Kirkko ja kaupunki 2021 19 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

2.12.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Yksinäisyys sattuu Lukijat jakavat kokemuksiaan yksinäisyydestä ja kertovat, mikä heitä on auttanut s. 12

Räppäri Mercedes rukoilee, hoitaa marsuja ja suunnittelee kirkkohäitä s. 4

Yliluonnolliset kokemukset olivat yleisiä sotavuosina s. 20

Pääkirjoitus

Eilen

Toisenlainen laumasuoja

Ota ja syö, ota ja juo, sillä maailma, jossa elämme, on kuin hääjuhla, joka on pian ohi.

ADVENTTI ON valmistautumisen ja itsensä tutkimisen aikaa. Omien arvojensa ja motiiviensa inventoiminen kerran, pari vuodessa on hyödyllistä ja silmiä avaavaa – ja se saattaa olla yllättävän hankalaa. Meillä ihmisillä kun on paha taipumus valehdella itsellemme. Eikä siinä kaikki: me lankeamme helposti myös kiusaukseen uskoa omia valheitamme. Itsensä tutkimista kannattaa harjoittaa myös yhteisönä. Aivan hiljattain olemme taas joutuneet kuulemaan järkyttäviä uutisia paristakin perhesurmasta. Ne ovat paitsi yksilön tragedioita myös yhteisiä peiliin katsomisen paikkoja: millä tolalla ovat mielenterveyspalvelumme, ja saavatko kaikki ongelmiin joutuneet tarvitsemansa avun? Millaiset valmiudet meillä on kuunnella ja auttaa toisiamme elämän pienten ja suurten vaikeuksien keskellä? Teemmekö kirkkona tarpeeksi? Toimimmeko yhteiskuntana parhaalla mahdollisella tavalla? VALMISTAUDUMME JO toiseen koronajouluun. Joillekuille se on nyt helpompaa, kun on jo kokemusta yhdestä poikkeusjoulusta. Toisille se on aikaisempaakin musertavampaa. Yksinäisyys on pandemian aikana lisääntynyt Suomessa. Jo ennen koronaa joka viides suomalainen kärsi yksinäisyydestä, mutta tämän joulun alla jo joka kolmas meistä on yksinäinen. Tämä olkoon tämän adventtipaaston kysymys jokaiselle meistä: mitä minä voin tehdä lievittääkseni lähimmäisteni yksinäisyyttä?

KORONA ON TUONUT sanavarastoomme uuden käsitteen, laumasuojan. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa tarpeeksi suuri määrä ihmisiä on vastustuskykyisiä taudille niin, ettei taudinaiheuttaja pääse leviämään väestössä. On myös toisenlainen laumasuoja: me tarvitsemme toisiamme voidaksemme hyvin. Tarvitsemme toisen ihmisen hyväksyvää katsetta ja tunnetta, että kuulumme joukkoon. Kiitos tästä laumasuojan käsitteen laajentamisesta kuuluu Yhteishyvä-lehdelle, joka hiljattain julkaisi samannimisen podcast-sarjan nuorten hyvinvoinnista. JEESUSTA ON iät ajat verrattu hyvään paimeneen, ja taisipa hän itsekin puhua jotakin sen suuntaista. Hänen laumaansa kuuluminen ei merkitse lammasmaisuutta vaan hyvin hoidetun lauman suojaa. JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

BABYLONIALAINEN TALMUD N. 500 JKR.

Tänään Se, että ihmisiä vainotaan jatkuvasti terveyskehotteilla, ei tee meistä yhtään onnellisempia. Jos kaikki ei olisi koko ajan väärin ja kielletty, ehkä herkkuja ei tarvitsisi syödä itseltään salaa jossain peiton alla. KIRJOITTAJA JA VALMENTAJA ANNA PERHO ANNA-LEHDESSÄ 10.11.

Iankaikkisesti

”

Syö siis leipäsi iloiten ja juo viinisi hyvillä mielin, sillä jo kauan sitten Jumala on hyväksynyt nuo tekosi. SAARNAAJAN KIRJA 9:7

TARVITSEMME TOISEN IHMISEN HYVÄKSYVÄÄ KATSETTA.

Olen ystäväni kanssa eri mieltä monesta asiasta. Yhtenä kiistan aiheena on koronapassi. Tämä tekee tapaamisista ahdistavia. Anna voimaa suvaita ystäväni näkemyksiä, pitää hänet yhä lähelläni.

Kirkko ja kaupunki

19 2.12.2021

Seuraava lehti ilmestyy 16.12. KANNEN KUVA: HANS EISKONEN KUVITUS: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Joululaulun pitää herättää nostalgisia tunteita” Heikki Rannan ura musiikki tubettajana alkoi riimistä, joka muistutti J. Karjalaisen lauluja.

1 2 3 4 5

TEKSTI OONA MATTILA KUVA JANI LAUKKANEN

Musiikkitubettaja Heikki Ranta, 23, imitoit suurien suomalaisartistien kappaleita Youtubessa. Miten laulun resepti ratkaistaan? – Imitoimani artistit ovat sellaisia, joita kunnioitan paljon. Lauluntekoprosessiini kuuluu pitkä tutkimusvaihe. Tuolloin kuuntelen läpi artistin tuotannon, katson hänestä tehdyt elokuvat ja perehdyn kirjallisuuteen. Kun löydän hänen tuotannostaan kimaltavia asioita, tartun niihin kuin harakka. En varasta enkä tee parodiaa. Kantavana voimana on kunnianosoitus. Tekevätkö artistit aina saman laulun uudelleen? – Heidän tuotannostaan löytyy tavaraa laidasta laitaan. Ajattelemme kuitenkin helposti, että joillakuilla artisteilla on vain niitä ikonisia kappaleita, sillä meillä on tapana muistaa asiat, jotka ovat jääneet pinnalle. Hyvässä laulussa henkilökohtaiseksi kirjoitettu asia on onnistuttu välittämään yleisölle. Kertovatko kaikki laulut rakkaudesta? – Jos katsoo historiaa taaksepäin, on kuolemastakin tehty paljon lauluja. Olenkin hiljattain pohtinut, että kumpihan oli ensin, rakkauslaulu vai hautajaisvirsi. Kumpikin niistä kertoo elämästä. Nykyään teemme lähinnä rakkauslauluja, ja kuolemaankin liittyvät laulut käsittelevät lähinnä rakkauden menettämistä. Lauluja tehdään toki myös rakkausteeman ulkopuolelta, mutta minun mielestäni lauluskenemme saisi olla nykyistä monisyisempi. Millainen on tyypillinen joululaulu? – Joululaulun pitää herättää nostalgisia tunteita. Joulutunnelman herättävät ennen kaikkea kellot ja tiu’ut. Joululauluihin liittyy myös oma selkeä sanastonsa, jossa käytetään sellaisia riimipareja kuin unta–lunta ja aika–taika. Joululaulussa voi tuudittautua perinteisiin, sillä perinteethän ovat joulun pointti. Mikä sinulle on pyhää? – Jos jokin on minulle pyhää, niin luontosuhde. Kodistani kävelee viisi minuuttia metroasemalle ja viisi minuuttia metsään. Luonnossa käydessäni irtaudun hulinasta ja olen luonnon kanssa. ■ Heikki Ranta teki Jouluradion pyynnöstä joululaulun. Näin tehdään joululaulu -video löytyy Jouluradion Youtube-kanavalta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

Vartija ja vil Leijona voi symboloida hallitsijaa tai vihollista, vartioida tai olla merkki Jumalan mahdista. Komea eläin päätyi Suomen vaakunaankin. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ISTOCK

os pitäisi valita eniten erilaisiin esineisiin päätynyt eläinhahmo, kärkisijoilla olisi leijona. Niin suosittu kuva-aihe se on käyttöesineissä, patsaissa, vaatteissa, koruissa ja vaakunoissa. Leijona liittyy myös kristinuskoon ja Raamattuun. Moni on ehkä kuullut Juudan leijonasta, jolla viitataan juutalaisuudessa Juudan heimoon, kristinuskossa Jeesukseen. Raamatun suomeksi kääntä-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

nyt Mikael Agricola ei ehkä osannut tuuheaharjaista jättikissaa kuvitellakaan vaan käänsi otuksen jalopeuraksi. Teologian tohtori Sanna Saaren väitöskirja käsittelee leijonasymboliikkaa muinaisen Lähi-idän kuvataiteessa ja kolmessa Vanhan testamentin kertomuksessa. Ne löytyvät Danielin kirjasta, Tuomarien kirjasta ja 1. Kuninkaiden kirjasta. – Leijonia on Vanhassa testamentissa valtava määrä. Valitsin kerto-

mukset, joissa leijona on aktiivisessa roolissa ja vaikuttaa siihen, miten juoni etenee, Saari sanoo. DANIELIN KIRJA kertoo hoviherra Danielista, joka joutuu kollegoittensa juonittelun vuoksi leijonien luolaan, mutta selviää vahingoittumana, sillä Jumalan lähettämä enkeli sulkee leijonien kidat. Sanna Saaren mielestä tarina kertoo ennen kaikkea Jumalan voimasta. Tuomarien kirjassa taas Simsonniminen mies on matkalla omiin häihinsä, kun hän kohtaa nuoren urosleijonan ja tappaa eläimen paljain käsin. Tarinassa leijona rinnastuu vihollisiin ja viholliskansa filistealaisiin, mutta samalla sekin on kertomus Jumalan mahdista.

– Leijona on suurin mahdollinen peto, jonka Simson voi kohdata, ja hän tappaa leijonan Jumalan avulla, Saari sanoo. Kuninkaiden kirjassa puolestaan kerrotaan monipolvinen tarina Juudasta tulleesta miehestä, joka saapuu Beteliin ja julistaa temppelissä tuhoa. Vanha profeetta kutsuu miehen luokseen. Ensin mies kieltäytyy Jumalan määräykseen vedoten, mutta lopulta he illastavat yhdessä. Kotimatkalla leijona tappaa miehen ja jää vartioimaan ruumista siksi aikaa, että tieto saavuttaa vanhan profeetan, joka tulee hakemaan ruumiin. Ruumista vartioivassa leijonassa on jotakin samaa kuin rakennusten edustalla olevissa leijonapatsaissa.

– Kertoja on ehkä halunnut käyttää Lähi-idässä tunnettua vartijaleijonaaihetta. Leijonilla on uskottu olevan pahaa karkottava vaikutus. Niiden on ajateltu suojelevan kaupungin rauhaa ja toimivan varoituksena pahoin aikein tuleville. Ne ovat olleet merkki siitä, että paikka on Jumalan hallinnassa, Saari sanoo. SANNA SAAREN TUTKIMIEN Vanhan testamentin kertomusten ja muinaisen Lähi-idän leijonakuvien symboliikka on yhteneväistä. – Leijona kuvattiin vihollisena, jota vastaan tuli taistella, mutta se symboloi myös kuninkuutta ja hallintoa. Jos halusi pönkittää omaa valtaansa jollakin kuvalla, leijona oli luonnollinen valinta.

Lähi-idässä muinoin eläneille leijona oli tuttu eläin, sillä sen levinneisyys oli nykyistä laajempi. Ajanlaskun alun tienoilla leijonia eli vielä Euroopassakin. Mutta miten ihmeessä leijona sitten päätyi Suomen vaakunaan? Jäljet johtavat naapurimaahan Ruotsiin. Leijona on yleinen heraldinen eläin ja esiintyi Ruotsin keskiaikaisen kuningassuvun Folkungien vaakunassa. Suomen vaakunan tyylitelty leijona sai vaikutteita Kustaa Vaasan hautamonumentissa Uppsalassa olevasta leijonasta. Vaakunaleijonallakin on kytkös kristinuskoon: esimerkiksi karhua pidettiin liian pakanallisena eläimenä kuvaamaan Suomen kansaa. ■

ESKO JÄMSÄ

lipeto

Kirkko ja kaupunki verkossa

Nyt muistellaan pyhäkoulua Kävitkö lapsena pyhäkoulua? Mikä pyhäkoulussa opittu vaikuttaa elämääsi yhä, hyvässä tai pahassa? Entä mitä pyhäkoulu voisi tarjota tänä päivänä lapsille? Vastaa Kirkko ja kaupungin pyhäkoulukyselyyn osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Yhteys Taivaalliseen Isään on yhden rukouksen päässä, mutta moni jää odottelemaan ihmetekoja.” LINDA-MARIA ROINE VERKKOKOLUMNISSAAN

AP/LEHTIKUVA

Ilmastokriisi on kohtalokas naisille Naiset kuolevat köyhissä maissa ilmastokriisin voimistamiin katastrofeihin 14 kertaa todennäköisemmin kuin miehet. Suomen Lähetysseuran vaikuttamistyön asiantuntijan Niko Humaliston mukaan tämä johtuu yhteiskunnan tasa-arvoeroista. Köyhien maiden naiset ovat riippuvaisempia lähiympäristön elinkeinoista kuten maanviljelystä ja monesti vastuussa lastenhoidosta. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

un iranilaissyntyinen Alan Salehzadeh tyhjentää sukulaistensa mökillä puuceetä, hän ajattelee päässeensä syvälle kotoutumisessaan Suomeen. Tosin yhtä asiaa hän ihmettelee: miten kummassa huussi on aina täynnä, kun hänen perheensä tulee mökille? No, suomaisuuteen kuuluu, että ”shit happens”, joten päälle oikeat varusteet ja rohkaisuryyppy, niin homma hoituu itsestään. – Olen huussin tyhjennyksessä tosi ammattilainen, hän sanoo. Mökkikuvat ovat osa Salehzadehin sosiaalisessa mediassa käymää yhden miehen kotoutumiskampanjaa. Siinä hän tuo huumorin kautta esille asioita, joiden vuoksi kokee Suomen kodikseen. − Olen vahvasti integroitunut Suomeen, koska tämä on tasaarvoinen maa. Lainsäädäntö takaa kaikille yhdenvertaiset oikeudet ja vapaudet kuten sanan- ja uskonnonvapauden. Tasa-arvo on sydämenasiani, sillä monissa maissa se on vain kaukainen unelma. SUOMEEN Alan Salehzadeh tuli vuonna 1998 kiintiöpakolaisena Iranista. Taakse jäivät vanhemmat ja sukulaiset, koti ja työ opettajana. Pakenemisen vaihtoehtoina olivat epäkohdista hiljaa oleminen, vankila tai jopa kuolema. Hänen serkkunsa vanhemmat pakotettiin kiittämään poikansa teloittajia kukkasin. − Minulla oli maan uskonnollisten vallanpitäjien silmissä neljä syntiä. Kuuluin kielelliseen, uskonnolliseen, poliittiseen ja kulttuuriseen vähemmistöön. Puhuin tasa-arvon puolesta ja vaalin omaa kurdin kieltämme, Salehzadeh kertoo. Suomessa Salehzadeh opiskeli maantieteen opettajaksi. Hän on tehnyt töitä Ulkoministeriössä ja Maanpuolustuskorkeakoulussa. Hän on myös kirjoittanut kolumneja ja johtanut omaa yritystään. Nyt hän toimii jälleen opettajana. Salehzadehilla on ranskalais-suomalainen vaimo. Ystäviä on niukanlaisesti, sillä tutustuminen suoma-

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

Alan Salehzadeh haluaa integroitua Suomeen. Hän puhuu hyvää suomea ja kannattaa Huuhkajia.

laisiin ei ole helppoa. Kielitaidosta se ei jää kiinni, sillä Salehzadeh puhuu hyvää suomea. Hän on myös sukeltanut syvälle suomalaisuuteen. SAUNASTA Alan Salehzadeh nauttii. Integraatio säähän on vielä kesken, mutta sukset pysyvät silti jo jalassa. Metsää vuoristossa kasvanut mies aluksi pelkäsi, mutta nyt hän saattaa nauttia metsän rauhasta ja sienestää.

”

OSAAN OTTAA ETÄISYYTTÄ PYSÄKILLÄ.

Suomalaisuuden ydintä etsimässä Geopolitiikan asiantuntija ja opettaja Alan Salehzadeh käy somessa yhden miehen kotoutumiskampanjaa. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JUSSI HELTTUNEN

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

– Shokki on ollut se, että kun ihmisille sanoo vaikka hississä hei, moni ei vastaa. Pysäkillä odottaessani osaan jo ottaa etäisyyttä. Suomessa dialogin tarkoitus näyttää olevan kuunnella pitkiä puheita keskeyttämättä. Olen oppinut olemaan hiljaa, sillä se on täällä tärkeää. Urheilussa Salehzadeh kannustaa Suomea. Kun Huuhkajat kohtasi jalkapallossa Ranskan, tilanne oli hieman vaikea, sillä vaimo kannattaa Ranskaa. Itsenäisyyspäivänä perhe katsoo normaalisti televisiosta linnan juhlia. Maajussille morsian ja Ensitreffit alttarilla kuuluvat asiaan. – Olen myös niin hyvin integroitunut suomalaisten pienpanimoiden tuotteisiin, että niiden vastapainoksi ostin pari viikkoa sitten kävelysauvat, Salehzadeh kertoo. Hänellä on myös muumiyöpuku ja sateenkaarenväriset sukat, koska tasa-arvo kuuluu kaikille. Ämpäriä hän ei ole vielä jonottanut, vaikka odottaa saavansa siihen tilaisuuden. – Integraatio ei tarkoita sitä, että kaiken pitäisi muuttua. Oman kulttuurin hyviä asioita saa säilyttää. Sitä paitsi kulttuuri muuttuu aina. Mikään kulttuuri ei ole koskematon. Ja jos halutaan, että maahanmuuttajat kotoutuvat Suomeen, on tärkeää, että suomalaiset myös integroituvat erilaisuuteen, Salehzadeh sanoo. ■

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

ESKO JÄMSÄ

KAIKKIEN AIKOJEN JOULULAULU

J. S. Bach: Jouluoratorio Cantores Minores • CM Koulutusryhmien kuoro Hedvig Paulig • Maria Kettunen • Tom Nyman Juha Kotilainen • Suomalainen barokkiorkesteri Joht. Hannu Norjanen PE 10.12. KLO 19 • HELSINGIN TUOMIOKIRKKO LA 11.12. KLO 18 • SIPOON KIRKKO* Liput: 65, 50/40, 30/25, 15 €, *25 € JOULUN KAUNEIN MUSIIKKIHETKI KOKO PERHEELLE – Katusoittaja saattaa olla jollekulle päivän ainoa ihmiskontakti, Juha Pekka Tapani Heikkinen sanoo.

Cantores Minores – joht. Hannu Norjanen CM Koulutusryhmien kuorot • joht. Anna Hurme, Terhi Orpana, Timo Pihkanen sekä mm. piispa Teemu Laajasalo, esilukija. PE 17.12. KLO 18 & 20 • MA 20.12. KLO 18 & 20 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO Liput: 35, 30/25, 20/15, 10 €

Katujen rokkitähti

Konserttien suoratoistoliput 15 € (kannatuslippu 25 €)

Juha Pekka Tapani Heikkinen kehottaa ihmisiä esiintymään kaduilla, sillä taiteilijuuteen ei tarvitse pyytää muilta lupaa. Kitaransa kanssa kadulla esiintyessään Juha Pekka Tapani Heikkinen tapaa monenlaisia ihmisiä. Vanhukset antavat euroja, jotkut kävelevät ohi, osa on tyytyväisiä saadessaan juttuseuraa. – Katusoittaja voi olla jollekulle ainoa ihminen, johon hän sinä päivänä saa kontaktin, Heikkinen pohtii. Heikkinen lähti kymmenen vuotta sitten kaduille, sillä taide kuuluu hänen mielestään kaikelle kansalle. – Minua ärsytti ajatus, että taide tapahtuisi joissakin kammioissa, tiettyjen piirien kesken. Tahdoin perustaa bändin ja tulla sen keulahahmoksi. Minulle ainoa tapa sen toteuttamiseen oli lähteä kadulle soittamaan, hän muistelee. Ura katusoittajana lähti lennokkaasti käyntiin. Kesällä 2011 lehdet kirjoittivat miehestä ja kitarasta, jotka peittosivat katusoiton suomenmestaruuskilpailuissa viisi yhtyettä. Suitsutusta tuli omista kappaleista ja niiden ympärille rakennetusta performanssista, jonka tavaramerkkejä olivat hallitun kiusalliset tilanteet ja mojovat herjat.

Perinteinen Joulukonsertti

– Minulta tietyllä tavalla puuttuu sellainen geeni, joka käskee miettimään, mitä muut minusta ajattelevat. Siitä katusoittajuudessa on kyse: heittäytymisestä ja itsensä alttiiksi laittamisesta. – Jos jollakulla on tunne, että haluaa päästä toteuttamaan itseään, niin ei siihen tarvitse kysyä lupaa keneltäkään. Suomessa on täysin laillista esiintyä kaduilla. Heikkisen akustinen, punk-henkinen musiikki on siirtynyt vuosien varrella kaduilta studioihin. – Olen iloinen, että musiikkini on kehittynyt tuotetumpaan suuntaan. Huomaan tosin, että yhä minut muistetaan katusoittajana. En ole missään nimessä lopettanut. Aina, kun minua pyydetään mielenkiintoisille keikoille, lähtökohtaisesti menen sinne. Sydämeltäni olen ikuisesti katusoittaja. OONA MATTILA Juha Pekka Tapani Heikkinen osallistuu ke 15.12. kauppakeskus Redissä järjestettävään joululaulupäivään.

LIPUT TICKETMASTER.FI & 45. MIN ENNEN OVELTA cantoresminores.fi • facebook.com/cantoresminores

Vuokralle tarjotaan uuden veroisia asuntoja Kylätie 16, Etelä-Haaga: 1 h, kk, kph (25–25,5 m2) 700 €/kk 2 h, kk, kph (41–42 m2) 920 €/kk Valmistuminen: 10/2021 (B) ja 2/2022 (A). Asuntoa voi hakea 60-vuotta täyttänyt henkilö, joka on asunut Helsingissä yhtäjaksoisesti viimeiset 10 vuotta. Talossa on monipuoliset yhteiset tilat mm. yhteisötupa ja -keittiö, kirjasto, liikuntatila. Kiinteistö on täysin savuton. Lisätietoja: www.asgerdsummelin.fi Vuokraus: Nina Hertell 0400 684 777 vuokraus@asgerdsummelin.fi

TUTKIMUKSEEN NOPEASTI MITÄ MINULLE KUULUU?

Selvitä vaivojen alkuperä magneettikuvauksen avulla. Pääset tutkimukseen nopeasti – myös ilman lääkärin lähetettä. Tutkimukseen sisältyy radiologian erikoislääkärin lausunto. Tarkemmat hinnat löydät verkkosivuiltamme: www.synlab.fi. Lähin SYNLAB: ESPOO Tapiola, Kauppakeskus AINOA 2. krs / katutaso HELSINKI Kamppi, Fredrikinkatu 48

MAGNEETTITUTKIMUS alk.

199€ –223€ KAMPPI

TAPIOLA

Hintaan lisätään palvelumaksu 15 €. Kun maksat verkossa, palvelumaksu on 7,50 €.

VARAA AIKA: SYNLAB.FI TAI 010 326 3260

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

Rakkautta ja eloonjäämis taistelua Afrikan sarvessa Guled & Nasra on tuore draamaelokuva, joka tekee historiaa monella saralla. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA LASSE LECKLIN / BUFO

MAAILMAN ENSIMMÄISEN somalinkielisen pitkän elokuvan on tehnyt suomensomali Khadar Ayderus Ahmad. Hänen ohjaamansa Guled & Nasra on myös ensimmäinen pitkä suomalaiselokuva, joka on esitetty Cannesin elokuvajuhlien Kriitikoiden sarjassa. Sen jälkeen elokuva on saanut useita kansainvälisiä palkintoja. Eikä syyttä. Guled & Nasra on sykähdyttävä rakkaus- ja selviytymistarina, joka sijoittuu pieneen Djiboutiin, Somalian naapurimaahan. Guled (helsinkiläinen Omar Abdi) on hyväsydäminen haudankaivaja ja Nasra (kanadalainen Yasmin Warsame) hänen ylväs ja rakastava vaimonsa. Poika Mahad (Kadar AbdoulAziz Ibrahim) elää levotonta varhaisteinin elämää.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

Perhe on äärimmäisen köyhä, ja Nasran vakava sairastuminen suistaa arjen raiteiltaan. Mistä rahat parantavaan leikkaukseen, kun sosiaaliturvaa ei ole? Vanhan vihan vuoksi yhteydet sukuun ovat katkenneet.

”

Jokainen kohtaus avaa uuden näkymän suomalaiselle eksoottiseen kulttuuriin. Tarina kulkee hienosti, selittelemättä. Samalla jokainen Arttu Peltomaan kuvaama kohtaus avaa uuden näkymän suomalaiselle eksoottiseen kulttuuriin, olipa kyse teekioskista, sairaalan hautausmaasta, poikien nahistelusta tai häistä, joihin Guled ja Nasra lähtevät kuokka-

Tule tutustumaan asuntoihimme Helsingin Oulunkylässä sijaitseva Saga Käpylinna ja Saga Villa Kari Meilahdessa tarjoavat laadukasta vuokra-asumista senioreille palveluiden keskellä. Palveluihimme kuuluu ateria-, siivous-, turva- ja hyvinvointipalveluita. Tutustu taloihimme tilaamalla esitteet tai sovi aika yksityisesittelyyn! Lisätietoja: Satu Hellsten | p. 050 5016 186 satu.hellsten@sagacare.fi

Haudankaivaja Guled tekee kaikkensa pelastaakseen vakavasti sairaan vaimonsa Nasran.

vieraiksi. Jylhässä tarinassa on paljon lämpöä ja huumoriakin. Hämmästyttävää on se, että yksikään näyttelijöistä ei ole ammattilainen. Ohjaaja on kertonut pestanneensa näyttelijöitä Djiboutin ka-

duilta ja koulusta. Yasmin Warsame on ammattimalli. Tuotanto on suomalais-saksalais-ranskalaista yhteistyötä. ■

Saga Käpylinna | Myrskyläntie 18 00650 Helsinki Saga Villa Kari | Mäntytie 8 00270 Helsinki

Guled & Nasra elokuvateattereissa.

v kah

o illa

ä öss i t t ei ak

ok ttutu u j a s

n reide e v a k

kans

u sis Aam n tilatak jeja ssä puula si e d k h y e n l a a A tet ellä tunnis Ruskaretk Kermaisesta lohikeito sta energiaa iltapäiv ään Musav isan jä lkeen v irkisty neenä kotiin

PÄIVÄTOIMINTA LISÄÄ ANNELIN ILONRYPPYJÄ Kun kaipaat virkistävää puuhaa mukavassa seurassa, on päivätoiminta oiva ratkaisu. Me liikumme, aivojumppaamme, harrastamme kulttuuria ja kädentaitoja, ulkoilemme ja syömme hyvää ruokaa yhdessä. Päivätoimintapäivä lisää sinun ja omaishoitajasi elämänilosta kertovia ilonryppyjä. Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT • PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA

Lue lisää päivätoiminnastamme: paivakumpuhoiva.fi Paloheinä: 050 305 3193 Malminkartano: 050 570 1341

SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

Uusi kaunis elämä Räppäri Mercedes, 28, ja elinkautistuomion istunut Janne Raninen, 44, uskovat johdatukseen ja suunnittelevat isoja kirkkohäitä. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JANI LAUKKANEN

inkki, hämärä ja vaniljantuoksuinen. Sellainen on räppäri Mercedeksen eli Linda-Maria Roineen koti Helsingin kantakaupungissa. Tuoksu nousee isosta kynttilästä, joka on kihlajaislahja. Roine ja hänen kahdesta murhasta tuomittu, elinkautisen istunut sulhasensa Janne Raninen saivat kynttilän Roineen ”veljeltä”, johon tätä yhdistää verisiteen sijaan pitkä seurakunnassa alkanut ystävyys. Makea katku uhkaa viedä Roineelta äänen, joten hän sammuttaa liekin. – Veli taisi antaa myrkkykynttilän, koska olemme tukahduttaneet häntä siirapilla. Veli nauraa Jannen yltiöromanttisuudelle, kun tämä tuo minulle jatkuvasti kukkia ja vie illallisille. Puoliso on marraskuisena aamupäivänä töissä yrityksessään Raivoomossa, jonka ideana on purkaa aggressioita mäiskimällä tavaroita rikki pesäpallomailalla. Keittiönpöytää koristaa sateenkaarenkirjava tekoruusu. Roine sai sen kihlatultaan edellisellä Pride-viikolla. – Janne hyväksyy kaikki puoleni, myös biseksuaalisuuteni. Valitsin Jannen sadasta prosentista maailman ihmisiä, kun hetero valitsee puolisonsa viidestäkymmenestä prosentista.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

KESKIVIIKKOILTANA 12. toukokuuta Janne Raninen pyysi Linda-Maria Roineen kanssaan Suomenlinnaan. Hän polvistui Roineen eteen Kustaanmiekassa. – Hetki oli unelmieni täyttymys. Olin odottanut Jannen vapautumista viisi vuotta, joten oli reiluakin kosia! Olen otettu siitä, että olen ainoa nainen, jonka sormeen Janne on pujottanut sormuksen.

Saa sataa vaikka luoteja. / Mun isä on niin vahva, et se voittaa vaikka kuoleman. / Jumala loi isän, jonka tehtävä on suojella / kun Hän ei voi olla joka puolella, kuulemma. Mercedes Bentso: Isä Parilla on tarkoitus on sanoa papin edessä ”tahdon” ensi vuonna tai sitä seuraavana. Helsingin tuomiokirkko tai Vanhakirkko tuntuvat sopivilta paikoilta. – Avioliitolla on minulle iso hengellinen merkitys. Tuntuu upealta luvata uskollisuutta Jumalan edessä.

Päivä prinsessana kiehtoi Roinetta jo lapsena, kun hän katsoi kotinsa ikkunasta viereisestä kirkosta lähteviä morsiamia, riisisadetta ja autoja, joiden perässä roikkui kenkiä ja tölkkejä. Hän haluaa sen kaiken sekä vitivalkoisen häämekon, hunnun, laahuksen ja morsiusneidot. Vain yksi hääperinne jää väliin: alttarille saattava isä. Roineen keittiönpöydällä kynttilöiden keskellä on harvinainen kuva hänestä vauvana nuoren isänsä sylissä. Yksinhuoltajaäiti kasvatti Roineen, joka tutustui isäänsä paremmin vasta aikuisena, puoli vuotta ennen tämän kuolemaa. – Nykyään tiedän, että isä välittää minusta, ja se on minulle tärkeämpää kuin että hän olisi täällä maan päällä. Roine kertoo feministiystävästään, joka ei halua avioliittoon, koska naimakauppa on perinteisesti merkinnyt naisen siirtämistä isältä aviomiehen omistukseen. – Minusta omistaminen avioliitossa tuntuu vain romanttiselta ajatukselta. Eihän kukaan voi lain mukaan olla toisen omaisuutta. Olen feministi, joka haluaa sekä tasa-arvoa että kukkia. RAVINTOLAN OVI AVATAAN. Takki autetaan päältä. Nämä ovat itsestäänselvyyksiä, kun Linda-Ma-

ria Roine menee kihlattunsa Janne Ranisen kanssa illalliselle. – Minua viehättää vanhanaikainen herrasmiesmäisyys. Jannen ystäväpiirissä on paljon entisiä gangstereita, joille on selvää, että naisia kunnioitetaan. Naisten ja lasten pahoinpitelijät ja raiskaajat ovat perinteisesti olleet vankilahierarkian pohjasakkaa. Roine arvostaa tällaista ajattelua, sillä hän joutui nuorempana monesti miehen väkivallan uhriksi. – Olen sillä lailla perinteinen, että minusta Jannelle kuuluu lopullinen vastuu perheen turvaamisesta taloudellisesti ja tilanteessa, jossa joku uhkaisi meitä. – Kun olin lapsi ja joku mies uhkaili äitiäni, metsästimme toisen miehen leikkimään isääni ja puhumaan uhkailijalle. On ihanaa, kun voin Jannen kanssa hengähtää noissa asioissa. Toivoisin kyllä pääseväni irti tunteesta, että olen jatkuvasti uhan alla. Roine on 28 vuotta, Raninen 44. Roineen mukaan parin ikäeroa tasoittaa se, että kihlattu näyttää ikäistään nuoremmalta ja hän itse tuntee olevansa ikävuosiaan vanhempi. – Olen elänyt monta elämää pikakelauksella. Ikäero näkyy Roineen mielestä suhteessa vain vähän. Enemmän vaikuttaa se, että sulhanen on viettänyt yli 20 vuotta eli yli puolet elämästään vankilassa. Sinä aikana muu maailma on muuttunut huimasti. Raninen pääsi vankilasta runsas vuosi sitten, josta ensimmäinen puoli vuotta oli koevapautta. Linnasuhde sopi Roineen mielestä hyvin tutustumisvaiheeseen. Pari keskusteli noin tunnin päivässä puhelimessa viiden vuoden ajan ja tapasi aina, kun se oli mahdollista. – Nyt vapaus tuntuu palkinnolta. VALTAVA MARSUAITAUS vie monta neliömetriä Linda-Maria Roineen makuuhuoneesta. Siellä asuvat nelivuotias rusettimarsu Frank ja sileäkarvainen nuorikko Frida. – En tiedä parempaa kuin pitää marsuja sylissä ja silittää, jos on huono olo. Minä olen marsujen äiti, Janne on isä ja Peppi niiden sisko, Roine kertoo. Peppi on Jannen 15-vuotias tytär, jonka Roine on tuntenut 8-vuotiaasta. Hänellä on tyttöön vain 13 vuotta ikäeroa, mikä auttaa tämän ymmärtämisessä. – En huolestu, jos Peppi haluaa snäpätä toisesta huoneesta eikä puhua tai jos hän hengaa mieluummin kaveriensa kuin meidän vanhempien kanssa. Olen aikuinen, johon voi luottaa, mutten niin aikuinen, ettei minulle voisi kertoa kivoja salaisuuksia. Tytärpuoli asuu joka toinen viikko Roineen ja isänsä kanssa, joka toinen viikko äitinsä luona. Roine on päivittäin yhteydessä tytön kanssa. – Olen kiitollinen, että Peppi on elämässäni. On hyvä olla äitipuolena ennen biologisia lapsia. – Olisi jännä nähdä, millainen minun ja Jannen biologisesta lapsesta tulisi. Minulla on kyky viedä tunteet äärimmilleen ja Jannella kyky kylmettää omansa. Lapsi saisi 50 prosenttia tunnekuumuuttani ja 50 prosenttia Jannen tunnekylmyyttä. Luulen, että hänestä tulisi 37-asteinen eli tosi hyvä. Lapsihaaveet kuuluvat tulevaisuuteen. Samoin oma koira.

– Eläinrakkaus yhdistää minua ja Jannea. Hän saattaa lähettää minulle kuvan söpöstä koirasta kadulla. Katsomme usein eläinvideoita yhdessä. Seuraavaksi Roine keskittyy kuitenkin uusien eläin- ja ihmislasten hoivaamisen sijaan kolmanteen levyyn ja kolmanteen kirjaan. Niiden sisällöstä hän ei vielä kerro. Roine tekee levyn Mercedeksenä, ei vanhalla taiteilijanimellään Mercedes Bentsona. Hän ei halua enää nimeensä muistoa bentsodiatsepiinista, joka kuului hänen menneisiin huumevuosiinsa. Takana on yli kymmenen vuotta kuivilla. – Mielenterveydelle ei tee hyvää jäädä kiinni vaiheeseen, joka oli lopulta pieni osa elämääni.

Nyt mä kerron sulle mitä päätin sinä yönä: / olit viimeinen mies jonka annoin mua lyödä. / Mä annan sulle anteeks, annoit mulle uuden elämän / jossa mun ei tarvii mitään enää koskaan pelätä. Mercedes Bentso: Ei koskaan enää AAMUPÄIVISIN Linda-Maria Roine petaa pinkin tiikeriraitapeiton sänkyynsä, juo paljon kahvia ja herää hitaasti. Lasinen Neitsyt Maria -patsas siunaa sängyn vieressä kotia. Roineen aamutoimiin kuuluu myös rukoilu. – Janne on rukoillut aamuin illoin jo vankilassa, ja minä pyrin samaan. Käymme yhdessä Mikael Agricolan kirkon Tuomasmessussa. En pystyisi olemaan parisuhteessa ateistin kanssa. Ystävinä he menevät. Roine kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja ottaa uskonelämäänsä aineksia muistakin kristinuskon suuntauksista. – Rukoilin äskettäin äitini kanssa, koska hän oli menossa leikkaukseen. Kun Frida-marsu alkoi nuolla äidin nenää, sanoin, että se siunaa sinut. Leikkaus meni hyvin. Sattumista puhuminen on Roineesta loukkaus Jumalan suurta suunnitelmaa kohtaan. Hän uskoo johdatukseen ja vertaa elämää uimiseen virtaavassa vedessä. – On kuin pitäisi Pelkokertoimessa tai Selviytyjissä kokeilla veden alla olevia luukkuja. Jos yksi ovi pysyy kiinni ja toinen sulkeutuu nenän edestä, niin kolmas kyllä avautuu. Tältä tuntuu uida myötävirtaan Jumalan suunnitelmassa. Jos alkaisin käyttää uudelleen huumeita, se olisi räpiköimistä vastavirtaan. Roine on pohtinut paljon maailmassa tapahtuvaa pahaa. – Tiedän, että Jumala ei olisi halunnut Jannen tekevän rikoksia. Hän on armollinen ja valmistanut polun, jonka ansiosta Janne pystyy toimimaan sen hyväksi, etteivät muut kulkisi samaa reittiä. – En ymmärrä, miksi tosi pahaa on täytynyt tapahtua, mutta pystyn luovuttamaan asian Jumalan käsiin. ■

HELSINGIN AIKUISOPISTO

OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS

ota aikaa itsellesi gyrokinesis inarinsaamen kieli ja kulttuuri ryijy ommellen finnish courses

seniorijumppa kamarikuoro helao

runouden työkalupakki psykologia

1 000+ kurssia

helao.fi • Runeberginkatu 22–24

Lue Linda-Maria Roineen ensimmäinen verkkokolumni ja laajempi haastattelu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Haastattelussa Roine kertoo huolensa Helsingin gangsta rap -skenen suunnasta. KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

Kun kukaan ei Yksinäisyys menee ihon alle ja saa ihmisen tuntemaan, että hän ei kelpaa omana itsenään. Professori Niina Junttila tekee yksinäiselle kolme ehdotusta. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU JA KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONEN, HENKILÖKUVAT ESKO JÄMSÄ JA JANI LAUKKANEN

ksinäisyys aiheuttaa ahdistusta, surua ja stressiä. Se lannistaa, lamaannuttaa ja itkettää. Yksinäinen tuntee alakuloa, voimattomuutta, tylsistymistä, ponnettomuutta ja haluttomuutta. Hän kokee joutuneensa etäälle normaalista elämästä. Kun Kirkko ja kaupunki pyysi lukijoita kertomaan yksinäisyyden vaikutuksista, vastaajat kuvasivat tilannettaan vahvoilla ilmaisuilla. Kyselyyn vastasi reilut 130 ihmistä. Moni kertoi kokevansa itsensä yksinäisyyden tähden muita huonommaksi, vialliseksi, ulkopuoliseksi, arvottomaksi tai turhaksi. Vastauksissa kuvattiin myös, miten yksinäisyys vähentää mahdollisuuksia kokea turvaa, rakkautta ja kannattelua. Se saa vetäytymään syrjään ja luopumaan unelmoinnista. ”Ei ole ketään juttukaveria eikä ketään kiinnosta olenko edes elossa”, kiteyttää 47-vuotias nainen. Turun yliopiston kasvatuspsykologian professori, yksinäisyystutkija Niina Junttila tutkii kyselyn vastauksia vakavana. Hän tunnistaa monista yksinäisyystutkimuksista tuttuja asioita mutta myös yhden merkittävän eron. – Vastauksista välittyvät voimakkaasti suru, toivottomuus, syrjään vetäytyminen sekä itsensä kokeminen kelpaamattomaksi, ulkopuoliseksi ja muita huonommaksi. Vastauksista kuitenkin puuttuvat ulos sulkemisen herättämä viha, raivo ja kiukku sekä muiden voimakas syyttäminen, jotka näkyvät monissa yksinäisyystutkimuksissa. TYÖIKÄISISTÄ SUOMALAISISTA 25 prosenttia ja korkeakouluopiskelijoista 70 prosenttia kokee, että koronapandemia on lisännyt heidän yksinäisyyttään. SPR julkisti helmikuussa kyselytutkimuksen, jonka mukaan muutos aikaisempaan on

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

hälyttävän suuri: ennen korona-aikaa joka viides suomalainen oli yksinäinen, nyt yksinäisyydestä kärsii joka kolmas. Pandemian vaikutukset näkyvät myös Kirkko ja kaupungin yksinäisyyskyselyn vastauksissa. ”Yksinäisyyden kokemukset täyttävät ajatukset, kun en ole nähnyt ketään viikkoihin. Se tuntuu

suruna ja puristavana tunteena rintakehässä”, kirjoittaa 26-vuotias nainen. ”Ystävät pysyvät omissa oloissaan koronan takia ja kylässä ei käy kukaan”, toteaa 51-vuotias mies. ”Riskiryhmäläisenä, kun missään ei voi käydä eikä kukaan käy meillä, tunnen suurta yksinäisyyttä”, 72-vuotias nainen kertoo.

kaipaa Yksinäisyys voi syntyä siitä, että koulun tai työpaikan kaverisuhteet eivät siirry vapaa-aikaan tai loppuvat, kun ihminen jää eläkkeelle. Joku onnistuu löytämään kavereita, mutta heidän kanssaan vietetty aika jää pinnalliseksi hengailuksi. Yksinäisyyden kokemus tavoittaa maisterintutkinnon parissa ahertavan, opintovapaalle jäävän ja vaimon, joka odottaa pitkää työpäivää tekevää puolisoa kotiin. Lapseton nainen ei saa kutsuja perheen perustaneiden ystäviensä tapaamisiin. Perheellinen mies havahtuu siihen, että kodin ulkopuolisia ystäviä ei ole. Perheenäiti kertoo, että lähestyvä avioero eristää hänet tilannetta omilla tahoillaan käsittelevistä perheenjäsenistä ja ystävistä. Nelikymppisen miehen sosiaalinen elämä on hiipunut avioeron jälkeen. Leskeksi jäänyt kuusikymppinen nainen kertoo olleensa jo avioliitossaan hyvin yksin. Joidenkin ympäriltä ihmiset ovat kadonneet burnoutin tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi tai kipujen vietyä voimat.

Ei ole ketään juttukaveria eikä ketään kiinnosta olenko edes elossa. 47-VUOTIAS NAINEN

Niina Junttila pysähtyy 49-vuotiaan naisen kertomukseen. Yksinäisyys iskee voimakkaana, kun nainen lukee sosiaalisesta mediasta ystäviensä hauskoista tekemisistä, joihin häntä ei ole pyydetty mukaan. – Muut on kutsuttu mukaan, mutta minua ei, ja tämä aiheuttaa voimakasta ahdistusta. Tämä on klassinen kuvaus ulkopuolelle jäämisen aiheuttamasta pahasta olosta, Junttila sanoo.

39-vuotias nainen kertoo olleensa kaksi viikkoa eristyksissä sairaalassa. Hän ei saanut tavata ketään, ja hoitajatkin kävivät vain pikaisesti. Kokemus sai naisen ajattelemaan, ettei kukaan kaivannut häntä. Muutaman vuoden vanhempi nainen kertoo kohtaavansa hyljeksintää siksi, ettei ole ottanut koronarokotusta.

LUKIJOIDEN VASTAUKSISTA välittyy erilaisten elämäntilanteiden laaja kirjo. Vastaajien ikä vaihtelee hieman alle parikymppisestä yli seitsemäänkymmeneen. Joukossa on opiskelijoita, työssä käyviä ja työttömiä, eläkeläisiä, terveitä ja sairastavia, perheellisiä, eronneita ja yksin eläviä.

YKSINÄISYYSTUTKIJAT PUHUVAT ostrakismista, jossa yhteisö sulkee ihmisen ulkopuoliseksi ja tekee hänet muille näkymättömäksi, kuulumattomaksi ja merkityksettömäksi. Ostrakismia ei ole yhtä helppo tunnistaa kuin sanallista tai fyysistä väkivaltaa, mutta sen vaikutukset voivat olla jopa niitä voimakkaampia. Niina Junttilan mukaan yksinäisyyden aiheuttama kärsimys aktivoi samoja aivoalueita kuin fyysinen kipu. Jos tällainen kokemus jatkuu pitkään, aivomme alkavat huijata meitä. – Kun yksinäisyys satuttaa, ihmisen ajatusmallit alkavat vääristyä. Hän alkaa olettaa, että toiset eivät halua häntä mukaansa ja näin hän jää ulkopuoliseksi vasKIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

Professori Niina Junttilan mukaan yksinäisyyden aiheuttama kärsimys aktivoi samoja aivoalueita kuin fyysinen kipu.

taisuudessakin. Hän kasvattaa ympärilleen suojakuoren ja ajattelee, että hänen on parempi olla yksin, Junttila sanoo. VASTAAJAT KERTOIVAT myös, mikä on auttanut heitä. Moni sanoi tekevänsä asioita, jotka vievät ajatukset pois yksinäisyydestä. Tällaisia olivat esimerkiksi luonnossa liikkuminen, kuntosalilla käyminen, lukeminen, äänikirjojen ja musiikin kuunteleminen, tv-sarjojen katsominen, palapelien kokoaminen ja autolla ajelu. Samoja asioita tekee myös moni sellainen, joka ei kärsi yksinäisyydestä. Tyytyväisyyttä tuovat asiat ovat yleensäkin monella tavalla hyväksi. Junttilan mukaan ihmistä, joka löytää iloa arjestaan, on helpompi lähestyä kuin sellaista, joka on yksinäisyyden kokemuksen lamaannuttama. Yksinäisyyden lievittäminen voi kuitenkin olla myös ansa. Junttila mainitsee amerikkalaistutkimuksen, jonka mukaan yksinäisyyden kokemusta voi vähentää syömällä kipulääkettä. – On hyvä, että yksinäisyydestä kärsivä löytää keinoja, jotka parantavat hänen olotilaansa ja poistavat pahaa oloa, mutta lääkkeet eivät auta ulos yksinäisyydestä. Jos ihminen luopuu kontaktin etsimisestä toisiin ihmisiin, yksinäisyys jatkuu. NIINA JUNTTILA ANTAA kolme neuvoa yksinäisyydestä pois pyrkivälle: Hakeudu sellaisiin matalan kynnyksen paikkoihin, joissa voit löytää uusia kontakteja. Tee arkisessa ympäristössä-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

si pieniä tekoja tervehtimällä ihmisiä ja hymyilemällä heille. Pyri muuttamaan sellaisia ajatusmalleja, jotka vahvistavat yksinäisyyttä. – Vaikka nyt tuntuu siltä, että yksinäisyys ei lopu koskaan, se voi oikeasti loppua, kun vierelle löytyy ihminen, jonka kanssa juttu luistaa. Toivoa on jäljellä niin kauan kuin uskaltaa etsiä toista ihmistä, hän kannustaa. Kaikki kolme keinoa löytyvät Kirkko ja kaupungin kyselyn vastauksista. Yksi vastaaja kertoo kyläilevänsä naapurin luona. Toinen lähtee kirjastoon päästäkseen ihmisten ilmoille. Moni on huomannut, että kahvilaan, elokuviin tai teatteriin voi mennä myös ilman omaa seuralaista. Vastaajat kertovat elvyttäneensä vanhoja harrastuksiaan ja aloittaneensa uusia. Joku on ryhtynyt opiskelemaan, toiset käyvät Tuomasmessussa tai osallistuvat seurakunnan muuhun toimintaan. Elämää on avannut myös pitkäaikaistyöttömille suunnattu koulutus ja tukihenkilökurssi. 39-vuotias nainen kertoo vieneensä arkisen ystävällisyyden askeleen pitemmälle opettelemalla halaamaan ihmisiä. ”Halaus poistaa syvää yksinäisyyden kokemusta paremmin kuin juttelu. Halauksessa on aidoimmillaan hyväksytty toisen seuraan”, hän kirjoittaa. Omia ajatusmallejaan ja ongelmiaan työstää 28-vuotias mies, joka löytänyt yhteyden Helsinki Mission yksinäisyystyöhön. ”Olen käynyt tapaamassa yksinäisyystyöntekijää nyt muutamia ker-

toja ja löytänyt tapoja käsitellä yksinäisyyteeni liittyviä tunteita”, hän kertoo. PITKÄÄN JATKUVA yksin jäämisen kokemus johtaa usein sekä psyykkisen että fyysisen terveyden ongelmiin, jotka nousevat Niina Junttilan mukaan esiin pitkäaikaistutkimuksissa.

Vaikka nyt tuntuu siltä, että yksinäisyys ei lopu koskaan, se voi oikeasti loppua. YKSINÄISYYSTUTKIJA NIINA JUNTTILA

Kahdeksanvuotias poika, jolla ei ole yhtään ystävää ja joka kokee, että kukaan ei välitä hänestä, tuntee suurella todennäköisyydellä yksinäisyyttä myös 18-vuotiaana. Tässä vaiheessa mukana saattaa olla psyykkistä oireilua kuten ahdistuneisuutta, masennusta, vetäytymistä ja aggressiivista käytöstä. Yksinäisyyteen liittyvien somaattisten oireiden ja riskien lista on pitkä. Junttilan mukaan

pitkäaikainen yksinäisyys voi aiheuttaa päänsärkyä, vatsakipua, hermostuneisuutta ja nukahtamisvaikeuksia sekä lisätä sydän- ja verisuonisairauksien, syöpäsairauksien ja tapaturmien todennäköisyyttä. Yksinäisyyden taustalla on usein geneettisesti periytyviä ominaisuuksia kuten ujoutta, arkuutta, sisäänpäin kääntymistä ja neuroottisuutta. Ympäristön ja kulttuurin vaikutus kasvaa kuitenkin jo lapsuudesta lähtien, kun kohtaamme muita ihmisiä hiekkalaatikoilla, koulussa ja kerhoissa sekä aikuisena työelämässä ja harrastuksissa. Kun Kirkko ja kaupunki kysyi, mitä yksinäisyydestä kärsivät toivovat toisilta ihmisiltä, vastauksissa korostui tavallisten arkisten kohtaamisten merkitys. ”Toivoisin, että ihmiset kiinnittäisivät enemmän huomiota toisiinsa. Toivoisin, että edes kuulumisia kysyttäisiin useammin”, ehdottaa 17-vuotias nainen. ”Kun pysähtyy vaikka vain viideksi minuutiksi kysymään, mitä kuuluu ja kuuntelee vastauksen. Yksinäisen päivä voi pelastua ihan jo siitä”, sanoo 32-vuotias nainen. Yksinäisyyttä voi vähentää naapurin tervehdys porraskäytävässä tai juttelu tuttavan kanssa kauppareissulla. ”Eli muilta ihmisiltä toivon sitä paria sanaa”, 59-vuotias nainen kiteyttää. OSA YKSINÄISYYSKYSELYN VASTAAJISTA kohdistaa toiveensa yksinäisen ystäville ja tuttaville: Mieti, onko lähipiirissäsi yksin elävä tai yksinhuoltaja. Soita hänelle tai pyydä häntä mukaan johonkin tapahtumaan. Osoita kiinnostusta vielä senkin jälkeen kun on selvinnyt, että toisella ei ole kumppania tai lapsia. ”Olkaa ystäviinne yhteydessä älkääkä ajatelko, että ’kyllä se soittaa’. Itsekin voi tehdä aloitteen”, muistuttaa 27-vuotias nainen. Joissakin vastauksissa kiinnitetään huomiota ystävyyssuhteiden aitouteen. ”Toivoisin myös, että kukaan ei jäisi toiselle vain velvollisuusystäväksi vaan olisi ihan oikeasti tasaveroinen ihminen. Ystävyys ei ole mikään terapiasuhde eikä hyväntekeväisyysprojekti”, huomauttaa 41-vuotias nainen. Niina Junttila pitää ymmärrettävänä, että itse kunkin ystävyyssuhteet saattavat jäädä huonolle hoidolle elämän kiireiden ja monenlaisten huolien vuoksi. Silti hän allekirjoittaa vastauksissa toistuvan ajatuksen ystävyyssuhteiden molemminpuolisuudesta. – Oman ajan antaminen toiselle on arvokasta ja tärkeää ja kuuluu ystävyyteen. Jos toinen ei soita ja jättää jatkuvasti vastaamatta viesteihin, on aivan aiheellista kysyä, haluaako hän olla ystäväni. Monilla olisi tässä peiliin katsomisen paikka. Junttila tähdentää, että yksinäisyydestä kärsivä tarvitsee arvostusta ja hyvää kohtelua myös itseltään. Tämä on tarpeen erityisesti silloin, kun yksinäinen tuntee olevansa huono ja sellainen, jota kukaan ei kaipaa. – Yksinäisyyden vähentämisessä keskeistä on siihen liittyvän häpeäleiman poistaminen. Yksinäisyys ei ole merkki siitä, että ihminen on huonompi, heikompi tai vähemmän tärkeä kuin muut. Kyse on ihmisen suhteesta ympäristöönsä ja siitä, tuleeko hän kohdatuksi ja nähdyksi. Menestyvä räppäri, yritysjohtaja, kuka tahansa meistä voi olla yksinäinen.

– Samalla tavalla kuin huolehdimme omasta perheestämme, meidän on pidettävä huolta myös isommasta ihmisten perheestä, sanoo presidentti Tarja Halonen.

Pandemia opetti vastuuta lähimmäisestä Presidentti Tarja Halonen näki läheltä korona-ajan yksinäisyyden kahdessa luottamustehtävässä.

mme ole valinneet aikaa emmekä paikkaa, johon olemme syntyneet. Tämä ajatus toistuu, kun presidentti Tarja Halonen pohtii koronapandemia-ajan vaikutuksia suomalaisten kokemaan yksinäisyyteen. Hän on seurannut tilannetta läheltä kahdessa luottamustehtävässä. Halonen on johtanut Maailman terveysjärjestön WHO:n koolle kutsumaa työryhmää, joka on käsittellyt eurooppalaisten yhteiskuntien poliittista ja sosiaalista kestävyyttä koronakriisin aikana. Rajoitusten ja eristäytymisen kuukaudet ovat lisänneet yksinäisyyden kokemuksia koko Euroopassa. – Suuren kriisin aikana yhteiskuntien epäkohdat tulevat näkyviin ja vahvistuvat, mutta

niiden korjaaminen on pääsääntöisesti mahdollista vasta myöhemmin, kun kriisi on ohi. Korona-aikana ihmisen kaipuu toisen luo on tullut todella kovaksi, Halonen sanoo. Hän nostaa esimerkiksi ikääntyvän väestön, jota viranomaiset pyrkivät suojaamaan tartunnoilta. Suojatoimet ovat perusteltuja korkean riskin vuoksi, mutta monelle ne ovat tarkoittaneet eristäytymistä muista ihmisistä. – Kun elämän viimeinen horisontti alkaa näkyä, olisi tärkeää, että jäljellä olevaan aikaan liittyisi mahdollisuus tavata ihmisiä ja pitää kiinni tutuista asioista, jotka antavat arkeen turvaa, Halonen sanoo. Tarja Halosen toinen näköalapaikka yksinäisyyteen on Helsingin yliopiston hallitus, jonka jäsen hän on tämän KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

vuoden loppuun saakka. Neljänkym menentuhannen ihmisen yhteisössä koronarajoitukset osuivat erityisen ki peästi ensimmäisen vuoden opiskelijoihin. – Nämä nuoret olivat juuri itsenäistymässä ja tulossa yliopistoyhteisön jäseniksi ja kaipa sivat kumppaneita uudessa elämäntilantees saan. Nyt he joutuivat eroon sekä opiskelu tovereistaan että opettajistaan. Pandemiaaika on Halosen mukaan näyttä nyt, että kriiseihin varautumisella on rajansa. Tällä kertaa läntisiä yhteiskuntia on auttanut se, että keskeinen infrastruktuuri kuten tiedo tusvälineet ja pankit toimivat. – Emme voi taata, että nämä asiat toimivat myös seuraavan kriisin aikana. Mutta voimme käyttää koronakriisiä oppituntina, kun pyrim me varautumaan seuraavaan kriisiin. Yksi koronapandemian opetuksista liittyy Halosen mukaan yksilönvapauden ja yksilön vastuun väliseen tasapainoon. Tulevaisuudes sa joudumme hänen mukaansa mittaamaan entistä huolellisemmin sitä, miten yksilön henkilökohtaiset oikeudet vaikuttavat meihin kaikkiin.

Korona-aikana ihmisen kaipuu toisen luo on tullut todella kovaksi. PRESIDENTTI TARJA HALONEN

– Vaikka jokainen ihminen on tärkeä, mei dän on katsottava myös sitä, miten muut ih miset ja koko yhteisö voivat. Samalla tavalla kuin pidämme huolta omasta perheestämme, meidän on kannettava vastuuta myös isom masta ihmisten perheestä. Suomalaisesta kulttuurista löytyy Tarja Ha losen mukaan keinoja yksinäisyyden vähentä miseen. Tällaisista vahvuuksista kertovat nel jä perättäistä kärkisijaamme maailman mai den onnellisuusmittauksissa. Suomalainen hy vinvointiyhteiskunta on pystynyt vastaamaan moniin sellaisiin tilanteisiin, joissa ihminen voi huonosti. – Sellaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei kui tenkaan ole olemassakaan, jossa emme tarvit se yksittäisen kanssaihmisen ojennettua kättä. Halonen näkee suomalaisen yksinäisyyden taustalla syvälle iskostuneen yksin selviyty misen sankarimyytin ja sen, että suomalaiset ovat tarkkoja omasta alueestaan. Kun ihmis tä kohtaa läheisen kuolema tai muu menetys, annamme hänen olla surun kanssa rauhassa. Halonen kiinnittää huomiota myös siihen, et tä suomalaiset ovat oppineet halaamisen vas ta äskettäin. Tällaisista piirteistä irrottautuminen tapah tuu Halosen mukaan hitaasti. – Suomalaisessa hienotunteisuudessa on paljon hyvää, mutta samalla pitäisi olla jokin tapa, jolla ihminen voi kertoa toisille halua vansa pois yksinäisyydestä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

Arastelemme liikaa puhua yksinäisyydestä Jokainen meistä kokee joskus yksinäisyyttä, mutta sen ei tarvitse olla elämän mittainen tuomio, sanoo psykoterapeutti Antti Ervasti.

illainen ongelma yksinäisyys sinulle on? Miten se näkyy elä mässäsi? Millaisia negatiivisia vaikutuksia sillä on? Onko se pidempiaikainen olotila? Vai onko se seurausta esimerkik si työttömyydestä, puolison menettämisestä tai muusta äkillisestä kriisistä? Mitä olet itse tehnyt yksinäisyytesi lievittämiseksi? Tällaisia kysymyksiä psykoterapeutti Antti Ervasti esittää, kun asiakas kertoo hänelle kär sivänsä yksinäisyydestä. Kysyminen on tärkeää, koska jokaisen yksinäisen kokemus on omanlai sensa. – Me kaikki koemme jossain kohtaa elämää jonkinlaista yksinäisyyttä. Silti sitä, mitä se itse kullekin tarkoittaa, ei kukaan ulkopuolinen voi sanoa. Siksi on tosi tärkeää, että asettaudutaan oikeasti ymmärtämään toista ja yritetään samas tua hänen tilanteeseensa, Ervasti sanoo. Hänen mukaansa yksinäisyys on kokonaisval tainen olotila, joka vaikuttaa kielteisesti itsetun toon ja minäkuvaan. Pahimmillaan siihen liit tyy masennusta, päihteiden käyttöä ja itsetuhoi suutta. – Yksinäinen voi uskoa, ettei kelpaa kenelle kään ja että hänessä on jotakin vikaa, kun hän ei saa ystäviä tai parisuhteet päättyvät. Tällaisia uskomuksia Ervasti psykoterapeut tina lähtee työstämään. Ankaruuden ja itsensä syyllistämisen sijasta hän kannustaa yksinäistä suhtautumaan itseensä myötätuntoisemmin. – Tiedän, että itsemyötätunto on muotisana. Mutta henkistä kärsimystä pystyy oikeasti lievit tämään paljon sillä, että on armollisempi itseään kohtaan: Hyväksymällä, että tällä hetkellä asi at ovat näin, mutta tämän ei tarvitse olla pysyvä olotila tai kohtalo. Että voin itse tehdä asialle jo takin, hakea ulkopuolista apua tai tukeutua lä heisiin, jos sellaisia on. ENNAKKOUSKOMUKSET SIITÄ, mistä yksinäisyys johtuu, ovat karisseet sitä mukaa, kun Antti Ervasti on perehtynyt aiheeseen. Monesti kyse on sattumasta: jokin pieni tapahtuma lapsuudes sa tai nuoruudessa on saattanut nostaa kynnystä hakeutua ihmisten pariin. On myös ihmisiä, jot ka ovat olleet yksinäisiä pienestä pitäen. Heitä on kiusattu koulussa tai he ovat kokeneet yksinäi syyttä perheessään, ja ulkopuolisuus on seuran nut heitä aikuisuuteen asti.

Joskus yksinäisyys voi olla seurausta sairastu misesta, taloudellisen turvan romahtamisesta, avioerosta, läheisen kuolemasta tai vaikka eläk keelle jäämisestä. Koronapandemia ja siihen liit tyvät rajoitukset ovat Ervastin mukaan lisänneet varsinkin nuorten ja ikäihmisten yksinäisyyttä. Toisaalta etätyöt ja omiin perhekupliin vetäyty minen samaan aikaan, kun harrastukset ja kult tuuritapahtumat joutuivat tauolle, toi yksinäisyy den monen sellaisenkin elämään, joka ei ole siitä aiemmin kärsinyt.

– Kukaan meistä ei ole suojassa yksinäisyydeltä. Mutta on tärkeää muistaa, että yksinäisyyden ei tarvitse olla elämän mittainen tuomio. Hän ottaa esimerkiksi itsensä. Hän oli ujo, yksinäinen ja kiusattu lapsi. – En koskaan kuulunut kaveriporukoihin tai joukkueisiin. Vasta aikuisena sain ystäviä opintojen, työyhteisöjen ja harrastusten kautta. Minulla on ollut myös kannustava lähipiiri. Silti aikuisenakin on ollut tilanteita, joissa pikku-Antti pääni sisällä sanoo, että sinun ei kannata mennä tuonne, eivät ne sinua hyväksy. Järjen tasolla tietysti tiedän, ettei se ole totta, Ervasti sanoo. Se, että aikuisuuden ihmissuhteissa on tullut nähdyksi ja hyväksytyksi omana itsenään, on ollut Ervastille korjaava kokemus. Silti hän ei usko, että hän pääsee koskaan kokonaan yli lapsuutensa vaikeista kokemuksista. – Mutta kaikki niin vaikeat kuin hyvätkin asiat integroituvat osaksi tarinaani. Hyvät ihmissuhteet ovat parantaneet aikaisemmissa elämänvaiheissa tulleita haavoja ja auttaneet hyväksymään sen, että olen ollut lapsena yksinäinen ja minua on kiusattu. Lapsuuden kokemukset eivät enää määritä toimintaani, enkä anna epävarmuudelle, pelolle tai ulkopuolisuuden tunteelle liikaa valtaa.

ka ovat eristäytyneet kotiinsa. He eivät ole kiinni työelämässä eivätkä kohtaa arjessaan välttämättä muita ihmisiä kuin lähikaupan kassan. – Jos on ollut pitkään tai hyvin intensiivisesti yksinäinen, yksinäisyydestä voi tulla osa identiteettiä. Olisi tärkeää muistaa, ettei yksinäisyys

ANTTI ERVASTI tietää olevansa onnekas. Hän on usein miettinyt, millaista on niillä, joilla ei ole yhtään läheistä ihmissuhdetta eikä voimia etsiä sellaisia. Yksinäisyyden ääripäässä on ihmisiä, jot-

määritä ketään ihmisenä. Meillä voi olla erilaisia terveydellisiä ongelmia tai mielen hyvinvointiin liittyviä haasteita, mutta kukaan meistä ei ole vain yhtä asiaa.

En lapsena koskaan kuulunut kaveriporukoihin tai joukkueisiin. Vasta aikuisena sain ystäviä opintojen, työyhteisöjen ja harrastusten kautta. PSYKOTERAPEUTTI ANTTI ERVASTI

Terapeutti Antti Ervasti painottaa, ettei yksinäisyydessä ole mitään hävettävää. Kukaan meistä ei ole siltä suojassa.

Ilman isää kasvaville lapsille on mieskavereita, yksinäisille ikäihmisille tukihenkilöitä. Ervastin mielestä vastaavaa kaivattaisiin myös yksinäisille aikuisille. – Heille pitäisi olla katu-uskottavaa, ei-leimaavaa toimintaa, jossa voi tavata toisia. Osa yksinäisistähän ei halua yksinäisille tarkoitettuihin ryhmiin. Vaikea yksinäisyys on Ervastin mukaan kokonaisvaltaisesti kivulias tila – tuskallista ja tukalaa niin henkisesti kuin fyysisestikin. – Kosketuksen puute tuntuu kehossa ja mielessä. Kokemus siitä, ettei kukaan välitä eikä rakasta, voi ajaa ihmisen todella epätoivoiseen ja itsetuhoiseen tilaan. Yksinolo ruokkii ulkopuolisuuden kokemusta, ja siitä tulee helposti kehä. Silloin ei uskalla lähteä ihmisten ilmoille, mikä puolestaan vaikuttaa kielteisesti minäkuvaan – ja kynnys lähteä nousee entisestään. – Monesti yksinäinen tuntee myös syyllisyyttä ja häpeää. Se on turhaa. Yksinäisyydessä ei ole mitään hävettävää, ja jokainen meistä on kokenut sitä joskus. Ervasti muistaa nähneensä mediassa monia juttuja, joissa haastateltava kertoo masennuksesta tai uupumuksesta. Sen sijaan hänen silmiinsä ei ole osunut yhtään kansikuvahaastattelua, jossa joku menestyjä kertoisi olleensa tai olevansa yksinäinen. – Siitä ei uskalleta puhua, koska pelätään leimautumista. Itse annan mielelläni haastatteluja, koska haluan kannustaa ihmisiä luopumaan stereotyyppisestä ajattelusta ja miettimään, mitä yksinäisyys on ollut heidän elämässään ja miten sitä voisi tunnistaa lähipiirissä tai vaikka työyhteisössä. MITEN TOISTEN yksinäisyyttä sitten voisi tunnistaa ja mitä asialle voisi tehdä esimerkiksi työpaikalla? Antti Ervasti neuvoo kiinnittämään huomiota siihen, vetäytyykö joku syrjään esimerkiksi yhteisistä aktiviteeteista. Häntä voi houkutella mukaan, pyytää vaikka lounaalle, ja näin madaltaa kynnystä hakeutua kontaktiin. – Voi myös kysyä ihan suoraan, onko toinen yksinäinen. Arastelemme liikaa vaikeista tunteista puhumista. On sanottu, että puheeksi ottaminen voi pelastaa itsetuhoisen ihmisen hengen. Yksinäisyyden kanssa on vähän sama juttu. Vaikka juuri sillä hetkellä ihminen ei tarttuisikaan avuntarjoukseen, hän voi myöhemmin tunnistaa, että hei, joku kysyi minulta rakastavan ja välittävän kysymyksen. Yksinäisyydestä puhutaan suomalaisten kansantautina. Jo ennen koronaa arvioitiin joka viidennen suomalaisen olevan yksinäinen. Uusimpien tutkimusten mukaan yksinäisyyttä kokee nykyään jo joka kolmas. Ervastin mukaan meillä elää edelleen vahvana käsitys siitä, että varsinkin miesten on pärjättävä yksin. Tunteista ei puhuta, ja avun pyytäminen ja asioiden jakaminen ovat heikkoutta. – Meitä ei kuitenkaan ole luotu elämään yksin. Olemme positiivisella tavalla riippuvaisia muista ihmisistä. Kaikki eivät välttämättä tarvitse parisuhdetta tai perhettä, mutta jokainen tarvitsee ainakin jonkinlaisia yhteyksiä muihin. Ihminen näivettyy tunnetasolla, jos hänellä ei ole rakastavia ja aidosti kunnioittavia ihmissuhteita. ■ Antti Ervasti ja Matti Pikkujämsä: CupOfTherapy: Yksi näistä hetkistä – 100 ajatusta yksinäisyydestä ja yksinolosta. Gummerus 2021. KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

Meren rakastaja Vantaalta Edu Kettusen muistojen Martinlaaksossa sataa aina. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

emiönsaaressa asuva Edu Kettunen ei muista, kuinka monessa hänen tekemässään biisissä mainitaan Vantaa. Toisaalta, vaikka kaupunkia ei suoraan mainittaisikaan, Kettusen kokema Vantaatunnelma on useissa lauluissa läsnä. Lentäjän poika on syntynyt Vantaalla. – Vantaa on minulle hyvällä tavalla tavallisuuden perikuva tai symboli. Vantaa on hienosti vähän niin kuin altavastaaja Espoon ja Helsingin kupeessa. Se on pyyteettömästi töitä tekevien ihmisten mesta. Vantaassa on hiukan alakuloista romantiikkaa. Siinä sen hienous piilee. VANTAALTA Edu Kettunen muutti 11-vuotiaana isän ja uusperheen kanssa Helsinkiin Munkkiniemeen. Vanhempien erossa Edu jäi isän luokse. Isosisko muutti äidin kanssa muualle. – Isosisko oli minulle tärkeä. Hän oli sellainen pantteri, joka piti minun puoliani kaikkia vastaan. Musiikki alkoi kiinnostaa, kun Edu kuuli radiosta Eero Raittisen vetämän laulun Vanha holvikirkko. Listahitti kolahti lujaa. Osittain siksi, että poika ymmärsi väärin laulun sanat ”ja yöhön kesäiseen fuuga kauniina kulkee”. – Luulin, että se ”fuuga” oli armeijan harjoitushävittäjäkone Fouga Magister, joka liitää matalalla kirkon yli. Näin sen silmissäni ja ajattelin, että nyt on hieno mielikuva! Kitaraa Edu rupesi soittamaan tosissaan yläasteella. Hän tutustui koulussa uusiin kavereihin, ja ”bändihässäkkä” alkoi. Viitisentoista musiikista ja soittamisesta innostunutta kaverusta muodosti erilaisia soittokokoonpanoja. – Soitimme milloin mitäkin, kantria ja rockia. Yhdestä kokoonpanostamme tuli sitten Broadcast-yhtye, ja se lähti nousuun. Meitä oli kuusi, ja olimme suunnilleen 17-vuotiaita. Kettunen ja muut Broadcastin pojat harjoittelivat siellä, mistä paikan löysivät, autotallissa tai vaikka polttoaineen käryisessä pannuhuoneessa. Aiempaan verrattuna hieno treenikämppä löytyi Sotainvalidien Veljesliiton kuntoutuslaitoksesta Kaskisaaresta. Basistin isä toimi laitoksen johtajana. Kun pojat olivat tehneet ensimmäisen demonsa studiolla, äänittäjä vei sen salaa levy-yhtiöön.

Kuka?

Edu Kettunen, 60, on laulaja ja lauluntekijä. Hän asuu Kemiönsaaressa vaimonsa kanssa.

Mitä?

Syksyllä ilmestyi Kettusen kirjoittama ja kuvittama lastenkirja Elppu matkalla kotiin (Minerva). Tänä vuonna on ilmestynyt myös Veli-Pekka Hännisen kirjoittama Edu Kettunen -elämäkerta (Minerva). Edu Kettunen konsertoi 8.12. Aleksanterin teatterissa Helsingissä ja 15.12. Sellosalissa Espoossa.

Motto

Kaikki menee aina hyvin.

– Meidät kutsuttiin Finnlevylle neuvotteluun, ja ennen kuin ehdimme kissaa sanoa, teimme jo levyä, vaikkemme olleet tehneet vielä yhtään varsinaista keikkaa, Kettunen muistelee. POP-YHTYE BROADCAST perustettiin vuonna 1980. Suurimmaksi hitiksi nousi You Break My Heart, joka on Esa Kaartamon sävellys. Sanat kirjoitti Edu Kettunen. – Broadcastin suosio tuli niin silmille. Huono puoli siinä oli, ettemme tajunnet, kuinka kova juttu bändimme oli. Aktiivinen Broadcastin aika oli kuutisen vuotta. Silloin teimme koko ajan keikkaa, Kettunen kertoo. Broadcastin kauniit pojat -imago oli Kettusen mielestä rasite. Tyttöjen ihailu tietenkin hiveli, mutta bändi halusi tehdä musiikkia. – Ongelma oli, että niin sanotut musapiirit ajattelivat meidän olevan vain niitä kauniita poikia, vaikka olimme varmaan sen ajan taitavin orkesteri. Silloin vaikuttivat myös uusi aalto ja punk, ja meidän musiikkiamme pidettiin kaupallisena. Mutta mikä oli kaupallisempaa kuin punk siihen aikaan? Sehän myi kuin häkä. – Ärsytti, ettei voinut tehdä musiikkia musiikin vuoksi, vaan siinä piti olla joku ideologia takana. Jälkeenpäin ajateltuna aivan sama, mutta silloin otti päähän, koska teimme sitä musaa tosissamme.

”

Kun on pienellä botskilla ulkomerellä, tajuaa, kuinka mitättömän pieni sitä on tässä maailmassa. SAMOIHIN AIKOIHIN kuin Broadcast aloitteli, Edu Kettunen ja kaverit viettivät paljon aikaansa Mustasaaressa. Se on Helsingin seurakuntien toimintakeskus. – Mustasaaressa oli mukavia ihmisiä, ja siellä oli kiva hengailla. Paikalla oli aina pariskunta Musa ja Ukkis, ja he olivat meille tärkeitä ja turvallisia hahmoja. He eivät pingottaneet asioista turhaan, mutta pitivät jöötä. – Siellä oli sellainen sääntö, että jos menee sunnuntaina pikkukammarissa pidettävään jumalanpalvelukseen, saa ilmaisen munkin. Ehkä me kerran tai pari siellä käytiin. Kettunen ei silloin ajatellut Mustasaaren toiminnan olevan kirkon järjestämää. Siinä iässä tärkeintä olivat kaverit ja musiikki. – Mustasaaresta on hyviä muistoja. Siellä oli bänditoimintaa, keikkoja ja kantrimusiikkifestivaalit. Olin välillä Jenkeissä vaihto-oppilaana, ja vielä senkin jälkeen kävin Mustasaaressa. – Kaikki saavat uskoa just siihen, mihin uskovat. Itse olen tässä maailmassa niin konkretioiden armoilla. Kavahdan kaikenlaisia ismejä. En minä kiellä sitä, etteikö minullakin olisi jonkinmoinen jumala, muttei se ole taivaassa asuva hahmo, joka määrää kaikesta ja niin poispäin.

– Mutta kyllä kristilliset arvot ovat suurin piirtein ne minun arvoni. On hienoa ja kaunista, että yrittää elää mahdollisimman kunnolla odottamatta siitä mitään palkintoa. Tai rangaistusta, jos ei elä ihan kunnolla, Kettunen sanoo ja naurahtaa loppukaneetilleen. NAIMISISSA Edu Kettunen on ollut kolmekymmentäkolme vuotta. Suhteen alkuaikoina 1990-luvulla perhe purjehti Ranskaan, jonka kulttuuri oli erityisesti vaimolle tärkeää. Ja sopi se Edullekin. Mukana matkasi Edun poika. – Kerran kun tulimme Lissun kanssa joltain purjehdusreissulta, sanoin hänelle, että voisimme hyvin muuttaa vaikka veneeseen asumaan ja lähteä jonnekin pidemmälle. Lissu totesi, että niin voisimme, mutta pitäisi hommata isompi vene. Se oli sillä päätetty. Kettunen alkoi rakentaa venettä ja tiesi, että se kestää pitkään. Viisi vuotta siinä meni, vaikka hän pystyi toimimaan niin, että rakensi puolet vuodesta venettä ja teki toisen puolen musiikkia. – Tärkeintä ei ollut se, mihin lähdemme, vaan että mennään minne mennään ja asustellaan veneessä omillamme. Halusimme päästä irti yhteiskunnasta. Luulimme, että se on mahdollista, mutta eihän se ollut. – Hyvä kuitenkin, että tehtiin se reissu. Nyt ei tarvitse miettiä, että mitäs jos. Mereen Kettunen tutustui jo pienenä isän kanssa purjehtiessaan. Edelleen, kun saaristo loppuu ja avomeri häämöttää, olo on jännittynyt. Tunne sulaa kuitenkin nopeasti pois, kun purjehtija vain katsoo ympärilleen ja toteaa, että tässähän tämä on. – Kun on pienellä botskilla ulkomerellä, tajuaa, kuinka mitättömän pieni sitä on tässä maailmassa. Se on hyvä fiilis. Samanlainen tunne tulee tähtitaivaasta, jota jään joskus tarpeeksi pimeänä yönä tuijottamaan. Silloin näkyvät linnunradat ja kaikki taivaan ihmeet. Onhan se ihan pökerryttävää. – Minua lohduttaa tässä maailmassa ihan älyttömästi se, kuinka vähäpätöinen ihminen on ja kuinka vähän minulla on merkitystä. Se on vapauttavaa. Sitä ei todellakaan aina muista, kun murehtii jotain pankkilainaa. MAASEUDULLA ASUMINEN sopii Edu Kettuselle. Siellä on kiva olla ja hengittää. Hänestä on mahtavaa kävellä ovesta ulos omalle pihalle ja touhuta siellä, mitä huvittaa. – Minulle on aina ollut jollain tavalla selvää, että muutan maalle heti, kun voin. Muutinkin Helsingistä pois silloin Broadcastin jälkeen, enkä ole koskaan hypännyt missään musa-alan pippaloissa. Vaikka olen kaupunkilaispoika, vietin nuorena kesiä aina Salossa, mistä äitini suku on lähtöisin. Kettunen kertoo sielunmaisemansa olevan suttuinen, alakuloinen ja sateinen. Se on ollut sitä nuoresta asti. Vantaalla voi hänen mukaansa olla osuutta asiaan. – Asuin Martinlaaksossa, ja minulla on muistikuva, että siellä satoi aina. Ja aina oli kuraista. Vuoden ympäri oli märän hiekan haju. Se ei tietenkään pidä paikkaansa. Mutta huonolla kelillä saattoi olla sisällä ja katsella ulos ikkunasta. Maailma oli tarpeeksi kaukana, eikä ollut hurlumheitä ympärillä. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

ättikokoinen enkeli sei soi öisellä taivaalla selin sotilaisiin ja levitti käten sä kohti itää. Tieto tästä jo pa 600 sotilaan talviso dassa todistamasta näys tä Laatokan pohjoispuolella levisi uutistoimisto Reutersin välityksel lä Suomesta maailmalle. Aivan poik keuksellinen se ei ollut: samanlai sen näyn olivat kohdanneet Englan nin ja Ranskan sotilaat ensimmäisen maailmansodan aikaan. Ihan näin mahtipontisia eivät kokemukset yleensä olleet. Useim miten yliluonnollisilla ilmiöillä oli yksi tai muutama kokija. Kokemuk set olivat erikoisia, mutta monen maailmankuvan mukaan luonnol lisia. Kulttuuriantropologi Satumaarit Myllyniemi on tutkinut yliluonnol lisia kokemuksia talvisodassa, jatko sodassa ja Lapin sodassa. Suomen kirjallisuuden seuran aineistoa hyö dyntävä kirja Yliluonnollinen sota 1939–1945 (SKS) ilmestyi syksyllä, ja nyt Myllyniemi tekee aiheesta väi töskirjaa Turun yliopiston folkloris tiikan oppiaineeseen. Väitöskirjassa on 220 kertojaa, joista viidesosa itse sodan kokeneita. Suurimmalle osal le haastatelluista kertomukset ovat periytyneet perheen, suvun tai lähi yhteisön kautta. Sotaaikana koetut erikoiset näyt, tuntemukset, äänet ja sattumat oli vat pitkään vaiettuja, mutta nyt jo kin on muuttunut. Ihmisillä on tar ve puhua. – Yliluonnolliset kokemukset ovat olleet monessa perheessä sodan avainkokemuksia. Nyt keskusteluil mapiiri on moninaistunut ja sodista on kulunut riittävästi aikaa, Mylly niemi sanoo. JO VUOSIA ennen talvisotaa paloivat ennustulet taivaalla. Maisema hehkui verenpunaisena. Maailmanloppu ja verenvuodatus tulee, hoki pyhäjärve läinen äiti. Samat merkit olivat olleet ilmassa ennenkin, viimeksi sisällis sodan ja maailmansodan aikaan. Enne, etiäinen, tuuri, telepatia, kuudes aisti, aavistus, varjelus, vais to. Sanat, joita yliluonnollisista ko kemuksista käytetään, kertovat so taaikana eläneiden maailmakuvas ta ja siitä, miten kokemuksia on tul kittu. – Sotavuosina elettiin hyvin ag raarissa Suomessa. Valtiovallalla oli selkeä koti, uskonto ja isänmaa pai notus. Toisaalta myös kansanusko ja animistinen maailmankuva oli vat vahvoja. Jeesus ja haltiat olivat samalla viivalla. Tutkittiin luonnon merkkejä ja uskottiin kohtalon voi maan. Sotien jälkeen maailmankuva muuttui. Ihmiset muuttivat kaupun

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

Varjelusta, etiäisiä ja kummia kokemuksia Sotavuosiin liittyy paljon kertomuksia yliluonnollisista kokemuksista. Ne avaavat näkymiä siihen, mihin silloin uskottiin. TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS ANTTI VALTA

keihin ja ajatteluun tuli rationaalisia painotuksia, Satumaarit Myllynie mi kertoo. Yliluonnollisia kokemuksia ei koettu vain rintamalla, vaan niitä kokivat myös läheiset kaukana tais telupaikoista. Ne saattoivat olla en teitä läheisen kuolemasta rintamalla ta ennakoida sodan alkua tai päät tymistä.

SE OLI elokuinen pyhäpäivä, kun ol tiin syömässä pirtin pöydällä. Siel tä huoneiden solasta lähti tulemaan mies sotilasvaatteissa. Kun se tuli lä hemmäs, niin tunsinhan minä, et tä se oli poikani, ja luulin, että se on saanut lomaa rintamalta. Yritin jo sanoa, että poikahan sieltä tulee, vaan en kerennyt, kun se hävisi. En virkkanut mitään muille. Kyllä minä

jo tiesin silloin, miten siellä on käy nyt. Samaan aikaan oli kaatunut, ja tieto siitä tuli postissa. Moniin yliluonnollisiin kokemuk siin liittyi usko siihen, että sodassa suomalaisia varjeli korkeampi voi ma tai että asiat, jotka tapahtuivat, olivat osa suurempaa suunnitelmaa. Näin ajateltuna menetykset oli ehkä helpompi hyväksyä.

visodan henkenä. Oli ylivoimaiselta vaikuttava vastustaja, sisukkaat ja neuvokkaat suomalaiset soturit sekä sota, joka asetelmaan nähden menikin aluksi paremmin kuin kukaan olisi uskonut. Kansa, joka vielä parikymmentä vuotta sitten oli käynyt sisällissotaa, löysi yhtenäisyyden.

”

Yliluonnolliset kokemukset ovat olleet monessa perheessä sodan avainkokemuksia.

Poliitikkojen retoriikassa puolestaan puhuttiin muun muassa ristiretkestä ja pyhästä sodasta. – Kristinuskoa käytettiin kansan lohduksi ja karaisemiseksi. Painotettiin kansan pyhyyttä ja ristiretken oikeutusta ja toki myös uhrin antamista isänmaalle, Satumaarit Myllyniemi kertoo. Yksi esimerkki uskonnon roolista on presidentti Risto Rytin puolison Gerda Rytin radiopuhe heinäkuussa 1944, kun Karjalan kannaksella käytiin vetäytymistaisteluita. Spiritualistiseen ajatteluun ja kohtalonuskoon viehtynyt rouva Ryti kehotti kuulijoita rukoilemaan yhdessä Suomen puolesta. Rintamalla uskonnollisuus oli tosiasia, joka näkyi. – Jos pappi tuli vaikka jakamaan ehtoollista rintamalle, siitä ei kieltäydytty, Myllyniemi kertoo. Ajatus korkeammasta voimasta sopii hyvin yhteen sen ajatuksen kanssa, josta nykyään puhutaan tal-

SAIRAALASSA amputointileikkauksen jälkeen, kun mies oli tajunnan raja mailla, hän ei tuntenut kipua, mutta tunsi olevansa taivaassa lähellä Jumalaa, jota ei kuitenkaan nähnyt, sillä vaaleansininen utuinen pilvi purjehti sopivasti väliin. Tässä suloi sessa olotilassa näkyi lapsuuskoti hy vin aurinkoisena, ja äitikin oli siellä. Sota-ajan yliluonnollisiin kokemuksiin on helppo suhtautua skeptisesti, ja niille voi etsiä rationaalisia selityksiä. Ihmiset olivat peloissaan ja väsyneitä. Tieto kulki huonosti. Ainakin kaukopartiomiesten tiedetään käyttäneen metamfetamiinia sisältänyttä pervitiiniä. Loukkaantuneiden kipuja taas lääkittiin morfiinilla. Aineita ei kirjan kertomuksissa nimetä, mutta yhdestä haavoittuneen kokemuksesta voi aistia morfiinin tuottaman helpotuksen. On selvää, että sodassa käytettiin huumaavia aineita. Satumaarit Myllyniemi korostaa, että kertojien joukko on moninainen: jotkut ovat esimerkiksi todenneet olevansa ateisteja. Joka tapauksessa sota-ajan yliluonnollisiin kokemuksiin liittyvät kertomukset avaavat silloin eläneiden ihmisten ajatusmaailmaa ja sitä, millaisia keinoja he löysivät selviytyäkseen vaikeina aikoina ja kuinka he huolehtivat itsestään ja muista. – Monelle ne ovat muistoja menneisyydestä, mutta ne kertovat myös henkisyyden muodoista, jotka ovat jääneet katveeseen. Ne kertovat siitä, kuinka herkillä ihmiset olivat, ja auttavat tunneyhteyden luomisessa sodan kokeneisiin. ■ Kursivoidut kohdat ovat katkelmia Satumaarit Myllyniemen kirjasta Yliluonnollinen sota 1939–1945.

Anna jouluna Toisenlainen Lahja

e i ty töll Stipend € 25 Vuohi 30€

Hanki lahja: toisenlainenlahja. fi 020 787 1201 Palvelemme klo 10–15. Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 16,99 snt/min.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

Mielipide

Terveydenhoitoalan vetovoimaan ja työvoiman pysyvyyteen julkisella puolella on panostettava tuntuvas ti. On muutettava työolosuhteita ja työaikoja sekä kehitettävä johtamis tyyliä. Hyvinvoiva henkilöstö jaksaa hoitaa.

Olemmeko ikuisia?

Eero Oulasvirta mietiskelijä, 90 v

Uusi aluevaltuusto uudistaa soten TAMMIKUUSSA 2022 Suomessa jär jestetään ensimmäiset aluevaalit. Espoo kuuluu LänsiUudenmaan hyvinvointialueeseen yhdeksän muun kunnan kanssa. Uuden aluevaltuuston tehtä vä on toteuttaa soteuudistus. Osit tain sitä onkin jo tehty keskittämäl lä ja vähentämällä palveluita. Jonot ovat pidentyneet. Kolmen kuukau den hoitotakuu ei useinkaan toteu du. Vaikka Jorvin sairaalaa on kehi tetty viime vuosina, sen resurssit ei vät riitä vastaamaan edes espoolais ten tarpeisiin. LänsiUudenmaan alueella Loh jan sairaalalla on hyvät kehitty

Sari Mäki aluevaaliehdokas (KD), Espoo

Aluevaalit ja työhyvinvointi

MARTTA-KAISA VIRTA

PANTEISMI ON minulle mieluis ta, koska se on pelkistetty kannan otto Jumalan olemassaolosta. Se ei aiheuta sotia detaljoitujen uskonto jen tapaan. Ateistinkin kanssa voi yrittää tie teellisesti perustella mielipiteitään. Keskustelu onkin kuin akateeminen väitöstilaisuus. Todisteluni pyrkii perustelemaan teesiäni, että Jumala on. Ateisti pyrkii antiteesillään ku moamaan käsitykseni. Joku agnos tikko voi yrittää tehdä synteesin täs tä kaikesta. Ateistit vetoavat tieteeseen, jon ka mukaan kaikki syntyi alkupama uksesta 14 miljardia vuotta sitten. Mutta ”tyhjästä on paha nyhjäistä”. Siksi usein vetoan Einsteiniin, jon ka tuotosta on energian häviämät tömyyden laki. Kaikki, mitä nyt on, on ollut aina. Tämä ikienergia on muuntumiskykyinen. Sillä on kyky muuttua aineeksi ja jalostua siitä jo pa eläviksi organismeiksi. Entä ”alkupamaus”? Silläkin on selitys. Sen lähtökohta onkin kaik keuden täyttävä ikienergia, jolla on myös tahto, tunteet ja muut kuvitel tavissa olevat henkiset ominaisuu det. Siksi sitä voidaan kutsua Juma laksi, kaikkivaltiaaksi, joka hallitsee myös ulottuvaisuudet. Vaikka ruumiimme on elämäm me aikana vaihtanut moneen ker taan solujaan, sen toimintoja valvo va sielumme on kuin pienoismalli alkuenergiasta ja elää ikuisesti.

Kirkko tarvitsee jäseniä, muuten ovet menevät kiinni HELSINGIN SEURAKUNNAT pyrkivät Rohkeasti yhdessä hank keellaan varautumaan tulevaisuuteen. Kun jäsenmäärä vähenee, verotulot putoavat. Kymmenen vuoden päästä niiden on lasket tu olevan 15 miljoonaa euroa nykyistä pienemmät. Pudotus voi olla paljon jyrkempikin. Vaikuttaa siltä, että käynnissä olevan kirkon toimintaympä ristön muutoksen suuruutta Helsingissä ei vielä täysin ymmärre tä. Nykyiset rakenteet ja toimintatavat on tehty erilaiseen yhteis kunnalliseen tilanteeseen. Itse ajattelen, että nyt on löydettävä ratkaisuja, jolla päästään eteenpäin kymmenen vuotta. Seurakuntien luottamushenkilöi den ainut tehtävä ei voi olla vuodesta toiseen uusien säästökoh teiden etsintä. Luottamushenkilöiden ohella myös helsinkiläisten olisi ha vahduttava muutokseen. Monien arvostamat joulukirkot, häät, hautajaiset ynnä muut eivät tule itsestään. Kirkot, joissa niitä jär jestetään, tarvitsevat ylläpitoa ja työntekijät palkkansa, eli tarvi taan jäseniä. Minkä roolin helsinkiläiset tulevaisuudessa toivovat kirkolle? Sen keskustelun aika on nyt.

Ville Jalovaara Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston jäsen

misen edellytykset. Se, että yh tä kehitetään, ei saisi olla toisel ta pois. Huolimatta siitä, missä asuu, tulee asioiden olla samal la tavalla. Se helpottaisi myös Es poon ruuhkia. Asiakkaan hyppyyttäminen ovel ta ovelle tulee lopettaa. Asiakkaan ei pidä joutua opettelemaan palve

lurakennetta ulkoa tietääkseen, mis tä apua saa mihinkin. Toinen keskeinen asia tulevas sa soteuudistuksessa on hoitoalan henkilökunnan riittävyys. Työnte kijäpula on todellinen, kun kaikkia avoimia virkoja ei saada tällä hetkel lä täytettyä eikä sijaisiakaan tahdo saada.

INNOSTAVASSA TYÖYHTEISÖSSÄ on hyvä työskennellä. Sellainen syntyy hyvällä johtamisella, missä jokaista yksilöä kunnioitetaan, jokaisella on kirkas oma työnkuva ja jokaisella on aidosti mahdollisuus vaikuttaa työ suunnitteluun, kuten työskentelyta poihin ja työn rytmitykseen. Hyvässä työyhteisössä jokaisel la on hyvä itsetunto oman ammat titaidon hallinnasta, ja toiseen luo tetaan. Työssä kilvoitellaan onnis tumisista – ei siis kilpailla, vaan kilvoitellaan yhteisesti sovittujen ta voitteiden eteen niin, että jokaisen on mahdollista onnistua. Tammikuun aluevaaleissa ensim mäistä kertaa valittavat aluevaltuu tetut tulevat tekemään uusien hy vinvointialueiden suuret strategiset linjaukset niin palveluverkon kuin sitä kannattelevan hallinnonkin kannalta. Äänestäminen näissä vaa leissa on siksi erityisen tärkeää. Ehdokasta valittaessa kannattaa huomioida myös ehdokkaan halu kehittää sotehenkilöstön työhyvin vointia niin, että se on hyvinvointi alueella paitsi vetovoimatekijä myös pitovoimatekijä. Jokainen työ vaati tekijänsä, yksilön.

Eeva Roos aluevaaliehdokas (SDP), Vantaa

Hävittäjähankinnasta päätetään pian ”MIKSI PUHUTAAN sotarikoksista, ikään kuin sotiminen ei aina olisi ri kollista puuhaa? Miksi erotellaan so tilaat ja siviilit? Ihmisiähän sotilaat kin ovat. Miksi maailman johtajat ei vät ymmärrä, että väkivalta synnyt tää vain uutta väkivaltaa?” Nämä kysymykset leikkasin tal teen lehdestä 20 vuotta sitten. Tä män syksyn kysymys on: miksi mei dän on maksettava hävittäjistämme 30 miljardia euroa? 30 000 000 000 euroa kenelle? Juudas Iskariot sai vain 30 hopea rahaa, ja Jeesus Kristus on antanut il maisen Puolustajan kaikille kansoille.

Mirja Grünwald

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

JOTTA SINÄ VOIT JATKAA ELÄMÄÄSI.

430 € 860 € 139 € 95 €

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b • katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

• EHT Sirkka Müller

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

hautakivityöt

09 628 398 HAUTAKIVET

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

BREMERIN KIVI

Adressit

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Joulusiivoukset /ikkunapesut edullisesti. Kotimaisin voimin. Timo & Karina 044 069 1994 Siivous- ja ikkunanpesut vuosien kokemuksella. Kot.tal.väh. kelpoinen. p. 046 888 8440 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Aluevaaliehdokas, haluatko näkyä luotettavassa mediassa ja tavoittaa jopa 390 000 kuluttajaa?

Printti ja verkko ovat yhdessä tehokkaammat.

Kirkkojakaupunki.fi-näkyvyys: Uniikkeja kävijöitä keskimäärin 50 000 viikossa.

Kysy tarjous!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

Itä-Helsingin Hautauspalvelu, Herttoniemi puh. 09 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.hautauspalvelu.com

Rakennusala

Lehden painos: 340 000 kappaletta; Helsinki, Espoo ja Vantaa. Lehti jaetaan postin kautta osoitteellisena jakeluna suomenkielisten ev.lut. seurakuntien jäsenten koteihin pääkaupunkiseudulla kahden viikon välein.

Espoon Hautaustoimisto puh. 09 7002 4828 Espoonaukio 7, 02770 Espoo www.espoonhautaus.fi

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

www.jyrkisaarimaa.fi

PALVELEMME SURUN KOHDATESSA,

Juha Kurvinen, 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva, 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Ostetaan asuntoja

Vuokralle tarjotaan

ASUNNOT JA TONTIT PK-SEUDULTA. EI KULUJA MYYJÄLLE! Nopea kauppa ja hyvä hinta! Kaiken kuntoiset huomioidaan. Asiakirjat laativat LKV:t luotettavasti ja nopeasti. Soita Tommille p. 050 525 7401

Valoisa yksiö 30 m2 Puotila. Las. parv., alkovi, metro lähellä. P. 045 235 6400. Pohjois-Espoo kaksi huonetta 20/30 m2. Siistille opiskelijalle. P. 044 929 4256. Munkkiniemi 2 h+kk+alk 42 m2 Rauhall. valoisa, kesk. sijainti, eläimet ok. Hp 820 €/kk. 0500 488 547

Myydään asuntoja KANGASNIEMI. KT 1h+kk+terassi, hyvä kunto. Yhteisrantaan n. 100 m. H. 25000 €. Et: D. Asuntofantasia LKV, Kivisaarentie 4 B 15, HKI. P. 044 531 3015.

Vuokrata halutaan Apua! 58-vuotias nainen hakee 1-2 h+k max 750€/kk. puh. 045 110 8094

Kiinteistönvälitystä

Lakipalveluja

Tilaisuuksia

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten

Perheoikeudelliset asiat luottamuksellisesti ja ammattitaidolla LEXEL Lakiasiaintoimisto

www.lexellaw.fi

(09) 6150 0200

Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Perunkirjoitukset ja perinnönjaot ammattitaidolla ja myötätuntoisesti. Varaa ilmainen alkukeskustelu

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

asiakaspalvelu@lexly.fi www.lexly.fi

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Palveluja tarjotaan IKÄIHMISILLE MONIPUOLISIA PALVELUJA Yhdessäoloa aidosti välittäen ja kiireettömästi, luotettavasti ammattitaidolla Valmistamme ruokaa, avustamme ulkoilussa ja lähdemme ostoksille kanssasi Meiltä myös lahjakortit! SOITA, NIIN KERROMME LISÄÄ

050 3844 440

Palvelemme pääkaupunkiseudulla. Hinta 45 €/tunti. Saatavilla kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluja. www.hulmua.fi info@hulmua.fi Hulmua OY Y-tunnus 3224621-6

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

laki365.com

010 3379 150

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Kaipaatko juttuseuraa? Apua kodinhoitoon, kaupassa käyntiin ja ulkoiluun?

Pidät teatterista, konserteista, oopperasta ja näyttelyistä mutta tuntuu, että jotain puuttuu. Ehkä ratkaisu pulmaan on Avec. karihatakka1@gmail.com

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit. Kaikki pois. P. 040 361 7594 Luotettavaa juttu-, kävely- ja kulttuuriseuraa tarjolla (Etelä-Hki)! 040 512 0754/Marjo Metalliromu romuajoneuvot, akut noudetaan, 040 855 6850 Noudamme kaikki vanhat ja risat huonekalut ja kodinkoneet pois tieltänne. Easynouto.fi 0447300370

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS ke 1.12. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-tilat, Heikkiläntie 7 A, Hki, kahvit klo 18.30. pe 3.12. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparinkatu 8, Espoo. su 5.12. klo 10 kirkkopyhä Pitäjänmäen kko, Turkismiehenkuja 4, messu, kahvit ja seurat. klo 14 seurat Virtakirkko, Rajatorpantie 8 (Myyrmäki), Vantaa. ti 7.12. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, ”Kehitysyhteistyötä Nepalissa”, K. Kirjavainen, Salomonk. 17 D. ke 8.12. klo 19 Körttikodin puuroseurat, Ratakatu 1a A 3. su 12.12. klo 16 jouluveisuut, Seuratupa, Autotalo. klo 18 jouluseurat, Artturi-sali, Patruunantie 1 (Rajamäki), N-järvi. ma 13.12. klo 18.30 seurat, Leppävaaran kko, Veräjäkallionk.2, Espoo. ti 14.12. klo 18 verkkoseurat, www.facebook.com/herattaja. Ks. www.h-y.fi/tapahtumakalenteri. LIITY JÄSENEKSI p. 06 433 5700.

ESIRUKOUSILTA ti 7.12 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Pekka Reinikainen, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Vuoden viimeinen lehti ilmestyy 16.12. Varaukset 3.12. Pirjo Teva 040 680 4057 Juha Kurvinen 040 665 5983

Ostetaan Ostamme autoja

Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohto niemi Oy p. 050 542 2388. 1930-70-luvun irtaimistot. Arviointi, tyhjennys ja sovitusti loppusiivous. Kuolinpesät, varastot. Käteinen/tili. Luottamuksella. 045 209 8800 Pekka

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203 Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä. Mm. permanentit. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464. KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

KANADAN RAJALLA

MERI- KUVIVETÄÄ LÄI- TELREKEÄ NEN MAA JOULUKIRKKOON

HUSSEININ VAIMO

-1.

VÄLIMEREN

LIESIÄ H

MERILUOTO TASAAMISIIN

ETSIVIEN TUTKIMIA OVEA SOURI ENNEN

RAKENNEVARUS- SPESIALISTI MIEHEN NOSTALGIAVARUSTE BÄNDI

ENKELIHAHMO

REIJON SUKUA

KYLPYLÄ E

ERITTYVIÄ

AFLATUNI

PACKALEN

DIANA

SATUTTAVIA

TANKMAR VIMMAISIA

VANKEUKSISTA

NÄYTTELIJÄ JAMES

KREIVIKUNTA BRITTIKAUPUNKI

poliisiope- R raatio

TAPAHTUNUT

SATAKUNNAN NAINEN RIETAS

KAUSI -KUNTA

KESÄPAIKKOJA

LEIVONNAISIA

FLYNN

KORPELA LÄNTINEN

LÄTKÄTÄHTI RÄTY

AJOKSEN NAINEN

HUGO

SAARI -TAPAUS

LIIAN MAKEITA

PEHKONEN

AURINGONJUMALA

VOI TUNNELMA

-1.

ELG JUUSTOA

RUOKA- M LISTA

TIEDOTTAVA

KETOLA VÄLIMÄKI

ILKOSILLAAN

EI NÄIN J

JOKI OSMO AILI

SHAKESPEAREN KYNÄILEMÄ O

SAVUKOSKEN KAIVOS

PUHUU RUMIA

JÄRVIEN KOKONAISUUKSIA

PÄÄMINISTERI JOHNSON

PERSOONA HARKIMO

HENGITTÄÄ JUHLALLINEN

suorana JAAKOBIN TUSINASSA

1 RAAMATUN PETTURI

JÄÄTIE- POLIITLEFFAN TINEN TÄHTI MEDIALIAM

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

TUN- RANNALLA Norjan VOINELMA INNOSpohkruunun- TUMISEN prinssi JÄLKEEN jalla

NÄYTTELEVÄ LAULAJA CHRIS

JÄTETTÄ

JOKI

JOULUINEN JUOMA HALKOMÄÄRÄ

OJAI NIEMI

ASTIA

RASKASTA TUO TAUDIN

PÄIVÄNRIANNAN ISÄ

-KIELI

NÄYTTELIJÄ MALEK

E -PIIRI N

JÄH- P A MEITÄ

luonnos

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

VOIVAT JOHTAA TALOUDELLISEEN KIIPELIIN

A -KONNA N

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

Hyvää pyhää

5.12.

Toisen adventtisunnuntain evankeliumissa (Luuk. 21:25–33) Jeesus puhuu lopun ajoista ja toivosta.

Adventtiajan ohjelmaa KESKIAJALLA ADVENTTIVIIKOT olivat paaston ja katumuksen aikaa. Silloin tehtiin parannusta ja valmistauduttiin vastaanottamaan Jeesuslapsi. Nykyään puhutaan adventtipaastosta, jolloin voi rauhoittua mietiskelemään joulun sanomaa. Työpaikkojen pikkujoulut vakiintuivat pääkaupunkiseudulla ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Niiden arvellaan olevan kohonneen elintason aikaansaannoksia. Idea aikuisten pikkujouluista lähti koulujen kuusijuhlista.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Rauhan aika tulee

dventti on toivon aikaa. Valmistaudumme Jeesuksen syntymään. Odotamme häntä ahdistustemme ja pelkojemme keskelle toivon ja valon tuojaksi. Sitä viestiä enkelit paimenten kedolla jouluyönä julistivat. Toisena adventtisunnuntaina evankelista Luukas vie meidät lopunajan kosmisiin tunnelmiin – ja toivon näkymiin. Hänen kuvauksensa muistuttavat oman aikamme uhkakuvia, kun puhumme ympäristön tuhoutumisesta ja ilmastoahdistuksesta. ”Maan päällä kansat ovat ahdingossa ja avuttomia, pauhaavien meren aaltojen heiteltävinä”, Luukas kirjoittaa. Pelkät uhkakuvat eivät kuitenkaan auta. Yksinään ne lamaannuttavat. Siksi Luukas jatkaa: ”Kun nämä tapah-

tumat alkavat, ryhdistäytykää ja nostakaa päänne pystyyn, sillä teidän vapautuksenne lähestyy.” Tarvitsemme vahvoja toivon kuvia, sillä ne saavat meidät toimimaan yhdessä. Samaan aikaan ne muistuttavat, ettei kaikki riipu yksin meidän voimistamme. Raamatun lopunajallisissa teksteissä on vahva toivon näkökulma. Luonto uudistuu, ja tulee rauhan aika, jolloin ihmiset elävät sovinnossa keskenään ja sopusoinnussa luonnon kanssa. Ne avaavat kuvan maailmasta, jossa ihmisiä ei enää eroteta toisistaan rajamuureilla. Toivomme tuon toteutuvan, kun Kristus saapuu. Silloin kaikki kyyneleet kuivataan, kaikki suru pyyhitään pois, kaikki kuolema on voitettu ja uusi aamu koittaa. Vielä tuo kaikki on toivon asia – ja kuitenkin jo totta. Se on totta siellä, missä odotamme Kristusta sydämeemme ja hän saa tulla valoksemme.

Tule valoksi elämääni Adventin valot kertovat toivosta. Ne muistuttavat meitä elämän valon, Kristuksen, syntymästä. Aina, kun sytytät adventin kynttilän, rukoile mielessäsi: ”Tule, Kristus, elämäni valoksi.”

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2021

”

Suomessa dialogin tarkoitus näyttää olevan kuunnella pitkiä puheita keskeyttämättä. GEOPOLITIIKAN ASIANTUNTIJA JA OPETTAJA ALAN SALEHZADEH s. 6

MAINOS

Monta hyvää syytä tulla mukaan MUISTILÄÄKETUTKIMUKSEEN Suomessa muistisairautta sairastaa arviolta 193 000 ihmistä. Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti, jota sairastaa noin 70 prosenttia kaikista muistipotilaista. Alzheimerin tauti on etenevä ja parantumaton aivojen sairaus. Oppimiskyky, muisti ja muut älylliset toiminnot heikkenevät vähitellen. Alzheimerin tautiin on olemassa oireita helpottavia lääkkeitä, mutta ei vielä parantavaa tai selkeästi taudin kulkuun vaikuttavaa hoitoa. Uusien lääkkeiden avulla toivotaan voitavan estää tai hidastaa sairauden etenemistä. Samalla muistisairauksien kustannukset yhteiskunnalle pysyisivät hallinnassa.

CRST eli Clinical Research Services Turku on lääketutkimuspalveluita tuottava yritys, joka toteuttaa uusien lääkehoitojen tutkimuksia moniin eri sairauksiin tutkimuskeskuksissaan Turun Kupittaalla ja Helsingin Ruoholahdessa. CRST:n ydinosaamisaluetta ovat erityisesti muistilääketutkimukset. – Meillä on tällä hetkellä käynnissä neljä Alzheimerin taudin lääketutkimusta. Tavoitteena on löytää lääke, joka hidastaa Alzheimerin taudin etenemistä. Kyseisissä tutkimuksissa tutkitaan yhtä suun kautta otettavaa tablettilääkettä ja kolmea pistoksena annettavaa rokotetyyppistä valmistetta. Haemme näihin tutkimuksiin osallistujiksi 45-90 –vuotiaita henkilöitä, joilla on lääkärin toteama, alkava tai lievässä vaiheessa oleva Alzheimerin tauti tai siihen viittavia muistitoimintojen häiriöitä, lääketutkimusyhtiön tutkimusjohtaja Mika Scheinin kertoo ja kannustaa kiinnostuneita ottamaan yhteyttä.

Vapaaehtoisten osallistujien merkitys on korvaamaton lääketutkimuksissa, joissa etsitään apua Alzheimerin tautiin ja muihin muistisairauksiin Tutkimuksiin osallistuvalla henkilöllä tulee myös olla nimettynä tuttu ja turvallinen tukihenkilö, joka on säännöllisesti mukana osallistujan arjessa koko tutkimusjakson ajan.

Auttamishalu motivoi osallistumaan

Tietoa oman muistin voinnista

Lääketutkimukseen osallistuvien henkilöiden muistitoimintoja ja aivojen terveyttä seurataan tarkasti koko tutkimuksen keston ajan. Tutkimuksen osallistujat valitaan tarkoin erilaisten haastattelujen, muistitehtävien ja lääkärin tekemien tutkimusten perusteella. Vaikka henkilö ei lopulta pääsisi osallistujaksi itse lääketutkimukseen, voi hän saada tutkimuksen alkukartoituksista paljon hyödyllistä tietoa aivoterveydestään. Yleensä tutkimukset ovat kestoltaan 1-3 vuotta. Tutkimuksen aikana osallistuja saa jatkaa hänelle määrätyn muistisairauden lääkehoidon käyttöä. Jotkin muut sairaudet ja niiden hoidossa käytettävät lääkkeet saattavat estää osallistumisen.

Monet Alzheimeirin tautia sairastavat tutkimuspotilaat kertovat haluavansa olla hyödyksi, ettei muiden tarvitsisi joutua samaan tilanteeseen. Tutkimusten tärkeimpiä tavoitteita ovat uuden hoidon tehon ja turvallisuuden osoittaminen. Osallistuja voi parhaassa tapauksessa saada myös terveydellistä hyötyä uudesta lääkkeestä, jota ei vielä saa muualta. Terveydellistä hyötyä ei kuitenkaan voida koskaan luvata, sillä kyse on tutkimusvalmisteesta, jonka tehosta ei vielä ole näyttöä. Lisäksi osa tutkittavista saa käyttöönsä lumelääkkeen, jolla ei ole vaikutuksia. Joskus tutkimuslääkkeestä tai -toimenpiteestä voi koitua myös haittoja, ja myös sen vuoksi osallistujien terveydentilaa tarkkaillaan tiiviisti. Tutkimuslääke ja tutkimuskäynnit ovat tutkittaville maksuttomia ja niihin liittyvät matkakulut korvataan.

Miten voi päästä osallistujaksi muistilääketutkimukseen? Haemme käynnissä oleviin Alzheimerin taudin lääketutkimuksiin osallistujiksi henkilöitä, joilla on lääkärin toteama, lievässä vaiheessa oleva Alzheimerin tauti tai Alzheimerin tautia mahdollisesti ennakoiva muistitoimintojen häiriö. Käynnissä oleviin tutkimuksiimme voi tutustua ja ilmoittautua verkkosivuillamme osoitteessa: https://www.crst.fi/tutkimukset/index.html Meihin voi ottaa yhteyttä myös puhelimitse (arkisin klo 12-15): Helsinki 050 5335574 Turku 040 8418400 sähköpostitse: muistitutkimukset@crst.fi

Ilmoittautuminen ei velvoita mihinkään. Otamme ilmoittautuneisiin myöhemmin yhteyttä ja annamme lisätietoa tutkimuksista ja osallistumisesta. Yhteydenotto on luottamuksellinen.

Energiakatu 4, 00180 Helsinki | 050 5335574 Itäinen Pitkäkatu 4B, 20520 Turku | 040 8418400 www.crst.fi

2.12.2021 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s Nokonsertit umero Katso sivulta 4 ja n a k Kauneimmat joulu o j i E laulut takasivulta kai Koronarajoitukset suitsivat yhteislaulu tilaisuuksia s. 7

Pääotsikko Kuusijärvellä kajahtaa 3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 merkkiä /kpl ja loppuun sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

Kirsi Vuorikivi kutsuu Valon laulajaisiin s. 2

Rekolan seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaajan Kirsi Vuorijoen lempijoululaulu on Jouluna he ovat kaikki täällä. − Sekä sävel että sanat ovat uskomattoman kauniit. Kun kuulen sen, alkaa kurkkua kuristaa.

Laululla valoa kaamokse Valon laulajaisissa etsitään joulu tunnelmaa Kuusijärven maisemissa. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

änä vuonna Rekolan seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaaja Kirsi Vuorikivi pääsee touhuamaan Valon laulajaiset -tapahtumaan Kuusijärven maisemiin Vantaalle. Laulutapahtuma jouduttiin perumaan viime vuonna koronan vuoksi. Valon laulajaiset järjestetään perinteiden mukaan talvipäivänseisauksena eli tiistaina 21.12. Tapahtuman järjestävät Rekolan ja Hakunilan seurakunnat. Tapahtumassa Kuusijärvi, joka ei oikeasti ole järvi vaan metsälampi, kierretään ympäri jou-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 19/2021

lulauluja laulaen. Reitti valaistaan kynttilöillä, ja matkan varrelle on sytytetty myös kaksi nuotiota. Koska eletään vuoden pimeintä aikaa, osallistujien kannattaa tuoda mukanaan myös lyhty tai taskulamppu. − Kuusijärvi on hurjan tunnelmallinen pimeällä, kun valot heijastuvat hienosti veden pinnalta, Vuorikivi sanoo. Osallistujat jaetaan noin 25 hengen porukoihin. Ryhmien vetäjinä toimivat kanttorit ja laulavat vapaaehtoiset. Lähtö tapahtuu noin kymmenen minuutin välein Kuusijärven uimarannasta. − Tämän ei ole tarkoitus olla mikään urheilusuoritus vaan pikemminkin hyvää tekevää maleksimista joululaulujen parissa, Vuorikivi muistuttaa. Kierrokseen menee noin 45 minuuttia, ja Kuusijärven rantaviivaa kulkeva hiekkatie on hieman yli kilometrin pituinen. Hiekkatietä on juuri kun-

nostettu, joten tapahtumaan voi osallistua hyvin lastenvaunujen kanssa. Täysin esteetön reitti ei kuitenkaan ole. Reitin varrella soitetaan kelloja, ja metsään on kätketty erilaisia yllätyksiä. Tapahtumassa on luvassa perinteisiä ja koskettavia joululauluja, jotka Rekolan kanttori ja tapahtuman alullepanija Sirkku-Liisa Niemi on valinnut tilaisuutta varten yhdessä kollegojensa kanssa. − Olemme valinneet mahdollisimman tuttuja lauluja, joita lapset ja aikuiset voivat laulaa yhdessä. − Laulamme esimerkiksi Joulupuu on rakennettu. Se on suomalainen perusbiisi, ja se sopii aivan kaikille, Niemi sanoo. Se sattuu myös olemaan Niemen lempijoululaulu. Parhaimmillaan Valon laulajaisiin on osallistunut jopa 500 henkeä. Kirsi Vuorikivi toivoo, että tänäkin vuonna mahdollisimman moni uskal-

Joulun odotusta ulko ilmassa Tunnelmavalaistu joulupuisto ja talli Myyrmäessä Tunnelmavalaistu Tähden tie -joulupuisto ja Jeesus-lapsen talli ovat nähtävillä loppiaiseen 6.1. saakka Myyrmäen kirkon pihalla, Uomatie 1. Valaistua ympäristötaidetta ovat toteuttaneet iltapäiväkerhon lapset ja aikuiset. Puistossa voi kulkea omatoimisesti ja ihailla joulun symboleja ja muuta taidetta milloin vain. Valot syttyvät joka päivä klo 15. Jeesus-lapsen talli on auki arkisin klo 12–16 sekä 13.–17.12. ja 20.–21.12. klo 12–19. Paikalla järjestetään ti 14.12. klo 18–19 Koko perheen joulupolku -tapahtuma, jossa on jouluisia puuhatehtäviä sekä glögi- ja piparitarjoilu.

Joulutapahtuma Korson Ankkapuistossa

Korson alueen toimijat järjestävät joulutapahtuman Ankkapuistossa su 12.12. klo 15–18. Korson seurakunnalla on tapahtumassa oma toimintapiste. Joulupolulla voi etsiä kynttilöiden, enkeleiden ja jouluisten koristeiden joukosta joulutähteä. Tähti johdattaa talliin Jeesus-lapsen ja tallin eläinten, aasin ja lampaiden luo. Jouluevankeliumi luetaan klo 15.30, 16.30 ja 17.30. Tiernapojat laulavat klo 16 ja 17.

Kartanon joulu Hakunilassa

”

On kiva katsella pikku ihmisten jännitystä pimeässä fikkareiden valossa. KIRSI VUORIKIVI

tautuisi mukaan. Vuorikivi itse odottaa erityisesti paikalle pieniä laulajia. − Lapset ovat aina ihanan hellyttäviä. On kiva katsella pikku ihmisten jännitystä pimeässä fikkareiden valossa, Vuorikivi kertoo.

VANTAAN SEURAKUNNAT JÄRJESTÄVÄT useita koronaturvallisia Kauneimmat joululaulut -tapahtumia. Tässä pari tärppiä. Sunnuntaina 12.12. klo 12 kajahtaa ilmoille setti Kauneimpia joululauluja Håkansbölen kartanon pihapiirissä (Kartanontie 1) osana Kartanon Joulu -tapahtumaa. Mukana tapahtumassa ovat myös tiernapapit. Ennen laulutilaisuutta on mahdollista osallistua Hakunilan kuusikirkkoon, jossa koristellaan kirkkosalin kuusi osana jumalanpalvelusta. Keskiviikkona 15.12. klo 12 Hakunilan seurakunta järjestää Facebook-sivuillaan Kauneimpien joululaulujen toivelaululive -tapahtuman. Kanttorit Sini Nikku ja Tuomas Heikkilä toteuttavat tapahtumassa katsojien laulutoiveita. ■

Lisää Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia löytyy sivulta 16 ja verkosta osoitteesta vantaanjoulu.fi

Vuoden tauon jälkeen järjestetään perinteinen Kartanon Joulu -tapahtuma 11.–12.12. klo 10–15 Håkansbölen kartanolla, Kartanontie 1. Hakunilan seurakunta on mukana alueen toimijoiden järjestämässä tapahtumassa. Hakunilan kirkossa su 12.12. klo 10 alkavan Kuusikirkon jälkeen joululaulukulkue vaeltaa kirkolta kartanolle. Su 12.12. klo 12 kartanon pihalla kuullaan monikielinen jouluevankeliumi ja lauletaan Kauneimmat joululaulut. Sen jälkeen nähdään vetonaulaksi muodostunut Tiernapapit, jossa ovat mukana nykyinen ja entinen kirkkoherra Hans Tuominen ja Reijo Liimatainen. Seurakunnan seimiaitta on auki lauantaina ja sunnuntaina.

Kirkonkylän joulu

La 18.12. klo 12–16 Vantaan Pyhän Laurin kirkolla, Kirkkotie 45, voi virittäytyä joulun odotukseen Kirkonkylän joulussa. Jo ennen varsinaisen tapahtuman alkua klo 11 kuullaan kirkossa luento joulutavoista entisaikaan. Lasten joululaulut lauletaan klo 12 kirkossa, Hertta-kirkonrotan joulukoti on avoinna ja lisäksi lapsille on luvassa askartelua ja vetokoira-ajelua. Joulumarkkinat levittäytyvät Pappilan puistoon, ja ohjelmassa on Kirkonkylä-opastuksia. Kotiseutumuseo on tapahtuman ajan avoinna. Tilaisuuden järjestävät yhdessä Tikkurilan seurakunta ja Vantaa-Seura. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 19/2021

Musiikkia joulun aikaan HEIKKI KYNSIJÄRVI

Vantaan kirkkojen konserteissa voi virittäytyä joulun tunnelmaan. TORSTAINA 2.12. ■ Koivukylän Lions klubin joulukonsertti

klo 19 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Laurus-nuorisokuoroa johtaa Heidi Harinen, Anssi Pyykkönen, urut. Liput 20 e, sis. pullakahvit klo 18 alkaen.

PERJANTAINA 3.12. ■ Vox Silentii – Laulumeditaatio, Joulun

Valo klo 17–18 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Lepoa ja virkistystä väsyneille. Tervetuloa laulamaan, kuuntelemaan, hiljentymään ja keskittymään. Meditaatiohetki on ilman puhetta. Vapaaehtoinen 10 e tukiraha. ■ Kivistö Lions Clubin joulukonsertti klo 18 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Esiintyjinä edistyneitä lauluoppilaita, pianisti Säde Erkkilä. Vapaa pääsy, mahdollinen ohjelmamaksu. ■ Joulun tarina -hyväntekeväisyyskonsertti klo 19 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Major Big Band ja Apa & Erika Niemelä. Tarinallisessa illassa kurkistetaan Karpaattien toiselle puolelle nykyEuroopan köyhimpien kylien lasten joulunviettoon. Hetkeksi liitytään myös muinaisten tietäjien matkaan. Vapaa pääsy. Mahdollisuus osallistua Joulun lapsi -keräykseen Romanian syrjäkylien lapsille. ■ Pähkinänsärkijä klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. UMO Helsinki Jazz Orchestra, kapellimestarina Ed Partyka. Liput 28/25/15 e Ticketmaster. ■ Joulu Pohjantähden alla klo 19 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Petri Laaksonen ja yhtye. Liput 20 e Ticketmaster.

UMO Helsinki Jazz Orchestra soittaa jazzsovituksen Tšaikovskin Pähkinänsärkijästä Pyhän Laurin kirkossa perjantaina 3.12.

LAUANTAINA 4.12. ■ Rekolan sekakuoron joulukonsertti

klo 16 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Kuoroa johtaa Aamu Pulkkinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. ■ Vantaan musiikkiopiston lauluoppilaiden joulukonsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Vapaa pääsy. ■ Pekka Laakso ja ystävät -joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Esiintyjinä Mirja Aittamo, Simo Laakso ja Pekka Laakso laulu, Sirke Nieminen urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

1940-luvun tunnelmiin. Musiikki koostuu pääosin lottien lauluista sekä Harmony Sisters -yhtyeen klassikoista. Musiikin lomassa tarinaa kuljettaa sotamies Onnin ja Ainolotan välinen kirjeenvaihto rintamalta. Korsolaista NaisSound-kuoroa johtaa Kaapo Ijäs. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. ■ Helsingin palokunnan soittokunnan konsertti klo 18 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Liput 10 e.

SUNNUNTAINA 5.12.

■ Sotaorpojen itsenäisyyspäivän konsertti

■ Vantaan Suzukisoittajien joulukonsertti

klo 16 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. ■ Suomen lotta – kirjeitä ja säveliä rintamalta klo 16 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Konsertti kunnioittaa Lotta Svärd 100 -juhlavuotta ja vie kuulijansa sodan ja

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 19/2021

MAANANTAINA 6.12. klo 14 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Kamarikuoro QoroQuando. Vapaa pääsy. ■ Isänmaalisten virsien ilta klo 16 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Matti Hyry. Urut Sakari Torkki. Illan juontaa ja hartauden pitää Pentti Saulio. Mukana mieskuoro A-men. Vapaa pääsy.

■ Korson Mieslaulajien itsenäisyyspäivän

■ Mikkolan musiikkiluokkien joulu-

konsertti klo 17 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Joht. Pekka Itkonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

konsertti klo 18 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Vapaa pääsy. ■ I’ll Be Home for Christmas klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Finnair Singers -kuoroa johtaa Emma Kuntsi. Liput 15/10 e Holvi-verkkokaupasta.

KESKIVIIKKONA 8.12. ■ Julkonsert med Luciakröning

klo 18.30 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vantaan musiikkiopiston ruotsinkielisen opetuksen oppilaiden konsertti. Vapaa pääsy. ■ Martinlaakson koulun joulukonsertti klo 18.30 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Martinlaakson ala- ja yläkoulun oppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 9.12. ■ Jouluista päivämusiikkia klo 12 Tikkuri-

lan kirkossa, Asematie 12 a. Iina Katila, urut. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 10.12. ■ Vantaan Mieskuoro Vantasian -joulu-

konsertti klo 18 ja klo 20 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 15 e kuorolaisilta ja kirkon ovelta ennen konserttia. ■ Amente-kuoron konsertti klo 19 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Joht. Riikka Heinzmann, Laura Lintula, piano, Enni Satovuo, huilu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. ■ Laurus Nuorisokuoron joulukonsertti klo 19 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Vapaa pääsy.

JUHA MUSTONEN

■ Vantaan naislaulajien joulukonsertti

klo 19 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpan tie 8. Vapaa pääsy, mahdollinen ohjelma maksu.

TIISTAINA 14.12. ■ Helsingin poliisisoittokunnan joulukon-

LAUANTAINA 18.12.

sertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkko tie 45. Solistina sopraano Helena Juntunen. Vapaa pääsy.

■ Kom, julen är här! klo 17 Pyhän Laurin

KESKIVIIKKONA 15.12. ■ Kajauttajat-kuoron joulukonsertti

Laura Närheä kuullaan 22.12. Pyhän Laurin kirkossa.

Janne Maarala konsertoi 22.12. Hakunilan kirkossa.

SINI PENNANEN

JUUSO WESTERLUND

Petri Laaksonen esiintyy 3.12. Tikkurilan kirkossa.

klo 13 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Tikkurilan Seudun Eläkkeensaajat yhdistyk sen kuoro Kajauttajat esittää joululauluja. Konsertissa on myös yhteislauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. ■ Vantaan musiikkiopiston klassisen kitaran oppilaiden joulukonsertti klo 18 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Vapaa pääsy. ■ JouluVantasia klo 18 Myyrmäen Virta kirkossa, Rajatorpantie 8. Vantaan mies kuoro Vantasia. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. ■ Vantaan musiikkiopiston puhallinorkesterien joulukonsertti klo 19 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 16.12. ■ Jouluista päivämusiikkia klo 12 Tikkuri

LAUANTAINA 11.12.

■ Eloisaa Joulua! klo 19 Myyrmäen Virta

■ Joulukonsertti klo 17 Pyhän Laurin kirkos

kirkossa, Rajatorpantie 8. Eloisalauluyhtye. Vapaa pääsy, mahdollinen ohjelmamaksu. ■ Suomen Laulun Joulu klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Suomen Lau lua johtaa Esko Kallio, mukana sopraano Hedvig Paulig ja pianisti Salla Pynssi. Liput 20/15 e kuorolaisilta ja kirkon ovelta ennen konserttia.

sa, Kirkkotie 45. Viivi Tulkki, sopraano, Mari Hautaniemi, mezzosopraano ja Terje Kukk, piano ja urut. Vapaa pääsy. ■ Vantaan musiikkiopiston Huiliskothuiluyhtyeen joulukonsertti klo 18 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Vapaa pääsy. ■ Ilouutinen jouluun klo 19 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Mikko Harjun joulu konsertti. Liput 29 e Ticketmaster. ■ Laurus Kamarikuoron joulukonsertti klo 19.30 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 12.12. ■ Vantaan seurakuntien kamarikuoron

joulukonsertti klo 17 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Vapaa pääsy.

MAANANTAINA 13.12. ■ Joulun sävelet klo 18 Pyhän Laurin kirkos

sa, Kirkkotie 45. Lauluyhtyeet Kupliva Ilo, Soliseva ja MQ Ensemble. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. ■ Neljän kanttorin joulukonsertti klo 19 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Pekka Soranummi, Hannu Lehtikangas, HannuPekka Heikkilä ja Hannu Niemelä. Liput 20 e, sisältyy joululevy.

jekti. Ovella jaossa korvatulppia, perheen pienimmille lainattavissa reilut kymmenen paria kuulosuojaimia. Vapaa pääsy, vapaaeh toinen kolehti Hämeenkylän seurakunnan rippikoulutyölle.

lan kirkossa, Asematie 12 a. SirkkuLiisa Niemi, urut. Vapaa pääsy. ■ Rauhaa, vain rauhaa. Malmin mieslaulajien joulukonsertti klo 18 Hakunilan kirkos sa, Hakunilantie 48. Luvassa on tuttua ja uudempaa, tunnelmallista joulumusiikkia. Kuoroa johtaa Viive Mäemets. Urkurina Tuomas Heikkilä. Vapaa pääsy. ■ Joulu soi! klo 18 ja klo 20 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vantaan kamarikuo ron joulukonsertti. Johtaa Ilona Korhonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. ■ Jouluinen konsertti to 16.12. klo 19 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Jousi yhtye Valoisa, johtajana Alisa Luukka. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 17.12. ■ Hannu Holman lauluoppilaiden joulu-

konsertti klo 18 Länsimäen kirkossa, Kero kuja 9. Hannu Holman lauluoppilaat tunnel moivat perinteisessä joulumatineassa Länsi mäen kirkossa. Pianistina Anni Holma. Vapaa pääsy. ■ JouluQ klo 19. Kamarikuoro QoroQuando Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. ■ Raskaimmat joululaulut klo 18 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Tutuimpia joululauluja raskaalla hevisäestyksellä. Saa laulaa mukana. Esiintymässä Hämeenkylän seurakunnan Raskaimmat joululaulut pro

kirkossa, Kirkkotie 45. Helsingebygden kör kuoro esiintyy. Mukana Sandra Långbacka ja Vantaan Lucia. Liput 15 e. ■ Korson Mieslaulajien joulukonsertti klo 18 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Joht. Pekka Itkonen. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

SUNNUNTAINA 19.12. ■ OTK:n Naislaulajat ry:n joulukonsertti

klo 15 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

MAANANTAINA 20.12. ■ Tähti, tähdistä kirkkain. Vivacekuorojen

joulukonsertti klo 19 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Hakunilan kirkon täyttää monipuolinen, jouluinen kuoromusiikki, kun Vivacekuoroperheen kokoonpanot konser toivat. Kuoroja johtaa Mia Makaroff. Vapaa pääsy, väliajalla maksullinen buffetti kuoro jen toiminnan tukemiseksi. ■ The Joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Aventur Showkuoro esiintyy. Liput 20/10 e ovelta.

TIISTAINA 21.12. ■ Ave maris stella klo 19 Pyhän Laurin

kirkossa, Kirkkotie 45. Corvus Laurencij kuoro esittää keskiaikaista ja gregoriaanista joulumusiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKONA 22.12. ■ Laura Närhen joulukonsertti klo 19 Pyhän

Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput alkaen 29 e Ticketmaster. ■ Valoa jouluun. Janne Maaralan jazzhenki nen pianokonsertti klo 19 Hakunilan kirkos sa, Hakunilantie 48. Alunperin vantaalainen pianotaiteilija Janne Maarala konsertoi Hakunilan kirkossa. Konsertissa Maarala esittää sovituksiaan ja tulkintojaan tutuista joululauluista ja virsistä sekä muutamista klassisen musiikin teoksista. Yleisöllä on myös mahdollisuus toivoa joululauluja tai virsiä, joihin taitava improvisoija Maarala luo tulkinnat ja muunnelmat paikan päällä. Vapaa pääsy.

KOONNUT JUHA-PEKKA VANHATALO Tule konserttiin vain täysin terveenä. Tilaisuuksissa on vahva suositus kasvomaskin käytölle. Konsertteihin on vapaa pääsy, ellei toisin mainita. Ohjelman ostaminen on vapaaehtoista. Lisätietoa ja lisää konsertteja osoitteessa vantaanjoulu.fi KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 19/2021

Maratonlajissa pitää sietää kesken Ennen kuin Rekolan seurakuntalaiset valitsevat uuden kirkkoherran, on hyvä tietää, mitä työ käytännössä on. Siitä kertoo Korson kirkkoherra Tuomas Antola.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

ekolan seurakunnassa valmistaudutaan kirkkoherranvaaleihin. Seitsemän hakijaa käy ensin Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin haastattelussa. Kapituli asettaa heistä kolme vaalisijoilla kansanvaaliin, jonka tarkka ajankohta ei ole vielä tiedossa. Ennen kuin yli 18-vuotiaat Rekolan seurakunnan jäsenet äänestävät noin 12 000 jäsenen seurakunnalle uuden johtajan ja 23 hengen työyhteisölle esihenkilön, on hyvä tietää, mitä kirkkoherra käytännössä tekee. Siitä kertoo naapuriseurakunnan Korson kirkkoherra Tuomas Antola. Hän on johtanut noin 16 500 jäsenen ja 32 työntekijän seurakuntaa maaliskuusta 2018. Sitä ennen hän toimi yksipappisen Myrskylän kirkkoherrana.

aa muusta yhteiskunnasta siinä, että kirkkoherra on hengellinen johtaja, Tuomas Antola sanoo. – Minulle tässä on oleellista se, että toimin myös liturgina ja saarnaan messuissa. Mittasuhteet täytyy pitää hallussa eli saarnavuoro on noin kerran kuussa, sillä johtaminen on päätyöni. Monenlaiset hallintotehtävät vievät suuren osan ajasta.

KIRKKOLAKI ASETTAA kirkkoherran suuriin saappaisiin. Hän vastaa kaikesta, mitä seurakunnassa tapahtuu niin, että toiminta on lain, kirkon tunnustuksen ja tehtävien mukaista. Tämä tapahtuu yhteistyössä luottamushenkilöistä koostuvan seurakuntaneuvoston kanssa. Kirkkoherra on työyhteisön esihenkilö ja seurakuntansa talouspäällikkö. – Johtaminen seurakunnassa ero-

Korsossa on haastattelua edeltävänä päivänä päättynyt piispantarkastus. Siitä seurakuntalaisille näkyi eniten Korso-messu, jossa piispa Teemu Laajasalo saarnasi. Antolalle pariviikkoinen tarkastus on ollut todella työntäyteistä aikaa, sillä tarkastuksessa on käyty läpi seurakunnan toiminnot, mietitty niiden kehittämistä ja verkostoiduttu yhdistysten ja yritysten kanssa.

”

KOKOUKSET JA NIIHIN LIITTYVÄ SUUNNITTELU- JA VALMISTELUTYÖ TÄYTTÄVÄT KIRKKOHERRAN KALENTERIA. TUOMAS ANTOLA

– Tämä on ollut tiivistä ja samalla antoisaa aikaa, jossa ei ole paljoa ehtinyt hengähtää. Se, mitä monet seurakuntalaiset eivät tule ajatelleeksi, on, miten paljon kokoukset ja niihin liittyvä suunnittelu- ja valmistelutyö täyttävät kirkkoherran kalenteria, Antola sanoo. Näin on varsinkin seurakuntayhtymään kuuluvassa seurakunnassa. – Oman seurakuntaneuvoston lisäksi ovat yhteisen kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston kokoukset, kirkkoherrojen kokoukset ja erilaiset projektit, joista vastuullani on nyt Sielun latauspiste -niminen hanke. Siinä pyritään luomaan digitaalista alustaa, jonka avulla voitaisiin tavoittaa erityisesti nuoria aikuisia. Yhteisistä hankkeista vastaa aina joku kirkkoherra, Antola kertoo. TALOUSVASTUU PITÄÄ sisällään kaikkea mahdollista yksittäisten laskujen hyväksymisestä seuraavan vuoden talousarvioon ja pidemmän aikavälin suunnitteluun. Yhtymässä strategia päätetään yhteisesti ja rahat tulevat yhteisestä kassasta. Siitä, miten paikallisesti toimitaan strategian mukaan ja miten rahat käytetään, päätetään seurakunnassa. – Kun kirkon jäsenmäärä laskee, niin kehys pienenee joka vuosi. Se tarkoittaa sitä, että pitää miettiä pitkäjänteisesti henkilöstösuunnitelmaa ja sitä, pystytäänkö jatkossa ylläpitämään kaikki tilat, Tuomas Antola kiteyttää. Rippileireille Antola ei tänä vuonna ehtinyt. Kasteita, häitä ja hautaan siunaamisia hän tekee, kun tarvitaan. Sielunhoitotilanteita tulee vastaan aika ajoin.

MAIJA SAARI

Vantaankoski leikkaa tukia

Vantaankosken seurakunnalle tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat tärkeitä arvoja.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 19/2021

Vantaankosken seurakuntaneuvosto päätti 18.11., että Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen ja Lähetysyhdistys Kylväjän saamaa tukea vähennetään kolmanneksella. Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys (SLEY) menettää 400 euron tukensa täysin. Tukisummat suunnataan muille kirkon sopimusjärjestöille. Päätös koskee vuoden 2021 kansainvälisen tuen määrärahaa. Taustana päätökselle oli jär-

jestöjen suhtautuminen naisten pappeuteen. Seurakuntaneuvosto päätti asiasta äänin 8−8 eli puheenjohtajan ääni ratkaisi. Puheenjohtajana toimii kirkkoherra Hannu Pöntinen. − Koen tärkeäksi, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuvat oikeasti. Ei ole oikein, että sanotaan: ”Meillä ei ole mitään naisia vastaan, mutta emme palkkaa naisia”. Jos kaikki ajattelisivat samalla tavalla, naispapeilla ei olisi toimintaedellytyksiä, Pöntinen sanoo. Lähetysyhdistys Kylväjän tuki putoaa 12 000 eurosta 8 000 eu-

roon, ja Kansanlähetyksen tuki 11 000 eurosta 7 000 euroon. Tuet siirretään Kirkon Ulkomaanavulle. Seurakuntaneuvoston jäsen Pekka Mäkipää jätti päätökseen kirjallisen eriävän mielipiteen. Sen mukaan tehty päätös ”asettaa seurakunnan lähetystyön alttiiksi ja sijaiskärsijäksi”. Mäkipään mukaan lähetystyömäärärahoilla ei tule ”tehdä kotimaista kirkkopolitiikkaa”, eli ottaa kantaa siihen, että järjestöt eivät palkkaa naisia papeiksi. Kahdeksan leikkauksia vastustanutta henkilöä yhtyi eriävään mielipiteeseen.

neräisyyttä

– Kirkkoherraan kohdistuu odotuksia työyhteisöstä, luottamushenkilöiltä, seurakuntayhtymän yhteisestä työstä, seurakuntalaisilta ja läheisiltä eikä vähiten itseltä. Täytyy siis säännöllisesti huoltaa itseään, että jaksaa, pohtii Korson kirkkoherra Tuomas Antola.

Viestintä on keskeinen osa työtä. Siihen kuuluu sen miettiminen, miten seurakunta tavoittaa myös kirkkoon kuulumattomat ihmiset. Työyhteisön sisällä viestintä alkaa siitä, että kirkkoherran ovi on auki. Kirkkoherran pitää verkostoitua ja osallistua alueen tapahtumiin. Rekolan ja Korson seurakuntien alueella monikulttuurisuus on arkea, joten seurakunnan pitää olla ennakkoluuloton, tehdä uusia avauksia ja käydä uskontodialogia. − Kirkkoherralta vaaditaan kykyä innostaa ja motivoida muita ja muistuttaa, että kirkon ja itse kunkin työ on merkityksellistä. Monenlaisissa ristipaineissa kannattaa muistaa, että kirkkoherran tehtävä on maratonlaji, jonka tärkeimmän pääoman eli luottamuksen saavuttaminen vie aikaa. Keskeneräisyyden sietokykyä tarvitaan. ANTOLAN MUKAAN kirkkoherran pitää rakastaa seurakuntansa ja pitää samalla huolta itsestään ja läheisistään. Hyvä on opiskella, seurata aikaansa ja olla kiinnostunut niin kirkon peruskirjasta Raamatusta kuin jokaisesta kohdatusta ihmisestä. − Kun olemme kiinnostuneita ihmisistä, hekin kiinnostuvat meistä. ■

Parempi Vantaa -kisan voittaja Vantaan seurakuntien Parempi Vantaa -ideakilpailun voittajaksi on valittu Salaado Qasimin ja Faisa Qasimin Maan muuttajat -hanke. Hankkeen tarkoituksena on kannustaa erityisesti monikulttuurisia nuoria hakeutumaan eri aloille. Projekti toteutetaan taiteen keinoin, yhdessä oppilaitosten ja nuorten kanssa. Voittajaidea palkittiin 2 000 eurolla. Tunnustuspalkinnon sai Teija Hietikon hanke Yhteisöllisyyttä

pihapelein. Siinä ideana on yhdistää erilaisia ihmisiä liikuntaleikkien avulla. Hänet palkittiin 1 000 eurolla. Parempi Vantaa -ideakilpailuun tuli yhteensä 31 ehdotusta. Voittajahankkeet toteutetaan ensi vuoden aikana.

Hyvä tietää koronarajoituksista Aluehallintoviraston määräämät uudet koronarajoitukset astuivat Uudellamaalla voimaan 25.11. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli antoi toimintaohjeet seurakunnille.

Vantaan seurakunnissa osaan Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksista pääsee koronapassilla, jolloin tilaisuuden henkilömäärää ei ole rajoitettu. Jos tilaisuuteen ei edellytetä koronapassia, tilaisuuden henkilömäärä on rajattu puoleen. Kunkin tilaisuuden käytäntö kannattaa tarkistaa seurakuntien verkkosivujen tapahtumakalenterista kirkkovantaalla.fi sekä vantaajoulu.fi-sivuilta. Rajoitukset eivät koske jumalanpalveluselämää eivätkä hartauksia, kerhoja tai kirkollisia toimituksia kuten kasteita, vih-

kimisiä ja hautaan siunaamisia. Rajoitukset eivät koske myöskään konsertteja eivätkä esityksiä, kun kaikille on istumapaikat. Kaikissa tilaisuuksissa on vahva maskisuositus.

Rippikoulu kiinnostaa Rippikoulujen suosio kestää: ilmoittautumisia Vantaan seurakuntien ensi vuoden rippikouluihin tuli 1 498, mikä on 89,5 prosenttia vuonna 2007 syntyneistä kirkkoon kuuluvista vantaalaisista. Ilmoittautuneisiin kuuluu

myös kirkkoon kuulumattomia. Prosenttiosuus on pysynyt lähes samana viimeiset neljä vuotta. Osa nuorista käy rippikoulun myöhemmin, esimerkiksi 16-vuotiaana tai asepalveluksen aikana. Lisäksi osa nuorista käy riparin muualla kuin seurakuntien rippikouluissa, kuten järjestöjen leireillä.

Piispa valittiin Lapuan hiippakunnan piispaksi on valittu Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti Matti Salomäki. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 19/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 2.–16.12.

ESKO JÄMSÄ

ISTOCK

Koronarajoitukset 25.11.‒24.12. ■ Rajoitukset eivät koske jumalanpalveluselämää, hartauksia, kerhoja, toimituksia, konsertteja eikä esityksiä, joissa kaikilla on istumapaikat. ■ Rajoitukset koskevat erityisesti Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuuksia. Osaan yhteislaulutilaisuuksia pääsee koronapassilla. Osassa osallistujamäärä on rajattu puoleen, jolloin koronapassia ei edellytetä. Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksien käytännöt voi tarkistaa takasivulta tai vantaanjoulu.fi ■ Kaikissa tilaisuuksissa vahva maskisuositus. ■ Jumalanpalveluksia voi seurata verkkolähetyksinä seurakuntien Facebook-sivuilla ja Youtube-tileillä.

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Iltakirkko Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa torstaisin klo 18. Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa perjantaisin klo 12. Musiikkihetki Facebookissa lauantaisin klo 18 ja keskiviikkoisin klo 12. Luottamuksen rukoushetki Facebookissa ja YouTubessa maanantaisin klo 18. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa. Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa. Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 19/2021

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Hakunilan kirkko on avoinna ma– to klo 9–14. Iltakirkko torstaisin klo 18. Nuorten valmistamassa iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja. Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45. Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Ehtoollista vietetään joka toinen viikko. Maanantain yhteisölounas maanantaisin klo 11.30–13. Ensimmäinen kattaus klo 11.30, toinen kattaus klo 12.15. Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14. Syksyn viim. 13.12. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12. Juhani Leppälä ja Taisto Kotomäki. Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15– 19.15. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Syksyn viim. kerta 8.12. Messu, toinen adventtisunnuntai su 5.12. klo 12. Kirkkokahveilla kiitämme nuorisopappi Tuomo Kahenvirtaa pitkästä työtoveruudesta. Tuomo Kahenvirta, Sari Kokkonen, Margit Hakamäki, Juha Paukkeri. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus ma 6.12. klo 10. Harri Nurminen, Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä. Partiolippukunta Sotungin Tuli-

Tikkurilan seurakunnan diakonille Toomas Takalalle joulussa tärkeintä on rauhoittuminen ja lepääminen sekä yhteinen aika rakkaiden ihmisten kanssa.

Menokasvo Lähde yhteiseen joulunviettoon Tikkurilan kirkolle Jouluaattona Tikkurilan kirkolla vietetään yhteistä joulua. Tikkurilan seurakunnan diakoni Toomas Takala, mitä silloin tapahtuu? − Vietämme jouluaattoa ihmisten kanssa, jotka haluavat juhlia muiden seurassa. Toiveemme on, että joulunvietto rakennetaan yhdessä osallistujien kanssa. − Voimme koristella tilaa, leipoa joulutorttuja ja laulaa joululauluja. Tarkoituksena on myös osallistua Tikkurilan kirkon aattohartauteen. Kenelle tapahtuma on tarkoitettu? − Ennen koronaa järjestimme yksin asuville suunnattuja joulunviettoja. Tällä kertaa haluamme kutsua mukaan jokaisen, joka kaipaa yhteistä joulujuhlaa. − Silloin on myös paikalla olevien seurakunnan työntekijöiden jouluaatto. Olemme mukana viettämässä joulua ja juhlimassa.

Miten aiot viettää joulua, kun et ole töissä? − Vietän joulua perheen kanssa. Meillä on tiedossa puolisoni kanssa joulukierros Uudellamaalla ja Tampereella, kun käymme vanhempieni ja appivanhempieni luona. − Tärkeintä on olla ilman mitään ihmeellistä ohjelmaa. Tiedossa on ainakin lepoa, yhdessäoloa ja koiran kanssa ulkoilua. Mahdollisesti käymme myös joulukirkossa. Mistä asioista pidät joulussa eniten? − Minulle joulu on rauhoittumisen aikaa. Joulusauna kruunaa oman jouluni. Se on tärkeä juttu. KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO Joulunviettoa Tikkurilan kirkolla (Asematie 12) jouluaattona 24.12. klo 15−18. Ilmoittautuminen 13.–16.12. heli.varstala@evl.fi tai Heli Varstala p. 050 5758684. Katso lisää vantaanjoulu.fi.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 2.–16.12.

kettujen myyjäiset ma 6.12. klo 11.30. Päivähetki Raamatun äärellä ti 7.12. klo 12–13.30 Jari Araneva. Seniorien Kauneimmat joululaulut ke 8.12. klo 13. Tuomas Heikkilä, Sasu Rauhala, Mirja Jalo. Ei koronapassia. Raamattuluento ke 8.12. klo 18.30. Jeesus taivaassa. Lehtori Liisi Jokiranta. Perheiden puurojuhla to 9.12. klo 17. Lasten kauneimmat joululaulut to 9.12. klo 18. Sari Kokkonen, Sini Nikku, Eija Hyytiäinen. Ei koronapassia. Kuusikirkko Hakunilassa su 12.12. klo 10. Tiina Palmu, Sini Nikku. Ennen messua joulupuuro, messun jälkeen perinteinen joululaulukulkue Håkansbölen kartanolle. Nuorten joulujuhla su 12.12. klo 14.30. Tiina Palmu, Margit Hakamäki. Seniorikerho ti 14.12. klo 13. Joulutunnelmissa. Rauhaa, vain rauhaa Malmin mieslaulajien joulukonsertti to 16.12. klo 19. Vapaa pääsy. Tuomas Heikkilä. Diakoniatyöntekijät tavoitat puhelimitse numerosta 050 573 6277 sekä sähköpostilla hakunilan. diakonia@evl.fi. Voit jättää soittopyynnön milloin vain. Älä jää yksin! Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla on avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina papille voi soittaa p. 050 3547 648. Seurakunnan työntekijät tavoitat puhelimitse ja sähköpostilla. Yhteystiedot löytyvät seurakunnan nettisivuilta www.hakunilanseurakunta.fi. Jouluavustusta voi hakea lomakkeella, jota on saatavilla nettisivuilta, kirkkojen auloista tai kirkkoherranvirastosta. Palautus liitteineen viim. pe 17.12. Avustus on osto-osoitus ruokakauppaan.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9–12. Syksyn viimeinen kerta 10.12. Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30. Syyskausi päättyy muskarikauneimpiin Länsimäen kirkolla pe 3.12. klo 10. Kevätkauden vauva- ja taaperomuskareihin ilmoittautuminen alkaa ke 1.12. sini.nikku@evl.fi. Lisätietoja Hakunilan srk:n nettisivuilta. Toiveiden tiistai Länsimäen kirkolla tiistaisin. Tiistain ohjelmassa: Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10. Säppi avoin keskusteluryhmä tiistaisin klo 10. Lukupiiri tiistaisin klo 10. Hartaus tiistaisin klo 12.

Voileipäkahvit tiistaisin klo 12.15. Hengellinen ryhmä sanaa ja rukousta tiistaisin klo 13. Naiset Raamatun äärellä tiistaisin 19–21. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21. Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18–20. Messu seuraavan kerran su 19.12. klo 10. Kauneimmat joululaulut valoisan aikaan ti 7.12. klo 13. Sini Nikku. Ei koronapassia. Kauneimmat joululaulut su 12.12. klo 18. Juha Paukkeri. Ei koronapassia. Jouluavustusta voi hakea lomakkeella, jota on saatavilla nettisivuilta, kirkkojen auloista tai kirkkoherranvirastosta. Palautus liitteineen viim. pe 17.12. Avustus on osto-osoitus ruokakauppaan.

VERKOSSA www.hameenkylanseurakunta.fi Messu su 5.12. klo 10. Matti Hyry, Hannu Lehtikangas. Messu su 12.12. klo 10. Miika Koistinen, Hannu Lehtikangas. Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12.

Tekemistä ja kokemista adventista loppiaiseen - katso joulun tapahtumat vantaanjoulu.fi

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450 sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan per-

Aikuisten raamattupiiri to 9.12. klo 10.

LAMMASKUJA 2 B Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 15.12. klo 18.

CAFÉ PÄHKINÄ

MUUALLA Liikkari-peli-ilta nuorille Sotungin koululla to 2.12. klo 20–21.30. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Joululauluja Hakunilan ostarilla ke 8.12. klo 16 ja to 16.12. klo 16 sekä Ravintola Piilopaikassa ke 15.12. klo 18. Kauneimmat joululaulut ke 8.12. klo 18 Vaaralan kirkossa, Kirkkokuja 2. Ei koronapassia. Kartanon joulu Perinteinen joulutapahtuma Håkansbölen kartanolla 11.–12.12. klo 10–15. Sunnuntain ohjelmassa mm. monikielinen jouluevankeliumi klo 12 ja sen jälkeen kauneimmat joululaulut sekä Tiernapapit. Tonttuaitta ja seimiaitta kartanon pihapiirissä avoinna tapahtuman ajan. Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Kuunloiste-kuoro keskiviikkoisin klo 16–16.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kuunloistekuoro on tarkoitettu laulamisesta ja yhdessä musisoinnista kiinnostuneille 6–12-vuotiaille. Aurinkotanssi-kuoro keskiviikkoisin klo 16.45–17.30 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Se on tarkoitettu laulamisesta pitäville 11–15-vuotialle varhaisnuorille ja nuorille. Kuoroihin voi ilmoittautua Sini-kanttorille: sini.nikku@evl.fi. Koululaisten kerhot yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Lisätietoja: jasmine.moberg@ymca.fi, p. 045 182 9551.

LAMMASPOLKU 1

Jaa jouluiloa ja yllätä perhe, lapsi tai yksinelävä vanhus joululahjalla. Tarkista seurakuntakohtaiset tiedot ja ohjeet osoitteesta rakennajoulupuu.fi

heet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 10–17 puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys puhelimitse ti ja to klo 9–11 p. 09 8306 472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Messu su 5.12. klo 10. Matti Hyry, Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit. Helsingin palokunnan soittokunnan konsertti su 5.12. klo 18. Liput 10 e. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus ma 6.12. klo 10. Jaakko Kara, Hannu-Pekka Heikkilä, partiolippukunta Tavastit. Isänmaalisten virsien ilta ma 6.12. klo 16. Yhteislauluilta. Illan juontaa ja hartauden pitää Pentti Saulio. Mukana mieskuoro A-men ja Matti Hyry. Ei koronapassia. Yleisömäärä rajoitettu, 200 henkeä Kauneimmat joululaulut to 9.12. klo 18. Ei koronapassia. Yleisömäärä rajoitettu, 200 henkeä. Lasten kauneimmat joululaulut la 11.12. klo 15. Ei koronapassia. Yleisömäärä rajoitettu,150 henkeä.

Messu su 12.12. klo 10. Miika Koistinen, Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit. Raamattuluento klo 11.30 messun jälkeen. Prof. Antti Laato. Kauneimmat joululaulut su 12.12. klo 18. Sisäänpääsy koronapassilla. Päiväkahvin aikaan ma 13.12. klo 14. Ahti Kurri kertoo sukututkimuksesta ja DNA-perimästä. Kahvitarjoilu. Neljän kanttorin joulukonsertti ma 13.12. klo 19. Liput 20 e, sisältyy joululevy. Jouluinen konsertti to 16.12. klo 19. Jousiyhtye Valoisa, johtajana Alisa Luukka. Vapaa pääsy. Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11–12.30. Lounas on valmistettu hävikkiruuasta ja on kaikille avoin sekä maksuton. Uuden vuoden ensimmäinen lounas 12.1.2022. Yhteisen pöydän joulujuhla ja jouluruoka ke 15.12 klo 10.45. Joulukirkko toteutetaan joulunäytelmänä, johon kutsumme sinua mukaan. Ilm. juhlaan Yhteisen pöydän ruokailussa 8.12. tai diakonia.hameenkyla@evl.fi Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30–11. Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12.

Lammaskuja 2 A Café Pähkinän joulukeräys 22.11.– 17.12. Anna hyvän mielen joululahja seurakunnan alueella asuvalle apua tarvitsevalle ihmiselle tai perheelle! Lahjoita esim. siivous, ruokaa, kukka, laulu tai paikka lapsiparkkiin. Näin lahjoitat: Kertalahjoituksen voi tehdä MobilePaylla nroon 38303 tai maksamalla halutun summan tilille Nordea FI31 1578 3007 1011 93. Kirjoita viestikenttään tuote, jonka lähimmäisellesi lahjoitat. Kahvila auki ma–pe klo 10–14. Torstaihartaus 2.12. klo 13. Yhteislauluhetki 9.12. klo 13. Pähkinäbingo pe 10.12. klo 14–15. Maksuton. Kreikkalaiset tonttutanssit pe 10.12. klo 15–17. Jaakko Kara. Tanssitaan porukalla helpoimpia kreikkalaisia tansseja tonttulakki päässä ilman ikärajoja. Viikon viisas to 16.12. klo 13. Terveellinen ruokavalio. Diakonian tiistaipysäkki tiistaisin klo 10–12. Miesten keskustelupiiri torstaisin klo 10–12. Kari Veikkolainen. Perhekahvila perjantaisin klo 9.30–11.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenianpiiri to 2.12. ja 16.12. klo 11. Kohtaamispaikka to 9.12. klo 11. Pikkujoulu. Piirin toiminta päättyy. Perhekerho tiistaisin klo 9.30–11.

MUUALLA Joulunajan diakonia-avustuksia haetaan avustushakemuslomakkeella, joita on saatavilla kirkkoherranvirastosta arkisin klo 9–14, Café Pähkinästä arkisin klo 10–14 ja Yhteisen pöydän ruokailun yhteydessä diakoniatyöntekijöiltä keskiviikkoisin klo 11–12.30. Hakemukseen tulee liittää tositteet tuloista ja menoista, mahdollinen viimeinen toimeentulotukipäätös tai viimeinen tiliote. Hakemukset on palautettava liitteineen 10.12. mennessä. Avustuspäätöksestä ilmoitetaan hakijoille henkilökohtaisesti joko puhelimitse tai sähköpostilla 16.12. menn. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 19/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 2.–16.12.

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–14, ke 8.12. klo 9-12.30 p. 09 830 6550 korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550 Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 19/2021

ISTOCK

Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Koronaepidemiaan liittyvät rajoitukset 25.11.–24.12. eivät koske jumalanpalveluselämää ja hartauksia, eli messuja, hartauksia, kerhoja tai toimituksia kuten kasteita, vihkimisiä ja hautaan siunaamisia. Rajoitukset eivät myöskään koske konsertteja ja esityksiä, kun kaikille on istumapaikat. Rajoitukset koskevat erityisesti Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuuksia. Korson seurakunnassa yhteislaulutilaisuuteen ei edellytetä koronapassia, mutta tilaisuuden henkilömäärä on rajattu puoleen. Mahdolliset muutokset seurakunnan tilaisuuksien järjestämisessä ovat nähtävissä seurakunnan internetsivujen tapahtumissa. Seurakunnan seniorit to 2.12. klo 13 seurakuntasalissa. Valoa kaamokseen adventin tunnelmissa, diakoniapappi Mari Mäkelä. Iltarukouspiiri to 2.12., 9.12. ja 16.12. klo 18–19 kokoustilassa. Perhekerho pe 3.12. ja 10.12. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Vapaaehtoisten kiitosjuhla pe 3.12. klo 18. Osallistumme Kauneimpiin joululauluihin ja sen jälkeen kokoonnumme kirkkosali II:ssa. Minun erityinen elämäni -taidenäyttely avajaiset pe 3.12. klo 17. Kehitysvammaisten ihmisten tekemiä piirustuksia ja maalauksia omasta elämästä korona-aikana. Taidenäyttelyn avajaisissa on mahdollisuus kuulla taiteilijoiden kertomuksia kuvien takaa. Näyttely avoinna 29.11.–6.12. Lisätietoa kristiina.tuohimaa-salminen@evl.fi tai 050 433 4232. Selkokieliset kauneimmat joululaulut kitaralla pe 3.12. klo 18. Yhdessä gospelmuusikko Sami

ISTOCK

Korson seurakunta

Joululauluja livenä Facebookissa Hakunilan kanttorien joululaululivessä ke 15.12. klo 12 toteutetaan katsojien toiveita reaaliajassa. Hakunilan seurakunnan Facebook-sivulla lähetettävässä live-tapahtumassa voi esittää joululaulutoiveensa kommenttikentässä, ja kanttorit poimivat toiveet esitettäväksi sitä mukaa kun niitä tulee. Facebook.com/HakunilanSeurakunta

Aspin kanssa. Mukana laulamassa myös kehitysvammaistyön diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen, Sara Safiyari ja Jukka Nylund. Ennen lauluja mahdollisuus tutustua Minun erityinen elämäni -taide-

näyttelyyn, jossa on kehitysvammaisten ihmisten tekemiä piirustuksia ja maalauksia omasta elämästä korona-aikana. Ei koronapassia, yleisömäärä rajattu. Musiikkiadventti kirkossa la 4.12.

klo 16 joululauluja suomen ja venäjän kielellä koko perheelle. Natalia Russkih. Музыкальный адвент – вечер рождественских песен для всей семьи на русском и финском языках. В субботу 4.12 в 16 в Korson kirkko. (Merikotkantie 4). Ei koronapassia, yleisömäärä rajoitettu. Toisen adventtisunnuntain messu su 5.12. klo 10 Pirkko Yrjölä, Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi. Suomen lotta - kirjeitä ja säveliä rintamalta su 5.12. klo 16. Konsertti kunnioittaa Lotta Svärd 100 -juhlavuotta ja vie kuulijansa sodan ja 1940-luvun tunnelmiin. Musiikki koostuu pääosin lottien lauluista sekä Harmony Sisters -yhtyeen klassikoista. Musiikin lomassa tarinaa kuljettaa sotamies Onnin ja Aino-lotan välinen kirjeenvaihto rintamalta. Korsolaista NaisSoundkuoroa johtaa Kaapo Ijas. Ohjelma 15 e. Itsenäisyyspäivän sanajumalapalvelus ma 6.12. klo 10. Elina Aro, Ilkka Luukka, Juho Punkeri. Lipunnosto klo 9.30, Korson Mieslaulajat. Korson Mieslaulajien itsenäisyyspäivän konsertti ma 6.12. klo 17 kirkossa. Joht. Pekka Itkonen Ohjelma 15 e. Aamurukouspiiri ke 8.12. ja 15.12. klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Lähetyspiiri ke 8.12. ja 15.12. klo 13 kokoustilassa. Raamattupiiri ke 8.12. klo 19 kokoustilassa. Seurakunnan seniorit to 9.12. klo 13 seurakuntasalissa. Senioripiiri seurustelee! Vapaaehtoisen piirinvetäjän johdolla, hartaus, kahvittelua ja keskustelua. Amente kuoron joulukonsertti pe 10.12. klo 19. Joht. Riikka Heinzmann, Laura Lintula, piano, Enni Satovuo, huilu. Ohjelma 10 e. Kolmannen adventtisunnuntain messu su 12.12. klo 10. Jani Vanhala, Minna Ruuttunen, Juho Punkeri. Kirkkokahvit. Kauneimmat joululaulut su 12.12. klo 18. Ilkka Luukka, Juho Punkeri. Ei koronapassia, yleisömäärä rajoitettu. Kirkon aamupuuro ma 13.12. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Perhekerho ma 13.12. klo 12–15 lasten tiloissa. Virtapiiri ma 13.12. klo 13 seurakuntasalissa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 13.12. klo 18 kirkon kirjastossa. Sisäänkäynti alapihan parkkipaikan kautta. English Through Bible -raamattupiiri ma 13.12. klo 18.30 kokoustilassa. Naisten raamattupiiri ti 14.12. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Seurakunnan senioreiden ja lähetyspiirien joulupuuro to 16.12. seurakuntasalissa. Joulupuuro, kinkkuvoileipä ja piparikahvit sekä jouluista ohjelmaa. Ilmoittautumi-

set ja erityisruokavaliotiedot kirkkoherranviraston numeroon p. 09 8306550 7.12. menn.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta. Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 2.12., 9.12. ja klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 7.12. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Senioripiiri ke 8.12. klo 10–11.30.

MUUALLA Joulupolku Ankkapuistossa su 12.12. klo 15–18. Löydätkö kynttilöiden, enkeleiden ja jouluisten koristeiden joukosta joulutähden, joka johdattaa talliin Jeesus-lapsen ja tallin eläinten, aasin ja lampaiden luo? Jouluevankeliumi esitetään klo 15.30, 16.30 ja 17.30. Tiernapojat klo 16 ja 17. Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajantasaisesti.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Satu-Elina Ansas 040 626 7387 satuelina.ansas@evl.fi Ben Ahlroos 050 535 2450, Laura Leverin 050 467 2434, Seppo Paulasaari 046 922 9370, Katri Uutela 050 436 7712.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Ajantasaiset tiedot kävijärajoituksista löytyvät nettisivuiltamme, www.rekolanseurakunta.fi. Kirkkomuskarit torstaisin kirkon

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 2.–16.12.

päiväkerhohuoneessa, klo 10 kirkkomuskari 0–1-vuotiaille ja klo 10.30 koko perheelle. Ohjaajana Sini Nikku. Ei ennakkoilmoittautumista. Viimeiset kirkkomuskarit to 9.12.2021. Torstaitupa Hoosianna -parituntinen to 2.12. klo 11.30–13.30. Pekka Kivekäs ja Juhani Haapasalo kertovat adventtivirsistä ja laulattavat niitä. Aloitetaan ruokailulla ja lopetetaan kahveilla yht. 5 e. Ei koronapassia, yleisömäärää rajoitettu. Raamattu- ja rukouspiiri to 2.12. ja 16.12. klo 13–15 kerhohuone 2. Huom. 16.12. alakerran nuorisotilassa. Koivukylän Lions klubin joulukonsertti to 2.12. klo 19. Lippu 20e, sisältää pullakahvit klo 18 alkaen. Laurus-nuorisokuoroa johtaa Heidi Harinen. Anssi Pyykkönen, urut. Perhemessu su 5.12. klo 10. 2. adventtisunnuntain messussa vihitään Rekolan seurakunnan uusi kastepuu käyttöön ja kutsutaan vuoden aikana kastettuja lapsia perheineen. Messun jälkeen kuullaan taiteilija Kaisa Salmea ja kasteteokseen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuneiden mietteitä. Laura Leverin, Satu-Elina Ansas, Anssi Pyykkönen, Kaisa Aalto. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10. Lasten oma kirkkohetki päiväkerhohuoneessa. Lasten kauneimmat joululaulut su 5.12. klo 14. Puolituntinen laulaen ja leikkien. Mukana Laura Leverin, Anssi Pyykkönen ja Kirsi Vuorikivi. Ei koronapassia, yleisömäärää rajoitettu. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus ma 6.12. klo 10. Partiolaisten kirkkopyhä ja valojen antaminen. Lipunnosto kirkon pihalla kello 9.30. Laura Leverin, Susanna Rinne, Sirkku-Liisa Niemi ja partiolaisia. Suomen kauneimmat joululaulut ma 6.12. klo 13. Vantaan musiikkiopiston klarinettikvartetti, pianisti Kari Tikkala ja Sirkku-Liisa Niemi laulattavat. Koronapassi vaaditaan 16 v täyttäneiltä. Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi, yhdessä opetellen. Pala Raamatusta -ilta, yhteisen tehtävän lähteellä. Ke 8.12. klo 18–19.30. Seurakunnat sydämellä – rukoilijana toisten puolesta. Päivi Peittola. Myös Teamsissa, pyydä linkki: paivi.peittola@evl.fi. Mikkolan musiikkiluokkien joulukonsertti to 9.12. klo 18. Messu su 12.12. klo 10. Seppo Paulasaari, Anssi Pyykkönen. Kauneimmat joululaulut su 12.12. klo 17 yhdessä Laurus-kamarikuoron kanssa. Koronapassi vaaditaan 16 v täyttäneiltä. Perheolkkari kirkolla maanantaisin klo 9–12. Perheolkkari on kaikille avointa perhekerhotoimintaa.

Täällä askarrellaan, leikitään ja aikuiset voivat tavata muita perheitä. Ei itsenäisyyspäivänä. Yläovet auki -iltapalaa yhdessä maanantaisin klo 16–17. Tied. Kaisa Aalto, p. 044 422 0391. Vantaan musiikkiopiston puhallinorkesterien joulukonsertti ke 15.12. klo 19. Nuorten joulujuhlat to 16.12. klo 18.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Lasten päiväkerho 3–5-vuotiaille 3 x / vk. Ilm. Petri, p. 050 573 6328. Asolan silmukkaryhmä torstaisin klo 16–18. Kudotaan ja virkataan yhdessä. Aihe: 9.12 Yhteislaulua kudonnan lomassa Karin ja Onnin ohjauksessa. Perheolkkari Asolassa tiistaisin klo 9–12. Perheolkkari on kaikille avointa perhekerhotoimintaa. Täällä askarrellaan, leikitään ja aikuiset voivat tavata muita perheitä. Asolan rukouspiiri keskiviikkoisin klo 9–11. Rukoillaan seurakunnan alueen ihmisten ja asioiden puolesta. Mukana Päivi Lee ja Tuovi Lehtinen. Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12–14. Teemme pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1e / kerta. Lisätietoja Irene, p. 050 573 6329. Kipuryhmä ti 14.12. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville, ohjaajana Jorma Kuusijärvi. Aihe: Ravinto ja kipu! Lisätietoja Irene, p. 050 573 6329. Päihteettömyyteen tukeva naisten ryhmä to 2.12. klo 13. Aihe: Liikunta ja sen merkitys. Lisätietoja Irene, p. 050 573 6329. Omaishoitajien keskusteluryhmä ti 7.12. klo 13 Lisätietoja Irene, p. 050 573 6329.

MUUALLA Taaperoiden kauneimmat joululaulut ke 8.12. klo 10–10.30 Koivukylän avoin kohtaamispaikka, Karsikkokuja 17, Vantaa 1.krs. Vanhemman väen kauneimmat joululaulut to 9.12. klo 12.30 Marjattasäätiön auditorio, Eteläinen Rastitie 12. Vanhemman väen kauneimmat joululaulut to 9.12. klo 14.30. Koivukylän vanhustenkeskus, Karsikkokuja 13. Leinelän glögi ja pipari -tapahtuma. Rekolan seurakunta tarjoaa Primaveran aukiolla to 9.12. klo 16.30–18.30. Toimarin joulumyyjäiset la 11.12. klo 10–15. Rekolan seurakunta tarjoaa puuron klo 12. Oma lautanen ja lusikka mukaan. Toivoa naisille -ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 18–19.30 parillisilla viikoilla Lampirannalla, osoitteessa Tertunkuja 4b.

Kehitysvammaisten henkilöiden taidetta Korson kirkossa Minun erityinen elämäni -taidenäyttely on nähtävillä Korson kirkossa 29.11.–6.12. kirkon aukioloaikoina. Näyttelyssä on esillä yli 60 kehitysvammaisten ihmisten tekemää piirustusta ja maalausta omasta elämästään korona-aikana. Muun muassa kuvassa oleva Marita Forsblomin maalaus on esillä näyttelyssä. Näyttelyn tarkoituksena on tuoda esiin kehitysvammaisten ihmisten ääntä kuvien kautta. Heillä on ollut korona-aikana paljon iloja, huolia ja suruja mutta myös poikkeuksellisia selvitytymisen taitoja. Näyttelyn kuvien kautta voi etsiä myös yhteisiä koronakokemuksia, mikä auttaa rakentamaan myötätuntoisuutta toisiamme kohtaan. Näyttely on tehty yhteistyössä Vantaan kehitysvammaisten tuki ry:n kanssa. Taidenäyttelyn avajaisissa pe 3.12. klo 17 on mahdollisuus kuulla taiteilijoiden kertomuksia kuvien takaa.

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 8306 804 ma-pe 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 8306 220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202 Diakoniapäivystys Voit varata ajan keskustelua varten www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651/diakonia.tikkurila@evl.fi. Tarvittaessa voit tulla päivystykseen ilman ajanvarausta ti klo 10–11.30 (Asematie 12A). Käytät-

hän maskia ja tulet vain terveenä.

Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www. tikkurilanseurakunta.fi. Noudatamme voimassa olevia koronaohjeistuksia.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Pähkinänsärkijä -joulukonsertti pe 3.12. klo 19. UMO Helsinki Jazz Orchestra, kapellimestarina Ed Partyka. Liput 28/25/15 e Ticketmaster. Rekolan sekakuoron joulukonsertti la 4.12. klo 16. Joht. Aamu Pulkkinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Pekka Laakso ja ystävät -joulukonsertti la 4.12. klo 19. Esiintyjät: Mirja Aittamo, Simo Laakso ja Pekka Laakso laulu, Sirke Nieminen urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Toisen adventtisunnuntain messu su 5.12. klo 12, Jaakko Hyttinen, Marja Eloranta. Vantaan Suzukisoittajien joulu-

konsertti su 5.12. klo 16. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Itsenäisyyspäivän kaksikielinen jumalanpalvelus ma 6.12. klo 10, Kristian Willis, Hannu Pöntinen, Anders Ekberg. Järjestäjinä Vanda svenska församling ja Vantaankosken seurakunta. Jumalanpalveluksen jälkeen seppeltenlasku kirkon sankarihaudoille klo 11, Ruskeasannan hautausmaan sankarihaudoille klo 12 ja Hiekkaharjun vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä klo 12.30. Lucia-kulkue/Julkonsert med Luciakröning ke 8.12. klo 18.30. Vantaan musiikkiopiston ruotsinkielisen opetuksen oppilaat. Vapaa pääsy. Lasten Kauneimmat joululaulut to 9.12. klo 9.15. Tilaisuudessa edellytetään koronapassia. Lasten Kauneimmat joululaulut to 9.12. klo 10.15. Tilaisuudessa rajoitettu osallistujamäärä koronarajoitusten vuoksi. I’ll Be Home for Christmas to 9.12. klo 19. Finnair Singers -kuoroa johtaa Emma Kuntsi. Liput 15/10 e Holvi-verkkokaupasta. Vantaan Mieskuoro Vantasian -joulukonsertti pe 10.12. klo 18 ja klo 20. Liput 15 e kuorolaisilta ja kirkon ovelta ennen konserttia. Joulukonsertti la 11.12. klo 17. Kautta avaruuksien – joululauluja eri vuosisadoilta. Viivi Tulkki, sopraano, Mari Hautaniemi, mezzosopraano ja Terje Kukk, piano ja urut. Vapaa pääsy. Laurus-kamarikuoron joulukonsertti la 11.12. klo 19.30. Vapaa pääsy. Kolmannen adventtisunnuntain messu su 12.12. klo 12, Mirka Härkönen, Kristiina Kartano, Terje Kukk. Kauneimmat joululaulut su 12.12. klo 14. Tilaisuudessa rajoitettu osallistujamäärä koronarajoitusten vuoksi. Kauneimmat joululaulut su 12.12. klo 16. Tilaisuudessa edellytetään koronapassia. Suomen Laulun Joulu -konsertti su 12.12. klo 19. Suomen Laulua johtaa Esko Kallio, mukana sopraano Hedvig Paulig ja pianisti Salla Pynssi. Liput 20/15 e kuorolaisilta ja kirkon ovelta ennen konserttia. Joulun sävelet -joulukonsertti ma 13.12. klo 18. Lauluyhtyeet Kupliva Ilo, Soliseva ja MQ Ensemble. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Helsingin poliisisoittokunnan joulukonsertti ti 14.12. klo 19. Solistina sopraano Helena Juntunen. Vapaa pääsy. Joulu soi! -Vantaan kamarikuoron joulukonsertti to 16.12. klo 18 ja 20. Joht. Ilona Korhonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3 Vox Silentii – Laulumeditaatio, Joulun Valo pe 3.12. klo 17–18. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 19/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 2.–16.12.

Elämänkaari

Hautaan siunattu Matti Juhani Väisäsvaara 87 v, Matti Heikki Tapani Viitanen 87 v, Eila Tellervo Matikainen 84 v, Simo Sakari Pietilä 84 v, Raimo Martti Henriksson 83 v, Heikki Jalmari Forss 80 v, Terttu Tellervo Heikkinen 79 v, Marja Liisa Raatikainen 74 v, Anna-Liisa Partanen 72 v, Jorma Juhani Hölttä 70 v, Jyrki Olavi Pellinen 59 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Joonatan Antti Tapani Juvonen, Taavi Johannes Akseli Karppanen, Livia Ida Adile Korhonen, Eero Johannes Pesari, Sofia Aurora Piipari, Elai Robin Benjamin Poukka. Hautaan siunattu Aili Kyllikki Kuussalo 95 v, Veikko Juhani Korhonen 88 v, Jorma Olavi Mod 72 v, Markku Tapani Hölttä 67 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Emma Aila Aurora Hakoranta, Lenni Kaarlo Olavi Laukkonen, Lilja Maaria Toljander, Tito Johannes Wirtanen, Heikki Antero Ortela, Iina Yien Kumlin, Lilja Matilda Isotalo. Hautaan siunattu Rauno Kalervo Tiainen 80 v, Heikki Juhani Karvonen 74 v, Laila Kyllikki Penttilä 97 v, Seija Sirkka Lappi 79 v, Ritva Kaarina Marin 75 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Oliver Onni Mikael Flander, Onni Matias Jakonen, Leo Aaren Alex Mäkinen, Leo Henrik Oliver Yrjölä, Aaria Kaarin Lyydia Peltovuori, Emmi Katariina Seppänen. Avioliittoon kuulutettu Kim Johannes Holmberg ja Eija Marja Anneli Hannila. Hautaan siunattu Mairis Marianne Alaspää 68 v, Olli Arvo Riikonen 59 v, Aune Maria Roine 98 v, Orvokki Glan 93 v, Aarre Antero Hannila 88 v, Antti Valtter Haavisto 86 v,

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 19/2021

Rainer Johannes Kokkonen 76 v, Timo Martti Tiittanen 53 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Noah Alexander Juhani Lind, Chidinma Precious Adiri. Hautaan siunattu Pentti Juhani Sydänmaa 74 v, Ida Maria Räsänen 86 v, Halga Matilda Karjalainen 81 v, Timo Tapio Nurmi 86 v, Sami Matti Riikonen 40 v, Pentti Lauri Olavi Komppa 91 v, Aimo Antero Ryynänen 82 v, Ismo Tapio Suokas 57 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Emma Sofie Haapa, Sebastian Martti Oskari Rantalainen, Eelis Olavi Rantanen, Seela Julia Smili, Atte Emil Kokkonen, Oona Unna Amanda Teikari, Kerttu Mailis Mirjami Liukko, Isla Hope Torrey, Iida Aurora Lindström, Jooa Onni Iivari Wallenius, Helmi Lilian Fihlman, Manuel Aarre Hautamäki, Oona Elsi Maria Komulainen, Ellen Lily Linnea Koskinen, Saimi Viena Olivia Laitinen, Sointu Seea Sanelma Lonka, Alexia Leona Palviainen.

Kastettu Alvin Armas Lindholm, Joel Juhani Enqvist, Ronja Liisa Karoliina Hyväri, Emilia Lilja Viola Laitinen, Adriel Valo Christian Kiviniemi, Dennis Edwin Sävel, Oiva Edvin Jussila. Hautaan siunattu Helvi Annikki Uuttu 91 v, Pentti Johannes Österberg 85 v, Paula Ritva Elina Virtanen 84 v, Terttu Tellervo Nieminen 83 v, Raimo Kaarlo Juhani Stenberg 82 v, Martti Antero Mäntynen 75 v, Seppo Rainer Yli-Moijala 72 v, Raimo Tapio Veijalainen 90 v, Linda Linnea Grönroos 88 v, Simo Juhani Niemi 87 v, Kirsti Sinikka Laurikainen 84 v, Jarmo Tapani Eriksson 62 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döpta Evelina Alexandra Aikio. Döda Nils Edvin Etholen 91 år.

Lepoa ja virkistystä väsyneille. Tervetuloa laulamaan, kuuntelemaan, hiljentymään ja keskittymään. Meditaatiohetki on ilman puhetta. Tapahtumaan on vapaaehtoinen 10 e tukiraha tai haluamasi summa tukemaan Vox Silentiin toimintaa. The nature of the hour is meditative and relaxing. There is no talking. We sing Gregorian chants, lullabies and vocal tunings. Voluntary fee 10 e or the sum you choose to donate. The time is 5 pm–6 pm. Huiliskot-huiluyhtyeen joulukonsertti la 11.12. klo 18. Vantaan musiikkiopiston huiluyhtye. Vapaa pääsy. Vantaan musiikkiopiston klassisen kitaran oppilaiden joulukonsertti ke 15.12. klo 18. Vapaa pääsy.

RUSKEASANNAN KAPPELI Ruskeasannantie 5 Kauneimmat Joululaulut la 11.12. klo 15 ja klo 16.30. Tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen www. tikkurilanseurakunta.fi, Valitse tapahtumakalenterista tapahtuma ja ilmoittaudu linkistä. Tilaisuudessa edellytetään koronapassia 16 v täyttäneiltä.

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma– pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 044 4220 480. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila. fi Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa lauantaisin kello 18. Junnuolkkari kaikille 7–14-vuotiaille tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 13–16 Vehkapolun kerhotilalla (Vehkapolku 10). Läksyjen tekoa, ohjattua toimintaa tai vain oleilua kavereiden kanssa avoimessa olotilassa. Junnuolkkarissa tarjolla myös välipala. Toiminta on täysin maksutonta. Lisätietoja Julia Sundvikilta, p. 050 5269401. Toisen todellisuuden kielioppi -valokuvanäyttely su 12.12. asti. Tikkurilan kirkossa kirkon aukioloaikoina. Sofi Valkealinnun valokuvanäyttely kuvaa elämää yllättävistä näkökulmista ja pohtii, mistä siinä on pohjimmiltaan kysymys. Järjestäjänä Lähetysyhdistys Kylväjä. Hengitän hiljaisuutta -aamuhetket to 2.12., to 9.12. ja to 16.12. klo 7.45–8.15. Torstaisin aamussa hiljennytään rukouksen ja Sanan äärelle. Päivämusiikkia kirkkosalissa to 2.12. klo 12, Samppa Laakso, urut. Vapaa pääsy. Global Action – Paremman maailman puolesta -ryhmä to 2.12. ja to 16.12. klo 18. Nuorten aikuisten pikkujoulut to 2.12. klo 18 Vehkapolun kerhotilas-

sa. Lisätietoja nuorten aikuisten papilta Terhi Viljaselta: terhi.viljanen@evl.fi tai p. 050 310 6824. Meditatiivinen iltamessu to 2.12., to 9.12. ja to 16.12. klo 20 Iltamessun etkot teekupin äärellä klo 19 seurakuntasali Voimassa. Yhteisöllisesti toteutetun iltamessuhetken sisältöä ovat rukous, Sana, voimaannuttavat yhteislaulut ja mahdollisuus yhteiseen hiljentymiseen. Halutessasi voit ilmoittautua vapaaehtoiseksi tuleviin hetkiin iltamessun yhteydessä. Messuporukka etsii erityisesti säestystaitoisia vapaaehtoisia mukaan! Mikäli haluat tulla soittamaan joissakin torstai-illan messuissa, ota yhteys messupappiin: mirka.harkonen@ evl.fi Perhepäivä pe 3.12. ja pe 10.12. klo 9–13. Muskarikirkko klo 10. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Keittolounas 3 e / perhe ja tarjoilu ilman keittoa 2 e / perhe. Pe 10.12. on Muskarikirkon sijaan Lasten Kauneimmat joululaulut klo 9.15 ja klo 10.15. Laulupiiri pe 3.12. klo 15.30, Samppa Laakso ja pe 10.12. klo 15.30, Terje Kukk. Naisten rukouspiiri pe 3.12. ja pe 10.12. klo 18. Joulu Pohjantähden alla -konsertti pe 3.12. klo 19. Petri Laaksonen ja yhtye. Liput 20 e Tickemaster. Joulumyyjäiset la 4.12. klo 11–14. Tervetuloa joulumyyjäisiin riisipuurolle, joulutortulle sekä muille jouluisille herkuille ja ostoksille! Myynnissä käsitöitä, leivonnaisia, Pyhän Laurin kahvia, arpoja ym. Tuotto käytetään lähetystyön hyväksi. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 4.12. ja 11.12. klo 15. Vantaan musiikkiopiston lauluoppilaiden joulukonsertti la 4.12. klo 18. Vapaa pääsy. Toisen adventtisunnuntain messu su 5.12. klo 10, Annaelina Mäkilampi, Marjo Suorsa, Iina Katila. Suoratoisto: Facebook/Tikkurilan seurakunta. The Greatest Christmas Carols su 5.12. klo 16. Accompanied by Fiona Chow with Furaha choir. Afterwards we gather together to eat. You can bring some food to share, if you wish. The number of participants is limited due to Covid-19 restrictions. Free of charge. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus ma 6.12. klo 10, Jaakko Hyttinen, Maria Koukkari, Iina Katila. Suoratoisto: Facebook/Tikkurilan seurakunta. Sotaorpojen itsenäisyyspäivän konsertti ma 6.12. klo 14. Kamarikuoro QoroQuando esiintyy. Vapaa pääsy. Hengitän hiljaisuutta -aamuhetket ti 7.12. ja ti 14.12. klo 7.45–8.15. Tiistaisin aamuhetkessä on rauhaa ja mietiskelyä. Voit tulla ja viipyä oman aikataulusi mukaisesti.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 2.–16.12.

Sukkelat sukankutojat ti 14.12. klo 10. Neulotaan yhdessä sukkia diakoniatyön ja Kirkon Ulkomaanavun katastrofityön hyväksi. Voit myös neuloa kotona. Seurakunta tarjoaa langat. Omaishoitajien joulupuuro ti 14.12. klo 13. Ilm. 10.12. menn. diakonissa Hanna Raunulle, hanna. raunu@evl.fi / p. 050 384 8481. Tikkurilan eläkeläiskerho ti 14.12. klo 13–14.30. Kauneimmat joululaulut ti 14.12. klo 17.30. Mukana Omalla äänellä -lauluryhmä. Tilaisuuteen on rajoitettu osallistujamäärä. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 15.12. klo 13. Kajauttajat-kuoron joulukonsertti ke 15.12. klo 13. Tikkurilan Seudun Eläkkeensaajat yhdistyksen kuoro Kajauttajat esittää joululauluja. Konsertissa on myös yhteislauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Jouluista päivämusiikkia kirkkosalissa to 16.12. klo 12. Sirkku-Liisa Niemi, urut. Vapaa pääsy. Yhteinen jouluaatto pe 24.12. klo 15–18. Tule viettämään joulua yhdessä Tikkurilan kirkolle, 2. kerrokseen. Tarjolla on aattohartaus, joulupuuroa ja jouluiset torttukahvit sekä yhdessäoloa. Tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen ajalla 13.12.–16.12. sähköpostitse heli.varstala@evl.fi tai p. 050 5758684.

ISTOCK

Nautimme hiljaisuudesta ja rauhasta, annamme ajatustemme asettua. Hengähdämme. Lähetyksen päiväpiiri ti 7.12. klo 13. Kokoushuone Usko, 2. krs. Nuorten messu ti 7.12. klo 17. Messun jälkeen tarjolla iltapalaa Vehkapolun kerhotilassa. Hengitän hiljaisuutta -aamuhetki ke 8.12. klo 7.45–8.15. Keskiviikkoisin aamussa kaikille sopivia levollisia liikkeitä. Mielen hiljentyessä avaudumme Pyhän läsnäololle ja rukoukselle. Kohtaamispaikka ke 8.12. klo 10–12 Vehkapolku 10 kerhotilassa. Tule rohkein mielin avoimeen kohtaamispaikkaan. Olet tervetullut yksin tai yhdessä ystäväsi kanssa. Tarjolla glögiä. Sinkkujen suunnittelupalaveri ke 8.12. klo 18–19. Tervetuloa uudet ja vanhat tutut suunnittelemaan perjantain sinkkuiltaa yli 40-v. sinkuille. Jouluista päivämusiikkia kirkkosalissa to 9.12. klo 12. Iina Katila, urut. Vapaa pääsy. Lasten Kauneimmat joululaulut pe 10.12. klo 9.15. Tilaisuuteen osallistuminen edellyttää koronapassia 16 v täyttäneiltä. Lasten Kauneimmat joululaulut pe 10.12. klo 10.15. Tilaisuudessa rajoitettu osallistujamäärä koronarajoitusten vuoksi. Yli 40-vuotiaiden sinkkujen pikkujoulut pe 10.12. klo 18. Jouluista tarjoilua ja iloista pikkujouluohjelmaa. Ilm. 3.12. menn. tekstiviestillä p. 040 66307733 Mirkapapille. Laurus Nuorisokuoron joulukonsertti pe 10.12. klo 19. Vapaa pääsy. Ilouutinen jouluun -konsertti la 11.12. klo 19 Mikko Harjun joulukonsertti. Liput 29 e Ticketmaster. Kolmannen adventtisunnuntain messu su 12.12. klo 10, Sanna Heikurinen, Kristiina Kartano, Samppa Laakso. Suoratoisto: Facebook/Tikkurilan seurakunta. Vantaan seurakuntien kamarikuoron joulukonsertti su 12.12. klo 17. Vapaa pääsy. Kauneimmat joululaulut su 12.12. klo 19.30. Mukana puhallinorkesteri TixiBand Panu Matilaisen johdolla. Tilaisuudessa edellytetään koronapassia. Viikkomessu ma 13.12. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa. Joulupuuro kirkon ala-aulassa ma 13.12. messun jälkeen klo 12–13.30. Erityisruokavalioita emme valitettavasti pysty huomioimaan. Vauvakahvila ma 13.12. klo 12.30– 14.30. Raamatunlukupiiri ma 13.12. klo 18. Jeesuksen muotokuvat Uudessa testamentissa, Jaakko Hyttinen. Israel-piiri ma 13.12. klo 18.30– 20.30.

Itsenäisyyspäivänä kaksikielinen jumalanpalvelus Vantaan seurakuntien yhteinen itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus järjestetään suomeksi ja ruotsiksi ma 6.12. klo 10 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Jumalanpalveluksen jälkeen on vuorossa seppeleenlasku Pyhän Laurin kirkon sankarihaudoille klo 11, Ruskeasannan hautausmaan sankarihaudoille klo 12 ja Hiekkaharjuun vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkille klo 12.30.

Auki joka päivä, Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 kahvilan aukioloaikoina. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

Vaihda

ILOLAN SEURAKUNTATALO

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho ti 7.12. ja ti 14.12. klo 9.30–11.

MUUALLA Kylväjän Raamattupiiri ma 13.12 klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2.krs.

Vantaankosken seurakunta

PIENTEN PAIKKA

Soittajankuja 1 Naisten lenkkisauna to 2.12. klo 18. Jouluinen brunssi la 4.12. klo 10–13. Hinta: Aikuiset ja yli 12-vuotiaat 10 e, 5–12-vuotiaat 4 e ja alle 5-vuotiaat maksutta. Tapahtumassa on mahdollisuus osallistua hyväntekeväisyyteen maksamalla aikuisen hinta 12 e. Tuotolla tuetaan Suomen lähetysseuran kautta Naisvoimaa-hanketta diakoniatyössä Tansaniassa. Lasten Kauneimmat joululaulut ke 8.12. klo 18. Tilaisuudessa edellytetään koronapassia 16 v täyttäneiltä. Rukouspiiri ke 8.12. ja ke 15.12. klo 18. Perhepäivä ma 13.12. klo 9–14. Aamupalatyyppinen tarjoilu 2 e / perhe. Miesten saunailta ma 13.12. klo 17.30–21.

Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

digilehteen,

0 euroa

DIGITILAAJANA SAAT LEHDEN ILMESTYESSÄ TEKSTIVIESTIN,JOSTA PÄÄSET SELAAMAAN NÄKÖISLEHTEÄ JA VERKKOMEDIAA.

kirkkojakaupunki.fi/tekstari Kauneimmat joululaulut su 12.12. klo 18. Tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen www.tikkurilanseurakunta.fi: valitse tapahtumakalenterista tapahtuma ja ilmoittaudu linkistä. Tilaisuudessa edellytetään koronapassia.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B Tammiston perhekerho ma 13.12. klo 9.30–11.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2 Perhekerho ti 7.12. ja ti 14.12. klo 9.30–11. Elävän veden virta -rukouspiiri ma 13.12. klo 17.30. Uusi rukouspiiri Ylästössä joka toinen maanantai. Raamatun tutkimista ja yhteistä rukousta.

VERKOSSA www.facebook.com/tikkurilanseurakunta

Kirkkoherranvirasto: avoinna vain puhelimitse tai sähköpostitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: to klo 9–11 Kivistön kirkko: ti klo 13–15. Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi www.vantaankoskenseurakunta. fi/joulu Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Yhteinen seniorikerho to 2.12. klo 13.30–15. Joululauluja, Kari Jerkku laulattaa. Pikku-Norsun muskarijoulukirkko pe 3.12. klo 9.15 ja 10.15. Lauletaan ja soitetaan yhdessä. Klo 9.15. Tilaisuus myös striimataan. Joulun tarina -hyväntekeväisyyskonsertti pe 3.12. klo 19. Major Big Band ja Apa & Erika Niemelä. Vapaa pääsy, mahdollisuus osallistua Joulun lapsi -keräykseen. Messu su 5.12. klo 10. Papit Laura Sydänmaanlakka, Jere Hämäläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 19/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 2.–16.12.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11. Viim. 9.12. Vauvakerho perjantaisin klo 9–11. Kivistö Lions Clubin hyväntekeväisyysjoulukonsertti pe 3.12. klo 18. Esiintyjinä edistyneitä lauluoppilaita ja pianisti Säde Erkkilä. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen mahdollisesti maksullinen.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 19/2021

ISTOCK

Siioninvirsiseurat su 5.12. klo 14. Friends’ Cafe su 5.12. klo 15–17. Joulujuhla, nyyttärit / Christmas celebration, potluck. Tehdään yhdessä ja keskustellaan suomeksi ja englanniksi. Mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin eri maista. Lastenhoito järjestetty. Kansainväliset Kauneimmat joululaulut su 5.12. klo 17. Osallistujamäärä rajoitettu puoleen (150 hlöä), ei vaadita koronapassia. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus ma 6.12. klo 10. Papit Oili Karinen, Aki Kekkonen, kanttori Mai Pohjola. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille tiistaisin klo 14. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Me Kynät -kirjoittajaryhmä ti 7.12. klo 17. Miesten raamattupiiri ti 7.12. klo 18.30. Kirjoituspiiri Kirjavat ke 8.12. klo 10. Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13. Martinlaakson koulun joulukonsertti ke 8.12. klo 18.30. Ala- ja yläkoulun oppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy. Kirkkoravintola Voimala pe 10.12. klo 11. Aloitetaan kirkkohetkellä klo 11. Pöytiintarjoilu. Maksuton. Kirkkokahvijumalanpalvelus su 12.12. klo 10. Papit Kristiina Hyppölä, Iiro Salminen, kanttori Ritva Holma, laulunopiskelija Pia Ristolainen. Jumalanpalvelus radioidaan suorana Yle Radio 1:ssä ja on kuunneltavissa myös Yle Areenassa. Vauvojen joulukirkko su 12.12. klo 15. Eloisaa Joulua! -konsertti su 12.12. klo 19. Eloisa-lauluyhtye. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen mahdollisesti maksullinen. Raamattupiiri ma 13.12. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 13.12. klo 17.30. Avoin rukouspiiri ma 13.12. klo 18. Vantaan naislaulajien joulukonsertti ma 13.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen mahdollisesti maksullinen. JouluVantasia-konsertti ke 15.12. klo 18. Vantaan mieskuoro Vantasia. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Kauneimmat joululaulut lapsille to 16.12. klo 10. Osallistujamäärä rajoitettu puoleen (150 hlöä), ei vaadita koronapassia. Tilaisuus myös striimataan.

käytössä. Haluatko jakaa jouluiloa? Osta ruokalahjakortti (S- tai K-kauppa tai Lidl, arvo esim. 20–50 e). Laita lahjakortti kirjekuoreen, kuoreen teksti ”Ruokalahja”. Jotta lahjakortti ehtisi jouluksi, palauta se viim. 15.12. Myyrmäen Virtakirkolle (Rajatorpantie 8) vahtimestareille, kirkkoherranvirastoon tai diakoniatoimistoon tai Kivistön kirkolle (Laavatie 2) vahtimestareille.

VERKOSSA

Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Iloista seuraa, kahvia ja käsitöitä. Seniorikerho ke 8.12. klo 12.30. Joululauluja. Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Viim. 8.12. Lasten lauluryhmä Kastehelmi keskiviikkoisin klo 17.15–18 5–9-vuotiaiden ryhmä, klo 18–19 yli 9-vuotiaiden ryhmä. Ilmoittautumiset paikan päällä. Maksuton. Viim. 8.12. Jouluinen brunssi la 11.12. Kattaukset klo 11, 12 ja 13. Aikuiset 10 e, 3 v. täyttäneet 5 e. Kauneimmat joululaulut lapsille la 11.12. klo 16. Koronapassi edellytetään 16 v täyttäneiltä. Kivistömessu ma 13.12. klo 19. Pappi Aki Kekkonen. Rukous- ja raamattupiiri ti 14.12. Klo 17.30 rukouspiiri, klo 18.30 raamattupiiri. Miesten saunailta ke 15.12. klo 18–21.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta. Kauneimmat joululaulut -messu su 12.12. klo 12. Pappi Tuula Paasivirta, kanttori Mai Pohjola. Joulumuskari to 16.12. klo 17 ja 18. Glögi-/mehu- ja piparitarjoilu.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Perhemuskari torstaisin klo

15–16.30. Viim. 9.12. Olotila-kahvila maanantaisin klo 11–13. Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7.15. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Viim. 7.12. Raamattupiiri ti 7.12. klo 13. Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin klo 13. Lukupiiri ke 8.12. klo 16. Miestenpiiri ma 13.12. klo 18.30. Toivo Halonen: Pyhiinvaellukseni Santiago de Compostelaan.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Viim. 9.12. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Viim. 10.12.

MUUALLA Olotila-kahvila Kannisto tiistaisin klo 11–13 (Kenraalintie 6). Tähden tie – Tunnelmavalaistu joulupuisto ja Jeesus-lapsen talli 6.1. asti Myyrmäen kirkon puistossa (Uomatie 1). Ympäristötaidetta ovat toteuttaneet ip-kerhon lapset ja aikuiset. Valot syttyvät joka päivä klo 15. Jeesus-lapsen talli auki ark. klo 12–16 sekä 13.–17.12. ja 20.– 21.12. klo 12–19. Koko perheen joulupolku -tapahtuma ti 14.12. klo 18–19 Myyrmäen kirkon piha (Uomatie 1). Jouluisia puuharasteja ja glögiä & pipareita. Kauneimmat joululaulut to 16.12. klo 19 ravintola Wanda’s Kitchen & Lounge (Liesikuja 5). Koronapassi

Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Kaikki Vantaankosken seurakunnan joulutiedot vantaankoskenseurakunta.fi/joulu. Pikku-Norsun muskarijoulukirkko pe 3.12. klo 9.15. Lauletaan ja soitetaan yhdessä. Messu su 5.12. klo 10. Papit Laura Sydänmaanlakka, Jere Hämäläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus ma 6.12. klo 10. Papit Oili Karinen, Aki Kekkonen, kanttori Mai Pohjola. Kauneimmat joululaulut 7.12.–6.1. Myyrmäen Virtakirkossa nauhoitettu Kauneimmat joululaulut -tilaisuus on katsottavissa 6.1. asti seurakunnan YouTube-kanavalla. Suomen- ja englanninkielinen. Kirkkokahvijumalanpalvelus su 12.12. klo 10 Yle Radio 1:ssä ja Yle Areenassa. Papit Kristiina Hyppölä, Iiro Salminen, kanttori Ritva Holma, laulunopiskelija Pia Ristolainen. Jumalanpalvelusta ei striimata. Kauneimmat joululaulut lapsille to 16.12. klo 10.

Vanda svenska församling Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

DICKURSBY KYRKA/PÅ NÄTET Stationsvägen 12a Högmässa sö 5.12 kl.12 Ungdomskväll on 15.12 kl.18 Julpyssel lö 4.12. Julverkstaden är öppen från kl. 10–13. Församlingen bjuder på saft, kaffe och pepparkaka. Pyssel för både familjens mindre och större barn. The Greatest Christmas Carols sö 5.12 kl. 16. Knytkalas efteråt. Evenemanget är på engelska. Kristian Willis, Anu Paavola, Jaakko Hyttinen, Fiona Chow. Stilla morgonbön med hela kroppen on 8.12 kl. 7.45–8.15.

De Vackraste Julsångerna tillsammans med ViAnda-kören on 8.12 kl. 17. Dirigent Anders Ekberg, Ingmar Hokkanen, piano.

HELSINGE KYRA S:T LARS Kyrkovägen 45 Högmässa 5.12 och 12.12 kl. 10. Självständighetsdagens gudstjänst må 6.12 kl. 10, tillsammans med Vantaankosken seurakunta. Kristian Willis, Hannu Pöntinen och Anders Ekberg. Manskören Vantasia medverkar. Efter gudstjänsten kransnedläggning vid hjältegraven i Helsinge ca kl. 11, vid hjältegraven i Rödsand kl. 12 och vid Sandkulla minnesmärke kl.12.30.

MARTINRISTI Mårtensdalsstigen 7 De Vackraste Julsångerna lö 11.12 kl. 18. Anu Paavola, gästande musiker Johannes Westö.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 p. 040 357 9255 retriitit.vantaa@evl.fi

NÄKÖVAMMAISILLE Miesten saunailta to 2.12. klo 18–21 Länsimäen kirkon takkahuone, Kerokuja 9. Tarjolla saunan lisäksi voileipiä ja kahvia ja teetä yms. Ota oma pyyhe mukaan. Illan isäntänä Pentti Ahonen, p. 041 544 0764. Tikkurilan kerho ti 7.12. klo 13–15 Tikkurilan kirkko, Asematie 12. Ohjaajina Sini Siiriäinen ja Rauha Malkki. Kahvitarjoilu. Markun musailtapäivät ti 7.12. klo 16.30–17.30 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5, Espoo. Iltapäivän isäntänä ja laulattajana toimii Markku Känninen.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 7.12. klo 12–14 Myyringissä, Liesitori 1. Lounas omalla kustannuksella Cafe Popolosta klo 12–13. Viittomakielinen perhekerho pe 10.12. klo 9.30–12.30 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, Espoo.

KEHITYSVAMMAISILLE Kauneimmat joululaulut kitaralla pe 3.12. klo 18, Korson kirkko, Merikotkantie 4, Vantaa. Muusikko gospelkitaristi Sami Asp. Mukana laulamassa myös kehitysvammaistyön diakoni Kristiina TuohimaaSalminen, Sara Safiyari ja Jukka Nylund. Laulujen tuotto Suomen Lähetysseuralle. Tilaisuus striimataan Korson seurakunnan Youtubetilille. Ei koronapassia, yleisömäärä

rajoitettu. Minun erityinen elämäni -taidenäyttely pe 2.12.– ma 6.12. Korson kirkko, Merikotkantie 4, Vantaa. Näyttelyssä kehitysvammaisten ihmisten tekemiä piirustuksia ja maalauksia omasta elämästä korona-aikana. Näyttelyn avajaiset pe 3.12. klo 17–18.

International Музыкальный адвент в субботу 4.12 в 16 в Korson kirkko (Merikotkantie 4). Вечер рождественских песен для всей семьи на русском и финском языках. Ei koronapassia, yleisömäärä rajoitettu. Friends’ Cafe Sun 5th Dec 3–5 pm Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Christmas celebration, potluck. A gathering to discuss and a chance to get to know new peop-

le from different countries. Childcare available. The Greatest Christmas Carols Sun 5th Dec 4 pm Tikkurila Church. Kristian Willis, Anu Paavola, Jaakko Hyttinen, Fiona Chow. Afterwards we gather together to eat. You may contribute by bringing some food to share at the common table, if you wish. International Christmas Carols Sun 5th Dec 5 pm Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille tiistaisin klo 14 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Christmas Carols 7th Dec – 6th Jan on YouTube/Vantaankosken seurakunta. Christmas Carols in Finnish and English. Join in singing!

Kauneimmista joululauluista tulevat lahjoitukset auttavat 20 kehitysmaan lapsia.

Tue kehitysmaita lahjoituksin Erilaisilla lahjoituskampanjoilla tuetaan esimerkiksi kehittyvien maiden lasten koulunkäyntiä.

TEKSTI RASMUS EKSTRÖM KUVAT ARI VITIKAINEN

yt on oiva mahdollisuus auttaa kehitysmaita osallistumalla erilaisiin lahjoituskampanjoihin. Suomen Lähetysseuran näkyvin varainhankintakampanja on joulunaikainen Kauneimmat joululaulut. Yhteislaulutilaisuudet ovat pääosin seurakuntien järjestämiä. – Me vastaamme valtakunnallisesta organisoinnista sekä lauluvihkon luomisesta, Suomen Lähetysseuran varatoiminnanjohtaja Satu Kantola sanoo. Laulutapahtumissa kerätyt lahjoitukset käytetään kehitysmaiden lapsia auttaviin hankkeisiin. Hankkeita on tällä hetkellä yhteensä 20 maassa ympäri maailmaa. Niillä tuetaan esimerkiksi lasten koulunkäyntiä. Kauneimmat joululaulut tuottavat lahjoituksia noin miljoona euroa vuodessa. Vuonna 2020 suurin osa tapahtumista jouduttiin perumaan koronapandemian takia, mikä näkyi lahjoitusten määrässä. – Viime vuosi oli lahjoitusten osalta melko ankea, ja saimme kerättyä vain noin 450 000 euroa, Kantola kertoo. Tänä jouluna seurakuntien on päätettävä, ottavatko ne koronapassin käyttöön laulutilaisuuksissa vai puolittavatko osallistujien määrän. – Olisi terapeuttista kaikille päästä perinteiseen joulutapahtumaan koro-

na-arjen keskellä. Tämä on myös erinomainen tapa auttaa hädässä olevia lapsia, Kantola sanoo. TOINEN SUOSITTU lahjoitustapa on Kirkon Ulkomaanavun Toisenlainen lahja -kampanja, jolla avustetaan kehitysmaissa asuvia ihmisiä. Kampanjassa voi hankkia esimerkiksi koulupuvun tai vuohen sitä tarvitsevalle. Vuodesta 2005 lähtien toiminut kampanja saa vuosittain noin 1,2 miljoonaa euroa lahjoituksia. Lahjat auttavat yhteensä 12 eri maassa Aasiassa, Afrikassa ja Lähi-Idässä. – Kaikkein suosituimpia lahjoja ovat tällä hetkellä ilmastolahjat. Esimerkiksi Puuntaimi-lahjat ovat erittäin haluttuja. Istutamme niitä tällä hetkellä Nepaliin ja Myanmariin, Kirkon ulkomaanavun markkinointi- ja varainhankintavastaava Anne Vääränen sanoo. Suosittuja lahjoja ovat myös lasten ja nuorten koulutusta tukevat lahjat. – Kaikkein tärkeintä on, että lahjan vastaanottaja saa tarvitsemansa avun, Vääränen sanoo. Lahjoitusvaroista 89 prosenttia käytetään avustustyöhön. Loput 11 prosenttia menee pakollisiin tukitoimintoihin, kuten varainhankintaan, laadunvalvontaan ja hallintokuluihin. ■ Lue lisää kampanjoiden verkkosivuilta kauneimmatjoululaulut. fi sekä toisenlainenlahja.fi KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 19/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 2.–16.12.

Kauneimmat joululaulut Vantaalla MARIANNA SIITONEN

Tähdellä (*) merkityissä tilaisuuksissa edellytetään koronapassia yli 16 vuotta täyttäneiltä. Muissa tilaisuuksissa yleisömäärä on rajattu puoleen tilan normaalista henkilömäärästä. Kaikissa tilaisuuksissa suositellaan vahvasti kasvomaskin käyttöä. Tulethan laulamaan vain täysin terveenä.

CAFÉ PÄHKINÄ Lammaskuja 2 a Ti 21.12. klo 14 *

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48 Ke 8.12. klo 13 Senioreille To 9.12. klo 18 Lapsiperheille Su 19.12. klo 18 * Su 26.12. klo 12 Kauneimmat joululaulut -messu

HÅKANSBÖLEN KARTANO Kartanontie 1 Su 12.12. klo 12 Kartanon joulu -tapahtumassa ulkona

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 To 9.12. klo 18 La 11.12. klo 15 Lapsiperheille Su 12.12. klo 18 *

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1 Ke 8.12. klo 18 Lapsiperheille *

KOIVUKYLÄN VANHUSTENKESKUS Karsikkokuja 13 To 9.12. klo 14.30 Senioreille

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Pe 3.12. klo 18 Selkokieliset kauneimmat joululaulut Su 12.12. klo 18 Su 19.12. klo 18 Lumon puhaltajat

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 La 11.12. klo 16 Lapsiperheille * Ma 20.12. klo 19 *

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9 Pe 3.12. klo 10 Muskarikauneimmat Ti 7.12. klo 13 Senioreille Su 12.12. klo 18

MARJATTASÄÄTIÖN AUDITORIO Eteläinen Rastitie 12 To 9.12. klo 13.30 Senioreille

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 19/2021

Kauneimmat joululaulut kaikuvat muun muassa Pyhän Laurin kirkossa. Osassa tilaisuuksia edellytetään koronapassia 16 vuotta täyttäneiltä, lopuissa yleisömäärä on rajattu puoleen normaalista henkilömäärästä.

MARTINRISTI

PÄHKINÄRINTEEN PALVELUTALO

Martinpolku 2 C (sis.käynti Martinlaaksonpolku 7) La 11.12. klo 18 Ruotsiksi La 18.12. klo 14 ja 15.30 *

Kastanjakuja 1 a Ke 8.12. klo 14

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO

Kustaantie 22 Su 5.12. klo 14 Lapsiperheille Ma 6.12. klo 13 Suomen Kauneimmat * Su 12.12. klo 17 *

Rajatorpantie 8 Su 5.12. klo 17 Kansainväliset kauneimmat joululaulut / International Christmas Carols To 16.12. klo 10 Lapsille (Myös verkossa – striimataan) Pe 17.12. klo 10 Senioreille Ke 22.12. klo 19 * Su 26.12. klo 12 Kauneimmat joululaulut -messu

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45 To 9.12. klo 9.15 * ja 10.15 Lapsiperheille Su 12.12. klo 14 Su 12.12. klo 16 * La 18.12. klo 12.00 Lapsiperheille La 18.12. klo 21 Goes Pop Su 19.12. klo 18 * Su 19.12. klo 20 * To 23.12. klo 18 * To 23.12. klo 20 * Su 26.12. klo 15 Su 26.12. klo 18 Ruotsiksi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO

RISTIPURON KERHOHUONEISTO

Ke 8.12. klo 17 Ruotsiksi, ViAnda-kuoro Pe 10.12. klo 9.15 * ja 10.15 Lapsiperheille Su 12.12. klo 19.30 Puhallinorkesteri TixiBand * Ti 14.12. klo 17.30 Omalla äänellä Pe 17.12. klo 19 Goes Pop * Su 19.12. klo 14 * To 23.12. klo 18 * To 23.12. klo 20 La 25.12. klo 18 To 6.1. klo 18

Simonkyläntie 11, A-talo Su 12.12. klo 18 * Ennakkoilmoittautuminen www.tikkurilanseurakunta.fi

VAARALAN KAPPELI

RUSKEASANNAN KAPPELI

VERKOSSA

Ruskeasannantie 5 La 11.12. klo 15 * ja 16.30 * Ennakkoilmoittautuminen www.tikkurilanseurakunta.fi

Ti 7.12.–6.1. Kauneimmat joululaulut / Christmas Carols Vantaankosken seurakunnan YouTube-tilillä Ke 15.12. klo 12 Kauneimpien joululaulujen toivelaululive Hakunilan seurakunnan Facebook-sivulla To 16.12. klo 10 Lapsille Vantaankosken seurakunnan YouTube-tilillä

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Su 12.12. klo 12 Kauneimmat joululaulut -messu Ti 21.12. klo 19 *

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a Su 5.12. klo 16 The Greatest Christmas Carols

Kirkkokuja 2 Ke 8.12. klo 18

WANDA’S KITCHEN & LOUNGE Liesikuja 5 To 16.12. klo 19 *