Kirkko ja kaupunki 2021 19 Espoo by Kirkko ja kaupunki

2.12.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Yksinäisyys sattuu Lukijat jakavat kokemuksiaan yksinäisyydestä ja kertovat, mikä heitä on auttanut s. 12

Räppäri Mercedes rukoilee, hoitaa marsuja ja suunnittelee kirkkohäitä s. 4

Yliluonnolliset kokemukset olivat yleisiä sotavuosina s. 20

Pääkirjoitus

Eilen

Toisenlainen laumasuoja

Ota ja syö, ota ja juo, sillä maailma, jossa elämme, on kuin hääjuhla, joka on pian ohi.

ADVENTTI ON valmistautumisen ja itsensä tutkimisen aikaa. Omien arvojensa ja motiiviensa inventoiminen kerran, pari vuodessa on hyödyllistä ja silmiä avaavaa – ja se saattaa olla yllättävän hankalaa. Meillä ihmisillä kun on paha taipumus valehdella itsellemme. Eikä siinä kaikki: me lankeamme helposti myös kiusaukseen uskoa omia valheitamme. Itsensä tutkimista kannattaa harjoittaa myös yhteisönä. Aivan hiljattain olemme taas joutuneet kuulemaan järkyttäviä uutisia paristakin perhesurmasta. Ne ovat paitsi yksilön tragedioita myös yhteisiä peiliin katsomisen paikkoja: millä tolalla ovat mielenterveyspalvelumme, ja saavatko kaikki ongelmiin joutuneet tarvitsemansa avun? Millaiset valmiudet meillä on kuunnella ja auttaa toisiamme elämän pienten ja suurten vaikeuksien keskellä? Teemmekö kirkkona tarpeeksi? Toimimmeko yhteiskuntana parhaalla mahdollisella tavalla? VALMISTAUDUMME JO toiseen koronajouluun. Joillekuille se on nyt helpompaa, kun on jo kokemusta yhdestä poikkeusjoulusta. Toisille se on aikaisempaakin musertavampaa. Yksinäisyys on pandemian aikana lisääntynyt Suomessa. Jo ennen koronaa joka viides suomalainen kärsi yksinäisyydestä, mutta tämän joulun alla jo joka kolmas meistä on yksinäinen. Tämä olkoon tämän adventtipaaston kysymys jokaiselle meistä: mitä minä voin tehdä lievittääkseni lähimmäisteni yksinäisyyttä?

KORONA ON TUONUT sanavarastoomme uuden käsitteen, laumasuojan. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa tarpeeksi suuri määrä ihmisiä on vastustuskykyisiä taudille niin, ettei taudinaiheuttaja pääse leviämään väestössä. On myös toisenlainen laumasuoja: me tarvitsemme toisiamme voidaksemme hyvin. Tarvitsemme toisen ihmisen hyväksyvää katsetta ja tunnetta, että kuulumme joukkoon. Kiitos tästä laumasuojan käsitteen laajentamisesta kuuluu Yhteishyvä-lehdelle, joka hiljattain julkaisi samannimisen podcast-sarjan nuorten hyvinvoinnista. JEESUSTA ON iät ajat verrattu hyvään paimeneen, ja taisipa hän itsekin puhua jotakin sen suuntaista. Hänen laumaansa kuuluminen ei merkitse lammasmaisuutta vaan hyvin hoidetun lauman suojaa. JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

BABYLONIALAINEN TALMUD N. 500 JKR.

Tänään Se, että ihmisiä vainotaan jatkuvasti terveyskehotteilla, ei tee meistä yhtään onnellisempia. Jos kaikki ei olisi koko ajan väärin ja kielletty, ehkä herkkuja ei tarvitsisi syödä itseltään salaa jossain peiton alla. KIRJOITTAJA JA VALMENTAJA ANNA PERHO ANNA-LEHDESSÄ 10.11.

Iankaikkisesti

”

Syö siis leipäsi iloiten ja juo viinisi hyvillä mielin, sillä jo kauan sitten Jumala on hyväksynyt nuo tekosi. SAARNAAJAN KIRJA 9:7

TARVITSEMME TOISEN IHMISEN HYVÄKSYVÄÄ KATSETTA.

Olen ystäväni kanssa eri mieltä monesta asiasta. Yhtenä kiistan aiheena on koronapassi. Tämä tekee tapaamisista ahdistavia. Anna voimaa suvaita ystäväni näkemyksiä, pitää hänet yhä lähelläni.

Kirkko ja kaupunki

19 2.12.2021

Seuraava lehti ilmestyy 16.12. KANNEN KUVA: HANS EISKONEN KUVITUS: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Joululaulun pitää herättää nostalgisia tunteita” Heikki Rannan ura musiikki tubettajana alkoi riimistä, joka muistutti J. Karjalaisen lauluja.

1 2 3 4 5

TEKSTI OONA MATTILA KUVA JANI LAUKKANEN

Musiikkitubettaja Heikki Ranta, 23, imitoit suurien suomalaisartistien kappaleita Youtubessa. Miten laulun resepti ratkaistaan? – Imitoimani artistit ovat sellaisia, joita kunnioitan paljon. Lauluntekoprosessiini kuuluu pitkä tutkimusvaihe. Tuolloin kuuntelen läpi artistin tuotannon, katson hänestä tehdyt elokuvat ja perehdyn kirjallisuuteen. Kun löydän hänen tuotannostaan kimaltavia asioita, tartun niihin kuin harakka. En varasta enkä tee parodiaa. Kantavana voimana on kunnianosoitus. Tekevätkö artistit aina saman laulun uudelleen? – Heidän tuotannostaan löytyy tavaraa laidasta laitaan. Ajattelemme kuitenkin helposti, että joillakuilla artisteilla on vain niitä ikonisia kappaleita, sillä meillä on tapana muistaa asiat, jotka ovat jääneet pinnalle. Hyvässä laulussa henkilökohtaiseksi kirjoitettu asia on onnistuttu välittämään yleisölle. Kertovatko kaikki laulut rakkaudesta? – Jos katsoo historiaa taaksepäin, on kuolemastakin tehty paljon lauluja. Olenkin hiljattain pohtinut, että kumpihan oli ensin, rakkauslaulu vai hautajaisvirsi. Kumpikin niistä kertoo elämästä. Nykyään teemme lähinnä rakkauslauluja, ja kuolemaankin liittyvät laulut käsittelevät lähinnä rakkauden menettämistä. Lauluja tehdään toki myös rakkausteeman ulkopuolelta, mutta minun mielestäni lauluskenemme saisi olla nykyistä monisyisempi. Millainen on tyypillinen joululaulu? – Joululaulun pitää herättää nostalgisia tunteita. Joulutunnelman herättävät ennen kaikkea kellot ja tiu’ut. Joululauluihin liittyy myös oma selkeä sanastonsa, jossa käytetään sellaisia riimipareja kuin unta–lunta ja aika–taika. Joululaulussa voi tuudittautua perinteisiin, sillä perinteethän ovat joulun pointti. Mikä sinulle on pyhää? – Jos jokin on minulle pyhää, niin luontosuhde. Kodistani kävelee viisi minuuttia metroasemalle ja viisi minuuttia metsään. Luonnossa käydessäni irtaudun hulinasta ja olen luonnon kanssa. ■ Heikki Ranta teki Jouluradion pyynnöstä joululaulun. Näin tehdään joululaulu -video löytyy Jouluradion Youtube-kanavalta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

Vartija ja vil Leijona voi symboloida hallitsijaa tai vihollista, vartioida tai olla merkki Jumalan mahdista. Komea eläin päätyi Suomen vaakunaankin. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ISTOCK

os pitäisi valita eniten erilaisiin esineisiin päätynyt eläinhahmo, kärkisijoilla olisi leijona. Niin suosittu kuva-aihe se on käyttöesineissä, patsaissa, vaatteissa, koruissa ja vaakunoissa. Leijona liittyy myös kristinuskoon ja Raamattuun. Moni on ehkä kuullut Juudan leijonasta, jolla viitataan juutalaisuudessa Juudan heimoon, kristinuskossa Jeesukseen. Raamatun suomeksi kääntä-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

nyt Mikael Agricola ei ehkä osannut tuuheaharjaista jättikissaa kuvitellakaan vaan käänsi otuksen jalopeuraksi. Teologian tohtori Sanna Saaren väitöskirja käsittelee leijonasymboliikkaa muinaisen Lähi-idän kuvataiteessa ja kolmessa Vanhan testamentin kertomuksessa. Ne löytyvät Danielin kirjasta, Tuomarien kirjasta ja 1. Kuninkaiden kirjasta. – Leijonia on Vanhassa testamentissa valtava määrä. Valitsin kerto-

mukset, joissa leijona on aktiivisessa roolissa ja vaikuttaa siihen, miten juoni etenee, Saari sanoo. DANIELIN KIRJA kertoo hoviherra Danielista, joka joutuu kollegoittensa juonittelun vuoksi leijonien luolaan, mutta selviää vahingoittumana, sillä Jumalan lähettämä enkeli sulkee leijonien kidat. Sanna Saaren mielestä tarina kertoo ennen kaikkea Jumalan voimasta. Tuomarien kirjassa taas Simsonniminen mies on matkalla omiin häihinsä, kun hän kohtaa nuoren urosleijonan ja tappaa eläimen paljain käsin. Tarinassa leijona rinnastuu vihollisiin ja viholliskansa filistealaisiin, mutta samalla sekin on kertomus Jumalan mahdista.

– Leijona on suurin mahdollinen peto, jonka Simson voi kohdata, ja hän tappaa leijonan Jumalan avulla, Saari sanoo. Kuninkaiden kirjassa puolestaan kerrotaan monipolvinen tarina Juudasta tulleesta miehestä, joka saapuu Beteliin ja julistaa temppelissä tuhoa. Vanha profeetta kutsuu miehen luokseen. Ensin mies kieltäytyy Jumalan määräykseen vedoten, mutta lopulta he illastavat yhdessä. Kotimatkalla leijona tappaa miehen ja jää vartioimaan ruumista siksi aikaa, että tieto saavuttaa vanhan profeetan, joka tulee hakemaan ruumiin. Ruumista vartioivassa leijonassa on jotakin samaa kuin rakennusten edustalla olevissa leijonapatsaissa.

– Kertoja on ehkä halunnut käyttää Lähi-idässä tunnettua vartijaleijonaaihetta. Leijonilla on uskottu olevan pahaa karkottava vaikutus. Niiden on ajateltu suojelevan kaupungin rauhaa ja toimivan varoituksena pahoin aikein tuleville. Ne ovat olleet merkki siitä, että paikka on Jumalan hallinnassa, Saari sanoo. SANNA SAAREN TUTKIMIEN Vanhan testamentin kertomusten ja muinaisen Lähi-idän leijonakuvien symboliikka on yhteneväistä. – Leijona kuvattiin vihollisena, jota vastaan tuli taistella, mutta se symboloi myös kuninkuutta ja hallintoa. Jos halusi pönkittää omaa valtaansa jollakin kuvalla, leijona oli luonnollinen valinta.

Lähi-idässä muinoin eläneille leijona oli tuttu eläin, sillä sen levinneisyys oli nykyistä laajempi. Ajanlaskun alun tienoilla leijonia eli vielä Euroopassakin. Mutta miten ihmeessä leijona sitten päätyi Suomen vaakunaan? Jäljet johtavat naapurimaahan Ruotsiin. Leijona on yleinen heraldinen eläin ja esiintyi Ruotsin keskiaikaisen kuningassuvun Folkungien vaakunassa. Suomen vaakunan tyylitelty leijona sai vaikutteita Kustaa Vaasan hautamonumentissa Uppsalassa olevasta leijonasta. Vaakunaleijonallakin on kytkös kristinuskoon: esimerkiksi karhua pidettiin liian pakanallisena eläimenä kuvaamaan Suomen kansaa. ■

ESKO JÄMSÄ

lipeto

Kirkko ja kaupunki verkossa

Nyt muistellaan pyhäkoulua Kävitkö lapsena pyhäkoulua? Mikä pyhäkoulussa opittu vaikuttaa elämääsi yhä, hyvässä tai pahassa? Entä mitä pyhäkoulu voisi tarjota tänä päivänä lapsille? Vastaa Kirkko ja kaupungin pyhäkoulukyselyyn osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Yhteys Taivaalliseen Isään on yhden rukouksen päässä, mutta moni jää odottelemaan ihmetekoja.” LINDA-MARIA ROINE VERKKOKOLUMNISSAAN

AP/LEHTIKUVA

Ilmastokriisi on kohtalokas naisille Naiset kuolevat köyhissä maissa ilmastokriisin voimistamiin katastrofeihin 14 kertaa todennäköisemmin kuin miehet. Suomen Lähetysseuran vaikuttamistyön asiantuntijan Niko Humaliston mukaan tämä johtuu yhteiskunnan tasa-arvoeroista. Köyhien maiden naiset ovat riippuvaisempia lähiympäristön elinkeinoista kuten maanviljelystä ja monesti vastuussa lastenhoidosta. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

un iranilaissyntyinen Alan Salehzadeh tyhjentää sukulaistensa mökillä puuceetä, hän ajattelee päässeensä syvälle kotoutumisessaan Suomeen. Tosin yhtä asiaa hän ihmettelee: miten kummassa huussi on aina täynnä, kun hänen perheensä tulee mökille? No, suomaisuuteen kuuluu, että ”shit happens”, joten päälle oikeat varusteet ja rohkaisuryyppy, niin homma hoituu itsestään. – Olen huussin tyhjennyksessä tosi ammattilainen, hän sanoo. Mökkikuvat ovat osa Salehzadehin sosiaalisessa mediassa käymää yhden miehen kotoutumiskampanjaa. Siinä hän tuo huumorin kautta esille asioita, joiden vuoksi kokee Suomen kodikseen. − Olen vahvasti integroitunut Suomeen, koska tämä on tasaarvoinen maa. Lainsäädäntö takaa kaikille yhdenvertaiset oikeudet ja vapaudet kuten sanan- ja uskonnonvapauden. Tasa-arvo on sydämenasiani, sillä monissa maissa se on vain kaukainen unelma. SUOMEEN Alan Salehzadeh tuli vuonna 1998 kiintiöpakolaisena Iranista. Taakse jäivät vanhemmat ja sukulaiset, koti ja työ opettajana. Pakenemisen vaihtoehtoina olivat epäkohdista hiljaa oleminen, vankila tai jopa kuolema. Hänen serkkunsa vanhemmat pakotettiin kiittämään poikansa teloittajia kukkasin. − Minulla oli maan uskonnollisten vallanpitäjien silmissä neljä syntiä. Kuuluin kielelliseen, uskonnolliseen, poliittiseen ja kulttuuriseen vähemmistöön. Puhuin tasa-arvon puolesta ja vaalin omaa kurdin kieltämme, Salehzadeh kertoo. Suomessa Salehzadeh opiskeli maantieteen opettajaksi. Hän on tehnyt töitä Ulkoministeriössä ja Maanpuolustuskorkeakoulussa. Hän on myös kirjoittanut kolumneja ja johtanut omaa yritystään. Nyt hän toimii jälleen opettajana. Salehzadehilla on ranskalais-suomalainen vaimo. Ystäviä on niukanlaisesti, sillä tutustuminen suoma-

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

Alan Salehzadeh haluaa integroitua Suomeen. Hän puhuu hyvää suomea ja kannattaa Huuhkajia.

laisiin ei ole helppoa. Kielitaidosta se ei jää kiinni, sillä Salehzadeh puhuu hyvää suomea. Hän on myös sukeltanut syvälle suomalaisuuteen. SAUNASTA Alan Salehzadeh nauttii. Integraatio säähän on vielä kesken, mutta sukset pysyvät silti jo jalassa. Metsää vuoristossa kasvanut mies aluksi pelkäsi, mutta nyt hän saattaa nauttia metsän rauhasta ja sienestää.

”

OSAAN OTTAA ETÄISYYTTÄ PYSÄKILLÄ.

Suomalaisuuden ydintä etsimässä Geopolitiikan asiantuntija ja opettaja Alan Salehzadeh käy somessa yhden miehen kotoutumiskampanjaa. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JUSSI HELTTUNEN

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

– Shokki on ollut se, että kun ihmisille sanoo vaikka hississä hei, moni ei vastaa. Pysäkillä odottaessani osaan jo ottaa etäisyyttä. Suomessa dialogin tarkoitus näyttää olevan kuunnella pitkiä puheita keskeyttämättä. Olen oppinut olemaan hiljaa, sillä se on täällä tärkeää. Urheilussa Salehzadeh kannustaa Suomea. Kun Huuhkajat kohtasi jalkapallossa Ranskan, tilanne oli hieman vaikea, sillä vaimo kannattaa Ranskaa. Itsenäisyyspäivänä perhe katsoo normaalisti televisiosta linnan juhlia. Maajussille morsian ja Ensitreffit alttarilla kuuluvat asiaan. – Olen myös niin hyvin integroitunut suomalaisten pienpanimoiden tuotteisiin, että niiden vastapainoksi ostin pari viikkoa sitten kävelysauvat, Salehzadeh kertoo. Hänellä on myös muumiyöpuku ja sateenkaarenväriset sukat, koska tasa-arvo kuuluu kaikille. Ämpäriä hän ei ole vielä jonottanut, vaikka odottaa saavansa siihen tilaisuuden. – Integraatio ei tarkoita sitä, että kaiken pitäisi muuttua. Oman kulttuurin hyviä asioita saa säilyttää. Sitä paitsi kulttuuri muuttuu aina. Mikään kulttuuri ei ole koskematon. Ja jos halutaan, että maahanmuuttajat kotoutuvat Suomeen, on tärkeää, että suomalaiset myös integroituvat erilaisuuteen, Salehzadeh sanoo. ■

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

ESKO JÄMSÄ

KAIKKIEN AIKOJEN JOULULAULU

J. S. Bach: Jouluoratorio Cantores Minores • CM Koulutusryhmien kuoro Hedvig Paulig • Maria Kettunen • Tom Nyman Juha Kotilainen • Suomalainen barokkiorkesteri Joht. Hannu Norjanen PE 10.12. KLO 19 • HELSINGIN TUOMIOKIRKKO LA 11.12. KLO 18 • SIPOON KIRKKO* Liput: 65, 50/40, 30/25, 15 €, *25 € JOULUN KAUNEIN MUSIIKKIHETKI KOKO PERHEELLE – Katusoittaja saattaa olla jollekulle päivän ainoa ihmiskontakti, Juha Pekka Tapani Heikkinen sanoo.

Cantores Minores – joht. Hannu Norjanen CM Koulutusryhmien kuorot • joht. Anna Hurme, Terhi Orpana, Timo Pihkanen sekä mm. piispa Teemu Laajasalo, esilukija. PE 17.12. KLO 18 & 20 • MA 20.12. KLO 18 & 20 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO Liput: 35, 30/25, 20/15, 10 €

Katujen rokkitähti

Konserttien suoratoistoliput 15 € (kannatuslippu 25 €)

Juha Pekka Tapani Heikkinen kehottaa ihmisiä esiintymään kaduilla, sillä taiteilijuuteen ei tarvitse pyytää muilta lupaa. Kitaransa kanssa kadulla esiintyessään Juha Pekka Tapani Heikkinen tapaa monenlaisia ihmisiä. Vanhukset antavat euroja, jotkut kävelevät ohi, osa on tyytyväisiä saadessaan juttuseuraa. – Katusoittaja voi olla jollekulle ainoa ihminen, johon hän sinä päivänä saa kontaktin, Heikkinen pohtii. Heikkinen lähti kymmenen vuotta sitten kaduille, sillä taide kuuluu hänen mielestään kaikelle kansalle. – Minua ärsytti ajatus, että taide tapahtuisi joissakin kammioissa, tiettyjen piirien kesken. Tahdoin perustaa bändin ja tulla sen keulahahmoksi. Minulle ainoa tapa sen toteuttamiseen oli lähteä kadulle soittamaan, hän muistelee. Ura katusoittajana lähti lennokkaasti käyntiin. Kesällä 2011 lehdet kirjoittivat miehestä ja kitarasta, jotka peittosivat katusoiton suomenmestaruuskilpailuissa viisi yhtyettä. Suitsutusta tuli omista kappaleista ja niiden ympärille rakennetusta performanssista, jonka tavaramerkkejä olivat hallitun kiusalliset tilanteet ja mojovat herjat.

Perinteinen Joulukonsertti

– Minulta tietyllä tavalla puuttuu sellainen geeni, joka käskee miettimään, mitä muut minusta ajattelevat. Siitä katusoittajuudessa on kyse: heittäytymisestä ja itsensä alttiiksi laittamisesta. – Jos jollakulla on tunne, että haluaa päästä toteuttamaan itseään, niin ei siihen tarvitse kysyä lupaa keneltäkään. Suomessa on täysin laillista esiintyä kaduilla. Heikkisen akustinen, punk-henkinen musiikki on siirtynyt vuosien varrella kaduilta studioihin. – Olen iloinen, että musiikkini on kehittynyt tuotetumpaan suuntaan. Huomaan tosin, että yhä minut muistetaan katusoittajana. En ole missään nimessä lopettanut. Aina, kun minua pyydetään mielenkiintoisille keikoille, lähtökohtaisesti menen sinne. Sydämeltäni olen ikuisesti katusoittaja. OONA MATTILA Juha Pekka Tapani Heikkinen osallistuu ke 15.12. kauppakeskus Redissä järjestettävään joululaulupäivään.

LIPUT TICKETMASTER.FI & 45. MIN ENNEN OVELTA cantoresminores.fi • facebook.com/cantoresminores

Vuokralle tarjotaan uuden veroisia asuntoja Kylätie 16, Etelä-Haaga: 1 h, kk, kph (25–25,5 m2) 700 €/kk 2 h, kk, kph (41–42 m2) 920 €/kk Valmistuminen: 10/2021 (B) ja 2/2022 (A). Asuntoa voi hakea 60-vuotta täyttänyt henkilö, joka on asunut Helsingissä yhtäjaksoisesti viimeiset 10 vuotta. Talossa on monipuoliset yhteiset tilat mm. yhteisötupa ja -keittiö, kirjasto, liikuntatila. Kiinteistö on täysin savuton. Lisätietoja: www.asgerdsummelin.fi Vuokraus: Nina Hertell 0400 684 777 vuokraus@asgerdsummelin.fi

TUTKIMUKSEEN NOPEASTI MITÄ MINULLE KUULUU?

Selvitä vaivojen alkuperä magneettikuvauksen avulla. Pääset tutkimukseen nopeasti – myös ilman lääkärin lähetettä. Tutkimukseen sisältyy radiologian erikoislääkärin lausunto. Tarkemmat hinnat löydät verkkosivuiltamme: www.synlab.fi. Lähin SYNLAB: ESPOO Tapiola, Kauppakeskus AINOA 2. krs / katutaso HELSINKI Kamppi, Fredrikinkatu 48

MAGNEETTITUTKIMUS alk.

199€ –223€ KAMPPI

TAPIOLA

Hintaan lisätään palvelumaksu 15 €. Kun maksat verkossa, palvelumaksu on 7,50 €.

VARAA AIKA: SYNLAB.FI TAI 010 326 3260

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

Rakkautta ja eloonjäämis taistelua Afrikan sarvessa Guled & Nasra on tuore draamaelokuva, joka tekee historiaa monella saralla. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA LASSE LECKLIN / BUFO

MAAILMAN ENSIMMÄISEN somalinkielisen pitkän elokuvan on tehnyt suomensomali Khadar Ayderus Ahmad. Hänen ohjaamansa Guled & Nasra on myös ensimmäinen pitkä suomalaiselokuva, joka on esitetty Cannesin elokuvajuhlien Kriitikoiden sarjassa. Sen jälkeen elokuva on saanut useita kansainvälisiä palkintoja. Eikä syyttä. Guled & Nasra on sykähdyttävä rakkaus- ja selviytymistarina, joka sijoittuu pieneen Djiboutiin, Somalian naapurimaahan. Guled (helsinkiläinen Omar Abdi) on hyväsydäminen haudankaivaja ja Nasra (kanadalainen Yasmin Warsame) hänen ylväs ja rakastava vaimonsa. Poika Mahad (Kadar AbdoulAziz Ibrahim) elää levotonta varhaisteinin elämää.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

Perhe on äärimmäisen köyhä, ja Nasran vakava sairastuminen suistaa arjen raiteiltaan. Mistä rahat parantavaan leikkaukseen, kun sosiaaliturvaa ei ole? Vanhan vihan vuoksi yhteydet sukuun ovat katkenneet.

”

Jokainen kohtaus avaa uuden näkymän suomalaiselle eksoottiseen kulttuuriin. Tarina kulkee hienosti, selittelemättä. Samalla jokainen Arttu Peltomaan kuvaama kohtaus avaa uuden näkymän suomalaiselle eksoottiseen kulttuuriin, olipa kyse teekioskista, sairaalan hautausmaasta, poikien nahistelusta tai häistä, joihin Guled ja Nasra lähtevät kuokka-

Tule tutustumaan asuntoihimme Helsingin Oulunkylässä sijaitseva Saga Käpylinna ja Saga Villa Kari Meilahdessa tarjoavat laadukasta vuokra-asumista senioreille palveluiden keskellä. Palveluihimme kuuluu ateria-, siivous-, turva- ja hyvinvointipalveluita. Tutustu taloihimme tilaamalla esitteet tai sovi aika yksityisesittelyyn! Lisätietoja: Satu Hellsten | p. 050 5016 186 satu.hellsten@sagacare.fi

Haudankaivaja Guled tekee kaikkensa pelastaakseen vakavasti sairaan vaimonsa Nasran.

vieraiksi. Jylhässä tarinassa on paljon lämpöä ja huumoriakin. Hämmästyttävää on se, että yksikään näyttelijöistä ei ole ammattilainen. Ohjaaja on kertonut pestanneensa näyttelijöitä Djiboutin ka-

duilta ja koulusta. Yasmin Warsame on ammattimalli. Tuotanto on suomalais-saksalais-ranskalaista yhteistyötä. ■

Saga Käpylinna | Myrskyläntie 18 00650 Helsinki Saga Villa Kari | Mäntytie 8 00270 Helsinki

Guled & Nasra elokuvateattereissa.

v kah

o illa

ä öss i t t ei ak

ok ttutu u j a s

n reide e v a k

kans

u sis Aam n tilatak jeja ssä puula si e d k h y e n l a a A tet ellä tunnis Ruskaretk Kermaisesta lohikeito sta energiaa iltapäiv ään Musav isan jä lkeen v irkisty neenä kotiin

PÄIVÄTOIMINTA LISÄÄ ANNELIN ILONRYPPYJÄ Kun kaipaat virkistävää puuhaa mukavassa seurassa, on päivätoiminta oiva ratkaisu. Me liikumme, aivojumppaamme, harrastamme kulttuuria ja kädentaitoja, ulkoilemme ja syömme hyvää ruokaa yhdessä. Päivätoimintapäivä lisää sinun ja omaishoitajasi elämänilosta kertovia ilonryppyjä. Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT • PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA

Lue lisää päivätoiminnastamme: paivakumpuhoiva.fi Paloheinä: 050 305 3193 Malminkartano: 050 570 1341

SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

Uusi kaunis elämä Räppäri Mercedes, 28, ja elinkautistuomion istunut Janne Raninen, 44, uskovat johdatukseen ja suunnittelevat isoja kirkkohäitä. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JANI LAUKKANEN

inkki, hämärä ja vaniljantuoksuinen. Sellainen on räppäri Mercedeksen eli Linda-Maria Roineen koti Helsingin kantakaupungissa. Tuoksu nousee isosta kynttilästä, joka on kihlajaislahja. Roine ja hänen kahdesta murhasta tuomittu, elinkautisen istunut sulhasensa Janne Raninen saivat kynttilän Roineen ”veljeltä”, johon tätä yhdistää verisiteen sijaan pitkä seurakunnassa alkanut ystävyys. Makea katku uhkaa viedä Roineelta äänen, joten hän sammuttaa liekin. – Veli taisi antaa myrkkykynttilän, koska olemme tukahduttaneet häntä siirapilla. Veli nauraa Jannen yltiöromanttisuudelle, kun tämä tuo minulle jatkuvasti kukkia ja vie illallisille. Puoliso on marraskuisena aamupäivänä töissä yrityksessään Raivoomossa, jonka ideana on purkaa aggressioita mäiskimällä tavaroita rikki pesäpallomailalla. Keittiönpöytää koristaa sateenkaarenkirjava tekoruusu. Roine sai sen kihlatultaan edellisellä Pride-viikolla. – Janne hyväksyy kaikki puoleni, myös biseksuaalisuuteni. Valitsin Jannen sadasta prosentista maailman ihmisiä, kun hetero valitsee puolisonsa viidestäkymmenestä prosentista.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

KESKIVIIKKOILTANA 12. toukokuuta Janne Raninen pyysi Linda-Maria Roineen kanssaan Suomenlinnaan. Hän polvistui Roineen eteen Kustaanmiekassa. – Hetki oli unelmieni täyttymys. Olin odottanut Jannen vapautumista viisi vuotta, joten oli reiluakin kosia! Olen otettu siitä, että olen ainoa nainen, jonka sormeen Janne on pujottanut sormuksen.

Saa sataa vaikka luoteja. / Mun isä on niin vahva, et se voittaa vaikka kuoleman. / Jumala loi isän, jonka tehtävä on suojella / kun Hän ei voi olla joka puolella, kuulemma. Mercedes Bentso: Isä Parilla on tarkoitus on sanoa papin edessä ”tahdon” ensi vuonna tai sitä seuraavana. Helsingin tuomiokirkko tai Vanhakirkko tuntuvat sopivilta paikoilta. – Avioliitolla on minulle iso hengellinen merkitys. Tuntuu upealta luvata uskollisuutta Jumalan edessä.

Päivä prinsessana kiehtoi Roinetta jo lapsena, kun hän katsoi kotinsa ikkunasta viereisestä kirkosta lähteviä morsiamia, riisisadetta ja autoja, joiden perässä roikkui kenkiä ja tölkkejä. Hän haluaa sen kaiken sekä vitivalkoisen häämekon, hunnun, laahuksen ja morsiusneidot. Vain yksi hääperinne jää väliin: alttarille saattava isä. Roineen keittiönpöydällä kynttilöiden keskellä on harvinainen kuva hänestä vauvana nuoren isänsä sylissä. Yksinhuoltajaäiti kasvatti Roineen, joka tutustui isäänsä paremmin vasta aikuisena, puoli vuotta ennen tämän kuolemaa. – Nykyään tiedän, että isä välittää minusta, ja se on minulle tärkeämpää kuin että hän olisi täällä maan päällä. Roine kertoo feministiystävästään, joka ei halua avioliittoon, koska naimakauppa on perinteisesti merkinnyt naisen siirtämistä isältä aviomiehen omistukseen. – Minusta omistaminen avioliitossa tuntuu vain romanttiselta ajatukselta. Eihän kukaan voi lain mukaan olla toisen omaisuutta. Olen feministi, joka haluaa sekä tasa-arvoa että kukkia. RAVINTOLAN OVI AVATAAN. Takki autetaan päältä. Nämä ovat itsestäänselvyyksiä, kun Linda-Ma-

ria Roine menee kihlattunsa Janne Ranisen kanssa illalliselle. – Minua viehättää vanhanaikainen herrasmiesmäisyys. Jannen ystäväpiirissä on paljon entisiä gangstereita, joille on selvää, että naisia kunnioitetaan. Naisten ja lasten pahoinpitelijät ja raiskaajat ovat perinteisesti olleet vankilahierarkian pohjasakkaa. Roine arvostaa tällaista ajattelua, sillä hän joutui nuorempana monesti miehen väkivallan uhriksi. – Olen sillä lailla perinteinen, että minusta Jannelle kuuluu lopullinen vastuu perheen turvaamisesta taloudellisesti ja tilanteessa, jossa joku uhkaisi meitä. – Kun olin lapsi ja joku mies uhkaili äitiäni, metsästimme toisen miehen leikkimään isääni ja puhumaan uhkailijalle. On ihanaa, kun voin Jannen kanssa hengähtää noissa asioissa. Toivoisin kyllä pääseväni irti tunteesta, että olen jatkuvasti uhan alla. Roine on 28 vuotta, Raninen 44. Roineen mukaan parin ikäeroa tasoittaa se, että kihlattu näyttää ikäistään nuoremmalta ja hän itse tuntee olevansa ikävuosiaan vanhempi. – Olen elänyt monta elämää pikakelauksella. Ikäero näkyy Roineen mielestä suhteessa vain vähän. Enemmän vaikuttaa se, että sulhanen on viettänyt yli 20 vuotta eli yli puolet elämästään vankilassa. Sinä aikana muu maailma on muuttunut huimasti. Raninen pääsi vankilasta runsas vuosi sitten, josta ensimmäinen puoli vuotta oli koevapautta. Linnasuhde sopi Roineen mielestä hyvin tutustumisvaiheeseen. Pari keskusteli noin tunnin päivässä puhelimessa viiden vuoden ajan ja tapasi aina, kun se oli mahdollista. – Nyt vapaus tuntuu palkinnolta. VALTAVA MARSUAITAUS vie monta neliömetriä Linda-Maria Roineen makuuhuoneesta. Siellä asuvat nelivuotias rusettimarsu Frank ja sileäkarvainen nuorikko Frida. – En tiedä parempaa kuin pitää marsuja sylissä ja silittää, jos on huono olo. Minä olen marsujen äiti, Janne on isä ja Peppi niiden sisko, Roine kertoo. Peppi on Jannen 15-vuotias tytär, jonka Roine on tuntenut 8-vuotiaasta. Hänellä on tyttöön vain 13 vuotta ikäeroa, mikä auttaa tämän ymmärtämisessä. – En huolestu, jos Peppi haluaa snäpätä toisesta huoneesta eikä puhua tai jos hän hengaa mieluummin kaveriensa kuin meidän vanhempien kanssa. Olen aikuinen, johon voi luottaa, mutten niin aikuinen, ettei minulle voisi kertoa kivoja salaisuuksia. Tytärpuoli asuu joka toinen viikko Roineen ja isänsä kanssa, joka toinen viikko äitinsä luona. Roine on päivittäin yhteydessä tytön kanssa. – Olen kiitollinen, että Peppi on elämässäni. On hyvä olla äitipuolena ennen biologisia lapsia. – Olisi jännä nähdä, millainen minun ja Jannen biologisesta lapsesta tulisi. Minulla on kyky viedä tunteet äärimmilleen ja Jannella kyky kylmettää omansa. Lapsi saisi 50 prosenttia tunnekuumuuttani ja 50 prosenttia Jannen tunnekylmyyttä. Luulen, että hänestä tulisi 37-asteinen eli tosi hyvä. Lapsihaaveet kuuluvat tulevaisuuteen. Samoin oma koira.

– Eläinrakkaus yhdistää minua ja Jannea. Hän saattaa lähettää minulle kuvan söpöstä koirasta kadulla. Katsomme usein eläinvideoita yhdessä. Seuraavaksi Roine keskittyy kuitenkin uusien eläin- ja ihmislasten hoivaamisen sijaan kolmanteen levyyn ja kolmanteen kirjaan. Niiden sisällöstä hän ei vielä kerro. Roine tekee levyn Mercedeksenä, ei vanhalla taiteilijanimellään Mercedes Bentsona. Hän ei halua enää nimeensä muistoa bentsodiatsepiinista, joka kuului hänen menneisiin huumevuosiinsa. Takana on yli kymmenen vuotta kuivilla. – Mielenterveydelle ei tee hyvää jäädä kiinni vaiheeseen, joka oli lopulta pieni osa elämääni.

Nyt mä kerron sulle mitä päätin sinä yönä: / olit viimeinen mies jonka annoin mua lyödä. / Mä annan sulle anteeks, annoit mulle uuden elämän / jossa mun ei tarvii mitään enää koskaan pelätä. Mercedes Bentso: Ei koskaan enää AAMUPÄIVISIN Linda-Maria Roine petaa pinkin tiikeriraitapeiton sänkyynsä, juo paljon kahvia ja herää hitaasti. Lasinen Neitsyt Maria -patsas siunaa sängyn vieressä kotia. Roineen aamutoimiin kuuluu myös rukoilu. – Janne on rukoillut aamuin illoin jo vankilassa, ja minä pyrin samaan. Käymme yhdessä Mikael Agricolan kirkon Tuomasmessussa. En pystyisi olemaan parisuhteessa ateistin kanssa. Ystävinä he menevät. Roine kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja ottaa uskonelämäänsä aineksia muistakin kristinuskon suuntauksista. – Rukoilin äskettäin äitini kanssa, koska hän oli menossa leikkaukseen. Kun Frida-marsu alkoi nuolla äidin nenää, sanoin, että se siunaa sinut. Leikkaus meni hyvin. Sattumista puhuminen on Roineesta loukkaus Jumalan suurta suunnitelmaa kohtaan. Hän uskoo johdatukseen ja vertaa elämää uimiseen virtaavassa vedessä. – On kuin pitäisi Pelkokertoimessa tai Selviytyjissä kokeilla veden alla olevia luukkuja. Jos yksi ovi pysyy kiinni ja toinen sulkeutuu nenän edestä, niin kolmas kyllä avautuu. Tältä tuntuu uida myötävirtaan Jumalan suunnitelmassa. Jos alkaisin käyttää uudelleen huumeita, se olisi räpiköimistä vastavirtaan. Roine on pohtinut paljon maailmassa tapahtuvaa pahaa. – Tiedän, että Jumala ei olisi halunnut Jannen tekevän rikoksia. Hän on armollinen ja valmistanut polun, jonka ansiosta Janne pystyy toimimaan sen hyväksi, etteivät muut kulkisi samaa reittiä. – En ymmärrä, miksi tosi pahaa on täytynyt tapahtua, mutta pystyn luovuttamaan asian Jumalan käsiin. ■

HELSINGIN AIKUISOPISTO

OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS

ota aikaa itsellesi gyrokinesis inarinsaamen kieli ja kulttuuri ryijy ommellen finnish courses

seniorijumppa kamarikuoro helao

runouden työkalupakki psykologia

1 000+ kurssia

helao.fi • Runeberginkatu 22–24

Lue Linda-Maria Roineen ensimmäinen verkkokolumni ja laajempi haastattelu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Haastattelussa Roine kertoo huolensa Helsingin gangsta rap -skenen suunnasta. KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

Kun kukaan ei Yksinäisyys menee ihon alle ja saa ihmisen tuntemaan, että hän ei kelpaa omana itsenään. Professori Niina Junttila tekee yksinäiselle kolme ehdotusta. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU JA KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONEN, HENKILÖKUVAT ESKO JÄMSÄ JA JANI LAUKKANEN

ksinäisyys aiheuttaa ahdistusta, surua ja stressiä. Se lannistaa, lamaannuttaa ja itkettää. Yksinäinen tuntee alakuloa, voimattomuutta, tylsistymistä, ponnettomuutta ja haluttomuutta. Hän kokee joutuneensa etäälle normaalista elämästä. Kun Kirkko ja kaupunki pyysi lukijoita kertomaan yksinäisyyden vaikutuksista, vastaajat kuvasivat tilannettaan vahvoilla ilmaisuilla. Kyselyyn vastasi reilut 130 ihmistä. Moni kertoi kokevansa itsensä yksinäisyyden tähden muita huonommaksi, vialliseksi, ulkopuoliseksi, arvottomaksi tai turhaksi. Vastauksissa kuvattiin myös, miten yksinäisyys vähentää mahdollisuuksia kokea turvaa, rakkautta ja kannattelua. Se saa vetäytymään syrjään ja luopumaan unelmoinnista. ”Ei ole ketään juttukaveria eikä ketään kiinnosta olenko edes elossa”, kiteyttää 47-vuotias nainen. Turun yliopiston kasvatuspsykologian professori, yksinäisyystutkija Niina Junttila tutkii kyselyn vastauksia vakavana. Hän tunnistaa monista yksinäisyystutkimuksista tuttuja asioita mutta myös yhden merkittävän eron. – Vastauksista välittyvät voimakkaasti suru, toivottomuus, syrjään vetäytyminen sekä itsensä kokeminen kelpaamattomaksi, ulkopuoliseksi ja muita huonommaksi. Vastauksista kuitenkin puuttuvat ulos sulkemisen herättämä viha, raivo ja kiukku sekä muiden voimakas syyttäminen, jotka näkyvät monissa yksinäisyystutkimuksissa. TYÖIKÄISISTÄ SUOMALAISISTA 25 prosenttia ja korkeakouluopiskelijoista 70 prosenttia kokee, että koronapandemia on lisännyt heidän yksinäisyyttään. SPR julkisti helmikuussa kyselytutkimuksen, jonka mukaan muutos aikaisempaan on

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

hälyttävän suuri: ennen korona-aikaa joka viides suomalainen oli yksinäinen, nyt yksinäisyydestä kärsii joka kolmas. Pandemian vaikutukset näkyvät myös Kirkko ja kaupungin yksinäisyyskyselyn vastauksissa. ”Yksinäisyyden kokemukset täyttävät ajatukset, kun en ole nähnyt ketään viikkoihin. Se tuntuu

suruna ja puristavana tunteena rintakehässä”, kirjoittaa 26-vuotias nainen. ”Ystävät pysyvät omissa oloissaan koronan takia ja kylässä ei käy kukaan”, toteaa 51-vuotias mies. ”Riskiryhmäläisenä, kun missään ei voi käydä eikä kukaan käy meillä, tunnen suurta yksinäisyyttä”, 72-vuotias nainen kertoo.

kaipaa Yksinäisyys voi syntyä siitä, että koulun tai työpaikan kaverisuhteet eivät siirry vapaa-aikaan tai loppuvat, kun ihminen jää eläkkeelle. Joku onnistuu löytämään kavereita, mutta heidän kanssaan vietetty aika jää pinnalliseksi hengailuksi. Yksinäisyyden kokemus tavoittaa maisterintutkinnon parissa ahertavan, opintovapaalle jäävän ja vaimon, joka odottaa pitkää työpäivää tekevää puolisoa kotiin. Lapseton nainen ei saa kutsuja perheen perustaneiden ystäviensä tapaamisiin. Perheellinen mies havahtuu siihen, että kodin ulkopuolisia ystäviä ei ole. Perheenäiti kertoo, että lähestyvä avioero eristää hänet tilannetta omilla tahoillaan käsittelevistä perheenjäsenistä ja ystävistä. Nelikymppisen miehen sosiaalinen elämä on hiipunut avioeron jälkeen. Leskeksi jäänyt kuusikymppinen nainen kertoo olleensa jo avioliitossaan hyvin yksin. Joidenkin ympäriltä ihmiset ovat kadonneet burnoutin tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi tai kipujen vietyä voimat.

Ei ole ketään juttukaveria eikä ketään kiinnosta olenko edes elossa. 47-VUOTIAS NAINEN

Niina Junttila pysähtyy 49-vuotiaan naisen kertomukseen. Yksinäisyys iskee voimakkaana, kun nainen lukee sosiaalisesta mediasta ystäviensä hauskoista tekemisistä, joihin häntä ei ole pyydetty mukaan. – Muut on kutsuttu mukaan, mutta minua ei, ja tämä aiheuttaa voimakasta ahdistusta. Tämä on klassinen kuvaus ulkopuolelle jäämisen aiheuttamasta pahasta olosta, Junttila sanoo.

39-vuotias nainen kertoo olleensa kaksi viikkoa eristyksissä sairaalassa. Hän ei saanut tavata ketään, ja hoitajatkin kävivät vain pikaisesti. Kokemus sai naisen ajattelemaan, ettei kukaan kaivannut häntä. Muutaman vuoden vanhempi nainen kertoo kohtaavansa hyljeksintää siksi, ettei ole ottanut koronarokotusta.

LUKIJOIDEN VASTAUKSISTA välittyy erilaisten elämäntilanteiden laaja kirjo. Vastaajien ikä vaihtelee hieman alle parikymppisestä yli seitsemäänkymmeneen. Joukossa on opiskelijoita, työssä käyviä ja työttömiä, eläkeläisiä, terveitä ja sairastavia, perheellisiä, eronneita ja yksin eläviä.

YKSINÄISYYSTUTKIJAT PUHUVAT ostrakismista, jossa yhteisö sulkee ihmisen ulkopuoliseksi ja tekee hänet muille näkymättömäksi, kuulumattomaksi ja merkityksettömäksi. Ostrakismia ei ole yhtä helppo tunnistaa kuin sanallista tai fyysistä väkivaltaa, mutta sen vaikutukset voivat olla jopa niitä voimakkaampia. Niina Junttilan mukaan yksinäisyyden aiheuttama kärsimys aktivoi samoja aivoalueita kuin fyysinen kipu. Jos tällainen kokemus jatkuu pitkään, aivomme alkavat huijata meitä. – Kun yksinäisyys satuttaa, ihmisen ajatusmallit alkavat vääristyä. Hän alkaa olettaa, että toiset eivät halua häntä mukaansa ja näin hän jää ulkopuoliseksi vasKIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

Professori Niina Junttilan mukaan yksinäisyyden aiheuttama kärsimys aktivoi samoja aivoalueita kuin fyysinen kipu.

taisuudessakin. Hän kasvattaa ympärilleen suojakuoren ja ajattelee, että hänen on parempi olla yksin, Junttila sanoo. VASTAAJAT KERTOIVAT myös, mikä on auttanut heitä. Moni sanoi tekevänsä asioita, jotka vievät ajatukset pois yksinäisyydestä. Tällaisia olivat esimerkiksi luonnossa liikkuminen, kuntosalilla käyminen, lukeminen, äänikirjojen ja musiikin kuunteleminen, tv-sarjojen katsominen, palapelien kokoaminen ja autolla ajelu. Samoja asioita tekee myös moni sellainen, joka ei kärsi yksinäisyydestä. Tyytyväisyyttä tuovat asiat ovat yleensäkin monella tavalla hyväksi. Junttilan mukaan ihmistä, joka löytää iloa arjestaan, on helpompi lähestyä kuin sellaista, joka on yksinäisyyden kokemuksen lamaannuttama. Yksinäisyyden lievittäminen voi kuitenkin olla myös ansa. Junttila mainitsee amerikkalaistutkimuksen, jonka mukaan yksinäisyyden kokemusta voi vähentää syömällä kipulääkettä. – On hyvä, että yksinäisyydestä kärsivä löytää keinoja, jotka parantavat hänen olotilaansa ja poistavat pahaa oloa, mutta lääkkeet eivät auta ulos yksinäisyydestä. Jos ihminen luopuu kontaktin etsimisestä toisiin ihmisiin, yksinäisyys jatkuu. NIINA JUNTTILA ANTAA kolme neuvoa yksinäisyydestä pois pyrkivälle: Hakeudu sellaisiin matalan kynnyksen paikkoihin, joissa voit löytää uusia kontakteja. Tee arkisessa ympäristössä-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

si pieniä tekoja tervehtimällä ihmisiä ja hymyilemällä heille. Pyri muuttamaan sellaisia ajatusmalleja, jotka vahvistavat yksinäisyyttä. – Vaikka nyt tuntuu siltä, että yksinäisyys ei lopu koskaan, se voi oikeasti loppua, kun vierelle löytyy ihminen, jonka kanssa juttu luistaa. Toivoa on jäljellä niin kauan kuin uskaltaa etsiä toista ihmistä, hän kannustaa. Kaikki kolme keinoa löytyvät Kirkko ja kaupungin kyselyn vastauksista. Yksi vastaaja kertoo kyläilevänsä naapurin luona. Toinen lähtee kirjastoon päästäkseen ihmisten ilmoille. Moni on huomannut, että kahvilaan, elokuviin tai teatteriin voi mennä myös ilman omaa seuralaista. Vastaajat kertovat elvyttäneensä vanhoja harrastuksiaan ja aloittaneensa uusia. Joku on ryhtynyt opiskelemaan, toiset käyvät Tuomasmessussa tai osallistuvat seurakunnan muuhun toimintaan. Elämää on avannut myös pitkäaikaistyöttömille suunnattu koulutus ja tukihenkilökurssi. 39-vuotias nainen kertoo vieneensä arkisen ystävällisyyden askeleen pitemmälle opettelemalla halaamaan ihmisiä. ”Halaus poistaa syvää yksinäisyyden kokemusta paremmin kuin juttelu. Halauksessa on aidoimmillaan hyväksytty toisen seuraan”, hän kirjoittaa. Omia ajatusmallejaan ja ongelmiaan työstää 28-vuotias mies, joka löytänyt yhteyden Helsinki Mission yksinäisyystyöhön. ”Olen käynyt tapaamassa yksinäisyystyöntekijää nyt muutamia ker-

toja ja löytänyt tapoja käsitellä yksinäisyyteeni liittyviä tunteita”, hän kertoo. PITKÄÄN JATKUVA yksin jäämisen kokemus johtaa usein sekä psyykkisen että fyysisen terveyden ongelmiin, jotka nousevat Niina Junttilan mukaan esiin pitkäaikaistutkimuksissa.

Vaikka nyt tuntuu siltä, että yksinäisyys ei lopu koskaan, se voi oikeasti loppua. YKSINÄISYYSTUTKIJA NIINA JUNTTILA

Kahdeksanvuotias poika, jolla ei ole yhtään ystävää ja joka kokee, että kukaan ei välitä hänestä, tuntee suurella todennäköisyydellä yksinäisyyttä myös 18-vuotiaana. Tässä vaiheessa mukana saattaa olla psyykkistä oireilua kuten ahdistuneisuutta, masennusta, vetäytymistä ja aggressiivista käytöstä. Yksinäisyyteen liittyvien somaattisten oireiden ja riskien lista on pitkä. Junttilan mukaan

pitkäaikainen yksinäisyys voi aiheuttaa päänsärkyä, vatsakipua, hermostuneisuutta ja nukahtamisvaikeuksia sekä lisätä sydän- ja verisuonisairauksien, syöpäsairauksien ja tapaturmien todennäköisyyttä. Yksinäisyyden taustalla on usein geneettisesti periytyviä ominaisuuksia kuten ujoutta, arkuutta, sisäänpäin kääntymistä ja neuroottisuutta. Ympäristön ja kulttuurin vaikutus kasvaa kuitenkin jo lapsuudesta lähtien, kun kohtaamme muita ihmisiä hiekkalaatikoilla, koulussa ja kerhoissa sekä aikuisena työelämässä ja harrastuksissa. Kun Kirkko ja kaupunki kysyi, mitä yksinäisyydestä kärsivät toivovat toisilta ihmisiltä, vastauksissa korostui tavallisten arkisten kohtaamisten merkitys. ”Toivoisin, että ihmiset kiinnittäisivät enemmän huomiota toisiinsa. Toivoisin, että edes kuulumisia kysyttäisiin useammin”, ehdottaa 17-vuotias nainen. ”Kun pysähtyy vaikka vain viideksi minuutiksi kysymään, mitä kuuluu ja kuuntelee vastauksen. Yksinäisen päivä voi pelastua ihan jo siitä”, sanoo 32-vuotias nainen. Yksinäisyyttä voi vähentää naapurin tervehdys porraskäytävässä tai juttelu tuttavan kanssa kauppareissulla. ”Eli muilta ihmisiltä toivon sitä paria sanaa”, 59-vuotias nainen kiteyttää. OSA YKSINÄISYYSKYSELYN VASTAAJISTA kohdistaa toiveensa yksinäisen ystäville ja tuttaville: Mieti, onko lähipiirissäsi yksin elävä tai yksinhuoltaja. Soita hänelle tai pyydä häntä mukaan johonkin tapahtumaan. Osoita kiinnostusta vielä senkin jälkeen kun on selvinnyt, että toisella ei ole kumppania tai lapsia. ”Olkaa ystäviinne yhteydessä älkääkä ajatelko, että ’kyllä se soittaa’. Itsekin voi tehdä aloitteen”, muistuttaa 27-vuotias nainen. Joissakin vastauksissa kiinnitetään huomiota ystävyyssuhteiden aitouteen. ”Toivoisin myös, että kukaan ei jäisi toiselle vain velvollisuusystäväksi vaan olisi ihan oikeasti tasaveroinen ihminen. Ystävyys ei ole mikään terapiasuhde eikä hyväntekeväisyysprojekti”, huomauttaa 41-vuotias nainen. Niina Junttila pitää ymmärrettävänä, että itse kunkin ystävyyssuhteet saattavat jäädä huonolle hoidolle elämän kiireiden ja monenlaisten huolien vuoksi. Silti hän allekirjoittaa vastauksissa toistuvan ajatuksen ystävyyssuhteiden molemminpuolisuudesta. – Oman ajan antaminen toiselle on arvokasta ja tärkeää ja kuuluu ystävyyteen. Jos toinen ei soita ja jättää jatkuvasti vastaamatta viesteihin, on aivan aiheellista kysyä, haluaako hän olla ystäväni. Monilla olisi tässä peiliin katsomisen paikka. Junttila tähdentää, että yksinäisyydestä kärsivä tarvitsee arvostusta ja hyvää kohtelua myös itseltään. Tämä on tarpeen erityisesti silloin, kun yksinäinen tuntee olevansa huono ja sellainen, jota kukaan ei kaipaa. – Yksinäisyyden vähentämisessä keskeistä on siihen liittyvän häpeäleiman poistaminen. Yksinäisyys ei ole merkki siitä, että ihminen on huonompi, heikompi tai vähemmän tärkeä kuin muut. Kyse on ihmisen suhteesta ympäristöönsä ja siitä, tuleeko hän kohdatuksi ja nähdyksi. Menestyvä räppäri, yritysjohtaja, kuka tahansa meistä voi olla yksinäinen.

– Samalla tavalla kuin huolehdimme omasta perheestämme, meidän on pidettävä huolta myös isommasta ihmisten perheestä, sanoo presidentti Tarja Halonen.

Pandemia opetti vastuuta lähimmäisestä Presidentti Tarja Halonen näki läheltä korona-ajan yksinäisyyden kahdessa luottamustehtävässä.

mme ole valinneet aikaa emmekä paikkaa, johon olemme syntyneet. Tämä ajatus toistuu, kun presidentti Tarja Halonen pohtii koronapandemia-ajan vaikutuksia suomalaisten kokemaan yksinäisyyteen. Hän on seurannut tilannetta läheltä kahdessa luottamustehtävässä. Halonen on johtanut Maailman terveysjärjestön WHO:n koolle kutsumaa työryhmää, joka on käsittellyt eurooppalaisten yhteiskuntien poliittista ja sosiaalista kestävyyttä koronakriisin aikana. Rajoitusten ja eristäytymisen kuukaudet ovat lisänneet yksinäisyyden kokemuksia koko Euroopassa. – Suuren kriisin aikana yhteiskuntien epäkohdat tulevat näkyviin ja vahvistuvat, mutta

niiden korjaaminen on pääsääntöisesti mahdollista vasta myöhemmin, kun kriisi on ohi. Korona-aikana ihmisen kaipuu toisen luo on tullut todella kovaksi, Halonen sanoo. Hän nostaa esimerkiksi ikääntyvän väestön, jota viranomaiset pyrkivät suojaamaan tartunnoilta. Suojatoimet ovat perusteltuja korkean riskin vuoksi, mutta monelle ne ovat tarkoittaneet eristäytymistä muista ihmisistä. – Kun elämän viimeinen horisontti alkaa näkyä, olisi tärkeää, että jäljellä olevaan aikaan liittyisi mahdollisuus tavata ihmisiä ja pitää kiinni tutuista asioista, jotka antavat arkeen turvaa, Halonen sanoo. Tarja Halosen toinen näköalapaikka yksinäisyyteen on Helsingin yliopiston hallitus, jonka jäsen hän on tämän KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

vuoden loppuun saakka. Neljänkym menentuhannen ihmisen yhteisössä koronarajoitukset osuivat erityisen ki peästi ensimmäisen vuoden opiskelijoihin. – Nämä nuoret olivat juuri itsenäistymässä ja tulossa yliopistoyhteisön jäseniksi ja kaipa sivat kumppaneita uudessa elämäntilantees saan. Nyt he joutuivat eroon sekä opiskelu tovereistaan että opettajistaan. Pandemiaaika on Halosen mukaan näyttä nyt, että kriiseihin varautumisella on rajansa. Tällä kertaa läntisiä yhteiskuntia on auttanut se, että keskeinen infrastruktuuri kuten tiedo tusvälineet ja pankit toimivat. – Emme voi taata, että nämä asiat toimivat myös seuraavan kriisin aikana. Mutta voimme käyttää koronakriisiä oppituntina, kun pyrim me varautumaan seuraavaan kriisiin. Yksi koronapandemian opetuksista liittyy Halosen mukaan yksilönvapauden ja yksilön vastuun väliseen tasapainoon. Tulevaisuudes sa joudumme hänen mukaansa mittaamaan entistä huolellisemmin sitä, miten yksilön henkilökohtaiset oikeudet vaikuttavat meihin kaikkiin.

Korona-aikana ihmisen kaipuu toisen luo on tullut todella kovaksi. PRESIDENTTI TARJA HALONEN

– Vaikka jokainen ihminen on tärkeä, mei dän on katsottava myös sitä, miten muut ih miset ja koko yhteisö voivat. Samalla tavalla kuin pidämme huolta omasta perheestämme, meidän on kannettava vastuuta myös isom masta ihmisten perheestä. Suomalaisesta kulttuurista löytyy Tarja Ha losen mukaan keinoja yksinäisyyden vähentä miseen. Tällaisista vahvuuksista kertovat nel jä perättäistä kärkisijaamme maailman mai den onnellisuusmittauksissa. Suomalainen hy vinvointiyhteiskunta on pystynyt vastaamaan moniin sellaisiin tilanteisiin, joissa ihminen voi huonosti. – Sellaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei kui tenkaan ole olemassakaan, jossa emme tarvit se yksittäisen kanssaihmisen ojennettua kättä. Halonen näkee suomalaisen yksinäisyyden taustalla syvälle iskostuneen yksin selviyty misen sankarimyytin ja sen, että suomalaiset ovat tarkkoja omasta alueestaan. Kun ihmis tä kohtaa läheisen kuolema tai muu menetys, annamme hänen olla surun kanssa rauhassa. Halonen kiinnittää huomiota myös siihen, et tä suomalaiset ovat oppineet halaamisen vas ta äskettäin. Tällaisista piirteistä irrottautuminen tapah tuu Halosen mukaan hitaasti. – Suomalaisessa hienotunteisuudessa on paljon hyvää, mutta samalla pitäisi olla jokin tapa, jolla ihminen voi kertoa toisille halua vansa pois yksinäisyydestä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

Arastelemme liikaa puhua yksinäisyydestä Jokainen meistä kokee joskus yksinäisyyttä, mutta sen ei tarvitse olla elämän mittainen tuomio, sanoo psykoterapeutti Antti Ervasti.

illainen ongelma yksinäisyys sinulle on? Miten se näkyy elä mässäsi? Millaisia negatiivisia vaikutuksia sillä on? Onko se pidempiaikainen olotila? Vai onko se seurausta esimerkik si työttömyydestä, puolison menettämisestä tai muusta äkillisestä kriisistä? Mitä olet itse tehnyt yksinäisyytesi lievittämiseksi? Tällaisia kysymyksiä psykoterapeutti Antti Ervasti esittää, kun asiakas kertoo hänelle kär sivänsä yksinäisyydestä. Kysyminen on tärkeää, koska jokaisen yksinäisen kokemus on omanlai sensa. – Me kaikki koemme jossain kohtaa elämää jonkinlaista yksinäisyyttä. Silti sitä, mitä se itse kullekin tarkoittaa, ei kukaan ulkopuolinen voi sanoa. Siksi on tosi tärkeää, että asettaudutaan oikeasti ymmärtämään toista ja yritetään samas tua hänen tilanteeseensa, Ervasti sanoo. Hänen mukaansa yksinäisyys on kokonaisval tainen olotila, joka vaikuttaa kielteisesti itsetun toon ja minäkuvaan. Pahimmillaan siihen liit tyy masennusta, päihteiden käyttöä ja itsetuhoi suutta. – Yksinäinen voi uskoa, ettei kelpaa kenelle kään ja että hänessä on jotakin vikaa, kun hän ei saa ystäviä tai parisuhteet päättyvät. Tällaisia uskomuksia Ervasti psykoterapeut tina lähtee työstämään. Ankaruuden ja itsensä syyllistämisen sijasta hän kannustaa yksinäistä suhtautumaan itseensä myötätuntoisemmin. – Tiedän, että itsemyötätunto on muotisana. Mutta henkistä kärsimystä pystyy oikeasti lievit tämään paljon sillä, että on armollisempi itseään kohtaan: Hyväksymällä, että tällä hetkellä asi at ovat näin, mutta tämän ei tarvitse olla pysyvä olotila tai kohtalo. Että voin itse tehdä asialle jo takin, hakea ulkopuolista apua tai tukeutua lä heisiin, jos sellaisia on. ENNAKKOUSKOMUKSET SIITÄ, mistä yksinäisyys johtuu, ovat karisseet sitä mukaa, kun Antti Ervasti on perehtynyt aiheeseen. Monesti kyse on sattumasta: jokin pieni tapahtuma lapsuudes sa tai nuoruudessa on saattanut nostaa kynnystä hakeutua ihmisten pariin. On myös ihmisiä, jot ka ovat olleet yksinäisiä pienestä pitäen. Heitä on kiusattu koulussa tai he ovat kokeneet yksinäi syyttä perheessään, ja ulkopuolisuus on seuran nut heitä aikuisuuteen asti.

Joskus yksinäisyys voi olla seurausta sairastu misesta, taloudellisen turvan romahtamisesta, avioerosta, läheisen kuolemasta tai vaikka eläk keelle jäämisestä. Koronapandemia ja siihen liit tyvät rajoitukset ovat Ervastin mukaan lisänneet varsinkin nuorten ja ikäihmisten yksinäisyyttä. Toisaalta etätyöt ja omiin perhekupliin vetäyty minen samaan aikaan, kun harrastukset ja kult tuuritapahtumat joutuivat tauolle, toi yksinäisyy den monen sellaisenkin elämään, joka ei ole siitä aiemmin kärsinyt.

– Kukaan meistä ei ole suojassa yksinäisyydeltä. Mutta on tärkeää muistaa, että yksinäisyyden ei tarvitse olla elämän mittainen tuomio. Hän ottaa esimerkiksi itsensä. Hän oli ujo, yksinäinen ja kiusattu lapsi. – En koskaan kuulunut kaveriporukoihin tai joukkueisiin. Vasta aikuisena sain ystäviä opintojen, työyhteisöjen ja harrastusten kautta. Minulla on ollut myös kannustava lähipiiri. Silti aikuisenakin on ollut tilanteita, joissa pikku-Antti pääni sisällä sanoo, että sinun ei kannata mennä tuonne, eivät ne sinua hyväksy. Järjen tasolla tietysti tiedän, ettei se ole totta, Ervasti sanoo. Se, että aikuisuuden ihmissuhteissa on tullut nähdyksi ja hyväksytyksi omana itsenään, on ollut Ervastille korjaava kokemus. Silti hän ei usko, että hän pääsee koskaan kokonaan yli lapsuutensa vaikeista kokemuksista. – Mutta kaikki niin vaikeat kuin hyvätkin asiat integroituvat osaksi tarinaani. Hyvät ihmissuhteet ovat parantaneet aikaisemmissa elämänvaiheissa tulleita haavoja ja auttaneet hyväksymään sen, että olen ollut lapsena yksinäinen ja minua on kiusattu. Lapsuuden kokemukset eivät enää määritä toimintaani, enkä anna epävarmuudelle, pelolle tai ulkopuolisuuden tunteelle liikaa valtaa.

ka ovat eristäytyneet kotiinsa. He eivät ole kiinni työelämässä eivätkä kohtaa arjessaan välttämättä muita ihmisiä kuin lähikaupan kassan. – Jos on ollut pitkään tai hyvin intensiivisesti yksinäinen, yksinäisyydestä voi tulla osa identiteettiä. Olisi tärkeää muistaa, ettei yksinäisyys

ANTTI ERVASTI tietää olevansa onnekas. Hän on usein miettinyt, millaista on niillä, joilla ei ole yhtään läheistä ihmissuhdetta eikä voimia etsiä sellaisia. Yksinäisyyden ääripäässä on ihmisiä, jot-

määritä ketään ihmisenä. Meillä voi olla erilaisia terveydellisiä ongelmia tai mielen hyvinvointiin liittyviä haasteita, mutta kukaan meistä ei ole vain yhtä asiaa.

En lapsena koskaan kuulunut kaveriporukoihin tai joukkueisiin. Vasta aikuisena sain ystäviä opintojen, työyhteisöjen ja harrastusten kautta. PSYKOTERAPEUTTI ANTTI ERVASTI

Terapeutti Antti Ervasti painottaa, ettei yksinäisyydessä ole mitään hävettävää. Kukaan meistä ei ole siltä suojassa.

Ilman isää kasvaville lapsille on mieskavereita, yksinäisille ikäihmisille tukihenkilöitä. Ervastin mielestä vastaavaa kaivattaisiin myös yksinäisille aikuisille. – Heille pitäisi olla katu-uskottavaa, ei-leimaavaa toimintaa, jossa voi tavata toisia. Osa yksinäisistähän ei halua yksinäisille tarkoitettuihin ryhmiin. Vaikea yksinäisyys on Ervastin mukaan kokonaisvaltaisesti kivulias tila – tuskallista ja tukalaa niin henkisesti kuin fyysisestikin. – Kosketuksen puute tuntuu kehossa ja mielessä. Kokemus siitä, ettei kukaan välitä eikä rakasta, voi ajaa ihmisen todella epätoivoiseen ja itsetuhoiseen tilaan. Yksinolo ruokkii ulkopuolisuuden kokemusta, ja siitä tulee helposti kehä. Silloin ei uskalla lähteä ihmisten ilmoille, mikä puolestaan vaikuttaa kielteisesti minäkuvaan – ja kynnys lähteä nousee entisestään. – Monesti yksinäinen tuntee myös syyllisyyttä ja häpeää. Se on turhaa. Yksinäisyydessä ei ole mitään hävettävää, ja jokainen meistä on kokenut sitä joskus. Ervasti muistaa nähneensä mediassa monia juttuja, joissa haastateltava kertoo masennuksesta tai uupumuksesta. Sen sijaan hänen silmiinsä ei ole osunut yhtään kansikuvahaastattelua, jossa joku menestyjä kertoisi olleensa tai olevansa yksinäinen. – Siitä ei uskalleta puhua, koska pelätään leimautumista. Itse annan mielelläni haastatteluja, koska haluan kannustaa ihmisiä luopumaan stereotyyppisestä ajattelusta ja miettimään, mitä yksinäisyys on ollut heidän elämässään ja miten sitä voisi tunnistaa lähipiirissä tai vaikka työyhteisössä. MITEN TOISTEN yksinäisyyttä sitten voisi tunnistaa ja mitä asialle voisi tehdä esimerkiksi työpaikalla? Antti Ervasti neuvoo kiinnittämään huomiota siihen, vetäytyykö joku syrjään esimerkiksi yhteisistä aktiviteeteista. Häntä voi houkutella mukaan, pyytää vaikka lounaalle, ja näin madaltaa kynnystä hakeutua kontaktiin. – Voi myös kysyä ihan suoraan, onko toinen yksinäinen. Arastelemme liikaa vaikeista tunteista puhumista. On sanottu, että puheeksi ottaminen voi pelastaa itsetuhoisen ihmisen hengen. Yksinäisyyden kanssa on vähän sama juttu. Vaikka juuri sillä hetkellä ihminen ei tarttuisikaan avuntarjoukseen, hän voi myöhemmin tunnistaa, että hei, joku kysyi minulta rakastavan ja välittävän kysymyksen. Yksinäisyydestä puhutaan suomalaisten kansantautina. Jo ennen koronaa arvioitiin joka viidennen suomalaisen olevan yksinäinen. Uusimpien tutkimusten mukaan yksinäisyyttä kokee nykyään jo joka kolmas. Ervastin mukaan meillä elää edelleen vahvana käsitys siitä, että varsinkin miesten on pärjättävä yksin. Tunteista ei puhuta, ja avun pyytäminen ja asioiden jakaminen ovat heikkoutta. – Meitä ei kuitenkaan ole luotu elämään yksin. Olemme positiivisella tavalla riippuvaisia muista ihmisistä. Kaikki eivät välttämättä tarvitse parisuhdetta tai perhettä, mutta jokainen tarvitsee ainakin jonkinlaisia yhteyksiä muihin. Ihminen näivettyy tunnetasolla, jos hänellä ei ole rakastavia ja aidosti kunnioittavia ihmissuhteita. ■ Antti Ervasti ja Matti Pikkujämsä: CupOfTherapy: Yksi näistä hetkistä – 100 ajatusta yksinäisyydestä ja yksinolosta. Gummerus 2021. KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

Meren rakastaja Vantaalta Edu Kettusen muistojen Martinlaaksossa sataa aina. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

emiönsaaressa asuva Edu Kettunen ei muista, kuinka monessa hänen tekemässään biisissä mainitaan Vantaa. Toisaalta, vaikka kaupunkia ei suoraan mainittaisikaan, Kettusen kokema Vantaatunnelma on useissa lauluissa läsnä. Lentäjän poika on syntynyt Vantaalla. – Vantaa on minulle hyvällä tavalla tavallisuuden perikuva tai symboli. Vantaa on hienosti vähän niin kuin altavastaaja Espoon ja Helsingin kupeessa. Se on pyyteettömästi töitä tekevien ihmisten mesta. Vantaassa on hiukan alakuloista romantiikkaa. Siinä sen hienous piilee. VANTAALTA Edu Kettunen muutti 11-vuotiaana isän ja uusperheen kanssa Helsinkiin Munkkiniemeen. Vanhempien erossa Edu jäi isän luokse. Isosisko muutti äidin kanssa muualle. – Isosisko oli minulle tärkeä. Hän oli sellainen pantteri, joka piti minun puoliani kaikkia vastaan. Musiikki alkoi kiinnostaa, kun Edu kuuli radiosta Eero Raittisen vetämän laulun Vanha holvikirkko. Listahitti kolahti lujaa. Osittain siksi, että poika ymmärsi väärin laulun sanat ”ja yöhön kesäiseen fuuga kauniina kulkee”. – Luulin, että se ”fuuga” oli armeijan harjoitushävittäjäkone Fouga Magister, joka liitää matalalla kirkon yli. Näin sen silmissäni ja ajattelin, että nyt on hieno mielikuva! Kitaraa Edu rupesi soittamaan tosissaan yläasteella. Hän tutustui koulussa uusiin kavereihin, ja ”bändihässäkkä” alkoi. Viitisentoista musiikista ja soittamisesta innostunutta kaverusta muodosti erilaisia soittokokoonpanoja. – Soitimme milloin mitäkin, kantria ja rockia. Yhdestä kokoonpanostamme tuli sitten Broadcast-yhtye, ja se lähti nousuun. Meitä oli kuusi, ja olimme suunnilleen 17-vuotiaita. Kettunen ja muut Broadcastin pojat harjoittelivat siellä, mistä paikan löysivät, autotallissa tai vaikka polttoaineen käryisessä pannuhuoneessa. Aiempaan verrattuna hieno treenikämppä löytyi Sotainvalidien Veljesliiton kuntoutuslaitoksesta Kaskisaaresta. Basistin isä toimi laitoksen johtajana. Kun pojat olivat tehneet ensimmäisen demonsa studiolla, äänittäjä vei sen salaa levy-yhtiöön.

Kuka?

Edu Kettunen, 60, on laulaja ja lauluntekijä. Hän asuu Kemiönsaaressa vaimonsa kanssa.

Mitä?

Syksyllä ilmestyi Kettusen kirjoittama ja kuvittama lastenkirja Elppu matkalla kotiin (Minerva). Tänä vuonna on ilmestynyt myös Veli-Pekka Hännisen kirjoittama Edu Kettunen -elämäkerta (Minerva). Edu Kettunen konsertoi 8.12. Aleksanterin teatterissa Helsingissä ja 15.12. Sellosalissa Espoossa.

Motto

Kaikki menee aina hyvin.

– Meidät kutsuttiin Finnlevylle neuvotteluun, ja ennen kuin ehdimme kissaa sanoa, teimme jo levyä, vaikkemme olleet tehneet vielä yhtään varsinaista keikkaa, Kettunen muistelee. POP-YHTYE BROADCAST perustettiin vuonna 1980. Suurimmaksi hitiksi nousi You Break My Heart, joka on Esa Kaartamon sävellys. Sanat kirjoitti Edu Kettunen. – Broadcastin suosio tuli niin silmille. Huono puoli siinä oli, ettemme tajunnet, kuinka kova juttu bändimme oli. Aktiivinen Broadcastin aika oli kuutisen vuotta. Silloin teimme koko ajan keikkaa, Kettunen kertoo. Broadcastin kauniit pojat -imago oli Kettusen mielestä rasite. Tyttöjen ihailu tietenkin hiveli, mutta bändi halusi tehdä musiikkia. – Ongelma oli, että niin sanotut musapiirit ajattelivat meidän olevan vain niitä kauniita poikia, vaikka olimme varmaan sen ajan taitavin orkesteri. Silloin vaikuttivat myös uusi aalto ja punk, ja meidän musiikkiamme pidettiin kaupallisena. Mutta mikä oli kaupallisempaa kuin punk siihen aikaan? Sehän myi kuin häkä. – Ärsytti, ettei voinut tehdä musiikkia musiikin vuoksi, vaan siinä piti olla joku ideologia takana. Jälkeenpäin ajateltuna aivan sama, mutta silloin otti päähän, koska teimme sitä musaa tosissamme.

”

Kun on pienellä botskilla ulkomerellä, tajuaa, kuinka mitättömän pieni sitä on tässä maailmassa. SAMOIHIN AIKOIHIN kuin Broadcast aloitteli, Edu Kettunen ja kaverit viettivät paljon aikaansa Mustasaaressa. Se on Helsingin seurakuntien toimintakeskus. – Mustasaaressa oli mukavia ihmisiä, ja siellä oli kiva hengailla. Paikalla oli aina pariskunta Musa ja Ukkis, ja he olivat meille tärkeitä ja turvallisia hahmoja. He eivät pingottaneet asioista turhaan, mutta pitivät jöötä. – Siellä oli sellainen sääntö, että jos menee sunnuntaina pikkukammarissa pidettävään jumalanpalvelukseen, saa ilmaisen munkin. Ehkä me kerran tai pari siellä käytiin. Kettunen ei silloin ajatellut Mustasaaren toiminnan olevan kirkon järjestämää. Siinä iässä tärkeintä olivat kaverit ja musiikki. – Mustasaaresta on hyviä muistoja. Siellä oli bänditoimintaa, keikkoja ja kantrimusiikkifestivaalit. Olin välillä Jenkeissä vaihto-oppilaana, ja vielä senkin jälkeen kävin Mustasaaressa. – Kaikki saavat uskoa just siihen, mihin uskovat. Itse olen tässä maailmassa niin konkretioiden armoilla. Kavahdan kaikenlaisia ismejä. En minä kiellä sitä, etteikö minullakin olisi jonkinmoinen jumala, muttei se ole taivaassa asuva hahmo, joka määrää kaikesta ja niin poispäin.

– Mutta kyllä kristilliset arvot ovat suurin piirtein ne minun arvoni. On hienoa ja kaunista, että yrittää elää mahdollisimman kunnolla odottamatta siitä mitään palkintoa. Tai rangaistusta, jos ei elä ihan kunnolla, Kettunen sanoo ja naurahtaa loppukaneetilleen. NAIMISISSA Edu Kettunen on ollut kolmekymmentäkolme vuotta. Suhteen alkuaikoina 1990-luvulla perhe purjehti Ranskaan, jonka kulttuuri oli erityisesti vaimolle tärkeää. Ja sopi se Edullekin. Mukana matkasi Edun poika. – Kerran kun tulimme Lissun kanssa joltain purjehdusreissulta, sanoin hänelle, että voisimme hyvin muuttaa vaikka veneeseen asumaan ja lähteä jonnekin pidemmälle. Lissu totesi, että niin voisimme, mutta pitäisi hommata isompi vene. Se oli sillä päätetty. Kettunen alkoi rakentaa venettä ja tiesi, että se kestää pitkään. Viisi vuotta siinä meni, vaikka hän pystyi toimimaan niin, että rakensi puolet vuodesta venettä ja teki toisen puolen musiikkia. – Tärkeintä ei ollut se, mihin lähdemme, vaan että mennään minne mennään ja asustellaan veneessä omillamme. Halusimme päästä irti yhteiskunnasta. Luulimme, että se on mahdollista, mutta eihän se ollut. – Hyvä kuitenkin, että tehtiin se reissu. Nyt ei tarvitse miettiä, että mitäs jos. Mereen Kettunen tutustui jo pienenä isän kanssa purjehtiessaan. Edelleen, kun saaristo loppuu ja avomeri häämöttää, olo on jännittynyt. Tunne sulaa kuitenkin nopeasti pois, kun purjehtija vain katsoo ympärilleen ja toteaa, että tässähän tämä on. – Kun on pienellä botskilla ulkomerellä, tajuaa, kuinka mitättömän pieni sitä on tässä maailmassa. Se on hyvä fiilis. Samanlainen tunne tulee tähtitaivaasta, jota jään joskus tarpeeksi pimeänä yönä tuijottamaan. Silloin näkyvät linnunradat ja kaikki taivaan ihmeet. Onhan se ihan pökerryttävää. – Minua lohduttaa tässä maailmassa ihan älyttömästi se, kuinka vähäpätöinen ihminen on ja kuinka vähän minulla on merkitystä. Se on vapauttavaa. Sitä ei todellakaan aina muista, kun murehtii jotain pankkilainaa. MAASEUDULLA ASUMINEN sopii Edu Kettuselle. Siellä on kiva olla ja hengittää. Hänestä on mahtavaa kävellä ovesta ulos omalle pihalle ja touhuta siellä, mitä huvittaa. – Minulle on aina ollut jollain tavalla selvää, että muutan maalle heti, kun voin. Muutinkin Helsingistä pois silloin Broadcastin jälkeen, enkä ole koskaan hypännyt missään musa-alan pippaloissa. Vaikka olen kaupunkilaispoika, vietin nuorena kesiä aina Salossa, mistä äitini suku on lähtöisin. Kettunen kertoo sielunmaisemansa olevan suttuinen, alakuloinen ja sateinen. Se on ollut sitä nuoresta asti. Vantaalla voi hänen mukaansa olla osuutta asiaan. – Asuin Martinlaaksossa, ja minulla on muistikuva, että siellä satoi aina. Ja aina oli kuraista. Vuoden ympäri oli märän hiekan haju. Se ei tietenkään pidä paikkaansa. Mutta huonolla kelillä saattoi olla sisällä ja katsella ulos ikkunasta. Maailma oli tarpeeksi kaukana, eikä ollut hurlumheitä ympärillä. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

ättikokoinen enkeli sei soi öisellä taivaalla selin sotilaisiin ja levitti käten sä kohti itää. Tieto tästä jo pa 600 sotilaan talviso dassa todistamasta näys tä Laatokan pohjoispuolella levisi uutistoimisto Reutersin välityksel lä Suomesta maailmalle. Aivan poik keuksellinen se ei ollut: samanlai sen näyn olivat kohdanneet Englan nin ja Ranskan sotilaat ensimmäisen maailmansodan aikaan. Ihan näin mahtipontisia eivät kokemukset yleensä olleet. Useim miten yliluonnollisilla ilmiöillä oli yksi tai muutama kokija. Kokemuk set olivat erikoisia, mutta monen maailmankuvan mukaan luonnol lisia. Kulttuuriantropologi Satumaarit Myllyniemi on tutkinut yliluonnol lisia kokemuksia talvisodassa, jatko sodassa ja Lapin sodassa. Suomen kirjallisuuden seuran aineistoa hyö dyntävä kirja Yliluonnollinen sota 1939–1945 (SKS) ilmestyi syksyllä, ja nyt Myllyniemi tekee aiheesta väi töskirjaa Turun yliopiston folkloris tiikan oppiaineeseen. Väitöskirjassa on 220 kertojaa, joista viidesosa itse sodan kokeneita. Suurimmalle osal le haastatelluista kertomukset ovat periytyneet perheen, suvun tai lähi yhteisön kautta. Sotaaikana koetut erikoiset näyt, tuntemukset, äänet ja sattumat oli vat pitkään vaiettuja, mutta nyt jo kin on muuttunut. Ihmisillä on tar ve puhua. – Yliluonnolliset kokemukset ovat olleet monessa perheessä sodan avainkokemuksia. Nyt keskusteluil mapiiri on moninaistunut ja sodista on kulunut riittävästi aikaa, Mylly niemi sanoo. JO VUOSIA ennen talvisotaa paloivat ennustulet taivaalla. Maisema hehkui verenpunaisena. Maailmanloppu ja verenvuodatus tulee, hoki pyhäjärve läinen äiti. Samat merkit olivat olleet ilmassa ennenkin, viimeksi sisällis sodan ja maailmansodan aikaan. Enne, etiäinen, tuuri, telepatia, kuudes aisti, aavistus, varjelus, vais to. Sanat, joita yliluonnollisista ko kemuksista käytetään, kertovat so taaikana eläneiden maailmakuvas ta ja siitä, miten kokemuksia on tul kittu. – Sotavuosina elettiin hyvin ag raarissa Suomessa. Valtiovallalla oli selkeä koti, uskonto ja isänmaa pai notus. Toisaalta myös kansanusko ja animistinen maailmankuva oli vat vahvoja. Jeesus ja haltiat olivat samalla viivalla. Tutkittiin luonnon merkkejä ja uskottiin kohtalon voi maan. Sotien jälkeen maailmankuva muuttui. Ihmiset muuttivat kaupun

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

Varjelusta, etiäisiä ja kummia kokemuksia Sotavuosiin liittyy paljon kertomuksia yliluonnollisista kokemuksista. Ne avaavat näkymiä siihen, mihin silloin uskottiin. TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS ANTTI VALTA

keihin ja ajatteluun tuli rationaalisia painotuksia, Satumaarit Myllynie mi kertoo. Yliluonnollisia kokemuksia ei koettu vain rintamalla, vaan niitä kokivat myös läheiset kaukana tais telupaikoista. Ne saattoivat olla en teitä läheisen kuolemasta rintamalla ta ennakoida sodan alkua tai päät tymistä.

SE OLI elokuinen pyhäpäivä, kun ol tiin syömässä pirtin pöydällä. Siel tä huoneiden solasta lähti tulemaan mies sotilasvaatteissa. Kun se tuli lä hemmäs, niin tunsinhan minä, et tä se oli poikani, ja luulin, että se on saanut lomaa rintamalta. Yritin jo sanoa, että poikahan sieltä tulee, vaan en kerennyt, kun se hävisi. En virkkanut mitään muille. Kyllä minä

jo tiesin silloin, miten siellä on käy nyt. Samaan aikaan oli kaatunut, ja tieto siitä tuli postissa. Moniin yliluonnollisiin kokemuk siin liittyi usko siihen, että sodassa suomalaisia varjeli korkeampi voi ma tai että asiat, jotka tapahtuivat, olivat osa suurempaa suunnitelmaa. Näin ajateltuna menetykset oli ehkä helpompi hyväksyä.

visodan henkenä. Oli ylivoimaiselta vaikuttava vastustaja, sisukkaat ja neuvokkaat suomalaiset soturit sekä sota, joka asetelmaan nähden menikin aluksi paremmin kuin kukaan olisi uskonut. Kansa, joka vielä parikymmentä vuotta sitten oli käynyt sisällissotaa, löysi yhtenäisyyden.

”

Yliluonnolliset kokemukset ovat olleet monessa perheessä sodan avainkokemuksia.

Poliitikkojen retoriikassa puolestaan puhuttiin muun muassa ristiretkestä ja pyhästä sodasta. – Kristinuskoa käytettiin kansan lohduksi ja karaisemiseksi. Painotettiin kansan pyhyyttä ja ristiretken oikeutusta ja toki myös uhrin antamista isänmaalle, Satumaarit Myllyniemi kertoo. Yksi esimerkki uskonnon roolista on presidentti Risto Rytin puolison Gerda Rytin radiopuhe heinäkuussa 1944, kun Karjalan kannaksella käytiin vetäytymistaisteluita. Spiritualistiseen ajatteluun ja kohtalonuskoon viehtynyt rouva Ryti kehotti kuulijoita rukoilemaan yhdessä Suomen puolesta. Rintamalla uskonnollisuus oli tosiasia, joka näkyi. – Jos pappi tuli vaikka jakamaan ehtoollista rintamalle, siitä ei kieltäydytty, Myllyniemi kertoo. Ajatus korkeammasta voimasta sopii hyvin yhteen sen ajatuksen kanssa, josta nykyään puhutaan tal-

SAIRAALASSA amputointileikkauksen jälkeen, kun mies oli tajunnan raja mailla, hän ei tuntenut kipua, mutta tunsi olevansa taivaassa lähellä Jumalaa, jota ei kuitenkaan nähnyt, sillä vaaleansininen utuinen pilvi purjehti sopivasti väliin. Tässä suloi sessa olotilassa näkyi lapsuuskoti hy vin aurinkoisena, ja äitikin oli siellä. Sota-ajan yliluonnollisiin kokemuksiin on helppo suhtautua skeptisesti, ja niille voi etsiä rationaalisia selityksiä. Ihmiset olivat peloissaan ja väsyneitä. Tieto kulki huonosti. Ainakin kaukopartiomiesten tiedetään käyttäneen metamfetamiinia sisältänyttä pervitiiniä. Loukkaantuneiden kipuja taas lääkittiin morfiinilla. Aineita ei kirjan kertomuksissa nimetä, mutta yhdestä haavoittuneen kokemuksesta voi aistia morfiinin tuottaman helpotuksen. On selvää, että sodassa käytettiin huumaavia aineita. Satumaarit Myllyniemi korostaa, että kertojien joukko on moninainen: jotkut ovat esimerkiksi todenneet olevansa ateisteja. Joka tapauksessa sota-ajan yliluonnollisiin kokemuksiin liittyvät kertomukset avaavat silloin eläneiden ihmisten ajatusmaailmaa ja sitä, millaisia keinoja he löysivät selviytyäkseen vaikeina aikoina ja kuinka he huolehtivat itsestään ja muista. – Monelle ne ovat muistoja menneisyydestä, mutta ne kertovat myös henkisyyden muodoista, jotka ovat jääneet katveeseen. Ne kertovat siitä, kuinka herkillä ihmiset olivat, ja auttavat tunneyhteyden luomisessa sodan kokeneisiin. ■ Kursivoidut kohdat ovat katkelmia Satumaarit Myllyniemen kirjasta Yliluonnollinen sota 1939–1945.

Anna jouluna Toisenlainen Lahja

e i ty töll Stipend € 25 Vuohi 30€

Hanki lahja: toisenlainenlahja. fi 020 787 1201 Palvelemme klo 10–15. Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 16,99 snt/min.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

Mielipide

Terveydenhoitoalan vetovoimaan ja työvoiman pysyvyyteen julkisella puolella on panostettava tuntuvas ti. On muutettava työolosuhteita ja työaikoja sekä kehitettävä johtamis tyyliä. Hyvinvoiva henkilöstö jaksaa hoitaa.

Olemmeko ikuisia?

Eero Oulasvirta mietiskelijä, 90 v

Uusi aluevaltuusto uudistaa soten TAMMIKUUSSA 2022 Suomessa jär jestetään ensimmäiset aluevaalit. Espoo kuuluu LänsiUudenmaan hyvinvointialueeseen yhdeksän muun kunnan kanssa. Uuden aluevaltuuston tehtä vä on toteuttaa soteuudistus. Osit tain sitä onkin jo tehty keskittämäl lä ja vähentämällä palveluita. Jonot ovat pidentyneet. Kolmen kuukau den hoitotakuu ei useinkaan toteu du. Vaikka Jorvin sairaalaa on kehi tetty viime vuosina, sen resurssit ei vät riitä vastaamaan edes espoolais ten tarpeisiin. LänsiUudenmaan alueella Loh jan sairaalalla on hyvät kehitty

Sari Mäki aluevaaliehdokas (KD), Espoo

Aluevaalit ja työhyvinvointi

MARTTA-KAISA VIRTA

PANTEISMI ON minulle mieluis ta, koska se on pelkistetty kannan otto Jumalan olemassaolosta. Se ei aiheuta sotia detaljoitujen uskonto jen tapaan. Ateistinkin kanssa voi yrittää tie teellisesti perustella mielipiteitään. Keskustelu onkin kuin akateeminen väitöstilaisuus. Todisteluni pyrkii perustelemaan teesiäni, että Jumala on. Ateisti pyrkii antiteesillään ku moamaan käsitykseni. Joku agnos tikko voi yrittää tehdä synteesin täs tä kaikesta. Ateistit vetoavat tieteeseen, jon ka mukaan kaikki syntyi alkupama uksesta 14 miljardia vuotta sitten. Mutta ”tyhjästä on paha nyhjäistä”. Siksi usein vetoan Einsteiniin, jon ka tuotosta on energian häviämät tömyyden laki. Kaikki, mitä nyt on, on ollut aina. Tämä ikienergia on muuntumiskykyinen. Sillä on kyky muuttua aineeksi ja jalostua siitä jo pa eläviksi organismeiksi. Entä ”alkupamaus”? Silläkin on selitys. Sen lähtökohta onkin kaik keuden täyttävä ikienergia, jolla on myös tahto, tunteet ja muut kuvitel tavissa olevat henkiset ominaisuu det. Siksi sitä voidaan kutsua Juma laksi, kaikkivaltiaaksi, joka hallitsee myös ulottuvaisuudet. Vaikka ruumiimme on elämäm me aikana vaihtanut moneen ker taan solujaan, sen toimintoja valvo va sielumme on kuin pienoismalli alkuenergiasta ja elää ikuisesti.

Kirkko tarvitsee jäseniä, muuten ovet menevät kiinni HELSINGIN SEURAKUNNAT pyrkivät Rohkeasti yhdessä hank keellaan varautumaan tulevaisuuteen. Kun jäsenmäärä vähenee, verotulot putoavat. Kymmenen vuoden päästä niiden on lasket tu olevan 15 miljoonaa euroa nykyistä pienemmät. Pudotus voi olla paljon jyrkempikin. Vaikuttaa siltä, että käynnissä olevan kirkon toimintaympä ristön muutoksen suuruutta Helsingissä ei vielä täysin ymmärre tä. Nykyiset rakenteet ja toimintatavat on tehty erilaiseen yhteis kunnalliseen tilanteeseen. Itse ajattelen, että nyt on löydettävä ratkaisuja, jolla päästään eteenpäin kymmenen vuotta. Seurakuntien luottamushenkilöi den ainut tehtävä ei voi olla vuodesta toiseen uusien säästökoh teiden etsintä. Luottamushenkilöiden ohella myös helsinkiläisten olisi ha vahduttava muutokseen. Monien arvostamat joulukirkot, häät, hautajaiset ynnä muut eivät tule itsestään. Kirkot, joissa niitä jär jestetään, tarvitsevat ylläpitoa ja työntekijät palkkansa, eli tarvi taan jäseniä. Minkä roolin helsinkiläiset tulevaisuudessa toivovat kirkolle? Sen keskustelun aika on nyt.

Ville Jalovaara Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston jäsen

misen edellytykset. Se, että yh tä kehitetään, ei saisi olla toisel ta pois. Huolimatta siitä, missä asuu, tulee asioiden olla samal la tavalla. Se helpottaisi myös Es poon ruuhkia. Asiakkaan hyppyyttäminen ovel ta ovelle tulee lopettaa. Asiakkaan ei pidä joutua opettelemaan palve

lurakennetta ulkoa tietääkseen, mis tä apua saa mihinkin. Toinen keskeinen asia tulevas sa soteuudistuksessa on hoitoalan henkilökunnan riittävyys. Työnte kijäpula on todellinen, kun kaikkia avoimia virkoja ei saada tällä hetkel lä täytettyä eikä sijaisiakaan tahdo saada.

INNOSTAVASSA TYÖYHTEISÖSSÄ on hyvä työskennellä. Sellainen syntyy hyvällä johtamisella, missä jokaista yksilöä kunnioitetaan, jokaisella on kirkas oma työnkuva ja jokaisella on aidosti mahdollisuus vaikuttaa työ suunnitteluun, kuten työskentelyta poihin ja työn rytmitykseen. Hyvässä työyhteisössä jokaisel la on hyvä itsetunto oman ammat titaidon hallinnasta, ja toiseen luo tetaan. Työssä kilvoitellaan onnis tumisista – ei siis kilpailla, vaan kilvoitellaan yhteisesti sovittujen ta voitteiden eteen niin, että jokaisen on mahdollista onnistua. Tammikuun aluevaaleissa ensim mäistä kertaa valittavat aluevaltuu tetut tulevat tekemään uusien hy vinvointialueiden suuret strategiset linjaukset niin palveluverkon kuin sitä kannattelevan hallinnonkin kannalta. Äänestäminen näissä vaa leissa on siksi erityisen tärkeää. Ehdokasta valittaessa kannattaa huomioida myös ehdokkaan halu kehittää sotehenkilöstön työhyvin vointia niin, että se on hyvinvointi alueella paitsi vetovoimatekijä myös pitovoimatekijä. Jokainen työ vaati tekijänsä, yksilön.

Eeva Roos aluevaaliehdokas (SDP), Vantaa

Hävittäjähankinnasta päätetään pian ”MIKSI PUHUTAAN sotarikoksista, ikään kuin sotiminen ei aina olisi ri kollista puuhaa? Miksi erotellaan so tilaat ja siviilit? Ihmisiähän sotilaat kin ovat. Miksi maailman johtajat ei vät ymmärrä, että väkivalta synnyt tää vain uutta väkivaltaa?” Nämä kysymykset leikkasin tal teen lehdestä 20 vuotta sitten. Tä män syksyn kysymys on: miksi mei dän on maksettava hävittäjistämme 30 miljardia euroa? 30 000 000 000 euroa kenelle? Juudas Iskariot sai vain 30 hopea rahaa, ja Jeesus Kristus on antanut il maisen Puolustajan kaikille kansoille.

Mirja Grünwald

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

JOTTA SINÄ VOIT JATKAA ELÄMÄÄSI.

430 € 860 € 139 € 95 €

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b • katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

• EHT Sirkka Müller

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

hautakivityöt

09 628 398 HAUTAKIVET

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

BREMERIN KIVI

Adressit

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Joulusiivoukset /ikkunapesut edullisesti. Kotimaisin voimin. Timo & Karina 044 069 1994 Siivous- ja ikkunanpesut vuosien kokemuksella. Kot.tal.väh. kelpoinen. p. 046 888 8440 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Aluevaaliehdokas, haluatko näkyä luotettavassa mediassa ja tavoittaa jopa 390 000 kuluttajaa?

Printti ja verkko ovat yhdessä tehokkaammat.

Kirkkojakaupunki.fi-näkyvyys: Uniikkeja kävijöitä keskimäärin 50 000 viikossa.

Kysy tarjous!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

Itä-Helsingin Hautauspalvelu, Herttoniemi puh. 09 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.hautauspalvelu.com

Rakennusala

Lehden painos: 340 000 kappaletta; Helsinki, Espoo ja Vantaa. Lehti jaetaan postin kautta osoitteellisena jakeluna suomenkielisten ev.lut. seurakuntien jäsenten koteihin pääkaupunkiseudulla kahden viikon välein.

Espoon Hautaustoimisto puh. 09 7002 4828 Espoonaukio 7, 02770 Espoo www.espoonhautaus.fi

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

www.jyrkisaarimaa.fi

PALVELEMME SURUN KOHDATESSA,

Juha Kurvinen, 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva, 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Ostetaan asuntoja

Vuokralle tarjotaan

ASUNNOT JA TONTIT PK-SEUDULTA. EI KULUJA MYYJÄLLE! Nopea kauppa ja hyvä hinta! Kaiken kuntoiset huomioidaan. Asiakirjat laativat LKV:t luotettavasti ja nopeasti. Soita Tommille p. 050 525 7401

Valoisa yksiö 30 m2 Puotila. Las. parv., alkovi, metro lähellä. P. 045 235 6400. Pohjois-Espoo kaksi huonetta 20/30 m2. Siistille opiskelijalle. P. 044 929 4256. Munkkiniemi 2 h+kk+alk 42 m2 Rauhall. valoisa, kesk. sijainti, eläimet ok. Hp 820 €/kk. 0500 488 547

Myydään asuntoja KANGASNIEMI. KT 1h+kk+terassi, hyvä kunto. Yhteisrantaan n. 100 m. H. 25000 €. Et: D. Asuntofantasia LKV, Kivisaarentie 4 B 15, HKI. P. 044 531 3015.

Vuokrata halutaan Apua! 58-vuotias nainen hakee 1-2 h+k max 750€/kk. puh. 045 110 8094

Kiinteistönvälitystä

Lakipalveluja

Tilaisuuksia

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten

Perheoikeudelliset asiat luottamuksellisesti ja ammattitaidolla LEXEL Lakiasiaintoimisto

www.lexellaw.fi

(09) 6150 0200

Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Perunkirjoitukset ja perinnönjaot ammattitaidolla ja myötätuntoisesti. Varaa ilmainen alkukeskustelu

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

asiakaspalvelu@lexly.fi www.lexly.fi

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Palveluja tarjotaan IKÄIHMISILLE MONIPUOLISIA PALVELUJA Yhdessäoloa aidosti välittäen ja kiireettömästi, luotettavasti ammattitaidolla Valmistamme ruokaa, avustamme ulkoilussa ja lähdemme ostoksille kanssasi Meiltä myös lahjakortit! SOITA, NIIN KERROMME LISÄÄ

050 3844 440

Palvelemme pääkaupunkiseudulla. Hinta 45 €/tunti. Saatavilla kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluja. www.hulmua.fi info@hulmua.fi Hulmua OY Y-tunnus 3224621-6

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

laki365.com

010 3379 150

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Kaipaatko juttuseuraa? Apua kodinhoitoon, kaupassa käyntiin ja ulkoiluun?

Pidät teatterista, konserteista, oopperasta ja näyttelyistä mutta tuntuu, että jotain puuttuu. Ehkä ratkaisu pulmaan on Avec. karihatakka1@gmail.com

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit. Kaikki pois. P. 040 361 7594 Luotettavaa juttu-, kävely- ja kulttuuriseuraa tarjolla (Etelä-Hki)! 040 512 0754/Marjo Metalliromu romuajoneuvot, akut noudetaan, 040 855 6850 Noudamme kaikki vanhat ja risat huonekalut ja kodinkoneet pois tieltänne. Easynouto.fi 0447300370

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS ke 1.12. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-tilat, Heikkiläntie 7 A, Hki, kahvit klo 18.30. pe 3.12. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparinkatu 8, Espoo. su 5.12. klo 10 kirkkopyhä Pitäjänmäen kko, Turkismiehenkuja 4, messu, kahvit ja seurat. klo 14 seurat Virtakirkko, Rajatorpantie 8 (Myyrmäki), Vantaa. ti 7.12. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, ”Kehitysyhteistyötä Nepalissa”, K. Kirjavainen, Salomonk. 17 D. ke 8.12. klo 19 Körttikodin puuroseurat, Ratakatu 1a A 3. su 12.12. klo 16 jouluveisuut, Seuratupa, Autotalo. klo 18 jouluseurat, Artturi-sali, Patruunantie 1 (Rajamäki), N-järvi. ma 13.12. klo 18.30 seurat, Leppävaaran kko, Veräjäkallionk.2, Espoo. ti 14.12. klo 18 verkkoseurat, www.facebook.com/herattaja. Ks. www.h-y.fi/tapahtumakalenteri. LIITY JÄSENEKSI p. 06 433 5700.

ESIRUKOUSILTA ti 7.12 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Pekka Reinikainen, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Vuoden viimeinen lehti ilmestyy 16.12. Varaukset 3.12. Pirjo Teva 040 680 4057 Juha Kurvinen 040 665 5983

Ostetaan Ostamme autoja

Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohto niemi Oy p. 050 542 2388. 1930-70-luvun irtaimistot. Arviointi, tyhjennys ja sovitusti loppusiivous. Kuolinpesät, varastot. Käteinen/tili. Luottamuksella. 045 209 8800 Pekka

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203 Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä. Mm. permanentit. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464. KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

KANADAN RAJALLA

MERI- KUVIVETÄÄ LÄI- TELREKEÄ NEN MAA JOULUKIRKKOON

HUSSEININ VAIMO

-1.

VÄLIMEREN

LIESIÄ H

MERILUOTO TASAAMISIIN

ETSIVIEN TUTKIMIA OVEA SOURI ENNEN

RAKENNEVARUS- SPESIALISTI MIEHEN NOSTALGIAVARUSTE BÄNDI

ENKELIHAHMO

REIJON SUKUA

KYLPYLÄ E

ERITTYVIÄ

AFLATUNI

PACKALEN

DIANA

SATUTTAVIA

TANKMAR VIMMAISIA

VANKEUKSISTA

NÄYTTELIJÄ JAMES

KREIVIKUNTA BRITTIKAUPUNKI

poliisiope- R raatio

TAPAHTUNUT

SATAKUNNAN NAINEN RIETAS

KAUSI -KUNTA

KESÄPAIKKOJA

LEIVONNAISIA

FLYNN

KORPELA LÄNTINEN

LÄTKÄTÄHTI RÄTY

AJOKSEN NAINEN

HUGO

SAARI -TAPAUS

LIIAN MAKEITA

PEHKONEN

AURINGONJUMALA

VOI TUNNELMA

-1.

ELG JUUSTOA

RUOKA- M LISTA

TIEDOTTAVA

KETOLA VÄLIMÄKI

ILKOSILLAAN

EI NÄIN J

JOKI OSMO AILI

SHAKESPEAREN KYNÄILEMÄ O

SAVUKOSKEN KAIVOS

PUHUU RUMIA

JÄRVIEN KOKONAISUUKSIA

PÄÄMINISTERI JOHNSON

PERSOONA HARKIMO

HENGITTÄÄ JUHLALLINEN

suorana JAAKOBIN TUSINASSA

1 RAAMATUN PETTURI

JÄÄTIE- POLIITLEFFAN TINEN TÄHTI MEDIALIAM

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

TUN- RANNALLA Norjan VOINELMA INNOSpohkruunun- TUMISEN prinssi JÄLKEEN jalla

NÄYTTELEVÄ LAULAJA CHRIS

JÄTETTÄ

JOKI

JOULUINEN JUOMA HALKOMÄÄRÄ

OJAI NIEMI

ASTIA

RASKASTA TUO TAUDIN

PÄIVÄNRIANNAN ISÄ

-KIELI

NÄYTTELIJÄ MALEK

E -PIIRI N

JÄH- P A MEITÄ

luonnos

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

VOIVAT JOHTAA TALOUDELLISEEN KIIPELIIN

A -KONNA N

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

Hyvää pyhää

5.12.

Toisen adventtisunnuntain evankeliumissa (Luuk. 21:25–33) Jeesus puhuu lopun ajoista ja toivosta.

Adventtiajan ohjelmaa KESKIAJALLA ADVENTTIVIIKOT olivat paaston ja katumuksen aikaa. Silloin tehtiin parannusta ja valmistauduttiin vastaanottamaan Jeesuslapsi. Nykyään puhutaan adventtipaastosta, jolloin voi rauhoittua mietiskelemään joulun sanomaa. Työpaikkojen pikkujoulut vakiintuivat pääkaupunkiseudulla ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Niiden arvellaan olevan kohonneen elintason aikaansaannoksia. Idea aikuisten pikkujouluista lähti koulujen kuusijuhlista.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Rauhan aika tulee

dventti on toivon aikaa. Valmistaudumme Jeesuksen syntymään. Odotamme häntä ahdistustemme ja pelkojemme keskelle toivon ja valon tuojaksi. Sitä viestiä enkelit paimenten kedolla jouluyönä julistivat. Toisena adventtisunnuntaina evankelista Luukas vie meidät lopunajan kosmisiin tunnelmiin – ja toivon näkymiin. Hänen kuvauksensa muistuttavat oman aikamme uhkakuvia, kun puhumme ympäristön tuhoutumisesta ja ilmastoahdistuksesta. ”Maan päällä kansat ovat ahdingossa ja avuttomia, pauhaavien meren aaltojen heiteltävinä”, Luukas kirjoittaa. Pelkät uhkakuvat eivät kuitenkaan auta. Yksinään ne lamaannuttavat. Siksi Luukas jatkaa: ”Kun nämä tapah-

tumat alkavat, ryhdistäytykää ja nostakaa päänne pystyyn, sillä teidän vapautuksenne lähestyy.” Tarvitsemme vahvoja toivon kuvia, sillä ne saavat meidät toimimaan yhdessä. Samaan aikaan ne muistuttavat, ettei kaikki riipu yksin meidän voimistamme. Raamatun lopunajallisissa teksteissä on vahva toivon näkökulma. Luonto uudistuu, ja tulee rauhan aika, jolloin ihmiset elävät sovinnossa keskenään ja sopusoinnussa luonnon kanssa. Ne avaavat kuvan maailmasta, jossa ihmisiä ei enää eroteta toisistaan rajamuureilla. Toivomme tuon toteutuvan, kun Kristus saapuu. Silloin kaikki kyyneleet kuivataan, kaikki suru pyyhitään pois, kaikki kuolema on voitettu ja uusi aamu koittaa. Vielä tuo kaikki on toivon asia – ja kuitenkin jo totta. Se on totta siellä, missä odotamme Kristusta sydämeemme ja hän saa tulla valoksemme.

Tule valoksi elämääni Adventin valot kertovat toivosta. Ne muistuttavat meitä elämän valon, Kristuksen, syntymästä. Aina, kun sytytät adventin kynttilän, rukoile mielessäsi: ”Tule, Kristus, elämäni valoksi.”

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

”

Suomessa dialogin tarkoitus näyttää olevan kuunnella pitkiä puheita keskeyttämättä. GEOPOLITIIKAN ASIANTUNTIJA JA OPETTAJA ALAN SALEHZADEH s. 6

MAINOS

Monta hyvää syytä tulla mukaan MUISTILÄÄKETUTKIMUKSEEN Suomessa muistisairautta sairastaa arviolta 193 000 ihmistä. Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti, jota sairastaa noin 70 prosenttia kaikista muistipotilaista. Alzheimerin tauti on etenevä ja parantumaton aivojen sairaus. Oppimiskyky, muisti ja muut älylliset toiminnot heikkenevät vähitellen. Alzheimerin tautiin on olemassa oireita helpottavia lääkkeitä, mutta ei vielä parantavaa tai selkeästi taudin kulkuun vaikuttavaa hoitoa. Uusien lääkkeiden avulla toivotaan voitavan estää tai hidastaa sairauden etenemistä. Samalla muistisairauksien kustannukset yhteiskunnalle pysyisivät hallinnassa.

CRST eli Clinical Research Services Turku on lääketutkimuspalveluita tuottava yritys, joka toteuttaa uusien lääkehoitojen tutkimuksia moniin eri sairauksiin tutkimuskeskuksissaan Turun Kupittaalla ja Helsingin Ruoholahdessa. CRST:n ydinosaamisaluetta ovat erityisesti muistilääketutkimukset. – Meillä on tällä hetkellä käynnissä neljä Alzheimerin taudin lääketutkimusta. Tavoitteena on löytää lääke, joka hidastaa Alzheimerin taudin etenemistä. Kyseisissä tutkimuksissa tutkitaan yhtä suun kautta otettavaa tablettilääkettä ja kolmea pistoksena annettavaa rokotetyyppistä valmistetta. Haemme näihin tutkimuksiin osallistujiksi 45-90 –vuotiaita henkilöitä, joilla on lääkärin toteama, alkava tai lievässä vaiheessa oleva Alzheimerin tauti tai siihen viittavia muistitoimintojen häiriöitä, lääketutkimusyhtiön tutkimusjohtaja Mika Scheinin kertoo ja kannustaa kiinnostuneita ottamaan yhteyttä.

Vapaaehtoisten osallistujien merkitys on korvaamaton lääketutkimuksissa, joissa etsitään apua Alzheimerin tautiin ja muihin muistisairauksiin Tutkimuksiin osallistuvalla henkilöllä tulee myös olla nimettynä tuttu ja turvallinen tukihenkilö, joka on säännöllisesti mukana osallistujan arjessa koko tutkimusjakson ajan.

Auttamishalu motivoi osallistumaan

Tietoa oman muistin voinnista

Lääketutkimukseen osallistuvien henkilöiden muistitoimintoja ja aivojen terveyttä seurataan tarkasti koko tutkimuksen keston ajan. Tutkimuksen osallistujat valitaan tarkoin erilaisten haastattelujen, muistitehtävien ja lääkärin tekemien tutkimusten perusteella. Vaikka henkilö ei lopulta pääsisi osallistujaksi itse lääketutkimukseen, voi hän saada tutkimuksen alkukartoituksista paljon hyödyllistä tietoa aivoterveydestään. Yleensä tutkimukset ovat kestoltaan 1-3 vuotta. Tutkimuksen aikana osallistuja saa jatkaa hänelle määrätyn muistisairauden lääkehoidon käyttöä. Jotkin muut sairaudet ja niiden hoidossa käytettävät lääkkeet saattavat estää osallistumisen.

Monet Alzheimeirin tautia sairastavat tutkimuspotilaat kertovat haluavansa olla hyödyksi, ettei muiden tarvitsisi joutua samaan tilanteeseen. Tutkimusten tärkeimpiä tavoitteita ovat uuden hoidon tehon ja turvallisuuden osoittaminen. Osallistuja voi parhaassa tapauksessa saada myös terveydellistä hyötyä uudesta lääkkeestä, jota ei vielä saa muualta. Terveydellistä hyötyä ei kuitenkaan voida koskaan luvata, sillä kyse on tutkimusvalmisteesta, jonka tehosta ei vielä ole näyttöä. Lisäksi osa tutkittavista saa käyttöönsä lumelääkkeen, jolla ei ole vaikutuksia. Joskus tutkimuslääkkeestä tai -toimenpiteestä voi koitua myös haittoja, ja myös sen vuoksi osallistujien terveydentilaa tarkkaillaan tiiviisti. Tutkimuslääke ja tutkimuskäynnit ovat tutkittaville maksuttomia ja niihin liittyvät matkakulut korvataan.

Miten voi päästä osallistujaksi muistilääketutkimukseen? Haemme käynnissä oleviin Alzheimerin taudin lääketutkimuksiin osallistujiksi henkilöitä, joilla on lääkärin toteama, lievässä vaiheessa oleva Alzheimerin tauti tai Alzheimerin tautia mahdollisesti ennakoiva muistitoimintojen häiriö. Käynnissä oleviin tutkimuksiimme voi tutustua ja ilmoittautua verkkosivuillamme osoitteessa: https://www.crst.fi/tutkimukset/index.html Meihin voi ottaa yhteyttä myös puhelimitse (arkisin klo 12-15): Helsinki 050 5335574 Turku 040 8418400 sähköpostitse: muistitutkimukset@crst.fi

Ilmoittautuminen ei velvoita mihinkään. Otamme ilmoittautuneisiin myöhemmin yhteyttä ja annamme lisätietoa tutkimuksista ja osallistumisesta. Yhteydenotto on luottamuksellinen.

Energiakatu 4, 00180 Helsinki | 050 5335574 Itäinen Pitkäkatu 4B, 20520 Turku | 040 8418400 www.crst.fi

2.12.2021 kirkkojakaupunki.fi

Uusi elämä Suomessa Kosar Moradi, Foroohar Bahrami Said ja Baheshta Bahrami pitävät Suomea mahdollisuuksien maana s. 2

Korona rajoitukset suitsivat yhteislaulu tilaisuuksia s. 7 Katso konsertit sivulta 4 ja Kauneimmat joulu laulut takasivulta

Parasta ovat vapaus ja Nämä kolme Afganistanista ja Iranista Espooseen muuttanutta naista arvostavat Suomessa monia asioita. Ikävästä huolimatta uusi kotimaa on ykkönen. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

uutettuaan Suomeen kaksi vuotta sitten Baheshta Bahrami rupesi hyvin usein itkemään, kun kertoi kotimaastaan Afganistanista ja siellä asuvista vanhemmistaan ja siskoistaan. Lopulta hän päätti, ettei enää itke. Nyt hän pystyy puhumaan kotimaansa vaikeasta tilanteesta sekä huolestaan ja ikävästään ilman kyyneleitä. – Minulle on hyvin kipeä asia se, mitä Afganistanissa on tapahtunut talibanien päästyä uudelleen valtaan ja se, millaista tavallisten ihmisten elämä siellä nyt on, Baheshta Bahrami sanoo. Yhteyden saaminen omiin läheisiin on tällä hetkellä hankalaa, eikä kaikista asioista uskalla puhua puhelimessa tai kirjoittaa. Kuulumisten vaihto sujuu kysymällä, onko kaikki hyvin, ja vastauksilla, että kaikki on hyvin. Loppu jää arvailujen varaan. – Olen hyvin onnekas, että nyt saan elää vapaassa ja turvallisessa maassa. Täällä minulla on mahdollisuus toteuttaa unelmani. Suomessa kaikilla on samanlaiset oikeudet esimerkiksi koulutukseen, hän sanoo. Uudessa kotimaassaan Bahrami aikoo ensin opiskella riittävän suomen kielen taidon ja sitten jatkaa aiempia opintojaan. Afganistanissa hän opiskeli yliopistossa oikeustiedettä, valtiotieteitä ja vuoden myös lääketiedettä. AFGANISTANILAINEN Foroohar Bahrami Said muutti miehensä ja pienen tyttärensä kanssa Suomeen viisi vuotta sitten. Uudessa kotimaassa syntyi toinen tytär. Hän jakaa Baheshta Bahramin kanssa saman huolen Afganistanissa asuvasta lähisuvustaan, sillä he ovat sisaruksia. Joskus siskokset puhuvat vanhasta kotimaastaan ja lapsuusmuistoistaan. Foroohar Bahrami Said sanoo, ettei ikävöi maisemia tai rakennuksia, vaan ihmisiä. – Nyt tunnen olevani enemmän suomalainen kuin afganistanilainen. Täällä minulla on ystäviä ja tuttavia, jotka auttavat minua. Suomessa on vapaus, saan opiskella ja työstä maksetaan minulle palkkaa. Kaikkialla asiat eivät ole näin hyvin, Foroohar Bahrami Said sanoo. Hän opiskelee tällä hetkellä sairaanhoitajaksi. Opiskelua helpottaa hyvä suomen kielen taito. Afganistanissa hän opiskeli yliopistossa neljä vuotta oikeustieteitä ja kaksi vuotta media-alaa. Ennen Suomeen muuttamista hän työskenteli muutaman vuoden toimittajana.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 19/2021

IRANISTA KOTOISIN oleva kurdi Kosar Moradi muutti Suomeen miehensä kanssa 11 vuotta sitten. Tällä hetkellä hän on kahden Suomessa syntyneen lapsen työtön yksinhuoltaja, joka on oppinut hyvän suomen kielen taidon. – Minulle on tärkeintä, että lapseni saavat elää täällä rauhassa. Suomessa on turvallista asua. Lisäksi he saavat käydä koulua ja opiskella itse valitsemaansa alaa. Täällä on työpaikkoja toisin kuin Iranissa, jossa hyvin monet kou-

”

Suomessa on vapaus, voin opiskella ja saan palkkaa työstä. FOROOHAR BAHRAMI SAID

turvallisuus Itsenäisyyspäivä Espoon seurakunnissa Klo 10 Itsenäisyyspäivän kaksikielinen jumalanpalvelus Espoon tuomiokirkko. Seppelten lasku sankarihaudoilla. Jumalanpalveluksen jälkeen kahvit Espoon tuomiokirkon seurakuntatalolla, Kirkkoranta 2. Klo 10 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus Olarin kirkko. Katsottavissa myös Olarin seurakunnan Youtube-kanavalla. Klo 10 Itsenäisyyspäiväjuhla Kalajärven kappeli. Klo 10.15 Sanajumalanpalvelus Otaniemen kappeli. Mukana partiolippukuntia. Klo 11 Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Leppävaaran kirkko. Kirkkokahvit ja -mehut sekä Vaaran Vaeltajat -partiolippukunnan tarjoama piparien koristelupaja. Klo 11 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus Espoonlahden kirkko. Kirkkokahvit. Klo 12.30 Partiokirkko Espoon tuomiokirkko. Mukana espoolaiset partiolippukunnat sekä seurakunnan nuorisotyö. Klo 15 Karakallion itsenäisyyspäivän juhla Karakappeli. Torilla Escappella-lauluyhtye klo 14 ja glögiä. Kahvit ja jatkoohjelmaa Karakappelissa. Järjestäjinä Karakallioseura ja Leppävaaran seurakunta.

Baheshta Bahrami, Foroohar Bahrami Said ja Kosar Moradi vaihtavat kuulumisia kahvikupin äärellä kauppakeskus Ison Omenan seurakunta tilassa Chapplessa.

lutetut tuttavani ovat työttömänä, Kosar Moradi sanoo. – Kolmas minulle tärkeä asia Suomessa on sosiaaliturva, joka takaa toimentulon vaikeassa elämäntilanteessa. Moradi ikävöi vanhempiaan ja sisaruksiaan, joiden kanssa yhteydenpito on usein hankalaa. Hänen äitinsä on käynyt Suomessa kaksi kertaa, mutta Moradilla ei ole ollut mahdollisuutta matkustaa Iraniin kertaakaan lähdön jälkeen.

– Minulle tulee ikävä, kun kuulen, että koko perheeni on kokoontunut vanhempieni luokse ruokailemaan tai viettämään juhlaa yhdessä. He kaikki ovat siellä, mutta minä olen lasteni kanssa täällä kaukana, uudessa kotimaassamme, Kosar Moradi sanoo. ■ Kansainvälinen itsenäisyyspäivän juhla su 5.12. klo 14 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Kansojen messu – monikielinen kiitos Suomelle ma 6.12. klo 14 Helsingissä Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2.

Klo 16 Kaiken maailman musiikkia / All världens musik -konsertti Espoon tuomiokirkko. Mikko Helenius, Nina Kron lund, Markus Malmgren ja Altti Uh lenius. Laulu, urut, piano, kitara, harmonikka. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen kolehti Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Klo 17 Nuorten itsenäisyysjuhla Hvittorp. Olarin ja Espoonlahden seurakuntien yhteinen juhla. Itsenäisyyspäivän messu, juhlapuhe ja malja itsenäiselle Suomelle, standup-koomikko Eetu Sopanen, nuorten kuoro Vox Edeni, kilpailuja ja tanssia bändin säestyksellä. Ruokatarjoilu. Juhlan hinta 15 e, josta voi anoa maksuvapautusta. Bussit Olarin ja Espoonlahden kirkolta klo 16.10. Lisätiedot Saija Hiltunen p. 040 549 6887, Sampsa Nelimarkka p. 050 432 8768. Klo 18 Urdunkielinen messu ja Itsenäisyyspäivän juhla Kauklahden kappeli.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 19/2021

Musiikkia joulun aika Kauniaisten ja Espoon seurakunnat kutsuvat jouluisen musiikin äärelle. TORSTAINA 2.12. ■ Open Doors -ilta, Pekka Simo-

joen konsertti klo19 Espoonlahden kirkko. Glögi- ja joulutorttutarjoilu.

PERJANTAINA 3.12. ■ Valon sävelet – toner i ljus

och gestalt (Voices in Light) klo 18 Soukan kappeli. Gregorianiikka ja kansanmusiikki kohtaavat. Sofia Lindroos ja Marianne Maans – laulu ja viulut. Ohjelma 10 e. ■ Musiikkiopisto Avonian sellistien joulukonsertti klo 19 Kauklahden kappeli. Oppilaiden joulukonsertti. Vapaa pääsy. ■ Kammarkören Novenan joulukonsertti klo 19.30 Espoon tuomiokirkko. Johtaa Nina Kronlund, Juho Punkeri, tenori, Juhana Kotilainen, basso, MGRENsemble, Markus Malmgren, urut. Ohjelmassa mm. Bach, Schütz, Holst, Nordqvist. Vapaa pääsy ja ohjelma.

LAUANTAINA 4.12. ■ Joulun lapsi -konsertti

– Major Big Band klo 18 Espoonlahden kirkko. Johtaa Ilkka Salmensaari. Lipputulot Joulun lapsi -kampanjalle

SUNNUNTAINA 5.12. ■ Ilmastokonsertti klo 16 Espoon

tuomiokirkko Mm. Natura-kvartetti, Johanna Almark ja Ilmastokuoro, Onnen sävel ja vaskikvintetti. Konserttiin on vapaa pääsy. Ohjelma 20 e/10 e. Tuotto WWF:lle ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

MAANANTAINA 6.12. ■ Kaiken maailman musiikkia /

All världens musik -konsertti klo 16 Espoon tuomiokirkko. Mikko Helenius. Nina Kronlund. Markus Malmgren. Altti Uhlenius. Laulu, urut, piano, kitara, harmonikka ym. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen kolehti Kirkon ulkomaanavun hyväksi.

TIISTAINA 7.12. ■ Ihmeellinen yö -konsertti klo 18

Espoon tuomiokirkko. Pikku lammas odottaa innoissaan joulun ihmettä! Tule mukaan lapsiperheiden joulukonserttiin. Bändi: Make

Perttilä, muusikot ja Espoon seurakuntien muskariopettajat. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 8.12.

Kamarikuoro Qoro Quandon joulukonsertin otsikko on JouluQ. Konsertti pidetään 18.12. Leppävaaran kirkossa.

■ Ihmeellinen yö -konsertti

klo 9.30 ja klo 10.30 Espoon tuomiokirkko. Tule mukaan lapsiperheiden joulukonserttiin. Vapaa pääsy. ■ Musiikkiopisto Avonian jousisoittajien joulukonsertti klo 18 Kauklahden kappeli. Oppilaiden joulukonsertti. Vapaa pääsy. ■ Ihmeellinen yö klo 18 Leppävaaran kirkko. Lapsiperheiden joulukonsertti. Vapaa pääsy. ■ Joulun jäljillä – Espoon Laulun joulukonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko. Johtaa Säde Bartling. Käsiohjelma 15 e. Varmista paikkasi varaamalla se etukäteen joko suoraan kuorolaisilta tai kuoron verkkokaupasta: espoonlaulu.tapahtumiin.fi. ■ The Sea Of Joy, Sorrow and Mystery klo 19 Olarin kirkko. Izumi Tateno, piano. Bach-YoshimatsuNordgren-Kubo-Mitsunga. Liput 20/15 e. Tämän suomalaisen musiikin päivän konsertin tuotto menee Rakenna joulupuu -keräyksen hyväksi Olarin srk:n diakoniatyön kautta. Livelähetys ja tallenne ovat nähtävissä Olarin seurakunnan YouTube-sivulla noin kahden viikon ajan: youtube.com/user/Olarinsrk/ featured.

TORSTAINA 9.12. ■ Tapiolan kuoron joulukonsertti

klo 18 Espoonlahden kirkko. ■ Joulun tähden – Dominanten perinteinen joulukonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko. Johtaa Seppo Murto. Liput 22/15 e kuoron verkkokaupasta www.dominante.fi.

PERJANTAINA 10.12.

Seeli Toivion joulukonsertti kuullaan 14.12. Suvelan kappelissa.

no, Jenny Carlstedt, mezzosopraano, Jussi Myllys, tenori, Kristian Lindroos, basso. Liput alk. 29/23/12 e + tilausmaksu alk. 1 e tapiolasinfonietta.fi. Lippuja myydään myös ovella konserttia edeltävän tunnin ajan, klo 17–18. HUOM. Maksu käteisellä (maksukortti ei käy).

■ Ihmeellinen yö -konsertti

LAUANTAINA 11.12.

klo 10 ja klo 18 Espoonlahden kirkko. Vapaa pääsy. ■ J.S. Bach: Jouluoratorio BWV 248, kantaatit 1–3 klo18 Espoon tuomiokirkko. Tapiola Sinfonietta & Tapiolan kamarikuoro. Edward Ananian-Cooper, kapellimestari, Hannu Norjanen, kuoronjohtaja, Virva Puumala, sopraa-

■ Pianonsoiton oppilaiden joulu-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 19/2021

konsertti klo 12 Soukan kappeli Vennia Tay’s Piano Students’ Concert. Vapaa pääsy. ■ Messiaen – Kaksikymmentä katsetta Jeesus-lapseen (osat 11, 14,15, 19 ja 20) klo 19 Espoon tuomiokirkko. Rie Lassila, piano. Vapaa pääsy.

Rie Lassila konsertoi 11.12. Espoon tuomiokirkossa.

SUNNUNTAINA 12.12.

TIISTAINA 14.12.

■ HKL:n mieskuoron joulukon-

■ Joulun Taikaa – Seeli Toivion

sertti ”Nyt syttyy valot tuhannet”. klo 15 Leppävaaran kirkko. Johtaa Anita Lehtonen, säestys Tapio Lehtonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa

joulukonsertti klo 19 Suvelan kappeli. Seeli Toivio, mezzosopraano, Collin Hansen, piano. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e lähetystyön hyväksi Suomen Lähetysseuran kautta. Kahvitarjoilu ennen konserttia 2,50 e seurakunta-alueen musiikkitoiminnan hyväksi. ■ Joulun jäljillä – Espoon Laulun joulukonsertti klo 19 Espoonlahden kirkko Soolojen herkkyyttä ja kuoron lempeää voimaa: uusia ja vanhoja jouluisia säveliä Espoon Laululle räätälöityinä ja kauniisti paketoituina. Johtaa Säde Bartling. Vapaa pääsy, käsiohjelma 15 e. ■ Espoon Mieslaulajien perinteiset joulukonsertit klo 18 ja klo 20

MAANANTAINA 13.12. ■ Valo

– Tapiolan kuoron joulukonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko Johtaa Pasi Hyökki. Vanhat ja uudet joululaulut raikkaina lapsikuorosovituksina. Mukana myös sopraano Olga Heikkilä. Lapset 12 vuotta tai alle konserttiin ilmaiseksi vanhempien kanssa. Liput: tapiolankuoro.fi.

an ta www.suomenlaulu.fi ja tuntia ennen ovelta. ■ Christmas Jazz klo 19 Kauniaisten kirkko. Duo Mariah Hortans & Mathias Sandberg. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavulle.

TORSTAINA 16.12. ■ Joulu tullut on – Juvenalia-

kuoro ja Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro klo 19 Leppävaaran kirkko. Kuoroja johtavat Julia Heéger ja Kullervo Latvanen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. ■ Joulukonsertti ”Mä kanssa paimenten” klo 19 Espoon tuomiokirkko Chorus Domus, joht. MarjaLiisa Talja; Tiia Maria Saari, sopraano ja Teemu Suominen, urut. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen kolehti seurakunnan musiikkityölle.

PERJANTAINA 17.12.

Greyhound Jazzband esiintyy 19.12. Viherlaakson kappelissa.

■ Sydämeni joululaulut – kantto-

yhtye Kuvajan joulukonsertti klo 18 Kauklahden kappeli. Yhtyeessä laulavat Anni-Kaisa Haukka, Anna Karjula, Laura Vallenius, Joona Vallenius, Aleksi Vasko. Liput: kuvajaofficial.com. ■ Joulun jäljillä – Espoon laulun joulukonsertti klo 19 Leppävaaran kirkko. Johtaa Säde Bartling. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

TIISTAINA 21.12. ■ Joulukonsertti ”Seimellä”

joulukonsertti klo 18 Kauniaisten kirkko. Johtaa Håkan Wikman. ■ Joulukonsertti ”Joulun kellot” klo 18 Kauklahden kappeli. Kukka ja Jaakko Niinikoski sekä lapset, laulu, Lauri Kiviranta, piano, Tuomas Perkkiö, sello. Vapaa pääsy. ■ Joulukonsertti – Fortuna Ensemble klo 19 Soukan kappeli. ■ JouluQ – kamarikuoro Qoro Quandon joulukonsertti klo 19 Leppävaaran kirkko. Johtaa Jori Männistö. Vapaa pääsy. Ohjelma ennakkoon 12 e www.holvi.com/ shop/qoroquando/, ovelta 15 e.

SUNNUNTAINA 19.12. ■ Ikkuna jouluun -konsertti klo 16

Viherlaakson kappeli. Greyhound Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen käsi-

klo 19 Espoon tuomiokirkko. Lauluyhtye Virta, Sahrami Huhtala, sello, Eemili Välimäki, kitara. Klassista joulumusiikkia Suomesta ja Euroopasta lauluyhtyeen, kitaristin ja sellistin tulkitsemana. Liput ovelta 15/10 e.

TORSTAINA 30.12. ■ Espoon barokin perinteinen

”Musiikki on kotini” JOTKUT PYÖRITTELIVÄT silmiään, toiset päivittelivät ääneen: Mies taitaa olla pähkähullu! Nuori japanilaispianisti Izumi Tateno seisoi matkalaukku kädessään Jokohaman satamassa. Hän oli lähdössä pitkälle matkalle kohti Suomea. Elettiin vuotta 1964. – Taiteilijoiden oletettiin pyrkivän musiikkimetropoleihin, mutta minä halusin etsiä rauhassa omaa tietäni. Pohjoinen elämä on vetänyt minua jo lapsesta asti puoleensa, maestro kertoo. Ei kulunut montaa vuotta, kun Tateno oli soittanut itsensä suomalaisten suosikkipianistiksi. Ja kun hän perusti myös perheen Suomeen, ura alkoi kasvaa kahdesta kotimaasta käsin kansainvälisiin mittoihin. Alituista matkalaukkuelämää viettävä Tateno tuntee tosin olevansa kotonaan kaikkialla. – Musiikki on kotini, hän hymyilee. Vuonna 2002 Tateno tuupertui konserttilavalla aivoverenvuodon seurauksena ja työntäyteiseen elämään tuli pitkä hiljaisuus. Oliko musiikki hylännyt hänet? Ei toki. Halvaantunut keho tarvitsi aikaa toipumiseen. Eräänä päivänä Tateno istui flyygelinsä ääreen ja soitti vasemman käden pianoteoksen. Kokemus järisytti. – Vedet alkoivat taas virrata. Musiikissa ei ole kyse käsien määrästä. Tateno palasi konserttilavoille vasemman käden pianistina ja haastoi suuren joukon säveltäjiä uuteen sävelmaailmaan. Onni elää musiikissa.

SARI RAUTIO

The Sea of Joy, Sorrow and Mystery ke 8.12. klo 19 Olarin kirkossa, Rälssitilankuja 1. Käyntiosoite toistaiseksi: Rälssitilankatu 4. Liput 20/15 e. Konsertin tuotto menee Rakenna joulupuu -keräyksen hyväksi.

joulukonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko. Meeri Pulakka, sopraano. Eloisa Consort -gambayhtye: Martti Laivuori, Maija Lampela, Pieta Mattila, Anna Pulakka. Mikael Heikkilä, perkussiot. Ohjelmassa Byrd, Charpentier ym. Vapaa pääsy, ohjelma 20/10 e.

PERJANTAINA 31.12. ■ Vox Silentii: Enkelit ajasta

aikaan, Angels from time to time klo 17 Espoon tuomiokirkko. Lepoa ja virkistystä väsyneille. Tervetuloa laulamaan, kuuntelemaan, hiljentymään ja keskittymään. Meditaatiohetki on ilman puhetta.

KOONNUT REIJA HIRVONEN EEVA-LIISA MALMGREN

rien joululahja klo 13 Leppävaaran kirkko. Lapsuuden joululaulut, kaikki ne rakkaimmat joululaulut soolo- ja duoesityksinä, mukana myös yhteislauluja. Vapaa pääsy. ■ Suomen Laulun Joulu. klo 19 Espoon tuomiokirkko. Solistina on sopraano Hedvig Paulig, pianistina Salla Pynssi ja urkurina Jari Koivistoinen. Kuoroa johtaa Esko Kallio. Liput 20/15 (opiskelijat, eläkeläiset, työttömät, alle 16-vuotiaat) kuorolaisilta, kuoron sivujen nettipuodis-

■”Tästä alkaa joulu” – laulu-

Joulukonsertti Pe 17.12. 19.00 Espoonlahden kirkko Ennakkoliput osoitteesta kauppa.aventur.fi. Normaali 18 e (ovelta 20 e). Nuoret 7–18 v. 9 e (ovelta 10 e), Lapset alle 7 v. 0 e (Muistathan varata lipun myös alle kouluikäiselle.). Ryhmälippu 16 e/kpl (vähintään 10 normaalihintaista lippua). ■ Jo riemuitkaa! klo 19 Espoon tuomiokirkko. Candomino, johtaa Esko Kallio, CandoMini, johtaa Viena Kangas, CaMinus, johtaa Liisalotta Lepistö. Liput 22/15 e www.candomino.fi.

■ Kauniaisten kamarikuoro GÖR

KESKIVIIKKONA 15.12.

MAANANTAINA 20.12.

■ Showkuoro Aventurin The

LAUANTAINA 18.12. Espoon tuomiokirkko. Johtaa Helge Kõrvits, uruissa Ville Urponen. Liput 20 e kuorolaisilta, kuoron www-sivuilta ja ovelta.

ohjelma 12 e. Greyhound Jazzband yhdistelee taidokkaasti rytmistä svengiä ja klassista musiikkia: Tuula Krzywacki (laulu, viulu), Pasi Saarelma (laulu, basso), Teuvo Ryynänen (piano), Jouko Lahtiranta (rummut), Jusa Junttila (saksofoni, klarinetti). ■ Artturi Aalto, sello klo 17 Kauklahden kappeli. Vapaa pääsy.

Tule konserttiin vain täysin terveenä. Tilaisuuksissa on vahva suositus kasvomaskin käytölle. Konsertteihin on vapaa pääsy, ellei toisin mainita. Ohjelman ostaminen on vapaaehtoista. Lisätietoa ja lisää konsertteja osoitteessa espoonseurakunnat.fi/ joulu ja kauniaistenseurakunta.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 19/2021

Espoon seurakunnat luopuvat avohakkuista Seurakuntien vuoden 2019 metsäsuunnitelma jouduttiin hyllyttämään, koska se ei vastannut uuden ympäristöohjelman linjauksia. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVITUS MAIJA SAARI

Matkalla kohti hiilineutraaliutta Espoo on onnistunut vähentämään asukaskohtaisia päästöjä merkittävästi. Espoolla on tavoite olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2030 mennessä. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden mukaan vuoden 2020 päästölaskennassa Espoon asukaskohtaiset päästöt saatiin ensi kertaa puolitettua vertailuvuoteen 1990 verrattuna. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan sitä, että kaupunki aiheuttaa vain sen verran kasvihuone-

kaasupäästöjä vuodessa kuin pystyy sitomaan. Päästöjä voidaan sitoa hiilinieluihin kuten kasvavaan metsään tai kompensoida muilla keinoilla. Tavoitteisiinsa kaupunki aikoo päästä esimerkiksi energiapolitiikalla. Espoon kaupunki ja Fortum ovat sitoutuneet tuottamaan kaukolämmön hiilineutraalisti vuoteen 2030 mennessä, ja kivihiilestä on tarkoitus luopua vuonna 2025. Vuonna 2020 jo noin 40 prosenttia Espoon kaukolämmöstä tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä. Kaupunki on sitoutunut myös

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 19/2021

spoon seurakuntayhtymä pyrkii kokonaan eroon metsien avohakkuista. Seurakunnat omistavat metsää Espoossa, Kirkkonummella ja Perniössä. Yhteensä metsäomaisuutta on 270 hehtaaria. – Tästä metsäomaisuudesta on annettu jo entuudestaan 50 hehtaaria luonnonsuojelualueeksi, joten aiemminkaan kaikkea Espoon seurakuntien metsäomaisuutta ei ole hoidettu vain talous edellä, sanoo Espoon seurakuntayhtymän kehityspäällikkö Kerttuli Boucht. Seurakuntayhtymällä kyllä oli olemassa tuore, vuon-

na 2019 hyväksytty metsäsuunnitelma, jonka mukaan avohakkuita oli tarkoitus tehdä 21 hehtaarille. Mainittu suunnitelma sisälsi varauksen, että jos samaan aikaan valmisteilla ollut Espoon seurakuntien ympäristöohjelma muuttaa metsänhoidon linjauksia, metsäsuunnitelma tehdään uusiksi. Joulun alla 2020 näin kävikin, ja uusi metsäsuunnitelma laadittiin viime kesänä. Varsinaista ympäristöohjelmaa on valmisteltu vuodesta 2018 lähtien, ja suhteessa siihen metsäsuunnitelma on vain yksi alaluku. – Olemme viidensadan työntekijän kokoinen, ympäri Espoota hajautettu organisaatio. Meillä ympäristöä kuormittavat muun muassa kiinteistöjen ylläpitäminen, liikkuminen ja esimerkiksi

EIJA TERVO/LEHTIKUVA

elintarvikkeiden käyttö. Kun ympäristöohjelmaa suunniteltaessa verrattiin eri ympäristöjärjestelmiä, yhteinen kirkkovaltuusto päätyi siihen, että paras vaikuttavuus saadaan SFS 14001 -standardilla, Boucht sanoo. Kyseinen standardi on kansainvälinen, ja Suomessa sitä käyttävät monet suuret organisaatiot, kuten kunnat. Nyt Espoon seurakuntien ympäristöohjelma on lopullisesti hyväksytty. Sen mukaan sovitettu uusi metsäsuunnitelma odottaa yhteisen kirkkovaltuuston nuijankopautusta. ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN hautaustoimen päällikön Juha Ollilan mukaan avohakkuista ei voida luopua sormia napsauttamalla. Ongelma syntyy hänen mukaansa siitä, että kun metsiä on alun perinkin hoidet-

kunta-alan energiatehokkuussopimukseen sekä Circular Cities Declaration -kiertotaloussopimukseen, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että julkisissa hankinnoissa minimoidaan hävikki ja jäte ja huomioidaan kestävyys. Espoossa pyritään myös lisäämään kävelyä, pyöräilyä ja julkisen liikenteen suosiota.

Hyvä tietää koronarajoituksista Anette Lukjanovan ja Taneli Stenbergin muraali Fortumin voimalaitoksella juhlistaa Espoo Clean Heat -projektia: Fortum sulki kesäkuussa 2020 yhden Suomenojan voimalaitoksen hiiliyksiköistä.

Aluehallintoviraston määräämät uudet koronarajoitukset astuivat Uudellamaalla voimaan

ESKO JÄMSÄ

”

Kehityspäällikkö Kerttuli Boucht muistuttaa, että aiemminkaan Espoon seurakunnat eivät ole hoitaneet metsiään pelkästään talouden arvot mielessä.

YMPÄRISTÖOHJELMA ON KOKONAISVALTAINEN JÄRJESTELMÄ, JOKA KATTAA SEURAKUNTIEN TOIMINNAN

HAUTATOIMESTA VIESTINTÄÄN JA KASVATUSTYÖHÖN. KARI LARJAVA

tu talousmetsinä, kullekin talousmetsäalueelle on istutettu vain tiettyjä puulajeja. – Tästä pois pääseminen ei onnistu ilman avohakkuuta, sillä esimerkiksi kuusimetsään ei voida istuttaa muuta taimikkoa ilman, että muulta kasvustolta helposti elintilan vievät kuuset hakataan ensin pois, Ollila sanoo. Espoon seurakuntien omistamien metsien taloudel-

torstaina 25.11. Espoon hiippakunnan tuomiokapituli antoi toimintaohjeet seurakunnille. Espoon seurakuntien Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa 25.11.–24.12. on osallistujamäärä rajoitettu puoleen kirkon tai kappelin normaalista enimmäishenkilömäärästä. Poikkeuksena ovat Espoon tuomiokirkon yhteislaulutilaisuudet sunnuntaina 12.12. ja 19.12. Näissä on käytössä koronapassi. Kauneimmat joululaulut -messuissa ei ole henkilömäärärajoituksia. Kauneimpia joulu-

lista hyötyä ei pidä liioitella: 45 miljoonan budjetilla toimivassa yhtymässä metsien vuosittaiset nettotulot ovat olleet noin 40 000– 50 000 euroa. – Myös jatkuvan kasvun metsistä saadaan tuloja. Metsäsuunnitelma tilattiin Eteläiseltä metsäreviiri ry:ltä, ja se perustuu maastokäynteihin, jolloin suunnitelmassa huomioidaan eri metsäpalstojen erityispiirteet. Jälki on todella ammattitaitoista, Ollila sanoo. MITÄ METSÄSUUNNITELMALLA tai sitä laajemmalla ympäristöohjelmalla sitten saavutetaan? Espoon seurakuntien yhteisen kirkkoneuvoston jäsenen, tekniikan tohtori Kari Larjavan, mukaan SFS

lauluja lauletaan myös ravintoloissa. Niissä noudatetaan ravintolan ohjeita. Seurakuntien tiloissa järjestettävissä konserteissa kaikilla on istumapaikat, joten konserteissa ei ole henkilömäärärajoituksia. Jumalanpalveluksissa ei ole henkilömäärärajoituksia eikä käytössä ole koronapassia. Sama pätee myös kirkollisiin toimituksiin, joita ovat kasteet, häät ja hautajaiset. Kaikissa seurakuntien tilaisuuksissa on vahva maskisuositus.

14001 -standardi pienentää jo viidessä vuodessa seurakuntien ympäristöhaittoja merkittävästi. – Ympäristöohjelma on kokonaisvaltainen järjestelmä, joka kattaa seurakuntien toiminnan hautatoimesta viestintään ja kasvatustyöhön. Ajatuksena on, että kaikkeen toimintaan tulevat selkeät mittarit ja tavoitteet, jotka ulottuvat suuren ja moniportaisen organisaation kaikkeen toimintaan, Larjava sanoo.

Yleisperiaatteiden lisäksi ohjelmassa on lukuisia hyvin konkreettisia tavoitteita, kuten ruokahävikin puolittaminen sekä esimerkiksi kiinteistöjen hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. – Tulevaisuudessa esimerkiksi kaikki seurakuntien käyttämä sähkö on hiilineutraalia. Larjava toimii siviilityössään toimitusjohtajana yrityksessä, joka kehittää energia- ja ympäristöratkaisuja, ja hänellä on kokemusta lukuisista alan asiantuntija- ja johtotehtävistä. – Parasta seurakuntien ympäristöohjelmassa on,

Täältä kuuluu Jouluradio

Rippikoulu kiinnostaa

Jouluradio on osa monen suomalaisen joulua. Sitä voi Espoossa kuunnella kanavalta 97,1 MHz. Kaapelikanavat Espoossa ovat 104,8 (Elisa), 100,5 MHz (DNA), 97,1 MHz (Telia). Jouluradion eri verkkokanavia voi kuunnella osoitteessa jouluradio.fi. Kanavia on kymmenen. Joulumusiikki taipuu niissä esimerkiksi jazzin, metallin, indien, klassisen ja bilemusiikin tahtiin.

Rippikoulujen suosio kestää: ilmoittautumisia Espoon seurakuntien ensi vuoden rippikouluihin tuli 2 475, mikä on 96,7 prosenttia vuonna 2007 syntyneistä kirkkoon kuuluvista espoolaisista. Ilmoittautuneisiin lasketaan myös nuoret, jotka osallistuvat järjestöjen rippileireille. Prosenttiosuus pysyi lähes samana viime vuoteen verrattuna. Jälki-ilmoittautumiset kasvattavat vielä lopullista rippikoulun käyvien määrää.

että kenenkään ei tarvitse kokea osattomuutta. Jokainen saa tuntea, että tekee osansa yhteisen luomakunnan hyväksi. Järjestelmä perustuu tutkittuun tietoon, joten nyt myös tiedetään, mitä ympäristön hyväksi täytyy tehdä. – Samalla pitää muistaa, että ilmastonmuutos on globaali ongelma, joka täytyy ratkaista globaalisti. Suurimmassa ratkaisijan roolissa ovat Intia, Kiina ja Yhdysvallat. Tässä suhteessa sekään ei ole hyväksi, että esimerkiksi lapsiin iskostuu ilmaston vuoksi epätoivo, vaan että luodaan polku tulevaisuuteen, jossa on toivoa. ■

Olarin seurakunnassa ja Espoon ruotsinkielisessä seurakunnassa riparille ilmoittautui yli 100 prosenttia kirkkoon kuuluvista. Espoon seurakuntayhtymän kasvatuksen asiantuntija Johanna Hirsto kertoo, että ilmoittautumisia on tullut myös Espoon rajojen ulkopuolelta. Myös kirkkoon kuulumattomia nuoria on ilmoittautunut rippikouluun.

Lue lisää uutisia: kirkkojakaupunki.fi/uutiset

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 19/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 2.–16.12.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Joulukuusipuisto avautuu Soukan kappelilla

Soukan kappelille rakennetaan joulukuusipuisto. Mikä se on, Tanja Routama? – Kappelin sisäpihalle tuodaan espoolaisten iloksi 16 kuusta, jotka koristellaan ja valaistaan eri tavoin. Seurakunta saa kotimaiset kuuset lahjoituksena. – Kuusien koristelijoiksi on ilmoittautunut järjestöjä, yrityksiä, perheitä, naapurustoja ja harrasteporukoita. He kiinnittävät puiden oksille itse hankkimansa koristeet ja valot. Seurakunta tarjoaa sähköt. Jokaisen kuusen luona olevassa kyltissä kerrotaan, mikä taho on koristellut puun.

Ajankohtaiset koronarajoitukset: espoonseurakunnat.fi/koronaohje. Päivitämme verkkosivuillemme myös tapahtumiin tulevat mahdolliset muutokset: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA 2. adventtisunnuntain juhlamessu su 5.12. klo 10. Piispa Kaisamari Hintikka vihkii virkaan hiippakuntamme uudet papit ja diakonit. Avustaa tuomiorovasti Ari Paavilainen sekä joukko hiippakuntamme pappeja ja diakoneja. Urkuri Petri Koivusalo, kanttori Tiia Maria Saari. Kirkkokahvit Pitäjäntuvalla, virkaan vihittyjen juhla seurakuntatalolla. Itsenäisyyspäivän kaksikielinen jumalanpalvelus ma 6.12. klo 10. Papit Kira Ertman ja Ari Kunnamo, urkuri Teemu Suominen, kanttori Nina Kronlund. Seppelten lasku sankarihaudoilla. Juhlakahvit seurakuntatalolla. Partiokirkko ma 6.12. klo 12.30. Pappi Sami Marte, kanttori Teemu Suominen. 3. adventtisunnuntain messu su 12.12. klo 10. Liturgia ja saarna Oiva Hujanen, avustaa Päivi Linervo, urkuri Elisa Vikki, kanttori Tiia Maria Saari. Kirkkokahvit. Ikäihmisten joulukirkko ti 14.12. klo 13. Pappi Reetta Ikonen, diakoni Ani Iivanainen, kanttori Teemu Suominen. Joulujuhla srk-talolla. Ilmainen bussikuljetus, Ks. reittitiedot edellisestä lehdestä. 4. adventtisunnuntain Kauneimmat joululaulut -messu su 19.12. klo 10. Liturgia ja saarna Ilpo Kari, avustaa Mari Mathlin, urkuri MarjaLiisa Talja, kanttori Sheldon Ylioja. Kirkkokahvit. Jouluaaton hartaudet pe 24.12. klo 9, 10 ja 11. Anita Kyönsaari, Teemu Suominen. Jouluaaton hartaudet pe 24.12. klo 14, 15 ja 16. Oiva Hujanen, Markus Malmgren.

ESKO JÄMSÄ

Espoon tuomio kirkkoseurakunta

Mitä erityistä siellä on? – Viidettä kertaa järjestettävästä kuusipuistosta tulee satumaisen ihana ja tunnelmallinen paikka. Se on kuin tuoksuva valokeidas pimeyden keskellä, ja siellä voi piipahtaa milloin tahansa, esimerkiksi iltalenkillä. – Paikka on edellisinä vuosina ollut suosittu käyntikohde. Kuusipuis-

Joululaulumessu pe 24.12. klo 20. Liturgia ja saarna Sami Marte, avustaa Pirkko Nurminen, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Sheldon Ylioja. Jouluyön juhlamessu pe 24.12. klo 23. Liturgia ja saarna Seppo Särkiniemi, avustaa Ilpo Kari, urkuri Petri Koivusaloi, kanttori Tiia Maria Saari.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli 2. adventtisunnuntain messu su 5.12. klo 12. Kyönsaari, Suominen. Kirkkokahvit. Kauneimmat joululaulut -messu su 19.12. klo 12. Pekkarinen, Talvio. Senja Mäki, huilu. Kirkkokahvit. Jouluaaton hartaudet pe 24.12. klo 14 ja klo 15.30. Kari, Talvio. Laura Talvio, oboe. Kalajärven kappeli 3. adventtisunnuntain messu su 12.12. klo 16. Särkiniemi, Talja. Jouluaaton hartaus pe 24.12. klo 15.30. Särkiniemi, Vikki. Kauklahden kappeli 2. adventtisunnuntain messu su 5.12. klo 12. Mathlin, Vikki. Kirkko-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 19/2021

– Soukan kappelin joulukuusipuistosta tulee tänäkin vuonna valokeidas pimeyden keskelle, Espoonlahden seurakunnan perhetyön ohjaaja Tanja Routama sanoo.

to avautuu silmien eteen, kun kävelee Soukan koulun ja kappelin välissä kulkevaa kevyen liikenteen väylää pitkin. Puistossa on yksi puu, johon kuka tahansa voi käydä kiinnittämässä muutaman koristeen. Mihin joulukuuset päätyvät? – Ne lahjoitetaan vähävaraisiin tai muuten haasteellisessa elämäntilanteessa oleviin perheisiin. Kuusiarvon-

kahvit. Urdunkielinen messu ja Itsenäisyyspäivän juhla ma 6.12. klo 18. Parvez Gil. Kauneimmat joululaulut ja ehtoollinen su 19.12. klo 12. Mathlin, Suominen. Jouluaaton hartaudet pe 24.12. klo 13 ja klo 14.30. Kunnamo, Ylioja. Urdunkielinen joulujuhla-ja messu la 25.12. klo 14. Parvez Gil. Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 16.12. ko 19. Ikonen. Jouluaaton hartaudet pe 24.12. klo 14 ja klo 16. Marte. Nupurin kappeli 3. adventtisunnuntain messu su 12.12. klo 12. Nurminen, Talvio. Joulumyyjäiset ja -puuro klo 13–14. Joulupuuro 3 e. Jouluaaton hartaus pe 24.12. klo 13. Nurminen, Haunio. Rinnekoti Kauneimmat joululaulut pe 10.12. klo 13.30. Os. toimintakeskus Martti, Rinnekodintie 14. Selkomessu su 12.12. klo 14. Corander, Talja. Jouluaaton hartaus pe 24.12. klo

taan voi ilmoittautua minulle sekä Espoonlahden kirkon ja Soukan kappelin vahtimestareille. PAULA HUHTALA Joulukuusipuiston avajaiset ke 15.12. klo 17.30 Soukan kappelilla, Soukankuja 3. Pientä jouluista ohjelmassa ja puurotarjoilu. Puisto on avoinna ympäri vuorokauden 21.12. asti. Ilmoittautuminen kuusiarvontaan viimeistään 12.12. tanja. routama@evl.fi, p. 050 441 9154.

14. Särkiniemi, Vikki. Suvelan kappeli HalleLuja-messu pe 10.12. klo 18. Nuorisotiimi. Lastenhoito ja pizzajatkot. 4. adventtisunnuntain messu su 19.12. klo 15. Huomo, Haunio. Jouluaaton hartaus pe 24.12. klo 15. Kyönsaari, Haunio. Viherlaakson kappeli Jouluaaton hartaudet pe 24.12. klo 13 ja klo 14. Kuusinen, Suominen.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. www. church.fi.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Koronapassin käytöstä Espoon tuomiokirkkoseurakunnan joulukonserteissa ja kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa ilmoitetaan verkossa jokaisen tapahtuman yhteydessä erikseen. Ks. espoonseurakunnat.fi/joulu.

Lasten kauneimmat joululaulut su 12.12. klo 15. Ikonen, Pihlajavesi, Vikki. Kauneimmat joululaulut su 12.12. klo 17. Corander, Suominen. Kauneimmat joululaulut su 12.12. klo 19. Pekkarinen, Suominen. Kauneimmat joululaulut su 12.12. klo 21. Huomo, Haunio. Lasten kauneimmat joululaulut la 18.12. klo 15. Pekkarinen, Pihlajavesi, Haunio. English Christmas Carols la 18.12. klo 19. Ylioja, Kronlund, Lauluyhtye Virta. Kauneimmat joululaulut la 18.12. klo 21. Liiman, Saari, Koivusalo. Lasten kauneimmat joululaulut su 19.12. klo 15. Ikonen, Wenell, Suominen. Kauneimmat joululaulut su 19.12. klo 17. Kunnamo, Saari, Koivusalo. Kauneimmat joululaulut su 19.12. klo 19. Muurimäki, Saari, Koivusalo. Kauneimmat joululaulut su 19.12. klo 21. Antti Kujanpää. Jiri Kuronen. Vironkieliset kauneimmat joululaulut ma 20.12. klo 18. Liiman, Dagmar Öunap. Kauneimmat joululaulut ke 22.12.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 2.–16.12.

Leveys 87 mm korkeus 273 mm S. 9

klo 18. Hujanen, Saari, Suominen. Kaunimmat joululaulut ke 22.12. klo 20. Malvaranta, Saari, Suominen.

ESPOON TUOMIOKIRKKO Avoinna ti–pe klo 10–17 ja la–su 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

AURORAN KAPPELI Kauneimmat joululaulut ke 15.12. klo 19. Kari, Talvio. Senja Mäki, huilu. Suomalaisten vaikutus Inkerin kirkon nousussa 1988–1993. TT Antti Luoma to 16.12. klo 19. Kahvit klo 18.30. Lasten kauneimmat joululaulut su 19.12. klo 16. Pekkarinen, Ylioja. Kauneimmat joululaulut ti 21.12. klo 19. Linervo, Talvio. Senja Mäki, huilu.

KALAJÄRVEN KAPPELI Itsenäisyyspäivän juhla ma 6.12. klo 10. Lipunnosto, juhlakahvit. Joulupuuro ja -myyjäiset ke 15.12. Lähetystyön myyjäiset klo 17, Pohjois-Espoon Marttojen joulupuuro klo 18. Kauneimmat joululaulut ke 15.12. klo 19. Särkiniemi, Talja. Joulumyyjäiset Lähetystyön hyväksi su 19.12. klo 15. Lasten kauneimmat joululaulut su 19.12. klo 16. Muurimäki, Blomstedt, Talja.

KAUKLAHDEN KAPPELI Jouluhartaus - ja ruokailu ti 14.12. klo 10.30–12.30. Nurminen, Ylioja. Lasten kauneimmat joululaulut ti 14.12. klo 18. Mathlin, Oikarinen, Karppinen, Ylioja. Kauneimmat joululaulut to 16.12. klo 19 ravintola Brunnsdalissa (Kauppamäki 10). Mathlin, Saarinen, Nuorten messubändi. Auroran ikoninmaalauspiirin näyttely ”Pyhiä kuvia” 24.12.asti.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Lasten kauneimmat joululaulut ti 7.12. klo 18. Matveinen-Lehtonen, Lahtinen, Saari. Marian ja Joosefin matkassa -joulukuvaelma ke 15.12. klo 18 ja 19. Näytellen toteutettu jouluevankeliumi kaikenikäisille, kesto 30 min. Vapaa pääsy.

NUPURIN KAPPELI Kauneimmat joululaulut ke 15.12. klo 19. Kunnamo, Suominen.

SUVELAN KAPPELI Kansainvälinen itsenäisyyspäivänjuhla su 5.12. klo 14–16. Musiikkia, juhlapukuja, pientä syötävää. Kauneimmat joululaulut la 11.12. klo 14. Kehitysvammaisille. Kovalainen, Kangas. Joulumyyjäiset ja arpajaiset su 12.12. klo 13–15. Joulupuuro klo 13–14.30; käteismaksu 3 e. Kauneimmat joululaulut ja -runot

su 12.12. klo 15. Marja Majuri ja Ritva Törnvall. Haunio. Koko kansan puurojuhla ke 15.12. klo 18. Lasten kauneimmat joululaulut ti 21.12. klo 18.

ÄITILOMANEN

VIHERLAAKSON KAPPELI

Haaveiden ja lupausten hääyö Espoon tuomiokirkossa 22.2.22. Vihkiajat varattavissa klo 14–22 välillä. Seurakunta tarjoaa hääkakkukahvit! Ks. lisää: espoonseurakunnat.fi/wihkiyo-22022022. Tied. tuija.kuusinen@evl.fi, 040 5311 041.

Kauneimmat joululaulut to 9.12. klo 18. Kuusinen, Talvio.

UNELMAN KAMMARI Kirpputori-kahvila on avoinna ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Hartaus to 2.12. klo 11.30. Tied. 050 438 0189.

RAKENNA JOULUPUU -KERÄYS Joululahjasi vähävaraiselle lapselle. Lahjatoiveita voi hakea Espoon tuomiokirkon kuusesta 5.12. asti tai Kirkonkympin aulan kuusesta 3.12. asti. Kuoressa on tarkemmat ohjeet. Kirkonkymppi avoinna ma–pe klo 9–14. Tied. 050 438 0189.

JOULUPOLKU ESPOON TUOMIOKIRKONMÄELLÄ Omatoimisesti kierrettävä, tunnelmallinen joulupolku 4.12.–6.1. Espoon tuomiokirkon ympäristössä. Joulukertomuksen tapahtumien äärellä voivat viivähtää niin lapset kuin aikuisetkin. Polun voi kiertää myös virtuaalisesti, kartta ja ohjeet sekä virtuaalipolun linkki: www.espoonseurakunnat.fi/joulupolku.

JOULUIKKUNOITA ILTAKÄVELYLLÄ Kalajärven, Kauklahden ja Suvelan kappelien ulkoikkunoilla sekä Espoon tuomiokirkon srk-talon aulassa. QR-koodin kautta pääset kurkistamaan sisälle joulukertomukseen.

RETKI JOULUVAELLUKSELLE Vivamon Raamattukylään la 11.12. klo 12–15.30. Hinta 5–10 e. Tied. ja ILM. outi.wenell@evl.fi, 040 547 4146.

JOULUHARTAUDET NUUKSIOSSA JA KARHUSUOLLA SU 19.12. Jouluinen hartaus ja joululauluja klo 16 Nuuksion Kattila. Kynttiläpolku perille. Pysäköinti: Kattilantie 424, 02820 Vihti. Karhusuon kallion jouluhartaus klo 18. Kynttiläpolku lähtee: Kurutie 19, Espoo.

PARISTA PERHEEKSI -ILTA Ensimmäistä lastaan odottaville to 9.12. klo 17–19 Kirkonkymppi. Tied. 050 511 0165.

LOPPIAISRETRIITTI 6.–9.1. Hvittorp. Hinta 130–170 e, opiskelijat 70 e. ILM. 16.12. mennessä: marja.malvaranta@evl.fi tai 040 531 1040.

”Ilon ihmettelyä!” 14.–16.1. Hvittorp. Hinta 40–50 e. ILM. auki 23.12. asti: espoonseurakunnat.fi -> Tapahtumat haku.

WIHKIYÖ 22022022

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Keskusteluapua ma–pe klo 9–15 perhetyönohjaajat: kirsi.kanerva@ evl.fi, 050 511 0165 ja outi.wenell@ evl.fi, 040 547 4146. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501. Yhteys diakoniatyöntekijään: www.espoonseurakunnat.fi/apuaja-tukea.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter: @EspooEtSrk espoonseurakunnat.fi

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma‒pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

MESSU Messy Church la 4.12. klo 11–13 kirkko. Uusi ja raikas tapa kokoontua yhteen eri sukupolvien kesken Suuren tarinan äärelle. Messu su 5.12. klo 11 kirkko. Rotko, Yli-Jaskari. Kirkkokahvit. Yhteisömessu su klo 16 kirkko, yhteisessä työssä Verkoston kanssa. Etkot klo 15.30 alkaen: kahvia ja teetä vanhojen ja uusien tuttavien seurassa. Messun aikana lapsille pyhäkoulu ikäryhmittäin. Messun jälkeen jatkoilla keittoruokailu. 5.12. Panu Pitkänen puhe ja Teemu Aalto liturgia. 12.12. Miikka Heinonen ja Panu Pitkänen. 19.12. Riikka Hartikainen ja Teemu Aalto. Musiikki Verkosto Kollektiivi. Hiljaisuuden messu su 5.12. klo 17 Soukan kappeli. Santaharju, Ojala, Nardus. Iltatee. Itsenäisyyspäivän jumalanpalveKIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 19/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 2.–16.12.

lus ma 6.12. klo 11 kirkko. Sinervo, Puukko, Esmila, joht. Helge Kõrvits. Kirkkokahvit. Messu su 12.12. klo 11 kirkko. Kohijoki, Ojala. Kirkkokahvit. Kauneimmat joululaulut -messu su 12.12. klo 17 Soukan kappeli. Ylisuutari, Pellikka, Kirkkokuoro. Iltatee. Messu su 19.12. klo 11 kirkko. Olli, Ojala. Kirkkokahvit. Messu su 19.12. klo 17 Soukan kappeli. Sinervo, Pellikka. Iltatee.

JOULUAATTO PE 24.12. Kauneimmista joululauluista tulevat lahjoitukset auttavat 20 kehitysmaan lapsia.

Tiesitkö?

Tue kehitysmaita lahjoituksin Erilaisilla lahjoituskampanjoilla tuetaan esimerkiksi kehittyvien maiden lasten koulunkäyntiä.

TEKSTI RASMUS EKSTRÖM KUVAT ARI VITIKAINEN

yt on oiva mahdollisuus auttaa kehitysmaita osallistumalla erilaisiin lahjoituskampanjoihin. Suomen Lähetysseuran näkyvin varainhankintakampanja on joulunaikainen Kauneimmat joululaulut. Yhteislaulutilaisuudet ovat pääosin seurakuntien järjestämiä. – Me vastaamme valtakunnallisesta organisoinnista sekä lauluvihkon luomisesta, Suomen Lähetysseuran varatoiminnanjohtaja Satu Kantola sanoo. Laulutapahtumissa kerätyt lahjoitukset käytetään kehitysmaiden lapsia auttaviin hankkeisiin. Hankkeita on tällä hetkellä yhteensä 20 maassa ympäri maailmaa. Niillä tuetaan esimerkiksi lasten koulunkäyntiä. Kauneimmat joululaulut tuottavat lahjoituksia noin miljoona euroa vuodessa. Vuonna 2020 suurin osa tapahtumista jouduttiin perumaan koronapandemian takia, mikä näkyi lahjoitusten määrässä. – Viime vuosi oli lahjoitusten osalta melko ankea, ja saimme kerättyä vain noin 450 000 euroa, Kantola kertoo. Tänä jouluna seurakuntien on päätettävä, ottavatko ne koronapassin käyttöön laulutilaisuuksissa vai puolittavatko osallistujien määrän. – Olisi terapeuttista kaikille päästä perinteiseen joulutapahtumaan koro-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 19/2021

na-arjen keskellä. Tämä on myös erinomainen tapa auttaa hädässä olevia lapsia, Kantola sanoo. TOINEN SUOSITTU lahjoitustapa on Kirkon Ulkomaanavun Toisenlainen lahja -kampanja, jolla avustetaan kehitysmaissa asuvia ihmisiä. Kampanjassa voi hankkia esimerkiksi koulupuvun tai vuohen sitä tarvitsevalle. Vuodesta 2005 lähtien toiminut kampanja saa vuosittain noin 1,2 miljoonaa euroa lahjoituksia. Lahjat auttavat yhteensä 12 eri maassa Aasiassa, Afrikassa ja Lähi-Idässä. – Kaikkein suosituimpia lahjoja ovat tällä hetkellä ilmastolahjat. Esimerkiksi Puuntaimi-lahjat ovat erittäin haluttuja. Istutamme niitä tällä hetkellä Nepaliin ja Myanmariin, Kirkon ulkomaanavun markkinointi- ja varainhankintavastaava Anne Vääränen sanoo. Suosittuja lahjoja ovat myös lasten ja nuorten koulutusta tukevat lahjat. – Kaikkein tärkeintä on, että lahjan vastaanottaja saa tarvitsemansa avun, Vääränen sanoo. Lahjoitusvaroista 89 prosenttia käytetään avustustyöhön. Loput 11 prosenttia menee pakollisiin tukitoimintoihin, kuten varainhankintaan, laadunvalvontaan ja hallintokuluihin. ■ Lue lisää kampanjoiden verkkosivuilta kauneimmatjoululaulut. fi sekä toisenlainenlahja.fi

Jouluaaton perhehartaus klo 11 kirkko. T. Aalto, Puukko. Jouluhartaus klo 11.30 Saunalahden amfi, Brinkinmäentie 1. Turtiainen. Hartaus klo 12 Soukan kappeli. Santaharju, Puukko. Hartaus klo 13 Tyrskyvuori. Turtiainen. Opastus paikan päällä. Perhehartaus klo 14 Soukan kappeli. Santaharju, Pellikka. Perhehartaus klo 14.30 Kaskikappeli. J. Lehti. Perhehartaus klo 15 kirkko. T. Aalto, Pellikka. Kynttilähartaus myös lemmikeille klo 15.30 Pakkasvuoren kesäteatteri. Ylisuutari. Hartaus klo 17 kirkko. Rotko, Yli-Jaskari. Jouluyön messu klo 23 kirkko. Rotko, Ylisuutari, Puukko.

TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Mikäli tarvitset ajan diakoniatyöntekijälle ennen joulua, varaa se viipymättä. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe kirkko, vuoronumerot klo 8.40–9. Seurakuntamme alueella asuville. Ei jakelua 6.12., jakelu on ti 7.12. Pappi päivystää klo 9–21 p. 050 432 8496.

RAKENNA JOULUPUU Espoonlahden kirkon ja Soukan kappelin aulassa on joulukuusi, josta voit valita kortin, jossa kuvaus lahjakortin saajasta. Kortissa on tarkemmat ohjeet. Lahjakortit palautetaan viimeistään ma 6.12. Diakoniatyö vie lahjasi perille.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Kirpputori Toivon Tori 18.12. saakka to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B, kerrostalon alakerta. Tuotto seurakuntamme lähetystyölle. Kevätkausi alkaa la 8.1. Yhteisen tulen äärellä to 2.12. klo 17–20 Soukan kappelin piha. Ota omat grillattavat mukaan ja tule turisemaan. Tarjoamme tulet ja mehut. Yksinhuoltajien olohuone to 2.12. klo 17.30–19.30 Soukan kappeli. Lastenhoito järjestetty. Siioninvirsiseurat pe 3.12. klo 18.30 kirkko, Helena Yli-Jaskari. Laulukerhossa veisataan virsiä kanttorin johdolla ti 7.12. klo 13 kirkko. Pullakahvit 1,5 e. Yksineläjien lauantai-ilta la 11.12. klo 18–21 kirkko. Ollaan jouluisissa tunnelmissa. Yksinäisten, leskeksi jääneiden tai muuten seuraa kaipaavien ilta. Perjantain avoimet pienryhmät! Osallistu sinua kiinnostavaan ryhmään pe 10.12. klo 18–19.30 kirkolla. Teemoja ovat mm. Edellisen sunnuntain messun puheen pureskelu, Keskusteluryhmä, International group for discussion and Bible study (bilingual EN/FI), Lautapelit, Bibliodraama, Musiikki. Ei ilmoittautumista. Halutessasi voit tuoda purtavaa yhteiseen pöytään. Tied. inkeri.oinonen@evl. fi, 050 583 6883. Lukupiiri ti 21.12. klo 18 kirkko. Kirjana Tove Jansson, Muumipappa ja meri.

COLOURFUL ESPOO Espoonlahti Fellowship & Praise Party, kansainvälinen yhteys- ja ylistysilta la 11.12. klo 17 Soukan kappeli. International evening of fellowship and praise with food, music and dance. facebook.com/ espoonlahtifellowship, instagram: praisepartyespoo

KIVAA LAPSILLE Messy church la 4.12. klo 11–13 kirkko. Uusi ja raikas tapa kokoontua yhteen eri sukupolvien kesken Suuren tarinan äärelle esim. piirtäen, askarrellen tai pelaten. Sopii kaiken ikäisille. Tilaisuuden päättää yhteinen syöminen.

Diakonialounas 13.12. saakka ma ja to klo 12–13 kirkko (lipunmyynti 11.30–12.30) ja ti klo 11–12 Soukan kappeli (lipunmyynti 10.30–11.30). Aik. 3 e, 3–14 v. 1 e. Aamupala ti klo 9–10 kirkko, ei 7.12. Vapaaehtoinen maksu. Kaiken kansan joulupuuro ti 15.12. klo 11–15 Soukan kappeli ja to 17.12. klo 12–16 Espoonlahden kirkko.

NUORET

TAVATAAN TÄÄLLÄ!

Taidesavipaja aikuisille pyhän perheen äärellä su 5.12. klo 13–17 Soukan kappeli. Muovaillaan savesta seimihahmoja, ruokailu klo 15. Ilmoittaudu katriina.vilkman@evl.fi Joulukahvila ke 8.12. ja 15.12. klo

Perhekahvila ma klo 9.30–11.15 Soukan kappeli, monitoimitila. Tule kahvikupposelle ja nauttimaan muiden lapsiperheiden seurasta!

sodesode.fi, @sodesta Nuortenillat ti klo 19–21 ja pe klo 17–22, messu klo 20, Sode. SateenkaariSiipi, ilta seksuaali ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville nuorille ja nuorille aikuisille to 9.12. klo 17–20 Leppävaaran Siipinuorisotila, Alberganesplanadi 1.

JOULUTUNNELMAA…

korkeus 273 mm

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 2.–16.12.

13–15 kirkko. Tarjolla jouluisia herkkuja ja käsitöitä lähetystyön hyväksi. Joulupolku ke 8.12. klo 17–19 Soukan kappeli ja ympäristö. Vartin joululauluhetki klo 17, 17.30, 18 ja 18.30 kappelisali, mukana Okrakuoro. Tiernapojat klo 18.15. Satuhierontaa klo 17.15, 17.45, 18.15 ja 18.45. Suosithan julkista liikennettä, kappelin lähistöllä on vähän parkkipaikkoja. Joulumyyjäiset la 11.12. klo 11–14 kirkko. Jouluisia leivonnaisia ja käsitöitä. Voit lahjoittaa myytävää lähetystyön hyväksi. Klo 12 Kauneimmat joululaulut. Joulupuuroa. Yksineläjien joulujuhla la 11.12. klo 18–21 kirkko. Joulukuusipuiston avajaiset ke 15.12. klo 17.30–18.30 Soukan kappeli. Ohjelmaa ja puurotarjoilu. Puisto on avoinna 20.12. saakka. Kuuset lahjoitetaan koristeineen vähävaraisiin perheisiin. Ilmoittautuminen arvontaan viim. 12.12. tanja.routama@evl.fi.

MUSIIKKIA Valon sävelet – toner i ljus och gestalt pe 3.12. klo 18 Soukan kappeli. Gregorianiikka ja kansanmusiikki kohtaavat. Sofia Lindroos ja Marianne Maans, laulu ja viulut. Ohjelma 10 e. Ihmeellinen yö -joulukertomus lapsille pe 10.12. klo 10 ja 18 kirkko. Kanttoreiden joulukonsertti ke 15.12. klo 14. Kahvitarjoilu. Tuomaanpäivän joulukonsertti ti 21.12. klo 19 kirkko. J.S. Bachin jouluoratorio I-III, kamarikuoro Navichorus, Kemin Kaupunginorkesteri, Fibo, Tommi Niskala, tenori ja Elja Puukko, basso. Musiikin johto Ville Mankkinen.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT la 11.12. klo 12 kirkko, Oona Miettunen, laulu. su 12.12. klo 15 Soukan kappeli su 12.12. klo 19 kirkko, Okra-kuoro to 16.12. klo 14 Merikartano, Tyrskyvuori 6 la 18.12. klo 13 Mäntykappeli la 18.12. klo 15 Kaskikappeli la 18.12. klo 18 kirkko, Nardus ke 22.12. klo 21 kirkko to 6.1.2022 klo 16 kirkko

KONSERTTIVIERAITA Pekka Simojoki Open Doors -joulukonsertti to 2.12. klo 19 kirkko. Pekka kertoo musiikin lomassa matkasta Irakiin, jossa tutustui Irakin vainottujen kristittyjen tilanteeseen. Vapaa pääsy. Kolehti Open Doors -järjestölle. Lisätietoja: opendoors.fi. Joulun tarina la 4.12. klo 18. Major Big Bandin hyväntekeväisyyskonsertti. Tapiolan kuoro to 9.12. klo 18 kirkko. Pianonsoiton oppilaiden joulukonsertti la 11.12. klo 12–15 Soukan

kappeli. Joulun jäljillä ti 14.12. klo 19 kirkko. Espoon Laulu, johtaa Säde Bartling. Vapaa pääsy, käsiohjelma 15 e. Esmila-kuoro to 16.12. klo 18 ja 20 kirkko. Showkuoro Aventurin The Joulukonsertti pe 17.12. klo 19 kirkko. Fortuna Ensemble la 18.12. klo 19 Soukan kappeli.

VIRKISTYSTÄ, LEPOA, HILJENTYMISTÄ Arjen irtiotto 17.–21.1. Hvittorpin leirikeskus. Voit olla mukana 1–4 vrk ja levätä, osallistua ohjelmaan tai tehdä vaikka etätöitä. Hinta 43 e/vrk. Sitova ilmoittautuminen verkossa 7.12.2021–3.1.2022. Ensikertalaiset etusijalla.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @Minisiipi IG & YouTube @minisiipi

JOULUAATON HARTAUDET PE 24.12. klo 11 Lasten joulukirkko, Leppävaaran kirkko. Lauletaan tuttuja joululauluja ja ihmetellään joulun salaisuutta. Mukana lasten pappi Kirsti ja kanttorina Pia Innala. Kesto noin 30 min. Klo 15 Karakappeli. Alanne, Hyry. Mukana musisoimassa Sari Anetjärvi, laulu ja Elina Pohjoranta, viulu ja laulu. Klo 15 Leppävaaran kirkko. Koskela, Noponen. Kesto n. 30 min., tässä hartaudessa erityisesti huomioitu kouluikäiset lapset. Klo 16 Perkkaan kappeli. Ahtee, Innala. Klo 16.30 Leppävaaran kirkko. Jouluyö, juhlayö – Silent night, holy night! Jouluhartaus kansainvälisin maustein. Alanne, Hyry. Isabella Shaw, laulu ja Miika Penttala, trumpetti. Klo 23 Tulkoon joulu! – jouluyön joululaulumessu Leppävaaran kirkko Messun musiikkia toteuttamassa jouluyön laulajia ja soittajia kanttori Outi Noposen kanssa. Mukana messussa myös papit Piia ja Kaisa. Ilmoittaudu mukaan tekemään messua liittymällä WhatsApp-ryhmään https://bit.ly/ tulkoonjoulumessu.

TAAPEROKIRKKO

Noudatamme seurakunnan toiminnassa suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä. Ajantasaiset ohjeet löytyvät seurakuntien nettisivuilta: espoonseurakunnat.fi/info-ja-asiointi/koronaohje.

Adventin polku pe 3.12. klo 10 Lasten kappeli Arkki. Pöllö, kurre, pupu ja kettu löytävät adventin polulta lahjan joulun Tärkeälle henkilölle. Mukana perhetoiminnanohjaaja Seija Hatakka, muskariope Essi ja Kirsti-pappi.

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET

IHMEELLINEN YÖ

2. adventtisunnuntain messu ja kirkkokahvit su 5.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. Raunu, Vallivirta, Innala. Seurat ja kahvitarjoilu su 5.12. klo 17 Leppävaaran kirkko. Järj. Esikoiset ry, ev.lut kirkon lestadiolainen herätysliike. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus ma 6.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. Raiskio, Tapionlinna, Noponen. Mukana partiolippukuntia. Kirkkokahvit ja -mehut sekä Leppävaaran Korvenkävijöiden tarjoama piparien koristelupaja. Venäjänkielinen iltakirkko ti 7.12. ja 14.12. klo 19.30 Perkkaan kappeli. 3. adventtisunnuntain messu ja kirkkokahvit su 12.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. Rissanen, Koskela, Latvanen. Mukana kirkkokuoro. 3. adventtisunnuntain messu ja kirkkokahvit su 12.12. klo 13 Karakappeli. Vallivirta, Hyry. Siioninvirsiseurat ma 13.12. klo 18.30 Leppävaaran kirkko Anna Siionin virsien, sanan ja toisten seuran hoitaa sisimpääsi. Puhujina Esa Katajisto, Kaisa Yletyinen ja Kauko Puranen. Illan isäntänä Anssi Siukosaari.

S. 11

Lapsiperheiden joulukonsertti ke 8.12. klo 18 Leppävaaran kirkko Pikku lammas odottaa innoissaan joulun ihmettä! Bändi: Make Perttilä, Heikki Pohto ja muskariopettajat. Käsikirjoitus Kristiina Larjava. Vapaa pääsy.

ARKIN PAJA Joulupaja la 11.12. klo 10–13, Lasten kappeli Arkki: piparinleivontaa ja jouluaskarteluja, leikkiä ja kirkkohetki lapsiperheille. Elämyksellinen kirkkohetki n 11.30. Tarjolla mehua, keksiä, kahvia ja pullaa.

LASTEN KAUNEIMMAT JOULULAULUT La 18.12. klo 15 Leppävaaran kirkko. Iloa, ihmettelyä, piparintuoksua ja tonttujen juoksua! Tämä on erityisesti lapsille ja lapsiperheille suunnattu oma Kauneimmat joululaulut -lauluhetki. Laulattamassa Pekka Nyman, percussiot, muskariopettaja Essi ja Outi-kanttori. Mukana myös Piia Ahtee. Tilaisuuden kesto noin 35 minuuttia.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 19/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 2.–16.12. KAUNEIMMAT JOULULAULUT Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa kerätään kolehti Lähetysseuran joulukeräykseen. La 11.12. klo 15 Karakappeli. Mukana laulattamassa ja juontamassa Korkiakosken lapset, kanttori Kullervo Latvanen ja pastori Merja Alanne. La 11.12. klo 17 Karakappeli. Latvanen, Alanne La 11.12. klo 18 The Greatest Christmas Songs - Kauneimmat kansainväliset joululaulut, Leppävaaran kirkko. Kansainvälisiä joululauluja eri kielillä. Duo Cantares, TZ-kuoro & Valo-kuoro. Su 12.12. klo 14 ja 16 Perkkaan kappeli. Kanttori Pia Innala ja pastori Jukka Raunu. Su 12.12. klo 18 Leppävaaran kirkko. Mukana naiskuoro Kupliva ja Viena Kangas, kanttori Pauliina Hyry ja pastori Juha-Pekka Rissanen. Ma 13.12. klo 18–19 ravintoa Base, kauppakeskus Sello. Ukuleleorkesteri on valmiina! Tässä tilaisuudessa on käytössä koronapassi. Mukana seurakuntamme työntekijöistä Piia Ahtee, Outi Noponen ja Arto Vallivirta. Su 19.12. 17 ja klo 19 Kauneimmat orkesterin kanssa, Leppävaaran kirkko. Kullervo Latvanen ja Juvenalian kamariorkesteri, johtaa Janne Hanhijärvi, Juha-Pekka Rissanen. Ti 21.12. klo 18 ja 19.30 Koko perheen perinteiset joululauluglögit, Uuttu. Joululauluja ja glögitarjoilua. Ke 22.12. klo 21 Yön kauneimmat Leppävaaran kirkko. Laulattamassa Lauluyhtye Kuiske ja soitinyhtye kanttori Outi Noposen kanssa. Mukana myös nuorisotyön pappi Arto Vallivirta. La 25.12. klo 15 Leppävaaran kirkko Kanttori Outi Noponen ja Timo Salo, juonto.

ovelta 15 euroa. Ohjelma ennakkoon: holvi.com/qoroquando/. Joulun jäljillä – Espoon laulun joulukonsertti ma 20.12. klo 19 Leppävaaran kirkko. Johtaa Säde Bartling. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

KAUNEIMMAT JOULURUNOT Kodikas joulurunojen ilta ke 15.12. klo 18 Karakappeli. Glögi ja piparitarjoilu klo 18 ja ohjelma joulurunojen parissa alkaa klo 18.30. Juontamassa Rauni Kortesalmi ja MarjaLeena Pesonen, välipalaksi kuullaan sahan soittoa, Aarne Laasonen. Mukana myös karakalliolaisia runon ystäviä, diakoni Riitta Türkmen ja pastori Merja Alanne.

MYYJÄISIÄ Lähetysmyyjäiset su 5.12. klo 12–14 Leppävaaran kirkko. Tule joulupuurolle ja hedelmäsopalle, hanki leivonnaisia tai käsitöitä. Kaikki tuotto lähetystyön hyväksi. Diakonian joulumyyjäiset to 16.12. klo 16 Perkkaan kappeli. Joulutapahtuma Yhteisvastuun hyväksi. Tule tekemään ostoksia, maistamaan jouluisia herkkuja ja tekemään joulukoristeita. Myynnissä myös grillimakkaraa. Laulamme yhdessä joululauluja koronarajoitukset huomioiden.

KILON KRISTITYT 2.12. Itsenäisyysjuhla RCCG-seurakunnan tiloissa, Lansantie 23, 2. krs (K-marketin vieressä). Lisätiedot: Kaija Rainio, 0400 592 148.

ITSENÄISYYSJUHLA Karakallion torilla ja kappelissa ma 6.12. klo 14–16. Escappella-lauluyhtye esiintyy torilla klo 14–14.30. Glögiä. Sen jälkeen kappelilla kahvit ja ohjelmaa. Karakallioseuran edustajia, Hannu Laaksonen, Tiia Saari, Merja Alanne. Järj. Karakallioseura ja Leppävaaran srk.

JOULUKONSERTTEJA

VÄRIEN LUMOA

HKL:n mieskuoron joulukonsertti ”Nyt syttyy valot tuhannet” su 12.12. klo 15 Leppävaaran kirkko. Johtaa Anita Lehtonen, säestys Tapio Lehtonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa Sydämeni joululaulut – kanttorien joululahja ke 15.12. klo 13 Leppävaaran kirkko. Lapsuuden joululaulut, kaikki ne rakkaimmat joululaulut soolo- ja duoesityksinä, mukana myös yhteislauluja. Vapaa pääsy. Joulu tullut on – Juvenalia-kuoro ja Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro to 16.12. klo 19 Leppävaaran kirkko. Kuoroja johtavat Julia Heéger ja Kullervo Latvanen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. JouluQ – Kamarikuoro Qoro Quandon joulukonsertti 18.12. klo 19, johtaa Jori Männistö. Vapaa pääsy. Ohjelma ennakkoon 12 euroa,

Kohtaamistaiteen ryhmä ti 7.12. klo 18 osoitteessa Kilonpurontie 2, kerhohuone. Koe värien lumoa! Samalla opit kohtaamistaitoja. Kohtaamistaiteessa avainasemassa ovat yllätyksellisyys, havainnot, kokeminen, kohtaaminen, ilo ja arvostus. Kolmen kokoontumisen sarja, muut kerrat ti 14.12. ja 21.12. klo 18.Mukaan mahtuu 8 hlöä. Ilmoittautuminen: mesimarja. nuosmaa@student.laurea.fi.

DIAKONIALOUNAS Diakonialounas ti ja to (14.12. saakka) klo 11.30−12.30 Leppävaaran kirkko. Ruokailu porrastetusti seurakuntasalissa, 30 hlöä kerrallaan. Ruokailun alussa jaetaan jonotusliput. Lounaan hinta on 3 e. Lauantaibrunssi vähävaraisille ja yksinäisille Raitin Pysäkillä, Konstaapelinkatu 1 la 11.12. 10–12. Hinta

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 19/2021

3 e. Tarjoilut laktoosittomia, ei muita erityisruokavalioita.

KÄYTTÖKATKO KILONRISTISSÄ KilonRisti on poissa käytöstä kosteusvaurioremontin vuoksi tammikuun 2022 loppuun asti.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkon uusi osoite: Rälssitilankuja 1

TURVALLISESTI MESSUUN JA TILAISUUKSIIN Noudatamme kaikissa tiloissamme ja toiminnassamme voimassa olevia kokoontumisrajoituksia ja terveysturvallisuusohjeita. Varmista tilanne verkkosivuilta: espoonseurakunnat.fi ja fb-sivuilta. Olarin kirkon messu pyritään striimaamaan: www.youtube.com/user/ Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi

kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta.

MESSU Olarin kirkko: Messu kirkossa ja verkossa su 5.12. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, avustava pappi Jussi Koski, kanttori Mikko Niinikoski. Livelähetys ja tallenne noin kahden viikon ajan: youtube. com/Olarinsrk. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus ma 6.12. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Malinen, avustava pappi Juha Virta, kanttori Mikko Niinikoski. Livelähetys ja tallenne noin kahden viikon ajan: youtube. com/Olarinsrk. Paastonajan aamumessu ke 8.12. klo 8. Liturgia ja saarna Antti Kruus. Olars kyrkanin puolella, kirkkosalissa. Messu kirkossa ja verkossa su 12.12. klo 10. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustava pappi Jarmo Jussila, kanttori Päivi Hakomäki. Livelähetys ja tallenne noin kahden viikon ajan: youtube.com/Olarinsrk. Paastonajan aamumessu ke 15.12. klo 8. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila. Matinkappeli: Colourful Christian Worship Matinmessu su 5.12. klo 17. Liturgia Tuija Samila, saarna Hans Krause, kanttori Sanna Franssila ja Colourful Espoo Band. Kaksi-

kielinen messu. Tarjolla iltapalaa. Bilingual (Finnish-English) colourful worship. Fellowship and snack after the service. Kauneimmat joululaulut -messu su 12.12. klo 12. Liturgia ja saarna Juha Virta, kanttori Sanna Franssila. Messun jälkeen pientä myytävää lähetyksen hyväksi. Olarin kappeli: Kauneimmat joululaulut -messu su 12.12. klo 12. Liturgi ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Päivi Hakomäki. Chapple, Iso Omena: Risteys to klo 19. Tarjolla tuulahdus nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa. Messun jälkeen purtavaa 1 e hintaan. Katso lisää: risteys.fi. Liturgia ja saarna: 2.12. Juha Virta, 9.12. Jussi Koski, 16.12. Juha Virta. Musiikki: Risteysbändi.

HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN Su 5.12. klo 12 Matinkappeli. Seurakuntalaisten pitämä hartaushetki.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT -YHTEISLAULU TILAISUUDET Olarin kirkko: Su 12.12. klo 18 Jarmo Jussila, Sanna Franssila, Candomino-kuoro, joht. Esko Kallio. Ma 13.12. klo18 Perheille. Kolme hienoa herraa -joulunäytelmä, Antti Malinen, Päivi Hakomäki. Ti 21.12. klo 18 Kimmo Ansamaa, Sari Rautio, Inna Vintturi, huilu, Juha Vintturi, laulu To 23.12. klo 18 ja 20. ”Valo tulvii sisään ikkunoista” – Aatonaaton kauneimmat joululaulut Juonto: Juha Virta, musiikissa laulaja, viulisti Camilla Bäckman sekä Sounds of Mercy Gospel Choir johtajanaan Jepa Lambert. Säestys Jyrki Keinänen. Matinkappeli: Ma 13.12.klo 13 Senioreille. Jarmo Jussila, Sanna Franssila, Olarin Seniorilaulajat. Su 19.12. klo 18 Jussi Koski, Sari Rautio. Olarin kappeli: Ke 15.12. klo 13 Senioreille. Maritta Hartikainen, Mikko Niinikoski. Ke 22.12. klo 18 Perheille. Antti Malinen, Mari Rantavuori, Sari Rautio. Chapple, Iso Omena: Ti 7.12.klo 18 Perheille. Juha Virta, Päivi Hakomäki. Ti 14.12. klo 18 Perheille. Tapio Suontakanen, Päivi Hakomäki. Palvelutori, Iso Omena: La 11.12. klo 15 Kimmo Ansamaa, Katja Manninen-Abbouchi, Sanna Franssila. Glögi- ja piparitarjoilu.

PERHEIDEN PIKKUJOULU La 4.12. klo 10–13 Chapple, Iso Omena. Joululauluja, joiden jälkeen jouluaskartelua ja muuta tonttutouhua. Tarjolla riisipuuroa, glögiä ja piparia. Leikkihuone avoinna.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 2.–16.12.

Leveys 87 mm korkeus 273 mm S. 13

CHAPPLE-KIRPPIS Kirppislöytöjä voi tulla tekemään Chapple Isoon Omenaan 5.12. klo 12–15. Tarjolla kahvia, teetä ja mehua. Vapaaehtoinen maksu Kirkon Ulkomaanavulle.

NUORTEN ITSENÄISYYSJUHLA Ma 6.12. klo 17.–22.30 Hvittorpissa. Messu, juhlapuhe ja malja sekä ruokatarjoilu. Standup koomikko Eetu Sopanen, nuorten kuoro Vox Edeni ja kilpailuja ja tanssia. Hinta 15 e, josta voi anoa maksuvapautusta. Bussikuljetus Espoonlahden ja Olarin kirkoilta ilmoittautuneille klo 16.10. Lisätiedot Saija Hiltunen p.040 549 6887, Sampsa Nelimarkka p.050 432 8768.

RETRIITTI TALLINNASSA Koe hiljaisuus Tallinnan Birgittalaisluostarissa 10.–12.12. Mukaan mahtuu 18 lähtijää. Lähtö Silja Tallinkin laivalla pe 10.12. klo 16.30. Paluu su 12.12. klo 16.30 lähtevällä laivalla. Hinta ylläpitoineen 140 e maksetaan käteisellä suoraan luostariin. Lisätiedot: Retriitin ohjaajana kappalainen Antti Kruus 040 531 1051.

MIESTEN KOKKIKURSSI Olarin kappelilla 7.12. klo 13–16. Kurssia ohjaa kokki Pekka Kautto. Kurssin hinta 6 e/kerta Tiedustelut ja ilmoittautumiset: vapaaehtoistyönohjaaja Marja Jauhiainen, marja.jauhiainen@evl.fi tai 040 531 1029.

AIKUISTEN RYHMIÄ Lukupiiri to 9.12. klo 14 Matinkappeli. Elizabeth Strout: Olive Kitteridge. Lisätietoja Leena Lenkkeri p. 050 353 8398. Naisten saunailta Hvittorpissa ma 13.12. Iltapala 3,5 e. Lähtö omin kyydein Matinkappelilta klo 17.30. Paluulähtö klo 21. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin.

RAKENNA JOULUPUU -KERÄYS Anna joululahja vähävaraiselle lähimmäisellesi. Voit osallistua keräykseen ostamalla lahjakortin ja tuomalla sen vahtimestarille Chapple Isoon Omenaan 15.12. mennessä arkisin klo 10–18.

KONSERTTI The Sea of Joy, Sorrow and Mystery – Izumi Tateno, piano ke 8.12. klo 19 Olarin kirkko. Bach – Yoshimatsu – Nordgren – Kubo – Mitsunaga. Liput 20/15 Rakenna joulupuu -keräyksen hyväksi ovelta ennen konserttia.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Mankkaantie 2–4 A 17, tavoitat puhelimella ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Noudatamme seurakunnan toiminnassa suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä. Ajankohtaiset tiedot löytyvät nettisivuiltamme tai soittamalla vahtimestarille, p. 09 8050 4460.

JUMALANPALVELUKSET Messu su 5.12. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Messua voi seurata myös suoratoistona Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla. Tervonen, Ristimäki, Jurmu. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus ma 6.12. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Mukana partiolippukuntia, pastori Erika Kallio, nuorisotyönohjaaja Milla MansukoskiVierros ja kanttori Elina Jokivuori. Kaarlo Karri, trumpetti. Messu su 12.12. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Messua voi seurata myös suoratoistona Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla.

KESKIPÄIVÄN RUKOUSHETKI Arkipäivän hengähdyshetki verkossa Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla ma, ke ja pe klo 12.

ADVENTTIKOJU Tarjoilemme lämmintä glögiä, pipareita ja hyvää joulumieltä la 4.12. ja la 18.12. klo 10 alkaen seurakunnan adventtikojulla osoitteessa Länsituuli 10 Tapiolan keskustassa. Tule juttelemaan!

KAUNEIMMAT JOULULAULUT Kauneimmat joululaulut -tapahtumissa kerätään kolehti Suomen Lähetysseuran työn tukemiseen. Joululaulut soivat maailman lasten puolesta. Su 12.12. klo 15 Virsu. Kauneimmat joululaulut perheille. Mukana GospelKids-kuorolaisia sekä Jouluntähti-trio: Katja Sirkiä, huilu, Ilkka Kalliokoski, kitara ja Elina Jokivuori, piano ja urut. Joulun tarinaan johdattavat Marianne ja Olli Tiihonen. Su 12.12. klo 15 Otaniemen kappeli. Su 12.12. klo 16.30 Virsu. Kauneimmat joululaulut perheille. Su 12.12. klo 18 Otaniemen kappeli. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro, johtajana ja yhteislaulujen säestäjänä kanttori Liisa Malkamäki. Ti 14.12. klo 13 Kauneimmat joulu-

laulut Original Sokos Hotel Tapiola Garden, Tapionaukio 3. Ti 14.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Watson Pub Watson Pub, Pohjantie 3. To 16.12. klo 13 Kauneimmat joululaulut Kahvi-Ollissa, Tapiolan Sampotori. La 18.12. klo 19 Nuorten bändin kauneimmat. Perinteisiä kauneimpia joululauluja ei niin perinteisesti soitettuna. Tilaisuus pelkästään suoratoistetaan Youtubessa KirahviTV kanavalla. Su 19.12. klo 15 Tapiolan kirkko. Su 19.12. klo 18 Tapiolan kirkko. Mukana lauluryhmä Dominantekuorosta sekä säestämässä yhteistä laulantaa kanttorit Liisa Malkamäki ja Hannu Jurmu. La 25.12. klo 15 Joulupäivän kauneimmat Tapiolan kirkossa. Su 25.12. klo 17 De Vackraste julsångerna Tapiolan kirkko.

ADVENTTIRETKI VIVAMOON Retki Vivamon Raamattukylään to 16.12. Retken hinta 25 e. Ilm. 29.11.−3.12. klo 9−12 p. 040 755 6797/Malle Münter. Retken peruminen ilman laskutusta vain lääkärintodistuksella. Mukana retkellä pastori Katja Hero ja perhetyönohjaaja Malle Münter.

AATTOILTA YHDESSÄ Tervetuloa pienimuotoiseen jouluaaton kuusijuhlaan pe 24.12. klo 16–18 Virsuun, Tapiontori 3 B. Lauletaan joululauluja ja koristellaan kuusta. Klo 18 lähdemme lyhtykulkueessa laulamaan uurnalehtoon Maa on niin kaunis. Ota oma lyhty mukaan, jos on. Tarjolla jouluista ruokaa, jota varten tarvitsemme ennakkoilmoittautumiset viim. 9.12. Voit ilmoittautua soittamalla varhaiskasvatuksen ohjaaja Terhi Kuoppalalle 041 539 8701 tai terhi.kuoppala@evl.fi tai nettitapahtuman ilmoittautumislinkin (espoonseurakunnat.fi/tapahtumat) kautta. Mukana myös kappalainen Marianne Tiihonen. Tilaisuus on 30 henkilölle ilmoittautumisjärjestyksessä.

MUMMO- JA PAPPAPAKETIT Tapiolan seurakunta kerää perinteistä joulutervehdystä ystävyysseurakunnan, Viron Pärnun Eliisabetin seurakunnan vanhuksille. Sisältö: kahvia, teetä, pipareita, suklaata, kynttilä ja joulukortti tervehdyksellä (kaikki tai jotakin) paketoimattomana. Toimitus Virsuun vahtimestarille 8.12. saakka. Virsun osoite on Tapiontori 3 B.

LAPSET JA PERHEET Ajankohtaiset tiedot netissä: espoonseurakunnat.fi/tapiolanseurakunta/lapset-ja-lapsiperheet Facebook: Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet, Instagram: SiuKIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 19/2021

Leveys 87 mm korkeus 273 mm

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 2.–16.12.

S. 14 nauksen sadetta.

IHMEELLINEN YÖ Lapsiperheiden joulukonsertti ma 20.12. klo 18 Tapiolan kirkko. Bändi: Make Perttilä, muusikot ja Espoon seurakuntien muskariopettajat. Vapaa pääsy.

LAULUKLUBI Ti klo 13.30 Virsu. Yhteislaulutilaisuus, johon kaikki ovat tervetulleita. 7.12. Sinivalkoisia sävelmiä, 14.12. Ihanimmat joululaulut

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi. Keskusteluapua oman elämän kipupisteisiin sekä parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksiin: perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

RAKENNA JOULUPUU Haluatko auttaa ja tuoda joulumieltä? Tapiolan seurakunnan diakoniatyö ottaa vastaan lahjakortteja mieluiten alueen liikkeisiin 5.12. saakka. Lisätiedot: Mirka Renvall, p. 050 432 6587.

MUISTOJA TAPIOLAN KIRKOSTA Mitä Tapiolan kirkko sinulle merkitsee? Mitä muistoja sieltä nousee? Keräämme muistoja ja tervehdyksiä verkkolomakkeella osoitteessa espoonseurakunnat.fi/ muistoja.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16, lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

PÄIVITETYT TIEDOT VERKOSSA Seurakuntamme tilaisuuksiin ei vaadita koronapassia. Yhteislaulutilaisuuksiin Kauniaisten kirkkoon voidaan ottaa max puolet tilaan hyväksyttävästä enimmäisosallistujamäärästä. Maskisuositus. Tarkista tiedot lähempänä ajankohtaa verkosta: www.kauniaistenseurakunta.fi.

MESSU Su 5.12. klo 10 kirkossa. Saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Anna-Kaisa Tuomi ja kanttorina Teija Palolahti. Hele-lauluryhmä, joht. Raisa

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 19/2021

Rangell. Messu myös suoratoistetaan srk:n Facebook -sivuston kautta (seurakuntalaisia ei kuvata). Kirkkokahvit

KAKSIKIELINEN JUMALANPALVELUS Ma 6.12. klo 10 kirkossa, Kari Kuula ja Daniel Nyberg, kanttorina Heidi Åberg. Ei kirkkokahveja. Jumalanpalveluksen jälk. seppeltenlasku hautausmaalla klo 11.15.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT - MESSU Su 12.12. klo 10 kirkossa, saarna Kari Kuula ja liturgia Anna-Kaisa Tuomi, kanttorina Anna Marte. Messukuoro avustaa. Ei kirkkokahveja.

ILON RYHMÄ Ti 7.12. klo 15 mielenterveysryhmä Sebastoksessa.

MARTAT JA MARIAT Lähetyksen ja kansainvälisen työn ryhmä srk-salissa. To 9.12. ja pe 10.12. klo 9-16 joulumyyjäisten valmistelua su 12.12. myyjäisiä varten.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT JA MYYJÄISET Su 12.12. klo 16 kirkossa. Minna Grönthal, sopraano, Anna Marte ja Tiro Rohkimainen. Laulutilaisuuden jälkeen puuroa ja myyjäiset lähetyksen hyväksi. Varaa käteistä rahaa.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT Su 12.12. klo 19 kirkossa. Anna Marte, AccaBella – naiskuoro, joht. Teija Palolahti, Tiro Rohkimainen.

LUCIA-JUHLA Ma 13.12. klo 18 kirkossa. Elisabeth Rehn kruunaa Sofia Lundbergin Kauniaisten luciaksi. Luciakuoro, joht. Pamela Sandström.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT Ti 14.12. klo 18.30 ravintola Mom´s,

KONSERTTI Ke 15.12. klo 19 Christmas Jazz -konsertti kirkossa. Duo Mariah Hortans & Mathias Sandberg. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavulle.

NUORTEN KAUNEIMMAT JOULULAULUT To 16.12. klo 19 kirkossa.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT Pe 17.12. klo 15 lounaskahvila Lähellä Deli.

JOULUIKKUNOITA KIRKON SISÄPIHALLA Kauniaisten kirkon sisäpihalla voi

6.1. asti aistia joulun tunnelmaa katselemalla jouluikkunoita ja hiljentymällä piha-alttarin luona.

RAKENNA JOULUPUU -KERÄYS Rakenna joulupuu -keräyksellä tuodaan jouluiloa vähävaraisille pääkaupunkiseudulla. Kauniaisissa voit osallistua keräykseen ostamalla lahjakortin ja tuomalla sen 13.12. menn. srk-toimistoon (ma-ti 10–14, ke 12–14 ja to 10–16) tai diakoniatyöntekijöille. Diakonit toim. lahjakortit apua tarvitseville. Lisäinfo: Pirjo Luoma, p. 050 3017 028.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost. Öppet för besök må och to kl. 9-13. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Esbo domkyrka sö 5.12 kl. 12.15. Välsignelse av lägerassistenter. Hjälpiskören. Kanckos, Kronlund, Malmgren. Esbo domkyrka sö 12.12. kl. 12.15. Esbo Lucia uppträder. Ertman, Brunell. Kyrkkaffe i Församlingsgården. Vi välkomnar speciellt veteraner och pensionärer. Karabacka kapell sö 12.12 kl. 10 dagklubbens julkyrka med Luciatåg. von Martens, Malmgren och barnen och barnledarna från dagklubbar. Glögg- och saftservering. Olars kyrka sö 12.12 kl. 16 dagklubbens julkyrka med Luciatåg. von Martens, Malmgren och barnen och barnledarna från dagklubbar. Glögg- och saftservering.

SJÄLVSTÄNDIGHETSDAGEN Tvåspråkig gudstjänst på självständighetsdagen må 6.12. kl. 10 i Esbo domkyrka. Predikant är TD Niko Huttunen, Ertman, Kunnamo, Kronlund, organist Teemu Suominen. Kyrkkaffe på Församlingsgården. All världens musik/Kaiken maailman musiikkia må 6.12. kl. 16 i Esbo domkyrka. Mikko Helenius, Nina Kronlund, Markus Malmgren, Altti Uhlenius. Sång, orgel, piano, gitarr, dragspel mm. Fritt inträde. Frivillig kollekt till förmån för Kyrkans utlandshjälp.

DE VACKRASTE JULSÅNGERNA På de vackraste julsångerna upptas kollekt till förmån för Finska missionssällskapet. OBS! Personbegränsningar vid De vackraste julsångerna 25.11–24.12. Vid de här allsångstillfällena begränsas antalet deltagare till hälften av det som är tillåtet i utrymmet. Närmare

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 2.–16.12.

info: esboforsamlingar.fi. Köklax kapell sö 5.12 kl. 16 Kronlund, Malmgren, Erkko. Kalajärvi kapell lö 11.12 kl. 15. Malmgren, von Martens. Olars kyrka ti 14.12 kl. 13. Kanckos, Brunell. Glöggservering. Sökö kapell ti 14.12 kl. 19. Medverkande Kören Ecoro, dirigent Martina Brunell. Malmgren, Kanckos. Sommarö marthaförening bjuder på glögg och pepparkakor. Esbo domkyrka lö 18.12. kl. 17. Jäntti, Kronlund, Brunell. English Christmas Carols lö 18.12 kl. 19 i Esbo domkyrka. Organist Sheldon Ylioja, songleader Nina Kronlund and the Virta Ensemble.

JULKONSERTER Kammarkören Novenas julkonsert fre 3.12 kl. 19.30 i Esbo domkyrka Kammarkören Novena och MGRENsemble. Bl.a. Bach och Schütz. Jul med Maria och Tomas Höglund lö 4.12 kl. 19 i Esbo domkyrka. Fritt inträde, programblad 20 e. Esbo arbis kammarkörs julkonsert fr 10.12 kl. 19 i Köklax kapell. Timo-Juhani Kyllönen, dirigent. Fritt inträde, programblad 10 e. Musikinstitutet Kungsvägens julkonsert lö 11.12 kl. 14 i Esbo domkyrka. Esbo-Lucia 2021 medverkar. Fritt inträde och programblad.

Esbo sångkörs julkonsert on 15.12 kl. 19 i Alberga kyrka. Fritt inträde, programblad 15 euro. Gärna kortbetalning eller Mobilepay. Julens klockor ringa – Furornas julkonsert fre 17.12 kl. 18 i Olars kyrka, finska sidan. Fritt inträde, programbladet 10 e (kontantbetalning).

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Taina 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi, Henrika 050 597 3313, henrika.lemberg@evl.fi samt WhatsApp, Facebook eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi. Diakonin samlar igen nya yllesockor, för vuxna, att dela ut till klienter vid julen. Sockorna kan hämtas till Kyrkogatan 10 mellan kl 9−13 och lämnas i korgen i aulan. Info: Nina Wallenius 050 432 4323.

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3 öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt. tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@ evl.fi

Elämänkaari

Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA Sö 5.12 Högmässa kl. 12. Må 6.12 Självständighetsdagens tvåspråkiga gudstjänst kl. 10. Efteråt uppvaktning vid hjältegravarna kl. 11.15. Sö 12.12 Högmässa kl. 12.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP

Kastetut Oskar Tapio Haverinen, Alisa Hilkka Maria Keihäri, Kaapo Onni Aulis Luomala, Iines Aurora Luukkonen, Elmi Inkeri Niemelä, Enna Amanda Nikolajew, Mikael Juhani Peltonen, Olivia Aada Beata Rytkölä, Julia Maria Serova, Eleanor Isabel Tikkanen, Viljami Olavi Vuori.

FAMILJELYKTAN To 9.12 i Sebastos kl. 9.30.

STICKCAFÉ Lö 11.12 i Sebastos kl. 15-18. Förhandsanmälan till Daniela Hildén 050 443 0045.

LUCIAKRÖNING Må 13.12 i Grankulla kyrka kl. 18. Elisabeth Rehn kröner Sofia Lundberg till Grankulla lucia.

JULTABLÅ

TISDAG 14.12

To 2.12 och fr 3.12 i kyrkan kl. 9 och 10.15. Medverkande: Pensionärer från Grankulla svenska pensionärsföreningen och kören GSP-Klang.

Familjelyktans julfest i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.3010.30 Graziakören i övre salen kl. 18.

TISDAG 7.12 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30– 10.30 Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Allsång. Vi sjunger kring Advent. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgruppens julfest i Sebastos kl. 15. Graziakören i övre salen kl. 18.

Arto Tapani Virtanen 63 v.

Avioliittoon aikovat Joonas Samuel Lindström ja Anni Sofia Ala-Outinen. Hautaan siunatut Heikki Hirvonen 94 v, Terttu Liisa Kettunen 90 v, Sylvi Marjatta Mankinen 98 v, Pasi Kalevi Masalin 34 v, Maunu Aulis Mero 91 v, Hilkka Marianne Muhonen 71 v, Riikka Maria Pynnönen 50 v, Juhani Jukka Olavi Rantala 37 v, Maire Sirkku Salenius 102 v, Jorma Arvo Antero Salovaara 75 v,

On 8.12 i övre brasrummet kl. 14.

To 2.12 och 9.12 i övre brasrummet kl. 10-11.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

ESPOON TUOMIO KIRKKOSEURAKUNTA

KYRKOSYFÖRENINGENS JULFEST

Kastetut Anton Ilmari Koski, Joel Paavo Henrik Kuusela, Vilma Helena Mäntylä, Adelia Aurora Nuolivirta, Casper Mathias Nyberg, Julius Juhani Oksanen, Veeti Mikael Pajula, Mai Emilia Ronkainen, Usva Vesper Sakki, Emil Aleksandr Vehmas. Avioliittoon aikovat Mikko Johannes Yrjölä ja Tanja Marjaana Itkonen. Hautaan siunatut Rita Elise Hiltunen 70 v, Jari Tapani Jahnsson 59 v, Aino Kaisa Kivi 77 v, Jenny Tuulikki Varmo 98 v, Armo Johannes Vähävaara 85 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Aarni Tapani Aalto, Reino Joakim Haavisto, Salli Milea Joutjärvi, Eevi Kaarina Kujanpää, Joonas Onni Emil Lepikko, Suvi Helena Myllyniemi, Mai Emmi Helena Mäkijärvi, Luenna Livia Stahl,

International

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the

Ismo Juhani Yli-Savola. Hautaan siunatut Elisa Irmeli Haasiosalo 48 v, Tarja Tellervo Heiskanen 76 v, Ali Anton Helin 97 v, Pauli Johannes Jämsä 68 v, Antti Armas Keinänen 76 v, Kerttu Aune Maria Krook 82 v, Pentti Olavi Kukkonen 82 v, Eino Kylli 91 v, Marita Anneli Kaarina Miettinen 83 v, Helinä Tuulikki Tellervo Niemelä 88 v, Lauri Werner Pöllänen 27 v, Markku Matti Rytikangas 90 v, Lotta Leena Teva 83 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Edvin Erik Oskar Ailus. Hautaan siunatut Antti Yrjö Julius Alameri 92 v, Clara Victoria Hallikainen 95 v, Mirja Anneli Hirvimies 93 v, Merla Anne Kaarina Moilanen 63 v, Helmi Rauha Pätäri 91 v, Tarmo Toivo Pääkkönen 73 v, Jorma Rainer Salmijärvi 86 v, Pentti Sakari Vanninen 83 v, Pirkko Inkeri Vuorinen 93 v, Pirkko Liisa Väre 78 v.

service. www.church.fi.

Yhteiset

Yksineläjien joulujuhla la 11.12. klo 18–21 Espoonlahden kirkko. Ks. tarkemmin Espoonlahden palsta. Jouluaaton juhla Velskolan kurssikeskuksessa: Tule pe 24. 12. klo 9–18 nauttimaan kanssamme joulusaunasta, herkullisesta ruoasta, hyvästä ohjelmasta ja seurasta. Mukaan mahtuu 35 hlöä. Ilm. viim. pe 3.12. Maritta Kopsala p. 050 564 5751. Ilmoittautumisen yhteydessä saat lisätietoa juhlasta ja kuljetuksista. Tapiolan srk:n diakoniatyö tarjoaa joulujuhlan Yhteisvastuukeräyksen tuotoista. Mukana pastori Erika Kallio, diakoni Maritta Kopsala ja säestäjä Tapiolan seurakunnasta. Arjen irtiotto 17.–21.1.2022 Hvittorpin leirikeskus. Voit olla mukana 1–4 vrk ja levätä, osallistua ohjelmaan tai tehdä vaikka etätöitä. Hinta 43 e/vrk. Sitova ilmoittautuminen verkossa 7.12.2021–3.1.2022. Ensikertalaiset etusijalla.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Rosalie Minea Jasmine Hagert, Emma Alina Elisabet Kallio, Lilja Vellamo Mikkola, Lilia Lempi Eleonora Mäkinen, Eliel Viljo Leivo Palosaari, Hilda Helmi Eveliina Schildt. Hautaan siunatut Pirjo Helena Fagerström 66 v, Maire Anna-Liisa Halonen 95 v, Unto Ensio Joensuu 94 v, Eero Tapio Kajosaari 93 v, Toini Maria Mannerluoto 92 v, Jukka Olavi Sarvas 77 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Elsa Maria Victoria Enberg, Maja Maria Ingeborg Grotell, Felicia Andrea Järvinen, Aaron Sten Michael Nordgren, Atlas Lionel Uussaari. Avlidna/Hautaan siunatut Inger Elisabet Bäckström 85 år, Lena Brita Alexandra Ekstam 78 år, Kay Leif Nylund 88 år.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 19/2021

KIRKKO ESPOOSSA KYRKAN I ESBO 16

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 19/2021