Kirkko ja kaupunki 2021 16 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

21.10.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Luostareiden lahjat – näistä nautinnoista saamme kiittää munkkeja ja nunnia s. 8

Riesana vaikeat vanhemmat – aikuiset lapset kertovat s. 14

Nurmi kenttien Onni Jalkapalloili ja Onni Valakari pelaa kansainvälisillä kentillä, missä usko saa näkyä s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Kirkon ei pidä taipua painostukseen

On kaksi tapaa elää: joko niin, että mikään ei ole ihmeellistä, tai niin, että kaikki on ihmeellistä.

TAMPEREELLA OLI TARKOITUS järjestää viime viikolla kadonneiden eliölajien ja menetettyjen luontoympäristöjen surusaatto. Sen piti johtaa ilmastomessuun, jossa suru, huoli ja ahdistus olisivat saaneet rinnalleen kristillisen toivon. Ympäristöön liittyvän huolen käsitteleminen surusaaton ja liturgian keinoin oli Tampereen luterilaisten seurakuntien ja Kristittyjen Elokapinan yhteinen ponnistus. Ja siinähän kävi sitten niin, että ilmastomessu järjestettiin, mutta ilman surusaattoa. Saatto päätettiin jättää väliin, kun ahkerasti tubettava kansanedustaja Sebastian Tynkkynen (ps.) uhkasi lähteä Tampereelle häiritsemään tilaisuutta. Seurakuntiin alkoi sataa niin aggressiivisia viestejä, että ne päätyivät perumaan surusaaton. Raskaiden tunteiden kanavoimisen edellyttämä rauha ja turva olivat mennyttä. VOISI AJATELLA (ja itsekin olen siihen päin kallellani), että olisivat Tampereella antaneet mennä vaan. Antaneet koirien haukkua ja pitäneet karavaanin liikkeessä. Kirkon ei missään tapauksessa pidä taipua poliittiseen ohjailuun tai painostukseen, ei yhdenkään puolueen eikä minkään eturyhmän edessä. Toisaalta, huoli seurakuntalaisten turvallisuudesta ei ole turha. Äärioikeistolaisen terrorin uhka on Suojelupoliisin mukaan kasvanut myös Suomessa, ja sitä ruokkii ennen kaikkea verkossa levitettävä propaganda.

ELOKAPINA JAKAA MIELIPITEITÄ. Kirkolta se saa enimmäkseen ymmärrystä. Tampereen surusaaton perumisen jälkeen sekä Tampereen piispa Matti Repo että arkkipiispa Tapio Luoma julkaisivat sosiaalisessa mediassa kieli keskellä suuta kirjoitetut päivitykset, joiden rivien välistä voi lukea tuen ilmaisun ilmastoaktivisteille. Elokapinan nimeä he eivät kuitenkaan rohjenneet turhaan lausua. Sen sijaan Helsingin istuva piispa Teemu Laajasalo ja emeritus Eero Huovinen ovat selkein sanoin ilmaisseet tukensa Elokapinan tavoitteille. JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

ALBERT EINSTEIN (1879–1955)

Tänään Linnunradalla on arvioiden mukaan 100–400 miljardia tähteä, mutta yötaivasta tähyilemällä niistä näkee vain murto-osan. MIINA VILJANEN TIEDE-LEHTI 11/2021

Iankaikkisesti

”

Kun minä katselen sinun taivastasi, sinun sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet luonut, niin mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen? PSALMI 8:4

KIRKOLTA ELOKAPINA SAA ENIMMÄKSEEN YMMÄRRYSTÄ.

Kirkko ja kaupunki

16 21.10.2021

Seuraava lehti ilmestyy 4.11. KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Sade rummuttaa bussin ikkunaa. Mietin, mitä kuuluu ystävälle, joka kertoi murheistaan. Sinä siellä taivaassa, pidäthän huolta hänestä. Anna minulle voimaa pitää yhteyttä yllä.

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Kauneus lähtee siitä, että olet itsevarma” Miss Helsinki -finalisti Mira Holappa opiskelee teologiaa ja toivoo jonain päivänä työskentelevänsä pappina.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILLE PALONEN

Mira Holappa, 23, olet teologian opiskelija ja Miss Helsinki -kilpailun finalisti. Miten päädyit opiskelemaan juuri teologiaa? – Kun nuorempana mietin, mitä haluaisin isona tehdä, ajattelin, että ehkä haluan poliisiksi tai lentokoneiden korjaajaksi. Sitten kirkko alkoi tuntua omalta paikalta. Myöhemmin työ kirkossa alkoi tuntua myös kutsumukselta, ja nyt se tunne on vain vahvistunut. Olen aina ollut johtaja tyyppi. Jos on ryhmätyö, otan ohjat, ja opiskelijoiden fuksisuunnistuksessakin olin ryhmänjohtaja. Haluaisin työskennellä joskus pappina. Entinen Helsingin piispa Irja Askola on minun silmissäni nainen, jota voi ihailla. – Opiskelen teologiaa ensimmäistä vuotta ja työskentelen samalla koulunkäynninohjaa jana. On ollut ihana huomata, että teologises sa on ihmisiä, jotka ajattelevat saman tyyli sesti kuin minä. Suomalaisille parikymppisil le uskonto on monesti tabu, ja uskonnon pe rusteella helposti leimataan ihmisiä, mutta nyt tunnen, että olen hyvien ihmisten ympä röimänä.

Mihin maailmassa tarvitaan missikisoja vuonna 2021? – Minusta Miss Suomi kilpailun slogan ”kauniisti itsevarma” on hyvä. Miss Helsinki kisassa ei haeta tietyn näköistä vaan tietyn tyyppistä ihmistä. Välillä on ollut puhetta siitä, että naisia esineellistetään missikilpai luissa, mutta mehän itse haluamme ja haemme näihin kilpailuihin omista syistäm me. Miss Helsinki finalistijoukossa on fiksuja, maanläheisiä, normaaleja ihmisiä. Tämä on meille vähän kuin harrastus. – Kilpailemme ennen kaikkea itseämme vastaan, kohtaamme omat mörkömme. Joil lekuille kilpailu voi olla vaikka ensimmäinen kerta, kun on bikineissä yleisön edessä, mut ta toisaalta onhan meillä bikinit rannallakin. Missikisat kiinnostavat yhä ihmisiä, ja niitä katsotaan, ainakin salaa.

Kauneus on subjektiivinen käsite. Miten siinä voi kilpailla? – Kaikkia meitä miellyttävät tietynlaiset ihmiset. Miss Helsinki kilpailussa on useamman henkilön raati. Finaalissa on myös talentosuus, tuomariston haastattelu ja useampi kierros, joissa näytämme persoonaamme ja sitä, olemmeko itsevarmoja ja miten itsemme kannamme. Minusta kauneus lähtee siitä, että on itsevarma, voi hyvin ja kantaa itsensä hyvin.

Sinulla on tatuointeina muutama raamatunkohta ja pieni ristin kuva. Miksi juuri tällaiset tatuoinnit? – Niissä on hyvä sanoma. Toisessa kädessä on raamatunkohta Jesajan kirjasta. Siinä sanotaan, että luota Herraan, sillä hän on kallio. Toisessa kädessä on häistä tuttu Korinttilaiskirjeen kohta, jossa sanotaan, että lopulta jäljelle jäävät usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on rakkaus. Käteeni on tulossa myös Eedenin puutarha aiheinen tatuointi, kukkia, hedelmiä ja käärme, mutta se on vielä vähän kesken.

Mikä sinulle on pyhää? – Pyhän käsitteeni on kaksijakoinen. Ihmisen ja Jumalan suhde eli Jumalan rakkaus ihmistä kohtaan on pyhin. Myös ihmissuhteet ovat minulle pyhiä. Perhe ja ystävät ovat minulle henkireikä. ■ Miss Helsinki 2021 valitaan Vanhalla ylioppilastalolla pe 22.10.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Kun rakas lemmikki menee tähdeksi taivaalle Lapselle perheen lemmikkieläin on usein rakas perheenjäsen ja siitä luopuminen kova paikka. Traumapsykoterapeutti Ritva Launonen kertoo, miten lasta voi auttaa kohtaamaan surun lemmikin kuolemasta. TEKSTI ANNA FERRANTE KUVA ISTOCK

1. Kerro lapselle lähestyvästä kuolemasta. Useimmiten lemmikkieläimestä joutuu luopumaan sen vanhuuden tai sairauden takia. Asia lähestyy pikkuhiljaa, jolloin on mahdollisuus valmistella lasta siihen. Lapselle voi kertoa, että usein vanhalle eläimelle tulee jokin sairaus, josta tietää, että pian se kuolee. Nuorempikin eläin voi sairastua niin pahasti, ettei eläinlääkäri saa sitä enää parannetuksi. Silloin ihmisen tehtävä on auttaa eläintä kuolemaan, jotta sen ei tarvitse kärsiä kipua. Jos perheen lemmikki kuolee äkillisesti, suruun ei ehdi valmistautua. Näissä tilanteissa lapselle tulee lähes aina pelkoja, että samanlainen onnettomuus tapahtuu jollekulle läheiselle. Tällöin on tärkeä vakuuttaa lapselle, että näin ei tapahdu.

2. Keskustele lapsen kanssa siitä, mitä kuolema tarkoittaa.

Kuolemasta pitää puhua lapsellekin kuolemana. Koira meni jonnekin pois -tyyppiset epämääräiset selitykset aiheuttavat lapsessa vain hämmennystä ja voivat vaikeuttaa surusta toipumista. Lapselle voi kertoa, että kuolema tarkoittaa sitä, että sydän ei enää lyö ja keuhkot lakkaa-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

vat toimimasta. Eläin ikään kuin nukahtaa, eikä sen jälkeen enää herää. Lisäksi kuolemalle on hyvä tarjota jokin lohdullinen ”jatko”: lemmikin voi sanoa siirtyvän lemmikkien taivaaseen, koiraenkeliksi tai tähdeksi taivaalle. Näin lapselle jää yhteys eläimeen, mikä helpottaa luopumisen tuskaa ja auttaa muiston vaalimisessa.

3. Anna lapselle tilaisuus jättää jäähyväiset.

Joskus vähän isompi lapsi voi olla mukana eläimen lopetustilanteessa. Ikääkin tärkeämpää on kuunnella lapsen tahtoa eli sitä, haluaako hän olla mukana. Kaikkein tärkeintä on, että lapsella on tilaisuus jättää jäähyväiset. Myös ruumiin näyttäminen lapselle voi olla hyvä ajatus, sillä siinä konkretisoituu se, ettei lemmikki enää hengitä. Ei kuitenkaan riitä, että katsotaan kuollutta eläintä ja se siitä. Tilanne on sanoitettava lapselle niin, että hän ymmärtää sen ja tuntee olonsa turvalliseksi.

4. Sanoita lapsen suru.

Kun lemmikki on kuollut, lapsi tarvitsee lohdutusta: syliä, läheisyyttä ja mahdollisuutta puhua asiasta. Koko perhe voi myös yhdessä surra lemmikkiä, katsoa valokuvia, muistella,

miten se tuhisi nukkuessaan, hotki ruokansa ja tykkäsi myllätä maata. Lohdun tarjoaminen on tärkeää. Juuri siksi tarvitaan ajatusta koirien taivaasta tai muusta yhteyden säilymisestä lemmikkiin. Lapsen suru on erilaista kuin aikuisen. Lapsi surahtelee. Hän elää hetkessä, ja hänellä suru tulee mieleen hetkittäin. Välillä lapsi unohtaa koko asian ja jatkaa leikkejään, ja toisessa hetkessä hän saattaa itkeä lohduttomasti. Suru saattaa pulpahdella pintaan pitkänkin ajan kuluttua. Sen voi herättää jokin tuoksu, tilanne tai vaikkapa ohikulkevan koiran näkeminen. Aikuisen tehtävä on olla jakamassa surukokemusta silloin, kun lapsi sitä haluaa.

5. Näytä myös oma surusi, mutta säilytä lapsen rutiinit ja tavallinen arki.

Toisin kuin lapsen suru, aikuisen suru on enemmän jatkuvaa ja prosessinomaista. Omat

Kirkko ja kaupunki verkossa MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA

Annetaan kummien kukkia Moni kastettava saa kummiksi myös jonkun kirkkoon kuulumatto man. Heidän kohtelunsa vaihtelee: jotkut papit esimerkiksi jaka vat kummitodistukset kaikille kummeille, toiset vain kirkkoon kuu luville. Kirkolliskokouksen mukaan yksi kirkkoon kuuluva kummi riittää, mutta muutos on juuttunut byrokratian rattaisiin ja seura kunnissa toimitaan yhä vanhan käytännön mukaan. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Arvoyhteisönä kirkolla olisi erinomainen mahdollisuus puhua kohtuullisuuden hyveestä. Ehkä rahallisella omaisuudella on lopulta hyvin vähän tekemistä hyvän elämän kanssa.” MATIAS UUSISILTA VERKKOKOLUMNISSAAN

SIRPA PÄIVINEN

”

Surun ja itkun näyttäminen lapselle ei ole vaarallista, päinvastoin.

tunteet voivat olla vahvasti pinnassa ja itku herkässä. Surun ja itkun näyttäminen lapselle ei ole vaarallista, päinvastoin. Aikuinen näyttää omalla surun käsittelyllään mallia ja auttaa lasta ymmärtämään, että suru on luonnollinen tunne silloin, kun menettää jotain itselle rakasta ja tärkeää. Surua ei pidä kieltää itseltä eikä lapselta. Lapsi saattaa pelästyä, jos aikuinen purskahtaa holtittomaan itkuun, mutta siitäkin selviää käymällä tilanteen läpi lapsen kanssa ja kertomalla, ettei ole vaarallista vaikka aikuinen joskus itkee paljonkin. Lapsen kannalta haitalliseksi tilanne voi muuttua, jos vanhempi lamautuu suruunsa eikä pysty jatkamaan arjen rutiineja. Lapsi ei saa joutua tukijan rooliin vanhempansa surussa. Jos oma suru tuntuu kestämättömän kovalta, kannattaa hakea apua toisilta aikuisilta tai asiantuntijalta. ■

Ideologia ei tee ääriajattelijaa Tutkija Marko Juntusen mukaan radikalisoitumisen taustalla ovat aina myös henkilökohtaiset kokemukset. Kukaan ei liity ääri liikkeen jäseneksi ilman, että hänen henkilöhistoriassaan on ta pahtunut jotakin sellaista, minkä vuoksi hän saattaa kiinnostua ääriliikehdinnästä. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

SIRPA PÄIVINEN

TORINON ENKELI -romaanissa (Otava) on voimakas kuvitteellinen ja symbolinen taso, joten kyse ei Taina Latvalan mukaan ole hänen omaan elämäänsä perustuvasta autofiktiosta. Kirja kuitenkin leikittelee autofiktion piirteillä. Romaanissa kirjailijan ikäinen nainen on hiljattain eronnut, ja hän matkustaa jouluksi taiteilijaresidenssiin Torinoon. Asunnon kirjahyllystä hän löytää tietokirjan, joka käsittelee Torinoon liittyviä myyttisiä tarinoita.

”

Tuon tuntemattoman lapsen kautta hän yllättäen tutustuu vanhemmuuteen.

Taina Latvala halusi kirjoittaa omakohtaisesta, pelkoa ja epävarmuutta aiheuttavasta asiasta.

Äidiksi tuleminen ei ole aina itsestään selvää

aina Latvala matkusti vuoden 2018 lopulla Torinoon viettämään uutta vuotta. Jo ennen matkaa hän keksi, että voisi sijoittaa tulevan romaaninsa tapahtumat tuohon mystisen oloiseen, vahvasti katoliseen italialaiskaupunkiin. Tuolloin 36-vuotiasta Latvalaa oli jo jonkin aikaa askarruttanut se, haluaako hän äidiksi. – Ihailemani kirjailija Monica Fagerholm on sanonut eräässä haastattelus-

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

sa, että mene sitä kohti, mikä polttaa. Päätin alkaa kirjoittaa kirjaa tuosta minulle omakohtaisesta, pelkoa ja epävarmuutta aiheuttavasta asiasta, Latvala kertoo. – Mediassa on käsitelty lapsettomuuden surua tai vapaaehtoisesti lapsettomia, mutta ei mielestäni juurikaan niitä ihmisiä, joille perheen perustaminen aiheuttaa ristiriitaisen olon. Äidiksi tuleminen ei ole kaikille itsestään selvää. Se on iso kysymys, sillä siihen liittyy vahvasti se, millaisen elämän haluaa elää.

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Kirjan johdattamana nainen kohtaa jouluaattona kadulla pikkutytön, joka takertuu häneen itsepäisesti. Tämä tuo naisen mieleen toisen kaksikon, Marian ja Jeesus-lapsen. – Nainen tuntee olevansa irrallaan kaikesta ja pohtii itseään ja elämäänsä. Tuon tuntemattoman lapsen kautta hän yllättäen tutustuu vanhemmuuteen ja kohtaa myös oman sisäisen lapsensa, Latvala kertoo. ONGELMIA KOHDATESSAAN romaanin päähenkilöllä on tapana turvautua Uuteen testamenttiin. Hän etsii elämäänsä oikeaa suuntaa valitsemalla satunnaisesti jonkin kohdan. Myös kirjan lukujen otsikot on poimittu Raamatusta. – Sain aikoinani lahjaksi Taskuoraakkelinimisen kirjan, jolta voi kysyä tällä tavalla neuvoa oman elämänsä asioissa. Isoisoäitini eli isu puolestaan etsi virsikirjasta viisaita lauseita itselleen ja läheisilleen, Latvala kertoo. Hengellisyys on ollut pohjalaistaustaiselle Latvalalle aina tärkeää. Lapsena hän oppi iltarukouksen ja kävi pyhäkoulua. Raamattua hän tutki ensimmäisen kerran tarkemmin rippikouluikäisenä. Yliopiston kirjallisuudenopinnoissa hän osallistui kurssille, jolla selvisi, miten iso vaikutus Raamatulla on ollut kaunokirjallisuuteen. Torinon enkeli -romaanin kirjoittamisen myötä Latvalan oma elämä selkiytyi. – Kirja liikautti minussa jotain. Nyt tilanne on se, että odotan ensimmäistä lastani, hän kertoo hymyillen.

MARJO KYTÖHARJU

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Formula 1 -kuljettajien luottolääkärin päiväkirjamerkintöihin perustuva kirja kertoo taistelusta syöpää vastaan. Aki Hintsan elämä mullistui kesällä 2015, kun hänellä todettiin parantumaton haimasyöpä. Ennusteet lupasivat elinpäiviä muutamaksi kuukaudeksi, mutta aika venyi 16 kuukaudeksi. Tuona aikana syntyi Oskari Saaren kirjoittama Tänään olen elossa -kirja (WSOY 2021), joka perustuu Hintsan päiväkirjamerkintöihin. Lääkärin oli vaikea ryhtyä potilaaksi. Kotona oli uudesta avioliitosta kaksi pientä lasta. Haimasyövän ennuste on kaikkein huonoin. Usko Jumalaankin joutui koetukselle, mutta Hintsa päätti taistella. Kuolemansairas mies kutsutiin Sveitsin Davosiin, jossa hän esitteli hyvinvointimalliaan kilpa-autoilijoiden Mika Häkkisen ja Sebastian Vettelin kanssa maail-

man johtaville poliitikoille, liikemaailman edustajille ja toimittajille. Kaksipäiväinen esiintyminen oli menestys, ja Hintsa ystävystyi muun muassa YK:n pääsihteerin Kofi Annanin kanssa. Lapsiperhearki ja oma sairaus ottivat koville. Kirjan sivuilla vilisevät sanat rukous, ruokahaluttomuus, ruoansulatus ja hoidot. Kaiken keskellä Hintsan toiveissa oli saada valmiiksi kirja, joka kertoisi lukijoille ihmisen syvimmän eli coren löytämisestä. Isoissa käännekohdissa Hintsa oli tottunut turvau-

tumaan Jumalaan ja rukoukseen. Näin hän toimi nuorena miehenä pyrkiessään lukemaan lääketiedettä. Jos hän selviäisi pääsykokeissa, hän omistautuisi Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Hän lähti perheineen lähetyslääkäriksi Etiopiaan ja oppi ortodoksikristityltä kestävyysjuoksija Haile Gebreselassie paljon siitä, miten menestys ja onnellisuus ovat sidoksissa toisiinsa. Hintsa alkoi kehittää suosittua hyvinvointimalliaan, jolla hän valmensi Mika Häkkistä, Sebastian Vetteliä ja Lewis Hamiltonia toimiessaan 11 vuotta Formula 1 -maailman lääkärinä. Kirjan yllätys on, miten syvää ystävyyttä kovassa lajissa voi syntyä. Kun Aki Hintsa kuolee Sveitsissä 15.11.2016, hänen lähellään ovat kaikki rak-

HOCH ZWEI / JUERGEN TAP / LEHTIKUVA

Aki Hintsan elämän tarkoitus

Aki Hintsan elämä päättyi vain 58-vuotiaana.

kaat. Hamilton tilaa yksityiskoneensa hakemaan Suomesta paikalle Hintsan ex-vaimon, tyttären ja pojan. Neljä vanhinta lasta rukoilee yhdessä Isä meidän -rukouksen ja laulaa isän lempilauluja, kunnes hänen sydämensä pysähtyy klo 22. PIRJO WESANIEMI

K A I K K E A M A A N JA TA I VA A N VÄ L I LTÄ Madonna ja lapsi – avaimenperä

Helene Schjerfbeck. Kestävä avaimenperä on valmistettu omenamehun valmistuksessa ylijäävästä omenakuidusta. Kaksipuoleinen avaimenperä toimii samalla kuin taskuikonina. 7,90

Eero Hietala, Heikki Rusama Anne Mattsson

Kirkon ihmeellisimmät tarinat

Pirjo Kantala, Kaisa Kariranta, Meri-Anna Hintsala (toim.)

Irja Askola

– Parhaat jutut kristinuskon jokaiselta vuosisadalta

Alkuja ja loppuja

Teos seuraa Askolan polkua vasemmistolaisesta yksinhuoltajaperheestä kansainvälisille areenoille ja lopulta kirkon ykkösnaiseksi. Syksyn kiinnostavin henkilökuva! 26,20 (34,90)

Kirkon 2000-vuotista historiaa keritään auki 20 henkilön kautta jotka jättivät pysyvän merkin historiaan: Tomera eläkeläistäti Helena kaivoi esiin Jeesuksen haudan, paavi Urbanus puhui Euroopan ristiretkille ja Martti Luther joutui ukkosmyrskyyn. 21,10 (27,90)

Alkuja ja loppuja sanoittaa rukouksin ja lyhyin asia- ja mietiskelytekstein erilaisten elämänvaiheiden alkuja, keskikohtia ja loppuja. Kirjan runsas aineisto on aarrearkku, josta löytyy ammennettavaa monenlaisiin tilanteisiin ja tunnelmiin. 25,90 (32,80)

– Elämäkerta

– Rukousten kirja

Suojelusenkeli

– rukouskortti ja riipus 3,90

Verkkokauppa: www.sacrum.fi

Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki

Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15

Puh. 020 754 2350 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Jäljet johtavat luostariin Olisitko arvannut, että nämä kolme nautinto ainetta ovat saaneet alkunsa luostarissa? TEKSTIT KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO JA JUHANI TOLVANEN KUVAT LAURA RIIHELÄ

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Munkkien panemaa olutta

Alkolla on valikoimissaan muita trappistioluita, ja hinnat ovat kohtuullisia.

O ”

let oikea munkki vain kun elät kättesi työllä”, kirjoitti pyhä Benedictus 500-luvulla perustamansa Montecassinon luostarin sääntöihin. Benedictusta pidetään läntisen luostarilaitoksen isänä, ja esimerkiksi trappistimunkit noudattavat yhä hänen sääntöään. He ylläpitävät luostaritoimintaa myymällä valmistamiaan tuotteita kuten juustoja, ruumisarkkuja ja vaatteita. Benedictuksen luostarisääntö ei kiellä alkoholia, joten osa trappistiluostareista kattaa kulunsa oluen panemisella. Maailmanlaajuisesti trappistiluostareita on 170, ja suurin osa niistä on Euroopassa. Vain 11 luostarilla on olutpanimo, joka on saanut erityisen ATP-merkin (Authentic Trappist Product). Merkki takaa, että tuotteet on valmistettu luostarissa ja munkkien valvonnassa. Lisäksi kaikki tuotot menevät luostariyhteisön tai trappistijärjestön toimintaan tai hyväntekeväisyyteen. ATP-merkin saaneista luostareista viisi on Belgiassa ja kaksi Hollannissa. Itävallassa, Italiassa, Englannissa ja Yhdysvalloissa on yksi luostari kussakin. ATP-merkki otettiin käyttöön vuonna 1997, ja kansainvälinen ITA-trappistijärjestö valvoo merkin käyttöä tiukasti. − Esimerkiksi belgialainen Achel-panimo menetti ATP-merkin, koska munkkeja ei ole enää tarpeeksi valvomaan panimon toimintaa, kertoo Suomen Olutseuran olutasiantuntija Jouni Koskinen. Merkin perimmäinen tarkoitus on erottaa trappistioluet muista luostarioluista, joiden siteet luostareihin voivat olla vain näennäiset. − Usein ainut yhteys panimon ja luostarin välillä on lisenssimaksu, jonka panimo maksaa luostarin nimen käytöstä tuotteessaan, Koskinen sanoo. MUNKIT OVAT TEHNEET olutta varhaiskeskiajalta lähtien, joten monet saattavat ajatella, että trappistioluita on valmistettu satojen vuosien ajan. − Vaikka trappistioluilla on vanhan oluen maine, ne ovat oluen historiassa verrattain uusia. Vanhin trappistipanimo, Westmalle, on perustettu vuonna 1836, Jouni Koskinen kertoo. 2010-luvulla on perustettu viisi uutta trappistipanimoa, kun munkit ovat hypänneet mukaan craft- ja pienpanimo-oluiden buumiin. Viimeisimpänä ATP-merkin on saanut englantilaisen St. Bernard -luostarin Tynt Meadow -olut vuonna 2018. Asiantuntijoiden keskuudessa erittäin arvostettuja ja haluttuja ovat vuonna 1839 perustetun belgialaisen Westvleterenin (Sint-Sixtusabdij Westvleteren) oluet. Luostari tuottaa olutta juuri sen verran kun sen ylläpitokustannukset vaativat. Westvleterenin olutta on mahdollista ostaa vain paikan päältä. Luostari ei ole myöntänyt oluelle jälleenmyyntilupaa. Silti pulloja löytyy harmailta markkinoilta moninkertaisilla hinnoilla alkuperäiseen verrattuna. − Paikan päällä olut maksaa pari euroa, mutta nettikaupassa sama pullo voi maksaa 16 euroa, Koskinen sanoo.

Olutasiantuntija Jouni Koskisen suosikki trappistioluista on Orval.

USEIMMAT TRAPPISTIOLUET ovat tummia, vahvoja ja mausteisia, Jouni Koskinen kutsuu niitä belgityylisiksi oluiksi. Mitään säädöksiä siitä, millaista trappistien valmistaman oluen kuuluisi olla, ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi Roomassa sijaitseva Tre Fontane -luostari valmistaa Tre Fontane Tripel -olutta, jossa on käytetty eukalyptuksen lehtiä. Luostarin munkit ovat viljelleet eukalyptusta 1870-luvulta lähtien, jolloin sen avulla taisteltiin malariaa vastaan. Massachusettsissa sijaitseva yhdysvaltalainen Pyhän Joosefin panimoluostari (Saint Josephs Abbey) aloitti vuonna 2013 Spencer Trappist -ipan tuotannon. − Se oli olutmaailmassa ihmetystä herättävä asia. Voivatko trappistit tehdä ipaa? Koskinen kertoo. Koskinen on maistellut läpi kaikki trappistioluet. Hänen suosikkinsa on Orval, koska se on vaaleaa ja raikasta. Trappistioluet vanhenevat hyvin. Koskisen mukaan vahvimpia oluita voi kypsytellä jopa 5−10 vuotta. − Kypsytettyjä oluita ei oikeastaan näe myynnissä, vaan ne pitää kypsytellä itse. Oluet eivät kuitenkaan parane vanhetessaan loputtomiin. Olen joskus saanut Chimayn 17 vuotta vanhaa olutta ja se maistui vain kellarilta, Koskinen sanoo. Jouni Koskisen kirja Oluiden maailma (Readme) ilmestyy syksyllä.

Trappistioluita ei pidä sekoittaa tavallisiin luostarioluisiin. Jotkut trappistioluet ovat niin himoittuja, että niitä myydään moninkertaisilla hinnoilla harmailla markkinoilla.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Leivos kuin papin napa

acaron-leivonnaisten alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta jo 700-luvun Venetsiassa munkit valmistivat luostarien keittiöissä pieniä, yksinkertaisia leivonnaisia mantelimassasta. Munkit kutsuivat niitä ”papin navoiksi”. Toisen tarinan mukaan mantelimassasta valmistetut leivonnaiset saapuivat arabivalloittajien mukana Sisiliaan vuonna 827.

Fransiskaanimunkki André Thevet toi 1500-luvulla Brasilian-tuliaisinaan Eurooppaan uuden kasvin, tupakan, siemeniä.

Tupakkaviljelmä katedraalin katveessa

eskellä kukkeinta konjakin kotiseutua, Cognacin hiippakunnan ytimessä, sijaitsee Angoulêmen kaupunki, jonka katedraalin puutarhassa viljeltiin tupakkaa ensimmäistä kertaa Euroopassa. Fransiskaanimunkki, tutkimusmatkailija André Thevet oli palannut vuodenvaihteessa 1556 Brasiliasta mukanaan tupakanlehtiä ja -siemeniä. Hän istutti siemenet puutarhaansa ja alkoi kasvattaa yrttiä, jolle antoi nimen herbe angoumoisine eli Angoulêmen yrtti. Thevet’n matka oli suuntautunut Ranskan Brasiliassa olevaan siirtokuntaan, joka sijaitsi nykyisen Rio de Janeiron lähellä. Alueen intiaanit olivat kertoneet kasvin olevan nimeltään Petun. Meille sana on tuttu petuniasta, joka on sekin koisokasvi perunan, tomaatin ja tupakan tapaan. Tuo tupi-kieliryhmään kuuluva intiaanikielen sana tarkoitti siis alkujaan tupakkaa. Meidän tuntemamme sana tupakka puolestaan juontuu Karibianmeren alueen intiaanien tainon kielen sanasta, jonka espanjalaiset väänsivät sitten muotoon tabaco. NÄIN IHMEKASVIA kuvasi André Thevet vuonna 1558 ilmestyneessä kirjassaan Singularités de la France antarctique (Ranskan antarktiksen erikoisuuksia): ”Heillä on myös salainen yrtti, jolle on annettu nimi Petun. Sitä arvostetaan sen monien ominaisuuksien mukaan. Tämän kasvin kuivattuja lehtiä kääritään palmupuun lehteen kynttilän

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

muotoon ja sitten käärön toinen pää sytytetään ja savua saadaan nenään ja suuhun. ”Sanotaan, että se on hyvin terveellistä ja puhdistaa aivot tarpeettomista ajatuksista. Sen lisäksi se pitää jonkin aikaa nälkää ja janoa. He käyttävät sitä myös halutessaan puhua salaisuuksia. Alueella asuvat kristityt ovat myös mieltyneet siihen, vaikkakaan se ei ole vailla vaaroja ennen kuin siihen tottuu. Tämä savu aiheuttaa nimittäin hikoilua ja heikotusta ja jopa huimausta, minkä itsekin koin, kun sitä kokeilin.” Tuollainen on siis historian ensimmäinen kirjallinen kuvaus sikarin polttamisesta. Thevet lisää vielä, että ”jos sitä käyttää liikaa, se tekee pään heikoksi kuten väkevä viini”. Tupakan ohella hän kuvasi kirjallisesti ensi kertaa myös monia muita Amerikan ihmeitä kuten ananasta ja maapähkinää sekä eläinkunnasta muun muassa laiskiaista ja tapiiria. KUNINKAALLINEN KOSMOGRAFI André Thevet’stä tuli vuonna 1560, ja myöhemmin hänet nimettiin myös kuningatar Katariina de’ Medicin kuninkaalliseksi almunjakajaksi. Thevet’n kunnia sai kuitenkin ankaran kolauksen, kun Ranskan Portugalin suurlähettiläs Jean Nicot toimitti kuningattarelle jauhettua tupakkaa tämän pojan päänsäryn parantamiseksi. Hoito tehosi, ja kunnianosoituksena ”lääkkeen” lähettäjälle kasvin nimeksi annettiin Herba Nicotiana. Thevet loukkaantui verisesti. ”Vuosia sen jälkeen, kun palasin matkaltani, joku tyyppi, joka ei ollut edes käynyt siellä maassa, saa nimensä siihen kasviin”, hän kirjoitti. Myöhemmin Carl von Linné jatkoi savun puhaltamista Thevet’n silmille virallistamalla kasvisuvun nimeksi nicotiniana tabacum. Palsamia maineen haavoille tuli, kun von Linné antoi keltaoleanterille fransiskaanimunkki André Thevet’n muistoa kunnioittaen tieteellisen nimen Thevetia.

RANSKAAN RESEPTI päätyi todennäköisesti vuonna 1533, kun 14-vuotias isätön ja äiditön Katariina de’ Medici muutti Italiasta Ranskaan mennäkseen naimisiin Ranskan kuninkaan Henrik II:n kanssa. Ranskalaisessa luostarissa mantelimassaleivoksia alettiin valmistaa 1700-luvun alkupuolella. Silloin aatelisperheestä lähtöisin oleva Catherine de Vaudemont valittiin Les Dames du Saint-Sacrement -luostarin abbedissaksi. Luostarin säännöt kielsivät tiukasti lihan syönnin, mutta herkuttelu leivonnaisilla oli sallittua. Kun Ranskan vallankumous lakkautti luostarilaitoksen 1792, kaksi Les Dames du Saint-Sacrement -luostarin nunnaa, sisar Marguerite ja sisar Marie-Elisabeth pakenivat Nancyn kaupunkiin macaron-resepti taskussaan.

”

Luostarin säännöt kielsivät tiukasti lihan syönnin, mutta herkuttelu leivonnaisilla oli sallittua. Nancyn kaupunginlääkäri, tohtori Gormand, sääli nunnia ja otti heidät luokseen asumaan. Sisaret maksoivat hänelle ylläpidostaan leipomalla perheelle macaroneja. Pian tieto sisarten leivontataidoista levisi kaupungissa. He alkoivat valmistaa ja myydä macaroneja myös kaupunkilaisille. Vielä tässä vaiheessa macaronit olivat yksiosaisia keksejä. Marguerite ja Marie-Elisabeth tulivat kaupungissa tunnetuiksi Macaron-sisarina (Les Soeurs Macarons). Nykyäänkin macaroneja valmistetaan Nancyssä alkuperäisellä reseptillä. Leivonnaiset tunnetaan nimellä Nancy macarons. TÄYTETYT KAKSIOSAISET macaronit syntyivät 1830-luvulla Pariisissa, kun tuntematon kondiittori keksi yhdistää kaksi macaronia ja liimata ne täytteellä yhteen. Kaksikerroksisen leivonnaisen nimeksi tuli macaron parisien. Aluksi leivonnaisten väliin laitettiin hilloa, erilaisia maustetahnoja tai likööriä. Nykyään yleisimmät täytteet ovat voikreemi, hillo tai ganache

NYKYÄÄN MACARONEJA myydään ympäri maailmaa. Makuvaihtoehtoihin on tuotu paikallisia vivahteita: Japanissa myydään matcha-teen makuisia macaroneja, ja Yhdysvalloissa suosittuja ovat maapähkinävoin makuiset macaronit. Maailmanlaajuista suosiota lienee siivittänyt leivonnaisten sosiaaliseen mediaan sopiva ylellinen ja värikäs ulkoasu. ■

VAHVA MUISTIKAPSELI “Vireyttä aivoille Fosfoser® Memory -muistikapseleilla.” SUOSITTELEN

Kuva: Mikko Mäntyniemi

eli suklaasta ja voista tehty massa. Perinteiset maut ovat vanilja, pistaasi, vadelma ja suklaa. Pierre Hermé, omalaatuinen pariisilaiskondiittori, päätti kokeilla 1980-luvulla uusia, uskaliaita makuvaihtoehtoja. Konditorian valikoimista löytyi tuolloin muun muassa ruusun, oliiviöljyn ja ketsupin makuisia macaron-leivonnaisia. Perinteinen ja kunniakas Ladurée-kahvila-konditoria alkoi 1990-luvulla valmistaa muotitalojen tapaan uusia macaron-makuja eri sesongeille. Konditoria keksi markkinoida leivonnaisiaan ranskalaisissa muotilehdissä, kuten Voguessa ja Ellessä. Samainen konditoria valmisti macaron-leivokset Sofia Coppolan Marie Antoinette (2006) -elokuvaan sävyissä, jotka sopivat teinikuningattaren ja hänen hovineitojensa asuihin. Vuonna 2007 McDonald’sin omistamat McCafét Pariisissa ottivat macaronit listoilleen perinteisiä konditorioita huomattavasti edullisemmilla hinnoilla.

Aira Samulin

Juttuun on haastateltu Tampereen ammattikorkeakoulun Liiketalous ja media -yksikön lehtoria Arja Luiroa.

Fosfoser® Memory sisältää vaikuttavana aineena soija peräistä fosfatidylseriiniä. Iän myötä sen määrä vähenee aivoissa. Fosfoser Memory ravintolisällä täydennetään elimistön fosfatidylseriinitasoa. Suositellaan erityisesti ikääntyville, opiskelijoille ja keskittymistä vaativan työn tekijöille. Fosfoser® Memory kapselit on vakioitu fosfatidylseriinin ja fosfatidihapon suhteen. Yksi kapseli sisältää 480 mg soijafosfolipidejä, joista 100 mg fosfatidylseriiniä ja 100 mg fosfatidihappoa. Laktoositon, gluteeniton, hiivaton ja makeuttamaton. 90 kaps.

Lisää vireyttä Ikääntyville Opiskelijoille

Terveystuotekaupoista, osastoilta ja apteekeista.

Mantelijauhosta tehtyjen macaron-leivosten tie vaatimattomista luostarileivonnaisista värikkäiksi sometähdiksi on monivaiheinen.

Suomalaisen lääketehtaan laatua

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Virkatodistusten saaminen tak Kuukausien mittaisiksi venyneet virkatodistusjonot johtuvat kirkonkirjojen pidon uudelleen organisoinnista ja valtakunnallisten sukuselvitysten tekemisen alkuvaikeuksista. TEKSTI PÄLVI AHOINPELTO KUVITUS MAIJA SAARI

irkatodistusten saaminen on viime aikoina takkuillut toden teolla. On syntynyt jopa kuu kausien jonoja. Virkatodistusta tarvitaan esimerkiksi perunkir joitusta varten, ja lain mukaan perunkirjoitus pitää tehdä kolmen kuukau den kuluessa päähenkilön kuolemasta. Pitkät jonotusajat hermostuttavat syystä todistusten tarvitsijoita. Miten näin on päässyt käymään, rekis teripäällikkö Emilia Launonen Helsingin seurakuntayhtymän keskusrekisteristä? – Olen pahoillani niiden puolesta, jotka ovat joutuneet odottamaan virkatodistuksiaan aivan liian kauan. Olemme muutosvaiheessa, mutta työ nopeutuu koko ajan.

Launosen mukaan vuoden 2020 alusta alkaen sukuselvityksiä on tehty uudella tavalla, jonka opettelu vie aikaa. – Kun ennen sukuselvitykset laadittiin yksit täisissä seurakunnissa, nyt ne tehdään keskite tysti alueellisissa keskusrekistereissä. Keskusre kisterin henkilökunta on perehdytetty uuteen tapaan tehdä koko elinkaaren kattavia selvityk siä ja käyttää kaikkien Suomen seurakuntien di gitoitua kirkonkirjamateriaalia. Todistusten laa tijan on suoritettava kaksi koetta saadakseen lu van tehdä uudenlaisia virkatodistuksia. Opis kelu ja sisäänajo tehdään muun työn ohella, Launonen kertoo. Ruuhkia virkatodistusten toimittamiseen syn tyi erityisesti kesälomakaudella, sillä tehtävä on muuttunut niin vaativaksi, ettei kouluttamatto mia sijaisia voida käyttää. Organisaation ja prosessin muutosten tavoit teena on parantaa palvelua. Vaikka tavoite on hy vä, kaikki ei ole sujunut ongelmitta. EMILIA LAUNONEN KERTOO, että kun aiemmin Helsingissä laadittiin sukuselvitys vain Helsingin tietojen osalta, siellä nykyään tehdään niin sa nottu valtakunnallinen sukuselvitys kaikkien nii den seurakuntien osalta, joissa päähenkilö on ol lut jäsenenä. Ennen omaiset joutuivat itse ottamaan erik seen yhteyttä vainajan jokaisen asuinpaikkakun

nan kirkkoherranvirastoon ja tilaamaan virka todistukset. Nyt se tehdään viran puolesta ja yhdellä tilauksella eli omaisen työ helpottuu ratkaisevasti. Sen sijaan valtakunnallisen selvi tyksen laatija voi keskusrekisterissä joutua käy mään läpi kymmenien seurakuntien kirkon kirjoja. – Valtakunnallisten sukuselvitysten tekijältä vaaditaan hyvää kokonaisuuden hallintaa, muis tia ja pitkäjänteisyyttä, sillä siinä ollaan tekemi sissä suurten ja monimutkaisten henkilötieto massojen kanssa, Launonen kertoo. – Yksinkertaisen virkatodistuksen saa valmiik si suhteellisen nopeasti, mutta mutkikkaimpien kanssa työskennellään jopa kaksi päivää. MUUTOKSEN TAUSTALLA on valmisteilla oleva kirkkolain muutos, jonka mukaan kirkonkirjojen pito keskitetään noin 15 aluekeskusrekisteriin. Satoja vuosiahan kirkonkirjoja on pidetty seura kunnissa niin, että ensin kirkkoherrat ja sitten virastojen henkilökunta ovat kirjanneet kukin oman seurakuntansa jäsenten tiedot. Suomessa on paljon pieniä seurakuntia, eikä kaikissa ole riittävästi henkilökuntaa tai sukusel vitysosaamista. Pienet yksiköt ovat haavoittuvia. ”Vanha hyvä malli” ei Emilia Launosen mukaan olisi enää toiminut. – Muutos oli välttämätön, jotta seurakunnat pysyvät uskottavana toimijana, sukuselvitykset

”

Olen pahoillani niiden puolesta, jotka ovat joutuneet odottamaan virkatodistuksiaan aivan liian kauan. REKISTERIPÄÄLLIKKÖ EMILIA LAUNONEN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

kuaa ovat laadukkaita ja voimme toteuttaa palvelu lupauksemme myös aukioloajoissa. Virkatodistusjonojen syntymiseen on vaikut tanut lisäksi se, että aluekeskusrekisterit joutuvat ylläpitämään kahta eri tapaa tehdä todistuksia, kun kaikki seurakunnat eivät ole vielä liittyneet aluekeskusrekistereihin. TIETOJEN LUOVUTUS kirkonkirjoista on vain yk si osa keskusrekisterien työtä. Niissä myös ylläpi detään koko kirkon jäsentietojärjestelmän tietoja muun muassa avioliitoista, kasteista ja rippikou luista. Keskusrekisterit suorittavat myös esimer kiksi avioliiton esteiden tutkintaa. Jäsentietojärjestelmästä välittyvät tiedot väes tötietojärjestelmään, jota ylläpitää Digi ja vies tintävirasto. Se taas välittää jäsentietojärjestel mälle tiedon esimerkiksi kirkon jäsenen muutos ta ja kuolemasta. Vainajan perunkirjoitus on lain mukaan tehtä vä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Mi ten voi nyt toimia saadakseen virkatodistuksen mahdollisimman pian? Emilia Launosen mukaan paras tapa saada to distus ajoissa on tilata se ajoissa. Huono tapa taas on tehdä samasta todistuksesta useita hakemuk sia, jotka joudutaan poimimaan pois jonosta, tai tiedustella todistustaan monta kertaa. – Ehdimme kyllä tehdä todistuksen kolmes sa kuukaudessa. Joskus omainen unohtaa pyytää virkatodistusta ajoissa, mikä on ymmärrettävää, mutta ohituskaistan käyttäminen viivästyttäisi muita todistuksia. Perukirjan jättöaikaan voi verohallinnon mu kaan hakea lisäaikaa perustellusta syystä. Suku selvityksen viivästyminen on tällainen syy. VIRKATODISTUKSEN TOIMITUSAIKA oli tänä vuonna Helsingissä pahimmillaan 12 viikkoa ke sälomien aikaan, mutta nyt syksyllä aika on saatu kurotuksi ylitöitä tekemällä alle kahdeksaan viik koon. Tavoitteena on päästä ensi vuoden aikana 4–6 viikon toimitusaikaan. Espoon seurakuntayhtymän hallintopäällikkö Sari Anetjärvi kertoo, että Espoossa virkatodis tusjono on kesälomien jäljiltä noin 20 viikkoa. – Meille on kuitenkin saatu elo ja syyskuus sa uusia työntekijöitä, joista viittä koulutetaan te kemään valtakunnallisia todistuksia. Odotamme, että parin kuukauden kuluessa jono alkaa lyhetä, Anetjärvi sanoo. – Vantaalla sukuselvityksen toimitusaika on ol lut pahimmillaan noin 17 viikkoa, kertoo Vantaan aluekeskusrekisterin johtaja Tuomo Kahen virta. – Tällä hetkellä toimitamme kesäkuun lopun tilauksia, joten 14–15 viikkoa on nyt toteutuva toi mitusaika. Myös meillä on suunta parempaan eli tilausjonomme lyhenee. Nykyisen kehitystahdin jatkuessa olisimme siedettävissä toimitusajoissa talven aikana, Kahenvirta sanoo. Vantaallakin on palkattu talven jälkeen vii si uutta tekijää. Heidän opintojensa eteneminen näkyy Kahenvirran mukaan siinä, että kasvaneen työkuorman kanssa aletaan pärjätä paremmin.■

Päivätoiminnan Avoimet Ovet

Tiistaina 26.10. klo 14-18 Aurinkolahdessa, Leikosaarentie 24, Hki

Torstaina 28.10. klo 14-18 Viikissä, Pasteurinkatu 1 A, Hki ja Rastilassa, Meri-Rastilantie 26 A, Hki

Tervetuloa tutustumaan ikäihmisten päivätoimintaan – kerromme myös palvelusetelimahdollisuudesta kahvittelun lomassa. Huomioimme koronasuositukset. Lisätiedot: Auli Hoffström, puh. 046 923 4597

”Toivolla on tapana ilmaantua paikalle, kun sitä vähiten odotamme mutta eniten tarvitsemme.”

Lue psykoterapeutti Katianna Ruuskasen viimeinen kolumni osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot. Samasta paikasta löydät kaikki hänen timanttiset tekstinsä yli kahden vuoden taipaleelta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

M Lukijat kertovat äideistä ja isistä, joille he eivät aikuisinakaan kelpaa sellaisina kuin ovat. Perheneuvoja Eila-Kaarina Immonen etsii kokemuksista aineksia uudenlaiseen tarinaan. Uhrin rooli on vasta alku. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT LAURA RIIHELÄ

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

itä tunteita äitisi sinussa herättää? Entä isä? Jos mieleen tulvahtaa lämpöä, läheisyyttä ja tukea, olet onnekas. Kaikille ei käy niin. Kun Kirkko ja kaupunki pyysi lukijoitaan kertomaan aikuisten ja heidän vanhempiensa vaikeasta suhteesta, vastauksia lähetettiin yli sata. Moni kokee, että ei kelpaa vanhemmilleen sellaisena kuin on. ”Kasvaessani minusta tuli kaikin tavoin vääränlainen: laiska, huolimaton, omapäinen, väärän muotoinen”, muistelee 68-vuotias nainen. ”Vanhempani kykeni rakastamaan minua vain tietyin ehdoin: kun olin riittävän samaa mieltä asioista ja elin hänen arvojensa mukaan. Kun en näin tehnyt, välit alkoivat rakoilla ja lopulta katkesivat”, kuvaa 34-vuotias nainen. ”Tiukka kuri liittyi vahvasti uskonnolliseen kasvatukseen. Opin rakentamaan itselleni kuoren, jonka mukaan toimin vanhempieni seurassa. Peitin tunteeni ja opin valehtelemaan mielipiteistäni ja siitä, kenen seurassa vietän aikaani. Ajattelin, etten ikinä tule kelpaamaan heille sellaisena kuin olen”, 24-vuotias nainen sanoo. Lukijat kertoivat, miten arvostelevat vanhemmat ovat heihin vaikuttaneet: itsetunto on heikko, kunnianhimoa puuttuu, on masennusta ja välinpitämättömyyttä omaa hyvinvointia kohtaan.

48-vuotias nainen arvelee hakeneensa nuorempana miesten hyväksyntää ”hirveän ankaran” isänsä vuoksi: ”Ihastuin ja hyppäsin sänkyyn liian helposti.” Espoon seurakuntien pitkäaikainen perheneuvoja Eila-Kaarina Immonen kuuntelee lukijoiden kokemuksia keskittyneesti. – On raskasta, jos tuntuu, että asiat vain tapahtuvat minulle. Toivottavasti siitä pääsee eteenpäin miettimään, millaisen elämän itse haluan ja mihin asioihin pystyn vaikuttamaan. Immonen on koulutukseltaan perhepsykoterapeutti ja kognitiivis-analyyttinen kouluttaja. Jälkimmäisessä suuntauksessa ajatellaan, että ihmisen oma historia on läsnä nykypäivässä mielensisäisenä puhetapana. Sen tunnistaminen auttaa muokkaamaan omia toimintamalleja. Jos on saanut vaikkapa ankaran kasvatuksen, oma sisäinen ääni saattaa kritisoida herkästi sekä itseä että muita. – Jokainen omaksuu perheeltään suhtautumistapoja maailmaan. Ihminen voi esimerkiksi oppia, että on mahdollista olla vain kritisoija tai kritisoitava. Hän saattaa siksi kokea palautteen koulussa tai työpaikalla niin, että taas häntä moititaan eikä hän osaa mitään. ”VANHEMPANI EIVÄT OLE kehuneet tai kannustaneet minua tai veljeäni. He eivät ole osanneet. Pikemminkin on latistettu ja ärsyynnyttykin, jos itseä on joskus kehunut. Teen paljon töitä sen

eteen, etten siirrä omille lapsille samaa kulttuuria”, kertoo 44-vuotias nainen. Eila-Kaarina Immonen vahvistaa, että lapsuudessa sisäistetyt toimintamallit siirtyvät herkästi eteenpäin sukupolvien ketjussa. – Jos lapsi yrittää parhaansa kokeessa ja tulee ysin kanssa kotiin, mutta vanhempi kysyy mitä et osannut, lapsen on helppo kokea itsensä riittämättömäksi. Vanhemmalle voi olla kipeä kokemus, jos hän huomaa toimivansa tässä samoin kuin oma vanhempansa. Immosen mukaan riippuu yksilöstä, miten jatkuva arvostelu vaikuttaa. Yksi kasvaa kritiikin paineessa mitätöidyksi ja hiljaiseksi, toinen muuttuu uhmakkaaksi kokiessaan, että joutuu jatkuvasti puolustautumaan. Suhtautumistapa saattaa muuttua elämänkokemuksen myötä: ”Vasta avioeroni jälkeen olen uskaltanut nousta isääni vastaan, olla eri mieltä ja pitää pääni”, 48-vuotias nainen kertoo. ANOPPIVITSEJÄ ON KERROTTU sukupolvesta toiseen. Kokemus tungettelevista ja puolisoa arvostelevista vanhemmista nousee esiin myös lukijoiden kertomuksissa. ”Äitini oli hyvin kontrolloiva ja omiva. Hän olisi halunnut pitää minut kotona vielä kun olin täyttänyt 18 vuotta. Lähdin kuitenkin mieheni mukaan”, 55-vuotias nainen sanoo. ”Pahin vaihe oli, kun aloin seurustella naisen kanssa. Äitini periaatteessa hyväksyy homouden, mutta ei lähipiirissään, sillä hän pelkää

Perheneuvoja Eila-Kaarina Immosen mukaan menneiden asioiden käsittely osoittaa suurta välittämistä itseä ja tulevia sukupolvia kohtaan.

muiden arvostelua. Hän toivoo minun menevän avovaimoni kanssa naimisiin vasta hänen kuoltuaan”, 44-vuotias nainen miettii. ”Isäni ei voi ymmärtää, miten valitsin aviomieheni lempeyden ja rakkauden perusteella, vaikka hän on pienituloinen”, 33-vuotias nainen tilittää. ”Minua kohdellaan kuin lasta, eikä mielipidettäni tai lupaani välttämättä ky-

PERHENEUVOJA EILA-KAARINA IMMONEN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

sytä minua koskevissa asioissa. Apua tarjotaan sitä pyytämättä”, 40-vuotias nainen kertoo. ”Äitini ei tiedä, missä menee raja puuttua minun ja perheeni asioihin. Hän haluaa luoda mielikuvaa, että en pärjää ilman häntä”, 43-vuotias nainen toteaa. Kertomukset vanhempien tunkeilusta saavat Eila-Kaarina Immosen siteeraamaan vanhaa sananlaskua: ”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin”. – Tiedä oma paikkasi ja oikeutesi omaan elämään, kehoon, tunteisiin ja itsenäistymiseen. Voit antaa itsellesi luvan olla oma itsesi. Anna silti arvoa myös vanhemmalle, vaikka hän ei saakaan määrittää sinua. Immosen omat lapset ovat aikuistuneet ja muuttaneet kotoa. Siksi hänen on helppo samastua huolehtivaan vanhempaan, jolla on houkutus jakaa elämänkokemustaan nuoremmilleen. Jos välit ovat kunnossa, vanhempi voi Immosen mielestä tuoda havaintojaan esiin, kunhan ei jankuta eikä unohda, että aikuinen päättää asioistaan itse. – Lasta voi helpottaa ajatus siitä, että aika muuttaa vääjäämättä tilannetta. Valtaa käyttävien vanhempien ote herpaantuu ja voimat hiipuvat eivätkä he enää pysty rajaamaan lapsensa elämää. Immosella on ehdotus vanhemmalle, jolla on kiusaus työntyä varttuneen jälkikasvunsa asioihin: huomio kannattaa suunnata omaan elämään. – Vanhempi voi miettiä, miten voin ja kuinka haluan elää. Entä miten parisuhteeni voi, jos sellainen on? Jokaisella on ainutkertainen elämä, jota ei voi elää toisten kautta. Vanhempiensa vaikutusyrityksistä kärsiville aikuisille Immonen ehdottaa ajatusleikkiä: en-

tä jos vanhempi ei haluakaan kritisoida vaan on huolissaan, vaikka ei osaisikaan sitä ilmaista? – Joskus vanhempi saa sanottua, että puutun elämääsi, koska olet minulle niin rakas. Tämä voi olla hänen aikuiselle lapselleen merkittävä tieto. ”VANHEMMAT SUOSIVAT SISARUKSIANI, mistä olen lievästi masentunut”, kertoo 56-vuotias mies. ”Sisareni oli aina kauniimpi ja tärkeämpi isälleni ja sai kaikenlaista. Minä olin vain tullut vahingossa ja vieläpä äidin näköä. Sisar onnistui saamaan isältä kesämökinkin, ostosumma oli 50 euroa!”, kirjoittaa 54-vuotias nainen. ”Vanhempani eivät ole ehtineet antaa aikaansa minulle, kun ovat keskittyneet autistiveljeeni”, toteaa 55-vuotias nainen. ”Vaikka yritän kertoa omista asioistani, niin keskustelu kääntyy sisaruksen ongelmiin”, 28-vuotias nainen sanoo. Eila-Kaarina Immonen ajattelee, että yhden lapsen suosiminen tuntuu kurjalta kaikista sisaruksista, lopulta myös huomion keskipisteestä. Hän kertoo nähneensä tilanteita, joissa vanhempi on valinnut lapsen korvikkeeksi parisuhteestaan puuttuvalle lämmölle. – Jos vanhemmat kiinnostuvat enemmän toisistaan, sisarusten voi olla helpompi muodostaa keskenään hyvä suhde, Immonen sanoo. Vanhemman käytöksen taustalla saattaa olla huoli toisesta lapsesta. Jos yksi sisaruksista esimerkiksi sairastaa paljon, se vaikuttaa muihinkin lapsiin. Myös syyllisyydentunne saattaa saada vanhemman antamaan toiselle sisarukselle enemmän. Immosen mukaan vanhempi saattaa

pitää itsestään selvänä, että hän rakastaa myös vähemmälle huomiolle jäävää lasta. Jos vanhempi puhuu pitkään vain yhden lapsensa asioista, Immonen rohkaisee kysymään, haluaisiko hän kuulla soittajankin kuulumisia. – Voi auttaa, jos oman pettymyksen rinnalla pystyy havainnoimaan, ettei vanhemman käytös välttämättä kerro välittämisen puutteesta. TUNNEKYLMÄ LAPSUUSKOTI on satuttanut monia Kirkko ja kaupungin perhesuhdekyselyyn vastanneista. ”Perheessämme ei opetettu lainkaan hellyyttä eikä läheisyyttä. Siksi suhteeni miehiin on ollut vaikea”, 67-vuotias nainen miettii. Eila-Kaarina Immonen tunnistaa etäisessä kasvatuskulttuurissa sotavuosien jäljen. Moni suomalainen on jäänyt kotona vaille tarvitsemaansa hellyyttä. – Sotien jälkeen ei ollut tarjolla traumaterapiaa, joten moni yritti selvitä piilottamalla kokemuksensa sisälleen. Se on näkynyt ulospäin henkisenä kylmyytenä. Jos lapsi on kaatunut pyörällä, vanhemmat eivät ole puhaltaneet polveen. Immonen kysyy, voisiko omia lapsuuskokemuksiaan täydentää havainnolla siitä, että myös oma vanhempi on kasvanut tunnekylmässä kodissa. – Jos saa havainnoivan minän tuekseen, voi ymmärtää, että isän käyttäytyminen minua kohtaan ei oikeastaan liittynyt minuun. Että hän on todennäköisesti traumatisoitunut ihminen. ”Ruoat hoidettiin pöytään, mutta kukaan ei halannut tai lohduttanut lapsena. En osaa yhdistää rakkautta vanhempiini. Sain huomata omassa parisuhteessani, mitä rakkaus on, ja sitä lämpöä en tunne suhteessa vanhempiini”, 29-vuotias nainen kuvaa.

Suuriin ikäluokkiin kuuluvat vanhemmat ja heidän aikuiset lapsensa pitävät yhteyt tä keskimäärin kerran viikossa. Useimmi ten soitellaan, hiukan harvemmin tava taan kasvokkain. – On hyvin harvinaista, ettei yhteyden pitoa ole ollenkaan tai sitä on kovin har vakseltaan, sanoo sosiologian apulaispro fessori Mirkka Danielsbacka Turun yli opistosta. Noin joka sadas aikuinen ei pidä mi tään yhteyttä elossa oleviin vanhempiinsa. Seitsemän aikuista sadasta on yhteydes sä vanhempiinsa harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Suuriin ikäluokkiin kuuluvista vanhem mista vain 0,5 prosenttia ei ole lainkaan yhteydessä lapsiinsa. Neljä sadasta pitää heihin yhteyttä harvemmin kuin kuukau sittain. Yhteydenpito lapsiin on kuitenkin hieman harventunut vuosien myötä. Aikuiset kokevat keskimäärin vanhem pansa läheisiksi. 44 prosenttia tuntee ole vansa erittäin läheinen äitinsä ja 33 pro

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

senttia isänsä kanssa. Vastaavasti suur ten ikäluokkien naiset kertovat erittäin lä heisistä suhteista lapsiin useammin kuin miehet. Lapsista 60 prosenttia antaa käytännön apua vanhemmilleen ja myös saa sitä heil tä. Suurempi osuus aikuisista lapsista aut telee vanhenevia vanhempiaan kuin on pelkästään vastaanottavalla puolella. Mo lemmat sukupolvet kokevat, että lasten tu lisi tarvittaessa ottaa vastuuta vanhem piensa huolenpidosta. Noin joka kymmenennellä aikuisella on vanhempiensa kanssa suhde, jossa apua ei tarjota eikä vastaanoteta. Suomessa on tutkittu sukupolvien vä lisiä suhteita yli vuosikymmenen ajan. Sa mat suurten ikäluokkien jäsenet ja hei dän aikuiset lapsensa ovat vastanneet tut kimuskyselyyn vuosina 2007, 2012 ja 2018. Nyt vanhemmat ovat keskimäärin 71-vuo tiaita, heidän lapsensa 42-vuotiaita. Lähteenä on käytetty myös Väestötutkimuksen julkaisusarjaa Sukupolvien suhteet 2021.

– On onnekasta kokea parisuhteessaan rak kautta. Kumppanilta voi saada vanhempien rak kautta korvaavan kokemuksen ja tulla syvästi kohdatuksi. Silloin tapahtuu jotain, mitä ei tien nyt olevan olemassakaan. Rakkaus on niin val loittavaa, että ihminen voi sen ansiosta kokea olevansa merkityksellinen ja arvokas, Immonen sanoo. Hän on nähnyt, että korjaavan kokemuksen voi saada muustakin lämpimästä ihmissuhteesta. Jotkut löytävät ratkaisun hengellisyydestä. – Jos kokee Jumalan rakkautta, voi ymmärtää olevansa arvokas omana itsenään. ETÄISYYDEN OTTAMINEN on yksi ratkaisu vaike aan suhteeseen oman vanhemman tai vanhempi en kanssa. ”Kävimme aikoinaan perheterapiassa puhu massa ongelmista, mutta narsistinen vanhempa ni heittäytyi siellä marttyyriksi ja syyllisti. Lähdin kotoa jo 16vuotiaana. En käy kylässä vapaaehtoi sesti, eikä täten käy lapsenikaan. En kuluta enää energiaa vanhempaani ja olen voinut paremmin jo vuosia”, sanoo 29vuotias nainen. ”Parhaiten auttoi lopulta se, etten ollut äitini kanssa juurikaan tekemisissä. Jos hän ei hyväk sy minua sellaisena kuin olen, on parempi pysyä etäämpänä”, 44vuotias nainen miettii. ”Olin puoli vuotta soittamatta äidille ja sit ten hän yllättäen kuolikin 69vuotiaana”, kertoo 55vuotias nainen. Etäisyys voi olla myös vanhempien valinta. 43vuotiaan miehen vanhemmat katkaisivat välit, kun hän irtaantui perheensä kanssa vanhoillis lestadiolaisuudesta neljä vuotta sitten. Mies ker too tilanteestaan näin: ”Keskusteluyritykset joh tavat syytöksiin ja henkiseen väkivaltaan mei

tä kohtaan. Ammattilaiset ovat neuvoneet, että oman mielenterveyden kannalta on parempi olla altistumatta sellaiselle enempää.” – Jos pitää pelätä, että henkinen tai fyysinen väkivalta jatkuu kohtaamisessa, sellaisessa tilan teessa keskustelua ei kannata yrittää, EilaKaari na Immonen toteaa. Usein suhdetta on kuitenkin turvallista hoitaa. Immosen mielestä perheen tarinaa on mahdollis ta kirjoittaa uusiksi niin kauan kuin vanhemmat ovat voimissaan. Mahdollisuus päättyy lopul lisesti vasta jonkun osapuolen kuolemaan – tai vaikkapa vanhemman muistisairauteen.

29-VUOTIAS NAINEN

MILLOIN TARVITAAN TERAPEUTTIA? EilaKaarina Immonen näkee ammattiavun hyödyllisenä, kun ihminen on voinut pitkään huonosti ja on moti voitunut käsittelemään tilannettaan. Jos lapsuut ta on varjostanut esimerkiksi vanhemman mie lenterveysongelma, vakava päihderiippuvuus tai

seksuaalinen hyväksikäyttö, terapiasta voi olla paljon apua. ”Äiti on ollut alkoholisti koko ikäni ja haukku nut isäni lastenraiskaajaksi, minut huoraksi ja lyönyt. Hakeuduin teiniiässä itse sijoitettavaksi toiseen kotiin”, kertoo 45vuotias nainen. ”Äiti on aina ollut tuuliviiri, joka ajatteli minua bestiksenään, ikuisesti alle kouluikäisenä tai vi hollisenaan”, 29vuotias nainen toteaa. ”Äiti sairastaa pahaa kaksisuuntaista mieliala häiriötä. En osaa suhtautua häneen äitinä vaan huollettavana, ikään kuin lapsena. Äitiä olen kui tenkin kaivannut. Isän kanssa on omat ongelmat. Olisin tarvinnut enemmän huomiota”, 22vuotias mies sanoo. – Jos kokee, että itsellä ei ole koskaan ollut hoi vaavaa vanhempaa, kokemuksen jälkiä on hyvä selvitellä jossain kohtaa elämää. Myös ulkoisesti pienemmät kokemukset voivat herättää keskus teluavun tarpeen, Immonen toteaa. OMIEN LAPSUUSKOKEMUSTEN mallia päätyy Eila Kaarina Immosen mukaan helposti toistamaan. – Jos uskaltautuu käsittelemään koettuja asioi ta ja niiden yhteyttä nykyisyyteen, se on suurta välittämistä itseä ja tulevia sukupolvia kohtaan, hän sanoo. Vihan herääminen ja uhrin rooli saattavat ol la ensimmäisiä vaiheita, kun ihminen yrittää ym märtää kokemaansa. Immonen miettii, että ne voisivat olla toisenlaisen tarinan alku. – Ihminen on voiton puolella, kun hän ym märtää, että on itse toimija eikä pelkkä toimin nan kohde. Hän voi hahmottaa todellisuuden uu della tavalla, jossa ei ole vain alistajia ja uhreja, vaan myös mahdollisuus kertoa ja tulla kuulluk si, rakastaa ja tulla rakastetuksi. ■

Sopikaa keskustelusta etukäteen. Onko helpompi jutella kasvokkain pöydän ääressä vai rinnakkain kävelyllä tai vaikka sienimetsällä? Varmista, että molemmilla on sopiva vireystila. On vaikea keskustella, jos toinen on nälissään, väsynyt, sairaana tai muuten hankalassa tilanteessa. Rauhoita itsesi ennen keskustelua. Kiukku ei edistä vuorovaikutusta, vaan ajaa toisen puolustuskannalle. Käytä lyhyitä, selkeitä lauseita ja sido tunteesi konkreettisiin asioihin ja tapahtumiin. Puhu minä-kielellä: Minusta tuntui tältä, kun tapahtuu tällaista. Minä toivoisin tätä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Yhden suunnitelman mies Huipulle tähtäävä jalkapalloilija Onni Valakari lukee iltaisin kolme rukousta. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS BRANDT

nnen jalkapallotreenejä tai -ottelua Onni Valakari, 22, haluaa hetken itselleen. Parhaiten se onnistuu, kun asettaa kuulokkeet korville ja antaa musiikin pauhata. Tällä hetkellä luureissa soi useimmiten suomalainen rap-artisti William. Onni Valakari nousi rytinällä Suomen miesten jalkapallomaajoukkueeseen viime vuonna. Debyyttiottelu Huuhkajien paidassa oli lievästi ilmaistuna häikäisevä. Ensimmäisessä maajoukkuepelissään Valakari teki maalin hallitsevaa maailmanmestaria Ranskaa vastaan. Huuhkajat voitti pelin 2−0. Kansainvälinen kiinnostus nuorta pelaajaa kohtaan heräsi välittömästi. Ottelun jälkeen Valakarin pelaajasivu oli suositun Transfermarktjalkapallosivuston kolmanneksi katsotuin heti Cristiano Ronaldon ja Lionel Messin jälkeen. Transfermarkt-sivusto keskittyy jalkapalloilijoiden markkina-arvoihin ja siirtoihin. − Jalkapallo on maailman pelatuin laji, ja on uskomatonta ajatella, että olin hetken maailman kolmanneksi haetuin pelaaja netissä. Perhe ja kaverit lähettivät minulle screenshotteja ja viestejä ja aika moni kommentoi asiaa Twitterissä, Valakari sanoo. − Ajattelen kuitenkin, että se oli vain yksi askel matkalla tavoitteeseeni. Hyvistä asioista ei pidä alkaa leijua eikä huonoista hetkistä olla liian allapäin. Toisin kuin seurajoukkueissa, joissa kilpailu pelaajien kesken saattaa äityä raadolliseksi jopa oman joukkueen sisällä, maajoukkueessa pelaajat eivät Valakarin mukaan kadehdi toistensa menestymistä. − Me olemme perhemäinen joukkue, ja saavutettu menestys on kaikkien etu. Maajoukkueessa jokainen pelaaja voi olla oma itsensä, eikä kenenkään tarvitse pelätä epäonnistumista, Valakari sanoo. ONNI VALAKARI SYNTYI elokuussa 1999 Skotlannissa Motherwellin kaupungissa. Skotlantiin Valakarit olivat muuttaneet siksi, että perheen isä Simo Valakari pelasi tuolloin jalkapalloa Skotlannin valioliigassa Motherwellin joukkueessa. Viisi vuotta myöhemmin perhe muutti Dallasiin Simo Valakarin peliuran vuoksi. Siellä myös

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Onni Valakari alkoi pelata jalkapalloa naapuruston lapsista kyhätyssä joukkueessa. Jalkapallon lisäksi hän harrasti myös koripalloa, telinevoimistelua ja pesäpalloa. − Olen muuttanut koko ikäni paljon ja tottunut mukautumaan erilaisiin ympäristöihin. Olen aina joutunut tutustumaan uusiin ihmisiin, ja se on auttanut myös jalkapallouralla, Valakari sanoo. Suomeen perhe muutti, kun Valakari oli yhdeksänvuotias. Tuolloin hän joutui opettelemaan myös uuden kielen − suomen. Valakarin puheessa kuuluu edelleen hienoinen aksentti, ja välillä oikeat sanat löytyvät helpommin englannista kuin suomesta.

”

Hyvistä asioista ei pidä alkaa leijua eikä huonoista hetkistä olla liian allapäin. Suomessa Valakari harrasti edelleen urheilua monipuolisesti. Hän pelasi jalkapalloa ja koripalloa sekä kävi sirkuskoulussa temppuilemassa. 13−14-vuotiaana Valakari alkoi viihtyä nurmikentillä yhä enemmän ja jalkapallo valikoitui ykköslajiksi. − Olen aina tiennyt, että haluan jalkapalloilijaksi. Isäni pelasi ammatikseen, joten tiesin, että se on mahdollista. Vaikka jalkapallo alkoi viedä yhä enemmän aikaa ja energiaa, Valakari panosti myös koulunkäyntiin toisin kuin monet muut nuoret urheilijat. − Tein läksyt aina koulussa huolella ja halusin olla paras myös siellä. Lukioiässä Valakari sai tilaisuuden siirtyä Turun Palloseurasta norjalaiseen Tromsø Idrettslagiin, jonka valmentajana toimi tuolloin hänen isänsä. Vuonna 2020 Valakari lähti Kyprokselle FC Pafokseen, jossa hän pelaa tälläkin hetkellä. Valakari ei halunnut keskeyttää lukio-opintoja, joten hän hankki kurssikirjat netistä ja pänt-

täsi vapaa-ajalla itsekseen. Kokeet hän kävi suorittamassa valvotusti paikallisissa kouluissa sovittuina aikoina. Lukion päättötodistuksen hän sai neljän ja puolen vuoden urakan jälkeen keväällä 2020. − Päättötodistuksen keskiarvo on 8,5 ja olen siihen todella tyytyväinen. Tein kaiken itse. Se vaati työtä ja itsekuria. Aion vielä kirjoittaa ylioppilaaksi, ja toivottavasti pystyn sen lähitulevaisuudessa tekemään. MENESTYS ON Onni Valakarin mukaan ollut pitkälti hänen perheensä ansiota. − Lapsena Inkeri-äiti vei treeneihin, teki ruuat valmiiksi ja huolehti, että kaveripiiri oli kunnollinen. Minun ei ole koskaan tarvinnut huolehtia mistään. Erityisen läheinen Valakari on isänsä Simon kanssa. Vertaaminen isään ei ärsytä häntä, päinvastoin. Jalkapallon lisäksi tyyli on molemmille tärkeä asia. Pukeutumisesta heitetään välillä läppää, ja toisen tyylivalintoja saatetaan arvostella. Molemmat pitävät myös tatuoinneista. Onni Valakarin oikeaan käsivarteen kyynärtaipeen alle on tatuoitu vanhempien ja kahden veljen syntymäajat. Yläselkään on piirretty risti, jossa on siivet. − Kuva muistuttaa minua siitä, että on olemassa voima joka kantaa. Minun isäni on ottanut saman tatuoinnin, ja olemme ajatelleet, että veljet ottaisivat sen myös, hän sanoo. − Isä on uskovainen, ja olen ottanut häneltä influencea. Minusta on siistiä uskoa johonkin isompaan. Se tuo turvaa. Valakarit eivät ole koskaan olleet ahkeria kirkossa kävijöitä, mutta Dallasissa lapset kävivät viikoittain paikallisen seurakunnan Sunday Schoolissa. Usko on osa perheen jokapäiväistä elämää, ja Valakareilla on aina rukoiltu iltaisin ennen nukkumaan menoa. Tapa on peräisin äidin lapsuudenperheestä, mutta lapsuudessa iltarukouksen luki aina isä. Valakari kertoo jatkavansa perinnettä. Iltarukous on hänelle meditaatiota, jossa hän käy läpi asioita ja rauhoittuu nukkumaan. − Minulla on kolme rukousta, jotka rukoilen joka ilta. Yksi on perheemme yhteinen rukous ja kaksi muuta omiani. Suomalaisten jalkapallojoukkueiden pukuhuoneissa Jumalasta ei Valakarin mukaan juuri puhuta. Sen sijaan Kyproksella kuten monessa muussa maassa usko näkyy ja kuuluu myös pelikentällä. − Pafoksessa on paljon uskovaisia pelaajia. He kantavat mukanaan kuvia, joita he pussailevat ennen treeniä ja pelejä.

ELÄMÄ PÁFOKSEN kaupungissa Kyproksella pyörii pitkälti jalkapallon ympärillä. Aamupala, mahdollinen palaveri, treenit, ehkä fysioterapia tai hieronta, sen jälkeen lounas. Toisinaan Onni Valakari nukkuu ruoan päälle päiväunet. Iltapäivät on varattu palautumiselle. − Aika usein juttelen perheen ja kavereiden kanssa Facetimessa ja joskus katson jotain sarjaa. Illalla kokkaan dinneriä itselleni. Viikonloppuna on peli ja yksi vapaapäivä. − Kyproksella on hyvät kelit, joten saatan viettää vapaapäivän auringossa ja käydä uimassa meressä. Toisinaan käyn kaupungilla. Vapaa-ajalla Valakari lukee mielellään. Tällä hetkellä luvussa on psykologi ja talousnobelisti Daniel Kahnemanin ja kahden muun tekijän kirja Noise: A Flaw in Human Judgment. Teos kertoo siitä, kuinka jokainen tulkitsee tilanteita omista lähtökohdistaan käsin. − Luen vain englanniksi ja tietokirjallisuutta. Yritän kerätä itselleni mahdollisimman paljon tietoa erilaisista asioista, Valakari sanoo. Suurimman vaikutuksen häneen on kuitenkin tehnyt brittikirjailija Rudyard Kiplingin runo If, joka on julkaistu vuonna 1910. Runon vinkkasi hänelle kanadalainen Jonathan Viscosi, joka oli Valakarin joukkuetoveri Turun Palloseurassa. Runo antaa ohjeita erilaisiin elämäntilanteisiin: pidä pää kylmänä haastavissa tilanteissa, ole nöyrä voiton hetkellä, säilytä kunnia ja pysy aina omana itsenäsi. − Olen lukenut sen monta, monta kertaa ja muistan sen pääpiirteittäin. Olen ottanut siitä vaikutteita päivittäiseen elämääni. Valakari kokee olevansa jälleen valmis uusiin haasteisiin. Tähtäimessä on siirtyminen korkeammalla sarjatasolla pelaavaan joukkueeseen. Tilaisuus saattaa tulla eteen jo tammikuussa, kun pelaajasiirrot mahdollistava siirtoikkuna taas aukeaa. Hänen päätavoitteensa on pelaaminen Saksassa tai Italiassa. − Minulla on vielä pitkä tie edessäni enkä voi olla varma, että saavutan sen, mitä haluan. Haluan kuitenkin olla varma, että olen tehnyt kaikkeni tavoitteeni eteen. B-vaihtoehtoja ei ole, koska olen laittanut kaikki paukut A-vaihtoehtoon, Valakari sanoo.■

Kuka?

Onni Valakari, 22, pelaa jalkapalloa Suomen miesten maajoukkueessa keskikentällä. Hänen kasvattajajoukkueensa on Käpylän Pallo.

Mitä?

Jalkapallon MM-kilpailujen karsintaottelu Suomi−Ranska pelataan Helsingin Olympiastadionilla 16.11. klo 21.45. Onni Valakari pelaa Kyproksella mutta aikoo kirjoittaa yli oppilaaksi Suomessa.

Motto

Polullesi osunut vastoinkäyminen näyttää sinulle tien.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

”Hullut ratkaisut pitää teh Taizéssa nuorten etsintä ja kysymykset otetaan vakavasti. Uskon sijaan puhutaan mieluummin luottamuksesta. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

eljänkymmenen vuoden ajan kolme päivittäistä rukoushetkeä, joihin jokaiseen sisältyy kahdeksan minuutin hiljaisuus. Siitä tulee aika monta tuntia hiljaisuutta. – Vaikka Jumalaa ei olisikaan, jo palaaminen yhä uudelleen näihin hiljaisiin hetkiin riittäisi muokkaamaan ihmistä, sanoo veli Stephen, joka muutti 22-vuotiaana Taizén ekumeeniseen yhteisöön Ranskaan. Taizén rukoushetkille tunnusomaisia ovat lyhyet, yksinkertaiset laulut, joita toistetaan monta kertaa. Niiden lisäksi luetaan lyhyitä raamatuntekstejä, rukoillaan – ja ollaan hiljaa. Se poikkeaa siitä, mihin veli Stephen oli lapsena ja nuorena Englannin anglikaanisessa kirkossa tottunut. Hänen mukaansa anglikaanisessa kirkossa käytetään paljon sanoja. Ja jo sana ”service” viittaa siihen, että rukousta pidetään ikään kuin työnä. Taizéssa erilaiset ihmiset vain tulevat yhteen laulamaan ja rukoilemaan. – Lapsethan rakastavat sitä, että asioita toistetaan, mutta luulen, että me aikuisetkin tarvitsisimme sitä. Kun esimerkiksi laulaa yhä uudelleen vaikka ”missä rakkaus, siellä Jumala”, sanat ikään kuin läpäisevät koko olemuksen. – Vanhemmiten huomaa, että sanat voivat muuttaa meitä. Jos vuosia ja vuosia valitamme ja kiroamme, meistä tulee aina vain onnettomampia. Ja vastaavasti myös toistuva kiittäminen ja siunaaminen muuttavat ihmistä kaltaisekseen. Rukous on veli Stephenille myös lepohetki. Kun kellot soivat rukoushetken merkiksi, se antaa mahdollisuuden ottaa etäisyyttä elämän hankaluuksiin ja pulmiin. – Voin luottaa asiat ja ihmiset Jumalalle. Minä en tiedä, mitä tehdä, mutta Jumala voi auttaa, tuoda rauhan ja parantaa. VELI STEPHEN ON papin poika, ja usko ja kirkko ovat aina olleet osa hänen elämäänsä. Nuorena hän ei kuitenkaan löytänyt paikkaa seurakunnasta. Hänestä tuntui, ettei seurakunnassa eletty Jeesuksen opetusten mukaan, joten hän etsi radikaalimpaa tapaa sitoutua. – Olen niin kiitollinen siitä, että lähdin Taizéhen. Hullut ratkaisut pitää tehdä nuorena. – Nyt ymmärrän etsineeni yhteisöä. Olen aika laiska ihminen, eikä minulla ehkä olisi sitkeyttä rukoilla yksin kolmesti päivässä, mutta kun tukena on 70 veljeä, se auttaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

dä nuorena” Rukoushetket ovat veli Stephenille myös lepohetkiä, jolloin hän voi jättää ongelmat Jumalan ratkaistaviksi.

Neljäänkymmeneen Taizén-vuoteen mahtuu myös epäilyä ja oman valinnan kyseenalaistamista. – Meillä kaikilla on huonoja päiviä – niin varmaan avioliitossakin on. Olen onnekas, sillä minulla vaikeat jaksot ovat kestäneet vain päiviä tai viikkoja. Veli Stephen toteaa, että hänen sitoutumistaan helpottaa se, että hän edelleenkin uskoo siihen, mikä Taizén toiminnassa on keskeistä: ekumeniaan, kansainvälisyyteen ja nuoriin.

”

Jos esimerkiksi kuljet työmatkallasi kirkon ohi, voisitko poiketa sinne päivittäin vaikka viideksi minuutiksi istumaan hiljaa?

Oma koti palvelutalossa

Antoisaa elämää hyvien palveluiden parissa Helsingin sydämessä Tervetuloa tutustumaan meihin! Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051  palvelukotikukkasrahasto.fi

Palvelukoti Kukkasrahasto Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

– Tuntuu, että nykyisin nuorten on yhä vaikeampi löytää paikkaansa kirkossa. Monet sanovat, että he ovat menettäneet uskonsa tai eivät tiedä, uskovatko he. Me Taizéssa puhumme mieluummin luottamuksesta kuin uskosta. Luotamme Jumalaan ja luotamme toisiimme. NORMAALIOLOISSA TAIZÉSSA KÄY vilkkaimpina heinä–elokuun viikkoina 2500–3000 vierailijaa, joista suurin osa on alle 30-vuotiaita. Tänä kesänä viikkokävijöitä oli 300–1000. Mikä saa yhä uudet ja uudet sukupolvet tulemaan Taizéhen ja monet palaamaan sinne aina uudelleen? Veli Stephen löytää siihen kaksi syytä. Hänen mukaansa nuoret tuntevat Taizéssa tulevansa kuulluiksi ja arvostetuiksi sellaisina kuin he ovat. Heidän etsintänsä ja kysymyksensä otetaan vakavasti. Toinen syy on se, että jokaiselle vieraalle annetaan jokin työtehtävä, esimerkiksi roska-astioiden tyhjennys, siivous tai ruuanjakelu. Se lisää tunnetta, että tämä on juuri heidän oma paikkansa. Monella Taizén-kävijällä on vakaa aikomus jatkaa säännöllistä hiljentymistä myös kotiin palattuaan. Usein se jää aikomukseksi. – On hyvä tehdä jonkinlainen sitoumus. Jos esimerkiksi kuljet työmatkallasi kirkon ohi, voisitko poiketa sinne päivittäin vaikka viideksi minuutiksi istumaan hiljaa? Nykyään on myös hyviä puhelinsovelluksia ja verkossa paljon kaikenlaista – esimerkiksi Taizén iltarukoukset, veli Stephen sanoo. – Ja jos vain mahdollista, yritä viettää aikaa muiden ihmisten kanssa. Monilla on nyt suuri kaipuu yhdessäoloon. Näinä vaikeina aikoina me voisimme olla Jeesuksia toisillemme. ■

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Wilhelmiinan viihtyisissä ja avarissa ryhmäkodeissa saat tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan arvokkaaseen ikääntymiseen. Tavoitteenamme on asukkaidemme toimintakyvyn tukeminen ja hyvä elämänlaatu. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

UUSIA EDULLISIA VUOKRA-ASUNTOJA PIHLAJISTOSSA! S E N I O R I TA L O

Pihlajistoon on juuri valmistunut uusia edullisia palveluita sisältäviä vuokra-asuntoja, joihin pääset muuttamaan jo vaikka saman tien! Tervetuloa tutustumaan kalustettuihin malliasuntoihin paikan päälle. Soita ja sovi sinulle sopivin esittelyaika 010 315 4140.

Esimerkkihintoja Hattelmalantie 2c, Helsinki 1h + kt (28,5m2) 1h + alk + kt (31m2) 2h + kt (39,5m2)

alk. 934€/kk alk. 1 044€/kk alk. 1 198€/kk

PIHLAJISTON

SOINTU

Vuokra sisältää asumisen lisäksi myös arkea helpottavia palveluita, kuten kuukausittaisen siivouksen ja ikkunoiden pesun vuosittain. Asukkaiden käytössä on myös taloon nimetty palveluavustaja. Viihtyisä piha-alue, sekä yhteiset kerhotilat (kuva oikealla) luovat yhteisöllisyyttä ja lisäävät asumismukavuutta entisestään.

010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@pihlajistonsointu.fi

VARAA OMA ASUNTO PIHLAJISTOSTA JO TÄNÄÄN! 22

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Mielipide Lopetetaan parveketupakointi

Elina Falck Espoo

Muistoja Roihuvuoren kirkon liepeiltä ROIHUVUOREN KIRKKOA koskeva mielipidekirjoitus (K&k 23.9.) herätti huoleni. Se toi myös mieleeni kaukaisia muistoja. Osallistuin 1950-luvun lopulla Roihuvuoren HAKAn alueen talojen ja ostoskeskuksen suunnitteluun arkkitehti Esko Korhosen avustajana. Muutin nuoren perheeni kanssa Otaniemen kappelin vierestä Roihuvuoreen, jossa asuimme kolme vuotta. Arkkitehtiopintojeni viimeinen harjoitustyö oli kirkkosuunnitelma. Valitsin rakennuksen paikaksi Roihuvuoren tyhjän kirkontontin. Huvittava sattuma oli, että Lauri Silvennoisen erään myöhemmän kilpailun palkittu ehdotus oli lähes identtinen Roihuvuoreen tekemäni suunnitelman kanssa. Ajan hengessä liikkui yhtäläisiä ajatuksia! Tuon ajan kilpailujen tuloksena syntyi uudenlaisia upeita kirkkoja. Yksi rakennettiin entiselle kotiseurakunnalleni Lauritsalaan. Tutustuin Roihuvuoren kirkon korttelin täydennysehdotukseen. Työ on mielenkiintoinen ja huolella tutkittu suunnitelma. Kerrostalojen muodostama kehys korostaa kirkon vaikuttavuutta ja liittymistä ympä-

MARTTA-KAISA VIRTA

MARJA-LIISA SUSI AVASI asiallisesti parveketupakoinnin haittavaikutuksia (K&k 23.9.). Tupakointi on totta kai jokaisen oma valinta, mutta samoin kuin kerrostaloissa vaikutetaan järjestyssäännöillä yleiseen viihtyvyyteen, voitaisiin säännöillä vaikuttaa myös yleiseen terveyteen. Terveys on se, mikä näkyy sairaanhoidon tilastoissa, ei viihtyvyys. Samalla tavalla kuin yöhiljaisuudella annetaan leporauha, annettaisiin parveketupakoinnin kieltämisellä myös hengitysrauha. Osoitteessa www.kansalaisaloite.fi voi allekirjoittaa kansalaisaloitteen tämän asian edistämiseksi: Tupakointikielto kerrostaloihin passiivisen tupakoinnin lopettamiseksi. Tehdään Suomesta savuttomuuden edelläkävijä.

Yksi elämän suurista kysymyksistä MITÄ SINULLE TAPAHTUU eletyn elämäsi jälkeen? ”En tiedä” ei riitä kenellekään vastaukseksi ennen pitkää, vaikka verukkeiden ja puolustusmekanismien avulla vastausta voi vältellä. Näiden mitä kuoleman jälkeen -kysymysten parissa tappelee jatkuvasti seitsemän persoonatyyppiä. Historiallisesti vastaukset voidaan jakaa seuraaviin päätyyppeihin: • Menen tai joudun tyhjyyteen, tiedottomuuteen tms. • Elän sitten jälkeläisissäni tai eläessäni tehdyissä tuotoksissani. • Koen menneen elämäni hyvyyksistä ja pahuuksista jonkinlaisen kiirastulen, jossa pahuuteni puhdistuu ja pääsen keräämilläni ansioilla johonkin toivomaani paikkaan tai olotilaan. • Jokin paha olotila on odotettavissa. • Menetän nykyisen kehoni mutta synnyn uudelleen jossain toisessa kehossa.

ristöönsä. Edellytyksenä on tietenkin sen korkeatasoinen suunnittelu.

Sulo Savolainen Helsinki

Kiusaamiseen on sata turhaa syytä VÄLITUNTI ON PITKÄ aika kulkea koulun pihaa ympäri ypöyksin. Joku joutuu nokkimisjärjestyksen hännille äidin työpaikan tai työttömyyden tai perheen sukunimen takia taik-

• Koen nykyisin tuntemattoman loputtoman hyvän olon, johon kaikki muutkin ihmiset noin vain pääsevät. • Vaivun unenkaltaiseen olomuotoon, josta joku minut herättää ihmiskunnan viimeisenä päivänä. Sitten selviää koko elämäni ajan etsimäni totuus siitä, minne joudun. Kun sitten vaikka tyyppi nimeltä ”menen tyhjyyteen” kohtaa teesejä kiirastulesta, viimeisistä käräjistä, armon vilauksista, kahden maan kansalaisesta, maan päällä käyneestä sovittelijasta ynnä muusta sellaisesta, niin kyllä tyyppi nimeltä ”viimeisenä päivänä herätetään” joutuu viestinnässään tilanteeseen, jossa pitää ikään kuin selittää synnynnäisesti sokealle punainen väri. Olennaista tässä on, kiinnostaako ketään. Näinkö jäsentyvät vastaukset tähän elämän suureen kysymykseen, johon eri tavoin vastaavat jopa tappavat toisiaan?

ka ihan tuulesta temmaten. Joku saa silmälasit ja jää yksin, joku toinen on ujo tai pitkä tai paksu. Jokaisella on omat geenit ja ulkomuoto. Tytöt kilpailevat poikien suosiosta, ovat kateellisia ja jättävät jonkun ulkopuolelle. Myötävaikuttajat säestävät kiusaajia kiusatuksi tulemisen pelosta, eikä kukaan puolusta kiusattua. ”Se on vain leikkiä” ei riitä vastaukseksi, jos lapsi ei halua enää mennä kouluun niinä päivinä, kun

Juhani Heiska psykologi, Savonlinna

tulisi nolatuksi, kun kukaan ei halua pariksi tai samaan joukkueeseen. Eri murre tai erilainen vaatetus ei ole hyväksyttävä syy nolata ja kiusata. Mikään ei ole hyväksyttävä syy jättää ulkopuolelle. Jokainen on tärkeä. Älä anna kiusaamisketjujen jatkua. Kerro aikuiselle, jos sinua uhkaillaan tai matkitaan tai jätetään kaiken ulkopuolelle. Aina löytyy jokin keino muuttaa asioita, jos löytyy yhteistä tahtoa.

Raili Sistonen

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

T A K U U T Y Ö

P. 020 730 7260 • Hammasproteesien valmistus • Korjaukset ja pohjaukset • Maksuton tarkastus EHT Sirkka Müller P. 040 1574560

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Erikoishammasteknikko

Hannele Lindholm Helsi ngink .

Torkkelink.

Sörnä

inen

Käenkuja

Käenkuja 4 Ilmainen tarkastus Takuutyö Bussit mm. 64, 65, 72, 76, 116, ratikat 1, 6, 7, 8

Ostamme kuolinpesät loppuun siivottuna sopimuksen mukaan.

Onni 044 926 84 76

LYHYTPSYKOTERAPIARYHMÄ ALKAMASSA 16 - 19 -VUOTIAILLE AHDISTUNEILLE NUORILLE. www.aatosklinikka.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

SIIVOUSTA, PIHATÖITÄ, ULKOILUA, ASIOINTIAPUA YM. APUA ARKEESI 20 v. vanhustyökokemuksella. Myös alvittomasti, kysy lisää! ARMAS-Kotihoito p. 050 371 9167 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit. Kaikki pois. P. 040 361 7594 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä. Mm. permanentit. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Annetaan englannin tunteja/keskustelua, esiintymis/puheenpitovalmennusta Mervi 050 308 5804

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Siivouspalveluja

Eläkeläisille, leikkaus 18 - 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Palveluja tarjotaan KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

Varaa aika erikoishammasteknikolle

YKSILÖLLISET HAMMASPROTEESIT TOIVEENNE Hämeentie MUKAAN

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

Onko aika huoltaa hammasproteesi?

p. 09 710 533, 050 470 5278

HAMMASTEKNIKKO

www. esajavesaostaa.com

Kotisiivousta, ikkunanpesua yms. Otetaan vastaan myös joulusiivoukset. P. 040 682 4575 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Myydään VW Golf 1,6, vm 2007, 3-ov. hopea metalli, täydell. huoltokirja, 43177 km, sisätilan lämmitin, vakionop. säädin. Uniikki, alkuperäiseltä omistajalta, ei kolareita. 7.600 euroa. ippa.kivi@gmail.com, 0400 900 970

Vuokralle tarjotaan Valoisa kaksio 43,5 m2 Itis/Hki, vuokra 750 €, vesi 20 €/hlö. Lasitettu parveke, hissi, sauna, remontoitu. Pitkäaik. 1.12.2021 alkaen p. 040 5613 488

perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy joka toinen torstai. Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Kiinteistönvälitystä

Tilaisuuksia

Lakipalveluja ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Kuulutukset KUULUTUS Espoon seurakuntayhtymän hautausmailla ei alla mainittuja suku hautoja ole hoidettu yhteisen kirkkoneuvoston antamasta hoito kehotuksesta huolimatta. Tästä kunnostuskehotuksesta on tiedotettu kirjeellä tai niiden osalta, joita ei ole tavoitettu kirjeitse, kuulutuksella sanomalehdissä 24.9.2020 ja ao. haudoille asetetulla ilmoituksella. Kiinteistöjohtaja on yhteisen kirkkoneuvoston tekemän delegoin tipäätöksen mukaisesti 27.9.2021 päättänyt julistaa hautapaikka oikeuden alla mainittuihin hautoihin menetetyksi, joten haudat palautuvat seurakuntayhtymän hallintaan. KAPPELIN HAUTAUSMAALLA

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Perunkirjoitukset ja perinnönjaot ammattitaidolla ja myötätuntoisesti. Varaa ilmainen alkukeskustelu

Osasto: hauta E: 79 H: 150 L: 92, 155 M: 50 B1: 119

010 3379 150 asiakaspalvelu@lexly.fi www.lexly.fi

Asiasta on tänä päivänä ilmoitettu myös ao. haudoille asetetulla kuulutuksella. Espoossa 21.10.2021

su 24.10. klo 10 kirkkopyhä Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8, Vantaa. klo 15 seurat Nurmijärven srkkeskus, Kirstaantie 5. ti 26.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D, 2.krs (Autotalo), Hki. ke 27.10. klo 19 Körttikodin seurat. pe 29.10. klo 19 kotiseurat Lipastilla, Vanha Puistolantie 10 A, Hki. su 31.10. klo 16 veisuut Seuratuvalla, myös www.facebook.com/ herattaja. ma 1.11. klo 18.30 seurat Leppävaaran kko, Veräjäkallionkatu 2, Espoo. ke 3.11. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-tilat, Heikkiläntie 7, 4. krs, Hki. pe 5.11. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparinkatu 8, Espoo. Muu Suomi ja verkkoseurat: www.h-y.fi/tapahtumakalenteri Lahjoita: www.h-y.fi/lahjoita, lupa RA/2018/1100.

ESIRUKOUSILTA ti 26.10 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Daniel Björk, Bengt Lassus. Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080

Ostetaan OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

040 0218 225 SEPPO JA SARI

Samalla kiinteistöjohtaja ilmoittaa, että haudalla olevat muistomerkit tai muut rakennelmat ja irtonaiset esineet siirtyvät hautaustoimilain 14 §:n nojalla seurakunnalle ilman vastiketta, jollei hautaoikeuden haltija ole kuuden kuukauden kuluttua hautaoikeuden päättymisestä vienyt niitä pois. Ennen muistomerkin poistamista on kuitenkin varmistettava Espoon seurakuntayhtymän hautatoimistosta, ettei muistomerkkiä ole määrätty säilytettäväksi, jolloin sen poistaminen ei ole sallittua. Tähän kiinteistöjohtajan päätökseen saa se, jota asia koskee, tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa ja se on osoitettava Espoon yhteiselle kirkkoneuvostolle, PL 200, 02771 Espoo. Oikaisuvaatimusta varten tarvittavan täydellisen pöytäkirjanotteen saa Espoon seurakuntayhtymän virastosta, p. 09 80 501.

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

laki365.com

KIRKON HAUTAUSMAALLA Osasto: hauta A: 6 D: 78, 96, 215 F: 5, 44, 87, 111, 174 H: 77 K: 4 L: 41 E: 51, 102, 144, 208, 222 G: 71 I: 73 T: 23, 26, 130, 139 S: 34, 39 P: 116 U: 24, 40, 63, 79, 128, 198 V: 15, 176 W: 40, 42, 46, 99, 121 Z: 26 X: 72, 75, 157, 164 Y: 38, 88 Å: 1, 2, 38, 46, 114 Ä: 57, 97, 189, 207, 226, 239, 260 Ö: 22 D1: 56

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Ostamme autoja

Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohto niemi Oy p. 050 542 2388.

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464. KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

TIKKAISSA

puroista

KALTEVA

HOIDETTAVA SORI SIITÄ, OLI VAHINKO!

TORJUNTAAINE

UTSJOELLA

VAKAUMUS MTK:N ESA

VAVAHTELUT

TOSI TESTI

LUOTI-

RANGAISTAVA

PIENI MÄKI M KIETAISTAAN

YMPÄRISTÖSTÄÄN KOHOAVIA

ARTISTI JUHA TEATTERIOHJAAJA KAHILUOTO

hoitopaikka TAINA OJANIEMI O.S.

KUULLAAN HAVAIJILLA

väliajat

NOUSEVIA

petollinen

MAAALA N

TUTKIMUKSESSA

SELKEÄ ILMA

KÄVI LIETTUASSA

ODOTETTUJA

T I

ELASTISELTA VIRKISTÄVÄ

MENETELMÄ KUOHITTU

SILMÄNRÄPÄYKSESSÄ

MUSTATA PELIPAIKKA

YLIHALUKAS

O TUOMAS K

PÄTKÄÄKÄÄN

KANTAVA ÄÄNI NASEVA

LÄNSILIITTO HEYERDAHL THL:N DANOHY- MON NEK JÄL- H LEEN

KURIA VOI AIKA

KIIREESTI

RAHA-

KALEVALASSA

SEGERSTAM

KROMOSOMIEN PAIKKA

WAT- A O TEINA

TENHO

GOLDA LUONNOLLA

TOISEKSI SUURIN

JUOPPOUS VAUHDILLA LAVASTA

TUONI KITSAITA

ESPOOSSA

KREIKAN KIRJAIN

-SEUTU

ESIKUVA PISTÄVIÄ

RAOTTELUA

ÄKSY

KOVAA MUSAA

HAPEKAS

POPSTARA ASTLEY

MATTILA

SAARALLE SYNTYNYT

A PIENI

SUOMIPALKINNON SAANUT MAALAISPOIKA

VARASTONA

RAKENNUSTA VARTEN

VAADIN VASTAUKSEN!

HISSIFIRMA

levittävä

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

tuuri

H L

LÄTKÄTÄHTI RÄTY

KAULOIHIN

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Hyvää pyhää

24.10.

Tänään on reformaation päivä. Päivän evankeliumissa (Matt. 5:13–16) muistutetaan, ettei lamppua pidä panna vakan alle.

Uudelleen muotoiltu USKONPUHDISTUKSEN MUISTOPÄIVÄN NIMI on jatkossa reformaation päivä, joka kertoo paremmin tapahtuneesta. Kirkolliskokous katsoi, et tä uskonpuhdistussana on ylemmyydentuntoinen ja vie ajatuksia vää rään suuntaan. Reformaation tarkoituksena ei ollut ”puhdistaa” uskoa vaan löytää sen ydin kaiken kirkon ympärille muodostuneen toisarvoi sen kuten anekaupan joukosta. Reformaatio on vanha, jo käytössä ollut sana, joka tulee latinan kielestä ja tarkoittaa uudelleen muotoilua.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Valon kuuluu loistaa

arhaimmillaan uskonnollisuus on koko elämän suola. Tavat ja käytänteet ryt mittävät koko elämää. Ne kokoavat ym pärillemme läheisiä ihmisiä lämmittä mään elämän taitekohtia. Kaste elämän alussa, jumalanpalvelus ennen viikon töitä ja erinäiset muut rituaalit ovat kuin talon kanta vat rakenteet. Ne ympäröivät elämän matkaa, jonka päämääränä on läheinen yhteys Jumalaan. Tavat kannattelevat, sanotaan. Uskonnollisuu dessa ei tarvita välttämättä suuria tunteita eikä hur moskokemuksia. Hiljainen päätös olla mukana käy tänteissä, jotka uskonnon harjoittamiseen on luotu, riittää. Suola luovuttaa makunsa, lamppu himmenee käy tössä ja sen kupu tummuu ilmansaasteista. Niin käy uskonnolle, kun tavoista ja käytännöistä tulee itse tarkoitus.

Martti Luther kumppaneineen huomasi, että jos synnintunnustus tapahtuu, ettei joku auktoriteetti suuttuisi, se ei tuo kokemusta armahdettuna olemi sesta. He huomasivat, että jos rahan antaminen on vaatimus eikä kumpua jakamisen ilosta, on tavan ja käytänteen tuki lahonnut sisältä. Valon kuuluu loistaa, suolan kuuluu maustaa, sa noo Jeesus. Jumalan rakkauden valoa ei saa peittää pelokkaaseen tapojen noudattamiseen. Jumalan ih meellisestä armosta leviää maku koko ihmisyyden suloiseen soppaan. Jos niin ei tapahdu, on tarkastel tava, joutaako jokin tapa romukoppaan. Jos sielu tekee kuolemaa pakkojen puristuksessa, on uskallettava karsia. Helppoa se ei ole, mutta sii hen Jeesus kehottaa. Näin loistakoon teidänkin va lonne ihmisille, vapaasti, kirkkaana ja Jumalan rak kautta heijastaen.

Rukous Tässä olen, Jumala. Tänään pystyn pysähtymään ja tunnustelemaan läsnäoloasi. Tarvitsen sitä. Sinä annat sielulleni rauhaa. Aina en kykene olemaan lähelläsi. Tekee kipeää huomata, kuinka kauas ajaudun, kun puuhastelen ja touhuan. Silloin sinä vedät minua puoleesi kuin valo yön perhosia. Johdata ja opasta minua yhä lähemmäs sinua.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

”

Lapsen lemmikkieläimen kuolemalle on hyvä tarjota jokin lohdullinen ”jatko”: lemmikin voi sanoa siirtyvän lemmikkien taivaaseen, koiraenkeliksi tai tähdeksi taivaalle. TRAUMAPSYKOTERAPEUTTI RITVA LAUNONEN S. 4

21.10.2021 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Kiitos ruuasta Jonna Salomaa kehuu Laajasalon kirkon iltaruokailua. Sylissään hänellä on Tyyne-tytär s. 2 Malmin seurakunnan kirkkoherra ehdokkaat esittäytyvät s. 4 Ranskalainen tvyhtiö kiinnostui Metalli messusta s. 6

Nyt syömään! Laajasalon kirkko on yksi kahdeksasta helsinkiläiskirkosta, joissa tarjotaan edullista iltaruokaa. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA SIRPA PÄIVINEN

aajasalon kirkon aulaan on katettu iltaruoka: kuumaa kalakeittoa ja kasvissosekeittoa, leipää ja levitettä, vettä, mehua ja maitoa, ja vielä jälkiruokakahvit kekseineen. Hinta on aikuisilta kaksi euroa. On alkamassa kolmas iltaruokailu sitten koronakauden. Toiminta ehti juuri ja juuri pyörähtää käyntiin ennen koronaa maaliskuussa 2020. – Yhtenä iltana meillä oli ruoka pöydässä katettuna, kun meidän pappi tuli sanomaan, että koronarajoitukset alkavat ja kahvila menee kiinni, muistelee rahastusta hoitava seurakuntalainen Kaija Viima.

SE ATERIA sentään syötiin yhdessä loppuun. Nyt, puolentoista vuoden jälkeen, kattilat porisevat taas kirkon keittiössä ja ulko-ovi käy. Ruokailijat tulevat yksin, kaksin, jotkut koko perheen voimin. Ikähaarukka ulottuu lapsista eläkeikäisiin. Jaana Airaksinen muutti toissa kesänä Laajasaloon ja tuli nyt ensimmäistä kertaa kirkolle syömään. – On kiva tulla valmiiseen pöytään, ja ruoka on todella hyvää. Aion jäädä vielä iltaehtoolliselle tämän jälkeen, hän kertoo. Ruokailun jälkeen ne, jotka haluavat, voivat jäädä kirkkoon iltahartauteen. Toisinaan tarjolla on lasten ohjelmaa, esimerkiksi askarteluhetki.

Taini Nurmesviita tuli syömään keittoa tyttärensä Taika Liimataisen kanssa. Taika käy eskaria kirkon naapurissa. Taaemmassa pöydässä istuu Eero Mäkelä.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2021

Jonna Salomaa ja Viljo Lehtinen tykkäävät käydä iltaruokailussa joka torstai lastensa Aavan ja Tyynen kanssa. Tällä kertaa mukana on Aavan kaverikin. – Tämä on parasta lapsiperheen palvelua, kun saamme yhden vapaaillan ruuanlaitosta. Samalla tämä on koko perheen tekemistä. Lapset tykkäävät juoksennella ja touhuta täällä ruuan jälkeen.

”

Ruokailu on luonteva tapa jakaa elämää. EMRIIKKA SALONEN

Elina Joensuu opetti kielitunnilla perusasioita suomen kielen yksiköstä ja monikosta. Vasemmalla Muntaha Jakmiri.

Perhe asuu kirkon vieressä. Joskus he saavat iltaruokailussa juttuseuraa naapureistakin. Eero Mäkelällä on tapana käydä Laajasalon kirkossa joka pyhä, mutta nyt hän tulee myös torstaisin syömään. Kermainen seikeitto oli hä nestä maukasta, mutta edelliskerran kaalilaatik ko oli vielä parempaa. – Kun asun yksin, niin aika vähän tulee laitet tua ruokaa. Ostan kaupasta valmista, hän sanoo. ILTARUOAN VALMISTAA suntio Merja Mähönen. Pöytien kattamisesta, ruuan annostelusta, kah vinkeitosta, likaisten astioiden kantamisesta ja tiskauksesta huolehtivat vapaaehtoiset seura kuntalaiset. – Ilman vapaaehtoisia tämä ei pyörisi. Onneksi heitä on paljon, tuumii Mähönen, joka suunnitte lee ateriat ja hankkii ainekset tukusta. Pappi Emriikka Salosen mielestä iltaruoka on tärkeä seurakunnan ja koko alueen yhteisölli syydelle. – Ruokailu on luonteva tapa jakaa elämää yh dessä kaikenikäisten ja hyvin erilaisissa elämän vaiheissa olevien kanssa. Moni yksin tullut on kiit tänyt sitä, että ruoan lisäksi löytyy juttuseuraa. Syyskuun viimeisenä torstaina ruokailijoita oli 52 ja lokakuun alussa 67. Ruokailumaksut tilite tään Suomen Lähetysseuran Lasten Pankille. ■

Iltaruokaa Helsingin kirkoilla Maanantaisin: Vartiokylän kirkko klo 16.30–18. 1 e/annos. Jätkäsaaren Hyvän toivon kappeli klo 17–18.30. 1 e/aikuinen, alle 18-vuotiaat maksutta. Keskiviikkoisin: Alppilan kirkko klo 16 eteenpäin, niin kauan kuin ruokaa riittää. Hinta 2/4/6 e. Paavalinkirkko klo 16.30–18, hinta 1e. Käpylän kirkko klo 16–17.45. Vapaaehtoinen maksu. Roihuvuoren kirkko klo 16.30–18. Kasvisruoka. Aikuiset 2 e, lapset 1 e ja taaperot ilmaiseksi. Torstaisin: Laajasalon kirkko klo 16.30–18. Aikuiset 2 e, lapset 1 e ja taaperot ilmaiseksi. Myllypuron kirkko klo 16–17.30 (huom. 21.10. syysloma). Aikuiset 2 e ja lapset 1 e. Ruokaa myydään myös mukaan.

Apua & tukea

Muntaha Jakmiri oppii suomen kieltä pienryhmässä Naisten suomen kielen ryhmässä opitaan sanastoa, jota tarvitaan vaikkapa terveysasemalla asioitaessa. TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA ESKO JÄMSÄ

ukipiste Mosaiikin suomen kielen ryhmässä opiskellaan tänään per heeseen liittyvää sanastoa. Fläppi taululle on kirjoitettu sanoja allek kain: kuopus, esikoinen, kaksoset. 33vuotias Muntaha Jakmiri osal listuu opetukseen toista kertaa. Hänellä on mu kanaan kolmen vuoden ikäinen poika, joka leik kii sillä välin, kun äiti opiskelee kieltä. Esikoi nen käy jo esikoulua. – Olen kirjastossa, tulen kirjastosta, mä me nen kirjastoon, Jakmiri sanoo. Viime viikolla hän opiskeli ryhmässä sija muotoja. Jakmiri haluaa oppia suomen kieltä ja harjoittelee sitä myös kotona. OPETUSTA JÄRJESTETÄÄN viikoittain neljässä suomen kielen ryhmässä. Keskiviikkoisin ko koontuu naisten ryhmä, joka on aloittanut tänä syksynä. Ryhmän vapaaehtoinen opettaja Elina Joensuu on opettanut suomen kieltä aiemmin Pihlajistossa ja Malmilla. Siellä Joensuu huomasi, että opiskelijat ovat erittäin motivoituneita opiskelemaan suomea. Edistymisen on huomannut silmissä. – Kielitaidottomana on riippuvainen muista, vaikkapa suomenkielisestä puolisosta, Joensuu sanoo. Tässä vapaaehtoistyössä ei tarvita opettajan pätevyyttä. Joensuun mukaan parasta pätevyyt

tä on oikea asenne. Ennen eläkkeelle jäämis tään Joensuu työskenteli konsulttina. NAISTEN RYHMÄÄN on järjestetty lastenhoito. Se on opettajan mukaan naisten kielenopiske lun kannalta tärkeää. Opetus on maksutonta, etukäteen ei tarvitse ilmoittautua ja mukaan voi tulla koska tahansa. Oma kynä ja vihko on hyvä olla mukana. Ryhmässä opiskellaan arjen sanastoa, jotta osaa esimerkiksi lukea lapsen koulusta tulleita Wilmaviestejä. Suomen kieltä osaavana pääsee paremmin mukaan yhteiskuntaan ja voi myös yrittää luoda kontakteja suomea äidinkielenään puhuviin. Naisten ryhmässä kieltä opiskellaan kaksi tuntia kerrallaan. Muntaha Jakmiri puhuu äidin kielenään arabiaa. Syyriassa asuessaan hän työskenteli kirjanpitäjänä. Jakmirin mielestä suomen kielen vokaalit ovat vaikeita. Neljä vuotta sitten Suomeen saa puneelle naiselle suomen kielen taidosta on hyötyä muun muassa päiväkodissa ja terveys asemalla asioidessa. Hän haluaisi myös löytää suomenkielisiä ystäviä. ■ Naisten suomen kielen ryhmä ke klo 10.30, Hämeentie 75. Muut ryhmät ma klo 15 sekä to klo 13. Miesten ryhmä ma klo 17. Lisätiedot: maaritvansanten@evl.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2021

Kenestä uusi kirkkoherra Malmin seurakuntaan? Seitsemästä kirkkoherraehdokkaasta parhaiksi arvioidut osallistuvat vaalipaneeliin. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT ILKKA KUJALA

almin seurakuntaneuvosto valitsee uuden kirkkoherran 9. marraskuuta. Virkaan hakeneista seitsemästä ehdokkaasta seurakuntaneuvosto valitsi 12.10. neljä kärkiehdokasta, jotka osallistuvat vaalipaneeliin. He ovat Lopen seurakunnan kirkkoherra Tuomas Hynynen, Helsingin yliopiston oppilaitospappi Laura Mäntylä, Malmin seurakunnan hallintopappi ja eteläisen alueen johtava aluepappi Elina Perttilä ja Vantaan yhteisen seurakuntatyön johtaja Kirsi Rantala. Kirkko ja kaupunki esitti heille seuraavat kysymykset:

Tuomas Hynynen, 43 1. Mitä erityistä annettavaa juuri sinulla on Malmin seurakunnalle? 2. Miten Malmin seurakunnassa ratkaistaan yhtälö, jossa pitää toimia entistä vaikuttavammin entistä pienemmällä budjetilla? 3. Jos Jeesus on vastaus, mikä on kolmekymppisen kaupunkilaisen kysymys?

Vaalipaneeli ke 27.10 klo 18 Malmin kirkossa. Juontajana Kirkko ja kaupungin päätoimittaja Jaakko Heinimäki.Tilaisuus lähetetään suorana Malmin seurakunn an Facebook- ja verkkosivuilla.

BEN CURTIS/AP/LEHTIKUVA

Äiti pitelee aliravitun tyttärensä käsiä terveysklinikalla Abi Adin kaupungissa Tigrayn alueella.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2021

Nälänhädän uhreille apua Aseelliset yhteenotot Etiopian pohjoisosissa ovat kiihtyneet, ja yhä useampi ihminen on lähtenyt levottomuuksia pakoon joko muihin osiin maata tai naapurimaihin. YK on varoittanut pahenevasta nälänhädästä, joka koskettaa jopa noin seitsemää miljoonaa ihmistä. Etiopian väkiluku on yli 110 miljoonaa, ja Tigrayssa asuu noin 4,9 miljoonaa ihmistä. Suomen Lähetysseura on antanut 166 000 euroa humanitaa-

Minulla on pitkä kokemus kirkkoherran töistä, hyvin arkisesta johtamisesta jo 14 vuoden ajalta. Minulla on kokemukseen perustuvaa osaamista, kykyä ideoida ja kehittää uutta työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa.

Ensimmäinen asia on kysyä kriittisesti, mitä tehdään tällä hetkellä ja mitä voisi jatkossa tehdä toisin. Vaikka talous tiukkenee, Malmi on Helsingin suurin seurakunta, jolla on yhä paljon resursseja. Kirkkoherran pitää katsoa, että resurssit kohdennetaan oikeisiin paikkoihin ja samalla huolehtia siitä, ettei yksittäiseltä työntekijältä vaadita enempää kuin yhden ihmisen työpanos. Eli pitää olla portinvartijana molempiin suuntiin.

Jokaisella on omat kysymyksensä. Oli kysymys mikä tahansa, niin Jeesus, Jumalan rakkaus ja usko voivat antaa ihmiselle toivoa paremmasta tulevaisuudesta.

riseen apuun etiopialaisten auttamiseksi. Konfliktista kärsiville hankitaan ruokatarpeita ja hygieniatuotteita. Lapsille tarjotaan psykososiaalista tukea. Monet lapset ovat nähneet väkivaltaisuuksia läheltä. – Psykososiaalinen tuki on tukea asioiden käsittelyyn ja pelkojen kohtaamiseen eli siihen mitä lapset ovat kokeneet ja nähneet, sanoo Teressa Juhaninmäki, joka on Lähetysseuran itäisen ja eteläisen Afrikan aluejohtaja. – Ihminen ja hänen kokemuksensa halutaan ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon. Halu-

amme tukea myös lasten koulunkäyntiä, leikkiä ja oppimista, normaalia elämää. Avustussumman vievät perille yhteistyökumppanit Luterilainen maailmanliitto ja Etiopian luterilaisen Mekane Yesus -kirkon kehitysyhteistyöjaosto.

Helsinki-apu palkittiin Valtiovarainministeriön koordinoiman Avoin hallinto -hankkeen Demokratiatunnustukset myönnettiin 13.10. Demokratiapäivän kunniaksi järjestetyssä ti-

Laura Mäntylä, 47

Elina Perttilä, 46

Kirsi Rantala, 56

Tämä aika vaatii valmentavaa johtajuutta, ihmismielen ymmärrystä ja hengellistä näkyä. Menestyvimmissä organisaatioissa johdetaan työntekijöitä kuten vapaaehtoisia eli rohkaisemalla, innostamalla ja kannustamalla. Osaan johtaa kutsumusta. Minulla on paljon kokemusta vapaaehtoisten johtamisesta ja ymmärrystä nuorista aikuisista, joita kirkko ei nyt oikein puhuttele.

Koulutus, työkokemus, osaaminen, persoona ja elämäntilanne ovat kokonaisuus, joiden avulla ajattelen pystyväni kirkkoherran vaativaan työhön. Minulla on sekä syvällistä teologista osaamista että kokemusta ruohonjuuritason työstä.

Minulla on vahva kokemus isojen organisaatioiden johtamisesta. Olen toiminut myös diakoniatyöntekijänä 20 vuoden ajan, joten ihmisten elämän arki on tuttua. Pystyn näkemään asioita laajasti ja puhumaan kieltä, jota ihmiset ymmärtävät.

Malmilla on moniammatillinen ja osaava työyhteisö. Koska työntekijöitä on tulevaisuudessa nykyistä vähemmän, heidän tehtävänsä on mahdollistaa seurakuntalaisten toimintaa ja tehdä asioita yhdessä heidän kanssaan. Pitää toimia entistä enemmän verkostoissa omien tilojen ulkopuolella ja sanoittaa omaa viestiä muutenkin kuin perinteisillä kirkon käyttämillä sanoilla.

Yhtälö on täysin mahdoton, jos ajatellaan, että seurakunnan toimijoita ovat vain työntekijät. Pitää toimia niin, että otetaan seurakuntalaiset ja alueen asukkaat mukaan. Resursseja saadaan yhdessä tekemällä. Ihmisillä on paljon sellaista tietotaitoa, jota työntekijöillä ei ole.

Talouden johtamisen pitää olla ennakoivaa ja suunnitelmallista. Tulevaisuudessa voidaan joutua tekemään kipeitä ratkaisuja, mutta ei hätiköiden vaan suunnitelmallisesti. Toisaalta vaikea tilanne pitää nähdä myös mahdollisuutena: siirrytään työntekijäkeskeisyydestä seurakuntalaisten näköiseen seurakuntaan.

Kun maailma on niin haastava globaaleine ongelmineen, niin mistä saat inspiraatiota ja intoa vaikuttaa ja tehdä työtä sen eteen, että maailma olisi oikeudenmukaisempi?

laisuudessa Kuntatalolla. Tunnustuksen saivat Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Helsinki-aputoiminnastaan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) monikielisen ja -kanavaisen koronaviestinnän toimintaryhmä. Helsingin kaupungin ja seurakuntien yhdessä organisoima Helsinki-apu tarjosi käytännön apua ja henkistä tukea yli 70-vuotiaille helsinkiläisille. Avun toteuttamisessa olivat mukana Suomen Punainen Risti, Helsinki Missio, Diakonissalaitos sekä lukuisat vapaaehtoiset ja

2. 3.

Oma esikoiseni on alle kolmekymppinen. En tiedä, onko heillä sellaisia kysymyksiä, joihin yksiselitteinen vastaus on Jeesus. Ei kirkolla voi olla vastauksia ennen kuin kohtaamme ja kuuntelemme, mikä on itse kunkin kysymys.

yritysyhteistyökumppanit. Kaupungin ja seurakuntien työntekijät soittivat pandemian alusta elokuun 2020 loppuun mennessä 67 902 puhelua yli 70-vuotiaille. Vapaaehtoiset jakoivat 3 662 ruokakassia, tekivät 342 lääkekuljetusta ja toimittivat 2 535 lähinnä hävikkiruuasta koostettua akuuttikassitoimitusta. Lisäksi soitettiin noin 700 keskusteluapua tarjoavaa puhelua.

Virtuaaliurut Vartiokylään Vartiokylän kirkkoon on tulos-

sa virtuaaliurut. Kyseessä ovat ensimmäiset pääkaupunkiseudun kirkkoon pysyvästi sijoitettavat virtuaaliurut. Urut korvaavat kirkon vanhat pilliurut. – Ne eivät ole enää soittokunnossa. Seurakuntayhtymässä päätettiin taloudellisista syistä, että uusien mekaanisten urkujen sijasta hankitaan virtuaaliurut, Vartiokylän seurakunnan kanttori Katri Vanhamäki sanoo. Virtuaaliurut maksavat 60 000 euroa. Uusien perinteisten urkujen hinnaksi olisi Vanhamäen mukaan tullut vähintään 300 000 euroa.

2. 3.

Liian herkästi jäädään tuijottamaan kirkon pieneneviä jäsenyyslukuja. Pitäisi nähdä se, että ei hengellisten asioiden kaipuu ja asioiden pohtiminen ole mihinkään hävinnyt. Meidän ei pidä mennä vastaus edellä, vaan pysähtyä kuuntelemaan kysymys. Ehkä sitten yhdessä huomataan, että vastaus voi olla Jeesus.

Virtuaaliuruilla voidaan soittaa useita urkutyyppejä. Tämä antaa kanttoreille lisää joustavuutta. Uusien urkujen äänimaailma ei Vanhamäen mukaan anna täysin samaa kokemusta kuin perinteiset urut. Urut vihitään käyttöön vuodenvaihteessa. Tarkka ajankohta on vielä avoin.

Hallintojohtajaksi Juha Silander Helsingin seurakuntayhtymän uudeksi hallintojohtajaksi on valittu kauppatieteiden maisteri, lakiekonomi Juha Silander. Si-

lander on hoitanut helmikuun alusta asti hallintojohtajan tehtävää viransijaisena.

Sopimusta jatkettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymien välillä on ollut yhteistyösopimus vuodesta 2012. Yhteistyöhön on oltu tyytyväisiä, joten se uusittiin. Jokaisesta seurakuntayhtymästä on jatkossakin oppilaitospappi Metropolian eri kampuksilla. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.10.–4.11.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7 avoinna ma–pe klo 9–17 Verkkolähetykset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla, ei tarvita kirjautumista Pohjois-Haagan Lämpiö, ostari, Näyttelijäntie 14 www.helsinginseurakunnat.fi/haaga Ulkotapahtumissa säävaraus.

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Jussi Björling 110-vuotisjuhlakonsertti su 31.10. klo 15. Kalle Virtanen ja Joel Forsström, laulu, Stefanie Tuurna, piano. Vapaa pääsy. Pelikerho la 23.10. klo 12. Käsityökerho ma 25.10. klo 13. Diakonian ajanvaraus ma ja to klo 10–12, p. 050 476 7710. Rukouspiiri ke klo 10. Hyvän mielen keidas to klo 15. Aamurukouspiiri to klo 9. Teematorstai. Klo 12 hartaus, klo 12.30 kahvit, klo 13 esitys. 21.10. Lasse Wallius, Kodin turvallisuus. 28.10. Sami Lahtinen, YV. 4.11. Sari Hokkanen, ylipuutarhuri, Maunulan uurnalehto. Lähetyspiiri ti klo 13. Forsberg. Lähetyspiiri ma 1.11. klo 14. Suikkanen. Lähde-kuoro ma klo 18. Haagan Psalmilaulajat to klo 18. Perhekerhot: Tönö ma klo 17.30, Huopalahden kirkko to klo 10, P.-Haagan Lämpiö pe klo 10. Esikoisvauvakerho äideille ja heidän 8 kk ikäisille vauvoilleen ma klo 13–14.30 ajalla 25.10.–13.12. Tied. ja ilm. ulla.leivo@evl.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2021

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Klanu, Klaneettitie 6–8 A, 4. krs

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. 31.10. viittomakielen tulkkiopiskelijat tulkkaavat messun viittomakielelle.

TAPAHTUMIA Aamupuuro Malminkartanon kappelilla maanantaisin klo 10. Puuroa ja päivän lehtiä. Vaihdetaan kuulumisia ja ihmetellään maailmanmenoa. Vapaaehtoinen puuroraha. Mukana Tomi Saari ja Juha Lepistö. Première la 23.10. klo 16 kirkossa. Kohti kadotettua. Konsertissa Vaskikvintetti Raiku: Zoltán Kövér ja Miikka Saarinen, kornetti, Tommi Hyytinen, ranskantorvi, Antti Hirvonen, pasuuna, Nicolas Indermühle, ofikleidi. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen tukimaksu FiBOlle. Viittomakielinen raamattupiiri kirkossa tiistaina 26.10. klo 15. Vieraana kuurojentyöntekijä Marika Jouhki. Lähetyspiiri Klanulla tiistaina 26.10. klo 17–18.30. Avoin piiri

parittomien viikkojen tiistaisin. Vierailijoita ja keskustelua ajankohtaisista lähetysaiheista. Työtupa Klanulla tiistaina 2.11. klo 15–18. Avoin käsityö- ja askarteluhuone parillisten viikkojen tiistaisin. Tehdään muun muassa kastesukkia vauvoille ja tuotteita Lähetyksen hyväksi. Kello puoli viiden tee ja kahvi. Honkasuon iltaperhekahvila ma 25.10. klo 17.30–19 Leirikuja 3, kerhohuone. Avoin perhekahvila, muskarituokio ja yhteinen kahvi- ja teehetki. Kuninkaantammen perhekerho parillisten viikkojen maanantaisin klo 9.30 Sienakujan kerhohuone. Avoin kerho, muskarituokio ja yhteinen kahvi- ja teehetki. Jouluavustusta voi hakea 15.11. mennessä. Jos elät toimeentulotuella tai niillä rajoilla, voit hakea lahjaa lapsellesi tai joulun ruokaapua. Avustusta haetaan lomakkeella, jonka voi tulostaa nettisivuiltamme tai noutaa Paikasta Kauppakeskus Kaaresta tiistaisin klo 12–15 tai Malminkartanon

kappelilta aamupuurolla maanantaisin klo 10. Hakemus tulee toimittaa Klanulle 15.11. mennessä. Lisätietoa Heidi Metsälältä, p. 09 2340 3842, tai Ulla-Maija Tuuralta, p. 09 2340 3843.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3, avoinna to klo 9–13. Palvelemme myös p. 09 2340 5100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6 Olemme Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa!

JUMALANPALVELUKSET Munkkivuoren kirkko sunnuntaisin klo 11. Hygieniatoimia noudatetaan. 24.10. Frilander, 31.10. Hartikainen.

JOONAS BRANDT

Messu su klo 10. 24.10. Sunnuntai kirkolla. Mulari, Nenonen, Silin, Lähde-kuoro, Hannakaisa Nyrönen. Seurakunnan 10-synttärit. Lasten urkutuokio, soppalounas, tarjoilua, ohjelmaa, ilmapalloja, someseinä ja polaroid-kamera. Messu su 31.10. klo 10. Silin, Kolari, Mönttinen, Psalmilaulajat. Verkkolähetys Facebookissa. Medismessu ke 27.10. klo 18. Kolari. Aamurukous ke klo 7.30. Silin. Verkkolähetys Facebookissa. Päivärukous to klo 12. 21.10., 28.10., 4.11., Silin. Iltamessu ke 3.11. klo 18. Iltatee. Iltarukous pe klo 19. Silin. Kirkko avoinna jo klo 18.30.

Pyhäinpäivän hiljaisuuden retriitti 5.–7.11. Sääksin leirikeskuksessa Nurmijärvellä. Hiljentymistä, luonnon rauhaa, laulua ja rukousta. Ohjaajina Tuula Sääksi, Sofia Honkanen ja Pauliina Himanka. Majoitus 1 hh 150 e. Tied. ja ilm. sofia.honkanen@evl.fi. Leskien vertaisryhmä keväällä 8.2.–15.3. klo 10–11.30 Riistavuoressa. Ilm. ja tied. elisabeth.bariskin@ evl.fi, p. 050 367 1224.

Menokasvo

Metallimessu jyrähtää pitkän tauon jälkeen Metallimessua vietettiin Helsingissä viimeksi lähes kaksi vuotta sitten. Pyhäinpäivän aattona Pitäjänmäen kirkossa kuullaan jälleen virsiä heavyrock-tyyliin soitettuna. Pappi Harri ”Haka” Kekäläinen, onko koronatauko nyt ohi? – Toivottavasti! Tämän messun järjestäminen alkoi jo viime kesänä, kun ranskalainen tv-yhtiö otti minuun yhteyttä. Heidän lähtökohtansa on se, että Suomi on tutkimusten mukaan maailman onnellisin maa, ja että hevimusiikilla on jotain tekemistä sen kanssa. Vaikka eihän sitä yhteyttä ole osoitettu, yhtä hyvin taustalla voisi olla suomalaisten ennätysmäinen kahvinjuonti. Metallimessu oli ilmeisesti kovassa nosteessa ennen korona-aikaa? – Kyllä, me kiersimme ympäri Suomea pitämässä messuja kirkoissa ja festareilla. Meitä on kutsuttu moniin maihin, Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Brasiliaan, Argentiinaan ja yli kymmeneen Euroopan maahan. Mutta millä rahalla lähti-

Metallimessu on pappi Haka Kekäläiselle henkireikä ja sydämenasia. Metallimessuja on vietetty yli 150 kertaa eri puolilla Suomea ja kolmesti Tukholmassa.

simme? Messuunhan ei myydä lippuja. – Bändissä on kuusi ihmistä, kuorossa neljä. Lisäksi kaksi miksaajaa ja minä liturgina sekä usein valokuvaajakin. Metallimessussa musiikki on väkevää. Onko myös sanoma? – Aikaisemmin en tykännyt kovasti virsistä, mutta löysin ne pappina. Metallimessun myötä tajusin, että virsien sanoma on tosi väkevä. Esimerkiksi vir-

si 77, Käy yrttitarhasta polku, on täyttä heviä. – Tärkein juttu koko messussa on evankeliumin vieminen eteenpäin. Metallimessu koskettaa varsinkin sellaisia ihmisiä, jotka eivät normaalisti käy kirkossa. EIRA SERKKOLA Metallimessu Pitäjänmäen kirkossa perjantaina 5.11. klo 19. Saarna: Martti Pitkänen.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.10.–4.11.

TAPAHTUMIA

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4. www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 24.10. klo 10. Vuori, Kekäläinen, Ahola. Messu su 31.10. klo 10. Kekäläinen, Vuori, Nurminen, Ahola, Tuulikki Pöllänen, laulu. Viikkomessu ke 3.11. klo 18. Vuori, Ahola. Metallimessu pe 5.11. klo 19. Ehtoollisjumalanpalvelus, jossa tuttujen virsien sovitukset on tehty metallimusiikin muotoon. Rento meininki, väkevä sanoma. Haka Kekäläinen liturgia, Martti Pitkänen

saarna, Metallimessubändi. Ranskalainen tv-ryhmä kuvaa messun. Pyhäinpäivän messu la 6.11. klo 10. Muistamme vuoden aikana kuolleita lukemalla heidän nimensä ja sytyttämällä muistokynttilät. Vuori, Vanne, Kekäläinen, Pilvi-Listo-Tervaportti, Riku Salminen, laulu.

ISTOCK

Verkoston messu Munkkiniemen kirkolla su klo 18. Nuortenillat Munkkivuoren seurakuntatalolla ke klo 18–20.30. Avoin päiväkerho maanantaisin klo 9.30–11.00 Munkkiniemen kirkolla. Loma vko 42. Luontopäiväkerho yli 2-vuotiaille lapsille ti, ke ja to klo 9–11.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa. Loma vko 42. Kirkkokuoro ti klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Syyskahvila Munkkivuoren kirkolla ti ja to klo 11–13. Sanan äärellä -raamattupiiri ti klo 11–12.30 Munkkiniemen kirkolla. Eläkeläisten kahvihetki to klo 13–14 Munkkiniemen kirkolla. Rukouspiiri pe klo 18 Munkkiniemen kirkolla. Pop Up -kävelyryhmä ma 25.10. Lähtö Munkkivuoren kirkolta klo 10. Reipastahtinen tunti lähimaastossa! Kunnon kaveri -jumppa to 28.10. klo 10.15 Munkkivuoren kirkon pihalla. Seurakunta koronan jälkeen -seminaari Munkkivuoren kirkolla to 28.10. klo 9.30–16. Ilmoittaudu: hengenuudistus.fi/krf. Kirjallisuuspiiri Munkkivuoren seurakuntatalolla ti 2.11. klo 18.30. Ian McEwan: Lapsen oikeus. Päivi Vähäkankaan luento ”Vaikutusvaltaisia naisia Uudessa testamentissa ja varhaiskristillisyydessä” Munkkiniemen kirkossa ti 2.11. klo 18. Livemuskari Leenan ja Sennin kanssa to 4.11. klo 17 Munkkiniemen seurakunta Lapset ja perheet - Facebook-sivulla. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–11 p. 09 2340 5118.

TAPAHTUMIA Raamattupiiri ma 25.10. klo 18.30 kirkolla. Aiheena Johanneksen evankeliumi. Pitskun kirkon olkkari – kaikenikäisten yhteinen olohuone keskiviikkoisin klo 15–18.30 kirkolla. Juttuseuraa, kirjoja, pelejä, leikkipiha. Iltamusiikkia pienille ja isoille ke 27.10. klo 18 kirkossa. Säestys pianolla tai kanteleella. Äijäilta – aikaa ja tekemistä yhdessä aikuisille miehille to 28.10. klo 16–18 kirkolla. Valonpilkahduksia – nuorten aikuisten olohuone ti 2.11. klo 18–20 kirkolla. Seuraa, rukousta, pohdittavaa, retkiä. Lastenvaatteiden ja kodin pientarvikkeiden vaihtotapahtuma ke 3.11. klo 15–18 kirkolla. Vaihtoon voi tuoda lastenvaatteita, tarvikkeita ja leluja sekä astioita ja keittiövälineitä.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, avoinna ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, avoinna ma, ti ja to klo 9–15, pe klo 9–14 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, avoinna ke klo 11.30–13.30 ja to–su klo 12–16 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, avoinna pe klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo.@helsinkicathedral @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Lasten pyhäinpäivä hautausmailla Lasten pyhäinpäivää vietetään Hietaniemen ja Malmin hautausmailla lauantaina 6.11. kello 16–19. Hietaniemessä on perheille rastirata ja mahdollisuus keskustella seurakunnan työntekijöiden kanssa. Malmin hautausmaan tapahtuma alkaa Latokartanontorilta. Torilla tulitaiteilijat ja Kaartin soittokunta viitoittavat matkaa hautausmaalle, jonne kuljetaan valotunnelin läpi. Hautausmaalla vaelletaan valoissa ja varjoissa omaan tahtiin enkeleitä bongaten. Enkelirasteilla tehdään erilaisia tehtäviä. Kynttilän voi käydä sytyttämässä rakkaiden haudalla tai muistelupaikalla. Myös Östersundomin kirkon, Kappelintie 65, pihamaalla ja hautausmaalla on rastirata. Itä-Helsingin seurakuntien työntekijöitä on paikalla opastamassa perheitä.

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa (suorana myös YouTubessa ja Facebookissa), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. sunnuntai), Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa klo 18. Keskiviikkoisin klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa. Kansainvälisen Toivoa naisille -työn johtaja Peggy Banks (USA) puhujana Tuomiokirkon viikkomessussa to 28.10. klo 12.

TAPAHTUMIA Päiväkonsertti Tuomiokirkossa ke 27.10. ja 3.11. klo 12 sekä Vanhassa kirkossa ti 2.11. klo 12. Urkuri Jan Lehtolan soolokonsertti pe 22.10. klo 19 Tuomiokirkossa. Vapaa pääsy. Musiikillinen rukoushetki su 24.10. klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Mukana Jukka ja Tove Leppilampi. Pientä tarjoilua kryptassa

rukoushetken jälkeen. Viestintäiltä ma 25.10. klo 17.30–19 Hyvän toivon kappelissa. Kappelin viestinnän suunnittelua yhdessä. Lisät. hannu.varkki@evl.fi. Toivon dialogi poikkeusaikana: Miten poikkeusaika on vaikuttanut meihin? Ti 26.10. klo 17.30–19. Keskustelu järjestetään Teamsissä. Ilmoittautumiset Maikille: annamaija.viljanen-pihkala@evl.fi. Tuolijumppa torstaisin klo 17–17.30 Hyvän toivon kappelissa. Mukavaa ja kevyttä liikuntaa yhdessä. Ohjaa Selja Aaltonen. My Heart´s in the Highlands – Arvo Pärtin musiikkia su 31.10. klo 15 Suomenlinnan kirkossa. Pärtin kuoro- ja sooloteoksia sekä gregoriaanista laulua. Useita esiintyjiä. Vapaa pääsy! Cantores Minores: Bachkonsertti pe 31.10. klo 19 Tuomiokirkossa. Konsertin ja Bach-viikon tarkemmat tiedot: www.cantoresminores.fi. Varhaisnuorten pop up Olkkari ma 1.11. klo 14 Agricolan kirkon kahvilassa. Kokkausta. Ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Tervetuloa! Tulevaisuustyöpaja: Yhteisöllisyys 2040 ti 2.11. klo 16.30–20 Hyvän toivon kappelissa. Tule visioimaan yhteisöllisyyttä ja

rakentamaan tulevaisuuden kaupunkia! Ilm. 25.10. mennessä ja tied. tulevaisuudentutkija Joel Oranen Turun yliopistosta, joel. oranen@gmail.com. Kirjallisuusilta ke 3.11. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Teetä klo 17.30. Eero Huovinen: Äitiä ikävä ja Sakari Huovinen: Isän kädestä – Lauri Huovisen ensimmäinen elämä. Kirjoista kuultavina Eero ja Sakari Huovinen. Sururyhmä alk. 11.11. torstaisin klo 17.30–19 Katajanokan seurakuntakodilla. Muut kokoontumiset 25.11., 2.12., 9.12., 16.12., 13.1. ja 27.1. Ryhmään otetaan seitsemän osallistujaa. Vetäjänä pappi Tiina Silvo, ilmoittautumiset p. 050 526 4164. Annankulman olohuone ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Pe 22.10. tietokilpailu ja pe 5.11. klo 12 ulkoilu/galleriakierros. Annankatu 14D. Kerhoista, raamattupiireistä, kuoroista ja liikuntaryhmistä lisätietoja nettisivuillamme! Ajankohtaiset tiedot helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. Huomioimme kaikissa tilaisuuksissamme koronaturvallisuuden. Podcastit helsingintuomiokirkkoseurakunta.fi/podcastit. Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–21. Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14D varmimmin ke klo 12–12.30. Muulloin ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse. Yhteyst. virastosta tai netistä.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2. Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Seurakuntakoti ja TILA 28, Siltasaarenkatu 28 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Iltamessu maanantaisin klo 18. 25.10. ja 1.11. Partti. Iltamessu tiistaisin klo 18. 26.10. ja 2.11. Hurmerinta. Hiljainen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 27.10. Lindfors, Korhonen, 3.11. Partti, Vuori. Iltamessu torstaisin klo 18. 21.10. Hirvonen, Niskala, 28.10. Hirvonen, Niskala, 4.11. Paananen, Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 22.10. ja 29.10. Hynninen. Kontemplatiivinen messu – hetki hiljentymiselle lauantaina 30.10. Klo 17.30. Messu alkaa hiljaisella KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.10.–4.11.

TAPAHTUMIA Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ma 25.10. klo 16.30–17.30 Kallion kirkossa. Aleksanteri Wallius, urut. Vapaa pääsy. Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ma klo 19–20 Kallion kirkossa. Arttu Selonen, urut. Vapaa pääsy. Requiem aeternam – pyhäinpäivän musiikkia Kallion kirkossa pe 5.11. klo 19.30. Konsertissa kuullaan Michael Haydnin Requiem c-mollissa solisteille, kuorolle ja orkesterille sekä mm. J. S. Bachin rakastettu motetti Komm, Jesu, komm ja Mikko Heiniön klassikkoteos Luceat. Konserttiin on vapaa pääsy. Esiintyjinä Sibelius-Akatemian vokaaliyhtye, Kamarikuoro Audite, Haydn-orkesteri. Joht. Jussi Linnanmäki. Lähde elämään -ilta su 31.10. klo 17 Kallion kirkossa. Päivi Peittola, KRS, Eeva-Liisa Hurmerinta. Lähde elämään sovinnossa. Waste&Feast. Tiedot ruokailuista ja ateriakasseista löydät seurakunnan nettisivuilta tai Facebookista @WasteFeastAlppila. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 21.10. Arja Saijonmaa meillä ja muualla, Päivi Istala haastattelee. 28.10. Taide ja kulttuuri koronapaitsiossa – Kjell Westö Päivi Istalan haastattelussa. 4.11. Kirkon humaanit kasvot. Irja Askolan elämänkerran kirjoittanut Anne Mattsson Raisa Rauhamaan haastattelussa. Pyhäinpäivän iltakirkko la 6.11. klo 17 ja 19 Kallion kirkossa. Klo 17 luetaan pyhäinpäivän 2020 ja huhtikuun lopun välillä hautaan siunattujen Kallion seurakunnan jäsenten nimet. klo 19 luetaan tämän vuoden huhtikuun ja lokakuun välillä hautaan siunattujen seurakunnan jäsenten nimet.

ISTOCK

musiikilla. Paikalle voi tulla jo tuntia ennen messun alkua hiljentymään kynttilöiden valaisemaan kirkkoon. Messu su 24.10. klo 10. Paananen, Lindfors, Pyylampi, Mäki-Kokkila. Messu su 31.10. klo 10. Lindfors, Partti, Oksanen, Klemmt, Pitkänen. Alppilassa: Sateenkaarimessu la 30.10. klo 17. Majuri, Airas, Partti. Messun jälkeen Siioninvirsiseurat. Kiinankielinen sanajumalanpalvelus su 24.10. ja 31.10. klo 13. Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 24.10. Helanne, messussa viittomakielinen tulkkaus, 31.10. Lindfors. Kaikenikäisten messu ke 3.11. klo 18.30. Hirvonen. Perheystävälliseen messuun ovat kaikki tervetulleita!

Kaipaatko keskustelukaveria? Jos kaipaat kuuntelijaa ja haluat puhua esimerkiksi elämäntilanteestasi, voit varata keskusteluajan kätevästi verkossa. Kirkon työntekijä soittaa sinulle sovittuna aikana. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Tai jos haluat jutella porukassa muiden kanssa, voit liittyä tiistaisin klo 17–17.45 iltakahveille verkossa. Ajanvaraus ja iltakahvilinkki: helsinginseurakunnat.fi/varustamo

Puhujavieras Tuomiokirkossa Tohtori Peggy Banks on puhujavieraana Helsingin tuomiokirkon, Unioninkatu 29, viikkomessussa torstaina 28.10. klo 12. Peggy Banks on kansainvälisen kristillisen Toivoa naisille -työn johtaja. Hän on väitellyt naisjohtajuudesta ja kouluttanut naisia ympäri maailman. Yhteistyössä: Medialähetys Sanansaattajat/Toivoa naisille-työ ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunta.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Heikkiläntie 7, 4. krs. Puhelinpalvelu avoinna ma–pe klo 9–12, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Diakoniatoimiston päivystyspuhelin palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 10– 11 numerossa 09 2340 4318 Osoitteet: Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen aikainen väistötila Heikkiläntie 7, 4. krs, avoinna arkisin klo 10–18

JUMALANPALVELUKSET Seurakunnan päämessu sunnuntaisin klo 11. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 19. Joka kuukauden ensimmäinen

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2021

keskiviikko järjestetään viikkomessun tilalla seurat.

TAPAHTUMIA Torstaipiiri to 21.10. klo 13–14.30, teemana Antiikin hyveet tänä päivänä. Aikuisten raamattukeskustelupiiri to 21.10. klo 17.30–19. Käsityöpiiri ti 26.10. klo 13–14.30. Perhekerho ma, ti, pe klo 9–11. Aino-kanttorin muskari tiistaisin klo 10. Koululaisten lautapelikerho perjantaisin klo 13.30–16. Kerhoa ei ole syyslomaviikolla. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11–12. Maksutonta lastenhoitoapua ma, ti, ke klo 9–11. Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä arkipäivänä p. 050 380 3514. Maksutonta iltalastenhoitoa yli 2-vuotiaille lapsille keskiviikkoisin

klo 17.30–19.30. Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä arkipäivänä p. 050 380 3514. Lasten Aurinkokuoro 6–12-vuotiaille tiistaisin klo 15–15.45. Ilmoittautumiset aino.valojarvi@evl.fi. Nuorten aikuisten Saarikuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 17.30–18. Tiedustelut aino.valojarvi@evl.fi. Kamarikuoro Barcarola harjoittelee torstaisin klo 18–20.30. Tiedustelut ja ilmoittautumiset koelauluun anne.viljamaa@evl.fi. Iltahämärästä ikuisuuteen – Pyhäinpäivän hiljentymiskonsertti la 6.11. klo 18–19.30 Hietaniemen Uudessa kappelissa. Viivähdä vain hetkeksi tai pysähdy kuuntelemaan koko konsertti. Kaikki toiminta järjestetään Heikkiläntiellä, ellei toisin ole mainittu. Seuraa somessa: Facebook: Lauttasaaren seurakunta Instagram: lauttasaarensrk

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu 24.10. klo 10. Valkeapää, Flinck ja Niskala. Puolen tunnin messu 27.10. klo 18. Flinck ja Pyylampi. Messu 31.10. klo 10. Flinck, Koivisto ja Andersson. Puolen tunnin messu 3.11. klo 18. Pöysti ja Hakkarainen.

TAPAHTUMIA Concert 1: Choral Music from the Anglican Tradition 31.10. klo 19. St Nicholas Chamber Choir, johtaa Erik Johannes Riekko. Sheppard, MacMillan, Croft, Howells, Tallis, Aldrich, Byrd. Liput 20 e. Nunc dimittis 5.11. klo 19. EMO Ensemble, johtaa Kristina Bogataj. Rautavaara, Pärt, Kõrvits, Nystedt, Jennefelt, Bec, Makor, Kastelic, Vulc. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Odottavien teehuone. Seuraava kokoontuminen keskiviikkona 27.10. klo 17–18.30. Ryhmään mahtuu mukaan! Ilmoittautumiset tuija.heinonen@evl.fi. Uusi Sylivauvat-ryhmä. Seuraava kokoontuminen perjantaina 29.10. klo 9.30–11. Ryhmään mahtuu mukaan! Ilmoittautumiset tuija. heinonen@evl.fi. Perhekahvila. Seuraava kokoontuminen torstaina 28.10. klo 9–11 Paavalinkirkolla. Ei ennakkoilmoittautumista.

Ystävyydenkahvila keskiviikkoisin klo 14–15. Kahvilassa digineuvontaa. Lempeää liikuntaa keskiviikkoisin klo 13.30–14.15. Päiväpiiri keskiviikkoisin klo 13 Pasilan asukastalolla. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846.

Töölön seurakunta Puhelinpalvelu 09 2340 6300, ma–pe klo 10–15, ke klo 13–17 Diakonia p. 09 2340 6318 Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ke klo 13–17 Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15 toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Ajantasaiset tiedot verkkosivuillamme seurakuntatoolo.fi. Messut ovat myös katsottavissa suorana YouTube-kanavallamme. Messu sunnuntaisin klo 10 Temppeliaukion kirkossa. Musiikkia 24.10. Lain Huuto, joht. Paavo Hyökki, 31.10. Kampin Laulu, joht. Saara Aittakumpu. Messu sunnuntaisin klo 12 Töölön ja Meilahden kirkoissa. Pyhäinpäivän iltakirkko klo 18 Temppeliaukion ja Meilahden kirkoissa. Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa. Arki-illan ehtoollinen to klo 18 Fokuksessa.

TAPAHTUMIA Kohtaamisen kahvila 21.10. klo 13 Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastissa. Ohjelmalliset kahvit Vastuuviikon hengessä. Myynnissä Reilun kaupan tuotteita ja leivonnaisia. Israel-juhla su 24.10. klo 15 Meilahden kirkossa. Järj. Israelin ystävyystoimikunta. Lähetyspiiri 26.10. klo 13.30 Töölön kirkossa. Vieraana pastori Eija Kilpi. 2.11. Kaisa Huttunen: Sattumuksia ja johdatuksia. Lähetyksen kädentaitopiiri tiistaisin klo 17 parittomilla viikoilla 23.11. asti Tuomaankirkon kerhotilassa, Jalavatie 6 b. Tuotteita myydään seurakunnan myyjäisissä nimikkolähettien työn tukemiseen. Lisätiedot Heleena Hilvo p. 044 547

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.10.–4.11.

Kampin kappeli Simonkatu 7. Avoinna ma–pe klo 10–18, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA Iltahartaudet alkavat jälleen tauon jälkeen pe 22.10 klo 18. Hartaus aina perjantaisin klo 18. Hiljaisuuden musiikkia ti 9.11. klo 19. Pekka Toivonen, kellopeli, Johannes Sarjasto, duduk. Vapaa pääsy!

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. 24.10. Kulosaaressa kansainvälinen messu – International Service. 31.10. Myllypurossa gospelmessu. Hiljainen viikkomessu keskiviikkoisin klo 17.30 Laiturissa.

TAPAHTUMIA Sinun Sanasi -raamattuilta to 21.10. klo 17.30–19 Kulosaaren seurakuntasalissa. Keskustelemme seuraavan sunnuntain teksteistä. Iltoja vetää Jenni Kallio. Mukaan oma Raamattu. Syyskonsertti su 24.10. klo 18 Kulosaaren kirkossa. Karla-Maria Toiviainen, laulu, Marjasisko Varha, laulu, ja Mike Peltola, piano. Vapaa pääsy. Lähetyspiiri ke 27.10. klo 14 Myllypuron kirkolla. Mukana Marjut Kärki. Kirjallisuuspiiri ti 2.11.klo 14 Laiturissa. Mukana Marja-Leena Komulainen. Laulun siivin ke 3.11. klo 14 Kulosaaren seurakuntatalolla. Kahvit alkaen klo 13.30. Laulattamassa Kirsi Lemponen. Diakonian ajanvaraus puhelimitse ma klo 13–14 ja ke klo 9–10 numerosta 09 2340 3344. Myllypuron elintarvikejakelu ma,

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Messu su 24.10. klo 11. Mia Iiskola, saarna, Nea Meriranta, kanttori. Itä-Helsingin Saappaan 35-vuotisjuhlamessu su 31.10. klo 11. Piispa Teemu Laajasalo, saarna, Nea Meriranta, kanttori. Mukana messussa Saappaan vapaaehtoistyöntekijöitä. Tilaisuus lähetetään suorana verkkolähetyksenä Facebook-sivuillamme. Messun jälkeen kirkkokahvit ja saapashenkistä ohjelmaa.

TAPAHTUMIA Kaikki tilaisuudet Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Yhteinen ruokailu tiistaisin klo 17.30–18. Kerran viikossa voi ottaa rennommin, jättää kokkailun väliin ja suunnata Mikaelinkirkolle. Vapaaehtoinen maksu. Raamattupiiri tiistaisin klo 18 aikuisille ja raamattukerhot 3–6-vuotiaille, koululaisille sekä +12-vuotiaille. Voit osallistua halutessasi vain ruokailuun, raamikseen tai vaikka molempiin. Raamattupiiri torstaisin klo 18. Tutkitaan 1. korinttilaiskirjeen sanomaa Tiina Lindbergin johdolla. Rukouspiiri perjantaisin klo 10. Rukoilemme toinen toistemme ja yhteisten asioiden puolesta ja luemme Raamattua. Ruokaa, Iloa ja valoa -diakoniaruokailu torstaisin klo 11. Hinta 1 e. Alussa vapaaehtoinen hartaus. Tied. Susanna Salonen p. 050 563 3900. Kannateltavana – hiljaisuuden retriitti Hollolassa, leirikeskus Parinpellossa 5.–7.11. Yhteiset ruokailut ja rukoushetket rytmittävät viikonloppua, jonka aikana jokaisen on mahdollisuus vetäytyä yksityiseen rauhaansa, levätä, lueskella, tehdä kävelyretkiä pikkuhiljaa talveen valmistautuvaan luontoon ja ylipäätään kuulostella rauhassa omaa oloaan. Osallistujat sitoutuvat täydelliseen keskinäiseen puhumattomuuteen. Paikkoja täytettäessä etusija oman seurakunnan jäsenillä. Hinta 120 e oman

Tuonentupa Malmilla Malmin kirkolla, Kunnantie 1, keskiviikkoisin klo 18 keskusteluja elämästä ja kuolemasta. 3.11. aiheena suomalainen kuolema, professori Juha Pentikäinen. Musiikki Pipa Paljakka ja Kaisu Rauhamaa. 10.11. Mitä Raamattu kertoo elämästä kuoleman jälkeen? Uuden testamentin tutkija Outi Lehtipuu. Striimataan Malmin seurakunnan Facebook-sivulle. EEVA RISTA

Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

ke ja pe klo 10–12 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja Sinikka Backman, p. 050 596 8946. Lisätietoja internetistä: www. helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä Facebook-sivuiltamme facebook.com/herttoniemenseurakunta.

ISTOCK

7498. Diakonian jouluavustus haettavissa 27.10. asti. Paperilomakkeet toimipisteiltä, verkossa www. seurakuntatoolo.fi/apua-ja-tukea/ jouluavustukset. Lisät. p. 09 2340 6318. Waste & Feast ruokailut ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkolla, pe klo 11.30 ja 12.30 Ruskeasuon Rastilla. Hinta 2 e/1 e. Meilahden kirkon lounashetki ke 27.10. klo 11.30–13. Hinta 2 e/1 e. Käynti Jalavatie 6b. Hyvän mielen ulkoilu ti klo 14 Pikkuhuopalahden asukastalolta, Tilkantori 12. Jumpparyhmä ti klo 10.30 Temppeliaukion kirkolla. Torstaikerho to klo 13 Meilahden kirkolla. Hopeapiiri pe klo 13.30 Töölön kirkolla. Avoimet, maksuttomat perhe- ja esikoisvauvakerhot kokoontuvat Töölössä, Meilahdessa, Ruskeasuolla ja Pasilan Triplassa. Tarkemmat tiedot seurakuntatoolo.fi – Tapahtumat. Ajatteleva ihminen ja kirkon traditio 3.11. klo 18 Fokuksessa. Voiko kristitty valaistua? Aasian uskontojen ja kristinuskon kohtaaminen, TT, dosentti Jyri Komulainen. Lähti lapasesta neulekahvila ke klo 13–15 Fokuksessa. Kahvittelua, neulomista ja juttelua. Parisuhdepäivä 30.10. klo 14–18 Fokuksessa. Vuorovaikutustaidot ovat läheisyyden työkaluja – tule ja ota ne käyttöön omassa arjessasi. Ohjelmaa luotsaavat Tuula Tynjä ja Kasper Valtakari. Ilm. 25.10. mennessä tuula.tynja@sana.fi, p. 0400 762 320. Hinta 20 e/pari, sis. ohjelman ja kahvin. Raamattupiiri to klo 16.15 Fokuksessa. Vapaaehtoinen vetäjä Merja Vuolteenaho. Piiri kokoontuu 28.10. asti. Raamattuvalmennus Luukkaan evankeliumin 10. luvun pohjalta 29.–31.10. Meilahden kirkolla. Alk. pe klo 18, päättyy su klo 16.30. Yhteistyössä Kansan Raamattuseuran kanssa. Lisät. seurakuntatoolo. fi tai Hannu Hietalahti p. 09 2340 6354. Temppeliaukion kirkko auki vierailijoille ma–pe. Katso tarkemmat tiedot temppeliaukionkirkko.fi. Temppeliaukion kulttuurikeskiviikko: klo 14 opastus ja klo 14.15 urkumusiikkia, Henri Hersta. Temppeliaukion kallioilla ulkoilmaopastus torstaisin klo 15. Sid Hillen meditatiivista pianomusiikkia valikoituina keskiviikkoina klo 10. Two Moons. Sid Hille ja vieras valikoituina perjantaipäivinä klo 15. Urkukonsertti su 31.10. klo 17 Temppeliaukion kirkossa, Henri Hersta. Vapaa pääsy.

Muistojen Pasila Historiallinen valokuvanäyttely vanhasta Pasilasta jatkuu yleisön pyynnöstä 31.10. asti joka päivä klo 12–16, Fokuksessa Triplassa, Pasilan Asema-aukio 1 A. Vanha Puu-Pasila ja Ilmala, kirkollinen elämä Puu-Pasilassa kuvina. Millaista oli elämä vanhassa Pasilassa? Kertojana ja kokijana Liisi Karjalainen. Näyttelyn kuvia voi ostaa.

seurakunnan jäsenet, 150 e muilta. Mukana ovat Anne Granström ja Sari Viljakainen. Ilm. verkkosivujemme kautta 24.10. mennessä. Loistavia uskonkysymyksiä -luento- ja keskustelusarja uskosta ja teologiasta keskiviikkoisin klo 18. Luennoitsijana TT Kari Kuula. Ke 27.10. Perkele! Paholainen ja langenneet enkelit. Johdatus demonologiaan. Ke 3.11. Apostoli Pietari – ensimmäinen kristitty. Mitä tiedämme hänestä? Ke 10.11. Masennus, kadonnut elämänusko ja Saarnaajan kirja. Ke 17.11. Mitä on uusi ateismi? Ja miten kristinusko vastaa sen haasteeseen? Pappien yhteystiedot löytyvät verkkosivuiltamme ja yhteyden pappiin saat myös seurakuntatoimiston kautta. Papin kanssa voit keskustella luottamuksellisesti kaikista asioista. Voit jättää papille myös viestin/soittopyynnön vastaajaan.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 24.10. klo 10. Lyytinen, Filppula. Messu su 31.10. klo 10. Kaskinen, Ronkainen, Filppula, kamarikuoro Cantiamo. Messussa siunataan uudet työntekijät tehtäviinsä ja se suoratoistetaan Facebookissa. Soppakirkko ti 26.10. klo 13. Lyhyt ehtoolliskirkko ja maksuton soppa. Lyhyt iltamessu ke 27.10. klo 18. Arkkikirkko ke 3.11. klo 18. Laajasalon kirkossa: Messu su 24.10. klo 12. Lyytinen, Filppula. Laulunystävien juhlamessu 31.10. klo 12. Salonen, Vaulas, Niva-Vilkko ja Laulunystävät. Messun jälkeen kakkukahvit.

TAPAHTUMIA Kynttiläkonsertti pe 22.10. klo 18 Laajasalon kirkossa. Aija-Riikka Kyllönen, piano, Jani Kyllönen, basso-baritoni, ja Arja Suorsa-Rannanmäki, piano. Paseo por la guitarra su 24.10. klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Konsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Helsinki Guitar Duo, Rody van Gemert & Jose Casallas. Säveltäjinä Ravel, Villa Lobos, Robies, Chopin, Mangore, Carlson, Lynch. Vapaa pääsy ja ohjelma, kolehti Yhteisvastuulle. Luento nuorten vanhemmille to 28.10. klo 18 Roihuvuoren kirkolla. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.10.–4.11.

Miten tukea nuoren mielen hyvinvointia? Asiantuntija Elina Marjamäki MIELI ry:stä luennoi. Luento suoratoistona Facebookissa. Tuolijumppa maanantaisin klo 14.30 Laajasalon kirkolla. Iltaruoka Roihuvuoren kirkolla keskiviikkoisin klo 16.30–18 ja Laajasalon kirkolla torstaisin klo 16.30–18. Aikuiset 2 e, kouluikäiset 1 e ja pienimmät ilmaiseksi. Käteismaksu. Laajasalon Iisi-ryhmä nuorille aikuisille. Elämänhallintaa tukeva ryhmä torstaisin klo 12–13.30 Laajarannan pitsihuvilassa, Humalniementie 15. Ohjelmassa rentoa hengailua ja keskustelu, lyhyt hartaus, lautapelejä sekä pientä syötävää ja juotavaa. Lisätietoja antaa diakonissa Alex Anttila, alex. anttila@evl.fi, p. 050 562 9760 (WhatsApp, txt, soitto). Diakonian ajanvaraus ja soittopyynnöt Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758, tai roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Kari Kuulan luentosarja jatkuu Loistavia uskonkysymyksiä käydään läpi Kari Kuulan elämää suuremmassa luento- ja keskustelusarja, joka jatkuu 17.11. asti keskiviikkoisin kello 18 Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1. 27.10. aiheena: Perkele! Paholainen ja langenneet enkelit. Johdatus demonologiaan. Paholaisen hahmo on aina kiinnostanut teologeja ja kirjailijoita. Miksi lähes täydellisen kaunis ja hyvä enkeli luopuu Jumalan tahdosta ja lankeaa pahaan? Ja mitä ovat demonit? Missä ne ovat ja mitä ne tekevät? Diabologia eli oppi paholaisesta on yksi kristillisen teologian erikoisimmista osa-alueista. TT Kari Kuula tuo valoa pimeyden voimiin. 3.11. Apostoli Pietari – ensimmäinen kristitty. Mitä tiedämme hänestä? 10.11. Masennus, kadonnut elämänusko ja Saarnaajan kirja. 17.11. Mitä on uusi ateismi? Ja miten kristinusko vastaa sen haasteeseen?

ISTOCK

Vartiokylän seurakunta Virastoasiat: p. 09 2340 6400 (jätä viesti, soitamme takaisin), vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5. Puotilan kappeli, Puotilantie 5. Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3.

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa. Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa. Keskipäivän messu perjantaisin klo 12 Matteuksenkirkossa. Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Soppakirkko ti 26.10. klo 12. Maksuton keittolounas, alussa hartaus. Lastentupa ma ja to klo 9–11.30. Vapaa hetki vanhemmille. Varaa paikka yli 1-v. lapsellesi lastenohjaajiltamme p. 050 380 1961. Neuleklubi ma klo 11.30. Iltaruoka ma klo 16.30–18, kotiruokaa 1 e hintaan. Iltaperhekerho ma klo 17–18.30. Vauvaperhekerho ke klo 9.30. Perhekerho pe klo 9.30, ei 22.10. Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri ma klo 8–8.30 Birgitta-salissa. Hiljaisuuden lauluja ti 26.10. klo 18. Taizé-yhteisön laulujen matkassa hiljaisuuteen. Olohuone tiistaisin klo 14. 26.10. Minikonsertti, kanttorit Katri Vanhamäki ja Hanna Järvinen, 2.11. muistelemme 50-lukua. Laulut soikoon ke klo 11 Matteuksenkirkolla.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2021

Pyhäinpäivänä retriittiin Pyhäinpäivän hiljaisuuden retriitti järjestetään viikonvaihteessa 5. –7.11. Sääksin leirikeskuksessa Nurmijärvellä. Luvassa on hiljentymistä, lepoa, luonnon rauhaa, laulua ja rukousta. Ohjaajina rovasti Tuula Sääksi sekä diakonit Sofia Honkanen ja Pauliina Himanka. Majoitus yhden hengen huoneissa. Hinta 150 e. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: sofia. honkanen@evl.fi. Järjestäjänä Haagan seurakunta.

Ukkoryhmä ke 3.11. klo 13 Omakotisäätiöllä, Puotilantie 3. Pilkeporukka Itäkeskuksen palvelutalossa, Voikukantie 6, pe klo 10–12. Ryhmä päihteitä käyttäneille tai käyttäville +60-vuotiaille. Perjantailenkki klo 13. Avoin päiväkävely, startti Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3. Kahvit Vartiokylän kirkolla 29.10. Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus: Merja Korhonen p. 09 2340 6451, merja.a.korhonen@evl.fi tai Leena Nygård p. 09 2340 6450, leena.nygard@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta Virasto Satamasaarentie 7

ma, ti, to 9–13, ke 14–17, pe vain puhelimitse ja sähköpostilla klo 9–13 p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3. Katukappeli, kauppakeskus Columbus. Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3.

JUMALANPALVELUKSET Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11. Su 24.10. Huhdanmäki, Pesonen, Kantola. Su 31.10. Ahonen, Vanhanen, Kantola. Päivähartaus ja ehtoollinen kirkossa torstaisin klo 12.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 22.10. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta,

ylistystä. Puhe Anneli Lahikainen, ylistys Hannele Ahtinen & Hadassa. Krito, kristuskeskeinen toipumisryhmä on alkamassa. Ryhmässä jokainen saa kertoa elämästään, kuunnella toisia ja rukoilla yhdessä. Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen, sekä kunnioittava kuuntelu ovat keskiössä. Ilm. p. 050 406 0039, antti-pekka.pesonen@evl.fi. Kirjapiiri Merirasti-kappelissa ke 3.11. klo 17.30. Keskustelua kuukauden kirjasta rennosti ja vapaamuotoisesti teekupin äärellä. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat kirjapiiriläiset! Ilmoittaudu mukaan, samalla kuulet mikä on tämän kuukauden luettava kirja. Ilm. 09 2340 6541, eija.keinanen@evl.fi. Yhteinen lounas kirkolla torstaisin klo 11. Vapaaehtoinen maksu 2 e. Lämmintä ruokaa ja seuraa, lounashartaus. Iltapäiväpiiri ikäihmisille kirkolla ma 25.10. klo 12. Kahvitellaan, nautitaan seurasta ja ohjelmasta, aiheen kodin turvallisuus. Lisäksi 25.10. diakoniaopiskelija Susanna Mäkisen ohjelma. Kouluikäisten harrastekerhoissa kokkaillaan, askarrellaan ja tehdään vaikka mitä mukavaa. Lisätiedot ja ilm. nettisivuilla. Nuorten äitien ja lasten olohuone kutsuu kahvilamaiseen olohuoneeseen, jossa on leppoisaa oloa ja välipala. Valossa tiistaisin klo 11. Iltaperhekerho kirkolla ti 2.11. klo 16.30–18.30. Perheiden kohtaamispaikka, jossa on leppoisaa yhdessäoloa, pientä ohjattua toimintaa ja lämmintä kotiruokaa pienellä maksulla. Kaiken kansan kahvila tuo yhteen perheet ja kaiken ikäiset ihmiset lapsista aikuisiin, joiden elämässä on tilaa uusille ystäville tai vaikka varamummille tai -kummille. Rentoillaan ja kohdataan purtavan äärellä. Valossa pe 29.10. klo 13. Diakonia ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuilla. Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset virastolla ja 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17, pe vain puhelimitse 10–13. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Toimitus- ja tilavaraukset p.09 2340 4402, tilavaraukset.malmi-

srk@evl.fi Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17. Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Portti, Säterinportti 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Haluatko mukaan suunnittelemaan ja tekemään messuja? Soita p. 09 2340 4444. Messu klo 10 Malmin kirkossa. Messun aikana pyhäkoulu lapsille. 24.10. Esa Järvinen, Laura-Elina Koivisto, Timo Olli. 31.10. Perhemessu, jolloin ei pyhäkoulua. Päivi Pulakka, Päivi Ahmaoja, Kaisu Rauhamaa ja lapsikuorot. Messu klo 10 Viikin kirkossa. Su 24.10. Kaksikielinen messu (engl.– suomi). Hans Krause, Minna-Sisko Mäkinen, Kaisu Rauhamaa. Su 31.10. Sari Hakuri, Mari Torri-Tuominen ja Lissu Elenius. Messu klo 11 Pihlajamäen kirkossa Verkoston kanssa yhteistyössä. Lapsille pyhäkoulu. Messun jälkeen lounas ja jaossa hävikkiruokaa. Malmin papeista messussa on mukana 24.10. Aleksi Vainikka ja 31.10. Markku Arola. Messu klo 12 Puistolan kirkossa. 24.10. Timo Ahoinpelto, Timo Olli. Lähetyskahvila. 31.10. Markus Kopperoinen, Taru Hämäläinen. Klo 11.30 lauletaan messun lauluja. Lähetyskahvila. Valon messu su 24.10. klo 17 Puistolan kirkossa. Puhe Erja Kalpio ELYstä. Ehtoollinen Voit pyytää yksityisen ehtoollisen erikseen sopien. Soita papille, p. 09 2340 4444.

TAPAHTUMIA Liity mukaan Malmin seurakunnan Facebook- tai YouTube-kanavalta tai nettisivultamme helsinginseurakunnat.fi/malmi. Kirkkoherran vaali. Tutustu hakijoihin, nettisivuilla löydät esittelyvideot. Vaalipaneeli ke 27.10. klo 18 Malmin kirkossa. Tuonentupa-keskusteluilta Malmin kirkolla keskiviikkoisin klo 18. Keskustelua ja musiikkia kuolemasta ja elämästä, kahvia ja rukoushetki. 3.11. Suomalainen kuolema, professori Juha Pentikäinen, musiikki Pipa Paljakka. Katsottavissa myös Malmin seurakunnan Facebookissa. Malmin kirkko avoinna hiljentymistä ja ehtoollista varten keskiviikkoisin klo 17–19. Huom! Keskusteluiltoina ehtoollinen takkahuoneessa. Poikkea kirkolle! Malmin, Puisto-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.10.–4.11.

ISTOCK

lan ja Viikin kirkkojen ikkunoissa esillä Suojassa ja turvassa -teema. Messun valmistelu yhdessä Puistolan kirkolla keskiviikkona 27.10. klo 16.30 valmistelemme seuraavan pyhän messua. Kahvia, teetä, pientä purtavaa. Kahvia kirkoilla. Tapulin seurakuntakoti Olotilakahvila Olohuone ma klo 11–13, Malmin kirkko ti klo 13–15, Pihlajamäen kirkko ti klo 13–15 ja Viikin kirkko ti klo 13–15 sekä Siltamäen seurakuntakoti Korttelitupa ma klo 11.30–14.30. Jakomäki, Jakomäentie 8e (kerhotila) Cafe Aarre ti klo 13–15. Rukousryhmä Pihlajamäen kirkolla ma 1.11. klo 14. Kokoontuu joka toinen viikko. Rukoile kiittäen -rukouspiiri Malmin kirkolla maanantaisin klo 17.30–19.30. Lähetyskerho Pihlajamäen kirkolla ke 27.10. klo 17. Kokoontuu joka toinen viikko. Raamattupiiri Pihlajamäen kirkon alakerrassa ke 3.11. klo 17. Kokoontuu joka toinen viikko. Tuolijumppa Pihlajamäen kirkon alakerrassa torstaisin klo 11. Missiokerho Viikin kirkolla ke 3.11. klo 16. Kokoontuu joka toinen viikko. Naapuruuspiiri Viikin kirkolla ke 27.10. ja 3.11. klo 13–14.30. Ilosanomapiiri Pukinmäen Portissa ma 1.11. klo 18. Raamatun opetuksiin tutustutaan pohdintakysymysten avulla. Ohjaaja teol. lis. Maria Molari. Kokoontuu joka toinen viikko. Lähetyspiiri Malmin kirkolla to 21.10. klo 15.30. Kokoontuu joka toinen viikko. Lähetyspiiri Puistolan kirkolla ma 1.11. klo 18. Siioninvirsiseurat pe 29.10. klo 19 Lipastilla, Vanha Puistolantie 10 A. Mukana Torsti Paijola. Suomen kielen keskusteluryhmä Pihlajamäen kirkolla tiistaisin klo 17–18.30. Avoin ryhmä, johon voi tulla tutustumaan toimintaan. Friendship Café avoinna joka torstai klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Tutustumispaikka muualta tulleille ja suomalaisille. Kahvia, teetä, pientä purtavaa. Liusketie 1, kirkon takaovi. Online Prayer Group in English. If you are interested in joining please contact minna-sisko.makinen@evl. fi. Tullaan tutuksi – monikulttuurinen naisten ryhmä Pukinmäen Portissa torstaisin klo 11–13. Pikkuisten pyhis. Pyhäkoulu 0–5-vuotiaille ja perheille su 24.10. klo 10 Tapanilan kirkolla. Perhekahvilat. Aikuisten kohtaamisia ja lasten leikkiä arkipäivisin klo 10–12. Ma: Viikin kirkolla, ti: Puistolan ja Tapanilan kirkoilla, ke: Pihlajamäen kirkolla, to: Siltamäen seurakuntakodilla ja pe: Malmin kirkolla. Avoin perhekahvila Varustamolla

Messu sunnuntaisin Käpylän kirkossa klo 18. Viikkomessu torstaisin Maunulan kirkossa klo 12.

TAPAHTUMAT

Naisen elämän palasia taiteen keinoin Naistenpäivää vietetään lauantaina 30.10. klo 10–15 Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10. Päivän teemana on Naisen elämän palasia taiteen keinoin. Päivän keskusteluissa ja työpajoissa on mukana Käpylä 100 -runoryhmäläisiä ja työpajoissa vierailevat kirjailija Liisa Mäntymies, joka ohjaa luovaa kirjoittamista, sekä kuvataiteilija Maria Albekoglu, joka ohjaa luovaa maalaamista. Tarjolla on myös herkullisia leivonnaisia ja kasviskeittoa. Osallistujaa pyydetään ottamaan mukaan joko naisen elämään liittyvä tai muuten itselle tärkeäksi tullut runo tai teksti. Yhteistyössä Oulunkylän Martat ja vapaaehtoiset, lisätiedot maija.pesonen-kareinen@evl.fi.

ma klo 11.30–14 ja to klo 9.30–12. Vauva- ja taaperotupa Varustamolla ti ja pe 13.30–15.30. Isien perhekerho Varustamolla ti 9.30–11. Ruoka-apua Lahjoitusleipää ja hävikkiruokaa Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11, Lahjoitusleipää Pihlajamäen kirkolla ti klo 9 ja Jakomäen kirkon pihalla ke klo 11 sekä Varustamolla to klo 11, diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten klo 11.30–13. Hävikkiruokaa jaossa sunnuntaisin Pihlajamäen kirkon messun jälkeen n. klo 12. Waste&Feast Malmi myy lounasta ma-pe klo 11–13. Os. Pekanraitti 16. Ostarin Onni Pihlajamäen kirkon alakerrassa tiistaisin klo 9–11. Edullinen aamupala sekä juttu- ja peliseuraa. Ruoka-aika Pihlajamäen kirkolla torstaisin klo 12, Kotiruokaa 2 e/ annos. Tapulin olohuone Tapulin srkkodilla maanantaisin 11–12.30 (1.11. puurotarjoilu). Keskusteluapua 365 päivänä vuodessa. Malmin seurakunnan oma pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–21.Soita, p. 09 2340 4444 (vain pvm-maksu), kun kaipaat juttuseuraa. Puhua voit kaikesta taivaan ja maan väliltä. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä tai keskusteluavun tarpeessa. Soita ja

varaa aika ma-to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soittopyyntö, otamme sinuun yhteyttä. Keskusteluaikaa voit kysyä myös suoraan oman alueesi diakoniatyöntekijältä, jonka yhteystiedot löydät seurakunnan nettisivuilta. Diakonian jouluavustuksia haetaan kirjallisesti. Hakuaika on 1.–15.11. Tarkemmat hakuohjeet ja hakulomake saatavilla hakuaikana Malmin seurakunnan nettisivuilla sekä seurakunnan toimipisteissä. Seuraa ilmoittelua.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Oulunkylän kirkossa klo 10.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–12 Oulunkylän kirkolla. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla paikan päälle. Maunulan uurnalehto tutuksi to 21.10. Tervetuloa tutustumaan Maunulan uurnalehtoon! Pikkulapsiperheille ohjelmaa klo 9 ja 10. Koululaisille tietovisaa ja hautausmaahan tutustumista klo 11. Aikuisille opastettuja hautausmaakierroksia klo 16 ja 17. Tavataan keskusaukiolla ison ristin äärellä. Family Thursday to 28.10. klo 17–19 Maunulan kirkolla. Koko perheen yhteisöllinen ilta. Keittoruokailu ja iltahetki, joiden jälkeen lapsille ohjelmaa lastenohjaajien kanssa ja aikuisille keskusteluja illan teemasta. Naistenpäivä la 30.10. klo 10–15 Oulunkylän kirkolla. Naisen elämän palasia taiteen keinoin. Mukana Käpylä 100 -runoryhmäläisiä, työpajoissa kirjailija Liisa Mäntymies ja kuvataiteilija Maria Albekoglu. Kasviskeittolounas, maksuton hieronta, vapaa pääsy. Yhteistyössä Oulunkylän Martat ja vapaaehtoiset. Käymme yhdessä ain -musiikkimatinea Maunulan torstaikerhossa 28.10. klo 13 Maunulan kirkolla. Yhteislaulua, musiikkiesityksiä tarinoiden ja valkokangaskuvien siivittämänä. Ota hänet vastaan -musiikkimatinea pyhäinpäivän merkeissä Maunulan torstaikerhossa 4.11. klo 13 Maunulan kirkolla. Pyhäinpäivän miniretriitti Vajoavallakin on viestinsä la 6.11. klo 10–14 Käpylän kirkolla. Kaipaatko hiljaisuutta, lepoa ja pysähtymistä elämääsi? Hinta 10 e, sis. keittolounas ja kahvit. Ohj. Taina Latvala ja Marianne Vanhanen. Ilm. Tainalle p. 040 5049 479. Lux aeterna – ikuinen valo -konsertti pyhäinpäivänä 6.11. klo 14 Käpylän kirkossa. Osia sielunmessuista, lohdutuksen psalmeja, soitinmusiikkia ja lauluja taivaasta. Kaari-ensemble, johtajana Saara Aittakumpu, sekä kanttorit Mikko Helenius ja Katja Mäkiö. Koskelan lähetyspiiri 28.9.–23.11. parittomien viikkojen tiistaina klo 15–16.30, Voudintien kerhotila. Vetäjänä Armi Anttila. Oulunkylän lähetyspiiri 29.9.– 24.11. keskiviikkoisin klo 13–14.30. Oulunkylän kirkko srk-sali. Vetäjänä Seija Peltola. Lukupiiri ma 25.10. Albert Camus: Rutto, ma 29.11. Ulla-Carin Lindqvist: Ken voi airoitta soutaa. Tervetuloa keskustelemaan kirjoista ja lukemisesta. Oulunkylän kirkon takkahuoneessa klo 18.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Asiointi sähköpostilla tai puhelimitse ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messut suoratoistona Facebookissa ja niitä voi katsoa myös verkkosivujen etusivulta. Musiikkimessu su 24.10. klo 18, huom. aika! Jouni Pirttijärvi ja Asko Nuorkivi. Musiikkia toteuttamassa Juha ja Aila Haapaniemi. Käsityöläisten messu su 31.10. klo 11. Asko Nuorkivi, Anna-Kaisa Jussila ja Jussi Hirvonen. Musiikissa mukana Vox Sonora -kuoro.

TAPAHTUMIA Torstai kirkolla 21.10. ja 4.11. Perhekerho 17–19. Ruokailu klo 17–18.30 5 e/aikuiset, lapset 3–12 v. 2 e. Klo 18.45 hartaus aikuisille, samanaikaisesti iltahetki lapsille, jonka jälkeen musiikkia. Pakilan Martat ti 2.11. klo 18. Nosh-vaate-esittely. Perhekerho kirkolla tiistaisin klo 9–11.30. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13. Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18 kirkolla. Kutomakerhon illat keskiviikkoisin kirkolla klo 19. Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13 kirkolla. Perhekerho torstaisin klo 17–19. Yhteyshenkilö Moona Seppä. Yhteisiä syntymäpäiväjuhlia päästään vihdoin viettämään. Jos olet tänä/viime vuonna täyttänyt 70, 75, 80…–101 v. ja saanut kirkolta onnittelukortin, olet lämpimästi tervetullut yhteiseen juhlaan la 30.10. Saman sisältöiset juhlat pidetään klo 12 ja 14. Halutessasi voit ottaa juhlaan 1–2 läheistäsi. Ilmoittautumiset virastoon ti 26.10. mennessä, p. 09 2340 5500 ma, ke, to 9–12, ti 13–16. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 16/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.10.–4.11.

Musiikkia kirkoissa VILLE PAUL PAASIMAA

PERJANTAINA 22.10. Two Moons klo 15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille, piano, Mika Kallio, rummut ja perkussiot. Kokeellista musiikkia. Vierailumaksu 4 e. Kynttiläkonsertti klo 18 Laajasalon kirkossa. Aija-Riikka Kyllönen, piano, Jani Kyllönen, bassobaritoni, Arja Suorsa-Rannanmäki, piano. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma Yhteisvastuukeräykselle. Polyteknikkojen Orkesterin syyskonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Johtaa James Kahane. Kajanus: Suomalainen rapsodia, Mendelssohn: Sinfonia nro 3 ”Skottilainen”. Liput 8–15 e www.polyteknikkojenorkesteri.fi, 10–18 e ovelta. Jeanne Demessieux 100 vuotta klo 19 Tuomiokirkossa. Jan Lehtola, urut. Ohjelmassa Demessieux, Dumitrescu, Hynninen. Suomen Solistiyhdistyksen konserttisarja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TIISTAINA 2.11. Kohtalon sinfonia uruilla klo 19.30–20.30 Kallion kirkossa. Tommi Niskala, urut ja urkusovitus. Beethovenin syntymästä 250 vuotta 2020. Niskala sovitti juhlavuoden kunniaksi Beethovenkin viidennen eli Kohtalon sinfonian uruille. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 20 e.

KESKIVIIKKONA 3.11.

LAUANTAINA 23.10. Première: Kohti kadotettua klo 16 Kannelmäen kirkossa. Vaskikvintetti Raikun debyyttikonsertti: Zoltán Kövér ja Miikka Saarinen, kornetti, Tommi Hyytinen, ranskantorvi, Antti Hirvonen, pasuuna, Nicolas Indermühle, ofikleidi. 1800-luvun alukuperäissoittimet. Ohjelmassa Bertin, Bellon, Leander, Schiltz, Mimart, Sullivan. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen tukimaksu FiBOlle. Isänmaan tyttäret klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Ilkka Kuusiston säveltämä ooppera perustuu talvi- ja jatkosodan tapahtumiin Suomen lottien ja sotilaiden näkökulmasta. Rooleissa Laura Riihimäki, Wille Enckell, Elina Risku, Mariia Bertus, Paula Patosalmi, Jenni Liikaoja, Aamu Pulkkinen, Tia Svanberg, Peppi Lari, Eeva Laine, Daniela Silén, Katri Kangas, Mervi Sipola-Maliniemi, Veli-Pekka Väisänen, Vesa Kytöoja, Sampsa Heiniö, Sampo Rantalainen, Aleksi Matikainen, Elias Nieminen, Miska Sagulin, Nooa Hyrkäs, Lumi Rönkkö, Stella Svanberg, Heikki Pihlajamäki, Stina Korpiola, Kyösti Korpiola, Kaj Lindström, Laura-Maria Hunt, Essi Vuorinen, Minni Tuomisalo, Ellen Herler, Pille-Riin Pulman ja Ella Vesa. Oopperakuorona NaisSound. Ohjaus Jonna Wikström. Liput 64/48,50 e Lippu.fi/artist/opera-tellus.

urut. Pärtin kuoro- ja sooloteoksia, Hakimin musiikkia sekä gregoriaanista laulua. Vapaa pääsy. Veisuut klo 16 Herättäjä-Yhdistyksen Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, 2. krs. Veisataan kerran kuussa hiljalleen Siionin virret kannesta kanteen. Kahvit. Herättäjä-Yhdistyksen Facebook-linkin kautta pääsee myös veisaamaan.

Vaskikvintetti Raiku ottaa debyyttikonsertissaan harppauksen kohti kadotettua lauantaina 23.10. klo 16 Kannelmäen kirkossa. 1800-luvun alkuperäissoittimet, ofikleidi bassosoittimena ja Jean-François Victor Bellonin kvintettojen ympärille rakentuva harvinaisuuksista koostuva ohjelma antavat erityislaatuisen mahdollisuuden tutustua romantiikan ajan vaskisointiin.

SUNNUNTAINA 24.10. Helsinki-kitaraduon konsertti klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Hollantilainen Rody van Gemertin ja kolumbialainen Jose Casallas. Ohjelmassa Ravel/Pujol, VillaLobos/ Pujol, Chopin/Tarrega, Barrios, Berlind Carlson, Lynch, Robles. Vapaa pääsy. Syyskonsertti klo 18 Kulosaaren kirkossa. Karla-Maria Toiviainen ja Marjasisko Varha, laulu, Mike Peltola, piano. Vapaa pääsy.

MAANANTAINA 25.10. Sibelius-Akatemian urkututkintokonsertti klo 16.30 Kallion kirkossa. Aleksanteri Wallius. Vapaa pääsy. Sibelius-Akatemian urkututkintokonsertti klo 19 Kallion kirkossa. Arttu Selonen. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 26.10. Laulun siivin klo 13 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Yhteislaulua. Kahvit. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 27.10. Iltamusiikkia pienille ja isoille klo 18–18.30 Pitäjänmäen kirkossa. Iltalauluja, virsiä ja rauhallisia

kirkkomuskarilauluja. Suunniteltu vauva- ja pikkulapsiperheitä huomioiden. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 28.10. Käymme yhdessä ain klo 13 Maunulan kirkossa. Yhteislaulua ja musiikkiesityksiä tarinoiden ja valkokangaskuvien siivittämänä. Raivo Savik, viulu, Maija PesonenKareinen, piano ja urut, Arja Aholammi-Pylkkänen, Monica Sourander, Maunulan lauluryhmä, Elisa Hapuli. Kahvit. Vapaa pääsy. Luonnon ääniä syysillassa klo 19.30–21.30 Kallion kirkossa. Laura Mikkola, piano, Fredrika Mikkola, viulu. Muun muassa E.J. Rautavaaran Cantus Arcticus, Chopin, Ravel, de Sarasate. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 25 e.

SUNNUNTAINA 31.10. Konsertti klo 15 Huopalahden kirkossa. Voice of Finland -voittaja Kalle Virtanen ja Joel Forsström, laulu, Stefanie Tuurna, piano. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmaraha. My Heart’s in the Highlands klo 15 Suomenlinnan kirkossa. Heli Kantola, sopraano ja urut, Heidi Åberg,

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

sopraano ja viulu, Aamu Pulkkinen ja Hannamaija Arjovuo, mezzosopraano, Niko Salmela ja Markus Mäkelä, tenori, Ilari Kääriä ja Marko Näätänen, basso, Juha Hurskainen,

Sid Hillen konserttisarja klo 10–11.30 Temppeliaukion kirkossa. Meditatiivista musiikkia flyygelillä. Omaa ja muiden tuotantoa. Vierailumaksu 4 e.

TORSTAINA 4.11. Ota hänet vastaan klo 13 Maunulan kirkossa. Pyhäinpäivän musiikkia, runoja ja tekstejä valkokangaskuvin elävöitettynä. Raivo Savik, Maija Pesonen-Kareinen, Maunulan lauluryhmä, Arja Aholammi-Pylkkänen, Monica Sourander ja Elisa Hapuli. Kahvit. Vapaa pääsy.

Rap-artisti PastoriPike esiintyy Tikkurilan kirkossa PastoriPike tiistaina 26.10. kello 18 Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Räppäri esiintyy Tikkurilan seurakunnan nuorisotyön nuortenkonsertissa. Muun muassa koulukiusaamista vastaan kantaa ottanut artisti on tehnyt musiikkia jo vuosikymmenen ajan. Liput 5 euroa ennakkoon Holvi-nettilippukaupasta. Suora linkki kauppaan löytyy nettisivulta www.tikkurilanseurakunta.fi tapahtumakalenterin konserttitapahtumasta.

Saksalais-suomalaisen kuoron juhlakonsertti Olarin kirkossa Misatango – Saksalais-suomalaisen kuoron 50-vuotisjuhlakonsertti sunnuntaina 31.10. kello 18 Espoossa Olarin kirkossa, Rälssitilankuja 1. Agnes Goerke, Saksalaisen seurakunnan kuoro, yhtye, solistit. Palmieri: Tangomessu, Bach, Piazzolla. Liput 15 euroa. Lippuja voi tiedustella etukäteen osoitteesta outi.ruutuvaara@gmail.com. Lippuja myös ovelta ennen konserttia.