Kirkko ja kaupunki 2021 16 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

21.10.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Luostareiden lahjat – näistä nautinnoista saamme kiittää munkkeja ja nunnia s. 8

Riesana vaikeat vanhemmat – aikuiset lapset kertovat s. 14

Nurmi kenttien Onni Jalkapalloili ja Onni Valakari pelaa kansainvälisillä kentillä, missä usko saa näkyä s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Kirkon ei pidä taipua painostukseen

On kaksi tapaa elää: joko niin, että mikään ei ole ihmeellistä, tai niin, että kaikki on ihmeellistä.

TAMPEREELLA OLI TARKOITUS järjestää viime viikolla kadonneiden eliölajien ja menetettyjen luontoympäristöjen surusaatto. Sen piti johtaa ilmastomessuun, jossa suru, huoli ja ahdistus olisivat saaneet rinnalleen kristillisen toivon. Ympäristöön liittyvän huolen käsitteleminen surusaaton ja liturgian keinoin oli Tampereen luterilaisten seurakuntien ja Kristittyjen Elokapinan yhteinen ponnistus. Ja siinähän kävi sitten niin, että ilmastomessu järjestettiin, mutta ilman surusaattoa. Saatto päätettiin jättää väliin, kun ahkerasti tubettava kansanedustaja Sebastian Tynkkynen (ps.) uhkasi lähteä Tampereelle häiritsemään tilaisuutta. Seurakuntiin alkoi sataa niin aggressiivisia viestejä, että ne päätyivät perumaan surusaaton. Raskaiden tunteiden kanavoimisen edellyttämä rauha ja turva olivat mennyttä. VOISI AJATELLA (ja itsekin olen siihen päin kallellani), että olisivat Tampereella antaneet mennä vaan. Antaneet koirien haukkua ja pitäneet karavaanin liikkeessä. Kirkon ei missään tapauksessa pidä taipua poliittiseen ohjailuun tai painostukseen, ei yhdenkään puolueen eikä minkään eturyhmän edessä. Toisaalta, huoli seurakuntalaisten turvallisuudesta ei ole turha. Äärioikeistolaisen terrorin uhka on Suojelupoliisin mukaan kasvanut myös Suomessa, ja sitä ruokkii ennen kaikkea verkossa levitettävä propaganda.

ELOKAPINA JAKAA MIELIPITEITÄ. Kirkolta se saa enimmäkseen ymmärrystä. Tampereen surusaaton perumisen jälkeen sekä Tampereen piispa Matti Repo että arkkipiispa Tapio Luoma julkaisivat sosiaalisessa mediassa kieli keskellä suuta kirjoitetut päivitykset, joiden rivien välistä voi lukea tuen ilmaisun ilmastoaktivisteille. Elokapinan nimeä he eivät kuitenkaan rohjenneet turhaan lausua. Sen sijaan Helsingin istuva piispa Teemu Laajasalo ja emeritus Eero Huovinen ovat selkein sanoin ilmaisseet tukensa Elokapinan tavoitteille. JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

ALBERT EINSTEIN (1879–1955)

Tänään Linnunradalla on arvioiden mukaan 100–400 miljardia tähteä, mutta yötaivasta tähyilemällä niistä näkee vain murto-osan. MIINA VILJANEN TIEDE-LEHTI 11/2021

Iankaikkisesti

”

Kun minä katselen sinun taivastasi, sinun sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet luonut, niin mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen? PSALMI 8:4

KIRKOLTA ELOKAPINA SAA ENIMMÄKSEEN YMMÄRRYSTÄ.

Kirkko ja kaupunki

16 21.10.2021

Seuraava lehti ilmestyy 4.11. KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Sade rummuttaa bussin ikkunaa. Mietin, mitä kuuluu ystävälle, joka kertoi murheistaan. Sinä siellä taivaassa, pidäthän huolta hänestä. Anna minulle voimaa pitää yhteyttä yllä.

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Kauneus lähtee siitä, että olet itsevarma” Miss Helsinki -finalisti Mira Holappa opiskelee teologiaa ja toivoo jonain päivänä työskentelevänsä pappina.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILLE PALONEN

Mira Holappa, 23, olet teologian opiskelija ja Miss Helsinki -kilpailun finalisti. Miten päädyit opiskelemaan juuri teologiaa? – Kun nuorempana mietin, mitä haluaisin isona tehdä, ajattelin, että ehkä haluan poliisiksi tai lentokoneiden korjaajaksi. Sitten kirkko alkoi tuntua omalta paikalta. Myöhemmin työ kirkossa alkoi tuntua myös kutsumukselta, ja nyt se tunne on vain vahvistunut. Olen aina ollut johtaja tyyppi. Jos on ryhmätyö, otan ohjat, ja opiskelijoiden fuksisuunnistuksessakin olin ryhmänjohtaja. Haluaisin työskennellä joskus pappina. Entinen Helsingin piispa Irja Askola on minun silmissäni nainen, jota voi ihailla. – Opiskelen teologiaa ensimmäistä vuotta ja työskentelen samalla koulunkäynninohjaa jana. On ollut ihana huomata, että teologises sa on ihmisiä, jotka ajattelevat saman tyyli sesti kuin minä. Suomalaisille parikymppisil le uskonto on monesti tabu, ja uskonnon pe rusteella helposti leimataan ihmisiä, mutta nyt tunnen, että olen hyvien ihmisten ympä röimänä.

Mihin maailmassa tarvitaan missikisoja vuonna 2021? – Minusta Miss Suomi kilpailun slogan ”kauniisti itsevarma” on hyvä. Miss Helsinki kisassa ei haeta tietyn näköistä vaan tietyn tyyppistä ihmistä. Välillä on ollut puhetta siitä, että naisia esineellistetään missikilpai luissa, mutta mehän itse haluamme ja haemme näihin kilpailuihin omista syistäm me. Miss Helsinki finalistijoukossa on fiksuja, maanläheisiä, normaaleja ihmisiä. Tämä on meille vähän kuin harrastus. – Kilpailemme ennen kaikkea itseämme vastaan, kohtaamme omat mörkömme. Joil lekuille kilpailu voi olla vaikka ensimmäinen kerta, kun on bikineissä yleisön edessä, mut ta toisaalta onhan meillä bikinit rannallakin. Missikisat kiinnostavat yhä ihmisiä, ja niitä katsotaan, ainakin salaa.

Kauneus on subjektiivinen käsite. Miten siinä voi kilpailla? – Kaikkia meitä miellyttävät tietynlaiset ihmiset. Miss Helsinki kilpailussa on useamman henkilön raati. Finaalissa on myös talentosuus, tuomariston haastattelu ja useampi kierros, joissa näytämme persoonaamme ja sitä, olemmeko itsevarmoja ja miten itsemme kannamme. Minusta kauneus lähtee siitä, että on itsevarma, voi hyvin ja kantaa itsensä hyvin.

Sinulla on tatuointeina muutama raamatunkohta ja pieni ristin kuva. Miksi juuri tällaiset tatuoinnit? – Niissä on hyvä sanoma. Toisessa kädessä on raamatunkohta Jesajan kirjasta. Siinä sanotaan, että luota Herraan, sillä hän on kallio. Toisessa kädessä on häistä tuttu Korinttilaiskirjeen kohta, jossa sanotaan, että lopulta jäljelle jäävät usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on rakkaus. Käteeni on tulossa myös Eedenin puutarha aiheinen tatuointi, kukkia, hedelmiä ja käärme, mutta se on vielä vähän kesken.

Mikä sinulle on pyhää? – Pyhän käsitteeni on kaksijakoinen. Ihmisen ja Jumalan suhde eli Jumalan rakkaus ihmistä kohtaan on pyhin. Myös ihmissuhteet ovat minulle pyhiä. Perhe ja ystävät ovat minulle henkireikä. ■ Miss Helsinki 2021 valitaan Vanhalla ylioppilastalolla pe 22.10.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Kun rakas lemmikki menee tähdeksi taivaalle Lapselle perheen lemmikkieläin on usein rakas perheenjäsen ja siitä luopuminen kova paikka. Traumapsykoterapeutti Ritva Launonen kertoo, miten lasta voi auttaa kohtaamaan surun lemmikin kuolemasta. TEKSTI ANNA FERRANTE KUVA ISTOCK

1. Kerro lapselle lähestyvästä kuolemasta. Useimmiten lemmikkieläimestä joutuu luopumaan sen vanhuuden tai sairauden takia. Asia lähestyy pikkuhiljaa, jolloin on mahdollisuus valmistella lasta siihen. Lapselle voi kertoa, että usein vanhalle eläimelle tulee jokin sairaus, josta tietää, että pian se kuolee. Nuorempikin eläin voi sairastua niin pahasti, ettei eläinlääkäri saa sitä enää parannetuksi. Silloin ihmisen tehtävä on auttaa eläintä kuolemaan, jotta sen ei tarvitse kärsiä kipua. Jos perheen lemmikki kuolee äkillisesti, suruun ei ehdi valmistautua. Näissä tilanteissa lapselle tulee lähes aina pelkoja, että samanlainen onnettomuus tapahtuu jollekulle läheiselle. Tällöin on tärkeä vakuuttaa lapselle, että näin ei tapahdu.

2. Keskustele lapsen kanssa siitä, mitä kuolema tarkoittaa.

Kuolemasta pitää puhua lapsellekin kuolemana. Koira meni jonnekin pois -tyyppiset epämääräiset selitykset aiheuttavat lapsessa vain hämmennystä ja voivat vaikeuttaa surusta toipumista. Lapselle voi kertoa, että kuolema tarkoittaa sitä, että sydän ei enää lyö ja keuhkot lakkaa-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

vat toimimasta. Eläin ikään kuin nukahtaa, eikä sen jälkeen enää herää. Lisäksi kuolemalle on hyvä tarjota jokin lohdullinen ”jatko”: lemmikin voi sanoa siirtyvän lemmikkien taivaaseen, koiraenkeliksi tai tähdeksi taivaalle. Näin lapselle jää yhteys eläimeen, mikä helpottaa luopumisen tuskaa ja auttaa muiston vaalimisessa.

3. Anna lapselle tilaisuus jättää jäähyväiset.

Joskus vähän isompi lapsi voi olla mukana eläimen lopetustilanteessa. Ikääkin tärkeämpää on kuunnella lapsen tahtoa eli sitä, haluaako hän olla mukana. Kaikkein tärkeintä on, että lapsella on tilaisuus jättää jäähyväiset. Myös ruumiin näyttäminen lapselle voi olla hyvä ajatus, sillä siinä konkretisoituu se, ettei lemmikki enää hengitä. Ei kuitenkaan riitä, että katsotaan kuollutta eläintä ja se siitä. Tilanne on sanoitettava lapselle niin, että hän ymmärtää sen ja tuntee olonsa turvalliseksi.

4. Sanoita lapsen suru.

Kun lemmikki on kuollut, lapsi tarvitsee lohdutusta: syliä, läheisyyttä ja mahdollisuutta puhua asiasta. Koko perhe voi myös yhdessä surra lemmikkiä, katsoa valokuvia, muistella,

miten se tuhisi nukkuessaan, hotki ruokansa ja tykkäsi myllätä maata. Lohdun tarjoaminen on tärkeää. Juuri siksi tarvitaan ajatusta koirien taivaasta tai muusta yhteyden säilymisestä lemmikkiin. Lapsen suru on erilaista kuin aikuisen. Lapsi surahtelee. Hän elää hetkessä, ja hänellä suru tulee mieleen hetkittäin. Välillä lapsi unohtaa koko asian ja jatkaa leikkejään, ja toisessa hetkessä hän saattaa itkeä lohduttomasti. Suru saattaa pulpahdella pintaan pitkänkin ajan kuluttua. Sen voi herättää jokin tuoksu, tilanne tai vaikkapa ohikulkevan koiran näkeminen. Aikuisen tehtävä on olla jakamassa surukokemusta silloin, kun lapsi sitä haluaa.

5. Näytä myös oma surusi, mutta säilytä lapsen rutiinit ja tavallinen arki.

Toisin kuin lapsen suru, aikuisen suru on enemmän jatkuvaa ja prosessinomaista. Omat

Kirkko ja kaupunki verkossa MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA

Annetaan kummien kukkia Moni kastettava saa kummiksi myös jonkun kirkkoon kuulumatto man. Heidän kohtelunsa vaihtelee: jotkut papit esimerkiksi jaka vat kummitodistukset kaikille kummeille, toiset vain kirkkoon kuu luville. Kirkolliskokouksen mukaan yksi kirkkoon kuuluva kummi riittää, mutta muutos on juuttunut byrokratian rattaisiin ja seura kunnissa toimitaan yhä vanhan käytännön mukaan. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Arvoyhteisönä kirkolla olisi erinomainen mahdollisuus puhua kohtuullisuuden hyveestä. Ehkä rahallisella omaisuudella on lopulta hyvin vähän tekemistä hyvän elämän kanssa.” MATIAS UUSISILTA VERKKOKOLUMNISSAAN

SIRPA PÄIVINEN

”

Surun ja itkun näyttäminen lapselle ei ole vaarallista, päinvastoin.

tunteet voivat olla vahvasti pinnassa ja itku herkässä. Surun ja itkun näyttäminen lapselle ei ole vaarallista, päinvastoin. Aikuinen näyttää omalla surun käsittelyllään mallia ja auttaa lasta ymmärtämään, että suru on luonnollinen tunne silloin, kun menettää jotain itselle rakasta ja tärkeää. Surua ei pidä kieltää itseltä eikä lapselta. Lapsi saattaa pelästyä, jos aikuinen purskahtaa holtittomaan itkuun, mutta siitäkin selviää käymällä tilanteen läpi lapsen kanssa ja kertomalla, ettei ole vaarallista vaikka aikuinen joskus itkee paljonkin. Lapsen kannalta haitalliseksi tilanne voi muuttua, jos vanhempi lamautuu suruunsa eikä pysty jatkamaan arjen rutiineja. Lapsi ei saa joutua tukijan rooliin vanhempansa surussa. Jos oma suru tuntuu kestämättömän kovalta, kannattaa hakea apua toisilta aikuisilta tai asiantuntijalta. ■

Ideologia ei tee ääriajattelijaa Tutkija Marko Juntusen mukaan radikalisoitumisen taustalla ovat aina myös henkilökohtaiset kokemukset. Kukaan ei liity ääri liikkeen jäseneksi ilman, että hänen henkilöhistoriassaan on ta pahtunut jotakin sellaista, minkä vuoksi hän saattaa kiinnostua ääriliikehdinnästä. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

SIRPA PÄIVINEN

TORINON ENKELI -romaanissa (Otava) on voimakas kuvitteellinen ja symbolinen taso, joten kyse ei Taina Latvalan mukaan ole hänen omaan elämäänsä perustuvasta autofiktiosta. Kirja kuitenkin leikittelee autofiktion piirteillä. Romaanissa kirjailijan ikäinen nainen on hiljattain eronnut, ja hän matkustaa jouluksi taiteilijaresidenssiin Torinoon. Asunnon kirjahyllystä hän löytää tietokirjan, joka käsittelee Torinoon liittyviä myyttisiä tarinoita.

”

Tuon tuntemattoman lapsen kautta hän yllättäen tutustuu vanhemmuuteen.

Taina Latvala halusi kirjoittaa omakohtaisesta, pelkoa ja epävarmuutta aiheuttavasta asiasta.

Äidiksi tuleminen ei ole aina itsestään selvää

aina Latvala matkusti vuoden 2018 lopulla Torinoon viettämään uutta vuotta. Jo ennen matkaa hän keksi, että voisi sijoittaa tulevan romaaninsa tapahtumat tuohon mystisen oloiseen, vahvasti katoliseen italialaiskaupunkiin. Tuolloin 36-vuotiasta Latvalaa oli jo jonkin aikaa askarruttanut se, haluaako hän äidiksi. – Ihailemani kirjailija Monica Fagerholm on sanonut eräässä haastattelus-

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

sa, että mene sitä kohti, mikä polttaa. Päätin alkaa kirjoittaa kirjaa tuosta minulle omakohtaisesta, pelkoa ja epävarmuutta aiheuttavasta asiasta, Latvala kertoo. – Mediassa on käsitelty lapsettomuuden surua tai vapaaehtoisesti lapsettomia, mutta ei mielestäni juurikaan niitä ihmisiä, joille perheen perustaminen aiheuttaa ristiriitaisen olon. Äidiksi tuleminen ei ole kaikille itsestään selvää. Se on iso kysymys, sillä siihen liittyy vahvasti se, millaisen elämän haluaa elää.

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Kirjan johdattamana nainen kohtaa jouluaattona kadulla pikkutytön, joka takertuu häneen itsepäisesti. Tämä tuo naisen mieleen toisen kaksikon, Marian ja Jeesus-lapsen. – Nainen tuntee olevansa irrallaan kaikesta ja pohtii itseään ja elämäänsä. Tuon tuntemattoman lapsen kautta hän yllättäen tutustuu vanhemmuuteen ja kohtaa myös oman sisäisen lapsensa, Latvala kertoo. ONGELMIA KOHDATESSAAN romaanin päähenkilöllä on tapana turvautua Uuteen testamenttiin. Hän etsii elämäänsä oikeaa suuntaa valitsemalla satunnaisesti jonkin kohdan. Myös kirjan lukujen otsikot on poimittu Raamatusta. – Sain aikoinani lahjaksi Taskuoraakkelinimisen kirjan, jolta voi kysyä tällä tavalla neuvoa oman elämänsä asioissa. Isoisoäitini eli isu puolestaan etsi virsikirjasta viisaita lauseita itselleen ja läheisilleen, Latvala kertoo. Hengellisyys on ollut pohjalaistaustaiselle Latvalalle aina tärkeää. Lapsena hän oppi iltarukouksen ja kävi pyhäkoulua. Raamattua hän tutki ensimmäisen kerran tarkemmin rippikouluikäisenä. Yliopiston kirjallisuudenopinnoissa hän osallistui kurssille, jolla selvisi, miten iso vaikutus Raamatulla on ollut kaunokirjallisuuteen. Torinon enkeli -romaanin kirjoittamisen myötä Latvalan oma elämä selkiytyi. – Kirja liikautti minussa jotain. Nyt tilanne on se, että odotan ensimmäistä lastani, hän kertoo hymyillen.

MARJO KYTÖHARJU

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Formula 1 -kuljettajien luottolääkärin päiväkirjamerkintöihin perustuva kirja kertoo taistelusta syöpää vastaan. Aki Hintsan elämä mullistui kesällä 2015, kun hänellä todettiin parantumaton haimasyöpä. Ennusteet lupasivat elinpäiviä muutamaksi kuukaudeksi, mutta aika venyi 16 kuukaudeksi. Tuona aikana syntyi Oskari Saaren kirjoittama Tänään olen elossa -kirja (WSOY 2021), joka perustuu Hintsan päiväkirjamerkintöihin. Lääkärin oli vaikea ryhtyä potilaaksi. Kotona oli uudesta avioliitosta kaksi pientä lasta. Haimasyövän ennuste on kaikkein huonoin. Usko Jumalaankin joutui koetukselle, mutta Hintsa päätti taistella. Kuolemansairas mies kutsutiin Sveitsin Davosiin, jossa hän esitteli hyvinvointimalliaan kilpa-autoilijoiden Mika Häkkisen ja Sebastian Vettelin kanssa maail-

man johtaville poliitikoille, liikemaailman edustajille ja toimittajille. Kaksipäiväinen esiintyminen oli menestys, ja Hintsa ystävystyi muun muassa YK:n pääsihteerin Kofi Annanin kanssa. Lapsiperhearki ja oma sairaus ottivat koville. Kirjan sivuilla vilisevät sanat rukous, ruokahaluttomuus, ruoansulatus ja hoidot. Kaiken keskellä Hintsan toiveissa oli saada valmiiksi kirja, joka kertoisi lukijoille ihmisen syvimmän eli coren löytämisestä. Isoissa käännekohdissa Hintsa oli tottunut turvau-

tumaan Jumalaan ja rukoukseen. Näin hän toimi nuorena miehenä pyrkiessään lukemaan lääketiedettä. Jos hän selviäisi pääsykokeissa, hän omistautuisi Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Hän lähti perheineen lähetyslääkäriksi Etiopiaan ja oppi ortodoksikristityltä kestävyysjuoksija Haile Gebreselassie paljon siitä, miten menestys ja onnellisuus ovat sidoksissa toisiinsa. Hintsa alkoi kehittää suosittua hyvinvointimalliaan, jolla hän valmensi Mika Häkkistä, Sebastian Vetteliä ja Lewis Hamiltonia toimiessaan 11 vuotta Formula 1 -maailman lääkärinä. Kirjan yllätys on, miten syvää ystävyyttä kovassa lajissa voi syntyä. Kun Aki Hintsa kuolee Sveitsissä 15.11.2016, hänen lähellään ovat kaikki rak-

HOCH ZWEI / JUERGEN TAP / LEHTIKUVA

Aki Hintsan elämän tarkoitus

Aki Hintsan elämä päättyi vain 58-vuotiaana.

kaat. Hamilton tilaa yksityiskoneensa hakemaan Suomesta paikalle Hintsan ex-vaimon, tyttären ja pojan. Neljä vanhinta lasta rukoilee yhdessä Isä meidän -rukouksen ja laulaa isän lempilauluja, kunnes hänen sydämensä pysähtyy klo 22. PIRJO WESANIEMI

K A I K K E A M A A N JA TA I VA A N VÄ L I LTÄ Madonna ja lapsi – avaimenperä

Helene Schjerfbeck. Kestävä avaimenperä on valmistettu omenamehun valmistuksessa ylijäävästä omenakuidusta. Kaksipuoleinen avaimenperä toimii samalla kuin taskuikonina. 7,90

Eero Hietala, Heikki Rusama Anne Mattsson

Kirkon ihmeellisimmät tarinat

Pirjo Kantala, Kaisa Kariranta, Meri-Anna Hintsala (toim.)

Irja Askola

– Parhaat jutut kristinuskon jokaiselta vuosisadalta

Alkuja ja loppuja

Teos seuraa Askolan polkua vasemmistolaisesta yksinhuoltajaperheestä kansainvälisille areenoille ja lopulta kirkon ykkösnaiseksi. Syksyn kiinnostavin henkilökuva! 26,20 (34,90)

Kirkon 2000-vuotista historiaa keritään auki 20 henkilön kautta jotka jättivät pysyvän merkin historiaan: Tomera eläkeläistäti Helena kaivoi esiin Jeesuksen haudan, paavi Urbanus puhui Euroopan ristiretkille ja Martti Luther joutui ukkosmyrskyyn. 21,10 (27,90)

Alkuja ja loppuja sanoittaa rukouksin ja lyhyin asia- ja mietiskelytekstein erilaisten elämänvaiheiden alkuja, keskikohtia ja loppuja. Kirjan runsas aineisto on aarrearkku, josta löytyy ammennettavaa monenlaisiin tilanteisiin ja tunnelmiin. 25,90 (32,80)

– Elämäkerta

– Rukousten kirja

Suojelusenkeli

– rukouskortti ja riipus 3,90

Verkkokauppa: www.sacrum.fi

Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki

Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15

Puh. 020 754 2350 KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Jäljet johtavat luostariin Olisitko arvannut, että nämä kolme nautinto ainetta ovat saaneet alkunsa luostarissa? TEKSTIT KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO JA JUHANI TOLVANEN KUVAT LAURA RIIHELÄ

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Munkkien panemaa olutta

Alkolla on valikoimissaan muita trappistioluita, ja hinnat ovat kohtuullisia.

O ”

let oikea munkki vain kun elät kättesi työllä”, kirjoitti pyhä Benedictus 500-luvulla perustamansa Montecassinon luostarin sääntöihin. Benedictusta pidetään läntisen luostarilaitoksen isänä, ja esimerkiksi trappistimunkit noudattavat yhä hänen sääntöään. He ylläpitävät luostaritoimintaa myymällä valmistamiaan tuotteita kuten juustoja, ruumisarkkuja ja vaatteita. Benedictuksen luostarisääntö ei kiellä alkoholia, joten osa trappistiluostareista kattaa kulunsa oluen panemisella. Maailmanlaajuisesti trappistiluostareita on 170, ja suurin osa niistä on Euroopassa. Vain 11 luostarilla on olutpanimo, joka on saanut erityisen ATP-merkin (Authentic Trappist Product). Merkki takaa, että tuotteet on valmistettu luostarissa ja munkkien valvonnassa. Lisäksi kaikki tuotot menevät luostariyhteisön tai trappistijärjestön toimintaan tai hyväntekeväisyyteen. ATP-merkin saaneista luostareista viisi on Belgiassa ja kaksi Hollannissa. Itävallassa, Italiassa, Englannissa ja Yhdysvalloissa on yksi luostari kussakin. ATP-merkki otettiin käyttöön vuonna 1997, ja kansainvälinen ITA-trappistijärjestö valvoo merkin käyttöä tiukasti. − Esimerkiksi belgialainen Achel-panimo menetti ATP-merkin, koska munkkeja ei ole enää tarpeeksi valvomaan panimon toimintaa, kertoo Suomen Olutseuran olutasiantuntija Jouni Koskinen. Merkin perimmäinen tarkoitus on erottaa trappistioluet muista luostarioluista, joiden siteet luostareihin voivat olla vain näennäiset. − Usein ainut yhteys panimon ja luostarin välillä on lisenssimaksu, jonka panimo maksaa luostarin nimen käytöstä tuotteessaan, Koskinen sanoo. MUNKIT OVAT TEHNEET olutta varhaiskeskiajalta lähtien, joten monet saattavat ajatella, että trappistioluita on valmistettu satojen vuosien ajan. − Vaikka trappistioluilla on vanhan oluen maine, ne ovat oluen historiassa verrattain uusia. Vanhin trappistipanimo, Westmalle, on perustettu vuonna 1836, Jouni Koskinen kertoo. 2010-luvulla on perustettu viisi uutta trappistipanimoa, kun munkit ovat hypänneet mukaan craft- ja pienpanimo-oluiden buumiin. Viimeisimpänä ATP-merkin on saanut englantilaisen St. Bernard -luostarin Tynt Meadow -olut vuonna 2018. Asiantuntijoiden keskuudessa erittäin arvostettuja ja haluttuja ovat vuonna 1839 perustetun belgialaisen Westvleterenin (Sint-Sixtusabdij Westvleteren) oluet. Luostari tuottaa olutta juuri sen verran kun sen ylläpitokustannukset vaativat. Westvleterenin olutta on mahdollista ostaa vain paikan päältä. Luostari ei ole myöntänyt oluelle jälleenmyyntilupaa. Silti pulloja löytyy harmailta markkinoilta moninkertaisilla hinnoilla alkuperäiseen verrattuna. − Paikan päällä olut maksaa pari euroa, mutta nettikaupassa sama pullo voi maksaa 16 euroa, Koskinen sanoo.

Olutasiantuntija Jouni Koskisen suosikki trappistioluista on Orval.

USEIMMAT TRAPPISTIOLUET ovat tummia, vahvoja ja mausteisia, Jouni Koskinen kutsuu niitä belgityylisiksi oluiksi. Mitään säädöksiä siitä, millaista trappistien valmistaman oluen kuuluisi olla, ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi Roomassa sijaitseva Tre Fontane -luostari valmistaa Tre Fontane Tripel -olutta, jossa on käytetty eukalyptuksen lehtiä. Luostarin munkit ovat viljelleet eukalyptusta 1870-luvulta lähtien, jolloin sen avulla taisteltiin malariaa vastaan. Massachusettsissa sijaitseva yhdysvaltalainen Pyhän Joosefin panimoluostari (Saint Josephs Abbey) aloitti vuonna 2013 Spencer Trappist -ipan tuotannon. − Se oli olutmaailmassa ihmetystä herättävä asia. Voivatko trappistit tehdä ipaa? Koskinen kertoo. Koskinen on maistellut läpi kaikki trappistioluet. Hänen suosikkinsa on Orval, koska se on vaaleaa ja raikasta. Trappistioluet vanhenevat hyvin. Koskisen mukaan vahvimpia oluita voi kypsytellä jopa 5−10 vuotta. − Kypsytettyjä oluita ei oikeastaan näe myynnissä, vaan ne pitää kypsytellä itse. Oluet eivät kuitenkaan parane vanhetessaan loputtomiin. Olen joskus saanut Chimayn 17 vuotta vanhaa olutta ja se maistui vain kellarilta, Koskinen sanoo. Jouni Koskisen kirja Oluiden maailma (Readme) ilmestyy syksyllä.

Trappistioluita ei pidä sekoittaa tavallisiin luostarioluisiin. Jotkut trappistioluet ovat niin himoittuja, että niitä myydään moninkertaisilla hinnoilla harmailla markkinoilla.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Leivos kuin papin napa

acaron-leivonnaisten alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta jo 700-luvun Venetsiassa munkit valmistivat luostarien keittiöissä pieniä, yksinkertaisia leivonnaisia mantelimassasta. Munkit kutsuivat niitä ”papin navoiksi”. Toisen tarinan mukaan mantelimassasta valmistetut leivonnaiset saapuivat arabivalloittajien mukana Sisiliaan vuonna 827.

Fransiskaanimunkki André Thevet toi 1500-luvulla Brasilian-tuliaisinaan Eurooppaan uuden kasvin, tupakan, siemeniä.

Tupakkaviljelmä katedraalin katveessa

eskellä kukkeinta konjakin kotiseutua, Cognacin hiippakunnan ytimessä, sijaitsee Angoulêmen kaupunki, jonka katedraalin puutarhassa viljeltiin tupakkaa ensimmäistä kertaa Euroopassa. Fransiskaanimunkki, tutkimusmatkailija André Thevet oli palannut vuodenvaihteessa 1556 Brasiliasta mukanaan tupakanlehtiä ja -siemeniä. Hän istutti siemenet puutarhaansa ja alkoi kasvattaa yrttiä, jolle antoi nimen herbe angoumoisine eli Angoulêmen yrtti. Thevet’n matka oli suuntautunut Ranskan Brasiliassa olevaan siirtokuntaan, joka sijaitsi nykyisen Rio de Janeiron lähellä. Alueen intiaanit olivat kertoneet kasvin olevan nimeltään Petun. Meille sana on tuttu petuniasta, joka on sekin koisokasvi perunan, tomaatin ja tupakan tapaan. Tuo tupi-kieliryhmään kuuluva intiaanikielen sana tarkoitti siis alkujaan tupakkaa. Meidän tuntemamme sana tupakka puolestaan juontuu Karibianmeren alueen intiaanien tainon kielen sanasta, jonka espanjalaiset väänsivät sitten muotoon tabaco. NÄIN IHMEKASVIA kuvasi André Thevet vuonna 1558 ilmestyneessä kirjassaan Singularités de la France antarctique (Ranskan antarktiksen erikoisuuksia): ”Heillä on myös salainen yrtti, jolle on annettu nimi Petun. Sitä arvostetaan sen monien ominaisuuksien mukaan. Tämän kasvin kuivattuja lehtiä kääritään palmupuun lehteen kynttilän

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

muotoon ja sitten käärön toinen pää sytytetään ja savua saadaan nenään ja suuhun. ”Sanotaan, että se on hyvin terveellistä ja puhdistaa aivot tarpeettomista ajatuksista. Sen lisäksi se pitää jonkin aikaa nälkää ja janoa. He käyttävät sitä myös halutessaan puhua salaisuuksia. Alueella asuvat kristityt ovat myös mieltyneet siihen, vaikkakaan se ei ole vailla vaaroja ennen kuin siihen tottuu. Tämä savu aiheuttaa nimittäin hikoilua ja heikotusta ja jopa huimausta, minkä itsekin koin, kun sitä kokeilin.” Tuollainen on siis historian ensimmäinen kirjallinen kuvaus sikarin polttamisesta. Thevet lisää vielä, että ”jos sitä käyttää liikaa, se tekee pään heikoksi kuten väkevä viini”. Tupakan ohella hän kuvasi kirjallisesti ensi kertaa myös monia muita Amerikan ihmeitä kuten ananasta ja maapähkinää sekä eläinkunnasta muun muassa laiskiaista ja tapiiria. KUNINKAALLINEN KOSMOGRAFI André Thevet’stä tuli vuonna 1560, ja myöhemmin hänet nimettiin myös kuningatar Katariina de’ Medicin kuninkaalliseksi almunjakajaksi. Thevet’n kunnia sai kuitenkin ankaran kolauksen, kun Ranskan Portugalin suurlähettiläs Jean Nicot toimitti kuningattarelle jauhettua tupakkaa tämän pojan päänsäryn parantamiseksi. Hoito tehosi, ja kunnianosoituksena ”lääkkeen” lähettäjälle kasvin nimeksi annettiin Herba Nicotiana. Thevet loukkaantui verisesti. ”Vuosia sen jälkeen, kun palasin matkaltani, joku tyyppi, joka ei ollut edes käynyt siellä maassa, saa nimensä siihen kasviin”, hän kirjoitti. Myöhemmin Carl von Linné jatkoi savun puhaltamista Thevet’n silmille virallistamalla kasvisuvun nimeksi nicotiniana tabacum. Palsamia maineen haavoille tuli, kun von Linné antoi keltaoleanterille fransiskaanimunkki André Thevet’n muistoa kunnioittaen tieteellisen nimen Thevetia.

RANSKAAN RESEPTI päätyi todennäköisesti vuonna 1533, kun 14-vuotias isätön ja äiditön Katariina de’ Medici muutti Italiasta Ranskaan mennäkseen naimisiin Ranskan kuninkaan Henrik II:n kanssa. Ranskalaisessa luostarissa mantelimassaleivoksia alettiin valmistaa 1700-luvun alkupuolella. Silloin aatelisperheestä lähtöisin oleva Catherine de Vaudemont valittiin Les Dames du Saint-Sacrement -luostarin abbedissaksi. Luostarin säännöt kielsivät tiukasti lihan syönnin, mutta herkuttelu leivonnaisilla oli sallittua. Kun Ranskan vallankumous lakkautti luostarilaitoksen 1792, kaksi Les Dames du Saint-Sacrement -luostarin nunnaa, sisar Marguerite ja sisar Marie-Elisabeth pakenivat Nancyn kaupunkiin macaron-resepti taskussaan.

”

Luostarin säännöt kielsivät tiukasti lihan syönnin, mutta herkuttelu leivonnaisilla oli sallittua. Nancyn kaupunginlääkäri, tohtori Gormand, sääli nunnia ja otti heidät luokseen asumaan. Sisaret maksoivat hänelle ylläpidostaan leipomalla perheelle macaroneja. Pian tieto sisarten leivontataidoista levisi kaupungissa. He alkoivat valmistaa ja myydä macaroneja myös kaupunkilaisille. Vielä tässä vaiheessa macaronit olivat yksiosaisia keksejä. Marguerite ja Marie-Elisabeth tulivat kaupungissa tunnetuiksi Macaron-sisarina (Les Soeurs Macarons). Nykyäänkin macaroneja valmistetaan Nancyssä alkuperäisellä reseptillä. Leivonnaiset tunnetaan nimellä Nancy macarons. TÄYTETYT KAKSIOSAISET macaronit syntyivät 1830-luvulla Pariisissa, kun tuntematon kondiittori keksi yhdistää kaksi macaronia ja liimata ne täytteellä yhteen. Kaksikerroksisen leivonnaisen nimeksi tuli macaron parisien. Aluksi leivonnaisten väliin laitettiin hilloa, erilaisia maustetahnoja tai likööriä. Nykyään yleisimmät täytteet ovat voikreemi, hillo tai ganache

NYKYÄÄN MACARONEJA myydään ympäri maailmaa. Makuvaihtoehtoihin on tuotu paikallisia vivahteita: Japanissa myydään matcha-teen makuisia macaroneja, ja Yhdysvalloissa suosittuja ovat maapähkinävoin makuiset macaronit. Maailmanlaajuista suosiota lienee siivittänyt leivonnaisten sosiaaliseen mediaan sopiva ylellinen ja värikäs ulkoasu. ■

VAHVA MUISTIKAPSELI “Vireyttä aivoille Fosfoser® Memory -muistikapseleilla.” SUOSITTELEN

Kuva: Mikko Mäntyniemi

eli suklaasta ja voista tehty massa. Perinteiset maut ovat vanilja, pistaasi, vadelma ja suklaa. Pierre Hermé, omalaatuinen pariisilaiskondiittori, päätti kokeilla 1980-luvulla uusia, uskaliaita makuvaihtoehtoja. Konditorian valikoimista löytyi tuolloin muun muassa ruusun, oliiviöljyn ja ketsupin makuisia macaron-leivonnaisia. Perinteinen ja kunniakas Ladurée-kahvila-konditoria alkoi 1990-luvulla valmistaa muotitalojen tapaan uusia macaron-makuja eri sesongeille. Konditoria keksi markkinoida leivonnaisiaan ranskalaisissa muotilehdissä, kuten Voguessa ja Ellessä. Samainen konditoria valmisti macaron-leivokset Sofia Coppolan Marie Antoinette (2006) -elokuvaan sävyissä, jotka sopivat teinikuningattaren ja hänen hovineitojensa asuihin. Vuonna 2007 McDonald’sin omistamat McCafét Pariisissa ottivat macaronit listoilleen perinteisiä konditorioita huomattavasti edullisemmilla hinnoilla.

Aira Samulin

Juttuun on haastateltu Tampereen ammattikorkeakoulun Liiketalous ja media -yksikön lehtoria Arja Luiroa.

Fosfoser® Memory sisältää vaikuttavana aineena soija peräistä fosfatidylseriiniä. Iän myötä sen määrä vähenee aivoissa. Fosfoser Memory ravintolisällä täydennetään elimistön fosfatidylseriinitasoa. Suositellaan erityisesti ikääntyville, opiskelijoille ja keskittymistä vaativan työn tekijöille. Fosfoser® Memory kapselit on vakioitu fosfatidylseriinin ja fosfatidihapon suhteen. Yksi kapseli sisältää 480 mg soijafosfolipidejä, joista 100 mg fosfatidylseriiniä ja 100 mg fosfatidihappoa. Laktoositon, gluteeniton, hiivaton ja makeuttamaton. 90 kaps.

Lisää vireyttä Ikääntyville Opiskelijoille

Terveystuotekaupoista, osastoilta ja apteekeista.

Mantelijauhosta tehtyjen macaron-leivosten tie vaatimattomista luostarileivonnaisista värikkäiksi sometähdiksi on monivaiheinen.

Suomalaisen lääketehtaan laatua

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Virkatodistusten saaminen tak Kuukausien mittaisiksi venyneet virkatodistusjonot johtuvat kirkonkirjojen pidon uudelleen organisoinnista ja valtakunnallisten sukuselvitysten tekemisen alkuvaikeuksista. TEKSTI PÄLVI AHOINPELTO KUVITUS MAIJA SAARI

irkatodistusten saaminen on viime aikoina takkuillut toden teolla. On syntynyt jopa kuu kausien jonoja. Virkatodistusta tarvitaan esimerkiksi perunkir joitusta varten, ja lain mukaan perunkirjoitus pitää tehdä kolmen kuukau den kuluessa päähenkilön kuolemasta. Pitkät jonotusajat hermostuttavat syystä todistusten tarvitsijoita. Miten näin on päässyt käymään, rekis teripäällikkö Emilia Launonen Helsingin seurakuntayhtymän keskusrekisteristä? – Olen pahoillani niiden puolesta, jotka ovat joutuneet odottamaan virkatodistuksiaan aivan liian kauan. Olemme muutosvaiheessa, mutta työ nopeutuu koko ajan.

Launosen mukaan vuoden 2020 alusta alkaen sukuselvityksiä on tehty uudella tavalla, jonka opettelu vie aikaa. – Kun ennen sukuselvitykset laadittiin yksit täisissä seurakunnissa, nyt ne tehdään keskite tysti alueellisissa keskusrekistereissä. Keskusre kisterin henkilökunta on perehdytetty uuteen tapaan tehdä koko elinkaaren kattavia selvityk siä ja käyttää kaikkien Suomen seurakuntien di gitoitua kirkonkirjamateriaalia. Todistusten laa tijan on suoritettava kaksi koetta saadakseen lu van tehdä uudenlaisia virkatodistuksia. Opis kelu ja sisäänajo tehdään muun työn ohella, Launonen kertoo. Ruuhkia virkatodistusten toimittamiseen syn tyi erityisesti kesälomakaudella, sillä tehtävä on muuttunut niin vaativaksi, ettei kouluttamatto mia sijaisia voida käyttää. Organisaation ja prosessin muutosten tavoit teena on parantaa palvelua. Vaikka tavoite on hy vä, kaikki ei ole sujunut ongelmitta. EMILIA LAUNONEN KERTOO, että kun aiemmin Helsingissä laadittiin sukuselvitys vain Helsingin tietojen osalta, siellä nykyään tehdään niin sa nottu valtakunnallinen sukuselvitys kaikkien nii den seurakuntien osalta, joissa päähenkilö on ol lut jäsenenä. Ennen omaiset joutuivat itse ottamaan erik seen yhteyttä vainajan jokaisen asuinpaikkakun

nan kirkkoherranvirastoon ja tilaamaan virka todistukset. Nyt se tehdään viran puolesta ja yhdellä tilauksella eli omaisen työ helpottuu ratkaisevasti. Sen sijaan valtakunnallisen selvi tyksen laatija voi keskusrekisterissä joutua käy mään läpi kymmenien seurakuntien kirkon kirjoja. – Valtakunnallisten sukuselvitysten tekijältä vaaditaan hyvää kokonaisuuden hallintaa, muis tia ja pitkäjänteisyyttä, sillä siinä ollaan tekemi sissä suurten ja monimutkaisten henkilötieto massojen kanssa, Launonen kertoo. – Yksinkertaisen virkatodistuksen saa valmiik si suhteellisen nopeasti, mutta mutkikkaimpien kanssa työskennellään jopa kaksi päivää. MUUTOKSEN TAUSTALLA on valmisteilla oleva kirkkolain muutos, jonka mukaan kirkonkirjojen pito keskitetään noin 15 aluekeskusrekisteriin. Satoja vuosiahan kirkonkirjoja on pidetty seura kunnissa niin, että ensin kirkkoherrat ja sitten virastojen henkilökunta ovat kirjanneet kukin oman seurakuntansa jäsenten tiedot. Suomessa on paljon pieniä seurakuntia, eikä kaikissa ole riittävästi henkilökuntaa tai sukusel vitysosaamista. Pienet yksiköt ovat haavoittuvia. ”Vanha hyvä malli” ei Emilia Launosen mukaan olisi enää toiminut. – Muutos oli välttämätön, jotta seurakunnat pysyvät uskottavana toimijana, sukuselvitykset

”

Olen pahoillani niiden puolesta, jotka ovat joutuneet odottamaan virkatodistuksiaan aivan liian kauan. REKISTERIPÄÄLLIKKÖ EMILIA LAUNONEN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

kuaa ovat laadukkaita ja voimme toteuttaa palvelu lupauksemme myös aukioloajoissa. Virkatodistusjonojen syntymiseen on vaikut tanut lisäksi se, että aluekeskusrekisterit joutuvat ylläpitämään kahta eri tapaa tehdä todistuksia, kun kaikki seurakunnat eivät ole vielä liittyneet aluekeskusrekistereihin. TIETOJEN LUOVUTUS kirkonkirjoista on vain yk si osa keskusrekisterien työtä. Niissä myös ylläpi detään koko kirkon jäsentietojärjestelmän tietoja muun muassa avioliitoista, kasteista ja rippikou luista. Keskusrekisterit suorittavat myös esimer kiksi avioliiton esteiden tutkintaa. Jäsentietojärjestelmästä välittyvät tiedot väes tötietojärjestelmään, jota ylläpitää Digi ja vies tintävirasto. Se taas välittää jäsentietojärjestel mälle tiedon esimerkiksi kirkon jäsenen muutos ta ja kuolemasta. Vainajan perunkirjoitus on lain mukaan tehtä vä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Mi ten voi nyt toimia saadakseen virkatodistuksen mahdollisimman pian? Emilia Launosen mukaan paras tapa saada to distus ajoissa on tilata se ajoissa. Huono tapa taas on tehdä samasta todistuksesta useita hakemuk sia, jotka joudutaan poimimaan pois jonosta, tai tiedustella todistustaan monta kertaa. – Ehdimme kyllä tehdä todistuksen kolmes sa kuukaudessa. Joskus omainen unohtaa pyytää virkatodistusta ajoissa, mikä on ymmärrettävää, mutta ohituskaistan käyttäminen viivästyttäisi muita todistuksia. Perukirjan jättöaikaan voi verohallinnon mu kaan hakea lisäaikaa perustellusta syystä. Suku selvityksen viivästyminen on tällainen syy. VIRKATODISTUKSEN TOIMITUSAIKA oli tänä vuonna Helsingissä pahimmillaan 12 viikkoa ke sälomien aikaan, mutta nyt syksyllä aika on saatu kurotuksi ylitöitä tekemällä alle kahdeksaan viik koon. Tavoitteena on päästä ensi vuoden aikana 4–6 viikon toimitusaikaan. Espoon seurakuntayhtymän hallintopäällikkö Sari Anetjärvi kertoo, että Espoossa virkatodis tusjono on kesälomien jäljiltä noin 20 viikkoa. – Meille on kuitenkin saatu elo ja syyskuus sa uusia työntekijöitä, joista viittä koulutetaan te kemään valtakunnallisia todistuksia. Odotamme, että parin kuukauden kuluessa jono alkaa lyhetä, Anetjärvi sanoo. – Vantaalla sukuselvityksen toimitusaika on ol lut pahimmillaan noin 17 viikkoa, kertoo Vantaan aluekeskusrekisterin johtaja Tuomo Kahen virta. – Tällä hetkellä toimitamme kesäkuun lopun tilauksia, joten 14–15 viikkoa on nyt toteutuva toi mitusaika. Myös meillä on suunta parempaan eli tilausjonomme lyhenee. Nykyisen kehitystahdin jatkuessa olisimme siedettävissä toimitusajoissa talven aikana, Kahenvirta sanoo. Vantaallakin on palkattu talven jälkeen vii si uutta tekijää. Heidän opintojensa eteneminen näkyy Kahenvirran mukaan siinä, että kasvaneen työkuorman kanssa aletaan pärjätä paremmin.■

Päivätoiminnan Avoimet Ovet

Tiistaina 26.10. klo 14-18 Aurinkolahdessa, Leikosaarentie 24, Hki

Torstaina 28.10. klo 14-18 Viikissä, Pasteurinkatu 1 A, Hki ja Rastilassa, Meri-Rastilantie 26 A, Hki

Tervetuloa tutustumaan ikäihmisten päivätoimintaan – kerromme myös palvelusetelimahdollisuudesta kahvittelun lomassa. Huomioimme koronasuositukset. Lisätiedot: Auli Hoffström, puh. 046 923 4597

”Toivolla on tapana ilmaantua paikalle, kun sitä vähiten odotamme mutta eniten tarvitsemme.”

Lue psykoterapeutti Katianna Ruuskasen viimeinen kolumni osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot. Samasta paikasta löydät kaikki hänen timanttiset tekstinsä yli kahden vuoden taipaleelta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

M Lukijat kertovat äideistä ja isistä, joille he eivät aikuisinakaan kelpaa sellaisina kuin ovat. Perheneuvoja Eila-Kaarina Immonen etsii kokemuksista aineksia uudenlaiseen tarinaan. Uhrin rooli on vasta alku. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT LAURA RIIHELÄ

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

itä tunteita äitisi sinussa herättää? Entä isä? Jos mieleen tulvahtaa lämpöä, läheisyyttä ja tukea, olet onnekas. Kaikille ei käy niin. Kun Kirkko ja kaupunki pyysi lukijoitaan kertomaan aikuisten ja heidän vanhempiensa vaikeasta suhteesta, vastauksia lähetettiin yli sata. Moni kokee, että ei kelpaa vanhemmilleen sellaisena kuin on. ”Kasvaessani minusta tuli kaikin tavoin vääränlainen: laiska, huolimaton, omapäinen, väärän muotoinen”, muistelee 68-vuotias nainen. ”Vanhempani kykeni rakastamaan minua vain tietyin ehdoin: kun olin riittävän samaa mieltä asioista ja elin hänen arvojensa mukaan. Kun en näin tehnyt, välit alkoivat rakoilla ja lopulta katkesivat”, kuvaa 34-vuotias nainen. ”Tiukka kuri liittyi vahvasti uskonnolliseen kasvatukseen. Opin rakentamaan itselleni kuoren, jonka mukaan toimin vanhempieni seurassa. Peitin tunteeni ja opin valehtelemaan mielipiteistäni ja siitä, kenen seurassa vietän aikaani. Ajattelin, etten ikinä tule kelpaamaan heille sellaisena kuin olen”, 24-vuotias nainen sanoo. Lukijat kertoivat, miten arvostelevat vanhemmat ovat heihin vaikuttaneet: itsetunto on heikko, kunnianhimoa puuttuu, on masennusta ja välinpitämättömyyttä omaa hyvinvointia kohtaan.

48-vuotias nainen arvelee hakeneensa nuorempana miesten hyväksyntää ”hirveän ankaran” isänsä vuoksi: ”Ihastuin ja hyppäsin sänkyyn liian helposti.” Espoon seurakuntien pitkäaikainen perheneuvoja Eila-Kaarina Immonen kuuntelee lukijoiden kokemuksia keskittyneesti. – On raskasta, jos tuntuu, että asiat vain tapahtuvat minulle. Toivottavasti siitä pääsee eteenpäin miettimään, millaisen elämän itse haluan ja mihin asioihin pystyn vaikuttamaan. Immonen on koulutukseltaan perhepsykoterapeutti ja kognitiivis-analyyttinen kouluttaja. Jälkimmäisessä suuntauksessa ajatellaan, että ihmisen oma historia on läsnä nykypäivässä mielensisäisenä puhetapana. Sen tunnistaminen auttaa muokkaamaan omia toimintamalleja. Jos on saanut vaikkapa ankaran kasvatuksen, oma sisäinen ääni saattaa kritisoida herkästi sekä itseä että muita. – Jokainen omaksuu perheeltään suhtautumistapoja maailmaan. Ihminen voi esimerkiksi oppia, että on mahdollista olla vain kritisoija tai kritisoitava. Hän saattaa siksi kokea palautteen koulussa tai työpaikalla niin, että taas häntä moititaan eikä hän osaa mitään. ”VANHEMPANI EIVÄT OLE kehuneet tai kannustaneet minua tai veljeäni. He eivät ole osanneet. Pikemminkin on latistettu ja ärsyynnyttykin, jos itseä on joskus kehunut. Teen paljon töitä sen

eteen, etten siirrä omille lapsille samaa kulttuuria”, kertoo 44-vuotias nainen. Eila-Kaarina Immonen vahvistaa, että lapsuudessa sisäistetyt toimintamallit siirtyvät herkästi eteenpäin sukupolvien ketjussa. – Jos lapsi yrittää parhaansa kokeessa ja tulee ysin kanssa kotiin, mutta vanhempi kysyy mitä et osannut, lapsen on helppo kokea itsensä riittämättömäksi. Vanhemmalle voi olla kipeä kokemus, jos hän huomaa toimivansa tässä samoin kuin oma vanhempansa. Immosen mukaan riippuu yksilöstä, miten jatkuva arvostelu vaikuttaa. Yksi kasvaa kritiikin paineessa mitätöidyksi ja hiljaiseksi, toinen muuttuu uhmakkaaksi kokiessaan, että joutuu jatkuvasti puolustautumaan. Suhtautumistapa saattaa muuttua elämänkokemuksen myötä: ”Vasta avioeroni jälkeen olen uskaltanut nousta isääni vastaan, olla eri mieltä ja pitää pääni”, 48-vuotias nainen kertoo. ANOPPIVITSEJÄ ON KERROTTU sukupolvesta toiseen. Kokemus tungettelevista ja puolisoa arvostelevista vanhemmista nousee esiin myös lukijoiden kertomuksissa. ”Äitini oli hyvin kontrolloiva ja omiva. Hän olisi halunnut pitää minut kotona vielä kun olin täyttänyt 18 vuotta. Lähdin kuitenkin mieheni mukaan”, 55-vuotias nainen sanoo. ”Pahin vaihe oli, kun aloin seurustella naisen kanssa. Äitini periaatteessa hyväksyy homouden, mutta ei lähipiirissään, sillä hän pelkää

Perheneuvoja Eila-Kaarina Immosen mukaan menneiden asioiden käsittely osoittaa suurta välittämistä itseä ja tulevia sukupolvia kohtaan.

muiden arvostelua. Hän toivoo minun menevän avovaimoni kanssa naimisiin vasta hänen kuoltuaan”, 44-vuotias nainen miettii. ”Isäni ei voi ymmärtää, miten valitsin aviomieheni lempeyden ja rakkauden perusteella, vaikka hän on pienituloinen”, 33-vuotias nainen tilittää. ”Minua kohdellaan kuin lasta, eikä mielipidettäni tai lupaani välttämättä ky-

PERHENEUVOJA EILA-KAARINA IMMONEN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

sytä minua koskevissa asioissa. Apua tarjotaan sitä pyytämättä”, 40-vuotias nainen kertoo. ”Äitini ei tiedä, missä menee raja puuttua minun ja perheeni asioihin. Hän haluaa luoda mielikuvaa, että en pärjää ilman häntä”, 43-vuotias nainen toteaa. Kertomukset vanhempien tunkeilusta saavat Eila-Kaarina Immosen siteeraamaan vanhaa sananlaskua: ”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin”. – Tiedä oma paikkasi ja oikeutesi omaan elämään, kehoon, tunteisiin ja itsenäistymiseen. Voit antaa itsellesi luvan olla oma itsesi. Anna silti arvoa myös vanhemmalle, vaikka hän ei saakaan määrittää sinua. Immosen omat lapset ovat aikuistuneet ja muuttaneet kotoa. Siksi hänen on helppo samastua huolehtivaan vanhempaan, jolla on houkutus jakaa elämänkokemustaan nuoremmilleen. Jos välit ovat kunnossa, vanhempi voi Immosen mielestä tuoda havaintojaan esiin, kunhan ei jankuta eikä unohda, että aikuinen päättää asioistaan itse. – Lasta voi helpottaa ajatus siitä, että aika muuttaa vääjäämättä tilannetta. Valtaa käyttävien vanhempien ote herpaantuu ja voimat hiipuvat eivätkä he enää pysty rajaamaan lapsensa elämää. Immosella on ehdotus vanhemmalle, jolla on kiusaus työntyä varttuneen jälkikasvunsa asioihin: huomio kannattaa suunnata omaan elämään. – Vanhempi voi miettiä, miten voin ja kuinka haluan elää. Entä miten parisuhteeni voi, jos sellainen on? Jokaisella on ainutkertainen elämä, jota ei voi elää toisten kautta. Vanhempiensa vaikutusyrityksistä kärsiville aikuisille Immonen ehdottaa ajatusleikkiä: en-

tä jos vanhempi ei haluakaan kritisoida vaan on huolissaan, vaikka ei osaisikaan sitä ilmaista? – Joskus vanhempi saa sanottua, että puutun elämääsi, koska olet minulle niin rakas. Tämä voi olla hänen aikuiselle lapselleen merkittävä tieto. ”VANHEMMAT SUOSIVAT SISARUKSIANI, mistä olen lievästi masentunut”, kertoo 56-vuotias mies. ”Sisareni oli aina kauniimpi ja tärkeämpi isälleni ja sai kaikenlaista. Minä olin vain tullut vahingossa ja vieläpä äidin näköä. Sisar onnistui saamaan isältä kesämökinkin, ostosumma oli 50 euroa!”, kirjoittaa 54-vuotias nainen. ”Vanhempani eivät ole ehtineet antaa aikaansa minulle, kun ovat keskittyneet autistiveljeeni”, toteaa 55-vuotias nainen. ”Vaikka yritän kertoa omista asioistani, niin keskustelu kääntyy sisaruksen ongelmiin”, 28-vuotias nainen sanoo. Eila-Kaarina Immonen ajattelee, että yhden lapsen suosiminen tuntuu kurjalta kaikista sisaruksista, lopulta myös huomion keskipisteestä. Hän kertoo nähneensä tilanteita, joissa vanhempi on valinnut lapsen korvikkeeksi parisuhteestaan puuttuvalle lämmölle. – Jos vanhemmat kiinnostuvat enemmän toisistaan, sisarusten voi olla helpompi muodostaa keskenään hyvä suhde, Immonen sanoo. Vanhemman käytöksen taustalla saattaa olla huoli toisesta lapsesta. Jos yksi sisaruksista esimerkiksi sairastaa paljon, se vaikuttaa muihinkin lapsiin. Myös syyllisyydentunne saattaa saada vanhemman antamaan toiselle sisarukselle enemmän. Immosen mukaan vanhempi saattaa

pitää itsestään selvänä, että hän rakastaa myös vähemmälle huomiolle jäävää lasta. Jos vanhempi puhuu pitkään vain yhden lapsensa asioista, Immonen rohkaisee kysymään, haluaisiko hän kuulla soittajankin kuulumisia. – Voi auttaa, jos oman pettymyksen rinnalla pystyy havainnoimaan, ettei vanhemman käytös välttämättä kerro välittämisen puutteesta. TUNNEKYLMÄ LAPSUUSKOTI on satuttanut monia Kirkko ja kaupungin perhesuhdekyselyyn vastanneista. ”Perheessämme ei opetettu lainkaan hellyyttä eikä läheisyyttä. Siksi suhteeni miehiin on ollut vaikea”, 67-vuotias nainen miettii. Eila-Kaarina Immonen tunnistaa etäisessä kasvatuskulttuurissa sotavuosien jäljen. Moni suomalainen on jäänyt kotona vaille tarvitsemaansa hellyyttä. – Sotien jälkeen ei ollut tarjolla traumaterapiaa, joten moni yritti selvitä piilottamalla kokemuksensa sisälleen. Se on näkynyt ulospäin henkisenä kylmyytenä. Jos lapsi on kaatunut pyörällä, vanhemmat eivät ole puhaltaneet polveen. Immonen kysyy, voisiko omia lapsuuskokemuksiaan täydentää havainnolla siitä, että myös oma vanhempi on kasvanut tunnekylmässä kodissa. – Jos saa havainnoivan minän tuekseen, voi ymmärtää, että isän käyttäytyminen minua kohtaan ei oikeastaan liittynyt minuun. Että hän on todennäköisesti traumatisoitunut ihminen. ”Ruoat hoidettiin pöytään, mutta kukaan ei halannut tai lohduttanut lapsena. En osaa yhdistää rakkautta vanhempiini. Sain huomata omassa parisuhteessani, mitä rakkaus on, ja sitä lämpöä en tunne suhteessa vanhempiini”, 29-vuotias nainen kuvaa.

Suuriin ikäluokkiin kuuluvat vanhemmat ja heidän aikuiset lapsensa pitävät yhteyt tä keskimäärin kerran viikossa. Useimmi ten soitellaan, hiukan harvemmin tava taan kasvokkain. – On hyvin harvinaista, ettei yhteyden pitoa ole ollenkaan tai sitä on kovin har vakseltaan, sanoo sosiologian apulaispro fessori Mirkka Danielsbacka Turun yli opistosta. Noin joka sadas aikuinen ei pidä mi tään yhteyttä elossa oleviin vanhempiinsa. Seitsemän aikuista sadasta on yhteydes sä vanhempiinsa harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Suuriin ikäluokkiin kuuluvista vanhem mista vain 0,5 prosenttia ei ole lainkaan yhteydessä lapsiinsa. Neljä sadasta pitää heihin yhteyttä harvemmin kuin kuukau sittain. Yhteydenpito lapsiin on kuitenkin hieman harventunut vuosien myötä. Aikuiset kokevat keskimäärin vanhem pansa läheisiksi. 44 prosenttia tuntee ole vansa erittäin läheinen äitinsä ja 33 pro

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

senttia isänsä kanssa. Vastaavasti suur ten ikäluokkien naiset kertovat erittäin lä heisistä suhteista lapsiin useammin kuin miehet. Lapsista 60 prosenttia antaa käytännön apua vanhemmilleen ja myös saa sitä heil tä. Suurempi osuus aikuisista lapsista aut telee vanhenevia vanhempiaan kuin on pelkästään vastaanottavalla puolella. Mo lemmat sukupolvet kokevat, että lasten tu lisi tarvittaessa ottaa vastuuta vanhem piensa huolenpidosta. Noin joka kymmenennellä aikuisella on vanhempiensa kanssa suhde, jossa apua ei tarjota eikä vastaanoteta. Suomessa on tutkittu sukupolvien vä lisiä suhteita yli vuosikymmenen ajan. Sa mat suurten ikäluokkien jäsenet ja hei dän aikuiset lapsensa ovat vastanneet tut kimuskyselyyn vuosina 2007, 2012 ja 2018. Nyt vanhemmat ovat keskimäärin 71-vuo tiaita, heidän lapsensa 42-vuotiaita. Lähteenä on käytetty myös Väestötutkimuksen julkaisusarjaa Sukupolvien suhteet 2021.

– On onnekasta kokea parisuhteessaan rak kautta. Kumppanilta voi saada vanhempien rak kautta korvaavan kokemuksen ja tulla syvästi kohdatuksi. Silloin tapahtuu jotain, mitä ei tien nyt olevan olemassakaan. Rakkaus on niin val loittavaa, että ihminen voi sen ansiosta kokea olevansa merkityksellinen ja arvokas, Immonen sanoo. Hän on nähnyt, että korjaavan kokemuksen voi saada muustakin lämpimästä ihmissuhteesta. Jotkut löytävät ratkaisun hengellisyydestä. – Jos kokee Jumalan rakkautta, voi ymmärtää olevansa arvokas omana itsenään. ETÄISYYDEN OTTAMINEN on yksi ratkaisu vaike aan suhteeseen oman vanhemman tai vanhempi en kanssa. ”Kävimme aikoinaan perheterapiassa puhu massa ongelmista, mutta narsistinen vanhempa ni heittäytyi siellä marttyyriksi ja syyllisti. Lähdin kotoa jo 16vuotiaana. En käy kylässä vapaaehtoi sesti, eikä täten käy lapsenikaan. En kuluta enää energiaa vanhempaani ja olen voinut paremmin jo vuosia”, sanoo 29vuotias nainen. ”Parhaiten auttoi lopulta se, etten ollut äitini kanssa juurikaan tekemisissä. Jos hän ei hyväk sy minua sellaisena kuin olen, on parempi pysyä etäämpänä”, 44vuotias nainen miettii. ”Olin puoli vuotta soittamatta äidille ja sit ten hän yllättäen kuolikin 69vuotiaana”, kertoo 55vuotias nainen. Etäisyys voi olla myös vanhempien valinta. 43vuotiaan miehen vanhemmat katkaisivat välit, kun hän irtaantui perheensä kanssa vanhoillis lestadiolaisuudesta neljä vuotta sitten. Mies ker too tilanteestaan näin: ”Keskusteluyritykset joh tavat syytöksiin ja henkiseen väkivaltaan mei

tä kohtaan. Ammattilaiset ovat neuvoneet, että oman mielenterveyden kannalta on parempi olla altistumatta sellaiselle enempää.” – Jos pitää pelätä, että henkinen tai fyysinen väkivalta jatkuu kohtaamisessa, sellaisessa tilan teessa keskustelua ei kannata yrittää, EilaKaari na Immonen toteaa. Usein suhdetta on kuitenkin turvallista hoitaa. Immosen mielestä perheen tarinaa on mahdollis ta kirjoittaa uusiksi niin kauan kuin vanhemmat ovat voimissaan. Mahdollisuus päättyy lopul lisesti vasta jonkun osapuolen kuolemaan – tai vaikkapa vanhemman muistisairauteen.

29-VUOTIAS NAINEN

MILLOIN TARVITAAN TERAPEUTTIA? EilaKaarina Immonen näkee ammattiavun hyödyllisenä, kun ihminen on voinut pitkään huonosti ja on moti voitunut käsittelemään tilannettaan. Jos lapsuut ta on varjostanut esimerkiksi vanhemman mie lenterveysongelma, vakava päihderiippuvuus tai

seksuaalinen hyväksikäyttö, terapiasta voi olla paljon apua. ”Äiti on ollut alkoholisti koko ikäni ja haukku nut isäni lastenraiskaajaksi, minut huoraksi ja lyönyt. Hakeuduin teiniiässä itse sijoitettavaksi toiseen kotiin”, kertoo 45vuotias nainen. ”Äiti on aina ollut tuuliviiri, joka ajatteli minua bestiksenään, ikuisesti alle kouluikäisenä tai vi hollisenaan”, 29vuotias nainen toteaa. ”Äiti sairastaa pahaa kaksisuuntaista mieliala häiriötä. En osaa suhtautua häneen äitinä vaan huollettavana, ikään kuin lapsena. Äitiä olen kui tenkin kaivannut. Isän kanssa on omat ongelmat. Olisin tarvinnut enemmän huomiota”, 22vuotias mies sanoo. – Jos kokee, että itsellä ei ole koskaan ollut hoi vaavaa vanhempaa, kokemuksen jälkiä on hyvä selvitellä jossain kohtaa elämää. Myös ulkoisesti pienemmät kokemukset voivat herättää keskus teluavun tarpeen, Immonen toteaa. OMIEN LAPSUUSKOKEMUSTEN mallia päätyy Eila Kaarina Immosen mukaan helposti toistamaan. – Jos uskaltautuu käsittelemään koettuja asioi ta ja niiden yhteyttä nykyisyyteen, se on suurta välittämistä itseä ja tulevia sukupolvia kohtaan, hän sanoo. Vihan herääminen ja uhrin rooli saattavat ol la ensimmäisiä vaiheita, kun ihminen yrittää ym märtää kokemaansa. Immonen miettii, että ne voisivat olla toisenlaisen tarinan alku. – Ihminen on voiton puolella, kun hän ym märtää, että on itse toimija eikä pelkkä toimin nan kohde. Hän voi hahmottaa todellisuuden uu della tavalla, jossa ei ole vain alistajia ja uhreja, vaan myös mahdollisuus kertoa ja tulla kuulluk si, rakastaa ja tulla rakastetuksi. ■

Sopikaa keskustelusta etukäteen. Onko helpompi jutella kasvokkain pöydän ääressä vai rinnakkain kävelyllä tai vaikka sienimetsällä? Varmista, että molemmilla on sopiva vireystila. On vaikea keskustella, jos toinen on nälissään, väsynyt, sairaana tai muuten hankalassa tilanteessa. Rauhoita itsesi ennen keskustelua. Kiukku ei edistä vuorovaikutusta, vaan ajaa toisen puolustuskannalle. Käytä lyhyitä, selkeitä lauseita ja sido tunteesi konkreettisiin asioihin ja tapahtumiin. Puhu minä-kielellä: Minusta tuntui tältä, kun tapahtuu tällaista. Minä toivoisin tätä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Yhden suunnitelman mies Huipulle tähtäävä jalkapalloilija Onni Valakari lukee iltaisin kolme rukousta. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS BRANDT

nnen jalkapallotreenejä tai -ottelua Onni Valakari, 22, haluaa hetken itselleen. Parhaiten se onnistuu, kun asettaa kuulokkeet korville ja antaa musiikin pauhata. Tällä hetkellä luureissa soi useimmiten suomalainen rap-artisti William. Onni Valakari nousi rytinällä Suomen miesten jalkapallomaajoukkueeseen viime vuonna. Debyyttiottelu Huuhkajien paidassa oli lievästi ilmaistuna häikäisevä. Ensimmäisessä maajoukkuepelissään Valakari teki maalin hallitsevaa maailmanmestaria Ranskaa vastaan. Huuhkajat voitti pelin 2−0. Kansainvälinen kiinnostus nuorta pelaajaa kohtaan heräsi välittömästi. Ottelun jälkeen Valakarin pelaajasivu oli suositun Transfermarktjalkapallosivuston kolmanneksi katsotuin heti Cristiano Ronaldon ja Lionel Messin jälkeen. Transfermarkt-sivusto keskittyy jalkapalloilijoiden markkina-arvoihin ja siirtoihin. − Jalkapallo on maailman pelatuin laji, ja on uskomatonta ajatella, että olin hetken maailman kolmanneksi haetuin pelaaja netissä. Perhe ja kaverit lähettivät minulle screenshotteja ja viestejä ja aika moni kommentoi asiaa Twitterissä, Valakari sanoo. − Ajattelen kuitenkin, että se oli vain yksi askel matkalla tavoitteeseeni. Hyvistä asioista ei pidä alkaa leijua eikä huonoista hetkistä olla liian allapäin. Toisin kuin seurajoukkueissa, joissa kilpailu pelaajien kesken saattaa äityä raadolliseksi jopa oman joukkueen sisällä, maajoukkueessa pelaajat eivät Valakarin mukaan kadehdi toistensa menestymistä. − Me olemme perhemäinen joukkue, ja saavutettu menestys on kaikkien etu. Maajoukkueessa jokainen pelaaja voi olla oma itsensä, eikä kenenkään tarvitse pelätä epäonnistumista, Valakari sanoo. ONNI VALAKARI SYNTYI elokuussa 1999 Skotlannissa Motherwellin kaupungissa. Skotlantiin Valakarit olivat muuttaneet siksi, että perheen isä Simo Valakari pelasi tuolloin jalkapalloa Skotlannin valioliigassa Motherwellin joukkueessa. Viisi vuotta myöhemmin perhe muutti Dallasiin Simo Valakarin peliuran vuoksi. Siellä myös

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Onni Valakari alkoi pelata jalkapalloa naapuruston lapsista kyhätyssä joukkueessa. Jalkapallon lisäksi hän harrasti myös koripalloa, telinevoimistelua ja pesäpalloa. − Olen muuttanut koko ikäni paljon ja tottunut mukautumaan erilaisiin ympäristöihin. Olen aina joutunut tutustumaan uusiin ihmisiin, ja se on auttanut myös jalkapallouralla, Valakari sanoo. Suomeen perhe muutti, kun Valakari oli yhdeksänvuotias. Tuolloin hän joutui opettelemaan myös uuden kielen − suomen. Valakarin puheessa kuuluu edelleen hienoinen aksentti, ja välillä oikeat sanat löytyvät helpommin englannista kuin suomesta.

”

Hyvistä asioista ei pidä alkaa leijua eikä huonoista hetkistä olla liian allapäin. Suomessa Valakari harrasti edelleen urheilua monipuolisesti. Hän pelasi jalkapalloa ja koripalloa sekä kävi sirkuskoulussa temppuilemassa. 13−14-vuotiaana Valakari alkoi viihtyä nurmikentillä yhä enemmän ja jalkapallo valikoitui ykköslajiksi. − Olen aina tiennyt, että haluan jalkapalloilijaksi. Isäni pelasi ammatikseen, joten tiesin, että se on mahdollista. Vaikka jalkapallo alkoi viedä yhä enemmän aikaa ja energiaa, Valakari panosti myös koulunkäyntiin toisin kuin monet muut nuoret urheilijat. − Tein läksyt aina koulussa huolella ja halusin olla paras myös siellä. Lukioiässä Valakari sai tilaisuuden siirtyä Turun Palloseurasta norjalaiseen Tromsø Idrettslagiin, jonka valmentajana toimi tuolloin hänen isänsä. Vuonna 2020 Valakari lähti Kyprokselle FC Pafokseen, jossa hän pelaa tälläkin hetkellä. Valakari ei halunnut keskeyttää lukio-opintoja, joten hän hankki kurssikirjat netistä ja pänt-

täsi vapaa-ajalla itsekseen. Kokeet hän kävi suorittamassa valvotusti paikallisissa kouluissa sovittuina aikoina. Lukion päättötodistuksen hän sai neljän ja puolen vuoden urakan jälkeen keväällä 2020. − Päättötodistuksen keskiarvo on 8,5 ja olen siihen todella tyytyväinen. Tein kaiken itse. Se vaati työtä ja itsekuria. Aion vielä kirjoittaa ylioppilaaksi, ja toivottavasti pystyn sen lähitulevaisuudessa tekemään. MENESTYS ON Onni Valakarin mukaan ollut pitkälti hänen perheensä ansiota. − Lapsena Inkeri-äiti vei treeneihin, teki ruuat valmiiksi ja huolehti, että kaveripiiri oli kunnollinen. Minun ei ole koskaan tarvinnut huolehtia mistään. Erityisen läheinen Valakari on isänsä Simon kanssa. Vertaaminen isään ei ärsytä häntä, päinvastoin. Jalkapallon lisäksi tyyli on molemmille tärkeä asia. Pukeutumisesta heitetään välillä läppää, ja toisen tyylivalintoja saatetaan arvostella. Molemmat pitävät myös tatuoinneista. Onni Valakarin oikeaan käsivarteen kyynärtaipeen alle on tatuoitu vanhempien ja kahden veljen syntymäajat. Yläselkään on piirretty risti, jossa on siivet. − Kuva muistuttaa minua siitä, että on olemassa voima joka kantaa. Minun isäni on ottanut saman tatuoinnin, ja olemme ajatelleet, että veljet ottaisivat sen myös, hän sanoo. − Isä on uskovainen, ja olen ottanut häneltä influencea. Minusta on siistiä uskoa johonkin isompaan. Se tuo turvaa. Valakarit eivät ole koskaan olleet ahkeria kirkossa kävijöitä, mutta Dallasissa lapset kävivät viikoittain paikallisen seurakunnan Sunday Schoolissa. Usko on osa perheen jokapäiväistä elämää, ja Valakareilla on aina rukoiltu iltaisin ennen nukkumaan menoa. Tapa on peräisin äidin lapsuudenperheestä, mutta lapsuudessa iltarukouksen luki aina isä. Valakari kertoo jatkavansa perinnettä. Iltarukous on hänelle meditaatiota, jossa hän käy läpi asioita ja rauhoittuu nukkumaan. − Minulla on kolme rukousta, jotka rukoilen joka ilta. Yksi on perheemme yhteinen rukous ja kaksi muuta omiani. Suomalaisten jalkapallojoukkueiden pukuhuoneissa Jumalasta ei Valakarin mukaan juuri puhuta. Sen sijaan Kyproksella kuten monessa muussa maassa usko näkyy ja kuuluu myös pelikentällä. − Pafoksessa on paljon uskovaisia pelaajia. He kantavat mukanaan kuvia, joita he pussailevat ennen treeniä ja pelejä.

ELÄMÄ PÁFOKSEN kaupungissa Kyproksella pyörii pitkälti jalkapallon ympärillä. Aamupala, mahdollinen palaveri, treenit, ehkä fysioterapia tai hieronta, sen jälkeen lounas. Toisinaan Onni Valakari nukkuu ruoan päälle päiväunet. Iltapäivät on varattu palautumiselle. − Aika usein juttelen perheen ja kavereiden kanssa Facetimessa ja joskus katson jotain sarjaa. Illalla kokkaan dinneriä itselleni. Viikonloppuna on peli ja yksi vapaapäivä. − Kyproksella on hyvät kelit, joten saatan viettää vapaapäivän auringossa ja käydä uimassa meressä. Toisinaan käyn kaupungilla. Vapaa-ajalla Valakari lukee mielellään. Tällä hetkellä luvussa on psykologi ja talousnobelisti Daniel Kahnemanin ja kahden muun tekijän kirja Noise: A Flaw in Human Judgment. Teos kertoo siitä, kuinka jokainen tulkitsee tilanteita omista lähtökohdistaan käsin. − Luen vain englanniksi ja tietokirjallisuutta. Yritän kerätä itselleni mahdollisimman paljon tietoa erilaisista asioista, Valakari sanoo. Suurimman vaikutuksen häneen on kuitenkin tehnyt brittikirjailija Rudyard Kiplingin runo If, joka on julkaistu vuonna 1910. Runon vinkkasi hänelle kanadalainen Jonathan Viscosi, joka oli Valakarin joukkuetoveri Turun Palloseurassa. Runo antaa ohjeita erilaisiin elämäntilanteisiin: pidä pää kylmänä haastavissa tilanteissa, ole nöyrä voiton hetkellä, säilytä kunnia ja pysy aina omana itsenäsi. − Olen lukenut sen monta, monta kertaa ja muistan sen pääpiirteittäin. Olen ottanut siitä vaikutteita päivittäiseen elämääni. Valakari kokee olevansa jälleen valmis uusiin haasteisiin. Tähtäimessä on siirtyminen korkeammalla sarjatasolla pelaavaan joukkueeseen. Tilaisuus saattaa tulla eteen jo tammikuussa, kun pelaajasiirrot mahdollistava siirtoikkuna taas aukeaa. Hänen päätavoitteensa on pelaaminen Saksassa tai Italiassa. − Minulla on vielä pitkä tie edessäni enkä voi olla varma, että saavutan sen, mitä haluan. Haluan kuitenkin olla varma, että olen tehnyt kaikkeni tavoitteeni eteen. B-vaihtoehtoja ei ole, koska olen laittanut kaikki paukut A-vaihtoehtoon, Valakari sanoo.■

Kuka?

Onni Valakari, 22, pelaa jalkapalloa Suomen miesten maajoukkueessa keskikentällä. Hänen kasvattajajoukkueensa on Käpylän Pallo.

Mitä?

Jalkapallon MM-kilpailujen karsintaottelu Suomi−Ranska pelataan Helsingin Olympiastadionilla 16.11. klo 21.45. Onni Valakari pelaa Kyproksella mutta aikoo kirjoittaa yli oppilaaksi Suomessa.

Motto

Polullesi osunut vastoinkäyminen näyttää sinulle tien.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

”Hullut ratkaisut pitää teh Taizéssa nuorten etsintä ja kysymykset otetaan vakavasti. Uskon sijaan puhutaan mieluummin luottamuksesta. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

eljänkymmenen vuoden ajan kolme päivittäistä rukoushetkeä, joihin jokaiseen sisältyy kahdeksan minuutin hiljaisuus. Siitä tulee aika monta tuntia hiljaisuutta. – Vaikka Jumalaa ei olisikaan, jo palaaminen yhä uudelleen näihin hiljaisiin hetkiin riittäisi muokkaamaan ihmistä, sanoo veli Stephen, joka muutti 22-vuotiaana Taizén ekumeeniseen yhteisöön Ranskaan. Taizén rukoushetkille tunnusomaisia ovat lyhyet, yksinkertaiset laulut, joita toistetaan monta kertaa. Niiden lisäksi luetaan lyhyitä raamatuntekstejä, rukoillaan – ja ollaan hiljaa. Se poikkeaa siitä, mihin veli Stephen oli lapsena ja nuorena Englannin anglikaanisessa kirkossa tottunut. Hänen mukaansa anglikaanisessa kirkossa käytetään paljon sanoja. Ja jo sana ”service” viittaa siihen, että rukousta pidetään ikään kuin työnä. Taizéssa erilaiset ihmiset vain tulevat yhteen laulamaan ja rukoilemaan. – Lapsethan rakastavat sitä, että asioita toistetaan, mutta luulen, että me aikuisetkin tarvitsisimme sitä. Kun esimerkiksi laulaa yhä uudelleen vaikka ”missä rakkaus, siellä Jumala”, sanat ikään kuin läpäisevät koko olemuksen. – Vanhemmiten huomaa, että sanat voivat muuttaa meitä. Jos vuosia ja vuosia valitamme ja kiroamme, meistä tulee aina vain onnettomampia. Ja vastaavasti myös toistuva kiittäminen ja siunaaminen muuttavat ihmistä kaltaisekseen. Rukous on veli Stephenille myös lepohetki. Kun kellot soivat rukoushetken merkiksi, se antaa mahdollisuuden ottaa etäisyyttä elämän hankaluuksiin ja pulmiin. – Voin luottaa asiat ja ihmiset Jumalalle. Minä en tiedä, mitä tehdä, mutta Jumala voi auttaa, tuoda rauhan ja parantaa. VELI STEPHEN ON papin poika, ja usko ja kirkko ovat aina olleet osa hänen elämäänsä. Nuorena hän ei kuitenkaan löytänyt paikkaa seurakunnasta. Hänestä tuntui, ettei seurakunnassa eletty Jeesuksen opetusten mukaan, joten hän etsi radikaalimpaa tapaa sitoutua. – Olen niin kiitollinen siitä, että lähdin Taizéhen. Hullut ratkaisut pitää tehdä nuorena. – Nyt ymmärrän etsineeni yhteisöä. Olen aika laiska ihminen, eikä minulla ehkä olisi sitkeyttä rukoilla yksin kolmesti päivässä, mutta kun tukena on 70 veljeä, se auttaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

dä nuorena” Rukoushetket ovat veli Stephenille myös lepohetkiä, jolloin hän voi jättää ongelmat Jumalan ratkaistaviksi.

Neljäänkymmeneen Taizén-vuoteen mahtuu myös epäilyä ja oman valinnan kyseenalaistamista. – Meillä kaikilla on huonoja päiviä – niin varmaan avioliitossakin on. Olen onnekas, sillä minulla vaikeat jaksot ovat kestäneet vain päiviä tai viikkoja. Veli Stephen toteaa, että hänen sitoutumistaan helpottaa se, että hän edelleenkin uskoo siihen, mikä Taizén toiminnassa on keskeistä: ekumeniaan, kansainvälisyyteen ja nuoriin.

”

Jos esimerkiksi kuljet työmatkallasi kirkon ohi, voisitko poiketa sinne päivittäin vaikka viideksi minuutiksi istumaan hiljaa?

Oma koti palvelutalossa

Antoisaa elämää hyvien palveluiden parissa Helsingin sydämessä Tervetuloa tutustumaan meihin! Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051  palvelukotikukkasrahasto.fi

Palvelukoti Kukkasrahasto Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

– Tuntuu, että nykyisin nuorten on yhä vaikeampi löytää paikkaansa kirkossa. Monet sanovat, että he ovat menettäneet uskonsa tai eivät tiedä, uskovatko he. Me Taizéssa puhumme mieluummin luottamuksesta kuin uskosta. Luotamme Jumalaan ja luotamme toisiimme. NORMAALIOLOISSA TAIZÉSSA KÄY vilkkaimpina heinä–elokuun viikkoina 2500–3000 vierailijaa, joista suurin osa on alle 30-vuotiaita. Tänä kesänä viikkokävijöitä oli 300–1000. Mikä saa yhä uudet ja uudet sukupolvet tulemaan Taizéhen ja monet palaamaan sinne aina uudelleen? Veli Stephen löytää siihen kaksi syytä. Hänen mukaansa nuoret tuntevat Taizéssa tulevansa kuulluiksi ja arvostetuiksi sellaisina kuin he ovat. Heidän etsintänsä ja kysymyksensä otetaan vakavasti. Toinen syy on se, että jokaiselle vieraalle annetaan jokin työtehtävä, esimerkiksi roska-astioiden tyhjennys, siivous tai ruuanjakelu. Se lisää tunnetta, että tämä on juuri heidän oma paikkansa. Monella Taizén-kävijällä on vakaa aikomus jatkaa säännöllistä hiljentymistä myös kotiin palattuaan. Usein se jää aikomukseksi. – On hyvä tehdä jonkinlainen sitoumus. Jos esimerkiksi kuljet työmatkallasi kirkon ohi, voisitko poiketa sinne päivittäin vaikka viideksi minuutiksi istumaan hiljaa? Nykyään on myös hyviä puhelinsovelluksia ja verkossa paljon kaikenlaista – esimerkiksi Taizén iltarukoukset, veli Stephen sanoo. – Ja jos vain mahdollista, yritä viettää aikaa muiden ihmisten kanssa. Monilla on nyt suuri kaipuu yhdessäoloon. Näinä vaikeina aikoina me voisimme olla Jeesuksia toisillemme. ■

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Wilhelmiinan viihtyisissä ja avarissa ryhmäkodeissa saat tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan arvokkaaseen ikääntymiseen. Tavoitteenamme on asukkaidemme toimintakyvyn tukeminen ja hyvä elämänlaatu. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

UUSIA EDULLISIA VUOKRA-ASUNTOJA PIHLAJISTOSSA! S E N I O R I TA L O

Pihlajistoon on juuri valmistunut uusia edullisia palveluita sisältäviä vuokra-asuntoja, joihin pääset muuttamaan jo vaikka saman tien! Tervetuloa tutustumaan kalustettuihin malliasuntoihin paikan päälle. Soita ja sovi sinulle sopivin esittelyaika 010 315 4140.

Esimerkkihintoja Hattelmalantie 2c, Helsinki 1h + kt (28,5m2) 1h + alk + kt (31m2) 2h + kt (39,5m2)

alk. 934€/kk alk. 1 044€/kk alk. 1 198€/kk

PIHLAJISTON

SOINTU

Vuokra sisältää asumisen lisäksi myös arkea helpottavia palveluita, kuten kuukausittaisen siivouksen ja ikkunoiden pesun vuosittain. Asukkaiden käytössä on myös taloon nimetty palveluavustaja. Viihtyisä piha-alue, sekä yhteiset kerhotilat (kuva oikealla) luovat yhteisöllisyyttä ja lisäävät asumismukavuutta entisestään.

010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@pihlajistonsointu.fi

VARAA OMA ASUNTO PIHLAJISTOSTA JO TÄNÄÄN! 22

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Mielipide Lopetetaan parveketupakointi

Elina Falck Espoo

Muistoja Roihuvuoren kirkon liepeiltä ROIHUVUOREN KIRKKOA koskeva mielipidekirjoitus (K&k 23.9.) herätti huoleni. Se toi myös mieleeni kaukaisia muistoja. Osallistuin 1950-luvun lopulla Roihuvuoren HAKAn alueen talojen ja ostoskeskuksen suunnitteluun arkkitehti Esko Korhosen avustajana. Muutin nuoren perheeni kanssa Otaniemen kappelin vierestä Roihuvuoreen, jossa asuimme kolme vuotta. Arkkitehtiopintojeni viimeinen harjoitustyö oli kirkkosuunnitelma. Valitsin rakennuksen paikaksi Roihuvuoren tyhjän kirkontontin. Huvittava sattuma oli, että Lauri Silvennoisen erään myöhemmän kilpailun palkittu ehdotus oli lähes identtinen Roihuvuoreen tekemäni suunnitelman kanssa. Ajan hengessä liikkui yhtäläisiä ajatuksia! Tuon ajan kilpailujen tuloksena syntyi uudenlaisia upeita kirkkoja. Yksi rakennettiin entiselle kotiseurakunnalleni Lauritsalaan. Tutustuin Roihuvuoren kirkon korttelin täydennysehdotukseen. Työ on mielenkiintoinen ja huolella tutkittu suunnitelma. Kerrostalojen muodostama kehys korostaa kirkon vaikuttavuutta ja liittymistä ympä-

MARTTA-KAISA VIRTA

MARJA-LIISA SUSI AVASI asiallisesti parveketupakoinnin haittavaikutuksia (K&k 23.9.). Tupakointi on totta kai jokaisen oma valinta, mutta samoin kuin kerrostaloissa vaikutetaan järjestyssäännöillä yleiseen viihtyvyyteen, voitaisiin säännöillä vaikuttaa myös yleiseen terveyteen. Terveys on se, mikä näkyy sairaanhoidon tilastoissa, ei viihtyvyys. Samalla tavalla kuin yöhiljaisuudella annetaan leporauha, annettaisiin parveketupakoinnin kieltämisellä myös hengitysrauha. Osoitteessa www.kansalaisaloite.fi voi allekirjoittaa kansalaisaloitteen tämän asian edistämiseksi: Tupakointikielto kerrostaloihin passiivisen tupakoinnin lopettamiseksi. Tehdään Suomesta savuttomuuden edelläkävijä.

Yksi elämän suurista kysymyksistä MITÄ SINULLE TAPAHTUU eletyn elämäsi jälkeen? ”En tiedä” ei riitä kenellekään vastaukseksi ennen pitkää, vaikka verukkeiden ja puolustusmekanismien avulla vastausta voi vältellä. Näiden mitä kuoleman jälkeen -kysymysten parissa tappelee jatkuvasti seitsemän persoonatyyppiä. Historiallisesti vastaukset voidaan jakaa seuraaviin päätyyppeihin: • Menen tai joudun tyhjyyteen, tiedottomuuteen tms. • Elän sitten jälkeläisissäni tai eläessäni tehdyissä tuotoksissani. • Koen menneen elämäni hyvyyksistä ja pahuuksista jonkinlaisen kiirastulen, jossa pahuuteni puhdistuu ja pääsen keräämilläni ansioilla johonkin toivomaani paikkaan tai olotilaan. • Jokin paha olotila on odotettavissa. • Menetän nykyisen kehoni mutta synnyn uudelleen jossain toisessa kehossa.

ristöönsä. Edellytyksenä on tietenkin sen korkeatasoinen suunnittelu.

Sulo Savolainen Helsinki

Kiusaamiseen on sata turhaa syytä VÄLITUNTI ON PITKÄ aika kulkea koulun pihaa ympäri ypöyksin. Joku joutuu nokkimisjärjestyksen hännille äidin työpaikan tai työttömyyden tai perheen sukunimen takia taik-

• Koen nykyisin tuntemattoman loputtoman hyvän olon, johon kaikki muutkin ihmiset noin vain pääsevät. • Vaivun unenkaltaiseen olomuotoon, josta joku minut herättää ihmiskunnan viimeisenä päivänä. Sitten selviää koko elämäni ajan etsimäni totuus siitä, minne joudun. Kun sitten vaikka tyyppi nimeltä ”menen tyhjyyteen” kohtaa teesejä kiirastulesta, viimeisistä käräjistä, armon vilauksista, kahden maan kansalaisesta, maan päällä käyneestä sovittelijasta ynnä muusta sellaisesta, niin kyllä tyyppi nimeltä ”viimeisenä päivänä herätetään” joutuu viestinnässään tilanteeseen, jossa pitää ikään kuin selittää synnynnäisesti sokealle punainen väri. Olennaista tässä on, kiinnostaako ketään. Näinkö jäsentyvät vastaukset tähän elämän suureen kysymykseen, johon eri tavoin vastaavat jopa tappavat toisiaan?

ka ihan tuulesta temmaten. Joku saa silmälasit ja jää yksin, joku toinen on ujo tai pitkä tai paksu. Jokaisella on omat geenit ja ulkomuoto. Tytöt kilpailevat poikien suosiosta, ovat kateellisia ja jättävät jonkun ulkopuolelle. Myötävaikuttajat säestävät kiusaajia kiusatuksi tulemisen pelosta, eikä kukaan puolusta kiusattua. ”Se on vain leikkiä” ei riitä vastaukseksi, jos lapsi ei halua enää mennä kouluun niinä päivinä, kun

Juhani Heiska psykologi, Savonlinna

tulisi nolatuksi, kun kukaan ei halua pariksi tai samaan joukkueeseen. Eri murre tai erilainen vaatetus ei ole hyväksyttävä syy nolata ja kiusata. Mikään ei ole hyväksyttävä syy jättää ulkopuolelle. Jokainen on tärkeä. Älä anna kiusaamisketjujen jatkua. Kerro aikuiselle, jos sinua uhkaillaan tai matkitaan tai jätetään kaiken ulkopuolelle. Aina löytyy jokin keino muuttaa asioita, jos löytyy yhteistä tahtoa.

Raili Sistonen

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

T A K U U T Y Ö

P. 020 730 7260 • Hammasproteesien valmistus • Korjaukset ja pohjaukset • Maksuton tarkastus EHT Sirkka Müller P. 040 1574560

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Erikoishammasteknikko

Hannele Lindholm Helsi ngink .

Torkkelink.

Sörnä

inen

Käenkuja

Käenkuja 4 Ilmainen tarkastus Takuutyö Bussit mm. 64, 65, 72, 76, 116, ratikat 1, 6, 7, 8

Ostamme kuolinpesät loppuun siivottuna sopimuksen mukaan.

Onni 044 926 84 76

LYHYTPSYKOTERAPIARYHMÄ ALKAMASSA 16 - 19 -VUOTIAILLE AHDISTUNEILLE NUORILLE. www.aatosklinikka.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

SIIVOUSTA, PIHATÖITÄ, ULKOILUA, ASIOINTIAPUA YM. APUA ARKEESI 20 v. vanhustyökokemuksella. Myös alvittomasti, kysy lisää! ARMAS-Kotihoito p. 050 371 9167 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit. Kaikki pois. P. 040 361 7594 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä. Mm. permanentit. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Annetaan englannin tunteja/keskustelua, esiintymis/puheenpitovalmennusta Mervi 050 308 5804

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Siivouspalveluja

Eläkeläisille, leikkaus 18 - 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Palveluja tarjotaan KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

Varaa aika erikoishammasteknikolle

YKSILÖLLISET HAMMASPROTEESIT TOIVEENNE Hämeentie MUKAAN

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

Onko aika huoltaa hammasproteesi?

p. 09 710 533, 050 470 5278

HAMMASTEKNIKKO

www. esajavesaostaa.com

Kotisiivousta, ikkunanpesua yms. Otetaan vastaan myös joulusiivoukset. P. 040 682 4575 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Myydään VW Golf 1,6, vm 2007, 3-ov. hopea metalli, täydell. huoltokirja, 43177 km, sisätilan lämmitin, vakionop. säädin. Uniikki, alkuperäiseltä omistajalta, ei kolareita. 7.600 euroa. ippa.kivi@gmail.com, 0400 900 970

Vuokralle tarjotaan Valoisa kaksio 43,5 m2 Itis/Hki, vuokra 750 €, vesi 20 €/hlö. Lasitettu parveke, hissi, sauna, remontoitu. Pitkäaik. 1.12.2021 alkaen p. 040 5613 488

perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy joka toinen torstai. Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Kiinteistönvälitystä

Tilaisuuksia

Lakipalveluja ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Kuulutukset KUULUTUS Espoon seurakuntayhtymän hautausmailla ei alla mainittuja suku hautoja ole hoidettu yhteisen kirkkoneuvoston antamasta hoito kehotuksesta huolimatta. Tästä kunnostuskehotuksesta on tiedotettu kirjeellä tai niiden osalta, joita ei ole tavoitettu kirjeitse, kuulutuksella sanomalehdissä 24.9.2020 ja ao. haudoille asetetulla ilmoituksella. Kiinteistöjohtaja on yhteisen kirkkoneuvoston tekemän delegoin tipäätöksen mukaisesti 27.9.2021 päättänyt julistaa hautapaikka oikeuden alla mainittuihin hautoihin menetetyksi, joten haudat palautuvat seurakuntayhtymän hallintaan. KAPPELIN HAUTAUSMAALLA

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Perunkirjoitukset ja perinnönjaot ammattitaidolla ja myötätuntoisesti. Varaa ilmainen alkukeskustelu

Osasto: hauta E: 79 H: 150 L: 92, 155 M: 50 B1: 119

010 3379 150 asiakaspalvelu@lexly.fi www.lexly.fi

Asiasta on tänä päivänä ilmoitettu myös ao. haudoille asetetulla kuulutuksella. Espoossa 21.10.2021

su 24.10. klo 10 kirkkopyhä Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8, Vantaa. klo 15 seurat Nurmijärven srkkeskus, Kirstaantie 5. ti 26.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D, 2.krs (Autotalo), Hki. ke 27.10. klo 19 Körttikodin seurat. pe 29.10. klo 19 kotiseurat Lipastilla, Vanha Puistolantie 10 A, Hki. su 31.10. klo 16 veisuut Seuratuvalla, myös www.facebook.com/ herattaja. ma 1.11. klo 18.30 seurat Leppävaaran kko, Veräjäkallionkatu 2, Espoo. ke 3.11. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-tilat, Heikkiläntie 7, 4. krs, Hki. pe 5.11. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparinkatu 8, Espoo. Muu Suomi ja verkkoseurat: www.h-y.fi/tapahtumakalenteri Lahjoita: www.h-y.fi/lahjoita, lupa RA/2018/1100.

ESIRUKOUSILTA ti 26.10 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Daniel Björk, Bengt Lassus. Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080

Ostetaan OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

040 0218 225 SEPPO JA SARI

Samalla kiinteistöjohtaja ilmoittaa, että haudalla olevat muistomerkit tai muut rakennelmat ja irtonaiset esineet siirtyvät hautaustoimilain 14 §:n nojalla seurakunnalle ilman vastiketta, jollei hautaoikeuden haltija ole kuuden kuukauden kuluttua hautaoikeuden päättymisestä vienyt niitä pois. Ennen muistomerkin poistamista on kuitenkin varmistettava Espoon seurakuntayhtymän hautatoimistosta, ettei muistomerkkiä ole määrätty säilytettäväksi, jolloin sen poistaminen ei ole sallittua. Tähän kiinteistöjohtajan päätökseen saa se, jota asia koskee, tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa ja se on osoitettava Espoon yhteiselle kirkkoneuvostolle, PL 200, 02771 Espoo. Oikaisuvaatimusta varten tarvittavan täydellisen pöytäkirjanotteen saa Espoon seurakuntayhtymän virastosta, p. 09 80 501.

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

laki365.com

KIRKON HAUTAUSMAALLA Osasto: hauta A: 6 D: 78, 96, 215 F: 5, 44, 87, 111, 174 H: 77 K: 4 L: 41 E: 51, 102, 144, 208, 222 G: 71 I: 73 T: 23, 26, 130, 139 S: 34, 39 P: 116 U: 24, 40, 63, 79, 128, 198 V: 15, 176 W: 40, 42, 46, 99, 121 Z: 26 X: 72, 75, 157, 164 Y: 38, 88 Å: 1, 2, 38, 46, 114 Ä: 57, 97, 189, 207, 226, 239, 260 Ö: 22 D1: 56

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Ostamme autoja

Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohto niemi Oy p. 050 542 2388.

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464. KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

TIKKAISSA

puroista

KALTEVA

HOIDETTAVA SORI SIITÄ, OLI VAHINKO!

TORJUNTAAINE

UTSJOELLA

VAKAUMUS MTK:N ESA

VAVAHTELUT

TOSI TESTI

LUOTI-

RANGAISTAVA

PIENI MÄKI M KIETAISTAAN

YMPÄRISTÖSTÄÄN KOHOAVIA

ARTISTI JUHA TEATTERIOHJAAJA KAHILUOTO

hoitopaikka TAINA OJANIEMI O.S.

KUULLAAN HAVAIJILLA

väliajat

NOUSEVIA

petollinen

MAAALA N

TUTKIMUKSESSA

SELKEÄ ILMA

KÄVI LIETTUASSA

ODOTETTUJA

T I

ELASTISELTA VIRKISTÄVÄ

MENETELMÄ KUOHITTU

SILMÄNRÄPÄYKSESSÄ

MUSTATA PELIPAIKKA

YLIHALUKAS

O TUOMAS K

PÄTKÄÄKÄÄN

KANTAVA ÄÄNI NASEVA

LÄNSILIITTO HEYERDAHL THL:N DANOHY- MON NEK JÄL- H LEEN

KURIA VOI AIKA

KIIREESTI

RAHA-

KALEVALASSA

SEGERSTAM

KROMOSOMIEN PAIKKA

WAT- A O TEINA

TENHO

GOLDA LUONNOLLA

TOISEKSI SUURIN

JUOPPOUS VAUHDILLA LAVASTA

TUONI KITSAITA

ESPOOSSA

KREIKAN KIRJAIN

-SEUTU

ESIKUVA PISTÄVIÄ

RAOTTELUA

ÄKSY

KOVAA MUSAA

HAPEKAS

POPSTARA ASTLEY

MATTILA

SAARALLE SYNTYNYT

A PIENI

SUOMIPALKINNON SAANUT MAALAISPOIKA

VARASTONA

RAKENNUSTA VARTEN

VAADIN VASTAUKSEN!

HISSIFIRMA

levittävä

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

tuuri

H L

LÄTKÄTÄHTI RÄTY

KAULOIHIN

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

Hyvää pyhää

24.10.

Tänään on reformaation päivä. Päivän evankeliumissa (Matt. 5:13–16) muistutetaan, ettei lamppua pidä panna vakan alle.

Uudelleen muotoiltu USKONPUHDISTUKSEN MUISTOPÄIVÄN NIMI on jatkossa reformaation päivä, joka kertoo paremmin tapahtuneesta. Kirkolliskokous katsoi, et tä uskonpuhdistussana on ylemmyydentuntoinen ja vie ajatuksia vää rään suuntaan. Reformaation tarkoituksena ei ollut ”puhdistaa” uskoa vaan löytää sen ydin kaiken kirkon ympärille muodostuneen toisarvoi sen kuten anekaupan joukosta. Reformaatio on vanha, jo käytössä ollut sana, joka tulee latinan kielestä ja tarkoittaa uudelleen muotoilua.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Valon kuuluu loistaa

arhaimmillaan uskonnollisuus on koko elämän suola. Tavat ja käytänteet ryt mittävät koko elämää. Ne kokoavat ym pärillemme läheisiä ihmisiä lämmittä mään elämän taitekohtia. Kaste elämän alussa, jumalanpalvelus ennen viikon töitä ja erinäiset muut rituaalit ovat kuin talon kanta vat rakenteet. Ne ympäröivät elämän matkaa, jonka päämääränä on läheinen yhteys Jumalaan. Tavat kannattelevat, sanotaan. Uskonnollisuu dessa ei tarvita välttämättä suuria tunteita eikä hur moskokemuksia. Hiljainen päätös olla mukana käy tänteissä, jotka uskonnon harjoittamiseen on luotu, riittää. Suola luovuttaa makunsa, lamppu himmenee käy tössä ja sen kupu tummuu ilmansaasteista. Niin käy uskonnolle, kun tavoista ja käytännöistä tulee itse tarkoitus.

Martti Luther kumppaneineen huomasi, että jos synnintunnustus tapahtuu, ettei joku auktoriteetti suuttuisi, se ei tuo kokemusta armahdettuna olemi sesta. He huomasivat, että jos rahan antaminen on vaatimus eikä kumpua jakamisen ilosta, on tavan ja käytänteen tuki lahonnut sisältä. Valon kuuluu loistaa, suolan kuuluu maustaa, sa noo Jeesus. Jumalan rakkauden valoa ei saa peittää pelokkaaseen tapojen noudattamiseen. Jumalan ih meellisestä armosta leviää maku koko ihmisyyden suloiseen soppaan. Jos niin ei tapahdu, on tarkastel tava, joutaako jokin tapa romukoppaan. Jos sielu tekee kuolemaa pakkojen puristuksessa, on uskallettava karsia. Helppoa se ei ole, mutta sii hen Jeesus kehottaa. Näin loistakoon teidänkin va lonne ihmisille, vapaasti, kirkkaana ja Jumalan rak kautta heijastaen.

Rukous Tässä olen, Jumala. Tänään pystyn pysähtymään ja tunnustelemaan läsnäoloasi. Tarvitsen sitä. Sinä annat sielulleni rauhaa. Aina en kykene olemaan lähelläsi. Tekee kipeää huomata, kuinka kauas ajaudun, kun puuhastelen ja touhuan. Silloin sinä vedät minua puoleesi kuin valo yön perhosia. Johdata ja opasta minua yhä lähemmäs sinua.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 16/2021

”

Lapsen lemmikkieläimen kuolemalle on hyvä tarjota jokin lohdullinen ”jatko”: lemmikin voi sanoa siirtyvän lemmikkien taivaaseen, koiraenkeliksi tai tähdeksi taivaalle. TRAUMAPSYKOTERAPEUTTI RITVA LAUNONEN S. 4

21.10.2021 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai

Eka kerta

Pääotsikko Pappi Jani Vanhala ohjaa ensimmäistä kertaa rippikoulu viikonloppua aikuisille s. 2

Yhteinen pöytä kutsuu nauttimaan 3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 hyvästä ja merkkiä /kpl ruuasta ja loppuun seurastasamaan s. 4 sivunumerotieto putkeen s. 4

Jos läheinen menehtyy päihteisiin, suruun sekoittuu usein salailua s. 6

– Aikuisrippikoulussa voidaan keskittyä juuri niihin asioihin, jotka kiinnostavat rippikoulun kävijää, sanoo pappi Terhi Viljanen.

– Jos on mielessä jokin hengellinen kysymys, sitä voi pohtia yhdessä, sanoo pappi Jani Vanhala.

Ripari aikuiseen makuun Aikuisten ripariviikonloppu alkaa perjantai-iltana ja päättyy sunnuntaina konfirmaatioon ja kakkukahveihin. TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

ippikoulu käydään aikuisena usein käytännön syistä. On tulossa kirkkohäät tai on pyydetty kummiksi. On myös niitä, jotka pohtivat kirkkoon liittymistä, palaamista tai kirkkokunnan vaihtamista. Rippikoulun käyminen aikuisena onnistuu helpommin kuin ehkä luulisi. Siinä, missä nuorten rippikoulun ohjeellinen pituus on vähintään 80 tuntia, aikuisrippikoulu on käyty 20 tunnissa. Aikuisrippikoulun voi suorittaa itselle sopivalla tavalla, papin kanssa keskustellen, netin kautta tai vaikka parissa päivässä aikuisripariviikonloppuna. Marraskuussa Tikkurilassa järjestettävä aikuisripariviikonloppu alkaa perjantai-iltana yhteisellä tutustumisella ja huipentuu sunnuntaina konfirmaatioon tai kasteeseen ja kakkukahveihin. AIKUISILLE OPETUKSEN sisältö ja käsittelytapa räätälöidään yksilöllisesti. Rippikoulun teemat ovat kaikille samat, mutta niitä voi lähestyä eri tavoin ja eri suunnista.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2021

Tikkurilan seurakunnan nuorten aikuisten toiminnasta vastaava pappi Terhi Viljanen kertoo, että aikuisrippikoulussa voidaan keskittyä pohtimaan juuri niitä asioita, joita aikuisriparilainen haluaa miettiä. – Kummiksi aikovan kanssa voidaan pohtia, minkälainen kummi hän haluaa olla ja mikä on kummin tehtävä. Naimisiin aikovan kanssa voidaan selvittää, mitä Raamatussa puhutaan rakkaudesta, Viljanen kertoo. Joku haluaa liittyä kirkkoon ja kastattaa lapsensa tulevaisuudessa. Joku toinen on muuttanut muualta Suomeen, ja tahtoo vaihtaa uskontokuntaa ja löytää uskonyhteisön. Kolmas haluaa keskustella vaikkapa samaa sukupuolta olevien avioliitosta. Sekin sopii. – Aikuisrippikouluun hakeutuvalla saattaa olla mielessä jokin hengellinen kysymys, johon hän etsii vastausta, toteaa Korson seurakunnan aikuistyön pappi Jani Vanhala. Mistä asioista evankelisluterilaisessa kirkossa ajatellaan eri tavalla kuin muualla? Mitä tehdään eri tavalla?

Nämä kysymykset mietityttävät usein eri kirkkokunnasta tulevia. Ja vaikkei mielessä olisi etukäteen mitään kysymystä, sellainen saattaa aktivoitua matkan varrella. IDEA AIKUISRIPARIVIIKONLOPUSTA syntyi, kun Vantaalla mietittiin, mikä olisi aikuisille helpoin tapa käydä rippikoulu. Todettiin, että rippikou-

”

Naimisiin aikovan kanssa voidaan selvittää, mitä Raamatussa puhutaan rakkaudesta. TERHI VILJANEN

lu hoituisi kätevästi, jos sen voisi suorittaa yhden viikonlopun aikana. Nyt järjestettävä aikuisripariviikonloppu on toinen laatuaan. Aikuisripariviikonlopussa on samoja piirteitä kuin nuorten rippileireillä, mutta aikuisten riparilla ei leikitä eikä istuta pimeässä huonees-

Reilun kaupan viikko muistuttaa vastuusta Kauppareissulla teemme valintoja, jotka vaikuttavat kanssaihmisten hyvinvointiin ja ympäristön tilaan. maataloustuottajille ja kuluttajille terveyshaittoja. KAIKKI VANTAAN evankelis-luterilaiset seurakunnat ja seurakuntayhtymä ovat olleet Reilun kaupan seurakuntia vuodesta 2012 asti. Vantaan kaupungilla puolestaan on Reilun kaupan kaupungin arvonimi. Reilun kaupan seurakunnan arvonimi edellyttää, että seurakunnat käyttävät kahvina ja teenä vain Reilun kaupan tuotteita. Vantaan seurakunnissa juotiin vuonna 2020 noin 62 000 kupillista Reilun kaupan kahvia. Koronaaika puolitti kahvin kulutuksen, sillä vuonna 2019 Reilun kaupan kahvia juotiin 130 000 kuppia. Vantaan seurakunnissa käytetään myös muita Reilun kaupan tuotteita. Valikoimasta löytyy muun muassa hedelmiä, kaakaota, hunajaa, kukkia, mehua, viiniä ja tekstiilejä.

JUHA-PEKKA VANHATALO Reilun kaupan viikkoa vietetään 25.-31.10.

ISTOCK

sa kynttiläpiirissä. Yöksi mennään kotiin. Mutta aivan kuten nuorten rippileireillä, aikuisripariviikonloppunakin pidetään aamuhartaus ja iltahartauksia sekä syödään yhdessä. Tarkoituksena on myös keskustella ja tehdä tehtäviä ryhmässä. Kun rippikoulua käydään porukalla, keskusteluissa syntyy useita näkökulmia ja vertaistukea. Maksuton aikuisripariviikonloppu huipentuu päätösjuhlaan, jossa aikuisriparilaiset konfirmoidaan. Sen jälkeen on tarjolla kakkukahvit, jonne myös riparilaisten läheiset ovat tervetulleita. Edellisen kerran aikuisripariviikonloppuna keskusteltiin yhdessä alttarin eteen nostetuissa nojatuoleissa istuen. Se on jäänyt Terhi Viljaselle mieleen. Hän odottaa myös tulevalta viikonlopulta yhteisen kokemuksen jakamista ja hyviä keskusteluja. Jani Vanhala on ensimmäistä kertaa mukana aikuisripariviikonlopussa ja liikkeellä oppimisasenteella. – Haluan kuulla, mikä riparilaisia kiinnostaa ja muokata viikonloppua siihen suuntaan, Vanhala sanoo. ■

REILU KAUPPA on kehittyvissä maissa viljeltävien ja valmistettavien tuotteiden sertifiointijärjestelmä. Reilussa kaupassa viljelijät saavat työstään riittävän korvauksen. Tuotanto ei kuormita ympäristöä, eikä pakkotyötä tai lapsityövoimaa käytetä. Reilu kauppa -sertifioinnin piirissä on yli 1,7 miljoonaa viljelijää ja työntekijää Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Riippumaton tutkimus osoittaa, että Reilu kauppa toimii. Yritysten vastuullisuutta seuraavan Finnwatchin mukaan Reilu kauppa on ollut paras käytössä oleva sosiaalisen vastuullisuuden sertifiointijärjestelmä. Reilu kauppa edistää myös ilmasto- ja ympäristöystävällisiä tuotantotapoja. Yksi tärkeistä saavutuksista on kemikaalien käytön vähentäminen. Kemikaalit ruokkivat ilmastonmuutosta, luonnon monimuotoisuuden näivettymistä ja vesistöjen likaantumista. Ne myös aiheuttavat

Reilu kauppa tarjoaa pienviljelijöille takuuhinnan, joka toimii turvaverkkona markkinahintojen heitellessä. Kuvan nuoret naiset keräävät teen lehtiä Keniassa.

Aikuisripariviikonloppu 5.–7.11. Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 Haluatko käydä rippikoulun yhden viikonlopun aikana? Ilmoittautuminen 29.10. mennessä. Katso lisää: kirkkovantaalla.fi/aikuisrippikoulu KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2021

Nyt pääsee syömään yhteisen pöydän ääreen Koronapandemia mullisti Yhteisen pöydän toiminnan, mutta yhteiset ruokahetket ovat jälleen käynnistyneet myös seurakunnissa.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

ätä on odotettu! Tauon jälkeen pääsee lounastamaan yhdessä maanantaisin Hakunilan kirkolla. Heti syksyn ensimmäisessä yhteisöruokailussa lokakuun alussa kirkolla kävi noin 70 ruokailijaa. Pääkokki Marja Niskasella ja joukolla vapaaehtoisia on kaikki valmiina hyvissä ajoin. Niskanen on tullut paikalle jo aamuseitsemältä ja tehnyt esivalmisteluja sunnuntainakin, koska hän tahtoo valmistaa ruuat rauhassa. Tänään syödään broilerikiusausta, ja kasvisvaihtoehtona on hernenappeja ja perunamuusia. Lounaalla hyödynnetään Yhteinen pöytä -verkoston hävikkiterminaalin kautta tulevaa ruokaa. – Tiedämme perjantaina, mitä Yhteisen pöydän kautta on tulossa. Sitten suunnittelemme, mitä ruokaa teemme. Lopuksi tilaamme ruokatukusta täydennystä, Niskanen kertoo. Aterian loihtiminen tällaiselle väkimäärälle ei ole Niskaselle temp-

pu eikä mikään, sillä hän työskenteli pitkään suurtalouskeittiöissä Tikkurilan väritehtaalla ja Helsingin yliopiston Porthaniassa.

”

KORONAPANDEMIA LISÄSI YKSINÄISYYTTÄ JA ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ ON PAIKKOJA, JOIHIN IHMINEN KOKEE OLEVANSA TERVETULLUT. HANNA KUISMA

Niskanen kertoo asuvansa ihan kirkon lähellä. Hän on huomannut, että yhteisöllisiä ruokahetkiä on kaivattu tauon aikana. Yhteisissä ruokailuhetkissä hän on myös tutustunut alueen ihmisiin. – Mummot kyselevät minulta

BEN CURTIS/AP/LEHTIKUVA

Äiti pitelee aliravitun tyttärensä käsiä terveysklinikalla Abi Adin kaupungissa Tigrayn alueella.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2021

kauppareissulla, että mitäs ensi kerralla syödään. YHTEINEN PÖYTÄ on vantaalainen hävikkiruoan hyötykäytön ja yhteisöllisen ruoka-aputoiminnan malli, jota Vantaan kaupunki ja Vantaan seurakunnat ovat rahoittaneet vuodesta 2014 saakka. Hävikkiterminaali aloitti toimintansa vuonna 2015. Ennen koronapandemiaa Yhteisen pöydän kautta kulki hävikkiruokaa noin 80 toimijalle Vantaalla. – Maaliskuussa 2020 yhteisöllinen ruoka-apu loppui kuin seinään, eikä meilläkään ollut oikein tietoa siitä, mitä saa järjestää ja mistä koronaviruksessa edes on kyse. Pian toiminta alkoi kuitenkin järjestäytyä uudelleen, Yhteisen pöydän palveluesimies Hanna Kuisma kertoo. Noin 40 paikkaa 80:stä muutti ruoka-avun jaon ulkona tapahtuvaksi ruokakassijakeluksi. Ruokakasseja kuljetettiin myös koteihin. – Kotiinkuljetusta tehtiin kaupungin eri yksiköiden ja seurakuntien kanssa. Parhaimmillaan meillä oli 11

Nälänhädän uhreille apua Aseelliset yhteenotot Etiopian pohjoisosissa ovat kiihtyneet, ja yhä useampi ihminen on lähtenyt levottomuuksia pakoon joko muihin osiin maata tai naapurimaihin. YK on varoittanut pahenevasta nälänhädästä, joka koskettaa jopa noin seitsemää miljoonaa ihmistä. Etiopian väkiluku on yli 110 miljoonaa, ja Tigrayssa asuu noin 4,9 miljoonaa ihmistä. Suomen Lähetysseura on antanut 166 000 euroa humanitaa-

Vapaaehtoistyöntekijät Sirpa Tarvainen (vas) ja Raili Parkkinen valmistautuvat maanantairuokailun ensimmäiseen kattaukseen.

pakettiautoa ja 40 ihmistä kuljettamassa ruokaa. Kolmen kuukauden aikana vietiin noin 18 000 ruokakassia koteihin, Kuisma kertoo. EILA HIRVONEN ja Pekka Väänänen ovat lopettelemassa lounasta. Broilerikiusaus on ollut kuulemma oikein maukasta. Mikä siinä onkin, että toisen laittama ruoka maistuu aina hyvältä? Hirvonen ja Väänänen päätyivät tänään samaan lounaspöytään sattumalta, mutta ovat vanhoja tuttuja,

riseen apuun etiopialaisten auttamiseksi. Konfliktista kärsiville hankitaan ruokatarpeita ja hygieniatuotteita. Lapsille tarjotaan psykososiaalista tukea. Monet lapset ovat nähneet väkivaltaisuuksia läheltä. – Psykososiaalinen tuki on tukea asioiden käsittelyyn ja pelkojen kohtaamiseen eli siihen, mitä lapset ovat kokeneet ja nähneet, sanoo Teressa Juhaninmäki, joka on Lähetysseuran itäisen ja eteläisen Afrikan aluejohtaja. – Ihminen ja hänen kokemuksensa halutaan ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon. Halu-

amme tukea myös lasten koulunkäyntiä, leikkiä ja oppimista, normaalia elämää. Avustussumman vievät perille yhteistyökumppanit Luterilainen maailmanliitto ja Etiopian luterilaisen Mekane Yesus -kirkon kehitysyhteistyöjaosto. Humanitaariseen apuun keskittyvät hankkeet rahoitetaan poikkeustilanteessa Suomen kehitysyhteistyövaroin.

Kirkkoherra haussa Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on julistanut haet-

Pääkokki Marja Niskanen tarjoaa maanantaisin lounasta Hakunilan kirkolla.

Naapurukset Pekka Väänänen ja Eila Hirvonen tapasivat lounaalla.

tavaksi Rekolan seurakunnan kirkkoherran viran vaalilla, jossa kirkkoherran valitsevat seurakunnan äänioikeutetut jäsenet. Hakuaika virkaan päättyy perjantaina 12. marraskuuta. Tuomiokapituli asettaa kolme kelpoisuusvaatimukset täyttävää hakijaa vaalisijoille siinä järjestyksessä kuin heidät katsotaan taitaviksi ja kykeneviksi virkaan. Seurakuntalaiset pääsevät äänestämään näistä ehdokkaista uuden kirkkoherran. Kirkkoherran vaalissa äänioikeutettuja ovat 18 vuotta täyttäneet Reko-

lan seurakunnan jäsenet. Vaalin ajankohta selviää myöhemmin. Rekolan kirkkoherran virka tuli avoimeksi, kun edellinen kirkkoherra Laura Maria Latikka valittiin Turun Maarian seurakunnan kirkkoherraksi. Rekolan kirkkoherran virkaa hoitaa uuden kirkkoherran valintaan saakka Satu-Elina Ansas. Rekolan seurakunnalla on noin 12 000 jäsentä ja 23 työntekijää. Seurakunnan alueet ovat Asola, Havukoski, Koivukylä, Leinelä, Päiväkumpu ja Rekola.

itse asiassa naapureita samasta talosta. – Teen itsekin tällaisia kotiruokia, sillä laatikkoruokaa on helppo tehdä, Eila Hirvonen kertoo. Tieto siitä, että Hakunilan kirkolla pääsee jälleen lounaalle, on levinnyt alueella muun muassa puskaradion kautta. Hakunilan kirkko on Hirvoselle ja Väänäselle muutenkin tuttu paikka. Hirvonen on ollut seurakunnassa lastenohjaajana ja Väänänen tehnyt vapaaehtoistyötä. – Ennen koronaa täällä oli sellainen puurotorstai, jossa olin kolme vuotta vapaaehtoisena. Nyt odottelen, josko se taas alkaisi, Pekka Väänänen sanoo. – Kirkolla näkee tuttuja kasvoja. Saatuani aivoinfarktin olin välillä poissa. Kun sitten palasin, ihmiset tulivat täällä kysymään, että mitä kuuluu. Nyt olen taas kuntoutunut, hän jatkaa. Yhteinen pöytä -verkoston ruokaa jakavista paikoista noin kuusikymmentä kahdeksastakymmenestä on jälleen auki. Viesti on ollut joka pai-

Voittajakuvio selvisi Vantaa-Seuran järjestämän neulekuviokisan voittaja on selvinnyt. Voittaja on Vantaan historiaa esittävä kuvio, johon sisältyy keskiaikainen Pyhän Laurin kirkko. Kirkon lisäksi kuviossa on käytetty koristeita keskiaikaisista veitsistä. Kuviosta julkaistaan mallit sekä villapaitaa että -sukkia varten. Äänestyksessä oli kolme vaihtoehtoa, joista kirkkokuvio oli selvä voittaja. Äänestäjiä oli yh-

kasta sama: ihmiset ovat kaivanneet ennen kaikkea erilaisten yhteisöllisten ruokailujen pariin. – Se on ollut varsin vankka mielipide sekä Vantaalla että valtakunnallisella ruoka-avun kentällä. Siinä tarjotaan enemmänkin kuin ruokaa. Koronapandemia lisäsi yksinäisyyttä, ja on tärkeää, että on paikkoja, joihin ihminen kokee olevansa tervetullut, Hanna Kuisma sanoo. Sama tuntuma on Yhteisen pöydän osallisuuskoordinaattorilla Eeva Lehtinevalla. Hän korostaa, että seurakuntien tarjoamat ruokailut ovat erittäin hyvin järjestettyjä. – Seurakuntien järjestämiä ruokailuja on tavattomasti kaivattu. Niistä ei ole koskaan tullut mitään kielteistä palautetta. Leipäjonotyyppinen ruuanjako herättää joskus tunteita. Kysytään, että saako joku enemmän kuin toinen tai mihin ruoka oikeastaan menee. ■

teensä 410. Voittajakuvio sai yli 200 ääntä. – Oli vaikea arvata lopputulos, mutta odotin ehkä vähän tasaisempaa kisaa, sanoo VantaaSeuran toiminnanjohtaja Riina Koivisto. Äänestys järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Se on osa seuran 60-vuotisjuhlavuotta. Suunnittelija Kirsi MantuaKommonen viimeistelee voittajakuvion, minkä jälkeen Kartanonkosken martat tekevät testineulonnat. Vantaa-Seura toivoo, että neulekuvio tulee saataville ennen joulua.

Ilmainen yhteisölounas maanantaisin Hakunilan kirkolla. Ensimmäinen kattaus kello 11.30., toinen kello 12.15.

Yhteistyö jatkuu Metropolia Ammattikorkeakoulun sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymien välillä on ollut yhteistyösopimus vuodesta 2012. Sopimus uusittiin samansisältöisenä. Sen mukaan joka kampuksella on oppilaitospappi. Myyrmäessä pappeina ovat Jukka-Mikko Karjalainen ja Hanna Vuollo. Papit tekevät työtään osana Metropolian hyvinvointitoimintaa. Toiminnan piirissä ovat opiskelijat ja henkilökunta, noin 17 000 henkilöä, joista Vantaalla on 4 000. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 21.10.–4.11.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Iltakirkko Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa torstaisin klo 18. Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa perjantaisin klo 12. Musiikkihetki Facebookissa lauantaisin klo 18 ja keskiviikkoisin klo 12. Luottamuksen rukoushetki Facebookissa ja YouTubessa maanantaisin klo 18. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa. Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa. Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Hakunilan kirkko on avoinna ma– to klo 9–14. Iltakirkko torstaisin klo 18. Nuorten valmistamassa iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja. Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45. Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Ehtoollista vietetään joka toinen viikko. Maanantain yhteisölounas 1. kattaus klo 11.30 ja 2. kattaus klo 12.15. Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 13. Juhani Leppälä ja Taisto Kotomäki. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21. Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15– 19.15. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Raamattuluento ke 27.10. klo 18.30. Omatunto – ihmisen ääni vai Jumalan? Raamattutyön koordinaattori Anu Ylhäisi. Lähetyspiiri to 21.10. klo 18 -19.30. Pekka Palosaari vierailee.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2021

Messu su 24.10. klo 12. Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä. Luottamuksen messu su 24.10. klo 18. Tiina Palmu, Liisa Juusela, Heli Leskinen, Paula Raitis. Taizé-lauluja, hiljaisuutta, rukousta ja ehtoollinen. Päivähetki Raamatun äärellä ti 26.10. klo 12–13.30 Jari Araneva. Kultaisen Iän laulajien konsertti ti 26.10. klo 18.30. Vapaa pääsy. Lasten kekkerit la 30.10 klo 15–17. Ohjelmassa mm. upea lasten konsertti, jossa seurakuntamme omat lapsikuorot esiintyvät yhdessä Sini-kanttorin kanssa. Vapaa pääsy. Messu su 31.10. klo 12. Sasu Rauhala, Tuomas Heikkilä ja Hakunilan kirkon kuoro. Konsertti “Maailman kautta kuljemme laulain” ma 1.11. klo 19. Hannu Holma, laulu ja Anni Holma, piano. Vapaa pääsy. 10 euron hintaisella käsiohjelmalla tuetaan Pipliaseuran Lukutaitoa naisille Afrikassa -ohjelmaa. Raamattuluento ke 3.11. Synti – vieläkö siitä puhutaan? TT Eero Junkkaala. Diakoniatyöntekijät tavoitat puhelimitse numerosta 050 573 6277 sekä sähköpostilla hakunilan. diakonia@evl.fi. Voit jättää soittopyynnön milloin vain. Älä jää yksin! Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla on avoinna ma–to klo 9–14. P. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina papille voi soittaa p. 050 3547 648. Seurakunnan työntekijät tavoitat puhelimitse ja sähköpostilla. Yhteystiedot löytyvät seurakunnan nettisivuilta www.hakunilanseurakunta.fi.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9–12. Perhekerhoa ei ole 22.10. Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30. Kirkkomuskareita ei ole 22.10. Toiveiden tiistai Länsimäen kirkolla tiistaisin. Tule mukaan aloittamaan uutta! Tiistain ohjelmassa: Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10. Säppi avoin keskus teluryhmä tiistaisin klo 10. Lukupiiri tiistaisin klo 10. Hartaus tiistaisin klo 12. Voileipäkahvit tiistaisin klo 12.15. Hengellinen ryhmä sanaa ja rukousta tiistaisin klo 13–14. Naiset Raamatun äärellä tiistaisin 19–21. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21. Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18–20. Messu su 24.10 klo 10. Sari Kokkonen, Tuomas Heikkilä.

ESKO JÄMSÄ

Hakunilan seurakunta

– Päihderiippuvuus ei määrittele kenenkään ihmisyyttä, ei vaikka siihen liittyisi rikollisuutta ja vankilatuomioita, diakoniatyöntekijä Liisa Juusela sanoo.

Menokasvo

Jokainen on muistohetken arvoinen Liittyykö päihteisiin kuolleen läheisen surutyöhön erityispiirteitä, Hakunilan seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Liisa Juusela? – Siihen liittyy ylimääräistä häpeää ja salailua. Jotkut voivat kertoa työpaikalla, että läheinen menehtyi sydänkohtaukseen, vaikka tämä olisi kuollut päihteisiin.

rettömän uuvuttavaa, minkä vuoksi tilanteen päättyminen on helpotus. Kuolemasta voi seurata myös syyllisyydentunteita. Läheinen saattaa miettiä, olisiko voinut tehdä vielä enemmän, erityisesti, jos menehtynyt oli oma lapsi.

Millaista suhtautumista läheisen päihdekuoleman kokeneet toivovat ulkopuolisilta? – Sureviin ihmisiin kannattaa minusta suhtautua samalla tavalla riippumatta siitä, miten heidän läheisensä ovat kuolleet. On kylmää joutua kuulemaan, että kyseessä oli itse aiheutettu kuolema.

Vantaalla järjestetään 3.11. kaksi muistotilaisuutta päihteisiin kuolleille. Millaisia tilaisuudet ovat? – Luvassa on kynttilänvaloa. Kanttori soittaa musiikkia ja luemme ääneen muutamia lohdullisia raamatunlauseita. Päihteisiin kuolleiden nimiä kirjoitetaan tähdille, joista ne lopuksi luetaan. Jokainen ihminen on muistohetken arvoinen. PIHLA TIIHONEN

Millaisia asioita jäljelle jääneet saattavat pohtia? – Päihderiippuvaisen kaoottisen elämän seuraaminen on voinut olla läheiselle ää-

Päihteisiin kuolleita muistetaan 3.11. klo 14 A-Kilta Römperin tiloissa (Jokiniemenkatu 9) ja klo 18 Pyhän Laurin kappelissa (Pappilankuja 3). Tilaisuudet ovat kaksikielisiä. Surutyötä verkossa: www.vaiettumenetys.fi.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 21.10.–4.11.

MUUALLA Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Kuunloiste-kuoro keskiviikkoisin klo 16–16.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kuunloistekuoro on tarkoitettu laulamisesta ja yhdessä musisoinnista kiinnostuneille 6–12-vuotiaille. Aurinkotanssi-kuoro keskiviikkoisin klo 16.45–17.30 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Se on tarkoitettu laulamisesta pitäville 11–15-vuotialle varhaisnuorille ja nuorille. Kuoroihin voi ilmoittautua Sini-kanttorille: sini.nikku@evl.fi. Koululaisten kerhot yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Lisätietoja: jasmine.moberg@ymca.fi, p. 045 182 9551.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450 sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 10–17 puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys puhelimitse ti ja to klo 9–11 p. 09 8306 472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Messu su 24.10. Matti Hyry, Hannu Lehtikangas, Elja Puukko. Kirkkoherra Matti Hyryn tulokahvit ja kahvikonsertti. Hämeenkylä-messu su 24.10. klo 17. Henrik Wikström, Jaakko Kara. Jukka Salmisen Hämeenkylän seurakunnalle säveltämä ja sanoittama messu. Esirukousosio. Messun jälkeen teetarjoilu. Miesten kirjallisuuspiiri ti 26.10. klo 18 kirkon pienessä seurakuntasalissa. Käsittelyssä Albert Camus’n Rutto. Messu su 31.10. klo 10. Miika Koistinen, Hannu Lehtikangas. Esko Heikkinen ja Tapiola Big Band. Päiväkahvin aikaan ma 1.11. klo 14 kirkon isossa seurakuntasalissa. Rovastit Kersti ja Jaakko Rantasalo alustavat aiheesta Muistatko? Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11–12.30. Lounas on valmistettu hävikkiruuasta ja on kaikille avoin sekä maksuton.

Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30–11.

SIRPA PÄIVINEN

Messu su 31.10. klo 10. Sasu Rauhala, Sini Nikku. Lähetyspiiri to 4.11. klo 18–20.

VERKOSSA www.hameenkylanseurakunta.fi Messu su 24.10. Matti Hyry, Hannu Lehtikangas, Elja Puukko. Messu su 31.10. klo 10. Miika Koistinen, Hannu Lehtikangas. Esko Heikkinen ja Tapiola Big Band. Usko ja Oppi -ilta to 4.11. klo 18. Suoratoistona kirkosta.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 28.10. klo 10–11.30. Perhekerho perjantaisin klo 9.30– 11.

LAMMASKUJA 2 B Ikäihmisten Nettikerho ti 26.10. Klo 14–16. Informaatikko Riitta Sivenius vetää kerhoa. Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 3.11. klo 18.

CAFÉ PÄHKINÄ Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma–pe klo 10–14. Muistelupiiri ma 25.10. klo 12–14. Tule muistelemaan elämänkaarta kanssamme. Mukana muistelemassa Riitta Ahonen ja Riitta Kettunen. Kahvitarjoilu. Diakonian tiistaipysäkki tiistaisin klo 10–12. Tarjolla voileipiä ja kahvia. Tiistaipysäkki on tarkoitettu erityisesti vähävaraisille ja juttuseuraa kaipaaville. Käsityöpiiri HAIK keskiviikkoisin klo 10–12. Käsitöistä saatava tuotto käytetään hyväntekeväisyyteen. Miesten keskustelupiiri torstaisin klo 10–12. Keskustelun vetäjänä Kari Veikkolainen. Viikon viisas to 28.10. Klo 13–14. Torstaihartaus 4.11. klo 13. Iltaperhekerho torstaisin klo 17.30–19. Sururyhmä alkaen 9.11. klo 18. Sururyhmä on tarkoitettu läheisensä menettäneille. Ryhmässä keskustellaan menetyksen tuomista tunnoista, kysymyksistä ja kokemuksista muiden menetyksen kokeneiden kanssa. Ryhmä kokoontuu viisi kertaa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Anne Puumala p. 050 3675743 tai anne.puumala@ evl.fi.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian piiri to 21.10. Klo 11. Jukka Nevala ja to 4.11. klo 11. Pekka Huhtinen. Perhekerho tiistaisin klo 9.30–11. Vapaalan Kohtaamispaikka kokoontuu seuraavan kerran pikkujouluihin to 9.12. klo 11.

MUUALLA Seniorityön teatteriretki Lahteen la 30.10. Lähtö Hämeenkylän

Torstaitupa Rekolan kirkossa Uusi, riemukas parituntinen senioreille parillisen viikon torstaisin klo 11.30–13.30 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Joka kerta on haastateltavana uusi, mielenkiintoinen vieras ja yhteislaulua. Ruokailu aluksi ja kahvi lopuksi, yhteensä 5 euroa. 21.10. Pirjo Ala-Kapee (kuvassa) kertoo elämäntöistään ja kanttori Sirkku-Liisa Niemi laulattaa syyslauluja. 4.11. Paula Raitis kertoo Merimieskirkon työstä ja Kieku&Kaiku-orkesteri laulattaa merihenkisiä lauluja. 18.11. Jaakko Hietikko kertoo oopperalaulajan työstä sekä laulaa ja laulattaa. 2.12. Runoilija Pekka Kivekäs ja säveltäjä Juhani Haapasalo kertovat adventtivirsistä ja laulattavat niitä.

kirkolta klo 08.30. Hartaus Lahden Ristinkirkossa. Omakustanteiset kahvit hartauden ja kirkon esittelyn jälkeen. Teatteriesitys Saituri alkaa kello 13. Esitys kestää 2 t 45 min. Esityksen jälkeen lounas teatterin ravintolassa. Paluu Hämeenkylän kirkolle teatterin ja aterian jälkeen. Retken hinta on 88 e. Matkalla mukana emerituskirkkoherra Jukka Nevala. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon hameenkylan.seurakunta@evl.fi tai p. 09 830 6450.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto palvelee lokakuussa tiistaisin klo 9–14 sekä puhelimitse ma, ke, to, pe klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen. Marraskuusta alkaen avoinna arkisin klo 9–14 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14 puhelimitse, p. 09 830 6550. Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla

Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Mahdolliset muutokset seurakunnan tilaisuuksien järjestämisessä ovat nähtävissä seurakunnan internetsivujen tapahtumissa. Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Seurakunnan seniorit to 21.10. klo 13 seurakuntasalissa. Taustapeili: 10 vuotta eläkkeellä, rovasti Kari Pekka Kinnunen. Iltarukouspiiri to 21.10., 28.10. ja 4.11. klo 18–19 kokoustilassa. Korso-messu to 21.10. klo 18.30 Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Kari Kuulan luento to 21.10. klo19 seurakuntasalissa. Miksi valitsisin kristinuskon? Eivätkö kaikki uskonnot puhu lopulta samasta? Perhekerho pe 22.10. ja 29.10. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Reformaation päivän messu su 24.10. klo 10 Ilkka Luukka, Minttu Haapalainen, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Kylväjäpiiri su 24.10. klo 15–17

Kotkansiivessä. Kirkon aamupuuro ma 25.10. ja 1.11. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Perhekerho ma 25.10. ja 1.11. klo 12–15 lasten tiloissa. Virtapiiri ma 25.10. ja 1.11. klo 13 seurakuntasalissa. English Through Bible -raamattupiiri ma 25.10. ja 1.11. klo 18.30 kokoustilassa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 25.10. ja 1.11. klo 18 kirkon kirjastossa. Naisten raamattupiiri ti 26.10. ja 2.11. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Kuolemapaja ti 26.10. klo 18. Teema: Kuoleman kulttuurit -kuolema eri katsomuksissa. Katulähetyksen yhteisölounas ke 27.10. klo 11 kirkon sisäpihalla ja 3.11. klo 11 palaamme jälleen sisätiloihin. Hävikistä valmistettu, kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas, jonka alussa mahdollisuus hiljentyä kirkossa yhteiseen hartaushetkeen. Lähetyspiiri ke 27.10. ja 3.11. klo 13 kokoustilassa. Iltaperhekerho ke 27.10. ja 3.11. klo 18–20 lasten tiloissa. Tervetuloa avoimeen iltaperhekerhoon. Iltaperhekerhossa leikitään, lauletaan ja syödään iltapuuro klo 19.30. Avoimet iltaperhekerhot kokoontuvat keskiviikkoisin 6.10.–24.11. Seurakunnan seniorit to 28.10. klo 13 seurakuntasalissa. ” Yllytä hullua! Kumpi laittaa itsensä likoon yhteisvastuukeräyksen hyväksi; diakoniapappi vai kirkkoherra? Jos haluat osallistua äänestykseen ja tukea yhteisvastuukeräystä, voit varata mukaan haluamasi lahjoitussumman verran käteistä.” Korso-messu to 28.10. klo 18.30 Mari Mäkelä, Juho Punkeri. Suo valon syttyä, kamarikuoro Aménten ja naiskuoro Aioliksen konsertti pe 29.10. klo 19 kirkkosalissa. Lipun myynti tuntia ennen konserttia, hinta 15 e. Messu su 31.10. klo10 Mari Mäkelä, Ilkka Luukka, Marcus Kalliokoski. Kirkkokahvit. Mainio marraskuu -kaamosväsymyksen torjuntakävely ma 1.11. klo 12. Seurakunnan seniorit to 4.11. seurakuntasalissa. Hyvinvointia kristillisestä joogasta. Hiljaisuuden joogaa tuolilla, diakonissa Pia Olkkonen. Korso-messu to 4.11. klo 18.30 Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi. Sururyhmä on vertaistukiryhmä sinulle, joka olet toipumassa läheisen kuolemasta. Voit jakaa ajatuksiasi ja tunteitasi läheisen kuolemasta toisten surevien kanssa. Sururyhmä kokoontuu to 11.11. klo 17, su 14.11. klo 11.30, su 21.11. klo 17 ja to 25.11. klo 17 Korson seurakuntakeskuksen alakerran kokoontumistiloissa. Ryhmäläisiä kutsutaan mukaan myös ennen tai jälkeen KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 21.10.–4.11.

kokoontumista olevaan yhteiseen messuun Korson kirkkoon. Tarjolla kahvia ja teetä sekä pientä suolaista. Ryhmään tullessa läheisen menettämisestä on hyvä olla kulunut vähintään neljä kuukautta. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 6.11. mennessä. Diakoniapastori Mari Mäkelä, p. 0505111783, mari.makela@evl.fi, diakoni Jaana Jurvanen, p. 050 599 9068, jaana.jurvanen@ evl.fi.

VERKOSSA Virtuaalikahvila neljänä marraskuun keskiviikkoaamuna. Alkaa 3.11. klo 9. Tämä ryhmä on sinulle, joka haluat osallistua ryhmään omasta kodista käsin. Ryhmässä on kullakin kerralla vierailija, esim. kaupunginmuseon työtekijä esittelee museota ja heidän tarjontaansa. Kaupungin lähiluonto-opas vierailee myös ja kertoo mahdollisista retkikohteista. Ryhmä kokoontuu neljänä keskiviikkona marraskuussa. Lähetämme sinulle sähköpostitse liittymislinkin, josta pääset osallistumaan. Lainaamme myös tarvittaessa tablettia, jolla pääset osallistumaan. Jos nettiryhmät ovat sinulle uusi asia, opastamme mielellämme. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Pia Olkkonen, p. 050 322 6560.

Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Satu-Elina Ansas 040 626 7387 satuelina.ansas@evl.fi Ben Ahlroos 050 535 2450, Laura Leverin 050 467 2434, Seppo Paulasaari 046 922 9370, Katri Uutela 050 436 7712.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Tarkistathan toiminnan ajantasaisuuden nettisivuiltamme ja tapahtumakalenterista. Muutokset

taa. Täällä askarrellaan, leikitään ja aikuiset voivat tavata muita perheitä. Syystalkoot ma 25.10. klo 13. Tervetuloa yhteisiin syystalkoisiin siistimään kirkon pihamaa talvikuntoon! Aloitamme kello 13 ja jatkamme, kunnes nälkä kurnii mahassa ja kylmä nipistelee sormia ja varpaita. Kello 16 alkaen Yläovissa saamme vatsan täytettä ja pääsemme saunan löylyihin. Työvälineet löytyvät kirkolta, omat pyyheliinat mukaan. Yläovet auki maanantaisin klo 16–17. Iltapalaa turvallisesti turvavälein. Kysele lisää Kaisalta p. 044 422 0391. Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi, yhdessä opetellen. Pala Raamatusta -ilta, yhteisen tehtävän lähteellä. Ke 27.10. klo

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta. Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 21.10., 28.10. ja 4.11. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

MUUALLA Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajantasaisesti.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät:

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2021

Asolantie 6, p. 09 830 6708. Lasten oma päiväkerho 3–5-vuotiaille 3 x / vk. Ilmoittautuminen Petri, p. 050 573 6328. Asolan silmukkaryhmä torstaisin klo 16–18. Aihe: 21.10, Suun ja hampaiden terveys (Ei 28.10.). Kudotaan ja virkataan yhdessä. Asolan perheolkkari tiistaisin klo 9–12. Perheolkkari on kaikille avointa perhekerhotoimintaa. Täällä askarrellaan, leikitään ja aikuiset voivat tavata muita perheitä. Asolan rukouspiiri keskiviikkoisin klo 9–11. Rukoillaan seurakunnan alueen ihmisten ja asioiden puolesta. Mukana Päivi Lee ja Tuovi Lehtinen. Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12–14. Teemme pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1e / kerta. Lisätietoja Irene, p. 050 573 6329. Kipuryhmä ti 2.11. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville, ohjaajana Jorma Kuusijärvi. Aihe: Luonto ja kipu Lisätietoja Irene, p. 050 573 6329. Päihteettömyyttä tukeva naistenryhmä to 21.10 klo 13. Aihe: Hyvä olo ja sen rakentaminen. Lisätietoja Irene, p. 050 5736329. Seniorikahvila ma 25.10. Aihe: Mitä on olla maahanmuuttajana Suomessa. Lisätietoja Irene, p. 050 5736329. Omaishoitajien keskusteluryhmä ti 26.10. Aihe: Suun ja hampaiden terveys Lisätietoja Irene, p. 050 5736329. Asolan arabiankielinen työ. Tiedustelut Daniel Aghot, p. 040 148 8282.

MUUALLA

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 26.10. ja 2.11. klo 9–11.30. Senioripiiri ke 27.10. klo 10–11.30.

ASOLAN SEURAKUNTATALO

mahdollisia. Huomioithan, että toiminnassamme on vahva maskisuositus. Torstaitupa to 21.10. klo 11.30– 13.30. Uutta toimintaa senioreille joka toinen (parillisen viikon) torstai: ruokailu, henkilöhaastattelu, lauluhetki ja kahvit. Ruoka + kahvi 5e. Ensimmäisellä kerralla Pirjo Ala-Kapee kertoo elämäntöistään ja kanttori Sirkku-Liisa Niemi laulattaa syyslauluja. To 4.11. Paula Raitis kertoo Merimieskirkon työstä ja Kieku & Kaiku–orkesteri laulattaa merihenkisiä lauluja. Raamattu- ja rukouspiiri to 21.10. klo 13–15 kerhohuone 2. Messu su 24.10. klo 10. Katri Uutela, Anssi Pyykkönen. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10. Lasten oma kirkkohetki päiväkerhohuoneessa. Perheolkkari kirkolla maanantaisin klo 9–12. Perheolkkari on kaikille avointa perhekerhotoimin-

18–19.30. Päivi Peittola. Myös Teamsissa, pyydä linkki: paivi. peittola@evl.fi. Aihe: Paavalin uusi kutsumus – evankeliumin palvelija. Kirkkomuskarit torstaisin kirkon päiväkerhohuoneessa, klo 10 Kirkkomuskari 0–1-vuotiaille ja klo 10.30 Kirkkomuskari koko perheelle. Kirkkomuskarin ohjaajana toimii Sini Nikku. Ei ennakkoilmoittautumista. Huom. Kirkkomuskari on peruttu to 21.10. Messu su 31.10. klo 10. Laura Leverin, Anssi Pyykkönen. Kirkon leivontapuuhakerho 1.–6. lk maanantaisin ja tiistaisin klo 18–20 ala–aula / vapaiden kerhopaikkojen kysely susanna.rinne@ evl.fi. Aamumessu ke 3.11. klo 9. Rekolan seurakunnan pappi ja Sirkku-Liisa Niemi.

Toivoa naisille -ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 18–19.30 parillisilla viikoilla Lampirannalla, osoitteessa Tertunkuja 4b.

VERKOSSA Rekolan seurakunnan messut ja jumalanpalvelukset lähetetään suorana seurakunnan Facebooksivun kautta. Messu su 24.10. klo 10. Katri Uutela, Anssi Pyykkönen. Messu su 31.10. klo 10. Laura Leverin, Anssi Pyykkönen.

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 8306 804 ma–pe 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 8306 220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717,

tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202 Diakoniapäivystys Voit varata ajan keskustelua varten www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651/diakonia.tikkurila@evl.fi. Tarvittaessa voit tulla päivystykseen ilman ajanvarausta ti klo 10–11.30 (Asematie 12a). Käytäthän maskia ja tulet vain terveenä. Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www.tikkurilanseurakunta.fi.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko on remontin vuoksi kiinni 20.9.–14.11.2021. Syystalkoot to 4.11. klo 10–12 hautausmaalla. Haravoimme porukalla talkoillen ja ulkoillen. Tapaaminen kappelin edessä klo 10. Ilmoita tulostasi 1.11. mennessä, p. 050 5111674 marjo.suorsa@evl.fi. Ekotekotalkoot ke 10.11. klo 10–11.30. Siistimme yhdessä Pyhän Laurin kirkon hautausmaata. Tapaaminen Pyhän Laurin kirkon kappelin edessä klo 10. Ilmoita tulostasi 6.11. mennessä, p. 050 5111674, marjo.suorsa@evl.fi.

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma– pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 044 4220 480. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa lauantaisin kello 18. Junnuolkkari kaikille 7–14-vuotiaille tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 13–16 Vehkapolun kerhotilalla (Vehkapolku 10). Läksyjen tekoa, ohjattua toimintaa tai vain oleilua kavereiden kanssa avoimessa olotilassa. Junnuolkkarissa tarjolla myös välipala. Toiminta on täysin maksutonta. Lisätietoja Julia Sundvik, p. 050 526 9401. Päivämusiikkia kirkkosalissa klo 12 torstaisin. Vapaa pääsy. To 21.10., Marjukka Andersson, urut. To 28.10. Katariina Kopsa, urut. To 4.11., Terje Kukk soittaa flyygelillä elokuvamusiikkia. Global Action – Paremman maailman puolesta -ryhmä to 21.10. ja to 4.11. klo 18. Suomen Lähetysseuran Global Action -toiminta sopii heille, joiden sydän sykkii globaalille oikeudenmukaisuudelle, yhteisölliselle toiminnalle ja ympäristölle. Ryhmässä tutustutaan Lähetysseuran työhön ja laatikkoviljelyyn sekä ideoidaan yhdessä ravintola-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 21.10.–4.11.

päiviä, siivouspäiviä, liikunta- ja käsityötempauksia tai muita tapahtumia SLS:n kohteiden hyväksi maailmalla. Meditatiivinen iltamessu to 21.10. ja to 4.11. klo 20 Iltamessun etkot teekupin äärellä klo 19 seurakuntasali Voimassa. Yhteisöllisesti toteutetun iltamessuhetken sisältöä ovat rukous, Sana, voimaannuttavat yhteislaulut ja mahdollisuus yhteiseen hiljentymiseen. Messua ennen teetä tarjolla. Halutessasi voit ilmoittautua vapaaehtoiseksi tuleviin hetkiin iltamessun yhteydessä. Meditatiivinen iltamessu peruttu to 28.10. päällekkäisen konsertin takia. Tervetuloa taas 4.11. viettämään messua! Perhepäivä pe 29.10. klo 9–13. Muskarikirkko klo 10. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Keittolounas 3 e / perhe ja tarjoilu ilman keittoa 2 e / perhe. Syyslinturetki Harakan saarelle pe 22.10., lähtö Tikkurilan kirkolta junalle klo 14.45, Tikkurilan asemalta (laituri 1) klo 15.05, Ullanlinnan laiturista Café Ursulan vierestä klo 16. Oma ABC-lippu tai oma kyyti. Mukana Jaakko Hyttinen ja Markku Aalto-Setälä. Laulupiiri pe 22.10. ja 29.10. klo 15.30, Iina Katila. Yli 40-vuotiaiden sinkkuilta pe 22.10. klo 18. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat tutut! Sinkkujen suunnittelemaa ohjelmaa kahvikupin äärellä. Sinkut myös Facebook: Seurakunnan sinkut. Naisten rukouspiiri pe 22.10. ja pe 29.10. klo 18. Laulukonsertti Päivännousu kultaa kirkkomaan pe 22.10. klo 18. Marja Kyllönen, sopraano; Iina Katila, urut ja piano. Vapaa pääsy. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 23.10. ja la 30.10. klo 15. Yö kirkossa -tapahtuma 23.–24.10. 7–14-vuotiaille Tikkurilan kirkossa. Tule yökyläilemään uuteen kirkkoon syysloman päätteeksi. Ohjelmassa leffailta, askartelua ja uusiin yökyläkavereihin tutustumista. Tapahtuma on maksuton. Osallistumme yökylän päätteeksi Villasukkamessuun. Ilmoittautuminen www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta Kouluikäiset. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tied. Julia Sundvik, p. 050 5269 401. Villasukkamessu su 24.10. klo 10, Johanna Jakonen, Terhi Viljanen, Terje Kukk. Voit ottaa mukaan oman käsityösi ja neuloa/kutoa/ virkata. Tai jos tahdot, ihan vain olla rennosti villasukat jalassa. Omalla äänellä -lauluryhmä on mukana laulamassa. Myynnissä villasukkia Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Lastenkirkko su 24.10. ja su 31.10. klo 10 messun yhteydessä Pienten paikassa. Lastenkirkossa lauletaan,

leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Viikkomessu ma 25.10. ja ma 1.11. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa. Lounas tarjolla messun jälkeen ma 25.10. ja 1.11. klo 12–13.30 kirkon ala-aulassa. Erityisruokavalioita emme valitettavasti pysty huomioimaan. Raamatunlukupiiri Jeesuksen muotokuvat Uudessa testamentissa ma 25.10. ja 1.11. klo 18, Jaakko Hyttinen. Hengitän hiljaisuutta -aamuhetket ti 26.10. ja ti 2.11. klo 7.45–8.15. Tiistaisin aamuhetkissä on rauhaa ja mietiskelyä. Voit tulla ja viipyä oman aikataulusi mukaisesti. Nautimme hiljaisuudesta ja rauhasta, annamme ajatustemme asettua. Hengähdämme. Tikkurilan kirkossa järjestetään aamuhetkiä tiistaista torstaihin, kukin päivä omalla teemallaan. Lähetyksen päiväpiiri ti 26.10. klo 13. Kokoushuone Usko, 2. krs. Aiheena koulutustyö Itä-Aasiassa. Vieraana nimikkolähetti lähetysyhdistys Kylväjästä. PastoriPike ti 26.10. klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Räppäri esiintyy Tikkurilan seurakunnan nuorisotyön nuortenkonsertissa. Liput 5 e ennakkoon Holvi-nettilippukaupasta. Suora linkki kauppaan löytyy nettisivulta www.tikkurilanseurakunta.fi tapahtumakalenterin konserttitapahtumasta. Hengitän hiljaisuutta -aamuhetket ke 27.10. ja ke 3.11. klo 7.45– 8.15. Keskiviikkoisin aamussa kaikille sopivia levollisia liikkeitä. Mielen hiljentyessä avaudumme Pyhän läsnäololle ja rukoukselle. Tikkurilan kirkossa järjestetään aamuhetkiä tiistaista torstaihin, kukin päivä omalla teemallaan. Hengitän hiljaisuutta -aamuhetket to 28.10. ja 4.11. klo 7.45–8.15. Torstaisin aamussa hiljennytään rukouksen ja Sanan äärelle. Tikkurilan kirkossa järjestetään aamuhetkiä tiistaista torstaihin, kukin päivä omalla teemallaan. Mariska ja yhtye to 28.10. klo 19. Liput 10 e vain ennakkoon Holvinettilippukaupasta. Suora linkki kauppaan löytyy nettisivuiltawww. tikkurilanseurakunta.fi tapahtumakalenterin konserttitapahtumasta. Messu su 31.10. klo 10, Annaelina Mäkilampi, Sanna Heikurinen, Samppa Laakso. Juhla uudessa Tikkurilan kirkossa -konsertti su 31.10 klo 18.30.

Konsertissa kuullaan 1600-luvun pohjoissaksalaisten säveltäjien (Dietrich Buxtehude, Franz Tunder ja Nicolaus Bruhns) musiikkia barokkiorkesterille ja lauluyhtyeelle. Laulajat ovat Vantaan ja Helsingin kanttoreita ja orkesterina toimii 10-vuotias helsinkiläinen barokkiorkesteri Ensemble Nylandia Matias Häkkisen johdolla. Solisteina: Tiia Maria Saari, sopraano Katariina Kopsa, sopraano, Paula Patosalmi, altto, Jussi Salonen, tenori, Tuomas Heikkilä, basso. Vantaan kanttorien kuoro, Ensemble Nylandia, johtaa Matias Häkkinen, cembalo. Vapaa pääsy. Vauvakahvila ma 1.11. klo 12.30.– 14.30. Sukkelat sukankutojat ti 2.11. klo 10. Neulotaan yhdessä sukkia diakoniatyön ja Kirkon Ulkomaanavun katastrofityön hyväksi, Voit myös neuloa kotona. Seurakunta tarjoaa langat. Tikkurilan eläkeläiskerho ti 2.11. klo 13, ohjaa Pirkko Yrjölä. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 2.11. klo 17.30–19, Terje Kukk. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 3.11. klo 13.

PIENTEN PAIKKA Auki joka päivä, Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 kahvilan aukioloaikoina. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja. Vauvakahvila ma 25.10. klo 12.30– 14.30.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1 Perhepäivä ma 25.10. sekä ma 1.11. klo 9–14, aamupalatyyppinen tarjoilu 2 e / perhe Isäkerho ti 26.10. ja ti 2.11. klo 17.30–19. Mukavaa yhteistä tekemistä isille ja lapsille. Rukouspiiri ke 27.10. ja ke 3.11. klo 18.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho ti 26.10. ja ti 2.11. klo 9.30–11. Ristipuron keskiviikkokerho ke 3.11. klo 13.30–15.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B Tammiston perhekerho ma 25.10. ja ma 1.11. klo 9.30–11.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 28.10. klo 18.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2 Ylästön rukouspiiri ma 25.10. ja KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 21.10.–4.11.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

Elämänkaari

HAKUNILAN SEURAKUNTA

REKOLAN SEURAKUNTA

Kastettu Miro Outa Joakim Aro, Sofia Isla Aurora Erving, Noah Kristian Hänninen-Tuomi, Livia Estel Olivia Isokangas, Elis Eino Viljami Lehtinen, Iivari Vilho Ilmari Linke, Jere Johannes Malmivaara, Seela Hertta Unelma Mäkinen, Jasmin Aliisa Sofia Tuikka. Hautaan siunattu Aira Esteri Pirinen, 89 v, Seppo Anssi Antero Railonkoski, 82 v, Vilho Johannes Pirinen, 78 v, Aune Inkeri Tanskanen, 76 v, Mirja Annikki Hänninen, 62 v.

Kastettu Viljam Aarre Vataja, Vilppu Kimmo Untamo Huuhtanen, Olivia Aada Linnea Kuosmanen, Joonatan Kaapo Gabriel Nieminen, Manu Taisto Kaleva Pesonen. Hautaan siunattu Erkki Olavi Saarinen 68 v, Gunvor Linnea Ikonen 88 v, Katja Johanna Kinnula Özdeveci 44 v, Paavo Johannes Hyvärinen 71 v, Johanna Aino Anneli Alatalo 45 v, Lauri Matias Kujala 86 v, EevaMaija Ojala 75 v, Irja Inkeri Aslamaa 86 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Aatu Vilho Petteri Vinnikainen, Louna Liisa Salonlahti, Pietari Isak Haho, Eetu Juhani Pietilä, Tito Johannes Wirtanen. Hautaan siunattu Maire Ingalill Teittinen 97 v, Lea Päivi Marjatta Hänninen 61 v, Anne Marita Nupponen 57 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Leevi Valtteri Tolppola, Toivo Tapani Palviainen, Linus Benjamin Erkkilä, Roosa Viola Hyysalo, Taimi Hellin Hyysalo, Eevi Armiida Hytönen, Oliver Elias Luukkonen, Aaro Juhani Pakarinen, Rafael Tapio Sirén, Minea Aurora Juujärvi, Eetu Kaspian Hakkarainen. Avioliittoon kuulutettu Ville Ilmari Fredrikson ja Vilma Olga Helmiina Kaartinen. Hautaan siunattu Alma Kyllikki Ahonen 89 v, MarjaLiisa Lönnqvist 70 v.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2021

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Sofia Alexia Sihvola, Eevi Helmi Linnea Maavirta, Linnea Helena Tuulikki Kotamäki, Aaron Mikael Valde Smedman, Adelina Sofia Ejiro Otitinor, Rafaela Helena Suominen, Fanni Maria Vuorenmaa, Sara Signe Keski-Posso, Sienna Helli Amanda Hildén, Inna Lempi Katariina Kokkonen, Ava Rebecka Lehtinen, Vertti Olavi Turunen, Aapo Jaakko Aulis Kukkola, Veini Henrik Aarnio. Hautaan siunattu Hilkka Inkeri Heikkilä 85 v, Silja Cecilia Huuki 84 v, Viljo Jalmari Honkanen 83 v, Arja Anneli Vaarne 79 v, Raimo Kalevi Antero Kortesaari 77 v, Jaakko Juhani Purja 74 v, Seija Irma Anneli Osmala 70 v, Rauno Ilmari Lehti 69 v, Kirsi Marja Hannele Björk 65 v, Seppo Tapani Lehmonen 60 v, Virpi Carita Kupari 54 v, Milla Sanna Henriikka Väkeväinen 22 v.

Kastettu Mette Sofia Vallinrinne, Aron Juhani Espo, Milana Lempi Henrietta Rajakallio, Jadessa Bella Cesilia Seuna, Aatu Juhani Ruottinen, Linnea Adalmiina Nurminen, Celeste Lydia Achkar, Leon Emil Ilmari Voutilainen, Eden Olivia Koivumäki, Hilma Aliisa Riihimäki. Hautaan siunattu Senja Maria Pärssinen 85 v, Maritta Hannele Oksman 66 v, Tuula Hannele Sainio 63 v, Henrik Simo Eemil Hendrell 42 v, Eira Hellin Vuorinen 87 v, Martta Lyydia Rasanen 85 v, Eino Vilho Johannes Heiniö 83 v, Eine Maria ”Pipsa” Ritosalmi 81 v, Leena Maria Vilhunen 70v, Katri Margareta Blomqvist 45 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döpta Linnea Saga Henrika Fremer, Vivica Vieno Matilda Himmanen, Alissa Klara Marie Salminen, Alex Matias Emil Vuorenmaa, Kiia Eveliina Vähämäki. Döda Riitta Marjatta Högman 75 år, Jens Peter Trap-Holm 74 år, Tomy Peter Arthur Wikström 63 år, Ralf Tage Gustav Skog 72 år.

ma 1.1. klo 17.30. Uusi rukouspiiri Ylästössä maanantaisin. Perhekerho ti 26.10. ja ti 2.1. klo 9.30–11.

VERKOSSA www.facebook.com/tikkurilanseurakunta Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebook: Tiksin lapset ja perheet sekä Instagram: tiksin_lapset_ja_perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

MUUALLA Kylväjän raamattupiiri ma 1.11 klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2.krs. Malminiityn eläkeläiskerho ti 2.11. klo 13 Malminiityn kerhohuoneella Malminiityntie 16 b. Ilmoittautuminen 7–14-vuotiaiden kerhotoimintaan aikajaksolle 15.11.–9.12. Ilmoittautuminen kerhoihin www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta kouluikäiset. Kerhotarjonnassa muun muassa hamahelmi-, puuhakokkis- ja askartelukerhoja. Tied. Julia Sundvik, p. ilta 050 5269401.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna vain puhelimitse tai sähköpostitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: to klo 9–11 Kivistön kirkko: ti klo 13–15. Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko

Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Yhteinen seniorikerho torstaisin klo 13.30–15. Lied-konsertti to 21.10. klo 18. Maija Rautasuo ja Pinja Ukkola. Laulajien harjoituskonsertti Helsinki Lied -kilpailua varten. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Messu su 24.10. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Papit Hannu Pöntinen, Tuula Paasivirta, kanttori Ritva Holma. Oltermannit-kuoro. Kirkkokahvit. Siioninvirsiseurat su 24.10. klo 12. Kaisa Halme, Erkki Halme ja Pentti Simojoki. Toivoa naisille ma 25.10. klo 13. Rukouspiiri tukee Sansan medialähetystyötä. Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18. Miesten raamattupiiri ti 26.10. klo 18.30. Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13. Vantaan Suomi-Israel -yhdistyksen tilaisuus ke 27.10 klo 18. Puheenvuoro Jouko Jääskeläinen, heprealaisia lauluja Suvi Gräsbeck. Kirkkoravintola Voimala to 28.10. klo 11–13. Aluksi kirkkohetki klo 11. Vapaaehtoisten valmistamaa ruokaa Yhteisen pöydän hävikkiruuasta. Pöytiintarjoilu. Maksuton. Messu su 31.10. klo 10. Pipliaseuran lähetyspyhä. Papit Jere Hämäläinen, Kristiina Hyppölä, saarna Ulla Oinonen. Kanttori Iisakki Seppä. Kirkkokahveilla Ulla Oinonen kertoo ajankohtaista Pipliaseuran työstä. Raamattupiiri ma 1.11. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 1.11. klo 17.30. Israel-piiri ti 2.11. klo 18. Vieraana Jouko Jääskeläinen. Raamatun ja lähetyksen äärellä ke 3.11. klo 17.30–20. Juhani Mäkilä: ”Voiko pakolainen olla evankeliumin viestinviejä?” Yhteistyössä Kansanlähetyksen kanssa.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Vauvakerho perjantaisin klo 9–11. Ei 22.10. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Tervetuloa iloiseen seuraan päiväkahville ja tekemään käsitöitä! Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Lasten lauluryhmä Kastehelmi keskiviikkoisin klo 17.15–18 5–9-vuotiaiden ryhmä, klo 18–19 yli 9-vuotiaiden ryhmä. Ilmoittautumiset paikan päällä. Maksuton.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 21.10.–4.11.

Apua ja tukea

Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11. Ei 21.10. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Kivistömessu ma 1.11. klo 19. Papit Maari Santala, Oili Karinen. Etkot klo 18 alk. Rukous- ja raamattupiiri ti 2.11. Klo 17.30 rukouspiiri, klo 18.30 raamattupiiri. Miesten saunailta ke 3.11. klo 18–21.

sa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Kansainvälinen perhemuskari tiistaisin klo 9.30–11 Myyrmäen kirkon pihakontti, Uomatie 1. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Olotila-kahvila Kannisto tiistaisin klo 11–13 Kenraalintie 6. Kotiraamattupiiri ke 3.11. klo 15–16 Halmeilla, Louhelantie 1 G 93.

SEUTULAN KAPPELI

VERKOSSA

NÄKÖVAMMAISILLE

Messu su 24.10. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Papit Hannu Pöntinen, Tuula Paasivirta, kanttori Ritva Holma. Oltermannit-kuoro. Kirkkokahvit. Messu su 31.10. klo 10. Pipliaseuran lähetyspyhä. Papit Jere Hämäläinen, Kristiina Hyppölä, saarna Ulla Oinonen. Kanttori Iisakki Seppä. Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi. Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

Pakarituvalla yhdessä ke 27.10. ja 10.11. klo 12.30–15., Kuriiritie 1, Vantaa. Tervetuloa Pakarituvalle tapaamaan vanhoja tuttuja ja tutustumaan uusiin ystäviin kahvikupin äärelle. Voit viettää aikasi kokonaan tuvalla tai lähteä välillä kimppakävelylle klo 12.30–13.30 Pyhän Laurin kirkon maisemiin, jossa on mukana pieniä hiljentymishetkiä. Mukana tuvalla ja kävelyllä Marja Leena ja Terhi. Liikenneyhteydet tuvalle: Tikkurilan ja Myyrmäen juna-asemalta kulkee bussi nro 571, jonka pysäkki on kirkon kohdalla. Kaupunkipolku Espoon keskuksessa ke 3.11. klo 13–15.30. Espoon keskus on historiallisten kulkuväylien risteyspaikka ja moni-ilmeinen yhdyskunta, jossa on 20 000 asukasta. Se on ollut Espoon hallinnollinen keskus yli 500 vuotta ja pian 50 vuotta yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta. Espoon keskuksessa on neljä kotikaupunkipolkua. Keskustan kaupunkipolku kiertelee kauppa- ja hallintokortteleissa, jokilaakson polku Kirkkojärvellä ja Kannusillanmäellä. Tutus-

Solbackantie 6 Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta. Ikäihmisten voimavarapäivä la 30.10. klo 10–16. Kirjallisuusterapeuttinen tapahtumapäivä +65-vuotiaille. Teemana anteeksiantamisen ilo ja kipu. Hiljentymistä, tekstejä, kirjoittamista ja yhteistä jakamista. Käytämme kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä. Ei vaadi kirjoittamiskokemusta. Päivän aikana kevyt lounas ja kahvi. Maksuton. Ohj. pastori, kirjallisuusterapiaohjaaja Tuula Paasivirta, diakoniapastori Laura Sydänmaanlakka. Ilm. viim. 25.10. ext-tuula.paasivirta@evl.fi (huom! etuliite), p. 040 556 9079.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Olotila-kahvila maanantaisin klo 11–13. Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7.15. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Raamattupiiri ti 26.10. klo 13. Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin klo 13. Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Ei 21.10. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Miestenpiiri ma 1.11. klo 18.30. Henrik Wikström: Mitä Jeesus tekisi? Martinlaakson lähetyspiiri ti 2.11. klo 19. Kansainvälisyys- ja lähetystyön pastori Mark Saba: Miten lähdin seurakuntaan töihin ja mitä ajattelen lähetystyöstä. Toivon Tuulet ke 3.11. klo 18. Vieraana Tiia Nuutinen.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Ei 21.10. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Ei 22.10. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

MUUALLA Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 15–16.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Perhemuskari maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumas-

Vanda svenska församling Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

DICKURSBY KYRKA/ PÅ NÄTET Stationsvägen 12a Högmässa sö 24.10 och 31.10 kl. 12. Följ med coronarestriktionerna i kyrkan på vår hemsida www. vandasvenskaforsamling.fi. Ungdomskväll on 27.10 och 3.11 kl. 18. Stilla morgonbön med hela kroppen on 3.11 kl. 7.45–8.15. Börja dagen med vårdande rörelser och stilla bön tillsammans med andra. Bönen kan dras på två språk enligt deltagarnas önskan. Himmelverkstad Sö 14.11 kl 13. Kom och pyssla ihop en vacker himmel. Församlingen bjuder på kaffe och tilltugg. Verkstaden passar för 15 år och uppåt. Anmäl dig med senast den 8.11 till Heidi Salminen, tfn. 050 330 1828.

HÅKANSBÖLE KYRKA Håkansbölevägen 48 Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets samlas 28.10 kl.13.

Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 p. 040 357 9255 retriitit.vantaa@evl.fi

tumme näihin kahteen polkuun, joiden yhteispituus on viitisen kilometriä. Samalla kuulemme Espoon keskuksen alueen historiaa matkan varrella olevista kohteista. Polun varrella on portaita ja muutamia nousuja. Lähdemme kaupunkipoluille Espoon rautatieasemalta, 02770 Espoo. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Ritva Aarnio p. 040 734 7715 tai ritva.aarnio@evl.fi. Tikkurilan kerho ti 2.11. klo 13–15 Tikkurilan kirkko, Asematie 12, 01300 Vantaa. Ohjaajina Sini Siiriäinen ja Rauha Malkki. Kahvitarjoilu. Markun musailtapäivä ti 2.11. klo 16.30–17.30. Tule laulamaan yhdessä Perkkaan kappelille. Iltapäivän isäntänä ja laulattajana toimii Markku Känninen. Perkkaan kappelin osoite on Upseerinkatu 5, Espoo. Miesten saunailta to 4.11. klo 18–21, Länsimäen kirkon takkahuoneessa, Kerokuja 9, Vantaa. Tarjolla saunan lisäksi voileipiä ja kahvia ja teetä yms. Ota oma pyyhe mukaan. Illan isäntänä Pentti Ahonen, p. 041 544 07 64. Lähetyspiiri pe 22.10. ja 29.10. klo 17–19.30 Malmin varustamo, Pekanraitti 16, Malmi, 2.krs. Ohjaajana Leena Siponkoski, p. 040 585 8510. Lähetyspiiri tukee Lähetysseuran tekemää työtä Nepalissa, vammaisten lasten hyväksi.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen perhekerho pe 22.10. klo 9.30–12.30 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, Espoo. Viittomakielinen kohtaamispaik-

ka ma 25.10. klo 11.30–13.30 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Hartaus klo 11.30, lounas ja yhdessäoloa. Kannelmäen raamattupiiri ti 26.10. klo 15–17 Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6, Helsinki. Vieraana Marika Jouhki. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 2.11. klo 12–14 Myyrinki, Liesitori 1. Lounas omalla kustannuksella Cafe Popolosta klo 12–13.

International Events in other language than Finnish or Swedish

Musical Kids Club Tuesdays 9.30– 11 AM at Temporary building at Myyrmäki Church yard, Uomatie 1. For children accompanied by parent. Season 60 euro, twice you can check out the Club for free. Русскоязычная библейская группа по средам, 18-20 В церкви Länsimäki (Kerokuja 9). Приглашаем всех интересующихся! С вопросами обращайтесь к руководителю группы, Анжелике Химич +358 45 165 8552. Join the Message Bible study club! The group will gather at Tikkurila Church, Stationsvägen 12 at 2–4 pm on Thursdays 28.10 and 25.11 In the meetings we study the Eugene Peterson´s Bible parafrase, discuss the theme of the day and pray. More information: Heidi Salminen at: 050 330 1828.

Nuorisotyö sai oman päivän SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISESSA kirkossa on tehty ammatillista nuorisotyötä yli 70 vuotta. Tällä hetkellä kirkossa työskentelee yli 1 100 nuorisotyöntekijää, mikä on noin kuusi prosenttia kirkon kaikista työntekijöistä. Kirkon nuorisotyö on nyt saanut oman merkkipäivänsä, joka on 17. lokakuuta. Päivää vietettiin sunnuntaina ensi kertaa. – Kirkon nuorisotyö tarvitsee oman nimikkopäivän, koska nuorisotyö ja sen tekijät ansaitsevat sen, sanoo Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT ry:n toiminnanjohtaja Arja Lusa. Lokakuun 17. päivä valittiin ajankohdaksi, koska 17.10.1949 eli 72 vuotta sitten aloitti ensimmäinen nuorisonohjaajakurssi Järvenpäässä. Siitä voidaan katsoa alkaneen ammatillinen nuorisotyö kirkossa. – Nuoruus on ihmisen elämänkaaressa herkkää aikaa. Nuoret tarvitsevat ihmisiä, jotka kuuntelevat, ymmärtävät ja rohkaisevat elämän suurten kysymysten äärellä. Ammatillisesti koulutetut kirkon nuorisotyöntekijät, kuten myös seurakuntien

kouluttamat vapaaehtoistyöntekijät, ovat juuri näitä rinnalla kulkijoita, ja tarve tälle työlle tuntuu vain kasvavan, toteaa asiantuntija Sirpa Syrjä Kirkon kasvatuksen ja perheasioiden yksiköstä. KIRKON NUORISOTYÖ on kirkon jäsenille tuttua ainakin rippikoulusta ja monille myös muusta seurakuntien nuorille suunnatusta toiminnasta sekä kouluyhteistyöstä. Nuorisotyö toimii aktiivisesti myös verkossa. Viime keväänä kirkko lähti mukaan Sekasin Chat -kollektiivin verkkotoimintaan. Chatin päivystäjäksi koulutettiin lähes sata nuorisotyönohjaajaa. Kirkko halusi tarjota chattiin lisää päivystäjiä, koska palvelu on ollut todella ruuhkautunut. Vuonna 2020 Sekasin Chattiin tuli nimittäin lähes 140 000 yhteydenottoa, mutta vain reilu 30 000 nuorta pääsi läpi ja sai keskusteluapua. Myös perinteinen jalkautuva Saapas-toiminta on laajentunut nettiin ja pyrkii tavoittamaan avun tarpeessa olevia nuoria sosiaalisen median kautta. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 21.10.–4.11.

Kirkoissa soi LIISA VALONEN

TORSTAINA 21.10. Päivämusiikkia klo 12. Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Marjukka Andersson, urut. Vapaa pääsy. Lied-konsertti klo 18 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Maija Rautasuo ja Pinja Ukkola. Laulajien harjoituskonsertti Helsinki Lied -kilpailua varten. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

PERJANTAINA 22.10. Laulukonsertti Päivännousu kultaa kirkkomaan klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Marja Kyllönen, sopraano; Iina Katila, urut ja piano. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 26.10. PastoriPike klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Räppäri esiintyy Tikkurilan seurakunnan nuorisotyön nuortenkonsertissa. Muun muassa koulukiusaamista vastaan kantaa ottanut artisti on tehnyt musiikkia jo vuosikymmenen ajan. Liput 5 e ennakkoon Holvi-nettilippukaupasta. Suora linkki kauppaan löytyy nettisivulta www.tikkurilanseurakunta.fi tapahtumakalenterin konserttitapahtumasta. Kultaisen Iän laulajien konsertti klo 18.30 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 31.10. Juhla uudessa Tikkurilan kirkossa -konsertti klo 18.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie12. Konsertissa kuullaan 1600-luvun pohjoissaksalaisten säveltäjien (Dietrich Buxtehude, Franz Tunder ja Nicolaus Bruhns) musiikkia barokkiorkesterille ja lauluyhtyeelle. Laulajat ovat Vantaan ja Helsingin kanttoreita, ja orkesterina toimii 10-vuotias helsinkiläinen barokkiorkesteri Ensemble Nylandia Matias Häkkisen johdolla. Solisteina: Tiia Maria Saari, sopraano Katariina Kopsa, sopraano, Paula Patosalmi, altto, Jussi Salonen, tenori, Tuomas Heikkilä, basso. Vantaan kanttorien kuoro, Ensemble Nylandia, johtaa Matias Häkkinen, cembalo. Vapaa pääsy.

MAANANTAINA 1.11.

Mariska esiintyy yhtyeineen Tikkurilan kirkossa torstaina 28.10. Liput maksavat 10 euroa ja ne on hankittava etukäteen Holvi-nettilippukaupasta.

TORSTAINA 28.10. Päivämusiikkia klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Katariina Kopsa, urut. Vapaa pääsy. Mariska ja yhtye klo 19 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Liput 10 e vain ennakkoon Holvi-nettilippu-

kaupasta. Suora linkki kauppaan löytyy nettisivuilta www.tikkurilanseurakunta.fi tapahtumakalenterin konserttitapahtumasta.

LAUANTAINA 30.10.

lan kirkossa, Hakunilantie 48. Ohjelmassa mm. upea lasten konsertti, jossa seurakuntamme omat lapsikuorot esiintyvät yhdessä Sini-kanttorin kanssa. Vapaa pääsy.

”Maailman kautta kuljemme laulain” klo 19 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Hannu Holma, laulu ja Anni Holma, piano. Vapaa pääsy. 10 euron hintaisella käsiohjelmalla tuetaan Pipliaseuran Lukutaitoa naisille Afrikassa -ohjelmaa.

TORSTAINA 4.11. Päivämusiikkia klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Terje Kukk soittaa flyygelillä elokuvamusiikkia. Vapaa pääsy.

Lasten kekkerit klo 15–17 Hakuni-

Musiikkia Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa Gospel-konsertti ja ekumeeninen rukoushetki klo 15 Espoossa Olarin kirkossa, Rälssitilankuja 1. Narrow Way -musiikkiryhmä ja oopperalaulaja Matti Turunen. Konsertin jälkeen ekumeeninen rukoushetki ja kirkkokahvit. Vapaa pääsy.

Lauantaina 23.10.

Première: Kohti kadotettua klo 16 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Vaskikvintetti Raikun debyyttikonsertti. 1800-luvun alukuperäissoittimet. Ohjelmassa Bertin, Bellon, Leander, Schiltz, Mimart, Sullivan. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen tukimaksu FiBOlle. Isänmaan tyttäret klo 18 Helsin-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 16/2021

gissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Ilkka Kuusiston säveltämä ooppera perustuu talvi- ja jatkosodan tapahtumiin Suomen lottien ja sotilaiden näkökulmasta. Liput 64/48,50 e Lippu.fi/artist/ opera-tellus.

Sunnuntaina 31.10.

Konsertti klo 15 Helsingissä Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Voice of Finland -voittaja Kalle Virtanen ja Joel Forsström, laulu, Stefanie Tuurna, piano. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmaraha.

Maanantaina 1.11.

Requiem klo 19 Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3. Aarne Pelkonen, baritoni; Kajsa Dahlbäck, sop-

raano; Heli Peitsalo, urut; Håkan Wikman ja Heli Peitsalo, kuorojen harjoittaminen; Jan Söderblom, musiikin johto. Kamarikuoro GÖR, Grazia-kuoro, ILOA- ja Briosa-kvartetit, Venla Lahti, kontrabasso. Liput alk. 38 e/19 e. Lippu.fi tai puhelimitse 0600 900 900 (2 e/min + pvm). Musiikkijuhlien koko ohjelma: www.kauniaistenmusiikkijuhlat.fi.

VILLE PAUL PAASIMAA

Sunnuntaina 24.10.

Torstaina 4.11.

Ota hänet vastaan klo 13 Helsingissä Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15. Pyhäinpäivän musiikkia, runoja ja tekstejä valkokangaskuvin elävöitettynä. Kahvit. Vapaa pääsy.

Vaskikvintetti Raiku ottaa debyyttikonsertissaan harppauksen kohti kadotettua lauantaina 23.10. klo 16 Helsingissä Kannelmäen kirkossa.