Kirkko ja kaupunki 2021 18 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

18.11.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Punainen raita villasukassa pitää pirun loitolla s. 4

Kirjailija Miki Liukkoselle kaipaus suurempaan on kuin aivastus: sitä ei voi estää ja se menee ohi s. 13

Herkkä ja hellä Hoosianna

Jouluradion perinteisen adventin avauksen tulkitsee tänä vuonna Katri Helena. ”Jos tämä jää viimeiseksi levytyksekseni, se on hyvä lopetus” s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Kohti uutta

Rohkeutta ei ole olemassakaan, on vain pelon asteita.

MINUN IKÄISILLENI Katri Helena edustaa jotakin sellaista, mikä on aina kuulunut elämänmenoon – silloinkin kun hänen lauluansa ei varsinaisesti ole kuullut mistään. Katri Helena on kuulunut asiaan, piti hänen lauluistaan tai ei. Se ei ole mikään ihme, hän sentään levytti ensimmäisen levynsä jo vuonna 1963. Meillä oli Katri Helena -niminen kuplavolkkari, joka oli saanut lempinimensä kyseisen auton aerodynaamisten ominaisuuksien mukaan, Katri Helena kun lauloi laulua nimeltä Minne tuuli kuljettaa. Siksi tuli oudon haikea olo, kun Katri Helena kertoo haastattelussamme, että hänen Jouluradiolle versioimansa Hoosianna jää varmaankin hänen viimeiseksi levytyksekseen. Yksi aikakausi on päättymässä. Laulaja itse suhtautuu tyynesti nykyiseen elämänvaiheeseensa ja toteaa, että jos niin käy, niin Hoosianna on oikein hyvä lopetus. HOOSIANNA ON oikein hyvä lopetus sikälikin, että sehän näytti päättävän myös Jeesuksen uran. Kansa hurrasi, ja muutaman päivän kuluttua kaikki olikin ohi. Paitsi että loppu oli myös uuden alku. Jeesuksen syntymästä laskettava uusi vuosi vaihtuu aina joulukuun ja tammikuun vaihteessa. Monessa kulttuurissa vuosi vaihtuu kuitenkin syksyllä, kun sato on korjattu. Se oli ennen tapana Suomessakin, ja siitä muistumana koulujen lukuvuosi vaihtuu edelleen syksyllä.

KIRJAILIJA JOHN WAINWRIGHT (1921–1995)

KIRKOLLA ON OMA kalenterinsa, jota kutsutaan kirkkovuodeksi, ja se vaihtuu adventtina. Jeesukselle aikanaan kajautettu kuninkaallinen tervehdyslaulu, Hoosianna, aloittaa uuden kirkkovuoden. Adventti merkitsee paitsi valmistautumista lähestyvään jouluun myös valmistautumista ylipäänsä johonkin uuteen. Jeesus kehotti seuraajiaan olemaan valppaita ja valmiina perusteelliseen mielenmuutokseen. Sitä tarkoittaa Uuden testamentin sana metanoia, joka on suomennettu kääntymiseksi ja parannuksen teke miseksi. Runoilija Pentti Saarikoski käytti suomentamassaan Matteuksen evankeliumissa ilmaisua kääntäkää kelkkanne. Viime vuonna julkaistussa Uusi testamentti 2020:ssa Jeesus julistaa: ”Muuttakaa elämänne suunta.” Kristityn asenne on katsoa rohkeasti eteenpäin, kohti uutta.

Tänään ”Vihdoin olen valmis näyttämään sen, että myös minä pelkään ja olen haavoittuvainen.” JUKKA HILDÉN DUUDSONEISTA ANNASSA 3.11.2021

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Iankaikkisesti Kun pelko minut valtaa, minä turvaudun sinuun, Jumala.

”

PSALMIEN KIRJA 56:3

MEILLÄ OLI

KATRI HELENA -NIMINEN

KUPLAVOLKKARI.

Kirkko ja kaupunki

18 18.11.2021

Seuraava lehti ilmestyy 2.12. KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT KUVITUS: ANSSI RAUHALA

”Anna mulle tähtitaivas, anna jotain uutta. Anna mulle syytä luulla, että ois jotain muuta. Oot mun valo pimeän.” Pyhimyksen biisissä lauletaan tunteistani marraskuussa. Kuuletko, Jumala?

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Jos kaikki olisi sallittua, pelaisin videopelejä viisi tuntia putkeen” Yhdeksänvuotiaasta Remu Kanervasta olisi hirveää, jos ei saisi käydä koulua.

1 2

TEKSTI RASMUS EKSTRÖM KUVA ESKO JÄMSÄ

Lasten oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta. Remu Kanerva, 9, mikä on sinun tärkein oikeutesi? – Tärkein oikeuteni on, että saan elää turvallista elämää. Silloin kaikki on hyvin, eikä minun tarvitse olla huolissani. – Minulla on myös oikeus leikkiä, pelata ja lukea. Mitkä ovat vanhempien tärkeimmät velvollisuudet lapsiaan kohtaan? – Vanhempien täytyy huolehtia lapsista. Pitää varmistaa, että on ruokaa, vaatteita ja turvallinen koulumatka. Vanhempien täytyy myös pitää huolta, että lapsella on tarpeeksi harrastuksia. – Lisäksi vanhempien pitää katsoa, että lapsella on kaikki kunnossa, jos hän on esimerkiksi törmännyt pyörällä roskikseen. – Jos vanhemmat pitävät huolta, lapsi saa onnellisen elämän.

Jos kaikki olisi sallittua, mitä tekisit? – Ihan ensin menisin Linnanmäelle aina silloin, kun haluan. Huvipuiston pitää tietysti olla silloin auki. Tosin, jos kävisin siellä liian monta kertaa, laitteista tulisi varmaan tylsiä. – Pelaisin myös videopelejä viisi tuntia putkeen. Minulla on yleensä peliaikaa korkeintaan tunti tai kaksi päivässä. En kuitenkaan halua, että olisin liikaa ruudussa kiinni tai puhelin kädessä aina, kun olen ulkona. – Kolmantena asiana leikkisin kavereiden kanssa niin paljon kuin jaksaisin. Tykkään leikkiä tosi paljon – joskus enemmän kuin mitä kaverit haluavat.

Jotkut lapset maailmassa eivät voi käydä koulua. Miltä sinusta tuntuisi, jos joutuisit sellaiseen tilanteeseen? – Se olisi ihan hirveää. Jos en saisi käydä koulua, en osaisi lukea, kirjoittaa enkä laskea. Eikä minulla olisi silloin kivaa opettajaa, niin kuin nyt. Sitten en voisi menestyä aikuisena. – Käyn koulua tanssipainotteisella luokalla. En tykkää kaikista kouluaineista, mutta esimerkiksi käsityöt, musiikki ja ympäristötieto ovat suosikkejani. Me teemme käsitöissä nyt sellaista valtavaa unikäärmettä.

Mikä sinulle on pyhää? – Perhe on minulle kaikkein pyhin. Siihen kuuluvat isä, äiti, pikkusisko Frida ja kolmivuotias koira Taateli. Ilman heitä en voisi olla. – Myös kaverit ja opettajat ovat tärkeitä. Sekä bussikuskit – ilman heitä en pääsisi kouluun. Lasten oikeuksien päivää vietetään 20.11.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Lämpöä varpaille ja mielelle Moni vauva saa lahjaksi kastesukat, ja vainajille puetaan arkkuun taivassukat. Villasukat ovat suomalaisille merkki siitä, että joku välittää. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA LAURA RIIHELÄ

iitä annetaan jo aivan pienille vauvoille, lapsille, aikuisille, vanhuksille, kaiken kansan suosikkiartististeille, asunnottomille ja presidenteille. Ne puetaan myös vainajalle arkkuun hänen viimeiselle matkalleen. Villasukat, jos jokin, yhdistävät kansaa. Niitä myös tehdään yhä itse. – Kaupoissa ei hyviä villasukkia ole juurikaan tarjolla. Olipa sitten omakotitalo tai kerrostalo, lattiat ovat usein kylmät, ja Suomessa mökkeillään paljon, joten sukille on tarvetta. Villasukat ovat mukavat ja ne pystyy sujauttamaan myös kenkiin, kertoo kädentaitoalan kouluttaja, tietokirjailija Anna-Karoliina Tetri. Tetri on perehtynyt villasukkien historiaan ja kirjoittanut kirjat Perinteiset villasukat (Moreeni 2015) ja Perinteiset villasukat 2 (Otava 2019). VILLASUKKIA TEKEVÄT monenlaiset ihmiset ikään ja sukupuoleen katsomatta. Osa tahtoo haastaa itseään tekemällä

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Kirkko ja kaupunki verkossa MAIJA SAARI

erikoismalleja, toisille riittävät perusmallit, jotka syntyvät vaikka telkkaria katsellessa. Moni suomalainen on oppinut neulomaan villasukat koulussa. Voiko villasukkien tekemistä siis pitää jonkinlaisena kansalaistaitona? – Sen perusteella, mitä olen vapaan sivistystyön puolella opettanut, sanoisin, ettei se enää ole niin. Villasukkakursseillani on ollut parikymppisiä, jotka eivät ole ennen neuloneet villasukkaa, Anna-Karoliina Tetri kertoo. Nykyään villasukkiin neulotaan värejä ja kuvia, joista neuloja itse pitää tai joista hän tietää saajan pitävän. Aiemmin sukkien kuviointiin liittyi paljon symboliikkaa. Punainen raita neulottiin sukkaan siksi, että sen uskottiin suojaavan pahoilta hengiltä. Muutoin punaista pidettiin tiettyjen herätysliikkeiden piirissä synnin värinä, ja villasukat tehtiin mielummin vaikka harmaasta langasta. – Ennen symboliikka oli yhteiskunnallista tai uskonnollista tai liittyi varakkuuteen. Enää ei värisymboliikkaa samalla tavalla ole, Tetri sanoo.

VILLASUKAT VOIVAT vaikuttaa arkisilta, mutta niitä on arvostettu, rakastettu ja parsittu. Entisaikaan palvelusväki, siis piiat ja rengit, sai joskus osan palkastaan ruokana tai tavaroina, ja sellaisiksi laskettiin myös villasukat tai säkillinen raakavillaa, josta saattoi neuloa itselleen sukat. Nykyään villasukka on hyvä tapa osoittaa, että on ajatellut toista ja välittää hänestä. Itse tehdyistä sukista ilahtuu niin ystävä kuin sukulainenkin, mutta yhtä hyvin sukkia voi tehdä tuntemattomille. Monessa seurakunnassa sukkia neulotaan lahjaksi kastettaville vauvoille, vainajille niin sanotuiksi taivassukiksi ja myytäviksi adventtimyyjäisiin, joista niitä hankitaan joululahjoiksi. – Villasukka ei synny nopeasti. Se on edelleen merkki siitä, että tekijä on antanut jollekulle omaa aikaansa, Anna-Karoliina Tetri sanoo. ■ Tiedot pääkaupunkiseudun seurakuntien adventti- ja joulumyyjäisistä löydät seurakuntien nettisivuilta.

Pääkaupunkiseudun seurakuntien suuriin keskusrekistereihin tulee musertavaa asiakaspalautetta, koska virkatodistuksia voi joutua odottamaan jopa 8–20 viikkoa. Virkatodistusta tarvitaan esimerkiksi peruskirjoitusta varten. Seurakunnat vetoavat kirkon ylimpiin päättäjiin yhteisen virkatodistuskriisin ratkaisemiseksi. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Yhteisön jalous näkyy siinä, miten se kohtelee heikoimpiaan.” KARI KUULA VERKKOKOLUMNISSAAN

ANTTI RINTALA

”

Joskus piiat ja rengit saivat osan palkastaan villasukkina tai säkillisenä raakavillaa, josta saattoi neuloa itselleen sukat.

Virkatodistuskriisi pääkaupunkiseudulla

Vuoden iso kirja Anni Pesosen kirjoittama Credo – Tieni mystiikkaan (Basam Books) on Vuoden kristillinen kirja. Henkilökohtainen kasvuker tomus seurailee lapsen, murrosikäisen, opiskelijan, raamatun tutkijan ja papin pohdintoja kristillisestä uskosta. Pesosen mu kaan rukous ruokkii ihmeen ja kauneuden näkemistä elämässä. Voittajan valitsi Turun piispa Mari Leppänen. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Kristillinen liike Tanssimalla voi myös rukoilla. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JUSSI HELTTUNEN

”

iellä, missä on tanssimista, on paholainen”, julisti kirkkoisä Johannes Khrysostomos (347−407). Kirjoituksellaan Khrysostomos halusi todennäköisesti ottaa etäisyyttä sekä roomalaisten pakanallisiin juhlamenoihin että juutalaisiin, joiden kulttuuriin tanssiminen kuului. Vielä keskiajalla tanssi kuitenkin oli osa kristillisiä riittejä. Voimakasta erottelua maallisen ja pyhän välille ei tehty, ja nunnat saattoivat siunata viljasadot tanssimalla pelloilla. Reformaation myötä raja hengen ja ruumiin välille tehtiin selvemmäksi. Kehollinen uskonnon harjoittaminen karsittiin pois, ja esimerkiksi pyhiinvaellusreitit katosivat Suomesta. − Häissä on aina tanssittu, mutta reformaation jälkeen ja modernisaation myötä tanssi miellettiin osaksi kansanperinnettä eikä osaksi uskonnollista traditiota, kertoo Åbo Akademin teologian tutkijatohtori Laura Hellsten, joka on tutkinut kristillisen tanssin historiaa.

− Tanssi on mielletty pitkään eroottiseksi, ja sen takia vaaralliseksi. Naiskehoa on myös esineellistetty niin kauan, että sitä on vaikea katsoa neutraalisti, Perttu pohtii. − Myös aiemmin lavatanssikulttuuriin liittynyt runsas alkoholinkäyttö on vaikuttanut tanssin huonoon maineeseen Suomessa. KRISTILLINEN TANSSI ei ole laji, kuten baletti, modernitanssi tai hiphop. Samalla tavoin kuin hengellinen musiikki voi olla rockia, heviä tai poppia myös kristillinen liike kattaa eri tanssityylit. − Kaikki liike on Jumalan luomaa, ja ihminen voi käyttää liikettä monin tavoin, Perttu sanoo.

Tanssia voi käyttää myös rukouksen välineenä. Perttu vetää kehollisen rukouksen tunteja Helsingin Pitäjänmäessä Xaris Finland -tanssiryhmän tiloissa. Tunnit alkavat kehon lämmittelyllä, ja sen jälkeen Perttu lukee osallistujille Raamatun jakeen. Sitten ryhmä improvisoi tekstiin liikettä. − Kun mukana on Jumalan sana, liikumme Hänessä ja Hänelle. Kehollinen rukous ei vaadi teknisiä taitoja vaan lähtee Pertun mukaan sydämen kuuntelusta ja omasta ainutlaatuisesta liikkumistavasta. − Sydämen asenne ja suhde Jumalaan tekevät liikkeestä kristillisen, Perttu sanoo. ■

Sari Perttu päätti rippikouluikäisenä, että haluaa tanssia Jumalan kunniaksi.

”

Tanssi on mielletty eroottiseksi, ja sen takia vaaralliseksi. 1970-LUVULLA tanssi saapui Suomen evankelisluterilaisiin kirkkoihin modernin tanssin pioneerin, tanssitaiteen professori Riitta Vainion, mukana. Vainio teki koreografian muun muassa Isä meidän -rukoukseen. Vielä 2000-luvun vaihteessa helsinkiläinen tanssija ja koreografi Sari Perttu kohtasi ihmettelyä ja paheksuntaa esiintyessään kristillisissä tilaisuuksissa. Perttu on tehnyt muun muassa koreografiat kaikkiin Lohjalla sijaitsevan Vivamon Raamattukylän näytelmiin.

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Taivaan myytit Toisin kuin moni ajattelee, Jumalaa teleskoopin avulla etsivä ei joudu pettymään. Myytteihin ja uskontoihin viittaavia nimiä vilahtelee taivaalla kaikkialla.

Taiteilijan näkemys Trappist‑1‑tähteä kiertävän planee‑ tan maisemasta.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESO / M. KORNMESSER

Eri kulttuurien myytit ovat olleet tavallisimpia lähteitä, kun ihmiset ovat keksineet taivaankappaleille nimiä. Myyttinen paikka saattaa olla planeetta, planeetan tai kuun pinnanmuoto, pikkuplaneetta tai kaukaisia tähtiä kiertävä eksoplaneetta. Jupiteria kiertävän Kallisto-kuun pinnalla kävelevä astronautti saattaisi nähdä Jumalan, tosin nimen virolaisessa muodossa Jumal. Tuota nimeä kantavan kraatterin läheltä löytyy toinen kraatteri, joka on nimetty paholaiseksi vanhan virolaisen perinteen mukaisella nimellä Vanapagan. Galileo Galilein ensimmäisenä havaitsemaa Kallisto-kuuta asuttaa nimistön perusteella myös joukko vanhoja suomalaisia jumalolentoja. Siellä voi kohdata muun muassa Ahdin, Ilman, Liekkiön, Näkin, Tapion ja Tontun sekä karjalaisista jumalista Hiiden ja rukiin viljelijöitä auttavan Rongoteuksen. Kalliston pinnalta löytyvät myös suomalaisugrilainen paha henki Lempo ja ohran jumala Pekko. Pikkuplaneettojen nimistä löytyvät suomalaisten vanha ylijumala Ukko ja hänen puolisonsa Akka. Ensimmäinen suomalainen pikkuplaneetta nimettiin Kalevalasta tutun luomisen hengettären mukaan Ilmattareksi.

Luostarioluiden ystävät eivät yllättyneet, kun NASA ilmoitti helmikuussa 2017 löytäneensä Trappist1-nimisen kääpiötähden ympäriltä peräti seitsemän suunnilleen maapallon kokoista planeettaa. Tähden nimi viittaa paitsi trappistioluisiin myös niitä valmistaviin luostareihin, joiden munkit ja nunnat viettävät hiljaista ja mietiskelevää elämää ja suosivat kasvisruokaa.

”

JEESUKSEN NIMEÄ EI TAIVAALTA LÖYDY. Vain 39 valovuoden päässä sijaitseva Trappist-1 on astronomien mukaan lupaavin kohde maapallon ulkopuolisen elämän etsimiseen. Sen kiertolaisista kolme on elämänvyöhykkeellä eli sellaisella etäisyydellä tähdestään, että vesi voi olla niiden pinnalla juoksevassa muodossa. Elämän merkkien etsiminen näiltä planeetoilta pääsee alkamaan, kun Hubbleavaruusteleskoopin pitkään odotettu seuraaja James Webb saadaan taivaalle näillä näkymin joulukuun lopulla.

Taivaankappaleen nimen tulee olla riittävän lyhyt ja sellainen, että sen voi lausua ainakin jollakin kielellä. Nimi ei saa olla loukkaava eikä myöskään kaupallinen, joten omaa ”taivaspaikkaa” ei voi ostaa rahalla. Taivaalle ei huolita myöskään lemmikkieläinten nimiä, joita taivaankappaleiden löytäjät välillä ehdottavat. Tästä säännöstä on muutama poikkeus kuten kissa Mr. Spock, joka on saanut nimensä Star Trek -televisiosarjan hahmolta. Nykyisiin uskontoihin liittyviä nimiä käytetään astronomian piirissä varovaisesti. Jeesuksen nimeä ei taivaalta löydy, kuten ei myöskään Moosesta, Muham‑ madia tai Buddhaa. Uskonnollisen henkilön, sotilaan tai poliitikon nimeä ei hyväksytä ennen kuin on kulunut sata vuotta hänen kuolemastaan. Esimerkiksi pikkuplaneettaluettelosta löytyy pohjoismaisen kirkkohistorian merkkihenkilöitä. Siellä ovat suomen kirjakielen luonut piispa Agricola, Upsalan arkkipiispa, historioitsija ja kartanpiirtäjä Olaus Magnus sekä saksalaisen reformaattorin mukaan nimetty Martin Luther.

Vuonna 2019 kaikille maailman maille annettiin mahdollisuus nimetä yksi eksoplaneetta ja sen emotähti. Hankkeeseen osallistui yli sata maata, ja niistä parikymmentä valitsi nimen paikallisesta mytologiasta. Näin toimi myös Suomi, joka valitsi tähden nimeksi Horna ja sitä kiertävän planeetan nimeksi Hiisi. Nimiä ehdotti kirkkonummelainen lukioopiskelija Aapo Saranpää. Hiisi tarkoitti muinaisessa itämerensuomalaisessa kulttuurissa pyhää paikkaa kuten uhrilehtoa. Kristinuskon levittyä merkitys muuttui pahansuovaksi henkiolennoksi. Horna oli helvetin kaltainen pahojen henkien asuinpaikka. Tähtitieteilijä Heikki Oja pitää näitä nimivalintoja onnistuneina, sillä kumpikin taivaallinen kohde on hyvin kuuma paikka. Kolmion tähdistössä kaukoputkella erottuva Horna on hieman omaa aurinkoamme pienempi keltainen tähti. Sitä hyvin lähellä kiertävä Hiisi on Saturnuksen kokoinen suuri kaasuplaneetta, jonka pintalämpötila on noin 800 celsiusastetta. Siellä on siis paljon kuumempaa kuin minkään oman aurinkokuntamme planeetan pinnalla. ■ Lähteet: Tähtitieteilijä Heikki Oja sekä Tähdet ja avaruus -lehden numerot 3/2017 ja 2/2020. KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Karoliina Pentikäinen on viettänyt jouluja maalla ja kaupungissa. Seurakuntien joulukalenterissa on teemana joulu lähiössä.

Kohti urbaania joulua Seurakuntien adventtikalenteriin tekstit kirjoittanut bloggaaja Karoliina Pentikäinen on luonut kaupunkiin sopivia jouluperinteitä. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA MARJAANA MALKAMÄKI

ääkaupunkiseudun seurakuntien adventtikalenterin luukuista paljastuvat suomenkieliset teksti ovat tänä vuonna kotoisin Tampereelta. Siellä asuva bloggaaja ja Sidoste-sukkafirman markkinointipäällikkö Karoliina Pentikäinen työsti niitä keskellä kesän helteitä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

– Olen ollut yrittäjänä kauan enkä ole pitänyt lomia. Tänä vuonna pidin ja ajattelin, että tekstit syntyvät siinä kesäloman sivussa. Eihän se ihan niin mennyt. Onneksi tekstit ovat lyhyitä ja saattoivat välähdellä mieleen, kun olin hiekkalaatikolla, kävelemässä tai menossa nukkumaan, Pentikäinen kertoo. Välillä oli myös istuttava rauhassa koneen ääreen kirjoittamaan. Lyhyiden, aforisminkaltaisten tekstien kirjoittaminen on aivan oma lajinsa. – Hyppäsin tässä projektissa minulle uuteen tekstilajiin. Olen pitänyt aforismeja vähän falskeina ja pelkäsin, että lyhyistä teksteistä voisi helposti tulla turhan maailmoja syleileviä. KAROLIINA PENTIKÄINEN on koulutukseltaan äidinkielen opettaja. Hän on tehnyt myös toimitta-

jan töitä, kirjoittanut kaksi romaania ja pitää suosittua Kolmistaan-blogia. Blogissaan Pentikäinen on käsitellyt myös suhdettaan uskoon ja kirkkoon. Se on tuntunut hänestä suorastaan intiimiltä, vaikka hän on tottunut kertomaan elämästään lukijoilleen. – Se onkin jännä juttu. Suurin osa suomalaisista kuuluu kirkkoon, mutta uskonnosta ja Jumalasta puhuminen on vähän tabu, varsinkin meille luterilaisille. Pentikäisen mielestä tämä aika ei oikein kannusta puhumaan uskosta. Ihmisiin lyödään helposti erilaisia leimoja ja luodaan vastakkainasettelua sinnekin, missä sitä ei oikeasti ole. – Jos puhun uskosta, siitä voi tulla helposti sellainen mielikuva, että tuomitsen muita ihmisiä, vaikka eihän se sitä tarkoita. Varsinkin korkeasti

koulutettujen piirissä mielikuva voi taas olla sellainen, että jos uskoo, puuttuu älyä, että ei voi uskoa yhtä aikaa tieteeseen ja Jumalaan. Minulle tuo on tosi vieras ajatus. JOULUKALENTERITEKSTIEN kirjoittaminen sai Karoliina Pentikäisen miettimään omaa suhdettaan jouluun ja joulunodotukseen. Hänelle joulu on jotakin juhlallista ja pyhää arjen keskellä, mutta kalenteritekstejä kirjoittaessaan hän mietti, että joulu voi olla paljon muutakin. – Tekstiä tulkitaan aina oman elämäntilanteen kautta. Olen kolmikymppinen työssä käyvä kolmen lapsen äiti, jolle joulu merkitsee tiettyjä asioita, mutta mitä se merkitsee niille, jotka ovat jouluaattona yksin, tai niille, joilla ei ole perhettä? – Joulu voi olla myös sitä, että sataa räntää, on avioero meneillään, läheinen on kuollut ja lapset riitelevät. Pienet onnen hetket voivat tulla muusta kuin idyllistä.

”

Pienet onnen hetket voivat tulla muusta kuin idyllistä. PÄÄKAUPUNKISEUDUN SEURAKUNTIEN joulukalenterin visuaalisen ilmeen on tänä vuonna tehnyt Pauliina Skarr. Teemana on lähiön joulu, siis joulu kaupungissa. Karoliina Pentikäinen on viettänyt jouluja sekä maalla että kaupungissa. – Olen kotoisin maalta, Hankasalmelta. Lapsuuden joulut vietin varsin perinteisissä ja idyllisissä maisemissa. Oli punainen omakotitalo pellon keskellä ja aina lunta. Aikuisena Pentikäinen on viettänyt kaupunkijouluja, ensin Helsingissä, jossa asui pitkään, ja viime vuodet Tampereella. – Nyt olen viettänyt tarkoituksella jouluja kaupungissa ja kehittänyt omia perinteitä sekä kaupunkiin sopivia joulurituaaleja. Sellaisia ovat joulurauhan julistus Aleksanterin kirkossa, taloyhtiön joulusauna ja joulupuuro lähellä sijaitsevassa kahvilassa.

UMO HELSINKI JAZZ ORCHESTRA:

umohelsinki.fi

PÄHKINÄNSÄRKIJÄ Kapellimestarina Ed Partyka

Pe 3.12. klo 19 / Pyhän Laurin kirkko, Vantaa La 4.12. klo 19 / Temppeliaukion kirkko, Helsinki Liput 28 / 25 / 15 € ticketmaster.fi

OMIEN PERINTEIDEN luominen, itsensä kuunteleminen ja rauhoittuminen eivät ole ihan helppoja asioita. Karoliina Pentikäinen on huomannut, että ystäväpiirissä moni kokee, että jouluna pitäisi ehtiä sinne ja tänne, ettei pahoita kenenkään toisen mieltä. Jouluun liittyy myös paljon erilaisia perinteitä. – Olen yrittänyt rimpuilla eroon siitä, että jotakin on pakko tehdä, ja ajatella, että joulu on meidän perheen rauhoittumisaikaa. Emme voi istua autossa koko joulua. Ratkaisu on ollut se, että joulua venytetään, ja vieraillaan vaikkapa isovanhempien luona ennen tai jälkeen jouluaaton. Ei ole tarkoitus, että joulun ajasta tulee buukatumpi kuin arjesta. ■ Joulukalentereita postitetaan 15.11. alkaen Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten seurakuntien jäsenten koteihin. KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Ajelehtiville nuorille on tarj Suomessa elää kymmeniä tuhansia työn, koulun ja asepalveluksen ulkopuolelle jääneitä nuoria. Diakonissalaitoksen Vamos auttaa heitä. TEKSTI RASMUS EKSTRÖM KUVA JUSSI HELTTUNEN

iktor Edvards tunsi itsensä vuoden alussa voimattomaksi. 24-vuotiaan nuoren armeija oli päättynyt kesällä 2020. Sen jälkeen hänellä ei ollut työ- eikä opiskelupaikkaa pieniä puhtaaksikirjoitushommia lukuun ottamatta. Hän oli hakenut korkeakouluun mutta ei ollut saanut opiskelupaikkaa. – Minulla ei ollut motivaatiota eikä jaksamista tehdä yhtään mitään. Päivärytmi kärsi, kun Edvards saattoi valvoa öisin kolmeen. Tilanne ei ollut hyväksi mielenterveydelle, mutta Edvardsilla oli onneksi ystäviä. Elämä ei kuitenkaan liikkunut mihinkään suuntaan. – Olin vain olemassa. TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN laitoksen mukaan Suomessa oli kaksi vuotta sitten 48 000 nuorta, jotka elivät työn, koulutuksen tai asepalveluksen ulkopuolella. Tällaisia nuoria tukee Diakonissalaitoksen Vamos-toiminta. Vuonna 2008 alkanut palvelu tarjoaa eri tavoin syrjään jääneille nuorille yksilöja ryhmävalmennusta. Jokaiselle nuorelle räätälöidään valmentajan kanssa omat tavoitteet. – Tarkoituksena on löytää oma reitti työ- tai koulupolulle, sanoo Diakonissalaitoksen viestintäpäällikkö Jenni Sarolahti. Vamoksella on toimipiste kolmellatoista eri paikkakunnalla. Palvelu tavoitti viime vuonna noin 1 800 nuorta. Heitä auttamassa oli 90 valmentajaa. Vamoksen kautta työhön tai koulutukseen päässyt nuori tuottaa Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön tutkimuksen mukaan yhteiskunnalle 240 000 euron hyödyt. Näitä ovat muun muassa työuran aikana saadut verotulot ja palvelusäästöt. VAMOKSEN HELSINGIN YKSIKKÖ valmensi vuonna 2020 yhteensä 557:ää nuorta. Yksi alueen valmentajista on sosionomi Heidi Harju, joka toimii myös Vamoksen urapalvelujen projektipäällikkönä. Kaikilta Vamoksen valmentajilta vaaditaan alempaa korkeakoulututkintoa. Sosionomien lisäksi valmentajien joukossa on esimerkiksi toimintaterapeutteja, yhteisöpedagogeja ja psykiatrisia sairaanhoitajia.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Nuorille tarjotaan apua elämäntilanteen mukaan. Harju toimii valmentajana urapalveluissa, joissa keskitytään työ- tai opiskelupaikan löytämiseen. – Urapalveluihin kuuluu myös yritysyhteistyötä. Järjestämme nuorille harjoittelupaikkoja ja vierailemme yrityksissä, Harju sanoo. Urapalveluiden lisäksi Vamos tekee etsivää nuorisotyötä. Se on tarkoitettu nuorille, joilla on ongelmia arjen- ja elämänhallinnan kanssa. Heillä voi olla esimerkiksi maksamattomia laskuja, asunnottomuutta tai päihde- ja mielenterveysongelmia. – Autamme näitä nuoria löytämään hoitokontaktin ja mielekästä tekemistä. Joskus nuoret tulevat hurjista olosuhteista. Harjulle pysäyttävimpiä kokemuksia ovat olleet kotikäynnit. – Nuori saattaa asua esimerkiksi hamstraajan perheessä, eikä talon sisällä pysty edes kääntymään. Sitten on taas nuoria, joilla ei ole kotona muuta kuin patja lattialla.

VIKTOR EDVARDSIN TILANNE ei ollut yhtä hurja kuin etsivän nuorisotyön asiakkailla. Hän ei kokenut tarvitsevansa apua elämänhallintaan. Hän hakeutui Vamos Helsingin toiminnan piiriin, kun oli kuullut perhetuttavan saaneen sieltä apua. Heidi Harjusta tuli Edvardsin henkilökohtainen valmentaja. He tapasivat viikoittain. – Oli mukavaa, että valmentaja pysyi koko ajan samana. Harju oli aina ajan tasalla tilanteestani, Edvards kertoo. Ensimmäisellä tapaamisella he sopivat yhteisistä tavoitteista: Edvards halusi löytää työ- ja opiskelupaikan sekä kirjoittaa ansioluettelon eli CV:n. Työpaikkaa etsiessään Edvards tutustui yhdessä Harjun kanssa TE-palveluiden ja Duunitorin verkkosivuihin. Edvards osallistui samalla Vamoksen Nuoret työelämässä -ohjelmaan, jonka kautta hän pääsi Transvallin työhaastatteluun ja varastotöihin. Ansioluetteloon Edvards tarvitsi apua, sillä hän ei tiennyt, mitä asioita siihen kannattaa kirjoittaa.

olla apua VAHVA MUISTIKAPSELI “Vireyttä aivoille Fosfoser® Memory -muistikapseleilla.”

Viktor Edvards opiskelee ensimmäistä vuotta kone insinööriksi Metropolia ammattikorkeakoulussa.

Valmennus tapahtui koronarajoitusten aikana, minkä vuoksi lähes kaikki tapaamiset järjestettiin etänä. Tilanne ei haitannut Edvardsia. – Oli kätevää, kun ei tarvinnut liikkua julkisilla, vaan tapaamisen jälkeen olin heti kotona.

Sosionomi Heidi Harju toimi Viktor Edvardsin valmentajana Vamos Helsin gissä, jonka toimitilat sijait sevat Vallilassa.

YHDEN NUOREN VALMENNUS kestää Vamoksessa keskimäärin kuudesta kahdeksaan kuukautta. Lähes puolet valmennuksen vuonna 2020 päättäneistä nuorista pääsi suoraan työ- tai koulutuspolulle. Osa nuorista ohjattiin toisiin hoitotahoihin, sosiaalityön piiriin tai työpajatoimintaan. Harju kertoo, että joidenkuiden nuorten kohdalla kuntoutusprosessi voi olla pitkä. – Jos on ollut lapsesta asti haastava elämä, ei sitä voi korjata nopeasti. Noin seitsemän prosenttia keskeytti valmennuksen itse. Jotkut lakkasivat vastaamasta yhteydenottopyyntöihin. Vaikka nämä nuoret katosivat Vamoksen avun piiristä, Harju ei koe valmennuksen epäonnistuneen. – Nyt nämä nuoret tietävät, että Vamos on olemassa heitä varten, kun he pystyvät taas vastaanottamaan apua. Osa kadonneista nuorista on Harjun mukaan palannut Vamoksen asiakkaiksi myöhemmin. VIKTOR EDVARDSIN kolme kuukautta kestänyt valmennus päättyi kesäkuun alussa. Hän löysi Vamoksen kautta kesätyöpaikan ja pääsi opiskelemaan koneinsinööriksi Metropolia ammattikorkeakouluun. Edvardsin mielestä parasta Vamoksessa oli, että hänet hyväksyttiin sellaisenaan. – Koskaan ei tuntunut, että minua ylenkatsotaan tai rangaistaan. Tärkeintä Edvardsin mielestä oli se, että Vamos sai hänet ottamaan itseään niskasta kiinni. Muuten hän ei olisi välttämättä päässyt eteenpäin elämässä. ■

Kuva: Mikko Mäntyniemi

SUOSITTELEN

Aira Samulin

Fosfoser® Memory sisältää vaikuttavana aineena soija peräistä fosfatidylseriiniä. Iän myötä sen määrä vähenee aivoissa. Fosfoser Memory ravintolisällä täydennetään elimistön fosfatidylseriinitasoa. Suositellaan erityisesti ikääntyville, opiskelijoille ja keskittymistä vaativan työn tekijöille. Fosfoser® Memory kapselit on vakioitu fosfatidylseriinin ja fosfatidihapon suhteen. Yksi kapseli sisältää 480 mg soijafosfolipidejä, joista 100 mg fosfatidylseriiniä ja 100 mg fosfatidihappoa. Laktoositon, gluteeniton, hiivaton ja makeuttamaton. 90 kaps.

Lisää vireyttä Ikääntyville Opiskelijoille

Terveystuotekaupoista, osastoilta ja apteekeista.

Suomalaisen lääketehtaan laatua

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

OPETTAJA

Tue lähetystyötä ja liity mukaan Opettajien Lähetysliittoon!

Saat Maan ääriin -jäsenlehden 4 kertaa vuodessa. Jäsenmaksu 22€/15€/10€. Liity nyt: www.opettajienlahetysliitto.fi

Tiistaina 30.11.2021 klo 20 Mikael Agricolan kirkossa

Opettajien Lähetysliitto Puh. 050 464 8300 toimisto@opettajienlahetysliitto.fi www.opettajienlahetysliitto.fi

Joulutunnelmaa luomassa Katri Helena, Maria Ylipää, Ida&Kalle, Laura Närhi ja Leri Leskinen yhdessä Rajaton-yhtyeen kanssa. Mukana myös Hannu-Pekka Björkman sekä Jukka Perko Avara -yhtye, juontajana Jaana Pelkonen.

OPETTAJIEN LÄHETYSLIITTO

Liput 49,50 euroa: tiketti.ﬁ

UUSIA EDULLISIA VUOKRA-ASUNTOJA PIHLAJISTOSSA! S E N I O R I TA L O

Jouluksi uuteen kotiin! Pihlajistoon on valmistunut uusia, palveluita sisältäviä vuokra-asuntoja. Tänne jo muuttaneet asukkaat kehuvat ilmapiiriä hyväntuuliseksi ja yhteiset viikoittain toistuvat iltapäivät kerhohuoneessa aktiviteettien parissa ovat olleet suuressa suosiossa. Tervetuloa tutustumaan hyvän mielen senioritaloon ja vapaisiin asuntoihin ma 22.11. klo 15-18. Esittelytilaisuus pidetään talon kerhohuoneessa (1.krs), osoitteessa Hattelmalantie 2c, Helsinki

010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@pihlajistonsointu.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

PIHLAJISTON

SOINTU

Miki Liukkonen haluaisi uskoa muttei pysty.

Kaipaus, epäilys ja kosketus TEKSTIT KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO JA TANELI KYLÄTASKU KUVAT JANI LAUKKANEN

Sanna Vaara kiinnostui korkeammasta voimasta saatuaan puolisoltaan varauksetonta rakkautta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Provosoiva etsijä

irjailija Miki Liukkonen, 32, on hiljainen ja omissa oloissaan viihtyvä tyyppi. Ulkoapäin katsottuna hänen elämänsä vaikuttaa usein kaavamaiselta, jopa tylsältä. Niin hän arvelee. − Kahviloissa ihmettelen, että mistä ihmiset oikein puhuvat, kun puheenaiheita on olemassa vain suurin piirtein 14. Kaikilla on koko ajan hirveästi asiaa ja hirveä into päällä. Itse en useinkaan tiedä, mistä puhua muiden kanssa. MIKI LIUKKOSEN LEMPIPAIKKA on oman pään sisällä. Hän tykkää keksiä ja kuvitella, luoda ja innovoida. Läheskään aina ajatuksia ei tarvitse tuottaa näkyvään muotoon. − Minulle riittää, että istun tuolilla. Luulen, että saan siitä enemmän kuin laskuvarjohyppääjä saa korkealta hyppäämisestä. Kun Liukkosella on aktiivinen kirjoittamisvaihe meneillään, hän saattaa kirjoittaa jopa kymmenen tuntia putkeen − joskus vain yhtä lausetta. Jokaisen sanan ja pilkun on oltava oikealla kohdallaan. Uusimman kirjan, Elämä: esipuhe (WSOY 2021), Liukkonen kirjoitti uusiksi viisi kertaa. Vielä enemmän kuin täydellisyyttä Liukkonen vaatii itseltään ehdotonta aitoutta. Hänestä tuntuu siltä, että tällä hetkellä monet taiteilijat pyrkivät tekemään varovaista, ajan henkeen sopivaa taidetta sen sijaan, että olisivat uskollisia omalle näkemykselleen. − Taiteen pitää olla sielun jälki eikä virtuositeettinen tyhjä taidonnäyte siitä, että osaat tehdä jotakin. − Itse en sensuroi itseäni enkä taivu mielipiteisiin, jos ne eivät ole minun kokemusmaailmani tai temperamenttini kanssa samalla linjalla. Siinä sitä asettaa itsensä ristille. JATKUVA KYSEENALAISTAMINEN on Miki Liukkoselle elämää eteenpäin ajava moottori. Hänestä tuntuu mahdottomalta asettua jonkin ideologian taakse. − Ihmettelen niitä, jotka kutsuvat itseään vaikka vasemmistokirjailijoiksi. Minun mielestäni kaikki varmuus on todella epäilyttävää. Varmuus on kuin kissankulta, joka murenee, kun sitä alkaa tutkia tarkemmin. On kuitenkin olemassa ainakin yksi asia, johon Liukkonen haluaisi saada varmuuden, ja se on Jumalan olemassaolo. Kaipuu tuntuu yksinäisinä iltoina ja erityisesti silloin, kun Liukkonen on tekemisissä uskovien ystäviensä kanssa. − Heillä on sellainen varmuus tuonpuoleisesta, jota meillä epäilijöillä ei ole. Usko tuo Liukkosen mielestä parhaimmillaan turvaa ja varmuutta siitä, että kaikki käy lopulta hyvin. − Vaikka tiedän, että uskovillakin on epäilyksen hetkiä, ajattelen, että ihannetilanteessa usko hälventäisi pois turhan analysoinnin ja epäilyn. KAIPUUTAAN JOHONKIN suurempaan Miki Liukkonen vertaa aivastuskohtaukseen: sitä ei voi estää mutta se menee aika nopeasti ohi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

”

Taiteen pitää olla sielun jälki eikä virtuositeettinen tyhjä taidonnäyte siitä, että osaat tehdä jotakin. KIRJAILIJA MIKI LIUKKONEN

Liukkonen varttui keskiluokkaisessa perheessä Oulussa. Perheessä ei uskon kysymyksiä pohdittu. Peruskoulussa iso osa opettajista ja oppilaista tuli lestadiolaisperheistä. Liukkonen muis-

telee, että koulussa käytiin läpi Raamatun kertomuksia ja rukoiltiin usein. Liukkonen ihailee sitä, millaisena usko näyttäytyy esseisti ja kirjailija Antti Nylénin, sarjakuvataiteilija Ville Rannan ja Kallion seurakunnan viestintäpäällikön ja Kirkko ja kaupungin kolumnistin Rebekka Naatuksen ajatuksissa ja elämänkatsomuksessa. Ranta ja Naatus ovat Liukkosen ystäviä ja hänen laillaan lähtöisin Oulusta. Nyléniin Liukkonen tutustui haastatellessaan tätä Ylen Sivullinenohjelmaan. Samassa ohjelmassa Liukkonen vieraili myös Rannan luona. − Pidän siitä, että he kaikki kolme ovat provosoivia älykköjä. Usko tuo lisäsärmän heidän olemiseensa ja ajattelumaailmaansa. TÄLLÄ HETKELLÄ Miki Liukkosen elämässä palaset näyttäisivät loksahdelleen kohdalleen. Hän on vastikään kirjoittanut kustannussopimuksen

Miki Liukkoselle kaipuu johonkin suurempaan tulee ja menee vähän kuin aivastuskohtaus.

Hengellistä kasvatusta Liukkosella ei ole kummilapselleen tarjota, mutta yhden elämänopin hän haluaa lapselle välittää. − Kehotan häntä epäilemään kaikkea ja kaikkia. Haluan siis antaa hänelle epäilemisen lahjan. Tai sitten se on kirous.

Mielen ruoppaaja

umalan tuli mun sisäl hiljaa puhuu / kertoo kaikki tarinat siit on vaan huhuu / sillei oo nimee eikä sillä oo muotoo / kaikki on Jumalan suurta luontoo. Kun espoolainen kulttuurintuottaja ja kirjailija Sanna Vaara, 47, eläytyy teksteihinsä Räppäri VAARAna, hänestä tuntuu kuin aika pysähtyisi ja se, joka on äänessä, katoaisi. Mystiset ja selittämättömiltä tuntuvat kokemukset ovat kuuluneet Vaaran elämään niin pitkään kuin hän muistaa. Sellaisia olivat esimerkiksi lapsuuden läpi jatkuneet ruumiista irtautumisen kokemukset, joiden aikana hän katsoi itseään sängyn yläpuolelta ilman pelon tunnetta. Vaara kertoo olleensa nopeatempoinen ja impulsiivinen lapsi. Kun hän aikoi sanoa toiselle lapselle rumasti, herkkä omantunto varoitti sähköiskun lailla. Tuntemus meni koko kehon läpi.

kahdesta uudesta kirjasta. Lisäksi Liukkonen on rakastunut. Hän kertoo kohdanneensa elämänsä rakkauden ja sielunkumppaninsa. Vaikka Liukkonen ei olekaan uskossa, kirkkoon kuuluminen tuntuu hänestä merkitykselliseltä. Hän ei osaa eritellä tarkemmin, miksi näin on. − Minulla on pieni outo tunne, että jos eroaisin kirkosta se olisi väärin. Kirkkoon kuuluminen on tuonut ihanan lisän ainakin yhteen erityiseen ihmissuhteeseen. Liukkonen on seitsenvuotiaan Tristanin kummisetä. Hän harmittelee, ettei ole ollut kummilapsensa elämässä kovinkaan läsnä viimeisen vuoden aikana, osittain koronan vuoksi. Liukkonen puhuu lapsesta lämpimästi ja innoissaan. Hän näkee Tristanissa jotain erityistä. − Hänellä on pakkomielle kuvioihin ja tarinoihin, ja seinät täynnä erilaisia kaavioita. Samankaltainen olin itsekin, kun olin hänen ikäisensä. Ajattelen, että hänestä tulee varmaan taiteilija.

ALKOHOLISTIPERHEESSÄ VARTTUNUT Sanna Vaara joutui kantamaan vastuuta muista liian varhain. Samalla hän sisäisti elämänasenteen, jota kutsuu jumalsyndroomaksi. – Kaikki tuntui olevan omissa käsissäni. Tästä seurasi jo nuoruudessa väsyminen elämään, mutta myös sisäänpäin kääntyminen, joka on ollut hyvä asia. 20-vuotiaana Vaara näki Helsingin nuorisoaseman ilmoitustaululla käsin kirjoitetun lapun, jossa tarjottiin ”kehohoitoa”. Hän ymmärsi tarvitsevansa apua lapsuuden kokemustensa käsittelyssä, mutta keskusteluterapia ei tuntunut oikealta vaihtoehdolta. – Tiesin olevani hyvä puhumaan ja väistämään pahan oloni alkusyiden kohtaamista. Kehollinen kokemus sen sijaan oli jotakin, mitä en pystynyt pakenemaan, Vaara sanoo. Kehohoito osoittautui osteopatiaan perustuvaksi kraniosakraaliterapiaksi, jossa etsitään kehon ongelmakohtia ja vapautetaan niiden jännitys kevyiden hoito-otteiden avulla. Vaara ja terapeutti keskustelivat hoitojen aikana pintaan nousevista asioista, ja heidän välilleen syntyi pitkäaikainen ystävyys. – Ensimmäisen kerran aloin tutustua siihen, kuka todella olen, mikä on minulle tärkeää ja mitä tarvitsen. Siihen saakka elämäni oli ollut selviytymistä ja nuoruuden draivia, eivätkä sellaiset kysymykset olleet tuntuneet tärkeiltä. ITSETUNTEMUKSEN KASVAMISESTA seurasi elämän avautuminen uudella tavalla. Sanna Vaara rakastui mieheen, jonka kanssa jakaa elämänsä edelleen. Puolison ehdoton rakkaus ja myöhemmin äidiksi tuleminen saivat Vaaran kiinnostumaan korkeammasta voimasta, jonka olemassaolo oli tuntunut lapsuuden turvattomissa oloissa epätodennäköiseltä.

Oman sisäisen maailman selvittely jatkui Ihmei den oppikurssi -nimisessä opintopiirissä, joka perustuu samannimiseen kirjaan (Ykseys-yhdistys 2002). Kyseessä on kristillisiä termejä uudella tavalla tulkitseva new age -klassikko, jonka on kirjoittanut yhdysvaltalainen psykologi Helen Schuhman. Oppikurssin teemoja ovat anteeksiantamus, syyllisyydestä vapautuminen, Jumalan oivaltaminen ja oman sisäisen opettajan löytäminen. – Vähitellen ymmärsin, että pelkkä oman sisimmän purkaminen ei antanut minulle vastauksia. Tietoisuuden ja Jumalan tutkiminen edellytti pysähtymistä ja hiljentymistä, Vaara sanoo. HILJAISUUDEN ETSIMINEN vei Sanna Vaaran buddhalaisuuteen perustuvaan vipassana-retriittiin, jossa meditoitiin aamusta iltaan. Sellainen retriitti järjestettiin Ystävyyden Majatalo -nimisessä kristillisessä toipumisyhteisössä Salossa. Ystävät nauroivat katketakseen kuullessaan, että Vaara oli ilmoittautunut retriittiin: Sannako olisi hiljaa kokonaisen viikon? Mahdotonta! Hän tunsi kuitenkin jo ensimmäisessä istunnossa tulleensa kotiin. – Olen alusta saakka aistinut, että hiljaisuudessa on läsnä rakkaus, joka kannattelee minua. Hiljaisuudessa on tyhjyys, mutta samalla se on tietyllä tavalla täydempi kuin mikään muu, hän sanoo.

Neuvoja oman katsomuksen selvittelyyn Kysy, mikä on juuri nyt sinulle antoisaa, mikä tuntuu tärkeältä ja mikä puhuttelee. Älä odota, että jossakin olisi valmis katsomus ja sen mukana valmiit vastaukset ja ratkaisut. Vakaumusta tai katsomusta ei voi käydä hakemassa toisilta ihmisiltä. Sen alku on ihmisessä itsessään. Katsomus koostuu asioista, jotka olemme kertaalleen pohtineet ja selvittäneet. Se ei kuitenkaan ole aitaus, johon elämän on tarkoitus pysähtyä. On hyvä merkki, kun vanhat katsomukset ja ajatukset alkavat vaivata. Uskonasioissa on lupa ja velvollisuus ajatella omilla aivoillaan. Joudut antamaan oman vastauksesi siihen, mikä on ihmiselle parasta ja mihin kulloinkin on velvollisuus. Tällaisissa asioissa ei ole ketään, jolle vastuun voi luovuttaa. Pidä jalat maan pinnalla. Tunnustele, mikä on uskottavaa ja mikä ei. Tee ero toden ja mielikuvituksen, tiedon ja luulemisen välille. Pohdi, mitkä asiat ovat suuria ja merkityksellisiä, mitkä vähäisiä. Älä huolestu, vaikka moni kysymys jää avoimeksi. Keskeneräisyys ja epävarmuus kuuluvat ihmisenä olemiseen. Puolitotuuksien ja totuuden löytäjät erottaa siitä, että edelliset ovat löydöistään varmempia. Kiellettyjä ajatuksia saa ajatella. Lähde: Antti Alhonsaari, Sisätöissä (WSOY 1988).

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

– Toivoin, että kirjasta tulisi selviytymistarina. Niin siitä tulikin, mutta ei sisaren, vaan meidän, jotka jäimme tänne.

– Minun ei tarvitse tietää eikä ymmärtää kaikkea. Riittää, että olen elämän käytettävissä, Sanna Vaara sanoo. Vaara kuvattiin Allas Sea Pool -kylpylässä.

SISARENSA SAIRASTUMISEN jälkeen Sanna Vaara ei pystynyt meditoimaan. Järkytys purkautui toimintana, kun hän yritti tukea sisartaan ja tämän perhettä kaikin keinoin. Omaa ahdistustaan Vaara purki ”autohuutoterapialla” ajaessaan aamuisin töihin. Siskonpetin alussa Vaara kokee voimakasta syyllisyyttä sisarensa sairastumisesta. Oliko hän kutsunut syöpäsairauden sisaren elämään toivoessaan, että voisi kirjoittaa kuolemasta? Syyllisyys hellittää, kun hän tunnistaa siinä lapsuudessa omaksutun tavan ottaa vastuuta toisten elämästä.

”

Uskon, että asiat, joiden kuuluu tapahtua, tapahtuvat. Tämä ei estä sitä, että meihin sattuu välillä ihan saatanasti. KIRJAILIJA JA RÄPPÄRI SANNA VAARA

Vaara ripustautui parantumisen toivoon lääkäreiden antamasta lyhyestä ennusteesta huolimatta. Henkisten opettajien kirjoissa toistuivat lupaukset sairauksien voittamisesta sisäisen muutoksen avulla. Lopulta Vaara alkoi tutkia itse eri traditioiden valaistuneiden mestareiden ja mystikkojen elämäkertoja. – Kaikki jotka löysin, olivat menehtyneet 40– 50 vuoden iässä monenlaisiin sairauksiin ja onnettomuuksiin. Vähitellen Vaara ymmärsi, että hänen osanaan surevana läheisenä oli luopuminen ja irti päästäminen. Sisaren saattaminen viimeiselle matkalle vahvisti kuitenkin hänen kokemustaan siitä, että kaiken taustalla on rakkaus, jota voi kutsua myös Jumalaksi. Sanna Vaaralle hengellinen etsintä tarkoittaa oman sisimmän ruoppaamista. Usein siinä on kyse pelkojen katsomisesta ja kohtaamisesta. Samalla hän on tullut sinuiksi herkkyytensä kanssa. Usein Vaarasta tuntuu kuin hänellä ei olisi ihoa lainkaan. On kuin kaikki asiat, joita hän kokee, vaikuttaisivat suoraan hermostoon. – Olen oppinut, että putoan sisäiseen melankoliaan, jos en huolehdi levon ja hiljaisuuden tarpeestani, hän sanoo. KIRJOITTAMINEN ON OLLUT nuoruudesta lähtien Sanna Vaaralle luontainen tapa selventää omaa sisintään. Lopulta luovuuden tulppa irtosi lauluntekijöille suunnatussa koulutuksessa, jossa syntyivät ensimmäiset Räppäri VAARAn tekstit. Tähän mennessä Vaara on kirjoittanut sisäisestä etsinnästään kolme autofiktiivistä romaania. Niissä hengellisen etsinnän multitaskaaja ku-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

vaa omaa matkaansa ja sisäistä maisemaansa yltiörehellisesti mutta samalla viihdyttävästi. Ensimmäisen kirjan Maa kutsuu (Sammakko 2016) idea syntyi viikon kestäneellä Lapin-vaelluksella, johon sisältyi vipassana-retriitti. Toinen kirja Modernien munkkien matkassa – Hillitön henkinen elämäni (Viisas elämä 2019) vie lukijan Espanjaan kaksi viikkoa kestävään retriittiin, jossa noudatetaan transsendenttiseen meditaatioon perustuvaa ascensio-suuntausta. Kirjan teemana on pyrkimys vapautua mielen kahleista, mutta samalla Vaara saa retriitin kuulostamaan Big Brother -ohjelman erikoisjaksolta, jossa kommelluksilta ei vältytä. Kolmannen kirjan kirjoittaminen alkoi perheen lomamatkalla, kun Vaara sai kuulla, että hänen sisarensa sairasti pitkälle edennyttä syöpää. Vaara pitää tänä syksynä ilmestynyttä Siskon petiä (Viisas elämä) tähän saakka tärkeimpänä kirjanaan.

SANNA VAARA USKOO, että ihminen voi kestää monenlaisia asioita, jos pystyy luottamaan kaiken taustalla vaikuttavaan rakkauteen. Hän lisää kuitenkin, että tällaiset asiat pitää kokea itse. Muuten kyse on pelkästä sanahelinästä. – Uskon, että asiat, joiden kuuluu tapahtua, tapahtuvat. Tämä ei estä sitä, että meihin sattuu välillä ihan saatanasti, hän sanoo. Elokuussa Vaara aloitti hengellisen ohjauksen koulutuksen, jota vetää pappi ja hengellinen ohjaaja Henri Järvinen. Kristilliset mystikot ovat Vaaralle melko tuore tuttavuus. Hän löytää heidän kertomuksistaan samanlaisia kokemuksia kuin hänellä itsellään on ollut. Lukiessaan mystikkojen tekstejä Vaara huomaa usein itkevänsä. Hän ei välttämättä ymmärrä älyllään, mikä on koskettanut häntä. – Kokemus on kaikkein tärkein, mikään muu ei jotenkin riitä. Ei voi vain opiskella asioita, on tunnettava Jumalan kosketus. ■

Joululahjat helposti

SUOMEN SUURIMMASTA lelujen verkkokaupasta lelupartanen.fi TOIMITUSK ULUTARJOUS

21.11. SAAKKA

Joululahjat edullisesti baby born nukke 43cm

ryhmä hau dino hq leikkisetti

barbie suuri vaatesetti

(norm.79,95)

peten paku peli

(norm. 59,95)

rainbow high fashion nuket

-33%

-67%

(norm.29,95)

pikku pupu piilosilla peli

(norm. 49,95)

-60%

(norm.24,95)

Tilaa lahjat valmiiksi paketoituna!

super mario sienilinna

-33%

2995

(norm. 44,95)

revell rc speed fighter

95 -58

(norm.23,95)

hotwheels blastin rig autonkuljetusauto

(norm.39,95)

brio matkustusasema setti

(norm.79,95)

Tarjoukset erä tarjouksia. Toimituskulutarjous koskee vain Schenkerin toimituksia.

kauppakeskus minna haapaniemenkatu 18, 70110 kuopio 017 282 7511 | myynti@lelupartanen.fi

-33%

Täynnä kiitollisuutta Laulajan ura on ollut Katri Helenalle unelmien täyttymys. Jos Jouluradiolle tehty Hoosianna jää hänen viimeiseksi äänitteekseen, se on hänen mielestään hyvä lopetus. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JOONAS BRANDT

iime vuoden tammikuussa Katri Helenan äiti Bertta Koistinen kuoli 102-vuotiaana. Maaliskuussa tuli koronapandemia ja sen pakottamana eristäytyminen omaan kotiin Askolassa. Elämä hiljeni. – Se oli iso muutos, mutta aika hyvä. Ajattelin, että kiitos Luojalle. Tunsin kyllä, että olin tehnyt aika pitkän rupeaman erilaisia asioita. Äitiä olin käynyt tapaamassa hoitokodissa 13 vuoden ajan päivittäin, Katri Helena kertoo. – Aika ei käynyt pitkäksi, sillä asun vanhassa, pienessä maalaistalossa, ja siellä on aina tehtävää. Ruoka tuotiin ovelle, lapsenlasten kanssa pelattiin pelejä netissä. En kaivannut ihmisten ilmoille. Oli ihanaa, kun ei tarvinnut ostaa vaatteita eikä tehdä meikkejä. Jo pari vuotta ennen koronaa Katri Helena oli joutunut pysähtymään väsymyksen ja kilpirauhasvaivojen vuoksi ja peruuttamaan kaikki sovitut työt. Vaikka hän oli ollut väsynyt jo pitempään, työ oli tuntunut yhä niin kivalta, ettei sitä olisi millään malttanut lopettaa. Sitten oli pakko. – Kyllä ihmisen fyysinen olemus on viisas. Jos ei itse älyä, niin keho kertoo. Tulee sairastuminen tai palaa melkein loppuun. Joillekuille se tulee jo paljon aikaisemmin kuin 55 työvuoden jälkeen, Katri Helena hymähtää. – Sen jälkeen olen tehnyt vain neljä joulukonserttia ja telkkariin joitakin pieniä juttuja. Ja varmaan tulen jotakin vielä tekemään, mutta mihinkään isoon rumbaan en enää lähde. YHDELLE TYÖTARJOUKSELLE Katri Helena sanoi heti kyllä. Se oli Hoosianna-virren laulaminen Jouluradiolle. Yleensä hänen joulunsa on alkanut syyskuussa joulukonserttien suunnittelulla. Nyt se alkoi jo heinäkuun helteissä espoolaisella studiolla. – Jos tämä on minun viimeinen levytykseni, niin Luojalle kiitos siitä. Jos niin käy, se on hyvä lopetus. Jouluradio on teettänyt vuodesta 2012 alkaen joka vuosi tilaustyönä Hoosiannasta uuden sovituksen, joka on soitettu ensimmäisenä adventtina puoliltaöin. Omat versionsa ovat vuosien varrella tehneet esimerkiksi Kerkko Koskinen Kollektiivi ja lauluyhtye Rajaton. Hoosianna-tulkintaansa miettiessään Katri Helena avasi YouTuben ja etsi sieltä kaikki edellisten vuosien versiot. – Tajusin, että minun täytyy tehdä Hoosiannasta niin herkkä ja hellä kuin kykenen. Sehän

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

on riipaiseva tarina: Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin, ihmiset hurraavat ja iloitsevat, mutta kohta häntä ollaan jo tappamassa. MONIEN JOULUNODOTUKSEEN Katri Helenan ääni on kuulunut jo ennen Hoosiannaakin. Hänen vuonna 1978 levyttämänsä Joulumaa on ollut radiokanavien kestosuosikki. Jouluihmiseksi tunnustautuva laulaja kertoo nauttivansa joululaulujen esittämisestä. – Joulukonserteissa herkistyy niin esiintyjä kuin yleisökin. Nautin nähdessäni, kuinka ihmiset, jotka menevät oravanpyörässä ja joilla on aina kiire, istuvat kirkonpenkissä silmät kiinni kuuntelemassa. Silloin ajattelen, että tämä on ihana hetki. Joululaulut ovat Katri Helenan mielestä erityisiä siksi, että niihin liittyy niin paljon muistoja, usein jo lapsuudesta asti. – Kaikilla ne muistot eivät välttämättä ole hyviä. Voi olla kipeitäkin asioita, mutta joululauluilla on ihmeellinen kyky purkaa mielen solmuja. Viime joulu oli Katri Helenalle ensimmäinen, jonka hän vietti ilman perhettä. Hän päätti tyttäriensä kanssa, että he minimoisivat riskit ja pitäisivät etäjoulun.

”

Joululauluilla on ihmeellinen kyky purkaa mielen solmuja. – Miesystäväni Tommin kanssa minimoimme kaiken hössötyksen. Ostimme valmiit ruuat moneksi päiväksi. Se oli aika kiva kokemus. Lapsenlapset ovat jo ilmoittaneet, että tänä jouluna palataan normaaliin ja kokoonnutaan mummin luokse. Kuunnellaan joulurauhan julistus ja syödään riisipuuroa. Lapset saavat lahjat ennen ruokailua, ja joulupöydässä istutaan kauan. Välillä lauletaan ja soitetaan, sillä myös Katri Helenan tyttäret ja vävyt ovat muusikoita. KATRI HELENAN ensimmäinen levytys, Poikien kuvat, julkaistiin vuonna 1963. Puolentoista vuoden kuluttua hän voisi siis viettää 60-vuotistai-

teilijajuhlaansa. Uralle on mahtunut lähes kaksi miljoonaa myytyä äänitettä ja sellaisia klassikoksi kasvaneita hittejä kuin Anna mulle tähtitaivas, Vasten auringon siltaa, Mun sydämeni tänne jää, Katson sineen taivaan, Katson autiota hiekkarantaa, Syysunelma ja Puhelinlangat laulaa. – Sain aloittaa vaiheessa, jossa sodan jälkeen syntynyt sukupolvi rupesi rakentamaan Suomea. Kaikki, mitä vain halusi tehdä, oli mahdollista – oli opiskelupaikkoja ja työpaikkoja. Minä löydyin sieltä korpikuusen kätköistä laulamaan. – Sanotaan, että jos ihminen oikein kovasti toivoo jotakin, silloin hän myös toimii niin, että se asia toteutuu. Niin minulle on käynyt. Jos Katri Helenalle ei olisi ollut jo lapsesta asti selvää, että hänestä tulee laulaja, hän olisi kauppakoulun jälkeen saattanut päätyä töihin vaikka kauppaan tai somistamoon. – Mutta lapsuuteni toive vei minua. Nyt on helppo ajatella, että tämä on ollut minun tehtäväni elämässä – ja on ihan vähän vieläkin. Se päi-

Kuka?

Katri Helena Kalaoja, 76, on yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä iskelmälaulajista. 52 albumin lisäksi hän on julkaissut myös kirjan Taivaan tie (Otava 2014). Hänellä on kaksi tytärtä ja kaksi lapsenlasta.

Mitä?

Katri Helena on tehnyt Jouluradiolle oman tulkintansa Hoosiannavirrestä. Se julkaistaan ensimmäisenä adventtina 28.11. klo 00, ja se on Jouluradion soittolistalla koko joulukuun ajan. Video on katsottavissa jouluradio.fi:ssä ja Jouluradion Facebookissa ja Instagramissa.

Motto

Ai mitä? No kokeillaan!

vä, jolloin tehtävä on suoritettu, tulee olemaan täynnä kiitollisuutta. Voin olla kiitollinen myös itselleni, sillä en ole koskaan tehnyt tätä välinpitämättömästi. Me olemme kuulijoiden kanssa kulkeneet tätä polkua aika yksimielisesti. – Työ on ollut minulle unelman täyttymys. Myös toinen unelmani on toteutunut: sain kolme lasta, joista kahden tyttären kanssa elämme läheisessä yhteydessä, ja lapsenlapsiakin on kaksi. En koskaan ole ajatellut, että haluaisin jotain muuta. Kyllä minä siellä pilven päällä voin sitten joskus tyytyväisenä sanoa, että hyvä homma tuli tehtyä. SANA KIITOLLINEN toistuu Katri Helenan puheessa usein. Uralla menestys on seurannut toistaan, mutta yksityiselämään mahtuu kipeitä menetyksiä. Hänen puolisonsa Timo Kalaoja kuoli vuonna 1988 vain 42-vuotiaana. Vuonna 2009 Katri Helenan poika Juha Kalaoja menehtyi 33-vuotiaana. – Jokaisella on oma kohtalonsa. Täytyy vain olla kiitollinen niistä vuosista ja ajoista, jotka on

eletty yhdessä. Totta kai ikävä läheisten lähtiessä on konkreettinen ja voimakas, mutta ajattelen, että heillä on hyvä olla siellä, minne henki menee, Katri Helena sanoo. Yhteys mieheen ja poikaan ei ole katkennut heidän kuolemaansa, vaan Katri Helena kertoo heidän olevan hänen näkymätön suojavartionsa, jolta hän saa opastusta ja lohdutusta. – Nyt kun on etätöitä ja etäopetusta voin sanoa, että minä olen ollut jo 33 vuotta etäopetuksessa. Ymmärrän kyllä ihmisten ennakkoluulot ja epäuskon. Itsekin olisin että hohhoijaa, jos en olisi tätä kokenut. Tämä on minulle totta, eikä muiden tarvitsekaan siihen uskoa. Mutta tiedän, että monilla on tämmöisiä kokemuksia. Tärkein opetus, jonka Katri Helena on suojavartioltaan saanut, on se, että me ihmiset emme ole toisistamme erillisiä vaan pohjimmiltamme hyvin samanlaisia. Samaa ainetta, samaa energiaa – miten sen kukakin haluaa sanoa. Sen, minkä teemme toisillemme, teemme myös itsellemme.

– Luin 1980-luvulla lapsilleni Grimmin satuja, jotka ovat sekä karmeita että viisaita. Niiden opetus on aina, että se, minkä teet toiselle, palautuu sinulle. Jos joku tekee minulle pahaa, minun ei tarvitse sitä kostaa, koska hän on tehnyt pahaa myös itselleen. Raskaissa elämänvaiheissa Katri Helena on turvautunut Isä meidän -rukoukseen. Hän sanoo rukoilleensa sen riekaleiksi. Siihen keskittyminen on auttanut hetkeksi tyhjentämään mielen kaikesta muusta. – Kun oli oikein vaikea olla, tein koetta, että pystynkö lausumaan Isä meidän -rukouksen harhautumatta ajattelemaan mitään muuta. Aluksi en onnistunut ollenkaan. Siinä vaiheessa, kun siihen pystyin, huomasin, että olen paremmalla tolalla. Erityisesti häntä vaivasi pyyntö ”tapahtukoon sinun tahtosi”. – Siihen aina pysähdyin. Ja päätin, että tapahtukoon sinun tahtosi.■ Jouluradio on osa Kirkko ja kaupunki -mediaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Tulkitsijan vastuu on suuri 2020-luvulla ihmisiä askarruttaa, onko Raamattu merkityksellinen, arvioi arkkipiispa Tapio Luoma. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ANTTI RINTALA

un evankelis-luterilaisen kirkon piispat päättivät ryhtyä julkaisemaan puheenvuoroja kirkossa ja yhteiskunnassa ajankohtaisista asioista, ensimmäiseksi aiheeksi valittiin Raamattu. On ehkä turha kysyä, mikä Raamatusta tekee juuri vuonna 2021 erityisen ajankohtaisen, sillä kirkolle se on aina yhtä ajankohtainen. Sanoma ihmisiä rakastavasta Jumalasta, lähimmäisenrakkauden velvoittavuudesta ja ikuisen elämän toivosta ei ole kaivannut päivittämistä pariin tuhanteen vuoteen. Toisella tavalla ajankohtainen Raamattu on siksi, että kun se nousee julkiseen keskusteluun, huomion kohteena ovat ihan muut asiat kuin sen ydinsisältö. Raamattu näyttää kirkollisten kiistojen lyömäaseelta, jota käytetään tarkoitushakuisesti omien päämäärien ajamiseen ja toisten tuomitsemiseen. Monien mielestä se myös tuntuu olevan ristiriidassa tieteellisen maailmankuvan ja ihmisoikeuksien kanssa. – Piispojen puheenvuoron tavoitteena on selkeyttää sitä, mitä kirkossa Raamatusta opetetaan. Sitähän luetaan valtavan monella eri tavalla – myös sellaisilla tavoilla, jotka eivät tee oikeutta sen myönteiselle sisällölle. Myös Raamatun käyttämisestä lähimmäisen lyömiseen tai tuomitse-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

miseen oli tarpeen sanoa jotain, kertoo arkkipiispa Tapio Luoma. – Raamatun lukijan ja tulkitsijan vastuu on valtavan suuri. Siksi hengellinen lukutapa, jossa kysytään, mitä Jumalan tahto on juuri tänä aikana ja tässä ympäristössä, on tavattoman tärkeä. Luoma huomauttaa, että esimerkiksi Gandhia Raamattu innoitti väkivallattomaan vastarintaan. Toisaalta siitä on saatu myös kimmokkeita vihollismaiden valloittamiseen ja vieraiden kulttuurien tuhoamiseen. Sen avulla on perusteltu sekä orjuutta että orjuuden lakkauttamista. Etsimättäkin löytää raadollisia yksityiskohtia ja Jumalan nimissä tehtyjä julmuuksia. Arkkipiispalle ne eivät kerro Jumalasta vaan ihmisestä, joka hakee omaa paikkaansa suhteessa toisiin ihmisiin ja Jumalaan. – Raamatun varsinainen sanomahan on siinä, että on löydettävissä sopusointu Jumalan ja ihmisen välillä ja ihmisten kesken. TAPIO LUOMA MUISTUTTAA, että me elämme aivan erilaisessa maailmassa kuin Raamatun tekstien kirjoittajat ja meidän maailmankuvamme on väistämättä toisenlainen. – Siksikin Raamatusta on turha etsiä vastauksia luonnontieteen kysymyksiin. Sen sijaan se voi

ohjata näkemään luonnon ihmeellisyyden ja olemaan siitä kiitollinen. Se ei myöskään ole mikään moraalin käsikirja, josta löytyisivät valmiit mallit kaikkiin tilanteisiin kaikkina aikoina. Pikemminkin se on kuvausta ihmisten kohtaamisista Jumalan kanssa, kamppailusta, kipuilusta ja ylipäätään siitä valtavasta kyselystä, että mikä on minun paikkani tässä maailmassa ja mitä Jumalalla on minulle sanottavaa. Luterilaiseen raamattunäkemykseen on Martti Lutherin ajoista asti kuulunut ajatus, että Raamatun varsinainen sanoma on Kristus. Se on Luoman mukaan edelleen käypä periaate. – Kun pohditaan oikean ja väärän suhdetta, on katsottava, millaisen esimerkin Jeesus antaa Jumalan tahdon mukaisesta elämästä. Raamatun ydin paljastuu siinä, miten Jeesus kohtasi ihmisiä ja siinä viestissä, joka hänellä oli Jumalasta kaikkien Isänä. – Ainakin itse uskon, että siitä vääjäämättä kulkee tie ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, vastuuseen luomakunnasta ja elinympäristöstä ja lähimmäisenrakkauteen, joka ei erottele ihmisiä. Ajattelen ehkä vähän lapsenomaisestikin, että tästä suunnasta on löydettävissä kirkossa yhteys eri tavoin ajattelevien välille, jos me haluamme sellaisen löytää.

Näinkin Raamattua voi lukea – piispojen puheenvuoron julkistamistilaisuudessa sanottua

”Ilman Raamattua on mahdoton ymmärtää suomalaista ja eurooppalaista kulttuuria. Niin kirjallisuus, kuvataiteet kuin musiikkiteoksetkin sisältävät lukemattomia sitaatteja Raamatusta. Tai paremminkin: Raamatun kertomukset läpäisevät kulttuurin kerrostumia antiikista nykypäivään, toistuvat taiteissa ja jäsentävät niissä ihanteita ja paheita.” Tampereen piispa Matti Repo

”Olisi aika olennainen juttu, että seurakunnissa opetettaisiin Raamattua. Raamatun lukemisella yhdessä on merkitystä. Me ajattelemme helposti Raamattua ylitsepääsemättömänä suorituksena, että se on niin iso kirja, että kysytään, kuka on lukenut sen läpi. Luin jostain, että se vie noin 90 tuntia. Eihän se ihan mieletön ponnistus ole.” Helsingin piispa Teemu Laajasalo

EDELLISEN KERRAN Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat ottivat kantaa Raamattuun lähes viisikymmentä vuotta sitten, vuonna 1972. Silloisen Kaksitoista teesiä Raamatusta -julkilausuman taustalla oli kirkossa käyty keskustelu historiallis-kriittisestä raamatuntutkimuksesta ja sen oikeutuksesta. – Teeseissä tuotiin ilmi, että Raamatusta tulee etsiä nimenomaan Jumalan pelastavaa tahtoa. Tässä suhteessa piispojen kanta ei minusta ole muuttunut, mutta ehkä maailma on muuttunut viidessäkymmenessä vuodessa sen verran, että kysymyksenasettelu ei enää ole ihan samanlainen, Tapio Luoma sanoo. Hän toteaa, että 1970-luvulla polttavin kysymys oli, onko Raamattu luotettava. Silloiset raamatuntutkimuksen löydöt olivat osoittaneet monia Raamatussa kerrottuja asioita luonnontieteellisesti tai historiallisesti paikkansapitämättömiksi tai ristiriitaisiksi. 2020-luvulla ihmisiä askarruttaa enemmän se, onko Raamattu merkityksellinen. Aika harvalle se on sellainen, ainakaan tilastojen valossa. Vuonna 2019 tehdyn kyselyn mukaan 51 prosenttia suomalaisista ei lue Raamattua koskaan ja 28 prosenttia lukee sitä harvemmin kuin kerran vuodessa. Kaksi prosenttia suomalaisista lukee Raamattua päivittäin, ja tähän pieneen vähemmistöön kuuluu myös arkkipiispa Luoma. Siksikin hän on sopiva henkilö kertomaan, miksi sitä kannattaisi lukea. – Tärkeintä varmaan on, että olisi jokin henkilökohtainen kokemus siitä, mitä hyvää Raamatun sivuilta voi omaan elämään tulla. Sen sanomassa rakastavasta Jumalasta on paljon sellaista hoitavaa ainesta, joka voisi puhutella myös tämän päivän ihmistä. Oman kokemuksensa Luoma tiivistää psalmin 23 ensimmäiseen jakeeseen: ”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.”

”On tärkeää, että Raamattua luetaan, ja ymmärretään sen vaikutus pyhänä kirjana. Joskus kuitenkin mietin, toimiiko sen perinteinen opettaminen enää. Voi olla niin, että ihmiset kaipaavat muutakin ja että tässä ajassa toimii rukoilevampi lukutapa – Raamatun hengittäminen ja sen kanssa eläminen. Ehkä meidän pitäisi vahvistaa sitäkin puolta.” Turun piispa Mari Leppänen

”

Raamatun varsinainen sanomahan on siinä, että on löydettävissä sopusointu Jumalan ja ihmisen välillä ja ihmisten kesken. ARKKIPIISPA TAPIO LUOMA

– Se on kokemus siitä, että elämä on hyvissä käsissä, vaikka matkan varrella joutuukin kohtaamaan monenlaista. Myös vaikeina päivinä Herra on lähellä ja johdattaa. Vaikka raamatunlukija löytää halutessaan myös paljon ajatonta viisautta ja elämänohjeita, Luoma sanoo, että Raamattu ei tyhjene niihin. Se on läpeensä hengellinen kirja, joka ohjaa suoraan yhteyteen Jumalan kanssa. Luoma kertoo miettineensä paljon, mikä olisi osuvin tapa kuvata Raamatun merkitystä ihmisen jumalasuhteelle. – Raamattu muodostaa elämäni kanssa kokonaisuuden, jonkinlaisen kentän tai alustan, jonka keskellä kohtaan Jumalan. ■ Raamattu ja kirkko -puheenvuoro on luettavissa osoitteessa evl.fi/piispainkirjeet.

Hyödynnä huipputarjouksemme Saga Munkkiniemi tarjoaa laadukasta vuokra-asumista palveluiden keskellä. Muuta nyt kauniiseen palvelutaloomme 219 euron peruspalvelumaksulla. Asumiskulun päälle tuleva peruspalvelumaksu sisältää turvarannekkeen, palvelupäivystyksen, vapaa-ajan ohjelman sekä yhteistilojen käytön.

Tervetuloa tutustumaan! p. 0800 06116 (ark. klo 8-16) myynti.saga@sagacare.fi sagacare.fi/helsinki Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

Isokoski

KAUPPAKESKUS EGYPTISSÄ PAASTONAIKAA EDELTÄVÄN JUHLAN PÄIVÄ

-1.

loisia

NENÄSSÄ TIEDOTTAA

MIELESTÄ HÄIPYNYT

LINJURI B

PYYTÄÄ

TÄSMÄLLISESTI

TUPRUTTELEE

TOKIOSSA PRONSSILLE NYRKKEILLYT POTKONEN

HENRY

EXPRESSA

ORAVISTA TOINEN

ARVOPUUTA

TEMPPUILLA SOTURI

SATUNNAINEN

PIRTTI

SUOMEN VANHIN

JUSSIPALKITTU AIROLA

PUMPUILLA

HISSIALALLA

KAI ....

ISLAMILAINEN ARVO

PÄÄLLYSTE MAAILMANMUSIIKKIA

-KUPPI

ERHEETTÖMIÄ PLUS-KONE PUOLI

NAHKATAKKI

AIVAN VARMA

KESKEISIÄ

MITATTAVA EDELFELT

SIEMAISTUJA OSTAA JA MYY

TALVIRENKAALLE

SURMANNEITA

VIELÄ VÄHÄN SUOLAA

MYÖTÄTUNTOISTA

SOLISEVA PASOLININ P TOKA

PYYHITTÄVIÄ

KARJALLE NUHDE

SUOSITTU MAKEINEN

-KONNA RAMAZZOTTI

KARIBIALLA

pyhä VIEhärkä HÄTYS A

OTOS

HUOMAUTUKSIA

PIKKULEIPÄ Ä PIENIÄ ASUNTOJA

MOOSEKSEN KIRJASSA

NAINEN KAUKAISELTA SAARELTA

SORSA MERILINTUJA

siltaa pitkin

60%

YOUTUBEN JOHTAJA WOJCICKI

MERENNEITO

ote

MIKAEL

yhtymä

ERIPURA

LÄHES

EPÄSELVÄÄ PUUKKO

KUUSENHAKUPAIKKA

SUUNTAUS

OSAKKEIL" LE

raoton

LASKEE LEIKKIÄ BRITTIJOKI

M T

O K

SUORITUKSIA

ODUSOGA

KYLÄN LÄPI

CARLOS

ROOMAN HALKI

KIRJAILIJA SHELLEY

VÄÄNNETTÄVIÄ

VOI HÄÄKUVAN

TAUSTA

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

väsätä

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Mielipide Sukuselvityksillä on tärkeä tehtävä TOISIN KUIN varatuomari Matti Norri kirjoitti Kirkko ja kaupunki -lehdessä (K&k 4.11.), sukuselvityksiä tarvitaan. Tiedän tapauksia, joissa sukuselvityksessä on löytynyt yllätyssisaruksia. Sukuselvityksiä tarvitaan näiden sisar- ja velipuolien oikeuksien turvaamiseksi.

Arja Toiviainen Helsinki

MUISTOKIVI PUISTOLAN vanhustenpalvelutalon pihalla tuntui huomionosoitukselta minulle, talon asukkaalle, sekä rakkaille jo poisnukkuneille omaisilleni ja ystävilleni. Talomme asukkaat voivat halutessaan laittaa muistokivelle kynttilän palamaan rakkaittensa muistoksi jouluna, pyhäinpäivänä ja muina muistopäivinä. Jo pyhäinpäivän aattona muistokivelle tuodut kynttilät juhlistivat liekeillään päivää ja lohduttivat meitä. Kiitos Helsingin kaupungille!

B. Irmeli Eklund

Kirkon ja Elokapinan yhteistyötä pitää vielä selvittää YLEENSÄ PIDÄN Jaakko Heinimäen kantaaottavista pääkirjoituksista. Nyt hämmennyin pääkirjoituksen väitteestä, että kansanedustaja Sebastian Tynkkynen uhkasi häiritä Tampereen seurakunnan ja kristittyjen Elokapinan suunnittelemaa surusaattoa (K&k 21.10.). Tarkistin Instagramista, mitä Tynkkynen on sanonut. Hän sanoi kuvaavansa tilaisuuden ja julkistavansa sen sosiaalisessa mediassa. Hän siis aikoi kuvata kansalaisjournalismin hengessä ulkoilmatapahtumaa. Onko se häirintää? Olisiko mahdollista, että suunnitellun ja perutun tapahtuman saama kielteinen palaute pysäytti arvioimaan uudelleen yhteistyötä Elokapina-liikkeen kanssa? Katsoin myös Tynkkysen kuvaaman raportin liikkeen mielenilmauksesta valtioneuvoston linnan ympäriltä. Pidin sitä hyvänä, en ”koirien haukkumisena”.

MARTTA-KAISA VIRTA

Kiitos muistokivestä

Kirkkolaivan on jo aika nostaa purjeet LUTERILAINEN KIRKKO on mielestäni kuin purjelaiva, joka ajaa moottorilla tuttua ja turvallista reittiä. Sen olisi jo aika nostaa purjeet ja luottaa siihen, että myös vastatuuleen luoviminen onnistuu. Vastatuulta voivat olla muun muassa kirkosta eroaminen ja taloudellinen ahdinko. Kirkkolaivan pitäisi myös rohkeasti ottaa tarvittaessa uusi suunta. Ruohonjuuritasolla on paljon hyviä ja sitoutuneita työntekijöitä, kuten esimerkiksi omassa seurakunnassani Herttoniemessä. Osaa koko kirkon johdosta vaivaa kuitenkin liian syvä konservatii-

Toivoisin piispoilta täsmennystä Elokapinan tavoitteita ymmärtävään lausuntoon. Liike on ilmoittanut tavoitteekseen muun muassa hiilineutraalin Suomen vuoteen 2025 mennessä. Taustajärjestön XR kirjoituksissa on väkivaltaisia aineksia. Tosin Suomen nettisivut puhuvat väkivallattomuudesta, mutta liike on osa XR:ää. Yhdessä Tynkkysen julkaisussa Elokapina-nuori makaa asfaltilla kasvoillaan kyltti: ”Minulla ei ole tulevaisuutta.” Tynkkynen toteaa hänelle: ”Kyllä sinulla on tulevaisuus, kun nouset ylös ja lähdet töihin.” Minä kuulin tuossa lauseessa toivon tarjoamista.

Heli Nummelin Helsinki

visuus, jonka takia seurakuntien työntekijät eivät voi tehdä kaikkia uudistuksia, joita haluaisivat. Tuntuu aika uskomattomalta, että vielä 2020luvullakaan piispainkokous, saati kirkolliskokous, ei ole päässyt yksimielisyyteen homoavioliitoista. Vaikka tietääkseni suurin osa papeista ja kirkon jäsenistä puoltaisi homojen kirkollista vihkimistä, ainoastaan piispa Teemu Laajasalo sallii pappien vihkiä homopareja. Toivottavasti piispakunnan nuorentuessa asiaan tulee muutos.

Ruoka-apua ja esirukouksia tarvitaan YLEN MOT-OHJELMA esitti kritiikkiä ruoka-apua kohtaan, mutta ohjelmassa oli monia epätarkkuuksia ja virheitä. Kirkko ja kaupunki teki siitä jutun verkkoon (Ylen MOT sai ruoka-aputoimijat hämmentymään, www.kirkkojakaupunki.fi 1.10.). Olen ollut pitkään mukana vapaaehtoisena Mäntsälän helluntaiseurakunnan ruoka-avussa. Olen myös Hakunilan ev.lut. seurakunnan jäsen ja toimin sielläkin vapaaehtoistyössä. En koe eri toimijoiden ruoka-aputoimintaa kilpakenttänä. Mäntsälän ruoanjakotyö ei ole saanut tänä vuonna yhtään valtionapua, vaan kaikki on hoidettu lah-

Hanna-Elina Yli-Koski vapaaehtoinen, Helsinki

joitusvaroin. Hävikkijakotoiminnan kulut ovat suuret: varaston vuokra, sähköt, lämmitys, kylmälaitteet, kuljetusautot, bensat ym. maksavat. Kaikki työntekijät ovat tarkkoja hygieniasta ja kylmäketjujen aukottomuudesta. Mitään hartaustilaisuuspakkoa ei ole. Ne, jotka eivät halua olla mukana sellaisessa, tulevat myöhemmin jonoon eivätkä jää silti mistään vähemmälle. Rukouspalveluun osallistuminen on tietysti vapaaehtoista. Olen ollut mukana tuossa palvelutyössä ja voin todeta, että ihmisten avuntarve ja hätä eivät todellakaan ole vain ruoan puutetta.

Helena Kinanen eläkeläinen, Vantaa

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

• EHT Sirkka Müller

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa

Kiinteistönvälitystä

Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy tänä vuonna vielä kaksi kertaa: 2.12. Osoitteellisen jakelun lisäksi peittojakelu Espoossa, ei mainoskieltotaloudet

16.12. Joululehti Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Kokouksia

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Perunkirjoitukset ja perinnönjaot ammattitaidolla ja myötätuntoisesti. Varaa ilmainen alkukeskustelu

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

laki365.com

010 3379 150 asiakaspalvelu@lexly.fi www.lexly.fi

Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080

Vantaan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu 30.11. klo 18 alkaen Tikkurilan kirkolla, Asematie 12a, 01300 Vantaa. Esityslista on nähtävillä 18.11.2021 alkaen kirkkovantaalla.fi sekä seurakuntien ja seurakuntayhtymän ilmoitustauluilla. Mikäli koronatilanne vaikeutuu, kokous pidetään verkossa ja se striimataan yleisölle kirkkovantaalla.fi-sivuilla. Eve Rämö yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Palveluja tarjotaan Koulut ja kurssit YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia Eläkeläisille, leikkaus 18 - 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38 Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit. Kaikki pois. P. 040 361 7594 Noudamme kaikki vanhat ja risat huonekalut ja kodinkoneet pois tieltänne. Easynouto.fi 0447300370 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225 Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä. Mm. permanentit. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Ota yhteyttä mediamyyntiin 040 680 4057 ○ 040 665 5983 ○ 040 750 5508 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Tilaisuuksia

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Opiskele työnohjaajaksi! Keskiössä Ihmisyys työelämässä. Viitekehys psykodynaaminen ja systeeminen. Lisätietoja: www.maria-akatemia.fi, eivor.wallinvirta@maria-akatemia.fi Maria Akatemia ry järjestäjänä

Ostetaan OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

040 0218 225 SEPPO JA SARI

Ostamme autoja

Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohto niemi Oy p. 050 542 2388. 1930-70-luvun irtaimistot. Arviointi, tyhjennys ja sovitusti loppusiivous. Kuolinpesät, varastot. Käteinen/tili. Luottamuksella. 045 209 8800 Pekka

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS su 21.11. klo 10 kirkkopyhä Järvenpään kko+srk-kesk., Kirkkotie 4. klo 10 kirkkopyhä Tuusulan kko, Kirkkotie 45. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti. ti 23.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonkatu 17 D, mukana Simo ja Tarja Lipasti. ke 24.11. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3. pe 26.11. klo 19 kotiseurat Hassisella, Sidetie 10 (Tapanila), Hki. su 28.11. klo 17 veisuut Seuratuvalla, myös facebook.com/herattaja. ke 1.12. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-tila, Heikkiläntie 7, 4. krs., Hki. pe 3.12. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparinkatu 8, Espoo.

ESIRUKOUSILTA ti 23.11 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Marko Huhtala, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh.(09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Vuokralle tarjotaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Puotinharju 23,5 m2, 1 h + kk + kph + alkovi + parv. 7. krs. Parvekkeelta hienot näkymät. Kastelholmantie 4 D 135. Siisti kunto. 630 €/kk. Vakuus 2 kk. P. 044 243 2022. Yksiö 27m2 Etelä-Haaga. Hyvä kunto, putkiremontoitu talo, hyvät yht. (juna, bussi), parveke, uima-allas. Myös osittain kalust. ja lyh. aikaa. Vast. Visauskallio@gmail.com Espoonlahti kalustettu 46 m2. 1 h + k + alkovi. 690 e/kk. Myös määräaikaisesti. P. 050 555 5711. 2 h + k, 47 m2 Kontula. Lähellä metroasemaa. P. 044 026 0741 KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

Harras hetki

Kalevi Korhonen, 71, asuu Helsingin Katajanokalla. Hän on toiminut siellä talonmiehenä lähes 30 vuotta. Korhosen elämänohjeena on ollut lause: ”Kun hyvin taaplaa eikä kovin paljon kiroile, odottaa sinua taivasten valtakunta.”

Virret vievät lapsuuteen Talonmies Kalevi Korhonen rauhoittaa sunnuntait hartaan musiikin kuuntelulle. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

alevi Korhoselle on tullut tavaksi pysähtyä sunnuntaisin jumalanpalveluksen ja virsien ääreen. Hän kuuntelee niitä netin kautta Ylen Radio1:ltä tai Järviradiosta. Jälkimmäisessä alkaa jumalanpalveluksen jälkeen puhelintoivekonsertti, jossa soitetaan virsiä ja muuta harrasta musiikkia. Usein Korhonen yhtyy lauluun. Hengellinen musiikki antaa hänelle lohtua ja tietynlaisen turvallisuuden tunteen. MUUTAMAN RAJUN KOKEMUKSEN myötä Kalevi Korhonen on vakuuttunut siitä, että hän on saanut elää jonkun varjeluksessa. Näitä kokemuksia ovat olleet muun muassa selviytyminen tuberkuloosista, kovasta myrskystä ja polkupyöräonnettomuudesta. Virsien kuuntelu ja laulaminen ovat kuhmolaistaustaisella Korhosella lapsuuden perintöä, sillä hänen äitinsä ja mummonsa olivat kovia vei-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

saamaan. Koko perhe myös kävi kesäisin Herättäjäjuhlilla. Ison sysäyksen virsien pariin antoi seurakunnan poikakuoro. Pojat lauloivat Kuhmon kirkossa innolla virsiä ja kilpailivat siitä, kuka saa kerätä kolehdin. Kuoroajoilta hänen mieleensä jäi erityisesti virsi Oi Kaanaanmaa. LEMPIVIRRET LIITTYVÄT Kalevi Korhosella tiettyihin ihmisiin ja tapahtumiin. Korhonen oli yhdeksänvuotias, kun hänen enonsa kuoli pudot-

”

Syötiin lihasylttyä ja sitten veisattiin Mä silmät luon ylös taivaaseen. tuaan jäihin. Poikaan teki ison vaikutuksen enon hautajaisissa laulettu Oi Herra, jos mä matkamies maan. Tuossa iässä Korhonen kävi myös auttelemassa iäkästä Piilolan Lyytiä. Hänen kanssaan syö-

tiin lihasylttyä ja sitten veisattiin Mä silmät luon ylös taivaaseen. Korhosen lapsuudenperheessä laulettiin innokkaasti virttä Joka aamu on armo uus. Sitä on laulettu erityisesti syntymä- ja nimipäivinä. Korhosen sisar onnittelee yhä veljeään tällä virrellä. Erityisen koskettava tilanne oli se, kun Korhonen hyräili Oi Herra, jos mä matkamies maan -virttä äidilleen tämän viime hetkillä sairaalassa. Yllättäen äidin silmistä alkoi virrata kyyneleitä. Korhonen arvelee, että äiti ehkä vielä kuuli hänen äänensä. JÄRVIRADION PUHELINTOIVEKONSERTIN toivotuimpiin kappaleisiin kuuluu Tuure Kilpeläisen Jäähyväiset. Se on myös yksi Kalevi Korhosen suosikkilauluja. Talonmiehen työnsä kautta Korhonen on jopa tutustunut Kilpeläiseen ja ollut mukana tämän järjestämissä juhlissa. Korhosen sanoin hänet tuntee puolet Katajanokasta, jossa hän on toiminut vuosikymmeniä talonmiehenä. Musiikki soi päässä myös työaikana, mikä saa hänet hyräilemään ja viheltelemään. Takavuosina Korhonen järjesti haitaristi Teuvo Ihanuksen kanssa Katajanokan sisäpihoilla yhteislauluiltoja. Silloin pihoilla kaikuivat Satumaa ja muut ikivihreät iskelmät. ■

Hyvää pyhää

21.11.

Tänään on tuomiosunnuntai. Päivän evankeliumissa (Matt. 13:47–50) maailmanloppua verrataan kalastukseen: hyvät kalat lajitellaan koreihin ja huonot kalat viskataan pois.

Loppunäytöksen päivä KIRKKOVUODEN VIIMEINEN SUNNUNTAI on nimeltään tuomio sunnuntai. Nimi otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1958 naapuri maa Ruotsin domsöndag mallin mukaan. Aiemmin tuomiosunnun taita kutsuttiin meillä 27. kolminaisuudenpäivän jälkeiseksi sun nuntaiksi. Katolisessa kirkossa kirkkovuoden viimeistä sunnuntai ta kutsutaan Kristuksen kuninkuuden sunnuntaiksi. Päivä liittyy kuvaukseen maailmanhistorian loppunäytöksestä, jossa Kristus saapuu maan päälle tuomitsemaan elävät ja kuolleet.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Itsekkyys paljastuu

uomiosunnuntain raamatuntekstissä majesteettinen jumalhahmo erottelee lampaat ja vuohet eri lokeroihin ja lähet tää toiset loppumattomaan rangaistuk seen, toiset iankaikkiseen elämään. Tuo miosunnuntain nimi ja raamatunteksti muodostavat vastakohdan monesta muusta kuvauk sesta tutun lempeän ja armollisen Jumalan kanssa. Mutta onko asia oikeastaan niin? Ehkä enkelten ympäröimä Ihmisen Poika, joka istuu kirkkauden valtaistuimella, onkin oikeastaan kuvaus, jonka on tarkoitus muistuttaa, ettei ole yhdentekevää, miten täällä elämänsä elää. Jeesuksen viesti ei nimittäin lempeydestään huo limatta ole, että ”ihan sama”. Sellainen ei ole lempe yttä vaan välinpitämättömyyttä. Jumalan lempeyttä on muistaa kaikkia ihmisiä yhtä lailla. Jos omat valin nat aiheuttavat jollekulle kärsimystä, mitä lempeyttä olisi antaa niiden mennä läpi sormien?

Jeesuksen kuvaamassa tuomiossa ei puhuta ai van mahdottomista vaatimuksista. Häntä kiinnos taa, onko meillä aikaa huomata lähellä olevan ih misen tarve. Hän puhuu siitä, onko meillä antaa lasillinen vettä leikeistä hikiselle naapurin lapsel le, nukkumapaikka pitkänmatkan kulkijalle tai ai kaa ystävälle, joka on vankina ahdistuksen syöve reissä. Jos hyvän valitseminen on näin yksinkertais ta, mihin tuomiosunnuntain jylinää sitten tarvi taan? Sen häikäisevää kirkkautta tarvitaan valaise maan itsekkyytemme varjot. Tuomion valo näyttää, että meissä kaikissa on lammasta ja vuohta. Ystä vän kuunteleminen tyssää usein omien neuvojen ja kamisen tarpeeseen ja yösija jää tarjoamatta oman mukavuudenhalun takia. Tuomiosunnuntain pasuu na soittaa armon viestiä. Sitä tarvitsee meistä jokai nen, johonkin kohtaan.

Jos olisi elämäni viimeinen päivä Kuolemaa kohti menevät eivät useinkaan kadu tekemisiään vaan tekemättä jättämisiään. Raskain tuomio on peili, joka näyttää paljaan totuuden elämästä. Siinä näkyy hyvä mutta myös se, mitä ei halua nähdä. Totuuden hetkeen on mahdollista valmistautua miettimällä, mitä valitsisi, jos päivä olisi elämän viimeinen. Jos Luoja suo, voi seuraavana päivänä sitten toimia huomioidensa mukaan.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2021

”

Tärkein oikeuteni on, että saan elää turvallista elämää. Silloin kaikki on hyvin, eikä minun tarvitse olla huolissani. KOULULAINEN REMU KANERVA s. 3

UUDISTUNUT VIRTUAALIKIRKKO.FI AVATAAN MARRASKUUSSA 2021 Varaa oman seurakuntasi lähetystili virtuaalikirkkoon, olethan yhteydessä niin kerromme lisää! Virtuaalikirkkoon voi lähettää suoralähetyksiä täysin samoilla lähetyslaitteilla kuin Facebookiin ja Youtubeen. Virtuaalikirkkoon tehtävä lähetys voidaan reitittää samanaikaisesti myös sosiaalisen median kanaviin ja Youtubeen. Virtuaalikirkon julkaisualusta on tietoturvallinen, helppokäyttöinen, monipuolinen sekä täysin mainosvapaa. Virtuaalikirkko tavoittaa katsojia maailmanlaajuisesti. OLETHAN MEIHIN YHTEYDESSÄ NIIN KERROMME LISÄÄ! info@virtuaalikirkko.fi Elias Mäenpää, p. 040-966 0598 Ilmari Mäenpää, p. 040-516 7065 VIRTUAALIKIRKKO

18.11.2021 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Etunimien j Ei trendiä uutta kai Vantaan seurakunnissa noudatetaan tarkan euron talouslinjaa s. 4

edustavat: Puolukka, Raparperi, Ilves ja Reipas s. 4

Pääotsikko

Korvamatojen kuningas Vilho Ahola ja Lotta Vilenius

3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 merkkiä /kpl ja loppuun kajauttavat adventin ykkösbiisiä, sivunumerotieto samaan joka tulee Herran nimeen s. 2 putkeen s. 4

Adventti soikoon Riemun ja valon lisäksi adventtiin liittyy myös kritiikkiä valtaapitäviä kohtaan. Tutun Hoosiannavirren suomennos juhlii tänä vuonna pyöreitä vuosia.

Aurinkotanssi-kuoron Jenna Kainulainen (vas.), Lotta Vilenius, Josefina Nelin, Hilda Ahola ja Helmi Ahola harjoittelevat Hoosiannaa Vilho Aholan säestyksellä. Keskellä kuoronjohtaja Sini Nikku.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

letään marraskuun alkua. Itä-Hakkilan koulun piharakennuksessa on vauhdissa Aurinkotanssi-kuoron lauluharjoitukset. Kuoro, jossa laulaa 11−15-vuotiaita nuoria, harjoittelee Hakunilan kirkossa ensimmäisenä adventtisunnuntaina järjestettävää Hoosianna-kirkkoa varten. − Nyt lauletaan Hoosianna-virsi, se on kaikille tuttu laulu, kuoron johtaja, kanttori Sini Nikku sanoo. − Vähän liiankin tuttu, joku kuorolaisista huikkaa. Kuorossa jo kolme vuotta laulanut Helmi Ahola, 12, arvelee oppineensa Hoosiannan jo päiväkodissa. Nyt se sujuu ulkomuistista. − Se on tosi kiva ja nätti biisi. Tykkään muutenkin laulaa, hän kertoo. Myös Lotta Vilenius, 13, oppi virren päiväkodissa. − Olen jo aika kauan laulanut Hoosiannaa. Se on helppo laulua, ja kun melodian oppii, se alkaa soida korvamatona, Vilenius kertoo. Entä kuka se laulussa mainittu Hoosianna oikein on? Kysymystä seuraa hiljaisuus. Sitten Helmi Ahola myöntää nauraen, ettei tiedä. − Ei ole koskaan tullut tarvetta kysyä, Lotta Vilenius sanoo. − Olemme vain laulaneet laulamisen riemusta, Jenna Kainulainen, 12, jatkaa. HOOSIANNA-VIRREN ON SÄVELTÄNYT saksalainen pappi ja säveltäjä Georg Joseph Vogler. Virren suomennos täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Suomentaja on tuntematon. Virttä on laulettu 1800-luvulta lähtien ensimmäisenä adventtina jumalanpalveluksissa. Aluksi Hoosiannaa esitti kuoro. Vasta 1900-luvun puolivälin jälkeen seurakunta on yhtynyt hymnin laulamiseen. Virsirunoilija Pekka Kivekäs, 84, arvelee, että Hoosiannan suosio perustuu siihen, että se on tuttu kaikille. − Muistan itsekin säestäneeni Hoosiannaa lukioaikana urkuharmonilla. ADVENTTI ON ILON ja valon juhla. Hoosianna-virsi kuvaa hetkeä, kun Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin ja kansa ottaa hänet riemuiten vastaan asettamalla palmunlehtiä ja vaatteita maahan hänen tielleen.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2021

Kivekäs haluaa muistuttaa, että adventtikertomus ei suinkaan pääty riemukkaaseen ratsastukseen. Se on vasta alkua, ja tapahtumat jatkuvat suunnilleen näin: Saavuttuaan Jerusalemiin Jeesus marssii ensi töikseenopetuslastensa kanssa temppeliin. Temppelissä heitä vastassa on rahanvaihtajia, jotka vaihtavat roomalaista rahaa temppelin omaan valuuttaan välityspalkkiota vastaan. Jeesus kaataa seurueensa kanssa rahanvaihtajien pöydät. Sitten kyytiä saavat kyyhkyslakat. Tämän jälkeen Jeesus kutsuu temppeliin vammaisia ja parantaa heidät. Seuraavaksi hän pyytää sisään lapset, jotka laulavat edelleen Hoosiannaa.

”

Yhteiskuntakriittinen panos on selvästi kuulunut Jeesus-liikkeen julistukseen. PEKKA KIVEKÄS

Joulun odotus alkaa adventista Suuri adventtitapahtuma Myyrmäessä

Vantaankosken seurakunta järjestää adventtitapah tuman Myyrmäessä la 27.11. Laulava urbaani jouluvael lus lähtee klo 13 Virtakirkolta (Rajatorpantie 8) Myyr mäen kirkolle (Uomatie 1). Matkaa taitetaan Kauneim pia joululauluja laulaen. Myyrmäen kirkon pihalla on klo 14–16 adventtimyyjäiset ja kahvio, josta saa muun muassa puuroa, vohveleita, glögiä. Klo 14, 14.30 ja 15 lauletaan Kauneimpia joululauluja. Klo 15 alkava laulu tuokio on erityisesti lapsille suunnattu. Rakenna joulu puu keräys alkaa. Klo 15 valot syttyvät tunnelmavalais tuun Tähden tie joulupuistoon ja Jeesuslapsen talliin. Tähden tie on avoinna koko joulun ajan.

Korson joulukatu avataan

Korson keskustassa järjestetään la 27.11. klo 12–15.30 joulutapahtuma ja joulukadun avajaiset. Lumoaukiolla on joulutori, ja joulupukin kulkue lähtee klo 15 Maakot kantien Smarketilta kohti kellotapulia. Martat tarjoile vat glögiä ja pipareita, kirkkoherra Tuomas Antola toivottaa joulun odotuksen tervetulleeksi, ja vuoden korsolainen julkistetaan. Korson kirkon sisäpihalla (Merikotkantie 4) on klo 14.30–16.30 diakonian advent timyyjäiset. Myytävänä muun muassa joulupuuroa ja sekahedelmäkeittoa, glögiä ja piparia, grillattua joulu makkaraa, Sisaren joulusinappia ja saaristolaisleipää. Sisäpihan ikkunat on somistettu joulutapahtumin. Perheiden kauneimpia joululauluja lauletaan klo 15.30 Korson kirkossa.

Joulun avaus Hämeenkylän kirkolla

Ensimmäisenä adventtisunnuntaina 28.11. Hämeen kylän kirkolla (Auratie 3) järjestetään perinteinen jou lunavaustapahtuma. Klo 10 adventtimessussa pääsee laulamaan Hoosiannaa. Messun jälkeen noin klo 11.30 alkavassa tapahtumassa on luvassa kasvomaalausta, poniratsastusta, myyjäiset ja joulukorttipaja sekä puuroa ja kahvia. Kirkon pihamaalla voi ihailla alueen lasten koristamia joulukuusia.

− Yhteiskuntakriittinen panos on selvästi kuulunut Jeesus-liikkeen julistukseen ja ensimmäisten kristittyjen näkemykseen, ja mielestäni kirkon pitäisi pystyä samaan, Kivekäs sanoo. Ensimmäisen adventtisunnuntain jälkeisenä maanantaina alkaa paaston aika, joka kestää jouluun asti. Tuona aikana esimerkiksi Unicef ja Suomen Punainen Risti järjestävät joulukeräyksiä. Seurakuntien Rakenna joulupuu -keräys kerää lahjoituksia vähävaraisten perheiden lasten joululahjoihin. Adventin aika on myös iloista odotusta ja valmistautumista jouluun.

Helmi Ahola on jo aloittanut jouluvalmistelut. Kaksi ensimmäistä lahjaakin on jo hankittu valmiiksi. Hänestä joulun ajassa on kaikkein parasta se, että saa viettää aikaa läheisten kanssa. Jenna Kainulainen ei ole vielä ehtinyt hössöttää joulusta, mutta myöntää katselleensa joulukalentereita kaupassa. − Joulussa odotan joulun fiilistä ja sitä, kun ei ole kiire minnekään ja saa nukkua pitkään. ■ Ensimmäistä adventtisunnuntaita vietetään 28.11. Katso lisätietoa seurakuntien sivuilta 6–11 ja www.vantaanjoulu.fi Torstaitupa 2.12. klo 11.30–13.30 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Runoilija Pekka Kivekäs ja säveltäjä Juhani Haapasalo kertovat adventtivirsistä ja laulattavat niitä.

Adventtivirsiä Rekolassa

Rekolan kirkon torstaituvassa to 2.12. klo 11.30–13.30 runoilija Pekka Kivekäs ja säveltäjä Juhani Haapasalo kertovat adventtivirsistä ja laulattavat niitä.Torstaitupa alkaa yhteisellä ruokailulla ja lopuksi nautitaan kahvia, hinta yht. 5 e.

Julpyssel för barnfamiljer

Lö 4.12 kl 10–13 i Dickursby kyrka, Stationsvägen 12a. För barn och barnfamiljer. Vi pysslar julkort och juliga dekorationer. Församlingen bjudar på dryck och till tugg. Kom med och skapa julstämning. Katso lisää jouluisia tapahtumia www.vantaanjoulu.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2021

Talouspäällikkö ei tee työtään yksin Vantaan seurakuntien talouspäällikkö Anneli Toivonen korostaa yhteistä vastuuta, jotta rahat riittävät toimintaan. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JANI LAUKKANEN

alouspäällikkö Anneli Toivonen hymyilee kuullessaan kysymyksen, kokeeko hän olevansa Vantaan seurakuntien kirstunvartija. – Kirstunvartijana en tee työtäni yksin, vaan oleellista on yhteistyö. Talouspäällikkö vastaa seurakunnissa siitä, että talous pysyy tasapainossa. Talous on kaikkien työntekijöiden vastuulla, ja tämä vaatii yhteis-

työtä, Toivonen kiteyttää. Talouspäällikkö huolehtii siitä, että seurakuntien kassassa riittää rahaa, jolla seurakuntien toiminta mahdollistuu. Välillä tulee tilanteita, joissa talouspäällikkö joutuu sanomaan ei tai ainakin kehottamaan menolisäyksiä harkittaessa miettimään, mistä vastaavasti säästetään. – Aloitin Vantaalla huhtikuussa 2020, kun koronarajoitukset iskivät. Olen ollut nyt tekemässä yhtä ti-

AFP / LEHTIKUVA

Myanmarilaisten ostovoima on heikentynyt rajusti. Monet ovat joutuneet myymään omaisuutensa ja ottamaan velkaa pärjätäkseen.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2021

linpäätöstä ja kahta talousarviota. Täytyy kiittää siitä, että meillä sekä seurakuntien että eri yhteisten palveluiden yksiköiden vetäjät pitävät huolta siitä, että pysytään annetuissa kehyksissä, Toivonen sanoo. ANNELI TOIVONEN ASUU perheineen Lahdessa. Hän sukkuloi sieltä tarpeen mukaan Tikkurilan kirkolle kokouksiin tai Korsoon taloustoimistoon. Pandemian vuoksi iso osa

Myanmariin lisää apua Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto on myöntänyt Suomen Lähetysseuran kautta 15 000 euron avustuksen Myanmariin. Avustus on jatkoa 10 000 euron avulle, jonka seurakunnat myönsivät Myanmariin toukokuussa. Luterilaisten kirkkojen federaatio jakaa kriisiavun neljälle jäsenkirkolleen paikan päällä. Jäsenkirkot jakavat avustuksen toiminta-alueillaan apua tarvitseville avustuspaketteina. Niiden

työstä on ollut etätyötä. – Olen tehnyt melkein 30 vuotta töitä taloushallinnossa. Vantaalle siirryin kuntien omistamasta talousja henkilöstöhallinnon keskuksesta. Näin tässä mahdollisuuden uusiin haasteisiin. Myös kirkon arvomaailma on minulle tärkeä. Toivosen mukaan nuo arvot näkyvät käytännössä muun muassa siinä, mihin seurakunnat Vantaalla rahansa käyttävät. Viime vuoden ti-

sisältö riittää noin kuukaudeksi. − Tarkoituksemme on löytää heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Suurin osa heistä on perheitä. Pystymme auttamaan noin 720:tä kotitaloutta, eli noin 4230:tä ihmistä, kertoo Katariina Väisänen. Hän työskentelee Suomen Lähetysseurassa alueellisena hankehallinnollisena asiantuntijana. Avustuspaketit sisältävät yleensä riisiä, öljyä, sipuleita, linssejä, käsidesiä ja kasvomaskeja. Myös käteisrahaa voidaan antaa lääkkeiden ostamista varten.

− Pakettien lisäksi kirkon työntekijät ja vapaaehtoiset antavat keskusteluapua. Tilanteet, joita ihmiset ovat kohdanneet ovat niin hurjia, että avulle on tarvetta. Myanmarissa on pulaa ihan kaikesta. Paikallisen valuutan, kyatin, arvo on pudonnut puoleen siitä, mitä se oli ennen helmikuussa tapahtunutta armeijan vallankaappausta. Jopa puolet Myanmarin kotitalouksista ei pysty hankkimaan itselleen tarpeellista määrää ruokaa. Myös maan terveysjärjestelmä on romahtanut.

töjään käytä. Jokapäiväiset menot halutaan kattaa verotuloilla ja muun muassa maaomaisuudesta saatavilla vuokratuloilla. Ensi vuoden talousarvion kehys on sama kuin tänä vuonna. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun hinnat nousevat, seurakuntien talous tiukkenee.

”

Emme halua tilanteita, joissa kassavirta yhtäkkiä heikkenee. ANNELI TOIVONEN

– Toimintamme perusta ovat verovarat. Siksikin taloutta täytyy hoitaa hyvin, sanoo Vantaan seurakuntien talouspäällikkö Anneli Toivonen.

linpäätöksen mukaan toimintamenoista yli kolmannes käytettiin lapsi- ja nuorisotyöhön ja 26 prosenttia auttamiseen kotimaassa. Vantaan seurakunnissa on pitkään noudatettu tarkan euron linjaa. Vaikka kaupungin väkiluku kasvaa, lähinnä maahanmuuton vuoksi, seurakuntien jäsenmäärä laskee. Lisäksi raskas investointiohjelma rasittaa taloutta. Siksi investoinnit ajoitetaan useammalle vuodelle.

Tikkurilan kirkko palkittiin Tikkurilan kirkko on saanut Kestävä Kivitalo -palkinnon. Palkintoperustelujen mukaan Tikkurilan kirkon suunnittelijat ja rakentajat ovat onnistuneet luomaan lopputuloksen, joka kestää aikaa. – Tavoitteena oli luoda rakennus, joka kestää 200 vuotta. Tiili on materiaalina pitkäikäinen ja kestävä, ja rakennusta voi ajan kuluessa myös korjata vaihtamalla tiiliä tarpeen mukaan. Tiili oli luonteva materiaalivalinta

Ensi ja seuraavana vuonna peruskorjataan Myyrmäen kirkko. Talousarviossa, jota yhteinen kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, on toimintakulujen kokonaismääräksi arvioitu 37,4 miljoonaa euroa. Investointeihin eli rakennushankkeisiin käytetään lähivuosina korkeintaan 4–4,5 miljoonaa euroa. Ensi vuonna investoinnit vaativat myös säästöihin kajoamista. – Meillä on aiempien vuosien

myös siksi, että se luo jatkumon ympäröivän kaupunkirakenteen kanssa, kertoo kirkon pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA Anssi Lassila. – Otimme kirkon suunnittelussa mukaan palvelumuotoilun idean. Kysyimme seurakuntalaisilta, mitä he haluavat uudelta kirkoltaan, kertoo Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast. – Esiin nousi ihan perusasioita: paikka, johon on helppo tulla, yhteinen olohuone, kahvila ja tila, jossa voi lämmittää ruokaa lapsille ja vaihtaa vaippoja.

säästöistä kertynyttä likvidiä eli tarvittaessa nopeasti käyttöön otettavaa varallisuutta arvopareissa 24,5 miljoonan euron arvosta. Sitä käytämme nyt harkitusti investointeihin noin 3,8 miljoonaa. Tämän vaihtoehtona olisi ottaa lisää lainaa. Sitä ei nyt tehdä, vaan maksetaan Tikkurilan kirkkohankkeen vuoksi otetusta 19,5 miljoonan lainasta ensimmäinen erä takaisin. Käyttötalouteen Vantaa ei sääs-

Jouluapua vähävaraisille Tänä jouluna voit tukea vähävaraisten juhlanviettoa Rakenna joulupuu -keräyksen kautta. Keräys on järjestetty Vantaan seurakunnissa 11 vuoden ajan. Koko pääkaupunkiseudulla keräystä on järjestetty vuodesta 2014. Keräyksen kohteet vaihtelevat seurakunnittain. Monissa Vantaan seurakunnissa lahjoitetaan ruoka- ja elämyslahjakortteja niitä tarvitseville. Muutamassa seurakunnassa keräys keskittyy vähävaraisten lasten

TULEVIEN VUOSIEN ennakoitu verokehitys tuo tullessaan lisää säästöjä, jotka vaikuttanevat myös henkilökunnan määrään. Anneli Toivosen mukaan Vantaalla ei kuitenkaan ole nyt näkyvissä isoja kertaleikkauksia. Uusiakin työntekijöitä voi tulla, jos muualta vastaavasti säästetään. Digiloikka tuo mahdollisuuksia, ja vapaaehtoisia tarvitaan. Strategiassa lähdetään rohkeasti siitä, että seurakuntien merkitys vahvistuu. Osa hyvää taloudenhoitoa on, että tavoitteiden toteutumista seurataan tarkoilla mittareilla ja työntekijät pidetään ajan tasalla siitä, missä mennään. – Seuraamme verokertymää kuukausittain ja talousennustetta ja seurakuntayhtymän kassaa viikoittain. Emme halua yllätyksiä eli tilanteita, joissa kassavirta yhtäkkiä heikkenee, kuten koronan alussa kävi. Pankkitileillä olevat Vantaan seurakuntien kassavarat ovat tällä hetkellä noin yhdeksän miljoonaa euroa. Taso on Toivosen mukaan kohtuullinen. – Olemme laskeneet, että viidellä miljoonalla eurolla pystymme toimimaan kahden kuukauden ajan, Toivonen konkretisoi. Jotta tuo taso säilyy eikä säästöjä tarvitse ryhtyä purkamaan, pitää varautua myös kiinteistökannan vähentymiseen. Pohdinnassa on muun muassa se, mitä kolmelle nyt tyhjillään olevalla leirikeskukselle tehdään. ■

lahjatoiveiden täyttämiseen. Keräys avataan virallisesti ensimmäisenä adventtina. Lue oman seurakuntasi tarkemmat keräystiedot verkosta: rakennajoulupuu.fi.

Rekolaan hakee seitsemän pappia Vantaan Rekolan seurakunnan kirkkoherran virkaa haki määräaikaan 12.11. kello 15 mennessä seitsemän pappia. He ovat Pirkko Hänninen, Jussi Koski, Laura Leverin, Harri Nurminen, Johannes Tikka,

Timo Waris ja Henrik Wikström. Rekolassa kirkkoherran valitsevat seurakuntalaiset välittömässä vaalissa. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli asettaa kolme kelpoisuusvaatimukset parhaiten täyttävää hakijaa vaalisijoille siinä järjestyksessä kuin heidät katsotaan taitaviksi ja kykeneviksi virkaan. Rekolassa on noin 22 000 seurakuntalaista ja 23 työntekijää. Edellinen kirkkoherra Laura Maria Latikka siirtyi elokuussa Turun Maarian seurakunnan kirkkoherraksi. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.11.–2.12.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Iltakirkko Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa torstaisin klo 18. Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa perjantaisin klo 12. Musiikkihetki Facebookissa lauantaisin klo 18 ja keskiviikkoisin klo 12. Luottamuksen rukoushetki Facebookissa ja YouTubessa maanantaisin klo 18. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa. Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa. Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12. Adventtiajan virsivartti Facebookissa ke 1.12. klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Hakunilan kirkko on avoinna ma– to klo 9–14. Iltakirkko torstaisin klo 18. Nuorten valmistamassa iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja. Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45. Ei harjoituksia 18.11. Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Ehtoollista vietetään joka toinen viikko. Maanantain yhteisölounas maanantaisin klo 11.30–13. Ensimmäinen kattaus klo 11.30 ja toinen kattaus klo 12.15. Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 13. Juhani Leppälä ja Taisto Kotomäki. Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15– 19.15. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Valoon päin – Iltakirkko Kari Tapion lauluin to 18.11. klo 18. Tuomo Kahenvirta. Muusikot Tuomas Heikkilä, Jussi Keltakan-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2021

gas, Joni Rajamäki, Johannes Kortelainen, Jakke Saarinen. Lähetyspiiri to 18.11. klo 18. Tuula Sysimies vierailee. Before We Say Goodbye. How Many Mothersin 20-v. juhlakonsertti la 20.11. klo 18. Joht. Anne Viljamaa-Harju. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Messu su 21.11. klo 12. Harri Nurminen, Sini Nikku, saarna Timo Marttinen. Inkerinsuomalaisten kirkkopyhä. Päivähetki Raamatun äärellä ti 23.11. klo 12–13.30 Jari Araneva. Kultaisen Iän Laulajien joulukonsertti ”Riisipuuroa ja enkeleitä” ti 23.11. klo 18.30, kahvit klo 17. Lasten päivän konsertit ke 24.11. klo 9 ja klo 10. Siina Hirvonen esittää iloisia lastenlauluja. Raamattuluento ke 24.11. klo 18.30. Miksi kristityt yhä puhuvat Jeesuksen verestä? Pastori ja lähetystyöntekijä Samuel Yrjölä. Hoosianna-kirkko su 28.11. klo 12. Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Sini Nikku, mukana lapsikuorot Kuunloiste ja Aurinkotanssi. Messun jälkeen Käsillä hyvää -ryhmän myyjäiset kirkon aulassa. Hyvän Tahdon Joulua. Hakunilan Lions Clubin joulukonsertti su 28.11. klo 18. Liput 20 e. Tuotto käytetään lyhentämättömänä Hakunilan alueen lasten ja nuorten hyväksi. Helsingin rauhanyhdistyksen seurat ma 29.11. klo 18.30. Anita Schroderus. Seniorikerho ti 30.11. klo 13. Vierailijana Paula Puustinen Hakunilan kirjastosta. Lehtikuusen koulun joulukonsertti ti 30.11. klo 18. Raamattuluento ke 1.12. klo 18.30. Jeesus on ylösnoussut?! Kirkkoherra Jouni Turtiainen. Diakoniatyöntekijät tavoitat puhelimitse numerosta 050 573 6277 sekä sähköpostilla hakunilan. diakonia@evl.fi. Voit jättää soittopyynnön milloin vain. Älä jää yksin! Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla on avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina papille voi soittaa p. 050 3547 648. Seurakunnan työntekijät tavoitat puhelimitse ja sähköpostilla. Yhteystiedot löytyvät seurakunnan nettisivuilta www.hakunilanseurakunta.fi. Jouluavustusta voi hakea lomakkeella, jota on saatavilla nettisivuilta, kirkkojen auloista tai kirkkoherranvirastosta maanantaista 8.11. alkaen. Palautus liitteineen viimeistään 17.12. Avustus on osto-osoitus ruokakauppaan.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391

ESKO JÄMSÄ

Hakunilan seurakunta

– Nimet kertovat ympäröivästä kulttuurista. Uusia nimiä saadaan esimerkiksi populaarikulttuurista, kuten TV-sarjoista ja fantasiakirjoista, sanoo Minna Saarelma-Paukkala.

Menokasvo

Tule oppimaan etunimistä Nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala, pidät luennon etunimistä Myyrmäen Virtakirkolla. Miksi on tärkeää, että lapsi saa nimen? – Maailmassa ei tunneta kulttuuria, jossa ihmisillä ei olisi ollut nimeä. Nimien avulla ihmiset erotetaan paremmin toisistaan, jolloin meidät nähdään yksilöinä. Mistä etunimet tulevat? – Nimi voi tulla suvun kautta. Tytär voi saada etunimensä esimerkiksi isoäidiltä. Nimi voi olla myös toivenimi – jos lapsesta toivotaan tarmokasta, nimeksi voi tulla Tarmo. – Uusia nimiä syntyy olemassa olevista nimimalleista. Esimerkiksi Hannan ja Minnan sijaan lapsen nimi voi olla nyt Enna tai Inna. Kuinka monella suomalaisella on kristillinen etunimi? – Noin 70 prosentilla suomalaisista on kris-

tillinen etunimi, joka on saatu joko Raamatusta tai pyhimyksiltä. Vanhemmat eivät aina tiedä, että nimen alkuperä on kristillinen. Esimerkiksi Leevi on Vanhasta testamentista. Millaisia nimiä annetaan Suomessa nyt? – Suosituimmat nimet juuri nyt ovat vuosisadan takaa. Näitä ovat esimerkiksi Aino, Väinö ja Vilho. Vanhemmista voi tuntua, että heidän tai heidän vanhempiensa ikäluokkien nimet ovat liian kuluneita. Niitä vanhemmat nimet tuntuvat tuoreilta. – Toinen trendi on antaa lapselle mahdollisimman persoonallinen etunimi. Uusia tyttöjen etunimiä ovat esimerkiksi Puolukka, Raparperi ja Säihky. Poikien tuoreita nimiä ovat taas Honka, Ilves ja Reipas. RASMUS EKSTRÖM Luento etunimistä sekä soppalounas Naisten Pankin tilaisuudessa Myyrmäen Virtakirkossa la 20.11. klo 12–14.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.11.–2.12.

MUUALLA Liikkari peli-ilta nuorille Sotungin koululla torstai-iltaisin 18.11., 25.11. ja 2.12. klo 20–21.30. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Kuunloiste-kuoro keskiviikkoisin klo 16–16.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kuunloistekuoro on tarkoitettu laulamisesta ja yhdessä musisoinnista kiinnostuneille 6–12-vuotiaille. Aurinkotanssi-kuoro keskiviikkoisin klo 16.45–17.30 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Se on tarkoitettu laulamisesta pitäville 11–15-vuotialle varhaisnuorille ja nuorille. Kuoroihin voi ilmoittautua Sini-kanttorille: sini.nikku@evl.fi. Koululaisten kerhot yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Lisätietoja: jasmine.moberg@ymca.fi, p. 045 182 9551.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450 sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 10–17 puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys puhelimitse ti ja to klo 9–11 p. 09 8306 472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Messu, Viipurin kirkkopyhä su 21.11. klo 10. Miika Koistinen, Pekka Jauhiainen, Hannu Lehtikangas. Viipurin Lauluveikkoja johtaa Ilkka Aunu. Kirkkokahvit. Lasten adventtikirkot ti 23.11. ja ke 24.11. klo 9 ja 10 sekä to 25.11. klo 9. Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11–12.30. Lounas on valmistettu hävikkiruuasta ja on kaikille avoin sekä maksuton. Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12. Oopperakerho ke 24.11. klo 17.30 kirkon nuortentilassa. Perhekirkko ja adventtitapahtuma su 28.11. klo 10–13. Miika Koistinen, Hannu-Pekka Heikkilä. Tule laulamaan Hoosiannaa! Tapahtumassa myyjäiset, poniratsastusta, kasvomaalausta, korttipaja lapsille. Tarjolla puuroa. Miesten kirjallisuuspiiri ti 30.11. klo 18 pienessä seurakuntasalissa. Käsittelyssä Juhana Torkin kääntämä antiikin teksti. Perhekerho ke 1.12. klo 9.30–11.

VERKOSSA www.hameenkylanseurakunta.fi Messu, Viipurin kirkkopyhä su 21.11. klo 10. Miika Koistinen, Pekka Jauhiainen, Hannu Lehtikangas. Perhekirkko su 28.11. klo 10. Miika Koistinen, Hannu-Pekka Heikkilä. Usko ja oppi -ilta ma 29.11. klo 18. Matti Hyry ja Jarkko Vähäsarja.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 25.11. klo 10–11.30.

LAMMASKUJA 2 B. Senioriväen nettikerho ti 30.11. klo 14–16. Vetäjänä informaatikko Riitta Sivenius.

CAFÉ PÄHKINÄ Lammaskuja 2 A Café Pähkinän joulukeräys alkaa 22.11. Lahjoita jouluruokaa koko vuodeksi! Anna hyvän mielen lahja seurakunnan alueella asuvalle

Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO

Tekemistä ja kokemista adventista loppiaiseen - katso joulun tapahtumat vantaanjoulu.fi

ISTOCK

Perhekerho perjantaisin klo 9–12. Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30. Syyskausi päättyy muskarikauneimpiin Länsimäen kirkolla perjantaina 3.12. klo 10. Kevätkauden vauva- ja taaperomuskareihin ilmoittautuminen alkaa keskiviikkona 1.12. osoitteeseen sini.nikku@evl.fi. Lisätietoja löytyy Hakunilan seurakunnan kotisivuilta. Toiveiden tiistai Länsimäen kirkolla tiistaisin. Tule mukaan aloittamaan uutta! Tiistain ohjelmassa: Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10. Säppi avoin keskusteluryhmä tiistaisin klo 10. Lukupiiri tiistaisin klo 10. Hartaus tiistaisin klo 12. Voileipäkahvit tiistaisin klo 12.15. Hengellinen ryhmä sanaa ja rukousta tiistaisin klo 13. Naiset Raamatun äärellä tiistaisin 19–21. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21. Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18–20. Messu su 21.11. klo 10. Harri Nurminen, Sini Nikku, saarna Pekka Lahtinen. Lähetysmyyjäiset la 27.11. klo 11–13. Joulumyyjäiset lähetystyön hyväksi. Messu, ensimmäinen adventti su 28.11. klo 10. Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä, Hakunilan kirkon kuoro. Messun jälkeen Kädentaito -ryhmän arpajaiset kirkon aulassa. Jouluavustusta voi hakea lomakkeella, jota on saatavilla nettisivuilta, kirkon aulasta tai kirkkoherranvirastosta maanantaista 8.11. alkaen. Palautus liitteineen viimeistään 17.12. Avustus on osto-osoitus ruokakauppaan.

Tapahtumiin voi tulla muutoksia Kannattaa varmistaa seurakuntien verkkosivuilta kirkkovantaalla.fi, järjestetäänkö tapahtuma etukäteen ilmoitetulla tavalla, onko siihen tullut muutoksia tai onko se kokonaan peruttu koronaepidemian takia.

apua tarvitsevalle ihmiselle tai perheelle. Lahjoita esim. siivous, ruokakassi, lastenhoitoa tai vaikkapa lauluhetki. Löydät lisätietoja Hämeenkylän seurakunnan etusivulta tai käymällä kahvilassa aukioloaikoina. Työntekijämme etsii lahjalle sopivan saajan. Kahvila auki ma–pe klo 10–14. Perhekahvila pe 19.11. klo 9.30–11. Miesten keskustelupiiri to 25.11. klo 10–12. Viikon viisas to 25.11. klo 13 Vantaan kaupungin hammashoitaja kertoo ennaltaehkäisevästä hammashoidosta. Muisteluryhmä ma 29.11. klo 12–14. Tule muistelemaan elämänkaarta kanssamme. Mukana muistelemassa Riitta Ahonen ja Riitta Kettunen. Kahvitarjoilu. Torstaihartaus 2.12. klo 13.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Perhekerho ti 30.11. klo 9.30–11. Kenianpiiri to 2.12. klo 11.

MUUALLA Joulunvalotapahtuma pe 26.11. klo 18. Lammaslammen rannalla minigolf-kentän vieressä. Joulunajan diakonia-avustuksia haetaan avustushakemuslomakkeella, joita on saatavilla kirkkoherranvirastosta arkisin klo 9–14, Café Pähkinästä arkisin klo 10–14 ja

Yhteisen pöydän ruokailun yhteydessä diakoniatyöntekijöiltä keskiviikkoisin klo 11–12.30. Hakemukseen tulee liittää tositteet tuloista ja menoista, mahdollinen viimeinen toimeentulotukipäätös tai viimeinen tiliote. Hakemukset on palautettava liitteineen 10.12. mennessä. Avustuspäätöksestä ilmoitetaan hakijoille henkilökohtaisesti joko puhelimitse tai sähköpostilla 16.12. mennessä.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–14, paitsi 24.11. klo 9–12.30 p. 09 830 6550 korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550 Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp)

Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Mahdolliset muutokset seurakunnan tilaisuuksien järjestämisessä ovat nähtävissä seurakunnan internetsivujen tapahtumissa. Seurakunnan seniorit to 18.11. klo 13 seurakuntasalissa. Ikäkuulo: tietoa ja tukea, Kuuloliiton asiantuntija Johanna Juola. Iltarukouspiiri to 18.11., 25.11 ja 2.12. klo 18–19 kokoustilassa. Perhekerho pe 19.11. ja 26.11. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Piispantarkastuksen Korso-messu su 21.11. klo 19 Piispa Teemu Laajasalo, Tuomas Antola, Jani Vanhala, lauluryhmä Kaarna, johtaa Juho Punkeri. Keittoruokailu alkaen kello 18. Kirkon aamupuuro ma 22.11. ja 29.11. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Mainio marraskuu -kaamosväsymyksen torjuntakävely ma 22.11. ja 29.11 klo 11. Perhekerho ma 22.11. ja 29.11. klo 12–15 lasten tiloissa. Virtapiiri ma 22.11. ja 29.11. klo 13 seurakuntasalissa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 22.11. ja 29.11. klo 18 kirkon kirjastossa. Sisäänkäynti alapihan parkkipaikan kautta. English Through Bible -raamattupiiri ma 22.11. ja 29.11. klo 18.30 kokoustilassa. Naisten raamattupiiri ti 23.11. ja 30.11. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Aamurukouspiiri ke 24.11. ja 1.12. klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen Pop up- joulupuuro ke 24.11. klo 11 Korson torilla. Lähetyspiiri ke 24.11. ja 1.12. klo 13 kokoustilassa. Iltaperhekerho ke 24.11. klo 18–20 lasten tiloissa. Tervetuloa avoimeen iltaperhekerhoon. Iltaperhekerhossa leikitään, lauletaan ja syödään iltapuuro klo 19.30. Avoimet iltaperhekerhot kokoontuvat keskiviikkoisin 6.10.–24.11. Raamattupiiri ke 24.11. ja 1.12. klo 19 kokoustilassa. Seurakunnan seniorit to 25.11. klo 13 seurakuntasalissa. Senioripiiri seurustelee! Vapaaehtoisen piirinvetäjän johdolla, hartaus, kahvittelua ja keskustelua. Korso-messu to 25.11. klo 18.30. Jani Vanhala. Korson joulutori, markkinat ja kulkue la 27.11. klo 13–15.30, kulkue klo 15, jonka jälkeen kirkkoherran puhe, joulukuusen valojen sytytys ja vuoden korsolaisen valinnan julkistaminen. Diakonian adventtimyyjäiset la 27.11. klo 14.30 Kirkon sisäpihalla. Tule aistimaan joulun tunnelmaa ensimmäisen adventin aattona, Korson joulukadun avajaisten KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.11.–2.12.

VERKOSSA Virtuaalikahvila ke 24.11. klo 9–10 Aamukahvit kotona, juttuseura netissä. Tämä ryhmä on sinulle, joka haluat osallistua ryhmään omasta kodista käsin. Ryhmässä on kullakin kerralla vierailija, esim. kaupunginmuseon työtekijä esittelee museota ja heidän tarjontaansa. Kaupungin lähiluonto-opas vierailee myös ja kertoo mahdollisista retkikohteista. Ryhmä kokoontuu neljänä keskiviikkona marraskuussa. Lähetämme sinulle sähköpostitse liittymislinkin, josta pääset osallistumaan. Lainaamme myös tarvittaessa tablettia, jolla pääset osallistumaan. Jos nettiryhmät ovat sinulle uusi asia, opastamme mielellämme. Ilm. ja tied. Pia Olkkonen p. 050 322 6560.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta. Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 18.11., 25.11. ja 2.12. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 23.11. ja 30.11. klo 9–11.30. Senioripiiri ke 24.11. klo 10–11.30.

MUUALLA Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2021

ISTOCK

yhteydessä. Myytävänä mm. joulupuuroa ja sekahedelmäkeittoa, glögiä ja piparia, grillattua joulumakkaraa, sisaren joulusinappia, saaristolaisleipää. Sisäpihan ikkunat on somistettu joulutapahtumin. Tervetuloa! Perheiden kauneimmat joululaulut la 27.11. klo 15.30. Ensimmäisen adventtisunnuntain messu su 28.11. klo 10. Tuomas Antola, Ilkka Luukka, Juho Punkeri. Lähetyksen adventtimyyjäiset su 28.11. messun jälkeen seurakuntasalissa. Myytävänä torttukahvit, leivonnaisia, sukkia, kortteja ja arpoja. Korttimaksu mahdollinen. Minun erityinen elämäni -taidenäyttely 29.11.–6.12. Kehitysvammaisten ihmisten tekemiä piirustuksia ja maalauksia omasta elämästä korona-aikana. Taidenäyttelyn avajaiset pe 3.12. klo 17, jolloin mahdollisuus kuulla taiteilijoiden kertomuksia kuvien takaa. Lisätietoa kristiina.tuohimaa-salminen@ evl.fi tai p. 050 433 4232. Seurakunnan seniorit to 2.12. klo 13 seurakuntasalissa. Valoa kaamokseen adventin tunnelmissa, diakoniapappi Mari Mäkelä.

Itsemurhaan päätyneitä muistetaan Sunnuntaina 21.11. Tikkurilassa järjestetään tilaisuus itsemurhan tehneiden muistolle. Tikkurilan kirkon yhteydessä sijaitsevassa Vehkapolun kerhotilassa (käynti Vehkapolulta) kuullaan kello 16–18 läheisensä menettäneiden kokemuksia, runoja, puheenvuoroja ja musiikkia. Tarjolla on kahvia ja teetä Kynttiläkulkue Tikkurilan uudelle torille lähtee klo 17.30. Tilaisuuden järjestävät yhdessä Vantaan Mielenterveysyhdistys Hyvät Tuulet, Vantaan alueen mielenterveysseura ja Vantaan seurakunnat.

tiedon tulevista retkikohteista ajantasaisesti.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Satu-Elina Ansas 040 626 7387 satuelina.ansas@evl.fi Ben Ahlroos 050 535 2450, Laura Leverin 050 467 2434, Seppo Paulasaari 046 922 9370, Katri Uutela 050 436 7712.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Torstaitupa to 18.11. ja 2.12. klo 11.30–13.30. Uutta toimintaa senioreille joka toinen torstai: ruokailu, henkilöhaastattelu, lauluhetki ja kahvit. Ruoka + kahvi 5e. 18.11. Jaakko Hietikko kertoo oopperalaulajan työstä sekä laulaa ja laulattaa. 2.12. Hoosianna–parituntinen, jossa Pekka Kivekäs ja Juhani Haapasalo kertovat adventtivirsistä ja laulattavat niitä. Raamattu- ja rukouspiiri to 18.11. klo 13–15 kerhohuone 2. Sateenkaarimessu la 20.11. klo 18.

Laura Leverin, saarna Sami Suhonen ja Samuel Susilinna, kanttorina Sirkku-Liisa Niemi. Messu su 21.11. klo 10. Katri Uutela, SIrkku-Liisa Niemi. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10. Lasten oma kirkkohetki päiväkerhohuoneessa. Perheolkkari kirkolla maanantaisin klo 9–12. Perheolkkari on kaikille avointa perhekerhotoimintaa. Täällä askarrellaan, leikitään ja aikuiset voivat tavata muita perheitä. Yläovet auki -iltapala maanantaisin klo 16–17. Kysele lisää Kaisalta, p. 044 422 0391. Kirkon leivontapuuhakerho 1.–6. lk maanantaisin ja tiistaisin klo 18–20 ala–aula / vapaiden kerhopaikkojen kysely susanna.rinne@ evl.fi. Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi, yhdessä opetellen. Pala Raamatusta -ilta, yhteisen tehtävän lähteellä. Ke 24.11. klo 18–19.30. Paavalin kutsumuksen hinta. Päivi Peittola. Myös Teamsissa, pyydä linkki: paivi.peittola@evl. fi. Laurus kamarikuoron konsertti ke 24.11. klo 19. Johtaa Heidi Harinen. Urkurina Anssi Pyykkönen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kirkkomuskarit torstaisin kirkon päiväkerhohuoneessa, klo 10 kirkkomuskari 0–1-vuotiaille ja klo 10.30 kirkkomuskari koko perheelle. Ohjaajana Sini Nikku. Ei ennakkoilmoittautumista. To 18.11. kirkkomuskari peruttu. Lapsen oikeuksien konsertti to 18.11. Klo 10. Esiintyjänä Siina ja Taikaradio. Hoosiannakirkko su 28.11. klo 10. Laura Leverin, Satu-Elina Ansas, Vantaan musiikkiopiston puhallinorkesteria johtaa Teppo Salakka. Kanttoreina Sirkku-Liisa Niemi ja Anssi Pyykkönen. Adventtimyyjäi-

set su 28.11. messun jälkeen n. 11.15–13. Riisipuuroa, kahvia ja torttuja, arpajaiset, käsitöitä, joululeivonnaisia ja -laatikoita, monenmoista hyvää syötävää ja kaunista päälle puettavaa. Myyjäisten tuotto diakonia- ja lähetystyölle. Koivukylän Lions klubin joulukonsertti to 2.12. klo 19. Lippu 20 e, sisältää pullakahvit klo 18 alkaen. Laurus–nuorisokuoroa johtaa Heidi Harinen. Anssi Pyykkönen, urut.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Lasten oma päiväkerho 3–5-vuotiaille 3 x / vk. Ilmoittautuminen Petri, p. 050 573 6328. Asolan silmukkaryhmä torstaisin klo 16–18. Kudotaan ja virkataan yhdessä. Seniorikahvila ma 22.11. klo 13–15. Lisätietoja Irene, p. 050 573 6329. Perheolkkari Asolassa tiistaisin klo 9–12. Perheolkkari on kaikille avointa perhekerhotoimintaa. Täällä askarrellaan, leikitään ja aikuiset voivat tavata muita perheitä. Ti 16.11. Perheolkkari peruttu. Asolan leivontapuuhakerho 1.–6. lk keskiviikkoisin klo 18–20. Vapaiden kerhopaikkojen kysely susanna.rinne@evl.fi. Asolan rukouspiiri keskiviikkoisin klo 9–11. Rukoillaan seurakunnan alueen ihmisten ja asioiden puolesta. Mukana Päivi Lee ja Tuovi Lehtinen. Kipuryhmä ti 30.11. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville, ohjaajana Jorma Kuusijärvi. Aihe: Voinko keskustella muustakin kuin kivustani? Lisätietoja Irene, p. 050 573 6329. Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12–14. Teemme pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1e / kerta. Lisätietoja Irene, p. 050 573 6329. Päihteettömyyteen tukeva naisten ryhmä to 18.11. klo 13. Aihe: Ruokailutottumukset ja 2.12. Aihe: Liikunta ja sen merkitys. Omaishoitajien keskusteluryhmä ti 23.11. Klo 13. Lisätietoja Irene p. 050 573 6329.

MUUALLA Toivoa naisille -ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 18–19.30 parillisilla viikoilla Lampirannalla, osoitteessa Tertunkuja 4b.

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 8306 804 ma-pe 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 8306 220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14,

puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202 Diakoniapäivystys Voit varata ajan keskustelua varten www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651/diakonia.tikkurila@evl.fi. Tarvittaessa voit tulla päivystykseen ilman ajanvarausta ti klo 10–11.30 (Asematie 12A). Käytäthän maskia ja tulet vain terveenä.

Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www. tikkurilanseurakunta.fi.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Vantaan musiikkiopiston pianonsoiton oppilaiden konsertti pe 19.11. klo 17 ja 19. Vapaa pääsy. Messu su 21.11. klo 10, Annaelina Mäkilampi, Sanna Heikurinen, Samppa Laakso. Before We Say Goodbye -konsertti su 21.11. klo 18. How Many Mothers -yhtyeen 20-vuotisjuhlakonsertti, johtaa Anne Viljamaa-Harju. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Christmas Jazz ma 22.11. klo 19. Mariah Hortans / M Sandberg Duo – Mariah Hortans, laulu, Mathias Sandberg, kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Le Noël des oiseaux – Joulun satuja meiltä ja maailmalta -joulukonsertti ti 23.11. klo 19. Maiju Vaahtoluoto, mezzosopraano ja Minttu Siitonen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Lions Club Vantaa/Simonkylän Adventtikonsertti pe 26.11. klo 19. Esiintyjinä Koop Arponen trio Flute of Shame sekä Laurus Kuoro ja Simonkallion koulun kuoro Heidi Harisen johdolla. Liput 25 e ovelta ja ennakkoon Lions Club Vantaa/ Simonkylän jäseniltä. Joulu Brittein saarilla -joulukonsertti la 27.11. klo 18. Laulu- ja käsikelloyhtye Sonus. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Hoosianna-messu su 28.11. klo 12, Päivi Helén, Kristiina Kartano, Terhi Viljanen, Samppa Laakso. Perheiden Hoosianna-messu su 28.11. klo 14.30, Johanna Jakonen, Kristiina Kartano, Samppa Laakso, Sari Kamppi, Kristiina Lainisalo. Lemmikkien joulusiunaus ti 30.11. klo 18 Pappilan puistossa (Kuriiritie 3). Vuosittaisen tilaisuuden järjestää Suomen Kennelliitto. Ekumeenisessa tilaisuudessa mukana ovat kappalainen Päivi Helén Tikkurilan seurakunnasta ja Isä Kalevi Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta. Apocalyptican konsertti ti 30.11. klo 19. Konsertti on osa Matka Mieleen – Kaamoksen Sellot -kier-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.11.–2.12.

tuetta. Konsertin ohjelmisto koostuu pääasiassa harvoin esitetyistä Apocalyptican instrumentaalikappaleista. Konsertin 59 euron hintaiset liput ovat myynnissä verkkolippukauppa Tiketissä.

PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3 Vox Silentii – Laulumeditaatio, Lepo psalmeissa pe 19.11. klo 17–18. Lepoa ja virkistystä väsyneille. Tervetuloa laulamaan, kuuntelemaan, hiljentymään ja keskittymään. Meditaatiohetki on ilman puhetta. Tapahtumaan on vapaaehtoinen 10 e tukiraha tai haluamasi summa tukemaan Vox Silentiin toimintaa. The nature of the hour is meditative and relaxing. There is no talking. We sing Gregorian chants, lullabies and vocal tunings. Voluntary fee 10 e or the sum you choose to donate. The time is 5 pm–6 pm

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma–pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 044 4220 480. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa lauantaisin kello 18. Junnuolkkari kaikille 7–14-vuotiaille tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 13–16 Vehkapolun kerhotilalla (Vehkapolku 10). Läksyjen tekoa, ohjattua toimintaa tai vain oleilua kavereiden kanssa avoimessa olotilassa. Junnuolkkarissa tarjolla myös välipala. Toiminta on täysin maksutonta. Lisätietoja Julia Sundvikilta, p. 050 5269401. Hengitän hiljaisuutta -aamuhetket to 18.11., to 25.11. ja to 2.12. klo 7.45–8.15. Torstaisin aamussa hiljennytään rukouksen ja Sanan äärelle. Päivämusiikkia kirkkosalissa to 18.11. klo 12, Anders Ekberg soittaa urkuja. Vapaa pääsy. Global Action – Paremman maailman puolesta -ryhmä to 18.11. ja to 2.12. klo 18. Suomen Lähetysseuran Global Action -toiminta sopii heille, joiden sydän sykkii globaalille oikeudenmukaisuudelle, yhteisölliselle toiminnalle ja ympäristölle. Ryhmässä tutustutaan Lähetysseuran työhön ja laatikkoviljelyyn sekä ideoidaan yhdessä ravintolapäiviä, siivouspäiviä, liikunta- ja käsityötempauksia tai muita tapahtumia SLS:n kohteiden hyväksi maailmalla. Meditatiivinen iltamessu to 18.11., to 25.11. ja to 2.12. klo 20 Iltamessun etkot teekupin äärellä klo 19 seurakuntasali Voimassa. Yhteisöllisesti toteutetun iltamessuhetken sisältöä ovat rukous, Sana, voimaannuttavat yhteislaulut ja mahdollisuus yhteiseen hiljentymi-

seen. Halutessasi voit ilmoittautua vapaaehtoiseksi tuleviin hetkiin iltamessun yhteydessä. Messuporukka etsii erityisesti säestystaitoisia vapaaehtoisia mukaan! Mikäli haluat tulla soittamaan joissakin torstai-illan messuissa, ota yhteys messupappiin: mirka.harkonen@ evl.fi. Perhepäivä pe 19.11. ja pe 26.11. klo 9–13. Muskarikirkko klo 10. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Keittolounas 3 e / perhe ja tarjoilu ilman keittoa 2 e / perhe. Laulupiiri pe 19.11. klo 15.30, Terje Kukk ja pe 26.11. klo 15.30, Iina Katila. Valon Tikkurila -valotapahtuma Tikkurilan keskustassa pe 19.11. – la 20.11. klo 17–22. Tikkurilan kirkolla nähdään valoteos Passing. Valoreitti koostuu itsenäisistä ja paikkasidonnaisista valoinstallaatioista, jotka nostavat esiin tutusta kaupunkimiljööstä yllätyksellisiä tunnelmia. Yhdeksän installaation reitti kuljettaa Vernissan kulttuuritehtaalta Veteraanipuiston kautta kauppakeskus Dixiin, Tikkurilan kirkolle ja kaupungintalolle, päättyen Kirjastopuistoon. Yli 40-vuotiaiden sinkkuilta pe 19.11. klo 18–19.30. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat tutut! Sinkkujen suunnittelemaa ohjelmaa kahvikupin äärellä. Sinkut myös Facebookissa: Seurakunnan sinkut. Naisten rukouspiiri pe 19.11. ja pe 26.11. klo 18. Laulaja-lauluntekijä Osmo Ikosen konsertti pe 19.11. klo 18. Konsertti on osa Tikkurilan kirkon avajaisvuoden tuotantoa. Liput 10 e ennakkoon Holvi-verkkokaupasta. Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 20.11. ja 27.11. klo 15. Messu ja lähetystilaisuus su 21.11. klo 10, Mirka Härkönen, Mari Chaulagai, Toomas Takala, Terje Kukk. MAF lähetyspyhä. Messun jälkeen kirkkokahvit ja lähetystilaisuus: ”Miten lentokone auttaa?”. Toiminnanjohtaja Janne Ropponen ja työhön valmistautuva Päivi Griffin esittelevät lähetyslentäjien eli MAF:n toimintaa. Musiikissa Jussi Matikainen. Suoratoisto: Facebook/ Tikkurilan seurakunta. Lastenkirkot su 21.11. ja su 28.11. klo 10 messun yhteydessä Pienten paikassa. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Lisätiedot maaret.hirvensalo@evl.fi tai 050 572 2811. Viikkomessu ma 22.11. ja ma 29.11.

klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa. Lounas kirkon ala-aulassa ma 22.11. ja ma 29.11. messun jälkeen klo 12–13.30. Tervetuloa! Erityisruokavalioita emme valitettavasti pysty huomioimaan. Vauvakahvila ma 22.11. ja 29.11. klo 12.30.–14.30. Raamatunlukupiiri: Jeesuksen muotokuvat Uudessa testamentissa ma 22.11. ja 29.11. klo 18, Jaakko Hyttinen. Lastenkonsertti: Siina & Taikaradio ti 23.11. klo 9.15 ja 10.15. Iloinen lastenkonsertti perheen pienimmille. Tervetuloa mukaan yhdessä koko perhe! Yli 8 hengen seurueet ilmoittautuvat. Lisätiedot ja ilmoit-

mistä siinä on pohjimmiltaan kysymys. Järj. Lähetysyhdistys Kylväjä. Hoosianna-messu su 28.11. klo 10, Janne Silvast, Marja Eloranta, Terje Kukk, Meiju Riihelä. Suoratoisto: Facebook/Tikkurilan seurakunta. Armas Maasalon Adventtivesper su 28.11. klo 18–19. Vapaa pääsy. Sukkelat sukankutojat ti 30.11. klo 10. Neulotaan yhdessä sukkia diakoniatyön ja Kirkon Ulkomaanavun katastrofityön hyväksi. Voit myös neuloa kotona. Seurakunta tarjoaa langat. Tikkurilan eläkeläiskerho ti 30.11. klo 13–14.30. Eläkeläiskerholaisten joululounas. Ilmoittautuminen kerhossa. 22.11. jälkeen voi peruutuspaikkoja kysyä pastori Maria Koukkarilta, p. 050 3609002. Omalla äänellä -lauluryhmä ti

Jaa jouluiloa ja yllätä perhe, lapsi tai yksinelävä vanhus joululahjalla. Tarkista seurakuntakohtaiset tiedot ja ohjeet osoitteesta rakennajoulupuu.fi

hyväksi. Leipojaksi tai myyjäisten talkootehtäviin voi ilmoittautua Mari Chaulagaille, p. 050 4147234. Yhteinen jouluaatto pe 24.12. klo 15–18. Tule viettämään joulua yhdessä Tikkurilan kirkolle, 2. kerrokseen. Tarjolla on aattohartaus, joulupuuroa ja jouluiset torttukahvit sekä yhdessäoloa. Ennakkoilmoittautuminen 13.12.–16.12. sähköpostitse: heli.varstala@evl.fi tai p. 050 5758684.

PIENTEN PAIKKA Auki joka päivä, Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 kahvilan aukioloaikoina. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1 Perhepäivä ma 22.11. ja 29.11. klo 9–14. Aamupala tyyppinen tarjoilu 2 e / perhe. Miesten saunailta ma 22.11. klo 17.30–21. Kerho isille ja lapsille ti 23.11. ja ti 30.11. klo 17.30–19. Mukavaa yhteistä tekemistä isille ja lapsille. Rukouspiiri ke 24.11. ja ke 1.12. klo 18. Jouluaskarteluilta perheille to 25.11. klo 17.30–19.30. Joulun tunnelmaa voi luoda monella tapaa, vaikka koristeilla ja yhdessäololla. Nämä kaksi yhdistyvät seurakunnan askartelupajassa! Naisten lenkkisauna to 2.12. klo 18.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO tautumiset: maaret.hirvensalo@ evl.fi tai 050 572 2811. Lähetyksen päiväpiiri ti 23.11. klo 13. Kokoushuone Usko, 2. krs. Hengitän hiljaisuutta -aamuhetket ti 23.11. ja ti 30.11. klo 7.45–8.15. Tiistaisin aamuhetkessä on rauhaa ja mietiskelyä. Voit tulla ja viipyä oman aikataulusi mukaisesti. Nautimme hiljaisuudesta ja rauhasta, annamme ajatustemme asettua. Hengähdämme. Hengitän hiljaisuutta -aamuhetket ke 24.11. ja ke 1.12. klo 7.45– 8.15. Keskiviikkoisin aamussa kaikille sopivia levollisia liikkeitä. Mielen hiljentyessä avaudumme Pyhän läsnäololle ja rukoukselle. Päivämusiikkia kirkkosalissa to 25.11. klo 12, Marja Kyllönen, laulu ja Iina Katila, säestys. Vapaa pääsy. Vantaan aikuisopiston soitinryhmien joulukonsertti pe 26.11. klo 18.30. Vapaa pääsy. Tikkurilan Eläkeläisten Sekakuoron joulukonsertti la 27.11. klo 18. Vapaa pääsy. Toisen todellisuuden kielioppi -valokuvanäyttely la 27.11. – su 12.12. Tikkurilan kirkossa kirkon aukioloaikoina. Sofi Valkealinnun valokuvanäyttely kuvaa elämää yllättävistä näkökulmista ja pohtii,

30.11. klo 17.30–19, Terje Kukk. Jouluaskarteluilta perheille ti 30.11. klo 17.30–19.30. Joulun tunnelmaa voi luoda monella tapaa, vaikka koristeilla ja yhdessäololla. Nämä kaksi yhdistyvät seurakunnan askartelupajassa! Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 1.12. klo 13. Päivämusiikkia kirkkosalissa to 2.12. klo 12, Samppa Laakso, urut. Vapaa pääsy. Nuorten aikuisten pikkujoulut to 2.12. klo 18 Vehkapolun kerhotilassa. Lisätietoja nuorten aikuisten papilta Terhi Viljaselta: terhi.viljanen@evl.fi tai p. 050 310 6824. Ilmoittautuminen 7–14-vuotiaiden Itsenäisyyspäivän vastaanotolle on alkanut. Juhlistamme Suomen itsenäisyyttä juhlavastaanotolla ma 6.12. Tikkurilan kirkolla. Tapahtumaan ilmoittautuminen www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Kouluikäiset”. Tapahtuma on maksuton. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätietoja: Julia Sundvik, p. 050 5269401. Joulumyyjäiset la 4.12. klo 11–14. Myynnissä käsitöitä, leivonnaisia ja arpoja sekä kahviosta riisipuuroa ja jouluisia herkkuja lähetystyön

Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho ti 23.11. ja ti 30.11. klo 9.30–11. Ristipuron keskiviikkokerho ke 24.11. klo 13.30–15, joulukorttien askartelua ja ke 1.12. klo 13.30–15, kanttori laulattaa joululauluja.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B Tammiston perhekerho ma 22.11. ja ma 29.11. klo 9.30–11. Jouluaskarteluilta perheille ma 22.11. klo 17.30–19.30. Joulun tunnelmaa voi luoda monella tapaa, vaikka koristeilla ja yhdessäololla. Nämä kaksi yhdistyvät seurakunnan askartelupajassa!

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 25.11. klo 18.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2 Perhekerho ti 23.11. ja ti 30.11. klo 9.30–11. Jouluaskarteluilta perheille ti 23.11. klo 17.30–19.30. Joulun KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.11.–2.12.

tunnelmaa voi luoda monella tapaa, vaikka koristeilla ja yhdessäololla. Nämä kaksi yhdistyvät seurakunnan askartelupajassa! Elävän veden virta -rukouspiiri ma 29.11. klo 17.30. Uusi rukouspiiri Ylästössä joka toinen maanantai. Raamatun tutkimista ja yhteistä rukousta.

VERKOSSA www.facebook.com/tikkurilanseurakunta Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

MUUALLA Malminiityn eläkeläiskerho ma 22.11. klo 13 Malminiityn kerhohuoneella Malminiityntie 16 b. Kanttori Terje Kukk laulattaa.

Kirkkoherranvirasto: avoinna vain puhelimitse tai sähköpostitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: to klo 9–11 Kivistön kirkko: ti klo 13–15. Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Yhteinen seniorikerho torstaisin klo 13.30–15. Aiheina: 18.11. Ikuisuuskysymyksiä. Jarmo Kiilunen kertoo paavi Benedictus XVI:n tuoreesta kirjasta Eskatologia – Kuolema ja ikuinen elämä. 25.11. Jere Hämäläinen: Ehtoollinen. 2.12. Joululauluja. Kari Jerkku laulattaa. Naisten Pankin luento ja soppalounas la 20.11. klo 12–14. Klo 12 Luento: Mistä etunimet tulevat?

Elämänkaari

Liisa Posio 86 v, Kaarina Elina Haikala 74.

HAKUNILAN SEURAKUNTA

KORSON SEURAKUNTA

Kastettu Emma Sofia Itkonen, Eetu Tuomas Juvakka, Eemil Onni Toivo Luoma-aho, Meea Linnea Nevalainen, Matilda Wilhelmiina Ruusunen, Oiva Ilmari Suorsa, Sani Leona Lebogang Viinamäki. Hautaan siunattu Auvo Ensio Heinonen, 88 v, Veikko Juhani Korhonen, 88 v, Matti Kalervo Karjalainen, 75 v, Päivi Hannele Paloviita, 62 v.

Kastettu Adessa Alice Elisabet Nelin, Joel Oliver Peltokangas, Noel Edvin Lionel Airas, Maxim Aleksei Soliankine, Jalo Nuutti Juhani Mikluha, Jimi Atte Juhani Mikluha, Oona Sylvia Toivola, Jordan Jeremia Gabriel Helminen. Hautaan siunattu Erkki Albert Kokko 95 v, Markus Uolevi Saari 90 v, Ahti Unto Pekka Laaksonen 76 v, Terho Eeli Korjus 75 v, Riitta Kaarina Niinipalo 72 v, Hannu Sakari Korhonen 60 v, Teuvo Tapio Frimodig 56 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu. Iiris Emma Olivia Vainio, Olavi Leo Tapani Ahonen. Hautaan siunattu Noel Oliver Sipilä 14 v, Harri Kalervo Haanjoki 72 v, Pirkko

Vantaankosken seurakunta

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2021

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Nicolas Leon Böhm, Aatos Antti

Miten uudet nimet syntyvät? Miten nimi vaikuttaa meihin? Minna Saarelma-Paukkala, Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtaja ja nimistöntutkimuksen dosentti. Klo 13 Seitsemän sortin soppalounas. Keitto & kahvi 15 e, lapsille 5 e, pelkkä kahvi & leivonnainen 5 e. Myynnissä Naisten Pankin kortteja, ekologisia talousliinoja ja vihannespusseja, villasukkia sekä leivonnaisia. Maksuna käteinen tai MobilePay. Messu su 21.11. klo 10. Papit Iiro Salminen, Oili Karinen, kanttori Iisakki Seppä. Laulubussi matkustaa! Siina ja Taikaradio -duon lastenkonsertit ma 22.11. klo 9 ja 10.15. Koko perheen bussiretki, jossa kaikki pääsevät mukaan yhteiseen lauluun ja leikkiin! Ryhmien ilm. Helena Fyhr, p. 050 380 6500. Maksuton. Toivoa naisille ma 22.11. klo 13. Rukouspiiri tukee Sansan medialähetystyötä. Kristillisen meditaation ilta ma 22.11. klo 18. Hengähdämme ja rukoilemme kristillisen meditaatioperinteen hengessä. Viivymme Jumalan läsnäolossa. Johdattelu aiheeseen, virikepuhe, meditaatio ja yhteinen jakaminen. Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille tiistaisin klo 14. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Miesten raamattupiiri ti 23.11. klo 18.30. Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13.

Olavi Rapo, Aapo Juhani Pyykölä, Fanny Ida Aleksandra Lähteenmäki, Toivo Ilmari Johannes Eronen, Viivi Aila Aurora Sippola, Jasmin Lilja Saaga Tiainen. Avioliittoon kuulutettu Janne Olavi Rapo ja Silja Alina Eerika Jussila. Hautaan siunattu Raimo Einar Varis 86 v, Veijo Antero Heinonen 70 v, Maila Kristiina Ahonen 64 v, Raili Kyllikki Kaateri 83 v, Timo Mikael Virtanen 82 v, Helge Antero Maja 79 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Mila Aleksandra Parkkari, Olli Johannes Päiviö Piira, Helgeriin Kozlovski, Eemi Olavi Evert Kauppinen, Ella Amelie Grann, Alpo Albert Bågman, Liam Eeli Antero Salminen, Martti Armas Kosonen, Oliver Juhani Jokiranta, Mette

Kauneimmat joululaulut -vaellus la 27.11. klo 13–14. Klo 13 lähtö Virtakirkolta. N. klo 14 perillä Myyrmäen kirkon pihalla, jossa adventtitapahtuma. Reitti n. 2 km. Kirkkoravintola Voimala pe 26.11. klo 11–13. Kirkkohetki klo 13. Pöytiintarjoilu. Maksuton. 1. adventtisunnuntain Hoosianna-kirkko su 28.11. klo 10. Papit Hannu Pöntinen, Maari Santala, kanttori Ritva Holma. Kantaattikuoro. Raamattupiiri ma 29.11. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 29.11. klo 17.30.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Taidemusiikkituokiot vauvoille ja taaperoille pe 19.11. klo 9 ja 10. Osa Vantaalla järjestettävää Kukkuu! -festaria. Maksuton. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Tervetuloa iloiseen seuraan päiväkahville ja tekemään käsitöitä! Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. 24.11. Jere Hämäläinen: Ehtoollinen. 1.12. Anja Tolonen: Uskalla elää. Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Lasten lauluryhmä Kastehelmi

keskiviikkoisin klo 17.15–18 5–9-vuotiaiden ryhmä, klo 18–19 yli 9-vuotiaiden ryhmä. Ilmoittautumiset paikan päällä. Maksuton. 1. adventtisunnuntain Hoosianna-kirkko su 28.11. klo 10. Papit Aki Kekkonen, Oili Karinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kivistön kirkon kuoro. Hoosianna-Kivistömessu ma 29.11. klo 19. Pappi Oili Karinen, kanttori Iisakki Seppä. Pikku-Norsun muskarijoulukirkot ti 30.11. klo 9.15 ja 10.15 sekä ke 1.12. klo 9.15 ja 10.15. Rukous- ja raamattupiiri ti 30.11. Klo 17.30 rukouspiiri, klo 18.30 raamattupiiri. Jouluaskarteluilta ke 1.12. klo 17.30–19. Glögiä / mehua & pipareita. Miesten saunailta ke 1.12. klo 18–21.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta. Pikku-Norsun muskarijoulukirkko ma 29.11. klo 9.30.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Olotila-kahvila maanantaisin klo 11–13. Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7.15. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11.

Iines Katriina Rauhala, Elli Amanda Lindfors, Jasper Matti Julius Rita. Avioliittoon kuulutettu Sven Naerismägi ja Virpi Helena Talasmäki. Hautaan siunattu Anna Maire Rintala 94 v, Ritva Ainikki Saarikoski 91 v, Alli Maria Elina Virtanen 90 v, Lilja Annikki Rannisto 88 v, Eeva Maija Jäntti 87 v, Erkki Olavi Savolainen 86 v, Pentti Antero Saukkonen 83 v, Jarmo Kauko Kalevi Väre 80 v, Marja Liisa Peura 77 v, Seppo Ensio Jyrkinen 77 v, Marita Johanna Annele Tammipuro 71 v, Ken Wilhelm Bergström 66 v, Maija Roiha 65 v, Jarmo Kalevi Nyman 64 v, Jouni Henrik Pyyhtiä 59 v, Unto Suni 0 v.

Elisabeth Rapp, Sisu Onni Ilmari Ylitapio, Oliver Viljami Okkonen, Leila Maria Pennanen, Eeva Inkeri Pennanen, Vertti Viljami Tepponen, Aino Johanna Kulmala, Alisa Aurora Hyytiäinen, Max Unto Ilmari Sell, Edvin Toivo Eeva, Meeri Outi Elisabeth Pirjetä Zumendem. Hautaan siunattu Laila Eliisa Rahkonen 96 v, Karl Väinö Herlin 93 v, Juho Olavi Hukkanen 69 v, Jarmo Juhani Kärkkäinen 41 v, Rauni Marjatta Lankinen 91 v, Eila Annikki Väisänen 89 v, Olavi Oskari Rask 87 v, Jorma Ensio Kunttu 85 v, Eevi Marjatta Nyman 84 v, Raili Tuula Marjatta Tiilikainen 76 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

Döpta William Alexander Lindholm.

Kastettu Minja Ira Paavilainen, Mirella Aava

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.11.–2.12.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

MUUALLA

Itsenäisyyspäivänä disko soi Varhaisnuoret juhlistavat itsenäisyyspäivää ma 6.12. klo 18 alkaen Tikkurilan kirkossa juhlaillallisen ja itsenäisyyspäivän diskon merkeissä. 7‒14-vuotiaille suunnatulla itsenäisyyspäivän vastaanotolla popparikoneen taataan poksuvan koko illan. Juhlan järjestävä Tikkurilan seurakunnan nuorisotyö kehottaa vieraita ottamaan mukaan juhlavaatteet sekä nauttimaan tunnelmasta. Maksuttomalle itsenäisyyspäivän vastaaotolle voi ilmoittautua mukaan sivulla www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”kouluikäiset”.

HÅKANSBÖLE KYRKA

joulupuisto ja Jeesus-lapsen talli 27.11.–6.1. Myyrmäen kirkon puistossa (Uomatie 1). Ympäristötaidetta ovat toteuttaneet ip-kerhon lapset ja aikuiset. Valot syttyvät joka päivä klo 15. Jeesus-lapsen talli auki ark. klo 12–16 sekä 13.– 17.12. ja 20.–21.12. klo 12–19. Kotiraamattupiiri ke 1.12. klo 15–16 Halmeilla, Louhelantie 1 G 93. Haluatko jakaa jouluiloa? Osta ruokalahjakortti (S- tai K-kauppa tai Lidl, arvo esim. 20–50 e). Laita lahjakortti kirjekuoreen, kuoreen teksti ”Ruokalahja”. Jotta lahjakortti ehtisi jouluksi, palauta se viim. 15.12. Myyrmäen Virtakirkolle (Rajatorpantie 8) vahtimestareille, kirkkoherranvirastoon tai diakoniatoimistoon tai Kivistön kirkolle (Laavatie 2) vahtimestareille.

VERKOSSA Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai 2 vkon ajan tallenteena. Messu su 21.11. klo 10. Papit Iiro Salminen, Oili Karinen, kanttori Iisakki Seppä. 1. adventtisunnuntain Hoosian-

na-kirkko su 28.11. klo 10. Papit Hannu Pöntinen, Maari Santala, kanttori Ritva Holma. Kantaattikuoro.

Vanda svenska församling Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

DICKURSBY KYRKA/PÅ NÄTET Stationsvägen 12a Ungdomskväll on 24.11 och 1.12 kl. 18 Seniorcafét ti 23.11 kl. 13 Välkommen med att träffa andra! Andakt, kaffe och tilltugg med trevligt sällskap.

HELSINGE KYRKA S:T LARS Kyrkovägen 45 Konfirmation för Pajulahti lägret, Lö 20.11 kl. 12. Konfiramtion för Houtskär 2, Sö 21.11 kl. 12.

Håkansbölevägen 48 Sottungsby-Håkansbölekretsen to 25.11 kl. 13 med Vanda svenska församling. Kom med att träffa andra, andakt, kaffe och tilltugg.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 p. 040 357 9255 retriitit.vantaa@evl.fi

NÄKÖVAMMAISILLE

ISTOCK

Tilaa ja nouda -jouluherkkuja. Kakkuja, pipareita, pikkuleipiä, suolaisia muffinsseja. Tilaus pe 19.11. menn. maria.jarviniitty@evl. fi, p.050 512 1168. Nouto la 27.11. klo 14–16 Myyrmäen kirkon pihalta (Uomatie 1). Lisätiedot: vantaankoskenseurakunta.fi Joulunavaus kauppakeskus Myyrmannissa la 20.11. klo 11–16. Kauneimmat joululaulut klo 14.30 ja 15.15. Voit ottaa jouluntoivutusselfien monikielisen jouluseinän edessä. Paikalla myös Rakenna joulupuu -keräyksen joulupuu, josta voi ottaa muistilapun, miten lahjoittaa jouluiloa oman alueen ihmisille. Yhdessä Hämeenkylän seurakunnan kanssa. Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 15–16.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Perhemuskari maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Kansainvälinen perhemuskari tiistaisin klo 9.30–11 Myyrmäen kirkon pihakontti, Uomatie 1. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Olotila-kahvila Kannisto tiistaisin klo 11–13 Kenraalintie 6. Kauneimmat joululaulut -vaellus la 27.11. klo 13–14. Laulava urbaani jouluvaellus. Lähtö klo 13 Virtakirkolta (Rajatorpantie 8) Myyrmäen kirkolle (Uomatie 1). Suuri adventtitapahtuma la 27.11. klo 14–16 Myyrmäen kirkon pihalla (Uomatie 1). Adventtimyyjäiset ja kahvio. Myynnissä leivonnaisia, käsitöitä, ovikransseja, hilloja, joulukortteja ja -kalentereita, arpajaisia. Kahviossa puuroa, vohveleita joulutwistillä, glögiä ym. Klo 14 ja 14.30 Kauneimmat joululaulut. Klo 15 Lasten Kauneimmat joululaulut. Koko tapahtuman ajan ”Tähden tie” – Tunnelmavalaistu joulupuisto ja Jeesus-lapsen talli. Valot syttyvät klo 15. Paikalla myös Rakenna joulupuu -keräyksen joulupuu. josta saa ohjeet, miten lahjoittaa jouluiloa oman alueen ihmisille. Tähden tie – Tunnelmavalaistu

Högmässa 28.11 kl. 10.

ISTOCK

Raamattupiiri ti 23.11. klo 13. Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin klo 13. Miestenpiiri ma 29.11. klo 18.30. Aarne Pehkonen: Miten Suomi säilytti itsenäisyytensä vuonna 1918? Toivon Tuulet ke 1.12. klo 18. Arto Rannila.

Näkökulma ma 29.11. klo 13–15, Soukan kappeli, Soukankuja 3. Vierailijana Elisa Montonen, oikeuksien valvonnan asiantuntija Näkövammaisten liitosta. Vertaisryhmässä etsitään uusia näkökulmia elämään. Ryhmä on tarkoitettu sekä vähän aikaa että pitkään näkövammansa kanssa eläneille. Ryhmää ohjaajina toimivat diakoni Ritva Aarnio ja vertaisohjaaja Maarit Hedman. Tikkurilan kerho ti 7.12. klo 13–15 Tikkurilan kirkko, Asematie 12, 01300 Vantaa. Ohjaajina Sini Siiriäinen ja Rauha Malkki. Kahvitarjoilu. Markun musapäivät ti 7.12. klo 16.30–17.30, Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5, Espoo. Iltapäivän isäntänä ja laulattajana toimii Markku Känninen. Miesten saunailta to 2.12. klo 18–21, Länsimäen kirkon takkahuoneessa, Kerokuja 9, Vantaa. Tarjolla saunan lisäksi voileipiä sekä kahvia ja teetä yms. Ota oma pyyhe mukaan. Illan isäntänä Pentti Ahonen, p. 041 544 0764. Raamattupiiri to 25.11. klo 13–15, Suvelan kappeli, Kirstintie 24, Espoo. Tervetuloa matalalla kynnyksellä, uudet ja entiset piiriläiset lukemaan viikon Raamatun tekstejä, tutustumaan uusiin hengellisiin kirjoihin, keskustelemaan, rukoilemaan, laulamaan ja kahvittelemaan. Oppaat ovat aulassa vastassa. Raamattupiiriä ohjaa Sari Karjalainen. Lähetyspiiri pe 19.11., 26.11. ja 3.12. klo 17–19.30, Malmin varustamo, Pekanraitti 16, Malmi, 2. krs. Ohjaajana Leena Siponkoski, p 040 585 8510. Lähetyspiiri tukee Lähetysseuran tekemää työtä Nepalissa, vammaisten lasten hyväksi. Joulujuhla la 11.12. klo 11–14, Tikkurilan kirkko, seurakuntasali, Asematie 12. Ilmoittautumiset Terhi Suonsivulle p. 050 381 8758 tai terhi.suonsivu@evl.fi viim. 25.11.

ka ma 22.11. klo 11.30–13.30 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Hartaus klo 11.30, lounas ja yhdessäoloa. Kannelmäen raamattupiiri ti 23.11. klo 15–17 Kannelmäen kirkolla, Vanhaistentie 6, Helsinki. Viittomakielinen perhekerho pe 26.11. klo 9.30–12.30 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, Espoo. Pääkaupunkiseudun viittomakielinen adventtimessu ja -juhla su 28.11. klo 13 Hvittorpin kurssikeskus, Hvittorpintie 243 Masala, Kirkkonummi. Tarkemmat tiedot Annika Topio txt. 040 531 1002.

KEHITYSVAMMAISILLE Minun erityinen elämäni -taidenäyttely 29.11.–6.12. Korson kirkolla, Merikotkantie 4, Vantaa. Kehitysvammaisten ihmisten tekemiä piirustuksia ja maalauksia omasta elämästä korona-aikana. Taidenäyttelyn avajaiset pe 3.12. klo 17, mahdollisuus kuulla taiteilijoiden kertomuksia kuvien takaa. Lisätietoa kristiina.tuohimaa-salminen@evl.fi tai p. 050 433 4232. Selkokieliset kauneimmat joululaulut pe 3.12. klo 18 Korson kirkossa Merikotkantie 4, Vantaa. Ennen tilaisuutta mahdollisuus tutustua Minun erityinen elämäni -taidenäyttelyyn, jossa on kehitysvammaisten ihmisten tekemiä piirustuksia ja maalauksia omasta elämästä korona-aikana.

International Musical Kids Club Tuesdays 9.30– 11 am Temporary building at Myyrmäki Church yard, Uomatie 1. For children accompanied by parent. Season 60 euro, twice you can check out the Club for free. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille tiistaisin klo 14 Myyrmäen Virtakirkolla, Rajatorpantie 8. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Русскоязычная библейская группа по средам, 18-20 В церкви Länsimäki, Kerokuja 9. Приглашаем всех интересующихся! С вопросами обращайтесь к руководителю группы, Анжелике Химич +358 45 165 8552. The Message Club Thu 25 Nov 2 pm Dickursby church, Stationsvägen 12a. We will be using ”The Message” Bible version and be studying the gospel of St. Luke. Some refreshments will be served. We will have the meetings from 2–4 pm. For more information and enrollment please contact deacon Heidi Salminen.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen kohtaamispaikKIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.11.–2.12.

Kirkoissa soi VILLE JUURIKKALA

TORSTAINA 18.11. Lapsen oikeuksien konsertti klo 10. Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Esiintyjänä Pikku Kakkosestakin tuttu Siina ja Taikaradio. Vapaa pääsy. Päivämusiikkia klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Kanttori Anders Ekberg soittaa urkuja. Vapaa pääsy. Valoon päin -iltakirkko Kari Tapion lauluin klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Iltakirkon musiikki koostuu Kari Tapion (1945–2010) omista ja hänen tunnetuksi tekemistään lauluista kuten Kuin taivaisiin, Olen kuullut on kaupunki tuolla, Myrskyn jälkeen. Iltakirkossa nautitaan myös ehtoollinen. Pappina Tuomo Kahenvirta. Muusikot Tuomas Heikkilä, Jussi Keltakangas, Joni Rajamäki, Johannes Kortelainen ja Jakke Saarinen.

PERJANTAINA 19.11. Taidemusiikkituokiot vauvoille ja taaperoille klo 9 ja 10 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Osa Vantaalla järjestettävää Kukkuu!-festaria. Maksuton. Vox Silentii – Laulumeditaatio, Lepo Psalmeissa klo 17–18 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Lepoa ja virkistystä väsyneille. Tervetuloa laulamaan, kuuntelemaan, hiljentymään ja keskittymään. Meditaatiohetki on ilman puhetta. Tapahtumaan on vapaaehtoinen 10 e tukiraha tai haluamasi summa tukemaan Vox Silentiin toimintaa. The nature of the hour is meditative and relaxing. There is no talking. We sing Gregorian chants, lullabies and vocal tunings. Voluntary fee 10 e or the sum you choose to donate. The time is 5 pm–6 pm. Vantaan musiikkiopiston pianonsoiton oppilaiden konsertti klo 17 ja 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy. Laulaja-lauluntekijä Osmo Ikosen konsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Konsertti on osa Tikkurilan kirkon avajaisvuoden tuotantoa. Liput 10 e ennakkoon Holvi-verkkokaupasta.

LAUANTAINA 20.11. Before We Say Goodbye. How Many Mothersin 20-v. juhlakonsertti klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Mammat konser-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 18/2021

Apocalyptica konsertoi Pyhän Laurin kirkossa tiistaina 30.11. kello 19. Konsertti on osa Matka Mieleen ‒ Kaamoksen Sellot -kiertuetta. Luvassa on harvoin esitettyjä bändin instrumentaalikappaleita. Konserttilippu maksaa 59 euroa.

toivat liki kahden vuoden tauon jälkeen, samalla viimeistä kertaa pitkäaikaisen johtajansa Anne Viljamaa-Harjun johdolla. Konsertissa juhlistetaan Mammojen jo 20 vuotta jatkunutta laulutaivalta! Ohjelmistossa on mukana helmiä vuosien varsilta ja toki uusiakin säveliä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SUNNUNTAINA 21.11. Before We Say Goodbye klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. How Many Mothers -yhtyeen 20-vuotisjuhlakonsertti, johtaa Anne Viljamaa-Harju. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

MAANANTAINA 22.11. Laulubussi matkustaa! Siina & Taikaradio -duon lastenkonsertit klo 9 ja 10.15 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Koko perheen laulubussiretki, jossa kaikki pääsevät mukaan lauluun ja leikkiin! Ryhmien ilm. Helena Fyhr, p. 050 380 6500. Maksuton. Christmas Jazz klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Mariah Hortans / M Sandberg Duo – Mariah Hortans, laulu, Mathias Sandberg, kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TIISTAINA 23.11. Lastenkonsertti: Siina & Taikara-

dio klo 9.15 ja 10.15 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Iloinen lastenkonsertti perheen pienimmille. Tervetuloa mukaan yhdessä koko perhe! Yli 8 hengen seurueet ilmoittautuvat. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: maaret.hirvensalo@evl. fi tai 050 572 2811. Riisipuuroa ja enkeleitä. Kultaisen Iän Laulajien konsertti klo 18.30 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Kultaisen Iän Laulajat vievät yleisön joulunodotuksen tunnelmiin. Kahvit tarjolla alkaen klo 17. Vapaa pääsy. Le Noël des oiseaux – Joulun satuja meiltä ja maailmalta -joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Maiju Vaahtoluoto, mezzosopraano ja Minttu Siitonen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

KESKIVIIKKONA 24.11. Laurus-kamarikuoron konsertti klo 19 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Joht. Heidi Harinen. Urkuri Anssi Pyykkönen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TORSTAINA 25.11. Päivämusiikkia kirkkosalissa klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Marja Kyllönen, laulu ja Iina Katila, säestys. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 26.11. Vantaan aikuisopiston soitinryhmien joulukonsertti klo 18.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Vapaa pääsy. Lions Club Vantaa/Simonkylän Adventtikonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Esiintyjinä Koop Arponen trio Flute of Shame sekä Laurus Kuoro ja Simonkallion koulun kuoro Heidi Harisen johdolla. Liput 25 e ovelta ja ennakkoon Lions Club Vantaa/ Simonkylän jäseniltä.

LAUANTAINA 27.11. Joulu Brittein saarilla -joulukonsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Laulu- ja käsikelloyhtye Sonus. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tikkurilan Eläkeläisten Sekakuoron joulukonsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 28.11. Hyvän Tahdon Joulua -konsertti klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Hakunilan Leijonat tempaisevat jälleen. Hyväntekeväisyyskonsertissa esiintyvät oopperalaulajat Sirpa Nuuttila, Mervi Rautiainen, Aki Alamikkotervo, Hannu Forsberg, Jaakko Hietikko ja Arto Hosio. Pianistina ja urkurina

Juha Paukkeri. Liput 20 e. Tuotto lyhentämättömänä Hakunilan alueen lasten ja nuorten hyväksi. Armas Maasalon Adventtivesper klo 18–19 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 30.11. Lehtikuusen koulun musiikkiluokkien joulukonsertti klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Lehtikuusen koulun musiikkiluokat 3–9 ovat jälleen valmistelleet hienon joulukonserttikokonaisuuden musiikinopettajiensa johdolla. Vapaa pääsy. Apocalyptican konsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Konsertti on osa Matka Mieleen – Kaamoksen Sellot -kiertuetta. Konsertin ohjelmisto koostuu pääasiassa harvoin esitetyistä Apocalyptican instrumentaalikappaleista. Liput 59 e Tiketistä.

TORSTAINA 2.12. Koivukylän Lions klubin joulukonsertti klo 19. Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Laurus-nuorisokuoroa johtaa Heidi Harinen. Anssi Pyykkönen, urut. Lippu 20 e, sisältää pullakahvit klo 18 alkaen. Päivämusiikkia klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Samppa Laakso, urut. Vapaa pääsy.