Kirkko ja kaupunki 2021 18 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

18.11.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Punainen raita villasukassa pitää pirun loitolla s. 4

Kirjailija Miki Liukkoselle kaipaus suurempaan on kuin aivastus: sitä ei voi estää ja se menee ohi s. 13

Herkkä ja hellä Hoosianna

Jouluradion perinteisen adventin avauksen tulkitsee tänä vuonna Katri Helena. ”Jos tämä jää viimeiseksi levytyksekseni, se on hyvä lopetus” s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Kohti uutta

Rohkeutta ei ole olemassakaan, on vain pelon asteita.

MINUN IKÄISILLENI Katri Helena edustaa jotakin sellaista, mikä on aina kuulunut elämänmenoon – silloinkin kun hänen lauluansa ei varsinaisesti ole kuullut mistään. Katri Helena on kuulunut asiaan, piti hänen lauluistaan tai ei. Se ei ole mikään ihme, hän sentään levytti ensimmäisen levynsä jo vuonna 1963. Meillä oli Katri Helena -niminen kuplavolkkari, joka oli saanut lempinimensä kyseisen auton aerodynaamisten ominaisuuksien mukaan, Katri Helena kun lauloi laulua nimeltä Minne tuuli kuljettaa. Siksi tuli oudon haikea olo, kun Katri Helena kertoo haastattelussamme, että hänen Jouluradiolle versioimansa Hoosianna jää varmaankin hänen viimeiseksi levytyksekseen. Yksi aikakausi on päättymässä. Laulaja itse suhtautuu tyynesti nykyiseen elämänvaiheeseensa ja toteaa, että jos niin käy, niin Hoosianna on oikein hyvä lopetus. HOOSIANNA ON oikein hyvä lopetus sikälikin, että sehän näytti päättävän myös Jeesuksen uran. Kansa hurrasi, ja muutaman päivän kuluttua kaikki olikin ohi. Paitsi että loppu oli myös uuden alku. Jeesuksen syntymästä laskettava uusi vuosi vaihtuu aina joulukuun ja tammikuun vaihteessa. Monessa kulttuurissa vuosi vaihtuu kuitenkin syksyllä, kun sato on korjattu. Se oli ennen tapana Suomessakin, ja siitä muistumana koulujen lukuvuosi vaihtuu edelleen syksyllä.

KIRJAILIJA JOHN WAINWRIGHT (1921–1995)

KIRKOLLA ON OMA kalenterinsa, jota kutsutaan kirkkovuodeksi, ja se vaihtuu adventtina. Jeesukselle aikanaan kajautettu kuninkaallinen tervehdyslaulu, Hoosianna, aloittaa uuden kirkkovuoden. Adventti merkitsee paitsi valmistautumista lähestyvään jouluun myös valmistautumista ylipäänsä johonkin uuteen. Jeesus kehotti seuraajiaan olemaan valppaita ja valmiina perusteelliseen mielenmuutokseen. Sitä tarkoittaa Uuden testamentin sana metanoia, joka on suomennettu kääntymiseksi ja parannuksen teke miseksi. Runoilija Pentti Saarikoski käytti suomentamassaan Matteuksen evankeliumissa ilmaisua kääntäkää kelkkanne. Viime vuonna julkaistussa Uusi testamentti 2020:ssa Jeesus julistaa: ”Muuttakaa elämänne suunta.” Kristityn asenne on katsoa rohkeasti eteenpäin, kohti uutta.

Tänään ”Vihdoin olen valmis näyttämään sen, että myös minä pelkään ja olen haavoittuvainen.” JUKKA HILDÉN DUUDSONEISTA ANNASSA 3.11.2021

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Iankaikkisesti Kun pelko minut valtaa, minä turvaudun sinuun, Jumala.

”

PSALMIEN KIRJA 56:3

MEILLÄ OLI

KATRI HELENA -NIMINEN

KUPLAVOLKKARI.

Kirkko ja kaupunki

18 18.11.2021

Seuraava lehti ilmestyy 2.12. KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT KUVITUS: ANSSI RAUHALA

”Anna mulle tähtitaivas, anna jotain uutta. Anna mulle syytä luulla, että ois jotain muuta. Oot mun valo pimeän.” Pyhimyksen biisissä lauletaan tunteistani marraskuussa. Kuuletko, Jumala?

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Jos kaikki olisi sallittua, pelaisin videopelejä viisi tuntia putkeen” Yhdeksänvuotiaasta Remu Kanervasta olisi hirveää, jos ei saisi käydä koulua.

1 2

TEKSTI RASMUS EKSTRÖM KUVA ESKO JÄMSÄ

Lasten oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta. Remu Kanerva, 9, mikä on sinun tärkein oikeutesi? – Tärkein oikeuteni on, että saan elää turvallista elämää. Silloin kaikki on hyvin, eikä minun tarvitse olla huolissani. – Minulla on myös oikeus leikkiä, pelata ja lukea. Mitkä ovat vanhempien tärkeimmät velvollisuudet lapsiaan kohtaan? – Vanhempien täytyy huolehtia lapsista. Pitää varmistaa, että on ruokaa, vaatteita ja turvallinen koulumatka. Vanhempien täytyy myös pitää huolta, että lapsella on tarpeeksi harrastuksia. – Lisäksi vanhempien pitää katsoa, että lapsella on kaikki kunnossa, jos hän on esimerkiksi törmännyt pyörällä roskikseen. – Jos vanhemmat pitävät huolta, lapsi saa onnellisen elämän.

Jos kaikki olisi sallittua, mitä tekisit? – Ihan ensin menisin Linnanmäelle aina silloin, kun haluan. Huvipuiston pitää tietysti olla silloin auki. Tosin, jos kävisin siellä liian monta kertaa, laitteista tulisi varmaan tylsiä. – Pelaisin myös videopelejä viisi tuntia putkeen. Minulla on yleensä peliaikaa korkeintaan tunti tai kaksi päivässä. En kuitenkaan halua, että olisin liikaa ruudussa kiinni tai puhelin kädessä aina, kun olen ulkona. – Kolmantena asiana leikkisin kavereiden kanssa niin paljon kuin jaksaisin. Tykkään leikkiä tosi paljon – joskus enemmän kuin mitä kaverit haluavat.

Jotkut lapset maailmassa eivät voi käydä koulua. Miltä sinusta tuntuisi, jos joutuisit sellaiseen tilanteeseen? – Se olisi ihan hirveää. Jos en saisi käydä koulua, en osaisi lukea, kirjoittaa enkä laskea. Eikä minulla olisi silloin kivaa opettajaa, niin kuin nyt. Sitten en voisi menestyä aikuisena. – Käyn koulua tanssipainotteisella luokalla. En tykkää kaikista kouluaineista, mutta esimerkiksi käsityöt, musiikki ja ympäristötieto ovat suosikkejani. Me teemme käsitöissä nyt sellaista valtavaa unikäärmettä.

Mikä sinulle on pyhää? – Perhe on minulle kaikkein pyhin. Siihen kuuluvat isä, äiti, pikkusisko Frida ja kolmivuotias koira Taateli. Ilman heitä en voisi olla. – Myös kaverit ja opettajat ovat tärkeitä. Sekä bussikuskit – ilman heitä en pääsisi kouluun. Lasten oikeuksien päivää vietetään 20.11.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Lämpöä varpaille ja mielelle Moni vauva saa lahjaksi kastesukat, ja vainajille puetaan arkkuun taivassukat. Villasukat ovat suomalaisille merkki siitä, että joku välittää. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA LAURA RIIHELÄ

iitä annetaan jo aivan pienille vauvoille, lapsille, aikuisille, vanhuksille, kaiken kansan suosikkiartististeille, asunnottomille ja presidenteille. Ne puetaan myös vainajalle arkkuun hänen viimeiselle matkalleen. Villasukat, jos jokin, yhdistävät kansaa. Niitä myös tehdään yhä itse. – Kaupoissa ei hyviä villasukkia ole juurikaan tarjolla. Olipa sitten omakotitalo tai kerrostalo, lattiat ovat usein kylmät, ja Suomessa mökkeillään paljon, joten sukille on tarvetta. Villasukat ovat mukavat ja ne pystyy sujauttamaan myös kenkiin, kertoo kädentaitoalan kouluttaja, tietokirjailija Anna-Karoliina Tetri. Tetri on perehtynyt villasukkien historiaan ja kirjoittanut kirjat Perinteiset villasukat (Moreeni 2015) ja Perinteiset villasukat 2 (Otava 2019). VILLASUKKIA TEKEVÄT monenlaiset ihmiset ikään ja sukupuoleen katsomatta. Osa tahtoo haastaa itseään tekemällä

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Kirkko ja kaupunki verkossa MAIJA SAARI

erikoismalleja, toisille riittävät perusmallit, jotka syntyvät vaikka telkkaria katsellessa. Moni suomalainen on oppinut neulomaan villasukat koulussa. Voiko villasukkien tekemistä siis pitää jonkinlaisena kansalaistaitona? – Sen perusteella, mitä olen vapaan sivistystyön puolella opettanut, sanoisin, ettei se enää ole niin. Villasukkakursseillani on ollut parikymppisiä, jotka eivät ole ennen neuloneet villasukkaa, Anna-Karoliina Tetri kertoo. Nykyään villasukkiin neulotaan värejä ja kuvia, joista neuloja itse pitää tai joista hän tietää saajan pitävän. Aiemmin sukkien kuviointiin liittyi paljon symboliikkaa. Punainen raita neulottiin sukkaan siksi, että sen uskottiin suojaavan pahoilta hengiltä. Muutoin punaista pidettiin tiettyjen herätysliikkeiden piirissä synnin värinä, ja villasukat tehtiin mielummin vaikka harmaasta langasta. – Ennen symboliikka oli yhteiskunnallista tai uskonnollista tai liittyi varakkuuteen. Enää ei värisymboliikkaa samalla tavalla ole, Tetri sanoo.

VILLASUKAT VOIVAT vaikuttaa arkisilta, mutta niitä on arvostettu, rakastettu ja parsittu. Entisaikaan palvelusväki, siis piiat ja rengit, sai joskus osan palkastaan ruokana tai tavaroina, ja sellaisiksi laskettiin myös villasukat tai säkillinen raakavillaa, josta saattoi neuloa itselleen sukat. Nykyään villasukka on hyvä tapa osoittaa, että on ajatellut toista ja välittää hänestä. Itse tehdyistä sukista ilahtuu niin ystävä kuin sukulainenkin, mutta yhtä hyvin sukkia voi tehdä tuntemattomille. Monessa seurakunnassa sukkia neulotaan lahjaksi kastettaville vauvoille, vainajille niin sanotuiksi taivassukiksi ja myytäviksi adventtimyyjäisiin, joista niitä hankitaan joululahjoiksi. – Villasukka ei synny nopeasti. Se on edelleen merkki siitä, että tekijä on antanut jollekulle omaa aikaansa, Anna-Karoliina Tetri sanoo. ■ Tiedot pääkaupunkiseudun seurakuntien adventti- ja joulumyyjäisistä löydät seurakuntien nettisivuilta.

Pääkaupunkiseudun seurakuntien suuriin keskusrekistereihin tulee musertavaa asiakaspalautetta, koska virkatodistuksia voi joutua odottamaan jopa 8–20 viikkoa. Virkatodistusta tarvitaan esimerkiksi peruskirjoitusta varten. Seurakunnat vetoavat kirkon ylimpiin päättäjiin yhteisen virkatodistuskriisin ratkaisemiseksi. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Yhteisön jalous näkyy siinä, miten se kohtelee heikoimpiaan.” KARI KUULA VERKKOKOLUMNISSAAN

ANTTI RINTALA

”

Joskus piiat ja rengit saivat osan palkastaan villasukkina tai säkillisenä raakavillaa, josta saattoi neuloa itselleen sukat.

Virkatodistuskriisi pääkaupunkiseudulla

Vuoden iso kirja Anni Pesosen kirjoittama Credo – Tieni mystiikkaan (Basam Books) on Vuoden kristillinen kirja. Henkilökohtainen kasvuker tomus seurailee lapsen, murrosikäisen, opiskelijan, raamatun tutkijan ja papin pohdintoja kristillisestä uskosta. Pesosen mu kaan rukous ruokkii ihmeen ja kauneuden näkemistä elämässä. Voittajan valitsi Turun piispa Mari Leppänen. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Kristillinen liike Tanssimalla voi myös rukoilla. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JUSSI HELTTUNEN

”

iellä, missä on tanssimista, on paholainen”, julisti kirkkoisä Johannes Khrysostomos (347−407). Kirjoituksellaan Khrysostomos halusi todennäköisesti ottaa etäisyyttä sekä roomalaisten pakanallisiin juhlamenoihin että juutalaisiin, joiden kulttuuriin tanssiminen kuului. Vielä keskiajalla tanssi kuitenkin oli osa kristillisiä riittejä. Voimakasta erottelua maallisen ja pyhän välille ei tehty, ja nunnat saattoivat siunata viljasadot tanssimalla pelloilla. Reformaation myötä raja hengen ja ruumiin välille tehtiin selvemmäksi. Kehollinen uskonnon harjoittaminen karsittiin pois, ja esimerkiksi pyhiinvaellusreitit katosivat Suomesta. − Häissä on aina tanssittu, mutta reformaation jälkeen ja modernisaation myötä tanssi miellettiin osaksi kansanperinnettä eikä osaksi uskonnollista traditiota, kertoo Åbo Akademin teologian tutkijatohtori Laura Hellsten, joka on tutkinut kristillisen tanssin historiaa.

− Tanssi on mielletty pitkään eroottiseksi, ja sen takia vaaralliseksi. Naiskehoa on myös esineellistetty niin kauan, että sitä on vaikea katsoa neutraalisti, Perttu pohtii. − Myös aiemmin lavatanssikulttuuriin liittynyt runsas alkoholinkäyttö on vaikuttanut tanssin huonoon maineeseen Suomessa. KRISTILLINEN TANSSI ei ole laji, kuten baletti, modernitanssi tai hiphop. Samalla tavoin kuin hengellinen musiikki voi olla rockia, heviä tai poppia myös kristillinen liike kattaa eri tanssityylit. − Kaikki liike on Jumalan luomaa, ja ihminen voi käyttää liikettä monin tavoin, Perttu sanoo.

Tanssia voi käyttää myös rukouksen välineenä. Perttu vetää kehollisen rukouksen tunteja Helsingin Pitäjänmäessä Xaris Finland -tanssiryhmän tiloissa. Tunnit alkavat kehon lämmittelyllä, ja sen jälkeen Perttu lukee osallistujille Raamatun jakeen. Sitten ryhmä improvisoi tekstiin liikettä. − Kun mukana on Jumalan sana, liikumme Hänessä ja Hänelle. Kehollinen rukous ei vaadi teknisiä taitoja vaan lähtee Pertun mukaan sydämen kuuntelusta ja omasta ainutlaatuisesta liikkumistavasta. − Sydämen asenne ja suhde Jumalaan tekevät liikkeestä kristillisen, Perttu sanoo. ■

Sari Perttu päätti rippikouluikäisenä, että haluaa tanssia Jumalan kunniaksi.

”

Tanssi on mielletty eroottiseksi, ja sen takia vaaralliseksi. 1970-LUVULLA tanssi saapui Suomen evankelisluterilaisiin kirkkoihin modernin tanssin pioneerin, tanssitaiteen professori Riitta Vainion, mukana. Vainio teki koreografian muun muassa Isä meidän -rukoukseen. Vielä 2000-luvun vaihteessa helsinkiläinen tanssija ja koreografi Sari Perttu kohtasi ihmettelyä ja paheksuntaa esiintyessään kristillisissä tilaisuuksissa. Perttu on tehnyt muun muassa koreografiat kaikkiin Lohjalla sijaitsevan Vivamon Raamattukylän näytelmiin.

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Taivaan myytit Toisin kuin moni ajattelee, Jumalaa teleskoopin avulla etsivä ei joudu pettymään. Myytteihin ja uskontoihin viittaavia nimiä vilahtelee taivaalla kaikkialla.

Taiteilijan näkemys Trappist‑1‑tähteä kiertävän planee‑ tan maisemasta.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESO / M. KORNMESSER

Eri kulttuurien myytit ovat olleet tavallisimpia lähteitä, kun ihmiset ovat keksineet taivaankappaleille nimiä. Myyttinen paikka saattaa olla planeetta, planeetan tai kuun pinnanmuoto, pikkuplaneetta tai kaukaisia tähtiä kiertävä eksoplaneetta. Jupiteria kiertävän Kallisto-kuun pinnalla kävelevä astronautti saattaisi nähdä Jumalan, tosin nimen virolaisessa muodossa Jumal. Tuota nimeä kantavan kraatterin läheltä löytyy toinen kraatteri, joka on nimetty paholaiseksi vanhan virolaisen perinteen mukaisella nimellä Vanapagan. Galileo Galilein ensimmäisenä havaitsemaa Kallisto-kuuta asuttaa nimistön perusteella myös joukko vanhoja suomalaisia jumalolentoja. Siellä voi kohdata muun muassa Ahdin, Ilman, Liekkiön, Näkin, Tapion ja Tontun sekä karjalaisista jumalista Hiiden ja rukiin viljelijöitä auttavan Rongoteuksen. Kalliston pinnalta löytyvät myös suomalaisugrilainen paha henki Lempo ja ohran jumala Pekko. Pikkuplaneettojen nimistä löytyvät suomalaisten vanha ylijumala Ukko ja hänen puolisonsa Akka. Ensimmäinen suomalainen pikkuplaneetta nimettiin Kalevalasta tutun luomisen hengettären mukaan Ilmattareksi.

Luostarioluiden ystävät eivät yllättyneet, kun NASA ilmoitti helmikuussa 2017 löytäneensä Trappist1-nimisen kääpiötähden ympäriltä peräti seitsemän suunnilleen maapallon kokoista planeettaa. Tähden nimi viittaa paitsi trappistioluisiin myös niitä valmistaviin luostareihin, joiden munkit ja nunnat viettävät hiljaista ja mietiskelevää elämää ja suosivat kasvisruokaa.

”

JEESUKSEN NIMEÄ EI TAIVAALTA LÖYDY. Vain 39 valovuoden päässä sijaitseva Trappist-1 on astronomien mukaan lupaavin kohde maapallon ulkopuolisen elämän etsimiseen. Sen kiertolaisista kolme on elämänvyöhykkeellä eli sellaisella etäisyydellä tähdestään, että vesi voi olla niiden pinnalla juoksevassa muodossa. Elämän merkkien etsiminen näiltä planeetoilta pääsee alkamaan, kun Hubbleavaruusteleskoopin pitkään odotettu seuraaja James Webb saadaan taivaalle näillä näkymin joulukuun lopulla.

Taivaankappaleen nimen tulee olla riittävän lyhyt ja sellainen, että sen voi lausua ainakin jollakin kielellä. Nimi ei saa olla loukkaava eikä myöskään kaupallinen, joten omaa ”taivaspaikkaa” ei voi ostaa rahalla. Taivaalle ei huolita myöskään lemmikkieläinten nimiä, joita taivaankappaleiden löytäjät välillä ehdottavat. Tästä säännöstä on muutama poikkeus kuten kissa Mr. Spock, joka on saanut nimensä Star Trek -televisiosarjan hahmolta. Nykyisiin uskontoihin liittyviä nimiä käytetään astronomian piirissä varovaisesti. Jeesuksen nimeä ei taivaalta löydy, kuten ei myöskään Moosesta, Muham‑ madia tai Buddhaa. Uskonnollisen henkilön, sotilaan tai poliitikon nimeä ei hyväksytä ennen kuin on kulunut sata vuotta hänen kuolemastaan. Esimerkiksi pikkuplaneettaluettelosta löytyy pohjoismaisen kirkkohistorian merkkihenkilöitä. Siellä ovat suomen kirjakielen luonut piispa Agricola, Upsalan arkkipiispa, historioitsija ja kartanpiirtäjä Olaus Magnus sekä saksalaisen reformaattorin mukaan nimetty Martin Luther.

Vuonna 2019 kaikille maailman maille annettiin mahdollisuus nimetä yksi eksoplaneetta ja sen emotähti. Hankkeeseen osallistui yli sata maata, ja niistä parikymmentä valitsi nimen paikallisesta mytologiasta. Näin toimi myös Suomi, joka valitsi tähden nimeksi Horna ja sitä kiertävän planeetan nimeksi Hiisi. Nimiä ehdotti kirkkonummelainen lukioopiskelija Aapo Saranpää. Hiisi tarkoitti muinaisessa itämerensuomalaisessa kulttuurissa pyhää paikkaa kuten uhrilehtoa. Kristinuskon levittyä merkitys muuttui pahansuovaksi henkiolennoksi. Horna oli helvetin kaltainen pahojen henkien asuinpaikka. Tähtitieteilijä Heikki Oja pitää näitä nimivalintoja onnistuneina, sillä kumpikin taivaallinen kohde on hyvin kuuma paikka. Kolmion tähdistössä kaukoputkella erottuva Horna on hieman omaa aurinkoamme pienempi keltainen tähti. Sitä hyvin lähellä kiertävä Hiisi on Saturnuksen kokoinen suuri kaasuplaneetta, jonka pintalämpötila on noin 800 celsiusastetta. Siellä on siis paljon kuumempaa kuin minkään oman aurinkokuntamme planeetan pinnalla. ■ Lähteet: Tähtitieteilijä Heikki Oja sekä Tähdet ja avaruus -lehden numerot 3/2017 ja 2/2020. KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Karoliina Pentikäinen on viettänyt jouluja maalla ja kaupungissa. Seurakuntien joulukalenterissa on teemana joulu lähiössä.

Kohti urbaania joulua Seurakuntien adventtikalenteriin tekstit kirjoittanut bloggaaja Karoliina Pentikäinen on luonut kaupunkiin sopivia jouluperinteitä. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA MARJAANA MALKAMÄKI

ääkaupunkiseudun seurakuntien adventtikalenterin luukuista paljastuvat suomenkieliset teksti ovat tänä vuonna kotoisin Tampereelta. Siellä asuva bloggaaja ja Sidoste-sukkafirman markkinointipäällikkö Karoliina Pentikäinen työsti niitä keskellä kesän helteitä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

– Olen ollut yrittäjänä kauan enkä ole pitänyt lomia. Tänä vuonna pidin ja ajattelin, että tekstit syntyvät siinä kesäloman sivussa. Eihän se ihan niin mennyt. Onneksi tekstit ovat lyhyitä ja saattoivat välähdellä mieleen, kun olin hiekkalaatikolla, kävelemässä tai menossa nukkumaan, Pentikäinen kertoo. Välillä oli myös istuttava rauhassa koneen ääreen kirjoittamaan. Lyhyiden, aforisminkaltaisten tekstien kirjoittaminen on aivan oma lajinsa. – Hyppäsin tässä projektissa minulle uuteen tekstilajiin. Olen pitänyt aforismeja vähän falskeina ja pelkäsin, että lyhyistä teksteistä voisi helposti tulla turhan maailmoja syleileviä. KAROLIINA PENTIKÄINEN on koulutukseltaan äidinkielen opettaja. Hän on tehnyt myös toimitta-

jan töitä, kirjoittanut kaksi romaania ja pitää suosittua Kolmistaan-blogia. Blogissaan Pentikäinen on käsitellyt myös suhdettaan uskoon ja kirkkoon. Se on tuntunut hänestä suorastaan intiimiltä, vaikka hän on tottunut kertomaan elämästään lukijoilleen. – Se onkin jännä juttu. Suurin osa suomalaisista kuuluu kirkkoon, mutta uskonnosta ja Jumalasta puhuminen on vähän tabu, varsinkin meille luterilaisille. Pentikäisen mielestä tämä aika ei oikein kannusta puhumaan uskosta. Ihmisiin lyödään helposti erilaisia leimoja ja luodaan vastakkainasettelua sinnekin, missä sitä ei oikeasti ole. – Jos puhun uskosta, siitä voi tulla helposti sellainen mielikuva, että tuomitsen muita ihmisiä, vaikka eihän se sitä tarkoita. Varsinkin korkeasti

koulutettujen piirissä mielikuva voi taas olla sellainen, että jos uskoo, puuttuu älyä, että ei voi uskoa yhtä aikaa tieteeseen ja Jumalaan. Minulle tuo on tosi vieras ajatus. JOULUKALENTERITEKSTIEN kirjoittaminen sai Karoliina Pentikäisen miettimään omaa suhdettaan jouluun ja joulunodotukseen. Hänelle joulu on jotakin juhlallista ja pyhää arjen keskellä, mutta kalenteritekstejä kirjoittaessaan hän mietti, että joulu voi olla paljon muutakin. – Tekstiä tulkitaan aina oman elämäntilanteen kautta. Olen kolmikymppinen työssä käyvä kolmen lapsen äiti, jolle joulu merkitsee tiettyjä asioita, mutta mitä se merkitsee niille, jotka ovat jouluaattona yksin, tai niille, joilla ei ole perhettä? – Joulu voi olla myös sitä, että sataa räntää, on avioero meneillään, läheinen on kuollut ja lapset riitelevät. Pienet onnen hetket voivat tulla muusta kuin idyllistä.

”

Pienet onnen hetket voivat tulla muusta kuin idyllistä. PÄÄKAUPUNKISEUDUN SEURAKUNTIEN joulukalenterin visuaalisen ilmeen on tänä vuonna tehnyt Pauliina Skarr. Teemana on lähiön joulu, siis joulu kaupungissa. Karoliina Pentikäinen on viettänyt jouluja sekä maalla että kaupungissa. – Olen kotoisin maalta, Hankasalmelta. Lapsuuden joulut vietin varsin perinteisissä ja idyllisissä maisemissa. Oli punainen omakotitalo pellon keskellä ja aina lunta. Aikuisena Pentikäinen on viettänyt kaupunkijouluja, ensin Helsingissä, jossa asui pitkään, ja viime vuodet Tampereella. – Nyt olen viettänyt tarkoituksella jouluja kaupungissa ja kehittänyt omia perinteitä sekä kaupunkiin sopivia joulurituaaleja. Sellaisia ovat joulurauhan julistus Aleksanterin kirkossa, taloyhtiön joulusauna ja joulupuuro lähellä sijaitsevassa kahvilassa.

UMO HELSINKI JAZZ ORCHESTRA:

umohelsinki.fi

PÄHKINÄNSÄRKIJÄ Kapellimestarina Ed Partyka

Pe 3.12. klo 19 / Pyhän Laurin kirkko, Vantaa La 4.12. klo 19 / Temppeliaukion kirkko, Helsinki Liput 28 / 25 / 15 € ticketmaster.fi

OMIEN PERINTEIDEN luominen, itsensä kuunteleminen ja rauhoittuminen eivät ole ihan helppoja asioita. Karoliina Pentikäinen on huomannut, että ystäväpiirissä moni kokee, että jouluna pitäisi ehtiä sinne ja tänne, ettei pahoita kenenkään toisen mieltä. Jouluun liittyy myös paljon erilaisia perinteitä. – Olen yrittänyt rimpuilla eroon siitä, että jotakin on pakko tehdä, ja ajatella, että joulu on meidän perheen rauhoittumisaikaa. Emme voi istua autossa koko joulua. Ratkaisu on ollut se, että joulua venytetään, ja vieraillaan vaikkapa isovanhempien luona ennen tai jälkeen jouluaaton. Ei ole tarkoitus, että joulun ajasta tulee buukatumpi kuin arjesta. ■ Joulukalentereita postitetaan 15.11. alkaen Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten seurakuntien jäsenten koteihin. KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Ajelehtiville nuorille on tarj Suomessa elää kymmeniä tuhansia työn, koulun ja asepalveluksen ulkopuolelle jääneitä nuoria. Diakonissalaitoksen Vamos auttaa heitä. TEKSTI RASMUS EKSTRÖM KUVA JUSSI HELTTUNEN

iktor Edvards tunsi itsensä vuoden alussa voimattomaksi. 24-vuotiaan nuoren armeija oli päättynyt kesällä 2020. Sen jälkeen hänellä ei ollut työ- eikä opiskelupaikkaa pieniä puhtaaksikirjoitushommia lukuun ottamatta. Hän oli hakenut korkeakouluun mutta ei ollut saanut opiskelupaikkaa. – Minulla ei ollut motivaatiota eikä jaksamista tehdä yhtään mitään. Päivärytmi kärsi, kun Edvards saattoi valvoa öisin kolmeen. Tilanne ei ollut hyväksi mielenterveydelle, mutta Edvardsilla oli onneksi ystäviä. Elämä ei kuitenkaan liikkunut mihinkään suuntaan. – Olin vain olemassa. TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN laitoksen mukaan Suomessa oli kaksi vuotta sitten 48 000 nuorta, jotka elivät työn, koulutuksen tai asepalveluksen ulkopuolella. Tällaisia nuoria tukee Diakonissalaitoksen Vamos-toiminta. Vuonna 2008 alkanut palvelu tarjoaa eri tavoin syrjään jääneille nuorille yksilöja ryhmävalmennusta. Jokaiselle nuorelle räätälöidään valmentajan kanssa omat tavoitteet. – Tarkoituksena on löytää oma reitti työ- tai koulupolulle, sanoo Diakonissalaitoksen viestintäpäällikkö Jenni Sarolahti. Vamoksella on toimipiste kolmellatoista eri paikkakunnalla. Palvelu tavoitti viime vuonna noin 1 800 nuorta. Heitä auttamassa oli 90 valmentajaa. Vamoksen kautta työhön tai koulutukseen päässyt nuori tuottaa Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön tutkimuksen mukaan yhteiskunnalle 240 000 euron hyödyt. Näitä ovat muun muassa työuran aikana saadut verotulot ja palvelusäästöt. VAMOKSEN HELSINGIN YKSIKKÖ valmensi vuonna 2020 yhteensä 557:ää nuorta. Yksi alueen valmentajista on sosionomi Heidi Harju, joka toimii myös Vamoksen urapalvelujen projektipäällikkönä. Kaikilta Vamoksen valmentajilta vaaditaan alempaa korkeakoulututkintoa. Sosionomien lisäksi valmentajien joukossa on esimerkiksi toimintaterapeutteja, yhteisöpedagogeja ja psykiatrisia sairaanhoitajia.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Nuorille tarjotaan apua elämäntilanteen mukaan. Harju toimii valmentajana urapalveluissa, joissa keskitytään työ- tai opiskelupaikan löytämiseen. – Urapalveluihin kuuluu myös yritysyhteistyötä. Järjestämme nuorille harjoittelupaikkoja ja vierailemme yrityksissä, Harju sanoo. Urapalveluiden lisäksi Vamos tekee etsivää nuorisotyötä. Se on tarkoitettu nuorille, joilla on ongelmia arjen- ja elämänhallinnan kanssa. Heillä voi olla esimerkiksi maksamattomia laskuja, asunnottomuutta tai päihde- ja mielenterveysongelmia. – Autamme näitä nuoria löytämään hoitokontaktin ja mielekästä tekemistä. Joskus nuoret tulevat hurjista olosuhteista. Harjulle pysäyttävimpiä kokemuksia ovat olleet kotikäynnit. – Nuori saattaa asua esimerkiksi hamstraajan perheessä, eikä talon sisällä pysty edes kääntymään. Sitten on taas nuoria, joilla ei ole kotona muuta kuin patja lattialla.

VIKTOR EDVARDSIN TILANNE ei ollut yhtä hurja kuin etsivän nuorisotyön asiakkailla. Hän ei kokenut tarvitsevansa apua elämänhallintaan. Hän hakeutui Vamos Helsingin toiminnan piiriin, kun oli kuullut perhetuttavan saaneen sieltä apua. Heidi Harjusta tuli Edvardsin henkilökohtainen valmentaja. He tapasivat viikoittain. – Oli mukavaa, että valmentaja pysyi koko ajan samana. Harju oli aina ajan tasalla tilanteestani, Edvards kertoo. Ensimmäisellä tapaamisella he sopivat yhteisistä tavoitteista: Edvards halusi löytää työ- ja opiskelupaikan sekä kirjoittaa ansioluettelon eli CV:n. Työpaikkaa etsiessään Edvards tutustui yhdessä Harjun kanssa TE-palveluiden ja Duunitorin verkkosivuihin. Edvards osallistui samalla Vamoksen Nuoret työelämässä -ohjelmaan, jonka kautta hän pääsi Transvallin työhaastatteluun ja varastotöihin. Ansioluetteloon Edvards tarvitsi apua, sillä hän ei tiennyt, mitä asioita siihen kannattaa kirjoittaa.

olla apua VAHVA MUISTIKAPSELI “Vireyttä aivoille Fosfoser® Memory -muistikapseleilla.”

Viktor Edvards opiskelee ensimmäistä vuotta kone insinööriksi Metropolia ammattikorkeakoulussa.

Valmennus tapahtui koronarajoitusten aikana, minkä vuoksi lähes kaikki tapaamiset järjestettiin etänä. Tilanne ei haitannut Edvardsia. – Oli kätevää, kun ei tarvinnut liikkua julkisilla, vaan tapaamisen jälkeen olin heti kotona.

Sosionomi Heidi Harju toimi Viktor Edvardsin valmentajana Vamos Helsin gissä, jonka toimitilat sijait sevat Vallilassa.

YHDEN NUOREN VALMENNUS kestää Vamoksessa keskimäärin kuudesta kahdeksaan kuukautta. Lähes puolet valmennuksen vuonna 2020 päättäneistä nuorista pääsi suoraan työ- tai koulutuspolulle. Osa nuorista ohjattiin toisiin hoitotahoihin, sosiaalityön piiriin tai työpajatoimintaan. Harju kertoo, että joidenkuiden nuorten kohdalla kuntoutusprosessi voi olla pitkä. – Jos on ollut lapsesta asti haastava elämä, ei sitä voi korjata nopeasti. Noin seitsemän prosenttia keskeytti valmennuksen itse. Jotkut lakkasivat vastaamasta yhteydenottopyyntöihin. Vaikka nämä nuoret katosivat Vamoksen avun piiristä, Harju ei koe valmennuksen epäonnistuneen. – Nyt nämä nuoret tietävät, että Vamos on olemassa heitä varten, kun he pystyvät taas vastaanottamaan apua. Osa kadonneista nuorista on Harjun mukaan palannut Vamoksen asiakkaiksi myöhemmin. VIKTOR EDVARDSIN kolme kuukautta kestänyt valmennus päättyi kesäkuun alussa. Hän löysi Vamoksen kautta kesätyöpaikan ja pääsi opiskelemaan koneinsinööriksi Metropolia ammattikorkeakouluun. Edvardsin mielestä parasta Vamoksessa oli, että hänet hyväksyttiin sellaisenaan. – Koskaan ei tuntunut, että minua ylenkatsotaan tai rangaistaan. Tärkeintä Edvardsin mielestä oli se, että Vamos sai hänet ottamaan itseään niskasta kiinni. Muuten hän ei olisi välttämättä päässyt eteenpäin elämässä. ■

Kuva: Mikko Mäntyniemi

SUOSITTELEN

Aira Samulin

Fosfoser® Memory sisältää vaikuttavana aineena soija peräistä fosfatidylseriiniä. Iän myötä sen määrä vähenee aivoissa. Fosfoser Memory ravintolisällä täydennetään elimistön fosfatidylseriinitasoa. Suositellaan erityisesti ikääntyville, opiskelijoille ja keskittymistä vaativan työn tekijöille. Fosfoser® Memory kapselit on vakioitu fosfatidylseriinin ja fosfatidihapon suhteen. Yksi kapseli sisältää 480 mg soijafosfolipidejä, joista 100 mg fosfatidylseriiniä ja 100 mg fosfatidihappoa. Laktoositon, gluteeniton, hiivaton ja makeuttamaton. 90 kaps.

Lisää vireyttä Ikääntyville Opiskelijoille

Terveystuotekaupoista, osastoilta ja apteekeista.

Suomalaisen lääketehtaan laatua

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

OPETTAJA

Tue lähetystyötä ja liity mukaan Opettajien Lähetysliittoon!

Saat Maan ääriin -jäsenlehden 4 kertaa vuodessa. Jäsenmaksu 22€/15€/10€. Liity nyt: www.opettajienlahetysliitto.fi

Tiistaina 30.11.2021 klo 20 Mikael Agricolan kirkossa

Opettajien Lähetysliitto Puh. 050 464 8300 toimisto@opettajienlahetysliitto.fi www.opettajienlahetysliitto.fi

Joulutunnelmaa luomassa Katri Helena, Maria Ylipää, Ida&Kalle, Laura Närhi ja Leri Leskinen yhdessä Rajaton-yhtyeen kanssa. Mukana myös Hannu-Pekka Björkman sekä Jukka Perko Avara -yhtye, juontajana Jaana Pelkonen.

OPETTAJIEN LÄHETYSLIITTO

Liput 49,50 euroa: tiketti.ﬁ

UUSIA EDULLISIA VUOKRA-ASUNTOJA PIHLAJISTOSSA! S E N I O R I TA L O

Jouluksi uuteen kotiin! Pihlajistoon on valmistunut uusia, palveluita sisältäviä vuokra-asuntoja. Tänne jo muuttaneet asukkaat kehuvat ilmapiiriä hyväntuuliseksi ja yhteiset viikoittain toistuvat iltapäivät kerhohuoneessa aktiviteettien parissa ovat olleet suuressa suosiossa. Tervetuloa tutustumaan hyvän mielen senioritaloon ja vapaisiin asuntoihin ma 22.11. klo 15-18. Esittelytilaisuus pidetään talon kerhohuoneessa (1.krs), osoitteessa Hattelmalantie 2c, Helsinki

010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@pihlajistonsointu.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

PIHLAJISTON

SOINTU

Miki Liukkonen haluaisi uskoa muttei pysty.

Kaipaus, epäilys ja kosketus TEKSTIT KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO JA TANELI KYLÄTASKU KUVAT JANI LAUKKANEN

Sanna Vaara kiinnostui korkeammasta voimasta saatuaan puolisoltaan varauksetonta rakkautta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Provosoiva etsijä

irjailija Miki Liukkonen, 32, on hiljainen ja omissa oloissaan viihtyvä tyyppi. Ulkoapäin katsottuna hänen elämänsä vaikuttaa usein kaavamaiselta, jopa tylsältä. Niin hän arvelee. − Kahviloissa ihmettelen, että mistä ihmiset oikein puhuvat, kun puheenaiheita on olemassa vain suurin piirtein 14. Kaikilla on koko ajan hirveästi asiaa ja hirveä into päällä. Itse en useinkaan tiedä, mistä puhua muiden kanssa. MIKI LIUKKOSEN LEMPIPAIKKA on oman pään sisällä. Hän tykkää keksiä ja kuvitella, luoda ja innovoida. Läheskään aina ajatuksia ei tarvitse tuottaa näkyvään muotoon. − Minulle riittää, että istun tuolilla. Luulen, että saan siitä enemmän kuin laskuvarjohyppääjä saa korkealta hyppäämisestä. Kun Liukkosella on aktiivinen kirjoittamisvaihe meneillään, hän saattaa kirjoittaa jopa kymmenen tuntia putkeen − joskus vain yhtä lausetta. Jokaisen sanan ja pilkun on oltava oikealla kohdallaan. Uusimman kirjan, Elämä: esipuhe (WSOY 2021), Liukkonen kirjoitti uusiksi viisi kertaa. Vielä enemmän kuin täydellisyyttä Liukkonen vaatii itseltään ehdotonta aitoutta. Hänestä tuntuu siltä, että tällä hetkellä monet taiteilijat pyrkivät tekemään varovaista, ajan henkeen sopivaa taidetta sen sijaan, että olisivat uskollisia omalle näkemykselleen. − Taiteen pitää olla sielun jälki eikä virtuositeettinen tyhjä taidonnäyte siitä, että osaat tehdä jotakin. − Itse en sensuroi itseäni enkä taivu mielipiteisiin, jos ne eivät ole minun kokemusmaailmani tai temperamenttini kanssa samalla linjalla. Siinä sitä asettaa itsensä ristille. JATKUVA KYSEENALAISTAMINEN on Miki Liukkoselle elämää eteenpäin ajava moottori. Hänestä tuntuu mahdottomalta asettua jonkin ideologian taakse. − Ihmettelen niitä, jotka kutsuvat itseään vaikka vasemmistokirjailijoiksi. Minun mielestäni kaikki varmuus on todella epäilyttävää. Varmuus on kuin kissankulta, joka murenee, kun sitä alkaa tutkia tarkemmin. On kuitenkin olemassa ainakin yksi asia, johon Liukkonen haluaisi saada varmuuden, ja se on Jumalan olemassaolo. Kaipuu tuntuu yksinäisinä iltoina ja erityisesti silloin, kun Liukkonen on tekemisissä uskovien ystäviensä kanssa. − Heillä on sellainen varmuus tuonpuoleisesta, jota meillä epäilijöillä ei ole. Usko tuo Liukkosen mielestä parhaimmillaan turvaa ja varmuutta siitä, että kaikki käy lopulta hyvin. − Vaikka tiedän, että uskovillakin on epäilyksen hetkiä, ajattelen, että ihannetilanteessa usko hälventäisi pois turhan analysoinnin ja epäilyn. KAIPUUTAAN JOHONKIN suurempaan Miki Liukkonen vertaa aivastuskohtaukseen: sitä ei voi estää mutta se menee aika nopeasti ohi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

”

Taiteen pitää olla sielun jälki eikä virtuositeettinen tyhjä taidonnäyte siitä, että osaat tehdä jotakin. KIRJAILIJA MIKI LIUKKONEN

Liukkonen varttui keskiluokkaisessa perheessä Oulussa. Perheessä ei uskon kysymyksiä pohdittu. Peruskoulussa iso osa opettajista ja oppilaista tuli lestadiolaisperheistä. Liukkonen muis-

telee, että koulussa käytiin läpi Raamatun kertomuksia ja rukoiltiin usein. Liukkonen ihailee sitä, millaisena usko näyttäytyy esseisti ja kirjailija Antti Nylénin, sarjakuvataiteilija Ville Rannan ja Kallion seurakunnan viestintäpäällikön ja Kirkko ja kaupungin kolumnistin Rebekka Naatuksen ajatuksissa ja elämänkatsomuksessa. Ranta ja Naatus ovat Liukkosen ystäviä ja hänen laillaan lähtöisin Oulusta. Nyléniin Liukkonen tutustui haastatellessaan tätä Ylen Sivullinenohjelmaan. Samassa ohjelmassa Liukkonen vieraili myös Rannan luona. − Pidän siitä, että he kaikki kolme ovat provosoivia älykköjä. Usko tuo lisäsärmän heidän olemiseensa ja ajattelumaailmaansa. TÄLLÄ HETKELLÄ Miki Liukkosen elämässä palaset näyttäisivät loksahdelleen kohdalleen. Hän on vastikään kirjoittanut kustannussopimuksen

Miki Liukkoselle kaipuu johonkin suurempaan tulee ja menee vähän kuin aivastuskohtaus.

Hengellistä kasvatusta Liukkosella ei ole kummilapselleen tarjota, mutta yhden elämänopin hän haluaa lapselle välittää. − Kehotan häntä epäilemään kaikkea ja kaikkia. Haluan siis antaa hänelle epäilemisen lahjan. Tai sitten se on kirous.

Mielen ruoppaaja

umalan tuli mun sisäl hiljaa puhuu / kertoo kaikki tarinat siit on vaan huhuu / sillei oo nimee eikä sillä oo muotoo / kaikki on Jumalan suurta luontoo. Kun espoolainen kulttuurintuottaja ja kirjailija Sanna Vaara, 47, eläytyy teksteihinsä Räppäri VAARAna, hänestä tuntuu kuin aika pysähtyisi ja se, joka on äänessä, katoaisi. Mystiset ja selittämättömiltä tuntuvat kokemukset ovat kuuluneet Vaaran elämään niin pitkään kuin hän muistaa. Sellaisia olivat esimerkiksi lapsuuden läpi jatkuneet ruumiista irtautumisen kokemukset, joiden aikana hän katsoi itseään sängyn yläpuolelta ilman pelon tunnetta. Vaara kertoo olleensa nopeatempoinen ja impulsiivinen lapsi. Kun hän aikoi sanoa toiselle lapselle rumasti, herkkä omantunto varoitti sähköiskun lailla. Tuntemus meni koko kehon läpi.

kahdesta uudesta kirjasta. Lisäksi Liukkonen on rakastunut. Hän kertoo kohdanneensa elämänsä rakkauden ja sielunkumppaninsa. Vaikka Liukkonen ei olekaan uskossa, kirkkoon kuuluminen tuntuu hänestä merkitykselliseltä. Hän ei osaa eritellä tarkemmin, miksi näin on. − Minulla on pieni outo tunne, että jos eroaisin kirkosta se olisi väärin. Kirkkoon kuuluminen on tuonut ihanan lisän ainakin yhteen erityiseen ihmissuhteeseen. Liukkonen on seitsenvuotiaan Tristanin kummisetä. Hän harmittelee, ettei ole ollut kummilapsensa elämässä kovinkaan läsnä viimeisen vuoden aikana, osittain koronan vuoksi. Liukkonen puhuu lapsesta lämpimästi ja innoissaan. Hän näkee Tristanissa jotain erityistä. − Hänellä on pakkomielle kuvioihin ja tarinoihin, ja seinät täynnä erilaisia kaavioita. Samankaltainen olin itsekin, kun olin hänen ikäisensä. Ajattelen, että hänestä tulee varmaan taiteilija.

ALKOHOLISTIPERHEESSÄ VARTTUNUT Sanna Vaara joutui kantamaan vastuuta muista liian varhain. Samalla hän sisäisti elämänasenteen, jota kutsuu jumalsyndroomaksi. – Kaikki tuntui olevan omissa käsissäni. Tästä seurasi jo nuoruudessa väsyminen elämään, mutta myös sisäänpäin kääntyminen, joka on ollut hyvä asia. 20-vuotiaana Vaara näki Helsingin nuorisoaseman ilmoitustaululla käsin kirjoitetun lapun, jossa tarjottiin ”kehohoitoa”. Hän ymmärsi tarvitsevansa apua lapsuuden kokemustensa käsittelyssä, mutta keskusteluterapia ei tuntunut oikealta vaihtoehdolta. – Tiesin olevani hyvä puhumaan ja väistämään pahan oloni alkusyiden kohtaamista. Kehollinen kokemus sen sijaan oli jotakin, mitä en pystynyt pakenemaan, Vaara sanoo. Kehohoito osoittautui osteopatiaan perustuvaksi kraniosakraaliterapiaksi, jossa etsitään kehon ongelmakohtia ja vapautetaan niiden jännitys kevyiden hoito-otteiden avulla. Vaara ja terapeutti keskustelivat hoitojen aikana pintaan nousevista asioista, ja heidän välilleen syntyi pitkäaikainen ystävyys. – Ensimmäisen kerran aloin tutustua siihen, kuka todella olen, mikä on minulle tärkeää ja mitä tarvitsen. Siihen saakka elämäni oli ollut selviytymistä ja nuoruuden draivia, eivätkä sellaiset kysymykset olleet tuntuneet tärkeiltä. ITSETUNTEMUKSEN KASVAMISESTA seurasi elämän avautuminen uudella tavalla. Sanna Vaara rakastui mieheen, jonka kanssa jakaa elämänsä edelleen. Puolison ehdoton rakkaus ja myöhemmin äidiksi tuleminen saivat Vaaran kiinnostumaan korkeammasta voimasta, jonka olemassaolo oli tuntunut lapsuuden turvattomissa oloissa epätodennäköiseltä.

Oman sisäisen maailman selvittely jatkui Ihmei den oppikurssi -nimisessä opintopiirissä, joka perustuu samannimiseen kirjaan (Ykseys-yhdistys 2002). Kyseessä on kristillisiä termejä uudella tavalla tulkitseva new age -klassikko, jonka on kirjoittanut yhdysvaltalainen psykologi Helen Schuhman. Oppikurssin teemoja ovat anteeksiantamus, syyllisyydestä vapautuminen, Jumalan oivaltaminen ja oman sisäisen opettajan löytäminen. – Vähitellen ymmärsin, että pelkkä oman sisimmän purkaminen ei antanut minulle vastauksia. Tietoisuuden ja Jumalan tutkiminen edellytti pysähtymistä ja hiljentymistä, Vaara sanoo. HILJAISUUDEN ETSIMINEN vei Sanna Vaaran buddhalaisuuteen perustuvaan vipassana-retriittiin, jossa meditoitiin aamusta iltaan. Sellainen retriitti järjestettiin Ystävyyden Majatalo -nimisessä kristillisessä toipumisyhteisössä Salossa. Ystävät nauroivat katketakseen kuullessaan, että Vaara oli ilmoittautunut retriittiin: Sannako olisi hiljaa kokonaisen viikon? Mahdotonta! Hän tunsi kuitenkin jo ensimmäisessä istunnossa tulleensa kotiin. – Olen alusta saakka aistinut, että hiljaisuudessa on läsnä rakkaus, joka kannattelee minua. Hiljaisuudessa on tyhjyys, mutta samalla se on tietyllä tavalla täydempi kuin mikään muu, hän sanoo.

Neuvoja oman katsomuksen selvittelyyn Kysy, mikä on juuri nyt sinulle antoisaa, mikä tuntuu tärkeältä ja mikä puhuttelee. Älä odota, että jossakin olisi valmis katsomus ja sen mukana valmiit vastaukset ja ratkaisut. Vakaumusta tai katsomusta ei voi käydä hakemassa toisilta ihmisiltä. Sen alku on ihmisessä itsessään. Katsomus koostuu asioista, jotka olemme kertaalleen pohtineet ja selvittäneet. Se ei kuitenkaan ole aitaus, johon elämän on tarkoitus pysähtyä. On hyvä merkki, kun vanhat katsomukset ja ajatukset alkavat vaivata. Uskonasioissa on lupa ja velvollisuus ajatella omilla aivoillaan. Joudut antamaan oman vastauksesi siihen, mikä on ihmiselle parasta ja mihin kulloinkin on velvollisuus. Tällaisissa asioissa ei ole ketään, jolle vastuun voi luovuttaa. Pidä jalat maan pinnalla. Tunnustele, mikä on uskottavaa ja mikä ei. Tee ero toden ja mielikuvituksen, tiedon ja luulemisen välille. Pohdi, mitkä asiat ovat suuria ja merkityksellisiä, mitkä vähäisiä. Älä huolestu, vaikka moni kysymys jää avoimeksi. Keskeneräisyys ja epävarmuus kuuluvat ihmisenä olemiseen. Puolitotuuksien ja totuuden löytäjät erottaa siitä, että edelliset ovat löydöistään varmempia. Kiellettyjä ajatuksia saa ajatella. Lähde: Antti Alhonsaari, Sisätöissä (WSOY 1988).

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

– Toivoin, että kirjasta tulisi selviytymistarina. Niin siitä tulikin, mutta ei sisaren, vaan meidän, jotka jäimme tänne.

– Minun ei tarvitse tietää eikä ymmärtää kaikkea. Riittää, että olen elämän käytettävissä, Sanna Vaara sanoo. Vaara kuvattiin Allas Sea Pool -kylpylässä.

SISARENSA SAIRASTUMISEN jälkeen Sanna Vaara ei pystynyt meditoimaan. Järkytys purkautui toimintana, kun hän yritti tukea sisartaan ja tämän perhettä kaikin keinoin. Omaa ahdistustaan Vaara purki ”autohuutoterapialla” ajaessaan aamuisin töihin. Siskonpetin alussa Vaara kokee voimakasta syyllisyyttä sisarensa sairastumisesta. Oliko hän kutsunut syöpäsairauden sisaren elämään toivoessaan, että voisi kirjoittaa kuolemasta? Syyllisyys hellittää, kun hän tunnistaa siinä lapsuudessa omaksutun tavan ottaa vastuuta toisten elämästä.

”

Uskon, että asiat, joiden kuuluu tapahtua, tapahtuvat. Tämä ei estä sitä, että meihin sattuu välillä ihan saatanasti. KIRJAILIJA JA RÄPPÄRI SANNA VAARA

Vaara ripustautui parantumisen toivoon lääkäreiden antamasta lyhyestä ennusteesta huolimatta. Henkisten opettajien kirjoissa toistuivat lupaukset sairauksien voittamisesta sisäisen muutoksen avulla. Lopulta Vaara alkoi tutkia itse eri traditioiden valaistuneiden mestareiden ja mystikkojen elämäkertoja. – Kaikki jotka löysin, olivat menehtyneet 40– 50 vuoden iässä monenlaisiin sairauksiin ja onnettomuuksiin. Vähitellen Vaara ymmärsi, että hänen osanaan surevana läheisenä oli luopuminen ja irti päästäminen. Sisaren saattaminen viimeiselle matkalle vahvisti kuitenkin hänen kokemustaan siitä, että kaiken taustalla on rakkaus, jota voi kutsua myös Jumalaksi. Sanna Vaaralle hengellinen etsintä tarkoittaa oman sisimmän ruoppaamista. Usein siinä on kyse pelkojen katsomisesta ja kohtaamisesta. Samalla hän on tullut sinuiksi herkkyytensä kanssa. Usein Vaarasta tuntuu kuin hänellä ei olisi ihoa lainkaan. On kuin kaikki asiat, joita hän kokee, vaikuttaisivat suoraan hermostoon. – Olen oppinut, että putoan sisäiseen melankoliaan, jos en huolehdi levon ja hiljaisuuden tarpeestani, hän sanoo. KIRJOITTAMINEN ON OLLUT nuoruudesta lähtien Sanna Vaaralle luontainen tapa selventää omaa sisintään. Lopulta luovuuden tulppa irtosi lauluntekijöille suunnatussa koulutuksessa, jossa syntyivät ensimmäiset Räppäri VAARAn tekstit. Tähän mennessä Vaara on kirjoittanut sisäisestä etsinnästään kolme autofiktiivistä romaania. Niissä hengellisen etsinnän multitaskaaja ku-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

vaa omaa matkaansa ja sisäistä maisemaansa yltiörehellisesti mutta samalla viihdyttävästi. Ensimmäisen kirjan Maa kutsuu (Sammakko 2016) idea syntyi viikon kestäneellä Lapin-vaelluksella, johon sisältyi vipassana-retriitti. Toinen kirja Modernien munkkien matkassa – Hillitön henkinen elämäni (Viisas elämä 2019) vie lukijan Espanjaan kaksi viikkoa kestävään retriittiin, jossa noudatetaan transsendenttiseen meditaatioon perustuvaa ascensio-suuntausta. Kirjan teemana on pyrkimys vapautua mielen kahleista, mutta samalla Vaara saa retriitin kuulostamaan Big Brother -ohjelman erikoisjaksolta, jossa kommelluksilta ei vältytä. Kolmannen kirjan kirjoittaminen alkoi perheen lomamatkalla, kun Vaara sai kuulla, että hänen sisarensa sairasti pitkälle edennyttä syöpää. Vaara pitää tänä syksynä ilmestynyttä Siskon petiä (Viisas elämä) tähän saakka tärkeimpänä kirjanaan.

SANNA VAARA USKOO, että ihminen voi kestää monenlaisia asioita, jos pystyy luottamaan kaiken taustalla vaikuttavaan rakkauteen. Hän lisää kuitenkin, että tällaiset asiat pitää kokea itse. Muuten kyse on pelkästä sanahelinästä. – Uskon, että asiat, joiden kuuluu tapahtua, tapahtuvat. Tämä ei estä sitä, että meihin sattuu välillä ihan saatanasti, hän sanoo. Elokuussa Vaara aloitti hengellisen ohjauksen koulutuksen, jota vetää pappi ja hengellinen ohjaaja Henri Järvinen. Kristilliset mystikot ovat Vaaralle melko tuore tuttavuus. Hän löytää heidän kertomuksistaan samanlaisia kokemuksia kuin hänellä itsellään on ollut. Lukiessaan mystikkojen tekstejä Vaara huomaa usein itkevänsä. Hän ei välttämättä ymmärrä älyllään, mikä on koskettanut häntä. – Kokemus on kaikkein tärkein, mikään muu ei jotenkin riitä. Ei voi vain opiskella asioita, on tunnettava Jumalan kosketus. ■

Joululahjat helposti

SUOMEN SUURIMMASTA lelujen verkkokaupasta lelupartanen.fi TOIMITUSK ULUTARJOUS

21.11. SAAKKA

Joululahjat edullisesti baby born nukke 43cm

ryhmä hau dino hq leikkisetti

barbie suuri vaatesetti

(norm.79,95)

peten paku peli

(norm. 59,95)

rainbow high fashion nuket

-33%

-67%

(norm.29,95)

pikku pupu piilosilla peli

(norm. 49,95)

-60%

(norm.24,95)

Tilaa lahjat valmiiksi paketoituna!

super mario sienilinna

-33%

2995

(norm. 44,95)

revell rc speed fighter

95 -58

(norm.23,95)

hotwheels blastin rig autonkuljetusauto

(norm.39,95)

brio matkustusasema setti

(norm.79,95)

Tarjoukset erä tarjouksia. Toimituskulutarjous koskee vain Schenkerin toimituksia.

kauppakeskus minna haapaniemenkatu 18, 70110 kuopio 017 282 7511 | myynti@lelupartanen.fi

-33%

Täynnä kiitollisuutta Laulajan ura on ollut Katri Helenalle unelmien täyttymys. Jos Jouluradiolle tehty Hoosianna jää hänen viimeiseksi äänitteekseen, se on hänen mielestään hyvä lopetus. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JOONAS BRANDT

iime vuoden tammikuussa Katri Helenan äiti Bertta Koistinen kuoli 102-vuotiaana. Maaliskuussa tuli koronapandemia ja sen pakottamana eristäytyminen omaan kotiin Askolassa. Elämä hiljeni. – Se oli iso muutos, mutta aika hyvä. Ajattelin, että kiitos Luojalle. Tunsin kyllä, että olin tehnyt aika pitkän rupeaman erilaisia asioita. Äitiä olin käynyt tapaamassa hoitokodissa 13 vuoden ajan päivittäin, Katri Helena kertoo. – Aika ei käynyt pitkäksi, sillä asun vanhassa, pienessä maalaistalossa, ja siellä on aina tehtävää. Ruoka tuotiin ovelle, lapsenlasten kanssa pelattiin pelejä netissä. En kaivannut ihmisten ilmoille. Oli ihanaa, kun ei tarvinnut ostaa vaatteita eikä tehdä meikkejä. Jo pari vuotta ennen koronaa Katri Helena oli joutunut pysähtymään väsymyksen ja kilpirauhasvaivojen vuoksi ja peruuttamaan kaikki sovitut työt. Vaikka hän oli ollut väsynyt jo pitempään, työ oli tuntunut yhä niin kivalta, ettei sitä olisi millään malttanut lopettaa. Sitten oli pakko. – Kyllä ihmisen fyysinen olemus on viisas. Jos ei itse älyä, niin keho kertoo. Tulee sairastuminen tai palaa melkein loppuun. Joillekuille se tulee jo paljon aikaisemmin kuin 55 työvuoden jälkeen, Katri Helena hymähtää. – Sen jälkeen olen tehnyt vain neljä joulukonserttia ja telkkariin joitakin pieniä juttuja. Ja varmaan tulen jotakin vielä tekemään, mutta mihinkään isoon rumbaan en enää lähde. YHDELLE TYÖTARJOUKSELLE Katri Helena sanoi heti kyllä. Se oli Hoosianna-virren laulaminen Jouluradiolle. Yleensä hänen joulunsa on alkanut syyskuussa joulukonserttien suunnittelulla. Nyt se alkoi jo heinäkuun helteissä espoolaisella studiolla. – Jos tämä on minun viimeinen levytykseni, niin Luojalle kiitos siitä. Jos niin käy, se on hyvä lopetus. Jouluradio on teettänyt vuodesta 2012 alkaen joka vuosi tilaustyönä Hoosiannasta uuden sovituksen, joka on soitettu ensimmäisenä adventtina puoliltaöin. Omat versionsa ovat vuosien varrella tehneet esimerkiksi Kerkko Koskinen Kollektiivi ja lauluyhtye Rajaton. Hoosianna-tulkintaansa miettiessään Katri Helena avasi YouTuben ja etsi sieltä kaikki edellisten vuosien versiot. – Tajusin, että minun täytyy tehdä Hoosiannasta niin herkkä ja hellä kuin kykenen. Sehän

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

on riipaiseva tarina: Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin, ihmiset hurraavat ja iloitsevat, mutta kohta häntä ollaan jo tappamassa. MONIEN JOULUNODOTUKSEEN Katri Helenan ääni on kuulunut jo ennen Hoosiannaakin. Hänen vuonna 1978 levyttämänsä Joulumaa on ollut radiokanavien kestosuosikki. Jouluihmiseksi tunnustautuva laulaja kertoo nauttivansa joululaulujen esittämisestä. – Joulukonserteissa herkistyy niin esiintyjä kuin yleisökin. Nautin nähdessäni, kuinka ihmiset, jotka menevät oravanpyörässä ja joilla on aina kiire, istuvat kirkonpenkissä silmät kiinni kuuntelemassa. Silloin ajattelen, että tämä on ihana hetki. Joululaulut ovat Katri Helenan mielestä erityisiä siksi, että niihin liittyy niin paljon muistoja, usein jo lapsuudesta asti. – Kaikilla ne muistot eivät välttämättä ole hyviä. Voi olla kipeitäkin asioita, mutta joululauluilla on ihmeellinen kyky purkaa mielen solmuja. Viime joulu oli Katri Helenalle ensimmäinen, jonka hän vietti ilman perhettä. Hän päätti tyttäriensä kanssa, että he minimoisivat riskit ja pitäisivät etäjoulun.

”

Joululauluilla on ihmeellinen kyky purkaa mielen solmuja. – Miesystäväni Tommin kanssa minimoimme kaiken hössötyksen. Ostimme valmiit ruuat moneksi päiväksi. Se oli aika kiva kokemus. Lapsenlapset ovat jo ilmoittaneet, että tänä jouluna palataan normaaliin ja kokoonnutaan mummin luokse. Kuunnellaan joulurauhan julistus ja syödään riisipuuroa. Lapset saavat lahjat ennen ruokailua, ja joulupöydässä istutaan kauan. Välillä lauletaan ja soitetaan, sillä myös Katri Helenan tyttäret ja vävyt ovat muusikoita. KATRI HELENAN ensimmäinen levytys, Poikien kuvat, julkaistiin vuonna 1963. Puolentoista vuoden kuluttua hän voisi siis viettää 60-vuotistai-

teilijajuhlaansa. Uralle on mahtunut lähes kaksi miljoonaa myytyä äänitettä ja sellaisia klassikoksi kasvaneita hittejä kuin Anna mulle tähtitaivas, Vasten auringon siltaa, Mun sydämeni tänne jää, Katson sineen taivaan, Katson autiota hiekkarantaa, Syysunelma ja Puhelinlangat laulaa. – Sain aloittaa vaiheessa, jossa sodan jälkeen syntynyt sukupolvi rupesi rakentamaan Suomea. Kaikki, mitä vain halusi tehdä, oli mahdollista – oli opiskelupaikkoja ja työpaikkoja. Minä löydyin sieltä korpikuusen kätköistä laulamaan. – Sanotaan, että jos ihminen oikein kovasti toivoo jotakin, silloin hän myös toimii niin, että se asia toteutuu. Niin minulle on käynyt. Jos Katri Helenalle ei olisi ollut jo lapsesta asti selvää, että hänestä tulee laulaja, hän olisi kauppakoulun jälkeen saattanut päätyä töihin vaikka kauppaan tai somistamoon. – Mutta lapsuuteni toive vei minua. Nyt on helppo ajatella, että tämä on ollut minun tehtäväni elämässä – ja on ihan vähän vieläkin. Se päi-

Kuka?

Katri Helena Kalaoja, 76, on yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä iskelmälaulajista. 52 albumin lisäksi hän on julkaissut myös kirjan Taivaan tie (Otava 2014). Hänellä on kaksi tytärtä ja kaksi lapsenlasta.

Mitä?

Katri Helena on tehnyt Jouluradiolle oman tulkintansa Hoosiannavirrestä. Se julkaistaan ensimmäisenä adventtina 28.11. klo 00, ja se on Jouluradion soittolistalla koko joulukuun ajan. Video on katsottavissa jouluradio.fi:ssä ja Jouluradion Facebookissa ja Instagramissa.

Motto

Ai mitä? No kokeillaan!

vä, jolloin tehtävä on suoritettu, tulee olemaan täynnä kiitollisuutta. Voin olla kiitollinen myös itselleni, sillä en ole koskaan tehnyt tätä välinpitämättömästi. Me olemme kuulijoiden kanssa kulkeneet tätä polkua aika yksimielisesti. – Työ on ollut minulle unelman täyttymys. Myös toinen unelmani on toteutunut: sain kolme lasta, joista kahden tyttären kanssa elämme läheisessä yhteydessä, ja lapsenlapsiakin on kaksi. En koskaan ole ajatellut, että haluaisin jotain muuta. Kyllä minä siellä pilven päällä voin sitten joskus tyytyväisenä sanoa, että hyvä homma tuli tehtyä. SANA KIITOLLINEN toistuu Katri Helenan puheessa usein. Uralla menestys on seurannut toistaan, mutta yksityiselämään mahtuu kipeitä menetyksiä. Hänen puolisonsa Timo Kalaoja kuoli vuonna 1988 vain 42-vuotiaana. Vuonna 2009 Katri Helenan poika Juha Kalaoja menehtyi 33-vuotiaana. – Jokaisella on oma kohtalonsa. Täytyy vain olla kiitollinen niistä vuosista ja ajoista, jotka on

eletty yhdessä. Totta kai ikävä läheisten lähtiessä on konkreettinen ja voimakas, mutta ajattelen, että heillä on hyvä olla siellä, minne henki menee, Katri Helena sanoo. Yhteys mieheen ja poikaan ei ole katkennut heidän kuolemaansa, vaan Katri Helena kertoo heidän olevan hänen näkymätön suojavartionsa, jolta hän saa opastusta ja lohdutusta. – Nyt kun on etätöitä ja etäopetusta voin sanoa, että minä olen ollut jo 33 vuotta etäopetuksessa. Ymmärrän kyllä ihmisten ennakkoluulot ja epäuskon. Itsekin olisin että hohhoijaa, jos en olisi tätä kokenut. Tämä on minulle totta, eikä muiden tarvitsekaan siihen uskoa. Mutta tiedän, että monilla on tämmöisiä kokemuksia. Tärkein opetus, jonka Katri Helena on suojavartioltaan saanut, on se, että me ihmiset emme ole toisistamme erillisiä vaan pohjimmiltamme hyvin samanlaisia. Samaa ainetta, samaa energiaa – miten sen kukakin haluaa sanoa. Sen, minkä teemme toisillemme, teemme myös itsellemme.

– Luin 1980-luvulla lapsilleni Grimmin satuja, jotka ovat sekä karmeita että viisaita. Niiden opetus on aina, että se, minkä teet toiselle, palautuu sinulle. Jos joku tekee minulle pahaa, minun ei tarvitse sitä kostaa, koska hän on tehnyt pahaa myös itselleen. Raskaissa elämänvaiheissa Katri Helena on turvautunut Isä meidän -rukoukseen. Hän sanoo rukoilleensa sen riekaleiksi. Siihen keskittyminen on auttanut hetkeksi tyhjentämään mielen kaikesta muusta. – Kun oli oikein vaikea olla, tein koetta, että pystynkö lausumaan Isä meidän -rukouksen harhautumatta ajattelemaan mitään muuta. Aluksi en onnistunut ollenkaan. Siinä vaiheessa, kun siihen pystyin, huomasin, että olen paremmalla tolalla. Erityisesti häntä vaivasi pyyntö ”tapahtukoon sinun tahtosi”. – Siihen aina pysähdyin. Ja päätin, että tapahtukoon sinun tahtosi.■ Jouluradio on osa Kirkko ja kaupunki -mediaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Tulkitsijan vastuu on suuri 2020-luvulla ihmisiä askarruttaa, onko Raamattu merkityksellinen, arvioi arkkipiispa Tapio Luoma. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ANTTI RINTALA

un evankelis-luterilaisen kirkon piispat päättivät ryhtyä julkaisemaan puheenvuoroja kirkossa ja yhteiskunnassa ajankohtaisista asioista, ensimmäiseksi aiheeksi valittiin Raamattu. On ehkä turha kysyä, mikä Raamatusta tekee juuri vuonna 2021 erityisen ajankohtaisen, sillä kirkolle se on aina yhtä ajankohtainen. Sanoma ihmisiä rakastavasta Jumalasta, lähimmäisenrakkauden velvoittavuudesta ja ikuisen elämän toivosta ei ole kaivannut päivittämistä pariin tuhanteen vuoteen. Toisella tavalla ajankohtainen Raamattu on siksi, että kun se nousee julkiseen keskusteluun, huomion kohteena ovat ihan muut asiat kuin sen ydinsisältö. Raamattu näyttää kirkollisten kiistojen lyömäaseelta, jota käytetään tarkoitushakuisesti omien päämäärien ajamiseen ja toisten tuomitsemiseen. Monien mielestä se myös tuntuu olevan ristiriidassa tieteellisen maailmankuvan ja ihmisoikeuksien kanssa. – Piispojen puheenvuoron tavoitteena on selkeyttää sitä, mitä kirkossa Raamatusta opetetaan. Sitähän luetaan valtavan monella eri tavalla – myös sellaisilla tavoilla, jotka eivät tee oikeutta sen myönteiselle sisällölle. Myös Raamatun käyttämisestä lähimmäisen lyömiseen tai tuomitse-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

miseen oli tarpeen sanoa jotain, kertoo arkkipiispa Tapio Luoma. – Raamatun lukijan ja tulkitsijan vastuu on valtavan suuri. Siksi hengellinen lukutapa, jossa kysytään, mitä Jumalan tahto on juuri tänä aikana ja tässä ympäristössä, on tavattoman tärkeä. Luoma huomauttaa, että esimerkiksi Gandhia Raamattu innoitti väkivallattomaan vastarintaan. Toisaalta siitä on saatu myös kimmokkeita vihollismaiden valloittamiseen ja vieraiden kulttuurien tuhoamiseen. Sen avulla on perusteltu sekä orjuutta että orjuuden lakkauttamista. Etsimättäkin löytää raadollisia yksityiskohtia ja Jumalan nimissä tehtyjä julmuuksia. Arkkipiispalle ne eivät kerro Jumalasta vaan ihmisestä, joka hakee omaa paikkaansa suhteessa toisiin ihmisiin ja Jumalaan. – Raamatun varsinainen sanomahan on siinä, että on löydettävissä sopusointu Jumalan ja ihmisen välillä ja ihmisten kesken. TAPIO LUOMA MUISTUTTAA, että me elämme aivan erilaisessa maailmassa kuin Raamatun tekstien kirjoittajat ja meidän maailmankuvamme on väistämättä toisenlainen. – Siksikin Raamatusta on turha etsiä vastauksia luonnontieteen kysymyksiin. Sen sijaan se voi

ohjata näkemään luonnon ihmeellisyyden ja olemaan siitä kiitollinen. Se ei myöskään ole mikään moraalin käsikirja, josta löytyisivät valmiit mallit kaikkiin tilanteisiin kaikkina aikoina. Pikemminkin se on kuvausta ihmisten kohtaamisista Jumalan kanssa, kamppailusta, kipuilusta ja ylipäätään siitä valtavasta kyselystä, että mikä on minun paikkani tässä maailmassa ja mitä Jumalalla on minulle sanottavaa. Luterilaiseen raamattunäkemykseen on Martti Lutherin ajoista asti kuulunut ajatus, että Raamatun varsinainen sanoma on Kristus. Se on Luoman mukaan edelleen käypä periaate. – Kun pohditaan oikean ja väärän suhdetta, on katsottava, millaisen esimerkin Jeesus antaa Jumalan tahdon mukaisesta elämästä. Raamatun ydin paljastuu siinä, miten Jeesus kohtasi ihmisiä ja siinä viestissä, joka hänellä oli Jumalasta kaikkien Isänä. – Ainakin itse uskon, että siitä vääjäämättä kulkee tie ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, vastuuseen luomakunnasta ja elinympäristöstä ja lähimmäisenrakkauteen, joka ei erottele ihmisiä. Ajattelen ehkä vähän lapsenomaisestikin, että tästä suunnasta on löydettävissä kirkossa yhteys eri tavoin ajattelevien välille, jos me haluamme sellaisen löytää.

Näinkin Raamattua voi lukea – piispojen puheenvuoron julkistamistilaisuudessa sanottua

”Ilman Raamattua on mahdoton ymmärtää suomalaista ja eurooppalaista kulttuuria. Niin kirjallisuus, kuvataiteet kuin musiikkiteoksetkin sisältävät lukemattomia sitaatteja Raamatusta. Tai paremminkin: Raamatun kertomukset läpäisevät kulttuurin kerrostumia antiikista nykypäivään, toistuvat taiteissa ja jäsentävät niissä ihanteita ja paheita.” Tampereen piispa Matti Repo

”Olisi aika olennainen juttu, että seurakunnissa opetettaisiin Raamattua. Raamatun lukemisella yhdessä on merkitystä. Me ajattelemme helposti Raamattua ylitsepääsemättömänä suorituksena, että se on niin iso kirja, että kysytään, kuka on lukenut sen läpi. Luin jostain, että se vie noin 90 tuntia. Eihän se ihan mieletön ponnistus ole.” Helsingin piispa Teemu Laajasalo

EDELLISEN KERRAN Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat ottivat kantaa Raamattuun lähes viisikymmentä vuotta sitten, vuonna 1972. Silloisen Kaksitoista teesiä Raamatusta -julkilausuman taustalla oli kirkossa käyty keskustelu historiallis-kriittisestä raamatuntutkimuksesta ja sen oikeutuksesta. – Teeseissä tuotiin ilmi, että Raamatusta tulee etsiä nimenomaan Jumalan pelastavaa tahtoa. Tässä suhteessa piispojen kanta ei minusta ole muuttunut, mutta ehkä maailma on muuttunut viidessäkymmenessä vuodessa sen verran, että kysymyksenasettelu ei enää ole ihan samanlainen, Tapio Luoma sanoo. Hän toteaa, että 1970-luvulla polttavin kysymys oli, onko Raamattu luotettava. Silloiset raamatuntutkimuksen löydöt olivat osoittaneet monia Raamatussa kerrottuja asioita luonnontieteellisesti tai historiallisesti paikkansapitämättömiksi tai ristiriitaisiksi. 2020-luvulla ihmisiä askarruttaa enemmän se, onko Raamattu merkityksellinen. Aika harvalle se on sellainen, ainakaan tilastojen valossa. Vuonna 2019 tehdyn kyselyn mukaan 51 prosenttia suomalaisista ei lue Raamattua koskaan ja 28 prosenttia lukee sitä harvemmin kuin kerran vuodessa. Kaksi prosenttia suomalaisista lukee Raamattua päivittäin, ja tähän pieneen vähemmistöön kuuluu myös arkkipiispa Luoma. Siksikin hän on sopiva henkilö kertomaan, miksi sitä kannattaisi lukea. – Tärkeintä varmaan on, että olisi jokin henkilökohtainen kokemus siitä, mitä hyvää Raamatun sivuilta voi omaan elämään tulla. Sen sanomassa rakastavasta Jumalasta on paljon sellaista hoitavaa ainesta, joka voisi puhutella myös tämän päivän ihmistä. Oman kokemuksensa Luoma tiivistää psalmin 23 ensimmäiseen jakeeseen: ”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.”

”On tärkeää, että Raamattua luetaan, ja ymmärretään sen vaikutus pyhänä kirjana. Joskus kuitenkin mietin, toimiiko sen perinteinen opettaminen enää. Voi olla niin, että ihmiset kaipaavat muutakin ja että tässä ajassa toimii rukoilevampi lukutapa – Raamatun hengittäminen ja sen kanssa eläminen. Ehkä meidän pitäisi vahvistaa sitäkin puolta.” Turun piispa Mari Leppänen

”

Raamatun varsinainen sanomahan on siinä, että on löydettävissä sopusointu Jumalan ja ihmisen välillä ja ihmisten kesken. ARKKIPIISPA TAPIO LUOMA

– Se on kokemus siitä, että elämä on hyvissä käsissä, vaikka matkan varrella joutuukin kohtaamaan monenlaista. Myös vaikeina päivinä Herra on lähellä ja johdattaa. Vaikka raamatunlukija löytää halutessaan myös paljon ajatonta viisautta ja elämänohjeita, Luoma sanoo, että Raamattu ei tyhjene niihin. Se on läpeensä hengellinen kirja, joka ohjaa suoraan yhteyteen Jumalan kanssa. Luoma kertoo miettineensä paljon, mikä olisi osuvin tapa kuvata Raamatun merkitystä ihmisen jumalasuhteelle. – Raamattu muodostaa elämäni kanssa kokonaisuuden, jonkinlaisen kentän tai alustan, jonka keskellä kohtaan Jumalan. ■ Raamattu ja kirkko -puheenvuoro on luettavissa osoitteessa evl.fi/piispainkirjeet.

Hyödynnä huipputarjouksemme Saga Munkkiniemi tarjoaa laadukasta vuokra-asumista palveluiden keskellä. Muuta nyt kauniiseen palvelutaloomme 219 euron peruspalvelumaksulla. Asumiskulun päälle tuleva peruspalvelumaksu sisältää turvarannekkeen, palvelupäivystyksen, vapaa-ajan ohjelman sekä yhteistilojen käytön.

Tervetuloa tutustumaan! p. 0800 06116 (ark. klo 8-16) myynti.saga@sagacare.fi sagacare.fi/helsinki Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

Isokoski

KAUPPAKESKUS EGYPTISSÄ PAASTONAIKAA EDELTÄVÄN JUHLAN PÄIVÄ

-1.

loisia

NENÄSSÄ TIEDOTTAA

MIELESTÄ HÄIPYNYT

LINJURI B

PYYTÄÄ

TÄSMÄLLISESTI

TUPRUTTELEE

TOKIOSSA PRONSSILLE NYRKKEILLYT POTKONEN

HENRY

EXPRESSA

ORAVISTA TOINEN

ARVOPUUTA

TEMPPUILLA SOTURI

SATUNNAINEN

PIRTTI

SUOMEN VANHIN

JUSSIPALKITTU AIROLA

PUMPUILLA

HISSIALALLA

KAI ....

ISLAMILAINEN ARVO

PÄÄLLYSTE MAAILMANMUSIIKKIA

-KUPPI

ERHEETTÖMIÄ PLUS-KONE PUOLI

NAHKATAKKI

AIVAN VARMA

KESKEISIÄ

MITATTAVA EDELFELT

SIEMAISTUJA OSTAA JA MYY

TALVIRENKAALLE

SURMANNEITA

VIELÄ VÄHÄN SUOLAA

MYÖTÄTUNTOISTA

SOLISEVA PASOLININ P TOKA

PYYHITTÄVIÄ

KARJALLE NUHDE

SUOSITTU MAKEINEN

-KONNA RAMAZZOTTI

KARIBIALLA

pyhä VIEhärkä HÄTYS A

OTOS

HUOMAUTUKSIA

PIKKULEIPÄ Ä PIENIÄ ASUNTOJA

MOOSEKSEN KIRJASSA

NAINEN KAUKAISELTA SAARELTA

SORSA MERILINTUJA

siltaa pitkin

60%

YOUTUBEN JOHTAJA WOJCICKI

MERENNEITO

ote

MIKAEL

yhtymä

ERIPURA

LÄHES

EPÄSELVÄÄ PUUKKO

KUUSENHAKUPAIKKA

SUUNTAUS

OSAKKEIL" LE

raoton

LASKEE LEIKKIÄ BRITTIJOKI

M T

O K

SUORITUKSIA

ODUSOGA

KYLÄN LÄPI

CARLOS

ROOMAN HALKI

KIRJAILIJA SHELLEY

VÄÄNNETTÄVIÄ

VOI HÄÄKUVAN

TAUSTA

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

väsätä

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Mielipide Sukuselvityksillä on tärkeä tehtävä TOISIN KUIN varatuomari Matti Norri kirjoitti Kirkko ja kaupunki -lehdessä (K&k 4.11.), sukuselvityksiä tarvitaan. Tiedän tapauksia, joissa sukuselvityksessä on löytynyt yllätyssisaruksia. Sukuselvityksiä tarvitaan näiden sisar- ja velipuolien oikeuksien turvaamiseksi.

Arja Toiviainen Helsinki

MUISTOKIVI PUISTOLAN vanhustenpalvelutalon pihalla tuntui huomionosoitukselta minulle, talon asukkaalle, sekä rakkaille jo poisnukkuneille omaisilleni ja ystävilleni. Talomme asukkaat voivat halutessaan laittaa muistokivelle kynttilän palamaan rakkaittensa muistoksi jouluna, pyhäinpäivänä ja muina muistopäivinä. Jo pyhäinpäivän aattona muistokivelle tuodut kynttilät juhlistivat liekeillään päivää ja lohduttivat meitä. Kiitos Helsingin kaupungille!

B. Irmeli Eklund

Kirkon ja Elokapinan yhteistyötä pitää vielä selvittää YLEENSÄ PIDÄN Jaakko Heinimäen kantaaottavista pääkirjoituksista. Nyt hämmennyin pääkirjoituksen väitteestä, että kansanedustaja Sebastian Tynkkynen uhkasi häiritä Tampereen seurakunnan ja kristittyjen Elokapinan suunnittelemaa surusaattoa (K&k 21.10.). Tarkistin Instagramista, mitä Tynkkynen on sanonut. Hän sanoi kuvaavansa tilaisuuden ja julkistavansa sen sosiaalisessa mediassa. Hän siis aikoi kuvata kansalaisjournalismin hengessä ulkoilmatapahtumaa. Onko se häirintää? Olisiko mahdollista, että suunnitellun ja perutun tapahtuman saama kielteinen palaute pysäytti arvioimaan uudelleen yhteistyötä Elokapina-liikkeen kanssa? Katsoin myös Tynkkysen kuvaaman raportin liikkeen mielenilmauksesta valtioneuvoston linnan ympäriltä. Pidin sitä hyvänä, en ”koirien haukkumisena”.

MARTTA-KAISA VIRTA

Kiitos muistokivestä

Kirkkolaivan on jo aika nostaa purjeet LUTERILAINEN KIRKKO on mielestäni kuin purjelaiva, joka ajaa moottorilla tuttua ja turvallista reittiä. Sen olisi jo aika nostaa purjeet ja luottaa siihen, että myös vastatuuleen luoviminen onnistuu. Vastatuulta voivat olla muun muassa kirkosta eroaminen ja taloudellinen ahdinko. Kirkkolaivan pitäisi myös rohkeasti ottaa tarvittaessa uusi suunta. Ruohonjuuritasolla on paljon hyviä ja sitoutuneita työntekijöitä, kuten esimerkiksi omassa seurakunnassani Herttoniemessä. Osaa koko kirkon johdosta vaivaa kuitenkin liian syvä konservatii-

Toivoisin piispoilta täsmennystä Elokapinan tavoitteita ymmärtävään lausuntoon. Liike on ilmoittanut tavoitteekseen muun muassa hiilineutraalin Suomen vuoteen 2025 mennessä. Taustajärjestön XR kirjoituksissa on väkivaltaisia aineksia. Tosin Suomen nettisivut puhuvat väkivallattomuudesta, mutta liike on osa XR:ää. Yhdessä Tynkkysen julkaisussa Elokapina-nuori makaa asfaltilla kasvoillaan kyltti: ”Minulla ei ole tulevaisuutta.” Tynkkynen toteaa hänelle: ”Kyllä sinulla on tulevaisuus, kun nouset ylös ja lähdet töihin.” Minä kuulin tuossa lauseessa toivon tarjoamista.

Heli Nummelin Helsinki

visuus, jonka takia seurakuntien työntekijät eivät voi tehdä kaikkia uudistuksia, joita haluaisivat. Tuntuu aika uskomattomalta, että vielä 2020luvullakaan piispainkokous, saati kirkolliskokous, ei ole päässyt yksimielisyyteen homoavioliitoista. Vaikka tietääkseni suurin osa papeista ja kirkon jäsenistä puoltaisi homojen kirkollista vihkimistä, ainoastaan piispa Teemu Laajasalo sallii pappien vihkiä homopareja. Toivottavasti piispakunnan nuorentuessa asiaan tulee muutos.

Ruoka-apua ja esirukouksia tarvitaan YLEN MOT-OHJELMA esitti kritiikkiä ruoka-apua kohtaan, mutta ohjelmassa oli monia epätarkkuuksia ja virheitä. Kirkko ja kaupunki teki siitä jutun verkkoon (Ylen MOT sai ruoka-aputoimijat hämmentymään, www.kirkkojakaupunki.fi 1.10.). Olen ollut pitkään mukana vapaaehtoisena Mäntsälän helluntaiseurakunnan ruoka-avussa. Olen myös Hakunilan ev.lut. seurakunnan jäsen ja toimin sielläkin vapaaehtoistyössä. En koe eri toimijoiden ruoka-aputoimintaa kilpakenttänä. Mäntsälän ruoanjakotyö ei ole saanut tänä vuonna yhtään valtionapua, vaan kaikki on hoidettu lah-

Hanna-Elina Yli-Koski vapaaehtoinen, Helsinki

joitusvaroin. Hävikkijakotoiminnan kulut ovat suuret: varaston vuokra, sähköt, lämmitys, kylmälaitteet, kuljetusautot, bensat ym. maksavat. Kaikki työntekijät ovat tarkkoja hygieniasta ja kylmäketjujen aukottomuudesta. Mitään hartaustilaisuuspakkoa ei ole. Ne, jotka eivät halua olla mukana sellaisessa, tulevat myöhemmin jonoon eivätkä jää silti mistään vähemmälle. Rukouspalveluun osallistuminen on tietysti vapaaehtoista. Olen ollut mukana tuossa palvelutyössä ja voin todeta, että ihmisten avuntarve ja hätä eivät todellakaan ole vain ruoan puutetta.

Helena Kinanen eläkeläinen, Vantaa

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

• EHT Sirkka Müller

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa

Kiinteistönvälitystä

Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy tänä vuonna vielä kaksi kertaa: 2.12. Osoitteellisen jakelun lisäksi peittojakelu Espoossa, ei mainoskieltotaloudet

16.12. Joululehti Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Kokouksia

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Perunkirjoitukset ja perinnönjaot ammattitaidolla ja myötätuntoisesti. Varaa ilmainen alkukeskustelu

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

laki365.com

010 3379 150 asiakaspalvelu@lexly.fi www.lexly.fi

Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080

Vantaan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu 30.11. klo 18 alkaen Tikkurilan kirkolla, Asematie 12a, 01300 Vantaa. Esityslista on nähtävillä 18.11.2021 alkaen kirkkovantaalla.fi sekä seurakuntien ja seurakuntayhtymän ilmoitustauluilla. Mikäli koronatilanne vaikeutuu, kokous pidetään verkossa ja se striimataan yleisölle kirkkovantaalla.fi-sivuilla. Eve Rämö yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Palveluja tarjotaan Koulut ja kurssit YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia Eläkeläisille, leikkaus 18 - 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38 Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit. Kaikki pois. P. 040 361 7594 Noudamme kaikki vanhat ja risat huonekalut ja kodinkoneet pois tieltänne. Easynouto.fi 0447300370 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225 Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä. Mm. permanentit. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Ota yhteyttä mediamyyntiin 040 680 4057 ○ 040 665 5983 ○ 040 750 5508 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Tilaisuuksia

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Opiskele työnohjaajaksi! Keskiössä Ihmisyys työelämässä. Viitekehys psykodynaaminen ja systeeminen. Lisätietoja: www.maria-akatemia.fi, eivor.wallinvirta@maria-akatemia.fi Maria Akatemia ry järjestäjänä

Ostetaan OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

040 0218 225 SEPPO JA SARI

Ostamme autoja

Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohto niemi Oy p. 050 542 2388. 1930-70-luvun irtaimistot. Arviointi, tyhjennys ja sovitusti loppusiivous. Kuolinpesät, varastot. Käteinen/tili. Luottamuksella. 045 209 8800 Pekka

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS su 21.11. klo 10 kirkkopyhä Järvenpään kko+srk-kesk., Kirkkotie 4. klo 10 kirkkopyhä Tuusulan kko, Kirkkotie 45. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti. ti 23.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonkatu 17 D, mukana Simo ja Tarja Lipasti. ke 24.11. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3. pe 26.11. klo 19 kotiseurat Hassisella, Sidetie 10 (Tapanila), Hki. su 28.11. klo 17 veisuut Seuratuvalla, myös facebook.com/herattaja. ke 1.12. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-tila, Heikkiläntie 7, 4. krs., Hki. pe 3.12. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparinkatu 8, Espoo.

ESIRUKOUSILTA ti 23.11 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Marko Huhtala, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh.(09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Vuokralle tarjotaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Puotinharju 23,5 m2, 1 h + kk + kph + alkovi + parv. 7. krs. Parvekkeelta hienot näkymät. Kastelholmantie 4 D 135. Siisti kunto. 630 €/kk. Vakuus 2 kk. P. 044 243 2022. Yksiö 27m2 Etelä-Haaga. Hyvä kunto, putkiremontoitu talo, hyvät yht. (juna, bussi), parveke, uima-allas. Myös osittain kalust. ja lyh. aikaa. Vast. Visauskallio@gmail.com Espoonlahti kalustettu 46 m2. 1 h + k + alkovi. 690 e/kk. Myös määräaikaisesti. P. 050 555 5711. 2 h + k, 47 m2 Kontula. Lähellä metroasemaa. P. 044 026 0741 KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Harras hetki

Kalevi Korhonen, 71, asuu Helsingin Katajanokalla. Hän on toiminut siellä talonmiehenä lähes 30 vuotta. Korhosen elämänohjeena on ollut lause: ”Kun hyvin taaplaa eikä kovin paljon kiroile, odottaa sinua taivasten valtakunta.”

Virret vievät lapsuuteen Talonmies Kalevi Korhonen rauhoittaa sunnuntait hartaan musiikin kuuntelulle. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

alevi Korhoselle on tullut tavaksi pysähtyä sunnuntaisin jumalanpalveluksen ja virsien ääreen. Hän kuuntelee niitä netin kautta Ylen Radio1:ltä tai Järviradiosta. Jälkimmäisessä alkaa jumalanpalveluksen jälkeen puhelintoivekonsertti, jossa soitetaan virsiä ja muuta harrasta musiikkia. Usein Korhonen yhtyy lauluun. Hengellinen musiikki antaa hänelle lohtua ja tietynlaisen turvallisuuden tunteen. MUUTAMAN RAJUN KOKEMUKSEN myötä Kalevi Korhonen on vakuuttunut siitä, että hän on saanut elää jonkun varjeluksessa. Näitä kokemuksia ovat olleet muun muassa selviytyminen tuberkuloosista, kovasta myrskystä ja polkupyöräonnettomuudesta. Virsien kuuntelu ja laulaminen ovat kuhmolaistaustaisella Korhosella lapsuuden perintöä, sillä hänen äitinsä ja mummonsa olivat kovia vei-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

saamaan. Koko perhe myös kävi kesäisin Herättäjäjuhlilla. Ison sysäyksen virsien pariin antoi seurakunnan poikakuoro. Pojat lauloivat Kuhmon kirkossa innolla virsiä ja kilpailivat siitä, kuka saa kerätä kolehdin. Kuoroajoilta hänen mieleensä jäi erityisesti virsi Oi Kaanaanmaa. LEMPIVIRRET LIITTYVÄT Kalevi Korhosella tiettyihin ihmisiin ja tapahtumiin. Korhonen oli yhdeksänvuotias, kun hänen enonsa kuoli pudot-

”

Syötiin lihasylttyä ja sitten veisattiin Mä silmät luon ylös taivaaseen. tuaan jäihin. Poikaan teki ison vaikutuksen enon hautajaisissa laulettu Oi Herra, jos mä matkamies maan. Tuossa iässä Korhonen kävi myös auttelemassa iäkästä Piilolan Lyytiä. Hänen kanssaan syö-

tiin lihasylttyä ja sitten veisattiin Mä silmät luon ylös taivaaseen. Korhosen lapsuudenperheessä laulettiin innokkaasti virttä Joka aamu on armo uus. Sitä on laulettu erityisesti syntymä- ja nimipäivinä. Korhosen sisar onnittelee yhä veljeään tällä virrellä. Erityisen koskettava tilanne oli se, kun Korhonen hyräili Oi Herra, jos mä matkamies maan -virttä äidilleen tämän viime hetkillä sairaalassa. Yllättäen äidin silmistä alkoi virrata kyyneleitä. Korhonen arvelee, että äiti ehkä vielä kuuli hänen äänensä. JÄRVIRADION PUHELINTOIVEKONSERTIN toivotuimpiin kappaleisiin kuuluu Tuure Kilpeläisen Jäähyväiset. Se on myös yksi Kalevi Korhosen suosikkilauluja. Talonmiehen työnsä kautta Korhonen on jopa tutustunut Kilpeläiseen ja ollut mukana tämän järjestämissä juhlissa. Korhosen sanoin hänet tuntee puolet Katajanokasta, jossa hän on toiminut vuosikymmeniä talonmiehenä. Musiikki soi päässä myös työaikana, mikä saa hänet hyräilemään ja viheltelemään. Takavuosina Korhonen järjesti haitaristi Teuvo Ihanuksen kanssa Katajanokan sisäpihoilla yhteislauluiltoja. Silloin pihoilla kaikuivat Satumaa ja muut ikivihreät iskelmät. ■

Hyvää pyhää

21.11.

Tänään on tuomiosunnuntai. Päivän evankeliumissa (Matt. 13:47–50) maailmanloppua verrataan kalastukseen: hyvät kalat lajitellaan koreihin ja huonot kalat viskataan pois.

Loppunäytöksen päivä KIRKKOVUODEN VIIMEINEN SUNNUNTAI on nimeltään tuomio sunnuntai. Nimi otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1958 naapuri maa Ruotsin domsöndag mallin mukaan. Aiemmin tuomiosunnun taita kutsuttiin meillä 27. kolminaisuudenpäivän jälkeiseksi sun nuntaiksi. Katolisessa kirkossa kirkkovuoden viimeistä sunnuntai ta kutsutaan Kristuksen kuninkuuden sunnuntaiksi. Päivä liittyy kuvaukseen maailmanhistorian loppunäytöksestä, jossa Kristus saapuu maan päälle tuomitsemaan elävät ja kuolleet.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Itsekkyys paljastuu

uomiosunnuntain raamatuntekstissä majesteettinen jumalhahmo erottelee lampaat ja vuohet eri lokeroihin ja lähet tää toiset loppumattomaan rangaistuk seen, toiset iankaikkiseen elämään. Tuo miosunnuntain nimi ja raamatunteksti muodostavat vastakohdan monesta muusta kuvauk sesta tutun lempeän ja armollisen Jumalan kanssa. Mutta onko asia oikeastaan niin? Ehkä enkelten ympäröimä Ihmisen Poika, joka istuu kirkkauden valtaistuimella, onkin oikeastaan kuvaus, jonka on tarkoitus muistuttaa, ettei ole yhdentekevää, miten täällä elämänsä elää. Jeesuksen viesti ei nimittäin lempeydestään huo limatta ole, että ”ihan sama”. Sellainen ei ole lempe yttä vaan välinpitämättömyyttä. Jumalan lempeyttä on muistaa kaikkia ihmisiä yhtä lailla. Jos omat valin nat aiheuttavat jollekulle kärsimystä, mitä lempeyttä olisi antaa niiden mennä läpi sormien?

Jeesuksen kuvaamassa tuomiossa ei puhuta ai van mahdottomista vaatimuksista. Häntä kiinnos taa, onko meillä aikaa huomata lähellä olevan ih misen tarve. Hän puhuu siitä, onko meillä antaa lasillinen vettä leikeistä hikiselle naapurin lapsel le, nukkumapaikka pitkänmatkan kulkijalle tai ai kaa ystävälle, joka on vankina ahdistuksen syöve reissä. Jos hyvän valitseminen on näin yksinkertais ta, mihin tuomiosunnuntain jylinää sitten tarvi taan? Sen häikäisevää kirkkautta tarvitaan valaise maan itsekkyytemme varjot. Tuomion valo näyttää, että meissä kaikissa on lammasta ja vuohta. Ystä vän kuunteleminen tyssää usein omien neuvojen ja kamisen tarpeeseen ja yösija jää tarjoamatta oman mukavuudenhalun takia. Tuomiosunnuntain pasuu na soittaa armon viestiä. Sitä tarvitsee meistä jokai nen, johonkin kohtaan.

Jos olisi elämäni viimeinen päivä Kuolemaa kohti menevät eivät useinkaan kadu tekemisiään vaan tekemättä jättämisiään. Raskain tuomio on peili, joka näyttää paljaan totuuden elämästä. Siinä näkyy hyvä mutta myös se, mitä ei halua nähdä. Totuuden hetkeen on mahdollista valmistautua miettimällä, mitä valitsisi, jos päivä olisi elämän viimeinen. Jos Luoja suo, voi seuraavana päivänä sitten toimia huomioidensa mukaan.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

”

Tärkein oikeuteni on, että saan elää turvallista elämää. Silloin kaikki on hyvin, eikä minun tarvitse olla huolissani. KOULULAINEN REMU KANERVA s. 3

UUDISTUNUT VIRTUAALIKIRKKO.FI AVATAAN MARRASKUUSSA 2021 Varaa oman seurakuntasi lähetystili virtuaalikirkkoon, olethan yhteydessä niin kerromme lisää! Virtuaalikirkkoon voi lähettää suoralähetyksiä täysin samoilla lähetyslaitteilla kuin Facebookiin ja Youtubeen. Virtuaalikirkkoon tehtävä lähetys voidaan reitittää samanaikaisesti myös sosiaalisen median kanaviin ja Youtubeen. Virtuaalikirkon julkaisualusta on tietoturvallinen, helppokäyttöinen, monipuolinen sekä täysin mainosvapaa. Virtuaalikirkko tavoittaa katsojia maailmanlaajuisesti. OLETHAN MEIHIN YHTEYDESSÄ NIIN KERROMME LISÄÄ! info@virtuaalikirkko.fi Elias Mäenpää, p. 040-966 0598 Ilmari Mäenpää, p. 040-516 7065 VIRTUAALIKIRKKO

18.11.2021 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI Rakenna joulupuu -keräys lahjoittaa hyvän mielen s. 3 Malmin kirkkoherraksi valittiin seurakunnan oma pappi Elina Perttilä s. 4

Verkko haltuun Martti Korhonen, 88, asioi sähköisesti ja etsii tietoa internetistä s. 2

Seniorit tarvitsevat digi

Kaarina Lintunen (oik.) ja Markku Virtanen tulivat kysymään neuvoja muun muassa pankkisovelluksen tunnistautumiseen. Kristiina Hanhirova opasti.

– Digitaitojen puutetta ei tarvitse hävetä, vakuuttavat hankkeen työntekijät Marika Dahl (vas.) ja Kristiina Hanhirova Itäkeskuksen Matteuksenkirkolla.

Itä-Helsingin seurakunnissa ja Hermannin diakoniatalolla torjutaan digisyrjäytymistä opastuksella.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT ESKO JÄMSÄ

len itse sen verran digitalisoitunut, että huomasin tämän opastustilaisuuden digisivuilta, kehaisee kulosaarelainen Martti Korhonen, 88. Ei siis tästä paperilehdestä, vaan seurakuntien verkkosivuilta, www.helsinginseurakunnat.fi. Korhonen laittautui Matteuksenkirkolle Itä-Helsingin seurakuntien digiosallisuushankkeen ensimmäiseen opastustilaisuuteen marraskuun alussa. – Kirkko opetti Suomen kansan lukemaan, joten voisihan se opettaa myös digilukemista! Ei nyt kaikkia mahdollisia taitoja, mutta jos opetettaisiin vanhat seurakuntalaiset etsimään tietoa digisivuilta, Korhonen ehdottaa. Hän on jo huomannut, että verkosta löytyy tuoreempi ja täydellisempi tieto esimerkiksi seurakuntien tapahtumista. Hänestä on selvää, että ”informaatio rupeaa kulkemaan digisivujen kautta”. Mutta yksi toivomus Korhosella on. – Antakaa se alkuinfo seniorille myös paperilla. Esimerkiksi: miten pääset YouTubeen

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 18/2021

ja käytät sitä. Seurakuntahan lähettää jumalanpalveluksia YouTuben kautta. Oppimiseen ei riitä, että sivu näytetään kerran nopeasti koneelta. Korhosen mukaan aika monella seniorilla on kyllä älypuhelin, mutta sitä ei käytetä muuhun kuin puhumiseen. Itse hän maksaa laskut ja lukee sähköpostia mieluummin pöytäkoneella, koska siinä on isompi ruutu. ENSIMMÄINEN OPASTUSTILAISUUS Matteuksenkirkolla oli menestys. Ihmiset suorastaan jonotti-

vat hanketyöntekijöiden, Kristiina Hanhirovan ja Marika Dahlin, juttusille, mukanaan älypuhelin tai tabletti. Pulmat olivat monenlaisia. Esimerkiksi Kaarina Lintunen käyttää sujuvasti mobiilipankkia ja VR:n matkasovellusta, mutta siirtymä niiden välillä on hankala. Miten hypätä välillä tunnuslukuihin? Puoliso Markku Virtanen pähkäili myös pankkisovelluksen kanssa. – Kun menen verkkopankkiin, miksi minulla täytyy olla sekä tabletti että puhelin käytössä? hän kysyi.

neuvoja Hanhirova selitti pankin tunnistautumissysteemiä. Sitten etsittiin mobiilipankkien sovelluksia. ”Sovellus ei ole enää yhteensopiva laitteesi kanssa”, ilmoitti kännykkä. Virtanen poisti sovelluksen. Pankkiasioihin kaivataan neuvoja, mutta digineuvojat eivät tietenkään saa nähdä asiakkaiden tilitietoja. Hanhirova pitää opastuksissaan huolen, että raja pysyy selvänä.

”

Nyt etsitään nuoria vapaaehtoisiksi neuvojiksi. Lintusen ja Virtasen toinen ongelma koski printteriä. Uusi tabletti ja printteri eivät toimi yhteen. Hanhirova arveli, että tablettiin on syötettävä WiFi-verkon salasana. – Suojaamattoman printterin kanssa voi käydä niin, että naapuri alkaa tulostaa sinun printterilläsi. Tästä minulla on kokemusta! hän kertoi. Printteriasiaa varten sovittiin kotikäynti seuraavalle viikolle. Marika Dahl puolestaan neuvoi kysyjää HSLsovelluksen reittioppaan käytössä. Muita pulmia hänen pisteellään olivat muun muassa valokuvien katoaminen Mac-koneelta ja verkkopankin laskun avaaminen pdf-muodossa. Idän seurakuntien digiosallisuushanke etsii nyt nuoria vapaaehtoisiksi neuvojiksi. Marras– joulukuussa opastustilaisuuksia pidetään säännöllisesti. Hankkeella on 20 kannettavaa tietokonetta, joita voidaan lainata opettelua varten. Tarkoituksena on myös koota aktiivisten seniorien ryhmä kehittämään mielekästä seurakunnallista verkkotoimintaa. 22.11. aloitetaan kokeilulla: aamujumppa ja -hartaus verkossa. ■ Opastusta Vuosaaren kirkolla ma 22.11. klo 13–15, Matteuksenkirkolla to 25.11. klo 12–14 ja Roihuvuoren kirkolla ma 29.11. klo 10–12. Lisätietoja hankkeesta p. 050 473 6685. Sininauhaliiton digiopastaja Janne Haikka pitää digitukipäivystystä Hermannin Diakoniatalon Varustamolla torstaisin klo 10–12.

Digi-iltapäivä Pakilassa Verkko on tärkeä asiointikanava, mutta myös paljon muuta: tietoa, pelejä, ohjelmia, yhteyden pitoa ystäviin, sukututkimusta. Eläkkeensaa jien keskusliiton järjestösuunnittelijat Pekka Vartiainen ja Juha Viitanen kertovat netin mah dollisuuksista to 25.11. klo 13–16 Hyvän Paimenen kirkolla, Palosuontie 1. Ota oma laite mukaan.

Lisätietoa: verkostavirtaa.fi

– Rakenna joulupuu

-keräyksen kautta saatu lahja voi merkitä lapselle tosi paljon, sanoo Tuula Mäkinen.

Apua & tukea

Lahjoita lapselle jouluiloa Rakenna joulupuu -keräys tukee tiukoilla olevien perheiden joulunviettoa. TEKSTI RASMUS EKSTRÖM KUVA ESKO JÄMSÄ

änä jouluna voit tukea vähävaraisten perheiden juhlanviettoa Rakenna joulupuu -keräyksen kautta. Keräyksessä vähävaraisten perheiden lapset voivat toivoa joululahjoja. Keräykseen osallistuva täyttää jonkin toiveen ostamalla lahjan. Rakenna joulupuu -keräys alkoi 11 vuotta sitten Vantaan seurakunnissa. Kaikissa pääkaupunkiseudun seurakunnissa keräys on järjestetty vuodesta 2014 alkaen. – Vähävaraisilla perheillä voi olla vaikeuksia hankkia elämän välttämättömyydet. Pyrimme keräyksen kautta varmistamaan, että nämä perheet voivat viettää joulua rauhassa, Vuosaaren seurakunnan johtava diakonianviranhaltija Tuula Mäkinen sanoo. Joissakin seurakunnissa keräyksellä voidaan tukea muiden kuin perheiden joulunviettoa. Esimerkiksi Roihuvuoren seurakunnan Joulupuu-keräyksessä hankitaan lahjoja ikäihmisille. Vuosaaren seurakunnan keräyksessä lasten esittämät lahjatoiveet ovat esimerkiksi tavaroita, kuten leluja, pelejä ja vaatteita. Toiveet voivat olla myös esimerkiksi elokuvalippuja tai lahjakortteja vaatekauppoihin.

Lahjoja vastaanottavat perheet ovat Vuosaaressa jo tiedossa. Osa heistä on diakoniatyön asiakkaita. – Perhe voi ehdottaa pääsyä joulukeräykseen myös jouluavustushakemuksen yhteydessä, Mäkinen sanoo. LASTEN LAHJATOIVEET saavat olla Vuosaaressa korkeintaan 40 euron arvoisia. Lapsi saa esittää yhden lahjatoiveen. Siinä ilmoitetaan lahjan hinta ja ainakin yksi kauppa, josta lahjan voi ostaa. – Joskus kauden trendilahjat ovat loppuneet kaupoista. Silloin olemme kysyneet lapselta, haluaako hän toisen lahjan vai voiko hän odottaa, kunnes toivottua tavaraa on taas saatavilla, Tuula Mäkinen sanoo. Diakoniatyöntekijä laittaa lapsen toiveen nimettömänä numeroituun kuoreen. Kuoressa oleva numero pitää olla liitettynä lahjaan, kun se palautetaan. – Toivomme, että lahjoja ei paketoida ja että lahjatavarat ovat uusia, Mäkinen sanoo. – Tästä keräyksestä on paljon apua joulun valmisteluun ja viettoon. Vanhemmat ovat kertoneet meille, miten keräyksen kautta saatu lahja on pelastanut joulun, Mäkinen sanoo. Vuosaaren seurakunta välitti viime vuonna lahjoja noin 40 lapselle. Seurakunta sitoutuu siihen, että kaikki keräyksessä mukana olevat toiveet täytetään. ■ Lue oman seurakuntasi tarkemmat tiedot keräyksestä seurakuntien ilmoitussivuilta 6–11, tai verkosta: rakennajoulupuu.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 18/2021

Malmin uusi kirkkoherra sai näköalapaikan Elina Perttilä pitää Malmin seurakunnan moninaisuudesta ja unelmoi siitä, että seurakunta ottaa ympäristöasiat tosissaan.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

ärvenpääläinen pappi ja teologian tohtori Elina Perttilä, 46, valittiin 9. marraskuuta johtamaan Helsingin suurinta seurakuntaa. Malmin seurakunnan alueella asuu noin 100 000 ihmistä, joista noin puolet kuuluu kirkkoon. Luvut eivät uutta kirkkoherraa huimaa. – Tuntuu jännittävältä ja innostavalta! Tämä oli seurakuntaneuvostolta suuri luottamuksenosoitus. Perttilällä on hyvä käsitys siitä, mitä on edessä. Hän on työskennellyt Malmin seurakunnassa vuodesta 2013, viimeiset vuodet hallintopappina ja niin sanotun eteläisen alueen pappina. Alueeseen kuuluvat Viikki, Viikinmäki, Pihlajamäki ja Pihlajisto. – Hallintopappi on vähän niin kuin kirkkoherran oikea käsi, joka myös sijaistaa kirkkoherraa tarvittaessa. Se on ainakin tullut selväksi, että kirkkoherralle tulevien asioitten kokoluokka vaihtelee. Ne voivat olla mikromarginaalisen pieniä tai koko seurakuntaa ja Helsinkiä koskevia. Viikki, Tapanila, Jakomäki, Pukinmäki, Pihlajamäki… Tuoreen

kirkkoherran mielestä on pelkkää plussaa, että Malmin seurakuntaan kuuluu niin monenlaisia alueita. – Tykkään alueen rouheudesta ja elämänmakuisuudesta. Tämä on lähiöseurakunta ja täällä on monenlaisia ihmisiä ja monta kulttuuria, uskontoa ja kieltä. Olemme aitiopaikalla katsomassa suomalaisen yhteiskunnan muuttumista, Perttilä sanoo.

”

AION MUUTTAA KIRKKOHERRAN TYÖHUONEEN YHTEISEKSI KESKUSTELUHUONEEKSI. ELINA PERTTILÄ

MALMILLA ON viime vuosina pantu tuulemaan. Elina Perttilän edeltäjän kirkkoherra Heikki Arikan aikana organisaatiota uudistettiin, johtamisvastuuta jaettiin ja seurakunta siirtyi

kokeilevampaan työotteeseen. Tämä kaikki on näkynyt seurakuntalaisille vaikka niin, että pappiin voi törmätä ostarilla tai huoltoasemalla, ja pyhäinpäivänä hautausmaalla on ohjelmaa lapsille. Seurakunnan slogan ”Älä pelkää” kuvastaa toimintatapaa hyvin. Elina Perttilän mielestä tästä on hyvä jatkaa. Seurakunnan työntekijät saavat kuitenkin pian huomata yhden konkreettisen muutoksen. – Aion muuttaa kirkkoherran työhuoneen yhteiseksi keskusteluhuoneeksi. Meillä on tarvetta sellaiselle tilalle, ja kulmahuoneideologia on minulle vierasta. Entä mistä seurakuntalaiset huomaavat kirkkoherran vaihtuneen? – Aion käydä messussa eri puolilla seurakuntaa. Tämä on myös saarnavirka, ja näen, että se on sitä yhdessä tekemistä, että olen mukana messussa. Eri kirkkojen messuja aletaan myös profiloida selvemmin. Perttilä kuitenkin tietää sen, ettei messu ole se paikka, jossa suuren osan Malmin seurakuntalaisista kohtaa. Nyt onkin aika miettiä, mitä muuta seurakunta voi tarjota kuin kokoavaa toimintaa, ja miten seurakunta voisi olla alueen ihmisille merkityksellinen. – Isot kysymykset eivät ole hävinneet minnekään. Täälläkin ihmiset miettivät elämää, kuolemaa ja itseään osana jotakin suurempaa. Nyt on kyse siitä, onnistummeko luomaan alustoja, tilanteita ja rakennuspuita näille teemoille. Kirkko ei

Idän seurakunnat yhdistymässä

Mikäli Vartiokylän ja Helsingin Mikaelin seurakunta yhdistyvät, uudessa seurakunnassa tulee olemaan 24 000 jäsentä.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 18/2021

Helsingin Mikaelin seurakunnan ja Vartiokylän seurakunnan seurakuntaneuvostot päättivät kokouksissaan 8.11. ja 10.11. esittää seurakuntien yhdistymistä 1.1.2023 alkaen. Päätökset syntyivät yksimielisesti. Seurakuntien esitykset lähtevät Helsingin hiippakunnan kautta Kirkkohallitukseen päätöstä varten. Tavoitteena on valita uusi seurakuntaneuvosto uuteen seurakuntaan marraskuun 2022 seu-

rakuntavaaleissa. Uuden seurakunnan nimeksi tulisi Helsingin Mikaelin seurakunta, ja sen kirkkoherrana toimisi Vartiokylän nykyinen kirkkoherra Jukka Pakarinen. Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Martti Häkkänen siirtyisi työskentelemään kappalaisena uudessa seurakunnassa. Seurakuntaneuvostot esittävät myös, että nykyisten seurakuntien työntekijöiden työt siirretään soveltuviin virkoihin ja työsopimuksiin. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli nimittää seurakuntien esityksestä jär-

jestelytoimikunnan valmistelutyötä ja prosessissa tarvittavia päätöksiä varten. Uuden seurakunnan perustamisella halutaan turvata toiminta alueella nyt ja tulevaisuudessa, kun toimintaympäristö muuttuu, kirkollisverotulot vähenevät ja Itä-Helsingin alueen väestö kasvaa. Jukka Pakarinen arvioi, että seurakuntaneuvostojen yksimielisen kannan taustalla on monta syytä. Niistä yksi on se, että seurakunnilla on yhteinen historia. Ne erkaantuivat toisistaan vain 40 vuotta sitten.

Elina Perttilä on työskennellyt Malmilla vuodesta 2013 ja päässyt näkemään myös sen, mitä suuren seurakunnan johtaminen vaatii.

voi olla enää mikään vastausautomaatti. IHMISET EIVÄT välttämättä mieti teologisia kysymyksiä, mutta heitä mietityttävät nyt sellaiset aiheet kuin ilmastonmuutos, tasa-arvo ja vähemmistökysymykset, Elina Perttilä sanoo. – Jos näihin suuriin teemoihin ei pystytä nyt tarttumaan ja liittymään, kirkolla ei ole tulevaisuutta. Näen, että esimerkiksi ilmastonmuutosasiassa kirkko on pahasti jälkijunassa. – Minun unelmani on, että Malmin seurakunta olisi aidosti kestävä seurakunta. Se ei voi olla vain niin, että meillä on ympäristödiplomi, vaan tämän pitäisi leikata läpi seurakunnan kaiken toiminnan. Toivon, että seurakuntaneuvosto lähtee tähän mukaan, sillä tätä asiaa ei kirkkoherra voi yksin viedä läpi. Elina Perttilä sanoo, että hänessä on ripaus maailmanparantajaa. Se on myös yksi syy siihen, että hän päätyi seurakuntapapiksi väitöskirjan ja postdoc-tutkimusvuoden jälkeen, vaikka papin työ ei kuulunut hänen alkuperäiseen suunnitelmaansa. – Ammatillinen identiteettini on eniten teologi ja pappi. Kutsumus on minulle sitä, mikä kussakin tilanteessa minua motivoi, ei mikään taivaasta tipahtava asia. Papin työssä minua motivoivat toiset ihmiset ja yhdessä tekeminen, johtamisessa työn moninaisuus, uuden oppiminen ja muuttuvat tilanteet. ■

Pieni on usein tehokas Helsingin piispa Teemu Laajasalo on saanut valmiiksi yhteistyö- ja rakennekartoituksen, joka koskee Helsingin seurakuntia ja Helsingin seurakuntayhtymää. Ennen kuin on mahdollista arvioida seurakuntien tulevaisuutta, resursseja ja keskinäistä rahanjakoa, pitää Laajasalon mukaan selvittää seurakuntayhtymän ja seurakuntien välinen työnjako. Painopistettä ja resursseja pitää siirtää seurakuntayhtymästä seurakuntiin.

Laajasalon mukaan olennaista on ratkaista seurakuntien toiminnan ja resurssien epäsuhta. Tilanne on hänen mukaansa nyt se, että pienemmillä taloudellisilla ja henkilöstöresursseilla saadaan usein enemmän ja isommilla vähemmän aikaan. Seurakuntaliitoksista hän ei innostu lukuun ottamatta Mikaelin ja Vartiokylän seurakuntien yhdistymistä.

Pakilan vaali menee uusiksi Pakilan seurakunnan vuonna 2018 käyty kirkkoherranvaa-

li joudutaan käymään uudestaan ensi vuonna. Tällä kertaa kirkkoherran valitsevat luottamushenkilöiden sijaan seurakuntalaiset. Tähän vaalitapaan päädyttiin seurakuntaneuvostossa nyt äänin 11–3. Pakilan seurakuntaneuvosto valitsi kirkkoherraksi Tiia Valve-Tuovisen, mutta valinnasta tehtiin kaksi oikaisuvaatimusta. Toisen oikaisuvaatimuksen teki joukko seurakuntalaisia, toisen samaa virkaa hakenut pappi Antti Yli-Opas. Seurakuntaneuvosto hylkäsi molemmat oikaisuvaatimukset joulukuussa

2018, mutta asia eteni vielä hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden arvion mukaan molemmat hakijat olivat päteviä, mutta valituksen tehnyt pappi Yli-Opas oli Valve-Tuovista ansioituneempi. Hallinto-oikeus tulkitsi, että hakijoiden sukupuoli on saattanut vaikuttaa kirkkoherraa valitessa. Pakilan seurakunnan vt. kirkkoherrana toimiva Valve-Tuovinen pitää seurakuntaneuvoston tekemää ratkaisua kansanvaalista hyvänä. Hän ei ole vielä päättänyt, hakeeko tehtävään uudestaan.

Rippikoulu kiinnostaa Rippikoulujen suosio kestää: ilmoittautumisia Helsingin seurakuntien ensi vuoden rippikouluihin tuli 2 765, mikä on 86,3 prosenttia vuonna 2007 syntyneistä kirkkoon kuuluvista helsinkiläisistä. Prosenttiosuus on samaa luokkaa kuin edellisvuosina. Jälki-ilmoittautumiset kasvattavat vielä lopullista rippikoulun käyvien määrää. Lisäksi osa nuorista käy riparin muualla kuin seurakuntien rippikouluissa, kuten järjestöjen leireillä. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 18/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 19.11.–2.12.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17 Verkkolähetykset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla, ei tarvita kirjautumista Pohjois-Haagan Lämpiö, ostari, Näyttelijäntie 14 www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Luhmon pianistien syys soitto to 18.11. klo 18. Joulukonsertti su 28.11. klo 18. Kamarikuoro Soi, joht. Christiaan Boele. Vapaa pääsy, ohj. 10/7,50 e. Iltamusiikki ti 30.11. klo 18. Luhmon kanteleen soittajat. Pelikerho la 20.11. klo 12. Käsityökerho ma 22. ja 29.11. klo 13. Diakonian ajanvaraus ma ja to klo 10–12, p. 050 476 7710. Hyvän mielen keidas to klo 15. Teematorstai. Klo 12 hartaus, klo 12.30 kahvit, klo 13 esitys. 18.11. Timo Laaninen, Pappi yhteiskunnallisena vaikuttajana. 25.11. Kaarina Johansson, kirjaesittely TuulaLiina Variksen kirjasta Sattunut syntymään. 2.12. Joulumuistoja, Elli Oila. Äänen avulla rentoutumista synnytykseen ja vauvaaikaan työpaja (Teams) to 18.11. klo 17–18.15. Tied. ja ilm. sanna.yli-koski-mustonen@evl.fi. Ilmainen

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 18/2021

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Klanu, Klaneettitie 6–8 A, 4. krs

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. 1. adventtisunnuntain messu su 28.11. Hoosianna! Uusi kirkkovuosi ja joulun odotus alkaa.

TAPAHTUMIA Serenadit, Helsingin kau punginorkesterin konsertti to 18.11. klo 19 kirkossa. Tšaikovskin ja Dvorákin Serenadit. Vapaa pääsy. Mozartin Pianoviulusonaa tit 1 la 20.11. klo 16.30 kirkossa. Sebastian Silén, viulu, ja Satu Elijärvi, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Mitä on retriitti? Infotilaisuus ke 24.11. klo 18 kirkossa. Asiaa ja kokemuksia erilaisista retriiteistä esittelevät Jyrki Myllylä ja Konsta Korhonen. Mahdollisuus ilmoittautua Adventinajan arkiretriittiryhmään ja 11.12. Adventtiretriittiin. Adventinajan arkiretriittiryhmä 30.11.–11.1.2022 tiistaisin klo 18–19.30 kirkossa. Hengellinen matka jouluun. Työskentelyä yksin

ja ryhmässä. Alkuinfo kirkossa ke 24.11. klo 18. Maksuton. Ilmoittautumiset jyrki.myllyla@icloud.com tai klo 17 jälkeen p. 050 354 0674. Adventtikonsertti su 28.11. klo 18 kirkossa. Länsi-Helsingin musiikkiopiston Jousiorkesteri, Kamariorkesteri sekä viulu- ja selloryhmät esiintyvät. Lauletaan yhdessä Hoosianna. Vapaa pääsy. Rakenna Joulupuu keräys 28.11.–10.12. Keräyksellä tuetaan seurakuntamme alueella asuvia vähävaraisia lapsiperheitä ja aikuisia. Osallistu lahjoittamalla S-ryhmän 10–50 e lahjakortti. Voit toimittaa sen Paikkaan, Kaaren -1. krs, ma–la 29.11.–4.12. klo 12–18 ja ti 7.12. klo 12–18, virastoon tai Klanun ala-aulan postilaatikkoon 10.12. mennessä tai messun toimittajille su 5.12. ja ma 6.12. klo 10. Lisätietoja diakoneilta. Aamupuuro Malminkartanon kappelilla ma klo 10. Lähetyspiiri Klanulla ti 23.11. klo 17–18.30. Terveisiä Keski-Aasiasta. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostu-

neille. Työtupa Klanulla ti 30.11. klo 15–18. Avoin käsityö- ja askarteluhuone. Lauletaan yhdessä to 2.12. klo 10.15 Anne Myllylän kanssa kirkossa.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3, avoinna to klo 9–13. Palvelemme myös p. 09 2340 5100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja s-postilla munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Olemme Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa!

JUMALANPALVELUKSET Su klo 11 Munkkivuoren kirkossa. 21.11. Vähäkangas ja kirkkokuoro, 28.11. Frilander.

ESKO JÄMSÄ

Messu su 21.11. klo 10. Lahtinen, Muroma-Nikunen, Mönttinen, Hannu Ahtiainen, pasuuna. Myös Facebookissa. 1. Adventtisunnuntain messu, Hoosianna su 28.11. klo 10. Nenonen, Silin, Mulari, Mönttinen. Lähde-kuoro Hannakaisa Nyrösen johdolla. Rakenna joulupuu -keräys. Sunnuntai kirkolla -tapahtuma klo 10–13. Paljon iloista ohjelmaa kaiken ikäisille. Myös Facebookissa. Aamurukous ke klo 7.30. Silin. Myös Facebookissa. Päivärukous to klo 12. 18.11. Nenonen. 25.11. Muroma-Nikunen. 2.12. Kolari. Iltamessu ke klo 18. Iltatee. 24.11. Lahtinen. 1.12. Silin. Iltarukous pe klo 19. 19.11. Muroma-Nikunen. 26.11. Silin. Kirkko avoinna jo klo 18.30.

kurssi. Vetäjänä Hilkka-Liisa Vuori. Lisätietoa www.voxsilentii.fi. Aikuisten talvileiri ma–to 24.–27.1. Siikaniemessä Lahden lähellä. Täysihoito 2 hh 140 e. Tied. ja ilm. 7.1. menn. sanna.laiho@evl.fi, p. 09 2340 3228. Leskien vertaisryhmä ti 8.2.–15.3. klo 10–11.30 Riistavuoressa, Isonnevantie 28. Tule mukaan, kun pahin surusi on hellittänyt. Ilm. ja tied. 2.2. menn. sanna.laiho@evl.fi, p. 09 2340 3228.

Menokasvo

Valonpilkahduksia nuorille aikuisille Opiskelija Liina Bäckman Pitäjän mäestä, missä olet viettänyt joka toi sen tiistaiillan tänä syksynä? – Olen käynyt Pitskun kirkolla nuorten kellarin Valonpilkahduksia-illassa. Mitä tuolla nuorten aikuisten olkka rissa tehdään? – Syömme yhdessä lämmintä kasvisruokaa ja juttelemme kaikenlaista, arkista ja syvällistä. Aika hujahtaa nopeasti, vaikka erityistä teemaa tai ohjelmaa ei ole. Lopuksi nuorisotyönohjaaja Tiia Orpana pitää iltahartauden. – Olen itse ollut isosena muun muassa kotiseurakunnassani Sastamalassa. Yleinen ongelma on se, että kun isostoiminta loppuu, aikuistumassa olevat nuoret jäävät tyhjän päälle. On ryhmiä esimerkiksi nuorille äideille, mutta välikolossa ei ole mitään, mihin jalkansa asettaisi seurakunnassa. Oletko löytänyt jotain muuta miele kästä tekemistä seurakunnasta?

– Valonpilkahduksiailta tarjoaa ilmaista ruokaa ja juttuseuraa nuorille aikuisille. Kauempaakin saa tulla, vinkkaa 21vuotias Liina Bäckman.

– Muutin tänne Helsinkiin vuosi sitten syyskuussa poikaystäväni kanssa. Puhuimme, että olisi kiva, kun olisi jokin paikka, jossa voisi tavata omanikäisiä ihmisiä. Emme tunteneet oikein ketään, ja koulut toimivat silloin etänä. – Rupesimme käymään sunnuntaisin messussa, ja lisäksi kävin kirkolla pakkaamassa korona-ajan ruokakasseja. Keväällä Tiia aloitti nuorten videohartaudet ja jatkot Zoomissa, ja syksyl-

lä voitiin alkaa tavata livenä. Siinä välissä oli mukavaa harrastaa kaupunkiviljelyä kirkon pihalla. EIRA SERKKOLA Valonpilkahduksia. Nuorten aikuisten (noin 20–35 v.) olohuone Pitäjänmäen kirkolla, Turkismiehenkuja 4. Olohuoneessa pyritään luomaan turvallista tilaa eli kunnioitetaan ihmisten ja uskonkäsitysten moninaisuutta. Seuraava kerta 30.11. klo 18–20. Lisätiedot: Tiia Orpana p. 040 549 7262 (WhatsApp).

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 19.11.–2.12.

TAPAHTUMIA

Toimisto avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4. www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu ja Rakenna joulupuu -keräyksen avaus su 21.11. klo 10. Vanne, Vuori, Luoma, Ahola. Keräyksen kautta on mahdollisuus toteuttaa alueella asuvan vähävaraisen lahjatoive. Perheiden adventtikirkot to 25.11. klo 10 ja klo 11.15. Piparitarjoilu. Ensimmäisen adventin messu ja kirkkoherra Maika Vuoren vir-

TAPAHTUMIA Myyjäiset la 20.11. klo 11–13 kirkolla. Keittolounas, kahvio, leivonnaisia, adventtikalentereita, käsitöitä, arpajaiset. Pitskun kirkon olkkari – kaikenikäisten yhteinen olohuone keskiviikkoisin klo 15–18.30 kirkolla. 24.11. välipalaa, askartelua, käsitöitä, pelejä, klo 17 iltaruoka 2 e, klo 18 iltamusiikkia pienille ja isoille. 1.12. jouluista askartelua, klo 16.30 Kauneimmat joululaulut, klo 17 riisipuuro 2 e. Äijäilta to 25.11. klo 16–18 kirkolla. Aikaa ja yhdessä tekemistä aikuisille miehille. Valonpilkahduksia – nuorten aikuisten olohuone ti 30.11. klo 18–20 kirkolla. Seuraa, rukousta, pohdittavaa, retkiä. Kauneimmat joululaulut to 2.12. klo 18 Pitäjänmäen kirjastossa, Jousipolku 1.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, avoinna ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, avoinna ma, ti ja to klo 9–15, pe klo 9–14 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, avoinna ke klo 11.30–13.30 ja to– su klo 12–16 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, avoinna ma-pe klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo.@helsinkicathedral @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Koko perheen pikkujoulut Varustamolla Koko perheen pikkujoulutapahtumaa vietetään Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16, la 20.11. klo 10–14. Pikkujouluissa musisoidaan, askarrellaan ja tutustutaan Varustamon tiloihin ja muihin pikkujoulujuhlijoihin. Glögi- ja piparitarjoilu. Klo 10–13.30 joulukorttiaskartelupaja, klo 10–12 perheen pienimmille suunnatut musiikkihetket, klo 12–13 yhteislaulua pikkujouluhengessä sekä klo 13–13.45 gospel-tanssia, ohjaajana Mia Blomstedt.

ISTOCK

Pitäjänmäen seurakunta

kaan asettaminen su 28.11. klo 10. Piispa Teemu Laajasalo avustajineen sekä muusikot Auroora Kiiski Touizrar ja Anna Salmi, viulut, Terhi Lehtiniemi, alttoviulu, Hannu Kiiski, sello, Jyrki Myllylä, saksofoni, Kylli Ahola, urut, Pitäjänmäen kamarikuoro, Cantabile-kuoro, joht. Hanna Remes. Juhlakahvit. Suora lähetys Facebookissa. Viikkomessu ke 1.12. klo 18. Vuori.

ISTOCK

Avoin päiväkerho ma klo 9.30–11 Munkkiniemi. Ensilapsikerho ma klo 15–16.30 Munkkiniemi. Sanan äärellä -piiri ti klo 11 Munkkiniemi. Olohuone -kahvila ti klo 13–14.30 Munkkiniemi. Joululaulukuoro harjoittelee ti klo 18 Munkkivuori. Syyskahvila ti ja to klo 11–13 Munkkivuori. Nuortenillat ke klo 18 Munkkivuoren seurakuntatalo. Eläkeläisten kahvihetki to klo 13 Munkkiniemi. Rukouspiiri pe klo 18 Munkkiniemi. Joulukorttipaja to 18.11, Havukranssipaja 25.11. ja Olkipaja 2.12. klo 17–18.30 Munkkivuoren seurakuntatalo. Ilm. hannamari.weurlander@gmail.com. Ilta tulilla to 25.11. klo 18–20 Munkkivuori piha. Syksyn säihke -kamarikonsertti to 18.11. klo 18 Munkkivuori. Helsingin poliisisoittokunta. Ilmainen. Luotoja ja latinorytmejä la 20.11. klo 18 Munkkivuori. Akateeminen puhallinorkesteri. Ilmainen. Kotikirkkokonsertti ma 22.11. klo 10 Munkkiniemi. Perheiden adventtihartaus pe 26.11. klo 9.30 Leikkipuisto Ulvila. Adventtihartaus ja Hoosianna la 27.11. klo 12 Munkkivuoren ostoskeskus. Joulun avaus la 27.11. klo 16 Puukioski, Laajalahden aukio. Huilistien konsertti la 27.11. klo 17 Munkkiniemi. Ilmainen. Procantus-kuoron joulukonsertti ke 1.12. klo 19. Ilmainen. Kirjallisuuspiiri Munkkivuoren seurakuntatalo ti 7.12. klo 18.30. Haahtela: Hengittämisen taito. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–11 p. 09 2340 5118.

Tapahtumiin voi tulla muutoksia Kannattaa varmistaa seurakuntien verkkosivuilta helsinginseurakunnat.fi, järjestetäänkö tapahtuma etukäteen ilmoitetulla tavalla, onko siihen tullut muutoksia tai onko se kokonaan peruttu koronaepidemian takia.

JUMALANPALVELUKSET Su messu klo 10 Tuomiokirkossa (suorana myös YouTubessa ja Facebookissa), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 12 Agricolan kirkossa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. sunnuntai), Tuomasmessu Agricolan kirkossa klo 18. Ke klo 19 Agricolamessu Agricolan kirkossa. To klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. La klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa. Hoosianna! 1. adventti su 28.11. Tuomiokirkko ja Vanha kirkko klo 10, Agricolan kirkko ja Hyvän toivon kappeli klo 12 ja Suomenlinnan kirkko klo 14. Lasten jouluaskartelupusseja Hyvän toivon kappelilla ja Suomenlinnan kirkolla. Rakenna Joulupuu -keräyksen joululahja-

korttitoiveita (40 e) noudettavissa Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa.

TAPAHTUMIA Cornerstone evening Friday 19.11. at 18–20 in Annankulma. Music, faith, discussion and snacks. Annankulman ilta pe 19.11. klo 18–20, Musiikkia, hartaus, keskustelua ja iltapalaa. Annankatu 14D. Annankulman olohuone ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. To 18.11. lähetyksen iltapvä, Eija-Liisa ja Heikki Aronpää: Pyhiinvaellus Assisiin, ke 24.11. suomielokuva, pe 26.11. askartelua, pe 3.12. aamupuuro ja klo 10–12 itsenäisyysjuhla. Annankatu 14D. Päiväkonsertit Vanhassa kirkossa ti ja Tuomiokirkossa ke klo 12. Seniorifoorum ke klo 13 Agricolan kirkon kryptassa. 24.11. Eurooppa

kuohuu, toimittaja ja kirjailija Helena Petäistö. 1.12. Valoa kohti, emerituspiispa Eero Huovinen. Musiikillinen rukoushetki su 21.11. klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Jukka ja Tove Leppilampi. Pop up Olkkari: taide ma 22.11. klo 14 varhaisnuorille Agricolan kirkon kahvilassa. Myös 29.11. klo 14. Isoskoulutusleiri 26.–28.11. Päiväkummussa. Lisät. erne.hakala@evl. fi. Adventtikahvila to 25.11.–la 27.11. klo 10–14 Tuomiokirkon kryptassa. To ja pe keittolounas, la joulupuuro. Käteismaksu/MobilePay. Tuotto lähetystyölle. Perinteiset adventtimyyjäiset la 27.11. klo 10–14 Tuomiokirkon kryptassa. Seurakunnan ja yhteistyökumppaneiden myyntipöytiä. Puurokahvila. Verdin Requiem la 27.11. klo 19.30 Tuomiokirkossa. Viva vox ja Canzonetta Nova. Liput lippu.fi. Joulun Tähdet ti 30.11. klo 20 Agricolan kirkossa. HelsinkiMission perinteinen konsertti. Liput tiketti.fi. Kirjallisuusilta ke 1.12. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa. Toivon dialogi poikkeusaikana: Uudet ja vanhat jouluperinteet to 2.2. klo 18 Teamsissä. Ilm. annamaija.viljanen-pihkala@evl.fi. Omaishoitajien & hoidettavien joulujuhla Bulevardin salissa, Bulevardi 16 B, 2. krs. Hissi on. Ohjelmaa, kahvia, värityskuvia, arpajaiset. Mukaan mahtuu 70. Ilm. viim. 22.11 virastoon. Jouluavustusta ruokaan voi hakea toimeentulotuella/sen rajoilla elävät seurakunnan alueella asuvat viim. 10.12.! Yhteys oman alueen diakoniatyöntekijään taloustilanteen selvittämiseksi. Yht. tiedot alla. Ajankohtaiset tiedot helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. Huomioimme koronaturvallisuuden. Podcastit helsingintuomiokirkkoseurakunta.fi/podcastit. Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18. Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14D varmimmin ke klo 12–12.30. Muulloin ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse. Yhteyst. virastosta tai netistä.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Seurakuntakoti ja TILA 28, Siltasaarenkatu 28

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 18/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 19.11.–2.12.

Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Iltamessu maanantaisin klo 18. 22.11. ja 29.11. Partti. Iltamessu tiistaisin klo 18. 23.11. Partti, 30.11. Hurmerinta. Hiljaisen rukouslaulun kelttimessu keskiviikkona klo 18. 24.11. Lindfors, Korhonen. Iltamessu torstaisin klo 18. 18.11., 25.11. ja 2.12. Paananen, Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 19.11. ja 26.11. Hynninen. Eeva-Liisa Hurmerinnan lähtömessu su 21.11. klo 10. Kallion seurakunnan kappalainen EevaLiisa Hurmerinta jää eläkkeelle. Olet lämpimästi tervetullut EevaLiisan lähtömessuun ja sen jälkeen juhlakahveille. Lähtömessu striimataan eli se on katsottavissa suorana lähetyksenä myös Kallion seurakunnan YouTube-tilillä. Hurmerinta, Lindfors, Pyylampi, Oksanen, Mäki-Kokkila, Niinivaara, Hautakorpi. Kontemplatiivinen messu – hetki hiljentymiselle la 27.11. klo 17.30. Messu alkaa hiljaisella musiikilla. Klo 17.45 lyhyt lauantai-illan iltarukous. 1. adventin messu – Hoosianna! su 28.11. klo 10. Reina, Hirvonen, Pyylampi, Niskala, Pitkänen, Kallion Kantaattikuoro. 1. adventin messu perhemessu su 28.11. klo 16–17. Hirvonen, Partti, Pyylampi, Friberg. Tule koko perheen voimin laulamaan Hoosiannaa! Messun jälkeen perheiden pikkujoulut kappelisalissa. Alppilassa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 21.11. Hurmerinta, 28.11. Helanne. Vironkielinen messu sunnuntaina 21.11. klo 11. Õunap. Kiinankielinen sanajumalanpalvelus su 21.11. ja 28.11. klo 13. 1. adventin messu Sateenkaarimessu la 27.11. klo 17. Partti, Kivelä.

TAPAHTUMIA Kellonsoittaja – Exitin levynjulkaisukiertueen konsertti su 21.11. klo 18 Kallion kirkossa. Liput tiketti.fi ja ovelta 20/23 e. Adventtivesper su 28.11. klo 18. Niskala, Oksanen, Salonkikuoro. Keskustelutilaisuudet seurakunnan tiloista, toiminnasta ja tulevaisuudesta ma 29.11. klo 19–20 Kallion seurakuntakodilla, pieni sali, Siltasaarenkatu 28, ti 30.11. klo 19–20 Alppilan kirkolla sekä to 2.12. klo 15–16 Redin Sillalla, Hermannin rantatie 5. Seurakunnan rahat vähenevät, mitä tehdä? Tule kuulemaan suunnitelmista ja kertomaan omat näkemyksesi. Rakenna joulupuu -keräys Kallion kirkossa 21.11. alkaen. Joulupuuhun on ripustettu lasten, nuorten ja perheiden lahjakorttitoiveita.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 18/2021

Voit hakea sieltä toiveen, ja käydä sen jälkeen tuomassa ostamasi lahjakortin Kallion kirkkoherranvirastoon 13.12. mennessä. Lahja aikuiselle lähimmäiselle. Jos haluat lahjoittaa joululahjan aikuiselle, tuo Kallion kirkolle lahjoitettavaksi herkkuja, kuten kahvia tai suklaata, tai aikuisten koossa olevia pieniä vaatekappaleita, kuten sukkia, pipoja tai hansikkaita. Diakonityöntekijät jakavat lahjat ennen joulua niitä tarvitseville. Tuothan lahjasi 13.12. mennessä.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Heikkiläntie 7, 4. krs. Puhelinpalvelu avoinna ma–pe klo 9–12 p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi

Askarrellaan joulukortteja, nautitaan glögiä ja pipareita ja virittäydytään joulun tunnelmaan jouluisen hartaushetken ja joululaulujen myötä. Käsityöpiiri ti 23.11. klo 13–14.30. Joulupolku la 27.11. klo 16–19. Koko perheen tapahtuma Särkiniemen ulkoilualueella. Torstaipiiri to 2.12. klo 13–14.30. Teemana Karjalasta evakkoon. Perhekerho ma, ti, pe klo 9–11. Aino-kanttorin muskari tiistaisin klo 10. Koululaisten lautapelikerho perjantaisin klo 13.30–16. Maksutonta lastenhoitoapua ma–ke klo 9–11. Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä arkipäivänä p. 050 380 3514. Maksutonta iltalastenhoitoa yli 2-vuotiaille lapsille ke klo 17.30– 19.30. Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä arkipäivänä p. 050 380

Espoon piispa vieraana Fokuksessa Espoon piispa Kaisamari Hintikka vierailee maanantaina 22.11. klo 17–18.45 Fokuksessa, kauppakeskus Triplassa, Pasilan Asema-aukio 1 A. Mitä luterilaisille kirkoille kuuluu tällä hetkellä etenkin Luterilaisen Maailmanliiton näkökulmasta? Isoja teemoja ovat koronasolidaarisuus, ilmasto-oikeudenmukaisuus, sukupuolten välinen oikeudenmukaisuus, nuoret johtajat, kasteen merkitys sekä luterilainen identiteetti. Yhdessä voidaan miettiä, miten nämä teemat näkyvät kirkkojen elämässä Suomessa. Kahvitarjoilu klo 17 ja tilaisuus alkaa klo 17.30. Yhteistyössä Töölön seurakunta ja ekumeeninen Yhteys-liike ry.

Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Diakoniatoimiston päivystyspuhelin palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 10– 11 p. 09 2340 4318 Osoitteet: Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen aikainen väistötila Heikkiläntie 7, 4. krs, avoinna arkisin klo 10–18

JUMALANPALVELUKSET Seurakunnan päämessu sunnuntaisin klo 11. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11–12. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 19. Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko järjestetään viikkomessun tilalla seurat.

TAPAHTUMIA Torstaipiiri to 18.11. klo 13–14.30. Miten liikun Helsingissä – julkinen liikenne nyt? Aikuisten raamattukeskustelupiiri to 18.11. klo 17.30–19. Perheiden jouluaskartelu ma 22.11. ja ma 29.11. klo 17.30–19.

3514. Kaikki toiminta järjestetään Heikkiläntiellä, ellei toisin ole mainittu. Seuraa somessa: Facebook: Lauttasaaren seurakunta Instagram: lauttasaarensrk

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Perhemessu 21.11. klo 10. Aitolehti, Toivonen, Hakkarainen. Puolen tunnin messu 24.11. klo 18. Valkeapää, Hakkarainen. Messu 28.11. klo 10. Kanala, Valkeapää, Rannanpää-Kortelainen, Akademiska Sångföreningen, Kiiski.

Liikuntaesteisille järj. kuljetus messuun 12.12. Ilm. kuljetukseen viim. 3.12. p. 09 2340 5451.

TAPAHTUMIA Diandra – Kerran joulukuun aikaan -joulukonsertti 21.11. klo 19. Liput 33 e. Der Ruf – Arttu Selosen maisterikonsertti 2/2 22.11. klo 19. Arttu Selonen, urut. Italialaista barokkimusiikkia, Harri Vuori: Der Ruf, Max Reger: koraalifantasia Wachet auf, ruft uns die Stimme. Vapaa pääsy. 20th Century Choral Masters 25.11. klo 19. St Nicholas Chamber Choir, johtaa Erik Johannes Riekko. Liput 20 e. NOE NOE! Renessanssimusiikkia joulun odotukseen 27.11. klo 19. Vokaaliyhtye Uoma, johtaa Teemu Tommola. Liput 20/15 e. Omaishoitajien ja hoidettavien yhteinen jouluinen juhla 30.11. klo 13–15 Bulevardi 16 B. Ilm. 22.11. mennessä p. 09 2340 6100. Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuus 28.11. klo 15. Duo Liperit: Tiina Kaaresvirta ja Sanna Uusitalo. Barokkiorkesteri Galantinan adventtikonsertti 30.11. klo 19. Christoph Graupnerin adventtikantaatti Wie soll ich dich empfangen GWV 1101/X. Solistit Sofia Majanen, sopraano, ja Paulus Hartikainen, basso. Vapaa pääsy, ilmainen ohjelma. Jouluseimet Paavalinkirkon ikkunoissa 27.11.2021–16.1.2022. Kauneimmat joululaulut 2.12. klo 19. Pop & Jazz Konservatorion ammatillisen linjan lauluyhtye ja bändi. Taiteilijatapaaminen – Pirkko Törnqvist-Paakkanen 28.11. klo 11.30–13.Taiteilija kertoo Valon kaipuu näyttelystä Paavalinkirkon aulassa. Perheiden kauneimmat joululaulut 12.12. klo 14.30. Joulun lahjakorttikeräys 2021. Vähävaraisten perheiden ja yksin elävien hyväksi. Voit hankkia lahjakortin valitsemaasi lelu-, vaate- tai ruokakauppaan (arvo 20–50 e). Tuo lahjasi 3.12 mennessä Paavalin virastoon ma ja to klo 10–14, ke klo 12–17. Kortin voi antaa myös suntiolle messuissa 21.11. ja 28.11. Lahjakortit toimitetaan eniten tarvitseville. Lisätiedot p. 050 380 4198.

Töölön seurakunta Puhelinpalvelu 09 2340 6300, ma–pe klo 10–15, ke klo 13–17 Diakonia p. 09 2340 6318 Virasto: Mechelininkatu 32 a B Avoinna ke klo 13–17 Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo

10–15 toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Ajantasaiset tiedot verkkosivuillamme seurakuntatoolo.fi. Messut suorana YouTube-kanavallamme. Messu su klo 10 Temppeliaukion kirkossa. 21.11. Omaishoitajien kirkkopyhä. Kirkkokahvilla Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n toiminnanjohtaja Marja Ruotsalainen. Messu su klo 12 Töölön kirkossa. Messu su klo 12 Meilahden kirkossa. Valon ja Ilon messu to 18.11. klo 18 Tuomaankirkossa. Jukka Valkama, Ensio Klemi. Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa. Arki-illan ehtoollinen to klo 18 Fokuksessa. Ehtoollishetki to 2.12. klo 14 Ruskeasuon Rastissa.

TAPAHTUMIA Lasten puuhapäivä la 20.11.klo 10–14 Fokuksessa. Askartelua, satutuokiot klo 10, 11 ja 12, muskarihetket klo 10.30 ja 11.30. Töölön kirkon joulumyyjäiset la 20.11. klo 11–14 Töölön kirkolla. Myynnissä mm. leivonnaisia, käsitöitä ja ruokaa. Arpajaiset. Keittolounas 5 euroa. Blues & spirituals su 21.11. klo 16 Fokuksessa. Esa Kuloniemi. Vapaa pääsy. Henri Herstan urkumusiikkikonsertti su 21.11. klo 17 Temppeliaukion kirkossa. Vapaa pääsy. Choral Evensong su 21.11. klo 18 Töölön kirkossa. Iltahartaus anglikaanisen perinteen mukaan. Luterilainen kirkkoyhteisö tänään. Piispa Kaisamari Hintikka alustaa aiheesta ma 22.11. klo 17.30 Fokuksessa. Kahvit klo 17. Tilaisuus lähetetään myös verkossa. Yhteistyössä Ekumeeninen Yhteys -liike ry. Lattarirytmejä ja kohtaamisia to 25.11. klo 17.30–19.30 Pikku Huopalahden Asukastalolla, Tilkantori 12. Aurinkoinen ilta keskellä pimeintä marraskuuta! Yhteistyössä Pikku Huopalahti -seura, Pihaus, Asukastalo, Töölön seurakunta. Puuhamessu, perheiden puuhapäivä ja myyjäiset su 28.11. klo

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 19.11.–2.12.

Simonkatu 7. Avoinna ma–pe klo 10–18, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA Iltahartaus perjantaisin klo 18. Maailman AIDS-päivän muistohetket ke 1.12. klo 17 ja klo 18 (tunnustukseton). Molemmissa tilaisuuksissa esiintyy Helsingin homokuoro Out’n loud. Yhteismeditaatio ke 8.12. klo 17. Kaikille tunnustuskunnille ja tunnustuskuntiin kuulumattomille

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10 (paitsi ei 28.11.) ja Myllypuron kirkossa klo 12. 21.11. Myllypurossa gospelmessu. 28.11. Myllypurossa kirkkoherra Markku Rautiaisen eläkkeellelähtöjuhla messun jälkeen klo 13.30–16. Kulosaaressa ei messua. Kysy kuljetuksesta seurakuntatoimistosta pe 19.11. klo 14 mennessä. Hiljainen viikkomessu keskiviikkoisin klo 17.30 Laiturissa.

TAPAHTUMIA Nuorten ideoita ja ajatuksia messun vapaaehtoistehtäviin -koulutus to 18.11. klo 17 Myllypuron kirkolla. Esittelijänä Saila Hurme. Sinun Sanasi -raamattuilta to 18.11. klo 17.30–19 Kulosaaren seurakuntasalissa. Keskustelemme seuraavan sunnuntain teksteistä. Iltoja vetää Jenni Kallio. Perjantai-ilta Myllypuron kirkolla pe 19.11 klo 18. Puheenvuoroja Veijo Vatka, Rakel Hiltunen, Virpi Laakso, Tikkanen ym. Musiikkia Hannu Jylö, harmonikka, Johannes Österlund, kitara, laulu, piano, soitinryhmä. Iltatee. Kun ainoa valo on harmaa – tanssija musiikkiesitys la 20.11. klo 16 Myllypuron kirkossa. Koreografit Minna Tuovinen, Martin Heslop ja muusikkosäveltäjä Mikko Helenius tuovat kokonaisvaltaisen ja kiehtovan tanssi-ja musiikkikokemuksen kirkkoon. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu. Lapsen oikeuksien päivän perhekerho la 20.11. klo 14–16 Myllypuron kirkolla. Mukana Stina Huima, Marika Leino, Anni Nikkanen ja Marika Sointula. Laulan! – Naiskuoro Elegian ja Maailma-kuoron

konsertti 21.11. klo 18 Myllypuron kirkossa. Liput 15/12 e. Perheiden adventtiaskartelu to 25.11. klo 17–19 Kulosaaren seurakuntasalissa. Mukana Jenni Kallio. Kauneimmat joululaulut Kauppakeskus Hertsissä la 27.11. klo 11.30, klo 13, klo 14 ja klo 15. Cantores Minoreksen adventtikonsertti su 28.11. klo 18 Kulosaaren kirkossa. Konsertti on osa Seurakunta Kulosaaressa 100 vuotta -juhlavuotta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Suomen Lähetysseuran joulukeräyksen hyväksi. Konserttia voit seurata myös seurakunnan Facebook-sivujen kautta. Laulun siivin ke 1.12. klo 14 Kulosaaren seurakuntatalolla. Kahvit alkaen klo 13.30. Diakonian ajanvaraus puhelimitse ma klo 13–14 ja ke klo 9–10 numerosta 09 2340 3344. Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 10–12 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja Sinikka Backman, p. 050 596 8946. Lisätietoja www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä Facebook-sivuiltamme facebook.com/ herttoniemenseurakunta.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

Tanssia Myllypuron kirkossa Lauantaina 20.11. klo 15 Kun ainoa valo on harmaa – tanssija musiikkiesitys Myllypuron kirkossa, Myllynsiipi 10. Koreografit Minna Tuovinen, Martin Heslop ja muusikko-säveltäjä Mikko Helenius tuovat kokonaisvaltaisen ja kiehtovan tanssija musiikkikokemuksen kirkkoon. OTAVA/PEKKA HOLMSTRÖM

Kampin kappeli

yhteinen meditaatio. Tule armas joulu to 16.12. klo 18. Naiskuoro Melodie, johtaa Pasi Eskelinen. Vapaaehtoinen käsiohjelma 10 e.

ISTOCK

12–15 Meilahden kirkolla. Pomppukirkko, jouluaskartelua, vetokoiraajelua, myyjäiset. Miesten maanantaiseuran joulujuhla ma 29.11. klo 13 Ruskeasuon Rastilla. Hannu Ronimus alustaa aiheesta Taisteleva kirkko. Omaishoitajien ja hoidettavien joulujuhla ti 30.11. klo 13–15 Bulevardi 16 B, 2. krs. Ilm. viim. 22.11. p. 09 2340 6100. Joulun puuhapäivä ke 1.12. klo 17–20 Töölön kirkolla. Askartelua, korttipaja, pipareiden koristelua. Joulupuuroa, pullaa ja mehua klo 17, perheiden ehtoollishetki klo 18. Meilahden kirkon lounashetki ke 1.12. klo 11.30–13. Hinta 2/1 euroa. Käynti Jalavatie 6b. Kauneimmat joululaulut to 2.12. klo 18.30 Fokuksessa. Lähti lapasesta neulekahvila ke klo 13–15 Fokuksessa. Viimeinen kerta 1.12. Torstaikerho to klo 13 Meilahden kirkolla. Kausi päättyy 25.11. Hopeapiiri pe klo 13.30 Töölön kirkolla. Hyvän mielen ulkoilu Pikku Huopalahden asukastalolta ti klo 14, Tilkantori 12. Kausi päättyy 23.11. Temppeliaukion kulttuurikeskiviikko. Opastus klo 14 ja urkumusiikkia klo 14.15, Henri Hersta. Meditatiivista pianomusiikkia ke klo 10 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille. Temppeliaukion kallioilla -ulkoilmaopastus to klo 15. Two Moons. Sid Hille ja vieras valikoituina perjantaipäivinä klo 15 Temppeliaukion kirkossa. Temppeliaukion kirkko avoinna ma–pe. Tapahtumat, tarkentuneet aikataulut ja lipputiedot: temppeliaukionkirkko.fi. Tee hyvää ja osallistu Rakenna joulupuu -keräykseen 28.11.–8.12. Tuo enintään 50 euron S-ryhmän lahjakortti kirkkoherranvirastoon ke klo 13–17, suljetussa kuoressa viraston postilaatikkoon arkisin klo 9–16 tai postitse Mechelininkatu 32a B, 00260 Helsinki.

JUMALANPALVELUKSET Toimivat kädet –perhemessu ja puuhapäivä su 21.11. klo 11. Messussa kuulemme miten Mää-lampaan ja kavereiden riidat sovitaan ja laulamme kivoja lasten virsiä. Mukana Mia- ja Jenni-pappi, varhaiskasvattajia ja Kirsi-kanttori sekä iLOPISARAT-kuoro. Messu lähetetään myös suorana verkkolähetyksenä Facebook-sivuillamme. Lähetystä voi seurata rekisteröitymättä tai kirjautumatta. Messun jälkeen kasvissosekeittoa ja sämpylöitä klo 13.30 asti vapaaehtoisella maksulla ja puuhailtavaa yläkerrassa klo 14 asti: temppurata, korujen valmistusta, pipareiden leivontaa sekä puuhaa lastenoikeuksien viikon teemoissa. Ensimmäisen adventtisunnuntain messu su 28.11. klo 11. Sini Ikävalko, saarna, Mari Lamminen, kanttori, mukana nuorten lauluryhmä ja bändi. Nuoret avustavat. Kirkkokahveilla myynnissä joulupuuroa Tyrön ystävyysseurakunnan hyväksi. Otamme vastaan Rakenna Joulupuu -keräyksen lahjoituksia.

TAPAHTUMIA Kaikki tilaisuudet Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Muistoissamme-konsertti su 21.11. klo 18. Konsertti sisältää otteita teoksesta G.Verdi: Requiem. Halutessasi voit ottaa konserttiin mukaasi muiston edesmenneestä läheisestäsi (valokuva, esine), jotka laitetaan esille yhteisesti konsertin aikana. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Matti Turunen, basso, Margit Tuokko, sopraano, Janne Erkkilä, tenori, Ann-Marie Heino, mezzosopraano, Ilpo Laspas, urut, Jori Männistö, musiikinjohto ja flyygeli. Rakenna Joulupuu -keräys. Hyväntekeväisyysprojektina keräämme alueemme vähävaraisille ja yksinasuville lahjoituksina joulupusseja ja lahjakortteja. Voit osallistua lahjoittamalla joulupussin (sis. kahvipaketin, keksipaketin ja konvehtirasian) tai lahjakortin ruokakauppaan, tavarataloon tai lelukauppaan (arvo 20–50 e). Lahjoituksia voi tuoda kirkolle arkena ajalla 22.11.–14.12. klo 9–15 sekä messujen yhteydessä sunnuntaina 28.11. ja 5.12. Diakoniatyöntekijät toimittavat lahjoitukset perille. Perinteiset adventtimyyjäiset la 27.11. klo 10–12.45. Joulutunnelmaa, lahjaideoita, juhlaherkkuja! Myynnissä mm. leivonnaisia, käsitöitä, kahviosta riisipuuroa ja joulutorttuja. Arpajaiset, Lucia-neito laulaa. Tuotto ohjataan oman seurakunnan auttamis- ja lähetystyöhön. Myyjäisten jälkeen lauletaan Kauneimpia joululauluja Mikaelinkirkossa klo 13. Sururyhmä läheisensä hiljakkoin kuoleman kautta menettäneille käynnistyy 13.1.2022 kokoontuen 6 kertaa. Tied. ja ilm. 23.12. mennessä pastori Eva-Lisa Lindström, p. 050 559 3657. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot löytyvät verkkosivuiltamme kohdasta Apua ja tukea. Ota yhtyettä, kun tarvitset keskusteluapua tai taloudellisen tuen selvittelyä.

Roihuvuoren seurakunta Helena Petäistö ja Eero Huovinen Seniorifoorumissa Seniorifoorumin luennot pidetään joka keskiviikko klo 13 Mikael Agricolan kirkon kryptassa, Tehtaankatu 23. 24.11. on aiheena Eurooppa kuohuu, vieraana toimittaja ja kirjailija Helena Petäistö. 1.12. Valoa kohti mennään emerituspiispa Eero Huovisen seurassa.

Seurakuntatoimisto vain puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 21.11. klo 10. Ronkainen, Nurminen, Niva-Vilkko. Pyhäkoulu (yli 3-v.). Messun jälkeen lounas nepalilaisittain 10/5 e. Kirsti Kirjavainen kertoo lähetystyöstä Nepalissa. Vapaita paikkoja voi kysyä: KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 18/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 19.11.–2.12.

anja.nurminen@evl.fi. Perheiden Hoosiannakirkko su 28.11. klo 10. Kaskinen, Lyytinen, Filppula, lapsityöntekijät. Lapsi- ja nuorisokuoro Sonórus. Lopuksi lapsille seikkailurata. Lyhyt iltamessu ke 24.11. klo 18. Soppakirkko ti 30.11. klo 13. Ehtoollishetki ja maksuton soppa. Nuorten Arkkikirkko ke 1.12. klo 18. Laajasalossa: Messu su 21.11. klo 12. Ronkainen, Nurminen, Niva-Vilkko. Laulunystävät. Messu su 28.11. klo 12. Salonen, Vaulas, Niva-Vilkko. Chorus Marinus.

TAPAHTUMIA Kutomakerhon myyjäiset la 20.11. klo 10–13 Roihuvuoren kirkolla. Mm. räsymattoja, neuleita, jouluisia tuotteita, arpajaiset ja kahvio. Gaudete – Riemuitkaa la 20.11. klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Sibelius-Akatemian kirkkomuusikoiden kuoro, joht. Jani Sivén. Lyhtyjen juhla su 21.11. Villa Wuoriossa. Lyhtykulkueen lähtö Gunillankujan päästä klo 17. Sirkus Magentan tuliesitys, pop up -kuoro, keitto10/5 e. Tuo oma lyhty! Barokkikonsertti pe 26.11. klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa. Itä-Helsingin Musiikkiopiston viulusolistit ja barokkiorkesteri, joht. Hanna Pesonen. Adventtimyyjäiset la 27.11. klo 10–13 Laajasalon kirkolla. Hirvikeittoa, pannukakkua, kahvila, leivonnaisia, neuleita, arpajaisia, himmeleitä. Adventin ja joulun musiikkia su 28.11. klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Kamarikuoro Cantiamo ja soitinyhtye, joht. Hannele Filppula, Kari Jerkku, urut. Kolehti dakoniatyön kautta jaettaviin joululahjoihin. Joulukonsertti, lauluyhtye Aikamiehet, su 28.11. klo 18 Laajasalon kirkossa. Ohjelma 10 e. Kauneimmat joululaulut ke 1.12. klo 13 Roihuvuoren kirkossa. Jouluretki menneen ajan joulumarkkinoille Lohjalle la 11.12. Lähtö klo 9 Laajasalon kirkolta, klo 13 ravintola-ateria, n. klo 16 paluu. 45–55 e. Ilm. 1.12. mennessä seurakuntatoimistoon tai nettisivuillamme. Jouluavustushakemuksen voi noutaa Roihuvuoren ja Laajasalon kirkoilta tai tulostaa nettisivuiltamme. Palautus 3.12. mennessä. Rakenna Joulupuu -keräys 28.11.– 9.12. Lahjoita vanhukselle joulupaketti tai vähävaraiselle lapsiperheelle lahjakortti. Hae kirkkojemme joulukuusista kortti, jossa on tarkemmat ohjeet.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 18/2021

Vartiokylän seurakunta Virastoasiat: p. 09 2340 6400 (takaisinsoitto), vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5. Puotilan kappeli, Puotilantie 5. Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3.

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa. 28.11. Hoosianna! Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa. To 2.12. Kauneimmat joululaulut. Keskipäivän messu perjantaisin klo 12 Matteuksenkirkossa.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Lastentupa ma ja to klo 9–11.30. Varaa paikka yli 1-v. lapsellesi lastenohjaajiltamme p. 050 380 1961. Neuleklubi ma klo 11.30. Iltaruokailu ma klo 16.30–18, kotiruokaa 1 e hintaan. Iltaperhekerho ma klo 17–18.30. Vauvaperhekerho ke klo 9.30. Perhekerho pe klo 9.30. Lempeä lauantai 20.11. klo 10–12. Naisten oma aamupäivä. Ilm. 26.11. mennessä: heli.m.nieminen@evl.fi. Soppakirkko 23.11. klo 12. Puotilan kappelilla: Aamurukouspiiri ma klo 8–8.30 Birgittasalissa. Olohuone tiistaisin klo 14. 23.11. Syntiinlankeemus vai kasvukertomus? Timo Totro. 30.11. Kotikaupunkimme Helsinki. Matteuksenkirkolla: Laulut soikoon ke klo 11.15. Digiopastusta to klo 12–14. Kysy älylaitteista! Pilkeporukka pe klo 10–12 Itäkeskuksen palvelutalossa, Voikukantie 6. Ryhmä päihteitä käyttäneille tai käyttäville +60-vuotiaille. Ukkoryhmän pikkujoulut ke 1.12. klo 13 Omakotisäätiö, Puotilantie 3. Perjantailenkki pe klo 13. Avoin päiväkävely, startti Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3. Rakenna joulupuu -keräys: lahjoita hyvin säilyvä herkkukassi tai lahjakortti ja tuo Vartiokylän kirkolle ma–pe klo 9–15. Voit myös lahjoittaa Itä-Helsingin seurakuntien virtuaalijoulupuuhun osoitteessa kotimaanapu.fi. Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus: merja.a.korhonen@evl.fi, p. 09 2340 6451, tai leena.nygard@ evl.fi, p. 09 2340 6450.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7 ma, ti, to 9–13, ke 14–17, pe vain puhelimitse ja sähköpostilla klo 9–13, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi

Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3. Katukappeli, kauppakeskus Columbus. Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3.

JUMALANPALVELUKSET Messu kirkossa su 21.11. klo 11. Sarento, Ahonen, Kantola. Hoosianna! Ensimmäisen adventin messu kirkossa su 28.11. klo 11. Pesonen, Mäkelä, Virtanen sekä Valon ääni, Wilhelmiina Ahmala ja Lotta Ilonen, viulu. Messun jälkeen adventtimyyjäiset. Osallistu etänä! Messut lähetetään myös suoratoistona Facebook sivullamme. Päivähartaus ja ehtoollinen kirkossa torstaisin klo 12.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 19.11. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Puhe Jussi Mäkelä, ylistys Hanna ja Valon ääni. Lauluveljien adventtikonsertti su 28.11. klo 16 Vuosaaren kirkossa. Teppo Lampela, musiikin johto, baritoni. Kimmo Ruotsala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Haluatko tuoda iloa lapsen jouluun? Rakenna Joulupuu -keräys vähävaraisten perheiden lasten hyväksi avautuu su 28.11. messun jälkeen kirkossa, jonka jälkeen lahjatoiveita voi varata nettisivuiltamme. Lahjan arvo korkeintaan 40 e. Lahjojen toimitus seurakuntaan to 9.12. mennessä. Aamuhartaus ja kevyt jumppa. Erilainen aloitus maanantaiaamuun? Osallistu verkossa aamuhartauteen ja kevyeen jumppaan ma 22.11. klo 8. Jumpan vetää meille liikunta- ja terveystieteen opiskelija Heini. Mukaan voit liittyä nettisivuillamme olevan linkin kautta. Maksutonta digiopastusta ikäihmisille kirkolla ma 22.11. klo 13–15. Kaipaatko opastusta älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen käytössä? Neuvomme laitteiden käytössä ja opettelemme yhdessä. Iltapäiväpiiri ikäihmisille kirkolla ma 22.11. klo 12. Luontokuvia, Juhani Greinert. Jos haluat suunnitella yhdessä ensi kevään ohjelmaa, tule kirkolle jo klo 11. Lahjoita lankaa! Jos sinulla on tarpeettomia lankoja, voit lahjoittaa ne Neulepiirille. Langat tuovat kutojille ja lahjojen saajille hyvää mieltä ja lämmintä oloa. Kaikki langat kelpaavat, samoin myös täydet tai jo aloitetut kerät ja lankojen loput. Kesken jääneet kutomuksetkin voi tuoda, ne kudotaan loppuun. Lankoja voi tuoda seurakunnan toimistoon sen aukioloaikoina. Iltaperhekerho kirkolla ti 30.11. klo 16.30. Rentoa oloa, pientä ohjattua toimintaa ja lämmintä kotiruokaa.

Myrskylinnun pop-up myynti to 18.11. klo 14–18. Myynnissä leluja, lastenkirjoja, pelejä, astioita, huonekaluja yms. Lisäksi kahvia ja pientä purtavaa. Käteismaksu. Solvikinkatu 11. Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuillamme. Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset virastolla ja p. 09 2340 6502, ma, ti, to klo 10–13, ke klo 15–17, pe vain puhelimitse klo 10–13. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Toimitus- ja tilavaraukset p.09 2340 4402, tilavaraukset.malmisrk@evl.fi Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17. Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Portti, Säterinportti 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Haluatko mukaan suunnittelemaan ja tekemään messuja? Soita p. 09 2340 4444 ja tule mukaan. Messut su 21.11. Malmin kirkossa messu klo 10. Mukana Messulauluryhmä. Lapsille pyhäkoulu. Viikin kirkossa klo 10 Lähetysyhdistys Kylväjän pyhä. Juri Veikkola, saarna. Pihlajamäen kirkossa klo 11 messu yhteistyössä Verkoston kanssa. Lapsille pyhäkoulu. Messun jälkeen lounas ja jaossa hävikkiruokaa. Puistolan kirkossa su klo 12. Tehdään yhdessä -messu ja lähetyskahvila. Valon messu su 28.11. klo 17 Puistolan kirkolla. Puhe Anki Arpiainen. Adventin messut su 28.11. Klo 10 messu Malmin kirkossa ja nähtävissä suorana Malmin seurakunnan nettisivuilla ja Facebookissa. Klo 10 Viikin kirkossa kaikenikäisten messu. Mukana Pihlajanmarjatlapsikuoro. Lapsille pyhäkoulu.

Klo 12 messu Siltamäen seurakuntakodilla. Klo 12 Puistolassa perhemessu. Laulupuu-kuoro ja Aila Hettula, oboe. Messun jälkeen Laulupuun kahvila, myytävänä joulutorttuja, kahvia ja mehua. Hoosianna-kirkot su 28.11.: Klo 16 Pihlajamäen kirkossa, klo 17 ja 18 Malmin kirkossa, klo 18 Tapanilan kirkossa ja klo 18 Viikin kirkossa. Hoosianna-kirkoissa ei ole ehtoollista. Lopuksi glögitarjoilu. Ehtoollinen Voit pyytää yksityisen ehtoollisen erikseen sopien. Soita papille, p. 09 2340 4444.

TAPAHTUMIA Liity mukaan Malmin seurakunnan Facebook- tai YouTube-kanavalta tai nettisivultamme helsinginseurakunnat.fi/malmi. Tuonentupa-keskusteluilta Malmin kirkolla ke klo 18 ja katsottavissa suorana lähetyksenä Facebookissa ja nettisivuilla. Kuolemaa käsitellään illoissa kulttuurin ja kristinuskon näkökulmasta. 17.11. Kulkutaudit ja kuolema historiassa, pastori ja kirkkohistorian dosentti Esko M. Laine. Rakenna joulupuu – ilahduta koillishelsinkiläistä. Haluaisitko sinä antaa lahjan heikommassa taloudellisessa tilanteessa elävälle koillishelsinkiläiselle lähimmäiselle tai perheelle? Lahjakortilla tavarataloon voit tarjota lahjan saajalle mahdollisuuden valita mitä hän eniten tarvitsee tai vanhemmalle mahdollisuuden hankkia lapselleen lahjan. Toimita lahjakortti 5.12. mennessä! Kortteja otetaan vastaan adventtimessuissa su 28.11. ja su 5.12. Malmin, Pihlajamäen, Puistolan ja Viikin kirkoilla. Lahjakortteja otetaan vastaan myös arkipäivisin Malmin kirkolla 22.– 26.11. ja 29.11.–3.12. ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 13–17. Koko perheen pikkujoulut Varustamolla la 20.11. klo 10–14. Glögitarjoilu, pikkujouluaskartelua ja musisointia koko perheelle. Jakomäen Joulumaa -tapahtumassa su 28.11. klo 10–14 seurakunnan puurotarjoilu ja työntekijöitä tavattavissa. Jouluseimet esillä kirkkojen ikkunoilla 28.11.–9.1. Löydät ihastuvat seimet Pihlajamäen, Puistolan, Malmin, Tapanilan ja Viikin kirkoilta sekä Siltamäen seurakuntakodilla. Ehtookellot ja Hoosiannaetkot Viikin kirkossa adventin aattona la 27.11. klo 18. Musiikillinen iltahetki Helsingin kirkkomusiikkipiirin kuorolaulajien kanssa. Joht. Mari Torri-Tuominen, Timo Olli, urut. Joulukonsertti Malmin kirkossa ti 30.11. klo 18. Esiintyjinä tangokuninkaalliset Johanna Debreczeni ja Jouni Keronen. Liput 25 e, osta: lippu.fi sekä Optikkoliike Sjöholm. Konsertin tuotto Malmin alueen vanhus-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 19.11.–2.12.

ISTOCK

ten ja lasten hyväksi. Järj. Lions Club Malmittaret. Joulu Pohjantähden alla – Petri Laaksosen joulukonsertti Viikin kirkossa to 2.12. klo 19. Liput 20 e, ticketmaster.fi ja tuntia ennen kirkon ovelta. Maksutonta lastenhoitoa joulukuussa. Haluaisitko pienen hetken itsellesi tai käydä rauhassa jouluostoksilla? Maksutonta lastenhoitoa yli 3-vuotiaille lapsille lauantaisin Lasten Olohuoneessa 4.12., 11.12. ja 18.12. klo 10–14 Varustamolla, Pekanraitti 16. Välipala. Toiminnasta vastaavat ammattitaitoiset ja luotettavat lastenohjaajat. Ilm.: Johanna Laurinen p. 050 387 9925, johanna.m.laurinen@evl.fi. Jouluinen kirkkoyö 1.–7. lk. koululaisille 11.–12.12. Tapanilan kirkossa. Koululaisten varaslähtö jouluun askarrellen, kokkaillen ja kirkossa yöpyen. Maksuton. Ilm. 5.12. mennessä: niina.penttinen@evl.fi. Puistolan pop-up-kuoro esiintyy 6.12. klo 10 Puistolan kirkon itsenäisyyshartaudessa. Olet tervetullut mukaan laulamaan yhdessä kuoron kanssa. Avoimet harjoitukset Puistolan kirkossa to 2.12. klo 18–19 ja 6.12. klo 8.15. Malmin kirkko avoinna hiljentymistä ja ehtoollista varten keskiviikkoisin klo 17–19. Huom! Keskusteluiltoina ehtoollinen takkahuoneessa. Siioninvirsiseurat pe 26.11. klo 19 Hassisella Tapanilassa, os. Sidetie 10. Junnujen perjantait 4.–7.-lk. alk. 19.11. Vapaata oleskelua, biljardia ja yhteistä tekemistä klo 15–18 Tapanilan kirkolla. Isien perhekerho Varustamolla ma klo 17–18.30 sekä ti klo 9.30– 11.30. Avoin perhekahvila Varustamolla ma klo 11.30–14 ja to klo 9.30–12. Vauva- ja taaperotupa Varustamolla ti ja pe 13.30–15.30. Pienten biisit – jouluiset puolen tunnin musiikkituokiot Varustamolla keskiviikkoisin 24.11., 1.12., 8.12. ja 15.12. klo 9.45 ja 10.30. Lauletaan, leikitään, liikutaan, soitetaan ja lorutellaan yhdessä. Ruoka-apua Lahjoitusleipää ja hävikkiruokaa Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11, lahjoitusleipää Pihlajamäen kirkolla ti klo 9 ja Jakomäen sydämen pihalla, nuorisotalon oven edessä ke klo 11, sekä Varustamolla to klo 11, diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten klo 11.30–13. Hävikkiruokaa jaossa su Pihlajamäen kirkon messun jälkeen n. klo 12. Waste&Feast Malmi Varustamolla lounasta ma–pe klo 11–13. Huom! Waste&Feast on kiinni pe 3.12. Ostarin Onni Pihlajamäen kirkon alakerrassa ti klo 9–11. Ruoka-aika Pihlajamäen kirkolla to klo 12. Kotiruokaa 2 e. Tapulin olohuone Tapulin srkkodilla ma klo 11–12.30. 29.11.

Kauneimpia joululauluja Duo Liperien kanssa Duo Liperit Tiina Kaaresvirta (kantele) ja Sanna Uusitalo (esilaulu) johdattavat jouluiseen tunnelmaan yhteensä kolmessa Kauneimmat joululaulut –tilaisuudessa: sunnuntaina 28.11. klo 15–16 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, lauantaina 11.12. kello 15–16 Myllypuron kirkossa, Myllynsiipi 10, ja sunnuntaina 12.12. klo 18–19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Musiikin maisteri Tiina Kaaresvirta ja teatteri-ilmaisun ohjaaja, laulaja Sanna Uusitalo perustivat kantele- ja lauluduonsa vuonna 2013. He työskentelevät tällä hetkellä oppilaitospappeina Helsingin seurakunnissa. Duo Liperit esiintyy pääkaupunkiseudun oppilaitoksissa ja sosiaalisessa mediassa.

puurotarjoilu. Friendship Café Pihlajamäen kirkolla to klo 18. Syksyn viim. 25.11. Perhekahvila klo 10–12 ma: Viikin kirkolla, ti: Puistolan ja Tapanilan kirkoilla, ke: Pihlajamäen kirkolla, to: Siltamäen seurakuntakodilla ja pe: Malmin kirkolla. Syyskausi päättyy vko 47. Kahvia kirkoilla Pihlajamäen ja Viikin kirkoilla klo 13–15 Syksyn viim. ti 23.11. Keskusteluapua 365 päivänä vuodessa. Malmin seurakunnan oma pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–21.Soita, p. 09 2340 4444 (vain pvm-maksu), kun kaipaat juttuseuraa. Puhua voit kaikesta taivaan ja maan väliltä. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä tai keskusteluavun tarpeessa. Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soittopyyntö, otamme sinuun yhteyttä.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13– 16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet:

Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Oulunkylän kirkossa klo 10. Messu sunnuntaisin Käpylän kirkossa klo 18. Viikkomessu torstaisin Maunulan kirkossa klo 12. 1. adventin messut su 28.11. Oulunkylässä klo 10, Maunulassa klo 12 ja Käpylässä klo 18. Tule laulamaan Hoosiannaa! Mukana kuoroja ja esiintyjiä.

TAPAHTUMAT Rakenna joulupuu -keräys aukeaa sunnuntaina 28.11. ensimmäisen adventin messujen yhteydessä Oulunkylän ja Käpylän kirkoilla. Messussa voi poimia lahjatoiveen toteutettavaksi. Lahjatoiveita voi noutaa Oulunkylän kirkolta eteisen kuusesta seuraavan viikon ajan, jos niitä jää. Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin Käpylän kirkolla klo 18. Hetken toteuttavat vapaaehtoiset

seurakuntalaiset yhdessä. Vapaus, tasa-arvo, rakkaus – toteutuvatko ne koskaan tässä matoisessa maailmassa? Keskustelua Minna Canthin elämäntyöstä to 18.11. klo 13 Maunulan kirkolla. Heikki ja Riitta Järvinen, Elisa Hapuli. Yksinhuoltajien olohuone ti 23.11. klo 17–19 Oulunkylän kirkon takkahuoneessa. Sururyhmä ke 24.11. klo 18–19.30 Oulunkylän kirkolla. Uuden edessä -musiikkijuhla to 25.11. klo 13 Maunulan kirkolla. Diakonissa Elisa Hapulin läksiäiset. Ohjelmaa ja kahvitarjoilu. HannaMaria Valve urut, piano, laulu, Emilia Hapuli sello, Maija PesonenKareinen, Raivo Savik, Elisa Hapuli. Family Thursdayn teemana Eroilta to 25.11. klo 17–19 Maunulan kirkolla. Maunulan muskarit to 18.11 ja 25.11. Maunulan kirkolla. Lauluja, leikkejä, rytmisoittimilla soittamista, musiikkiliikuntaa. Maksuton, ei etukäteisilmoittautumista. Ohjaajana Maija Pesonen-Kareinen. 2–5-vuotiaat klo 9.30–10. 1–2-vuotiaat klo 10.05–10.35. 0–1-vuotiaat klo 10.40–11.05. Suurten kirkkomusiikkiteosten äärellä -oratoriokonsertti to 25.11. klo 19 Oulunkylän kirkossa. Kuulemme aarioita ja ensembleja Pergolesin, Haydnin, Rossinin, Mendelssohnin ja Schubertin hienoista kirkkomusiikkiteoksista. Sibelius-Akatemian laulajat. Miesten piiri ma 29.11. klo 14–16 Oulunkylän kirkon takkahuoneessa. Yhteisöruokailuiden joulupuurot viikolla 48. Tarjolla puuron lisäksi glögiä, piparia sekä hävikkiruokaa kotiin vietäväksi. Paikalla kanttori ilahduttamassa musiikin lahjallaan sekä muita seurakunnan työntekijöitä tuomassa jouluiloa. Vapaaehtoinen maksu. Joulupuuro Oulunkylän kirkolla ma 29.11. klo 9–11. Joulupuuro Käpylän kirkolla ke 1.12. klo 16–17.45. Joulupuuro Maunulan kirkolla to 2.12. klo 10–12.

Pakilan seurakunta

sivujen etusivulta. Messu su 21.11. klo 11. Nuorkivi, Toivonen ja Tuhkalainen. Musiikissa Pakilan musiikkiopisto. Hoosianna-messu su 28.11. klo 11. Tule laulamaan Hoosiannaa! Valve-Tuovinen, Toivonen, Hirvonen ja Tuhkalainen sekä Vox Sonora -kuoro ja bändi.

TAPAHTUMIA Torstai kirkolla 18.11. ja 2.12.: ruokailu klo 17–18.30, aikuiset 5 e, lapset 3 e, iltahartaus klo 18.45. Hyväntekeväisyyskonsertti Lost Songs and Loose Ends – Marraskuun Lauluja klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e nuorten mielenterveystyöhön Mieli ry:n kautta. Urkuoppilaiden konsertti la 20.11. klo 18. Länsi-Helsingin Musiikkiopisto. Vapaa pääsy. Kutomakerhon adventtimyyjäiset ke 24.11. klo 18–20. Kudonnaisia, Cityvihtoja, sytykkeitä, havukransseja sekä joulunajan herkkuja. Buffa. Maksu käteisellä tai MobilePay. Adventtihyörinät la 27.11. klo 10–14. Lapsille halikoiria, vetokoirakko, myyjäiset, Marttojen kahvio, joulupuuroa tykistä, askartelua, Kauneimpia Joululauluja. Tuomarinkylän kartanon joulutapahtumassa Tuomarinkyläntiellä su 28.11. klo 13.45 ja 14.15 Vartin Kauneimmat Joululaulut (säävaraus) ja klo 14 Lemmikkieläinten joulurauhan julistus. Händelin Messias-oratorion avoin kenraaliharjoitus to 2.12. klo 17.30–20.30. Suomen Laulu Taavi Oramon johdolla. Vapaa pääsy. Kauneimmat Joululaulut goes kapakka to 2.12. klo 18 Ravintola Kulma Keittiö & Baari, Lainlukijantie 12. Vivamon jouluvaellus pe 17.12. klo 18. Hinnat: Aikuiset 25 e ja 4–12-vuotiaat 15 e, alle 4-vuotiaat maksutta. Ilmoittautuminen verkkosivuilla 2.12. mennessä. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Virasto: Palosuontie 1. ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, avoinna hiljentymistä varten ma– pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messut suoratoistona Facebookissa ja niitä voi katsoa myös verkkoKIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 18/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 19.11.–2.12.

Musiikkia kirkoissa VILLE JUURIKKALA

PERJANTAINA 19.11. Levynjulkaisukonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Janne Oksanen, piano. A. Järnefelt: Complete Piano Works. Liput 15 e janneoksanenmusic@ gmail.com ja ovelta.

LAUANTAINA 20.11. Mozartin Pianoviulusonaatit 1 klo 16.30 Kannelmäen kirkossa. Sebastian Silén, viulu, Satu Elijärvi, piano. Mozartin pianoviulusonaatit G-duuri, KV 293, e-molli, KV 330c, ja D-duuri, KV 300 1. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Urkukonsertti klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. LänsiHelsingin Musiikkiopiston urkuoppilaita. Vapaa pääsy. Requiem for an Angel klo 18 Kallion kirkossa. Oratoriekören i Helsingfors ja Lohjan kaupunginorkesteri, solisteina Hedvig Paulig ja Henri Tikkanen. Carr: Requiem for an Angel, Lauridsen: Lux Aeterna. Liput 30 e, lippu.fi. Syyskonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Helsinginkadun Filharmonikot, Samuli Peltonen, sello. Dvořákin sellokonsertosta Tšaikovskin 5. sinfoniaan. Liput 20/10 e.

SUNNUNTAINA 21.11.

TORSTAINA 2.12.

Apocalyptica tekee ennen joulua Matka Mieleen – Kaamoksen Sellot -kirkkokiertueen. Yhtye esiintyy perjantaina 26.11. klo 19 Johanneksenkirkossa. Ohjelmistossa on harvoin esitettyjä instrumentaalikappaleita.

die Stimme. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 23.11. Fauré: Requiem klo 19 Töölön kirkossa. Kansallis-Kuoro ja Helsingin yliopiston musiikkiseuran kamarikuoro HYMSKK, Margit Tuokko, sopraano, Kati Pirttimaa, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

KESKIVIIKKONA 24.11. Sid Hillen konserttisarja klo 10–11.30 Temppeliaukion kirkossa. Pianisti Hille soittaa meditatiivista musiikkia flyygelillä. Vierailumaksu 4 e. Vastaava konsertti myös 1.12.

TORSTAINA 25.11. Suurten kirkkomusiikkiteosten äärellä klo 19 Oulunkylän kirkossa. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian laulajat Fiona Chow, Emma Hartikainen, Lotta Pylkäs, Otso Sipilä ja Sakari Topi pianistinaan Tuula Hällström. Aarioita ja ensembleja Pergolesin, Haydnin, Rossinin, Mendelssohnin ja Schubertin teoksista. Vapaa pääsy.

MAANANTAINA 22.11.

PERJANTAINA 26.11.

Der Ruf klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Arttu Selonen, urut. Italialaista barokkimusiikkia, Vuori: Der Ruf, Reger: Wachet auf, ruft uns

Matka Mieleen – Kaamoksen Sellot klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Apocalyptica-yhtye: sellistit Eicca Toppinen,

Perttu Kivilaakso ja Paavo Lötjönen, rumpali Mikko Sirén. Pääasiassa harvoin esitettyjä Apocalyptican instumentaalikappaleita. Liput 59 e Tiketistä.

veljet, Teppo Lampela, baritoni, Kimmo Ruotsala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Messias-oratorion avoin kenraaliharjoitus klo 17.30–20.30 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Suomen Laulu ja Suomalainen barokkiorkesteri, solisteina Johanna Isokoski, Fanny Henn, Juho Punkeri ja Petri Lindroos. Vapaa pääsy.

VIIVI HAUTAMÄKI

Blues & spirituals klo 16 Fokuksessa, kauppakeskus Mall of Tripla. Esa Kuloniemi, kitara. Vapaa pääsy. Exitin levynjulkaisukonsertti klo 18 Kallion kirkossa. Exit-yhtyeen Kellonsoittaja-albumin levynjulkaisu. Pekka Simojoki, laulu, Matti Puttonen, laulu ja koskettimet, Timo Luoto, rummut, Jari Levy, laulu ja koskettimet, Make Perttilä, laulu ja kitara, Jarkko Jouppi, kitara, Timo Jouppi, basso. Liput 23 e Tiketistä, 20 e ovelta. Muistoissamme klo 18 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Otteita Verdin Requiemista ja yhteistä virsilaulua. Laulusolisteina Ann-Marie Heino, Margit Tuokko, Janne Erkkilä ja Matti Turunen, Ilpo Laspas, urut, Jori Männistö, piano. Voit ottaa mukaan edesmenneestä läheisestäsi muiston, joka laitetaan esille konsertin aikana. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Joulukonsertti klo 18 Huopalahden kirkossa. Kamarikuoro Soi. Vapaa pääsy, ohjelma 10/7,50 e. Adventtikonsertti klo 18 Kannelmäen kirkossa. Länsi-Helsingin musiikkiopiston jousiorkesteri, kamariorkesteri sekä viulu- ja selloryhmät. Lauletaan yhdessä Hoosianna-hymni. Vapaa pääsy. Cantores Minoreksen adventtikonsertti klo 18 Kulosaaren kirkossa. Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores. Osa Seurakunta Kulosaaressa 100 vuotta -juhlavuotta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Suomen Lähetysseuran joulukeräyksen hyväksi. Konserttia voi seurata myös Herttoniemen seurakunnan Facebook-sivujen kautta. Joulukonsertti klo 18 Laajasalon kirkossa. Lauluyhtye Aikamiehet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LAUANTAINA 27.11. Verdi: Requiem klo 19.30 Tuomiokirkossa. Tuomiokirkon kamarikuoro Viva vox, Canzonetta Nova ja Sinfonietta Ariadne, solisteina Elina Rantamäki, Jeni Packalen, Tuomas Katajala ja Tommi Hakala. Liput 45/35/25 e kuorolaisilta, lippu.fi ja ovelta.

SUNNUNTAINA 28.11. Adventtikonsertti klo 16 ja 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Viipurin Lauluveikot, Ari Luoma, baritoni, Hanna Seppänen, urut. Rakkaimpia joulunajan lauluja ja tunnelmallisia sävelhelmiä. Liput 25 e, 12-vuotiaat ja nuoremmat ilmaiseksi, laulajilta, karjalanliitto.fi/siemiepuoti, viipurinlauluveikot.fi ja ovelta. Adventin ja joulun musiikkia klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Kamarikuoro Cantimo, Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, kolehti diakonian jakamiin joululahjoihin. Lauluveljien adventtikonsertti klo 16 Vuosaaren kirkossa. Laulu-

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

Siina & Taikaradio Vantaalla Lapsille on luvassa viisi iloista konserttia, joissa esiintyy televisiosta tuttu Siina & Taikaradio -orkesteri. Lastenkonsertit vievät kuulijansa tuttujen ja vähän uudempienkin laululeikkien sävelin erilaisiin musiikkimaailman seikkailuihin. Siina & Taikaradion konsertit ovat maksuttomia yhteislaulutilaisuuksia, joissa lapset ja aikuiset pääsevät mukaan yhteiseen lauluun ja leikkiin. To 18.11. klo 10 konsertti Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Ma 22.11. klo 9 ja 10.15 konsertti Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Ryhmien ilm. p. 050 380 6500. Ti 23.11. klo 9.15 ja 10.15 konsertti Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Ilm. maaret.hirvensalo@evl.fi tai 050 572 2811.