä – niin varmaan avioliitossakin on. Olen onnekas, sillä minulla vaikeat jaksot ovat kestäneet vain päiviä tai viikkoja. Veli Stephen toteaa, että hänen sitoutumistaan helpottaa se, että hän edelleenkin uskoo siihen, mikä Taizén toiminnassa on keskeistä: ekumeniaan, kansainvälisyyteen ja nuoriin.

”

Jos esimerkiksi kuljet työmatkallasi kirkon ohi, voisitko poiketa sinne päivittäin vaikka viideksi minuutiksi istumaan hiljaa?

Oma koti palvelutalossa

Antoisaa elämää hyvien palveluiden parissa Helsingin sydämessä Tervetuloa tutustumaan meihin! Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051  palvelukotikukkasrahasto.fi

Palvelukoti Kukkasrahasto Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

– Tuntuu, että nykyisin nuorten on yhä vaikeampi löytää paikkaansa kirkossa. Monet sanovat, että he ovat menettäneet uskonsa tai eivät tiedä, uskovatko he. Me Taizéssa puhumme mieluummin luottamuksesta kuin uskosta. Luotamme Jumalaan ja luotamme toisiimme. NORMAALIOLOISSA TAIZÉSSA KÄY vilkkaimpina heinä–elokuun viikkoina 2500–3000 vierailijaa, joista suurin osa on alle 30-vuotiaita. Tänä kesänä viikkokävijöitä oli 300–1000. Mikä saa yhä uudet ja uudet sukupolvet tulemaan Taizéhen ja monet palaamaan sinne aina uudelleen? Veli Stephen löytää siihen kaksi syytä. Hänen mukaansa nuoret tuntevat Taizéssa tulevansa kuulluiksi ja arvostetuiksi sellaisina kuin he ovat. Heidän etsintänsä ja kysymyksensä otetaan vakavasti. Toinen syy on se, että jokaiselle vieraalle annetaan jokin työtehtävä, esimerkiksi roska-astioiden tyhjennys, siivous tai ruuanjakelu. Se lisää tunnetta, että tämä on juuri heidän oma paikkansa. Monella Taizén-kävijällä on vakaa aikomus jatkaa säännöllistä hiljentymistä myös kotiin palattuaan. Usein se jää aikomukseksi. – On hyvä tehdä jonkinlainen sitoumus. Jos esimerkiksi kuljet työmatkallasi kirkon ohi, voisitko poiketa sinne päivittäin vaikka viideksi minuutiksi istumaan hiljaa? Nykyään on myös hyviä puhelinsovelluksia ja verkossa paljon kaikenlaista – esimerkiksi Taizén iltarukoukset, veli Stephen sanoo. – Ja jos vain mahdollista, yritä viettää aikaa muiden ihmisten kanssa. Monilla on nyt suuri kaipuu yhdessäoloon. Näinä vaikeina aikoina me voisimme olla Jeesuksia toisillemme. ■

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Wilhelmiinan viihtyisissä ja avarissa ryhmäkodeissa saat tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan arvokkaaseen ikääntymiseen. Tavoitteenamme on asukkaidemme toimintakyvyn tukeminen ja hyvä elämänlaatu. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

UUSIA EDULLISIA VUOKRA-ASUNTOJA PIHLAJISTOSSA! S E N I O R I TA L O

Pihlajistoon on juuri valmistunut uusia edullisia palveluita sisältäviä vuokra-asuntoja, joihin pääset muuttamaan jo vaikka saman tien! Tervetuloa tutustumaan kalustettuihin malliasuntoihin paikan päälle. Soita ja sovi sinulle sopivin esittelyaika 010 315 4140.

Esimerkkihintoja Hattelmalantie 2c, Helsinki 1h + kt (28,5m2) 1h + alk + kt (31m2) 2h + kt (39,5m2)

alk. 934€/kk alk. 1 044€/kk alk. 1 198€/kk

PIHLAJISTON

SOINTU

Vuokra sisältää asumisen lisäksi myös arkea helpottavia palveluita, kuten kuukausittaisen siivouksen ja ikkunoiden pesun vuosittain. Asukkaiden käytössä on myös taloon nimetty palveluavustaja. Viihtyisä piha-alue, sekä yhteiset kerhotilat (kuva oikealla) luovat yhteisöllisyyttä ja lisäävät asumismukavuutta entisestään.

010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@pihlajistonsointu.fi

VARAA OMA ASUNTO PIHLAJISTOSTA JO TÄNÄÄN! 22

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Mielipide Lopetetaan parveketupakointi

Elina Falck Espoo

Muistoja Roihuvuoren kirkon liepeiltä ROIHUVUOREN KIRKKOA koskeva mielipidekirjoitus (K&k 23.9.) herätti huoleni. Se toi myös mieleeni kaukaisia muistoja. Osallistuin 1950-luvun lopulla Roihuvuoren HAKAn alueen talojen ja ostoskeskuksen suunnitteluun arkkitehti Esko Korhosen avustajana. Muutin nuoren perheeni kanssa Otaniemen kappelin vierestä Roihuvuoreen, jossa asuimme kolme vuotta. Arkkitehtiopintojeni viimeinen harjoitustyö oli kirkkosuunnitelma. Valitsin rakennuksen paikaksi Roihuvuoren tyhjän kirkontontin. Huvittava sattuma oli, että Lauri Silvennoisen erään myöhemmän kilpailun palkittu ehdotus oli lähes identtinen Roihuvuoreen tekemäni suunnitelman kanssa. Ajan hengessä liikkui yhtäläisiä ajatuksia! Tuon ajan kilpailujen tuloksena syntyi uudenlaisia upeita kirkkoja. Yksi rakennettiin entiselle kotiseurakunnalleni Lauritsalaan. Tutustuin Roihuvuoren kirkon korttelin täydennysehdotukseen. Työ on mielenkiintoinen ja huolella tutkittu suunnitelma. Kerrostalojen muodostama kehys korostaa kirkon vaikuttavuutta ja liittymistä ympä-

MARTTA-KAISA VIRTA

MARJA-LIISA SUSI AVASI asiallisesti parveketupakoinnin haittavaikutuksia (K&k 23.9.). Tupakointi on totta kai jokaisen oma valinta, mutta samoin kuin kerrostaloissa vaikutetaan järjestyssäännöillä yleiseen viihtyvyyteen, voitaisiin säännöillä vaikuttaa myös yleiseen terveyteen. Terveys on se, mikä näkyy sairaanhoidon tilastoissa, ei viihtyvyys. Samalla tavalla kuin yöhiljaisuudella annetaan leporauha, annettaisiin parveketupakoinnin kieltämisellä myös hengitysrauha. Osoitteessa www.kansalaisaloite.fi voi allekirjoittaa kansalaisaloitteen tämän asian edistämiseksi: Tupakointikielto kerrostaloihin passiivisen tupakoinnin lopettamiseksi. Tehdään Suomesta savuttomuuden edelläkävijä.

Yksi elämän suurista kysymyksistä MITÄ SINULLE TAPAHTUU eletyn elämäsi jälkeen? ”En tiedä” ei riitä kenellekään vastaukseksi ennen pitkää, vaikka verukkeiden ja puolustusmekanismien avulla vastausta voi vältellä. Näiden mitä kuoleman jälkeen -kysymysten parissa tappelee jatkuvasti seitsemän persoonatyyppiä. Historiallisesti vastaukset voidaan jakaa seuraaviin päätyyppeihin: • Menen tai joudun tyhjyyteen, tiedottomuuteen tms. • Elän sitten jälkeläisissäni tai eläessäni tehdyissä tuotoksissani. • Koen menneen elämäni hyvyyksistä ja pahuuksista jonkinlaisen kiirastulen, jossa pahuuteni puhdistuu ja pääsen keräämilläni ansioilla johonkin toivomaani paikkaan tai olotilaan. • Jokin paha olotila on odotettavissa. • Menetän nykyisen kehoni mutta synnyn uudelleen jossain toisessa kehossa.

ristöönsä. Edellytyksenä on tietenkin sen korkeatasoinen suunnittelu.

Sulo Savolainen Helsinki

Kiusaamiseen on sata turhaa syytä VÄLITUNTI ON PITKÄ aika kulkea koulun pihaa ympäri ypöyksin. Joku joutuu nokkimisjärjestyksen hännille äidin työpaikan tai työttömyyden tai perheen sukunimen takia taik-

• Koen nykyisin tuntemattoman loputtoman hyvän olon, johon kaikki muutkin ihmiset noin vain pääsevät. • Vaivun unenkaltaiseen olomuotoon, josta joku minut herättää ihmiskunnan viimeisenä päivänä. Sitten selviää koko elämäni ajan etsimäni totuus siitä, minne joudun. Kun sitten vaikka tyyppi nimeltä ”menen tyhjyyteen” kohtaa teesejä kiirastulesta, viimeisistä käräjistä, armon vilauksista, kahden maan kansalaisesta, maan päällä käyneestä sovittelijasta ynnä muusta sellaisesta, niin kyllä tyyppi nimeltä ”viimeisenä päivänä herätetään” joutuu viestinnässään tilanteeseen, jossa pitää ikään kuin selittää synnynnäisesti sokealle punainen väri. Olennaista tässä on, kiinnostaako ketään. Näinkö jäsentyvät vastaukset tähän elämän suureen kysymykseen, johon eri tavoin vastaavat jopa tappavat toisiaan?

ka ihan tuulesta temmaten. Joku saa silmälasit ja jää yksin, joku toinen on ujo tai pitkä tai paksu. Jokaisella on omat geenit ja ulkomuoto. Tytöt kilpailevat poikien suosiosta, ovat kateellisia ja jättävät jonkun ulkopuolelle. Myötävaikuttajat säestävät kiusaajia kiusatuksi tulemisen pelosta, eikä kukaan puolusta kiusattua. ”Se on vain leikkiä” ei riitä vastaukseksi, jos lapsi ei halua enää mennä kouluun niinä päivinä, kun

Juhani Heiska psykologi, Savonlinna

tulisi nolatuksi, kun kukaan ei halua pariksi tai samaan joukkueeseen. Eri murre tai erilainen vaatetus ei ole hyväksyttävä syy nolata ja kiusata. Mikään ei ole hyväksyttävä syy jättää ulkopuolelle. Jokainen on tärkeä. Älä anna kiusaamisketjujen jatkua. Kerro aikuiselle, jos sinua uhkaillaan tai matkitaan tai jätetään kaiken ulkopuolelle. Aina löytyy jokin keino muuttaa asioita, jos löytyy yhteistä tahtoa.

Raili Sistonen

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

T A K U U T Y Ö

P. 020 730 7260 • Hammasproteesien valmistus • Korjaukset ja pohjaukset • Maksuton tarkastus EHT Sirkka Müller P. 040 1574560

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Erikoishammasteknikko

Hannele Lindholm Helsi ngink .

Torkkelink.

Sörnä

inen

Käenkuja

Käenkuja 4 Ilmainen tarkastus Takuutyö Bussit mm. 64, 65, 72, 76, 116, ratikat 1, 6, 7, 8

Ostamme kuolinpesät loppuun siivottuna sopimuksen mukaan.

Onni 044 926 84 76

LYHYTPSYKOTERAPIARYHMÄ ALKAMASSA 16 - 19 -VUOTIAILLE AHDISTUNEILLE NUORILLE. www.aatosklinikka.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

SIIVOUSTA, PIHATÖITÄ, ULKOILUA, ASIOINTIAPUA YM. APUA ARKEESI 20 v. vanhustyökokemuksella. Myös alvittomasti, kysy lisää! ARMAS-Kotihoito p. 050 371 9167 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit. Kaikki pois. P. 040 361 7594 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä. Mm. permanentit. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Annetaan englannin tunteja/keskustelua, esiintymis/puheenpitovalmennusta Mervi 050 308 5804

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Siivouspalveluja

Eläkeläisille, leikkaus 18 - 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Palveluja tarjotaan KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

Varaa aika erikoishammasteknikolle

YKSILÖLLISET HAMMASPROTEESIT TOIVEENNE Hämeentie MUKAAN

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

Onko aika huoltaa hammasproteesi?

p. 09 710 533, 050 470 5278

HAMMASTEKNIKKO

www. esajavesaostaa.com

Kotisiivousta, ikkunanpesua yms. Otetaan vastaan myös joulusiivoukset. P. 040 682 4575 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Myydään VW Golf 1,6, vm 2007, 3-ov. hopea metalli, täydell. huoltokirja, 43177 km, sisätilan lämmitin, vakionop. säädin. Uniikki, alkuperäiseltä omistajalta, ei kolareita. 7.600 euroa. ippa.kivi@gmail.com, 0400 900 970

Vuokralle tarjotaan Valoisa kaksio 43,5 m2 Itis/Hki, vuokra 750 €, vesi 20 €/hlö. Lasitettu parveke, hissi, sauna, remontoitu. Pitkäaik. 1.12.2021 alkaen p. 040 5613 488

perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy joka toinen torstai. Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Kiinteistönvälitystä

Tilaisuuksia

Lakipalveluja ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Kuulutukset KUULUTUS Espoon seurakuntayhtymän hautausmailla ei alla mainittuja suku hautoja ole hoidettu yhteisen kirkkoneuvoston antamasta hoito kehotuksesta huolimatta. Tästä kunnostuskehotuksesta on tiedotettu kirjeellä tai niiden osalta, joita ei ole tavoitettu kirjeitse, kuulutuksella sanomalehdissä 24.9.2020 ja ao. haudoille asetetulla ilmoituksella. Kiinteistöjohtaja on yhteisen kirkkoneuvoston tekemän delegoin tipäätöksen mukaisesti 27.9.2021 päättänyt julistaa hautapaikka oikeuden alla mainittuihin hautoihin menetetyksi, joten haudat palautuvat seurakuntayhtymän hallintaan. KAPPELIN HAUTAUSMAALLA

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Perunkirjoitukset ja perinnönjaot ammattitaidolla ja myötätuntoisesti. Varaa ilmainen alkukeskustelu

Osasto: hauta E: 79 H: 150 L: 92, 155 M: 50 B1: 119

010 3379 150 asiakaspalvelu@lexly.fi www.lexly.fi

Asiasta on tänä päivänä ilmoitettu myös ao. haudoille asetetulla kuulutuksella. Espoossa 21.10.2021

su 24.10. klo 10 kirkkopyhä Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8, Vantaa. klo 15 seurat Nurmijärven srkkeskus, Kirstaantie 5. ti 26.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D, 2.krs (Autotalo), Hki. ke 27.10. klo 19 Körttikodin seurat. pe 29.10. klo 19 kotiseurat Lipastilla, Vanha Puistolantie 10 A, Hki. su 31.10. klo 16 veisuut Seuratuvalla, myös www.facebook.com/ herattaja. ma 1.11. klo 18.30 seurat Leppävaaran kko, Veräjäkallionkatu 2, Espoo. ke 3.11. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-tilat, Heikkiläntie 7, 4. krs, Hki. pe 5.11. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparinkatu 8, Espoo. Muu Suomi ja verkkoseurat: www.h-y.fi/tapahtumakalenteri Lahjoita: www.h-y.fi/lahjoita, lupa RA/2018/1100.

ESIRUKOUSILTA ti 26.10 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Daniel Björk, Bengt Lassus. Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080

Ostetaan OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

040 0218 225 SEPPO JA SARI

Samalla kiinteistöjohtaja ilmoittaa, että haudalla olevat muistomerkit tai muut rakennelmat ja irtonaiset esineet siirtyvät hautaustoimilain 14 §:n nojalla seurakunnalle ilman vastiketta, jollei hautaoikeuden haltija ole kuuden kuukauden kuluttua hautaoikeuden päättymisestä vienyt niitä pois. Ennen muistomerkin poistamista on kuitenkin varmistettava Espoon seurakuntayhtymän hautatoimistosta, ettei muistomerkkiä ole määrätty säilytettäväksi, jolloin sen poistaminen ei ole sallittua. Tähän kiinteistöjohtajan päätökseen saa se, jota asia koskee, tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa ja se on osoitettava Espoon yhteiselle kirkkoneuvostolle, PL 200, 02771 Espoo. Oikaisuvaatimusta varten tarvittavan täydellisen pöytäkirjanotteen saa Espoon seurakuntayhtymän virastosta, p. 09 80 501.

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

laki365.com

KIRKON HAUTAUSMAALLA Osasto: hauta A: 6 D: 78, 96, 215 F: 5, 44, 87, 111, 174 H: 77 K: 4 L: 41 E: 51, 102, 144, 208, 222 G: 71 I: 73 T: 23, 26, 130, 139 S: 34, 39 P: 116 U: 24, 40, 63, 79, 128, 198 V: 15, 176 W: 40, 42, 46, 99, 121 Z: 26 X: 72, 75, 157, 164 Y: 38, 88 Å: 1, 2, 38, 46, 114 Ä: 57, 97, 189, 207, 226, 239, 260 Ö: 22 D1: 56

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Ostamme autoja

Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohto niemi Oy p. 050 542 2388.

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464. KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

TIKKAISSA

puroista

KALTEVA

HOIDETTAVA SORI SIITÄ, OLI VAHINKO!

TORJUNTAAINE

UTSJOELLA

VAKAUMUS MTK:N ESA

VAVAHTELUT

TOSI TESTI

LUOTI-

RANGAISTAVA

PIENI MÄKI M KIETAISTAAN

YMPÄRISTÖSTÄÄN KOHOAVIA

ARTISTI JUHA TEATTERIOHJAAJA KAHILUOTO

hoitopaikka TAINA OJANIEMI O.S.

KUULLAAN HAVAIJILLA

väliajat

NOUSEVIA

petollinen

MAAALA N

TUTKIMUKSESSA

SELKEÄ ILMA

KÄVI LIETTUASSA

ODOTETTUJA

T I

ELASTISELTA VIRKISTÄVÄ

MENETELMÄ KUOHITTU

SILMÄNRÄPÄYKSESSÄ

MUSTATA PELIPAIKKA

YLIHALUKAS

O TUOMAS K

PÄTKÄÄKÄÄN

KANTAVA ÄÄNI NASEVA

LÄNSILIITTO HEYERDAHL THL:N DANOHY- MON NEK JÄL- H LEEN

KURIA VOI AIKA

KIIREESTI

RAHA-

KALEVALASSA

SEGERSTAM

KROMOSOMIEN PAIKKA

WAT- A O TEINA

TENHO

GOLDA LUONNOLLA

TOISEKSI SUURIN

JUOPPOUS VAUHDILLA LAVASTA

TUONI KITSAITA

ESPOOSSA

KREIKAN KIRJAIN

-SEUTU

ESIKUVA PISTÄVIÄ

RAOTTELUA

ÄKSY

KOVAA MUSAA

HAPEKAS

POPSTARA ASTLEY

MATTILA

SAARALLE SYNTYNYT

A PIENI

SUOMIPALKINNON SAANUT MAALAISPOIKA

VARASTONA

RAKENNUSTA VARTEN

VAADIN VASTAUKSEN!

HISSIFIRMA

levittävä

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

tuuri

H L

LÄTKÄTÄHTI RÄTY

KAULOIHIN

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Hyvää pyhää

24.10.

Tänään on reformaation päivä. Päivän evankeliumissa (Matt. 5:13–16) muistutetaan, ettei lamppua pidä panna vakan alle.

Uudelleen muotoiltu USKONPUHDISTUKSEN MUISTOPÄIVÄN NIMI on jatkossa reformaation päivä, joka kertoo paremmin tapahtuneesta. Kirkolliskokous katsoi, et tä uskonpuhdistussana on ylemmyydentuntoinen ja vie ajatuksia vää rään suuntaan. Reformaation tarkoituksena ei ollut ”puhdistaa” uskoa vaan löytää sen ydin kaiken kirkon ympärille muodostuneen toisarvoi sen kuten anekaupan joukosta. Reformaatio on vanha, jo käytössä ollut sana, joka tulee latinan kielestä ja tarkoittaa uudelleen muotoilua.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Valon kuuluu loistaa

arhaimmillaan uskonnollisuus on koko elämän suola. Tavat ja käytänteet ryt mittävät koko elämää. Ne kokoavat ym pärillemme läheisiä ihmisiä lämmittä mään elämän taitekohtia. Kaste elämän alussa, jumalanpalvelus ennen viikon töitä ja erinäiset muut rituaalit ovat kuin talon kanta vat rakenteet. Ne ympäröivät elämän matkaa, jonka päämääränä on läheinen yhteys Jumalaan. Tavat kannattelevat, sanotaan. Uskonnollisuu dessa ei tarvita välttämättä suuria tunteita eikä hur moskokemuksia. Hiljainen päätös olla mukana käy tänteissä, jotka uskonnon harjoittamiseen on luotu, riittää. Suola luovuttaa makunsa, lamppu himmenee käy tössä ja sen kupu tummuu ilmansaasteista. Niin käy uskonnolle, kun tavoista ja käytännöistä tulee itse tarkoitus.

Martti Luther kumppaneineen huomasi, että jos synnintunnustus tapahtuu, ettei joku auktoriteetti suuttuisi, se ei tuo kokemusta armahdettuna olemi sesta. He huomasivat, että jos rahan antaminen on vaatimus eikä kumpua jakamisen ilosta, on tavan ja käytänteen tuki lahonnut sisältä. Valon kuuluu loistaa, suolan kuuluu maustaa, sa noo Jeesus. Jumalan rakkauden valoa ei saa peittää pelokkaaseen tapojen noudattamiseen. Jumalan ih meellisestä armosta leviää maku koko ihmisyyden suloiseen soppaan. Jos niin ei tapahdu, on tarkastel tava, joutaako jokin tapa romukoppaan. Jos sielu tekee kuolemaa pakkojen puristuksessa, on uskallettava karsia. Helppoa se ei ole, mutta sii hen Jeesus kehottaa. Näin loistakoon teidänkin va lonne ihmisille, vapaasti, kirkkaana ja Jumalan rak kautta heijastaen.

Rukous Tässä olen, Jumala. Tänään pystyn pysähtymään ja tunnustelemaan läsnäoloasi. Tarvitsen sitä. Sinä annat sielulleni rauhaa. Aina en kykene olemaan lähelläsi. Tekee kipeää huomata, kuinka kauas ajaudun, kun puuhastelen ja touhuan. Silloin sinä vedät minua puoleesi kuin valo yön perhosia. Johdata ja opasta minua yhä lähemmäs sinua.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

”

Lapsen lemmikkieläimen kuolemalle on hyvä tarjota jokin lohdullinen ”jatko”: lemmikin voi sanoa siirtyvän lemmikkien taivaaseen, koiraenkeliksi tai tähdeksi taivaalle. TRAUMAPSYKOTERAPEUTTI RITVA LAUNONEN S. 4

21.10.2021 kirkkojakaupunki.fi

Vispilät esiin ja leipomaan Ammattikokki Eugene Farrell ohjaa seurakunnan kokkikerhoa Viherlaaksossa. Minttu aikoo leipoa porkkanakakkua s. 2

Millenniaali ei halua kirkon olevan vastaus automaatti s. 4 Taskulamppu seikkailu yllättää yöllisessä kirkossa s. 6

Kokkikerhossa tehdään Irlantilaistaustainen kokki Eugene Farrell ohjaa seurakunnan kokkikerhoa. Hän haluaa rohkaista lapsia vispilän ja kauhan varteen. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

nsimmäinen ruoka, jonka irlantilainen Eugene ”Jussi” Farrell halusi lapsena tehdä, oli lasagne ja valkosipulileipä. Ne hän valmisti työssä käyvälle äidilleen yhdessä mummon kanssa. Farrell oli silloin kuusivuotias. – Halusin auttaa. Minusta ei ollut oikein, kun äiti joutui aina tekemään ruokaa muille, Eugene Farrell sanoo. Farrell opiskeli kokiksi kotimaassaan Irlannissa. Hän muutti Suomeen 16 vuotta sitten, ja kymmenen vuotta sitten asettui Espoon Viherlaaksoon. Hänellä on kaksi alakouluikäistä poikaa. Ruuanlaittotaitojen siirtämisen omille lapsilleen Eugene Farrell aloitti, kun esikoinen oli kolmevuotias. Silloin poika teki isän avustamana itselleen aamupuuron. – Ei haittaa, jos ruoka epäonnistuu tai putoaa lattialle. Tärkeintä on, että lapsi oppii itse tekemään. Silloin hän selviää elämässään, eikä tarvitse turvautua kaupan valmisruokiin.

”

Tärkeintä on, että lapsi oppii itse tekemään. KOKKIKERHON OHJAAJA EUGENE FARRELL

LOUNASRAVINTOLASSA KOKKINA työskentelevä Eugene Farrell ohjaa tiistai-iltaisin lasten kokkikerhoa Viherlaakson kappelilla. Kerhonohjaajan pesti avautui yllättäen, kun hänen oman lapsensa kokkikerhosta puuttui ohjaaja. Farrell lupautui ohjaajaksi, jotta lapset saisivat hyvän harrastuksen. – Tämä on tosi mukavaa. Tunnen jo ennestään melkein kaikki kerholaiset, Farrell sanoo. Viherlaakson kokkikerhossa on kymmenen lasta. Enemmänkin olisi ollut tulossa, mutta pieneen keittiöön ei mahdu hyörimään kovin montaa lasta yhtä aikaa. Useimmiten Farrell jakaa lapset kahteen ryhmään, joista puolet kokkaa keittiössä ja loput leikkivät kerhon apuohjaaja Isa Kankaan johdolla leikkihuoneessa. Sitten vaihdetaan vuoroja, jotta jokainen lapsi pääsee tekemään keittiötöitä. Lopuksi istutaan pöytien ääreen nauttimaan juuri valmistuneita herkkuja. Syksyn aikana kokkikerhossa on tehty muun muassa pannukakkua. Silloin poikien ryhmä te-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2021

ki tytöille suolaista pannaria ja tytöt tekivät pojille makeaa pannaria. Lokakuun ensimmäisellä kerralla leivottiin porkkanakakkua ja kanelipullia. Seuraavaksi kerraksi suunniteltiin suolaisia ja makeita muffineita. Kerholaisten mielestä mutakakun leipominen on ollut tähän asti parasta. He ovat innoissaan keittiössä puuhailusta. – Kokkaaminen on kivaa, Sofia sanoo. – Parasta on, kun saa syödä itse tehtyjä leivonnaisia, Minttu sanoo. – Kotona leivon isän kanssa pullaa ja äidin kanssa kakkuja, Frida sanoo. Kokkikerhon syyskauden viimeisellä kerralla syödään jouluateria juhlavasti kynttilöiden valaisemien pöytien ääressä.

– Lapset valmistavat alkuruuan, pääruuan ja jälkiruuan. Ei mitään monimutkaista, mutta kaikki tehdään itse, Eugene Farrell sanoo. VIHERLAAKSON KOKKIKERHO on yksi Espoon tuomiokirkkoseurakunnan 31 kokkikerhosta. – Leipomis- ja ruuanlaittotaitojen oppimisen lisäksi kokkikerho on harrastus, jossa harjoitellaan yhdessä toimimista. Kerhon yhteydessä pidetään myös hartaushetki, sanoo seurakunnan nuorisotyönohjaaja Pirjo Myllärniemi. Monet kerhonohjaajista ovat nuoria, jotka ovat itse käyneet kerhossa vuosia. Apuohjaajina toimii hieman heitä nuorempia. Seurakunta maksaa tehtävästä palkkion ja järjestää ohjaajil-

herkkuja

Rukouksen hetkiä seura kunnissa Sunnuntaina 24.10., YK:n päivänä, vietetään rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivää. Nyt on hyvä aika rukoilla yhteisten asioiden ja koko maailman puolesta. Espoon seurakunnissa toimii säännöllisesti kokoontuvia rukouspiirejä. Yhdessä voi rukoilla myös vapaamuotoisemmin. Alla on poimintoja ryhmistä ja rukoushetkistä. Espoon tuomiokirkko seurakunta

Raamattu-rukouspiiri joka ti klo 18.30 Auroran kappelissa. Rukouksen ilta joka ke klo 18.30 Kalajärven kappelissa. Rukouspiiri ke 3.11. klo 18 Kauklahden kappelissa. Israel-rukouspiiri ti 27.10. klo 16.30 Suvelan kappelissa.

Espoonlahden seurakunta

Maija kaulitsee pullataikinaa, josta tehdään kanelipullia. Minttu seuraa vieressä. Sofia raastaa porkkanoita porkkanakakkua varten. Eugene Farrell tutkii reseptikirjaa.

le virkistystä. Esimerkiksi joulukuussa luvassa on matka Turun joulutorille ja sen jälkeen ravinto laan syömään. Myllärniemen mukaan monenlaiset seurakun nan kerhot ja lyhyemmät kurssit kiinnostavat lapsia. Aikuinen, jolla on jokin taito ammatin tai harrastuksen kautta, on Myllärniemen mukaan tervetullut jakamaan osaamistaan Eugene Farrel lin tapaan. – Eräs tuttu nuori innostui tekemään stressi leluja ja lupautui ohjaajaksi seurakunnan kurs sille. Kun ilmoittautumisaika stressilelukurssille alkoi, paikat täyttyivät muutamassa minuutissa, Pirjo Myllärniemi sanoo. ■ Lue lisää: espoonseurakunnat.fi/kouluikaiset

Vastuuviikon iltarukous to 21.10. klo 18 kirkko. Taizé-lauluja, mukana Iida Rotko. Iltatee. Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa su klo 11 messun jälkeen kirkko. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Toivon rukoushetki arkiaamuisin klo 8.50, myös facebook.com/espoonlahdenseurakunta. Aamurukous koko maailman puolesta ke klo 6.30–7.30. Katso lisää: www.espoonseurakunnat.fi/verkkokirkko. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Toivoa Naisille ke 27.10. klo 13 Soukan kappeli. Liitytään maailmanlaajaan rukousketjuun, jossa muistetaan heikossa asemassa olevia. Israel-rukouspiiri ti 9.11. klo 18.30 kirkko. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/tekstiviesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

Leppävaaran seurakunta

Raamattu- ja rukousryhmä joka ke klo 18–20 klo 18 Perkkaan kappeli. Lisätietoa: Anni Katajisto, p. 040 566 0963. Raamattu-, rukous- ja ylistyspiiri ke 13.10. klo 18.30 Karakappeli, kokoushuone. Lisätiedot: Maria Savolainen, maria.savolainen77@gmail.com ja Heli Siltakorpi, p. 040 537 6876. Vanhempien kävely: mahdollisuus vertaistukeen ja yhteiseen rukoukseen raittiissa ilmassa to klo 16.30–17.30. Kävelyt viikoittain torstaisin 25.11. asti (ei 21.10. syyslomaviikolla) Lähtö Uutun edestä, Lintukulma 2.

Olarin seurakunta

Kaksikielinen (englanti–suomi) Praise & Pray -ilta ke 27.10. klo 17.30 Matinkappeli. Praise & Pray evenings search for God’s will in our everyday lives as a community and as individuals. Rukouspiiri joka ma kello 14.30 Matinkappeli. Hiljaisen rukouksen ja jakamisen hetki joka ke 27.10. klo 11 Matinkappeli.

Tapiolan seurakunta

Keskipäivän rukoushetki: Arkipäivän hengähdyshetki verkossa Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla ma, ke ja pe klo 12. Kristillinen meditaatio: ryhmä kokoontuu Mankkaan seurakuntakodilla joka ma klo 19.30–20.30. Ryhmä on avoin eikä ilmoittautumisia tarvita. Osanottajien tulee olla alaovella klo 19.30 mennessä.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Rukousta ja raamatunlukua ma 1.11. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2021

Kirkossa pitää olla tilaa myös epäuskolle ja epäröinnille Laura Leipakka ja Heikki Lehti pohtivat työkseen, kuinka kirkko voisi olla merkityksellinen millenniaali- ja Z-sukupolville.

onella meistä on jossakin vaiheessa elämää hengellisiä, henkisiä tai eksistentiaalisia pohdintoja. Enää ne eivät kuitenkaan välttämättä liity uskontoon tai kirkkoon, ainakaan millenniaaleilla tai Z-sukupolvella. Millenniaaleilla tarkoitetaan vuosina 1980–1995, Z-sukupolvella 1990-luvun puolivälin jälkeen syntyneitä nuoria aikuisia. Voisiko kirkko olla myös heille merkityksellinen? Muun muassa tätä pohtivat teologi Laura Leipakka ja pappi Heikki Lehti, jotka työskentelevät Espoon seurakuntien Hengellisen elämän kehittäminen -hankkeessa. – Olisi helppo parantaa viestintää tai tarttua kirkon palvelurakenteisiin, mutta hengellisyys on homman pihvi. Ajattelemme, että ainakin osa millenniaaleista on kiinnostuneita hengellisyydestä ja henkisyydestä, mutta he eivät näe, että kirkko olisi paikka, jossa tätä puolta voisi toteuttaa, Heikki Lehti sanoo. Liian usein kirkossa ajatellaan elämän menevän tietyn kaavan

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA JOONAS VOHLAKARI

MILLENNIAALIT EIVÄT kaipaa auktoriteetteja. Kirkon pitäisi ymmärtää, että se on hengellinen toimija muiden joukossa. – Tämä tarkoittaa sitä, että kirkko ei voi viestiä ylhäältä alaspäin. Ihmiset haluavat ajatella itse. Kirkon viestin pitäisi olla: ovemme ovat auki, täällä on sinulle ja ajaJOTKIN KRISTILLISET perinteet, jot- tuksillesi tilaa, Laura Leipakka toteaa. ka liittyvät vaikkapa juhlapyhiin tai – Kirkko on myös oppikeskeielämänmuutoksiin, ovat yhä tärkeinen. Pohdinnaltä osalle ihmisiä. le jää vähän tilaa. Samaan aikaan Kirkon pitäisi kuulinstituutiot, esimerla, mitä kätkeytyy kiksi evankelis-lutetähän yleiseen torilainen kirkko tai teamukseen, että poliittiset puolueet, LUONNOSSA uskon kyllä, mutta eivät välttämättä ole en niin kuin kirkko niitä, joihin ihmiset MONET POHDINNAT opettaa. Pitäisi luohaluavat sitoutua. KÄYNNISTYVÄT da tilaa sille, että Kirkon viesti ja LUONTEVASTI. kirkossa saa kysyä arvomaailma koeHEIKKI LEHTI ja saa epäillä, Heiktaan sekaviksi. – Kyllä kirkko voi ki Lehti jatkaa. kertoa rohkeasti siiLeipakan ja Lehden tehtävänä ei ole kehitellä uusia tä, mitä kristinusko on. Ihmiset tetapahtumia, vaan toimia seurakunkevät sitten valinnan, onko kirktien sparraajana. Heidän tehtäväko sellainen, jossa he haluavat olla, Laura Leipakka sanoo. nään on koota ja analysoida tietoa. mukaan: on opiskelut, vakituinen työpaikka, häät, asuntolaina, perhe ja farmariauto. 20–40-vuotiailla on kuitenkin hyvin erilaisia elämäntilanteita – kuten ihmisillä muutenkin. Heikki Lehden mukaan kyse on ihmisten suhteesta instituutioihin.

”

JUSSI HELTTUNEN

Pappi Tapio Suontakanen keskusteli vahtimestari Pasi Luodon kanssa Olarin kirkossa ennen messun alkua kesäkuussa 2020.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2021

Haussa on hyvä henkilöstöjohtaja Espoon hiippakunnan tuomiokapituli julisti tiistaina Olarin seurakunnan kirkkoherran viran haettavaksi. Hakuaika päättyy 12. marraskuuta. Kirkkoherranvaali on välillinen eli seurakuntaneuvosto valitsee uuden kirkkoherran ensi keväänä. Uusi kirkkoherra aloittaa tehtävässään 1.10.2022, kun nykyinen kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja jää eläkkeelle. Kirkkoherran virkaa voivat hakea papit, jotka ovat suoritta-

Tilastot kertovat selkeästi esimerkiksi siitä, kuinka nopeasti Espoon väestö on muuttunut. Millenniaaleja koskeva tutkimus painottuu työelämään, mutta elämän muut osa-alueet jäävät sivuun. – Tietoa tarvitaan myös siksi, että kun kirkon resurssit vähenevät. Pitää miettiä, mihin niitä käytetään. Muutos tarkoittaa myös sitä, että jostakin luovutaan, Laura Leipakka sanoo. KIRKOSSA ON pitkään uskottu siihen, että ihmiset kaipaavat yhteisöllisyyttä, ja juuri sitä kirkon pitäisi tarjota ja rakentaa. Kaikkiin millenniaaleihin ja Z-sukupolven edustajiin tämä ei päde. – Tutkimustiedon mukaan yhteisöt rakennetaan itse eikä yhteisöllisyyttä toivota kirkolta. Yhteisö voi olla harrastusporukka, valittu ystäväpiiri tai oma lähipiiri. Miksi yhteisöllisyyttä haettaisiin kirkolta, jos se ei lähtökohtaisesti kiinnosta tai siihen ei ole tunnesidettä? Laura Leipakka kysyy. Sen sijaan seurakunnissa pitäisi miettiä, miten kirkko voisi olla jo

neet pastoraalitutkinnon ja seurakuntatyön johtamisen tutkinnon. Lisäksi seurakuntaneuvosto on määritellyt erityiset tarpeet, jotka otetaan huomioon arvioitaessa hakijoiden sopivuutta virkaan. Kirkkoherran vaalin valmisteluryhmän puheenjohtajana toimii seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Kira Järves. Olarissa, kuten nykyisin useimmissa muissakin isoissa kaupunkiseurakunnissa, päädyttiin välilliseen vaaliin. Toinen vaihtoehto olisi ollut suora kansanvaali. – Sitoudumme tulevaan seu-

rakunnan johtajaan moneksi vuodeksi. Seurakuntaneuvostossa valintaan ei samalla tavalla kuin suorassa vaalissa vaikuta se, onko ehdokas entuudestaan tuttu. Voimme arvioida hakijoita hakemusten, haastattelun ja erilaisten testien avulla, Kira Järves sanoo. Millaiset asiat ovat tärkeitä, kun valitaan johtajaa kaupunkiseurakunnalle, jossa on 27 000 jäsentä ja 55 hengen työyhteisö? – Haemme hyvää henkilöstöjohtajaa. Vaikka kirkkoherra olisi kuinka mukava pappi, hän saa yksin vähemmän aikaan kuin jos

Luonto on monille paikka, jossa mietitään syntyjä syviä. Laura Leipakka ja Heikki Lehti kuvattiin Villa Elfvikin luontopolulla.

olemassa olevissa yhteisöissä mukana tai niiden tukena, esimerkiksi tiloja tarjoamalla. KILPAILUHENKISESSÄ JA kuormittavaksi koetussa yhteiskunnassa kirkko voisi olla vastavoima, tarjota hiljaisuutta ja lepoa. Hiljentyminen, mietiskely ja retriitit ovat kristinuskon traditiota ja niille tuntuu nytkin olevan kysyntää. Espoon seurakuntien arkiretriitit ovat täyttyneet. Esiin nousee myös luonto ja luonnon ja hengellisyyden suhde. – Monet pohdinnat käynnistyvät luontevasti luonnossa. Siellä on tilaa miettiä, Heikki Lehti sanoo. Kirkko voisi tulevaisuudessa olla instituution ja auktoriteetin sijaan ennen kaikkea keskustelukumppani. Ihmisillä on yhä tarve puhua esimerkiksi kuolemasta, mutta sille ei tunnu löytyvän sopivaa alustaa. – Ihmiset haluaisivat pohtia, kysellä ja saada keskustelukumppanin, mutta he saavat kirkosta vastausautomaatin. Tosi vähän on tilaa sille pohdinnalle, mitä tämä minun uskoni on suhteessa kirkon uskoon, Lehti toteaa. ■

hän on hyvä johtaja isolle porukalle. Olarissa kirkkoherralta odotetaan osaamista myös muun muassa strategisessa johtamisessa, erilaisten kulttuurien huomioimisessa ja viestinnässä. Tärkeänä pidetään, että kirkkoherra pitää kirkon sanomaa Jumalan rakkaudesta esillä rohkeasti ja monikanavaisesti.

Parkkipaikkaa korjataan Espoon kaupunki rakentaa uutta tietä nimeltään Rälssitilanku-

ja Olarin kirkon ja Merituulentien varrella sijaitsevan huoltoaseman väliin. Samalla muutetaan kulku Olarin kirkkoon ja Gräsan uurnalehtoon entisestä liittymästä Olarinluoman (nyk. Rälssitilantie) varrelta uudelle tielle. Tämä edellyttää Olarin kirkon parkkipaikalla mittavia rakennustöitä, joita Espoon kaupunki parhaillaan tekee. Rakennustöistä aiheutuu Olarin kirkon ja Gräsan uurnalehdon kävijöille haittaa, koska lähes kaikki pysäköintipaikat ovat poissa käytöstä. Sen vuoksi Ola-

rin seurakunta suosittelee, että Olarin kirkolle ja Gräsan uurnalehtoon saavuttaisiin julkisilla kulkuneuvoilla. Tavoitteena on, että parkkipaikka olisi käytössä adventtiin mennessä.

Aalto-papit palkittiin Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY on palkinnut Aaltoylipiston oppilaitospapit Anna Poutiaisen ja Anu Morikawan International Deed of 2021 -palkinnolla (Vuoden 2021 kansainvälinen teko).

Palkinto myönnettiin Aaltopapeille sinnikkäästä sitoutumisesta kansainvälisten opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseen erityisesti koronapandemian aikana. Palkinnon perusteluissa mainittiin opiskelijoiden tuominen yhteen ja osaksi yhteisöä, kokemaan osallisuutta. Myös yhteistyötä muiden ammattilaisverkostojen kanssa kiitettiin. Näistä mainittiin muun muassa AYY:n kanssa yhteistyössä luodut matalan kynnyksen palvelut opiskelijoille heidän taustoistaan tai henkilökohtaisista ominaisuuksistaan riippumatta.

Yhteistyö jatkuu Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymien välillä on ollut yhteistyösopimus jo vuodesta 2012. Yhteistyöhön on oltu tyytyväisiä, joten sopimus haluttiin uusia saman sisältöisenä. Jatkossakin Metropolian Helsingin, Espoon ja Vantaan kampuksilla on oppilaitospappi: Karamalmilla jatkaa Jyri Hakala. Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi/uutiset

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 21.10.–4.11.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Vietä kokonainen yö kirkon penkillä tai lattialla Taskulamput halkaisevat pimeyttä Olarin kirkossa lokakuun viimeisenä lauantai-iltana. Mistä on kyse, nuorisotyön ohjaaja Timo Kekkonen? – Silloin vietetään Kirkkoyö-tapahtumaa, joka on tarkoitettu viides- ja kuudesluokkalaisille varhaisnuorille. Tapahtuman järjestävät Olarin ja Tapiolan seurakunnat.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Toivotamme seurakuntalaiset tervetulleiksi messuihin! Suosittelemme edelleen maskin käyttöä ja huolehdimme hyvästä käsihygieniasta. Ajankohtaiset ohjeet seurakunnan verkkosivuilla: www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Messu su 24.10. klo 10. Liturgia ja saarna Raigo Liiman, avustaa Päivi Linervo, urkuri Teemu Suominen, kanttori Marja-Liisa Talja. Chorus Domus, joht. Marja-Liisa Talja. Kirkkokahvit Pitäjäntuvalla. Pysäkkimessu: ”Kiitollisuus” su 24.10. klo 18. Asemapäällikkö Leena Oikarinen, pappi Tuija Kuusinen, kanttori Leena Talvio. Iltatee. Juhlamessu su 31.10. klo 10. Kirkkoherra Ari Paavilaisen virkaanastujaismessun toimittaa piispa Kaisamari Hintikka, saarna Ari Paavilainen, avustavat papit Kalervo Salo, Antti Kujanpää ja Seppo Särkiniemi, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Anna-Liisa Haunio. Nuorten ja nuorten aikuisten kuoro Exodus ja Joonatan Rautio, saksofoni. Kirkkokahvit Espoon tuomiokirkon seurakuntatalolla. Messu suoratoistetaan Espoon tuomiokirkon facebook-sivun kautta: facebook.com/Espoontuomiokirkko.

MESSUT KAPPELEILLA Kalajärven kappeli Messu su 24.10. klo 16. Kari, Talja. Kirkkokahvit. Suvelan kappeli HalleLuja -messu pe 29.10. klo 18. Saarinen, Reimann, Kalmari, Ylitolonen. Viherlaakson kappeli Messu su 24.10. klo 12. Kuusinen, Talvio.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. Pyhä-

SIRPA PÄIVINEN

Espoon tuomio kirkkoseurakunta

Millaista ohjelmaa Kirkkoyössä on? – Käymme iltahämärässä sytyttämässä kynttilöitä kirkon vieressä sijaitsevassa uurnalehdossa. Sen lisäksi meillä on perinteistä leiriohjelmaa, kuten laulua ja leikkiä, ruokailua ja hartaus. Auringon laskettua sammutamme kattovalot ja leikimme taskulamppupiilosta. Sunnuntaina osallistumme messuun. Malttavatko lapset nukahtaa tapahtumarikkaan yön aikana? – Olarin kirkkosali on jännä paikka nukkua. Jokainen voi valita oman nukku-

koulu. Järj. Kirkko Espoossa ja International Evangelical Church in Finland (IEC). www.church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKKO Avoinna ti–pe klo 10–17 ja la–su 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Perhekerho to klo 10. Eläkeläiskerho to 21.10. ja 4.11. klo 12.30.

AURORAN KAPPELI Toivoa naisille -ryhmä ke 27.10. klo 17. Naisten ja tyttöjen hyväksi lähellä ja kaukana. ”Onko usko ihmisen oma valinta? Teologisessa opintopiirissä alustaa TT Kari Kuula to 28.10. klo 19. Kahvit klo 18.30. Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Aikuiset 5 e, lapset 2 e. Päivän tunnussana ma klo 11. Eläkeläiskerho ti 2.11. klo 13. Gospel riders ti 2.11. klo 18. Raamattu-rukouspiiri ti klo 18.30. Kappeliklubi ke 3.11. klo 18. Kehi-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2021

‒ Ota taskulamppu tai otsalamppu mukaan Kirkkoyöhön. Seikkailemme pimeässä kirkossa, lupaa Timo Kekkonen.

mapaikkansa kirkkosalista. Uskon, että ennemmin tai myöhemmin kaikki nukahtavat omassa makuupussissaan. Uni voi tulla helpommin, jos valitsee nukkumapaikan tutun kaverin läheltä. PAULA HUHTALA Kirkkoyö Olarin kirkossa 30.–31.10.: nuori. chapple.fi/kouluikaiset/leirit-ja-retket/ sekä espoonseurakunnat.fi/paheksuvakirahvi/tytot-ja-pojat/tapahtumat Yö Leppävaaran kirkossa 30.–31.10.:

tysvammaisten kerho. Perhekerhot ma ja ja pe 29.10. klo 10. Vauvakerho to 28.10. klo 13. Iltaperhekerho ma 25.10. klo 17.30. Nuorten ilta ti 2.11. klo 17–19. Café Aurora ma–to klo 10–14. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Gospel Dance & Lattarit ma klo 17 ja klo 18 Hiirisuon asukaspuisto. 5 e/ tunti. ILM. mia.blomstedt@evl. fi. Eläkeläiskerho to 21.10. ja 4.11. klo 13. Aarteenetsijöiden miestenilta ma 25.10. klo 19. Rukouksen ilta ke klo 18.30. Raamattuilta to 28.10. klo 18. Seppo Särkiniemi: ” Raamatullisuus, mitä se on?” Perhekerhot: ke klo 9.30. Iltaperhekerho to 4.11. klo 17.30. Perhekahvila pe 29.10. klo 9–12. Tanssi vauvan kanssa ma klo 13.30. www.kalajarvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Jumalan Valtakunnan Salaisuu-

espoonseurakunnat.fi/nuortensiipi/714-vuotiaat/7-14-vuotiaiden-leirit Yö Kauniaisten kirkossa 12.–13.11. : kauniaistenseurakunta.fi/tapahtumat/2021-11-12/yo-kirkossa Kirkkoyö Espoon tuomiokirkossa 19.–20.11.: espoonseurakunnat.fi/lujakallio/tytotja-pojat-alle-15.v-/leirit-ja-tapahtumat Kirkkoyö Espoonlahden kirkossa 20.–21.11.: espoonseurakunnat.fi/ sodesode/tytot-ja-pojat/tapahtumat

det -illat torstaisin klo 18. ”Iloa elämään”. Kalevi Laaksonen, Oiva Hujanen ja Ari Kunnamo. Eläkeläiskerho ma 25.10. klo 13. Viron piiri ma 25.10. klo 18. Tutustumme vironkielisiin virsiin ja saarnoihin. Luovat kädet -käsityöpaja ma 1.11. klo 18–19.30. Kappelilounas ti klo 11–12.30. Aikuiset 4 e, lapset 2 e. Rukouspiiri ke 3.11. klo 18. Perhekerhot: ti klo 10. Iltaperhekerho ke 3.11. klo 17.30. Esikoisvauvaryhmä ke klo 10. Perhekahvila to 28.10. klo 9.30–15. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Gospel-lattarit ma: I-ryhmä klo 18–19, II-ryhmä klo 19–20. 5 e / kerta. Toivoa naisille – rukouspiiri ti 26.10. klo 18. Eläkeläiskerho ma 1.11. klo 13. Laaksolahden lauluryhmä ke 3.11. klo 18. Perhekerho ke klo 10. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Eläkeläiskerhot: to 28.10. klo 10.30 ja ke 3.11. klo 13. Perhekerho ma klo 10. Perhekahvila pe 29.10. klo 10–12. Iltaperhekerho ke 27.10. klo 17.30. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Pyhäkoulu su klo 15. Päivärukous ma ja to klo 13. Suvelan lauluryhmän harjoitukset ma klo 16.30–18. Ei koelaulua, tied. josefiina.haapalainen@gmail. com. Diakonia- ja lähetyspiiri ma 25.10. klo 18. Käsityöpiiri ti 26.10. klo 10–12. Kappelilounas ti klo 12–13. Aikuiset 3 e, lapset 1,5 e. Israel-rukouspiiri ti 27.10. klo 16.30. Eläkeläiskerho to 28.10. klo 13. Perhekerhot: pe 29.10. klo 10 ja Vauvakerho ma klo 13.30. Family Tuesdays, Perheiden tiistai: ti klo 13.15–15. www.suvelankappeli.fi

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 21.10.–4.11.

VIHERLAAKSON KAPPELI Lähetyspiiri ma 25.10. klo 14. Kappelilounas ti klo 12–13.15. Aikuiset 4 e, lapset 2 e. Eläkeläiskerho ke 27.10. klo 13. Avoin raamattupiiri ke klo 18. Perhekerho to 28.10. klo 10. Perhekahvila to 28.10. klo 9.30–12. Café Viheri ma ja ke klo 10–12. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori-kahvila on avoinna ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Hartaus kuukauden 1. to klo 11.30. Otamme vastaan hyväkuntoisia, puhtaita vaatteita, leluja sekä kodin pientavaraa. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Etsimme myös uusia vapaaehtoisia joukkoomme. Tied. eeva.isomaki@evl.fi, 050 438 0189.

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ Kaikille virkistystä kaipaaville retki to 4.11. Hvittorpin leiri- ja kurssikeskus. Hinta 15 e. Tied. ja ilm. 25.10. mennessä: 040 736 9315. Ks. Yhteiset ilmoitukset.

SINUSTAKO KIRKKOVÄÄRTI? Tulisitko Espoon tuomiokirkon messuun kirkkoväärtiksi? Vaihtelevia tehtäviä virsikirjojen jakamisesta päivän tekstin lukemiseen, kolehdin keruusta ehtoollisella avustamiseen. Koulutus Espoon tuomiokirkossa pe 12.11 klo 18. Tied. Pirkko Nurminen, 040 5674420, pirkko.nurminen@evl.fi.

PARISUHDE Parisuhteen palikat -verkkokurssi to 21.10., 28.10., 4.11., 11.11., 18.11. ja 25.11. klo 18–19 Teamsissa. Aiheina mm. vuorovaikutus, tunteet, riitelytaidot, sitoutuminen, seksuaalisuus. Tied. ja ILM. perhetyönohjaajalle: outi.wenell@evl.fi. Parisuhteen pysäkit ti klo 18–20 Espoon tuomiokirkon srk-talo: 9.11. ”Erilaisina yhdessä” ja 7.12. ”Rakentavaa vuorovaikutusta”. Pohdintaa ja keskustelua parisuhteesta. Iltoja ohjaavat perhetyöntekijämme. Solmuja parisuhteessa – ohjausta ja neuvontaa riitoihin, kriisissä oleville tai eroa harkitseville. Hinta 100 e / pari, mahdollisuus hakea maksuvapautusta. Tied. perhetyönohjaajat 050 5110 165, 040 5474 146.

ISOVANHEMMATLAPSENLAPSET -LEIRI Hei mummit, ukit, taatat ja vaarit! Kahden sukupolven viikonlopusta 27.–28.11. Hvittorpissa nautitaan ulkoillen ja puuhaillen, maittavan ruuan ääressä sekä leirikappelissa hiljentyen. Isovanhemmille myös omaa ohjelmaa. Hinta aikuiset 40 e, lapsi 20 e. ILMOITTAUTUMISLINKKI 3.11. asti: www.espoonseurakunnat.fi. Tied. kirsi.kaner-

va@evl.fi tai 050 5110 165.

WWW.LUJAKALLIO.FI Lasten ja nuorten monipuolista toimintaa löytyy Lujakallion sivuilta.

SURURYHMÄ Läheisensä menettäneille. Suljettu ryhmä kokoontuu 21.10., 4.11., 18.11., 2.12. ja 16.12. klo 18–19.30 Viherlaakson kappelilla. Tied. diakoni Ani Iivanainen, 040 572 5344 ja pappi Tuija Kuusinen 040 531 1041.

LEMPEÄ JA HOITAVA RETRIITTI 3.–5.12. Hila. Rukoushetkiä, äänimaljarentoutusta, tietoisen läsnäolon harjoitusta. Hinta 90–140 e. Ohj. Tuija Kuusinen, Pia Härkönen ja Taina Latvala. Tied. ja ILM. 12.11. mennessä: 040 5311 041, tuija. kuusinen@evl.fi.

KUVATAIDETTA KAUKLAHDESSA 29.10. asti ”Inside out”, Linda Pelli. 30.10.–30.11. ”Kerroksia”, Heli Vuorenpalo. 1.–24.12. ”Pyhiä kuvia”, Auroran ikoninmaalauspiiri. Kauklahden kappeli avoinna ma, ke ja to klo 12–18, ti klo 8–16 sekä kappelin toiminnan yhteydessä.

SIJAISEKSI LASTENKERHOIHIN? Etsimme tarvittaessa tulevia työntekijöitä lasten (2–5 -v.) päiväkerhoihin sekä perhekerhoihin. Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi, 040 5251216.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Keskusteluapua mm. parisuhteen, eron ja kasvatuksen kysymyksissä puhelimitse, Teamsissä, sähköpostitse tai tapaamisissa ajanvarauksella ma–pe klo 9–15 perhetyönohjaajat: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165, ja outi.wenell@evl.fi, 040 5474 146. Silta – paikka pysähtyä hetkeksi huojentamaan huolia Suvelan kappelissa. Tied. kirsi.kanerva@ evl.fi, 050 5110 165. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501. Yhteys diakoniatyöntekijään: www.espoonseurakunnat.fi/apuaja-tukea.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter: @EspooEtSrk www.espoonseurakunnat.fi

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

MESSU Messu su 24.10. klo 11 kirkko. Sinervo, Ojala. Kirkkokahvit. Yhteisömessu yhteisessä työssä Verkoston kanssa su klo 16 kirkko, musiikki Verkosto Kollektiivi. Etkot klo 15.30 alkaen: kahvia ja teetä vanhojen ja uusien tuttavien seurassa. Messun aikana lapsille pyhäkoulu ikäryhmittäin. Messun jälkeen jatkoilla keittoruokailu. 24.10. Ilkka Kujala puhe ja Teemu Aalto liturgia. 31.10. Panu Pitkänen ja Ilkka Kujala. 7.11. Marko Huhtala ja Panu Pitkänen. Messu su 24.10. klo 17 Soukan kappeli. Kärhä, Puukko. Leipämessu pe 29.10. klo 10 kirkko. Maijanen, Kärhä, Ojala. Messun jälkeen keittolounas. Messu su 31.10. klo 11 kirkko. Olli, Yli-Jaskari, Laulumieli. Kirkkokahvit. Messu su 31.10. klo 17 Soukan kappeli. Kohijoki, Puukko. Kirkkokahvit. Viikkomessu ke 3.11. klo 14 kirkko. Santaharju, Pellikka. Pyhäinpäivän messu la 6.11. klo 11 kirkko. Rotko, Ojala. Kirkkokahvit. Konfirmaatiomessu Hila 3 la 6.11. klo 14 kirkko. Lehti, Pellikka. Pyhäinpäivän iltakirkko la 6.11. klo 18 kirkko. Kohijoki, Puukko, lauluyhtye Köyhät Ritarit, Maijanen, Siivonen. Luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen edesmenneiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilöitä. Kahvitarjoilu.

SEURAKUNTAKIRJASTO Lukukokemuksia tarjolla kirkon seurakuntasalissa su klo 11 messun jälkeen. Lainattavissa myös musiikki-cdt, äänikirjat ja dvd-elokuvat.

TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe kirkko, vuoronumerot klo 8.40–9. Seurakuntamme alueella asuville. Pappi päivystää klo 9–21 p. 050 432 8496.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ Diakonialounas ma ja to klo 12–13 kirkko (lipunmyynti 11.30–12.30) ja ti klo 11–12 Soukan kappeli (lipunmyynti 10.30–11.30). Aik. 3 e, 3–14 v. 1 e. Aamupala ti klo 9–10 kirkko. Vapaaehtoinen maksu.

MEILLÄ RUKOILLAAN… Vastuuviikon iltarukous to 21.10. klo 18 kirkko. Hiljennymme rukoukseen ja Raamatun sanan äärelle sekä laulamme Taizé-lauluja, mukana Iida Rotko. Iltatee. Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa su klo 11 messun jälkeen kirkko. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Toivon rukoushetki: tovi virren, rukouksen ja Sanan parissa arkiaamuisin klo 8.50, myös www.facebook.com/espoonlahdenseurakunta. Aamurukous koko maailman puolesta ke klo 6.30–7.30. Linkki tapahtumakalenterissa johdattaa Teamsin ryhmään, johon voi tuoda omia rukousaiheita. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Toivoa Naisille ke 27.10. klo 13 Soukan kappeli. Liitytään maailmanlaajaan rukousketjuun, jossa muistetaan heikossa asemassa olevia. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/tekstiviesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883. Israel-rukouspiiri ti 9.11. klo 18.30 kirkko.

… JA LUETAAN RAAMATTUA Verkkoraamis ti 14–15 Teams. Käydään läpi Apostolien tekoja. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Kaikenikäisten raamattupiiri ti klo 14–15.30 Kaskikappeli. Hengähdyshetki Raamatun äärellä. Sopii vauvasta vaariin. Lastenhoito. Ilm. tanja.routama@evl.fi Miesten raamattupiiri to 21.10. ja 4.11. klo 18 kirkko. Iltapala 4 e. Raamattu ja rukous -ilta pe 29.10. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila, paritt. vkot. Raamattuluentosarja, 1. kirje tessalonikalaisille ke 3.11. klo 18.30 kirkko, parill. vkot. Ylisuutari, T. Aalto.

TAVATAAN TAAS! Perhekahvila ma klo 9.30–11.15 Soukan kappeli, monitoimitila. Tule kahvikupposelle ja nauttimaan muiden lapsiperheiden seurasta! Käsityökerho ma klo 12.30–14.30 Soukan kappeli. Kaikenikäisille käsitöistä kiinnostuneille. Tied. Liisa Pohjonen, 040 547 1848. Virsiä lauletaan laulukerhossa ti 26.10. klo 13 kirkon musiikkisalissa.

Pullakahvit 1,5 e. Kahvitellaan yhdessä! Seurakuntakahvila joka ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B, kerrostalon alakerta. Tuotto seurakuntamme lähetystyölle. Yksineläjien lauantai-ilta la 30.10. klo 18–21 kirkko. Pohdintaa elämän käännekohdista. Yksinäisten, leskeksi jääneiden tai muuten seuraa kaipaavien ilta. Voit halutessasi tuoda pientä purtavaa yhteiseen pöytään. Yhteisen tulen äärellä to 4.11. klo 17–20 Soukan kappelin piha. Tule kohtaamaan toisia syksyiseen iltaan. Ota omat grillattavat mukaan ja tule turisemaan. Tarjoamme tulet ja mehut. Tuli-ilta joka kuun 1. torstai. Yksinhuoltajien olohuone to 4.11., 18.11. ja 2.12. klo 17.30–19.30 Soukan kappeli. Lastenhoito järjestetty. Siioninvirsiseurat pe 5.11. klo 18.30 kirkko. Helena Yli-Jaskari. Isänpäivälounas Yhteisvastuun hyväksi su 14.11. klo 12.30–15 kirkko. Tarkemmat tiedot 4.11. lehdessä.

COLOURFUL ESPOO Espoonlahti Fellowship & Praise Party, kansainvälinen yhteys- ja ylistysilta la 23.10. klo 17 Soukan kappeli. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa. International evening of fellowship and praise with food, music and dance. Next evenings 13.11. and 11.12. facebook.com/espoonlahtifellowship, instagram: praisepartyespoo

MUSIIKKIA Sanaa ja säveliä ke 27.10. klo 18.30 kirkko. Gospelryhmä Nardus ja kanttori Heli Ojala.

SOIVA MARRASKUU Konsertit Espoonlahden kirkossa ellei muuta mainittu. Ohjelma 10 e ellei muuta mainittu. Pianon taikaa pe 29.10. klo 18. PianoEspoon avajaiskonsertti, Juri Kauhanen ja Maria Maneva. Vapaa pääsy. Yksissä tuumin helisevät kielet pe 5.11. klo 18. Päivi Vesalainen ja Laura Vihreäpuu, cembalo. Versaillesin kultaa pe 12.11. klo 18. Barokkiyhtye Tuohi. Risto Laurialan pianoilta pe 19.11. klo 18. Bach, Beethoven. Espoon Barokki ry pe 26.11. klo 18. Anna Oramo, sopraano. Telemann, Händel. G.F.Händelin Messias-oratorio la 27.11. klo 18. Markus Malmgren, urut; Seppo Murto, kapellimestari. Kamarikuoro Navichoruksen 40-vuotisjuhlakonsertti. Ohjelma 20 e. Valon sävelet – toner i ljus och gestalt pe 3.12. klo 18 Soukan

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 21.10.–4.11.

kappeli. Gregorianiikka ja kansanmusiikki kohtaavat. Sofia Lindroos ja Marianne Maans, laulu ja viulut.

KIVAA LAPSILLE Muskarimessu su 7.11. klo 15 Soukan kappeli. Santaharju, Kohijoki, Pellikka. Mukana lapsityön väkeä. Lapsenpäivä la 20.11. kirkko klo 10–17. Kirkko varattu lapsille koko päiväksi! Pomppulinna, askartelua ym. mukavaa tekemistä. Haluatko jäädä vielä yökylään? Kirkkoyö samana iltana esi-7 luokkalaisille klo 17 alkaen. Kirkkoyöhön erillinen ilmoittautuminen: sodesode.fi Viikonloppuleiri esi-2 lk. 10.–12.12. Velskola. Leirillä tehdään kaikenlaista kivaa, pääset myös tutustumaan uusiin kavereihin. Hinta 35 e. Ilm. sodesode.fi

Insinööri Maher Almasihi opetti IT-alan taitoja jo asuessaan Syyriassa.

ILON SÄVELET JA VOIMAVEISUT Tule kuuntelemaan ja laulamaan lauluja, joilla on merkitystä! Gospelryhmä Nardus laulaa ja laulattaa ke 27.10. klo 18.30 kirkko, tarjolla myös Sanaa, rukousta ja iltateetä.

Apua & tukea

NUORET

Tarjolla on digitaitoja arabiaksi Arabiankielisisellä peruskurssilla opetellaan tietokoneen, internetin ja peruspalveluiden käyttöä.

TEKSTI RASMUS EKSTRÖM KUVA ESKO JÄMSÄ

larin seurakunta järjestää digitaitojen peruskurssin arabiankielisille maahanmuuttajille. Se pidetään Espoon seurakuntien toimitila Chapplessa Isossa Omenassa 12.10. alkaen. Kurssilla opetellaan tietokoneen, internetin ja sosiaalisen median käyttöä. Osallistujat tutustuvat myös kansalaisten verkkopalveluihin kuten Kelaan, Omakantaan ja Wilmaan. Kurssin opettaja on syyrialainen ITinsinööri Maher Almasihi, joka on asunut Suomessa kuuden vuoden ajan. Hän pitää kurssin arabian kielellä. – Ihmiset ymmärtävät asiat heti, kun he saavat apua omalla äidinkielellään. Almasihi järjesti IT-koulutuksia työpaikallaan Syyriassa, kun hän asui vielä siellä. DIGIKURSSI JÄRJESTETÄÄN nyt toista kertaa. Ensimmäinen kurssi pidettiin toukokuussa. Osallistujamäärä oli silloin rajattu koronarajoitusten vuoksi. Edellisen kurssin osallistujat olivat muuttaneet Suomeen vähän aikaa sitten. Nyt rajoitteita ei ole. Kurssille pitää silti ilmoittautua etukäteen, sillä Chapplessa on rajallinen määrä tietoko-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2021

neita. Näin järjestäjät voivat valmistautua etukäteen. Mukaan saa ottaa myös oman kannettavan tietokoneen. Ilmoittautua voivat kaikki arabiankieliset. Chapplessa huomattiin, että kurssille on tarvetta, kun koronarajoitukset siirsivät useat palvelut verkkoon. Monilla ihmisillä on puutteelliset digitaidot. – Kaikki, jotka eivät osaa käyttää teknologiaa, ovat vaarassa pudota avun ulkopuolelle, sanoo Olarin seurakunnan yhteisötyöntekijä Katja ManninenAbbouchi. Vastaavia kursseja on järjestetty aikaisemmin Espoossa myös ikäihmisille. Manninen-Abbouchi arvioi, että kurssien järjestäminen arabiankielisille auttaa esimerkiksi kotoutumisessa. Hän sanoo, että monet palvelut tulevat jäämään verkkoon myös koronarajoitusten päätyttyä. – En usko, että palaamme entiseen. Kasvokkain saatavaa palvelua tulee olemaan entistä vähemmän. Espoossa asuu noin 7 500 arabiankielistä ihmistä. ■ Digikurssi arabiankielisille tiistaisin 12.10.–30.11 klo 13–15. Chapplessa, Isossa Omenassa. Kurssille voi ilmoittautua Maher Almasihille, 040 517 0629.

sodesode.fi, @sodesta Nuortenillat ti klo 19–21 ja pe klo 17–22, messu klo 20, Sode.

VIRKISTYSTÄ, LEPOA, HILJENTYMISTÄ ArkiRetriitti 29.11.–3.12. Hvittorpin leirikeskus. Voit olla mukana 1–4 vrk ja levätä, osallistua ohjelmaan tai tehdä vaikka etätöitä. Hinta 43 e/vrk. Ilmoittautuminen verkossa 18.10.–15.11.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @Minisiipi IG & YouTube @minisiipi

Noudatamme seurakunnan toiminnassa suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä. Ajantasaiset ohjeet löytyvät seurakuntien nettisivuilta: espoonseurakunnat.fi/info-ja-asiointi/koronaohje.

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Messu ja kirkkokahvit su 24.10. klo 11 Leppävaaran kirkko. Nuosmaa, Larmala, K. Salo, Alanne, Hyry. Messun toteuttajina seurakunnan luottamushenkilöitä. Kappelimessu su 24.10. klo 17 Perkkaan kappeli. Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä. Raunu, Hyry.

Venäjänkielinen iltakirkko ti 26.10. ja 2.11. klo 19.30 Perkkaan kappeli. Perhemessu ja kirkkokahvit su 31.10. klo 11 Leppävaaran kirkko. ”Anteeksi – pieni, mutta vaikea sana”. Mukana alakouluikäisten Yö kirkolla -porukka. Vallivirta, Yletyinen, Noponen. Messu ja kirkkokahvit su 31.10. klo 13 Karakappeli. Koskela, Latvanen, muusikkovieraana Kimmo Vuorialho, laulu.

KYNTTILÄHETKI Muistohetki koronan aikana menehtyneille su 24.10. klo 15 Karakappeli. Mahdollisuus muistella ja sytyttää kynttilä korona-aikana menehtyneille läheisille ja ystäville. Kahvi- ja teetarjoilu.

SIIONINVIRSISEURAT Ma 1.11. klo 18.30 Leppävaaran kirkko. Anna Siionin virsien, sanan ja toisten seuran hoitaa sisimpääsi. Puhujina Marjatta Laitinen, Arto Laitinen ja Olli Nuosmaa. Illan isäntänä Anssi Siukosaari. Joulukuussa seurat ma 13.12.

TAAPEROKIRKKO Mikä vauvalle nimeksi? Valkoisen kiven salaisuus pe 5.11. klo 10 Lasten kappeli Arkki. Pöllön vauvalla ei ole vielä nimeä. Mutta joku tietää jo nimen. Ja mihin liittyy ihmeellinen valkoinen kivi? Tässä kirkkohetkessä lapsen on lupa leikkiä, näkyä ja kuulua! Mukana perhetoiminnanohjaaja Seija, muskariope Essi ja Kirsti-pappi.

PYHÄINPÄIVÄ KIRKONMÄELLÄ Pyhäinpäivänä la 6.11. kello 11–15 Leppävaaran kirkolla on kaiken ikäisillä tilaa olla, huokaista, levätä, kuunnella ja askarrella. Klo 11 Pyhäinpäivän messu, myös suoratoistona Youtubessa seurakunnan kanavalla. Klo 12–15 puuhapaja (paja jo klo 11 alk.), musiikkihetkiä, hiljainen olotila, jossa luettavaa, kuunneltavaa, katseltavaa, pientä tekemistä, lämmintä mehua, pihapiirissä Pieni hiljaisuuden polku. Keskustelumahdollisuus seurakunnan työntekijän kanssa klo 12–17. Klo 17 Pyhäinpäivän kynttiläkirkko, jossa luetaan kuluneen vuoden aikana hautaan siunattujen seurakuntalaisten nimet ja sytytetään jokaiselle heistä kynttilä.

PIANON TAIKAA Vilina Rainisto, piano ma 25.10. klo 19 Leppävaaran kirkko. PianoEspoon 30-vuotisjuhlafestivaalin ennakkokonserteissa esiintyvät taitavat nuoret pianistit. Vapaa pääsy.

Leveys 87 mm korkeus on 220 mm

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 21.10.–4.11. S. 9 MUSIIKKIA KYNTTILÄN VALOSSA

TYHJÄN SYLIN KIRKKOHETKI

Marraskuun tiistai-iltojen perinteinen konserttisarja alkaa Leppävaaran kirkossa. Konsertit alkavat klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. 2.11. Joonas Kokkonen 100 vuotta. Juvenalia-kuoro, Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, johtaa Kullervo Latvanen, Outi Noponen, sopraano, Joose Vähäsöyrinki, baritoni, Pauliina Hyry, urut 9.11 Varhaisbarokkia kynttilän valossa. Linda Hedlund, viulu, Mikko Ikäheimo, luuttu 16.11. Musisoinnin ilo -sinfoniaorkesteri, johtaa Sole Mustonen 23.11. Unohdetut saksalaiset. Päivi Kärkäs, oboe, Marianne Gustafsson-Burgmann, urut ja piano, Sakari Kuusi, sello

Oletko menettänyt lapsen, tai lasta ei koskaan tullutkaan? Perkkaan kappelissa vietetään la 23.10. klo 18 kirkkohetki, joka on tarkoitettu kaikille tyhjän sylin kokeneille. Mukana Merja Alanne ja Ritva Oksanen-Antin.

KUORO KAIKILLE Seuraavat harjoitukset ke 27.10., 10.11. ja 24.11. Lisätietoja: outi. noponen@evl.fi. Huom! Käytämme toistaiseksi kuorotoiminnassa maskeja.

ILOA LUONNOSTA Kirjailija ja pastori Pauliina Kainulainen puhuu kaksikielisessä sarjassa Maan ja taivaan väliltä – Allt mellan himmel och jord to 28.10. klo 18 Leppävaaran kirkossa aiheenaan ”Iloa luonnosta – Glädje i naturen”.

RUNOPIIRI Ti 26.10. klo 18 Karakappeli. Runopiiri kokoontuu joka toinen viikko. Tule kokemaan yhdessä toisten kanssa runon iloa ja kauneutta. Lahjamarjatta Korhonen, 044 523 6574.

KILON KRISTITYT KilonRistissä joka toinen to klo 18−20. 21.10. Kertomuksia unesta 4.11. Lohdutusta suruun Lisätiedot: Kaija Rainio, 0400 592 148.

LECTIO DIVINA Raamattumietiskely to 28.10. klo 10 Karakappeli. Omatoimiryhmä, avoin kaikille. Tied. Merja Alanne, p. 050 347 2548.

KUOLEMA – UUDEN ELÄMÄN ALKU Avoin keskusteluryhmä kuoleman kohtaamisesta ja siihen liittyvistä ajatuksista ja tunteista joka toinen ti klo 13 Raitin Pysäkki, Konstaapelinkatu 1. Ohjaajana diakoni Harriet Lohikari. 2.11. Mitä eri uskonnoissa sanotaan kuolemasta ja kuoleman jälkeisestä elämästä? 16.11. Hautajaiset, hoitotahto, testamentti 30.11. Taivaskokemuksia 14.12. Keskustelua

SENIOREILLE Varttuneen väen kerho: ti klo 13–14.30 Karakappeli, to klo 13–14.30 Perkkaan kappeli. Avoin kahvila varttuneelle väelle ma 18.10. klo 13–14 Leppävaaran kirkko. Keskustelua ajankohtaisista asioista ja pieni hartaus. Kahvila parillisten viikkojen ma.

VANHEMPIEN KÄVELY Mahdollisuus vertaistukeen ja yhteiseen rukoukseen raittiissa ilmassa to klo 16.30–17.30. Kävelyt viikoittain torstaisin 25.11. asti (ei 21.10. syyslomaviikolla) Lähtö Uutun edestä, Lintukulma 2.

DIAKONIALOUNAS Diakonialounas ti ja to klo 11.30−12.30 Leppävaaran kirkko. Ruokailu tapahtuu porrastetusti seurakuntasalissa, 30 henkilöä kerrallaan. Ruokailun alussa jaetaan jonotusliput. Lounaan hinta on 3 e.

VAPAAEHTOISESTI Oletko miettinyt, kuinka voisit olla mukana seurakunnan toiminnassa? Meillä on paljon erilaista toimintaa, jossa voit olla tukemassa työntekijöitä ja muita seurakuntalaisia. Ota yhteyttä ja tule mukaan: vapaaehtoistyön ohjaaja Heli Siltakorpi, 040 537 6876, heli. siltakorpi@evl.fi

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkon uusi osoite: Rälssitilankuja 1

TURVALLISESTI MESSUUN JA TILAISUUKSIIN Noudatamme kaikissa tiloissamme ja toiminnassamme voimassa olevia kokoontumisrajoituksia ja terveysturvallisuusohjeita. Varmista tilanne verkkosivuilta: espoonseurakunnat.fi ja fb-sivuilta. Olarin kirkon messu pyritään striimaamaan: www.youtube.com/user/ Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi

kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta. Olarin kirkon parkkipaikan muutostöistä johtuen pysäköintipaikkoja ei ole juuri lainkaan. Suosittelemme julkista liikennettä kirkolle saavuttaessa.

MESSU Olarin kirkko: Messu su 24.10. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Malinen, avustava pappi Maritta Hartikainen, kanttori Mikko Niinikoski. Messu su 31.10. klo 10. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, avustava pappi Tuija Samila, kanttori Mikko Niinikoski. Matinkappeli: Messu su 24.10. klo 12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Sanna Franssila. Messu su 31.10. klo 12. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, kanttori Sanna Franssila. Olarin kappeli: Messu su 24.10. klo 12. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, kanttori Mikko Niinikoski. Chapple, Iso Omena: Risteys to klo 19. Liturgia ja saarna: 21.10. Jussi Koski, 28.10. Antti Malinen. 4.11.

PRAY AND PRAISE! KIITOS JA YLISTYS Ke 27.10. klo 17.30 Matinkappeli. Praise & Pray-illoissa yhdessä kiitetään, keskustellaan ja kuunnellaan missä on meidän paikkamme kristittyinä tässä maailmassa. Praise&Pray evenings searches for God’s will in our every day lives as a community and as individuals.

NAISTEN SAUNAILTA Hvittorpissa ke 3.11. Iltapala 3,5 e. Lähtö omin kyydein Matinkappelilta klo 17.30. Paluulähtö klo 21. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin.

AIKUISTEN RYHMIÄ Kirkonmäkikahvila ma klo 11–14 Olarin kirkolla. TIEDUSTELUT: vapaaehtoistyönohjaaja Marja Jauhiainen, 040 531 1029, marja. jauhiainen@evl.fi. Psalmeja luovasti, kokeellinen taideryhmä to klo 17–19 Olarin kirkolla. Tule tutustumaan! TIE

DUSTELUT JA ILMOITTAUTUMI SET: Anne Solomko 045 649 9824,

solomkoanne7@gmail.com ja Virve Soini 050 549 8695, virve@soini. info. Hiljaisuuden jooga rukousta, 28.10.–16.12. to klo 11–12.30 Olarin kappelilla. Osallistumismaksu 36 e. TIEDUSTELUT JA ILMOITTAUTU MISOHJEET: ohjaaja Ulla-Maija

Kyrölä, 050 3465 348 tai ullamaijakyrola@hotmail.com.

PERHEIDEN VIIKKO TOIMINTA CHAPPLE Iso Omena -kauppakeskuksessa. Perhekahvila ma–pe 9.30–12.

Iltaperhekahvila ti 17.30–19.30. Esikko-vauvaryhmät ma ja ti klo 13–14.30. Lue lisää chapple.fi.

DIAKONIALOUNAAT Matinkappeli ti klo 12–13. Tuesdays in Matinkappeli, 12–13. Olarin kirkko to klo 12–13, Thursdays at Olari Church, 12–13. Lipunmyynti klo 11.45–12.30! Tickets will be available 11.45– 12.30. Hinta/Fee 3 e. Ota mukaan tasaraha, Please use the exact

amount.

KONSERTTEJA Pianon taikaa - espoolaisnuoret käynnistävät PianoEspoon juhlafestivaalin ke 27.10. klo 12 Olarin kirkko. Leona Kunnamo, Daniel Antunovic. Chopin – Tsaikovski – Liszt – Kaski. Vapaa pääsy. MISATANGO – Saksalais-suomalaisen kuoron 50-vuotisjuhlakonsertti Olarin kirkko su 31.10. klo 18. Agnes Goerke, Saksalaisen

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 21.10.–4.11.

seurakunnan kuoro, yhtye, solistit Palmieri: Tangomessu, Bach, Piazzolla. Liput 15 €. Lippuja voi tiedustella etukäteen osoitteesta outi.ruutuvaara@gmail.com. Lippuja saa myös ovelta Olarin kirkosta ennen konserttia. W.A. Mozart Requiem pe 5.11. klo 19 Olarin kirkko. Olarin seurakunnan kamarikuoro. Markus Malmgren, urut. Soitinyhtye. Kaisa Ranta, sopraano. Ruut Mattila, altto. Tommi Niskala, tenori. Elja Puukko, basso. Musiikinjohto Mikko Niinikoski. Liput 15 e ovelta ennen konserttia. HUOM! Olarin kirkon parkkipaikan muutostöistä johtuen pysäköintipaikkoja ei ole juuri lainkaan. Suosittelemme julkista liikennettä konsertteihin saavuttaessa.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Mankkaantie 2–4 A 17, tavoitat puhelimella ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Noudatamme edelleen seurakunnan toiminnassa suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä. Tarkentuneet tiedot löytyvät nettisivuiltamme tai soittamalla vahtimestarille, p. 09 8050 4460.

JUMALANPALVELUKSET Messu Otaniemen kappelissa su 24.10. klo 10.15. Reformaation muistopäivä. Zitting, Linnoinen, Jurmu. Myös suoratoisto facebook. com/tapiolanseurakunta. Messun jälkeen ehtoollinen klo 11.30 asti. Messu Virsussa su 24.10. klo 15. Reformaation muistopäivä. Linnoinen, Jurmu. Iltakirkko ti 26.10. klo 18 Virsu. Rento ja nuorekas iltamessu, joka valmistellaan yhdessä nuorten kanssa. Viikkomessu ke 27.10. klo 8 Virsu. Perheen sunnuntain messu su 31.10. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Messu myös suoratoistaan facebook.com/tapiolanseurakunta. Pyhän aiheena on ”Antakaa toisillenne anteeksi”. Tiihonen, Ristimäki, Innala, Jokivuori. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro. Messu ja kirkkokahvit Virsussa su 31.10. klo 15. Tiihonen, Innala. Viikkomessu ke 3.11. klo 8 Virsu. Kaksikielinen ehtoollinen (suomi−englanti) Otaniemen kappelissa joka tiistai klo 14. Aaltopapit toimittavat ehtoollisen. Kirkkokahvit.

KESKIPÄIVÄN RUKOUSHETKI Arkipäivän hengähdyshetki verkossa Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla ma, ke ja pe klo 12.

KRISTILLINEN MEDITAATIO Ryhmä kokoontuu Mankkaan seurakuntakodilla maanantaisin klo 19.30–20.30. Ryhmä on avoin ja ilmoittautumisia ei tarvita. Osanottajien tulee olla alaovella klo 19.30 mennessä.

KAAMOKSESTA VALOON Hiljaisuuden iltapäivä klo 12–19 Otaniemen kappeli. Päivä sisältää hiljaisuutta, rauhallista oleilua, rukousta ja kevyen ruokailun. Päivä päättyy klo 18 alkavaan hiljaisuuden messuun ja iltateehen. Mukaan mahtuu 15 osallistujaa. Ilm. viim. ma 4.11. marianne.tiihonen@evl.fi.

KESKIVIIKKOKERHO Avoin keskiviikkokerho kokoontuu Virsussa, Tapiontori 3 B. Kahvitarjoilu klo 12.30, ohjelma klo 13. Mukana pastori Katja Hero. Ke 27.10. Väärät valinnat ja vastoinkäymiset. Miten vältän katkeroitumisen ja suostun elämän kipeisiin kohtaloihin? Vieraana TT, pastori Kari Kuula. Ke 3.11. Miten piispanvirka on muuttunut Suomessa toisen maailmansodan jälkeen? Puhujana aiheesta väitellyt TT, Tapiolan seurakunnan pastori Heidi Zitting.

LAPSET JA PERHEET Ajankohtaiset tiedot Facebook: Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet, Instagram: Siunauksen sadetta. Hyvää syyslomaa! Muskarit, päiväkerho ja perhekerhot ovat tauolla ajalla 18.–22.10

VIRKISTYSILTA ÄIDEILLE Joulutunnelmainen virkistysilta alle kouluikäisten lasten äideille to 18.11. klo 17.45–21 Hvittorpissa. Ohjelmassa rentoutushetki, saunat, koruaskartelua, iltapala (5 e) hartaus. Tied. ja ilm. viim. 4.11 p. 041 539 8701, terhi.kuoppala@evl.fi (ruoka-aineallergiat, kimppakyytijärjestelyt). Virkistysilta on aikuisille, kukin järjestää lastenhoidon itse esim. omaan kotiin. Etusija äideillä, jotka eivät mahtuneet 27.10. iltaan. Mukana seurakuntapastori Anu Ristimäki, varhaiskasvatuksen ohjaaja Terhi Kuoppala ja lapsi- ja perhetyöntekijä Sari Häkki.

ISIEN SAUNA- JA VIRKISTYSILTA Hvittorpissa to 11.11. klo 17–21. Illan ohjelmassa saunomista, suolaista purtavaa ja leppoista jutustelua sekä halutessasi mölkkypeli. Illassa mukana Ilkka Kalliokoski Tapiolan seurakunnasta ja

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2021

Jukka Silventoinen Leppävaaran seurakunnasta. Omat kyydit/ kimppakyydit. Tarvittaessa kysy Jukalta, jukka.silventoinen@evl.fi, 050 598 4396 kyytiä tai ilmoita, jos voit tarjota kyydin. Ilmoittaudu viim. to 28.10.: Ilmoittaudu viimeistään torstaina 28.10. Ilkka Kalliokoski 040 547 1888 ja Jukka Silventoinen 050 598 4396 Ilmoittaudu viimeistään torstaina 28.10.: Ilkka Kalliokoski 040 547 1888 ja Jukka Silventoinen 050 598 4396, espoonseurakunnat.fi/tapahtumat.

LAULUKLUBI Ti klo 13.30 Virsussa. Kanttori Elina Jokivuoren johdolla leppoisaa yhteislaulantaa, johon kaikki ovat tervetulleita mukaan laulutaitoon katsomatta! Käytämme maskeja.

KÄSITÖITÄ JA KIRJOJA Käsityöpiiri ke klo 10–12 Virsussa. Ohj. Helena Tynnilä. Lukupiiri pe klo 13–15 Virsussa. Ohj. Riitta Linnapuomi.

BEETHOVENIN PYHÄ KIITOSLAULU Raasepori-kvartetti konsertoi mielenterveystyön hyväksi la 6.11. klo 15 Otaniemen kappeli. Ohjelmassa Beethovenin jousikvartetto nro 15 opus 132, a-molli. Frida Backman ja Pia Sundroos, viulu; Iisa Kostiainen, alttoviulu ja Elina Mattila, sello. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu lyhentämättömänä Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry:lle.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi. Keskusteluapua oman elämän kipupisteisiin sekä parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksiin: perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16, lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

PÄIVITETYT TIEDOT VERKOSSA Tarkista tiedot lähempänä ajankohtaa verkosta: www.kauniaistenseurakunta.fi.

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KLO 10 KAUNIAISTEN KIRKOSSA Su 24.10. Kari Kuula ja Anna Marte. Su 31.10. saarna Kari Kuula, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Anna Marte ja musiikissa myös Anna Pöyhönen Suomen Raamattuopistolta.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

ILON RYHMÄ Tiistaisin klo 15 mielenterveysryhmä Sebastoksen toimitilassa.

SANOMA ILOSTA -LUENTOJA KESKUSTELUSARJA Filippiläiskirjeestä Kauniaisten kirkolla ma 25.10. klo 18. Mielenrauhaa ja taivasiloa. Kari Kuula.

KESKUSTELEVAT NAISET To 28.10. klo 14–15.30 Sebastoksen toimitilassa. Lapsuuden sadut, mukana Helena Sääksjärvi.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 1.11. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 2.11. klo 13 kirkon yläsalissa. Luomisen hengellisyys, rovasti Riitta Laakio.

MONIKULTTUURISET PERHEET Sebastoksen toimitilassa joka toinen lauantai (parittomat vkot) klo 9.30–11 monikulttuuri- tai maahanmuuttajaperheille. Ryhmässä puhutaan suomea (riittää että osaa vähän), keskustellaan eri teemoista esim. maahanmuuton taustoista, kulttuureista, parisuhteesta ja perheestä. Ilmoitt. etukäteen s-postilla yilcedmilena@ yahoo.es. Ryhmän ohj. psykologi Milena Raitmaa, p. 0400 196 634. Lisäinfoa www.kauniaistenseurakunta.fi.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost. Öppet för besök må och to kl. 9-13. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Esbo domkyrka sö 24.10 kl. 12.15. Skördemässa, arrangeras i samarbete med Esbo jordbrukare. von Martens, Brunell, Kronlund, Malmgren. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Symamsellerna har försäljning vid kyrkkaffet, ta med kontanter. Olars kyrka sö 31.10. kl. 10.30. Heidi Jäntti, Eeva-Liisa Malmgren. Esbo domkyrka sö 31.10. kl. 12.15. Johan Kanckos,Mauriz Brunell, Nina Kronlund.

ALLT MELLAN HIMMEL OCH JORD – MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ Glädje i naturen – Iloa luonnosta to 28.10 kl. 18 i Alberga kyrka. Pastor Pauliina Kainulainen talar. Arr. Esbo svenska församling och Leppävaaran seurakunta.

KONFIRMANDVERKSAMHET 2022 Alla församlingsmedlemmar som är födda 2007 har fått ett brev med information om nästa års konfirmandgrupper och den elektroniska anmälningen. Anmälningen pågår 11–31.10. Mer info: esboforsamlingar.fi/kom-med/skriftskola.

FAMILJEKLUBBAR FÖR FÖRÄLDRAR OCH SMÅBARN Vi träffas på följande platser kl. 9.30–11.30: Sång och lek i Sökö kapell varje ti. Esbo domkyrkas församlingsgård varje on. ImseVimseklubben i Mattby kapell varje to. Köklax kapell varje fre. Alla vuxna använder ansiktsmask.

HÖSTLOVSSKOJ UTOMHUS I Esbo domkyrkas församlingsgård och Köklax kapell vecka 42. 2−6-åringar i församlingsgården må−fre kl. 9.30−11.30. Ingen förhandsanmälan behövs. 7−12-åringar i Köklax kapell må−fre kl. 13−16. Förhandsanmälan till emma. enoksson@evl.fi, senast 13.10. Vi erbjuder olika aktiviteter så som skogsmulle och pyssel. OBS! Inga familjeklubbar under höstlovsveckan, 18.−22.10.

SAMLINGAR FÖR DAGLEDIGA Kl. 13–14.30: Ti 19.10 Träffdax i Köklax kapell och Olars kyrka, svenska sidan. To 21.10 Karabacka kapell. Ti 26.10 Köklax kapell. Ti 2.11 Olars kyrka. On 3.11 Södrik kapell. To 4.11 Karabacka kapell.

SYMAMSELLERNA Ti 26.10 kl. 16–19 i Vita huset, Prästgårdsgr. 1.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Taina 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi, Henrika 050 597 3313, henrika.lemberg@evl.fi samt WhatsApp, Facebook eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi Mer info esboforsamlingar.fi/stod-och-hjalp/samtalshjalp.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 21.10.–4.11.

Diakonin samlar igen nya yllesockor, för vuxna, att dela ut till klienter vid julen. Sockorna kan hämtas till Kyrkogatan 10 mellan kl 9−13 och lämnas i korgen i aulan. För mera information: Nina Wallenius 050 432 4323.

TA KONTAKT Esbo svenska församlings kansli på Kyrkogatan 10: Vi betjänar per telefon må–fre kl. 9–13. Öppet för besök må och to kl. 9–13 eller enligt överenskommelse. Bokning av dop, vigsel och jordfästning samt beställning av ämbetsbetyg och släktutredningar: Esbo regioncentralregister, betjäning per telefon och e-post må–ti kl. 9–15 och on–to kl. 9–12, fre stängt. 09 8050 2600, keskusrekisteri.espoo@evl.fi, Bokningstjänster, 09 8050 2601, varauspalvelut. espoo@evl.fi. Begravningstjänster, 09 8050 2200, hautatoimisto. espoo@evl.fi.

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3 öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@ evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 24.10 Högmässa kl. 12. SÖ 31.10 Högmässa kl. 12.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP To 21.10 och 28.10 i övre brasrummet kl. 10–11.

TISDAG 26.10 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.3010.30 Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Åsa Hansson talar och broderar om att vara närstående eller närståendevårdare under pandemitiden. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i övre salen kl. 18.

KYRKOSYFÖRENING On 27.10 och 3.11 i övre brasrummet kl. 14.

FAMILJEKVÄLL On 13.10 i Grankulla kyrka med matservering, program och andakt kl. 17.15–19.15.

FAMILJELYKTAN To 28.10 i Sebastos kl. 9.30.

TISDAG 2.11 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30– 10.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i kyrksalen kl. 18.

Elämänkaari

Inkeri Kotiranta, Aada Olivia Saarela, Eevi Birgitta Saarela, Ossi Elias Sallila, Edvin Alexander Sorsakivi, Enni Adela von Behr. Avioliittoon aikovat Markus Yrjänä Vainio ja Jasmin Josefiina Määttä, Antti Juhani Valtanen ja Minna-Maria Vesanto, Juho Matias Äikäs ja Annika Kristiina Ollila. Hautaan siunatut Timo Tapani Flemming 74 v, Jaakko Taneli Moisio 28 v, Olli Ylermi Raivio 87 v, Ole Herman Kosti Sundberg 93 v.

International

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi. Aaltopapin toimittama lyhyt kaksikielinen (suomi−englanti) ehtoollishetki ja kirkkokahvit. Otaniemen kappelissa tiistaisin klo 14. A short bilingual (English−Finnish) communion service by Aalto Chaplains every Tuesday at 14 o’clock (2 pm.) in Otaniemi Chapel. Coffee afterwards. See more: www.espoonseurakunnat.fi/osallistu/colourful-espoo/kerhot-clubs

Yhteiset

Kahvipaussi kuoleman kanssa ma 8.11. klo 17.30–20. Krematorioon tutustuminen ja vainajan matka kuolinvuoteelta hautaan. Tutustumiskierros Espoon krematorioon hautaustoimen päällikkö Juha Ollilan johdolla. Pitäjäntuvalla vainajan matkasta keskustelevat sairaalapastorit Annamari Simpanen ja Tarja Mikkola sekä diakoni Ritva Aarnio. Tarjolla kakkukahvit. Osoitteet: Krematorio, Pappilantie 12, Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2. ilmoittautuminen: yst.toimisto. espoo@evl.fi Mukaan mahtuu 15 osallistujaa. Diakonian retkipäivä kaikille virkistystä kaipaaville. Retki suuntautuu to 4.11 Hvittorpin leiri- ja kurssikeskukseen. Hinta 15 e sis. kuljetus, ruoka ja ohjelma. Tied. ja Ilm. viim. 25.10: p. 040 736 9315. Mukana diakoniatyöntekijät Tiina Hietaniemi ja Virpi Sutelainen ja pappi Reetta Ikonen. Tyhjän sylin kirkkohetki 23.10. klo 18 Perkkaan kappeli. Oletko menettänyt lapsen, tai lasta ei koskaan tullutkaan? Perkkaan kappelissa vietetään la 23.10. klo 18 kirkkohetki, joka on tarkoitettu kaikille tyhjän sylin kokeneille. Mukana Merja Alanne ja Ritva OksanenAntin. Ajantasaiset ohjeet koronapandemian aiheuttamista erityistoimista löytyvät seurakuntien nettisivuilta: espoonseurakunnat.fi/info-jaasiointi/koronaohje.

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA Kastetut Oliver Lauri Altosaar, Oliver Eino Juhani Fokin, Olivia Adele Elisabeth Haukkasalo, Minttu Josefiina Heijari, Onni Aukusti Hentilä, Oiva Armas Joutsenvirta, Hilda Alina Kilpi, Emilia Lumi Pamela Kostiander, Olivia Mila Pamela Kostiander, Sointu Julia Luostarinen, Hilda Aada Eveliina Närhi, Pihla Miya Ogata, Julius Oliver Paloniemi, Valma Helen Pasula, Milo Matias Pylkkönen, Isla Ilona Emilia Pöntinen, Helmi Aino Edit Rautio, Max Leo Tapani Reeder, Olivia Linnea Saarnia, Luka Eelis Savolainen, Celine Aini Engla Tolppola. Avioliittoon aikovat Perttu Johannes Pärssinen ja Emmi Elina Lahti. Hautaan siunatut Mika Antero Autio 50 v, Matti Juha Antero Finnig 65 v, Irma Anja-Liisa Fröberg 88 v, Helvi Raakel Helena Juntunen 67 v, Bertta Anna Maria Järvi 94 v, Viljo Olavi Järvi 97 v, Saara Kyllikki Kallionalusta 94 v, Jouni Uolevi Kanervo 65 v, Sisko Emmi Kukkonen 83 v, Pertti Mikael Laaksonen 83 v, Irja Maija Kyllikki Ojala 80 v, Aira Anneli Sailavuo 82 v, Marjo Johanna Sarkkinen 44 v, Marja-Leena Anneli Vahla 77 v, Kirsti Kyllikki Valtonen 87 v, Saija Maria von Hellens 48 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Aino Ilona Ailio, Elsi Helli Helena Jäkälä, Paulus Oliver Kiihamäki, Elli Sylvia Leppälä, Toivo Tuomas Perkiömäki, Kristofer Juho Tiitto, Olga Aava Ilona Tuuli, Sanni Isla Emilia Wickström.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Hautaan siunatut Pertti Väinö Kalevi Laaksonen 76 v, Taisto Ilmari Lähdekorpi 84 v, Maarit Helena Löytömäki 76 v, Niilo Ilmari Nygrén 85 v, Pirkko Annikki Penttilä 81 v, Toivo Antero Sailas 90 v, Rauni Liisa Seppäläinen 85 v, Jouko Kalevi Sundberg 75 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastetut Leona Elsa Amanda Hautala, Aino Eveliina Lakio, Tünde Freia Ilona Mátételki. Hautaan siunattu Pertti Juhani Eklund 85 v, Aulis Johannes Antero Heikkinen 88 v, Kirsti Tellervo Kantonen 96 v, Markus Juhani Lintunen 27 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Leo Aaro Andreas Albrecht, Antte Johannes Holma, Jade Adele Honkaniemi, Kiira Olivia Karhunen, Eelis Erkki Viljami Koski, Veeti Tapio Lehikoinen, Elma Sofia Notko, Rosa Emilia Riipinen, Paavo Juhani Salovaara, Aino Saara Maria Suvilehto. Hautaan siunatut Inkeri Aini Tellervo Arnberg 84 v, Raimo Ensio Backman 71 v, Marja-Terttu Lehmusnotko 61 v, Unto Allan Olavi Poutala 102 v, Katri Anna-Lisa Päivinen 71 v, Aira-Maija Matleena Schultz 80 v, Aarno Tapio Tiihonen 71 v.

Kastetut Rasmus Samuel Hemminki, Max Ilmari Hänninen, Lumi Helinä Kristiina Määttä, Lumi Loviisa Salmela, Alva Eleonora Silfstén, Topias Tapio Åström. Avioliittoon aikovat Marko Petteri Kaarne ja Veera Susanna Parvikoski, Jarkko Juhani Säynäväjärvi ja Eveliina Hannele Salo. Hautaan siunatut Terttu Mirjami Hirvonen 92 v, Tatu Juhana Jussila 47 v, Lotta Annikki Kari-Pasonen 69 v, Osmo Sakari Kääriäinen 89 v, Leena Anneli Laitinen 76 v, Jukka Tapani Vääränen 69 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Theo Sven Joachim Cabell, Saga Olivia Frances Ilander, Gabriel Gustaf Johannes Kamila, Oliver Axel Karlsson, Oscar Erik Kortelainen. Avlidna/Hautaan siunatut Maj-Britt Anita Ahl 85 år, Kaj-Erik Forsman 73 år, Lars Reguel Klingberg 82 år, Mauno Immanuel Kujanpää 69 år, Hans Crister Lindell 76 år, Gunvor Lindqvist 96 år.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Elea Eerika Bondarenko, Kiira Sofia Gergov, Eeli Joonas Juvonen, Lilja Milena Koponen, Miisa

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 21.10.–4.11.

Kirkoissa soi MAANANTAINA 25.10.

sen kuoron 50-vuotisjuhlakonsertti klo 18 Olarin kirkko. Agnes Goerke, Saksalaisen seurakunnan kuoro, yhtye, solistit. Palmieri: Tangomessu, Bach, Piazzolla. Liput 15 e. Lippuja voi tiedustella etukäteen osoitteesta outi.ruutuvaara@gmail. com. Lippuja myös ovelta ennen konserttia.

PianoEspoon päiväkonsertti klo 13 Kauniaisten kirkko. Ahti Alavillamo, piano. Pianon taikaa – Vilina Rainisto, piano klo 19 Leppävaaran kirkko. PianoEspoon 30-vuotisjuhlafestivaalin ennakkokonserteissa esiintyvät taitavat nuoret pianistit. Vapaa pääsy.

MAANANTAINA 1.11.

SUNNUNTAINA 24.10.

Requiem klo 19 Kauniaisten kirkossa. Aarne Pelkonen, baritoni; Kajsa Dahlbäck, sopraano; Heli Peitsalo, urut; Håkan Wikman ja Heli Peitsalo, kuorojen harjoittaminen; Jan Söderblom, musiikin johto. Kamarikuoro GÖR, Grazia-kuoro, ILOA- ja Briosa-kvartetit, Venla Lahti, kontrabasso. Liput alk. 38 e/19 e. Lippu. fi tai puhelimitse 0600 900 900 (2 e/min + pvm). Musiikkijuhlien koko ohjelma: www.kauniaistenmusiikkijuhlat.fi.

Gospel-konsertti ja ekumeeninen rukoushetki klo 15 Olarin kirkko. Narrow Way -musiikkiryhmä ja oopperalaulaja Matti Turunen. Konsertin jälkeen ekumeeninen rukoushetki ja kirkkokahvit. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 27.10. Pianon taikaa – espoolaisnuoret käynnistävät PianoEspoon juhlafestivaalin klo 12 Olarin kirkko. Leona Kunnamo, Daniel Antunovic. Chopin–Tsaikovski–Liszt–Kaski. Vapaa pääsy. Pianon taikaa – espoolaisnuoret käynnistävät PianoEspoon juhlafestivaalin klo 18 Kauklahden kappeli. Tiiu-Maria Tuuva ja Evelina Kuropatkina, piano. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 29.10. Pianon taikaa klo 18 Espoonlahden kirkko. PianoEspoon avajaiskonsertti, Juri Kauhanen ja Maria Maneva. Vapaa pääsy. Klassisten hengellisten laulujen, virsien ja urkusoolojen konsertti klo 19.30 Kauniaisten kirkko. Hannu Leskinen, laulu, Anna Marte, urut ja piano. Vapaaehtoinen

TIISTAINA 2.11.

Raasepori-kvartetti konsertoi mielenterveystyön hyväksi Otaniemen kappelissa lauantaina 6.11. kello 15.

Musiikkia kynttilän valossa: Joonas Kokkonen 100 vuotta klo 19 Leppävaaran kirkko. Juvenaliakuoro, Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, johtaa Kullervo Latvanen, Outi Noponen, sopraano, Joose Vähäsöyrinki, baritoni, Pauliina Hyry, urut

PERJANTAINA 5.11. ohjelmamaksu 10 e. Konsertti järjestetään yhteistyössä Raamattuopiston kanssa.

SUNNUNTAINA 31.10. Kun viulu soi klo 15 Suvelan kappeli. Elisa Nokelainen, viulu; Timo

Latonen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e lähetystyön hyväksi Suomen Lähetysseuran kautta. Kahvitarjoilu ennen konserttia 2,50 e seurakunta-alueen musiikkitoiminnan hyväksi. Misatango – Saksalais-suomalai-

Soiva marraskuu: Yksissä tuumin helisevät kielet klo 18 Espoonlahden kirkko. Päivi Vesalainen ja Laura Vihreäpuu, cembalo. Ohjelma 10 e. W.A. Mozart: Requiem klo 19 Olarin kirkko. Olarin seurakunnan

kamarikuoro. Markus Malmgren, urut. Soitinyhtye. Kaisa Ranta, sopraano. Ruut Mattila, altto. Tommi Niskala, tenori. Elja Puukko, basso. Musiikinjohto Mikko Niinikoski. Liput 15 e ovelta ennen konserttia.

LAUANTAINA 6.11. Beethovenin pyhä kiitoslaulu klo 15 Otaniemen kappeli. Raaseporikvartetti konsertoi mielenterveystyön hyväksi Ohjelmassa Beethovenin jousikvartetto nro 15 opus 132, a-molli. Frida Backman ja Pia Sundroos, viulu; Iisa Kostiainen, alttoviulu ja Elina Mattila, sello. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry:lle.

TIISTAINA 9.11. Musiikkia kynttilän valossa: Varhaisbarokkia klo 19 Leppävaaran kirkko. Linda Hedlund, viulu, Mikko Ikäheimo, luuttu. Ohjelma 10 e.

PERJANTAINA 12.11. Soiva marraskuu: Versaillesin kultaa klo 18 Espoonlahden kirkko. Barokkiyhtye Tuohi. Ohjelma 10 e.

TIISTAINA 16.11. Musiikkia kynttilän valossa: Musisoinnin ilo -sinfoniaorkesteri, johtaa Sole Mustonen klo 19 Leppävaaran kirkko. Ohjelma 10 e.

PERJANTAINA 19.11. Soiva marraskuu: Risto Laurialan pianoilta klo 18. Bach, Beethoven. Ohjelma 10 e.

Lauantaina 23.10.

Torstaina 28.10.

Première: Kohti kadotettua klo 16 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Vaskikvintetti Raikun debyyttikonsertti. 1800-luvun alukuperäissoittimet. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen tukimaksu FiBOlle. Isänmaan tyttäret klo 18 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Ilkka Kuusiston säveltämä ooppera perustuu talvi- ja jatkosodan tapahtumiin lottien ja sotilaiden näkökulmasta. Liput 64/48,50 e Lippu.fi/artist/opera-tellus.

Mariska ja yhtye klo 19 Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Liput 10 e vain ennakkoon Holvi-nettilippukaupasta. Suora linkki kauppaan löytyy nettisivuilta www.tikkurilanseurakunta.fi tapahtumakalenterin konserttitapahtumasta.

Sunnuntaina 31.10.

Konsertti klo 15 Helsingissä Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Voice of Finland -voittaja Kalle Virtanen ja Joel Forsström, laulu, Stefanie Tuurna, piano. Va-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 16/2021

LIISA VALONEN

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla paa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmaraha.

Torstaina 4.11.

Ota hänet vastaan klo 13 Helsingissä Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15. Pyhäinpäivän musiikkia, runoja ja tekstejä valkokangaskuvin elävöitettynä. Raivo Savik, Maija Pesonen-Kareinen, Maunulan lauluryhmä, Arja Aholammi-Pylkkänen, Monica Sourander ja Elisa Hapuli. Kahvit. Vapaa pääsy.

Mariska esiintyy yhtyeineen Vantaalla Tikkurilan kirkossa torstaina 28.10. Liput maksavat 10 euroa ja ne on hankittava etukäteen Holvinettilippukaupasta.