Kirkko ja kaupunki 2021 18 Espoo by Kirkko ja kaupunki

18.11.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Punainen raita villasukassa pitää pirun loitolla s. 4

Kirjailija Miki Liukkoselle kaipaus suurempaan on kuin aivastus: sitä ei voi estää ja se menee ohi s. 13

Herkkä ja hellä Hoosianna

Jouluradion perinteisen adventin avauksen tulkitsee tänä vuonna Katri Helena. ”Jos tämä jää viimeiseksi levytyksekseni, se on hyvä lopetus” s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Kohti uutta

Rohkeutta ei ole olemassakaan, on vain pelon asteita.

MINUN IKÄISILLENI Katri Helena edustaa jotakin sellaista, mikä on aina kuulunut elämänmenoon – silloinkin kun hänen lauluansa ei varsinaisesti ole kuullut mistään. Katri Helena on kuulunut asiaan, piti hänen lauluistaan tai ei. Se ei ole mikään ihme, hän sentään levytti ensimmäisen levynsä jo vuonna 1963. Meillä oli Katri Helena -niminen kuplavolkkari, joka oli saanut lempinimensä kyseisen auton aerodynaamisten ominaisuuksien mukaan, Katri Helena kun lauloi laulua nimeltä Minne tuuli kuljettaa. Siksi tuli oudon haikea olo, kun Katri Helena kertoo haastattelussamme, että hänen Jouluradiolle versioimansa Hoosianna jää varmaankin hänen viimeiseksi levytyksekseen. Yksi aikakausi on päättymässä. Laulaja itse suhtautuu tyynesti nykyiseen elämänvaiheeseensa ja toteaa, että jos niin käy, niin Hoosianna on oikein hyvä lopetus. HOOSIANNA ON oikein hyvä lopetus sikälikin, että sehän näytti päättävän myös Jeesuksen uran. Kansa hurrasi, ja muutaman päivän kuluttua kaikki olikin ohi. Paitsi että loppu oli myös uuden alku. Jeesuksen syntymästä laskettava uusi vuosi vaihtuu aina joulukuun ja tammikuun vaihteessa. Monessa kulttuurissa vuosi vaihtuu kuitenkin syksyllä, kun sato on korjattu. Se oli ennen tapana Suomessakin, ja siitä muistumana koulujen lukuvuosi vaihtuu edelleen syksyllä.

KIRJAILIJA JOHN WAINWRIGHT (1921–1995)

KIRKOLLA ON OMA kalenterinsa, jota kutsutaan kirkkovuodeksi, ja se vaihtuu adventtina. Jeesukselle aikanaan kajautettu kuninkaallinen tervehdyslaulu, Hoosianna, aloittaa uuden kirkkovuoden. Adventti merkitsee paitsi valmistautumista lähestyvään jouluun myös valmistautumista ylipäänsä johonkin uuteen. Jeesus kehotti seuraajiaan olemaan valppaita ja valmiina perusteelliseen mielenmuutokseen. Sitä tarkoittaa Uuden testamentin sana metanoia, joka on suomennettu kääntymiseksi ja parannuksen teke miseksi. Runoilija Pentti Saarikoski käytti suomentamassaan Matteuksen evankeliumissa ilmaisua kääntäkää kelkkanne. Viime vuonna julkaistussa Uusi testamentti 2020:ssa Jeesus julistaa: ”Muuttakaa elämänne suunta.” Kristityn asenne on katsoa rohkeasti eteenpäin, kohti uutta.

Tänään ”Vihdoin olen valmis näyttämään sen, että myös minä pelkään ja olen haavoittuvainen.” JUKKA HILDÉN DUUDSONEISTA ANNASSA 3.11.2021

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Iankaikkisesti Kun pelko minut valtaa, minä turvaudun sinuun, Jumala.

”

PSALMIEN KIRJA 56:3

MEILLÄ OLI

KATRI HELENA -NIMINEN

KUPLAVOLKKARI.

Kirkko ja kaupunki

18 18.11.2021

Seuraava lehti ilmestyy 2.12. KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT KUVITUS: ANSSI RAUHALA

”Anna mulle tähtitaivas, anna jotain uutta. Anna mulle syytä luulla, että ois jotain muuta. Oot mun valo pimeän.” Pyhimyksen biisissä lauletaan tunteistani marraskuussa. Kuuletko, Jumala?

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Jos kaikki olisi sallittua, pelaisin videopelejä viisi tuntia putkeen” Yhdeksänvuotiaasta Remu Kanervasta olisi hirveää, jos ei saisi käydä koulua.

1 2

TEKSTI RASMUS EKSTRÖM KUVA ESKO JÄMSÄ

Lasten oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta. Remu Kanerva, 9, mikä on sinun tärkein oikeutesi? – Tärkein oikeuteni on, että saan elää turvallista elämää. Silloin kaikki on hyvin, eikä minun tarvitse olla huolissani. – Minulla on myös oikeus leikkiä, pelata ja lukea. Mitkä ovat vanhempien tärkeimmät velvollisuudet lapsiaan kohtaan? – Vanhempien täytyy huolehtia lapsista. Pitää varmistaa, että on ruokaa, vaatteita ja turvallinen koulumatka. Vanhempien täytyy myös pitää huolta, että lapsella on tarpeeksi harrastuksia. – Lisäksi vanhempien pitää katsoa, että lapsella on kaikki kunnossa, jos hän on esimerkiksi törmännyt pyörällä roskikseen. – Jos vanhemmat pitävät huolta, lapsi saa onnellisen elämän.

Jos kaikki olisi sallittua, mitä tekisit? – Ihan ensin menisin Linnanmäelle aina silloin, kun haluan. Huvipuiston pitää tietysti olla silloin auki. Tosin, jos kävisin siellä liian monta kertaa, laitteista tulisi varmaan tylsiä. – Pelaisin myös videopelejä viisi tuntia putkeen. Minulla on yleensä peliaikaa korkeintaan tunti tai kaksi päivässä. En kuitenkaan halua, että olisin liikaa ruudussa kiinni tai puhelin kädessä aina, kun olen ulkona. – Kolmantena asiana leikkisin kavereiden kanssa niin paljon kuin jaksaisin. Tykkään leikkiä tosi paljon – joskus enemmän kuin mitä kaverit haluavat.

Jotkut lapset maailmassa eivät voi käydä koulua. Miltä sinusta tuntuisi, jos joutuisit sellaiseen tilanteeseen? – Se olisi ihan hirveää. Jos en saisi käydä koulua, en osaisi lukea, kirjoittaa enkä laskea. Eikä minulla olisi silloin kivaa opettajaa, niin kuin nyt. Sitten en voisi menestyä aikuisena. – Käyn koulua tanssipainotteisella luokalla. En tykkää kaikista kouluaineista, mutta esimerkiksi käsityöt, musiikki ja ympäristötieto ovat suosikkejani. Me teemme käsitöissä nyt sellaista valtavaa unikäärmettä.

Mikä sinulle on pyhää? – Perhe on minulle kaikkein pyhin. Siihen kuuluvat isä, äiti, pikkusisko Frida ja kolmivuotias koira Taateli. Ilman heitä en voisi olla. – Myös kaverit ja opettajat ovat tärkeitä. Sekä bussikuskit – ilman heitä en pääsisi kouluun. Lasten oikeuksien päivää vietetään 20.11.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Lämpöä varpaille ja mielelle Moni vauva saa lahjaksi kastesukat, ja vainajille puetaan arkkuun taivassukat. Villasukat ovat suomalaisille merkki siitä, että joku välittää. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA LAURA RIIHELÄ

iitä annetaan jo aivan pienille vauvoille, lapsille, aikuisille, vanhuksille, kaiken kansan suosikkiartististeille, asunnottomille ja presidenteille. Ne puetaan myös vainajalle arkkuun hänen viimeiselle matkalleen. Villasukat, jos jokin, yhdistävät kansaa. Niitä myös tehdään yhä itse. – Kaupoissa ei hyviä villasukkia ole juurikaan tarjolla. Olipa sitten omakotitalo tai kerrostalo, lattiat ovat usein kylmät, ja Suomessa mökkeillään paljon, joten sukille on tarvetta. Villasukat ovat mukavat ja ne pystyy sujauttamaan myös kenkiin, kertoo kädentaitoalan kouluttaja, tietokirjailija Anna-Karoliina Tetri. Tetri on perehtynyt villasukkien historiaan ja kirjoittanut kirjat Perinteiset villasukat (Moreeni 2015) ja Perinteiset villasukat 2 (Otava 2019). VILLASUKKIA TEKEVÄT monenlaiset ihmiset ikään ja sukupuoleen katsomatta. Osa tahtoo haastaa itseään tekemällä

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Kirkko ja kaupunki verkossa MAIJA SAARI

erikoismalleja, toisille riittävät perusmallit, jotka syntyvät vaikka telkkaria katsellessa. Moni suomalainen on oppinut neulomaan villasukat koulussa. Voiko villasukkien tekemistä siis pitää jonkinlaisena kansalaistaitona? – Sen perusteella, mitä olen vapaan sivistystyön puolella opettanut, sanoisin, ettei se enää ole niin. Villasukkakursseillani on ollut parikymppisiä, jotka eivät ole ennen neuloneet villasukkaa, Anna-Karoliina Tetri kertoo. Nykyään villasukkiin neulotaan värejä ja kuvia, joista neuloja itse pitää tai joista hän tietää saajan pitävän. Aiemmin sukkien kuviointiin liittyi paljon symboliikkaa. Punainen raita neulottiin sukkaan siksi, että sen uskottiin suojaavan pahoilta hengiltä. Muutoin punaista pidettiin tiettyjen herätysliikkeiden piirissä synnin värinä, ja villasukat tehtiin mielummin vaikka harmaasta langasta. – Ennen symboliikka oli yhteiskunnallista tai uskonnollista tai liittyi varakkuuteen. Enää ei värisymboliikkaa samalla tavalla ole, Tetri sanoo.

VILLASUKAT VOIVAT vaikuttaa arkisilta, mutta niitä on arvostettu, rakastettu ja parsittu. Entisaikaan palvelusväki, siis piiat ja rengit, sai joskus osan palkastaan ruokana tai tavaroina, ja sellaisiksi laskettiin myös villasukat tai säkillinen raakavillaa, josta saattoi neuloa itselleen sukat. Nykyään villasukka on hyvä tapa osoittaa, että on ajatellut toista ja välittää hänestä. Itse tehdyistä sukista ilahtuu niin ystävä kuin sukulainenkin, mutta yhtä hyvin sukkia voi tehdä tuntemattomille. Monessa seurakunnassa sukkia neulotaan lahjaksi kastettaville vauvoille, vainajille niin sanotuiksi taivassukiksi ja myytäviksi adventtimyyjäisiin, joista niitä hankitaan joululahjoiksi. – Villasukka ei synny nopeasti. Se on edelleen merkki siitä, että tekijä on antanut jollekulle omaa aikaansa, Anna-Karoliina Tetri sanoo. ■ Tiedot pääkaupunkiseudun seurakuntien adventti- ja joulumyyjäisistä löydät seurakuntien nettisivuilta.

Pääkaupunkiseudun seurakuntien suuriin keskusrekistereihin tulee musertavaa asiakaspalautetta, koska virkatodistuksia voi joutua odottamaan jopa 8–20 viikkoa. Virkatodistusta tarvitaan esimerkiksi peruskirjoitusta varten. Seurakunnat vetoavat kirkon ylimpiin päättäjiin yhteisen virkatodistuskriisin ratkaisemiseksi. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Yhteisön jalous näkyy siinä, miten se kohtelee heikoimpiaan.” KARI KUULA VERKKOKOLUMNISSAAN

ANTTI RINTALA

”

Joskus piiat ja rengit saivat osan palkastaan villasukkina tai säkillisenä raakavillaa, josta saattoi neuloa itselleen sukat.

Virkatodistuskriisi pääkaupunkiseudulla

Vuoden iso kirja Anni Pesosen kirjoittama Credo – Tieni mystiikkaan (Basam Books) on Vuoden kristillinen kirja. Henkilökohtainen kasvuker tomus seurailee lapsen, murrosikäisen, opiskelijan, raamatun tutkijan ja papin pohdintoja kristillisestä uskosta. Pesosen mu kaan rukous ruokkii ihmeen ja kauneuden näkemistä elämässä. Voittajan valitsi Turun piispa Mari Leppänen. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Kristillinen liike Tanssimalla voi myös rukoilla. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JUSSI HELTTUNEN

”

iellä, missä on tanssimista, on paholainen”, julisti kirkkoisä Johannes Khrysostomos (347−407). Kirjoituksellaan Khrysostomos halusi todennäköisesti ottaa etäisyyttä sekä roomalaisten pakanallisiin juhlamenoihin että juutalaisiin, joiden kulttuuriin tanssiminen kuului. Vielä keskiajalla tanssi kuitenkin oli osa kristillisiä riittejä. Voimakasta erottelua maallisen ja pyhän välille ei tehty, ja nunnat saattoivat siunata viljasadot tanssimalla pelloilla. Reformaation myötä raja hengen ja ruumiin välille tehtiin selvemmäksi. Kehollinen uskonnon harjoittaminen karsittiin pois, ja esimerkiksi pyhiinvaellusreitit katosivat Suomesta. − Häissä on aina tanssittu, mutta reformaation jälkeen ja modernisaation myötä tanssi miellettiin osaksi kansanperinnettä eikä osaksi uskonnollista traditiota, kertoo Åbo Akademin teologian tutkijatohtori Laura Hellsten, joka on tutkinut kristillisen tanssin historiaa.

− Tanssi on mielletty pitkään eroottiseksi, ja sen takia vaaralliseksi. Naiskehoa on myös esineellistetty niin kauan, että sitä on vaikea katsoa neutraalisti, Perttu pohtii. − Myös aiemmin lavatanssikulttuuriin liittynyt runsas alkoholinkäyttö on vaikuttanut tanssin huonoon maineeseen Suomessa. KRISTILLINEN TANSSI ei ole laji, kuten baletti, modernitanssi tai hiphop. Samalla tavoin kuin hengellinen musiikki voi olla rockia, heviä tai poppia myös kristillinen liike kattaa eri tanssityylit. − Kaikki liike on Jumalan luomaa, ja ihminen voi käyttää liikettä monin tavoin, Perttu sanoo.

Tanssia voi käyttää myös rukouksen välineenä. Perttu vetää kehollisen rukouksen tunteja Helsingin Pitäjänmäessä Xaris Finland -tanssiryhmän tiloissa. Tunnit alkavat kehon lämmittelyllä, ja sen jälkeen Perttu lukee osallistujille Raamatun jakeen. Sitten ryhmä improvisoi tekstiin liikettä. − Kun mukana on Jumalan sana, liikumme Hänessä ja Hänelle. Kehollinen rukous ei vaadi teknisiä taitoja vaan lähtee Pertun mukaan sydämen kuuntelusta ja omasta ainutlaatuisesta liikkumistavasta. − Sydämen asenne ja suhde Jumalaan tekevät liikkeestä kristillisen, Perttu sanoo. ■

Sari Perttu päätti rippikouluikäisenä, että haluaa tanssia Jumalan kunniaksi.

”

Tanssi on mielletty eroottiseksi, ja sen takia vaaralliseksi. 1970-LUVULLA tanssi saapui Suomen evankelisluterilaisiin kirkkoihin modernin tanssin pioneerin, tanssitaiteen professori Riitta Vainion, mukana. Vainio teki koreografian muun muassa Isä meidän -rukoukseen. Vielä 2000-luvun vaihteessa helsinkiläinen tanssija ja koreografi Sari Perttu kohtasi ihmettelyä ja paheksuntaa esiintyessään kristillisissä tilaisuuksissa. Perttu on tehnyt muun muassa koreografiat kaikkiin Lohjalla sijaitsevan Vivamon Raamattukylän näytelmiin.

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Taivaan myytit Toisin kuin moni ajattelee, Jumalaa teleskoopin avulla etsivä ei joudu pettymään. Myytteihin ja uskontoihin viittaavia nimiä vilahtelee taivaalla kaikkialla.

Taiteilijan näkemys Trappist‑1‑tähteä kiertävän planee‑ tan maisemasta.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESO / M. KORNMESSER

Eri kulttuurien myytit ovat olleet tavallisimpia lähteitä, kun ihmiset ovat keksineet taivaankappaleille nimiä. Myyttinen paikka saattaa olla planeetta, planeetan tai kuun pinnanmuoto, pikkuplaneetta tai kaukaisia tähtiä kiertävä eksoplaneetta. Jupiteria kiertävän Kallisto-kuun pinnalla kävelevä astronautti saattaisi nähdä Jumalan, tosin nimen virolaisessa muodossa Jumal. Tuota nimeä kantavan kraatterin läheltä löytyy toinen kraatteri, joka on nimetty paholaiseksi vanhan virolaisen perinteen mukaisella nimellä Vanapagan. Galileo Galilein ensimmäisenä havaitsemaa Kallisto-kuuta asuttaa nimistön perusteella myös joukko vanhoja suomalaisia jumalolentoja. Siellä voi kohdata muun muassa Ahdin, Ilman, Liekkiön, Näkin, Tapion ja Tontun sekä karjalaisista jumalista Hiiden ja rukiin viljelijöitä auttavan Rongoteuksen. Kalliston pinnalta löytyvät myös suomalaisugrilainen paha henki Lempo ja ohran jumala Pekko. Pikkuplaneettojen nimistä löytyvät suomalaisten vanha ylijumala Ukko ja hänen puolisonsa Akka. Ensimmäinen suomalainen pikkuplaneetta nimettiin Kalevalasta tutun luomisen hengettären mukaan Ilmattareksi.

Luostarioluiden ystävät eivät yllättyneet, kun NASA ilmoitti helmikuussa 2017 löytäneensä Trappist1-nimisen kääpiötähden ympäriltä peräti seitsemän suunnilleen maapallon kokoista planeettaa. Tähden nimi viittaa paitsi trappistioluisiin myös niitä valmistaviin luostareihin, joiden munkit ja nunnat viettävät hiljaista ja mietiskelevää elämää ja suosivat kasvisruokaa.

”

JEESUKSEN NIMEÄ EI TAIVAALTA LÖYDY. Vain 39 valovuoden päässä sijaitseva Trappist-1 on astronomien mukaan lupaavin kohde maapallon ulkopuolisen elämän etsimiseen. Sen kiertolaisista kolme on elämänvyöhykkeellä eli sellaisella etäisyydellä tähdestään, että vesi voi olla niiden pinnalla juoksevassa muodossa. Elämän merkkien etsiminen näiltä planeetoilta pääsee alkamaan, kun Hubbleavaruusteleskoopin pitkään odotettu seuraaja James Webb saadaan taivaalle näillä näkymin joulukuun lopulla.

Taivaankappaleen nimen tulee olla riittävän lyhyt ja sellainen, että sen voi lausua ainakin jollakin kielellä. Nimi ei saa olla loukkaava eikä myöskään kaupallinen, joten omaa ”taivaspaikkaa” ei voi ostaa rahalla. Taivaalle ei huolita myöskään lemmikkieläinten nimiä, joita taivaankappaleiden löytäjät välillä ehdottavat. Tästä säännöstä on muutama poikkeus kuten kissa Mr. Spock, joka on saanut nimensä Star Trek -televisiosarjan hahmolta. Nykyisiin uskontoihin liittyviä nimiä käytetään astronomian piirissä varovaisesti. Jeesuksen nimeä ei taivaalta löydy, kuten ei myöskään Moosesta, Muham‑ madia tai Buddhaa. Uskonnollisen henkilön, sotilaan tai poliitikon nimeä ei hyväksytä ennen kuin on kulunut sata vuotta hänen kuolemastaan. Esimerkiksi pikkuplaneettaluettelosta löytyy pohjoismaisen kirkkohistorian merkkihenkilöitä. Siellä ovat suomen kirjakielen luonut piispa Agricola, Upsalan arkkipiispa, historioitsija ja kartanpiirtäjä Olaus Magnus sekä saksalaisen reformaattorin mukaan nimetty Martin Luther.

Vuonna 2019 kaikille maailman maille annettiin mahdollisuus nimetä yksi eksoplaneetta ja sen emotähti. Hankkeeseen osallistui yli sata maata, ja niistä parikymmentä valitsi nimen paikallisesta mytologiasta. Näin toimi myös Suomi, joka valitsi tähden nimeksi Horna ja sitä kiertävän planeetan nimeksi Hiisi. Nimiä ehdotti kirkkonummelainen lukioopiskelija Aapo Saranpää. Hiisi tarkoitti muinaisessa itämerensuomalaisessa kulttuurissa pyhää paikkaa kuten uhrilehtoa. Kristinuskon levittyä merkitys muuttui pahansuovaksi henkiolennoksi. Horna oli helvetin kaltainen pahojen henkien asuinpaikka. Tähtitieteilijä Heikki Oja pitää näitä nimivalintoja onnistuneina, sillä kumpikin taivaallinen kohde on hyvin kuuma paikka. Kolmion tähdistössä kaukoputkella erottuva Horna on hieman omaa aurinkoamme pienempi keltainen tähti. Sitä hyvin lähellä kiertävä Hiisi on Saturnuksen kokoinen suuri kaasuplaneetta, jonka pintalämpötila on noin 800 celsiusastetta. Siellä on siis paljon kuumempaa kuin minkään oman aurinkokuntamme planeetan pinnalla. ■ Lähteet: Tähtitieteilijä Heikki Oja sekä Tähdet ja avaruus -lehden numerot 3/2017 ja 2/2020. KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Karoliina Pentikäinen on viettänyt jouluja maalla ja kaupungissa. Seurakuntien joulukalenterissa on teemana joulu lähiössä.

Kohti urbaania joulua Seurakuntien adventtikalenteriin tekstit kirjoittanut bloggaaja Karoliina Pentikäinen on luonut kaupunkiin sopivia jouluperinteitä. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA MARJAANA MALKAMÄKI

ääkaupunkiseudun seurakuntien adventtikalenterin luukuista paljastuvat suomenkieliset teksti ovat tänä vuonna kotoisin Tampereelta. Siellä asuva bloggaaja ja Sidoste-sukkafirman markkinointipäällikkö Karoliina Pentikäinen työsti niitä keskellä kesän helteitä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

– Olen ollut yrittäjänä kauan enkä ole pitänyt lomia. Tänä vuonna pidin ja ajattelin, että tekstit syntyvät siinä kesäloman sivussa. Eihän se ihan niin mennyt. Onneksi tekstit ovat lyhyitä ja saattoivat välähdellä mieleen, kun olin hiekkalaatikolla, kävelemässä tai menossa nukkumaan, Pentikäinen kertoo. Välillä oli myös istuttava rauhassa koneen ääreen kirjoittamaan. Lyhyiden, aforisminkaltaisten tekstien kirjoittaminen on aivan oma lajinsa. – Hyppäsin tässä projektissa minulle uuteen tekstilajiin. Olen pitänyt aforismeja vähän falskeina ja pelkäsin, että lyhyistä teksteistä voisi helposti tulla turhan maailmoja syleileviä. KAROLIINA PENTIKÄINEN on koulutukseltaan äidinkielen opettaja. Hän on tehnyt myös toimitta-

jan töitä, kirjoittanut kaksi romaania ja pitää suosittua Kolmistaan-blogia. Blogissaan Pentikäinen on käsitellyt myös suhdettaan uskoon ja kirkkoon. Se on tuntunut hänestä suorastaan intiimiltä, vaikka hän on tottunut kertomaan elämästään lukijoilleen. – Se onkin jännä juttu. Suurin osa suomalaisista kuuluu kirkkoon, mutta uskonnosta ja Jumalasta puhuminen on vähän tabu, varsinkin meille luterilaisille. Pentikäisen mielestä tämä aika ei oikein kannusta puhumaan uskosta. Ihmisiin lyödään helposti erilaisia leimoja ja luodaan vastakkainasettelua sinnekin, missä sitä ei oikeasti ole. – Jos puhun uskosta, siitä voi tulla helposti sellainen mielikuva, että tuomitsen muita ihmisiä, vaikka eihän se sitä tarkoita. Varsinkin korkeasti

koulutettujen piirissä mielikuva voi taas olla sellainen, että jos uskoo, puuttuu älyä, että ei voi uskoa yhtä aikaa tieteeseen ja Jumalaan. Minulle tuo on tosi vieras ajatus. JOULUKALENTERITEKSTIEN kirjoittaminen sai Karoliina Pentikäisen miettimään omaa suhdettaan jouluun ja joulunodotukseen. Hänelle joulu on jotakin juhlallista ja pyhää arjen keskellä, mutta kalenteritekstejä kirjoittaessaan hän mietti, että joulu voi olla paljon muutakin. – Tekstiä tulkitaan aina oman elämäntilanteen kautta. Olen kolmikymppinen työssä käyvä kolmen lapsen äiti, jolle joulu merkitsee tiettyjä asioita, mutta mitä se merkitsee niille, jotka ovat jouluaattona yksin, tai niille, joilla ei ole perhettä? – Joulu voi olla myös sitä, että sataa räntää, on avioero meneillään, läheinen on kuollut ja lapset riitelevät. Pienet onnen hetket voivat tulla muusta kuin idyllistä.

”

Pienet onnen hetket voivat tulla muusta kuin idyllistä. PÄÄKAUPUNKISEUDUN SEURAKUNTIEN joulukalenterin visuaalisen ilmeen on tänä vuonna tehnyt Pauliina Skarr. Teemana on lähiön joulu, siis joulu kaupungissa. Karoliina Pentikäinen on viettänyt jouluja sekä maalla että kaupungissa. – Olen kotoisin maalta, Hankasalmelta. Lapsuuden joulut vietin varsin perinteisissä ja idyllisissä maisemissa. Oli punainen omakotitalo pellon keskellä ja aina lunta. Aikuisena Pentikäinen on viettänyt kaupunkijouluja, ensin Helsingissä, jossa asui pitkään, ja viime vuodet Tampereella. – Nyt olen viettänyt tarkoituksella jouluja kaupungissa ja kehittänyt omia perinteitä sekä kaupunkiin sopivia joulurituaaleja. Sellaisia ovat joulurauhan julistus Aleksanterin kirkossa, taloyhtiön joulusauna ja joulupuuro lähellä sijaitsevassa kahvilassa.

UMO HELSINKI JAZZ ORCHESTRA:

umohelsinki.fi

PÄHKINÄNSÄRKIJÄ Kapellimestarina Ed Partyka

Pe 3.12. klo 19 / Pyhän Laurin kirkko, Vantaa La 4.12. klo 19 / Temppeliaukion kirkko, Helsinki Liput 28 / 25 / 15 € ticketmaster.fi

OMIEN PERINTEIDEN luominen, itsensä kuunteleminen ja rauhoittuminen eivät ole ihan helppoja asioita. Karoliina Pentikäinen on huomannut, että ystäväpiirissä moni kokee, että jouluna pitäisi ehtiä sinne ja tänne, ettei pahoita kenenkään toisen mieltä. Jouluun liittyy myös paljon erilaisia perinteitä. – Olen yrittänyt rimpuilla eroon siitä, että jotakin on pakko tehdä, ja ajatella, että joulu on meidän perheen rauhoittumisaikaa. Emme voi istua autossa koko joulua. Ratkaisu on ollut se, että joulua venytetään, ja vieraillaan vaikkapa isovanhempien luona ennen tai jälkeen jouluaaton. Ei ole tarkoitus, että joulun ajasta tulee buukatumpi kuin arjesta. ■ Joulukalentereita postitetaan 15.11. alkaen Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten seurakuntien jäsenten koteihin. KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Ajelehtiville nuorille on tarj Suomessa elää kymmeniä tuhansia työn, koulun ja asepalveluksen ulkopuolelle jääneitä nuoria. Diakonissalaitoksen Vamos auttaa heitä. TEKSTI RASMUS EKSTRÖM KUVA JUSSI HELTTUNEN

iktor Edvards tunsi itsensä vuoden alussa voimattomaksi. 24-vuotiaan nuoren armeija oli päättynyt kesällä 2020. Sen jälkeen hänellä ei ollut työ- eikä opiskelupaikkaa pieniä puhtaaksikirjoitushommia lukuun ottamatta. Hän oli hakenut korkeakouluun mutta ei ollut saanut opiskelupaikkaa. – Minulla ei ollut motivaatiota eikä jaksamista tehdä yhtään mitään. Päivärytmi kärsi, kun Edvards saattoi valvoa öisin kolmeen. Tilanne ei ollut hyväksi mielenterveydelle, mutta Edvardsilla oli onneksi ystäviä. Elämä ei kuitenkaan liikkunut mihinkään suuntaan. – Olin vain olemassa. TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN laitoksen mukaan Suomessa oli kaksi vuotta sitten 48 000 nuorta, jotka elivät työn, koulutuksen tai asepalveluksen ulkopuolella. Tällaisia nuoria tukee Diakonissalaitoksen Vamos-toiminta. Vuonna 2008 alkanut palvelu tarjoaa eri tavoin syrjään jääneille nuorille yksilöja ryhmävalmennusta. Jokaiselle nuorelle räätälöidään valmentajan kanssa omat tavoitteet. – Tarkoituksena on löytää oma reitti työ- tai koulupolulle, sanoo Diakonissalaitoksen viestintäpäällikkö Jenni Sarolahti. Vamoksella on toimipiste kolmellatoista eri paikkakunnalla. Palvelu tavoitti viime vuonna noin 1 800 nuorta. Heitä auttamassa oli 90 valmentajaa. Vamoksen kautta työhön tai koulutukseen päässyt nuori tuottaa Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön tutkimuksen mukaan yhteiskunnalle 240 000 euron hyödyt. Näitä ovat muun muassa työuran aikana saadut verotulot ja palvelusäästöt. VAMOKSEN HELSINGIN YKSIKKÖ valmensi vuonna 2020 yhteensä 557:ää nuorta. Yksi alueen valmentajista on sosionomi Heidi Harju, joka toimii myös Vamoksen urapalvelujen projektipäällikkönä. Kaikilta Vamoksen valmentajilta vaaditaan alempaa korkeakoulututkintoa. Sosionomien lisäksi valmentajien joukossa on esimerkiksi toimintaterapeutteja, yhteisöpedagogeja ja psykiatrisia sairaanhoitajia.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Nuorille tarjotaan apua elämäntilanteen mukaan. Harju toimii valmentajana urapalveluissa, joissa keskitytään työ- tai opiskelupaikan löytämiseen. – Urapalveluihin kuuluu myös yritysyhteistyötä. Järjestämme nuorille harjoittelupaikkoja ja vierailemme yrityksissä, Harju sanoo. Urapalveluiden lisäksi Vamos tekee etsivää nuorisotyötä. Se on tarkoitettu nuorille, joilla on ongelmia arjen- ja elämänhallinnan kanssa. Heillä voi olla esimerkiksi maksamattomia laskuja, asunnottomuutta tai päihde- ja mielenterveysongelmia. – Autamme näitä nuoria löytämään hoitokontaktin ja mielekästä tekemistä. Joskus nuoret tulevat hurjista olosuhteista. Harjulle pysäyttävimpiä kokemuksia ovat olleet kotikäynnit. – Nuori saattaa asua esimerkiksi hamstraajan perheessä, eikä talon sisällä pysty edes kääntymään. Sitten on taas nuoria, joilla ei ole kotona muuta kuin patja lattialla.

VIKTOR EDVARDSIN TILANNE ei ollut yhtä hurja kuin etsivän nuorisotyön asiakkailla. Hän ei kokenut tarvitsevansa apua elämänhallintaan. Hän hakeutui Vamos Helsingin toiminnan piiriin, kun oli kuullut perhetuttavan saaneen sieltä apua. Heidi Harjusta tuli Edvardsin henkilökohtainen valmentaja. He tapasivat viikoittain. – Oli mukavaa, että valmentaja pysyi koko ajan samana. Harju oli aina ajan tasalla tilanteestani, Edvards kertoo. Ensimmäisellä tapaamisella he sopivat yhteisistä tavoitteista: Edvards halusi löytää työ- ja opiskelupaikan sekä kirjoittaa ansioluettelon eli CV:n. Työpaikkaa etsiessään Edvards tutustui yhdessä Harjun kanssa TE-palveluiden ja Duunitorin verkkosivuihin. Edvards osallistui samalla Vamoksen Nuoret työelämässä -ohjelmaan, jonka kautta hän pääsi Transvallin työhaastatteluun ja varastotöihin. Ansioluetteloon Edvards tarvitsi apua, sillä hän ei tiennyt, mitä asioita siihen kannattaa kirjoittaa.

olla apua VAHVA MUISTIKAPSELI “Vireyttä aivoille Fosfoser® Memory -muistikapseleilla.”

Viktor Edvards opiskelee ensimmäistä vuotta kone insinööriksi Metropolia ammattikorkeakoulussa.

Valmennus tapahtui koronarajoitusten aikana, minkä vuoksi lähes kaikki tapaamiset järjestettiin etänä. Tilanne ei haitannut Edvardsia. – Oli kätevää, kun ei tarvinnut liikkua julkisilla, vaan tapaamisen jälkeen olin heti kotona.

Sosionomi Heidi Harju toimi Viktor Edvardsin valmentajana Vamos Helsin gissä, jonka toimitilat sijait sevat Vallilassa.

YHDEN NUOREN VALMENNUS kestää Vamoksessa keskimäärin kuudesta kahdeksaan kuukautta. Lähes puolet valmennuksen vuonna 2020 päättäneistä nuorista pääsi suoraan työ- tai koulutuspolulle. Osa nuorista ohjattiin toisiin hoitotahoihin, sosiaalityön piiriin tai työpajatoimintaan. Harju kertoo, että joidenkuiden nuorten kohdalla kuntoutusprosessi voi olla pitkä. – Jos on ollut lapsesta asti haastava elämä, ei sitä voi korjata nopeasti. Noin seitsemän prosenttia keskeytti valmennuksen itse. Jotkut lakkasivat vastaamasta yhteydenottopyyntöihin. Vaikka nämä nuoret katosivat Vamoksen avun piiristä, Harju ei koe valmennuksen epäonnistuneen. – Nyt nämä nuoret tietävät, että Vamos on olemassa heitä varten, kun he pystyvät taas vastaanottamaan apua. Osa kadonneista nuorista on Harjun mukaan palannut Vamoksen asiakkaiksi myöhemmin. VIKTOR EDVARDSIN kolme kuukautta kestänyt valmennus päättyi kesäkuun alussa. Hän löysi Vamoksen kautta kesätyöpaikan ja pääsi opiskelemaan koneinsinööriksi Metropolia ammattikorkeakouluun. Edvardsin mielestä parasta Vamoksessa oli, että hänet hyväksyttiin sellaisenaan. – Koskaan ei tuntunut, että minua ylenkatsotaan tai rangaistaan. Tärkeintä Edvardsin mielestä oli se, että Vamos sai hänet ottamaan itseään niskasta kiinni. Muuten hän ei olisi välttämättä päässyt eteenpäin elämässä. ■

Kuva: Mikko Mäntyniemi

SUOSITTELEN

Aira Samulin

Fosfoser® Memory sisältää vaikuttavana aineena soija peräistä fosfatidylseriiniä. Iän myötä sen määrä vähenee aivoissa. Fosfoser Memory ravintolisällä täydennetään elimistön fosfatidylseriinitasoa. Suositellaan erityisesti ikääntyville, opiskelijoille ja keskittymistä vaativan työn tekijöille. Fosfoser® Memory kapselit on vakioitu fosfatidylseriinin ja fosfatidihapon suhteen. Yksi kapseli sisältää 480 mg soijafosfolipidejä, joista 100 mg fosfatidylseriiniä ja 100 mg fosfatidihappoa. Laktoositon, gluteeniton, hiivaton ja makeuttamaton. 90 kaps.

Lisää vireyttä Ikääntyville Opiskelijoille

Terveystuotekaupoista, osastoilta ja apteekeista.

Suomalaisen lääketehtaan laatua

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

OPETTAJA

Tue lähetystyötä ja liity mukaan Opettajien Lähetysliittoon!

Saat Maan ääriin -jäsenlehden 4 kertaa vuodessa. Jäsenmaksu 22€/15€/10€. Liity nyt: www.opettajienlahetysliitto.fi

Tiistaina 30.11.2021 klo 20 Mikael Agricolan kirkossa

Opettajien Lähetysliitto Puh. 050 464 8300 toimisto@opettajienlahetysliitto.fi www.opettajienlahetysliitto.fi

Joulutunnelmaa luomassa Katri Helena, Maria Ylipää, Ida&Kalle, Laura Närhi ja Leri Leskinen yhdessä Rajaton-yhtyeen kanssa. Mukana myös Hannu-Pekka Björkman sekä Jukka Perko Avara -yhtye, juontajana Jaana Pelkonen.

OPETTAJIEN LÄHETYSLIITTO

Liput 49,50 euroa: tiketti.ﬁ

UUSIA EDULLISIA VUOKRA-ASUNTOJA PIHLAJISTOSSA! S E N I O R I TA L O

Jouluksi uuteen kotiin! Pihlajistoon on valmistunut uusia, palveluita sisältäviä vuokra-asuntoja. Tänne jo muuttaneet asukkaat kehuvat ilmapiiriä hyväntuuliseksi ja yhteiset viikoittain toistuvat iltapäivät kerhohuoneessa aktiviteettien parissa ovat olleet suuressa suosiossa. Tervetuloa tutustumaan hyvän mielen senioritaloon ja vapaisiin asuntoihin ma 22.11. klo 15-18. Esittelytilaisuus pidetään talon kerhohuoneessa (1.krs), osoitteessa Hattelmalantie 2c, Helsinki

010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@pihlajistonsointu.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

PIHLAJISTON

SOINTU

Miki Liukkonen haluaisi uskoa muttei pysty.

Kaipaus, epäilys ja kosketus TEKSTIT KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO JA TANELI KYLÄTASKU KUVAT JANI LAUKKANEN

Sanna Vaara kiinnostui korkeammasta voimasta saatuaan puolisoltaan varauksetonta rakkautta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Provosoiva etsijä

irjailija Miki Liukkonen, 32, on hiljainen ja omissa oloissaan viihtyvä tyyppi. Ulkoapäin katsottuna hänen elämänsä vaikuttaa usein kaavamaiselta, jopa tylsältä. Niin hän arvelee. − Kahviloissa ihmettelen, että mistä ihmiset oikein puhuvat, kun puheenaiheita on olemassa vain suurin piirtein 14. Kaikilla on koko ajan hirveästi asiaa ja hirveä into päällä. Itse en useinkaan tiedä, mistä puhua muiden kanssa. MIKI LIUKKOSEN LEMPIPAIKKA on oman pään sisällä. Hän tykkää keksiä ja kuvitella, luoda ja innovoida. Läheskään aina ajatuksia ei tarvitse tuottaa näkyvään muotoon. − Minulle riittää, että istun tuolilla. Luulen, että saan siitä enemmän kuin laskuvarjohyppääjä saa korkealta hyppäämisestä. Kun Liukkosella on aktiivinen kirjoittamisvaihe meneillään, hän saattaa kirjoittaa jopa kymmenen tuntia putkeen − joskus vain yhtä lausetta. Jokaisen sanan ja pilkun on oltava oikealla kohdallaan. Uusimman kirjan, Elämä: esipuhe (WSOY 2021), Liukkonen kirjoitti uusiksi viisi kertaa. Vielä enemmän kuin täydellisyyttä Liukkonen vaatii itseltään ehdotonta aitoutta. Hänestä tuntuu siltä, että tällä hetkellä monet taiteilijat pyrkivät tekemään varovaista, ajan henkeen sopivaa taidetta sen sijaan, että olisivat uskollisia omalle näkemykselleen. − Taiteen pitää olla sielun jälki eikä virtuositeettinen tyhjä taidonnäyte siitä, että osaat tehdä jotakin. − Itse en sensuroi itseäni enkä taivu mielipiteisiin, jos ne eivät ole minun kokemusmaailmani tai temperamenttini kanssa samalla linjalla. Siinä sitä asettaa itsensä ristille. JATKUVA KYSEENALAISTAMINEN on Miki Liukkoselle elämää eteenpäin ajava moottori. Hänestä tuntuu mahdottomalta asettua jonkin ideologian taakse. − Ihmettelen niitä, jotka kutsuvat itseään vaikka vasemmistokirjailijoiksi. Minun mielestäni kaikki varmuus on todella epäilyttävää. Varmuus on kuin kissankulta, joka murenee, kun sitä alkaa tutkia tarkemmin. On kuitenkin olemassa ainakin yksi asia, johon Liukkonen haluaisi saada varmuuden, ja se on Jumalan olemassaolo. Kaipuu tuntuu yksinäisinä iltoina ja erityisesti silloin, kun Liukkonen on tekemisissä uskovien ystäviensä kanssa. − Heillä on sellainen varmuus tuonpuoleisesta, jota meillä epäilijöillä ei ole. Usko tuo Liukkosen mielestä parhaimmillaan turvaa ja varmuutta siitä, että kaikki käy lopulta hyvin. − Vaikka tiedän, että uskovillakin on epäilyksen hetkiä, ajattelen, että ihannetilanteessa usko hälventäisi pois turhan analysoinnin ja epäilyn. KAIPUUTAAN JOHONKIN suurempaan Miki Liukkonen vertaa aivastuskohtaukseen: sitä ei voi estää mutta se menee aika nopeasti ohi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

”

Taiteen pitää olla sielun jälki eikä virtuositeettinen tyhjä taidonnäyte siitä, että osaat tehdä jotakin. KIRJAILIJA MIKI LIUKKONEN

Liukkonen varttui keskiluokkaisessa perheessä Oulussa. Perheessä ei uskon kysymyksiä pohdittu. Peruskoulussa iso osa opettajista ja oppilaista tuli lestadiolaisperheistä. Liukkonen muis-

telee, että koulussa käytiin läpi Raamatun kertomuksia ja rukoiltiin usein. Liukkonen ihailee sitä, millaisena usko näyttäytyy esseisti ja kirjailija Antti Nylénin, sarjakuvataiteilija Ville Rannan ja Kallion seurakunnan viestintäpäällikön ja Kirkko ja kaupungin kolumnistin Rebekka Naatuksen ajatuksissa ja elämänkatsomuksessa. Ranta ja Naatus ovat Liukkosen ystäviä ja hänen laillaan lähtöisin Oulusta. Nyléniin Liukkonen tutustui haastatellessaan tätä Ylen Sivullinenohjelmaan. Samassa ohjelmassa Liukkonen vieraili myös Rannan luona. − Pidän siitä, että he kaikki kolme ovat provosoivia älykköjä. Usko tuo lisäsärmän heidän olemiseensa ja ajattelumaailmaansa. TÄLLÄ HETKELLÄ Miki Liukkosen elämässä palaset näyttäisivät loksahdelleen kohdalleen. Hän on vastikään kirjoittanut kustannussopimuksen

Miki Liukkoselle kaipuu johonkin suurempaan tulee ja menee vähän kuin aivastuskohtaus.

Hengellistä kasvatusta Liukkosella ei ole kummilapselleen tarjota, mutta yhden elämänopin hän haluaa lapselle välittää. − Kehotan häntä epäilemään kaikkea ja kaikkia. Haluan siis antaa hänelle epäilemisen lahjan. Tai sitten se on kirous.

Mielen ruoppaaja

umalan tuli mun sisäl hiljaa puhuu / kertoo kaikki tarinat siit on vaan huhuu / sillei oo nimee eikä sillä oo muotoo / kaikki on Jumalan suurta luontoo. Kun espoolainen kulttuurintuottaja ja kirjailija Sanna Vaara, 47, eläytyy teksteihinsä Räppäri VAARAna, hänestä tuntuu kuin aika pysähtyisi ja se, joka on äänessä, katoaisi. Mystiset ja selittämättömiltä tuntuvat kokemukset ovat kuuluneet Vaaran elämään niin pitkään kuin hän muistaa. Sellaisia olivat esimerkiksi lapsuuden läpi jatkuneet ruumiista irtautumisen kokemukset, joiden aikana hän katsoi itseään sängyn yläpuolelta ilman pelon tunnetta. Vaara kertoo olleensa nopeatempoinen ja impulsiivinen lapsi. Kun hän aikoi sanoa toiselle lapselle rumasti, herkkä omantunto varoitti sähköiskun lailla. Tuntemus meni koko kehon läpi.

kahdesta uudesta kirjasta. Lisäksi Liukkonen on rakastunut. Hän kertoo kohdanneensa elämänsä rakkauden ja sielunkumppaninsa. Vaikka Liukkonen ei olekaan uskossa, kirkkoon kuuluminen tuntuu hänestä merkitykselliseltä. Hän ei osaa eritellä tarkemmin, miksi näin on. − Minulla on pieni outo tunne, että jos eroaisin kirkosta se olisi väärin. Kirkkoon kuuluminen on tuonut ihanan lisän ainakin yhteen erityiseen ihmissuhteeseen. Liukkonen on seitsenvuotiaan Tristanin kummisetä. Hän harmittelee, ettei ole ollut kummilapsensa elämässä kovinkaan läsnä viimeisen vuoden aikana, osittain koronan vuoksi. Liukkonen puhuu lapsesta lämpimästi ja innoissaan. Hän näkee Tristanissa jotain erityistä. − Hänellä on pakkomielle kuvioihin ja tarinoihin, ja seinät täynnä erilaisia kaavioita. Samankaltainen olin itsekin, kun olin hänen ikäisensä. Ajattelen, että hänestä tulee varmaan taiteilija.

ALKOHOLISTIPERHEESSÄ VARTTUNUT Sanna Vaara joutui kantamaan vastuuta muista liian varhain. Samalla hän sisäisti elämänasenteen, jota kutsuu jumalsyndroomaksi. – Kaikki tuntui olevan omissa käsissäni. Tästä seurasi jo nuoruudessa väsyminen elämään, mutta myös sisäänpäin kääntyminen, joka on ollut hyvä asia. 20-vuotiaana Vaara näki Helsingin nuorisoaseman ilmoitustaululla käsin kirjoitetun lapun, jossa tarjottiin ”kehohoitoa”. Hän ymmärsi tarvitsevansa apua lapsuuden kokemustensa käsittelyssä, mutta keskusteluterapia ei tuntunut oikealta vaihtoehdolta. – Tiesin olevani hyvä puhumaan ja väistämään pahan oloni alkusyiden kohtaamista. Kehollinen kokemus sen sijaan oli jotakin, mitä en pystynyt pakenemaan, Vaara sanoo. Kehohoito osoittautui osteopatiaan perustuvaksi kraniosakraaliterapiaksi, jossa etsitään kehon ongelmakohtia ja vapautetaan niiden jännitys kevyiden hoito-otteiden avulla. Vaara ja terapeutti keskustelivat hoitojen aikana pintaan nousevista asioista, ja heidän välilleen syntyi pitkäaikainen ystävyys. – Ensimmäisen kerran aloin tutustua siihen, kuka todella olen, mikä on minulle tärkeää ja mitä tarvitsen. Siihen saakka elämäni oli ollut selviytymistä ja nuoruuden draivia, eivätkä sellaiset kysymykset olleet tuntuneet tärkeiltä. ITSETUNTEMUKSEN KASVAMISESTA seurasi elämän avautuminen uudella tavalla. Sanna Vaara rakastui mieheen, jonka kanssa jakaa elämänsä edelleen. Puolison ehdoton rakkaus ja myöhemmin äidiksi tuleminen saivat Vaaran kiinnostumaan korkeammasta voimasta, jonka olemassaolo oli tuntunut lapsuuden turvattomissa oloissa epätodennäköiseltä.

Oman sisäisen maailman selvittely jatkui Ihmei den oppikurssi -nimisessä opintopiirissä, joka perustuu samannimiseen kirjaan (Ykseys-yhdistys 2002). Kyseessä on kristillisiä termejä uudella tavalla tulkitseva new age -klassikko, jonka on kirjoittanut yhdysvaltalainen psykologi Helen Schuhman. Oppikurssin teemoja ovat anteeksiantamus, syyllisyydestä vapautuminen, Jumalan oivaltaminen ja oman sisäisen opettajan löytäminen. – Vähitellen ymmärsin, että pelkkä oman sisimmän purkaminen ei antanut minulle vastauksia. Tietoisuuden ja Jumalan tutkiminen edellytti pysähtymistä ja hiljentymistä, Vaara sanoo. HILJAISUUDEN ETSIMINEN vei Sanna Vaaran buddhalaisuuteen perustuvaan vipassana-retriittiin, jossa meditoitiin aamusta iltaan. Sellainen retriitti järjestettiin Ystävyyden Majatalo -nimisessä kristillisessä toipumisyhteisössä Salossa. Ystävät nauroivat katketakseen kuullessaan, että Vaara oli ilmoittautunut retriittiin: Sannako olisi hiljaa kokonaisen viikon? Mahdotonta! Hän tunsi kuitenkin jo ensimmäisessä istunnossa tulleensa kotiin. – Olen alusta saakka aistinut, että hiljaisuudessa on läsnä rakkaus, joka kannattelee minua. Hiljaisuudessa on tyhjyys, mutta samalla se on tietyllä tavalla täydempi kuin mikään muu, hän sanoo.

Neuvoja oman katsomuksen selvittelyyn Kysy, mikä on juuri nyt sinulle antoisaa, mikä tuntuu tärkeältä ja mikä puhuttelee. Älä odota, että jossakin olisi valmis katsomus ja sen mukana valmiit vastaukset ja ratkaisut. Vakaumusta tai katsomusta ei voi käydä hakemassa toisilta ihmisiltä. Sen alku on ihmisessä itsessään. Katsomus koostuu asioista, jotka olemme kertaalleen pohtineet ja selvittäneet. Se ei kuitenkaan ole aitaus, johon elämän on tarkoitus pysähtyä. On hyvä merkki, kun vanhat katsomukset ja ajatukset alkavat vaivata. Uskonasioissa on lupa ja velvollisuus ajatella omilla aivoillaan. Joudut antamaan oman vastauksesi siihen, mikä on ihmiselle parasta ja mihin kulloinkin on velvollisuus. Tällaisissa asioissa ei ole ketään, jolle vastuun voi luovuttaa. Pidä jalat maan pinnalla. Tunnustele, mikä on uskottavaa ja mikä ei. Tee ero toden ja mielikuvituksen, tiedon ja luulemisen välille. Pohdi, mitkä asiat ovat suuria ja merkityksellisiä, mitkä vähäisiä. Älä huolestu, vaikka moni kysymys jää avoimeksi. Keskeneräisyys ja epävarmuus kuuluvat ihmisenä olemiseen. Puolitotuuksien ja totuuden löytäjät erottaa siitä, että edelliset ovat löydöistään varmempia. Kiellettyjä ajatuksia saa ajatella. Lähde: Antti Alhonsaari, Sisätöissä (WSOY 1988).

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

– Toivoin, että kirjasta tulisi selviytymistarina. Niin siitä tulikin, mutta ei sisaren, vaan meidän, jotka jäimme tänne.

– Minun ei tarvitse tietää eikä ymmärtää kaikkea. Riittää, että olen elämän käytettävissä, Sanna Vaara sanoo. Vaara kuvattiin Allas Sea Pool -kylpylässä.

SISARENSA SAIRASTUMISEN jälkeen Sanna Vaara ei pystynyt meditoimaan. Järkytys purkautui toimintana, kun hän yritti tukea sisartaan ja tämän perhettä kaikin keinoin. Omaa ahdistustaan Vaara purki ”autohuutoterapialla” ajaessaan aamuisin töihin. Siskonpetin alussa Vaara kokee voimakasta syyllisyyttä sisarensa sairastumisesta. Oliko hän kutsunut syöpäsairauden sisaren elämään toivoessaan, että voisi kirjoittaa kuolemasta? Syyllisyys hellittää, kun hän tunnistaa siinä lapsuudessa omaksutun tavan ottaa vastuuta toisten elämästä.

”

Uskon, että asiat, joiden kuuluu tapahtua, tapahtuvat. Tämä ei estä sitä, että meihin sattuu välillä ihan saatanasti. KIRJAILIJA JA RÄPPÄRI SANNA VAARA

Vaara ripustautui parantumisen toivoon lääkäreiden antamasta lyhyestä ennusteesta huolimatta. Henkisten opettajien kirjoissa toistuivat lupaukset sairauksien voittamisesta sisäisen muutoksen avulla. Lopulta Vaara alkoi tutkia itse eri traditioiden valaistuneiden mestareiden ja mystikkojen elämäkertoja. – Kaikki jotka löysin, olivat menehtyneet 40– 50 vuoden iässä monenlaisiin sairauksiin ja onnettomuuksiin. Vähitellen Vaara ymmärsi, että hänen osanaan surevana läheisenä oli luopuminen ja irti päästäminen. Sisaren saattaminen viimeiselle matkalle vahvisti kuitenkin hänen kokemustaan siitä, että kaiken taustalla on rakkaus, jota voi kutsua myös Jumalaksi. Sanna Vaaralle hengellinen etsintä tarkoittaa oman sisimmän ruoppaamista. Usein siinä on kyse pelkojen katsomisesta ja kohtaamisesta. Samalla hän on tullut sinuiksi herkkyytensä kanssa. Usein Vaarasta tuntuu kuin hänellä ei olisi ihoa lainkaan. On kuin kaikki asiat, joita hän kokee, vaikuttaisivat suoraan hermostoon. – Olen oppinut, että putoan sisäiseen melankoliaan, jos en huolehdi levon ja hiljaisuuden tarpeestani, hän sanoo. KIRJOITTAMINEN ON OLLUT nuoruudesta lähtien Sanna Vaaralle luontainen tapa selventää omaa sisintään. Lopulta luovuuden tulppa irtosi lauluntekijöille suunnatussa koulutuksessa, jossa syntyivät ensimmäiset Räppäri VAARAn tekstit. Tähän mennessä Vaara on kirjoittanut sisäisestä etsinnästään kolme autofiktiivistä romaania. Niissä hengellisen etsinnän multitaskaaja ku-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

vaa omaa matkaansa ja sisäistä maisemaansa yltiörehellisesti mutta samalla viihdyttävästi. Ensimmäisen kirjan Maa kutsuu (Sammakko 2016) idea syntyi viikon kestäneellä Lapin-vaelluksella, johon sisältyi vipassana-retriitti. Toinen kirja Modernien munkkien matkassa – Hillitön henkinen elämäni (Viisas elämä 2019) vie lukijan Espanjaan kaksi viikkoa kestävään retriittiin, jossa noudatetaan transsendenttiseen meditaatioon perustuvaa ascensio-suuntausta. Kirjan teemana on pyrkimys vapautua mielen kahleista, mutta samalla Vaara saa retriitin kuulostamaan Big Brother -ohjelman erikoisjaksolta, jossa kommelluksilta ei vältytä. Kolmannen kirjan kirjoittaminen alkoi perheen lomamatkalla, kun Vaara sai kuulla, että hänen sisarensa sairasti pitkälle edennyttä syöpää. Vaara pitää tänä syksynä ilmestynyttä Siskon petiä (Viisas elämä) tähän saakka tärkeimpänä kirjanaan.

SANNA VAARA USKOO, että ihminen voi kestää monenlaisia asioita, jos pystyy luottamaan kaiken taustalla vaikuttavaan rakkauteen. Hän lisää kuitenkin, että tällaiset asiat pitää kokea itse. Muuten kyse on pelkästä sanahelinästä. – Uskon, että asiat, joiden kuuluu tapahtua, tapahtuvat. Tämä ei estä sitä, että meihin sattuu välillä ihan saatanasti, hän sanoo. Elokuussa Vaara aloitti hengellisen ohjauksen koulutuksen, jota vetää pappi ja hengellinen ohjaaja Henri Järvinen. Kristilliset mystikot ovat Vaaralle melko tuore tuttavuus. Hän löytää heidän kertomuksistaan samanlaisia kokemuksia kuin hänellä itsellään on ollut. Lukiessaan mystikkojen tekstejä Vaara huomaa usein itkevänsä. Hän ei välttämättä ymmärrä älyllään, mikä on koskettanut häntä. – Kokemus on kaikkein tärkein, mikään muu ei jotenkin riitä. Ei voi vain opiskella asioita, on tunnettava Jumalan kosketus. ■

Joululahjat helposti

SUOMEN SUURIMMASTA lelujen verkkokaupasta lelupartanen.fi TOIMITUSK ULUTARJOUS

21.11. SAAKKA

Joululahjat edullisesti baby born nukke 43cm

ryhmä hau dino hq leikkisetti

barbie suuri vaatesetti

(norm.79,95)

peten paku peli

(norm. 59,95)

rainbow high fashion nuket

-33%

-67%

(norm.29,95)

pikku pupu piilosilla peli

(norm. 49,95)

-60%

(norm.24,95)

Tilaa lahjat valmiiksi paketoituna!

super mario sienilinna

-33%

2995

(norm. 44,95)

revell rc speed fighter

95 -58

(norm.23,95)

hotwheels blastin rig autonkuljetusauto

(norm.39,95)

brio matkustusasema setti

(norm.79,95)

Tarjoukset erä tarjouksia. Toimituskulutarjous koskee vain Schenkerin toimituksia.

kauppakeskus minna haapaniemenkatu 18, 70110 kuopio 017 282 7511 | myynti@lelupartanen.fi

-33%

Täynnä kiitollisuutta Laulajan ura on ollut Katri Helenalle unelmien täyttymys. Jos Jouluradiolle tehty Hoosianna jää hänen viimeiseksi äänitteekseen, se on hänen mielestään hyvä lopetus. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JOONAS BRANDT

iime vuoden tammikuussa Katri Helenan äiti Bertta Koistinen kuoli 102-vuotiaana. Maaliskuussa tuli koronapandemia ja sen pakottamana eristäytyminen omaan kotiin Askolassa. Elämä hiljeni. – Se oli iso muutos, mutta aika hyvä. Ajattelin, että kiitos Luojalle. Tunsin kyllä, että olin tehnyt aika pitkän rupeaman erilaisia asioita. Äitiä olin käynyt tapaamassa hoitokodissa 13 vuoden ajan päivittäin, Katri Helena kertoo. – Aika ei käynyt pitkäksi, sillä asun vanhassa, pienessä maalaistalossa, ja siellä on aina tehtävää. Ruoka tuotiin ovelle, lapsenlasten kanssa pelattiin pelejä netissä. En kaivannut ihmisten ilmoille. Oli ihanaa, kun ei tarvinnut ostaa vaatteita eikä tehdä meikkejä. Jo pari vuotta ennen koronaa Katri Helena oli joutunut pysähtymään väsymyksen ja kilpirauhasvaivojen vuoksi ja peruuttamaan kaikki sovitut työt. Vaikka hän oli ollut väsynyt jo pitempään, työ oli tuntunut yhä niin kivalta, ettei sitä olisi millään malttanut lopettaa. Sitten oli pakko. – Kyllä ihmisen fyysinen olemus on viisas. Jos ei itse älyä, niin keho kertoo. Tulee sairastuminen tai palaa melkein loppuun. Joillekuille se tulee jo paljon aikaisemmin kuin 55 työvuoden jälkeen, Katri Helena hymähtää. – Sen jälkeen olen tehnyt vain neljä joulukonserttia ja telkkariin joitakin pieniä juttuja. Ja varmaan tulen jotakin vielä tekemään, mutta mihinkään isoon rumbaan en enää lähde. YHDELLE TYÖTARJOUKSELLE Katri Helena sanoi heti kyllä. Se oli Hoosianna-virren laulaminen Jouluradiolle. Yleensä hänen joulunsa on alkanut syyskuussa joulukonserttien suunnittelulla. Nyt se alkoi jo heinäkuun helteissä espoolaisella studiolla. – Jos tämä on minun viimeinen levytykseni, niin Luojalle kiitos siitä. Jos niin käy, se on hyvä lopetus. Jouluradio on teettänyt vuodesta 2012 alkaen joka vuosi tilaustyönä Hoosiannasta uuden sovituksen, joka on soitettu ensimmäisenä adventtina puoliltaöin. Omat versionsa ovat vuosien varrella tehneet esimerkiksi Kerkko Koskinen Kollektiivi ja lauluyhtye Rajaton. Hoosianna-tulkintaansa miettiessään Katri Helena avasi YouTuben ja etsi sieltä kaikki edellisten vuosien versiot. – Tajusin, että minun täytyy tehdä Hoosiannasta niin herkkä ja hellä kuin kykenen. Sehän

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

on riipaiseva tarina: Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin, ihmiset hurraavat ja iloitsevat, mutta kohta häntä ollaan jo tappamassa. MONIEN JOULUNODOTUKSEEN Katri Helenan ääni on kuulunut jo ennen Hoosiannaakin. Hänen vuonna 1978 levyttämänsä Joulumaa on ollut radiokanavien kestosuosikki. Jouluihmiseksi tunnustautuva laulaja kertoo nauttivansa joululaulujen esittämisestä. – Joulukonserteissa herkistyy niin esiintyjä kuin yleisökin. Nautin nähdessäni, kuinka ihmiset, jotka menevät oravanpyörässä ja joilla on aina kiire, istuvat kirkonpenkissä silmät kiinni kuuntelemassa. Silloin ajattelen, että tämä on ihana hetki. Joululaulut ovat Katri Helenan mielestä erityisiä siksi, että niihin liittyy niin paljon muistoja, usein jo lapsuudesta asti. – Kaikilla ne muistot eivät välttämättä ole hyviä. Voi olla kipeitäkin asioita, mutta joululauluilla on ihmeellinen kyky purkaa mielen solmuja. Viime joulu oli Katri Helenalle ensimmäinen, jonka hän vietti ilman perhettä. Hän päätti tyttäriensä kanssa, että he minimoisivat riskit ja pitäisivät etäjoulun.

”

Joululauluilla on ihmeellinen kyky purkaa mielen solmuja. – Miesystäväni Tommin kanssa minimoimme kaiken hössötyksen. Ostimme valmiit ruuat moneksi päiväksi. Se oli aika kiva kokemus. Lapsenlapset ovat jo ilmoittaneet, että tänä jouluna palataan normaaliin ja kokoonnutaan mummin luokse. Kuunnellaan joulurauhan julistus ja syödään riisipuuroa. Lapset saavat lahjat ennen ruokailua, ja joulupöydässä istutaan kauan. Välillä lauletaan ja soitetaan, sillä myös Katri Helenan tyttäret ja vävyt ovat muusikoita. KATRI HELENAN ensimmäinen levytys, Poikien kuvat, julkaistiin vuonna 1963. Puolentoista vuoden kuluttua hän voisi siis viettää 60-vuotistai-

teilijajuhlaansa. Uralle on mahtunut lähes kaksi miljoonaa myytyä äänitettä ja sellaisia klassikoksi kasvaneita hittejä kuin Anna mulle tähtitaivas, Vasten auringon siltaa, Mun sydämeni tänne jää, Katson sineen taivaan, Katson autiota hiekkarantaa, Syysunelma ja Puhelinlangat laulaa. – Sain aloittaa vaiheessa, jossa sodan jälkeen syntynyt sukupolvi rupesi rakentamaan Suomea. Kaikki, mitä vain halusi tehdä, oli mahdollista – oli opiskelupaikkoja ja työpaikkoja. Minä löydyin sieltä korpikuusen kätköistä laulamaan. – Sanotaan, että jos ihminen oikein kovasti toivoo jotakin, silloin hän myös toimii niin, että se asia toteutuu. Niin minulle on käynyt. Jos Katri Helenalle ei olisi ollut jo lapsesta asti selvää, että hänestä tulee laulaja, hän olisi kauppakoulun jälkeen saattanut päätyä töihin vaikka kauppaan tai somistamoon. – Mutta lapsuuteni toive vei minua. Nyt on helppo ajatella, että tämä on ollut minun tehtäväni elämässä – ja on ihan vähän vieläkin. Se päi-

Kuka?

Katri Helena Kalaoja, 76, on yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä iskelmälaulajista. 52 albumin lisäksi hän on julkaissut myös kirjan Taivaan tie (Otava 2014). Hänellä on kaksi tytärtä ja kaksi lapsenlasta.

Mitä?

Katri Helena on tehnyt Jouluradiolle oman tulkintansa Hoosiannavirrestä. Se julkaistaan ensimmäisenä adventtina 28.11. klo 00, ja se on Jouluradion soittolistalla koko joulukuun ajan. Video on katsottavissa jouluradio.fi:ssä ja Jouluradion Facebookissa ja Instagramissa.

Motto

Ai mitä? No kokeillaan!

vä, jolloin tehtävä on suoritettu, tulee olemaan täynnä kiitollisuutta. Voin olla kiitollinen myös itselleni, sillä en ole koskaan tehnyt tätä välinpitämättömästi. Me olemme kuulijoiden kanssa kulkeneet tätä polkua aika yksimielisesti. – Työ on ollut minulle unelman täyttymys. Myös toinen unelmani on toteutunut: sain kolme lasta, joista kahden tyttären kanssa elämme läheisessä yhteydessä, ja lapsenlapsiakin on kaksi. En koskaan ole ajatellut, että haluaisin jotain muuta. Kyllä minä siellä pilven päällä voin sitten joskus tyytyväisenä sanoa, että hyvä homma tuli tehtyä. SANA KIITOLLINEN toistuu Katri Helenan puheessa usein. Uralla menestys on seurannut toistaan, mutta yksityiselämään mahtuu kipeitä menetyksiä. Hänen puolisonsa Timo Kalaoja kuoli vuonna 1988 vain 42-vuotiaana. Vuonna 2009 Katri Helenan poika Juha Kalaoja menehtyi 33-vuotiaana. – Jokaisella on oma kohtalonsa. Täytyy vain olla kiitollinen niistä vuosista ja ajoista, jotka on

eletty yhdessä. Totta kai ikävä läheisten lähtiessä on konkreettinen ja voimakas, mutta ajattelen, että heillä on hyvä olla siellä, minne henki menee, Katri Helena sanoo. Yhteys mieheen ja poikaan ei ole katkennut heidän kuolemaansa, vaan Katri Helena kertoo heidän olevan hänen näkymätön suojavartionsa, jolta hän saa opastusta ja lohdutusta. – Nyt kun on etätöitä ja etäopetusta voin sanoa, että minä olen ollut jo 33 vuotta etäopetuksessa. Ymmärrän kyllä ihmisten ennakkoluulot ja epäuskon. Itsekin olisin että hohhoijaa, jos en olisi tätä kokenut. Tämä on minulle totta, eikä muiden tarvitsekaan siihen uskoa. Mutta tiedän, että monilla on tämmöisiä kokemuksia. Tärkein opetus, jonka Katri Helena on suojavartioltaan saanut, on se, että me ihmiset emme ole toisistamme erillisiä vaan pohjimmiltamme hyvin samanlaisia. Samaa ainetta, samaa energiaa – miten sen kukakin haluaa sanoa. Sen, minkä teemme toisillemme, teemme myös itsellemme.

– Luin 1980-luvulla lapsilleni Grimmin satuja, jotka ovat sekä karmeita että viisaita. Niiden opetus on aina, että se, minkä teet toiselle, palautuu sinulle. Jos joku tekee minulle pahaa, minun ei tarvitse sitä kostaa, koska hän on tehnyt pahaa myös itselleen. Raskaissa elämänvaiheissa Katri Helena on turvautunut Isä meidän -rukoukseen. Hän sanoo rukoilleensa sen riekaleiksi. Siihen keskittyminen on auttanut hetkeksi tyhjentämään mielen kaikesta muusta. – Kun oli oikein vaikea olla, tein koetta, että pystynkö lausumaan Isä meidän -rukouksen harhautumatta ajattelemaan mitään muuta. Aluksi en onnistunut ollenkaan. Siinä vaiheessa, kun siihen pystyin, huomasin, että olen paremmalla tolalla. Erityisesti häntä vaivasi pyyntö ”tapahtukoon sinun tahtosi”. – Siihen aina pysähdyin. Ja päätin, että tapahtukoon sinun tahtosi.■ Jouluradio on osa Kirkko ja kaupunki -mediaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Tulkitsijan vastuu on suuri 2020-luvulla ihmisiä askarruttaa, onko Raamattu merkityksellinen, arvioi arkkipiispa Tapio Luoma. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ANTTI RINTALA

un evankelis-luterilaisen kirkon piispat päättivät ryhtyä julkaisemaan puheenvuoroja kirkossa ja yhteiskunnassa ajankohtaisista asioista, ensimmäiseksi aiheeksi valittiin Raamattu. On ehkä turha kysyä, mikä Raamatusta tekee juuri vuonna 2021 erityisen ajankohtaisen, sillä kirkolle se on aina yhtä ajankohtainen. Sanoma ihmisiä rakastavasta Jumalasta, lähimmäisenrakkauden velvoittavuudesta ja ikuisen elämän toivosta ei ole kaivannut päivittämistä pariin tuhanteen vuoteen. Toisella tavalla ajankohtainen Raamattu on siksi, että kun se nousee julkiseen keskusteluun, huomion kohteena ovat ihan muut asiat kuin sen ydinsisältö. Raamattu näyttää kirkollisten kiistojen lyömäaseelta, jota käytetään tarkoitushakuisesti omien päämäärien ajamiseen ja toisten tuomitsemiseen. Monien mielestä se myös tuntuu olevan ristiriidassa tieteellisen maailmankuvan ja ihmisoikeuksien kanssa. – Piispojen puheenvuoron tavoitteena on selkeyttää sitä, mitä kirkossa Raamatusta opetetaan. Sitähän luetaan valtavan monella eri tavalla – myös sellaisilla tavoilla, jotka eivät tee oikeutta sen myönteiselle sisällölle. Myös Raamatun käyttämisestä lähimmäisen lyömiseen tai tuomitse-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

miseen oli tarpeen sanoa jotain, kertoo arkkipiispa Tapio Luoma. – Raamatun lukijan ja tulkitsijan vastuu on valtavan suuri. Siksi hengellinen lukutapa, jossa kysytään, mitä Jumalan tahto on juuri tänä aikana ja tässä ympäristössä, on tavattoman tärkeä. Luoma huomauttaa, että esimerkiksi Gandhia Raamattu innoitti väkivallattomaan vastarintaan. Toisaalta siitä on saatu myös kimmokkeita vihollismaiden valloittamiseen ja vieraiden kulttuurien tuhoamiseen. Sen avulla on perusteltu sekä orjuutta että orjuuden lakkauttamista. Etsimättäkin löytää raadollisia yksityiskohtia ja Jumalan nimissä tehtyjä julmuuksia. Arkkipiispalle ne eivät kerro Jumalasta vaan ihmisestä, joka hakee omaa paikkaansa suhteessa toisiin ihmisiin ja Jumalaan. – Raamatun varsinainen sanomahan on siinä, että on löydettävissä sopusointu Jumalan ja ihmisen välillä ja ihmisten kesken. TAPIO LUOMA MUISTUTTAA, että me elämme aivan erilaisessa maailmassa kuin Raamatun tekstien kirjoittajat ja meidän maailmankuvamme on väistämättä toisenlainen. – Siksikin Raamatusta on turha etsiä vastauksia luonnontieteen kysymyksiin. Sen sijaan se voi

ohjata näkemään luonnon ihmeellisyyden ja olemaan siitä kiitollinen. Se ei myöskään ole mikään moraalin käsikirja, josta löytyisivät valmiit mallit kaikkiin tilanteisiin kaikkina aikoina. Pikemminkin se on kuvausta ihmisten kohtaamisista Jumalan kanssa, kamppailusta, kipuilusta ja ylipäätään siitä valtavasta kyselystä, että mikä on minun paikkani tässä maailmassa ja mitä Jumalalla on minulle sanottavaa. Luterilaiseen raamattunäkemykseen on Martti Lutherin ajoista asti kuulunut ajatus, että Raamatun varsinainen sanoma on Kristus. Se on Luoman mukaan edelleen käypä periaate. – Kun pohditaan oikean ja väärän suhdetta, on katsottava, millaisen esimerkin Jeesus antaa Jumalan tahdon mukaisesta elämästä. Raamatun ydin paljastuu siinä, miten Jeesus kohtasi ihmisiä ja siinä viestissä, joka hänellä oli Jumalasta kaikkien Isänä. – Ainakin itse uskon, että siitä vääjäämättä kulkee tie ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, vastuuseen luomakunnasta ja elinympäristöstä ja lähimmäisenrakkauteen, joka ei erottele ihmisiä. Ajattelen ehkä vähän lapsenomaisestikin, että tästä suunnasta on löydettävissä kirkossa yhteys eri tavoin ajattelevien välille, jos me haluamme sellaisen löytää.

Näinkin Raamattua voi lukea – piispojen puheenvuoron julkistamistilaisuudessa sanottua

”Ilman Raamattua on mahdoton ymmärtää suomalaista ja eurooppalaista kulttuuria. Niin kirjallisuus, kuvataiteet kuin musiikkiteoksetkin sisältävät lukemattomia sitaatteja Raamatusta. Tai paremminkin: Raamatun kertomukset läpäisevät kulttuurin kerrostumia antiikista nykypäivään, toistuvat taiteissa ja jäsentävät niissä ihanteita ja paheita.” Tampereen piispa Matti Repo

”Olisi aika olennainen juttu, että seurakunnissa opetettaisiin Raamattua. Raamatun lukemisella yhdessä on merkitystä. Me ajattelemme helposti Raamattua ylitsepääsemättömänä suorituksena, että se on niin iso kirja, että kysytään, kuka on lukenut sen läpi. Luin jostain, että se vie noin 90 tuntia. Eihän se ihan mieletön ponnistus ole.” Helsingin piispa Teemu Laajasalo

EDELLISEN KERRAN Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat ottivat kantaa Raamattuun lähes viisikymmentä vuotta sitten, vuonna 1972. Silloisen Kaksitoista teesiä Raamatusta -julkilausuman taustalla oli kirkossa käyty keskustelu historiallis-kriittisestä raamatuntutkimuksesta ja sen oikeutuksesta. – Teeseissä tuotiin ilmi, että Raamatusta tulee etsiä nimenomaan Jumalan pelastavaa tahtoa. Tässä suhteessa piispojen kanta ei minusta ole muuttunut, mutta ehkä maailma on muuttunut viidessäkymmenessä vuodessa sen verran, että kysymyksenasettelu ei enää ole ihan samanlainen, Tapio Luoma sanoo. Hän toteaa, että 1970-luvulla polttavin kysymys oli, onko Raamattu luotettava. Silloiset raamatuntutkimuksen löydöt olivat osoittaneet monia Raamatussa kerrottuja asioita luonnontieteellisesti tai historiallisesti paikkansapitämättömiksi tai ristiriitaisiksi. 2020-luvulla ihmisiä askarruttaa enemmän se, onko Raamattu merkityksellinen. Aika harvalle se on sellainen, ainakaan tilastojen valossa. Vuonna 2019 tehdyn kyselyn mukaan 51 prosenttia suomalaisista ei lue Raamattua koskaan ja 28 prosenttia lukee sitä harvemmin kuin kerran vuodessa. Kaksi prosenttia suomalaisista lukee Raamattua päivittäin, ja tähän pieneen vähemmistöön kuuluu myös arkkipiispa Luoma. Siksikin hän on sopiva henkilö kertomaan, miksi sitä kannattaisi lukea. – Tärkeintä varmaan on, että olisi jokin henkilökohtainen kokemus siitä, mitä hyvää Raamatun sivuilta voi omaan elämään tulla. Sen sanomassa rakastavasta Jumalasta on paljon sellaista hoitavaa ainesta, joka voisi puhutella myös tämän päivän ihmistä. Oman kokemuksensa Luoma tiivistää psalmin 23 ensimmäiseen jakeeseen: ”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.”

”On tärkeää, että Raamattua luetaan, ja ymmärretään sen vaikutus pyhänä kirjana. Joskus kuitenkin mietin, toimiiko sen perinteinen opettaminen enää. Voi olla niin, että ihmiset kaipaavat muutakin ja että tässä ajassa toimii rukoilevampi lukutapa – Raamatun hengittäminen ja sen kanssa eläminen. Ehkä meidän pitäisi vahvistaa sitäkin puolta.” Turun piispa Mari Leppänen

”

Raamatun varsinainen sanomahan on siinä, että on löydettävissä sopusointu Jumalan ja ihmisen välillä ja ihmisten kesken. ARKKIPIISPA TAPIO LUOMA

– Se on kokemus siitä, että elämä on hyvissä käsissä, vaikka matkan varrella joutuukin kohtaamaan monenlaista. Myös vaikeina päivinä Herra on lähellä ja johdattaa. Vaikka raamatunlukija löytää halutessaan myös paljon ajatonta viisautta ja elämänohjeita, Luoma sanoo, että Raamattu ei tyhjene niihin. Se on läpeensä hengellinen kirja, joka ohjaa suoraan yhteyteen Jumalan kanssa. Luoma kertoo miettineensä paljon, mikä olisi osuvin tapa kuvata Raamatun merkitystä ihmisen jumalasuhteelle. – Raamattu muodostaa elämäni kanssa kokonaisuuden, jonkinlaisen kentän tai alustan, jonka keskellä kohtaan Jumalan. ■ Raamattu ja kirkko -puheenvuoro on luettavissa osoitteessa evl.fi/piispainkirjeet.

Hyödynnä huipputarjouksemme Saga Munkkiniemi tarjoaa laadukasta vuokra-asumista palveluiden keskellä. Muuta nyt kauniiseen palvelutaloomme 219 euron peruspalvelumaksulla. Asumiskulun päälle tuleva peruspalvelumaksu sisältää turvarannekkeen, palvelupäivystyksen, vapaa-ajan ohjelman sekä yhteistilojen käytön.

Tervetuloa tutustumaan! p. 0800 06116 (ark. klo 8-16) myynti.saga@sagacare.fi sagacare.fi/helsinki Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

Isokoski

KAUPPAKESKUS EGYPTISSÄ PAASTONAIKAA EDELTÄVÄN JUHLAN PÄIVÄ

-1.

loisia

NENÄSSÄ TIEDOTTAA

MIELESTÄ HÄIPYNYT

LINJURI B

PYYTÄÄ

TÄSMÄLLISESTI

TUPRUTTELEE

TOKIOSSA PRONSSILLE NYRKKEILLYT POTKONEN

HENRY

EXPRESSA

ORAVISTA TOINEN

ARVOPUUTA

TEMPPUILLA SOTURI

SATUNNAINEN

PIRTTI

SUOMEN VANHIN

JUSSIPALKITTU AIROLA

PUMPUILLA

HISSIALALLA

KAI ....

ISLAMILAINEN ARVO

PÄÄLLYSTE MAAILMANMUSIIKKIA

-KUPPI

ERHEETTÖMIÄ PLUS-KONE PUOLI

NAHKATAKKI

AIVAN VARMA

KESKEISIÄ

MITATTAVA EDELFELT

SIEMAISTUJA OSTAA JA MYY

TALVIRENKAALLE

SURMANNEITA

VIELÄ VÄHÄN SUOLAA

MYÖTÄTUNTOISTA

SOLISEVA PASOLININ P TOKA

PYYHITTÄVIÄ

KARJALLE NUHDE

SUOSITTU MAKEINEN

-KONNA RAMAZZOTTI

KARIBIALLA

pyhä VIEhärkä HÄTYS A

OTOS

HUOMAUTUKSIA

PIKKULEIPÄ Ä PIENIÄ ASUNTOJA

MOOSEKSEN KIRJASSA

NAINEN KAUKAISELTA SAARELTA

SORSA MERILINTUJA

siltaa pitkin

60%

YOUTUBEN JOHTAJA WOJCICKI

MERENNEITO

ote

MIKAEL

yhtymä

ERIPURA

LÄHES

EPÄSELVÄÄ PUUKKO

KUUSENHAKUPAIKKA

SUUNTAUS

OSAKKEIL" LE

raoton

LASKEE LEIKKIÄ BRITTIJOKI

M T

O K

SUORITUKSIA

ODUSOGA

KYLÄN LÄPI

CARLOS

ROOMAN HALKI

KIRJAILIJA SHELLEY

VÄÄNNETTÄVIÄ

VOI HÄÄKUVAN

TAUSTA

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

väsätä

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Mielipide Sukuselvityksillä on tärkeä tehtävä TOISIN KUIN varatuomari Matti Norri kirjoitti Kirkko ja kaupunki -lehdessä (K&k 4.11.), sukuselvityksiä tarvitaan. Tiedän tapauksia, joissa sukuselvityksessä on löytynyt yllätyssisaruksia. Sukuselvityksiä tarvitaan näiden sisar- ja velipuolien oikeuksien turvaamiseksi.

Arja Toiviainen Helsinki

MUISTOKIVI PUISTOLAN vanhustenpalvelutalon pihalla tuntui huomionosoitukselta minulle, talon asukkaalle, sekä rakkaille jo poisnukkuneille omaisilleni ja ystävilleni. Talomme asukkaat voivat halutessaan laittaa muistokivelle kynttilän palamaan rakkaittensa muistoksi jouluna, pyhäinpäivänä ja muina muistopäivinä. Jo pyhäinpäivän aattona muistokivelle tuodut kynttilät juhlistivat liekeillään päivää ja lohduttivat meitä. Kiitos Helsingin kaupungille!

B. Irmeli Eklund

Kirkon ja Elokapinan yhteistyötä pitää vielä selvittää YLEENSÄ PIDÄN Jaakko Heinimäen kantaaottavista pääkirjoituksista. Nyt hämmennyin pääkirjoituksen väitteestä, että kansanedustaja Sebastian Tynkkynen uhkasi häiritä Tampereen seurakunnan ja kristittyjen Elokapinan suunnittelemaa surusaattoa (K&k 21.10.). Tarkistin Instagramista, mitä Tynkkynen on sanonut. Hän sanoi kuvaavansa tilaisuuden ja julkistavansa sen sosiaalisessa mediassa. Hän siis aikoi kuvata kansalaisjournalismin hengessä ulkoilmatapahtumaa. Onko se häirintää? Olisiko mahdollista, että suunnitellun ja perutun tapahtuman saama kielteinen palaute pysäytti arvioimaan uudelleen yhteistyötä Elokapina-liikkeen kanssa? Katsoin myös Tynkkysen kuvaaman raportin liikkeen mielenilmauksesta valtioneuvoston linnan ympäriltä. Pidin sitä hyvänä, en ”koirien haukkumisena”.

MARTTA-KAISA VIRTA

Kiitos muistokivestä

Kirkkolaivan on jo aika nostaa purjeet LUTERILAINEN KIRKKO on mielestäni kuin purjelaiva, joka ajaa moottorilla tuttua ja turvallista reittiä. Sen olisi jo aika nostaa purjeet ja luottaa siihen, että myös vastatuuleen luoviminen onnistuu. Vastatuulta voivat olla muun muassa kirkosta eroaminen ja taloudellinen ahdinko. Kirkkolaivan pitäisi myös rohkeasti ottaa tarvittaessa uusi suunta. Ruohonjuuritasolla on paljon hyviä ja sitoutuneita työntekijöitä, kuten esimerkiksi omassa seurakunnassani Herttoniemessä. Osaa koko kirkon johdosta vaivaa kuitenkin liian syvä konservatii-

Toivoisin piispoilta täsmennystä Elokapinan tavoitteita ymmärtävään lausuntoon. Liike on ilmoittanut tavoitteekseen muun muassa hiilineutraalin Suomen vuoteen 2025 mennessä. Taustajärjestön XR kirjoituksissa on väkivaltaisia aineksia. Tosin Suomen nettisivut puhuvat väkivallattomuudesta, mutta liike on osa XR:ää. Yhdessä Tynkkysen julkaisussa Elokapina-nuori makaa asfaltilla kasvoillaan kyltti: ”Minulla ei ole tulevaisuutta.” Tynkkynen toteaa hänelle: ”Kyllä sinulla on tulevaisuus, kun nouset ylös ja lähdet töihin.” Minä kuulin tuossa lauseessa toivon tarjoamista.

Heli Nummelin Helsinki

visuus, jonka takia seurakuntien työntekijät eivät voi tehdä kaikkia uudistuksia, joita haluaisivat. Tuntuu aika uskomattomalta, että vielä 2020luvullakaan piispainkokous, saati kirkolliskokous, ei ole päässyt yksimielisyyteen homoavioliitoista. Vaikka tietääkseni suurin osa papeista ja kirkon jäsenistä puoltaisi homojen kirkollista vihkimistä, ainoastaan piispa Teemu Laajasalo sallii pappien vihkiä homopareja. Toivottavasti piispakunnan nuorentuessa asiaan tulee muutos.

Ruoka-apua ja esirukouksia tarvitaan YLEN MOT-OHJELMA esitti kritiikkiä ruoka-apua kohtaan, mutta ohjelmassa oli monia epätarkkuuksia ja virheitä. Kirkko ja kaupunki teki siitä jutun verkkoon (Ylen MOT sai ruoka-aputoimijat hämmentymään, www.kirkkojakaupunki.fi 1.10.). Olen ollut pitkään mukana vapaaehtoisena Mäntsälän helluntaiseurakunnan ruoka-avussa. Olen myös Hakunilan ev.lut. seurakunnan jäsen ja toimin sielläkin vapaaehtoistyössä. En koe eri toimijoiden ruoka-aputoimintaa kilpakenttänä. Mäntsälän ruoanjakotyö ei ole saanut tänä vuonna yhtään valtionapua, vaan kaikki on hoidettu lah-

Hanna-Elina Yli-Koski vapaaehtoinen, Helsinki

joitusvaroin. Hävikkijakotoiminnan kulut ovat suuret: varaston vuokra, sähköt, lämmitys, kylmälaitteet, kuljetusautot, bensat ym. maksavat. Kaikki työntekijät ovat tarkkoja hygieniasta ja kylmäketjujen aukottomuudesta. Mitään hartaustilaisuuspakkoa ei ole. Ne, jotka eivät halua olla mukana sellaisessa, tulevat myöhemmin jonoon eivätkä jää silti mistään vähemmälle. Rukouspalveluun osallistuminen on tietysti vapaaehtoista. Olen ollut mukana tuossa palvelutyössä ja voin todeta, että ihmisten avuntarve ja hätä eivät todellakaan ole vain ruoan puutetta.

Helena Kinanen eläkeläinen, Vantaa

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

• EHT Sirkka Müller

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa

Kiinteistönvälitystä

Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy tänä vuonna vielä kaksi kertaa: 2.12. Osoitteellisen jakelun lisäksi peittojakelu Espoossa, ei mainoskieltotaloudet

16.12. Joululehti Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Kokouksia

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Perunkirjoitukset ja perinnönjaot ammattitaidolla ja myötätuntoisesti. Varaa ilmainen alkukeskustelu

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

laki365.com

010 3379 150 asiakaspalvelu@lexly.fi www.lexly.fi

Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080

Vantaan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu 30.11. klo 18 alkaen Tikkurilan kirkolla, Asematie 12a, 01300 Vantaa. Esityslista on nähtävillä 18.11.2021 alkaen kirkkovantaalla.fi sekä seurakuntien ja seurakuntayhtymän ilmoitustauluilla. Mikäli koronatilanne vaikeutuu, kokous pidetään verkossa ja se striimataan yleisölle kirkkovantaalla.fi-sivuilla. Eve Rämö yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Palveluja tarjotaan Koulut ja kurssit YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia Eläkeläisille, leikkaus 18 - 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38 Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit. Kaikki pois. P. 040 361 7594 Noudamme kaikki vanhat ja risat huonekalut ja kodinkoneet pois tieltänne. Easynouto.fi 0447300370 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225 Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä. Mm. permanentit. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Ota yhteyttä mediamyyntiin 040 680 4057 ○ 040 665 5983 ○ 040 750 5508 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Tilaisuuksia

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Opiskele työnohjaajaksi! Keskiössä Ihmisyys työelämässä. Viitekehys psykodynaaminen ja systeeminen. Lisätietoja: www.maria-akatemia.fi, eivor.wallinvirta@maria-akatemia.fi Maria Akatemia ry järjestäjänä

Ostetaan OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

040 0218 225 SEPPO JA SARI

Ostamme autoja

Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohto niemi Oy p. 050 542 2388. 1930-70-luvun irtaimistot. Arviointi, tyhjennys ja sovitusti loppusiivous. Kuolinpesät, varastot. Käteinen/tili. Luottamuksella. 045 209 8800 Pekka

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS su 21.11. klo 10 kirkkopyhä Järvenpään kko+srk-kesk., Kirkkotie 4. klo 10 kirkkopyhä Tuusulan kko, Kirkkotie 45. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti. ti 23.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonkatu 17 D, mukana Simo ja Tarja Lipasti. ke 24.11. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3. pe 26.11. klo 19 kotiseurat Hassisella, Sidetie 10 (Tapanila), Hki. su 28.11. klo 17 veisuut Seuratuvalla, myös facebook.com/herattaja. ke 1.12. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-tila, Heikkiläntie 7, 4. krs., Hki. pe 3.12. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparinkatu 8, Espoo.

ESIRUKOUSILTA ti 23.11 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Marko Huhtala, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh.(09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Vuokralle tarjotaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Puotinharju 23,5 m2, 1 h + kk + kph + alkovi + parv. 7. krs. Parvekkeelta hienot näkymät. Kastelholmantie 4 D 135. Siisti kunto. 630 €/kk. Vakuus 2 kk. P. 044 243 2022. Yksiö 27m2 Etelä-Haaga. Hyvä kunto, putkiremontoitu talo, hyvät yht. (juna, bussi), parveke, uima-allas. Myös osittain kalust. ja lyh. aikaa. Vast. Visauskallio@gmail.com Espoonlahti kalustettu 46 m2. 1 h + k + alkovi. 690 e/kk. Myös määräaikaisesti. P. 050 555 5711. 2 h + k, 47 m2 Kontula. Lähellä metroasemaa. P. 044 026 0741 KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Harras hetki

Kalevi Korhonen, 71, asuu Helsingin Katajanokalla. Hän on toiminut siellä talonmiehenä lähes 30 vuotta. Korhosen elämänohjeena on ollut lause: ”Kun hyvin taaplaa eikä kovin paljon kiroile, odottaa sinua taivasten valtakunta.”

Virret vievät lapsuuteen Talonmies Kalevi Korhonen rauhoittaa sunnuntait hartaan musiikin kuuntelulle. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

alevi Korhoselle on tullut tavaksi pysähtyä sunnuntaisin jumalanpalveluksen ja virsien ääreen. Hän kuuntelee niitä netin kautta Ylen Radio1:ltä tai Järviradiosta. Jälkimmäisessä alkaa jumalanpalveluksen jälkeen puhelintoivekonsertti, jossa soitetaan virsiä ja muuta harrasta musiikkia. Usein Korhonen yhtyy lauluun. Hengellinen musiikki antaa hänelle lohtua ja tietynlaisen turvallisuuden tunteen. MUUTAMAN RAJUN KOKEMUKSEN myötä Kalevi Korhonen on vakuuttunut siitä, että hän on saanut elää jonkun varjeluksessa. Näitä kokemuksia ovat olleet muun muassa selviytyminen tuberkuloosista, kovasta myrskystä ja polkupyöräonnettomuudesta. Virsien kuuntelu ja laulaminen ovat kuhmolaistaustaisella Korhosella lapsuuden perintöä, sillä hänen äitinsä ja mummonsa olivat kovia vei-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

saamaan. Koko perhe myös kävi kesäisin Herättäjäjuhlilla. Ison sysäyksen virsien pariin antoi seurakunnan poikakuoro. Pojat lauloivat Kuhmon kirkossa innolla virsiä ja kilpailivat siitä, kuka saa kerätä kolehdin. Kuoroajoilta hänen mieleensä jäi erityisesti virsi Oi Kaanaanmaa. LEMPIVIRRET LIITTYVÄT Kalevi Korhosella tiettyihin ihmisiin ja tapahtumiin. Korhonen oli yhdeksänvuotias, kun hänen enonsa kuoli pudot-

”

Syötiin lihasylttyä ja sitten veisattiin Mä silmät luon ylös taivaaseen. tuaan jäihin. Poikaan teki ison vaikutuksen enon hautajaisissa laulettu Oi Herra, jos mä matkamies maan. Tuossa iässä Korhonen kävi myös auttelemassa iäkästä Piilolan Lyytiä. Hänen kanssaan syö-

tiin lihasylttyä ja sitten veisattiin Mä silmät luon ylös taivaaseen. Korhosen lapsuudenperheessä laulettiin innokkaasti virttä Joka aamu on armo uus. Sitä on laulettu erityisesti syntymä- ja nimipäivinä. Korhosen sisar onnittelee yhä veljeään tällä virrellä. Erityisen koskettava tilanne oli se, kun Korhonen hyräili Oi Herra, jos mä matkamies maan -virttä äidilleen tämän viime hetkillä sairaalassa. Yllättäen äidin silmistä alkoi virrata kyyneleitä. Korhonen arvelee, että äiti ehkä vielä kuuli hänen äänensä. JÄRVIRADION PUHELINTOIVEKONSERTIN toivotuimpiin kappaleisiin kuuluu Tuure Kilpeläisen Jäähyväiset. Se on myös yksi Kalevi Korhosen suosikkilauluja. Talonmiehen työnsä kautta Korhonen on jopa tutustunut Kilpeläiseen ja ollut mukana tämän järjestämissä juhlissa. Korhosen sanoin hänet tuntee puolet Katajanokasta, jossa hän on toiminut vuosikymmeniä talonmiehenä. Musiikki soi päässä myös työaikana, mikä saa hänet hyräilemään ja viheltelemään. Takavuosina Korhonen järjesti haitaristi Teuvo Ihanuksen kanssa Katajanokan sisäpihoilla yhteislauluiltoja. Silloin pihoilla kaikuivat Satumaa ja muut ikivihreät iskelmät. ■

Hyvää pyhää

21.11.

Tänään on tuomiosunnuntai. Päivän evankeliumissa (Matt. 13:47–50) maailmanloppua verrataan kalastukseen: hyvät kalat lajitellaan koreihin ja huonot kalat viskataan pois.

Loppunäytöksen päivä KIRKKOVUODEN VIIMEINEN SUNNUNTAI on nimeltään tuomio sunnuntai. Nimi otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1958 naapuri maa Ruotsin domsöndag mallin mukaan. Aiemmin tuomiosunnun taita kutsuttiin meillä 27. kolminaisuudenpäivän jälkeiseksi sun nuntaiksi. Katolisessa kirkossa kirkkovuoden viimeistä sunnuntai ta kutsutaan Kristuksen kuninkuuden sunnuntaiksi. Päivä liittyy kuvaukseen maailmanhistorian loppunäytöksestä, jossa Kristus saapuu maan päälle tuomitsemaan elävät ja kuolleet.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Itsekkyys paljastuu

uomiosunnuntain raamatuntekstissä majesteettinen jumalhahmo erottelee lampaat ja vuohet eri lokeroihin ja lähet tää toiset loppumattomaan rangaistuk seen, toiset iankaikkiseen elämään. Tuo miosunnuntain nimi ja raamatunteksti muodostavat vastakohdan monesta muusta kuvauk sesta tutun lempeän ja armollisen Jumalan kanssa. Mutta onko asia oikeastaan niin? Ehkä enkelten ympäröimä Ihmisen Poika, joka istuu kirkkauden valtaistuimella, onkin oikeastaan kuvaus, jonka on tarkoitus muistuttaa, ettei ole yhdentekevää, miten täällä elämänsä elää. Jeesuksen viesti ei nimittäin lempeydestään huo limatta ole, että ”ihan sama”. Sellainen ei ole lempe yttä vaan välinpitämättömyyttä. Jumalan lempeyttä on muistaa kaikkia ihmisiä yhtä lailla. Jos omat valin nat aiheuttavat jollekulle kärsimystä, mitä lempeyttä olisi antaa niiden mennä läpi sormien?

Jeesuksen kuvaamassa tuomiossa ei puhuta ai van mahdottomista vaatimuksista. Häntä kiinnos taa, onko meillä aikaa huomata lähellä olevan ih misen tarve. Hän puhuu siitä, onko meillä antaa lasillinen vettä leikeistä hikiselle naapurin lapsel le, nukkumapaikka pitkänmatkan kulkijalle tai ai kaa ystävälle, joka on vankina ahdistuksen syöve reissä. Jos hyvän valitseminen on näin yksinkertais ta, mihin tuomiosunnuntain jylinää sitten tarvi taan? Sen häikäisevää kirkkautta tarvitaan valaise maan itsekkyytemme varjot. Tuomion valo näyttää, että meissä kaikissa on lammasta ja vuohta. Ystä vän kuunteleminen tyssää usein omien neuvojen ja kamisen tarpeeseen ja yösija jää tarjoamatta oman mukavuudenhalun takia. Tuomiosunnuntain pasuu na soittaa armon viestiä. Sitä tarvitsee meistä jokai nen, johonkin kohtaan.

Jos olisi elämäni viimeinen päivä Kuolemaa kohti menevät eivät useinkaan kadu tekemisiään vaan tekemättä jättämisiään. Raskain tuomio on peili, joka näyttää paljaan totuuden elämästä. Siinä näkyy hyvä mutta myös se, mitä ei halua nähdä. Totuuden hetkeen on mahdollista valmistautua miettimällä, mitä valitsisi, jos päivä olisi elämän viimeinen. Jos Luoja suo, voi seuraavana päivänä sitten toimia huomioidensa mukaan.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

”

Tärkein oikeuteni on, että saan elää turvallista elämää. Silloin kaikki on hyvin, eikä minun tarvitse olla huolissani. KOULULAINEN REMU KANERVA s. 3

UUDISTUNUT VIRTUAALIKIRKKO.FI AVATAAN MARRASKUUSSA 2021 Varaa oman seurakuntasi lähetystili virtuaalikirkkoon, olethan yhteydessä niin kerromme lisää! Virtuaalikirkkoon voi lähettää suoralähetyksiä täysin samoilla lähetyslaitteilla kuin Facebookiin ja Youtubeen. Virtuaalikirkkoon tehtävä lähetys voidaan reitittää samanaikaisesti myös sosiaalisen median kanaviin ja Youtubeen. Virtuaalikirkon julkaisualusta on tietoturvallinen, helppokäyttöinen, monipuolinen sekä täysin mainosvapaa. Virtuaalikirkko tavoittaa katsojia maailmanlaajuisesti. OLETHAN MEIHIN YHTEYDESSÄ NIIN KERROMME LISÄÄ! info@virtuaalikirkko.fi Elias Mäenpää, p. 040-966 0598 Ilmari Mäenpää, p. 040-516 7065 VIRTUAALIKIRKKO

18.11.2021 kirkkojakaupunki.fi

Espoolais vanhemmat kehuivat seura kuntien ristiäis järjestelyjä s. 4 Rakenna joulupuu keräys lahjoittaa hyvän mielen s. 8

Perheiden puolella Lapsiperheet tarvitsevat entistä enemmän apua, sanoo perhetyönohjaaja Outi Wenell s. 2

Yhä useampi perhe kai Etenkin pikkulapsiperheiden jaksaminen on nyt koetuksella. Apua tarvittaisiin paljon enemmän kuin sitä on tarjolla, sanoo asiantuntija. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

etään ei jätetä yksin vaikeuksien keskelle, sanoo Espoon tuomio kirkkoseurakunnan perhetyön ohjaaja Outi Wenell. Hän tietää, että parhaimmillaan yksikin kes kustelu saattaa auttaa perhettä eteenpäin. Siksi kaikille, jotka ottavat yhteyttä, pyritään löytämään keskusteluaika ja tarvittaessa ohjaamaan heitä eteenpäin. Tuomiokirkkoseurakunnan kahden perhe työnohjaajan asiakasmäärät ovat kasvaneet viime vuosien aikana jatkuvasti. Koronaaikana lisään tyi erityisesti keskusteluavun tarve. – Tämä syksy on ollut hyvin ruuhkainen, Wenell sanoo. – Parisuhdeongelmia on nyt tosi paljon. On eron uhkia, erotilanteita, jaksamattomuutta, uupumusta, päihteitä, eristäytymistä ja yksinäi syyttä. Etenkin pikkuvauvaperheiden jaksami nen on koetuksella. Perheet ovat todella yksin, ja se alkaa heijastua mielenterveyteen ja parisuh teeseen. Toiseksi isoksi tuen tarvitsijaryhmäksi Wenell nostaa nuoret opiskelijaparit. Heille vastoinkäy miset ja parisuhteen ongelmat voivat tulla eteen ensimmäistä kertaa. TÄLLÄ HETKELLÄ perheiden avuntarve on Outi Wenellin mukaan selkeästi suurempi kuin mi hin pystytään vastamaan. Sosiaali ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen valtakunnallinen hen kilöstöpula näkyy selkeästi. Monet auttajatahot ovat ruuhkaisia ja keskusteluaikaa joutuu odot tamaan pitkään. Sama kokemus on Espoon seu rakuntien perheasiain neuvottelukeskuksen vs. johtajalla Kaiju Himasella. Perheasiain neuvottelukeskuksessa koronara joitusten purkaminen näkyy lisääntyneinä yhtey denottoina. Asiakkaiksi voidaan ottaa vain noin 60 prosenttia halukkaista. Nyt perheneuvontaan pyrkivät ne, joiden parisuhdetta kotona vietetty koronaaika on rasittanut erityisen paljon. Himanen arvioi poikkeuksellisen ajan nosta neen esiin jo ennestään pinnan alla ollutta pahaa oloa. Henkinen ja fyysinen väkivalta on lisäänty nyt. Espoon perheneuvojat ovat koronarajoitusten aikana tavanneet perheitä puhelimen ja verkko yhteyden kautta. Nyt marraskuussa toimitilat on avattu, ja asiakkaita tavataan sekä kasvokkain et tä etäyhteydellä. – Me paikallisseurakunnissa olemme koko ajan järjestäneet tapaamisia asiakkaiden kanssa

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 18/2021

kasvokkain, puhelimitse ja verkkoyhteyden kaut ta. Tarjoamme tästäkin eteenpäin kaikkia näitä mahdollisuuksia, Outi Wenell sanoo. Perheasiain neuvottelukeskuksen ryhmätoi minta on tauolla ainakin syyskauden ajan, mut ta Tuomiokirkkoseurakunnassa se on käynnisty nyt uudelleen. Koronaaikana seurakunta järjes ti perheille keskusteluavun lisäksi verkkokursseja Teamsyhteydellä. ERÄS KEINO purkaa nykyistä ruuhkaa on järjes tää lyhytkestoista ryhmätoimintaa ja avoimia ti laisuuksia. Ne sopivat sellaisille perheille ja pa reille, joiden ongelmat eivät ole liiaksi kärjisty neet. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan perhe työ on jo vuosia järjestänyt erilaisia teemailto ja, luentoja, kursseja, tapahtumapäiviä ja leire jä. Esimerkiksi lokakuussa alkaneella Parisuh

”

Korona-aikana lisääntyi erityisesti keskusteluavun tarve. teen palikat verkkokurssilla käsitellään vuorovai kutusta, tunteita, seksuaalisuutta, sitoutumista ja rakkautta. – Moni hyötyy siitä, että asioita puetaan sa noiksi. Se auttaa hahmottamaan, mistä niissä on kyse ja se voi auttaa näkemään oman tilanteen uudesta näkökulmasta. Ryhmätoiminnan lisäksi

paa apua

Tukea perheille ja pareille seurakunnissa Espoon seurakunnat tarjoavat monenlaista tukea ja apua pareille, perheille ja eronneille. Vanhempien helppiluurissa voit keskustella luottamuksellisesti varhaiskasvattajan kanssa kasvatuksen ja vanhemmuuden kysymyksistä. Moni seurakunta järjestää myös vertaistukiryhmiä, erilaisia perhe- ja parisuhdekursseja sekä tiiviimpää neuvontaa kuten Solmuja parisuhteessa -neuvontaa. Espoonlahden seurakunta

Tapiolan seurakunta

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Parisuhteen pysäkit

Vanhempien helppiluuri: Taija Harjo kari, 050 511 0504, taija.harjokari@evl.fi. Arki toimivaksi -perhekäynnit: Tanja Rou tama 050 441 9154, tanja.routama@evl.fi.

– Seurakunnat tarjoavat perheille ja pareille laaja-alaista apua ja tukea maksutta, kertoo Outi Wenell.

Vanhempien helppiluuri: 040 5474 146 ja 050 5110 165. Keskusteluapua parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä antavat perhetyönohjaajat Outi Wenell ja Kirsi Kanerva. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja tapaaminen voidaan järjestää niin Teamsin kautta kuin livenä. Ota yhteyttä arkisin klo 9–15: 040 5474 146, outi.wenell@evl.fi tai 050 511 0165, kirsi.kanerva@evl.fi. Solmuja parisuhteessa – ohjausta ja neuvontaa riitoihin, kriisissä oleville tai eroa harkitseville. Tapaamiset 8–10 kertaa, hinta 100 e/pari, sis. kirjalliset materiaalit ja ohjauksen. Mahdollisuus hakea maksuvapautusta. Tied. Outi Wenell ja Kirsi Kanerva. Silta – huojenna huolia. Tule huojentamaan huolia Suvelan kappeliin. Varaa tunnin keskusteluaika soittamalla, tekstarilla tai sähköpostilla Kirsi Kanervalta. Sillalle voit tuoda muutakin pohdittavaa kuin parisuhteen tai perheen asioita.

Leppävaaran seurakunta tarjoamme keskusteluapua. Kirkolta saa apua maksutta, Outi Wenell sanoo. Hän pitää hyvänä sitä, että Espoossa on tarjolla useamman toimijan ylläpitämiä paikkoja, joihin voi poiketa helposti. Espoon seurakunnat ovat mukana esimerkiksi Eron ensiapupisteessä Ison Omenan palvelutorilla maanantai-iltaisin sekä Parisuhteen pelastusrenkaassa tiistai-iltaisin Ison Omenan palvelutorilla ja Sellon kirjastossa. Niistä saa ohjausta ja neuvontaa perheiden ongelmatilanteisiin. Verkosta löytyy perheille paljon materiaalia, joista voi saada apua ongelmiin. Outi Wenell suosittelee tutustumaan Espoon seurakuntien perhe- ja parisuhdesivujen lisäksi esimerkiksi Espoon kaupungin, Väestöliiton, Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Perhekeskus Katajan ja Mielenterveystalon verkkopalveluihin. ■ espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea/perheelle

Vanhempien helppiluuri: Jukka Silven toinen, 050 598 4396, jukka.silventoinen@evl.fi, Eira Salakka, 050 340 1260, eira.salakka@evl.fija Seija Hatakka, 050 434 1066, seija.hatakka@evl.fi. Keskusteluapua kriiseihin ja parisuhteen haasteisiin: Sari Aroheikki, 040 539 7191, sari.aroheikki@evl.fi.

Olarin seurakunta

Parisuhteen pelastusrengas – ohjausta ja neuvontaa Ison Omenan palvelutorilla. Palvelu järjestetään yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Vanhempien varaventtiili – keskusteluapu ja tuki perheille vanhemmuuden ja parisuhteen kysymyksissä. Yhteydenotot ma–pe klo 9–15, 040 503 7622, paula.bruce-haatainen@evl.fi. Keskusteluapua tarjotaan 1–3 kertaa.

Vanhempien helppiluuri: Kristiina Larja va, 050 358 1064, kristiina.larjava@evl.fi. Solmu – parisuhdeneuvonta parisuhteen vuorovaikutusongelmiin: Kristiina Larja va, 050 358 1064, kristiina.larjava@evl.fi.

Avoin keskusteluilta, ti 7.12. klo 18–19.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalolla. Illan aiheena on rakentava vuorovaikutus ja mukana ovat Mia Blomstedt ja Outi Wenell.

Toimiva perhe -kurssi 2022

tiistaisin klo 17.30–19.30 ja lauantaisin klo 10–14 Soukan kappelilla. Kurssipäivät: ti 25.1, ti 1.2, la 5.2, ti 15.2, ti 1.3, la 5.3, ti 15.3 ja 29.3. Lastenhoito järjestetty, tarjolla iltapala. Ilmoittautuminen verkossa 1–15.1.2022. Tied. tanja.routama@evl.fi. Järj. Espoonlahden ja Tapiolan seurakunta.

Suomalainen eroseminaari 2022

Suomalainen eroseminaari on vertaisryhmä, jossa käsitellään mm. seuraavia asioita: ero oppimisprosessina, eroon liittyvä suru ja viha, itsetunto, oma tapa rakastaa, seksuaalisuus parisuhteessa ja eron jälkeen, lapsen näkökulma ja vanhemmuus erossa. Torstaisin klo 17–20 Perkkaan kappelissa. Kokoontumispäivät: 13.1., 20.1., 27.1.,3.2., 10.2., 24.2., 3.3., 10.3., 17.3., 24.3. ja 31.3. Seminaarin hinta on 70 e. Talo tarjoaa kahvia, teetä ja sekä pienen iltapalan. Tied. Outi Wenell, 040 547 4146 tai outi.wenell@evl.fi ja Eira Sa lakka, 050 340 1260 tai eira.salakka@evl.fi. Järj. Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Leppävaaran seurakunta.

PariAsiaa -illat 2022

Pariskunnille keskiviikkoisin klo 18– 19.30 Leppävaaran kirkolla. Iltojen teemat ovat seuraavat: ke 2.3. Avaimia parisuhteen vuorovaikutukseen, ke 16.3. Oivalluksia parisuhteen tunnetaitoihin, ke 30.3. Kipinöitä parisuhteen kosketukseen, ke 27.4. Perustyökaluja parisuhteen ristiriitoihin ja ke 11.5. Syventäviä työkaluja parisuhteen ristiriitoihin. Tied. Jukka Silventoinen, jukka.silventoinen@evl.fi ja Eira Salakka, eira.salakka@evl.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 18/2021

”Kastetilaisuus oli rennon herkkä” Espoolaisvanhemmat kehuivat kyselyssä seurakuntien ristiäisjärjestelyjä.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT ANTTI RINTALA/ESPOON SEURAKUNNAT

spoon seurakunnat ovat kysyneet perheiltä palautetta kastetilaisuuksista. Enemmistö noin 800:sta kyselyyn toistaiseksi vastanneesta on ollut tyytyväisiä yhteistyöhön papin kanssa sekä kastetilaisuuden sujuvuuteen. Palautekyselyjä lähetettiin kastettujen lasten perheille marraskuusta 2019 alkaen, ja vastausprosentti oli 30. Palautetta antaneet kasteperheet olivat hyvin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Huoltajat antoivat palautetta asteikolla 1–5. He arvioivat yhteistyön sujuneen papin kanssa keskiarvolla 4,8/5. Perheet olivat kiitollisia muun muassa siitä, miten koko perhe ja vieraat otettiin tilaisuudessa huomioon ja vanhempien toiveita kuunneltiin. Vanhemmat olivat yleisesti kokeneet kastetilaisuuden tunnelmaltaan sekä koskettavaksi että rennoksi, mikä ilmeni myös

sanallisista palautteista. ”Tilaisuus toteutettiin vauvan ehdoilla ja perheen toiveiden mukaan. Saimme juuri sellaisen kasteen kuin olimme toivoneet.” ”Pastori oli todella ihana. Hän huomio isot sisarukset ja videoyhteyden välityksellä olevat läheiset hyvin. Kastetilaisuus oli rennon herkkä”, palautteissa sanotaan. Espoon seurakuntien projektikoordinaattori Heikki Lehti pitää perheiden yksilöllistä huomioimista yhtenä ristiäisten valttikorttina. – Perheille on tärkeää, että heitä palvellaan henkilökohtaisesti. Juuri siinä meidän pappimme onnistuvat. Kastejuhlat valmistellaan perheen toiveiden mukaan, Lehti sanoo. ENEMMISTÖ VASTANNEISTA perheistä, 62 prosenttia, toi lapsensa kasteelle Espoon seurakuntien tiloihin. Kotona tai läheisen kotona ristiäiset järjesti 35 prosenttia ky-

JUSSI HELTTUNEN

Tapiolan kirkko on ollut remontissa vuodesta 2020 lähtien. Peruskorjatun kirkon käyttöönottoa juhlitaan 30.1.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 18/2021

Päästäänkö Tapiolassa joulukirkkoon? Tapiolan kirkon remontin valmistuminen viivästyy. Kirkkorakennuksen lopullinen käyttöönottoaika ei ole vielä selvillä. – Saamme lopullisen tiedon remontin valmistumisajankohdasta marras–joulukuun vaihteessa, kirkkoherra Päivi Linnoinen kertoo. Remontoidun kirkon käyttöönottojuhla oli tarkoitus pitää ensimmäisenä adventtina. Se on siirretty tammikuun 30. päivään.

Linnoinen toivoo yhä, että seurakuntalaiset pääsevät joulukirkkoon remontoidussa kirkkorakennuksessa. – Meidän seurakuntalaisemme odottavat joulukirkkoa. Teen kaikkeni, jotta se olisi mahdollista uusissa tiloissa, Linnoinen sanoo. Remontti on Espoon seurakuntayhtymän kiinteistöjohtajan Petteri Leinosen mukaan myöhästynyt useasta syystä. – Yksi viivästymisen syy on ollut kirkon alakaton rakentamisessa. Useat katon asentajista sairastuivat koronaan, eikä kat-

toa voitu siksi asentaa ajoissa, Leinonen sanoo. Koronapandemia on näkynyt myös materiaalipulana. Esimerkiksi kirkon uusi pääovi ei ole vielä saapunut. – Huomasimme myös vesivuotoja eteläjulkisivussa ja jouduimme kuivattamaan sitä. Leinonen arvioi, että kirkko voidaan luovuttaa seurakunnalle itsenäisyyspäivän jälkeisenä viikkona. Sitä ennen on tehtävä rakennus- ja palotarkastukset. Remontissa on tehty peruskorjauksia sekä uusi sisäänkäynti Tapiolan keskustan puolel-

selyyn vastanneista espoolaisperheistä. Seurakunnan tiloissa järjestettävien kasteiden osuus nousi koronarajoitusten vuoksi. Aiemmin koti on ollut selkeästi suosituin paikka järjestää ristiäiset.

palaute kertoo siitä, että perheissä kastetilaisuutta pidetään tärkeänä juhlana, jolta odotetaan paljon. – Kaikissa Espoon seurakunnissa pyritään siihen, että kasteeseen varataan riittävästi aikaa, ainakin kaksi tuntia. Siinä ehtii vielä seuraavaankin paikkaan. Vaikka joskus olisi kiirekin, kiireen tuntu ei saisi välittyä perheelle, Lehti sanoo.

ESIMERKIKSI RUOTSISSA SUURIN osa kasteista tapahtuu seurakunnan tiloissa, mutta Heikki Lehti ennakoi, että kotikasteet yleistyvät jäl- VIIME VUONNA ESPOOSSA kastettiin leen koronatilanteen helpottaessa. noin 1 400 lasta. Enemmistö perEspoolaisperheet arvioivat myös heistä koki ristiäiset itselleen merkiseurakunnan tiloissa pidetyn kastyksellisiksi, sillä kasteen tärkeyden tetilaisuuden sujuvuutta arvosanal- arvosana oli 4,8/5. la 4,8/5. ”Kiitos – Perinteet ovat ja plussa kirkon ihmisille tärkeitä. tiloista ja varusHengellisyys kuuluu teluista — sieltä edelleen luontevaslöytyi kaikki tarti lapsen syntymään vittava! Juhlien ja uuden elämän ihjärjestäminen oli meeseen, Heikki KASTEJUHLAT todella mutkaLehti arvioi. tonta. Isot kiitokVuonna 2020 julVALMISTELLAAN PERHEEN set myös kastekaistussa valtakunTOIVEIDEN MUKAAN päivänä vuorossa nallisessa tutkimukHEIKKI LEHTI olleelle ystävällisessa selvisi, että selle ja avuliaalle osalle suomalaisisvahtimestarille, ta kasteella on vahjoka jaksoi neuvoa ja auttaa.” va hengellinen merkitys. Lehti kertoo, että selkeästi hengellisyyteen KASTEKYSELYSSÄ TULI ESIIN myös liittyvää palautetta ei kyselyssä tulyksittäisiä mainintoja asioista, jotlut. Enemmänkin kyse oli kokonaika harmittivat perheitä. ”Kastetilan- suudesta, jossa papin puhetta ja titeessa pappi sekoili nimissä ja oli laisuuden tunnelmaa kiitettiin. harmi, että hän paljasti nimen kummeille jo ennen kastetta.” KASTETILAISUUKSISSA EI OLE nyt Perhettä saattoi myös harmittaa, koronaan liittyviä väkimäärärajoijos seurakunnan tilojen käyttöön tuksia. Ristiäisissä noudatetaan edelliittyi kiireen tuntua tai työntekijä leen turvavälejä, maskisuositusta ja vaikutti kiireiseltä. ”Papilla tuntui hyvää käsihygieniaa. olevan kova kiire seuraavaan paik– Lapsia on syntynyt tänä vuonkaan. Toimituksesta jäi pois kohta, na elokuun loppuun mennessä noin jossa isovanhempi, kummi ja vankaksisataa viimevuotista enemmän, hempi olisivat lukeneet omat kohja kasteita on ollut noin sata enemtansa rukouksesta”, eräs vanhemmän. Tällä hetkellä ei ole ruuhkaa, pi kirjoitti. vaan kasteita on pidetty tasaisesti, Heikki Lehden mukaan kriittinen Lehti summaa. ■

”

Eräs espoolainen vastasi palautekyselyyn näin: ”Kiitos papille toiveidemme kuuntelemisesta ja herkän, liikuttavan kastetilaisuuden luomisesta!”

le. Uuden sisäänkäyntipolun yhteyteen tulee kahviloita ja toimistoja.

KilonRistiä korjataan Leppävaaran seurakunnan käytössä olevaa KilonRistin kappelia remontoidaan kosteusongelmien vuoksi. Kappeli sijaitsee Espoon seurakuntayhtymän omistamassa osakehuoneistossa Saton vuokratalon alakerrassa. Kosteusongelmat huomattiin lokakuun puolivälissä tarkastuskäynnillä.

− Emme ole saaneet teknistä selvitystä siitä, mistä vuoto on alun perin lähtenyt tai mikä juurisyy on, Espoon seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Petteri Leinonen kertoo. Kappelissa ei ole havaittu sisäilmaongelmia, ja siellä on tällä hetkellä käynnissä tilojen kuivaus. Remontin kestosta ei toistaiseksi ole tietoa. Seurakunnan toimintoja on jouduttu siirtämään muihin toimitiloihin. Koituuko remontista lisäkustannuksia Espoon seurakuntayhtymälle?

− Remontista tulee seurakuntayhtymälle välillisiä kustannuksia. Korjaukset ovat taloyhtiön vastuulla, mutta lopulta ne vierivät osakkaiden maksettavaksi, sanoo Leppävaaran seurakunnan kirkkoherra Kalervo Salo. Rakennus, jossa KilonRistin kappeli sijaitsee, on valmistunut vuonna 2003.

Olariin hakee seitsemän pappia Olarin seurakunnan kirkkoherran virkaa ovat 12.11. kello 15 mennessä hakeneet Markku Elo,

Petri Laitinen, Antti Malinen, Ari Oinas, Timo Waris, Kaisa Yletyinen ja Heidi Zitting. Olarin vaali on välillinen eli luottamushenkilöistä koostuva seurakuntaneuvosto valitsee kirkkoherran. Espoon hiippakunnan tuomiokapituli antaa seurakuntaneuvostolle lausuntonsa hakijoista tammikuussa 2022. Vaali on tämän jälkeen keväällä. Kauniaisten suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Mimosa Mäkinen toimii tuomiokapitulin nimeämänä vaalien valmistelijana. Seurakuntaneuvosto on aset-

tanut vaalityöryhmän, joka suunnittelee vaalien viestintää ja valintaprosessin toteutusta. Olarissa kirkkoherralta odotetaan osaamista muun muassa strategisessa johtamisessa, erilaisten kulttuurien huomioimisessa, asiantuntijoiden henkilöstöjohtamisessa ja viestinnässä. Olarin seurakunnassa on noin 27 000 seurakuntalaista ja 55 työntekijää. Nykyinen kirkkoherra SallaMaria Viitapohja jää eläkkeelle vuoden 2022 syyskuussa ja uusi kirkkoherra aloittaa työnsä lokakuun alussa.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 18/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.11.–2.12.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Voimalauluista voi ammentaa virtaa pyhään ja arkipäiviin Teit Voimalauluja pyhään ja arkeen -laulukirjan yhdessä kirjailija AnnaMari Kaskisen kanssa. Mitä ovat voimalaulut, kanttori Anna-Liisa Haunio? – Ne ovat Anna-Mari Kaskisen elämänmakuisiin runoihin säveltämiäni lauluja, joista tehtiin yhteislaulukirja. Teos sisältää 84 voimalaulun nuotit ja sanat. Jokaiselle kirkkovuoden pyhälle on laulu. – Näiden laulujen voimalla viitataan Kristukseen, jolta voi saada voimaa kaikenlaisiin elämäntilanteisiin.

Noudatamme toiminnassamme suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä. Ajantasaiset ohjeet löytyvät verkkosivuiltamme: www.espoonseurakunnat.fi/infoja-asiointi/koronaohje.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 21.11. klo 10. Liturgia ja saarna Ari Paavilainen, avustaa Miia Pekkarinen, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Leena Talvio. Kirkkokahvit. Pysäkkimessu: ”Rauha” su 21.11. klo 18. Asemapäällikkö Satu Hellsten, pappi Miia Pekkarinen, kanttori Leena Talvio. Esilaulajia Chorus Gaudetesta, Martti Pitkänen, kontrabasso. Iltatee. 1. adventtisunnuntain messu su 28.11. klo 10. Liturgia ja saarna Anita Kyönsaari, avustaa Sami Marte, urkuri Teemu Suominen, kanttori Sheldon Ylioja. Kirkkokahvit. Rakenna joulupuu -keräys alkaa. Tähtitaivas - Tuike ja Välke -lapsikuorojen adventtikonsertti su 28.11. klo 16. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan lapsikuorot. Yhteislauluna ”Hoosianna”. Vapaa pääsy. Ks. tarkemmin Kirkoissa soi -palsta.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli 1. adventtisunnuntain perhemessu su 28.11. klo 12. Linervo, Talja sekä päiväkerholaisia. Adventtijuhla klo 13–14.30, Ks. kappelin tiedot. Kalajärven kappeli 1. adventtisunnuntain messu su 28.11. klo 16. Kari, Talja, lauluryhmä Res Mira. Kirkkokahvit. Kauklahden kappeli 1. adventtisunnuntain messu su 28.11. klo 12. Kunnamo, Ylioja. Pyhäkoulu. Joulupuuro ja adventtimyyjäiset klo 13–14.30, Ks. kappelin tiedot. Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 18.11. klo 19. Marte.

SIRPA PÄIVINEN

Espoon tuomio kirkkoseurakunta

Miten laulut syntyivät? – Anna-Mari Kaskinen pyysi minua säveltämään näitä kirkkovuosirunoja. Lupautuessani tehtävään en arvannut, että melodioita syntyisi näinkin monta. – Sain häneltä joka viikko vähintään yhden runon, jonka sävelsin pianon ääressä. Laulujen tunnelmat liikkuvat ir-

Suvelan kappeli HalleLuja -messu pe 19.11. klo 18. Nuorisotiimi. Lastenhoito ja pizzajatkot. Messu su 21.11. klo 15. Hujanen, Koivusalo. Sara Kierikka, Mona Kämppi ja Moona Tammi, sello. Kirkkokahvit. 1. adventtisunnuntain perhemessu su 28.11. klo 15. Kyönsaari, Malvaranta, Haunio. Adventtimyyjäiset klo 13–15, Ks. kappelin tiedot. Viikkomessu kappelilounaan yhteydessä ti 30.11. klo 12. Hujanen, Haunio. Viherlaakson kappeli Iltamessu su 21.11. klo 17. Kuusinen, Sillanpää. Messun jälkeen Vaeltajan Majatalo, Ks. kappelin tiedot. 1. adventtisunnuntain messu su 28.11. klo 12. Marte, Haunio. Kirkkokahveilla lähetystyön myyjäispöytä klo 13–14, myynnissä käsitöitä ja leivonnaisia.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. Pyhäk-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 18/2021

– Sävelsin voimalaulut pianon ääressä välillä silmäkulmiani pyyhkien. Monet AnnaMari Kaskisen runot osuivat syvälle sisimpääni, Anna-Liisa Haunio sanoo.

lantilaistyylisestä sävelmästä ja popballadista gospeliin sekä virsikoraaliin. Mitä voimalaulujen säveltäminen sinulle merkitsi? – Se antoi voimaa omaan elämääni. Jotkut runot osuvat syvälle sekä sisimpääni että maailmanlaajuiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Runot antoivat minulle myös uusia oivalluksia. PAULA HUHTALA

oulu. Järj. Kirkko Espoossa ja International Evangelical Church in Finland (IEC). www.church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKKO Avoinna ti–pe klo 10–17 ja la–su 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Eläkeläiskerho to 18.11. ja 2.12. klo 12.30.

AURORAN KAPPELI Ikoniluento la 20.11. klo 12, Alarik Corander. Kelly Latimore: ”Maallikkofransiskaani jenkkien unelman kääntöpuolen kuvaajana”. Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Hinta 2– 5 e. Ateismi vastaan jumalausko: Katsomusten törmäys modernissa keskustelussa. Teologinen opintopiiri, TT Kari Kuula to 25.11. klo 19. Kahvit klo 18.30. Adventtijuhla su 28.11. klo 13–14.30. Klo 12 perhemessun jälkeen riisipuuroa, tähtipullia ja adventtitunnelmaa. Tuotto Avopal-

Voimalauluja-konsertti pe 26.11. klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Exodus-kuoro, ThePakFinChristianSocietyChoir sekä Dagmar Õunap ja muusikkoystävät Alppilasta, joht. Anna-Liisa Haunio. Solisteina Jippu, Markus Bäckman, Miri Rantio ja Atte Front. Konsertin yhteydessä julkaistaan Voimalauluja pyhään ja arkeen -kirja (Kirjapaja, 2021). Kirjoja myytävänä paikan päällä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

veluyksikkö Esmiinalle. Eläkeläiskerho ti 30.11. klo 13. Café Aurora ma–to klo 10–14. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Aarteenetsijöiden miestenilta ma 22.11. klo 19. Eläkeläiskerho to 2.12. klo 13. www.kalajarvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 22.11. klo 13. Kappelilounas ti klo 11–12.30. Hinta 2–4 e. Jumalan valtakunnan salaisuudet -illat ti klo 18. Adventtimyyjäiset ja joulupuuro su 28.11. klo 13–14.30. Klo 12 messu. Puuro ja torttukahvit 5 e. Myynnissä leivonnaisia ja käsitöitä. Tuotto lähetys- ja ystävyyseurakuntatyölle. Auroran ikoninmaalauspiirin näyttely ”Pyhiä kuvia” 1.– 24.12. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Toivoa naisille – rukouspiiri ti 23.11. klo 18.30.

Eläkeläiskerho ma 29.11. klo 13. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Eläkeläiskerhot: to 25.11. klo 10.30 ja ke 1.12. klo 13. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta 1,5–3 e. Viikkomessu ti 30.11. klo 12. Jumalan johdatus -sarja ke 24.11. ja 1.12. klo 18. Raamattukouluttaja Hannu Äimänen. Jos haluat osallistua Teamsin kautta: oiva.hujanen@ evl.fi. Iltatee. Eläkeläiskerho to 25.11. klo 13. Joulukorttitalkoot to 25.11. klo 13-15 Café Suvelassa. Persoonalliset kortit joulupostiin! Adventtimyyjäiset su 28.11. klo 13–15. Tuomarilan Marttojen käsitöitä ja leivonnaisia. Perhemessu klo 15. Diakonia- ja lähetyspiiri ma 29.11. klo 18. Tarja Ikäheimonen: ”Lähimmäisenä maahanmuuttajalle”. Kansainvälinen juhla – Tule juhlimaan itsenäistä Suomea su 5.12. klo 14–16.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.11.–2.12.

Perheiden jouluaskarteluilta ke ke 8.12. klo 17–19. Ruokailu (1,5–3 e), hartaus, leikkiä ja askartelua. ILM. 1.12. mennessä: heli.vesanen@evl.fi. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Vaeltajan Majatalo su 21.11. klo 18–19.30. Iltapala. Ari Kunnamo: ”Kristittyjen yhteys ja mielipideerot”. Musiikkia ja esirukousta. Kappelilounas ti klo 12–13.15. Hinta 2–4 e. Eläkeläiskerho ke 24.11. klo 13. Hiljainen villasukkapäivä 27.11. klo 12–15. Tule nauttimaan hiljaisesta yhdessäolosta. Äänimaljarentoutusta, teetä, pientä syötävää sekä ehtoollinen. ILM. 25.11. mennessä: tuija.kuusinen@evl.fi, 040 5311 041. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI

KYNTTILÄT SYTTYVÄT ITSEMURHAN TEHNEIDEN MUISTOLLE Sytytämme yhdessä kynttilät su 21.11. klo 18 Espoon tuomiokirkon edessä, jonka jälkeen keskustelua, iltatee ja hartaus Pitäjäntuvalla. Pappi Reetta Ikonen, diakoni Virpi Sutelainen sekä Kaj Järvisalo Espoon mielenterveysyhdistyksestä.

RAKENNA JOULUPUU -KERÄYS Joululahjasi vähävaraiselle lapselle. Lahjatoiveita voi hakea Espoon tuomiokirkon kuusesta 28.11.–5.12. tai Kirkonkympin aulan kuusesta 29.11.–3.12. Kuoressa on tarkemmat ohjeet. Lahjat menevät vähävaraisille lapsiperheille. Tuomiokirkko on avoinna ti–pe klo 10–17, la–su klo 10–18, Kirkonkymppi ma–pe klo 9–14. Tied. 050 438 0189.

IKÄIHMISTEN JOULUJUHLA Ti 14.12. klo 13–16 Espoon tuomiokirkossa ja srk-talossa. ILM. 30.11. mennessä: Ani Iivanainen, 040 5725 344. Ilmainen bussikuljetus. Pohjoinen ajoreitti: K-supermarket Niipperin pysäkki (Niipperintie 3) klo 11:40; Kalajärven kappeli klo 11:50 (Niipperintien pysäkki); Odilammen tienhaara klo 11:55; Laaksolahti klo 12:10 (K-marketin pysäkki Laaksolahdentiellä); Viherlaakson kappeli klo 12:15 (Viherkalliontie 2); Lähderannan ostoskeskus S-marketin ohi mentäessä otetaan myös ihmisiä kyytiin klo 12:20; Auroran kappeli klo 12:25 (Pekan pikapainon pysäkki); Espoon tuomiokirkko. Eteläinen

RETKI JOULUVAELLUKSELLE Vivamon Raamattukylään la 11.12. klo 12–15.30. Hinta 5–10 e. Tied. ja ILM. outi.wenell@evl.fi, 040 5474 146.

PARISUHTEEN PALIKAT Verkkokurssi 18.11. ja 25.11. klo 18–19 Teamsissa. Aiheina mm. vuorovaikutus, tunteet, riitelytaidot, sitoutuminen, seksuaalisuus. ilm. outi.wenell@evl.fi.

Yhteys diakoniatyöntekijään: www.espoonseurakunnat.fi/apuaja-tukea.

PIENRYHMIEN TIEDOT VERKOSSA Kappelien perhekerhojen ja -kahviloiden, raamattu- ja rukouspiirien tiedot löytyvät verkkosivuiltamme: www.espoonseurakunnat.fi.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter: @EspooEtSrk www.espoonseurakunnat.fi

ISTOCK

Kirpputori-kahvila on avoinna ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Hartaus kuukauden 1. to klo 11.30. Käsityöpiiri ma klo 15–17 ja to klo 16–18. Tied. Eeva Isomäki, 050 438 0189.

ajoreitti: Hotelli Nuuksion parkkipaikka Siikaranta klo 11:45; Naruportti (y-risteys) klo 11:50; Heinästie 58 klo 11:52; Nupurin kappeli klo 12 (Brobackan pysäkki); Kauklahden juna-aseman bussipysäkki klo 12:15 (pysäkki Kauklahden asema E5134); Suvela klo 12:30 (Kirstintien Alepa, Suvelan kappelia vastapäätä); Espoon tuomiokirkko. Paluu samaa reittiä. Lähtö noin klo 16 srk-talolta.

Tapahtumiin voi tulla muutoksia Kannattaa varmistaa seurakuntien verkkosivuilta espoonseurakunnat.fi ja kauniaistenseurakunta.fi, järjestetäänkö tapahtuma etukäteen ilmoitetulla tavalla, onko siihen tullut muutoksia tai onko se kokonaan peruttu koronaepidemian takia.

LOPPIAISRETRIITTI 6.−9.1. Hvittorp. Ohj. Marja Malvaranta ja Antti Kujanpää. Hinta 130–170 e, opiskelijat 70 e. ILM. 16.12. mennessä: marja.malvaranta@evl.fi tai 040 5311 040.

ÄITI LOMANEN ”Ilon ihmettelyä!” 14.–16.1. Hvittorp. Lepoa ja hiljentymistä. Hinta 40–50 e. ILM. auki 1.−23.12. www. espoonseurakunnat.fi/ tapahtumahaku.

WIHKIYÖ 22022022 Haaveiden ja lupausten hääyö spoon tuomiokirkossa 22.2.22. Helppo muistaa hääpäivä! Vihkiajat varattavissa klo 14–22 välillä. Seurakunta tarjoaa hääkakkukahvit! Ks. lisää: www.espoonseurakunnat.fi/wihkiyo-22022022. Tied. tuija.kuusinen@evl.fi, 040 531 1041.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Keskusteluapua ma–pe klo 9–15 perhetyönohjaajat: kirsi.kanerva@ evl.fi, 050 511 0165 ja outi.wenell@ evl.fi, 040 547 4146. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

MESSU Teemu Aallon virkaanasettamismessu su 21.11. klo 11 kirkko. Salo, T. Aalto, E. Aalto, Turtiainen, Ojala. Lapset laulavat ja nuoret soittavat. Kirkkokahveilla nuorten leipomia herkkuja. Yhteisömessu su klo 16 kirkko,

yhteisessä työssä Verkoston kanssa. Etkot klo 15.30 alkaen: kahvia ja teetä vanhojen ja uusien tuttavien seurassa. Messun aikana lapsille pyhäkoulu ikäryhmittäin. Messun jälkeen jatkoilla keittoruokailu. 21.11. Teemu Aalto puhe ja Jouni Turtiainen liturgia. 28.11. Ilkka Kujala ja Teemu Aalto. 5.12. Panu Pitkänen ja Teemu Aalto. Musiikki Verkosto Kollektiivi. Messu su 21.11. klo 17 Soukan kappeli. Ylisuutari, Yli-Jaskari. Iltatee. Leipämessu pe 26.11. klo 10 kirkko. Saarna Janne Järvenpää, Ylisuutari, Pellikka, Moilanen. Keittolounas. 1. adventin messu ja kirkon 41-vuotisjuhlat su 28.11. klo 11 kirkko. Turtiainen, Ojala, Pellikka, Puukko, Yli-Jaskari, Paulasaari. Seurakunnan kuorot. Kirkkokahvit. Rakenna Joulupuu -keräyksen avaus. Messu su 28.11. klo 17 Soukan kappeli. Ylisuutari, Yli-Jaskari, Siivonen, Maijanen. Iltatee. Rakenna Joulupuu -keräyksen avaus. Viikkomessu ke 1.12. klo 14 kirkko. Rotko, Ojala. Kompletorio: rukoushetki kirkossa pe 3.12. klo 19. Sähkökitaran, basson ja lyömäsoitinten improvisaatio saattelee yhteistä rukousta ja laulua kohti lepoa ja läsnäoloa. Osallistujia kehotetaan keskittymään hetkeen ilman kännyköitä. Väliö on Tommi Vehmaksen ideoima kokeilu, jossa hartautta lähestytään uudenlaisen musiikin keinon. Tilaisuudet toteutetaan Espoon seurakuntayhtymän musiikkiavustuksella. Messy Church la 4.12. klo 11–13 kirkko. Uusi ja raikas tapa kokoontua yhteen eri sukupolvien kesken Suuren tarinan äärelle. Messu su 5.12. klo 11 kirkko. Rotko, Yli-Jaskari. Kirkkokahvit. Hiljaisuuden messu su 5.12. klo 17 Soukan kappeli. Santaharju, Ojala, Nardus. Iltatee. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus ma 6.12. klo 11 kirkko. Sinervo, Puukko, Esmila, joht. Helge Kõrvits. Kirkkokahvit.

TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe kirkko, vuoronumerot klo 8.40–9. Seurakuntamme alueella asuville. Ei jakelua 6.12., jakelu on ti 7.12. Pappi päivystää klo 9–21 p. 050 432 8496.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ Diakonialounas 13.12. saakka ma ja to klo 12–13 kirkko (lipunmyynti 11.30–12.30) ja ti klo 11–12 Soukan kappeli (lipunmyynti 10.30–11.30). Aik. 3 e, 3–14 v. 1 e. Aamupala ti klo 9–10 kirkko, ei 7.12. Vapaaehtoinen maksu.

MEILLÄ RUKOILLAAN… Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa su klo 11 messun jälkeen kirkko. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Toivon rukoushetki arkiaamuisin klo 8.50, myös www.facebook. com/espoonlahdenseurakunta. Aamurukous koko maailman puolesta ke klo 6.30–7.30. Linkki tapahtumakalenterissa johdattaa Teamsin ryhmään, johon voi tuoda omia rukousaiheita. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Toivoa Naisille ke 24.11. klo 13 Soukan kappeli. Liitytään maailmanlaajaan rukousketjuun, jossa muistetaan heikossa asemassa olevia. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/tekstiviesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

… JA LUETAAN RAAMATTUA Verkkoraamis ti 14–15 Teams. Käydään läpi Apostolien tekoja. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Kaikenikäisten raamattupiiri ti klo 14–15.30 Kaskikappeli. Hengähdyshetki Raamatun äärellä. Sopii vauvasta vaariin. Lastenhoito. Ilm. tanja.routama@evl.fi Miesten raamattupiiri to 18.11. ja 2.12. klo 18 kirkko. Iltapala 4 e. Neljä kohtaamista Jeesuksen seurassa ke 24.11. klo 18.30 kirkko. Turtiainen, Rožnovski. Raamattu ja rukous -ilta pe 26.11. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila, paritt. vkot. Raamattuluentosarja, 1. kirje tessalonikalaisille ke 1.12. klo 18.30 kirkko, parill. vkot. Ylisuutari, T. Aalto.

TAVATAAN TAAS! Perhekahvila ma klo 9.30–11.15 Soukan kappeli, monitoimitila. Tule kahvikupposelle ja nauttimaan muiden lapsiperheiden seurasta! Käsityökerho 29.11. saakka ma klo 12.30–14.30 Soukan kappeli. Tied. Liisa Pohjonen, 040 547 1848. Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Tuotto seurakuntamme lähetystyölle. Yksinhuoltajien olohuone to 18.11. ja 2.12. klo 17.30–19.30 Soukan kappeli. Lastenhoito järjestetty. Talkoot lähetystyön hyväksi: kankaanpainantatalkoot to 18.11. klo 12–16.30 ja kranssitalkoot to 25.11. klo 12–16.30 kirkko. Laulukerhossa veisataan virsiä kanttorin johdolla ti 23.11. ja 7.12. klo 13 kirkko. Pullakahvit 1,5 e. Perjantain avoimet pienryhmät pe 26.11. ja 10.12. klo 18–19.30 kirkolla. Teemoja mm. Edellisen sunnuntain messun puheen pures-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 18/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.11.–2.12.

kelu, Keskusteluryhmä, International group for discussion and Bible study (bilingual EN/FI), Lautapelit, Bibliodraama, Musiikki. Ei ilmoittautumista. Halutessasi voit tuoda purtavaa yhteiseen pöytään. Tied. inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883. Latokasken Marttojen joulumyyjäiset la 27.11. klo 10–13 Kaskikappeli. Yksineläjien lauantai-ilta la 27.11. klo 18–21 kirkko. Ohjelmassa tietovisailua. Yksinäisten, leskeksi jääneiden tai muuten seuraa kaipaavien ilta. Voit halutessasi tuoda pientä purtavaa yhteiseen pöytään. Yhteisen tulen äärellä to 2.12. klo 17–20 Soukan kappelin piha. Ota omat grillattavat mukaan ja tule turisemaan. Tarjoamme tulet ja mehut. Siioninvirsiseurat pe 3.12. klo 18.30 kirkko, Helena Yli-Jaskari.

– Toivomme, että lapsille tarkoitetut lahjat ovat uusia, sanoo Eeva Isomäki.

Apua & tukea

SOIVA MARRASKUU

Lahjoita lapselle jouluiloa Rakenna joulupuu -keräys tukee tiukoilla olevien perheiden joulunviettoa. Voit hankkia lahjoja lasten toiveiden mukaan. TEKSTI RASMUS EKSTRÖM KUVA ESKO JÄMSÄ

änä jouluna voit tukea vähävaraisten perheiden juhlanviettoa Rakenna joulupuu -keräyksen kautta. Keräyksessä vähävaraisten perheiden lapset saavat kirjoittaa lahjatoiveita kirjeisiin. Keräykseen osallistuva täyttää jonkun toiveen ostamalla lahjan. Rakenna joulupuu -keräys alkoi 11 vuotta sitten Vantaan seurakunnissa. Kaikissa pääkaupunkiseudun seurakunnissa keräys on järjestetty vuodesta 2014 lähtien. – Me keskitymme lapsiperheisiin, mutta muissa seurakunnissa voidaan keräyksellä tukea esimerkiksi vanhusten joulunviettoa, Espoon tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyöntekijä Eeva Isomäki sanoo. Kaikissa seurakunnissa ei kerätä tavaralahjoja. Esimerkiksi Kauniaisissa Rakenna joulupuun kautta lahjoitettiin viime vuonna ruokalahjakortteja niitä tarvitseville. ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNNAN keräyksessä lasten esittämät lahjatoiveet ovat tyypillisesti tavaroita, kuten leluja, pelejä tai vaatteita. Toiveet voivat olla myös elämyslahjoja tai lahjakortteja.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 18/2021

Lahjoja vastaanottavat perheet ovat jo tiedossa. He ovat pääosin Tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyön nykyisiä asiakkaita. – Jos meillä on asiakkaana esimerkiksi vähävarainen perheenäiti, voimme kysyä häneltä, haluaako hänen lapsensa jonkin lahjan, Isomäki sanoo. Espoon tuomiokirkkoseurakunta välittää lahjoja keräyksen kautta noin sadalle lapselle. Jokainen mukana oleva lapsi saa esittää yhden lahjatoiveen. LASTEN TOIVEIDEN hintasuositukseksi on asetettu 30–50 euroa. Diakoniatyöntekijä laittaa lapsen toiveen nimettömänä numeroituun kuoreen. Kuori täytyy palauttaa lahjan mukana, jotta tiedetään, kenelle kyseinen lahja on tarkoitettu. – Tämä on hyvä tapa ilahduttaa vähävaraisten perheiden lapsia. Keräys on ollut perheille todella tärkeä asia aikaisempina vuosina, Isomäki sanoo. Viime vuonna Espoon tuomiokirkkoseurakunnan joulupuussa oli leluja lahjakorttitoiveita yhteensä 102. Nuorin lahjansaaja oli 9 kuukautta ja vanhimmat olivat 17-vuotiaita. ■ Lue oman seurakuntasi tarkemmat tiedot keräyksestä seurakuntien ilmoitussivuilta 6–11 tai verkosta: rakennajoulupuu.fi.

Risto Laurialan pianoilta pe 19.11. klo 18 kirkko. Bach, Beethoven. Ohjelma 10 e. Espoon Barokki ry pe 26.11. klo 18 kirkko. Anna Oramo, sopraano. Telemann, Händel. Ohjelma 10 e. G.F.Händelin Messias-oratorio la 27.11. klo 18 kirkko. Markus Malmgren, urut, Seppo Murto, kapellimestari. Kamarikuoro Navichoruksen 40-vuotisjuhlakonsertti. Ohjelma 20 e. Valon sävelet – toner i ljus och gestalt pe 3.12. klo 18 Soukan kappeli. Gregorianiikka ja kansanmusiikki kohtaavat. Sofia Lindroos ja Marianne Maans, laulu ja viulut. Ohjelma 10 e.

LAPSILLE Lapsenpäivänä la 20.11. kirkko on varattu lapsille klo 10–17! Pomppulinna, askartelua, nukketeatteri, muskarihetkiä ym. mukavaa tekemistä. Ruoka tarjolla klo 11–13. Isommille lapsille klo 15 jälkeen valokuvasuunnistusta, kepparirata, musiikkisatu jne. Tarkempi aikataulu verkossa. Messy Church la 4.12. klo 11–13 kirkko. Uusi ja raikas tapa kokoontua yhteen eri sukupolvien kesken Suuren tarinan äärelle esim. piirtäen, askarrellen tai pelaten. Sopii kaiken ikäisille. Tilaisuuden päättää yhteinen syöminen.

NUORET sodesode.fi, @sodesta Nuortenillat ti klo 19–21 ja pe klo 17–22, messu klo 20, Sode.

JOULUN ILOA LAPSELLE Operaatio Joulun Lapsi on keräys Romanian, Moldovan ja Viron lapsille. Kenkälaatikkolahja tuo joulun iloa köyhyydessä eläville lapsille! Ohjeet laatikon sisällöstä ja laatikkoaihion saa Espoonlahden kirkolta ja Soukan kappelista. Tuo valmis paketti viimeistään

22.11. kirkolle tai Soukan kappelille. Tied. leena.jarvinen@evl.fi, 041 535 6190.

RAKENNA JOULUPUU Keräys alkaa su 28.11. Espoonlahden kirkon ja Soukan kappelin aulassa on joulukuusi, josta voit valita kortin, jossa kuvaus lahjakortin saajasta. Kortissa on tarkemmat ohjeet. Lahjakortit palautetaan viimeistään ma 6.12. Diakoniatyö vie lahjasi perille.

JOULUTUNNELMAA Joulukahvila ke 25.11., 1.12., 8.12. ja 15.12. klo 13–15 kirkko. Tarjolla jouluisia herkkuja ja käsitöitä lähetystyön hyväksi. Kauneimmat joululaulut ke 1.12. klo 14.30 Puistokartano, Merikansantie 2. Taidesavipaja aikuisille pyhän perheen äärellä su 5.12. klo 13–17 Soukan kappeli. Muovaillaan savesta seimihahmoja, ruokailu klo 15. Ilmoittaudu katriina.vilkman@evl. fi. Joulupolku ke 8.12. klo 17–19 Soukan kappeli ja ympäristö. Toimintapisteitä sisällä ja ulkona. Vartin joululauluhetki klo 17, 17.30, 18 ja 18.30 kappelisali, mukana Okra-kuoro. Satuhierontaa klo 17.15, 17.45, 18.15 ja 18.45. Tiernapojat klo 18.15. Suosithan julkista liikennettä, kappelin lähistöllä on vähän parkkipaikkoja.

KONSERTTIVIERAITA Open Doors -ilta, Pekka Simojoen konsertti to 2.12. klo 19 kirkko. Glögi- ja joulutorttutarjoilu. Joulun tarina la 4.12. klo 18. Major Big Bandin hyväntekeväisyyskonsertti.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @Minisiipi IG & YouTube @minisiipi

Noudatamme seurakunnan toiminnassa suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä. Ajantasaiset ohjeet löytyvät seurakuntien nettisivuilta: espoonseurakunnat.fi/info-ja-asiointi/koronaohje.

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Tuomiosunnuntain messu ja kirkkokahvit su 21.11. klo 11 Leppävaaran kirkko. Alanne, Yletyinen, Noponen. Kappelimessu su 21.11. klo 17 Perkkaan kappeli. Raunu, Nopo-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.11.–2.12. S. 9

nen. Venäjänkielinen iltakirkko ti 23.11. ja 30.11. klo 19.30 Perkkaan kappeli. 1. adventtisunnuntain messu ja kirkkokahvit su 28.11. klo 11 Leppävaaran kirkko. Hoosianna-messua toteuttamassa Hanni Raiskio, Piia Ahtee, Heli Taina-Rantakaulio, Timo Korhonen, Pihla Hutri ja Mikko Rekimies. Musiikissa Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, Juvenalian vaskiyhtye sekä kanttorit Pauliina Hyry ja Kullervo Latvanen. Messun jälkeen glögit ja piparit. Rakenna joulupuu -keräys alkaa. Tämä messu suoratoistetaan Leppävaaran seurakunnan Youtube-kanavalle. 1. adventtisunnuntain messu ja kirkkokahvit su 28.11. klo 13 Karakappeli. Liturgi Merja Alanne, joulukanttori Pia Innala sekä vapaaehtoisia. Messun jälkeen kirkkokahvit, joulupuuro sekä sukkien ja lapasten myyntiä. Lasten Hoosiannakirkko su 28.11. klo 15 Leppävaaran kirkko. Mukana Cantores Minores -muskarilaisia Heidi Vanhasen ja Muskarikuoro Huiske Essi Kaarelan kanssa, sekä lasten pappi Kirsti Koskela. Hoosiannakirkko su 28.11. klo 16 Perkkaan kappeli. Hoosiannakirkko kansainvälisin maustein, saamme tervehdyksiä suomalaisen elinpiirin ulkopuolelta. Valo!-messu su 28.11. klo 18 Leppävaaran kirkko. Nuorten suunnittelemassa ja tekemässä messussa lauletaan Hoosianna ja kerätään vaatekolehti. Tuo mukanasi yksi vaate, joka on sinulle turha, mutta ehjä ja puhdas, niin laitamme sen kiertoon. Lauluyhtye Kuiske, messubändi ja kanttori Outi Noponen. Mukana myös kirkon ROTat, eli ryhmänohjaajatoimintaan osallistuvat, viime kesän riparilaisia isosineen sekä Elina, Arto, Piia ja Kaisa. KilonRistin aamuehtoollinen pe 3.12. klo 8.30 KilonRisti. Aamuehtoollinen joka kuukauden 1. perjantaiaamuna klo 8.30. Hiljentymään voi tulla jo aikaisemminkin. Ehtoollisen jälkeen hiljaista rukousta voi jatkaa klo 9.15 asti.

UNIA, KUVIA

TAAPEROKIRKKO

K-18 NUORTENILTA

Adventin polku pe 3.12. klo 10 Lasten kappeli Arkki. Pöllö, kurre, pupu ja kettu löytävät adventin polulta lahjan joulun Tärkeälle henkilölle. Mukana perhetoiminnanohjaaja Seija Hatakka, muskariope Essi ja Kirsti-pappi.

Lauantaisin klo 17 alkaen Nuortentila Siivessä, Alberganesplanadi 1.

MUSIIKKIA KYNTTILÄN VALOSSA Unohdetut saksalaiset ti 23.11. klo 19 Leppävaaran kirkko. Päivi Kärkäs, oboe, Marianne GustafssonBurgmann, urut ja piano, Sakari Kuusi, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Syyskonsertti to 18.11. klo 17 Leppävaaran kirkko. Tiia Maria Saari, sopraano ja Juho Alakärppä, piano esittävät Tiia Marian tulevan laulun A-tutkinnon ohjelmistoa. Vapaa pääsy.

VALOKUVANÄYTTELY ”Toisen todellisuuden kielioppi” 24.11. saakka Leppävaaran kirkon aulassa. 11 valokuvasta ja teksteistä koostuva Sofi Valkealinnun (taiteilijanimi) näyttely haastaa katsojan tarkastelemaan elämää yllättävistä näkökulmista ja pohtimaan, mistä siinä pohjimmiltaan on kysymys. Yhteistyössä Lähetysyhdistys Kylväjä ja Leppävaaran srk.

KUORO KAIKILLE Syksyn viimeiset harjoitukset ke 24.11. klo 18−19.15 Leppävaaran kirkolla. Lisätietoja: outi.noponen@evl.fi.

KILON KRISTITYT Joka toinen torstai klo 18 KilonRistissä. Huom! KilonRistin tilat ovat suljettuina 30.11. saakka. 18.11. Mitä voimme tietää kuolemanjälkeisestä elämästä?JuhaPekka Rissasen kotona, Kilonkuja 2 B. 2.12. Itsenäisyysjuhla, KilonRisti 16.12. Kauneimmat joululaulut ja puurotarjoilu, KilonRisti Lisätiedot: Kaija Rainio, 0400 592 148.

KUOLEMA – UUDEN ELÄMÄN ALKU Avoin keskusteluryhmä kuoleman kohtaamisesta ja siihen liittyvistä ajatuksista ja tunteista joka toinen ti klo 13 Raitin Pysäkki, Konstaapelinkatu 1. Ohjaajana diakoni Harriet Lohikari. 30.11. Taivaskokemuksia 14.12. Keskustelua

VANHEMPIEN KÄVELY Mahdollisuus vertaistukeen ja yhteiseen rukoukseen raittiissa ilmassa to klo 16.30–17.30. Kävelyt viikoittain torstaisin 25.11. asti. Lähtö Uutun edestä, Lintukulma 2. #liikkuvaseurakunta

SENIOREILLE Varttuneen väen kerho: ti klo 13–14.30 Karakappeli, to klo 13–14.30 Perkkaan kappeli. Avoin kahvila varttuneelle väelle ma 29.11. klo 13–14 Leppävaaran kirkko. Keskustelua ajankohtaisista asioista ja pieni hartaus. Kahvila parillisten viikkojen ma.

DIAKONIALOUNAS Diakonialounas ti ja to klo 11.30−12.30 Leppävaaran kirkko. Ruokailu tapahtuu porrastetusti

leveys 87 mm korkeus 150 mm

seurakuntasalissa, 30 henkilöä kerrallaan. Ruokailun alussa jaetaan jonotusliput. Lounaan hinta on 3 e.

DIAKONIARETKI Hvittorpiin to 2.12. klo 9–17. Ilm. viim. pe 19.11.: diakoni Harriet Lohikari, p. 040 531 1057. Lue lisää Yhteiset-palstalta.

KILONRISTISSÄ KÄYTTÖKATKO KilonRistin tilat ovat suljettuina 30.11. saakka kosteusvahinkokorjauksen vuoksi.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkon uusi osoite: Rälssitilankuja 1

TURVALLISESTI MESSUUN JA TILAISUUKSIIN Noudatamme kaikissa tiloissamme ja toiminnassamme voimassa olevia kokoontumisrajoituksia ja terveysturvallisuusohjeita. Varmista tilanne verkkosivuilta: espoonseurakunnat.fi ja fb-sivuilta. Olarin kirkon messu pyritään striimaamaan: www.youtube.com/user/ Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta.

MESSU Olarin kirkko: Messu kirkossa ja verkossa su 21.11. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Jussi Koski, kanttori Mikko Niinikoski, kamarikuoro. Livelähetys ja tallenne noin kahden viikon ajan: youtube.com/user/ Olarinsrk/featured. Hoosianna-messu kirkossa ja verkossa su 28.11. klo 10. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustavat papit Juha Virta ja Tuija Samila, kanttorit Päivi Hakomäki ja Sari Rautio, saksofonikvartetti Saxtronauts. Messun jälkeen glögija piparitarjoilu kirkonmäellä. Paastonajan aamumessu ke 1.12. klo 8. Liturgia ja saarna Antti Kruus. Olars kyrkan puolella, kirkkosalissa. Matinkappeli: Messu su 21.11. klo 12. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, kanttori Sanna Franssila. Hoosianna-messu su 28.11. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Päivi Hakomäki.

Olarin kappeli: Hoosianna-messu su 28.11. klo 12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Sari Rautio. Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin klo 19. Risteys on raikas yhteisö, joka kokoontuu viettämään yhdessä messua. Tarjolla tuulahdus nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa. Messun jälkeen purtavaa 1 e hintaan. Katso lisää: risteys.fi. Liturgia ja saarna: 18.11. Juha Virta, 25.11. Jussi Koski, 2.12. Juha Virta. Musiikki: Risteysbändi. Perhemessu la 20.11. klo 10. Liturgia ja saarna Jussi Koski. Messun jälkeen perhetapahtuma.

PRAY AND PRAISE! Ke 24.11. 17.30 Matinkappeli ke 24.11. klo 17.30. Colourful Matinmessun Praise & Pray -illoissa kiitetään, keskustellaan. Praise & Pray evenings, organized by Colorful Matinmessu community, searches for God’s will in our every day lives as a community and as individuals.

KOMPLETORIO Rukoushetki Olarin kirkossa su 28.11. klo 19. Sähkökitaran, basson ja lyömäsoitinten improvisaatio

saattelee yhteistä rukousta ja laulua kohti lepoa ja läsnäoloa. Osallistujia kehotetaan keskittymään hetkeen ilman kännyköitä. Väliö on Tommi Vehmaksen ideoima kokeilu, jossa hartautta lähestytään uudenlaisen musiikin keinon. Tilaisuudet toteutetaan Espoon srk-yhtymän musiikkiavustuksella.

JOKAPÄIVÄNSANKARITPERHETAPAHTUMA La 20.11. klo 10–13 Chapple, Iso Omena. Juhlimme Lasten oikeuksien päivää. Perhemessu klo 10, askartelua, toimintarasteja ja ruokailu (aikuiset 3 e ja lapset ilmaiseksi). Leikkihuone.

MATINMESSUN YHTEISÖPÄIVÄ Su 21.11. Matinkappeli. Matinmessulainen, tule kertomaan millainen olisi tulevaisuuden Matinmessu. Messu klo 12, jonka jälkeen ilmainen lounas. Yhteinen tulevaisuustyöskentely klo 14. Dear Matinmessu member, share your vision about the future Matinmessu. The day begins at noon with mass and free lunch. The future workshop will be from 2 pm – 4 pm.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 18/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.11.–2.12.

La 20.11. klo 15–16 Matinkappelin metsäkirkolla. Tule tapaamaan kaverikoiria ja tutustumaan metsäkirkkoon.

RANTARETRIITTIKÄVELY Su 21.11. klo 13–15 Kokoontuminen Matinkappelin metsäkirkolle, josta suunnataan rantaraitille.

JOULUKORTTIPAJA Ti 23.11. klo 17.30–19 Chapple, Iso Omena, Iltaperhekahvilan yhteydessä. Tarjolla korttiaskartelutarvikkeita. Voit tuoda myös omia välineitä.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT PERHEILLE Su 28.11. klo 15 Matinkappeli. Kolme hienoa herraa joulunäytelmä, joululauluja ja -askartelua perheille. Laulujen jälkeen tarjolla joulupuuroa ja jouluaskartelua.

ADVENTIN HILJAINEN PÄIVÄ La 4.12. klo 10.30 − n. klo 18 Olarin kappeli. Johdatusta hiljaisuuteen ja raamattumietiskelyyn, messu, rentoutusta ja kehollista rukousta. lounas ja muuta tarjoilua. Ohjaajana Ulla-Maija Kyrölä, messu Mia Wrang. Ilmoittautumiset 25.11. mennessä: marja.jauhiainen@evl.fi tai 040 531 1029.

MIESTEN KOKKIKURSSI Opi tekemään hyvää, ravitsevaa ja helppoa ruokaa. Lopuksi ruoka nautitaan yhdessä. Kurssia ohjaa kokki Pekka Kautto. Kurssin hinta 6 e/kerta Tiedustelut: vapaaehtoistyönohjaaja Marja Jauhiainen, marja.jauhiainen@evl.fi tai 040 531 1029. Ilmoittautumislinkki: espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/ aikuiset.

SEURAKUNTAILTA Toivon löytäminen elämän vaikeisiin vaiheisiin – askeleita eheytymisen ja vahvistumisen tiellä pe 26.11. klo 18 Olarin kirkko. Tarjoilu klo 17.30. Luento ja keskustelua mielenterveydestä ja elämän erämaaajoista mm. Teuvo V. Riikosen Armollinen erämaa -kirjan ja mielenterveyden käytännön tiedon pohjalta. Mukana kappalainen, logoterapiaohjaaja Maritta Hartikainen.

RAKENNA JOULUPUU -KERÄYS Haluaisitko antaa joululahjan lähimmäisellesi? Voit osallistua keräykseen ostamalla lahjakortin ja tuomalla sen Chapple-tilaan Kauppakeskus Isoon Omenaan arkipäivisin klo 10–18 välillä vahtimestarille. Keräys alkaa ensimmäisenä adventtina 28.11. ja päättyy 15.12. Lahjasi välitetään diakoniatyöntekijöille, jotka antavat lahjasi eteenpäin sitä eniten tarvitsevalle.

ISTOCK

KAVERIKOIRATAPAAMINEN

Tapahtumiin voi tulla muutoksia

Kannattaa varmistaa seurakuntien verkkosivuilta espoonseurakunnat.fi ja kauniaistenseurakunta.fi, järjestetäänkö tapahtuma etukäteen ilmoitetulla tavalla, onko siihen tullut muutoksia tai onko se kokonaan peruttu koronaepidemian takia.

AIKUISTEN RYHMIÄ Virsistä voimaa to 25.11. 12.30 Matinkappeli klo 12.30–14.30. Tiedustelut: ohjaaja Terttu Laiho, 040 703 5167.

KONSERTTEJA Sävelhelmiä marraskuun hämärään. Konsertti omaishoitajille ja heidän läheisilleen ti 23.11. klo 15 Olarin kirkko. Kasmir Uusitupa, viulu ja Miika Vintturi, piano. Sari Rautio juontaa. Kahvitarjoilu. Lisätiedot: Minna Martiskainen p. 050 3307129 tai minna.martiskainen@evl.fi. The Sea of Joy, Sorrow and Mystery – Izumi Tateno, piano ke 8.12. klo 19 Olarin kirkko. Bach – Yoshimatsu – Nordgren – Kubo – Mitsunaga. Liput 20/15 Rakenna joulupuu -keräyksen hyväksi ovelta ennen konserttia.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Mankkaantie 2–4 A 17, tavoitat puhelimella ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Noudatamme edelleen seurakunnan toiminnassa suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä. Ajankohtaiset tiedot löytyvät nettisivuiltamme tai soittamalla vahtimestarille, p. 09 8050 4460.

to ja nuorekas iltamessu, joka valmistellaan yhdessä nuorten kanssa. Viikkomessu ke 1.12. klo 8 Virsu. Kaiken kansan adventtikirkko ja kahvit ke 1.12. klo 13 Virsu. Saarna Antti Rusama, liturgi Katja Hero, kanttori Hannu Jurmu. Kaksikielinen ehtoollinen (suomi−englanti) Otaniemen kappelissa joka tiistai klo 14. Aaltopapit toimittavat ehtoollisen. Kirkkokahvit. Every Tuesday at 14 o’clock in Otaniemi Chapel a short bilingual (English−Finnish) communion service by Aalto Chaplains. Coffee afterwards.

LAPSIPERHEIDEN HOOSIANNAKIRKKO Su 28.11. klo 15 Virsu. Mukana on GospelKids-kuoro ja bändi, muskariopettaja Liisa, Elina-kanttori, Kaisa, Sari, Sari ja Terhi varhaiskasvatuksesta ja Anu-pappi. Tilaisuudesta tehdään videotallenne. Tilaisuuden lopuksi lyhtykulkue Kulttuurikeskuksen Amfille, jossa laulamme yhdessä Hoosiannan klo 16. Ota oma lyhty mukaan.

HOOSIANNA AMFILLA Tule laulamaan Hoosianna Espoon kulttuurikeskuksen Amfille su 28.11. klo 16. Lue lisää yllä. Kirkkoherra Päivi Linnoinen pitää pienen hartauden. Glögi- ja piparitarjoilu.

KESKIPÄIVÄN RUKOUSHETKI Arkipäivän hengähdyshetki verkossa Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla ma, ke ja pe klo 12.

JUMALANPALVELUKSET

ADVENTTIMYYJÄISET

Messu su 21.11. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Tervonen, Zitting, Jurmu. Messu su 21.11. klo 15 Virsu. Zitting, Jurmu. Viikkomessu ke 24.11. klo 8 Virsu. Arkiaamun pysähtyminen rukouksen ja ehtoollisen äärellä. 1. adventtisunnuntain messu su 28.11. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Hero, Koivisto, Hatakka, Malkamäki. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro, kuoron säestys Mai Pohjola. Iltakirkko ti 30.11. klo 18 Virsu. Ren-

Virsussa, Tapiontori 3 B, la 27.11. klo 11–14. Partiolippukunnat ja Tapiolan seurakunnan piirit myyvät erilaisia tavaroita ja tuotteita mm. Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 18/2021

KESKIVIIKKOKERHO Avoin keskiviikkokerho kokoontuu Virsussa, Tapiontori 3 B. Kahvitarjoilu klo 12.30, ohjelma klo 13. Mukana pastori Katja Hero. Ke 24.11. Kasvikuiduista kangaspuihin, nokkosista neuleisiin –

Tarinaa tekstiilien elävästä perinnöstä. Mukaan voi ottaa oman käsityön kuuntelun lomaan. Aiheesta kertomassa tietokirjailija, FT Teija Alanko.

ADVENTTIRETKI VIVAMOON Retki Vivamon Raamattukylään to 16.12. Lähtö linja-autolla klo 8.40 Hotelli Gardenin edestä Tapiolasta. Ihmeellinen ilo – musiikkinäytelmä, lounas ja kahvit. Mahdollisuus tehdä ostoksia Vivamon Kyläkartanon kirpputorilla ja kristillisessä kirja- ja lahjakaupassa. Paluu Tapiolaan viim. klo 14. Retken hinta 25 e. Ilm. Keskiviikkokerhossa tai 29.11.−3.12. klo 9−12 p. 040 755 6797/Malle Münter Retken peruminen ilman laskutusta vain lääkärintodistuksella. Mukana retkellä pastori Katja Hero ja perhetyönohjaaja Malle Münter.

LAULUYHTYE LAETIFICUS 20 V. Juhlakonsertti ti 30.11. klo 18 Otaniemen kappeli. Parhaat palat kahden vuosikymmenen ajalta!

MUMMO- JA PAPPAPAKETIT Tapiolan seurakunta kerää perinteistä joulutervehdystä ystävyysseurakunnan, Viron Pärnun Eliisabetin seurakunnan vanhuksille. Sisältö: kahvia, teetä, pipareita, suklaata, kynttilä ja joulukortti tervehdyksellä (kaikki tai jotakin) paketoimattomana. Toimitus Virsuun vahtimestarille 8.12. saakka. Virsun osoite on Tapiontori 3 B.

LAPSET JA PERHEET

Ohj. Helena Tynnilä Lukupiiri pe klo 13–15 Virsussa. Ohj. Riitta Linnapuomi

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi. Keskusteluapua oman elämän kipupisteisiin sekä parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksiin: perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

DIAKONIA AUTTAA JOULUNA Onko perheelläsi taloudellisia vaikeuksia? Toivoisitko apua joulun hankintoihin? Jätä vapaamuotoinen hakemuksesi perusteluineen, perhekoko mainiten ja yhteystiedot mukaan liittäen 1.12. mennessä: diakonia.tapiola@evl.fi

RAKENNA JOULUPUU Haluatko auttaa ja tuoda joulumieltä? Tapiolan seurakunnan diakoniatyö ottaa vastaan lahjakortteja mieluiten alueen liikkeisiin 22.11.−5.12. Lisätiedot: Mirka Renvall, p. 050 432 6587.

MUISTOJA TAPIOLAN KIRKOSTA Mitä Tapiolan kirkko sinulle merkitsee? Mitä muistoja sieltä nousee? Keräämme muistoja ja tervehdyksiä verkkolomakkeella osoitteessa espoonseurakunnat.fi/ muistoja.

Ajankohtaiset tiedot Facebook: Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet, Instagram: Siunauksen sadetta. Jouluaskartelut Laajalahdessa la 27.11. klo 11–14 Kirvuntien kerhotila Non-stop jouluaskartelupaja, tule askartelemaan oman aikataulun mukaan! Mukana varhaiskasvatuksen ohjaaja Terhi Kuoppala ja lastenohjaaja Sari Häkki. Perhekerho Kirvuntie 18 C ti 30.11. klo 9.30–11.30. Askartelemme lasten kanssa joulukortteja ja koristeita. Kynttilähetki. Minimuskarissa jouluisia lastenlauluja. Tarjolla glögiä ja pipareita. Pieneen tilaan saamme ottaa 12 aikuista lapsineen. Paikan varaaminen viim. ma 29.11. p. 041 539 8701, Terhi Kuoppala. Mukana myös Pirkko Kelo.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

LAULUKLUBI

Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja klo 13 - 15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

Tiistaisin klo 13.30 Virsussa. Kanttori Elina Jokivuoren johdolla leppoisaa yhteislaulantaa, johon kaikki ovat tervetulleita mukaan laulutaitoon katsomatta!

KÄSITÖITÄ JA KIRJOJA Käsityöpiiri ke klo 10–12 Virsussa.

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16, lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

PÄIVITETYT TIEDOT VERKOSSA Tarkista tiedot lähempänä ajankohtaa verkosta: www.kauniaistenseurakunta.fi.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS

ILON RYHMÄ Tiistaisin klo 15 mielenterveysryhmä Sebastoksen toimitilassa.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.11.–2.12.

MARTAT JA MARIAT To 18.11. klo 12 srk-salissa lähetyksen ja kansainvälisen työn ryhmä. Mukana Mimosa Mäkinen.

HILJAISUUDEN MESSU To 18.11. klo 19 kirkon alasalissa. Taizé-lauluja, hiljaista mietiskelyä ja ehtoollinen. Anna-Kaisa Tuomi ja Tiro Rohkimainen.

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT Su 21.11. klo 10 kirkossa, Kari Kuula ja kantt. Anna Marte. Musiikissa myös viulistit Heidi Simomaa ja Sampo Villanen. 1. adventtisu 28.11. klo 10 kirkossa, saarna AnnaKaisa Tuomi, lit. Mimosa Mäkinen, musiikissa Anna Marte, Tiro Rohkimainen sekä Aino Mensonen, saksofoni ja klarinetti.

KESKUSTELEVAT NAISET To 25.11. klo 14−15.30 Sebastoksen toimitilassa. Osaanko olla armollinen itseäni kohtaan, AnnaKaisa Tuomi.

LASTEN KAUNEIMMAT JOULULAULUT Su 28.11. klo 15 Kauniaisten kirkossa. Mukana päiväkerholaisia ja Singing Suns -lapsikuorolaisia.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 29.11. klo 18.30 Sebastoksessa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 30.11. klo 13 kirkon yläsalissa. Puurojuhla, mukana kantt. Anna Marte ja diak. Pirjo Luoma + Sonja Holkerinoja.

JOULUIKKUNOITA Kauniaisten kirkon sisäpihalla voi 28.11.−6.1. aistia joulun tunnelmaa katselemalla jouluikkunoita ja hiljentymällä piha-alttarin luona.

RAKENNA JOULUPUU -KERÄYS Jouluiloa vähävaraisille pääkaupunkiseudulla. Kauniaisissa voit osallistua keräykseen ostamalla lahjakortin ja tuomalla sen 13.12. menn. srk-toimistoon (ma-ti 10–14, ke 12-14 ja to 10-16) tai diakoniatyöntekijöille. Diakonit toim. lahjakortit apua tarvitseville. Lisäinfo: Pirjo Luoma, puh. 050 3017 028.

MONIKULTTUURISET PERHEET Sebastoksen toimitilassa la 27.11. ja 18.12. klo 09:30-11:00 monikulttuuri- tai maahanmuuttajaperheille. Ryhmässä puhutaan suomea (riittää että osaa vähän) - keskustellaan eri teemoista esim. kulttuureista, parisuhteesta ja perheestä. Tied ja ilmoitt. etukäteen s-postilla yilcedmilena@yahoo.es. Ryhmän ohj. Milena Raitmaa, laill. psykologi

p. 0400 196 634.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost. Öppet för besök må och to kl. 9-13. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Esbo domkyrka sö 21.11 kl. 12.15. von Martens, Kronlund, Brunell, Markus Malmgren. Olars kyrka sö 21.11 kl. 17. mässa med lovsånger. Ertman, Brunell, Kronlund, Jesper Eklund. Kvällsté. Hosianna-högmässa i Esbo domkyrka sö 28.11. kl. 12.15. Medverkande Heidi Jäntti, Nina Kronlund, Mauriz Brunell, Eeva-Liisa Malmgren, Markus Malmgren och Henrika Lemberg. Kammarkören Novena, barnkören och orkester. Glöggservering och pepparkakor vid Klockstapeln. Veckomässa i Södrik kapell on 1.12. kl. 12. von Martens, Ahola.

FAMILJEKLUBBAR FÖR FÖRÄLDRAR OCH SMÅBARN Vi träffas på följande platser kl. 9.30–11.30: Sång och lek i Sökö kapell varje ti. Esbo domkyrkas församlingsgård varje on. ImseVimseklubben i Mattby kapell varje to. Köklax kapell varje fre. Alla vuxna använder ansiktsmask.

SAMLINGAR FÖR DAGLEDIGA kl. 13–14.30: To 18.11 Karabacka kapell. Ti 23.11 Köklax kapell.

ADVENTSFEST FÖR DAGLEDIGA Välkomna på adventsfest 24.11 kl. 11–14 till Församlingsgården (Kyrkstranden 2). Vi bjuder på gröt, kaffe och jultårta. Musikprogram, andakt och Lucia som kommer på besök. Anmäl er (och ev. specialkost) senast den 21.11 till Henrika Lemberg, 050 597 3313 henrika.lemberg@evl.fi

SYMAMSELLERNA Ti 23.11 kl. 16–19 i Vita huset, Prästgårdsgr. 1.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Taina 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi, Henrika 050 597 3313, henrika.lemberg@evl.fi samt WhatsApp, Facebook eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi Mer info esboforsamlingar.fi/stod-och-hjalp/samtalshjalp. Diakonin samlar igen nya

yllesockor, för vuxna, att dela ut till klienter vid julen. Sockorna kan hämtas till Kyrkogatan 10 mellan kl 9−13 och lämnas i korgen i aulan. För mera information: Nina Wallenius 050 432 4323.

International

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 years) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi. Family Tuesdays: Open multicultural club for families at Suvela Chapel on Tuesdays 1.15 pm–3 pm (13.15-15). Spend time together and improve your Finnish while singing, playing, and talking together! Lunch available before the club. Adults: 3 e. Children older than 3: 1,50 e. Younger than 3: Free of charge. Cash only. Info: marika. laakkonen@evl.fi, 050 5110 341. More information: www.espoonseurakunnat.fi/osallistu/colourful-espoo/kerhot-clubs.

Yhteiset

Sateenkaarimessu la 27.11. klo 17 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, 00510 Helsinki. Sateenkaarimessua vietetään pääsääntöisesti kuukauden viimeisenä lauantaina. 1. adventtisunnuntai: Kuninkaasi tulee nöyränä. Saarna Mio Kivelä, kanttori Kimmo Puunenä ja Ääniset-messulaulukuoro. Kirkkokahvit. Diakonian retkipäivä to 2.12. klo 9–17 Hvittorpin kurssikeskuksessa. Yhdessäoloa, ulkoilua, hiljentymistä, maukasta ruokaa, mahdollisuus saunoa. Osallistumismaksu 15 e, sisältää kevyen aamiaisen, lounaan, päiväkahvin ja kuljetukset. Ensikertalaiset etusijalla. Ilm. viim. pe 19.11.: diakoni Harriet Lohikari, p. 040 531 1057. Mukaan mahtuu max. 20 hlöä. Jouluaaton juhla Velskolan kurssikeskuksessa: Älä vietä joulua yksin. Tule pe 24.12. klo 9 –18 nauttimaan kanssamme joulusaunasta, herkullisesta ruoasta, hyvästä ohjelmasta ja seurasta. Mukaan mahtuu 35 hlöä. Ilm. viim. pe 3.12. Maritta Kopsala p. 050 564 5751. Ilmoittautumisen yhteydessä saat lisätiedot juhlasta ja kuljetuksista. Tapiolan seurakunnan diakonityö tarjoaa joulujuhlan Yhteisvastuukeräyksen tuotoista. Mukana pastori Erika Kallio, diakoni Maritta Kopsala ja säestäjä Tapiolan seurakunnasta. Yksineläjien lauantai-ilta la 27.11. klo 18–21 Espoonlahden kirkko. Ohjelmassa tietovisailua. Yksinäisten, leskeksi jääneiden tai muuten seuraa kaipaavien ilta. Voit halutessasi tuoda pientä purtavaa yhteiseen pöytään.

Elämänkaari

nen 90 v, Pauli Juhani Rumpunen 46 v.

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA

OLARIN SEURAKUNTA

Kastetut Oliver Aatos Juhani Anttila, Veikko Christian Eskola, Anton Elliot Oliver Friis, Antto Vilho Marcus Hakkarainen, Meea Helinä Emilia Hasu, Luna Victoria Jokinen, Oliver Kasper Vesanpoika Keinänen, Benjamin Khavari, Altti Ilmari Kurikka, Elerin Pirkko Laid, Ellen Linnea Latva, Jere Elias Raninen, Selina Taru Isabella Rautava, Filemon Väätäinen. Hautaan siunatut Aimo Kaarlo Aukusti Heikkinen 80 v, Timo Nestor Junnila 76 v, Kaarlo Johannes Kilpinen 79 v, Erkki Tapani Korhonen 71 v, Veikko Raineri Koskinen 91 v, Seija Kristiina Puttonen 71 v, Kari Lauri Juhani Selroos 74 v, Ella Maria Sofia Soisalo 23 v, Iris Eila Orvokki Svahnbäck 90 v, Anna Sisko Öhrmark 90 v.

Kastetut Max Emil Ilmari Kollár, Meeri Maarit Vilhelmiina Korhonen, Julia Anna Tuulia Mertanen, Noomi Onerva Elisa Tikkanen, Seela Anna-Liisa Toikka. Hautaan siunatut Pirjo Tellervo Koskenpato 94 v, Aimo Aulis Muttonen 93 v, Seppo Ensio Turtia 72 v, Jukka Untamo Viinikainen 69 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Leona Tea Zelda Ajo, Amélie Irene Hildén, Sophia Rose Hildén, Shaymaa Mohammed Khalid, Nea Elea Elviira Mäkelä, Kuisma Olavi Sillanpää, Sofia Amanda Vuorensola. Hautaan siunatut Mauri Matti Elolahti 68 v, Pertti Olavi Linnokari 83 v, Nora Kristina Sneck 45 v

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Oliver Daniel Edelmann, Mauno Mio Henrik Heikkilä, Erik Lauri Leonard Herttua, Roger Aaron Benjamin Kirsilä, Kerttu Marie Hannele Koivula, Lumi Isla Adela Kujala, Leevi Matti Viljami Lähteenmäki, Karo Kristian Mäki-Ullakko, Oiva Juhani Punkkinen, Vesa Matti Taneli Saarenpää. Avioliittoon aikovat Marko Juhani Frantsi ja KatjaMaria Kurkela, Juha Lauri Olavi Nousiainen ja Anu Riikka Kaukovirta. Hautaan siunatut Virpi Kaarina Alanen 74 v, Soile Kaarina Brask 80 v, Aino Inkeri Hentinen 60 v, Tauno Kärkkäinen 90 v, Ritva Tuulikki Lahti-

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Kasper Olof Exell, Vilho Toivo Huusko, Tomas Dean La Rocca, Anton Edvard Mainio Laakso, Lukas Aarre Lehmijoki, Peppi Amalia Lehto, Rafael Niilo Olavi Reuna, Fangfei Su, Ella Irene Valtonen, Olavi Joonatan Yli-Pelkonen, Hilla Aliina Yrtti. Hautaan siunatut Kaarina Tellervo Berglund 80 v, Gunnar Vilhelm Grönlund 89 v, Jukka Seppo Jännes 70 v, Väinö Armas Rantio 97 v, Sirpa Marja Suomi 67 v, Heikki Antero Uotila 81 v, Sirpa Kyllikki Vepsäläinen 86 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Filippa Eva Elin Ahnger, Emil Matias Hagelberg, Mark Jordan Jernmark, Liam Aarne Oliver Johansson, Jesper Magnus Karppinen Lund, Nellie Carolina Kjellman, Luca Johannes Koskinen, Isabella Leona Henrika Pirttimäki, Oscar Eric Olavi Veräväinen. Avlidna/Hautaan siunatut Estrid Elise Blomster 93 år, Angela Birgitta Nybergh 68 år, Rachel Kristina Westerstråhle 82 år.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 18/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.11.–2.12.

Kirkoissa soi MARKKU PAJUNEN

PERJANTAINA 19.11. Soiva marraskuu: Risto Laurialan pianoilta klo 18 Espoonlahden kirkko. Bach, Beethoven. Ohjelma 10 e. Gaudete − Riemuitkaa! SibeliusAkatemian kirkkomuusikoiden kuoron konsertti, Sibelius-Akatemian kuoronjohdonopiskelijat ja Anna Nora klo 18 Olarin kirkko. Purcell, Mozart, Elgar, Britten, Palmgren.

PERJANTAINA 3.12.

SUNNUNTAINA 21.11. Lux Aeterna − Joonas Kokkonen 100 v. Gloria- ja Murtosointu-kuorot klo 18 Olarin kirkko. Joonas Kokkonen: Requiem. Johtaa Seppo Murto, Pauliina Hyry, urut, Laura Leisma, sopraano, Joose Vähäsöyrinki, baritoni. Liput 15/10 e ovelta tuntia ennen ja verkkokaupasta: holvi.com/shop/Murtosointu.

TIISTAINA 23.11 Sävelhelmiä marraskuun hämärään klo 15 Olarin kirkko. Konsertti on omaishoitajille ja heidän läheisilleen. Kasmir Uusitupa, viulu ja Miika Vintturi, piano. Sari Rautio juontaa. Kahvitarjoilu. Lisätiedot: Minna Martiskainen p. 050 3307129 tai minna.martiskainen@evl.fi.

PERJANTAINA 26.11 Soiva marraskuu: Espoon Barokki ry. klo 18 Espoonlahden kirkko.

men kappeli. Parhaat palat kahden vuosikymmenen ajalta. Naiskuoro Kuplivan joulukonsertti ti 30.11. klo 19 Leppävaaran kirkko. Johtaa Viena Kangas.

Murtosointu-kuoro esiintyy yhdessä Gloria-kuoron kanssa Lux Aeterna ‒ Joonas Kokkonen 100 v -konsertissa Olarin kirkossa sunnuntaina 21.11. Kuoroja johtaa Seppo Murto. Liput maksavat 15/10 euroa.

Anna Oramo, sopraano. Telemann, Händel. Ohjelma 10 e.

sertti. Ohjelma 20 e.

LAUANTAINA 27.11

Kompletorio klo 19 Olarin kirkko. Rukoushetki, jossa sähkökitaran, basson ja lyömäsoitinten improvisaatio saattelee yhteistä rukousta ja laulua kohti lepoa ja läsnäoloa. Osallistujia kehotetaan keskittymään hetkeen ilman kännyköitä.

Soiva marraskuu: G.F. Händelin Messias-oratorio klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Markus Malmgren, urut, Seppo Murto, kapellimestari. Kamarikuoro Navichoruksen 40-vuotisjuhlakon-

SUNNUNTAINA 28.11.

Väliö on Tommi Vehmaksen ideoima kokeilu, jossa hartautta lähestytään uudenlaisen musiikin keinon. Tilaisuudet toteutetaan seurakuntayhtymän musiikkiavustuksella.

TIISTAINA 30.11.

Soiva marraskuu: Valon sävelet – toner i ljus och gestalt klo 18 Soukan kappeli. Gregorianiikka ja kansanmusiikki kohtaavat. Sofia Lindroos ja Marianne Maans, laulu ja viulut. Ohjelma 10 e. Kompletorio klo 19 Espoonlahden kirkko. Rukoushetki, jossa sähkökitaran, basson ja lyömäsoitinten improvisaatio saattelee yhteistä rukousta ja laulua kohti lepoa ja läsnäoloa. Osallistujia kehotetaan keskittymään hetkeen ilman kännyköitä. Väliö on Tommi Vehmaksen ideoima kokeilu, jossa hartautta lähestytään uudenlaisen musiikin keinon. Tilaisuudet toteutetaan seurakuntayhtymän musiikkiavustuksella.

KESKIVIIKKONA 8.12. The Sea of Joy, Sorrow and Mystery – Izumi Tateno, piano. klo 19 Olarin kirkko. Bach – Yoshimatsu – Nordgren – Kubo – Mitsunaga. Liput 20/15 Rakenna joulupuu -keräyksen hyväksi ovelta ennen konserttia.

Lauluyhtye Laetificuksen 20-vuotisjuhlakonsertti klo 18 Otanie-

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla Le Noël des oiseaux – Joulun satuja meiltä ja maailmalta -joulukonsertti klo 19 Vantaalla Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Maiju Vaahtoluoto, mezzosopraano ja Minttu Siitonen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Fauré: Requiem klo 19 Helsingissä Töölön kirkossa, Topeliuksenkatu 4. Kansallis-Kuoro ja Helsingin yliopiston musiikkiseuran kamarikuoro HYMSKK, Margit Tuokko, sopraano, Kati Pirttimaa, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Torstaina 25.11.

Suurten kirkkomusiikkiteosten äärellä klo 19 Helsingissä Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Taideyliopiston Sibelius-Akate-

mian laulajat Fiona Chow, Emma Hartikainen, Lotta Pylkäs, Otso Sipilä ja Sakari Topi pianistinaan Tuula Hällström. Aarioita ja ensembleja Pergolesin, Haydnin, Rossinin, Mendelssohnin ja Schubertin teoksista. Vapaa pääsy.

Perjantaina 26.11.

Matka Mieleen – Kaamoksen Sellot klo 19 Helsingissä Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Apocalyptica-yhtye: sellistit Eicca Toppinen, Perttu Kivilaakso ja Paavo Lötjönen, rumpali Mikko Sirén. Pääasiassa harvoin esitettyjä Apocalyptican instumentaalikappaleita. Liput 59 e Tiketistä.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 18/2021

Lauantaina 27.11.

VILLE JUURIKKALA

Tiistaina 23.11.

Verdi: Requiem klo 19.30 Helsingin tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Tuomiokirkon kamarikuoro Viva vox, Canzonetta Nova ja Sinfonietta Ariadne, solisteina Elina Rantamäki, Jeni Packalen, Tuomas Katajala ja Tommi Hakala. Liput 45/35/25 e kuorolaisilta, lippu.fi ja ovelta.

Tiistaina 30.11.

Apocalyptican konsertti klo 19 Vantaalla Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Konsertti on osa Matka Mieleen – Kaamoksen Sellot -kiertuetta. Konsertin ohjelmisto koostuu pääasiassa harvoin esitetyistä Apocalyptican instrumentaalikappaleista. Liput 59 e Tiketistä.

Apocalyptica tekee ennen joulua Matka Mieleen – Kaamoksen Sellot -kirkkokiertueen. Yhtye esiintyy Helsingissä Johanneksenkirkossa pe 26.11. klo 19 ja Vantaalla Pyhän Laurin kirkossa ti 30.11. klo 19.