Kirkko ja kaupunki 2021 17 Espoo by Kirkko ja kaupunki

4.11.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Aina mukana Muusikko Elias Kaskisen luottotavara on lahja kuolleelta ystävältä s. 14

Harmonikka taiteilija Maria Kalaniemi soitti muistisairaalle äidilleen Satu maata s. 20

Tuonela – paikka, josta papit eivät puhu s. 22

Pääkirjoitus

Eilen

Sitten kun taivaassa tarjoillaan

Mikä on tuossa, ei ole tässä enää. Näin kulkee kaikki. Ja niin sinä olet yksin kynttiläsi kanssa.

KENELLE SINÄ SYTYTÄT pyhäinpäivän kynttilän tänä vuonna? Ketä sinulla on ikävä, ketä suret? Kenen elämästä ja ystävyydestä kiität? Elonkorjuun aikaan vietettävä pyhäinpäivä on haikea ilojuhla. Se muistuttaa sekä katoavaisuudesta että siitä hyvästä, mitä me ihmiset jo pelkällä olemassaolollamme voimme toisillemme antaa. MINÄ SYTYTÄN pyhäinpäivän kynttiläni kahdelle hiljattain kuolleelle runoilijalle, Ilpo Tiihoselle ja Sirkka Turkalle. Kumpikin heistä onnistui runoillaan kolistelemaan ja hiipimään minua hyvin lähelle ja avaamaan minulle kiehtovia portteja sekä omaan itseeni että koko maailmankaikkeuteen. Suruuni kietoutuu lämmin kiitos. Näiden kahden kuolleen runoilijan tuotannosta löytyy sitä paitsi valtava määrää hyvää luettavaa juuri pyhäinpäivään. Vaikka nyt esimerkiksi Ilpo Tiihosen Nuku rapussa, Reiska vuodelta 1992. Runo katsoo myötätuntoisin silmin asunnotonta laitapuolen kulkijaa: Nuku rapussa, Reiska, / et unohtumaan / pääse sitten kun taivaassa / tarjoillaan. Tiihosen taivaassa ei ole harppuja, päärlyportteja eikä kultaisia katuja, mutta tyynyn Reiska saa siellä päänsä alle: Nuku rapussa, Reiska, / sut koulutetaan / siellä taivaassa tyynylle / uudestaan.

Tänään

PYHÄINPÄIVÄNÄ ME paljastamme päämme kuoleman majesteetin edessä. Me kristityt kuitenkin uskomme, että kuolemalla ei ole viimeistä sanaa. Elämän Puu palaa. Viimeisen sanan sanoo rakastava Jumala, joka – kuten Jobin kirjassa Raamatussa sanotaan – on viimeisenä seisova multien päällä.

Suru ei häviä, mutta se muuttaa muotoaan. Ja mikä on oikeastaan pysyvää? Ei mikään. Eivät edes kalliot, vaikka ne ovat meidän mittakaavassamme ikuisia. TANSSINOPETTAJA, KOREOGRAFI MARCO BJURSTRÖM KOTILIEDESSÄ 21/2021

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Iankaikkisesti Ihmisen elämä hiutuu kuin vaate, kaikki kuolevat, se on ikuinen laki. Vihannan puun vehmas lehvistö vaihtuu: lehti putoaa maahan, ja sen tilalle kasvaa toinen. SIRAKIN KIRJA 14:17–18

PYHÄINPÄIVÄ ON HAIKEA ILOJUHLA.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Joka aamu haluaisin jäädä pieneksi keräksi peiton alle harjoittelemaan kuolleena olemista, tapaamatta ketään, tekemättä mitään. Taluta minut niiden päivien läpi, jotka minulla vielä on.

RUNOILIJA MIRKKA REKOLA (1931–2014)

SIRKKA TURKAN RUNOISSA kuolema ja suru tulevat usein vastaan. Elämä on lyhyt ja unohdus pitkä. Katoavaisuus, kuluminen ja kuolema ovat kaiken elollisen osa, ja siihen meidän täytyy täällä tyytyä. Ja silti elämän liekki ei sammu. Kuten Turkan runossa kokoelmassa Vaikka on kesä vuodelta 1983: Olen tuntenut elämän kosketuksen. / Nähnyt katseen, joka kulki / sortuvaa siltaa pitkin. / Olen nähnyt iankaikkiset puut. / Kuoleman tunnen. / Olen nähnyt Elämän Puun. / Se palaa.

Kirkko ja kaupunki

17 4.11.2021

Seuraava lehti ilmestyy 18.11.

KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Kotiseutuvieraus ei ole vain pikkukylässä kasvaneiden kokemus” Laura Hakasella lapsena koettu ulkopuolisuuden tunne on johtanut ylisuorittamiseen mutta myös rohkeushyppyihin. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JANI LAUKKANEN

Konsultti ja kouluttaja Laura Hakanen, 44, olet kirjoittanut yhdessä Heidi Backströmin kanssa kirjan nimeltä Kyyry, joka kertoo kotiseutuvieraudesta. Mitä kyyry tarkoittaa? − Kyyry on hähmäinen sekoitus ulkopuolisuuden ja vierauden tunnetta ja häpeää. Tunne ei poistu, vaikka kotiseudulta lähtee pois. Usein se näkyy niin, ettei ihminen oikein osaa olla ylpeä itsestään ja omista tekemisistään. − Kotiseutuvieraus ei ole vain pikkukylässä kasvaneiden kokemus, vaan pääkaupunkiseutulaisillakin voi olla samoja kokemuksia. Kirjassamme on espoolainen, joka koki Espoon arvomaailman vieraaksi ja kaipasi Helsingin Kallioon. Vaikka kilometreissä matka ei ole pitkä, ero arvomaailmoissa ja normeissa voi olla todella iso.

Mikä kyyryyn kasvaneita yhdistää? − Valtaosalla on ollut ihan peruslapsuus ja -nuoruus. Monet ovat olleet nuoruudessaan paikkakunnan menoissa ihan täysillä mukana, mutta taustalla on ollut tunne siitä, että jokin osa itsestä ei ole läsnä. Useat haastatellut kokivat, että itseään oli joutunut pienentämään tai muuttamaan sopiakseen joukkoon. − Monet ovat joutuneet etsimään omaa paikkaansa pitkälle aikuisikään. Kyyry-tarinoiden kertojat kärsivät usein ylisuorittamisesta, joka on toisinaan johtanut uupumiseen. Kenties yritetään niin kovasti siksi, että löytyisi itselle oikea ympäristö, jossa voisi kokea hyväksyntää.

Miten kyyry on näkynyt sinun elämässäsi? − Olen sairastanut työuupumuksen. Siitä toipuessani jouduin miettimään omia toimimismallejani. Siinä nousi esiin ympäristön merkitys. Vaikka minulla on juuret, tunnen juurettomuutta. Ehkä sen takia paikanvaihdokset ovat aina olleet minulle helppoja. − Kun on kerran joutunut poikkeamaan normista, on myöhemminkin helpompi poiketa suunnitelmista ja tehdä rohkeushyppy-

jä. Olen uskaltanut erota, irtisanoutua töistä ja alkaa yrittäjäksi kahden pojan yhteishuoltajana sekä lähteä opiskelemaan nelikymppisenä.

Antti Holma on kirjoittanut, että kotiseutu on kuin mikrosiru, jota ihminen kantaa mukanaan. Minkälaista signaalia sinun mikrosirusi lähettää? − Signaali vaihtelee ympäristön ja tapahtumien mukaan. Anjalankosken Inkeroisissa käydessäni koen vierauden tunnetta, johon liittyy surua ja haikeutta. Samaan aikaan tuohon kotipaikkaani liittyy myös paljon rakkautta, koska vanhempani asuvat edelleen siellä ja molemmat siskonikin sillä suunnalla. − Lasteni kautta olen oppinut näkemään kotiseutuni uusin silmin. Etenkin nuorempi poikani, Leo, 17, on todella ihastunut paikkaan. Hän muodostaa yksin paikallisen kalaseuran Helsingin jaoston. Olen oppinut huomaamaan seudun upean luonnon ja leppoisamman elämäntavan.

Mikä sinulle on pyhää? − Pyhää minulle ovat ihmissuhteet, etenkin suhteeni poikieni Luukaksen, 21, ja Leon kanssa. Olemme tiivis ydinkolmikko. Nyt mukaan on tullut myös esikoisen tyttöystävä. Se on ihanaa. ■ Heidi Backströmin ja Laura Hakasen kirja Kyyry (Avain) on ilmestynyt tänä syksynä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Loistava juttu Heijastin on suomalainen keksintö, ja sen käyttö on helppo tapa ottaa muut huomioon.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA LAURA RIIHELÄ

alvi ja liukkaus yllättävät suomalaiset joka vuosi, samoin pimeys – sen verran harvalla näyttää olevan heijastin, vaikka päivät ovat jo pimentyneet. Heijastimen käytön tärkeydestä muistuttavaa heijastinpäivää vietettiin jälleen lokakuussa. Liikenneturvan suunnittelija Laura Loikkanen muistuttaa kuitenkin, ettei lokakuun alku ole se ajankohta, jolloin heijastin on viimeistään kaivettava esiin. – Heijastimen käyttöönottoa ei voi katsoa kalenterista, vaan heijastinta pitäisi käyttää aina, kun on pimeää, Loikkanen sanoo. Tieliikennelain mukaan jalankulkijan on pimeällä liikkuessaan käytettävä heijastinta. Loikkasen mukaan suomalaiset noudattavat tätä pykälää vaihtelevasti. – Noin puolet suomalaisista käyttää heijastinta, mutta puolet ei. HEIJASTIN ON suomalainen keksintö, joka on levinnyt jonkin verran ulkomaille, mutta varsinaista kansainvälistä läpilyöntiä se ei ole tehnyt. Jalankulkijoiden käyttöön suunnitellun heijastimen keksi 1950-luvulla Arvi Lehti, maanviljelijä Perttelistä Varsinais-Suomesta. 1970-luvulla tuotteen jalostusta ja markkinointia jatkoi hänen poikansa Taisto Lehti, joka haki myös mallisuojaa suositulle lumihiutaleen muotoiselle heijastimelle, jonka suunnitteli Kalervo Suomela. Nykyään heijastimia on monen muotoisia ja näköisiä. Heijastavia materiaaleja hyödynnetään myös muissa tuotteissa. Tarkkana kannattaa kuitenkin olla, sillä monet heijastavia ominaisuuksia sisältävät tuotteet lisäävät näkyvyyttä jonkin verran, mutta eivät täytä heijastimelle asetettuja laatukriteereitä. – Heijastin ja heijastinliivi ovat henkilösuojaimia, joita varten on tietyt standardit ja vaatimukset. Niiden laatua valvotaan jo valmistusvaiheessa, Laura Loikkanen kertoo. Kriteerit täyttävän heijastimen tunnistaa siitä, että pakkauksessa on CE-merkintä. Se kertoo siitä, että tuote täyttää EU:n direktiivien ja asetusten vaatimukset. Lisäksi pakkauksessa tulee olla standardinumero EN 13556, tarkastuksen suorittaneen tahon tiedot, valmistajan tiedot ja käyttöohje. HEIJASTIMEN MERKITYS näkyvyyteen on pimeässä suuri. Kaukovaloilla ajava autoilija näkee ilman heijastinta pimeällä kulkevan noin 150 metrin etäisyydeltä sen mukaan, millainen vaatetus kulkijalla on yllään ja miten hyvät valot autossa on. Heijastinta tai heijastinliiviä käyttävä näkyy jopa yli 600 metrin päähän. Lähivaloilla ajava autoilija huomaa ilman heijastinta kulkevan henkilön vasta noin 50 metrin päästä, kun heijastimen kanssa kulkeva voi näkyä jo 350 metrin etäisyydeltä. Kaikista jalankulkijoiden kuolemista lähes puolet tapahtuu pimeällä tai hämärässä. Heijastimen sanotaan olevan halpa henkivakuutus, mutta se on myös helppo tapa ottaa toiset huomioon. Lasten kanssa heijastimen merkitystä voi ihmetellä vaikka Lastenkirkon uuden Tähtiheijastin-musiikkivideon parissa. Videolla Päkälammas ja joukko muskarilaisia Espoon tuomiokirkkoseurakunnasta seikkailevat hämärässä taskulampun ja monenlaisten heijastimien kera. Video löytyy Lastenkirkon YouTube-tililtä. ■

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Kirkko ja kaupunki verkossa ISTOCK

Eksoottinen kaste Pääkaupunkiseudulla on kastettujen osuus vähentynyt yli 20 prosenttiyksikköä kymmenen viime vuoden aikana. Tutkija Jyri Komulaisen mielestä kirkossa voitaisiin kasteen merkityksestä puhuttaessa hyödyntää enemmän sen oman perinteen eksotiikkaa, kaste kun on ”valaistumisen kylpy”. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Lähtökohta yhteiselle ymmärrykselle on sen hyväksyminen, että me muistamme asiat omalla tavallamme.” KATIANNA RUUSKANEN VERKKOKOLUMNISSAAN

AFP / LEHTIKUVA / JUHANI HUTTUNEN

”

Silmämääräisesti heijastimen laatua ei pysty arvioimaan.

Ei ihmisoikeuksia ilman uskontoja Vaikka uskontojen nimissä vainotaan vähemmistöjä, ei uskonto itsessään ole ihmisoikeuksien vihollinen, sanoo Religions of Peace -järjestön pääsihteeri Azza Karam. YK:n ihmisoikeuksien julistus perustuu arvoihin, jotka ovat yhteisiä kaikille uskonnoille. Mitään oikeuksia ei olisi koskaan syntynyt ilman arvopohjaa, joka nousee uskonnoista. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

ainen tai tyttö ei saa olla tilaa vievä eikä äänekäs. Sellaiseen muottiin Mirka Seppälä kasvoi vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä. Se hallitsi pitkään myös sitä, miten Seppälä, joka opiskelee taidetta Aalto-yliopistossa, teki kuvia. Oli vaikea päästä irti kauniisti maalaamisen ihanteesta. Jos yritti tehdä jotakin muuta, heräsi häpeä erikoisuuden tavoittelusta. – Sisälläni oleva maailma oli paljon laajempi kuin lestadiolainen maailma, mutta en osannut ilmaista sitä. Se turhautti, Seppälä sanoo. Hän on yksi kolmesta naisesta, jotka ovat tehneet Lestadiolaisuus ruumiin muistissa -näyttelyn Mikael Agricolan kirkkoon. Myös näyttelyn muut taiteilijat, kuvanveistäjä Riikka Mäkikoskela ja teologian tohtori Meri-Anna Hintsala, ovat entisiä vanhoillislestadiolaisia. IDEA NÄYTTELYSTÄ oli Hintsalan. – Olen aiemmin tutkinut vanhoillislestadiolaisuutta, mutta tiede ei ole aina paras tapa päästä uskonnolliseen kokemusmaailmaan kiinni. Monilla entisillä vanhoillislestadiolaisilla on voimakkaita ja pitkäaikaisia muistoja. On asioita, joista haluaa pitää kiinni, ja asioita, jotka haluaa jättää taakseen, hän sanoo. Omia teoksiaan varten Hintsala keräsi liikkeen jättäneiden muistoja esimerkiksi äitiydestä ja ulkonäköön liittyvistä normeista. Näyttelyssä pääsee myös haistelemaan Suviseurojen tuoksua ja kuuntelemaan lestadiolaista äänimaisemaa. Yhdessä ääniteoksessa Hintsala lukee ääneen vuoden 1776 raamatunkäännöstä, jota liikkeessä edelleen käytetään. – Nainen ei ole sitä koskaan seuroissa ääneen lukenut. Voi miettiä, tuleeko siihen hieman sarkastinen sävy, kun nainen lukee Paavalin näkemyksiä siitä, miten naisen pitää olla. RIIKKA MÄKIKOSKELA vertaa vanhoillislestadiolaista liikettä esimerkiksi romani- ja muslimivähemmis-

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

töihin: On vahva oma identiteetti ja kulttuuri sekä tiukat säännöt. Valtakulttuuriin nähden ollaan marginaalissa ja ennakkoluulojen ja jopa vihan kohteina. – Vanhoillislestadiolaisen naisen asema ja se, miten nainen tunnustaa uskontoaan ulkonäön ja äitiyden kautta, poikkeaa valtaväestöstä. Mäkikoskela käsittelee teoksissaan paljon epäonnistumisen kokemusta, jollaisena hän liikkeestä lähtöään pitää. Vaikka erosta on jo parikymmentä vuotta, hän ajattelee asiaa usein ja arvelee kantavansa sen kipeyttä hautaan saakka. – Pohdin myös itsensä ja oman paikkansa etsimistä ja hyväksymistä sekä tradition kantamista. Vanhoillislestadiolaisuudessa on esimerkiksi vahvana tietty äidin malli. Tiesin jo nuorena, etten halua suurperheen äidiksi, joten minun on pitänyt rakentaa identiteettini äitinä itse.

Mirka Seppälän teos Näkymätön I.

Vaikeat ja haikeat muistot Vanhoillislestadiolaisuuden jättäneet naiset käsittelevät teoksissaan naisen paikkaa yhteisössä ja irtautumisen kipeyttä. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

MIRKA SEPPÄLÄN mukaan hänen lapsuuttaan leimasi valtava tylsyys: aina samanlaisina toistuvat seurat, tasainen peltomaisema ja pelkistetysti sisustetut kodit. – Minulla oli kaipaus muunlaiseen estetiikkaan, mutta sitä ei ollut olemassakaan. Ajattelin tuonpuoleisesta, että se on jotakin äärimmäisen kaunista ja ihan erilaista. Visuaalista tylsyyttä rikkoivat vanhan raamatunkäännöksen ja Siionin laulujen käsittämättömät kielikuvat, joiden herättämiä mielleyhtymiä Seppälä purki jo silloin piirtämällä. – Olen pienestä asti miettinyt Jumalaa, taivasta ja helvettiä. Vaikka nykyisin määrittelen itseni agnostikoksi, en pääse pois siitä kulttuurista, jossa asiat ovat tosi vahvasti väärin tai oikein. ■ Vaikka minä lähtisin siitä, se ei lähde minusta – lestadiolaisuus ruumiin muistissa -näyttely 20.11. asti Mikael Agricolan kirkossa. Aukioloajat ja lisää kuvia osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Filosofi Esa Saarinen kehottaa painelemaan rakastetun varpaita. Oikotie onneen voi löytyä rakkaudesta ja kosketuksesta. Tähän tulokseen filosofi Esa Saarinen, esseisti Silvia Hosseini ja heitä haastatteleva kirjailija Elina Hirvonen tulivat Keskusteluja kryptassa -sarjan onnikeskustelussa. Kun Hirvonen pyysi keskustelijoilta onnesta kertovia sitaatteja, Saarinen luki oman tekstiviestinsä. Hän kertoi lähettävänsä usein rakkausviestin sängystä yökyöpelivaimolleen, joka tulee petiin vasta myöhemmin. Esa Saarisen tekstiviesti vaimolleen alkoi: ”Yksi päivä, humaus, vaan elettynä enemmän. Helmiketjuja merkitysten, iloja antavuuksien, onnea myös, arkea ja

KATRI SAARELA

Oikotie onneen juhlaa lauantaista.” Viesti päättyi: ”I love you, Esa.” Silvia Hosseini puolestaan lainasi Stevie Wonderin rakkauslaulua As, jossa vapaasti suomennettuna kysytään: ”Tiesitkö, että tosirakkaus ei vaadi mitään?” Hosseini kertoi olevansa tällä hetkellä onnellinen. – Se liittyy ennen kaikkea rakkauteen. Kenelläkään ei ole valtaa tehdä toista onnelliseksi, mutta muiden hyvinvointia voi edistää. Ystävälliset kohtaamiset ovat tässä olennaisia. – Voimme vahvistaa sitä, että toinen kokee onnea omasta olemisestaan. Kosketus on tehokas väline tuottaa hyvää. Jos puoliso painelee rakastettunsa varpaita, niin ei se kauheasti vaadi, Esa Saarinen sanoi. Hänestä koskettamalla lähestytään hyvin intiimiä osaa ihmisessä.

Silvia Hosseini, Elina Hirvonen ja Esa Saarinen olivat yhtä mieltä siitä, että rakkaus on onnen tärkeä rakennusaine.

– Kosketus on myös nähdyksi tulemista. Se kiinnittää ihmisen konkreettisesti maailmaan, ja siihen liittyvät biologis-kemialliset reaktiot tuottavat onnellisuutta, Silvia Hosseini sanoi. Elina Hirvonen puhui ihmisen kehosta onnentuotannon välineenä. Hän mietti, että voisi olla kosketuskirjastoja,

josta jokainen saisi ilmaiseksi hyvää kosketusta. – Tuo on hieno idea, Saarinen innostui. PIHLA TIIHONEN Katso onnikeskustelu ja muita Elina Hirvosen Helsingin tuomiokirkon kryptassa vetämiä keskusteluja osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/keskustelujakryptassa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

ESKO JÄMSÄ

PianoEspoo Festivaali 4.–14.11.2021 TI 9.11. KLO 19.00 ESPOON TUOMIOKIRKKO

Sotasonaatit

Kirill Kozlovski, Johannes Piirto & Juho Pohjonen SU 14.11. KLO 19.00 OLARIN KIRKKO

Franz Liszt: Harmonies poétiques et religieuses Eero Heinonen

KATS O KO KO O H J E L M A W W W. P I A N O E S P O O. F I

L I P UT: W W W. L I P PU . F I

Tilaa Kotimaa -lehti Saat jouluilon kaupan päälle!

+ Tilaukseen sisältyy Jouluilo digilehti, joka ilmestyy 25.11.2021

Joel Haahtelan haikea joulunovelli Tällainen on joulu ulkomailla – Rauhanturvaaja, pappi ja kanttori kertovat

3 kk

23€

Kuuntele Club for Fiven joululaulu Rauhaa Jouluruuhkassa

JOULUISI A VINKKEJÄ LUET TAVAA, KATSOT TAVAA JA JOULUPÖ YTÄÄN KATET TAVAA

Jukka Leppilampi: Tilaus on Ensimmäinen joulu määräaikainen muutti Jumalan

KAMPANJAKOODI: KTJOULUILO Tarjous on voimassa vuoden 2021 loppuun.

asiakaspalvelu@kotimaa.fi ○ 020 754 2333 Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

– Monet synkät virret ovat syntyneet aikana, jolloin kulkutaudit ovat koetelleet, kertoo kanttori Petri Koivusalo.

Karstat pois sielusta ja nielusta Suositussa yhteislaulutilaisuudessa saa laulaa ahdistuksesta ja vihasta. Espoon tuomiokirkossa järjestetään jälleen suosittu yhteislaulutilaisuus Synkkien virsien ilta. Tilaisuudessa laulettavat virret huokuvat ahdistusta, vihaa ja kuolemaa mutta myös taivasnäkyjä. Ihmisiä kutsutaankin veisaamaan karstat pois sielusta ja nielusta. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kanttorin Petri Koivusalon ideoima tilaisuus järjestetään nyt neljättä kertaa. – Moni rohkaistuu laulamaan massan mukana, sillä yhteisön tuomasta turvasta syntyy yhteisöllinen huuma. Yhdessä on myös helpompi käsitellä kuolemaa ja muita tuskallisia asioita. Voi olla hyvinkin terapeuttista, kun vaikeat ja pelottavat asiat lauletaan ääneen. Teemana ovat tällä kertaa ajankohtaan liittyen rutto ja muut kulkutaudit. Osa virsistä on 1600-luvulta, jolloin Euroopassa riehui rutto ja ihmiset elivät jatkuvassa kuolemanpelossa. – Virret ovat iät ja ajat tuoneet ihmisille lohdutusta, sillä yksikään virsi ei ole sanomaltaan pelkästään synkkä vaan ne sisältävät myös toivoa, Koivusalo sanoo. Synkkien virsien illassa ei kuulla puheita vaan keskitytään veisaamiseen. Tilaisuuden ydinvirtenä on virsi 612, Etkö ole ihmisparka, josta lauletaan kaikki 13 säkeistöä. Koivusalon mieles-

tä Juhana Cajanuksen vuonna 1681 kirjoittama teksti käsittelee kuolemanpelkoa hienosti. Siinä todetaan realistisesti, että kaikki kuolevat joskus. Koivusalon mielestä kiehtova on myös virsi 598, Millainen on elämä? Sen on kirjoittanut 1600-luvulla elänyt saksalainen pappi Johann Rosenthal. – Elämän monista vaikeuksista kertova virsi tuntuu edelleen erittäin ajankohtaiselta. Toisaalta virteen tuo jännittävää kontrastia se, että sen sävellys on valssimaisen kepeä. Petri Koivusalo haluaa nostaa esiin tuomiosunnuntaihin liittyvän virren 158. Gregoriaaninen sävelmä Dies irae eli Vihan päivä oli osa katolista sielunmessua, ja sen tekijäksi arvellaan 1200-luvulla elänyttä munkkia Tuomas Celanolaista. Virren suomensi Hemminki Maskulainen vuonna 1605. Tämäkin jyhkeä virsi veisataan Synkkien virsien illassa. MARJO KYTÖHARJU Synkkien virsien ilta – yhteislaulua kirkkovuoden loppumetreillä su 14.11. klo 19 Espoon tuomio kirkossa, Kirkkopuisto 5. Uruissa Petri Koivusalo. Veisuuta johtaa Espoon mieslaulajat johtajanaan Helge Kõrvits. Vapaa pääsy.

Isyys muuttaa miestä Olen muuttunut lasteni kasvaessa isänä ja ihmisenä, kertoo Juha Itkonen. Hän käsittelee uudessa romaanissaan miehenä olemista sukupolvien ketjussa. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JOONAS BRANDT

uha Itkosen uuden romaanin aihe syntyi joulukuussa 2019 hänen ajaessaan autolla nelostietä kohti Lappia. Itkosen vaimo ja lapset olivat matkustaneet sinne junalla, ja hän ajoi perässä perheen suksikuorman kanssa. Romaani Kaikki oli heidän (Otava) kertoo nelikymppisestä Ilmarista ja hänen isästään Markusta. Jännitettä luo se, että isän ja pojan välit ovat olleet hankalat jo vuosia. – Henkilöt ja tapahtumat ovat täysin fiktiivisiä. Kirjan aihe tulee kuitenkin sillä tavalla lähelle, että olen miessukupolvien ketjussa Ilmarin kanssa samassa kohdassa, olenhan sekä isä että poika, Itkonen selvittää.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Romaanissa Ilmari joutuu vääntämään asioista äkkiväärän isänsä kanssa, jolle modernin miehen perhe- ja muut kuviot näyttäytyvät monella tavalla outoina. Itkosen mukaan sotien vaikutus on näkynyt pitkään suomalaisissa miessukupolvissa. Isyyttä on värittänyt tietynlainen ankaruus. – Pehmeät arvot, hellyys ja rakkaus, ovat usein jääneet miesten elämässä taka-alalle, ja heidän on ollut vaikea puhua tunneasioista. Ei myöskään ole ollut minkäänlaista yhteiskunnallista vaatimusta siitä, että isän olisi pitänyt viettää aikaansa perheensä parissa. POJAT MUISTUTTAVAT usein isiään, vaikkeivät haluaisikaan sitä tunnustaa, Juha Itkonen on

huomannut. Näin käy myös hänen uudessa kirjassaan. – Ilmari ei ole muuten juurikaan isänsä kaltainen, mutta hänessä on samanlaista pärjäämisen eetosta. Hän mittaa itseään paljolti työn kautta. – Ilmari ei myöskään ole niin hyvä perheenisä kuin voisi olla, ja hän päätyy toistamaan samoja virheitä kuin isänsä. Tyypillisen nykyihmisen tapaan hän haluaa elämäänsä kaiken mahdollisen. Yksi kirjan teemoista onkin anteeksianto. Ilmarin on vaikea antaa isälleen anteeksi menneisyyden tapahtumia, joihin liittyy alkoholi ja tyly käytös perheenjäseniä kohtaan. Sama jatkuu seuraavassa sukupolvessa. Myös Ilmarin poika joutuu kamppailemaan, että pystyisi hyväksymään isänsä tekoja. ANTEEKSI ANTAMINEN on Juha Itkosesta kiehtova asia. Viime aikoina on ollut pinnalla se, että ihmiset ovat pyytäneet tekemisiään julkisesti anteeksi. – Minua julkisen anteeksipyynnön vaatimus häiritsee, koska koen anteeksiannon yksityisek-

si asiaksi. Joskus riita voi lähteä hyvin pienestä asiasta. Jos ei pysty antamaan läheiselle ihmiselle anteeksi, se voi jäädä hiertämään ja ihminen voi tuhoutua itse. Tässä toimii hyvin Raamatusta tut tu sanonta: Älä anna auringon laskea vihasi ylle. Itkosen mielestä anteeksianto voi tapahtua myös sanattomasti, hiljaisessa yhteisymmärryk sessä. Näin tapahtuu tietyssä kohdassa romaanis sakin. – Usein kuitenkin riidan selvittäminen vaatii puhumista. Puhumattomuus vain pitkittää vai keaa tilannetta. Tähän liittyy myös rajallisuuden elementti. Moni ajattelee selvittävänsä asiat lä heisensä kanssa myöhemmin, mutta aika voi lop pua yllättäen kesken.

Juha Itkonen peuhaa poikansa Unton kanssa tämän tultua koulusta.

JUHA ITKONEN itse on neljän lapsen isä. Ensim mäinen lapsi syntyi vuonna 2005 hänen olles saan kolmekymppinen. – Vaimon raskausaikana en tiennyt, miten osaisin toimia isänä. Lapsen syntymä oli kuiten kin euforinen kokemus, joka kannatteli vahvasti uudessa elämänvaiheessa. Itkosen mukaan vanhemmuus on kuitenkin tuonut mukanaan myös vaikeita hetkiä. Hänen nuorimmat lapsensa ovat nelivuotiaat kaksoset, jotka syntyivät kolme kuukautta etuajassa. Hei dän syntymäänsä edelsi raskaus, joka päättyi vai keaan päätökseen sen keskeyttämisestä. Näistä kokemuksista Itkonen on kirjoittanut omakohtai sessa romaanissaan Ihmettä kaikki. – Kaksosvanhemmuus on vahvistanut minun ja vaimoni yhteyttä. Varsinkin vauvavuosina oli pakko toimia konkreettisesti työparina.

”

Hellyys ja rakkaus ovat usein jääneet miesten elämässä taka-alalle, ja heidän on ollut vaikea puhua tunneasioista. – Vanhemmuuteeni ovat vaikuttaneet myös lasten isot ikäerot. Olen nyt eri ihminen kuin en simmäisen lapseni syntyessä. Olen siis kasvanut lasteni mukana. Itkosen perheessä menestyneen nyhtökaura yrityksen perustanut Maijavaimo on ollut mo nesti enemmän töissä kiinni kuin kirjailija. Tämä on joskus aiheuttanut kitkaa. Kaiken kaikkiaan Itkonen on kokenut, että vastuun jakaminen perheessä on yksiselitteisen hyvä malli ja antoisinta kaikille. – En silti usko, että kotitöiden mittaaminen exceltaulukolla tuo onnea. Jokainen perhe löy tää oman mallinsa ja harmoniansa. Tärkeintä on, että kotitöiden jako on luontevaa. – Julkisessa puheessa lapsiperheelämästä ko rostuvat muutenkin liiaksi stressiä tuovat asiat, vaikka siihen liittyy tosi paljon iloa ja onnea tuo via elementtejä. ■

Vuokralle tarjotaan uuden veroisia asuntoja Kylätie 16, Etelä-Haaga: 1 h, kk, kph (25–25,5 m2) 700 €/kk 2 h, kk, kph (41–42 m2) 920 €/kk Valmistuminen: 10/2021 (B) ja 2/2022 (A). Asuntoa voi hakea 60-vuotta täyttänyt henkilö, joka on asunut Helsingissä yhtäjaksoisesti viimeiset 10 vuotta. Talossa on monipuoliset yhteiset tilat mm. yhteisötupa ja -keittiö, kirjasto, liikuntatila. Kiinteistö on täysin savuton. Lisätietoja: www.asgerdsummelin.fi Vuokraus: Nina Hertell 0400 684 777 vuokraus@asgerdsummelin.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Pelon lietsojat löysivät toisensa Rokotepassin vastustaminen ja rokotekriittisyys yhdistävät hyvin erilaisia pieniä ryhmiä. Joukossa on myös pahan valtaa pelkääviä kristittyjä. Suojelupoliisi seuraa ilmiötä. TEKSTI PAULI JUUSELA JA TANELI KYLÄTASKU KUVA VESA MOILANEN/LEHTIKUVA

ähes 80 prosenttia yli 12-vuotiaista suomalaisista on ottanut kaksi koronarokotetta. Yhteiskuntaa on haluttu avata, vaikka tauti leviää ja sairaaloissa joudutaan kasvavan potilasmäärän vuoksi lykkäämään leikkauksia. Suurin osa vakavasti sairastuneista on rokottamattomia. Eduskunnan hyväksymän koronapassin turvin palveluita voidaan aiempaa laajemmin avata rokotetuille. Koronapassi on saanut osan rokotekriittisistä koville kierroksille. Passia vaativia yrittäjiä on uhkailtu ja boikotoitu. Monet kansanedustajat kertovat masinoitujen viestien tulvasta, jonka sävy on syyttävä, epäasiallinen ja jopa uhkaava. Kun piispa Teemu Laajasalo Helsingin Sanomissa puolusti rokotepassia ja kritisoi rokotteista kieltäytyviä vastuuttomuudesta, sosiaaliseen mediaan ilmestyi viesti, jossa hänen kerrottiin olevan kansanvihollisten rekisterissä. APULAISPROFESSORI Katja Valaskivi johtaa Helsingin yliopistossa tutkimushankkeita, jotka käsittelevät uskonnollista populismia, salaliittoteorioiden politiikkaa ja ääriajattelun kiertoa pimeässä verkossa. Hänen mukaansa vaikuttaa siltä, että rokotekriittisissä ryhmissä on samaa retoriikkaa, samantapaisia aatemaailmoja ja osittain myös samoja ihmisiä kuin aiemmin kohua herättäneessä QAnonissa. – Salaliittoteorioiden tai niitä hyödyntävien poliittisten liikkeiden historiassa ei ole poikkeuksellista, että tietynlainen ajatusmaailma siirretään aina sillä hetkellä pinnalla olevaan ilmiöön. Nyt tuo ilmiö on rokotteiden vastaisuus, Valaskivi sanoo. Valaskiven mukaan rokotteita vastustetaan monenlaisista syistä, joista kaikki eivät edelly-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

tä sitoutumista mihinkään aatemaailmaan. Kenttä on ameebamainen, eikä ole olemassa tiettyjä opinkappaleita, joihin kaikki uskoisivat. Monet eivät välttämättä aktiivisesti etsi rokotekriittistä materiaalia vaan törmäävät siihen sosiaalisessa mediassa. Usein tie rokotevastaiseen aineistoon kulkee tuttujen kautta. – Olennaista on ymmärtää, että olemme sosiaalisia olentoja. Kun ihmiset lähipiirissä alkavat ajatella tietyllä tavalla, on helppo liittyä joukkoon, Valaskivi sanoo. Valaskiven mukaan osa rokotekriittisestä aineistosta on kansainvälistä ja toimintaan liittyy myös informaatiovaikuttamista. Rokotekriittisil-

lä ja koronarajoitusten vastustajilla on nettisivuja ja sosiaalisen median ryhmiä. Usein ne ovat Telegramin kaltaisissa palveluissa, joissa rajuakin aineistoa pystyy levittämään melko vapaasti. Yleensä ryhmät ovat pieniä. Rokotekriittisiä on poliittisten ääripäiden vastakkaisilla laidoilla Venäjän tukijoista ihmisiin, jotka määrittelevät itsensä kansallissosialisteiksi. Joukossa on myös uushenkisiä vaihtoehtohoitojen kannattajia, joista osalle kyse on myös rahasta. KRISTILLISEN ROKOTEVASTAISUUDEN voima näkyy Yhdysvalloissa, jossa joka viides valkoihoinen evankelikaali ei aio ottaa koronarokotetta

missään tilanteessa. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattorin Jussi Sohlbergin mukaan korona-ajan salaliittoteoriat löytävät vastakaikua konservatiivisen protestanttikristillisyyden lisäksi myös ortodoksikirkon ja katolisen kirkon vanhoillisista ryhmistä. – Erityisesti helluntailaisen ja karismaattisen kristillisyyden piirissä koronarokotteeseen ja koronapassiin on liitetty raamatullisiin lopunaikoihin liittyviä spekulaatioita. Koronapassi nähdään mahdollisena ensiaskeleena kohti pedon merkkiä, jonka avulla antikristillinen maailmanvalta voisi rajata valtavirrasta poikkeavien ryhmien osallistumista yhteiskuntaan.

”

Kun ihmiset lähipiirissä alkavat ajatella tietyllä tavalla, on helppo liittyä joukkoon. APULAISPROFESSORI KATJA VALASKIVI

Sohlbergin mukaan kristillinen salaliittomateriaali kuvaa ihmisen langenneena olentona ja korostaa synnin ja pahuuden valtaa maailmassa. Mukana on myös menestysteologisia liikkeitä, joiden mukaan Jeesukseen uskoville on annettu valta käskeä sairauksia ja pahuuden voimia. – Netissä kiertää video, jossa tunnettu televisioevankelista Kenneth Copeland tuhoaa koronaviruksen Jumalalta saadulla vallalla. Uuteen maailmanjärjestykseen kohdistuva huoli ja salaliittoteoriat leviävät Sohlbergin mukaan usein myös new age -henkisyyden ja esoterian kentällä. Esimerkiksi brittiläisen salaliittoteoreetikon David Icken levittämässä materiaalissa yhdistyvät globaalin eliitin valta, myyttinen illuminaatti-salaseura ja Maan ulkopuoliset sivilisaatiot. Suomalaisilla keskustelupalstoilla näkyvä rokotevastaisuus ja koronapassin vastustaminen eivät edusta Sohlbergin mukaan koko konservatiivikristillistä kenttää tai esoteerista ja new age -kenttää, vaan kyse on yksittäisten henkilöiden tulkinnoista ja spekulaatioista.

Osa vastus tajista pitää koronapassia askeleena totalitaariseen valtioon. Mie lenosoittajat kokoontuivat Eduskunta talon edessä 15. lokakuuta.

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

SUOJELUPOLIISI SAI Kirkko ja kaupungilta joukon kysymyksiä koronarokotteisiin liittyvästä kiivaasta keskustelusta. Niihin vastasi viestintäasiantuntija Aishi Zidan. Hänen mukaansa Supo katsoo, että rokotteisiin liittyvä liikehdintä ei vaaranna kansallista turvallisuutta. – Seuraamme liikehdinnän kehittymistä ilmiötasolla. Koronarajoituksiin liittyviä levottomuuksia on nähty useissa Euroopan maissa. Osassa niistä on ollut viitteitä, että ääriliikkeet pyrkivät hyödyntämään turhautumista koronarajoituksiin. Suomessa vastakkainasettelu ei ole ollut yhtä jyrkkää. Ei ole kuitenkaan täysin poissuljettua, että yksittäinen henkilö inspiroituu radikaalista ajattelumaailmasta, Zidan sanoo. ■ Lue lisää koronasalaliitoista osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Mitä jää käteen Kun läheinen kuolee, jälkeen jää muistoja – ja sekalaisia esineitä. Piispa Teemu Laajasalolle tulee tyhjästä paperista ja kynästä mieleen äiti ja Ysäriradion juontaja Rea Tallgrenille virsien nuoteista isoisä. Popmuusikko Elias Kaskisen satavuotias vyö on lahja kuolleelta ystävältä. TEKSTI NINA RIUTTA JA PIHLA TIIHONEN KUVAT JANI LAUKKANEN

Kuolema ei ole piste vaan pilkku iime pyhäinpäivänä piispa Teemu Laajasalo, 47, ei voinut aavistaakaan, minkälainen vainajien muistopäivä hänellä on tänä vuonna. – Kahdeksan kuukauden aikana kuolivat äiti, mummo, täti ja läheinen työkaveri. Kaikki heidät olen myös siunannut. Tämä on ollut vuosi, jonka aikana olen ehtinyt useasti miettiä kuolemaa. Äidin kuolema pysäytti Laajasalon pohtimaan omaa kuolevaisuuttaan eri kulmasta. Yllättäen löydetty vakava sairaus vei äidin muutamassa kuukaudessa. – Riento täällä loppuu, ja niin voi käydä aika yllättäenkin. Sellaista tämä elämä on, että voi kompastua seuraavaan kynnykseen. Ensimmäisen äidin kuoleman jälkeisen saarnan pidettyään Laajasalo ihmetteli, mikä tutussa tilanteessa ei täsmännyt. Hän oli jotain vailla. – Vasta myöhemmin tajusin, että puuttui äidin tekstiviesti, jonka sain yleensä heti saarnan jälkeen. Häneltä tuli aina palaute hyvistä tai huonoista saarnoista, ’kuule, oli kyllä hieno saarna’. Viimeisenä Laajasalon äiti ehti kommentoida poikansa pitämää saarnaa, jonka aiheena oli ”joka pitää kiinni minun sanastani, ei milloinkaan näe kuolemaa”. – Se oli koskettava juttu. Saarnasin seitsemäs päivä maaliskuuta, ja äiti kuoli yhdestoista päivä. Äitini oli kuollessaan 75-vuotias. Hän oli fyysisesti, henkisesti ja kaikella tavalla vahva nainen ja iskussa. Mutta elämä ja kuolema ovat Jumalan kädessä, ja siihen on taivuttava, Laajasalo sanoo. TEEMU LAAJASALO ei itke usein eikä helposti. Koskaan hän ei ole itkenyt niin paljon kuin äidin kuoleman jälkeen. Alkusuru oli isoa, ja ajatuksissa oli, että olisihan äiti voinut olla kuollessaan mieluummin 80 tai 85 kuin 75.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

– Äidin kuoleman jälkeisten päivien ja viikkojen aikana pysähdyin suremaan. Itkin, muistelin ja laitoin kädet ristiin. En välttämättä osannut siinä kohtaa varsinaisesti rukoilla mitään, mutta se oli sanatonta turvautumista. – Suru muutti kuitenkin muotoaan aika nopeasti. Siinä on jotain tervettä ja lohduttavaa. Kyse oli iäkkäästä ihmisestä ja ihmisestä, joka oli valmis lähtemään. Uskon, että näen äidin vielä taivaassa. Surun tilalle on tullut kaipaus ja kiitollisuus. Laajasalo on saanut kokea, että vanhempien rakkauden alati kantava voima on totta, ei pelkkää teoriaa.

”

Kuolema saa tuntua epäluonnolliselta, kauhealta ja erottavalta, sillä sitähän se on. PIISPA TEEMU LAAJASALO

– Kun vanhemmat rakastavat lastaan, rakkaus kertyy ’tankkiin’, josta voi nähtävästi ammentaa vanhemman kuoleman jälkeenkin, sillä minusta tuntuu, että ihmeellisesti sitä bensaa tankistani vaan löytyy. Laajasalo siunasi äitinsä Pakilan Hyvän Paimenen kirkossa, samassa paikassa, missä hänen vanhempansa oli vihitty avioliittoon 53 vuotta sitten. Siunauspuhetta kirjoittaessaan Laajasalo mietti, minkälainen äiti hänellä oikeastaan oli.

– Minulle oli selvää, että siunaan äidin, ja se oli myös hänen tahtonsa. Turvallinen, armollinen ja omistautuva rakkaus ovat sanoja, joilla minun on äitiä helppo kuvailla. Äiti oli pitkän linjan opettaja, jolla oli vastaus kaikkeen ja käsitys siitä, miten asiat menevät. – Armollinen hän oli siinä mielessä, että hän näki minut hyvänä silloinkin, kun ei ehkä ollut syytä. Mutta sellainen hän oli. Minun onnistumiseni ja epäonnistumiseni ovat osittain seurausta siitä, että minua lapsena kehuttiin paljon. Se on tehnyt vahvaksi ja heikoksi. ÄIDIN KUOLEMA on osoittanut Teemu Laajasalolle, että oikeastaan on aika ihmeellistä, että saa elää. Elämän kauneus ja katoavaisuus ovat tulleet selvemmin näkyviin. Äidin elämänasenne ja arvot kantoivat myös kuoleman hetkellä. – Äitini lähti hyvin tyynesti. Olimme isän kanssa viimeisenä iltana hänen lähellään, kun hän vähitellen hiipui pois. Äidin vakaalla uskolla, että kuolema ei ole piste vaan pilkku ja että hän on menossa taivaaseen, oli mielettömän rauhoittava voima meille omaisille. – En ollut sitä aikaisemmin ajatellutkaan niin. Olin ajatellut, että usko on hyvä ihmisen itsensä kannalta, ja näinhän se tietysti onkin. Mutta tajusin, että tieto äidin vahvasta uskosta kantoi myös meitä, jotka olimme siinä hänen vierellään pienempinä ja surullisempina. Se oli koskettavaa ja sopi äidin persoonaan. Kuolemaan liittyy tuskaa ja kysymys miksi. Laajasalo sanoo, ettei kuolemaa voi kokonaan selittää, eikä se varmaan olisi viisastakaan. – Kuolema on vihollisista viimeisin, jonka Kristus kukistaa. Sen takia kuolema saakin tuntua epäluonnolliselta, kauhealta ja erottavalta, sillä sitähän se on. Mutta kaikki ei lopu kuolemaan. Vielä kerran on jotain.

Teemu Laajasalo muistaa hyvin opettajaäidin järjestämät käsialaharjoitukset. Se oli tarkkaa tekemistä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

– Vainajan muisteleminen on tärkeää. Se on vainajan elämän kunnioittamista ja samalla myös surun hoitamista ja lohduttautumista. Suurin kristityille annettu lahja on toivo. Se on sekä lahja että tehtävä. Toivo on meille lahja taivaasta ja toisaalta tehtävä, jonka pohjalta meidän tätä elämää tulee rakentaa. Pyhäinpäivänä katsotaan taaksepäin, mutta myös eteenpäin. Laajasalo muistaa ulkoa lupauksen: ”Jumala itse on heidän luonaan ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut.” – Näin Johanneksen ilmestyksessä sanotaan, että Hän pyyhkii joka ainoan kyyneleen. Me voimme täällä pyyhkiä toinen toisemme kyyneleitä, mutta emme pysty pyyhkimään joka ainutta kyyneltä. Ne viimeisetkin kyyneleet pyyhitään sitten taivaassa. Se on pyhäinpäivän lupaus. VIIME AIKOINA Teemu Laajasalo on katsellut kotikaupunkiaan Helsinkiä toisin silmin kuin aiemmin: Tuolla olen asunut pienenä. Tuolla olen ollut äidin kanssa. Tuossa osoitteessa äiti ja isä ovat asuneet aikoinaan. Oman elämänhistorian paikat ovat tulleet tärkeiksi. Kaupunginosat ja kadunkulmat ovat alkaneet elää eri tavalla. – Olen myös katsellut paljon äidistä otettuja kuvia ja lukenut hänen lähettämiään tekstiviestejä. On kiva, että digitaalisten kuvien päivämääräja paikkatiedoista näkee helposti, missä ja milloin kuva on otettu. Laajasalo muistaa äitiänsä aina silloin, kun hän kirjoittaa käsin. Tyhjästä paperista ja kynästä hänelle tulevat mieleen äidin käsialaharjoitukset. Vanhan koulukunnan opettajana Laajasalon äidille kaunokirjoitus ja käsiala olivat sydämen asioita. – Kirjoittamista harjoiteltiin. Se oli tarkkaa tekemistä, eikä se ihan onnistunut. Äiti sitten sanoi, että hän on saanut lähes kaikki opettamansa lapset kirjoittamaan kauniisti, paitsi oman poikansa, mutta että kyllä suttuisemmallakin selviää. Toiveena ja pyrkimyksenä Laajasalolla itselläänkin on ollut ja on, että käsin kirjoittaminen sujuisi kauniisti. – Kirjoittaessani onnittelukortteja tai tervehdyskirjeitä muistan äidin ohjeen oikeaoppisesta kynän pitämisestä niin, ettei teksti suttaannu. Kun katson tulosta, ajattelen, että armollisesti tulkittuna tämä on ihan riittävä.

Läheisyys isänisän kanssa kesti kasvolävistykset ja naissuhteen

kko istui poissaolevana ja hiljaa. Hänen pojantyttärensä, Ysäriradion juontaja Rea Tallgren kaipasi yhteyttä. – Olen arka laulamaan muiden kuullen, mutta kokeilin Sylvian joululaulua. Ukon silmät syttyivät. Hän muisti kaikki sanat ja lauloi laulun loppuun asti komealla äänellään. Ukko oli vuosikymmenet kirkkokuorossa ja tuurasi aikoinaan kanttoriakin. Tallgrenin isänisä, ukoksi kutsuttu Raimo Haverinen menehtyi 88-vuotiaana elokuussa. Hautajaisten jälkeen Tallgren viipyi ukon huoneessa, katsoi kuvia ja silitteli tavaroita, kunnes tarttui ohueen valkoiseen kansioon.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Kansiossa oli nuotit virsiin Nyt pelko pois ja Taivaassa minulla on sinut. Tallgrenin katse osui ensimmäisen virren sanoihin: ”Siis älä pelkää, vaikket näekään. Purjehdit kohti toivon satamaa.” – Tuli sellainen olo, että voi Herra Jumala, toivottavasti ukko on ajatellut lopussa näin. Virren sanoista nousi mieleen toinenkin kohtaaminen ukon elämän lopusta, jolloin tämä ei ollut enää täysin tässä todellisuudessa. Tallgrenia itketti, kun hän halasi ukkoa läksiäisiksi. – Ukko katsoi silmiin, hymyili lämpimästi ja sanoi, ettei ole mitään hätää tässä elämässä. Ota päivä kerrallaan.

”

Ukko katsoi silmiin, hymyili lämpimästi ja sanoi, ettei ole mitään hätää tässä elämässä. RADIOJUONTAJA REA TALLGREN

Rea Tallgren kertoo perineensä isänisältään perherakkauden ja keskivertoa komeam man nenän. – Jos saan ikinä lapsia, heille tulee varmasti samanlainen.

REA TALLGRENIN muistoissa ukko nikkaroi autotallissa, tekee vatsalihasliikkeitä television edessä tai lueskelee lehteä keinutuolissa. Tyttö kiipesi usein syliin kiikkumaan ja viihtyi ukon kainalossa vielä teini-ikäisenäkin. – Ukolla oli tapana kysellä, olenko kaatunut taas nauloihin, kun ilmestyin kyläilemään uusia lävistyksiä naamassani. Hänellä oli veikeä huumorintaju. Tallgren koki tulleensa hyväksytyksi sellaisena kuin oli. Kun hän seurusteli pitkään naisen kanssa, ukko ja mummo muistivat lahjoilla seurustelukumppania ja tämän lastakin. – Heidän ideologiansa mukaan taivaan Taatto ei tee valuvirheitä. Jokainen on juuri sellainen, jollaiseksi hänet on tarkoitettu. Tiedän, että tämä ei ole itsestäänselvyys. Pari vuotta sitten Tallgren avioitui ulkomailla työskentelevän Samu Tallgrenin kanssa. Sen jälkeen ukko muisti aina soittaessaan kysyä, onko ollut raskasta odotella miestä kotiin kuukausia kestäviltä matkoilta. – Ukko jäi täysorvoksi alle kymmenvuotiaana ja joutui elämään hyvin niukoissa oloissa huutolaislapsena. Hän käänsi taustansa niin, että halusi antaa lapsilleen ja lapsenlapsilleen kaiken, mitä häneltä itseltään puuttui. Isäni on ollut onnekas saadessaan tuollaisen isän, ja sillä on varmasti ollut vaikutusta myös siihen, miten minut on kasvatettu. Olen ukolle hyvin kiitollinen. UKKO HAVERISEN hautajaisissa hänen leskensä pysähtyi niille sijoilleen kirkon aulassa ja kysyi saattoväeltä, että tiedättekö, kuka tuon lähetyskynttelikön on tehnyt. Tietenkin ukko. Peruskoulun puukäsitöiden opettajana työskennellyt mies oli näppärä käsistään. – Ukko käytti paljon aikaa seurakunnan hyväntekeväisyystyöhön. Hänen ja mummon toinen kylpyhuone oli usein täynnä vaippoja ja muita tarvikkeita, jotka olivat lähdössä lastenkoteihin Venäjälle, Rea Tallgren kertoo. Vaikka isovanhemmat toimivat kotiseurakunnassaan Kuusamossa aktiivisesti, kristinuskoa ei mitenkään tuputettu. Siitä ei johdettu vaatimuksia muille. Tallgren suhtautuu uskoon samalla tavoin. – Usko on minulle tie, jota kulkea, ja ohje kohdella muita niin kuin haluaisin itseäni kohdeltavan. Juuri nyt Tallgrenista tuntuu tärkeältä viettää aikaa niiden perheenjäsenten kanssa, jotka ovat elossa. He näkyvät usein myös hänen suositulla Instagram-tilillään @reatallgren. – Läheiset ovat minulle todella tärkeitä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

KUIN ISOVELI, jonka kanssa saattoi painia, riidellä ja sopia. Mies, joka opetti käymään punttisalilla ja keulimaan mopolla. Jo ajokortin saanut aikuinen, jonka saattoi pyytää hakemaan, kun teininä tuli otettua liikaa kaljaa kotibileissä. Näin Elias Kaskinen kuvaa suhdettaan Oskuun, johon tutustui teini-iän alussa. Kaskinen oli siihen aikaan pullea poika, joka muutti muotoaan vanhemman ystävänsä ohjauksessa. – Lohjalla pääsi pumppaamaan rautaa jo 13-vuotiaana. Katsoin ylöspäin Oskua, joka oli järkyttävän vahva ja pystyi nostamaan penkistä kaksi kertaa painonsa verran. Treenasimme yhdessä ihan tosissaan, ja se oli mahtavaa.

Elias Kaskinen sai vyön ystävältään, joka kuoli kaksi vuotta sitten. Hän toivoo näkevänsä tämän vielä.

ELIAS KASKINEN kuvaa itseään kovaksi innostujaksi. Osku voitti silti siinäkin lajissa. – Osku eli voimakkaasti hetkessä. Hän oli hyvin sosiaalinen, ja hänellä oli useamman ihmisen toimeenpanokyky. Hän sai asioita aikaiseksi.

”

Katsoin ylöspäin Oskua, joka oli järkyttävän vahva ja pystyi nostamaan penkistä kaksi kertaa painonsa verran. POPMUUSIKKO ELIAS KASKINEN

Kaskinen kertoo pari esimerkkiä: Hän oli vuokrannut syrjäisen mökin 21-vuotissynttäribileitään varten, mutta moni kutsuvieras perui tulonsa viime hetkellä. Silloin Osku lähti hakemaan lisää juhlijoita. Puolentoista tunnin päästä hän palasi tilataksi täynnä, ja isot juhlat onnistuivat. Ystävät saattoivat myös lähteä hetken mielijohteesta Lohjalta isompaan kaupunkiin klubille Oskun Porschella. Yöpaikkaa ei tarvinnut miettiä, olihan auto.

Popmuusikko Elias Kaskisella on luottotavara, jota hän käyttää keikoilla, televisiossa ja vaelluksilla

un Elias Kaskinen laulaa yleisölle, hänellä on se. Kun hän esiintyy television suorassa lähetyksessä, hänellä on se. Kun Kaskinen hikoilee Australian viidakoissa ja kiipeää vuorelle Norjan talvessa, hänellä

on se. – Tykkään, kun mukana on jotain tuttua ja turvallista. Kaskisen luottotavara on metrin mittainen, yhdeksänreikäinen ruskea nahkavyö. Viime talvena vyön tikkaus repesi ja solki irtosi, jolloin Kaskinen vei sen Lauttasaaren suutarille. Kokenut suutari arvioi vyön iäksi nahkan kulumisen perusteella ainakin sata vuotta ja tulevaksi käyttöiäksi toiset sata lisää. Kaskisen hallussa vyö on ollut kymmenisen vuotta. Se tarkoittaa 29-vuotiaalla kolmasosaa elämästä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

OLI PAKKASTALVI vuonna 2011, ja 19-vuotias Elias Kaskinen oli lähdössä kotoaan Lohjalta yön yli kestävälle vaellukselle Inkooseen kahden ystävänsä kanssa. Miehet kävivät vielä läpi varusteensa, jolloin kävi ilmi, että Kaskiselta puuttui kunnon vyö. Kuusi vuotta vanhempi Osku heitti hänelle omansa, jonka oli perinyt isoisältään. – Olen siitä lähtien käyttänyt vyötä aina, kun minulla ovat olleet vyönmentävät housut tai shortsit jalassa. Vain smokin kanssa en laita tätä. Kaskinen kuvaa vyötä tolkuttoman kestäväksi. Eräälläkin keikkareissulla hän käytti sitä kiristyssiteenä, jolla veti hotellin vinon sängynjalan suoremmaksi ennen nukkumaanmenoa. Alkusyksystä Kaskinen lomaili Italiassa, missä hän kierteli nahkaan erikoistuneita artesaaniliikkeitä. – Kilpailu saattoi olla epäreilu, mutta minusta mikään kokeilemani vyö ei pärjännyt omalleni. Ne eivät vain tuntuneet eivätkä näyttäneet yhtä hyviltä.

OSKU KUOLI äkillisesti kaksi vuotta sitten 33-vuotiaana. Hän oli muuttanut toiselle puolelle Suomea ja tavannut Elias Kaskisen kanssa lähinnä tämän keikkaillessa hänen uusilla kotikulmillaan. – Olimme vähemmän tekemisissä kuin nuorempina, mutta ehdottomasti ystäviä. Kaskinen oli tuolloin jo saanut menestystä laulaja-lauluntekijänä sekä televisiokasvona. Oskun kuolinvuonna 2019 Kaskinen palkittiin Kultaisella Venlalla isännöimästään Alasti-klubista. Vuonna 2017 hän voitti Tähdet, tähdet -tv-ohjelman – ja otti palkinnon vastaan suosikkivyö housuissaan. Oskun kuolema tuli täytenä yllätyksenä. Kaskinen toivoo, että tapaisi hänet vielä. – Se on toive, jonka toteutumisesta ei tietenkään ole takeita. Jos minulta kysytään, että uskotko taivaaseen ja Jumalaan, niin siihen on tosi vaikea vastata. Kuollut ystävä on joka tapauksessa läsnä antamassaan lahjassa. – Olen miettinyt, pitäisikö vyö säilöä pyhäinjäännöksenä, mutta toisaalta on siistiä, että se on päälläni koko ajan ja kaikkialla. ■

v kah

o illa

ä öss i t t ei ak

ok ttutu u j a s

n reide e v a k

kans

u sis Aam n tilatak jeja ssä puula si e d k h y e n l a a A tet ellä tunnis Ruskaretk Kermaisesta lohikeito sta energiaa iltapäiv ään Musav isan jä lkeen v irkisty neenä kotiin

PÄIVÄTOIMINTA LISÄÄ ANNELIN ILONRYPPYJÄ Kun kaipaat virkistävää puuhaa mukavassa seurassa, on päivätoiminta oiva ratkaisu. Me liikumme, aivojumppaamme, harrastamme kulttuuria ja kädentaitoja, ulkoilemme ja syömme hyvää ruokaa yhdessä. Päivätoimintapäivä lisää sinun ja omaishoitajasi elämänilosta kertovia ilonryppyjä.

Lue lisää päivätoiminnastamme: paivakumpuhoiva.fi Paloheinä: 050 305 3193 Malminkartano: 050 570 1341

Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT • PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA

SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO.

L A A JA N VA L I KO I M A N K R I S T I L L I N E N K AU P PA

Anna-Mari Kaskinen, Tapio Luoma, Miikka Ruokanen (toim.)

Sanan aika 2022

– Raamattua vuoden jokaiselle päivälle Rakastettu klassikko päivittäiseen hartaudenharjoitukseen. Kirkkovuoden mukaan etenevä kirja tarjoaa Raamatun tekstin kullekin päivälle sekä lyhyitä rukouksia arkeen ja juhlaan. 6,90

Verkkokauppa: www.sacrum.fi

Pekka Y. Hiltunen, Kalevi Virtanen

Tässä olen

– Hengellisiä harjoituksia. Päivittäinen taukopaikka 2022 Säännölliseen rukousharjoitukseen ja meditaatioon kutsuva opas. Päivittäisen harjoituksen rakenne toistuu, mutta siihen johdattavat tekstit ja apukysymykset vaihtuvat. Jokapäiväinen mietiskely, jossa etsitään yhteyttä kaiken olevan kanssa, muuttaa hitaasti ihmistä. 21,10 (27,90)

Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki

Jouluseimihahmot

Erilaisia, yhteensopivia settejä jouluseimen kauniisti viimeisteltyjä irtohahmoja. Hahmojen korkeus n. 8 cm, materiaali kestävää polyhartsia. 5 hahmoa: Jeesus-lapsi, Maria, Joosef, harkä ja aasi 25,90 4 hahmoa: Kameli ja 3 tietäjää 23,90 3 hahmoa: Roomalaiset sotilaat 25,90

Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15

Joulukalenterit

Kristilliset, perinteiset joulukalenterit. alk. 4,90 Reilun Kaupan suklaalla 6,90

Puh. 020 754 2350 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Saattohoitoa soittamalla Harmonikkataiteilija Maria Kalaniemi vietti muistisairaan äitinsä kanssa aikaa soittamalla hänelle Satumaata ja muita tuttuja tanssikappaleita. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

lohuoneen lattialla nököttää kultainen harmonikka, yksi Maria Kalaniemen monista harmonikoista. Soittimella Kalaniemi on luonut hienon muusikonuran mutta yllättäen myös jotain vielä henkilökohtaisempaa. Harmonikansoitosta tuli Kalaniemen ja hänen keväällä kuolleen muistisairaan äitinsä, Rauha Kalaniemen, tärkeä kommunikaatiomuoto. – Äitini sairasti Alzheimerin tautia ja oli laitoshoidossa pitkään. Lopuksi hän oli vuoden ajan saattohoidossa. Kun hänen puhekykynsä heikkeni, soitin hänelle harmonikalla tuttuja sävelmiä, pääasiassa vanhaa tanssimusiikkia, Satumaata ja muita klassikoita. Kalaniemi tapasi äitinsä monta kertaa viikossa ja saattoi viettää tämän luona useita tunteja. – Välillä soitin toisella kädellä sävelmää ja pidin toisella kädellä häntä kädestä. Musiikki selvästi rauhoitti häntä, ja samalla myös minua. Muusikko totesi, että musiikki on oivallinen keino yhteyden saamiseen. Näin hän sai ajatuksen soivasta hoivasta.

Näitä ajatuksia Kalaniemi on kehitellyt osana opintojaan, kun hän on opiskellut terapeutiksi Tommy Hellsten -instituutin nelivuotisessa Ihminen tavattavissa –koulutuksessa. Hänen lopputyönsä aiheena oli Soiva saattohoito. – Hakeuduin alun perin koulutukseen tutkiakseni ja kehittääkseni itseäni. Ensimmäiset kaksi vuotta olikin oman matkan läpikäymistä. Kalaniemellä on toimipiste Espoon keskuksessa. Hänen puheilleen voi hakeutua vaikkapa ihmissuhde- ja parisuhdeongelmissa tai työuupu-

MUISTISAIRAIDEN LÄHEISTEN ja muistisairaita hoitavien on usein vaikea löytää välineitä yhdessä olemiseen. Maria Kalaniemi on ottanut sydämenasiakseen musiikin viemisen muistisairaiden hoitolaitoksiin. Niissä voitaisiin entistä enemmän esimerkiksi laulaa yhdessä ja kuunnella musiikkia. – Osana laitosten arkea voisi olla musiikkihetkiä, samalla tavalla kuin on päivittäisiä lääkkeiden jakamisia. Uskon, että henkilökunnan saisi mukaan pienellä sparrauksella ja rohkaisulla, ja näin onkin jo monessa laitoksessa. Tällainen musiikillinen ilottelu antaisi varmasti paljon kaikille osapuolille. Kalaniemi on itse kokenut, miten vahvasti muistisairas saattaa reagoida, kun alkaa soittaa vaikkapa Tulipunaruusut-humppaa. Se herättää muistoja ja avaa väylän tunnemuistiin, siihen, mitä aivoihin on piiloutunut. – Ihmiselle on loppuun asti merkityksellistä se, että hänet kohdataan kokonaisuutena ja että hän saa olla mukana yhteisessä toiminnassa. Kalaniemen mielestä myös muistisairaan omaiset olisi hyvä ottaa nykyistä paremmin huomioon. Esimerkiksi omaisten vertaistuen voisi yhdistää hoitolaitosten toimintaan.

muksesta toipumisessa. Tapaamiseen voi liittyä myös Soivaa hoivaa. – Musiikki saattaa avata tunne-elämän padot, sillä taide on mieletön voimaväline.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

”

Välillä soitin toisella kädellä sävelmää ja pidin toisella kädellä äitiäni kädestä.

ESPOON KILOSSA lapsuutensa viettänyt Maria Kalaniemi löysi tiensä musiikin pariin tavallisen arjen keskellä. Hän kasvoi kaksikielisessä perheessä, jossa kuunneltiin paljon musiikkia radiosta ja levyiltä. Se oli useimmiten vanhaa tanssimusiikkia, jossa olennaisena soittimena oli haitari. – Annikki Tähden, Olavi Virran ja kumppanien sävelmät tulivat tärkeiksi. Nehän ovat suomalaista soulmusiikkia, Kalaniemi sanoo. Sitten koitti päivä, jolloin Astrid-mummo osti hänelle harmonikan. Kalaniemi alkoi kulkea soittotunneilla Pekka Loposen harmonikkakoulussa Helsingissä, ja välillä mummo saattoi häntä tunneille. 12-vuotiaana Kalaniemi jatkoi harmonikkaopintoja Espoon musiikkiopistossa Heidi Velamon johdolla. Vaikka Velamo oli enemmän suuntautunut klassiseen musiikkiin, hän kannusti nuorta muusikonalkua rytmimusiikin pariin, etsimään oman polkunsa.

– Musiikkiopistossa tutustuin muihin nuoriin muusikoihin. Ensimmäiset yhtyeet tulivat kuvioihin jo silloin. Tärkeä sysäys eteenpäin oli se, kun 19-vuotias Kalaniemi voitti ensimmäistä kertaa järjestetyn Kultainen Harmonikka -kilpailun. – Voitto tuntui mukavalta, vaikka en ole kokenut itseäni erityisen kilpailuhenkiseksi. Toisaalta tuntui hämmentävältä, kun yhtäkkiä joutui olemaan paljon esillä mediassa. Samana vuonna Kalaniemi pääsi opiskelemaan Sibelius-Akatemian juuri perustetulle kansanmusiikkiosastolle. VUOSIEN MITTAAN Maria Kalaniemi on kehittänyt oman soittotyylinsä, jota on kutsuttu haitarifadoksi. – Harmonikka on voimallinen ja samalla herkkä soitin. Olen löytänyt sen avulla tavan ilmaista itseäni ja tunteitani. Kalaniemi esittää konserteissa sekä omia että muiden sävellyksiä. Hän on ollut solistina monissa kokoonpanoissa ja kokenut kasvaneensa muusikkona yhteistyössä muiden muusikoiden kanssa. – Yhtyeen yhteispeli vaatii viritettyjä antenneja, ja on suorastaan maagista, kun sen saa toimimaan. Silloin ajattelee, että vau, mitä tässä tapahtuu. Kalaniemen viimeisin levy, Mielo, ilmestyi vuosi sitten. Hän soittaa siinä yhdessä harmonikkavelho Eero Grundströmin kanssa. Mielo voitti Etno-Emman ja oli kuukausia Euroopan maailmanmusiikkilistan kärjessä. – Konserttejahan ei ole korona-aikana voinut juurikaan pitää, joten tuntui hyvältä löytää tällä tavalla yleisöä myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Kesällä Kalaniemi ja Grundström esiintyivät Kaustisten kansanmusiikkifestivaaleilla. Kaksikko valittiin siellä vuoden yhtyeeksi. MUUSIKON TYÖN ohella Maria Kalaniemi on työskennellyt pitkään lehtorina Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastolla. Hän sanoo pitävänsä opettamisesta erityisesti siksi, että se on hyvin vuorovaikutteista. – Opiskelijat tulevat tunneilleni eri soittimien kanssa, ja tilanteesta riippuen soitan itsekin mukana. Minulle on tärkeää auttaa jokaista opiskelijaa löytämään oma muusikkoidentiteettinsä. Kalaniemi toimii myös espoolaisen JuuriJuhla-festivaalin taiteellisena johtajana. Nyt hän ja festivaalin toiminnanjohtaja Päivi Ylönen-Viiri ovat ottaneet yhteyttä Espoon kaupungin vanhuspalveluihin viedäkseen Soiva hoiva -menetelmää laitoshoitoon. Kaupunki on antanut apurahan pilottitoimintaan, jossa Kalaniemi ja harmonikkataiteilija Elina Leskelä käyvät tapaamassa Viherlaakson muistipalvelukeskuksen vanhuksia. – Musisoinnin lisäksi juttelemme ja tutustumme toisiimme. Ydinajatuksena on toteuttaa ihmisläheistä hoivaa musiikin kera. Musiikki ei ole Kalaniemelle pelkästään työtä ja terapiaväline, vaan se on kantanut häntä elämässä ja auttanut jaksamaan eteenpäin. Hän toivoo musiikin pysyvän aina elämässään tavalla tai toisella. – Soittokunnon ylläpitäminen vaatii jatkuvaa harjoittelua, mutta myös tauot tekevät hyvää. Esimerkiksi metsässä kävellessä musiikki saattaa muotoutua mielessä uudella tavalla. ■

Kuka?

Maria Kalaniemi, 57, on Espoon Tuomarilassa asuva harmonikkataiteilija ja Sibelius-Akatemian lehtori. Hän on myös Tommy Hellsten -instituutista valmistunut terapeutti, joka on kehittänyt Soiva hoiva -menetelmän.

Mitä?

Kalaniemi on julkaissut solistina kymmeniä albumeja. Viimeisin levy Mielo ilmestyi vuosi sitten. Pari vuotta sitten hän sai Valtion musiikkipalkinnon ja hänet valittiin Ruotsin kuninkaallisen akatemian jäseneksi.

Motto

Päivä kerrallaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Valoa vainajien maahan Teologi Esko Miettinen teki tietokirjan siitä, minne ihminen menee kuolemansa jälkeen. Lähtökohtana on tuonelasta kertova uskontunnustuksen kohta, josta papit eivät puhu. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

A ”

stui alas tuonelaan.” Nuo kolme sanaa kuullaan kirkossa lähes jokaisena sunnuntaina, kun seurakunta lausuu uskontunnustuksen. Teologi ja tietokirjailija Esko Miettisen mielestä sanoissa on jotakin sellaista, mikä ei tunnu sopivan moderniin maailmaan. Miettinen on käynyt evankelisluterilaisen kirkon jumalanpalveluksissa säännöllisesti 1970-luvulta lähtien. Hänen mukaansa kaikkia muita uskontunnustuksen kohtia käsitellään saarnoissa paljon ja perusteellisesti, mutta Jeesuksen tuonelanmatkasta ei puhuta missään.

– Olen ajatellut jo pitkään, että tästä aiheesta pitäisi tehdä kirja. Minua kiinnosti mahdollisuus, että pääsisin tuomaan luterilaisen uskonnon maailmaan jotakin uutta. Sellainen mahdollisuus on hyvin harvinainen. Kun Miettinen oli aloittanut tuonelaa käsittelevän kirjan tekemisen, hänen puolisonsa Mari sairastui syöpään ja menehtyi neljä vuotta sitten. Miettinen sanoo kuitenkin, että Astui alas tuonelaan (Väyläkirjat) ei ole henkilökohtainen surutyökirja. – Kysymys siitä, missä Mari nyt on ja miten voisin rukoilla hänen puolestaan, on kuitenkin tullut minulle tärkeäksi.

mutta itsekkäästi elänyt rikas mies joutuu tuone lan tuskiin. Uuden testamentin maininnat Jeesuksen tuone lanmatkasta ovat Esko Miettisen mukaan niukko ja ja viitteellisiä, ja moni teologi pitää niiden an tia jopa heppoisena. Ensimmäisen Pietarin kirjeen mukaan Jeesus kävi kuolemansa jälkeen julistamassa ilosano maa vankeudessa eläville hengille, jotka eivät olleet menneisyydessä totelleet Jumalaa. Myö hempinä vuosisatoina teologit ovat pohtineet, keitä Jeesus tapasi tuonelassa ja mitä hän heil le puhui. Paavalin kirjeestä efesolaisille on löydetty sa nat, joiden mukaan Jeesus nousi maan alimmista paikoista eli tuonelasta ”vangit voittosaaliinaan”. Samaan teemaan viitataan myös Ilmestyskirjas sa, jonka mukaan Kristuksella on nyt hallussaan kuoleman ja tuonelan avaimet. Kristillinen perinne toi lisää tuonelanmatkaan liittyviä mielikuvia. Uuden testamentin nuorim pien osien syntyaikana elänyt piispa Ignatius uskoi, että Jeesus otti tuonelasta mukaansa Vanhan testamentin aikana eläneiden pyhien sie lut. 200luvulla kirjoittaneet kirkkoisät Klemens Aleksandrialainen ja Origenes laajensivat Jee suksen kuulijakuntaa tuonelassa myös pakanoi hin, jotka saivat vielä kuolemansa jälkeen mah dollisuuden pelastumiseen. Kuvaukset Jeesuksen tuonelanmatkasta tulivat jo varhaisina vuosisatoina osaksi kristittyjen hen gellisyyttä.

TUONELAN HISTORIALLISET juuret ovat Vanhan testamentin vanhimmissa osissa, missä kaikkien vainajien yhteinen määränpää, heprean kielel lä šeol, kuvataan surulliseksi ja varjomaiseksi pai kaksi. Myöhemmin hurskaat ja jumalattomat saa vat tuonelassa omat alueensa, ja lopulta Jumalan ystäville luvataan kuoleman jälkeen välitön pää sy taivaan autuuteen. Uuden testamentin tuonela, kreikan kielel lä haades, jatkoi samoja kehityskulkuja. Jeesuk sen kertomuksessa rikkaasta miehestä ja Lasa ruksesta kuoleman jälkeinen tila jakautuu kah teen piiriin. Paljon kärsinyt Lasarus saa loh dutuksen patriarkka Abrahamin huomassa,

MAHDOLLISUUS KÄÄNTYÄ Jumalan puoleen vielä maanpäällisen elämän jälkeen on Esko Miettisen mukaan yhä vahvasti esillä ortodoksisen kirkon opetuksessa. Hän luonnehtii idän kirkon suhdet ta tuonpuoleiseen läntistä kristikuntaa optimisti semmaksi. Ortodoksinen kirkko ei opeta kirkkoisä Orige neen tapaan kaikkien sielujen pelastumista. Mys tikkojen kokemuksissa ja liturgisissa teksteissä elää kuitenkin toivo tuonelan täydellisestä tuhou tumisesta ja siitä, että kaikki kadotukseen joutu neet sielut vapautuvat kärsimyksestään. Ortodoksit uskovat myös, että kirkon rukouk set voivat ratkaisevasti vaikuttaa sielujen kohta loon vielä kuoleman jälkeen. Kristuksen tuone lanmatka jää kuitenkin mysteeriksi, jota yliste tään hymneissä ja josta voidaan esittää vain tar kasti rajaamattomia oletuksia. Luterilaisessa kirkossa on reformaattori Martti Lutherin varhaisten tekstien pohjalta tulkittu, että tuonelaan astuminen viittaa kärsivän Jeesuk sen kokemuksiin ennen ristinkuolemaa. Nuoruu dessaan henkisestä ahdistuksesta kärsinyt Lut her ajatteli tuonelan tarkoittavan ulkoista alen nustilaa, kirottuna olemista ja Jumalan vaikene mista kärsimyksen hetkellä. Miettisen mukaan Luther liittyi kuitenkin kes kiiässä kirkon vanhojen opettajien seuraan ja opetti, että Jeesus voitti tuonelassa käydessään ihmistä saartavat turmiovallat. LÄNTISISSÄ KIRKOISSA Jeesuksen tuonelanvie railu jäi Esko Miettisen mukaan vähälle huomi olle monen vuosisadan ajaksi, kunnes oppi löy dettiin uudestaan 1900luvulla. Miettinen nostaa esimerkiksi sveitsiläisen katolisen teologin Hans Urs von Balthasarin, jonka laajassa tuotannos sa tuonelanmatkalla on keskeinen asema.

Balthasar tallensi kirjalliseen muotoon rippi lapsensa, lääkäri ja mystikko Adrienne von Speyrin, kokemia näkyjä Jeesuksen kärsimyksis tä ja kuoleman maasta. Balthasarin mukaan Jeesus ei astunut tuone laan voitonlippua heiluttavana valtaajana vaan vajosi sinne voimattomana, yksinäisenä, hylätty nä ja vailla toivoa kuten muutkin kuolleet. Sen jäl keen Jeesus kulki läpi helvetin ja katsoi ympäril leen maailmassa, josta Jumala puuttui kokonaan. Tällaisella ”passiivisella tarkastelulla” Jeesus voitti Balthasarin mukaan pahuuden ja kuole man ihmisiltä salatulla tavalla. Ortodoksien ta paan Balthasar liittää tuonelanmatkaan toivon siitä, että lopulta kaikki sielut voisivat pelastua. Esko Miettinen kiinnittää huomiota Baltha sarin teologisten ideoiden syntyaikaan. Adrien ne von Speyrin ilmestykset alkoivat vuonna 1941, ja Balthasar esitti ensimmäisen kerran oman kä sityksensä tuonelanmatkan teologiasta vuonna 1945. Miettinen uskoo, että kaksikko reagoi noina vuosina käydyn toisen maailmansodan hirmute koihin kuvalla säälittävästä ja voimattomasta Jee suksesta, joka vaeltaa Isälleen kuuliaisena täydel lisen jumalanvastaisuuden hallitsemassa maail massa. VAIKKA ESKO MIETTINEN on kirjoittanut Jeesuk sen tuonelanmatkasta tietokirjan, hän ei tunne ratkaisseensa uskontunnustuksen vaikean koh dan arvoitusta. Kuva jää hämäräksi, ja niin pitää ollakin. – Nämä asiat ovat mysteereitä, ja kaikki, mitä ihmiset voivat sanoa tuonpuoleisesta, on hapui lua ja yrittelyä, hän sanoo. Kirjansa lopussa Miettinen esittää kuitenkin muutaman johtopäätöksen. Sanat ”astui alas tuonelaan” muistuttavat mei tä siitä, että ihminen ei häviä kuollessaan ole mattomiin, vaan sielu jatkaa olemassaoloa jossa kin. Tuo paikka on sellainen, missä myös Jeesus on ollut. – Tuonelanmatka tuo lupauksen taivaan kodis ta lähemmäksi kuin sellainen kristillisyys, jossa tuonela unohdetaan, Miettinen sanoo. Toiseksi, meillä on mahdollisuus rukoilla edesmenneiden läheistemme puolesta. Luterilai sessa kirkossa tämä mahdollisuus otettiin uudel leen käyttöön vuonna 1984, kun uuteen kirkollis ten toimitusten kirjaan lisättiin rukous vainajan puolesta. Myös edesmenneet läheiset voivat eh kä rukoilla meidän puolestamme. Miettinen lisää vielä, että Vanhassa testamentissa synkäksi paikaksi kuvatulle tuonelalle on tapahtunut jotakin, kun Jeesus kävi siellä. Tämä ajatus toistuu hänen mukaansa monien eri vuo sisatoina kirjoittaneiden teologien teksteissä. – Sieltä täältä löytyy kristillisiä opettajia, jot ka sanovat, että tuonela on nyt toisenlainen. Sin ne on tullut valoa, ja se on muuttunut Isän ko din moniksi asuinsijoiksi, Miettinen sanoo viita ten Kuopion hiippakunnan ensimmäisen piispan Eino Sormusen sanoihin. Tuonelan pohtiminen ja siitä kirjoittaminen on vaikuttanut siihen, miten Miettinen viettää nykyään pyhäinpäivää. Viedessään muistokynt tilän haudalle hän lausuu vanhan kristillisen ru kouksen: – Herra, anna hänelle ikuinen rauha. Ikuinen valo häntä valaiskoon. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

VIHREIDEN POLIITTINEN VARAPUHEENJOHTAJA HARJANNE

GREY

HYPOTEESI

PEREHTYY KIELTÄ- ANNETTUUN MISTÄ ASIAAN

KANSANNOUSU

SULLOUTUA MADRIDIN EDESSÄ 2X

SALMINEN

HOLVI-

MINTUN KUMPPANI

URAN-

TAIVAAN VÄREJÄ

LAPSELLINEN

HAMPAILLE

POMOILLA

LADYN APUNA PURKAUTUA

URBAANIMAALAUS

SEN VATSAAN JOONA JOUTUI

NÄKYVIIN MAANOSA

HIRSISTÄ TEHTY

ARTISTI LUOTI

KETJU

KUIVIA

NOBELPIISPA

PUDOTA

SOITETTAVAA

BLUESJAMES VÄLEJÄ

STURE FJÄDER SEN JOHDOSSA

KÄÄNTÄJIÄ

POJANKIN ÄÄNI

GUTSY GO -HANKETTA KEHITTÄNYT AFLATUNI

EDELTÄVÄ

EPÄILLYLTÄ KYSYTTY

VIRTAA KAUPATA

UUSINTANA

-1. SOTA-

SOPHIA LOREN

PALUU

huulin

eteistila

KOHOAA RAJALLA

VOI FAZER

- OHLSON

KODINKONE NOTKO

kapeneva

U2:N KEULAHAHMO

HÄNELLÄ KIRJA VANHASSA TESTAMENTISSA

lampaista

LÄHINNÄ MAATA

KAUPUNGISSA NÄHTÄVÄ

HEILUTTAVAT PUIKKOA

VASTARINTA

PAININUT PETRA

LUOTAIN SKEPTIKKO

PAIKKA SAULIN SUKUA

ARABILAISIA KORISTEKUVIOITA

SUKULAISKOTI

KISSAVILJELTÄVÄ

YHDISTÄÄ

HIIHTÄJÄ KORVA

PÄÄKAUPUNKI

TIIU VISTE K

KUULA-

HIIHTÄNYT GUNDE

SUUREELLISIA

A VAITI Ä

VIRTUAALIHAHMO

U V

♂

NIRSOT

AIVAN

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

hiomaton

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Mielipide Virkatodistusuudistus on epäonnistunut

Erkki Vanhanen Helsinki

Sukuselvityksiä ei tarvita OLEN TOIMITTANUT yli 400 kuolinpesän selvitystä. Sukuselvityksiä on koottava perukirjojen liitteiksi perintöverotusta ja perinnönjakoa varten. Muuhun niitä ei tarvita. Kun mies tai vaimo kuolee, leski kyllä tietää, ketkä ovat heidän lapsiaan. Eikä vastaan ole tullut tapausta, jossa ei olisi tiedetty, kuka on sisar tai veli, setä, eno tai täti. Vain kahdesti asianosaisten tieto on ollut eri kuin viranomaisvahvisteinen sukuselvityksen tieto. Petsamossa vihittiin 21-vuotias mies ja 33-vuotias nainen. Silloisen lain mukaan, ”jos mies siitti lapsia salavuoteudessa, jota sitten avioliitto seurasi, lapset olivat aviolapsia”. Vihittävät ilmoittivat kirkkoherralle, että naisen synnyttämä 14-vuotias poika oli heidän yhteinen lapsensa, joten ymmärtäväinen kirkkoherra merkitsi hänet aviolapseksi. Toisessa tapauksessa puolisot muuttivat Amerikkaan, saivat lapsia ja palasivat takaisin. Kaksi Amerikkaan jäänyttä lasta ei tullut Suomen sukuselvitykseen – Amerikassa ei sukuselvityksiä ole. Kummassakin tapauksessa perintö jaettiin tosiasioiden, ei sukuselvityksen mukaisesti. Sukuselvitykset ovat tarpeettomia.

Matti Norri varatuomari, Helsinki

MARTTA-KAISA VIRTA

LÄHIOMAISENI JUURI menettäneenä luin uutisen virkatodistusuudistuksesta (K&k 21.10.). Ilmeisesti uudistuksella on tavoiteltu säästöjä. Sillä on ulkoistettu seurakunnista palvelutehtävä, joka niillä on ollut vuosisatojen ajan. Nyt selitetään, että uudistus vapauttaa surevat omaiset paljon työtä vaativasta vainajan sukuselvityksen kokoamisesta. Kaunis perustelu, kunhan olisi totta. Uudistajat eivät näytä ollenkaan tajunneen sitä, miten valtavan työmäärän siirrosta on kysymys. Siksi keskusrekisterien työvoimaresurssit ovat pahasti alimitoitettuja. Ongelmaa ei pystytä ratkaisemaan pelkästään atk-toimintoja kehittämällä. Tämä uudistus on tuottanut keskitettyä byrokratiaa ja uuden huolen sureville: Ehdinkö saada sukuselvityksen vainajasta perunkirjoitukselle säädetyn kolmen kuukauden määräajan sisällä? Miten järjestää perunkirjoitus, kun sukuselvityksen viiveaika on 16 viikkoa? Vanha järjestelmä toimi sentään viikon tai parin viiveellä eikä se ollut taakka, vaan oli paremminkin osa surutyötä. Sukuselvitysten viivästyminen aiheuttaa pankkiasioinnissa omaisille miltei ylivoimaisia vaikeuksia. Ne ovat vastassa heti kuoleman jälkeen, jo paljon ennen perunkirjoitusta.

Isän ikävä KALENTERISSA ON vuosi vuoden perään juhlapyhä, joka nostaa monelle miehelle palan kurkkuun ja suolavettä silmäkulmiin. Tyhjiä sylejä on paljon. Isän ikävää myös. Isänpäivä Halloweenin jälkeen ja ennen tuomiosunnuntain pamausta joulusesongille on isäpyjamien, isäkosmetiikan ja isäkirjojen myyntihuippu. Yhä piirretään alakouluissa vahavärit suhisten isänpäiväkortteja, joihin kirjoitetaan taululta mallin mukaan Oma isä, Rakas isä, Paras isä. Yksi päivä sinne tai tänne. Ja tokihan kortin voi tehdä papalle, enolle, mummille, kummille, äidille. Aina on myös niitä kortteja, jotka katoavat matkalla. Niitä, jotka äiti repii roskiin, tai jos raivo ei riitä tai omatunto salli, piilottaa johonkin laatikkoon edellisvuotisten sekaan, kuten myös isän kortit lapselle. Monella on tuttavapiirissään se jamppa, jolle tuli ero, ja lapset sai vaimo, joka viranomaisvallan kanssa estää tapaamiset. Typeränä itsehoitona suruun, ikävään, nöyryytykseen, pettymykseen ja itsesääliin moni jamppa juo. Niin menee ehkä työ, ehkä asuntokin. Eikä semmoinen mies mikään isä ole, ei mitään tapaamisoikeuksia sille! Elämme yksinhuoltajaäitien aikaa. Kun vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta jatkuu muutaman vuoden, niin sitten se on tehty. Isä voi enää vain toivoa, että ehkä sitten, kun lapsi on aikuinen. Tai tulisikohan se edes hautajaisiin? Lasten vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta on järkyttävää, yleistä ja rakenteissa hyväksyttyä. Teorioissa ja tilastoissa suomalaisista eroista seuraa sopuisaa yhteishuoltajuutta, onnellisia bonusperheitä, ihmissuhteiden monimuotoisuutta ja parempaa elämää. Todellisuudessa mies vetää erossa usein lyhyimmän korren. Etäisä jää äänettömäksi etämaksajaksi. Oma puolisoni kuoli, ja lapsemme jäivät ilman isää. Toivon, että lapset, joilla on isä, saisivat tuntea isänsä ja että isät saisivat olla lastensa elämässä, aivan kuten äiditkin saavat.

Yksin

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Kivistöön kaivataan messua VANTAALLA KIVISTÖN kirkossa ei ole ollut sunnuntaijumalanpalveluksia pitkään aikaan. Onko kirkolla varaa tällaiseen toimimattomuuteen? Mielestämme ei. Koronapandemian aiheuttamat rajoitukset olivat toki ymmärrettäviä. On tietenkin hyvä ja tarpeen, että nuorten aikuisten toimintaan panostetaan, esimerkkinä maanantai-iltojen tilaisuudet. Ne eivät kuitenkaan saa korvata sunnuntaijumalanpalveluksia. Messun pitäisi olla vähintään kaksi kertaa kuussa, jotta siitä tulisi säännöllinen rutiini elämään. Jumalanpalveluksissa on kehitettävää, niitä tulee elävöittää sekä lisätä osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemusta. Miksei näihin asioihin panosteta? Myös vanhemmat aikuiset kaipaavat mahdollisuutta seurakuntayhteyteen kotikirkossaan. Alueen aktiivisten seurakuntalaisten puolesta

Tarja Leinonen Kivistö, Vantaa Tuija Akkanen Vestra, Vantaa

KIRKKOHERRA VASTAA: Vantaankosken maantieteellisesti laajassa seurakunnassa jumalanpalveluselämä toteutuu useassa pisteessä erityisesti Myyrmäen, Kivistön ja Seutulan kirkkotiloissa erilaisin painotuksin. Suur-Kivistön alueella jumalanpalveluksia vietetään Seutulassa ja Kivistössä yhteensä neljänä kertana kuukaudessa ja lisäksi tänä syksynä pyhäinpäivänä, adventtina ja jouluna. Seurakuntalaisten kaipaus säännölliseen sunnuntain jumalanpalvelukseen Kivistön kirkossa on ymmärrettävä. Ensi keväälle sunnuntaipäiviin on suunniteltu messuja kerran kuussa ja niiden yhteyteen yhteisiä ruokailuhetkiä. Lisäksi viikkomessua vietetään maanantaisin. On ilahduttavaa, että seurakuntalaiset ovat kiinnostuneita jumalanpalveluselämästä ja sen kehittämisestä. Tällä arvokkaalla aktiivisuudella on Vantaankoskella pitkät perinteet. Jumalanpalveluselämän toteuttaminen ja sen jatkuva arviointi ja kehittäminen on tärkeää erityisesti Kivistössä, joka on nopeasti kasvava ja muuttuva kaupunginosa. Juuri kehittämistyön pohjalta Kivistön messun tämänhetkiseksi painopisteeksi on valittu maanantaisin pidettävä viikkomessu.

Hannu Pöntinen kirkkoherra Vantaankosken seurakunta

Kirkko elää minussa ENSIMMÄISEN KERRAN aistin läsnäolon pienenä leikkiessäni ja seikkaillessani luonnossa itsekseni. Pieni minäni ei osannut sanoittaa, mitä se oli, mutta katselin ympärilleni nähdäkseni, kuka oli lähelläni. Ollessani noin viisivuotias rakas tätini opetti minulle iltarukouksen ja läsnäololle tuli nimi: Taivaan Isä. Sen jälkeen tiesin. Koska asuimme lapsuudessani 35 kilometrin päässä lähimmästä kirkosta eikä meillä ollut omaa autoa, rakennuksena kirkko tuli elämääni vasta lukioikäisenä, kun muutimme pienen kirkonkylän keskustaan. Iltakellot soivat lauantaisin kello kuusi ja aamukellot sunnuntaisin ennen kymmentä. Tuli rippikoulu ja sunnuntain jumalanpalvelukset. Evankeliumeista löysin Taivaan

Isän Pojan ja sain Hänen valonsa sydämeeni. Kirkko eli minussa, ja minä osasin tien kirkkoon. Myöhemmin askeleeni ovat vieneet erilaisiin kirkkoihin, ja olen saanut ystävikseni ihmisiä, joiden sisällä elää Kirkko, Hänen valonsa ja rakkautensa. Kun töistä tullessani eräänä iltapäivänä näin kadulle kaatuneen iäkkään rouvan, Kirkko minussa hoputti askeliani häntä kohti. Vierelläni oli pian toinen, joka oli huomannut saman tilanteen, ja saimme yhdessä auttaa rouvan ylös. Tunnistimmekin rouvan kanssa toisemme entisiksi naapureiksi ja saatoin hänet kotiin. Hetki sai elämän tuntumaan merkitykselliseltä, täydeltä. En ollut sattumalta paikalla juuri sillä hetkellä. Kirkko tahtoo elää meissä, erosimmepa me kirkosta tai emme. Kannamme sen valoa mukanamme, missä kuljemmekin. Jos unohdan tuon valon, kuljen ohi, kun pitäisi pysähtyä lähimmäisen rinnalle. Suljen silmäni, kun olisi aika katsoa lempeästi silmiin, tai suljen korvani, kun olisi aika kuulla ja kuunnella. Itsenäisyyden ja rauhan ajassamme emme taistele pommikoneita vaan itsekkyyttämme vastaan. Ja nyt myös yhteistä pelkoamme vastaan. Hiukkastakin pienempi uhka on kasvanut koko ihmiskunnan kokoiseksi. Uskon, että osasimmepa me ohjata askeleemme kohti kirkkoa tai emme, Kirkko kulkee aina meitä kohti – kotiimme asti. Ja näyttää polun lähimmäisen luo.

Hautojen hallintaoikeus päättyy Helsingin seurakuntayhtymän hautausmailla (Hietaniemi, Honkanummi, Kulosaari, Malmi, Maunula ja Östersundom) joidenkin hautojen osalta vuoden 2022 lopussa. Koska kaikkia haudanhaltijoita ja omaisia ei yhteystietojen vanhennuttua voida henkilökohtaisesti tavoittaa kirjeellä, on kaikilla niillä haudoilla, joiden hallintaoikeus on päättymässä, nähtävänä seuraava ilmoitus: KUULUTUS Oikeus tämän haudan hallintaan päättyy sopimuksen mukaan joulukuun 31. päivänä 2022. Mikäli haudanhaltija haluaa jatkaa hallintaoikeuttaan, hän voi tehdä uuden sopimuksen: Helsingin seurakuntayhtymän hautapalvelut, Kolmas linja 22 B, 00530 Helsinki, p. 09 2340 6000, sähköposti: helsinki.hautapalvelut@evl.fi. Ellette halua uudistaa sopimusta, siirtyy hauta muistomerkkeineen Helsingin seurakuntayhtymän hallintaan. Mikäli haluatte, voitte kuitenkin poistaa hautamuistomerkin viimeistään 30.6.2023 mennessä. Helsingin seurakuntayhtymä

Marketta Mäkelä Helsinki

Mitä tapahtui eläessäsi? JUHANI HEISKA pohdiskeli yhtä elämän suurista kysymyksistä eli mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen (K&k 21.10.). Voi olla, että synnynnäisesti värisokealle punaisen selittäminen on turhaa. Mutta ei ole varmaa, että nämä muutkaan vastaajat ovat oikeassa, joten jollakin muulla tavalla pitäisi tavoittaa villakoiran ydin. Jos kolmion kääntäisi kärjelleen. Voisi kysyä, mitä sinulle tapahtuu ennen kuin elämäsi on eletty. Mitä ehdit tekemään? Yrititkö edes joskus parhaasi? Oletko kuunnellut sydäntäsi? Tehnyt mitään hölmöä? Oletko koskaan ajatellut, että kaikki tekevät? Ei, en tiedä, mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen. Hankala kysymys muuttuu yhä vaikeammaksi yhteiskunnan egoismin lisääntyessä, sillä elämä on luopumista. Lopulta ihminen joutuu luopumaan omasta elämästäänkin, josta kynsin hampain yrittää pitää kiinni.

Päivi Kangas Espoo

Kenen valinnanvapaus? OLEN MELKEIN koko ikäni saanut istua tupakansavussa työpaikalla. Minulla ei ollut silloin valinnanvapautta. Nyt alemman kerroksen naapurini käyvät parvekkeella tupakalla. Savu nousee ylös ja tulee kotiini jopa aamuyöstä. Herään siihen, päätäni särkee ja minun on vaikea hengittää astmani takia. En muuta pyydä kuin raitista ilmaa! Kielletään parveketupakointi pian. – Jotkut fiksut naapurit käyvät jo nyt pihan tupakkapaikalla, kiitos heille.

Koti palveluiden keskellä Helsingin Oulunkylässä sijaitseva Saga Käpylinna ja Saga Villa Kari Meilahdessa tarjoavat viihtyisää vuokra-asumista senioreille palveluiden keskellä. Palveluihimme kuuluu ateria-, siivous-, turva- ja hyvinvointipalveluita. Tutustu taloihimme tilaamalla esitteet tai varaa aika yksityisesittelyyn! Lisätietoja: Satu Hellsten | p. 050 5016 186 satu.hellsten@sagacare.fi Saga Käpylinna | Myrskyläntie 18 00650 Helsinki Saga Villa Kari | Mäntytie 8 00270 Helsinki

Raija Niemi Espoo KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Kiinteistönvälitystä

Hammashoitoa MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 €

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Hammasproteesien valmistus ja huolto

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

Hautauspalveluja TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

• EHT Sirkka Müller

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

perunkirjoitukset

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa

hautakivityöt

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy joka toinen torstai. Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Palveluja tarjotaan Kaipaatko juttuseuraa? Apua kodinhoitoon, kaupassa käyntiin ja ulkoiluun? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi Ostamme kuolinpesät

loppuun siivottuna, muutot, vintit ym. kodin tavarat.

Onni 044 926 84 76

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Noudamme kaikki vanhat ja risat huonekalut ja kodinkoneet pois tieltänne. Easynouto.fi 0447300370

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Perunkirjoitukset ja perinnönjaot ammattitaidolla ja myötätuntoisesti. Varaa ilmainen alkukeskustelu

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

www.ukkonen.com

laki365.com

010 3379 150 asiakaspalvelu@lexly.fi www.lexly.fi

Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

www. esajavesaostaa.com

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225 Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä. Mm. permanentit. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203 Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit. Kaikki pois. P. 040 361 7594

Vuokralle tarjotaan Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Ota yhteyttä mediamyyntiin 040 680 4057 ○ 040 665 5983 ○ 040 750 5508 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Kalust. huone (oma WC, yht. keittiö & suihku), hissi, läh. luontoa, HUSsairaalaa, hyvät liik.yht. 040 5120330 Munkkiniemi 2 h+kk+alk 42 m2 Rauhall. valoisa, kesk. sijainti, eläimet ok. Hp 820 €/kk. 0500 488 547

Matkailu Matka-Rasila/CWT Kaleva Travel Lähde upealle matkalle: Rooman adventti- ja luostarimatka Hanna Ekolan johdolla ja Dresden jouluna Italian kielikurssi Ferrarassa Kohteena myös, Firenze, Apulia ja Piemonte. Lisätiedot www.rasila.fi ja www.kalevatravel.fi

Myydään asuntoja Valoisa ja tilava kaksio 58,5m2 258000€. Suonotkontie 5, Maunula, ylin 4. krs, hissi, lasitettu parveke, vaateh., rauhall. sijainti. Tärkeim mät remontit tehty. Palvelut lähellä, hyvät liikenneyht. Puh 040 7092123 tarmo_typpi@hotmail.com

Ostetaan asuntoja ASUNNOT JA TONTIT PK-SEUDULTA. EI KULUJA MYYJÄLLE! Nopea kauppa ja hyvä hinta! Kaiken kuntoiset huomioidaan. Asiakirjat laativat LKV:t luotettavasti ja nopeasti. Soita Tommille p. 050 525 7401

Ostetaan OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

040 0218 225 SEPPO JA SARI

1930-70-luvun irtaimistot. Arviointi, tyhjennys ja sovitusti loppusiivous. Kuolinpesät, varastot. Käteinen/tili. Luottamuksella. 045 209 8800 Pekka

Tilaisuuksia HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS ke 3.11. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-tila, Heikkiläntie 7 A, 4. krs (kahvi klo 18.30). pe 5.11. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparinkatu 8. la 6.11. klo 10.15 kirkkopyhä Otaniemen kpli, Jämeräntaival 8, Espoo. su 7.11. klo 10 kirkkopyhä Roihuvuoren kko, Tulisuontie 2, Hki. klo 10 kirkkopyhä Tikkurilan kko, Asematie 12 A, Vantaa. klo 10 kirkkopyhä Hyvinkään kko ja srk-kesk., Hämeenkatu 16. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8, Vantaa. ti 9.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonkatu 17 D (Autotalo, Kamppi). klo 18 verkkoseurat www.facebook.com/herattaja. ke 10.11. klo 19 Körttikodin seurat, Ratakatu 1 a A 3. su 14.11. klo 10 kirkkopyhä Malmin kko, Kunnantie 1, Hki. klo 10 kirkkopyhä Korson kko, Merikotkantie 4, Vantaa klo 10 kirkkopyhä Mäntsälän kko, Vanha Porvoontie 8. klo 16 Roeringin muistoseurat + Körttiksen yst. tap. Seuratuvalla (Autotalo), mm. P. Simojoki, E. Mattsson. klo 18 seurat Mikaelin kko, Emännänpolku 1, Hki. TILAA Henki-lehti, www.henkilehti.fi

ESIRUKOUSILTA ti 9.11 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Henrik Perret, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ostamme autoja

Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohto niemi Oy p. 050 542 2388. Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464. KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Harras hetki

Diplomi-insinööri Anna-Maria Talvensaari, 42, asuu Helsingin Malminkartanossa. Hän työskentelee ohjelmistokehitysalalla. Vapaa-ajallaan Talvensaari harrastaa paitsi kiipeilyä myös taidetta, veneilyä ja purjehdusta. Talvensaari toimii Kiipeilyurheilijatseuran hallituksessa, jossa hän osallistuu muun muassa erilaisten kiipeilytapahtumien järjestämiseen.

Pelon voittaminen tekee vahvemmaksi Anna-Maria Talvensaarelle luonnossa kiipeileminen on seikkailu, joka auttaa jaksamaan paremmin arjessa. TEKSTI KATRI TARKKALA KUVA JUSSI HELTTUNEN

sein ennen kiipeämistä AnnaMaria Talvensaari makaa kalliota vasten ja yrittää tutustua siihen. Joskus kallio tuntuu kovalta ja vaativalta, toisinaan vakaalta ja rauhalliselta. Talvensaari ei koskaan lähde kiipeämään kalliota tai vuorta valloitusmielessä vaan tutkien ja arvostaen sitä. Hänelle kiipeily on saumatonta yhteistyötä luonnon kanssa: tanssia miljoonia vuosia vanhoja, maan muovaamia linjoja pitkin. Alaköysikiipeilemään ei voi lähteä yksin. Köyden päähän tarvitaan toinen henkilö varmistamaan turvallinen putoaminen. Usein reissukaveriksi lähtee myös Talvensaaren koira Luca. Ihanteellinen kiipeilykeli on viileä ja kuiva, koska silloin kitka on parhaimmillaan. Talvensaari ei ole aamuvirkku, ja hän kiipeileekin mieluiten yöllä otsalampun valossa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

ULKOKIIPEILYN VIEHÄTYKSEN Anna-Maria Talvensaari koki ensimmäistä kertaa kolmisen vuotta sitten. Hän oli aiemmin harrastanut intohimoisesti jalkapalloa, mutta selkävaivan vuoksi sen tilalle oli löydettävä uusi liikuntamuoto. Kiipeily sopi selän lisäksi mielelle, sillä Talvensaari huomasi rauhoittuvansa kallioilla. Ennen rauhoittumista seinämällä iskee kuitenkin usein pelko. Silloin Talvensaaren jalat alkavat täristä ja näköpiiri kaventua. Kädet puristavat tarpeettoman lujaa ja mielen valtaavat ajatukset epäonnistumisesta. Pikkuhiljaa Talvensaari on oppinut hyväksymään pelon ja hillitsemään paniikkia. Ensin hän järkeilee tilanteen insinöörin logiikalla: mitkä ovat realistiset mahdollisuudet putoamiseen? Sen jälkeen hän puhuu itselleen rauhoittavasti ja lempeästi kuin äiti lapselleen: hyvin menee, ei mitään hätää. Sisäinen positiivinen puhe on taito, joka hänen on pitänyt erikseen opetella. Lopulta Talvensaari pysähtyy havainnoimaan ympäristöään. Hän tunnustelee kalliota, kuuntelee lintujen laulua ja haistelee ulkoilmaa. MIELEN VALTAA RAUHA ja tunne maadoittumisesta. Anna-Maria Talvensaari kokee, kuinka hän pienenä pelokkaana ihmisenä saa olla osa jotain

suurta ja vanhaa. Monesti hän kiittää mielessään kalliota siitä, että sai kiivetä sen turvallisesti. Pääsi Talvensaari reitin loppuun asti tai ei, kiipeilystä ja siihen liittyvästä pelon voittamisesta syntyy aina mieletön voimaantumisen tunne. Se on hänelle sielunruokaa, joka lievittää stressiä.

”

Ensin hän järkeilee tilanteen insinöörin logiikalla: mitkä ovat realistiset mahdollisuudet putoamiseen? Talvensaari kiipeilee niin usein kuin mahdollista, jopa neljä kertaa viikossa. Hänelle kyse ei ole urheilusuorituksesta vaan seikkailusta. Tähän mennessä parhaimmat seikkailunsa Talvensaari on kokenut Norjan Lofooteilla. Unelmissa olisi joskus vielä nukkua kallion seinämällä. ■

Hyvää pyhää

6.11.

Sydänsyksyn hiljainen päivä

Pyhäinpäivän evankeliumissa (Matt. 5:1–12) Jeesus saarnaa vuorella ja lupaa pelastuksen niille, joilla ei ole mitään.

VAINAJIA JA ESI-ISIÄ on muistettu kautta aikojen. Entisaikoina haudoille vietiin ruokaa, että vainajat jaksaisivat matkata tuonpuoleisessa. Uskottiin, että kuolleet tulevat kummittelemaan, ellei heitä huomioida. Nykyään kuolleita läheisiä muistetaan erityisesti loka–marraskuun vaihteessa pyhäinpäivänä, jota tänä vuonna vietetään 6.11. Läheisten haudoille viedään silloin kynttilä, kukkia tai havuseppele. Kotona vainajan valokuvan eteen voi sytyttää kynttilän. NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Vuorisaarnan siunatut

n shokeeraavaa, keitä Jeesus vuorisaarnassaan kutsui autuaiksi eli Jumalan seuraan kelpaaviksi. Hän lupasi taivasten valtakunnan köyhille, murheellisille ja vainotuille – kaikille niille, jotka tässä maailmassa ovat jo menettää toivonsa. Näitä Jeesuksen autuaaksijulistuksia voisi kutsua myös armon toivotuksiksi. Hän vietti seuraajiensa kanssa pitkiä päiviä ja näki heidän osattomuutensa, kärsimyksensä ja murheensa, mutta myös heidän kärsivällisyytensä, toivonsa, oikeudenjanonsa, rauhantahtonsa, myötätuntonsa ja rukouksensa. Evankelista Matteus kokosi ja kirjasi nämä vuorisaarnan autuaaksijulistukset puoli vuosisataa Jeesuksen kuoleman jälkeen. Hän tulkitsi ja laajensi niitä vapaasti ja rohkeasti Syyriassa, oman seurakuntan-

sa tilanteessa, jossa Jeesuksen sanoma oli jo osin niin tuttua, että se oli vaarassa väljähtyä. Matteus levitti autuuaksijulistukset ihmisten eteen kuin peiliksi, jonka edessä he saattoivat yhdessä ja yksin katsella elämäänsä ja pohtia, olivatko he vielä sellaisia, joita Jeesuksen lupaukset koskivat. Tuo peili haastaa meidätkin katsomaan itseämme ja sitä, miten vastaamme Jeesuksen armon toivotuksiin omassa elämässämme. Mitä hengen köyhyys, sydämen kärsivällisyys, yksinkertainen elämä, oikeudenmukaisuuden tavoittelu, rauhantahto, myötätunto ja armollisuus merkitsevät meille? Niiden jokaisen kohdalla voimme kysyä, mihin ne meitä kutsuvat suhteessamme Jumalaan, toisiin ihmiseen ja koko luomakuntaan.

LAURI MAARALA

Mikä toivotus sinua puhuttelee? Vuorisaarnassaan Jeesus julistaa autuaiksi hengessään köyhät, kärsivälliset, oikeudenmukaisuutta janoavat, toisia armahtavat, puhdassydämiset ja rauhantekijät. Pysähdy sen asian kohdalle, joka sinua tänään puhuttelee. Mitä ajatuksia se sinussa herättää? Mikä rukous siitä voisi syntyä? Muista, että nämä julistukset ovat alkuaan rauhan, ilon ja pelastuksen lupauksia – ja armon toivotuksia.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

”

Heijastimen käyttöönottoa ei voi katsoa kalenterista, vaan heijastinta pitäisi käyttää aina, kun on pimeää. LIIKENNETURVAN SUUNNITTELIJA LAURA LOIKKANEN s. 4

ILMOITUS

Monta hyvää syytä tulla mukaan MUISTILÄÄKETUTKIMUKSEEN Suomessa muistisairautta sairastaa arviolta 193 000 ihmistä. Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti, jota sairastaa noin 70 prosenttia kaikista muistipotilaista. Alzheimerin tauti on etenevä ja parantumaton aivojen sairaus. Oppimiskyky, muisti ja muut älylliset toiminnot heikkenevät vähitellen. Alzheimerin tautiin on olemassa oireita helpottavia lääkkeitä, mutta ei vielä parantavaa tai selkeästi taudin kulkuun vaikuttavaa hoitoa. Uusien lääkkeiden avulla toivotaan voitavan estää tai hidastaa sairauden etenemistä. Samalla muistisairauksien kustannukset yhteiskunnalle pysyisivät hallinnassa.

CRST eli Clinical Research Services Turku on lääketutkimuspalveluita tuottava yritys, joka toteuttaa uusien lääkehoitojen tutkimuksia moniin eri sairauksiin tutkimuskeskuksissaan Turun Kupittaalla ja Helsingin Ruoholahdessa. CRST:n ydinosaamisaluetta ovat erityisesti muistilääketutkimukset. – Meillä on tällä hetkellä käynnissä neljä Alzheimerin taudin lääketutkimusta. Tavoitteena on löytää lääke, joka hidastaa Alzheimerin taudin etenemistä. Kyseisissä tutkimuksissa tutkitaan yhtä suun kautta otettavaa tablettilääkettä ja kolmea pistoksena annettavaa rokotetyyppistä valmistetta. Haemme näihin tutkimuksiin osallistujiksi 45-90 –vuotiaita henkilöitä, joilla on lääkärin toteama, alkava tai lievässä vaiheessa oleva Alzheimerin tauti tai siihen viittavia muistitoimintojen häiriöitä, lääketutkimusyhtiön tutkimusjohtaja Mika Scheinin kertoo ja kannustaa kiinnostuneita ottamaan yhteyttä.

Tietoa oman muistin voinnista Lääketutkimukseen osallistuminen on oiva tapa saada tietoa omasta muistiterveydestä, sillä muistitoimintoja ja aivojen terveyttä seurataan tarkasti koko tutkimuksen keston ajan. Tutkimuksen osallistujat valitaan tarkoin erilaisten haastattelujen, muistitehtävien ja lääkärin tekemien tutkimusten perusteella. Vaikka henkilö ei pääsisi osallistujaksi itse lääketutkimukseen, voi hän saada tutkimuksen alkukartoituksista paljon hyödyllistä tietoa aivoterveydestään. Yleensä tutkimukset ovat kestoltaan 1-3 vuotta. Tutkimuksen aikana osallistuja saa jatkaa hänelle määrätyn muistisairauden lääkehoidon käyttöä. Jotkin sairaudet ja niiden hoidossa käytettävät lääkkeet saattavat estää osallistumisen.

Vapaaehtoisten osallistujien merkitys on korvaamaton lääketutkimuksissa, joissa etsitään apua Alzheimerin tautiin ja muihin muistisairauksiin Tutkimuksiin osallistuvalla henkilöllä tulee myös olla nimettynä tuttu ja turvallinen tukihenkilö, joka on säännöllisesti mukana osallistujan arjessa koko tutkimusjakson ajan.

Auttamishalu motivoi osallistumaan Monet Alzheimeirin tautia sairastavat tutkimuspotilaat kertovat haluavansa olla hyödyksi, ettei muiden tarvitsisi joutua samaan tilanteeseen. Osallistuja voi parhaassa tapauksessa saada myös terveydellistä hyötyä uudesta lääkkeestä, jota ei vielä saa muualta. Terveydellistä hyötyä ei kuitenkaan voida koskaan luvata, sillä kyse on tutkimusvalmisteesta, jonka tehosta ei vielä ole näyttöä. Lisäksi osa tutkittavista saa käyttöönsä lumelääkkeen, jolla ei ole vaikutuksia. Tutkimusten tärkeimpiä tavoitteita ovat uuden hoidon tehon ja turvallisuuden osoittaminen. Joskus tutkimuslääkkeestä tai -toimenpiteestä voi koitua myös haittoja. Osallistujien terveydentilaa tarkkaillaan tiiviisti. Tutkimuslääke ja käynteihin liittyvät tutkimukset ovat tutkittaville maksuttomia ja tutkimuskäyntien matkakulut korvataan.

Miten voi päästä osallistujaksi muistilääketutkimukseen? Haemme käynnissä oleviin Alzheimerin taudin lääketutkimuksiin osallistujiksi henkilöitä, joilla on lääkärin toteama, lievässä vaiheessa oleva Alzheimerin tauti tai Alzheimerin tautia mahdollisesti ennakoiva muistitoimintojen häiriö. Käynnissä oleviin tutkimuksiimme voi tutustua ja ilmoittautua verkkosivuillamme osoitteessa: https://www.crst.fi/tutkimukset/index.html Meihin voi ottaa yhteyttä myös puhelimitse (arkisin klo 12-15): 050 5335574 sähköpostitse: muistitutkimukset@crst.fi Ilmoittautuminen ei velvoita mihinkään. Otamme ilmoittautuneisiin myöhemmin yhteyttä ja annamme lisätietoa tutkimuksista ja osallistumisesta. Yhteydenotto on luottamuksellinen.

TURKU: Itäinen Pitkäkatu 4B, 20520 Turku HELSINKI: Energiakatu 4, 00180 Helsinki 040 5335574 | muistitutkimukset@crst.fi www.crst.fi

4.11.2021 kirkkojakaupunki.fi

Ettei hän unohtuisi

Pyhäinpäivä kutsuu muistamaan edesmenneitä läheisiä s. 2 Koronarajoitukset synnyttivät uusia menetelmiä isos koulutukseen s. 4

Lyhtyyn laitettava hautakynttilä on kaikkein ekologisin vaihtoehto s. 4

Kaipuun ja katoavai

Hautausmaalla kulkija muistelee läheisiään ja saattaa muistaa omankin kuolevaisuutensa. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA MARIANNA SIITONEN

ieni, vanha hautakivi Espoon kirkon hautausmaalla on suojassa tuijan alla, lähellä roska-astioita. Kiveen on kaiverrettu vain pelkkä etunimi – Toini – ja sen yläpuolelle tähti. Ei syntymä- eikä kuo-

linpäivää. Viisisakarainen tähti on suojeluksen symboli. Kertooko tähti myös syntymästä ja uudelleensyntymisestä, matkasta ikuisuudesta ikuisuuteen? Onko vainaja syntyessään kuollut tai kuolleena syntynyt lapsi?

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2021

Tähtiä näkee varsinkin vanhoissa hautakivissä. Uudemmissa on enkeleitä, viljantähkiä, lentäviä lintuja, veneitä, valonsäteitä. Niillä yritetään sanoa jotakin siitä, mistä meillä ei ole tietoa: kuvata siirtymää, peruuttamatonta ja toivoa siitä, että lintu löytää perille, vene satamaansa. TÄLLE HAUTAUSMAALLE ja Espoon tuomiokirkon lattian alle on haudattu vainajia jo keskiajalla. Nykyinen levollinen, huolella hoidettu puisto on hyvin erilainen – ja paljon suurempi – kuin se

aidalla ympäristöstään erotettu, katettu kirkkomaa, joka tällä paikalla aikaisemmin on sijainnut. Kirkkomaalla ei ollut puita eikä pensaita vaan ainoastaan pelkkiä luonnonkasveja. Maassa saattoi lojua luita, joita oli noussut esiin uusia hautoja kaivettaessa. Hajukin oli melkoinen. Ei ole ihme, että vainajia ja hautausmaita on ennen pelätty. On vaikea kuvitella, että silloin olisi kuljeskeltu hautausmaalla hautomassa melankolisia ajatuksia ajan kulumisesta ja kaiken katoavaisuudesta tai pysähdytty käymään hiljaisia keskusteluja edesmenneen rakkaan kanssa. Vasta 1800-luvulla hautausmaita alettiin suunnitella myös eläviä varten. Niistä tehtiin puistomaisia ympäristöjä. Tuolloin yleistyivät myös pysyviksi tarkoitetut hautamuistomerkit. Täälläkin on helppo nähdä, mitkä ovat olleet aikansa paikallisia mahtisukuja.

suuden puutarha Kynttilät syttyvät pyhäinpäivänä 6.11. Pyhäinpäivän kynttiläkirkot

Muistelupaikat

Lauantaina 6.11. luetaan kirkoissa vuoden aikana poisnukkuneiden seurakuntalaisten nimet, sytytetään kynttilät heidän muistolleen ja rukoillaan heidän puo lestaan.

Sytytä kynttilä muualle haudatun läheisesi muistolle: Kirkon, Kappelin ja Kellonummen hautausmailla, Tapiolan uurnalehdossa, Espoon tuomiokirkon se kä Auroran ja Kalajärven kappelien pihaalueilla sekä Leppävaaran kirkon sisäpihalla. Espoonlahden seurakunnan papit päivystävät Kello nummen hautausmaalla klo 12−18. Tapiolan uurnalehdossa kävijöille tarjotaan kuumaa mehua klo 13–17, Kirkkopolku 4.

Pyhäinpäivän messu klo 10 Kauniaisten kirkko. Saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Kari Kuula, kantto ri Anna Marte. Messukuoro ja Aino Mensonen, klari netti, avustavat. Kirkkokahvit. Högmässa på alla helgons dag i Esbo domkyrka kl. 12.15. Jäntti, Brunell, Kronlund, Sandberg, Malmgren. Under högmässan läses namnen på de försam lingsmedlemmar som avlidit och jordfästs sedan senaste alla helgons dag upp och ljus tänds. Allhelgo nacafé i församlingsgården, se Pyhäinpäivän kahvila. Pyhäinpäivän kynttiläkirkko klo 17 Leppävaaran kirkko. Mukana lauluyhtye kanttori Kullervo Latvasen johdolla ja pastorit Merja Alanne, Arto Vallivirta sekä muita seurakunnan työntekijöitä. Kahvitarjoilu. Pyhäinpäivän iltakirkko klo 18 Espoonlahden kirkko. Mira Kohijoki, Elja Puukko, lauluyhtye Köyhät Rita rit, Minna Maijanen, Eija Siivonen. Kahvitarjoilu. Pyhäinpäivän muistohetki klo 18 Espoon tuomio kirkko. Papit Sami Marte ja Anita Kyönsaari, kantto rina Petri Koivusalo. Pyhäinpäivän iltapalvelus klo 18 Otaniemen kappeli. Liturgina Katja Hero ja kanttorina Hannu Jurmu, pu he Ossi Tervonen. Iltapalvelus myös suorana verkos sa Tapiolan seurakunnan Facebooksivulla. Pyhäinpäivän iltamessu klo 18 Olarin kirkko. Liturgia Salla-Maria Viitapohja, saarna Tuija Samila, avus tava pappi Jussi Koski, kanttori Sari Rautio, Markku Nuotio, laulu, Inna Vintturi, huilu.

”

Ei ole sattumaa, että pyhäinpäivää vietetään juuri tähän aikaan. Nyt jotkut haudat näyttävät siltä, ettei niillä ole aikoihin käynyt kukaan, eikä kaikkien kivien tekstejä enää pysty lukemaan. Jäkälä on pilkuttanut kivien pinnan, ja monien vuosien sateet ja pakkaset ovat hioneet tekstit näkymättömiin. Harvoja puuristejäkin näkyy. Ehkä sellainen olisi realistinen valinta. Puuristi lahoaa ja maa-

tuu vuosikymmenissä − suunnilleen siinä ajassa, kun on elossa ketään, joka olisi tuntenut vainajan. Rautaristi kestää vuosisatoja, kiviset muistomerkit tuhansia vuosia. HAUTAUSMAALLE EI tulla vain suremaan ja muistelemaan edesmenneitä. Siellä saa myös lempeän muistutuksen omasta kuolevaisuudestaan. Syksy on juuri oikea ajankohta hautausmaakävelylle. Luonto tarjoaa yllin kyllin melankolista kuvastoa lähtemisen, menetyksen ja luopumisen tai oman vanhenemisenkin miettimiselle: on putoavia ja hiljalleen maatuvia lehtiä, kellastuvaa ruohoa, yöpakkasten palelluttamia kukkia. On surullista sadetta. Pimeä tulee päivä päivältä aikaisemmin. Muuttolinnut ovat lähteneet. Ei ole sattumaa, että pyhäinpäivää vietetään juuri tähän aikaan. Valoton ja iloton marraskuu

Hautahakupalvelu avautuu

Pyhäinpäivänä avautuu Espoossa hautahakupal velu osoitteessa www.hautahaku.fi. Hautahaku hel pottaa Espoon seurakuntayhtymän hautausmaille haudattujen vainajien hautapaikkojen löytämistä.

Pyhäinpäivän kahvila

Espoon tuomiokirkon seurakuntatalolla klo 11–18. Mahdollisuus keskusteluun papin kanssa klo 12 alkaen. Allhelgonacafé i Esbo domkyrkas församlingsgård lö 6.11 fr.om. kl. 10. Öppet hus med kaffeservering för dem som besöker gudstjänsterna och sina anhörigas gravar. Esbo svenska församlings präster och diakoner är på plats för samtal kl. 13–18.

Pyhäinpäivä kirkonmäellä

Leppävaaran kirkolla on pyhäinpäivänä klo 11–15 kaiken ikäisillä tilaa olla, huokaista, levätä, kuunnel la ja askarrella. Keskustelumahdollisuus seurakunnan työntekijän kanssa klo 12–17. Lue lisää Leppävaaran seurakunnan palstalta. Pyhäinpäivän viikonloppuna on tarjolla paljon konsertteja. Katso lisää Kirkoissa soi -palstalta s. 12.

on monissa kulttuureissa ollut ajankohta, jolloin rajan elävien ja kuolleiden maailmojen välillä on ajateltu olevan ohut. Noin puolet suomalaisista käy pyhäinpäivänä viemässä kynttilöitä haudoille. Tämäkin hautausmaa muuttuu silloin tuhansien kynttilöiden valomereksi. Marraskuinen pimeys väistyy hetkeksi, kun elävät liekit kertovat rakkaudesta ja jälleennäkemisen toivosta. Kynttilöiden vieminen haudoille pyhäinpäivänä ja jouluna tuntuu vanhalta suomalaiselta perinteeltä, mutta itse asiassa tapa yleistyi vasta sotien jälkeen, aluksi sankarihaudoilla. Sen sijaan esivanhempien ja edellisten sukupolvien muistaminen ja sen konkreettinen osoittaminen esimerkiksi lahjoja tuomalla on kristinuskoa vanhempi käytäntö. Sitäkin me kynttilöinemme ja kukkinemme uusinnamme. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2021

Pandemiasta tuli isosten sukupolvikokemus Koronarajoitusten aikana isoskoulutuksiin osallistuneiden määrä väheni. Nyt on palattu jälleen normaaliin. TEKSTI RASMUS EKSTRÖM KUVA ESKO JÄMSÄ

lma Virkkunen ja Thomas Wirta ovat 16-vuotiaita toisen vuoden isosia Espoon tuomiokirkkoseurakunnasta. He kävivät oman rippileirinsä kesällä 2020, kun ensimmäiset koronasulut olivat takanapäin. – Oli mukavaa nähdä ihmisiä kasvotusten ja ilman maskia leirillä. Se oli irtiottoa korona-arjesta, Wirta sanoo. Hän päätti hakea isoseksi positiivisten rippileirikokemusten perusteella. Virkkunen taas tiesi haluavansa isoseksi jo ennen rippileiriä. Molemmilla oli edessään epätavallinen isoskoulutusvuosi. Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa valmistaudutaan isosen tehtäviin nuortenilloissa, Halleluja-messuissa ja viikonloppuleireillä. Tapaamisiin ovat tervetulleita myös nuoret, jotka eivät halua isosiksi. – Toivomme että nuori löytää oman paikkansa seurakunnassa, kun hän osallistuu monenlaiseen toimintaan, sanoo nuorisotyönohjaaja Risto Saarinen. Kun koronarajoitukset astuivat voimaan maaliskuussa 2020, nuo-

risotyössä jouduttiin lopettamaan kaikki lähitoiminta ja keksimään tilalle uusia ratkaisuja.

”

KUN EI PÄÄSSYT HARJOITTELEMAAN, PELOTTI, OSAAKO LEIRILLÄ MITÄÄN. THOMAS WIRTA

– Kokeilimme aluksi livelähetyksiä nuorille Instagramissa, mutta se ei riittänyt isosten kouluttamiseen. Tuleville isosille alettiin järjestää etäkoulutuksia ensin pikaviestintäpalvelu Discordissa ja myöhemmin Teams-alustalla. Nuorisotyönohjaajat tekivät myös opasvihon tuleville isosille sekä ohjevideoita seurakunnan YouTube-kanavalle. Nämä keinot olivat Saarisen mukaan kuitenkin korvike eivätkä vastanneet lähitapaamisia. – Nuoret osallistuivat paljon vähemmän, eikä asioita voitu käsitellä yhtä syvällisesti.

MAIJA SAARI

Hautahaku-palvelusta löytyy noin 40 000 vainajan hautatiedot.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2021

KUN ALMA VIRKKUSEN ja Thomas Wirran isoskoulutus alkoi syksyllä 2020, he pääsivät nuorteniltoihin kuin ennen pandemiaa. Nuorteniltoja vietettiin Suvelan kappelissa. Tilanne muuttui lokakuun alussa, kun lähitapaamiset keskeytettiin, ja tilalle tulivat viikoittaiset Teams-kokoukset. Etätapaamisissa käytiin läpi diaesityksin, miten hyvän isosen kannattaa toimia. Wirta sopeutui etäkoulutuksiin hyvin. Hän kävi lähes kaikissa tapaamisissa. Virkkuselle etätapaamisiin osallistuminen oli raskaampaa. Hän meni vain viiteen Teams-tapaamiseen, koska kaipasi oikeita ihmiskontakteja. Motivaatiota ei lisännyt diaesitysten luentomaisuus. – Tuntui kuin olisin ollut koulussa, Virkkunen sanoo. Häntä huolestutti, pääseekö hän seuraavana kesänä edes isoseksi heikon osallistumisensa takia. Wirralla ei ollut samaa huolta, mutta etätapaamiset vaikuttivat myös hänen itseluottamukseensa. Hän ei ollut esimerkiksi vetänyt leikkejä ennen kesän leirejä. – Kun ei päässyt harjoittelemaan, pelotti, osaako leirillä mitään, Wirta sanoo. NUORTEN AKTIIVISUUS isoskoulutuksissa väheni Kirkkohallituksen mukaan koronapandemian aikana. Kun vuonna 2019 isoset osallistuivat koulutukseen lähes 19 000 kertaa, oli osallistumiskertoja vuonna 2020 alle 12 000.

Hautahaku avautuu Espoon seurakunnat ottavat keskiviikkona 3.11. käyttöön hautahakupalvelun. Osoitteessa hautahaku.fi pitää ensin valita paikkakunnaksi Espoo. Tämän jälkeen tiettyä hautaa voi etsiä syöttämällä palveluun vainajan nimi ja mahdollisesti myös synnyin- ja kuolinvuodet. Palvelusta löytyy noin 40 000 vainajan haudan tiedot. Palvelu kattaa kaikki Espoon hautausmaat. Palvelu näyttää haudan tarkan sijainnin ja opastaa hau-

dalle asti, jos puhelimessa on GPS-palvelu käytössä. Hakupalvelu toimii kaikissa selaimissa ja myös älypuhelimessa. Palvelu ei ole vielä aukoton, mutta sitä täydennetään käyttäjien lähettämän palautteen avulla. Puuttuvat tiedot pyritään lisäämään jouluun mennessä. Helsingin ja Vantaan seurakunnat ovat julkaisseet vastaavan palvelun vuonna 2020.

Jouluradio retrona Jouluradion kanavat avautuivat maanantaina 1. marraskuuta.

Kanavaperheen kaikki 10 kanavaa käynnistyivät netissä ja pääkanavakin soi radiossa 29 kuuluvuusalueella. Tänä vuonna Jouluradion teemana on ”kaikkien aikojen joulumusiikki”. – Poikkeustilan jälkeen ihmisillä on kaipuu vanhoihin ja hyviin aikoihin. Tämän vuoksi Jouluradion soittolistoilla kuullaan tällä kaudella nostalgiaa ja retroa. Meillä soi eri aikakausien joulusuosikkeja eli kaikkien aikojen joulumusiikkia, sanoo Jouluradion tuottaja-toimittaja Katri Saarela, joka on myös Jouluradion uusi kanavaääni.

Koulukiireiset isoset Thomas Wirta ja Alma Virkkunen saapuivat pitkästä aikaa Suvelan kappelille. Wirta opiskelee ensimmäistä vuotta Ressun lukiossa, ja Virkkunen on aloittanut lähihoitajan opinnot Omniassa.

Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Risto Saarinen arvioi, että syynä osallistumiskatoon voivat olla etätapaamiset. – On palkitsevampaa tavata ihmisiä kasvotusten kuin netissä. Tuomiokirkkoseurakunnassa oltiin huolestuneita nuorten epäaktiivisuudesta, mutta se ei näkynyt leirille ilmoittautuneiden isosten määrässä. – Olimme positiivisesti yllättyneitä, kuinka paljon nuoria saimme isosiksi leireille, Saarinen sanoo. VAIKKA TÄNÄ SYKSYNÄ on palattu lähitapaamisiin, ei Saarisen mukaan kaikkea pandemian aikana opittua hylätä. Esimerkiksi isosen opasvihkoa ja apuvideoita aiotaan käyttää myös tulevaisuudessa. Etäyhteyksinkin voi osallistua tapaamiseen. Alma Virkkunen ja Thomas Wirta pääsivät isosiksi kahdelle rippileirille viime kesänä. Vaikka leireille meno jännitti, ne onnistuivat nuorten mielestä erittäin hyvin. Tuomiokirkkoseurakunnassa on jälleen palattu perinteisiin nuorteniltoihin. Virkkusella ja Virrallalla ei ole ollut aikaa osallistua niihin opintokiireiden takia. Kumpikin aikoo silti hakea uudestaan isoseksi ensi kesänä. He eivät koe jääneensä mistään paitsi, vaikka kouluttautuivat isosiksi poikkeusoloissa. – Tämä oli meidän sukupolven yhteinen kokemus, Virkkunen sanoo. ■ Lue lisää aiheesta: kirkkojakaupunki.fi/Espoo

Joulumusiikki vie Saarelan hetkiin ja tilanteisiin, joita ei saa enää takaisin. Samalla joululaulut ovat ovelasti elämässä kiinni luomassa uusia muistoja. Muistojen joulu onkin uusi ohjelma, jossa soitetaan kuuntelijoiden toivomia nostalgisia ja muistoja kirvoittavia joululauluja. Muistojen joulu soi pääkanavalla lauantaisin 6.11.–25.12. klo 14 ja uusintana klo 18. Jouluradion rahoittavat seurakunnat ympäri Suomen. Jouluradio on myös osa Kirkko ja kaupunki -mediaa.

Verotulot kasvavat Espoon seurakuntien ensi vuoden talousarvioehdotus perustuu kirkollisverotulojen maltilliseen nousuun. Yhteinen kirkkoneuvosto esittää valtuustolle budjettia, jossa kirkollisveroja arvioidaan ensi vuonna kertyvän 41,5 miljoonaa euroa. Valtion rahoituksen suuruudeksi arvioidaan Espoossa nyt 5,5 miljoonaa euroa. Sitä kirkko saa hautaustoimeen, väestökirjanpitoon ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon.

Kun Tapiolan kirkko valmistuu, isoja investointeja ei ole. Niinpä investointeihin riittää ensi vuonna 2,1 miljoonan euron suuruinen summa. Toimintamenot kasvavat noin 200 000 euroa ja ovat ensi vuonna 45,7 miljoonaa euroa.

Ympäristöohjelma hyväksyttiin Espoon seurakuntien uutta ympäristöohjelmaa on valmisteltu pitkään, vuodesta 2018 saakka. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli ohjelman ensimmäistä versio-

ta helmikuussa 2020. Asia palautettiin valmisteluun. Ympäristöohjelma jaettiin kahteen osaan, joista kirkkovaltuusto hyväksyi periaatteet linjaavan ympäristöpolitiikan lähes vuosi sitten. Nyt myös ympäristöohjelma on valmis ja kirkkoneuvoston hyväksymä. Eniten keskustelua ovat herättäneet ympäristöohjelman tietyt tavoitteet ja se, että niissä käytetyt mittarit ovat realistisia ja samalla vaikuttavia. Yksi esimerkki on runsas ja moninainen tapahtumatuotanto, jolla on ympäristövaikutuksia. Vaikka ne

otetaan huomioon, ei tavoitteita voida asettaa niin, että seurakuntalaisille suunnattu toiminta supistuisi tai kiinteistöjen ylläpito heikkenisi.

Apua Afganistaniin Kirkon Ulkomaanapu on aloittanut hätäavun toimittamisen Afganistaniin. Hätäapua toimitetaan perille yhdessä unkarilaisen kumppanijärjestön HIA-Hungaryn (Hungarian Interchurch Aid) kanssa. Apu koostuu ruokatarvikkeista ja vilteistä, joita toimitetaan noin 2 000 talouteen.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 4.–18.11.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Lauantai-iltaa voi viettää kirkolla Aira Häkkinen, kuulut työryhmään, joka toteuttaa Yksineläjien lauantaiiltoja Espoonlahden kirkolla. Kenelle voit suositella tapahtumia? – Voin suositella tapaamisia kenelle tahansa, joka haluaa viettää lauantai-iltaa seurakunnan tiloissa kerran kuussa. Emme kysy, kuulutko kirkkoon tai mitään muutakaan henkilökohtaista.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Toivotamme seurakuntalaiset tervetulleiksi messuihin! Noudatamme viranomaisten ohjeita koronaturvallisuudesta: www. espoonseurakunnat.fi/info-ja-asiointi/koronaohje. Pyhäinpäivän messu la 6.11. klo 10. Liturgia ja saarna Päivi Linervo, avustaa Seppo Särkiniemi, urkuri Leena Talvio, kanttori Sheldon Ylioja. Andrei Hongell, sello. Pyhäinpäivän kahvila la 6.11. klo 11–18 Espoon tuomiokirkon srktalossa. Mahdollisuus keskusteluun papin kanssa klo 12 alkaen. Pyhäinpäivän muistohetki la 6.11. klo 18. Rukoushetkessä luetaan viime Pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden seurakuntalaistemme nimet, rukoillaan heidän ja surevien omaisten puolesta sekä sytytetään poisnukkuneiden muistolle kynttilä. Toimittajina papit Sami Marte ja Anita Kyönsaari, kanttorina Petri Koivusalo. Pyhäinpäivän iltakonsertti la 6.11. klo 20. Tapiolan Kamarikuoroa johtaa Hannu Norjanen. Solisteina Elina Rantamäki, sopraano, Toni Hintsala, baritoni ja Ville Urponen, urut. Joonas Kokkonen: Requiem ja Laudatio Domini. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Messu su 7.11. klo 10. Liturgia ja saarna Seppo Särkiniemi, avustaa Mari Mathlin, urkuri Sheldon Ylioja ja lauluyhtye. Kirkkokahvit. Pysäkkimessu: ”Ystävällisyys” su 7.11. klo 18. Asemapäällikkö Merita Hietanen, pappi Anita Kyönsaari, kanttori Petri Koivusalo. Iltatee. Messu su 14.11. klo 10. Liturgia ja saarna Alarik Corander, avustaa Reetta Ikonen, urkuri Teemu Suominen, kanttori Petri Koivusalo. Kirkkokahvit.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 7.11. klo 12. Talvio. Kirkko-

ESKO JÄMSÄ

Espoon tuomio kirkkoseurakunta

Millaista ohjelmaa on luvassa? – Ohjelmassa on ollut muun muassa tietokilpailuja, levyraateja, yhteislaulua, retkiä ja niin edelleen. Alussa on pieni hartaushetki, ja syömme illan mittaan yhdessä iltapalaa. Kysymme ennen seuraavan kauden alkua, millaisia ideoita kävijöillä on. Kuka tahansa voi halutessaan myös vetää illan. Aiemmin näiden vastaavien iltojen nimi oli Sinkkuilta. Mikä muuttui? – Sinkkuilta viittaa siihen, että joku on ehkä etsimässä puolisoa. Ensimmäinen

kahvit. Muskarimessu ti 9.11. klo 10. Linervo, Vapaakallio. Muskarimessu ke 10.11. klo 10. Linervo, Vapaakallio. Kalajärven kappeli Muskarimessu ”Sanat” pe 12.11. klo 10. Kari, Westerlund. Messu su 14.11. klo 16. Särkiniemi, Talja. Kirkkokahvit. Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 7.11. klo 12. Nurminen, Koivusalo. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Muskarimessu to 11.11. klo 9.30. Kunnamo, Karppinen, Saarinen. Urdunkielinen messu pe 12.11. klo 18. Parvez Gil. Laaksolahden kappeli Muskarimessu ma 8.11. klo 10. Vapaakallio, Ikonen. Rauhaa ja syvyyttä-ehtoollishartaus to 18.11. klo 19. Marte. Nupurin kappeli Messu su 14.11. klo 12. Liiman, Suominen. Kirkkokahvit. Rinnekoti Selkomessu su 14.11. klo 14 Toimintakeskus Aarteen tiloissa, os. Rinnekodintie 9. Särkiniemi, Talja.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2021

– Jokainen on tervetullut juuri sellaisena kuin on. Voi esimerkiksi olla ihan vapaasti hiljakseen, jos ei halua osallistua keskusteluun, sanoo Aira Häkkinen.

Sinkkuilta Espoonlahdessa järjestettiin vuonna 2002. Vuosien varrella täällä on toki syntynyt pariskuntia, ystävyyssuhteita ja tuttavuuksia, mutta muutimme tapahtuman nimen siksi, ettei se olisi esteenä osallistumiselle. Toimit lauantai-iltojen taustajoukoissa vapaaehtoisena. Miksi? – Tämä on tärkeää. Yksinäisiä ihmisiä on niin paljon, että on hyvä tarjota ma-

Kirkkokahvit. Suvelan kappeli Messu su 7.11. klo 15. Kyönsaari, Talvio. Saarna Ari Talja, sello Elias Sundqvist, Akseli Lakka ja Veikka Joensuu. Kirkkokahvit. Muskarimessu ke 10.11. klo 10. Malvaranta, Karppinen. HalleLuja-messu pe 19.11. klo 18. Nuorisotyö. Viherlaakson kappeli Iltamessu su 7.11. klo 17. Marte. Messun jälkeen iltapala ja Vaeltajan Majatalo, Ks. kappelin tiedot. Muskarimessu to 11.11. klo 10. Vapaakallio, Ikonen.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. Pyhäkoulu. Järj. Kirkko Espoossa ja International Evangelical Church in Finland (IEC). www.church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKKO Avoinna ti–pe klo 10–17 ja la–su 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

talan kynnyksen paikkoja. Tänne kirkolle voi tulla vapaasti katsomaan ja kurkistamaan, millaista illoissa on. – On myös hienoa, että Espoonlahden seurakunta antaa tälle toiminnalle tilat ja toimii taustatukena. ULLA LÖTJÖNEN Yksineläjien lauantai-illat kello 18–21 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8. Seuraavat kerrat: 27.11. tietovisailua, 11.12. joulujuhla.

AURORAN KAPPELI Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Hinta 2-5 e. Päivän tunnussana ma klo 11. Kelly Latimore: ”Maallikkofransiskaani jenkkien unelman kääntöpuolen kuvaajana” Ikoniluento la 20.11. klo 12, Alarik Corander. Café Aurora ma–to klo 10–14. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Aarteenetsijöiden miestenilta ma 8.11. klo 19. Raamattuilta to 11.11. klo 18. Seppo Särkiniemi: ”Uskon sääntö”. www.kalajarvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Jumalan Valtakunnan Salaisuudet -illat to klo 18. Hujanen, Kunnamo ja Laaksonen. Kappelilounas ti klo 11–12.30. Hinta 2–4 e. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI UUTTA! Äijät kuntoon -ilta ti 16.11.

klo 18–20. ”Miten tulla fyysisesti, psyykkisesti ja hengellisesti vah-

vaksi?” Teologian tohtori ja fitnessvalmentaja Jussi Koivisto antaa vinkkejä kuinka yhdistää lihalliset ja hengelliset harjoitukset luontevaksi treeniohjelmaksi ja elämäntavaksi. Kevyttä liikuntaa ja henkevää puhetta. Mukana Sami Marte. www.laaksolahdenkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Pyhäkoulu su klo 15. Syysmyyjäiset lähetystyön hyväksi ti 9.11. klo 12.30–15. Käsitöitä ja leivonnaisia. Arpajaiset. Käteismaksu. Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta 1,5–3 e. Hiljaisuuden päivä su 13.11. klo 12–16. Rukoushetkiä, hiljaisuutta ja lepoa. Voit myös lukea tai tehdä käsitöitä. Ohj. Eeva Honkanummi. ILM. 7.11. mennessä: eeva.honkanummi@gmail.com. Iltapäivä kappelilla su 14.11. klo 15. Isien ja isoisien juhla. Huomo, lauluryhmä ja seurakuntalaisia. UUTTA! Jumalan johdatus -sarja ke 17., 24.11. ja 1.12. klo 18. Raamattukouluttaja Hannu Äimänen. Jos haluat osallistua Teamsin kautta,

korkeus 210 mm

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 4.–18.11.

lähetä pyyntö: oiva.hujanen@evl.fi. Iltatee. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Vaeltajan Majatalo su 7.11. klo 18–19.30. Iltapala. Toimittaja, tietokirjailija Esko Miettinen: ”Kristuksen tuonelanmatkan sanoma”. Kappelilounas ti klo 12–13.15. Hinta 2–4 e. Café Viheri ma ja ke klo 10–12. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori-kahvila on avoinna ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Hartaus kuukauden 1. to klo 11.30. Käsityöpiiri ma klo 15–17 ja to klo 16–18. Tied. Eeva Isomäki, 050 438 0189.

PYHÄINPÄIVÄN MUISTOPAIKAT Voit sytyttää kynttilän Pyhäinpäivänä la 6.11. muistopaikoilla: Espoon tuomiokirkon sekä Auroran ja Kalajärven kappelien piha-alueella.

TULE KIRKKOVÄÄRTIKSI Vaihtelevia tehtäviä Espoon tuomiokirkon mesussa. Koulutus pe 12.11. klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Tied. pirkko.nurminen@evl. fi, 040 567 4420.

PIENRYHMIEN TIEDOT VERKOSSA! Kappelien perhekerhojen ja -kahviloiden, raamattu- ja rukouspiirien sekä eläkeläiskerhojen tiedot löytyvät verkkosivuiltamme: www.espoonseurakunnat.fi.

PARISUHDE Parisuhteen palikat -verkkokurssi to 4.11., 11.11., 18.11. ja 25.11. klo 18–19 Teamsissa. Aiheina mm. vuorovaikutus, tunteet, riitelytaidot, sitoutuminen, seksuaalisuus. ilm. outi.wenell@evl.fi. Parisuhteen pysäkit ti klo 18–20 Espoon tuomiokirkon srk-talo: 9.11. ”Erilaisina yhdessä” ja 7.12. ”Rakentavaa vuorovaikutusta”.

NUORET

KYNTTILÄT SYTTYVÄT ITSEMURHAN TEHNEIDEN MUISTOLLE

www.lujakallio.fi

Sytytämme yhdessä kynttilät su 21.11. klo 18 Espoon tuomiokirkon edessä, jonka jälkeen keskustelua, iltatee ja hartaus Pitäjäntuvalla. Pappi Reetta Ikonen, diakoni Virpi Sutelainen ja Kaj Järvisalo Espoon mielenterveysyhdistyksestä.

30.11. asti ”Kerroksia”, Heli Vuorenpalo. 1.–24.12. ”Pyhiä kuvia”, Auroran ikoninmaalauspiiri. Kauklahden kappeli avoinna ma, ke ja to klo 12–18, ti klo 8–16 sekä kappelin toiminnan yhteydessä.

RAKENNA JOULUPUU -KERÄYS

LOPPIAISRETRIITTI

Joululahjasi vähävaraiselle lapselle. Lahjatoiveita voi hakea Espoon tuomiokirkon kuusesta 28.11.–5.12. tai Kirkonkympin aulan kuusesta 29.11.–3.12. Kuoressa on tarkemmat ohjeet. Lahjat menevät vähävaraisille lapsiperheille. Tuomiokirkko on avoinna ti–pe klo 10–17, la–su klo 10–18, Kirkonkymppi ma–pe klo 9–14. Tied. 050 438 0189.

ÄITILOMANEN

RETKI JOULUAELLUKSELLE Vivamon raamattukylään la 11.12. klo 12–15.30. Hinta on 5–10 e. Tied. ja ILM. outi.wenell@evl.fi, 040 5474 146.

IKÄIHMISTEN JOULUJUHLA Ti 14.12. klo 13 Espoon tuomiokirkossa ja seurakuntatalolla klo 14–16. ILM. 30.11. mennessä: Ani Iivanainen, 040 572 5344.

PARISTA PERHEEKSI -ILLAT Ensimmäistä lastaan odottaville to 11.11. ja 9.12. klo 17–19 Kirkonkymppi. Mahdollisuus kasteinfoon. Tied. kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165 tai outi.wenell@evl.fi, 040 547 4146.

KUVATAIDETTA KAUKLAHDESSA

6.–9.1. Hvittorp. Ohj. Marja Malvaranta ja Antti Kujanpää. Hinta 130–170 e, opiskelijat 70 e. ILM. 16.12. mennessä: marja.malvaranta@evl.fi tai 040 531 1040. ”Ilon ihmettelyä!” Pe 14.–16.1. Hvittorp. Mm. Lepoa, ulkoilua, saunomista, hiljentymistä. Hinta 40–50 e. ILM. auki 1.–23.12. www. espoonseurakunnat.fi/ tapahtumahaku.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Keskusteluapua mm. parisuhteen, eron ja kasvatuksen kysymyksissä ma–pe klo 9–15 perhetyönohjaajat: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165, ja outi.wenell@evl.fi, 040 5474 146. Silta – huojenna huoliasi Suvelan kappelissa. Tied. kirsi.kanerva@ evl.fi, 050 5110 165. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501. Yhteys diakoniatyöntekijään: www.espoonseurakunnat.fi/apuaja-tukea.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirk-

ko/ Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter: @EspooEtSrk www.espoonseurakunnat.fi

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

inpäiv ä h y P

MESSU Pyhäinpäivän messu la 6.11. klo 11 kirkko. Rotko, Ojala. Kirkkokahvit. Konfirmaatiomessu Hila 3 la 6.11. klo 14 kirkko. Lehti, Pellikka. Pyhäinpäivän iltakirkko la 6.11. klo 18 kirkko. Kohijoki, Puukko, lauluyhtye Köyhät Ritarit, Maijanen, Siivonen. Luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen edesmenneiden seurakuntalaisten nimet. Kahvitarjoilu. Messu su 7.11. klo 11 kirkko. Lehti, Puukko. Kirkkokahvit. Yhteisömessu su klo 16 kirkko, yhteisessä työssä Verkoston kanssa. Etkot klo 15.30 alkaen: kahvia ja teetä vanhojen ja uusien tuttavien seurassa. Messun aikana lapsille pyhäkoulu ikäryhmittäin. Messun jälkeen jatkoilla keittoruokailu. 7.11. Marko Huhtala puhe ja Panu Pitkänen liturgia. 14.11. Riikka Hartikainen ja Panu Pitkänen. 21.11. Teemu Aalto ja Jouni Turtiainen. Musiikki Verkosto Kollektiivi. Hiljaisuuden messu su 7.11. klo 17 Soukan kappeli. Santaharju, Ojala, Vilkman. Kirkkokahvit. Messu su 14.11. klo 11 kirkko. Kärhä, Yli-Jaskari, Okra-kuoro. Messun jälkeen isänpäivälounas. Messu su 14.11. klo 17 Soukan kappeli. Rotko, Pellikka. Kirkkokahvit.

SEURAKUNTAKIRJASTO Lukukokemuksia kirkon seurakuntasalissa su klo 11 messun jälkeen. Lainattavissa myös musiikki-cd:t, äänikirjat ja dvd-elokuvat.

TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe kirkko, vuoronumerot klo 8.40–9.

Seurakuntamme alueella asuville. Pappi päivystää klo 9–21 p. 050 432 8496.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ Diakonialounas ma ja to klo 12–13 kirkko (lipunmyynti 11.30–12.30) ja ti klo 11–12 Soukan kappeli (lipunmyynti 10.30–11.30). Aik. 3 e, 3–14 v. 1 e. Aamupala ti klo 9–10 kirkko. Vapaaehtoinen maksu.

MEILLÄ RUKOILLAAN… Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kans-

sa su klo 11 messun jälkeen kirkko. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Toivon rukoushetki arkiaamuisin klo 8.50, myös www.facebook. com/espoonlahdenseurakunta. Aamurukous koko maailman puolesta ke klo 6.30–7.30. Linkki netin tapahtumakalenterissa johdattaa Teamsin ryhmään, johon voi tuoda omia rukousaiheita. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@ evl.fi. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/teksti-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 4.–18.11.

Asko Leinonen on toiminut Espoon hautaustoimen työnjohtajana 17 vuotta.

Tiesitkö?

Suosi haudalla lyhtykynttilää Muistokynttilät pitää kierrättää oikein. Led-kynttilä on kaikkein epäekologisin vaihtoehto, eikä kuulu sekajätteisiin.

TEKSTI RASMUS EKSTRÖM KUVAT ESKO JÄMSÄ

autausmaiden ruuhka-aika on alkamassa. Ihmiset vievät haudoille muistokynttilöitä esimerkiksi pyhäinpäivänä, isänpäivänä ja

jouluna. Muistokynttilöistä syntyy Espoon hautaustoimen työnjohtajan Asko Leinosen mukaan paljon jätettä. – Pelkästään Tapiolan uurnalehdossa tulee joulun aikana kynttiläjätettä parinkymmenen säkillisen verran, Leinonen sanoo. Työntekijät siivoavat jätteen pienillä hautausmailla, mutta suurilla se ei ole aina mahdollista. Esimerkiksi Kellonummen hautausmaan pinta-ala on yli 20 hehtaaria. Pahimmillaan kynttilät voivat jäädä haudoille huhtikuuhun asti. TÄRKEINTÄ ON Leinosen mukaan kierrättää muistokynttilät oikein. Muovikynttilöiden metallihattuja ei saa laittaa sekajätteisiin, vaan ne pitää lajitella metallinkeräykseen. Kynttilän muoviosa poltetaan sekajätteen mukana jätteenpolttolaitoksessa Vantaan Kivikossa. Led-kynttilät ovat Leinosen mukaan epäekologisin vaihtoehto. Ne ovat sähkö- ja elektroniikkalaiteromua ja ne pi-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2021

tää siksi hävittää samoin kuin esimerkiksi vanha radio. – Silti ihmiset heittävät käytettyjä led-kynttilöitä sekajätteisiin, vaikka ne eivät sinne kuulu. Muovi- ja led-kynttilöitä on Leinosen mukaan löytynyt myös esimerkiksi hautausmaan biojäteastioista. Leinonen suosittelee muistokynttiläksi tavallista kynttilää. Sen voi laittaa esimerkiksi hautalyhtyyn tai hautakivessä olevaan kynttiläaukkoon. Kun kynttilä on palanut loppuun, siitä ei jää jätettä. JOS KÄYTETTYJÄ muistokynttilöitä ei siivota haudoilta, niistä tuleva jäte voi levitä tuulen mukana ympäri hautausmaata. Leinonen toivoo, että ihmiset hakisivat vanhat, palaneet kynttilät haudoilta pian pyhien jälkeen. – Iso hautakynttilä palaa usean vuorokauden ajan. Sen jälkeen kynttilä kannattaa kerätä pois ja lajitella asianmukaisesti. Jätettä voi vähentää jättämällä haudoille vähemmän muistokynttilöitä. Jos haudalla on useita kynttilöitä palamassa, voi Leinosen mukaan pohtia, voisiko kynttilän sytyttää myöhemmin. Perhe tai ryhmä voi jättää myös yhteisen kynttilän. ■ Pyhäinpäivää vietetään lauantaina 6.11.

viesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883. Israel-rukouspiiri ti 9.11. klo 18.30 kirkko. Toivoa Naisille ke 10.11. klo 13 Soukan kappeli. Liitytään maailmanlaajaan rukousketjuun, jossa muistetaan heikossa asemassa olevia.

kankaanpainantatalkoot to 18.11. klo 12–16.30 ja kranssitalkoot to 25.11. klo 12–16.30 kirkko.

… JA LUETAAN RAAMATTUA

COLOURFUL ESPOO

Verkkoraamis ti 14–15 Teams. Käydään läpi Apostolien tekoja. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Kaikenikäisten raamattupiiri ti klo 14–15.30 Kaskikappeli. Hengähdyshetki Raamatun äärellä. Sopii vauvasta vaariin. Lastenhoito. Ilm. tanja.routama@evl.fi Miesten raamattupiiri to 4.11. ja 18.11. klo 18 kirkko. Iltapala 4 e. Neljä kohtaamista Jeesuksen seurassa ke 10.11. klo 18.30 kirkko. Jouni Turtiainen, Eveliina Rožnovski. Raamattu ja rukous -ilta pe 12.11. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila, paritt. vkot. Raamattuluentosarja, 1. kirje tessalonikalaisille ke 17.11. klo 18.30 kirkko, parill. vkot. Ylisuutari, T. Aalto.

TAVATAAN TAAS! Perhekahvila ma klo 9.30–11.15 Soukan kappeli, monitoimitila. Tule kahvikupposelle ja nauttimaan muiden lapsiperheiden seurasta! Käsityökerho ma klo 12.30–14.30 Soukan kappeli. Kaikenikäisille käsitöistä kiinnostuneille. Tied. Liisa Pohjonen, 040 547 1848. Laulukerho ti 9.11. klo 13 kirkon musiikkisali. Pullakahvit 1,5 e. Kahvitellaan yhdessä! Seurakuntakahvila joka ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B, kerrostalon alakerta. Tuotto lähetystyölle. Yhteisen tulen äärellä to 4.11. ja to 2.12. klo 17–20 Soukan kappelin piha. Tule kohtaamaan toisia syksyiseen iltaan. Ota omat grillattavat mukaan ja tule turisemaan. Tarjoamme tulet ja mehut. Yksinhuoltajien olohuone to 4.11., 18.11. ja 2.12. klo 17.30–19.30 Soukan kappeli. Lastenhoito järjestetty. Siioninvirsiseurat pe 5.11. klo 18.30 kirkko. Helena Yli-Jaskari. Lukupiiri ti 16.11. klo 18 kirkko. Kirjana Mirja Törmälehto, Vaikka vuoret järkkyisivät. Teresa-piiri ti 16.11. klo 18 kirkko. Tehdään käsitöitä ja tuetaan Naisten Pankkia osallistumalla myyjäisiin. Lahjoituslankoja otetaan vastaan. Tied. teija.moilanen@evl. fi tai 040 728 7478. Talkoot lähetystyön hyväksi:

LUETAAN YHDESSÄ Ilmaista suomen kielen opetusta ti klo 9.30–11 Soukan kappeli (vain naisille) ja ke klo 17.30–19 (kaikille). Lapsen voi ottaa mukaan. Espoonlahti Fellowship & Praise Party, kansainvälinen yhteys- ja ylistysilta la 13.11. klo 17 Soukan kappeli. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa. International evening of fellowship and praise with food, music and dance. Next evening 11.12. facebook.com/ espoonlahtifellowship, instagram: praisepartyespoo

YHTEISVASTUUJUHLA Hei sinä yhteisvastuukeräyksessä ahkeroinut, tule ke 10.11. klo 18 Soukan kappelille keräyksen kiitosiltaan. Musiikkia ja tunnelmia poikkeuksellisesta keräysvuodesta.

ISÄT JA VAARIT SYÖMÄÄN! Isänpäivälounas Yhteisvastuun hyväksi su 14.11. klo 12.30–15 kirkko. Lipunmyynti ennakkoon ti 9.11. klo 15–16 Espoonlahden kirkolla, myynti vain käteisellä. Jäljelle jääneet liput myydään su 14.11. klo 10–11 kirkolla. Hinta 20 e/aikuinen, 10 e/3–12-v. lapsi, 60 e/perhelippu (sis. 2 aikuista ja 2–3 lasta).

SOIVA MARRASKUU Konsertit Espoonlahden kirkossa ellei muuta mainittu, ohjelma 10 e ellei muuta mainittu. Yksissä tuumin helisevät kielet pe 5.11. klo 18. Päivi Vesalainen ja Laura Vihreäpuu, cembalo. Versaillesin kultaa pe 12.11. klo 18. Barokkiyhtye Tuohi. Risto Laurialan pianoilta pe 19.11. klo 18. Bach, Beethoven. Espoon Barokki ry pe 26.11. klo 18. Anna Oramo, sopraano. Telemann, Händel. G.F.Händelin Messias-oratorio la 27.11. klo 18. Markus Malmgren, urut, Seppo Murto, kapellimestari. Kamarikuoro Navichoruksen 40-vuotisjuhlakonsertti. Ohjelma 20 e. Valon sävelet – toner i ljus och gestalt pe 3.12. klo 18 Soukan kappeli. Gregorianiikka ja kansanmusiikki kohtaavat. Sofia Lindroos ja Marianne Maans, laulu ja viulut.

MUKAVAA MUKSUILLE Muskarimessu su 7.11. klo 15 Soukan kappeli. Mukana pastorit Leena ja Mira sekä muskariopettajat Sonja ja Tiina. Pullakahvit. Lapsenpäivä la 20.11. kirkko klo 10–17. Kirkko varattu lapsille koko päiväksi! Pomppulinna, askartelua, nukketeatteri, muskarihetkiä ym. mukavaa tekemistä. Ruoka tarjolla klo 11–13. Haluatko jäädä vielä

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 4.–18.11.

yökylään? Kirkkoyö samana iltana esi-seiskaluokkalaisille klo 17 alkaen. Kirkkoyöhön erillinen ilmoittautuminen: sodesode.fi Viikonloppuleiri esi-2 lk. 10.–12.12. Velskola. Leirillä tehdään kaikenlaista kivaa, pääset myös tutustumaan uusiin kavereihin. Hinta 35 e. Ilm. sodesode.fi

NUORET sodesode.fi, @sodesta Nuortenillat ti klo 19–21 ja pe klo 17–22, messu klo 20, Sode. Changemaker to 11.11. klo 17.30–19. Toimitaan paremman maailman puolesta joka toinen torstai. SateenkaariSiipi, ilta seksuaali ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville nuorille ja nuorille aikuisille to 11.11. ja 9.12. klo 17–20 Leppävaaran Siipi-nuorisotila, Alberganesplanadi 1.

VIRKISTYSTÄ, LEPOA, HILJENTYMISTÄ ArkiRetriitti 29.11.–3.12. Hvittorpin leirikeskus. Voit olla mukana 1–4 vrk ja levätä, osallistua ohjelmaan tai tehdä vaikka etätöitä. Hinta 43 e/vrk. Sitova ilmoittautuminen verkossa 15.11. saakka. Ensikertalaiset etusijalla. Linkki https://bit. ly/3baagkq

JOULUN ILOA LAPSELLE Operaatio Joulun Lapsi on keräys Romanian, Moldovan ja Viron lapsille. Kenkälaatikkolahjan ihmeellinen matka alkaa sinusta. Tuo joulun iloa köyhyydessä eläville lapsille! Ohjeet laatikon sisällöstä ja laatikkoaihion saa Espoonlahden kirkolta ja Soukan kappelista. Tuo valmis paketti viimeistään 22.11. kirkolle tai Soukan kappelille. Tied. leena.jarvinen@evl.fi, 041 535 6190.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @Minisiipi IG & YouTube @minisiipi

Noudatamme seurakunnan toiminnassa suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä. Ajantasaiset ohjeet löytyvät seurakuntien nettisivuilta: espoonseurakunnat.fi/info-ja-asiointi/koronaohje.

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Pyhäinpäivän messu ja kirkkokahvit la 6.11. klo 11 Leppävaaran kirkko. T. Salo, Ahtee, Siltakorpi, Silventoinen. Mukana iso joukko

seurakuntalaisia. Musiikki Laura Airola, viulu ja lauluyhtye Kuiske kanttori Outi Noposen kanssa. Messu suoratoistetaan Leppävaaran seurakunnan Youtube-kanavalle ja se on katsottavissa kaksi viikkoa. Messun jälkeen Pyhäinpäivä kirkonmäellä -tapahtuma, ks. alla. Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 6.11. klo 17 Leppävaaran kirkko Muistamme vuoden aikana menehtyneitä rakkaitamme sanoin, sävelin ja sytyttämällä kynttilän. Mukana lauluyhtye kanttori Kullervo Latvasen johdolla sekä pastorit Merja Alanne, Arto Vallivirta ja muita seurakunnan työntekijöitä. Kahvitarjoilu. Messu su 7.11. klo 11 Leppävaaran kirkko. T. Salo, Raiskio, Noponen. Messua toteuttamassa isosia ja musiikissa Liekki-bändi. Venäjänkielinen iltakirkko ti 9.11. ja 16.11. klo 19.30 Perkkaan kappeli Messu su 14.11. klo 11 Leppävaaran kirkko. Koskela, Vallivirta, Latvanen. Muusikkovieraana Risto Ruuskanen, nokkahuilut. Messu su 14.11. klo 13 Karakappeli. Rissanen, Latvanen Tarja Jaakola, laulu.

PYHÄINPÄIVÄ KIRKONMÄELLÄ Pyhäinpäivänä la 6.11. kello 11–15 Leppävaaran kirkolla on kaiken ikäisillä tilaa olla, huokaista, levätä, kuunnella ja askarrella. Klo 11 Pyhäinpäivän messu. Klo 12–15 musiikkihetkiä, puuhapaja (puuhapaja alkaa jo klo 11), hiljainen olotila, jossa luettavaa, kuunneltavaa, katseltavaa, pientä tekemistä, lämmintä mehua, pihapiirissä Pieni hiljaisuuden polku. Keskustelumahdollisuus seurakunnan työntekijän kanssa klo 12–17. Klo 17 Pyhäinpäivän kynttiläkirkko, jossa luetaan kuluneen vuoden aikana hautaan siunattujen seurakuntalaisten nimet ja sytytetään jokaiselle heistä kynttilä.

TAAPEROKIRKKO Mikä vauvalle nimeksi? Valkoisen kiven salaisuus pe 5.11. klo 10 Lasten kappeli Arkki. Pöllön vauvalla ei ole vielä nimeä. Mutta joku tietää jo nimen. Ja mihin liittyy ihmeellinen valkoinen kivi? Tässä kirkkohetkessä lapsen on lupa leikkiä, näkyä ja kuulua! Mukana perhetoiminnanohjaaja Seija, muskariope Essi ja Kirstipappi.

MUSIIKKIA KYNTTILÄN VALOSSA Marraskuun tiistai-iltojen perinteinen konserttisarja Leppävaaran kirkossa. Konsertit alkavat klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. 9.11 Varhaisbarokkia kynttilän valossa. Linda Hedlund, viulu,

Mikko Ikäheimo, luuttu 16.11. Sinfoniaa ja mustalaislauluja. Musisoinnin ilo -sinfoniaorkesteri, johtaa Sole Mustonen 23.11. Unohdetut saksalaiset. Päivi Kärkäs, oboe, Marianne Gustafsson-Burgmann, urut ja piano, Sakari Kuusi, sello.

11.30−12.30 Leppävaaran kirkko. Ruokailu tapahtuu porrastetusti seurakuntasalissa, 30 henkilöä kerrallaan. Ruokailun alussa jaetaan jonotusliput. Lounaan hinta on 3 e.

UNIA, KUVIA

Edullinen brunssi la 13.11. klo 10−12 vähävaraisiille ja yksinäisille Raitin Pysäkillä, Konstaapelinkatu 1. Hinta 3 e. Tarjoilut laktoosittomia, ei muita erityisruokavalioita.

Syyskonsertti to 18.11. klo 17 Leppävaaran kirkko. Tiia Maria Saari, sopraano ja Juho Alakärppä, piano esittävät Tiia Marian tulevan laulun A-tutkinnon ohjelmistoa. Vapaa pääsy.

KUORO KAIKILLE Syksyn viimeiset harjoitukset ke 10.11. ja 24.11. Lisätietoja: outi. noponen@evl.fi.

RUNOPIIRI Ti 9.11. klo 18 Karakappeli. Runopiiri kokoontuu joka toinen viikko. Tule kokemaan yhdessä toisten kanssa runon iloa ja kauneutta. Lahjamarjatta Korhonen, 044 523 6574.

KILON KRISTITYT Huom! KilonRistin tilat ovat suljettuina marraskuun ajan, paikka vaihtelee. 4.11. Lohdutusta suruun, diakoni Sari Aroheikki alustaa. Kaija Rainion kotona, Kilonpuisto 4 B 2, 18.11. Mitä voimme tietää kuolemanjälkeisestä elämästä?JuhaPekka Rissasen kotona, Kilonkuja 2 B. Lisätiedot: Kaija Rainio, 0400 592 148.

LAHETYSPIIREJÄ Raamattuopetus- ja lähetyspiiri to 11.11. klo 13 Leppävaaran kirkko, Maisemasali. Jukka Niemelä. Lähetyspiiri ti 16.11. klo 13 Leppävaaran kirkko, Maisemasali. Kuullaan lähetyksen kuulumisia, rentoudutaan virsien, käsitöiden ja kahvikupin äärellä.

KUOLEMA – UUDEN ELÄMÄN ALKU Avoin keskusteluryhmä kuoleman kohtaamisesta ja siihen liittyvistä ajatuksista ja tunteista joka toinen ti klo 13 Raitin Pysäkki, Konstaapelinkatu 1. Ohjaajana diakoni Harriet Lohikari. 16.11. Hautajaiset, hoitotahto, testamentti 30.11. Taivaskokemuksia 14.12. Keskustelua

VANHEMPIEN KÄVELY Mahdollisuus vertaistukeen ja yhteiseen rukoukseen raittiissa ilmassa to klo 16.30–17.30. Kävelyt viikoittain torstaisin 25.11. asti. Lähtö Uutun edestä, Lintukulma 2. #liikkuvaseurakunta

DIAKONIALOUNAS Diakonialounas ti ja to klo

BRUNSSI RAITIN PYSÄKILLÄ

VAPAAEHTOISESTI Oletko miettinyt, kuinka voisit olla mukana seurakunnan toiminnassa? Meillä on paljon erilaista toimintaa, jossa voit olla tukemassa työntekijöitä ja muita seurakuntalaisia. Ota yhteyttä ja tule mukaan: vapaaehtoistyön ohjaaja Heli Siltakorpi, 040 537 6876, heli. siltakorpi@evl.fi

KILONRISTISSÄ KÄYTTÖKATKO KilonRistin tilat ovat suljettuina 30.11. saakka kosteusvahinkokorjauksen vuoksi.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkon uusi osoite: Rälssitilankuja 1

TURVALLISESTI MESSUUN JA TILAISUUKSIIN Noudatamme kaikissa tiloissamme ja toiminnassamme voimassa olevia kokoontumisrajoituksia ja terveysturvallisuusohjeita. Varmista tilanne verkkosivuilta: espoonseurakunnat.fi ja Facebook-sivuilta. Olarin kirkon messu pyritään suoratoistamaan Youtube-kanavallemme: www.youtube.com/user/ Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta. Olarin kirkon parkkipaikan muutostöistä johtuen pysäköintipaikkoja ei ole juuri lainkaan. Suosittelemme julkista liikennettä kirkolle saavuttaessa.

MESSU Olarin kirkko: Pyhäinpäivän juhlamessu kirkossa ja verkossa la 6.11. klo 10. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, avustava pappi Tuija Samila, kanttori Päivi Hakomäki. Livelähetys ja tallenne

noin kahden viikon ajan: www. youtube.com/user/Olarinsrk/ featured. Pyhäinpäivän iltamessu la 6.11. klo 18. Liturgia Salla-Maria Viitapohja, saarna Tuija Samila, avustava pappi Jussi Koski avustava, kanttori Sari Rautio, Markku Nuotio, laulu, Inna Vintturi, huilu. Iltamessussa luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen hautaan siunattujen Olarin seurakunnan jäsenten nimet ja sytytetään jokaiselle rukouskynttilä. Iltamessua ei suoratoisteta. Iltamessun jälkeen kirkkokahvit. Messu su 7.11. klo 10 kirkossa ja verkossa. Liturgia ja saarna Jussi Koski, avustava pappi Maritta Hartikainen, kanttori Sari Rautio, Osla-kuoro. Livelähetys ja tallenne noin kahden viikon ajan: www. youtube.com/user/Olarinsrk/ featured. Messu su 14.11. klo 10 kirkossa ja verkossa. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, avustava pappi Antti Malinen, kanttori Mikko Niinikoski. Livelähetys ja tallenne noin kahden viikon ajan: youtube.com/user/ Olarinsrk/featured. Matinkappeli: Colourful Christian Worship Matinmessu su 7.11. klo 17. Liturgia ja saarna Tuija Samila, avustava pappi Maritta Hartikainen, kanttori Sanna Franssila ja Colourful Espoo Band. Messun jälkeen iltapala. Sielunhoito- ja esirukousmahdollisuus messun jälkeen. Bilingual (Finnish–English) colourful worship. Fellowship and snack after the service. Possibility to pray and talk after the worship. Messu su 14.11. klo 12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Sanna Franssila. Ti 16.11. klo 9 Tankkismessu. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila. Matalan kynnyksen yhteinen diakoninen messu, jossa voit tankata sielusi ja ruumiisi. Voit myös tulla toteuttamaan messua pastorin kanssa. Olarin kappeli: Messu su 14.11. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Malinen, kanttori Mikko Niinikoski. Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin klo 19. Risteys on raikas yhteisö, joka kokoontuu viettämään yhdessä messua. Risteyksessä on tarjolla tuulahdus nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa. Messun jälkeen tarjolla purtavaa hintaan 1 e. Katso lisää: risteys.fi. Liturgia ja saarna: 4.11. Jussi Koski, 11.11. Jussi Koski, 18.11. Juha Virta. Musiikki: Risteysbändi.

CHAPPLE-KIRPPIS 7.11. ja 5.12. Chapple, Iso Omena klo 12–15. Tarjolla kahvia, teetä ja mehua. Vapaaehtoinen maksu ja pöytä- ja rekkivuokrat lahjoitetaan Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Lasten leikkihuone auki. N. 20 myyntipistettä. Ohjeet myyjille chapple.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 4.–18.11. LEIKKITREFFIT LAPSIPERHEILLE Lapsen oikeuksien viikolla ke 17.11.klo 9.30 Olarin kirkko, kerhosiipi. Tervetuloa leikkimään ja hörppäämään kuppi kuumaa. Noin klo 11 yhteistä laulua, loruja ja kynttilän tuoksua. Käynti kerhosiiven pääovesta.

AIKUISTEN RYHMIÄ Lukupiiri to 11.11. klo 14 Matinkappeli. Kirjana Johanna Venho: Ensimmäinen nainen. Seuraava 9.12., Elizabeth Strout: Olive Kitteridge. Lisätietoja Leena Lenkkeri p. 050 353 8398. Aikuisten lauluryhmä ti 9.11. klo 18 Olarin kirkko. Lisätietoja: Ryhmän ohjaa Minna Halmetoja, 044 741 5187.

KONSERTTEJA HUOM! Olarin kirkon parkkipaikan muutostöistä johtuen pysäköintipaikkoja ei ole juuri lainkaan. Suosittelemme julkista liikennettä konsertteihin saavuttaessa. W.A. Mozart: Requiem pe 5.11. klo 19 Olarin kirkko. Olarin seurakunnan kamarikuoro. Markus Malmgren, urut. Soitinyhtye. Kaisa Ranta, sopraano. Ruut Mattila, altto. Tommi Niskala, tenori. Elja Puukko, basso. Musiikinjohto Mikko Niinikoski. Liput 15 e ovelta ennen konserttia. Harmonies poétiques et religieuses, Eero Heinonen, piano su 14.11. klo 19 Olarin kirkko. Lisztkonsertti/PianoEspoo. Liput 15 e, lippu.fi. Lisätietoja: pianoespoo.fi.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Mankkaantie 2–4 A 17, tavoitat puhelimella ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

viime pyhäinpäivän jälkeen hautaan siunattujen nimet ja heille palavat kynttilät. Liturgina Katja Hero ja kanttorina Hannu Jurmu, puhe Ossi Tervonen. Iltapalvelusta voi seurata myös suorana verkossa Tapiolan seurakunnan Facebooksivulla. Julkaisu on katsottavissa kaksi viikkoa. Messu su 7.11. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Messua voi seurata myös suoratoistona: facebook.com/ tapiolanseurakunta. Ristimäki, Tiihonen, Jokivuori. Musiikissa mukana Lauluyhtye Dulcis. Messu su 7.11. klo 15 Virsu. Tiihonen, Jokivuori. Viikkomessu ke 10.11. klo 8 Virsu. Arkiaamun pysähtyminen rukouksen ja ehtoollisen äärellä. Viikkomessu la 13.11. klo 18 Otaniemen kappeli. Hiljaisuuden iltapäivän messu kokoaa laulamaan rukouslauluja ja vie alttarin äärelle ehtoollispöytään. Tervonen. Messu su 14.11. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Koivisto, Tervonen, Malkamäki. Messu ja kirkkokahvit su 14.11. klo 15 Virsu. Viikkomessu ke 17.11. klo 8 Virsu. Kaksikielinen ehtoollinen (suomi−englanti) Otaniemen kappelissa joka tiistai klo 14. Aaltopapit toimittavat ehtoollisen. Kirkkokahvit.

KESKIPÄIVÄN RUKOUSHETKI Arkipäivän hengähdyshetki verkossa Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla ma, ke ja pe klo 12.

KRISTILLINEN MEDITAATIO Ryhmä kokoontuu Mankkaan seurakuntakodilla maanantaisin klo 19.30–20.30. Ryhmä on avoin ja ilmoittautumisia ei tarvita. Osanottajien tulee olla alaovella klo 19.30 mennessä.

KAAMOKSESTA VALOON

Noudatamme edelleen seurakunnan toiminnassa suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä. Ajankohtaiset tiedot löytyvät nettisivuiltamme tai soittamalla vahtimestarille, p. 09 8050 4460.

Hiljaisuuden iltapäivä la 13.11. klo 12–19 Otaniemen kappeli. Päivä sisältää hiljaisuutta, rauhallista oleilua, rukousta ja kevyen ruokailun. Päivä päättyy klo 18 alkavaan hiljaisuuden messuun ja iltateehen. Mukaan mahtuu 15 osallistujaa. Ilm. viim. to 4.11.: marianne. tiihonen@evl.fi.

JUMALANPALVELUKSET

KESKIVIIKKOKERHO

Pyhäinpäivän messu la 6.11. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Tervonen, Linnoinen, Malkamäki. Siioninvirsiseurat la 6.11. klo 11.30 Otaniemen kappeli. Herättäjän kirkkopyhä. Seuroissa vuorottelevat lyhyet puheet ja Siionin virret. Puhujina ovat Ossi Tervonen, Sanna Voipio-Huovinen, Antti Laine ja Päivi Linnoinen. Pyhäinpäivän iltapalvelus la 6.11. klo 18 Otaniemen kappeli Luemme

Avoin keskiviikkokerho kokoontuu Virsussa, Tapiontori 3 B. Kahvitarjoilu klo 12.30, ohjelma klo 13. Mukana pastori Katja Hero. Ke 10.11. Unkari Suomessa. Vieraana unkarilainen maahanmuuttaja, 56 vuotta Suomessa elänyt Judit Mäkinen. Ke 17.11. Kirjoittaminen kannattaa aina. Vieraana kirkkoherra emeritus Olli Laine.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2021

MUMMO- JA PAPPAPAKETIT Tapiolan seurakunta kerää perinteistä joulutervehdystä ystävyysseurakunnan, Viron Pärnun Eliisabetin seurakunnan vanhuksille. Sisältö: kahvia, teetä, pipareita, suklaata, kynttilä ja joulukortti tervehdyksellä (kaikki tai jotakin) paketoimattomana. Toimitus Virsuun vahtimestarille 1.11.–8.12. Virsun osoite on Tapiontori 3 B.

LAPSET JA PERHEET Ajankohtaiset tiedot Facebook: Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet, Instagram: Siunauksen sadetta.

LAULUKLUBI Tiistaisin klo 13.30 Virsussa. Kanttori Elina Jokivuoren johdolla leppoisaa yhteislaulantaa, johon kaikki ovat tervetulleita mukaan laulutaitoon katsomatta.

KÄSITÖITÄ JA KIRJOJA Käsityöpiiri ke klo 10–12 Virsussa. Ohj. Helena Tynnilä Lukupiiri pe klo 13–15 Virsussa. Ohj. Riitta Linnapuomi

BEETHOVENIN PYHÄ KIITOSLAULU Raasepori-kvartetti konsertoi mielenterveystyön hyväksi pyhäinpäivänä, la 6.11. klo 15 Otaniemen kappeli. Ohjelmassa Beethovenin jousikvartetto nro 15 opus 132, a-molli. Frida Backman ja Pia Sundroos, viulu; Iisa Kostiainen, alttoviulu ja Elina Mattila, sello. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu lyhentämättömänä Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry:lle.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi. Keskusteluapua oman elämän kipupisteisiin sekä parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksiin: perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

DIAKONIA AUTTAA JOULUNA Onko perheelläsi taloudellisia vaikeuksia? Toivoisitko apua joulun hankintoihin? Jätä vapaamuotoinen hakemuksesi perusteluineen, perhekoko mainiten ja yhteystiedot mukaan liittäen 1.12. mennessä: diakonia.tapiola@evl.fi

RAKENNA JOULUPUU Haluatko auttaa ja tuoda joulumieltä? Tapiolan seurakunnan diakoniatyö ottaa vastaan lahjakortteja mieluiten alueen liikkeisiin 22.11.−5.12. Lisätiedot: Mirka Ren-

vall, p. 050 432 6587.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16, lisäksi perjantaisin 10–14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

PÄIVITETYT TIEDOT VERKOSSA Tarkista tiedot lähempänä ajankohtaa verkosta: www.kauniaistenseurakunta.fi.

PYHÄINPÄIVÄN MESSU La 6.11. klo 10 kirkossa, saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Kari Kuula, kanttorina Anna Marte. Messussa luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilät heidän muistolleen. Messukuoro ja Aino Mensonen klarinetti avustavat. Kirkkokahvit.

KAKSIKIELINEN MUSIIKKIJUHLIEN JUMALANPALVELUS Su 7.11. klo 10 kirkossa, Anna-Kaisa Tuomi ja Daniel Nyberg, kanttori Heli Peitsalo, urut; Venla Lahti, kontrabasso. Kirkkokahvit.

MESSU Su 14.11. klo 10 kirkossa, saarna Kari Kuula, liturgia Anna-Kaisa Tuomi ja kanttorina Teija Palolahti. AccaBella-naiskuoro, joht. Teija Palolahti + Tiro Rohkimainen, kitara. Kirkkokahvit. Messu myös suoratoistetaan srk:n Facebooksivujen kautta (seurakuntalaisia ei kuvata).

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

ILON RYHMÄ Mielenterveysryhmä tiistaisin klo 15 Sebastoksen toimitilassa.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 15.11. klo 18.30 Sebastoksessa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 16.11. klo 13 kirkon yläsalissa. Hoitotahto ja edunvalvonta, Asta Koskinen Uudenmaan Muistiluotsista.

MARTAT JA MARIAT Lähetyksen ja kansainvälisen työn ryhmä to 18.11. klo 12 srk-

salissa. Mukana Mimosa Mäkinen.

HILJAISUUDEN MESSU To 18.11. klo 19 kirkon alasalissa. Taizé-lauluja, hiljaista mietiskelyä ja ehtoollinen. Anna-Kaisa Tuomi ja Tiro Rohkimainen.

MONIKULTTUURISET PERHEET Sebastoksen toimitilassa joka toinen lauantai (parittomat vkot) klo 9.30–11 monikulttuuri- tai maahanmuuttajaperheille. Ryhmässä puhutaan suomea (riittää että osaa vähän). Keskustellaan eri teemoista, esim. maahanmuuton taustoista, kulttuureista, parisuhteesta ja perheestä. Ilmoitt. etukäteen s-postilla yilcedmilena@ yahoo.es. Ryhmän ohj. psykologi Milena Raitmaa, p. 0400 196 634. Lisäinfoa www.kauniaistenseurakunta.fi

KAIKENIKÄISTEN TOIMINTATIEDOT Verkkosivuillamme www.kauniaistenseurakunta.fi/ryhmat ja etusivun tapahtumakalenterissa.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost. Öppet för besök må och to kl. 9-13. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Högmässa på alla helgons dag i Esbo domkyrka lö 6.11 kl. 12.15. Jäntti, Brunell, Kronlund, Sandberg, Malmgren. Under högmässan läses namnen på de församlingsmedlemmar som avlidit och jordfästs sedan senaste alla helgons dag upp och ljus tänds. Allhelgonacafé i församlingsgården, se nedan. Högmässa med kaplansinstallation i Esbo domkyrka sö 7.11 kl. 12.15. Ertman, Erkko, Sandell, Kolkka, Malmgren, Kronlund, Brunell. Irene Erkko installeras som kaplan och församlingens nyanställda välsignas. Efter högmässan festkyrkkaffe i församlingsgården. Karabacka kapell sö 14.11. kl. 10 Ertman, Uunila. Kaffeservering efter högmässan. Esbo domkyrka sö 14.11. kl. 12.15. Ertman, Kronlund.

ALLHELGONACAFÉ Café i Esbo domkyrkas församlingsgård lö 6.11 fr.om. kl. 10. Öppet hus med kaffeservering för dem som besöker gudstjänsterna och sina anhörigas gravar. Esbo svenska församlings präster och diakoner är på plats för samtal kl. 13–18.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 4.–18.11.

FAMILJEKLUBBAR Klubbar för föräldrar och småbarn: Vi träffas på följande platser kl. 9.30–11.30: Sång och lek i Sökö kapell varje ti. Esbo domkyrkas församlingsgård varje on. ImseVimseklubben i Mattby kapell varje to. Köklax kapell varje fre. Alla vuxna använder ansiktsmask.

SAMLINGAR FÖR DAGLEDIGA Kl. 13–14.30: To 4.11 Karabacka kapell. Ti 9.11 Köklax kapell. On 10.11 Södrik kapell. Ti 16.11 Olars kyrka och Köklax kapell. To 18.11 Karabacka kapell. Välkomna på adventsfest för daglediga 24.11 kl. 11–14 till Församlingsgården (Kyrkstranden 2). Vi bjuder på gröt, kaffe och jultårta. Musikprogram, andakt och Lucia som kommer på besök. Anmäl er (och ev. specialkost) senast den 21.11 till Henrika Lemberg, 050 597 3313 henrika.lemberg@evl.fi

SYMAMSELLERNA Ti 9.11 kl. 16–19 i Vita huset, Prästgårdsgr. 1.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Taina 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi, Henrika 050 597 3313, henrika.lemberg@evl.fi samt WhatsApp, Facebook eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi. Mer info: esboforsamlingar.fi/stod-och-hjalp/samtalshjalp. Diakonin samlar igen nya yllesockor, för vuxna, att dela ut till klienter vid julen. Sockorna kan hämtas till Kyrkogatan 10 mellan kl 9−13 och lämnas i korgen i aulan. För mera information: Nina Wallenius 050 432 4323.

må–fre kl. 9–13.

Grankulla svenska församling

Elämänkaari

Orvokki Toivonen 89 v, Reijo Johannes Vepsä 77 v.

OLARIN SEURAKUNTA

Församlingskansliet: Kavallvägen 3 öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA LÖ 6.11 Allhelgonadagens högmässa kl. 12. SÖ 7.11 Musikfestens tvåspråkiga musikgudstjänst kl. 10. SÖ 14.11 Högmässa kl. 12.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP To 4.11 och 11.11 i övre brasrummet kl. 10–11.

TISDAG 9.11 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30– 10.30 Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Sini Aschan och Carola Wikström gäster, två nyanställda i vår församling. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i övre salen kl. 18.

KYRKOSYFÖRENING On 10.11 och 17.11 i övre brasrummet kl. 14.

FAMILJEKVÄLL On 10.11 i Grankulla kyrka med matservering, program och andakt kl. 17.15–19.15.

FAMILJELYKTAN To 11.11 i Sebastos kl. 9.30.

KONTAKT

TISDAG 16.11

Esbo svenska församlings kansli på Kyrkogatan 1: Vi betjänar per telefon må–fre kl. 9–13. Öppet för besök må och to kl. 9–13 eller enligt överenskommelse. Bokning av dop, vigsel och jordfästning samt beställning av ämbetsbetyg och släktutredningar: Esbo regioncentralregister, betjäning per telefon och e-post må–ti kl. 9–15 och on–to kl. 9–12, fre stängt. 09 8050 2600, keskusrekisteri.espoo@evl.fi, Bokningstjänster, 09 8050 2601, varauspalvelut. espoo@evl.fi. Begravningstjänster, 09 8050 2200, hautatoimisto. espoo@evl.fi. Vid alla evenemang följer vi myndigheternas anvisningar. Ansiktsmask rekommenderas. Aktuell information får du på esboforsamlingar.fi och sociala medier. Du kan också ringa församlingens kansli, 09 8050 3000,

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30– 10.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i kyrksalen kl. 18.

Yhteiset

ArkiRetriitti 29.11.–3.12. Hvittorpin leirikeskuksessa. Virkistystä, lepoa, hiljentymistä.Voit olla mukana 1–4 vrk ja levätä, osallistua ohjelmaan tai tehdä vaikka etätöitä. Hinta 43 e/vrk. Sitova ilmoittautuminen verkossa 15.11. saakka. Ensikertalaiset etusijalla. Linkki ilmoittautumiseen: bit.ly/3baagkq

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURA KUNTA Kastetut Oskari Aleksanteri Erkko, Eino Ilmari Fernandez, Leon Niklas Forsell, Tytti Maria Helenius, Yan En Huang, Clara Martta Charlotta Hultman Finnig, Enni Olivia Hämeen-Anttila, Olivia Rosa Maria Iivonen, Kalla Matilda Kiviranta, Aini Helmi Annikki Koljonen, Viljami Niilo Olavi Kuloheimo, Adele Emelie Leino, Ohto Johannes Leppänen, Matias Juhani Erik Norja, Matteo Joonatan Pasula, Tomas Henrik Pasula, Ilmari Onni Anton Penttilä, Joel Ilmari Puranen, Daniel Noel Ruokonen, Hugo Vilho Verneri Salminen, Anton Tero Tapani Smeds, Armi Minea Annikki Tevaniemi. Hautaan siunatut Kalle Matti Ilmari Kyllönen 77 v, Vappu Rakel Lehto 99 v, Birgit Leinos 97 v, Siiri Helena Liukkonen 92 v, Seija Marjatta Mustonen 76 v, Viljo Reino Olin 86 v, Maarit Kristiina Helena Rintamäki 75 v, Jouko Juhani Ruokamo 72 v, Anna-Liisa Stenberg 80 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

Sointu Ruohonen 86 v, Timo Johannes Salmela 60 v, Tellervo Snell-Engeström 86 v, Hannes Susi 80 v, Salme Annikki Taipale 87 v, Olavi Jaakko Turunen 79 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastetut Benjamin Oliver Linna. Hautaan siunattu Leena Tuulikki Kurru 84 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Iiro Juhani Aromaa, Arvi Aarre Holopainen, Joel Toivo Tapani Holopainen, Matias Mikael Lommi, Hannu Aukusti Piispanen, Jimi Johannes Pirttilahti, Eetu Sakari Tapio Tattari, Freia Ida Katarina Vilkman. Hautaan siunatut Edit Emilia Grön 95 v, Terttu Marjatta Hakala 81 v, Anna Kaarina Halme 76 v, Juha Tapio Koponen 62 v, Eeva Marjatta Laitinen 82 v, Eevi Sointu Lehtonen 87 v, Simo Tapani Mäntymäki 63 v, Erkki Juhani Pirinen 73 v, Ensio Einari Raatikainen 94 v, Ismo Kalevi Santa-aho 67 v, Maire

Kastetut Oiva Johannes Heikkinen, Isabella Amelie Honkanen, Elmo Matias Nevala, Adelia Alissa Nicole Nieminen, Liia Amanda Aurora Nikola, Leona Aleksandra Paaso, Minkaliisa Matilda Ratinen, Hilja-Maria Matilda Sofia Aurelia Seppälä, Aino Ellen Westberg. Hautaan siunatut Aila Viola Honkajuuri 75 v, Kaisa Annikki Keskinen 92 v, Eeva-Maija Mäkinen 82 v, Tauno Alpi Pirkkalainen 89 v, Mirja Annikki Sillanpää 79 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Aava Hely Atlanti Falck, Seela Elisa Eleonora Halsti, Ellie Sofia Eliina Purovirta, Selma Mathilda Riikonen, Viola Aurora Souri. Hautaan siunatut Kai Peter Lassfolk 60 v, Pentti Aimo Juhani Parkkonen 73 v, Paula Helena Pehkonen 91 v, Meeri Maria Reinikainen 89 v, Inger Margareta Saarisalo 86 v, Sinikka Liisa Stenius 79 v, Pertti Vilho Uolevi Sutinen 82 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Tadeu Leonard Dahlström Arrojo, Oliver Edward Hutton, Efosa Jeremiah Eric Högström, Leonie Isabel Karrenberg, Leo Wilhelm Lappalainen, Bruno Benjamin Marttila, Tilda Linnéa Helena Pyy Nygård, Astrid Aurora Margareta Teir, Noa Ole Elliot Torvalds. Avlidna/Hautaan siunatut Berit Ingegerd Marjotie 87 år, Sven Olof Sandberg 84 år.

Kastetut Sebastian Otso Olavi Etholén, Xavi Chase Niall Ghulam, Topias Toivo Voitto Ilmonen, Viola Inna Helena Kaihlajärvi, Siiri Vilma Serafia Marttila, Saini Johanna Montonen, Eemil August Puolakainen, Luka Erik Johannes Savikko, Valdi Olivar Seppänen. Hautaan siunatut Taija Leena Kangaskokko 38 v, Sirkka-Liisa Nieminen 56 v, Raija Elisabet Pasanen 82 v, Lauri Urpo Pölkki 85 v, Aili Elina Qvarnström 87 v, Eila Maritta Rinne 84 v, Ritva

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 4.–18.11.

Kirkoissa soi Soiva marraskuu: Yksissä tuumin helisevät kielet klo 18 Espoonlahden kirkko. Päivi Vesalainen ja Laura Vihreäpuu, cembalo. Ohjelma 10 e. W.A. Mozart: Requiem klo 19 Olarin kirkko. Olarin seurakunnan kamarikuoro. Markus Malmgren, urut. Soitinyhtye. Kaisa Ranta, sopraano. Ruut Mattila, altto. Tommi Niskala, tenori. Elja Puukko, basso. Musiikinjohto Mikko Niinikoski. Liput 15 e ovelta ennen konserttia. Huom! Olarin kirkolla ei ole tällä hetkellä pysäköintipaikkoja tietöiden vuoksi, suosittelemme saapumista metrolla tai bussilla. Kohti pyhäinpäivää klo 19 Espoon tuomiokirkko. Candomino-kuoro, johtaa Esko Kallio, Hilla Laitinen, sello ja Jenni Laurila, piano. Ohjelmassa mm. Manuel Cardoson Requiem-messun osia sekä muuta sielua hyväilevää musiikkia eri aikakausilta. Liput 20/15 e ennakkoon: candomino.fi.

MARKKU PIHLAJA

PERJANTAINA 5.11.

TIISTAINA 16.11. Musiikkia kynttilän valossa: Sinfoniaa ja mustalaislauluja klo 19 Leppävaaran kirkko. Musisoinnin ilo -sinfoniaorkesteri, joht. Sole Mustonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TORSTAINA 18.11. Unia, kuvia -syyskonsertti klo 17 Leppävaaran kirkko. Tiia Maria Saari, sopraano ja Juho Alakärppä, piano esittävät Tiia Marian tulevan laulun A-tutkinnon ohjelmistoa. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 19.11.

Tapiolan kamarikuoro esiintyy pyhäinpäivän iltakonsertissa Espoon tuomiokirkossa la 6.11. klo 20. Ohjelmassa Joonas Kokkosen musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LAUANTAINA 6.11. Beethovenin pyhä kiitoslaulu klo 15 Otaniemen kappeli. Raaseporikvartetti konsertoi mielenterveystyön hyväksi. Ohjelmassa Beethovenin jousikvartetto nro 15 opus 132, a-molli. Frida Backman ja Pia Sundroos, viulu; Iisa Kostiainen, alttoviulu ja Elina Mattila, sello. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry:lle. Pyhäinpäivän iltakonsertti klo 20 Espoon tuomiokirkko. Tapiolan kamarikuoro, joht. Hannu Norjanen. Elina Rantamäki, sopraano; Toni Hintsala, baritoni; Ville Urponen, urut. Joonas Kokkonen:

taivasnäkyjä. Synkkää ja komeaa, elämänmakuista ja lohdullista. Vapaa pääsy.

Requiem & Laudatio Domini. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TIISTAINA 9.11. Musiikkia kynttilän valossa: Varhaisbarokkia kynttilän valossa klo 19 Leppävaaran kirkko. Linda Hedlund, viulu, Mikko Ikäheimo, luuttu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. PianoEspoo – Sergei Prokofjev: Sotasonaatit klo 19 Espoon tuomiokirkko. Kirill Kozlovski, Johannes Piirto, Juho Pohjonen, piano. Sonaatit nro 6, 7 & 8, Dumka, ”Tuhkimo ja prinssi” valssi baletista Tuhkimo, ja Kontratanssi elokuvasta Lermontov. Liput: 15–27 e, lippu.fi.

TORSTAINA 11.11. Musiikkiopisto Avonian jousisoittajien konsertti klo 18 Suvelan kappeli. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e lähetystyön hyväksi. Sun aika mennä on klo 19 Espoon tuomiokirkko. Janna Paasosen säveltämät ja sanoittamat surun ja lohdun laulut ovat syntyneet oman lapsen kuoleman jälkeen. Janna Paasonen laulu, Matti Paatelma piano, Anssi Växby basso, Harri Lehtonen rummut, Jousikaikukvartetti: Pasi Eerikäinen viulu, Laura Airola viulu, Mauri Kuokkanen alttoviulu ja Riikka Lampinen sello. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu

5/10 e.

PERJANTAINA 12.11. Soiva marraskuu: Versaillesin kultaa klo 18 Espoonlahden kirkko. Barokkiyhtye Tuohi. Ohjelma 10 e.

SUNNUNTAINA 14.11. Synkkien virsien ilta – yhteislaulua kirkkovuoden loppumetreillä klo 19 Espoon tuomiokirkko. Uruissa Petri Koivusalo, veisuunjohtajana Espoon mieslaulajat, joht. Helge Kõrvits. Ilta, jossa virsikirjan raskaansarjan osasto on kerrankin pääosassa. Ahdistusta, vihaa, kuolemaa ja huumaavan kirkkaita

Soiva marraskuu: Risto Laurialan pianoilta klo 18. Bach, Beethoven. Ohjelma 10 e.

TIISTAINA 23.11. Musiikkia kynttilän valossa: Unohdetut saksalaiset. Päivi Kärkäs, oboe, Marianne GustafssonBurgmann, urut ja piano, Sakari Kuusi, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

PERJANTAINA 26.11. Soiva marraskuu: Espoon Barokki klo 18 Espoonlahden kirkko. Anna Oramo, sopraano. Telemann, Händel. Ohjelma 10 e.

LAUANTAINA 27.11. Soiva marraskuu: G.F. Händelin Messias-oratorio klo 18 Espoonlahden kirkko. Markus Malmgren, urut, Seppo Murto, kapellimestari. Kamarikuoro Navichoruksen 40-vuotisjuhlakonsertti. Ohjelma 20 e.

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla Torstaina 4.11. Fauré: Requiem klo 19 Helsingissä Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Akateeminen Laulu, kamarikuoro Murtosointu, solisteina Laura Murto ja Juhana Kotilainen, Pekka Suikkanen, urut. Liput 25/15 e Holvi.com/shop/Murtosointu ja ovelta.

Sunnuntaina 7.11.

Brahms: Ein deutsches Requiem klo 15 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Helsingin Filharmoni-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 17/2021

nen kuoro ja Manifestum, solisteina Marjukka Tepponen ja Juha Kotilainen. Tuomas Juutilainen ja Jari Koivistoinen, piano, Tuomo Lassila, patarummut. Liput 25 e, Lippu.fi. Brahms: Ein deutsches Requiem klo 18 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Suomalainen Kamarikuoro, solisteina Elina Rantamäki ja Toni Hintsala, Pekka Suikkanen, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e. Mozart: Requiem klo 19 Helsingissä Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Kallion

Kantaattikuoro ja Kallion Kapelli, solisteina Mari Palo, Monica Groop, Christian Juslin ja Elja Puukko. Liput 18 e Kallionkantaattikuoro.fi ja 20 e ovelta.

arkkitehtuurista klo 18 alkaen. Konserttia on mahdollista seurata myös etänä: https://bit.ly/urut2050

TORSTAINA 11.11.

Händel: Messias klo 18 Helsingissä Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Kamariorkesteri Refugium musicum, Vokaaliyhtye Incanto ja Mäntsälän seurakunnan oratoriokuoro. Liput 20/15/10 e Ticketmasterista ja ovelta.

Urut 2050, Rakkaudesta urkuihin -konsertti klo 18.30 Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Konsertissa uuden soittimen mahdollisuuksia pääsevät esittelemään nuoret urkurit Jimi Järvinen, Arttu Selonen ja Aleksanteri Wallius. Vapaa pääsy. Keskustelua uruista ja kirkko-

Sunnuntaina 14.11.