Kirkko ja kaupunki 2021 17 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

4.11.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Aina mukana Muusikko Elias Kaskisen luottotavara on lahja kuolleelta ystävältä s. 14

Harmonikka taiteilija Maria Kalaniemi soitti muistisairaalle äidilleen Satu maata s. 20

Tuonela – paikka, josta papit eivät puhu s. 22

Pääkirjoitus

Eilen

Sitten kun taivaassa tarjoillaan

Mikä on tuossa, ei ole tässä enää. Näin kulkee kaikki. Ja niin sinä olet yksin kynttiläsi kanssa.

KENELLE SINÄ SYTYTÄT pyhäinpäivän kynttilän tänä vuonna? Ketä sinulla on ikävä, ketä suret? Kenen elämästä ja ystävyydestä kiität? Elonkorjuun aikaan vietettävä pyhäinpäivä on haikea ilojuhla. Se muistuttaa sekä katoavaisuudesta että siitä hyvästä, mitä me ihmiset jo pelkällä olemassaolollamme voimme toisillemme antaa. MINÄ SYTYTÄN pyhäinpäivän kynttiläni kahdelle hiljattain kuolleelle runoilijalle, Ilpo Tiihoselle ja Sirkka Turkalle. Kumpikin heistä onnistui runoillaan kolistelemaan ja hiipimään minua hyvin lähelle ja avaamaan minulle kiehtovia portteja sekä omaan itseeni että koko maailmankaikkeuteen. Suruuni kietoutuu lämmin kiitos. Näiden kahden kuolleen runoilijan tuotannosta löytyy sitä paitsi valtava määrää hyvää luettavaa juuri pyhäinpäivään. Vaikka nyt esimerkiksi Ilpo Tiihosen Nuku rapussa, Reiska vuodelta 1992. Runo katsoo myötätuntoisin silmin asunnotonta laitapuolen kulkijaa: Nuku rapussa, Reiska, / et unohtumaan / pääse sitten kun taivaassa / tarjoillaan. Tiihosen taivaassa ei ole harppuja, päärlyportteja eikä kultaisia katuja, mutta tyynyn Reiska saa siellä päänsä alle: Nuku rapussa, Reiska, / sut koulutetaan / siellä taivaassa tyynylle / uudestaan.

Tänään

PYHÄINPÄIVÄNÄ ME paljastamme päämme kuoleman majesteetin edessä. Me kristityt kuitenkin uskomme, että kuolemalla ei ole viimeistä sanaa. Elämän Puu palaa. Viimeisen sanan sanoo rakastava Jumala, joka – kuten Jobin kirjassa Raamatussa sanotaan – on viimeisenä seisova multien päällä.

Suru ei häviä, mutta se muuttaa muotoaan. Ja mikä on oikeastaan pysyvää? Ei mikään. Eivät edes kalliot, vaikka ne ovat meidän mittakaavassamme ikuisia. TANSSINOPETTAJA, KOREOGRAFI MARCO BJURSTRÖM KOTILIEDESSÄ 21/2021

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Iankaikkisesti Ihmisen elämä hiutuu kuin vaate, kaikki kuolevat, se on ikuinen laki. Vihannan puun vehmas lehvistö vaihtuu: lehti putoaa maahan, ja sen tilalle kasvaa toinen. SIRAKIN KIRJA 14:17–18

PYHÄINPÄIVÄ ON HAIKEA ILOJUHLA.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Joka aamu haluaisin jäädä pieneksi keräksi peiton alle harjoittelemaan kuolleena olemista, tapaamatta ketään, tekemättä mitään. Taluta minut niiden päivien läpi, jotka minulla vielä on.

RUNOILIJA MIRKKA REKOLA (1931–2014)

SIRKKA TURKAN RUNOISSA kuolema ja suru tulevat usein vastaan. Elämä on lyhyt ja unohdus pitkä. Katoavaisuus, kuluminen ja kuolema ovat kaiken elollisen osa, ja siihen meidän täytyy täällä tyytyä. Ja silti elämän liekki ei sammu. Kuten Turkan runossa kokoelmassa Vaikka on kesä vuodelta 1983: Olen tuntenut elämän kosketuksen. / Nähnyt katseen, joka kulki / sortuvaa siltaa pitkin. / Olen nähnyt iankaikkiset puut. / Kuoleman tunnen. / Olen nähnyt Elämän Puun. / Se palaa.

Kirkko ja kaupunki

17 4.11.2021

Seuraava lehti ilmestyy 18.11.

KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Kotiseutuvieraus ei ole vain pikkukylässä kasvaneiden kokemus” Laura Hakasella lapsena koettu ulkopuolisuuden tunne on johtanut ylisuorittamiseen mutta myös rohkeushyppyihin. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JANI LAUKKANEN

Konsultti ja kouluttaja Laura Hakanen, 44, olet kirjoittanut yhdessä Heidi Backströmin kanssa kirjan nimeltä Kyyry, joka kertoo kotiseutuvieraudesta. Mitä kyyry tarkoittaa? − Kyyry on hähmäinen sekoitus ulkopuolisuuden ja vierauden tunnetta ja häpeää. Tunne ei poistu, vaikka kotiseudulta lähtee pois. Usein se näkyy niin, ettei ihminen oikein osaa olla ylpeä itsestään ja omista tekemisistään. − Kotiseutuvieraus ei ole vain pikkukylässä kasvaneiden kokemus, vaan pääkaupunkiseutulaisillakin voi olla samoja kokemuksia. Kirjassamme on espoolainen, joka koki Espoon arvomaailman vieraaksi ja kaipasi Helsingin Kallioon. Vaikka kilometreissä matka ei ole pitkä, ero arvomaailmoissa ja normeissa voi olla todella iso.

Mikä kyyryyn kasvaneita yhdistää? − Valtaosalla on ollut ihan peruslapsuus ja -nuoruus. Monet ovat olleet nuoruudessaan paikkakunnan menoissa ihan täysillä mukana, mutta taustalla on ollut tunne siitä, että jokin osa itsestä ei ole läsnä. Useat haastatellut kokivat, että itseään oli joutunut pienentämään tai muuttamaan sopiakseen joukkoon. − Monet ovat joutuneet etsimään omaa paikkaansa pitkälle aikuisikään. Kyyry-tarinoiden kertojat kärsivät usein ylisuorittamisesta, joka on toisinaan johtanut uupumiseen. Kenties yritetään niin kovasti siksi, että löytyisi itselle oikea ympäristö, jossa voisi kokea hyväksyntää.

Miten kyyry on näkynyt sinun elämässäsi? − Olen sairastanut työuupumuksen. Siitä toipuessani jouduin miettimään omia toimimismallejani. Siinä nousi esiin ympäristön merkitys. Vaikka minulla on juuret, tunnen juurettomuutta. Ehkä sen takia paikanvaihdokset ovat aina olleet minulle helppoja. − Kun on kerran joutunut poikkeamaan normista, on myöhemminkin helpompi poiketa suunnitelmista ja tehdä rohkeushyppy-

jä. Olen uskaltanut erota, irtisanoutua töistä ja alkaa yrittäjäksi kahden pojan yhteishuoltajana sekä lähteä opiskelemaan nelikymppisenä.

Antti Holma on kirjoittanut, että kotiseutu on kuin mikrosiru, jota ihminen kantaa mukanaan. Minkälaista signaalia sinun mikrosirusi lähettää? − Signaali vaihtelee ympäristön ja tapahtumien mukaan. Anjalankosken Inkeroisissa käydessäni koen vierauden tunnetta, johon liittyy surua ja haikeutta. Samaan aikaan tuohon kotipaikkaani liittyy myös paljon rakkautta, koska vanhempani asuvat edelleen siellä ja molemmat siskonikin sillä suunnalla. − Lasteni kautta olen oppinut näkemään kotiseutuni uusin silmin. Etenkin nuorempi poikani, Leo, 17, on todella ihastunut paikkaan. Hän muodostaa yksin paikallisen kalaseuran Helsingin jaoston. Olen oppinut huomaamaan seudun upean luonnon ja leppoisamman elämäntavan.

Mikä sinulle on pyhää? − Pyhää minulle ovat ihmissuhteet, etenkin suhteeni poikieni Luukaksen, 21, ja Leon kanssa. Olemme tiivis ydinkolmikko. Nyt mukaan on tullut myös esikoisen tyttöystävä. Se on ihanaa. ■ Heidi Backströmin ja Laura Hakasen kirja Kyyry (Avain) on ilmestynyt tänä syksynä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Loistava juttu Heijastin on suomalainen keksintö, ja sen käyttö on helppo tapa ottaa muut huomioon.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA LAURA RIIHELÄ

alvi ja liukkaus yllättävät suomalaiset joka vuosi, samoin pimeys – sen verran harvalla näyttää olevan heijastin, vaikka päivät ovat jo pimentyneet. Heijastimen käytön tärkeydestä muistuttavaa heijastinpäivää vietettiin jälleen lokakuussa. Liikenneturvan suunnittelija Laura Loikkanen muistuttaa kuitenkin, ettei lokakuun alku ole se ajankohta, jolloin heijastin on viimeistään kaivettava esiin. – Heijastimen käyttöönottoa ei voi katsoa kalenterista, vaan heijastinta pitäisi käyttää aina, kun on pimeää, Loikkanen sanoo. Tieliikennelain mukaan jalankulkijan on pimeällä liikkuessaan käytettävä heijastinta. Loikkasen mukaan suomalaiset noudattavat tätä pykälää vaihtelevasti. – Noin puolet suomalaisista käyttää heijastinta, mutta puolet ei. HEIJASTIN ON suomalainen keksintö, joka on levinnyt jonkin verran ulkomaille, mutta varsinaista kansainvälistä läpilyöntiä se ei ole tehnyt. Jalankulkijoiden käyttöön suunnitellun heijastimen keksi 1950-luvulla Arvi Lehti, maanviljelijä Perttelistä Varsinais-Suomesta. 1970-luvulla tuotteen jalostusta ja markkinointia jatkoi hänen poikansa Taisto Lehti, joka haki myös mallisuojaa suositulle lumihiutaleen muotoiselle heijastimelle, jonka suunnitteli Kalervo Suomela. Nykyään heijastimia on monen muotoisia ja näköisiä. Heijastavia materiaaleja hyödynnetään myös muissa tuotteissa. Tarkkana kannattaa kuitenkin olla, sillä monet heijastavia ominaisuuksia sisältävät tuotteet lisäävät näkyvyyttä jonkin verran, mutta eivät täytä heijastimelle asetettuja laatukriteereitä. – Heijastin ja heijastinliivi ovat henkilösuojaimia, joita varten on tietyt standardit ja vaatimukset. Niiden laatua valvotaan jo valmistusvaiheessa, Laura Loikkanen kertoo. Kriteerit täyttävän heijastimen tunnistaa siitä, että pakkauksessa on CE-merkintä. Se kertoo siitä, että tuote täyttää EU:n direktiivien ja asetusten vaatimukset. Lisäksi pakkauksessa tulee olla standardinumero EN 13556, tarkastuksen suorittaneen tahon tiedot, valmistajan tiedot ja käyttöohje. HEIJASTIMEN MERKITYS näkyvyyteen on pimeässä suuri. Kaukovaloilla ajava autoilija näkee ilman heijastinta pimeällä kulkevan noin 150 metrin etäisyydeltä sen mukaan, millainen vaatetus kulkijalla on yllään ja miten hyvät valot autossa on. Heijastinta tai heijastinliiviä käyttävä näkyy jopa yli 600 metrin päähän. Lähivaloilla ajava autoilija huomaa ilman heijastinta kulkevan henkilön vasta noin 50 metrin päästä, kun heijastimen kanssa kulkeva voi näkyä jo 350 metrin etäisyydeltä. Kaikista jalankulkijoiden kuolemista lähes puolet tapahtuu pimeällä tai hämärässä. Heijastimen sanotaan olevan halpa henkivakuutus, mutta se on myös helppo tapa ottaa toiset huomioon. Lasten kanssa heijastimen merkitystä voi ihmetellä vaikka Lastenkirkon uuden Tähtiheijastin-musiikkivideon parissa. Videolla Päkälammas ja joukko muskarilaisia Espoon tuomiokirkkoseurakunnasta seikkailevat hämärässä taskulampun ja monenlaisten heijastimien kera. Video löytyy Lastenkirkon YouTube-tililtä. ■

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Kirkko ja kaupunki verkossa ISTOCK

Eksoottinen kaste Pääkaupunkiseudulla on kastettujen osuus vähentynyt yli 20 prosenttiyksikköä kymmenen viime vuoden aikana. Tutkija Jyri Komulaisen mielestä kirkossa voitaisiin kasteen merkityksestä puhuttaessa hyödyntää enemmän sen oman perinteen eksotiikkaa, kaste kun on ”valaistumisen kylpy”. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Lähtökohta yhteiselle ymmärrykselle on sen hyväksyminen, että me muistamme asiat omalla tavallamme.” KATIANNA RUUSKANEN VERKKOKOLUMNISSAAN

AFP / LEHTIKUVA / JUHANI HUTTUNEN

”

Silmämääräisesti heijastimen laatua ei pysty arvioimaan.

Ei ihmisoikeuksia ilman uskontoja Vaikka uskontojen nimissä vainotaan vähemmistöjä, ei uskonto itsessään ole ihmisoikeuksien vihollinen, sanoo Religions of Peace -järjestön pääsihteeri Azza Karam. YK:n ihmisoikeuksien julistus perustuu arvoihin, jotka ovat yhteisiä kaikille uskonnoille. Mitään oikeuksia ei olisi koskaan syntynyt ilman arvopohjaa, joka nousee uskonnoista. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

ainen tai tyttö ei saa olla tilaa vievä eikä äänekäs. Sellaiseen muottiin Mirka Seppälä kasvoi vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä. Se hallitsi pitkään myös sitä, miten Seppälä, joka opiskelee taidetta Aalto-yliopistossa, teki kuvia. Oli vaikea päästä irti kauniisti maalaamisen ihanteesta. Jos yritti tehdä jotakin muuta, heräsi häpeä erikoisuuden tavoittelusta. – Sisälläni oleva maailma oli paljon laajempi kuin lestadiolainen maailma, mutta en osannut ilmaista sitä. Se turhautti, Seppälä sanoo. Hän on yksi kolmesta naisesta, jotka ovat tehneet Lestadiolaisuus ruumiin muistissa -näyttelyn Mikael Agricolan kirkkoon. Myös näyttelyn muut taiteilijat, kuvanveistäjä Riikka Mäkikoskela ja teologian tohtori Meri-Anna Hintsala, ovat entisiä vanhoillislestadiolaisia. IDEA NÄYTTELYSTÄ oli Hintsalan. – Olen aiemmin tutkinut vanhoillislestadiolaisuutta, mutta tiede ei ole aina paras tapa päästä uskonnolliseen kokemusmaailmaan kiinni. Monilla entisillä vanhoillislestadiolaisilla on voimakkaita ja pitkäaikaisia muistoja. On asioita, joista haluaa pitää kiinni, ja asioita, jotka haluaa jättää taakseen, hän sanoo. Omia teoksiaan varten Hintsala keräsi liikkeen jättäneiden muistoja esimerkiksi äitiydestä ja ulkonäköön liittyvistä normeista. Näyttelyssä pääsee myös haistelemaan Suviseurojen tuoksua ja kuuntelemaan lestadiolaista äänimaisemaa. Yhdessä ääniteoksessa Hintsala lukee ääneen vuoden 1776 raamatunkäännöstä, jota liikkeessä edelleen käytetään. – Nainen ei ole sitä koskaan seuroissa ääneen lukenut. Voi miettiä, tuleeko siihen hieman sarkastinen sävy, kun nainen lukee Paavalin näkemyksiä siitä, miten naisen pitää olla. RIIKKA MÄKIKOSKELA vertaa vanhoillislestadiolaista liikettä esimerkiksi romani- ja muslimivähemmis-

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

töihin: On vahva oma identiteetti ja kulttuuri sekä tiukat säännöt. Valtakulttuuriin nähden ollaan marginaalissa ja ennakkoluulojen ja jopa vihan kohteina. – Vanhoillislestadiolaisen naisen asema ja se, miten nainen tunnustaa uskontoaan ulkonäön ja äitiyden kautta, poikkeaa valtaväestöstä. Mäkikoskela käsittelee teoksissaan paljon epäonnistumisen kokemusta, jollaisena hän liikkeestä lähtöään pitää. Vaikka erosta on jo parikymmentä vuotta, hän ajattelee asiaa usein ja arvelee kantavansa sen kipeyttä hautaan saakka. – Pohdin myös itsensä ja oman paikkansa etsimistä ja hyväksymistä sekä tradition kantamista. Vanhoillislestadiolaisuudessa on esimerkiksi vahvana tietty äidin malli. Tiesin jo nuorena, etten halua suurperheen äidiksi, joten minun on pitänyt rakentaa identiteettini äitinä itse.

Mirka Seppälän teos Näkymätön I.

Vaikeat ja haikeat muistot Vanhoillislestadiolaisuuden jättäneet naiset käsittelevät teoksissaan naisen paikkaa yhteisössä ja irtautumisen kipeyttä. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

MIRKA SEPPÄLÄN mukaan hänen lapsuuttaan leimasi valtava tylsyys: aina samanlaisina toistuvat seurat, tasainen peltomaisema ja pelkistetysti sisustetut kodit. – Minulla oli kaipaus muunlaiseen estetiikkaan, mutta sitä ei ollut olemassakaan. Ajattelin tuonpuoleisesta, että se on jotakin äärimmäisen kaunista ja ihan erilaista. Visuaalista tylsyyttä rikkoivat vanhan raamatunkäännöksen ja Siionin laulujen käsittämättömät kielikuvat, joiden herättämiä mielleyhtymiä Seppälä purki jo silloin piirtämällä. – Olen pienestä asti miettinyt Jumalaa, taivasta ja helvettiä. Vaikka nykyisin määrittelen itseni agnostikoksi, en pääse pois siitä kulttuurista, jossa asiat ovat tosi vahvasti väärin tai oikein. ■ Vaikka minä lähtisin siitä, se ei lähde minusta – lestadiolaisuus ruumiin muistissa -näyttely 20.11. asti Mikael Agricolan kirkossa. Aukioloajat ja lisää kuvia osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Filosofi Esa Saarinen kehottaa painelemaan rakastetun varpaita. Oikotie onneen voi löytyä rakkaudesta ja kosketuksesta. Tähän tulokseen filosofi Esa Saarinen, esseisti Silvia Hosseini ja heitä haastatteleva kirjailija Elina Hirvonen tulivat Keskusteluja kryptassa -sarjan onnikeskustelussa. Kun Hirvonen pyysi keskustelijoilta onnesta kertovia sitaatteja, Saarinen luki oman tekstiviestinsä. Hän kertoi lähettävänsä usein rakkausviestin sängystä yökyöpelivaimolleen, joka tulee petiin vasta myöhemmin. Esa Saarisen tekstiviesti vaimolleen alkoi: ”Yksi päivä, humaus, vaan elettynä enemmän. Helmiketjuja merkitysten, iloja antavuuksien, onnea myös, arkea ja

KATRI SAARELA

Oikotie onneen juhlaa lauantaista.” Viesti päättyi: ”I love you, Esa.” Silvia Hosseini puolestaan lainasi Stevie Wonderin rakkauslaulua As, jossa vapaasti suomennettuna kysytään: ”Tiesitkö, että tosirakkaus ei vaadi mitään?” Hosseini kertoi olevansa tällä hetkellä onnellinen. – Se liittyy ennen kaikkea rakkauteen. Kenelläkään ei ole valtaa tehdä toista onnelliseksi, mutta muiden hyvinvointia voi edistää. Ystävälliset kohtaamiset ovat tässä olennaisia. – Voimme vahvistaa sitä, että toinen kokee onnea omasta olemisestaan. Kosketus on tehokas väline tuottaa hyvää. Jos puoliso painelee rakastettunsa varpaita, niin ei se kauheasti vaadi, Esa Saarinen sanoi. Hänestä koskettamalla lähestytään hyvin intiimiä osaa ihmisessä.

Silvia Hosseini, Elina Hirvonen ja Esa Saarinen olivat yhtä mieltä siitä, että rakkaus on onnen tärkeä rakennusaine.

– Kosketus on myös nähdyksi tulemista. Se kiinnittää ihmisen konkreettisesti maailmaan, ja siihen liittyvät biologis-kemialliset reaktiot tuottavat onnellisuutta, Silvia Hosseini sanoi. Elina Hirvonen puhui ihmisen kehosta onnentuotannon välineenä. Hän mietti, että voisi olla kosketuskirjastoja,

josta jokainen saisi ilmaiseksi hyvää kosketusta. – Tuo on hieno idea, Saarinen innostui. PIHLA TIIHONEN Katso onnikeskustelu ja muita Elina Hirvosen Helsingin tuomiokirkon kryptassa vetämiä keskusteluja osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/keskustelujakryptassa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

ESKO JÄMSÄ

PianoEspoo Festivaali 4.–14.11.2021 TI 9.11. KLO 19.00 ESPOON TUOMIOKIRKKO

Sotasonaatit

Kirill Kozlovski, Johannes Piirto & Juho Pohjonen SU 14.11. KLO 19.00 OLARIN KIRKKO

Franz Liszt: Harmonies poétiques et religieuses Eero Heinonen

KATS O KO KO O H J E L M A W W W. P I A N O E S P O O. F I

L I P UT: W W W. L I P PU . F I

Tilaa Kotimaa -lehti Saat jouluilon kaupan päälle!

+ Tilaukseen sisältyy Jouluilo digilehti, joka ilmestyy 25.11.2021

Joel Haahtelan haikea joulunovelli Tällainen on joulu ulkomailla – Rauhanturvaaja, pappi ja kanttori kertovat

3 kk

23€

Kuuntele Club for Fiven joululaulu Rauhaa Jouluruuhkassa

JOULUISI A VINKKEJÄ LUET TAVAA, KATSOT TAVAA JA JOULUPÖ YTÄÄN KATET TAVAA

Jukka Leppilampi: Tilaus on Ensimmäinen joulu määräaikainen muutti Jumalan

KAMPANJAKOODI: KTJOULUILO Tarjous on voimassa vuoden 2021 loppuun.

asiakaspalvelu@kotimaa.fi ○ 020 754 2333 Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

– Monet synkät virret ovat syntyneet aikana, jolloin kulkutaudit ovat koetelleet, kertoo kanttori Petri Koivusalo.

Karstat pois sielusta ja nielusta Suositussa yhteislaulutilaisuudessa saa laulaa ahdistuksesta ja vihasta. Espoon tuomiokirkossa järjestetään jälleen suosittu yhteislaulutilaisuus Synkkien virsien ilta. Tilaisuudessa laulettavat virret huokuvat ahdistusta, vihaa ja kuolemaa mutta myös taivasnäkyjä. Ihmisiä kutsutaankin veisaamaan karstat pois sielusta ja nielusta. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kanttorin Petri Koivusalon ideoima tilaisuus järjestetään nyt neljättä kertaa. – Moni rohkaistuu laulamaan massan mukana, sillä yhteisön tuomasta turvasta syntyy yhteisöllinen huuma. Yhdessä on myös helpompi käsitellä kuolemaa ja muita tuskallisia asioita. Voi olla hyvinkin terapeuttista, kun vaikeat ja pelottavat asiat lauletaan ääneen. Teemana ovat tällä kertaa ajankohtaan liittyen rutto ja muut kulkutaudit. Osa virsistä on 1600-luvulta, jolloin Euroopassa riehui rutto ja ihmiset elivät jatkuvassa kuolemanpelossa. – Virret ovat iät ja ajat tuoneet ihmisille lohdutusta, sillä yksikään virsi ei ole sanomaltaan pelkästään synkkä vaan ne sisältävät myös toivoa, Koivusalo sanoo. Synkkien virsien illassa ei kuulla puheita vaan keskitytään veisaamiseen. Tilaisuuden ydinvirtenä on virsi 612, Etkö ole ihmisparka, josta lauletaan kaikki 13 säkeistöä. Koivusalon mieles-

tä Juhana Cajanuksen vuonna 1681 kirjoittama teksti käsittelee kuolemanpelkoa hienosti. Siinä todetaan realistisesti, että kaikki kuolevat joskus. Koivusalon mielestä kiehtova on myös virsi 598, Millainen on elämä? Sen on kirjoittanut 1600-luvulla elänyt saksalainen pappi Johann Rosenthal. – Elämän monista vaikeuksista kertova virsi tuntuu edelleen erittäin ajankohtaiselta. Toisaalta virteen tuo jännittävää kontrastia se, että sen sävellys on valssimaisen kepeä. Petri Koivusalo haluaa nostaa esiin tuomiosunnuntaihin liittyvän virren 158. Gregoriaaninen sävelmä Dies irae eli Vihan päivä oli osa katolista sielunmessua, ja sen tekijäksi arvellaan 1200-luvulla elänyttä munkkia Tuomas Celanolaista. Virren suomensi Hemminki Maskulainen vuonna 1605. Tämäkin jyhkeä virsi veisataan Synkkien virsien illassa. MARJO KYTÖHARJU Synkkien virsien ilta – yhteislaulua kirkkovuoden loppumetreillä su 14.11. klo 19 Espoon tuomio kirkossa, Kirkkopuisto 5. Uruissa Petri Koivusalo. Veisuuta johtaa Espoon mieslaulajat johtajanaan Helge Kõrvits. Vapaa pääsy.

Isyys muuttaa miestä Olen muuttunut lasteni kasvaessa isänä ja ihmisenä, kertoo Juha Itkonen. Hän käsittelee uudessa romaanissaan miehenä olemista sukupolvien ketjussa. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JOONAS BRANDT

uha Itkosen uuden romaanin aihe syntyi joulukuussa 2019 hänen ajaessaan autolla nelostietä kohti Lappia. Itkosen vaimo ja lapset olivat matkustaneet sinne junalla, ja hän ajoi perässä perheen suksikuorman kanssa. Romaani Kaikki oli heidän (Otava) kertoo nelikymppisestä Ilmarista ja hänen isästään Markusta. Jännitettä luo se, että isän ja pojan välit ovat olleet hankalat jo vuosia. – Henkilöt ja tapahtumat ovat täysin fiktiivisiä. Kirjan aihe tulee kuitenkin sillä tavalla lähelle, että olen miessukupolvien ketjussa Ilmarin kanssa samassa kohdassa, olenhan sekä isä että poika, Itkonen selvittää.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Romaanissa Ilmari joutuu vääntämään asioista äkkiväärän isänsä kanssa, jolle modernin miehen perhe- ja muut kuviot näyttäytyvät monella tavalla outoina. Itkosen mukaan sotien vaikutus on näkynyt pitkään suomalaisissa miessukupolvissa. Isyyttä on värittänyt tietynlainen ankaruus. – Pehmeät arvot, hellyys ja rakkaus, ovat usein jääneet miesten elämässä taka-alalle, ja heidän on ollut vaikea puhua tunneasioista. Ei myöskään ole ollut minkäänlaista yhteiskunnallista vaatimusta siitä, että isän olisi pitänyt viettää aikaansa perheensä parissa. POJAT MUISTUTTAVAT usein isiään, vaikkeivät haluaisikaan sitä tunnustaa, Juha Itkonen on

huomannut. Näin käy myös hänen uudessa kirjassaan. – Ilmari ei ole muuten juurikaan isänsä kaltainen, mutta hänessä on samanlaista pärjäämisen eetosta. Hän mittaa itseään paljolti työn kautta. – Ilmari ei myöskään ole niin hyvä perheenisä kuin voisi olla, ja hän päätyy toistamaan samoja virheitä kuin isänsä. Tyypillisen nykyihmisen tapaan hän haluaa elämäänsä kaiken mahdollisen. Yksi kirjan teemoista onkin anteeksianto. Ilmarin on vaikea antaa isälleen anteeksi menneisyyden tapahtumia, joihin liittyy alkoholi ja tyly käytös perheenjäseniä kohtaan. Sama jatkuu seuraavassa sukupolvessa. Myös Ilmarin poika joutuu kamppailemaan, että pystyisi hyväksymään isänsä tekoja. ANTEEKSI ANTAMINEN on Juha Itkosesta kiehtova asia. Viime aikoina on ollut pinnalla se, että ihmiset ovat pyytäneet tekemisiään julkisesti anteeksi. – Minua julkisen anteeksipyynnön vaatimus häiritsee, koska koen anteeksiannon yksityisek-

si asiaksi. Joskus riita voi lähteä hyvin pienestä asiasta. Jos ei pysty antamaan läheiselle ihmiselle anteeksi, se voi jäädä hiertämään ja ihminen voi tuhoutua itse. Tässä toimii hyvin Raamatusta tut tu sanonta: Älä anna auringon laskea vihasi ylle. Itkosen mielestä anteeksianto voi tapahtua myös sanattomasti, hiljaisessa yhteisymmärryk sessä. Näin tapahtuu tietyssä kohdassa romaanis sakin. – Usein kuitenkin riidan selvittäminen vaatii puhumista. Puhumattomuus vain pitkittää vai keaa tilannetta. Tähän liittyy myös rajallisuuden elementti. Moni ajattelee selvittävänsä asiat lä heisensä kanssa myöhemmin, mutta aika voi lop pua yllättäen kesken.

Juha Itkonen peuhaa poikansa Unton kanssa tämän tultua koulusta.

JUHA ITKONEN itse on neljän lapsen isä. Ensim mäinen lapsi syntyi vuonna 2005 hänen olles saan kolmekymppinen. – Vaimon raskausaikana en tiennyt, miten osaisin toimia isänä. Lapsen syntymä oli kuiten kin euforinen kokemus, joka kannatteli vahvasti uudessa elämänvaiheessa. Itkosen mukaan vanhemmuus on kuitenkin tuonut mukanaan myös vaikeita hetkiä. Hänen nuorimmat lapsensa ovat nelivuotiaat kaksoset, jotka syntyivät kolme kuukautta etuajassa. Hei dän syntymäänsä edelsi raskaus, joka päättyi vai keaan päätökseen sen keskeyttämisestä. Näistä kokemuksista Itkonen on kirjoittanut omakohtai sessa romaanissaan Ihmettä kaikki. – Kaksosvanhemmuus on vahvistanut minun ja vaimoni yhteyttä. Varsinkin vauvavuosina oli pakko toimia konkreettisesti työparina.

”

Hellyys ja rakkaus ovat usein jääneet miesten elämässä taka-alalle, ja heidän on ollut vaikea puhua tunneasioista. – Vanhemmuuteeni ovat vaikuttaneet myös lasten isot ikäerot. Olen nyt eri ihminen kuin en simmäisen lapseni syntyessä. Olen siis kasvanut lasteni mukana. Itkosen perheessä menestyneen nyhtökaura yrityksen perustanut Maijavaimo on ollut mo nesti enemmän töissä kiinni kuin kirjailija. Tämä on joskus aiheuttanut kitkaa. Kaiken kaikkiaan Itkonen on kokenut, että vastuun jakaminen perheessä on yksiselitteisen hyvä malli ja antoisinta kaikille. – En silti usko, että kotitöiden mittaaminen exceltaulukolla tuo onnea. Jokainen perhe löy tää oman mallinsa ja harmoniansa. Tärkeintä on, että kotitöiden jako on luontevaa. – Julkisessa puheessa lapsiperheelämästä ko rostuvat muutenkin liiaksi stressiä tuovat asiat, vaikka siihen liittyy tosi paljon iloa ja onnea tuo via elementtejä. ■

Vuokralle tarjotaan uuden veroisia asuntoja Kylätie 16, Etelä-Haaga: 1 h, kk, kph (25–25,5 m2) 700 €/kk 2 h, kk, kph (41–42 m2) 920 €/kk Valmistuminen: 10/2021 (B) ja 2/2022 (A). Asuntoa voi hakea 60-vuotta täyttänyt henkilö, joka on asunut Helsingissä yhtäjaksoisesti viimeiset 10 vuotta. Talossa on monipuoliset yhteiset tilat mm. yhteisötupa ja -keittiö, kirjasto, liikuntatila. Kiinteistö on täysin savuton. Lisätietoja: www.asgerdsummelin.fi Vuokraus: Nina Hertell 0400 684 777 vuokraus@asgerdsummelin.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Pelon lietsojat löysivät toisensa Rokotepassin vastustaminen ja rokotekriittisyys yhdistävät hyvin erilaisia pieniä ryhmiä. Joukossa on myös pahan valtaa pelkääviä kristittyjä. Suojelupoliisi seuraa ilmiötä. TEKSTI PAULI JUUSELA JA TANELI KYLÄTASKU KUVA VESA MOILANEN/LEHTIKUVA

ähes 80 prosenttia yli 12-vuotiaista suomalaisista on ottanut kaksi koronarokotetta. Yhteiskuntaa on haluttu avata, vaikka tauti leviää ja sairaaloissa joudutaan kasvavan potilasmäärän vuoksi lykkäämään leikkauksia. Suurin osa vakavasti sairastuneista on rokottamattomia. Eduskunnan hyväksymän koronapassin turvin palveluita voidaan aiempaa laajemmin avata rokotetuille. Koronapassi on saanut osan rokotekriittisistä koville kierroksille. Passia vaativia yrittäjiä on uhkailtu ja boikotoitu. Monet kansanedustajat kertovat masinoitujen viestien tulvasta, jonka sävy on syyttävä, epäasiallinen ja jopa uhkaava. Kun piispa Teemu Laajasalo Helsingin Sanomissa puolusti rokotepassia ja kritisoi rokotteista kieltäytyviä vastuuttomuudesta, sosiaaliseen mediaan ilmestyi viesti, jossa hänen kerrottiin olevan kansanvihollisten rekisterissä. APULAISPROFESSORI Katja Valaskivi johtaa Helsingin yliopistossa tutkimushankkeita, jotka käsittelevät uskonnollista populismia, salaliittoteorioiden politiikkaa ja ääriajattelun kiertoa pimeässä verkossa. Hänen mukaansa vaikuttaa siltä, että rokotekriittisissä ryhmissä on samaa retoriikkaa, samantapaisia aatemaailmoja ja osittain myös samoja ihmisiä kuin aiemmin kohua herättäneessä QAnonissa. – Salaliittoteorioiden tai niitä hyödyntävien poliittisten liikkeiden historiassa ei ole poikkeuksellista, että tietynlainen ajatusmaailma siirretään aina sillä hetkellä pinnalla olevaan ilmiöön. Nyt tuo ilmiö on rokotteiden vastaisuus, Valaskivi sanoo. Valaskiven mukaan rokotteita vastustetaan monenlaisista syistä, joista kaikki eivät edelly-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

tä sitoutumista mihinkään aatemaailmaan. Kenttä on ameebamainen, eikä ole olemassa tiettyjä opinkappaleita, joihin kaikki uskoisivat. Monet eivät välttämättä aktiivisesti etsi rokotekriittistä materiaalia vaan törmäävät siihen sosiaalisessa mediassa. Usein tie rokotevastaiseen aineistoon kulkee tuttujen kautta. – Olennaista on ymmärtää, että olemme sosiaalisia olentoja. Kun ihmiset lähipiirissä alkavat ajatella tietyllä tavalla, on helppo liittyä joukkoon, Valaskivi sanoo. Valaskiven mukaan osa rokotekriittisestä aineistosta on kansainvälistä ja toimintaan liittyy myös informaatiovaikuttamista. Rokotekriittisil-

lä ja koronarajoitusten vastustajilla on nettisivuja ja sosiaalisen median ryhmiä. Usein ne ovat Telegramin kaltaisissa palveluissa, joissa rajuakin aineistoa pystyy levittämään melko vapaasti. Yleensä ryhmät ovat pieniä. Rokotekriittisiä on poliittisten ääripäiden vastakkaisilla laidoilla Venäjän tukijoista ihmisiin, jotka määrittelevät itsensä kansallissosialisteiksi. Joukossa on myös uushenkisiä vaihtoehtohoitojen kannattajia, joista osalle kyse on myös rahasta. KRISTILLISEN ROKOTEVASTAISUUDEN voima näkyy Yhdysvalloissa, jossa joka viides valkoihoinen evankelikaali ei aio ottaa koronarokotetta

missään tilanteessa. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattorin Jussi Sohlbergin mukaan korona-ajan salaliittoteoriat löytävät vastakaikua konservatiivisen protestanttikristillisyyden lisäksi myös ortodoksikirkon ja katolisen kirkon vanhoillisista ryhmistä. – Erityisesti helluntailaisen ja karismaattisen kristillisyyden piirissä koronarokotteeseen ja koronapassiin on liitetty raamatullisiin lopunaikoihin liittyviä spekulaatioita. Koronapassi nähdään mahdollisena ensiaskeleena kohti pedon merkkiä, jonka avulla antikristillinen maailmanvalta voisi rajata valtavirrasta poikkeavien ryhmien osallistumista yhteiskuntaan.

”

Kun ihmiset lähipiirissä alkavat ajatella tietyllä tavalla, on helppo liittyä joukkoon. APULAISPROFESSORI KATJA VALASKIVI

Sohlbergin mukaan kristillinen salaliittomateriaali kuvaa ihmisen langenneena olentona ja korostaa synnin ja pahuuden valtaa maailmassa. Mukana on myös menestysteologisia liikkeitä, joiden mukaan Jeesukseen uskoville on annettu valta käskeä sairauksia ja pahuuden voimia. – Netissä kiertää video, jossa tunnettu televisioevankelista Kenneth Copeland tuhoaa koronaviruksen Jumalalta saadulla vallalla. Uuteen maailmanjärjestykseen kohdistuva huoli ja salaliittoteoriat leviävät Sohlbergin mukaan usein myös new age -henkisyyden ja esoterian kentällä. Esimerkiksi brittiläisen salaliittoteoreetikon David Icken levittämässä materiaalissa yhdistyvät globaalin eliitin valta, myyttinen illuminaatti-salaseura ja Maan ulkopuoliset sivilisaatiot. Suomalaisilla keskustelupalstoilla näkyvä rokotevastaisuus ja koronapassin vastustaminen eivät edusta Sohlbergin mukaan koko konservatiivikristillistä kenttää tai esoteerista ja new age -kenttää, vaan kyse on yksittäisten henkilöiden tulkinnoista ja spekulaatioista.

Osa vastus tajista pitää koronapassia askeleena totalitaariseen valtioon. Mie lenosoittajat kokoontuivat Eduskunta talon edessä 15. lokakuuta.

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

SUOJELUPOLIISI SAI Kirkko ja kaupungilta joukon kysymyksiä koronarokotteisiin liittyvästä kiivaasta keskustelusta. Niihin vastasi viestintäasiantuntija Aishi Zidan. Hänen mukaansa Supo katsoo, että rokotteisiin liittyvä liikehdintä ei vaaranna kansallista turvallisuutta. – Seuraamme liikehdinnän kehittymistä ilmiötasolla. Koronarajoituksiin liittyviä levottomuuksia on nähty useissa Euroopan maissa. Osassa niistä on ollut viitteitä, että ääriliikkeet pyrkivät hyödyntämään turhautumista koronarajoituksiin. Suomessa vastakkainasettelu ei ole ollut yhtä jyrkkää. Ei ole kuitenkaan täysin poissuljettua, että yksittäinen henkilö inspiroituu radikaalista ajattelumaailmasta, Zidan sanoo. ■ Lue lisää koronasalaliitoista osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Mitä jää käteen Kun läheinen kuolee, jälkeen jää muistoja – ja sekalaisia esineitä. Piispa Teemu Laajasalolle tulee tyhjästä paperista ja kynästä mieleen äiti ja Ysäriradion juontaja Rea Tallgrenille virsien nuoteista isoisä. Popmuusikko Elias Kaskisen satavuotias vyö on lahja kuolleelta ystävältä. TEKSTI NINA RIUTTA JA PIHLA TIIHONEN KUVAT JANI LAUKKANEN

Kuolema ei ole piste vaan pilkku iime pyhäinpäivänä piispa Teemu Laajasalo, 47, ei voinut aavistaakaan, minkälainen vainajien muistopäivä hänellä on tänä vuonna. – Kahdeksan kuukauden aikana kuolivat äiti, mummo, täti ja läheinen työkaveri. Kaikki heidät olen myös siunannut. Tämä on ollut vuosi, jonka aikana olen ehtinyt useasti miettiä kuolemaa. Äidin kuolema pysäytti Laajasalon pohtimaan omaa kuolevaisuuttaan eri kulmasta. Yllättäen löydetty vakava sairaus vei äidin muutamassa kuukaudessa. – Riento täällä loppuu, ja niin voi käydä aika yllättäenkin. Sellaista tämä elämä on, että voi kompastua seuraavaan kynnykseen. Ensimmäisen äidin kuoleman jälkeisen saarnan pidettyään Laajasalo ihmetteli, mikä tutussa tilanteessa ei täsmännyt. Hän oli jotain vailla. – Vasta myöhemmin tajusin, että puuttui äidin tekstiviesti, jonka sain yleensä heti saarnan jälkeen. Häneltä tuli aina palaute hyvistä tai huonoista saarnoista, ’kuule, oli kyllä hieno saarna’. Viimeisenä Laajasalon äiti ehti kommentoida poikansa pitämää saarnaa, jonka aiheena oli ”joka pitää kiinni minun sanastani, ei milloinkaan näe kuolemaa”. – Se oli koskettava juttu. Saarnasin seitsemäs päivä maaliskuuta, ja äiti kuoli yhdestoista päivä. Äitini oli kuollessaan 75-vuotias. Hän oli fyysisesti, henkisesti ja kaikella tavalla vahva nainen ja iskussa. Mutta elämä ja kuolema ovat Jumalan kädessä, ja siihen on taivuttava, Laajasalo sanoo. TEEMU LAAJASALO ei itke usein eikä helposti. Koskaan hän ei ole itkenyt niin paljon kuin äidin kuoleman jälkeen. Alkusuru oli isoa, ja ajatuksissa oli, että olisihan äiti voinut olla kuollessaan mieluummin 80 tai 85 kuin 75.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

– Äidin kuoleman jälkeisten päivien ja viikkojen aikana pysähdyin suremaan. Itkin, muistelin ja laitoin kädet ristiin. En välttämättä osannut siinä kohtaa varsinaisesti rukoilla mitään, mutta se oli sanatonta turvautumista. – Suru muutti kuitenkin muotoaan aika nopeasti. Siinä on jotain tervettä ja lohduttavaa. Kyse oli iäkkäästä ihmisestä ja ihmisestä, joka oli valmis lähtemään. Uskon, että näen äidin vielä taivaassa. Surun tilalle on tullut kaipaus ja kiitollisuus. Laajasalo on saanut kokea, että vanhempien rakkauden alati kantava voima on totta, ei pelkkää teoriaa.

”

Kuolema saa tuntua epäluonnolliselta, kauhealta ja erottavalta, sillä sitähän se on. PIISPA TEEMU LAAJASALO

– Kun vanhemmat rakastavat lastaan, rakkaus kertyy ’tankkiin’, josta voi nähtävästi ammentaa vanhemman kuoleman jälkeenkin, sillä minusta tuntuu, että ihmeellisesti sitä bensaa tankistani vaan löytyy. Laajasalo siunasi äitinsä Pakilan Hyvän Paimenen kirkossa, samassa paikassa, missä hänen vanhempansa oli vihitty avioliittoon 53 vuotta sitten. Siunauspuhetta kirjoittaessaan Laajasalo mietti, minkälainen äiti hänellä oikeastaan oli.

– Minulle oli selvää, että siunaan äidin, ja se oli myös hänen tahtonsa. Turvallinen, armollinen ja omistautuva rakkaus ovat sanoja, joilla minun on äitiä helppo kuvailla. Äiti oli pitkän linjan opettaja, jolla oli vastaus kaikkeen ja käsitys siitä, miten asiat menevät. – Armollinen hän oli siinä mielessä, että hän näki minut hyvänä silloinkin, kun ei ehkä ollut syytä. Mutta sellainen hän oli. Minun onnistumiseni ja epäonnistumiseni ovat osittain seurausta siitä, että minua lapsena kehuttiin paljon. Se on tehnyt vahvaksi ja heikoksi. ÄIDIN KUOLEMA on osoittanut Teemu Laajasalolle, että oikeastaan on aika ihmeellistä, että saa elää. Elämän kauneus ja katoavaisuus ovat tulleet selvemmin näkyviin. Äidin elämänasenne ja arvot kantoivat myös kuoleman hetkellä. – Äitini lähti hyvin tyynesti. Olimme isän kanssa viimeisenä iltana hänen lähellään, kun hän vähitellen hiipui pois. Äidin vakaalla uskolla, että kuolema ei ole piste vaan pilkku ja että hän on menossa taivaaseen, oli mielettömän rauhoittava voima meille omaisille. – En ollut sitä aikaisemmin ajatellutkaan niin. Olin ajatellut, että usko on hyvä ihmisen itsensä kannalta, ja näinhän se tietysti onkin. Mutta tajusin, että tieto äidin vahvasta uskosta kantoi myös meitä, jotka olimme siinä hänen vierellään pienempinä ja surullisempina. Se oli koskettavaa ja sopi äidin persoonaan. Kuolemaan liittyy tuskaa ja kysymys miksi. Laajasalo sanoo, ettei kuolemaa voi kokonaan selittää, eikä se varmaan olisi viisastakaan. – Kuolema on vihollisista viimeisin, jonka Kristus kukistaa. Sen takia kuolema saakin tuntua epäluonnolliselta, kauhealta ja erottavalta, sillä sitähän se on. Mutta kaikki ei lopu kuolemaan. Vielä kerran on jotain.

Teemu Laajasalo muistaa hyvin opettajaäidin järjestämät käsialaharjoitukset. Se oli tarkkaa tekemistä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

– Vainajan muisteleminen on tärkeää. Se on vainajan elämän kunnioittamista ja samalla myös surun hoitamista ja lohduttautumista. Suurin kristityille annettu lahja on toivo. Se on sekä lahja että tehtävä. Toivo on meille lahja taivaasta ja toisaalta tehtävä, jonka pohjalta meidän tätä elämää tulee rakentaa. Pyhäinpäivänä katsotaan taaksepäin, mutta myös eteenpäin. Laajasalo muistaa ulkoa lupauksen: ”Jumala itse on heidän luonaan ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut.” – Näin Johanneksen ilmestyksessä sanotaan, että Hän pyyhkii joka ainoan kyyneleen. Me voimme täällä pyyhkiä toinen toisemme kyyneleitä, mutta emme pysty pyyhkimään joka ainutta kyyneltä. Ne viimeisetkin kyyneleet pyyhitään sitten taivaassa. Se on pyhäinpäivän lupaus. VIIME AIKOINA Teemu Laajasalo on katsellut kotikaupunkiaan Helsinkiä toisin silmin kuin aiemmin: Tuolla olen asunut pienenä. Tuolla olen ollut äidin kanssa. Tuossa osoitteessa äiti ja isä ovat asuneet aikoinaan. Oman elämänhistorian paikat ovat tulleet tärkeiksi. Kaupunginosat ja kadunkulmat ovat alkaneet elää eri tavalla. – Olen myös katsellut paljon äidistä otettuja kuvia ja lukenut hänen lähettämiään tekstiviestejä. On kiva, että digitaalisten kuvien päivämääräja paikkatiedoista näkee helposti, missä ja milloin kuva on otettu. Laajasalo muistaa äitiänsä aina silloin, kun hän kirjoittaa käsin. Tyhjästä paperista ja kynästä hänelle tulevat mieleen äidin käsialaharjoitukset. Vanhan koulukunnan opettajana Laajasalon äidille kaunokirjoitus ja käsiala olivat sydämen asioita. – Kirjoittamista harjoiteltiin. Se oli tarkkaa tekemistä, eikä se ihan onnistunut. Äiti sitten sanoi, että hän on saanut lähes kaikki opettamansa lapset kirjoittamaan kauniisti, paitsi oman poikansa, mutta että kyllä suttuisemmallakin selviää. Toiveena ja pyrkimyksenä Laajasalolla itselläänkin on ollut ja on, että käsin kirjoittaminen sujuisi kauniisti. – Kirjoittaessani onnittelukortteja tai tervehdyskirjeitä muistan äidin ohjeen oikeaoppisesta kynän pitämisestä niin, ettei teksti suttaannu. Kun katson tulosta, ajattelen, että armollisesti tulkittuna tämä on ihan riittävä.

Läheisyys isänisän kanssa kesti kasvolävistykset ja naissuhteen

kko istui poissaolevana ja hiljaa. Hänen pojantyttärensä, Ysäriradion juontaja Rea Tallgren kaipasi yhteyttä. – Olen arka laulamaan muiden kuullen, mutta kokeilin Sylvian joululaulua. Ukon silmät syttyivät. Hän muisti kaikki sanat ja lauloi laulun loppuun asti komealla äänellään. Ukko oli vuosikymmenet kirkkokuorossa ja tuurasi aikoinaan kanttoriakin. Tallgrenin isänisä, ukoksi kutsuttu Raimo Haverinen menehtyi 88-vuotiaana elokuussa. Hautajaisten jälkeen Tallgren viipyi ukon huoneessa, katsoi kuvia ja silitteli tavaroita, kunnes tarttui ohueen valkoiseen kansioon.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Kansiossa oli nuotit virsiin Nyt pelko pois ja Taivaassa minulla on sinut. Tallgrenin katse osui ensimmäisen virren sanoihin: ”Siis älä pelkää, vaikket näekään. Purjehdit kohti toivon satamaa.” – Tuli sellainen olo, että voi Herra Jumala, toivottavasti ukko on ajatellut lopussa näin. Virren sanoista nousi mieleen toinenkin kohtaaminen ukon elämän lopusta, jolloin tämä ei ollut enää täysin tässä todellisuudessa. Tallgrenia itketti, kun hän halasi ukkoa läksiäisiksi. – Ukko katsoi silmiin, hymyili lämpimästi ja sanoi, ettei ole mitään hätää tässä elämässä. Ota päivä kerrallaan.

”

Ukko katsoi silmiin, hymyili lämpimästi ja sanoi, ettei ole mitään hätää tässä elämässä. RADIOJUONTAJA REA TALLGREN

Rea Tallgren kertoo perineensä isänisältään perherakkauden ja keskivertoa komeam man nenän. – Jos saan ikinä lapsia, heille tulee varmasti samanlainen.

REA TALLGRENIN muistoissa ukko nikkaroi autotallissa, tekee vatsalihasliikkeitä television edessä tai lueskelee lehteä keinutuolissa. Tyttö kiipesi usein syliin kiikkumaan ja viihtyi ukon kainalossa vielä teini-ikäisenäkin. – Ukolla oli tapana kysellä, olenko kaatunut taas nauloihin, kun ilmestyin kyläilemään uusia lävistyksiä naamassani. Hänellä oli veikeä huumorintaju. Tallgren koki tulleensa hyväksytyksi sellaisena kuin oli. Kun hän seurusteli pitkään naisen kanssa, ukko ja mummo muistivat lahjoilla seurustelukumppania ja tämän lastakin. – Heidän ideologiansa mukaan taivaan Taatto ei tee valuvirheitä. Jokainen on juuri sellainen, jollaiseksi hänet on tarkoitettu. Tiedän, että tämä ei ole itsestäänselvyys. Pari vuotta sitten Tallgren avioitui ulkomailla työskentelevän Samu Tallgrenin kanssa. Sen jälkeen ukko muisti aina soittaessaan kysyä, onko ollut raskasta odotella miestä kotiin kuukausia kestäviltä matkoilta. – Ukko jäi täysorvoksi alle kymmenvuotiaana ja joutui elämään hyvin niukoissa oloissa huutolaislapsena. Hän käänsi taustansa niin, että halusi antaa lapsilleen ja lapsenlapsilleen kaiken, mitä häneltä itseltään puuttui. Isäni on ollut onnekas saadessaan tuollaisen isän, ja sillä on varmasti ollut vaikutusta myös siihen, miten minut on kasvatettu. Olen ukolle hyvin kiitollinen. UKKO HAVERISEN hautajaisissa hänen leskensä pysähtyi niille sijoilleen kirkon aulassa ja kysyi saattoväeltä, että tiedättekö, kuka tuon lähetyskynttelikön on tehnyt. Tietenkin ukko. Peruskoulun puukäsitöiden opettajana työskennellyt mies oli näppärä käsistään. – Ukko käytti paljon aikaa seurakunnan hyväntekeväisyystyöhön. Hänen ja mummon toinen kylpyhuone oli usein täynnä vaippoja ja muita tarvikkeita, jotka olivat lähdössä lastenkoteihin Venäjälle, Rea Tallgren kertoo. Vaikka isovanhemmat toimivat kotiseurakunnassaan Kuusamossa aktiivisesti, kristinuskoa ei mitenkään tuputettu. Siitä ei johdettu vaatimuksia muille. Tallgren suhtautuu uskoon samalla tavoin. – Usko on minulle tie, jota kulkea, ja ohje kohdella muita niin kuin haluaisin itseäni kohdeltavan. Juuri nyt Tallgrenista tuntuu tärkeältä viettää aikaa niiden perheenjäsenten kanssa, jotka ovat elossa. He näkyvät usein myös hänen suositulla Instagram-tilillään @reatallgren. – Läheiset ovat minulle todella tärkeitä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

KUIN ISOVELI, jonka kanssa saattoi painia, riidellä ja sopia. Mies, joka opetti käymään punttisalilla ja keulimaan mopolla. Jo ajokortin saanut aikuinen, jonka saattoi pyytää hakemaan, kun teininä tuli otettua liikaa kaljaa kotibileissä. Näin Elias Kaskinen kuvaa suhdettaan Oskuun, johon tutustui teini-iän alussa. Kaskinen oli siihen aikaan pullea poika, joka muutti muotoaan vanhemman ystävänsä ohjauksessa. – Lohjalla pääsi pumppaamaan rautaa jo 13-vuotiaana. Katsoin ylöspäin Oskua, joka oli järkyttävän vahva ja pystyi nostamaan penkistä kaksi kertaa painonsa verran. Treenasimme yhdessä ihan tosissaan, ja se oli mahtavaa.

Elias Kaskinen sai vyön ystävältään, joka kuoli kaksi vuotta sitten. Hän toivoo näkevänsä tämän vielä.

ELIAS KASKINEN kuvaa itseään kovaksi innostujaksi. Osku voitti silti siinäkin lajissa. – Osku eli voimakkaasti hetkessä. Hän oli hyvin sosiaalinen, ja hänellä oli useamman ihmisen toimeenpanokyky. Hän sai asioita aikaiseksi.

”

Katsoin ylöspäin Oskua, joka oli järkyttävän vahva ja pystyi nostamaan penkistä kaksi kertaa painonsa verran. POPMUUSIKKO ELIAS KASKINEN

Kaskinen kertoo pari esimerkkiä: Hän oli vuokrannut syrjäisen mökin 21-vuotissynttäribileitään varten, mutta moni kutsuvieras perui tulonsa viime hetkellä. Silloin Osku lähti hakemaan lisää juhlijoita. Puolentoista tunnin päästä hän palasi tilataksi täynnä, ja isot juhlat onnistuivat. Ystävät saattoivat myös lähteä hetken mielijohteesta Lohjalta isompaan kaupunkiin klubille Oskun Porschella. Yöpaikkaa ei tarvinnut miettiä, olihan auto.

Popmuusikko Elias Kaskisella on luottotavara, jota hän käyttää keikoilla, televisiossa ja vaelluksilla

un Elias Kaskinen laulaa yleisölle, hänellä on se. Kun hän esiintyy television suorassa lähetyksessä, hänellä on se. Kun Kaskinen hikoilee Australian viidakoissa ja kiipeää vuorelle Norjan talvessa, hänellä

on se. – Tykkään, kun mukana on jotain tuttua ja turvallista. Kaskisen luottotavara on metrin mittainen, yhdeksänreikäinen ruskea nahkavyö. Viime talvena vyön tikkaus repesi ja solki irtosi, jolloin Kaskinen vei sen Lauttasaaren suutarille. Kokenut suutari arvioi vyön iäksi nahkan kulumisen perusteella ainakin sata vuotta ja tulevaksi käyttöiäksi toiset sata lisää. Kaskisen hallussa vyö on ollut kymmenisen vuotta. Se tarkoittaa 29-vuotiaalla kolmasosaa elämästä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

OLI PAKKASTALVI vuonna 2011, ja 19-vuotias Elias Kaskinen oli lähdössä kotoaan Lohjalta yön yli kestävälle vaellukselle Inkooseen kahden ystävänsä kanssa. Miehet kävivät vielä läpi varusteensa, jolloin kävi ilmi, että Kaskiselta puuttui kunnon vyö. Kuusi vuotta vanhempi Osku heitti hänelle omansa, jonka oli perinyt isoisältään. – Olen siitä lähtien käyttänyt vyötä aina, kun minulla ovat olleet vyönmentävät housut tai shortsit jalassa. Vain smokin kanssa en laita tätä. Kaskinen kuvaa vyötä tolkuttoman kestäväksi. Eräälläkin keikkareissulla hän käytti sitä kiristyssiteenä, jolla veti hotellin vinon sängynjalan suoremmaksi ennen nukkumaanmenoa. Alkusyksystä Kaskinen lomaili Italiassa, missä hän kierteli nahkaan erikoistuneita artesaaniliikkeitä. – Kilpailu saattoi olla epäreilu, mutta minusta mikään kokeilemani vyö ei pärjännyt omalleni. Ne eivät vain tuntuneet eivätkä näyttäneet yhtä hyviltä.

OSKU KUOLI äkillisesti kaksi vuotta sitten 33-vuotiaana. Hän oli muuttanut toiselle puolelle Suomea ja tavannut Elias Kaskisen kanssa lähinnä tämän keikkaillessa hänen uusilla kotikulmillaan. – Olimme vähemmän tekemisissä kuin nuorempina, mutta ehdottomasti ystäviä. Kaskinen oli tuolloin jo saanut menestystä laulaja-lauluntekijänä sekä televisiokasvona. Oskun kuolinvuonna 2019 Kaskinen palkittiin Kultaisella Venlalla isännöimästään Alasti-klubista. Vuonna 2017 hän voitti Tähdet, tähdet -tv-ohjelman – ja otti palkinnon vastaan suosikkivyö housuissaan. Oskun kuolema tuli täytenä yllätyksenä. Kaskinen toivoo, että tapaisi hänet vielä. – Se on toive, jonka toteutumisesta ei tietenkään ole takeita. Jos minulta kysytään, että uskotko taivaaseen ja Jumalaan, niin siihen on tosi vaikea vastata. Kuollut ystävä on joka tapauksessa läsnä antamassaan lahjassa. – Olen miettinyt, pitäisikö vyö säilöä pyhäinjäännöksenä, mutta toisaalta on siistiä, että se on päälläni koko ajan ja kaikkialla. ■

v kah

o illa

ä öss i t t ei ak

ok ttutu u j a s

n reide e v a k

kans

u sis Aam n tilatak jeja ssä puula si e d k h y e n l a a A tet ellä tunnis Ruskaretk Kermaisesta lohikeito sta energiaa iltapäiv ään Musav isan jä lkeen v irkisty neenä kotiin

PÄIVÄTOIMINTA LISÄÄ ANNELIN ILONRYPPYJÄ Kun kaipaat virkistävää puuhaa mukavassa seurassa, on päivätoiminta oiva ratkaisu. Me liikumme, aivojumppaamme, harrastamme kulttuuria ja kädentaitoja, ulkoilemme ja syömme hyvää ruokaa yhdessä. Päivätoimintapäivä lisää sinun ja omaishoitajasi elämänilosta kertovia ilonryppyjä.

Lue lisää päivätoiminnastamme: paivakumpuhoiva.fi Paloheinä: 050 305 3193 Malminkartano: 050 570 1341

Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT • PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA

SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO.

L A A JA N VA L I KO I M A N K R I S T I L L I N E N K AU P PA

Anna-Mari Kaskinen, Tapio Luoma, Miikka Ruokanen (toim.)

Sanan aika 2022

– Raamattua vuoden jokaiselle päivälle Rakastettu klassikko päivittäiseen hartaudenharjoitukseen. Kirkkovuoden mukaan etenevä kirja tarjoaa Raamatun tekstin kullekin päivälle sekä lyhyitä rukouksia arkeen ja juhlaan. 6,90

Verkkokauppa: www.sacrum.fi

Pekka Y. Hiltunen, Kalevi Virtanen

Tässä olen

– Hengellisiä harjoituksia. Päivittäinen taukopaikka 2022 Säännölliseen rukousharjoitukseen ja meditaatioon kutsuva opas. Päivittäisen harjoituksen rakenne toistuu, mutta siihen johdattavat tekstit ja apukysymykset vaihtuvat. Jokapäiväinen mietiskely, jossa etsitään yhteyttä kaiken olevan kanssa, muuttaa hitaasti ihmistä. 21,10 (27,90)

Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki

Jouluseimihahmot

Erilaisia, yhteensopivia settejä jouluseimen kauniisti viimeisteltyjä irtohahmoja. Hahmojen korkeus n. 8 cm, materiaali kestävää polyhartsia. 5 hahmoa: Jeesus-lapsi, Maria, Joosef, harkä ja aasi 25,90 4 hahmoa: Kameli ja 3 tietäjää 23,90 3 hahmoa: Roomalaiset sotilaat 25,90

Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15

Joulukalenterit

Kristilliset, perinteiset joulukalenterit. alk. 4,90 Reilun Kaupan suklaalla 6,90

Puh. 020 754 2350 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Saattohoitoa soittamalla Harmonikkataiteilija Maria Kalaniemi vietti muistisairaan äitinsä kanssa aikaa soittamalla hänelle Satumaata ja muita tuttuja tanssikappaleita. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

lohuoneen lattialla nököttää kultainen harmonikka, yksi Maria Kalaniemen monista harmonikoista. Soittimella Kalaniemi on luonut hienon muusikonuran mutta yllättäen myös jotain vielä henkilökohtaisempaa. Harmonikansoitosta tuli Kalaniemen ja hänen keväällä kuolleen muistisairaan äitinsä, Rauha Kalaniemen, tärkeä kommunikaatiomuoto. – Äitini sairasti Alzheimerin tautia ja oli laitoshoidossa pitkään. Lopuksi hän oli vuoden ajan saattohoidossa. Kun hänen puhekykynsä heikkeni, soitin hänelle harmonikalla tuttuja sävelmiä, pääasiassa vanhaa tanssimusiikkia, Satumaata ja muita klassikoita. Kalaniemi tapasi äitinsä monta kertaa viikossa ja saattoi viettää tämän luona useita tunteja. – Välillä soitin toisella kädellä sävelmää ja pidin toisella kädellä häntä kädestä. Musiikki selvästi rauhoitti häntä, ja samalla myös minua. Muusikko totesi, että musiikki on oivallinen keino yhteyden saamiseen. Näin hän sai ajatuksen soivasta hoivasta.

Näitä ajatuksia Kalaniemi on kehitellyt osana opintojaan, kun hän on opiskellut terapeutiksi Tommy Hellsten -instituutin nelivuotisessa Ihminen tavattavissa –koulutuksessa. Hänen lopputyönsä aiheena oli Soiva saattohoito. – Hakeuduin alun perin koulutukseen tutkiakseni ja kehittääkseni itseäni. Ensimmäiset kaksi vuotta olikin oman matkan läpikäymistä. Kalaniemellä on toimipiste Espoon keskuksessa. Hänen puheilleen voi hakeutua vaikkapa ihmissuhde- ja parisuhdeongelmissa tai työuupu-

MUISTISAIRAIDEN LÄHEISTEN ja muistisairaita hoitavien on usein vaikea löytää välineitä yhdessä olemiseen. Maria Kalaniemi on ottanut sydämenasiakseen musiikin viemisen muistisairaiden hoitolaitoksiin. Niissä voitaisiin entistä enemmän esimerkiksi laulaa yhdessä ja kuunnella musiikkia. – Osana laitosten arkea voisi olla musiikkihetkiä, samalla tavalla kuin on päivittäisiä lääkkeiden jakamisia. Uskon, että henkilökunnan saisi mukaan pienellä sparrauksella ja rohkaisulla, ja näin onkin jo monessa laitoksessa. Tällainen musiikillinen ilottelu antaisi varmasti paljon kaikille osapuolille. Kalaniemi on itse kokenut, miten vahvasti muistisairas saattaa reagoida, kun alkaa soittaa vaikkapa Tulipunaruusut-humppaa. Se herättää muistoja ja avaa väylän tunnemuistiin, siihen, mitä aivoihin on piiloutunut. – Ihmiselle on loppuun asti merkityksellistä se, että hänet kohdataan kokonaisuutena ja että hän saa olla mukana yhteisessä toiminnassa. Kalaniemen mielestä myös muistisairaan omaiset olisi hyvä ottaa nykyistä paremmin huomioon. Esimerkiksi omaisten vertaistuen voisi yhdistää hoitolaitosten toimintaan.

muksesta toipumisessa. Tapaamiseen voi liittyä myös Soivaa hoivaa. – Musiikki saattaa avata tunne-elämän padot, sillä taide on mieletön voimaväline.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

”

Välillä soitin toisella kädellä sävelmää ja pidin toisella kädellä äitiäni kädestä.

ESPOON KILOSSA lapsuutensa viettänyt Maria Kalaniemi löysi tiensä musiikin pariin tavallisen arjen keskellä. Hän kasvoi kaksikielisessä perheessä, jossa kuunneltiin paljon musiikkia radiosta ja levyiltä. Se oli useimmiten vanhaa tanssimusiikkia, jossa olennaisena soittimena oli haitari. – Annikki Tähden, Olavi Virran ja kumppanien sävelmät tulivat tärkeiksi. Nehän ovat suomalaista soulmusiikkia, Kalaniemi sanoo. Sitten koitti päivä, jolloin Astrid-mummo osti hänelle harmonikan. Kalaniemi alkoi kulkea soittotunneilla Pekka Loposen harmonikkakoulussa Helsingissä, ja välillä mummo saattoi häntä tunneille. 12-vuotiaana Kalaniemi jatkoi harmonikkaopintoja Espoon musiikkiopistossa Heidi Velamon johdolla. Vaikka Velamo oli enemmän suuntautunut klassiseen musiikkiin, hän kannusti nuorta muusikonalkua rytmimusiikin pariin, etsimään oman polkunsa.

– Musiikkiopistossa tutustuin muihin nuoriin muusikoihin. Ensimmäiset yhtyeet tulivat kuvioihin jo silloin. Tärkeä sysäys eteenpäin oli se, kun 19-vuotias Kalaniemi voitti ensimmäistä kertaa järjestetyn Kultainen Harmonikka -kilpailun. – Voitto tuntui mukavalta, vaikka en ole kokenut itseäni erityisen kilpailuhenkiseksi. Toisaalta tuntui hämmentävältä, kun yhtäkkiä joutui olemaan paljon esillä mediassa. Samana vuonna Kalaniemi pääsi opiskelemaan Sibelius-Akatemian juuri perustetulle kansanmusiikkiosastolle. VUOSIEN MITTAAN Maria Kalaniemi on kehittänyt oman soittotyylinsä, jota on kutsuttu haitarifadoksi. – Harmonikka on voimallinen ja samalla herkkä soitin. Olen löytänyt sen avulla tavan ilmaista itseäni ja tunteitani. Kalaniemi esittää konserteissa sekä omia että muiden sävellyksiä. Hän on ollut solistina monissa kokoonpanoissa ja kokenut kasvaneensa muusikkona yhteistyössä muiden muusikoiden kanssa. – Yhtyeen yhteispeli vaatii viritettyjä antenneja, ja on suorastaan maagista, kun sen saa toimimaan. Silloin ajattelee, että vau, mitä tässä tapahtuu. Kalaniemen viimeisin levy, Mielo, ilmestyi vuosi sitten. Hän soittaa siinä yhdessä harmonikkavelho Eero Grundströmin kanssa. Mielo voitti Etno-Emman ja oli kuukausia Euroopan maailmanmusiikkilistan kärjessä. – Konserttejahan ei ole korona-aikana voinut juurikaan pitää, joten tuntui hyvältä löytää tällä tavalla yleisöä myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Kesällä Kalaniemi ja Grundström esiintyivät Kaustisten kansanmusiikkifestivaaleilla. Kaksikko valittiin siellä vuoden yhtyeeksi. MUUSIKON TYÖN ohella Maria Kalaniemi on työskennellyt pitkään lehtorina Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastolla. Hän sanoo pitävänsä opettamisesta erityisesti siksi, että se on hyvin vuorovaikutteista. – Opiskelijat tulevat tunneilleni eri soittimien kanssa, ja tilanteesta riippuen soitan itsekin mukana. Minulle on tärkeää auttaa jokaista opiskelijaa löytämään oma muusikkoidentiteettinsä. Kalaniemi toimii myös espoolaisen JuuriJuhla-festivaalin taiteellisena johtajana. Nyt hän ja festivaalin toiminnanjohtaja Päivi Ylönen-Viiri ovat ottaneet yhteyttä Espoon kaupungin vanhuspalveluihin viedäkseen Soiva hoiva -menetelmää laitoshoitoon. Kaupunki on antanut apurahan pilottitoimintaan, jossa Kalaniemi ja harmonikkataiteilija Elina Leskelä käyvät tapaamassa Viherlaakson muistipalvelukeskuksen vanhuksia. – Musisoinnin lisäksi juttelemme ja tutustumme toisiimme. Ydinajatuksena on toteuttaa ihmisläheistä hoivaa musiikin kera. Musiikki ei ole Kalaniemelle pelkästään työtä ja terapiaväline, vaan se on kantanut häntä elämässä ja auttanut jaksamaan eteenpäin. Hän toivoo musiikin pysyvän aina elämässään tavalla tai toisella. – Soittokunnon ylläpitäminen vaatii jatkuvaa harjoittelua, mutta myös tauot tekevät hyvää. Esimerkiksi metsässä kävellessä musiikki saattaa muotoutua mielessä uudella tavalla. ■

Kuka?

Maria Kalaniemi, 57, on Espoon Tuomarilassa asuva harmonikkataiteilija ja Sibelius-Akatemian lehtori. Hän on myös Tommy Hellsten -instituutista valmistunut terapeutti, joka on kehittänyt Soiva hoiva -menetelmän.

Mitä?

Kalaniemi on julkaissut solistina kymmeniä albumeja. Viimeisin levy Mielo ilmestyi vuosi sitten. Pari vuotta sitten hän sai Valtion musiikkipalkinnon ja hänet valittiin Ruotsin kuninkaallisen akatemian jäseneksi.

Motto

Päivä kerrallaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Valoa vainajien maahan Teologi Esko Miettinen teki tietokirjan siitä, minne ihminen menee kuolemansa jälkeen. Lähtökohtana on tuonelasta kertova uskontunnustuksen kohta, josta papit eivät puhu. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

A ”

stui alas tuonelaan.” Nuo kolme sanaa kuullaan kirkossa lähes jokaisena sunnuntaina, kun seurakunta lausuu uskontunnustuksen. Teologi ja tietokirjailija Esko Miettisen mielestä sanoissa on jotakin sellaista, mikä ei tunnu sopivan moderniin maailmaan. Miettinen on käynyt evankelisluterilaisen kirkon jumalanpalveluksissa säännöllisesti 1970-luvulta lähtien. Hänen mukaansa kaikkia muita uskontunnustuksen kohtia käsitellään saarnoissa paljon ja perusteellisesti, mutta Jeesuksen tuonelanmatkasta ei puhuta missään.

– Olen ajatellut jo pitkään, että tästä aiheesta pitäisi tehdä kirja. Minua kiinnosti mahdollisuus, että pääsisin tuomaan luterilaisen uskonnon maailmaan jotakin uutta. Sellainen mahdollisuus on hyvin harvinainen. Kun Miettinen oli aloittanut tuonelaa käsittelevän kirjan tekemisen, hänen puolisonsa Mari sairastui syöpään ja menehtyi neljä vuotta sitten. Miettinen sanoo kuitenkin, että Astui alas tuonelaan (Väyläkirjat) ei ole henkilökohtainen surutyökirja. – Kysymys siitä, missä Mari nyt on ja miten voisin rukoilla hänen puolestaan, on kuitenkin tullut minulle tärkeäksi.

mutta itsekkäästi elänyt rikas mies joutuu tuone lan tuskiin. Uuden testamentin maininnat Jeesuksen tuone lanmatkasta ovat Esko Miettisen mukaan niukko ja ja viitteellisiä, ja moni teologi pitää niiden an tia jopa heppoisena. Ensimmäisen Pietarin kirjeen mukaan Jeesus kävi kuolemansa jälkeen julistamassa ilosano maa vankeudessa eläville hengille, jotka eivät olleet menneisyydessä totelleet Jumalaa. Myö hempinä vuosisatoina teologit ovat pohtineet, keitä Jeesus tapasi tuonelassa ja mitä hän heil le puhui. Paavalin kirjeestä efesolaisille on löydetty sa nat, joiden mukaan Jeesus nousi maan alimmista paikoista eli tuonelasta ”vangit voittosaaliinaan”. Samaan teemaan viitataan myös Ilmestyskirjas sa, jonka mukaan Kristuksella on nyt hallussaan kuoleman ja tuonelan avaimet. Kristillinen perinne toi lisää tuonelanmatkaan liittyviä mielikuvia. Uuden testamentin nuorim pien osien syntyaikana elänyt piispa Ignatius uskoi, että Jeesus otti tuonelasta mukaansa Vanhan testamentin aikana eläneiden pyhien sie lut. 200luvulla kirjoittaneet kirkkoisät Klemens Aleksandrialainen ja Origenes laajensivat Jee suksen kuulijakuntaa tuonelassa myös pakanoi hin, jotka saivat vielä kuolemansa jälkeen mah dollisuuden pelastumiseen. Kuvaukset Jeesuksen tuonelanmatkasta tulivat jo varhaisina vuosisatoina osaksi kristittyjen hen gellisyyttä.

TUONELAN HISTORIALLISET juuret ovat Vanhan testamentin vanhimmissa osissa, missä kaikkien vainajien yhteinen määränpää, heprean kielel lä šeol, kuvataan surulliseksi ja varjomaiseksi pai kaksi. Myöhemmin hurskaat ja jumalattomat saa vat tuonelassa omat alueensa, ja lopulta Jumalan ystäville luvataan kuoleman jälkeen välitön pää sy taivaan autuuteen. Uuden testamentin tuonela, kreikan kielel lä haades, jatkoi samoja kehityskulkuja. Jeesuk sen kertomuksessa rikkaasta miehestä ja Lasa ruksesta kuoleman jälkeinen tila jakautuu kah teen piiriin. Paljon kärsinyt Lasarus saa loh dutuksen patriarkka Abrahamin huomassa,

MAHDOLLISUUS KÄÄNTYÄ Jumalan puoleen vielä maanpäällisen elämän jälkeen on Esko Miettisen mukaan yhä vahvasti esillä ortodoksisen kirkon opetuksessa. Hän luonnehtii idän kirkon suhdet ta tuonpuoleiseen läntistä kristikuntaa optimisti semmaksi. Ortodoksinen kirkko ei opeta kirkkoisä Orige neen tapaan kaikkien sielujen pelastumista. Mys tikkojen kokemuksissa ja liturgisissa teksteissä elää kuitenkin toivo tuonelan täydellisestä tuhou tumisesta ja siitä, että kaikki kadotukseen joutu neet sielut vapautuvat kärsimyksestään. Ortodoksit uskovat myös, että kirkon rukouk set voivat ratkaisevasti vaikuttaa sielujen kohta loon vielä kuoleman jälkeen. Kristuksen tuone lanmatka jää kuitenkin mysteeriksi, jota yliste tään hymneissä ja josta voidaan esittää vain tar kasti rajaamattomia oletuksia. Luterilaisessa kirkossa on reformaattori Martti Lutherin varhaisten tekstien pohjalta tulkittu, että tuonelaan astuminen viittaa kärsivän Jeesuk sen kokemuksiin ennen ristinkuolemaa. Nuoruu dessaan henkisestä ahdistuksesta kärsinyt Lut her ajatteli tuonelan tarkoittavan ulkoista alen nustilaa, kirottuna olemista ja Jumalan vaikene mista kärsimyksen hetkellä. Miettisen mukaan Luther liittyi kuitenkin kes kiiässä kirkon vanhojen opettajien seuraan ja opetti, että Jeesus voitti tuonelassa käydessään ihmistä saartavat turmiovallat. LÄNTISISSÄ KIRKOISSA Jeesuksen tuonelanvie railu jäi Esko Miettisen mukaan vähälle huomi olle monen vuosisadan ajaksi, kunnes oppi löy dettiin uudestaan 1900luvulla. Miettinen nostaa esimerkiksi sveitsiläisen katolisen teologin Hans Urs von Balthasarin, jonka laajassa tuotannos sa tuonelanmatkalla on keskeinen asema.

Balthasar tallensi kirjalliseen muotoon rippi lapsensa, lääkäri ja mystikko Adrienne von Speyrin, kokemia näkyjä Jeesuksen kärsimyksis tä ja kuoleman maasta. Balthasarin mukaan Jeesus ei astunut tuone laan voitonlippua heiluttavana valtaajana vaan vajosi sinne voimattomana, yksinäisenä, hylätty nä ja vailla toivoa kuten muutkin kuolleet. Sen jäl keen Jeesus kulki läpi helvetin ja katsoi ympäril leen maailmassa, josta Jumala puuttui kokonaan. Tällaisella ”passiivisella tarkastelulla” Jeesus voitti Balthasarin mukaan pahuuden ja kuole man ihmisiltä salatulla tavalla. Ortodoksien ta paan Balthasar liittää tuonelanmatkaan toivon siitä, että lopulta kaikki sielut voisivat pelastua. Esko Miettinen kiinnittää huomiota Baltha sarin teologisten ideoiden syntyaikaan. Adrien ne von Speyrin ilmestykset alkoivat vuonna 1941, ja Balthasar esitti ensimmäisen kerran oman kä sityksensä tuonelanmatkan teologiasta vuonna 1945. Miettinen uskoo, että kaksikko reagoi noina vuosina käydyn toisen maailmansodan hirmute koihin kuvalla säälittävästä ja voimattomasta Jee suksesta, joka vaeltaa Isälleen kuuliaisena täydel lisen jumalanvastaisuuden hallitsemassa maail massa. VAIKKA ESKO MIETTINEN on kirjoittanut Jeesuk sen tuonelanmatkasta tietokirjan, hän ei tunne ratkaisseensa uskontunnustuksen vaikean koh dan arvoitusta. Kuva jää hämäräksi, ja niin pitää ollakin. – Nämä asiat ovat mysteereitä, ja kaikki, mitä ihmiset voivat sanoa tuonpuoleisesta, on hapui lua ja yrittelyä, hän sanoo. Kirjansa lopussa Miettinen esittää kuitenkin muutaman johtopäätöksen. Sanat ”astui alas tuonelaan” muistuttavat mei tä siitä, että ihminen ei häviä kuollessaan ole mattomiin, vaan sielu jatkaa olemassaoloa jossa kin. Tuo paikka on sellainen, missä myös Jeesus on ollut. – Tuonelanmatka tuo lupauksen taivaan kodis ta lähemmäksi kuin sellainen kristillisyys, jossa tuonela unohdetaan, Miettinen sanoo. Toiseksi, meillä on mahdollisuus rukoilla edesmenneiden läheistemme puolesta. Luterilai sessa kirkossa tämä mahdollisuus otettiin uudel leen käyttöön vuonna 1984, kun uuteen kirkollis ten toimitusten kirjaan lisättiin rukous vainajan puolesta. Myös edesmenneet läheiset voivat eh kä rukoilla meidän puolestamme. Miettinen lisää vielä, että Vanhassa testamentissa synkäksi paikaksi kuvatulle tuonelalle on tapahtunut jotakin, kun Jeesus kävi siellä. Tämä ajatus toistuu hänen mukaansa monien eri vuo sisatoina kirjoittaneiden teologien teksteissä. – Sieltä täältä löytyy kristillisiä opettajia, jot ka sanovat, että tuonela on nyt toisenlainen. Sin ne on tullut valoa, ja se on muuttunut Isän ko din moniksi asuinsijoiksi, Miettinen sanoo viita ten Kuopion hiippakunnan ensimmäisen piispan Eino Sormusen sanoihin. Tuonelan pohtiminen ja siitä kirjoittaminen on vaikuttanut siihen, miten Miettinen viettää nykyään pyhäinpäivää. Viedessään muistokynt tilän haudalle hän lausuu vanhan kristillisen ru kouksen: – Herra, anna hänelle ikuinen rauha. Ikuinen valo häntä valaiskoon. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

VIHREIDEN POLIITTINEN VARAPUHEENJOHTAJA HARJANNE

GREY

HYPOTEESI

PEREHTYY KIELTÄ- ANNETTUUN MISTÄ ASIAAN

KANSANNOUSU

SULLOUTUA MADRIDIN EDESSÄ 2X

SALMINEN

HOLVI-

MINTUN KUMPPANI

URAN-

TAIVAAN VÄREJÄ

LAPSELLINEN

HAMPAILLE

POMOILLA

LADYN APUNA PURKAUTUA

URBAANIMAALAUS

SEN VATSAAN JOONA JOUTUI

NÄKYVIIN MAANOSA

HIRSISTÄ TEHTY

ARTISTI LUOTI

KETJU

KUIVIA

NOBELPIISPA

PUDOTA

SOITETTAVAA

BLUESJAMES VÄLEJÄ

STURE FJÄDER SEN JOHDOSSA

KÄÄNTÄJIÄ

POJANKIN ÄÄNI

GUTSY GO -HANKETTA KEHITTÄNYT AFLATUNI

EDELTÄVÄ

EPÄILLYLTÄ KYSYTTY

VIRTAA KAUPATA

UUSINTANA

-1. SOTA-

SOPHIA LOREN

PALUU

huulin

eteistila

KOHOAA RAJALLA

VOI FAZER

- OHLSON

KODINKONE NOTKO

kapeneva

U2:N KEULAHAHMO

HÄNELLÄ KIRJA VANHASSA TESTAMENTISSA

lampaista

LÄHINNÄ MAATA

KAUPUNGISSA NÄHTÄVÄ

HEILUTTAVAT PUIKKOA

VASTARINTA

PAININUT PETRA

LUOTAIN SKEPTIKKO

PAIKKA SAULIN SUKUA

ARABILAISIA KORISTEKUVIOITA

SUKULAISKOTI

KISSAVILJELTÄVÄ

YHDISTÄÄ

HIIHTÄJÄ KORVA

PÄÄKAUPUNKI

TIIU VISTE K

KUULA-

HIIHTÄNYT GUNDE

SUUREELLISIA

A VAITI Ä

VIRTUAALIHAHMO

U V

♂

NIRSOT

AIVAN

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

hiomaton

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Mielipide Virkatodistusuudistus on epäonnistunut

Erkki Vanhanen Helsinki

Sukuselvityksiä ei tarvita OLEN TOIMITTANUT yli 400 kuolinpesän selvitystä. Sukuselvityksiä on koottava perukirjojen liitteiksi perintöverotusta ja perinnönjakoa varten. Muuhun niitä ei tarvita. Kun mies tai vaimo kuolee, leski kyllä tietää, ketkä ovat heidän lapsiaan. Eikä vastaan ole tullut tapausta, jossa ei olisi tiedetty, kuka on sisar tai veli, setä, eno tai täti. Vain kahdesti asianosaisten tieto on ollut eri kuin viranomaisvahvisteinen sukuselvityksen tieto. Petsamossa vihittiin 21-vuotias mies ja 33-vuotias nainen. Silloisen lain mukaan, ”jos mies siitti lapsia salavuoteudessa, jota sitten avioliitto seurasi, lapset olivat aviolapsia”. Vihittävät ilmoittivat kirkkoherralle, että naisen synnyttämä 14-vuotias poika oli heidän yhteinen lapsensa, joten ymmärtäväinen kirkkoherra merkitsi hänet aviolapseksi. Toisessa tapauksessa puolisot muuttivat Amerikkaan, saivat lapsia ja palasivat takaisin. Kaksi Amerikkaan jäänyttä lasta ei tullut Suomen sukuselvitykseen – Amerikassa ei sukuselvityksiä ole. Kummassakin tapauksessa perintö jaettiin tosiasioiden, ei sukuselvityksen mukaisesti. Sukuselvitykset ovat tarpeettomia.

Matti Norri varatuomari, Helsinki

MARTTA-KAISA VIRTA

LÄHIOMAISENI JUURI menettäneenä luin uutisen virkatodistusuudistuksesta (K&k 21.10.). Ilmeisesti uudistuksella on tavoiteltu säästöjä. Sillä on ulkoistettu seurakunnista palvelutehtävä, joka niillä on ollut vuosisatojen ajan. Nyt selitetään, että uudistus vapauttaa surevat omaiset paljon työtä vaativasta vainajan sukuselvityksen kokoamisesta. Kaunis perustelu, kunhan olisi totta. Uudistajat eivät näytä ollenkaan tajunneen sitä, miten valtavan työmäärän siirrosta on kysymys. Siksi keskusrekisterien työvoimaresurssit ovat pahasti alimitoitettuja. Ongelmaa ei pystytä ratkaisemaan pelkästään atk-toimintoja kehittämällä. Tämä uudistus on tuottanut keskitettyä byrokratiaa ja uuden huolen sureville: Ehdinkö saada sukuselvityksen vainajasta perunkirjoitukselle säädetyn kolmen kuukauden määräajan sisällä? Miten järjestää perunkirjoitus, kun sukuselvityksen viiveaika on 16 viikkoa? Vanha järjestelmä toimi sentään viikon tai parin viiveellä eikä se ollut taakka, vaan oli paremminkin osa surutyötä. Sukuselvitysten viivästyminen aiheuttaa pankkiasioinnissa omaisille miltei ylivoimaisia vaikeuksia. Ne ovat vastassa heti kuoleman jälkeen, jo paljon ennen perunkirjoitusta.

Isän ikävä KALENTERISSA ON vuosi vuoden perään juhlapyhä, joka nostaa monelle miehelle palan kurkkuun ja suolavettä silmäkulmiin. Tyhjiä sylejä on paljon. Isän ikävää myös. Isänpäivä Halloweenin jälkeen ja ennen tuomiosunnuntain pamausta joulusesongille on isäpyjamien, isäkosmetiikan ja isäkirjojen myyntihuippu. Yhä piirretään alakouluissa vahavärit suhisten isänpäiväkortteja, joihin kirjoitetaan taululta mallin mukaan Oma isä, Rakas isä, Paras isä. Yksi päivä sinne tai tänne. Ja tokihan kortin voi tehdä papalle, enolle, mummille, kummille, äidille. Aina on myös niitä kortteja, jotka katoavat matkalla. Niitä, jotka äiti repii roskiin, tai jos raivo ei riitä tai omatunto salli, piilottaa johonkin laatikkoon edellisvuotisten sekaan, kuten myös isän kortit lapselle. Monella on tuttavapiirissään se jamppa, jolle tuli ero, ja lapset sai vaimo, joka viranomaisvallan kanssa estää tapaamiset. Typeränä itsehoitona suruun, ikävään, nöyryytykseen, pettymykseen ja itsesääliin moni jamppa juo. Niin menee ehkä työ, ehkä asuntokin. Eikä semmoinen mies mikään isä ole, ei mitään tapaamisoikeuksia sille! Elämme yksinhuoltajaäitien aikaa. Kun vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta jatkuu muutaman vuoden, niin sitten se on tehty. Isä voi enää vain toivoa, että ehkä sitten, kun lapsi on aikuinen. Tai tulisikohan se edes hautajaisiin? Lasten vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta on järkyttävää, yleistä ja rakenteissa hyväksyttyä. Teorioissa ja tilastoissa suomalaisista eroista seuraa sopuisaa yhteishuoltajuutta, onnellisia bonusperheitä, ihmissuhteiden monimuotoisuutta ja parempaa elämää. Todellisuudessa mies vetää erossa usein lyhyimmän korren. Etäisä jää äänettömäksi etämaksajaksi. Oma puolisoni kuoli, ja lapsemme jäivät ilman isää. Toivon, että lapset, joilla on isä, saisivat tuntea isänsä ja että isät saisivat olla lastensa elämässä, aivan kuten äiditkin saavat.

Yksin

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Kivistöön kaivataan messua VANTAALLA KIVISTÖN kirkossa ei ole ollut sunnuntaijumalanpalveluksia pitkään aikaan. Onko kirkolla varaa tällaiseen toimimattomuuteen? Mielestämme ei. Koronapandemian aiheuttamat rajoitukset olivat toki ymmärrettäviä. On tietenkin hyvä ja tarpeen, että nuorten aikuisten toimintaan panostetaan, esimerkkinä maanantai-iltojen tilaisuudet. Ne eivät kuitenkaan saa korvata sunnuntaijumalanpalveluksia. Messun pitäisi olla vähintään kaksi kertaa kuussa, jotta siitä tulisi säännöllinen rutiini elämään. Jumalanpalveluksissa on kehitettävää, niitä tulee elävöittää sekä lisätä osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemusta. Miksei näihin asioihin panosteta? Myös vanhemmat aikuiset kaipaavat mahdollisuutta seurakuntayhteyteen kotikirkossaan. Alueen aktiivisten seurakuntalaisten puolesta

Tarja Leinonen Kivistö, Vantaa Tuija Akkanen Vestra, Vantaa

KIRKKOHERRA VASTAA: Vantaankosken maantieteellisesti laajassa seurakunnassa jumalanpalveluselämä toteutuu useassa pisteessä erityisesti Myyrmäen, Kivistön ja Seutulan kirkkotiloissa erilaisin painotuksin. Suur-Kivistön alueella jumalanpalveluksia vietetään Seutulassa ja Kivistössä yhteensä neljänä kertana kuukaudessa ja lisäksi tänä syksynä pyhäinpäivänä, adventtina ja jouluna. Seurakuntalaisten kaipaus säännölliseen sunnuntain jumalanpalvelukseen Kivistön kirkossa on ymmärrettävä. Ensi keväälle sunnuntaipäiviin on suunniteltu messuja kerran kuussa ja niiden yhteyteen yhteisiä ruokailuhetkiä. Lisäksi viikkomessua vietetään maanantaisin. On ilahduttavaa, että seurakuntalaiset ovat kiinnostuneita jumalanpalveluselämästä ja sen kehittämisestä. Tällä arvokkaalla aktiivisuudella on Vantaankoskella pitkät perinteet. Jumalanpalveluselämän toteuttaminen ja sen jatkuva arviointi ja kehittäminen on tärkeää erityisesti Kivistössä, joka on nopeasti kasvava ja muuttuva kaupunginosa. Juuri kehittämistyön pohjalta Kivistön messun tämänhetkiseksi painopisteeksi on valittu maanantaisin pidettävä viikkomessu.

Hannu Pöntinen kirkkoherra Vantaankosken seurakunta

Kirkko elää minussa ENSIMMÄISEN KERRAN aistin läsnäolon pienenä leikkiessäni ja seikkaillessani luonnossa itsekseni. Pieni minäni ei osannut sanoittaa, mitä se oli, mutta katselin ympärilleni nähdäkseni, kuka oli lähelläni. Ollessani noin viisivuotias rakas tätini opetti minulle iltarukouksen ja läsnäololle tuli nimi: Taivaan Isä. Sen jälkeen tiesin. Koska asuimme lapsuudessani 35 kilometrin päässä lähimmästä kirkosta eikä meillä ollut omaa autoa, rakennuksena kirkko tuli elämääni vasta lukioikäisenä, kun muutimme pienen kirkonkylän keskustaan. Iltakellot soivat lauantaisin kello kuusi ja aamukellot sunnuntaisin ennen kymmentä. Tuli rippikoulu ja sunnuntain jumalanpalvelukset. Evankeliumeista löysin Taivaan

Isän Pojan ja sain Hänen valonsa sydämeeni. Kirkko eli minussa, ja minä osasin tien kirkkoon. Myöhemmin askeleeni ovat vieneet erilaisiin kirkkoihin, ja olen saanut ystävikseni ihmisiä, joiden sisällä elää Kirkko, Hänen valonsa ja rakkautensa. Kun töistä tullessani eräänä iltapäivänä näin kadulle kaatuneen iäkkään rouvan, Kirkko minussa hoputti askeliani häntä kohti. Vierelläni oli pian toinen, joka oli huomannut saman tilanteen, ja saimme yhdessä auttaa rouvan ylös. Tunnistimmekin rouvan kanssa toisemme entisiksi naapureiksi ja saatoin hänet kotiin. Hetki sai elämän tuntumaan merkitykselliseltä, täydeltä. En ollut sattumalta paikalla juuri sillä hetkellä. Kirkko tahtoo elää meissä, erosimmepa me kirkosta tai emme. Kannamme sen valoa mukanamme, missä kuljemmekin. Jos unohdan tuon valon, kuljen ohi, kun pitäisi pysähtyä lähimmäisen rinnalle. Suljen silmäni, kun olisi aika katsoa lempeästi silmiin, tai suljen korvani, kun olisi aika kuulla ja kuunnella. Itsenäisyyden ja rauhan ajassamme emme taistele pommikoneita vaan itsekkyyttämme vastaan. Ja nyt myös yhteistä pelkoamme vastaan. Hiukkastakin pienempi uhka on kasvanut koko ihmiskunnan kokoiseksi. Uskon, että osasimmepa me ohjata askeleemme kohti kirkkoa tai emme, Kirkko kulkee aina meitä kohti – kotiimme asti. Ja näyttää polun lähimmäisen luo.

Hautojen hallintaoikeus päättyy Helsingin seurakuntayhtymän hautausmailla (Hietaniemi, Honkanummi, Kulosaari, Malmi, Maunula ja Östersundom) joidenkin hautojen osalta vuoden 2022 lopussa. Koska kaikkia haudanhaltijoita ja omaisia ei yhteystietojen vanhennuttua voida henkilökohtaisesti tavoittaa kirjeellä, on kaikilla niillä haudoilla, joiden hallintaoikeus on päättymässä, nähtävänä seuraava ilmoitus: KUULUTUS Oikeus tämän haudan hallintaan päättyy sopimuksen mukaan joulukuun 31. päivänä 2022. Mikäli haudanhaltija haluaa jatkaa hallintaoikeuttaan, hän voi tehdä uuden sopimuksen: Helsingin seurakuntayhtymän hautapalvelut, Kolmas linja 22 B, 00530 Helsinki, p. 09 2340 6000, sähköposti: helsinki.hautapalvelut@evl.fi. Ellette halua uudistaa sopimusta, siirtyy hauta muistomerkkeineen Helsingin seurakuntayhtymän hallintaan. Mikäli haluatte, voitte kuitenkin poistaa hautamuistomerkin viimeistään 30.6.2023 mennessä. Helsingin seurakuntayhtymä

Marketta Mäkelä Helsinki

Mitä tapahtui eläessäsi? JUHANI HEISKA pohdiskeli yhtä elämän suurista kysymyksistä eli mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen (K&k 21.10.). Voi olla, että synnynnäisesti värisokealle punaisen selittäminen on turhaa. Mutta ei ole varmaa, että nämä muutkaan vastaajat ovat oikeassa, joten jollakin muulla tavalla pitäisi tavoittaa villakoiran ydin. Jos kolmion kääntäisi kärjelleen. Voisi kysyä, mitä sinulle tapahtuu ennen kuin elämäsi on eletty. Mitä ehdit tekemään? Yrititkö edes joskus parhaasi? Oletko kuunnellut sydäntäsi? Tehnyt mitään hölmöä? Oletko koskaan ajatellut, että kaikki tekevät? Ei, en tiedä, mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen. Hankala kysymys muuttuu yhä vaikeammaksi yhteiskunnan egoismin lisääntyessä, sillä elämä on luopumista. Lopulta ihminen joutuu luopumaan omasta elämästäänkin, josta kynsin hampain yrittää pitää kiinni.

Päivi Kangas Espoo

Kenen valinnanvapaus? OLEN MELKEIN koko ikäni saanut istua tupakansavussa työpaikalla. Minulla ei ollut silloin valinnanvapautta. Nyt alemman kerroksen naapurini käyvät parvekkeella tupakalla. Savu nousee ylös ja tulee kotiini jopa aamuyöstä. Herään siihen, päätäni särkee ja minun on vaikea hengittää astmani takia. En muuta pyydä kuin raitista ilmaa! Kielletään parveketupakointi pian. – Jotkut fiksut naapurit käyvät jo nyt pihan tupakkapaikalla, kiitos heille.

Koti palveluiden keskellä Helsingin Oulunkylässä sijaitseva Saga Käpylinna ja Saga Villa Kari Meilahdessa tarjoavat viihtyisää vuokra-asumista senioreille palveluiden keskellä. Palveluihimme kuuluu ateria-, siivous-, turva- ja hyvinvointipalveluita. Tutustu taloihimme tilaamalla esitteet tai varaa aika yksityisesittelyyn! Lisätietoja: Satu Hellsten | p. 050 5016 186 satu.hellsten@sagacare.fi Saga Käpylinna | Myrskyläntie 18 00650 Helsinki Saga Villa Kari | Mäntytie 8 00270 Helsinki

Raija Niemi Espoo KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Kiinteistönvälitystä

Hammashoitoa MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 €

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Hammasproteesien valmistus ja huolto

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

Hautauspalveluja TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

• EHT Sirkka Müller

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

perunkirjoitukset

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa

hautakivityöt

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy joka toinen torstai. Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Palveluja tarjotaan Kaipaatko juttuseuraa? Apua kodinhoitoon, kaupassa käyntiin ja ulkoiluun? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi Ostamme kuolinpesät

loppuun siivottuna, muutot, vintit ym. kodin tavarat.

Onni 044 926 84 76

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Noudamme kaikki vanhat ja risat huonekalut ja kodinkoneet pois tieltänne. Easynouto.fi 0447300370

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Perunkirjoitukset ja perinnönjaot ammattitaidolla ja myötätuntoisesti. Varaa ilmainen alkukeskustelu

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

www.ukkonen.com

laki365.com

010 3379 150 asiakaspalvelu@lexly.fi www.lexly.fi

Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

www. esajavesaostaa.com

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225 Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä. Mm. permanentit. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203 Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit. Kaikki pois. P. 040 361 7594

Vuokralle tarjotaan Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Ota yhteyttä mediamyyntiin 040 680 4057 ○ 040 665 5983 ○ 040 750 5508 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Kalust. huone (oma WC, yht. keittiö & suihku), hissi, läh. luontoa, HUSsairaalaa, hyvät liik.yht. 040 5120330 Munkkiniemi 2 h+kk+alk 42 m2 Rauhall. valoisa, kesk. sijainti, eläimet ok. Hp 820 €/kk. 0500 488 547

Matkailu Matka-Rasila/CWT Kaleva Travel Lähde upealle matkalle: Rooman adventti- ja luostarimatka Hanna Ekolan johdolla ja Dresden jouluna Italian kielikurssi Ferrarassa Kohteena myös, Firenze, Apulia ja Piemonte. Lisätiedot www.rasila.fi ja www.kalevatravel.fi

Myydään asuntoja Valoisa ja tilava kaksio 58,5m2 258000€. Suonotkontie 5, Maunula, ylin 4. krs, hissi, lasitettu parveke, vaateh., rauhall. sijainti. Tärkeim mät remontit tehty. Palvelut lähellä, hyvät liikenneyht. Puh 040 7092123 tarmo_typpi@hotmail.com

Ostetaan asuntoja ASUNNOT JA TONTIT PK-SEUDULTA. EI KULUJA MYYJÄLLE! Nopea kauppa ja hyvä hinta! Kaiken kuntoiset huomioidaan. Asiakirjat laativat LKV:t luotettavasti ja nopeasti. Soita Tommille p. 050 525 7401

Ostetaan OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

040 0218 225 SEPPO JA SARI

1930-70-luvun irtaimistot. Arviointi, tyhjennys ja sovitusti loppusiivous. Kuolinpesät, varastot. Käteinen/tili. Luottamuksella. 045 209 8800 Pekka

Tilaisuuksia HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS ke 3.11. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-tila, Heikkiläntie 7 A, 4. krs (kahvi klo 18.30). pe 5.11. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparinkatu 8. la 6.11. klo 10.15 kirkkopyhä Otaniemen kpli, Jämeräntaival 8, Espoo. su 7.11. klo 10 kirkkopyhä Roihuvuoren kko, Tulisuontie 2, Hki. klo 10 kirkkopyhä Tikkurilan kko, Asematie 12 A, Vantaa. klo 10 kirkkopyhä Hyvinkään kko ja srk-kesk., Hämeenkatu 16. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8, Vantaa. ti 9.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonkatu 17 D (Autotalo, Kamppi). klo 18 verkkoseurat www.facebook.com/herattaja. ke 10.11. klo 19 Körttikodin seurat, Ratakatu 1 a A 3. su 14.11. klo 10 kirkkopyhä Malmin kko, Kunnantie 1, Hki. klo 10 kirkkopyhä Korson kko, Merikotkantie 4, Vantaa klo 10 kirkkopyhä Mäntsälän kko, Vanha Porvoontie 8. klo 16 Roeringin muistoseurat + Körttiksen yst. tap. Seuratuvalla (Autotalo), mm. P. Simojoki, E. Mattsson. klo 18 seurat Mikaelin kko, Emännänpolku 1, Hki. TILAA Henki-lehti, www.henkilehti.fi

ESIRUKOUSILTA ti 9.11 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Henrik Perret, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ostamme autoja

Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohto niemi Oy p. 050 542 2388. Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464. KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Harras hetki

Diplomi-insinööri Anna-Maria Talvensaari, 42, asuu Helsingin Malminkartanossa. Hän työskentelee ohjelmistokehitysalalla. Vapaa-ajallaan Talvensaari harrastaa paitsi kiipeilyä myös taidetta, veneilyä ja purjehdusta. Talvensaari toimii Kiipeilyurheilijatseuran hallituksessa, jossa hän osallistuu muun muassa erilaisten kiipeilytapahtumien järjestämiseen.

Pelon voittaminen tekee vahvemmaksi Anna-Maria Talvensaarelle luonnossa kiipeileminen on seikkailu, joka auttaa jaksamaan paremmin arjessa. TEKSTI KATRI TARKKALA KUVA JUSSI HELTTUNEN

sein ennen kiipeämistä AnnaMaria Talvensaari makaa kalliota vasten ja yrittää tutustua siihen. Joskus kallio tuntuu kovalta ja vaativalta, toisinaan vakaalta ja rauhalliselta. Talvensaari ei koskaan lähde kiipeämään kalliota tai vuorta valloitusmielessä vaan tutkien ja arvostaen sitä. Hänelle kiipeily on saumatonta yhteistyötä luonnon kanssa: tanssia miljoonia vuosia vanhoja, maan muovaamia linjoja pitkin. Alaköysikiipeilemään ei voi lähteä yksin. Köyden päähän tarvitaan toinen henkilö varmistamaan turvallinen putoaminen. Usein reissukaveriksi lähtee myös Talvensaaren koira Luca. Ihanteellinen kiipeilykeli on viileä ja kuiva, koska silloin kitka on parhaimmillaan. Talvensaari ei ole aamuvirkku, ja hän kiipeileekin mieluiten yöllä otsalampun valossa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

ULKOKIIPEILYN VIEHÄTYKSEN Anna-Maria Talvensaari koki ensimmäistä kertaa kolmisen vuotta sitten. Hän oli aiemmin harrastanut intohimoisesti jalkapalloa, mutta selkävaivan vuoksi sen tilalle oli löydettävä uusi liikuntamuoto. Kiipeily sopi selän lisäksi mielelle, sillä Talvensaari huomasi rauhoittuvansa kallioilla. Ennen rauhoittumista seinämällä iskee kuitenkin usein pelko. Silloin Talvensaaren jalat alkavat täristä ja näköpiiri kaventua. Kädet puristavat tarpeettoman lujaa ja mielen valtaavat ajatukset epäonnistumisesta. Pikkuhiljaa Talvensaari on oppinut hyväksymään pelon ja hillitsemään paniikkia. Ensin hän järkeilee tilanteen insinöörin logiikalla: mitkä ovat realistiset mahdollisuudet putoamiseen? Sen jälkeen hän puhuu itselleen rauhoittavasti ja lempeästi kuin äiti lapselleen: hyvin menee, ei mitään hätää. Sisäinen positiivinen puhe on taito, joka hänen on pitänyt erikseen opetella. Lopulta Talvensaari pysähtyy havainnoimaan ympäristöään. Hän tunnustelee kalliota, kuuntelee lintujen laulua ja haistelee ulkoilmaa. MIELEN VALTAA RAUHA ja tunne maadoittumisesta. Anna-Maria Talvensaari kokee, kuinka hän pienenä pelokkaana ihmisenä saa olla osa jotain

suurta ja vanhaa. Monesti hän kiittää mielessään kalliota siitä, että sai kiivetä sen turvallisesti. Pääsi Talvensaari reitin loppuun asti tai ei, kiipeilystä ja siihen liittyvästä pelon voittamisesta syntyy aina mieletön voimaantumisen tunne. Se on hänelle sielunruokaa, joka lievittää stressiä.

”

Ensin hän järkeilee tilanteen insinöörin logiikalla: mitkä ovat realistiset mahdollisuudet putoamiseen? Talvensaari kiipeilee niin usein kuin mahdollista, jopa neljä kertaa viikossa. Hänelle kyse ei ole urheilusuorituksesta vaan seikkailusta. Tähän mennessä parhaimmat seikkailunsa Talvensaari on kokenut Norjan Lofooteilla. Unelmissa olisi joskus vielä nukkua kallion seinämällä. ■

Hyvää pyhää

6.11.

Sydänsyksyn hiljainen päivä

Pyhäinpäivän evankeliumissa (Matt. 5:1–12) Jeesus saarnaa vuorella ja lupaa pelastuksen niille, joilla ei ole mitään.

VAINAJIA JA ESI-ISIÄ on muistettu kautta aikojen. Entisaikoina haudoille vietiin ruokaa, että vainajat jaksaisivat matkata tuonpuoleisessa. Uskottiin, että kuolleet tulevat kummittelemaan, ellei heitä huomioida. Nykyään kuolleita läheisiä muistetaan erityisesti loka–marraskuun vaihteessa pyhäinpäivänä, jota tänä vuonna vietetään 6.11. Läheisten haudoille viedään silloin kynttilä, kukkia tai havuseppele. Kotona vainajan valokuvan eteen voi sytyttää kynttilän. NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Vuorisaarnan siunatut

n shokeeraavaa, keitä Jeesus vuorisaarnassaan kutsui autuaiksi eli Jumalan seuraan kelpaaviksi. Hän lupasi taivasten valtakunnan köyhille, murheellisille ja vainotuille – kaikille niille, jotka tässä maailmassa ovat jo menettää toivonsa. Näitä Jeesuksen autuaaksijulistuksia voisi kutsua myös armon toivotuksiksi. Hän vietti seuraajiensa kanssa pitkiä päiviä ja näki heidän osattomuutensa, kärsimyksensä ja murheensa, mutta myös heidän kärsivällisyytensä, toivonsa, oikeudenjanonsa, rauhantahtonsa, myötätuntonsa ja rukouksensa. Evankelista Matteus kokosi ja kirjasi nämä vuorisaarnan autuaaksijulistukset puoli vuosisataa Jeesuksen kuoleman jälkeen. Hän tulkitsi ja laajensi niitä vapaasti ja rohkeasti Syyriassa, oman seurakuntan-

sa tilanteessa, jossa Jeesuksen sanoma oli jo osin niin tuttua, että se oli vaarassa väljähtyä. Matteus levitti autuuaksijulistukset ihmisten eteen kuin peiliksi, jonka edessä he saattoivat yhdessä ja yksin katsella elämäänsä ja pohtia, olivatko he vielä sellaisia, joita Jeesuksen lupaukset koskivat. Tuo peili haastaa meidätkin katsomaan itseämme ja sitä, miten vastaamme Jeesuksen armon toivotuksiin omassa elämässämme. Mitä hengen köyhyys, sydämen kärsivällisyys, yksinkertainen elämä, oikeudenmukaisuuden tavoittelu, rauhantahto, myötätunto ja armollisuus merkitsevät meille? Niiden jokaisen kohdalla voimme kysyä, mihin ne meitä kutsuvat suhteessamme Jumalaan, toisiin ihmiseen ja koko luomakuntaan.

LAURI MAARALA

Mikä toivotus sinua puhuttelee? Vuorisaarnassaan Jeesus julistaa autuaiksi hengessään köyhät, kärsivälliset, oikeudenmukaisuutta janoavat, toisia armahtavat, puhdassydämiset ja rauhantekijät. Pysähdy sen asian kohdalle, joka sinua tänään puhuttelee. Mitä ajatuksia se sinussa herättää? Mikä rukous siitä voisi syntyä? Muista, että nämä julistukset ovat alkuaan rauhan, ilon ja pelastuksen lupauksia – ja armon toivotuksia.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

”

Heijastimen käyttöönottoa ei voi katsoa kalenterista, vaan heijastinta pitäisi käyttää aina, kun on pimeää. LIIKENNETURVAN SUUNNITTELIJA LAURA LOIKKANEN s. 4

ILMOITUS

Monta hyvää syytä tulla mukaan MUISTILÄÄKETUTKIMUKSEEN Suomessa muistisairautta sairastaa arviolta 193 000 ihmistä. Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti, jota sairastaa noin 70 prosenttia kaikista muistipotilaista. Alzheimerin tauti on etenevä ja parantumaton aivojen sairaus. Oppimiskyky, muisti ja muut älylliset toiminnot heikkenevät vähitellen. Alzheimerin tautiin on olemassa oireita helpottavia lääkkeitä, mutta ei vielä parantavaa tai selkeästi taudin kulkuun vaikuttavaa hoitoa. Uusien lääkkeiden avulla toivotaan voitavan estää tai hidastaa sairauden etenemistä. Samalla muistisairauksien kustannukset yhteiskunnalle pysyisivät hallinnassa.

CRST eli Clinical Research Services Turku on lääketutkimuspalveluita tuottava yritys, joka toteuttaa uusien lääkehoitojen tutkimuksia moniin eri sairauksiin tutkimuskeskuksissaan Turun Kupittaalla ja Helsingin Ruoholahdessa. CRST:n ydinosaamisaluetta ovat erityisesti muistilääketutkimukset. – Meillä on tällä hetkellä käynnissä neljä Alzheimerin taudin lääketutkimusta. Tavoitteena on löytää lääke, joka hidastaa Alzheimerin taudin etenemistä. Kyseisissä tutkimuksissa tutkitaan yhtä suun kautta otettavaa tablettilääkettä ja kolmea pistoksena annettavaa rokotetyyppistä valmistetta. Haemme näihin tutkimuksiin osallistujiksi 45-90 –vuotiaita henkilöitä, joilla on lääkärin toteama, alkava tai lievässä vaiheessa oleva Alzheimerin tauti tai siihen viittavia muistitoimintojen häiriöitä, lääketutkimusyhtiön tutkimusjohtaja Mika Scheinin kertoo ja kannustaa kiinnostuneita ottamaan yhteyttä.

Tietoa oman muistin voinnista Lääketutkimukseen osallistuminen on oiva tapa saada tietoa omasta muistiterveydestä, sillä muistitoimintoja ja aivojen terveyttä seurataan tarkasti koko tutkimuksen keston ajan. Tutkimuksen osallistujat valitaan tarkoin erilaisten haastattelujen, muistitehtävien ja lääkärin tekemien tutkimusten perusteella. Vaikka henkilö ei pääsisi osallistujaksi itse lääketutkimukseen, voi hän saada tutkimuksen alkukartoituksista paljon hyödyllistä tietoa aivoterveydestään. Yleensä tutkimukset ovat kestoltaan 1-3 vuotta. Tutkimuksen aikana osallistuja saa jatkaa hänelle määrätyn muistisairauden lääkehoidon käyttöä. Jotkin sairaudet ja niiden hoidossa käytettävät lääkkeet saattavat estää osallistumisen.

Vapaaehtoisten osallistujien merkitys on korvaamaton lääketutkimuksissa, joissa etsitään apua Alzheimerin tautiin ja muihin muistisairauksiin Tutkimuksiin osallistuvalla henkilöllä tulee myös olla nimettynä tuttu ja turvallinen tukihenkilö, joka on säännöllisesti mukana osallistujan arjessa koko tutkimusjakson ajan.

Auttamishalu motivoi osallistumaan Monet Alzheimeirin tautia sairastavat tutkimuspotilaat kertovat haluavansa olla hyödyksi, ettei muiden tarvitsisi joutua samaan tilanteeseen. Osallistuja voi parhaassa tapauksessa saada myös terveydellistä hyötyä uudesta lääkkeestä, jota ei vielä saa muualta. Terveydellistä hyötyä ei kuitenkaan voida koskaan luvata, sillä kyse on tutkimusvalmisteesta, jonka tehosta ei vielä ole näyttöä. Lisäksi osa tutkittavista saa käyttöönsä lumelääkkeen, jolla ei ole vaikutuksia. Tutkimusten tärkeimpiä tavoitteita ovat uuden hoidon tehon ja turvallisuuden osoittaminen. Joskus tutkimuslääkkeestä tai -toimenpiteestä voi koitua myös haittoja. Osallistujien terveydentilaa tarkkaillaan tiiviisti. Tutkimuslääke ja käynteihin liittyvät tutkimukset ovat tutkittaville maksuttomia ja tutkimuskäyntien matkakulut korvataan.

Miten voi päästä osallistujaksi muistilääketutkimukseen? Haemme käynnissä oleviin Alzheimerin taudin lääketutkimuksiin osallistujiksi henkilöitä, joilla on lääkärin toteama, lievässä vaiheessa oleva Alzheimerin tauti tai Alzheimerin tautia mahdollisesti ennakoiva muistitoimintojen häiriö. Käynnissä oleviin tutkimuksiimme voi tutustua ja ilmoittautua verkkosivuillamme osoitteessa: https://www.crst.fi/tutkimukset/index.html Meihin voi ottaa yhteyttä myös puhelimitse (arkisin klo 12-15): 050 5335574 sähköpostitse: muistitutkimukset@crst.fi Ilmoittautuminen ei velvoita mihinkään. Otamme ilmoittautuneisiin myöhemmin yhteyttä ja annamme lisätietoa tutkimuksista ja osallistumisesta. Yhteydenotto on luottamuksellinen.

TURKU: Itäinen Pitkäkatu 4B, 20520 Turku HELSINKI: Energiakatu 4, 00180 Helsinki 040 5335574 | muistitutkimukset@crst.fi www.crst.fi

4.11.2021 kirkkojakaupunki.fi

Kertatapaaminen perheneuvojan kanssa voi auttaa eteenpäin s. 4 Kalasataman Kastepäivässä juhlitaan lasta s. 6

HELSINKI

Haluatko halauksen lohtunallelta? Nallen halaus on tarjolla Lasten pyhäinpäivässä Hieta niemen hautausmaalla s. 2

KUVA: SIRPA PÄIVINEN

Lasten kanssa kynttilä merelle

Otatko lapset mukaan hautausmaakävelylle pyhäinpäivänä? Hautausmailla on erityistä tekemistä lapsille lauantaina 6.11.

änä vuonna sekä Hietaniemen että Malmin hautausmaalle rakennetaan rastirata, jonka varrella voi tehdä tehtäviä. Kumpaankin tapahtumaan liittyy musiikkiesityksiä. Pyhäinpäivän lastentapahtuman idea tulee Malmilta. Malmin seurakunta järjesti viime vuonna ensimmäistä kertaa elämyksellisen lastentapahtuman Malmin hautausmaalla yhteistyökumppanien kanssa. Se oli hyvin suosittu, ja tänä vuonna Lasten pyhäinpäivä saa jatkoa. Hietaniemen lastentapahtuman järjestävät kantakaupungin seurakunnat eli Tuomiokirkkoseurakunta, Kallio, Lauttasaari, Paavali ja Töölö yhteisvoimin hautausmaan henkilökunnan kanssa. – Olemme yrittäneet sirotella rastit tyylikkäästi ympäri aluetta niin, etteivät ne häiritse ihmisiä, jotka haluavat tulla hautausmaalle rauhoittumaan. Jokaisella rastilla on ohjattua toimintaa, kertoo varhaiskasvatuksen ja perhetyön

johtaja Päivi Yli-Korpela Tuomiokirkkoseurakunnasta. – Haluamme tukea vanhempia siinä, että lapsen kanssa voi kohdata myös surua. Nykyaikanakaan lapsia ei tarvitse erottaa surusta, kun joudutaan luopumaan rakkaasta ihmisestä kuoleman tullessa. Muistelu kuuluu meidän yhteiseen perinteeseemme.

”

Kollektiivinen ilo, suru ja muistelu tekevät hyvää ihmisille. PERHETYÖN JOHTAJA PÄIVI YLI-KORPELA

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVITUS KAARINA LAANTI

Lasten pyhäinpäivä Hietaniemen hautausmaalla la 6.11. klo 16–19. Cantores Minores -kuoron lauluryhmä esiintyy Terhi Orpanan johdolla Vanhan kappelin ulkopuolella, klo 16–16.30.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 17/2021

Saari- ja Aurinkokuorot laulavat Uuden kappelin luona klo 16–16.45.

Uuden kappelin hiljentymiskonsertissa klo 18 alkaen voi viipyä lyhyen tai pidemmän aikaa. Konsertissa kuullaan pyhäinpäivän tunnelmaan rauhoittavaa mu-

siikkia ikuisuuden äärellä. Kamarikuoro Barcarola, Anne Viljamaa-Harju, kuoronjohto ja urut, Tuomas Heikkilä, alttoviulu ja urut, Lasse Mäki, urut.

Elävää harppumusiikkia Terveisiä taivaaseen -rastilla, jossa voi lähettää kukkaterveiset kaipaamalleen ihmiselle.

MITÄ RASTEILLA sitten voi tehdä? Uuden kappe lin luona lapset voivat koristella tarroin mukana tuodun hautakynttilän. Näin lapsen kädenjälki voi tulla myös hautakynttilään. Tove Janssonin haudalla luetaan ääneen Janssonin satuja ja ru noja – tämä on lapsille tuttu elementti pimeällä hautausmaalla. Siellä voi myös kurkata satumai seen peiliin. Kaikilla Hietaniemen rasteilla on jaossa Kal lion kirkkoherran Riikka Reinan vinkkejä siitä, miten lapsen kanssa voi surra menetystä. Seura kuntien työntekijöitä ja vapaaehtoisia on paikal la tavattavissa. Tänä vuonna kummittelujuhla Halloween ja py häinpäivä jakautuvat kahdelle eri viikonlopulle. – Halloween on hauska juttu perheille, emme kä dissaa sitä juhlana, mutta haluamme jatkaa py häinpäivän perinnettä. Myös kollektiivinen ilo, suru ja muistelu tekevät hyvää ihmisille, kun sii hen annetaan mahdollisuus, Päivi YliKorpela näkee. ■

Christina WaddingtonWalden (vas.) ja Eija Koski toimivat vapaaehtoisina perhekavereina Uudessa lastensairaalassa.

Mukaan taskulamppu, hautakynttilä ja tulitikut sekä lämpimät vaatteet. Parkkipaikkoja niukasti. Muita lastentapahtumia: Pyhäinpäivän enkelirata Östersundomin hautausmaalla, Kappelintie 65, (5.–8.11.) sekä pyhäinpäivän rastirata lapsille la 6.11. Herttoniemen kirkon ympäristössä, Hiihtomäentie 23.

Apua & tukea

MINNA AINOA, LASTENKIRKKO.FI, CANVA

Kun perhekaveri leikkii, sairaan lapsen huoltaja voi hengähtää HelsinkiMissio on järjestänyt perhekaveritoimintaa Uudessa lastensairaalassa kahden vuoden ajan. TEKSTI OONA MATTILA KUVA JOONAS VOHLAKARI

Lasten pyhäinpäivä Malmin hautausmaalla la 6.11. klo 16–19. Lähtöpaikkana on Latokartanontori, jossa voi nauttia musiikkiesityksistä ja tulitaiteesta. Torilla soittaa klo 16, 17 ja 18 Kaartin soittokunnan vaskikvintetti Femu Brass band. Klo 16.30, 17.30 ja 18.30 tulishow Belenos Group of Arts. Klo 16–19 partiolaiset myyvät pientä purtavaa 2 euron hintaan ja adventtikalentereita 10 e/kpl. Torilta siirrytään hautausmaalle valaistun Viikin alikulkutunnelin kautta. Hautausmaalla vaelletaan valoissa ja varjoissa omaan tahtiin enkeleitä bongaten. Kynttilän voi käydä sytyttämässä rakkaiden haudalla tai muistelupaikalla. Enkelirasteilla on tehtäviä ja enkeliteltalla voit askarrella. Mehua, kahvia ja teetä tarjolla.

rkisena aamuna Uuden lastensai raalan aulasta löytyy kaksi Hel sinkiMission pinkkipaitaista va paaehtoista. Eija Koski ja Christina Waddington-Walden ovat kiireettömässä olemuksessaan ja sydänkuvioisissa asuissaan helposti lähestyttä viä hahmoja. He ovat perhekavereita ja avusta vat siellä, missä heitä tänään tarvitaan. Nopeaa käytännön apua perheet saavat esi merkiksi oikeaan huoneeseen suunnistamises sa. Uudessa lastensairaalassa hoidetaan ympä ri Suomea tulevia potilaita, joten kysymys lä himmän ruokakaupan sijainnistakaan ei ole harvinainen. KUN LAPSI on vakavasti sairas, vanhemman täytyy viettää sairaalalla paljon aikaa. Erityi sen hankalaa tämä on perheille, joiden koti si jaitsee kaukana pääkaupunkiseudusta. Kalajo kelainen kolmen lapsen äiti Anni Kurikkala kokee perhekaverin tuen korvaamattomana. – Yksivuotias tyttäremme on perhekave rin kanssa hymyssä suin ja esittelee tälle luon

tevasti tavaroitaan. Silloin meillä vanhemmil la on mahdollisuus hengähtää. Jokainen per hekaverin kanssa vietetty hetki on meille yhtä tärkeä, Kurikkala kertoo. TUNNELMA ON usein käsinkosketeltava, kun vapaaehtoinen Eija Koski on osastolla sairaan lapsen kanssa. Työuransa perheiden parissa tehnyt Koski ei pelkää kohdata erilaisia per heitä. – Iloinen pelituokio nuoren kanssa voi an taa paljon energiaa, ja erittäin sairaan lapsen kohtaaminen voi herättää surua. Kaikki nämä ovat kuitenkin inhimillisiä tunteita. Niitä myös yhdessä puramme tarvittaessa työryhmän kanssa, perhekaverina toimiva Koski kertoo. Usein tiedon perhekaverien tarjoamas ta avusta välittää sairaalapastori, joka tuntee perheen kokonaistilanteen. Parhaimmillaan perheen ja vapaaehtoisen välille voi syntyä vä litön luottamus. – Täällä tapaa sellaisia perheitä, joiden kanssa on ollut tekemisissä usean kerran. Iha nia kohtaamisia ovat sellaiset, joissa perhees tä ja lapsesta huomaa, että he tunnistavat mi nut. Se kohtaaminen on silloin sellainen, että tiedän, kuka olet, kertoo aulassa työskentele vä Christina WaddingtonWalden. Eija Koski yhtyy kollegansa mielipiteeseen. – Olen sairaalalla kerran viikossa kolmen tunnin ajan tai tarpeen mukaan. Työvuoron jälkeen on tosiaan sellainen olo, että päivän hyvä työ on tehty. On antanut aikaansa niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 17/2021

Moni saa ison avun

Perheneuvoja Mari Kinnunen työhuoneellaan Helsingissä.

Piispan kehotus: ota rokote Helsingin piispa Teemu Laajasalo otti Helsingin Sanomissa tiukasti kantaa rokotekriittisyyteen ja rokotteista kieltäytymiseen. Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa Laajasalo sanoi, että ihminen, joka kieltäytyy koronarokotuksesta muun kuin lääketieteellisen syyn tähden, ottaa vastuun lähimmäistensä elämästä. Piispa Teemu Laajasalo, miksi päätit ottaa kantaa rokottamattomuuteen, ja miksi juuri nyt?

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 17/2021

– Rokottamattomuuteen on varmasti monia syitä: huonoosaisuutta, väärää tietoa tai nuoruuteen kuuluvaa haavoittumattomuuden harhaa. Samalla, kun tarvitaan oikean tiedon kärsivällistä levittämistä, on aika myös sanoa, että omista valinnoista kantaa seuraukset heikompi lähimmäinen. Tämä on syy, miksi puutuin asiaan, ja siihen, miksi juuri nyt, liittyvät jälleen huononevat koronauutiset, Laajasalo sanoo. Hänen mukaansa koronan yhteydessä moni tuntuu unohtavan, että kieltäytymällä rokot-

teesta aiheuttaa valinnoillaan välillisesti kärsimystä lähimmäisilleen. Entä, jos ihminen ei ota rokotetta siksi, että hän pelkää? – Pelkoon ja huoleen täytyy suhtautua kärsivällisesti, lempeästi ja rauhallisesti, mutta myös lujasti välittämällä oikeaa tietoa. Monet muutkin lääketieteelliset toimenpiteet saattavat pelottaa, vaikka ne ovat ihmisen parhaaksi. – Kannattaa luottaa oikeisiin asiantuntijoihin eikä kansanparantajiin, jotka levittävät väärää tietoa, Laajasalo sanoo.

Apua Afganistaniin Kirkon Ulkomaanapu on aloittanut hätäavun toimittamisen Afganistaniin. Hätäapua toimitetaan perille yhdessä unkarilaisen kumppanijärjestön HIA-Hungaryn (Hungarian Interchurch Aid) kanssa. Apu koostuu ruokatarvikkeista ja vilteistä, joita toimitetaan noin 2 000 talouteen. Ruoka-apuna jaetaan vehnäjauhoja, riisiä, kasviöljyä, papuja, keksejä ja vauvanruokaa. Kirkon Ulkomaanapu ja HIAHungary jakavat apua Balkhin ja Samangan maakunnissa maan

pohjoisosissa. Tarkoituksena on tavoittaa noin 14 000 kaikkein heikoimmassa asemassa olevaa. Ensisijaisia avun saajia ovat ilman miespuolista perheenjäsentä elävät naiset ja lapset, vammaiset ja sairaat sekä henkilöt, jotka asuvat teltoissa tai ovat majoittaneet kotiinsa muita apua tarvitsevia. Tilanne Afganistanissa on äärimmäisen vaikea. Uuden Taliban-johtoisen hallituksen myötä kaikki järjestöt eivät enää pysty toimimaan maassa ainakaan samalla tavoin kuin ennen. Pankkijärjestelmä on romahtanut, toi-

kertaluonteisessa perheneuvonnassa Helsingissä on kokeiltu uudenlaista tapaa auttaa ihmisiä ihmissuhdepulmissa. Kokemukset ovat olleet hyviä.

elsinkiläiset voivat saada apua ihmissuhdeasioihin nyt myös varaamalla kertaluonteisen ajan seurakuntien perheneuvontaan. Ideana on, että asiakas varaa itselleen tunnin ajan verkossa ja tapaa perheneuvojaa tosiaan vain kerran, joko yksin tai yhdessä kumppaninsa kanssa. Jos jokin asia vaatii perusteellisempaa käsittelyä, perheneuvoja voi ohjata asiakkaan eteenpäin tapaamisen jälkeen. Tähän mennessä saadut kokemukset kertaluonteisesta perheneuvonnasta ovat hyviä. – Mietin itsekin aluksi, että mitenköhän yksi kerta riittää, mutta kyllä se riittää. Ihmiset valikoivat jo ennen tapaamista, mistä haluavat puhua ja mitä haluavat tapaamisella tavoittaa, kertoo Helsingin seurakuntien perheneuvonnan tiiminvetäjä, perheneuvoja Mari Kinnunen. Sama kokemus on perheneuvoja Tuija Mustalah-

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

della. Yksi kerta on monelle riittävä. – Asioita tapahtuu ennen ja jälkeen. Jo silloin, kun ihmiset varaavat ajan, he alkavat miettiä asioita, Mustalahti sanoo. Kertaluonteisen perheneuvonnan tarjoaminen alkoi Helsingin seurakunnissa syksyllä 2019. Aluksi sitä tarjosivat perheneuvojat Tuija Mustalahti ja Juha Petterson kauppakeskus Triplassa sijaitsevassa Töölön seurakunnan Fokus-tilassa, jossa kohdattiin asiakkaita kasvotusten. Sitten tuli koronapandemia, ja perheneuvonnassa siirryttiin etätapaamisiin.

– Laitoin juuri aikoja varattavaksi jouluun asti, ja ne menivät nopeasti, Mari Kinnunen kertoo.

PERHENEUVOJAT kohtaavat nyt asiakkaitaan sekä etänä että kasvotusten. Kertaluonteisen perheneuvonnan asiakkaita tavataan useimmiten videoyhteyden välityksellä. Kertaluonteista perheneuvontaa antaa kahdeksan Helsingin seurakuntien perheneuvojaa siten, että jokainen pyrkii tapaamaan tällä mallilla ainakin yhden asiakkaan viikossa.

Kinnusen mukaan kertaluonteinen perheneuvonta sopii esimerkiksi tilanteeseen, jossa ihminen kaipaa jäsennystä elämäntilanteeseensa tai ajatuksiinsa tai jonkin yksittäisen asian käsittelyyn. – Kun ihmiset tulevat näihin neuvotteluihin, heillä on usein ikään kuin villalankavyyhti, jossa langat ovat sekaisin tai ajatukset yhtä mössöä. Kun keskustellaan,

” IHMISET

VALIKOIVAT JO ENNEN TAPAAMISTA, MISTÄ HALUAVAT PUHUA JA MITÄ HALUAVAT TAPAAMISELLA TAVOITTAA. MARI KINNUNEN

eri väriset langat alkavat keriytyä. – Usein asiakkailla on riitoja tai sellainen tilanne, että puoliso tuntuu ajautuneen jotenkin kauemmas. Yksin tulevilla asiakkailla on usein eropohdinta käynnissä, Tuija Mustalahti kuvailee. KERTALUONTEINEN neuvottelu ei sovi traumatilanteeseen, joka on akuutti tai joka liittyy aiemmin tapahtuneisiin asioihin. Keskusteluavun taustalla on Single Session Therapy -menetelmä. Sen mukaan terapeutti ja asiakas tiedostavat, että käytössä on vain yksi tapaaminen. Mitään kotiläksyjäkään ei ole tiedossa. – Terapeutin kokemuksella ja ammattitaidolla on tässä ehkä vieläkin suurempi merkitys kuin normaalisti. Hänen on aistittava ja tiedettävä, miten jäsentää keskustelua ja miten viedä sitä eteenpäin. Terapeutin on myös pystyttävä osoittamaan asiakkaan voimavaroja, Mari Kinnunen kuvailee. Asiakkaat tulevat kertaluonteiseen perheneuvon-

taan anonyymeina, eli heistä ei tallenneta mitään pohjatietoa, kuten ikää tai perhetilannetta. Mari Kinnunen arvioi, että enemmistö kertaluonteisen tapaamisen valinneista on noin 30–45-vuotiaita, ja heillä on lapsi tai lapsia. Toistaiseksi kertaluonteiset neuvottelut toteutetaan yhä lähinnä verkon välityksellä. Käytäntö sopii joillekin asiakkaille erityisen hyvin, sillä keskusteluavun saaminen voi onnistua vaikka kesken työpäivän työpaikalta tai kotoa käsin ilman, että tarvitsee lähteä erikseen mihinkään. Toisaalta se vie myös yhden ulottuvuuden pois perheneuvojan työstä. – Kyllä me tarkkailemme myös ihmisten elekieltä, varsinkin pariskuntien. Jos pari istuu samalla sohvalla, se on helppoa. Netin välityksellä tapaaminen on erilainen tapa toimia, eikä digiterapia tietenkään ole sama asia kuin kasvotusten annettu, mutta parempi sekin on kuin ei mitään, Mari Kinnunen sanoo. ■ Katso lisätietoa: helsinginseurakunnat.fi

FELIPE DANA / AP–LEHTIKUVA

meentulomahdollisuudet vähentyneet ja ruokaturva heikentynyt entisestään. Myös koronapandemia vaikuttaa. Maailman ruokaohjelman mukaan 95 prosentilla afganistanilaisista ei ole tarpeeksi ruokaa. Ruoan hinta on noussut ja edessä on kylmä talvi.

Jouluradio retroilee Lapset leikkivät alueella, jossa asuu maan sisäisiä pakolaisia. Kuva on syyskuun lopulta Afganistanista.

Jouluradion kanavat avautuivat jälleen 1. marraskuuta. Jouluradion kanavaperheen kaikki 10 kanavaa käynnistyivät

netissä, ja pääkanavakin soi radiossa 29 kuuluvuusalueella. Tänä vuonna Jouluradion teemana on ”kaikkien aikojen joulumusiikki”. – Poikkeustilan jälkeen ihmisillä on kaipuu vanhoihin ja hyviin aikoihin. Tämän vuoksi Jouluradion soittolistoilla kuullaan nostalgiaa ja retroa. Meillä soi eri aikakausien joulusuosikkeja eli kaikkien aikojen joulumusiikkia, sanoo Jouluradion tuottaja-toimittaja Katri Saarela. Muistojen joulu -ohjelmassa soitetaan kuuntelijoiden toivomia nostalgisia ja muistoja kir-

voittavia joululauluja. Ohjelmaa voi kuunnella pääkanavalta lauantaisin 6.11.–25.12. klo 14 ja uusintana klo 18. Jouluradion rahoittavat seurakunnat ympäri Suomen. Jouluradio on myös osa Kirkko ja kaupunki -mediaa.

Jakelussa on viivettä Postilla on viime aikoina ollut ongelmia jakelussaan. Tästä johtuen Kirkko ja kaupunki on paikoitellen tullut lukijoille myöhässä. Pahoittelemme tilannetta. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 17/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 5.–18.11.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17 Verkkolähetykset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla, ei tarvita kirjautumista Pohjois-Haagan Lämpiö, ostari, Näyttelijäntie 14 www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Konsertti su 7.11. klo 16. Tero Latvala, viulu, Marko Ylönen, sello, Risto Lauriala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Medialähetys Sansalle. Schubertin ja Beethovenin sävellyksiä. Pelikerho la 6.11. klo 12. Käsityökerho ma 8.11. klo 13. Diakonian ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 050 476 7710. Hyvän mielen keidas to klo 15. Aterian jako. Teematorstai. Klo 12 hartaus, klo 12.30 kahvit, klo 13 esitys. 4.11. Sari Hokkanen, ylipuutarhuri, Maunulan uurnalehto. 11.11. Pia Perkiö ja Olli Mönttinen. 18.11. Timo Laani-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 17/2021

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Klanu, Klaneettitie 6–8 A, 4. krs

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Pyhäinpäivänä la 6.11. kirkossa klo 10 sanajumalanpalvelus ja klo 18 Vainajien muistoilta. Illan aikana sytytetään kynttilä vuoden aikana kuolleille seurakunnan jäsenille.

TAPAHTUMIA Johannes Brahms: Requiem su 7.11. klo 18 kirkossa. Suomalainen Kamarikuoro, sopraano Elina Rantamäki, bassobaritoni Toni Hintsala ja urkuri Pekka Suikkanen esittävät Brahmsin Saksalaisen sielunmessun. Johtaa Eric-Olof Söderström. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e. Tierra Lejana – Kaukainen maa la 13.11. klo 16 kirkossa. Janne Lehtinen soittaa argentiinalaista kitaramusiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Serenadit. Helsingin kaupunginorkesterin konsertti to 18.11. klo 19 kirkossa. Konsertti kamarimusiikkimielellä. Tšaikovskin Serenadi jousiorkeste-

rille ja Dvorákin Serenadi puhaltimille, sellolle ja bassolle. Konserttimestari Pekka Kauppinen johtaa. Vapaa pääsy. Klanun Mummola la 13.11. ja 4.12. klo 10–13 Klanulla. Laulua, leikkiä, lukemista vapaaehtoisten mummojen kanssa. Tervetuloa lapsi ja aikuinen yhdessä! Tiedustelut Ulla-Maija Tuura, p. 09 2340 3843. Aamupuuro Malminkartanon kappelilla maanantaisin klo 10. Puuroa ja päivän lehtiä. Tervetuloa vaihtamaan kuulumisia ja ihmettelemään maailmanmenoa. Lähetyspiiri Klanulla tiistaina 9.11. klo 17–18.30. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille. Työtupa Klanulla tiistaina 16.11. klo 15–18. Avoin käsityö- ja askarteluhuone. Jouluavustus. Jos elät toimeentulotuella tai niillä rajoilla, voit hakea lahjaa lapsellesi tai joulun ruokaapua. Hakulomakkeen voi tulostaa nettisivuiltamme tai noutaa Paikasta Kauppakeskus Kaaresta tiistaisin klo 12–15 tai Malminkartanon kappelilta aamupuurolla maanan-

taisin klo 10. Hakemus toimitetaan Klanulle 15.11. mennessä. Tiedustelut Heidi Metsälältä, p. 09 2340 3842, tai Ulla-Maija Tuuralta, p. 09 2340 3843.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3, avoinna to klo 9–13. Palvelemme myös p. 09 2340 5100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja s-postilla munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Olemme Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa!

JUMALANPALVELUKSET Munkkivuoren kirkko su klo 11. La 6.11. Hartikainen, 7.11. Pajuniemi, Hartikainen, 14.11. Kuusisalo.

ESKO JÄMSÄ

Pyhäinpäivän messu 6.11. klo 10. Mulari, Lahtinen, Mönttinen. Lea Tuuri, sello. Myös Facebookissa. Poisnukkuneiden muistohetki pyhäinpäivänä 6.11. klo 18. Lahtinen, Mönttinen, Samuli Hyvärinen, sello. Luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden Haagan seurakuntalaisten nimet ja sytytämme kynttilöitä heidän muistolleen. Kirkon kalliolle voi tuoda oman kynttilän. Messu su 7.11. klo 10. Kolari, Mulari, Mönttinen, Onerva Kylén, laulu. Myös Facebookissa. Ketä kiinnostaa kirkkoherrat? Martinpäivän keskustelu ke 10.11. klo 10–12. Mukana Heikki Nenonen, Päivi Vähäkangas, Virpi Koskinen, Maika Vuori. Länsi-Helsingin kirkkoherroja haastattelevat toimittajat Salla Ranta ja Samuli Suonpää. Perhemessu su 14.11. klo 10. Muroma-Nikunen, Lahtinen, kanttori Aino Spence. Aamurukous ke klo 7.30. Silin. Myös Facebookissa. Päivärukous to klo 12. 4.11. Silin. 11.11. Kolari. 18.11. Nenonen. Iltamessu ke klo 18. Iltatee. 10.11. Muroma-Nikunen. 17.11. Mulari. Iltarukous pe klo 19. Silin. Kirkko avoinna jo klo 18.30.

nen, Pappi yhteiskunnallisena vaikuttajana. Lähetyspiiri ti klo 13. Sauvakävelyryhmä ke 17.11. klo 11 kirkolta. Taivaskanava – mielenterveyskuntoutujien ryhmä ti 16.11. klo 13–14.30. Perhekerhot: Tönö ma klo 17.30, Huopalahden kirkko to klo 10, P.-Haagan Lämpiö pe klo 10. Esikoisvauvakerhot, tied. ulla. leivo@evl.fi.

Menokasvo

Kastepäivä kauppakeskuksessa Kauppakeskus Redin pienessä seurakuntatilassa kastetaan ensimmäiset lapset marraskuussa. Miksi Paavalin ja Kallion seurakunnat järjestävät kastepäivän Sillalla, pappi Pyry Paananen? – Korona-aikana kasteet ovat viivästyneet ja lapsia on jäänyt kastamatta. Siksikin haluamme tarjota vaivattoman tavan tuoda lapsi kasteelle. – Moni ajattelee, että kasteen yhteydessä täytyy järjestää juhlat. Mutta kaste on itsessään juhla, eikä sen ympärille tarvitse välttämättä järjestää isoa juhlaa. Miten kastetilaisuus sujuu käytännössä? – Jokainen perhe saa oman ajan. Vanhemmat, isovanhemmat, kummit ja muut läheiset mahtuvat helposti Sillalle. Kastekahvit järjestämme yhteistyössä Redin kanssa. Kun perheet ilmoittautuvat kastepäivään, sovimme samalla kastekeskustelusta ja muista käytännön asioista.

– Kastepäivässä voidaan kastaa vauvojen lisäksi isompiakin lapsia, sanoo Kallion seurakunnan pappi Pyry Paananen. Redin Sillalla tehdään myös Jouluradiota.

Onko kastepäivä kaikille helsinkiläisille avoin? – Kyllä on. Emme rajoita osallistumista sen perusteella, minkä seurakunnan jäseneksi lapsi kastetaan. Kalasatamaan pääsee kätevästi monesta suunnasta. Miksi on tärkeää kastaa lapsi? Mitä kasteessa oikein tapahtuu? – Kaste on rakkauden teko. Kaste ilmentää erityisellä tavalla Jumalan rak-

kautta ja tuo kastettavan osalliseksi tästä rakkaudesta. Kasteessa lapsi liitetään Kristuksen kirkon jäseneksi. EIRA SERKKOLA Kastepäivä Kalasataman Redissä la 20.11. klo 11–17. Ilm. viim. 12.11. pyry. paananen@evl.fi, p. 050 599 5300 tai elina.poysti@evl.fi, 050 380 4183. Kastepäivä myös Kallion kirkossa su 5.12.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 5.–18.11.

TAPAHTUMIA Muistoa kunnioittaen la 6.11. klo 18 Munkkiniemi. Levollisuuden messu la 13.11. klo 18 Munkkiniemi. Nuortenillat Munkkivuoren seurakuntatalo ke klo 18–20.30. Avoin päiväkerho ma klo 9.30–11 Munkkiniemi. Ensilapsikerho ma klo 15–16.30 Munkkiniemen kirkko, Taivastupa. Perheille jotka odottavat ensimmäistä lastaan tai joilla on alle 1-vuotias esikoinen. Joululaulukuoro ti klo 18 Munkkivuori. Ei harjoituksia 16.11. Tied. hanna-maria.valve@evl.fi, p. 050 411 9161. Syyskahvila Munkkivuori ti ja to klo 11–13. Eläkeläisten kahvihetki to klo 13–14 Munkkiniemi. Olohuone ti klo 13–14.30 Munkkiniemi. Vapaaehtoisten toteuttama vapaamuotoinen kohtaamispaikka. Sururyhmä Munkkivuoren kirkko keskiviikkoisin 17.11.–15.12. klo 17.30. Diakoniatyöntekijä Mia Salmio ja rovasti Tuula Sääksi. Ilmoittaudu 11.11. mennessä p. 09 2340 5128 tai mia.salmio@evl.fi. Livemuskari to 4.11. klo 17 Munkkiniemen seurakunta Lapset ja perheet -Facebooksivulla. Ketä kiinnostaa kirkkoherrat? ke 10.11. klo 10–12 Huopalahden kirkolla ja Haagan seurakunnan Facebook-sivuilla. Läntisen rovastikunnan uudet ja uudehkot kirkkoherrat Nenonen, Koskinen, Vuori ja Vähäkangas haastattelussa. Helsingin Poliisisoittokunnan konsertti to 18.11. klo 18 Munkkivuori. Vapaa pääsy. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–11 p. 09 2340 5118.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4. www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Metallimessu pe 5.11. klo 19. Ehtoollisjumalanpalvelus, jossa virret on sovitettu metallimusiikin muotoon. Rento meininki, väkevä sanoma. Haka Kekäläinen liturgia, Martti Pitkänen saarna, Metallimessubändi. Ranskalainen tv-ryhmä kuvaa messun. Pyhäinpäivän messu la 6.11. klo 10. Muistamme vuoden aikana kuolleita lukemalla heidän nimensä ja sytyttämällä muistokynttilät. Vuori, Vanne, Kekäläinen, Pilvi

Listo-Tervaportti, Riku Salminen, laulu. Messu su 7.11. klo 10. Kekäläinen, Vanne, Pilvi Listo-Tervaportti. Pyhäkoulu alle 12-vuotiaille. Messu su 14.11. klo 10. Vuori, Kekäläinen, Ahola.

TAPAHTUMIA Syysillan tunnelmissa -konsertti su 7.11. klo 18 kirkossa. Mezzosopraano Seeli Toivio ja pianotaitelija Collin Hansen. Vapaa pääsy. Pitskun kirkon olkkari – kaikenikäisten yhteinen olohuone keskiviikkoisin klo 15–18.30 kirkolla. Iltamusiikkia pienille ja isoille ke 10.11. klo 18 kirkossa. Urkumuskarihetki urkuparvella. Äijäilta to 11.11. klo 16–18 kirkolla. Aikaa ja tekemistä yhdessä aikuisille miehille. Valonpilkahduksia – nuorten aikuisten olohuone ti 16.11. klo 18–20 kirkolla. Seuraa, rukousta, pohdittavaa, retkiä. Tuutulauluja kaikenikäisille -konsertti ke 17.11. klo 18 kirkossa. Elina ja Ville Karaksela, laulu, piano, sello. Vapaa pääsy. Myyjäiset la 20.11. klo 11–13 kirkolla. Keittolounas, kahvio, leivonnaisia, adventtikalentereita, käsitöitä, arpajaiset.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Palvelee ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, avoinna ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, avoinna ma, ti ja to klo 9–15, pe klo 9–14 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, avoinna ke klo 11.30–13.30 ja to– su klo 12–16 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, avoinna pe klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo.@helsinkicathedral @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa (suorana myös YouTubessa ja Facebookissa), Vanhassa

Pyhäinpäivän hartaudet hautausmailla la 6.11. Hietaniemen uusi kappeli klo 14. Pastori Emilia Kuusisto ja kanttori Henri Hersta. Honkanummen iso kappeli klo 12. Pastori Arja Vaulas ja kanttori Hannele Filppula. Leposaari klo 15. Pastori Jenni Kallio. Malmin iso kappeli klo 12 ja 13 perinteisiä hengellisiä lauluja, Taru Hämäläinen ja Timo Olli. Pastori Markku Arola. Klo 14 ja 15 kantelemusiikkia, Kaisu Rauhamaa. Pastori LauraElina Koivisto. Klo 16 ja 17 uudempia hengellisiä lauluja, Mari Torri-Tuominen ja Lissu Elenius. Pastori Markus Kopperoinen. Maunulan hautausmaa klo 15. Pastori Asko Nuorkivi ja kanttori Pippa-Riina Tuhkalainen. Östersundomin kappeli klo 13. Pappi Sini Ikävalko ja kanttori Katri Paukkunen. Ruotsinkielinen hartaus Hietaniemen uudessa kappelissa klo 14. Pappi Monica Heikel-Nyberg ja kanttoristo. Hautausmaiden portit ovat avoinna vuorokauden ympäri torstaista 4.11. klo 7 alkaen, ja ne suljetaan vasta pyhäinpäivän jälkeisenä maanantaina 8.11. klo 22. Pyhäinpäivän iltana järjestetään kynttiläkirkkoja ja iltakirkkoja, joissa luetaan vuoden sisällä kuolleiden nimet. Lisätietoja löydät seurakuntien omilta sivuilta osoitteesta helsinginseurakunnat.fi

kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. sunnuntai), Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa klo 18. Keskiviikkoisin klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa. Pyhäinpäivänä 6.11. messu klo 10 Tuomiokirkossa, iltakirkko klo 16 Agricolan kirkossa ja klo 18 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa.

TAPAHTUMIA Päiväkonsertit Vanhassa kirkossa ti ja Tuomiokirkossa ke klo 12. Peliteemainen perhekerho ti klo 17–19 Katajanokan seurakuntakodilla. Annankulman olohuone, Annankatu 14D, ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Pe 5.11. klo 12 galleriakierros, pe 12.11. klo 10.30 tietokilpailu, to 18.11. lähetyksen iltapvä; Eija-Liisa ja Heikki Aronpää: Pyhiinvaellus Assisiin, pe 26.11. askartelua. SenioriFoorum ke klo 13 Agricolan kirkon kryptassa. 10.11. Onko onnellisuutta ilman vaurautta? toimittaja Heikki Aittokoski. 17.11. Seniorit ja päivänpolitiikka, toimittaja Unto Hämäläinen. Artistirukous Agricolassa: muis-

tokonsertti pe 5.11. klo 18 Agricolan kirkossa. Pyhäinpäivän aaton musiikki- ja rukoushetki. J. S. Bach: Messu H-Molli pe 5.11. klo 19 Tuomiokirkossa. Cantores Minores, solistit ja Suomalainen barokkiorkesteri. Joht. Hannu Norjanen. Liput: Ticketmaster. Pyhäinpäivänä la 6.11. Lasten pyhäinpäivä Hietaniemen hautausmaalla klo 16–19. Perheille rastirata ja mahdollisuus keskustella seurakunnan työntekijöiden kanssa kuoleman ja surun teemoista. Swing High’n Pyhäinpäivän kynttiläkonsertti 6.11. klo 16.30 Suomenlinnan kirkossa. Vapaa pääsy. Iso Korva: Syvällistä keskustelua elämän isoista kysymyksistä ma 8.11. klo 18 Hyvän toivon kappelissa. Henkisyys ja hengellisyys. Lisät. mirja.vallisaari@gmail.com. Kudon sydämeeni hiljaisuuden -neuleretriittipäivä la 13.11. klo 10–16 Hyvän toivon kappelilla. Lisät. ja ilm. anna-maija.viljanenpihkala@evl.fi. Hämäläis-Osakunnan Laulajien konsertti la 13.11. klo 19. Joht. Hiski Wallenius. Joonas Minkkinen, piano. Amerikkalaista kuoromusiikkia. Vapaa pääsy. Omaishoitajien ja hoidettavien yhteinen joulujuhla Bulevardin salissa, Bulevardi 16 B, 2. krs. Jouluista ohjelmaa, kahvitarjoilu, värityskuvia ja arpajaiset. Mukaan

mahtuu 70 hlöä. Ilm. viim. 22.11. virastoon p. 09 2340 6100. Jouluavustukset haettavissa seurakunnan alueella asuville. Rakenna Joulupuu -lahjakeräykseen toimeentulotuella tai sen rajoilla elävät lapsiperheet voivat hakea 40 e joululahjakortin/lapsi. Haettava viim. 17.11. Jouluavustusta ruokaan voivat hakea tt-tuella/sen rajoilla elävät viim. 10.12. Yhteys oman alueen diakoniatyöntekijään taloustilanteen selvittämiseksi. Ajankohtaiset tiedot helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. Huomioimme tilaisuuksissamme koronaturvallisuuden. Podcastit helsingintuomiokirkkoseurakunta.fi/podcastit. Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–21. Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14D varmimmin ke klo 12–12.30. Muulloin ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse. Yhteyst. virastosta tai netistä.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, Seurakuntakoti ja TILA 28, Siltasaarenkatu 28 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Iltamessu maanantaisin klo 18. 8.11. ja 15.11. Partti. Iltamessu tiistaisin klo 18. 9.11. Paananen, 16.11. Reina. Rauhan messu keskiviikkona 10.11. klo 18. Liturgina uskontodialogin asiantuntija Heidi Rautiomaa. Hiljainen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 17.11. Lindfors, Vuori. Iltamessu torstaisin klo 18. 4.11. Paananen, Niskala, 11.11. Hirvonen, Niskala, 18.11. Paananen, Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 5.11. ja 12.11. Hynninen. Pyhäinpäivän messu la 6.11. klo 10. Hirvonen, Partti, Oksanen, Wahlstedt, Salonkikuoro. Pyhäinpäivän iltakirkko la 6.11. klo 17 ja 19. Messu su 7.11. klo 10. Hurmerinta, Hirvonen, Oksanen, Pentikäinen. Messu su 14.11. klo 10. Partti, Paananen, Pyylampi, Saari, Ekstam. Alppilassa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 7.11. ja 14.11. Helanne. 7.11. Messun KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 17/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 5.–18.11.

ISTOCK

jälkeen kirkkokahveilla suunnittelukokous. Lämpimästi tervetuloa mukaan suunnittelemaan messua.

TAPAHTUMIA W.A. Mozart: Requiem su 7.11. klo 19 Kallion kirkossa. Kallion Kantaattikuoroa ja Kallion Kapellia johtaa Tommi Niskala. Mari Palo, sopraano, Monica Groop, altto, Christian Juslin, tenori, Elja Puukko, basso. Liput ovelta 20 e. Pekka Toivonen Piano Week -konsertti ma 8.11. klo 19 Kallion kirkossa. OIro Pena. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Amsterdamin Orfeus ke 10.11. klo 19.30 Kallion kirkossa. J.P. Sweelinckin vokaalija klaveerimusiikkia. Hiljaa Ensemble, joht. Jukka Jokitalo, Julia Tamminen, cembalo ja urut. Liput ovelta 15/10 e. Pekka Toivonen Piano Week -konsertti: Kalansuu Orchestra pe 12.11. klo 19 Kallion kirkossa. Pekka Toivonen, piano, Kalansuu Orchestra ja yllätysesiintyjiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Of Air and Angels – Helsingin Kamarikuoron konsertti la 13.11. klo 19 Kallion kirkossa. Liput Ticketmasterista. Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 16.11. klo 14.30–15.30 Kallion kirkossa. Elina Hyvönen, urut. Vapaa pääsy. Pyhäinpäivän iltakirkko la 6.11. klo 17 ja 19 Kallion kirkossa. Klo 17 luetaan pyhäinpäivän 2020 ja huhtikuun lopun välillä hautaan siunattujen Kallion seurakunnan jäsenten nimet. klo 19 luetaan tämän vuoden huhtikuun ja lokakuun välillä hautaan siunattujen seurakunnan jäsenten nimet. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 4.11. Kirkon humaanit kasvot. Irja Askolan elämänkerran kirjoittanut Anne Mattsson Raisa Rauhamaan haastattelussa. 11.11. Rooleja Jeesuksesta paholaiseen. Sirkku Nyström haastattelee oopperalaulaja Juha Kotilaista. Waste&Feast. Tiedot ruokailuista ja ateriakasseista löydät seurakunnan nettisivuilta tai Facebookista @WasteFeastAlppila.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Heikkiläntie 7, 4. krs. Puhelinpalvelu avoinna ma–pe klo 9–12, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Diakoniatoimiston päivystyspuhelin palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 10– 11 p. 09 2340 4318 Osoitteet:

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 17/2021

Kiinnostavia kulmia elämään SenioriFoorumissa sukelletaan loppusyksystä kiehtovien aiheiden pyörteisiin. 10.11. toimittaja Heikki Aittokosken johdolla pohditaan sitä, onko onnellisuutta ilman vaurautta. 17.11. toimittaja Unto Hämäläinen puhuu senioreista ja päivänpolitiikasta. 24.11. toimittaja ja kirjailija Helena Petäistö johdattaa aiheeseen Eurooppa kuohuu. 1.12. emerituspiispa Eero Huovinen vie kohti valoa ja 8.12. pureudutaan ystävän lohduttamiseen MIELI ry:n asiantuntija Sonja Maununahon johdolla. Syksyn SenioriFoorumit päättyvät 15.12., jolloin lauletaan kauneimmat joululaulut yhdessä ja lasten kanssa. SenioriFoorumin luennot joka keskiviikko klo 13 Agricolan kirkon kryptassa, Tehtaankatu 23. Ennen foorumia klo 11.30– 13 kryptassa on tarjolla edullinen kahvitarjoilu.

Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen aikainen väistötila Heikkiläntie 7, 4. krs. Avoinna arkisin klo 10–18.

JUMALANPALVELUKSET Seurakunnan päämessu sunnuntaisin klo 11. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11–12. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 19. Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko järjestetään viikkomessun tilalla seurat.

TAPAHTUMAT Torstaipiiri to 4.11. klo 13–14.30. Nivelliitto esittäytyy. Aikuisten raamattukeskustelupiiri to 4.11. klo 17.30–19. Töppösryhmä ti 9.11. klo 11–12.30. Käsityöpiiri ti 9.11. klo 13–14.30. Lapsiperheiden pyhäinpäivätapahtuma Hietaniemen hautausmaalla la 6.11. klo 16–19. Perhekerho ma, ti, pe klo 9–11. Aino-kanttorin muskari tiistaisin klo 10. Koululaisten lautapelikerho perjantaisin klo 13.30–16. Maksutonta lastenhoitoapua ma–ke klo 9–11. Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä arkipäivänä p. 050 380 3514. Maksutonta iltalastenhoitoa yli 2-vuotiaille lapsille ke klo 17.30– 19.30. Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä arkipäivänä p. 050 380 3514. Iltahämärästä ikuisuuteen –

pyhäinpäivän hiljentymiskonsertti la 6.11. klo 18–19.30 Hietaniemen uudessa kappelissa. Virtuaalimatka maailmalle – englantilainen ilta pe 12.11. klo 19. Hyväntekeväisyyskonsertti ikäihmisten taloudellisen tuen hyväksi. Urkukonsertti ja illallinen. Liput 45 e ja toim.maksu Tiketti.fi. Dialogi-keskusteluilta yrittäjille ja työn ilmiöistä kiinnostuneille ke 10.11. klo 17.45–19.30 Helsingin tuomiokirkon Kryptassa. Aiheena ’Mitä mä osaan? – ammatillinen itsetunto ja oman osaamisen tunnistaminen. Ilmoittautuminen ja lisätiedot niina.marjanen@evl.fi. Kaikki toiminta järjestetään Heikkiläntiellä, ellei toisin ole mainittu. Seuraa somessa: Facebook: Lauttasaaren seurakunta Instagram: lauttasaarensrk

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Pyhäinpäivän hartaus 6.11. klo 18.

Koivisto, Kanala, Valkeapää, Hakkarainen, Kamarikuoro SonorEnsemble, johtaa Hanna Remes. Messu 7.11. klo 10. Valkeapää, Koivisto, Hakkarainen, Kamarikuoro Somnium Ensemble, johtaa Elisa Huovinen. Puolen tunnin messu 10.11. klo 18. Koivisto, Hakkarainen. Messu 14.11. klo 10. Flinck, Valkeapää, Hakkarainen, Helsingin Kamarikuoron kvartetti. Puolen tunnin messu 17.11. klo 18. Pöysti, Hakkarainen.

TAPAHTUMIA Pyhäinpäivä Sillalla 5.11. klo 11–19 ja 6.11. klo 11–17. Sytytä kynttilä läheisesi muistolle. Paikalla kirkon työntekijä keskustelua varten. Lasten pyhäinpäivä Hietaniemen hautausmaalla 6.11. Klo 16–19. Koe rastirata, kynttilämeri ja bongaa enkeleitä! Paikalla seurakuntien työntekijöitä ja vapaaehtoisia. Voit tulla kyselemään ja keskustelemaan. Nunc dimittis 5.11. klo 19. EMO Ensemble, johtaa Kristina Bogataj. Rautavaara, Pärt, Kõrvits, Nystedt, Jennefelt, Bec, Makor, Kastelic, Vulc. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Vox – Joonas Kokkonen 100 13.11. klo 18. Kamarikuoro Somnium Ensemble, johtaa Elisa Huovinen, Olli Saari, urut. Kokkonen, di Lasso, Buxtehude. Liput 25/15 e. Syysillan tunnelmissa 16.11. klo 19. Seeli Toivio, mezzosopraano, Collin Hansen, piano. Kuula, Merikanto. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Omaishoitajien ja hoidettavien yhteinen jouluinen juhla 30.11. klo 13–15 Bulevardin salissa, Bulevardi 16 B. Ilm. 22.11. mennessä Tuomiokirkkoseurakunnan virastoon p. 09 2340 6100. Jouluista ohjelmaa, kahvitarjoilu, lapsille värityskuvia ja arpajaiset. Pirkko Törnqvist-Paakkasen akvarellinäyttely Paavalinkirkon aulassa 16.11.–12.12.2021. Akvarellinäyttelyssä voi kokea valon ilmentymiä eri ulottuvuuksissa. Joulun lahjakorttikeräys 2021. Keräys järjestetään vähävaraisten perheiden ja yksinelävien hyväksi. Voit hankkia lahjakortin valitsemaasi lelu-, vaate- tai ruokakauppaan (arvo 20–50 e). Tuo lahjasi 3.12. mennessä Paavalin virastoon ma ja to klo 10–14, ke klo 12–17. Kortin voi antaa myös suntiolle messuissa su 7.11., 14.11., 21.11. ja 28.11. Diakonia toimittaa lahjakortit niitä eniten tarvitseville. Lisätiedot Birgitta Huhtaluhtaan p.050 380 4198.

Töölön seurakunta Puhelinpalvelu 09 2340 6300, ma–pe klo 10–15, ke klo 13–17 Diakonia p. 09 2340 6318 Virasto: Mechelininkatu 32 a B,

avoinna ke klo 13–17 Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15 toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Ajantasaiset tiedot verkkosivuillamme seurakuntatoolo.fi. Messut myös suorana YouTubekanavallamme. Messu su klo 10 Temppeliaukion kirkossa. 7.11. Sipoon Kamariorkesterin jousiyhtye. 14.11. Martin Malmgren, piano. Messu su klo 12 Töölön kirkossa. Messu su klo 12 Meilahden kirkossa. 7.11. Vapaaehtoistoiminnan kirkkopyhä, laulu Annaliisa Pillak. Messussa vapaaehtoiset siunataan tehtäviinsä. La 13.11. klo 16 Tyhjän sylin messu, 14.11. Lähetysmessu, saarna Lauri Palmu. Messu Pyhäinpäivänä 6.11. klo 12 Töölön kirkossa. Pyhäinpäivän iltakirkko klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Marko Ylönen, sello. Pyhäinpäivän iltakirkko klo 18 Meilahden kirkossa. Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa. Arki-illan ehtoollinen to klo 18 Fokuksessa. Ehtoollishetki to 4.11. klo 14 Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastissa. Valon ja Ilon messu 18.11. klo 18 Tuomaankirkossa. Saarna Ensio Klemi.

TAPAHTUMIA Miesten maanantaiseura 8.11. klo 13 Meilahden kirkossa. Mirja Saari: Eino Pinomaa ja Pinomaa-Gulinien osuus kirkkomme vaiheissa. Naisten forum 9.11. klo 15 Meilahden kirkossa. Anna-Liisa Pinomaa: Kenen teksti puhuttelee sinua? Alustuksia ja keskustelua kirjallisuudesta. Kulttuuriklubi 9.11. klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Kukat ovat puhjenneet -juhlakonsertti. Kari ja Eeva Tikan elämän lauluja. Ajatteleva ihminen ja kirkon traditio 10.11. klo 18 Fokus. Traditionaalinen kristinusko: onko joskus ollut aika, jolloin kaikki kristityt ovat jakaneet saman uskon? Piispa, TT Wille Riekkinen. Siionin virsi -seurat 10.11. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakoti. Tuukka Kauhanen ja Martti Mäki-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 5.–18.11.

Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. 7.11. Myllypurossa lähetyspyhä. Messun jälkeen lähetyslounas, 10 e/hlö. 14.11. Myllypurossa messun jälkeen Virren voimaa -yhteislaulutilaisuus. Pyhäinpäivän messu la 6.11. klo 10 Kulosaaren kirkossa. Sytytetään kynttilöitä edesmenneille seurakuntalaisille. Myllypurossa ei messua, iltatilaisuus klo 18. Hiljainen viikkomessu keskiviikkoisin klo 17.30 Laiturissa.

kunnat.fi/herttoniemi sekä Facebook-sivuiltamme facebook.com/ herttoniemenseurakunta.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

TAPAHTUMIA

JUMALANPALVELUKSET

Kodittomien yö pe 5.11. klo 16 alkaen Myllypuron kirkolla. Minun ikäväni - Konsertti surusta pe 5.11. klo 18 Kulosaaren kirkossa. Paikallisia esiintyjiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto lapsikuolemaperheiden Käpy ry:lle. Pyhäinpäivän enkelirata lapsille la 6.11. klo 11–17 Herttoniemen kirkon ympäristössä. Pyhäinpäivän hartaus 6.11. klo 14 Herttoniemen kirkon muistokivellä. Stina Huima, Kirsi Lemponen. Voit sytyttää oman hautakynttilän läheisesi muistoksi. Pyhäinpäivän hartaus la 6.11. klo 15 Leposaaren kappelissa. Sytytetään kynttilöitä edesmenneille seurakuntalaisille. Jenni Kallio, Marika Leino. Kappeli auki hartauden jälkeen klo 19 asti, pihalla glögiä ja pipareita. Pyhäinpäivän ilta la 6.11. klo 18 Myllypuron kirkolla. Stina Huima, Kirsi Lemponen. Sytytetään kynttilöitä edesmenneille seurakuntalaisille. Armon ilta pe 12.11. klo 18 Myllypuron kirkolla. Jaakko Pirttiaho Kansan Raamattuseurasta puhuu aiheesta Rakastettu on nimesi. Laulun siivin ke 17.11. klo 14 Kulosaaren seurakuntatalolla. Kahvit alkaen klo 13.30. Kirsi Lemponen. Tulevaisuusseminaari - Minne kirkko Helsingissä on menossa? ke 17.11. klo 18 Kulosaaren seurakuntasalissa. Keskustelemassa Helsingin seurakuntayhtymän Rohkeasti yhdessä -kehityshankkeen projektipäällikkö ja uusi kirkkoherramme Minnamari Helaseppä, Lasten ja nuorten keskus ry:n toiminnanjohtaja Sami Ojala ja kirkolliskokousedustaja Katri Korolainen. Juontajana Tapani Ruokanen. Kahvit klo 17.30 alkaen. Voit seurata seminaaria myös Herttoniemen seurakunnan Facebook-sivujen kautta. Diakonian ajanvaraus puhelimitse ma klo 13–14 ja ke klo 9–10 numerosta 09 2340 3344. Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 10–12 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja Sinikka Backman, p. 050 596 8946. Lisätietoja www.helsinginseura-

Pyhäinpäivän hartaus Östersundomin kirkossa la 6.11.klo 13. Sini Ikävalko, Katri Paukkunen. Pyhäinpäivän messu la 6.11. klo 16 (Huom! Aika). Mukana seurakunnan papistoa, kanttori ja lauluryhmä Melisma. Muistamme vuoden aikana hautaan siunattuja seurakuntamme jäseniä. Heidän nimensä ovat esillä Mikaelinkirkon kirkkosalissa pe–to 5.–11.11. Muistohartauden jälkeen on mahdollista kohdata seurakuntamme pappeja. Päivän aikana kirkko sekä kahvio on auki klo 13–16. Pappi on paikalla keskustelua varten klo 13 alkaen. Hiljainen messu su 7.11. klo 11. Sini Ikävalko, saarna, Kirsi HonkanenPunkari, kanttori. Messu su 14.11. klo 11. Eva-Lisa Lindström, saarna, Nea Meriranta, kanttori.

TAPAHTUMIA Kaikki tilaisuudet Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Pyhäinpäivän enkelirata Östersundomin hautausmaalla la 6.11. klo 10–18. Mukana varhaiskasvattajia idän seurakunnista. Enkeliradalla on rasteja, jotka ohjaavat muistelemaan kuolleita läheisiä, kertovat hautausmaasta ja sen tarkoituksesta, ja kannustavat pohtimaan, millaista taivaassa voisi olla. Enkelirata voi auttaa vanhempaa tai muuta aikuista keskustelemaan aiheesta lapsen kanssa, jos se muuten saattaa tuntua vaikealta tai vaikka lapsi on menettänyt jonkun läheisen. Pekka Toivonen Piano Week 2021 -konsertti to 11.11. klo 19. Konsertissa loihditaan äänitekniikan keinoin flyygelistä ja trumpetista sähköiset instrumentit. Vapaa pääsy, ohjelma (taidejulkaisu) 10 e. Syödään yhdessä – let´s eat together tiistaisin klo 17.15–18. Vapaaehtoinen maksu. Ruokailun jälkeen voi jäädä raamattupiireihin. Raamattupiirit aikuisille ja Raamattukerhot alle kouluikäisille, koululaisille sekä +12-vuotiaille tiistaisin klo 18–19. Ruokatarjoilu klo 17.15–18. Ruokaa, Iloa ja valoa -diakonia-

Toteuta pienen joulutoive Rakenna joulupuu -keräys tulee tänäkin vuonna! Voit jakaa jouluiloa pienituloisille lähimmäisille ja perheille hankkimalla lahjan tai lahjakortin. Lahjatoiveita on noudettavissa useimmista Helsingin kirkoista 28.11. Lisätietoa seurakuntien rivitiedoista Kirkko ja kaupungissa 18.11. sekä seurakuntien nettisivuilta: helsinginseurakunnat.fi/ rakennajoulupuu

ruokailu torstaisin klo 11. Hinta 1 e. Alussa vapaaehtoinen hartaus. Loistavia uskonkysymyksiä -luentoja keskustelusarja uskosta ja teologiasta keskiviikkoisin klo 18. Luennoitsijana TT Kari Kuula. Ke 10.11. Masennus, kadonnut elämänusko ja Saarnaajan kirja. Ke 17.11. Mitä on uusi ateismi? Ja miten kristinusko vastaa sen haasteeseen? Seurakuntatoimisto palvelee ma, ti ja to klo 10–13 puhelimitse ja sähköpostitse. Tiistaisin ja sopimuksen mukaan myös paikan päällä. Päivystävä pappi on myös tavattavissa tiistaisin klo 10–13. Hoidamme kasteen, vihkimisen, kodin siunaamisen sekä hautaan siunaamisen ajanvarauksia. Lisäksi palvelemme kirkon jäsenyyteen liittyvissä asioissa. P. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi, käynti seurakuntatoimistoon Mikaelinkirkon oikeanpuoleisimmasta päädystä.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

JUMALANPALVELUKSET GETTY IMAGES

ItäHelsinki

JUMALANPALVELUKSET

ISTOCK

nen. Mystiikan akatemia 13.11. klo 9.30–13 Fokus. Luentoja mystiikasta ja spiritualiteetista. Monitaituri Hildegard Bingeniläinen. Dosentti, yliopistonlehtori Päivi Salmesvuori luennoi. Hinta 12 e, sis. kahvin/ teen. Ilm. hiljainentila.fi. Merimieskirkkopiirin syysmyyjäiset la 13.11. klo 11–13 Temppeliaukion kirkon seurakuntasali. Merimieskirkkopiirin kirkkoilta 15.11. klo 17 Temppeliaukion kirkko. Mies, meri ja kirkko. Musiikkia pandemian aikaan -luentokonsertti 16.11. klo 16 Meilahden kirkko. Prof. emeritus Heikki Peltola: COVID-19: Pan-, info-, skandaldemia. Lauri Ahokas, piano. Vapaa pääsy. Kahvit klo 15.30. Paneelikeskustelu 17.11. klo 18–20 Fokus. Millaisessa kriisissä kirkko on? Panelistit piispa Teemu Laajasalo, päätoimittaja Heli Karhumäki, kirkkoherra Päivi Vähäkangas, puh. joht. Matti Myllykoski. Töölön kirkon joulumyyjäiset 20.11. klo 11–14. Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi myyjäisiin ja lisät. Mari Munne-Kärkelä, p. 050 465 7793. Omaishoitajien ja hoidettavien yht. joulujuhla 30.11. klo 13–15 Bulevardi 16 B, 2. krs. Ilm. viim. 22.11. p. 09 2340 6100. Aikuisten talvileiri 24.–27.1.2022 Siikaniemessä. 140 e/hlö sis. majoituksen 2 hh, kuljetukset ja ruuat. Lisät. ja ilm. Maija Åker p. 09 2340 6370. Joulupuukeräys seurakuntamme alueella asuville pienituloisille perheille. Voit toimittaa enintään 50 e arvoisen S-ryhmän lahjakortin kirkkoherranvirastoon. Kuoreen: Joulupuukeräys/diakoniatyö, Mechelininkatu 32a B, 00260 Helsinki. Lisät. p.09 2340 4742. Waste & Feast ruokailut ti ja pe 12–13 Töölön kirkko, pe 11.30–13 Ruskeasuon Rasti. Temppeliaukion kirkko avoinna ma–pe. Tapahtumat, tarkentuneet aikataulut ja lipputiedot: temppeliaukionkirkko.fi.

Huippukonserttina Mozartin Requiem Kallion Kantaattikuoro tarjoilee 110-juhlavuotensa kunniaksi konserttielämyksen. Kallion kirkossa kajahtaa huippulaulajien tähdittämä Mozartin Requiem su 7.11. klo 19. Liput ennakkoon tilattuna 18 euroa: www.kallionkantaattikuoro.fi/tilauslomake. Ovelta ennen konserttia 20 euroa. Kallion Kirkko, Itäinen Papinkatu 2.

Roihuvuoren kirkossa: Pyhäinpäivän ilta la 6.11. klo 18. Nurminen, Ronkainen, Filppula, Cantiamo. Messu su 7.11. klo 10. Nurminen, Filppula. Ulla Tuovinen, nokkahuilut. Messun jälkeen siioninvirsiseurat. Messu su 14.11. klo 10. Nurminen, Lyytinen, Filppula. Annami Hylkilä, sopraano. Kirkkokahveilla taiteilija Seppo Eloranta. Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo 18. Laajasalossa: Pyhäinpäivän messu la 6.11. klo 12. Nurminen, Niva-Vilkko. Pyhäinpäivän ilta la 6.11. klo 18. Vaulas, Salonen, Niva-Vilkko, Chorus Marinuksen kvartetti. Taizé-laulujen messu su 7.11. klo 12. Vaulas, Salonen, Niva-Vilkko, Chorus Marinus, Variksen laulukoulu, Heikki Varis ja Variksen pojat. Gospel-perhemessu su 14.11. klo 12. Ronkainen, Lyytinen, lastenohjaajat, Kipinä-kuoro ja bändi. Isänpäivän kakkukahvit. Tammisalossa: Hiljaisuuden kirkko ti 9.11. klo 18.

TAPAHTUMIA Yhden vanhemman perheiden olohuone torstaisin 25.11. asti Laajasalon kirkolla. Ruokailu klo 16.30–17. Keskustelua ja iltahartaus. Lastenhoito. IlmoittautumiKIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 17/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 5.–18.11.

nen www.pienperhe.fi. Kynttiläkonsertti II su 7.11. klo 18 Laajasalon kirkossa. Gravity groove, Joonatan Rautiola, saksofoni, ja Marko Hilpo, piano. Kynttiläkonsertti III ke 10.11. klo 18 Laajasalon kirkossa. Emriikka Salonen, sopraano, ja Kristian Attila, piano. Huilikonsertti ti 9.11. klo 11.30 Roihuvuoren kirkolla. Ghislaine Dionne, sopraano, ja Sari Blå, piano. Sanan ja rukouksen ilta pe 12.11. klo 18 Laajasalon kirkossa. Marja Mäkelä. Musiikkipitoiset myyjäiset la 13.11. klo 10–13 Roihuvuoren kirkossa järjestää Cantiamo ja lähetyspiiri. Vesper musiikillinen iltahartaus ma 15.11. klo 19.30 Roihuvuoren kirkossa. Cantiamo, Filppula. Kitaraoppilaiden kamarimusiikkikonsertti ti 16.11. klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Itä-Helsingin Musiikkiopisto. Myyjäiset la 20.11. klo 10–13 Roihuvuoren kirkolla järjestää Roihuvuoren kutomakerho ry. Lyhtyjen juhla su 21.11. Villa Wuoriossa. Lyhtykulkue paikalle lähtee Gunillankujan päästä klo 17. Sirkus Magenta, Pop up -kuoro, iltaruokaa ostettavissa. Seppo Elorannan taidenäyttely 25.11. asti Roihuvuoren kirkossa. Avoinna ma 9–11, ti ja to 11–14, ke 11–18.30, su 9.30–12 sekä tilaisuuksien yhteydessä. Laajasalon valokuvaajien taidenäyttely Valo Laajasalon kirkolla. Diakoniatyön jouluavustuksen hakemuksen voi noutaa Roihuvuoren ja Laajasalon kirkoilta tai tulostaa seurakunnan nettisivuilta. Hakukaavakkeet on palautettava 3.12. mennessä.

Vartiokylän seurakunta Virastoasiat: p. 09 2340 6400 (takaisinsoitto), vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5. Puotilan kappeli, Puotilantie 5. Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3.

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa. 7.11. Projektikoordinaattori Marika Dahlin tehtävään siunaaminen. Pyhäinpäivän jumalanpalvelus la 6.11. klo 11, kynttiläkirkko klo 18. Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa. 11.11. Villasukkamessu, ota omat sukat mukaan! Keskipäivän messu perjantaisin klo 12 Matteuksenkirkossa.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Lastentupa ma ja to klo 9–11.30. Vapaa hetki vanhemmille. Varaa paikka yli 1-v. lapsellesi lastenoh-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 17/2021

jaajiltamme p. 050 380 1961. Neuleklubi ma klo 11.30. Iltaruokailu ma klo 16.30–18, tervetuloa syömään yhdessä vapaaehtoisten valmistamaa kotiruokaa 1 e hintaan. Iltaperhekerho ma klo 17–18.30. Vauvaperhekerho ke klo 9.30. Ukkoryhmä ke 17.11. klo 13. Biljardia ja juttuseuraa. Perhekerho pe klo 9.30. Puotilan kappelilla: Aamurukouspiiri ma klo 8–8.30 Birgittasalissa. Olohuone tiistaisin klo 14. 9.11. Elämää Aurinkorannikolla, Jarmo Karjalainen. 16.11. Ihmisiä LähiIdässä, Antti Siukonen, Pipliaseura. Matteuksenkirkolla: Laulut soikoon ke klo 11.15. Digiopastusta to klo 12–14. Pilkeporukka pe klo 10–12 Itäkeskuksen palvelutalossa, Voikukantie 6. Ryhmä päihteitä käyttäneille tai käyttäville +60-vuotiaille. Perjantailenkki pe klo 13. Avoin päiväkävely, startti Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3. Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus: Merja Korhonen p. 09 2340 6451, merja.a.korhonen@evl.fi tai Leena Nygård p. 09 2340 6450, leena.nygard@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta Virasto Satamasaarentie 7 ma, ti, to 9–13, ke 14–17, pe vain puhelimitse ja sähköpostilla klo 9–13 p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3. Katukappeli, kauppakeskus Columbus. Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3.

JUMALANPALVELUKSET Pyhäinpäivän messu kirkossa la 6.11. klo 11. Antola. Pyhäinpäivän muistokirkko kirkossa la 6.11. klo 18. Muistamme vuoden 2020 pyhäinpäivän jälkeen haudan lepoon siunattuja Vuosaaren seurakunnan jäseniä. Messu kirkossa su 7.11. klo 11. Paananen, Sarento, Virtanen. Luottamuksen messu kirkossa su 14.11. klo 11. Vanhanen, Huhdanmäki, Kantola, Gaudium kuoro, pyhä tanssi Tiina Sara-aho, Taizé-lauluja. Päivähartaus ja ehtoollinen kirkossa torstaisin klo 12.

TAPAHTUMIA Pyhäinpäivän enkelirata Östersundomin hautausmaalla la 6.11. klo 10–18. Enkelirata soveltuu koko perheelle aina pienistä suuriin saakka. Pyhäinpäivänä kirkkomaalle syttyvät myös tuhannet kynttilät, voit sytyttää samalla

oman, tai vain ihailla kynttilämerta. Mukana lasten ja perheiden toiminnasta tuttuja varhaiskasvattajia idän seurakunnista. Kohdataan enkeliradalla! Rata on myös itsenäisesti kierrettävissä 5.–8.11. Yhteistyössä Herttoniemen, Mikaelin, Vartiokylän ja Vuosaaren seurakunnat. Östersundomin hautausmaa, Kappelintie 65. Myrskylinnun pop-up myynti pe 12.11. ja to 18.11. klo 14–18. Myynnissä Myrskylinnun kerhotilan leluja, lastenkirjoja, pelejä, astioita, huonekaluja yms. Lisäksi kahvia ja pientä purtavaa. Käteismaksu. Myrskylinnun kerhotila, Solvikinkatu 11. Vauva mullistaa maailman! Riippumatta siitä, onko vauva perheen ensimmäinen, toinen tai vaikka kymmenes, mullistaa se tulleessaan maailman ja muuttaa totuttuja kuvioita. Sellaisina aikoina muiden samassa elämäntilanteessa olevien kohtaaminen voi olla arvokasta. Uuden edessä -vauvaryhmä Valossa keskiviikkoisin klo 13. Kuninkaan ilta kirkolla pe 5.11. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Puhe Riitta Keskimäki, Siionin kuningas psalmeissa ja heprealaisia psalmilauluja. Majakka-ilta pe 12.11. klo 18–20 Columbuksessa ja Katukappelissa. Leppoisasti kohtaamisia, rukouspalvelua, hyvinvointipalveluita, kahvia ja musiikkia. Tule, juuri sinut on kutsuttu! Iltapäiväpiiri ikäihmisille kirkolla ma 8.11. klo 12. Suomalaiset perinteet, Anja Hinkkanen. Kahvia, seuraa ja ohjelmaa, hartaus ja lyhyt jumppa. Jouluavustushaku. Vähävaraiset vuosaarelaiset voivat hakea diakonian jouluavustusta hakuaikana 1.–14.11. Hakulomakkeita ohjeineen saa virastosta, hakemuksen voi myös tulostaa nettisivuiltamme. Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuillamme. Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset virastolla ja 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17, pe vain puhelimitse 10–13. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi

Toimitus- ja tilavaraukset p.09 2340 4402, tilavaraukset.malmisrk@evl.fi Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17. Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Portti, Säterinportti 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Haluatko mukaan suunnittelemaan ja tekemään messuja? Soita p. 09 2340 4444. Pyhäinpäivän messu la 6.11. Malmin kirkossa klo 10. Pyhäinpäivän kynttiläkirkot la 6.11. Kirkoissa luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään muistokynttilät. Nimen lukeminen tietyssä kirkossa määräytyy alueen eli hautaan siunatun viimeisen asuinpaikan postinumeron mukaan (kts. nettisivut). Malmin kirkossa klo 16 ja 18, Siltamäen seurakuntakodissa klo 12, Puistolan kirkossa klo 16, Viikin kirkossa klo 10 ja Pihlajamäen kirkossa klo 16. Messu Malmin kirkossa su klo 10, messun aikana pyhäkoulu lapsille. 14.11. Herättäjä-Yhdistyksen kirkkopyhä. Saarnaa Pertti Simola, Seuratuvan virsikuoro, kirkkokahvit ja siioninvirsiseurat. Messu Viikin kirkossa su klo 10. 14.11. kaksikielinen messu / Bilingual Service. Messu Pihlajamäen kirkossa su klo 11 Verkoston kanssa yhteistyössä. Lapsille pyhäkoulu. Messun jälkeen lounas ja jaossa hävikkiruokaa. Messu Puistolan kirkossa su klo 12. 7.11. saarnaa Kansan Raamattuseura toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma. Valon messu su 14.11. klo 17 Tapanilan kirkolla. Ehtoollinen Voit pyytää yksityisen ehtoollisen erikseen sopien. Soita papille, p. 09 2340 4444. Messy Church – perheiden puuhakirkko Pihlajamäen kirkolla su 7.11. klo 13–15. Toiminnallista ohjelmaa eri-ikäisille lapsille, päätteeksi kirkkohetki ja tarjoilu. Toteutetaan yhdessä Verkoston kanssa.

TAPAHTUMIA Liity mukaan Malmin seurakunnan Facebook- tai YouTube-kanavalta tai nettisivultamme helsinginseurakunnat.fi/malmi. Lasten pyhäinpäivä Malmin hautausmaalla 6.11. klo 16–19. Elämyksellinen tapahtuma vauvasta vaariin käynnistyy Latokartanon torilta, lähellä hautausmaalle johtavaa Viikin alikulkutunnelia. Torilla tulitaiteilijat ja Kaartin

soittokunta viitoittavat matkaan hautausmaalle, jonne kuljetaan valotunnelin läpi. Hautausmaalla vaelletaan valoissa ja varjoissa omaan tahtiin enkeleitä bongaten. Koko perhe voi käydä sytyttämässä kynttilän rakkaiden haudalla tai muistelupaikalla. Enkeliteltalla voit askarrella ja lähettää terveisiä heille, joita kaipaat. Enkeliteltalla on tarjolla mehua ja keksejä, lounasravintola Delicatessenissa kahvia ja teetä. Pyhäinpäivä Malmin hautausmaalla. Pyhäinpäivän viikonloppuna 4.–8.11. hautausmaan portit ovat avoinna ympäri vuorokauden – voit vierailla hautausmaalla silloin kun sinulle sopii. Pyhäinpäivänä la 6.11. Isossa kappelissa järjestetään musiikkihartauksia tasatunnein, keskusteluapua ja lämmintä juotavaa on tarjolla ulkona siunauskappelin edustalla ja lounasravintola Delicatessenissa. Musiikkihartaudet Malmin Isossa kappelissa klo 12 ja 13: Perinteisiä hengellisiä laulua, Taru Hämäläinen ja Timo Olli. Klo 14 ja 15: Kantelemusiikkia, Kaisu Rauhamaa. Klo 16 ja 17: Uudempia hengellisiä lauluja, Mari Torri-Tuominen ja Lissu Elenius. Klo 18: Romano Mission lauluryhmä. Ulkona tapahtuva musiikkihetki kappelin edustalla. Malmin enkelit -kuoro laulaa kiertää laulamassa hautausmaalla klo 17.45–18.45. Päivännousu kultaa kirkkomaan -konsertti Malmin kirkossa su 7.11. klo 16. Marja Kyllönen, laulu ja Iina Katila, piano. Vapaa pääsy. Laulu isälle -isänpäiväkonsertti Malmin kirkossa su 14.11. klo 18. The Voice of Finland -kilpailun voittaja Kalle Virtanen esittää pianisti Stefanie Tuurnan kanssa rakastettuja lauluja läheltä ja kaukaa, suomalaisia ja ulkomaisia klassikoita. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Tuonentupa-keskusteluilta Malmin kirkolla ke klo 18 ja katsottavissa suorana lähetyksenä Facebookissa. Kuolemaa käsitellään illoissa kulttuurin ja kristinuskon näkökulmasta. Iltatee. 3.11. Suomalainen kuolema, professori Juha Pentikäinen, musiikki Pipa Paljakka.10.11. Mitä Raamattu kertoo elämästä kuoleman jälkeen? Uuden testamentin tutkija Outi Lehtipuu. 17.11. Kulkutaudit ja kuolema historiassa, pastori ja kirkkohistorian dosentti Esko M. Laine. Sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa ti 16.11. klo 18 Pihlajamäen kirkolla ja kokoontuu kuusi kertaa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset ryhmän ohjaajalle sari. hakuri@evl.fi tai p. 050 544 0554. Malmin kirkko avoinna hiljentymistä ja ehtoollista varten keskiviikkoisin klo 17–19. Huom! Keskusteluiltoina ehtoollinen takkahuo-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 5.–18.11.

ISTOCK

neessa. Kivaa kirkonmäellä -tapahtuma Puistolan kirkon pihalla la 13.11. klo 10–12. Grillimakkaraa, mehua ja mukavaa puuhaa lapsiperheille. Lautapeli-lauantai 13.11. klo 13–18 Pihlajamäen kirkolla. Tervetuloa yksin, kaverin tai perheen kanssa. Junnujen kirkkoyö 4.–7.-lk. 13.– 14.11. 4.–7.-luokkalaisten oma kirkkoyö Tapanilan kirkolla. Luvassa mm. Korikiipeilyä. Maksuton. Ilmoittaudu 7.11. mennessä. Isien perhekerho Varustamolla ti 9.30–11. Koko perheen pikkujoulut Varustamolla la 20.11. klo 10–14. Glögitarjoilu, pikkujouluaskartelua ja musisointia koko perheelle. Avoin perhekahvila Varustamolla ma klo 11.30–14 ja to klo 9.30–12. Vauva- ja taaperotupa Varustamolla ti ja pe 13.30–15.30. Ruoka-apua Lahjoitusleipää ja hävikkiruokaa Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11, lahjoitusleipää Pihlajamäen kirkolla ti klo 9 ja Jakomäen sydämen pihalla, nuorisotalon oven edessä ke klo 11 (huomaa uusi paikka) sekä Varustamolla to klo 11, diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten klo 11.30–13. Hävikkiruokaa jaossa su Pihlajamäen kirkon messun jälkeen n. klo 12. Waste&Feast Malmi Varustamolla lounasta ma–pe klo 11–13. Huom! Waste&Feast on kiinni ma 8.11. Ostarin Onni Pihlajamäen kirkon alakerrassa ti klo 9–11. Edullinen aamupala sekä juttu- ja peliseuraa. Ruoka-aika Pihlajamäen kirkolla to klo 12. Kotiruokaa 2 e. Soppatykki Jakomäen kirkon pihalla ke 10.11. klo 11.30. Tapulin olohuone Tapulin srkkodilla ma klo 11–12.30, ruokatarjoilu 15.11. Keskusteluapua 365 päivänä vuodessa. Malmin seurakunnan oma pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–21.Soita, p. 09 2340 4444 (vain pvm-maksu), kun kaipaat juttuseuraa. Puhua voit kaikesta taivaan ja maan väliltä. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä tai keskusteluavun tarpeessa. Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soittopyyntö, otamme sinuun yhteyttä. Diakonian jouluavustuksia haetaan kirjallisesti ajalla 1.–15.11. Avustukset on tarkoitettu Malmin seurakunnan alueella asuville vähävaraisille. Tarkemmat hakuohjeet löydät seurakunnan nettisivuilta, jossa on linkki sähköiseen lomakkeeseen vahvalla tunnistautumisella. Paperisia lomakkeita on saatavilla seurakunnan toimipisteistä ja Malmin Varustamolta tilaisuuksien yhteydessä, varmimmin Malmin kirkolta arkisin klo 9–16.

Helli itseäsi hiljaisuuden joogalla Hiljaisuuden jooga on sairaalapappi ja joogaopettaja Heli Harjunpään kehittämä kristillisen joogan muoto, jossa yhdistyvät lempeä kehollinen harjoitus, mielen rauhoittuminen ja hengellisyys. Pakilassa Hyvän Paimenen kirkossa joogataan lauantaina 20.11. klo 10–15. Tapahtuman pääsymaksu on 25 euroa, ja se sisältää keittolounaan ja kahvin. Ota mukaan oma joogaalusta sekä joustavat ja lämpimät vaatteet. Ilmoittaudu 12.11. mennessä: marita.toivonen@evl.fi tai 050 386 3876. Hiljaisuuden joogan päivä Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Oulunkylän kirkossa klo 10. Messu sunnuntaisin Käpylän kirkossa klo 18. Viikkomessu torstaisin Maunulan kirkossa klo 12. Pyhäinpäivän iltakirkko su 6.11. klo 18 Oulunkylän kirkossa. Iltakirkossa luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakunnan jäsenten nimet ja sytytetään muistokynttilät. Kehitysvammaisten ja meidän kaikkien messu su 7.11. klo 18 Käpylän kirkossa. Selkokielinen messu. Messussa mukana Taija Kaipainen, musiikissa kanttori Maija Pesonen-Kareinen ja Duo

Adoramus, Kaija Mäki-Leppilampi, viulu. Kirkkokahvit messun jälkeen.

TAPAHTUMAT Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–12 Oulunkylän kirkolla. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla paikan päälle. Yhteisöruokailut ovat kaikille avoimia. Vapaaehtoinen maksu. Ruokalistat ja lisätiedot kotisivuiltamme. Maanantaipuuro maanantaisin 6.9.–22.11. klo 9–12 Oulunkylän kirkolla. Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin 8.9.–24.11. klo 16–17.45 Käpylän kirkolla. Yhteisöravintola Salaam torstaisin 7.10.–25.11. klo 12–15 Oulunkylän kirkolla. Maunulan pannarikahvila torstaisin 9.9.–25.11. klo 10–13 Maunulan kirkolla. Yksinhuoltajien olohuone parittomien viikkojen tiistaina 14.9.–23.11. klo 17–19, Oulunkylän kirkon takkahuone. Sururyhmä keskiviikkoisin 29.9.– 24.11. klo 18–19.30, Oulunkylän kirkko. Ota hänet vastaan -musiikkimatinea pyhäinpäivän merkeissä to 4.11. klo 13 Maunulan kirkolla. Lux aeternea -konsertti su 6.11.

klo 14 Käpylän kirkossa. Osia sielunmessuista, lohdutuksen psalmeja, soitinmusiikkia ja lauluja taivaasta. Kaariensemble, johtajana Saara Aittakumpu. Vapaa pääsy. Ruoka-apu Oulunkylän seurakunnassa -koulutus ti 9.11. klo 17.30–19 Käpylän kirkolla. Ennakkoilmoittautuminen ja tieto ruokavaliorajoitteesta kahvitarjoiluja varten osoitteeseen: anna.hiekkataipale@evl.fi. Lähetä ilmoittautumisesi otsikolla: Ruoka-apukoulutus. Vapaus, tasa-arvo, rakkaus – toteutuvatko ne koskaan tässä matoisessa maailmassa? Keskustelua Minna Canthin elämäntyöstä to 18.11. klo 13 Maunulan kirkolla. Suurten kirkkomusiikkiteosten äärellä -oratoriokonsertti to 25.11. klo 19 Oulunkylän kirkossa. Aarioita ja ensembleja Pergolesin, Haydnin, Rossinin, Mendelssohnin ja Schubertin hienoista kirkkomusiikkiteoksista – messuista, oratorioista, Stabat Matereista. Sibelius-Akatemian laulajat.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messut suoratoistona Facebookissa ja niitä voi katsoa myös verkkosivujen etusivulta. Pyhäinpäivän iltakirkko la 6.11. klo 18. Valve-Tuovinen, Pirttijärvi, Jussila ja Tuhkalainen. Jumalanpalvelus su 7.11. klo 11. Saarnaa Lasse Halme, Toivonen ja Tuhkalainen. Pakilan Martat tarjoavat kirkkokahvit. Kirkkokahvien jälkeen Lasse Halme esittää konsertissa Juicen lauluja ja taustoittaa Juicen tuotantoa. Vapaa pääsy. Musiikkimessu afrikkalaisin sävelin su 14.11. klo 18. Mukana Jakaranda. Pirttijärvi, Toivonen ja Hirvonen.

TAPAHTUMIA Torstai kirkolla 4. ja 21.11. Perhekerho 17–19. Ruokailu klo 17–18.30 5 e/aikuiset, lapset 3–12-v. 2 e. Klo 18.45 hartaus aikuisille, iltahetki lapsille, jonka jälkeen musiikkia. Musiikkia pyhäinpäivän aattona pe 5.11. klo 18. Raisa Vaarnan muistokonsertti. Vapaa pääsy. Konsertti Juicen lauluista su 7.11. klo 12.30. Lasse

Halme esittää Juicen lauluja ja taustoittaa Juicen tuotantoa. Vapaa pääsy. Paloheinän musiikkikoulun syyskonsertti la 13.11. klo 18. Vapaa pääsy. Pakilan Martat ti 16.11. klo 18.30. Askarteluilta. Perhekerho kirkolla tiistaisin klo 9–11.30. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13. Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18 kirkolla. Kutomakerhon illat keskiviikkoisin kirkolla klo 19. Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13 kirkolla. Perhekerho torstaisin klo 17–19. Adventtitapahtuman myyjäiset la 27.11. klo 10–14. Ilmoittautuminen pe 19.11. mennessä anna-kaisa. jussila@evl.fi tai p. 050 4084027. Seurakunnan ryhmille ja yleishyödyllisille järjestöille osallistuminen ilmaista. Yksityisiltä pöytävuokra 10 % myyntituotosta. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Erityisryhmille KEHITYSVAMMAISTYÖ Selkokielinen kaiken kansan messu su 7.11. klo 18, Käpylän kirkko, Metsolantie 14. Klubi-ilta to 2.12. klo 17–18.30, Malmin Varustamo, Pekanraitti 16. Riparille! Kesän 2022 ripari-ilmoittautuminen on käynnissä. Tied. Kati Koskinen, p. 050 380 1060.

KUULOVAMMAISTYÖ Seuraa tied. teksti-tv:n s. 558 ja viittova srk fb-sivuilta.

NÄKÖVAMMAISTYÖ Pakarituvalla yhdessä ke 10.11. klo 12.30–15, Kuriiritie 1, Vantaa. Mukana Marja Leena ja Terhi. Adventin vietto Pakarituvalla la 27.11. klo 13–16. Ilm. 12.11. menn. Marja Leena tai Terhi. Heurekan puisto ke 17.11. klo 13–15.30, Tiedepuisto 1, Vantaa. Lenkin pituus 2–6 km. Oppaat mukana. Ilm. Terhi. Lähetyspiiri perjantaisin klo 17–19.30, Pekanraitti 16. Ohj. Leena Siponkoski.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 17/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 5.–18.11.

Musiikkia kirkoissa ELINA AHLSTEDT

TORSTAINA 4.11. Fauré: Requiem klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Akateeminen Laulu, kamarikuoro Murtosointu, solisteina Laura Murto ja Juhana Kotilainen, Pekka Suikkanen, urut. Liput 25/15 e Holvi.com/shop/Murtosointu ja ovelta.

PERJANTAINA 5.11. Minun ikäväni klo 18 Kulosaaren kirkossa. Surukappaleensa esittämään ilmoittautuneita muusikoita. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Requiem aeternam klo 19.30 Kallion kirkossa. Sibelius-Akatemian vokaaliyhtye, Kamarikuoro Audite ja Haydn-orkesteri. Haydn, Bach, Heiniö. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 14.11. Händel: Messias klo 18 Kallion kirkossa. Kamariorkesteri Refugium musicum, Vokaaliyhtye Incanto ja Mäntsälän seurakunnan oratoriokuoro, solisteina Saara Pääkkönen, Katri Tasala, Sirkku Nyman, Minna Blom, Keri Kallio, Petri Pöyhönen, Frederick Stoddard ja Kalle Virta. Liput 20/15/10 e Ticketmasterista ja ovelta.

LAUANTAINA 6.11. Pyhäinpäivän konsertti klo 13 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Mestari-Laulajien 50. pyhäinpäivän juhlakonsertti. Tapio Tiitu, urut, Aet Ratassepp, viulu, Greta Ernesaks, sello, Tapio Lehtonen ja Mart Ernesaks, piano. Liput 20 e ovelta. Lux aeterna klo 14 Käpylän kirkossa. Osia sielunmessuista, lohdutuksen psalmeja, soitinmusiikkia ja lauluja taivaasta. Kaari-ensemble, Mikko Helenius ja Katja Mäkiö. Vapaa pääsy. Kynttiläkonsertti klo 16.30 Suomenlinnan kirkossa. A cappella -yhtye Swing High. Rauhoittavia kappaleita kaipauksesta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Iltahämärästä ikuisuuteen klo 18 Hietaniemen uudessa kappelissa, Hietaniemenkatu 20. Kamarikuoro Barcarola, Anne Viljamaa-Harju, urut, Tuomas Heikkilä, alttoviulu ja urut, Lasse Mäki, urut. Rauhoittavaa musiikkia ikuisuuden äärellä. Vapaa pääsy. Panihida klo 19 Töölön kirkossa. Kamarikuoro Krysostomos, solisteina Varvara Merras-Häyrynen ja Jasper Leppänen. Sidoroff: Panihida – ortodoksinen vainajien muistopalvelus. Vapaa pääsy, ohjelma 15/10 e.

SUNNUNTAINA 7.11. Brahms: Ein deutsches Requiem klo 15 Temppeliaukion kirkossa. Helsingin Filharmoninen kuoro ja Manifestum, solisteina Marjukka Tepponen ja Juha Kotilainen. Tuomas Juutilainen ja Jari Koivistoinen, piano, Tuomo Lassila,

Vox – Joonas Kokkonen 100 klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Somnium Ensemble, Olli Saari, urut. Kokkonen, Buxtehude, Lasso. Liput 25/15 e Holvi-verkkokaupasta ja ovelta. Of Air and Angels klo 19 Kallion kirkossa. Helsingin Kamarikuoro. Teoksia enkeleistä säveltäjiltä de Manchicourt, Elgar, Mäntyjärvi, Boyle, Vaughan Williams, Delius, Schmitt. Liput 20/15/10 e Ticketmasterista.

Pekka Toivonen Piano Week järjestetään neljättä kertaa eri kirkoissa. Omintakeisen säveltäjän, pianistin ja graafikon musiikki matkaa viikon aikana läpi kaupunginosien ja yhteiskuntaluokkien. Konsertit ovat klo 19 ma 8.11. ja pe 12.11. Kallion kirkolla, ti 9.11. Kampin kappelissa ja to 11.11. Mikaelinkirkossa.

patarummut. Liput 25 e Lippu.fi. Brahms: Ein deutsches Requiem klo 18 Kannelmäen kirkossa. Suomalainen Kamarikuoro, solisteina Elina Rantamäki ja Toni Hintsala, Pekka Suikkanen, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e. Kynttiläkonsertti klo 18 Laajasalon kirkossa. Joonatan Rautiola, saksofoni, Marko Hilpo, piano. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Misatango klo 18 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Saksalaissuomalaisen kuoron 50-vuotisjuhlakonsertti, Angelika Klas, mezzosopraano, Mikko Helenius, bandoneon, Esa Ylönen, piano, Encanto Tango Band. Palmerin ”Misa a Buenos Aires” Misatango – tangomessu, Piazzolla, Bach. Liput 15 e outi.ruutuvaara@gmail.com ja ovelta. Mozart: Requiem klo 19 Kallion kirkossa. Kallion Kantaattikuoro ja Kallion Kapelli, solisteina Mari Palo, Monica Groop, Christian Juslin ja Elja Puukko. Liput 18 e Kallionkantaattikuoro.fi ja 20 e ovelta.

MAANANTAINA 8.11. Pekka Toivonen Piano Week klo 19 Kallion kirkon kappelisalissa. OIro Pena -jazzkokoonpano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TIISTAINA 9.11. Pekka Toivonen Piano Week klo 19 Kampin kappelissa, Narinkkatori. Pekka Toivonen, kellopeli, Johannes Sarjasto, duduk. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKONA 10.11. Kynttiläkonsertti klo 18 Laajasalon kirkossa. Emriikka Salonen, sopraano, Johanna Ellenberg-Haapaniemi, viulu, Kristian Attila, piano. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 11.11. Pekka Toivonen Piano Week klo 19 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Pekka Toivonen, sähköpiano, Miia Reko, sähkötrumpetti, Eppu Helle, elektroniikka. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

PERJANTAINA 12.11. Pekka Toivonen Piano Week klo 19 Kallion kirkossa. Pekka Toivonen, piano, Kalansuu Orchestra ja yllätysesiintyjiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Englantilainen ilta klo 19 Lauttasaaren kirkon väistötilassa, Heikkiläntie 7, 4. krs. Virtuaalimatka Englantiin. Toni Pussinen soittaa englantilaista urkumusiikkia ja improvisoi englantilaisten hymnien

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

pohjalta. Illallinen ravintola Fondissa, Heikkiläntie 7, 5. krs. Liput 45 e Tiketti.fi.

LAUANTAINA 13.11. Tierra Lejana – Kaukainen maa klo 16 Kannelmäen kirkossa. Janne Lehtinen. Argentiinalaista kitaramusiikkia säveltäjiltä Falú, Nasuti ja Cardoso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TIISTAINA 16.11. Seeli Toivion konsertti klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Seeli Toivio, mezzosopraano, Collin Hansen, piano. Muun muassa Kuula, Merikanto. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

KESKIVIIKKONA 17.11. Tuutulauluja kaikenikäisille klo 18–18.30 Pitäjänmäen kirkossa. Elina ja Ville Karaksela, laulu, piano ja sello. Elina Karakselan uusia tuutulauluja. Vapaa pääsy.

Tummissa tunnelmissa Espoossa Sun aika mennä on -konsertti to 11.11. klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Janna Paasosen säveltämät ja sanoittamat surun ja lohdun laulut ovat syntyneet oman lapsen kuoleman jälkeen. Janna Paasonen laulu, Matti Paatelma piano, Anssi Växby basso, Harri Lehtonen rummut, Jousikaiku-kvartetti: Pasi Eerikäinen viulu, Laura Airola viulu, Mauri Kuokkanen alttoviulu ja Riikka Lampinen sello. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 5/10 e. Synkkien virsien ilta – yhteislaulua kirkkovuoden loppumetreillä su 14.11. klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Uruissa Petri Koivusalo, veisuunjohtajana Espoon mieslaulajat, joht. Helge Kõrvits. Ilta, jossa virsikirjan raskaansarjan osasto on kerrankin pääosassa. Ahdistusta, vihaa, kuolemaa ja huumaavan kirkkaita taivasnäkyjä. Synkkää ja komeaa, elämänmakuista ja lohdullista. Vapaa pääsy.