Kirkko ja kaupunki 2021 20 Espoo by Kirkko ja kaupunki

20 16.12.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Tämä maailma tarvitsee joulun Suvi Teräsniska kaipaa merkkiä rauhasta ja rakkaudesta s. 18

Suomessa syödään jouluna kuin 1700‑luvulla s. 4 Ilotulitus saa entisen rauhanturvaajan säpsähtämään s. 13

Pääkirjoitus

Eilen

Tämä on teille merkkinä ja esimerkkinä

Ilman aurinkoa kuu olisi valoton.

SIITÄ ON NYT aika tarkkaan kaksi vuotta, kun korona pandemian aiheuttanut virus alkoi levitä Kiinassa. Muutamassa kuukaudessa se oli kulkeutunut koko maailmaan. Parin vuoden aikana koronaan on kuol lut miljoonia ihmisiä, vaikka on siitä myös parantunut ainakin parisataa miljoonaa. Pandemia on sekoittanut maailman talouden ja muuttanut pitkäksi ajaksi melkein kaikkien ihmisten elämän. VOISI LUULLA, että koronapandemia on tehnyt maail masta aiempaa epävarmemman ja turvattomamman. Niin ei kuitenkaan ole. Korona on pikemminkin pal jastanut valheellisen turvallisuudentunteen onttou den ja osoittanut harhaluuloksi kuvitelman, että ihmi nen voisi täydellisesti hallita elämää. Tämä maailma on vain maailma. Tämä on aina ollut kulkutautien ja kuoleman varjon maa – ja sellai nen tämä tulee aina olemaan. JOULUA VIETETÄÄN vuoden pimeimpänä aikana. Joulu evankeliumi kertoo Jeesuksen syntyneen yöllä. Tämä allevii vaa sitä, että Jumala tulee va lon kajoksi ja toivon kipinäk si kaikkein synkimpäänkin pi meyteen – ja pysyy siellä mei dän kanssamme niin pitkään kuin tarvitaan. Tämä on jou lun ilosanoma, se Enkeli tai vaan virrestäkin tuttu ”suuri ilo”. Emme tiedä, miksei Jumala vain lakaise koko koronavirus

ta helvettiin täältä. Mutta siihen voimme luottaa, että yksin hän ei meitä jätä. KRISTITYILLE JOULU ON pelastuksen juhla. Betlehe min seimeen syntynyt Jeesus ei tosin pelasta meitä maailmasta eikä sen lainalaisuuksista ja välttämättö myyksistä. Joulun lapsi pelastaa meidät toivottomuu den, mielettömyyden ja merkityksettömyyden ikuisel ta kadotukselta. Joulu on rakkauden juhla. Jouluevankeliumin mu kaan Jeesus syntyi ”merkiksi”. Jeesus syntyi merkik si siitä, että Jumala ei epäröi hetkeäkään, rakastaisiko hän meitä vai ei. Jumalan rakkaus ihmiskuntaa koh taan on suorastaan jääräpäistä. Hän ei hylkää, vaikka mikä olisi. Kristityt ovat vanhastaan uskoneet, että Jeesus ei syntynyt meille vain merkiksi vaan myös esimerkik si. Miten juuri minä voisin tuoda valoa pimeyteen, rauhaa rauhattomuuteen ja iloa synkkyyteen?

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Tänään Ymmärrän, miksi ihmiskunta on tuhansia vuosia, pimeimpään aikaan, juhlinut valoa. Kun katselen pikku liekkiä, katselen rakkautta. MUOTOILUN ASIANTUNTIJA KAJ KALIN AVOTAKKALEHDESSÄ 12/2021

Iankaikkisesti Minä olen valo ja olen tullut maailmaan siksi, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen. JEESUS EVANKELIUMISSA JOHANNEKSEN MUKAAN 12:46

EMME TIEDÄ, MIKSEI JUMALA VAIN LAKAISE KOKO KORONAVIRUSTA HELVETTIIN TÄÄLTÄ.

Kirkko ja kaupunki

20 16.12.2021

Seuraava lehti ilmestyy 13.1. KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Päivien pimentyessä luontokin näyttää käpertyneen itseensä. Se ei kuitenkaan ole kuollut, vaan lepää. Jumala, tämän pimeyden keskellä kirkasta minulle sitä, mikä on tärkeää.

KIINALAINEN SANANLASKU

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Muiden ihmisten huomioiminen on minulle pyhää” Heikki Hursti joutui tekemään kipeän päätöksen, kun vähä varaisten joulujuhla piti perua jo toisen kerran. Jouluruokien jakelu kuitenkin toteutuu. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JANI LAUKKANEN

Perinteinen vähävaraisten joulujuhla Messukeskuksessa jouduttiin tänäkin vuonna perumaan koronan vuoksi. Juhlan järjestäjä Heikki Hursti, millä mielellä olette? – Ennakkotiedoista poiketen jouluaaton juhlamme on nyt tosiaan peruttu. Jouduimme Hurstin Avussa tekemään tuon kipeän päätöksen, sillä koronatilanne on pahentunut ja rajoitukset tiukentuneet. Tässä tilanteessa olisi ihmisten terveydelle liian vaarallista kokoontua isolla joukolla juhlimaan, kun osa väestä on rokottamattomia. Näin vanhempieni, Veikko ja Lahja Hurstin, vuonna 1967 aloittama perinne katkeaa jo toistamiseen.

sijaisenaan. Toki olemme tehneet koko ajan muutenkin töitä yhdessä. – Tulevina kuukausina meille aiheuttaa ongelmia Helsinginkadun tiloissa joulukuun alussa alkanut putkiremontti, joka kestää puoli vuotta. Jouduimme remontin vuoksi tyhjentämään tilat. Nyt kokoamme vapaaehtoisvoimin ruokakasseja toisessa toimipaikassamme Tattarisuolla.

Onko avuntarvitsijoiden määrä kasvanut korona-aikana? – Kyllä, minulla on sellainen tuntuma, että määrä olisi kasvanut. Myös muualta Suomesta on tullut samanlaista tietoa. Ruoka-apua tarvitsevia on monenlaisia. Heidän joukossaan on työttömiä, yksinhuoltajia, perheellisiä, vanhuksia ja opiskelijoita. Emme kuitenkaan tapaa kysellä kenenkään taustoja. – Korona-aikana olemme jakaneet Helsinginkadulla ruokaa kaksi kertaa viikossa, keskiviikkona ja perjantaina. Muina päivinä olemme hakeneet eri paikoista ruokatavaroita ja koonneet niistä pusseja. Teemme yhteistyössä muun muassa Keskon ja Inexin kanssa. Joulun jälkeen ruokajakelu jatkuu normaalisti 12.1. lähtien.

Mikä sinulle on pyhää? – Tämä on tosi laaja kysymys. Ensinnäkin Jumala on pyhä, mutta pyhää on myös muiden ihmisten huomioiminen. Nämä ovat asioita, joita olen pyrkinyt elämässäni vaalimaan, vaihtelevalla menestyksellä. Ajattelen niin, että puhu vähemmän ja tee enemmän eli anna työsi näyttää, mihin uskot. ■ Hurstin Apu jakaa jouluruokaa ke 22.12. ja jouluaattona pe 24.12. klo 10 alkaen Kalliossa osoitteessa Helsinginkatu 19. Ruokaa jaetaan niin kauan kuin kasseja riittää.

2 3

Aiotteko kuitenkin jakaa jouluruokaa? – Kinkkua, laatikoita ja muuta jouluruokaa oli varattu joulujuhlaa varten tuhannelle hengelle. Aiomme jakaa niitä nyt muovikasseissa samalla tavalla kuin viime jouluna, jolloin joulujuhlaa ei myöskään pystytty järjestämään. Kassin voi tulla noutamaan toimipisteestämme Helsinginkadulta. Mitä muuta Hurstin Avulle tällä hetkellä kuuluu? – Tyttäreni Sini, joka on jatkanut työtäni yhdistyksen toiminnanjohtajana, on jäänyt äitiyslomalle ja toimin nyt hänen

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Kystä kyllä Jouluna Suomessa herkutellaan menneiden vuosisatojen luksuksella.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA LAURA RIIHELÄ

anttulaatikkoa, perunalaatikkoa, porkkana laatikkoa. Rosollia, silliä, lipeäkalaa. Riisi puuroa, sekahedelmäsoppaa, piparkakku ja ja tähtitorttuja. Kaiken keskellä tieten kin kinkku. Sellainen on suomalainen jou luateria perinteisimmillään – ja sellainen sen kuuluu monien suomalaisten mielestä edelleen kin olla. Kun historiantutkija, Suomen ruokahistoria kirjan (Gaudeamus 2021) kirjoittanut Ritva Kylli, katsoo joulupöytää, hän näkee siinä kerroksia eri vuosisadoil ta. Esimerkiksi riisipuuro ja piparkakut ovat aikoinaan

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

olleet harvinaisia juhlaherkkuja, sillä niin riisi kuin mausteetkin ovat olleet kallista tuontitavaraa. Kasvislaatikot taas jatkavat vanhaa suomalaista pitoruokaperinnettä. Uunissa haudutettuja lanttu ja naurisruokia on tehty kauan. Nykyisin esimerkiksi lanttulaatikko on leimallisesti jouluruokaa, mutta en nen sitä saatettiin laittaa juhannukseksikin. Porkkanan kasvattaminen yleistyi Suomessa vasta 1800luvun lopulla, joten porkkanalaatikko on suhteel lisen tuore herkku. Reippaasti uudempi tulokas joulu pöydässä on bataatti, josta on 2000luvulla tullut lan tun kilpailija.

KINKULLE SEN SIJAAN ei tunnu löytyvän varteenotet tavaa haastajaa. Yritykset markkinoida kalkkunaa kin kun vaihtoehdoksi eivät ole onnistuneet. Ritva Kylli epäilee, että tuskinpa seitanista tai muista kasvisversi oistakaan on kinkun päihittäjäksi. – Vaikka paljon puhutaan lihansyönnin vähentämi sestä, niin joulupöytä ei varmasti ole se, mistä liha ruuat ensimmäisenä väistyisivät. Nykyisennäköinen kinkku yleistyi joulupöydässä vasta 1800luvulla, mutta sianliha on ollut keskitalven juhlaruokaa jo viikinkiajoilta asti. Katolisella keskiajalla joulua edelsi paasto. Kun se jouluna päättyi ja lihaa sai pitkän odotuksen jälkeen syödä, rasvainen sianliha maistui.

Kantaesitys helmikuussa 2022

Helenius | Sippola

JOULUPÖYDÄN VANHIN ja myös uhanalaisin laji on li peäkala, jonka valmistamisesta löytyy tietoja keskiajal ta asti. Silloin oli yleinen tapa säilöä kala kuivaamalla, sillä suola oli kallista eikä sitä aina ollut saatavilla.

”

Nykyisin lanttulaatikko on leimallisesti jouluruokaa, mutta ennen sitä saatettiin laittaa juhannukseksikin. – Lipeäkala on vanha ruokaperinne, jonka joulu on pitänyt hengissä. Se on vähän kuin mämmi – jos ne ei vät kuuluisi isojen juhlapyhien perinteisiin, niitä tus kin enää tunnettaisiin, Ritva Kylli sanoo. Lipeäkalaa saattaa odottaa sama kohtalo kuin erilai sia lihahyytelöitä ja rasvaisia makkaroita, jotka Kyllin havainnon mukaan ovat kadonneet joulupöydästä. Entä sitten juomat? Viini on jouluaterialla niin kuin muutenkin suomalaisessa ruokapöydässä melko uusi asia. Sen käyttö ruokajuomana yleistyi 1990luvul la. Jos jouluaterialla haluaisi lasiinsa perinteisen vaih toehdon, sellainen olisi olut tai viina – eikä edes mi tenkään kohtuudella nautittuna. Juopottelu on ennen vanhaan ollut olennainen osa joulunviettoa. KATOLISELLA AJALLA vuodenkiertoa rytmittivät paas topäivät ja pitemmät paastot, jolloin ei käytetty lihaa, maitotuotteita eikä munia. Elämä oli muutenkin pal jon niukempaa kuin nykyisin. Ei siis ihme, että juhla pyhinä syötiin paljon ja hartaasti. Yletön syöminen ja monista ruokalajeista notkuva pöytä tuntuvat edelleen kuuluvan monen jouluun. – Se on vähän hassua. Samoin meillä syödään yhä laskiaisen ja pääsiäisen raskaita ja rasvaisia perinne ruokia, mutta paasto siitä välistä on jäänyt pois, Ritva Kylli sanoo. Suomalainen joulupöytä on hänen mielestään kan sainvälisesti katsottuna ainutlaatuinen. Monissa mais sa jouluna syödään tämän hetken juhlaruokia, nyky ajan luksusta. Meillä taas pöytään katetaan 1700luvun herkut. Niin katetaan todennäköisesti vielä pitkän aikaa, sil lä satoja vuosia vanhat perinteet eivät noin vain katkea. – Ruokaan liittyy niin paljon kotoisuutta, turvalli suutta ja muistoja. Ihmiset haluavat syödä samoja ruo kia, mitä he ovat jo lapsena syöneet ja mitä aiemmat sukupolvet ovat syöneet. ■

Esitykset Helsingin Käpylän kirkossa 17.-19.2.2022 Sävellys Mikko Helenius I Libretto Miira Sippola Ohjaus Juulia Tapola I Kapellimestari Jonas Rannila Lisätiedot: www.teatro.fi/loputonkapyla

Liput 20 - 30 €

T E AT R O

PRODUC TIONS

KAIJA SAARIAHO

LA PASSION DE SIMONE

Maailmaa kiertänyt näyttämöversio vihdoin Helsingissä! Esitykset joulun välipäivinä Musiikkitalon konserttisalissa

ke 29.12.2021 klo 19.00 to 30.12.2021 klo 19.00 Lisätiedot:

www.teatro.fi/simone

Liput 19 - 74 €

T E AT R O

PRODUC TIONS

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Mielellään naispappi Elina Koivisto haluaa murtaa pappeihin liittyviä ennakkoluuloja. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ILMARI FABRITIUS / YLE TV1

TELEVISIOSSA ALKAA nyt joulukuussa Papistosarja, jossa neljä pappia eri puolilta Suomea esittelee työtään ja siviilielämäänsä. Pääkaupunkiseudulta ohjelmassa nähdään Elina Koivisto, jonka vastuulla Paavalin seurakunnassa ovat etenkin naisten asiat. – Sarjan tarkoituksena on tuoda esiin oikeampaa kuvaa siitä, mitä nykyajan pappeus ja luterilainen kirkko ovat. Vieläkin usein oletetaan tyypillisen papin olevan vanha ja jäykkä mies. Sarjaan haluttiin erilaisia pappeja. – Minä olen aika eläväinen ja naisellinen pappi, ja siksi olin tekijöiden mielestä sopivasti pappistereotypiaa vastaan, Koivisto kertoo.

”

Uskallan olla naisellinen ja muodokas nainen.

hänelle itselleen on merkittävää tehdä papin työtä juuri naisena. – Minulla on ympärilläni miespappilegioona! Isäni on pappi, appiukkoni oli pappi, aviomieheni on pappi ja kaksi kummisetääni on pappeja. Juuri tämän takia olen halunnut mennä vähän niin kuin omaa reittiäni. Minulle ”naispappi” ei ole haukkumasana, vaan päinvastoin, se on minulle tärkeä sana. ELINA KOIVISTON osuutta Papisto-sarjaan kuvattiin muun muassa Puhkea kukkaan -konferenssissa. Koiviston organisoiman Puhkea kukkaan -toiminnan tavoitteena on voimauttaa varsinkin ruuhkavuosia eläviä naisia. – Naisilla on vielä kannettavanaan paljon kateutta, häpeää ja kaikenlaisia esteitä, vaikka olemme tosi koulutettua väkeä. Me naiset olemme monella tavalla tosi huippuja. Silti monet naiset eivät koe sisäisesti, että he olisivat riittäviä.

Nuorena Koivisto oli kympin tyttö ja vaati itseltään paljon. Avioiduttuaan ja saatuaan ensimmäisen lapsensa Koivisto muutti perheineen Ruotsiin. Äitiys ja vieraalla kielellä toimiminen vieraassa kulttuurissa haastoivat. Koiviston mukaan hänen oma kukkaan puhkeamisensa alkoi siitä. – Jouduin Luulajassa työskennellessäni luopumaan perfektionismista ja hyväksymään omaa epätäydellisyyttäni. Kun luopuu täydellisyyden tavoittelusta, voi alkaa enemmän etsiä itseään ja omaa sisintään. Koen vahvasti, että se on Jumalan johdatuksessa olemista. TELEVISIOSARJAAN OSALLISTUMISESTAAN Elina Koivisto on niin ylpeä, että se menee kaiken muun tähänastisen työhön liittyvän ohi. – Papisto-sarjaan osallistuminen on tärkein työtehtäväni koko 23-vuotisella urallani. Avaan oman elämäni haavoittuvana ihmisenä. Olen sarjassa hyvin paljaana. Päästän ihmiset historiaani ja nykyisyyteeni ja saan olla sitä kautta kertomassa Jumalan rakkaudesta ja huolenpidosta. Kolme muuta Papisto-sarjassa esiintyvää pappia ovat saamelaisten pappi Mari Valjakka Ivalosta, meikkaava kirkkoherra Harri Hentinen Vesilahdelta ja seniori-ikäinen rokkipappi Tarvo Laakso Tampereelta. ■ Papisto-sarja 20.12. alkaen Areenassa ja Yle TV1:ssä ma–to klo 18.30

– Kun luopuu täydellisyyden tavoittelusta, voi alkaa etsiä omaa sisintään. Koen, että se on Jumalan johdatuksessa olemista, sanoo Elina Koivisto.

Koiviston mielestä naisellisuus näkyy ulospäin hänen kevyestä meikistään ja pitkistä hiuksistaan. Hän ei myöskään halua pukeutua mihinkään ”sukupuolettomaan vuokkopukuun”, joka peittää kaikki muodot. Vuokko-puku oli pappina toimivien naisten ensimmäinen työasu. – Uskallan olla naisellinen ja muodokas nainen. Minun ei tarvitse olla pelkissä mustissa jakkupuvuissa, että olisin uskottava. Uskottavuus tulee ihan jostain muusta kuin miesmäisen tyylin matkimisesta. Varsinaista esikuvaa papin työhön Koivistolla ei ole, mutta pappi-isäänsä hän ihailee. Toisaalta, niin paljon kuin tytär on isältään oppinutkin,

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

PUOLITETAAN KÖYHYYS Allekirjoita aloite! Joka viides suomalainen elää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä. Niukkuudessa elävien määrä kasvaa, vaikka Suomi on sitoutunut puolittamaan köyhyyden vuoteen 2030 mennessä.

Allekirjoita aloite:

Kunnille ja hyvinvointialueille on asetettava tavoitteet ja määriteltävä toimenpiteet köyhyyden vähentämiseksi. Lue lisää kansalaisaloitteesta: ruoka-apu.fi/kansalaisaloite #puolitetaanköyhyys #enemmänkuinruokaa #sitralab

Oispa ensi vuosi Valokuvauksen opiskelijat Lahden muotoiluinstituutissa ovat jatkaneet koulun perinteitä tekemällä kalenterin. Tämän vuoden projektin idea lähti opiskelijoiden keskuudessa tunnetusta haavehuokaisusta: ”Oispa.” Opiskelija Markus Kivistö kertoo, että kalenterin teossa yksi pieni sana ”oispa” oli lähtölaukaus monenlaisille arkisille mutta myös korkealentoisille haaveille. Kalenteria on ollut tekemässä 16 opiskelijaa.

Julkaisun nimeksi tuli Oispa 22. Sen sivuilta löytyy valokuvien lisäksi tekijöiden unelmia myös kirjoitettuina sekä suomen että englannin kielellä. Oispa 22 -kalenterilla opiskelijat haluavat virittää käyttäjää miettimään oman elämänsä oispa-lauseita. Kirjan tyhjät sivut on tarkoitettu juuri näille merkinnöille. Unelmoidessa oispa-sanaa voi käyttää vaikka näin: ”oot lähellä, oispa iholla”. Kalenteria voi tilata osoitteesta oispa2022.fi.

Enemmän kuin päivyri

Vuokralle tarjotaan uuden veroisia asuntoja Kylätie 16, Etelä-Haaga: 1 h, kk, kph (25–25,5 m2) 700 €/kk 2 h, kk, kph (41–42 m2) 920 €/kk Valmistuminen: 10/2021 (B) ja 2/2022 (A). Asuntoa voi hakea 60-vuotta täyttänyt henkilö, joka on asunut Helsingissä yhtäjaksoisesti viimeiset 10 vuotta. Talossa on monipuoliset yhteiset tilat mm. yhteisötupa ja -keittiö, kirjasto, liikuntatila. Kiinteistö on täysin savuton. Lisätietoja: www.asgerdsummelin.fi Vuokraus: Nina Hertell 0400 684 777 vuokraus@asgerdsummelin.fi

Huhut paperikalenterin kuolemasta ovat olleet ennenaikaisia. TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT MARI AARNIO

Päivät lintujen kanssa Ensi vuoden voisi keskittää taivaan lintujen katseluun. Siihen yllyttää Lintupäiväkirja 2022 (Tammi). Lintutieteilijä Dan Zetterström ja luontotoimittaja Mats Ottoson ovat tehneet almanakan, johon voi merkitä vierekkäin muistutuksen vaikkapa hammaslääkärikäynnistä ja lintuhavainnosta. Näin henkilökohtainen arki ja lintujen arki kohtaavat. Sivuilla on oma kolonsa myös säähavaintojen kirjaamiselle. Lintupäiväkirjasta voi myös oppia uutta, sillä viikkoaukeamilla kerrotaan faktoja eri linnuista piirroskuvien kera. Aloittaja on korppi, jolla voi kirjan mukaan olla 81 erilaista ääntä.

Viikot pyhien tekstien kera Kirkon vuosi alkaa jo kuukautta ennen normivuodenvaihdetta, eli ensimmäisenä adventtisunnutaina. Kirkon viikkomuistio 2022 (Kirjapaja) on kuitenkin aivan tavallinen pystysarakkeinen kalenteri, jossa viikko on yhdellä aukeamalla ja päiviä riittää vuoden 2023 loppiaiseen asti. Kirkon viikkomuistion ekstraa ovat kaikkien pyhäpäivien tiedot raamatunteksteineen. Lisäksi on tietoa Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta sekä kristillisistä järjestöistä ja medioista. Eikä muuten taida löytyä muista kalentereista Isä meidän -rukousta kymmenellä eri kielellä.

Oma koti palvelutalossa

Antoisaa elämää hyvien palveluiden parissa Helsingin sydämessä Tervetuloa tutustumaan meihin! Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051  palvelukotikukkasrahasto.fi

Palvelukoti Kukkasrahasto Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Anna jouluna Toisenlainen Lahja

Kirkko ja kaupunki verkossa

® MAIJA SAARI

Koulu puku 14 €

Vuohi 30€

Hanki lahja: toisenlainenlahja. fi 020 787 1201 Palvelemme klo 10–15. Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 16,99 snt/min.

Käännösurakka alkaa

KUN UUDESTA TESTAMENTISTA julkaistiin viime vuonna uusi, mobiiliystävällinen suomennos, hankkeessa oli mukana noin 3 000 testilukijaa, esimerkiksi varusmiehiä ja lukiolaisia. Nyt Vanha testamentti käännetään uudestaan, ja suomennosta pääsevät taas testaamaan tavalliset suomalaiset. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Nuorille aikuisille hengellisyys edustaa vapautta ja vastavoimaa.” REBEKKA NAATUS VERKKOKOLUMNISSAAN

ISTOCK

Kuuntele Kirkko ja kaupunkia

Tilaukset koskevat 1.1.2022 alkaen tehtäviä Kela -matkoja

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

KAIKKI KYMMENET TUHANNET Kirkko ja kaupungin artikkelit voi nyt kuunnella verkossa tekoälyavusteisen koneäänen lukemana. Automaattilukijan käyttö muistuttaa äänikirjoista tuttua käyttöliittymää. Palvelu on myös saavutettavuusteko: kuuntelumahdollisuus on merkittävä apu esimerkiksi heikkonäköisille, lukivaikeuksista kärsiville, ikäihmisille ja suomea toisena kielenään puhuville. Kuuntele osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

NINA HÄRKÖNEN

Eräänä tavallisena aamuna Nina Härkösen ikkunaan oli ilmestynyt huurre-enkeli.

Lumi teki enkelin ikkunaan Enkeli piirtyi ikkunassa niin selkeänä, ettei sen hahmottamiseen tarvinnut käyttää juurikaan mielikuvitusta. Nina Härkönen nappasi ikkunaenkelistään kuvan ja jakoi sen Twitter-tilillään, ja tykkäyksiä ja kommentteja alkoi napsahdella kiivaaseen tahtiin. Enkelihahmo ikkunassa herätti Härkösessä ensin hämmästyksen, mutta sitten hänet valtasi turvallinen olo. – Enkeli edustaa minulle suojaa ja rauhaa, Härkönen sanoo. Enkelikuvan saamat kommentit ovat Härkösen mukaan olleet pelkästään positiivisia – jopa ne, joissa on annettu rakennusteknisiä ohjeita ikkunoiden tiivistämisestä. – Paljon tuli ihania kommentteja, että suojelusenkeli tai jouluenkeli on tullut minua tapaamaan, Härkönen kertoo Kysymykseen, uskooko hän enkeleihin, Härkönen miettii vastausta hetken. – Tavallaan uskon, mutten siten, että enkelit olisivat näkyviä. Sitä, miksi hänen ikkunaansa ilmestynyt enkeli päättikin olla näkyvä eikä näkymätön, Härkönen jää pohtimaan. – Ehkä enkeli oli vain ohikulkumatkalla, kävi toivottavassa hyvää joulua ja meni sitten jonnekin muualle. OUTI LAULAJAINEN

Koti palveluiden keskellä Saga Helapuisto tarjoaa laadukasta vuokra-asumista senioreille palveluiden keskellä. Palveluihimme kuuluu monipuolisia ateria-, siivous-, turva- ja hyvinvointipalveluita omien tarpeiden mukaan sekä aktiivista harrastustoimintaa. Tutustu taloomme tilaamalla esitteet tai tule tutustumaan asuntoihimme paikan päälle. Vapaat asuntomme löydät verkkosivuiltamme sagacare.fi Kysy lisätietoja talomme johtajalta: Anna Heiskanen | p. 050 476 2532 Saga Helapuisto Helatehtaankatu 1 |00700 Helsinki

Seuraa meitä

”

Aloin miettimään miten voisin jatkaa heikoimmissa oloissa elävien lasten auttamista senkin jälkeen, kun minua ei enää ole. Eija Ahvo näyttelijä, laulaja ja UNICEFin hyvän tahdon lähettiläs

Lue lisää unicef.fi/testamentti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Lastenkotilasten puo Raija Kalliorinne tuntee Suomen lastenkodit todennäköisesti paremmin kuin kukaan muu. Hän tarkastaa sijoituspaikan tavat, kun helsinkiläinen lapsi sijoitetaan toiselle puolelle maata. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA VILLE PALONEN

un helsinkiläinen lapsi huostaanotetaan ja sijoitetaan lastenkotiin toiselle puolelle Suomea, sosiaaliohjaaja Raija Kalliorinne, 58, matkaa jonkin ajan päästä haastattelemaan paikan työntekijät ja lapsen. Kalliorinne kysyy sijoitetulta lapselta esimerkiksi, millaisia asioita lapset ja aikuiset tekevät yhdessä. Onko hänellä turvallinen olo? Mitkä ovat kolme parasta asiaa lastenkodissa? Mitä pitäisi tehdä toisin? Ovatko säännöt oikeudenmukaiset? – On tärkeää, että lapsi otetaan tosissaan. Vertailen aikuisten ja lasten kertomuksia ja selvitän, mitkä asiat ovat totta. En ole ostettavissa. Kalliorinne puhuu lasten kanssa asioista niiden oikeilla nimillä. – Yksi lapsi kertoi minulle, että hän on nähnyt niin paljon, ettei yhtään jaksa epäaitoutta. Mikään epäinhimillinen lastensuojelussa ei ole minulle vierasta. En totu lasten hätään enkä haluakaan tottua. SUURI OSA LASTENKODEISTA on Raija Kalliorinteen mukaan hyviä tai erinomaisia. Kun hän puuttuu lasten kohteluun, kyse on useimmiten tarpeettoman kovasta kurista. Lastensuojelulaki velvoittaa sijaishuoltoyksikön tekemään erillisen päätöksen aina, kun lapselle kuuluvia vapauksia rajoitetaan. – Jos tehdään taloon sääntöjä, joissa kaikkien lasten itsemääräämisoikeutta rajoitetaan rutiininomaisesti, se ei ole oikein. Se ei ole oikein, Kalliorinne toistaa painottaen joka sanaa. Kaikilta lapsilta ei esimerkiksi saa kerätä kännyköitä yöksi pois sillä perusteella, että se vähentää valvomista. Lapsilla on oikeus opetella hyvän kännykänkäytön kansalaistaitoa myös lastenkodissa. Puhelin otetaan väliaikaisesti pois vain lapselta, joka ei osaa nukkua sen kanssa. Lapsia ei saa myöskään käskeä pysymään sisällä lastenkodissa. He eivät ole vankeja. Lasten oikeuksien sopimuksessakin sanotaan, että vapauden riistoa saa käyttää vasta viimeisenä keinona. – Tässä on menty hurjasti eteenpäin. Ennen ovet laitettiin säppiin perjantai-iltana, ettei tule houkutusta lähteä mihinkään. HELSINGIN SIJAISHUOLLON grand old lady. Raija Kalliorinnettä voi perustellusti kutsua sellaiseksi 32 työvuoden jälkeen. Hän sai itsenäisyyspäivänä työstään Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

”

Mikään epäinhimillinen lastensuojelussa ei ole minulle vierasta. SOSIAALIOHJAAJA RAIJA KALLIORINNE

Ensimmäiset 20 vuotta Kalliorinne työskenteli eri tehtävissä Naulakallion lastenkodissa Itä-Helsingissä. Viimeisimmät 12 vuotta hän on kiertänyt Suomen satoja lastenkoteja.

Monelle huostaanotetulle helsinkiläislapselle ei löydy sijoituspaikkaa pääkaupungista tai edes lähikunnista. Helsingin kaupunki haluaa varmistaa, että sen lapset saavat sellaista hoitoa, josta on sovittu ja josta kaupunki maksaa. Kalliorinne ajattelee, että jos lapsi otetaan pois kotoaan, hänelle on tarjottava sitä paremmat olosuhteet. – Olen haastatellut ainakin 500 lasta satojen valvontakäyntien yhteydessä. Minulle on kerrottu, että olen tarkastanut koko maassa enemmän lastenkoteja kuin kukaan muu. Kalliorinne on nähnyt työssään, miten lastensuojelun asiakkuus periytyy toisinaan sukupolvelta toiselle. Se pysäyttää. – Haastattelen jossain lastenkodissa lasta ja tajuan, että olen laittanut vuosia sitten Naulakallion lastenkodissa hänen äitinsä Janinan nukku-

lustaja Uusi alku kosteiden vuosien jälkeen

– Ihmisarvo on minulle pyhä. En näe itselläni muuta vaihtoehtoa kuin huolehtia lapsista, jotka eivät voi asua kotonaan, sanoo Raija Kalliorinne. Hän aloitti työuransa Naulakallion lastenkodissa Itä-Helsingissä.

maan. Silloin mietin, osasimmeko tehdä työmme riittävän hyvin Janinan kanssa. Kalliorinteellä on huoli sijaishuollon kasvatta mista lapsista, jotka ovat olleet lastensuojelun pii rissä pienestä pitäen. Sen sijaan päihteillä ja vä kivallalla oireilevien, teininä huostaanotettujen nuorten tulevaisuuden hän näkee valoisampana. – Jos nuoren oireilu liittyy ensisijaisesti itse näistymisen kehitystehtävään, tilanne ei ole vält tämättä huolestuttava. Kun lapsuus on ollut tur vallinen, ongelmat selviävät usein hyvässä sijais huollossa. MIKÄ LASTENSUOJELUTYÖSSÄ on muuttunut yli 30 vuodessa? Raija Kalliorinne miettii pitkään. Sosiaaliohjaaja on seurannut läheltä yhteis kunnan jakautumista. Suurin osa lapsista voi en

tistä paremmin, mutta pieni osa huonommin. Vaikeat lapset ovat yhä vaikeampia, ja heidän oireilunsa äärimmäisempää. – Lastenkodissa työskentely on järkyttävän rankkaa ja vaativaa duunia. Luulen, etten enää pystyisi tekemään sitä ainakaan vuorotyönä. Lapsia hoidetaan yhä yksilöllisemmin. Aiem min oli koulukoteja käytöshäiriöisille lapsille, nyt yksi sijoitetaan päihdehuoltoon erikoistu neeseen lastenkotiin, toinen psykiatriseen hoi toyksikköön ja kolmas neurologisiin pulmiin erikoistuneeseen paikkaan. Puhutaan paljon nepsylapsista, joilla on erilaisia neuropsykiatri sia häiriöitä. – Nepsylapsi on voinut olla esimerkiksi se nokkela höyrypää, joka kaahaili varastetulla au tolla ja teki sataa asiaa yhtä aikaa. Nyt ymmärre

Raija Kalliorinne on kohdannut työssään lukuisia elämäntarinoita, jotka eivät seu‑ raa mitään yhteiskunnassa yleistä käsikirjoi‑ tusta. Hänen omakaan elämänsä ei sovi sel‑ laiseen. Yksi suurista käännekohdista tapahtui yhdeksän vuotta sitten. – Minulle oli pikkuhiljaa kehittynyt alko‑ holiongelma, jota oli pakko pysähtyä miet‑ timään. Kalliorinne kävi yhä uudestaan läpi AA‑liikkeessä käytettyä tyyneysrukousta: ”Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväk‑ syä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa, mitkä voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan.” – Rukouksen kautta tein tiliä sen kanssa, mitä kaikkea olen elämässäni tehnyt, koke‑ nut ja nähnyt. Ei ole helppoa työskennellä päivästä toiseen vaikeiden asioiden kanssa. Raitistumisen ansiosta Kalliorinne uskal‑ si edistää lapsihaavetta itseään nuoremman vaimonsa kanssa. – Kuinka monta lapsen nimeä meillä oli‑ kaan valmiina! hän muistelee. Nyt parilla on esikoulua käyvä poika. Juhlapäivinä vaimo ottaa kuohuviiniä, ja Kalliorinne ja lapsi kilistävät alkoholittomal‑ la kuohuvalla. Kalliorinteen on välillä vaikea uskoa on‑ neaan todeksi. Hän puhuu kaiken läpileik‑ kaavasta kiitollisuudesta ja pyyhkii silmiään. – Pääsin näin vanhana odottamaan lasta puolisoni kanssa, olemaan synnytyksessä ja kokemaan vanhemmuuden iloineen ja huo‑ lineen. Sain elämään uuden startin. Kai se on armoa.

tään, että lapsi ei voi käyttäytyä oman neurolo giansa kanssa muuten kuin käyttäytyy, ja mieti tään, voiko lapsen elämää selkiyttää kuntoutuk sella ja lääkityksellä. Kalliorinne kertoo, että ihan tavallisetkin per heet voivat tarvita apua lastensa neurologisten pulmien vuoksi. Joko niiden määrä on lisäänty nyt tai sitten niitä vain tunnistetaan koko ajan paremmin. Kalliorinne iloitsee siitä, että vanhempien merkitys huostaanotetun lapsen elämässä taju taan aiempaa paremmin. Sekin on hyvä kehitys suunta, että lapset tuntevat omia oikeuksiaan. – Lapsi voi lähettää sähköpostia suoraan edus kunnan oikeusasiamiehelle ja pyytää, että tulkaa tsekkaamaan, millaista täällä on. Ei ennen ollut sellaista. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Joka kymmenes nuori Suomessa on vaarassa syrjäytyä. Emme voi antaa sen tapahtua. Voimme tarjota hätään joutuneille nuorille yksilöllisen valmennuksen ja nuorten vertaisryhmän, jos Sinä lahjoitat. Nuorten syrjäytymistä ehkäisevä Vamos-palvelumme on tutkitusti vaikuttava. Lähes 90 % valmennukseen osallistuneista raportoi elämänlaatunsa parantuneen ja noin puolet pääsee suoraan valmennuksesta opiskelemaan tai työelämään. Lahjoita alla olevan lomakkeen tiedoilla tai verkkosivulla: www.hdl.fi/hetkinen

Kiitos avustasi. Nordea: FI85 2065 1800 1084 62 Diakonissalaitos Alppikatu 2, 00530 Helsinki

NDEAFIHH

Kirjoita tilisiirron viestikenttään nimesi ja osoitteesi, niin lähetämme Sinulle kiitoskirjeen. Tallennamme lahjoittaneiden yhteystiedot yksityisasiakasrekisteriimme. Lisätietoa: www.hdl.fi/tietosuoja. Rahankeräyslupa RA/2021/556. Varat käytetään Diakonissalaitoksen työhön lasten ja nuorten auttamiseksi Suomessa. Keräyksen järjestäjä: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr, Alppikatu 2, 00530 Helsinki.

Uuden ajan veteraanit

Avoimen yhteyden kirkosta puuttui katto. Kuva on vuodelta 1993.

Entiset rauhanturvaajat tietävät, että aseenpiippuun tuijottaminen muuttaa ihmistä, eikä mikään ole yhtä tärkeää kuin rauha. Joskus joulu on tuonut sen sodan keskelle. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT JOONAS BRANDT JA HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT

irkkorakennuksen kiviseinät olivat osittain sortuneet, mutta alttari ja risti seisoivat paikoillaan. Kattona toimi Israelin musta taivas, jonka tähtiä ei mikään ihmisten tuottama valo himmentänyt. − Tuntui ylevältä seistä ensimmäisen joulun tapahtumapaikoilla, kertoo Auli Myyrinmaa, 62. Hän palveli rauhanturvaajana Israelin Golanin kukkuloiden lääkintäjoukoissa vuonna 1993. Viisi vuotta aiemmin Petri Välimaa, 59, oli katsellut

taivasta samasta pyhätöstä, jota sotilaspappi kutsui Avoimen yhteyden kirkoksi. Myyrinmaa ja Välimaa tutustuivat ja avioituivat myöhemmin Suomessa. Välimaa hoiti rauhanturvaajana Golanilla muonitusta, joten hän valmisteli joulua laittamalla suomalaisia perinneruokia. Koti-ikävä vaivasi. Sijainti teki joulusta kuitenkin erityisen. − Pappi oli esitellyt Jerusalemin-retkillä kristinuskon keskeiset tapahtumapaikat. Pääsin koskemaan niitä itse, Välimaa kertoo.

Pariskunnan ystävä, rauhanturvaajana Libanonissa joulukuusta 1992 joulukuuhun 1993 työskennellyt Marja-Leena Pihlajamaa muistaa komennusajan joulustaan erityisesti Sylvian joululaulun. − Lauloimme sitä isolla joukolla univormut päällä. Rauhanturvaajien työhön joulurauha ei ulottunut. Historia tuntee kuitenkin tapauksia, joissa sotilaalliset yhteenotot ovat lientyneet joulun ajaksi. Kuuluisin niistä oli ensimmäisessä maailmansodas-

– Halusin testata rajojani, Auli Myyrinmaa (vas.) sanoo. – Israel oli kympin reissu. Lopuksi ajoin sieltä Suomeen uudella Mersullani. Silloin rauhanturvaajat saivat vielä ostaa verovapaan auton, Petri Välimaa kertoo. – Hain rauhanturvaajaksi, koska halusin tehdä jotain paremman maailman puolesta, Marja-Leena Pihlajamaa toteaa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

− Vaatii sinnikkyyttä uskoa parempaan maailmaan. Joskus ajattelen, millaista nyt olisi, jos kukaan ei toimisi rauhan hyväksi. Pienistä teoista muodostuu suuri kokonaisuus, MarjaLeena Pihlajamaa sanoo kotonaan Helsingin Lassilassa.

sa vuonna 1914, jolloin rivimiehet sopivat useissa paikoissa omin päin aselevon. Tarina kertoo, että eräällä rintamaosuudella eri puolilla olleet brittiläiset ja saksalaiset sotilaat pelasivat jouluna keskenään jalkapalloa. LIBANON, VUOSI 1989. Kyläläisiä pakkovärvättiin asejoukkoihin: Värvääjät olivat ajaneet paikalle mukanaan nimilista nuorista miehistä, jotka he aikoivat viedä mukanaan. Tunteet kuumenivat, ja aseilla ammuskeltiin ilmaan. Rauhanturvaajien piti asettua värvääjien ja kyläläisten väliin. − Siinä ei todellakaan leikitty. Mietin, milloin aseet kääntyvät suuntaani. Pelotti niin, että jalat eivät kantaneet. Oli pakko istua maastoauton etupuskurille, Petri Välimaa muistelee. Mies pyrki ensimmäisen kerran rauhanturvaajaksi jo alle parikymppisenä. Hän halusi itsenäistyä ja nähdä maailmaa. Nuorukainen pääsi rauhanturvaajaksi kolmesti: Libanoniin vuonna 1983, Israeliin vuonna 1988 ja uudestaan Libanoniin vuonna 1989. Niinä vuosina tapahtui paljon. − Minua on osoitettu ladatulla aseella, jossa ei ole varmistinta. Hengen lähtöön ei olisi tarvit-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

tu kuin yksi liipaisimenveto. Sellainen tuntuu pahalta. Palvelustoverin kuolema oli toisella tavalla vaikeaa. − Hän kaatui uudenvuodenaattona pyörällä, ryömi siltarumpuun nukkumaan ja kohmettui. Siinä oli alkoholinkäyttöä taustalla.

”

Kotona äiti sanoi, että olet Petri muuttunut. PETRI VÄLIMAA

Rankka tilanne oli myös puhallus-paineluelvytys, jossa Välimaa yritti pelastaa paikallisen miehen. − Mies kuoli elvytyksestä huolimatta. Minä pesin sen jälkeen hampaita kymmenen kertaa päi-

vässä kahden viikon ajan unohtaakseni pahat tuntemukset. Välimaa sai rauhanturvaajavuosiltaan myös paljon hyvää, kuten ystäviä. Hän on tavannut Israelissa yhtä aikaa palvelleita rauhanturvaajia jo 32 vuoden ajan. Hän hankki Israelista myös uuden Mersun, koska rauhanturvaajat saivat silloin tuoda ulkomailta verovapaan auton. KUN EDUSKUNTA AVASI vuonna 1991 koulutuksen rauhanturvaajaksi muillekin kuin miehille, siihen haki yli 3 800 naista. Heistä valittiin 34. Auli Myyrinmaa ja Marja-Leena Pihlajamaa kuuluvat heihin. Ensimmäisiä rauhanturvaajanaisia kutsutaan Elisabethin enkeleiksi naisten rauhanturvakoulutusta ajaneen puolustusministeri Elisabeth Rehnin mukaan. Rauhanturvaaminen oli miehinen linnake, jonka avautuminen naisille herätti keskustelua, myös vastustusta ja ennakkoluuloja. − Yksi kollegani sanoi, että ai sä lähdet kenttäpatjaksi, Pihlajamaa muistelee. − Tosiasiassa hellyydenosoitukset oli komennuksellani kielletty välittömän kotiuttamisen uhalla.

Pihlajamaan mukaan kieltoa kunnioitettiin. Palvelus, siihen valmistava koulutus ja tapaamiset jälkeenpäin ovat olleet hyviä kokemuksia. Tuomas Muraja haastatteli rauhanturvaajanaisia tuoreeseen kirjaansa Elisabethin enkelit (Vastapaino). Kirjan nimestä huolimatta haastatelluista valtaosa on palvellut myöhemmin, ei ensimmäisten rauhanturvaajanaisten joukossa. Osa kuvaa huonoa kohtelua: ei tervehditty ja levitettiin perättömiä huhuja, eikä nainen välttämättä saanut ylennystä samasta suorituksesta kuin mies. Kirjan esipuheessa Rehn muistelee, miten lehdistö pyrki mehukkaisiin otsikoihin, kun rauhanturvaajakoulutus avattiin naisille. ”Kohu kuitenkin ajan myötä hiljeni, ja näistä naisista tuli rauhanturvaajia siinä missä muistakin osaavista suomalaisista eri operaatioissa”, Rehn kirjoittaa. Jos rauhanturvaaja on muu kuin mies, hän on kuitenkin yhä poikkeus. Muraja kertoo, että viime vuosina kriisinhallintatehtäviin hakeneista alle viisi prosenttia oli naisia. Kaikkiaan sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä on työskennellyt vajaa 800 naista.

Petri Välimaan ja Auli Myyrinmaan vihki kenttärovasti, jonka hartauksiin molemmat olivat osallistuneet omilla Israelin-komennuksillaan. – Tiedän kymmenkunta muutakin paria, joissa on kaksi ex-rauhanturvaajaa, Myyrinmaa kertoo kotonaan Vantaan Korsossa.

”

Ymmärrän pakolaisia. Suurin osa lähtee varmaan mahdottomasta elämäntilanteesta. AULI MYYRINMAA

OPERAATIO TILINTEKO oli Marja-Leena Pihlajamaan rankin kokemus rauhanturvaajana Libanonissa. Israel tulitti viikon ajan aluetta, jolla hän ja muut suomalaiset työskentelivät. − Juoksimme pommisuojaan kaikkina vuorokaudenaikoina. Olin niin väsynyt, että haaveilin vain hiljaisuudesta, jonka aikana saisin nukkua edes vähän. Mietin, lähdenkö kotiin sinkkiarkussa. Pihlajamaan lentokone laskeutui Helsinki-Vantaan lentokentälle joulukuussa 1993 Libanonin vuoden jälkeen. Vastassa olivat pimeys ja vesisade. − Kun matka-arkku tömähti märälle lentokentälle, tunne oli tyhjä. Ajattelin, että tässäkö tämä nyt oli. Mitään jälkihoitoa ei ollut. Pihlajamaa huomasi äkkiä, että vanhat ystävät, lapsuudenperhe ja työkaverit eivät käsittäneet alkuunkaan, mitä hän oli kokenut ja kävi parhaillaan läpi. − Uuden vuoden ilotulitusten äänet ja savun haju saivat minut säpsähtelemään. Mistä päin nyt ammutaan? Missä palaa? Pamaukset nostivat tunteet pintaan. Myös Auli Myyrinmaasta kotiinpaluu tuntui tyhjältä. Aiemmin työterveydessä työskennelleellä terveydenhoitajalla ei ollut työpaikkaa odottamassa. − Palasin keskelle lamaa. Vanhempani olivat juuri menehtyneet. Ystävien kanssa oli vaikea keskustella kokemuksistani. Rauhanturvapalve-

luksessa olin ollut osa tiivistä joukkoa, ja nyt yhtäkkiä yksin. Myyrinmaa pohtii miehensä Petri Välimaan kanssa, että rauhanturvaajana on helppo laitostua. Työnantaja huolehtii komennuksella niin ateriat, pyykkihuollon kuin seurankin. Yhtäkkiä kaikki arjen askareet on hoidettava itse: pitää miettiä, mitä tänään söisi, mennä kauppaan ja kokata. − En ole ollut vankilassa, mutta voin kuvitella, että siellä on vähän samanlaista kuin kriisinhallintatehtävissä. Elät piikkilankojen sisällä, et poistu omin päin mihinkään. Teet työtä ja vietät vapaa-aikasi samassa paikassa. Sinulla on työnantajan tarjoamat vaatteet, ruoat ja päivärytmi, Välimaa vertaa. − Kotona äiti sanoi, että sinä olet Petri muuttunut.

PORIN PRIKAATIN Kriisinhallintakeskus Säkylässä on paikka, jossa rauhanturvaajat koulutetaan. Viime vuosina he ovat myös palanneet samaan paikkaan kotiutumishaastatteluun. Aloite tuli entisiltä rauhanturvaajilta. Kotiutumistilaisuudessa on valtionhallinnon työntekijöitä, joku kirkon ammattilainen ja vapaaehtoisia, kuten Petri Välimaa. − Kyselen, miten komennus sujui, miten esimiessuhteet toimivat, millaista oli paikallisten kanssa. Tapahtuiko jotain ikävää? Mihin meinaat suunnata seuraavaksi? Onko työpaikkaa, entä parisuhdetta? Miten käytät alkoholia? Palaajille opetetaan posttraumaattisen eli traumanjälkeisen stressihäiriön merkit: järkyttävään tapahtumaan liittyvät painajaiset, takaumat, tunteiden latistuminen, KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Marja-Leena Pihlajamaan mukaan entisissä rauhanturvaajissa on monta yhteiskunnan tukipylvästä. Hän itse hoitaa loukkaantuneita ja vakavasti sairaita teho-osastolla.

eristäytyminen, ylivireys, säpsähtely, masennus, ahdistus ja itsemurhayritykset. Oireet alkavat usein muutaman kuukauden sisällä tapahtumasta ja häviävät ajan myötä – mutta eivät aina hoitamatta. Moni kriisialueelta palaava kokee jonkinlaisia vaikeuksia sopeutua siviilielämään. Kovat kokemukset eivät jää kuitenkaan vaivaamaan jokaista. Välimaa ohjaa avuntarvitsijat eteenpäin. HUSin psykiatrinen poliklinikka palvelee heitä ilman lähetettä, Valtiokonttori korvaa palvelukseen liittyviä sairauskuluja ja Vammautuneet kriisinhallintaveteraanit -yhdistys antaa vertaistukea esimerkiksi pysyvästi invalidisoituneille. Rauhanturvaajaliiton vertaistukipuhelimessa päivystävät tehtävään koulutetut vapaaehtoiset kriisinhallintaveteraanit. Yksi heistä on MarjaLeena Pihlajamaa, joka kutsuu ympärivuorokautista puhelimeen vastaamista harrastuksekseen. Hän omistaa sille kahdeksasta kymmeneen viikkoa vuodessa. Takana on jo 12 vuotta päivystystä. − Osa soittajista on epätoivoisia. Jos palveluksessa tapahtuneita asioita ei ole saanut käsiteltyä, kriisi voi puhjeta pitkänkin ajan päästä, kun elämään tulee muita vaikeuksia. Olen ollut kuulevana korvana monelle ensimmäisistä rauhanturvaajista, jotka lähtivät komennukselle vuonna 1956. Moni heistä on myös sotaveteraani. − Jos Suomen valtio lähettää rauhanturvaajia maailmalle, sen pitäisi huolehtia jälkihoidostakin. Aivan kuten sotaveteraaneista kuuluu huolehtia, Pihlajamaa sanoo. HELSINGIN KATUJEN VAPAUS tuntuu MarjaLeena Pihlajamaasta yhä huikaisevalta, vaikka kriisialueella elämisestä on jo aikaa. − Olen kiitollinen, että voin liikkua turvallisesti. Naisten asema on Suomessa paljon parempi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Suomessa elää lähes 51 000 entistä rauhanturvaajaa Ennen puhuttiin rauhanturvaajista. Nykyään tehdään kansainvälistä kriisinhallintaa. Myös työn sisältö on muuttunut. Aiemmin rauhanturvaajien paikka oli sodan kahden osapuolen välissä. He yrittivät auttaa valtioita tai muita kiistan osapuolia luomaan edellytykset pysyvälle rauhalle. Nykyinen kriisinhallinta on laajennettua rauhanturvaamista. Osapuolia voi olla useita, erimielisyydet ovat usein valtioiden sisäisiä ja niissä kärsivät monesti eniten naiset ja lapset. Nykyään kriisinhallintajoukkoja vastaan voidaan hyökätä. Suomalaisia sotilaita on ollut rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä siitä saakka, kun presidentti Urho Kekkonen lähetti ensimmäiset matkaan vuonna 1956. Ulkomaankomennukselta palanneita kriisinhallintaveteraaneja on Suomessa lähes 51 000, suunnilleen saman verran kuin porvoolaisia. Kriisinhallintaoperaatioissa on menehtynyt noin 50 rauhanturvaajaa. Vammautuneita ja eri tasoisesti traumatisoituneita on lukuisia.

kuin monessa maassa. Kotiin tulee lämmin vesi. Kaupassa on metritolkulla esimerkiksi erilaisia riisejä, joista valita. Kiitollisuuden kääntöpuoli on kärsimättömyys muiden kitinää kohtaan. Miksi valittaa vaikka työpaikalla tarjottavasta kahvilaadusta, kun kahvia sentään saa?

”

Jos Suomen valtio lähettää rauhanturvaajia maailmalle, sen pitäisi huolehtia jälkihoidostakin. MARJA-LEENA PIHLAJAMAA

Vuosi rauhanturvaajana mullisti Pihlajamaan arvot pysyvästi. Hän arvostaa korkealle hyvinvointiyhteiskuntaa, jonka ansiosta Suomessa ei ole jyrkkää rajaa köyhien ja rikkaiden välillä. Se edesauttaa rauhaa. Ja rauha mahdollistaa kaiken, aivan kaiken muun hyvän. Auli Myyrinmaa on onnellinen, että saa elää kaikessa rauhassa omassa kotimaassaan. − Ymmärrän pakolaisia. Suurin osa lähtee varmaan mahdottomasta elämäntilanteesta. Petri Välimaalla on tapana muistella erityisesti jouluna asioita, joita hän on itse tehnyt rauhan eteen. − Minulla on niistä helkkarin hyvä mieli.

TÖÖLÖN SAIRAALAN teho-osastosta on tullut Marja-Leena Pihlajamaan perinteisin joulunviettopaikka. Hän työskentelee apulaisosastonhoitajana tulevanakin jouluna, jolloin henkilökunnasta on pulaa koronapandemian vuoksi. Yksin elävä Pihlajamaa nauttii juhlapäivistä tutussa työporukassa. − Ylilääkärillä on ollut tapana toivottaa hyvää joulua henkilökunnalle ja potilaille. Ennen hän otti lapset mukaansa, nyt paikalle saattaa tulla lapsenlapsiakin. Joulumieltä ”pieneen ja kodikkaaseen sairaalaan” auttaa luomaan myös sairaalapappi. Työkaverit kutsuvat Pihlajamaatakin pastoriksi. − Lempinimi liittyy siihen, että kun Facebookissa kiersi testi sopivimmasta ammatista, minä sain papin. Työhöni kuuluu kuolemasta puhuminen potilaiden, heidän omaistensa ja henkilökunnan kanssa. Siviilielämässä minulla on usein kunnia laskea seppele sotaveteraanien ja lottien hautajaisissa Helsingin Seudun Sotaveteraanipiirin ja Helsingin Rauhanturvaajien edustajana. Kotona Pihlajamaan jääkaappia koristaa ”Tehon tuholaisten” esimiehelleen myöntämä diplomi. Siinä työkaverit kuvailevat häntä Töölön hengelliseksi johtajaksi, tunnolliseksi ja perusteelliseksi, lämpimäksi, huumorintajuiseksi ja isänmaalliseksi. Jos Pihlajamaa on poikkeuksellisesti vapaalla jouluna, hänellä on tapana vierailla sankarihaudoilla ja osallistua kunniavartioon. − Kun seison Hietaniemen hautausmaalla kunniavartiossa, katson merelle ja Finlandia-hymni soi. Se on tapani hiljentyä joulunviettoon. ■ Jos rauhanturvaajien rakkaussuhde kiinnostaa, lue laajempi artikkeli osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Rauhanturvaajien ja läheisten vertaistukipuhelin vastaa 24/7 p. 020 7698 111.

RIO I SEN O TA L

Kiltapartiolainen Pirjo Rintamäki on vaalinut Betlehemin rauhantulta jo kahdeksana jouluna.

Betlehemin rauhantuli palaa Espoossa Rauhan viestiä kuljettava liekki kulkeutuu ympäri maailmaa partiolaisten mukana. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

BETLEHEMISSÄ SIJAITSEE Jeesuk sen syntymäkirkko. Kirkon lyh dyissä palaa tuli, joka ei ole sam munut tuhanteen vuoteen, näin kerrotaan. Kirkon lyhdyistä peräisin ole va liekki palaa tänä jouluna myös kahdessa lyhdyssä Pirjo Rintamäen kuistilla Espoossa. Kyseessä on Betlehemin rau hantuli. Se on rauhan ja hyvän tahdon symboli, jonka jakaminen kuuluu partiolaisten adventtipe rinteeseen. Perinne sai alkunsa vuonna 1986, kun Itävallan yleis radioyhtiö lennätti erään partio laisen hakemaan liekin Betlehe mistä Itävaltaan. Siitä lähtien eri maiden partio laiset ovat vuosittain kuljettaneet ja jakaneet liekkiä kirkkoihin, kouluihin, sairaaloihin ja erilai siin joulun ajan tapahtumiin. − Liekkiä on kuljetettu autoilla, junilla, lentokoneilla ja jalan, Rin tamäki kertoo. Sepot eli seurakunnan partio työntekijät luovuttavat rauhan tulen joulukuun puolivälissä Espoon hiippakunnan piispalle Kaisamari Hintikalle.

PIRJO RINTAMÄKI ON ollut par tiolainen kymmenvuotiaasta läh tien. Nykyään hän kuuluu lisäksi Pyhän Yrjänän partiokiltaan, jo ka yhdistää entisiä partiolaisia ja partiomielisiä ihmisiä. Rintamäki on toiminut liekin vartijana jo kahdeksan vuoden ajan. Hän huolehtii siitä, että Suo meen saapunut Betlehemin rau hantuli palaa hänen kuistillaan loppiaiseen asti. Liekinvartijoita on ympä ri Suomea, mutta Rintamäki on tiettävästi ainoa, joka varti oi rauhantulta tänä vuonna pää kaupunkiseudulla. Kuka vain voi käydä sytyttämäs sä oman lyhtynsä hänen luonaan Kuusamakuja 4:ssä Espoossa. − Kuistilla on tuohus, jonka avulla oman lyhdyn voi sytyttää. Ovikelloa ei tarvitse soittaa, vaan tulen voi ottaa omatoimisesti. Jos tuli vahingossa sammuu, ei hätää. Rintamäki on sytyttä nyt rauhantulella kaksi kynttilää myös kasvihuoneessaan − kaiken varalta. − Tulen vartioiminen on mi nulle sydämen asia. ■

Talon asukkaat kertovat viihtyvänsä Pihlajistossa erittäin hyvin ja yhteiset aktiviteetit kerhohuoneessa samanhenkisten ja samassa elämäntilanteessa olevien naapureiden kanssa ovat piristäneet arkea. Vuokraan sisältyvät palvelut ovat saaneet myös runsaasti kiitosta ja näin joulun alla esimerkiksi kuukausittainen siivous on ollut todella odotettu. Tervetuloa tutustumaan vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle!

PIHLAJISTON SOINTU TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE NYKYISILLE JA TULEVILLE ASUKKAILLE. 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@pihlajistonsointu.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Jouluna mummolaan Jouluna iskelmälaulaja Suvi Teräsniska ottaa kirkkoon mukaan pyllynlämmittimen ja veisaa hyvillä mielin ilman säestystä. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JOONAS BRANDT

ummo on levittänyt kolme patjaa vierekkäin lattialle. Lapset ja lapsenlapset ovat tulleet joulunviettoon Kolariin. Siskonpetissä nukkuu kuusi pientä. Yksi heistä on Suvi Teräsniska. Lapsuudenmuisto voisi yhtä hyvin kertoa nykyajasta, sillä Teräsniskan suvun joulut noudattavat perinteitä. Vuosien kuluessa osat ovat muuttuneet. Nykyisin mummolan lattian valtaavat lastenlasten lapset, joista kolme on Suvi Teräsniskan ja hänen miehensä Simo Aallon. – Minulla on veli ja monta serkkua, ja pikkunatiaisiakin meillä on jo valtava lauma. Yhtenä jouluna kävi niin, että neliöt alkoivat loppua talosta kesken, ja äitini nukkui saunan lauteiden alla, kun ei mihinkään muualle mahtunut. Kun aamusirkus alkoi, äiti sai nukkua saunassa ihan rauhassa, kertoo ruuhkavuosiaan elävä Teräsniska nauraen. Ei ole joulua, ettei Teräsniska menisi Kolariin. Sinne hän ja perhe menevät aina jossain vaiheessa, tänä vuonna tapaninpäivänä. – Kun joulu koittaa, saan ja voin vain huokaista ja ottaa lapset kainaloon, pelata papan kanssa Trivial Pursuitia ja mummun kanssa korttia, ja leipoa rieskoja. KOLARINSAAREN KIRKOSTA Suvi Teräsniskalla on hyviä muistoja. Siellä hän on käynyt lapsena jouluna aattohartaudessa mummojen tai äidin kanssa, päässyt ripille ja mennyt naimisiin. Nykyään Teräsniska saattaa poiketa kirkossa joulun aikaan itsekseen. Samalla hän vie kynttilät kaikille rakkaille. Se on yksi tärkeimmistä asioista jouluna. – Hautausmaalla ovat vaari eli isän isä ja mummo eli äidin äiti ja isän sisaruksia ja isovanhempien sisaruksia. Siellä on aika pitkä rivi Teräsniskoja. Vien haudoille ainakin viisitoista kynttilää. Suvi Teräsniskasta on ihanaa, kun Kolarinsaaren kirkon aattohartaudessa veisataan virsiä ilman säestystä. Kirkossa ei ole urkuja. Tai sähköurut on, mutta talvella niitä ei käytetä. – Kolarin vanhaan puukirkkoon pitää jouluna ottaa pyllynlämmitin mukaan, että tarkenee is-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

tua. Pakkanen paukkuu, ja siellä ollaan kynttilänvalossa paksuissa talvitamineissa. Kirkko on aina täyteen pakkautunut kyläläisistä. Istumme siellä kuin sillit purkissa ja lämmitämme toisiamme. SUVI TERÄSNISKAN laulajanura lähti kiitoon Hei mummo -joululaulusta, josta julkaistiin ensilevytys vuonna 2007. Siitä tuli hitti. Teräsniskan debyyttialbumi julkaistiin vuonna 2008, ja heti seuraavana vuonna ilmestyi hänen ensimmäinen joululevynsä. Toinen joululevy ilmestyi seitsemän vuotta sitten ja kolmas tänä vuonna. – Tämä viimeisin joululevyni piti julkaista vuonna 2019, mutta silloin henkilökohtaisessa elämässäni tapahtui haastavia asioita. Eniten minuun vaikutti Olli Lindholmin kuolema. Olimme jo aloittaneet joululevyn tekoa, mutta kaikki suunnitelmat menivät jäihin.

”

Vain elämää -ohjelmaa tehtäessä huomasin, että tosi moni tarinoista, joilla pohjustin siellä biisejäni, liittyi jotenkin kokemukseeni uskonnon äärellä. Kolmannen joululevyn suunnittelua kuitenkin jatkettiin hissukseen. Levyllä soittavan Turun filharmonisen orkesterin äänitykset tehtiin vuosi sitten elokuussa, ja viime vuonna joulun aikaan Teräsniska oli levyn vuoksi tuottaja Leri Leskisen kanssa Lapissa. – Lauloimme levyn laulut Lapissa muutamassa eri paikassa. Esimerkiksi Hei mummo -juhlaversio laulettiin mummolamme olohuoneessa, missä tämän kappaleen aito päähenkilö istui nojatuolissa ja kuunteli lauluani luurit päässä. – Hei mummo -kappaleesta haluttiin tehdä juhlaversio kunnianosoituksena sen sanoittajalle Vexi Salmelle. Teräsniskan kolmas joululevy on nimeltään Tämä maailma tarvitsee joulun. Nimi viittaa Lauri Tähkän ja Timo Kiiskisen teke-

mään kappaleeseen, joka on levyn ainoa uusi joululaulu. Teräsniskan mielestä laulun sanat osuvat kohdilleen, koska tässä ajassa maailma tarvitsee varsinkin rakkautta. Hänestä tuntuu, ettei maailma ole ikinä ollut näin polarisoitunut ja erilleen revitty kuin nykyään. – Olemme tosi kärkkäitä toisillemme, ja some pursuaa kaikkea ilkeyttä. Niin kauan kuin on olemassa vääryyttä ja konflikteja, niin kauan joululla on erityinen merkitys. Minulle ainakin joulu on merkki rauhasta ja rakkaudesta. – Joulurauhakin on aikoinaan lähtenyt siitä, että toisiaan vastaan sotineet kansat päättivät yhtäkkiä, että edes joulun aikaan voisi kokoontua ei-kenenkään-maalla yhteisen pöydän ääreen ja tarjota toinen toiselleen ruokaa ja lämpöä. PARIKYMPPISENÄ ENSIMMÄISTÄ joululevyä tehdessään Suvi Teräsniska oli jyrkästi sitä mieltä, ettei halua laulaa levylle hengellisiä joululauluja. Uskonto oli hänelle jollakin tavalla arka aihe, eikä hän silloin kuulunut kirkkoonkaan. – En osannut ottaa uskontoon mitään kantaa ja ajattelin, etten halua ottaa siihen kantaa myöskään musiikilla. Se oli nuoren ihmisen pohdiskelun ja itsetutkistelun aikaa. Ainoana hengellisenä lauluna Tulkoon joulu läpäisi nuo-

ren naisen seulan. Sen hän halusi laulaa levylle. Teräsniskalla oli lauluun merkityksellinen suhde. Nuoruuden kuorokeikoilla Tulkoon joulu oli aina ollut hänen soolobiisinsä. – Toisella joululevylläni oli jo ihan eri meininki. Vaikka siihenkin tuli useita maallisia lauluja, on siinä jo erilaista henkeä. Siinä on esimerkiksi biisit Taivas sylissäni ja Sydämeni vaeltaa. – Aikuistuessani olen alkanut kokea luterilaisuuden omakseni arjen toiminnan kautta, esimerkiksi siinä, että voin käydä joulukirkossa. Ja totta kai haluan, että lapseni kastetaan ja että elämästä poistuvat rakkaani siunataan hautaan. Teräsniskalla on paljon lämpimiä muistoja rippileiristä ja siellä olleista ihmisistä. Hän on ollut ihmeissään siitä, kuinka iso merkitys ”jollain rippileirillä” on elämässä ollut. – Vain elämää -ohjelmaa tehtäessä huomasin, että tosi moni tarinoista, joita siellä kerroin ja joilla pohjustin biisejäni, liittyi jotenkin kokemukseeni uskonnon äärellä. Yllätyin, kuinka moni muistoni liittyi kirkon toimintaan. KEIKKOJEN JA KONSERTTIEN lisäksi Suvi Teräsniskan lauluja kuullaan ristiäisissä ja hautajaisissa levyiltä tai tilaisuudessa laulettuina. Sinä olet kaunis on suosittu ristiäisissä. – Mieheni isoäidin hautajaisissa lauloin alun perin Yö-yhtyeen kappaleen Maasta sataa taivaaseen, joka kertoo toisen mummoni kuolemasta. Tein siitä pari vuotta sitten oman versioni, joka viittaa mummooni mutta myös Ollin poismenoon. Kun Teräsniska levytti tuutulaulualbumin, hän ei aavistanut, miten tärkeään tehtävään hänen laulamansa laulut löytävät tiensä. Ajatuksena oli vain tehdä levy vanhempien ja pienten lasten käyttöön. – Tuutulaululevyäni on käytetty myös saattohoidossa. Ihminen on saanut nukahtaa ikiuneensa tuutulaulun soidessa. Tuntuu tosi merkitykselliseltä, että lauluni on jollekulle se viimeinen kokemus tästä maallisesta elämästä. – Ajattelen, että jos saa olla jotenkin läsnä ihmisten elämässä niin syntymän kuin kuolemankin hetkellä, on ehkä tehnyt jotakin oikein. ■

Kuka? Iskelmälaulaja Suvi Teräsniska, 32, asuu Oulussa. Naimisissa ja 3-, 5- ja 6-vuotiaat lapset. Julkaissut yhteensä 11 albumia. Niistä kolme on joululevyjä: Tulkoon joulu, Joulun henki ja Tämä maailma tarvitsee joulun. Suurimmat hitit: Hei mummo, Hento kuiskaus, Täydellinen elämä, Jos menet pois, Pahalta piilossa ja Elämäni miehiä.

Mitä? Suvi Teräsniskan joulukonsertti 17.12.2022 Tampereen Nokia Arenalla.

Motto Kuopankaivuu on ainoa työ, jonka voi aloittaa huipulta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Jumalan kuva kaikessa Maailmassa, jossa Jumala on läsnä, ei ole eroa pyhän ja maallisen välillä, sanoo fransiskaani pappi Richard Rohr. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONEN

”

ristus ei ole Jeesuksen sukunimi. Olemme niputtaneet Jeesuksen ja Kristuksen niin tiiviisti yhteen, ettemme tajua, että ne edustavat kahta eri todellisuutta”, sanoo lempeän näköinen valkopartainen mies YouTube-videolla ja epäilee, että ajatus saattaa kuulostaa shokeeraavalta. Mies on amerikkalainen fransiskaanipappi Richard Rohr, tunnettu hengellinen opettaja. Jotain Rohrin suosiosta kertoo se, että hän on päättynyt Oprah Winfreyn haastateltavaksi ja U2:n Bonokin kuuluu hänen tuttavapiiriinsä. 78-vuotias Rohr asuu Uudessa Meksikossa perus-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

tamassaan The Center of Action and Contemplation -nimisessä keskuksessa, jonka työnäyssä yhdistyvät toiminta vähäosaisten parissa ja hiljainen rukouselämä. Rohr on kirjoittanut yli kolmekymmentä kirjaa, joista hän itse pitää pääteoksenaan vuonna 2019 ilmestynyttä kirjaa The Universal Christ. Se on julkaistu tänä vuonna suomeksi nimellä Universaali Kristus (Basam Books) Päivi Huuhtanen-Someron ja Sanna Bäckvallin kääntämänä. KATSOTAAN VIELÄ hetki videota, jolla Richard Rohr puhuu kirjansa teemoista. Rohr, vaikka ka-

tolinen pappi onkin, on tunnettu siitä, ettei hän arastele kritisoida kirkkoa ja vallalla olevaa kristinuskon tulkintaa. Videolla hän arvioi, että yksi syy kristinuskon tämänhetkiseen umpikujaan on se, että olemme kaksituhatta vuotta keskittyneet Jeesukseen ja päätyneet ylitunteelliseen, henkilökohtaiseen uskontoon, jossa jokainen huolehtii omasta pelastuksestaan. Nyt olisi aika kääntää huomio Kristukseen. Kuka tai mikä tämä Kristus sitten on? Rohrin mukaan Kristus on esimerkiksi hänen edesmennyt labradorinnoutajansa Venus, jolle Universaali Kristus -kirja on omistettu. Väite voi tuntua hassulta tai loukkaavaltakin, mutta se käy ym-

Maailmassa, jossa Jumala on läsnä, ei ole eroa luonnollisen ja yliluonnollisen tai pyhän ja maallisen välillä. Jumalan huolenpitoa ja läheisyyttä voi kokea kukkapenkkiä kitkiessään, kissaa silittäessään tai ystävän kanssa jutellessaan. Tällainen näkemys Jumalasta vaatii myös kunnioittamaan ja vaalimaan jokaista ihmistä ja tätä maapalloa: Jumalaa ei voi rakastaa rakastamatta maailmaa, jonka hän on luonut. PARITUHATTA VUOTTA sitten Betlehemin kaupungissa syntyi poikalapsi, jonka kristityt uskovat olleen sekä ihminen että Jumala. Puhutaan inkarnaatiosta, sanatarkasti suomennettuna lihaksi tulemisesta. Richard Rohrin mielestä Neitsyt Marian kohtu ja Betlehemin seimi eivät ole Jumalan ainoa tai ensimmäinen reitti ihmisten maailmaan, vaan inkarnaatio on paljon laajempi tapahtuma.

”

Pyhyyden kokemus syvenee, kun mieli hiljenee. PAPPI SANNA BÄCKVALL

Betlehemin tapahtumista kertovan tutun jouluevankeliumin lisäksi meillä on toinenkin. Joulupäivänä kirkoissa luetaan Johanneksen evankeliumin alkua: ”Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla.” Juuri Johanneksen evankeliumi on Rohrin kosmisen Kristus- ja inkarnaatiokäsityksen pohjana. Rohrin mukaan inkarnaatio alkoi jo luomisesta, tapahtui Jeesuksen syntymässä ja jatkuu edelleen meissä. Jumala on siis toiminut luomassaan maailmassa alusta asti, kauan ennen kuin ihminen oli sitä havaitsemassa. Rohrin mielestä olisi hullua ajatella, että Jumala olisi luonut koko maailmankaikkeuden yli 13 miljardia vuotta sitten, mutta halunnut osallistua sen elämään vasta, kun ihmislaji kehittyi maapallolle, joka on mitättömän pieni hippunen äärettömässä universumissa. Tai että Jumala olisi valinnut inkarnaation vaikutuspiiriin ihmisistäkin vain ne, jotka ovat eläneet samaan aikaan ja samoilla seuduilla kuin Jeesus tai sattuneet myöhemmin lukemaan tai kuulemaan hänestä. märrettävämmäksi, kun Rohr määrittelee Kristus-mysteerin olevan Jumalan läsnäoloa kaikessa. Jeesus oli kyllä Kristus, mutta Kristus ei ole vain Jeesus. Kristus on ollut ennen Jeesusta ja on edelleen. Kristus on jokaisessa lähimmäisessä, koko luomakunnassa. ”Kun ymmärrämme, että koko fyysinen maailma ympärillämme on Jumalan kätkeytymisen ja ilmestyksen paikka, tästä maailmasta tulee koti, turvallinen, lumottu ja armollinen”, Rohr kirjoittaa. Uskonnon tehtävä on Rohrin mukaan auttaa meitä tunnistamaan Jumalan kuva kaikessa, näkemään maailma ja itsemme yhtenä kokonaisuutena.

KRISTINUSKOSSA Richard Rohr näkee kaksi päälinjaa. On se, jossa keskitytään syntiinlankeemukseen ja lunastukseen, ja sitten toinen, jossa keskiössä on luominen. Väistämättä niiden käsitys niin Jumalasta kuin ihmisestäkin on keskenään hyvin erilainen. Jos Jumala on läsnä kaikessa luomassaan, kaikki – myös ihminen – on pohjimmiltaan hyvää. Tämä saattaa särähtää korvaan niille, jotka ovat tottuneet kuulemaan, että jokainen ihminen on jo syntyessään perisynnin turmelema. Rohr haluaa kuitenkin muistuttaa, että Raamattu ei puhu perisynnistä mitään, vaan se on myöhempi teologinen kehitelmä. Sen sijaan Raamatun alkulehdillä, luomiskertomuksessa, Juma-

la katsoo kaikkea tekemäänsä ja useampaan kertaan toteaa sen olevan hyvää. Perisyntiopin lisäksi Rohr kyseenalaistaa myös lännen kirkoissa yleisen tulkinnan sovitusopista: sen, että Jeesus tuli maailmaan sovittaakseen ristinkuolemallaan ihmisten synnit ja että ihminen pelastuu uskomalla tähän sovitustyöhön. Rohrin mielestä se on ihmisten kehittelemä ratkaisu ihmisten itse keksimään ongelmaan. Jumala ei ole niin pieni ja pihi. Pelastus ei ole vain harvoille ja valituille tarkoitettu yksityinen evakuointisuunnitelma, vaan sen piiriin kuuluu kaikki. Jeesus kulki saman tien, joka meillekin on luvassa: läpi tavallisen inhimillisen olemassaolon, koettelemusten ja kuoleman kautta sellaiseen läsnäoloon, jota aika ja tila eivät rajoita. UNIVERSAALIN KRISTUKSEN toinen suomentaja, Sanna Bäckvall, on sekä Suomen että Ruotsin kirkon pappi. Hänelle Richard Rohrin ajattelussa mullistavaa on tämän jumalakuva. – Patriarkaalisen kirkon hierarkkisen Isä Jumalan sijasta Rohr korostaa Jumalan Kolminaisuutta, liikettä ja jatkuvaa vuorovaikutusta. Ei ole niin väliä sillä, millä nimellä kutsut Jumalaa, vaan sillä, että liityt Jumalaan. Tässä Rohr jatkaa mystikkojen ja idän kirkon perinnettä. Bäckvall pitää Rohrin näkyä jatkuvasta luovasta liikkeestä toivoa antavana niin ihmisen kuin koko luomakunnankin kannalta. – Jumala luo koko ajan itseään kaikessa ja vie koko ajan kaikkea kohti parempaa. Elämää seuraa kuolema ja kuolemaa uudenmuotoinen elämä. Tämä ylösnousemus on jatkuvaa. RICHARD ROHR on toistuvasti korostanut kontemplatiivisen eli hiljaisen, sanattoman rukouksen merkitystä. Sen avulla hiljennetään mieli, jolla on taipumus tehdä erotteluja ja vastakkainasetteluja. – Rohr opettaa, että hiljaisuuden tilassa tulee olla niin kauan, että mieli tulee iloiseksi, ei-vertailevaksi, ei-kilpailevaksi ja myötätuntoiseksi kaikkea kohtaan. Meidän mielellemme on hirveän vaikeaa asettua sellaiseen vastaanottavaan tilaan, jossa emme arvioi tilannetta vaan olemme auki, Sanna Bäckvall sanoo. – Se on ensimmäinen askel. Toinen askel on se, että ihminen kytkeytyy Jumalaan kaikessa, niin ilossa kuin kärsimyksessäkin. Silloin kyse ei enää ole pienen ihmisen yksittäisistä kokemuksista, vaan ihminen liittyy Jumalan kärsimykseen ja iloon. Näin Rohr palauttaa ihmisen, joka on kuvitellut olevansa luomakunnan herra, kehälle, jonka keskellä on Jumala. Siinä missä dualistinen, erotteluihin kiinnittynyt mieli näkee muut ihmiset ja luomakunnan omalle egolleen alisteisina, kontemplatiivinen mieli on Bäckvallin mukaan herkistynyt toisten ja myös luonnon kärsimykselle. – Pyhyyden kokemus syvenee, kun mieli hiljenee. Bäckvall toteaa, että kärsimyskin saa uuden merkityksen, kun se kytkeytyy suurempaan kuvaan, eikä ole vain ihmisen omaa, jotakin, mitä hänen pitäisi yksin kantaa. – Jumala käyttää luomistyössään meidän puutteitamme, virheitämme ja epätäydellisyyttämme. Kaikkein heikoimmallakin hetkellä voimme toivoa, että tästä seuraa vielä jonakin päivänä jotain hyvää. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

PRESIDENTTINÄ 80-LUVULLA

virike NIIN MYÖS

NAISTENVIIKOLLA

LÄHIITÄÄ

YLEINEN KALA

VASTUSTAA

VOI ILMASSA

TAUKOAMATTA

sohjoa iätä

VÄLJÄ NAISTEN ILTAPUKU

Barack Michelle ISLANNIN AKTIIVISIN TULIVUORI

RUNOILI NOCTURNEN LAUTASENKIN MALLINEN

IS- SAMMUKEVÄ MATON

MAAJUSSIN TILASTOIMA

MYÖHEMMIN

ARVOSANA -KATTO KAUNOJA

SUURIN

L I

RAHAMAAILMAAN PEREHTYNYT KARI

vanha raha

VIHAISIA KERROSSÄNKYÄ

A -1.

TUNNUSTUKSIA

ALLAKKAAN 2020

MONA -

”5” V

MUMMO ANKKA ENGLANNIKSI

KESKUSTAN POLIITIKKO MIKKO

HYVIN TÄRKEÄ

MOOSEKSELTAKIN

VENÄJÄN RAJALLA

KUITTI LÄHTÖISIN

JUMALUUSOPPI

AISTIMUKSIA KILPAILLA

RÄJÄHTÄVÄ ESPOOTA

OVESSA -KOUKKU

JUMALA

KESKEYTTÄÄ TYÖT

TÄLLI BULGARIASSA

KOOMIKKO JUOMA

AMPUU NUOLIA VAHVISTAA

TIETYT TUTKIMUKSET

TIIVISTÄ- I MISIIN SAASTA

HANSAKAUPUNKI

LIITTÄÄ MUKAAN

aikoa

-KEITTO KAIHOISA

PIRKANMAALLA

JOKA KERTA

NÄYTTELIJÄ ANTTI

AFO- M O RISMI

HAAVAAN

KORIPALLOI- POIKALIJA KARL MIES

LAULAJA KANGIRS NOSSA

UHOAA OLI ENI- MAANTEN? ÄITI

KYSELY PÄÄLLYS

PELKÄSTÄÄN

ARVOMERKKI

PYYNTIVÄLINE

YKSIN ESITETTÄVÄ

KYNTÄMISIIN

A HYVÄSSÄ KUNNOSSA IRTOAA KIVESTÄ LUMESTAKIN

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

pelikatko

T U

TUN- S TURI

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Mielipide Aluevaaleilla on väliä

Eve Rämö yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja aluevaaliehdokas (Vihr.), Vantaa

Kirkkolaivan kurssista HANNA-ELINA YLI-KOSKEN mielipide alkaa lupaavasti: ”Kirkko on kuin purjelaiva, joka ajaa moottorilla tuttua ja turvallista reittiä. Sen olisi jo aika nostaa purjeet ja luottaa siihen, että myös vastatuuleen luoviminen onnistuu…laivan pitäisi myös rohkeasti ottaa uusi suunta.” (K&k 18.11. Hyvä! Henkeähän verrataan tuuleen, joka puhaltaa missä tahtoo. Sitten kirjoittaja kummastelee, mikseivät piispain- tai kirkolliskokous ole päässeet yksimielisyyteen homoavioliitoista. Martta-Kaisa Virran kuvitus aiheeseen on osuva. Kirkkolaiva piispoineen näyttää olevan ahdingossa. Sen ympärillä ilakoivat erilaiset vähemmistöt ja niiden mukana (pakanalliset) taruolennot kuten yksisarviset tai herkkuja tarjoilevat tontut. Kristitytkin kadottavat toisinaan käsityksen kaiken päämäärästä. Ovatko asiat, joita maailma pitää ”kaikkein tärkeimpinä”, todellisuudessa keskeisiä? Eteemme työntyvät ilmastonmuutos, korona, vähemmistöjen oikeudet ja sukupuolikäsitteen muuttuminen – eikä kaiken salliva suo-

MARTTA-KAISA VIRTA

TAMMIKUUSSA KÄYDÄÄN aluevaalit, jotka vaikuttavat merkittävästi niin kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen tulevaisuudessa kuin monen työntekijän arkeenkin. Vantaa-Kerava hyvinvointialue on haasteiden äärellä: Vantaalla on merkittäviä ongelmia työntekijöiden saatavuudessa vanhustenhoidossa, lastensuojelussa ja terveysasemilla. Tämä vaikuttaa palveluiden laatuun ja tarjontaan sekä työntekijöiden jaksamiseen. Vantaalla on valtavasti myös sotealan investointivelkaa, joka tulee korjata pikaisesti. Sosiaalialan ammattilaisena näen, että muutosta on tapahduttava. Jokaiselle on turvattava laadukas ja hyvä palvelu ja hoivaa silloin kun sitä tarvitaan. Muutos tuo omat haasteensa kirkon ja uuden hyvinvointialueen yhteistyöhön. Hyvin toimivien rakenteiden pitää kantaa yli muutoksen!

Helsingin seurakuntien on nyt luotava ihan uutta toimintaa, ihmisiä kiinnostavia palveluja, ja saatava näin uusia jäseniä. Monet kirkosta eronneet kokevat nykykirkon melko vanhoillisena laitoksena, jossa asiat eivät millään muutu, mutta he voisivat liittyä takaisin. Joissakin seurakunnissa on ollut esimerkiksi masennusryhmiä, ja masennushan on Suomessa kansansairaus, joka ajaa ihmisiä tekemään itsemurhia. Monet niistä, jotka eivät ole koskaan kuuluneet kirkkoon, eivät ehkä tiedä kristinuskon sanomaa, kuten anteeksiantaminen ja rakkaus toisia ihmisiä kohtaan. Tätä asiaa tulisi kertoa laajemmin mediassa. Ev.lut. kirkko tekee ympäri Suomea erittäin hyvää auttamistyötä. Eikö diakoniatyöstäkin voisi kertoa enemmän ihmisille?

Mika Lille Helsinki

Kotonakin voi uupua Kiitos Kallion kirkon äänentoistosta TÄNÄÄN 5.12.2021 koin suuren riemun: Kallion kirkossa kuulee taas ilman pinnistelyitä! 25.2.2016 julkaistiin tässä lehdessä mielipiteeni kirkon huonosta akustiikasta. 10.3.2016 silloinen kirkkoherra Teemu Laajasalo vastasi ja lupasi toimenpiteitä. Vilpittömät kiitokset kuuluvat myös suntio Arto Kuroselle, nykyiselle kirkkoherra Riikka Reinalle ja kaikille heille, jotka väsymättä kuuntelivat valituksiani. Olette antaneet sanankuulijoille suurenmoisen joululahjan!

Pekka Vuori sanankuulija kirkonmäeltä

malainen yhteiskunta suvaitse vastavirtaan kulkemista näissä kysymyksissä. Woke-ilmiön mukaisesti kristitty ei enää saisikaan tuoda esille käsitystään yhteiskunnan tilasta. Jeesus sanoi, että ”tulee yö, jolloin ei kukaan voi työtä tehdä”. Kaikki yleisesti hyväksytyt asiat ja ilmiöt eivät Lootin päivinäkään kelvanneet hurskaan elämän aineksiksi tai esikuviksi.

Jyrki Kyheröinen Helsinki

Rahasta puhe ja puute VILLE JALOVAARA kirjoitti Helsingin seurakuntien rajusta säästötarpeesta (K&k 2.12.). Pitäisikö ensin tarkistaa Linjojen linnakkeen kulut? Var-

maan seurakuntayhtymästä löytyy turhaa, ylimitoitettua henkilöstöä.

Raimo Kangas Helsinki

Kirkon on muututtava TÄLLÄ HETKELLÄ noin puolet helsinkiläisistä kuuluu evankelis-luterilaiseen seurakuntaan, ja on arvioitu, että vuonna 2030 enää 39 prosenttia. Tänä vuonna Helsingin seurakunnat saavat verotuloja 78 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2030 vain 67 miljoonaa euroa. Seurakunnat voivat itsenäisesti päättää, miten rahat käytetään. Monia tiloja on jouduttu sulkemaan eri paikoissa.

KIITOS ARTIKKELISTANNE, joka käsitteli uupumusta (K&k 7.10.) muun muassa työssä. Työmaa voi olla myös kotona, jos toinen puolisoista sairastaa taikka molemmat. Kumpikin puoliso voi kokea uupumusta. Usein mainitaan viha, mutta pinnan alla voi olla myös suru – jopa enemmän toisen kuin oman itsen puolesta. Olen huomannut, että usein ne kaikkein sairaimmat hoitavat kanssaihmisiään eniten. Tämä on kummallinen yhtälö. Toisen kerran burnoutiin asti päässeenä sitä kuvittelee olevansa fiksumpi, kuvittelee tietävänsä, kuinka yhteiskunta toimii ja kuinka sieltä saa apua. Mutta pitkäksi aikaa byrokratian hampaisiin joutuminenkin rassaa, kun päällä ovat talousvaikeudet ja sairaudet. Niin, on helpompi puhua passiivissa. Mutta mieluummin passiivissa kuin ei ollenkaan. Keino hoitaa äärimmäistä uupumusta on yksinkertaisesti lepo ja tahdin hidastaminen. Jos haluan lukea naistenlehteä keskellä päivää, vaikka tiskit lojuvat altaassa, niin sitten luen. Hommat jäävät hoitamatta, kunnes joku ne hoitaa. Taidan ulkoistaa itseni omaan keittiööni töihin, vuoroviikoin?

Päivi Kangas Espoo

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Hautauspalveluja

Hammashoitoa MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS norm. 650 esi ote opr kok an Ylä- tai alaleu

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Kiinteistönvälitystä

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Aluevaaliehdokas, haluatko näkyä luotettavassa mediassa ja tavoittaa jopa 390 000 kuluttajaa?

Printti ja verkko ovat yhdessä tehokkaammat.

Kirkkojakaupunki.fi-näkyvyys: Uniikkeja kävijöitä keskimäärin 50 000 viikossa.

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Lehden painos: 340 000 kappaletta; Helsinki, Espoo ja Vantaa. Lehti jaetaan postin kautta osoitteellisena jakeluna suomenkielisten ev.lut. seurakuntien jäsenten koteihin pääkaupunkiseudulla kahden viikon välein.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

hautakivityöt

09 628 398

Kysy tarjous!

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Apurahat Espoon seurakuntayhtymästä on haettavissa

MUSIIKKIAVUSTUKSIA Tuemme musiikillisia hankkeita, jotka rikastuttavat ja kehittävät Espoossa tapahtuvaa hengellistä musiikkitoimintaa. Avustusperiaatteet ja anomukseen liitettävät asiakirjat ovat nähtävissä: www.espoonseurakunnat.fi. Määrärahasta jaetaan pääsääntöisesti 1000–4000 € suuruisia apurahoja. Hakuaika umpeutuu 31.1.2022.

Myydään asuntoja

Vuokralle tarjotaan

Viihtyisä 39,5m2 senioriasunto Palvelukoti Sofiassa Laajasalossa (HKI). HP 185 000 €. (Myös vaihto mahdollinen.) Palvelut, kaupat, kirkko, terveyskeskus vieressä. Tiedustelut puh. 0400 810 002 tai hanna.daw@spkoti.fi

Laurinlahti kalustettu 46 m2. Huone+keittiö+alkovi. 700 €/kk. Myös määräaik. P. 050 5555 711. Espoonlahti kalustettu 46 m2. 1 huone+keittiö+alkovi. 690 €/kk. Myös määräaik. P. 050 5555 711.

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Perunkirjoitukset ja perinnönjaot ammattitaidolla ja myötätuntoisesti. Varaa ilmainen alkukeskustelu

010 3379 150 asiakaspalvelu@lexly.fi www.lexly.fi

Tilaisuuksia

Palveluja tarjotaan

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

HELANDER-KODIT TARJOAA LYHYT- JA PITKÄAIKAISTA PALVELUASUMISTA IKÄIHMISILLE HAAGASSA, MAUNULASSA JA VUOSAARESSA Tiedustele vapaita asuntojamme. Vuosaaren palvelutalossa on vapaana 76-neliöinen kaksio, omalla aidatulla pihalla. Asukkaiden käytössä ovat talojen yhteiset tilat, kuten kuntosali, sauna ja pyykkitupa. Asukkaat voivat osallistua maksuttomaan virkistystoimintaan. Palvelutalosta on mahdollista ostaa fysioterapeutin ja hoivan palveluja asumisen tueksi. Ruoat valmistetaan talojen omissa keittiöissä. Helander-kodeilla on myös tehostettua palveluasumista ja päivätoimintaa. Kaikki kodit on hyväksytty palvelusetelipaikoiksi. Tiedustelut puh. 0400 341 306 virpi.paananen@helander-kodit.fi www.ilmarihelanderinvanhustensaatio.fi

IKÄIHMISILLE MONIPUOLISIA PALVELUJA Yhdessäoloa aidosti välittäen ja kiireettömästi, luotettavasti ammattitaidolla Valmistamme ruokaa, avustamme ulkoilussa ja lähdemme ostoksille kanssasi

su 19.12. klo 15 Jouluseurat Hyvinkään vanha kko, Uudenmaank. 13. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti. klo 18 seurat Oliivi-sali, Järvenpään vanha kko, Kirkkotie 2 B. la 1.1.22 klo 18 Lähetysseurat Lauttasaaren srk-tila, Heikkiläntie 7, 4. krs, Hki. su 2.1. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8, Vantaa. ke 5.1. klo 16 loppiaisaaton seurat Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D (Autotalo), Hki. pe 7.1. klo 18.30 seurat Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8, Espoo. ma 10.1. klo 9-16 Teologiapäivä Valkealan kr. opistolla, Kouvola. klo 19 seurat Leppävaaran kirkolla, Veräjäkallionkatu 2, Espoo; kahvit klo 18.30. ti 11.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo, Kamppi; vieraana M. Kuoppala. pe-su 14.-16.1. Jatkis2020 kesän -20 riparilaisille: www.nuoriyty.fi. TARKISTA tiedot paikallisesti. Koko maa: www.h-y.fi/tapahtumakalenteri.

Meiltä myös lahjakortit! SOITA, NIIN KERROMME LISÄÄ

050 3844 440

Palvelemme pääkaupunkiseudulla. Hinta 45 €/tunti. Saatavilla kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluja. www.hulmua.fi info@hulmua.fi Hulmua OY Y-tunnus 3224621-6

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www.ukkonen.com

www. esajavesaostaa.com

laki365.com

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Eläkeläisille, leikkaus 18 - 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38

Estä Alzheimeria ristikoita tai Sudokuja täyttämällä www.nettiristikot.fi Ahdistaako? Ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa opiskelijahinnalla: 40 € / 60 min. p. 050 410 0080 Noudamme kaikki vanhat ja risat huonekalut ja kodinkoneet pois tieltänne. Easynouto.fi 0447300370 Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä. Mm. permanentit. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit. Kaikki pois. P. 040 361 7594 Metalliromu romuajoneuvot, akut noudetaan, 040 855 6850

ASIANAJOTOIMISTO SALOMÄKI OY Perunkirjoitukset, perinnönjaot, testamentit, avioehdot ym. p. 020 730 4280 www.lakisalomaki.com

Ostetaan OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

040 0218 225 SEPPO JA SARI

YRITYKSENI OSTAA 1930-70-LUVUN IRTAIMISTOJA. KUOLINPESÄT. ANTIIKKI, TAIDE JA DESIGN. ARVIOINTI, TYHJENNYS JA LOPPUSIIVOUS. KÄTEINEN/TILI. KÄYTETYN TAVARAN FUNKTIO/ PEKKA 045 209 8800

Ostamme autoja

Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohto niemi Oy p. 050 542 2388.

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 045 265 7475 tilaakotisiivous@gmail.com

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Siivous- ja ikkunanpesut vuosien kokemuksella. Kot.tal.väh. kelpoinen. p. 046 888 8440

Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2022!

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Mediamyynti

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Pia Matalalampi 050 431 5536

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Harras hetki

Iloa valosta Mia Porter työskentelee Helsingin työväenopistossa käsityönopettajana. Työvuosia on takana 25. Porter opettaa pääasiassa vaatteiden ompelua. Lisäksi hän pitää kynttilän- ja saippuanvalmistuskursseja. Porterille työ on myös huvi, sillä hän harrastaa käsitöitä. Kynttilöiden valmistamisen lisäksi hän ompelee, huovuttaa ja tekee betonivaluja.

Mia Porterin joulutuliainen on itse tehty kynttilä. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

ina adventin aikoihin Mia Porterin mieleen nousevat kynttilät, eivätkä mitkä tahansa tuikut vaan itse tehdyt pöytä- ja kruunukynttilät. Porter rakastaa kynttilöitä. Ilokseen hän saa tehdä niitä paitsi omassa keittiössään myös työnsä puolesta. Helsingin työväenopiston käsityönopettajana hän pitää kynttilänvalmistuskursseja. Kynttilöiden tekeminen on Porterille tärkeä osa joulun valmistelua. Kynttilöitä voi valmistaa kastamalla tai valamalla. PITKÄT JA KAPEAT kruunukynttilät valmistuvat kastamalla. Kynttilävahaa laitetaan sulamaan vesihauteeseen isoon astiaan. Mia Porterin mukaan yhdestä vahakilosta tulee neljätoista kynttilää. Sydänlankaa kastetaan vahaan ja sen jähmettymistä odotetaan niin monta kertaa, että siitä lopulta tulee kaksi–kolme senttimetriä paksu peruskruunukynttilä. Kerran oppitunnilla Porterin

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

oppilas laski, että hän dippasi yhtä kruunukynttilää vahaan neljäkymmentä kertaa. Kynttilän teko kastamalla on aikaa vievää ja hyvin rauhallista tekemistä. Porter kokee sen meditatiivisena: sydänlankaa kastetaan ja odotetaan ja kastetaan ja odotetaan. Silloin ei voi olla kiire eikä tavoitteena suuren kynttilämäärän tuottaminen. Porter tekee kynttilöitä kastamalla mielellään jonkun toisen kanssa. Joskus ennen joulua hän saattaakin pyytää kavereita kotiinsa: ”Pidetäänkö pikkujoulut ja kastetaan kynttilöitä?” USEIMMITEN MIA PORTER tekee kynttilöitä valamalla. Valamalla valmistetaan pöytäkynttilöitä, ja niiden tekemiseen tarvitaan muotit. Muottina voi olla vaikka kaunis, vanha tee- tai kahvikuppi tai maitotölkki, mutta Porterin ehdoton suosikki on iso, tyhjä Pringles-purkki. Hänen lapsensa tietävät, ettei vuoden aikana saa heittää pois ainuttakaan perunalastupurkkia, vaan ne tuodaan äidille. Kynttilöiden valamiseen Porter varaa koko päivän. Vahan hän lämmittää irtoliedellä, sillä kynttilöiden tekeminen on tarkkuuden lisäksi myös aika sottaista puuhaa. Ympäristön pitää olla hyvin suojattu.

JOULUMUSIIKIN SOIDESSA kynttilät valmistuvat. Mia Porter miettii jouluisia ja ihania asioita kuten juhlaruokia ja kaksivuotiasta lapsenlastaan. Kynttilöiden tekeminen tuo hänelle niin paljon iloa, että stressaavat asiat unohtuvat.

”

Muottina voi olla vanha kahvikuppi tai maitotölkki, mutta suosikki on Pringles-purkki. Pöytäkynttilöitä valmistuu useita, sillä Porterin joulutuliainen on kynttilä. Sukulaiset ja ystävät ovat jo tottuneet siihen, ja he odottavat joka joulu saavansa itse tehdyn kynttilän. Porterin vanhemmat tekivät kynttilöitä 1960–70-luvulla. Porter muistaa sen ajan oranssit kynttilät ja huomaa nyt, että saman sävyisiä hänenkin kynttilämuoteistaan usein paljastuu. ■

Hyvää pyhää

19.12.

Tänään on 4. adventtisunnuntai. Evankeliumissa (Matt. 1:18–24) kerrotaan, että Maria on yllättäen raskaana.

Nauravan äidin poika JOULUKUUN 19. PÄIVÄNÄ vietetään Isakin ja Iisakin nimipäivää. Nimet ovat muotoutuneet heprealaisperäisestä nimestä Jitzhak, joka tarkoittaa ”hän nauraa”. Myös Ilkka- ja Iiro- nimet ovat samaa alkuperää. Raamatussa Isak on yksi muinaisen Israelin patriarkoista. Hän oli Abrahamin ja Saaran poika, ja hänen nimensä on arveltu liittyvän hänen äitiinsä, joka iäkkäänä sai yllätyksekseen kuulla olevansa raskaana ja naurahti epäuskoisena. Suomessa Isak-nimen on saanut 2 616 ja Iisakki-nimen 11 343 poikaa.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Tapahtukoon niin kuin sanot

ähän ennen Jeesuksen syntymää kävi nykyisen Israelin ja Palestiinan mailla melkoinen siipien havina, jos enkeleillä sellaiset on. Asiasta kun on monenlaista käsitystä. Enkelin ilmestymisen kokivat niin Sakarias, Maria kuin Marian kihlattu Joosefkin. Taivaallisten viestintuojien tiheä vierailutahti liittyi kahteen syntymään. Sakarias sai kuulla hänen ja hänen vaimonsa Elisabetin kauan kaipaamasta lapsesta. Maria ja hänen kihlattunsa Joosef puolestaan saivat kumpikin oman kohtaamisensa enkelin kanssa. Heillekin enkelin ilmestyminen tarkoitti lasta. Tieto raskaudesta ei ollut helppo kummallekaan. Tiedossa oli julkista häpeää ystävien ja kylänmiesten suunnasta. Sanansaattajien näkökulmasta muiden puheilla ei ole väliä, sillä kyseessä on viesti Jumalalta. Tu-

levat vanhemmat vastaanottivat lapsiuutiset eri tavoin. Sakarias kyseenalaisti saamansa sanoman ja menetti puhekykynsä lapsen syntymään saakka. Maria vastasi ”tapahtukoon sinun tahtosi”. Joosef puolestaan muutti mielensä ja pakoajatukset haihtuvat. Hän päätti pysyä Marian rinnalla. Jumalan teot ovat ihmeellisiä. Siipien nostattamat ilmavirrat suhisevat viestiä meidän aikaamme saakka. Hän tekee mahdottomasta mahdollista ja muuttaa mahdollisen mahdottomaksi tahtonsa mukaan. Siihen ei ihmisellä ole sanomista. Suhtautumisensa voi kuitenkin valita. ”Ei koskaan ole ollut näin” ja ”mitä muutkin sanovat” -lauseet osoittautuvat kestämättömiksi odottamattoman edessä. Marian sanat ”tapahtukoon minulle niin kuin sinä sanot” eivät ole sokeaa alistumista vaan huokuvat luottamusta. Jumala ei jätä meitä yksin, kun hänen tahtonsa tapahtuu.

Kaikki kääntyy hyväksi Ei tämä ole mahdollista, minun tekee mieli sanoa. Jos vain käännyn kannoillani, tämä ei koske minua, ajattelen, kun tähänkin jouluun tulee viesti, joka muuttaa tutun toisenlaiseksi. Tapahtukoon minulle niin kuin sanot, sanoo Maria ja näyttää, että lopulta kaikki kääntyy hyväksi ja koko ajan Jumala on meidän kanssamme.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Seuraava Kirkko ja kaupunki ilmestyy joulutauon jälkeen 13.1.2022. Verkossa olemme osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

20 16.12.2021 kirkkojakaupunki.fi

Katso kooste jouluaaton hartauksista ja joulukirkoista s. 4 Papin läsnäolo lohduttaa sairaalassa s. 6

Valo syttyy pimeään Piia Ahtee kutsuu väkeä kirkkoon. Hänelle joulu on ensimmäinen Leppävaaran pappina s. 2

Kanttori Outi Noposesta on tärkeä päästä soittamaan ihmisille rakkaita joululauluja.

Leppävaaran kirkko val Viime vuonna joulun ajan hartaudet piti katsoa televisiosta tai netistä. Tänä jouluna kirkkojen ovet ovat avoinna. TEKSTI RASMUS EKSTRÖM KUVAT ESKO JÄMSÄ

eppävaaran seurakunnan jouluyön joululaulumessua vietetään joulu aattona kello 23. Seurakuntalaisten lisäksi jouluyön traditioon osallistuu seurakuntapastori Piia Ahtee. Ahtee on Leppävaaran seurakun nan kasvatteja. Nyt hän on palannut kotiseura kuntaansa sen tuoreimpana pappina. – Kun olin nuori, en olisi koskaan uskonut pää seväni työskentelemään juuri täällä. Tämä muu tos tekee nöyräksi, Ahtee sanoo. Jouluyön messussa Ahtee toimii avustavana pappina.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 20/2021

– Messujen onnistuminen riippuu kaikis ta työntekijöistä. Monet ajattelevat helposti, et tä papit osaavat kaiken, mutta me tarvitsemme kanttoreita ja vahtimestareita aivan yhtä paljon, Ahtee sanoo. YKSI LEPPÄVAARAN jouluyön messun tekijöis tä on kanttori Outi Noponen. Joulu on hänelle vuoden kiireisintä työaikaa. – Vastapainoksi pyhitän omat joulupyhäni ko tona rauhoittumiseen ja rauhaan. Jouluyön messuun osallistuu kanttorin lisäksi muusikoita ja Joulukuoro. Messussa esiintyvään Joulukuoroon voi liittyä mukaan kuka tahansa il moittautumalla Outi Noposelle. Kuoron harjoi tukset pidetään jouluviikolla. Noponen tekee messussa muutakin kuin soit taa urkuja. Hän laittaa valmiiksi kirkon musiikki äänentoistoa, kuljettaa tavaroita ja auttaa vahti mestaria kirkkosalin järjestämisessä. Lisäksi hän vastaa muusikoiden ja Joulukuoron toiminnasta. Noponen aikoo saapua kirkkoon muutama tunti ennen yömessua.

– Haluan varata itselleni tarpeeksi aikaa, jotta ei tulisi kiireen tuntua. Noposta ei haittaa, että hän soittaa samoja joululauluja vuodesta toiseen. Hänestä on tär keää päästä soittamaan lauluja, joita halutaan ja toivotaan. – Esimerkiksi Tulkoon joulu on laulu, joka he rättää kirkkosalissa ihmisissä aina suuria tuntei ta. On ihanaa, että päästään laulamaan monille tärkeitä ja rakkaita lauluja, Noponen sanoo. JOULUAATON TAPAHTUMIEN järjestämiseen osal listuu Leppävaarassa myös ylivahtimestari Timo Korhonen. Hän toimii kirkonpalveluskunnan lähiesihenkilönä seurakunnassa. Kirkonpalve luskuntaan kuuluvat esimerkiksi vahtimestarit ja keittiöhenkilökunta. Aattopäivänä vahtimestarit huolehtivat aatto hartauksien valmistelusta. Siihen kuuluu esimer kiksi tilojen siistiminen, äänentoiston varmista minen ja kynttilöiden sytytys. – Samalla minä keskityn liikenteenohjaukseen kirkon parkkipaikalla, Korhonen sanoo.

Leppävaaran kirkon aulaan on tuotu jouluseimi. Ylivahtimestari Timo Korhosen mukaan seimeä voi käydä katsomassa loppiaiseen saakka.

Perkkaan kappelissa vietetään jouluaattona Kauneimmat joululaulut -tapahtumaa. Kappeli on pappi Piia Ahteelle tärkeä.

mistautuu juhlaan Kirkkosaliin on tuotu joulua varten uusi joulu kuusi ja aulaan jouluseimi. Molemmat pysyvät kirkkotiloissa loppiaiseen saakka. Ennen jouluyön messua kirkon tiloissa on tar jolla iltapalaa. Sen yhteydessä seurakuntalaiset voivat osallistua messun valmisteluun. Joulumessuun mahtuu koronarajoitusten ta kia vain kolmannes tavallisesta kävijämäärästä. Korhonen ymmärtää ihmisten olevan varovaisia, mutta hän on myös huomannut monissa ilon, kun ollaan taas päästy kokoontumaan. – Tilanne ei ole latistanut meidän joulutunnel maamme. Teemme kaiken sen, minkä voimme. Korhonen on toiminut ylivahtimestarina Lep pävaaran seurakunnassa kymmenen vuotta. Hä nen mielestään ihmisissä näkyy rauha, kun he saapuvat joulukirkkoon. – Meidän tehtävämme on varmistaa, että ih miset kokevat itsensä tervetulleiksi. Jotta kaikista tuntuisi, että heitä on odotettu, Korhonen sanoo. JOULUKIRKOT JA AATTOHARTAUDET ovat vuo den suosituimpia kirkkotapahtumia. Pappi Piia

Ahtee arvioi, että monet kaipaavat perinteitä ja traditiota. – On varmasti monia ihmisiä, joille joulu ei tu le, jollei pääse kuulemaan evankeliumia ja laula maan Enkeli taivaan, Ahtee sanoo.

”

Joulu merkitsee minulle valon syttymistä pimeän talven keskelle. PAPPI PIIA AHTEE

Jouluyön messussa avustamisen lisäksi Ahtee tulee pitämään Kauneimmat joululaulut tapah tuman Perkkaan kappelissa jouluaattona. Tilai suus jännittää häntä.

– Se on pitkälti minun ja kanttorin vastuulla, ja paikalle tulevilla ihmisillä on kovat odotukset. Jo ten kyllä pitääkin jännittää, Ahtee sanoo. Kappelissa oli tarkoitus järjestää alun pe rin aattohartaus, mutta uudet koronarajoitukset muuttivat tilanteen. Kauneimmat joululaulut ta pahtumaan pääsee koronapassilla. Perkkaan kappeli valmistui vuonna 1929. Ahteen mielestä on hieno ajatus, että monet su kupolvet läpi Suomen historian ovat olleet sa moissa tiloissa kuuntelemassa jouluevankeliu mia. Ahteella on myös henkilökohtainen suhde ra kennukseen. Hän asui sen toimistotiloissa opis keluaikoina, ja hänen molemmat lapsensa on kastettu kappelissa. Vanhempi lapsi on syntynyt joulupäivänä ja nuorempi aatonaattona. – Joulu merkitsee minulle valon syttymistä pi meän talven keskelle. ■ Katso joulun tapahtumia sivulta 4 ja osoitteesta espoonseurakunnat.fi/joulu ja kauniaistenseurakunta.fi KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 20/2021

Joulu kutsuu kirkkoon Sisätiloissa järjestettäviin jouluaaton hartauksiin ja joulukirkkoihin voidaan ottaa enintään 1/3 tilan sallitusta henkilömäärästä. Koronapassi ei ole käytössä. Kasvomaskin käytölle on vahva suositus. SIRPA PÄIVINEN

Jouluaaton 24.12. hartaudet ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Espoonlahden kirkko ■ Klo 11 perhehartaus, Teemu Aalto, Elja Puukko. ■ Klo 15 perhehartaus, Teemu Aalto, Krista Pellikka. ■ Klo 17 jouluhartaus, Iida Rotko, Helena Yli-Jaskari. Saunalahden amfi, Brinkinmäentie 1. ■ Klo 11.30 jouluhartaus, Jouni Turtiainen. Soukan kappeli ■ Klo 12 jouluhartaus, Leena Santaharju, Elja Puukko. ■ Klo 14 perhehartaus, Leena Santaharju, Krista Pellikka. Tyrskyvuori ■ Klo 13 jouluhartaus, Jouni Turtiainen. Opastus paikan päällä. Kaskikappeli ■ Klo 14.30 perhehartaus, Jukka Lehti. Pakkasvuoren kesäteatteri ■ Klo 15.30 kynttilähartaus, myös lemmikeille, Olli-Pekka Ylisuutari. Ota mukaan lyhty!

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA Espoon tuomiokirkko ■ Klo 9, 10 ja 11 jouluhartaus, Anita Kyönsaari, Teemu Suominen. ■ Klo 20 Joululaulumessu, Sami Marte, Pirkko Nurminen, Petri Koivusalo, Sheldon Ylioja. Auroran kappeli ■ Klo 14 ja 15.30, jouluhartaus, mukana Laura Talvio, oboe. Kalajärven kappeli ■ Klo 15.30 jouluhartaus, Seppo Särkiniemi, Elisa Vikki. Kauklahden kappeli ■ Klo 13 ja 14.30 jouluhartaus, Ari Kunnamo, Sheldon Ylioja. Laaksolahden kappeli ■ Klo 14 ja 16 jouluhartaus, Sami Marte. Nupurin kappeli ■ Klo 13 jouluhartaus, Pirkko Nurminen, Anna-Liisa Haunio. Suvelan kappeli ■ Klo 15 jouluhartaus, Anita Kyönsaari, Anna-Liisa Haunio. Viherlaakson kappeli ■ Klo 13 ja 14 jouluhartaus, Tuija Kuusinen, Teemu Suominen.

Osa joulun tilaisuuksista lähetetään myös verkossa. Kuva on Espoon tuomiokir kosta.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Leppävaaran kirkko: ■ Klo 11 lasten joulukirkko, Kirsti Koskela, Pia Innala. Kesto noin 30 min. ■ Klo 15 hartaus kouluikäisille, Kirsti Koskela, Outi Noponen. Kesto noin 30 min.

Tapiolan uurnalehto, Kirkkopolku 4 ■ Klo 11, 12.30, 13.30 ja 18.30 jouluhartaus/joulutuokio. Otaniemen kappeli ■ Klo 15.30 jouluhartaus.

OLARIN SEURAKUNTA Olarin kirkko ■ Klo 11 jouluhartaus perheille, Antti Malinen, Tapio Suontakanen, Mikko Niinikoski. ■ Klo 13 jouluhartaus, Antti Kruus, Antti Malinen, Mikko Niinikoski. ■ Klo 15 jouluhartaus, Antti Kruus, Tuija Samila, Mikko Niinikoski. Nanako Lammi, saksofoni. Matinkappeli ■ Klo 13 Kansainvälinen aattohartaus / Colourful Christmas Service, Hans Krause, Tuija Samila, Sanna Franssila, Venla Saavalainen, viulu. Olarin kappeli ■ Klo 15 jouluhartaus, Maritta Hartikainen, Sari Rautio.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 20/2021

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Esbo domkyrka ■ Kl. 12 och 13 Julbön med små och stora. Mirja von Martens, Nina Kronlund. ■ Kl.17. Julbön. Irene Erkko, Markus Malmgren, Nina Kronlund. Esbovikens kyrka ■ Kl. 13.30. Julbön med små och stora. Kira Ertman, Eeva-Liisa Malmgren, Fanny Henn (sång). Alberga kyrka ■ Kl. 13.30. Julbön med små och stora. Heidi Jäntti, Mauriz Brunell.

KAUNIAISTEN SUOMA LAINEN SEURAKUNTA Kauniaisten kirkko ■ Klo 13.30 perhehartaus, suoratoistetaan seurakunnan Facebook-

sivulla. Seurakuntalaisia ei kuvata. Aattohartaus klo 15.

GRANKULLA SVENSKA FÖRSAMLING Grankulla kyrka ■ Kl. 12 familjejulbön, pga. restriktionerna får de 165 första plats. Familjejulbönen strömmas via grankullaforsamling.fi ■ Kl. 16.30 Julbön, pga. restriktionerna får de 165 första plats.

Jouluyön messut 24.12. Espoonlahden kirkko ■ Klo 23 Jouluyön messu, Iida Rotko, Olli-Pekka Ylisuutari, Elja Puukko. Espoon tuomiokirkko ■ Klo 23 Jouluyön juhlamessu, liturgia ja saarna Seppo Särkiniemi, avustaa Ilpo Kari, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Tiia Maria Saari. Leppävaaran kirkko ■ Klo 23 Joululaulumessu. Laulajia ja soittajia, Piia Ahtee, Kaisa Yletyinen, Outi Noponen.

Olarin kirkko ■ Klo 23 Jouluyön risteysmessu, liturgia ja saarna Jussi Koski, avustavat papit Tapio Suontakanen ja Juha Virta, Risteysmuusikot. Otaniemen kappeli ■ Klo 23 Yömessu

Jouluaamun kirkot 25.12. Grankulla kyrka ■ Kl. 7 julotta Soukan kappeli ■ Klo 8 Jouluaamun jumalanpalvelus Perkkaan kappeli ■ Klo 8 Joulukirkko Espoon tuomiokirkko ■ Klo 9 Jouluaamun jumalanpalvelus Kauniaisten kirkko ■ Klo 9 Joulukirkko Jouluaattona on tarjolla myös musiikkitilaisuuksia, joihin kysytään koronapassi yli 16-vuotiailta. Lue lisää seurakuntien tapahtumista s. 8–15 tai espoonseurakunnat.fi/joulu ja kauniaistenseurakunta.fi

Piispan joulutervehdys

Älä pelkää ”

illä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: ’Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.’” (Evankeliumista Luukkaan mukaan 2:8–12) Älä pelkää. Voiko olla rauhoittavampia sanoja? Sanat lohduttavat silloin, kun herään painajaiseen, kun murehdin tulevaa, kun olen yksinäinen, kun kaipaan toisen ihmisen rauhoittavaa läsnäoloa ja rohkaisua. Vaikka pahan unen tunnelma jatkuu vielä valveillakin tai huoli huomisesta ei väistykään välittömästi, ”älä pelkää” kertoo että vierellä on joku. On toinen, joka näkee tätä hetkeä kauemmaksi, näkee pimeydessä valon pilkahduksen, haluaa lohduttaa ja rohkaista. Jouluevankeliumissa kerrotaan, kuinka paimenet säikähtivät melkoisesti keskelle yön uneliasta pimeyttä ilmestynyttä enkeliä, Jumalan viestintuojaa. Enkelin rauhoitteleva tervehdys ”Älkää pelätkö!” oli enemmän kuin paikallaan. Joulun lupaus on, ettei ole syytä pelätä. Lupaus koskee kuitenkin jotakin paljon suurempaa kuin odottamatonta kohtaamista öisellä niityllä. Sanat ”Älkää pelätkö!” sanoo Jumala itse. Jumala, joka samana jouluyönä syntyy ihmiseksi. On ihmeellistä, että Jumala, kaiken Luoja, syntyy kaikkein pienimmäksi. Hän ei ilmesty tähän maailmaan suurena voittajana, ei pelolla hallitsevana vallankäyttäjänä. Sen sijaan hän syntyy suojaa ja turvaa tarvitsevaksi lapseksi, kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevaksi ihmiseksi. Samalla hän on edelleen kaiken valtias, joka tuntee ajan alun ja lopun. Siksi hänen lupauksensa siitä, ettei meidän pidä pelätä, on niin suuri. Se on lupaus tulevaisuudesta ja toivosta, siitä, että valo on pimeyttä suurempi. Vastasyntynyt Jeesus-lapsi kutsuu lähelleen, unohtamaan yön pimeyden, karkottamaan huolen huomisesta. Älä pelkää. On vain tämä hetki. On rakastavasti ja myötätuntoisesti läsnä oleva Vapahtaja. On jouluyön kirkas rauha. Kaisamari Hintikka Espoon hiippakunnan piispa

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 20/2021

Korona muutti sairaalapappien työtä Tarttuvan taudin vaatima eristys lisää koronapotilaiden hätää. Myös omaisille aika on hyvin raskasta. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

Meilahden sairaalan sairaalapappi Anne-Maria Oikarinen asteli kuvattavaksi ulkoilmaan.

Kauniaisten kirkkoa remontoidaan Vuonna 1983 valmistunut Kauniaisten kirkko remontoidaan. Lopullisen päätöksen remontista tekee yhteinen kirkkovaltuusto 15. joulukuuta. Korjaushanke jaetaan kahteen osaan. Ensimmäisessä vaiheessa korjataan kirkon maanvastaiset rakenteet, uusitaan talotekniikkaa ja tiivistetään sisäpuolisia rakenteita kirkon ja kerhorakennuksen osalta. Ensimmäisen vaiheen on tarkoitus

valmistua vuoden 2023 alkupuolella. Toisen vaiheen korjausrakentamisesta päätetään ensimmäisen vaiheen valmistuttua. Ensimmäisen vaiheen arviohinta on yli kolme miljoonaa euroa. Korjaustöihin käytetään säästövaroja ja pankkilainaa. Suunnitelmien mukaan korjauksen väistöä vaativa aika ajoitetaan ensi kesään. Toimintaa siirretään seurakuntatilaan Kauniaistentiellä sekä muihin tiloihin Kauniaisissa, kuten Uuteen Paviljonkiin ja Kauniaisten metodistikirkkoon.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 20/2021

JUSSI HELTTUNEN

Kauniaisten kirkon, johon kuvan kolumbaario kuuluu, on suunnitellut arkkitehti Kristian Gullichsen.

Korona rajoittaa toimintaa Koronatilanteen vaikeutumisen vuoksi myös seurakuntien toimintaa rajoitetaan. Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan seurakunnat saavat ottaa messuihin, häihin, hautajaisiin ja kastetilaisuuksiin vain kolmanneksen seurakunnan tilan normaalista enimmäisväkimäärästä. Jos esimerkiksi kirkkoon mahtuu tavallisesti 300 henkeä, nyt sinne otetaan vain 100. Koronapassia ei julkisessa

Vasemmalla: Matti Hanhisuanto toimii Peijaksen sairaalan sairaalapappina. Oikealla: Henrik Honkanen on ollut Jorvissa sairaalapappina 15 vuoden ajan. Koronapotilaita hän tapaa suojavarusteissa.

oronapandemian alku on jäänyt lähtemättömästi Vantaan Peijaksen sairaalapapin Matti Hanhisuanton mieleen. Erityisesti ne ensimmäiset kuukaudet, jolloin sairaalaan alettiin tuoda huonokuntoisia potilaita. − Alku oli vauhdikas ja sekavakin, kuten varmaan joka paikassa, kun tilanne oli uusi ja outo. Ei oikein tiedetty, mitä tapahtuu ja miten potilaita voitaisiin auttaa. Työtehtäviini kuuluu työnohjaus ja kriisityö henkilökunnan kanssa, ja epätietoisuus ja hämmennys nousivat keskusteluissa esiin, Hanhisuanto muistelee. Siitä, kun koronaa ensimmäisen kerran Suomessa havaittiin, on kulunut kohta kaksi vuotta. Pandemia-aallot ovat seuranneet toisiaan, vaikka välillä tilanne helpotti. Nyt teho-osastot ovat jälleen täynnä. Koronapotilaiden hoito on pääkaupunkiseudulla keskitetty Helsingin Meilahteen ja Espoon Jorviin. Vantaan Peijaksessa heitä on aika ajoin kaupunginsairaalan akuuttigeriatrisen yk-

sikön eristyshuoneessa, ei enää teholla. Koronapotilaiden tapaamista varten papit noudattavat samoja turvatoimia kuin muukin sairaalan henkilökunta. – Osastoille ei mennä noin vain, vaan potilaan pyynnöstä ja siten kuin se sopii potilaan hoitoon. Käytämme suojavaatetusta. Keskusteluja käydään sen mukaan, miten potilas pystyy ja jaksaa, Jorvin sairaalapappi Henrik Honkanen kertoo.

uskonnonharjoituksessa voida vaatia, joten väkimäärän rajoitus on jumalanpalveluksissa ainoa mahdollisuus. Lisäksi voimassa on vahva maskisuositus rokotussuojan tasosta riippumatta ja pandemian mukaiset tiukat hygieniaohjeet. Kauneimmissa joululauluissa ja konserteissa on pääsääntöisesti käytössä koronapassi. Jos tilaisuus pidetään ilman koronapassia, tilaisuuteen voidaan ottaa vain 20 henkilöä. Seurakunnat jatkavat jumalanpalvelusten lähettämistä verkossa. Ajantasaisimmat tiedot

koronaohjeista löytyvät seurakuntien verkkosivuilta.

PANDEMIA VAIKUTTAA paitsi koronapotilaiden myös muiden potilaiden ja työntekijöiden arkeen. Alussa sairaaloissa oli tiukka vierailukielto. Nyt omaiset saavat vierailla potilaiden luona viidentoista minuutin ajan. Aiemmin papit pystyivät kiertelemään osastoilla ja yleisissä tiloissa, mutta nyt he tulevat potilaan luo erikseen pyydettäessä. Osa tapaamisista hoidetaan puhelimella tai videopuheluilla, ja etäyhteyspalvelu Teams on tullut tutuksi. – Korona-aikana sairaalaan joutuminen tarkoittaa aikaisempaan verrattuna monenlaista eristystä. Tämä

Lehteä voi tilata diginä Kirkko ja kaupungin voi nyt kotiin kannetun lehden sijasta tilata digiversiona. Kirkko ja kaupungin verkkomediassa julkaistaan jatkuvasti sekä paperilehdessä julkaistuja sisältöjä että materiaalia, jota painetusta lehdestä ei löydy. Uutta on nyt palvelu, jolla voi halutessaan korvata paperilehden. Digiversion tilaaja saa joka

on ollut potilaille ja omaisille hyvin raskasta, Meilahden sairaalapappi Anne-Maria Oikarinen sanoo.

”

KESKUSTELUJA KÄYDÄÄN SEN MUKAAN, MITEN POTILAS PYSTYY JA JAKSAA.

JORVIN SAIRAALAPAPPI HENRIK HONKANEN

Vaikein tilanne on tietenkin koronapotilaille. − Koronapotilaan ahdistusta lisää tartuntataudin vaatima eristys ja siitä seuraava syvä yksinäisyys. Papinkin hän kohtaa vain suojavarusteiden läpi, AnneMaria Oikarinen sanoo. Jos potilas on teholla, hän on yleensä hengityskoneessa eikä pysty puhumaan. Koska korona iskee voimalla keuhkoihin, puhuminen voi olla hankalaa myös muille kuin hengityskoneessa oleville. Tilannetta vaikeuttavat happinaamarit, maskit ja suojavisiirit.

toinen viikko, aina paperilehden ilmestyessä, tekstiviestillä linkin Kirkko ja kaupungin verkkosivuille. Linkki vie oman kaupungin aineistoa painottavalle sivulle, josta pääsee eteenpäin muualle verkkomediaan ja paperilehden näköisversioon. Jos haluaa vaihtaa kotiin tulevan lehden kokonaan digiversioon, pitää jokaisen samassa taloudessa asuvan yli 14-vuotiaan kirkon jäsenen tehdä kyseinen vaihto. Digitilaus tehdään osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/ tekstari.

− Kun ihmisestä näkyvät vain silmät, kommunikointi on vaikeaa, Matti Hanhisuanto sanoo. Puhumisen sijaan tai rinnalla käytetään eleitä ja ilmeitä, joskus kirjoittamista. Se, että pappi tulee lähelle, vaikkakin turvaetäisyyden päähän, on tärkeää. Läsnäolo lohduttaa. − Monet haluavat jutella papin kanssa toipumisvaiheessa, kun kunto on parempi. Siinä voi tulla puhe myös kuoleman läheisyydestä, Henrik Honkanen sanoo. KORONA, KUTEN muukin vakava sairastuminen, on ihmiselle kriisi, jossa myös kuolemanpelko on läsnä. Anne-Maria Oikarisen mukaan sanaa kuolema käytetään harvemmin. Ennemminkin kysytään, mitä jos en selviäkään. Moni on huolissaan läheisistään. Jotkut pohtivat ahdistuneena, ovatko tartuttaneet jonkun lähipiiristään. − Puhun paljon läheisten kanssa puhelimessa. Koronapotilailla on tavallista enemmän pelkoa ja epätietoisuutta siitä, kuinka tässä käy. Ihmiset kokevat itsensä usein avuttomammiksi kuin

Lehden voi tilata diginä myös kirkkoon kuulumaton.

Apua Myanmariin ja Etelä-Sudaniin Espoon yhteinen kirkkoneuvosto esittää, että Espoon seurakunnat myöntäisivät 20 000 euroa Myanmarin konfliktin uhrien auttamiseksi ja 20 000 euroa EteläSudanin heikentyneen ruokaturvan parantamiseksi. Apu Myanmariin välitettäisiin Suomen Lähetysseuran kautta, apu Etelä-Sudaniin Kirkon Ulkomaanavun kautta.

tutuissa sairauksissa. Aika usein puhutaan myös kuoleman mahdollisuudesta ja siitä, kuinka sairaus voi tulla kenelle vaan. Moni on todennut, että auttoi, kun sai puhua, Hanhisuanto kertoo. Hän lisää, että välillä pohditaan myös sitä, mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen. Sairaalapappi ei tätä aihetta tyrkytä, vaan keskustelu tapahtuu aina ihmisten ehdoilla. Sairaaloissa toimivat papit kohtaavat enimmäkseen muita kuin koronapotilaita ja heidän omaisiaan. Tosin AnneMaria Oikarisen mukaan moni heistäkin ottaa puheeksi koronan, niin vahvasti se leimaa nyt ihmisten elämää. Normaalisti sairaaloissa pidetään jouluhartauksia ja osastoilla kiertelee musiikkiryhmiä. Nyt tähän ei ole mahdollisuutta. Jorvissa Esbobygdens Ungdomsförbundin Luciaryhmä esiintyy sairaalan aulassa. Helsingin sairaalapapit ovat laatineet jouluhartausvideon. − Jouluna, kuten muinakin päivinä, päivystävä sairaalapappi on tavoitettavissa, jos meitä tarvitaan, kertoo Matti Hanhisuanto.■

Myanmarissa apu olisi ruokaa, hygieniatarvikkeita ja rahallista tukea lääkkeiden hankkimiseen yli 700 perheelle. Etelä-Sudanissa perheille on tarkoitus antaa käteisvaroja ruoan ja muiden välttämättömien tarvikkeiden hankkimiseen ja maanviljelijöille siementen ja viljelyvälineiden hankkimiseen. Varoja on tarkoitus osoittaa myös lasten koulunkäyntiin. Espoon yhteinen kirkkoneuvosto kokoontui 13.12. tämän lehden mentyä painoon. Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi/uutiset

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 20/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.12.2021–13.1.2022

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Noudatamme kaikessa toiminnassamme viranomaisten antamaa koronaohjeistusta. Messuihin, hartauksiin ja kirkollisiin toimituksiin sekä kappelilounaille voi osallistua enintään 1/3 tilan enimmäishenkilömäärästä. Alle 20 hengen tilaisuuksia rajoitukset eivät koske. Kaikkien tilojemme enimmäishenkilömäärät löytyvät verkkosivuiltamme: www.espoonseurakunnat.fi/info-ja-asiointi/ koronaohje. Koronapassi on käytössä Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa sekä konserteissa. Muussa seurakuntien toiminnassa, lukuun ottamatta alussa mainittuja messuja, hartauksia jne. koronapassi on käytössä yli 20 hengen tilaisuuksissa. Koronapassia ei edellytetä alle 16-vuotiailta. Ulkotapahtumissa ei ole rajoitettua henkilömäärää eikä koronapassia käytössä. Suosittelemme erittäin vahvasti, että kaikki osallistujat käyttävät kasvomaskia. Muutokset ovat mahdollisia. Tarkista ajantasaiset rajoitukset Koronaohje-sivulta: www.espoonseurakunnat.fi/info-ja-asiointi/koronaohje. Päivitämme verkkosivuillemme myös tapahtumiin tulevat mahdolliset muutokset: www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA 4. adventtisunnuntain Kauneimmat joululaulut -messu su 19.12. klo 10. Liturgia ja saarna Ilpo Kari, avustaa Mari Mathlin, urkuri MarjaLiisa Talja, kanttori Sheldon Ylioja. Laura Talvio, oboe. Kirkkokahvit. Jouluaaton hartaus pe 24.12. klo 9, 10 ja 11. Anita Kyönsaari, Teemu Suominen. Jouluaaton joululaulut pe 24.12. klo 14, 15 ja 16. Oiva Hujanen, Markus Malmgren. Huom! Koronapassi käytössä. Joululaulumessu pe 24.12. klo 20. Liturgia ja saarna Sami Marte,

ESKO JÄMSÄ

Espoon tuomio kirkkoseurakunta

Wihkiyössä mennään naimisiin vähällä vaivalla Wihkiyö-tapahtumassa 22.02.2022 vihitään pareja Espoon tuomiokirkossa iltakymmeneen asti. Kenelle tapahtuma sopii, pastori Tuija Kuusinen? – Kaikille, jotka haluavat vähällä vaivalla tunnelmalliset kirkkohäät kauniissa keskiaikaisessa kirkossa. Päivämääräkin on ihan huippu, koska siinä on vain kakkosia ja nollia. Se on palindromi eli sama etuperin ja takaperin luettuna. – Sama tapahtuma järjestettiin kaksi vuotta sitten. Silloin vihimme kaikenikäisiä pareja, mukana oli muun muassa noin kahdeksankymppinen pariskunta. Wihkiyössä on esimerkiksi helppoa virallistaa pitkä parisuhde. Miten tulee toimia, jos pari haluaa silloin naimisiin? – Ensin otetaan yhteyttä Espoon seurakuntien palvelukeskukseen, jossa tehdään avioliiton esteiden tutkinta ja varataan vihkiaika. Pari saa vihkipapin ja kanttorin nimen. Pappi ottaa yhteyttä pariin ja tapaa heidät puhelimitse, Teams-yhteydellä tai kasvokkain. Kant-

avustaa Pirkko Nurminen, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Sheldon Ylioja. Jouluyön juhlamessu pe 24.12. klo 23. Liturgia ja saarna Seppo Särkiniemi, avustaa Ilpo Kari, urkuri Petri Koivusaloi, kanttori Tiia Maria Saari. Jouluaamun jumalanpalvelus la 25.12. klo 9. Liturgia ja saarna Tuija Kuusinen, avustaa Oiva Hujanen, urkuri Elisa Vikki, kanttori Anna-Liisa Haunio ja laulukvartetti. Kauneimmat joululaulut -messu la 25.12. klo 12. Liturgia ja saarna Ari Paavilainen, avustaa Tuija Kuusinen, urkuri Elisa Vikki, kanttori Anna-Liisa Haunio ja laulukvartetti. Perheiden joulukirkko la 25.12. klo 15. Pappi Anita Kyönsaari, avustaa Outi Wenell, kanttori Leena Talvio. Senja Mäki, huilu. Tapaninpäivän messu su 26.12. klo 10. Liturgia ja saarna Ari Kunnamo, avustaa Ilpo Kari, urkuri Elisa Vikki, kanttori Tiia Maria Saari. Uudenvuodenpäivän messu la 1.1. klo 15. Liturgia ja saarna Pirkko Nurminen, avustaa Seppo Särkinie-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 20/2021

– Espoon tunnelmallinen tuomiokirkko on hieno vihkipaikka, sanoo pastori Tuija Kuusinen. Hänelle parin vihkiminen avioliittoon on papin työn huipputehtävä.

torin kanssa voi sopia musiikista. – Omia vieraita ja oman valokuvaajan voi pyytää kirkkoon. Tämä ei ole liukuhihnatapahtuma, vaan ainutlaatuinen tilaisuus parille. Haittaako, jos vihittävistä toinen ei kuulu kirkkoon tai ei ole käynyt rippikoulua? – Jos toinen ei kuulu kirkkoon, pari voi mennä ensin naimisiin maistraatissa

mi, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Marja-Liisa Talja. Messu su 2.1. klo 10. Liturgia ja saarna Raigo Liiman, avustaa Miia Pekkarinen, urkuri Teemu Suominen, kanttori Petri Koivusalo. Loppiaisen messu to 6.1. klo 10. Liturgia ja saarna Ari Kunnamo, avustaa Tuija Kuusinen, urkuri Teemu Suominen, kanttori Sheldon Ylioja. Messu su 9.1. klo 10. Liturgia ja saarna Miia Pekkarinen, avustaa Vilppu Huomo, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Teemu Suominen.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Kauneimmat joululaulut -messu su 19.12. klo 12. Pekkarinen, Talvio. Senja Mäki, huilu. Jouluaaton hartaudet pe 24.12. klo 14 ja klo 15.30. Kari, Talvio. Laura Talvio, oboe. Messu su 2.1. klo 12. Pekkarinen, Koivusalo. Kalajärven kappeli Jouluaaton hartaus pe 24.12. klo 15.30. Särkiniemi, Vikki. Messu su 9.1. klo 16. Särkiniemi,

ja varata Wihkiyöhön avioliiton siunaamisajan. Rippikoulun ehtii hyvin suorittaa yksityisesti. PAULA HUHTALA Wihkiyö ti 22.2.2022 klo 14-22 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Seurakunta tarjoaa hääkakkukahvit Pitäjäntuvalla. Vihkiaikojen varaus Espoon seurakuntien palvelukeskus, p. (09) 8050 2601. Lisätietoja tuija.kuusinen@evl.fi, p. 040 531 1041. espoonseurakunnat.fi/wihkiyo-22022022

Talvio. Kauklahden kappeli Kauneimmat joululaulut ja ehtoollinen su 19.12. klo 12. Mathlin, Suominen. Jouluaaton hartaudet pe 24.12. klo 13 ja klo 14.30. Kunnamo, Ylioja. Urdunkielinen joulujuhla ja messu la 25.12. klo 14. Parvez Gil. Kyläkirkko su 2.1. klo 12. Liiman, Suominen. Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 16.12. ko 19. Ikonen. Jouluaaton hartaudet pe 24.12. klo 14 ja klo 16. Marte. Nupurin kappeli Jouluaaton hartaus pe 24.12. klo 13. Nurminen, Haunio. Messu su 9.1. klo 12. Nurminen, Haunio. Suvelan kappeli Joululaulumessu su 19.12. klo 15. Huomo, Haunio. Jouluaaton hartaus pe 24.12. klo 15. Kyönsaari, Haunio. Viherlaakson kappeli Jouluaaton hartaudet pe 24.12. klo 13 ja klo 14. Kuusinen, Suominen.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Su 19.12. klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. Joulutauon jälkeen messut jatkuvat 9.1. alkaen. www.church.fi.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa on käytössä koronapassi. Koronapassia ei edellytetä alle 16-vuotiailta. Lisätietoa: www. espoonseurakunnat.fi/info-ja-asiointi/koronaohje. Lasten kauneimmat joululaulut la 18.12. klo 15. Pekkarinen, Pihlajavesi, Haunio. English Christmas Carols la 18.12. klo 19. Ylioja, Kronlund, Lauluyhtye Virta. Kauneimmat joululaulut la 18.12. klo 21. Liiman, Saari, Koivusalo. Lasten kauneimmat joululaulut su 19.12. klo 15. Ikonen, Wenell, Suominen. Kauneimmat joululaulut su 19.12. klo 17. Kunnamo, Saari, Koivusalo. Kauneimmat joululaulut su 19.12.

S. 9 SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.12.2021–13.1.2022

klo 19. Muurimäki, Saari, Koivusalo. Kauneimmat joululaulut su 19.12. klo 21. Antti Kujanpää. Jiri Kuronen. Vironkieliset kauneimmat joululaulut ma 20.12. klo 18. Liiman, Dagmar Öunap. Kauneimmat joululaulut ke 22.12. klo 18. Hujanen, Saari, Suominen. Kauneimmat joululaulut ke 22.12. klo 20. Malvaranta, Saari, Suomi nen. Jouluaaton joululaulut pe 24.12. klo 14, 15 ja 16. Oiva Hujanen, Markus Malmgren.

ESPOON TUOMIOKIRKKO Avoinna ti–pe klo 10–17 ja la–su 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

AURORAN KAPPELI Suomalaisten vaikutus Inkerin kirkon nousussa 1988–1993. TT Antti Luoma to 16.12. klo 19. Kahvit klo 18.30. Maahanmuuttaja ylittämässä kansalliset, kulttuuriset ja kirkolliset rajat la 18.12. klo 12. Ikoni luento, Alarik Corander. Ikonien siunaaminen klo 15. Corander, Talja. Lasten kauneimmat joululaulut su 19.12. klo 16. Pekkarinen, Ylioja. Koronapassia ei edellytetä alle 16 vuotiailta. Kauneimmat joululaulut ti 21.12. klo 19. Linervo, Talvio. Senja Mäki, huilu. Café Aurora ma–to klo 10–14, 10.1. alkaen. Pilkahduksia runojen äärellä aloitus ti 11.1.klo 14.30. Eeva Luoto.

KALAJÄRVEN KAPPELI Joulumyyjäiset su 19.12. klo 15. Lähetystyön hyväksi, myyjäisissä käteismaksu. Lasten kauneimmat joululaulut su 19.12. klo 16. Muurimäki, Blom stedt, Talja. Koronapassia ei edelly tetä alle 16 vuotiailta.

KAUKLAHDEN KAPPELI Kauneimmat joululaulut to 16.12. klo 19 ravintola Brunnsdalissa (Kauppamäki 10). Mathlin, Saari nen, Nuorten messubändi. Tilai suudessa tarkastetaan koronapas si. Auroran ikoninmaalauspiirin näyttely ”Pyhiä kuvia” 24.12.asti.

SUVELAN KAPPELI Lasten kauneimmat joululaulut ti 21.12. klo 18. Malvaranta, Laakko nen, Vainio, Haunio. Koronapassia ei edellytetä alle 16 vuotiailta. Päivärukous ma ja to klo 13, 10.1. alkaen. Kappelilounas ti 11.1. klo 12. Hinta: Aikuiset 3 e, lapset 1,5 e.

UNELMAN KAMMARI Kirpputori-kahvila on avoinna ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Otamme vastaan hyväkuntoisia, puhtaita vaatteita, leluja sekä kodin pienta

varaa. Tied. eeva.isomaki@evl.fi, 050 438 0189. Joulutauko 20.12.– 9.1.

JOULUPOLKU ESPOON TUOMIOKIRKONMÄELLÄ Omatoimisesti kierrettävä, tunnelmallinen joulupolku 6.1. asti Espoon tuomiokirkon ympäristös sä. Joulukertomuksen tapahtumi en äärellä voivat viivähtää niin lapset kuin aikuisetkin. Polun voi kiertää myös virtuaalisesti, kartta ja ohjeet sekä virtuaalipolun linkki: www.espoonseurakunnat.fi/joulu polku.

JOULUIKKUNOITA ILTAKÄVELYLLÄ Poikkea ulkoilureissulla! Jouluik kunoita: Suvelan kappeli 24.12. asti, Kalajärven kappeli 3.1. asti, Kauk lahden ja Auroran kappeli 6.1. asti sekä Espoon tuomiokirkon srk talon jouluikkuna (aulassa) 6.1. asti. QRkoodin kautta pääset kurkistamaan sisälle joulukerto mukseen.

JOULUHARTAUDET NUUKSIOSSA JA KARHUSUOLLA SU 19.12. Jouluinen hartaus ja joululauluja klo 16 Nuuksion Kattila. Liiman, Heikkilä, Talvio. Kynttiläpolku perille. Pysäköinti: Kattilantie 424, 02820 Vihti. Karhusuon kallion jouluhartaus klo 18. Liiman, Heikkilä, Talvio. Esilaulajia Chorus Gaudetesta. Kynttilälyhdyt mukaan! Kynttilä polku lähtee: Kurutie 19, Espoo.

KEHOLLINEN AAMURUKOUS Kuuntelemme koko kehoillamme, mikä tänään on tärkeää! Liikkeet sopivat kaikille, aiempaa harjoittelua ei tarvita. Aamuruko ukset klo 8–8.20 ma 10.1., ke 12.1. ja pe 14.1. Kauklahden kappelissa sekä ti 11.1. ja to 13.1. Nupurin kappelissa. Lisätiedot: minnanas man@gmail.com.

SUOMALAINEN EROSEMINAARI Vertaisryhmä alkaa! Kokoontumi set torstaisin klo 17–20 Leppävaa rassa Perkkaan kappelilla (Upsee rinkatu 5) tammimaaliskuussa 13.1.–31.3. Hinta 70 e, mahdollisuus maksuvapautukseen. Ohjaajina Eira Salakka ja Outi Wenell. Tied. ja haku ryhmään: eira.salakka@evl.fi, 050 340 1260 tai outi.wenell@evl.fi, 040 5474 146. Ks. www.suomalai neneroseminaari.fi.

ÄITI LOMANEN ”Ilon ihmettelyä!” 14.–16.1. Hvit torp. Hinta 40–50 e. ILM. auki 26.12. asti: www.espoonseurakun nat.fi/ tapahtumahaku. Tied. outi. wenell@evl.fi, 040 547 4146.

Leveys 87 mm korkeus 273 mm

WIHKIYÖ 22022022 Haaveiden ja lupausten hääyö Espoon tuomiokirkossa 22.2.22. Helppo muistaa hääpäivä! Vihkiajat varattavissa klo 14–22 välillä. Seurakunta tarjoaa hääkakkukah vit! Ks. lisää: www.espoonseura kunnat.fi/wihkiyo22022022. Tied. tuija.kuusinen@evl.fi, 040 531 1041.

DIAKONIAN AJANVARAUS Kaipaatko tukea vaikeassa elämäntilanteessa? Soitta malla vahtimestarille arkisin klo 9–14, p. 040 502 4838, voit tiedustella päivystävän diakoniatyöntekijän yhteystiedot, jos et tavoita oman asuinalueesi työntekijää. Oman alueesi työntekijät löydät: espoon seurakunnat.fi/tuomiokirkkoseura kunta/apuajatukea.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Keskusteluapua ma–pe klo 9–15 perhetyönohjaajat: kirsi.kanerva@ evl.fi, 050 511 0165 (tauko 21.12.– 9.1.) ja outi.wenell@evl.fi, 040 5474 146 (tauko 22.–26.12., 1.–4.1.) Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501.

JOULUN TAPAHTUMAT Kaikki seurakuntien joulun ajan tapahtumat löytyvät verkosta: www.espoonseurakunnat.fi/ joulu. Sinne päivitetään myös kaikki mahdollisesti tulevat muu tokset!

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! www.espoontuomiokirkkoseura kunta.fi facebook.com/EspoonTuomiokirk koseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirk ko/ Instagram: @espoontuomiokirkko seurakunta Twitter: @EspooEtSrk www.espoonseurakunnat.fi

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 20/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.12.2021–13.1.2022 MESSU 4. ADVENTTI SUNNUNTAI 19.12. Messu klo 11 kirkko. Olli, Ojala. Kirkkokahvit. Yhteisömessu klo 16 kirkko, yhteisessä työssä Verkoston kanssa. Riikka Hartikainen ja Teemu Aalto. Musiikki Verkosto Kollektiivi. Etkot klo 15.30 alkaen: kahvia ja teetä vanhojen ja uusien tuttavien seurassa. Messun aikana lapsille pyhäkoulu ikäryhmittäin. Messun jälkeen jatkoilla keittoruokailu. Messu klo 17 Soukan kappeli. Sinervo, Pellikka. Iltatee.

JOULUAATTO PE 24.12. Auttaviin puhelimiin voi soittaa joulunakin missä tahansa mieltä painavissa asioissa.

Apua & tukea

Keskusteluapua on tarjolla myös joulun aikaan Jos ahdistaa tai tuntuu yksinäiseltä, apu on puhelinsoiton tai nettiyhteyden päässä päivittäin myös jouluna. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVAT ISTOCK

JOULUPÄIVÄ LA 25.12.

ESPOON SEURAKUNTIEN Papin puhelin -palvelu toimii koko joulun ajan joka päivä kello 9–21. Puhelimeen voi tarttua, kun tuntee tarvetta keskustella papin kanssa esimerkiksi oman elämän kysymyksistä tai hengellisistä asioista. Soittaja jättää päivystysnumeroon viestin, ja pappi ottaa yhteyttä muutaman tunnin kuluessa viestin saapumisesta.

ri vuorokauden. Sekasin Discordiin voi mennä viettämään aikaa, jos vain kaipaa seuraa. Sekasin Kollektiivin koordinaatiosta vastaavat MIELI Suomen Mielenterveys ry, Suomen Punainen Risti, Setlementtiliitto ja SOS-Lapsikylä. Chatissa päivystävät järjestöjen ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset.

KIRKON KESKUSTELUAPU toimii joulun ja uudenvuoden aikaan normaalisti. Yhteyttä voi ottaa puhelimitse, chatkeskusteluna tai nettikirjeenä. Palveleva puhelin toimii joka päivä iltaisin, chat arkipäivisin ja nettikirje päivystää joka päivä. Yhteyttä voi ottaa missä tahansa mieltä painavassa asiassa. Yhteydenottoihin vastaavat tehtävään koulutetut ja vaitiolovelvolliset vapaaehtoiset ja kirkon työntekijät.

Papin puhelin Espoossa klo 9–21 Espoon tuomiokirkkoseurakunta p. 09 8050 3501 Espoonlahden seurakunta p. 050 432 8496 Leppävaaran seurakunta p. 09 8050 5562 Olarin seurakunta p. 040 547 1857 Tapiolan seurakunta p. 09 8050 4900

SEKASINCHAT, JOKA on 12–29-vuotiaille tarkoitettu keskustelupalvelu, toimii joulun ja uudenvuoden pyhien aikaan normaalisti joka päivä. Yhteyttä voi ottaa missä tahansa mieltä painavassa asiassa, liittyypä se jouluun tai ei. Sekasin-chatin lisäksi tukikanavina toimivat Sekasin-ryhmächat ja Sekasin Gaming. Sekasin Gaming -yhteisö toimii Discordissa kaikkina päivinä ympä-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 20/2021

Perhehartaus klo 11 kirkko. T. Aalto, Puukko. Jouluhartaus klo 11.30 Saunalahden amfi, Brinkinmäentie 1. Turtiainen. Hartaus klo 12 Soukan kappeli. Santaharju, Puukko. Hartaus klo 13 Tyrskyvuori. Turtiainen. Opastus paikan päällä. Perhehartaus klo 14 Soukan kappeli. Santaharju, Pellikka. Perhehartaus klo 14.30 Kaskikappeli. J. Lehti. Perhehartaus klo 15 kirkko. T. Aalto, Pellikka. Kynttilähartaus myös lemmikeille klo 15.30 Pakkasvuoren kesäteatteri. Ylisuutari. Ota mukaan lyhty! Hartaus klo 17 kirkko. Rotko, Yli-Jaskari. Jouluyön messu klo 23 kirkko. Rotko, Ylisuutari, Puukko.

Kirkon keskusteluapu evl.fi/kirkonkeskusteluapu Palveleva puhelin joka päivä klo 18–21 p. 0400 221 180 (operaattori veloittaa puhelusta soittajan liittymäsopimuksen mukaan pvm/mpm). Palveleva chat avoinna ma–pe klo 12–20 Palveleva nettikirje, johon voi kirjoittaa milloin tahansa, ja vastauksen saa muutaman päivän kuluessa. Kirjeen voi myös postittaa osoitteeseen Palveleva kirje, PL 210, 00131 Helsinki. Vastauksen saa, jos lähettäjä liittää mukaan nimi- ja osoitetietonsa. Sekasin-chat on avoinna vuoden jokaisena päivänä, arkisin klo 9–24 ja viikonloppuisin 15–24. sekasin.fi-verkkosivun lisäksi monien toimijoiden omilla verkkosivuilla, Facebookissa facebook.com/sekasin, Instagramissa sekasinchat ja Twitterissä @chatsekasin.

Jumalanpalvelus klo 8 Soukan kappeli. Olli, Pellikka. Messu klo 11 kirkko. E. Aalto, Ylisuutari, Yli-Jaskari.

TAPANINPÄIVÄ SU 26.12. Messu klo 11 kirkko. Rotko, Yli-Jaskari. Kirkkokahvit.

UUDESTAVUODESTA ETEENPÄIN Leipämessu pe 31.12. klo 10 kirkko. Rotko, Vastamäki, Ojala. Keittolounas. Uudenvuodenpäivän messu la 1.1. klo 11 kirkko. J. Lehti, Ojala. Messu su 2.1. klo 11 kirkko. Kohijoki, Puukko. Saarna teol. opisk. Marko Ristaniemi. Kirkkokahvit. Iltamessu su 2.1. klo 17 Soukan kappeli. J. Lehti, Yli-Jaskari. Iltatee. Loppiaisen messu to 6.1. klo 11 kirkko. Sinervo, Ojala. Kirkkokahvit. Messu su 9.1. klo 11 kirkko. J. Lehti. Kirkkokahvit. Yhteisömessu klo 16 kirkko, yhteisessä työssä Verkoston kanssa. 9.1. Marko Huhtala. 16.1. Panu Pitkänen. Iltamessu su 9.1. klo 17 Soukan kappeli. Kohijoki. Iltatee. Messu su 16.1. klo 11 kirkko. Ylisuutari. Kirkkokahvit. Iltamessu su 16.1. klo 17 Soukan kappeli. E. Aalto. Iltatee.

SEURAKUNTAKIRJASTO Lukukokemuksia tarjolla kirkon seurakuntasalissa su klo 11 messun jälkeen, alk. 9.1. Lainattavissa myös musiikki-cdt, äänikirjat ja dvd-elokuvat

TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe kirkko, vuoronumerot klo 8.40–9. Seurakuntamme alueella asuville. Pappi päivystää klo 9–21 p. 050 432 8496. Vertaistukiryhmä raittiuteen ke klo 18.30–20.00 Soukan kappeli. Ryhmässä vertaisohjaaja. Tied. Taina Leinonen 050 517 0656. Kultavilja – yksinäisille, liikuntarajoitteisille vanhuksille ti klo 12–14 Soukan kappeli, alk. 11.1. Kuljetus tarvittaessa. Lounas ja kahvit 5 e. Tied. Eija Siivonen 041 534 1706. Meren ja taivaan välillä to klo 14–15.30 parill. vkot, alk. 13.1. Avoin keskusteluryhmä Meriemy, Merenkäynti 3. Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848. Vertaistukiryhmä muistisairaille ja heidän omaisilleen pe klo 10–12.30 Soukan kappeli, alk. 14.1., parill. vkot. Yhteistyössä SPR:n vapaaehtoisten kanssa, Lounas ja kahvit 5 e. Tied. Eija Siivonen 041 534 1706. Leskenlehdet – elämässä eteenpäin pe klo 12.30–14 Soukan kappeli, parill. vkot, alk 14.1. Mahdollisuus ruokailuun klo 12 (5 e/henkilö). Tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585. Vironkielinen keskusteluryhmä Ühine ajaveetmine esmaspäeviti 17.1.–9.5. Espoonlahti kirikus kl 18–19.30, paaritutel nädalatel. Tere tulemast kui soovid seltsi ning vestelda eesti keeles. Teeme üheskoos ringist omanäolise. Lisateavet annab Klarika Vastamäki.

MEILLÄ RUKOILLAAN… Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa su klo 11 messun jälkeen kirkko. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Toivon rukoushetki: tovi virren, rukouksen ja Sanan parissa arkiaamuisin klo 8.50, myös www.facebook.com/espoonlahdenseurakunta. Aamurukous koko maailman puolesta ke 22.12. klo 6.30–7.30. Linkki tapahtumakalenterissa johdattaa Teamsin ryhmään, johon voi tuoda omia rukousaiheita. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@ evl.fi. Kevätkausi alkaa 12.1. Israel-rukouspiiri ti 11.1. klo 18.30 kirkko. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/tekstiviesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.12.2021–13.1.2022 S. 11 … JA LUETAAN RAAMATTUA Miesten raamattupiiri to 16.12. klo 18 kirkko. Iltapala 4 e. Kevätkausi alkaa 13.1. Verkkoraamis ti 14–15 Teams, 11.1. alkaen. Käydään läpi Apostolien tekoja. Tied. 041 518 1244, eveliina. roznovski@evl.fi. Kaikenikäisten raamattupiiri ti klo 14–15.30 Kaskikappeli, alk. 11.1. Hengähdyshetki Raamatun äärellä. Sopii vauvasta vaariin. Lastenhoito. Ilm. tanja.routama@evl.fi Raamattu ja rukous -ilta pe 7.1. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila, paritt. vkot.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ Aamupala tiistaisin sekä pe 24.12. klo 9–10 kirkko. Vapaaehtoinen maksu. Kaiken kansan joulupuuro to 16.12. klo 12–16 kirkko. Diakonialounaat 10.1. alkaen. Ma ja to klo 12–13 Espoonlahden kirkko (lipunmyynti klo 11.30– 12.30) ja ti klo 11–12 Soukan kappeli (lipunmyynti klo 10.30–11.30). Aikuiset 3 e, 3–14 v. 1 e.

TAVATAAN TAAS! Joulukuusipuisto avoinna 20.12. saakka Soukan kappelin pihalla. Kuuset lahjoitetaan koristeineen vähävaraisiin perheisiin. Kirpputori Toivon Tori to 16.12. klo 12–18 ja la 18.12. klo 11–15 os. Soukankaari 8 B, kerrostalon alakerta. Tuotto seurakuntamme lähetystyölle. Kevätkausi alkaa la 8.1. Yhteisen tulen äärellä to 6.1. klo 17–20 Soukan kappelin piha. Tule kohtaamaan toisia talviseen iltaan. Ota omat grillattavat mukaan ja tule turisemaan. Tarjoamme tulet ja mehut. Tuli-ilta joka kuun 1. torstai. Lukupiiri ti 21.12. klo 18 kirkko. Kirjana Tove Jansson, Muumipappa ja meri. 18.1. Selja Ahava, Nainen, joka rakasti hyönteisiä. Siioninvirsiseurat pe 7.1. klo 18.30 kirkko. Yli-Jaskari. Posliininmaalausryhmä ma klo 12–15 Soukan kappeli, alk. 10.1. Kahviraha 1,5 e/kerta. Polttomaksu 20 e/kausi. Tied. Päivi Sievinen 050 594 1115. Käsityökerho ma klo 12.30–14.30 Soukan kappeli, alk. 10.1. Kaiken ikäisille käsitöistä kiinnostuneille. Diakonia- ja lähetyspiiri ti 11.1. klo 13 kirkko. Valmistellaan myytävää lähetystyön hyväksi, rukoillaan lähettien puolesta ja jaetaan kuulumisia kahvikupin äärellä. Teresa-piiri ti 11.1. klo 18 kirkko. Tehdään käsitöitä ja tuetaan Naisten Pankkia, parill. vkot. Lahjoituslankoja otetaan vastaan. Tied. teija. moilanen@evl.fi tai 040 728 7478. Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko, alk. 12.1. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille.

ELOA JA ILOA Keskustelua, kahvittelua ja muuta mukavaa joka viikko. Ma klo 10–11.30 kirkko ja klo 12.30– 14 Kaskikappeli, alk. 10.1. Ti klo 14–16 Mäntykappeli, alk. 11.1. Ke klo 14.30–15.30 Puistokartanon palvelutalo, Merikansantie 2, alk. 12.1. To klo 13–14.30 Soukan kappeli, alk. 13.1. Pe klo 14–15 hartaus- ja keskustelupiiri Merikartanon palvelutalo, Tyrskyvuori 6, alk. 14.1.

LUETAAN YHDESSÄ Opi puhumaan suomea: ti 11.1. klo 9.30–11 ryhmä naisille Soukan kappeli ja ke 12.1. klo 17.30–19 ryhmä kaikille Espoonlahden kirkko. Ryhmät kokoontuvat viikoittain ja ovat ilmaisia. Lapsen voi ottaa mukaan.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT to 16.12. klo 14 Merikartano, Tyrskyvuori 6 la 18.12. klo 13 Mäntykappeli la 18.12. klo 15 Kaskikappeli la 18.12. klo 18 kirkko, Nardus ke 22.12. klo 21 kirkko to 6.1.2022 klo 16 kirkko

TUOMAANPÄIVÄN JOULUKONSERTTI J.S. Bachin jouluoratorio I–III ti 21.12. klo 19 kirkko. Kamarikuoro Navichorus, Kemin orkesteri ja Suomalainen barokkiorkesteri johtajanaan Ville Mankkinen. Solisteina Kaisa Ranta, Monica Groop, Tommi Niskala ja Elja Puukko. Ohjelma 20 e.

KONSERTTIVIERAITA Esmila-kuoro to 16.12. klo 18 ja 20 kirkko. Johtaa Helge Kõrvits, uruissa Ville Urponen. Liput 20 e esmila.com, kuorolaisilta tai ovelta. Showkuoro Aventurin The Joulukonsertti pe 17.12. klo 19 kirkko. Fortuna Ensemble la 18.12. klo 19 Soukan kappeli.

VIRKISTYSTÄ, LEPOA, RYTMINVAIHDOSTA Arjen irtiotto 17.–21.1. Hvittorp. Räätälöi päivistä itsellesi 1–4 vrk kokonaisuus ja lepää, syö hyvin, ulkoile, harjoita hartautta tai tee etätöitä. Hinta 43 e/vrk, (huom. ma klo 14.30 – ti klo 10 hinta 35 e.) Sitova ilmoittautuminen verkossa 3.1. asti. Ensikertalaiset etusijalla. Linkki ilmoittautumiseen: https:// bit.ly/3l9Skvr

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta

youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @Minisiipi IG & YouTube @minisiipi

Noudatamme seurakunnan toiminnassa suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä. Osassa tilaisuuksista on käytössä koronapassi. Koronpassillisia tilaisuuksia eivät koske koronaan liittyvät väkimäärärajoitukset. Messuissa ja aattohartauksissa ei kysytä koronapassia, mutta kirkkoon ja kappeleihin voidaan ottaa vain 1/3 tilan enimmäismäärästä. Ajantasaiset ohjeet löytyvät verkkosivuilta: espoonseurakunnat.fi/ info-ja-asiointi/koronaohje.

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET 4. adventtisunnuntain messu ja kirkkokahvit su 19.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. Kamarikuoron kvartetti. Ahtee, Raiskio, Latvanen. Max. 135 henkeä. Venäjänkielinen iltakirkko ti 21.12. klo 19.30 Perkkaan kappeli. Max. 27 henkeä. Uudenvuodenpäivän jumalanpalvelus ja kirkkokahvit la 1.1. klo 11 Leppävaaran kirkko. Raunu, Hyry. Messu ja kirkkokahvit su 2.1. klo 11 Leppävaaran kirkko. Rissanen, Hyry. Loppiaisen messu ja kirkkokahvit to 6.1. klo 11 Leppävaaran kirkko. T. Salo, Raiskio, Innala. Messu ja kirkkokahvit su 9.1. klo 11 Leppävaaran kirkko. Rissanen, T. Salo, Innala. Siioninvirsiseurat ma 10.1. klo 18.30 Leppävaaran kirkko. Isäntänä Erkki Koivusalo. Seurat joka kuukauden 1. ma.

JOULUAATON HARTAUDET JA KAUNEIMMAT JOULULAULUT PE 24.12. Klo 11 Lasten joulukirkko Leppävaaran kirkossa. Lauletaan tuttuja joululauluja ja ihmetellään joulun salaisuutta. Koskela, Innala. Kesto n. 30 min. Max. 135 henkeä. Klo 14 ja klo 15 Aattohartaus Kellonummen kappelissa. Aroheikki, Majola. Max. 40 henkeä. Klo 15 Kauneimmat joululaulut Karakappelissa. Sari Anetjärvi, laulu ja Elina Pohjoranta, viulu ja laulu. Alanne, Hyry. Koronapassi käytössä. Klo 15 Aattohartaus Leppävaaran kirkossa. Koskela, Noponen. Kesto n. 30 min. Hartaudessa huomioitu erityisesti kouluikäiset lapset. Max. 135 henkeä. Klo 16 Kauneimmat joululaulut Perkkaan kappelissa. Ahtee, Innala. Koronapassi käytössä. Klo 16.30 Kauneimmat joululaulut kansainvälisin maustein Leppävaaran kirkossa. Jouluyö, juhlayö – Silent night, holy night! Isabella Shaw, laulu ja Miika Penttala, trumpetti. Alanne, Hyry. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 20/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.12.2021–13.1.2022

Koronapassi käytössä. Klo 23 Tulkoon joulu! – jouluyön joululaulumessu Leppävaaran kirkossa. Musiikkia toteuttamassa jouluyön soittajia ja Joulukuoro. Ahtee, Yletyinen, Noponen. Max. 135 ihmistä. Tilaisuus suoratoistetaan seurakunnan YouTube-kanavalla. Ilmoittaudu mukaan tekemään messua liittymällä WhatsApp-ryhmään https://bit.ly/ tulkoonjoulumessu. Mikäli haluat laulamaan jouluyön messua varten koottavaan Joulukuoroon, tule mukaan harjoituksiin ti 21.12. klo 17.30–19.30 Leppävaaran kirkolle. Laita viestiä: outi.noponen@evl.fi. Jouluyön messun etkot klo 21 Leppävaaran kirkko. Kevyttä iltapalaa ja messun toteutuksen suunnittelua. Kanssasi iltaa istumassa ainakin Kaisa- ja Piia-papit. Ilmoittaudu mukaan viim. ti 21.12. : https://urly.fi/2les

JOULUAATTO VERKOSSA Koe jouluaaton tunnelma Leppävaaran seurakunnan Facebooksivulla. Aamupäivällä lasten jouluhartaus Ketun joulupuuhat. Iltapäivällä jouluhartaus. Klo 23 Jouluyön messu Leppävaaran kirkolta suoratoistona seurakunnan YouTubekanavalla.

JOULUPÄIVÄ 25.12. JA TAPANINPÄIVÄ 26.12. Joulukirkko la 25.12. klo 8 Perkkaan kappeli. Tiia Maria Saari, laulu, Miika Penttala, trumpetti. Raunu, Hyry. Max. 27 henkeä. Joulujumalanpalvelus ja kirkkokahvit la 25.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. Raunu, Innala. Max. 135 henkeä. Tapaninpäivän messu ja kirkkokahvit su 26.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. T. Salo, Alanne, Innala. Max. 135 henkeä.

LASTEN KAUNEIMMAT JOULULAULUT La 18.12. klo 15 Leppävaaran kirkko. Iloa, ihmettelyä, piparintuoksua ja tonttujen juoksua! Laulattamassa Pekka Nyman, percussiot, muskariopettaja Essi ja Outi-kanttori. Mukana myös Piia Ahtee. Kesto n. 35 min. Koronapassi käytössä.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT Tilaisuuksissa kerätään kolehti Lähetysseuran joulukeräykseen. Koronapassi käytössä. Su 19.12. 17 ja klo 19 Kauneimmat orkesterin kanssa, Leppävaaran kirkko. Kullervo Latvanen ja Juvenalian kamariorkesteri, joht. Janne Hanhijärvi. Juha-Pekka Rissanen. Klo 19 tilaisuus suoratoistetaan YouTubessa. Ti 21.12. klo 18 ja 19.30 Koko perheen perinteiset joululauluglögit, Uuttu. Kullervo Latvanen ja

Hanni Raiskio. Ke 22.12. klo 21 Yön kauneimmat, Leppävaaran kirkko. Lauluyhtye Kuiske ja soitinyhtye kanttori Outi Noposen ja pappi Arto Vallivirran kanssa. La 25.12. klo 15 Leppävaaran kirkko. Outi Noponen ja Timo Salo.

JOULUKONSERTTEJA Konserteissa on käytössä koronapassi. Joulu tullut on – Juvenalia-kuoro ja Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro to 16.12. klo 19 Leppävaaran kirkko. Joht. Julia Heéger ja Kullervo Latvanen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. JouluQ – Kamarikuoro Qoro Quandon joulukonsertti 18.12. klo 19, joht. Jori Männistö. Vapaa pääsy. Ohjelma ennakkoon 12 e, ovelta 15 e. Ohjelma ennakkoon: holvi.com/qoroquando/. Joulun jäljillä – Espoon laulun joulukonsertti ma 20.12. klo 19 Leppävaaran kirkko. Joht. Säde Bartling. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

MYYJÄISET Diakonian joulumyyjäiset to 16.12. klo 16−19 Perkkaan kappeli. Joulutapahtuma Yhteisvastuun hyväksi. Tule tekemään ostoksia ja joulukoristeita, laulamaan joululauluja ja maistamaan jouluisia herkkuja. Käytössä koronapassi.

SUOMALAINEN EROSEMINAARI Vertaisryhmä alkaa to 13.1. klo 17−20 Perkkaan kappelilla. Ryhmän tarkoituksena on auttaa eroprosessissa tai eroa koskevissa kysymyksissä. Se antaa aikuiselle valmiuksia tukea lasta eron aiheuttamissa monenlaisissa tunteissa. Muut kokoontumispäivät ovat to 20.1., 27.1., 3.2., 10.2., 24.2., 3.3., 10.3., 17.3., 24.3. ja 31.3. Hinta 70 e. Tied. perhetyönohjaaja Outi Wenell, 040 547 4146, outi.wenell@evl.fi tai perhetoiminnanohjaaja Eira Salakka, 050 3401 260, eira.salakka@evl. fi. Järj. Leppävaaran srk ja Espoon tuomiokirkkosrk.

PIIREJÄ AIKUISILLE Kirjallisuuspiiri ma 10.1. klo 18 Karakappeli. Joka kolmas ma. Maija-Liisa Saksa, 050 4646 455. Raamattupiiri joka ma klo 18 Leppävaaran kirkko, alk. 10.1. B-siipi, käynti päädystä ulkokautta. Irma Kallamäki ja Simo Salminen, 040 861 2808. Uutun Raamattupiiri joka ma klo 18.15 Uuttu, alk. 10.1. Tuomas Valmari, 040 547 2016. Lähetyspiiri joka toinen ti klo 13 Leppävaaran kirkon maisemasali, alk. 11.1. Runopiiri joka toinen ti klo 18 Karakappeli, alk. 11.1. Lahjamarjatta Korhonen, 044 523 6574. Raamattu- ja rukousryhmä joka ke klo 17.30 Perkkaan kappeli, alk.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 20/2021

12.1. Anni Katajisto, 040 566 0963. Naisten kesken -ryhmä alkaen ke 12.1.klo 18.30 Uuttu. Kokoontuu 12.1., 2.2., 2.3., 6.4. ja 4.5. Eija Ala-Venna, 045 675 5321. Raamattu-, rukous- ja ylistyspiiri joka ke klo 18.30 Karakappeli, alk. 12.1. Tied. maria.savolainen77@ gmail.com ja Heli Siltakorpi, 040 537 6876. Lectio Divina − Raamattumietiskely joka toinen to klo 10 Karakappeli, alk. 13.1. Aamupäivän hetki kappelissa yhteistä matkaa tehden. Lahjamarjatta Korhonen, 044 523 6574. PäiväRaamattupiiri joka to klo 14.15 Karakappeli, alk. 13.1. Karita Salminen, 040 536 7066. Uutta! Toivoa naisille -ryhmä to 20.1. klo 18 Leppävaaran kirkko. Helmikuussa ryhmä siirtyy KilonRistiin. Toivoa naisille -toiminta on osa Medialähetys Sanansaattajien työtä. Hanna Rissanen, 044 516 6121.

VARTTUNEELLE VÄELLE Avoin kahvila joka toinen ma klo 13 Leppävaaran kirkko, alk. 10.1. Varttuneen väen kerho joka ti klo 13 Karakappeli ja joka to klo 13 Perkkaan kappeli, alk. 11.1.

LAPSET JA PERHEET Muskarit alkavat ma 10.1. Uutussa ja Leppävaaran kirkolla. Vauvakerhot klo 13–15, ma Lasten

kappeli Arkissa ja ti Leppävaaran kirkolla. Alk. 10.1. Mahdollisuus tutustua muihin vanhempiin ja jakaa kokemuksia vauva-arjesta. Perhekahvilat klo 9–11.30, ti Leppävaaran kirkolla, ke Karakappelissa ja to Uutussa. Alk. 11.1. Tule vaihtamaan kuulumisia muiden lapsiperheiden kanssa.

KÄYTTÖKATKO KILONRISTISSÄ KilonRisti on poissa käytöstä kosteusvaurioremontin vuoksi tammikuun 2022 loppuun asti.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkon uusi osoite: Rälssitilankuja 1

TURVALLISESTI MESSUUN JA TILAISUUKSIIN Noudatamme voimassa olevia kokoontumisrajoituksia ja terveysturvallisuusohjeita. Varmista tilan-

ne verkkosivuilta: espoonseurakunnat.fi/koronaohje ja fb-sivuilta. Kirkon messu pyritään striimaamaan: www.youtube.com/user/ Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta.

MESSU Olarin kirkko: Messu kirkossa ja verkossa su 19.12 klo 10. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, avustava pappi Maritta Hartikainen, kanttori Sari Rautio. Livelähetys ja tallenne noin kahden viikon ajan: youtube. com/Olarinsrk. Paastonajan aamumessu ke 22.12. klo 8. Liturgia ja saarna Antti Kruus. Jouluyön Risteysmessu pe 24.12. klo 23. Liturgia ja saarna Jussi Koski, avustavat papit Tapio Suontakanen ja Juha Virta, Risteysmuusikot. Livelähetys ja tallenne noin kahden viikon ajan: youtube.com/ Olarinsrk. Joulupäivän Kauneimmat joululaulut -messu la 25.12. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustavat papit Jarmo Jussila ja Tuija Samila, kanttori Sari Rautio. Livelähetys ja tallenne noin kahden viikon ajan: youtube.com/Olarinsrk. Tapaninpäivän messu su 26.12. klo 10 kirkossa ja verkossa. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustava pappi Jussi Koski. Kanttori Sanna Franssila. Livelähetys ja tallenne noin kahden viikon ajan: youtube. com/Olarinsrk. Uudenvuodenpäivän messu la 1.1. klo 10 kirkossa ja verkossa. Liturgia ja saarna Antti Malinen, avustava pappi Tapio Suontakanen, kanttori Sanna Franssila. Livelähetys ja tallenne noin kahden viikon ajan: youtube.com/Olarinsrk. Messu kirkossa ja verkossa su 2.1. klo 10. Liturgia ja saarna Jussi Koski, avustava pappi Tuija Samila kanttori Mikko Niinikoski. Livelähetys ja tallenne noin kahden viikon ajan: youtube.com/Olarinsrk. Loppiaisen messu to 6.1. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Tuija Samila, kanttori Päivi Hakomäki. Livelähetys ja tallenne noin kahden viikon ajan: youtube.com/Olarinsrk. Messu kirkossa ja verkossa su 9.1. klo 10. Liturgia ja saarna Tuija Samila, avustava pappi Maritta Hartikainen. Livelähetys ja tallenne noin kahden viikon ajan: youtube. com/Olarinsrk. Matinkappeli: Messu su 19.12. klo 12. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, kanttori Mikko Niinikoski. Colourful Christian Worship Matinmessu su 2.1. klo 17. Liturgia Tuija Samila, saarna Anna-Kaisa Palmu ja Matti Palmu, kanttori Sanna Franssila ja Colourful Espoo Band. Tarjolla iltapalaa. Bilingual (Finnish-English) colourful worship. Fellowship and snack after the

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.12.2021–13.1.2022

service. Messu su 9.1. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Kruus. Olarin kappeli: Messu su 9.1. klo 12. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen. Chapple, Iso Omena: Risteys to klo 19. Tarjolla tuulahdus nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa. Messun jälkeen purtavaa 1 e hintaan. Katso lisää: risteys.fi. Liturgia ja saarna:16.12. Juha Virta, 13.1. Jussi Koski. Musiikki: Risteysbändi.

AATTOHARTAUDET 24.12. Olarin kirkko: Klo 11 perheille Antti Malinen, Tapio Suontakanen, Mikko Niinikoski. Livelähetys ja tallenne noin kahden viikon ajan: youtube.com/Olarinsrk. Klo 13. Antti Kruus, Antti Malinen, Mikko Niinikoski. Livelähetys ja tallenne noin kahden viikon ajan: youtube.com/Olarinsrk. Klo 15. Antti Kruus, Tuija Samila, Mikko Niinikoski. Nanako Lammi, saksofoni. Matinkappeli: Klo 13 Kansainvälinen aattohartaus / Colourful Christmas Service. Hans Krause, Tuija Samila, Sanna Franssila, Venla Saavalainen, viulu. Olarin kappeli: klo 15. Maritta Hartikainen, Sari Rautio.

HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN Su 2.1. klo 12 Matinkappeli. Seurakuntalaisten pitämä hartaushetki.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT -YHTEISLAULU TILAISUUDET Tilaisuuksissa on käytössä koronapassi sekä vahva maskisuositus. Olarin kirkko: Ti 21.12. klo 18 Kimmo Ansamaa, Sari Rautio, Inna Vintturi, huilu, Juha Vintturi, laulu To 23.12. klo 18 ja 20. ”Valo tulvii sisään ikkunoista” – Aatonaaton kauneimmat joululaulut. Juonto: Juha Virta, laulaja, viulisti Camilla Bäckman sekä Sounds of Mercy Gospel Choir johtajanaan Jepa Lambert. Säestys Jyrki Keinänen. Livelähetys ja tallenne youtube. com/olarinsrk. Matinkappeli: Su 19.12. klo 18 Jussi Koski, Sari Rautio. Olarin kappeli: Ke 22.12. klo 18 Perheille, lapset pääsevät osallistumaan muskarityyliin. Antti Malinen, Mari Rantavuori, Sari Rautio.

SURURYHMÄ Vertaistukiryhmä, jossa kokemuksia jaetaan luottamuksellisesti muiden läheisensä menettäneiden kanssa. Ilmoittautumiset viimeistään 31.1. puh. 09 8050 7000 (ark. klo 9–15). Kokoontumiset: to klo 17.30–19: 10.2., 17.2., 24.2.,3.3. ja 10.3. Ryhmään kannattaa tulla, kun läheisen kuolemasta on kulunut vähintään muutama kuukausi.

Mukana pastori Jarmo Jussila ja diakoni Tytti Kohonen. Ryhmän koko 8 henkilöä.

AIKUISTEN RYHMIÄ Vuoden 2021 ryhmät kokoontuvat viimeisen kerran viikolla 50. Ryhmät alkavat viikolla 2 (10.1.–). Olarin kirkko: Kirkonmäkikahvila ma klo 11–14, seijaelinaaakko@ gmail.com, 0503281575. Aikuisten lauluryhmä ti klo 18–19, minna. halmetoja@kolumbus. fi. 044 741 5187. Miestenpiiri kerran/kk, pe klo 12, Paavo Pinomaa 040 583 1635. Diakonian työpaja ti klo 9–12, Karoliina Sivén 050 361 3357. Matinkappeli: Rukouspiiri ma klo 14.30, Elvi Hiltunen 041 548 0668. Raamattupiiri ma klo 18, Seija Talonen 050 357 3851. Raamattupiiri ti 12.30, Pirjo Aunimo 040 587 4635. Sanan ympärillä -ryhmä ti klo 13, Tarja Valtonen 050 040 3852. Hiljaisen rukouslaulun ryhmä. Joka toinen ti klo 18, raisa. saloheimo@gmail.com. Hiljaisen rukouksen ja jakamisen hetki ke klo 11, Virve Soini 050 549 8695. Virsistä voimaa joka toinen to klo 12.30, Terttu Laiho 040 703 5167. Lähetyspiiri to, kerran kk, klo 15, Tytti Kohonen 050 365 3779. Lukupiiri to klo 14. 13.1. kirja: Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa. Leena Lenkkeri 050 353 8398. Aamurukoushetki pe klo 8.30, Hannele Selesvuo 050 553 2330. Leipäkahvila pe klo 13–14.30 1.7. alkaen, Maria Virtanen, p. 050 4380 238. Olarin kappeli: Akvarelliryhmä ti klo 18, Tytti Seppälä, 050 350 4360. Hiljaisuuden jooga 31.1.–7.3., Ulla Maija Kyrölä, 050 346 5348. Raamattupiiri verkossa ti klo 15.15, Marja Jauhiainen 045 252 6868. Seniorikerhot: Ma klo 13 Matinkappeli. Ke klo 13 Olarin kappelilla. To klo 13 Olarin kirkko. Minna Martiskainen 050 330 7129. Chapple, Iso Omena: Miesten vuoro ja Neulekahvila ma klo 13. Minna Martiskainen 050 330 7129. Naisten saunailta Hvittorpissa ma 10.1. Iltapala 3,5 e. Lähtö omin kyydein Matinkappelilta klo 17.30. Paluulähtö klo 21. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Mankkaantie 2–4 A 17, tavoitat puhelimella ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Ajankohtaiset tiedot ja tarkennuk-

S. 13

set löytyvät verkkosivuiltamme espoonseurakunnat.fi tai soittamalla vahtimestarille, p. 09 8050 4460 tai Papin puhelimeen, 09 8050 4900 joka päivä klo 9–21. Noudatamme edelleen seurakunnan toiminnassa suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä. Jumalanpalveluksiin ja toimituksiin voidaan ottaa 63 hlöä Otaniemen kappeliin ja 26 hlöä Virsuun. Muihin yleisötilaisuuksiin edellytämme koronapassia 16-vuotta täyttäneiltä.

ADVENTTI JA JOULU Messu su 19.12. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Aattohartaus pe 24.12. klo 11 Tapiolan uurnalehto, Kirkkopolku 4. Aattohartaus pe 24.12. klo 12.30 Tapiolan uurnalehto, Kirkkopolku 4. Aattohartaus pe 24.12. klo 13.30 Tapiolan uurnalehto, Kirkkopolku 4. Aattohartaus pe 24.12. klo 15 Tapiolan uurnalehto, Kirkkopolku 4. Aattohartaus pe 24.12. klo 15.30 Otaniemen kappeli. Aattohartaus pe 24.12. klo 18.30 Tapiolan uurnalehto, Kirkkopolku 4. Yömessu pe 24.12. klo 23 Otaniemen kappeli. Sanajumalanpalvelus la 25.12. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Messu su 26.12. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Messu su 26.12. klo 15 Virsu

JUMALANPALVELUKSET Uudenvuodenaaton messu pe 31.12. klo 18 Otaniemen kappeli. Messu la 1.1. klo 10.15 Otaniemen kappeli Messu su 2.1. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Messu su 2.1. klo 15 Virsu. Messu to 6.1. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Messu su 9.1. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Messu su 9.1. klo 15 Virsu. Kaksikielinen ehtoollinen (suomi−englanti) Otaniemen kappelissa alk. 11.1. ti klo 14. Aaltopapit toimittavat ehtoollisen.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT Tilaisuuksissa edellytetään koronapassia 16 vuotta täyttäneiltä. Suosittelemme vahvasti maskin käyttöä ja hyvää käsihygieniaa. Ulkotilaisuuksissa suosittelemme käyttämään maskia ja riittäviä turvavälejä. Youtube.com la 18.12. klo 19 Ei niin perinteisesti, Nuorten bändin Kauneimmat suorana KirahviTVkanavalla. Espoon kulttuurikeskuksen amfi su 19.12. klo 15. Espoon kulttuurikeskuksen amfi su 19.12. klo 18. Otaniemen kappeli pe 24.12. klo 13. Otaniemen kappeli pe 24.12. klo 14. Otaniemen kappeli la 25.12. klo 15. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 20/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.12.2021–13.1.2022

S. 14

Kauniaisten kirkossa tämä tarkoittaa 165 henkilöä per tilaisuus. Em. tilaisuuksissa ei ole koronapassi käytössä. Seurakunnan muissa tilaisuuksissa (Kauneimmat Joululaulut, konsertit) on voimassa tänä aikana koronapassi. Koronapassi tarkastetaan kaikilta yli 16-vuotiailta osallistujilta ovella.Tilaisuuksissa on maskisuositus. Tarkista tiedot lähempänä ajankohtaa verkosta: www.kauniaistenseurakunta.fi.

NUORTEN KAUNEIMMAT JOULULAULUT To 16.12. klo 19 kirkossa.Tilaisuus myös suoratoistetaan srk:n Facebook -sivun kautta, seurakuntalaisia ei kuvata. Koronapassi on käytössä.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT Pe 17.12. klo 15 lounaskahvila Lähellä Deli. Koronapassi on käytössä.

KONSERTTI La 18.12. klo 18 kirkossa. Kauniaisten kamarikuoro GÖR, joulukonsertti, joht. Håkan Wikman. Koronapassi on käytössä.

HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN Mahdollisuus ehtoolliseen kotona joulunaikaan. Tied. pappi Marianne Tiihonen, 040 735 6575.

KOKOONNUMME YHTEEN Kristillinen meditaatio läpi joulun ma klo 19.30 Mankkaantie 2–4 B. Tied. ohjaaja Leena Vanne, magdaleena.vanne@gmail.com. Alaovi on lukossa, joten valitettavasti myöhässä tulevat eivät pääse sisälle. Ikämiespiiri alk. to 20.1. klo 14 Mankkaan seurakuntakoti.

LAPSET JA PERHEET Ajankohtaiset tiedot Facebook: Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet, Instagram: Siunauksen sadetta. Ihmeellinen yö -konsertti ma 20.11. on peruttu peruskorjauksen viivästymisen takia. Perhekerho Mankkaan seurakuntakoti ma 10.1. klo 9.30–11.30. Perhekerho Kirvuntie 18 C ti 11.1. klo 9.30–11.30.

JUHLAVIIKOT Peruskorjattua Tapiolan kirkkoa juhlitaan 17.1.–30.1. Juhlamessu ja kirkkokahvit 30.1. klo 10 Tapiolan kirkko. Juhlapyhäkoulu klo 10 Tapiolan kirkko. Kirkko tutuksi - sisäpyhiinvaellus klo 13 Tapiolan kirkko. Avajaiskonsertti klo 18 Tapiolan kirkko.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.

MUISTOJA TAPIOLAN KIRKOSTA Mitä Tapiolan kirkko sinulle merkitsee? Mitä muistoja sieltä nousee? Keräämme muistoja ja tervehdyksiä verkkolomakkeella osoitteessa espoonseurakunnat.fi/ muistoja (aiemmin ilmoitettu virheellinen osoite).

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16, lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

PÄIVITETYT TIEDOT VERKOSSA Lehden painoon mennessä on 31.12.2021 asti voimassa oleva viranomaisten antama kokoontumisrajoituspäätös sisätilojen osalta. Jumalanpalveluksiin, hartaustilaisuuksiin ja kirkollisiin toimituksiin tilaan saa ottaa enintään 1/3 tilaan hyväksyttävästä enimmäisosallistujamäärästä.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 20/2021

UUDENVUODENPÄIVÄN MESSU La 1.1. klo 10 kirkossa, Anna-Kaisa Tuomi ja kantt. Heidi Åberg, kirkkokahvit.

MESSU Su 2.1. klo 10 kirkossa Mimosa Mäkinen ja kantt. Teija Palolahti, kirkkokahvit.

LOPPIAISEN MESSU To 6.1. klo 10 kirkossa, Kari Kuula ja kantt. Teija Palolahti, kirkkokahvit.

MESSU Su 9.1. klo 10 kirkossa. Kasteen sunnuntai, Messuun kutsutaan erityisesti v. 2021 kastetut perheineen. Saarna Mimosa Mäkinen ja liturgia Anna-Kaisa Tuomi ja kantt. Teija Palolahti, kirkkokahvit.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 10.1. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Kari Mattila ja Ritva Kallio.

ILON RYHMÄ Ti 11.1. klo 15 mielenterveysryhmä Sebastoksessa.

MESSU

HILJAISUUDEN RETRIITTI

Su 19.12. klo 10 kirkossa, saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Kari Kuula ja kanttorina Anna Marte, kirkkokahvit. Ei koronapassia.

Utön majakkasaarella 7.–10.4. Hinta kauniaislaisille n. 210–390 e majoituksesta riippuen, muut n. 310–460 e. Ohj. Anna-Kaisa Tuomi ja Eija Nurmio. Ilmoitt. 1.1. lähtien srk-toimistoon kauniaisten.suom. srk@evl.fi p. 050 500 9000. Lisätiedot verkkosivuilla. Tiedustelut Anna-Kaisa Tuomi, p. 050 544 7535.

MONIKULTTUURISET PERHEET Sebastoksen toimitilassa 18.12. klo 9.30–11 monikulttuuri- tai maahanmuuttajaperheille. Ilm, etukäteen yilcedmilena@yahoo.es. Ryhmää ohj Milena Raitmaa, laill. psykologi p. 0400 196634.

JOULUIKKUNOITA KIRKON SISÄPIHALLA Kauniaisten kirkon sisäpihalla voi 6.1. asti aistia joulun tunnelmaa katselemalla jouluikkunoita ja hiljentymällä piha-alttarin luona.

JOULUN PYHÄT KAUNIAISTEN KIRKOSSA Näissä tilaisuuksissa ei ole koronapassi käytössä: Jouluaaton perhehartaus pe 24.12. klo 13.30 myös suoratoistetaan srk:n Facebook-sivun kautta, seurakuntalaisia ei kuvata, Kari Kuula ja Anna Marte. Singing Suns -lapsikuorolaisia. Aattohartaus pe 24.12. klo 15 Mimosa Mäkinen ja Anna Marte. L’Armonia lauluryhmä avustaa. Joulupäivänä joulukirkko 25.12. klo 9 Anna-Kaisa Tuomi ja kantt. Lasse Mäki. Tapaninpäivänä 26.12. klo 10 Kauneimmat joululaulut -messu, Kari Kuula ja kantt. Anna Marte, kirkkokahvit.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost. Öppet för besök må och to kl. 9-13. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR OBS! En tredjedel av utrymmets

sittplatser är i bruk. Esbo domkyrka sö 19.12 kl. 12.15. Jäntti, Kronlund, Brunell. Esbo domkyrka fr 24.12 kl. 12 och 13 Julbön med små och stora. von Martens, Kronlund. Esbo domkyrka fr 24.12 kl.17. Julbön. Erkko, Markus Malmgren, Kronlund. Esbovikens kyrka fr 24.12 kl. 13.30. Julbön med små och stora. Ertman, Malmgren, Fanny Henn (sång). Alberga kyrka fr 24.12 kl. 13.30. Julbön med små och stora. Jäntti, Brunell. Esbo domkyrka lö 25.12 kl.7. Julotta. Jäntti, Malmgren, Tore

Ahola (sång). Esbo domkyrka sö 26.12 kl. 12.15. Högmässa. Kanckos, Brunell. Esbo domkyrka lö 1.1 kl.12.15. Nyårsdagens högmässa. von Martens, Brunell. Esbo domkyrka sö 2.1 kl.12.15. Mässa med de vackraste julpsalmerna. Kanckos, Malmgren, Otso Sipilä (sång). Kyrkkaffe i sockenstugan. Esbo domkyrka to 6.1 kl.12.15. Högmässa på trettondagen. Erkko, Malmgren, Brunell. Esbo domkyrka sö 9.1 kl.12.15. Högmässa.

DE VACKRASTE JULSÅNGERNA OBS! Vid dessa allsångstillfällen

kontrolleras covidintyg av alla 16 år fyllda. Närmare info: esboforsamlingar.fi På de vackraste julsångerna upptas kollekt till förmån för Finska missionssällskapet. Esbo domkyrka lö 18.12 kl. 17. Jäntti, Kronlund, Brunell. English Christmas Carols lö 18.12 kl. 19 i Esbo domkyrka. Organist Sheldon Ylioja, songleader Nina Kronlund and the Virta Ensemble. Köklax kapell fr 24.12. kl. 11. Ertman, Malmgren, Fanny Henn (sång). Olars kyrka fr 24.12 kl. 16. Kanckos, Brunell.

JULKONSERTER OBS! Covidintyg kontrolleras av

alla 16 år fyllda t.o.m. 31.12.2021. Julens klockor ringa – Furornas julkonsert fr 17.12 kl. 18 i Olars kyrka, finska sidan. Solosång Roberto Cacciatore, Albinus Borg, trumpet, Luut Klaver, orgel. Dirigent Sofia Lindroos. Fritt inträde, programbladet 10 e (kontantbetalning). Esbo barocks traditionella julkonsert i Esbo domkyrka to 30.12 kl.19. Byrd, Charpentier etc. Meeri Pulakka (sopran), Eloisa Consortgambaensemble: Maija Lampela, Johanna Randvere, Pieta Mattila, Anna Pulakka, Ricardo Padilla (slagverk). Fritt inträde. Programblad 20 e/medlemspris 10 e. Trettondagskonsert / Loppiaiskonsertti med Spira Ensemble i Esbo domkyrka on 5.1 kl.18. George Parris (dirigent), . Bl.a. Moraeus, Sibelius, Alfvén, Vaughan Williams. Fritt inträde. Programblad 15 e (vuxna), 10 e (studerande o. barn över 12 år).

BARN OCH FAMILJ Julstigen öppen lö 4.12–to 6.1. Upptäck julens under på egen hand genom en vandring på kyrkbacken intill Esbo Domkyrka. Familjeklubbar to16.12 kl. 9.30 i Mattby kapell. Fr 17.12 kl.9.30 i Köklax kapell. Ti 21.12, 4.1 och 11.1 kl.9.30 i Sökö kapell. On 12.1 kl.9.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.12.2021–13.1.2022

To 13.1 kl.9.30 i Mattby kapell.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Taina 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi, Henrika 050 597 3313, henrika.lemberg@evl.fi samt WhatsApp, Facebook eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi.

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3. öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt. tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@ evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA Samtliga gudstjänster är öppna för alla och några coronapass kontrolleras inte då. Sö 19.12 Högmässa kl. 12. Fr 24.12 Familjejulbön kl. 12, pga. restriktionerna får de 165 första plats. Familjejulbönen strömmas via grankullaforsamling.fi Fr 24.12 Julbön kl. 16.30, pga. restriktionerna får de 165 första plats. Lö 25.12 Julotta kl. 7. Graziakören medverkar. Julkaffe i övre salen. Sö 26.12 Julannandagens högmässa kl. 12. Lö 1.1 Nyårsdagens gudstjänst kl. 12. Sö 2.1 Högmässa kl. 12. To 6.1 Trettondagens högmässa kl. 12. Sö 9.1 Högmässa kl. 12

DE VACKRASTE JULSÅNGERNA Må 20.12 i Grankulla kyrka kl. 19. Luciakören medverkar. Deltagande vid tillfället förutsätter giltigt coronapass, vilket kontrolleras vid ingången till kyrksalen.

TISDAG 21.12 Pensionärernas gemensamma julfest kl. 13 med program i kyrkan och julgröt i övre salen. Luciakören och GSP-klang medverkar. Deltagande vid tillfället förutsätter giltigt coronapass, vilket kontrolleras vid ingången till kyrksalen. Graziakören i övre salen kl. 18.

DIAKONIMOTTAGNING OCH BRÖDUTDELNING Ti 20.12, 4.1 och 11.1 i kyrkans aula kl. 9.30–10.30.

DIAKONIMOTTAGNING Ti 28.12 i kyrkans aula kl. 9.30– 10.30.

MER INFORMATION Närmare information om verksamheten samt om de senaste pandemirestriktionerna och om hur de gäller för kyrkan hittar du på grankullaforsamling.fi.

Elämänkaari

Edvard Engberg 40 v, Raija Annikki Kettunen 82 v, Reino Mauno Olavi Korpela 84 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

International

Worship Service in English on Sunday, December 19th at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi. English Christmas Carols on Saturday 18th December at 7 pm (19:00) at Espoo Cathedral, Kirkkopuisto 5. Sheldon Ylioja, Nina Kronlund, Lauluyhtye Virta. Eestikeelsed jõululaulud – Vironkieliset joululaulut ma 20.12. klo 18 Espoon tuomiokirkko (Kirkkopuisto 5). Kooslaulmine – Yhteislaulutapahtuma. Dagmar Õunap ja ensemble. See more: www.espoonseurakunnat.fi/osallistu/colourful-espoo/ kerhot-clubs

Yhteiset

Aattohartaus Kellonummen hautausmaan kappelissa pe 24.12. klo 14 ja klo 15. Mukana diakoniatyöntekijä Sari Aroheikki ja erityisnuorisotyönohjaaja Toni Majola. Seurakunnan työntekijöitä tavattavissa klo 12–16. Sururyhmä päihteisiin kuolleiden läheisille: tässä ryhmässä voit puhua avoimesti läheisesi päihteiden käytöstä, päihdekuolemasta sekä omista tunteistasi ja kokemuksistasi. Suositeltavaa on, että läheisen kuolemasta olisi kulunut vähintään puoli vuotta ennen ryhmään tuloa. Ohjaajina diakonit Riitta Türkmen ja Ritva Aarnio. Ryhmä kokoontuu Leppävaarassa maanantaisin 7.2.–25.4. kahdeksan kertaa. Tied. ja ilm. viim. 31.1.: riitta. turkmen@evl.fi, 040 546 5198, ritva.aarnio@evl.fi, 040 734 7715. Elämä-kuvataidenäyttely Jorvin sairaalan pääaulassa 6.12.–31.12. Avoinna ma–pe 6.30–20, la–su klo 9–19. Christian Artists Finland CAF ry:n yhteisnäyttely. Arjen irtiotto 17.–21.1.2022 Hvittorpin leirikeskus. Voit olla mukana 1–4 vrk ja levätä, osallistua ohjelmaan tai tehdä vaikka etätöitä. Hinta 43 e/vrk. Sitova ilmoittautuminen verkossa 3.1. saakka. Ensikertalaiset etusijalla.

ESPOON TUOMIO KIRKKO SEURAKUNTA Kastetut Eetu Olavi Eteläaho, Benjamin Axel Kullervo Halonen, Antto August Hyry, Viljami Toivo Tapio Immonen, Alisa Mila Erika Kesti, Toivo Vesa Antero Koivunen, Kevin Lionel Carlo Kuosmanen, Robin Paulus Wayne Kuosmanen, Julia Aurora Luomalahti, Matilda Emilia Oravala, Leo Toivo Mikael Orrensuo, Frida My Christina Saarno, Kiira Aurelia Sundberg, Venla Isabella Vane-Tempest, Edwin Kenneth Roger Yates. Hautaan siunatut Joona Samuel Airamo 47 v, Pekka Johannes Heikkinen 83 v, Tommi Petri Kuisma 51 v, Eemil Arvi Kukkola 76 v, Anna Elina Lahikainen 39 v, Kalevi Yrjö Laiho 79 v, Hilkka Liisa Malinen 99 v, Veikko Tapio Solantie 76 v, Sini-Tuulia Uimaniemi 32 v, Vesa Petri Väänänen 45 v, Tuija Sinikka Wahalahti 54 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Eeli Johannes Alaniemi, Julius Kalevi Kettunen, Rasmus Eino Mikael Kinnunen, Albert Emil Alexander Lagus, Aada Mirjam Josefiina Leppinen, Silja Helena Alice Mertanen, Urho Artturi Ristaniemi, Oliver Emil Romunen, Stella Eva Cecilia Rönnberg, Paulus Oliver Wallikivi. Hautaan siunatut Jan-Ole Allan Dubb 59 v, Erkki Kalevi Karma 83 v, Ritva Unelma Karumaa 83 v, Raimo Juhani Kettunen 66 v, Marja Riitta Kortelainen 75 v, Veikko Jaakko Laurila 92 v, Seppo Tapani Pirinen 75 v.

Kastetut Elias Aaro Enok Jousi, Mikael Johannes Knuth, Sofia Cecília Koskinen, Oskar Johannes Mutikainen. Avioliittoon aikovat Kim Sebastian Lillandt ja Maria Kristiina Hakamäki. Hautaan siunatut Jouko Erkki Aurinsalo 67 v, Eero Jaakko Erkinheimo 57 v, Jorma Sakari Häkkinen 71 v, Else Sisko Tellervo Lähdesmäki 93 v, Matti Paavo Pellonpää 71 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastetut Anastasia Victoria Bosscher, Adele Hellin Okkonen. Hautaan siunattu Markku Pentti Juhani Lehtinen 77 v, Virve Anneli Puisto 72 v, Lahja Kaarina Ronkainen 82 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Kerttu Vivian Frantsi, Linnea Sofia Hakonen, Milo Toivo Christian Huovinen, Fiona Adela Hannele Härmä, Johannes Leo Ensio Kontio, Yury Korbelainen, Vieno Sylvia Kuusisto, Vivian Lumikukka Liukkonen, Malla Aurora Malkamäki, Uula Mauno Asriel Saloheimo, Bella Nicole Tuomola Reguera, Hugo Anton Oliver Westerlund. Hautaan siunatut Sari Päivikki Kultalahti 56 v, Riitta Aune Marjatta Parkkinen 73 v, Martti Kalevi Ensio Pitkänen 77 v, Ensi Lempi Salakari 92 v, Teuvo Armas Trogen 60 v, Simo-Pekka Juhani Vainikka 56 v, Arvo Emil Vuonisto 93 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Matilda Freya Katharina Bensch, Ella Aurora Bäckström, Marius Richard Grönberg, Lilja Maija Holmberg, Aaron Henry Matheo Jaakkola, Cecilia Aurora Lindell, Lilian Elina Birgitta Malms, Lilian Matilda Sepperi, Viggo Artur Johannes Tuulio. Avlidna/Hautaan siunatut Bengt Gustaf Ahlman 97 år, Eva Agneta Forssell 84 år, Bjarne Ari Foxell 64 år, Rut Brita Ingegerd Rantonen 92 år, Ulla Kristina Saelan 80 år, Leif Nils Christian Snell 64 år, Per Johan Söderling 74 år.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Livia Aurora Giss, Vertti Fredrik Harjula, Viljami Veikko Aarre Koivu, Sinna Linnea Lappalainen, Ella Adele Eleonora Redsven-Repo, Lyydia Aino Maria Riese, Stella Anna Ellen Tojkander. Avioliittoon aikovat Mikko Pekka Jalmari Korhonen ja Vilja Elina Sofia Päätalo. Hautaan siunatut Ulla-Maija Arppe 90 v, Kari

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 20/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.12.2021–13.1.2022

Kirkoissa soi SIRPA PÄIVINEN

Konserteissa ja Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa ja on käytössä koronapassi, jos tilaisuuteen osallistuu yli 20 henkeä. Koronapassia ei edellytetä alle 16-vuotiailta. Muutokset ovat mahdollisia. Tarkista ajantasaiset rajoitukset Koronaohje-sivulta: www. espoonseurakunnat.fi/info-jaasiointi/koronaohje. Päivitämme verkkosivuillemme myös tapahtumiin tulevat mahdolliset muutokset: www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat.

TORSTAINA 16.12. Joulu tullut on – Juvenalia-kuoro ja Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro klo 19 Leppävaaran kirkko. Kuoroja johtavat Julia Heéger ja Kullervo Latvanen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Joulukonsertti ”Mä kanssa paimenten” klo 19 Espoon tuomiokirkko Chorus Domus, joht. MarjaLiisa Talja; Tiia Maria Saari, sopraano ja Teemu Suominen, urut. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen kolehti seurakunnan musiikkityölle.

PERJANTAINA 17.12. Showkuoro Aventurin The Joulukonsertti 19 Espoonlahden kirkko Ennakkoliput osoitteesta kauppa. aventur.fi. Liput 18 e (ovelta 20 e), 7–18 v. 9 e (ovelta 10 e), Lapset alle 7 v. 0 e. Muistathan varata lipun myös alle kouluikäiselle. Ryhmälippu 16 e/kpl (vähintään 10 normaalihintaista lippua). Jo riemuitkaa! klo 19 Espoon tuomiokirkko. Candomino, johtaa Esko Kallio, CandoMini, johtaa Viena Kangas, CaMinus, johtaa Liisalotta Lepistö. Liput 22/15 e www.candomino.fi.

LAUANTAINA 18.12. Kauniaisten kamarikuoro GÖR joulukonsertti klo 18 Kauniaisten kirkko. Johtaa Håkan Wikman. Joulukonsertti ”Joulun kellot” klo 18 Kauklahden kappeli. Kukka ja Jaakko Niinikoski sekä lapset, laulu, Lauri Kiviranta, piano, Tuomas Perkkiö, sello. Vapaa pääsy. Joulukonsertti – Fortuna Ensemble klo 19 Soukan kappeli. JouluQ – kamarikuoro Qoro Quandon joulukonsertti klo 19 Leppävaaran kirkko. Johtaa Jori Männistö. Vapaa pääsy. Ohjelma ennakkoon 12 e holvi.com/qoro-

TIISTAINA 21.12. Tuomaanpäivän joulukonsertti: J.S. Bachin jouluoratorio I-III klo 19 Espoonlahden kirkko, Kamarikuoro Navichorus, Kemin orkesteri ja Suomalainen barokkiorkesteri johtajanaan Ville Mankkinen. Solisteina Kaisa Ranta, Monica Groop, Tommi Niskala ja Elja Puukko. Ohjelma 20 e. Joulukonsertti ”Seimellä” klo 19 Espoon tuomiokirkko. Lauluyhtye Virta, Sahrami Huhtala, sello, Eemili Välimäki, kitara. Klassista joulumusiikkia Suomesta ja Euroopasta lauluyhtyeen, kitaristin ja sellistin tulkitsemana. Liput ovelta 15/10 e.

TORSTAINA 30.12.

Joulukonsertista voi nauttia esimerkiksi Espoon tunnelmallisessa tuomiokirkossa. Konserteissa ja Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa edellytetään koronapassia yli 16-vuotiailta.

quando/, ovelta 15 e.

SUNNUNTAINA 19.12. Ikkuna jouluun -konsertti klo 16 Viherlaakson kappeli. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen käsiohjelma 12 e. Greyhound Jazzband yhdistelee taidokkaasti rytmistä svengiä ja klassista musiikkia: Tuula Krzywacki (laulu, viulu), Pasi Saarelma (laulu, basso), Teuvo Ryynänen (piano), Jouko Lahtiranta (rum-

mut), Jusa Junttila (saksofoni, klarinetti). Artturi Aalto, sello klo 17 Kauklahden kappeli. Vapaa pääsy. Olarin seurakunnan kamarikuoron joulukonsertti klo 18 Olarin kirkko. Tuukka Säily, tenori, Olarin seurakunnan kamarikuoro, johtaa Mikko Niinikoski. Vapaa pääsy. Koronapassi.

MAANANTAINA 20.12. ”Tästä alkaa joulu” – lauluyhtye Kuvajan joulukonsertti klo 18 Kauklahden kappeli. Yhtyeessä laulavat Anni-Kaisa Haukka, Anna Karjula, Laura Vallenius, Joona Vallenius ja Aleksi Vasko. Liput kuvajaofficial.com. Joulun jäljillä – Espoon laulun joulukonsertti klo 19 Leppävaaran kirkko. Johtaa Säde Bartling. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Musiikkia Helsingissä Perjantaina 17.12. Kuorokonsertti Südame Hääl klo 18 Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2. Virolaiset tyttökuorot Eller ja Canzone, Inna Lai ja käsikellot Tallinnasta, Dagmar Õunap ja Trio Helsingistä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Oi Jouluyö – Uo juulakorat klo 18 Pihlajamäen kirkossa, Liusketie 1. Pertti Palm esittää jouluisia lauluja suomeksi ja romanikielellä. Vapaa pääsy.

Lauantaina 18.12.

Joulun laulu klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian laulumusiikin aineryhmän ainejärjestö Kukko ry. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Sunnuntaina 19.12.

Perinteinen joulukonsertti klo 15 Vanhassakir-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 20/2021

kossa, Lönnrotinkatu 6. Helsingin Suomalaisen Klubin kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 30 e. Tuomasmessun jouluinen konsertti klo 18 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Tuomaspappi Kati 50 vuotta. Katin ”elämäni biisejä” toteuttamassa ystävät ja muusikot. Joulupuhe piispa emerita Irja Askola. Vapaa pääsy, kolehti.

Tiistaina 21.12.

Joulukonsertti klo 18 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16. Lauluyhtye inTones. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kamarikuoro Sympaatin joulukonsertti klo 19 Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Joulun iloa ja rauhaa klo 19 Oulunkylän vanhassa kirkossa, Siltavoudintie 12. KansallisKuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Suurten klassikoiden äärellä klo 16 Olarin kirkko. Tami Pohjola, viulu, Atte Kilpeläinen, alttoviulu, Marko Ylönen, sello, Kaapo Kangas, kontrabasso, Marita Viitasalo, piano. Bach: Sarja soolosellolle nro 1, G-duuri – Schubert: Forellikvintetto. Liput 15/10 ovelta, osa tuotosta Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Espoon barokin perinteinen joulukonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko. Meeri Pulakka, sopraano. Eloisa Consort -gambayhtye: Martti Laivuori, Maija Lampela, Pieta Mattila, Anna Pulakka. Mikael Heikkilä, perkussiot. Ohjelmassa Byrd, Charpentier ym. Vapaa pääsy, ohjelma 20/10 e.

PERJANTAINA 31.12. Vox Silentii: Enkelit ajasta aikaan, Angels from time to time klo 17 Espoon tuomiokirkko. Lepoa ja virkistystä väsyneille. Tervetuloa laulamaan, kuuntelemaan, hiljentymään ja keskittymään. Meditaatiohetki on ilman puhetta.

SUNNUNTAINA 9.1. Bachia Kuninkaantien kappeleissa – Barokkiyhtye Baccano klo 14 Laaksolahden kappeli ja klo 17 Kauklahden kappeli. Tuuli Lindeberg, sopraano; Hanna Haapamäki, nokkahuilu; Susanne Helasvuo, viulu; Jussi Seppänen, sello; Eero Palviainen, luuttu. Konsertissa kuulemme Bachin aarioita sopraanolle sekä soitinmusiikkia. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu ystävyysseurakunta Kosen hyväksi.